Polluutio? Onks tää nyt sit se pahamaineinen itsesaastutus, mistä poika tulee veltoksi ja saa karvaset kämmenet? Johon auttavat ilmakylvyt alasti avoimen ikkunan ääressä ja kylmät pyyhkeilyt?
ellauri002.html on line 55: Christian Johann eine Heinrich">Heinrich Heine (alk. Chaim Harry Heine; 13. joulukuuta 1797 Düsseldorf – 17. helmikuuta 1856 Pariisi) oli yksi 1800-luvun tärkeimmistä saksalaisista runoilijoista. Heine syntyi juutalaisperheeseen Düsseldorfissa. Vuodesta 1831 Heine asui Pariisissa. Heine vietti boheemia elämää rikkaalta sukulaiselta saamiensa rahojen turvin. Düsseldorfin kaupunki jakaa joka toinen vuosi arvostetun Heinrich Heine -palkinnon, jonka arvo on 50 000 euroa. Robert Schumann on säveltänyt lukuisia liedejä Heinen teksteihin. Niistä laulusarjat Dichterliebe ja Liederkreis kuuluvat Franz Schubertin liedien ohella maailman tunnetuimpiin lauluteoksiin.
ellauri002.html on line 58: Oiskohan Harry ollut iloinen et nää on suomalaisille tärkeimmät faktat siitä? Et se on jutkuluopio, sen nimellä on joku kämä düsseldorfilainen palkinto ja se oli Schubertin sanoittaja? Düsseldorf on Saxan Philadelphia. Ja kokonaan jää mainizematta Kaiserslauternin Heinrich Heine-gymnasium, David Foster Wallacen tennisvalkku Schitin alma mater. Harry kävi kouluja (senverran kuin kävi) Düsseldorfissa.
ellauri002.html on line 60: 1803 – 1804: Heine besucht die israelitische Privatschule von Hein Hertz Rintelsohn.
ellauri002.html on line 62: 1804 – 1814: Besuch der städtischen christlichen Grundschule in Düsseldorf. Besuch des Lyzeums in Düsseldorf (heute Görres-Gymnasium) ohne Abschluss. Heine erlebt den Einzug Napoleons in Düsseldorf. Der junge Heine verehrte Napoleon zeit seines Lebens und bewunderte ihn dafür, dass er den Code civil einführte, der Juden sowie Nicht-Juden gesetzlich gleichgestellen sollte. Heine verließ 1814 das Lyzeum, ohne einen Abschluss erreicht zu haben.
ellauri002.html on line 72: No ei Dowlandilla ole Wikipediassa paljon Heineä parempi kohtelu. Älä sekoita samannimiseen lentoupseeriin, äläkä Battler Brittoniin. Dowland oli paavin palvoja ja vakoili hoveissa. Sillä oli perhettä briteissä muze toimi enimmäxeen vierastyöläisenä mannermaalla. Se oli varmaan vähän niinkuin Bellman, hauska seuramies mutta yxixensä aika depis.
ellauri002.html on line 102: ympyriäisine laseineen.
ellauri002.html on line 202: Das Glück ist eine leichte Dirne
ellauri002.html on line 1468: Toisena kesänä (oisko ollut seitenviis?) tehtiin luokkakaverin kanssa pyöräretki Pariisista etelään. Tour de France siitä piti tulla, mutta mäet oli liian isoja, turnee kääntyi takaisin ennen aikojaan. Loiren linnojen reunustamaa rantaa palattiin. Mulla oli kymmenvaihteinen venäläinen harjoituskilpapyörä Старт Шоссе. Se oli hieno. Niitä möi yrmeä venäläinen Malmilla. (Neukkuajan jälkeen se oisi ollut mamu.) Pyöräkypäriä ei tunnettu. Teltta oli mukana. Vähän pelottavasti selvisi että pyöräveli puhuu ja kulkee unissaan. Bois de Boulognessa sattumalta tavattiin Petteri.
ellauri002.html on line 1878: Die Innere jagt in einer teuflischen oder
ellauri002.html on line 1884: sich, oder reißen zu mindestens in einer
ellauri002.html on line 1908: Kesä 1977 oli kylmä ja sateinen. Elokuussa dona Carita ja don Jaime ratsastivat seuramatkalle Taorminaan. Pihi don Jaime ei halunnut maksaa rantamaksua, vaan kahlasi mereen kohdasta, jonne olivat sisiliaanot heitelleet pulloja. Tuli iso veripipi jalkapohjaan. dona Carita hälytti taksin, joka lähti pillit soiden viemään vuoren päälle paikalliseen sairaalaan. Ospedale, ospedale, huusi kuski taksin ikkunasta ja soitti torvea. Dona Caritalla oli märät hiekkaiset miniminibikinit ja don Jaimella verinen pyyhe jalassa. Ospedalessa ei sattunut olemaan puudutusainetta, haava ommeltiin sitten ilman. Sitten ei ollut stampelle. Seuraavana päivänä dona Carita haki pikku sanakirjan avulla una stampella. Saatin yksi kainalosauva. Tulitikkulaatikko on muuten italiaksi una scatola di svedesi (ibid.). Erittäin pahantuulinen don Jaime katseli jalka paketissa vierestä kun dona Carita snorkkeloi sinistä Välimerta. Pään sentään sai don Jaime kastetuksi veteen.
ellauri002.html on line 1918: Tällä kerta romahdus sit tuli kateuden muodossa, kun vanha kilpakumppani (mua kyllä fiksumpi) Ympyräsuu valmistu PhD:ksi 1979 keväällä. Se oli alottanu aikasemmin, mutta oli mua nuorempi, varmaan 25. Kenraalista taapäin katsovine operaattoreineen (Jaakon puolivillanen idea, johon kentsu ei ikinä kattonu taapäin, kuhan sai natsat) tuli punktohtori 23-vuotiaana, mä olin jo 26. Olin VANHA. Et sellasta. Yhtäkkiä koko mun väikkäri ja räpellykset näytti ihan paskalta, siitä ei tule ikinä mitään.
ellauri002.html on line 2148: Etelä-Kalifornia oli upea ja helteinen, Tyyni meri vaikuttavan hyrskyinen. Carpinteriassa nukuttiin pressukankaisessa armeijan teltassamme palmujen keskellä ja surffailtiin Snoopylla, pienellä puhallettavalla surffilaudan tapaisella rantalelulla. Ostettiin ekat rullalaudat, nekin lasten kokoa. San Franciscossa oli pula hotelleista, meille tarjottiin huonetta, joka oli juuri palanut, oltais oltu kuin savukalat uunissa. San Franciscon Union Square vilisi ylivuotisia hippejä. Sitten sisämaahan Utahiin. Sillä matkalla tuli kova ukkonen, valtava sade ja taivas täynnä salamoita, etupenkin musta nainen kirkui ja rukoili armoa. Salt Lake Cityssä ei saanut viinaa kuin lääkepullossa.
ellauri003.html on line 147: Käänteinen Robin Hood, rikkaille
ellauri003.html on line 1290: Er: Kennst du den Strand und seinen Schlammbestand? Hän: Tunnetko rannan ja sen mutaplotun?
ellauri003.html on line 1291: Der Maulwurf findet dort nicht seine Hand. Myyräkään ei siellä löydä omaa kättä.
ellauri004.html on line 556: yhteinen tahto on termiitteihin sisäänrakennettuna.
ellauri004.html on line 765: Samat on geenit kaikilla niillä, yhteinen tahto.
ellauri004.html on line 1014: hölmöine värioppeineen.
ellauri006.html on line 100: Viime matka kaikille on yhteinen.
ellauri006.html on line 232: avataari siisteine leukapartoineen
ellauri006.html on line 1361: El Luihu terottaa taas, että wika ei voi olla jumalassa, se ei tee wirheitä, määritelmän mukaan. Se on aina oikeassa, se on asiakas, jolle me tuotetaan palveluita. Ei kannata waltaherroille öykkäröidä, ne on oikeassa, koska oikeus on ne ize. Ei korkeinta oikeutta voi haastaa enää minnekkään, paizi ehkä EU-tuomioistuimeen, mut meillä jutkuilla ei sellaista ole. Ei tää ole mikään Montesquieun vallan kolmijakomesta, vaan kaikki oikeudet on yhdellä ja samalla diktaattorilla. Hänen viimeinen sanansa on laki.
ellauri006.html on line 1426: Epsanjalaisessa saippuassa nilkkimäinen Agustin peukuttaa säätyä, sen pirkkomainen aatelinen rouva sukua, sen poika hulttio kavereita, naisia ja maatilaa, kuikelo tasavaltalainen naisasianainen samaa sukupuolta, mukiloitu nahkalippis puoluetta, jalkapuoli solttu isänmaata, huonosti saxaxi laulava kapakkalintu pimpsaa ja/tai rahaa. Botoxihuuli mirri Mersu ja nousukasmainen Aleksandra kilpailee piipunrassin aatelispojan kikkelistä. Jyrsijännäköinen palvelustyttö haikailee munaa kurjenoloiselta apupojalta. Tää on moraliteetti. Klisheinen pukudraama. Kaikki on ilmeitä myöten rutiinia. Koko porukka on ällöjä. Just tätä onkin moraali. Hyviä tapoja. Meemejä. Bienseance. Raaputa sitä vähän, näät apinoiden irvistyksiä.
ellauri006.html on line 1462: Mulle tärkeimmät on omat geenit, neandertaalimaisesti. Omasta itiöemästä en juuri piittaa, en ole siitä koskaan kauheesti tykännyt. En myöskään pidä ihmiskunnasta yhtenä kokonaisuutena, se on inhottavasti kihisevä pesä pallon loisia. Ihmiset yksitellen on pääsääntöisesti kivoja. Mut massoissa tyhmyys tiivistyy. Kai suurin yhteinen perintötekijä on noin nolla. Paradoksaalista.
ellauri007.html on line 388: Siskoni on kiivasluonteinen kuin vanhempansa
ellauri007.html on line 1339: supikoira mahtavine kasseineen.
ellauri008.html on line 49: Conrad asettui 36-vuotiaana vuonna 1894 asumaan Englantiin. Hän meni naimisiin, sai kaksi lasta ja matkusteli edelleen satunnaisesti. Enimmän aikaa hän kuitenkin kirjoitti, ja 1895 ilmestyi ensimmäinen teos, Almayer’s Folly. Conrad jatkoi kirjoittamista elämänsä loppuun asti, ja hänen viimeinen romaaninsa, The Nature of Crime, ilmestyi 1924. Joseph Conrad kuoli vuonna 1924 sydänkohtaukseen.
ellauri008.html on line 572: klisheinen oikeistopoliittinen näkemys
ellauri008.html on line 762: Du überraschest mich mit deiner Gabe
ellauri008.html on line 765: So halt' ich's endlich denn in meinen Händen,
ellauri008.html on line 802: No tää paasaus onkin viimeinen ekasta tuotantokaudesta ja 500 runosta tänä vuonna. Jatkoa on luvassa vasta seuraavana tuotantokautena vuonna 2020. Monta viikkoa kuivatelakalla kuin isä Mefodi. Jaksankohan retkahtamatta. Saapa nähdä. En jaxanut. Vähän ehkä vähensin vauhtia.
ellauri008.html on line 871: Aus dem Schlageter stammt auch die fälschlich Hermann Göring zugeschriebene Aussage: „Wenn ich Kultur höre … entsichere ich meinen Browning“ (1. Akt, 1. Szene). Johsts Widmung „Für Adolf Hitler in liebender Verehrung und unwandelbarer Treue“ beeindruckte Hitler ebenso wie der Inhalt des Stückes. Das Stück beschäftigt sich mit dem Freikorpskämpfer Albert Leo Schlageter, der während der Ruhrbesetzung (1923) von einem französischen Militärgericht zum Tode verurteilt wurde, da er Anschläge auf militärische Verkehrsverbindungen verübt hatte. Johst proklamierte ihn zum „ersten Soldaten des Dritten Reiches“.
ellauri008.html on line 1161: ja viimeinen ihminen on hyvin asioista jyvällä, sen kirjat
ellauri008.html on line 1482: Sein ist der allgemeinste und leerste Begriff. Als solcher widersteht er jedem Definitionsversuch. Dieser allgemeinste und daher undefinierbare Begriff bedarf auch keiner Definition. Jeder gebraucht ihn ständig und versteht auch schon, was er je damit meint. Damit ist das, was als Verborgenes das antike Philosophieren in die Unruhe trieb und in ihr erhielt, zu einer sonnenklaren Selbstverständlichkeit geworden, so zwar, daß, wer darnach auch noch fragt, einer methodischen Verfehlung bezichtigt wird.
ellauri008.html on line 1588: Conradin kertomuksessa vallankumouksen välitön syy oli muuan huonoluonteinen sekarotuinen. Juurisyyt olivat "kuten aina":
ellauri008.html on line 1915: omarahoitteinen runoilija, joka
ellauri009.html on line 104: Communal: Pesäpaikka yhteinen, kukin hoitaa omat pennut.
ellauri009.html on line 246: Toiseen suuntaan ei myydä, kauppa on rikkaaseen päin. Paitsi rikkaiden jätteet tai ylituotanto: samoissa köyhissä maissa pennosella valmistetut, länteen kuskatut rumat trikoot, teepaidat, parasta ennen päivän ohittane iskulauseineen ja painokuvineen, ylihinnoiteltuina tai käytettyinä, tupataan paaleittain takaisin köyhille vaikka väkisin, talouspakottein ja pyssynsuulla uhaten. Mutiaisten lapset selaa vaarallisia romukasoja, lajittelee elektroniikkajätteitä paljailla pikku käsillä.
ellauri009.html on line 254: Nykysinkään keskiluokka ei tee alkutuotantoa, ne kauppaa, kexii, fasilitoi, nostaa tuottavuutta. Varainsiirtoa köyhiltä rikkaille. Käänteinen Robin Hood, Dooh Nibor.
ellauri009.html on line 372: viimeinen harmageddon veli vastaan veli hopea.
ellauri009.html on line 717: Ylpeä mutta nöyrä. Yäk yäk. Vihonviimeinen tunnekimara.
ellauri009.html on line 887: Se onnistuu, koska uskominen on toivonsa panemista johonkin, ja toivo on topologinen modaliteetti, moniulotteinen. Toiveita voi laskostaa eri suuntiin, ei tarte järjestää jonoon niinkuin preferenssejä. Kaikkia missejä ois kiva panna, mix valita vain kolme parasta. Toiveiden ei kaikkien tarte voida toteutua kerralla, edes teoriassa.
ellauri009.html on line 1311: yxin tyhjine maitohinkkeineen.
ellauri009.html on line 1693: Minä ja pitkäpalmikkoinen tshekin lehtori istutaan kuin sääukot vierekkäin nenät eri suuntiin eri ryhmissä, mä oon sininen ja se punainen. Katsotaan toisiimme, kumpikin ajattelee itsekseen: onneksi tää on meidän viimeinen matka, laitimmainen saunareissu vihdoin Tallinnaan humoristiseurassa.
ellauri011.html on line 1078: Perinteinen vastaus teodikeaan on et sullon kurjaa, koska sä oot ollut ilkeä, tai josset sä, niin sun esi-isät, oliko se kolmanteen vai neljänteen polveen saakka. Tää selittää miks pikkuvauvoillekin voi käydä kalpaten. Kaikilla on kurjaa, koska me ollaan perusilkeitä, perisyntisiä, se on ihan geeneissä. No sehän on ihan totta, paitsi toi "koska" sana. Ei se ole mikään rangaistus eikä vika, se on tän elämisen piirre. Eikä me aina olla ilkeitä, enimmäkseen vaan silloin kun on jotain kilpailtavaa, eli nollasummapeliä. Vatsa täysinä ja pussit tyhjinä voidaan olla kilttejä. (Naisille myös pussit täysinä.)
ellauri012.html on line 257: Jos voisin uskoa että olet yhtä varma mun ansioista kuin mä olen sun, voisin sanoa että me oltiin kerran sellainen pari. Voi ei! Miten on mahdollista etten ole varma sun ajatuksista? Jos epäilisin niitä, sun yleinen arvostus riittäisi vakuuttamaan mut. Kuka ei ois halunnut sua luokseen? Etkö sä saanut kaikkien katseet perääsi? Naisetkin aika hävyttömästi näytti sulle, että tykkäs susta enemmän kuin pelkästään arvosti. Jotkut jotka kehu omia aviosiippojaan kadehti kuitenkin mun onnea. Mut kuka pystyiskään suoa vastustamaan. Sun maineesi, joka houkuttelee niin kovasti meitä turhamaisia naisia, sun tyyli, toi pilke sun silmässä joka ilmaisee sun nokkeluutta, sun sujuva ja elegantti juttelu joka kääntää kaikki jutut hyvin päin, sanalla sanoen kaikki puhui sun puolesta. Ihan toinen juttu kuin tylsät koulumestarit jotka tietää kaiken muttei osaa edes keskustella, ja jotka kaikesta fiksuudestaan huolimatta ei saa edes naista joka on niitä tyhmempi.
ellauri012.html on line 450: Terve menoa, Heloise, tää on sun rakkaan Abelardin ja sen jumalan viimeinen sana sulle: valitamme aiheuttamaamme vaivannäköä. Viimeisen kerran: noudata hyvää sanomaa, tai oikeammin siihen liittyviä vakuutusehtoja. Taivaan poika suokoon, että sun sydän, joka niin kiltisti otti vastaan mun rakkauden, nyt ottaa vastaan tänkin hullutuksen. Toivon tosiaan että sun mielessä aina väikkynyt harhakuva rakastavasta Abelardista nyt edes muuttuisi kuvaksi tosi nolosta Abelardista; ja toivon että itket yhtä monta kyyneltä omasta puolestasi kun turhaan itkit mun munattoman takia.
ellauri012.html on line 645: Se on hintansa väärti toisin kuin kaukoidästä tilattu kuminen nettiostos. Sen mies voi luottaa siihen; se ei pilaa einexiä jotka siippa sille tuo; se tekee siitä siipalle vaan hyvää, ei pahaa. Ei siinä kasva väärät itiöt.
ellauri014.html on line 36: Lainasin Pamela piukkapepun kirjastosta. Sen esipuhe oli paksulti alleviivattu ja merkitty huutomerkein. Joku on kai lukenut tän tenttiin - vittuako typeryxet alleviivaa kirjaston kirjoja? ei siitä ole mitään apua! Wäinö mainitsee siinä kiittävään sävyyn Paul Bourgetin. Ai kenet, kysyt ehkä, niin minäkin. Katsoin Wikipediasta. Wannabe-julkkistyrkky viisinkertainen melkein-nobelisti, agnostikko, joka palasi katoliseen uskoon romaanissa Le Disciple. Se oli Gladstonen mielikirjoja. Russell pelkäsi Gladstonea pikkupoikana. Ei varmaan ollut Russellin mieleinen kirja. Bourget oli ollut sielun hienoudessa edellä ihailijattariansa, Wäiskin mielestä. Samaa ei voinut sanoa Richardsonista, joka ainakin Fieldingin leirissä kuvattiin pieneksi, punakaksi, turhamaiseksi, arkipuheiseksi pikku mieheksi. Tuntuuko jo pientä narsistisen setämiehen hajua? - Asiasta 3:nteen, kuppainen Kasimir Leino kirjoitti kalikkarunon Gladstonen kunniaxi, verraten sen Irlannin kohtelua suomen sortoaikaan.Sellainen HINOA JOHN -vittuilu Paulille tussilla Johnin oveen. No Pohjois-Irlannin Karjalaa ei sentään antanut Gladstone takaisin. Sattui silmiin, kun koitin löytää tietoa Kasimirin kupasta.
ellauri014.html on line 285: EURO: Lets aan el largo mit meine pedalero gehen und las muettas op el cielo, las barquettas op el sea poeticamente regarde teine hande in meine hande tenante!
ellauri014.html on line 287: EURO: Lets aan el largo mit meine pedalero geehn, onder nos slips unsere hands infilantes und muchos kissos op el neck excambiantes!
ellauri014.html on line 292: (Euro sich jette op el soil pleurante. Eura stoppe de escribere und regarde Euro eine bischen worried) ellauri014.html on line 295: EURO: Meine Presidentesse des Republiqua, meine Reine des konigrikko! If tu make mich eine amenda, ich zal suicidio committe, de haleina retenente una hora durante! Ich zal por tich die in estoi foreigno pias,porque no can vive if tu esse mit mich gefacheerd!
ellauri014.html on line 297: (Euro commenza de haleina te retiene. Eura lui take la kopf in seine handes mucho emouved) ellauri014.html on line 299: EURA: Persone hadde mich so sweetissssima parolas gesaid! Persone never wild por mich seine life offre! Meine amor, embrassame!
ellauri014.html on line 676: Ei siihen tarvii moraalia et joku läheinen on iloisempi siitä et sä pysyt elossa kuin jos sä olet kylmänä. Syytä olla iloinen jos löytyy sellainen. Jos sä olet ikivanha ja kipee eikä kukaan oikeesti välitä niin an mennä vaan. Teet tilaa nuoremmille. Mut kysy ensin. Jos sulla on joku jolta kysyä.
ellauri014.html on line 867: Vekkulisti Ted ylistää Jullen arkea ja toisesta suupielestä surkuttelee sitä. Samat jutut jotka tekee tästä äiti Teresasta onnenmyyrän, sais kenet tahansa muun menettämään hermonsa. Suloinen rauhan tyyssija oisi nukkavieru rauhis. Tyyni elämä ois kuolettavan tylsää. Seesteinen perhearki pelkkää kotiorjan raatamista kiljuvien lasten parissa. Maalaisympäristössä on yhtä jännää kuin Sysmän liikekeskustassa marraskuussa. Viisas aviosiippa ois sietämätön besserwisseri ja kylmiö. Normaali ihminen joutuis suunniltaan ja lähtis litomaan. Mut Julia ei olekaan täysin normaali. Muumeja on sillä kyllä laaksossa, muttei täysi määrä, ja matot ullakolla aika rytyssä.
ellauri014.html on line 970: Lassinuskoisten oppi suosii rikkaita: kalvinistin luoja osoittaa suopeutensa siunaamalla vanhurskaan kukkaroa jo eka puoliajalla. Jos kuolet köyhänä, se tietää huonoa pelinumeroa myös tauon jälkeen. Mikäs siis warakasta Wolmaria waiwaa? Sehän on selvästi käkikellon, lääkekaapin ja reikäjuuston suojelijan mieleinen. Wolmarin omantunnonarkuus on nolo tikki Julialle. Jos perheenisi ei kumarra herra isoherraa, se on kiusallinen fläkki omaisille näissä piireissä. Onnex se edes pitää ison suunsa kiinni kirkossa.
ellauri014.html on line 988: Paroni ja Pröö on nyttemmin kavereita, käyvät kaxistaan lintujahdissa. Nyt kun Pröö ei enää jahtaa paronin tipua, ei paronikaan enää jahtaa sitä, tekee vaan siitä karkeata pilaa. Yhteinen vihollinen yhdistää, molemmat pelkää yhtä paljon Jullea.
ellauri014.html on line 1019: Hurraa loppu häämöttää, valo pilkottaa Gotthardin tunnelista. Tää on viimeinen tuotantokausi ennen sarjan hyllytystä. Hakekaa naposteltavaa ja olutta, käykää kusella, mutta pysykää kanavalla.
ellauri014.html on line 1027: Voznikajet vopros, missä suhteessa Julkun esiaviollinen sexi oli parempaa kuin Lollon. No ylläri, vastaus on ilmeinen: säädyt ja sukupuoliroolit oli toisinpäin, Julle maxo palkkaa kotiopettajalle, loordi entiselle huoralle.
ellauri014.html on line 1061: Eura presto open el boxefort unde eine bigge sac aan Euro give. Euro le open hastemente.
ellauri014.html on line 1063: EURA: Quellos donnemos pas! Sumus banca, keine eglisa caritante por bandidos misfortunados!
ellauri014.html on line 1064: EURO: Ich esse keine bandido, Mafrau!
ellauri014.html on line 1066: EURO: Ich was sozzialisto autretime, aber vandag no convient nicht plus! Ich esse inderfact eine renommado swizzero banquiero!
ellauri014.html on line 1070: EURO: Regarda wat must eine honesto banquiero make om te survivere!
ellauri014.html on line 1096: Sanon vaan, et paras oisi filosoofinkin ottaa nöyrän leipä kätöseen niinkuin käski pyhä Paavo, ja rukoilla polvirukouxia kuten mä, et pakkopulla puolisoxi alkaa ajan kanssa maistua. Rukoilu on ihanaa, rukouxen jälkeinen hartaus on vähän kuin Prööllä lettu elo panon jälkeen, tai kuin Hugon autuus morfiinipiikillä: kuin olis ohuessa yläpilvessä, ei mitään rumaa, ei mitään kulmikasta, kaikki tuntuu hyvältä ja itkettää.
ellauri014.html on line 1117: Vanha roiskeläppä ei maistu filosoofille sen enempää kuin lämmitetty einespizza turtseleille. En mä ole mikään kuorenpuolikkaassa tarjoiltava kilpikonnasankari, se murisee. Kiitti mut ei kiitti, en hiero sinne hässöy.
ellauri014.html on line 1137: Kirjeet sinkoilevat nahistelun merkeissä. Oravat puhuvat nyt ristiin, Rusakko kommentoi itseään alaviitteessä. Ted ei haluu vaihtaa kakkosruutuun, ettei paalupaikka mene kakkosreijältä. Mieluiten se pitää molempia misukoita varalla. Voihan Wolle liukastua banaaninkuoreen milloin tahansa. Se hyvä puoli oli ennen, kuin ei ollut antibiootteja. Ei pillereitä, kapseleita eikä tabletteja. Vain ruiskeita joita iso Pauli tarjos Lealle. Takaisin luontoon sanon minä. Julle hoveineen lähtee järvenrantaretkelle chillailemaan Chilloniin, jossa kalsa kylpy chillaa Jullen kalmaxi.
ellauri014.html on line 1271: Mit einem bitterem Geschmack...
ellauri014.html on line 1273: und ich wird bei dir sein, meine Liebe...
ellauri014.html on line 1277: Stark spanisch gebrochen, wie das Leiden Christi gesungen. Zigarette riecht auf einem langen Halter. Zum hunderten Mal. Paco nimmt noch ein Glas Konjak.
ellauri014.html on line 1331: Sääntö, komento tai tuomio eivät ole tunteita, mutta yhteys tunteisiin on läheinen.
ellauri014.html on line 1991: Kyllä minä mieleni pahoitin, kun hintelämmältä karvanaamalta ilmestyi 999:s teos teemasta "kiukkuinen ja ikävä, mutta silti tosi söde suomiäijä" , karvareuhkojen värityskirja tällä kertaa. Yhdistä pisteet saat ikioman herttaisen hapannaaman. Pahoittajasta on tullut persumaan puolijumala, kuin osittain ylösnoussut sikamessias, puoliveteinen Persus Klischtus. Hannes Häyrisen ja Ransu-koiran hybridi.
ellauri015.html on line 180: suhe oli läheinen ja tukahduttava.
ellauri015.html on line 687: Pariisilainen johtaja, Jacques Tatin oloinen rusetti kaulassa kusetti naisia Seinen rannalla, pyllistytti niitä poplarin takana ja otti kuvia, juotettuaan niille kahvissa nesteenpoistolääkettä.
ellauri015.html on line 747: Kylmänarka pyknikko ajattelee olevansa cygnikko, toinen Lohengrinia vetäneistä jouzenista. taa-taa-ta-taa, here comes the bride... se laulaa Pian sylissä. (Luin Wikipediasta Lohengrinistä, kts. oheinen tietolaatikko.)
ellauri015.html on line 752: Rami ja sen isä on säästäväisiä sakuja. Isä käänty luteraanix kiertääxeen kirkollisverot harppisakuissa, mikä on nyt sehr günstig Ramille: kirkkopalveluxet on sille ilmasia Suomessa. (Veroja ei maxa kukaan täysipäinen saku.) Se on ateisti kommarimaan kansalaisena, mutta tuntee reichsmarkin arvon. Mammon on yhteinen palvonnan kohde sakemanneilla idässä ja lännessä.
ellauri015.html on line 775: Voin uskoa, että Wokulla oli samantapaisia kulttuurishokkeja tänne tullessa kuin Ramilla. Lea ei puhunut saksaa, mutta halusi silti viestittää kaikenlaista saksalaiselle vävylle, onnexi Lea oli nopea puhuja ja hyvä näyttelijä, ja Rikulasta tuli kääntäjä. Pauli ei uskonut että sakemanni saisi saunaan tulta, niin herrakansaa kuin onkin, ja tunaroi pitkän tovin sille mallixi. Kostoxi Woku vinoili sen pikku korjauxille kuuden tuuman nauloilla. Ehkä Woku näki samantapaisia painajaisia kuin Rami (ks. alempana). Oudoista lankomiehistä hiirenkorvat päässä jotka sanoo: Ich bin eine Ratte.
ellauri015.html on line 792: Der Schriftsteller Maxim Biller zählte Eilenberger in Die Welt am 16. Februar 2019 dagegen zu den "Linksrechtsdeutschen": Biller warf Eilenberger vor, dass er in Zeit der Zauberer die Sympathien des Philosophen Martin Heidegger zum Nazi-Regime unter den Tisch fallen lasse. Eilenberger, so Biller, "schreibt einen Mega-Bestseller über die vier Philosophen Heidegger, Cassirer, Benjamin und Wittgenstein und schildert darin die für den Aufklärer, Neukantianer und Juden Ernst Cassirer existenzielle Auseinandersetzung mit dem Trachtenjacken-Nazi Martin Heidegger lediglich als eine Art intellektuelles Fußballspiel, mehr nicht, voller Bewunderung für die Technik und Performance des am Ende dann doch irgendwie deutscheren, virileren, vermeintlich tiefgründigeren der beiden Spieler."
ellauri015.html on line 796: Wie können Sie, Herr Soundso, hier wohnen inmitten diesen Waldmenschen, die ja in eine niedrigere Rasse gehören? Weil ich keine Wahl hatte, meine Frau bezahlt den Unterhalt, ich verantworte mich nur für die Unterhaltung.
ellauri015.html on line 803: Tiukka koputus, kuin tikka hakkaisi. Oviaukossa on ukki. Käskee minun herätä. "Tule Rami, tule hiljaa", hän kuiskaa ja elehtii, että antaisin hänen tyttärensä nukkua. Kömmin aitasta valoon, ja hän liu'uttaa raskaan rauta-avaimen yhteen öljytahraisen haalarinsa monista sivutaskuista. Vielä ei kuulu yhdenkään linnun laulu. Vain rupikonnat ovat valveilla ja loikkivat editsemme varvikkoon. Ukki on ajanut mökin edustalle koneen. Se on alun alkaen ollut päältä ajettava ruotsalaisvalmisteinen ruohonleikkuri, mutta palvelee nyt lehtien kerääjänä, traktorina, leikkuupuimurina, ruoppaajana, betonimyllynä, moottorikelkkana ja kakkosautona aina sen mukaan, minkälaisen omatekoisen ukki siihen ruuvaa. (Tää kuulostaa muuten ihan Wokulta päältäajettavine ruohonleikkureineen ja veemäisine laitteinen.) Nyt kone kiiltelee lukuisin kukkakimpuin koristeltuna tunnelmallisessa aamuvalossa. Sen edessä seisoo nahkavaljaissa kaksi poroa ja nyhtää kulkuset kilisten ruohoa. "Ho! Ho! Ho!" vastaa ukki hämmästyneeseen katseeseeni. Vasta nyt huomaan, että hänellä on päässään valtava joulupukinpipo, jonka valkoinen villatupsu heilahtelee polvien korkeudella.
ellauri015.html on line 1070: Heinrich Heine.
ellauri015.html on line 1170: Sodan jälkeen Leskinen oli opettajana Närpiössä, Pyhäjärvellä ja Kiuruveden Luupuvedellä. Kiuruvedellä ollessaan hän kirjoitti myös ensimmäisen romaaninsa Ehtoona sitten raukee turhaan… sekä kaksi seuraavaa teosta. Leskinen oli mukana myös nuorisoseura- ja seuranäyttämötoiminnassa. Vuonna 1955 Leskinen perheineen muutti Kuopioon, jossa hän toimi opettajana Puijon ja Haapaniemen kouluissa. Leskisellä oli kuitenkin edelleen Tuulentupa-niminen kesäpaikka Luupuvedellä. Siellä oli sitten mukavaa, tietäisittepä. Kuopiossa Leskinen jatkoi kirjoittamistaan, mihinkäs se leopardi pääsee täplistään, ja hänen esikoisnäytelmänsä Läpikäymälä kantaesitys oli Kuopion yhteiskoulussa lokakuussa 1962. Muutamaa vuotta myöhemmin Leskinen voitti näytelmällä Kumikakkuja Kuopion näytelmäkilpailun.
ellauri016.html on line 31: John tiimeineen on kehittänyt latausrobotin, joka työntää panoksia kaivoksen seinään. Se näyttää huomattavasti pätevämmältä kuin Keljun härvelit. Rukoilen syvyydestä huusin herraa vain varuixi, että robotti ei tee jeparia Johnista.
ellauri016.html on line 356: Poptähti pukeutui Game of Thrones -hahmoksi – some hullaantui: "Kuningattarella on ollut rankka talvi". Game of Thronesin kahdeksas ja viimeinen tuotantokausi käynnistyi maanantaina 15. huhtikuuta. Sen kunniaksi poptähti Joe Jonas päätti pukeutua sarjaa tähdittävän kihlattunsa Sophie Turnerin roolihahmoksi.
ellauri016.html on line 515: Nää on näitä moderneja alhaalta ylöspäin eteneviä snobin pahexuntoja. Luetaan vähän sellasta janttelakia (ks. oheinen tietolaatikko). Alkuperäiset snobileimat tuli aatelisilta, jotka pelkäs rikkaan porvarin porhaltavan oikealta ohize.
ellauri016.html on line 966: Täytyis ajatella positiivisesti, et pakkolaitokset on yhteisexi parhaaxi, vankien ja vartijoiden yhteinen hiili johon puhalletaan. Se lois viihtyvyyttä puolelle jos toiselle. Lyhyesti sanoen kysymys on apinoiden yhdenvertaisuudesta. Mikä on, se lie jo tässä selvinnyt, pelkkää puppua.
ellauri017.html on line 162: Israelin uskontunnustuksessa SHEMA YISRAEL (4. Moos [Num] 6,4) lausutaan: "Kuule, Israel! Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi." (SHEMA YISRAEL YAHWEH ELOHEINU YAHWEH EHAD.) UT:ssa Jeesus painotti itsensä ja Isän ykseyttä. Paavali toteaa Seurakunnan (Kristuksen Ruumiin) olevan yksi. On (vain) yksi Herra - samoin yksi ja sama Pyhä Henki - sekä yksi usko ja yksi kaste (1. Kor 12, Ef 4). Viereinen mielenkiintoinen ympyräkuvio oli alkuaan Aulis Pesosen perustaman IT-yrityksen Tietopiirin tunnuksena. (Nyt yrityksen logo on toisenlainen. $$$ yhä mielessä ja pyllynsilmä, muttei vapaamuurarit.)
ellauri017.html on line 448: George Ivanovitš Gurdjieff (arm. Գեորգի Իվանովիչ Գյուրջիև, kreik. Γιώργος Γεωργιάδης, ven. Гео́ргий Ива́нович Гюрджи́ев, Georgi Ivanovitš Gjurdžijev; 13. tammikuuta 1866/1877? Aleksandropol – 29. lokakuuta 1949 Neuilly-sur-Seine) oli armenialais-kreikkalainen mystikko ja henkinen opettaja. Hänen äitinsä oli etniseltä taustaltaan armenialainen ja isä Pontoksen kreikkalainen.
ellauri017.html on line 705: Jeesus oli jeesmies. J-mies. Vähän kuin G-mies. G-mies oli toinen JC, Jerry Cotton. Kun Jerry pani murinaa Jaguaariin polkaisemalla jalan konehuoneeseen, pelkääjän paikalla sen partnerina istui Phil Decker. Mit dem Untertitel Jerry Cottons bester Freund. Er verließ das FBI, weil er für die Hinrichtung eines Unschuldigen verantwortlich war. Kuten Pilatus. Keihäsmies.
ellauri017.html on line 915: Niin makaa kuin petaa. Wie man sich bettet so liegt man, es hilft einem Keiner dazu.
ellauri017.html on line 965: Jesajan kirjan tekstissä Jesajaan viitataan "profeetana", mutta tarkka suhde Jesajan kirjan ja varsinaisen profeetta Jesajan välillä on monimutkainen. Perinteinen näkemys on, että Jesajan kirjan kaikki 66 lukua on kirjoittanut yksi mies, Jesaja, mahdollisesti kahdella ajanjaksolla vuosina 740 eaa. 686 eKr., välillä noin 15 vuotta.
ellauri018.html on line 464: Minnoon vanaha immeinen
ellauri018.html on line 544: Nyt tahdon kuvailla teille sen heittiön. Hän on leveäharteinen, lyhyenvanttera, pyylevä lihakas, kerrassaan ruma, jos mitään inhimillistä voi siksi nimittää; noin neljäkymmenvuotias. Hänellä on jyhkeät kädet, ja käsivarret ovat luullakseni yhtä tukevat kuin minun vyötäiseni. Nenä on lattea ja käpristynyt, kulmakarvat riippuvat silmien yli; hänellä on tosiaan tunnottoman sisukkaat harmaat mulkosilmät, ja kasvot ovat litteät ja leveät, väriltään kuin olisi niitä kuukausi säilytetty salpietarissa. Rohkenenpa sanoa, että hän juo. Hänellä on käheä miesmäinen ääni, ja hän on yhtä paksu kuin pitkäkin. Ja kuitenkin näyttää hän niin kamalan rotevalta, että pelkään hänen voivan tuossa tuokiossa paiskata minut jalkoihinsa, jos hänet suututtaisin. Näin ollen ja koska hänen sydämensä on rumempi kuin hänen kasvonsa, hän peloittaa minua kauheasti; ja varmaan olen hukassa, jollei jumala minua suojele; sillä hän on kovin, kovin häijy, on tosiaan.
ellauri018.html on line 767: Kylhä nykyäänki päämiehen pitäisi olla mieluusti mies, miehekkään näköinen ja kaunopuheinen. Hörökorvaiset neekerit, homot ja ärrävikaiset naiset tulevat kysymyxeen vain poikkeustapauxessa. Kolmikymppisestä naispääministeristä jo nousi aika älämölö setämiesten aitauxesta käsin. Paavilla on pottatuoli, josta kardinaalit näkevät, onko sillä munat. Vaikkei se niitä virallisesti edes käytä mihinkään. Ne on vaan keulakoriste.
ellauri018.html on line 809: Perinteinen islamilainen oikeudenkäyttö poikkeaa länsimaisesta. Lain tulkitsijat eivät ole valtion virkamiehiä vaan uskonnollisia luottohenkilöitä.
ellauri018.html on line 981: Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, sillä islamiin kuuluu myös Koraanin ilmaisema hyvään kehottamisen ja pahan kieltämisen periaate. (Koraani 3:104). Se avaa ovet oman käden oikeudelle, sillä periaatteen mukaan jokainen muslimi on velvollinen puuttumaan asiaan, jos sharia-lakia rikotaan.
ellauri018.html on line 1072: Islamistien miälest vika ei ole shariassa, vaan tossa jälkiteollisuudessa. Varsinkin hiilijalan sellaisessa. Öljy ja kaarat mäkeen ja kamelit taas kunniaan! Vapaat miehet razastavat kameleineen aavaa aavikkoa, rätit heiluu, hiekka pöllyää, palmut huojuaa, sapeli vilahtaa, pää irtoaa. Huurit venttaavat paratiisissa uljasta jihadistia kannut kädessä ja rypäleitä persiissä. Pää on pantu takaisin jengoilleen.
ellauri019.html on line 50: In seinem Hauptwerk Der Untergang des Abendlandes richtet sich Spengler gegen eine lineare Geschichtsschreibung, die die Geschichte „der Menschheit“ als Geschichte des Fortschritts erzählt. Stattdessen vertritt er eine Zyklentheorie, nach der immer wieder neue Kulturen entstehen, eine Blütezeit erleben und sich durch eine Phase des Verfalls vollenden und untergehen.
ellauri019.html on line 148: Alkaa olla aika nuoren polven päästä sotimaan. Apuharvennusta tarvitaan, tappoharjoituxia, ennenkuin viimeinen veteraani kuukahtaa joka muistaa miten se taas menikään. Vaikka kyllä se on apinoilla verissä, tappaminen tulee luonnostaan kuin tikanpojan puuhunnousu. Ja onhan meillä tuhansittain sotavideoita. Ja vanhat korkkarit.
ellauri019.html on line 150: Izenäisyyspäivä on vuoden juhlista irvokkaimpia. Julkkixet ja irvohenkilöt seisoo jonossa näkyäxeen telkkarissa kansakunnan kaapin päällä. Synnyttäjäsankareita jättipesueineen kärrätään taas framille, ja viimeiset veteraanit kaivetaan naftaliinista horisemaan talvisodan hengestä. Enimmäxeen kuulopuheita, jälellä taitaa olla enää satavuotiaita ja pikkulottia.
ellauri019.html on line 450: Ur-Nammu niminen kuningas 2000-luvulla rakensi kaupungintaloja, kastelulaitteita ja sääsi lakeja jo ennen Hammurabia. Siitä tehtiin jumala ja se kävi manalassakin. Sen jälkeen tuli Shulgi, joka oli kova byrokraatti myös. Seuraavat kunkut nimettin akkadiksi syntisillä nimillä. Ibbi-Sin oli se viimeinen jonka elamiitit roudas mukanaan.
ellauri019.html on line 537:
Täähän olis paljon isompi paalutus kuin jutkut on onnistuneet tähän mennessä naapureilta kahmimaan. Kaikki maat Niilistä Eufratille, siis käytännössä koko Lähi-Itä lähialueineen jahven lupauxen mukaan kuuluu niille. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit?
ellauri019.html on line 633: Täältä kaikenlaisten nykymaailman lihallisten himojen keskeltä ei tule enää mieleen kuin porttoteoria. Kun hyväksyt tämän, hyväksyt pian seuraavan jne. Lopulta hyväksymme lastemme raiskaamisen ja eläinten hyväksikäytön. Kaikki on kiinni siitä, kuinka kauan vaatimukset ja yleinen tahtomme kestää taivuttaa meidät saatanan lopulliseksi orjaksi himojemme valtaan. Älkää ihmeessä luulko että homous ja lesbous on luonnollista! ÄLKÄÄ SAATANA HERRAMME JEESUKSEN NIMESSÄ LUULKO NIIN. Te ihmiset löydätte itsenne helvetin tulesta lopulta, jos niin luulette. Katso itse: Kehotetaan uusiin avioliittoihin, homosuhteisiin ja himoihin lihottaa nainen yms.
ellauri019.html on line 1000: Kultapäivännouto on Euroopassa yleinen kukka, joka kuvassa muistuttaa meidän yrttitarhassa kirkkaankeltaisina kukkivia helokkeja. Ei kuitenkaan ole sen lähisukulainen. Helokki on horsmakasvi, päivännouto malvan sukua. Se on luonnonvaraisena harvinainen ja rauhoitettu Suomessa.
ellauri019.html on line 1077: missä yhteinen kutsu soi.
ellauri020.html on line 33: Nalle Puh, joka ei ole alkuperäisteoxessa kovin toxinen, on approprioitu kaiken maailman parantajien ja posetiivareiden käyttöön, koska se kuulostaa niin positiiviselta, kun sitä lukee pirun lukutikulla. Alkaen Disneystä (joka ei edes osaa piirtää niitä) Rikun ja Wokun naapuriin, joka rehvasteli Wokulle 30 kilomarkan palkallaan Kalutuista Paloista 80-luvulla, sai potkut kun lehti meni huonosti, ja perusti oman Posetiivarit-postimyyntifirman, joka myy samaa kaluttua katteetonta optimismia, päivyreitä ja postikortteja. Se näyttää olevan vieläkin netissä. Nimenäkin on vielä Nyyrikki, vaikka niille tuli potkujen perään ero ja karkotus Nyyrikintien paratiisista. Voi kysyä, mixi optimistit on useimmiten oikeistolaisia, ja kääntäen. Vastaus on ilmeinen: koska niiden on uskottava kasvuun ja saarnattava sitä, se on kapitalismin keskeisin uskonkappale. Milos Kunderan kirjassa yks tshekki joutuu poliittisesti epäilyttävien listalle, kun se lähettää ystävälleen postikortin textillä: Optimismi on oopiumia kansalle. Milos lienee oikeistolainen sekin. Setämies se on ainakin.
ellauri020.html on line 298: Viimeinen niitti on ettei Iinexellä ole hiihtohaalarin alla juuri mitään! Ei edes pikkuhousuja, jos Walt Disneyn piirtäjät ei erehdy.
ellauri020.html on line 368: Tiekkö mitä Iines, sanoo Aku, kommunismi ei toimi! Eihän se toimi, kun eri geenit vetää kotiinpäin. Termiittiapinasta tulee yhteiskuntahyönteinen vasta kun lapset kloonataan. Se aika ei välttämättä ole kaukana. Vi är all kommunister när vi inte längre dör.
ellauri020.html on line 378: Olikohan se samanlainen kakku kuin elokuvassa piukat paikat? Olisipa siitäkin hypännyt gangsteri ja suolannut konepislarilla konnan kavereineen verisexi läjäxi.
ellauri020.html on line 410: Lähes kaikki eläkeläiset sanoo olevansa kovin kiireisiä. Kai six ettei ajateltas niiden olevan yxinäisiä, istuvan kotona kädet ristissä pyöritellen peukaloita odotellen noutajaa. Kenties niistä oikeesti tuntuu kiireiseltä, kun on vaikka tukkasuihkupäivä eikä sen päälle enää ehdi tehdä juuri mitään, paizi lämmittää vähän einestä ja kattoo telkkarista joku sarja, ja niin on päivä pulkassa. Katrinka on tottunut saamaan paljon aikaan päivässä, niin että hyväntekeväisyysgaalat, kiitoskortit, tyttölounaat, kampaaja ja manikyyri kahdesti viikossa jättää vielä liikaa luppoaikoja. Kun se ostaa 16 huoneen pikku koperron ensiasuntolainalla, sen maalailu ja paperointi tuo kaivattua sisältöä elämään.
ellauri020.html on line 460: Kaxoisvirran maa ja Persia on ikivanhoja vihamiehiä jo Urin ja Elamin ajoilta. Toiset seemiläisiä, toiset arjalaisia. Ukko Muhammedin perintöriita ei yhtään parantanut asiaa. Alin perilliset shiiat on yhtä leppymättömiä sunneille kuin Marja ja Masa Seijalle ja Riitalle Rauhixen ja majan menetyxestä. Sirkka ja Mirkkukaan ei muistaneet niitä testamentissa huolimatta tädittelystä. On se niin epistä. Yhteinen vihollinen voisi auttaa, kuten USA. Mutta siihen ne on liian republikaanisia. Välirikko raukeaa vasta haudassa tai sen partaalla.
ellauri020.html on line 462: Takaisiin Nykkiin siis ja Reaganin nousukaudelle. Sattuu surullinen tapaus: lehtimagnaatin koko perhe palaa kotipesälle. Karinka itkeskelee sitä koko aamun. Sitten lounaalle ravintola Sammakkoon. Sielläkin on surullinen tunnelma. Rupert Murdoch keskustelee suu viivana italiaanopukuisten pöydässä. Cindy Adams tuskin kuuntelee tähtöstä. Baronessa di Portanova ja Houstonista lennähtänyt Joan Schnitzel työntelevät ruokaa haluttomasti haarukalla pitkin lautasta. Barbara Walters ja joku ämmä Voguesta saa tuskin sanaa suusta. Saattaahan se olla säänkin syy, ei ainakaan pörssikurssien, mutta Katrinka epäilee sitä. Kaikki ovat huolissaan kun näkevät, ettei paxuinkaan rahatukku eristä huonolta onnelta. Kuolema vaanii viikatteineen myös ökyrikasta. Tähän epäkohtaan suunnitellaan nyt kuumeisesti parannusta. Kuolemattomuus on rikkaimman ppämmän seuraava projekti.
ellauri020.html on line 565: Tiesittekö muuten että Harry Potterin äiti JK Rowling on Brexitin ja koleraisen Boris Johnsonin kova fäni? Figures. Potter on puhtaan fasistinen tekele jalo- ja kuraverisine sauvakävelijä kermaperseineen. All is well kun kuuluu paremmistoon ja ozassa on salama. Rahaa tulee kuin taikoen. Kuka tarvii taikaministeriötä? Laumaimmuniteetti suojelee taikuria, vaan jästit kuolevat.
ellauri020.html on line 598: Susijengi kokoontuu vaisuissa merkeissä rättipään Lontoon kämppään matkalla Ascotiin. Sokrun dumppaama homoxi ja huumeweikoksi ruvennut Steven on kuolemassa AIDSiin. Daisykin on rapakunnossa. Sentään on yx yhteinen keskustelunaihe, making money. Vessassa Natalie tunnustaa et se on kurkkua myöten täys saudeja, Khalid mukaanluettuna. Mut se haluu pitää niiden pojan Azizin. No way Jose! Tää ei tuu päättymään hyvin.
ellauri020.html on line 745: vielleicht kommt auch zu mir einmal einer,
ellauri020.html on line 751: und wenn er weiß, was sich bei einer Dame schickt,
ellauri020.html on line 754: Da behält man seinen Kopf oben,
ellauri020.html on line 772: und als sie wußten, was sich bei einer Dame schickt,
ellauri020.html on line 775: Da behielt ich meinen Kopf oben,
ellauri020.html on line 785: Jedoch eines Tages, und der Tag war blau,
ellauri020.html on line 786: kam einer, der mich nicht bat,
ellauri020.html on line 787: und er hängte seinen Hut an den Nagel in meiner Kammer,
ellauri020.html on line 793: und als er nicht wußte, was sich bei einer Dame schickt,
ellauri020.html on line 796: Da behielt ich meinen Kopf nicht oben,
ellauri020.html on line 898: ikävine vaivoineen ja suttuisine papereineen sinne mistä tuli.
ellauri020.html on line 909: kuin joutuivat lasarettiin, se oli vihonviimeinen paikka,
ellauri021.html on line 421: pienine räkyttävine border-terriereineen
ellauri021.html on line 879: Antero Shitfly on nähtävästi epäonnistunut lakimies mutta sitä onnistuneempi pyhäkoulunopettaja. Se aloitti Sikanautapedian kun Wikipedia alkoi käyttää Common Era ajanlaskua Kristuksen sijasta. Onx joku yhteinen ajanlasku muka joku parannus, jumalahan on jopa kolmiyhteinen. Wikipedia on vino liberaaliin suuntaan, muistuttaa kaltevaa kumitornia:
ellauri021.html on line 969: (Lue: Eikös Mooses keppeineen ja Joosua esinahkakasoineen olleet kuzumattomia maahantunkeutujia, jos kukaan?)
ellauri022.html on line 36: Louisa May Alcott oli toisen sukupolven julkkis Concordissa, vihas paparazzeja. (ks oheinen valitus.)
ellauri022.html on line 559: Kun se palas siviiliin, se kaipas armeijaelämää ja sitä toveruutta, jonka vain yhteinen asepalvelus voi tarjota. Semmosesta ei mulla ole mitään hajua. Jotain sankarit sukkahousuissa tyyppistä nmky touhua. Remakkaa meininkiä, yhteishahatusta miesseurassa. Outo hyyppä oikeesti piti armeijasta kuin kersantti Ärjylä. Jotenkin homoa.
ellauri022.html on line 919: Kirjoitti Todesfugen heti Seijan synnyttyä 1952 mut hävis runokilpailun tyttöystävälle. Suuttui sille siitä kuten mä, kun hävisin tikanheiton Seijalle. Paulkin vähän plagioi muilta runoja, Todesfugekaan ei ois mennyt läpi Urkundista. Sääti ranskalaisen aatelisen tytön kaa, jonka sukulaiset eivät tykänneet. Vähän kuin Julie ja Pröö. Kirjoittivat melkein yhtä monta kirjettä kuin ne, tai Seija ja mä pienenä. Hukuttautui Seineen sinä vuonna kun Petsku oli Lapissa. Ja mä Konstanzissa. Ois täyttänyt sinä vuonna 50, se on vaikea paikka monille. Mä kävin yxin Australiassa 50-vuotiskesänä, ja syxyllä tarjosin vanhemmille kiinalaista sapuskaa. Ne söivät epähuomiossa chilikastiketta raakana ja kävivät kuumana. Seijalla ja Helmillä oli söpöt kiinalaiset putkimekot.
ellauri022.html on line 940: Shapur, Khosrow'n läheinen ystävä ja taidemaalari, kertoo Khosrow'lle Armenian kuningattaresta Mahin Banusta ja hänen veljentytöstään Shirinistä. Kuullessaan Shapurin kuvauksia Shirinin virheettömästä luonteesta, nuori prinssi rakastuu kuulonvaraisesti Shiriniin, armenialaisen prinsessaan. Shapur matkustaa Armeniaan etsimään Shiriniä. Shapur löytää Shirinin ja näyttää Shirinille kuvan Khosrowsta. Shirin rakastuu samoin sika säkissä tyyppisesti Khosrowiin ja pakenee Armeniasta Khosrowin pääkaupunkiin Mada'iniin; mutta sillä välin myös Khosrow pakenee isänsä vihaa ja lähtee Armeniaan etsimään Shiriniä.
ellauri023.html on line 105:
Niinpä! Onpa sattuva tämäkin runo! Joka päivä luoja antaa einehen, mitä tarpeen on, sen juuri, ei enempää. Kuinka monta kertaa olenkaan saanut mennä nukkumaan nälkäsellä vazalla! Mutta ehkä se sitten on niin, ettei sen enempää olekaan ollut tarpeen. Enhän ainakaan tähän mennessä ole nälkään kuollut...
ellauri023.html on line 437: Vastapäätä asui Kauko-Paavo loputtomine pesueinensa. Rouva Kauko sai
ellauri023.html on line 799: Käytiin Seijan ja Helmin kaa kazomassa Starwarsin viimeinen osa.
ellauri023.html on line 800: Jos se nyt oli viimeinen, ainahan ne sanoo niin, mut pitävätkö lupauxet.
ellauri023.html on line 837: suunnattu lähinnä esiteineille, joita askarruttaa suhteet vanhempiin
ellauri023.html on line 1118: Ja musiikkikorvasta. Piti tarkkaan kuulla yöllä pottaan lorisevan kusen sävelkorkeus, oliko potta puolityhjä vai puolitäysi ettei ize joudu tyhjentämään.Vangit innostui, kun tuli uusi erä Unkarista kaasutettavaxi, kohta jaettaisiin uffivaatteita. Uff. Jutkut piti mustaa pörssiä vainajien vermeistä, kurssi vaihteli leipäkopukasta kahteen. Onko nää enää ihmisiä, kysyi Primo tarkoittaen vankeja. No apinoita tässä ollaan, sisaruxia eikä serkkuja. Leevi petikavereineen tukki palavassa sairaalassa huoneen oven, leavingsit jäätyi oven taaxe tai paloi käytävään. Darwinismin karumpia puolia.
ellauri023.html on line 1120: Survival versus fellow feeling, siinä se. Rather you than me, sanoo Darwin, ja Israelin poika kuuntelee. Naturalia non sunt turpia. Sodan jälkeen serkku kavereineen dyykkaa nazeilta jäänyttä sälää kuin Swiss family Robinson. Ja nyt on taas varaa jakaa paistettuja perunoita muillekin eloonjääneille. Sepä se: ei millään pahalla kaveri, ota tää, millon peruna, millon puukko selkään, millon niskalaukaus. Leirin laki: syö oma leipä, ja naapurin jos voit.
ellauri023.html on line 1244:
Tapasimme loppukesällä Saariselällä isän ja Petterin kanssa kaverinsa kanssa vaeltavan Pertti Rovamon 1970. Sitten tämä ettei ollut ei-assilaisten kanssa erimielisyyksiä dilemman hallituksessa. Savustuin sieltä ulos kun viimeinen itseni lisäksi ei-assilainen Mirja Metsola ilmoitti liittyneensä seuraan. Rovamo disainasi äänestyksen, jolla mut olisi nollattu tai suututettu ja kävelin ulos. Jätkä ei saa sitä anteeksi vaikka tilaisi ruokalähetillä helvetistä Ketoselle hehtolitran vissyä ja suolatun maitovalaan.
ellauri024.html on line 47: (Vähän yllättäen vika kysymys on episteeminen. Jos vastaus siihen on odotuxenmukaisesti myönteinen, vois vaan kysyä suoraan, mitä tapahtuu. Kuinkas sitten kävikään.)
ellauri024.html on line 144: on työntynyt likaisine kikkeleineen
ellauri024.html on line 531: Koominen arvoarvostelmana ei myöskään ole yleinen. Katekismus, kymmenen käskyä selityxineen on sille vieras. "Kaikki kärsimys on pahasta", "tappaminen on pahaa", "armo on hyvä", "laupeus on hyvä" - komiikan alueella ei käy sanoa "ontuminen on koomista" tai "vastustaja on naurettava" (jne).
ellauri024.html on line 539: Tärkeämpi havainto on Aarnen pointti että huumori on älytehtävä. Mitä vaikeampi tehtävä, sitä äänekkäämpi nauru kun se ratkeaa. Ekan kerran kerrottaessa, toisen selitettäessä, ja kolmas kun kaskun kärjen vihdoin ymmärtää. Vieraskielisenä vizi naurattaa enemmän kuin omalla. On niin keventynyt olo kun hämmennys on selvinnyt, selvisimpä siitäkin, pääsin mukaan jengiin nauramaan. Siitähän selittyy myös mixi vähäeleinen vizi on parempi kuin hirmu osoitteleva. Puskafarssit on maalaistolvanoita varten.
ellauri024.html on line 633: Ei ihme että monet jälkipolvet on tähän teemaan tarttuneet, niinkuin myös tohon Joosefin ja Maarian triangelidraamaan. Jumala on kolmiyhteinen, mut Maaria vaan kax. Nimi Amfitryon tarkoittaa kahta puolta ahdisteleva. Oiskohan harhautettu Alkmene antanut sen sille. Herakles tarkoittaa Heran (Juppiterin petetyn vaimon) kunnia. Alkmene tarkottaa tosi vihainen.
ellauri024.html on line 1141: ilmeinen menestys valokuvaajana. Vaikka pointtina
ellauri024.html on line 1264: korkkiruuveineen oli sekin ihan oikeassa
ellauri024.html on line 1374: Tätähän luonnevaurioiset poliitikot vakuttelevat izelleen ja muille vuodesta toiseen: te ette ymmärrä, että on pakko tehdä juuri näin. (Luonnevauroisten onkin pakko tehdä vaikka mitä.) Traagisen erehdyxen tunne kasvaa seuraavassa lauseessa: Yhteiskunta "vaikuttaa 'epäinhimilliseltä', työelämä tarkoituxettomalta." Eihän yhteiskunta ole oikeesti epäinhimillinen, ihmisistä vaan tuntuu siltä. Työelämäkään ei ole tarkoituxetonta, vaikka valmistaisi jippoja riisimuropakettiin. Työntäisi päivittäin pienten myrkkymuovihevosten sisään Jorin lakien lyhennelmiä, eli paperilappuja joissa lukee: "Älä kysy. On torjuttava. En ole ensimmäinen enkä viimeinen." Työpäivän jälkeen voi kysyä mitä tuli tuotettua, ja vastaus on: ekokatastrofia vuodelle 2030. Hizi tää on niin pelottavan totta nyt.
ellauri024.html on line 1378: von Wright muistuttaa kaikkien poliisivaltioiden kaikkia ylijohtajia myös kielenkäytöltään tuomitessaan ja leimatessaan "vieraantumisesta" tai jostain muista tsykologisista syistä johtuvia "irrationaalisia käyttäytymiskaavoja", jotka uhkaavat "lakiin perustuvaa järjestystä" (Law and Order): "kielteinen menettely, holtiton kielteisyys, kumouxellinen maanvieremä, romanttinen todellisuuspako, nihilismin purkauxet, sokea viha". Puuttuu vaan "menneisyyden ihannointi". Mut sekin tulee sanotux.
ellauri024.html on line 1396: 5-vuotiaan pikku Jorin kirje joulupukille: kaksi toivetta, yleinen asenteidenmuutos joka vaikuttaa suotuisasti yhteiskuntajärjestyxen kehityxeen. Poliisivaltion joulupukin vastaus: joku jossain tekee jotain mistä meille ei kerrota mitään, heittää lisää järjestystä kehiin: kybersotaa, taistelukaasuja, lennokkeja, kidutusta. Pohtia voi miten von Wrightin "kulttuurikriittinen" esseetuotanto eroaa massaviihteestä. Samat naiivif ajatuxet ja julistuxet on ennen von Wrightiä suunnattu suppeille ja laajoille yleisöille tuhansia kertoja ja tuhansilta kanavilta (esim. Disney Hollywoodissa).
ellauri024.html on line 1410: Eskelinen: von Wright ja Paasilinna valikoituivat kohteiksi, koska he tuolloin edustivat arvostetuimman suomalaisen kulttuurikritiikin ääripäitä, karkeasti sanottuna sekä akateemista että itseoppinutta tyhjänpäiväisyyttä. Yksinkertainen, joskin normista poikkeava perusidea, oli asettaa heidät henkilökohtaiseen vastuuseen latteuksistaan ja konservatiivisuudestaan, joiden todentaminen tekstini sisällä (vastaan tässä vain omasta puolestani) oikeutti myös henkilöön ulottuvan pilkan ja halveksunnan. Tätä kautta kyseenalaistui tietysti myös von Wrightin nauttima yleinen arvostus, mikä osaltaan selittää joidenkin vastareaktioiden kiivautta. Vain yhden esimerkin ottaakseni: Timo Hämäläinen vetosi von Wright -esseen luettuaan Viksteniin, ettei Jälkisanoja julkaistaisi, koska siinä loukataan akateemikon kunniaa.
ellauri026.html on line 70: Majan takana oli ennen Onnimanni-kallio, jossa Lean tytöt leikki kampaajaa. Kampasivat ruohotukkoja ja kysyivät: Laitetaanko hiuslakkaa rouvalle? Nyt siellä on sakemannin kalliomajan sokkeli. Ensi kesänä siellä on oikea baijerilainen Alpenhütte kukka-amppeleineen.
ellauri026.html on line 82: Äidillä oli mummin rintasolki rinnassa 50-luvulla. Nykyään ei rintasoljet enää trendaa ollenkaan. Hyvin ovat tätimäisiä. Kinsellan Rebekka sai sellaisen ruipelolta Tarquinilta. Tarquinius oli Rooman viimeinen kuningas. Se oli ylimielinen, superbus. Rebekan Tarquin oli sairaalloisen ujo. Rebekka ei halunnut siltä timanttista hevossolkea, se tekee ruman reijän puseroon.
ellauri026.html on line 403: Skolastikot kuvaa helvetin niin tarkkaan kuin ne olis ize olleet siellä enimmän aikaa mittailemassa. Ja lisää sinne uuden piirin, kahdexannen, niin ison ja tilavan, että ne mahtuu sinne kavereineen pelaamaan vaikka potkupalloa. Ja seuraavaxi tulee uskonmiehet, munkit, molemmista nimityxistä aika etääntyneet, ei ne välitä uskonnosta, ja niitä pörrää kaikkialla kuin kärpäsiä. Jengi väistelee niitä kuin pahan onnen enteitä. Ne pitää kunnianaan olla oppimattomia ja saarnata mitä sylki suuhun tuo ihan takin hihasta. Jotkut ottaa kovaa hintaa palveluista, toiset kerää rahaa kuulijoilta kapakoissa, kilpailee kerjäläisten kanssa rovoista. On olevinaan mukavia apostoleja typerine juttuineen. On tarkkoja kuin liivijengit bränditunnuxista, millainen rozi ja mitkä merkit siinä, miten pitkä letti, paljonko unta palloon per yö. Ja halvexii sitten toisen jengin munkkeja niiden vermeistä. Jotkut ei huoli rahaa, mut kyllä viiniä ja naisia. Brändinimiä joka lähtöön: jotkut on vyöveikkoja, jotkut pieniä, jotkut pikkuruisia, jotkut ruusuristiläisiä; sit on benediktiinejä ja bernardiineja, karmeliittoja ja augustiineja, vilholaisia ja jakobiineja. Kristillisiä ei ketkään.
ellauri028.html on line 172: Der Schriftsteller frönte noch einem anderen Laster. Im Alter fascinierten ihn kleine Mädchen immer mehr. Sein Interesse trug eindeutig erotische Züge. Er versammelta die jungen Damen in einem eigenen Klub. Das Durchschnittsalter eines Engelfischen betrug dreizehn Jahre. Seine Sekretärin schrieb: An einem unbekannten Ort sieht er sich als erstes nach kleinen Mädchen um", und "er ist weg wie der Blitz, wenn er ein neues Paar schlanker Beinchen auftauchen siehtm und wenn das kleine Mädchen dann auch noch eine riesige Schleife im Haare trägt, schwebt er vollends im siebten Himmel."
ellauri029.html on line 406: Eräs dokumentin pääteema on, että rahan ja vallan läheinen suhde
ellauri029.html on line 461: Anterokeskeinen ajattelu on izekeskeisen ajattelun rasistinen versio. Elukat jotka on samanlaisia "kuin me", mutta erivärisiä tai pitää erilaista ääntä, kuten neekerit, juutalaiset, saxalaiset ja muut apinat, on ihan erilaisia ja ennen kaikkea pahempia "kuin me". Ne ei ajattele, tunne, käyttäydy hyvin eikä ansaize samaa kohtelua "kuin me". Elukat jotka on ihat erilaisia kuin me, kuten sitten kaikki muut elukat, eivät edes tunne samoja tunteita eikä tarpeita "kuin me", ne ei siis ansaize mitään muuta kuin tulla syödyxi tai tapetuxi muuten vaan. Mitkä vitun "me"? Valkoinen vääpeli underground sarjakuvassa huusi neekerikersantille Vietnamin sodassa: "We must kill the yellow commies, before they kill us!". "What do you mean we?" kysyi kersantti. Tähän kuuluu myös se et ezii jotain anterouden perimmäistä olemusta tai selitystä, mix me ollaan niin eteviä ja hienoja. Ei me olla. Sillä hyvä. Me ollaan pikku paskiaisia pienenä, ja isona kusipäitä pyllynreikiä. Siitä ei pääse edes kysymällä "ketkä me?". Vastaus on selvä: Sinä, minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juorkunan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllårin Matti, plus yli 9 miljardia muuta. Täytyy lukea Mark Twainin Matkakirjeitä maasta (1909).
ellauri029.html on line 474: Kognitiotieteen mukaan taipumus anteronkaltaistaa (anteromorfisoida) ilmiöitä on tiedostamaton, perintötekijöihin sisältyvä piirre. Antero on luonnostaan hyvin anterokeskeinen. Tämä johtuu siitä, että muinaiset anterot eivät olisi voineet selviytyä muuten kuin pienissä yhteisöissä. Toiset anterot ovat meille niin tärkeitä, että ajatteluumme liittyy lähes aina anteroisa haluja ja tavoitteita.
ellauri029.html on line 688: Olenko minäkin koomikko? Olenko Simo Frangenin kopio? Oliko Correggio yhtä hauska kuin Rafael? En tiedä. Simo Frangen on 174cm pitkä, ainakin olen sitä 2cm pitempi. (Tai no, 1cm, vaikka sotilaspassissa lukeekin 176cm. Se oli virhemittaus, vaikka mieleinen.)
ellauri030.html on line 34: Filosofiassa roomalaiset eivät keksineet yhtään mitään. Ei kyllä amerikkalaisetkaan, paizi Emersonin höpötyxet ja vähän pragmatismia. Valtion alkuvuosina niiden energiat meni järjestäytymiseen ja valtauxiin. Yxinkertaisina jä ryppyozaisina niitä ei kiinnostanut spekuloida arkiryskeen ohella. Mutta valloitusten loppuessa tuli muutos. Vallattujen alueiden rikkaudet, ziljoonat orjat ja yläluokan kasvu aiheutti suuren vallankumouksen. Yläluokat ei teeskennelleetkään enää uskovansa jumaliin, ja muuta kimppakivaa kaivattiin. Rahan ja vapaa-ajan mukana tuli tilaisuus ja halu kyldyyriin. Kreikasta löytyi taidetta, kirjallisuutta ja filosofiaa karkeille valloittajille valmiina hyllyltä. No täähän on just kun Amerikan sodanjälkeinen tarina.
ellauri030.html on line 83: Lähes kaikki emerituruxet vastaavat samalla lailla: Se on huisin kivaa, mä olen mahottoman kiireinen, mulla on vihdoinkin aikaa saattaa päätöxeen erinäiset keskeneräiset eri kiinnostavat erään koiran tutkimuxet.
ellauri030.html on line 302: Ostin samoilla rahoilla myös IBM:n kulmikkaan läppärin, jonka varas vei kokouxessa Ranskassa. Inhottava Inkeri Vehmas-Lehto ei suostunut sitä korvaamaan. Tästä (kin) jäi elinikäinen kauna sitä alapurentaista buldoggia kohtaan. Olihan se muutenkin paskiainen, ja ällö ääliö "mein Erkkeineen", joka oli joku kouvolalainen nimismies, ja autistipoikineen. Mein Erkin kanssa tuli sille ero sittemmin (en ihmettele Erkkiä), ja se meni vanhuxena uusiin naimisiin jonkun vielä vanhuxemman suomenruozalaisen äijän kaa. Nyze on Inkeri Vehmas-Lehto-Hurriström tms.
ellauri030.html on line 325: Tämä näkökohta – mikä on ja mikä ei ole meidän vallassamme – on myös ”Käsikirjassa” keskeinen ja perustavaa laatua, so. asiat, jotka pystymme itse itsellemme hankkimaan, ja asiat, jotka riippuvat vieraista voimista. Muilta ei pidä jäädä odottamaan apua, vaan ottaa niiltä mikä vaan on omassa vallassa. Kaikkihan on lähtöruudussa samalla viivalla, jos et pysy mukana se on voi.
ellauri030.html on line 425: Muista, että olet vain surkea näyttelijä, ja näyttelet väärässä näytelmässä. Sellaisessa näytelmässä kuin porho näytelmäkirjailija päättää – se voi olla lyhyt tai pitkä. Jos hän tahtoo sinun näyttelevän köyhää, rampaa, erakkoa tai virkamiestä (herra varjele), sinun täytyy näytellä roolisi luontevasti. Sillä sinun tehtäväsi on näytellä sinulle määrätty osasi hyvin, roolin valinta on toisen asia. (Tää näyttelijämeemi on tosi yleinen.)
ellauri030.html on line 516: „Des Pudels Kern“ (Goethe) ging also nie verloren. Für Menschen galt ihm sinngemäß das Gleiche. Wie er gestikulierend im Selbstgespräch mit seinem Pudel am Mainufer spazierte, hat unter anderem der Lokaldichter Friedrich Stoltze bespöttelt.
ellauri030.html on line 518: Schopenhauers Tagesablauf war strukturiert: morgens die Arbeit am Schreibtisch, Flötespielen regelmäßig vor dem Mittagessen. Die Mahlzeiten soll Schopenhauer nach der Überlieferung seiner Biographen stets in Gasthäusern eingenommen haben, bevor er einen zweistündigen Spaziergang mit seinem Pudel machte.
ellauri030.html on line 579: Kristinalla oli pienenä leikkinorsu nimeltä Sope. Olikohan se nimetty Artun perästä? Mä luulen et Sope oli/on niin suosittu taidepiireissä kun se on tunteisiin vetoova, hurjan izekeskeinen ja izekäs masis. Se on tollanen angstaava taiteilija, amatööri sielutieteilijä, surullinen narsisti. Niinkuin niin monet meistä on.
ellauri030.html on line 747: John Dewey (jenkit kexi tohon aikaan asioita jotka eurooppalaiset oli aikaa sitten sanoneet) sanoi samaa: nauru on samaa kuin helpotuxen huokaus. Freudin versio on tunnetumpi. Pläjäyxessä Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten se erotti läpän, komiikan ja huumorin. Kaikissa päästetään ilmaa jännityxen jälkeen. (Freudilla huumori on hauskuuden erikoistapaus, eikä kattotermi kuten jenkeillä.) Naurun päästämä energia on pidätettyjen tunteiden pidätyxeen tarvittu; kun vizi on ohi, ei tarvi enää pidättää, kun pidätetyt tunteet pysyy muutenkin kurissa. Ei niitä estoja siis pureta, vaan estojen ilmitulon pidäkkeet. Ne pidätetyt tunteet on panohalu ja vihamielisyys, eli FUCK! FUCK! ja KILL! KILL!. Useimmat vizit koskee sexiä tai kuolemaa. Ganz richtig, Siegmund. Yliminä ohitetaan ja "se" pääsee ääneen hohottamaan.
ellauri030.html on line 790: Toinen Schopenhauer-vizi: Joku sanoo että se tykkää kävellä izexeen. Kaveri sanoo: Niin minäkin! mennään siis yhdessä! Yleinen periaate: kimppakiva on kivaa, erikoistapaus: Schopenhauer. Vaikka S. kyllä käveli päivittäin 2 tuntia puudelinsa Atman (bzw: Butz) seurassa, eikä yxixeen. Oiskohan Astma mennyt mieluummin omin nokkineen. Tai Butzin kaa.
ellauri030.html on line 898: Sigmund Freud noticed that humor, like dreams, can be related to unconscious content. In the 1905 book Jokes and Their Relation to the Unconscious (German: Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten), as well as in the 1928 journal article Humor, Freud distinguished contentious jokes from non-contentious or silly humor.
ellauri030.html on line 1011: MTV:n uutiset uutisoi toisesta Willestä, nimittäin kokkarifasistimuusikko Rydmanin fasistikokkaripojasta. Uutisena kerrottiin, että Wille oli myyny vanhan pesukoneen viirusilmä mamulle, joka ei osannut säätä pesukoneen jalkoja. Wille tuli paikalle ihan omakohtaisesti ja sääsi omalla jakoavaimella jalat kohilleen. Uutisen arvoista MTV:n mielestä oli se, että herra kansanedustaja korkeine persoonineen pyllisteli mamun kylpyhuoneessa. Kiinan mamusta se olikin ennen kuulumatonta, mutta pitäskö meidän paikallisten läpyttää? Jos pitäisi, alkaa tosissaan olla syytä huoleen. Musta tästä oisi saanut uutisen, jos se pesukone ois pudonnut Willen päähän kuin kassakaappi kalloon Kelju K. Kojootille. Se olis ollut uutinen, ja hyvä sellainen.
ellauri031.html on line 127: Tuossa se nyt on, sinikantinen ruutuvihko koneella kirjoitettuine liitteineen Turun yliopiston ruskeassa kirjekuoressa, jolla Fred palautti sen Turusta. Fred pääsi yleisen kielitieteen professorixi Helsinkiin seuraavana vuonna 81. Auli ihmetteli mixen kilpahakenut. En hirvinnyt. Enhän mä ollut vielä edes kolmeakymmentä. Se katosi vuosikymmenixi, mutta ajelehti hiljattain taas pinnalle. Nyt on Fred takas Turussa, käy kaljuna emerituxena kesämökillänsä Nauvossa.
ellauri031.html on line 243: Fasistinen valtio-oppi muistuttaa paljossa hegeliläisyyttä. Kuten Hegel ja jossainmäärin myös hänen oppilaansa Snellman, Marx ja Engels, hylkää fasismi periaatteessa individualismin. (Sixhä Snellmannikin uhras katovuonna Suomen kansan hopeamarkan alttarille. Sadan markan seteliä, jossa JW yrmyili pulisonkeineen, ei vielä ollut kexitty, mutta sen saattoi vaistota.) Kun joukko heittiöitä elää yhdessä, syntyy fasismin mukaan yhteiskunta, valtio ja kansakunta. Yxilö on ehdottomasti riippuvainen yhteisöstä jossa hän syntyy, hän ja hänen elämänsä ovat välineitä, ei izetarkoitus. Yhteiskunta ja sen kirjoittamattomat lait ovat yxiöiden yhteistoiminnan spontaani ilmaus. Valtio taas on abstrakti olio, joka perustuu tiettyihin oikeudellisiin ja taloudellisiin periaatteisiin ja on yhdysside yhteiskunnan ja kansakunnan välillä. (Mitähän hemmetin sanahelinää tääkin on? Hegeliä kai, das Nichts nichtet noch einmal.)
ellauri031.html on line 280: Millaista on elämä fasistisessa Italiassa? Suurempia muutoxia ihmisten elintavoissa ei ole tapahtunut. Kirkoissa käydään ja laajat kansankerroxet jatkavat tavallista hiljaista ja työteliästä oloaan. Mutta hyvinvointi ja yleinen sivistystaso nousevat jatkuvasti ja niiden mukana kansan izetunto. Kaikilla alueilla vallizee levoton toiminta ja ennen näkemätön innostus. (Ei siis levottomuuxia, vaan levotonta toimintaa.)
ellauri031.html on line 333: Mussolini kavereineen '22 on ihan persun näköisiä kuvassa roimahousuineen ja pyssykoteloineen. Haju Pisilä, Halla-aho ja se tyhmä Lindström. Wanha kaljupää käsi ojossa vois olla Ben Zyskowits. Wanha ääni oikealta. Kunkku Emmanuel ("jumala kanssamme", yx Jeesuxen nimiehdotuxista) pelkäs vallankumousta ja anto avaimet käteen Mussolinille. Mussolini avas oven, sulki kunkun ulos ja oli ize sisällä. Eikun rakentamaan poliisivaltiota, josta kertoi Gummeruxen kirjanen. Kohta kulki junat aikataulussa. Eikä puolitoista tuntia myöhässä kuten Suomessa. Hyi helvetti, mieluummin olkoot vaikka kulkematta ollenkaan, myydään ennen Viroon romuxi kuin tällästä paskatouhua.
ellauri031.html on line 827: Mieleenjäävä tarina obsessiivisesta ennusmerkkiuskovaisesta on Italo Calvinon Solmiutuvien linjojen verkossa. Siinä pakko-oireinen vieraileva professori, joka on erehtynyt tafsaamaan isäntäyliopiston viehättävää Marjorie Stubbsia, on juoxulenkillä jossain yliopiston lähikortteleissa. Se on koko ajan kuulevinaan puhelimen soivan (tää on siis lankapuhelinten aikaa, Jos talviyönä matkamies ilmestyi ´79) ja siitä tuntuu aina että se puhelu on tarkoitettu sille. Tarpeexi monta kertaa skizoiltuaan se vihdoin vastaa autiotalon ikkunalla olevaan puhelimeen, josta ääni sanoo: Marjorie on sidottuna erään toisen talon yläkerrassa, talossa on pommi, olisi hyvä jos vapauttaisit hänet. Hemmo juoxee takaisin yliopistolle ja kysyy tytöiltä (tytöt kazovat sitä ironisesti, sitä se ei voi sietää...) onko Marjorietä näkynyt. Ei ole näkynyt 2 päivään, vastaa Lorna. Hemmo alkaa juosta simona siihen toisen talon osoitteeseen, lopulta henkihieverissä pääsee perille, yläkerrassa on Marjorie Stubbs sidottuna ja suukapuloituna. Hemmo irrottaa suukapulan ja Marjorie kazoo sitä halvexuvasti: Sinä olet sika, hän sanoo heebolle.
ellauri032.html on line 118: Pascal oli kolmilapsisen perheen keskimmäinen lapsi. Hänellä oli vanhempi sisko Gilberte ja nuorempi sisko Jacqueline, jotka olivat veljensä tapaan lapsineroja. Hänen isänsä Etienne Pascal oli lähteestä riippuen joko tuomari tai verovirkailija. Perheen äiti Antoine Bégone kuoli omasta puolestaan Pascalin ollessa kolmevuotias. Leskeksi jäänyt Etienne Pascal muutti perheineen Pariisiin ainoan poikansa ollessa seitsemänvuotias, ja suunnilleen näihin aikoihin hän alkoi antaa kotiopetusta pojalleen. Clairmont on Auvergnessa, Ranskan vedenjakajalla, ihan keski-Suomea.
ellauri032.html on line 227: Eliot kääntyi Beckettin porukoiden englannin kirkon uskoon 1927 isiensä unitarismista ja ryhtyi britixi. Uskonto oli sille pyhä asia, siitä tuli anglo-katolinen kirkonvartija ja rojalisti Kaarlo-marttyyrin (ei Syvännön, vaan sen karkotetun kuninkaan) elinikäinen jäsen (arvaa kyllä mikä jäsen). 30v myöh. se tarkensi, et sillä on katolinen mieli, kalvinisti perintö, ja puritaani temperamentti. Sen miälest Goethe ja Rudolf Steiner oli cooleja. Ääliö ja huuhaamies. Ja kolmantena tomppelina vielä Dante. Neljäs muskettikoira oli Ezra Pound, joka punakynäili sillä aikaa Tompan manuskriptiä, kun Tomppa skizoili Viviennen kaa.
ellauri032.html on line 347: Musta vale ei ole mikään ongelma, ei toi kielen kuvateoria ole mikään teoria, kuviahan sanalliset kuvauxet tosiasiassa on, morfismin mielessä. Kuva jostain on joko osuva tai se valehtelee. Kuvasta tulee vale kun siinä on caption joka sanoo: ceci n´est pas une pipe. Eli tarvitaan toi indexi, jota vastaan kuva tulkitaan, plus tarvittaessa joku legenda, ellei kuva ole muuten ilmeinen. Plus moodi, josta näkee mihin tarkoituxeen kuvaa käytetään. That´s all.
ellauri032.html on line 511: Nukahdin ja putosin penkiltä. (Tauko.) Toisinaan ajattelin öisin, että ehkä viimeinen suuri voimanponnistus voisi... (Tauko.) Äh, lopeta jo hopoilu ja painu pehkuihin. Jatka höpötystä sitten huomenna. Tai lopeta sekin tähän. (Tauko.) Lopeta tähän. Saat loikoa tyynyjen varassa pimeydessä. Saat vaeltaa. Ajatus katkeaa.
ellauri032.html on line 570: Ulkorakennus huuseineen ja tunkioineen on hävinnyt. Haikeaa.
ellauri032.html on line 627: Beckettin Sammeliin kulkeuduin Aarne Kinnusen suosituxesta, se siteeraili monisanaisesti Beckettin vihkosta, johon on käännetty sen absurdit näytelmät voi miten ihana päivä ja viimeinen ääninauha. (Vihkon kannessa juuri näin, pienellä alkukirjaimella. Sisäsivuilla käytetään kyllä isoja.
ellauri032.html on line 629: Samuel Beckett oli ranskalaistunut irkku irlantilaistuneesta anglikaanisesta hugenottisuvusta. Syntyi pitkänäperjantaina 13.4.1909, samana vuonna kuin Kaarlo Syväntö ja Heikki Brotherus. Samana päivänä kuin Jöns mutta eri vuonna. Sporttinen kriketinpelaaja toteutti Paul Austerin märän unen olemalla 1st class cricket player ja nobelisti samassa naamarissa. (Persona on naamari, muistattehan.) Se oli viimeinen modernisti, sen jälkeen oli enää post. Siinä on jotain samaa kuin Camusissa, muttei kuitenkaan. Existentialisti se ei ole ainakaan. Eikä mikään posetiivari. Enemmänkin sellanen "tilanne on toivoton muttei vakava." Hyvä tyyppi siis siinä suhteessa.
ellauri032.html on line 724: Nyt tulee viimeinen kohta. Mitä me teemme perustotuuksien suhteen, asioiden joita ilman ihminen ei voi pelastua? Pyhä Raamattu vakuuttaa että asiat eivät voi ratketa niille, jotka eivät ole tämän kaltaisia, joilla ei ole tätä. Todellakin tämä on erilainen taloudenhoidon asia.
ellauri032.html on line 743: 1722 heiratete Zinzendorf Erdmuthe Dorothea Gräfin Reuß-Ebersdorf. Im Mai des gleichen Jahres erwarb er von seiner Großmutter das Rittergut Mittelberthelsdorf in der Oberlausitz, wo er von 1722 bis 1724 das Schloss Berthelsdorf barock umbauen ließ. Dort begann im Juni 1722 die Aufnahme von Glaubensflüchtlingen aus Mähren, Nachkommen der alten Böhmischen Brüder. Diese gründeten außerhalb von Berthelsdorf, das unterhalb des Hutberges gelegen ist, die Siedlung Herrnhut. Zinzendorf errichtete sich dort 1725–1727 ein auch als Herrschaftshaus bezeichnetes Schloss, das er bezog, sowie 1730–1746 den Vogtshof, der ab 1756 als Sitz der Schirmvogtei (des Direktoriums) der Brüder-Unität diente. 1732 überließ Zinzendorf das Schloss Berthelsdorf seiner Frau als Wohnsitz.
ellauri032.html on line 745: Von 1750 an lebte Zinzendorf meistens in London, dann seit 1755 in Berthelsdorf. Von London aus sandte Zinzendorf erregte Strafbriefe nach Herrnhaag, in „denen er drohte, zwanzig bis dreißig Menschen bis aufs Blut peitschen zu lassen“ und berief seinen Sohn Renatus von Zinzendorf nach England. Zinzendorf war über die Entwicklungen in Herrnhaag zutiefst erbost und ermahnte seinen Sohn umzukehren. Nach dem Tod seiner Frau Erdmuthe Dorothea, zu der er sehr wenig Kontakt hatte, heiratete Zinzendorf einige Zeit später seine enge Mitarbeiterin Anna Nitschmann. Das Verhältnis zu Anna Nitschmann hatte er vor dem Tode seiner Ehefrau geheim gehalten.
ellauri033.html on line 420: Hra Bourgetin naiset on niin samanlaisia keskenään että ne menee sekaisin. Miesten joukossa, jos ei lasketa Hubert Liaurania, Rene Vincya tai edes Poyannea, jotka on harvinaisen mitättömiä, ei löydy enää muuta kuin se ikuinen diletantti, tää analyysin "uhri", joka on joka romaanissa eri nimellä tollanen fin-de-siecle lapsukainen, joka alkaa jo hymyilyttää, eikä ole yhtään vähemmän mahtipontinen ja hälyyttävä kuin suurpiirteinen insinööri tai kohtelias tehtaanisäntä. Ruvetessaan zygologixi Hra Bourget unohtaa olla kirjailija. Se sekottaa tieteen, joka kuvaa elämää ja taiteen, joka kyhää sitä. Useet sen kirjoista on vähemmän romaaneja kuin jotain pöpilän sairaskertomuxia.
ellauri033.html on line 474: Nick Carter on kuvitteellinen etsivä, joka esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1886. Hahmon loivat alun perin yhdysvaltalaiset Ormond G. Smith ja John R. Coryell. Vuosina 1943–1955 Carter seikkaili radiokuunnelmissa. James Bondin tultua suosituksi Nick Carterista tehtiin kovaotteinen salainen agentti, josta useat kirjoittajat tekivät suosituksi tulleita kioskikirjoja. Suomeksi Nick Carter -sarjassa on ilmestynyt 229 kirjaa vuosina 1966–1992.
ellauri033.html on line 562: Heine ellauri033.html on line 784: Ikävä ihminen termentää ikäviä ihmisiä, sanalla sanoen. Vitun narsisti. Tää on ihan tavanomaista joka tuomiopäivän profeetan peruskauraa. Heti kun sattuu jotain ikävää, niin profeetat ryömii ulos koloista ja alkaa netota toisten hädällä. Ne on kuin mafia, joka Italiassa antaa ruokaa varattomille ja avustuxia firmoille, ja käyttävät niitä sitten hyväxi kun ne on koukussa. Tää on klaanimeininkiä, mikä on rikollista vaan niin kauan kun on keskushallitus, joka on siepannut kaiken klaanivallan izelleen. Kun keskusvalta herpoaa, pienemmät klaanit ryömivät esille ja alkaa entisen kisan keskenään, verikosto lähtee taas rulettaa. Ei keskusvaltakaan ole kummempi kuin vaan yx humongous iso klaani. Ja monoteistinen jumala vaan tän humongous ison klaanin yhteinen meemi, yhtä ilkeä kuin hallittavansa. No joo, jos se olis oikeesti olemassa ja oikeesti superia, se ei olis edes alottanut tätä souvia. Me oltas kaikki jo taivaassa pilvityynyillä kaakaokupit kädessä. Tai vielä parempaa, meitä ei oliskaan.
ellauri033.html on line 797: mikä olis jokaisen tavallisen eläimen viimeinen veto, niin
ellauri033.html on line 842: Ô lac ! l´année à peine a fini sa carrière,
ellauri033.html on line 1062: Que restera-t-il d’elle? à peine un souvenir : Mitä siitä jää? Tuskin muistoa,
ellauri033.html on line 1173: Barrés valittiin uudelleen edustajainkamariin Neuilly-sur-Seinen edustajana vuonna 1906 ja hän säilytti paikkansa kuolemaansa asti. Oltuaan aiemmin kiivas parlamentarismin vastustaja hän pehmensi mielipiteitään toisella edustajakaudellaan. Tottakai kun oli ize sisällä. Hänet valittiin vuonna 1906 myös Ranskan akatemiaan runoilija José-Maria de Heredialta vapautuneelle tuolille. Toivottavasti sillä oli nasta. Barrès tuki Paul Déroulèden julkaisemaa Le Drapeau -lehteä ja Déroulèden kuoltua vuonna 1914 hänet valittiin tämän perustaman Ligue des Patriotes -järjestön puheenjohtajaksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana Barrés antoi tukensa poliittiset rintamalinjat ylittäneelle kansallisen yhtenäisyyden hallitukselle (union sacrée, ”pyhä liitto”). Vittu kun joku sanoo sanan "pyhä" mä poistan varmistimen harmistimesta. Sodan jälkeen hän vaati Ranskan sotilaallista läsnäoloa Reinillä ja Versailles’n rauhansopimuksen ehtojen tinkimätöntä toimeenpanoa. Voiko läpipaskiaisempaa enää olla. Se ei ole vaan hunsvotti, vaan jätkä, hampuusi! Soitan piiskan!
ellauri033.html on line 1177: Barrèsin varhaistuotanto innoitti monia nuoremman sukupolven ranskalaisia kirjailijoita, kuten Marcel Proust, André Gide, Henry de Montherlant, Jean Cocteau ja François Mauriac. Ikäviä tyyppejä nääkin valtaosalta. (Kukas se Cocteau taas oli? Sekö pipopäinen sukeltaja? Ei se oli Cousteau. Jean Cocteau oli Georgetten läheinen ystävä, joka oli kirjailija Maurice Leblancin sisar, joka Maurice kirjotti Arsene Lupineja. Niistä oli puhe Maurice Maeterlinckin kohalla.)
ellauri034.html on line 235: Luonnonhistorian loppu, sen vihoviimeinen kexintö
ellauri034.html on line 541: Conrad asettui 36-vuotiaana vuonna 1894 asumaan Englantiin. Hän meni naimisiin, sai kaksi lasta ja matkusteli edelleen satunnaisesti. Enimmän aikaa hän kuitenkin kirjoitti, ja 1895 ilmestyi ensimmäinen teos, Almayer’s Folly. Conrad jatkoi kirjoittamista elämänsä loppuun asti, ja hänen viimeinen romaaninsa, The Nature of Crime, ilmestyi 1924. Joseph Conrad kuoli vuonna 1924 onnistuneeseen sydänkohtaukseen.
ellauri035.html on line 40: Tämänhetkinen coronapoikkeustila karanteeneineen rinnastuu taiteiljatreffeihin.
ellauri035.html on line 854: ohuine hiilitauluineen, ruusun vihreän ja harmaan väreineen,
ellauri035.html on line 894: se nuorine jäsenineen, sileine kuin kukan siitepöly,
ellauri035.html on line 1107: P. Balthazar eli Balthasar eli Balthassar, eli Bithisarea oli perinteinen kolmas tietäjä, eli maagi Raamatussa Kasperin ja Melkiorin lisäxi, jotka toi Jeesuxelle syntymäpäivälahjoja. Aika tylsiä paketteja vaikka kovia, nimittäin kultaa mirhamia ja pyhää savua (no ei se savu ollut kovaa, mutta suizukkeet oli jotain paloja tai tikkuja). Balthazar oli arabisheikki joka toi mirhamia, eli pyllyvoidetta. Äiti oli lahjaan enemmän kuin tyytyväinen, vaipat oli siihen aikaan tosi huonoja. Niin aina. No Jeesus oli niin pikkuinen ettei sillä varmaan ollut vielä mielipidettä, vaikka myöhemmin sillä niitä oli vaikka muille jakaa. Ja jakoikin, lyhemmittä puheitta.
ellauri035.html on line 1123: Bn komedia päättyi suomen izenäisyyspäivänä 1658. Hyvinhän se meni, sanoi B ja lehahti taivaaseen. 300v myöhemmin oli mun viimeinen huoleton kesä Tyrvännössä. (Kuvassa äidin vieressä en kyllä näytä yhtään hilpeämmältä kuin Balthasar.)
ellauri036.html on line 103: No tässä sentään on järkeä. Vaikkei Musse maininnut tota kuin vaan läpällä. Musse on mielestään hienotunteinen kun se hiipii aina pois bylsimättä jos kurtisaanilla on suruja, esim. misun äiti on vastikään nuollut lusikan. Se ei ole mikään tunteeton julmuri. Se on julmuri jolla on tunteita. Ei tosin muille riittävästi kuin sille izelle.
ellauri036.html on line 109: Sit Musse kuinka ollakkaan tapaa köyhän wannabe leskimiehen luona leskirouvan, jonka hyvän näköiseen kroppaan se oli kiinnittänyt aiemmin jo huomion. Nyt kun leskellä ei ole huntua, Musse huomaa ettei sen naama nyt ole kummonen, vaan haitanneeko tuo, kun se on kuitenkin niin kunnollinen muuten. Tylsä talonpoika, emäntä henkihieverissä, säikähtyneet lapset, ukonilma, niissä kehyxissä rumemmanpuoleinenkin herrasrouva esiintyy eduxeen.
ellauri036.html on line 131: Huoneemme oli täynnä sinne tänne heitettyjä vaatteita, kirjoja, kyniä, kääröjä ja kaiken päälle oli levitetty kartta, jota molemmat niin rakastimme. Lähdimme ulos ja palasimme taas; ja usein heittäysin Brigitten jalkoihin, joka nauraen syytti minua laiskuudesta, väittäen, etten mihinkään kelvannut. Täyttäessämme matkalaukkujamme keksimme vielä satoja suunnitelmia. Sisilia oli verraten kaukana, päättelimme keskenämme, mutta talvi oli siellä niin lauhkea! ja mikä ihana ilmasto! Genua on kaunis kirjavine taloineen, vihreine puutarhoineen, Apenninien vuorijono takanaan! Mutta siellä on ainainen melu ja tungos! Kolmesta miehestä, jonka tapaat sen kaduilla on vähintäin yksi munkki ja yksi sotilas. Firenze on surullinen, se on kuin kappale keskiaikaa. Kuinka kärsiä sen ristikkoikkunoita ja sen rakennusten likaisen ruskeaa väriä? Mitä tekisimme Roomassa? Emmehän matkusta ihmetelläksemme ja vielä vähemmän jotakin oppiaksemme. Jospa lähtisimmekin Reinin rannoille? Mutta sesonki on siellä jo lopussa, ja vaikk´emme matkustakaan ottaaksemme osaa seuraelämään, on kuitenkin ikävä tulla seutuihin, josta ihmiset juuri ovat lähteneet. Entä Espanja? Kovin vaivaloista: siellähän täytyy matkustaa kuin keskellä sotaa ja olla kaikkeen valmistautunut paitsi lepoon. Lähtekäämme Sveitsiin! Vähät siitä, jos siellä on paljon matkustavaa väkeä. Siellä saamme nähdä joka tapauksessa Jumalan ihanimmat värit: taivaan sinen, kenttien vihreän ja ikuisen lumen valkean.
ellauri036.html on line 278: Les clous du Golgotha te soutiennent à peine;
ellauri036.html on line 300: Sur quels pieds tombez-vous, parfums de Madeleine?
ellauri036.html on line 952: Les yeux sur ses yeux bleus, leur fraîche haleine unie,
ellauri036.html on line 1198: kameleineen kulkivat plataanien alla
ellauri036.html on line 1333: huoleton lapsi, kaunis Eeva kauniine blondeine hiuxinesi?
ellauri036.html on line 1353: Ja tämä surullinen yö — kuolinyö, — viimeinen, —
ellauri036.html on line 1700: Synkkä ja viimeinen huokaus jonka maa pusertaa
ellauri036.html on line 1976: Mut ei kaikki tunteet ole hyviä eikä tarpeellisia. On tehtävä vähän apuharvennusta, ettei sentimentalisoida liiaxi. Ei kai, arvaa ketä Martta tässä kohtaa raahaa sisään ovesta - ketäs muuta kuin Heräteostosta! Ei vittu, Martta leikkaa tässä hautanurmen reunaa kyllä vähän liian hienoisella kynsileikkurilla: on erotettava hyviä huonoja fiiwixiä, ja huonoja hyviä fiiwixiä myös. Voi olla ihan jees näyttää fäkkiä ruumiskasalle, jos kysessä on HYWÄ huono fiiwis, eikä HUONO hywä fiiwis. Helvatti, Marthan laista tuubaa voi suoltaa ainoastaan amerikkalaisen kasvatuxen saanut puoliveteinen hihhuli, jolle naku lapsi on jo kauhistus.
ellauri036.html on line 2016: Täsmälleen samoja petoapinoita meemeineen on ruåzalaiset,
ellauri036.html on line 2166: Rowlingin juonenkuljetus Harry Potter-kirjoissa jää toisexi vaan Ivanka Trumpille. Esim. Ludovic ”Ludo” Bagmanin ympärille kehitelty huispausaiheinen sikermä on kuin suoraan Esquiren urheilupalstalta. Jengiä on kirjoissa kuin salpausselällä, ja niillä hassuja nimiä. Lähes kaikki ikinä kexityt taikameemit on rontattu Potterin sivuille. Epäilen että die Fuhreriniin on langetettu sekavuusloizu.
ellauri037.html on line 45: James täyttää 90 tänä vuonna jos elää elokuuhun asti. Sen nimi oli Tommy pienenä ja sittemmin Big Tam. Sean mätki ekaa vaimoa näyttelijä Cilentoa, jonka kanssa sillä on poika Jason. Toka vaimo, vuotta sitä vanhempi marokkolainen Micheline, jonka se nai 45-vuotiaana, on pitänyt sen kurissa. Antti Niemen nuorempi kuranssari Nadja on dumpannut jo sen. Antista tuli ehkä liian patriarkan näköinen, vanha kaljupää. James pelasi luteenhajuisen Cilantron päällä potkupalloa, vaan Michelinin hännän alla vaarattomammin 3 reiän golfia. Jamesin mökkinaapuri on Hollannin kuningas. Niillä on yhteinen helikopteripaikka. Joskus kun James lennähtää mökille on paikalla jo Willemin ökykopteri. Se ottaa Jamesta niin päähän että. Nemin heila Grimm on samaa kadehdittavaa pitkää mustaa miestyyppiä. Fred Karlsson oli aika lailla James Bondin näköinen.
ellauri037.html on line 157: Charles Spencer Chaplin (1889-1977), der König der Stummfilmkomödien, ein rührend-komischer kleiner, verwegener Tramp in Klassikern wie (ei jaxa), wurde für seinen Diensten im II. Weltkrieg zum Ritter geschlagen. Seine Mutter Hannah lehrte ihn zu tanzen. Sein Vater war Alkoholiker und verliess die Familie nach Charlies Geburt. Mutti war geisteskrank und Charlie verbrachte seine Kindheit in Anstalten. Er war ein launischer Perfektionist. 1952 verliess Charlie die U.S.A, weil er da als einen Kommunisten gehalten wurde. Er wurde Weltburger in der Schweiz mit seinen Millionen.
ellauri037.html on line 159: Obgleich er von Arbeit besessen war, fand er Zeit für Sex zwischen den Filmen, "in den Stunden wenn ich gelangweilt bin". Wie Markus J. Rantala vorausgesagt hat ex post facto, er zog junge Mädghen vor. Er konnte nichts mehr geniessen, als eine knospende Jungfrau zu verführen. Die erste Schützling war 14 Jahre alt. Er versprach eine Filmkarriere, aber schon bald darauf war sie schwanger. Sie war so dumm dass er sie heiratete obwohl sie gar nicht schwanger war. Charlie liebte es, Starlets nach der Bühne auch in seinem Bett zu verwenden. Die nächste Starlet war 6 als Charlie sie merkte, aber er war geduldig wie der Prophet Muhammed und versuchte sie zu ficken erst als sie 15 war. Schliesslich entjungferte er Lita auf dem gekachelten Fussboden seines Dampfbades. Er wollte nicht Gummis benutzen, sie wären "unästetisch". Lita wurde schwanger als sie 16 war. Er war 35.
ellauri037.html on line 160: Er versuchte, das Kind abzutreiben, Lita mit irgendeinem anderen zu weihen, sie zum Selbstmord zu jagen, weil er sie soviel verabscheute. Er war eklich. Aber er behauptete, dass er mit Lita schlafen könne, obwohl er sie soviel verabscheue. Er demütigte sie oft, weil sie weigerte, Fellatio zu machen.
ellauri037.html on line 162: 1934 war eine 20-jährige an der Reihe, 1941 eine 22-jährige, die auf dem Rasen vor Charlies Hause schwanger wurde. In der Zwischenzeit war Chaplin Oona begegnet, den 17-jährigen Tochter des berühmten Dramatikers Eugene O´Neill. Sie wurde sein vierte und letzte Ehefrau. Als er starb, hatte Chaplin acht weitere Kinder gezeugt - das letzte, als er über 70 Jahre alt war.
ellauri037.html on line 482: Jouyn aikalainen Stendhal kertoo Egoistin muistelmissa miten Jouy oli äijäseurassa kehunut raiskanneensa kavereineen intialaisen vestaalin jossain brahman temppelissä ihan huvin vuox, nähäxeen mitä tapahtuu. Kun intialaisäijät huomas sen ne ryntäs "apuun" ja leikkas neizyeltä ranteet ja irrotti siltä pään, ja sit vasta ryhty samoihin hommiin ranskisten kaa. Jouy onnistu pakenemaan hepalla. Se kirjotti sittemmin menestysoopperan Vestaalit, jossa ylistettiin Napsua. Vestaali markkeeras kai siinä alapesemätöntä Josephinea. Sillä oli pulleat purjeet ja mahtava peräsin. Siitäköhän toi Sopen sitaatti oli peräsin.
ellauri037.html on line 561: Lähdetään siis Danzigista eli Gdanskista, jossa Arttu syntyi 100v ennen Mikko Rothia. Sen iskä Heikki oli saxalais-hollantilainen patriisi ja äiti Johanna monilahjakas salonginpitäjä ja kirjaltaja. Se Schopen lapiosana tulee siis hollannista. Uskonnottomia olivat, vallankumouxellisia rebublikaaneja, kosmopoliitteja ja anglofiilejä. Toisin kuin Sope siis, taas, paitsi sitä ateismia. Kun Gdanskista tuli osa Preussia, lipilaari Heikki muutti perheineen länsimielisempään Hampuriin. Artun pikkusisko Adele oli sitä 8 vuotta nuorempi. Ei siis leikkikaveri, vaan ärsyttävä vanhempien lemmikki kuin Riku. Heikki ja Hanna antoi lapsilleen A:lla alkavat nimet, niinkuin saman pesueen koiranpennuille. Artun koirankin nimi oli Atma. Arttu oli vaihdossa Ranskassa ja styylas siellä ikätoverinsa pojan kanssa, ja soitti sen kanssa huilua. 15v jolppina se lähti Euroopanympärimatkalle vanhempien kaa, business and pleasure. Tää oli Heikin juonia: se halus Artun perhebisnexeen, Arttu halus yliopistoon joka oli iskän mielestä turhuutta. Jos haluut matkalle, niin sit jatkat sen jälkeen kauppakoulussa. Jos haluut verstaalle, niin unohda koko turnee. No se lähti reisulle, mut katu sitä myöhemmin. Wimbledonissa oli tyyyylllsäää jossain anglikaanikoulussa. Sixikin se vihas uskontoa myöhemmin. Heikki rähjäsi Artulle huonoista todistuxista niin kovasti, että Hanna pelkäsi sen menettäneen järkensä. Ehkä menettikin. Heikki hyppäs kanaaliin Hampurissa 1805. Se oli yhtä autisti kuin poikansa, ja yhtä masis. Sope sanoikin et sen luonne on isän peruja. Isän puolella oli enemmänkin hulluja. Äiskä sensijaan oli seuraihminen. Sope ihaili isäänsä kai six kun ei pärjännyt alkuunkaan äidille, ja äiti vaan hemmotteli pikku Adia. No Heikiltä jäi mojova potti, joka jaettin kolmeen osaan. Arttu sijoitti omansa varovasti valtionobligaatioihin ja nettosi sillä 2x enemmän kuin yliopiston professori. Oli varaa sitten vittuilla koulufilosofeille.
ellauri037.html on line 608: Physisch paßt Arthur Schopenhauer in das stereotype Bild vom ernsten Philosophen. Er war klein und schmächlig gebaut, hatte einen großen Kopf, durchdringende blaue Augen und was immer makellos angezogen. Er neigte zu intensiven Stimmungen, war ein äußerst stolzer Mann, hatte wenig Geduld mit jemandem, der es wagte, anderer Meinung zu sein als er.
ellauri037.html on line 610: Seine beiden Eltern waren dickköpfig, intelligent und leicht
ellauri037.html on line 611: erregt. Seine Mutter Johanna war auf die Begabung ihres Sohnes
ellauri037.html on line 613: warf sie ihn in einem Wutanfall die Treppe hinunter. Sein Vater
ellauri037.html on line 615: der 1805 vermutlich Selbstmord beging. Schopenhauer hatte seinen
ellauri037.html on line 617: tradition fortzuführen, obwohl er es haßte. Als ihn seine Mutti
ellauri037.html on line 621: wurde und einen literarischen Salon hielt. Obwohl er ihren frivolen Lebensstil mißbilligte, folgte ihr der junge Schaufelhauer
ellauri037.html on line 622: 1813 nach Weimar. Er war schockiert, in ihrem Haus einen
ellauri037.html on line 624: daß es sich um eine platonische Freundschaft handle, hatte
ellauri037.html on line 625: den Augen ihres Sohnes eine schwere Sünde begangen: Indiskretion.
ellauri037.html on line 627: Sie wählte von Entenbergk und Schopenhauer sah seine Mutteri nie wieder.
ellauri037.html on line 629: Zur gleichen Zeit, als er mit seiner Mutter in Weimar
ellauri037.html on line 630: stritt, hatte Schopenhauer eine stille Affäre mit Karoline Jugemann, der Primadonna vom Hoftheater and anerkannten Geliebten des Herzogs Karl August. Über ihre Beziehung sind nur wenige Einzelheiten zu erzählen, unter anderem, daß Schopenhauer ihre Busen romantischer fand als die
ellauri037.html on line 631: jeder anderen Frau in seinem Leben. Er schrieb "Dieses Weib
ellauri037.html on line 632: würde ich heimschaufeln und verführen und wenn ich sie Steine klopfend an der
ellauri037.html on line 636: zog Schopenhauer nach Italien. Hier gab er sich seiner starken
ellauri037.html on line 640: die einzige Sunde darin besteht, nicht zu sündigen - lernte er eine ellauri037.html on line 642: Vornamen Theresa kennen. Er erwog eine Heirat, wobei er peinlich genau ihre Fehler und ihre Vorzüge gegeneinander abwog. Er entschied sich gegen eine Heirat, als sie ihn in peinliche Verlegenheit brachte, indem sie in der Offentlichkeit in den höchsten Tonen von einem anderen Mann schwärmte - von Lord Byron. Schopenhauer schrieb: «Ich fürchtete mich vor Hörnern »
ellauri037.html on line 644: Schopenhauer kehrte nach Deutschland zurück, um an der Universität Berlin zu lehren, aber seine Vorlesungen wurden kaum besucht.
ellauri037.html on line 645: In Berlin wurde er von einer Näherin mittleren Alters,
ellauri037.html on line 647: eigenhändig aus dem Vorraum zu seiner Wohnung hinausgeworfen hatte, sie hatte ihn wiederholt geärgert, indem sie dort nähte.
ellauri037.html on line 648: Sie gewann den Prozeß, und er mußte ihr für den Rest ihres Lebens eine Entschädigung zahlen. Nach diesem Vorfall brach er
ellauri037.html on line 652: daraus ergebenden Verheerungen verantwortlich. Seine Philosophie erklärt die Liebe als einen Betrug, den die Natur an uns begeht, um ihren einigen Zweck zu verfolgen: die Fortpflanzung. Ylläri? Wozu sonst sollte sie verdienen?
ellauri037.html on line 659: Er verachtete und bemitleidete die Frauen. Seiner Ansicht nach hatten sie nur eine nützliche Eigenschaft: den Reiz der Jugend, der bald schwindet, wenn das hübsche Gesicht und die vollen Brüste einen Mann in die Ehe gelockt haben. Dennoch
ellauri037.html on line 660: konnte er jüngere, hübsche Damen mit seinen meisterhaften Kenntnissen in Sprachen und Literatur und mit seinen gelegentlichen Zauberkunststückchen fesseln.
ellauri037.html on line 662: Nach einem glücklichen Jahr in Italien zog er sich nach München
ellauri037.html on line 664: Bettlägerig war, fürchtete Schopenhauer, daß die Krankheit zerstören würde, was ihm das Wertvollste war in seinen Hosen. Als er
ellauri037.html on line 665: sich erholt hatte, schrieb er einen Artikel, in dem er eine neue
ellauri037.html on line 667: Zwei Männer sollen, so Schopenhauer, eine gemeinsame Ehefrau
ellauri037.html on line 668: haben, bis sie über das Alter, in dem sie Kinder bekommen kann, hinaus ist. Dann sollen sie eine zweite, junge Frau heiraten, aber
ellauri037.html on line 669: weiterhin für ihre erste Frau sorgen. Später festigte seine Abhandlung "Uber die Weiber", die 1851 in dem Sammelband "Parerga
ellauri037.html on line 670: and Paralipomena" erschien, seinen Ruf als Frauenhasser für alle
ellauri037.html on line 673: Dennoch hat er die Frauen nie aus seinem Leben verbannt. In einer Zeitschrift schrieb er von einem «Fräulein Medon», einer Schauspielerin von großem Charme, die mit bürgerlichem Namen Caroline Richter hieß. Er umwarb und gewann sie, und wieder dachte er an Heirat. Nach seiner sorgfältigen Analyse war sie "recht zufriedenstellend", als Geliebte oder als Ehefrau. Aber wieder erhoben sich seine Vorsicht und sein Zynismus. Er war verliebt, aber er war auch Philosoph. Sein Pessimismus gewann die Oberhand, und die Idee einer Heirat wurde fallengelassen. Schopenhauer bedeutete sein absolutes Vertrauen auf die Unsterblichkeit seiner Werke mehr als Kinder, die er der Nachwelt hätte hinterlassen können. Dank Gott.
ellauri037.html on line 677: Er starb allein, im Alter von 72 Jahren, an einem Lungen-Blutsturz. Der Hund Atman hat nach ihm sehr geheult. 50n villitys, 60n kullitus, 70n selitys. Selityxet katkes Artturilta lyhyeen.
ellauri037.html on line 704: Hegelin absoluuttisen sekoilun filosofiaa - 3/4 rahantekoa ja 1/4 hullun houretta - pidetään luotaamattomana viisautena ilman että jengi huomaa sen motoxi sopivan Shakespearen sanat: 'sellaista kamaa mitä tulee hullun kielestä muttei mielestä'. tai, sopivana vinjettinä mustekala mustepusseineen joka luo ympärilleen mustan pilven joka estää ketään näkemästä sitä, ja vaalilauseena 'mea caligine tutus', oman pilven suojassa. Tuokoon jokainen päivä meille kuten tähän asti uusia systeemejä jotka sopii yliopistokäyttöön, kokonaan sanoista ja fraaseista tehtyjä ja oppineella jargonilla vielä, niin että jengi voi puhua päiviä sanomatta yhtään mitään; älköön näitä riemuja koskaan häiritkö arabialainen sananlasku: kuulen myllyn jauhavan, mutten näe jauhoja. Kaikella on aikansa, ja nyt on tän.
ellauri037.html on line 738: Jagt er seines Traumes Bild.
ellauri037.html on line 763: Seines Willens Herrschersiegel
ellauri037.html on line 766: Sieht er Seinen Schatten nur,
ellauri037.html on line 769: Nur das Bild auf seinem Netze,
ellauri037.html on line 786: Fester seine feste Brust.
ellauri037.html on line 809: Und vereinen, was ewig sich flieht.
ellauri037.html on line 811: Seiner Menschlickeit vergessen,
ellauri038.html on line 61: Dieser Ratschlag ist wahrscheinlich der bekannteste Satz von Friedrich Nietzsche, und wird von misogynen Männern, die nie ein Buch von Friedrich Nietzsche gelesen haben, gerne zitiert. Dieser Satz, der etwas anders in Nietzsches "Also sprach Zarathustra" steht, ist Rollenprosa, drückt also nicht die Meinung des Autors aus, sondern die einer Figur in einer Dichtung, hier die einer alten Frau (einem "alten Weiblein"), die Zarathustras Gedanken über Frauen lobt und am Ende ihres Treffens ihm noch den Ratschlag mit auf den Weg gibt.
ellauri038.html on line 63: Diese Szene lebt von privaten und literarischen Anspielungen, die eine plump misogyne Interpretation besprechen. Die mittelalterliche Fabel, wie der alte Aristoteles von einer jungen Frau namens Phyllis, in die er närrisch verliebt ist, gedemütigt wird, war wahrscheinlich der Hintergrund für die Inszenierung des berühmten Fotos von 38-jährigen Friedrich Nietzsche mit der damals 21-jährigen genialischen Freundin Lou Andreas-Salomé und der Peitsche in ihrer Hand. 6 Jahre später war er kuckeliku.
ellauri038.html on line 65: Als Nietzsche den ersten Teil von Zarathustra schreibt, ist es mit der Hoffnung auf eine gemeinsame Zukunft mit Lou Salomé vorbei, und in seiner Dichtung gibt Friedrich Nietzsche die Peitsche keiner Frau mehr in die Hand, sondern lässt eine alte Frau dem einsamen Berg-Eremiten Zarathustra den Ratschlag geben, sich vor einer Begegnung mit Frauen mit diesem Dressurwerkzeug zu wappnen.
ellauri038.html on line 67: Der alten Frau legt Nietzsche eine Neufassung des mittelalterlichen florentinischen Sprichworts: "buona femmina e mala femmina vuol bastone" (Gute Frauen und schlechte Frauen brauchen den Stock) in den Mund.
ellauri038.html on line 74: Im Fotoatelier von Jules Bonnet kümmert sich Nietzsche "in übermütiger Stimmung" (Lou Andreas-Salomé) um jedes Detail und schmückt zum Beispiel die Peitsche mit einem (auf dem Foto nicht erkennbaren) Fliederzweig.
ellauri038.html on line 87: Andererseits ist nicht zu übersehen, daß die Inszenierung auf das seinerzeit populäre Thema für lebende Bilder „Frauen bändigen die unbändige Lust der Männer, indem sie sie unter das Zugtierjoch spannen“ anspielt. Gerade die Differenz von strahlendem Sonnenwagen der Liebe und dem Ehegespann im Alltagstrott, von himmelhochjauchzend und den Mühen der Ebene, eröffnete einen weiten Spielraum der Interpretation, ohne das Risiko, jemanden unmittelbar zu kränken.
ellauri038.html on line 214: In 1918, Marianne Weber became a member of the German Democratic Party and, shortly thereafter, the first woman elected as a delegate in the federal state parliament of Baden. Also in 1919, she assumed the role of chairwoman of the Bund Deutscher Frauenvereine (League of German Women's Associations), an office she would hold until 1923. Also in 1920, Max's sister Lili suddenly committed suicide, and Max and Marianne adopted her four children. Shortly thereafter, Max Weber contracted pneumonia and died suddenly on 14 June 1920, leaving Marianne a widow with four children to raise.
ellauri038.html on line 222: Maxens Leitmotiv war der okzidentale Rationalismus und die damit bewirkte Entzauberung der Welt. Eine Schlüsselstellung in diesem historischen Prozess war der moderne Kapitalismus als die „schicksalsvollste Macht unseres modernen Lebens“. In der Wahl dieses Forschungsschwerpunktes zeigte sich eine Nähe zu seinem Antipoden Karl Marx, die ihm auch die Bezeichnung „der bürgerliche Marx“ eintrug. Hyi helkkari.
ellauri038.html on line 224: Weber verkaufte die Protestantismus-Kapitalismus-These, das Prinzip der Werturteilsfreiheit, den Begriff Charisma, das Gewaltmonopol des Staates sowie die Unterscheidung von Gesinnungs- und Verantwortungsethik. Aus seiner Beschäftigung mit dem „Erlösungsmedium Kunst“ ging eine gelehrte Abhandlung zur Musiksoziologie hervor. Mit Webers Namen sind die Protestantismus-Kapitalismus-These, das Prinzip der Werturteilsfreiheit, der Begriff Charisma, das Gewaltmonopol des Staates sowie die bevorzugung der Verantwortungsethik über die Gesinnungs-dieselbe. Aus seiner Beschäftigung mit dem „Erlösungsmedium Kunst“ ging eine gelehrte Abhandlung zur Musiksoziologie hervor. (Oivallus ja nide. Tää kuulostaa jo lähes Hannu Mäkelältä.)
ellauri038.html on line 226: Politik war nicht nur sein Forschungsgebiet, sondern er äußerte sich auch als klassenbewusster Bürger und aus liberaler Überzeugung engagiert zu aktuellen politischen Streitfragen des Kaiserreichs und der Weimarer Republik. Als früher Theoretiker der Bürokratie wurde er über den Umweg US-amerikanischer Rezeption zu einem der Gründungsväter der Organisationssoziologie gekürt.
ellauri038.html on line 230: Politik war nicht nur sein Forschungsgebiet, sondern er äußerte sich auch als klassenbewusster Bürger und aus liberaler Überzeugung engagiert zu aktuellen politischen Streitfragen des Kaiserreichs und der Weimarer Republik. Als früher Theoretiker der Bürokratie wurde er über den Umweg US-amerikanischer Rezeption zu einem der Gründungsväter der Organisationssoziologie gekürt. Lisää nauloja Maxin muutenkiin jo siilimäiseen arkkuun.
ellauri038.html on line 253: Gauleiter suosittelee Safranskin elämäkertaa Nietzschestä. Mut sitä ei saa netistä, taitaa pysyä suljettuna kirjana. Safranski (1945) on Rüdiger niinkuin Wokun isäpuoli, onkohan se saman luonteinenkin jyrä. No tääkin langanpää jää taas auki. Seikkaperäisempi elämäkerturi olis joku Curt Paul Janz, mut sen biografia on pitempi kuin Retun koko lyhyt elämä.
ellauri038.html on line 322: Nuoret ihmiset tinttijulisteineen ovat häipyneet niine hyvineen.
ellauri039.html on line 138: Du meine Seele, mein Fleisch und mein Blut!
ellauri039.html on line 151: Annchen von Tharau, mein Licht, meine Sonn,
ellauri039.html on line 152: Mein Leben schließ’ ich um deines herum.
ellauri039.html on line 214: vaatteet ja miljööt, ja 50-luvun sodanjälkeinen
ellauri039.html on line 310: Fontane on enimmäxeen auktorialer, mutta välistä myös persönlicher Erzähler. Ein charakteristisches Stilmittel Fontanes ist die leichte, unverbindliche Einstreuung wichtiger Motive in die Erzählung, oft unter alsbaldiger Relativierung und Rücknahme, auf die später wieder Bezug genommen wird und welche dadurch eine besondere Betonung erfahren. Dieses Stilmittel kommt besonders in Effi Briest verbreitet vor.
ellauri039.html on line 793: War von Trauer keine Spur. —
ellauri040.html on line 209: Raukoilla rajoilla -kirjan ja 60-vuotispäivän jälkeen on toinen lapinlahden linnuista vaiennut, tai ainakin sen samanniminen ploki. Viimeinen merkintä on v 2017. Hannu Riikonen antoi Maken magnum opuxelle ansiosta myönteistä arvostelua, haukkuuhan se etevästi ison nipun suomalaisia kirjallisuuden suurmiehiä ja nostaa esiin unohdettuja kuten se ize, joitakin naisiakin. Memento mori. Nix nax.
ellauri040.html on line 211: Paitsi että Eskelisen teos on memento, se on myös monessa suhteessa anateema, syytöspuhe akateemista tutkimusta vastaan. Erityisesti kritiikin kohteena ovat kotimaisen kirjallisuuden professorit Maria-Liisa Nevala, Juhani Niemi ja Pirjo Lyytikäinen. Osansa saavat myös 'teoriarajoitteinen' Laitinen Kai sekä vanhemmat estetiikan ja yleisen kirjallisuuden edustajat V.A. Koskenniemi, K.S. Laurila, Eino Railo ja Rafael Koskimies. Yliopistollisen tutkimuksen ulkopuolisista kirjallisuuden alan vaikuttajista Eskelinen kohdistaa kritiikkinsä etenkin Tuomas Anhavaan, kun taas Alex Matson saa arvostusta. Kyse ei Eskelisen esimerkkien valossa ole ainoastaan tavalla tai toisella puutteellisesta tutkimuksesta vaan Eino Kauppisen tapauksessa suorastaan epäeettisestä tavasta julkaista Pentti Haanpään tekstejä. Kritiikkiä saavat osakseen myös eräät ulkomaiset tutkijat, kuten Mihail Bahtin ja 'nojatuolimarxilaiset kulttuurintutkijat' Fredric Jameson ja Terry Eagleton.
ellauri040.html on line 279: Jokainen texti on ainakin kaxoistexti monine kastuneine tampooneineen ja merkityxineen, kaxoisnelistävät Max ja Moritz kuin roistomainen kaupunginjohtaja Cocco Billissä. Majakka ja perävaunu. Arvostelijoina Pekka ja pätkä. Voimakaxikoita soutaa molemmil puolil jokke.
ellauri040.html on line 419: menee viimeinenkin keino valvoa tuotantonsa tuottoa.
ellauri040.html on line 456: sun täällä ja heitti esikoisen Ishmailin äiteineen ulos aavikolle,
ellauri040.html on line 534: Johann Christian Friedrich Hölderlin (* 20. März 1770 in Lauffen am Neckar, Herzogtum Württemberg; † 7. Juni 1843 in Tübingen, Königreich Württemberg) war ein deutscher Dichter, der zu den bedeutendsten Lyrikern seiner Zeit zählt. Sein Werk lässt sich innerhalb der deutschen Literatur um 1800 weder der Weimarer Klassik noch der Romantik zuordnen, weil er total meschugge war.
ellauri040.html on line 536: Friedrich Hölderlin war der Sohn des Klosterhofmeisters Heinrich Friedrich Hölderlin (1736–1772) und dessen Ehefrau, der Pfarrerstochter Johanna Christiana Hölderlin, geb. Heyn (1748–1828). Die Herkunftsfamilien der Eltern gehörten dem gesellschaftlichen Stand der Ehrbarkeit an. Hölderlins Mutter stammte aus einer württembergischen Pfarrersfamilie, die sich auf Regina Bardili, geb. Burckhardt (1599–1669), zurückführen lässt.
ellauri040.html on line 538: Friedrich und seine Schwester Heinrike (* 15. August 1772) bekamen noch einen Bruder, Karl Gok (1776–1849). Als Hölderlin neun Jahre alt war, starb auch der Stiefvater, so dass die erst 31-jährige Mutter zum zweiten Mal Witwe wurde. In dem heute Hölderlinhaus genannten Gebäude verbrachte Hölderlin seine Kindheit und Jugend.
ellauri040.html on line 540: 1794 besuchte er die Universität Jena, um dort Vorlesungen von Johann Gottlieb Fichte zu hören. Er lernte während dieses Aufenthaltes Johann Wolfgang von Goethe und den von ihm besonders verehrten Friedrich Schiller kennen. Auch machte er die Bekanntschaft Friedrich von Hardenbergs (Novalis) und, im Mai 1794, Isaac von Sinclairs, mit dem er ab April 1795 ein Gartenhäuschen in Jena bewohnte. Im Mai 1795 verließ Hölderlin die Universitätsstadt fluchtartig, weil er glaubte, sein großes Vorbild Schiller enttäuscht zu haben, und sich neben ihm nichtig wie ein kleiner Schüler fühlte. Verwirrt und mit Zeichen der Verwahrlosung tauchte er wieder in Nürtingen auf.
ellauri040.html on line 563: Und einen Herbst zu reifem Gesange mir, Ja yx syxy mun kypsemmälle veisulle.
ellauri040.html on line 619: Aamukasteinen tuoreus ja naiivius siitä,
ellauri041.html on line 159: kunnes viimeinenkin veri- ja vesitilkka on imetty talteen, ja jälelle
ellauri041.html on line 270: Luuletko että jokaisessa tarinassa on oltava alku ja loppu? Ennen aikaan tarina saattoi päättyä vain 2 tavalla: kun kaikki koettelemuxet oli käyty, sankari ja sankaritar joko menivätn- naimisiin (komedia) tai kuolivat (tragedia). Viimeinen merkitys johonka kaikki kertomuxet viittaavat on 2-kasvoisen elämän jatkuvuus, kuoleman väistämättömyys. EAT FUCK KILL, toisin sanoen...
ellauri041.html on line 324: Omalla tavallaan Tommi Melenderin toinen romaani Ranskalainen visiitti on helposti mieleenpainuva lukukokemus. Se ei asetu suoraan valtavirtaan, vaan luovii siinä vinosti. Runoilijana uransa aloittanut Melender (s. 1968) on kirjoittanut romaanin, joka on sekä kielellisesti että temaattisesti vahvasti käreä-äänisen ja ruman tekijänsä näköinen. Ranskalainen pastilli on pikemminkin EU-myönteinen kuin perussuomalainen romaani, mikä ei johdu yksinomaan siitä, että valtaosa sen tapahtumista on sijoitettu Ranskaan - kuvitteelliseen pieneen kylään, joka vastustaa vielä roomalaisia. Ranskalainen ystävä on etäännytetty moraliteetti homoilusta, ystävyydestä, petoksesta, rakkaudesta, rikoksesta ja ajan ilmiöistä, joista koottu uteliaan penixen lailla kaikkialle työntyvä visuaalinen sälä ja auditiivinen häly estävät lukijaa kuulemasta ja näkemästä juuri mitään.
ellauri041.html on line 456: Motive der Bildgeschichte scheinen eher dem Leben des Antonius Grossen entnommen zu sein!
ellauri041.html on line 762: sich einem Manne anvermählte.
ellauri041.html on line 764: An einem Abend, kalt und bitter ,
ellauri041.html on line 777: An einen warmen Busen drücken
ellauri041.html on line 1389: Fahre fort meine Tochter, ich höre schon!
ellauri041.html on line 1401: Fahre fort meine Tochter, ich höre scho n!
ellauri041.html on line 1403: Und sah mich an in einem fort.
ellauri041.html on line 1412: Fahre fort meine Tochter, ich höre schon!
ellauri041.html on line 1414: Berührt er meine losen Flechten;
ellauri041.html on line 1415: Zieht meine Hand an seine Lippen,
ellauri041.html on line 1420: Fahre fort meine Tochter, ich höre schon!
ellauri041.html on line 1423: Er presst den Mund an meine Wange -
ellauri041.html on line 1514: Er schafft sich einen Esel an,
ellauri041.html on line 1622: Du störst mich nicht in meiner christlichen Ruh!
ellauri041.html on line 1624: Und weiter in seinem Buche las --
ellauri041.html on line 1633: Du störst mich nicht in meiner christlichen Ruh!
ellauri041.html on line 1641: Links und rechts einen herzhaften Kuss.
ellauri041.html on line 1645: Erh nahm das Kreuz in seine Hand:
ellauri041.html on line 1652: Las aber in seinem Buche weiter.
ellauri041.html on line 1862: Tompan rykäystä hyllattiin briteissä uraa uurtavana, ja hyssytettiin sivummalle mm. Apollinairea Vyöhykkeineen (Apollinaire kuoli espanjantautiin, ei päässyt teholle), ja naisrunoilijaa Hope Mirrleesiä runoineen Paris. A poem. Suomessa Lauri Viljaseen ja Kai Laitiseen Tomppa teki hurjan säväyxen yhtä maailmansotaa myöhemmin 1949. Upposi hedelmälliseen maaperään kuin veizi voihin, tai kevätsade pikapakkasen tuhoamaan kukkapenkkiin. Suomen porukat veivas modernismia vielä yöpakkasilla 1958, kun muut oli jo muutaman ismin edellä.
ellauri042.html on line 203: Annas kun katotaan loppuun tää loppukauden viimeinenkin jaxo. Sen pitäs olla tosi jännä.
ellauri042.html on line 230: Vapauden ja valon tuojan, länsimaiden johtomaan rakastettu johtaja, tyrannosaurus rexin näköinen albiinogorilla, tviittaa taas selkokielellä jota kadehtisi viiruperseinen paviaanikin. Trump peukuttaa mökkihöperöiden aseapinoiden kapinaa karanteenimääräyxiä vastaan: vapauttakaa aasiosavaltiot ja laskekaa elefantit oraalle! Se on kaikki kotiinpäin, kuka pitää sairaista neekereistä? En minä ainakaan. En pidä niistä. Saapas naamarixi päähän, kärsä toiseen päähän ja ilmainen aasi joka iikalle! 2 jalkaa hyvä, 4 jalkaa paha, eläköön ihmisten ja muiden broilereiden vihreä vallankumous!
ellauri042.html on line 332: Puhunko ristiin? Hyvä, puhun ristiin, olen moniulotteinen ihminen,
ellauri042.html on line 463: Dansk litteratur og i særdeleshed dansk autofiktion er spækket med modbydelige forældre, der svigter og misbruger deres børn på både tænkelige og utænkelige måder. Kim Leines far gør det i Kalak (2007), Erling Jepsens far gør det i Kunsten at græde i kor (2002), og Morten Sabroes mor gør det i Du som er i himlen (2007). Jens Blendstrups 'Gud taler ud' fra 2004 er også et portræt af en forælder, der skruppelløst krænker og sårer, men i modsætning til de øvrige forfattere, leverer Blendstrup en roman, der hverken er et opgør eller en konfrontation. Blendstrup skriver uden omveje og mellemled. Der er ingen stræben efter forsoning med de svigt og sår, en barndom kaster af sig. Der er blot et dybtgående og egensindigt portræt af en alkoholiseret og dæmonisk gnistrende far til fire i et århusiansk villaparadis.
ellauri042.html on line 749: Sen viimeinen avioliitto oli naiseen nimeltä Anna Snitkina, Peluri-kirjan Pikakirjoittajaan. Se oli akateemisesti liiankin lahjakas ja oli Fedja-setään lääpällään vielä tämän kuoltua.
ellauri042.html on line 893: Paizi eine enää asu siellä. Ne on eläkkeellä jossain pikku paikassa ja Nickillä on Parkinsonin tauti. Niillä oli tosi hieno talo Bathissa, varsinainen pikku palazi. Siellä oli kambrikauden aikaisia fossiileja. Nyt on fossiilit muuttaneet toiseen kaupunkiin.
ellauri043.html on line 176:
Kun lähdin kotio, väenpaljous pysäytti mut Serapiin temppeliin edustalla. Tää oli, sanottiin, viimeinen esimerkki jonka kuvernööri järjesti. Porttikonkin keskellä auringonpaisteessa naku nainen oli kiinnitetty pylvääseen, 2 sotilasta ruoski sitä remmeillä. Joka iskulla sen ruumis vääntelehti aika kivasti. Se kääntyi haavi auki - ja väkijoukon läpi, huolimatta sen pitkistä hiuxista jotka peitti osan pyllystä, näkyi riittävästi että olin tunnistavinani Ammonarian tutut posket.
ellauri043.html on line 691:
Ne on järjestyneet puolikuun muotoiseen lahteen lahteen. Takana niemekkeellä leviää uusi roomalainen kylä kivikupoleineen, kartiomaisine kattoineen, vaaleanpunaisesta ja sinisestä marmorista rakennetut, joidenka pylväänpäät, katonharjat ja räystäänkulmat on runsaasti koristeltu pronssilla. Sen yllä kasvaa sypressimezä. Meri on vihreämpi ja ilma kylmempää. Taivaanrannan vuorilla on lunta.
ellauri043.html on line 1818: Ja sitäpaizi ei se mun vika ole; henki pakotti mut; Sotas ei onnistunut parantamaan mua. Se on kuiteskin aika julmaa! Mut mitä väliä! Mä oon viimeinen profetissoista; ja mun jälkeen tulee maailmanloppu. (Kaskun ei vedenpaisumus. Niin aina, niin ne aina sanovat. Eikä sitten tulekkaan. Mikä pettymys.)
ellauri043.html on line 2130:
Yhteen aikaan mä olin diakonissa Roomassa pienessä kirkossa, jossa mä näytin uskovaisille hopealanteista Pyhän Peevelin, Homeroxen, Pytagoraan, ja Jeesus-Kristuxen kuvia. Mulla on enää jäljellä vain tää viimeinen.
ellauri043.html on line 2179:
Miehen, tämän jälkeen, loi pahamaineinen Israelin jumala, näiden avustuxella:
ellauri043.html on line 4145: Jotkut levittävät kätensä tanssiessaan, näyttääxeen kainalokuoppansa; Jotkut iskee silmää, jotkut purskahtaa nauruun, jotkut raottavat vaatteitaan. Siinä oli punastelevia neizyitä, ylväitä matroonoita, kuningattaria isoine pakaaseineen ja orjineen.
ellauri043.html on line 4940:
Diana, tunika käärittynä, tulee mezästä nymfeineen.
ellauri043.html on line 5090: Hekatombien kuussa mun koko kansa hankkiutui mun luo, virkamiesten ja pappien johtamana. Sitten ne tulivat esiin valkoisissa puvuissa ja kultaisissa villatakeissa, pitkät jonot neizyitä pidellen kuppeja, koreja, ja parasolleja; 300 uhrihärkää, vanhuxia Tintti-julisteineen (tai vihreine oxineen), sotilaat paukuttamassa haarniskojaan, efeebejä laulamassa virsiä, huilunsoittajia, lyyranrimputtajia, rapsodeita, tanssijoita, — vihdoin yhden pyörillä rullaavan kolmisoudun mastossa mun iso purje, jonka oli kirjoneet vuoden ajan ihan erityisellä tavalla ruokitut neizyet;
ellauri043.html on line 5247: Ja Pan, Silenos, satyyrit, bakkantit, mimalloneidit ja mainadit käärmeineen,
ellauri043.html on line 5381:
Huurteinen tuulenpuuska ympäröi ne.
ellauri043.html on line 5477: Niiden sielu sai huvilan kukoistamaan kyyhkyslakkoineen, unikekojen ja etanoiden asuttamine puistoineen, verkkojen suojaamine karjapihoineen, ja seetrinhajuisine lämpimine talleineen.
ellauri043.html on line 5923: Jumalan viimeinen sana ihmiskunnalle: we apologize for the inconvenience. Teemme yhteistä hyvää. Sun kävi kalpaten, se on voi. Tasan ei käy onnen lahjat. Onni yxillä, kesä kaikilla. Sori siitä. Mitäs läxit. Oma vika pikku sika. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Parempi onni ensi kerralla.
ellauri043.html on line 5929: Kato aurinkoa! sen coronasta nousee korkeita liekkejä, joista lentää kipinöitä, jotka levis ympäriinsä muodostaen uusia maailmoja; — ja kauempana kuin niistä viimeinen, niiden syvyyxien toisella puolen missä sä et näe kuin pimeää ainetta, toiset auringot pyörivät, niiden takana toisia, ja vielä toisia, rajatta.
ellauri043.html on line 6171: Mä muistan matkan jonka mä tein Ammonin kanssa, etsimään yxinäistä paikkaa minne perustaa luostareita. Se oli viimeinen ilta, ja me tihitettiin askelia, mumisten hymnejä, vieri vierellä, puhumattomina. Sitä mukaa kun aurinko aleni, meidän ruumiiden 2 varjoa pitenivät kuin 2 obeliskia koko ajan kasvaen ja kulkivat koko ajan meidän mukana. Meidän patonkien kärjillä me istutettiin sinne tänne ristejä merkkaamaan sellin paikkaa. Yö tuli hitaasti, ja mustat varjot laajenivat maassa valtavan roosan värin vielä vallitessa taivasta.
ellauri043.html on line 6429:
Mun syöveri on syvempi! Marmorilaatatkin on inspiroineet rivoja temppuja. Syöxytään kauhistaviin tapaamisiin. Sidotaan uudestaan kettinkejä joita kirotaan. Mistä tulee kurtisaanien loisto ja kurjuus, unien tuhlaavaisuus, panon jälkeinen suru?
ellauri045.html on line 636: Ночная зловещая птица. pahaenteinen yölintu.
ellauri045.html on line 752: Mies saapuu pääsaarelle, ja Widmore käskee kaikkien piiloutua. Richard yrittää neuvotella miehen kanssa, mutta tämä ilmestyy savuhirviönä ja heittää Richardin ilmaan. Hän kohtaa Benin, joka paljastaa Widmoren sijainnin. Mies kuulustelee Widmorea ja Zoea, mutta kun Widmore ei paljasta mitään, mies viiltää Zoen kurkun auki. Mies uhkaa tappaa Pennyn päästyään pois saarelta, jos Widmore ei puhuisi. Widmore kertoo miehelle Desmondista, kunnes Ben ampuu Widmoren. Mies sanoo Benille Widmoren kertoneen Desmondin olevan Jacobin viimeinen mahdollisuus, jos kaikki hänen kandidaattinsa ovat kuolleet.
ellauri045.html on line 763: Lillrank aloittaa esittelemällä McCloskeyn kuvauksen porvaristosta, sen historiasta, rakenteesta ja luonteesta. Porvaristoa tarkastellaan hyveisiin perustuvan teorian pohjalta. Porvariston päähyveeksi teoria nimeää harkitsevuuden, johon liittyy oma etu mutta myös muita hyveitä kuten usko, toivo ja rohkeus. Näistä koostuu taito olla hyvä liikemies. Porvariston hyveiden merkitys McCloskeyn teorialle on keskeinen, sillä sen mukaan niiden yhdistyminen valistuksen ihanteisiin loi pohjan kapitalismin synnylle.
ellauri046.html on line 53: No tykkään Anna-sarjasta, joka monissa suhteissa on yhtä epähistoriallinen ja oikeasti puhuu tämän päivän kanadalaisista teineistä. Kännykät on vaan piilossa hameen taskussa. Mitä eroa? Ehkä se että sen hahmot on tai edes yrittää olla vähän kiltimpiä. Vallanhimo pysyy neanderthal mittakaavassa. Sitäpaizi Annassa on huumoria, se ei ole totaalisen ryppyozainen ja huumoriton kuten Katariina Aragon. Punatukkaisia ovat molemmat. On neandertaaligeenejä.
ellauri046.html on line 470: Mit dem Drama Les deux amis schuf Beaumarchais eine „poetische Verherrlichung des Kaufmannsstandes“.
ellauri046.html on line 474: Nebenher versuchte er vergeblich, den Verlobten seiner dort lebenden Schwester Marie, José Clavijo y Fajardo, zur Einhaltung seines Eheversprechens zu zwingen. Das Verhältnis zwischen Clavijo und Marie war undurchsichtig; Beaumarchais verarbeitete dieses Thema zehn Jahre später zu einem rührenden Miniroman, aus dem Goethe 1774 sein Stück Clavigo machte.
ellauri046.html on line 531: Tää on talousliberaalin termitismin uskontunnustus. Den som lever ethisk har sig selv dom Opgave. Kylläpä on izekeskeistä. Tavoitteena on olla ainut ihminen. Siinä mielessä kuin jokainen termiitti on vaan yx perintöaines kaikille yhteinen. Se on hienoa. Sit on stridt den gode Strid. Forsyn eli kaizelmus hoitelee hommat kotio.
ellauri046.html on line 618:
Ei rakkausavioliitto yhtään paremmin kestä kulutusta kuin järjestetty, pikemminkin päinvastoin. Kiintymys, kunnioitus, yhteinen projekti ja hyötynäkökohdat pitää puolisoita yhdessä. Romanttinen rakkaus ei määritelmän mukaan kestä arkea.
ellauri046.html on line 659: Mix hemmetissä jotkut fortvivler et elämä on forgaengeligt? Sitähän se on kaikilla. Salekin oli siitä ihan hysteerinen. Haki Steinerista apuuva. Eunukkikin perskules.
ellauri046.html on line 688: Jos yhteen ägtenskabiin ei mitenkään mahdu kaikki setämiehen kjärlighedit, Christendomme ei voi olla kehityxen viimeinen sana. Tästä epäkohdasta lähtee liikenteeseen iso osa setämieslyriikasta ja proosasta, esim. tämä nide. Kummasti homopetteriltä riittää naisista mielipiteitä, mut onhan niitä Suomen Perustan homo-Hankasalmellakin. Niillä tienaa paremmin kuin homobaarikokemuxilla.
ellauri046.html on line 879: Und ueber eine kleine Weil',
ellauri046.html on line 899: Es jauchzt der Knab' in seinem Sinn:
ellauri047.html on line 80: „Er besitzt, was man Genie nennt, und eine ganz außerordentliche Einbildungskraft. Er ist in seinen Affekten heftig. Er hat eine edle Denkungsart. […] Er liebt die Kinder und kann sich mit ihnen sehr beschäftigen. Er ist bizarre und hat in seinem Betragen, seinem Äußerlichen verschiedenes, das ihn unangenehm machen könnte. Aber bei Kindern, bei Frauenzimmern und vielen andern ist er doch wohl angeschrieben. – Er tut, was ihm gefällt, ohne sich darum zu kümmern, ob es anderen gefällt, ob es Mode ist, ob es die Lebensart erlaubt. Aller Zwang ist ihm verhaßt. […] Aus den schönen Wissenschaften und Künsten hat er sein Hauptwerk gemacht oder vielmehr aus allen Wissenschaften, nur nicht denen sogenannten Brotwissenschaften.“
ellauri047.html on line 84: Ein Genie (über das französische génie vom lateinischen genius, ursprüngl. „erzeugende Kraft“, vgl. griechisch γίγνομαι „werden, entstehen“, dann auch „persönlicher Schutzgott“, später „Anlage, Begabung“) ist eine Person mit überragender schöpferischer Geisteskraft („ein genialer Wissenschaftler“, „ein genialer Künstler“).
ellauri047.html on line 210: und einer Nachwelt untern Füßen? Jälkipolvet mun haudallani tallaa.
ellauri047.html on line 219: Auch ein kleines Loblied bringen! myös laulaa ihan pieni ylistys!
ellauri047.html on line 236: Wer wird nicht einen Klopstock loben? Kuka ei Klopstockia kiittäisi?
ellauri047.html on line 249: Goethen Faustissa setämies Faust panee epähuomiossa paxuxi viattoman rotinkaisen Gretchenin, jolla oli esimerkillisen siisti vaikka köyhä kämppä. (Sitä Goethe erikoisen paljon ihasteli, kunnon sakemannina.) Gretchen vetää Faustin vauvan alas vessanpöntöstä. Was nun, kleiner Mann? Pitäskö Gretchen vetää alas vauvan perästä, vai ei? Sitähän ei tässä pohdita, kenen vika kaikki viime kädessä ehkä oli, das gehört nicht zur Sache.
ellauri047.html on line 290: Jüngst schlich ich meinem Mädgen nach,
ellauri047.html on line 318:
ellauri047.html on line 462: Nährten seine Jugend
ellauri047.html on line 474: Reißt er seine Bruderquellen
ellauri047.html on line 478: Unter seinem Fußtritt Blumen,
ellauri047.html on line 480: Lebt von seinem Hauch.
ellauri047.html on line 483: Keine Blumen,
ellauri047.html on line 484: Die ihm seine Knie umschlingen,
ellauri047.html on line 500: Mit zu deinem alten Vater,
ellauri047.html on line 506: Seine Sehnenden zu fassen;
ellauri047.html on line 515: Mit, zu deinem Vater mit!
ellauri047.html on line 525: Werden unter seinem Fuß.
ellauri047.html on line 529: Marmorhäuser, eine Schöpfung
ellauri047.html on line 530: Seiner Fülle, hinter sich.
ellauri047.html on line 534: Wehen über seinem Haupte
ellauri047.html on line 536: Zeugen seiner Herrlichkeit.
ellauri047.html on line 538: Und so trägt er seine Brüder,
ellauri047.html on line 539: Seine Schätze, seine Kinder,
ellauri047.html on line 623: nuoret ihmiset Tintti-julisteineen
ellauri047.html on line 658: Kaum einen Hauch;
ellauri047.html on line 691: Nun, durch deine Bemühung, o! redlicher Künstler, gewinn ich
ellauri047.html on line 710: Takana puutarhan mutkassa seison mä, viimeinen jumala,
ellauri047.html on line 797: Herder ei ollut miellyttävä toveri, vaan oli ivallinen, arvosteleva, ja suvaizematon. Izekeskeinen kakka profeetta-eleineen. Onnexi Goethe tän kerran oli yhtä valmis kuuntelemaan kuin Herder paasaamaan. Paasauxessa putkahtavat esiin Ossianin laulut, jotka oli vähän kalevalatyyppinen vedätys.
ellauri047.html on line 899: Toinen listaykkönen Jormalle. Nuoret ihmiset jormajulisteineen alkoi pukeutua siniseen seilorinuttuun ja keltaiseen rusettiin kuin Aku Ankka ja nirhiä izeään oikein joukolla. Mikä niitä oikein vaivasi? Kun joku juttu trendaa, niin se trendaa todella. On ne apinat sellasia silakoita. Nazit pinos ruumiit kerroxittain joukkohautaan päät jalat vuorosuuntiin, Sardinenstil, mahtui enemmän. Suomessakin oli joku silakkaliike kunnes alkoi koronaeristys trendata. Pahinta ei ole tauti vaan sen hoito, eristys. Se uhkaa tukahduttaa taloukasvua. Me tykätään mieluummin tukahtua yhteiseen joukkohautaan sardiinimenetelmällä. Por ti perço a cabeca.
ellauri047.html on line 992: Issur Danielowitsch Demsky, Robert Zimmermann, Paul Auster, Harry Heine, Solomon Bellows, ynnä monen monta muuta juutalaista on myynyt sielunsa paholaiselle ja muuttanut heprealaisen nimensä saxalais-slaavilaisexi ja siitä edelleen lännemmäxi, vielä vähän lännemmäxi.
ellauri047.html on line 998: Aber als die römische Besatzung aus Deutschland verschwunden war und im Rheinland starke Judengemeinden zurückblieben, in denen sich die hebräisch-deutsche Mischsprache "Jiddisch" entwickelte, kommt es zur Verdeutschung hebräischer Namen durch zufälligen Gleichklang: Da wird Aaron zu Arnold, Benjamin zu Benno, Levi zu Ludwig, Moses zu Moritz, Simon zu Siegmund. Später entstehen deutsch klingende Familiennamen: Simon zu Schimmerling und Schimmerl, Isachar zu Sacher, Socher, Socherl und Sucher, Levi oder Loeb zu Lemann und Lehmann, Isak zu Eisemann, Eisermann, Jakob zu Kaufmann (-mann war eine beliebte Diminutivform). Oder die Namen wurden ins Deutsche übersetzt: Baruch oder Ascher (der Glückliche) wurde zu Selig, Seligmann, Eljakim oder Obadja zu dem überaus beliebten Gottschalk.
ellauri047.html on line 1000: Eine in der jüdischen Namenstradition ganz besondere Stellung hat der Name Chajim oder Chaim. Er bedeutet: Leben. Starb den Eltern ein Kind, nannten sie das folgende Chaim. Genas einer von einer schweren Krankheit, legte er sich zusätzlich zu seinem eigenen den Namen Chaim zu. Viele Holocaust-Überlebende in Israel heißen Chaim.
ellauri047.html on line 1002: In deutscher Übersetzung entstanden daraus die Namen Lebebaum, Lebenthal und Lebenlang, durch lautliche Angleichung: Haim, Haime, Heym, Haimann, Heymann - und Heine. In anderen Sprachen gibt es Chaim als Heimof, Haimovici, Haimovitz, Haimovsky, Heimsohn, Vidal, Vidas, Vivante. Schon in Rom entstand aus Chaim der Name Vitus (Vitus ist kein römischer Name). Über den Heiligennamen Vitus wurde das hebräische Chaim zum urbayrischen Veit(l)...
ellauri048.html on line 88: Hyvänä kakkosena sitten sexuaalissävytteinen rakkaus, jota rationalistit oli
ellauri048.html on line 281: Vuosina 1946–1952 Paloheimo asui perheineen Vesilahden pappilan piharakennuksessa. Harri Hentinen oli tehnyt siitä museon. Rakennus tuhoutui tulipalossa 29. marraskuuta 2018. Oivalla ei enää ole museota.
ellauri048.html on line 352: Im Mai 1775 trat der junge Goethe mit Freunden seine erste Schweizer Reise an, dabei schrieb er das Gedicht „Auf dem See", ganz im Zeichen der Zeit wird dabei die Reise als „Geniereise" bezeichnet. Die erste Fassung schrieb Goethe in sein Tagebuch, die zweite, Überarbeitete, zum Druck 1789.
ellauri048.html on line 757: Hessu oli kova kauppaamaan omia kirjojaan. Niitä osti Queen Victoria, Alfred Lord Tennyson, Prime Minister William Gladstone, Walt Whitman ja Oscar Wilde. At the time of his death, he was one of the most successful writers in America, with an estate worth an estimated $356,000. Olipa amerikkalainen loppukaneetti. Silti Hessu ei ollut tarpeexi amerikkahenkinen: but he failed to capture the American spirit like his great contemporary Walt Whitman, and his work generally lacked emotional depth and imaginative power. Se oli liian pro-Eurooppa. Löysä riimittelijä, tiivistivät myöhempien sukupolvien kriitikot ilkeästi. Orjuuden vastustajanakin Långben oli vähän puoliveteinen. Ameriikan Immi Hellen.
ellauri048.html on line 1551: The last red leaf is whirl'd away, Viimeinen punainen lehti lentää tiehensä,
ellauri049.html on line 34: Lyriikka on Unski Kupiaisen (mts. 25) mukaan runouden päälajeista (muut: epiikka ja dramatiikka) subjektiivisin, ja se edustaa kirjallisuuden piirissä välittömintä itsetilitystä ja -tunnustusta. Missään muussa runouden lajissa ei itse ilmaisu ole niin tärkeää kuin lyriikassa. Lyyrinen runo lähentyy musiikkia. Se lähenee musiikkia kahdella tavalla: runon kokonaisuudessa keskeinen osuus on rytmillä, ja tähän liittyy kiinteästi sointuisuus.
ellauri049.html on line 114: Molemmilla poikasilla oli rikkinäinen kotitausta, vanhemmat hävyxissä, ja kaikenlaista muuta ikävää. Kalle kuoli tubiin, Uuno sairastui skizofreniaan ja sitten tubiin, liekö saanut Sarkialta. Lähes samanikäisiä, Uuno oli vuoden vanhempi, ja paremmista piireistä. Olikohan se top ja Kalle bottom? Niin veikkaisin. Se sanoi Kallea kauhaxi ja kiuluxi? Kalle suuttui: en ole kiulu, olen viulu, vaikka epävireinen! Uunoko oli se Kallen kauniimpi veli? Ei se kyllä oikeasti ollut kauniimpi, pikemminkin rumempi, länkisäärinen. Kailas kuoli ensin tyylikkäästi Nizzassa, Kalle vasta 12 vuotta myöhemmin nolosti Sysmiössä. Kalle on maallinen, Uuno jumalinen. Uuno räppää tähän tyyliin, varmaan Kallelle:
ellauri049.html on line 162: Uunolle muutto razutilalta Honkapäähän oli kivulias prosessi. Hän sai usein harvinaisen voimakkaita itkukohtauksia ja vierasti uusia sukulaisiaan. Tämän on arveltu osoittavan hänen olleen varhaisesta iästä asti erittäin herkkäluonteinen. Toisaalta ensimmäisten elinvuosien aikainen kodin levottomuus ja suru vaihtuivat rauhalliseen ja vankkaan talonpoikaiselämään. Pätäkästä ei ollut puutetta.
ellauri049.html on line 189: Uuno palasi syksyllä sotaretkeltään Honkapäähän sukulaistensa hoiviin. Kotona surtiin sillä aikaa haudan lepoon siirtyneitä isovanhempia. Lukuvuosi 1919 - 1920 oli Uunon viimeinen lukiossa ja hän valmistui keväällä ylioppilaaksi. Uunon nuoruusvuosina oppikoulua merkittävämmäksi nousi henkinen kehitys, joka johti Uuno Salosen kasvamaan runoilija Kailaaksi.
ellauri049.html on line 627:
ellauri049.html on line 643: L'après-midi d'un faune Der Nachmittag eines Fauns Rölli päivähoidossa ellauri049.html on line 650: Aimai-je un rêve? Galt einem Traum mein Lieben? Rakastinko unta?
ellauri049.html on line 653: En maint rameau subtil, qui, demeuré les vrais vollendet meinen Zweifel, Massen alter Nacht, ja moni hieno risu, hyvistä puista jääneenä,
ellauri049.html on line 661: Faune, l'illusion s'échappe des yeux bleus vom Augenpaar, das einem Quell in Tränen gleicht, Fauni, suojuxet putosivat sinisilmistä
ellauri049.html on line 667: Ne murmure point d'eau que ne verse ma flûte murmelt kein Wasser, das nicht meine Flöte träuft ei mutissut vettä paizi mun huilun kaatamaa
ellauri049.html on line 670: Qu'il disperse le son dans une pluie aride, eh es den Ton verteilt in einem kargen Regen, jälkiäänityxenä aamuöiseen sateeseen.
ellauri049.html on line 704: Hän toi runouteen tieteen eli positivismin, mitä ei aikanaan hyväksytty. Hänen runonsa olivat aiheeltaan kreikkalaisia ja intialaisia, mutta joukossa on yksi suomalaisaiheinen, nimeltään "Runoia". Enemmälti kiinnostusta häneen heräsi vasta 1930-luvulta alkaen aina 1970-luvulle. Hän oli eksistentialismin edelläkävijänä. Hän käsitteli aiheitaan objektiivisesti ja etäännytti ne itsestään ja oli hyvin kurinalainen.Positiivareissa piisaa kreivejä, Auguste Comte ensin ja sit tää Leconte. Hyvä muistisääntö.
ellauri049.html on line 710: Tää Kalle kirjoitti epigrammin Huugolle sen kuoltua 1885. Herää pahvi! No ei, hyvin ylistävän kirjoitti. Enempi sellaisen oodin. Izekin oli jo 67v, mun ikäinen. Kokoelmassa Derniers poemes. Mulle tää kokoelma on varmaan sekä ensimmäinen että viimeinen. Kazelin sen runoja, tylsähköjä. In- ja expressionismia, väliin jotain sovinnaisia mylvähdyxiä, jotka pilaa keitoxen. Silläkin on runo Le Lac, jonka laitan tähän vertailun vuoxi. Tää kuulostaa madagascarilta baobabpuineen. Kauneutta rakastava Leconte parka oli vanhuxena ize tollainen hippopotame obèse aux palpitants naseaux. Le Lac-runon kalju baobab-puu aikalaisten lemuavan krokotiilijärven rannalla.
ellauri049.html on line 790: Modernismi pyrki irtautumaan klassisista tyyli- ja muotoihanteista. Modernismin ominaispiirre on, että se on esteettisesti tietoinen itsestään, ja siihen liittyy simultaanisuus, rinnastaminen ja montaasi, mutta myös paradoksaaliuus ja moniselitteisyys. Myös totuuden epävarmuus on sen ominaispiirre. Perinteinen kerrontakulttuuri hajoaa ja käytetään lainauksia myyttisiä arkkityyppejä, motiiveja ja symboleja. Kaikkitietävää kertojaa ei enää ole, ja aika lakkaa olemasta kronologinen. Sijalle tulee tajunnanvirta ja näkökulmatekniikka.
ellauri049.html on line 832: La scintillation sereine sème seijas sädehdintä kylvää korkeuteen
ellauri049.html on line 844: Oisiveté, mais pleine de pouvoir, toimettomuuden jälkeen, silti voimallisen,
ellauri049.html on line 886: L’insecte net gratte la sécheresse ; Siisti hyönteinen nakertaa keloa;
ellauri049.html on line 918: Les derniers dons, les doigts qui les défendent, viimeinen lahja, sormet jotka suojelevat sitä,
ellauri049.html on line 966: Peau de panthère et chlamyde trouée, pantterinnahka ja repaleinen villanuttu,
ellauri049.html on line 1062: Oudompaa sensijaan on, ettei Emilien jäämistössä ole tavattu mitään sellaista lyyristä tai edes lampaansuolituotetta, johon Runeberin willy olisi välittömästi purkautunut. Sellainen purkautuminen lie ollut Runkun runoudelle tärkeää, kun muistetaan, että myös ennen Runebergin tuloa Emilien housuihin eräs aikaisempi rakkaussuhde - suhde Maria Prytziin - on hänen avioliittonsa aikana vallannut runoilijan tunteet hänen omien sanojensa mukaan vielä voimakkaammin. Niin että on ilmeinen tosiasia, että eroottisella elämyxellä on ollut hyvin huomattava sija runoilijan housunsisäisten kokemusten joukossa.
ellauri049.html on line 1108: I slutet av 1808 gav han i "Krigssång för skånska landtvärnet" luft åt sin glödande fosterlandskärlek, sitt hat till Ryssland – rysshatet förblev livet igenom en härskande känsla hos honom – samt sin trotsiga tillit till den, som han såg den, svenska tapperheten och det svenska frihetssinnets obetvingliga kraft; dikten trycktes emellertid först under senare hälften av 1809. Hihii hahaa. Samaa tuubaa jauho Runkku Suomen puolella. Verissä päin säntäs svenski Döbelnit lahden turvalliselle puolelle, sankarillinen puolustussota oli pelkkää puolijuoxua. Viimeinen vaasakuningas ol täys tunari, ikävä sanoa näin sukulaisena.
ellauri049.html on line 1158: hans hjärta hemnade till slut vid mitt. mutta mä olin silti sen viimeinen pysäkki.
ellauri049.html on line 1189: der einem jungen Weibe wohl gefällt.
ellauri049.html on line 1190: Macht von einem flauen Pimmel wieder einen dicken,
ellauri050.html on line 50: Pastori unohti lähteä hartauskokouxeen, mutta sillä ei ollut väliä, sillä oli sateinen ilta eikä ketään tullut.
ellauri050.html on line 470: und hinter tausend Stäben keine Welt. ja tuhannen kalterin takana ei mitään.
ellauri050.html on line 474: ist wie ein Tanz von Kraft um eine Mitte, on kuin voiman tanssi keskipisteen ympärillä,
ellauri050.html on line 495: Rilke oli isänsä tahdosta vuosina 1886–1891 sotilasakatemiassa. Vuosina 1895–96 hän opiskeli kirjallisuutta, taidetta, historiaa ja filosofiaa Prahassa ja Münchenissä. Rilke tutustui vuonna 1897 Lou Andreas-Saloméhen, jonka kanssa hänelle muodostui läheinen suhde. Keväällä 1901 Rilke nai kuvanveistäjä Clara Westhoffin, jonka hän oli tavannut edellisenä syksyn Worpswedessää. Parille syntyi joulukuussa 1901 tytär Ruth. Kesällä 1902 Rilke lähti Pariisiin. Siellä julkaistiin vuonna 1910 hänen ainoa romaaninsa Malte Laurids Briggen muistiinpanot. Pariisin-vuosinaan hän julkaisi myös useita runoja. Ille faciet-vanhemmat on saaneet aikaan hurjasti runoilijoita.
ellauri050.html on line 513: einer mich plötzlich ans Herz: ich verginge von seinem ois äkkiä ottanut mut sydämelleen: mä uponnut oisin sen
ellauri050.html on line 526: und das verzogene Treusein einer Gewohnheit, ja tottumusvoimasta viipyvä uskollisuus,
ellauri050.html on line 539: sich eine Woge heran im Vergangenen, oder aaltonen menneisyydestä, tai sit
ellauri050.html on line 541: gab eine Geige sich hin. Das alles war Auftrag. vingahti viulu. Duunia tää oli kaikki.
ellauri050.html on line 544: eine Geliebte dir an? (Wo willst du sie bergen, lemmitty sulta? (Minne sä kätkisit sen,
ellauri050.html on line 553: nur ein Vorwand, zu sein: seine letzte Geburt. vain tekosyy on ollaxeen olla: sen viimeinen syntymä.
ellauri050.html on line 576: Oder es trug eine Inschrift sich erhaben dir auf, Tai joku graffiti heitteli ylevää läppää
ellauri050.html on line 580: reine Bewegung manchmal ein wenig behindert. puhdasta liikettä paikoin pikkasen estää.
ellauri050.html on line 796: Perhe: Aviomies, poika perheineen.
ellauri050.html on line 974: Der kleine, schwarze, feurige Bauer? tulinen lyhyt maajussi, mustanpuhuva,
ellauri050.html on line 976: Nur deine Gaben, Vater Bromius, vaan setä Schnapsin toivossa,
ellauri050.html on line 1051: Glühte deine Seel Gefahren, Pindar, sun sielunveljet, Pindaros,
ellauri050.html on line 1057: Dort meine Hütte, tuolla on mun hytti,
ellauri050.html on line 1061: In dem Fragment Über die neuere Deutsche Literatur hatte Herder notiert: „Dithyramben, nach dem griechischen Geschmack nachgeahmt, bleiben für uns fremde. Das trunkne Sinnliche, was bei ihnen entzückte, wäre vielleicht für unsre feine und artige Welt ein Aergerniß; das Rasende in ihnen wäre uns allerdings dunkel, verworren und oft unsinnig.
ellauri050.html on line 1115: eines Gottes Thürwart: Jumalan ovivahti:
ellauri050.html on line 1132: in seine Abgründe … Omiin rotkoihinsa …
ellauri050.html on line 1158: sind deine Sehnsüchte unter tausend Larven, Ovat sun kaipauxet tuhansien toukkien seassa,
ellauri050.html on line 1168: das, das ist deine Seligkeit, se, se on sun autuutesi,
ellauri050.html on line 1169: eines Panthers und Adlers Seligkeit, Pantterin ja kotkan autuus,
ellauri050.html on line 1171: eines Dichters und Narren Seligkeit! … Runosepon ja narrin autuus! …
ellauri050.html on line 1189: aus meinem Wahrheits-Wahnsinne, Mun totuus-hulluudesta,
ellauri050.html on line 1190: aus meinen Tages-Sehnsüchten, Mun päivä-kaipauxista,
ellauri050.html on line 1215: saß auf einem Kiesel outo elikko,
ellauri051.html on line 143: Lao Rui: No ehottomasti paras ehdokas Se on laajakazeinen, silmät harittaa eri suuntaan
ellauri051.html on line 256: Pöystin on ollut sote-lakien valmistelun kiistaton kärkihahmo. Käytännössä hänen pitäisi oikeuskanslerina, kun hän siihen virkaan viimein siirtyy, valvoa omia aiempia tekemisiään. Hän on nykyisessä tehtävässään noudattanut hallituksen ohjeita ja on heikkoon lainvalmisteluun vähintään yhtä suuri syyllinen kuin hallitus poliittisine epärealistisine tavoitteineen.
ellauri051.html on line 258: Keskeinen kysymys on, pystyykö Pöysti käsittelemään sote-lakeja laillisuusvalvojana kansalaisten kannalta luottamusta nauttivalla tavalla, kun on johtanut kyseistä lainsäädäntöprosessia poliittisen ohjauksen alaisena virkamiehenä.
ellauri051.html on line 303: ”Kirjailijan urapolku luonnonvalintana” -esseessä Sinnemäki esittelee pitkän joukon kirjailijoita, joilla isätrauma (joillakin äidin mielisairaus) on vähintäänkin yksi keskeinen motiivi taiteen tekemisessä. Tähän joukkoon Sinnemäki laskee myös itsensä. Tässäpä lupaava elämä ja teos-yritelmä! Pitäis ihan lukea.
ellauri051.html on line 346: Ei kyllä tää Pylkkö tosiaankin on vanhan kansan hämärämies. Tämä mitenkään kieltämättä, etteikö Enqvist ahdistuneine tiedeuskoineen olisi oman ääripäänsä pönttö.
ellauri051.html on line 419: Love, that is crimson, sumptuous, sick with perfume; Rakkaus on punehtunut, pullistunut, hajusteinen;
ellauri051.html on line 496: Whatman sai ketnureaktion 1873 ja muutti Camdeniin New Jerseyyn veljensä luokse. Vuosina 1875–1876 hän julkaisi sisällissodasta kertovan kirjan Memoranda during the War, mutta halvaukset olivat jo hidastaneet hänen kirjoittamistaan. Whatman julkaisi myös uusia versioita Leaves of Grassista, jonka myyntituloilla hän osti Camdenista itselleen oman talon. Teoksen viimeinen versio sisälsi kaikkiaan 300 runoa. Whatmanin viimeiseksi jäänyt teos Good-Bye, My Fanny julkaistiin vuonna 1891.
ellauri051.html on line 944: 360 This the common air that bathes the globe. 360 Tämä yhteinen ilma kylpee maapalloa.
ellauri051.html on line 1074: 484 Materialism first and last imbuing. 484 Materialismi ensimmäinen ja viimeinen imeytys.
ellauri051.html on line 1528: 926 He is not hurried, his voice is neither high nor low, 926 Hän ei ole kiireinen, hänen äänensä ei ole korkea eikä matala,
ellauri051.html on line 1877: 1263 On that solemn night (it may be their last) those that know me seek me. 1263 Sinä juhlallisena yönä (se voi olla heidän viimeinen) ne, jotka tuntevat minut, etsivät minua.
ellauri051.html on line 1954: 1334 The last scud of day holds back for me, 1334 Päivän viimeinen myrkky pidättelee minua,
ellauri052.html on line 37: Belov tarkoittaa valkoista. Bellows on palkeet. Tuluxet on tinderbox. Sale oli kuopus pieni ruipelo, sillä oli 2 ruumiikkaampaa porhoveljeä joiden mielestä se oli vaan "some schmuck with a pen", ja sen isä oli ryssämamu monitoimiroisto hitlerwiixissä. Mamu Belov tuli perheineen Pietarista Kanadaan ja hipsi Chicagoon pakoon razupoliiseja Salen ollessa 9v. Sale oli äiskän hemmokki. Osas juutalaisten raamatun melkein ulkoa. Äiti kuoli kun Sale oli 17. Sale kaipas isän hyväxyntää. Isä kuoli '55, Sale oli sen silmissä epäonnistunut tyhjäntoimittaja. Tie menestyxeen aukes vasta kexi-ikäisenä isän kuoltua.
ellauri052.html on line 76: Kirjassa van der Valk lomailee, jonka juoni on pelkkää silmänlumetta matkakirjan päällä, lapsipornomiehen huorahtava vaimo strippaa Pietulle kiemurrellen videoiden tahdissa viekoittelumielessä. van der Valk menee hyytelöxi kuin Pylkkäsen tytöt, paizi keskellä on kivikova kanki. Pollarin pelastaa päättömältä panohalulta lopulta vain pikkurouvan huorahtavat mustat pikkarit, jollaisista puusepän poika ei koskaan ole pitänyt. Uskollinen Arlette pitkine reisineen, isoine perseineen, konkonenineen ja väkäleukoineen tietää sen, eikä sixi erehdy sellaisia ostamaan, vaan valizee valkoiset silkkipöxyt. Pahixilla on mustat kalsari, hyvixillä valkeat.
ellauri052.html on line 155: 9v ennen omaa kuolemaansa Hämäläinen Timo, naapurimme dokulamppu uudisoi Salen Bloom-avainromaanista Ravelstein. Timolla ja mulla oli yhteinen työhuone Osmontiellä, jossa en käynyt montaakaan kertaa edes kuivilla, enkä koskaan tavannut Timoa. Timo antoi mulle lahjaxi Sven Delblancin sairaalassa kirjoittamaan viimeisen muistelman. Vähän ennen kuolemaansa senkin.
ellauri052.html on line 326: Sale oli vitun turhamainen pikkumies mulkosilmineen ja ruskeine hevosenhampaineen. Nai omien sanojensa mukaan kaikkea mikä liikkuu. Tokkopa. Antoi todennäköisemmin perään. Se haluis olla iso härkämäinen Henderson mut on vaan pieni käkättävä kirppu, kurnusimppu, perskärpänen.
ellauri052.html on line 349: Kalju Sale ruskeine hampaineen ja harmaine nenäkarvoineen löisi laudalta komeen mafioson pelkällä lukeneisuudella ja pääsis sillä Pollyn pukille jos jaxaisi. Vaan ennemmin se haluis mafioson tukkia, niiden välillä on nyt filia, agape ja mikäs se kolmas nyt taas olikaan hei Tillich? ai niin pederastia.
ellauri052.html on line 424: Nietzsche ist vor allem durch seine Schopenhauer-Lektüre und dessen Willens-Metaphysik auf den Gedanken des Willens zur Macht gekommen. Aus Schopenhauers „Wille zum Leben“ genickt und verbessert. Die erste Erwähnung des Begriffs im Nachlass stammt von 1876/77: „Furcht (negativ) und Wille zur Macht (positiv) erklären unsere starke Rücksicht auf die Meinungen der Menschen.“
ellauri052.html on line 426: Nach Nietzsche ist der „Wille zur Macht“ ein dionysisches Bejahen der ewigen Kreisläufe von Leben und Tod, Entstehen und Vergehen, Lust und Schmerz, eine Urkraft, die das „Rad des Seins“ in Bewegung hält: „Alles geht, alles kommt zurück; ewig rollt das Rad des Seins. Alles stirbt, alles blüht wieder auf, ewig läuft das Jahr des Seins.“
ellauri052.html on line 435: Im Gegenpart zu Nietzsche sieht Alfred Adler – schon vor der Machtergreifung der Nationalsozialisten in Deutschland 1933 – den Willen zur Macht auch kritisch als eine mögliche Überkompensation eines verstärkt erlebten Minderwertigkeitsgefühls.
ellauri052.html on line 439: Aus Sicht Friedrich Nietzsches ist es die Aufgabe des Menschen, einen Typus hervorzubringen, der höher entwickelt ist als er selbst. Diesen dem Menschen überlegenen Menschen nennt Nietzsche den Übermenschen, ein Begriff, welcher bei Nietzsche sowohl eine geistige als auch eine biologische Bedeutung hat. Nietzsche verwendet den Begriff Übermensch das erste Mal in seinen Jugendschriften in Bezug auf Lord Byron, der als „geisterbeherrschender Übermensch“ charakterisiert wird.
ellauri052.html on line 443: Das Ziel der Menschheit liegt nach Nietzsche nicht in der Zukunft oder im allgemeinen Wohlergehen der derzeit bestehenden Gattung, sondern in den immer wieder auftretenden „höchsten Exemplaren“, eben den Übermenschen. Aus dieser philosophischen Position resultiert seine Ablehnung der „idealistischen“ Interpretation des Übermenschen und die positive Einschätzung gerade von immoralistischen und nach Größe strebenden Machtmenschen wie Alkibiades, Julius Cäsar, Cesare Borgia oder Napoléon Bonaparte.
ellauri052.html on line 445: In der Genealogie der Moral (1887) findet sich der Gedanke, dass die Menschheit als Masse dem Gedeihen einer einzelnen stärkeren Species Mensch geopfert werden könnte. Ziel sei es, eine Herrenkaste zu züchten, welche zur Herrschaft über Europa berufen sei.
ellauri052.html on line 447: Nietzsches Ablehnung des Nationalismus wurde von den Nationalsozialisten ignoriert. Maßgeblichen Anteil an dieser Interpretation hatte vor allem Nietzsches Schwester Elisabeth Förster-Nietzsche, die unter Einfluss ihres Gatten Bernhard Förster, eines radikalen Antisemiten, im Gegensatz zu Nietzsche selbst in einem Naheverhältnis zu national-völkischen Kreisen stand.
ellauri052.html on line 486: Baron Corvo eli Fred Rolfe oli joku seikkailija, homo ennen kaikkea. "My preference was for the 16, 17, 18 and large." Le Corbusier oli homo. Ei sunkaan nää ole kaikki homoja? ml Monet ja Matisse? Sale takuulla oli, ja sen kamu Pierre. Sekin kuzu izeään Prosperoxi niinkuin Puovo Huovikko. Shakespearen Myrsky, sen viimeinen näytelmä, on homoeroottinen, missä vallastasyösty herttua-taikuri junailee enkeli Arielin ja piru Calibanin kaa. Ei kai Paavokin... ei nyt menee jo vainoharhasexi. Mut silti vittu (tai pikemminkin pisinappula), heti perään Salella tulee homotriangeli jossa kaikki kalpenee ja/tai punastuu: Sale, mafioso ja Pierre. Ja TS Eliot taas mainitaan. Kirjailijat immersoituu toisiinsa ja vehkeet sykkii sinipunasina. Ihan mahotonta menoa. Kaikki haukkuu Salea ja syystä, se tuntee izensä pyhäxi Sebastianixi.
ellauri052.html on line 512: Sale on kyllä ääliöiden joukossa, se innostui Steineristä ja kaiken maailman ruusuristiläisistä. Se oli puolisivistynyt hukki joka luki liikaa kirjoja. Niinkuin tätä Steineria.
ellauri052.html on line 522:
Ruodin Rudi Steineria
ellauri052.html on line 531: Palkeen Sale innostui Rudi Steinerista, koska sillä oli samanlainen
ellauri052.html on line 547: Lisää antroposoofista pseudoeläintiedettä: eläimet on kehittyneet ihmisestä. Ihminen on muiden elukoiden syy. Ompa antroposentristä. Narsismia ihan lajitasolla. Ihminen on kuin sielun toukka joka kuolemassa muuttuu henkisexi perhosexi. Missähän se Steiner liihottelee nyt. Salen kanssa jossain pellon laidassa.
ellauri052.html on line 551:
ellauri052.html on line 553: Steiner 1861-1925 oli itävaltalainen, Kroatiasta Wieniin muuttaneita. Nazit väitti sitä jutkuxi, heitti hajupommeja. Iskä yleni riistanvartijasta sähköttäjäxi. Rudi oli aika sekobolzi jo koululaisena. Suxet meni ristiin opejen kaa, koulut jäivät kesken, kunnes 30-vuotiaana teki yxityisoppilaana väitöskirjan Fichten egosta toiselle yhtä sekobolzille Rostockin yliopistoon arvosanalla välttävä.
ellauri052.html on line 555: Rudi Steiner developed a concept of free will based on inner experiences, especially those that occur in the creative activity of independent thought.
ellauri052.html on line 556: By the beginning of the twentieth century, Steiner's interests turned almost exclusively to spirituality. Siitä tuli teosofiseuran ääniharava.
ellauri052.html on line 558: By 1907, a split between Steiner and the Theosophical Society became apparent. While the Society was oriented toward an Eastern and especially Indian approach, Steiner was trying to develop a path that embraced Christianity and natural science.
ellauri052.html on line 561: einer_mit_Annie_Besant.jpg/418px-Steiner_mit_Annie_Besant.jpg" width="50%" />
ellauri052.html on line 567: The split became irrevocable when Annie Besant, then president of the Theosophical Society, presented the child Jiddu Krishnamurti as the reincarnated Christ. Steiner strongly objected and considered any comparison between Krishnamurti and Christ to be nonsense; many years later, Krishnamurti also repudiated the assertion.
ellauri052.html on line 570: Steiner's continuing differences with Besant led him to separate from the Theosophical Society in Adyar. He was subsequently followed by the great majority of the Theosophical Society's German members, as well as many members of other national sections. (Minäs vuonna tää nyt olikaan?)
ellauri052.html on line 572: By this time, Steiner, had reached considerable stature as a spiritual teacher and expert in the occult. Optikkoexpertti, piilolaseja. Rudin lahkosta tuli antroposoofeja. Helluntaiystäviä. Jumalviisaus aleni vaan ihmisviisasteluxi.
ellauri052.html on line 576: In a number of works, Steiner described a path of inner development he felt would let anyone attain comparable spiritual experiences. In Steiner's view, sound vision could be developed, in part, by practicing rigorous forms of ethical and cognitive self-discipline, concentration, and meditation. In particular, Steiner believed a person's spiritual development could occur only after a period of moral development.
ellauri052.html on line 582: Steiner liihotteli pilvenlongalle 1925. Nazit kielsi koko liikkeen, vaikka Rudolf Hess oli innostunut siitä. Hitler ei tykännyt, pani Rudi kaima ruipelon dispoon takakentälle ja nosti läskin Göringin kakkospesälle. Hess hirttäytyi sitten koppiinsa. Ei liihotellut, heilui vaan.
ellauri052.html on line 588: Antroposofit on tosi siveitä, sip sip, söp söp. Bylsikö Rudi koskaan ketään? He refrained from sex. But he was a man on another level, sanoo joku uskovainen. Toinen sanoo: Steiner said very little about sexuality (just as he never explained to anthroposophists how to screw in a light bulb, which is why there is no answer to the question of: "How many anthroposophists does it take to screw in a lightbulb?").
ellauri052.html on line 595: Berdjajev kuuli Steineria Helsingissä kertoen kokemuxesta:
ellauri052.html on line 600: Bellow kertoo kaskun Kafkasta ja Steinerista. Kafka innostui Rudin jutuista, sillä oli ollut samanlaisia aivosähkökatkoja. Mut kun ne tapas Prahassa Rudilla oli paha flunssa, se pyyhki räkää hihaan ja kaivoi koko ajan nenää sormella. Kafkaa ällötti. Siihen jäi siltä antroposofia.
ellauri052.html on line 601:
es rann ihm aus der Nase, immerfort arbeitete er mit dem Taschentuch bis tief in die Nase hinein, einen Finger an jedem Nasenloch.
ellauri052.html on line 610: Ajan myötä Annie Besantin johtaman Teosofisen liikkeen ja sen suomalaisen osaston välille syntyi erimielisyyksiä. Ratkaiseviksi kiistakysymyksiksi nousivat toisaalta Krishnamurtin mahdollinen maailmanopettajuus sekä suhtautuminen ensimmäiseen maailmansotaan. Besantin johtama liike katsoi Saksan edustavan sodassa "mustia voimia", minkä perusteella oli oikein tukea ympärysvaltoja. Käsitys oli ristiriidassa Ervastin pasifistisen näkemyksen kanssa. Ervast uskoi myös maailmanopettajan tuloon mutta jätti henkilöllisyyden auki. J. R. Hannulan myöhemmän ilmoituksen mukaan kyseessä oli Ervast itse. Ervast suhtautui myötämielisesti myös Rudolf Steineriin, joka hänkin irtautui teosofisesta liikkeestä ja perusti antroposofian.
ellauri052.html on line 662: Steinerin englannintaja on pulassa. Enkussa on mind, soul ja spirit, saxassa vaan Seele ja Geist. Tai on Sinn mut se ei ei ole mind.
ellauri052.html on line 971: The rap against Bellow is that he maligned four of his five wives, especially in his fiction. This is true, and Leader is savvy enough not to take Bellow’s word about them. Wife No. 1, Anita, is shown as the underappreciated mainstay she obviously was. As for wife No. 2, Sondra Tschacbasov Bellow (Bellow called her Sasha), the model for the evil Madeleine, Leader has a scoop: an unpublished memoir shared with him after Bellow’s death. By her own account, Sasha was a vulnerable child-woman lacking basic life skills. From childhood and into her teens, she says, she was the victim of incest committed by her father. When Bellow took up with her, he was 37 and she was 21, a Bennington graduate and a secretary at the Partisan Review. His friends treated her with a sniggering sexism unfortunately unremarkable in the 1950s. At a party Bellow took her to, the critic R. W. B. Lewis, her former professor, drunkenly demanded to
ellauri052.html on line 983: Sale selostaa ensin millanen törkimys sen veli on ja sit sanoo perään eze on gentleman ja jalo jäbä. Mitä sontaa. Muze lienee aika vakiintunut sanojen gentleman ja jalo merkitys: mitä isompi törkimys sitä jalompi. Niinkuin Pamelan loordi vaikka. Sale ize on pieni kaveri mutta iso törkimys. Salen märät unet Renatan ravintolarunkuista ja isonveljen setämiespulina ovat puhdasta toxista misogyniaa. Samaa talousliberaalia arvokonservatiivia jutkumamusalaliittoa ovat Salen ihailemat Herman Kahn ja Milton Friedman kumppaneineen. Vaikkei se mikään salaliitto ole, ihan julkisesti sikailevat.
ellauri053.html on line 99: Vitun oikislaiset peukuttaa kaikkea paskamaista omankädenoikeutta: izekkyyttä, omanvoitonpyyntiä, kapitalismia, vahvemman mielivaltaa, köyhän kyykytystä, rasismia, tunteetonta julmuutta. Hyvä esimerkki on Trump ja sen nazijärjestö ICE hihittelevine pyöveleineen.
ellauri053.html on line 488: Esim että pitää hitaudesta sixi että se viimeinen lähtö väistyy tuonnemmaxi. Kökköä. Tää on tornipään oma tulkinta. Frank on paljon sovinnaisempi kuin törö. Joka sanoo: kuolemassa ei ole mitään arvoituxellista.
ellauri053.html on line 554: Mies ja nainen on setämiesten mielestä eri planeetalta kuin anus ja arse, jälleen kerran. Ach mitä scheissea. Leck meinen Arsch. Syvältä hanurista.
ellauri053.html on line 641: Donald Trumpia perheineen uhkaa Joen bideen huuhtaisu. Kommunismin Troian hevonen vaatii kexejä ja alapesuja. Maga pitää pintansa, lupaa tehdä siitä suuren taas.
ellauri053.html on line 1117: Seuraavassa on sentään tunnelmaa, tässois niinko joku yxilahkeinen joka valittaa Rabben lähtöä:
ellauri053.html on line 1212: A. Stenvallin nemesixestä A. Ahlqvistista tuli lisensiaatti, dekaani ja rehtori. Siis ilmeinen nilkki. Ja hemmetin kehno runoilija! Mäkin oisin parempi, mutten ole.
ellauri054.html on line 30: Paul Rudolf „Rolf“ Kauka (* 9. April 1917 in Markranstädt; † 13. September 2000 in Thomasville, Georgia) war ein deutscher Comicproduzent und -verleger. Er schuf unter anderem die Figuren Fix und Foxi. Aufgrund seines Erfolges wurde er auch als deutscher Walt Disney bezeichnet.
ellauri054.html on line 47: Comeniuksen toiminnan taustalla on hussilainen kirkollinen uudistus ja böömiläis-määriläisen veljesyhteisön traditio. Comenius oli hussilaisen kirkon böömiläis-määriläisen veljesyhteisön (Unitas fratrum) viimeinen piispa. Veljesyhteisö korosti elämää jatkuvana pyrkimyksenä kohti parempaa ja valmistautumisena ikuisuuteen. Veljesyhteisön tradition perillisenä hän oli ennen muuta kasvatuksen ja koulutuksen kehittäjä ja didaktiikan eli opetusopin isä.
ellauri054.html on line 85: Comeniuksen mielessä oppikirjatyön lisäksi kehkeytyi suuri pansofinen haave ihmiskunnan johtamisesta rauhan tilaan. Suunnitelman hän puki seitsenosaisen teoksen muotoon, jolle antoi nimen De rerum humanarum emendatione consultatio cathoica (Yleinen neuvottelu inhimillisten asioiden parantamisesta). Tästä idealismista ruotsalaiset eivät olleet kiinnostuneita ja koska Comenius vielä osallistui Thornin uskonnollisia ristiriitoja sovitteleviin neuvotteluihin (1645), alkoivat välit Comeniukseen viiletä ja lopulta Oxestierna tahtoi toteuttaa ruotsalaisen koulunuudistuksen vanhan suunnitelman pohjalta. Comenius tunsi työnsä valuneen hukkaan, vaikka tältä ajalta on peräisin eräs hänen didaktisen osaamisensa merkittävimpiä teoksia Methodus linguarum novissima (Kielten uusin menetelmä).
ellauri054.html on line 91: Kesäkuussa 1654 Comenius lähti Sarospatakista suuren oppilasjoukon saattaessa häntä kauas kaupungin ulkopuolelle. Puolan Lesznossa odottivat uudet haasteet poliittisten jännitteiden kasvaessa taas Ruotsin ja Puolan välille. Pian Lesznon kaupungissa väkivalta ja epäjärjestys lisääntyivät. Eri puolilla syttyi tulipaloja Comenius perheineen ollessa hengenhädässä. Comenius kaivoi kuopan talonsa lattian alle ja kätki sinne arvokkaimmat käsikirjoituksensa paeten perheineen kaupungista. Vain muutama hiiltynyt käsikirjoitus vältti tuhon. Lopullisesti tuhoutuneita olivat pansofian periaatteet sisältävä käsikirjoitus, samoin suuri tšekinkielen sanakirja, johon Comenius oli koonnut aineistoa yli 30 vuotta.
ellauri054.html on line 384: Hannun esseeprujauxen loppulause on: Miehessä olevan feminiinisyyden kieltämisellä on moniselitteinen vetovoimansa jokaiseen mieheen oli hän kuinka sivistynyt tahansa. Mies on kuin piipunrassi ja puhuu panohommista.
ellauri055.html on line 142: Ce retard, surprenant vu l’importance du texte (alors que des ouvrages moindres étaient traduits depuis des dizaines d’années), serait dû aux passages autorisant la bigamie ou établissant comme peine maximale pour un incendiaire d’être brûlé et pour un meurtrier au premier degré, d’être exécuté.
ellauri055.html on line 159: Colas on Nikolaos eli Nikke. 4 poikaa: katolinen kangaskauppias, hugenotti kirjakauppias, kersantti (ei pohjimmiltaan paha), kuopus (hyvämaineinen muttei ruudinkexijä).
ellauri055.html on line 213: Saint Fiacre's relics were preserved in his original shrine in the local church of the site of his hermitage, garden, oratory, and hospice, in present Saint-Fiacre, Seine-et-Marne, France, but later transferred in 1568 to their present shrine in Meaux Cathedral in Meaux, which is near Saint-Fiacre and in the same French department, because of fear that fanatical Calvinists endangered them. Saint Fiacre had a reputation for healing haemorrhoids, which were denominated "Saint Fiacre's figs" in the Middle Ages. Cardinal Richelieu venerated his relics hoping to be relieved of the infirmity.
ellauri055.html on line 215: Saint Fiacre is the patron saint of the commune of Saint-Fiacre, Seine-et-Marne, France. He is the patron of growers of vegetables and medicinal plants, and gardeners in general, including ploughboys. His reputed aversion to women is believed to be the reason he is also considered the patron of victims of venereal disease. He is further the patron of victims of hemorrhoids and fistulas, taxi cab drivers, box makers, florists, hosiers, pewterers, tilemakers, and those suffering from infertility. Finally, he is commonly invoked to heal persons suffering from various infirmities, premised on his reputed skill with medicinal plants.
ellauri055.html on line 307: kyseinen mietelmä löytyisi Lin Jutangin teoksesta Maallinen onni.
ellauri055.html on line 581: Hauska sisäpiirin pila: rva Torsson ei muista suomalaisen Johannes nimisen kirjailijan sukunimeä! No Linnankoski tietysti! Tulipunainen kukka eikä sininen! Ei mikään nen-päätteinen nimikään! Rva Margitille salavittuillaan ankarasti hopealusikoista. Sehän on kuin joku harakka. Kirjat ovat sentään kultaa.
ellauri055.html on line 582: Atkinsin dieetti ja vegeily ovat äärimmäisyysaatteita jotka vetävät Pirren suuta hymyyn molemmat. Perinteinen lihakeitto välttää sekä Skyllan että Kharybdixen.
ellauri055.html on line 633: Yhdessä he kuljettivat astiat keittiöön. Mirkku laskosteli pöytäliinan. Mirja ja Jussi heittäytyivät lattialle tulen eteen. Hande kazoi päältä kuin Wolmar uudessa Eloisessa. (No pikemminkin Prospero, Pirre viittaa näät osoittelevasti koko ajan Shakespearen Myrsky-romanssiin Cajanderin käännöxellä. Puovo Huovikkokin ajatteli olevansa se.) Välikössä Mirkku heittäytyy vielä kerran Johannexen kaulaan terhakoine pikku tisseineen ja lupaa tulla hiertämään penkkiä Handen estetiikan tunnille elefantin kokoisenakin.
ellauri055.html on line 644: Seija lukee aamu-uutisia luurista kuin herännäiset virsikirjaa. (Värisevällä äänellä:) Anna mun saada suotuisa loppu / kuin Eero-sedällä. Eero-sedän viimeinen sana oli perkele. Se kai sitä oli ovella vastassa. Se kuoli tenniskentän pukuhuoneessa.
ellauri055.html on line 699: Lagerkvistin tuotannon keskeinen teema on hyvän ja pahan olemassaolon pohdiskelu. Hän lähestyy aihetta kirjoittaen keskiaikaisesta pyövelistä, Barabbaasta ja vaeltavasta juutalaisesta.
ellauri055.html on line 701: Lyyrikkona Lagerkvist on vähäeleinen ja kuulas, ja hänen runonsa ovat rytmikkäitä ja selkeitä. Lagerkvist saavutti arvostetun aseman tyyliltään ylevällä ja ajattelusta riippumattomalla tuotannolla.
ellauri055.html on line 823: Jaskarin Annin kiverä nenänpää on tuskin kylmennyt. Vormiston Alman paluuta kynnöxelle valmistellaan jo. Ompa Taatan juoni simppeli. Tää on maalaiselämää. Saa siementä kämmentää. Terveellä leskimiehellä käy aika pitkäxi ilman panopuuta. Polkupyörää pitää sen vaan polkea. Luiseva karjakko ei kelpaa kärvään lypsäjäxi. Alma on lujakazeinen ja kookas, komia ulkoa ja viihtyisä sisältä.
ellauri055.html on line 868: Kesken jääneet opinnot antoivat kuitenkin paljon vaikutteita Sillinpään myöhemmälle kirjalliselle tuotannolle. Sillinpään ajatteluun vaikuttivat Charles Darwin kehitysoppeineen sekä saksalaiset biologi ja filosofi Ernst Haeckel ja Nobel-kemisti Wilhelm Ostwald ja myös Leo Tolstoi ja Arvid Järnefelt. Heidän vaikutustaan oli Sillinpään biologinen determinismi ja periaatteellinen väkivallan ja sotien vastustaminen sekä usko siihen että luonnontieteet kehittyessään siirtäisivät tällaiset atavistiset ilmiöt historiaan. Myöhemmin Sillinpää tutustui myös saksalaiseen Oswald Spengleriin ja omaksui häneltä ajatuksen sivilisaatioiden ihmiselämää vastaavasta elinkaaresta. Naziainexiakin oli siis, mutta mäkitupalaisena se ei siihen hurahtanut.
ellauri055.html on line 895: Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillinpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillinpään koulukaverin Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillinpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillinpään seuraava velkakierre. Sillinpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillinpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillinpään juntin kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina.
ellauri055.html on line 897: Sillinpää julkaisi 1920-luvulla lähinnä novellikokoelmia sekä vuonna 1923 ilmestyneen pienoisromaanin Hipsu ja Ragnar, jota hän itse myöhemmin piti parhaana teoksenaan. Lyhyestä virsu kaunis. Samaan aikaan Sillinpään taloudelliset ongelmat lisääntyivät ja hän velkaantui jatkuvasti lisää. Hän ei myöskään pystynyt tuottamaan kustantajan haluamia uusia romaaneja. Sillinpään kustantaja WSOY tarjosi hänelle lopulta ratkaisuksi vakinaista työtä kustannustoimittajana. Sillinpää olikin vuosina 1925–1927 WSOY:n palveluksessa ja hän asui tämän ajan perheineen Porvoossa. Vuonna 1927 he palasivat takaisin Hämeenkyröön ja Sillinpää onnistui jonkin aikaa hankkimaan riittävästi rahaa kirjallisilla töillään. Syksyllä 1928 paikallinen sähköyhtiö katkaisi maksamattomien laskujen takia sähköt Saavutuksesta ja Sillinpään perhe joutui muuttamaan pimeästä talosta Tampereelle, jossa he asuivat sitten vuoden verran ennen Helsinkiin muuttoa.
ellauri055.html on line 940: No ei nyt sentään, sanoo fil. lis. Panu Rajala. Ponu on ize Mäkelöiden sukua, ajaa Taatan sumuvaloilla. Pransu isä otti nimexeen Koskinen Kokemäenjoen Kauvazalta Hämeenkyröön muutettuaan. Se sanoi kovaäänisesti mää ja sää. Sillanpää oli niiden kämpän nimi. Koskinen oli kovin yleinen nimi paikkakunnalla. Äiti oli kyllä piikasena pantu paxuxi jossain palveluspaikassa, mut äpäre oli kuollut kolmivuotiaana. Itsellinen äiskä iski sitten izeänsä nuoremman etumiehen. Ne oli kumpikin tollasia talollisten köyhiä sukulaisia, persuja mökkiläisiä.
ellauri055.html on line 988: Juho Rudolfin poika Juho Eero Lemmitty (Forsman>Koskimies) oli aikanaan harjoittanut humanistisia ja teologisia opintoja, mutta asettui lopulta tavallisen tyyliseksi lansjunkkariksi, jommoisena yhteinen kansa häntä hiukan naureskeli, mutta myöskin piti arvossa, sillä hänellä oli pontevat hengenlahjat ja tarvittaessa luja käsivarsikin oikein noin ruumiillisessa mielessä. Hyvä veikkoni oli Laitilan isäntä Eero Forsman, sittemmin Koskimies, jonka tarina päättyi sitten traagillisesti kansamme kärsimyksen päivinä 1918. Punikit nirhas sen myllyn ahteeseen. (Mikä on ahde? Kai se on vaan rinne. Joo, mäki, törmä, rinne.)
ellauri055.html on line 1102: Sotavalta tutki suomalais-ugrilaisia kieliä. Arvo Sotavalta oli G. J. Ramstedtin apulaisena tämän tutkimusmatkalla Mongoliaan 1912. Se oli Ramstedtin seitsemästä idänretkestä viimeinen. Matkalle lähdettiin keväällä 1912 matkustamalla junalla Pietariin ja sieltä edelleen Urgaan Pohjois-Mongoliaan. Sieltä lähdettiin kymmenen hevosen karavaanilla tutkimusmatkalle, joka ulottui aina Selengajoen varrella olevaan Baibalykiin asti. Matkan tarkoitus oli tutkia muinaisen Tyrk-kansan ja sitä seuranneiden uigurien historiaa sekä tutustua mongolien nykykieleen. Matkalaiset palasivat kotimaahan joulun alla 1912. Arvo Sotavalta toi matkalta muun muassa mongolien asusteita, jotka hän lahjoitti Kansallismuseoon.
ellauri055.html on line 1120: Die Biogenetische Grundregel (älter auch Biogenetisches Grundgesetz) ist eine von Ernst Haeckel 1866 veröffentlichte These, die besagt: „Die Ontogenese rekapituliert die Phylogenese.“ Ostwald peukutti energiaa aineen sijasta. Sielukin on energinen. Sota on energian tuhluuta. Höh, eihän energia häviä? No huononeehan se silti entropiaxi muuttuen.
ellauri055.html on line 1236: Elokuva oli Hällströmin viimeinen merkittävä elokuva.
ellauri055.html on line 1278: Elämänsä viimeisinä vuosina Kala ponnisteli saadakseen valmiiksi teoksensa Hahmottuva maailma, jonka oli tarkoitus olla yleistajuinen kokonaisesitys hänen todellisuuskäsityksestään. Teos ei kuitenkaan valmistunut. Kala kuoli Kirkkonummen huvilallaan heinäkuussa 1958. Jäi maailma täpärästi hahmottamatta. (Hahmohöpötys oli pappispimityxen viimeinen asyyli.) Mä olin onnellinen kuusivuotias Tyrvännössä. Pikossa sain ongella kiisken: Kala! kala! 5v myöhemmin olin Kirkkonummen huvilalla norssinlakissa.
ellauri055.html on line 1322: Mutta Maunold ja hänen miehensä pysyttelivät nuolenkantaman päässä kristittyjen laivasta. Sillä he olivat kaukaaviisaita miehiä. Ja piispa Henrik kieputti isoa puuristiä pääsä päällä ja huusi suurella äänellä: Te pakanat ja syntisäkit! Hyljätkää moninaiset puujumalanne ja ottakaa vastaan yxi ainokainen herra! Kuka se simmottinen on? tiedusteli Maunold. Se on isä, poika, ja pyhä henki! vastasi Henrik. Siinähän tuli jo kolme, ihmeteli Maunold. Taidat olla laskutaidoton mies! Mutta totisesti, silloin rupesi Henrikin laivasta lentämään nuolta, harppuunaa ja keihästä yhtenä pilvenä. Mutta Maunold kurkki uteliaana paattinsa partaan yli ja kyseli: Missä se simmottinen kolmiosainen herra asuu? Taivaassa, ratki taivaassa, vastasi Hernik. Jos se putoo, nin sattuuko kohalle, höpötti viikinkin Riitasota ja pälyili levottomana taivaalle. Älkää jäkättäkö rienaajat, karjaisi piispa Henrik. Vaan ottakaa vastaan vapahtaja, joka israelinmaassa paranteli sairaita ja herätteli kuolleita! Olipa luonnikas ukko, ihaili Maunold monimieli. Taisi olla kansan mieleinen mies! Kyllä riitti selkääntaputtajia ja virkapaikkoja? No ei varsinaisesti, totesi piispa Henrik, vaan ristiinnaulittiin. Nyt on toverit parasta tarttua airoihin ja lähteä hyvän sään aikana, ehdotti viikinki Taisto Punainen. Toi äijähän on päästään sekhaisin. Ja viikingit lähtivät. Mutta Maunold Monimieli jupisi partaansa. Sanokaa mun sanoneen, poja, että kyllä tuohonkin juttuun vielä joku jauhopää uskoo.
ellauri055.html on line 1413: Tähän saa loppua kertomus lapsekkaasta runoilijasta, heikko hyvästijättö-säkeistö koko menneen kesän runoelmalle. Mutta tässä valossa ei mikään ole naurettavaa, kaiken raukenevaisuus vain on ilmeinen. Kimalaisen surina ja seinäkellon väsähtänyt astunta. Maurisemaista.
ellauri058.html on line 206: Se oli vuosia Pekkasen ystävän ja tukijan Ester Kankkusen arkistossa. Olikohan Esterin kankkunen yhtä pyörähtelevä kuin Iita Kärpäsen? Sieltä käsikirjoituksen löysi kirjailija Matti Mäkelä. Mäkelä on kirjoittanut Pekkasen elämäkerran, joka on tänä (minä?) syksynä julkaistu nimellä Leveäharteinen ajattelija. Topi parka ajatteli päänsä puhki. Kotkan pojan selkäranka tuli läpi hatusta.
ellauri058.html on line 220: Tervon proosa on perinteistä juonipohjaista proosaa, jota Tervo mielellään puolustaakin. Arkielämän huumori on Tervon keskeinen tyylipiirre. Kainalosta tehtäviä tekopieruja. Tervon kirjat ovat menestyneet myös taloudellisesti erinomaisesti. Lisäksi Tervo on saanut suomalaisista kirjailijoista eniten kirjastoapurahoja vuosina 2004–2010.
ellauri058.html on line 422: Kriitikot ovat osa kulttuuritoimitusta. Kulttuuritoimitus on kokenut 1900-luvun lopulta lähtien murroksen joutuessaan sitoutumaan lehtien uutisjournalismin yleisiin vaatimuksiin ja uutisorganisaatioon yhä kiinteämmin. Murros vaikuttaa myös kritiikkiin, sen sisältöön ja määrään. Heikki Hellman ja Maarit Jaakkola (2009) puhuvat paradigmanmuutoksesta kulttuurijournalismissa. Toisessa ääripäässä on esteettisluontoinen, valistuspainotteinen ja taideorientoitunut linja ja toisessa päässä tiedonvälitystehtävää hoitava uutislinja. Hellman ja Jaakkola kutsuvat paradigmoja esteettiseksi ja journalistiseksi. Paradigmanmuutos on tapahtunut tai tapahtumassa paraikaa. Tämän takia kulttuurijournalismi on joutunut muuttamaan työtapojaan, mikä on vaikuttanut kritiikkien sisältöihin ja määriinkin.
ellauri058.html on line 612: Jylhä päätti päivänsä oman käden kautta. Kirjoituspöydälle oli jätetty Kiirastuli- kokoelman viimeinen aukeama runon Näky loppusäkeistön kohdalta. "En tiedä mitä vastaisin, mun on niin raskas olla, kuin pätsissä mä seisoisin tai viime tuomiolla."
ellauri058.html on line 639: Ykkösvaimo Helvi sai töitä osuuskaupan myyjänä Messukylässä. Hän rupesi kirjoittelemaan Kallen kanssa kesällä 1943. Heidät esitteli yhteinen tuttava (kirjoissa Heikinkallio). He tapasivat ensimmäisen kerran elokuussa 1943, kun Kalle oli lomalla Siiranmäen vankileiriltä, jonne hänet oli komennettu talousaliupseeriksi. Kihloihin he menivät lusijan päivänä 1943.
ellauri058.html on line 821: Ja vastaus lähes kaikkiin kysymyksiin oli myönteinen.
ellauri060.html on line 59: Timo, tuo läski vanha epikuurolainen, on kirjoittanut uuden kirjan vanhuudesta aivan hiljattain. Sen olis saanut Keravan Fidan hyllystä, mutta ei näyttänyt hintansa väärtiltä. Siinä vanha pakkeliperseinen lehmä sanoo ettei vanhan kande utilitaarisesti enää laskea hyvälle ja pahalle pisteitä, vaan parempi on epikuurolaisesti vaan löllöttää.
ellauri060.html on line 80: Peliteoreettisesti ajatellen hyvän nauttijan ja pahan kärsijän tiimi, jonka yhteispeli voitti Raakelin ja esti ketkuilun, on vanhuxen kallossa nyt hajonnut. Vanhus pelaa minimax strategiaa kahdessa eri joukkueessa: hyvän tavottelijat ja pahan kaihtajat, joiden väliltä puuttuu viestintä ja yhteinen valuutta. Kun mielihyvän utiliteetti lähestyy nollaa, kärsimyxen säilyy ennallaan tai vahvistuu. Mielihyvää tavoitellaan enää vetkusti, kärsimystä kaihdetaan entistäkin lujemmin. Tuloxena on juurikin toi vanhusmainen löllötys.
ellauri060.html on line 99: Vaikka termi monachos on Christian alkuperää, Englanti kielellä munkki taipumus käytetään väljästi myös sekä miesten että naisten askeettien muista uskonnollisista tai filosofisista taustoista. Kuitenkin on yleinen, se ei ole vaihdettavissa termejä, jotka ilmaisevat erityisesti erilaisia munkki, kuten kenobiitti , erakko (eremiitti), erakko (Hermans hermits? Eran erakot), hesychast tai yksinäinen. Munkki - https://fi.qaz.wiki/wiki/Monk.
ellauri060.html on line 189: Haistapaska-kappalainen veetee kirkkoherra Sauli Rekelä on hämmentynyt elämänsä edessä: vaimo Noora, jonka kanssa hänellä on ollut lämmin ja läheinen avioliitto, etääntyy hänestä. Seitsentoistavuotias tytär ei ymmärrä isäänsä. Saulille jää vain poika Aleksi, johon hänellä kehittyy erityisen herkkä suhde.
ellauri060.html on line 328: Moon ollu Juhani Peltosen luona kylässä xx vuotta sitte. Sillä oli hurjan kaunis vaimo. Juhani itte oli hyvin ujo ja vähäpuheinen mies. Melkeen aina kännissä, sellasessa tasasessa, ei räyhäävässä.
ellauri060.html on line 994: ISKI MYÖS PRÄTKÄMISSIN! Seiskan tietojen mukaan Stefulla on ollut sutinaa Johanna Tirin lisäksi myös toisen julkisuudesta tutun naisen kanssa. Erottuaan Sofiasta hän tapasi asunnollaan samana päivänä Miss Worldwide Bomber -kisan voittajakaunottaren Laura Rinteen, 29. – Stefu ja Laura olivat tuntikausia kahdestaan asunnolla. Tunnelma lienee ollut läheinen, lähipiiristä paljastetaan.
ellauri060.html on line 1004: Kumpikos tässä Thermosta ottaa päähän, se että väitetään olleen romanttisella illallisellla Blörffin kanssa vai beibepaljastukset? Oliko lööpeissä ja otsikoissa jälleen, siinä on jälkikasvullekin kavereineen viihdettä kerrakseen. (Kekä on Thermos? Tääkö Sofia?)
ellauri060.html on line 1102: Poistohyllystä sain tämännimisen Agapetuxen bestsellerin 4. painoxen v:lta 1953. Vähän matkaa luettua kävi ilmeisexi että 1. painos lie ilmestynyt nk. ennen sotia. Mennään hevosella ja rillutellaan saxalaista foxtrottia Mein herz ist eine Jazzband, vuodelta 1926. Saxalaista käkätystä naarmuiselta levyltä, vain kukonaskelen päässä holokaustista. Joo niin olikin, vuonna 1931. Varmaan muistellaan Soinin omia nuoruusikiä.
ellauri060.html on line 1122: Aloin lukea Mihail Sholokhovin novellettaa Ihmiskohtalo. Siitä päätellen Miihkali on ääreist klisheinen sotasetämies. Tämmösiä kotirintamamieskirjoja kirjoitettiin sodan jälkeen tuhansia. Miihkalille niistä tuli vuonna 1965 noobeli. Taisi olla Khrustjsjovin suojasäiden antia. Turhaan nuolivat, kohta linja yleisliitossa taas koveni, ja Njeuvostoliiton juna pyhästyi tyyten pistoraiteelle Leonid Breshnevin dementian aikana.
ellauri060.html on line 1189: Irinjan äidin näkönen sankaritar on izekin ristiinsuihkija. Kokee samaa nyt handumaidina. Hand Made Raisins. Mayday. Nää klischeet pyssymiehineen, rätisevine walkietalkieineen, väkisin ja vikistenkin bylsimisineen, se on kaikki nähty niin ziljoona kertaa. Mut tietysti kun apinoita on 7. 8 gigaa ja vaan 7 reikää kussakin. Auttamatta tulee toistoa. Mut jengi tykkää siitä. Toisto tyylikeinona.
ellauri061.html on line 71: Mä inhoon draamoja ja teatteriesityxiä. Telkkarissa ei näytetä tragedioita, kaikki on vaan draamoja. Kai six ettei ole enää erixeen yleviä ja alhaisia, kaikki on yhtä alhaisia trikoopaitaisia lippalakkeja nilkkapituisine sukkineen ja lenkkareineen. Mä inhoon niitäkin.
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri061.html on line 677: II Kansallisteatterin eilinen esitys oli koonnut katsomon täyteen kiitollista yleisöä. Pääosan esittäjä, hra Eero Kilpi sai osakseen runsasta, lopussa varsin voimakasta suosiota. Hänen tulkintansa jättikin mieleen sympaatisen tunnelman, ja varmaan on eilinen esitys huomattavin hra Kilven tähänastisista ennätyksistä. Hamletin osa on, jos mikään, neroa varten kirjoitettu. Sen sisältörikkaus on tavaton. Ja siitä on voitu sanoa, että niin paljon kuin Hamlet puhuukin ja sanoilla ilmaisee itseään, niin on hänen vaitiolonsa yhtä ilmehikäs. Mikä ulkomaailmasta tuleva vaikutelma häntä kohtaakin, heti sytyttää se hänessä jonkin nerollisen ilotulituksen, syvimmän kosmillisen murhemielen tai itsekiduttavan epäilyksen purkauksen. Näiden välillä ei ole muuta sidettä kuin niiden yhteinen merensyvyinen tausta, josta ne nousevat. Ja se tausta on yhtä kaunopuhelias kuin nämä juhlalliset monologit ja leikkaavat kärkevyydet itse. Se juuri tekee meille Hamletin niin mielenkiintoiseksi ja houkuttelevaksi--tuo puolittain unissakävijän sielunelämä, josta itsensä ja maailman epäilys on ikäänkuin syönyt pohjan pois--ja sen tahtoisimme nähdä näyttämöllisessä esityksessä kuultavan esille. Se mitä hra Kilpi tästä runsauden määrästä sai näkyviin, epäilemättä teki huolellisesti tutkitun ja älykkäästi ymmärretyn vaikutuksen. Joskaan hänen olennollaan yleisesti ei ole tuollaista voimakkaampaa ihmehikkyyttä, joka itsekseen puhuisi, osui moni yksityiskohta, oikein tavattuna ja hillittynä, paikalleen. Olisi kuitenkin toivonut suurempaa vapautumista hänelle ominaisesta maneerista, joka toisinaan ei ollut tuomatta mieleen hänen entisiä osiaan. Heikointa olivat mielestäni kohtaukset Ofelian kanssa; Hamlet on nero rakkaudessaankin ja juuri tässä hänen sydämensä ja päänsä etäisyys muodostuu kenties laajimmaksi, kipeimmäksi. Kokonaisuutena ei hra Kilven esitys ollut vapaa yksitoikkoisuudesta, johon paljon vaikuttaa alituinen palaaminen samoihin eleisiin, eikä myöskään se kehitys, jota Hamletissa on huomattavissa, tullut esille siinä määrässä kuin olisi tilaisuutta ollut. Hra Axel Ahlberg ja rva Rautio esittivät kuningasta ja kuningatarta, kumpikin heille ominaisella taiteellisella vaistolla ja kypsyydellä. Hra Raution Polonius oli hauska nähdä. Shakespeare ikäänkuin huvittelee itseään tässä henkilökuvassa, asettaessaan tämän porvarillisen vanhuksen Hamletin henkistä ylemmyyttä vastaan. Hra Raution esityksessä oli sattuva hymyilyttävä väritys. Rva Lindelöfin Ofelia samoinkuin hra Raikkaan Laertes olivat varsin eheitä luomia. Mainittava on vielä muissa osissa hra Salo (Horatio), Weckman, Yrjö Somersalmi. Olen vielä tilaisuudessa palaamaan näytelmään ja sen esitykseen.
ellauri061.html on line 941: on/ te Herrat/ Duomarit ja yhteinen
ellauri061.html on line 1044: Kirjailija, äiti ja puoliso Kati Tervo valmistautuu päästämään irti ainokaisestaan ja elämään jälleen kaksin puolisonsa Jari Tervon kanssa. Elämään mahtuu taas vanhoja harrastuksia, mökkierotiikkaa (rakas on rakas kaikkine läskeineen ja poimuineen)– ja ehkä myös uusi perheenjäsen, kiinalainen tyttö, tai koira. Vaikka Jarza ei kyllä tykkää ulkoiluttamisesta. Kiinalaisisista tytöistä se kyllä pitää kovasti! (No, puoliveteisesti.)
ellauri061.html on line 1166: Jari Tervon sain haasteena takaisin Jorilta, jolle määräsin Ursula K. Le Guinin Hain-sarjaa. Tämä kyseinen Minun sukuelimeni tarina löytyi minulta omasta kirjahyllystä, sillä se tuli silloin aikoinaan kirjakerhosta, kun olin unohtanut peruuttaa kuukaudenkirjan. Jostain syystä olin säilyttänyt kirjaa, vaikkei se koskaan minua kiinnostanutkaan. No, nytpä se sitten pääsi käyttöön.
ellauri061.html on line 1393: Pääsin syömään vuoden ravintolaan, inarilaiseen Aanaariin. Poronvasan maksaa lisukkeineen. Järjettömän hyvää.
ellauri062.html on line 69: Masters ja Johnson kirjassa Raportti ihmisen sexuaalisista reaktioista (Human sexual response) jatkavat siitä mihin Kinsey kumppaneineen pääsivät. Tuhnuisexi selattu kirjapaha löytyi Arabian kirjaston poistohyllystä. Sen oli ostanut ilmestymisvuonna 1967 Teresa (?) Jauhiainen. Ansarijauhiainen. Äiti Teresa.
ellauri062.html on line 317: Idea on, että Susikoira Roi -vitsien lopussa on Roi-aiheinen sanamuunnos, jonka eteen kehitetään tarina, mielellään pitkä sellainen. Ja siinä se. Hauskaa! Itseasiassa niin hauskaa, että Koneen Säätiö myönsi Roi-vitseille perustuvalla Kuningas Roi -sinfoninen revyy -esitykselle 22 500 euron apurahan.
ellauri062.html on line 333: Juu juu, ei ei, samaa pekkalippos- ja jerrycottonmaista puolikovax keitettyä huulenheittoa. Jari Pervoa iilimadon nimellä. Mä en jaxa. Ja tätä sit on tiedossa 669 sivua. No ei välttämättä, täähän voi olla ihan rosollia, aiheet ja tyylit vaihtua varoittamatta kesken kolmea tavua pitempää sanaa kuin Pervon larpat. Viimeinen sivu ylivuotaa takakanteen. Ihankuin joku löisi oven kiinni kesken puheripul
ellauri062.html on line 435: Ein weiterer wichtiger Inspirator war Guido von List, dessen Ansichten unter den Bezeichnungen Wotanismus und Armanismus bekannt wurden. Ariosophische Autoren verbanden Vorstellungen einer Überlegenheit der „arischen Rasse“ und Forderungen einer Reinerhaltung dieser vermeintlichen Rasse mit Elementen der Astrologie, der Zahlensymbolik, der Kabbala, der Graphologie und der Handlesekunst.[1] Die wichtigste ariosophische Organisation war der von Lanz gegründete Neutempler-Orden.
ellauri062.html on line 571: Lola rennt ist ein deutscher Actionthriller des deutschen Regisseurs und Filmproduzenten Tom Tykwer aus dem Jahr 1998 mit Franka Potente und Moritz Bleibtreu in den Hauptrollen. Der Film zeigt dreimal dieselbe Zeitspanne von zwanzig Minuten, jedes Mal mit kleinen Detailunterschieden, die die Handlung jeweils zu einem völlig anderen Ausgang führen (Schmetterlingseffekt in einer Form ähnlich einer Zeitschleife).
ellauri062.html on line 670: Lacrimosa dies illa, Kyyneleinen päivä tuopa, On that day of lamentation,
ellauri062.html on line 780: Serrano alcanzó gran éxito al cantar en alemán composiciones como «Roter Mohn (Roter Mohn, warum welkst du denn schon?)», «Schön die Musik», «Küß mich, bitte, bitte, küß mich», «Und die Musik spielt dazu», «Der Onkel Jonathan» y «Der kleine Liebesvogel» durante el auge de la Alemania nazi. Kreuder aprovechó para introducirla en las esferas del régimen nazi y Serrano llegó a participar en varios mítines y ceremonias nacionalsocialistas. Sus canciones fueron muy difundidas en las emisoras afines al Reich. Más adelante, declaró que nunca tuvo afinidad política alguna ni fue nazi, a pesar de que en sus grabaciones llevaba el emblema del águila nazi en su vestimenta.
ellauri062.html on line 1025: Raportin mukaan tämä usko vahvistui kuultuaan, että "Hessin lempinimi puolueen homoseksuaalisten jäsenten keskuudessa oli Fraeulein Anna" ja että oli pahamaineinen, että hän oli osallistunut juhliin pukeutuneena naisten vaatteisiin. "Varapyörä" prinssi Harry osallistui juhliin pukeutuneena Rudolf Hessixi.
ellauri062.html on line 1027: Tiedot Hitlerin seksuaalisuudesta antoi Ernst Sedgwick Hanfstaengl, saksalais-amerikkalainen, joka oli ollut Hitlerin läheinen ystävä ja uskottu 1920- ja 30-luvuilla.
ellauri062.html on line 1034: Jörg Lanz von Liebenfels, eigentlich Adolf Joseph Lanz (* 19. Juli 1874 in Penzing, heute Wien; † 22. April 1954 in Wien), war ein österreichischer Geistlicher, Ariosoph und Hochstapler. Er prägte den Begriff Ariosophie und gründete den Neutempler-Orden. Einige Jahre galt er als „der Mann, der Hitler die Ideen gab“. Diese Einschätzung, die auf einer Selbststilisierung beruht und in einer Biografie von 1958 verbreitet wurde, wird in neueren wissenschaftlichen Untersuchungen als unzutreffend angesehen.
ellauri062.html on line 1036: 1898 wurde Lanz zum Priester geweiht. Kaum ein Jahr später wurde er aufgefordert, den Orden zu verlassen. Lanz selbst gab später an, seine ständig „steigende Nervosität“ und seine angegriffene Gesundheit seien der Grund für seinen im April 1899 vollzogenen Austritt gewesen. Quellen im Heiligenkreuzer Stiftsarchiv hingegen vermerken als Austrittsgrund, Lanz sei „der Lüge der Welt ergeben und von fleischlicher Liebe erfasst.“ Einige Kommentatoren vermuten hinter diesem Vermerk eine Frauenbeziehung – möglicherweise mit einer Angehörigen der Familie Lanz von Liebenfels – und sehen in deren mutmaßlichem Scheitern einen Grund oder Mitgrund für Lanz’ spätere Misogynie. Andere Kommentatoren verweisen auf das Gerücht, Lanz sei homosexuell gewesen.
ellauri062.html on line 1038: Nach dem Ausscheiden aus dem Zisterzienserorden änderte Lanz seine Identität. Seit 1902 führte er einen Doktortitel – für eine Promotion gibt es keinerlei Belege. Heute gilt es als erwiesen, dass Lanz den Titel unberechtigt führte. – und nannte sich fortan Lanz-Liebenfels. 1910 änderte er dies zu Lanz von Liebenfels ab. Venuskumpareesta tuli pyhä keihäs. Väärensi izelleen Svaabista aatelisviikunan.
ellauri062.html on line 1040: Eigenen Aussagen zufolge hat sich Lanz der Kern seiner späteren Weltanschauung bereits 1894 durch folgende Begebenheit erschlossen: Bei der Betrachtung eines Grabsteins, auf dem ein Ritter abgebildet ist, der einen Hundsaffen niederringt, sei ihm schlagartig aufgegangen, dass die Rasse der „Arier“ oder „Herrenmenschen“ einen ständigen Abwehrkampf gegen die Rasse der „Nichtarier“ oder „Affenmenschen“ zu führen habe. Da die arische Rasse durch Vermischung mit „Minderrassigen“ geschwächt sei, seien umfassende „rassenhygienische“ Maßnahmen zu ihrer „Reinzucht“ und „Veredlung“ erforderlich. Diese wiederum bedürften unter anderem einer bedingungslosen Unterordnung der arischen Frau unter den arischen Mann. Nokki vähäosaisempia kuin katuojan pulu. Eikö muka rotukoiran aika muuten kulu? Vitun paviaani.
ellauri062.html on line 1053: Kantani kaikkeen seksuaalisuuteen on jo viitisentoista vuotta ollut ehdottoman kielteinen. Jokaisessa sukupuoliaktissa on kyse rähmälläänolosta; niiden (satunnaiset) seuraukset tosin saattavat suuresti vaihdella, mutta mitään moraalisia aste-eroja ei niiden välillä ole: minun seksuaalisuuteni on täsmälleen yhtä synnillistä kuin lähimmäiseni seksuaalisuus, missä muodoissa ne sitten ilmenevätkin; juuri tätä on monenkin omasta seksuaalisuudestaan täysin siemauksin nauttivan siveyspoliisin vaikea tunnustaa. Jos myöntää heteroseksin, on myönnettävä myös homoseksi, eläimeensekaantuminen ja pedofilia; jos kieltää pedofilian, on kiellettävä myös eläimeensekaantuminen, homoseksi ja heteroseksi. Mutta runkkaus vaikka matunaapureiden postiluukkuun on kyllä poikkeuxena hyväxyttävää.
ellauri063.html on line 198: Hjelt-instituutti: ELSA Helsingin järjestämä excursio Hjelt-instituutin oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen oli huippumenestys. Aluksi tunnelma oli harras, mutta odottava. Monen mielessä tuntui pyörivän ajatus siitä, että pystyykö seuramaan koko toimenpiteen. Suurin osa pystyikin. Yleisesti ottaen vaikeinta katsottavaa oli preparaattorin työn seuraaminen, erityisesti kallon poraaminen ja rintalastan irrottaminen. Osanottajat olivat kaikesta huolimatta aktiivisia, ja kysymyksiä esitettiin niin paljon, että ylitimme meille varatun ajan. Kokemus oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Nyt meillä on jonkinasteinen kuva siitä, miten oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa selville saatuja tietoja voidaan hyödyntää rikosprosessissa.
ellauri063.html on line 225: LaPo (LaatuPojat) on turkulainen porukka jolle ei auta alkaa vittuilemaan. Jos kyseinen porukka tulee ovellesi, päästä heidät sisään äläkä kysele kummempia loukkaantumisien välttämiseksi.
ellauri063.html on line 265: No ei, noin 100s myöhemmin selviää, et toi ADC on Jaskan keximä paha mumslimi Atif Darpan Chagla. Vähän kuin Pahani Julmu. Tekisi melkein mieli sanoa: vedä heti käteen Jaska jouzenkaulamikrofoneinesi. Jokainen noin kumikaula ansaizee suuren neuvoston tuomion. Golem saisi istua sen päälle.
ellauri063.html on line 356: Deutschland schafft sich ab ist der Titel eines 2010 erschienenen Buches von Thilo Sarrazin. Es trägt den Untertitel Wie wir unser Land aufs Spiel setzen. Sarrazin beschäftigt sich darin mit den Auswirkungen auf Deutschland, die sich seiner Ansicht nach aus der Kombination von Geburtenrückgang, wachsender Unterschicht und Zuwanderung aus überwiegend muslimischen Ländern ergeben werden. Das Buch erlangte bereits im Vorfeld der Veröffentlichung erhebliche Medienaufmerksamkeit, Der Spiegel und die Bild-Zeitung veröffentlichten vorab Auszüge. Bis Anfang 2012 wurden über 1,5 Millionen Exemplare verkauft. Das Buch stand 2010 und 2011 insgesamt 21 Wochen lang auf Platz 1 der Spiegel-Bestsellerliste.
ellauri063.html on line 438: Burton oli 1600-luvun ensyklopedisti. Digitalisaation ja interetin myötä sellainen pakko-oireinen suoltaminen on helpottunut olennaisesti, eikä 1000 sivun kirja ole enää temppu eikä mikään. Mullakin on jo yli 1300 paasausta. Masennuxeen pitäisi Burtonin mukaan auttaa helleborin eli mäkikuisman. Rauhixessa kasvaa mäkikuismaa muttei sitä oikeaa kuusikulmaista lajiketta.
ellauri063.html on line 558: Kosovorotka: (ven. косоворо́тка) perinteinen venäläinen miesten paita. Se on vinokauluksinen, mistä se on saanut nimensäkin (koso - vino, vorot - kaulus). Asustetta käyttivät vielä 1900-luvun alkuvuosina talonpojat ja monet kaupunkilaisetkin, mutta bolševikkien suorittaman vallankumouksen myötä alettiin suosia arkipukeutumisessa enemmän länsimaisia vaatteita. Puku tunnetaan myös nimellä tolstovka, sillä Leo Tolstoi otti tavakseen käyttää vaatetta viimeisinä vuosinaan.
ellauri064.html on line 48: Voi töttöröö sentään, varmaan painaa jonkun mieltä, kun vessapaperirullan saa nakattua paperin jatkeeksi pönttöön sen sijaan että kuljettaisi sen joka kerta täyttämään kartonkijätepöniköitä ensin kotona ja sitten kierrätyspisteessä. Oikeasti: mä en ymmärrä miksi tuo huuhdeltava vessapaperirulla on herättänyt niin suurta vastustusta lanseerauksen jälkeen. Ensin joku Jorma Ö vedenpuhdistuspäällikkö kertoo haastattelussa kuinka "vessapaperirullan huuhtominen vessasta on vaarallista" (vaikka kyseinen rulla on ihan erilainen kuin tavalliset hylsyt) ja sitten tällainen suosionosoitus.
ellauri064.html on line 67: Welteislehre (auch Glazialkosmogonie oder kurz WEL) ist eine im Jahr 1913 veröffentlichte These des österreichischen Ingenieurs Hanns Hörbiger (1860–1931), nach der die meisten Körper des Weltalls aus Eis oder Metall bestehen. Im Sonnensystem sei die Erde der einzige Himmelskörper, für den dies nicht gelte; auch der Mond bestehe hingegen großteils aus Eis. Die Welteislehre widerspricht grundlegenden, auch zur Zeit Hörbigers schon lange bekannten astronomischen und physikalischen Erkenntnissen und wird heute allgemein als nachweislich falsch zurückgewiesen.
ellauri064.html on line 91: Am Ende seines Lebens, sich auf der Flucht vor dem Faschismus und dabei in einer zunehmend aussichtslosen Lage befindend, greift er die gängige Fortschrittsmetapher auf: »Marx sagt, die Revolutionen sind die Lokomotiven der Weltgeschichte. Aber vielleicht ist dem gänzlich anders. Vielleicht sind die Revolutionen der Griff des in diesem Zug reisenden Menschengeschlechts nach der Notbremse.« Sehr ähnlich klingt es, wenn Greta Thunberg bei der UN-Klimakonferenz in Katowice davon spricht, dass es die einzig vernünftige Sache sei, die Notbremse zu ziehen. Walter veti hätäjarrusta ja sen juna pyhästyi. Matkalaukku tosin joutui hävyxiin. Arthur Koestler koitti samaa muttei älynnyt vetää vetimestä tarpeexi kovaa. Vuonna 83 se koitti uudestaan Ebba vaimon kanssa ja onnistui.
ellauri064.html on line 104: Keine Angst vorm Untergang! Mit der Veränderungen des Klimas steigt der Meeresspiegel an und bedroht die Inseln im Südpazifik - viele Bewohner müssen bald fliehen. Lange Zeit glaubten Linke an den ewigen Fortschritt. Doch die Klimakatastrophe bringt uns an planetare und gedankliche Grenzen.
ellauri064.html on line 106: Spätestens seit dem Untergang des Realsozialismus denkt heute kaum noch jemand an solche Lokomotiven. Die Vorstellung einer besseren Zukunft mag in der Ideologie des Neoliberalismus noch einigen präsent sein, etwa der Wunschtraum eines Kapitalismus, der irgendwann keine Diskriminierungen mehr kennen wird – den meisten Linken dürfte die Hoffnung aber erst einmal abhandengekommen sein.
ellauri064.html on line 107: Die Postmoderne erklärte das Ende der großen Erzählungen solange, bis nichts und niemand mehr übrig war, für das es sich zu kämpfen lohnte. Schließlich riefen Neokonservative das Ende der Geschichte aus und hinterließen nichts als Leere an jenem Ort des Bewusstseins, an dem sich einst die Hoffnung auf eine bessere Zukunft befand.
ellauri064.html on line 116: Grüne Kapitalistinnen und Kapitalisten hoffen gemeinsam mit dem solutionistischen Flügel der globalen Klimabewegung auf ein Licht am Ende des Tunnels. Slavoj Žižek appelliert in seinem Buch Mut zur Hoffnungslosigkeit, die Ausweglosigkeit der Lage konsequent zu Ende zu denken. Wahrer Mut bestehe darin, »einzugestehen, dass das Licht am Ende des Tunnels wahrscheinlich die Scheinwerfer eines entgegenkommenden Zuges sind«.
ellauri064.html on line 118: Einst war der Marxismus von einem unbändigen Optimismus geprägt: Nach der Revolution wird der neue Mensch geschaffen, immerzu geht irgendwer dem Sonnenaufgang entgegen, ist der Zukunft zugewandt.
ellauri064.html on line 186: Johann Wolfgang von Goethe hat den Brocken (der auch „Blocksberg“ genannt wird und im Faust den Hexentanzplatz in der Walpurgisnacht abgibt) dreimal bestiegen und wurde von seinem eigenen Brockengespenst erschreckt – der Name der Lichterscheinung soll auch auf Goethe zurückgehen.
ellauri064.html on line 255: Wir schämen uns für die fürchterlichen Ereignisse, die sich vor einem Jahrhundert in Namibia abgespielt haben.“ – Thilo von Trotha
ellauri064.html on line 276: Der Völkische Beobachter (VB) war von Dezember 1920 bis zum 30. April 1945 das publizistische Parteiorgan der NSDAP. In scharfer Abgrenzung zu bürgerlichen Zeitungen bezeichnete sich der VB als „Kampfblatt“ und war programmatisch mehr an Agitation als an Information interessiert. Pressehistoriker nannten den VB daher „plakathaft“ und seinen Stil „mehr gesprochen als geschrieben“. Zunächst erschien der VB zweimal wöchentlich, ab dem 8. Februar 1923 täglich im Franz-Eher-Verlag in München. Er wurde nach den Anfangsjahren reichsweit vertrieben.
ellauri064.html on line 278: Einige Tage vor der deutschen Kapitulation stellte der Völkische Beobachter Ende April 1945 sein Erscheinen ein. Die letzte Ausgabe vom 30. April 1945 wurde nicht mehr ausgeliefert.
ellauri064.html on line 351: Rakenteeltaan ja kerrontateknisesti teos on perinteinen. Se on lukijalle helppoa ja turvallista. Ei tarvitse tarkkailla kertojan vaihdoksia eikä aikatasojen muutoksia tai miettiä, onko tässä nyt kyse "tositapahtumista" vai kenties unesta tai kuvitelmista fiktion sisällä. Aivan toista siis kuin Jaakko Juonikkaan yilijuonikas juonenkuljetus. Ajattelin kirjaa lukiessani usein, että tämän tietomäärän lukisin mieluummin lintukirjasta. Fiktio tuntui tässä jotenkin päälleliimatulta. Usein tuli ikävä Mika Waltaria. (Siis tää on Arnkilin kirjan arvostelusta :).
ellauri064.html on line 396:
ellauri064.html on line 499: Anteeksi lapset, että olemme tuhonneet teidän ilmastonne, mutta me voidaan palata välittömästi sodanjälkeiseen aikaan, niin sitten jokainen tietää kuinka niukasti aikanaan elettiin. Aloitetaan! Ensimmäisenä lopetetaan koulukuljetukset. Lasketaan asuntojen, ja koulujen sisälämpötila n 13° asteeseen. Pysäytetään koneelliset ilmastointilaitteet, tuuletus toimii ikkunoiden kautta. Laitetaan TV ja kännykät pimeäksi. Kylällä voi olla naapurissa mustavalkoinen putki TV. Joissakin talouksissa voi olla kiinteä puhelin, ja puhelinkopit otetaan käyttöön. Lopetetaan urheilu sisähalleissa, ja elokuvia voi katsoa kaupungilla 3-4 :ssä Elokuvateatterissa. Urheilussa siirrytään ulkona pelattavaksi kaikki pelit, ja harjoituksiin kuljetaan hiihtäen tai polkupyörällä ajaen. Lopetetaan koulu ruokailu, tai jos kouluissa ruokaillaan, oppilaat tuovat ruokatarvikkeet itse keräten ne kesän aikana. Mm. Marjat , sienet, perunat , porkkanat ja muut kasvikset, jotka kasvatetaan siirtola puutarhojen kaupunkien ja kylien omistamilla kasvi mailla. Kerrostaloihin laitetaan yksi sauna, ja saunavuorot. Keittiöistä hävitetään jääkaapit ja pesukoneet, pakastimet. Tilalle tehdään yhteinen pesutupa ja kylmäkellaritilat. Maataloudessa siirrytään hevos talouteen, hävitetään koneet, ruohonleikkurit, moottorisahat ja muut pienkoneet. Siirrytään pokasaha kauteen, ja puut tehdään pilkkomalla. Voin tässä vielä mainita, että nuoret 14-17 vuotiaat nuoret hoitivat koko sodan ajan hoitamalla Suomen julkisten rakennusten, ja omakotitalojen lämmityksen tekemällä satoja tuhansia kuutioita polttopuita tosi alkeellisin välinein, miesten ollessa sodassa. Romutetaan kaikki kuorma autot, ja siirretään puut tehtaille uittamalla, niin tiet säästyvät. Tässä nyt on muutama esimerkki asioista jotka olen elämäni aikana joutunut kokemaan, ja jos jokainen nuori asettaa lähtökohdaksi tämänkaltaisen elämän, niin voi senjälkeen syyttää elämänsä mahdollisuuksien tuhoamisesta.
ellauri065.html on line 99: In Hertwigswaldau befindet sich ein Ehrenhain für die Gefallenen des 1. Weltkriegs. Um einen rund 6 m hohen Turm befinden sich auf der Erde Steintafeln mit den Namen und Daten der Gefallenen. Die hier abgeschrieben Tafeln stellen nur 1/3 aller Tafeln. Die Abschrift erfolge 2010 bei: wroclaw.hydral.com.pl
ellauri065.html on line 169: Avoin kysymys oli, pitäisikö rajan seurata itäistä vai Lusatian Neisse-jokea ja pitäisikö Berliinin perinteinen satama Stettin pysyä saksalaisena vai sisältyykö se Puolaan. Alunperin Saksa oli säilyttää Stettin kun puolalaiset liitteen Itä-Preussin kanssa Königsbergin. Lopulta kuitenkin Stalin päätti, että hän halusi Königsbergin kuin vuoden lämmintä vettä portti varten Neuvostoliiton laivaston ja väitti, että puolalaiset pitäisi saada Stettinin sijaan. Puolan sodanajan maanpakolaishallituksella ei ollut juurikaan sanottavaa näissä päätöksissä.
ellauri065.html on line 404: Erityisen kiinnostavaa on se, että Jaakko Yli-J. mainitsee Thomas Pynchonin Painovoiman sateenkaaren teoksena, joka on häntä inspiroinut. Kyseinen teos sattuu minulla olemaan parhaillaan kesken ja olen jumittunut sen puolenvälin paikkeille, mutta voin jo tässä vaiheessa todeta, että Jatkosota-extra etenee huomattavasti liukkaammin kuin mitä tekee Pynchonin romaani. Tosin sekään ei ole mitenkään vaikeasti lähestyttävä teos, mutta on joutunut väistymään aivan liian monta kertaa jonkun muun teoksen edeltä.
ellauri065.html on line 606: Onkohan sattumaa, että konservatismi on noussut Euroopassa vuonna 2008 alkaneen talouskriisin myötä? Kirjan keskeinen vihollinen on punavihreiden, tutkijoiden, toimittajien ja Demla ry:n harjoittama kulttuurinen mädätys, jota ihan vakavissaan kutsutaan “valtion pakkosyöttämäksi kulttuurimarxismiksi”.
ellauri065.html on line 608: Vasemmiston, tai siis “marxismin”, vihasta huolimatta kirjassa huomautetaan, että konservatiiveilla ja vasemmistolla on paljon yhteistä. Vasemmistolaisten voisi olla syytä miettiä, onko huomiossa mitään perää. Kun viholliset ylistävät sinua, tarkista kantasi. Perinteistä vasemmistoa yhdistää konservatiiveihin alistaminen yhteisölle, valtiollisten hierarkioiden ylläpitäminen, työmoraalin ja kurin pitäminen sekä yleinen ihmisten kontrollointi ja rajoittaminen esimerkiksi maahanmuutossa, sosiaaliturvassa ja päihdepolitiikassa.
ellauri065.html on line 621: Henkien taistelu on Joel Lehtosen vuonna 1933 julkaistu romaani pulakauden ja kieltolain aikaisesta Suomesta. Teos on Lehtosen viimeinen romaani.
ellauri066.html on line 36: Kun syksyllä 1970 kirjoittauduin Helsingin yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa (se oli juuri vaihtanut nimensä estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta) sekä sanskritia ja vertailevaa indoeurooppalaista kielitiedettä, saavuin keskelle vallankumousta. Päärakennuksen savuisessa ja hälisevässä ruokalassa (tupakointi oli vielä sallittu koko kahvilassa) istui radikaaliryhmiä rintamerkkeineen suunnittelemassa opetuksen uudistamista ja koko yliopiston suistamista elitistiseltä jalustaltaan palvelemaan kansan syvien rivien yhteiskunnallisia ja sivistystarpeita. Pitkätukkaisia, parrakkaita tai viiksekkäitä ja virttyneisiin villapaitoihin, samettitakkeihin tai liehuviin kauhtanoihin ja farkkuihin sonnustautuneita nuoria miehiä sekä ”let it all hang out” -tyyliin pukeutuneita naisia tuijottelivat hämmästyksen ja väliin kauhunkin vallassa minun kaltaiseni perinteiset opiskelijat, jotka koettivat sovitella lautasiaan pöydille monenmoisten lentolehtisten ja muiden painotuotteiden sekä kolhiintuneiden peltisten tuhkakuppien keskelle.
ellauri066.html on line 57: Keke tykkäs Einari Vuorelasta, Uuno Kailaasta ja Yrjö Gustafssonista. Yrjö hukkui Seineen, Uuno kuoli etelässä. Einari oli kiltti setämies.
ellauri066.html on line 908: Joku irakilainen suht kermaperseinen perhe peukutti Tegnelliä, I guess I'm quite integrated to Sweden. Sit kaikki sairastu covidiin ja sano toisilleen hyvästejä huoneesta toiseen FaceTimessa. (Huom niillä sentään oli monta huonetta kuten isällämme taivaassa. Sevverran integroituneita.) My dad was very happy & died 16h later. Meni edeltä petaamaan muille sänkyjä.
ellauri067.html on line 61: ”Lasista ei näe päältäpäin, miten se on valmistettu. Hillopurkit ja shampanjalasit voivat olla samaa ainetta - tai sitten eivät. Se selviää vain sulattamalla.” Kaksi perhettä mahdollisuuksiensa rajoissa. Kaksi nuorta hapuilemassa niiden yli. Yhteinen joulu pyöräyttää jokaisen peilin eteen: Kuka minä olen, mistä unelmoin? Kuka ansaitsee ja mitä? Juhani painaa hommia lasitehtaalla ja unelmoi omasta talosta, jonka pihapuiden alla lapset saisivat telmiä. Irina rullaa permanentteja sormet kivistäen ja tekee designlöytöjä kirpputoreilta. Rogerilla on jo kaikkea, paljon, ja Christina ei tiedä mitä sillä tekisi. Juhalla ja Lotalla on vastaus, se vanhin kaikista. Lasitehdas on keskiluokkaisuuden rajoja tunnusteleva tarina kahden suomalaisen perheen elämästä ja kohtaamisesta. Kumpikin on saanut lottovoiton, toinen syntymässä, toinen rahapeleissä, mutta perinnöksi jätetään ja saadaan paljon muutakin kuin rahaa.
ellauri067.html on line 358: Enzian (Gentiana) ist eine Pflanzengattung in der Familie der Enziangewächse (Gentianaceae). Näitä katkeroita on jo nähty monessa runossa ja paasauxessa.
ellauri067.html on line 360: Die Enzian war eine in Entwicklung befindliche deutsche Flugabwehrrakete während des Zweiten Weltkrieges. Die Rakete war sowohl für den Boden-Luft- als auch den Luft-Luft-Einsatz vorgesehen. Radio-ohjattu. Ei toimahtanut ennen nazien surkeata loppua.
ellauri067.html on line 391: Frau im Mond on Fritz Langin ohjaama saksalainen mykkä tieteiselokuva, joka valmistui vuonna 1929. Lang käsikirjoitti elokuvan vaimonsa Thea von Harboun tarinan pohjalta. Se oli ensimmäinen kokoillan elokuva, joka käsitteli vakavasti avaruusmatkustamista, ja se oli Langin viimeinen mykkäelokuva. Matka kuuhun osuu joissakin kuvauksissaan oikeaan, sillä elokuvassa esitetään Kuun ympärilennossa käytettävä kahdeksikkokuvio, avaruusaluksen matkustajien painottomuus ja ensimmäisen kerran myös nykyään alusten lähdössä käytetty lähtölaskenta kymmenestä alaspäin.
ellauri067.html on line 392: Matka kuuhun oli Langin viimeinen elokuva Ufalle. Elokuvan tuotto teattereissa oli pettymys tuotantoyhtiölle.
ellauri067.html on line 422: Richard Freiherr von Krafft-Ebing (1840–1902; full name Richard Fridolin Joseph Freiherr Krafft von Festenberg auf Frohnberg, genannt von Ebing) was an Austro–German psychiatrist and author of the foundational work Psychopathia Sexualis (1886). He died in Graz in 1902. He was recognized as an authority on deviant sexual behavior and its medicolegal aspects. Krafft-Ebing´s principal work is Psychopathia Sexualis: eine Klinisch-Forensische Studie (Sexual Psychopathy: A Clinical-Forensic Study), which was first published in 1886 and expanded in subsequent editions. The last edition from the hand of the author (the twelfth) contained a total of 238 case histories of human sexual behaviour. Translations of various editions of this book introduced to English such terms as "sadist" (derived from the brutal sexual practices depicted in the novels of the Marquis de Sade), "masochist", (derived from the name of Leopold von Sacher-Masoch), "homosexuality", "bisexuality", "necrophilia", and "anilingus".
ellauri067.html on line 617: Luku 3. Ollaan vyöhykkeellä. Sota on lopussa, voittajat kerää suveniireja. Slothropilla piisaa nubiileja pikkutyttöjä jota se panee edestä ja takaapäin niiden pyynnöstä tai suostumuxella. Tää on niin Pynchonin märkää unta. Juonta on vain siteexi, ja kaikki panot seuraa samaa partituuria. Tytöt on ulkonäöltä ja luonteelta, jos sellaisesta voi puhua, kaikki samixia. Tavallaan hassua, että siemenneste on jotenkin paljon tabumpaa kuin saippua tai lysoli. Kylnää apinat pitää kovasti kiinni lisääntymistabuista. Eihän muuten oliskaan mikään törkeetä. Elämä on mukavaa, on fräuleineja joita panna ja jotka laittavat ruokaa ja pesevät pyykit. Some things never change.
ellauri069.html on line 247: Helgoland [ˈhɛl.ɡoˌlant], auch Deät Lun (Helgoländer Friesisch „Das Land“,[2] englisch Heligoland) genannt, ist eine Nordseeinsel in der Deutschen Bucht. Die ursprünglich größere Insel zerbrach 1721; seitdem existiert die als Düne bezeichnete Nebeninsel.
ellauri069.html on line 255: Hans Falladan kirjassa Kleiner Mann, was nun? on Johannes Pinneberg, der Pumm.
ellauri069.html on line 414: Tärkeämpi jarru lukijalle kuin tämmöinen rähmäinen psykopolitiikka on Nipsun izekeskeinen kerronta, missä on vaan yxi ääni: terveellä mies-ja-ääniperiaatteella ainut puhuja on Tomppa ize, joskus ekassa joskus toisessa joskus tuskin missään persoonassa. Se ois voinut laittaa viime viikon ostoslistan textin sekaan eikä kukaan olis ollut hurskaampi hullua. (Mihis Tomppa-raukalta jäi puolipisteet, kysyy arvostelija. No mihis niitä tarvitaan?)
ellauri069.html on line 544: Peenemünde ist eine Gemeinde auf dem Nordteil der Insel Usedom in Mecklenburg-Vorpommern. Sie gehört dem Landkreis Vorpommern-Greifswald an und wird vom Amt Usedom-Nord mit Sitz in der Stadt Zinnowitz verwaltet.
ellauri069.html on line 547: Die Versuchsstelle des Heeres Peenemünde (kurz: Heeresversuchsanstalt (HVA) Peenemünde, als solche HVP abgekürzt) war eine ab 1936 in Peenemünde-Ost errichtete Entwicklungs- und Versuchsstelle des Heeres, einer Teilstreitkraft der Wehrmacht. Unter dem Kommando von Walter Dornberger, seit Juli 1935 Chef der Raketenabteilung im Heereswaffenamt, und dem Technischen Leiter Wernher von Braun wurde in dem militärischen Sperrgebiet im Norden der Insel Usedom hauptsächlich die erste funktionsfähige Großrakete Aggregat 4 (A4, später in der NS-Propaganda „Vergeltungswaffe V2“ genannt) entwickelt und getestet. Mit ihrem ersten erfolgreichen Flug am 3. Oktober 1942 war die ballistische Rakete das erste von Menschen gebaute Objekt, das in den Grenzbereich zum Weltraum eindrang. Allgemein gilt Peenemünde daher als „Wiege der Raumfahrt“.
ellauri070.html on line 51: Mielenkiintoista on, että yksi viidestä alamaisesta on laajentanut seksuaalista repertuaariaan uusia asioilla. Näitä olivat muun muassa eroottissävytteinen viestittely kumppanin kanssa, seksuaalisten fantasioiden jakaminen somessa, uusien runkkausasentojen kokeileminen ja Painovoiman Sateenkaaren mehukkaiden kohtien lukeminen uudelleen ja uudelleen.
ellauri070.html on line 117: Werwolfin toimintataktiikka lainattiin neuvostopartisaaneilta. Werwolf-yksiköiden suunniteltuna tehtävänä olisi harjoittaa sabotaasia, salamurhia ja muuta häirintää vihollisen miehittämillä alueilla. Tähän tarkoitukseen suunniteltiin mielikuvituksellisia räjähteitä ja aseita. Taistelijat oli tarkoitus kouluttaa toimimaan kuin erikoisjoukot kuristuslankoineen ja vaimennettuine aseineen. Jäsenet värvättiin lähinnä Hitler-Jugendin joukosta.
ellauri070.html on line 167: keiner versage an weichen, zweifelnden oder toimisi löysillä, lötköillä kielillä kaikki.
ellauri070.html on line 169: glänzender mache; daß das unscheinbare Weinen että huonolta näyttävä parkuna kukkis.
ellauri070.html on line 177: eine der Zeiten des heimlichen Jahre -, nicht nur siisöni kryptisen vuoden - eikä vaan aika -
ellauri070.html on line 205: Weiter noch zieht es den Jüngling; vielleicht, daß er eine junge Vieläkin kauemmas viettää poikasen mieli; se kaipaa Ruinoa taas.
ellauri070.html on line 211: wendet sich, winkt... Was solls? Sie ist eine Klage. Kääntyy, vinkkaa... Mitä järkeä? Se on silti vaan ruino.
ellauri070.html on line 217: was sie an sich hat. Perlen des Leids und die feinen mitä on yllä ja alla. Tuskan helmiä juu ja verhona
ellauri070.html on line 220: Aber dort, wo sie wohnen, im Tal, der Älteren eine, der Klagen, Mutta ruinojen himbessä laaxossa ämmistä 1, se vanha,
ellauri070.html on line 225: oder, aus altem Vulkan, schlackig versteinerten Zorn. tai tulivuoren kuonasta muodosteltua raivoa.
ellauri070.html on line 236: weithin das schriftliche Bild seines vereinsamten Schreis. - kuin huutonsa jälkeen vihkoon merkitty huutomerkki.
ellauri070.html on line 262: einer gesegneten Hand, das klar erglänzende >M<, kuin kämmenellä, kirkkaasti loistaa >M<,
ellauri070.html on line 275: Und da umarmt sie ihn, weinend. Ja siinä hiän halii häntä, itkien tietty.
ellauri070.html on line 344: Hemmetinmoista hörhelöintiä. Mitä lie Sitran yliasiamiestä ja de-vekutusta. Vitun vatulointia. Uutisia The Monist lehdestä. Sillinpää ja Eno Kala oli monisteja. Sillinpää vielä panenteisti, pahaenteinen panomies.
ellauri071.html on line 145: Toi käsitys kaiken yxeydestä on siis paranoidia, vainoharhaisethan on just tollasia sanaseppoja. Hyviä ristikoissa ja anagrammeissa, mutta todellisuudesta aika etäällä. Jos p ja q mainitaan samassa textissä (kuten GR), tottakai ne sitä kautta liittyvätkin toisiinsa. Muze on tosi triviaalia. Senvertasesta voi lyödä mynttiä vaan täys höyrypäät. Käytännössä tärkeämpää on, onko kaikella vaikutusta kaikkeen. Ja se on ihan toinen kysymys, johon vastaus on suhteellisen kielteinen: eipä juuri. Enimmäxeen ei mitenkään huomattavassa määrin, ei. Tollaset perhosefektit on aika harvinaisia.
ellauri071.html on line 152: Der "Cornet" entstand in einer ersten Fassung 1899, wurde aber erst 1904 veröffentlicht. Laut einem Brief Rilkes war er das Produkt einer einzigen Nacht, "einer Herbstnacht, hingeschrieben bei zwei im Nachtwind wehenden Kerzen". Auf das Thema stieß Rilke bei einem Onkel, der Ahnenforschung betrieb. Als Beleg für die adlige Herkunft seiner Familie hatte dieser die Kopie eines alten Aktenauszugs gefunden, der sich auf einen gewissen "Christoph Rülcke zu Linda" bezieht. Dieser sei 1660 als junger Cornett (Fahnenträger) im österreichischen Heer verstorben. Rilke greift die Handlung auf, verlegt den Tod seines Helden um drei Jahre in den österreichischen Türkenkrieg und macht daraus eine heroische Prosadichtung. Indem er den "Heldentod" poetisch verklärt und mit erotischen Motiven verbindet, trifft der Dichter mit der "Weise von Liebe und Tod des Cornet Christoph Rilke" den Geschmack seiner Zeit. Das Werk wird Rilkes erfolgreichstes und bekanntestes Buch, ist aber wegen der Verherrlichung des Soldatentodes umstritten.
ellauri071.html on line 185: niin yhteinen kuin äiti tai joku kuolema. Rainerin 2 rakasta.
ellauri071.html on line 445: Gabriel Matzneff (12. elokuuta 1936, Ranska Neuilly-sur-Seine) on ranskalainen kirjailija. Hän on saanut useita palkintoja. Matzneff on perheestä, joka on lähtöisin Venäjältä vallankumouksen aikoihin 1917.
ellauri071.html on line 488: Der Waldmeister (Galium odoratum), auch Wohlriechendes Labkraut oder Maikraut genannt, ist eine Pflanzenart aus der Gattung der Labkräuter (Galium).
ellauri071.html on line 489: Waldmeister soll als Mittel gegen dämonische Kräfte verwendet worden sein. In Posen wurde Kühen, die nicht fressen wollten, Waldmeister mit etwas Salz gegeben. Hexen ließen sich angeblich durch eine Mischung von Waldmeister, Johanniskraut und Härtz Bilgen (Mentha pulegium) vertreiben.
ellauri071.html on line 494: Für den heute am weitesten verbreiteten deutschen Trivialnamen Waldmeister gibt es verschiedene Erklärungsvorschläge: Er wird gedeutet als ‚Meister des Waldes‘, also die erste und wichtigste Pflanze im Wald, oder auch im Sinne einer „im Walde wachsenden Pflanze mit meisterhafter Heilkraft“. Inhaltlich ähnlich sind die Trivialnamen im Serbischen, wo der Waldmeister prvenac (‚Erstling‘, ‚Anführer‘) genannt wird, im Französischen, wo man ihn reine des bois (‚Königin der Wälder‘) nennt, und in der lateinischen Bezeichnung matrisylva (‚Waldmutter‘). Eine andere Vermutung ist, dass Waldmeister aus der Bezeichnung Wald-Mösch(en) oder -Meiserich entstellt sei, die entweder auf eine niederdeutsche Ableitung zu mos (‚Moos‘) oder wie das französische (petit) muguet auf spätlateinisch muscus (‚Moschus‘) zurückgeführt wird, oder aus dem Namen Waldmeier; Meier ist dabei die deutschsprachige Bezeichnung für die Gattung Asperula, der der Waldmeister früher als Asperula odorata zugeordnet wurde. Der Begriff Meier wird wiederum als Variante der Pflanzenbezeichnung Miere verstanden, die seit dem 15. Jahrhundert als myer bekannt ist. Außerdem wird der Name auch über eine hypothetische mittellateinische Form herba Walteri Magistri, die als Waltermeister ins Deutsche übertragen worden sein soll, mit den im 13. Jahrhundert belegten Bezeichnungen mittelenglisch herbe wauter und mittellateinisch herba Walteri in Verbindung gebracht.
ellauri071.html on line 531: Sefirot kuvaavat jumaluuden eri emanaatioita ja ilmenemismuotoja. Emanaatioiksi (lat. emano ’virrata ulos’, ’valua’, ’saada alkunsa’, ’levitä’) kutsutaan joidenkin tiettyjen uskomusjärjestelmien kosmologiassa tai kosmogoniassa Korkeimmasta Olennosta (h.k.) emanoituneita eli alkunsa saaneita tai "virranneita" alempia olentoja. Näiden uskomusten mukaan Korkein Olento ei luonut fyysistä maailmankaikkeutta itse suoraan, vaan näiden alempien emanaatioiden kautta. Eräänlaisena valkovuotona. Tämän paradigman mukaisesti luominen etenee vuodatuksena alkuperäisestä absoluuttisesta Korkeimmasta Olennosta, tai jopa muutoksena siinä. Elämän puu on kabbalan keskeinen symboli, joka kuvaa aistimaailman ja yliaistillisen todellisuuden yhteyttä sekä universumin rakennetta. Sefirot-järjestelmään liittyy myös aineksia esimerkiksi astrologiasta ja enkeliopista. New Age-liike imuroi nää hörhöilyt jutkuilta kuin janoinen Paavo Pesusieni.
ellauri071.html on line 606: Ilmeisesti tän loppuveivauxen ideana on, et Weissmanin viimeinen roketti osuukin Los Angelesiin. Kyydissä Nipsun hienoin avatar, läskiperseinen kissa Karvinen. Mikä toi on olevinaan: Luftklage klar? Ei se tarkoita midiä. Luftlage? Luftklappe? Höh. Jos se onkin Nipen nyrjähtänyt sanakirjakäännös: Klage <- charge -> Ladung s. 978. Tai size on joku hieno viittaus Reikärauta Rene Rilkeen.
ellauri072.html on line 135: Heinrich von Kleist stand als Außenseiter im literarischen Leben seiner Zeit, jenseits der etablierten Lager und der Literaturepochen der Weimarer Klassik und der Romantik. Bekannt ist er vor allem für das historische Ritterschauspiel Das Käthchen von Heilbronn, seine Lustspiele Der zerbrochne Krug und Amphitryon, das Trauerspiel Penthesilea sowie für seine Novellen Michael Kohlhaas und Die Marquise von O....
ellauri072.html on line 183: Elokuussa 2020 paljastui, että kuvafoorumi 8kun ent 8chan ja vielä entisempi 4chan ja Q-nimimerkin viestit listaava QMAP-sivusto toimivat samasta kanadalaisesta IP-osoitteesta. 8kunin omistaa Filippiineillä asuva Jim Watkins, joka osti 8kunin edeltäjän 8chanin sen perustajalta Frederick Brennanilta vuonna 2016. Brennan itse uskoo Watkinsin ainakin pystyvän esiintymään Q-nimimerkkinä, mutta ei usko Watkinsin olevan kyseinen henkilö. Nimimerkki on toistuvasti ilmoittanut, että 8chan/8kun tulee olemaan tämän ainoa kommunikaatiokanava, joten Brennan on salaliittoteorian vastustajana pyrkinyt pakottamaan Watkinsia sulkemaan sivuston. Where we go one we go all. Me ollaan Ryhmä Hau, muskettikoiria. Guanon-lippis MAGA-lippixen päällä kuin Koppiaismäellä. Takaistuimella väärennettyjä äänestyslippuja.
ellauri072.html on line 185: On ilmennyt että QAnon toimii Galzusta käsin Suomesta ja sitä vetää valekuollut Frank Pappa. Viestimenä Bolzonarolle juuri myyty sademeziä ezivä ja tuhoava sputnikki. Suomen Hallitus on sulkenut 70K vauva.fi käyttötiliä. Ennen presidentinvaaleja Donald Trump ylisti salaliittoteorian seuraajia sanomalla, että he ovat "ihmisiä, jotka rakastavat maatamme." Saksalaisen kannattajakunnan yleinen uskomus on, että Angela Merkel olisi aiemmin toiminut Stasin agenttina. Kuten Angela huomauttaa asiallisesti, paras argumentti salaliittoteorioiden puolesta on että Silverfishin laiset kuikelot lukee lakia ja päättää kenen ääni pääsee kuuluviin. Britanniassa aktivisti ja sairaanhoitaja Kate Shemirani on ilmaissut kannatuksensa groomingille. Merkittävä osuus brittiläisistä QAnonin kannattajista on entisiä 1960- ja 1970-luvun uusien uskonnollisten yhteisöjen seuraajia ja ehkä kiinnostunut myös ufoista. Suomessa joogasivuilla levitettiin trollien tekemiä videoita ja tutkimuksia, jotka osoittavat, että koronaa ei ole, Bill Gates ja WHO:n pääjohtaja ovat suuria huijareita ja että koronan uutisointi hyödyttää mediaa ja rokoteyhtiöitä. Vähintään 3 oikein 5:stä.
ellauri072.html on line 270: Logoterapian käsitys ihmisestä ja ihmisenä olemisesta on lohdullinen ja elämänmyönteinen. Ihminen on fyysinen, psyykkissosiaalinen ja henkinen kokonaisuus. Vaikka fyysinen tai psyykkinen meissä sairastuisi, henkinen ei koskaan! Ihmisen menneisyys ei määrää, mihin hänellä tulevaisuudessa on mahdollisuuksia, vaan elämässä on aina jäljellä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Varsinkin niissä salaperäisissä elämän jälkipeleissä.
ellauri072.html on line 396: Nuoret vanhemmat onnettomimpia - Oheinen kuvio osoittaa, että globaalissa perspektiivissä lapsettomat ovat todellakin onnellisimpia. Kun tarkastellaan kaikkia ikäluokkia yhdessä, yhden lapsen vanhemmat ovat keskimäärin hieman lapsettomia onnettomampia; kahden tai kolmen lapsen vanhemmat ovat likimain yhtä onnellisia kuin yhden lapsen vanhemmat, ja neljän tai useamman lapsen vanhemmat ovat onnettomimpia.
ellauri072.html on line 652: Liittyyköhän tää jollain lailla Humen giljotiiniin, joka on ilmeinen talousliberaali kusetus. Pelaajien preferenssit on otettava annettuna, se on peliteorian perusoletuxia. Ei pelaajia muuten huoletta voi tuomita eikä luotettavasti laskea pelin arvoa.
ellauri073.html on line 170: Kukaan ei tiedä varmasti mixi Wallu päätti heilua autotalliin katosta koirien kazoessa sitä typerinä vierestä kuin vajakit fanit. Se ei julkaissut mitään viimeistä viestiä, mutta sen mielikirja oli Lahjakkaan lapsen näytelmä (mikäs tää nyt on? tarkista) joten se varmaan oli pitkäveteinen ja täynnä alaviitteitä. Siltä jäi kässäri Kalpea kuningas. Se hirtti izensä 9/11 vuosipäivän tienoilla, mistä minä (Matt) olen pöyristynyt, koska olen tämmönen kynnetön peukalo.
ellauri073.html on line 212: Politiikka ei ole viileää. Tai pikemminkin politiikot ei. Ajattele vaikka koulukavereita jotka pyrki teinikuntaan tai kouluneuvostoon: nyyniä, nypittyjä, nöyristeleviä, kunnianhimoisia ikävällä tavalla (onko muka muita tapoja?). Innokkaita pelureita. Sellasia joille loput haluis panna turpaan paizi se ei hyödyttäisi mitään. Ja nyt kato 2000-luvun aikuisversioita samoista kakruista: Al Gore, jota yx CNN:n kaveri kuvasi "hämmästyttävän eläväxi näköispazaaxi", Steve Forbes jolla oli märkä oza ja hullu hihitys; G. W. Bush patriisivirnuiluineen ja sekavine puheineen; Clinton izekin, iso punainen tekoystävällinen lätty ja "mustakin tuntuu pahalta". Kai tuntuu pahalta ylimitoitettu sigge kurkussa. Miehiä jotka eivät ole tarpeexi ihmisentapaisia edes vihattavixi — kun ne ryömii esille tuntee voimakasta välinpitämättömyyttä, samanlaista joka usein toimii kivun ja surun puskurina. Ize asiassa luultavasti monet välittää vitut politiikasta just six että poliitikot masentaa, ja sattuu "sieltä" tavalla jota ei osaa edes sanoa. On helpompi pyöritellä silmiä ja antaa pitkät paskat. Tääkin mun paasaus tuntuu varmaan ihan turhalta.
ellauri073.html on line 227: Toisin sanoen, oikea johtaja on joku joka "auttaa" meitä voittamaan oman henk.koht. laiskuuden ja izekkyyden ja heikkouden rajoituxet ja saa meidät stahanovilaisiin ponnistuxiin, tekemään hyvempiä ja kovempia asioita kuin mitä ize pystymme. (Tommonen niinko persoonallinen treineri, tai Matt Foley, motivational speaker. I am 35 years old, thrice divorced, living in a van down by the river. Yks, kaks, Petteri mukaan. Kazokaa Lallia, kolme, neljä. Vitun Tuomo Jalantie, musta sillä ois saanut vaikka pyyhkiä koiranoxennuxia.) Lincoln oli nähtävästi oikea johtaja (onnexi se ammuttiin), ja Churchill (aimo kusipää vessa kengänkärjessä), ja Gandhi (sankarillinen ruipelo eläinlääkixen edessä jolta viedään aina rillit nenältä), ja King Kong. Teddy Kennedy ja Franklinin Benjamin, ja todennäkösest de Gaulle (se oli pitkä ainakin, ja isonenäinen, hassu verikauha päässä), takuulla ryhmä Haun palomieskoira Marshall, ja ehkä Eisengardin Saruman. No olihan tietty Hitlerkin oikea johtaja, ja eri pätevä, niin että paras varoa; eihän tää ole muuta kuin lavakarismaa. “Älä kysy mitä maasi voi tehdä puolestasi, kysy mitä sä voit tehdä maasi puolesta.” Tämmöstä totalitääristä paskanjauhantaa. Myynnin ja markkinoinnin tieteet olivat vielä kuolaavissa lapsenkengissä 1961 kun Kennedy tän kekkasi. Nuoret ihmiset tinttijulisteineen ei olleet olleet markkinoinnin uhreja koko ikänsä. Ne ei tienneet mitään kierrepalloista. Ne eivät olleet totaalisen, karmean perillä mainosmiehistä.
ellauri073.html on line 264: He overindulges in coffee and caffeine-based products and exhibits extreme hyperactivity as a result. In almost every appearance, Foley mentions drinking espresso or coffee, or taking NoDoz and even brings a duffel bag with a pot of coffee to the gym to teach a spinning class. His clients will often mention him either drinking coffee or eating coffee beans before calling him in to begin his presentation.
ellauri073.html on line 460: Sashalle ja Wallulle ja mixei mullekin yhteinen kokemus on ollut masis siitä ettei olekaan niin huippulahjakas kuin kuvitteli. Vittumainen Morris Halle sanoi mulle just nää sanat keväällä 1978, ja mun teki mieli potkasta sitä sen löysään jutkuperseeseen. Se koitti vielä kiinnostaa mua sen tyhmiin suffixi- ja puffixijuttuihin, mutta turhaan, se oli tehnyt Plopovin izemurhasiirron ja oli saman tien ulos laudalta.
ellauri073.html on line 480: Ei saa olla liian tavallinen eli banaali. Ei saa olla liian kantaa ottamaton eli yleinen. Ei saa olla liian pitkä eikä mutkikas; pitää viitata keissin esittelyyn; pitää herättää kuulijoiden mielenkiinto ja myötätunto. Tulossa olevan esityxen pääkohdat on mainittava edeltä.
ellauri073.html on line 549: Mixi jenkkijengi kuumui QAnonista niin kovasti? Keskeinen syy on koronapandemia, sanoo informaatiovaikuttamiseen perehtynyt turvallisuuspolitiikan kommentaattori Janne "Rysky" Riiheläinen, joka on seurannut QAnonia tarkasti. "Rysky" on siilin tai jonkun jyrsijän, ehkä myyriäisen näkönen.
ellauri074.html on line 289: Viimeisinä vuosinaan Cioran vetäytyi lähes täydellisesti sosiaalisesta elämästä. Aikaansa hän vietti enimmäkseen puistoissa ja hautausmailla. Viimeinen teos ilmestyi vuonna 1987. Ranskan akatemia myönsi Cioranille vuonna 1988 korkean kunnianosoituksen Grand Prix Morandin, jota kirjailija ei kuitenkaan ottanut vastaan. Cioran kuoli Alzheimerin tautiin 1995, Simone Boué kuoli 1997. Molemmat on haudattu Pariisiin Montparnassen hautausmaalle.
ellauri074.html on line 296: Cioran julkaisi ensimmäisen teoksensa Pe culmile disperării ('Epätoivon huipulla') 22-vuotiaana vuonna 1934. Teos sai Romaniassa innostuneen vastaanoton, ja Ciorania alettiin nuoresta iästään huolimatta pitää yhtenä tärkeimmistä romanialaisista kirjailijoista. Myös Cartea amăgirilor (”Harhojen kirja”, 1935), Schimbarea la față a României ('Romanian kirkastus', 1936) ja Lacrimi și Sfinți ('Kyyneleitä ja pyhimyksiä', 1937) julkaistiin Romaniassa. Viimeinen kirja aiheutti Romaniassa skandaalin.
ellauri074.html on line 300: Gallimard julkaisi Cioranin ensimmäisen ranskankielisen teoksen Hajoamisen käsikirjan (Précis de décomposition) vuonna 1949, ja teos herätti huomiota sekä sisältönsä että lyyrisen, hiotun kielensä ansiosta. Gallimard julkaisi myös suurimman osan Cioranin myöhemmistä teoksista. Cioran sai 1950 Hajoamisen käsikirjasta Ranskan valtion myöntämän arvostetun Rivarol-palkinnon, jonka hän sanoi ottaneensa vastaan, koska tarvitsi rahaa. Myöhemmin hän kieltäytyi kaikista hänelle myönnetyistä kirjallisuuspalkinnoista. Vuonna 1952 julkaistu Katkeruuden syllogismeja (Syllogismes de l'amertume) on Cioranin luetuimpia teoksia, ja sen ansiosta hänestä tuli tunnettu Ranskassa ja koko maailmassa etenkin sen jälkeen, kun se oli julkaistu pehmeäkantisena taskupainoksena. Cioranin kenties merkittävin teos on vuonna 1973 ilmestynyt De l'inconvénient d'être né ('Syntymisen harmillisuudesta'). Vuonna 1987 ilmestyi hänen viimeinen teoksensa Aveux et anathèmes ('Kirouksia ja tunnustuksia'). Suomeksi Cioranin teoksista ovat ilmestyneet Hajoamisen käsikirja ja Katkeruuden syllogismeja. Ne ovat suomentaja Peltosen mielestä ihan paskoja.
ellauri077.html on line 92: Karaistuneet pojat, veljexet Frank ja Joe Hardy ovat mielikuvitushahmoja jotka esiintyvät useissa lasten ja teinien mysteereissä. Sarja pyörii teini-ikäisissä jotka ovat harrastelijanuuskijoita, ratkaisten keissejä jotka saavat heidän aikuisvastineensa ymmälle. Hahmot loi amer. kirjailija Edward Stratemeyer, joka perusti kirjapakkausfirman Stratenmeyerin Syndikaatti. Kirjat oikeasti kirjoitti joukko haamukirjoittajia joiden yhteinen peitenimi oli Franklin W. Dixon.
ellauri077.html on line 169: 1990-luvulla David Foster Wallace retkahti runoilijaan ja esseistiin Mary Karriin, ja suunnitteli jopa tämän aviomiehen, Michael Milburnin nirhausta. Myöhemmin Wallulla oli lyhyt mutta melskeinen suhde Maryn kaa.
ellauri077.html on line 247: Tesserakti eli 4-hyperkuutio on kuution neliulotteinen kuvaus. Tesseraktissa on kahdeksan kuutiota, kuusitoista kärkeä, 24 neliötä ja 32 särmää. Se muodostuu kahdeksasta solusta eli hypertasosta. Sanan tesserakti kehitti Charles Howard Hinton. Hän...
ellauri077.html on line 360: Espanjalainen filosoofi ja kynäilijä Miguel de Unamuno y Jugo (1864-1936) oli aikaisin 20. vuosisadan ajattelija joka rupesi existentialistixi. Unomunan koko filosofeeraus koski "lihan ja luun miestä" - kouriintuntuvaa yxilöä hinkuineen, tarpeineen, toiveineen ja pelkoineen, sanalla sanoen, Desmond Morrisin alastonta apinaa.
ellauri077.html on line 484: Lällärifilosofeille, pappispimittäjille ym. posetiivareille yhteinen piirre on sanojen "merkitys" ja "arvo" käyttö ihan irrallaan siitä minkä merkityxestä tai arvosta on puhe. Samaa epämääräisyyttä kuin mainoskielessä, "elämä on", "niin hyvää ettei sanotuxi saa". Sellaisen nollapuheen puhujineen sais nakata rodeen ilman vaiheita.
ellauri077.html on line 550: Siinä menee jotain perusteellisesti pieleen että mezästetään kuin narkomaanit onnentunnetta. Vittuun onni, ja vittuun rahakin, sori Wagner. Tunteet on vaan epifyyttejä, ei niitä pidä mezästää, ei ne ole pelin preferenssifunktio. Ne on vaan viitteitä joilla Darwin koittaa vinkata apinalle missäpäin ois sille sopivia ympäristöjä. Darwinista pääasia on sopeutunut eläminen luonnossa. Jos alkaa potkia sitä tutkainta vastaan saa turpaansa. Ennen pitkää tavalla tai toisella. Kun aappa alkaa tinkkeröidä ja oikosulkea tunteiden ja ympäristön suhteita, se joutuu tohon hedonismin loukkuun. FUCK! osastosta puheen ollen on kivempi bylsiä satunnaista hoitoa tai kazoo pornoa ja runkata kuin kiintyä kehkään pysyvämmin ja kärsiä sen huonot puolet parempien kyytipoikana. Ja vastaavasti EAT! ja KILL! osastossa. Mix tehdä ruokaa kun voi syöda einespizzoja, ize asiassa mix syödä ylipäänsä kun voi vetää mömmöjä. Jos kylästyy kazomaan tappamista telkassa voi alkaa räiskiä vaikka kulmavalinnassa pyssyllä. Ei ihme että jenkit on hirveitä punkeroita ja tykkää automaattiaseista.
ellauri077.html on line 688: Viime aikoina on alettu soveltaa myös Suomessa yhden tunnin kestävää AA-palaveria, joka muun muassa Yhdysvalloissa on yleinen. Oleellista nykyajassa on se että pelkkää alkoholia käyttävä henkilö riippuvaisena potilaana on käymässä yhä harvinaisemmaksi. Nykyajan riippuvaiset ovat yleensä sekakäyttäjiä. Tämä osaltaan selittää tasaista laskua AA-ryhmien määrässä. Sekäkäyttäjille suunnattu NA-ryhmät (onxe sama kuin Nimettömät Narkomaanit? ) on kuitenkin saanut toimintansa hyvin käyntiin Suomessakin. Toipumisohjelma on sama 12 askeleeseen perustuva.
ellauri077.html on line 744: Tyyneysrukous on yleinen nimitys alun perin nimettömälle rukoukselle, joka pannaan yleensä teologi Reinhold Niebuhrin nimiin:
ellauri078.html on line 235: Wallun äiti kävi Mt Holyokea kuten Emily Dickinson. Sen hukin aihetta ei löytymyt kuolinilmoituxesta eikä Holyoken sivuilta. Se ei ollut Holyoken kuuluisa alumni. Se kuoli rakkaittensa ympäröimänä. Lähti Wallun seuraxi. Wallun naisviha narsismi ja lievä psykopatia lyö läpi elvixenmunanpituisesta alaviitteestä 110. Kaikki Emilyn runot ei olleet jenkkivirsimitassa, pussiin oli pujahtanut jokunen trokeinen.
ellauri079.html on line 41: Slapstick on yleinen tyyli myös American Pien kaltaisissa nuortenelokuvissa ja etevillä jenkkikirjailijoilla kuten Pynchon ja Wallace.
ellauri079.html on line 63: Sarja alkaa Jed Klampetilla, köyhtynyt ja leskeytynyt mäkitupalainen joka asuu öljyrikkaan suon laidalla tyttärineen ja anoppeineen, löytää öljyä ampuessaan kaniinia. OK Öljy-Yhtiön vakooja tajuaa miten iso öljykenttä on, ja yhtiö maxaa sille (Jedille, ylläri) omaisuuden oikeudesta porata sen mailla. Patriarkka Jedin serkku Helmi Bodine tökkii sitä muuttamaan Kaliforniaan kuultuaan että sen vaatimaton tontti voisi tuottaa $25 miljuunaa (sama kuin $211 miljuunaa vuonna 2019), ja painostaa sitä ottamaan poikansa Jethron mukaan. Perhe muuttaa kartanoon varakkaille Beverlyn mäkiseudulle Kaliforniaan, Jedin pankkiirin, Milburn Drysdalen ja sen vaimon Margaretin naapuriin. Margaretilla on nolla kärsivällisyys mäkitupalaisiin nähden.
ellauri079.html on line 177: Differentiaalilaskennan väliarvolause on erittäin keskeinen lause differentiaalilaskennassa. Näitä käytiin läpi matematiikan approssa, jota mä jossain vaiheessa luin Seijan puolesta.
ellauri079.html on line 203: Muze ei ole hyvää lääkettä (tuumii Lituskanenä), jos valtio kunnioittaa hyväntekijänään miestä, joka on säädöstensä nojalla jakanut muutamien harvojen omaisuuden suuren joukon kesken. Ei tää on kylä Wallun mieleinen mies.
ellauri080.html on line 415: Varsingin toi viimeinen kohta on kamalan kavaltava ja kavaltavan kamala. Jenkkiposetiivi särähtää. Kiltit Muumi- ja Rölli-peikot vilistävät piiloon kiven alle ja vetävät keltikankaan päänsä ylize.
ellauri080.html on line 644: 17 Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni (sen missä oli tähtiä) sanoen: "Älä leiki kuollutta! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen,
ellauri080.html on line 859: Tähän vois vielä tehdä sellasen kuvaajan ja taulukon, missä olis tyypillisen tiimin jäsenten luonneviisikulmiot ja esimerkkejä tiimeistä ja niiden jäsenistä siinä kulmiossa. Esim Jeesuxen tiimi: Pietari olis se skrode kaveri, Johannes fixu söpönnäköinen, Luukas pakkomielteinen pilkunnussija, Markus rehvasteleva salonkileijona, Matteus läski flegmaatikko, joku Jaakob olis vanha veteraani, Tuomas vastarannankiiski, jne. jne.
ellauri080.html on line 951: Määritelmä: Tunteellisen vakauden ulottuvuus kuppaa henkilön kykyä kestää stressiä. Apinat joilla on myönteinen tunteellinen vakaus ovat tyyniä, izevamoja, ja varmoja. Ne joilla on korkeat negatiiviset lukemat ovat hermoja, angstaajia, masixia ja epävarmoja.
ellauri080.html on line 1044: Rotuerottelun läpsintä käsille, on kyse sitten sukupuolierottelusta tai luonne-erottelusta, näyttää liittyvän organisaation kikyloikkaan. Kun eri näkökulmia on tarjolla, ryhmän jäsenet tuppaavat suoriutumaan paremmin ja ovat luovempia. Puhumattakaan pikku kähminnän ja nipistelyn suomasta lisääntyneestä työpaikkaviihtyvyydestä. Tuloxena: järjestöllinen käytös ja biodiversiteetin oikeanlainen hallinta ovat välttämättömiä ja tärkeitä järjestöille. Yrityxet jotka lankeavat erilaisiin rotuerottelumuotoihin menettävät mahdollisuuxia saada lisäarvoa ja oppia ihmisiltä jotka voisivat olla poikkeuxellisia kentällä koska ne uskoo eri klisheisiin. Jos Naamakirja ei olis huomannut Sheryl Sandbergin talenttia ja sen sijaan ottanut jonku tavallisen karvakäden, yritys ei olisi läheskään niin menestynyt ja hyvin siivottu kuin se on. Biodiversiteetti työpaikalla ja jopa (!) johtajien keskellä, pinta-tai syvärakenteinen, voi olla kriittinen yhtiön menestyxelle kunnolla hoidettuna. Sellaisilla keinoilla kuin sokkohaastattelu apinoita voi arvioida pätevyydellä eikä virnuilevasti vinoillen ja nipistellen. Yleensä, ryhmyrien pitää käyttää järjestöllistä käytöstä hoitaaxeen tehokkaasti tätä biodiversiteettiä ja läpsiä käsille rotuerottelua työpaikalla, niin eiköhän siitä moraali, voitot ja tuottavuuskin lähde nousuun, eikä ainoastaan siittimet.
ellauri082.html on line 220: Vuonna 1890 Frost alkoi opiskella Lawrencen high schoolissa, jossa hän innostui latinan ja kreikan kielistä. Siellä hän myös kirjoitti ensimmäisen julkaistun runonsa La Noche Triste ja tapasi tulevan vaimonsa Elinor Miriam Whiten (k. 1938). Naimisiin pariskunta meni 1895. Monenlaista työtä tehtyään Frost toimi maanviljelijänä, kunnes muutti perheineen Englantiin 1912 ja julkaisi siellä esikoiskokoelmansa A Boy's Will seuraavana vuonna. Yhdysvaltoihin Frost palasi 1915 ja toimi siellä opettajana useissa eri korkeakouluissa.
ellauri082.html on line 268: Tuiki tärkeää ois tietää missä elämänvaiheessa ja tilanteessa runoilijat runoillessaan olivat. Paizi jos on joku izekeskeinen uuskriitikko jota se ei vois vähempää kiinnostaa.
ellauri082.html on line 346: Während der Heidelberger Jahre verband ihn eine enge Arbeitsgemeinschaft mit Max Weber.
ellauri082.html on line 348: In seinem Aufsatz Christentum und Religionsgeschichte aus dem Jahr 1897 reagiert Troeltsch zum einen auf die Infragestellungen christlicher Theologie durch Materialismus und Naturwissenschaft. Er stellt diesbezüglich fest, dass „der Geist eine aus der Natur unableitbare selbständige Kraft ist“, aus der „in Wechselwirkung mit den Anforderungen der sinnlichen Wirklichkeit“ die Geschichte entsteht.
ellauri082.html on line 352: In allen Religionen lasse sich eine „Tendenz auf rein innerliche Allgemeingültigkeit, auf Vergeistigung, Verinnerlichung, Versittlichung und Individualisierung und Herausbildung eines immer tieferen Erlösungsglaubens“ beobachten.
ellauri082.html on line 354: Also lässt sich Troeltschs Aufsatz globalgeschichtlich in die Reihe von Reaktionen einordnen, mit denen Vertreter der Weltreligionen Buddhismus, (protestantisches) Christentum, Hinduismus und Islam ab Mitte des 19. Jahrhunderts auf die Herausforderungen des naturwissenschaftlichen Materialismus und der allgemeinen Religionsgeschichte antworten, zumeist indem Religion allgemein über Kriterien der Innerlichkeit und Universalität definiert und die eigene Tradition im Gegenüber zu anderen als vollständige Erfüllung dieser Kriterien dargestellt wird.
ellauri082.html on line 356: In Berlin gibt es an der Humboldt-Universität eine Ernst-Troeltsch-Honorarprofessur. In Augsburg-Haunstetten wurde die Dr.-Troeltsch-Straße nach ihm benannt.
ellauri082.html on line 560: Liikunta: Yleinen ja äärimmäisen vaarallinen huume, joka voi johtaa kuolemaan! Liikunnan akuutteina vaikutuksina ovat mm. hikoilu, sykkeen kohoaminen ja hengityksen kiihtyminen. Yleisin syy aloittaa ovat ympäristön painostus, yhteiskunnan vaikutus, huono itsetunto sekä muun tekemisen puute. Käytön myötä siirryttäessä suurempiin annoksiin käyttäjät kokevat usein voimakasta euforiaa ja jäävät helposti koukkuun liikunnan aiheuttamaan serotoniinin vapautumiseen aivoissa. Tottumattomalla käyttäjällä suuri kerta-annos voi aiheuttaa pitkäkestoisia fyysisiä haittoja ja jopa sydänkohtauksen. Liikunnan vaikutuksen alaisena myös vammautumisriski on suuri.
ellauri082.html on line 678: Okinawan perinteinen dietti on arvioitu terveelliseksi hyvin alhaisen energiamäärän vuoksi. Aikuisen kalorimäärät (silloin kun vielä edustivat Japanin kärkeä) olivat 15% ja lapsilla yli 30% alhaisemmat kuin japanilaisilla keskimäärin. Pieni nälkä siis pidentää ikää. Tähän sopii hyvin se, että kaikkien näiden pitkäikäisyysalueiden ihmisistä valtaosa elää varsin luonnollissa oloissa ja syö kohtuullisesti ja suhteellisen yksinkertaista ruokaa - paitsi Loma Lindan ihmiset, jotka ovat ainoat länsimaisessa vauraudessa elävät tässä joukossa (Okinawahan ei ole rikas alue muuten vauraassa Japanissa, Nagano taas taitaa olla vuoristoinen seutu...).
ellauri083.html on line 250: S. 606, Tena-aikuisalusvaatteen vuosi: lomitettu televiihde, 932/1864 resoluutio (vau...) risc-konsolilta ja ilman, pink2 (lue OS-2), pormestarin jälkeinen digisatelliittijärjestelmä, menut ja kuvakkeet (oho...), pixelitön internet fax, 3-4 kanavaiset modeemit säädettävällä linjanopeudella (eikai...), webinjälkeiset jakelualueet, niin HD-näytöt että on käytännössä paikalla, kustannustehokkaat Zoom videopuhelinneuvottelut, fox-kanavan sisäinen cd-rom, sähkoinen sultan conture, yleiskonsolit, Youshityoun keraamiset nanoprosessorit, laserkromatografia, virtuaalipalvelun mahdollistavat mediakortit, kuituoptinen pulssi, digitaalikoodaus, tappajasovelmat, rannehermosärky tenniskyynärpää valonarkuusmigreeni rasvapakaraisuus selkästressi hikinen pälvikalju vielä kaiken kukkuraxi.
ellauri088.html on line 90: Voluntarismus [engl. voluntarism; lat. voluntas Wille], [EM, PHI], Lehre von der Bedeutung des Willens. Wundt entwickelte eine theoretische Konzeption der Willenstätigkeit (Willenshandlungen) und deren psych. Verbindung mit Sinneseindrücken, Gefühlen, Affekten und Vorstellungen zur Einleitung einer Handlung (Apperzeption). Von den aktiven und schöpferisch-synthetischen Apperzeptionsprozessen des Bewusstseins ausgehend sieht Wundt die einheitsstiftende Funktion in den Willensvorgängen und bewussten Zwecksetzungen der Handlungen. Auf der Grundlage seiner empirischen Ps. entwickelte er einen psych. Voluntarismus und erweiterte diesen später zu einem metaphysischen Voluntarismus (ähnlich Gottfried Wilhelm Leibniz). Wundt hält allerdings daran fest, dass seine empir. Ps. unabhängig von den versch. Lehren der Metaphysik (u. a. Arthur Schopenhauers Voluntarismus) entstanden sei.
ellauri088.html on line 216: Hanski kumppaineineen osoittivat, että liito-oravat tarvizevat laajahkoja elinalueita, joissa on siellä täällä ravinnoxi kelpaavia vanhoja meziköitä, joista löytyy niille syötävää ja tikan tekemiä pesäkoloja. Oravat ovat lyhytikäisiä, niin että niiden asunto-osakkeet vapautuvat vähän väliä, ja vähän päästä paikalle voi lennähtää jostain kauempaa uudet asukkaat. Jos voi lennähtää. Vaan ei voi, kun vitun haisunäädän mezäkoneet ovat raivanneet kaikki lentopuut, ja jäljellä on vain törkeän näköisiä mezätupsuja siellä täällä muuten autioilla raiskioilla.
ellauri088.html on line 279: Siinä että koittaa olla läheisille kiltti ei ole mitään vikaa, mutta noi ulkoiset rangaistuxen uhat, palkintolupauxet, kaupankäynti niillä ja yleinen nöyristely pilaa koko keitoxen.
ellauri088.html on line 363: Toinen keskeinen kriteeri Arvosen sijoitusstrategiassa on asuntojen pieni koko. ”Sijoitan vain yksiöihin ja tykkään, jos se neliömäärä alkaa kakkosella. Liian pieni asunto ei ole koti, mutta kakkosella alkava on jo läävä. Toisaalta taas yli 30 neliön asunnoissa vastikkeet ja neliöt kasvavat lineaarisesti, mutta lisävuokra per neliö ei nouse samassa suhteessa. En näe arvoa, siis mulle, asukkaasta vitun väliä. Mun arvot koskee striktisti vaan Ronia. Hyvä diili kannattaa kyllä aina ostaa ja vaikka myydä heti eteenpäin, jos ei sovi pitkään possaan.” Arvosen strategia on siis selkeästi tarkkaan harkittu ja laskettu. ellauri088.html on line 502: Se on luokkatietoisen työväenluokan yhteinen tahto ja laki.
ellauri089.html on line 44: Hein m. in der Wendung Freund Hein Bezeichnung für den ‘Tod’. Der Personenname Hein ist die Koseform von Heinrich und zunächst auch eine verhüllende Umschreibung für den ‘Teufel’, mhd. hein (14. Jh.), nhd. Henn (16. Jh.). Die Bedeutungsübertragung auf den Tod als ein ebenfalls gefürchtetes Wesen wird Claudius (1774) zugeschrieben, der mit dem Zusatz Freund dem Tod zugleich seine vermeintliche Dämonie nehmen und ihn als vertrauten letzten Begleiter des Menschen charakterisieren will.
ellauri089.html on line 190: Rahaa virtaa Kipille joka tuutista. Tie on selvä tiedemaailman huipulle. Apteekkari testamenttaa sille apteekin. Kipin viimeinen uroteko sooda jerkkinä on heittää suklaapirtelö tyhmän vinoilevan asiakkaan naamalle. Se on kai olevinaan urheaa. Mikä matonaama.
ellauri090.html on line 266: A última ilusão cair, bem como putoo viimeinenkin harhakuva, kuin
ellauri092.html on line 159: Wikipedian luettelemat pykälät: raamatun paikkansapitävyys ja auktoriteetti, seurakunta koostuu hurahtaneista, paikallisseurakunnan itsehallinto. yleinen pappeus, kaste ja ehtoollinen, pastori ja diakoni, kirkkojen ja valtion erillisyys, yksilön sielunvapaus, on tämmöstä hallintoa vaan, Tästä kyllä puuttuu tärkein eli se uppokastelu. Muissa poinzeissa en nää eroa muitten kliseisiin. Mut mä en ole disciple.
ellauri092.html on line 380: Marja Oy sai luvan valmistaa 10% alkoholia sisältävää kirkkoviiniä sekä lisäksi pieniä määriä alkoholia sisältäneitä hehkumehua ja marjahyytelöitä. Vuonna 1919 kieltolain tultua voimaan Heikel tuomittiin Hattulan käräjillä kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen koska Marja Oy:n tehtaan tuotteiden alkoholipitoisuus oli ylittänyt lain salliman 2 prosenttia. Heikel erosi tämän jälkeen syyskuussa 1919 Marja Oy:n toimitusjohtajan virasta ja siirtyi perheineen Paraguayhin. Hän toimi sen jälkeen loppuelämänsä ajan itsenäisenä hedelmänviljelijänä Villarricassa Paraguayssa juoden väkeviä mehuja.
ellauri093.html on line 418: Armon ja Rauhan Sanoma Multian Lähetysyhdistys ry:n julkaisemana ilmestyi vuodesta 1998 vuoteen 2005 neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2005 Joululehti ilmoittaa sisäsivullaan: Viimeinen numero. Multian Lähetysyhdistys ry on päättänyt lopettaa tämän lehden julkaisemisen ainakin toistaiseksi. Yhtenä ilmeisenä vaikuttavana tekijänä oli Multialla paimenena, saarnaajana ja Lähetysyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimineen Veikko Hokkasen poismeno. Viimeisessä lehdessä on hänen muistokirjoituksensa.
ellauri093.html on line 429: einest_du_(1892-94).jpg/449px-Fritz_von_Uhde_-_Weib%2C_warum_weinest_du_(1892-94).jpg" height="400px" />
ellauri093.html on line 608: Pappila tuntui jotenkin ahdistavalta. Rouva Rørdam oli pieni ja hento, olennossa jotakin luihua ja epäluuloista, ehkä vihamielistäkin vihamielistä pastoria kohtaan. Rørdam oli hänen täysi vastakohtansa, kookas ja karkeapiirteinen, pitkä piippu hampaissa, ilme rauhallisen röyhkeä. Huoneet olivat matalat mutta pimeähköt. Halusin nuuskia vielä puutarhaa, vaikka kumpikaan pappilan tontuista ei tarjoutunut oppaaxi. Melkoisen vaiteliaina palasimme.
ellauri093.html on line 627: St Pauli ja Reeperbahn eivät olleet ihan lähellä. Sinne Hiljan veri veti uudestaan. Harri, meine Seele... Heidi, deine Scheide... Siellä ei huoneissa paljon istuttu.
ellauri093.html on line 675: Schwierigkeit ist Herrlichkeit, kurjuuxien keximisessä herra näyttää voimansa. Hilja oli onnellinen 2x, kun se sai Dickin omaan kotiinsa. Ilmokaan ei ollut vielä osunut kovaan aukioon. Tietysti olin valmistanut juhla-aterian Ilmon lapsista - eiku siis, jostain lehmästä. Dick piti siitä, taisi muistaa sen myöhemminkin nimeltä, ja jonkun lapsistakin kai. Se oli Muurikki, tai ehkä Heluna, pitäisi tarkistaa Dickiltä. Se lehmä siis. Lasten nimet on mulla lompakossa ylhäällä. Tällä kertaa ei jokapaikanhöylä Helene ollut mukana. Dick ei osannut ize edes kapsekkiä pakata, vaatteet pursusivat joka raosta. Lähetysjohtajalle jäi sekin urakka. Ja kazo ihme tapahtui: kansi meni kii! Dick kiitteli silmät loistavina. Arvattavasti hän ehti juoda kahvinsa toisten pakatessa. Dank Gott! Wie hat er seine Leute so lieb? Onnexi Dolman oli huumorintajunen. Omia tavaroita ei ole helppo löytää toisten pakkaamasta laukusta.
ellauri093.html on line 837: Kaarle (24. helmikuuta 1500 Gent, Flanderi – 21. syyskuuta 1558 Yusten luostari, Espanja) oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Kaarle V vuosina 1519–1556. Hän oli myös Espanjan kuningas 1516–1556 nimellä Kaarle I (Espanjassa ja Latinalaisessa Amerikassa hänet tunnettiin nimillä Carlos Quinto ja Carlos V). Kaarle kuului Habsburgien sukuun mikä on naamasta päätellen ilmeistä. Hänen isänsä oli Burgundin arkkiherttua Filip Komea ja äitinsä Johanna Mielipuoli, hermostollisten vaikeuksiensa takia. Kaarlen kehitys oli hidasta ja muutenkin hän vaikutti sopimattomalta hallitsemaan mitään, edes sfinkteriä. Koska hän myös oli sulkeutunut ja vähäpuheinen, hänen oli hankala luoda tarpeellisia suhteita hovissa. Ehkä se kärsi lukivaikeuxista kun se oli niin valovoimainen. Kiva sille että uskontunnustus tuli äänikirjana. Kaarlen äidinkieli oli ranska. Hänen on kerrottu sanoneen: ”Minä puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni”. Ellei se ollut Fredrik Suuri, josta mulla on myös paasaus. Ehkä ne sanoi molemmat, on se niin hyvä setämiesläppä.
ellauri093.html on line 843: Augsburgin tunnustuksen saamaan arvonantoon vaikutti myös sen saama poliittinen asema. Erityisen merkityksellistä oli se, että vuoden 1555 Augsburgin uskonrauhassa annetut myönnytykset protestanteille koskivat nimenomaisesti Augsburgin tunnustukseen liittyneitä. Kyseinen vakuutus toistettiin Westfalenin rauhassa 1648.
ellauri093.html on line 851: Juhlavuonna ilmestyneessä luterilaisten ja katolisten teologien yhteisessä Augsburgin tunnustuksen selityksessä Confessio Augustana. Bekenntnis des einen Glaubens (Augsburgin tunnustus. Yhden uskon tunnustus) todetaan tunnustuksen enemmän yhdistävän kuin erottavan katolista ja luterilaista kirkkoa.
ellauri093.html on line 861: Noniin. Vuonna 1930 Dickin porukoilla oli auto, varmaan Hanomag-merkkinen. Fräulein Scheftel tuli lisävarusteena kuljettajan mukana. Se oli yhtä ketterä ja kurvikas, hiljainen ja halukas kuin ennenkin. George-poika Dolmen oli nyt pastorina pastorin paikalla. Se oli vanttera, keskikokoinen ja kursailematon, mutta ei yhtä säteileväsilmäinen kuin isänsä, mieluummin äiti-Helenen näköä, valitettavasti. Morsian Ruth tuli Georgelle kuin lähetettynä kun Hanomag oli tehnyt tenän syrjämaantiellä. Ruthin vanhemmilla oli kotikartano ja se näytti hyvnnäköisenä mainiolta kaupalta. Siis molemmat. Veli Gerrit oli valmis lääkäri eikä sen vaimo Lea ollut oikein Dolmenien mieleinen, supsutti Fräulein Scheftel. Mutta en halunnut kuunnella sivupuheita. Jumalan kuudestilaukeavasta käsiaseesta, Hans-Werneristä oli kuin olikin tullut teologi! Toivon hartaasti, ettei hänen kauneudenkaipuunsa jää tyydyttämättä. Hans-Wernerin kuzumanimi oli nyt Albert, nahka-Albertixi sanottiin.
ellauri093.html on line 896: Dickin viimeinen Suomen esiintyminen oli aiheesta "hän pitää pyhiä käsissä". Dick vähän varioi kielikuvaa: olemme sydämellä, käsissä, jalkojen juuressa, joka tapauxessa jossain lähituntumassa. Välillä sen puluja ja välillä karhunpentuja. Nokitaan hellästi, heilutetaan häntiä, se taputtaa meitä päälaelle ja raaputtaa korvan takaata.
ellauri094.html on line 160: Tähän liittyen haluaisin myös toistaa sen, mitä tuolta paikaltani jo sanoin: kun on käyty keskustelua Aito avioliitto ‑kansalaisaloitteesta ja moni on nostanut esiin sen, miltä vähemmistöistä tuntuu, kun tästä uudelleen ja uudelleen keskustellaan, niin toivottavasti keskustelussa muistetaan myös se, että valtakunnassa on kymmeniätuhansia avioliitossa olevia pareja, jotka surevat — jotka surivat viime viikon torstain keskustelussa, surivat perjantaina — sen vuoksi että Suomesta murtuu lainsäädännössä yksi keskeinen tärkeä elementti. Ei niin, että he olisivat halunneet vastustaa tai ovat vastustamassa toisten... — niin kuin itse olen sanonut, että pariliitossa olisi voinut olla naimisissa ja avioliitossa toiset — mutta meillä todella on surevia aviopareja, monia tänä päivänä Suomessa. Muistetaan kunnioituksella myös heitä.
ellauri094.html on line 168: Tässä vaiheessa haluaisinkin sanoa myös niille monille kansalaisille, jotka kuuntelevat tätä keskustelua ja myös seuraavat äänestystä: koti, uskonto ja isänmaa ja niin edelleen — onko se edelleen voimassa, vai onko se koti, uskonto ja perinteinen savupalvi, minkä voimassaolosta jatkossakin ollaan huolissaan, että kansalaiset seuraisivat, kuka mitenkin äänestää?
ellauri094.html on line 190: Koska ajanjakso kesti perimätiedon tai Raamatun mukaan vain 58 vuotta, mikä aika on hyvin inhimillisesti muistettavissa, on Babylonin vankeudella mahdollisesti keskeinen merkitys juutalaisuuden ja siitä kehittyneen kristinuskonkin nostalgiselle kaipaukselle "Pyhään maahan". Tätä metaforaa esiintyy myöhemminkin rajansiirtojen yhteydessä esimerkiksi Balkanilla, luovutetun Karjalan kysymyksen yhteydessä sekä Neuvostoliiton sisäisiä kansojen pakkosiirtoja käsiteltäessä. Neuvostoliitto kesti vain vähän pitemmän ajan, ja sitä kaivataan vielä kipeästi.
ellauri094.html on line 196: Vielä 1970-luvulla uskottiin yleisesti, että Vanhan testamentin profetia oli ainutlaatuinen ilmiö, jolla ei ollut vastinetta Israelin ja Juudan ulkopuolella. Tämä käsitys on osoittautunut täysin vääräksi Nineven arkistojen avauduttua. Nyt tiedämme, että samanlaisia hourupäitä toimi ja vaikutti myös Assyriassa, ja ekstaattinen profetia oli ilmiönä yleinen koko Mesopamiassa jo 3000-luvulta alkaen eKr. Kriittinen editio assyrialaisista profetioista ilmestyi Parpolan toimittamana vuonna 1998, ja Helsingin nykyinen yliopiston Vanhan testamentin exegetiikan professori ja Parpolan oppilas Martti Nissinen on jatkanut niiden informaation analysointia ja välittämistä päätään pyöritteleville raamatuntutkijoille.
ellauri095.html on line 396: Lapsena Dante Gabriel Rossetti alkoi taidemaalarixi ja kuvitti kirjallisia aiheita varhaisissa piirustuksissaan. Häntä opetettiin kotona saksaksi ja hän luki saxaxi Raamattua, Shakespearea, Goethen Faustia, Arabian yötä, Dickensiä sekä Sir Walter Scottin ja Lord Byronin runoutta. Päättyään koulusta hän opiskeli historiallisen taidemaalari Ford Madox Brownin luona, josta tuli myöhemmin hänen lähin elinikäinen ystävänsä. Hän jatkoi myös hämärämiesten runouden lukemista – Poe, Shelley, Coleridge, Blake, Keats, Browning ja Tennyson - ja aloitti vuonna 1845 käännökset italialaisesta ja saksalaisesta keskiaikaisesta runoudesta. Vuosina 1847 ja 1848 Rossetti aloitti useita tärkeitä varhaisia runoja - Siskoni uni, Siunattu Damozel, Morsiamen alkusoitto, Marian muotokuvasta, Ave, Jenny, Dante Veronassa, Viimeinen tunnustus ja useita sonetteja, joissa hänestä tuli lopulta oikea asiantuntija.
ellauri096.html on line 312: Marx Augustin oder Der liebe Augustin (eigentlich Markus Augustin; * 1643 in Wien; † 11. März 1685 ebenda) war ein Bänkelsänger, Dudelsackspieler, Sackpfeifer, Stegreifdichter und Stadtoriginal. Er wurde durch die Ballade „O du lieber Augustin“ sprichwörtlich und zu einem sogenannten geflügelten Wort. Bis heute ist die Figur des lieben Augustin ein Inbegriff dafür, dass man mit Humor alles überstehen kann.
ellauri096.html on line 317: Zum Leben Augustins ist wenig gesichert. Augustin soll sehr beliebt gewesen sein, weil er mit seinen zotigen Liedern vor allem während der Pest in Wien im Jahr 1679 die Bevölkerung der Stadt aufheiterte, weshalb er im Volksmund nur als „Lieber Augustin“ bekannt war.
ellauri096.html on line 319: Augustin soll als Sohn eines heruntergekommenen Wirts aufgewachsen sein und war demnach schon früh darauf angewiesen, mit seinem Dudelsack von einer Spelunke zur nächsten zu ziehen, wobei nur wenig von dem verdienten Geld die jeweilige Kneipe verlassen haben soll – der Überlieferung nach soll er auch ein „tüchtiger Trinker“ gewesen sein.
ellauri096.html on line 321: Der Legende nach war der 36-jährige Augustin 1679 während der Pestepidemie wieder einmal betrunken und schlief irgendwo in der Gosse seinen Rausch aus. Siech-Knechte, die damals die Opfer der Epidemie einsammeln mussten, fanden ihn, hielten ihn für tot und brachten die Schnapsleiche zusammen mit den Pestleichen auf ihrem Sammelkarren vor die Stadtmauer. Dort warfen sie ihre ganze Ladung in ein offenes Massengrab. Diese Pestgrube soll sich in der Nähe der Kirche St. Ulrich am Neubau (heutiger siebter Wiener Gemeindebezirk) befunden haben, gleich neben dem Platz, an dem heute der Augustinbrunnen steht. Wie in der damaligen Situation üblich, wurde das Grab nicht sofort geschlossen, sondern provisorisch mit Kalk abgedeckt, um später weitere Pestopfer aufzunehmen. Am folgenden Tag habe Augustin inmitten der Leichen so lange krakeelt und auf seinem Dudelsack gespielt, bis Retter ihn aus der Grube zogen.
ellauri096.html on line 323: Danach soll Augustin sein Erlebnis als Bänkelsänger vorgetragen und davon recht gut gelebt haben. So ist die Legende vom lieben Augustin vielleicht seinem eigenen Bericht zu verdanken. Bereits zeitgenössische Quellen berichten von dem der Leichengrube entstiegenen Augustin. Abraham a Sancta Clara erwähnt das Ereignis in seinem „Wohlangefüllten Weinkeller“, um vor der Trunksucht zu warnen. Urkundliche Stütze für die Legende ist nur ein Eintrag im städtischen Totenschauprotokoll, das einen „Augustin N.“ verzeichnet.
ellauri096.html on line 325: Augustin wurde auf dem Wiener Nikolai-Friedhof beerdigt, nach dessen Auflassung wurden seine sterblichen Überreste vermutlich auf den Sankt Marxer Friedhof überführt.
ellauri096.html on line 327: Das Volkslied O du lieber Augustin ist erst um 1800 in Wien nachgewiesen. Die sehr verbreitete Melodie ist jedoch älter, so ist sie 1720 in einer Musikhandschrift belegt.[1] Teilweise wird Augustin selbst als Verfasser genannt, der Ursprung ist jedoch unklar. Der spöttische Text gibt aber den Galgenhumor wieder, der den Wienern in Erinnerung geblieben ist:
ellauri096.html on line 643: Asiasanat (yso): dsge, foucault, genealogia, hallintamentaliteetti, makrotaloustiede, vaikutusarvioinnit, valtiovarainministeriö, kooma-malli Oppiaine: Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus, Political Science, Politics, Allmän statslära, politologi.
ellauri096.html on line 655: Ricardolainen evidenssi kuuluu lyhykäisyydessään. Kun valtio velkaantuu, kansalaiset odottavat verojen nousevan velkojen maksamisen vuoksi ja käyvät säästämään kohonneisiin veroihin. Suomen pankin ja Valtionvarain ministeriön malleissa tämä olettama on ja niillä malleilla annetaan politiikka suosituksia. Väittämä on tietenkin pötyä. Ensinnäkin valtiot eivät koskaan maksa velkojaan ja asukkaita ei kiinnosta valtion velka senkään vertaa kuin oma velka. Harva edes tietää mikä on valtion rahoitusasema vaikka siitä kerran kuussa uutisoitaisiin. Esimerkkisi 2017 Suomessa on uutisoitu useita kertoja julkisen sektorin rahoitusasemasta joka on maailman valtioista seitsemänneksi paras ja reilusti ylijäämäinen. Silti jopa johtavat poliitikot puhuvat kuinka joudutaan IMF holhoukseen ellei säästetä. Pääministerikään ei tiedä todellista asemaa. Jos ihmiset tietävät valtion aseman, he voivat olettaa, varsin perustellusti, velkaantumisen luovan talouskasvua joka on suurempi kuin velkaantuminen jolloin velkasuhde laskee. Jolloin valtion velkaantuminen saa ihmiset lisäämään omaa kulutustaan ja velkaantumistaan. Jos valtion velkaantuminen työllistää työttömän taikka antaa yritykselle ylimääräisen työtilaisuuden, lienee selvää, kyseinen talousobjekti lisää kulutustaan koska hänen henkilökohtainen asemansa paranee. Riippumatta valtion asemasta. Tästä on aika paljon kokeellista näyttöä. Ricardolainen evidenssi on väärä väite. Se on ihan perseestä. Omistavan luokan kieroilua. Tämän jutun kirjoittanut toimittaja edusti vasemmistoa, mutta ei lie ollut Marxin veizilaatikon pystyvin veizi.
ellauri096.html on line 689: Kuponkien leikkajien tavallinen peiteammatti on kääntäjä. Proudhonilaisittain hyvin valittu, property is theft. VM on perinteinen omaan taskuun kokoojien vanha pesäke. 2014 tienoilla oli voimallinen käännös oikeaan päin joka nosti kokkareet ja keskustan peräsimeen Kataisen Stubbin js Pisilän hallitusten aikana.
ellauri096.html on line 755: Kirjallisuutta koskevien pohdintojen ohella Anu paneutuu syvällisesti elämisen ja olemisen filosofiaan alkuräjähdyxestä loppuromahduxeen. Parhaalla tahdollakaan ei voi tulkita hänen päätelmiään optimistisixi. Ilmeinen Greta Thunbergin sukulaissielu. Mitenkäs se Trump taas niin osuvasti sille heittikään? “[s]he seems like a very happy young girl looking forward to a bright and wonderful future. So nice to see!” No Greta nauroi parhaiten viimesex kuin Hippon Akun toimelias vaimo.
ellauri096.html on line 863: ”Vastustajan voimat näyttivät hupenevan, ja hänen kalpeilla kasvoillaan erottui punaisia laikkuja. Hän haukkoi henkeään erien välissä eikä silti tahtonut saada happea. Kun se hitaasti upposi tajuntaani, aloin vain toivoa, että hän pian pyörtyisi. Paizi sitten se ei ehtisi merkata minua. Verdammt noch mal!” Mensuurimeikkailu paljasti armottomasti, oliko nuorukaisessa tosimiehen aineksia kuin Aki Mannisessa, vai onko se väpelö kuten se nörtti taiteellinen telttakaveri. Mikään ei muutu, vaan verryttelypuvut vaihtuvat. Paukapäiden kasvojen piti mittelön aikana kuvastaa malttia, urheutta ja rehtiyttä – ei kiihkoa, silmitöntä verenhimoa saati sitten pelkoa. Jos paukantti käänsi päänsä sivuun miekan terän tieltä tai räpytti silmiään, hänet leimattiin armotta pelkuriksi ja hän sai ylimääräisen reijän perseeseen. Kunnian puolustaminen oli mensuurimeikkailun keskeinen arvo. Kuuluisa saksalainen runoilija Heinrich Heine opiskeli 1800-luvulla Göttingenin yliopistossa. Hän oli taustaltaan juutalainen ja päätyi miekkailemaan juutalaisvastaisen solvauksen esittänyttä opiskelijaa vastaan. Hänen kustantajansa rohkaisi suosikkirunoilijaansa sanoilla: ”Ennemmin kuolema kuin häpeä!” "Ennemmin häpeä kuin perseeseen 2 lisäläpeä", laukaisi Chaim leukavasti.
ellauri096.html on line 875: Koska menstruaatiomeikkailun keskeinen ajatus oli kuukausittainen kunnaan suomustaminen, kaxintaistelua piti edeltää loukkaus. Mikä tahansa tölväisy ei kuitenkaan kelvannut syyksi. Esimerkiksi läimäystä persauxiin pidettiin pätevänä syynä kaksintaisteluun, ja myös toisen älyn vähättely oli oiva keino saada kutsu osakunnan meikkailusaliin. ”Dummkopf” oli yleinen solvaus, ja myös toisen nimittäminen aasiksi ("Esel") johti yleensä toivottuun lopputulokseen. Ennen taistelua loukkaus piti kuitenkin hyväksyttää osakunnan kunniakomiteassa. Vaatimus loukkauksesta aiheutti joskus ongelmia. Monien osakuntien säännöt vaativat, että niiden jäsenten piti osallistua vähintään kahteen otteluun lukukaudessa. Rauhallisten opiskelijoiden oli kuitenkin usein vaikea haalia riittävästi loukkauksia, ja vuonna 1850 osakunnat alkoivatkin loukata väpelöitä ihan tarkoituxella: "Weiblicher! Virilisierter Mannling! Rotzlöffel! Nichtssagender Furz!!" Meikkailuotteluita järjestettiin sunnuntaisin aamukuudesta iltamyöhään sovitussa paikassa kaupungin laidalla. Puuttuvista loukkauksista aiheuvat ongelmat ratkaisiin potkuilla persauxiin, mutta miekkailijoiden pelkoja ne eivät lievittäneet, päinvastoin pahensivat. Paukantit rauhoittivatkin usein hermojaan konjakilla ja pervitiinillä. Ottelun jälkeen pelko ja jännitys palkittiin: nuorukaiset, joilla oli jossain komeita mensisarpia, herättivät muissa miehissä kiinnostusta ja saivat niiden sydämen pamppailemaan. Veri virtasi paisuvaisissa, kun saksalaiset opiskelijat mittelivät pippeleitään.
ellauri096.html on line 907: Elikkä en voi tehdä mitään ize koska sillä minkä teen on kausaalinen selitys. Muze on ajatusvirhe. Monimutkainen vaste monimutkaiseen ympäristöön voi näyttää ennustamattomalta ja yhdessä sanan merkityxistä onkin sitä, muze voi silti olla hyvin motivoitua jopa determinististä kun sen oikein ymmärtää. Se et toteuttaa totunnaisia malleja tai roolikuvia omasta halusta ei ole epävapaata Aristoteleen mielestä. Mikä onkin ainoo järkeenkäypä määritelmä tahdonvapaudelle. Paljon hullumpi on tollanen pakko-oireinen joka alkaa toistaa jotain sijaistoimintoa pakkoliikkeenä vaan vähentääxeen ahistusta. Sitä askeesi näät on. Ilottomia viikoittain samanlaisina toistuvia harjoituxia.
ellauri097.html on line 77: Baltimoren kautta kulkenut kauppa katkesi Yhdysvaltain vapaussodan aikana. Yhdysvaltain kongressi mahdollisti yksityishenkilöiden aseistaa omia laivojaan vuonna 1776, jonka jälkeen monet baltimorelaiset aloittivat toiminnan kaappareina. Baltimoresta muodostui samalla myös merkittävä laivanrakennuksen keskus. Yhdysvaltain laivaston ensimmäinen sota-alus USS Constellation rakennettiin Baltimoressa sodan jälkeen vuonna 1797. Sen saman niminen vuonna 1854 rakennettu seuraaja ja laivaston viimeinen purjelaiva on nykyisin ankkuroituna Baltimoren satamassa. Vapaussodan aikana Baltimore oli myös Siirtokuntien kongressin kokoontumispaikka brittien vallattua Philadelphian vuonna 1777. Vuoden 1812 sodan aikana kaupungin tuntumassa käytiin Baltimoren taistelu.
ellauri097.html on line 276: Ce qu 'ily a en moi d'impulsif, de rêveur, de charnel aussi, j'ai tendance à croire que je le dois à l'Irlande; à elle aussi tout ce qui fait que je réussis un jour pour échouer l'autre, tout ce qui m'a poussé à écrire mes livres, enfin le meilleur et le pire de moi-même. Je reconnais l'apport écossais dans mes crises religieuses, dans un amour profond et invariable de l'Ecriture... A travers moi l'humanité passe comme sur une grand-route. Je suis une parcelle de l'Univers. L'Univers est heureux en moi. Je suis le ciel, le soleil, les arbres, la Seine et les maisons qui la bordent...
ellauri097.html on line 313: Ulrichs war überzeugt, dass die Urninge und die Dioninge von verschiedener Natur seien und daher der Ausdruck „widernatürliche Unzucht“ auf Liebe zwischen Urningen nicht anwendbar war. Die Liebe zwischen zwei Urningen war nach Meinung Ulrichs’ in höchstem Maße ethisch, weil sie die beiden Individuen ihrer Natur gemäß entwickeln lässt. In seinen Schriften erörterte Ulrichs auch die Frage einer Ehe zwischen einem Urning und einem Dioning und inwieweit diese ethisch vertretbar sei.
ellauri097.html on line 314: In seinem Entwurf zu den „Satzungen für den Urningsbund“ hat Ulrichs unter „Zwecke“ angegeben:
ellauri097.html on line 316: die Urninge aus ihrer bisherigen Vereinzelung zu reißen und sie zu einer solidarisch verbundenen compacten Masse zu vereinigen.
ellauri097.html on line 318:
eine urnische Literatur zu gründen.
ellauri097.html on line 355: Ich hab ihr einen Kuß gestohlen Varastin siltä suukkosen
ellauri097.html on line 358: Wir schmolzen so zu einer Masse Me sulauduttiin yhdexi massaxi
ellauri097.html on line 361: Zwei Seelen unter meiner Brust Kaxi sielua mun rinnassa
ellauri097.html on line 362: Zwei Geschlechter eine Lust Kaxi sukupuolta kaikki käy
ellauri097.html on line 382: Ich bin alleine doch nicht allein Olen yxin mutten yxinäinen
ellauri097.html on line 389: Wenn einer zu mir "Fick dich" sagt Kun joku sanoo "vedä perseesees".
ellauri097.html on line 396: Kant war Junggeselle, und es ist nichts überliefert von intimen Kontakten mit Frauen oder von ernsthaft betriebenen Kontakt- oder Heiratsabsichten. Kant wird von J. D. Metzger, einem frühen Kant-Biographen (1804), als "misogyn" bezeichnet, also als "frauenhassend". "Misogyn" kann auch einfach nur bedeuten "mochte nicht heiraten", vielleicht kann sich damals unter dem Terminus aber auch die Bedeutung "schwul" versteckt haben. Nicht undenkbar in einer Zeit, da man solche Neigungen auf keinen Fall öffentlich machen durfte.
ellauri097.html on line 397: Trotz der attestierten "Misogynie", konnte Kant ausgesprochen charmant gegenüber Frauen sein. Erwähnt sei nur die kluge und schöne Gräfin Caroline Charlotte Amalie von Keyserlingk, die Kant sehr schätzte und die ihn bei Gesellschaften im Hause Keyserlingk meist neben sich platzierte. Kant nannte sie "eine Zierde ihres Geschlechts".
ellauri097.html on line 399: Nennenswert ist auch ein Brief von Maria Charlotte Jacobi an Kant vom Sommer 1762. In neckischem Ton schreibt sie, sie und ihre Freundin hätten den Magister nicht - wie erwartet - im Garten gefunden. Sie beschäftige sich jetzt gerade mit dem Verfertigen eines Degenbandes für ihn und erwarte ihn für "morgen Nachmittag". Der Brief endet mit dem Satz: "Meine Freundin und ich überschicken Ihnen einen Kuss ..."
ellauri097.html on line 402: Der jüngere Kant hatte eine überdurchschnittliche Freude daran, sich auffallend und schick zu kleiden. Deshalb wurde er "eleganter Magister" genannt. In der Zeit bis 1765 trug er häufig einen (hell)braunen Rock - sehr unüblich unter Magistern - und die dazu passende gelbe Weste. Er ließ auch die Röcke mit Goldschnur einfassen und trug, solange es modern war, einen Degen. Ein dänischer Besucher bescheinigte 1791 noch dem älteren Kant eine "etwas übertriebene Galanterie im Anzuge". Noch im höchsten Alter sagte Kant, er wolle keine schwarzen Strümpfe tragen, weil die Farbe schwarz seine dünnen Waden noch dünner erscheinen lasse.
ellauri097.html on line 404: Es hat in Kants Leben Männerfreundschaften gegeben, die weit über Wissenschaftlerkontakte hinausgegangen sind und die man als enge Bindungen bezeichnen muss. Hier ist zum Beispiel der englische Geschäftsmann Joseph Green (1727 - 1786) zu nennen. Diesen besuchte Kant jahrzehntelang täglich und speiste regelmäßig bei ihm, unternahm mit ihm Ausflüge, hatte bei dessen Firma sein Geld angelegt, ging mit Green jeden Satz(!) seiner ersten "Kritik" durch. Green hatte, so ein Zitat beim Kant-Biografen Kühn, "unstreitig auf sein (Kants) Herz und auf seinen Charakter einen entscheidenden Einfluss". Nach Greens Tod 1786 besuchte Kant nie mehr eine Abendgesellschaft und verzichtete bis zu seinem Lebensende ganz und gar auf jegliches(!) Abendessen.
ellauri097.html on line 408: Während Kant mit Green erst ab seinem fünften Lebensjahrzehnt eng befreundet war - seit er mit der Konzeption seiner ersten "Kritik" begann -, gab es vorher andere enge Freunde. Einer war Christian Jacob Kraus. 29 Jahre jünger als Kant, wurde er 1780 sein Kollege. Auch er war und blieb Junggeselle. Als Kant 1787 ein eigenes Haus kaufte und regelmäßig Honoratioren zu seinem Mittagstisch einlud, war Kraus dabei - und zwar nicht nur als einer der Gäste, sondern als Gesellschafter, das heißt, als Gastgeber, der sich auch die Kosten der Mahlzeit mit Kant teilte. Außerdem blieb Kraus nach dem Mittagessen oft bis sieben oder acht Uhr abends bei Kant - länger als alle anderen Tischgäste. Für die Königsberger Straßenpassanten bildeten die beiden schon bald ein originelles "Pärchen", zumal sie sich äußerlich sehr ähnelten - beide waren sehr klein. Die Nähe zwischen beiden muss groß gewesen sein, denn Kant schenkte Kraus 1787 einen Brillantring.
ellauri097.html on line 410: Jedoch währte das derart gute Verhältnis nicht lange. Kant nötigte Kraus dazu, eine kritische Rezension von Herders Ideen zur Philosophie der Geschichte der Menschheit zu verfassen. Kraus quälte sich damit sehr, da Kant ihn in eine bestimmte Richtung - die nicht ganz die seine war - zu drängen suchte. Die Rezension wurde zwar fertig gestellt, Kant änderte sie aber vor dem Druck nochmals in seinem Sinne. Dies kränkte Kraus sehr. So meldete er sich schließlich für die Mittagsgesellschaften bei Kant ab. Das geschah ziemlich brüsk. Er suchte weder das Gespräch mit Kant noch schrieb er ihm, sondern teilte seinen Entschluss lediglich Kants Diener Martin Lampe mündlich mit.
ellauri097.html on line 412: Merkwürdig ist auch das Verhältnis Kants zu Theodor Gottlieb Hippel (1741-1796). Er hatte schon als Student beim jungen Privatdozenten Kant gelernt und gehörte viel später zum engeren Kreis der Tischgenossen. Hippel war ein eigenwilliger Mann und führte ein Doppelleben. Der kluge politische Beamte und biedere Zeitgenosse einerseits - der produktive Schriftsteller und sexbegierige (übrigens unverheiratete) Mann andererseits. Man hat vermutet, dass Kant in Wahrheit der Autor von Hippels (anonym veröffentlichtem) Buch Lebensläufe gewesen sei, welches viele Intimitäten mehrerer Königsberger Honoratioren ausplauderte. Mindestens habe er - so wurde gemutmaßt - einen Teil davon geschrieben, denn vieles darin hört sich wie von Kant an. Der Meister hat aber in einer "Erklärung wegen der von Hippelschen Autorschaft" die These vom eigenen Beteiligtsein zurückgewiesen.
ellauri097.html on line 489: Ferranten Gianní: Sinä päivänä valhe ja rukous astuivat elämääni, ja sain niistä paljon apua. Justiinsa niin, ne ovat tavallaan sama asia. Fuskaamista kielipelissä. Sanotaan kissa kun tarkotetaan talo, sanotaan tiili ja toivotaan että joku tuntematon lahjoittaa tiilitalon. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Mitä puppua. Mixi rukoilla sellasta, tapahtuuhan se ilmankin. Tulee tiili päähän ikkunasta. Siinä lappu: valizin sinut.
Tietysti Giannin isä bylsi Costazaa ja oli muiluttanut rannekorun sille. Tyhmä Gianni haukkui väärää puuta. Giannin isä se suurin paskiainen oli, juuri kuten Vito sanoi. Alvar Aalto kävelemässä asbestihökkeleineen Vivi Lönnin yli. Viivi valizi viisaasti naispuolisen puolison.
ellauri098.html on line 706: INFJ on ihmiskeskeinen ideoiden keksijä.
ellauri099.html on line 129:
Heinrich Heine
marsu
veri
Pykniker
eine-1.jpg" height="100px" />
ellauri100.html on line 89: Ernst Kretschmer (* 8. Oktober 1888 in Wüstenrot bei Heilbronn; † 8. Februar 1964 in Tübingen) war ein deutscher Psychiater. Er erforschte die menschliche Konstitution und stellte eine Typenlehre auf. 1929 wurde er für den Nobelpreis für Physiologie oder Medizin nominiert.
ellauri100.html on line 136: Er wurde Richter am Erbgesundheitsgericht Marburg und am Erbgesundheitsgericht Kassel und befürwortete 1934 in einem Beitrag zu Ernst Rüdins Sammelband Erblehre und Rassenhygiene die Sterilisation „Schwachsinniger“.
ellauri100.html on line 138: Er gehörte dem Beirat der Gesellschaft Deutscher Neurologen und Psychiater an, besichtigte 1940 die NS-Tötungsanstalt Bernburg und nahm 1941 an einer Sitzung des Beirats der Aktion T4 teil. Im selben Jahr schrieb er in einem Vorwort zu Geniale Menschen: „Was im Wesentlichen entartet ist, das werden wir ruhig aus der Vererbung ausschalten können.“
ellauri100.html on line 140: Andererseits stellte er die von Hans Günther propagierte „Aufnordung“ des deutschen Volkes in Frage, indem er den Zonen, wo sich die nordische mit der alpinen „Rasse“ vermischt habe (wie z. B. Württenberg, Schwaben und Sachsen), eine besondere Genie-Dichte zuschrieb.
ellauri100.html on line 141: 1955 behauptete er als Gutachter in einem Wiedergutmachungsverfahren eines an Depressionen leidenden Naziverfolgten, dass es keine verfolgungsbedingten Neurosen gebe.
ellauri100.html on line 143: Mit seiner Konstitutionstypologie führte Kretschmer 1921 die Unterscheidung zwischen den Typen des Leptosomen, des Pyknikers und des Athletikers ein. Zwischen 1915 und 1921 entwickelte Kretschmer darauf basierend eine Methode zur Differenzialdiagnose von Schizophrenie und Manie. Für das normale Temperament des leptosomen Typs prägte er dabei den Begriff des „Schizothymen“ und eine stärkere Neigung zur Schizophrenie wie geringere Anfälligkeit für manisch-depressive Störungen, umgekehrt für den pyknischen. Der athletische Typ sei eher für Epilepsie anfällig. Wegen Kretschmers Korrelation zwischen Körpergestalt und Anfälligkeit für psychische Störungen wurde er 1929 für den Nobelpreis nominiert.
ellauri100.html on line 219: Se "epä-järjestö" jota se homoturbaanipyyhkeinen siideriryhävalas edusti?
ellauri100.html on line 1324: Viimeinen vaihe tutkii miten passiot (eliskä siis pelaajien preferenssit?!) modifioi subjektien toimintaa ja käsityxiä (sémiotique de passions) ja miten niiden tieto ja uskomuxet vaikuttaa niiden suorituxiin. Tällä tavoin selitettynä ei Greimiemin akan pojan puuhastelut vaikutakaan niin pönttöpäisiltä, koska ne alkaa kuulostaa ihan mun omilta ajatuxilta... Paizi et ei mun miälestä kertomuxet ole tässä pääasia, vaan ne pelit. Niitä pelejä on kiinnostavampiakin kuin kertomuxet, jotka on yleensä aika monologisia kuvauxia niistä. Juonen kaivaminen esille kertomuxista on yleensä aika riskialtista, koska mahollisia pelin rekonstruktioita on niin monta. Tästä mulla on monia tärkeitä kirjoitelmia, vaikka julkaisemattomia.
ellauri100.html on line 1358: 1975 eli kuusikymppisenä se kirjoitti omaelämäkerrän omaperäisellä nimellä "Roland Barthes". 1977 se sai ylennyxen Collège de Franceen. Liettualainen jäi HESS:iin kykkimään. Rollon rakas äiskä kuoli 85-vuotiaana samana vuonna. Tää oli Rollolle kova isku. Sen viimeinen isompi aikaansaannos, Camera Lucida (vähän niinko camera obscuran vastakohta - semiootikot rakastaa näitä oppositioita) on osittain valokuvakirja ja osittain kirja äiskän kuvista (vaikka niitä ei ole kirjassa mukana). 1980 Roland Barthes törmäsi pesula-autoon ja kuoli kuukautta myöhemmin kärsimiinsä vammoihin. Sen pituinen se.
ellauri100.html on line 1379: Barthes luuli että kirjallisuuden diskurssin voisi formalisoida. Höpöhöpöä. Todennäköisempää on että jollain tekoälytekniikalla voi kirjoitella koukuttavia romaaneja. Sitäpaizi Derrida kumppaneineen oli jo raapimassa Barthesin jäykkärakenteista ovea dekonstruktionismin teräsharjalla.
ellauri101.html on line 134: Mitä kielen väri kertoo terveydestä? Eriksonin mukaan olemme persoonallisuudeltamme joko punaisia, keltaisia, sinisiä tai vihreitä. Karkeasti hahmoteltuna punainen olisi dominoiva ja ratkaisukeskeinen, sininen olisi analyyttinen ja huolellinen, vihreä olisi kärsivällinen ja mukava, keltainen ulospäin suuntautunut ja luova. Tää on sitä samaa horoskooppipaskaa kuin Jungin persoonallisuustyypit, paizi tyyppejä on enää neljä kuudentoista sijasta. Kuusitoista oli ihan liikaa idiooteille, kenellä on 16 sormea? Lue myös:
ellauri101.html on line 392: Kauniaisten kylähullu, Sensuuri hoi: Ior Bock pukkeili Sex Pistolseja näyttävämmin, City-lehti oli kaupunkikulttuurin airut, Tuomas Enbuske, Sairasvyö, Sasse ja Mölsä rakennusbisnekseen, Sairasvyöllä huimat pörssirikkaudet, Sairasvyö antoi itselleen potkut Pörssitiedote, Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset, Trainers´ House, Suomen Thinkers 20 – listaus maamme 20 suurimmasta bisnesajattelijasta, Nordic Business Forum, Serus Media, Lehden verkko- ja tablettiversiot, Tuli nelonen, Sairasvyö floppasi – loppu tuli juuri nyt, Uusi Suomi, Jari Sairasvyö, Yle Areena, Jari Sairasvyö suureen leikkaukseen – leuka halkaistaan huomenna kahtia: nyt sattuu Juhaa leukaan, Viimeinen kiinteä ateria nautittu, Ilta-Sanomat, Vanha-Majamaa, Anton: Jari Sairasvyöstä kertova valmentaja on kuin neukkaripöytään tilattu metripizza, jonka hotkimisesta tulee huono olo, Helsingin Sanomat (Tilaajille) aamulenkki Lauerma, Hannu: Huijaus -Rohkaisua, johdattelua, psykoterroria, Duodecim, Raeste, Jukka-Pekka: Niskalenkki: Sairasvyön väitteet ”hömppää”. Helsingin Sanomat, Artikkelin verkkoversio, Sairasvyö lopetti verokapinan ja pyysi anteeksi käytöstään. Jari Sairasvyö toivoo lamaa, Sairasvyön firmassa alkavat yt-neuvottelut Taloussanomat. Jari Sairasvyö: Suomalaiset yrittäjät ovat entistä laiskempia ja epärehellisempiä, Yle Uutiset. Jari Sairasvyö sivalsi hallitusta ja Soinia: ”sain pessimistin orgasmin”, Sairasvyö, Jari. Helsingin Sanomat, Talous&Työ, Saikuttelu syö oikeuksiasi, siis imee pillillä, Valtio ottaa varakkailta, Jari Sairasvyö kiittelee rikkaammille suomalaisille suunnattua solidaarisuusveroa oikeaksi signaaliksi. Vuokraturvan Mezola: Sairasvyö on ylipappi, mä olen sen kanttori, erittäin hyvä laulaja, Kauppalehti, Jari Sairasvyö: Maltillista tuottoa hakeva pehmeäsydäminen asuntosijoittaja Sijoitusovi, Sairasvyö ja Kuitunen asuvat yhdessä Iltalehti, Tahdon! Iltalehti, Virpi ja Jari Sairasvyö saivat tytön Iltalehti, Tainola, Rita: Tämä tuli Jari ja Virpi Sairasvyön ex-lapsen nimeksi: Ilta-Sanomat.
ellauri101.html on line 401: Vuodesta 2002 lähtien hänellä on ollut perstaskussaan ammattisijoittajan pippeli. Se kuuluu oikeasti Timo Mezolalle. Sillä "Jjarri!"n takana (aivan kiinni perseessä) seisoo pippeleineen pinkkisolmioinen Timo Mezola! Vähänpä tiesin. Timo on venyttänyt vielä enemmän kuin mä. Se on mun sisäinen sankari. Se tuo valoa mun pimeälle tähdelle.
ellauri101.html on line 536: Krauter = Chef eines Handwerkbetriebes (master artisan)
ellauri101.html on line 596: Pikaviestimien kehityksen yleistyttyä sukupolvi Y:n arvioidaan olevan lähes viikoittain tekemisissä vieraiden kielten ja kulttuurien kanssa, ja näin he kokevat elämänsä viitekehyksen maantieteellisesti huomattavasti laajemmin kuin aikaisemmat sukupolvet. Elämän viitekehyksen laajennuttua oman kotimaan ulkopuolelle sukupolven huomion keskittyminen samalla suppenee omaan itseen ja lähimpiin ihmisiin. Siinä kun vanhempi X-sukupolvi kokee yhteenkuuluvuuden tunnetta sukunsa ja isänmaansa kansalaisten kanssa, Y-sukupolvi on taas vahvasti perhe- ja yksilökeskeinen. lähde?
ellauri101.html on line 701: Ihan oikeesti mä kaipaan Njeuvostoliiton harmaan mainoxetonta katukuvaa ja ankeita ihmisiä mauttomissa vaatteissa jonottamassa verkkokasseineen huhutusti ulosheitettäviä jaltalaisia appelsiineja. Silloin oli vielä toivoa paremmasta ajasta ja paremmista appelsiineista. Näillä näkymin on säätiedotuxessa odotettavissa iltaan asti vaan huonoa ja vielä huonompaa. No yxi toivo on toki meillekin vielä annettu, eli viihtyisä tuhkayxiö kauniissa Hietaniemessä.
ellauri102.html on line 161: Näin huusi viimeinen tuo mohikaani
ellauri102.html on line 199: Samastuminen on aivan perseestä. Peilisolut on äärimmäisen syvältä. Mix vitussa kaikki apinat haluu olla jotain taistoturrikoita ja apinoida niitä? Koska ne on apinoita, siinä se. Yhteinen kokemus. Vittu että se on vittumaista, tekee päästä kamalaa.
ellauri102.html on line 394: Boomereistä samaa mieltä oli 1/2 ja GI Joeista 1/3. Sitä saa mitä tilaa. 9/10 ysäriteineistä oli samoilla linjoilla. Tää selittää mix köyhätkin on nyt oikeistolaisia persuja. Ne kyylää toisiaan ja koittaa kiilata, kun jonossa on väljää. Tää on herkkua johtoporsaille, just oikea kapitalistiasenne, me first. Pankkitalletuxet ja eläkkeetkin menee rahastojen kautta rikkaille.
ellauri105.html on line 239: Ämmä Kareinen pistäytyi omia aikojaan hellalla. Naisten supse laantui,
ellauri105.html on line 395: En kiellä sitä, että tämä perinteinen kristinoppi voi kuulostaa armottoman dualistiselta, kylmältä ja jotenkin lattealta ”avarampaan” mystiikkaan verrattuna. En kiistä sitäkään, että tämän perinteisen kristinopin kannattajien joukosta löytyy paljon rakkaudettomia suutarisia, jotka voisivat ottaa käytöksessään esimerkkiä liberaaleilta kareisilta. Raamatullinen jumalakuva kuitenkin antaa uskolle kestävän kalliopohjan, ikuisen Rakastajan – ei vain ihmisten varaan jätettyä, pohjimmiltaan persoonatonta rakkautta, joka kaikessa kauneudessaan ei ratkaise perisynnin ongelmaa eikä kerro mitään kaikkein suurimmasta mysteeristä: kuolemanjälkeisestä elämästä.
ellauri106.html on line 97: In 2000 Saul Bellow proposed Philip Roth to the Swedish Academy for the Nobel Prize for Literature. The accusation that the academy deliberately overlooks Roth's achievements in selecting the Nobel Prize winner each year has been one of the truisms of international feuilletons since the 2000s. According to some critics, the accusation turned out to be justified in 2008, when the chairman of the jury responsible for the Nobel Prize for Literature made public general reservations about North American literature and denied it deserving of an award. Ulrich Greiner summed up Roth's rejection by the Nobel Prize Committee as follows: “The Swedes, however, love authors who help to improve the world. Philip Roth only adds something to their knowledge about what needs work."
ellauri106.html on line 335: He avidly studied German and other languages and was greatly interested in Heinrich Heine. (Another jew. )
ellauri106.html on line 379: Marcusen pääteokset ilmestyivät hänen Yhdysvalloissa viettämänään aikana. Teoksessaan Eros and Civilization (1955) hän pyrki yhdistämään Karl Marxin ja Sigmund Freudin ajattelun. Marcusen Yksiulotteinen ihminen puolestaan sai kaikupohjaa 1960-luvun lopun opiskelijaliikkeestä. Marcuse puhui usein opiskelijoiden mielenosoituksissa ja siten häntä – vastoin omaa näkemystään – alettiin pitää "uusvasemmiston isänä". Ich bin nicht der Vater! Marcusen tärkeimpiä oppilaita on Jürgen Habermas.
ellauri106.html on line 495: Ouroboros on ikivanha symboli, jossa käärme tai lohikäärme syö omaa häntäänsä. Ouroboros on keskeinen uskonnollisessa ja mytologisessa symboliikassa.
ellauri106.html on line 584: Lakmé on Léo Delibesin ooppera joka valmistui vuonna 1883 ja sai ensi-iltansa Pariisin koomisessa oopperassa Opéra Comique´ssa 1888. Teoksen libreton kirjoittivat Edmond Gondinet ja Philippe Gille ja se perustuu Pierre Lotin romaaniin Rarahu ou Le Mariage de Loti (1880). Teosta esitettiin vuosien 1888 ja 1893 välisenä aikana yhteensä 179 kertaa ja siitä tuli pian yksi ranskalaisten lempioopperoista. Ooppera on sävelkieleltään perinteinen ja sen tapahtumat sijoittuvat Intiaan. Juonessa brahmiinipapitar Lakmé rakastuu englantilaisupseeri Géraldiin. Oopperan keskeisiä teemoja on ihmisten väliset kulttuurierot. Tommosta kolonialistista ihmiskauppaa tämäkin. Britti Gerald kikkailee ja induskit nuolee sitä. Tuuhean holvin alla laulellaan. Mitähän sekin todistaa että Sandysta on tullut Sunny eli Sonja.
ellauri106.html on line 610: Erektio Albertinkadulla. Puoliveteinen Bulevardilla.
ellauri106.html on line 635: In his baffled grief, Levov is taunted by a female confederate of his daughter’s who stridently berates him as a capitalist pig for a dozen pages, then tries to seduce him with corny porno lines like, “I bet you’ve got yourself quite a pillar in there ... the pillar of society.” When he resists, she shows him her vagina, and “rolling the labia lips outward with her fingers, [exposes] to him the membranous tissue veined and mottled and waxy with the moist tulip sheen of flayed flesh.”
ellauri107.html on line 140: Pepun paskanjauhanta muka-uskollisuudesta shixavaimolle on läpinäkyvää valetta. Ize se on seemiläisheimonsa pahin semiitti. On olevinaan sankaria paxujalkaiselle ämmälle joka ei merkitse sille vähääkään. Tääkö pitäis uskoa? Uskokoon ken jaxaa. Ja samalla kuxii jotain "herttaista ja huomaavaista ja sievää opiskelijatyttöä" Karen Oakesia siinä sivussa. Ei tää nyt yhtään komputoi. Ainoa yhteinen nimittäjä sen toimille on ihan silmitön loukattu narsismi ja naisviha. Hei mutta olikohan Peppu Uranuxen poikia? Seuraava mietelmä esiintyi filmin American pastoral loppuvizinä:
ellauri107.html on line 264: Kyl tässä varmaan on vinha perä, kuten takuulla Pepullakin oli. Periköhän Benjamin Pepun asunnon? Joosef ja Benjamin oli nekin luultavasti sieviä homoveljexiä. Senkö tautta homo Tarmo Manni kirjoitti niistä niin tarmokkaasti? Kauniita poikia. Mannilta jäi kesken se viimeinen kaunispoika-kirja, mikäs sen nimi olikaan, Felix Krullin tunnustuxet. Huijari. Huijareita koko porukka näyttää olevan nää kaikista miehekkäimmät kirjailijat.
ellauri107.html on line 332: Heinrich Heinen kerrotaan sanoneen joskus, että Jumala on olemassa ja hänen nimensä on Aristofanes. Kopsiko se siltäkin?
ellauri108.html on line 341: 15Miehet odottivat sopivaa tilaisuutta. Eräänä päivänä Susanna tuli tavalliseen tapaansa puutarhaan vain kaksi palvelustyttöä mukanaan. Päivä oli helteinen, ja hänen teki mieli kylpeä ulkosalla. 16Puutarhassahan ei ollut ketään – ainoastaan nuo vanhimmat, jotka olivat piilossa ja tirkistelivät häntä. 17Susanna sanoi tytöille: »Tuokaa minulle öljyä ja tuoksuvoiteita ja sulkekaa puutarhan portit, että saan kylpeä.» 18Tytöt tekivät niin kuin Susanna käski, panivat kiinni puutarhan portit ja menivät sivuportista hakemaan hänen haluamiaan tavaroita. He eivät huomanneet vanhimpia, koska nämä olivat piilossa.
ellauri109.html on line 43: Der Tod ist das Tor zum Licht am Ende eines mühsam gewordenen Weges.
ellauri109.html on line 61: …Und am Ende meiner Reise hält der Ewige die Hände und er winkt und lächelt leise –
ellauri109.html on line 67: Wenn durch einen Menschen ein wenig mehr Liebe und Güte,
ellauri109.html on line 69: hat sein Leben einen Sinn gehabt.
ellauri109.html on line 73: Und meine Seele spannte weit ihre Flügel aus,
ellauri109.html on line 78: Das kostbarste Vermächtnis eines Menschen ist die Spur,
ellauri109.html on line 79: die seine Liebe in unseren Herzen zurückgelassen hat.
ellauri109.html on line 84: es gibt ein Wiedersehen an einem helleren Tag.
ellauri109.html on line 103: Ganz ähnlich einem Furz.
ellauri109.html on line 105: Wer im Gedächtnis seiner Lieben lebt, der ist nicht tot,
ellauri109.html on line 126: Deine Wutanfalle vergess ich lieber. Bis wir uns wiedersehen
ellauri109.html on line 138: Vielleicht erinnern wir uns deiner bis wir selber sterben.
ellauri109.html on line 139: Reiner Maria Rilke: ellauri109.html on line 146: Wir sind die Seinen lachenden Munds.
ellauri109.html on line 147: Wenn wir uns mitten im Leben meinen, wagt er zu weinen mitten in uns.
ellauri109.html on line 149: Reiner Rilke ist schwerverständlich aber tief. Diese zwei sind
ellauri109.html on line 154: weil ich auf einem von ihnen wohne,
ellauri109.html on line 155: weil ich auf einem von ihnen lache.
ellauri109.html on line 167: weil ich auf einem von ihnen wohne,
ellauri109.html on line 168: weil ich auf einem von ihnen lache.
ellauri109.html on line 170: Antoine ist sehr populär auf Grabsteinen. Er schämt sich nicht, oberflächlich und naiv zu sein.
ellauri109.html on line 199: Warum nicht einfach gestehen, dass das Leben einen Sinn weder hat noch benötigt.
ellauri109.html on line 234: Ruth Benedict syntyi New Yorkissa ja valmistui Vassar Collegesta vuonna 1909. Vuonna 1919 hän meni opiskelemaan Columbian yliopistoon, jossa hän opiskeli Franz Boasin oppilaana, ja valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1923. Margaret Mead, jonka kanssa Benedictillä epäillään olleen romanttinen suhde, lanseerasi näihin muistelmiin avaintermin Kubilabala! Liiku horisontaalisesti! Boasin kiihkeä egalitarismi vaikutti Benedictiin, joka jatkoi sitä tutkimuksissaan ja kirjoituksissaan. Benedict oli rasismin ja uskonnollisen kiihkoilun suorapuheinen vastustaja. Suvaitsevaisuus korostui kaikessa hänen työssään.
ellauri109.html on line 573: Joo siinäpä perinteinen teltantekijä. Se ei tarvi kiivasta ja kadetta jumalaa, se on ize se. Phillu ei voinut ymmärtää raamatun juutalaisia jotka asui teltoissa kun sen perhe asui vuokralla Newarkissa omakotitalon yläkerrassa. Alakerrassa asui nazeja. Raamatunaikaiset juutalaiset olis kyllä ymmärtäneet sitä, ja tienneet miten sen kanssa menetellä. Esinahkakasaan vaan.
ellauri110.html on line 95: Täst mie piän! Ei mitään tälläistä hempeilyä kuin mitenkä »pahaenteinen onni vilahti juuri siitä ohi ja katsahti kavalasti tyttöön» tai kuinka »tie eteni hänen hehkuvan katseensa alaisena niinkuin jokin matala ja mielistelevä olento»!
ellauri110.html on line 355: Samuel Pepys führte ein Tagebuch von 1.25M Wörtern vom Alter 27 (1660) bis 36 (1669). Er stammte aus armen Verhältnissen. Im Alter von 25 heiratete er ein 15-jähriges Mädchen Elizabeth StMichel als Faktotum seinem Vetter, Richard Montague, Earl of Sandwich. Er stieg auf in der Marineverwaltung. Er wurde für Pabstliche Einstellungen im Tower eingestellt. Er rang mit seinem noch zu bezähmenden Geschlechtstrieb.
ellauri110.html on line 357: Liess mich von meiner kleinen Magd kämmen, der ich gestand, dass ich sie sehr schätze und meinemains in su dos choses de son Brust tun möchte. Ich muss es lassen, falls ich nicht alguno major inconvenience erleben will.
ellauri110.html on line 363: Sam petti Bettyä minkä ehti, mutta ehti olla silti mustasukkainen. Kun Betty meni tanssitunnille, Sam kokeili sen hameen alta onko sillä pikkuhousuja. 6. Februari 1660 hatte Sam Fräulein Ann "einmal so richtig probiert". "Ich tat mit ihr was ich wollte, jedoch nicht die Hauptsache." Ihr gefiel die Ehe so wenig, dass sie ihn schon zweimal innerhalb der Stunde "ranliess". "Nach vielerlei Protesten habe ich zu meinem grossen Vergnügen dort angelangt, wohin ich wollte." Annettuaan vaimo Bettylle mustan silmän Piips meni toisen Bettyn pakeille: "Ich wollte es, und ich nahm sie gegen ihren Willen." Als Betty ein Kind erwartete, tat er mit Dolly was er wollte: "Ich wäre zu allem fähig gewesen."
ellauri110.html on line 365: Sit tuli paljastus, kun Betty yllätti Pepysin nuoren apulaisen hameen alta. "Ich hatte meine Hand ind ihrer Muschi." Piips kielsi kaiken mutta raapusteli päiväkirjaan seuraavan: "Die Wahrheit is, dass ich dieses junge Mädchen liebend gern entjungfernt hätte, was mir zweifellos geglückt wäre, hätte ich die Zeit mit ihr gehabt." Nach diesem Unfall schlief er öfters mit seiner Betty, und "ich glaube sie hatte mehr Freude daran als je zuvor in unserer Ehe." Betty kuoli kuumeeseen Helmin ikäisenä eli 29-vuotiaana. Piips ei mennyt uusiin naimisiin vaan bylsi siitä lähin ketä tahtoi milloin teki mieli.
ellauri110.html on line 493: "Jos Kawabata oli arvoituksellisen hellä, Tanizaki viiltää. Hänen pääteoksenaan pidettiin Makiokan sisaruksia ja niin taitaa olla yhä. Itselleni läheisempi oli kuitenkin Kukin makunsa mukaan; niinkin läheinen, että opettelin sanomaan sen japaniksi. Jotenkin näin se kuului: “Tade kuu mushi.”" Muistelmissa s. 156 Hande sekoittaa kumpi häiskistä sen kirjoitti. Menee mullakin kyllä kirjailijaheput sekaisin (kz. tämä albumi).
ellauri110.html on line 598: Oi, onnellinen, joka herättää Me olemme kaikki nyt laivalla Ja kiitospa vihdoin viimeinen,
ellauri110.html on line 1041: Jotain samaa on Handessa ja Jönsyssä, vaikkei kumpikaan siitä vertailusta ilostu. Nimittäin tuttavuuden hierominen tuntemattomiin, ja tarpeettomien pikku kamojen ostelu kirpputoreilta. Kirjan viimeinen kohtaaminen on Handen kirpputorimummolle tekemä ohari. Matti Kuusen muistelmat ei olleet kohtaamisia vaan ohituxia.
ellauri110.html on line 1083: George Pattison on ilmeisesti uskovainen kirjallisuus tms. proffa ja Dosto-fani joka on tapailevinaan kuolleista hetkexi hereille hätkähtänyttä Dostoa ruokapöydän ääressä. Nää kexustelut on pitkiä kuin Elvixen muna, niitä pitää vähän tiivistää. Ne on siitä hyviä että niistä näkyy hyvin minkäläistä porukkaa Doston kirjat keräävät. Se on kanssa yhden tyypin narsisti, joka haluis ehkä olla vähemmän izekeskeinen ja sosiaalisempi, muttei millään pysty. Sen pitää tehdä siitäkin joku iso numero, pohtia ja vaikeroida, mikä on vaan sitä samaa paskaa toisenvärisessä paperissa. Eikun tikulla pihalle. George onkin teologi, olishan se pitänyt heti arvata:
ellauri112.html on line 49: Kysymys siitä, onko sielua pidettävä ykseytenä vaiko moninaisuutena, on, voimme sanoa, aina ollut filosofien harrastuksen polttopisteessä. Sehän oli myös niitä kohtia, joissa vanhojen empiristien ja ratsionalistien mielipiteet jyrkimmin menivät vastakkain. Descartes'n »anima», »substantia cogitans», samoinkuin Leibniz'in »monadi» ovat aina säilyttäneet viehätysvoimansa spiritualistisissa mielissä, joille oppi ehdottomasti yksinkertaisesta ja jakamattomasta sielu-ykseydestä, sielunelämän muuttumattomasta 'kannattajasta' on ollut mieleinen, heidän kuolemattomuustoiveitaan ja metafyysillisen dualismin oppiaan tukevana. Epäilemättä jonkunverran hedelmällisempi on ollut englantilainen empirismi, jota sielutieteessä n. s. »assosiatsio-psykologia» on kannattanut. Tämä suunta, sellaisena kuin sitä ovat edustaneet Englannissa varsinkin Hume, Stuart Mill ja Bain ja Ranskassa Taine on kieltämättä päässyt huomattavan pitkälle pyrkimyksissään kohti varsinaista tieteellistä psykologiaa. Mutta toiselta puolen oli sen sielutieteellinen peruskäsitys--tapa käsittää sielunelämä erillisten mielteiden kokoomukseksi ja selittää sielulliset synteesit pelkästään näiden erillisten mielteiden mekaanisten yhtymisten, s. o. assosiatsioiden kautta--tämä käsitys oli epäilemättä tosiasioille väkivaltaa tekevä. Tämä kävikin ilmeiseksi m.m. sen kautta, että sekä Hume että Stuart Mill nimenomaan tunnustivat seisovansa voimattomina tärkeimmän sielullisen synteesin, minuuden, edessä ja myönsivät olevansa kykenemättömiä sen syntyä selittämään.
ellauri112.html on line 62: Wilhelm Maximilian Wundt (* 16. August 1832 in Neckarau; † 31. August 1920 in Großbothen bei Leipzig) war ein deutscher Physiologe, Psychologe und Philosoph. Er gründete 1879 an der Universität Leipzig das erste Institut für experimentelle Psychologie mit einem systematischen Forschungsprogramm. Wundt gilt als Begründer der Psychologie als eigenständiger Wissenschaft und als Mitbegründer der Völkerpsychologie (Kulturpsychologie).
ellauri112.html on line 64: Mit seiner später ausgearbeiteten Ethik und seinem metaphysischen Voluntarismus entstand ein einheitlich konzipiertes System.
ellauri112.html on line 65: Wundt, eher ein Liberaler in seiner Heidelberger Zeit und in seiner Leipziger Rektoratsrede 1889, scheint unter dem Eindruck der revolutionären Ereignisse der Nachkriegszeit eine zunehmend konservativ-nationale Haltung entwickelt zu haben.
ellauri112.html on line 167: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri112.html on line 183: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset.
ellauri112.html on line 225: Almujen antaminen köyhille on perinteinen esimerkki altruismista. Jacques-Louis Davidin maalaus. Altruismi (”toinen”) tarkoittaa epäitsekästä ja pyyteetöntä toimintaa, jossa toisen hyvä asetetaan oman edun edelle.
ellauri112.html on line 385: Gustave Dorén langennut enkeli -aiheinen kuva kirjasta ''Kadotettu paratiisi''. Lucifer on latinaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti ”valonkantajaa” (lux.
ellauri112.html on line 764: Kaupunki: Millainen on Helsingin ydinkexustan tulevaisuus? Autoilevat asiakkaat ovat kexustan kaupoille hyvin tärkeitä, sillä he tuovat keskimäärin enemmän rahaa kuin muilla liikennevälineillä kulkevat. Kyllä autolla saavutettavuus on yhteinen huoli! Luxbagin toimitusjohtaja Jarmo sanoo, ettei usko autottamaan kexustaan. "En usko kexustaan ylipäänsäkään, kokoomuskin ajaa liian vasemmalla." Ei monen tonnin laukkua tulla ostamaan metrolla. Ajoradan reunaan saa olla max. 7m. Ja koko alue on oltava kovin viihtyisää. On hyvä kehitys että high end tuoteliikkeet siirtyvät yhä lännemmäxi etelään. "Mielestäni tätä kehitystä olisi hyvä edistää ja kehittää alueittain niin että tietyiltä kaduilta löytyisi tietyntyyppisiä tyyppejä." Autoilijoita ei saa unohtaa. Tää on poliittisesti tulikuuma peruna. Viurusilmä Sinnemäki lupaa silmää iskien, ettei päätä mitään mikä heikentäisi keskustan saavutettavuutta autolla. Kökkötraktoreilla ei sinne kyllä ole asiaa. Kruunuhakalaisille tulee uusi silta ja iso uusi puisto Pohjoisrannalle. Juutalaisille on rakenteilla iso uusi puisto länsirannalle.
ellauri112.html on line 783: Anaalis-obsessiiviset tyypit jaxaa nykertää jotain pykälää tai hinkata itseään koko aika puhtaaxi. Pyhistely ja julmat säännöstöt on yxi apinoiden geenilinjoista, joka pitää lauman kurissa ja auttaa välttelemään viruslinkoja. Tämä viimeinen luonnevika on uskontojen ominta reviiriä.
ellauri115.html on line 54: Rousseau kirosi kirjat ja kirjallisuuden elämässään moneen kertaan, mutta ei koskaan päässyt niistä eroon. Julistuksistaan huolimatta hän kirjoitti viimeiseen asti. Viimeinen eli kymmenes kävelyteksti jäi kesken, kun Rousseau kuoli heinäkuussa 1778, reilun vuoden päästä koiraonnettomuudesta. Kesken jäi uni viimeinen.
ellauri115.html on line 63: Hotelli Woodoo, hopeinen kuu
ellauri115.html on line 81: Uni jäi kesken viimeinen
ellauri115.html on line 90: Hotelli Woodoo, hopeinen kuu
ellauri115.html on line 166: Sein Liebesleben war eine Katastrophe. Seine erste tiefgehende sexuelle Erfahrung machte er als Kind. Wegen irgendeines kleinen Vergehens versohlte ihm seine Lehrerin, Mademoiselle Lambergier, den Hosenboden. Später schrieb er:
ellauri115.html on line 168: Wer würde glauben, dass diese Bestrafung in der Kindheit, erlitten im Alter von acht Jahren von hand eines alten Jungfer von dreissig Jahren (tatsächlich war er elf und sie vierzig) meinen Geschmack, meine Wünsche, meine Leidenschaften, mein ganzes Selbst bis ans Ende meines Lebens bestimmen würde?
ellauri115.html on line 170: Es verlangte ihm verzweifelt nach mehr davon. Die kluge Lehrerin hatte natürlich erkannt, was sie angerichtet hatte, und schlug ihn nie wieder. Für den armen Jean-Jacques war es jedoch zu spät! Er litt unter erotischen Extasen, in denen er intensiv davon träumte, dass er geprügelt würde. Er liebte es, zu Füssen einer gebieterischen Herrin zu liegen, ihren Befehlen zu gehorchen, gezwungen zu sein, ihre Vergebung zu erbitten ... das war für mich ein süsses Vergnügen. Aber er wagte nie, echt um Prügel auf Arsch zu bitten. Paizi yhtä 11-vuotiasta tyttöä, jota sitäkin sai polovillaan anella. Mamania J-J ei tykännyt bylsiä, se tuntui kun olis kengittänyt omaa äitiä. Pitääxeen izensä kankeana sen piti ajatella pukilla muita naisia. Kyynelet valui silmistä Mamanin tissille.
ellauri115.html on line 174: Therese war Rousseau bemerkenswert ergeben, wenn man seine schwierige Natur und sein herzloses Verhalten gegenüber den fünf gemeinsamen ausserehelich geborenen Kindern betrachtet. Trotz der Proteste seiner Frau (nicht aber Ehefrau) bestand Rousseau darauf, dass die Kinder jeweils nach der Geburt einem Findelhaus übergeben wurden. Seine Begründungen waren philosophisch - zum Beispiel sei das der einzige Weg, "ihre Ehre zu retten", da sie nicht verheiratet waren. Er nannte Therese "Tante" und "Herrin", nicht aber "Königin", doch ging seine Unterwürfigkeit nie so weit, dass er sie um Prügel bat, und er klagte dass sie im Bett kalt war. Kreivitär Houdetotin perään J-J läähätti niin kovasti, että sai elinikäisen nivuskohjun jatkuvasta stondista. Sophie Houdetot oli schrecklich moralische Julien esikuva kirjassa Uusi Heloise.
ellauri115.html on line 264: Varakuningas oli aateloinut Huugon varakreivixi ja nimittänyt päärixi. Hänestä tuli Suomen Akatemian jäsen. Vierailevat valtionpäämiehet kävivät kazomassa valtion raha-apajaa ja pyysivät anteexi häiriötä. Huugon 79-vuotispäivää vietettiin suurin juhlallisuuxin. Huugo sai Pariisista nimikkokadun. Marseljeesia soitettiin sen ikkunan alla monen orkesterin voimalla. Pääministeri tuli onnittelukäynnille ja lähetystöt Ranskan tärkeimmistä kaupungeista, ja talon ohize marssi 600.000 ihmisen kulkue Tintti-julisteineen.
ellauri115.html on line 330: Mamanin lämpöisessä sylissä protestanttisesta Jannesta tuli lähes Fenelon-luokan katolinen kvietisti. Fenelon on tavattu edellä, se oli se tyttöjen kasvatuskirjan kirjoittaja. 40-vuotiaana Janne (muka omasta päätöxestä) alkoi köyhäillä ja kopoioida nuotteja. Savoijilaisen apupapin papupata Emilessä oli Jannen jouzenlaulu, viimeinen kiekaisu. Loppu oli sitten pelkkää kaakatusta.
ellauri115.html on line 337: Vaikka M. Rousseau vaikutti järjen vuosisadalla se oli luonteeltaan yhtä romanttinen egomaniakki kuin Goethe, paizi autistisempi ja tyhmempi. Jannen tunnustusten jatko-osa koostuu 10 kävelystä, joista viimeinen jäi katkokävelyxi kun Janne sai ketjureaktion.
ellauri115.html on line 339: 5. kävelystä ilmenee että M. Rousseau on omahyväinen vetelys ja izekeskeinen sybariitti. Sillä oli myös taipumusta kurkisteluun kuten Jullen Volmar-sedällä.
ellauri115.html on line 380: Kun Janne tapasi mamanin, Janne oli 15 ja rva de Warens Helmin ikäinen. Janne rakasti mämmiä enemmän kuin mämmi sitä. Siinä siltä lähti pallo käsistä. Tässä kohen Jannelta katkesi uni viimeinen juuri jännimmässä paikassa. Bugger it.
ellauri115.html on line 442: Mulla on nyt sellanen hypoteesi että kaikista izekeskeisimmät ja oikeistokonservatiivisimmat hihhuloivat narsistit on idealisteja kun taas käytännöllisesti suuntautuvammat joilla on jotain kurjalistosympatioita ja huumorin- eli suhteellisuudentajua on todennäköisemmin vasixia materialisteja. Se olis sitten tärkein ero Voltairen ja Rousseaun välillä. (Plus se että Rousseaulla oli 4x pienempi pippeli.) Voltaire olis meidän aikoina ollut demari ja Rousseau olis edustanut persuja, keskustaa tai vihreitä. Seuraavassa tarjoillaan savoijilaisen apupapin papupata josta muodostui Rousseaun mahtavin aivopieru ennen kuin se osui koiraan, tai koira siihen. Se on helevetin pitkä ja pitkäveteinen, TLDR todennäk. mutta jaxuhalia. Mut jos sen jaxaa kahlata, näkee kyllä selvästi mix SEKÄ papinpakanat ETTÄ jumalattomat oli Janneen hyvin hyvin vihaisia. Se on jumalinen, mutta ei kristitty, hyvinkin on kerettiläistä ainesta. Vanhan liiton Jehovan mieleinen mies, rintaansa takova fariseus temppelin eturivistä.
ellauri115.html on line 470: Googlasin filosofeja, ezin niiden kirjoja ja tutkin niiden eri teorioita; ne oli kaikki yhtä ylpeitä, määräileviä, saarnaavia, väittäen, jopa skeptisetkin, tietävänsä kaiken, todistamatta mitään, tehden pilaa toisistaan. Tää viimeinen piirre, joka oli niille kaikille yhteinen, näytti musta ainoalta jossa ne oli oikeassa. Rohkeita hyökkäämään mutta heikkoja puolustautumaan. Niiden kaikki argumentit on tuhoavia; laske niiden äänet, jokainen puhuu puolestaan; ne on samaa mieltä vaan kiistelystä. En löytänyt mitään tietä ulos epävarmuudesta niiden avulla.
ellauri115.html on line 480: Menin sitten läpitte mielessäni eri mielipiteet joita mulla oli ollut elämäni aikana, jotkut oli uskottavampia kuin toiset, ja mun sisäinen hyväxymisleima riippui tästä uskottavuudesta. Kun olin huomannut tän, tein puolueettoman vertailun kaikkien näiden eri ideoiden välillä, ja havaizin että ensimmäinen ja yleisin niistä oli myös yxinkertaisin ja järkevin, ja että sen olis kuka tahansa hyväxynyt jos se vaan olis ollut viimeinen eikä eka. Kuvittele että kaikki sun filosofit, entiset ja modernit, olis tyhjentäneet omituiset voiman, sattuman, kohtalon, välttämättömyyden, atomien, elollisen maailman, elävän massan ja materialismin eri lajkkeiden järjestelmät.
ellauri115.html on line 481: Sitten tulee maineikas Clarke [kekäs se on?] joka antaa tulta maailmalle ja julistaa olentojen olennon ja asioiden antajan. Mikä yleinen ihailu, mikä yximielinen läpytys olisi tervehtinyt tätä uutta systeemiä - niin suurta, niin valaisevaa, ja niin yxinkertaista. Muut systeemit ovat täynnä absurdia paskaa; tässä systeemissä on vähemmän liikkuvia osia ja apinan ymmärryxen ylittäviä juttuja.
ellauri115.html on line 540: Apinoiden erroreiden päälähde on yleisissä ja abstrakteissa idixissä; metafysiikan jargoni ei ole koskaan löytänyt yhtään totuutta, ja se on täyttänyt filosofian älyttömyyxillä joista me ollaan häpeissämme niin pian kun me poistetaan niista pitkät sanat. Sanos mulle, ystäväiseni, kun ne puhuu sulle sokeasta voimasta joka on levinneenä koko luontoon, saako siitä mitään käsitystä mieleensä? Ne ajattelee että ne muka sanoo jotain näillä epämääräisillä ilmauxilla - universaali voima, oleellinen liike - mutta eihän ne sano yhtään mitään. Liikkeen idis ei ole muuta kuin idis siirtymisestä paikasta toiseen; ei ole mitään liikettä jolla ei ole suuntaa; sillä mikään yxilö ei voi liikkua kaikkiin suuntiin yhtä aikaa. Mihin suuntaan sit aine liikkuu välttämättä? Onko koko aineläjällä sama liike, vai onko jokaisella atomilla oma? Ekan ideixen mukaan koko avaruuden pitää muodostaa yxi kiinteä ja jakamaton massa; jälkimmäisen mukaan se voi vaan muodostaa diffuusin ja inkoherentin pilven, ja silloin ei vois mitkään 2 atomia yhtyä. [Se ei olis yhtään kivaa, ja selkeesti vastoin mun arkikokemusta.] Mihin suuntaan lähtis toi kaikelle aineelle yhteinen liike? Suoraviivaisesti, ympyrässä, ylhäältä alas, vasemmalta oikealle? Jos jokaisella molekyylillä on oma suuntansa, mikä olis kaikkien näiden suuntien ja erotusten syy? Jos jokainen molekyyli ja atomi vaan pyörisi axelinsa ymmpäri, kaikki seisokelisivat kadunkulmissa ja kukaan ei pääsi kulkemaan. Ja tänkin pyörimisen pitäis mennä johkin suuntaan. Se et aine lähtis liikkeelle jostain abstraktiosta on paskapuhetta, se ei merkkaa mitään, ja jos aine lähtee johkin suuntaan niin sillä on joku syy. Mitä enemmän esimerkkejä mä otan elävästä elämästä, sitä enemmän syitä mun pitää selittää, enkä löytäis koskaan yhteistä agenttia joka kontrolloisi niitä kaikkia. Ei siinä kaikki etten mä pysty piirtämään kuvaa sellasesta sattumanvaraisesta liikehdinnästä ja elementtien yhteentörmäyxistä, en voi edes kuvitella sellasta härdelliä, ja universumin kaaos on vähemmmän kuviteltavissa mulle kuin sfäärien harmonia. Voin ymmärtää että universumin mekanismi ei ehkä ole apinan käsitettävissä, mutta jos alat sitä selittää, selitä edes niin että apina ymmärtää.
ellauri115.html on line 695: Mä olen tietoinen sielustani; mä ihan tunnen sen ja ajattelen sitä tuon tuostakin; mä tiedän mikä sen on vaikken tiedä mitä se oikeasti on; mä en voi järkeillä asioista jota mä en tunne. Se minkä mä tiedän on että mun henk.koht. identiteetti riippuu mun muistista, ja että ollaxeni sama mun ptää muistaa et mä olin olemassa. Mä en muistaisi kuoleman jälkeen millanen mä olin elävänä ellen mä muista miltä musta tuntui ja mitä mä tein; enkä epäile että just sen muistaminen tulee olemaan hyvisten palkkio ja pahisten kidutus. Tässä maailmassa sisäinen tietoisuus uppoaa innokkaiden passiohedelmien hälinään jotka estää katumisen. Miehuuden harjoituxesta seuraava nöyryyytys ja häpeä estää näkemästä sen charmia. Mut kun vapautuneina ruumiinaistien illuusioista silmäilemme iloisina ylintä pomoa ja ikuisia totuuxia jotka siitä valuvat; kun kaikki meidän sielunvoimat on hereillä järjestyxen kauneuteen ja me ollaan täysin uppoutuneita vertaamaan sitä mitä tuli tehtyä siihen mitä olis pitänyt, niin silloin omantunnon ääni pääsee täyteen volaan nupit kaakossa; silloin puhdas riemastus joka tulee izetyytyväisyydestä, ja terävä katumus izensä nolaamisesta ratkaisee ylivoimaisella tunteella mikä tulee olemaan kunkin omavalmisteinen osa kuonpuoleisessa. Hyvä ystäväiseni, älä kysy onko siellä muita ilon tai kärsimyxen aiheita; mä en tiedä kun en ole käynyt kazomassa vielä; tää minkä mä voin kuvitella riittää mulle lohdutuxexi tässä elämässä ja saa odottamaan kärsimättömästi seuraavaa. Mä en sano et hyviä palkitaan, sillä mitä suurempaa hyvää voi tosi hyvä olento kuvitella kuin olla niinkuin kotonaan? Mut mä sanon kyllä että hyvät tulevat olemaan onnellisia, koska niiden money maker, kaiken oikeudenkäytön ylin auktoriteetti, joka on tehnyt ne tunteilemaan kykenevixi, ei ole tehnyt niitä kärsiskelemään; sitäpaizi, ne ei ole käyttäneet vääriin vapauttaan maan päällä eikä muuttaneet kohtaloaan oman vian takia; kuiteskin ne ovat kärsineet tässä elämässä ja kyllä se niille hyvitetään seuraavassas. Tää fiilis ei luota niinkään miehen ansioihin, vaan hyvän ideaan, joka näyttää musta kuuluvan jumalan peruskokoonpanoon. Mä oletan vaan että järjestyssäännöt pysyy voimassa ja että Jumala ei kuseta.
ellauri115.html on line 699: Älä kysy multa kestääkö pahisten kidutuxet ikuisesti, voiko kiltti luoja tuomita ne ikuiselinkautiseen; taaskaan mä en osaa sanoa, eikä mua kyllä kiinostakaan, se on hyödytöntä tietoa. Miten ilkeiden kohtalo koskisi minua? Mähän on selkeästi lampaiden tiimissä. EVVK. Silti mun on vaikea uskoa että niiden rangaistuxet olis iänikuisia. Jos korkein oikeus vaatii kostoa, se vaati sitä tällä puolella. Maailman kansakunnat erroreineen ovat sen toteuttajia. Oikeus käyttää izeaiheutettuja pahoja rangaistaxeen niitä jotka ovat ne ansainneet. Meidän kyllääntymättömissä sieluissa, joita syövät kateus, ahneus ja kunnianhimo, keskellä feikkiä vaurautta, kostavat passiohedelmät saavat ansaitun palkintonsa teidän rikoxista. Ei tässä tarvita mitään helvettiä, se on jo ilkimysten rinnassa.
ellauri115.html on line 974: Yhteiskuntasopimus on yleinen eettinen julkisen moraalin yhteiskuntafilosofinen perustelu, jonka mukaan luonnontilassa olevat ihmiset solmivat keskenään sopimuksen, jolla he perustavat valtion. Sopimuksessa määritetään kansalaisten ja valtion oikeudet ja velvollisuudet.
ellauri115.html on line 1070: He has got a psychopathic narcissism diagnosis so he should know. Hän on urakeskeinen menestyvä kyynärpäilevä kiipijä, näet Vaknin.
ellauri115.html on line 1189: Narsistille elämä on peliä. Haastatellut kertovat narsistien viljelevän peliteoreettista sanastoa myös arkipuheessa. No sitäkään mä en tee, en pidä peleistä. Olenhan epäonnistunut narsisti. Kielteinen ja vahingoittava kateus kuuluu perisynteihini. En tunne kateuden positiivista muotoa joka muistuttaa ihailua ja saa kilpailemaan kovemmin.
ellauri115.html on line 1222:
ellauri115.html on line 1232: Ei ihme jos Iisakista tuli vähäpuheinen. Tämän aineiston julkaisemiseen muualla on pyydettävä lupa Hota-Leenan pojalta tai Pentti Haanpään tekijänoikeuksien omistajalta.
ellauri117.html on line 71: Luonnon järjestyksen mukaisesti kaikki ihmiset ovat yhdenvertaiset, ja heidän yhteinen kutsumuksensa on pelkästään olla apina.
ellauri117.html on line 86: Mutta jos äidit suvaitsevat itse ruveta lapsiaan imettämään, niin tavat paranevat itsestään, ja luonnonmukaiset tunteet heräävät kaikissa sydämissä; valtion asukasluku on karttuva; tämä ensimäinen seuraus, tämä ainoa seuraus on liittävä kaikki sopusuhtaiseksi kokonaisuudeksi. Kotielämän tarjoama viehätys on paras vastamyrkky huonoille tavoille. Lasten meluavat leikit ja heidän aiheuttamansa vaivannäkö, joita alussa pidetään häiritsevinä, muuttuvat miellyttäviksi; ne saattavat isän ja äidin toisilleen tarpeellisemmiksi, rakkaammiksi, ne lujittavat aviollisia siteitä. Kun kotielämä on vilkas ja iloinen, silloin kotoiset huolenpidot ovat vaimon rakkain tehtävä ja miehen viehkein huvitus. Näin siis tämän ainoan epäkohdan korjaamisesta seuraisi yleinen parannustila ja luonto olisi pian palauttanut kaikki oikeutensa. Niin pian kuin naisista taas on tullut äitejä, niin kohta miehistä tulee isiä ja puolisoja.
ellauri117.html on line 142: Lebensgeschichte: Der in Prag geborene und kurzgewachsene Kafka war der älteste überlebende Sohn einer gutsituierten jüdischem Kaufmannsfamilie. Obwohl seine Mutter aus einer Familie von Mystikern, Intellektuellen und Künstlern stammte, hatte sie Schwierigkeiten, die grüblerische, melancholische Persönlichkeit ihres Sohnes und seine Leidenschaft fürs Schreiben zu verstehen. Auch seinem Vater war der sensible Franz ein Rätsel und die Zielscheibe seines beißenden Spotts. Franz unterwarf sich schließlich dem Willen des Vaters und schlug gegen seine Neigung eine günstige Juristenlaufbahn ein.
ellauri117.html on line 144: 1906 machte Kafka seinen Abschluß an der Prager Universitet und wandte sich mit Unbehagen dem Versicherungsgeschäft zu. Die Plackerei der Büroarbeit verlangte nach einem Ausgleich, und er nahm jede Gelegenheit wahr, außerhalb der Stadt zu schwinmen, zu rudern oder zu wanken. Aber diese Zerstreuungen waren nur kurze Unterbrechungen der zermürbenden Routine, die er sich gezwungenermaßen als Lebensinhalt gewählt hatte. Tagsüber arbeitete er für die Arbeiter-Unfall-Versicherungs-Anstalt», und
ellauri117.html on line 145: nachts schrieb er an seinen Erzählungen und Romanen.
ellauri117.html on line 147: 1917 erkrankte Kafka an Lungentuberkulose, die er als körpenliche Manifestation seiner inneren Zerrissenheit interpretierte:
ellauri117.html on line 149: «Die Welt ... und mein Ich zerreißen in unlösbarem Widerstreit meinen Körper.»
ellauri117.html on line 151: Das Leiden unterbrach seine Laufbahn als Versicherungsangestellter und zwang ihn, die ihm verbleibenden Jahre in Sanatorien und Kurorten zu verbringen. So paradox es klingt, diese Situation machte ihm das Leben leichter, da er jetzt in der Lage war, sich ganz auf das Schreiben zu konzentrieren.
ellauri117.html on line 152: Nur ein geringer Teil der Werke Kafkas wurde zu seinen Lebzeiten veröffentlicht. Er vernichtete viele seiner Manuskripte - die genaue Zahl ist nicht bekannt - und bat noch auf dem Sterbebett seinen besten Freund, den bekannten Romancier und Essayiste Max Brod, alle von ihm zurückgelassenen unveröffentlichten Schriften zu verbrennen. Brod erfüllte jedoch Kafkas letzte Wunsch nicht. Im Gegenteil: Er unternahm alles in seiner Macht stehende, um das Werk seines verstorbenen Freundes bekannt zu
ellauri117.html on line 153: machen. In den zwanziger Jahren edierte er die drei Romanfragmente Kafkas, Mitte der dreißiger Jahre veröffentlichte er die erste Gesammelte Werke»-Ausgabe. Doch erst nach dem Zweiten Weltkrieg wurde die Bedeutung Franz Kafkas einem breiten Leserpublikum bewusst.
ellauri117.html on line 155: Sex hegte Kafka sein Leben lang eine große Ehrfurcht vor. Besonders der Ehe und dem Familienleben, davon überzeugt, daß er nicht dafür geschaffen sei, ein glückliches häusliches Leben zu führen. Sein Vater - so meinte Kafka - hatte seinen Charakter und seinen Willen in solchem Maße verbogen, daß ihn die Vorstellung, mit einer Frau eine Familie zu gründen, völlig einschüchterte. Und doch sehnte er sich nach der ihm unerreichbar Scheinenden Fotze.
ellauri117.html on line 157: Herrmann Kafka erscheint in den Schriften seines Sohnes als gefühlloses Ungeheuer. Die Art und Weise, in der der Vater seinem Sohn sexuelle Aufklärung zuteil werden ließ, bestätigt zweifellos diese Ansicht. Franz war von seinen heranwachsenden Schulfreunden wegen seiner offensichtlichen Ahnungslosigkeit in sexuellen Fragen geneckt worden. Daher begann er, sich mit Hilfe von Büchern die biologischen Grundlagen der Sexualität anzueignen, und versuchte dann, seinen Vater ganz beiläufig über die
ellauri117.html on line 158: Feinheiten auszuhorchen. Wenig später gingen Kafka, seine Mutter und sein Vater zusammen spazieren. Plötzlich begann dieser, angeregt über die körperliche Liebe zu dozieren. Franz war es peinlich, daß seine Mutter anwesend war (ach was, es war sicher gerade sie die diesen Vortrag erfordert hatte), doch weit mehr noch entsetzte ihn die Unterscheidung zwischen tugendhaften Frauen und Huren, die sein Vater ihm nahezubringen versuchte. Seine Mahnung, sich nie mit diesen einzulassen, verunsicherte Franz, der damals anscheinend zu ausgelassenen Phantasien ûber erregende Dirnen neigte.
ellauri117.html on line 160: Man sagt, daß Kafka seine erste sexuelle "Begegnung" mit seiner französischen Gouvernante hatte, doch hat er diskreterweise immer nur in Andeutungen über dieses «Urerlebnis» gesprochen. Den ersten regen Geschlechtsverkehr hatte er als Zwanzigjähriger mit einer tschechischen Verkäuferin. Sie verbrachten einen Abend in einer billigen Absteige. Diese Erfahrung bestärkte Kafka in seinem Ekel vor dem Geschlechtsverkehr und in seinem Glauben, daß Sexualität eine von Natur aus schmutzige, nichtswürdige Anlegenheit sei. Gerade das Entgegengesetzte predigte D.H.Lawrence (infra). Trotzdem streunte er seine ganze Studentenzeit indurch immer wieder durch das Bordellviertel von Prag, genau wie die anderen Heißsporne unter seinen Kommilitonen. Er ekelte sich vor seiner eigenen sexuellen Lust, erkannte aber zugleich auch die Notwendigkeit, ihr hin und wieder einzustecken:
ellauri117.html on line 162: "Mein Korper, der manchmal jahrelang ruhig ist, wurde dann bis zu einen Grad erschüttert, daß dieses Verlangen nach einem kleinen, sehr bestimmten Greuel nicht mehr auszuhalten war... selbst in dem Besten, das für mich existierte, steckte etwas davon, ein kleiner häßlicher Geruch, etwas Schwefel, etwas Hölle, etwas Samen, etwas Fisch."
ellauri117.html on line 164: Er stand seinem sexuellen Trieb wie jedem anderen Teil seiner Persönlichkeit feindselig gegenüber. Er beharrte darauf, den Geschlechtsakt als eine Strafe für die Wonnen des vertraulichen Umgangs mit einer Frau anzusehen. Es schauderte ihn, wenn er sich seine Eltern gemeinsam im Bett vorstellte, und er zitterte bei dem Gedanken, selbst diese eheliche Pflicht ausüben zu müssen. Diese Gefühle behinderten ihn natürlich sehr, wenn er um eine Frau warb. Was für ein gehemmter Teenager.
ellauri117.html on line 166: 1912 lernte er in Max Brods Haus Felice Bauer kennen, die die erste große Liebe seine ns werden sollte und mit der er zweimal insgeheim verlobt war, Franz war zu jener Zeit 29 Jahre alt. In den folgenden fünf Jahren bildete Felice das Zentrum seines Lebens, von dem er sich im ständigen Wechsel angezogen und wieder abgestoßen fühlte. Er verwirrte sie mit einer Flut selbstquälerischer Briefe. Diese ambivalente, heftigen Gefühlsschwankungen unterworfene Romanze beflügelte den Schriftsteller in Kafka, doch seine Unentschlossenheit, in welche Richtung sich ihre Beziehung entwickeln sollte, frustrierte Felice. Wie Koalas Onkel, aufzählte der kleine Jude die Vorzüge und Nachteile einer Ehe. Schließlich schickte sie ihre Freundin Grete Bloch, um Kafka nach seinen Absichten zu fragen. Mit der Zeit wurde Grete die Vertraute des Schriftstellers, und Felice hegte den Verdacht, daß dabei sein Fühler tiefer gegangen war, als sie zugeben wollten. Das Verhältnis zwischen Franz und Felice kühlte mehr und mehr ab. Doch 1916 verbrachten sie gemeinsam einen zehntägigen Urlaub. Sie wohnten in zwei neben einanderliegenden Zimmern und spielten offensichtlich Mann und Frau. Wieder beschlossen sie zu heiraten, doch 1917 - ungefähr zur gleichen Zeit, als seine Tuberkulose erkannt wurde - löste Kafka die Verlobung wieder. Was für ein Mistkäfer.
ellauri117.html on line 168: 1919 begegnete er während eines Aufenthalts in einer Pension in der Nähe von Prag Julie Wohryzek, der Tochter eines tschechischen Schuhmachers. Sie wurde seine zweite Verlobte. Im Gegensatz zu Felice hatte Julies Familie weder Besitz noch Ansehen, un Kafkas Vater bemerkte mit beißendem Spott, daß sein Sohn wohl besser beraten wäre, wenn er ein Bordell besuchen würde. Die etwa dreißig Jahre alte Julie war eine unbekümmerte, unge gebildete Frohnatur. Kafka sah in ihr die ideale Partnerin für eine zuträgliche, vernünftige Ehe. Doch auch diese Verlobung wurde aufgelöst - angeblich weil das Paar das Loch nicht finden konnte, in Wahrheit eine der zwanghaften Befürchtungen, die Frans Beziehungen zu Frauen stets überschatteten.
ellauri117.html on line 170: In 1920, als er sich wieder auf einer Erholungskur in Südtirol befand, begann er einer Frau zu schreiben, die ihm geistig ebenbürtig war. Sie hieß Milena Jesenská-Polak, war 24 Jahre alt, verheiratet und keine Jüdin. Sie war eine emanzipierte Frau, Künstlerin und Intellektuelle, die Kafka gebeten hatte, einige seiner Werke ins Tschechische übersetzen zu dürfen. Sie vergötterte Kafka als Schriftsteller und konnte sich in seine seelische Welt einfühlen, denn auch sie hatte unter einem tyrannischen Vater zu leiden gehabt. Kafka bot ihr finanzielle Unterstützung an, wenn sie ihren Ehemann verließe. Vor ihrer endgültigen Entscheidung verbrachten die beiden jedoch vier Tage lang «Probeflitterwochen». Nach ihrer Rückkehr schlug Milena das Angebot aus. Ihr war schnell klargeworden, was es bedeutete, mit einem dem Tod geweihten
ellauri117.html on line 173: 1923 knüpfte Kafka eine Beziehung zu der zweiundzwanzigjährien Polin Dora Diamant. Dora war in chassidischer Tradition erzogen worden und bestärkte Kafka in seinem wachsenden Interesse am Zionismus. Bald darauf lebten sie zusammen in Berlin, in jenem häuslichen Glück, dem er sein Leben lang ausgewichen war. Dora blieb bis zu seinem Tod im Jahre 1924 bei ihm.
ellauri117.html on line 175: Nachdem Kafka gestorben war, fand Max Brod einen Brief, den Grete Bloch einem Freund geschrieben hatte. Sie behauptete darin, einen Sohn von Kafka geboren zu haben. Anscheinend war Felices Verdacht berechtigt gewesen. Grete schrieb, der Sohn sei 1921, kurz vor seinem siebten Geburtstag, in München gestorben. In seiner Kafka-Biographie kommentiert Brod diese Ironie des Schicksals:
ellauri117.html on line 177: Er wünschte sich nichts sehnlicher als Kinder, keine seiner Fähigkeiten bezweifelte er mehr als die, Vater werden zu können... Die Erfüllung dieses Wunsches wäre für ihn eine Bestätigung seines winzigen Fühlers vor dem drohenden Berufungsgericht gewesen.
ellauri117.html on line 438: Heine ja sen Mathilde
ellauri117.html on line 526: Luokkia vois olla: isot könsikkäät, pienet könsikkäät, rumat korstot, pitkät ruipelot, pätkät ruipelot, tanakat hukkapätkät, isot läskimoosexet, Hei mut näitä tyyppejähän oli jo siellä Klezmerin galleriassa (albumi 100)? Oliko siellä jo joku taulukko? Ei ollut, mutta albumissa 98 on esitetty LLM tyyppinen tilastomalli jossa ulkonäkö on 1 moniulotteinen riippumaton muuttuja.
ellauri117.html on line 627: Locken läheinen ystävä Lady Masham kutsui hänet vuonna 1691 Sir Francis Mashamin maatilalle Essexiin. Locke vietti siellä viimeiset vuotensa vaihtelevassa terveydentilassa kärsien välillä astmakohtauksista. Hänestä oli kuitenkin tullut whig-puolueen älyllinen sankari. Noihin aikoihin Locke kävi keskusteluja eri asioista muun muassa John Drydenin ja Isaac Newtonin kanssa. Like 'This asthma will be the death of me.' 'Please pass the piece of liver if you're done with it Isaac.'
ellauri118.html on line 337: The stars and moon! that silver world, Tähdet ja kuu! Se hopeinen maailma,
ellauri118.html on line 410: 1Aviorikos kirjallisena topoksena on ollut useankin tutkimuksen aiheena, mutta ei yhdenkään narratologisen tutkimuksen. Edelleen painavin kirjallisuustieteellinen esitys aiheesta on Tony Tannerin ambivalentin psykoanalyyttis-strukturalistinen Adultery in the Novel (1979), joka lähestyy aviorikosta sekä yhteiskunnallisena että kirjallis-kielellisenä transgressiona. Viittaan Tannerin tutkimukseen Rouva Bovarya käsittelevässä luvussa. Muut laajemmat esitykset kirjallisesta aviorikoksesta ovat tekstianalyyttisesti merkityksettömämpiä: Bill Overtonin Fictions of Female Adultery (2002) keskittyy aviorikoskirjallisuuden historiallisiin ja kulttuurisiin reunaehtoihin sekä soimaa aiempaa tutkimusta (lähinnä Tanneria) liiasta kieli- ja kerrontakeskeisyydestä; Patricia Mainardin Husbands, Wives, and Lovers (2003) on kulttuurihistoriallinen esitys aviorikoksesta taiteessa ja Overtonin tutkimusta rikkaampi esitys esimerkiksi aviorikoksen lainsäädännöllisistä ja kulttuurisista kytköksistä; niin ikään Judith Armstrongin The Novel of Adultery (1976), Naomi Segalin The Adulteress’s Child (1992) ja Maria R. Ripponin Judgement and Justification in the Nineteenth-Century Novel of Adultery (2002) sivuuttavat kerronnan kysymykset ja keskittyvät kulttuuris-poliittiseen kontekstiin ja pelkästään referentiaalisen tason temaattiseen toistoon (kuten siihen että aviorikoksesta syntyvä lapsi on mitä todennäköisimmin tyttö). Oma lukunsa ovat vielä tiettyihin aikakausiin ja kielialueisiin (esimerkiksi ranskalaiseen hoviromantiikkaan) keskittyvät tutkimukset. Näistä maininnan arvoinen on ainakin Donald J. Greinerin Adultery in the American Novel (1985), vertaileva tutkimus Updiken, Hawthornen ja Jamesin avionrikkojista. Kulttuuri- ja myyttihistoriallinen klassikko, Denis de Rougemontin L’Amour et l’Occident (1939) on myös tutkimus uskottomuusfiktioista (Tristanin ja Isolden perillisistä), sillä Rougemontilla juuri aviorikos on länsimaisen ”rakkauden rakastamisen” huipentuma, transgressiivinen olotila joka katoaa, jos siitä tehdään instituutio. Käsitys uskottomuudesta kulttuurisena rajailmiönä ja juuri siitä syystä kertomustaiteen pulppuavana lähteenä yhdistää siis Rougemontia ja Tanneria, mutta jostain syystä Tanner ei viittaa Rougemontin teokseen. Mixihän? [Heitän tähän heti sen edellä mainitun oivalluxen, että romantiikka on sitä kun panettaa muttei pääse pukille.]
ellauri118.html on line 432: Monika Fludernik (1957-) ist´ne österreichische Flugwirtin, Amerikanistin und Literaturwissenschaftlerin. Fludernik leistete wichtige Beiträge zur Erzähltheorie. Die neuere Erzähltheorie wurde ab 1915 in Ansätzen vom Russischen Formalismus entwickelt und vom Strukturalismus seit den 1950er Jahren weiter ausgearbeitet, wobei Tzvetan Todorov zu den wichtigsten Vermittlern der formalistischen Ansätze in Frankreich gehörte. Der hier entwickelte strukturalistische Ansatz – mit späteren Ergänzungen – ist bis heute maßgeblich, es gab jedoch nie eine einheitliche strukturalistische Erzähltheorie. Wichtige Theoretiker der Narratologie sind Gérard Genette, Claude Lévi-Strauss, Roland Barthes, Roman Jakobson und Paul Ricœur. Die strukturelle (formalistische) Erzähltheorie wird oft durch interdisziplinäre Ansätze ergänzt, so durch die Semiotik ergänzt, wozu insbesondere Juri Lotman beigetragen hat. Im deutschen Sprachraum war Franz Karl Stanzel der erste Vertreter der Erzähltheorie.
ellauri118.html on line 434: Die traditionelle Erzähltheorie, vertreten durch Franz Karl Stanzel, Gérard Genette, Seymour Chatman u. a. m, beschäftigt sich mit Elementen des „discours“ („Erzählweise“). Andere Theoretiker nehmen eher die Strukturen der „histoire“ („Erzählinhalt“) in den Blick. Damit bauen sich (erzählerische) Handlungen in dem vorgestellten Begriffsinventar aus Geschehnissen und Ereignissen auf. Während der Begriff „Handlung“ im deutschsprachigen Raum verwendet wird, wird sie etwa bei Genette als histoire und in der anglo-amerikanischen Erzähltheorie als story bezeichnet, der „Diskurs“ bei Genette als récit (narration) und im Angelsächsischen als plot. Während sich der „Diskurs“ als die kompositorische und sprachliche Realisierung einer Erzählung versteht; er verweist auf das „wie“ der Erzählung, wird in der „Geschichte“ der Gegenstand der Erzählung ausgemacht; sie verweist auf das „was“ der Handlung.
ellauri118.html on line 549: Jos ne lehmät kirveet ja kanat on lukijalle entuudestaan tuttuja on texti klischeinen ja helppo sulattaa. Eli siis: EAT FUCK KILL muodossa tai toisessa.
ellauri118.html on line 795: Sanoo Maija Mäkelä, joka on frankofiili. Anglisti Monika Fludernik peukutti Aphra Behniä. Kai sit pitää kazoa myös tota Prinsessa Cleveä, jonka kirjoitti Madame de La Fayette. Madame de La Fayette, oik. Marie-Madeleine Pioche de La Vergne, kreivitär de La Fayette, (18. maaliskuuta 1634 Pariisi - 25. toukokuuta 1693 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaanin La Princesse de Clèves (suom. Clèvesin ruhtinatar), joka oli Ranskan ensimmäinen historiallinen romaani ja kirjallisuuden historian ensimmäisiä psykologisia romaaneja. Magdaleena oli aika viriilin näköinen. Kuin myös sen kamu Madeleine de Scudéry, molemmat presiöösin tyylisuunnan viirikukkoja (tai kanoja). Olikohan ne kaikki lepakoita? Cohérente avec elle-même, Mlle de Scudéry est d´ailleurs restée célibataire toute sa vie. Mikä ei ollutkaan aivan vähän, se eli 94-vuotiaaxi.
ellauri118.html on line 797: Madeleine de Scudéry, pseudonyymi Sapho (15. lokakuuta 1607 Le Havre, Ranska – 2. kesäkuuta 1701 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija. Madeleine de Scudéry, jonka aatelinen isä oli kotoisin Provencesta, asui yhdessä veljensä, kirjailija Georges de Scudéryn kanssa vuoteen 1655, ja oli hänen tavoin [tapoinensa? höh] kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän omaksui aikakauden tyylisuunnan, ns. presiöösin tyylin, ja jo ennen kuin hän vuonna 1644 lähti veljensä mukana Marseilleen, hän kävi markiisitar Catherine de Vivonnen salongissa Hôtel de Rambouillet´ssa, kuten hän Fronde-kapinan jälkeen kuului Hôtel de Nevers´n ja Hôtel de Créquin kantavieraisiin.
ellauri118.html on line 803: Yhtä paljon huomiota eivät herättäneet hänen kaksi viimeistä romaaniaan Almahide, ou l´esclave reine (8 osaa, 1660) ja Mathilde d’Aguilar, histoire espagnole (1667). Kaikki kertomukset ovat avainromaaneja, jotka historian puettuna kuvaavat Ranskan hovin elämää ja tapoja ja joista vieraiden nimien alta löytyy useita ajankohdan tunnetuimpia henkilöitä, kuten Condé (Cyrus), Longuevillen herttuatar (Mandane), Ruotsin kuningatar Kristina (Cleobuline) ja kirjailijatar itse (Sapho).
ellauri118.html on line 807: Madeleine de Scudéryn romaaneille on ominaista sisällön puolesta se että hän käsittelee rakkautta, historiallisia ja klassisistisia aiheita allegorian muodossa ja ottaa presiositeetin hengessä etäisyyttä kaikkeen, mikä hänen mielestään on alhaista ja vulgaaria. Hänet liitetään usein barokkiin, mutta toisaalta hänen teoksensa olivat tärkeä silta keskiajan ritarikirjallisuudesta romantiikkaan. Hänen kymmenosainen teoksena Artamène ou le grand Cyrus, jossa on 2,1 miljoonaa sanaa, on maailmanhistorian pisimpiä romaaneja. Se ei olis sormellakaan koskenut mun penseisiin, ne eivät ole riittävästi presiöösejä.
ellauri118.html on line 816: Sacré roi de France le 26 juillet 15471 à Reims, il prend comme emblème le croissant de lune, qui est depuis toujours celui de la maison d´Orléans à laquelle il appartient en tant que fils cadet de François Ier[réf. nécessaire]. Ses devises sont Plena est œmula solis (« L´émule du soleil est pleine ») et Donec totum impleat orbem (« Jusqu´à ce qu´elle remplisse le monde tout entier »).
ellauri118.html on line 824: La Princesse de Clèves témoigne également du rôle important joué par les femmes en littérature et dans la vie culturelle du XVIIe siècle, marquée par le courant de la préciosité. Madame de La Fayette avait fréquenté avant son mariage le salon de la marquise de Rambouillet et, comme son amie Madame de Sévigné, faisait partie du cercle littéraire de Madeleine de Scudéry, dont elle admirait les œuvres.
ellauri118.html on line 901: Ratkaiseva vääryys oli Vanhan testamentin mukaan se, kun Isebel hankki kaksi väärää todistajaa jotta Nabot-niminen mies saatiin raivattua tieltä; hän kieltäytyi myymästä viinitarhaansa kuninkaalle koska se oli perintöosa. Nabot kivitettiin hengiltä; vaikkei sitä tässä kohdin kerrotakaan, vain sitaattina myöhemmin, myös hänen kaikki poikansa surmattiin ja kuningas anasti viinitarhan – mutta pakeni sieltä kauhun vallassa, kun palavasilmäinen ja hurjailmeinen profeetta Elia ilmestyi hänen eteensä ja ennusti:
ellauri118.html on line 1108:
ellauri131.html on line 86: –Saksalaiset kertoivat, että suomalainen alikersantti Nuija oli tullut juovuksissa komppanian toimistoon kivääreineen ja käsikranaatein kostamaan saksalaisille vääpeleille. Nämä ampuivat hänet kuitenkin toimistossa kuoliaaksi. Vain 17-vuotiaan kiväärimiehen Väinö Pylsyn ja toisen itäpataljoonan sotilaan pikaoikeus tuomitsi vuonna 1943 alkoholin vaikutuksen alaisena tehdystä taposta viiden vuoden kuritushuonevankeuteen.
ellauri131.html on line 110: – Syömme päivällistä ”Sicherheitissa” (SS-organisaation tiedustelupalvelu), jonne juuri on saapunut komentaja, Obersturmbannführer tohtori Erich Isselhorst. Pitkä komea urheilijalta näyttävä mies... Keskustellessa joku sanoo, että yhteinen taistelu bolsevismia vastaan yhdistää meitä, muisteli Tenkku. Seurustelu SS-miesten kanssa oli Tenkun mukaan kaiken kaikkiaan miellyttävää.
ellauri131.html on line 523: Ilmiö oman ajattelun kaikkivoipuudesta ja materiaalisesta onnesta, jota sen avulla voi saavuttaa, on ollut olemassa jo ennen Tiktokia. Ilmiöstä on puhuttu sekä manifestointina että vetovoiman lakina, eivätkä kaikki siihen uskovat ole teinejä tai parikymppisiä. Muun muassa tv-juontaja ja yrittäjä Vappu Pimiä puhui aiheesta toukokuussa Anna-lehdessä:
ellauri131.html on line 588: Manifestointimenetelmissä korostetaan, että universumilta pitää pyytää konkreettisia asioita. Ei siis mitään sellaista epämääräistä, että ”haluaisin olla rikkaampi”, vaan ennemminkin sellaista, että katsoo Chanelin nettisivuilta, millaisen laukun haluaa ja sitten näkee itsensä flaneeraamassa Esplanadilla juuri kyseinen laukku käsitaipeessa.
ellauri131.html on line 623: Neljäs on rakkauden ja yhteyden tarve. Eli yhdynnän mahdollisimman monen hoidon kaa. Viides on kasvun tarve. "Jos et kasva, alat vähitellen hiipua", Tony sanoo, oli kyse sitten siittimen, yrityksen, ihmissuhteiden tai ryöstötalouden kasvatuxesta. Viimeinen on antamisen tarve. "Elämää ei eletä itseä vaan muita varten", Tony sanoo. Hänen mielestään elämän suola löytyy omastaan jakamisesta. Näin se terottaa aina kahden vailla oleville hoidoille.
ellauri131.html on line 830: Vitun lehmäl Hän ei tiedä, mistä puhuu! Saatan olla itsekeskeinen, mutta tuo ämmä on vihainen, katkera ja kännissä kuin käki! Hän on kateellinen minulle! Näin koska olen häntä nuorempi ja mulla on paremmat kannut ja sileämpi naama kuin hänellä!
ellauri131.html on line 1047: Herbsttag - Der Kleine GartenMuumilaaxon marraskuu ellauri131.html on line 1051: Paas heittäen pitkä varjo meridiaanille, Leg deinen Schatten auf die Sonnenuhren, Aurinkokelloihin nyt varjos heitä
ellauri131.html on line 1059: Asunnoton ei ehdi rakentaa enää majaa, Wer jetzt kein Haus hat, baut sich keines mehr. Ken yksin nyt on, kauan olla saa.
ellauri131.html on line 1101: Syxyn lehti joka maahan ehti viimeinen.
ellauri132.html on line 52: Eckhart wurde um 1260 im heutigen Landkreis Gotha in Thüringen geboren, entweder in Hochheim oder in Tambach. Wahrscheinlich war er ein Sohn des Ritters Eckhart, „genannt von Hochheim“, dessen Tod in einer Urkunde vom 19. Mai 1305 festgestellt wird. Eckhart liebte Thüringerwürstchen. Wie wir alle.
ellauri132.html on line 54: Als Jugendlicher trat Eckhart in den Orden der Dominikaner ein, in dem er später hohe Ämter erlangte. Sein Hauptanliegen war die Verbreitung von Grundsätzen für eine konsequent spirituelle Lebenspraxis im Alltag. Aufsehen erregten seine unkonventionellen, teils provozierend formulierten Aussagen und sein schroffer Widerspruch zu damals verbreiteten Überzeugungen. Umstritten war beispielsweise seine Aussage, der „Seelengrund“ sei nicht wie alles Geschöpfliche von Gott erschaffen, sondern göttlich und ungeschaffen. Im Seelengrund sei die Gottheit stets unmittelbar anwesend. Vielfach griff Eckhart Gedankengut der neuplatonischen Tradition auf. Oft wird er als Mystiker charakterisiert, in der Forschung ist die Angemessenheit dieser Bezeichnung allerdings umstritten.
ellauri132.html on line 56: Nach langjähriger Tätigkeit im Dienst des Ordens wurde Eckhart erst in seinen letzten Lebensjahren wegen Häresie (Irrlehre, Abweichung von der Rechtgläubigkeit) denunziert und angeklagt. Der in Köln eingeleitete Inquisitionsprozess wurde am päpstlichen Hof in Avignon neu aufgenommen und zu Ende geführt. Eckhart starb vor dem Abschluss des gegen ihn eingeleiteten Verfahrens.
ellauri132.html on line 60: Das Inquisitionsverfahren wurde verschleppt. Das Fehlen eines Präzedenzfalls – es war noch nie ein Häresieverfahren gegen einen so hochrangigen Theologen und Ordensmann durchgeführt worden – verunsicherte anscheinend die Inquisitoren. (Hups, täähän voi vielä sattua omaan nilkkaan!) Am 24. Januar 1327 appellierte Eckhart an den Apostolischen Stuhl. Dabei beklagte er, dass die Richter immer wieder Termine ansetzten, aber zu keinem Urteil kämen. (Hidasta kuin pankissa Satu Hassin isän ja miehen kuoltua. Ekkehart ehti kuolla kesken prosessin. Se oli ehkä pankin tarkoitus.)
ellauri132.html on line 62: Nach Eckharts Tod wurde das Verfahren fortgesetzt. Es endete mit der Verurteilung der 28 Sätze, die teils als häretisch, teils als häresieverdächtig eingestuft wurden. Wichtiger als die Berufung auf Autoritäten (Neuplatonismus, Augustinus, Moses Maimonides) ist für ihn (wie für seinen Namensvetter!) die auf Vernunft und Erfahrung gestützte Einsicht. Er hält seine Einsichten für universal gültig und will seinem Publikum den Nachvollzug auch anspruchsvoller Inhalte ermöglichen. (wie auch sein schwerverständlicher Namensvetter! "Solange der Mensch dieser Wahrheit nicht gleicht, solange wird er diese Rede nicht verstehen.") Als Prediger wendet er sich statt Latein in deutscher Sprache auch an Hörer oder Leser, die über wenig philosophische oder theologische Vorkenntnisse verfügen. (Wie sein Namensvetter, der seine Muttersprache verlässt und auf English prädiziert). Tervettä markkina-ajattelua: enemmän tyhmempiä ja rikkaampia kusetettavia.
ellauri132.html on line 145: Q: Sie haben das Wort Sein verwendet. Können Sie erklären, was Sie damit meinen? ellauri132.html on line 147: E.T. Das Sein ist das ewige, allgegenwärtige Mein Leben! jenseits der unzähligen Lebensformen, die Geburt und Tod unterliegen. Das Sein ist jedoch nicht nur jenseits, sondern auch tief in jeder Form als seine innerste unsichtbare und unzerstörbare Essenz. Das bedeutet, dass es dir jetzt als dein eigenes tiefstes Selbst, deine wahre Natur, zugänglich ist. Aber versuchen Sie nicht, es mit Ihrem Verstand zu erfassen. Der fasst nur Knochen. Versuchen Sie nicht, es zu verstehen. Du kannst es nur erkennen, wenn der Geist still ist. Schluss mit dem Denken! Wenn du präsent bist, wenn deine Aufmerksamkeit ganz und intensiv im Jetzt ist, kann das Sein gefühlt, aber niemals mental verstanden werden. Das Bewusstsein des Seins wiederzuerlangen und in diesem Zustand der „Gefühls-Erkenntnis“ zu bleiben, ist Erleuchtung.
ellauri132.html on line 151: E.T. Das Wort Gott ist durch Jahrtausende von Missbrauch bedeutungslos geworden. Ich benutze es manchmal, aber ich tue es sparsam, so etwa nur auf Wochenenden und nach dem Essen. Mit Missbrauch meine ich, dass Menschen, die das Reich des Heiligen, die unendliche Weite hinter diesem Wort, noch nie gesehen haben, es mit großer Überzeugung verwenden, als ob sie wüssten, wovon sie sprechen. Oder sie argumentieren dagegen, als wüssten sie, was sie leugnen. Dieser Missbrauch führt zu absurden Überzeugungen, Behauptungen und egoistischen Wahnvorstellungen wie "Mein oder unser Gott ist der einzige wahre Gott, und dein Gott ist falsch" oder Nietzsches berühmte Aussage "Gott ist tot". Beide sind total falsch. Ich setze fort auf Finnisch:
ellauri132.html on line 157: Der Philosoph Descartes glaubte in seiner berühmten Aussage: "Ich meine, also bin ich" die grundlegendste Wahrheit gefunden zu haben. Tatsächlich hatte er den grundlegendsten Fehler ausgesprochen: Denken mit Sein und Identität mit Denken gleichzusetzen. Der zwanghafte Denker, also fast jeder, lebt in einem Zustand scheinbarer Isolation, in einer wahnsinnig komplexen Welt ständiger Probleme und Konflikte, einer Welt, die die wachsende Zersplitterung des Geistes widerspiegelt. Erleuchtung ist ein Zustand der Ganzheit, „in einem“ und somit in Frieden. In einem Leben in seinem manifestierten Aspekt, mit der Welt, sowie mit deinem tiefsten Selbst und unmanifestierten Leben – mit einem Wesen. Erleuchtung ist nicht nur das Ende des Leidens und des ständigen Konflikts innen und außen, sondern auch das Ende der schrecklichen Versklavung des unaufhörlichen Denkens. Was für eine unglaubliche Befreiung es ist! Kein Quatsch mehr zwischen den Ohren. Ich bin nur!
ellauri132.html on line 159: Denken ist zu einer Krankheit geworden. Krankheit entsteht, wenn die Dinge aus dem Gleichgewicht geraten. Es ist zum Beispiel nichts falsch daran, dass sich Zellen im Körper teilen und vermehren, aber wenn dieser Prozess ohne Rücksicht auf den gesamten Organismus fortgesetzt wird, vermehren sich Zellen und wir haben Krankheiten. Dass geschieht wenn die Zellen fangen an selber zu denken! Schluss damit!
ellauri132.html on line 161: Q: Ich stimme nicht ganz zu. Es stimmt, dass ich viel ziellos denke, wie die meisten Menschen, aber ich kann immer noch meinen Verstand verwenden, um Dinge zu erreichen und zu erreichen, und das tue ich die ganze Zeit. ellauri132.html on line 163: E.T. Jaaaa, aber nur weil Sie ein Kreuzworträtsel lösen oder eine Atombombe bauen, heißt das nicht, dass Sie Ihren Verstand benutzen. So wie Hunde es lieben, Knochen zu kauen, liebt es der Verstand, seine Zähne in Probleme zu bekommen. Deshalb löst er Kreuzworträtsel und baut Atombomben. An beidem hast du kein Interesse, Knochen oder Bomben. Lassen Sie mich Folgendes fragen: Können Sie Ihren Verstand verlieren, wann immer Sie wollen? Haben Sie den "Aus"-Button gefunden? Den "Toll"- Knopf? Ich habe! Einen "Ein"-Knopf habe ich dagegen nicht gefunden. Vielleicht gibt es keinen.
ellauri132.html on line 184: Jos menet Pinterestiin tai edes luet Googlen vinkkejä kynäilyyn, sua pommittaa joka iikan versiot miten tulla paremmaxi kynäilijäxi. Jokaisella on lumihiutalemainen idea, vaik ne oikeasti vaan toistaa mitä muutkin ovat sanoneet. Näin on marjat ammattikirjailjoiden kanssa myöskin. Tein vähän tutkimusta ja löysin listoja ja kaavioita kynäilyvinkeistä liigapelaajilta. Vaik ne on kirjoittaneet niin erilaisia bühleinejä eri aikoja, nekin sanoo aika paljon samoja juttuja. Myöskin.
ellauri132.html on line 654: Hirviön rökitys. Tunnetaan myös nimellä valkoiset ja mustat hatut, tän tyypin tarinassa on päähenkilö (yllättäen hyvä) joka rökittää vastustajan (paha). Päähenkilö voi olla 1 tyyppi tai joku porukka niikö vaikka Ryhmä Hau. Vastustaja on yleisesti iso, paha paha (niikö miehet mun Käsinukke-kirjassa, tai Darth Vader) joka koko ajan heittää keppiä päähenkilön rattaisiin—kunnes viimeinen taisto, jonka hyvä tavallisesti voittaa.
ellauri132.html on line 669: Palkinnon nimi oli väliin Man Booker sen nimisen investointifirman mukaan joka maxoi viulut mut naisetkin sai osallistua. Mies Ryhmä ilmoitti aikaisin 2019 et sen vuoden palkinto olis viimeinen niiden sponsoroima. Uusi sponsori, Crankstart – laupias säätiö jota ajoi Sir Michael Moritz vaimoineen, jonka nimi ei ollut Max – sitten ilmoitti eze sponsoroisi palkintoa 5v, optiona uusia toisexi 5v. Palkinnon nimestä tuli yxinkertaisesti "Booker Prize".
ellauri132.html on line 786: On ihan okei jos tyypin sukupuoli on viimeinen asia jonka päätät siitä.
ellauri132.html on line 857: Gustav Freytag (13. heinäkuuta 1816 Kreuzburg, Ylä-Sleesia – 30. maaliskuuta 1895 Wiesbaden) oli saksalainen kirjailija ja filologi. Freytags Eltern waren Gottlob Ferdinand Freytag, Arzt und später Bürgermeister in Kreuzburg in Schlesien, und seine Frau Henriette, geb. Zebe. Freytag opiskeli filologiaa Breslaussa ja Berliinissä. Vuosina 1848–1870 hän toimitti Julian Schmidtin kanssa kansallisliberaalia Die Grenzboten -sanomalehteä. Vuosina 1867–1870 hän oli liberaalipuolueesta edustajana Pohjois-Saksan liiton lakiasäätävän elimen jäsen Thüringenin alueen edustajana. Vuonna 1869 Freytag aloitti kirjallisen debatin säveltäjä Richard Wagnera vastaan ja syytti tätä antisemitismistä.
ellauri132.html on line 859: Mit der Übernahme der Grenzboten begann seine Karriere als Journalist. In der Wochenzeitschrift verfasste Freytag auch politisch kritische Artikel, so unter anderem über die Niederschlagung des schlesischen Weberaufstandes, was eine steckbriefliche Fahndung durch Preußen zur Folge hatte. Er ersuchte deshalb seinen Freund Herzog Ernst von Sachsen-Coburg-Gotha um politisches Asyl und zog 1851 nach Siebleben bei Gotha. Herzog Ernst verlieh ihm 1854 den Hofratstitel. Noi Gothat on kai niit kuningatar Victorian sukulaisia.
ellauri132.html on line 861: 1870/71 nahm er als Berichterstatter im Hauptquartier des preußischen Kronprinzen Friedrich am Deutsch-Französischen Krieg teil. In den Jahren 1871 bis 1873 vertrat er in der Zeitschrift Im neuen Reich seine nationalliberalen Anschauungen. 1886 wurde er zum geheimen Hofrat ernannt und erhielt den Titel „Exzellenz“.
ellauri132.html on line 869: „Was ziehst du an meinem Mantel, du schönes bleiches Gesicht?" "Mitäs kiskot mun manttelia, sä kaunis kalpeekasvo?"
ellauri132.html on line 872: Sie huscht an seine Seite in hastigem, leisem Lauf. Hiän suihkii hänen vierellä hiljaista puolijuoxua.
ellauri132.html on line 879: Hier draußen ist's so eisig, in meiner Kammer so warm, Tääl ulkona on niin jäätävää, mun kammarissa lämmintä,
ellauri132.html on line 880: Dort sollst du fröhlich entschlafen in meinem weichen Arm, Siellä sä saisit iloisesti nuukahtaa mun pehmyelle kädelle,
ellauri132.html on line 881: Du ruhst bis zum nächsten Morgen in meinem Kämmerlein, Siel sä lepäät aamuun asti mun pikku kammarissa,
ellauri132.html on line 906: Die Maid warf Hüll' und Kappe auf einen Schemel beide, Käsineito heitti hatun ja takin pallin päälle,
ellauri132.html on line 915: Und fiel mit ersticktem Schreie zu Boden an seinen Fuß. ja kaatui tukahtuneesti huutaen maahan sen jaloille.
ellauri132.html on line 920: Er giebt die wenigen Groschen für seine Freuden gern. Se antaa pikkurahaa pikku ilosta varmaan mielellään."
ellauri132.html on line 924: Das Mädchen mit heißem Lieben in seinem Herzen getragen; se oli rakastanut tosi kuumasti tätä tyttöä,
ellauri132.html on line 933: Das Haupt in seiner Linken, und sah das Mädchen an; pää käsissä, ja kazoi tyttöä;
ellauri132.html on line 936: Das Käthli kniete vor ihm, den Kopf auf seinen Knien Käthli polvistui sen eteen, pää sen nivusissa
ellauri132.html on line 945: Mit seinem Haar und Namen, durch schmalen seidenen Streif ja karvatupsua ja medajonkia narussa kaulalla
ellauri132.html on line 950: Da hat er wie glühendes Eisen auf meiner Brust gebrannt. se poltti kuin silitysrauta mun rinnuxilla.
ellauri132.html on line 954: Bin eine Dirne geworden, die soll mein Liebster meiden. Musta tuli sexin ammattilainen, vältä niitä.
ellauri132.html on line 957: Und küsse mich noch einmal, als war' ich deine Braut, Nu-pussaa mua viellä kerta, niinkuin neizeenä,
ellauri132.html on line 958: Als hält' ich nicht gesündigt und deiner Treue vertraut. Niikö mä en oiskaan bylsinyt joka vitun petteriä,
ellauri132.html on line 962: Und seufzt' an seinem Halse erglühend: Hab' Erbarmen! ja huokas kuumasti sen kaulaan: sääli mua!
ellauri132.html on line 964: Und öffnet' endlich die Augen und sah in die seinen hinein, Ja aukas silmät loppuviimexi ja kazoi Roopea,
ellauri132.html on line 974: Es kam die kleine Schwester und legte die Hand zum Mund: pikkusisko tuli ja pani sille käden suulle:
ellauri132.html on line 978: Hat meine Bibel genommen und ist in die Kammer gegangen; Otti mun raamatun ja meni panohuoneeseen;
ellauri132.html on line 1002: Conradi: Lieder eines Sünders. 16. Das verlorene Paradies. Conradi: Synnillisen lauluja. 16. Menetetty paratiisi.
ellauri133.html on line 110: No tällä surkealla esilukijalla sattuu olemaan tästä aiheesta henkkoht traumoja, sixe käy päälle kuin yleinen syyttäjä. Tosiasiassa vauvavainajista on kirjoitettu hyvällä halulla vaikka kuinka paljon, alkaen ne kiwiin wiscotut filistealaiset piscuiset, Kronoxen lapset, Theseus ja Prokne, Atreus ja Thyestes, Tantalos ja Pelops, Lykaion ja Arkas, ym ym. Eli jos sulla on vauvoista henkkoht skizoja, lue jotain muuta tai vaihda duunia.
ellauri133.html on line 476: Joo Ben on läski neekeri joka halus tosi paljon nussia 11-vuotiasta Beviä, joka on ikäisexeen aika pulu, turpeine alahuulineen. Aika tyypillistä narsismia eze muka olis länkyttävä kynäkulli Bill jolta Beverly lopulta saa parhaat orgasmit. Hemmetti mä tajuun mix nää äijät kynäilee. 70 vuotias kirjailija sai 2v sitten aivohalvauxen ja kaivaa toisinaan kuivia lonkeroita karvaisista sieraimistaan ja panee ne huolellisesti korviinsa kuin pahan päivän varalle. Laiha jutkuämmä valittaa ettei kukaan Bangorissa tiedä miten juutalaiset kärsivät. Mä vastasin: Rouva Goldzahn, ehkä juutalaiset ovat suuri arvoitus, mutta nekruja ymmärretään maailman joka kolkassa. Hän oli tukehtua ryppyynsä, kääntyi niin terävästi ympäri et alushousut näkyivät. Ei mikään kaunis näky, toisin kuin Bevillä.
ellauri133.html on line 817: Sen äiti oli brassi, sen isä tyypillinen pohjoissaxalainen suurporvari Lyypekistä. Ein typischer Norddeutscher aus dem Lübecker Grossbürgertum, ein erfolgreicher Kaufmann und geachteter Würdenträger, konservativ und steif. Thomas war eine Verschmelzung von Vatis Genialität und Muttis Verzweiflung. Seine Fühlungen erbte Mann von seiner Mutter; äusserlich, in Erscheinung und Lebensstil affte er nach seinem Vater, der in seiner geregelten bürgerlichen Existenz der Bohème nur mit Verachtung begegnete. Er war stets auf korrektes Aussehen bedacht. Koirantalutuxeenkin se puki päälle mirrin borsalinon ja ulsterin. Se teititteli perheenjäseniäkiin.
ellauri133.html on line 823: Tompan kirjoissa on aika vähän tavallista heteronormaalia panoa, vaan sitä paxummalti insestiä, pedofiliaa ja pederastiaa. Katia ehkä bylsi kaxoisveljeään Klausia. Katja väitti myöhemmin eze oli puppua. Silti Katian isä kielsi pyssyn kanssa Tomppaa julkaisemasta näitä juttuja. Tompalla oli siitä kertovassa novellissa aika lailla antisemitismiä. Homoilua on tosi paljon mm. teoxissa Tonio Kröger, Doktor Faustus ja Der Tod in Venedig. 13-vuotias poju Tadzio oli siitä jumalattoman söpönen. Mann puolustautui homosyytöxiltä viitaten der alte Fritziin ja Michelangeloon. "Ich sehe nichts unnatürliches und viel lehrreiche Bedeutung, viel humane Grösse in dem Zartgefühl reifer Männlichkeit für lieblichere und feinere Männlichkeit." Pikkupojilla ei ainakaan ole naisihmisten leveitä lantioita ja lihavia jalkoja, joista Lapio-Artturillakin oli sanomista. Tomppa kuolasi myös oman pikku-Klaun esipuberteettisia muotoja. Ei ihme että Klausistakin tuli eheytettävä. Kun Klasu teki seppukun, ei Tomppa suostunut edes vaivautumaan jälkikäteen paikalle. Veti tollaset Jörkka Donnerit Tomppa siis.
ellauri135.html on line 156: Eikai tää Niklas ole se pahamaineinen kreivi Berg, suomalaisten sortaja? Ei ole, se oli Fjodor Fjodorovits. Lähde: Thomas Garoff, Kenraalikuvernööri Berg. Suomalaisuuden synnyttäjä. Helsinki, readme.fi, 2015, 327 s.
ellauri135.html on line 159: Virheet ovat paitsi asiavirheitä myös systemaattisia kirjoitusvirheitä (esimerkiksi ”suuriruhtinaskunta” on systemaattisesti kirjoitettu ”suurruhtinaskunta” jopa lähdeluettelossa olevan prof.emer. Osmo Jussilan Suomen suuriruhtinaskunta -teoksen kohdalla), virheellisiä termejä sekä tietämättömyyttä vakiintuneista ilmauksista. Haista vittu Kristiina, se kuuluu nimenomaan olla suurruhtinas! Ookkonää joku suuripääoman vasalli? Ja vittu kyllä oli Haartmann vanhoillinen kun halus rautatien kulkevan Turkku, niin suomalainen suurimies kuin olikin. Turkku ei ol mikkä suurikaupunki. Suomen kielen suosinta oli ruozin vastustusta, niinkuin yleensä jonkun kannatus on jonkun toisen vastustusta. Kristiina Kalleinen (s. 1959) on Oulusta ja jäi valitettavasti virkaheitoxi.
ellauri135.html on line 179: Kirjassa esitetään myös Helsingin pelastuminen tuholta kenraalikuvernöörin ansioksi. Sulut ja patterit, joita tehtiin Santahaminasta (ja Matosaaresta) aina Lauttasaareen saakka eivät olleet turhanaikaisia, vaan ratkaisivat kaupungin kohtalon, kuten kerrotaan. Vieläkin tärkeämpää Suomen kannalta oli Krimin sodan jälkeinen aika, jolloin, uuden keisarin hallitessa, aloitettiin suuri modernisaatio-ohjelma, johon kuului niin talouden kohentaminen rautateiden, kanavien, sahojen ja muut teollisuuden avulla kuin myös kansansivistyksen kohottaminen.
ellauri135.html on line 395: Das Cabinet des Dr. Caligari ist ein deutscher Horrorfilm von Robert Wiene aus dem Jahr 1920 über einen Schlafwandler, der tagsüber vom zwielichtigen Dr. Caligari als Jahrmarktsattraktion herumgezeigt wird und nachts Morde begeht; in einer weiteren Handlungsebene wird diese Geschichte vom Insassen einer Irrenanstalt erzählt, der ihren Direktor bezichtigt, eben jener Dr. Caligari zu sein. Dieser expressionistische Stummfilm gilt als ein Meilenstein der Filmgeschichte.
ellauri135.html on line 632: Pieni elämänmyönteinen vanhus lueskeli niiden ekan tapaamisen paikalla 60-luvulla, osaa Konstantin Paustovski kertoa. Hän oli Anna Kernin lapsenlapsi, Aglaja Pyzhevskaja, entinen näyttelijätär. Hän ei ollut pitänyt isoäidistään. Ja vaikea olisikin ollut pitää satavuotiaasta vanhuudenhöperöstä, joka tappeli lapsenlapsiensa kanssa ruokapöydän herkkupaloista.
ellauri135.html on line 634: Pieni elämänmyönteinen vanhus kierteli kyliä kirjoittamassa muistiin kaiken mitä vanhat muistivat Pushkinista. Eipä silti, he osaavat kyllä syöttää pajunköyttäkin. Pushkinilta oli kysytty, pitäiskö lähteä vastustamaan Napoleonia. Pushkin oli vastannut: Mixi hitossa pitäisi pistää nokkansa mokomaan sontaan, kunnianarvoisat valtiojohtajat, kun kerran musikoillakaan ei ole kuin yhdet ainoat piikkohousut koko elämänsä aikana. Siitä sodasta ette pirulauta ikinä selviä. Nähdään!"
ellauri135.html on line 659: Ensimmäinen kaksintaistelu tapahtui talvella 1840. Sitten syy oli terävä hyökkäys, jonka Lermontov myönsi itselleen. Lyhyt lasten elämäkerta osoittaa jo, että tällaiset riidat tuolloin eivät voineet johtaa mitään hyvää. Mutta runoilija oli tällä kertaa onnellinen, ja hän lähti pienellä haavalla ja pidätettiin lyhyellä pidättämisellä. Kuitenkin riita 15. heinäkuuta 1841 oli viimeinen, ja hänen kollega Martynov ampui runoilija rinnalle, joka johti hänen kuolemaansa.
ellauri140.html on line 64: Siinä se. Noita kahta vikaa kirjaa ei Wikipediakaan jaxanut enää lukea. Sexikohtauxet puuttuvat. Ritarillisista hyveistä on mulla entinenkin paasaus. Varmaan tääkin eepos on yhtä kliseinen kuin kaikki muutkin. No voihan sitä vähän matkaa kaalata, mutten vitussa kyllä ala koko paskaa suomentamaan! En! EN! Johan siinä menis ikä sekä terveys.
ellauri140.html on line 97: Gambrina F+, Gambrina, la reine des bières! daughter of Agape and sister to Priamond, Diamond, and Triamond. Cambina is depicted holding a caduceus and a cup of nepenthe, signifying her role as a figure of concord. She marries Cambell after bringing an end to his fight with Triamond.
ellauri140.html on line 101: Herpexen kerykeion ja huurteinen nepenthekupponen ellauri140.html on line 180: Nää on selkeästi moraalisia vikoja, koska ne koskee aappalauman yhteispeliä. Apina joka ei tunne paikkaansa, koittaa ottaa yhteisestä laarista enemmän kuin sille kuuluu nokintajärjestyxessä, käyttäen apinanraivoa ja monkey bisnestä ihan väärässä paikassa. Ikävä vaan et Spenser taas projektoi nää apinan puutteet fellow elukoihin. (Jos ne edes on nyt puutteita muiden kuin hopeaselkien kirjoissa, Darwinilla tuskin on niihin nokan koputtamista. Kyseessähän on vaan vanha kilpailu eusosiaalisten ja erakoiden elukoiden välillä. Molemmilla on puolesa, kuten sanoi Sirkka-täti, se isänpuoleinen.) On ymmärrettävää mix ylpeys mainitaan ensimmäisenä, sillä nöyrä hoxaa sanomattakin että suutarin paikka on lestin ääressä. (Snob on muuten tarkoittanut suutarin alasinta, kuten on todettu jo toisaalla.)
ellauri140.html on line 220: The Ballad of the Green Berets ist ein 1966 veröffentlichtes Lied geschrieben von Robin Moore, gesungen von Barry Sadler über die Green Berets, eine Spezialeinheit der US-amerikanischen Armee. In den USA erreichte das Lied den ersten Platz der Billboard Hot 100 Charts sowie den ersten Platz in den Popcharts und den zweiten Platz in den Countrycharts. Es war die meistverkaufte Single des Jahres 1966 in den USA.
ellauri140.html on line 222: Das Lied war in der deutschen Version als Hundert Mann und ein Befehl mit dem Text von Ernst Bader und in der von Freddy Quinn gesungenen Version ein Nummer-eins-Hit in Deutschland. Eine von Heidi Brühl gesungene Version erreichte Platz 8 in den deutschen Charts. Der deutsche Text ist aus der Sicht des Soldaten geschrieben und stellt den Sinn des Kriegs in Frage, während der englische Text eine Hymne auf die Spezialeinheit darstellt. Heidi Brühl singt den deutschen Text leicht verändert aus der Sicht eines Mädchens, das auf seinen Freund wartet. Das Lied wurde in dem Film Die grünen Teufel als Titelmusik verwendet.
ellauri140.html on line 243: Und ein Weg den keiner will These are men, America's best Nämä ovat miehiä, Amerikan parhaita.
ellauri140.html on line 366: The day with cloudes was suddeine overcast, Siinä matkatessa tuli pilvistä,
ellauri140.html on line 561: Then of the certeine perill he stood in, Enemmän kuin oikeasta hengenvaarasta,
ellauri140.html on line 659: And well I wote, that of your later fight Kai sua väsyttää äskeinen toi ottelu,
ellauri140.html on line 1012: But hardly was restreined of that aged sire. Ilman vanhusta siinä silminnäkijänä.
ellauri141.html on line 45: Quintus Horatius "Veltto" Flaccus (8. joulukuuta 65 eaa. – 27. marraskuuta 8 eaa.) oli roomalainen runoilija. Häntä pidetään yhtenä merkittävimmistä latinaksi kirjoittaneista runoilijoista. Horatius oli vapautetun orjan poika. Hän kuului Vergiliuksen tavoin Maecenaksen ylläpitämään kirjailijapiiriin. Parhaiten Horatiukselta tunnetaan nykypäivän yleinen lausahdus carpe diem eli tartu hetkeen tai kirjaimellisesti poimi päivä.
ellauri141.html on line 186: 12. Sheesh ilmaisee, että jokin asia on uskomatonta, vaikuttavaa tai jopa yllättävää. Oikeaoppisesti kyseinen sana kuuluu lausua kimeällä äänensävyllä, venyttäen sanan vokaaliosaa muutaman sekunnin ajan. Sheeeesh!
ellauri141.html on line 284: arguit et latere petitus imo spiritus. painuu piiloon viimeinen yrittäjähenkikin.
ellauri141.html on line 368: Mut näyttää vähän siltä että Horatiuxen letku ei seissyt monta hetkeä. Se ehkä selittää ezen viisujen perussävy on tollanen tekosirkeä, puoliveteinen ja letkeä. Horace’s obsessions were music, sex, death and wine and crowns made from plants.
ellauri141.html on line 449: finis amorum, hoito viimeinen,
ellauri141.html on line 666: Suomen varhaiskeskiaikaa 900-luvulta vuoteen 1337 ja muodostavat kahdeksanosaisen Kultaranta-sarjan. Ensimmäinen kirja julkaistiin vuonna 1920 ja viimeinen 1945.^ Teokset sisältävät monien muiden Suomen historian tapahtumien lisäksi kirjailijan tulkinnan varhaisesta Turusta ja sen perustamisesta. Nykylukijalle silmiinpistävää on, että kirjoissa kuvataan Turkua 1100 - 1200-luvuilla, eh, kauan ennen kuin kaupunki viime vuosina vakiintuneen tulkinnan mukaan on perustettu. 1990- ja 2000-luvun kaivausten perusteella Turkuun on syntynyt kaupunkimainen asutus 1300-luvun alussa, ja sitä on edeltänyt 1200-luvun maaseutuasutus.
ellauri141.html on line 688: Huntuvuoren fiktion erikoisuus on sen myönteinen suhtautuminen kristinuskoon. Huntuvuoren romaanit ovat puolilleen täynnä kääntymiskertomuksia, pyhyyden kokemuksia, painiskeluja synnintunnossa ja Kristuksen anteeksiannon tuomaa autuuden tunnetta. Kristillisyys ei kuitenkaan ole kansallismielisyyden vastakohta, päinvastoin, internationalismin henget kertoivat vanhalle tietäjälle Kalakytälle, että heidän on väistyttävä "Kiesuksen" tieltä.
ellauri141.html on line 700: Linnoilla, muureilla ja muilla varustuksilla on ylipäätään keskeinen kuva romaanien militarisoidussa menneisyydessä - kaikki varustautuvat alati sotaan, merkkitulet roihuavat ja linnavuorilla seistään vartiossa. Kulkuri ja juoruämmä Mierokierto harhailee öisessä kaupungissa. "Aningaisten rinteeltä porhalsi alas kokonainen pitkä matkue, uusi palkkisilta tömähti, rannat raikuivat ja koko ilma oli täynnä iloa ja reippautta." Lukija saattaa yllättyä melkoisesti löytäessään 800 vuoden takaiset turkulaiset Kupittaan urheilukentältä: "tulihan kevät toki Turkuunkin
ellauri141.html on line 732: Pyhän Henrikin kirkon alttarissa on Henrikin pyhäinjäännös, pieni pala sormiluuta. Se saattaa kyllä olla fiktiivinen. Suomen piispa Henrik on Jouni Laineen viimeinen kesäteatteriohjaus Hyvinkään seurakunnan kirkkoteatteriohjaajana. Hän on jäämässä eläkkeelle.
ellauri141.html on line 798: Viimeinen tsääntti X on kaikista pitkäveteisin. Siinä saarnaajana on poeetta. Hemmetin pitkiä listoja. Paljon choseja. Hyödyttömimmät hemmot on parhaita, niikö esim poeetat, eli "kertojat". "Man's own responsibility and glory". Joopa joo. An epic of the human soul. Voi vittu mitä torttua. Inhottavaa progress potaskaa. Bernard kirjoitti tän turauxen siitä alunperin ranskaxi vuonna 1959. Pohjustikohan se tätä Noobelia? Mä menin sinä vuonna kansakoulun ekalle luokalle.
ellauri142.html on line 361: sinä puhut viisaita sanoja. Viisaat eivät sure eläviä, eivätkä kuolleita. Sitäpaizi eine lopullisesti kuole, ne herää henkiin seuraavassa jaxossa. Isänmaanrakkaus, aviopuolisojen rakkaus, vanhempien rakkaus, taitavuus ammatissa ovat jotenkuten luvallisia; mutta ne eivät ole ihan parasta A-ryhmää. Joka välissä on jotain maisteri Ekkehartin läppiä jotka on tavattoman sekavia.
ellauri142.html on line 486: Jos minä en toimisi, syntyisi yleinen sekasorto, ja jos jättäisin tehtäväni täyttämättä, olisi se syynä apinaköörin häviöön. ”Jos jumala yhdenkin silmänräpäyksen ajaksi lopettaisi sanansa lausu-
ellauri142.html on line 601: No oikeesti, tää intiaaniversio näyttäytyy apinalle erittäin monisilmäisenä, suita, rintoja piisaa ja käsivarsia, kiekko hanskassa. Loistoisaa kaikki käsittävää komeutta. Ei ihme että Ärjylällä on tukka pystyssä. Muhkean muotosi monine suineen ja silmineen, pitkine käsivarsineen, lukemattomine varpaineen ja jalkoineen, leveine rintoineen, julmine hampaineen sen, niin kuin minäkin, näkevät
ellauri142.html on line 850: Angelus Silesiuksen Cherubinischer Wandersmann ('Kerubi-vaeltaja') on laaja kokoelma lyhyitä, pääasiassa kaksirivisiä mieterunoja, joissa on Angelus Silesiukselle ominaista mystiikkaa. Hänen virsistään huokuu jeesuxen sulhasen lämmin rakkaus Jeesukseen. Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi Silesiuksen virsi ”Ich will dich lieben, meine Stärke”, lemmittäskö tärkkelys.
ellauri142.html on line 1039: Aikuisen voiman lehdessä 11/21 oli uutta tietoa paskan elämän oireyhtymästä. Sen tärkein tekijä on laissez-faire kapitalismin keskeinen credo, toi "maaginen vapaaehtoisuus" (Magical voluntarism). Termin lanseeraaja David Small oli hyvä joskin pieni mies. Taavi-eno kuoli 76-vuotiaana 2014. Vaikka britti olikin, se oli aivan oikeilla jäljillä. Amerikkalaisten ylläpitämä Wikipedia tuomizee (tai vähintäinkin leimaa) sen näkemyxet nimellä "a social materialist explanation of psychological distress". Tää "maaginen vapaaehtoisuus" on toi seppoilu, eli existentialistinen uskomus että jokaisella yxilöllä on voima luoda izestään mitä haluaa. No sehän on aivan ilmiselvää potaskaa. Sitä hanakammin sitä tarjotaan kaikessa jenkkiviihteessä, kz. esim. Emily in Paris. Fisherin mukaan "masennus on esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun maaginen vapaaehtoisuus tulee mahdollisen rajalle." Sillä rajalla kävi Eskikin, kun sen tieteellinen uskottavuus upposi, mutta aika äkkiä se osas rationalisoida asian ja asemoida izensä uudestaan nyt "käytännön filosofixi", lue motivaatiopuhujaxi. Pastorixihan se oli pienenä aikonutkin. Haaveet toteutuivat! Höpsismi toimii sittenkin!
ellauri143.html on line 582: Eipä tässä muuta kun valmistaudutaan loppupeleihin. Tai mitäs niihin kannattaa paljon valmistautua. Loppuu viimeinkin tää EAT! FUCK! KILL! kolmisointu. Toi mystiikka-arvaus menee kyllä väärinpäin: oikeasti valot sammuu, haju jää. Viimeinen kupleteista on oikeammilla jäljillä.
ellauri143.html on line 1643: Duhkha (paaliksi दुक्ख; sanskritiksi दुःख, duḥkha) on eräs keskeinen buddhalaisuuden käsite, jota Buddha käytti ensimmäisen jalon totuuden yhteydessä. Sana suomennetaan usein kärsimykseksi. Duhkhan merkitys on kuitenkin paljon laajempi – sillä tarkoitetaan kaikkia kielteisiä tunnetiloja aina lievästä vitutuxesta fyysiseen ja henkiseen kipuun. Termille ei ole yhtä ainoaa sopivaa suomennosta. Se voidaan kääntää esimerkiksi epätyydyttäväksi, epätäydelliseksi, turhauttavaksi tai pysymättömäksi. Sananmukaisesti se tarkoittaa pahaa paikkaa, pakkorakoa.
ellauri143.html on line 1657: sankheri-dushkha: hienovarainen yleinen epätyydyttävyyden tunne, joka nousee johtuen maailman ehdonvaraisesta luonteesta. Tästä Lautuma kärsi ize eniten.
ellauri143.html on line 1720: Yleinen levitaatioasento on kiinalainen lootusasento tai puolinelson, mutta levitointia voi harjoittaa myös käsillä kävellessä. Aktiivista levitaatiota ovat esimerkiksi jooga, tee ja bierbong. Myös uiminen, hölkkä ja kävely soveltuvat aktiiviseen levitaatioon. Jos on läski voi suorittaa aktiivisen levitoinnin myös esimerkiksi istuen tai maaten. Buddha teki juuri niin.
ellauri144.html on line 139: I'm ruled by pussy. I yearn for it, can't believe my luck at some of the glorious muff that comes my ugly, long-nosed way but I treat it badly. I guess only my mother's would really do. Mikä surkeus laskeutuukaan minuun kun viimeinen tippa nytkähtää räpylään.
ellauri144.html on line 148: Niin, ehkä se johtuikin hummerista. Kun tuo tabu oli niin helposti ja yksinkertaisesti rikottu, niin ehkä minun luonteessani piilevä limainen, murhanhimoinen Dionysos oli saanut rohkaisunsa; ehkä sillä oli opittu se läksy ettei lain rikkomiseksi tarvitse tehdä muuta kuin - antaa periksi ja rikkoa! Ei tarvitse muuta kuin lopettaa vapiseminen ja täriseminen ja sellainen kuvittelu että se on mahdotonta ja sinä et siihen pysty: ei tarvitse mitään muuta kuin tehdä se! Just do it! Mitä muuta, minä haluaisin tietää, olivat kaikki nuo ruokia koskevat säännöt ja määräykset alun pitäenkään, mitä muuta tarkoitusta niillä oli kuin antaa meille pienille juutalaislapsille kokemusta siitä mitä on pidättyminen jostakin mieleisestä? Kokemusta, rakas ystävä, kokemusta, kokemusta, kokemusta. Itsehillintää ei poimita puista nääs - vaatii kärsivällisyyttä, vaatii keskittymistä, vaatii asiaan omistautunutta ja uhrautuvaista isää jotta vain muutaman vuoden ajassa luotaisiin aisoissa pysyvä ja kireäperseinen ihmisolento. Miksi muuten kaksi eri astiastoa? Miksi muuten kosher saippua ja -suola? Miksi muuten, haluaisin tietää, miksi muuten kuin sitä varten että meitä muistutettaisiin kolme kertaa päivässä siitä että elämä jos jotain on ollakseen niin on rajoja ja rajoituksia, satojatuhansia pieniä sääntöjä jotka on asettanut ei kukaan muu kuin Ei Kukaan Muu, sääntöjä joita joko noudatat kyselemättä, välittämättä siitä miten idioottimaisilta ne vaikuttavat (ja siten pysyt, tottelemalla, hänen armoissaan), tai joita sinä rikot, todennäköisimmin tuohtuneen talonpoikaisjärjen nimissä - joita sinä rikot koska ei edes lapsi halua koko ajan tuntea itseään täydeksi hölmöksi ja idiootiksi - niin, sinä rikot, mutta sillä todennäköisellä seurauksella (isä minulle vakuuttaa) että seuraavana Yom Kippurina kun nimiä kirjoitetaan siihen suureen kirjaan johon Hänmies kirjoittaa niiden nimet jotka elävät vielä seuraavassakin syyskuussa (kohtaus joka jostain syystä onnistuu syöpymään minun mieleeni), niin kas, sinun oma kallis nimesi ei olekaan siinä joukossa. No kukas nyt on idiootti, hah? Ja se ei vaikuta asiaan tippaakaan (tämän minä ymmärrän heti alkuun, päätellen siitä miten tämä Jumala, joka führeröi, järkeilee), onko rikkonut tärkeää vai vāhemmän tärkeää sääntöä vastaan, pelkkä rikkominen se saa Hänet antamaan satikutia - se on vain se että on poikennut oikealta tieltä, ja vain se, sitä Hän ei voi sietää, ja sitä Hän ei myöskään unohda, kun Hän vihaisena istuutuu (rööki suussa otaksuttavasti, ja pää taatusti armottoman kipeänä, niin kuin isäni ummetuksen huippukohdassa) ja rupeaa pyyhkimään nimiä yli sitä kirjasta.
ellauri144.html on line 252: Volar al azul sereno Lennä seesteinen sininen
ellauri144.html on line 254: Volar al azul sereno Lennä seesteinen sininen
ellauri144.html on line 280: Did you actually mean gum dammar? Actually no. Nähtävästi sanat on vähän eri eri lähteissä. Kuvan lyricsissä on hirvi joka ezii suojaa vuorelta. Ja se pitää köyhistä ja el Zorron kuivasta joenuomasta enemmänkuin merestä. Varmaan kaunistelua. Santanallakin (pyhä Anna) on maalaistyttölaulu, jossa on toi äskeinsen viisun viimeinen säkeistö. Suomennos on kiitos Google translate.
ellauri144.html on line 542: Tai edes seesteinen vanha pari, Rapunzel
ellauri144.html on line 946: Kauan tätä on saanut odottaa, mutta nyziitä taitaa tulla totta: Oslon lahteen pulpahtavat pakanat maxaa lopultakin takaisin lähi-idän telttamiehille typerine ristinmerkkeineen.
ellauri144.html on line 985: Á jörðinni birtist Óðinn mönnum sem gamall eineygður förumaður í skikkju og með barðabreiðan hatt eða hettu og gengur þá undir mörgum nöfnum. Hann getur haft hamskipti hvenær sem er og sent anda sinn í fugls- eða dýrslíki erinda sinna og hann getur ferðast til dauðraheims ef honum hentar.
ellauri145.html on line 60: L´humeur sombre de Breton s´exprime pleinement dans ce que Mark Polizzotti appelle le « passage le plus sinistre du manifeste » et qui est selon lui le reflet d´une grande « amertume personnelle », une phrase souvent citée et reprochée à Breton, notamment par Albert Camus : « L´acte surréaliste le plus simple consiste, révolvers aux poings, à descendre dans la rue et à tirer au hasard, tant qu´on peut, dans la foule.» Täähän trendaa nykyäänkin, kun sillä pääsee 6 sekunnixi klikkimeediaan. Polizzotto Salvo Montalbano miehineen puuttuu asiaan.
ellauri145.html on line 70: André Breton est né le 19 février 1896 à Tinchebray en Normandie, où il passe ses quatre premières années. Fils unique de Louis-Justin Breton, gendarme né dans les Vosges, il est issu de la petite bourgeoisie catholique dont la mère impose une éducation rigide, il passe une enfance sans histoire à Pantin (Seine-St-Denis3), dans la banlieue nord-est de Paris.
ellauri145.html on line 104: Juhani Ihanus, FT (s. 8. toukokuuta 1954 Helsinki) on kulttuuripsykologian dosentti Helsingin yliopistossa, taidekasvatuksen ja taidepsykologian dosentti Aalto-yliopistossa sekä aate- ja oppihistorian dosentti Oulun yliopistossa. Hän on toiminut Helsingin yliopistossa vuodesta 1982 lähtien useissa opettaja- ja tutkijatehtävissä. Nähtävästi elinkautinen keskinkertaisuus kuten Lichtenberg. Ihanus on eurooppalaisen kirjallisuusterapian pioneereja. „Unsere Erde ist vielleicht ein Weibchen.“ „Wir fressen einander nicht, wir schlachten uns bloß.“ „Der Amerikaner, der den Kolumbus zuerst entdeckte, machte eine böse Entdeckung.“ Ihan näppäriä, muttei näillä kuuhun mennä. Silti Goethe kehui Joria taikasauvaxi, Kant alleviivas punasella sen kaikki töräyxet, ja Koala-vaari piti sitä izenäisenä ajattelijana. Tolstoinkin mielestä Lichtenberg oli parempi töräyttelijä kuin koketti följetongisti Nietzsche. Georg oli pedofiili, alkoi shtuppia 12-vuotiasta tyttöä v. 1777. Ikävä kyllä Lolita kuoli (varmaan johkin sexitautiin) 5 vuotta myöhemmin. Jostain syystä Jori digas Jacob Böhmeä. Ällöttävä Max Ernst piti Joria verrattomana huromistina. Seuraavasta penseestä mä voisin ottaa opixeni: Le degré le plus haut jusqu´où puisse s´élever un esprit mediocre, mais pourvu d´expérience, c´est le talent de decouvrir les faiblesses des hommes qui valent mieux que lui. Tässä ei ollut mitään hahatettavaa, vaikka tikulla olis kaivanut.
ellauri145.html on line 428: Pitäkää pumppunne. Mä en ala enää mitään. Tulen muistamaan tämän planeetan. (Toi viimeinen oli oikeasti Akun jouzenlaulu.) Akulainen oli iso idealisti, josta toinen vielä isompi sanoi myöhemmin: Kaikki minkä olen tehnyt, sen olen velkaa Villiersille. Tää hölmö oli Maukka Maeterlinck.
ellauri145.html on line 591: Ehkä oireellisesti, Anteron miälestä Nietzschen hauskin pläjäys oli tää sen viimeinen Wahnsinnszettel. Retun siirtymät murentumisesta (Zerrüttung) luhistumiseen (Zusammenbruch) ja sammahtamiseen (Umnachtung) olivat lyhyitä.
ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
ellauri145.html on line 667: Tän sekopään esipuheessa Antero siteeraa toista algolagnia, Swinburnea, joka vertaa ihailemaansa de Sadea miehenkokoiseen miehenelimeen (homme-phallus). Profil auguste et cynique. Siinä sykkii universaalisen hengen paisuvainen, des veines gonflées du sang divin. Kylpä nää jäbät ovat suorastaan ylpeitä.
ellauri145.html on line 713: Esimerkiksi esipuheessa toistuu suomalaisessa keskustelussa kiusallisen yleinen käsitys symbolismin ”täsmällisestä kuvakielen ilmaisuvoimasta, kuvakielen totuudesta”, kun symbolismi nimenomaan pyrki pois kuvallisuudesta musiikinkaltaiseen epätarkkuuteen ja aavistettavuuteen, kuten des Esseinteskin toteaa ihailemiensa Paul Verlainen ja Stéphane Mallarmén kohdalla.
ellauri145.html on line 1252: Uni viimeinen ei pelota, ei se ole pahaa.
ellauri146.html on line 48: Grabbe kam als Sohn eines Zuchthausaufsehers zur Welt. Schon als Gymnasiast in Detmold unternahm er mit 16 Jahren erste Versuche als Dramatiker. Ein Stipendium der Landesfürstin ermöglichte ihm ab 1820 ein Jura-Studium in Leipzig, das er 1822 in Berlin fortsetzte. In Berlin lernte er Heinrich Heine kennen. Nach dem Abschluss des Studiums 1823 bemühte er sich vergeblich, eine Stellung an einem deutschen Theater als Schauspieler oder Regisseur zu bekommen. Er kehrte nach Detmold zurück und legte im folgenden Jahr sein Juristisches Staatsexamen ab.
ellauri146.html on line 50: Auch die Versuche, in Detmold eine Stellung als Jurist zu finden, waren zunächst erfolglos, erst 1826 übernahm er die unbezahlte Vertretung eines erkrankten Auditeurs, dessen besoldeter Nachfolger er 1828 wurde. 1829 erfolgte in Detmold mit Don seinen Freunden Heinrich Heine, Ludwig Tieck, Don Juan und Faust die einzige Aufführung eines seiner Dramen zu Lebzeiten. Ab 1831 verschlechterte sich der Gesundheitszustand Grabbes zusehends, die Folgen seines Alkoholismus wurden sichtbar (eine für Grabbes Alkoholkonsum charakteristische Episode aus dem Herbst 1828 wird von Georg Fein geschildert). Eine Verlobung mit Henriette Meyer wurde von dieser gelöst, als sich Grabbe wieder Louise Christiane Clostermeier zuwandte, die ihn bereits einmal abgewiesen hatte. Grabbe oli aika lailla persujen ex-puheenjohtajan näköinen.
ellauri146.html on line 52: 1833 heiratete er die 10 Jahre ältere Louise Christiane Clostermeier, aber die Ehe erwies sich schnell als unglücklich. 1834 gab er sein Amt auf. Er reiste über Frankfurt am Main, wo er sich mit seinem Verleger überwarf, nach Düsseldorf. Dort hatte er sein Wohnhaus auf der Bolkerstraße 6. Der heutige Nachkriegsbau in der Ritterstraße 21 zeigt eine Steintafel, die auf seinen damaligen Aufenthalt hinweist: „In diesem Hause Litt und Stritt der Dichter Chr. Dietr. Grabbe 1834 bis 1836“. Dort arbeitete er mit Karl Immermann, den er 1831 kennengelernt hatte, an dem von diesem erneuerten Stadttheater. Doch auch diese Zusammenarbeit dauerte wegen der Depressivität und der Alkoholexzesse Grabbes nicht lange. 1836 kehrte er noch einmal nach Detmold zurück; seine Frau reichte die Scheidung ein. Noch im selben Jahr starb Grabbe in seiner Geburtsstadt an Rückenmarksschwindsucht, totalement épuisé par l'alcoolisme, aupres sa femme, le seul être qui soit resté disposé à l'accueillir. LOL.
ellauri146.html on line 59: SCHULMEISTER (sitzt am Tische und schenkt aus einer großen Flasche sich ein Glas nach dem andren ein). Utile cum dulci, Schnaps mit Zucker! – Es wird heute ein saurer Tag, – ich muß den Bauerjungen die erste Deklination beibringen. Ein Bauerjunge und die erste Deklination! Das kommt mir vor als wenn ein Rabe ein rein Hemd anziehen wollte! (Er blickt durch das Fenster.) Alle Wetter, da kommt der schiefbeinige Tobies mit seinem einfältigen Schlingel! Schwerenot, wo verstecke ich meinen Schnaps? – geschwind, geschwind, ich will ihn in meinen Bauch verbergen! (Er säuft die Bouteille mit einer entsetzlichen Schnelligkeit aus.) Ah, das war ein Schluck, dessen sich selbst Pestalozzi nicht hätte zu schämen brauchen! Die leere Flasche zum Fenster hinaus!
ellauri146.html on line 65: FREIHERR. Hohoho! Dazu werde ich freilich keiner Serviette bedürfen! (Er geht ab.)
ellauri146.html on line 75: RATTENGIFT (sitzt an einem Tische und will dichten). Ach, die Gedanken! Reime sind da, aber die Gedanken, die Gedanken! Da sitze ich, trinke Kaffee, kaue Federn, schreibe hin, streiche aus, und kann keinen Gedanken finden, keinen Gedanken! – Ha, wie ergreife ichs nun? Halt, halt! was geht mir da für eine Idee auf? – Herrlich! göttlich! eben über den Gedanken, daß ich keinen Gedanken finden kann, will ich ein Sonett machen, und wahrhaftig dieser Gedanke über die Gedankenlosigkeit, ist der genialste Gedanke, der mir nur einfallen konnte! Ich mache gleichsam eben darüber, daß ich nicht zu dichten vermag, ein Gedicht! Wie pikant! wie originell! (Er läuft schnell vor den Spiegel.) Auf Ehre, ich sehe doch recht genial aus! (Er setzt sich an einen Tisch.) Nun will ich anfangen! (Er schreibt.)
ellauri146.html on line 79: Ich saß an meinem Tisch und kaute Federn,
ellauri146.html on line 82: Ja, was in aller Welt sitzt nun so, daß es aussieht wie ich, wenn ich Federn kaue? Wo bekomme ich hier ein schickliches Bild her? Ich will ans Fenster springen und sehen, ob ich draußen nichts Ähnliches erblicke! (Er macht das Fenster auf und sieht ins Freie.) Dort sitzt ein Junge und kackt – Ne, so sieht es nicht aus! – Aber drüben auf der Steinbank sitzt ein zahnloser Bettler und beißt auf ein Stück hartes Brot – Nein, das wäre zu trivial, zu gewöhnlich! (Er macht das Fenster wieder zu und geht in der Stube umher.) Hm, hm! fällt mir denn nichts ein? Ich will doch einmal alles aufzählen, was kauet. Eine Katze kauet, ein Iltis kauet, ein Löwe – Halt! ein Löwe! – Was kauet ein Löwe? Er kauet entweder ein Schaf, oder einen Ochsen, oder eine Ziege, oder ein Pferd – Halt! ein Pferd! – Was dem Pferde die Mähne ist, das ist einer Feder die Fahne, also sehen sich beide ziemlich ähnlich – (jauchzend.) Triumph, da ist ja das Bild! Kühn, neu, calderonisch!
ellauri146.html on line 84: Ich saß an meinem Tisch und kaute Federn,
ellauri146.html on line 86: Am Pferde, seiner schnellen Feder kauet –
ellauri146.html on line 88: (Er liest diese zwei Zeilen noch einmal laut über und schnalzt mit der Zunge, als ob sie ihm gut schmeckten.) Nein, nein! So eine Metapher gibt es noch gar nicht! Ich erschrecke vor meiner eignen poetischen Kraft! (Behaglich eine Tasse Kaffee schlürfend.) Das Pferd eine Löwenfeder! Und nun das Beiwort »schnell«! Wie treffend! Welche Feder möchte auch wohl schneller sein als das Pferd? – Auch die Worte »eh der Morgen grauet!« wie echt homerisch! Sie passen zwar durchaus nicht hieher, aber sie machen das Bild selbstständig, machen es zu einem Epos im kleinen! – O, ich muß noch einmal vor den Spiegel laufen! (Sich darin betrachtend.) Bei Gott, ein höchst geniales Gesicht! Zwar ist die Nase etwas kolossal, doch das gehört dazu! Ex ungue leonem, an der Nase das Genie!
ellauri146.html on line 96: TEUFEL. So will ich Ihnen denn sagen, daß dieser Inbegriff des Alls, den Sie mit dem Namen Welt beehren, weiter nichts ist, als ein mittelmäßiges Lustspiel, welches ein unbärtiger, gelbschnabeliger Engel, der in der ordentlichen, dem Menschen unbegreiflichen Welt lebt, und wenn ich nicht irre, noch in Prima sitzt, während seiner Schulferien zusammengeschmiert hat. Das Exemplar, in dem wir uns befinden, steht, glaube ich, in der Leihbibliothek zu X, und eben jetzt wird es von einer hübschen Dame gelesen, welche den Verfasser kennt und ihm heute abend, d. h. über sechs Trillionen Jahre, beim Teetische ihr Urteil darüber mitteilen will.
ellauri146.html on line 104: TEUFEL. Einen Mörder lachen wir so lange aus, bis er selber mitlacht, daß er sich die Mühe nahm, einen Menschen umzubringen. Die härtste Strafe eines Verdammten aber besteht darin, daß er die Abendzeitung und den Freimütigen lesen muß und sie nicht anspucken darf.
ellauri146.html on line 106: RATTENGIFT. Gott im Himmel, Herr Teufel, ich merke, daß man in der Hölle nicht nur meine Gedichte, sondern die ganze deutsche Literatur kennt! Wie erklärt sich das?
ellauri146.html on line 112: Der Teufel, der ja das Recht hat, ungalant zu sein, übt eine scharfe, meist cynische Kritik an diesen Helden und Heldinnen der Feder. Als er bei der höchsten Sommertemperatur erfroren aufgefunden wird, ruft er die Gutachten von vier Naturforschern hervor und der eine derselben erklärt: »Betrachten Sie die enorme Häßlichkeit, welche uns aus jeder Miene dieses Gesichts entgegenkreischt und Sie sind ja gezwungen, mir einzuräumen, daß solch eine Fratze gar nicht existieren könnte, wenn es keine deutschen Schriftstellerinnen gäbe.«
ellauri146.html on line 114: Der Teufel selbst aber giebt drollige Auskunft über die Beschäftigung der großen Dichter in der Hölle. Shakespeare schreibt Erläuterungen zu Franz Horn, Dante hat den Ernst Schulze zum Fenster hinausgeschmissen, Schiller seufzt über den Freiherrn von Auffenberg. Der Schulmeister loci studiert die neue Litteratur an den Druckproben, in welche der Krämer des Ortes seine Heringe einwickelt. Da erhalte ich Gedichte von August Kuhn, Erzählungen von Krug von Nidda, Maultrommel- oder Lyratöne von Theodor Hell, Trauerspiele von einem gewissen Herrn von Houwald, lauter Damenschriftsteller, und gegen den Schluß hin ergänzt er die mit den faulen Heringen einlaufende Litteraturlieferung mit den Erzählungen von van der Velde und den sämtlichen Werken der ertrunkenen Luise Brachmann.
ellauri146.html on line 116: Am schlechtesten ergeht es Houwald, dessen lederne Camilla grausam verspottet wird. Am Schluß guckt nach der Art und Weise der Phantasuskomödien auch der Dichter Grabbe selbst in seine Dichtung hinein; er schimpft auf alle Schriftsteller und taugt selber nichts, hat verrenkte Beine, schielende Augen und ein fades Affengesicht; doch diese Karikatur ist nur ein Vexierbild.
ellauri146.html on line 118: Wie er sich selbst zu dieser seichten Belletristik stellt, darüber läßt er uns nicht im Unklaren. Herr Mollfels, eine der Hauptpersonen des Stückes giebt einem Schriftsteller Rattengift gute Lehren. »Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt und wenn es auch nur nasser Dreck wäre. Vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Charpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, eine dieser Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten mild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakespeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear [ganz berechtigt, vgl. Album 198] ein bombastischer Saustall genannt würde; ja manche Recensenten geben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach »der bezauberten Rose« emporzubilden, oder gebieten dem Shakespeare, fleißig in den Romanen der Helmine von Chezy und der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.«
ellauri146.html on line 120: Grabbe stellt sich natürlich an die Seite eines solchen neuerstandenen Homer und Shakespeare und an einer andern Stelle, wo er ein keimendes Genie verkündet, liest man wenigstens den stillen Herzenswunsch heraus, er selbst möchte dies Genie sein: »Judenjungen,« sagt der Baron, »deren Bildung im Schweinefleischessen besteht, spreizen sich auf den kritischen Richterstühlen und erheben nicht nur Armseligkeitskrämer zu den Sternen, sondern injurieren sogar ehrenwerte Männer in ihren Lobsprüchen; Reimschmiede, die so dumm sind, daß jedesmal, wenn ein Blatt von ihnen ins Publikum kommt, die Esel im Preise aufschlagen, heißen ausgezeichnete Dichter. Schauspieler, die so langweilig sind, daß natürlich alles vor Freude klatscht, wenn sie endlich einmal abgehen, heißen denkende Künstler; Vetteln, deren Stimme so scharf ist, daß man ein Stück Brot damit abschneiden könnte, tituliert man echt dramatisch Sängerinnen. – O stände doch endlich ein gewaltiger Genius auf, der, mit göttlicher Stärke von Haupt zu Fuß gepanzert, sich des deutschen Parnasses annähme und das Gesindel in die Sümpfe zurücktreibe, aus welchen es hervorgekrochen ist.«
ellauri146.html on line 124: Rudolf von Gottschall (1823–1909) oli saksalainen kirjailija, aikansa Saksan monipuolisimpia. Gottschall oli lyyrikko (Neue Gedichte), eepikko (Carlo Zeno, Maja), hän kirjoitti romaaneja (Im Banne des schwarzen Adlers) ja erityisesti näytelmiä: hänen merkittäviä murhenäytelmiään ovat Mazeppa, Der Nabob, Katharina Howard, König Karl XII, Herzog Bernhard von Weimar ja Amy Robsart. Hän kirjoitti myös komedioita, kuten Fix und Fox, Die Diplomaten, Der Spion von Rheinsberg. Mit einer Doktorarbeit über die römischen Strafen bei Ehebruch wurde er 1846 in Königsberg promoviert. De adulterii poenis iure romano constitutis. Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. Lisäksi hän oli kirjallisuushistorioitsija ja esteetikko. Kirjallisuudentutkijana hän julkaisi teoksen Poetik. Vittuako se selitti tossa suorasanaisesti mitä Grabbe kertoo ize paljon hauskemmin? Taitaa olla kuivuri. Saima Harmaja on suomentanut Gottschallin runon "Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa!", jonka on säveltänyt Kari Haapala.
ellauri146.html on line 137: Zu deiner Augen Licht! Sun valoisia silmiä!
ellauri146.html on line 146: Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet.
ellauri146.html on line 148: Gottschall was also a noted chess player. Obwohl er Funktionär des Schachsports und regelmäßiger Besucher der Augustea war, spielte er zeitlebens bei keinem einzigen Schachturnier. Viisasteli takapiruna kuin K. Koskenniemi.
ellauri146.html on line 150: RATTENGIFT. Der Teufel mag – (sich korrigierend, mit einer Verbeugung) Der Herr Teufel mögen mich holen, wenn mir nicht vor Staunen und Verwunderung der Atem stehenbleibt! Doch, reden Sie fort! Was machen die Dichter selber? Schiller, Shakspeare, Calderon, Dante, Ariost, Horaz, was tun, was treiben sie?
ellauri146.html on line 152: TEUFEL. Shakspeare schreibt Erläuterungen zu Franz Horn, Dante hat den Ernst Schulze zum Fenster hinausgeschmissen, Horaz hat die Maria Stuart geheiratet, Schiller seufzt über den Freiherrn von Auffenberg, Ariost hat sich einen neuen Regenschirm gekauft, Calderon liest Ihre Gedichte, läßt Sie herzlich grüßen und rät Ihnen in Gesellschaft der Liddy morgen die Waldhütte zu Lopsbrunn zu besuchen, weil dieses Häuschen in einer wahrhaft romantischen Gegend läge!
ellauri146.html on line 154: RATTENGIFT. Ich Glücklicher! ich Überglücklicher! ich will auf den Dachgiebel klettern! Calderon liest meine Gedichte! Calderon läßt mich grüßen! Ich esse vor Freuden ein Talglicht! Grüßen Sie den Herrn de la Barca doch tausendmal wieder, – ich wäre sein rasendster Verehrer, ich wollte mit der Liddy das Waldhäuschen besuchen, und wenn ich ihr die Beine abschlagen sollte, – ich –
ellauri146.html on line 156: TEUFEL. Genug! Ich habe nicht länger Zeit! – Wenn Sie meiner einstmals bedürfen sollten, so wissen Sie, daß ich in der Hölle wohne. Hier von dem Dorfe ist dieselbe etwas weit weg; wenn Sie aber extra schnell dahin gelangen wollen, so müssen Sie nach Berlin reisen und dort hinter die Königsmauer, oder nach Dresden und dort in die Fischer-, oder nach Leipzig und dort in die Preußer-Gasse, oder nach Paris und dort ins Palais Royal gehen; von allen diesen Orten ist der Tartarus nur fünf Minuten entlegen, und Sie werden noch dazu auf ausgezeichnet guten, vielfältig ausgebesserten Chausseen dahin reiten können. – Doch, es wird bald Abend! Schlafen Sie mittelmäßig! (Er will sich entfernen.)
ellauri146.html on line 166: MOLLFELS. Soll ich ihnen was vorschlagen? Dichten Sie künftig nichts als Trauerspiele! Wenn Sie denselben nur die gehörige Mittelmäßigkeit verleihen, so ist es unmöglich, daß Sie nicht den rauschendsten Applaus einernteten! Sie müssen insbesondere den Plan der Stücke hübsch winzig und flach gestalten, sonst möchte ihn nicht jeder kurzsichtige Schafskopf überblicken können, – Sie müssen dem Verstande und dem Forschungsgeiste der Leser nicht das geringste zumuten und wenn durch ein Unglück eine hervorstechende Szene mit unterlaufen sollte, sorgfältig hinterdrein bemerken, was sie abzwecke und in welcher Beziehung auf das Ganze sie zu nehmen sei, – Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt, und wenn es auch nur nasser Dreck wäre, – vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie entweder wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Scharpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, um diese Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten wild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakspeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear ein bombastischer Saustall genannt würde; ja, manche Rezensenten gäben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach der Bezauberten Rose emporzubilden, oder geböten dem Shakspeare, fleißig in den Romanen der Helmina von Chezy oder der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.
ellauri146.html on line 168: Liddy. Der Mann Mollfels könnte einem Mädchen mehr gefallen, als wie er selber denkt. Selkeestikin Mollfels on 1 Grabben alter egoista. Ruma kuin perse ruvella ja viinamäen miehiä.
ellauri146.html on line 218: Keskinkertainen Gottschall on keskinkertaisemman Aarne Kinnusen kanssa samoilla sovinnaisilla herrasväen linjoilla: Ueberhaupt bedarf das komische Lied eines geschmackvollen Haltes, in seiner ausgelassenen Stimmung einer sittlichen Hemmung, wenn es nicht in eine plebeje Zotenpoesie ausarten oder jenen dilettantischen Reimschmieden und Versmachern anheimfallen soll, welche in die Saiten greifen, wie des Silen's Maulesel in die Saiten Apoll's. Schmack schmack, sehr smackhaft.
ellauri146.html on line 220: ...Da lernte Grabbe Ludwig Robert kennen, den Bruder der schönen, von Heine gefeierten Schwester, einen der geistvollsten Epigonen der Romantik; aber auch Heinrich Heine selbst, der seine Tragödien Almansor und Ratcliff gerade damals erscheinen ließ und von dem einer der ironischen Freunde berichtet, mit welchem Selbstgefallen seine ungefällige Gestalt damals unter den Linden vor Dümmlers Buchladen »vorbei peripatetisierte,« mit Armensünderwänglein, über welche plötzliche Glut sich ergoß, sobald er sein Werk zum Fenster herausgucken sah. Heines Eigentümlichkeit als Mensch und Dichter hatte für Grabbe viel Sympathisches; er berührte eine verwandte Ader in ihm und blieb gewiß auf die Ausbildung eines, dem idealen Schwung nachspottenden Cynismus, der überall bei Grabbe hervortritt, nicht ohne Einfluß. Damals konnte Heine nicht ahnen, als er den Meister eines phantastischen Humors, den Serapionsbruder Amadeus Hoffmann, zu Grabe tragen sah, daß dasselbe schmerzliche Leiden, welches diese gnomenartige Persönlichkeit hinweggerafft hatte, auch ihn einst an ein langjähriges Krankenlager fesseln werde.
ellauri146.html on line 223:
Das Gedicht „Sie saßen und tranken am Teetisch“ stammt aus der Feder von Heinrich Heine.
ellauri146.html on line 241: „Die Liebe ist eine Passion!“ Rakkaus on intohimo!
ellauri146.html on line 248: von deiner Liebe erzählt. Kertonut miten sait sä multa.
ellauri146.html on line 292: Klopstocks Epos gestaltet In 20 Gesängen und nahezu 20.000 Versen die Passionsgeschichte Jesu und dessen Auferstehung nach dem Matthäusevangelium, Kap. 26–28 (bzw. dem Markusevangelium Kap. 14 und dem Lukasevangelium Kap. 22), beginnend mit seinem Gebiet auf dem Ölberg. Die Ereignisse des in wenigen Kapiteln auf Jesus konzentrierten Fabel-Kerns erweitert der Autor um Parallelhandlungen (Maria, Portia, Thomas u. a.) und um mit vielen Bildern wortreich ausgemalte transzendentale Szenen nach Motiven aus dem Alten und dem Neuen Testament sowie der Apokalypse.
ellauri146.html on line 294: Die Personen werden begleitet von Engeln, die einen komischen Krieg gegen die Dämonen des Höllenreichs austragen. Die ersten beiden Gesänge stellen die Lager in ihrer Polarität vor: Im ersten beschreibt der Autor Gabriels Reise durch das Weltall zu dem von Erzengeln gebildeten Hofstaat Jehovas.
ellauri146.html on line 296: Der zweite Gesang schildert Satans dunkle Gegenwelt mit ihren Dämonen. Sie kämpfen um die Seelen der Menschen, die oft wie von übernatürlichen Kräften geführte entindividualisierte Wiesel erscheinen. Die Verführung zum Bösen wird sowohl an Engels als auch Marx demonstriert: z. B. an dem in Sünde gefallenen, reuigen Abba-Band, der sich im Lauf der Handlung immer wieder dem leidenden Jesus und göttlichen Bezirk zu nähern sucht (v. a. 2., 5., 9. Gesang), oder an der Judas-Geschichte, wo Judas die hart verdienten 20 Kodons auf den Boden warf.
ellauri146.html on line 298: Der Autor setzt beim Auftritt bzw. der Erwähnung vieler Personen und bei Bezügen auf ihre Lebensgeschichten die Kenntnis des Alten und Neuen Testaments voraus. Bei den von ihm erdichteten surrealen Szenen beruft er sich auf Mitteilungen seiner Muse Sionitin, der Seherin Gottes. Oft wird das Geschehen aus beiden Quellen gespiegelt, indirekt beschrieben, so erlebt der Leser die Jungen Jesu anfangs mit den Augen ihrer Schutzengel, die mit dem Engelboten über sie sprechen, oder in der Beobachtung einer anderen Person, z. B. Petrus Verleugnung aus der Perspektive Portias (6. Gesang). Eingearbeitet in solche Gespräche sind Informationen beispielsweise über Jesus Lebensgeschichte und über die Charaktere der Retterjugend (3. Gesang), aber auch frei erfundene Marzipanfiguren. Wie in einem großen Mysterienspiel betreten immer wieder die Seelen alttestamentlicher LakrizFiguren, z. B. der Urväter und Urmütter, der Propheten, der Könige, aber auch der zum Zeitpunkt der Kreuzigung noch ungeborenen zukünftigen Christen die Szenerie.
ellauri146.html on line 325: Sechzehnter Gesang: Das Gericht über Satan und seine Dämonen der Unterwelt
ellauri146.html on line 331: Neunzehnter Gesang: Jesus letzte Erscheinung vor seiner Himmelfahrstuhl
ellauri146.html on line 548: Que douze grands taureaux ne tiraient qu’avec peine, Jota tusina härkää tuskin jaxaa veellä,
ellauri146.html on line 557: Couronnée, adorée et reine du repas, Kruunattuna aterian kohokohtana,
ellauri146.html on line 856: Politically Incorrect was founded in 2004, soon after the re-election of George W. Bush, by a German teacher named Stefan Herre "to do something against Anti-Americanism". Das Blog betont in seiner Selbstdarstellung eine „pro-israelische“ und „pro-amerikanische“ Ausrichtung. Im wiedervereinigten Deutschland zeigten sich in der Haltung gegenüber Flüchtlingen zum Teil zeitgeschichtlich bedingte Besonderheiten, die darauf zurückzuführen seien, dass die Westdeutschen sich über Jahrzehnte hätten daran gewöhnen können, zum Einwanderungsland zu werden, während die Ostdeutschen bis 1990 kaum in Kontakt mit Zuwanderern gekommen seien.
ellauri146.html on line 858: Gauck wirbt für einen verantwortungsvollen Kapitalismus (Rede vom 15. November 2012). Man dürfe nicht der Wirtschaft nur aus Angst die Freiheit nehmen. Bei Gauck überraschte allerdings der Kostenumfang. So erhielt Gauck neun Büros im ersten Stock des Bundestagsgebäudes mit insgesamt 197 Quadratmetern. Gaucks Bürobereich wurde für 52.000 Euro umgebaut. Die Möblierung von Gaucks persönlichem Büroraum kostete 35.000 Euro. In der Frankfurter Rundschau kritisierte Katja Thorwart, dass Gauck als ein Beispiel für seine Formulierung „schwer konservativ“ den ehemaligen Vorsitzenden der CDU/CSU-Bundestagsfraktion Alfred Dregger genannt habe, der den nationalsozialistischen Angriffskrieg gegen die Sowjetunion als nicht grundsätzlich falsch eingeordnet, sich für die Freilassung inhaftierter deutscher Kriegsverbrecher eingesetzt oder den Begriff der „Befreiung“ durch die Alliierten im Zweiten Weltkrieg als „einseitig“ markiert habe.
ellauri147.html on line 232: 1Emily visits him to try and positively spin the incident, but to no avail. As she leaves Pierre´s home, she runs into Mathieu who makes a pass at her. Mathieu takes Emily on a date. A boat cruise on the Seine, then shows her his penis from his apartment, but their sex is interrupted by a call from Pierre who is threatening to cancel his fashion show. Pierre is holed up in his atelier and won´t show his semi erection to anyone. Sylvie blames Emily for shaking Pierre´s confidence and fires her.
ellauri147.html on line 242: Filming for the second season began on May 3, 2021 and concluded on July 19, 2021. Filming locations for the second season include Paris, Saint-Tropez, and various other locations in France. Filming of the second season in Paris causes problems with the neighborhood - the crew being judged brutal, threatening and too intrusive. In the last episode, the fed-up Frenchies kick the arrogant Americans into the Seine. At last, things are getting a little more exciting at last!
ellauri147.html on line 479: Anfang der 1990er Jahre trafen Ylönen und Heinonen auf der Suutarila Highschool Pauli Rantasalmi und Janne Heiskanen. 1994 startete Ylönen mit Eero Heinonen (Bass) Pauli Rantasalmi (Gitarre), und Janne Heiskanen (Schlagzeug) das Projekt The Rasmus (damals nannten sie sich zuerst "Sputnik", dann "Anttila" und schließlich "Rasmus"). Ihre ersten Auftritte hatten sie 1994 in ihrer Schule. Ylönen ist der Frontmann und Komponist der Band. Wegen der Musik brach er die Schule ab. Mit 15 Jahren unterschrieb Ylönen dann den ersten Plattenvertrag für seine Band. Nach der Veröffentlichung von drei Alben verließ Janne Heiskanen 1998 die Band, und Aki Hakala wurde neuer Schlagzeuger bei The Rasmus. Im selben Jahr wechselten sie von Warner Music Finnland zu Playground Music Scandinavia.
ellauri147.html on line 483: Lauri Ylönen heiratete seine langjährige Lebensgefährtin und Mutter seines Sohnes Julius Kristian Ylönen, die ehemalige PMMP-Sängerin Paula Vesala am 8. November 2014 in Las Vegas. Dies gaben beide am 29. Dezember 2014 in einer Mitteilung bekannt. Am 5. Januar 2015 wurde die Ehe in Helsinki registriert. 2016 wurde die Ehe geschieden.
ellauri147.html on line 534: Nebukadnezars Vater Nabupolassar übernahm in seinem Akzessionsjahr (626 bis 625 v. Chr.) am 16. November (26. Araḫsamna) 626 v. Chr. den Thron. Im Jahr 625 v. Chr. folgte sein erstes Regierungsjahr. Er bezeichnete sich als Sohn eines Niemand.
ellauri147.html on line 536: Mindestens drei Söhne sind bekannt: Nabu-šum-lisir, Nabu-zer-ušabši und Nebukadnezar II., der bereits ab 620 v. Chr. als Heerführer für seinen alternden Vater eingesetzt wurde und nach dessen Tod den Thron übernahm.
ellauri147.html on line 564: - stimmt zu mit seinem eponymischen zeitdiagnostischem Beitrag. Der Martin ist ein Narzissismussachkenner. Geboren am 9.5.1948 in Völklingen/Saar, mit drei Geschwistern in einer protestantischen Pfarrersfamilie aufgewachsen. Nach Schule, Abitur und Germanistik/Anglistik-Studium ein Jahr Aufenthalt in den USA (1968). Seit 1969 in Frankfurt/Main lebend; Studium der Psychologie an der Johann Wolfgang Goethe-Universität, Frankfurt/Main, Diplom 1976. Politisch aktiv in der Studentenbewegung. Verheiratet seit 1986, zwei Söhne (geb. 1979, 1982).
ellauri147.html on line 569: Offensichtlich ein Versager. Ein offenbarer Verlierer. Lächelt durchaus nicht in dem verschommenen Bild auf seiner Heimseite. Sieht allesverloren aus. Ei näitä Martinin suolloxia jaxa jukertaa saxaxi. Pannaan käännöskoneeseen.
ellauri147.html on line 572:
ellauri147.html on line 575:
ellauri147.html on line 577:
I. Vorbemerkungen zu einer medialen Theorie des Narzissmus
ellauri147.html on line 582: Auch nicht die verfallstheoretischen Diagnosen, die daran den Verlust von Scham, die Auflösung des Überich oder gar das Verschwinden des Subjekts meinen ablesen zu können. Dem notorischen Verachtungsdiskurs mag ich mich schon deshalb nicht anschließen, weil er von Autoren geführt wird, die sich selbst gerne im Rampenlicht der Öffentlichkeit sehen und um Aufmerksamkeit ringen, also partizipieren am medialen Spiel um Bedeutung, das sie zugleich so angewidert diagnostizieren. In der öffentlichen Anerkennung, nicht im stillen Kämmerlein, erweist sich geradezu ihre Identität als Intellektuelle – auch sie wollen schließlich gesehen, gehört, beachtet und schließlich anerkannt werden. Dazu müssen sie einen Markt finden, der ihre Produkte abnimmt, und am medialen Wettbewerb teilnehmen, ob sie das wollen oder nicht.-->
ellauri147.html on line 586:
ellauri147.html on line 591:
ellauri147.html on line 597: Jedenfalls geht es offensichtlich nicht um Sexualität, wie uns der Titel dieser Web-Seite glauben lassen möchte, sondern um Identität. Das interaktive Medienspiel um das eigene Bild sagt uns etwas Anderes über den Narzissmus, als das, was wir gewohnt sind, wenn wir von der Selbstverliebtheit reden. Ich werde gesehen, also bin ich! Dieses narzisstische Muster der Identitätsfindung scheint sich heute universell etabliert zu haben. Die Spiegelfunktion des Narzissmus, einst eine Domäne von Kleinkindalter, Pubertät und Adoleszenz, ist in einer Welt penetranter Medialisierung derart sozialisiert, dass wir nicht mehr unterscheiden können:
ellauri147.html on line 598: Hat hier ein Infantilisierung der Gesellschaft stattgefunden, die im Gegenzug die Kindheit als abgegrenzte Phase zum Verschwinden bringt; oder sollen wir von einer kollektiven Regression unter der totalisierenden Herrschaft der Warenproduktion sprechen sollen, welche auch das Selbst noch zur Ware macht, die verkauft werden muss. Das Videor ergo sum ist gewissermaßen das geheime Mantra einer narzisstischen Phantasie, die in den Kapriolen der zeitgenössischen Lebenswelt immer wieder aufs Neue inszeniert wird.
ellauri147.html on line 621:
ellauri147.html on line 624:
ellauri147.html on line 632: In der Theoriegeschichte lassen sich bei grober Analyse drei Traditionslinien der Narzissmustheorie unterscheiden, die das metapsychologische Durcheinander dokumentieren. Bei der ersten geht es um die bereits seit den dreissiger Jahren schwelende Kontroverse über den ontogenetischen Ursprung des Seelenlebens: primärer Narzissmus oder Objektbeziehung ist hier die Streitfrage – die Beiträge von Michael Balint, Donald Winnicott, Heinz Kohut, Otto Kernberg bis hin zu Christopher Bollas oder Thomas Ogden lasssen sich im Rahmen dieses metapsychologischen Dauerstreits betrachten. Auf der zweiten Linie kann man die Versuche unterbringen, einen triebtheoretisch bestimmten Narzissmusbegriff festzuhalten – dazu zähle ich so unterschiedliche Arbeiten wie die von Hartmann und Pulver, Grunberger und Chasseguet-Smirgel oder im deutschen Sprachraum Zepf oder Lilli Gast.
ellauri147.html on line 633: Demgegenüber bilden eine dritte Traditionslinie all jene Ansätze, die den Narzissmus jenseits der Libido mit dem Selbstwertgefühl verbinden und als eine Art von seelischem Regulationsprinzip verstehen – diese Linie beginnt mit Paul Federn und setzt sich über die Konzepte von Joffe und Sandler, Herrmann Argelander bis zu Robert Stolorow fort. Inzwischen ist die ausgeuferte Literatur versandet.
ellauri147.html on line 637:
ellauri147.html on line 640:
ellauri147.html on line 643:
ellauri147.html on line 646:
ellauri147.html on line 650: Narsismin käsitteen ilmeinen ristiriita ja valikoivuuden puute juontaa juurensa Freudiin, kuten voidaan odottaa. Hänen "Narsismin käyttöönotto" on todellinen aarreaitta monipuolisimmista metapsykologisista muunnelmista, joihin lähes kaikki psykoanalyysivirrat ovat viitanneet teoreettisen historiansa, kohdesuhdeteorian sekä egopsykologian aikana, ohjaavat teoreetikkoja sekä itsepsykologit.
ellauri147.html on line 651:
ellauri147.html on line 654:
ellauri147.html on line 657:
ellauri147.html on line 660:
ellauri147.html on line 662: Eli siis ensinmainitussa narsisti on ameeba jonka tehtävä on niellä muita pieneliöitä vihamielisessä alkusopassa. Jälkimmäisessä se on onneton pikku sikiö joka ei tahdo päästää irtii äiskän napanuorasta. Valize siitä egollesi mieleinen.
ellauri147.html on line 666: Diese beiden Konzeptionen des primären Narzissmus als Varianten eines ontogenetischen Ausgangszustands werden von Freud – unausgesprochen und zum Teil miteinander verschachtelt – nebeneinander verwendet, ohne dass er sich mit ihrer Widersprüchlichkeit explizit auseinandersetzt. Die unaufgelöste Ambivalenz in dieser Frage zeigt sich etwa beim entwicklungspsychologischen Durcheinander im zeitlichen Verhältnis von Autismus, Narzissmus und Objektbeziehung – was war zuerst? Eigentlich handelt es sich um eine zirkuläre Konstruktion, bei der eines aus dem anderen hervorgeht. Und es setzt sich bei der Bestimmung der Entwicklungsformen des Narzissmus fort. Ich will das nur an widersprüchlichen Auffasssungen anreisse, die Freud zum „Erbe“ des primären Narzissmus in der seelischen Struktur entwickelt, das bekanntlich aus dem Selbstgefühl, dem sekundären Narzissmus, dem Ich-Ideal und einigen anderen Resten besteht:-->
ellauri147.html on line 669:
ellauri147.html on line 672:
ellauri147.html on line 675:
ellauri147.html on line 680:
ellauri147.html on line 684:
ellauri147.html on line 686:
Daraus ergibt sich meine These:
ellauri147.html on line 689:
ellauri147.html on line 692: Aber wir behaupten zugleich auch die Unabhängigkeit von der Welt und schützen uns vor der schmerzhaften Erfahrung von Abhängigkeit, der wir im Wunsch nach Anerkennung doch unbewusst Tribut zollen. Ich vermute, dass wir im Narzissmus etwas davon ausdrücken, was den paradoxen Kern von Identität ausmacht: nämlich einzigartig und unverwechselbar zu sein, sich also vom Anderen zu unterscheiden, und gerade in dieser Eigenschaft von den Anderen anerkannt zu werden. Im Narzissmus zeigt sich gewissermassen, ohne dass wir es wissen, etwas von der intersubjektiven Verfasstheit des Selbst, oder von Identität. Weil eine solche Erkenntnis uns kränken würde, wollen wir davon auch nichts wissen, genauso wie der Säugling von seiner Abhängigkeit nichts wissen kann. Nicht einmal in unserem Narzissmus sind wir jenes unabhängige Wesen, dass wir so gerne sein möchten.-->
ellauri147.html on line 697:
ellauri147.html on line 721: Auch die Entwicklung und Schulenbildung innerhalb der Psychoanalyse ist von einer zunehmenden Verschiebung des theoretischen und diagnostisch-therapeutischen Blicks auf die frühen Phasen seelischer Zustände begleitet. Die Objektbeziehungstheorie britischer Provenienz, wie sie von Melanie Klein und ihren SchülerInnen vertreten wird, hat die innerpsychische Strukturbildung – im wesentlichen die Bildung von Ich- und Über-Ichstrukturen – in ihrer lebensgeschichtlichen Datierung so weit zurückverlegt, dass bereits die klassischen ödipalen Zustandsbilder als Ausdruck „früher“ Störungen interpretiert werden können.
ellauri147.html on line 722: Michael Balint hat auf die basale Anfälligkeit des Säuglings für Mängel in seiner primären Umgebung hingewiesen und kann mit seiner Theorie der „Grundstörung“ als Pionier einer Theorie narzisstischer Störungen gelten.. Auch Winnicott lenkt mit seinem Konzept der „primären Mütterlichkeit“ auf die Bedeutung der frühesten Objektbeziehung für das Gelingen oder aber Scheitern der seelischen Entwicklung. Schliesslich hat vor allem die Narzissmustheorie Heinz Kohuts und ihre Weiterentwicklung zur Selbstpsychologie in den dazu beigetragen, in der therapeutischen Situation, aber auch in den diagnostischen Kategorien und in der metapsychologischen Betrachtung den Blick auf die „Existenz eines rudimentären Selbst in der frühesten Kindheit“(8) zu richten und damit den Focus von der ödipalen, vom Triebkonflikt bestimmten Ebene auf die Ebene der „frühen“ oder eben „narzisstischen“ Störung zu verschieben.-->
ellauri147.html on line 725:
ellauri147.html on line 729: Reiche sieht in der nostalgischen Verklärung „der intakten Neurose in einer intakten Familie in einer intakten Kultur“(11) einen mit Endzeitstimmungen verbundenen Ursprungsmythos des – historisch verschwindenden – autonomen Ichs, das ohne angemessene Internalisierung von Autorität und Wertorientierung nicht mehr konflikt- und sublimierungsfähig sei und sich in Gestalt früher narzisstischer Störungen ausdrücke – und er erkennt darin vor allem die Abhängigkeit der diagnostischen Zuordnung vom latenten Weltbild des Psychoanalytikers.
ellauri147.html on line 733:
ellauri147.html on line 749: 5. Beeinträchtigung der zwischenmenschlichen Beziehungen durch eine besondere Anspruchshaltung, einen Empathiemangel, die Ausbeutung des Partners, ein Schwanken zwischen Idealisierung und Entwertung
ellauri147.html on line 773: ... sind im revidierten DSM-III-R(13) auf neun Verhaltensweisen erweitert, von denen fünf bei gleichzeitigem Auftreten zur Diagnose einer narzisstischen Störung ausreichen sollen:
ellauri147.html on line 789: Salman Akhtar (1996)(15) weitet in einem Lehrbuch, das Kernberg herausgegeben hat und das zum Glück jetzt überarbeitet wird, diese DSM-Symptomlisten in seinem „Versuch einer Synthese“ zu einem Profil aus und unterscheidet sechs Bereiche, in denen sich die Merkmale der narzisstischen Persönlichkeit zeigen:
ellauri147.html on line 804: "Eettisten periaatteiden" joukossa on "ilmeinen innostus sosiaalipoliittisiin huolenaiheisiin" (näkyvä) ja "epäusko viranomaisia kohtaan" narsistisen persoonallisuuden ominaisuuksina, ja "kognitiivisessa tyylissä" narsismin luonnehtiminen on (näkyvä) "kielen suosiminen" ja "nopean tiedon saamisen suosiminen" sekä (salainen) "kielen ja puheen käyttö itsetunnon säätelemiseksi", joiden on tarkoitus luonnehtia narsismia. (ibid., s. 18f.)
ellauri147.html on line 806: Diesem Profil fügt er eine dynamische Dimension hinzu, auf der er sichtbare von verdeckten/larvierten Merkmalen unterscheidet. Die so beschriebenen Profilkategorien wirken aber am Ende so überladen, beliebig und disparat, dass es schwerfällt, damit eine präzise differentialdiagnostische Abgrenzung der narzisstischen Persönlichkeitsstörung mit Hilfe ihrer klinischen Merkmale zu leisten. So führt Akhtar etwa unter der Kategorie ‘Interpersonale Beziehungen/verdeckt’ das skurrile Merkmal ein: „Tendenz, Briefe nicht zu beantworten“ oder unter derselben Kategorie/sichtbar die schwer operationalisierbare : „Unfähigkeit, wirklich authentisch (Hervorhebung von mir, M.A.) an Gruppenaktivitäten teilzunehmen“.
ellauri147.html on line 810:
ellauri147.html on line 814: Eine psychoanalytische Prozessdiagnostik geht anders vor. In der therapeutischen Situation des Übertragungs-Gegenübertragungsgeschehen, können wir den Narzissmus und seine Störung erspüren. Die differentialdiagnostisch relevanten suggestiven Mitteilungen lauten:
ellauri147.html on line 819: Schau mich an, höre mir zu, beachte mich, bewundere mich! oder: halte mich, liebe mich, erkenne mich an! – sie kann auch heissen: weil Du mir den Blick verweigerst (oder die Aufmerksamkeit, die Bewunderung, die Anerkennung), ziehe ich mich von Dir zurück oder greife Dich an! Manchmal auch: ich fühle mich grossartig und eins mit der Welt – oder aber: mit einer Welt, die mich so behandelt (hat), will ich nichts zu tun haben! Im Übertragungsgeschehen, nicht nur bei der Behandlung narzisstischer Störungen, sondern gerade auch im therapeutischen Umgang mit Psychosen, die Freud wegen ihrer mangelnden Übertragungsfähigkeit als sog. “narzisstische Neurosen” von den “Übertragungsneurosen” abgegrenzt hatte – sind wir Adressaten solcher Botschaften, wie wir bei der Analyse unserer Gefühle der Gegenübertragung erkennen.
ellauri147.html on line 825: In langjähriger Arbeit mit schwer gestörten psychiatrischen Patienten habe ich die Erfahrung gemacht, dass der psychotische Rückzug häufig archaische Spuren eines Bedürfnisses nach Anerkennung trägt, das in einem elementaren Sinn unbeantwortet geblieben ist. Die so unterschiedlichen Symptome der narzisstischen Störung lassen sich m. E. als vielfältige Varianten eines Kampfes um dieses Gesehen-, Beachtet-, Anerkannt-werden entschlüsseln, der verdeckt und in mehr oder weniger gekonnten Inszenierungen geführt wird. Der Sozialphilosoph Axel Honneth (1994) hat den „Kampf um Anerkennung“ als Konstruktionsprinzip von Identität aus den Entwicklungstheorien von G.H.Mead (symbolischer Interaktionismus, „Me“ als generalisierter Anderer, Modell der Perspektivenübernahme) und Winnicott – herauspräpariert und sich als gemeinsamer Quelle auf Hegel berufen: bei Hegel gehört zum Selbst konstitutiv, dass es anerkannt ist.
ellauri147.html on line 826: Als Resultat gelungener Anerkennungsprozesse beschreibt Honneth ein reflexives Selbstverhältnis, das die Spuren seiner intersubjektive Herkunft trägt.(16) Diese in der Objektbeziehung sich spiegelnde „positive Selbstbeziehung“ sei „als eine Art von nach innen gerichtetes Vertrauen zu verstehen, das dem Individuum Sicherheit sowohl in seiner Bedürfnisartikulation als auch in der Anwendung seiner Fähigkeiten schenkt“(17). Es ist eine Umschreibung dessen, was wir heute gesunden Narzissmus nennen würden – oder eben das Grundgefühl einer sicheren intersubjektiv erworbenen Identität.
ellauri147.html on line 831: Bei Zweifeln an der Anerkennung oder ihrer Verweigerung entstehen Gefühle der Missachtung. In einem unbewusst inszenierten Kampf um Anerkennung werden dann Ansprüche ausgetragen, die in den differentialdiagnostischen Symptombeschreibungen der narzisstischen Störung als „Beachtung suchen“, „Aufmerksamkeit verlangen“ oder „Bewunderung fordern“, als „narzisstische Wut“ oder „narzisstischer Rückzug“ imponieren. Es sind intersubjektive Leitsymptome, in denen sich das bedrohte Selbst, seine Abhängigkeit verleugnend, fordernd an oder aggressiv gegen das Objekt richtet – oder sich von ihm völlig abwendet und in den begleitenden Phantasien (um nicht zu sagen: im Unbewussten) das Objekt umso stärker festhält. -->
ellauri147.html on line 837: Die Seele hat ihren Sitz im Körper – an dieser Vorstellung hat sich auch dadurch nichts geändert, dass wir sie seit dem Ende des 19. Jahrhunderts 'Psyche' nennen und die Störungen des Seelenlebens mit fremd klingenden Namen wie 'Neurasthenie', 'Neurose' oder 'Psychose'‘ belegen. Die reizbare Schwäche der Nerven galt bei der inzwischen schon vorletzten Jahrhundertwende als Leitsymptom einer epidemisch sich ausbreitenden Befindlichkeitsstörung, die es uns heute gestattet, von dieser Epoche als einem „Zeitalter der Nervosität“ zu sprechen. -->
ellauri147.html on line 842: Es spricht einiges dafür, dass wir für die Erforschung und Behandlung der vorherrschenden Identitätsstörungen im „Zeitalters des Narzissmus“ (Lasch 1995), das in der Endphase des letzten Jahrhunderts ausgerufen worden ist, ein intersubjektives Paradigma brauchen. Dazu nötigt uns schon der Zeitgeist. Die nach innen gerichtete Selbstvergewisserung des 'cogito, ergo sum', cartesianisches Vorbild der Introspektion, wird in einer medialen Welt durch den identitätsstiftenden Blick auf das Publikum abgelöst, der uns in den Talk-shows und den theatralen Inszenierungen von Politik vorgeführt wird: 'videor, ergo sum'. Big Brother ist ein Labor zur Herstellung postmoderner Identität. Die Sehnsucht nach der Spiegelung in der allgegenwärtigen Kamera zeigt uns etwas vom intersubjektiven Charakter der conditio humana. Wer wir sind, erfahren wir in den Rückmeldungen der Umwelt.
ellauri147.html on line 843: Der mediale Narzissmus überformt bloss diesen Grundzug unserer seelischen Existenz, der im primären Narzissmus seinen Ursprung hat. Der Säugling ist auf die Haltefunktion der Mutter angewiesen und auf das Lächeln in ihrem Blick. Der infantile Narzissmus sucht die Bewunderung der Umgebung. Die Selbstinszenierungen der Adoleszenz finden in einem intersubjektiven Spiegelraum statt. Der Narzissmus des Künstlers braucht den Beifall des Publikums.Und auch in der narzisstischen Störung sind Beachtung und Anerkennung oder eben Missachtung und fehlende Spiegelung die Basis, auf der sich die lärmenden oder stillen, immer aber verzweifelten Kämpfe um den Anderen im Selbst abspielen.-->
ellauri150.html on line 660: Die Geschlechtskrankheiten des Menschen und ihre Heilung. Mit besonderer Berücksichtigung der Syphilis, ihrer Entstehung und Folgen (vermutlich von einem anderen Autor)
ellauri151.html on line 132: Mä luulen ezen claim to Nobel fame vuonna 1947 oli toi antikommunismi ennen kaikkea. In 1946, when Pierre Herbert asked Gide which of his books he would choose if only one were to survive," Gide replied, ´I think it would be my Journal.´" Beginning at the age of eighteen or nineteen, Gide kept a journal all of his life and when these were first made available to the public, they ran to thirteen hundred pages. Pääasiassa homoilua ja sen puolustelua. Gide ei koskaan bylsinyt vaimoaan Madeleinea, mutta kävi kerran jonkun nuoren neidon pukilla, ja siitti siinä yhden tyttären. Toista varvia ei tullut, vaikka neito pyyteli.
ellauri151.html on line 288: Im Skeptizismus erfährt das Bewußtsein in Wahrheit sich als ein in sich selbst widersprechendes Bewußtsein; es geht aus dieser Erfahrung eine neue Gestalt hervor, welche die zwei Gedanken zusammenbringt, die der Skeptizismus auseinander hält. Die Gedankenlosigkeit des Skeptizismus über sich selbst muß verschwinden, weil es in der Tat ein Bewußtsein ist, welches diese beiden Weisen an ihm hat. Diese neue Gestalt ist hiedurch ein solches, welches für sich das gedoppelte Bewußtsein seiner als des sich befreienden, unwandelbaren und sichselbstgleichen, und seiner als des absolut sich verwirrenden und verkehrenden – und das Bewußtsein dieses seines Widerspruchs ist. – Im Stoizismus ist das Selbstbewußtsein die einfache Freiheit seiner selbst; im Skeptizismus realisiert sie sich, vernichtet die andere Seite des bestimmten Daseins, aber verdoppelt sich vielmehr, und ist sich nun ein Zweifaches. Hiedurch ist die Verdopplung, welche früher an zwei einzelne, an den Herrn und den Knecht, sich verteilte, in eines eingekehrt; die Verdopplung des Selbstbewußtseins in sich selbst, welche im Begriffe des Geistes wesentlich ist, ist hiemit vorhanden, aber noch nicht ihre Einheit, und das unglückliche Bewußtsein ist das Bewußtsein seiner als des gedoppelten nur widersprechenden Wesens.
ellauri151.html on line 290: Dieses unglückliche, in sich entzweite Bewußtsein muß also, weil dieser Widerspruch seines Wesens sich ein Bewußtsein ist, in dem einen Bewußtsein immer auch das andere haben, und so aus jedem unmittelbar, indem es zum Siege und zur Ruhe der Einheit gekommen zu sein meint, wieder daraus ausgetrieben werden. Seine wahre Rückkehr aber in sich selbst, oder seine Versöhnung mit sich wird den Begriff des lebendig gewordenen und in die Existenz getretenen Geistes darstellen, weil an ihm schon dies ist, daß es als ein ungeteiltes Bewußtsein ein gedoppeltes ist; es selbst ist das Schauen eines Selbstbewußtseins in ein anderes, und es selbst ist beide, und die Einheit beider ist ihm auch das Wesen, aber es für sich ist sich noch nicht dieses Wesen selbst, noch nicht die Einheit beider.
ellauri151.html on line 295: Die Bewegung, worin das unwesentliche Bewußtsein dies Einssein zu erreichen strebt, ist selbst die dreifache, nach dem dreifachen Verhältnisse, welche es zu seinem gestalteten jenseits haben wird; einmal als reines Bewußtsein; das andremal als einzelnes Wesen, welches sich als Begierde und Arbeit gegen die Wirklichkeit verhält; und zum dritten als Bewußtsein seines Für-sich-seins. – Wie diese drei Weisen seines Seins in jenem allgemeinen Verhältnisse vorhanden und bestimmt sind, ist nun zu sehen.
ellauri151.html on line 299: Obgleich aber das unglückliche Bewußtsein also diese Gegenwart nicht besitzt, so ist es zugleich über das reine Denken, insofern dieses das abstrakte von der Einzelnheit überhaupt wegsehende Denken des Stoizismus, und das nur unruhige Denken des Skeptizismus – in der Tat nur die Einzelnheit als der bewußtlose Widerspruch und dessen rastlose Bewegung – ist; es ist über diese beide hinaus, es bringt und hält das reine Denken und die Einzelnheit zusammen, ist aber noch nicht zu demjenigen Denken erhoben, für welches die Einzelnheit des Bewußtseins mit dem reinen Denken selbst ausgesöhnt ist. Es steht vielmehr in dieser Mitte, worin das abstrakte Denken die Einzelnheit des Bewußtseins als Einzelnheit berührt. Es selbst ist diese Berührung; es ist die Einheit des reinen Denkens und der Einzelnheit; es ist auch für es diese denkende Einzelnheit, oder das reine Denken, und das Unwandelbare wesentlich selbst als Einzelnheit. Aber es ist nicht für es, daß dieser sein Gegenstand, das Unwandelbare, welches ihm wesentlich die Gestalt der Einzelnheit hat, es selbst ist, es selbst, das Einzelnheit des Bewußtseins ist.
ellauri151.html on line 301: Andacht: Das gestaltlose Sausen des Glockengeläutes oder eine warme Nebelerfüllung, ein musikalisches Denken, indem es diese Erfahrung gemacht, daß das Grab seines wirklichen unwandelbaren Wesens keine Wirklichkeit hat.
ellauri151.html on line 393: Hamann on tutkinut kokeellisesti muun muassa kielen ja runouden kehitystä ja osoittanut, kuinka järki ja mielikuvitus vaikuttavat siinä erottamattomasti yhdistettyinä toisiinsa. Kirjassaan Kreuzzüge eines Philologen (1762) hän kehittelee ajatusta, että runous on "ihmissuvun äidinkieli", alkuperäisin ajatuksien ilmaisukeino. Hänen kirjojaan on muun muassa Sokratische Denkwürdigkeiten (1759). Hamannin kootut teokset on julkaissut Wolfram von Roth (1821–1843). Laajan, kuusiosaisen elämäkerran J. G. Hamanns Leben und Schriften (1857–1873) on hänestä kirjoittanut Hermanni Kiltamestari.
ellauri151.html on line 403: Goethe nannte mich einen der hellsten Köpfe meiner Zeit.
ellauri151.html on line 407: Der Ekel ist das Merkmal eines verdorbenen Magens oder verwöhnter Einbildungskraft.
ellauri151.html on line 413: Die selbstverschuldete Unmündigkeit ist ein ebenso schiefes Maul, als er dem ganzen schönen Geschlecht macht, und das meine 3 Töchter nicht auf sich sitzen lassen werden.
ellauri151.html on line 418: Reden ist übersetzen - aus einer Engelsprache in eine Menschensprache.
ellauri151.html on line 420: Der Glaube ist kein Werk der Vernunft und kann daher auch keinem Angrif derselben unterliegen; weil Glauben so wenig durch Gründe geschieht, als Schmecken und Sehen.
ellauri151.html on line 432: Ohne Sprache hätten wir keine Vernunft, ohne Vernunft keine Religion, und ohne diese drei wesentliche Bestandteile unserer Natur weder Geist noch Band der Gesellschaft.
ellauri151.html on line 646: Hamann sieht Gott wie einen Teil der Natur an & zugleich wie die
ellauri151.html on line 652: Yhteinen piirre mystiikkaan taipuvilla hämäräheikeillä on että pyhiä textejä ei tarvi ymmärtää samassa mielessä sanatarkkaan kuin jotain reseptiä tai käyttöohjetta, vaan riittää että tulee sellanen fiilis että "hei must tuntuu etmä tajuan", "I can relate to that", "groovy". Ikäänkuin resonoidaan textin taajuudella. Hamannin ja Ludin poinzi on että koko kieli olis sellasta. Tottahan se on aika useinkin, aika paljonhan viestinnästä menee läpi ilman että kukaan tarkastaa ymmärsikö kukaan siitä mitään, tai ainakaan ketkään 2 saman asian. Se on ihan kivaa ja okei kun ollaan pyllistelemässä jossakin ja pidetään kimppakivaa, hämäräkin kieli hoitaa tehtävänsä siellä. Silti epäilyttää pääseekö sillä tarkkudella ihan kuuhun asti. (Vai menikö sinne kukaan? Oliko se vaan salaliittoteoriaa? Onko keskitysleireillä oikeesti käytettyjä silmälaseja saippuaa ja nahkakukkaroita? Sanos se! Mitähän Hamann ja Wittgenstein olis tuumineet?)
ellauri151.html on line 697: Sitä mä en tajua mixnää jaxaa huutaa siitä ettei privaatti kieli ole mahdollista. Mitä väliä? Tää on samanlainen opinkappale kuin et ex nihilo nihil fit. Mixei muka? Onxniillä jokin salattu teologinen merkitys? Luultavasti, eine niistä muuten pitäisi niin paljon melua. Enkyllä tiedä mikä. Jotain skeptisismiä ja solipsismiä koskeva luultavasti, ettei me olla yxin täällä, vaan pörrätään pesän yhteispörinää. No ei siihen mitään argumenttia tarvita. Vaan pöljä voisi muuta ajatella. Eihän tältä somepöhinältä enää edes kuule omaa ääntänsä.
ellauri151.html on line 1017: Summa summarum, Pollen jutut näyttää soveltuvan paremmin kapitalistihenkiseen protestointiin. Jutkuluopio Paulin taiteilijanimikin on globaalista roomankieltä, merkiten pikkaraista. Patu on hintatietoinen, sen kirkon ansaintalogiikka on kunnossa. Jeesus antaa ite eistään kuten sen mamma Margit ja Magdalena, eikä ota hintaa; Patu takaa kyllä maistuvammat eineet mutta nostaa pientä provikaa.
ellauri152.html on line 54: Theokritos (m.kreik. Θεόκριτος, s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta. Hän oli kreikkalaisen karjapaimenrunouden perustaja ja myynti1edustaja. Joidenkin tietojen mukaan Theokritos oli Simikhoksen poika ja hänen oikea nimensä olisi ollut Moskhos. Toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi kuitenkin ollut Praksagoras ja äitinsä Filina. Theokritos kirjoitti 30 idyllirunoa. Niistä itse asiassa vain kahdeksan on cowboyidyllejä, vaikka Theokritos tunnetaan juuri paimenrunoudestaan. Muut runot käsittelevät muita aiheita. Yleinen aihe on poikarakkaus, ja muodoltaan runoissa on esimerkiksi dialogeja, eräänlaisia minieepoksia (epyllia) sekä ylistysrunoja hallizijoille (enkomia). Theokritokselle itselleen idylli tarkoitti pientä kuvaelmaa, epylli pientä eepoxia ja ekloge pientä otosta eli samplea. Theokritoksen runot on kirjoitettu doorilaisen murteen piirteitä sisältävällä taidekielellä. Koineeta jossa eet väännetään aax. Savveettee murrettee. Osaa runoista pidetään epäperäisinä. Paimenrunojen lisäksi Theokritoksen nimissä on säilynyt 24 epigrammia, joista 22 sisältyy Kreikkalaiseen antologiaan. Monia epigrammeista pidetään epäperäisinä. Merkittävin Theokritoksen seuraaja paimenrunoilijana on roomalainen Vergilius, joka teki paimenrunoudesta oman erillisen kirjallisuudenlajin ja lujitti Theokritoksen asemaa tämän runouden lajin piirimyyjänä.
ellauri152.html on line 56: Alexanterin valloitusten jälkeinen talousliberaali länsihegemonia sai aikaan suuria muutoxia asenteissa ja maailmankuvassa. Globalisaation mukana nationalismin tilalle tuli yxilö- eli izekeskeinen ajattelutapa. Kiinnostus kääntyi yhteisön hyvinvoinnista yxityisen ihmisen hyvinvointiin ja ympäristön pilaamiseen.
ellauri152.html on line 177: Tää on mahootointa, mahootointa. Pyydän sulta polvillani tippa silmässä, kaikki kyynelet jotka olen itkeskellyt tälle kamalalle textarille, älä jätä mua näin - Tiezä miten hirveetä on menettää sut näin iäxi toista kertaa, senjälkeen kun ollut suurenmoinen ilo vallata sut takaisin. Äh! Mun vikittelyt! Ettekö siis tunne mihin pisteeseen saakka mä teit rakastan! Kuule nyt. Suostu tapaamaan mut vielä kerran. Haluuzä olla huomenna, auringon laskiessa, oven edessä? Ai etkö? No seuraavana päivänä? Mä tuun vaik hakemaan sut. Älä sano ei. Viimeinen pano ehkä, mutta vielä tämä kerta, vielä tää!! Mä pyydän, mä huudan, vielä tää kerta, vielää tää, ja ota huomioon että sun vastauxesta riippuu mun loppuelämä.
ellauri152.html on line 455: Miten viheliäisiltä kristityt tuntuivat kuninkaineen, prinsseineen, sotilaineen ja sotineen verrattuna siihen mikä meitä odotti! Mutta tähän päästäk semme meidän tuli olla hurskaita juutalaisia, oli luettava Toraa, tehtävä hyviä tekoja, rukoiltava palavasti ja toteltava vanhempiamme. Kaikki olisi ollut hyvää ja hienoa ellen olisi ruvennut jo nuorena kysymään izeltäni "Onko tāmā totta?"
ellauri152.html on line 521: Billie Ellis sairasti koronaa kotona 2x rokotettuna. Meillä on viimeinen piikki vielä saamatta.
ellauri153.html on line 70: Tytti Yli-Viikari ja sen aliviikari syli-Koiranen ovat yhtä röyhkeitä törkimyxiä kuin Rooman viimeinen kuningas, etruskitaustainen Tarquinius röyhkeä. Niiden päät pitäis laittaa hedelmälaatikkoon tai leikata lyhyexi kuin unikot.
ellauri153.html on line 306: Tarquinin viimeinen yritys saada Rooman valtakunta takaisin tuli vuonna 498 tai 496 eKr., kun hän taivutteli vävynsä Octavius Mamiliuksen, Tusculumin diktaattorin, marssimaan Roomaan Latinalaisen armeijan johdossa. Rooman armeijaa johtivat diktaattori Albus Postumius Albus ja hänen hevosen mestarinsa Titus Aebutius Elva, kun taas iäkäs kuningas ja hänen viimeinen jäljellä oleva poikansa Titus Tarquinius taistelivat latinalaisten rinnalla roomalaisten maanpakolaisten kanssa. Jälleen kerran taistelu käytiin kovaa ja päätettiin täpärästi, ja molemmat osapuolet kärsivät suuria tappioita. Mamilius surmattiin, hevosen isäntä loukkaantui vakavasti, ja Titus Tarquinius hädin tuskin pakeni henkensä kanssa. Mutta lopulta latinot hylkäsivät kentän, ja Rooma säilytti itsenäisyytensä.
ellauri153.html on line 556: So we can do as Ludi Wittgenstein and start seeing the evil Bugs Bunny as the good Scrooge McDuck. James, hyi, epämiellyttävä farmarihousuinen optimistijolla, Will-to-Believe jenkki pragmaatikko luottokortteineen ja kehruujennyineen. Sellaistako tääkin lassipalloilija lopultakin peukuttaa? Niinpä tietysti. ellauri153.html on line 603: Tätä taustaa vasten voi olla helpompi ymmärtää, miksi Jonatan piti nuoresta Daavidista. Hän näki Daavidin hyvin, hyvin, hyvin suuren aukon. Daavid, toisin kuin Saulin sotilaat, ei ollut pelännyt edes Goljatin jättiläiskokoista asetta. Hän oli aivan oikein päätellyt, että pyllistellessään Jehovan housuissa häneen mahtuisi vaikka Goljat jäykkine aseineen. (1. Samuelin kirja 17:45–47.)
ellauri153.html on line 609: Jonatanille ja Daavidille oli yhteistä luja usko Jehovaan ja syvä rakkaus häntäpäähän. Noiden miesten välinen ystävyys osoittautui arvokkaaksi. Mitä me voimme oppia Jonatanin uskosta? Kaikkien Jumalan palvelijoiden on hyvä miettiä ystävyyssuhteiden nettoarvoa. Vaikka ystävämme olisivat eri-ikäisiä kuin me ja heillä olisi erilainen kapine kuin meillä, heillä voi olla meihin hyvin myönteinen vaikutus, jos heillä on aitoa panohalua. Jonatan ja Daavid vahvistivat ja polkaisivat toisiaan monta kertaa. He myös tulisivat tarvitsemaan tällaista apua, sillä heidän ystävyytensä joutuisi kovalle koetukselle.
ellauri155.html on line 272: einer-Fuellmich.jpg" />
ellauri155.html on line 274: Lontoossa järjestettiin 24.7.2021 valtava Worldwide Rally for Freedom -mielenosoitus, jossa kansainvälisesti tunnettu ja suurta lakimiesten ryhmää johtava saksalainen asianajaja Reiner Fuellmich piti puheensa videoyhteyden välityksellä. Rapsodia tekstitti puheen suomeksi.
ellauri155.html on line 444: Elimelech (hebräisch אֱלִימֶלֶךְ, „mein Gott ist König“) ist nach dem Buch Rut der Mann der Noomi und Vater zweier Söhne, Machlon und Kiljon. Er wandert wegen einer Hungersnot von Bethlehem in das Land Moab aus. Dort sterben er und seine beiden Söhne. Seine Frau Noomi kehrt nach Ende der Hungersnot mit ihrer einen Schwiegertochter Ruth wieder nach Betlehem zurück, während die andere, Orpa (Oprah Winfield), in Moab bleibt. (Rut 1,1-3 EU), (Rut 4,3 EU)
ellauri155.html on line 582: Toinen yhtä ilmeinen tiivistys on että ylevyys on sama asia kuin alhaisuus, kazottuna pesän huipulta vs. pohjalta. Samaa kilpailua alias omanvoitonpyyntiä mutta isommissa yxiköissä, esim. isänmaallisuus vs. ahneus. Vihainen ampiainen on ilkimys, uhrautuva mehiläinen sankari, sen voi Darwin totistaa.
ellauri155.html on line 661: Carl Schmitt (1888-1985), pahamaineinen nazilakimies, piti kiinni Marxin kannasta et politiikka on luokkataistelua. Schmitt wird heute wegen seines staatsrechtlichen Einsatzes für den Nationalsozialismus als Gegner der parlamentarischen Demokratie und des Liberalismus und als „Prototyp des gewissenlosen Wissenschaftlers, der jeder Regierung dient, wenn es der eigenen Karriere nutzt“, weithin abgelehnt. Allerdings wird er aufgrund seiner indirekten Wirkung auf das Staatsrecht und die Rechtswissenschaft der frühen Bundesrepublik mitunter auch als „Klassiker des politischen Denkens“ bezeichnet.
ellauri155.html on line 717: Kantille ei tää arkijärjen selvitys lähestulkoon kelvannut. Sen miälestä tämmönen "spontaanisuuden vapaus" on täysin riittämätön käsitys moraalisesta vapaudesta. Kant kuvaa kuuluisasti tätä moraalisen vapauden kertomusta "kurjaksi verukkeeksi" ja ehdottaa, että tällainen vapaus kuuluu kelloon, joka liikuttaa käsiään sisäisten syiden avulla. Jos tahtomme määräytyy edeltäneiden luonnollisten syiden perusteella, emme ole vastuullisempia toimistamme kuin mikään muu mekaaninen esine, jonka liikkeet ovat sisäisesti ehdollisia. Yksilöt, jotka nauttivat vain tällaisesta vapaudesta, ovat, epäyhtenäiset väitteet, vähän enemmän kuin "robotit" tai "nuket", jotka ovat kohtalon pelatessa. Tämä yleinen kritiikki, joka kohdistuu moraalisen vapauden ymmärtämiseen "spontaanisuuden" osalta, johtaa suoraan kahteen tärkeään kritiikkiin. No vittu Kant, me ollaan ropotteja, sinä myös. (Paizi olet rikki nyt. Mixi rikoit sen? Se on rikki nyt! UÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!)
ellauri155.html on line 739: On selvää, että Hume esittää kaksi asiaa. Ensinnäkin, jos Jumala on maailman luoja ja ennalta määrätty ja ennalta määrätty kaikki, mitä siinä tapahtuu, niin moraalisen pahan (ilmeinen) olemassaolo johtuu hänestä, ja sittenhän "meidän on vedettävä takaisin täydellisyyden ominaisuus", jonka annamme hänelle. Toiseksi, jos Jumala on moraalisen pahuuden perimmäinen tekijä, kukaan yksittäinen ihminen ei ole vastuussa tekemistään rikoksista. Toinen väite ei seuraa ensimmäisestä väitteestä. sanoo Hume, olkoonkin että jumala on ilmeisesti ilkimys, se ei tee omaisuusrikoxista vähemmän ilkeitä, koska meistä nyt yxinkertaisesti tuntuu pahalta.
ellauri155.html on line 745: Humen tutkielman ydintyö – todellakin hänen yleinen (epäuskoinen tai "ateistinen") filosofinen näkemyksensä – on se, että moraalinen ja sosiaalinen elämä eivät perustu eikä vaadi kristillisen metafysiikan dogmeja. Humen naturalistinen kehys moraalisen ja sosiaalisen elämän ymmärtämiseksi sulkee pois paitsi libertarianismin metafysiikan (esim. aineettomien aineiden "moraalisen" syy-yhteyden muodot) lisäksi myös kaikki muut teologisesti inspiroidun metafysiikan, joka yleensä liittyy siihen (eli Jumala, kuolematon sielu, tuleva valtio ja niin edelleen). Uskonnon metafysiikka, Hume ehdottaa, vain hämmentää ja peittää ymmärryksemme näistä asioista ja piilottaa niiden todellisen perustan ihmisluonnossa. Humen näkemykset vapaasta tahdon ja moraalisen vastuun aiheesta, kuten on esitetty kohdissa "Vapauden ja välttämättömyyden" ja muualla hänen kirjoituksissaan, ovat juuri se käännekohta, johon tämä perusteesi kääntyy.
ellauri158.html on line 135: Tää on kai totuusmääritelmä. Perinteinen hippomainen korrespondenssiteoria tyyppiä adaequatio rei.
ellauri158.html on line 404: Jumalan idea, josta seuraa aivan määrättömästi juttuja, voi olla vain 1-käsitteinen. (Monoteismi.)
ellauri159.html on line 49: Raamatussa toisena käskynä on kielto jumalankuvien valmistamiseen. Katolisessa ja luterilaisessa kymmenessä käskyssä tuo käsky on jätetty pois tai katsottu ensimmäiseen sisältyväksi lisähuomautukseksi, ja viimeinen käsky jaettu kahteen osaan. Muiden kirkkokuntien numeroinneissa ensimmäisiä käskyjä on eroteltu ja esitetty pidemmässä muodossa. Akun numeroinnissa neljäs käsky on ainoa, johon sisältyy lupaus: "että kauan eläisit ja menestyisit". Tämä liittyy siihen, että juutalaisuudessa ei uskottu kuoleman jälkeiseen elämään vaan palkintoa hyville ihmisille odotettiin tulevaksi maanpäällisessä elämässä.
ellauri159.html on line 1191:
INFJ - Opo: Kaunopuheinen visio
ellauri161.html on line 127: Nyölénin kristologia on aika lailla kunnossa, hän tosin sanoo Kristuksen olleen "kaikessa täsmälleen kuten me" (s. 87) ilman perinteistä lisäystä "kuitenkin ilman syntiä". Hei Anton, tämä ei ole vaan perinteinen lisäys, vaan puolet koko kakusta! Nyt on mennä lapsivesi sikiön mukana, kz. tietolaatikkoa. Eikai tässä nyt ruveta lankeemaan humanismin syntiin! Hyvin äkkiä tässä päädytään jopa kieltämään pyhän hengen osuus siitoxessa. Pyhä Henki, "kristinuskon jumalista oudoin" (s. 87) on Nyölénille jonkinlaista epämääräistä yhteishenkeä, vaikka hän myös käyttää oikeaoppista termiä "kolmas persoona" (s. 88). Kun Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat näin erilaisia, nousee kysymys siitä, jakavatko he mitään yhteistä jumalallista olemusta. Tämä on relevanttia siksi, että Nyölén uskoo Kristuksen jumaluuteen: mikä jumaluus Kristuksessa oikein tuli ihmiseksi? Kuka oli se Isä, joka on "rakastanut minua", kenelle tai mille Kristus sanoi "Abba", luonnonlaeilleko? Vaiko ruozalaiselle pop-yhtyeelle? Anjovisrasialleko? Ja minne amma jai? Siis ämmä jäi? Jeesuxen äiskä?
ellauri161.html on line 129:
Kuolemanjälkeinen elämä ja Jumalan valtakunta
ellauri161.html on line 179: Psykoanalyyttisestä aivojumpasta voimmekin hypätä takaisin ensimmäiseen kysymyksistä, siihen kaikkein kiistellyimpään: mikä on mies, mikä nainen? Nyölen haluaa aloittaa viittaamalla Valerie Solanasin, tunnetun sekopään, teoriaan, jonka mukaan mies on viallinen, geenitasolla abortoitu nainen! Siinäpä uskottava "fakta". No, oletettavasti siis miehen elämäntehtävä on murtaa tämä biologinen vankila. Nyölénin ratkaisu ongelmaan on dandyismi, 1800-luvun Oscar Wilde-tyylinen hienostelu. Dandyismi on "miehen pelastussuunitelma", jossa tarkoitus on tehdä kaikkensa, jottei olisi mies! Mutta hän ei oikeasti edes usko geeneihin, ei edes atomeihin! Hän päätyy siis hylkäämään koko sukupuolieron, koska se on vain suuri valhe. Hän ihmettelee, miten kukaan suostuu uskomaan, että on välttämättömyys olla mies tai nainen! Sukupuoliero on siis uskonto! USKONTO! Pakko myöntää, että Antin logiikka katosi tässä kohdin. Andy koittaa näyttääkin dandyltä tyhmine golfinpelaajan lippalakkeineen. Mutta se on selvästikin snobi, Vantaan Mikkolasta Maunulan rivitaloon oravana kivunnut nousukas.
ellauri161.html on line 218: Nicon mukaan hän sai Alain Delonin kanssa yhteisen pojan, näyttelijä ja valokuvaaja Christian Aaron ”Ari” Boulognen (s. 1962), jota Delon ei ole koskaan tunnustanut omakseen. Arin isäksi sen sijaan tunnustautuu ranskalainen virkamies Jean-Marc Billancourt. Billancourtin mukaan hän on lähes täydellinen Delonin kaksoisolento, mikä oli kätevää naisten parissa: näin hän päätyi tapamaan myös Nicon. Nico luuli Billancourtia Deloniksi, ja parilla oli suhde. Billancourt paljasti todellisen identiteettinsä Nicolle, kun tämä kertoi että odottaa parin lasta – mutta Nico ei halunnut uskoa Billancourtia, kun mies sanoi ettei olekaan Delon. Eräänä päivänä Nico vain häipyi jättämättä osoitettaan, eikä se Billancourtia sinänsä haitannut, sillä mies oli jo perheellinen. Myöhemmin Billancourt näki Arin kutsuilla, ja silloin jotain loksahti kohdilleen. Viimeinenkin epäilyksen häivä isyydestä poistui, kun mies näki lehdestä kuka Arin äiti on. Billancourt kuitenkin sanoo, ettei häntä ole uskottu, kun hän sanoo olevansa Nicon pojan isä. "Mitä Teihin tulee, herra Delon, minulla on voimakas tunne siitä, että Te ainakaan ette epäile kertomaani hetkeäkään."
ellauri161.html on line 277: Kristofobia on erityisen yleinen psyykkinen ongelma niin kutsutun sivistyneistön parissa. Sen edustajat saattavat pelätä ristiinnaulizemista – kristinuskon lihallista ydinluuta, Nyölén arvelee.
ellauri161.html on line 340: – Ei se ollut mitään tunnekuohua. Siihen tiivistyi joitakin mietiskelyjä. Se oli voimakas kokemus, mutta se ei muuttanut käyttäytymistäni tai luonnettani. Valitettavasti, pistää väliin Nyölénskä. Tunnustuskirjassa Nyölen kuitenkin toteaa lapsen syntymän ”muuttaneen hänet kokonaan”. Se oli viimeinen naula gnostikonkoukkuun.
ellauri161.html on line 352: Lupasin päättää Antti Nyölénin Tunnustuskirja-kritiikkisarjani positiiviseen sävyyn, joten tässä se nyt tulee, viides ja viimeinen osa ja Nyölén katolisena apologeettana. Aloitan palaamalla kysymykseen Jumala-uskosta. Nyölén kirjoittaa tavallaan aivan oikeaoppisesti Vatikaanin I konsiilin mukaan, että Jumalan olemassaolo ei varsinaisesti ole uskonasia. Se on jotain, jonka ihan perusjärki saavuttaa ilman mitään yliluonnollisia ilmoituksia. Nyölén muotoilee asian näin:
ellauri161.html on line 452: Koska hyve on tässä maailmassa poikkeus - sitä ei kannattane kiistää - sille ei yksinkertaisesti ollut tilaa naturalistisissa piirustuksissa. Koska meillä ei ollut sellaisia kristillisiä käsitteitä kuin lankeemus ja kiusaus, shynti ja ahdishtush, emme oivaltaneet millaisten ponnistusten ja tuskien tulosta hyve aina on; emme ymmärtäneet mitään siitä sielullisesta sankaruudesta, jota elämän karikoiden välttäminen vaatii. Niinpä mieleemme ei juolahtanut kuvata tuota taistelua kaikkine voittoineen ja tappioineen, yllätyshyökkäyksineen ja harhautusliikkeineen, tai niitä erinomaisia liittolaisia, jotka tosin usein varustautuvat kamppailuun jossakin luostareiden perukoilla, hyvin kaukana niistä, joita Paholainen pahimmin kiusaa. Yhdistimme hyveet tylsimyksiin tai hurahtaneisiin ihmisiin, joiden kuvaaminen taiteessa ei tuottaisi sykähdyttävää vaikutusta.
ellauri161.html on line 823: Ernest Hello (1828-1885) oli fin de sièclen aikainen mysteerikirjailija, ei siis salapoliisijuttujen vaan katolisten horinoiden. Sen vaimo oli toinen samanmoinen, niillä oli yhteinen tornikammari jonka parvekkeen katolta oli hyvät vastaanotto-olosuhteet jos omasi tarvittavan antennin (sen joka puuttui Kari Enkvistiltä).
ellauri161.html on line 851:
ellauri161.html on line 879: Sivu 323 - Pindare même, j'ai cru que je ne pouvais mieux justifier ce grand poète qu'en tâchant de faire une ode en français à sa manière, c'est-à-dire pleine de mouvements et de transports, où l'esprit parût plutôt entraîné du démon de la poésie que guidé par la raison.
ellauri161.html on line 894: Né dans une famille savoyarde originaire du comté de Nice, Xavier de Maistre est le douzième enfant parmi quinze, dont cinq garçons et cinq filles ont survécu. Tässähän kalpenee jopa Kumpulankin kenno! Son père, François-Xavier Maistre, est président du Sénat de Savoie. Sa mère, Marie-Christine de Motz, meurt alors qu'il vient d'avoir dix ans. Son frère aîné, Joseph de Maistre, homme politique et écrivain, va assumer pleinement son rôle de parrain; ses autres frères et sœurs contribuent également à son éducation.
ellauri161.html on line 912: Avec quelques frères de Chambéry, il fonde en 1778, la loge réformée écossaise de « La Sincérité », qui dépend du directoire écossais dont l'âme est Jean-Baptiste Willermoz (1730-1824), disciple de Joachim Martinès de Pasqually. Il est reçu chevalier bienfaisant de la Cité Sainte sous le nom de eques Josephus a Floribus (ce surnom fait allusion aux fleurs de souci de ses armoiries). On retrouve dans son œuvre les enseignements de la maçonnerie : providentialisme, prophétisme, réversibilité des peines, etc. ; hautement investi dans la vie de cette société initiatique, à la veille du Convent de Wilhelmsbad (1782), il fait d'ailleurs parvenir à Jean-Baptiste Willermoz son célèbre Mémoire au duc de Brunswick. Il entretient par ailleurs une amitié avec Louis-Claude de Saint-Martin, pour lequel il avait une vive admiration, se faisant fort, disait-il, « de défendre en tous points l'orthodoxie », d'où son attrait pour le martinisme.
ellauri161.html on line 978: Kekäs sit oli tää Bloy? Nietzschewiixinen turvelo. Léon Bloy, né le 11 juillet 1846 à Périgueux et mort le 3 novembre 1917 à Bourg-la-Reine, est un romancier et essayiste français. Connu pour son roman Le Désespéré, largement inspiré de sa relation avec Anne-Marie Roulé, il est aussi un polémiste célèbre.
ellauri162.html on line 54: Avaruustähti emeritus Esko Valtaoja on nykyään kiireinen eläkeläinen, joka ehtii lukea enää iltaisin ennen maatapanoa. Valtaojan kirjat ovat valtaosin vessassa, sillä ”eihän siellä muuten viihdy”. Valtaoja kokee tyydytystä vedettyään käteen hyvin tehdyn kirjaesineen.
ellauri162.html on line 68: Lukeminen on yliarvostettua. Lukea voi tarvittaessa netistä tai mieluummin kuunnella äänikirjoja tai kazoa videoita. Kirja taas on kolmiulotteinen käyttöesine, kuten käsityölehti tai silikoniystävä.
ellauri162.html on line 280: Si c'était à refaire, je les mettrais en garde contre l'extrême légèreté avec laquelle ils se jettent à la tête d'un mauvais Français comme moi et pendant que j'y serais, une bonne fois, pour n'avoir plus à y revenir, pour ne plus me trouver dans le cas d'avoir à refuser d'aussi désirables faveurs, ce qui me cause nécessairement une grande peine, je les prierais qu'il voulussent bien, leur Légion d'honneur, se la carrer dans le train, comme aussi leurs plaisirs élyséens
ellauri162.html on line 426: II. Toka kvartetti - Viimeisistä hetkistä nauttiminen. Käyttämällä viimeisiä lämpöjään, Sydämemme ovat kaksi suurta soihtua. Kuka heijastaa heidän kaksoisvalojaan Mielestämme nämä kaksoispeilit. Jakeessa 5 annetaan profuusion tunne "tahdon mukaan" (ilman maltillisuutta), mutta adjektiivi "viimeinen", joka on asetettu antepositioon, osoittaa, että täällä käytetään elämänsä viimeisiä voimia ennen kuolemaa. On välttämätöntä nauttia viimeisistä hetkistä, joten runoilija yhdistää kuoleman ilon ja aistillisuuden käsitteeseen ("lämpö"). Leksikaalinen lämpökenttä ("lämpö", "soihdut") vastustaa kuolemaan perinteisesti liittyvää kylmyyttä. Jakeessa 6 "valtavat soihdut" osoittavat jälleen kerran positiivisen kuvan kuolemasta ("soihtujen herättämänä"), koska ne liittyvät adjektiiviin "laaja".
ellauri162.html on line 621: Olin täysin kiinni eräässä hankkeessa Kiinassa, enkä ehtinyt edes ajatella naisia. Siksi päätin tämän fiaskon jälkeen tavata tämän ystävättären uudelleen ja todistaa - hänelle ja itseni - että kaikki on kunnossa. Valitettavasti sekin päättyi kuten aikaisemmin, ja halusin hakata kyrvänpäätäni seinään ... En kestänyt hänen katsettaan, kun kohtasimme firmassa käytävällä. Ehkä se on minun vainoharhaisuuttani, mutta olin varma, että myös muut tytöt yrityksessä alkoivat katsoa minua säälien ... lopetin työnteon firmassaan, mutta en voinut löytää uutta. Elin säästöilläni. Ja ostin erilaisia erektioapukeinoja yrittäessäni ratkaista ongelmani. Sanoin itselleni, että ehkä on hyvä aika laukaista paukkupanoxia ja sitten palata uusin voimin niin työ- kuin sänkyelämään. Kokeilin muutamia potenssipillereitä, mutta yhtä hyvin olisin voinut myös huuhdella ne vessanpöntöstä saman tien - vaikutus olisi ollut sama, eli ei mitään. Tiettyjen pillereiden jälkeen en voinut ajaa autoa (silmissäni tuntui kuin olisin ollut kuumeinen). Olin murtunut ja menetin täysin seksihaluni. Naisten kanssa tekemisiin joutuessani tulin uskomattoman hermostuneeksi. Rahanikin loppuivat, ja siksi päädyin ottamaan huonon työn, jota en muuten olisi edes harkinnut. Ja kaikki tämä pikkuveljen syytä!
ellauri162.html on line 687: Selon le R.P. Charles Louis Richard, « On compte jusqu´à treize conciles généraux, dix-huit papes, cent cinquante conciles provinciaux, et plus de trois cents synodes, tant de France que des autres royaumes, qui ont ordonné aux clercs de porter l´habit long ». Le concile de Trente en 1542 réaffirme simplement l´obligation, sous peine de sanction, pour tout clerc, de porter un habit qui soit digne et distinct de celui des laïcs.
ellauri162.html on line 737: Der aus einem protestantischen Pfarrhaus in Meuselwitz stammende Friedrich Karl Forberg war Schüler Ernst Platners in Leipzig, später Karl Leonhard Reinholds in Jena. Von April bis September 1791 reiste er mit Franz Paul von Herbert nach Klagenfurt und schickte einige Briefe an Reinhold, von den jungen Damen in Klagenfurt, die sich Cuntausgaben wie Gebetbücher schwarz einbinden ließen, um sie während der Sonntagsmesse zu lesen, und von den Priesterseminaristen, die an diesen Vorgängen teilnahmen.
ellauri162.html on line 739: 1798 löste der Saalfelder Konrektor den Atheismusstreit aus, als er in Friedrich Immanuel Niethammers und Fichtes „Philosophischem Journal“ den Aufsatz „Entwickelung des Begriffs der Religion“ publizierte, den Fichte mit einem Nachwort verteidigte. Für Forberg ist Religion ein praktischer Glaube als Voraussetzung des moralischen Handelns. Dieser Glaube besteht lediglich in dem Wunsch, dass das Gute in der Welt die Oberhand erhalten möge. Die Existenz Gottes ist für Forberg, nach der Kritik Immanuel Kants an den Gottesbeweisen, weder durch Offenbarung noch durch theoretische Spekulation begründbar und daher nur im Sinne einer Vaihingerschen Als-Ob-Existenz im Dienst der Moralphilosophie anzunehmen. Theologie wird mit Religionsphilosophie gleichgesetzt.
ellauri162.html on line 741: 1820 wurde er auch Aufseher der herzoglichen Kupferstichsammlung und des Münzkabinetts, die er jeweils neu katalogisierte. (Herttua: tulisitko kazelemaan ezauxiani Karlchen?) 1824 edierte er den Hermaphroditus des Antonio Beccadelli (Panormita), ein Werk der erotischen Literatur der Renaissance, und fügte zum Verständnis eine Schrift „De Figuris Veneris“ an. Dieses in Latein verfasste Handbuch der klassischen Erotologie versammelt und klassifiziert antike, aber auch frühneuzeitliche Stellungen, die in ihrer Gesamtheit die Vielfalt sexuellen Verhaltens realistisch beschreiben. Als solches ist es ein Standardwerk der Sexualwissenschaft.
ellauri162.html on line 743: 1827 wechselte Forberg nach Hildburghausen und wurde außerordentlicher Beisitzer der Fotzenpolizeiabteilung der herzoglichen Landesregierung. 1829 wurde er mit voller Besoldung in den Ruhestand versetzt. 1840 erschien sein „Lebenslauf eines Verschwollenen“. 1848 starb Forberg nach sechswöchiger Krankheit im Alter von 77 Jahren als Herzoglich Sachsen-Meiningischer Geheimer Kanzleirat in Hildburghausen.
ellauri163.html on line 69: Iiskon mielestä ihan paras kirja oli 5. Moos. eli pentateukin vika osa, deuteronomia. Viides Mooseksen kirja (Deuteronomium, m.kreik. Δευτερονόμιον, Deuteronomion, ”toinen laki”; hepr. דְבָרִים, Devarim, ”Sanat/Asiat”) on viimeinen viidestä Mooseksen kirjasta (pentateukki), eli juutalaisten raamatun Tanakhin lakiosan Tooran viimeinen kirja. Se on myös kristittyjen Raamatun Vanhan testamentin viides kirja. Suurimman osan sitä muodostaa Mooseksen pitämäksi esitetty pitkä puhe. Lain toiston lisäksi se toimii lain selityksenä.
ellauri163.html on line 99: Jumalan viimeinen viesti apinalajille:
ellauri163.html on line 421: Und der HERR sprach zu ihm: Dies ist das Land, das ich Abraham, Isaak und Jakob geschworen habe, und gesagt: Ich will es deinem Samen geben. Du hast es mit deinen Augen gesehen, aber du sollst nicht hinübergehen.
ellauri163.html on line 512: 7 Und Mose war hundertundzwanzig Jahre alt, da er starb. Seine Augen waren nicht dunkel worden, und seine Kraft war nicht verfallen.
ellauri163.html on line 518: 8 Und die Kinder Israel beweineten Mose im Gefilde der Moabiter dreißig Tage. Und wurden vollendet die Tage des Weinens und Klagens über Mose.
ellauri163.html on line 575: Huomaa, että halu parhaaseen, vaikka se olisikin heikko, riittää meille, koska uskomme, että käyttämällä asianmukaisia viljelytapoja sitä voidaan kehittää, vahvistaa ja vahvistaa, muuttaa sen vankaksi ja kestäväksi resoluutioksi. "Mutta tämä epätoivo, vaikka olisitkin heikko, oletkin sitä mieltä, tarvitset sitä! jos se ei ole olemassa, et voi tehdä mitään!" — Myönnämme sen täysin: uskomme ensinnäkin, että fiatin vapauden kannattajat antavat meille, ettei ole mitään keinoa luottaa parannuspäätökseen, joka ei perustu haluun parantaa! Pitkän haileinen työn suorittaminen vastahakoisesti, ei rakastaminen sitä, mitä pyritään saavuttamaan, on poistaa kaikki mahdollisuudet menestyä.
ellauri163.html on line 622: No. 36 ateistilistalla, Philip Pullman (1946) syntyi Norwichissa, Isossa-Britanniassa ja suoritti kolmannen luokan englannin tutkinnon Oxfordin yliopistossa. Hän työskenteli keskiasteen opettajana kirjoittaessaan lastenkirjoja – jo yli 30-vuotiaana – jotka tekisivät hänen maineestaan tunnetun. Hän saavutti kuitenkin todelliset julkkikset vasta julkaisemalla myydyimmän trilogiansa Hänen tummat kankaansa vuosina 1994–2001. Trilogia perustuu löyhästi Miltonin kadonneeseen Paratiisiin – paitsi että saatanahahmo on sankari, kun taas Jumala on roisto (no niinhän se vähän oli Miltonillakin). Ateistit ovat ylistäneet sitä vastalääkkeenä C.S. Lewisin Narnia-sarjalle, jonka Pullman on tuominnut uskonnolliseksi propagandaksi. Hän on suorapuheinen ateistien puolesta Isossa-Britanniassa. Hetkinen, kekä saatanahahmo? Sankarihan on Lyra, josta tulee Eeva kakkoineen? Sekö on se saatana? Ja paha jumalakin on vaan tollanen vanha statisti, niikö Paavi Wojtylä, jota pidettiin paavimobiilissa pystyssä kepillä.
ellauri163.html on line 825: Rayns väittää, että tytön kuolema oli parempi kuin elämä ja että Mouchette oli täyttänyt elämänsä sukupuolen ja kuoleman kanssa elämänsä viimeisenä päivänä, ja kanin kuolema oli viimeinen oljenkorsi; Mutta tästä ei ole todisteita, ja Rayns itse epäilee Mouchetten reaktiota, koska hän on maaseutuelämän tyttö, jossa metsästys ja panokin on eläimille normaalia toimintaa. Ja vaikka Bresson saattoikin tarkoittaa sitä ja mitä hahmo on saattanut ajatella, kriitikon on mentävä pidemmälle kuin taiteilijan esittämät selitykset, erityisesti asioissa, jotka niin selvästi osoittavat taiteellisen epäonnistumisen ja jotka näyttävät hyväksyvän totossa tämän epäonnistumisen, vain siksi, että taiteilija on "hengellinen", eikä sen takia tarvi saada taiteensa toimimaan turveloiden kazojien kanssa yhdessä.
ellauri163.html on line 907: Jumala on siis Durkheimin mielestä vertauskuva yhteiskunnalliselle todellisuudelle, tekijälle joka on ollut olemassa kauan ennen yksilöä ja joka säilyy kauan hänen jälkeensä. Laki ennen meitä syntynyt jälkehemme jää. Yhteiskunnan luonnollinen paine muuttuu käsitykseksi jumalan yliluonnollisesta läsnäolosta, koska ihmisen mielellä on yleinen taipumus luoda mielteitä ja vertauskuvia. Jumala on tämän käsityksen mukaan homo sapiens -eläimen luomus, jonka tarkoituksena on säilyttää tämän eusosiaalisen eläimen yhteiskuntien olemassaolo.
ellauri163.html on line 987: Filosofia, joka ei ota ihmistä syliinsä, on yleinen ilmiö, koska viisaus ja sen rakastaminen ei ole ihmisestä siis minusta huolehtimista, vaan haastaa korkeampaan yleistykseen, samanlaista kuin Kreikan uskonto. Se on uskonnossa tapahtuvan yleistämisen koskettelua hengen asein niin, että osasta jumalauskoon liittyvistä maagisista elementeistä (kuten Zeuksen vihanpurkaukset? Mixi ne just on maagisia? Kuuluuko niissä Callen tohvelien läpinä sen tullessa lastenuoneeseen pää punasena huutamaan?) voitaisiin vapautua ajattelemalla asiaa ihmisen järjellä, joka nähdään tämänpuoleisena kuin katupoika. No tollanen henk.koht. jumalasuhde on oikeastaan aika herännäistä. Monet helpottuvat siitäkin ettei kiivas jumala kyylää niiden joka siirtoa, vaan nää syvälliset asiat hoidetaan ikäänkuin virkatyönä. Sekin jo lohduttaa ettei kenelläkään ole yhtään paremmin. ellauri164.html on line 80: J’ai avalé une fameuse gorgée de poison. — Trois fois béni soit le conseil qui m’est arrivé ! — Les entrailles me brûlent. La violence du venin tord mes membres, me rend difforme, me terrasse. Je meurs de soif, j’étouffe, je ne puis crier. C’est l’enfer, l’éternelle peine ! Voyez comme le feu se relève ! Je brûle comme il faut. Va, démon !
ellauri164.html on line 204: Time’s noblest offspring is the last. Ajan jaloin jälkeläinen on viimeinen.
ellauri164.html on line 341: J'ai mis un fagot a l'âtre - olen työntänyt fagotin ahteriin. Alaikäinen aatelistypy Chantal ei juoppolallia enää kiinnosta, typyn takatukka serkku bemareineen on sexikkäämpi.
ellauri164.html on line 343: Takatukkaisen muukalaislegioonalaisen mielestä viimeinen kunnon chevaljeeri oli Jeanne d'Arc. Uskonto, isänmaa ja soldaatit! Alas jutkupankkiirit! Maalaispappitaskukirjasta löytyy kosolti ranskispatriotismia sekä aatelin ja sotilaiden hehkutusta. Muka Roland ja pojat oli synnynnäisiä chevaljeereja. Mitäs sitten kaxoisnelistivät karkuun sakemanneja viimeisissä sodissa? Viimeinen kaxilahkeinen oli takatukan mielestä Jeanne d'Arc. Bernadotten vaimohan oli Jeannen huonetta ja sukua, vaikka Jeanneen verrattuna huonokuntoinen.
ellauri164.html on line 437: "In this classic Catholic novel, Bernanos movingly recounts the life of a young French country priest who grows to understand his provincial parish while learning spiritual humility himself." Pro primo, ei se näytä koko aikana ymmärtävän tai edes välittävän kenestäkään juuri midiä. Pro secundo, koko kirja on yhtä nöyrän piiraan mutustelua. Siitä puhe mistä puute. This man shares something with Isaiah’s “worm among men.” Ich aber bin ein Wurm und kein Mensch. Ich bin eine Ratte (Psalmit 22:6).
ellauri171.html on line 52: Nämä Raamatun vaikutusvaltaiset naiset eivät vaikuttaneet ainoastaan Israelin kansaan vaan myös iankaikkiseen historiaan. Jotkut olivat pyhiä; jotkut olivat roistoja. Jotkut olivat kuningattaria, mutta useimmat olivat tavallisia. Kaikilla oli keskeinen rooli upeassa Raamatun tarinassa. Jokainen nainen toi oman ainutlaatuisen luonteensa tilanteeseensa, ja tästä syystä muistamme häntä edelleen vuosisatoja, ei vuosituhansia myöhemmin.
ellauri171.html on line 142: Hizi kuvan Rahab on erehdyttävästi latta-aivoille tähdätyssä Oxford-poliisisarja Lewixessä esiintyneen transumurhaajan näköinen, nimeltä Zoe Kenneth, jonka nimi Baby Names sivuston mukaan tarkoittaa "life born of fire". Se näytti enimmäxeen naiselta kunnes sen viimeinen murha-aie meni myttyyn, jolloin se alkoi karjua aika äijämäisesti. Nazinäyttelijä Laurence Fox oli jaxon lopussa eheytynyt, se kazoi vitunkuvia pornolehdestä natustellen suklaapatukkaa.
ellauri171.html on line 146: Rahabista tuli kuningas Daavidin esi-isä, ja Daavidin suvusta tuli Jeesus Kristus, Messias. Rahabilla oli keskeinen rooli Jumalan pelastussuunnitelmassa maailmalle. Sen korjaamiseen tarvittiin useampi kuin yksi huora, kuten tulemme näkemään. Maailman vanhin ammatti, tärkeä naisellinen rooli juutalais-kristillisessä mytologiassa. Jatka lukemista alta.
ellauri171.html on line 175: Ruth oli hyveellinen nuori leski, luonteeltaan niin suorapuheinen, että hänen rakkaustarinansa on yksi koko Raamatun suosikkikertomuksista. Kun hänen juutalainen anoppinsa Noomi palasi Israeliin Moabista nälänhädän jälkeen, Ruut lupasi seurata Noomia ja palvoa hänen Jumalaansa eikä omaa moabilaisten kalajumalaansa, nimeltään Kemos. Bet Chemosh loukkaantui hieman. Itse asiassa Kemosh oli niin vihainen, että hän antoi moabilaisten joutua Israelin vallan alle.
ellauri171.html on line 198: Lisäksi hän kunnioitti lupaustaan antamalla hänet takaisin Jumalalle. Herra antoi herra otti, kiitetty on herran nimi. Ota antaa kanankakan kantaa. Samuelista tuli lopulta viimeinen Israelin tuomareista, profeetta ja kuningas Saulin ja Daavidin neuvonantaja. Opimme Hannalta, että kun suurin halusi on antaa kunniaa Jumalalle, hän täyttää tämän pyynnön. Hän on todellinen kunnian imejä. Unbefriedigte Frau, toinen naisen näennäinen rooli Raamatussa. Jatka lukemista alta.
ellauri171.html on line 316: Raamatunjakeita joulusta kristityille teineille
ellauri172.html on line 41: Viimeinenkin pala palapelistä on paikoillaan. Nyt voi alkaa loppurytistys. ellauri172.html on line 114: Jos. de Maistren, kivenkovan lahkolaisen, pitkäveteisen, onton, korskean ja pompöösin Huisman piilottaa hyllyn taaxe. Hyllyyn jää vain harhaileva, huikentelevainen, tärkeilevä ja monisäikeinen Hello. Sen ajatuxet hiutuvat niin ohkasixi että ne pitäis kuuppeloittaa jollain jumoavalla aineella.Taidokas psykologi ja hurskas niuhottaja yxissä kansissa. Sappivaivojen jäytämä saarnamies, kostonhimoinen ja pöyhkeä. Ihmeellisistä asioista voi puhua vain sopertaen. Kuten Ruisbrookista, josta on jo paasaus. Le Bloy ja Barney d'Aurevilly saapastelevat myös framille. Katolisten 2 sudenkuoppaa ovat mystiikka ja sadismi. Saxanpolkkaa tapernaakkelissa. Löytyisköhän Barneyn romsku Un pretre marié jostakin? Ai onhan tää wikisourcessa.
ellauri172.html on line 143: Kiduttavia kristillisiä ja sexuaalisia mielleyhtymiä. Poen naishenkilöillä oli poikamainen eloton enkelinpovi, zwei Linsen auf einem Brett, mutta sehän olikin pedofiili.
ellauri172.html on line 351: Aber wird er auch willkommen scheinen, Mutta liekö hän tervetullut,
ellauri172.html on line 353: Er ist noch ein Heide mit den Seinen, Poika sukulaisineen on pakana,
ellauri172.html on line 372: Denn er sieht, bei seiner Lampe Schimmer Heppu näkee lampun loisteessa
ellauri172.html on line 378: Mit Erstaunen eine weiße Hand. Kättä tissin sekä hävyn eteen.
ellauri172.html on line 381: Ach, so hält man mich in meiner Klause! Kyllä pidetään täällä pimeässä!
ellauri172.html on line 387: Rafft von seinem Lager sich geschwind: Nousee vuoteestansa vikkelään,
ellauri172.html on line 395: Schon der letzte Schritt ist, ach! geschehen Viimeinen naula arkussa oli se
ellauri172.html on line 402: Unsichtbar wird einer nur im Himmel, Näkymätön jäi meille 1 taivaaseen,
ellauri172.html on line 408: Deren keines seinem Geist entgeht: Ja painaa vastauxet mieleensä:
ellauri172.html on line 411: "Sei die Meine nur! Rupea nyt mulle hei!
ellauri172.html on line 415: Meiner zweiten Schwester gönnt man dich. Mun toisen siskon ehkä saat.
ellauri172.html on line 424: Kommst mit mir in meines Vaters Haus. Tuu sä meille tai pyöräkellariin!
ellauri172.html on line 430: Und er will ihr eine Schale reichen, Ja hän hiänelle appelsiininkuoren,
ellauri172.html on line 431: Silbern, künstlich, wie nicht eine war. Ja hopeisen rannekellonsa.
ellauri172.html on line 434: Eine Locke gib von deinem Haar!" Mulle tosta karvakähärä!
ellauri172.html on line 448: Bis er weinend auf das Bette sank. Kunnes poika herkee itkemään.
ellauri172.html on line 451: Aber, ach! berührst du meine Glieder, Mutta jos sä alat mua pivota,
ellauri172.html on line 466: Gierig saugt sie seines Mundes Flammen, Tyttö imuttaa, poika nuolee huulia,
ellauri172.html on line 468: Seine Liebeswut Hepun painalluxet
ellauri172.html on line 523: Und zu saugen seines Herzens Blut. Ja sen tapista sydänverta imemään.
ellauri172.html on line 529: Meine Kette hab' ich dir gegeben; Sä sait mun nilkkarenkaan,
ellauri172.html on line 530: Deine Locke nehm' ich mit mir fort. Sun kähärän vien mä mennessäni.
ellauri172.html on line 536: Öffne meine bange kleine Hütte, Imuroi mun tomumajani,
ellauri172.html on line 645: Je la trouvai à peine vêtue, les épaules au vent, embrasées par une chaleur africaine, les bras nus, ces beaux bras dans lesquels j’avais tant mordu et qui, dans de certains moments d’émotion que j’avais si souvent fait naître, devenaient, comme disent les peintres, du ton de l’intérieur des fraises. Ses cheveux, appesantis par la chaleur, croulaient lourdement sur sa nuque dorée, et elle était belle ainsi, déchevelée, négligée, languissante à tenter Satan et à venger Ève !
ellauri180.html on line 148: Hahmo, jota vihasin eniten, oli Candy. Candy on selvästi miehen keksimä hahmo miehille. Hänellä ei näytä olevan muita tunteita kuin hän on avuttomasti kiinnostunut miehistä. Hän ei koskaan vastusta mitään, mitä kukaan tekee, hänen tunteitaan ei koskaan oteta huomioon, paitsi että hän haluaa miehiä eikä voi valita heidän välillään. Kun Homer ottaa raskaana olevan Candyn pois perheestään kestääkseen raskauden ja synnytyksen tuntemattomien ihmisten kanssa, Candy ei näytä välittävän siitä. Hän ei edes jouluna haittaa, että hänet pidetään piilossa isältään, jota hänkin on hyvin läheinen, sekä ystäviltään ja läheiseltä perheeltä. Hän on siellä vain iloisen onnellinen.
ellauri181.html on line 85: Vastaanotto: Sudau (s. 177f.) Korostaa erityistä seikkaa: ”Koko taivaan portti - Kleine Fabel -hiirellä, joka on maailman liian suuri leveys - nurisee yhdessä. Hiirellä ei ole ulospääsyä, vain kohtalokas tulos; apina todellakin löytää ize valizemansa '' ulospääsyn ''. Tällä tavalla Rotpeter seisoo ainutlaatuisella tavalla Kafkan teoxessa: sankari, joka ei mene alle; sankari, joka tietää tarkalleen mitä haluaa ja saavuttaa sen myös! Hänen on kuitenkin unohdettava "tämä suuri vapauden tunne kaikilta puolilta". " Ries (s. 91) huomauttaa, että raportti ennakoi työstä Das Unbehagen in der Kultur by Sigmund Freud , kirjoitettu vuonna 1930 , mikä on tase edistymisestä ja vastoinkäymiset sivilisaation. Kindlerin sanakirja (s. 27) selittää, että raportti on juurtunut syvälle senhetkiseen tieteelliseen-historialliseen tilanteeseen: Kuvaus Brehmin eläinelämästä, Darwinin evoluutioteoria, nykyajan vaihtelevat tapahtumat. TC Boylen romaani Sprich mit mir (2021), jossa simpanssi Sam, joka hallizee viittomakielen, ottaa ajoittain narratiivisen roolin, on muun muassa. innoittamana Kafkan tarina.
ellauri181.html on line 91: „Ist ja eh wurscht“, könnte man sagen, wie jener Kustode der kleinen Ausstellung in Kafkas Sterbehaus bei Wien. Auf das Kürzel „mos.“ in der Sterbeurkunde hingewiesen, grübelt er vor laufender Kamera, ob Kafka wohl Moslem gewesen sei. Die Religionszugehörigkeit „mosaisch“ ist ihm nicht geläufig. Wer es mit Franz Kafka und Max Brod genau nimmt, muss sie ärgerlich finden.
ellauri181.html on line 113: Ei nappaa ihan hirveästi tää Kafkakaan. Pieni vampyyrinnäköinen häiskä. Sehän veljeili jopa sen Steinertyypin kaa kunnes Rudi räkäs hihaan. Ransulla taisi olla pahansuopa isä ja hemmotteleva äiti kuten Pepulla. Anaaliretentiivisiä molemmat.
ellauri181.html on line 119: Überblicke ich meine Entwicklung und ihr bisheriges Ziel, so klage ich weder, noch bin ich zufrieden. Die Hände in den Hosentaschen, die Weinflasche auf dem Tisch, liege ich halb, halb sitze ich im Schaukelstuhl und schaue aus dem Fenster. Kommt Besuch, empfange ich ihn, wie es sich gebührt. Mein Impresario sitzt im Vorzimmer; läute ich, kommt er und hört, was ich zu sagen habe. Am Abend ist fast immer Vorstellung, und ich habe wohl kaum mehr zu steigernde Erfolge. Komme ich spät nachz von Banketten, aus wissenschaftlichen Gesellschaften, aus gemütlichem Beisammensein nach Hause, erwartet mich eine kleine halbdressierte Schimpansin, und ich lasse es mir nach Affenart bei ihr wohlgehen. Bei Tag will ich sie nicht sehen; sie hat nämlich den Irrsinn des verwirrten dressierten Tieres im Blick; das erkenne nur ich, und ich kann es nicht ertragen. Himskatti toipa oli taas aika tahmeaa misokeittoa. Koko raportti on passiivis-aggressiivinen ja selvästi narsistinen.
ellauri181.html on line 630: Mun hieno kymmenvaihteinen harjoittelukilpapyörä jolle uhrasin etuhampaani oli ukrainalaisen Harkovskij Velosipednyj Zavodin valmistama legendaarinen Start-Shosse. Sen logona on sattuvasti kyyhkynen. Sori näyttää olevankin pääskynen.
ellauri181.html on line 661: Soturilla pokka pitää, tuntui miltä tuntui. Varsinkin kipu tai hätä salataan viimeiseen asti, koska se antaa vastustajalle vinkin heikosta kohdasta. Toisaalta jos kahden naisen keskustelua kuvataan ilman ääntä, nähdään, miten toinen peilaa toisen ilmeitä. Nainen käyttää kymmenen sekunnin aikana keskimäärin kuutta kuunteluilmettä. Ulkopuolisen voi olla vaikea päätellä, kummalta on kuollut läheinen tai kumpi on saanut uuden työpaikan. Tutkimusten mukaan mies ilmaisee izeään 7 000 päivittäisellä viestiyxiköllä, mikä koostuu 2 000–4 000 sanasta ja 2 000 äännähdyxestä sekä 2 000–3 000 eleestä ja ilmeestä. Nainen käyttää päivässä 20 000 yxikköä. Jo vastasyntynyt tyttövauva käsittelee ja tulkizee puheääniä paremmin kuin poikavauva. Myöhemmin ero tasoittuu. Miehen kyky käsitellä kieltä ja ymmärtää kuulemaansa heikentyy 35-vuotiaasta alkaen, mutta naisilla kyky säilyy vaihdevuosiin asti. Menopaussin jälkeen estrogeeni vähenee, mikä johtaa kyvyttömyyteen erottaa ironiaa tai kuulla, mitä sanotaan rivien välissä.
ellauri182.html on line 54: Shimura Rei on niin ikäväluonteinen kusipää että ihme kun se Shag ei ole lähtenyt jo menee. Olin yrittänyt olla ajattelematta hänen spermaansa leviämässä sisälläni. Suihkun lattia oli punaisten hiusten ja kuonan peitossa. MItä ihmettä palvelustytölle on tapahtunut?
ellauri182.html on line 203: Toi jonkun taikasanan lakkaamaton hokeminen on tosi yleinen meemi uskonnoissa. Kai se on joku yritys pitää ajatuxet poissa pahanteosta. Ehkä se toimii vastalääkkeenä skizofreniaan. Yhtämittainen pälätys hukuttaa hajaäänet kuulumasta kallon sisältä.
ellauri183.html on line 38: Tää Jumalan armo on Bernardin viimeinen rompsku, kirjoitettu 68-vuotiaana, eli mua nyt vuotta nuorempana. Tää on hullunhauskaa pilantekoa juutalaisuudesta ja vähän katolisuudestakin, eli Bernardin ja sen vaimon uskontotaustoista apinansilmin nähtynä. Parasta Malamudissa tässä niteessä on että se antaa vitut ylevälle, ja kirjoittaa asioista sellaisina kuin ne on. Vizikkäintä on lukea miten jenkki- ja brittikriitikot kiemurtavat saadaxeen tästä läpästä irti jotain ylevää.
ellauri183.html on line 40: Tän perustavanlaatuisen blasfemian rinnalla atheisti Rothin kiekuna on typerää teineilyä. Silti jutkut hermostuivat Rothista paljon enemmän kuin tästä, koska Roth mustas niiden mielestä juutalaisten mainetta. Siihen verrattuna tällänen suht sexitön (jos apinan pikapanoa ei lasketa) jumalanpilkka vähän niinkuin kotioloissa on varsin harmitonta.
ellauri183.html on line 539: Kaikkien uskontojen keskeinen sanoma osaansa tyytymättömille mönkiäisille tiivistyy kolmeen poinziin: kohtalo, arvonkieltäminen ja jatkoaika. Jos menee pieleen niin on mennäxeen, se on kohtalo, ei ole vaihtoehtoja. Tää oli kuitenkin paras maailma koska ainoa. Tai jos et saavuttanut mitä halusit, niin sano kuin Aisopoxen kettu rypäleistä: happamia olivat. Kävikö naapurilla parempi viuhka? No viuhkat ei ole mitään mun uskontooni verrattuna. Sitäpaizi ei tää ollut vielä tässä, mitalien uusjako odottaa ikuisuudessa. Kuonpuoleisessa puntit tasataan. Näillä neuvoilla pääsee jo pitkän matkan kohti ataraxiaa. Tossua tossun eteen vaan kuin "Tissi" Roth.
ellauri183.html on line 598: Fartleyn mukaan Vatikaanin toinen kokous myöhemmin poisti Pyhän Ympärileikkauksen päivän latinalaisesta kirkkokalenterista, vaikka itäkatoliset ja Perinteiset roomalaiskatoliset juhlia edelleen Herramme ympärileikkauksen juhla 1. tammikuuta. Todellisuudessa 25. heinäkuuta 1960 annetulla asetuksella Vatikaanin II kokous alkoi yli kaksi vuotta ennen 11. lokakuuta 1962, jolloin Paavi Johannes XXIII sääti laajamittaisen tarkistuxen kohteena Rooman yleinen kalenteri, joka sisälsi 1. tammikuuta pidetyn juhlan nimen muuttamisen "Herran ympärileikkaus ja Oktaavin Syntymä" lisäten näin syntymäpäivän oktaaville, ilman että evankeliumin lukema Jeesuksen lapsen ympärileikkauksesta muuttui.
ellauri183.html on line 611: Sisäpuolella oli pätsi, lihatiski ja teurastamo. Kahden suuren kivipöydän päällä valmisteltiin kookkaammat uhrit, erityisesti härät ja vasikat, mutta myös karitsat ja lampaat sekä vuohet ja pukit. Pöytien vierellä oli korkeita kivipylväitä, joihin upotettuihin koukkuihin nautaeläinten ruhot ripustettin, lihakauppiaiden koko välineistö, veitset, hakkurit, kirveet ja sahat, nähtiin vimmatussa käytössä, ja ilma oli sakeana polttopuiden ja palaneiden nahkojen savusta sekä veren ja hien höyryistä. Jokaiselle nykyaikaiselle sielulle, jolla ei ole tarvetta pyhyyden tavoittelemiseen, tuottaa varmasti vaikeuksia käsittää, miten Jumala voi tuntea itsensä tyytyväiseksi sellaisen verilöylyn keskellä, kun hänen sanotaan kuitenkin olevan ihmisten ja eläinten yhteinen isä.
ellauri183.html on line 646: Fariseuksille tunnusomaista oli tiukka sitoutuminen Mooseksen lakiin ja vanhinten säädöksiin, joita oli noudatettava tiukasti. He eivät noudattaneet vain Mooseksen lakia, vaan myös suullista perimätietoa. Paljolti fariseusten vaikutuksesta syntyi nykyisen kaltainen lakikeskeinen juutalaisuus. Vanha juutalaisuus, joka oli rakentunut uhrausten, Jerusalemin temppelin ja vuotuisten yhteisten juhlien ympärille, koki lopullisen romahduksen roomalaisten tuhottua Jerusalemin temppelin vuonna 73. Saddukeusten aristokratia murtui, ja juutalaisuus siirtyi yhä vahvemmin koteihin ja synagogiin.
ellauri184.html on line 101: Vähän hirvittää että tämmönen ilmeinen ihmishirviö pukeutuu kiltin Jee-suxen naamariin. Tuleekohan siitä yhtään mitään, edes Oiva Ketosen mainizemaa pannukakkua?
ellauri184.html on line 201: Juutalaisilla oli kuolleille sieluille vanhastaan Shaol eli kuoppa, johon osa ellei kaikki kuolleet päätyivät. Eläville hyvä heiluisi jahka juutalaiset pääsisivät niskan päälle. Toisen temppelin hävityxen jälkeen 70 eKr, kun juutalaisten maailmanvalta näytti siirtyneen hamaan lipputankojen kukinta-aikaan, kexittiin lohdukkeexi Gan Eden eli kuoleman jälkeinen paratiisiratkaisu. Gehenna puolestaan oli vähän kuin kiirastuli, sieltä pääsi kohtuukäristyxen jälkeen Eedeniin.
ellauri184.html on line 371: Juudaxen se ottaa messiin koska se on pirun komea. Vaikka se on rikas laskukas ja kommari. Vittuako Jeshua välittäisi kelle bublikaanit kerää veroa. Ei kai se mikään nazi ole. Muttei kommarikaan sentään: rikkaiden vika ei ole se että ne kähmivät kokoon pätäkkää, vaan se etteine anna siitä riittävästi charityä. Jeshua on globaalisen kapitalismin profeetta.
ellauri184.html on line 389: Naahumin Jeshua antaa apostolipojille kyytieväitä. Joskus pitää syntisiä tylyttää, eine muuten tokene. Älkää pitääkö huolta huomisesta, huominen pitää huolen izestään. Olette paljon arvokkaampia kuin varpuset, siat tai apinat. (Jumala on koulutukseltaan humanisti.) Olkaa huolettomia kuin Sirkka Pylkkänen. Seuraavaxi Jeshua alkaa toden teolla kukkoilla, ihan kuin Jim Jones ennen coolaid-tarjoilua. Make war not love. Hylkää lähimmäisesi. Käännä toinen takaposki. Leikkaa poikki kätesi ja kaiva ulos silmäsi. Rakasta Jumalaa enemmän kuin kavereitasi. Kaikenlaista paskapuhetta. No näitähän on joka lähtöön sopiva.
ellauri184.html on line 465: Nuoret ihmiset Tintti-julisteineen hurraa Jeshuaa. Puuttuu vaan et Jeshua sanoisi tässä vaiheessa kuin Tom Hanx: "I'm pretty tired. I think I'm goin' home now."
ellauri184.html on line 486: Glasgow’ssa Skotlannissa 12. toukokuuta 1887 syntynyt Roope Ankka loi käytännössä yksin erään historian suurimmista finanssi-imperiumeista. Aiemmin mahtavan, mutta 1700-luvulla pahasti köyhtyneen MacAnkan suvun viimeinen miespuolinen vesa lähti nuorena Amerikkaan ja päätyi Klondikeen ja Alaskaan, missä rikastui kullankaivajana ja loi perustan myöhemmille liiketoimilleen. Ankka tunnettiin seudulla pelättynä hahmona, joka oli armoton muita valtauksenanastajia kohtaan.
ellauri184.html on line 614: Kaippari pyytää Jeshuaa sanomaan reilusti: oletko mielestäsi messias ja jumalaaluva? Jeshua väistää taitavasti (Matt. 26:57-67): sinähän sen sanoit, ipse dixisti. Autos efa. (Jaa toi viimeinen olikin Pythagoraan varoituskolmio.) Ovela veto Jeshualta! Jos se oiskin jättänyt sen siihen, mutta tietysti sen piti sitten löräyttää lisää ja pilata koko asia. Löräytyxen kuultuaan Kappari repi iloisena vaippansa: Gotcha! Eihän tässä lisätodisteita tarvita. (Pilatuxen kohdalla Jeesus oli sanoissaan varovaisempi, but to no avail. Muut jutkut painostivat kenraalia.)
ellauri185.html on line 470: Tolstoin maailmankazomus ainakin loppupeleissä oli joka suuntaan ankarasti uskontokeskeinen. Vain uskonto antaa vastauxet kysymyxiin 31-43 yllä, osoittaa apinan paikan maailmankaikkeudessa ja järjestää sen elämän. Ei, ei filosofia eikä tiede pysty tätä tekemään, koska ne koittaa pysyä asiassa ja arkitotuudessa. Uskonto osoittaa mitä apinan on tehtävä ensin ja mitä sitten. Ensin Tero, sitten Esa, kassit jäävät ulkopuolelle.
ellauri185.html on line 495: Vielä enemmän kuin antimilitarismipykälät Kaalia jäytää sääntö 5 eli antipatriotismi. Mitä vittua tollainen yleinen veljeily nyt on? No kyllähän Jeesus jotain sellaista kai koitti sepustaa, mutta senhän huomaa juutalainenkin että se on täyttä tuubaa. Eikö tässä ole vuosituhansia jo listitty filistealaisia ihan Jahven käskystä, ja nyt pitäisi äkkiä ottaakin Abu Chakran CD ja opetella arabian aakkoset? Ei vitussa! Venäjänkin kirjaimet on kuin jotain torakoita. Onhan se nyt selvää että vanhan sopimuxen tappo- ja panopykälät koskee vaan omaa tiimiä ja omaisuutta, ei vapaata riistaa eikä muukalaisia.
ellauri185.html on line 676: "Kaikesta tästä selviää, miten ovat oikein ymmärrettävät nuo Kristuksen sanat: 'älkää vastustako pahaa' j.n.e. Kyseessä on vaan uudelleennussittuja kristityitä koskeva heitto. Kristus on niillä tahtonut sanoa, että kristityn pitää olla valmis omasta puolestaan kärsimään kaikkea pahaa ja vääryyttä eikä hän saa omasta puolestaan kostaa, ei myöskään etsiä oikeuden suojaa, sillä itse hän ei tarvitse maallista valtaa ja oikeutta omaksi suojakseen. Mutta toisten puolesta hän saa, vieläpä hänen tuleekin vaatia kostoa, oikeutta, suojaa ja apua ja tehdä sen saamiseksi, mitä hän ikinä voi. Niin pitää myöskin häntä itseään esivallan joko omasta alotteestaan tai muitten toimesta auttaa ja suojella hänen itsensä tarvitsematta tehdä siinä suhteessa valituksia, anomuksia tai alotteita. Jollei niin tapahdu, niin silloin tulee kristityn antaa nylkeä ja häväistä itseään ja olla vastustamatta pahaa, niinkuin Kristuksen sanat kuuluvat. Ja saat olla varma siitä, ettei tämä Kristuksen oppi ole mikään vain täydellisille annettu neuvo, kuten meidän "sofistimme väärin ja valheellisesti uskottelevat, vaan se on yleinen ankara käsky kaikille kristityille" (E.m.t. S. 245-246)
ellauri185.html on line 683: Jo näistä lausunnoista, joita eri suuntiin täydennetään ja laajennetaan m.m. kirjoituksessa "Voivatko sotilaatkin tulla autuaiksi" (kyllä hyvinkin!), missä esitetään sotaan nähden sama myönteinen kanta, edelleen lähestyskirjeessä kristilliselle aatelille (jota nuori Saul Bellow luki Einhornin tuhopoltossa kärzänneestä Harvard Classics niteestä) ynnä muissa kirjoituksissa, selvinnee Lutherin periaatteellinen kanta väkivallan käyttöön ja siihen nojautuvaan valtiojärjestykseen. Lutherin asenne meitä askarruttavaan kysymykseen on, kuten näkyy, jyrkästi Tolstoin asenteen vastainen. Lutherin mielestä ei vuorisaarna, niin kuin kristinoppi yleensäkään, kiellä meitä suojelemasta tarpeen tullen väkivoimin ihmiselämän pyhimpiä arvoja. Päinvastoin: kristittykin on sellaiseen suojelupalvelukseen velvoitettu.
ellauri188.html on line 56: Taipii perustuu paljolti Melvillen omiin kokemuxiin. Hän karkasi toverinsa kanssa amerikkalaiselta valaanpyyntilaivalta Marquesassaarten alkukantaista kivikautta elävien tapiirien pariin. Tapiirit ovat onnellisia luonnonlapsia, mitä huolinkaan, miehet uljaita sotureita kullisuojineen ja bambukeppeineen, naiset eloisia, ihastuttavia vesinymfettejä muttei mitään neizyitä. Ihanin kaikista on Feija Vei, naisellisen viehkeyden ja kauneuden täydellistymä.
ellauri188.html on line 70: Amtssprache auf den Marquesas ist allerdings allein das Französische. Das einheimische Marquesanisch gehört zu einer Untereinheit des austronesischen Sprachstamms. Es wird nur noch von 5.500 Marquesanern gesprochen. Immer mehr Marquesanisch-Sprecher verwenden auch zuhause untereinander das Französische. Die Sprache droht daher auszusterben.
ellauri188.html on line 189: Draamaa aiheuttaa, että Mei Mein kavereineen olisi pakko (mixi?) nähdä hormonimyrskyjä aiheuttava poikabändi 4Town (jolle Billie Eilish ja Finniarsle ovat tehneet muutaman tarttuvan kappaleen), mutta äiti ei anna lupaa.
ellauri188.html on line 237: Arvostelija vain ei viimeksimainittujen tavoin vaadi tähän elokuvaan muutoksia, jotta se vastaisi täysin hänen omaa maailmankuvaansa, ja hän myös on tietoinen, että kyseinen elokuva ei ole tehty varta vasten hänelle. Siinä oli se syy, miksi se arvostelija ei siitä sen suuremmin nauttinutkaan - kyse oli siis representaatiosta ja siitä, ettei arvostelija pystynyt samaistumaan elokuvaan ja sen hahmoihin. Nyt kuitenkin tällainen ajattelutapa onkin yhtäkkiä woke-väen mielestä väärä, vaikka aiemmin representaatiota ollaan perusteltu ihan samoin sanoin.
ellauri188.html on line 464: Vintissä on 27 vuoden katkeamaton sarja Aku Ankkoja 1/2 vuoden kansioissa. Lapset tutustuivat maailmankirjallisuuden helmiin ankkamiehityxen välityksellä. 1 niistä oli Jules Vernen Zaarin kuriiri. Roope oli zaari ja Aku kuriiri. Siihen aikaan venäläiset vaikuttivat suht hyvixiltä, kun vinosilmistä (mongolit tai tattarit) tuli detenten ja neukkuromahduxen ja Kiinan nousun tautta vahvempia viholliskuvia. Nyt tämänsuuntainen myönteinen kehitys on pysähtynyt kiitos zaari Putinin.
ellauri190.html on line 82: Itil nykyisen Astrahanin lähellä oli kasaarien valtakunnan pääkaupunki. Volgan alajuoksu ja Kaspianmeren puoleinen Pohjois-Kaukasus oli kasaarivaltakunnan ydinaluetta. Lakiensa, suvaitsevaisuutensa ja kansainvälisyytensä ansiosta kasaarit muodostivat tärkeimmän taloudellisen yhteyden Itämeren alueen ja Bagdadin ympärille keskittyneen muslimi-imperiumin välillä. 700- ja 800-luvuilla monet itäslaaviheimot maksoivat veroja kasaareille. Heidän vaikutusvaltansa alkoi heikentyä, kun rusien (viikinkien) päällikkö Oleg siirtyi Novgorodista etelään, karkotti kasaarit Kiovasta ja perusti Kiovan Venäjäksi kutsutun valtakunnan noin vuonna 880. Kasaarien vaikutusvalta väheni edelleen 900-luvulla slaavien ja turkinsukuisten paimentolaisten invaasion myötä.lähde?
ellauri190.html on line 132: Viimeinen kirjallinen maininta rusien ja petsenegien taistelusta on Kiovan piiritys vuonna 1036, jolloin suuriruhtinaan joukot tuhosivat kaupunkia piirittäneet petsenegijoukot. Suuriruhtinas Jaroslav käytti taistelussa kahta taistelusiipeä: kiovalaiset ja novgorodilaiset. (Dodi, ryssäkansat toimivat tässä yhteistuumin veriveljinä.)Tämän taistelun jälkeen petsenegejä ei mainita enää itsenäisinä, vaan he osallistuivat taisteluihin uuden liittolaisensa, berendien, kanssa. Heitä nimitettiin myös tsorni klobukeiksi (eli mustahatuiksi). Ryssät olivat valkohattuja. Muisto petsenegeistä on jäänyt eloon myös myöhemmille ajoille kuten kirjallisuudessa rohkea Tselubei, joka ryhtyi Kulikovin taistelussa kaksintaisteluun. Häntä nimitettiin petsengiksi. Kulikov oli joku käpistelijä Kielikoneella. Ei sitä kyllä pezengixi sanottu. Pezit oli pienen tiilen muotosia karkkeja hassussa dispenserissä.
ellauri190.html on line 177: Joko toinen tai molemmat kaupungit tuhottiin useasti. Timur Lenk tuhosi Sarai Berken noin vuonna 1395, Krimin kaani Mengli Ghirai tuhosi sen vuonna 1502. Viimeinen tuho tapahtui vuoden 1556 jälkeen jolloin Venäjän Iivana Julma valloitti Astrahanin.
ellauri190.html on line 189: Kuoliniskun Ordalle antoi Timur Lenk, joka 1300-luvun lopussa tuhosi Tokhtamyshin armeijan, hävitti Ordan pääkaupungin Sarain, ryösti Krimin kauppakeskukset ja vei taitavimmat käsityöläiset omaan pääkaupunkiinsa Samarkandiin. Tokhtamysh murhattiin 1406. Hän oli Ordan viimeinen vahva kaani, ja hänen jälkeensä kaanikunta alkoi hajota. 1440-luvulta alkaen Orda oli hajaannuksessa ja jakaantuneena kahdeksaan erilliseen kaanikuntaan: Siperian, Qasimin, Kazanin, Astrahanin, Kazakkien, Uzbekkien, Krimin ja Suur-ordan kaanikuntiin. Mikään näistä ei yksinään ollut Moskovaa voimakkaampi, ja se irrottautuikin tataarien kontrollista lopullisesti noin 1480. Kaanikunnat liitettiin Moskovaan yksi kerrallaan 1500-luvulla, lukuun ottamatta Krimin kaanikuntaa, josta tuli Ottomaanien imperiumin vasallivaltio 1475 kunnes se liitettiin Venäjään 1783.
ellauri190.html on line 201: Timur haudattiin Samarkandiin rakennettuun hautamoskeijaan, joka sai nimen Gur-Emir (Gur-e Amir, Emiirin hauta). Timurin haudan avasi 1941 venäläinen antropologi Mihail M. Gerasimov. Hän totesi Timurin rampuuden (oikean polvinivelen vaurion), kyynärpään vahingoittumisen ja oikeasta kädestä puuttuvat sormet. Luurangon perusteella pääteltiin Timurin olleen leveäharteinen ja aikanaan poikkeuksellisen pitkä, yli 170-senttinen.
ellauri191.html on line 295:
Saxan talousihme väärin ymmärrettynä. Kuivanpuoleinen. ellauri192.html on line 142: Le vase où meurt cette verveine Ruukku johon rautayrtti kuolee
ellauri192.html on line 144: Le coup dut l'effleurer à peine : Lyönti tuskin sitä hipaisi:
ellauri192.html on line 208: Nous souffrons chaque jour la peine universelle, Me kärsitään joka päivä globaalia ikävää,
ellauri192.html on line 227: Tandis qu'il tremble à peine et vaguement gémit Muze tuskin edes hievahtaa saati ulajaa
ellauri192.html on line 299: The controversy over Handke’s support of Milosevic dates back 20 years, but the striking political differences between him and Tokarczuk reached a point of particular clarity in 2014. In that year, Handke was given the International Ibsen Prize, but mass outrage led him to reject the prize money while still accepting the award. In his accompanying speech, he said his critics should “go to hell.” (He’d previously met controversy over a literary award in 2006, when he turned down Germany’s Heinrich Heine prize after authorities attempted to withdraw it after he attended Milosevic’s funeral.)
ellauri192.html on line 853: Mä varmaan näin pienenä tännimisen Pekka ja Pätkä tyyppisen komedialeffan. Tai size oli toi 70-luvun Mel Brooks versio, where as they progress, they meet comrades from every walk of life in Soviet Russian society, transforming the film into a satirical send up of failing Communism. Kumpi tahhaan, ei muistaaxeni naurattanut. Mel oli (on) lähinnä Spede tyyppinen farssimainen pelle. No Get Smart eli Agentti 86 nauratti kyllä pienenä. Se näytti juutalaiselta. Alkuperäinen (kuvan) agentti 99 oli muistaaxeni söpö vaikka tyhmänpuoleinen, Mel Brooxin mukaan ainakin: From the moment they met, 99 has been in love with Maxwell Smart. Mel Broox oli (on) Ukrainan juutalainen.
ellauri194.html on line 55: Harmageddonin taistelu on Ilmestyskirjan mukaan aikojen lopulla käytävä viimeinen suuri taistelu, johon Google ja Microsoft sekä muut Jumalan viholliset kerääntyvät Pedon kanssa. Punapukuinen kunkku joukon kärjessä on Messias vihdoinkin asiallisessa rooliasussa.
ellauri194.html on line 298: Pääsiäissunnuntain kävelyllä pyörähti pienestä autonräyskästä värivirheinen nuorimies tuomisina tuoxahtava kassillinen jotain takeouttia. Täällä on sentään maailma mallillaan, mietin kuten Pauli Pylkkänen Bostonissa tummaihoisesta kantajasta.
ellauri194.html on line 468: Vastaus jompaan kumpaan kysymykseen mahdollistaa vastauksen laatimisen myös toiseen kysymyksistä. Partikularismi pyrkii vastaamaan kysymykseen 1 ensin. Sen mukaan on olemassa tapauksia, joissa tiedämme jotakin kiistatta, ja se pyrkii järjestämään näitä jo tiedettyjä asioita ja muotoilemaan niistä yleisen kriteerin tietämiselle. Mefodismi toimii päinvastoin, pyrkien vastaamaan ensimmäisenä kysymykseen 2. Sen mukaan voidaan antaa yleinen kriteeri, jonka perusteella yksittäistapauksia voidaan arvioida suhteessa tietämiseen. Empirismi on eräs esimerkki tietoteoreettisesta mefodismista.
ellauri194.html on line 518: André Maurystä on lyhkönen Wikipedia-artikkeli suomeksi, ei kuvaa, ei syntymä- eikä kuolinaikoja. Tunnetumpi kaima tekee hienoja urheilu- ja tandempyöriä jossain Ranskassa. Andre oli tärisevän kukkakaalikorvaisen Steniuxen oppilas ja kirjoitti väitöskirjan Tractatuxesta. Nyze varmaan tärisee jo izekin. André oli sivistynyt mies, jotenkin Carl-Erik Carlsonin tapainen vaatimaton ja vähäeleinen herrasmies, vaikka etäinen.
ellauri194.html on line 923: Olen ollut viime aikoina kiireinen lasten kanssa, mutta tämä sopii täydellisesti. Olen käynyt kauppaa noin 170 eurolla 4 päivään. Onhan se vähän, mutta hyvä alku!
ellauri196.html on line 55: Wegen Piscators Übersetzung von Markus 8,12 „ich sage euch: Wann diesem Geschlechte ein Zeichen wird gegeben werden, so strafe mich Gott“ nannten die Lutheraner seiner Zeit diese Bibel spottend „Straf-mich-Gott-Bibel“ und bekämpften sie heftig. Noch mehr Aufsehen erregte die Lehre Piscators, dass nur der leidende Gehorsam Christi, nicht auch der tätige, den Gläubigen zugerechnet werde. Manche reformierten Theologen tolerierten sie zwar, andere aber, besonders die französischen, griffen sie heftig an und verwarfen sie auf der Synode zu Gap als Irrlehre.
ellauri196.html on line 61: Von einem urteilslosen Menschen heißt es, ihm fehle die „altera pars Petri“. Die gewöhnlichere Ausdrucksweise, die auch Kant gebraucht, ist die, es fehle ihm an der „secunda Petri“ (KrV B 173 Anm.). Diese Redewendung bezieht sich auf den zweiten Teil der Logik von Ramus (Institutiones dialecticae). Er behandelt das Urteilsvermögen (De iudicio).
ellauri196.html on line 65: Ramus stammte aus einfachen Verhältnissen, sein Vater war ein Bauer. Mein Vater war ein sehr berühmter Sporhund aus Dusseldorf. Seine Dialectique (1555) gilt als erstes philosophisches Buch in französischer Sprache.
ellauri196.html on line 67: Ramus war ein Gegner der aristotelisch-scholastischen Philosophie; schon der Titel seiner Magisterthese von 1536 hatte angeblich (Freigius zufolge) gelautet: „Quecumque ab Aristotele dicta essent, commentita esse“ („Was immer Aristoteles gesagt haben mag, sei erlogen“). Er entwickelte stattdessen eine neue, nichtaristotelische Logik. Darin ersetzte er (in den Institutiones dialecticae) den aristotelischen Syllogismus durch ein System von Dichotomien (vgl. Ramismus) in der Tradition des spätmittelalterlichen Logikers Rudolf Agricola (1444–1485).
ellauri196.html on line 69: Ramus wurde 1572 in der Bartholomäusnacht ermordet und seine Leiche in der Seine versenkt. Für seine Anhänger hatte er dadurch den Status eines Märtyrers erlangt.
ellauri196.html on line 312: Vuonna 1835 hän oli keskeinen henkilö perustettaessa koulua köyhiä lapsia varten Trachselwaldissa. Poliittinen toiminta evättiin häneltä, koska hän hoiti seurakuntaa. Kirjoituksissaan hän kritisoi hallitsevia Bernin perheitä, koska nämä hänen mukaansa liian vähän osallistuivat kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen.
ellauri196.html on line 422: Viktor Rydberg: Valitut teokset 4–5: Viimeinen ateenalainen 1–2. Otava 1930
ellauri196.html on line 536: Kuinka mahtavaa onkaan elää Raamattuun uskovana juuri tässä ajassa, kun saa nähdä ikiaikaisten profetioiden toteutuvan silmiemme edessä! Gog ja Magog kokoavat joukkojaan, viimeinen taisto on ihan huulilla! Liittäkäämme äänemme pennittömän vapaamuurarin Eugène Pottierin sanoittamaan virteen hartaina:
ellauri196.html on line 549: Tää on viimeinen taisto
ellauri196.html on line 562: Tää on viimeinen taisto
ellauri196.html on line 576: Tää on viimeinen taisto
ellauri196.html on line 589: Tää on viimeinen taisto
ellauri196.html on line 604: Tää on viimeinen taisto
ellauri196.html on line 700: Brandon kaikki leffat ovat ällöjä. Ällöistä kaikkein ällöin oli Viimeinen tango Pariisissa. Varmaan jouduin kazomaan sen Piia Pipsukan seurassa. Se oli täysin perseestä (leffa siis), oli levitettä tai ei levitettä pakaroiden välissä. Olen aina inhonnut Marlon Brandoa. Kamala kummisetämies.
ellauri196.html on line 913: Manchmal vulgär, manchmal jugendlich-trotzig; hin und wieder obszön, häufig auch recht kühl. Die Gedichte als ihre frühesten Arbeiten sind weitgehend unbekannt und kaum besprochen. Dabei löste schon die erste Gedichtpublikation in der Zeitschrift der katholischen Jugend Aspekte 1967 einen kleinen Skandal aus. Die redaktionelle Verantwortliche Heide Pils wurde entlassen. Begründung: sittliche Gefährdung der jungen Leser, insbesondere der Priesterseminaristen..
ellauri196.html on line 921: Dieses Gedicht beschreibt ganz deutlich einen Gewalttat. Früher wurden die Knollen des Knabenkrauts auch als Aphrodisiakum verwendet, weil sie optisch an Hoden erinnern. Interessant dabei ist die Gegenüberstellung des Knaben mit der Form der Orchideenblüte, die eine Analogie zur Vulva aufweist. Es ist sehr relevant, im „märzenhauch“ nicht nur die Frühlingspriese erkennen, sondern auch ein Wortspiel mit der Biersorte Märzen. Die Farbe „Rot“ stehe als Zeichen der Fruchtbarkeit. Das ist auf die Röte des Leibes zurückzuführen, etwa gerötete Wangen oder stark durchblutete Geschlechtsorgane. Erotik und Ekel stehen nebeneinander. Nicht zuletzt ist die auffallende Konzentration auf Körper im Gedicht („zunge“, „mund“, „nackenschweiß“, „zähnchen“, „finger“, „halse“) dafür ausschlaggebend. Sexualisiert meint doch hier keinen erregenden Zweck.
ellauri196.html on line 923: Gleichzeitig suggeriert der Brunnen hier auch eine bloße Öffnung, was auf eine Tradition der Nicht-Anerkennung weiblicher Sexualität referiert, in der eine Vulva-lose Vagina als „Loch“ wahrgenommen wird, das vom Penis penetriert werden soll,
ellauri196.html on line 924: um es zu vervollständigen. Auch kann Froschkönig damit als Geschichte über die sich entwickelnde Sexualität während der Pubertät gelesen werden. Verdeutlicht wird das durch die Metapher des Brunnens, in den der Frosch springt. Was mit den nachkommenden Abschnitten folgt, ist eine auch telegrammstilartige, Eindrücke bereitstellende Aneinanderreihung von Bildern dieser Gewaltszene.
ellauri196.html on line 926: In Märchen geht es wiederum um einen männlichen wölfischen Gewaltakt an Kindern. Das Fressen der Geißlein ist wohl wie in Rotkäppchen nicht als Kannibalismus zu bewerten, sondern auch mit einer sexuellen Komponente zu verstehen. Die Referenz auf Dornröschen ist eindeutig. Erst durch den Kuss des Mannes erwacht sie aus dem Koma. Es stellt sich die Frage nicht nur nach den Handlungsmächten und abhängigkeiten, sondern auch nach dem Konsens dieser Handlung.
ellauri196.html on line 928: Die Katze ist ein alltäglicher Synonym der Fotze. Sie kann als Symbol generell und speziell als „Symbol des Weiblichen und der erotisch-sexuellen Anziehung bzw. Gefährdung“, wozu besonders die Nachtaktivität und Wollust der Katze beiträgt. „Gelb“ lese ich hier als stellvertretend für Körperflüssigkeiten wie Urin und Samen. Hier stellt sich die Frage, welcher Saft? Giebel ist Venushügel, was sonst. „Knabenrot“ habe ich schon das männliche Glied beschrieben. Zusätzlich kann das Rot für Blut stehen, ins Besondere als Zitat der Defloration. Tatsächlich gibt es kein Jungfernhäutchen im Sinn einer zu durchtrennenden Folie, jedoch war (und ist leider teilweise nach wie vor) das Blut bei der (ersten) Penetration der Beweis von Jungfräulichkeit. Wenn manche Frauen (beim ersten Mal) bluten, kommt das von (kleinen) Verletzungen in der Vagina. Ich weiss, ich weiss!
ellauri196.html on line 932: Damit hat der sexualisierte Gewaltakt ein Ende gefunden. Er zeigt aber noch Spuren, die in den Abschnitten sechs, sieben und acht deutlich werden. Es ist naheliegend, dass es sich um die Beine der zitierten Frauenfigur handelt, an denen das Ejakulat als „sein saft“ herabrinnt. „ein blasser nagel lieb / im frauen weiß / noch steckt / im talg“.
ellauri196.html on line 934: Es sind mehrere Bilder, die sich hier überlagern: die noch nicht getrennten Körper, die Spuren der Verletzungen an der Haut, die durch Gegenstände oder Hände verursacht wurden. Es ist auf jeden Fall das Zeugnis sexualisierter Gewalt. Es sind auch Narben, die niemals vergehen. frühling hat uns zurück geholt in eine frühlingshafte Idylle und romantische Liebesvorstellung. Es ist so, als wäre nichts gewesen.
ellauri196.html on line 936: Im Metzger Lexikon Literatur is die Unterscheidung von pornografischer und erotischer Literatur nett beschrieben. Während erstere „durch die gleichermaßen produktive wie rezeptive Wirkungsabsicht , sexuell zu erregen bzw. erregt zu werden“ gekennzeichnet ist (lies: unmittelbares wanken), beschreibt die erotische Literatur eine „im weiteren Sinn Sammelbez. für alle denkbaren Arten von fiktionaler Lit., die Liebe oder Sexualität zum Gegenstand haben.“
ellauri196.html on line 938: Der Zuschreibung der Pornoschriftstellerin stellt Jelinek ihre eigene Positionierung als Anti-Pornografin entgegen. Sie wendet damit nicht die Pornografie in ihrem (weiblichen) Schreiben an, denn auch das wäre eine Reproduktion des männlichen Blicks, sondern wehrt sich explizit dagegen:
ellauri196.html on line 940: Es war mir wichtig, den Blick auf das Obszöne nicht aus männlicher, sondern aus weiblicher Sicht zu zeigen. Pornographie ist nicht das Beschreiben von Vögeleien oder das Beschreiben von nackten Leuten, die irgendwas miteinander machen. Pornographie ist die Darstellung der Frau als Hure. Also ihre Freigabe zu Quälereien, zu Erniedrigungen und ihre Lust daran. Es ist unfair daß es einer Frau nicht gestattet ist, radikale Dinge zu schreiben.
ellauri196.html on line 942: Diese Äußerungen über mich, dass man das einem Mann zugesteht, das ist eine gewisse Härte in der Sichtweise und auch eine gewisse Brutalität, über die Frauen eigentlich besser schreiben können als die Männer, weil die Frauen eigentlich sehr viel mehr Brutalität erfahren als die Männer, aber wenn eine Frau das schreibt, wird ihr das eben nicht zugestanden, auch was jetzt zum Beispiel die Sexualität betrifft, denn wenn eine Frau über Sexualität schreibt wie ein Mann, dann wird ihr das nicht zugestanden, dabei ist es eigentlich sehr wichtig, dass endlich mal Frauen über ihre Sexualität schreiben und nicht nur Männer.
ellauri197.html on line 117: A Last Confession Viimeinen tunnustus ellauri197.html on line 615: Kaikkein onnettomin on kuitenkin Vernen maailman ympäri 80 päivässä remake, se on niin klisheinen että Gentlyn homo upperclass twit James voisi kävellä pahki siihen ja lyödä päänsä niin että klisheesirut lentelevät. Seikkailu on sivuosassa, pääasia on pohtia sieluttomien pahvipäähenkilöiden skizoja. Jokainen jo tuttu tuhannesta aivan identtisestä roskasarjasta
ellauri197.html on line 639: Jossain varhaiskeväisessä skuzissa mä sitte vuodatin tän ruman salaisuuden sulle ja sä et edes hätkähtänyt vaan sanoit as you were, jatkakaa, hyvin menee mutta menköön. Sä tajusit et päästäxeni juhlituxi julkkixex mun ihan täytyy saada käydä huorissa, se on niinkö osa koko juttua. Muutenhan musta tulis ihan narsistisen izekeskeinen vaan yhden hengen kazomolla.
ellauri198.html on line 254: Juostessani taxista Thean asuintalon ovelle ja soittaessani kelloa kolme kertaa en juuri pannut merkille missä olis aula, komea ja runsaasti kalustettu, ketään ei ollut saapuvilla, ja kun yritin saada selville mikä hienoista ovista kuului hissiin, erääseen niista ilmestyi valoruutu. Thea oli ajanut alas minua vastaan. Ovi avautui. Sisällä oli samettipäällysteinen penkki ja me vaivuimme istumaan sille, syleilimme ja suutelimme siittimeni noustessa äänettömästi Thean imutuxessa (Boyd kertoo samansisältöistä tarinaa skotti lastenpiiasta muistelmiensa alussa). Huomaamatta veren kovettamaa munaani Thea siveli kädellään kassejani, olkapäihin asti. Mina avasin hänen kotitakkinsa rintojen kohdalta. En hallinnut itseäni, pääsi ruiskahtamaan silmille etuajassa. En tajunnut mitään, olin miltei sokea. Jos joku muu olisi ollut sijassamme kumpikaan meistä ei olisi sitä tiennyt. En voi varmasti sanoa en nähnyt kasvoja, kenties se olikin siivooja. Kun ovi avautui, ja jatkoimme bylsimistä kävellessämme käytävässä ja sitten huoneistossa, matolla oven luona Thea ei ollut kuin muut naiset, nuo jotka niin sanoakseni antoavat luvan paljastaa yhden asian kerrallaan ja ihailla sitä, vaan päästi heti perille asti. Rakkauden tunne hallizi mahtavana. Theaa näpäsi että olin viivytellyt ammattiliittoasioissa. Olisit sanonut duunareille että "I got a chick to fuck".
ellauri203.html on line 292: Venäjän vallankumouksen aikoihin hän asui perheineen myös Venäjällä. Toisen maailmansodan vuodet Miłosz vietti Varsovassa, jossa hän kävi Władysław Tatarkiewiczin luennoilla. Hän puolansi uudelleen Uuden testamentin. Siitä miinusta, mixei vanha puolannos muka kelvannut?
ellauri203.html on line 316: A bee circles a clover, Viimeinen mehiläinen kiertää viimeistä apilaa,
ellauri203.html on line 317: A fisherman mends a glimmering net. Viimeinen kalamies korjaa tyhjää verkkoa.
ellauri203.html on line 335: As long as the bumblebee visits a rose, Kerta viimeinen pörriäinen vielä ezii ruusua,
ellauri203.html on line 363: Vallankumouksellisen puhtauden Ketman, salainen uskomus, että Josif Stalin petti Vladimir Leninin opetukset käynnistämällä joukkoterrorin, pakkokollektivismin, GULAG- keskitysleirit ja tukahduttamalla kirjallisuuden ja taiteen sietämällä vain sosialistista realismia. Tämän Ketmanin seuraajat uskoivat, että uusi kirjallinen ja taiteellinen kukoistus seuraisi toisen maailmansodan loppua ja että Stalinia ei vain siedettävä, vaan siihen asti myös tuettava. Miłosz kirjoittaa: "Tämä Ketman-lajitelma oli laajalle levinnyt ellei yleinen Venäjällä toisen maailmansodan aikana, ja sen nykyinen muoto on jo kerran petetyn toivon uudestisyntyminen."
ellauri203.html on line 467: Seuraava luku XV taiteista on humanistista lässytystä ja viimeinen luku XVII elitististä paskanjauhantaa. Sit in the mud, my friend, with your farty behind! The rest is silence (English in the original). Ei ihme että brittien nolaama slavofiili Dosto oli raivona, samoinkuin sitä peukuttavat jenkit.
ellauri203.html on line 515: Kukolnikin historiallisiin kertomuksiin sisältyy Suomi-aiheinen Jegor Ivanovitš Silvanovski, ili zavojevanije Finljandii pri Petre Pervom, joka ilmestyi Friedrich von Derschaun Finski vestnik -lehdessä vuonna 1845. Sen sankari on suomalainen nuorukainen, joka siirtyy suuren Pohjan sodan aikana venäläisten palvelukseen. Kertomus esittää ruotsalaiset suomalaisten riistäjinä ja venäläiset heidän vapauttajinaan. Kukolnikin kertomus on yksi ensimmäisistä suomennetuista venäläisten kirjailijoiden teoksista. Carl Axel Gottlund julkaisi sen Thomas Frimanin käännöksenä Suomi-lehdessään nimellä Eerikki Silvanus eli Suomen valloittaminen Pietäri ensimäisen aikana. Suomessa ilmestyi 1840- ja 1850-luvuilla myös kaksi Kukolnikin kertomusten ruotsinnosta.
ellauri203.html on line 576: Ei ihme että Sigismund Riemu oli innostunut tästä Doston sensuroidusta luvusta. Tiihonhan on selvä psykoanalyytikko ja Stavro on sen narsisti psykopaatti asiakas. Se ei ole puoliveteinen ja hailakka kuten laodikealaiset, vaan äkäinen kuin ampiainen. Mistä tiesitte että olen vihainen, se ärähti terapeutille pää punaisena. En aio tunnustaa teille mitään! Mutta transferenssi oli ehtinyt jo tapahtua, kyynelehtivä tunnustus ei voi olla kaukana. Homahtavan Tiihonin ei tarvihe kuin odotella.
ellauri203.html on line 606: Rangaistaxeen "izeään" ihanasti lisää se päättää naida ramman Marjan joka sekin oli siihen ihan lääpällään (pojat selvittivät). Pelkkä ajatuskin että Stavrogin (juu se käyttää izestään 3. persoonaa kuin narsistinen zaari) naisi tollasen vihoviimeinen räähkän oli nurinkurinen ja teki Stavrolle heti stondixen. Mitään rumempaa ei voinut kuvitella. "Kylmiö" on sana joka tarkottaa just tälläsiä narsisteja psykopaatteja.
ellauri204.html on line 54: In den alten Zeiten, wo das Wünschen noch geholfen hat, lebte ein König, dessen Töchter waren alle schön; aber die jüngste war so schön, daß die Sonne selber, die doch so vieles gesehen hat, sich verwunderte, sooft sie ihr ins Gesicht schien. Nahe bei dem Schlosse des Königs lag ein großer dunkler Wald, und in dem Walde unter einer alten Linde war ein Brunnen; wenn nun der Tag recht heiß war, so ging das Königskind hinaus in den Wald und setzte sich an den Rand des kühlen Brunnens - und wenn sie Langeweile hatte, so nahm sie eine goldene Kugel, warf sie in die Höhe und fing sie wieder; und das war ihr liebstes Spielwerk.
ellauri204.html on line 56: Nun trug es sich einmal zu, daß die goldene Kugel der Königstochter nicht in ihr Händchen fiel, das sie in die Höhe gehalten hatte, sondern vorbei auf die Erde schlug und geradezu ins Wasser hineinrollte. Die Königstochter folgte ihr mit den Augen nach, aber die Kugel verschwand, und der Brunnen war tief, so tief, daß man keinen Grund sah. Da fing sie an zu weinen und weinte immer lauter und konnte sich gar nicht trösten. Und wie sie so klagte, rief ihr jemand zu: "Was hast du vor, Königstochter, du schreist ja, daß sich ein Stein erbarmen möchte." Sie sah sich um, woher die Stimme käme, da erblickte sie einen Frosch, der seinen dicken, häßlichen Kopf aus dem Wasser streckte. "Ach, du bist's, alter Wasserpatscher," sagte sie, "ich weine über meine goldene Kugel, die mir in den Brunnen hinabgefallen ist." - "Sei still und weine nicht," antwortete der Frosch, "ich kann wohl Rat schaffen, aber was gibst du mir, wenn ich dein Spielwerk wieder heraufhole?" - "Was du haben willst, lieber Frosch," sagte sie; "meine Kleider, meine Perlen und Edelsteine, auch noch die goldene Krone, die ich trage." Der Frosch antwortete: "Deine Kleider, deine Perlen und Edelsteine und deine goldene Krone, die mag ich nicht: aber wenn du mich liebhaben willst, und ich soll dein Geselle und Spielkamerad sein, an deinem Tischlein neben dir sitzen, von deinem goldenen Tellerlein essen, aus deinem Becherlein trinken, in deinem Bettlein schlafen: wenn du mir das versprichst, so will ich hinuntersteigen und dir die goldene Kugel wieder heraufholen." - "Ach ja," sagte sie, "ich verspreche dir alles, was du willst, wenn du mir nur die Kugel wieder bringst." Sie dachte aber: Was der einfältige Frosch schwätzt! Der sitzt im Wasser bei seinesgleichen und quakt und kann keines Menschen Geselle sein.
ellauri204.html on line 58: Der Frosch, als er die Zusage erhalten hatte, tauchte seinen Kopf unter, sank hinab, und über ein Weilchen kam er wieder heraufgerudert, hatte die Kugel im Maul und warf sie ins Gras. Die Königstochter war voll Freude, als sie ihr schönes Spielwerk wieder erblickte, hob es auf und sprang damit fort. "Warte, warte," rief der Frosch, "nimm mich mit, ich kann nicht so laufen wie du!" Aber was half es ihm, daß er ihr sein Quak, Quak so laut nachschrie, als er konnte! Sie hörte nicht darauf, eilte nach Hause und hatte bald den armen Frosch vergessen, der wieder in seinen Brunnen hinabsteigen mußte.
ellauri204.html on line 60: Am andern Tage, als sie mit dem König und allen Hofleuten sich zur Tafel gesetzt hatte und von ihrem goldenen Tellerlein aß, da kam, plitsch platsch, plitsch platsch, etwas die Marmortreppe heraufgekrochen, und als es oben angelangt war, klopfte es an die Tür und rief: "Königstochter, jüngste, mach mir auf!" Sie lief und wollte sehen, wer draußen wäre, als sie aber aufmachte, so saß der Frosch davor. Da warf sie die Tür hastig zu, setzte sich wieder an den Tisch, und es war ihr ganz angst. Der König sah wohl, daß ihr das Herz gewaltig klopfte, und sprach: "Mein Kind, was fürchtest du dich, steht etwa ein Riese vor der Tür und will dich holen?" - "Ach nein," antwortete sie, "es ist kein Riese, sondern ein garstiger Frosch." - "Was will der Frosch von dir?" - "Ach, lieber Vater, als ich gestern im Wald bei dem Brunnen saß und spielte, da fiel meine goldene Kugel ins Wasser. Und weil ich so weinte, hat sie der Frosch wieder heraufgeholt, und weil er es durchaus verlangte, so versprach ich ihm, er sollte mein Geselle werden; ich dachte aber nimmermehr, daß er aus seinem Wasser herauskönnte. Nun ist er draußen und will zu mir herein." Und schon klopfte es zum zweitenmal und rief:
ellauri204.html on line 70: Da sagte der König: "Was du versprochen hast, das mußt du auch halten; geh nur und mach ihm auf." Sie ging und öffnete die Türe, da hüpfte der Frosch herein, ihr immer auf dem Fuße nach, bis zu ihrem Stuhl. Da saß er und rief: "Heb mich herauf zu dir." Sie zauderte, bis es endlich der König befahl. Als der Frosch erst auf dem Stuhl war, wollte er auf den Tisch, und als er da saß, sprach er: "Nun schieb mir dein goldenes Tellerlein näher, damit wir zusammen essen." Das tat sie zwar, aber man sah wohl, daß sie's nicht gerne tat. Der Frosch ließ sich's gut schmecken, aber ihr blieb fast jedes Bißlein im Halse. Endlich sprach er: "Ich habe mich sattgegessen und bin müde; nun trag mich in dein Kämmerlein und mach dein seiden Bettlein zurecht, da wollen wir uns schlafen legen." Die Königstochter fing an zu weinen und fürchtete sich vor dem kalten Frosch, den sie nicht anzurühren getraute und der nun in ihrem schönen, reinen Bettlein schlafen sollte. Der König aber ward zornig und sprach: "Wer dir geholfen hat, als du in der Not warst, den sollst du hernach nicht verachten." Da packte sie ihn mit zwei Fingern, trug ihn hinauf und setzte ihn in eine Ecke. Als sie aber im Bett lag, kam er gekrochen und sprach: "Ich bin müde, ich will schlafen so gut wie du: heb mich herauf, oder ich sag's deinem Vater." Da ward sie erst bitterböse, holte ihn herauf und warf ihn aus allen Kräften wider die Wand: "Nun wirst du Ruhe haben, du garstiger Frosch."
ellauri204.html on line 72: Als er aber herabfiel, war er kein Frosch, sondern ein Königssohn mit schönen und freundlichen Augen. Der war nun nach ihres Vaters Willen ihr lieber Geselle und Gemahl. Da erzählte er ihr, er wäre von einer bösen Hexe verwünscht worden, und niemand hätte ihn aus dem Brunnen erlösen können als sie allein, und morgen wollten sie zusammen in sein Reich gehen. Dann schliefen sie ein, und am andern Morgen, als die Sonne sie aufweckte, kam ein Wagen herangefahren, mit acht weißen Pferden bespannt, die hatten weiße Straußfedern auf dem Kopf und gingen in goldenen Ketten, und hinten stand der Diener des jungen Königs, das war der treue Heinrich. Der treue Heinrich hatte sich so betrübt, als sein Herr war in einen Frosch verwandelt worden, daß er drei eiserne Bande hatte um sein Herz legen lassen, damit es ihm nicht vor Weh und Traurigkeit zerspränge. Der Wagen aber sollte den jungen König in sein Reich abholen; der treue Heinrich hob beide hinein, stellte sich wieder hinten auf und war voller Freude über die Erlösung.
ellauri204.html on line 78: Es ist ein Band von meinem Herzen,
ellauri204.html on line 81: Als Ihr eine Fretsche (Frosch) wast (wart)."
ellauri204.html on line 213: Samalla me (mä ja Allah kavereineen) toivoimme, että heidän Herransa antaisi heille hänen asemestaan pojan, joka olisi viattomampi ja lähempänä armoa.
ellauri204.html on line 267: Jotta pesäpallossa pääsisi niin sanotusti "nextille levelille" eli korkeammalle tasolle, pitää ymmärtää pelin keskeinen käsite "merkki". Mutta mikä se oikein on ja miksi sitä käytetään?
ellauri204.html on line 300: Während al-Ḫiḍr, das auf Arabisch „der Grüne“ bedeutet, immer nur als ein laqab-Beiname verstanden wurde, gab und gibt es über den wirklichen Namen al-Chidrs und seine Abstammung sehr unterschiedliche Lehrmeinungen. Im mittelalterlichen Maghreb war die Auffassung verbreitet, dass al-Chidr eigentlich Ahmad hieß. Der ägyptische Gelehrte Ibn Hadschar al-ʿAsqalānī (gest. 1449), der eine eigene Abhandlung über al-Chidr verfasst hat, führt dort insgesamt zehn unterschiedliche Auffassungen zur Frage von al-Chidrs Namen auf. Einige muslimische Gelehrte setzten al-Chidr auch mit verschiedenen alttestamentlichen Gestalten gleich, darunter Melchisedek, Jeremia, Elija und Elischa. Hintergrund für diese Gleichsetzungen bildeten verschiedene christliche und jüdische Erzählstoffe, zu denen al-Chidr in der islamischen Tradition in Verbindung gebracht wurde. Diejenige Lehrmeinung, die im Laufe der Zeit am meisten Verbreitung gefunden hat, besagt, dass al-Chidr über seinen Vater Malkān ein Urenkel des biblischen Eber sei und eigentlich Balyā heiße. Sie wird auch an dem Heiligtum von al-Chidr in Kataragama in Sri Lanka propagiert.
ellauri204.html on line 302: Gingen die Meinungen über al-Chidrs eigentlichen Namen auseinander, so besteht über seinen Kunya-Beinamen weitgehende Einigkeit. Seit dem 10. Jahrhundert wird er fast durchgängig mit Abū l-ʿAbbās angegeben.
ellauri204.html on line 414: Hedwig von Beit vermutet nach Vergleich mit ähnlichen Märchen in Eisenhans einen Lar oder Gibbon, ursprünglichen Seelenbruder, dessen Verzauberung durch eine negative Muttergestalt noch in dem Schlüssel unter ihrem Kopfkissen angedeutet ist. Der alte König fängt ihn seines prophetischen Wissens wegen, wie Midas den Silenos, König Numa die Walddämonen Faunus und Picus, Salomo den Geisterfürsten Aschmodai oder König Rodarchus den Waldmann Merlin. Naturgeister bei Frühlings- und Erntefesten heißen oft wilder Mann, tragen zottelige Schamhaare oder Moospimmel. Im Mittelmeerraum ähneln sie Pan, Silen und Faunus, in Russland Ljeschi. Auch Ulla Wittmann sieht in Held und Eisenhans ein mythologisches Freundespaar, das sich parallel jeweils vierstufig entwickelt, und vergleicht Chadir (18. Koran sure enough).
ellauri204.html on line 416: Für Christa Siegert ist Eisenhans der Wille, der im Käfig der Gebote kultiviert wird, aber unfrei bleibt. Frei kann er der begreifenden Seele das Vollkommene reichen, die sich aber daran verletzt und das geistige Lebenswasser egoistisch einsetzt. Wilhelm Salber sieht eine Dialektik zwischen verschlingendem Einheitspfuhl und lebender Entwicklung. Nach dem Schema vom verlorenen Sohn suche man „Revolte und Dennoch-geliebt-Werden, Gefahr und treue Rettung im letzten Augenblick zu verbinden.“ Edith Helene Dörre vergleicht Der Eisenhans mit der Heilkraft des Aquamarin (wieso?). Psychotherapeut Jobst Finke denkt auch an Sagengestalten wie Rübezahl und sieht die Entwicklung des weltfremd erzogenen Knaben zum starken Ritter durch väterlichen Beistand und Identifikation. Der Text half einem vaterlos aufgewachsenen, wenig durchsetzungsfähigen Angestellten, seine Konflikterfahrungen zu verbalisieren.
ellauri204.html on line 418: Rübezahl on kansanperinteinen vuoristohenki Giant Mountainsissa (Riesengebirge), vuorijono Böömin ja Sleesian historiallisten alueiden välisellä rajalla. Hän on monien legendojen ja satujen aihe saksaksi, puolaksi ja tšekiksi.
ellauri204.html on line 419: Der Sage nach ist Rübezahl ein launischer Riese oder Berggeist. Schon der erste Sammler von Rübezahl-Sagen, Johannes Praetorius (s. u.), beschrieb Rübezahl als charakterlich sehr ambivalenten „Widerspruchsgeist“, der in einem Moment gerecht und hilfsbereit, im nächsten arglistig und launenhaft auftreten könne.
ellauri204.html on line 423: Ein König besitzt einen Wald, den schon lange niemand mehr betritt, nachdem mehrere Jäger, Pferde und Hunde von dort nicht mehr zurückgekehrt sind. Eines Tages wagt ein Jäger doch wieder einen Versuch und macht sich auf die Suche nach dem Grund des Übels. Er findet einen Tümpel auf dessen Grund ein wilder Mann von rostbraunem Aussehen haust — der Eisenhans. Indem er den Tümpel ausschöpfen lässt, gelingt es ihm, den wilden Mann gefangenzunehmen.
ellauri204.html on line 425: Er bringt ihn an den Hof des Königs, wo er in einen Käfig eingesperrt wird. Den Schlüssel bewahrt die Königin höchstpersönlich unter ihrem Kopfkissen auf. Eines Tages, als das Königspaar verreist ist, landet der goldene Ball des kleinen Königssohns beim Spielen in den Käfig. Der Eisenhans will den Ball nur herausgeben, wenn der Junge den Käfig aufschließt. Er verrät ihm, wo der Schlüssel versteckt ist, und da der Junge unbedingt seinen Ball wiederhaben will, lässt er sich überreden. Doch als er den Eisenhans in Richtung Wald davonlaufen sieht, begreift er, dass er eine Dummheit gemacht hat und jammert: »Wilder Mann, geh nicht fort, sonst bekomme ich Schläge!« Daraufhin kommt der Eisenhans zurück, setzt sich den Jungen Huckepack und nimmt ihn mit in den Wald.
ellauri204.html on line 427: Das Königspaar trauert um seinen Sohn, doch dem ergeht es bei dem Eisenhans nicht schlecht. Er muss einen wundersamen Brunnen bewachen und aufpassen, dass nichts hineinfällt, denn sonst wäre der Brunnen entehrt. Einmal kann der Junge seine Neugier nicht zügeln und steckt einen Finger ins Wasser. Als er ihn wieder herauszieht ist er vergoldet, was sich vor dem Eisenhans nicht verbergen lässt. Der warnt ihn, in Zukunft besser aufzupassen. Etwas später fällt ein Haar vom Kopf des Jungen in den Brunnen. Der Eisenhans verzeiht ihm ein zweites Mal, doch als bald darauf der ganze Haarschopf seines Zöglings vergoldet ist, weil der sein Gesicht im Wasserspiegel betrachtet hat und dabei das lange Haar ins Wasser geglitten ist, schickt ihn der Eisenhans fort. Er bleibt ihm aber gewogen und verspricht, dem Jüngling zu Hilfe zu kommen, wenn er in Not ist und seinen Namen ruft.
ellauri204.html on line 429: Der Jüngling geht nicht zurück zu seinen Eltern, sondern sucht in der weiten Welt nach Arbeit. Da er kein Handwerk gelernt hat, verdingt er sich als Küchenjunge am Hof eines Königs. Er trägt nun immer eine Kappe, um sein goldenes Haar zu verbergen. Als er zum Servieren eingeteilt wird und sich weigert, die Kappe abzunehmen, verliert er seine Arbeit, kommt jedoch beim Gärtner unter.
ellauri204.html on line 431: Eines Tages beobachtet die Königstochter von ihrem Fenster aus den Gärtnerburschen und fordert ihn auf, ihr einen Strauß Blumen zu bringen. Mit den Blumen ist
ellauri204.html on line 432: sie sehr zufrieden und auch der Bursche gefällt ihr. Dass er jedoch seine Kappe aufbehält, als er vor sie tritt, nimmt sie nicht so einfach hin. Als sie versucht, ihm neckisch die Kappe abzunehmen, sieht sie sein goldenes Haar. Sie ahnt, dass dies kein gewöhnlicher Junge ist. Die beiden haben sich ineinander verliebt und es ist an der Zeit, dass der Gärtnerbursche sich besinnt, dass er eigentlich der Sohn eines Königs ist. Seine Chance ist gekommen, als der König, dem er dient, in einen Krieg verwickelt wird. Er ruft den Eisenhans zur Hilfe und besiegt mit dessen Hilfe die Feinde.
ellauri204.html on line 434: Niemand weiß, wer der Retter in der Not war, und um es herauszufinden, veranstaltet der König ein Turnier. Dem Sieger soll die Königstochter einen goldenen Apfel zurollen. Der Goldjunge ruft ein zweites Mal seinen Ziehvater, den Eisenhans zu Hilfe und lässt sich von ihm als roter Ritter ausstaffieren. Natürlich gewinnt er den goldenen Apfel. Doch anstatt sich als Sieger zu erkennen zu geben, zieht er sich wieder zurück. Deshalb wird ein weiteres Turnier veranstaltet, bei dem der Goldjunge als weißer Ritter als Sieger einen zweiten goldenen Apfel gewinnt und anschließend wie beim erstenmal verschwindet. Beim dritten Turnier holt er sich als schwarzer Ritter den dritten goldenen Apfel. Als er anschließend wieder verschwinden will, fällt ihm beim schnellen Ritt sein Helm vom Kopf. So können alle sein goldenes Haar sehen.
ellauri204.html on line 436: Die Königstochter gibt den Hinweis, beim Gärtner nach dem Ritter zu suchen. Der weiß zwar nichts von einem Ritter mit goldenen Haaren, jedoch habe sein Gehilfe seinen Kindern drei goldene Äpfel gezeigt, die er angeblich bei einem Turnier gewonnen hat. Zur Rede gestellt offenbart der Gärtnerbursche schließlich, dass er der Sohn eines Königs ist. Er bittet um die Hand der Königstochter, was diese selbst und der ebenso der Vater ohne Umschweife gewähren. Zur Hochzeitsfeier erscheinen die Eltern des Goldjungen, die ihren Sohn längst tot glaubten, sowie auch ein fremder König mit großem Gefolge. Dies ist der Eisenhans, der durch die Tapferkeit des Goldjungen von einem bösen Zauber erlöst wurde.
ellauri204.html on line 508: Korhonen kertoo olleensa kihloissa kerran aiemmin ja asuneensa naisen kanssa yhdessä, mutta Anna-Leena Härkönen on hänen ensimmäinen – ja kirjailijan mukaan myös viimeinen – vaimonsa. Anna-Leena on Rikua 7v vanhempi.
ellauri204.html on line 521: Anna-Leena Härkönen syntyi suomalaiseen emigranttiperheeseen Bulgariassa, mutta perhe pakeni nuttujen ja tumppujen sotaa Sveitsin alpeille, jossa Anna-Leena vietti lapsuutensa. Anna-Leenan eläinlääkäri-isä piti menestyvää praktiikkaa alppien vuorivuohialueella. Tarkempia tietoja Anna-Leenan lapsuudesta ei ole, koska humanoidit kaappasivat perheen vuonna 1988 ja Anna-Leena menetti abduktiossa muistinsa. Suoritettuaan lukion linnunradan ulkopuolella Anna-Leena palasi maapallolle ja ryhtyi opiskelemaan kierkegaardilais-hollantilaista todennäköisyyslaskentaa Helsingin yliopistossa, mutta vaihtoi pääaineensa myöhemmin homeopaattiseen hevostenhoitoon. Lähteenä käytin Willem Kirsch-Höpfnausin teosta "Alppirinteiltä kotilaitumille" eli "Ein Duschkringen uber nicht Hochhaus keine Kliebenenckell" vuodelta 2002, 2. painos, ISBN 0002 34039 4938998.
ellauri204.html on line 596: Psjuk kiitti voittamisen jälkeen Ukrainan tukemisesta. Voittajien mediatilaisuudessa Psjuk sanoi, että voitto merkitsee Ukrainalle ja ukrainalaisille erittäin paljon. ”Ukrainalaista kulttuuria vastaan on hyökätty, ja olemme täällä osoittamassa, että ukrainalainen kulttuuri ja sen perinteinen rap-musiikki ovat elossa, ja niillä on oma erityislaatuinen ja kaunis tyylinsä.”
ellauri204.html on line 599: Nahkahousuinen rotuhiiri keltaisine Aartolahden sadetakkeineen jäi 21:lle sijalle.
ellauri204.html on line 776: Ranskassa Artaudilla diagnosoitiin skitsofrenia, ja hän vietti seuraavat yhdeksän vuotta mielisairaaloissa ainakin Rodezissa ja Ivry-sur-Seinessä. Artaudin mukaan hän tunsi sairauden myötä menettäneensä identiteettinsä, sillä hän tuli tietoiseksi tavallisesti tiedostamattomista kehon toiminnoista. Hän juuttui painajaiseen, jossa tiedosti lihaksensa, luunsa ja mahansa, jonka toiminnot pitivät samanlaista läpsytystä kuin lippu myrskyssä. Hän hahmotti kätensä ja jalkansa kuin verisinä vanuina, etäisinä ja väärissä paikoissa olevina. Artaud lopetti kirjoittamisen ja piirtämisen pitkäksi aikaa mutta aloitti uudelleen sähköhoidon jälkeen. Anttonin suuta oli lähes mahdoton tukkia. Yllättävää sikäli että Anttoni koitti vapauttaa teatteria sanataiteen kahleista. Nimi "kohti kriittistä teatteria" oli ihan väärä, A. oli täysin kritiikitön ja epäpoliittinen oikispaskiainen. Artaud was not into politics at all, writing things like: 'I shit on Marxism.'
ellauri204.html on line 778: Artaud kuoli 4. maaliskuuta 1948 suolistosyöpään lepokodissa lähellä Pariisia. Hänet löydettiin kuolleena majapaikastaan Ivry-sur-Seinen esikaupunkialueella sijaitsevasta puutarhapaviljongista kenkä kädessä, ikään kuin hän olisi koittanut soittaa sillä vielä kenkäpuhelun surreaaliseen toimistoon.
ellauri205.html on line 75: Vaikka Putin jätti Euroopasta Krimin pois, hän ei yksinkertaisesti hylännyt häntä, koska hän toimitti hänelle useita lahjoja. Eka oli joku koru, toinen se robotti Talus joka on jossakin jo mainittu, ainiin Dispenserin jaarituxessa albumissa 140. 3. Euroopan lahja oli koiro nimeltä Laelaps. Laelaps oli koira, joka oli aina tarkoitus saada kiinni jahdattavansa. Seuraavassa sukupolvessa Laelaps lähetettiin jahtaamaan Teumessian Foxia; se oli kettu, jota ei voitu saada kiinni. Tästä seuranneiden saumattomien ja väistämättömien käsitteellisten ongelmien edessä Putin muutti molemmat kiveksi, ennen kuin asetti molemmat kuvansa taivaaseen. Viimeinen lahja oli joku tylsä maaginen keihäs, joka maaliin heitettynä osui aina. Putin on jo ampunut kaikki izeohjautuvat raketit Ukrainaan, loput pannaan menemään ihan summanmutikassa.
ellauri205.html on line 170: À force d’être aveugle, le destin établit une sorte de justice, aveugle elle aussi, qui punit les hommes armés de la peine du talion; l'Iliade l’a formulée longtemps avant l'Évangile, et presque dans les mêmes termes:
ellauri206.html on line 139: Ketamiinitripistä jäi Rikulle päälle pyhyyden tunteita. NMDA-salpaajat ovat Alzheimer-lääkkeitä. Riku oli niin pyhyyden vallassa etteivät sitä inhottaneet edes lapsiperheet möhkälemäisine äiteineen. Tai pappatunturin viereen sammuneelle vanhuxelle kylmästi nikotellen nauravat vinosilmäiset japsituristit. Sellaista sattui kesällä 2003 Suomen Turussa Irakin demilitarisaation aikana.
ellauri206.html on line 161: Svengijengi ’62 (engl. American Graffiti), vuonna 1973 ensi-iltansa saanut elokuva, joka on George Lucasin ohjaama ja käsin kirjoittama. Se kertoo tarinan yhdysvaltalaisista teineistä heidän kesälomansa viimeisenä iltana valmistuttuaan high schoolista. (p.o. kesälomansa viimeisenä iltana heidän valmistuttuaan, vittu kukaan ei enää osaa possesiivisuffixeja, lakkaisivat edes yrittämästä.) Tämäkin leffa on mulle n.h. Mikä olis voinut vähemmän kiinnostaa kuin amer. teinileffa vuonna 1973 jolloin viilasin oza hiessä stalinistisen pankinjohtajan tyttären hilloviivaa ja interreilasin Unkarista etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Eikös ne typerät Star Wars rainat olleet samaisen sentimentaalisen lukaasin käsialaa? Juu sama leuaton harmaa pikku mies on kyseessä. Ronny Howard s. 1954 esitti lukaasia s. 1944. Lukaasin firma on sittemmin myyty Disneyn Waltille. Ylläri. Tirkistely on obsessiivis-kompulsiivista toimintaa. Tästä luvusta tulee mieleen Heli Mätinki 3v aiemmin jossain Turussa, missä mullakin alkoi kalu seistä vastahakoisesti saunassa ja pakenin Petrin lailla uimareissulle vähän äkkiä. Olis pitänyt vaan Petrin lailla ottaa mela kauniiseen käteen ja työntyä käskyn mukaan kaikkeinpyhimpään. Vaikka tuskin oisin pystynyt edes 5 pistoon. Ois takuulla tullut ejaculatio ante portas. Toisaalta toisella kertaa olisi voinut mennä paremmin. Marjan mielestä sukuelimet on hirveä sana. Siinäkin on jotain outoa. Kaikki hahmot toistavat taas Korhosen omia ajatuxia. Marja ei ollut erityisen kaunis mutta auliin panohaluinen.
ellauri206.html on line 218: Crissy Moran (s. 22. joulukuuta 1975 Jacksonville, Florida, Yhdysvallat) on brunetti hirmu petiitti entinen yhdysvaltalainen pillunnäyttelijä. Se on vain 157 cm pitkä ja painaa märkine häppäreineen vaivaiset 45 kiloa. Vuonna 2006 Moran kertoi omilla MySpace-sivuillaan lopettaneensa pornon tekemisen, koska hän oli saanut kristillisen herätyksen. Tämän jälkeen hän on kamppaillut saadakseen kuvansa pois pornoa ja eroottisia kuvia levittäviltä nettisivuilta. Kamppailu on toivoton. Watch nude Crissy Moran aka Chrissy Moran, Chrissy Morgan fuck hard in full-length anal sex, threesome, lesbian and POV (nussijan näkökulma) Pornstar porn videos on xHamster!
ellauri206.html on line 247: Outoa tai ei oikeasti ollenkaan että islamofobit esiintyvät siionisteina. Onhan vihollinen niillä yhteinen.
ellauri206.html on line 258: Cyrulnik war seit 1996 Studiendirektor der Fakultät der Humanwissenschaften der Université du Sud-Toulon-Var, Inhaber des Lehrstuhls für Ethologie sowie der Leiter einer Forschungsgruppe für klinische Ethologie am Irrenhaus von Toulon.
ellauri206.html on line 307: Mon front est rouge encor du baiser de la Reine ; My forehead is still red from the Queen’s kiss ;
ellauri206.html on line 539: Höpöhöpö! Kyllä on tosiuskovat harvassa Valon profiileissa. Mitään esittelyä ei ole monellakaan; ihmisen kuvakin harvemmassa. Ei siis kerrota yhtään, mitä ollaan hakemassa. Naisten profiileissa kuulemma myös kuvattomuus ja tyhjä esittely on yleinen. Naisia kumminkin on saitilla paljonkin, mutta lienevätkö ammattilaisia tienausmielessä? Olen naisena saanut tykkäyksiä jopa naisilta! Miten tämä on edes mahdollista? Valon periaatteiden mukaan ei edes kysellä heteroudesta, koska naisille ei näytetä naisten eikä miehille miesten profiileja. Laitoin palautetta useammasta asiasta Valon tuki-sähköpostiin. Mitään vastausta ei ole tullut.
ellauri207.html on line 259: Antiikissa oli 4 kelvotonta ystävyyden lajia: verisiteet, luokkasiteet, kestiystävyys ja lemmenliitot. Niitä parempi on Montaignen Mikistä perinteinen homoliitto. En välitä veljestäni tuon taivaallista vaikka tulimmekin samasta reiästä. Poikani on töykeä mies, ilkimys tai typerys. Kun kiima pääsee ystävyyden vaiheeseen, eli kun saamme mällin perille, se häipyy ja heikkenee. Vain homoliitossa voi kivasti vetää rinnakkain näitä eri rooleja, milloin etumiehenä, milloin takamiehenä.
ellauri207.html on line 261: Sillä toden sanoakseni, naisten yleinen taso ei riitä siihen keskinäiseen yhteydenpitoon, joka tätä pyhää liittoa elättää, eikä heidän sielunsa tunnu olevan kyllin vakaa kestämään niin tiukan ja pitkäaikaisen siteen puristusta. Tosiaan, ellei näin olisi, jos voitaisiin vapaasta tahdosta saada aikaan suhde, josta eivät vain sielut saisi tuota eheää nautintoaan, vaan jossa myös ruumiilla olisi osansa liitosta, mihin ihminen näin olisi koko olemuksellaan sitoutuneena, on varmaa, että tämä täydentäisi ja lisäisi ystävyyttä. Mutta mikään esimerkki ei todista tuon sukupuolen kyenneen tällaiseen, ja antiikin koulukunnat ovat yksimielisesti julistaneet sen siihen kelvottomaksi.
ellauri207.html on line 284: Millenniumim johtoryhmässä on hauskaa. Se on kuin leikintekoa. Siellä on moraali, vaikka kummallinen. Ei se ole poliittinen, ehei, se on kapitalismimyönteinen, talousliberaalinen, ja kannattaa kaikenlaista konnailua, ml murhia, kuha tapettavat ovat vielä suurempia konnia kuin tappajat.
ellauri210.html on line 87: Varhain deekuuntunut Jarry pyöräili kekkaamassaan kurko Ubun roolissa pitkin poikin Pariisia Clement-polkupyörällään pummaamassa tutuilta. Jarryn pyörässä ei ollut jarruja. Sen viimeinen toivomus oli hammastikku.
ellauri210.html on line 122: In the 1905 book Jokes and Their Relation to the Unconscious (German: Der Witz und seine Beziehung zum Unbewußten), as well as in the 1928 journal article Humor, Freud distinguished contentious jokes from non-contentious or silly humor. Tendentious jokes are jokes that contain lust, hostility, or both.
ellauri210.html on line 312: Picasso liittyi kommunistiseen puolueeseen vuonna 1944 ja osallistui useisiin rauhankonferensseihin sodan jälkeen. Hänelle myönnettiin Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto vuosina 1950 ja 1962. Nyt on Uljanovin rauha mitaleineen kuopattu, ja Pablokin. Vanhoilla päivillään se teki savikukkoja.
ellauri210.html on line 485: Die meisten Menschen haben einen Schnupfen. Useimmille ihmisille on tullut nuha.
ellauri210.html on line 489: Hans Davidsohn war der Sohn des jüdischen Sanitätsrats Hermann Davidsohn und dessen Ehefrau Doris geb. Kempner. Er wurde am Grüner Weg 69 (heute Singerstraße in Berlin-Friedrichshain) geboren. Sein Zwillingsbruder starb während der Geburt. Er war der älteste Sohn und wuchs mit seinen Geschwistern Marie, Anna, Ludwig und Ernst auf. Die Lyrikerin Friederike Kempner war seine Großtante.
ellauri210.html on line 493: Von 1893 an besuchte er das Friedrich-Wilhelms-Gymnasium (Berlin), verließ die Schule aber 1905, um einer Relegation zuvorzukommen. Bereits als Gymnasiast schrieb er erste Gedichte. Er bestand 1906 als „Externer“ das Abitur und immatrikulierte sich noch im selben Jahr an der Technischen Hochschule Charlottenburg für Architektur. Er brach 1907 das TH-Studium ab und wechselte an die Universität Jena, um Klassische Philologie zu studieren. Später ging er an die Friedrich-Wilhelms-Universität.
ellauri210.html on line 495: Als sein Vater 1909 starb, legte er sich das Pseudonym Jakob van Hoddis zu, wobei van Hoddis ein Anagramm seines Nachnamens Davidsohn ist. Von Freunden wurde er oft „Hans den Hoddissohn“ oder „Hoddiskop“ verspottet.
ellauri210.html on line 499: 1912 ging van Hoddis nach München und wandte sich dort verstärkt dem Katholizismus zu. Hier machte sich erstmals eine beginnende Psychose deutlicher bemerkbar.
ellauri210.html on line 501: Provoziert wurde das vor allem durch den tragischen Tod Heyms, als dieser im Januar beim Schlittschuhfahren mit einem Freund ertrank und durch Hoddis unerwiderte Liebe für Lotte Pritzel, der er sein Gedicht Indianisch Lied widmete. Sie war eine deutsche Puppenkünstlerin, Kostümbildnerin und Zeichnerin. Auch Rainer Maria Rilkes Text „Über die Puppen der Lotte Pritzel“, 1921 mit Illustrationen der Künstlerin publiziert, gehört zu den überlieferten Zeugnissen vom Schaffen Lotte Pritzels. Lotte Pritzels gesamtes Werk umfasste weit über 200 Stücke, etwa ein Fünftel der fragilen Figuren ist bis heute erhalten.
ellauri210.html on line 505: Lotte Pritzel war weder geschäftstüchtig noch ehrgeizig. Auch zeigte sie keinerlei Ambitionen, das Wesen ihrer Puppen näher zu erläutern. Die „gern im Morphiumrausch schaffende Künstlerin“ erklärte allenfalls, ihre so graziös wie verzweifelt wirkenden Gestalten seien "Geschöpfe ihrer selbst" bzw. "Material gewordene innere Visionen". Zarte Wachs- und Stoffgebilde von raffinierter Eleganz, denen immer ein kindlich-verderbter Zug anhaftete, wie manchen Gestalten von Beardsley – fern vom Obszönen und dadurch umso reizvoller, sogar für solide Käufer. In den 1930er Jahren zog sich Lotte Pritzel, die vermutlich ein Elternteil jüdischen Glaubens hatte, aus der Öffentlichkeit zurück. Sie hatte einen Arzt geheiratet und die hatten eine Tochter Irmelin Rose. Sie starb 1952.
ellauri210.html on line 507: Wegen zunehmender Konflikte mit seiner Familie zog er sich Anfang September selbst in die Kuranstalt in Wolbeck bei Münster zurück, die er Mitte Oktober aber „fluchtartig“ verließ, um nach Berlin zurückzukehren. Hier wurde er derart auffällig, dass er Ende Oktober in die Heilanstalt „Waldhaus“ in Nikolassee bei Berlin verbracht werden musste, so dass sich Erwin Loewenson an einen langjährigen Freund von Kurt Hiller, den Psychiater Arthur Kronfeld in Heidelberg, mit der Bitte um Unterstützung wandte. Unter dem Titel Gewaltsam ins Irrenhaus war diese Zwangseinweisung Anlass für ein Medienecho – zu einer Zeit allerdings, als van Hoddis schon aus der Anstalt „entwichen“ war. Außerdem studierte er noch die griechische Mythologie und deren Fabelstrukturen. Jedoch hörte er vor dem Ausbruch seiner Krankheit im Herbst 1914 völlig mit der Nutzung der mythologischen Terminologie auf.
ellauri210.html on line 509: Nach Aufenthalten in Paris, München und Heidelberg kehrte er völlig mittellos nach Berlin zurück. 1914 hielt er seinen letzten Vortrag im Neuen Club. Ab 1915 war van Hoddis in ständiger ärztlicher Behandlung und wurde privat gepflegt. In diesem Jahr starb sein Bruder Ludwig als Soldat im Ersten Weltkrieg, dessen Tod nahm er allerdings aufgrund seiner wachsenden Umnachtung nicht groß zu Kenntnis. Nach dem Krieg konnte van Hoddis’ Bruder Ernst nicht mehr Fuß fassen und emigrierte nach Palästina.
ellauri210.html on line 511: Im Jahr der nationalsozialistischen „Machtergreifung“ 1933 emigrierte van Hoddis’ Mutter mit seinen Schwestern Marie und Anna ebenfalls nach Palästina. Van Hoddis mussten sie aufgrund seines Zustandes zurücklassen. Am 29. September 1933 wurde van Hoddis in die „Israelitischen Heil- und Pflegeanstalten“ Bendorf-Sayn bei Koblenz verlegt. In dieser Anstalt wurden ab 1940 der größte Teil von jüdischen psychiatrischen Patienten im deutschen Reich konzentriert. Zu diesem Zeitpunkt war Hoddis wegen seiner hebephrenen Schizophrenie im Endstadium nicht mehr ansprechbar.
ellauri210.html on line 513: Er baute in den letzten Jahren körperlich immer mehr ab und verhielt sich (im Vergleich zu anderen Patienten) verhältnismäßig unauffällig, grüßte Tiere, die er beim Spazieren traf, spielte Schach und rauchte viel. Sein Umfeld sowie seine Umgebung nahm er nicht mehr wahr. Am 30. April 1942 wurde er von dort in den Distrikt Lublin im von der Wehrmacht besetzten Polen deportiert und – höchstwahrscheinlich im Vernichtungslager Sobibór – im Mai oder Juni desselben Jahres im Alter von 55 Jahren ermordet. Gute Wahl, Lotte.
ellauri210.html on line 575: Kurt Hiller (* 17. August 1885 in Berlin; † 1. Oktober 1972 in Hamburg) war ein deutscher Schriftsteller, pazifistischer Publizist und Aktivist der ersten Schwulenbewegung. Er kämpfte lebenslang für einen schopenhauerschen und antihegelianisch begründeten Sozialismus, für Frieden und sexuelle Minderheiten.
ellauri210.html on line 576: Kurt Hiller wurde in Berlin als Sohn eines jüdischen Fabrikanten geboren, sein Großonkel mütterlicherseits war der SPD-Reichstagsabgeordnete Paul Singer. Hiller machte 1903 sein Abitur als Primus Omnium am Askanischen Gymnasium in Berlin. Danach studierte er an der Berliner Universität Rechtswissenschaft bei Franz von Liszt und Philosophie bei Georg Simmel. Im November 1907 wurde Hiller als Externer an der Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg vom Juristen Karl von Lilienthal mit der Dissertation Die kriminalistische Bedeutung des Selbstmordes zum Dr. jur. promoviert. Die Dissertation war der Teil einer rechtsphilosophischen Arbeit unter dem Titel Das Recht über sich selbst, für die Hiller in Berlin keine Anerkennung fand, und in der er die Forderung aufstellte, das Strafrecht müsse die Selbstbestimmung des Menschen stärker berücksichtigen.
ellauri210.html on line 582: In der Novemberrevolution versuchte er als Vorsitzender des von ihm mitgegründetem Politischen Rates geistiger Arbeiter, Einfluss auf die Politik zu nehmen. Diesem Engagement lag sein als Korrekturmodell zur Demokratie konzipiertes Ideal einer „Logokratie“ zu Grunde, das – anknüpfend an Platons Idee der „Philosophenkönige“ – die politische Herrschaft zwischen dem gewählten Parlament und einem Ausschuss der geistigen Elite und damit den Intellektuellen teilen sollte („elliptische Verfassung“).
ellauri210.html on line 583: 1919 gründete Kurt Hiller zusammen mit Armin T. Wegner den Bund der Kriegsdienstgegner (BdK), dem 1926 auch die renommierte Pazifistin Helene Stöcker beitrat. 1920 trat er der Deutschen Friedensgesellschaft bei, zu deren linkem Flügel er gehörte. Hier trat er dafür ein, dass sich der deutsche Pazifismus an der Sowjetunion orientieren müsse, obwohl er deren Leninismus sehr kritisch gegenüberstand. Da die Mehrheit aber auf das bürgerlich-demokratische Frankreich ausgerichtet blieb, kam es zu heftigen Konflikten in der DFG, die eskalierten, als Hiller in kommunistischen Blättern den bürgerlichen Pazifisten Friedrich Wilhelm Foerster und Fritz Küster vorwarf, sie würden sich von den Franzosen bezahlen lassen – eine Unterstellung, die den zahlreichen rechten Gegnern der deutschen Friedensbewegung reichlich Munition für ihre Polemik gab. Max Jakobsson schrieb bekummert an Peter Panther:
ellauri210.html on line 588: Am Anfang desselben Jahres veröffentlichte Hiller in der Weltbühne einen Aufsatz, den er zunächst für eine ausländische Tageszeitung verfasst hatte und in dem er Bewunderung für den „Kraftkerl Mussolini“ (Mussolini und unsereins, 12. Januar 1926) äußerte. Am „Duce“ faszinierte ihn die kühne Ästhetik seiner öffentlichen Auftritte und vor allem die schlagkräftige politische Durchsetzungskraft, die so gar nichts von der oft zähen Kompromisspolitik der mittleren Weimarer Republik hatte.
ellauri210.html on line 589: „Demokratie heißt: Herrschaft jeder empirischen Mehrheit; wer wollte bestreiten, daß die Mehrheit des italienischen Volkes seit langem treu hinter Mussolini steht? […] Mussolini, man sehe sich ihn an, ist kein Kaffer, kein Mucker, kein Sauertopf, wie die Prominenten der linksbürgerlichen und bürgerlich-sozialistischen Parteien Frankreichs und Deutschlands und anderer Länder des Kontinents es in der Mehrzahl der Fälle sind; er hat Kultur. […] Wenn ich mich genau prüfe, ist mir Mussolini, dessen Politik ich weder als Deutscher noch als Pazifist noch als Sozialist ihrem Inhalt nach billigen kann, als formaler Typus des Staatsmannes deshalb so sympathisch, weil er das Gegenteil eines Verdrängers ist. Ein weltfroh-eleganter Energiekerl, Sportskerl, Mordskerl, Renaissancekerl, intellektuell, doch mit gemäßigt-reaktionären Inhalten, ist mir lieber, ich leugne es nicht, als ein gemäßigt-linker Leichenbitter, der im Endeffekt auch nichts hervorbringt, was den Mächten der Beharrung irgend Abbruch tut.“
ellauri210.html on line 593: 1932 fragte er in seinem Beitrag Linke Leute von rechts über Nationalrevolutionäre wie Karl Otto Paetel und Otto Strasser:
ellauri210.html on line 596: Hiller lähti 1934 karkuun Hitleriä t-viivan puutteessa. Nach der Machtübernahme der Nationalsozialisten wurde Hiller, der als Pazifist, Sozialist, Jude und Homosexueller den Nazis verhasst war, insgesamt dreimal verhaftet, in den Konzentrationslagern Columbia-Haus, Brandenburg und Oranienburg inhaftiert und schwer misshandelt. Nach seiner Entlassung 1934, die auf hohe Fürsprache von Rudolf Heß hin zustande kam,[10] floh er nach Prag und 1938 weiter nach London. Im Exil gründete er den Freiheitsbund Deutscher Sozialisten und die Gruppe Unabhängiger Deutscher Autoren.
ellauri210.html on line 598: Als Hans Giese 1949 ein neues WhK gründen wollte und dann die Gesellschaft für Reform des Sexualstrafrechts e. V. gründete, arbeitete Hiller einige Monate mit.[11] 1955 kehrte Hiller nach Deutschland zurück, ließ sich in Hamburg nieder und versuchte dort 1962, das WhK neu zu gründen. Er blieb dabei aber isoliert und der Versuch scheiterte.[5] Des Weiteren gründete er – weitgehend ohne Echo – einen Neusozialistischen Bund und unabhängige Zeitschriften (vgl. lynx). Die Erklärung des Neusozialistischen Bundes gegen Angriffskrieg wurde u. a. von Ossip K. Flechtheim, Karlheinz Deschner und Martin Niemöller unterstützt. In der Schweizer Zeitschrift Der Kreis publizierte Hiller rund ein Dutzend Gedichte und ebenso viele Artikel, meist unter dem anagrammatischen Pseudonym Keith Llurr.
ellauri210.html on line 875: « La vie ne vaut pas le coup qu’on se donne la peine de la quitter. »
ellauri210.html on line 909: Jacques Prévert, né le 4 février 1900 à Neuilly-sur-Seine et mort le 11 avril 1977 à Omonville-la-Petite (Manche), était un poète français.
ellauri210.html on line 1013: Tu vois je n'ai pas oublié. On loisto tuo jo viimeinen Näethän, en ole unohtanut.
ellauri210.html on line 1033: Toi qui m'aimais, moi qui t'aimais. On loisto tuo jo viimeinen Sä, joka rakastit mua, ja mä sua.
ellauri210.html on line 1127: Viimeinen kala / Tahdon olla hyönteinen ellauri210.html on line 1199: Comme un silence vient à peine de maudire, Kun hiljaisuus on tuskin kironnut,
ellauri211.html on line 58: Reader's Digest on edelleen, kaikki kieliversiot yhteen laskien, maailman luetuin yleisaikakauslehti. Vaikka suomalaisen Valittujen Palojen levikki ja lukijamäärä on 2000-luvulla laskenut nopeasti muiden yleisaikakauslehtien tapaan, ainakin vielä vuonna 2012 sen 178 000 kappaleen levikki oli kielialueen asukasmäärään suhteutettuna Reader’s Digest -lehtien suurin. Suurimmillaan Valittujen Palojen levikki oli 1990-luvun lopulla: 354 000 kappaletta. Vuonna 2014 lehden tarkastettu levikki oli 122 605. Noin 50 erikielisen Reader’s Digest -lehtiversion yhteinen levikki on noin 10 miljoonaa.
ellauri211.html on line 154: Totuutta on koetettu muuntaa Japanissa muuttamalla historiankirjojen merkityksiä, mikä on saanut paheksuntaa osakseen ulkomaiden taholta. Tämä ei kuitenkaan ole saanut Japanin opetusministeriötä myöntämään, että totuuden muuntaminen olisi ollut virhe. Viralliselta taholta on myös esitetty väitteitä, joiden mukaan Nanjingin verilöylyä ei koskaan tapahtunut ja että kyseinen tapahtuma on kiinalaisten keksimä tarina. Näin ovat väittäneet muun muassa sen kaltaiset tahot kuin parlamentin jäsen Shintarō Ishihara ja Japanin Houstonin-konsuli.
ellauri211.html on line 194: Pienine läpitunkevine ja ilkeine silmineen, kuminauhasolmukkeineen ja neliskulmaisine partoineen hän muistutti tavattomasti mainoksien herraa, joka suosittaa hymyillen, sormi pystyssä: Saponite – hyvä pesuaine tai miksei ihanteellinen Salamandre: taloudellista, turvallista, mukavaa.
ellauri211.html on line 295: Totta puhuen ei tämä tekohämmentyneenä hymyilevä persepääkään ole ihan eilisen teeren poika kuvalehtien keskiaukeamaärvönä. Kun hän kihlasi tunnetun valokuvamallin, vasta Njuu Jorkista maahan laskeutuneen bisnesenkelinsä, heidän yhteinen taipaleensa alkoi ei vähempää kuin Ilta-Sanomissa ja Hymy lehdessä! ja heidän suuret häänsä huomattavassa Hämeenkyrossä nousivat Seuran ja Annan etusivuille! Turha häntä on tyrkkiä lavatähden paasipojaksi! Siitä äkämystyneenä hämäläinen Ranu alkoi ize pyytää roskalehdiltä haastatteluja lupaa kysymättä savvoo viäntävältä Katrilta. Ranu myhäili salaperäisenä ja näppi ize izestään belfieitä. Tiesihän sen etukäteen ettei siitä mitään tullut, olivat ihan eri kaliiperia, toinen kestojulkkis toinen wannabe. Hui kuinka Ranu onkin vastenmielinen. Se kuzuu äxäänsä vuoroin laulajaxi vuoroin lavatähdexi. Izeään se tituleeraa kyrvänpää-expertixi. Potkut saaneen peesarin voimatonta kiukkua. Tampereen oikeistosiiven Aamulehdessä, jossa perusporvarillinen Ranu on vakisenttaaja, sekä huomattavassa Hämeenkyrön Sanomissa saa peesarikin palstamillimetrejä. Mahtavan tonniston narsisti! Iltalehden Aila Seppalän puffi on Ranusta "puhtaasti ja kauniisti kirjoitettu." "Katse ja kädenpuristus kertovat paljon. Pana Rajalan terse on rehevä ja lämmin, mahanalusote avoin, utelias ja leikkisä, miehen suoro Sentun pöydän alla vahvistaa ennakkotuntemuksen: Pan on Katrinansa ansainnut." Vizi mitä tuubaa! Jutussa käydään mallikkaasti läpi miehen työhistoria, hänen kirjoittamansa Sillanpään elämäkerta odottaa vielä kolmatta ja huipentavaa osaansa, hänen näytelmäsovituxkistaan on äsken nähty Elämä ja aurink Molojunkaterina, Pyynikille on tulossa Ale ellers on työn alla nuskailtavana Tamge Temerin historian toinen osa. Dosent pissii hunajaa ja tunnustelee töröhampaisen TV-lasisen Aila Meriluodon mahanalusta. Markku Envallilta meni pari vuotta uuden onnen aforisointiin. Kiireinen jokapaikan dosentti aikoo selvitä nopeammin. Ranun izetunto on horjahteleva. Ilmi narsisti! Kazeet kääntyivät Hämeenkyrössä kun Ranu tuli ostamaan Seura-lehteä. Katrin vanhemmat haisee kaskisavulta ja Bertta mummi on riuskasti hymyilevä murretta pulppuava kansannainen. Hizi Ranu kopioi naistenlehtityyliä. Oven avaa Taisto Tammen mummo, hymyilevä rouva Hagert. Ranu lukee Seura-lehdestä rakastaako hän oikeasti Katria. Onko Katrin maalaisporukat sille riittävästi hienoja? Vinoiliko vääräleuka Wexi Koistinen sille salamielisesti jotenkin? Panu antaa ymmärtää että tyhmä Katri on Ranuun aivan lääpällään, Ranu miettii vielä ostopäätöstä. Höh, avattu pakkaus on ostopäätös.
ellauri213.html on line 39: Dan Steinbock oli suurin piirtein yhtä kehno kirjailija kuin E. Saarinen iskelmälaulajana. Eipä enää vedä Saxassa pastorina toimineen Jukka Kuoppamäen isänmaallista biisiä duettona. Toinen äänistä on näät iäxi vaiennut. Samin et al. nekrologi vajaahampaisesta Simpasta oli myönteinen, niinkuin sopiikin. Hyvä elämä, sanoisi Arikin. Mutta paha kuolema yllätti, musta enkeli vei päivänsankarin yhtäkkiä, niinkuin sen isänkin. Uni jäi kesken viimeinen.
ellauri213.html on line 49: Spannendes Astrologie-Wissen rund um das Sternzeichen Steinbock Ob Glücksbringer, Tipps zu Selbstfürsorge und Ernährung oder Antworten auf Fragen wie »Was braucht der Steinbock, um sich geliebt zu fühlen? Eine Scheide - Entschuldigung, ich wollte sagen einen Auflag von Schinken. « Das Sternzeichen-Buch steckt voller spannendem Wissen über den Steinbock (22. Dezember bis 20. Januar). Natürlich führt es auch ganz allgemein in die Astrologie ein und erklärt unter anderem, wie man sein Geburtshoroskop liest oder was hinter dem »rückläufigen Merkur« steckt. Das Horoskop-Buch ist hochwertig mit Douche sowieso auch ohne Douche.
ellauri213.html on line 55: Eteinen oli pitkulainen. Tina venytti sormella auki luokkakuilua.
ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), Mary Bell (pedocide), Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), Ching Shih (pirate), Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin), Marie Manning (Mörderin), Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber), etc. etc..
ellauri214.html on line 208: Masa ”Pätkä” Niemi jätti viimeisen viestinsä kahvilakuittiin – tällainen oli näyttelijälegendan tuhoisa elämä. Pekka ja Pätkä neekereinä oli viimeinen rikka joka katkaisi kamelin seljän. Vapunaattona, se oli lauantai, tulin Tampereelle takaisin, ja Masa oli jo tajuttomana. Se oli ilmeisesti ottanut jotain pillereitä, mutta kaikki tuubit hävittänyt. Pöydällä oli kahvilakuitin taakse kirjoitettu: "Hyvä on olla kun on nolla. Hyvästi, Masa." Sillä tavalla se lähti, Pakarinen kirjoitti myöhemmin.
ellauri214.html on line 280: Edelleenkin ihmisten olisi hyvä miettiä, miksi hemmetissä Amerikan Yhdysvallat häärivät aseineen täällä Euroopassa? Onko heidän rajansa olleet nyt uhattuna? Pitääkö meidän osallistua heidän intressipiiriensä tukemiseen ja laajentumispyrkimyksiin tämän käynnissä olevan sodan avulla?
ellauri214.html on line 326: Seijan harmaa ohut kovakantinen kappale Turgenevin tuonnimistä pienoisromaania sopii kuin valettu mun Salmiselta hankittuihin kesähousuihin ja Tokmannilta eilen ostettuun siistiin vanhusmaiseen paitapuseroon. Ne ovat yhtä haalean harmaita kuin oli Ivan Turgenev, iso ja leveäharteinen mutta timidi länkkärimielinen agnostikko joka eli ja kuoli eturauhassyöpään 64-vuotiaana lännessä. Se oli köyhtynyttä tataariaatelia isän puolelta, varakas kielitaitoinen ja hyvätapainen, mistä sitä halvexivat moukkamaisemmat slavofiilit virkaveljet Tolstoi ja Fedja-setä. Dosto oli henkilönä kusipää eikä Tolstoi juuri parempi. Tchekhov oli luikero ja Turgenjev turha mies. Leskov oli ikävä (despotic, vindictive, quick-tempered and prone to didacticism) ja Gogol hullu. Turgenev pysyi poikamiehenä vaikka ilmeisesti menetti poikuutensa maaorjaneitosille. Ivan oli tylyttävän äidin poika, rentustava isä oli läheisempi vaikka jäi etäisemmäxi, kuten tavallaan sanotaan tässäkin novellettassa. Äiti oli isää vakavaraisempi kuten kirjassa. Joku Uncle Tom luki Ivanille pienenä Heraskovin Rossiadia.
ellauri214.html on line 334: Unen jatko-osassa kazoin korkealta töyräältä kun jään yli juoxi täyttä vauhtia 23 Disney koirahahmoa. Sitten unessa oli hiukan uhkaavia pitkämekkoisia neitoja, ja kaxi pikkutyttöä, joiden kanssa kiipeilin lumiselle kadetraalille. Tytöistä paxummalle tarjosin Haparandasta kaupan päälle saatuja vanhanaikaisia salmiakkimakeisia. Ei se niistä perustanut, ne ovatkin aika mauttomia ja kovia. Meillä oli kiire Humanisticumin kokouxeen, ja suht sulottomat tytöt valuivat alas seinältä kuin joku sylkyklunssi tai märkä räkä. Ikävä kyllä kokous oli peruuntunut, sen sijalla oli joku voimistelutunti. Oven takaa kuului töminää ja ähinää. Unen loppuosassa kävi ilmi, että Brezhnev oli ollut siviiliammatiltaan ballerina. Leonid oli kasvoista sangen suurpiirteinen, mutta hoikkanilkkainen.
ellauri214.html on line 703: Mutta mitä enemmän hän luki, sitä enemmän hän kaipasi seuraavia aakkosten alkupään kirjailijoita: Augustinusta, Andersenia. Aristotelesta, Avicennaa, Blakea, Chestertonia, Dantea, Darwinia, Diogenes Laertiosta, Eckhartia, Eriugenaa. Eukleidesta, Freudia, Goethea, Grimmin veljeksiä, Heinea, Hegeliä, Hoffmannia, Homerosta, Hölderliniä, Hugota,
ellauri216.html on line 50: Se kohutumpi Miki Liukkonen on huisin tarkka meikeistään. Mikissä tatuointeineen on aitoa rokkimaailman estetiikkaa. Tero s. 1960 on pappispimityxeen kallistunut filosofian tohtori, porvoolainen tyhjäntoimittaja, juoxee kuin 3v vanhempi Kari Hotakainen.
ellauri216.html on line 181: Tero ottaa mallia kiekkomaailmasta ja Harry Potterista. Kaikilla samanlaisia izetoimivia taikakirjoja. Kirjan sanomakin on tutun oloinen: "se" työntyy sinne syvälle paikkaan johon aurinko ei paista, jne jne. Orgasmin jälkeinen lämpö ja rauhoittuminen täyttivät ruumiin. Pehmenneestä munasta valui vielä pitkään limaisia tippoja. Yhtäkkiä huomasin että olin keijassa.
ellauri216.html on line 218: Ainiin oli sitten vielä 1 panopuu. Julia tuli elämääni kuin syxyn viimeinen ruskea tuulahdus. Tumma kaunotar, paljon meikkiä. Ei mutiainen sentäskään. Pyöritti bussissa hajamielisesti baskerinnipukkaa kuin häpykieltä. Suzänniä ei pitäis haitata etmulla on Juuliassa toinen panopuu. Oljenneltuani hyvän tovin Juulian huuliossa tulen kotiin ja käperryn kerälle Suzännin kylelle. Olen onnellinen kun mulla on nää 2 naista, ne täydentävät toisiaan. Jos Suzän hermostuu, otan Juulian, sellaista kierrätystä tää nyt on. Mut mieluummin kuitenkin Juulia-namu poskeen välistä ja kotosalla odottaa vanha kunnon Pät.
ellauri216.html on line 355: pyhät kuninkaalliset marttyyrit - viimeinen Venäjän keisari Nikolai Aleksandrovitš ja hänen kunniakas perheensä. Romanovien dynastian ihmeellisen Jumalanäidin kuvan erityinen kunnioitus sai ilmauksensa Tsarskoje Seloon rakennetussa Feodorovskin kaupungissa, jossa oli temppeli ihmeellisen Jumalanäidin Feodorovskajan ikonin nimissä, sekä se tosiasia, että heterodoksisuudesta ortodoksiseen uskoon kääntyneiden kuninkaallisen perheen jäsenten morsiamet ottivat keskimmäisen nimen "Feodorovna".
ellauri216.html on line 528: Minkä tautta ukkivainaan peilin päälle pantiin se suutarin ämmän lahjoittama pyyhe? Olikohan peili Tulasta? Selityxet vaihtelevat, mutta tapa on yhteinen juutalaisille ja kristityille. Pelätään henkien yllättävän peilistä tai ei haluta nähdä siitä omaa naamaa vääränä. Vainaja viedään kamarista jalat edellä ettei se kazo syyttävästi jälkeen jääneitä.
ellauri216.html on line 638: Helsingin Suomenlinnaan rakennettiin vuonna 1854 Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko ortodoksiseksi Viaporin varuskuntakirkoksi. Rakennuksessa oli viisi tornia upeine sipulikupoleineen. Suomalaisen ajan alussa Helsingin eteläistä horisonttia hallitsevan rakennuksen ulkonäköä muutettiin ja siitä tehtiin luterilainen kirkko. Nykyinen asu on 1920-luvulta. Kirkon tornissa toimii lento- ja laivaliikennettä palveleva majakka, joka pyyhki osoitteessa Merikatu 3 sijaitsevaan lastenhuoneeseen neljää välähdystä, eli H-kirjainta.
ellauri216.html on line 651: Tshuudit oli ilmeisesti tsuhnia eli Itämerensuomalaisia. Venäläisissä taruissa tšuudit kuvattiin yleviksi ja kauniiksi. Yksi tšuudien yleinen kuvaus oli valkosilmäinen, mikä tarkoittaa vaaleita silmiä. Tšud-nimityksen on väitetty tarkoittaneen alkuperäisessä kirjoitusmuodossaan samaa kuin adjektiivi tšudnyi eli 'ihmeellinen', 'erinomainen', 'mainio' ja 'ihastuttava'. Venäläiset surumieliset kansanlaulut muistavat tšuudien tuhoa venäläisten vallatessa heidän maitaan. Tšuudikaupungin jouduttua hyökätyksi tšuudinaiset hukuttautuivat koruineen ja lapsineen jokeen, ettei heitä ryöstettäisi, orjuutettaisi tai häpäistäisi. Tšuudien kotiseudun jouduttua hyökkäyksen kohteeksi tieto venäläisten julmuuksista levisi. Tällöin tšuudisuvut ja -perheet kaivoivat tarujen mukaan itselleen kuoppia, jotka romahduttivat päälleen. Kuoppia, joihin liittyy tällaisia tarinoita löytyy eri puolilta Pohjois-Venäjää. (Vertaa tätä suomalaisen kansanperinteen aarnihautoihin.) Näiden tarujen tšuudien uskotaan kadonneen maan päältä, mutta heidän kerrotaan yhä asuvan maan alla muiden jaloimpien asioiden, kuten parhaiden kotieläinten ja arvometallien kanssa.
ellauri216.html on line 771: Vaikka Feofan oli syvällisesti perehtynyt länsimaiseen filosofiaan ja älyllisiin virtauksiin, hän pysyi uskollisena idän kirkon perinteiselle opetukselle, jonka olennaista sisältöä hän vaali syvällistä arvostelukykyä osoittaen. Kirjoituksissaan Jeesuksen rukouksesta hän ei tuo esille psykosomaattisia menetelmiä, vaan korostaa mielen keskittämistä rukouksen sanoihin. Rukouksen keskeisenä hedelmänä hän pitää Jumalan pelkoa ja synnintuntoa. Kirjoitustensa ja käännöstensä kautta pyhä Feofan vaikutti merkittävästi Venäjän kirkon hengelliseen renessanssiin 1800-luvun lopulla. Hänen kirjansa Mitä on hengellinen elämä on käännetty suomeksi. Hänen kirjoituksillaan on myös keskeinen sija Valamon igumeni Haritonin kokoamassa kirjassa Jeesuksen rukous.
ellauri216.html on line 795: Jatkosodan hyökkäysvaiheessa päästään oikeaan Valamoon kazastamaan bolshevikkituhoja. Kirkon ovessa on lappu: tukikohdan klubi. No sellainenhan se oli ennenkin. Onnex saatiin Sergein ja Germanin hopeinen arkku talteen vapaaseen länteen. Siellä siitä sahattiin vain hopeaa irti kilokaupallla.
ellauri216.html on line 800: Talvisodan jälkeen ja osin jo sen aikana Valamo evakuoitiin kiireellä sisemmäksi Suomeen – ensin Kannonkoskelle ja lopulta Heinävedelle. Igumeni Haritonin panos henkilöstön sukukalleuksien pelastamisessa sekä uuden sijoituspaikan etsimisessä oli keskeinen.
ellauri216.html on line 848: Sydämen rukous on ortodoksisen rukouselämän keskeinen muoto, jota harjoitetaan toistamalla, usein rukousnauhaa apuvälineenä käyttäen Jeesuksen rukousta ("Herra Jeesus Kristus Jumalan poika armahda minua syntistä / armahda meitä") tai jotakin muuta lyhyttä rukousta. Jeesuksen rukous on saanut inspiraationsa Uuden testamentin publikaanin rukouksesta ja on hioutunut nykymuotoonsa vuosisatojen kuluessa.
ellauri216.html on line 913: Luostarin viimeinen Suomen-ajan johtaja, isä igumeeni Muurikki (Mihail Serechin) kuoli vuonna 1944 ja omasta pyynnöstään hänet haudattiin ryssän puolelle entisten igumeenien rinnalle Konevitsan luostarin pääkirkon alttarin taakse. Haudalle pystytettiin puinen risti, joka on vielä elokuussa 2008 jäljellä.
ellauri216.html on line 917: Vanhentuva veljestö harveni, luostarin arkitöiden teko vaikeutui, kalusto ja kiinteistö rappeutui, taloudelliset vaikeudet alkoivat, kylmät ja ankarat sääolosuhteet huononsivat elinoloja. Monien muutosten ja vaikeuksien kautta luostarin toiminta päätettiin lopettaa vuonna 1956 ja jäljellä oleva veljestö siirtää Heinäveden Valamon luostariin, jolloin sinne oli muuttamassa enää vain yhdeksän veljestön jäsentä. Evakko-Konevitsan viimeinen johtaja oli igumeeni Pietari (Pauli Jouhki) joka sotilaspappina talvella 1940 yhdessä isä Paavalin, isä Iraklin, isä Simforianin ja insinööri Kudratsevin kanssa hoiteli Valamon luostarin omaisuuden "evakuointia."
ellauri216.html on line 924: Joulukuussa 1991 Konevitsan luostarin pääkirkon alta löydettiin perustajan, pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen pyhäinjäännökset, joiden avulla luostarin toiminta on viime vuosien aikana suuresti elpynyt. Haudan päällä oli alun perin Pietarissa valmistettu täyshopeinen kenotafi eli muistoarkku; sen kansi esittää pyhittäjää arkussaan, kyljissä ja päädyissä on kuvat pyhän Arsenin siunaamisesta tehtäväänsä Jumalansynnyttäjän ikonilla Kreikassa, pyhittäjä Konevitsan saarella kotialttarinsa ääressä sekä pyhittäjän piispallinen hautauspalvelus.
ellauri216.html on line 935: Ortodoksisen perimätiedon mukaan kreikkalainen munkki Sergei asettui asumaan Valamon saarelle vuonna 992. Hän sai myöhemmin seuraajakseen munkki Hermanin, joka oli kristinuskoon kääntynyt karjalainen. Luotettavammat lähteet ajoittavat luostarin perustamisen 1100-luvun puolivälin tienoille. Vihonviimeinen arvaus on 1389.
ellauri216.html on line 968: Igumeeni Haritonin ansiosta (1933–1947) luostarin perinteinen elämäntyyli katkesi talvisotaan.
ellauri216.html on line 1107: Suuren isänmaallisen sodan lopussa vuonna 1945 metropoliita Grigori (Tšukov) vieraili Uudessa Valamissa ja liitti luostarin Moskovan patriarkaattiin. Monet vanhat munkit ilmoittivat haluavansa palata kotimaahansa, vanhalle saarelle. 12 vuoden kuluttua, vuonna 1957, luostari siirtyi Suomen ortodoksisen kirkon lainkäyttövaltaan. Samana vuonna vain seitsemän munkkia lähti Neuvostoliittoon; nuorin silloin lähteneistä oli 59-vuotias ja vanhin 84-vuotias. Kirkkoslaavilaiset jumalanpalvelukset loppuivat vuonna 1977, ja viimeinen venäläinen munkki kuoli vuonna 1981. Nyt luostari jatkaa toimintaansa suomalaisena ortodoksisena luostarina ja vastaanottaa vuosittain yli 100 tuhatta kävijää - sekä pyhiinvaeltajia että turisteja. Tämä on syrjäinen, hyvin hoidettu luostari järvien ja metsien keskellä - museon, kulttuurikeskuksen ja kirjaston kera.
ellauri217.html on line 120: Gematria tai gimatria (hepr. גימטריה < m.kreik. γεωμετρία, geōmetria) tarkoittaa heprealaista numerologiaa tai lukumystiikkaa. Tämä perustuu siihen, että Kreikassa ja hepreassa lukuja ilmaistiin kirjaimilla. Gematriasta voidaan erottaa kaksi eri suuntausta, mystinen ja yleinen. Sana juontaa kreikan geometriaa tarkoittavasta sanasta. Vaikka heprealainen gematria on nykyisin tunnetuinta, kreikkalaiselle aakkoselle tarkoitettu gematria eli isopsefia on sitä useita vuosisatoja vanhempaa. Jakob Böhmen käyttämän symbolin keskellä on kolmio, jossa tetragrammatonin heprealaisista kirjaimista (JHWH) muodostettu tetraktys.
ellauri217.html on line 189: Jumalan lähettiläs kuoli Medinassa vuonna 632 lempivaimonsa A’išan syliin podettuaan hammassärkyä. Heidän viimeinen keskustelunsa oli seuraava: "Minä kysyin: Jumalan lähettiläs, tahdotko, että annan sinulle tuon hammastikun? Kyllä, hän vastasi. Profeetta käytti pontevasti hammastikkua ja pani sen sitten syrjään. Hän katsoi kiinteästi johonkin ja sanoi: Ei, vaan Ylhäisin Toveri Paratiisissa. Panssarirykmentti!"
ellauri217.html on line 293: Konsalik war der Geburtsname seiner Mutter. Konsalik bekleidet nach Karl May und Helmut Rellergerd (John Sinclair) mit 85 Millionen Büchern Platz 3 der Autoren mit den meistverkauften Büchern Deutschlands.
ellauri217.html on line 295: Heinz Günther entstammte nach eigenen unbestätigten Aussagen einem alten sächsischen Adelsgeschlecht (Freiherren von Günther, Ritter zu Augustusberg), das seinen Titel in der wilhelminischen Zeit ablegte. Sein Vater war Versicherungsdirektor. Bereits mit zehn Jahren schrieb Günther einen ersten Frauenroman.
ellauri217.html on line 296: Danach trat er der Hitlerjugend, Gebiet 11 Mittelrhein, bei. Im Dezember 1939 nahm er eine Tätigkeit bei der Gestapo auf.
ellauri217.html on line 299: Nach seiner Rückkehr aus dem Krieg zog er zu seiner Mutter, die von Köln nach Attendorn im Sauerland evakuiert worden war. Er kriegte zwei Töchter mit ner Lehrerin.
ellauri217.html on line 302: Konsalik empfahl seinen Lesern Ein Kreuz in Sibirien für einen Mann, Eine glückliche Ehe für eine Frau und Zum Nachtisch wilde Früchte für einen Jugendlichen zu lesen.
ellauri217.html on line 306: Die letzten sieben Jahre seines Lebens (71-78) verbrachte Konsalik getrennt von seiner Ehefrau Elsbeth in Salzburg, wo er mit der 44 Jahre jüngeren Chinesin Ke Gao zusammenlebte. Hatte er die kleine Chinesin noch als siebziger gebumst? Mit einer nie mehr erwarteten, kraftvollen Erektion? Verdammt noch mal.
ellauri217.html on line 308: Als der schwer zuckerkranke Konsalik im Alter von 78 Jahren in seinem Salzburger Haus an einem Schlaganfall verstarb, hatte er mit seinem Lebenswerk von 155 Romanen, die in 43 Schaffensjahren entstanden und von „Kriegsalltag, Gewalt, Sex und anderen Trivialitäten“ handeln, eine Weltauflage von 83 Millionen erreicht.
ellauri217.html on line 381: Die Brüder Grimm haben dieses Märchen gesammelt als Nummer 158. Es gibt keine Erwähnung von gebratene Späzle darin. Ett helt huvudlöst örhänge annors nog liksom kungens tal. Da krähte ein Hahn, kikeriki, das Märchen ist auserzählt, kukerikuk.
ellauri217.html on line 390: Marina ei muka ollut ymmärtänyt mixi lemmenpesä piti puzata käytetyistä korzuista. Onxtää kaveri aivan vähälahjainen? Onhan se, taisiis oli. Spedelläkin oli enempi päässä älliä, olihan se diplomi-insinööri eikä humanistiretku kuten Jörnykkä. Donner itse valmistui vuonna 1958 Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineinaan yleinen valtio-oppi ja pohjoismainen kirjallisuus sekä sivuaineina psykologia ja filosofia. Hän ei kuitenkaan harkinnut tieteellistä uraa. Tais tulla sevverta heikot paperit.
ellauri219.html on line 171: Theleman keskeinen laki on "Tee mitä tahdot" (Do what thou Wilt). Tämä ei tarkoita jokaisen halun toteuttamista, vaan sitä, että ihminen on velvollinen viisauttaan kehittämällä tutustumaan omaan jumalalliseen "Todelliseen Tahtoonsa", ikään kuin kohtaloonsa tai kutsumukseensa elämässä, joka hänen tulee edelleen toteuttaa. Käskyn voisikin tulkita tarkoittamaan: "Anna kohtalosi täyttyä." Tähän saa pääthelemiiteiltä kullanarvoisia vinkkejä ihan pikkurahalla!
ellauri219.html on line 637: Fassbinder goes to the River Seine and fills a rowing boat with kerosene and wraps himself in the Norwegian flag - preparing to commit suicide in the style of a Viking funeral. Victor appears and sets up a small dining table nearby and asks what he is doing. Distracted, Fassbinder forgets his idea of suicide and starts giving Victor advice. Despite his attempts to womanise, Fassbinder is revealed to be married with three children.
ellauri219.html on line 783: Supermies on ajan iskä, ja aika kaiken muun. Supermiehen logo on OM. Kolmiyhteinen, 1 kolmen hinnalla: kolme tempusta preteriti, preesens, futuuri eli ikuisuus, kolme olemisen puuhastelua eli siitos, hengissäpysyminen ja mädäntyminen, kolme kivaa eli kuolemattomuus, kaikkitietävyys ja riemahdus. Ne ois niinkö kaikki mukana tässä logossa.
ellauri220.html on line 181: Tättilillukoista on hienoa kun kymmenkunta nokipoikaa varastaa Bloomingdalelta nahkarozeja. Vapaata markkinataloutta, yxityisyritteliäisyyttä. Jokainen kahmii puolestaan, joku jää kiinni kaikkien puolesta, paska zägä. Nixon jäi 1974 kiinni omaa tyhmyyttään, sori siitä, parempi onni ensi presidentillä. Klaara muistelee 17-vuotiaan Akun suorittamaa puikotusta anopin maatessa vainajana viereisessä huoneessa. Hyvinhän se meni. Uhkarohkeita pentuja jotka tuovat juniin vähän väriä ja kuiviin tunneleihin eloa. Oliko tää Miles musta mies? Musta valomies Ekku Peltola juutalaisella Samuliinilla. Verenpaineinen Jack kertoi tarjoilijoille ja eteisvahtimestareille kuinka hyvä kuiva Esther oli sängyssä. Vanhoja pieruja, puhe siitä mistä puute. E. Saarinen ja Kuningatar, isot tissiliivit tyynyllä.
ellauri220.html on line 407: Ensimmäinen ja viimeinen tilaisuus lähes aidon demokratian testaamiseen ryssissä oli vuoden 1996 presidentinvaaleissa. Tärkein vaaleihin liittyvä kysymys oli, valitaanko Jeltsin toiselle kaudelle ja saako hän näin mahdollisuuden jatkaa markkinatalouden rakentamista vai tuleeko valtaan kommunistipuolueen puheenjohtaja Zjuganov, jolla oli laaja kannatus. Koska riski Zjuganovin valinnalle oli suuri, oligarkit lahjoittivat valtavat määrät ruplia Jeltsinin vaalikassaan. Sen lisäksi kassaan virtasi miljoonia dollareita myös länsimaista, jotka pelkäsivät Zjuganovin vievän maan takaisin neuvostoaikaan. Vaalit olivat Venäjän johdolle oppitunti siitä, miten vaaleihin voidaan – ja joidenkin mielestä tuleekin – vaikuttaa eli rahalla. Myöhemmin vaikutuskeinoihin liitettiin mielipidevaikuttaminen internetin välityksellä.
ellauri220.html on line 669: Esmeraldan väkisinmakaaja on vaan joku "Ankka", ilman nimeä, joka on jostain vihainen koko naissukukunnalle ja kostaa sille miellyttävimmällä keximällään tavalla, ruiskimalla koko kassillisen 12-vuotiaan tussun perälle, mätkimällä lasta vielä nyrkillä ja flengaamalla sen lopuxi pihalle. Ei mitään henkilökohtaista, sori siitä. Painallus 1. Misogyyni siis painoi nappulaa talossa ilman hissiä. Tästä nyt sitten jotkut kehittävät jotain toivoa. Niinpä tietysti, eihän muuten oltaisikaan jenkeissä. Köyhät tarvizevat unelmia, eikö niin? No ei, tää onkin sisar Edgarin 8 sekuntia valokeilassa, nuoret ihmiset tinttijulisteineen syleilevät sitä. Laminoituja Esmeraldan kuvia myydään painettuina rukouskortteihin. Ihme on palaamassa kulutusyhteiskunnan normikäytäntöön. Mainostilaa vuokrataan. Neuvostoliiton paras puoli oli ettei mainostilaa vuokrattu. Alma Edgar vetää henxelit. Painallus 2. Kuollut kassi-Alma seikkailee bittiavaruudessa.
ellauri221.html on line 97: Elle dépose le 13 décembre 1945 devant le Conseil municipal de Paris un projet pour la fermeture des maisons closes. Dans son discours, elle ne s’en prend pas tant aux prostituées qu’à la société, responsable selon elle, de la « débauche organisée et patentée » et à la mafia, qui bénéficie de la prostitution réglementée ; le propos permet aussi de rappeler que le milieu de la prostitution s'est compromis avec l’occupant pendant la guerre. Sa proposition est votée et le 20 décembre 1945, le préfet de police Charles Luizet décide de fermer sans préavis les maisons du département de la Seine dans les 3 mois (au plus tard le 15 mars 1946, date qu'a fixée le conseil municipal). Encouragée, Marthe Richard commence une campagne de presse pour le vote d'une loi généralisant ces mesures. Elle est soutenue par le Cartel d'action sociale et morale et le ministre de la Santé publique et de la Population, Robert Prigent.
ellauri222.html on line 90: Algemeiner / by Peter Rothholz / JNS.org / 7 Sivan 5784
ellauri222.html on line 183: “Herzog” is a revenge novel. The ex-wife, Madeleine, is a stone-cold man-killer. Her lover, Valentine Gersbach, is described as a “loud, flamboyant, ass-clutching brute.” Ludwig had a Ph.D. and a damaged foot; Bellow makes Gersbach a radio announcer with a wooden leg. The Herzog character is passive, loving, an innocent soul who cannot make sense of a world in which people like his estranged wife and her lover can exist. He is an ex-university professor, the author of a distinguished tome called “Romanticism and Christianity.” The Rosette Lamont character, called Ramona, is a sexpot with a heart of gold; she specializes in intimate candlelight dinners and lacy lingerie. She is a professor of love, not French.
ellauri222.html on line 189: Bellow must have been tickled to death. The inventive feature of “Herzog” is a series of letters that the protagonist, in his misery, composes not only to Madeleine and Gersbach but to famous people (like President Eisenhower) and philosophers (like Heidegger and Nietzsche). These long letters, unfinished and unmailed, are sendups of an intellectual’s effort to understand human behavior by means of the conceptual apparatus of Mortimer Adler’s Great Books. Herzog is a comic figure, a holy fool, a schlimazel with a Ph.D. The whole point of his story is that when you are completely screwed the best you can hope for is a little sex and sympathy. The Western canon isn’t going to be much help.
ellauri222.html on line 191: The determination to consider the novel strictly as fiction extended even to its characters. Rosette Lamont reviewed the novel. She, too, treated the book as pure make-believe. She breezed right by the Ramona character (“Her religion is sex, a welcome relief from Madeleine’s phony conversion . . . but Herzog is too divided in his mind, too busy with resentment to free himself from a heavy conscience. Besides he is suspicious of pleasure, having learned Julien Sorel’s lesson,” and so on). She concluded with the thought that at the end of the novel Herzog enters into “a theandric relationship with the world around him.”
ellauri222.html on line 195: You can see the biographical problem. From the beginning, Bellow drew on people he knew, including his wives and girlfriends and the members of his own family, for his characters. In “Augie March,” almost every character—and there are dozens—was directly based on some real-life counterpart. Most of “Herzog” is a roman à clef. Leader therefore decided to treat the novels as authoritative sources of information about the people in Bellow’s life. When Leader tells us about Jack Ludwig and Sondra Tschacbasov, he quotes the descriptions of Gersbach and Madeleine in “Herzog.” In the case of the many relatives with counterparts in “Augie March,” this can get confusing. You’re not always sure whether you’re reading about a person or a fictional version of that person.
ellauri222.html on line 205: Horrified that Madeleine and Gersbach might be abusing his child (in the novel, a girl), Herzog rushes off to his deceased father’s house, finds a gun his father owned, and goes to Madeleine’s. It is evening. He creeps into the yard and watches Madeleine and Gersbach through the window, loaded pistol in hand. What he sees is an ordinary domestic scene. Gersbach is giving the little girl a bath. Herzog creeps away.
ellauri222.html on line 288: Vitun paintballspedet rynnäkkökivääreineen ja kevlarliiveineen. Saatanan tyhmät svedupellet länkkärien kurinpitäjät. Tää oli tosin fiktiota Sandhamnin murhissa (vittu suomentajan tollo, morden on murhat, ei murha!) , mutta svedupelleissä tällä on jo vankka faktapohja. Ei tää paljon eroa siitä mitä tapahtuu päivittäin Rinkebyssä ja suomalaisten ilmastoaktivistien laittomissa pidätyxissä ruozinlaivalla. Ja nyt on siellä vallan kahvaan tulossa oikein pesunkestävät ruozinazit. Kuningas Carl Gustav den femte taputtaisi karvaisia käsiään. Kohta ne ovatkin ainoat karvaiset kädet vapaalla jalalla Sveariikissä. Tosin niistä lie jo onnexi nahka lähtenyt.
ellauri222.html on line 653:
Willa Steiner
ellauri222.html on line 655: Willa Steiner is a waitress whom Augie briefly dates while living with the Renlings. Mrs. Renling does not approve, thinking Augie can do much better.
ellauri222.html on line 791: Because Bellow refuses to devalue human potential in even his bleakest scenarios, his novels often come under attack for their affirmative endings. Augie hails himself as a new Columbus, the rediscoverer of America; Henderson, while triumphantly returning home with his new charges, dances with glee, "leaping, leaping, pounding, and tingling over the pure white lining of the grey Arctic silence." Herzog inexplicably evades his fate, emerging from the flux of his tortured mind to reclaim his sanity and his confidence in the future. Yet, the victories of Bellow's heroes are not unqualified, but rather as ambiguous and tenuous as is the human condition itself. As a new Columbus, Augie speaks from exile in Europe; in holding the orphan child, Henderson recalls the pain of his separation from his own father; by renouncing his self-pity and his murderous rage at his ex-wife Madeleine, Herzog reduces but does not expiate his guilt. Nonetheless, these characters earn whatever spiritual victory they reap through their penes and their refusal to succumb to doubt and cynicism. Through their perseverance in seeking the truth of human existence, they ultimately renew themselves by transcending to an intuitive spiritual awareness that is no less real because it must be taken on faith.
ellauri222.html on line 930: Georges Benjamin Eugène Clemenceau [kləmãsõ´] (lempinimi Le Tigre de Papier, ”Paperitiikeri”; 28. syyskuuta 1841 Mouilleron-en-Pareds, Vendée – 24. marraskuuta 1929 Pariisi) oli ranskalainen journalisti ja valtiomies. Hän oli yksi Ranskan kolmannen tasavallan merkittävimpiä poliittisia vaikuttajia ja toimi kahdesti Ranskan pääministerinä vuosina 1906–1909 ja 1917–1920. Clemenceaulla oli keskeinen rooli ensimmäisen maailmansodan jälkeisten rauhanjärjestelyjen muotoilussa ja hän vaati erittäin ankaria rauhanehtoja Saksalle. 1865 eli sisällissodan päätyttyä Jori muutti Yhdysvaltoihin, jossa asui neljä vuotta ja työskenteli muun muassa tyttökoulun opettajana Stamfordissa Connecticutissa. Häneen teki vaikutuksen amerikkalainen sananvapaus, joka oli paljon laajempi kuin Napoleon III:n Ranskassa. Palattuaan Ranskaan vuonna 1869 Clemenceau ryhtyi harjoittamaan lääkärin ammattia Pariisissa. Clemenceaun ensimmäinen vaimo oli hänen entinen oppilaansa, amerikkalainen Mary Plummer, jota hän nai vuonna 1869. Heillä oli kolme lasta, mutta liitto päättyi eroon.
ellauri226.html on line 165: Modernin sodankäynnin tärkeimmät aseet ovat nälistys, trollaus, miehittämätön pommitus ja matuaitaus. Nälistämällä USA on jo kauan varmistellut ettei sille nouse mistään kilpailijaa. Kybersodalla ja drooneilla on se yhteinen plussa ettei tarvi ize nousta perseeltään, kuha painaa nappia ja antaa paukkua. Jossain kaukana, ettei tarvi kuulla edes paukkuja. Uusin kekka on paimentaa kurjalistolaumoja rajan yli kilpailijan puolelle. Niiden varalta alkaa pieni Suomikin rakentaa Trump-tyyppisiä aitoja. Ei niistä ole apua kun tankit alkaa vyöryä itärajalta, mutta pitäähän se nälistetyt kirgiisit ja tshetsheenit poissa pohjoiskarjalaisten tukasta.
ellauri236.html on line 305: Mulle sama, kaunokki, hän sanoi, ja huurteinen.
ellauri238.html on line 92: Li Pon runous on täynnä samoina toistuvia kuvia: vuori, kuu, mukava iso purnukka viiniä. Suuri osa hänen työstään on täynnä sitä lämmön ja ykseyden tunnetta, joka tulee muutaman ensimmäisen lasin jälkeen, sekä morkkista, joka tulee muutaman seuraavan mukana. Sitten on hänen runojensa otsikot - todelliset taideteokset. Esimerkkejä ovat: Hapanta helttaan ("Eilen olimme takussa, tänään kaljuja"); Kirjoitettu seinälle humalassa Wangin talossa Han -joen pohjoispuolella; ja jotain sano herääminen humalassa kevätpäivänä. Viimeinen sisältää ikimuistoisia rivejä, kuten: "Olen siis ollut humalassa koko päivän / unen sekaisena kuistilla" ja "Se on voi, lähentelen surua ja valitusta / kaadan toisen juoman."
ellauri238.html on line 177: Tästä miehestä tulee vielä jotain suurta, lupasi Rauno. - Kaunis nimi. Kivoja runoja, komppasi Tuula-Liina. Tää Tuula-Liinan paljastuskirja näyttäis olevan paikoin aika "happamia sanoi vittu rypäleistä". Dodi! Rypäleitä persiissä! Tää voi nyt vähän kirpasta. Mutta hauska lukea. Saarikoski oli naimisissa neljästi. Hänen vaimonsa ja myös sisaruksensa ovat myöhemmin netonneet Penan julkkiskuvasta laatimalla useita hänen toilailujaan käsitteleviä teoksia. Mies oli kehnonpuoleinen kirjailija ja narsistinen pulzari.
ellauri238.html on line 245: "Was?" "Für einen Preis!"
ellauri238.html on line 379: Kirsch, alkuperäiseltä nimeltään Ingrid Bernstein, oli ottanut etunimen Sarah myötätunnosta Hitlerin Saksan tuhoamia juutalaisia kohtaan. Itäsaksalaisena Kirschin oli lähes mahdotonta saada matkustuslupaa, mutta Prahaan sellainen järjestyi, ja rakastavaiset tapasivat joulun alla 1966. Sarah kuvaili Penttiä ”venäläiseksi, jolla on amerikkalaisen huoleton käytös”. Tämä oli viimeinen kerta, kun rakastavaiset tapasivat toisensa muuten kuin kirjeitten tai puhelujen välityksellä.
ellauri238.html on line 408: Hing an einer goldenen Lenzwolke, Roikkui isosta linssipilvestä
ellauri238.html on line 413: Und meine Wollhärchen flitterten ringelrei. Mun persvillat pyöri tuulessa
ellauri238.html on line 423: Mit dem Teufel über meine Todsünde. Mun kuolonsynneille.
ellauri238.html on line 449: Grundlage sind viele Gespräche mit Zeitzeug*innen, die die Maler*inpoet*in noch persönlich gekannt haben. Dies ist keine wissenschaftliche Arbeit, sondern ein tolles Blätterbuch über eine ungewöhnliche Künstler*in. Die Elberfelder*in wird ebenso gezeigt wie die Berliner*in, die Dichter*in wie die Zeichner*in, die Performer*in wie die Netzverlkaufer*in, die Jüd*in wie die Araber*in. In der Synagoge isst sie genüsslich eine mitgebrachte Schokolade. Hey Mr/MsYliopiston älykkäimpiä miehiä.
ellauri238.html on line 450: , doch nicht hier, wird sie von Rabbi Small zurechtgewiesen. Und sie antwortet: „Stören Sie mich nicht in meiner Andacht.“
ellauri238.html on line 455: Der/die von den Nazi*nnen als Jüd*in ins Exil „Verscheuchte“ stirbt am 22. Januar 1945 im Alter von 75 Jahren in Jerusalemer Hadassah (Esther)-Hospital. Aber der Tod hat in diesem Buch nicht das letzte Wort! Else Lasker*in-Schüler*in lebt in Gedichten. Else Lasker-Schüler lebt, wenn noch nur virtual, dadurch dass ihre Dichtung zwar immer weniger gelesen wird. Aber ihre Gedichte leben weiter, sehnsüchtig nach Leben und Lieben. Wie wir (und ich der/die Unterzeichnete, Hajoo Hahn besonders), vorläufig. „Längst lebe ich vergessen im Gedicht“, schreibt der/die aus Nazideutschland vertriebene Dichter*in. Nach seinem/ihrem Tod rühmt Gottfried Benn ihn/sie als „die größte Lyriker*in, den/die Deutschland je hatte“.
ellauri238.html on line 457: In die von Engels so trefflich als „Muckertal“ benannte Wiege der Frühindustrialiserung wurde am 11. Februar 1869 Elisabeth Schüler geboren von ihrer Mutter Janette, geborene Kissing. Der Vater von insgesamt sechs Kindern war Aron Schüler, der sich als Privatbankier einen Namen machte, wie viele Juden im Tal, wie die Wichelhaus, von der Heydt und Kersten.
ellauri238.html on line 459: Zur Welt kam Elisabeth, die Else genannt wurde, in der Elberfelder Herzogstraße 29. Sie wurde zu Else Lasker-Schüler, die Dichter*in, die ihre Welt aus dem Tal der Wupper und den Sprachwelten des Talmuds in Gedichten, in Prosa und Theaterstücken einfing. Eine deutsche Poet*in, die Deutschland und uns Kerndeutschen nah sein müsste, ist ihr Leben und Werk doch so tief von der Geschichte durchzogen, welche die unsrige ist. Meist wird sie als deutsch-jüdische Dichter*in wahrgenommen, aber dies marginalisiert und führt aus dem künstlerischen Erfahren und Lesen fort. Ihre Poet*innensprache war deutsch und damit hat sie das Sprachland Deutschland in eine dichte Höhle geführt, wie wenige vor ihr und nicht viele nach ihr. Und auch diejenigen, die wie sie einen eigenen Dichterkosmos hatten und haben, wie Rose Ausländer, Paul Celan, Nelly Sachs, Hilde Domin, Hertha Kräftner sowie Gottfried Benn, Rainer Maria Rilke, Peter Huchel, Reiner Kunze oder (aus Rumänien) Herta Müller, Rolf Bossert und Richard Wagner sollten werkimmanent und literaturästhetisch wahrgenommen und nicht in Bindestrich-Kästchen – weder religiös noch regional – segmentiert werden. Deutschland, Deutschland ist das Dach für alle, Deutschland Deutschland über alles, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit.
ellauri238.html on line 461: Bert Brecht wird zuweilen vorgeworfen, er habe die Frauen, seine zahllosen Liebschaften, ausgenutzt, quasi benutzt, um daraus Themen und Sinnlichkeiten für seine Texte zu beziehen. Else Lasker-Schüler war (auch) immer verliebt und hat sicherlich mehr und bessere erotische Gedichte geschrieben als der Mann aus Augsburg. Die überwiegend einseitige Liebesgeschichte zu Gottfried Benn hat schöne Verse hervorgebracht, die mehr ihr als ihm ein Denkmal setzen.
ellauri238.html on line 465: Else Lasker-Schülers Grabstein ist auf dem Ölberg in Jerusalem. Sie starb dort am 22. Januar 1945, hatte sich aber bis zuletzt eine Rückkehr in die deutschsprachige Stadt Zürich gewünscht. Jordanialaiset törkkivät Elsen heprealaista hautakiveä. Se sai uuden sakemanneilta, mutta luita ei löydy enää.
ellauri238.html on line 485: Wenn man hier keine Zeitung hält Jos täällä ei lehtiä osta
ellauri238.html on line 493: Sarah Kirschs Lyrik ist von hinten offen, meist ohne Reim und in freiem Versmaß. Dennoch spielt der Rhythmus im Sinne des Atemtempos eine große Rolle, ebenso Zeilenumbrüche und Zeilensprünge, durch die ein Strömen oder eine Atemlosigkeit erzeugt wird. Kirsch kombiniert häufig fachsprachliche oder altmodische Ausdrücke mit einem saloppen Ton. Als literarisches Vorbild nannte Kirsch Annette von Droste-Hülshoff, daneben ist ihr Werk durch Johannes Bobrowski und Wladimir Majakowski beeinflusst.
ellauri238.html on line 513: Das Hochhaus wird nass, verliert seinen Gürtel Korttelit kastuu, räystäiltä tippuu.
ellauri238.html on line 524: Verstehn sie: ich meine es müsste hier Ne hoxaavat kyllä ongelman luonteen:
ellauri238.html on line 667: Kirje vaimolleni kirjassa, jonka Pena kirjoitti Tuula2lle Dublinista, se jaanaa ikävystyttävästi Leena Larjangosta, Tuula1stä ja Marjukasta, onnistuen yxin teoin solvaamaan ex-hoitojaan samalla kun loukkaa verisesti nykyistä. Ei helvetti, Pena oli vakavasti luonnevammanen. Se oli aivan helvetin izekeskeinen paska. Minä olen kaunis ja hymyilen sinulle. Varsinainen narsissi, turrnipsipää letkuvassa varressa.
ellauri238.html on line 699: Untola oli sisällissodassa punaisten puolella. Hän oli Työmies-lehden toimituksessa Helsingin valtaukseen saakka, ja lehden 12. huhtikuuta ilmestynyt viimeinen numero oli Untolan yksin toimittama. Viimeinen numero ehdittiin painaa, mutta sen jakelu jäi kesken saksalaisten joukkojen edettyä Helsingin keskustaan.
ellauri238.html on line 716: Pentti oli super kusipää, onnexi se kuoli suht nuorena. 1/3 sen maxasta oli arpikudosta jo 1973. Antti Hyryn mielestä Keravan talo oli penalaisille liian suuri. Leveitä lautoja. Aitta. Uuni. Oli siinäkin toinen turrvelo. Pena heittää Tuula2n tarjoamat appeet seinille jos ne ei jostain syystä kelpaa sille. Hän ei mukista huoli keittoa. Hän ei syö einexiä. Tuula2 oli laiska, tyhmä ja ruma. Pena oli ahkera, älykäs ja kaunis. What a laugh. Legenda jo eläessään. Vanha, rappeutunut, viinaan kuollut, säälittävä Leino. Pentti istuu keittiössä silmä hädin tuskin auki, kaze harmaana. Pöydällä kossupullo, roskixessa toinen, räkäisiä nenäliinoja, likaisia astioita, pölyä, sotkua, vaatteita hujan hajan, hajua ja törkyä. Pentti tukkihumalassa, viinasta vetelänä, puolitajuttomana, savukkeenpätkä sormissa, jotka ovat laihat ja keltaiset kuin kanan varpaat, toinen tupakka käryämässä täydessä tuhkakupissa, kolmas matolla, johon on jo palanut reikä. Juoppoputki, juopporemmi, juopporeissu, on se kumma miten viina miestä syö. Kaiken lisäxi se on vielä pahaa.
ellauri238.html on line 722: Elämä on astia, joka täyttyy kunnes alkaa reunan yli kusi läikkyä. Silloin on Teppo kannettava pihalle ja tyhjennettävä. My cup runneth over. Hän oli izekeskeinen, hän oli narsisti, mutta selvänä hän saattoi olla ihanakin. Vahinko vaan että Pentti ei järin tykännyt olla selvänä. Hänessä oli perussuru, jota kukaan ei voinut poistaa. Hän ei loppupeleissä oikein perustanut Pentistä.
ellauri240.html on line 165: Saksikäsi Edward aloitti Tim Burtonin ja näyttelijä Johnny Deppin yhteistyön. Winona Ryder ja Burton olivat tehneet töitä yhdessä jo elokuvassa Beetlejuice (1988). Saksikäsi Edward oli myös monista klassisista kauhuelokuvista tunnetun Vincent Pricen viimeinen elokuva. Elokuva kuvattiin vuonna 1989 Floridassa.
ellauri240.html on line 467: Sana Nashiz on arabian kielessä yleinen ja sitä käytetään kuvaamaan vaimoa, joka ei tottele miehensä käskyjä, vaikka mies nyt sitten olisikin vaikka juoppo, parittaja, varas tai huumeveikko. Tottelemattomista vaimoista käytetään tässä yhteydessä nimitystä El Neshouz eli nahjus.
ellauri241.html on line 133: So rainbow-sided, touched with miseries, Niin sateenkaarenpuoleinen, kurjuuxien koskettama,
ellauri241.html on line 139: She had a woman´s mouth with all its pearls complete: Hänellä oli naisen suu kaikkine hörteineen:
ellauri241.html on line 456: While hurried Lamia trembled: "Ah," said he, Kiireinen Lamia napisi: "Ah", hän sanoi:
ellauri241.html on line 657: His young disciple. "´Tis no common rule, nuoren opetuslapsensa. "Ei ole yleinen sääntö,
ellauri241.html on line 876: Wherewith the seasonable month endows minkä kausiluonteinen kuukausi lahjoittaa
ellauri242.html on line 190: Neuvostoliiton suojayksiköt pitivät 18.- 19. toukokuuta kapeaa rantakaistaletta lähellä Yenikalea, josta viimeinen kuorma-autokuljetus hävittäjineen lähti 20. päivänä. Samaan aikaan Yagunovin yksikön ansiosta noin 120 000 ihmistä evakuoitiin; suojahävittäjät käskettiin pitämään asemat "erityiskäskyihin asti", joita he eivät koskaan saaneet.
ellauri242.html on line 231: Ukrainalaisilta lipsahti neuvostovalmisteinen ohjuxentorjuntaohjus epähuomiossa polakkien puolelle ja surmasi pari polakkia. 3. maailmansota oli lähellä. Alkusäikähdyxestä selvittyä Nato päätti nopeasti ettei se ollut lennähtänyt ryssistä. Ukrainan standup-koomikko väitti kivrnkovaan että kylläpäs. Seuraavana päivänä se oli kuullut kunniansa ja perui sanansa. Hizi voidaan antaa rahaa sekä pyssyjä, muttei me sentään maailmansotaa aloiteta jonkun pellen takia.
ellauri243.html on line 82: Inglourious Basterds (absichtliche Falschschreibung für englisch Inglorious Bastards, etwa: „Unrühmliche Mistkerle“) ist ein am 20. August 2009 erschienener US-amerikanisch-deutscher, kontrafaktischer Kriegsfilm von Quentin Tarantino. Der Film war sein finanziell größter Erfolg bis zum Erscheinen von Django Unchained im Jahr 2012.
ellauri243.html on line 688: Muistutan lukijoita, että Yhdysvallat ei ollut mukana Minskin neuvotteluissa. Toisaalta se vastusti jyrkästi kaikkia sovintoratkaisuja joko Venäjän tai irtautuneiden alueiden kanssa. Toisaalta ei ollut mitään järkeä kutsua Yhdysvaltoja Minskiin, koska sen asema oli ilmeinen ja sen läsnäolo olisi haitallista. Järkyttävää, OK Mutta Poroshenko oli pomppinut makeismagnaatti, joka johti villisti vastuutonta, raivokkaasti russofobista hallintoa, joka oli kaapannut vallan Kiovassa. Joten: Järkyttävää, mutta myös sopusoinnussa kulmakarvoja myöten korruptoituneiden mitättömyyxien käytökseen, jolla ei ole minkäänlaista käsitystä tai huomioita valtiovallan tai vastuullisen hallinnon suhteen.
ellauri243.html on line 691: Libertaareja edelsi Samuel Edward Konkin III typerine agorismeineen. Konkin piti itävaltalaista koulukuntaa ja erityisesti Ludwig von Misesiä agorismiin ja vastatalouteen johtavan taloudellisen ajattelun perustajana. Agorismin päämäärä on agora eli markkina.
ellauri244.html on line 55: Puusta tehty kirkkoveneen näköinen kirjasto on kaikille. Siellä on vähän kaikkea, vain 100K kirjaa väljästi aseteltuna tarjoiluehdotuxina. Kaikki taattuja menestyxiä. 4 hyllyä jännitystä ja 1 kauhua (K), 2 hyllyä viihdettä (F), loput fiktiota (E). Läckbergin naisen kosto oli jännärihyllyssä. Esa Sariolalta oli 1 viisikymppisenä kynäilty myöhäisteos. Taattua Sariolaa. 2001 suikahtaneen Harri Sirolan 1. ja viimeinen nide löytyivät fiktiohyllystä. Hizi etten älynnyt ottaa samalla Anja Kaurasnellmanin Syysprinssiä. Camillan 1. luku on perinteistä pornoa. Raastepöydästä soppii aloittaa.
ellauri244.html on line 60: Dan Steinbokin panokohtauxet ovat jopa poikkeuksellisenkin etovia. Voi elävästi kuvitella Danin ähkivän tuppikulleineen jonkun naisen sisällä kuin luttaperse herra Markkula. Tiheä ja armoton jännäri koovee terrorismista. Siinä välissä takaumia Danin nuoruusmuistoista Helsingin juutalaisessa koulussa. Tollanen mielenmaisema syntyy Danin perhe- ja heimotaustalla. Jehovan porukoissa ei juuri pyydetä eikä anneta armoa. Ei muuta kun vaan verikostoa 3.-4. polveen. Näillä harjoilla peräreikäpetterit David ja Joonatan taistelivat palestiinalaisia vastaan. Davidilla oli tää pulloharja ja Joonatan käytti hammasväliharjaa.
ellauri244.html on line 85: Ei tarviis muuta kun haistaa naisen kiima, jos ei vaatteet peittäis. Mun pillu kyllä viestittää kokoajan panetustaan. (2+ palsta) Kirkon tulevaisuusselonteossa yllättää myönteinen suhtautuminen kirkkoon - Siunauksen signaalit koottiin ihmisten arjesta. Urut ja gospel lyövät kättä Lakeuden Ristissä lauantaina - Lasse Heikkilän gospeloratorio syntyi miltei kiimassa. (Kotimaa) Caverion tähtää tuloskunnon parantamiseen keskittymällä kiinteistönhoitoon ja järkeviin projekteihin. Pahin kiima pyrkiä väkisinkin isoihin hankkeisiin on kostautunut järkyttävinä tappioina. Caverion Oyj julkaisi uuden strategian ja uudet taloudelliset tavoitteensa yhtiön pääomamarkkinapäivillä marraskuussa. (Talotekniikka)
ellauri244.html on line 98: Siro-Harri onkin abituruxena Ville. Eka turhanpäivänen pano on isoperseinen lattearintainen Sanna jolla on huonot kouluarvosanat ja finnejä. Hieman iso mutta kyllä tästä selvitään. Sentään se palvoo herkkuperse-Harria pylly pystyssä.
ellauri244.html on line 120: Minulla oli kerran valkoinen pehmeä angorapusero jonka pitkät kaninkarvahöytyvät liikkuivat hengityksesi tahdissa ja musteensiniset nahkahousut joihin jäi hikisten munapussiesi jälki ja munahien haju, sinulla kukallinen otsanauha, resuiset farkut, hopeinen tekomuna lahkeessa ja valkoinen kiharainen lammasnahkaliivi. Minä olin Pupu ja sinä Lammas. Ikäni muistan epähuomiossa 2v nuoremmaxi, oikeasti olin jo vanhanpiian ijissä.
ellauri244.html on line 259: Minusta tuntuu että kaikki kazovat minua siis meitä. Me olemme pikku narsisteja punaisessa veneessä, purjehdimme keltaisella merellä. Olin alkanut pitää miehestä hiljaisena, hauraana ja hienhajuisena. Silloin olen selvästi yläkynnessä. Olen tanakka, punakka ja rivakka. Inhottava julma Harri tappaa väpelösti kutuhaukea. Se on sexikästä. Hopeinen muna lipoo limaisesti alahuuliani. Harri luki innoissaan "pappa" Hemingwayn novelleja. Luki se Henry Milleriäkin. Hyvä vaan että Harri sai metrotunnelissa kylmää kyytiä. Hauen laulu katkes lyhyexi.
ellauri244.html on line 324: Joitakuita onnasi! Virhe Yhdistys ei osoittautunut virhesijoituxexi. Sinä keväänä taiteilijoiden rahankeruujuna kiersi Suomea. Taivaalta satoi $100 seteleitä ja vaahtokarkkeja. Niistähän tässä kirjassakin on kyse loppuviimexi. Ei tää ole niinkään (F) aiheinen nide kuin (E).
ellauri244.html on line 328: Joku kääntyi Jeesuxen puoleen ja alkoi laulaa "Jesus bleibet meine Freunde." Ach Scheisse. Freude nicht Freunde. Und Jesu, nicht Jesus. Kylläpä Anja on puolisivistynyt.
ellauri244.html on line 335: Ei tää ota loppuaxeen ollenkaan. Vielä mainitaan Jönsyn mielikirja Styronin Darkness Visible. Muistaaxeni sekin oli ilmeinen collapsed narsistin muistelmateos.
ellauri244.html on line 346: Henri on viisikymppinen mies, jonka elämässä on moni asia mennyt viime vuosina uusiksi. Hän on vaihtanut alaa ja eronnut vaimostaan. Nyt Henri työskentelee kääntäjänä, mutta aikaisemmin hän työskenteli kyseenalaisessa PR-yrityksessä nimeltä Hesperian sairaala. Yrityksen kaikki toimet ja arvot eivät kestäisi päivänvaloa. Kun Henri ihastuu naapurissa asuvaan kolmikymppiseen Sallaan, Henri on valmis tekemään mitä vain Sallan eteen, vaikka pienen spermalammikon. Sattumoisin Sallalla on ongelmia pomonsa kanssa. Mitä vaikean pomon kanssa voi tehdä? Pystyykö Henri poistamaan pomon Sallan elämästä? No ei pysty, Salla saa lopulta hoitaa sen ihan ize. "Enrico" on vaan joutavanpäiväinen jahkailija ja jaarittelija. Mitähän isoperseinen Salla oikein näkee siinä? No beggars can't be choosers, Sallalla on lapsi ed. liitosta ja pyylevähkö puolikalju Enrico on sikareineen ja aromilaseineen hyvä kotimiehenä.
ellauri244.html on line 539: Harry Millerin viimeinen Jonna sexiterapeutin asussa ellauri245.html on line 140: Nesbø on niin klicheinen että hampaita vihloo. LÄPYLÄP Okey boys! Back to work! Lets nail this bastard. Mitenkä monta kertaa tämäkin on kuultu ja nähty ziljoonissa skoude ja rofesarjoissa. Kiinnostavat jeparit joilla on yllin kyllin ongelmia izelläänkin hajaantuvat tehtäviinsä valokuvataulun ääreltä. Mä en jaxa näitä vitun rotinkaisia!
ellauri245.html on line 174: Lepakkomiehen norjalaisen poliisin nimi on sattuvasti Harry Hole. Se menee ausseihin selvittämään jotain murhajuttua. Kolleega Andrew on Australian neekeri (norjalaisten lempinimi). Spermaa ei kuitenkaan löytynyt. Sitä löytyy Camillan kirjasta, tai Keazin Endymionin karvoista. Spermaa ei löytynyt kuten sanottu, koska norjalaisen puoli-TV-julkkisnaisen (23v, blondi, nätti elävänä) kohtu oli viilletty auki kuin norjalainen kalafilee. Ehkä sei koiranruokalaatuna. Toisen Harry Hole -romaaninsa Torakat (1998) Nesbø kirjoitti Bangkokissa, jonne myös teos sijoittuu. Tässä taitaa olla joku sapluuna? Onko Nesbö sarjamatkaopas? Sehän se. Mutta jäbään ei ole luottamista pitemmälle kun sen jaxaa heittää, Torakassa se väittää mm että Kiinassa on vasemmanpuoleinen liikenne. Se ei ole muuta kuin tietämätön tolvana.
ellauri245.html on line 265: Verstümmelte Kongolesen. Ein Vater starrt auf die kleine Hand und den Fuß seiner fünfjährigen Tochter, die von „Wachen“ zur Eintreibung von Kautschuk getötet wurde – eine bildkräftige Fotografie! ellauri245.html on line 279: Als immer mehr Morde geschehen, findet Harry mit Hilfe seiner ehemaligen Kollegin und Freundin Katrine Bratt heraus, dass eine Berghütte in der Umgebung von Utøya die Gemeinsamkeit ist, die alle ermordeten Personen verbindet – die Seite im Gästebuch des gemeinsamen Übernachtungstages ist allerdings herausgerissen. Auch die Mordwaffe ermittelt Harry nach dem Hinweis eines Bekannten aus der Unterwelt von Hongkong bei einem Waffenhändler in Afrika: ein Leopoldsapfel.
ellauri245.html on line 281: Zwar fehlen Harry Beweise, er kann die Geschehnisse des Abends in der Berghütte aber recht genau rekonstruieren: Ein Unternehmer hatte in der Nacht seine Freundin mit einer Wanderin betrogen und fürchtet nun um seine mögliche Ehe mit einer Industriellentochter, die ihn finanziell sanieren kann. Der Täter lockt seine Freundin [welche? die Wanderin oder die Erbin?] dann nach Afrika und zwingt sie, einen Ehevertrag, der ihm das ganze Vermögen überschreibt, zu unterschreiben und will sie töten. Harry und Kaja fliegen daraufhin ebenfalls nach Afrika und werden beide getrennt von Handlangern des Täters überwältigt.
ellauri245.html on line 283: Harry kann sich befreien und tötet sowohl den Täter und dessen Freundin [warum? Zum Spass?] im Versuch Kaja zu befreien. Zusammen wirft er Kaja und die beiden Leichen in einen Vulkan, um weitere Ermittlungen der Polizei auszuschließen. Harry kehrt wieder nach Hongkong zurück und zetzt fort mit Spiel und Drogerie. Another hole in one.
ellauri245.html on line 290: „Ein packendes Buch, mit einem Autor in Höchstform. Charaktere, Schauplätze und Dialoge sorgen dafür, dass beim Lesen keine Langeweile aufkommt. Dabei geht es nicht nur um einen brutalen Serien-Mörder, sondern auch um die Spätfolgen einer psychischen Demütigung, um Macht und Ehrgeiz, um menschliche Abgründe. Ein Genuss für Fans des skandinavischen Krimis, aber auch ein Schmankerl für Neueinsteiger.“
ellauri245.html on line 292: „Jo Nesbø steht seinen schwedischen Kollegen in puncto Ausgefeilt-, Verwickelt- und Raffiniertheit nicht nach - und an Umfang übrigens auch nicht. "Leopard" ist einer von den Schmökern, mit denen man trübe Wochenenden höchst effektiv auf der Couch rumbringen kann.“
ellauri245.html on line 294: „Jo Nesbøs 700-seitiges Krimi-Opus „Leopard“ nötigt Bewunderung ab ob der fehlerfreien, mathematisch anmutenden Konstruktion. Doch darin liegt auch seine Schwäche: Es gleicht einer Kunstübung, die wegen dieser Künstlichkeit nichts mehr mit einem Krimi zu tun hat. Nesbø bremst sich selber aus, lässt nur aufkeimen, um es wieder vom Tapet zu nehmen, hat er doch schon sämtliche Neben- und Kernthemen ineinander verwoben. Er hat den Bogen überspannt, legt falsche Fährten und lässt das Weber-Schiffchen in seinem Geflecht wirklich durch alle Richtungen schießen, um seine Kernthemen anzuheizen und das eine mit in das andere herüberzuziehen. Er überhitzt. Nach etwa 500 Seiten steht ein exaltiertes, kühnes Gerüst eines Molekülmodells mit dutzenden angeordneter Atome. Nicht, dass das nicht zu verstehen wäre. Doch es entbehrt jeder menschlichen Natürlichkeit. Die restlichen 200 Seiten wirken wie die Anmerkungen zu einem Fachbuch; und das, obgleich doch der blutige Showdown erst noch kommen soll.“
ellauri245.html on line 391: Reiner (2010, s. 187) fremhever fire karakteristikker ved hvordan krimserier på TV fremstiller lovbruddene. For det første er lovbruddene ofte svært seriøse og
ellauri245.html on line 392: inneholder betydelig voldsbruk, halsbrekkende tyverier eller store ødeleggelser på eiendom. For det andre presenteres de kriminelle som rasjonelle og formålsrettede og ikke impulsive eller forvirrede. For det tredje påpeker Reiner (2010, s. 187) at politiet i seriene ofte var etterforskere, middelaldrende hvite menn som hovedsaklig var fristilte og økonomisk komfortable. For det fjerde og siste ble lovbruddene løst eller hindret av etterforskerens dyktighet, modighet og i økende grad av vitenskapelig ekspertise. Reiner (2010, s. 187) mener de karakteristiske trekkene ved hvordan krimserier avbilder lovbrudd og etterforskning, er motsatt av de virkelige lovbruddene og politiarbeidet. Fremstillingene, i massemediene og
ellauri245.html on line 455: Saxan äärioikeisto suunnitteli izenäisyyspäivänä Dysseldorfissa vallankaappausta. Keisarixi piti tulla Heinrich 13. Saxan hallitus piti kaataa aseilla, joita oli määrä saada Venäjältä. Heinrich oli kyllä vanhanpuoleinen, Jönsyn ikäinen. Englannin Heinrich 8:nnen lyhytaikainen panopuu Anna von Cleve oli Dysseldorfista. Puihin meni tämäkin. Hauska seurata miten termiittiapinat ovat alkaneet sinkoilla näinä lopun aikoina. Ripe "R.I.P." Alapuro kuoli samaisena izenäisyyspäivänä vähän nuorempana, 2v vajaa oktogenaarina. Kannattaa kuolla suht nuorena, niin lehtimiehet vielä muistavat.
ellauri245.html on line 733: Mutta hei, kazotaanpa nyt päästääkö Kaija isonveljen näköisen tunturipoliisin hilloviivalle! Nykyaikana karvakaulusta (tai todennäköisemmin porsliinia) lähtee niin kevyellä panostuxella etten kyllä yhtään ihmettelisi. ... Ei vittu ei se annakaan, vaikka fjällpolisen Aslak käy päälle kuin yleinen syyttäjä, ja mixi? Nääs koska se on rakastunut Nääsbööseen, eli siis Harry Reikäseen. Se säästää kirkkovenettä väkäleukaiselle Jerrylle. Kuinka herttaista.
ellauri246.html on line 71: Sachs jatkoi yksineloaan vaatimattomassa pienessä asunnossaan, joka oli Tukholman juutalaisen seurakunnan omistuksessa. Hän kärsi masennuksesta ja koki useita hermoromahduksia. Juutalaisten joukkotuho toisessa maailmansodassa oli toistuva aihe hänen tuotannossaan. Hänen runokokoelmansa O die Schornsteine (1967) (Oh savupiiput) alkoi sitaatilla Jobin kirjasta ja kuvasi juutalaista kansaa, joka leijailee savuna keskitysleirien savupiipuista matkalla länteen vapauteen kuin Andrei, eli elämästä kuolemaan. Arabien joukkotuhosta 1967 sodassa nobelisteilla ei ollut kuin hyvää sanottavaa.
ellauri246.html on line 111: Som vore det sista kvällen före en lång, lång resa: On kuin viimeinen ilta ennen pitkää matkaa (esim Intiaan):
ellauri246.html on line 144: Sehnsucht-runossa Nelly puhuu Elohimin Menschenwerdungista? Häh? Eikös Nelly ollutkaan kunnon hasidi? En viizi siteerata tätä runoa, se on liian makeileva. Koitetaan löytää joku parempi. Karl Marxin isä kääntyi luteraanisuuteen Napsun hävittyä sodan, koska olisi muuten menettänyt Preusseissa Anwaltin virkansa. Ranskan alamaisena se sai olla asianajajana moosexenuskoisenakin. Yhtä opportunistisesti menetteli Karlin pikkuserkku Chaim "Heinrich" Heine. Tässä on se Oh korsteenit:
ellauri246.html on line 148: O die Schornsteine Oh korsteenit
ellauri246.html on line 149: O die Schornsteine Oh korsteenit
ellauri246.html on line 158: O die Schornsteine! Oh korsteenit!
ellauri246.html on line 171: O ihr Schornsteine, Oh te korsteenit,
ellauri246.html on line 416: Kaiken "Edeffication"in kautta kulkee maailman epäluottamuksen tie, jossa nukkuneen rukous voidaan polttaa ja nälkäinen laittaa pakkaseen. Kaikki nämä vaihtoehdot henkilölle, joka valitsi omalla tavallaan. Tällaisessa maailmassa voit täysin toivoa vain itsellesi. Vizi tääkin heppuli on sit izekeskeinen. Mutta tämä on todellinen tilaisuus selviytyä ja tapahtua. Siksi ominaisuus individualismi on Brodskin kultti. Oli ihan oikein eze tuupattiin jenkkeihin. Brodski pyrkii riittämään tämän negatiivisen halon käsitteen ja hyödyntämään yksilöitä vastapainona "Okhlos" - laahus, joka perustuu joukkoyhteiskuntaan.
ellauri246.html on line 488: Tärkeintä iloa on BrodSky Creaturelle väliaikaisista, ohimenevistä ajatuksista. Ikuisuuden pojan kypsä ote Brodskin psykologiassa. Hän katsoo itseään myös tulevaisuudesta. Tulevaisuus on myös peili, joka ei valehtele. Brodskin näkymä itselleen kaukaisesta tulevaisuudesta, se on pohjimmiltaan tärkeä. "Näinä päivinä asuin hammaslääkärissä" (noin ensimmäisestä maahanmuutoksesta). Puhumme nykypäivän pohjasta, mutta aikaisemman ajan muoto käytetään, ikään kuin runoilija olisi viimeinen. "He (enkelit) nauttivat draamasta nukkeiden elämästä kuin olimme itse asiassa meidän aikamme."
ellauri246.html on line 503: Ulkomailla julkaistussa ensimmäisessä artikkelissa ("Katso ympärillesi ilman vihaa") Brodsky omien sanojensa mukaan kieltäytyy haittamasta isänmaan tavoitetta. Hän sanoo, että paitsi paljon huonoa löytyi hänen maassaan, mutta paljon hyvää: rakkaus, ystävyys, löydöt taideteollisuudessa. Hänellä on kielteinen asenne järjestelmään eikä isänmaahan. Brodsky vertaa epävirallisen, itsenäisen taiteilijan asemaa Neuvostoliitossa ja lännessä ja tulee siihen johtopäätökseen, että he yrittävät raapia hiljaa seinää. Neuvostoliitossa seinä reagoi siten, että se aiheuttaa taiteilijan elämän vaaran. Täällä lännessä Brodskysta näyttää että seinä ei reagoi lainkaan, mikä on erittäin tuskallista ja vaikuttaa Luojan psykiin. "Kerron totuuden, en tiedä, mikä on pahempaa." Brodsky on jälleen valloittanut jonkun toisen ja ei ole liian kiinnostunut runoista yleisölle. Kirjoittamaan hyvin, Brodsky korosti, on tarpeen tietää kieli, jolla kirjoitat. Maahanmuutto pysäyttää kielellisen elementin syöttämisen, henkilö, joka lähtee maasta riskeeraa tulla vanhanaikaiseksi.
ellauri246.html on line 833: Yritetään luoda yhteinen elämä rakastetun naisen kanssa jatkui kaksi vuotta viitteen jälkeen. He asuivat yhdessä, sitten toisistaan. Lokakuussa 1967 Marina ja Joseph olivat poika Andrei, mutta pian sen jälkeen 1968 he erosivat kokonaan. Tämä tapahtuma voidaan jäljittää Brodskin jakeissa.
ellauri246.html on line 870: On erittäin suurta vaihtelua mielipiteitä, kun arvioidaan Joseph Brodskin luovuutta. Hänen runsaasti paradoksaalisia. Sen erottuva piirre on kokeilu- ja perinteinen yhdiste. Monin tavoin hänen työnsä kehittäminen johtui sekä venäläisissä että eurooppalaisessa runossa, mutta nyt on jo selvää, että tämä polku ei johda umpikujaan ja ei-kanonisen sanaston yhdistelmää stressin kanssa Metaforismi ja monimutkainen metrinen stubbinen rakenne löytävät kaikki uudet tarkkailut. Kuten aiemmin sanoin, johdannossa Brodsky - erinomainen runoilija, joka tuttu koko maailmaan. Mutta Brodskin runouden täydellinen ja syvä ymmärrys on vielä eteenpäin.
ellauri247.html on line 236: Veijariromaanit olivat tavallista suositumpia ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Nykyajan veijariromaaneissa on perinteiselle veijarihahmolle tuntemattomia moralistin ja anarkistin piirteitä. He ikään kuin edustavat viattomuutta ja kriittistä ajattelua turmeltuneen ja vieraannuttavan maailman keskellä. Moderneja veijariromaaneja ovat esimerkiksi tšekki Jaroslav Hasekin Osudy dobrého vojaka Svejka za svétové valky (1920–1923, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa), yhdysvaltalaisten John Steinbeckin Tortilla Flat (1935, Ystävyyden talo) ja Saul Bellow'n The Adventures of Augie March (1953, Augie Marchin kiemurat) sekä saksalaisten Thomas Mannin Bekenntnisse des Hochstaplers Felix Krull (1954, Huijari Felix Krull), Günter Grassin Die Blechtrommel (1959, Peltirumpu) ja Heinrich Böllin Ansichten eines Clowns (1963). Mannin teoksessa – kuten veijariromaaneissa usein – korostetaan huijariuden ja taiteilijuuden yhteyttä. Peltirummun rumpali Oskar Matzerath on varsin perinteinen veijarityyppi: hän lopettaa kasvamisensa kolmivuotiaana ja tarkkailee yhteiskuntaa kääpiöperspektiivistä saattaen naurettaviksi kaikki ideologiat.
ellauri247.html on line 242: Der Schelmenroman oder pikarischer/pikaresker Roman (aus dem Spanischen: pícaro = Schelm), dessen Ursprung im 16. Jahrhundert in Spanien liegt, schildert aus der Perspektive seines Helden, wie sich dieser in einer Reihe von Abenteuern durchs Leben schlägt. Der Schelm stammt aus den unteren gesellschaftlichen Schichten, ist deshalb ungebildet, aber „bauernschlau“. In der Absicht, die soziale Stigmatisierung aufgrund seiner niederen Geburt zu überwinden, ist er ständig auf der Suche nach Aufstiegsmöglichkeiten und greift dabei nicht selten auf kriminelle Mittel zurück. Er durchläuft alle gesellschaftlichen Schichten und wird zu deren Spiegel. Der Held hat keinen Einfluss auf die Geschehnisse um ihn herum, schafft es aber immer wieder, sich aus allen brenzligen Situationen zu retten. ellauri247.html on line 244: Traditionell ist der Schelmenroman eine (fingierte) Autobiographie mit satirischen Zügen, die bestimmte Missstände in der Gesellschaft thematisiert. Sie beginnt oft mit einer Desillusionierung des Helden, der die Schlechtigkeit der Welt erst hier erkennt. Er begibt sich, sei es freiwillig, sei es unfreiwillig, auf Reisen. Die dabei erlebten Abenteuer sind episodenhaft, d. h., sie hängen nicht voneinander ab und können beliebig erweitert werden, was bei Übersetzungen oft der Fall war. Das Ende ist meist eine „Bekehrung“ des Schelms, nach der er zu einem geregelten Leben findet. Es besteht auch die Möglichkeit einer Flucht aus der Welt, also aus der Realität.
ellauri247.html on line 246: Le Sagen "pikareski" sepustus on niin armottoman pitkäveteinen, ettei sitä jaxa kahlata edes pilan vuoxi. Näytteenä Alainin kirjailijanlaadusta riittää seuraava lähes laitimmainen luku, jossa Gilin torvelolle on kaikki mennyt putkeen loppupeleissä ja puuttuu enää EAT! ja FUCK! palkintojen jako. Huomaa koko homman totaalinen ulkokohtaisuus. Paviaani tuikkaa pitkän punaisen siittimen yhtä punaiseen perätyynyyn, vatkaa tovin ja lähtee syömään.
ellauri247.html on line 323: <William Hogarth (10. marraskuuta 1697 Lontoo – 26. lokakuuta 1764 Lontoo) oli englantilainen taidemaalari ja graafikko, joka tunnetaan erityisesti suurta suosiota saavuttaneista kuvasarjoistaan. Hogarth oli erittäin taitava ja tarkka piirtäjä ja suosi runsaita yksityiskohtia ja groteskeja sävyjä. Hänen tyylinsä oli kova ja realistinen. Hogarth kuvasi kuparipiirrossarjoissaan aikaansa ja ihmishahmoja moralisoiden ja ivaten. Hogarth teki vuosina 1731–1732 ensimmäisen moralistisen piirrossarjansa ’Ilotytön tarina’. Hogarth oli äärimmäisen kansallismielinen eikä koskaan myöntänyt saaneensa vaikutteita ulkomaisilta taiteilijoilta vaikka oli käynyt kahdesti Pariisissa ja tuonut sieltä tuomisixi hyppykupan. Hogarth was born in London to a lower-middle-class family. Hogarth's works are mostly satirical caricatures, sometimes bawdily sexual. Kuvissa se on ilkimyxen näköinen. Sen suurin kyseenalainen ansio oli copyrightin laillistaminen. Stanley Kubrick based the cinematography of his 1975 period drama film, Barry Lyndon, on several Hogarth paintings. Muistan että se oli pitkäpiimäinen, en kyllä muista siitä muuta, koska se oli mun ja Seijan eka yhteinen elokuvaretki. Kubrick on kaiken kaikkiaan aika joutavanpäiväinen.
ellauri248.html on line 150: Rée war der zweite Sohn eines Rittergutsbesitzers; die Familie war jüdischer Herkunft, Paul Rée allerdings Protestant. Er studierte in Leipzig, Berlin und Zürich zunächst auf Wunsch des Vaters Rechtswissenschaft, dann Philosophie. Als Einjährig-Freiwilliger nahm er am Deutsch-Französischen Krieg teil, wurde allerdings früh verwundet und schied so aus dem Heer aus.
ellauri248.html on line 152: 1875 promovierte er „Über den Begriff des Schönen (sittlich Guten) in der Moralphilosophie des Aristoteles“. Sein Versuch, über eine Habilitation in der Wissenschaft Fuß zu fassen, scheiterte 1877.
ellauri248.html on line 154: Schon 1873 hatte er in Basel Friedrich Nietzsche kennengelernt, 1875 entwickelte sich daraus eine Freundschaft. Im Winter 1876/1877 lebte er zusammen mit Nietzsche, Albert Brenner und Malwida von Meysenbug auf deren Einladung in Sorrent, wo sie gemeinsam philosophische Überlegungen anstellten und arbeiteten. In Sorrent entstand Rées Werk Der Ursprung der moralischen Empfindungen ebenso wie Teile von Nietzsches Menschliches, Allzumenschliches, Ausdruck von Nietzsches Abkehr von Wagner und Hinwendung zum „Réealismus“.
ellauri248.html on line 156: Nach einem erneut misslungenen Habilitationsversuch begann Rée 1885 ein Medizinstudium, das er 1890 erfolgreich abschloss. Sein weiteres Leben verbrachte er überwiegend in Stibbe (Westpreußen). Dort behandelte er als Arzt die Landarbeiter auf dem Rittergut seines Bruders Georg.
ellauri248.html on line 158: 1900 gab der Bruder das Gut auf; Paul Rée ging daraufhin nach Celerina (Schweiz) und arbeitete als Arzt für die Einheimischen. Am 28. Oktober 1901 verunglückte er bei einer Bergwanderung und stürzte in den Inn; ob es tatsächlich ein Unglück oder ein Suizid war, kann nicht geklärt werden.
ellauri248.html on line 161: Friedrich Nietzsche übernahm zwar die Methode, kritisierte aber einige Zeit nach dem persönlichen Bruch in seiner Genealogie der Moral die Schlussfolgerungen Rées: Diese seien viel zu simpel und basierten auf einer naiven utilitaristischen Sicht. Haloo Fred, wer is der Naive von euch beiden?
ellauri248.html on line 171: Malwida von Meysenbug und Paul Rée entwickelten einen intensiven Briefwechsel. Die erhalten gebliebenen Briefe Malwida von Meysenbugs sind mehr als nur persönliche Dokumente einer Freundschaft, da der eine als „Materialist“, die andere als „Idealistin“ gegensätzliche Positionen einnahmen, die auch zwei Strömungen im 19. Jahrhundert bezeichnen. Die Briefe bieten auch Einsicht in das biographische Beziehungsgeflecht zwischen Nietzsche und Rée, von Meysenbug und Nietzsche sowie Lou von Salomé.
ellauri248.html on line 175: Malwida von Meysenbug, geboren als Malwida Rivalier (geboren 28. Oktober 1816 in Kassel; gestorben 26. April 1903 in Rom), war eine deutsche Schriftstellerin, die sich auch politisch und als Förderin von Schriftstellern und Künstlern betätigte. Amelie Malwida Wilhelmina Tamina Rivalier wurde 1816 als neuntes von zehn Kindern des kurhessischen Hofbeamten Carl Rivalier (1779–1847) geboren.
ellauri248.html on line 177: Ihr Vater wurde 1825 mit Namensmehrung durch von Meysenbug in den erblichen kurhessischen Adelsstand erhoben, wodurch auch Malwida in den Rang einer Freiin aufstieg. Künstlerische und literarische Anregungen erhielten die Kinder von der Mutter, die sie u. a. mit der Gedankenwelt Friedrich Schlegels und Rahel Varnhagens vertraut machte. Nääkin kuikat on esiintyneet ennenkin.
ellauri248.html on line 181: Ab 1850 studierte von Meysenbug an der Hamburger Hochschule für das weibliche Geschlecht, um Erzieherin zu werden. Nach dem frühen Tod Theodor Althaus' im Jahre 1852 emigrierte sie, auch um einer drohenden Verhaftung zu entgehen, nach London. Dort lernte sie unter anderem Gottfried und Johanna Kinkel, Carl Schurz, Therese Pulszky und Alexander Herzen kennen. Herzen, bei dem sie wohnte, machte sie mit weiteren Persönlichkeiten des Londoner Exils bekannt; darunter waren Giuseppe Mazzini, Ferdinand Freiligrath und Giuseppe Garibaldi. Für den Witwer Alexander Herzen übernahm sie die Erziehung seiner Töchter Olga (1844–1912) und Natalie (1844–1936); besonders zu ersterer entwickelte sie eine starke "mütterliche" Zuneigung.
ellauri248.html on line 184: 1869 erschien anonym der erste Band der Memoiren einer Idealistin Malwida von Meysenbugs, zunächst auf französisch; nach einer erweiterten Übersetzung erschienen 1875 und 1876 auch ein zweiter und dritter Band.
ellauri248.html on line 189: Die Idealistin von Meysenbug war nicht immer mit den inhaltlichen Aussagen ihrer „Buben“ einverstanden, blieb aber vor allem mit dem Menschen Nietzsche befreundet. Als sie im Frühsommer 1888 Nietzsche für seine harten Worte im Fall Wagner tadelte – sie war Wagner immer eng verbunden geblieben –, warf er ihr jedoch völliges Unverständnis seiner Werke vor und brach den Kontakt mit ihr ab. Sie schrieb dies später dem beginnenden Wahnsinn Nietzsches zu.
ellauri248.html on line 191: 1890 lernte Malwida von Meysenbug in Rom den 50 Jahre jüngeren Romain Rolland kennen; er wurde ihr letzter enger Vertrauter und der Briefwechsel ist Zeugnis einer großen Freundschaft. 1903 starb Malwida von Meysenbug in Rom und wurde dort, auf eigenen Wunsch ohne geistliche Begleitung, auf dem Cimitero acattolico an der Cestius-Pyramide beigesetzt. Malwida von Meysenbug war 1901 die erste Frau, die für den Literaturnobelpreis nominiert wurde. Aber mit lautem Gelächter beigesetzt. Tämän kaikkien aikojen ensimmäisen kirjallisuuden dynypalkinnon pokkasi ranskalainen mitättömyys nimeltä Sully Prudhomme, joka sentään oli Ranskan-Saxan sodassa "länkkärien" puolella. Sen runo "Särkynyt korva" löytyy albumista 192.
ellauri248.html on line 208: Erityisen läheinen Salomé oli Rilken kanssa. He tapasivat Rilken ollessa 21-vuotias, jolloin Salomé oli 36-vuotias. Salome alkoi kutsua Rilkeä Raineriksi tavanomaisen Renén sijaan. Salomé opetti tälle myös venäjää, jotta Rilke voisi lukea Tolstoita ja Puškinia. Rilke harkizikin nimeä перевоплощённый mutta hylkäsi sen liian pitkänä.
ellauri249.html on line 50: Muinaisten roomalaisten keskuudessa oli liike-elämän jumalana Merkurius, joka ihmeellisen osuvan mielleyhtymän ansosta oli myös varkaiden ja puhujien jumala. Roomalaiset, jotka suhtautuivat ansaitun halveksivasti kauppiaisiin, kuvittelivat näkevänsä yhtäläisyyden varkauden ja kaupanteon välillä, ja samasta syystä he myös rinnastivat huijauxen ja kaunopuheisuuden. Siispä varkailla, kauppiailla ja kaunopuhujilla oli yhteinen jumala. Joka vuoden toukokuun 17. kauppiaat pitivät suuren juhlan ja marssivat kulkueessa Merkuriuksen temppeliin pyytääkseen jumalaltaan onnea kaupanteon yhteydessä alkavana vuonna suoritettaville petkutuksille.
ellauri249.html on line 194: Kun perheen vaurastumisesta ei tullut mitään, se myrkytti perheen jäsenten välit. Ksenia halveksi miestään eikä nuori Nikitakaan häntä kunnioittanut. Äiti asetti poikaansa suuria odotuksia ja myös kyläkoulun opettaja Lidia Ševtšenko odotti pojan pärjäävän elämässään. Kyläkoulun opettajalla Hruštšov näki ensimmäisen kerran kiellettyä kumouksellista aineistoa. Koulumyönteinen poika vastusti isäänsä, joka otti hänet pois koulusta ensin peltotöihin ja sittemmin suutarin oppiin. Poika kieltäytyi suutarinopista ja isä etsi pojalle paikan varastokirjurin oppipoikana. Tästäkin Hruštšov kieltäytyi ja sanoi mieluummin karkaavansa kotoa, kuin olevansa varastokirjurin opissa.
ellauri249.html on line 240: Diktaattorit Adolf Hitler ja Josif Stalin jakoivat Itä-Euroopan vuonna 1939 Molotovin–Ribbentropin sopimuksella. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolan selkään sen taistellessa Saksaa vastaan ja Ukrainan ja Valko-Venäjän länsiosat liitettiin Neuvostoliittoon. Asiasta yritettiin tehdä laillista sarjalla irvokkaita kansanäänestyksiä, joissa alueet pyysivät päästä osaksi Neuvostoliittoa. Uusilla alueilla oli kansanvihollisia ja 10 % on niiden väestöstä vietiin Neuvostoliiton sisäosiin ja kymmeniä tuhansia teloitettiin. Hruštšovin osuus tapahtumiin oli keskeinen. Maatalouden kollektivointia hän kuitenkin hidasti sen minkä uskalsi ja pystyi. Uusien alueiden älymystöä hän moitti jatkuvasti siitä, että he eivät ymmärtäneet neuvostokulttuurin hienoutta.
ellauri249.html on line 474: The saying remains popular in several languages, as in the English "A cobbler should stick to his last", the Dutch Schoenmaker, blijf bij je leest, the Danish Skomager, bliv ved din læst, the German Schuster, bleib bei deinen Leisten, and the Polish Pilnuj, szewcze, kopyta. Other languages use slightly changed forms: the Spanish Zapatero, a tus zapatos ('Shoemaker, [tend] to your shoes'), and the Russian Суди, дружок, не свыше сапога ('Judge not, pal, above the boot'), after Alexander Pushkin's poetic retelling of the legend.
ellauri254.html on line 51: Fedinin ensimmäiset teokset ilmestyivät vuosina 1913–1914. Vuonna 1921 hän liittyi pietarilaiseen Serapion-veljien kirjailijaryhmään. Fedinin varhaiset kertomukset ja ensimmäinen romaani, sivistyneistön kohtaloita vallankumouksen ja kansalaissodan aikana kuvaava Goroda i gody (”Kaupunkeja ja vuosia”, 1924) ovat tyyliltään kokeilevia. Myöhemmät teokset noudattavat sosialistisen realismin kaanoneita. Romaanit Ensimmäiset ilot (Pervyje radosti, 1945) ja Neobyknovennoje leto (”Epätavallinen kesä”, 1947–1948) saivat Stalin-palkinnon. Kirjailijan viimeinen romaani Nuotio (Kostjor, 1961–1965) jäi keskeneräiseksi. Hän on laatinut myös sarjan kirjailijakuvauksia Pisatel, iskusstvo, vremja (”Kirjailija, taide, aika”, 1957, 1961) sekä muistelmateoksen Gorki ja me (Gorki sredi nas, 1941–1968).
ellauri254.html on line 63: Die Serapionsbrüder ist eine 1819 bis 1821 veröffentlichte Sammlung von Erzählungen und Aufsätzen von E.T.A. Hoffmann. Hoffmann stellte die vier Bände zu großen Teilen aus bereits vorher veröffentlichtem Material zusammen, fügte aber einige neue Erzählungen sowie eine Rahmenhandlung hinzu, in der einige literarisch gebildete Freunde über Probleme der Kunst diskutieren und als fiktive Autoren der Erzählungen auftreten. Vorbild für diesen Freundeskreis waren die Treffen der Serapionsbrüder, eines literarischen Kreises um Hoffmann, dem neben weiteren Schriftstellern auch Adelbert von Chamisso und Friedrich de la Motte Fouqué angehörten. Der Name leitete sich ursprünglich vom Heiligen Serapion her, an dessen Gedenktag – dem 14. November – der Freundeskreis sich zum ersten Mal nach längerer Trennung im Jahr 1818 wieder zusammenfand. Wichtiger als dieser äußere Anlass wird aber das sogenannte serapiontische Prinzip, dem sich die Mitglieder des Kreises verpflichtet fühlen.
ellauri254.html on line 66: „Die Grundpfeiler dieses Vereins bildeten nächst Hoffmann, Contessa, Koreff (ein ausgezeichneter Arsch*) und Hitzig. Ein vortrefflicher ineinandergreifendes Quatuor mochte nicht leicht zu finden sein. Koreff war der einzige Mensch, dem Hoffmann geduldig zuhörte, weil er ihn in der Unterhaltung an sprudelndem lebendigem Witze oft und an Kenntnissen immer überbot, auch dabei gutmütig genug war, ihn reden zu lassen, so oft er wollte; Contessa, selbst wenig redend, horchte auf alles, was die Freunde an Witz ausgehen ließen, mit dem beredtesten Beifallslächeln, das ihm unaufhörlich um die Mundwinkel spielte, von Zeit zu Zeit ein kleines, aber entscheidendes Wörtchen zugebend, und Hitzig, der mit Contessa das Publikum bildete und alle drei übrigen länger und besser als sie sich untereinander kannte, verstand darum die Kunst, Lücken im Gespräch auszufüllen, und wo es matt wurde, es wieder anzuregen, sich willig jedes Anspruchs auf Solopartien begebend.“ Hoffman oli takuulla sehr narzissistisch.
ellauri254.html on line 67: In den Rahmengesprächen der „Serapionsbrüder“ treten insgesamt sechs Figuren auf. Ihre Identifikation mit den historischen Teilnehmern des Serapions-Kreises ist zum einen Teil spekulativ, zum anderen Teil hat Hoffmann die realen Figuren nur als Anregung für die literarische Charakterisierung genommen.
ellauri254.html on line 83: Programmatisch für das serapiontische Prinzip, das „wie Theodor sehr richtig bemerkte, eben nichts weiter heißen wollte, als daß die Serapionsbrüder übereingekommen, sich durchaus niemals mit schlechtem Machwerk zu quälen“, ist die Absage an jede Art von Nachahmungspoetik und jeden sogenannten Realismus. Nicht die Außenwelt soll durch die Dichtung abgebildet werden, sondern es gilt, „das Bild, das dem wahren Künstler im Innern aufgegangen“, durch „poetische Darstellung ins äußere Leben zu tragen“. Wie Serapion, der als weltfremder Eremit nur seinen Visionen folgte, soll auch der Dichter sich von der Einsamkeit als idealer Sphäre seines schöpferischen Geistes inspirieren lassen. Je mehr ihm die Welt zum bloßen Störfaktor wird, desto autonomer, genialer und serapiontischer sein Werk. Indem die fiktiven Erzähler der Novellensammlung über die serapiontische Qualität ihrer Texte diskutieren, wird die ästhetische Reflexion – ganz im Sinne romantischer Poetologie – selbst zum Bestandteil der Poesie. Verwirrend für die Interpreten E.T.A. Hoffmanns sind dabei die für ihn so charakteristischen visionär-phantastischen Projektionen, mit denen er die künstlerische Innenschau mit der alltäglichen Wirklichkeit verbindet und dabei eine typisch serapiontische Mischung aus Phantasie und Realität schafft, die für den Leser nur noch schwer zu entwirren ist.
ellauri254.html on line 86: Erämaassa hän kohtasi pyhän Antonios Suuren (17.1., sen joka näki unia nakuista naisista: kz albumeja 41 ja 43) Serapionista tuli tämän kilvoittelijoiden suuren esikuvan läheinen oppilas. Ne lainasivat toisilleen jouhipaitoja. Hän tutustui myös pyhään Athanasios Suureen (18.1.). Athanasios kirjoittaa teoksessaan Antonios Suuren elämä, että Serapionin vieraillessa Antonioksen luona tämä kertoi usein asioista, jotka tapahtuivat kaukana sieltä missä he olivat. Kun pyhä Antonios siirtyi taivaallisille asuinsijoille, hän jätti Serapionille toisen jouhipaitansa ja viittansa.
ellauri254.html on line 88: Jumala kuitenkin keskeytti Serapionin hiljaiselon ja siirsi hänet toiseen tehtävään. Hänet vihittiin Thmuisin piispaksi Niilin suistoon, lähelle Diospolista. Pyhä Serapion toimi innokkaasti oikeaoppisuuden palvelijana. Hän oli Aleksandrian arkkipiispan pyhän Athanasioksen läheinen työtoveri. Näin Thmuisin ja Aleksandrian piispat vastustivat areiolaisuuden harhaoppia yhdessä. Areiolaisten mukaan Kristus eli kolminaisuuden toinen persoona Poika ei ollut samoista geeneistä kuin Isä. Thmuisissa marttyroi myös piispa Phileas, josta Phileas Fogg saa kiittää nimeään.
ellauri254.html on line 322: Troikkaa on perinteisesti ajettu siten, että keskihevonen ravaa ja reunimmaiset laukkaavat; oikeanpuoleinen hevonen on oikeassa laukassa ja vasemmanpuoleinen vasemmassa. Troikan nopeus voi olla jopa 45-50 km/h, mistä oli hyötyä pitkiä välimatkoja kuljettaessa ennen autojen yleistymistä. Troikat tulivat Venäjällä käyttöön 1600-luvulla ennen autojen yleistymistä.
ellauri254.html on line 327: Njeuvostoliiton ensimmäinen ja viimeinen presidentti oli läikkäozainen Mihail Gorbazov. Gorbatšovin uudistuspyrkimykset, joista käytettiin nimityksiä perestroika (”uudelleenrakentaminen”) ja glasnost (”avoimuus”), johtivat liennytykseen ja vaikuttivat kylmän sodan päättymiseen, mistä hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti aikaisemman poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta aiheutti Neuvostoliiton hajoamisen. Gorbatšov levytti 2009 vaimonsa Raisa Gorbatšovan lempilauluja. Erittäin komiasti lauloi. Vuonna 2014 osana Ukrainan vallankumousta Venäjällä ryhmä kansanedustajia yhdisti Ukrainan ongelmat Neuvostoliiton hajoamiseen ja vaati tutkimaan syyllistyikö Gorbatšov maanpetokseen 1980-luvulla, kun Neuvostoliitto hajosi. Kyllä syyllistyi. Senhän voi päätellä jo siitäkin että se sai siitä dynamiittipalkinnon. Gorbazovin persetroikka hajosi, ja siinä samalla viimeinen toivo kominternista.
ellauri254.html on line 346: Jos tarkastelemme syvemmälle sukunimen "Zenovich" etymologiaa, asiantuntijoiden mukaan se muodostuu sanasta "Zenon" (muuten, hyvin yleinen Länsi-Ukrainassa ja Valko-Venäjällä) ja tarkoittaa "Zeuksen jälkeläistä" ( kreikka) tai Zinovy'sta - "Zeuksen elämä" (kreikka). Sukunimivaihtoehdot: Zenkovsky, Zenin ja Zinin, Zekhnov ja Zikhnov. Suoraan Zeuksen (kreikaksi) syntyneestä kastenimestä Zinovy, joka tavallisesti yksinkertaistettiin jokapäiväisessä elämässä nimellä Zina tai Zinya, esiintyivät sukunimet: Zinin, Zinichev, Zinovichev, Zinoviev, Zinukhin, Zinkov, Zinyukin.
ellauri254.html on line 420: Kuten albumissa 187 on kerrottu, Chaim Heine ja Hugo eivät pitäneet keulivasta jenkistyneestä heimoveljestään Werfelistä ja nimittivät sitä antisemiittisellä pilkkanimellä. Nehän ize olivat kristinluopioita molemmat.
ellauri254.html on line 440: Ist einer redlich, treu und klug,
ellauri254.html on line 443: Das Fragment scheint sehr dicht Hofmannsthals eigene biographische Situation zu reflektieren. Im Sommer 1901 hatte er geheiratet und mit seiner Frau ein Haus bezogen. Finanziell war er durch das Vermögen seines Vaters unabhängig. Der erste Dialog zwischen Jedermann und dem Mammon lässt das Herrschaftsverhältnis zwischen beiden hervortreten. Jedermann hadert mit dem Mammon, seinem Knecht, dessen Dienstfertigkeit ihm unerträglich ist.
ellauri254.html on line 446: Aika keskinkertainen jaaritus ja erittäinkin roopeankkamaisen talousliberaaliklicheinen. Just tälläsistä tulee satavuotisia Festspiel-esityxiä Salzburgin turistifestivaaleilla. Tästä Stefan Georgesta on ollut paasausta siellä täällä enenkin, muttei tämmöstä kunnollista..
ellauri254.html on line 452: einem.jpg" width="40%" />
ellauri254.html on line 455: Stefan Anton George (* 12. Juli 1868 in Büdesheim, heute Stadtteil von Bingen am Rhein; † 4. Dezember 1933 in Locarno) war ein deutscher Lyriker. Zunächst vor allem dem Symbolismus verpflichtet, wandte er sich nach der Jahrhundertwende vom reinen Ästhetizismus der zuvor in den Blättern für die Kunst propagierten „kunst für die kunst“ ab und wurde zum Mittelpunkt des nach ihm benannten, auf eigenen ästhetischen, philosophischen und lebensreformerischen Vorstellungen beruhenden George-Kreises.
ellauri254.html on line 459: Ab 1882 besuchte er das Ludwig-Georgs-Gymnasium in Darmstadt. Nebenbei lernte er selbstständig Italienisch, Hebräisch, Griechisch, Latein, Dänisch, Niederländisch, Polnisch, Englisch, Französisch und Norwegisch, um fremde Literaturen im Original lesen zu können. Seine Sprachbegabung veranlasste ihn auch, mehrere Geheimsprachen zu entwickeln. Eine davon behielt er bis zum Ende seines Lebens für persönliche Notizen bei; da jedoch alle entsprechenden Unterlagen nach seinem Tod vernichtet wurden, ist sie bis auf zwei Zeilen in einem Gedicht verloren und diese können auch nicht mehr entschlüsselt werden.
ellauri254.html on line 461: Nach seinem Abitur im Jahre 1888 bereiste George die europäischen Metropolen London, Paris und Wien. In Wien lernte er 1891 Hugo von Hofmannsthal kennen. In Paris traf er auf den Symbolisten Stéphane Mallarmé und dessen Dichterkreis, der ihn nachhaltig beeinflusste und ihn seine exklusive und elitäre Kunstauffassung des l’art pour l’art entwickeln ließ. Seine Dichtungen sollten sich jeglicher Zweckgebundenheit und Profanierung entziehen. Zu Georges Pariser Kontaktpersonen gehörte auch Paul Verlaine. Unter dem Einfluss der Symbolisten entwickelte George eine Abneigung gegen den in Deutschland zu jener Zeit sehr populären Realismus und Naturalismus. Maxim Gorki wäre sehr böse gewesen, hätte er das gewusst. Seit 1889 studierte er drei Semester lang an der Philosophischen Fakultät der Friedrich-Wilhelms-Universität Berlin, brach sein Studium jedoch bald ab. Danach blieb er sein Leben lang ohne festen Wohnsitz, wohnte bei Freunden und Verlegern (wie Georg Bondi in Berlin), auch wenn er sich zunächst noch relativ häufig in das Elternhaus in Bingen zurückzog. Zwar hatte er von seinen Eltern ein beträchtliches Erbe erhalten, doch lebte er stets sehr genügsam. Als Dichter identifizierte er sich früh mit Dante (als der er auch beim Münchner Fasching auftrat), dessen Divina Comedia er in kleine Teile zerriss. Samanlainen ilkeä riippunokka se olikin kuin Dante.
ellauri254.html on line 463: George trat in dieser Zeit in Lesungen vor ausgesuchtem Hörerkreis auf. Während er in ein priesterliches Gewand gekleidet seine Verse verlas, lauschte das Publikum ergriffen. Anschließend empfing er einzelne weibliche Zuhörer zu Audienzen in einem Nebenzimmer. Seine Bücher waren ungewöhnlich gestaltet und zunächst nur in intellektuellen Kreisen zu hohem Preis vorhanden.
ellauri254.html on line 465: Zu Georges engen Vertrauten zählte anfangs auch der Wiener Schriftsteller Hugo von Hofmannsthal. Die Beziehung war von Seiten Georges, der sich homoerotisch zu Männern hingezogen fühlte, ausgegangen. Sein ungestümes Drängen jedoch ließ die Faszination Hofmannsthals, der den sechs Jahre älteren George an Heiligabend 1891 nichts ahnend besuchte, in Angst umschlagen. Georges Besessenheit ging so weit, dass er den 17-Jährigen sogar zum Duell aufforderte, weil Hofmannsthal sein Werben angeblich falsch gedeutet habe. Dazu kam es nicht, aber Hofmannsthal fühlte sich von George derart verfolgt, dass er in seiner Verzweiflung schließlich seinen Vater um Hilfe bat, dem es mit einem klärenden Gespräch gelang, Georges Nachstellungen zu unterbinden.
ellauri254.html on line 467: Der geistige Umgang der beiden dauerte dennoch fast 15 Jahre an, wobei George immer die Rolle des bestimmenden älteren Freundes einnahm. Gleichwohl wehrte sich Hofmannsthal, bei aller Hochschätzung der dichterischen Genialität Georges, gegen die persönliche Vereinnahmung durch ihn und seinen Kreis. Aus dieser Zeit stammt ein intensiver Briefwechsel. Hofmannsthal stellte in seinem Gespräch über Gedichte (1903) das berühmte, aus dem Jahr der Seele stammende Gedicht vor, mit dem George diesen Zyklus einleitet:
ellauri254.html on line 471: Der reinen wolken unverhofftes blau Puhtaiden pilvien odotuxenvastainen sininen
ellauri254.html on line 484: Es wurde immer klarer, dass die gegenseitigen Erwartungen enttäuscht wurden und ihre künstlerischen Vorstellungen immer weiter auseinandergingen. So konzentrierte sich George auf die Lyrik und verlangte Gefolgschaft, der sich Hofmannsthal allmählich entzog, zumal er sich auch dem Drama und anderen Formen gegenüber aufgeschlossen zeigte. Auf die Widmung seines Trauerspiels Das gerettete Venedig von 1904 an George reagierte dieser ablehnend. Er bescheinigte Hofmannsthal, dass der Versuch, den „Anschluss an die große Form zu finden“, misslungen sei. Im März 1906 brachen sie den Kontakt ganz ab.
ellauri254.html on line 488: Ab 1907 ist eine Zäsur in Georges Kunstbegriff zu erkennen. Seine Werke entsprachen nicht mehr dem Anspruch der sogenannten selbstgenügsamen Kunst, sondern gewannen zunehmend einen prophetischen und religiösen Charakter. Fortan fungierte George zunehmend als ästhetischer Richter oder Ankläger, der gegen eine Zeit der Verflachung anzukämpfen versuchte. Anlass hierzu war vor allem die Begegnung Georges mit dem vierzehnjährigen Maximilian Kronberger 1902 in München. Nach dem plötzlichen Tod Kronbergers 1904 an Arschverblütung stellte George ein Gedenkbuch zusammen, das 1906 mit einer Vorrede erschien, in der „Maximin“ (so nennt ihn George) zum Gott erhoben wurde, der „in unsere Kreise getreten war“. Inwiefern dieser „Maximin-Kult“ tatsächlich ein gemeinsamer des Kreises war oder eher ein privater Georges, der dadurch, dass er die Göttlichkeit Maximins erkannt hatte, seine eigene zentrale Stellung rechtfertigen wollte, ist schwierig zu rekonstruieren. Minimax olis ollut turvallisempi strategia, kuiten von Neumann ja Morgenstern ovat osoittaneet. Maxi muna miniin reikään tuottaa vahinkoa, mini muna maxissa reiässä ei ehkä paljon anna, muttei otakaan.
ellauri254.html on line 490: Außerdem war der thematische Bruch Georges in dessen Privatleben begründet. In jener Zeit hatte er sich vom okkulten Kreis Ludwig Klages’ und Alfred Schulers abgewandt und den Kontakt zu Hugo von Hofmannsthal abgebrochen. Der Wegfall einiger Anhänger und die Nachfolge durch jüngere Dichter sorgten für einen Wandel der Blätter für die Kunst. Die nun teilweise auch anonym veröffentlichten Gedichte rückten ins Metaphysische und behandelten zunehmend apokalyptische, expressionistische und esoterisch-komische Themen. Auch der George-Kreis hatte sich dadurch verändert. War er zuvor eine Vereinigung Gleichgesinnter, wandelte er sich nun zu einem hierarchischen Bund aus Jüngern, die sich um ihren höhergestellten Meister George scharten. Es wird vermutet, dass es im Kreis Stefan Georges seelischen oder gar sexuellen Missbrauch gab.
ellauri254.html on line 492: George ei uskonut Saxan aseiden voittoon 1. maailmansodassa, raakkui rökäletappiota, missä osuikin naulan kantaan. Homokolleega Klaus Mann erinnerte sich an Georges Popularität später wie folgt: „Inmitten einer morschen und rohen Zivilisation verkündete, verkörperte er eine menschlich-künstlerische Würde, in der Zucht und Leidenschaft, Anmut und Majestät sich vereinen. Dabei hatte er einen majestätischen Schwanz.“
ellauri254.html on line 515: Alfred Schuler (* 22. November 1865 in Mainz; † 8. April 1923 in München) wird als Seher, Religionsstifter, Gnostiker, Mystagoge und Visionär charakterisiert. Sich selbst verstand Schuler als einen wiedergeborenen dekadenten Römer der späten Kaiserzeit. Schuler, der einen gnostizierenden Neopaganismus vertrat, war spiritueller Mittelpunkt der Kosmiker und Ideengeber für Stefan George und Ludwig Klages. Ohne zu Lebzeiten ein Buch veröffentlicht zu haben, erzielte er eine große Breitenwirkung. Mme Turn und Taxis fragte Rilke: Wer ist dieser Schwuler? Hat er etwas gesrchrieben?
ellauri254.html on line 519: In seinem Spätwerk Das neue Reich (1928) verkündete George eine hierarchische Gesellschaftsreform auf der Grundlage einer neuen geistig-seelischen Aristokratie (z. B. Stefan George). Georgea ei nazit saaneet houkutelluxi mukaansa, vaan se ryömi Sveiziin kuolemaan. Tän Schwulerin fasistiset sekoilut saivat sen kyllä hetkittäin kuumumaan, varmaan kun pojilla oli housut nilkoissa.
ellauri254.html on line 521: In Schulers antisemitisch-esoterischer Vorstellungswelt strömten im Blut „kosmische Energien“ des Menschen zusammen, ein kostbarer Besitz, der „Quell aller schöpferischen Mächte“ sei. Dieser Schatz sei von einem besonderen Leuchtstoff durchdrungen, der von der kosmischen Kraft des Trägers künde, allerdings nur im Blut auserwählter Personen zu finden sei. Von ihnen erwartete man in den Zeiten des Niederganges die allgemeine Wiedergeburt in den Sonnenkindern oder Wiener Sängerknaben. Nun gab es nach Auffassung Klages’ einen mächtigen Feind des Blutes, den Geist, und die kosmischen Anstrengungen sollten darauf hinauslaufen, die Seele aus der „Knechtschaft“ dieses Geistes zu befreien, jener Kraft, die mit Fortschritt und Vernunft, Kapitalismus, Zivilisation und dem Judentum gleichzusetzen war und den Sieg Jahwes über das Leben bedeuten würde. Die Tiraden Schulers gegen den „Molochismus“, wie er seine Anspielung auf den kinderverschlingenden Moloch nannte, unterschieden sich kaum von antisemitischen Wendungen, die um diese Zeit in Wien gestreut wurden. Klages ging über diese noch hinaus, indem er vom Scheinleben einer Larve sprach, die Jahwe nutze, „um auf dem Wege der Täuschung die Menschheit zu vernichten“.
ellauri254.html on line 523: Obwohl George viele Ideen Schulers als unsinnig ablehnte, war er von ihm fasziniert und vergegenwärtigte in etlichen Versen dessen heraufbeschworene Visionen. Nun wollte Klages, der Schuler immer nähergekommen war, zwischen George und das jüdische Mitglied des Kreises Karl Wolfskehl einen Keil treiben. 1904 biederte er sich dem Zeitgeist an und bestätigte damit indirekt Georges Absage an den Antisemitismus: Klages behauptete, er habe 1904 im letzten Moment durchschaut, dass der George-Kreis von einer „jüdischen Zentrale gesteuert“ werde. Er habe George vor die Wahl gestellt, indem er ihn fragen wollte, was ihn an „Juda“ „binde“. Diesem Gespräch sei George ausgewichen. Wolfskehl, der sich als „römisch, jüdisch, deutsch zugleich“ charakterisierte und als bedeutender Repräsentant der jüdischen George-Rezeption angesehen werden kann, glaubte zunächst an eine Symbiose von Deutschtum und Judentum und orientierte sich hierbei an den Werken des Dichters, der im Stern des Bundes im Sinne einer Wahlverwandtschaft Juden als die „verkannte(n) brüder“ bezeichnete, „von glühender wüste … Stammort des gott-gespenstes … gleich entfernt“.
ellauri254.html on line 525: Alfred Schuler wurde 1865 in Mainz geboren. Für seine Wiedergeburt in die ihm nicht behagende Zeit machte Schuler einen bösartigen Dämon verantwortlich. Seine Kameraden waren herzlich einverstanden.
ellauri254.html on line 534: Der Engels ist Führer des Dichters, der seinerseits Jünger um sich schart, ein Paradigmenwechsel, der den Beginn des Werkes charakterisiert und sich kritisch-rückblickend auf das epigonale weibliche Paradigma im Jahr der Seele bezieht. Die nichtdomestizierte weibliche Sexualität stelle für George eine Bedrohung dar: Er verbinde den erfüllten (heterosexuellen) Geschlechtsakt mit Zersetzung und Dekadenz, im übertragenen Sinne mit Epigonalität oder Ästhetizismus. In Die Fremde etwa, einem Gedicht aus dem Teppich des Lebens, versinkt die Frau als dämonische, im Mondlicht mit „offenem haar“ singende Hexe im Torf, ein „knäblein“, „schwarz wie nacht und bleich wie lein“ als Pfand zurücklassend, während in den als sprachlich verunglückt eingestuften Gewittern die „falsche Gattin“, die sich „in den wettern tummelt“ und „zügellosen rettern“ preisgegeben ist, am Ende verhaftet wird.
ellauri254.html on line 560: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väliaikaisen hallituksen.
ellauri254.html on line 598: Avvakum toimi vuonna 1652 esipappina Jurjevetsissa ja sittemmin Moskovan Kazanin katedraalin pappina. Hän vastusti jyrkästi patriarkka Nikonin uudistuksia, minkä takia hänet vuonna 1653 karkotettiin Tobolskiin ja Venäjän Kaukoitään. Vuonna 1663 tsaari Aleksei Mihailovitš kutsui Avvakumin takaisin Moskovaan. Hän ei kuitenkaan luopunut näkemyksistään, vaan jatkoi taistelua kirkon uudistuksia vastaan ja sai paljon kannattajia. Vuonna 1664 Avvakum karkotettiin Mezeniin. Vuonna 1667 hänet kutsuttiin Moskovaan. Kirkolliskokouksessa Avvakumilta riistettiin papinvirka, jätettiin pelekkä tybeteikka, hänet tuomittiin kirkonkiroukseen ja karkotettiin Pustozjorskin linnoitukseen. Siellä hän vietti 15 vuotta maakuoppaan rakennetussa hirsisalvoksessa. Pustozjorskissa Avvakum jatkoi kirjallista toimintaansa ja kamppailua virallista kirkkoa vastaan. Vuonna 1682 Avvakum lähimpine tovereineen poltettiin hirsisalvoxeen tsaarin määräyksestä.
ellauri254.html on line 703: Kirovin alkuperäinen nimi oli Kostrikov (Ко́стриков). Hän menetti vanhempansa nuorena, ja isoäiti kasvatti häntä seitsenvuotiaaksi, jolloin hänet laitettiin orpokotiin. Kostrikov muutti Pietariin ja liittyi 1904 Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen. Hänestä tuli keskeinen hahmo bolševikkien osuudessa vallankumouksiin 1905 ja 1917.
ellauri254.html on line 707: Kirov osallistui sisällissotaan Pohjois-Kaukasian rintamalla vuoteen 1920 asti. Myöhemmin hänestä tuli Azerbaidžanin kommunistipuolueen johtaja. Hän oli 1922 luomassa Transkaukasian sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa, joka oli yksi neljästä Neuvostoliiton muodostaneesta neuvostotasavallasta. Hänestä tuli Stalinin läheinen apuri valtataistelussa vanhoja bolševikkeja vastaan. Vuonna 1926 hän sai Leningradin ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman.
ellauri254.html on line 893: Olen seurannut Serapionin veljien henkisti kasvua hyvin toiveikkaana. Minusta tuntuu, että nämä nuoret pystyvät luomaan Venäjällä kirjallisuutta, jossa ei tule ole- maan Leo Tolstoin kvietismii eikä passiivista anarkismia; siitä katoaa myös Dostojevskin synkkä sadistimen inkvisiittiöhenki samoin kuin Turgenevin veretön puoliveteinen lyyrisyys. Venäläinen 'skyyttalaisuus", "euraasialaisuus" yani muunlai- nen slavofiilisyys tai kerskaileva nationalismi eivät löydi kannattajia Serapionin veljien keskuudesta.
ellauri254.html on line 1071: Siinä meni Fedinin viimeinen pyllynreikätroikka. Olisiko Marxin, Engelsin ja Leninin. Tai ehkä Leninin, Trotskin ja Stalinin. Enivei, Gorgi-muistelmat on viimeinkin lusittu.
ellauri256.html on line 50: Because of frequent references to the phallus in Rozanov's writings, Klaus von Beyme called him the Rasputin of the Russian intelligentsia. Klaus von Beyme (* 3. Juli 1934 in Saarau, Landkreis Schweidnitz, Niederschlesien; † 6. Dezember 2021 in Heidelberg) war ein deutscher Politikwissenschaftler und von 1974 bis zu seiner Emeritierung 1999 Professor am Institut für Politische Wissenschaft der Universität Heidelberg.
ellauri256.html on line 131: Ja niin kului aika, ja Piinehas sanoi toiselle palvelijalle: "Mene telttaan ja tapa vaimo ja se, joka makaa hänen kanssaan." Ja sitten hän sanoi tämän kolmannelle, neljännelle ja viidennelle palvelijalle. Ja he sanoivat: "Hyvä on" ja menivät telttaan. Ja niin aika kului, eikä kukaan tullut ulos teltasta. Sitten Piinehas meni telttaan, ja katso, orjat tapettiin lattialle, ja viimeinen, joka meni sisään, makasi naisen kanssa. Ja Piinehas otti miekan ja tappoi orjan ja halusi tappaa naisen. Ja nainen makasi alasti. Ja Piinehas ei voinut tappaa häntä, vaan meni ja makasi sen seurakuntamajan ovella.
ellauri256.html on line 219: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väliaikaisen hallituksen.
ellauri256.html on line 233: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väliaikaisen hallituksen.
ellauri256.html on line 246: Boris Nikolaevich Bugaev (Russian: Бори́с Никола́евич Буга́ев, IPA: [bɐˈrʲis nʲɪkɐˈlajɪvʲɪtɕ bʊˈɡajɪf] (listen)), better known by the pen name Andrei Bely or Biely (Russian: Андре́й Бе́лый, IPA: [ɐnˈdrʲej ˈbʲelɨj] (listen); 26 October [O.S. 14 October] 1880 – 8 January 1934), was a Russian novelist, Symbolist poet, theorist and literary critic. He was a committed anthroposophist and follower of Rudolf Steiner. His novel Petersburg (1913/1922) was regarded by Vladimir Nabokov as the third-greatest masterpiece of modernist literature. The Andrei Bely Prize (Russian: Премия Андрея Белого), one of the most important prizes in Russian literature, was named after him. His poems were set to music and performed by Russian singer-songwriters.
ellauri257.html on line 95: Muuten, elokuvassa ei ole valtavaa kohtaa piikkipiikkien terävistä latvoista - kasakat matkustavat kotimaansa halki hiljaisuudessa Igor Kornelyukin sydämellisen musiikin tahtiin. Toisessa tapauksessa tällainen slavofilismi olisi voinut vääntyä, mutta tässä se osoittautuu luonnolliseksi ja välttämättömäksi osaksi koko audiovisuaalista toimintaa. Ilman häntä ei ole mitään keinoa, eikä hän ole mitään ilman tätä kuvaa. Katso itse: ruudulla on veristä sotkua 70-luvun julmimpien Hongkongin toimintaelokuvien hengessä, vain slaavilaisluonnolle vieraan kungfun sijaan on ortodoksinen hopak. Katkaistut kädet putoavat, päät pyörivät, joku lävistettiin viidellä keihällä kerralla, joku sytytettiin tervalla, "Pisarenko ja toinen Pisarenko ja kolmas Pisarenko" on jo tapettu. Tässä tulee pannun huilu, ja Sergei Bezrukovin näytön ulkopuolinen ääni loi juhlallisesti rivejä mittaamattomasta suuruudesta - vittu! - venäläinen henki - shmyak! Ja kuten viimeinen välimerkki, kasakkaviihde lasketaan huonon armon päähän.
ellauri257.html on line 106: Taras palaa kotiin löytääkseen kaikki vanhat kasakkaystävänsä kuolleina ja nuoremmat kasakat heidän tilalleen. Hän lähtee taas sotaan. Uusi hetmani haluaa tehdä rauhan puolalaisten kanssa, mitä Taras jyrkästi vastustaa varoittaen, että puolalaiset ovat petollisia eivätkä kunnioita heidän sanojaan. Taras ei pystynyt vakuuttamaan hetmania, vaan vie hänen rykmenttinsä jatkamaan hyökkäystä itsenäisesti. Kuten Taras ennusti, kun uusi hetmani suostuu aselepoon, puolalaiset pettävät hänet ja tappavat joukon kasakkoja. Taras ja hänen miehensä jatkavat taistelua ja jäävät lopulta kiinni raunioituneeseen linnoitukseen, jossa he taistelevat, kunnes viimeinen mies voitetaan.
ellauri257.html on line 362: Gombroviczin päiväkirja alkaa: „Montag: Ich. Dienstag: Ich. Mittwoch: Ich. Donnerstag: Ich.“ Der polnische Schriftsteller Witold Gombrowicz machte die Egomanie zu seinem literarischen Prinzip. Die Tagebücher strotzen erst recht vor intimen Selbstbetrachtungen. Es geht um sein Sexleben, sein Streben nach Ruhm, aber auch um seine Magen- und Darmprobleme.
ellauri257.html on line 367: Er galt schon zu Lebzeiten als homosexuell, allerdings war dies eine Vermutung seiner Zeitgenossen. Seine wichtigste heteroerotische Erfahrung war offenbar seine letzte Lebensgefährtin, die junge Kanadierin Rita, die er ein halbes Jahr vor seinem Tod heiratete. Sie hat mit ihm durchgehalten, trotz kleinen Bosheiten, mit denen er sie oder ihr Zusammenleben bedenkt. Danach war es nur Fernsehen, Zweispänner, Grammophon, Frigidaire, Ofen, Hund, Katze.
ellauri257.html on line 369: Ende 1968, kurz vor seinem Tod, notiert er: „Stark gewachsenes Prestige, der Nobelpreis in greifbarer Nähe.“
ellauri257.html on line 612:
Saarnaajan viimeinen paasaus
ellauri257.html on line 683: Kaikkien filisterien suuri vaiva on se, että ihanteet eivät tarjoa heille viihdettä, mutta paetakseen tylsyyttä he tarvitsevat aina todellisuutta. Sitä varten on esim. Ylen Areena turrusarjoineen ja tositeeveineen.
ellauri258.html on line 60: Kysyy Herlinin Sanomien lahjaton elokuvakriitikko Teppo Typpö. Selitys on ilmeinen: Teppo Kurkon kirjat ovat izessään niin paskoja. Niiden paskuus vaan terävöityy elokuvamuodossa. Elokuvan 11-vuotias päähenkilö sai Hollywoodin huonoimman näyttelijän palkinnon. Se oli tosi epistä, ei kai paska kirjasta tehdyn paska elokuvan lapsipääosan näyttelijä voi pelastaa kokonaisuutta naurettavalta lässähdyxeltä vaikka olisi 11-vuotias?
ellauri258.html on line 170: Keräättekö Dignity-projektilla rahaa konkreettiseen? Bill Gates malariarokotteineen on hyvä esimerkki käytännön idealismista.
ellauri260.html on line 103: Seuraava pahis oli Kalle-Aku Comte. Auguste Comten (1798–1857) filosofinen positivismi vahvisti historiallisena lakina, että jokainen tiede (ja itse ihmiskunta) kulkee kolmen peräkkäisen vaiheen, teologisen, metafyysisen ja positiivisen, läpi, joista jokainen on parempi kuin viimeinen.
ellauri260.html on line 139: Bostonin yliopistoa pidettiin pitkään amerikkalaisen persoonallisuuden keskuksena filosofian professori Borden Parker Bownen suojeluksessa. Bowne oli metodistipappi, joka oli opiskellut Rudolf Hermann Lotzen johdolla Saksassa. Lotze, spekulatiivisen teistin Christian Hermann Weissen (1801–66) oppilas, joka rinnasti suuren osan myöhemmän Schellingin Hegeliin kohdistamasta kritiikistä, pyrki spekulatiivisten teistien tavoin muuttamaan hegeliläistä idealismia väittämällä, että todellinen on aina konkreettista ja yksilöllistä, muuttaen Hegelin absoluuttisen idealismin henkilökohtaiseksi idealismiksi. Senkö tautta ne huolivat sinne uuskantilaisen Jaakko Hintikan? Jaakko ei ollut järin isoperseinen, sen housut roikkuivat niin että se joutui niitä nostelemaan vähän väliä.
ellauri260.html on line 153: Mukavampia yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin Vedantasta. Vishishtadvaita (pätevä ei-dualismi) -koulu kääntyi Advaitan radikaalia ei-dualismia vastaan ja vaati paitsi sitä, mitä tämän koulun ja myöhempien koulujen edustajien englanninkielisissä teoksissa, jotka ovat samalla tavalla kriittisiä advaitaa kohtaan, kutsutaan usein nimenomaisesti henkilökohtaiseksi käsitykseksi brahmanista tai absoluuttisesta, mutta myös henkilökohtaisesta ymmärryksestä yksittäisistä olennoista, jotka on suunniteltu fragmentaarisiksi itseksi (jivatmas), jotka ovat "osia" - samalla yksi ja erilliset muutokset - Brahmanista. Koska intialaisen ajattelun erilaiset klassiset darshanat eivät ole täysin eristettyjä ja saavat vaikutteita toisiltaan, Samkhya -ajattelun elementtejä otetaan myös henkilökohtaiseen Vedantaan, samoin kuin joogan ja perinteisen hindulaisen pyhien kirjoitusten perinnön elementtejä. Juuri pysyvän itsensä, atmanin, opetuksen selkeys, perinteinen ensisijaisuus ja perusluonne Vedantassa ja etenkin advaitaa kritisoivissa kouluissa tekevät tästä personalismista kivemmän kuin puggalavadanin buddhalaisuudessa. Valitettavasti vaan näiltä hinduilta puuttuu tää ruumiin ylösnousemus.
ellauri260.html on line 186: Sen teoxista on mainittava palkinnon jälkeen suomennettu Elämän tarkoitus ja arvo. (Der Sinn und Wert des Lebens, 1908.), esikoisromaani Der Kampf um einen geistigen Lebensinhalt (1896) sekä dynypalkintoa parhaiten motivoiva vaikka postuumi Der Sozialismus und seine Lebensgestaltung (1920).
ellauri260.html on line 203: Der Erfurter Parteitag wurde vom 14. Oktober bis 20. Oktober 1891 von der Sozialdemokratischen Partei Deutschlands (SPD) im Erfurter Kaisersaal abgehalten. Das hier verabschiedete Programm wird Erfurter Programm genannt. Das als Erfurter Programm bekannt gewordene Parteiprogramm fand nach den reformistischen Ansätzen des Gothaer Programms (1875) in Teilen wieder zur marxistischen Theorie und Lehre zurück und kehrte von den Lasalle'schen Inhalten des Gothaer Programms vollständig ab. So erklärte Karl Kautsky selbst, er habe für den theoretischen Part Teile von Marx' Kapital zusammengefasst. Die von ihm erwähnten Teile beziehen sich höchstwahrscheinlich auf den Abschnitt Geschichtliche Tendenzen der kapitalistischen Akkumulation. Im krassen Gegensatz zu Marx enthielt das Programm jedoch keine expliziten Forderungen nach einer proletarischen Revolution.
ellauri260.html on line 233: Ferdinand Lassalle (geboren am 11. April 1825 in Breslau als Ferdinand Johann Gottlieb Lassal; gestorben am 31. August 1864 in Carouge) war Schriftsteller, sozialistischer Politiker im Deutschen Bund und einer der Wortführer der frühen deutschen Arbeiterbewegung. Ferdinand Lassalle war Sohn des wohlhabenden jüdischen Seidenhändlers Heyman Lassal (auch „Loslauer“ genannt, 1791–1862). Sein Bruder Rochus starb im Alter von drei Jahren an Schwindsucht. Seine Schwester Friederike heiratete den Kaufmann Ferdinand Friedland.
ellauri260.html on line 235: Lassalle kuoli kaxintaistelussa, johon se haastoi erään Helenen isän joka ei halunnut päästää Lassallea naimisiin Helenen kanssa. Helenen isä antoi homman romanialaiselle pajarille, dem rumänischen Bojaren Janko von Racowitza (Iancu Racoviţă), ein Mitglied des Corps Neoborussia-Berlin. Pajari harjoitteli ampumista aamupäivällä ja ampui sitten Lassallea kruununkalleuxiin. Siihen päättyi vallankumouxellisen tie. Wenige Wochen vor seinem Tod hatte Lassalle bereits Bilanz gezogen:
ellauri260.html on line 237: „Ich habe die Inventur meines Lebens gemacht. Es war groß, brav, wacker, tapfer und glänzend genug. Eine künftige Zeit wird mir gerecht zu werden wissen.“
ellauri260.html on line 251: Karl Kautsky eli pitkään Berliinin Friedenaussa; hänen vaimonsa Luise Kautsky oli Rosa Luxemburgin läheinen ystävä. Kautsky kuoli maanpaossa Amsterdamissa 84 vuoden ikäisenä.
ellauri260.html on line 402: Seitsemännentoista vuosisadan englantilaiset ajattelijat, erityisesti Locke, saivat aikaan suuren mokan. Synnynnäiseet ideat hylättiin virheenä. On tehtävä ero järjettömän ja älyttömän välille. Paljon siitä, mikä näyttää olevan järjetöntä, voi, kun sitä tarkastellaan tarkasti, palvella taantumuksen etuja. Perinteinen talouselämä yhtymineen, yrityxkineen ja voittoa tuottamattomine instituutioineen on täynnä järjettömiä elementtejä, muttei älyttömiä. Ei mitenkään lyö leiville heittää irti kristinuskosta, sillä on taantumuxelle paljon annettavana hengellisen avun muodossa. Goethekin oli samaa mieltä (runositaatti) että 3000v vanhoista muodoista on pidettävä visusti kiinni, muuten menee hommat päin honkia. Marxin veljesten materialistisen historiankäsityxen vika on just tää että ne heittää laidan yli kaiken spirituaalisen. Se ei käy! Siitä seuraa vaan ikävyyxiä!
ellauri262.html on line 74: Hänen kirjoituksiaan on mainittu merkittävänä kirjallisena vaikutuksena moniin merkittäviin kirjailijoihin, mukaan lukien Lewis Carroll, W. H. Auden, David Lindsay, JM Barrie, Lord Dunsany, Elizabeth Yates, Oswald Chambers, Mark Twain, Hope Mirrlees, Robert E. Howard, [ lainaus tarvitaan ] L. Frank Baum, TH White, Richard Adams, Lloyd Alexander, Hilaire Belloc, GK Chesterton, Robert Hugh Benson, Dorothy Day, Thomas Merton, Fulton Sheen, Flannery O'Connor, Louis Pasteur, Simone Weil, Charles Maurras, Jacques Maritain, George Orwell, Aldous Huxley, Ray Bradbury, C. H. Douglas, C. S. R. Lewis, Walter de la Mare, E. Nesbit, Peter S. Beagle, Elizabeth Goudge, Brian Jacques, MI McAllister, Neil Gaiman ja Madeleine L'Engle . [ tarvitaan lainaus varmistaakseni ]
ellauri262.html on line 287: Hobitin menestyksen johdosta kustantaja alkoi vaatia Tolkienilta jatko-osaa tarinalle.lähde? Tolkien oli oikeastaan aloittanut jatko-osan, Taru sormusten herrasta (The Lord of the Rings 1954–1955), kirjoittamisen vuonna 1936, jo ennen kuin Hobitti oli julkaistu. Hän päätti kuitenkin tarjota ensin kustantajalle muutamia kirjoitettuja osia Silmarillionista, jotka kustannusyhtiö kuitenkin hylkäsi. Vaikka kirjan kieltä ylistettiin, sen katsottiin olevan liian pitkäveteinen julkaistavaksi. Käsikirjoitus palautettiin pettyneelle Tolkienille, minkä jälkeen kustantaja tiedusteli uudelleen, olisiko hän vieläkin valmis kirjoittamaan ”uuden Hobitin”; Nookei, Tolkien suostui.
ellauri262.html on line 293: Taru sormusten herrasta sai ilmestyessään ristiriitaisia arvosteluja, mutta suosio kasvoi vähitellen. C. S. Lewis ehdotti vuonna 1961 Tolkienia Nobelin kirjallisuuspalkinnon ehdokkaaksi. Ei tärpännyt. Viisikymmentä vuotta myöhemmin julkistetun arkistomateriaalin mukaan palkintolautakunta ei pitänyt Tolkienin proosaa tarpeeksi korkeatasoisena. Eihän siinä paljon kehumista olekaan, eikä juonessakaan, se on varsin klisheinen. Koko juju on hauskoissa fantasiahahmoissa.
ellauri262.html on line 389: Ensimmäiset Wimsey-kirjat olivat kevyitä, päähenkilönsä omalaatuisuudella leikitteleviä teoksia. Kun Wimsey kohtaa Harriet Vanen, jonka kanssa hän myöhemmin menee naimisiin, teemat vakavoituvat. Arvostetuin Wimsey-kirjoista on toiseksi viimeinen, Juhlailta, jota on sanottu yhdeksi parhaista Oxfordin yliopistomaailman kuvauksista. Sayers itse piti tärkeimpinä töinään käännöksiä, etenkin Danten Jumalaisen näytelmän englanninnosta.
ellauri262.html on line 534: Kierreteippi (Screwtape) omistaa Senior Tempterin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Temptation) arvosanan ja toimii osastonsa alisihteerinä siinä, mitä Lewis kuvittelee eräänlaiseksi helvetin virkamieskunnaxi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Civil_Service). Eli sellaista ei helvetissä ole oikeesti, ei helvetissä. Teippikirjaimet (Screwtape Letters) edustaa hänen puoltaan kirjeenvaihdossa hänen veljenpoikansa Matomezän (Wormwood)in kanssa, mentorina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mentorship) nuorelle demonille, joka on vastuussa yhden miehen ohjauksesta huut helkkariin. Hänellä on upea sihteeri nimeltä Konnapiippu (Toadpipe). Paahtis (Toast) on Kierreteipin (Screwtapen) illallisen jälkeinen puhe (https://en.m.wikipedia.org/wiki/After-dinner_speech) Kiusaajien harjoitusamk:ssa (Tempters' Training College), ja se satiirisee (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Satire) amerikkalaista ja brittiläistä tai englantilaista, no ylipäänsä anglosaxista koulutusta.
ellauri262.html on line 545: Teoksessa Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) Lewis kuvittelee joukon oppitunteja siitä, kuinka tärkeää on ottaa tarkoituksellinen rooli kristinuskossa kuvaamalla tyypillistä ihmiselämää kaikkine kiusaukseineen ja epäonnistumisineen paholaisten näkökulmista. Kierreteipillä on hallinnollinen virka Helvetin byrokratiassa ("ala-arkiassa") ja toimii mentorina veljenpojallen Matomezälle (Wormwood)ille, kokemattomalle ja epäpätevälle kiusaajalle. Ilmeisesti helkkarissa sitten vielä ruuvataan ja saadaan jälkeläisiä, ei ole takapuolta tervattu, ei etupuolta ainakaan. Jotain hyvääkin.
ellauri262.html on line 571: Kierrenauha (Screwtape) alkaa jokaisen kirjaimen sanoilla "Rakas Koiruohoni (Wormwood)", paitsi viimeinen kirjain, jossa sanotaan sarkastisesti: "Rakas, rakas koiruohoni (wormwood); herkkuni, possuni."
ellauri263.html on line 67: Tässä albumissa on Isaac Singeerin Hudson-kirjasta löytyneitä intertextejä. Kirja oli senverran pitkäveteinen että sen lukeminen jäi kesken kuukausimäärixi, ja jatkuu vasta albumissa 300.
ellauri263.html on line 120: Halakhan mukaan juutalaisella miehellä on velvollisuus lausua šema kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Halakha määrittää tarkat ajat, joiden sisällä šema tulee lausua. Mišna alkaa näiden aikarajojen määrittelyllä. Šema sisältyy juutalaiseen aamu- ja iltajumalanpalvelukseen, joissa sitä ennen ja jälkeen lausutaan erityisiä šeman siunauksia. Šema sisältyy myös muihin juutalaisiin rukouksiin, kuten musaf amidaan ja aamusiunauksiin. Se on myös juutalaisuudessa tapana sanoa ennen nukkumaanmenoa. Perinteisesti šema on ensimmäisiä rukouksia, joita juutalaiselle lapselle opetetaan, ja viimeinen rukous jonka juutalainen lausuu ennen kuolemaansa. Sulhanen saa jättää sheman väliin jos on kiire pukille, sanoo Mishna (kz. alla).
ellauri263.html on line 494: Nykyaikaisen teosofisen liikkeen tunnettuja edustajia olivat Blavatskyn lisäksi muun muassa eversti Henry Steel Olcott sekä Annie Besant. Myös antroposofian perustajana tunnettu Rudolf Steiner toimi teosofisen liikkeen piirissä ennen siitä irtautumistaan. Suomessa teosofinen liike tuli tunnetuksi varsinkin "kirjailija" Pekka Ervastin työn kautta.
ellauri263.html on line 543: Kairosta Blavatsky matkusti Palestiinan, Syyrian ja Libanonin kautta Konstantinopoliin, josta laivalla Odessaan, jonne hän saapui vuoden 1872 kesällä. Tämä oli hänen viimeinen käyntinsä Venäjällä (oik. Ukrainassa). Hän viipyi kotimaassaan vajaan vuoden ja matkusti sitten Pariisiin, kuten hän sanoi mestarinsa häntä kehottaneen. Pariisissa hän vietti aikansa maalaten piruja ja kirjoittaen. Pariisista hän matkusti New Yorkiin, jonne hän saapui heinäkuussa 1873.
ellauri263.html on line 597: Yhdelläkään opettajalla - mukaan lukien H. P. Blavatsky - ei ole mitään auktoriteettia pakottaa opetuksiaan tai mielipiteitään muille. Jokaisella jäsenellä on oikeus seurata mitä tahansa uskontoa tai ajatussuuntaa, mutta ei oikeutta pakottaa muita seuraamaan sitä. Päätöslauselman takana oli kiista siitä, voitiinko liikkeestä erottaa looseja niiden opillisten näkemysten vuoksi, mikä koski etenkin steinerilaisia, ja toisaalta, voitiinko jäseniä edellyttää hyväksymään totena sellaiset keskeiset dogmit kuten Viisauden Mestarien olemassaolo, jälleensyntymäoppi ja karma.
ellauri263.html on line 881: Rituaaleilla selitetään, symboloidaan ja ylläpidetään myös poliittista valtaa ja yhteiskunnallista hierarkiaa. Tällaisia rituaaleja ovat esimerkiksi presidentin uudenvuodenpuhe, itsenäisyyspäivän vastaanotto, tai etikettisäännöt lähestyttäessä valtionpäämiehiä. Ei sovi halailla vaikka olisi varapyörän puoliso. Kansallisia rituaaleja ovat esimerkiksi kansallislaulun soittaminen tiettynä ajankohtana tai urheilutapahtumien palkinnonjakoseremoniat kansallissymboleineen. Tällaiset rituaalit kiinnittyvät symboleihin, jotka informoivat katsojia ja kuulijoita tilaisuuteen kiinnittyvistä merkityksistä. Samalla rituaalin osallistujat kommunikoivat symbolien välityksellä toistensa ja performanssin yleisön kanssa.
ellauri264.html on line 116: Louis Theroux koitti haastatella 3 amerikan alt-right someinfluensseria: Nick Fuentes, Baked Alaska ja Beardson Beardy huonolla ratamenestyxellä. Haastattelu kääntyi loppupeleissä yleensä haistatteluxi. Niiden ansaintalogiikka oli kerätä inseleiltä klikkejä ja taaloja vizeixi naamioidulla äärioikispropagandalla: white supremacy, racism, antisemitism, misogyny, and homophobia. Mikä näitä kaikkia asenteita yhdistää? No se että white trash incel miekkonen jää keskiöön. Beardylla oli Louis paita päällä mutta poltti hihat kun Louis japitti sen tekemästä nazitervehdyxestä. Get off my property se huusi kuin katolinen viulunsoittaja. Brittany joka oli ensin mukana sai hampaattomalta parrattomalta Beardyltä anaaliraiskausuhkauxen, ilmeisesti leikillisen kuitenkin koska Beardy nauroi uhkauxen jälkeen pitkään ahdistunutta huutonaurua. Nick Fuentes oli 22-vuotias wannabe pikkuhitleri, joka puhui fyyrerinä kansalle vanhempien kellariin rakentamastaan studiosta. Se kehui olevansa jo miljonääri kiitos jokailtaisten kolmituntisten palopuheiden. Peilisilmälasinen Baked koitti nauraa yhtä kovasti, mutta viimeinen tapaaminen päättyi silti suht vihamieliseen vittuiluun. Bakedin puhelimeen sai muutaman taalan hinnasta soittaa rasistisia ja antisemiittisiä haukkuja. Äänet oli muunnettu niin että inselit kuulostivat alaikäisiltä tytöiltä. Baked Alaska on venäläinen uunijäätelö. Sitä sai ravintola Kasakasta Neizytpolulta. .
ellauri264.html on line 146: Onnexi Isaac Bashevis on jo kuollut, tää olisi voinut olla viimeinen niitti sen kärsimyxille. “We must believe in free will, we have no choice.” (Isaac Bashevis Singer) KEK Isaac, tästä läpästä olis alt-rightin pojat pitäneet. Siinä on vahvaa tongue in cheek ironiaa.
ellauri264.html on line 151: Scooby-Doo oli vastenmielinen jenkki TV piirretty jossa esiintyi hyvin vastenmielinen slobby tanskandoggi ja nenäkkäitä jenkkiteinejä. Jonkinlainen Viisikkocoveri. Inhosin sitä syvästi, en voinut edes kazoa. Siitä tehtiin hiljan Velmu, päähenkilönä amerikanintialainen bisexuaali läski gjengangeri, ilman sitä ällöttävää koiraa onnexi. Siitä ei Amerikan mainstream yhtään pitänyt, siitä tuli jenkkilän kaikkien aikojen vihatuin piirretty. Kurkistuxen perusteella se onkin kyllä aika karsea. Mutta on tässä silti takuulla jotain muuta takana.
ellauri264.html on line 211: Lebov war ein Visionär! Hier das Konsumleitbild von Victor Lebov, ein amerikanischen Marketingexpert aus den 1950er Jahren: „Unsere ungeheuer produktive Wirtschaft verlangt, dass wir den Konsum zu unserem Lebensstil und den Kauf und die Nutzung von Gütern zu einem Ritual machen, dass wir unsere spirituelle Befriedigung und die Erfüllung unseres Selbst im Konsum suchen.“ Er war ein Visionär. Und heute ist seine Vision Wirklichkeit geworden. Einkaufen ist sogar ein tägliches Ritual. Es gibt viele Tempel, in jeder Stadt mehrere davon. Und obwohl es schon so viele gibt, bauen die Menschen immer wieder neue Konsumtempel.
ellauri264.html on line 213: Und wer erkennt es nicht in den Augen eines Konsumenten, wenn er in den heiligen Hallen des Konsums etwas entdeckt, was er dann auch kauft, wenn es dann in den Augen so funkelt, so voller Freude, nun eins mit dem Kauf werden zu können. Diese Schuhe jetzt einmal, am besten heute Abend anzuziehen (und dann nie wieder) – oder einmal diesen Winkelschleifer einzusetzen (meist bleibt es bei einmal). Wer kennt dieses Gefühl voller Konsumentenglück nicht (von dem Glück des Produzenten und dem Glück des Händlers ganz zu schweigen)!
ellauri264.html on line 503: Sulkhan Arukhista on aiempi maininta konservatiivisen Rabbi Smallin kohdalla albumissa 233. Se oli halakha-lakikirjpista ensimmäinen Anachronim tai sit viimeinen Rishonim. Siinä saumalla.
ellauri266.html on line 104: 22. maaliskuuta 2017 Ukraina ilmoitti asettaneensa Samoilovan kolmeksi vuodeksi maahantulokieltoon epäiltynä Krimin niemimaalla käymisestä raajarikollisesti jonkin muun kuin Ukrainaн valvonnassa olevan raaja-aseman kautta. Toinen Ukrainalla ollut ajatus oli se, että Julija Samoilovan sallittaisiinkin osallistua laulukilpailuihin Kiovassa, mikäli hän sitoutuisi siihen, että hän ei anna myönteistä kannanottoa Krimin niemimaan palautumisesta Ukrainalta Venäjälle. 13. huhtikuuta ilmoitettiin kuitenkin, että Venäjä ei osallistu vuoden 2017 Euroviisuihin. Ilmeisesti kannanotto oli myönteinen. SURREALISTISTA.
ellauri266.html on line 172: Hekabe (altgriechisch Ἑκάβη Hekábē), auch Hekuba (lateinisch Hecuba) oder Cisseis, war eine Tochter des phrygischen Königs Dymas und in Homers Ilias als Gattin des Priamos die sechste und letzte Königin von Troja.
ellauri266.html on line 174: Sie selbst wurde nach dem Trojanischen Krieg als Sklavin dem Odysseus zugedacht. In der Tragödie Hekabe des Euripides wird sie zur Rächerin, indem sie Polymestor, den Mörder ihres Sohnes Polydoros, blendet. In Ovids Metamorphosen verwandelt sie sich daraufhin zudem in eine Hündin. Hekabe ist die Verkörperung tiefsten Frauenunglücks und -elends im Krieg.
ellauri266.html on line 176: Die Redensart „Das ist mir Hekuba (oder Wurscht)“ im Sinne von „Das bedeutet mir nichts“ geht auf eine Stelle in Shakespeares Hamlet (2. Akt, 2. Szene) zurück. Dort wundert sich Hamlet über die Fähigkeit eines Schauspielers, um das Schicksal Hekubas, der „schlotterigen Königin“ aus uralter Sage, Tränen zu vergießen, während er, Hamlet, trotz des eben erst an seinem Vater verübten Verbrechens, völlig gefühllos bleibe.
ellauri266.html on line 188: von einem, welcher fortgeht? Wie er auf Kun yxi menee pois? Kuten hän viimeisellä
ellauri266.html on line 415: Sodan jälkeen Boulle palasi hetkeksi töihin kumiteollisuuteen, mutta vuonna 1949 hän muutti takaisin Pariisiin ja alkoi kirjoittaa. Pariisissa ollessaan koska oli liian köyhä hankkimaan omaa asuntoa, hän asui hotellissa, kunnes hänen äskettäin leskeksi jäänyt sisarensa Madeleine Perrusset antoi hänen muuttaa suureen asuntoonsa. Hiänellä oli tytär, Françoise, jota Pierre auttoi kasvattamaan, mutta hänen suunnitelmansa adoptoida tyttö virallisesti eivät koskaan toteutuneet.
ellauri266.html on line 431: Alkuperäisen sarjan viidestä elokuvasta (1968–1973) on kiitos yxinomaan anglojen tullut mielettömiä kulttiklassikoita. Boulle, joka piti romaaniaan elokuvattomana, oli yllättynyt elokuvan maailmanlaajuisesta menestyksestä ja vaikutuksesta. Hän kirjoitti käsikirjoituksen jatko-osalle nimeltä Planet of the Men, mutta alkuperäisen elokuvan tuottajat hylkäsivät sen liian filosofisena. Toinen elokuva, Beeath the Planet of the Apes, joka ilmestyi vuonna 1970, oli myös erittäin menestynyt. Sitä seurasivat Escape from the Planet of the Apes vuonna 1971, Conquest of the Planet of the Apes vuonna 1972 ja Battle for the Planet of the Apes vuonna 1973. Viimeinen osa Superman Tattoon poika oli täysi lössähdys, koska siinä oli taas Boullen hoonoxi englannixi tehty käsikirjoitus.
ellauri267.html on line 769: Seb. Ei viimeinenkin ääni voisi yllättää minua enemmän,
ellauri267.html on line 930: Alm. Hyvästi, viimeinen Sebastian!
ellauri267.html on line 1034: Kaikesta tuomioistuinpalvelusta oppikaa yhteinen asia, -
ellauri267.html on line 1174: Astu sisään Hadaly, ensimmäinen palvelija, silikonitisseinesi.
ellauri267.html on line 1183: Sitten joku itkee hämmentyneenä, ja seurasi yhteinen meteli;
ellauri267.html on line 1216: Heidän kiireinen kapteeninsa juoksee väsyneen kierroksen,
ellauri269.html on line 195: World of Warcraftissa jokaisella rodulla on oma historiantäyteinen kotikaupunkinsa. Näitä kaupunkeja on kuusitoista, joista yksi on lähes hylätty ja toinen rakennettu uudeksi pääkaupungiksi aiemman tuhouduttua. Worgenien Gilneas City on suurimmalta osin hylätty sotien jäljiltä epäkuolleiden takia, ja hiisaajien alkuperäinen kaupunki Undermine hautautui laavaan. Jokaisessa pääkaupungissa on huutokauppa, joka on yhteydessä muihin huutokauppoihin. Kotikaupunkien lisäksi huutokauppa on Gadgetzan-, Booty Bay- ja Everlook-kaupungeissa, jotka ovat molempien osapuolien käytössä (nämä eivät kuitenkaan ole yhteydessä osapuolten omiin huutokauppoihin, vaan ovat niin sanottuja neutraaleja huutokauppoja). Pelissä on myös kolme suurta neutraalia kaupunkia: Ulkomaissa sijaitseva Shattrath, alun perin Northrendissä ja myöhemmin Särjetyillä saarilla sijainnut Dalaran, sekä Varjomailla sijaitseva Oribos. Niissä vallitsee rauha (engl. sanctuary) Lauman ja Liittouman välillä. Taisteleminen näissä kaupungeissa on pääosin estetty, tosin Dalaranin viemäriverkostossa on areena, jossa taisteleminen on kuitenkin mahdollista.
ellauri269.html on line 220: Undercity: Tirisfal Gladesissa (suom. Tirisfalin lehto) entisen Lordaeronin kaupungin raunioiden alapuolella sijaitseva epäkuolleiden pahamaineinen kaupunki, jossa aikoinaan vallitsi rutto.
ellauri269.html on line 722: Jos Supermanin vertaamisen Jeesukseen oli tarkoitus "kristillistää" sankari, ehdokas oli hyvin valittu, sillä Jeesuskin oli juutalainen, viimeinen illallinen oli pääsiäisateria, ja jokaisella pienellä profeetalla on ihme tai kaksi hihassaan. Joona asui valaassa. (No se nyt ei liity tähän mitenkään, kunhan mainizin.) Teräsmiestä, joka jäi syntymästään orvoksi suojellakseen häntä maailmaa tuhoavalta katastrofilta, verrataan jutkupiireissä useimmiten Moosekseen, koska heidät molemmat kasvattivat ei-juutalaiset perheet ja he saivat jumalalta taikavoimia pelastaakseen heimonsa. Todisteena esitetään myös samankaltaisuudet Supermanin rinnassa olevan S-symbolin ja heprealaisen Lamediin tai Shiniin kuten kuvassa.
ellauri269.html on line 748: Kahden ohiolaisen jutkupojan herkkähipiäisyys kuvasi kokonaisen maan liikettä. Yhdysvaltoihin muuttaneet juutalaiset ovat täysin sulautuneet sen yhteiskuntaan, samoin kuin heidän luomuksensa. Superman ei ole vain Kryptonin viimeinen poika – hän on Jeesus, amerikkalaisten ikoni. Tämän artikkelin aiemmassa versiossa Rachel ja Angel lueteltiin väärin hewbrew-niminä, jotka sisältävät "-el"-liitteen. Tämä on nyt korjattu. (Aika noloa, mutta vaikka olen rodultani juutalainen, en ole uskovainen, en osaa hepreaa enkä edes Jiddishiä.)
ellauri269.html on line 816: Kirjasarjan toisessa osassa, Salaperäisessä veitsessä, siirrytään Lyran maailmasta toiseen maailmaan, jossa tapahtumat keskittyvät lähinnä Cittàgazze-nimiseen kaupunkiin. Tätä maailmaa vaivaavat haamut, ilmiselvät Harry Potter-mentorien kopiot, jotka käyvät vain aikuisten kimppuun. Söpösti animoidut totemielukatkin on selvä plagiaatti vinosuu JK Rowlingin patronuxista. Kirjassa liikutaan myös meidän omassa maailmassamme ja Lyran maailmassa. Ajatellaan asiaa omalta kannaltamme ja vähän Lyyrankin kannalta. Maagisen kaukoputken tapahtumat sijoittuvat lukuisiin eri maailmoihin. Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta. Aikaisempi paasaus samasta aiheesta löytyy albumista 165. Lontoossa Lyralle selviää, että rouva Coulter on itse asiassa kahmaisijoiden johtaja. Pakomatkalta Lyran pelastavat gyptit, vesireittien vaeltava kansa, joka myy kadunkulmissa Osta Iso Numero! lehtiä, joka myös on kärsinyt kahmaisijoiden kaappauksista. Gyptit paljastavat, että rouva Coulter on todellisuudessa Lyran äiti, ja hänen isänsä on lordi Asriel, jota hän on aiemmin luullut sedäkseen. Yhdessä Lyra ja gyptit lähtevät kohti pohjoista pelastaakseen kaapatut lapset. Matkalla Lyra tutustuu panserbjørn Iorek Byrnisoniin, haarniskoituun jääkarhuun, texasilaiseen kuumailmapallolentäjään Lee Scoresbyyn sekä noita Serafina Pekkalaan. Varsinkin Toivo Pekkala suomea solkkaavine apureineen on tosi hilpeå, mutta on toi Jo Nesbön kirjoista muistuttava panserbjörnkin monen naurun arvoinen. Neuvokkuutensa avulla Lyran onnistuu pelastaa kaapatut lapset, joilla kirkon Uhraamislautakunta on suorittanut julmia kokeita Bolvangarin tutkimusasemalla tarkoituksenaan oppia vapauttamaan ihmiset perisynnistä. Tässä mennään jo rienauxessa K-12 rajan laittomalle puolelle!
ellauri270.html on line 232: Jeffin runousoppi on ilmeisesti plagioitu sen Lontoon lehtorilta Winifred Nowottnyltä. "Current criticism often takes metaphor au grand sérieux, as a peephole on the nature of transcendental reality, a prime means by which the imagination can see into the life of things." --Language Poets Use (1962) by Winifred Nowottny. Winifred M.T.Nowottny, nee Dobbs, was educated at the University of London and later taught English Literature at University College London. She published the books, Language Poets Use in 1962 and Hopkins´ Language of Prayer of Praise in 1972. Jeff ois niikö Harry Potter ja Winifer Dobbs sen kotihaltija. Toinen keskeinen Jeffin lähde oli Penguin Dictionary of Quotations.
ellauri270.html on line 572: Die Brandeis University (oder einfach Brandeis) ist eine Privatuniversität in Waltham, im Osten des US-Bundesstaates Massachusetts. Die Hochschule ist seit 1985 Mitglied der Association of American Universities, einem seit 1900 bestehenden Verbund führender forschungsintensiver nordamerikanischer Universitäten.
ellauri271.html on line 142: Romaanissa lääkäri ja runoilija Juri Živago muuttaa perheineen Moskovasta maaseudulle toivoen löytävänsä sieltä ruokaa ja työtä itselleen. Elämä Jurjatinin pikkukaupungissa ei kuitenkaan onnistu, tohtorista tulee kurkkutikun sijasta yhteiskunnallisen taustansa vuoksi silmätikku. Hän siirtyy taas, nyt maaseudulle Varykinoon. Yksilön kyvyttömyys määrätä elämästään huipentuu, kun punapartisaanit pakottavat Živagon metsäleiriin joukkoihinsa ja eroamaan perheestään. Vaimo ja lapset palaavat Moskovaan ja karkotetaan Neuvostoliitosta. Tohtori ei näe heitä enää koskaan.
ellauri271.html on line 146: Kirjan viimeinen osa sijoittuu Moskovaan. Kaupungissa eletään raskasta, eristyvää aikaa ennen suurta terroria. Tohtori on perustanut kolmannen perheen, mutta on jo surullinen ja voimaton eikä kykene enää henkiseen työhön. Hän kuolee sydänkohtaukseen raitiovaunussa vieraiden ihmisten keskellä. They can't make great epic movies like this now. It's all disasters and zombies now.
ellauri272.html on line 554: Fifty Shades Freed on brittiläisen kirjailijan EL Jamesin eroottisen romanssin Fifty Shades Trilogy kolmas ja viimeinen osa. Hyväksyttyään yrittäjäjohtaja Christian Greyn naintiehdotuksen Fifty Shades Darker -elokuvassa Anastasia Steelen on sopeuduttava paitsi avioelämään myös uuden aviomiehensä varakkaaseen elämäntapaan, Amex Platinum luottokorttiin ja hallitsevaan luontoon. Tää on tosi samantapaista kuin himoshoppaaja, paizi himoshoppaajassa Kinsella on domina. Huisin samanlainen juoni on myös Avarassa luonnossa: eläimet Pohjois-Atlantin armoilla. Puolison valintaa, pesän ezintää, poikimista, poikasten hoitoa, koko ajan riskipeliä oman ja poikasten hengen uhalla aggressiivisten koiraiden ehdoilla. Pokkaripainos julkaistiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2012. Silloin oltiin Seijan synttäriä viettämässä Kiinassa. Se oli Pezkun pedon vuosi, mulla olis ollut 60v juhlat mutne peruuntuivat. 70-vuotisjuhlatkin oli sitten aika paskat, varsinkin lahjat. Krimin Anscluss tapahtui 2014.
ellauri272.html on line 713: Yhdysvaltain terveyssivusto listaa ammatit, joissa ihmiset ovat todennäköisimmin masentuneita, ja sijoittaa kirjoittajat 10 parhaan joukkoon Tämän artikkelin kirjoitti Benedicte Page ma 13. joulukuuta 2010 klo 17.00 GMT. Työpäivä oli melkein pulkassa. Tai sitten ei, kenties Benedicte jäi toimituxen maisemakonttorin lattialle mömmöissään nukkumaan. Läppärin etävalvontaäppi koitti herätellä sitä turhaan. Ei jäänyt uni kesken viimeinen.
ellauri272.html on line 832: Ainoa läheinen on tytär, joka asuu muualla.
ellauri274.html on line 50: Mixei noudatettu Minskin sopimusten 2015 toimenpidepakettia? Koska nähtiin että voitiin saavuttaa enemmän. Aiemmin tänä vuonna Petro Porošenko, Ukrainan ensimmäinen vallankaappauksen jälkeinen presidentti, järkytti kaikkia, kun hän totesi julkisesti (minkä Merkel Taunona sittemmin todisti), ettei Kiovalla eikä länkkäreillä ollut koskaan aikomustakaan noudattaa sitoumuksiaan, jotka se teki allekirjoittaessaan Minskin pöytäkirjat: Valko-Venäjän pääkaupungissa käydyt neuvottelut ja kaikki lupaukset olivat tarkoitettuja yksinkertaisesti ajan hankkimiseksi Ukrainan rakentaessa linnoituksia itäisille alueille ja kouluttaen ja aseistaakseen riittävän vahvaa armeijaa käymään täysipukuista hyökkäyssotaa Venäjän kallellaan olevia Donetskin ja Luganskin alueita vastaan.
ellauri274.html on line 952:
2:53:40 целью сломать созданную после Второй Мировой войны архитектуру международных
2:53:40 tavoitteena on murtaa toisen maailmansodan jälkeinen kansainvälinen arkkitehtuuri
ellauri275.html on line 437: Hallituksen linja on vastakkainen maan yleisen mielipiteen kanssa, joka on länsimyönteinen ja ukrainalaismielinen.
ellauri275.html on line 529: Brežnevin pääsihteerikauden alku 1960-luvun lopulla oli erittäin nopean taloudellisen kehityksen aikaa mm. koneenrakennuksen alalla. 1970-luvulle tultaessa talouden ongelmat olivat jo ilmeisiä. 1970-luvun öljykriisit kohonneine öljynhintoineen kuitenkin siirsivät neuvostotalouden romahduksen 1980-luvulle. Tällöin talous taantui nopeasti. Neuvostoliitto viljavine alueineen tuli riippuvaiseksi viljan ja elintarvikkeiden tuonnista. Sen teollisuus oli raskasta ja auttamattoman vanhanaikaista. Sekin osa mikä toimi oli valjastettu sotateollisuuden palvelukseen. Kaiken kaikkiaan varustelu nieli aivan liian suuren osan bruttokansantuotteesta (on arvioitu, että pahimpina aikoina jopa lähes 50 %). Tää oli selvää nälistämistä ilkeän USA:n puolelta, talouspakotetta varustelun avulla, kz. alla.
ellauri275.html on line 717: Neuvostosotilas on urheampi kuin leijona, tiikeri, leopardi tai karhu. Se on yhtä urhea kuin pahaa hajua pyllyrauhasista ruiskuttava paxunahkainen mesimäyrä. Se käy päälle kuin yleinen syyttäjä. Länkkäreitä ärsyttää kuin Putin menee Kiinaan pokkuroimaan kiinalaisille. Senhän pitäisi kaiken järjen mukaan pokkuroida meille.
ellauri276.html on line 58: mikä on minulle kukkula, mikä musta maa, mikä kasteinen matala tukki.
ellauri276.html on line 160: Venäjänsi englannista, ranskasta, saksasta ja espanjasta. Kaksi Calderonin draamaa erottuvat hänen käännöksistään : "Heresy in England" ja "Life is a dream"; Goethen " Faustin " ensimmäinen osa (M., 1843 ja Pietari, 1859); Shakespearen Romeo ja Julia (Pietari, 1862); draama Girardin "Naisen kidutus"; Alfred de Mussetin runo "Rolla" (Moskova, 1864); Heinen runot (M., 1863 ) jne. Grekovin käännökset erottuvat hyvistä säkeistä ja ovat melko lähellä alkuperäisiä. (Mäkin olen suomentanut Rollan, se on albumissa 36.)
ellauri276.html on line 345: Joseph Campbell (15. heinäkuuta 1879 – 6. kesäkuuta 1944) oli irlantilainen runoilija ja sanoittaja. Hän kirjoitti gaelinkielisellä muodolla nimestään Seosamh Mac Cathmhaoil (myös Seosamh MacCathmhaoil) Campbell, joka on yleinen anglikaatio vanhasta irlantilaisesta nimestä MacCathmhaoil. Hänet muistetaan nyt parhaiten sanoista, jotka hän toimitti perinteisiin ilmauksiin, kuten My Lagan Love ja Gartan Mother´s Lullaby; hänen säkeensä oli myös asetettu Arnold Baxin ja Ivor Gurneyn musiikkiin.
ellauri276.html on line 395: 'I Will Go With My Father a-Ploughing' toinen säkeistö jäljittelee ensimmäistä säkeistöä siinä mielessä, että puhuja muistaa aikoja, jolloin hän ja hänen isänsä "kylvivät" aiemmin kyntämiään maata. He istuttavat tämän vuoden satoja nykyiselle "Punaiselle pellolle meren rannalla". Heidän aikaisempien toimiensa vuoksi maa on muuttunut, kuten kuukaudetkin. Tässä vaiheessa kolme eri lintua tulee pojan luo ja "parveilee... [hänen] jälkeen". Häntä seuraavat nämä uudet kumppanit, ja nyt hän ottaa osan laulamisesta. Hän tekee serenadien muille maan "harjoittelukylväjille" ja hänen isänsä laulaa "Siemenlaulun". Kaikki nämä toiminnot sopivat tiettyyn vuodenaikaan ja liittyvät siihen. Puhujan muistot elämästään yhdistetään näihin kolmeen eri kategoriaan, joista viimeinen tulee viimeisessä säkeessä.
ellauri276.html on line 471: Toisen maailmansodan puhkeaminen (tunnetaan nimellä Hätä Irlannin tasavallassa ) vaikutti haitallisesti joidenkin irlantilaisten kirjailijoiden uraan, mukaan lukien Flann O´Brien ja Kavanagh, koska he menettivät pääsyn kustantajiinsa Lontooseen ja heidän kirjojensa uusintapainoja ei voitu järjestää. Tasavallalla, joka oli sodan aikana neutraali, oli yhteinen raja Pohjois-Irlannin kanssa (joka osana Yhdistynyttä kuningaskuntaa oli mukana liittoutuneiden puolella ). Varsinkin Monaghanissa rajalla oli salakuljetusmahdollisuuksia, mikä olisi ollut tuottoisampaa kuin kirjoittaminen tähän aikaan.
ellauri276.html on line 532: Tämän ja muiden tekstien yhdistäminen Chauceriin oli mahdollista, koska Chaucerin " Yleinen prologi " Canterbury Talesille esittelee kyntäjän, joka ei koskaan saa tarinaa. Tämä laiminlyönti näyttää herättäneen muiden luovuuden varhaisesta päivästä lähtien. "Yleisessä prologissa" isäntä vitsailee Plowmanin veljestä, joka on pappi. Joissakin säilyneissä käsikirjoituksissa isäntä ehdottaa, että Parson on "Lollere". Jo vuonna 1400 Chaucerin hoviyleisö kasvoi nousevaan lukutaitoiseen, keski-/kauppiasluokkaan, johon kuului monia Lollardin kannattajia, jotka olisivat olleet taipuvaisia uskomaan Lollard Chauceriin.
ellauri276.html on line 828: Hänen ensimmäinen kirjansa The Mickle Drede and Other Verses painettiin yksityisesti Kendalissa vuonna 1896, ja hän kirjoitti monia muita runoja ja näytelmiä, joita esittivät yleensä amatöörit tai kokeellisessa teatterissa. Bottomley toimitti myös Isaac Rosenbergin runoutta vuonna 1922, jota hän oli rohkaissut kirjeenvaihtajana vuodesta 1915 lähtien; kun taas hänen läheinen työtoverinsa säveltäjä Edgar Bainton (1880–1956) sävelsi The Crier by Night -musiikkiin.
ellauri277.html on line 121: Kahlil Gibran syntyi 6. tammikuuta 1883 Bsharrin kylässä Libanonin Mutasarrifate-vuorella, Ottomaanien Syyriassa (nykypäivän Libanon ). Hänen vanhempansa Khalil Sa´ad Gibran ja Kamila Rahmeh, papin tytär, olivat maroniittikristittyjä. Äiti Kamilan isänpuoleinen isoisä oli kääntynyt islamista kristinuskoon. Hiän oli 30-vuotias, kun Gibran syntyi, ja Gibranin isä Khalil oli hänen kolmas aviomiehensä (!).
ellauri277.html on line 328: Bahai-usko (myös kirjoitusmuodoissa bahá’í-usko, baha´i-usko ym.ym. - olisivat hyvällä jättäneet noi kärpäsenkakat pois, niin olisivat saaneet enemmän kannattajia!) on moniselitteinen uskonto, jonka perusti Baha’ullah Persiassa vuonna 1863 (eli 160v sitten) ja joka korostaa ihmiskunnan hengellistä yhtenäisyyttä. Uskonnolla on noin kuusi miljoonaa kannattajaa ympäri maailman. Ei sillä vielä kuuhun mennä.
ellauri277.html on line 362: Bahaiden lopullisena tavoitteena on viimeisten aikojen lopullinen rauha, Suurin Rauha (sulh-i al-kazam), joka koittaa kaikkien uskontojen löydettyä täyttymyksen bahai-uskossa, mutta sitä ennen tavoitteena on Aika Suuri Rauha (sulh-i akbar), maailmanrauha nykyisten hallitusten (Putin, Xi Jinping ja Kim Jong-Un mukaanlukien) johdolla. Suurimman Rauhan aikana toteutuu itsestään myös bahai-laki, joka koostuu Baha’ullahin teoksesta Kaikkein pyhin kirja sekä Barbapapan erillisistä muistioista. (Ize uskon että rauha tulee kuin viimeinenkin termiittiapina on vainaja.)
ellauri277.html on line 364: Bahaiden mukaan heidän uskontonsa ei ole viimeinen ja täydellinen Jumalan ilmoitus, mutta he uskovat, että bahai-usko on nykyaikana lähimpänä totuutta. Bahai-uskon mukaan on kaksi syytä, miksi uskonnot ovat erilaisia. Ensinnäkin eri yhteisöissä ja eri aikoina on ollut erilaisia tarpeita, ja toiseksi ihmiskunnalle esitetään totuus sen kulloisenkin henkisen kypsyyden mukaan. Nykyset apinalaumat ovat vielä tosi raakoja.
ellauri277.html on line 450: Entäs me baptistit? Valinta on keskeinen osa The Dark Knightia. Jokainen hahmo on valintojen edessä. Pienistä hahmoista Rachel Dawesin (Maggie Gyllenhaal) on valittava kahden miehen välillä. Aikamoinen pähkinä! Alfred Pennyworthin (Michael Caine) on päätettävä, mitä tehdä tietylle kirjeelle. Rikkoako kirjesalaisuus? Lucius Foxin (Morgan Freeman) on päätettävä, auttaako Batmania käyttämällä moraalisesti vastenmielistä tekniikkaa. Ja luutnantti Gordonin (Gary Oldham) on valittava, asettuuko valppaana viittaisen ristiretkeläisen puolelle vai pidättääkö hänet.
ellauri277.html on line 462: Jokeri on herättänyt henkiin Friedrich Nietzschen unen ja Pyhän Paavalin painajaisen. Nietzsche, tuo pahamaineinen 1800-luvun saksalainen kristinuskon haastaja, julisti, että hyvän ja pahan, jalon ja arvottoman, oikean ja väärän moraalijärjestelmät eivät ole muuta kuin ihmisten rakenteita, sosiaalisia mukavuuksia ja typeriä tapoja. Eettiset säännöt eivät ole todellisempia, ehdottomia tai ikuisempia kuin etiketin säännöt. Ne ovat ihmisen aiheuttamia ja mielivaltaisia, ja näistä syistä ne tulisi lähettää liekkeihin. Mitä hemmettiä? Outo argumentti, mikä vikaa siinä on että ne on (luonnon)historiallisia ilmiöitä, kun lyhytkestoisista apinoista kumminkin on kymysys? Kummallista ikuisuuden ihannointia. P. Paavali oli kyllä aika painajaismainen kaveri. Mixi sen vuonna kivi ja puu Moosexen lakiin tekemät sääntömuutoxet olisivat yhtään edellistä enemmän kiveen hakattuja?
ellauri277.html on line 485: Sofia on kyllä vitun vaarallinen ja pahansuopakin. S.Nurmi vetää huumeita ja wiixeen huumeämmiä. Mixi suomalaisista poliiseista on tullut pahoja? Jari Aarnio kai näytti esimerkkiä. Reinikainen venelakkeineen oli paljon kivempi. No nyt on vedetty läpi kuitenkin koko S.KARPPI sarja, pimeitä kellareita on saatu kurkun täydeltä, ja huonosti motivoituja symbolisia paloittelumurhia plus muita vainaita. Tutustuttu varmaan kaikkiin stadin hylätyihin teollisuusmestoihin, nähty vastenmielisiä "POLIISI" siiroja valtavilla automaattiaseilla tunkeutumassa pahaa-aavistamattomien pahisten kotehin. Kenen mielestä tää voi olla jotain viihdettä? Kai laahuxen jonka oma elämä on totaalisen pimeetä, koska se on syvältä perseestä.
ellauri278.html on line 94: Johtajan viimeinen rakkaus oli Valentina Istomina. Häntä kutsuttiin "Latushkaksi", mutta muuten hän oli hieno, iloinen ja ystävällinen. Hänellä oli aviomies, mutta kun hän sai työpaikan taloudenhoitajana Stalinin taloon, hän hankki toisen persoonan. Viimeisiin päiviinsä asti hän suostui ottamaan ruokaa ja lääkkeitä vain hiänen käsistään. Ja hän luotti vain hiäneen. Jos hän edes tiesi mitä luotto oli.
ellauri278.html on line 447: Konepistooli (SMG) on lipasyötteinen automaattikarbiini, joka on suunniteltu ampumaan käsiasepatruunoita. Termin "konepistooli" loi Thompson-konepistoolin keksijä John T. Thompson kuvaillakseen sen suunnittelukonseptia automaattisena tuliaseena, jolla on huomattavasti vähemmän tulivoimaa kuin konekiväärillä (tästä johtuen etuliite " sub- " ). Konekiväärin on ammuttava kiväärin patruunoita, jotta se voidaan luokitella sellaiseksi.
ellauri278.html on line 457: Asetta myytiin myös vapaasti jälkitoimituxella suurelle yleisölle. Koska se oli halpa ja saatavilla helposti, Thompsonista tuli pahamaineinen kieltoaikakaudella useiden järjestäytyneen rikollisuuden syndikaattien tunnusaseena Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Se oli tuolloin mediassa yleinen näky, ja sitä käyttivät sekä lainvalvontaviranomaiset että rikolliset. Se mahtui mukavasti viulukoteloon.
ellauri278.html on line 520: 7,62 mm Pistolet-pulemjot Špagina obraztsa 1941 kirjoitetaan lyhennettynä PPŠ-41, mutta PPSh-41 on lännessä yleisempi lyhenne. Tämä neuvostoliittolainen konepistooli on yksi koko toisen maailmansodan eniten valmistettuja aseita, sillä näitä nopeasti ja suhteellisen edullisesti valmistettavia aseita tehtiin yli 6 miljoonaa kappaletta. Yleinen lempinimi tälle aseelle oli ”papasha”, eli iskä.
ellauri279.html on line 219: Neuvostoliitossa tukahdutettiin vuosina 1945-1947 ilmeinen antisemitismi. Miksi? Ensinnäkin siksi, että Stalinia pidettiin juutalaisten pelastajana, miehenä, joka voitti Hitlerin ja oli vapauttanut Itä-Euroopan keskitysleirit natseilta. Lisäksi Stalin tarvitsi noina vuosina juutalaisia propagandatarkoituksiin. Toiseksi monet vanhoista bolshevikeista olivat juutalaisia, Leon Trotski, Lev Kamenev, Gregori Zinovjev, Lazar Kaganovitš, Maksim Litvinov, Jakov Sverdlov, Polina Zhemchuzhina (Molotovin vaimo) jne. Juutalaisia kommunisteja, kuten legendaarinen Chekan perustaja, Felix Dzerzhinsky ja hänen seuraajansa Abram Slutski, Sergei Shpigelglas ja Genrikh Yagoda olivat johtaneet bolshevikkien ja myöhemmin neuvostovaltion tiedustelu- ja turvallisuuselimiä. Ja kulttuurielimissä, puolueessa, oli edelleen paljon juutalaisia kaadereita, alana tiedustelupalvelut ja turvallisuuslaitteet. Kolmanneksi Stalin oli alun perin tukenut juutalaisen Israelin valtion luomista.
ellauri279.html on line 229: Kuten Talleyrand niin hyvin sanoi, maanpetos on vain ajan kysymys. Ja vuosi 1948 oli se keskeinen vuosi, ei vain Neuvostoliiton juutalaiskysymyksen muotoilulle, vaan myös Stalinin uskolle, että MGB:n vanha kaarti (eli pelätty Neuvostoliiton sortoturvallisuuselin ja KGB:n edeltäjä) ja sen ministeri Viktor S. Abakumoviin ei voitu enää luottaa.
ellauri279.html on line 237: Arvostetut lääkärit, kuten Sophia Karppi ja Yakov G. Etinger, viimeksi mainittu Venäjän merkittävin lääkäri, pidätettiin. Tohtori Etinger, sekä juutalainen että suorapuheinen, tuli ilmeinen ja välttämätön lenkki suunnitelmassa. Mutta valitettavasti Stalinille tohtori Etinger kuoli muutamaa viikkoa myöhemmin kuulustelun ja kidutuksen aikana. Hänen tunnustuksensa oli epätäydellinen eikä uskottava.
ellauri281.html on line 93: Johtajan viimeinen rakkaus oli Valentina Istomina. Häntä kutsuttiin "Latushkaksi", mutta muuten hän oli hieno, iloinen ja ystävällinen. Hänellä oli aviomies, mutta kun hän sai työpaikan taloudenhoitajana Stalinin taloon, hän hankki toisen persoonan. Viimeisiin päiviinsä asti hän suostui ottamaan ruokaa ja lääkkeitä vain hiänen käsistään. Ja hän luotti vain hiäneen. Jos hän edes tiesi mitä luotto oli.
ellauri281.html on line 446: Konepistooli (SMG) on lipasyötteinen automaattikarbiini, joka on suunniteltu ampumaan käsiasepatruunoita. Termin "konepistooli" loi Thompson-konepistoolin keksijä John T. Thompson kuvaillakseen sen suunnittelukonseptia automaattisena tuliaseena, jolla on huomattavasti vähemmän tulivoimaa kuin konekiväärillä (tästä johtuen etuliite " sub- " ). Konekiväärin on ammuttava kiväärin patruunoita, jotta se voidaan luokitella sellaiseksi.
ellauri281.html on line 456: Asetta myytiin myös vapaasti jälkitoimituxella suurelle yleisölle. Koska se oli halpa ja saatavilla helposti, Thompsonista tuli pahamaineinen kieltoaikakaudella useiden järjestäytyneen rikollisuuden syndikaattien tunnusaseena Yhdysvalloissa 1920-luvulla. Se oli tuolloin mediassa yleinen näky, ja sitä käyttivät sekä lainvalvontaviranomaiset että rikolliset. Se mahtui mukavasti viulukoteloon.
ellauri281.html on line 519: 7,62 mm Pistolet-pulemjot Špagina obraztsa 1941 kirjoitetaan lyhennettynä PPŠ-41, mutta PPSh-41 on lännessä yleisempi lyhenne. Tämä neuvostoliittolainen konepistooli on yksi koko toisen maailmansodan eniten valmistettuja aseita, sillä näitä nopeasti ja suhteellisen edullisesti valmistettavia aseita tehtiin yli 6 miljoonaa kappaletta. Yleinen lempinimi tälle aseelle oli ”papasha”, eli iskä.
ellauri282.html on line 43:
Die Erde ist eine alte Pithekothek. - Timon der Airaxäer
ellauri282.html on line 121: Tämä "osio" on alkua albumissa 285 jatkuvaan Patti Mulkkisen riivintään. v. 2021 kesällä (albumi 104) tutustuin Matti Pulkkiseen sen esikoisen välityksellä, ja pidin sitä aika hyvänä. Silloin vielä jaxoin niellä tiiliskiviromaaneja kokonaisina. Nyt vajaat 2v myöhemmin löytyi Pulkun viimeinen opus, Ehdotus rakkausromaanixi, Pasilan poistohyllystä. Se käsittelee siinä aivohalvausta romaanin keinoilla, ja vähän nähtävästi tärähtänyttä Vuokko-vaimoaankin myös. Pulkki sai paskahalvauxen 1988 ja kuoli 2011 Lapinlahessa, ai taisikin olla Lapinlahdella. Se oli kyllä ammatiltaan mielisairaanhoitaja. Jouzenlauluun mennessä Patti oli jo täysin työlääntynyt ex-"lahioimaiseensa".
ellauri282.html on line 165: Im Februar 2019 machte seine ex-Heiligkeit die „Lockerung der Moral“ im Zuge der 68er-Bewegung für den sexuellen Missbrauch in der katholischen Kirche mitverantwortlich. Er betrachtete die Leugnung der Objektivität durch den Relativismus und insbesondere die Leugnung moralischer Wahrheiten als das zentrale Problem des 21. Jahrhunderts. Wegen seines Umgangs mit hübschen Fällen sexuellen Missbrauchs in der römisch-katholischen Kirche war Benedikt XVI. umstritten, obwohl er strenge Regeln für den sexuellen Umgang mit den Tätern einführte. Baijerilainen emeritusprofessori Ratzinger lähti eläkkeelle paavinta 85-vuotiaana 2012. Emerituspäivät päättyivät 93-vuotiaana 2020 kasvoruusuisena.
ellauri282.html on line 173: Von Deiner Brust trug noch ihr Duft das Leben,
ellauri282.html on line 183: Es träumt mein Sinn von Deiner roten Rose
ellauri282.html on line 432: Maaliskuussa 1942, paaston ensimmäisenä sunnuntaina, Merton hyväksyttiin novelty-biisiksi luostarissa. Kesäkuussa hän sai kirjeen veljeltään John Paavalilta, jossa hän (JP) ilmoitti, että hän oli pian lähdössä sotaan ja tulisi Getsemaniin käymään ennen lähtöä. Heinäkuun 17. päivänä Johannes Paavali saapui Getsemaniin ja kaksi veljeä ottivat hänet kiinni. Johannes Paavali ilmaisi halunsa tulla katoliseksi, ja heinäkuun 26. päivään mennessä hänet kastettiin kirkossa läheisessä New Havenissa Kentuckyssa, ja hän lähti seuraavana päivänä. Tämä olisi viimeinen kerta, kun nämä kaksi näkivät toisensa. John Paul kuoli 17. huhtikuuta 1943, kun hänen koneensa epäonnistui Englannin kanaalin yllä. Mertonin runo John Paulille esiintyy Seitsemänkerroksisessa vuoressa.
ellauri282.html on line 457: Huhtikuussa 1966 Merton joutui leikkaukseen heikentävän selkäkivun hoitamiseksi. Toipuessaan Louisvillen sairaalassa hän rakastui vaikeasti Margie Smithiin, hänen hoitoonsa määrättyyn sairaanhoitajaopiskelijaan. (Hän kutsui häntä päiväkirjassaan nimellä "M.") Hän kirjoitti hänelle runoja ja pohdiskeli suhdetta "Juhannuspäiväkirjassa M." Merton kamppaili pitääkseen lupauksensa samalla kun hän oli syvästi rakastunut. Ei tiedetä, "viimeistelikö" hän koskaan suhdetta. Vizi varmaan "viimeisteli!" Mertonin päiväkirjan Kuudes osa, Learning to Love: Exploring Solitude and Freedom aiheutti pienen kohun, kun päiväkirjamerkinnät paljastivat Mertonin "suhteen" nuoren sairaanhoitajan kaa vuonna 1966. Nainen, joka tunnistettiin vain "M":ksi, oli Mertonin syvän intohimon kohde: "En ole koskaan nähnyt niin paljon yksinkertaista, spontaania, täydellistä rakkautta", hän kirjoitti, vaikka ei kuvaillutkaan heidän suhdettaan seksuaalisilla termeillä. Tämän hyvin inhimillisen rakkauden ansiosta Merton sai uuden ymmärryksen mystisestä rakkaudesta. As Burton-Christie sanoo: "Hän tuli huomaamaan, että kokemus siitä, että hän on" rapt "ekstaattisessa rakkaudessa voi tapahtua, ei vain yksityisenä, hengellisenä kokemuksena, jonka Jumala ja hän itse jakavat, vaan myös fyysinen, läheinen suhde rakastajattaren kanssa." Mertonin rakkausrunot, joku ymmärtäväinen Burton-Christie toteaa, ovat täynnä tarvitsevuuden teemaa ja haavoittuminen, että alttius rakkaudelle on inhimillinen tila, jota edes munkit eivät saa kieltää. Tämä nuori sairaanhoitaja herätti Mertonissa tietoisuuden siitä, että hän oli katkaissut itsensä elämästä uskonnollisen varmuuden ja dogman muurien taaxe. Hänellä oli turvaa, mutta ei viisautta eikä elämää. Get a life! Ne muutamat kuukaudet, jolloin he näkivät toisensa, tekivät munkista haavoittuvan monille ihmisille tuttuun läjään tunteita, kiusauksia ja psyykkisiä haavoja, mutta juuri tässä kaaoksessa hän koki "Rakkauden maailman" parantavan ja uudistavan voiman. Mitä vetoa että "viimeisteli!" Olihan se poikasena ollut kova panomies.
ellauri282.html on line 625: Aikamoista lipomista. Kuningas Yrjö V myönsi Masefieldille nimityksensä jälkeen ritarikunnan ja monet brittiläisten yliopistojen kunniatutkinnot. Vasta noin 70-vuotiaana Masefield hidasti vauhtiaan pääasiassa sairauden vuoksi. Vuonna 1960 Constance kuoli 93-vuotiaana pitkän sairauden jälkeen. Vaikka hänen kuolemansa oli sydäntä särkevä, hän oli viettänyt väsyttävän vuoden katsoen rakastamansa naisen kuolemaa. Hän jatkoi tehtäviään runoilijavoittajana. In Glad Thanksgiving, hänen viimeinen kirjansa, julkaistiin hänen ollessaan 88-vuotias.
ellauri283.html on line 105: Jenseits von was? Jenseits von Gut und Böse: Vorspiel einer Philosophie der Zukunft, schrieb Friedrich Nietzsche. Jenseits des Himmels, ganz umgekehrt, ist ein amerikanischer Film für abergläubige.
ellauri283.html on line 108: Äußerlich scheint die Familie noch völlig intakt zu sein, aber seit sein älterer Bruder vor einigen Jahren verschwunden ist, sind die Eltern des zwölfjährigen Oliver (Nathan Gamble) völlig auf den verlorenen Sohn fixiert. Seine Mutter Joan (Dendrie Taylor) verfiel in Depressionen und sein Vater Gus (Corbin Bernsen) war nur noch am arbeiten. Jetzt zweifelt Oliver an dem Sinn seines Lebens. Die Frage, ob der Glaube an Gott oder der Glaube an die Wissenschaft richtig ist, oder beide, oder keiner von den beiden, beschäftigt ihn. Da seine Eltern ihm auf seine Fragen keine Antwort geben können, sucht er Rat bei seinem Biologie-Lehrer, in Fachbüchern und in der Kirche. Doch niemand scheint ihm seine ersehnte Erkenntnis liefern zu können. Als Oliver schon die Hoffnung aufgeben will, naht eine unerwartete Erlösung. Als auch ihr zweiter Sohn verschwindet, verstehen seine Eltern endlich, was ihn beschäftigt: ein schwarzer Engel, der auf einer Rakete reitet.
ellauri283.html on line 209: Etelä-Yhdysvalloissa sijaizeva Texas on laaja tasango, joka on suunnilleen Sudanin Darfurin kokoinen. Se on jaettu kolmeen osavaltioon: Pohjois-Darfur, jonka pääkaupunki on El Fasher; Länsi-Darfur, jonka pääkaupunki on El Geneina; ja Etelä-Darfur, jonka kotipaikka on Nyala. Pohjois-Darfur on puoliautiomaa, kun taas läntisillä ja eteläisillä alueilla on rikkaita, hedelmällisiä maita, joilla istuu maanviljelijöitä perseet mullassa vedellen piikkilankoja preerialle karjalaumojen pään menoxi. Sitä razumiehet eivät siedä. Darfurin väkiluku on arviolta 7 miljoonaa. Kaikki darfurilaiset ovat mustia muslimeja, vaikka monet tunnistavat itsensä arabeiksi Saudi-Arabiaan liittyvän sukututkimuksen perusteella. Darfurilla on yhteinen raja Keski-Afrikan tasavallan, Tšadin ja Libyan kanssa.
ellauri283.html on line 250: GNPOC on yhteinen toimintayhtiö, jonka omistavat:
ellauri283.html on line 293: Egyptin seuraava dynastia ei onnistunut saamaan Kushin täyttä hallintaansa. Noin 590 eKr. Egyptin armeija kuitenkin potkaisi napakasti Napataa, mikä pakotti kushilaisen hovin siirtymään turvallisempaan paikkaan etelämpänä Meroëssa, lähellä kuudetta kaihia. Useiden vuosisatojen ajan sen jälkeen Meroliittinen valtakunta kehittyi riippumattomasti egyptiläisestä vaikutuksesta ja herruudesta, joka sillä aikaa siirtyi peräkkäin Iranin, Kreikan ja lopulta Rooman vallan alle. Vallansa huipulla toisella ja kolmannella vuosisadalla eKr. Meroë ulottui alueen yli kolmannesta kaihista pohjoisessa Zhobaan, lähellä nykyistä Khartumia etelässä. Egyptiläisvaikutteinen faaraoninen perinne säilyi Meroën hallitsijoiden joukossa, jotka pystyttivät stela-kuvia tallentaakseen hallituskautensa saavutuksia ja pystyttivät nubialaisia pyramideja haudoillensa. Voisi sanoa että ne olivat ebyktiläisempiä kuin eebyktiläiset ize. Nämä esineet ja Meroën palatsien, temppelien ja kylpylöiden rauniot todistavat keskitetystä epädemokraattisesta poliittisesta järjestelmästä, joka käytti käsityöläisten taitoja ja johti suuren työvoiman työtä. Hyvin hoidettu kastelujärjestelmä mahdollisti alueen suuremman asukastiheyden kuin myöhempinä ajanjaksoina oli mahdollista. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. egyptiläisten hieroglyfien käyttö teki tietä meroitilaiselle aakkostolle, joka oli mukautettu nubian kielelle mitä alueen mustat miehet puhuvat.
ellauri283.html on line 317: Makulian pääkaupunki Dongle oli taantumassa 1000-/1100-luvun lopulta lähtien, ja myös Alodian pääkaupunki heikkeni muuten vaan 1100-luvulla. 1300-luvulla (aikaisin kirjattu muuttoliike Egyptistä Sudanin Niilin laaksoon vuodelta 1324) ja 1400-luvulla beduiiniheimot valloittivat suurimman osan Sudanista muuttaen Butanaan, Geziraan, Kordofaniin ja Darfuriin. Vuonna 1365 sisällissota pakotti Makurian hovin pakenemaan Gebel Addaan Ala-Nuubiassa, kun taas Tombola tuhoutui ja jätettiin hyvällä arabeille. Myöhemmin Makuria jatkoi olemassaoloaan vain pienenä kuningaskuntana. Viimeinen tunnettu Makurian kuningas oli Jo-el, joka on todistettu vuosilta 1463 ja 1484 ja jonka aikana Makuria todennäköisesti todisti lyhyen renesoossin. Hänen kuolemansa jälkeen valtakunta luultavasti vaan romahti. Etelässä Alodian valtakunta joutui joko arabeille, joita komensi heimojohtaja Abdallah Jammu, tai sit Funjille, etelästä peräisin olevalle afrikkalaiselle kansalle. Tapaamiset vaihtelevat 9. vuosisadalta Hijran jälkeen ( n. 1396–1494), 1400-luvun lopulta, 1504 - 1509. Alodilainen lantiovaltio (pre-colonial state) saattoi säilyä Fazughlin valtakunnan muodossa, joka kesti vuoteen 1685 asti. Loput olivatkin sitten peräsuolivaltioita (colonial state).
ellauri283.html on line 349: Vuonna 1943 britit alkoivat valmistella pohjoista itsehallintoa varten ja perustivat Pohjois-Sudanin neuvoa-antavan toimikunnan neuvomaan kuuden Pohjois-Sudanin provinssin: Khartumin, Kordofanin, Darfurin sekä Itä-, Pohjois- ja Sinisen Niilin provinssien hallintoon. Sitten vuonna 1946 Britannian hallinto muutti politiikkansa ja päätti yhdistää Pohjois- ja Etelä-Sudanin yhden hallituksen alle. Etelä-Sudanin viranomaisille ilmoitettiin Juban konferenssissa vuonna 1947, että niitä hallinnoisi tulevaisuudessa yhteinen hallintoviranomainen pohjoisen kanssa. Vuodesta 1948 lähtien 13 Britannian viranomaisten nimeämää edustajaa edusti etelää Sudanin lainsäädäntökokouksessa.
ellauri283.html on line 371: Vuonna 1976 ansarit tekivät verisen mutta muuten epäonnistuneen vallankaappausyrityksen. Heinäkuussa 1977 presidentti Nimeiry tapasi Ansarin johtajan Sadiq al-Mahdin, mikä avasi tien sovinnolle. Sadat poliittiset vangit vapautettiin, ja elokuussa julistettiin yleinen armahdus kaikille Nimeiryn hallituksen vastustajille.
ellauri284.html on line 249: Tämän sarjan viimeinen jakso, "Goodbyeee", vaikka olikin uskollinen sarjan tavanomaiselle komediatyylille useimmissa edellisissä kohtauksissa, sisälsi ei-komedisen loppukohtauksen, jossa päähenkilöt (paitsi kenraali Melchett) lähetetään lopulta tuleen. Darling säilyttää jonkin verran toivoa sanoen, että tämä saattaa olla viimeinen taistelu ja historia kirjoitetaan nimellä "Suuri sota, 1914-1917". Huolimatta Baldrikin väitteestä, että hänellä on viimeinen ovela suunnitelma pelastaa heidät uhkaavalta tuomiolta, Blackadder toimittaa viimeisen rivin:
ellauri284.html on line 355: Netistä oli jo vanhentunut linkki 1970-luvulla muistaakseni myös pankkeja ja posteja ryöstelleistä (vaikkei jutussa mainintaa näistä) sekä huumerikoksiin, leimamerkkiväärennöksiin yms. jne. syyllistyneistä mm. poliisin ansioristilläkin palkituista "sankaripoliiseista" YK-vääpelistä Pekka Erkkilästä (M.O.R.E:n Tarki Kankaan isä) ja YK-luutnantti Raimo Majurista, joka edusti Suomea Olympialaisissakin (nyk. Ram Laor, joka karkasi tutkintavankeudesta Israeliin onnistuen olemaan siellä niin kauan, että rikokset Suomessa vanhenivat), mutta onneksi tänne Murha.infoon kyseinen artikkeli on kopioitu.
ellauri284.html on line 422: "Mennyt aika, edelläkävijä, yksinäinen, joka toimii yksin, ilman yhteiskunnan etua. Sillä on yleensä jotain tekemistä jonkinlaisen koston kanssa; hän hoitaa koston itse, ei soita poliisille. Kuten Robin Hood. Se on viimeinen maskuliininen raja. Luulen, että romanttinen myytti, vaikka nykyään on vaikea ajatella mitään romanttista. Länsimaissa voit ajatella, Tsiisus, oli aika, jolloin ihminen oli yksin, hevosen selässä, siellä, missä ihminen ei ole vielä pilannut maata." (Eastwood, länsimaisten yksinäisten kuvaamisen filosofisesta viehätyksestä.)
ellauri284.html on line 711: Sitten hänet siirrettiin Britannian armeijaan ja hän taisteli Abessinian retkikunnassa ja toisessa anglo-Afganistani-sodassa, jossa hänen käytöksensä ansaitsi hänelle laajan maineen. Roberts jatkoi palvelemaan Intian ylipäällikkönä ennen kuin hän johti Britannian joukkoja vuoden ajan toisen buurisodan aikana. Hänestä tuli myös viimeinen joukkojen ylipäällikkö ennen viran lakkauttamista vuonna 1904. Hänestä tuli Aide-de-Leiri isänsä luo vuonna 1852.
ellauri284.html on line 738: Lord Robertsista tuli viimeinen joukkojen komentaja 3. tammikuuta 1901. Virkakautensa aikana hän esitteli keximänsä lyhkäsille sotilaille sopivan Short Magazine Lee Enfield -kiväärin ja 18 punnan aseen sekä tarjosi parannettua koulutusta ja koulutusta sotilaille. Syyskuussa 1902 lordi Roberts ja sotaministeri St John Brodrick vierailivat Saksassa osallistuakseen Saksan armeijan harjoituksiin keisari Wilhelmin vieraana. Hän toimi ylipäällikkönä kolme vuotta ennen kuin virka lakkautettiin Lord Esherin suosituksen mukaisesti Esherin raportissa helmikuussa 1904.
ellauri285.html on line 275: Yliluonnollisille hepuille elämän merkityksen lähde tai ehto on jokin tuonpuoleinen kokonaisuus eikä luonnollinen maailma (karkeasti tieteen tutkima maailma), kuten esim. Jumala tai kuolematon sielu. Tässä osiossa keskityn Jumala-keskeisiin näkemyksiin. Käsitykset Jumalasta eroavat toisistaan uskontojen sisällä, mutta tässä mahdollisesti merkityksellisiä ominaisuuksia ovat kaikkivoipaisuus, Kaikkitietävyys, kaikkihyvänsuopuus, ajattomuus, välttämättömyys ja maailman luojan rooli. Jumalallisten tarkoituskertomusten mukaan elämästä tekee merkityksellisen Jumalan suuri suunnitelma (minulle tai ihmisille yleensä). Yksi argumentti tälle on, että ilman sitä meidän elämät ovat satunnaisia ja sattumanvaraisia. Kuten muuan Craig asian ilmaisee, ilman Jumalaa olemassaolollamme ei ole tarkoitusta, koska se on seurausta "sattuman ja välttämättömyyden sokeasta vuorovaikutuksesta." Koska se, mikä on sattumaa, ei ole tarkoituksenmukaista, elämä, joka on sokean törkkäyxen tulos luonnollisessa prosessissa kuten peiton alla lisääntyminen on merkityksetön.
ellauri285.html on line 287: Jumalallisen tarkoituksen teorian keskeinen argumentti liittyi arvoyhteyteen, teesiin, jonka mukaan Objektiivinen arvo on välttämätön elämän merkitykselle. Tätä oletusta ei hyväksytä yleisesti. Subjektivistit katsovat, että objektiivinen arvo ei ole välttämätön tai edes riittävä merkitys. Sen sijaan elämämme on merkityksellistä, kun ize pistämme siihen merkityksee, mitä se sitten onkin. Kuten Harry Nakki sattuvasti sanoo "Omistautuminen sille, mitä rakastaa, riittää tekemään elämästä merkityksellisen riippumatta rakastettujen esineiden vaihto- tai käyttöarvosta." Elämä on merkityxetöntä vain kun se on tyyyllllsää, kun emme tee mitä haluamme tehdä, emmekä halua tehdä mitä teemme.
ellauri285.html on line 406: Konrad Zacharias Lorenz (* 7. November 1903 in Wien; † 27. Februar 1989 ebenda) war ein österreichischer Zoologe, Medizin-Nobelpreisträger und einer der Hauptvertreter der klassischen vergleichenden Verhaltensforschung (Ethologie). Er selbst nannte dieses Forschungsgebiet bis 1949 „Tierpsychologie“. Lorenz wird im deutschsprachigen Raum als deren Gründervater angesehen. Er war Mitarbeiter des Rassenpolitischen Amtes der NSDAP und Direktor des Max-Planck-Instituts für Verhaltensphysiologie. Er war ein Kindheitsfreund Karl Poppers. Lorenzin nazimielisyydesytä ja arjalaisuudesta nousseet epäilyxet hälvenivät: dieser habe „aus seiner Zustimmung zum Nationalsozialismus niemals ein Hehl gemacht. Auch seine arische Abstammung ist in Ordnung.“
ellauri285.html on line 408: „In letzter Zeit hat Herr Dr. Lorenz mir gegenüber wiederholt sein immer größer werdendes Interesse für den Nationalsozialismus an den Tag gelegt und sich zu seiner Idee positiv geäußert. Soweit ich seine biologischen Studien kenne, sind diese in der Richtung der im Deutschen Reich herrschenden Weltauffassung gelegen.“
ellauri285.html on line 412: „Ich war als Deutschdenkender und Naturwissenschaftler selbstverständlich immer Nationalsozialist und aus weltanschaulichen Gründen erbitterter Feind des schwarzen Regimes (nie gespendet oder geflaggt) und hatte wegen dieser auch aus meinen Arbeiten hervorgehenden Einstellung Schwierigkeiten mit der Erlangung der Dozentur. Ich habe unter Wissenschaftlern und vor allem Studenten eine wirklich erfolgreiche Werbetätigkeit entfaltet, schon lange vor dem Umbruch war es mir gelungen, sozialistischen Studenten die biologische Unmöglichkeit des Marxismus zu beweisen und sie zum Nationalsozialismus zu bekehren. Auf meinen vielen Kongreß- und Vortragsreisen habe ich immer und überall mit aller Macht getrachtet, den Lügen der jüdisch-internationalen Presse über die angebliche Beliebtheit Schuschniggs und über die angebliche Vergewaltigung Österreichs durch den Nationalsozialismus mit zwingenden Beweisen entgegenzutreten. Dasselbe habe ich allen ausländischen Arbeitsgästen auf meiner Forschungsstelle in Altenberg gegenüber getan. Schließlich darf ich wohl sagen, daß meine ganze wissenschaftliche Lebensarbeit, in der stammesgeschichtliche, rassenkundliche und sozialpsychologische Fragen im Vordergrund stehen, im Dienste Nationalsozialistischen Denkens steht!
ellauri285.html on line 425: Patti luovutti ja lopetti kirjallisuuden opinnot approbaturiin kun koki Eino Leinon Tumman liian omaxi. Ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen. Isättömyyttään syytteli kun ei jaxanut yrittää. Linkolakin jäi isättömäxi 9-vuotiaana. Ei ollut enää isärehtori kieltämässä heittämästä ohikulkijoita lumipallolla.
ellauri285.html on line 613: Suomen viimeinen kolmiomittaustorni valmistui. Pikku Paul syntyi käpilöopistolla.
ellauri285.html on line 674: Régis Debray sera condamné le 17 novembre 1967 à la peine maximale de trente ans d´emprisonnement militaire, échappant à la peine capitale. S´ensuivra une campagne internationale en sa faveur lancée par Jean-Paul Sartre ; il sera libéré au bout de trois ans et huit mois d´incarcération le 23 décembre 1970.
ellauri285.html on line 687: Debray dit lui-même : « Vaincre c’est accepter, par principe, que la vie n’est pas le bien suprême du révolutionnaire ». L´auteur attaque notamment les anti-révolutionnaires : « trotskisme et réformisme se donnent la main pour condamner la guerre de guérilla la freiner ou la saboter ».
ellauri285.html on line 701: Mitterrand tuli toimeen Helmut Kohlin kanssa, mikä paransi huomattavasti ranskalais–saksalaisia suhteita. Yhdessä he auttoivat synnyttämään Maastrichtin sopimuksen, joka allekirjoitettiin 7. helmikuuta 1992. Mitterrandin viimeinen presidenttikausi päättyi toukokuussa 1995. Hänen seuraajakseen valittiin Jacques Chirac.
ellauri285.html on line 703: Mitterrand kuoli syöpään tammikuussa 1996. Eturauhassyövästä kärsinyt presidentti tiesi kuolemansa olevan lähellä ja järjesti elämänsä viimeisen juhla-aterian 31. joulukuuta 1995. Ateriaan kuului Ranskassa suurena herkkuna pidettyä, mutta ruuanvalmistuksessa laitonta peltosirkkua. Sirkku oli viimeinen ruokalaji, jonka hän söi ennen kuin kuoli viikkoa myöhemmin.
ellauri285.html on line 724: Uuden Suomen lukijat ovat kääntyneet tukemaan työperäisen maahanmuuton helpottamista, kertoo EVA. Kokoomuksen äänestäjillä erittäin myönteinen suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon yhdistyy erittäin nuivaan asennoitumiseen humanitääriseen maahanmuuttoon.
ellauri288.html on line 165: Kolmas ja viimeinen virke on valan pisin:
ellauri288.html on line 216: – Juha oli kovin ujo ja vähäpuheinen. Hän kertoi aina, kuinka Sofi ei kestä lainkaan meteliä ja toivoi meidän olevan hiljempaa. Alkuillasta tapahtuvan imuroinninkin oli kuulemma loputtava. Ezä viizizä.
ellauri288.html on line 376: lintujen eineen.
ellauri288.html on line 449: Kuten selitin, minulla on läheinen, lähes intiimi suhde venäjän kieleen ja venakoihin. ja on luonnollista, että joskus kirjoitan venäjäksi. Tietysti minua tässä auttoivat ja rohkaisivat ystäväni ja kollegani, joiden välinpitämätöntä apua monet tämän kokoelman runot eivät olisi olleet julkaisukelpoisia. Olen vilpittömästi ja syvästi kiitollinen Sergei Zavjaloville, joka toimitti runojani huolellisesti; Mikhail Meilakh, joka luki kirjan ensimmäisen version ja antoi monia arvokkaita kommentteja; Anatoli Kudrjavitski, joka muokkasi joitain tekstejä täällä ja julkaisi ne Okno Internet -lehden 10. numerossa.
ellauri288.html on line 515: Kaplinskin inspiroija ja vaikuttaja oli amerikkalainen teologi ja filosofi Alan Watts (1915–1973). Vastenmielinen sadisti-isä komplekseineen. Wattsin yhden kirjan otsikko onkin Buddhism, The Religion of No-Religion ja sehän on viroksi Usk on uskumatus (Usko on uskomattomuus)! Kaplinski itse toivoi uteliaiden toimittajien pysyvän elämästään kaukana hänen oleskellessaan mahdollisimman paljon poissa kaupungista kesähuvilallaan.
ellauri288.html on line 523: Kuva vuotuisen ulkonäkö keisari hänen kuolemansa jälkeen tuli legendaarinen ja näkyy paitsi zedlitz, mutta myös Heinrich Heine, joka, kuten Goethe oli fani kaikkivoipa diktaattori. Palattuaan Ranskassa lyhyen aikaa, loistava ilmalaiva, jolle ei ole miehistöä. Kuitenkin se on varustettu valurautainen aseet ja valmiina valloittamaan maailmaa. Ilmalaiva Lermontov merkit kilpa täysissä purjeissa sininen aaltoja, ottaa vain yhden yön keisari.
ellauri288.html on line 537: No, Kaplinskia on pidetty Nobel-ehdokkaana, mutta hänen runoutensa ei edusta sellaista maailmanluokan kirjallisuutta, kuten hänen hengenveljensä ja viroksi kääntämänsä nobelisti Tomas Tranströmer, johon verrattuna Kaplinskin ilmaisuvalikko on kapea ja temaattisesti toisteinen.
ellauri290.html on line 61: Vuoden 1948 (tai ensimmäinen) arabien ja Israelin välinen sota oli vuoden 1948 Palestiinan sodan toinen ja viimeinen vaihe. Se alkoi virallisesti Ison-Britannian Palestiina-mandaatin päättymisen jälkeen keskiyöllä 14. toukokuuta 1948; Israelin itsenäisyysjulistus oli annettu aiemmin samana päivänä, ja arabivaltioiden sotilasliitto saapui Britannian Palestiinan alueelle aamulla 15. toukokuuta.
ellauri290.html on line 162:
7. LOWLANDS
rajoitetusti kausisatoja ja laiduntamista, osa rikkinäistä maata ja osa suotuisilla paikoilla, erittäin suolainen maaperä ja laajoja viljelykelpoisia alueita, jos niitä kastellaan.
riittävästi kosteutta viljelyalueille, joissa on riittävästi maaperää;
Kausiluonteinen laiduntaminen ja viljelyalueet
168 000
ellauri290.html on line 499: Jerusalemin pyhä kaupunki ja sen ympäristö määrättiin 29. marraskuuta 1947 tehdyn jakopäätöslauselman nojalla kansainväliseksi vyöhykkeeksi Yhdistyneiden Kansakuntien valvonnassa.* Tämä yleiskokouksen päätös vahvistettiin uudelleen vuonna 1948 ja uudelleen vuonna 1949. Israel ei vain kieltäytynyt sallimasta kansainvälistymistä, vaan on yksipuolisesti julistanut pyhän kaupungin kansalliseksi pääkaupungiksi - huolimatta Yhdistyneiden Kansakuntien edunvalvontaneuvoston 20. joulukuuta 1949 antamasta epäluottamuksesta. Pyhää kaupunkia koskevat sionistiset suunnitelmat saivat väkivaltaisen muodon. muutama päivä sen jälkeen, kun jakopäätöslauselma oli hyväksytty, ajaakseen muslimit ja kristityt asukkaat pois kodeistaan. Tammikuun 5. päivänä 1948 sionistit räjäyttivät Semiramis-hotellin Katamon Q -korttelissa, mikä vaikutti siivoamiseen suurimman osan sen asukkaiden ureasta. ja 30. huhtikuuta 1048, ennen kuin brittijoukot olivat lähteneet maasta, he hyökkäsivät ja miehittivät korttelin. Sen miehitys oli merkittävä sen strategisen aseman vuoksi, koska se ei tiennyt Uuden kaupungin jäljellä olevat arabialueet ja toimi sala-ampujakeskuksena puolustuskyvyttömiä muslimeja ja kristittyjä vastaan. Niiden 15 päivän aikana, jotka kuluivat ennen mandaatin päättymispäivää, tämä kaupunginosa puhdistettiin asukkaistaan ja sionistit huomasivat olevansa uuden kaupungin länsi- ja pohjoisosat hallussa ennen kuin viimeinen brittisotilas oli lähtenyt. Jerusalem. Jerusalemin rajat käsittivät kaupunginmuurissa sijaitsevan vanhan kaupungin, joka sisälsi juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin tärkeimmät pyhäköt sekä menneiden sukupolvien aikana syntyneen uuden kaupungin. Väestö koostui muslimeista, kristityistä ja juutalaisista, ja vuonna 1948, kun mandaatti päättyi, oli hieman yli 100 000 henkilöä.
ellauri290.html on line 611: Viimeinen tärkeä lainsäädäntö arabien omaisuuden hallinnan "laillistamisessa" oli "Maanhankinnan (aikaisempien toimien ja korvausten vahvistaminen) laki 1953", jonka Knesset hyväksyi 10. maaliskuuta 1953.* Tämä laki vahvisti Kehitysviranomainen hankki jo hankkimiaan maa-alueita, valtuutti sen hankkimaan lisää omaisuutta ja antoi sille mahdollisuuden rekisteröidä tällaiset omaisuudet kiinteistörekisteriin omiin nimiinsä - väittäen, että "rekisteröinnin laiminlyönti ei... vahingoita kiinteistön pätevyyttä Kehitysviraston hankkima kiinteistön." Tämä laki menee siis pidemmälle kuin mikään aikaisempi asiaa koskeva lainsäädäntö ja on huipentuma koko lainsäädäntötrendille vuodesta 1948 lähtien, koska se lopulta siirtää kaiken omaisuuden, joka kuuluu 1 000 000 maanpaossa oleville arabipakolaisille.
ellauri290.html on line 850: Juutalaisen viraston ohella Palestiinaan luotiin yleinen itsehallinnollinen instituutio, johon kuului juutalaisia ja arabeja. Yishuv pelkäsi tällaista instituutiota arabienemmistön vuoksi, mutta sellaista ei lopulta syntynyt, koska arabit kieltäytyivät yhteistyöstä juutalaisten tai brittien kanssa. Ison-Britannian mandaatin alussa vallinnut optimismi väheni pian johtuen jatkuvista vaikeuksista Yishuvissa. Suurin osa eurooppalaisista varoista, jotka tukivat juutalaisten siirtokuntia ennen ensimmäistä maailmansotaa, päättyivät. Arabit, jotka vastustivat Balfourin julistusta ja mandaattia, yllyttivät mellakoita juutalaisia vastaan. Britit rajoittivat maahanmuuttoa vuosittaisilla kiintiöillä; vain ne, jotka saivat "sertifikaatit", voivat tehdä Aliyahin.
ellauri294.html on line 582: Romaanin viimeinen luku, joka käsittelee Copperin viimeistä Todin metsästystä, perustui tarinaan Bostonista, 14 kuukauden ikäisestä verikoiran ja kettukoiran sekoituksesta, ja Old Baldysta, punaketusta, joka tunnetaan siitä, että se ohitti lukuisia koiralaumoja, jotka metsästäjät laitti hänen jälkensä. Mannix luki tarinan alun perin Virkistys -lehden artikkelista, jossa todettiin, että joulukuussa 1887, lähellä James-jokea Virginiassa, Boston metsästi kettua, jota kutsutaan nimellä Baldy puolentoista päivän ajan, matkalla 50 mailia (80 km). maastossa. Mannixin mukaan Boston ja Baldy kuolivat yhdessä mykkyrässä, ja heidät haudattiin yhdessä löydettyään.
ellauri294.html on line 613: Disneyn elokuvasovituksen tuotanto aloitettiin vuonna 1977, ja siitä tuli 1981 kallein animaatioelokuva, jonka hinta oli 12 miljoonaa dollaria. Elokuvan luomiseksi Disneyn silloinen toimitusjohtaja Ron Miller päätti käyttää pääasiassa uusia kykyjä debytoimaan elokuvassa, sillä yrityksen pioneerit, joita kutsutaan "yhdeksäksi vanhaksi mieheksi", olivat lähestymässä eläkkeelle siirtymistä. Animaattorit ja käsikirjoittajat olivat pääasiassa uusia, samoin kuin elokuvaohjaajat Art Stevens, Ted Berman ja Richard Rich. Se olisi viimeinen elokuva horiskoille Ollie Johnston, Frank Thomas ja Woolie Reitherman, joita pidetään Disneyn "legendoina", jotta he voisivat vielä vapisevin maxaläikkäisin käsin työskennellä. Siirtyminen vanhan kaartin ja uuden välillä johti kuitenkin kiistoihin elokuvan käsittelystä. Reithermanilla oli omat ideansa käytettävistä malleista ja asetteluista; uudempi tiimi kuitenkin tuki Stevensiä, paitsi Don Bluth, jonka mielestä Disneyn työ oli vanhentunut. Bluth käveli ulos, otti yksitoista muuta mukaansa ja perusti oman animaatiostudion. Animaattorien pakosta poistuminen pakotti perumaan elokuvan alkuperäisen joulun 1980 ensi-illan samalla kun uusia taiteilijoita palkattiin.
ellauri294.html on line 710: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan "Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!"
ellauri297.html on line 635: Shaw kiukustui niin maan perhanasti, kun eräänä elokuun päivänä vuonna 1913 näyttelijä ei ilmestynyt ennalta sovittuun tapaamiseen: ...olet loukannut turhamaisuuttani: käsittämätöntä röyhkeyttä, anteeksiantamatonta rikosta.'' Useita päiviä myöhemmin kirjoitettu kirje tarkensi: "Haluan satuttaa sinua, koska satutit minua", hän jatkoi. ''Pahamaineinen, ilkeä, sydämetön, kevytmielinen, ilkeä nainen! Valehtelija! valehtelevat huulet, valehtelevat silmät, valehtelevat kädet, lupausten rikkoja, huijari, itseluottamuspetturi!'' Vaimonsa kuoleman jälkeen vuonna 1944 Shaw, joka oli tuolloin 88, lähetti toiselle vielä nuoremmalle näyttelijälle Miss Tompkinsille viestin, jossa luki: "Voimme" kirjoittaa vapaammin nyt, kun Charlotte ei voi koskaan lukea kirjeiämme."
ellauri297.html on line 660: Myönteinen sielutiede on tieteellinen tutkimus siitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoisimman, keskittyen sekä yksilölliseen että yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Myönteinen sielutiede alkoi uutena psykologian alana vuonna 1998, kun Martin Seligman valitsi sen teemaksi hänen toimikautensa American Psychological Associationin puheenjohtajana. Se on reaktio menneitä käytäntöjä vastaan, jotka ovat yleensä keskittyneet mielenterveysongelmiin ja kannustaneet sopeutumatonta käyttäytymistä ja negatiivista ajattelua. Se perustuu Abraham Maslowin, Rollo Mayn, Dean Martinin ja Carl Rogersin humanistiseen liikkeeseen, joka kannustaa korostamaan onnellisuutta ja hyvinvointia,ja positiivisuutta, mikä luo perustan myönteisellä sielutieteelle.
ellauri299.html on line 50: Uusimman oikeistoaallon jäljissä Hoblasta on tullut täysin lukukelvoton. Nytkun se on myyty Ruåzin juutalaisille voisi olla aika sanoa sille hyvästit. Alkaa tuntua että albumi 300 saattaa olla "tällä erää" viimeinen. Termiittiapinoiden hullutuxet ei enää naurata, ne on kaikki nähty ja naurut naurettu.
ellauri299.html on line 64: Vuoden 2003 Gunslingerin tarkistetun painoksen esipuheessa King määrittelee inspiraation lähteiksi myös Taru sormusten herrasta, Arthurian legendan ja The Good, the Bad and the Ruma. Hän tunnistaa Clint Eastwoodin "Mies ilman nimeä" -hahmon yhdeksi päähenkilön Roland Deschainin tärkeimmistä inspiroijista. Sehän oli se kaveri joka tuppukylään tultuaan painui muitta mutkitta raiskaamaan nenäkkään lutkan jossain ladossa. Kingin tyyli sarjassa sijainneille, kuten Mid-World, ja hänen ainutlaatuisen kielen (High Speech) kehittämiseen vaikuttavat myös JRR Tolkienin työt. Musta torni on vanha fantasiaukkojen aivokummitus, C.S.Lewisin ja Sauronin, ilmeinen penissymboli joka varmaan ukkeleita kauhisti ja samalla oudosti viehätti.
ellauri299.html on line 142: E: Jumalauta tämä oli kauheaa. Kirjoitus on hyvä. Mutta se kertoo komeasta valkoisesta miesjuristista, joka huomaa, että elämässä on muutakin kuin raha ja viehättävä, menestyvä vaimo. Hän huomaa, että jotkut ihmiset ovat kodittomia, hänestä tulee monien köyhien pelastaja ja hän saa henkilökohtaisesti siivouksen ja tapaa uuden tyttöystävän matkan varrella. Mielenkiintoista tietoa asuntolainsäädännöstä (varsinkin jenkkivuokraisäntien lainkierrosta ja lakifirmojen konnailusta norminpurkumielessä siihen liittyen) matkan varrella, mutta koko tämä yksiulotteinen pelastajakompleksi on peruuttamaton.
ellauri299.html on line 146: John: Pahin (ja viimeinen) kokemukseni John Grisham -kirjoista. Hänellä on ollut aikaisemmissakin kirjoissa taipumus suhtautua kielteisesti yhteiskunnan haluun saada laillinen maksuväline, mutta tämä alkaa rajoittua aktivismiin. Ironista 300 miljoonan dollarin arvoiselta. Oli vaikeuksia viimeistellä.
ellauri299.html on line 228: - Kuinka kauan aiot olla yleinen etulakimies? kysyi katulakimiehen isobroidi Warner Bros. Tää hahmo on nyysitty Belowin Salelta. - Olen juuri alkanut. En todellakaan ollut ajatellut asiaa loppuun. Miksi? - Kuinka kauan voit tehdä työtä ilmatteexi? - Niin kauan kuin voin selviytyä hengissä. - Joten hengissäpysyminen on standardi? - Toistaiseksi. Mikä on sinun standardisi? Se oli naurettava kysymys jenkkilakimieheltä toiselle. - Raha. kuinka paljon tienaan; kuinka paljon kulutan; kuinka paljon voin kätkeä jonnekin ja katsella sen kasvavan niin, että jonain päivänä minulla on paskaruukku täynnä sitä, eikä minun tarvitse huolehtia mistään.
ellauri299.html on line 445: pyyteettömyys, myötätunto, ihmisläheinen kulttuuri ja merkityksellinen päämäärä. Päämäärä on tuottaa osakkeenomistajille voittoa.”
ellauri299.html on line 446: Matti Alahuhta kirjan esipuheessa. Timantti teos, jonka tiedeperusteinen tarkastelu suuntaa mieltä olennaiseen. Luen kirjaa välähdystekniikalla ja
ellauri299.html on line 582: Aiemminkin esiin putkahdellut hirveä oikislainen japsuämmä, USAn Toini Havu, Kakutani Michiko New York Timesista antoi romaanille kielteisen arvion, kun hän totesi, että "Grisham on liian kiireinen panostaakseen eteenpäin vaivautuakseen konkretisoimaan mitään näistä tapahtumista" ja kuvaili romaania "tuotenimiromaaniksi, jolla on epämiellyttävä sankari, räjähdysmäinen juoni ja jotain todella kauheaa proosaa."
ellauri299.html on line 627: Jyrki Lappi-Seppälä (s. 1945) kirjoitti ylioppilaaksi Tehtaanpuiston yhteiskoulusta vuonna 1964. Hän valmistui Helsingin yliopistosta 1976 pääaineenaan yleinen kielitiede, romaaninen filologia sekä lehdistö- ja tiedotusoppi.
ellauri300.html on line 47: Todennäköisesti nuo yleiset hocus pocus - jongleeraavat sanat eivät ole mitään muuta kuin hoc est corpuksen turmelusta, joka auttaa Rooman kirkon pappeja naurettavalla tavalla heidän transsubstantiaatiotempussaan. Alankomaissa sanoihin Hocus pocus liittyy yleensä lisäsanat pilatus pas. Skandinaviassa tavallisesti filiokus, joka on turmeltunu not termistä filioque. Variantti filipokus on yleinen Venäjällä, joka on pääasiassa itäinen ortodoksinen kansakunta, sekä eräissä muissa Neuvostoliiton jälkeisissä valtioissa. Hemmetti nää jenkit on eri epeleitä. Hissun kissun Hissun kissun.
ellauri300.html on line 302: Seeder-illan keskeinen mitsva on Egyptistä lähtemisen muistaminen. 1 Raamattu sisältää myös kolme yksittäistä mitsvaa: matsan syöminen, maror ja pääsiäislammas (lammasta ei enää syödä).
ellauri300.html on line 350: Seder- iltojen aikana (yksi Israelissa ja kaksi diasporassa), kun olemme syöneet matsan, valmistaudumme syömään maroria. Ensin otamme kezayit (oliivin tilavuus) marorista ja upotamme sen charosetiin, 14 joka on perinteinen omenoista, pähkinöistä, viinistä ja muista makeista ainesosista koostuva seos. Tämä tehtiin alun perin tappaakseen yrteistä löytyneen vaarallisen madon. 15 Jotkut sanovat, että syy siihen, miksi teemme niin edelleen, on se, että charoset muistuttaa sementtiä, jota meidän oli pakko käyttää Egyptin kaupunkien rakentamiseen. 16 Vaikka kastamme katkeranmaror makeassa charosetissa, älä anna marorin viipyä charosetissa, jotta se ei laimenna makua, ja ravista charoset heti pois.
ellauri300.html on line 376: Lubavitcher Rebbe, rabbi Menachem M. Schneerson, vanhurskas muisti, selittää kuitenkin, että tämä näkökulma on pinnallinen. Kun alamme analysoida Sederiä, ymmärrämme, että näillä kahdella osalla on yhteinen lanka; ne ovat yhden näytelmän kaksi näytöstä, joista kumpikin työskentelee synkronoituna toistensa kanssa tuodakseen esiin Seder-illan teeman. Se teema on Egyptin muistaminen. Ensin istumme alas Maggidille, Sederin askelmalle, kun käytämme puhe-, luovuus- ja mielikuvituslahjojamme kertoaksemme tarinamme orjuudestamme ja lunastuksestamme. Mutta se ei riitä; tarina rajoittuu edelleen vain mieleemme. Joten kun olemme valmiita, otamme pääsiäisruoat sisäistääksemme tuon vapauden tunteen toimillamme. Kun syömme maror, karvas maku antaa meille arvostuksen esi-isiemme kärsimistä vaikeuksista, ja ihannetapauksessa, jos voisimme maistella pääsiäislammasta, sen runsas makeus osoittaisi meille seuranneen vapauden. Piparjuuren ja endiivin syönti mahtoi olla kova vizaus.
ellauri300.html on line 672: Oliko Jeesus juutalainen? Tämä Perean mestarina tunnetun espanjalaisen taiteilijan 1400-luvun lopun maalaus kuvaa karitsan viimeistä ehtoollista, happamatonta leipää ja viiniä – kaikki elementit Seder-juhlasta, jota vietetään juutalaisen pääsiäisjuhlan ensimmäisenä yönä. Se, oliko viimeinen ehtoollinen pääsiäisseder, on yksi asia, jonka tutkijat ovat nostaneet esiin löytäessään juutalaisen Jeesuksen. Keilapallopää rahapussi kädessä on tietysti Juudas Iskariot. Onko parraton juhlavieras Magdalan Maria vaiko Jeesuxen "first lady" Antonio, apostoli Johannes?
ellauri300.html on line 858: Gospel, joka sisältyy Jumalan Sanaan, on Jumalan voima pelastukseksi. Saatana se tässä on kaiken takana. Saatana, joka pitää ihmisiä kuoleman orjuudessa, ei tietenkään halua ihmisten pelastuvan eikä kokevan Kristuksen muuttaman elämän voimaa Hengen voimalla. Tästä syystä Saatana ei ole vastustajana koskaan niin kiireinen kuin silloin, kun Jumalan Sanaa aletaan julistaa ja opettaa. Hän vihaa Sanaa ja Sanan ihmisiä, erityisesti niitä, jotka ovat mukana sen julistamisessa. Heistä tulee hänen hyökkäysten kohteensa missä tahansa muodossa hän voi koota vaikka joukon pikkupoikia.
ellauri300.html on line 895: Mitä tämä opettaa meille? Kun ongelmia iskee, meidän ei pitäisi koskaan turvautua maailman ratkaisuihin, eli ihmisen näkökulmasta pako- tai puolustustaktiikoihin (vrt.Ps. 143:11-12; 147:10-11) vaan käydä päälle kuin yleinen syyttäjä.
ellauri301.html on line 76: Nuori Wallander on yhtä pseudo svedu kuin kiinalaisvalmisteinen Electrolux pesukone, johon bränditarra lyödään tehtaan ovella. Toisesta ovesta menee ulos Siemensit ja kolmannesta Whirlpoolit. Tää on globalisaatiota, jota beady eye Kurt puolustaa puhtain tuliasein Malmön kaduilla. Ense candido causa pro candida, valkoisen asian puolesta valkoisella miekalla, venelakki päässä kuin Carl Gustav Emil Mannerheim. Paizi että näyttää hyvältä nakukuvissa, nuori Kurt on lainvalvonnan nero kuten kolleegansa DI Lewis. Sitäpaizi ne on hienoja ihmisiä paizi remmissä myös siviilissä. Sarjan token ruozalaiset näyttää maansa myyneiltä solkatessaan kökköenkkua, ja hyvästä syystä, senhän ne on tehneetkin.
ellauri301.html on line 88: Kari Eidsvold-Mankell starb August 2010 an demselben krebsleiden, dem auch Mankell später erliegen sollte. In seiner Lunge und im Hals hatten sich Tumore gebildet. Ach nein, es war nicht sie, sondern ein komischer Kauz namens Christoph Schinkenscief, Hennings Seelenbruder. Im alter von nur 67 jahren starb henning mankell an seinem krebsleiden.
ellauri301.html on line 92: So strahlend Mankells Karriere auch war, sein Privatleben war von vielen Tiefen geprägt. Da war zum einen die Scheidung seiner Eltern, als Henning gerade ein Jahr alt war. In seinen Zwanzigern beging Mutter Birgitta Selbstmord. Er war Anhänger der 68er Bewegung und protestierte zum Beispiel gegen den Vietnamkrieg und die Apartheid in Südafrika. Tatsächlich entwickelte Mankell nach einer Reise eine tiefe Bindung zu dem Kontinent und pendelte schließlich oft zwischen seiner Heimat und Mosambik hin und her, lebte sogar zwei Jahre lang in Sambia und bezeichnete seine Reisen nach Afrika als "nach Hause kommen".
ellauri301.html on line 154: Ensi lukemalla Mankelin afrikkaeepos ei ole ihan yhtä klisheinen kuin Stig-Erland Larssonin Kalle Blomqvist. Mutta sitten skoonelaisen svinlängan pihalta löytyy mustan miehen fäkkisormi. Musta mies! Mu-mu-mu-mu-musta mies! Skoonepoliisit ovat huuli pyöreinä. Eletään vuotta 1992. Minne ovat hävinneet kunnon ruozalaiset huijarit ja murtovarkaat?
ellauri301.html on line 172: Mankelin äiti teki itsemurhan Mankelin ollessa vähän alle 30-vuotias. Mankellin mukaan äidin puuttuminen ei juurikaan vaivannut häntä, sillä hänellä oli hyvä ja läheinen suhde isäänsä, joka ei maalannut teeriä. Hän oli kuitenkin yksinäinen lapsi, sillä hänen sisaruksensa viihtyivät keskenään, mutteivät jostain syystä Henningin parissa, Henning oli paljon omissa oloissaan. Myöhemmin perhe muutti vielä Boråsiin ilman äitiä. Ei ollut helppoa. Mankell vietti nuoruutensa pienessä Svegin kauppalassa Norjan rajalla. Lukio jäi kesken, Henning oli 2v seilorina muttei päässyt brittejä edemmäs. Sitten se korjasi Pariisissa saxofoneja. After returning from Paris he had taken part in the 1968 demonstrations in Stockholm against the Vietnam war and the university system, and spent much of the 70s in Norway on the fringe of a Maoist group to which his (nameless) then-partner belonged. Oliko se partneri mars- vai venustyyppinen?
ellauri301.html on line 178: Hänen vaikutuksensa oli uskonnollista ja hengellistä. Hänen uskonkäsityksensä perustui vanhaan luterilaiseen hurskauteen, josta hänen julistuksessaan ja opetuksessaan keskeinen armonjärjestysoppi oli kotoisin. Hänen teologiansa keskeisiä ajatuksia olivat kova sana, kirkon viran, pappisviran (erit. Schartaun) arvovaltaisuus ja kutsumususkonnollisuus. Schartau ja hänen seuraajansa pitäytyivät kirkon yleiseen jumalanpalvelukseen, eivätkä he hyväksyneet minkäänlaisia yksityisiä hartauskokouksia (seuroja). Nehän olivatkin järkiään virkapappeja.
ellauri301.html on line 189: Kosti oli tuottelias. Siltä ilmestyi mm. Muutamia rovasti K. Kalkkeen lempilauluja. K. Kalke, Joensuu 1934. Kosti vaikuttaa narsistilta vaikkei se edes ole vanha norssi, normaalikoulu ehti muuttaa Helsinkiin. Eka työpaikka oli Isokyrön kappalaisena, toinen ja viimeinen Tohmajärven kirkkoherrana. Sit vaan takasin Hämeenkoskelle. Hailii happamii Kyrön mamman tappamii.
ellauri301.html on line 263: Nelson oli metodisti mutta sai silti Leninin rauhanpalkinnon. Se olikin sitten viimeinen. Nyt ei ole enää kuin toi länkkäreiden versio. Rauha Leninin tomulle. Saman palkinnon sai Mirjam Vire-Tuominen.
ellauri301.html on line 276: Mankellin viimeinen puoliso oli ohjaaja Eva Bergman, joka on elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin tytär. Mankell vietti paljon aikaa appensa kanssa, joka vanhana narsistina pyysi häntä kirjoittamaan itsestään. Mankell tekikin käsikirjoituksen Bergmanista kertovaan televisiosarjaan, joka valmistunee lähivuosina. Jos valmistuu, uutinen on Henningin kuolinvuodelta.
ellauri302.html on line 722: Ei mene hyvin Borixellakaan. Se joutui myymään vuokrakasarmin joka tuotti viikossa neljäsataa nettoa. Meidän kivijalassa asuu rottia. Ratatouille tovereineen maxamatta vuokria. Airbnb menee kiinni koska Seija ei pidä siitä. Sama se, syödään näkkäriä ja juodaan laihaa teetä kuin Boris Makaber. Kuvitellaan että on Tisha b'Av. Gud, gode gud, livet är ingenting värt, suckar rike Boris, och har alldeles rätt. Jag såg mitt hela liv i en dröm i natt, och inte var det något värt det heller. Men varför borde det vara det? Ratatouille skulle säga samma sak om den kunde tala.
ellauri308.html on line 195: Arvid (Arvo) Tuominen syntyi Hämeenkyrössä puuseppä Oskari Mikonpoika Tuomisen 17-lapsiseen perheeseen. Hänen äitinsä, jota kutsuttiin ”Nikkarin Elinaksi”, oli taitava sirpillä niittäjä ja aulis levittäjä. Tuominen kertoi uskovaisen isänsä tiukasta kurinpidosta ja äitinsä lempeydestä. Hänen mukaansa ”äidin sirppi ja isän kumivasara” olivat hänen lapsuutensa kantavat voimat. Tuominen nimesi lapsuudestaan kertovan omaelämäkerran Sirpin ja vasaran tie. Isä oli kannanotoissaan ehdoton: kun hän oli jotain päättänyt, ei kenelläkään ollut siihen enää mitään lisättävää. Isän ja Arvo-pojan välille ei syntynyt kovin läheistä ja luottamuksellista suhdetta. Suhde äitiin oli sen sijaan läheinen, Arvo oli äitinsä lemmikki.
ellauri308.html on line 218: Viimeinen pisara oli taistolaisten tuki Ahti Karjalaisen presidenttihankkeelle. Mitähän harvinaista tässä on, aatteensa menettänyt tyyppi kiskoo tuohta vastapuolelta haukkumalla vanhat kamunsa. Näitähän Juudaxia on piisannut maailman sivu.
ellauri308.html on line 328: Kun tähän Saimaan kanavan kaivajien kohtelun jälkeen alkoivat Stalinin terrorit ensin omia kansalaisiaan vastaan, ja seuraavaksi muualta tulleita kohtaan, alkoi Tuomiselle selvitä uuden tien etsimisen tarpeellisuus hänen elämänvaellukselleen. Viimeinen pisara Kremlin suojatille oli, kun hyvät ystävät Kustaa Rovio ja Edvard Gylling sekä monet Tammisaaren yliopiston käyneet kolleegat tapettiin hänen itsensä tarvizematta tehdä mitään.
ellauri308.html on line 395: TORONTO, ON (Kanada) - Apinoiden ja ihmisten yhteinen sukulinja jakautui useita satojatuhansia aiemmin kuin tähän mennessä oletettiin, kertoo kansainvälinen tutkimusryhmä, jota johtaa professori Madelaine Böhme Tübingenin yliopiston Senckenbergin ihmiskehityksen ja paleoympäristön keskuksesta. Professori Nikolai Spassov Bulgarian tiedeakatemiasta. Tutkijat tutkivat kahta Graecopithecus freybergin fossiilia uusimmilla menetelmillä ja tulivat siihen tulokseen, että ne kuuluvat esiihmisille. Heidän havaintonsa, jotka julkaistiin tänään kahdessa julkaisussa PLOS ONE -lehdessä, osoittavat lisäksi, että ihmissuvun jakautuminen tapahtui itäisellä Välimerellä eikä - kuten tavallisesti oletetaan - Afrikassa.
ellauri308.html on line 552: Venäjänkieliset voivat käyttää termejä " Pindos " tai " Pendos " (rus: Пиндос) halventavana etnisenä solvauksena amerikkalaisia kohtaan. Venäläinen termi, jota käytettiin 1800-luvulta lähtien alentamaan syntyperäisiä pohjoisponttilaisia kreikkalaisia Mustanmeren pohjoisrannikolla, alkoi viittaamaan Yhdysvaltain armeijan sotilaisiin, ja siitä tuli vähitellen yleinen halventava termi viittaamaan kaikkiin amerikkalaisiin. Aiheeseen liittyvät loukkaustermit voivat viitata Yhdysvaltoihin ─ kuten Pindosiya, Pindostan (venäjä: Пиндосия, Пиндостан) ja Pindosiyan Yhdysvallat. Jotkut lähteet väittävät, että käyttö syntyi venäläisten sotilaiden keskuudessa Kosovon sodan 1998-1999 aikana, jolloin he kuulivat tämän termin. Venäläisten sotilaiden mukaan se sopi täydellisesti "hampaisiin aseistetulle ja pelkurille amerikkalaiselle sotilaalle".
ellauri308.html on line 573: Vladimir Alexandrovits Pozner Sr. oli ryssämamu jenkeissä.Toisen maailmansodan aikana hän vakoili Neuvostoliiton tiedustelupalveluja ollessaan Yhdysvaltain hallituksen palveluksessa. Pozner syntyi Pietarissa. Hänen perheensä pakeni Neuvosto-Venäjältä bolshevikkivallankumouksen jälkeen, ja Vladimir Poznerista tuli kommunistien kannattaja asuessaan Euroopassa. Vladimir Pozner perheineen muutti Itä-Berliiniin ja myöhemmin Moskovaan 1950 -luvun alussa. Siellä hän työskenteli vanhempana ääni-insinöörinä Neuvostoliiton elokuvateollisuudessa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1968 ja sai sydänkohtauksen vuonna 1969. Pozner kuoli 31. heinäkuuta 1975 lennon aikana Pariisista Moskovaan.
ellauri309.html on line 56: nur wagt zu träumen und an seinen Träumen festzuhalten, man am Ende die
ellauri309.html on line 58: ihrer Geschichte einen ebensolchen Spaß wie ich, und wunsche Ihnen, dass
ellauri309.html on line 62: Was will eine reifbehangene weibliche Affe mit Nachwuchs von einem
ellauri309.html on line 66: haarigen Kostbarkeiten einer nicht mehr so jungen Frau hielt. Er hätte es
ellauri309.html on line 67: so gern schon berührt, aber es musste sie sein, die seinen Zauberstab
ellauri309.html on line 71: dies tue! Ich werde deinen Kindern ein möglichst guter Vater, Ihnen allen,
ellauri309.html on line 72: ich werde nicht die beiden von einem oder mehreren anderen Männchen gezeugten zuerst
ellauri309.html on line 77: Ich schaffe dir eine grosse Familie. Ja, jetzt darfst du mich ficken. Ja,
ellauri309.html on line 78: sagte sie nochmals als er in das kleine Kästchen noch tiefer hineinbohrte.
ellauri309.html on line 357: teknologiaan ja teollisuuteen, lupaprosessien sujuvuus on keskeinen
ellauri309.html on line 366: Liike-elämä toivoo että hallitus pääsisi tihutöihin. Kielteinen julkisuus voi vaikuttaa haitallisesti Suomen imizhiin sijoituskohteena. Süddeutsche Zeitung nimitti hallitusta kauhukabinetixi (Gruselkabinett) ja oikeaxi (ei oikeistolaisexi, sellainen on SdZ izekin) rauniokasaxi (ein rechter Trummelhaufen). Römäkkäniemen mukaan se on herättänut huolta suuryhtiöiden johdossa. Juuri kun mm. Nato-jäsenyys om herättänyt myönteistä innostusta sijoittajapiireissä! Voi vittu sentään! Samaan aikaan toisaalla USAn luottoluokitus tipahti pykälän hyvin samankaltaisista syistä. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.
ellauri309.html on line 380: ihmisten tahto. Jumala on heille rikastumiskeino, ja että usko, myönteinen
ellauri309.html on line 643: Jeesuksen evankeliumin kanssa, ja ehdottavat, että evankeliumin keskeinen
ellauri309.html on line 767: Im Smoking sah ihr Bruder Josh wirklich phantastisch aus! Altmodisch und romantisch. Die schwungvolle Musik lockte Tänzer zum Paaren. Auch Nicht -Alkoholisches wurde serviert. Lauras Verpflichtung als eine Templeton war es, mit alten Ziegen zu tanzen und plaudern. Sie duftete wie eine Frau. Ein Teil ihres Vaters (guess which) hoffte das sie noch schön brav auf Knien vor ihm wäre. Alle Lauras Freunde werden da sein, wenn dasselbe mit diesem Ridgeway nicht klappt.
ellauri309.html on line 769: Die winzige Laura war einfach die perfekte Frau für prince Charming. Mit der Anblick von Margo erhielt er zwar eine gewisse Erregung in Hosen, aber sie war Tochter einer Putzfrau. Mit Laura gab es die richtige Frau, eine gesicherte gesellschaftlige Position, Söhne, Reichtum und Erfolg. EAT! FUCK!
ellauri309.html on line 770: Puskissa haisee jasmiini vaikka on tammikuu. Laura, willst du meine Frau werden? Ja, warum nicht? Mikä ettei.
ellauri309.html on line 772: Zwölf Jahre später: sie ist 30 und geschieden. Sie hat ihr Templetonvermögen verloren und hält 2 Teilzeitjobs. Die peinliche Tatsache ist dass sie nur mit einem Mann je gebumst hat. Sonst ist alles schon in Ordnung. Die Teilzeitjobs: nicht als Putzfrau wie Ann Sullivan, sondern Hotell-Leiterin und Boutique-Entrepreneurin. Ein harter Tag am Chequeschreiben und Tagungen erwartet. Suomessa on Lama-yhtyeen 80-luvun vasemmistopunkkareista tullut persuäijiä. Niin käy kun ei olla enää pahnan pohjimmaisina vaan lähinnä seuraavassa kerroxessa pohjalla.
ellauri309.html on line 781: Pyylevä keittäjätär Mrs. Williamson on hyväntuulinen. Hän on takuulla neekeri (kuten myös puutarha-Joet, elleivät ole märkäselkiä). Keittiö on tilava, jotta isoperseinen Mrs. Williamson mahtuu siinä kääntymään. Laura on yhtä kova valehtelemaan kuin Noora, muttei yhtä hyvä. Epäuskottavaa ettei Pezku yhtään välittäisi tyttäristään, epis väite että muka vain äidit tykkäisivät lapsistaan. Ali on oikeassa että vika on Laurassa jos ei lasten jakamisesta tule sopua. Ehkä ne ei edes ole Petterin. Kenties talouspakotelaivaston vaarallinen Michael kävi salaa pökkimässä ne. Laura ei huomannut midiä koska se pitää aina silmät kiinni. Laura möi hepat pois kun Petteri ei niistä tykännyt. Nyt on limasyöxyn (Schlemmlawine) hautaama vaarallinen Mr. Fury tulossa heppoineen Lauran tyhjään talliin kiinaamaan. Arvaahan sen mitä siitä seuraa: pian Mikin hepat karkaavat ja Furyn kaviot jylistävät ukkosen lailla Lauran pyllyvaossa. Bald liebt er sie beinahe so wie seine Pferde.
ellauri309.html on line 783: Templetonien nykyaikaisen kuninkaanlinnan tallirakennuxessa palkizi desperadon näköistä, notmiitä tappamalla vaurastunutta arpista entistä palkkasoturia mahtava maisema! Was für ein Einblick! Er wurde mit einem hübschen weiblichen Hinterteil in engen Jeans belohnt. Seine eigenen schwarzen desperado-Jeans wurden plötzlich all zu eng. Pfiuu! pfiuu! pfiuu! Dojongg-jongg! Noora on suunnilleen Seijan kokoinen. Hiän jopa tiesi miten päin pidellään Klobürsteä. Mikki nuuhki kyrpä kovana Laurasta lähtevää hienoista tuoxua. Die dem männlichen Geschmack entsprach. Ich habe Kinder gern. Lauran tytöt ovat heppahöperöitä. Mixi vitussa on ammeen pesu noloa? Kummallista porukkaa. Eine moderne Version von Heathcliff. Naisia kiihottavat pelottavat isot eläimet jotka ovat niille silti kilttejä ja nöyriä, niinkuin orihevoset tai Bellen hirviö.
ellauri309.html on line 790: Hizin lastenkirjamaista, vain sillä erolla että Milli-Mollin mielenkiinnon esineiden (EAT!) lisäxi mukana on FUCK! eli "se sinne, nirsk narsk, ruiskis" haaveilu. Keila on selkeästi äiskän suosikki, Ali on Pezku-isän näköinen ja tapainen. Miten 7,5 vuotiaalla on vasta 1 hammas lähtenyt? Jokohan Mr. Fury näyttää tyttösille keilansa? Karkaavatkohan jo hevoset? Kyllä vain! Oh! Wie gross es ist! Wie hübsch! Wie weich es ist! Du darfst ihn ruhig streicheln. Begeistert strich Kayla über die samtige Eichel und kicherte, wenn sie unter ihrer Hand zu zucken begann. Bekommen Pferde Babys genauso wie Menschen? So ziemlich, aber nicht in dieser Missionärstellung, nur von hinten. Wollt ihr eine Vorführung? Aber nicht umsonst!
ellauri309.html on line 874: probieren...Ach, keine Zeit! Die Tanzmusik hat aufgehört.
Noora ei
ellauri309.html on line 880: sie ihre Beine um seine Hüfte. Fury wurde in sie total verliebt. Sie ist eine ellauri309.html on line 882: seinen Schoss. Er küsste ihre Nasenspitze. Zuneigung zwischen dem Mann und der
ellauri309.html on line 883: kleinen Dirne ist auf den engen Jeans voll sichtbar. Familie ist das wichtigste im
ellauri309.html on line 884: Leben. Aika outoa tää kosiskelu kyllä on. Fury käy päälle kuin yleinen syyttäjä ja
ellauri309.html on line 886: pesunkestävä neekerilapsi. Er zog sie auf seine Knie. Aufgeschoben ist nicht
ellauri309.html on line 897: mutta Mikki pystyy vielä hillizemään izensä. Es ist doch jedesmal ein kleines
ellauri309.html on line 908: name basis. Liebesromane sind eine boomende Industrie, bemannt von boomers wie
ellauri309.html on line 910: natustelee Hotel Templetonissa toimeliaan Lauran poskea. Gott, ich liebe meinen
ellauri309.html on line 919: schnell und gnadelos, wie in meinen Träumen! Jetzt gab es kein Zurück mehr. Oder
ellauri309.html on line 920: besser, sehr vielmals Hin und Zurück. Niemand hatte seine Eichel dorthin geführt,
ellauri309.html on line 922: Sauberen Schweiss von gutem Sex! Mit einem harten Stoss seiner "Männlichkeit". Geh
ellauri309.html on line 924: über, vor und zwischen sie bewegte. Stoss für Stoss in seinem Takt. Tuntuu jo
ellauri309.html on line 928: eine regelrechte Dampfmaschine! Sitten seuraavalle kierroxelle. Ei se tähän jää.
ellauri309.html on line 936: Keine Chance. Ann menee heti kantelemaan Lauran iskälle ja äiskylle, jotka ovat
ellauri309.html on line 940: nakupellenä. Haukkaa terävillä hampailla Lauran mirriä. Laura vernascht seine ellauri309.html on line 958: So oder so du kannst nicht mit dem Träumen einfach aufhören. Ein Junge braucht seine Träume, wie zB. einen Rolex, Mustang und Corvette.
ellauri309.html on line 964: Alice Sophie Schwarzer (* 3. Dezember 1942 in Wuppertal) ist eine deutsche Journalistin und Publizistin. Sie ist Gründerin und Herausgeberin der Frauenzeitschrift Emma und eine bekannte Feministin. In einem Beitrag für die Frankfurter Allgemeine Zeitung verteidigte Schwarzer 2008 die Weigerung der maoistischen Militärjunta Myanmars, nach dem Zyklon Nargis westliche Hilfe ins Land zu lassen, mit dem Hinweis u. a. auf die angebliche humanitäre Hilfe der USA 1968 für Kambodscha, deren „Reisbomber“ Bomben transportierten, sowie auf die Doppelmoral der Medien. In Bezug auf das Manifest für Frieden von Februar 2023, dessen Mitinitiatorin Schwarzer war und das sich gegen Waffenlieferungen an die Ukraine und für Verhandlungen ausspricht, schrieb Jan Feddersen in der TAZ, Schwarzer enthülle sich damit als „Antifeministin“, denn wenn es in dem Manifest heiße, „Frauen wurden vergewaltigt“, spreche „es nicht über die Täter, auch nicht Putin“. Demnach befremde Schwarzers stets gleiche Kritik an der Pornografie gerade junge Frauen zunehmend. Einige Standpunkte des klassischen 1970er-Jahre-Feminismus – wie etwa die Ablehnung von Pornografie – hält Roche für überholt und vertritt einen sex-positiven Feminismus. Als sie 1998 in Bascha Mikas Kritischer Biografie (siehe #Literatur) als bisexuell beschrieben wurde, lehnte sie jeglichen Kommentar mit dem Hinweis auf ihre Privat- und Intimsphäre ab. Ein FAZ-Artikel schrieb 2010, sie zeige sich in Köln öffentlich mit ihrer Partnerin. Ach was!
ellauri309.html on line 974: Eine der größten Liebesgeschichten des 20. Jahrhunderts ist Haben und Nichthaben zuzuschreiben: Das spätere Ehepaar Humphrey Bogart und Lauren Bacall lernte sich während der Dreharbeiten kennen. Bogart spielt darin den romantischen Helden Harry Morgan, der sich vom zynischen Beobachter zum aktiven Kämpfer wandelt. Morgan, Besitzer eines Kabinenbootes auf der Insel Martinique, wird von dem Gaullisten Gerard gebeten, einen französischen Untergrundkämpfer einzuschmuggeln. Morgan weigert sich, Politik ist nicht seine Sache. Seine Meinung ändert sich, als er die junge Amerikanerin Marie kennen lernt. Um ihr ein Flugticket zu kaufen, nimmt er den abenteuerlichen Job an. Nach einer Vorlage von Ernest Hemingway entstand ein Film voller Dramatik und erotischer Spannung. ellauri309.html on line 994: Howard syntyi Leslie Howard Steinerille unkarilais-brittiläiselle äidille Lillianille ja unkarilaiselle isälle Ferdinand Steinerille Forest Hillissä, Lontoossa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja opiskeli Alleyn's Schoolissa Lontoossa. Hänen perheensä molemmilla puolilla oli jonkin verran juutalaista taustaa.
ellauri309.html on line 1021: Leoparden küßt man nicht ist eine US-amerikanische Screwball-Comedy von Howard
ellauri309.html on line 1025: heute als eine der besten Komödien aller Zeiten. 102 Minuten lang handelt der Film
ellauri309.html on line 1061: No, wait! Deus ex machina, maanjärjestys tulee avuxi! Maa järkkyy kuin Hemingwayn naidessa Espanjan sisällissodan aikana. Kenelle kellot soivat? Ne soivat sinulle, kuten John Donne teroitti. Lyön vetoa että Mikki tulee apuun, ja siinä hötäkässä löytyvät myös Serafiinan kultadublonit! Hommat kääntyvät parhain päin kuin el Zorrossa. Laura, mein Gott, Laura. Okay, Okay. Es ist alles gut. Oletko kunnossa? Kallionkielekkkellä kuilun reunalla, Lauran olkapää on sijoiltaan -- oiskohan nyt hyvä hetki bylsiä mehukkaasti takaapäin? Tuumasta toimeen! Läppä läppä, ei vaitiskaan. Juu sieltähän se löytyy Serafiinan Kiste kultadubloneineen.
ellauri309.html on line 1070: „Unreines, Abscheu“) bezeichnet ursprünglich eine nichtjüdische Frau. Es
ellauri309.html on line 1072: Unreine) zurück und wurde ursprünglich wie auch später im Jiddischen zunächst zur
ellauri309.html on line 1073: Bezeichnung eines nichtjüdischen Mädchens oder Dienstmädchens gebraucht.
ellauri309.html on line 1074: Wörtlich bedeutet es nach seinem Gebrauch in Genesis 1, 3 „Kriechtier“ und, davon
ellauri309.html on line 1075: abgeleitet, „Gräuel vor Unreinem“. Das Wort ist aber auch ein jiddisches Schimpfwort, das über das Rotwelsche Eingang in die deutsche Sprache gefunden hat und früher als abwertende Bezeichnung für Frauen gebraucht wurde. In manchen Gegenden Deutschlands, etwa dem Ruhrgebiet, hat es heute eher satirischen Charakter und bezieht sich beispielsweise auf eine attraktiv erscheinende Frau, die für Männer eine Versuchung darstellen könnte.
ellauri310.html on line 696: Bei sachgemäßem Einsatz (panzergünstiges Gelände, Infanterie- und Artillerieunterstützung) und kompetenter Truppenführung beherrschten auch kleinere Verbände mit dem T-55 das Gefechtsfeld bis Ende der 1960er Jahre (siehe Vietnamkrieg).
ellauri311.html on line 106: keskeinen teos. Edelleen uushenkisyyden keskiössä on tunne
ellauri311.html on line 224: mahdollisesti moniselitteinen. Se juontaa juurensa sanskritinkielen sanasta
ellauri311.html on line 489: läheinen liittolainen, jopa keskusteli ehdotuksesta julkisesti.
Kiova
ellauri311.html on line 531: minimoiden perinteinen huvitus muuttuu karmaisevaksi, kun tuuli vie helikukan
ellauri311.html on line 764: Euroopan neuvosto toteaa kertomuksessaan, että vuonna 2021 EU:n yhteinen julkinen kehitysapu oli 70,2 mrd.
ellauri313.html on line 32: Onko nyt tänään? Tänään taitaa Helsingissä olla viimeinen päivä Runokuuta / Poetry moon. Runojen tiivistämö on Sörkässa teurastamon vieressä.
ellauri313.html on line 277: Perinteinen – ja suoraan sanottuna valitettavasti
ellauri313.html on line 335: Seuraavaksi tarkastelemme syitä ukrainalaisten naisten suosioon miesten keskuudessa kaikkialla maailmassa. Ja yksi niistä on hyvin ilmeinen - ukrainalaisten naisten luonnollinen vetovoima houkuttelee tuhansia miehiä. Jos olet koskaan käynyt sodan runtelemassa Ukrainassa tai kazonut edes näitä kuvia, ymmärrät mitä tarkoitamme (wink wink).
ellauri313.html on line 488:
Suuri perinteinen sota (tai toimet)
ellauri313.html on line 561: Lavaterilla oli rikas mielikuvitus, syvä runollinen mieli, mutta häneltä puuttui taiteellinen muovailukyky ja suhtaisuus. Luonnostaan hän oli hurskas, lempeä ja vaatimaton, mutta ei aina tunnollinen keinojen valinnassa, kun oli kyseessä tavoitteiden toteuttaminen. Eli aika luikero! Lavaterin pääteoksia ovat Aussichten in die Ewigkeit (1768–1778); Geheimes Tagebuch von einem Beobachter seiner selbst (1772–1773) ja Physiognomische Fragmente (1775–1778), teos, joka vaikutti huomattavasti Lavaterin aikalaisiin, johon Goethe antoi avustustaan ja johon Lavaterin maine etupäässä perustuu. Fysiognomialla tarkoitetaan oppia, joka tutkii luonteen ominaisuuksien sekä kasvonpiirteiden ja ruumiinrakenteen vastaavuutta. Teos käännettiin useille kielille ja se herätti huomiota laajalti Euroopassa. Lavater kävi kirjeenvaihtoa aikansa kuuluisuuksien, kuten Johann Gottfried Herderin ja J. W. von Goethen kanssa. Esimerkixi terävänenäisyys osoittaa luikeroa luonnetta. E. Saarisessa on koko lailla Lassiterin näköä.
ellauri313.html on line 583: Saksalaisen luopiokirjailijan Heinrich Heinen miälestä "kuten Luther oli kukistanut paavinvallan, niin Mendelssohn kukisti Talmudin ; ja hän teki sen samalla tavalla, nimittäin hylkäämällä perinteen ja julistamalla Raamatun olevan uskonnon lähde ja kääntämällä sen tärkeimmän osan. Näillä keinoilla hän murskasi juutalaisuuden, kuten Luther oli tuhonnut kristinuskon, katolilaisuuden ; sillä Talmud on itse asiassa juutalaisten katolilaisuus."
ellauri313.html on line 589: Mendelssohn joutui siten myrkylliseen kirjalliseen kiistaan, ja hän joutui hyökkäämään kaikilta puolilta, mukaan lukien entiset ystävät tai tuttavat, kuten Johann Gottfried von Herder ja Johann Georg Hamann. Mendelssohnin panos tähän keskusteluun, An die Freunde Lessings (1786), oli hänen viimeinen työnsä, joka valmistui muutama päivä ennen kuolemaansa. Mikä oli ihan Jacobin vika! Saku paskiainen miehexeen.
ellauri313.html on line 591: Mendelssohnilla oli kuusi lasta, joista vain hänen toiseksi vanhin tyttärensä Recha ja hänen vanhin poikansa Joseph säilyttivät juutalaisen uskon. Hänen poikansa olivat: Joseph (Mendelssohnin pankkitalon perustaja ja Alexander von Humboldtin ystävä ja hyväntekijä), Abraham (joka meni naimisiin Lea Salomonin kanssa ja oli Fanny ja Felix Mendelssohnin isä) ja Nathan (koneinsinööri huomattava maine). Hänen tyttärensä olivat Brendel (myöhemmin Dorothea; Simon Veitin vaimo ja Philipp Veitin äiti , myöhemmin hänen rakastajatar ja sitten vaimoFriedrich von Schlegel), Recha ja Henriette, kaikki lahjakkaita naisia. Rechan ainoa pojanpoika (säveltäjä Giacomo Meyerbeerin veljen Heinrich Beerin poika) syntyi ja sai koulutuksensa juutalaisena, mutta kuoli hyvin nuorena yhdessä vanhempiensa kanssa ilmeisesti epidemiaan. [ lainaus tarvitaan ] Joseph Mendelssohnin poika Alexander (k. 1871) oli viimeinen Moses Mendelssohnin miespuolinen jälkeläinen, joka harjoitti juutalaisuutta. Se siitä tuli Mooses, uskonpuhdistuxesta! Usko säilyy paremmin hieman likaisena.
ellauri313.html on line 600: Nach seiner Taufe wurde Felix Zeuge der "Hep-Hep"-Pogrome von 1819, bei denen Deutsche, die sich der jüdischen Emanzipation im Deutschen Bund widersetzten, Juden ermordeten und jüdisches Eigentum zerstörten, während die Polizei tatenlos zusah. Ein königlicher Prinz spuckte ihm vor die Füße und rief: "Hep, hep Judenjunge" (der Schlachtruf der Pogrome), und er wurde sehr antisemitisch verspottet. Carl Zelter, Felix' früher Kompositionslehrer, deutete an, dass es in der Tat selten sein würde, "wenn der Sohn eines Juden ein großer Künstler würde", und sein Orgellehrer August Bach antwortete auf Felix' Bitte, eine Bach-Fuge zu spielen, mit der eindringlichen Ermahnung: "Warum muss der junge Jude alles haben? Er hat schon genug!" Eikös tästä ilkeästä August Bachistakin ole paasaus?
ellauri313.html on line 601: Richard Wagner zerstörte sein öffentliches Ansehen, als er nur ein Jahr nach seinem Tod Das Judenthum in der Musik veröffentlichte, einen rassistischen und bösartigen Essay, der sich vor allem gegen Mendelssohn richtete, dessen Werk er als abgeleitet und leichtgewichtig bezeichnete, weil er Jude war. Er hielt Mendelssohn als Archetyp dafür hoch, dass selbst ein Jude mit großem Talent und Schliff nicht in der Lage war, große Musik zu schaffen, und er spielte eine führende Rolle dabei, die Öffentlichkeit davon zu überzeugen, dass Mendelssohn kaum mehr als ein Hack war.
ellauri313.html on line 606: Mendelssohns Ruf wurde von den Nazis noch weiter untergraben, die seine Musik verboten und alle Statuen mit seinem Konterfei abrissen. In einem komischen Vorfall befahl Hitler, die Mendelssohn-Statue vom Dach des Prager Opernhauses zu entfernen, aber die Arbeiter entfernten fälschlicherweise die Statue von Richard Wagner, den sie wegen der Größe seiner Nase für einen Juden hielten.
ellauri313.html on line 635: So soft, so calm, yet eloquent, Niin pehmeä, tyyni, silti kaunopuheinen,
ellauri315.html on line 99: Ich trage, wo ich gehe, stets eine Uhr bei mir;
ellauri315.html on line 106: In meinen Leiden und Freuden, in Sturm und in der Ruh,
ellauri315.html on line 112: Wenn bessere Tage kommen, wie meine Seele es hofft.
ellauri315.html on line 209: 12.12.1941. Hitler ja Mussolini julistavat sodan Amerikalle. Komppaniaan on saatu 30 pulloa viinaa… Valtava odotus koko päivän. Päätetään, että kauan odotettu, vapauttava ryyppäys on aloitettava mihin vuorokauden aikaan tahansa Ovaskainen (viinan noutaja) vain palaa. Yleinen innostus… Ryyppäys alkaa puoli kaksi yöllä vuoteista noustuamme!
ellauri315.html on line 261: Neljännen duuman 4. istunnossa keväällä 1915 Kerenski vetosi Rodziankoon vanhimpien neuvoston pyynnöstä ilmoittaa tsaarille, että menestyäkseen sodassa hänen on 1) muutettava sisäpolitiikkaansa, 2) julistettava yleinen armahdus. poliittisille vangeille, 3) palauttaa Suomeen Ruozin perustuslaki HAHA LOL 4) julistaa Puolan autonomia, 5) antaa kansallisille vähemmistöille autonomia kulttuurin alalla, 6) poistaa juutalaisiin kohdistuvia rajoituksia, 7) lopettaa uskonnollinen suvaitsemattomuus, 8) lopettaa häirizevät lailliset ammattiliittojärjestöt.
ellauri315.html on line 308: Jäämarssi (venäjäksi: Ледяной походъ), jota kutsutaan myös ensimmäiseksi Kuuban-kampanjaksi (venäjäksi: Первый кубанскій походъ), sotilaallinen vetäytyminen kesti helmikuusta toukokuuhun 1918, oli yksi Venäjän sisällissodan 1921-1917 huippuhetkistä. Pohjoisesta etenevän puna-armeijan hyökkäyksen alaisena vapaaehtoisarmeijan, jota joskus kutsutaan myös valkoiseksi kaartiksi, joukot alkoivat vetäytyä Rostovin kaupungista etelään kohti Kubania, toivoen saavansa Stepan Razinin Donin kasakkojen tuen Moskovan bolshevikkisakkia vastaan. Kyseinen Rostov (ven. Росто́в) on noin 32 000 asukkaan kaupunki Venäjän Jaroslavlin alueella, Nerojärven rannalla. Rostov on kaupungin virallinen nimi, mutta siitä käytetään yleensä nimeä Rostov Veliki (ven. Росто́в Вели́кий), Mahtava Rostov, erotuksena Donin Rostovista, joka on nykyään suurempi kaupunki, vähän niinkuin Kuopio ja Lahti.
ellauri315.html on line 320: Helmikuun 23. päivänä, kun Puna-armeija saapui Rostoviin, Kornilov aloitti marssin etelään jäätyneiden arojen halki. Yksi kivääri kantoineen ja kenttätykistöä kantavia sotilaita seurasi pitkä letka Rostovista siviilejä, jotka pelkäsivät bolshevikkien kostotoimia. Anton Denikin, Kornilovin kakkosmies, muisteli runollisesti myöhemmin: "Me lähdimme henkisen orjuuden pimeästä yöstä tuntemattomaan vaeltamaan sinilintua etsimään." Sinilintu oli perinteinen toivon symboli venäläisissä saduissa ja legendoissa. Silloin se ei järin naurattanut.
ellauri315.html on line 358: Viimeinen isku Tšekkoslovakian moraaliin tuli 18. marraskuuta 1918, kun Omskin vallankaappaus kaatoi Koko Venäjän väliaikaisen hallituksen ja asetti amiraali Aleksandr Kolchakin diktatuurin johtamaan jo talvisen valkoista ja hyytävän kylmää Siperiaa.
ellauri315.html on line 445: Schulman on siis Katjan miehen nimi, se ize on Zaslavskaya etelä-Venäjältä Tulasta. Äiti ja isi oli (on) professoreja Tulan opettajankoulutuslaitoxessa. Sen ja teräs- ja rautateollisuuden lisäksi Tulassa on nykyisin myös konepajateollisuutta. Valtaosa ligniitistä eli ruskohiilestä louhitaan paikan päällä ja sitä käytetään kemianteollisuudessa. Samovaarit ovat perinteinen metallituote, joista Tula on ollut kuuluisa jo 1700-luvulla. Kun Wrangel kukistui, britit alkoivat tehdä varuxi Tula-merkkisiä samovaareja. MOZHET, ZHAJU?, lukee Katjan kannustajien t-paidassa. Tulasta olivat myös Lermontov ja Tolstoi (Jasnaja Polnja).
ellauri315.html on line 505: Sarja lähetettiin Venäjän federaatiossa kanavalla Russia-1, ja sen tuotti WeiT Media. Ensimmäinen jakso esitettiin 16. maaliskuuta 2015 ja viimeinen 26. maaliskuuta 2015, onnistuneen Krimin annexaation aikana. Sarja oli luokitusten hitti, ja se sai ensi-iltansa verkoston korkeimmalle arvioitulle ohjelmalle kahteen vuoteen. Heimat, schöne Heimat.
ellauri316.html on line 159: viimeinen talvi, kenraalien sähkeet, jotka vaativat Nikolai II:n luopumista -
ellauri316.html on line 346: Noniin, jatketaan. Hän sai useita aivohalvauksia, Arkadi nimittäin. Vuonna 1972 hän kuoli epäonnistuneen sappirakon poistoleikkauksen jälkeen Kremlin sairaalassa. Kirjailijan tytär Daria Dontsova ehdotti, että kyseessä oli murha. Tuskinpa, vaikka hän kyllä oli pahamaineinen naapureidensa keskuudessa Moscow Writer -asunto-osuuskunnassa. Niinpä runoilija Andrei Klenov muistelee: "Pian tuli vaikeaksi asua tässä talossa. Ja en ole ainoa. Ensimmäisistä päivistä lähtien talostamme tuli kaupungin puheenaihe, koska siihen asettui monia pahoja ihmisiä. Kuten Arkady Vasilyev, josta Voinovich kirjoittaa - "turvaupseeri, kirjailija, Sinyavskin ja Danielin syyttäjä" (lisään itsestäni - Moskovan kirjailijaliiton puoluejärjestön pitkäaikainen sihteeri, varajäsen Moskovan neuvosto, "Moskova"-lehden toimituskunnan jäsen ja niin edelleen ja niin edelleen). <...>
ellauri316.html on line 368: Huutaessani rivejä Vladimir Majakovskin runosta "Vladimir Iljitš Lenin" keuhkoihini törmäsin punatukkaiseen naiseen. Hän kysyi heti: "Luetko Majakovskia?" Nyökkäsin: "Joo." - Ja pidätkö siitä? Lapsena olin suorapuheinen tyttö, kyky olla tekopyhä tuli vasta vuosien varrella, ja isäni opetti minut ilmaisemaan omaa mielipidettäni epäröimättä, joten sanoin: - En. - Kestä sitten pidät? Aloin taivuttaa sormiani: - Balmont, Bryusov, Blok, Yesenin... - Yesenin! - punapää tuhahti. - Hän ei voi pitää kynttilää Majakovskille! Huh! "Mutta Majakovski kirjoitti vain vallankumouksesta", kiljuin, "ja minä luen mieluummin rakkaudesta." Ja yleensä, hän oli vain vallankumouksellinen, ei runoilija! - Kuka? - täti huudahti. - Majakovski.- Volodja? Lilya Brik oli Osip Brikin vaimo, jota Majakovski röyhkeästi kengitti.
ellauri316.html on line 448: Saharovin vanhemmat ja isänpuoleinen isoäiti Maria Petrovna vaikuttivat suurelta osin hänen persoonallisuutensa; hänen äitinsä ja isoäitinsä olivat Venäjän ortodoksisen kirkon jäseniä, vaikka hänen isänsä oli ei-uskoinen. Kun Andrei oli noin 13-vuotias, hän tajusi, ettei hän uskonut Jumalaan. Huolimatta ateistista hän kuitenkin uskoi "johtavaan periaatteeseen", joka ylittää fyysiset lait.Haha LOL. Jumala ei heitä noppas.
ellauri316.html on line 457: Neuvostoliiton viimeinen johtaja, fellow rauhannobelisti Mihail Gorbatšov kumosi karkotuksen 1986. Saharov valittiin maaliskuussa 1989 uuteen Neuvostoliiton kansanedustajien kongressiin, jossa hän toimi muutaman kuukauden ennen äkillistä kuolemaansa sydänkohtaukseen 68-vuotiaana. Nuorempana kuukahti kuin Trump, Biden, ikätoverinsa Pirkko Hiekkala, tai edes Putin ja tämä paasaaja! Ei pitäisi olla koleerinen, tulee sydänvaivoja.
ellauri316.html on line 490: "Sota oli kauhea koettelemus kansakunnalle", kirjoitti Saharov. ”(...) Totisesti rauhanhalu on ylivoimainen ihmisten mielissä kaikkialla. "Mitä tahansa, mutta ei toista sotaa!" on yleinen huuto – ja kuitenkin monille selviytyneille sota on pysynyt heidän elämänsä tärkeimpänä kokemuksena, kokemuksena, joka palautti ylpeyden ja arvokkuuden, koska meikäpojat voittivat kuin voittivatkin vastoin kaikkia oddseja." Saharov vetelehti kolmannen vuoden opiskelijana Moskovan yliopiston fysiikan laitoksella Suuren isänmaallisen sodan alkaessa. Huonon terveytensä vuoksi häntä ei ollut kutsuttu armeijaan, hän oli jatkanut opintojaan ja lokakuussa 1941 evakuoitiin osastonsa kanssa Moskovasta Ašgabadiin (Turkmenistaniin).Saharov muistelee sitä aikaa: "jouduimme yleensä kävelemään luokkaan. Mutta pahinta oli jatkuva nälkä... en pidä nälkälakoista." Vielä enemmän säikytti Hiroshiman pommitus. "Polveni vääntyivät." Siitä hetkestä lähtien 6suurvallan aseman välttämätön osa olisi ydinaseen hallussapito. Siis keximään ydinpommia!
ellauri316.html on line 541: Luonnollisesti akateemikko suutelee amerikkalaisia kaikkialle "tieteellisessä artikkelissaan". Amerikka on "kaikkien kansojen kansakunta", "aikamme supervalta". Ja ylipäätään viimeinen oikeudenmukaisuuden ja toivon linnake ihmiskunnalle. Myös kulttuurialalla!
ellauri316.html on line 606: Koko tämän ajan neuvosto-/Venäjä-hallitus käytti eri poliittisten hallitusten alaisina työkaluja, jotka muodostavat mytologioita ja koko kansan mytologisen tietoisuuden (maailmanvallankumous, kommunismi, kehittynyt sosialismi, kapitalismin yleinen kriisi, suvereeni demokratia, syvät ihmiset, jne.), mikä loi usein vääristyneen kuvan maailmasta.
ellauri316.html on line 612: Hyvin yleinen välimerkkivirhe. Sana ei ole enää johdannossa eikä ole eristetty, ts. ei eroteta pilkuilla/pilkuilla.
ellauri316.html on line 659: Orgaaninen yhdiste, aromaattinen hiilivety, on valkoinen kiteinen aine, jolla on erittäin pistävä haju, jota käytetään tekniikassa sekä suojaamaan villaa ja turkista koilta.
ellauri317.html on line 74: Kotljarevskyin pääteos on humoristinen runoelma Enejida, jota hän työsti vuodesta 1794 ja jonka ensimmäinen osa julkaistiin Pietarissa vuonna 1798 ilman hänen lupaansa. Se on ivamukaelma antiikin roomalaisen Vergiliuksen runoelmasta Aeneis. Kotljarevskyi vaihtoi sankaritarun hahmot kansankieltä puhuviksi ukrainalaisiksi kasakoiksi, jotka seikkailevat Ukrainan hetmanaatin lakkauttamisen jälkeisinä vuosina kuin Vergiliuksen troijalaiset sankarit ikään. Teos matkii useiden muiden kirjoittajien vastaavia Vergilius-parodioita, joista selkein esikuva on venäläisen Nikolai Osipovin versio. Teoksensa saavuttaman suosion innoittamana Kotljarevskyi laajensi sen kattamaan koko alkuperäisen Aeneaan juonen. Viimeinen, kuudes osa ilmestyi vuoden 1820 tienoilla, mutta koko teos julkaistiin yksissä kansissa vasta Kotljarevskyin kuoltua vuonna 1842. Kotljarevskyi kirjoitti myös ensimmäiset ukrainankieliset näytelmät Pultavan Natalja ja Ryssä-Tšarivnyk, joiden kantaesitys oli Pultavassa vuonna 1819.
ellauri317.html on line 126: " Aeneas, noster magnus panus (ukrainan sanan herra ja isäntä latinoitu muoto, pan), loistava Troianum kniaz (perinteinen itäslaavilainen/venäläinen titteli, joka tarkoittaa "prinssiä") / Jota lyötiin merellä kuin jotain Tsiganusta (Ukrainan sanan latinoitu muoto "mustalaiselle")/, Ad te, o rex, hän lähetti meille nunnun. ”
ellauri317.html on line 137: Todellakin, Kotliarevskin Eneida on voimakas ukrainalaisen alkoholisti-identiteetin julistus ja moukkamaisen kasakkakulttuurin vahvistus aikana, jolloin niitä tukahdutettiin yhä enemmän. Tekemällä ukrainalaisia kasakkoja sekä troijalaisista että latinalaisista, Kotliarevski arvostaa kauniisti ja ikuistaa Ukrainan tavat, perinteet ja elämäntavat, aivan kuten keisarin tukema ja pakotettu venäläistäminen uhkasi näitä. Eneidassa sekä jumalat että kuolevaiset herkuttelevat sianlihalla (Ukrainan suosikkivälipala tähän päivään asti, salo) ja borssilla, juovat horilkaa (ukrainalaista vodkaa), pukeutuvat kuntushiin, kozhukheihin ja shushuneihin (perinteinen kasakkapuku), leikkelivät banderaa (ukrainalainen luuttu) ja tanssi goriltsaa ja sanzharivkaa.
ellauri317.html on line 149: Lopuksi, kirjallisesta näkökulmasta Kotliarevski on kunnianhimoisin ja omaperäisin, ei pelkästään parodioimalla ja kontekstualisoimalla Virgilian eeposta valottaakseen Ukrainan rikasta menneisyyttä ja surullista nykyhetkeä, vaan kyseenalaistaessaan Aeneidin peruslähtökohdan – eepoksen vanhurskauden, Troijan syy. Eneidassa ei ole olemassa loistokasta, huolenpitoa sisältävää teleologiaa, joka huipentuu Rooman perustamiseen ja myöhempään Augustanin uudelleenperustamiseen, joka on niin keskeinen Vergilian-projektissa. Sen sijaan Kotliarevski toistuvasti etäännyttää työnsä mustavalkoisista, ideologisesti latautuneista sankaritarinoista. Troijalaiset esitetään siis paljon moraalisesti ambivalenttisessa ja jopa huolestuttavammassa valossa kuin Vergilius. Vaikka he voivat alkaa olla sympatian arvoisia, köyhinä kasakkapakolaisia, jotka etsivät uutta kotia, Jupiterin ohjelmallinen ennustus viittaa aikaan, jolloin Aeneas ja hänen seuraajansa tulevat itse uudeksi armottomaksi hallitsevaksi "tsaarivaltioksi" ja vähentävät koko luokkaa. maailmasta orjuuteen. Talousliberalismista ja roistovaltiosta ei pian jää mitään jälkeä.
ellauri317.html on line 364: Das kommunistische Regime der Tschechoslowakei nach 1948 tat sich Karel Čapek zwar schwer anzuerkennen, da er nie von der Überlegenheit einer Diktatur des Proletariats gegenüber anderen Gesellschaftsformen überzeugt gewesen war. Zudem war er eine Symbolfigur der „bourgeoisen“ ersten Republik.
ellauri317.html on line 525: Noin kello kolmen aikaa päivällä heitettiin Saksan lähetystöön kaksi pommia, jotka haavoittivat vaikeasti Mirbachia. Se on ilmeinen monarkistien tai niiden provokaattorien teko, jotka haluavat vetää Venäjän sotaan anglo-ranskalaisten kapitalistien eduksi, heidän, jotka jo ovat ostaneet tšekit. On mobilisoitava kaikki voimat, on tehtävä kaikki voitava, jotta rikolliset saataisiin viipymättä kiinni. Tshekeistä selvittäneen, mutta anglo-ranskalaiset ovat jo vaikeampi pala.
ellauri317.html on line 562: Vilnan sotilaspiirin viimeinen komentaja Rennenkampf "juoxukalja". ellauri317.html on line 700: Englantilaiset eivät ennättäneet valkokaartin apuun Muurmanskiin. Kauppiaat! Huijarit! Konnamaiset pelkurit! Yhtenäisiä olivat vain baseball-lippalakit ja kiväärit. Olkapäillä roikkui reppuja ja säkkejä. Osasto lauloi: "Roh- keasti, toverit, tahdissa." Andrei ei voinut liikuttumatta kuulla tätä laulua. Nähdessään nyt kotipaikkakuntalaiset kivääreineen, kuullessaan tämän juhlavan, samalla kertaa sekä alakuloisen että iloisen laulun hän puristi hampaansa lujasti yhteen.
ellauri317.html on line 746: "Nyt kun rehevät ja vauras vuodet olivat tulleet Venäjälle, viimeinen asia, mitä hän tarvitsi, oli sota; heidän olisi pitänyt juuri pitää Requiem-messu arkkiherttua Franz Ferdinandille, jonka jälkeen kolmen Saksan, Itävallan ja Venäjän keisarin olisi pitänyt juoda lasillinen vodkaa herätyskellossa ja unohtaa koko tapaus."
ellauri317.html on line 759: Venäjän imperiumin osallistuminen ensimmäiseen maailmansotaan alkoi, kun Itävalta-Unkari esitti uhkavaatimuksen, joka uhkasi Serbian suvereniteettia Itävallan valtaistuimen perillisen arkkiherttua Franz Ferdinandin salamurhan jälkeen. Venäjä, joka oli perinteinen muiden slaavikansojen, myös serbien ja vähävenäläisten suojelija, mobilisoi armeijansa. Balkanin konflikti laajeni käsittämään suurimman osan Euroopasta, kun Venäjän liittolaiset kolminkertaisessa ententessä – Ranska ja Iso-Britannia – myös kävivät sotaa keskusvaltojen kanssa.
ellauri317.html on line 774: Koska Aleksein hemofilia pidettiin salassa, ei juurikaan voitu tehdä kumoamaan huhuja, jotka pyörivät Rasputinista, jolla oli huonomaineinen juopponsa ja naiseutumisensa vuoksi. Alexandrasta puolestaan tuli erittäin epäsuosittu hahmo, koska hän oli perhesuhteessa Saksan keisari Wilhelm II:een (he olivat esiserkkuja) ja hänen uskottavuutensa Rasputiniin.
ellauri317.html on line 807: Suka (сука): Narttu. Yleinen loukkaus useilla slaavilaisilla kielillä, mukaan lukien venäjä ja ukraina. Siellä on myös deminutiivi, "suchka", jota käytetään termin rakas sijasta.
ellauri317.html on line 809: Pizda (пизда): kusipää. Toinen keskeinen slaavilainen loukkaus, vaikka sillä on muinaiset indoeurooppalaiset juuret, jos se auttaa.
ellauri318.html on line 125: Kepaappi oli niin hyvää että suli suussa. Hampurilainen ja pizzakin. Vizi mitä törkyä nää konnat lappaa mahoihinsa. Kauppaisivat kahvia kolan sijasta kuten Kalle Ankka (alla). Hintakin on pian samoissa, kun brassit kuivattavat sademeziä. Steekkareiden vieraiden joukossa palloilivat anorektinen prinsessa Madeleine ja Leif Pagrozky. I 2010 ble Pagrotsky utnevnt til «Årets hedersryss» (Årets hedersruss) ved Sällskapet Ryska Huset, med begrunnelsen «Pagrotskys interesse for russisk kultur i sin alminnelighet, og russisk film i særlig grad». Lefa vastusti euroa ja huumelakeja. Lefalla on sydänvika. Naisvieraat viihtyivät minitopeissaan ja blingblingvaatteissaan.
ellauri318.html on line 344: Diskordalaiset levittelivät sitten transhumanismin mieliteemoja, kuten napaan katselevat älykkäät huumeet, virtuaalitodellisuus, kybersodankäynti, vuorovaikutteinen media, afrodisiakit, keinotekoinen elämä, nanoteknologia, aivoimplantteja, eliniän pidentäminen sekä suunnittelijoiden afrodisiakeja, psykedeelejä ja teknoeroottista pakanuutta.
ellauri318.html on line 365: Kriminologian prof. Leif GW Perssonin krimi alkaa ääreist klischeisesti sillä että kiireisen Lisa Mattein tytär-ja-äiti hemmottelupäivä tyssää jo kotiovelle työpuhelimen pirinään. Jotain on tapahtunut eikä koko sveduissa ole ketään toista joka voisi tuurata kiireistä operatiivista supojohtajaa Lisa Matteita. Montakohan ziljoonaa kertaa tämäkin kohtaus on jo näytetty? Selluloidi on jo ihan rakeinen. I-KÄ-VYS-TYT-TÄVÄÄ! Vittu soittakaa Lefalle, eixe vois hoitaa tän?
ellauri321.html on line 431: Elokuva on parhaimmillaankin laiha nautinto. Se ei ole näyttelemistä, vaan näyttelemisen valokuva. Siinä ei ole toimintaa, vaan sen muistoa. Se ei ole kouraantuntuva, kolmiulotteinen asia vaan tyhjä varjo, joka vilahtelee valkoisella kankaalla. Se ei anna luettavaxi kirjaa vaan yhden palstan sanomalehtiselostuxen siitä. Se on jonkinlainen taidenautinnon korvike.
ellauri322.html on line 339: Drydenillä on pitkäveteinen faabeli missä lehti jostain syystä on parempi kuin kukka.
ellauri322.html on line 462: Itzehoe (gesprochen [ɪtsəˈhoː] (anhörenⓘ/?) mit Dehnungs-e, plattdeutsch: Itzhoe) ist eine Mittelstadt im Südwesten Schleswig-Holsteins beiderseits der Stör. Sie ist die Kreisstadt des Kreises Steinburg und zählt zu den ältesten Städten Holsteins.
ellauri323.html on line 194: Marianne Moore syntyi Kirkwoodissa, Missourissa, presbyteerikirkon pappilassa, jossa hänen äidinpuoleinen isoisänsä John Riddle Warner palveli pastorina. Hänen isänsä, John Milton Moore, koneinsinööri ja hullu keksijä, kärsi psykoottisesta episodista, jonka seurauksena hänen vanhempansa erosivat ennen hänen syntymäänsä; Moore ei koskaan tavannut häntä. Hiän oppi myöhemmin sukulaisilta, että uskonnollisen harhan kuumeessa hän katkaisi oikean kätensä. Hiänet ja hiänen vanhemman veljensä John Warner Moore kasvatti heidän äitinsä Mary Warner Moore. Perhe kirjoitti toisilleen suuria kirjeitä koko elämänsä ajan, ja he osoittivat toisiaan usein leikkisillä lempinimillä, jotka perustuivat Kaislikossa suhisee kirjan hahmoihin ja käyttivät yksityistä kieltä.
ellauri323.html on line 246: keskeinen puute ja huumorin runsaus
ellauri323.html on line 297: helvetti, taivas, looginen viimeinen silaus
ellauri324.html on line 125: Jeder Staat hat ein unveräußerliches Recht, sein politisches, wirtschaftliches, soziales und kulturelles System ohne irgendeine Form der Einmischung von Seiten eines anderen Staates zu wählen.
ellauri324.html on line 129: Zulässige Interventionen! Kap. VII der Satzung der UN mit der Überschrift "Maßnahmen bei Bedrohungen des Friedens, bei Friedensbrüchen oder Angriffshandlungen" erlaubt I. unter besonderen Bedingungen. Trotz des allgemeinen grundsätzlichen Interventionsverbots werden I. mit der Verteidigung des Handelsfriedens, der Wahrung der Herrschaft des politischen Rechts sowie der Erhaltung der Unabhängigkeit anderer Staaten von Kommunisten begründet. Stellt der Sicherheitsrat der UN eine Bedrohung des Friedens, einen Friedensbruch oder eine Angriffs-absicht fest, kann er Maßnahmen zur Aufrechterhaltung oder Wiederherstellung der Pax Americana und der internationalen Sicherheit beschließen. Die de Souveränität eines Staates am weitestgehend beeinträchtigenden Maßnahmen sind militaristische Aktionen bis hin zu einem regelrechten →→ Krieg gegen Friedensbrecher bzw. den Friedensbedroher. Die I. wird dann mit dem Anspruch auf allgemeine schutzwürdige Interessen - nämlich die oben erwähnte Besitzersicherheit und Handelsfrieden- als Kollektivintervention mehrerer von der UN beauftragter Mitgliedstaaten begründet und durchgeführt. Allgemein schutzwürdige Interessen müssen von den 5 Mitgliedern des Sicherheitsrats festgestellt werden. Strittig ist, ob auch eine Fellung seitens der Generalversammlung der UN für eine I. ausreichend ist. Es gibt ja zu viele Negerstaaten und Muslimer in dem grossen Saal.
ellauri324.html on line 131: Set der Auflösung des → Ost-West-Konflikts im Jahr 1990 sind die → Vereinigten Staaten deutlich handlungsfähiger geworden, z.B. haben die UN der Resolution 678 vom 20.11 1990 den Einsatz aller notwendigen Mitteln gegen den Aggressor Irak ermöglicht. Damit wurde die militärische Intervention vom Sicherheitsrat mit dieser Resolution einer Koalition aus 29 Staaten unter der Führung der USA ermöglicht. Allerdings haben die UN free hands den USA für den Einsatz der militärischen Mittel gegen den Aggressor gegeben. Die Sicherheitsrat hat faktisch damit den Oberbefehl den USA anvertraut und die politische Kontrolle dieser I. aus seiner Hand gegeben.
ellauri324.html on line 133: Sogenannte gumanitärische I. ist auch ein guter Trick. Die → NATO nahm sich das Recht, ohne Mandat der UN zugunsten der geschundenen Kosovo-Albaner im Frühjahr intervenieren und gegen die Bundesrepublik Jugoslawien einen 11 Wochen langen Krieg zu führen. Die Begründung war die Verhinderung einer gumanitären Katastrophe. Anders war es mit Pinochet und Apartheid, dort waren ja keine weisse Gumanisten im Gefahr. Die Abhölzung der Regenwälder ist auch A-OK, aber General Noriegas Rauschgiftverhändler in Panama wahren eine wahre Risiko für die USA.
ellauri324.html on line 135: Erbetene I. sind auch ein wertwoller Trick. Es gibt immer einige die um eine I. bitten wollen, wie z.B. der ex-Russe Mikhail Shittin. Indirekte I. ist immer noch besser, mit Propaganda-Media und Handelssanktionen.
ellauri325.html on line 47: Les dernières, les plus rouillées, Viimeinen, ruosteisin,
ellauri325.html on line 78: Viurusilmäinen Boris Nikolajevitš Jeltsin (ven. Бори́с Никола́евич Е́льцин, 1. helmikuuta 1931 Butka, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto – 23. huhtikuuta 2007 Moskova, Venäjä) oli Venäjän ensimmäinen porvarillinen presidentti sitten vallankumouxen vuosina 1991–1999. Jeltsinillä oli myös keskeinen rooli Neuvostoliiton alasajossa, ja hänen presidenttikaudellaan Venäjällä tapahtui suuri joukko "uudistuksia" kohti markkinataloutta. Uudistusprosessi oli vaikea: Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, jotka leimasivat Venäjän koko 1990-lukua. Jeltsinin kaudella syttyi Tšetšenian sota.
ellauri325.html on line 112: Ajatus maailman luonnonvaroista, jotka hyödyttävät valittua miljardin ihmisen ryhmää, sai lisää kannattajia konservatiivisen venäläisen kirjailijan Sergei Kara-Murzan kautta, joka käytti sitä selittämään, miksi Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä tuolloisen presidentin Boris Jeltsinin johdolla hävisi maailmanlaajuisen talouspelin. Hän toistaa kuluneita antisemitistisiä tasoitteita ja kirjoitti vuoden 1999 esseessä:
ellauri325.html on line 195: Olet epämukava, veli, elät kuin koira. Olet venäläinen aatelismies, mutta olet jatkuvasti baškiirien, kiinalaisten kanssa. Ja löysit ystävän - Trotskin - hän ei sovi sinulle ollenkaan. Tietenkään, Volodja, en halua juoruilla, mutta tiedän, että hän yllyttää sinua tekemään kaikenlaisia typeriä asioita, ja sinä kuuntelet. Jos haluat ystävällisen neuvoni, potkaise Trotski ulos, hajota tämä idioottimainen keskusjohtokunta ja anna viimeinen asetuksesi Venäjän kansalle sanomalla, että erehdyit, että pyydät anteeksi sitä että ajattelit ottaa käyttöön sosialismin ja kommunismin, mutta mikä on tämä takapajuiselle maalle? Venäjä "ei kestä tupakkaa", joten käske ihmiset palaamaan vanhaan, porvarillis-kapitalistiseen elämänjärjestelmään ja mene itse lomalle lomakeskukseen kuten minä täällä Turkissa. Yksinkertaista ja söpöä!
ellauri325.html on line 698: Kansanrunousarkiston rappukuiluun kuollut Lönnrotin elämäkerturi Aarne Anttila on oikeutetusti luonnehtinut piippua Lönnrotin ”ainaiseksi ystäväksi” – niin kiinteä osa se oli hänen jokapäiväistä elämäänsä. Kirjoitustyötä tehdessä Lönnrotilla oli jopa apuna omatekoinen ja omintakeinen teline, josta piipun sai huulille poltettavaksi niin, että molemmat kädet olivat vapaita työskentelemään, kirjoittamaan paperiliuskoja lehteilemään ja vaikka tumputtamaan.
ellauri325.html on line 782: Kari Suomalainen on moniosaaja. Hän toimii mm. joukkueen varapallona. Varmuudexi hän esittää minulle vaijeritempun, jonka hän oppi Lande Lindforsilta. Tyypillinen stadinkundi, vanha norssi. Tytär sillä on räystäsperseinen. En ole ikinä tehnyt mitään mikä ei huvita, kuin Goethe ylvästeli. Masasta Kari Suomalainen oli Sokrates, vaikka sen politiikka oli platonismia. Masa on sosiaalijuntti. Jumalauta. Mixhän tää kirja katkeaa Kariin kuin kananlento. Loppuivatko julkkixet?
ellauri326.html on line 66: Paitsi näitä kokeita ja tutkimuksia on minun asistentti tohtori Walter Hinkel tutkinut salamanterien elimistössä olevaa käyttökelpoisia raaka-aineita. Hän on todennut, että salamant rin ruumis sisältää tavattoman suuren prosenttimäärän jodia fosforia. Ei ole mahdotonta, että niitä voitaisiin tarpeen vaaties jalostaa tehdasmaisesti. Salamanterien nahka, joka itsessään huono, voitaisiin survoa jauheeksi ja kovan ilmanpaineen alaisemi puristaa keinotekoiseksi nahaksi, joka olisi kevyttä ja melko kestävää korviketta. Salamanterin rasva ei kelpaa syötäväksi, sen hajukin on vastenmielinen, mutta koneen voiteluun se sopii varsinkin kun se hyytyy vasta alhaisissa lämpöasteissa. Samoin salamanterin liha on kelvotonta syötäväksi, vieläpä myrkyllistäkin, ja raakana se aiheuttaa ankaria polttoja, pahoinvointia ja harha-aistimuksia. Tohtori Hinkel on monien kokeiden avulla, joissa hän on itse uhrautuvasti ollut koekaniinina, tullut huomaamaan, että lihan vahingolliset vaikutukset saadaan poistetuksi, jos se leikataan viipaleiksi ja kiehautetaan (samalla tavalla kuin muutamat sienilajit) ja perusteellisen pesun jälkeen saa liota runsaan vuorokauden heikossa hypermangaaniliuoksessa. Tällaisen käsittelyn jälkeen sitä voi keittää tai paistaa syötäväksi, ja se maistuu kuin huononpuoleinen häränliha. Me söimme tällä tavalla valmistetun salamanterin, jonka nimi oli Hans. Se oli lahjakas ja viisas eläin, joka oli kiinnostunut varsinkin tieteellisiin töihin ollessaan vahtimestarina tohtori Hinkelin laboratoriossa, missä se suoritteli jopa kemiallisia analyyseja. Me juttelimme sen kanssa usein iltaisin ja olimme hyvin huvitettuja sen loputtomasta tiedonhalusta. Mutta meidän täytyi ottaa Hans hengiltä, sillä se oli tullut sokeaksi sen pääkopassa suorittamistani leikkauksista. Sen liha oli tummaa ja sienimäistä, eikä sen syönnistä ollut minkäänlaisia epämiellyttäviä seurauksia. Varmaa on, että salamanterin lihasta voi tulla sodan aikana vielä hyvin tervetullut ravintoaine ja huokeahintainen korvike naudanlihalle.
ellauri326.html on line 124: Teidän Madeleine Roche.
ellauri326.html on line 164: Koko tälle tarinalle on todistaja alusta loppuun. Se on herra Povondra, GH Bondyn hovimestari. Se on niikö Capek. Hän kuvailee itseään, analysoi omaa sinnikkyyttään, keräilijämaniaansa. Poikansa Frantikin kanssa hän näkee maailmanlopun tulevan, kun hän kalastaa töröjä. Sinun on luettava viimeinen piruetti huolellisesti!
ellauri326.html on line 178: Tässä kirjassa on myös mielenkiintoisia tieteellisiä näkökohtia. Osoittautuu, että salamantereilla on yhtäläisyyksiä ihmisten kanssa, ja tieteellisessä aikakauslehtiartikkelissa niitä kutsuttiin homo-saurusiksi. Itse asiassa molekyyli, MicroRNA, on yhteinen salamantereille ja ihmisille. Sen ansiosta raajojen uusiutuminen on mahdollista. Se auttaa säätelemään nivelkudosten korjausta. (Ei ihme, että Capekin työt ovat täynnä lääketieteellisiä viittauksia, koska hänen isänsä oli lääkäri...)
ellauri327.html on line 500: Suomussalmella Kianto hankki Metsähallitukselta seitsemän hehtaarin vuokrapalstan Kiantajärven rannalta ja rakennutti sinne vuosina 1910–1912 Turjanlinna-nimisen kirjailijankotinsa. Kiannon logo oli hakaristi. Kianto piti koko Vanhaa Testamenttia kokoelmana ”hebrealaisia satuja”. Kisari Nikolai II:n julistama yleinen armahdus Romanovien hallitsijasuvun 300-vuotisen vallassaolon kunniaksi pelasti Ilmarin tällä kertaa linnareissulta.
ellauri327.html on line 534: Vuodesta 1953 lähtien Kianto vietti talvet Helsingissä, Otavan omistamassa kirjailija-asunnossa Mariankatu 24:ssä. Kirjailija Kiannon loputon rahapula oli Heikki Reenpään jatkuvana huolena. Kesät hän asui Turjanlinnan vanhan ”Kohtalon Korsu” -nimisen jäkäläriihen kylkeen tehdyssä ”Ikin Tupa” -nimisessä asumuksessa. Vuonna 1957 Kianto vihittiin Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi, ja samana vuonna ilmestyi myös hänen viimeinen kirjansa Esinahka on luotu liikkuvaksi. Ezellanen "Iki-Kianto".
ellauri327.html on line 543: Ukrainan itsenäistymisen jälkeen heräsi kysymys sen alueella sijaitsevan voimakkaan ydinarsenaalin tulevasta kohtalosta. Ei-ydinvoiman perusperiaatteet ("älkää hyväksykö, älkää valmistako älkääkä hankkiko ydinaseita") vahvistettiin Ukrainan valtion suvereniteettia koskevassa julistuksessa, jonka Ukrainan SSR:n Verkhovna Rada hyväksyi 16. heinäkuuta, 1990, ja olivat osa ulkopolitiikan oppia, joka tunnetaan nimellä "Pavlychkon oppi". Tämä kysymys oli keskeinen myös Yhdysvalloille ja Venäjälle, jotka selvästi halusivat nähdä Ukrainan ydinasettomana valtiona ja painostivat sitä saavuttaakseen tämän.
ellauri327.html on line 544: Siten vuodesta 1992 lähtien valtuuskunnat Washingtonista ja Moskovasta alkoivat mennä Ukrainaan. Amerikkalaiset ehdottivat koko ydinarsenaalin tuhoamista, ja venäläiset pyysivät siirtämään kaikki ydinaseet Venäjälle. Kaikki taktiset ydinaset siirrettiin viipymättä Venäjän tehtaille tuhottavaksi jo vuoden 1992 ensimmäisellä puoliskolla, ja viimeinen erä saapui Venäjälle toukokuun alussa, 25 päivää etuajassa.
ellauri328.html on line 129: Suum cuique toimii Mustan Kotkan ritarikunnan (saksa: Hoher Orden vom Schwarzen Adler; perustettu vuonna 1701), Preussin kuningaskunnan korkeimman ritarikunnan tunnuslauseena. Motto on edelleen käytössä nazeilla Saksassa – sotilaspoliisin (Feldjäger) tunnuksella ja yhdessä Berliinissä toimivan vapaamuurarien Black Eagle Lodgen (saksaksi: Johannisloge Zum schwarzen Adler) kanssa. Ilmauksen yleinen saksankielinen käännös – Jedem das Seine – kirjoitettiin kyynisesti natsien Buchenwaldin keskitysleirin pääportille, mikä johti siihen, että lause on suosittu taas nyky-Saksassa.
ellauri328.html on line 131: Jedem das Seine on ollut idiomaattinen saksalainen ilmaisu useiden vuosisatojen ajan. Se löytyy esimerkiksi Martin Lutherin ja aikalaisten teoksista.
ellauri328.html on line 132: Se esiintyy Johann Sebastian Bachin kantaatin nimessä Nur jedem das Seine ( BWV 163), joka esitettiin ensimmäisen kerran Weimarissa vuonna 1715.
ellauri328.html on line 133: Jotkut 1800-luvun komediat kantavat nimeä Jedem das Seine, mukaan lukien Johann Friedrich Rochlitzin ja Caroline Bernsteinin teokset.
ellauri328.html on line 135: Ironinen käänne sananlaskussa "jedem das Seine, mir das Meiste" ("jokaiselle omansa, minulle eniten") on tunnettu saksalaisten idiomien säiliössä pitkään, mukaan lukien sen sisällyttäminen Carl Zuckmayeriin vuoden 1931 näytelmään Köpenickin kapteeni.
ellauri328.html on line 136: Vuonna 1937 natsit rakensivat kyynisesti Buchenwaldin keskitysleirin vain 7 km:n päähän Goethen Weimarista, Saksasta. Motto Jedem das Seine asetettiin leirin pääsisäänkäynnin porttiin. Portit suunnitteli Franz Ehrlich, Bauhausin taidekoulun entinen oppilas, joka oli ollut vangittuna leirillä kommunismin vuoksi. Vähän samankuuloinenhan se onkin mutta silti eri kuin kommunistien vaalilause. Kommarithan ei vaan anna vaan myös ottavat.
ellauri328.html on line 196: In der Zeit des Nationalsozialismus schloss Bultmann sich der Bekennenden Kirche und dem Pfarrernotbund an. Er wies in Predigten auf Widersprüche zwischen nationalsozialistischer Ideologie und christlichem Glauben hin, übte jedoch keinen offenen Widerstand und blieb daher bis zu seiner Emeritierung 1951 im Amt. Im Herbst 1944 nahm Bultmann bis zum Kriegsende die spätere Theologieprofessorin Uta Ranke-Heinemann in seinen Haushalt auf, eine Tochter Hilda Heinemanns, die 1926 bei ihm ihr theologisches Staatsexamen abgelegt hatte, und des späteren Bundespräsidenten Gustav Heinemann. Mitähän Helene siitä mahtoi tuumata? Rudolf Bultmann und seine Ehefrau Helene hatten drei Töchter. Olisko tää taas tollanen Andre Giden pastoraalisinfonia?
ellauri328.html on line 198: Uta Johanna Ingrid Ranke-Heinemann, geb. Heinemann (* 2. Oktober 1927 in Essen; † 25. März 2021 ebenda), war ab 26. Januar 1970 die weltweit erste Frau auf einem Lehrstuhl für Katholische Theologie. Nach dem Entzug der kirchlichen Lehrerlaubnis 1987 wechselte sie bis zur Emeritierung 1990 auf einen kirchenunabhängigen Lehrstuhl für Religionsgeschichte und wurde zur Bestsellerautorin.
ellauri328.html on line 200: Sie lehnt die Interpretation der Kreuzigung Jesu als Erlösung in einem „siebenfachen negativen Glaubensbekenntnis“ ab:
ellauri328.html on line 214: Eine blutige Erlösung am Kreuz ist eine heidnische Menschenopferreligion nach religiösem Steinzeitmuster.
ellauri328.html on line 221: Joseph von Eichendorff (10. maaliskuuta 1788 Lubowitz, Ratibor, Ylä-Sleesia, Preussi – 26. marraskuuta 1857 Neisse, Preussi) oli saksalainen vapaaherra sekä viimeinen saksalaisen romantiikan runoilija ja kirjailija. Eichendorff vietti lapsuutensa ylimyksellisen loiston ja nautintojen keskellä, mutta samalla ankaran katolisesti. Alusta alkaen häntä kiehtoivat romantiikan aatteet ja epäluuloisuus vieraita valtioita kohtaan.
ellauri328.html on line 225: Aloysia Anna Viktoria Freifrau von Eichendorff, Geburtsname Freiin von Larisch, auch: Loiska, poetisch: Luise, Liebchen (* 18. Juli 1792 in Niewiadom, Herzogtum Ratibor; † 3. Dezember 1855 in Neisse, Landkreis Neisse) war eine preußische Adelige sowie Ehefrau des Dichterjuristen Joseph von Eichendorff.
ellauri328.html on line 230: „Eichendorff ist kein Dichter der Heimat, sondern des Heimwehs, nicht des erfüllten Augenblicks, sondern der Sehnsucht, nicht des Ankommens, sondern der Abfahrt“, heißt es bei Ernst Rüdiger Safranski, der eine Wendung Theodor W. Adornos übernimmt und ergänzt.
ellauri328.html on line 444: Näyttelyssä on todellisia silkkipainatuksella luotuja venäläisiä Raamatun sivuja ja viimeinen tunnettu olemassa oleva naisten laatikkopari 1980-luvulta. Mietin, menikö ironia Neuvostoliiton viranomaisille – kuinka nämä amerikkalaiset kristityt (todennäköisimmin kapitalistit!) olivat naamioineet " ihmisten tuotantovälineet" viikunanlehtien lyhteisiin!
ellauri330.html on line 105: Descartes erotti fyysisen ja henkisen alueen. Mieli on Descartesin mukaan erillinen aineeton substanssi (sen olemus on ajattelu), joka on kausaalisesti yhteydessä aivoihin. Descartesin dualismi liittyy eroon ihmisten ja muiden eläinten välillä: vain ihmisillä on mieli, kun taas muut eläimet (ja kasvit) ovat pelkkiä koneita. Aristoteles, mielen biologi, väitti, että ihmisen sielulle on ominaista se, että se ei sisällä vain kasvun, ravinnon ja lisääntymisen vegetatiivisia voimia ja herkkiä havainnointi-, halu- ja liikevoimia, vaan myös ihmisen rationaaliset kyvyt. älyä ja tahtoa. Sielu ei ole, toisin kuin Descartes uskoi, kausaalisesti yhteydessä ruumiiseen, vaan sitä luonnehditaan elävän ruumiin "muodoksi". Aristoteles luonnehtii ihmistä eroavaksi eläimistä ja kasveista sen perusteella, mitä he voivat tehdä (eli heidän kykyjään, joka ilmaistaan käyttäytymisessä, mukaan lukien kielellinen käyttäytyminen). Väitämme, että ymmärtääksemme tietoisuuden evoluutiota meidän on laajennettava Aristoteleen käsitystä vegetatiivisesta, herkästä ja rationaalisesta sielu näkemyksestä, että elävät organismit ovat avoimia termodynaamisia järjestelmiä, jotka ovat saaneet perinnöllisyyden. Evoluutiomuutosten seurauksena kehittyi monimutkaisia termodynaamisia järjestelmiä, esim. soluja soluorganelleineen ja myöhemmin monisoluisia elimiä sisältäviä elimiä. Selitämme, kuinka neljä tietoisuuden muotoa kehittyivät yhdistämällä evoluutioteoria Aristoteleen keskusteluihin eri organismien kyvyistä.
ellauri330.html on line 124: Seppo Kivinen ja Kalle Sorainen (ent. Sandelin) perheineen. ellauri330.html on line 138: Porin Noormarkussa asuva 65-vuotias yxinyrittäjä Satu Uusipaavalniemi on asunut yksin koko aikuiselämänsä. Seuranaan hänellä on ollut vain koiria. Niistä viimeinen, bichon frisé -rotuinen Aina Ilona, menehtyi viime syksynä. – Minulla on ollut koira kaverina 31 vuotta, ja kyllä se on ihan paras kaveri ollut. Ei toki sama, mutta samanrotuinen ja niminen, eli aina Ilona. Schpenhauerilla oli aina Atman puudeli.
Uusipaavalniemi sanoo, että yksineläminen ei ole ollut oma valinta. – En ole oikein pystynyt vaikuttamaan siihen, miten elämä on kuljettanut. Olen kyllä miettinyt, eikö ole ollut aikaa ihmissuhteille. Satu Uusipaavalniemi sanoo, että on viihtynyt yksinään hyvin, mutta ikääntyminen on muuttanut ajatusmaailmaa. – Nyt kun ikää tulee, yksinäisyys nostaa enemmän päätään. Nuorempana sosiaalinen elämä oli vilkkaampaa. Nyt ei jaksa tai innostu lähtemään minnekään, ei edes taluttamaan tyhjää kaulapantaa.
ellauri330.html on line 175: Meillä nykyisin on joku vimma sotkea kaikenlaiset yliopisto-opiskelijat ja amiskalaiset ja kaikki sekaisin. Sitten ihmetellään kun ovat omissa oloissaan ja voivat pahoin. Ja kerrostaloissa asuvat huumenuoret ja vanhukset sekaisin ja sitten ihmetellään kun vanhus ei liiku missään ja syrjäytyy asuntoonsa. Ennen myös työpaikoilla oli omat asuntolansa. Yhteinen piha, yhteiskeittiö ja yhteissauna eivät vastaa nykyisiä käsityksiä asumismukavuudesta mutta mielenterveyttä ja kaikkien joukkoonkuulumisen tunnetta ne kyllä palvelivat. Väheksymme sitä tosiseikkaa, että olemme laumaeläimiä.
ellauri330.html on line 309: Maalla Ippolit tutustutetaan siskon ystävättäreen, Varjenkaan. Varjenka on kaikilla kuviteltavilla tavoilla Ippolitin vastakohta. Häntä kiinnostavat ritariromaanit, ei kuiva yhteiskuntateoria. Hän uskoo syvästi Jumalan johdatukseen. Tätä ei pidä lukea että Varjenka olisi hyveellinen ja hauras neito, kaikkea muuta. Varjenka hoitaa maatilan juoksevat asiat isän ollessa siihen liian raihnas, eikä kainostele alaistensa lyömistä jos näkee sen olevan tarpeen. Hän elää hetkessä, on hyvin fyysinen ja välitön sekä ennen kaikkea suorapuheinen.
ellauri330.html on line 360: Punamustat aatoxet eivät olleet Forsmaneille vieraita, esimerkixi Herr Schmoller: Schmoller fügte 1900 seinem „Grundriß der Allgemeinen Volkswirtschaftslehre“ einen Abschnitt zu „Rassen und Völkern“ hinzu und beschrieb darin auf zwanzig Seiten mit angeblichen Erkenntnissen über diverse Persönlichkeitsmerkmale eine hierarchische Ordnung von „Rassen“, die er als eine Grundlage der Ökonomik darstellte. Tämän ilmitultua sakut lakkasivat jakamasta Schmoller-mitalia. Nazi-Ernst otti Rafun senttarixi Uuteen Suomeen.
ellauri330.html on line 479: Kropotkin kuoli Venäjällä helmikuussa 1921, ja hänen hautajaisissaan järjestettiin viimeinen julkinen vastustus valtiokapitalistista hallintoa vastaan, jota Lenin ja bolshevikit asensivat Venäjälle. Hän kuoli luottokelvottomana vanhana miehenä.
ellauri330.html on line 506: Vaakku otti aamuisin Rafun vastaan yöpaidassa, ankara pää vielä vällyissä. Ei saa verrata Heinrich Heineen Kivijärveä! Vaakku varoitti.
ellauri330.html on line 548: Suomalaisen puolueen johtohahmo, sen ideologinen primus motor oli Yrjö Koskinen, jonka maailmankuvassa yhdistyivät kristillinen ajattelu, näkemys Jumalasta pienen kansan tulevaisuudesta huolehtivana taatana sekä järkevän vasallivaltioajattelun kannattaminen. Tämä viimeinen merkitsi eritoten hyvin suhteiden ylläpitämistä Venäjään ja sen hallitsijaan. Koskiselle skandinaavinen talousliberalismi oli suomalaisen kansanhengen vastaista sekä Suomen ja Venäjän suhteiden vaarantamista typerillä vapaus- ja muilla vaatimuksilla.
ellauri331.html on line 38: Die Gerüchte über mich und meinen Bruder sind verrückt. Wir sind nicht ****sexuell. Wenn wir das lesen, lachen Dinge im boulevardblätter ich und mein Bruder gerade. Vitali und ich experimentierten ein bisschen in unserem verstorbenen Teenageralter, aber das ist für junge Leute normal, in sexuellen Sachen neugierig zu sein. Wir versuchten es, und wir mochten es nicht, und es war ein langer vor langer Zeit. Gerade das zwei junge Mann-Erforschen und das Versuchen neuer Dinge. Mein Bruder und ich lieben Frauen, und wir sind völlig heterosexuell.
ellauri331.html on line 179: Pohjois-Ossetian yleinen syyttäjä on syyttänyt verkkosivustoa "etnisten ryhmien välisen vihan lietsomisesta", ja se joutui lukuisten hakkerihyökkäysten kohteeksi vuonna 2007 31. elokuuta 2008 verkkosivuston omistaja ja hallituksen äänekäs kriitikko Magomed Jevlojev ammuttiin kuoliaaksi poliisin pidätettynä. Noin samaan aikaan hakkerit sulkivat verkkosivuston, mikä oli tapahtunut useita kertoja aiemmin.
ellauri331.html on line 323: Sanomalehti oli virallisesti ( julkaisun mukaan ) komsomolin MK:n (Moskovan aluekomitea) ja MGK:n (Moskovan kaupunkikomitean) yhteinen elin syyskuuhun 1991 asti.
ellauri331.html on line 490: Republic (aiemmin Slon tai Slon.ru ) on venäläinen analyyttinen verkkolehti, joka käsittelee pääasiassa politiikkaa, liiketoimintaa ja taloutta. Sen on julkaissut yksityinen osakeyhtiö Moscow Digital Media. Kesästä 2014 lähtien verkkosivusto on toiminut maksullisena tilauksena. Kesäkuussa 2021 päätoimittajaksi tuli venäläinen toimittaja Dmitri Kolerev. 15. lokakuuta 2021 Moscow Digital Media leimattiin "ulkomaiseksi agentiksi " Venäjällä. Dmitrillä ei ole höykäsen pöläystä aavistusta mixi. Rahaakaan ei tule kuin abonnenteilta. Tasavallan toimittaja Siranush Sharoyan sai tammikuussa 2017 Redkollegia -mediapalkinnon artikkelistaan "Musta käteinen. Kuinka biljoona dollaria vedettiin maasta 25 vuodessa. Venäjän pankkijärjestelmän historia - rikostapausten perusteella".
ellauri331.html on line 497: RIA Novosti suljettiin vuonna 2014; maaliskuusta 2014 alkaen henkilöstölle kerrottiin, että heillä oli mahdollisuus siirtää työsopimuksensa Rossiya Segodnyalle tai tehdä irtisanomissopimus. Rossija Segodnya lanseerasi 10. marraskuuta 2014 Sputnik- multimediaalustan, joka korvaa kansainvälisesti RIA Novostin ja Voice of Russian. Itse Venäjällä Rossija Segodnya kuitenkin jatkaa venäjänkielisen uutispalvelun operoimista RIA Novosti-nimellä ria.ru- verkkosivustollaan. RIA Novostin viimeinen päätoimittaja oli Svetlana Mironyuk, ensimmäinen nainen, joka nimitettiin tehtävään viraston historiassa, ja kazo kuinka kävi.
ellauri331.html on line 559: Sen jälkeen kun hänet siirrettiin Ukrainasta Venäjälle 7. syyskuuta 2019 osana Ukrainan ja Venäjän välistä kulttuurivaihtoa, Kirill Vyshinskystä tuli Rossija Segodnyan toiminnanjohtaja 9. syyskuuta 2019. Organisaatiota johtaa Dmitri Kiseljov, Putin-myönteinen uutisjuontaja kotimaisella Russia-1- televisiokanavalla, joka on saanut merkittävää kiitosta länsimaisessa mediassa puheillaan väittäen ulkomaisia salaliittoja Venäjää vastaan ja sanallisesti pahoinpideltyään homoseksuaaleja.
ellauri331.html on line 600: RT France haastoi 8.3.2022 EU:n toimintakiellon Euroopan unionin tuomioistuimen yleisessä tuomioistuimessa. Kieltäytyessään "kiireellisesti" käsittelemästä asiaa 30. maaliskuuta unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi asian 27. heinäkuuta 2022 ja katsoi, että RT:tä koskeva kielto oli perusteltu, aivan paikallaan.
ellauri331.html on line 654: Andrei Piontkovski valmistui Moskovan valtionyliopiston matematiikan laitokselta ja on julkaissut yli sata tieteellistä artikkelia soveltavasta matematiikasta. Tyhmistyttyään hän siirtyi politiikan puolelle ja käytti 11. tammikuuta 2000 Sovetskaja Rossijassa julkaistussa artikkelissaan Yabloko- verkkosivustolle samana päivänä ensimmäisenä termiä " putinismi ", jonka hän oli määritellyt " rosvokapitalismin korkein ja viimeinen vaihe Venäjällä, vaihe, jossa, kuten eräs puoliunohdettu klassikko sanoi, porvaristo heittää demokraattisten vapauksien ja ihmisoikeuksien lipun yli laidan, ja myös sodana, kansakunnan "konsolidoitumisena" joidenkin etnisten ryhmien vihan, sananvapauden hyökkäyksen ja tiedonvälityksen aivopesun, eristäytymisen ulkomaailmasta ja taloudellisen rappeutumisen perusteella." Samassa artikkelissa Piontkovsky totesi, että putinismi on Venäjän päähän ammuttu päällimmäinen laukaus, ja hän myös vertasi Jeltsiniä Hindenburgiin, joka antoi Putlerille vallan.
ellauri331.html on line 714: Viimeinen Uikipedian listaamista ryssameedioista osoittautuu sekin länsimaittain paskalaatikoxi, nimittäin Vzgljad. Sen menestystä on näet siunannut valtion yhteiskuntatutkimuxen asiantuntijainstituutti johtajana Anton Vaino (sic!).
ellauri332.html on line 78: Elokuva ei ole teatterin jatke. Se on kolmiulotteinen taidemuoto, jossa aika, objektiivit ja kameran liike luovat tilallisen avaruuden ja jota ohjataan kokonaisvaltaisena prosessina, käyttäen keinoina muun muassa kaluston teknisiä ominaisuuksia sekä mahdollisuutta liikuttaa näyttelijöitä ja kuvaavaa instrumenttia – periaatteessa katsojaa. Elokuvan perusominaisuus on, että kameran voi viedä minne vain ja se voi kuvata mitä vain, mutta sillä ei ole järkeä, tahtoa tai tunteita. Elokuvaohjaajan on ohjattava elokuvaajaa, joka käyttää kameraa tallettamaan esityksen, joka ohjataan kameran eteen. Ja kuvata otos yhä uudelleen, kunnes se onnistuu, jolloin on sen kuvan ensi-ilta. Hyväksytyistä otoista kootaan elokuva. Elokuvaohjaajan pitää olla katsojan edustaja.
ellauri332.html on line 267: Tiedämme kaikki, miksi "Basic Instinct" on niin surullisen kuuluisa. Kyllä, se on Sharon Stone -kohtaus. Tuo pikemminkin... Sharonin etupepun paljastava...kohtaus riittäisi yleensä jatkamaan kiistaa tämän elokuvan ympärillä vuosikymmeniä eteenpäin. Kuten käy ilmi, Stone itse on ollut suorapuheinen kohtauksesta. Hän väitti, etteivät elokuvantekijät olleet ilmoittaneet hänelle, että hänet altistuisi tällä tavalla, ja hänelle annettiin vaihtoehtoisia syitä, miksi hänen piti kuvata tämä kohtaus ilman alushousuja. Elokuvantekijät ovat kiistäneet hänen väitteensä. Budjetissa ei ollut varaa alushousuille. Se varmasti tekee jo pahamaineisesta elokuvasta vieläkin enemmän.
ellauri332.html on line 307: Leonardo Dicaprion surullisen kuuluisa Titanicin jälkeinen elokuva "The Beach" (2000) kuvattiin upealla Maya Bayllä, Phi Phi -saarilla Thaimaassa. Tämä viehättävä paratiisi oli taustana osuvasti nimetylle elokuvalle turistiryhmästä, joka yritti aloittaa uutta elämää. Valitettavasti elokuvan kuvaamiseksi paratiisissa kuvausryhmä maisemoi ja tuhosi rannan. Tämä aiheutti useita ympäristöoikeudellisia kanteita elokuvastudiota vastaan. Kaiken kukkuraxi elokuva lisäsi tämän paikan suosiota niin paljon, että sitä seurannut intensiivinen katumaasturointi johti lopulta siihen, että Maya Bay joutui sulkemaan ovensa läskeiltä jenkkituristeilta muutamaksi kuukaudeksi, jotta ekosysteemi voisi toipua.
ellauri332.html on line 442: Hester Prynne (Senta Berger) lebt mit ihrer Tochter in Salem, einer an der Atlantikküste gelegene amerikanische Neuansiedlung der Puritaner. Auf ihren Kleidern prangt in scharlachroter Farbe ein A. Der Buchstabe ist für die strenggläubigen Puritaner das Zeichen für eine Ehebrecherin. Trotz der Repressalien ihrer Gemeinschaft - so muss die schöne Frau jedes Jahr einen Tag an den Pranger - weigert sich Hester, den Namen des Vaters ihrer Tochter Pearl preiszugeben.
ellauri332.html on line 444: Liebe und Stolz lassen die mutige Mutter bereits sieben Jahre durchhalten. Als ihr seit Jahren verschollene Ehemann Roger Chillingworth (Hans Christian Blech) auftaucht und herausfindet, dass Pastor Dimmesdale (Ángel Álvarez) das Kind gezeugt hat, wendet sich auch ihr Schicksal. Chillingworth verhindert die Flucht des Geistlichen, als dieser auf einem Schiff nach England zu fliehen versucht.
ellauri332.html on line 445: Nathaniel Hawthornes (1850) Bestseller wurde immer wieder verfilmt, so 1934 von Robert G. Vignola und 1926 von Victor Sjöström. Trotzdem nahm sich auch Wim Wenders mit dem von ihm mit gegründeten Filmverlag der Autoren 1973 dem Sujet an. Während Hawthorne die Probleme von Einwanderern der zweiten Generation in den Mittelpunkt stellte, setzte der Regisseur seinen Focus auf den persönlichen Konflikt der Figuren. Senta Berger war 1973 ein international bekannter Filmstar. Sie legt als
ellauri332.html on line 448: "Der scharlachrote Buchstabe" ist ein untypisches Filmprojekt von Wenders, doch der Roman war in der Schule seine Lieblingslektüre. Erst bei der Umsetzung merkte er, dass ihm das Projekt nicht lag, auch erschwerten finanzielle und logistische Probleme seine Arbeit. Nachdem Dreharbeiten in Amerika zu teuer waren, drehte Wenders in einer kleinen spanischen Filmwesternstadt. Die Puritaner werden teilweise von katholischen Spaniern, der Indianer von einem invaliden Torero verkörpert. Im Nachhinein war Wenders wenig zufrieden mit seinem zweiten Werk - auch an den Kinokassen setzt sich das etwas statische Werk nicht durch.
ellauri332.html on line 640: Ikoninen linja ”Olkoon voima kanssasi” juontaa myös juurensa juutalaisuudesta. Ilmaus "Shalom Aleichem", joka tarkoittaa "rauha olkoon sinulle", on yleinen juutalainen tervehdys, joka on hengeltään samanlainen kuin "Olkoon Voima kanssasi". Molemmat välittävät tunteen toivottaa jollekin hyvää ja vetoaa korkeampaan voimaan ohjaamaan ja suojelemaan häntä. Aivan toiselta planeetalta kuin vaippapäiden "Ähläm sähläm."
ellauri332.html on line 642: Jopa Darth Vaderin ilkeässä hahmossa on joitain juutalaisia elementtejä. Hänen nimensä, Vader, on samanlainen kuin jiddishin sana "fader", joka tarkoittaa "isää". Lisäksi ajatus tuhlaajapojasta, joka kääntyy pois isästään ja muuttuu hirviöksi, on yleinen motiivi juutalaisessa kansanperinnössä. Vain kristityillä on se lälly versio, missä prodigal sonille teurastetaan ilmaisexi kariza.
ellauri332.html on line 709: Kun kuningas Daavid valloitti Eesaun Edomin, jolla oli siihen asti yhteinen raja Midianin kanssa, hän otti haltuunsa Eilatin, myös heidän yhteisen rajakaupungin. Egypti piti kaupallista satamakaupunkia ja kuparipohjaista teollisuuskeskusta yllä, kunnes Salomo rakensi sen uudelleen Esion-Geberinä tunnetulle paikalle (1. Kuninkaiden kirja 9:26). 2.Kuninkaiden 14:21–22, monta vuosikymmentä myöhemmin, "Koko kansa otti Ussian, joka oli kuusitoistavuotias, ja teki hänet kuninkaaksi isänsä Amasjan huoneessa. Hän rakensi Elatin uudelleen ja palautti sen Juudalle, isänsä kuoleman jälkeen."Myöhemmin, 2. Kuninkaiden luvussa 16:6, kuningas Ahasin hallituskaudella: "Silloin Edomin kuningas palautti Elatin Edomille ja karkotti Juudan kansan ja lähetti edomilaiset asumaan sinne, kuten he tekevät tähän päivään asti."
ellauri334.html on line 370: Tämän lisääntyvän jakautumisen taustalla on ensinnäkin Yhdistyneen kuningaskunnan politiikan jatkuva uudelleensuuntautuminen. On olemassa liike, jonka voimme jäljittää ennen vuotta 2015, pois taloudesta politiikan ensisijaisena kysymyksenä. Pääkysymys ei ole enää vapaat markkinat vastaan valtion väliintulo, vaan pikemminkin nationalismi ja perinteinen identiteetti vs. globalismi ja kulttuurinen liberalismi. On siirrytty GANTT-nelikentän pystyaxelille. Keskiluokan pahimmat viholliset eivät ole enää porhot, vaan ne pelkäävät matuja. Vuodesta 2016 lähtien sekä oikeiston että vasemmiston järjestöt ovat nähneet yhä epätoivoisempia ponnisteluja kääntääkseen tämän uudelleenjärjestelyn ja palauttaakseen politiikan entiseen muotoonsa. Rishi Sunakin päätös potkaista Braverman osoittaa, että tämä taistelu on nyt päässyt viimeiseen vaiheeseensa oikealla. On tosiasia, että konservatiivipuolue on kohtaamassa katastrofaalisen tappion seuraavissa vaaleissa. Oikeistolehdistön kanta on epäselvä, mutta se menee luultavasti kansalliskonservatiiviselle puolelle.
ellauri334.html on line 372: Viimeinen pointtini on tämä, sanoo lennättimeen Tohtori Steve Davies. Jos tapahtuu populistinen irtautuminen tai kansalliskonservatiivit valtaavat puolueen, kummassakin tapauksessa heidän tulisi välttää sellaista mediavetoista ja USA:n vaikutteista politiikkaa, jonka olemme nähneet käärmenaiselta Suella Bravermanilta. Kansallisen konservatismin menestys Yhdistyneessä kuningaskunnassa vaatii huomiota samoihin huolenaiheisiin kuin yhdysvaltalaiset kollegansa, mutta erilaista retoriikkaa, joka vetoaa laajempaan herkkyyteen ja hyödyllisiin idiootteihin.
ellauri334.html on line 381: Ja sitten on viimeinen veitsen kierto, jossa todetaan, että "epävarman" pääministerin kiukkuisuudelta Palestiinaa edistäviin marsseihin puuttuu "johtajuuden ominaisuudet, joita tämä maa tarvitsee."
ellauri335.html on line 129: Termille planning ei kaupunkisuunnittelun kyseessä ollessa löydy sopivia suomenkielisiä termejä, paizi kenties grynderi. Wartiainen määrittelee ne siten, että planningpainotteinen ajattelu luo mahdollisuuksia ja avaa tietä uusille vaihtoehdoille, mutta designpainotteinen sulkee pois vaihtoehdot. Eli suomexi: designeri miettii miten kaupungista tulee kaunis ja viihtyisä, planeeraaja sitä miten saa paraiten omat ja kaveriensa taskut täytetyxi tuohella.
ellauri335.html on line 171: ”MIETIN tarkkaan mitä kotona jo on. Ostan vain ja ainoastaan tarjouksesta ja juuri sen määrän mitä tarvitsen. Syön vain halpaa ja pahaa ruokaa kuten einesmaxalaatikkoa.” Näin kertoo 63-vuotias nainen, jolla kuluu noin 70 euroa kuukaudessa ruokaan.
ellauri335.html on line 406: Repa Mäki ihmelettää että mikä yhdistää antifa porukoita ja kalifaattia. Vastaushan on ilmeinen: yhteinen vihollinen, kapitalistinen länsiviidakko. Mäki hakee vikaa jumalista, mutta se on vaan meemikuorrutusta, jonka alla myllää iänikuinen käsirysy reviireistä.
ellauri335.html on line 477: Meidän on etsittävä ratkaisua, löydettävä aseellista voimaa, opittava se ja käytettävä sitä nopeaan voittoon. Koska ennemmin tai myöhemmin huomaamme, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi ihmisiä taisteluihin, Zaluzhnyi totesi lehdelle. Pian on se viimeinen ukrainalainen tuutissa.
ellauri336.html on line 554: Lapsen henkisen kasvun säilyttämiseksi on välttämätöntä, että vanhempi puuttuu asiaan ja "valvoo taitavasti", jotta lapsi pääsee seuraamaan niitä, joilla on epäkielteinen vaikutus häneen. Seuraavassa shiurissä keskustelemme lapsillemme Tooran opettamisesta, lasten kurittamisesta samalla kun tunkeudumme heihin puolustaen näin ajattomia Tooran arvoja.
ellauri338.html on line 39:
ellauri338.html on line 40: Deutschlandlied. Deutsche Frauen, deutsche Treue. Chaim Heines Originalversion ellauri338.html on line 267: The Economist sanoi 8. helmikuuta 1992, että puhe oli "räikein esimerkki" siitä, että muut kansat eivät tunnustaneet Ukrainan itsenäisyyden väistämättömyyttä. Mies kanapuvussa esiintyi lukuisissa tapahtumissa Bushin vuoden 1992 uudelleenvaalikampanjan aikana. Bush kommentoi puhetta vuonna 2004 ja selitti, että hän tarkoitti, että ukrainalaisten ei pitäisi tehdä "jotain tyhmää" ja että jos heidän "johtajansa eivät olisi toimineet fiksusti, Moskova olisi joutunut tukahduttamaan". Vuonna 2005 Condoleezza Riisi vastasi kysymykseen lehdistötilaisuudessa pitämästä puheesta, että oli helppo nähdä jälkikäteen, mikä puheen perspektiivissä oli vialla, mutta ydinaseisen rauhanomaisen hajoamisen Neuvostoliitto ei ollut niin ilmeinen vuonna 1991. Konservatiivinen Washington Examiner arvioi vuonna 2011, että se "on saattanut olla kaikkien aikojen pahin puhe amerikkalaiselta toimitusjohtajalta".
ellauri339.html on line 40: "Kuoriainen muurahaispesässä" on liiton veljien Arkady ja Boris Strugatskin fantastinen dekkari (1979). Toiseksi viimeinen kirja "The World of Noon" -sarjassa, toinen kirja trilogiassa, joka kertoo Maxim Kammererin elämästä ja seikkailuista. Juoni koskettaa joitakin tärkeitä aiheita, esimerkiksi erikoispalveluiden oikeutta tappaa korkeampien tavoitteiden nimissä. Korkeampi tavoite tarkoittaa yleensä silverbäkkejä. Licence to kill. Tarkoitus pyhittää keinot. Ad majorem dei gloriam.
ellauri339.html on line 153: Bild einer thermonuklearen
ellauri339.html on line 155: der Mitte in seine Hauptbestandteile zerlegt,
ellauri339.html on line 300: C’est la lutte finale Tämä on viimeinen taistelu
ellauri339.html on line 444: Tää on viimeinen taisto,
ellauri339.html on line 459: Tää on viimeinen taisto,
ellauri339.html on line 474: Tää on viimeinen taisto,
ellauri339.html on line 584: Ulkomaat yleisesti käytetyssä merkityksessä (meidän tapauksessamme länsi, ja on aika muuttaa tätä ajattelua) "vuotivat" Zelenskyn. Viimeinenkin ukrainafilian ja raivostuneen russofobian linnake, brittiläinen The Guardian, kaatui: julkaistiin artikkeli ”Putin on ottanut vallan Ukrainassa?”. Artikkelin johtopäätös on tämä: Ukrainan konflikti on menetetty, ja se vain pahenee. Arvovaltainen amerikkalainen aikakauslehti Foreign Affairs kirjoittaa, että Ukrainan tulisi tehdä aselepo Venäjän kanssa. The Wall Street Journal julkaisi artikkelin otsikolla "On aika lakata haaveilemasta Venäjän tappiosta". Tässä on myös hälyttävä hetki - ikään kuin kukaan ei kysyisi Venäjältä, ikään kuin tämä kaikki olisi mahdollista "ilman Venäjää". Kannattaa miettiä: miksi he ajattelevat näin lännessä ja mitä tehdä asialle Venäjällä? Usko minua, se ei ole vaikeaa, minulla on vastaus, mutta se on äärimmäisen, sanokaamme, "epäsuosittu".
ellauri339.html on line 665: Suurin osa sotilasavun lähteestä on arviolta 20 miljoonaa ulkomailla asuvaa ukrainalaista syntyperää olevaa ihmistä. Diasporan rikkain osa on Yhdysvalloissa ja Kanadassa, ja heidän tarinassaan on lukuisia lukuja: 1800-luvun loppu, toisen maailmansodan jälkeinen ja Neuvostoliiton jälkeiset aallot. Yhdysvaltain vuoden 2010 väestönlaskennassa kirjattiin 345 000 ulkomailla syntynyttä ukrainalais-amerikkalaista.
ellauri340.html on line 72: Mimeettisen teorian ehdotti ranskalais-amerikkalainen antropologi, sosiologi ja kirjallisuusteoreetikko René Girard. Siis koko nimi René Noël Théophile Girard; 25. joulukuuta 1923, Avignon, Ranska - 4. marraskuuta 2015). Se on yleinen teoria ihmissuhteista, yhteiskunnan ja kulttuurin syntymisestä. Käsite on yleistynyt Euroopan maissa, pääasiassa Ranskassa ja Itävallassa, sekä Yhdysvalloissa. Jotain talousliberaalipaskaa siis sekin on. Ollaan myöhäiskapitalisteja joilla ei ole muuta tehtävää kuin ostaa juttuja. Panollakaan ei ole mitään virkaa, kuka nyt enää haluaa perustaa perhettä.
ellauri340.html on line 114: Onnistuneelta vaikuttaneen vuoden 1992 syöpäleikkauksen jälkeen Laschilla diagnosoitiin jälleen etäpesäkkeinen syöpä vuonna 1993. Hän kieltäytyi kemoterapiasta ymmärrettyään sen antavan vain vähän lisää elinaikaa sekä arvioituaan sen vievän energiaa, jota hän tarvitsi kirjoittamisen ja opettamisen jatkamiseen. Eräälle asiantuntijalle hän kirjoitti: "Minä halveksin pelkän elämisen vuoksi elämään takertumista, mikä tuntuu amerikkalaisessa mielenlaadussa niin syvälle juurtuneelta." Lasch kuoli 61-vuotiaana syöpään kotonaan Pittsfordissa New Yorkissa 14. helmikuuta 1994. Oikein Lasch! Täällä GAL-TAN nelikentän lounaisnurkassa on vielä tilaa yhdelle joka ei käytä Rexonaa!
ellauri340.html on line 400: Näihin aikoihin Yhdysvaltain terveys-, koulutus- ja hyvinvointiministeriö otti yhteyttä Marvel Comicsin päätoimittajaan Stan Leeen, jotta hän teki tarinan huumeiden väärinkäytöstä. Lee suostui ja kirjoitti kolmiosaisen Hämähäkkimies- tarinan, jossa huumeiden käyttö kuvattiin vaaralliseksi ja lumoamattomaksi. Vaikka säännöstö ei nimenomaisesti kieltänyt huumeiden kuvaamista, yleinen lauseke kielsi "kaikki elementit tai tekniikat, joita ei ole erikseen mainittu tässä, mutta jotka ovat vastoin koodin henkeä ja tarkoitusta ja joita pidetään hyvän maun tai säädyllisyyden loukkaavina". CCA oli hyväksynyt ainakin yhden aikaisemman huumeita koskevan tarinan, Deadman in Strange Adventures #205 (lokakuu 1967) ensi-illan, jossa kuvattiin selvästi nimihenkilö taistelemassa oopiumin salakuljettajia vastaan. Koodin ylläpitäjä Leonard Darvin "oli kuitenkin sairas" Spider-Manin tarinan aikaan ja virkaatekevä järjestelmänvalvoja John L. Goldwater (Archie Comicsin julkaisija) kieltäytyi myöntämästä Codelle hyväksyntää huumausaineiden kuvauksen vuoksi. Sitä käytettiin kontekstista riippumatta, kun taas Deadmanin tarina oli esittänyt vain tukkukaupan liiketapahtumaa.
ellauri340.html on line 445: Lainasin heräteostoxena Pasilan porno-osastosta v. 2019 antinazinobelisti Peter Handtagin kirjasen Abwesenheit (Poissa). Se on kirjoittajan mukaan satu. Ainakin se alkaa jollain vitun leffakamerazoomauxilla. Että mua kyrpii kun kirjailijat alkaa ryömiä coolimpien leffaohjaajien jaloissa ja nuolla niiden kenkiä. Ei näytä Peter kuule hyvältä... Nykykirjallisuuden suunnannäyttäjä, leck meinen Arsch. Muutenkin kirja vaikuttaa klischeiseltä kuin Pauio Coelho, tai joku tietokonepeli.
ellauri340.html on line 487: Vuonna 1977 Stanley Kauffmann (n.h.) arvioi A Moment of True Feeling -elokuvaa, että Handke "on tärkein uusi kirjailija kansainvälisellä näyttämöllä filmiohjaaja Samuel Beckettin jälkeen". John Updike arvosteli samaa romaania The New Yorkerissa ja oli yhtä vaikuttunut. Hän huomautti, että "hänen [Handken] tahallista intensiteettiä ja veitsen selkeyttä mieleenpainumista ei voi kiistää. Hän kirjoittaa psykologian ulkopuolelta, jossa tunteet saavat periksiantavuuden satunnaisesti kohdatuista, geologisesti analysoiduista kivistä." Tunteet kuin kivellä, takuulla. Frankfurter Allgemeine Zeitung kuvaili häntä " länsisaksalaisten kriitikoiden rakkaaksi". Hugo Hamilton totesi, että debyyttinsä jälkeen Handke "on testannut, inspiroinut ja järkyttänyt yleisöä". Hienoa. Joshua Cohen (n.h.) totesi, että Handke "komentoi yhtä sodan jälkeisen ajan suurista saksankielisistä proosatyyleistä, syvää ja nopeaa ja virran vastaista jokiretoriikkaa", kun taas Gabriel Josipovici (n.h.) kuvaili häntä, "vaikka varauksellisesti suhtautuu joihinkin hänen viimeaikaisiin teoksiinsa" yhtenä sodanjälkeisen ajan merkittävimmistä saksankielisistä kirjailijoista. WG Sebald (n.h.) sai inspiraationsa Handken monimutkaisesta proosasta. Toistamista käsittelevässä esseessä "Toisto tyylikeinona" hän kirjoitti "suuresta ja, kuten olen sittemmin oppinut, pysyvästä vaikutuksesta", jonka kirja teki häneen. "En tiedä", hän kehui, "onko kirjalliselle taiteelle erityisen merkittävä pakotettu suhde kovan raiskauksen ja ilmavan taikuuden välillä kauniimmin dokumentoitu kuin Toiston sivuilla." Karl Ove Knausgård kuvaili A Sorrow Beyond Dreams -kirjaa yhdeksi "aikamme tärkeimmistä saksaksi kirjoitetuista kirjoista mein Kampfin jälkeen, enkä puhu nyt vain omastani." Kirjaa ja sen kirjoittajaa kehuttiin myös Knausgårdin omassa taistelussani. Nää on hei muuten kaikki äijiä! All male paneeli. Epäluulot heräävät.
ellauri340.html on line 543: Matkan jokiin jälkeen Handke meni vielä pidemmälle. Vaikka hän vahvisti vuonna 2006, että Srebrenican verilöyly, jolloin Bosnian serbijoukot tappoivat yli 8 000 Bosnian muslimimiestä ja -poikaa, oli rikos ihmisyyttä vastaan, hän ei käyttänyt sanaa "kansanmurha" kuvaamaan tapahtumaa. (Hän jatkoi sanan käyttämistä lausunnossaan vuosia myöhemmin.) Miloševićin hautajaisissa Handke sanoi, ettei hän ollut tietänyt Serbian rikoksista, ja totesi: "En tiedä totuutta. Mutta minä katson. Kuulen. Tunnen. Minä muistan. Minä kysyn." Tietenkin näiden toimien kohde on tyylikkäästi jätetty pois, viimeinen perversio Handken myöhäismodernistisesta rakkaudesta moniselitteisyyteen. Kirjallinen monimutkaisuus muuttui epäilyksen kylvämiseksi sotarikosten ylivoimaisten todisteiden edessä.
ellauri340.html on line 566: Corinna Belzin vuonna 2016 julkaisemassa dokumentissa Peter Handke: Metsässä, saattaa olla myöhässä, joka tehtiin kirjailijasta ennen hänen Nobel-voittoaan, näemme kuvan kirjailijasta hänen kodissaan Pariisin laitamilla. Ei täysin yllätykseksemme, hän tekee pitkiä kävelylenkkejä, karsii puita puutarhassaan. Hän on kiireinen ja kerää sieniä. Handke on kaikki silmät ja korvat turvapaikassaan, romanttinen hahmo - ehkä hieman liian mukava. Viihtyisiin huoneisiinsa ja yksityiseen puutarhaansa eristetty Handke käyttäytyy lievästi yllättyneenä, ettei yksikään toimittaja ole tullut näkemään hänen näkökulmaansa Serbiaan. Kun Belz yrittää painostaa Handkea vuosien kritiikin varaan, hän hämärtää, ei koskaan myöntämättä, mutta lopulta myöntää, että lasku "kummittelee" häntä. Täällä näemme edelleen Handken, joka pysyy itsepäisesti kaukana ympäröivästä maailmasta. Kun olet voittanut kaiken, miksi antautua nyt?
ellauri340.html on line 592: Landsinnere on yksi niistä saksalaisista yhdistelmäsubstantiiviista, joille millään muulla kielellä ei ole vastinetta, se näet tarkoittaa sisämaata. Hemmetti miten nurkkakuntaisia on nää anglofonit, ei ne osaa mitään muuta kieltä kuin tota enkkua. Ja niiden mielestä ei muidenkaan kyllä pitäisi. Kaikki nykylevareiden henkilöt koko ajan ezii hukkuneita sukulaisiaan. Voi vinetto, jos ne löytäisivät ne eine niistä kuminkaan juuri piittaisi. Ne harrastaa vain irtosuhteita, kuten sanoi se 1 sosiologijäbä Liv Strömquistin sarjakuvassa.
ellauri340.html on line 681: FGK rähisemässä Kristiinalle ja mulle kun ei rynnätty Fredin ämyrin kuzumana RUCLin pikapalaveriin "te sankarilliset", Fred ämyröimässä mulle kun en ollut riittävästi puolustanut sen kainaloista germaanikanaa tiedekuntaneuvostossa Auli Hakulista vastaan Fredin käymässä reviirikiistassa keskusteluntutkimuxesta, "this is not your captain speaking, but rather, Fred Karlsson", "vanha professori" vainaja Kristiina-laivalla, Fred antamassa arvosanaa "niukasti hyvä" Kouvolan viran opetusnäytteessä, siitäkin narsistisesta loukkauxesta on oltava sille kiitollinen, kaikki ne kurjat vuodet Kouvolassa mielessä ajaminen alas Kymijoen sillalta tai päin Sipoon kallioleikkausta hernekeitonvärisellä mannepirssillä jonka lämmitys ei toiminut ja moottori leikkasi kiinni Viikin suoralla, kolari diapameissa Korialla, paska hopea Honda tuusannuuskana, joku vanha tietokonerakkine pelkääjän paikalla, kaikki Kouvolan idiootit riitelemässä kultaisen häkin lopetuxesta, ällö keskustalainen ylekansanedustaja apinamiehenä. FGK koitti turhaan viedä tuolit alta sekä Kimmolta että multa, sai ansionsa mukaan kun tyttärestä tuli metrin knääpiö. Sosiaalidarwinisti söi omaa lääkettä. Hylätyt ladot matkan varrella, Koskenkylän autio, uusi hampaaton Opa hyytyi Porvoossa, Rothit naapureineen riemuizivat, ei kannattaisi Wolframin jolla on jo toinen museoauto rukkina.
ellauri341.html on line 71: Nebukadnessar III (babylonialainen nuolenpääkirjoitus: Nabû-kudurri-uṣur, tarkoittaa " Nabu, vartioi perillistäni", vanhapersia: Nabukudracara), vaihtoehtoisesti kirjoitettu Nebukadnessar III ja tunnetaan myös alkuperäisestä nimi Nidintu-Bêl (vanha persia: Naditabaira tai Naditabira), oli Babylonin kapinallinen kuningas loppuvuodesta 522 eKr., joka yritti palauttaa Babylonian itsenäiseksi kuningaskunnaksi ja lopettaa Persian Akemenidi-imperiumin vallan Mesopotamiassa. Zazakku-suvun babylonialainen aatelinen ja Mukīn-zēri tai Kîn-Zêr-nimisen miehen poika Nidintu-Bêl otti kuninkaallisen nimen Nebukadnessar nousessaan Babylonin valtaistuimelle ja väitti olevansa Nabonidus, Babylonin viimeinen itsenäinen kuningas. Hänet kuvataan vanhana miehenä, jolla on lyhyt parta.
ellauri341.html on line 149: Ab September 1939 unterstand das Büro Grüber der Aufsicht durch Adolf Eichmann. In einer Besprechung über Auswanderung fragte Eichmann: „Erklären Sie mir den Grund, warum Sie sich für diese Juden einsetzen. Sie haben keine jüdische Verwandtschaft. Sie haben es nicht nötig, für diese Menschen einzutreten. Niemand wird es Ihnen danken! Ich begreife nicht, warum Sie es tun!“ Grüber antwortete: „Sie kennen die Straße von Jerusalem nach Jericho! Auf dieser Straße lag einmal ein überfallener und ausgeplünderter Jude. Ein Mann, der durch Rasse und Religion von ihm getrennt war, ein Samariter, kam und half ihm. Der Herr, auf dessen Befehle ich allein höre, sagt mir: Gehe du hin und tue desgleichen.“
ellauri341.html on line 151: Heinrich Grüber leistete am 12. August 1938 den Treueid auf den Führer und passte sich an, indem er amtliche Schreiben mit der Grußformel „Heil Hitler“ unterzeichnete. Nach Ansicht seines Sohnes Hartmut Grüber haben erst die Erlebnisse im Konzentrationslager und des 20. Juli 1944 seines Vaters Denken endgültig von der in seinen Kreisen hergebrachten Auffassung vom ‚Nationalen‘ wegbewegt.
ellauri341.html on line 152: Befremdlich bleiben antisemitische Passagen in einem Interview, das Grüber Anfang 1939 einem niederländischen Pressebüro gab: "Die meisten Juden, die in Deutschland gewohnt haben, waren ‚wurzellos‘. Sie verrichteten meistens keine produktive Arbeit, aber sie machten ‚Geschäfte‘. Diese Juden waren es, die in der Zeit von 1919 bis 1932 Deutschland in finanzieller, ökonomischer, politischer, kultureller und journalistischer Hinsicht beherrschten. Dies war in der Tat eine jüdische Vorherrschaft. Die Reaktion hierauf war der Antisemitismus."
ellauri341.html on line 154: Zugleich fällt in einem Interview, das Richard L. Rubenstein 1961 mit Grüber führte, auf, dass dieser weiterhin den Antisemitismus auch als Reaktion auf Verhalten von Jüdinnen und Juden verstand. Der Kampf gegen den Antisemitismus sei nach Grüber dadurch erschwert, dass Juden und Jüdinnen bereits wieder starken Einfluss in Banken und der Presse hätten und Bordelle und Nachtclubs betrieben.
ellauri341.html on line 156: Rudolf Kasztner (Rezső Kasztner, auch: Kastner; * 1906 in Kolozsvár, Österreich-Ungarn; † 15. März 1957 in Tel Aviv) war ein ungarisch-israelischer Journalist und Jurist sowie eine zionistische Führungspersönlichkeit. Er leitete de facto das jüdische „Komitee für Hilfe und Rettung“ in Budapest von 1941 bis 1945. Sein Name ist mit dem so genannten Kasztner-Zug verbunden, mit dem durch seine Vermittlung 1670 freigekaufte Juden aus Konzentrationslagern in die sichere Schweiz gebracht wurden.
ellauri341.html on line 158: Nach dem Zweiten Weltkrieg wurde er beschuldigt, mit den Nationalsozialisten kollaboriert und sich persönlich bereichert zu haben. Bis heute ist heftig umstritten, ob man in ihm eher den Helden sehen soll, der über 1600 Juden rettete, oder einen Verräter.
ellauri341.html on line 160: Kasztner war überzeugt, dass dies das Ende des Mordprogramms einleiten würde, und Transporte von Juden in die angebliche Freiheit folgen würden. So ging Ende Juni 1944 ein Zug mit 1.685 Juden, die von einem Ausschuss der Gemeinde ausgesucht worden waren, aus Ungarn ab. Kasztner persönlich war an diesem Auswahlprozess maßgeblich beteiligt und wählte Rabbiner, Professoren, Opernsänger, Journalisten, zionistische Führer, aber auch Krankenschwestern und Bauern, 252 Kinder, 388 Juden aus seiner Heimatstadt, darunter seine Familie und viele seiner Verwandten. Versprochen wurde, dass dieser Zug entweder in die Schweiz oder nach Spanien gehen sollte; stattdessen kamen seine Passagiere im KZ Bergen-Belsen an. Adolf Eichmann ließ sie als Geiseln monatelang festhalten.
ellauri341.html on line 165: Rudolf Kasztner, der sich seit seiner Einwanderung in Israel Israel Kasztner nannte, wurde am 3. März 1957 vor seiner Wohnung in Tel Aviv angeschossen und erlag am 15. März 1957 seinen Verletzungen. Die drei Attentäter wurden zu einer lebenslangen Strafe verurteilt, jedoch nach drei Jahren auf persönliche Intervention von Premier David Ben-Gurion begnadigt.
ellauri341.html on line 171: Während dieser Zeit ermordete seine Einheit rund 14.000 Juden, und Becher wurde immer weiter befördert, zuerst zum 1. Ordonnanzoffizier seiner Einheit, dann zum SS-Obersturmführer. Mitte März 1942 wurde Becher als SS-Hauptsturmführer in das SS-Führungshauptamt versetzt. Dort übernahm er die Inspektion des Reit- und Fahrwesens der SS. Nach zwei weiteren Einsätzen an der Ostfront wurde ihm 1944 das Deutsche Kreuz in Gold verliehen. Er wurde bald SS-Sturmbannführer und schließlich am 30. Januar 1944 SS-Obersturmbannführer.
ellauri341.html on line 175: In diesem Zusammenhang gelang es ihm, die Leitung des von Manfréd Weiss gegründeten Konzerns zu übernehmen. Becher hatte dabei ein leichtes Spiel, da Weiss Jude war und zu dieser Zeit die ungarischen Juden bereits systematisch verhaftet und nach Auschwitz-Birkenau deportiert wurden. Becher verhandelte nach eigenen Angaben mit dem ehemaligen Vertreter des Konzerns, Franz Chorin, der von der ungarischen Regierung verhaftet worden war. Es wurde vereinbart, dass die Mehrheitsanteile der Familie Weiss gegen eine Zahlung von 3 Millionen Reichsmark in Devisen an die SS überschrieben wurden. Als Gegenleistung durfte die Familie Weiss, die überwiegend aus Juden bestand, unter einer Zurückbehaltung von fünf Geiseln (nach anderen Angaben waren es neun), in die Schweiz und nach Portugal ausreisen. Der Vertrag dazu wurde am 17. Mai 1944 unterschrieben.
ellauri341.html on line 177: Anschließend trat Becher als Konkurrent zu Adolf Eichmann, der bereits die Kontakte aufgebaut hatte, an das jüdische Hilfskomitee in Budapest heran. Heinrich Himmler schien zu diesem Zeitpunkt bereits Interesse daran zu haben, mit jüdischen Organisationen ins Geschäft zu kommen, um so später auch eine Position für Verhandlungen mit den Alliierten aufzubauen. Er bot an, für rund 10.000 LKWs und Winterausrüstung 1 Million Juden freizulassen. Als die Verhandlungen schließlich platzten, hatte Becher den direkten Auftrag von Himmler, weiter Ausschau nach Geschäften unter der Devise „Blut gegen Ware“ zu halten. So wurden im Dezember 1944 gegen Schmuck im Wert mehrerer Millionen Schweizer Franken 1.684 „Austauschjuden“ über eine Zwischenstation im KZ Bergen-Belsen mit Ausreise in die Schweiz freigekauft, 318 von ihnen kamen schon im August 1944, also kurz nach dem Attentat auf Hitler, in die Schweiz. Bei mehreren Treffen mit Saly Mayer, dem Vorsitzenden des Schweizerischen Israelitischen Gemeindebundes, wurde im Herbst 1944 die Freilassung dieser Häftlingsgruppe aus Bergen-Belsen verhandelt. Mittler war der Ungar Rudolf Kasztner. Becher wurde am 1. Januar 1945 zum SS-Standartenführer ernannt.
ellauri341.html on line 179: Becher baute sich mit den Verhandlungen langsam eine Position auf, die ihn nach dem Krieg in einem günstigeren Licht erscheinen lassen sollte. Seine Uneigennützigkeit bei den Verhandlungen war lange Jahre ein Thema. Doch scheint es aus heutiger Sicht, dass Becher systematisch an seiner Nachkriegslegende gearbeitet hat. Schließlich wurde er am Ende des Krieges, am 9. April 1945, noch zum „Reichssonderkommissar für sämtliche Konzentrationslager“ ernannt. Praktisch hatte er zu diesem Zeitpunkt jedoch keinen Einfluss mehr auf die Geschehnisse in den Lagern. Doch Becher nutzte die Zeit, um sich auf das Kriegsende vorzubereiten.
ellauri341.html on line 181: Im Mai 1945 wurde Kurt Becher durch die amerikanischen Militärbehörden in Nürnberg inhaftiert. Zwar wurde er bei den Nürnberger Prozessen als Zeuge vernommen, aber nicht persönlich angeklagt. Der Anklage entging Becher damals in erster Linie durch die Aussage Kasztners, seines Verhandlungspartners aus der Zeit in Budapest. Becher blieb in Deutschland von jeder weiteren Anklage verschont, sagte aber im Eichmann-Prozess vor dem Bremer Amtsgericht aus. Becher weigerte sich nach Israel zu kommen, da er fürchten musste, dort selbst als Kriegsverbrecher verhaftet zu werden.
ellauri341.html on line 183: In Deutschland konnte Kurt A. Becher weiter seinen Geschäften nachgehen und baute sich mehrere Handelsfirmen auf, darunter auch das ungarische Unternehmen Monimpex GmbH, das bis zur Wende den bundesdeutsch-ungarischen Agrarhandel abwickelte. Er wurde ein wohlhabender Geschäftsmann in Bremen und leitete die Bremer Getreide- und Futtermittelbörse. Nach 1960 war er einer der reichsten Männer in West-Deutschland mit einem geschätzten Vermögen von 30 Millionen US-$.
ellauri341.html on line 185: In revisionistischen Kreisen wird Becher oft als Zeuge genannt, wenn es um die Relativierung von Opferzahlen in den Konzentrationslagern ging. Andererseits war er einer der wenigen, die von Himmlers Versuchen wussten, mit den Alliierten ins Gespräch zu kommen und so einen Sonderfrieden abzuschließen. Bis zum Ende seines Lebens war Becher daher auch immer Ziel diverser Spekulationen. Er wohnte zuletzt in Bremen in der Blumenthalstraße und starb 1995 im Alter von 86 Jahren als reicher Mann, ohne je für seine Taten vor Gericht gestanden zu haben.
ellauri341.html on line 234: Greg tuomittiin sairaalahoitoon Poiana Maren neuropsykiatrian sairaalaan Doljin piirikunnassa. IML-raportissa diagnoosi oli skitsoidinen persoonallisuushäiriö, vainoharhaisuus, johon liittyy pakkomielteisiä fobisia elementtejä. Psykologi, Bivolarun läheinen ystävä ilmeisesti vahvisti skitsoidisen persoonallisuushäiriön diagnoosin. Kun nuori tyttö vuonna 1983 kysyi osallistumisesta Bivolarun kursseille, ystävä neuvoi häntä pysymään erossa hänestä, koska hän on "psykopaatti".
ellauri341.html on line 316: Palestiinalainen paxu Mo perheineen on myös sympaattinen. Porukat on täys persuja muttei pahoja. Jenkki slummielämää, warz and all. Jenkkisarjaxi tääkin vaikuttaa ihan mainiolta, ainakin näin alkumetreillä.
ellauri341.html on line 326: Haʿavara-Abkommen (hebräisch הֶסְכֵּם הַעֲבָרָה Heskem Haʿavarah, deutsch ‚Abkommen der Übertragung‘) bzw. Palästina-Transfer, auch Hoofien-Abkommen nach Eliezer Sigfried Hoofien (1881–1957), dem damaligen Direktor der Anglo-Palestine Bank, war der Name einer am 25. August 1933 geschlossenen Vereinbarung, die nach dreimonatigen Verhandlungen zwischen der Jewish Agency, der Zionistischen Vereinigung für Deutschland und dem deutschen Reichsministerium für Wirtschaft zustande kam. Sie sollte die Emigration deutscher Juden nach Palästina erleichtern und gleichzeitig den deutschen Export fördern. Sie war in der zionistischen Bewegung umstritten, da sie gleichzeitig mit dem Beschluss des Abkommens im Jahr 1933 betriebenen Boykottmaßnahmen gegen die Nationalsozialisten entgegenlief.
ellauri341.html on line 328: Das Abkommen entstand ursprünglich aus einer Privatinitiative in Palästina. Sam Cohen war Generaldirektor der Hanotea (hebräisch הַנּוֹטֵעַ HaNōṭeʿa, deutsch ‚der Baumpflanzer‘), einer Gesellschaft zur Anlage von Citrusplantagen, und schloss im Mai 1933 einen Vertrag mit dem Reichswirtschaftsministerium im Umfang von 1 Million Reichsmark (ℛℳ), das bald darauf auf drei Millionen ℛℳ erweitert wurde. Ausreisewillige deutsche Juden konnten bis 40.000 ℛℳ auf ein Sperrkonto einzahlen und erhielten dafür den Gegenwert in Palästina-Pfund (£P) oder Sachwerten wie Häuser oder Citrusplantagen in Palästina. Die Gelder des Sperrkontos verwendete die Hanotea für den Import deutscher Waren nach Palästina. Das Reichswirtschaftsministerium ging davon aus, dass dies von den zionistischen Organisationen gebilligt worden war, dem widersprach aber bald darauf Georg Landauer von der Zionistischen Vereinigung für Deutschland (ZVfD) und jüdische Organisationen in England und den USA drängten im Gegenteil auf einen Boykott Deutschlands.
ellauri341.html on line 330: Das änderte sich mit der zunehmend bedrohlichen Lage der Juden in Deutschland. Man entwickelte einen Vorschlag des Leiters der politischen Abteilung der Jewish Agency for Palestine Chaim Arlosoroff an den deutschen Generalkonsul in Jerusalem Heinrich Wolff vom April 1933 weiter. Das war inzwischen von Pinchas Ruthenberg, dem Gründer der Palestine Electric Company, weiterentwickelt worden und wurde im Juli 1933 von Werner Senator der zionistischen Exekutive in London vertraulich mitgeteilt. Vermögen von Juden in Deutschland sollte durch eine Treuhandgesellschaft aufgelöst werden und über eine Liquiditätsbank, die von Aktionären außerhalb Deutschlands gegründet werden sollte, nach Palästina transferiert werden. Der Treuhandfonds zahlte in die Bank ein, die wiederum Schuldverschreibungen an Juden im Ausland ausgab, die dafür ausländische Devisen erhielten. Die deutsche Regierung sollte eine Transfergarantie für Zinsen und Tilgungen der Schuldverschreibungen übernehmen. Als Ausgleich sollte die Bank aus dem zurückgelassenen Vermögen der Auswanderer finanzierte deutsche Exporte in die neuen Heimatländer der jüdischen Auswanderer unterstützen.
ellauri341.html on line 332: Im August 1933 kam es zu einem entscheidenden Treffen im Reichswirtschaftsministerium. Von jüdischer Seite waren die Hanotea (Sam Cohen, Moses Nachnes), Arthur Ruppin (später Leiter der deutschen Abteilung der Jewish Agency), Eliezer Sigfried Hoofien von der Anglo-Palestine Bank in Tel Aviv und die Vertreter der ZVfD (Georg Landauer, Siegfried Moses) zugegen. Man einigte sich zwar nicht auf die Gründung einer Liquiditätsbank, aber einer Treuhandgesellschaft in Palästina, die den Auswanderern das auf ein Reichsmark-Sonderkonto der Anglo-Palestine Bank und der Bank der Tempelgesellschaft bei der Reichsbank Eingezahlte in Palästina auszahlte und außerdem den Absatz deutscher Exporte übernahm. Die Treuhandgesellschaft erhielt außerdem ein De-facto-Monopol auf solche Vermögensübertragungen jüdischer Auswanderer nach Palästina. Am 28. August 1933 wurde im Runderlaß Nr. 54/1933 des Reichswirtschaftsministeriums der Vertrag in Vollzug gesetzt. Er erhielt den Namen Haʿavara (hebräisch für Übertragung). Die Treuhandgesellschaft in Palästina erhielt den Namen Trust and Transfer Office Haʿavara Ltd. und stand unter Leitung von Werner Feilchenfeld. In Deutschland entstand die Palästina-Treuhandstelle zur Beratung deutscher Juden GmbH (Paltreu) unter Beteiligung der Banken M.M.Warburg & CO (Hamburg), A. E. Wassermann (Berlin) und der Anglo-Palestine Bank in Tel Aviv.
ellauri341.html on line 334: Verluste brachten Ausgleichszahlungen, um die Exportpreise zu verbilligen, die aufgrund der Nicht-Abwertung der Reichsmark sonst zu hoch gewesen wären. Außerdem gab es ab 1937 Negativ-Listen für Waren mit hohem Anteil von Auslandsrohstoffen, wofür ein Ausgleich gezahlt werden musste. Weiter gab es in Palästina auf Druck von palästinensischen Arabern und der Tempelgesellschaft Positiv-Listen, die die eingeführten Waren auf solche einschränkten, die in anderen Ländern nur mit Exportförderung absetzbar waren. Um dennoch mehr Waren abzusetzen, gründete die Haʿavara eine Tochtergesellschaft NEMICO für den Absatz von Waren in Ägypten, Mandats-Syrien und dem Irak. Auf Drängen des britischen Kolonialministeriums musste die Haʿavara in den Fällen, in denen ein britisches Unternehmen Interesse bekundete von der Bewerbung um Aufträge absehen. Innerhalb der internationalen zionistischen Bewegung stieß das Abkommen insbesondere in Amerika auf heftigen Widerstand. Auf dem 19. Zionistenkongress in Luzern 1935 setzten sich die Befürworter der Haʿavara durch. Allerdings wurden einige Einschränkungen beschlossen (Begrenzung auf Palästina) und die Aktien der Haʿavara wurden von der Anglo-Palestine Bank auf die Jewish Agency übertragen.
ellauri341.html on line 340: Das Haʿavara-Abkommen ermöglichte den Betroffenen, einen Teil ihres Vermögens nach Palästina zu transferieren, während ein bestimmter Prozentsatz des zu übertragenden Vermögens als Reichsfluchtsteuer vom deutschen Fiskus einbehalten wurde. Anfangs betrug dieser Steuersatz 25 %; er wurde im Zuge der verstärkten staatlich gelenkten Abpressung des Vermögens von Juden sukzessive erhöht. Verglichen mit anderen Exilländern erhob der deutsche Fiskus auf Transfers nach Palästina einen geringeren Satz der Reichsfluchtsteuer. Anders gesagt, deutschen Flüchtlingen auf dem Weg nach Palästina knöpfte der Fiskus beim Versuch, zumindest Teile ihres Vermögen mitzuretten, weniger Reichsfluchtsteuer ab als ihresgleichen bei der Flucht in andere Exilländer. Jüdische deutsche Auswanderer zahlten in Reichsmark eine Summe auf ein deutsches Konto des Transfer Office ein und beglichen parallel den darauf anfallenden Betrag an Reichsfluchtsteuer auf ein Konto des Fiskus.
ellauri341.html on line 342: Mit den Guthaben auf deutschen Konten des Transfer Office wurden deutschen Herstellern Güter bezahlt, die dann nach Palästina exportiert wurden, während der Importeur dort den Gegenwert in Palästina-Pfund auf ein Konto des Transfer Office in Palästina einzahlte. Das palästinensische Currency Board hielt das Palästina-Pfund bis Mai 1948 auf pari zum Pfund Sterling. In anderen Fällen brachten Auswanderer die von ihnen durch das Transfer Office bezahlten und dann exportierten Maschinen als Beteiligung in palästinensische bestehende oder neu gegründete Unternehmen ein und erhielten statt eines Pfundguthabens dann Anteile an diesen Unternehmen; so entstanden viele neue Unternehmen in Palästina. Diese Anteile wiederum konnte der künftige Auswanderer, sofern er die 1.000 £P noch zusammenbringen musste, um ein Kapitalistenzertifikat genanntes Einreisevisum für Palästina erteilt zu bekommen, durch beauftragte Treuhänder an Investoren verkaufen, die die Anteile in Pfund bezahlen konnten. Auch diese Zahlungen gingen auf palästinensische Konten des Transfer Office. Bei der Ankunft in Palästina erhielten die Auswanderer aus solchen Pfund-Guthaben auf palästinensischen Konten des Transfer Office dann den in Deutschland gezahlten Transferbetrag in palästinensischen Pfund erstattet.
ellauri341.html on line 348: In Palästina und im Ausland wurde das Abkommen einzelner jüdischer Organisationen mit dem NS-Regime heftig kritisiert. Auf dem 18. Zionistenkongress 1933 in Prag etwa bezeichnete der Schriftsteller Schalom Asch das Abkommen mit Hitlers Regime als „Verrat am Weltjudentum“. Chaim Arlosoroff, der damalige Verhandlungsführer der Jewish Agency, wurde wahrscheinlich deshalb im Juni 1933 Opfer eines Mordanschlags.
ellauri341.html on line 350: Heute wird das Haʿavara-Abkommen von Investigativjournalisten wie Edwin Black und Zionismuskritikern wie Lenni Brenner herangezogen, um eine Interessengemeinschaft von Zionismus und Nationalsozialismus zu belegen. Eine Gegenposition hierzu vertrat Alexander Schölch in seiner Studie Das Dritte Reich, die zionistische Bewegung und der Palästina-Konflikt.
ellauri341.html on line 449: 3. helmikuuta 2021 Harareet kuoli kotonaan Marlowissa Buckinghamshiressä, Englannissa, 89-vuotiaana luonnollisista syistä. Kuollessaan hän oli viimeinen elossa oleva Ben Hurin näyttelijä. Harareetin ensimmäinen aviomies oli Nachman Zerwanitzer, israelilainen kasteluinsinööri. He asuivat ahtaassa asunnossa Tel Avivissa ja erosivat joskus ennen vuotta 1961.
ellauri341.html on line 459: Georg Neithardt (* 31. Januar 1871 in Nürnberg; † 1. November 1941 in Rottach-Egern) war Richter am Bayerischen Volksgericht. Unter anderem leitete er den infolge des Hitler-Ludendorff-Putsches eröffneten Hochverratsprozess gegen Adolf Hitler und seine Mitverschwörer im Frühjahr 1924 (siehe Hitler-Prozess). Neithardt sympathisierte mit den Putschisten, die die Demokratie in Deutschland beseitigen wollten. Auch deshalb wurden sie nur zu äußerst milden Strafen verurteilt.
ellauri341.html on line 460: Entgegen gültigem Recht verurteilte das Gericht Hitler schließlich lediglich zur Mindeststrafe von fünf Jahren und stellte dem bereits bewährungsbrüchigen Straftäter sogar die baldige Strafaussetzung in Aussicht. Tatsächlich verbüßte Hitler nur etwa acht Monate Festungshaft. Anfang Januar 1933 wurde Neithardt Präsident am Landgericht Hof. Kurz nach der „Machtergreifung“ der Nationalsozialisten wurde er Anfang September 1933 zum Präsidenten des Oberlandesgerichts München ernannt. Er wurde auch Mitglied des Familienrechtsausschusses der Akademie für Deutsches Recht. Anfang September 1937 wurde Neithardt mit einer persönlichen Dankesurkunde Adolf Hitlers in den Ruhestand verabschiedet. Am 1. November 1941 starb er mit seinem Lebenslauf sehr vergnügt.
ellauri342.html on line 46: Tuhansien brooklyniläisten ajatukset askartelivat nyt heidän omassa selkärangassaan. Jokainen halusi virheettömän Marilynin selän, jonka voi ujostelematta paljastaa aina neljänteen nikamaan asti. Selkärangasta oli syntynyt uusi käsite ja yleinen mielipide. Eräät kyynikot tosin väittivät, että yleinen mielipide on vain jonkun yksityisen mielipide josta kehittyy epidemia. Mutta miksi puhuisimme kyynikoista, jotka koettavat aina myrkyttää ympäristönsä epäilyllä, jotka löytävät tavarasta vain hinnan, mutta eivät arvoa ja jotka ovat monesti kyynikoita vain sen vuoksi, että ovat menneet naimisiin ensirakkautensa kanssa? Puhukaamme mie luummin tohtori Riversin praktiikasta, josta oli äkkiä tullut päivän puheenaihe ja mainio tulolähde.
ellauri342.html on line 116: Eikä muulikaan, se ei naurattanut häntä... Nyt viinitunnillaan hän näki aina viisi tai kuusi pikkuisäntävirkailijaa saapuvan hänen taloonsa, jotka nopeasti juuttuivat olkiin hakkereineen ja pitseineen; sitten hetken kuluttua mukava lämmin karamelli- ja yrttien tuoksu täytti tallin, ja Tistet Védène ilmestyi varovasti kantaen kulhoa ranskalaista viiniä. Sitten alkoi pedon marttyyrikuolema.
ellauri342.html on line 201: Ja niin, seuraavana päivänä, kun vespers puhuttiin, Tistet Védène astui paavinpalatsin pihalle. Paikalla oli kaikki korkeat papistot, kardinaalit punaisissa kaapuissa, paholaisen asianajaja mustassa sametissa, luostarin apotit pikkuhiireineen, Saint-Agricon kirkkoherrat, mestarin purppurat, myös alemmat papistot, paavin sotilaat täydessä univormussa, kolme katuvien veljeskuntaa, Mont Ventoux'n erakot raivokasvoineen ja pieni pappi, joka menee taakse kantaen kelloa, vyötäröä myöten alastomia lippuveljet, kukkaiset sakristaanit tuomarien viitteissä, kaikki , kaikki, jopa pyhän veden antajat, ja se joka sytyttää ja se joka sammuttaa... ei ollut ketään puuttuvaa... Ah! se oli kaunis vihkimys! Kellot, sähinkäiset, auringonpaiste, musiikki,ja aina ne hullut tamburiinit johtavat tanssia siellä, Avignonin sillalla...
ellauri342.html on line 325: Vettenniemelle Larni on KGB:n agentti, tšekistien suomalainen apuri, antisemiitti, narri ja hölmönpuoleinen klovni. Ja tietysti tuo viheliäinen mies on tulenpalava kommunisti, joskin ilman jäsenkirjaa.
ellauri343.html on line 34: On erittäin vaikea pitää mielessä seuraava ilmeinen tosiseikka: siitä että yhdet ovat pahixia ja väärässä EI seuraa että niiden vastustajat olisivat hyvixiä ja oikeassa.
ellauri343.html on line 53: Kiuruvetiset eivät näyttäneet paraatiosastolta henskeleineen, lökäpöxyineen ja xxl-kokoisine verikauhoineen. Mix vitussa sit kirjan kannessa on toi häiskä suikassa ja lomapuvussa jotain rautaroinaa muka selässä? Kyllä tää on kerta kaikkiaan jotain pukudraamaa helkkari. Vihreävetinen ponnistaa!
ellauri343.html on line 94: Pitäjästä kerätyt kansanrunot muodostavat yli kolmasosan Suomen kansan vanhojen runojen toisessa osassa julkaistuista Aunuksen runoista. Repolan kylissä kävivät runonkeruumatkoillaan Elias Lönnrot vuonna 1832, M. A. Castren 1839 ja D. E. D. Europaeus vuosina 1845–1846 sekä myöhemmin muun muassa A. A. Borednius ja Klaus Karttunen. Koko Aunuksen parhaana runonlaulajana pidetään Omelian kylässä asunutta Simana Olekseine Kyöttistä eli Kyöttiä, jolta on tallennettu muun muassa Lemminkäisen virsi ja harvinainen Ahdin ja Kyllikin runo. Rikas runoperinne oli myös Lentierassa, jossa sen tunnetuimmat edustajat kuuluivat Nili Nesterisen sukuun.
ellauri343.html on line 96: Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous heikensivät Repolan taloudellista tilannetta muun muassa vähentämällä puutavaran kysyntää. Katovuosi 1918 ja elintarviketoimitusten katkeaminen saattoivat volostin nälänhädän partaalle. Samaan aikaan Suomessa ryhdyttiin suunnittelemaan Itä-Karjalan valtaamista. Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja suomalaisten painostamana Repolassa pidettiin 2.–3. elokuuta 1918 "yleinen kansalaiskokous", joka teki päätöksen pitäjän liittymisestä Suomeen.
ellauri343.html on line 182: Anton, nuori vuonna 1939? Vakavasti? Armeijalla, jossa on enemmän panssareita kuin koko maailmassa yhteensä? Sisällissodan, Espanjan, Kiinan sodan kokemuksella? (ja Suomen sodan aikaan myös yhteinen sota saksalaisten kanssa Puolaa vastaan). Mitä "poskille" sanot? Tällaisten jättimäisten tappioiden kautta? Täysin pilalla oleva potentiaali, jota valmisteltiin 30-luvun alusta lähtien? Ottaen huomioon bolshevikkien "suuren suunnitelman" (ei vähempää, ei enempää - koko maailman valtaaminen) ei ole hyppysellinen.... Neuvostoliitto kuoli siinä sodassa. Sellaista se oli, Voitto. Toisin kuin nykyajan hauraat mielet, kaikki ymmärsivät sen silloin hyvin. Minäkin muistan sen hyvin. Tai ainakin olen lukenut Svetlana Vasiljevitsin kirjasta. Ja viitteeksi, suomalaiset osoittautuivat Neuvostoliiton liittolaisiksi vuodesta 1944. Kaikki tämä sotku (sota suomalaisia vastaan, Leningradin saarto) ei olisi tapahtunut, ellei Leninin "hämmästyttävä" politiikka Suomea kohtaan olisi tapahtunut.
ellauri343.html on line 305: Ulkoministeriön seppeleen laskivat varatuomari Arne Broms ja vänrikki Tapio Voionmaa. Repolaisten seppeleen laskivat maanviljelijät Peka Kyöttinen ja Grigori Grigorjeff. Kyöttinen muisti lämmöllä ystäväänsä ja työtoveriaan. Tämän jälkeen hän veti esiin Repolan kunnantalon katolla heiluneen Suomen lipun, joka oli laskettu vuoden 1920 viimeisenä päivänä (tai ainakin ihan samannäköisen). Kyöttinen noudatti Sivénin viimeistä toivomusta ja antoi lipun Karjalan Liitolle talletettavaksi. Karjalan Liiton puheenjohtaja professori E. N. Setälä otti lipun vastaan. Setälä piti puheen, josta näki, että Suomen tärkein tehtävä oman itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen oli Karjalan vapauden hankkiminen. Kuitenkaan tätä eivät kaikki olleet tajunneet, joten kansakunnan yhteinen häpeä oli se, ettei tarpeeksi ollut tehty Repolan ja Porajärven Suomeen kuulumisen turvaamiseksi.
ellauri343.html on line 381: Suomi saavutti elokuun loppuun mennessä vanhat rajat lähes kaikilla rintamilla. Siitä eteenpäin tavoitteena oli valloittaa "kolme kannasta", jotka olivat Karjalan kannas, Äänisen kannas ja Vienan kannas. Näistä viimeinen jäi saavuttamatta ja tavoite lievennettiin myöhemmin Maaselän kannakseksi.
ellauri344.html on line 172: Varmentaakeeen valtansa kiihoittavat he shauvinisteja (esim. Ukrainan porvarillinen demokratia mensehevikeineen, Petljura etunenässä, Puolan — sosialipatriootti Pilsudsky ensimäisenä j.n.e.) siivottomiin juutalaisverilöylyihin, jotka voittavat tsaarillisen poliisihirmuvallan aikaansaannokset.
ellauri344.html on line 239: Sitten menevät vuokranantajat: Obolt-Obolduyev; Glukhov; ankka; Kalashnikov; Seine.
ellauri345.html on line 62: Mut hei mitäs nää "Briefwechsel mit einem Kinde", Bettina, und Minna Herzlieb on? Oliko ne jotain namusetä Goethen vosuja? Kylläpä, juuri niin. Ja Ottilia oli just toi Minna.
ellauri345.html on line 68: Ab 1806 bis zu ihrer Heirat mit von Arnim steht Bettina Brentano in Kontakt mit dem von ihr sehr bewunderten Johann Wolfgang von Goethe. Die aus diesem Austausch hervorgehende Korrespondenz wird später als Goethes "Briefwechsel mit einem Kinde" berühmt. Ihre Eltern Peter Anton Brentano und Maximiliane von La Roche gehören dem Großbürgertum an. Er ist einer der erfolgreichsten Kaufleute Frankfurts mit Wurzeln im italienischen Altadel, sie die Tochter der berühmten Schriftstellerin Sophie von La Roche.
ellauri345.html on line 71: Er selbst war da schon in den Fünfzig. Goethe umschwärmte sie in mehreren Sonetten (eine Gedichtart). Auch Goethes Figur Ottilie in den “Wahlverwandtschaften” trägt Züge von Minna Herzlieb. Ihre Ehe mit einem anderen verlief dann sehr glücklos und in Folge dessen fiel sie in „geistige Umnachtung“.
ellauri345.html on line 266: Der Sohn des jüdischen Mathematikers Sigmund Gundelfinger (Professor an der Technischen Hochschule Darmstadt) und dessen Ehefrau Amalie Gunz (1857–1922) studierte als Schüler von Erich Schmidt und Gustav Roethe Germanistik und Kunstgeschichte an den Universitäten München, Berlin und Heidelberg, wurde 1903 in Berlin promoviert und habilitierte sich 1911 mit einer Schrift zum Thema Shakespeare und der deutsche Geist. Ab 1916 wirkte er als – zunächst außerordentlicher – Germanistikprofessor an der Universität Heidelberg, wo er 1920 eine ordentliche Professur bekam. Noch ein Jude der an dem Nazitotem knasperte! Und ein Schwul zudem! Seit 1899 gehörte Gundolf dem Kreis um Stefan George an, nachdem er sich dort durch ins Deutsche übersetzte Sonette Shakespeares eingeführt hatte. In der Folge wurde er Georges engster Freund und Liebhaber.
ellauri345.html on line 268: Da Gundolfs Gesundheit ab 1916 durch den Kriegsdienst als Landsturmmann mit schwerem Dienst als Schipper hinter der französischen Front gefährdet war, gelang es seinem Freund Reinhold Lepsius ("Das Leben Jesu"-weitbekannt, mütterlicher Seite grossenkel von Friedrich Nicolai, Freund von Lessing und Mendelssohn), Walter Rathenau (noch ein Jude) dafür zu gewinnen, ihn in das Kriegspresseamt nach Berlin zu berufen.
ellauri345.html on line 270: Der Landsturm war im Militärwesen seit dem 15. Jahrhundert „das letzte Aufgebot“ aller Wehrpflichtigen, die weder dem Landheer noch der Marine angehören, zur Abwehr eines feindlichen Einfalls. Suomexi nostomies. The favorable comparison made by Lessing between the quintessential German poet, Goethe, and Mendelssohn is a mark of the esteem in which he was held. Lessing told Friedrich Heinrich Jacobi that once Goethe regained his reason, he would be hardly more than an ordinary man. At the very same time he said of Mendelssohn that he was the most lucid thinker, the most excellent philosopher, and the best literary critic of the century.
ellauri345.html on line 272: Am 30. November 1917 wurde in München Gundolfs Tochter Cordelia außerehelich geboren. Seine Heirat mit ihrer Mutter, der in Berlin lebenden jüdischen Pianistin Agathe Mallachow (1884–1983), hatte der böse Schwul Stefan George verhindert.
ellauri345.html on line 274: Stefan George galt als verschlossenes, eigenbrötlerisches Kind, das schon früh zur Selbstherrlichkeit neigte. Nebenbei lernte er selbstständig Italienisch, Hebräisch, Griechisch, Latein, Dänisch, Niederländisch, Polnisch, Englisch, Französisch und Norwegisch, um fremde Literaturen im Original lesen zu können. Seine Sprachbegabung veranlasste ihn auch, mehrere Geheimsprachen zu entwickeln. Eine davon behielt er bis zum Ende seines Lebens für persönliche Notizen bei; da jedoch alle entsprechenden Unterlagen nach seinem Tod vernichtet wurden, ist sie bis auf zwei Zeilen in einem Gedicht verloren und diese können auch nicht mehr entschlüsselt werden.
ellauri345.html on line 281: Mutta mikään ajattelutapa ei ole tuhoisempi kuin se, joka hämmentävästi kääntää senkin, mikä oli alkanut kasvaa myytin ulkopuolelle, ja joka tietysti uppoutuessaan siihen hirvittävään, jonka tämä on pakottanut, olisi pian varoittanut kaikkia meitä jotka ei olla viihtyneet tropiikin erämaassa. Se on juuri sopiva viidakossa, jossa sanat heiluvat pommituksesta pommitukseen kuin symbaaleja jyskyttävät apinat, vain välttääkseen koskettamasta luvattua maata, joka paljastaa, mitä he eivät kestä, nimittäin logoja, missä he seisovat ja puhuvat. (dem nicht der Aufenthalt in der Wildnis der Tropen eben recht ist, in einem Urwald, wo sich die Worte als plappernde Affen von Bombast zu Bombast schwingen, um nur den Grund nicht berühren zu müssen, der es verrät, daß sie nicht stehn können, nämlich den Logos, wo sie stehen und Rede stehn sollten.)
ellauri345.html on line 283: Sitten viimeisen ja vaikeimman alistuman jälkeen, jonka hän pystyi tekemään, yli kolmekymmentä vuotta kestäneessä avioliitonvastaisessa taistelussaan antautumisen jälkeen, joka näytti hänestä myyttisen virzanpidätyksen symbolina, tämä yritys romahti ja vuosi avioliittonsa jälkeen, joka oli pakotettu häneen kohtalokkaiden painostuksen päivinä, hän aloitti valinnaiset affiniteetit, joilla hän esitti yhä voimakkaamman protestin, joka kehittyi hänen myöhemmässä työssään maailmaa vastaan, jonka kanssa hänen miehyytensä oli tehnyt sopimuksen. Valinnaiset affiniteetit ovat käännekohta tässä työssä. Heillä alkaa hänen tuotantonsa viimeinen sarja, joista hän ei päässyt täysin irti, koska heidän sydämensä pysyi hänessä elossa loppuun asti. Joten koskettava asia vuodelta 1820 annetussa päiväkirjamerkinnässä on se, että hän "alkoi lukea valinnaisia affiniteettia", samoin kuin Heinrich Lauben raportoiman kohtauksen sanaton ironia: "Eräs nainen sanoi Goethea vastaan valinnaisista suhteista: En osaa lukea, mutta tuskin hyväksyn tämän kirjan ollenkaan, herra von Goethe; Se on todella moraalitonta, enkä suosittele sitä kenellekään naiselle. - Sitten Goethe oli hetken erittäin vakavasti hiljaa ja sanoi lopulta vilpittömästi: Anteeksi, se on minun paras kirjani. Muut ovat vielä paljon kehnompia."
ellauri345.html on line 285: Tuo viimeinen teossarja todistaa ja seuraa puhdistumista, jonka ei enää annettu olla vapautumista. Ehkä siksi, että hänen nuoruutensa oli usein liian ketterästi paennut elämän vastoinkäymisiä runouden kentälle, vanhus asetti hirveän rankaisevan ironian kanssa ämmäpahan elämänsä herraksi.
ellauri345.html on line 294: Marianne von Willemer (* 20. November 1784 in Linz (?); † 6. Dezember 1860 in Frankfurt am Main; gebürtig wahrscheinlich als Marianne Pirngruber; auch: Maria Anna Katharina Theresia Jung) war eine aus Österreich stammende Schauspielerin, Sängerin (Sopran) und Tänzerin. Im Alter von 14 Jahren siedelte sie nach Frankfurt am Main über. Sie entwickelte sich zu einem lebhaften und lernfähigen Kind und erhielt privaten Unterricht unter einem Pfarrer. „Demoiselle Jung muß eine gute Lehrmeisterin gehabt haben und macht ihrer Lehrmeisterin auch keine Schande.“ sagte der Bräutigam, als sie die dritte Frau des Frankfurter Bankiers Johann Jakob von Willemer wurde. Diesem freundschaftlich verbunden, begegnete Johann Wolfgang von Goethe auch Marianne in den Jahren 1814 und 1815 und verewigte sie im Buch Suleika seines Spätwerks West-östlicher Divan. Unter den zahlreichen Musen Goethes war Marianne die einzige Mitautorin eines seiner Werke, denn der „Divan“ enthält auch – wie erst postum bekannt wurde – einige Gedichte aus ihrer Feder.
ellauri345.html on line 296: Für Goethe war es das einzige Mal in seinem Leben und Werk, dass eine Frau Mitschöpferin seiner Dichtung wurde. Marianne von Willemer war nicht nur das Vorbild der Suleika, Goethe ließ zudem drei ihrer Gedichte in sein Werk einfließen:
ellauri345.html on line 298: Hochbeglückt in deiner Liebe (Titel im Buch Suleika: Suleika)
ellauri345.html on line 302: Ach, um deine feuchten Schwingen (Titel im Buch Suleika: Westwind)
ellauri345.html on line 329: Glücklich-Unglücklichen einer? tuhansista wannabeistä?
ellauri345.html on line 347: Ach, um deine feuchten Schwingen ellauri345.html on line 350: Ach, um deine feuchten Schwingen, Voi, kosteiden siipiesi vuoksi Ach, kosteita viuhusiipiäsi
ellauri345.html on line 355: Die Bewegung deiner Flügel Sinun siipiesi havina Sun siipiesi liikehdintä
ellauri345.html on line 358: Stehn bei deinem Hauch in Thränen. kyynelehtivät sinun huokuessasi. sä niillä itketät vaikka unissasi.
ellauri345.html on line 365: [Eile denn]4 zu meinem Lieben, Kiiruhda, tuuli, siis rakkaani luo, Tuuli tuule sinne missä muruseni on
ellauri345.html on line 366: Spreche sanft zu seinem Herzen; juttele hellästi hänen sydämelleen; Leiki hetki hänen hiuksillaan
ellauri345.html on line 368: Und [verbirg]5 ihm meine Schmerzen. älä kerro hänelle minun tuskistani. Kerro, häntä ootan yhä vaan.
ellauri345.html on line 371: Seine Liebe sey mein Leben, Hänen rakkautensa on koko elämäni, Mut kohta kuitenkin
ellauri345.html on line 373: Wird mir seine Nähe geben. antaa minulle Hänen läheisyytensä. Joku liikkui sisälläni.
ellauri345.html on line 402: Tämä yksilöllisen henkisen elämän yhtenäisyys on luonne. Selkeys sen peruselementtinä erottaa sen kaikkien puhtaasti seksuaalisten ilmiöiden demonisuudesta. Monimutkaisen luonteen antaminen ihmiselle voi tarkoittaa vain hänen luonteensa kieltämistä, joko totuudenmukaisesti tai väärin, kun taas jokaisen pelkän seksuaalielämän ilmiön kohdalla heidän tiedon sinettinä on oivallus hänen luonteensa monitulkintaisuudesta. Tämä näkyy myös neitsyydessä. Ennen kaikkea heidän koskemattomuutensa moniselitteisyys on ilmeistä. Koska juuri sitä, mitä pidetään sisäisen puhtauden merkkinä, on erittäin tervetullut haluta. Mutta tietämättömyyden viattomuus on myös moniselitteinen. Koska taipumus muuttuu ytimessä yhtäkkiä haluksi, jota pidetään syntisenä. Ja juuri tämä monitulkintaisuus toistuu, mitä ilmeisimmin, kristillisessä viattomuuden symbolissa, liljassa. Kasvin tiukat linjat, verhiön valkeus yhdistyvät korvia (sori, nenää) ällöttävän makeisiin, tuskin kasvillisiin tuoksuihin.
ellauri345.html on line 404: Runoilija antoi Ottilielle tämän vaarallisen viattomuuden taian ja hän liittyy läheisimmin uhriin, jota hänen kuolemansa juhlii. Koska se näyttää niin viattomalta, että se ei jätä teloitusaluetta. Se ei ole puhtaus, vaan sen ulkonäkö, joka leviää viattomuudella hänen vartalonsa yli. Ulkonäön aineettomuus vie hänet pois rakastajaltaan. Samanlainen ilmeinen luonne vihjaa myös Charlotten hahmossa, joka näyttää vain täysin puhtaalta ja moitteettomalta, kun taas todellisuudessa hänen uskottomuutensa poikaystävälleen vääristää sitä. Jopa äidin ja kotiäidin ulkonäössä, jossa passiivisuus ei ole hänelle kovin tärkeää, hän näyttää varjoiselta. Ja kuitenkin vain tämän määrittämättömyyden hinnalla hänessä ilmestyy aatellisuus, joten hän ei ole erilainen kuin Ottilie, joka on ainoa illuusio varjojen joukossa.
ellauri345.html on line 408: Runoilija antoi Ottilielle tämän vaarallisen viattomuuden taian ja hän liittyy läheisimmin uhriin, jota hänen kuolemansa juhlii. Koska se näyttää niin viattomalta, että se ei jätä teloitusaluetta. Se ei ole puhtaus, vaan sen ulkonäkö, joka leviää viattomuudella hänen vartalonsa yli. Ulkonäön aineettomuus vie hänet pois rakastajaltaan. Samanlainen ilmeinen luonne vihjaa myös Charlotten hahmossa, joka näyttää vain täysin puhtaalta ja moitteettomalta, kun taas todellisuudessa hänen uskottomuutensa poikaystävälleen vääristää sitä. Jopa äidin ja kotiäidin ulkonäössä, jossa passiivisuus ei ole hänelle kovin tärkeää, hän näyttää varjoiselta. Ja kuitenkin vain tämän määrittämättömyyden hinnalla hänessä ilmestyy aatellisuus, joten hän ei ole erilainen kuin Ottilie, joka on ainoa illuusio varjojen joukossa. Aivan kuten tähän teokseen tutustumisen kannalta on oleellista etsiä avainta ei neljän kumppanin välisestä kontrastista, vaan siitä, mitä he eroavat romaanin rakastajista. Pääkertomuksen hahmoilla on vastakohdat vähemmän yksilöinä kuin pareina. Runoilija antoi Ottilielle tämän vaarallisen viattomuuden taian ja hän liittyy läheisimmin uhriin, jota hänen kuolemansa juhlii. Koska se näyttää niin viattomalta, että se ei jätä teloitusaluetta. Se ei ole puhtaus, vaan sen ulkonäkö, joka leviää viattomuudella hänen vartalonsa yli. Ulkonäön aineettomuus vie hänet pois rakastajaltaan. Samanlainen ilmeinen luonne vihjaa myös Charlotten hahmossa, joka näyttää vain täysin puhtaalta ja moitteettomalta, kun taas todellisuudessa hänen uskottomuutensa poikaystävälleen vääristää sitä. Jopa äidin ja kotiäidin ulkonäössä, jossa passiivisuus ei ole hänelle kovin tärkeää, hän näyttää varjoiselta. Ja kuitenkin vain tämän määrittämättömyyden hinnalla hänessä ilmestyy aatellisuus, joten hän ei ole erilainen kuin Ottilie, joka on ainoa illuusio varjojen joukossa. Aivan kuten tähän teokseen tutustumisen kannalta on oleellista etsiä avainta ei neljän kumppanin välisestä kontrastista, vaan siitä, mitä he eroavat romaanin rakastajista. Pääkertomuksen hahmoilla on vastakohdat vähemmän yksilöinä kuin pareina.
ellauri345.html on line 414: Siksi Ottilien täydellisessä hiljaisuudessa häntä elävöittävän kuolemanhalun moraali tulee kyseenalaiseksi. Itse asiassa se ei perustu päätökseen vaan pikemminkin haluun. Siksi, kuten hän näyttää moniselitteisesti sanovan, hänen kuolemansa ei ole pyhä. Jos hän tunnustaa, että hän on astunut pois "polultansa", tämä sana voi todella tarkoittaa vain sitä, että vain kuolema voi pelastaa hänet sisäiseltä tuholta. Ja niin se on sovitus kohtalon merkityksessä, mutta ei pyhä sovitus, joka ei voi koskaan olla vapaa kuolema ihmiselle, vaan ainoastaan hänelle jumalallisesti määrätty kuolema. Ottilien, kuten hänen koskemattomuutensa, on vain sielun viimeinen keino, joka pakenee rappeutumisesta. Rauhan kaipuu puhuu hänen kuolemanvaistossaan. Goethe ei jättänyt kuvailematta, kuinka täydellisesti se kumpuaa jostakin luonnollisesta siinä.
ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä.
ellauri345.html on line 436: Rudolf Borchardt wurde als zweites Kind des ursprünglich jüdischen, 1864 evangelisch getauften Kaufmanns Robert Borchardt (1848–1908) und seiner ebenfalls konvertierten Frau Rosalie, geb. Bernstein (1854–1943), geboren. Er verbrachte die ersten fünf Lebensjahre in Moskau und zog 1892 mit seiner Familie nach Berlin. Da er im Gymnasium diskriminiert wurde, gab die Familie ihn in die Obhut des Gymnasialprofessors Friedrich Wittu, der ihn den an den Königlichen Gymnasien zunächst in Marienburg und später in Wesel am Niederrhein in den Traditionen evangelischen Lebens und der „Treue gegen den König“ erzog. Schon in dieser Zeit prägte ihn die Lektüre der Schriften Herders. 1895 machte er am Königlichen Gymnasium zu Wesel sein Abitur und begann im selben Jahr in Berlin ein Studium in Theologie, später studierte er klassische Philologie und Archäologie. Diese Studien setzte er 1896 in Bonn und Göttingen fort und studierte daneben noch Germanistik und Ägyptologie.
ellauri345.html on line 438: Bleibende Eindrücke hinterließen 1898 das Frühwerk Hugo von Hofmannsthals und das Werk Stefan Georges. 1898 begann Borchardt mit der Arbeit an einer Dissertation über Gattungen der griechischen Lyrik, die jedoch nicht abgeschlossen wurde. Nach persönlichen Krisen und einer schweren Erkrankung im Februar 1901 verwarf Borchardt den Plan einer Universitätslaufbahn. Im Januar 1902 überwarf Borchardt sich mit seinem Vater, da dieser ihm monatliche Zahlungen verweigerte. Am 17. Februar reiste er nach Rodaun und besuchte den von ihm verehrten Hugo von Hofmannsthal. Seit 1903 lebte er mit einigen Unterbrechungen in der Toskana und wohnte in einer Villa in Monsagrati bei Lucca. 1906 heiratete Borchardt in London die Malerin Karoline Ehrmann (1873–1944) und kehrte mit ihr nach Italien zurück.
ellauri345.html on line 440: 1919 ließ er sich von seiner Frau scheiden und heiratete am 16. November 1920 die 20 Jahre jüngere Marie Luise (Marel) Voigt, eine Nichte Rudolf Alexander Schröders, mit dem er seit langem befreundet war. Der war aber aufgrund Borchardts desaströsen Finanzgebarens mit dieser Verbindung nicht einverstanden doch unterstützte über Jahre Borchardt und seine Familie finanziell.
ellauri345.html on line 442: Aufgrund seiner jüdischen Herkunft lebte er ab 1933 immer zurückgezogener. Dies hinderte ihn nicht, dem faschistischen Diktator Mussolini im April 1933 ein Exemplar seiner Übertragung von Dantes Divina Commedia zu überreichen.
ellauri345.html on line 444: Im August 1944 wurden Borchardt und seine Frau in Italien von der SS verhaftet und nach Innsbruck transportiert, wo der Rücktransport endete. Hier wurde der Sohn Cornelius gemustert und musste noch einen Monat in einer Flakeinheit dienen. Grundsätzlich aber wurde die Familie mit Essensmarken und Papieren ausgestattet und in die Freiheit entlassen. Borchardt und seine Frau versteckten sich in Tirol, wo Borchardt am 10. Januar 1945 an einem Herzversagen starb.
ellauri345.html on line 446: Das lyrische Schaffen Rudolf Borchardts, der zunächst dem Georgekreis verbunden war, kann nur schwer bestimmten literarischen Strömungen seiner Zeit wie der Neuromantik oder dem Fin de siècle zugerechnet werden. Infolge selbstgewählter Isolation blieb er ein Solitär, ein poeta doctus mit höchstem Anspruch an sich und andere. Er wurde geprägt vom Studium der Altertumswissenschaft und durch die Dichtungen Georges und Hofmannsthals.
ellauri345.html on line 448: Borchardt stand den konservativen Strömungen seiner Zeit nahe, deren verbindendes Moment ein Hunger nach Mythos war und zu denen auch sein Freund Hofmannsthal gehörte, der in seiner berühmten Rede über Das Schrifttum als geistiger Raum der Nation 1927 eine „konservative Revolution“ beschwören sollte. Seine Lebensaufgabe, in „Gegnerschaft gegen den modernen Zeitgeist“ an einer „Restauration deutscher Kulturtotalität aus ihren gesamten geschichtlichen Beständen“ zu wirken, wurde durch die nationalsozialistische Machtergreifung jäh beendet. Er wurde ein leidenschaftlicher Gärtner.
ellauri345.html on line 450: Während des Weltkrieges habe Borchardt blutrünstige Kriegshetze und Kriegspropaganda betrieben, zur Vernichtung der europäischen Zivilisation aufgerufen und das Volk verhöhnt. Er habe deutsche Kriegsziele propagiert, die „weit grausamer, unmenschlicher, tückischer waren als die schlimmsten Sätze des Versailler Vertrages“. Borchardt sei der erste deutsche Schriftsteller, „der Bücherverbrennungen, Prügel und Martern und all die unaussagbare Rohheit des Faschismus“ vor dessen Machtantritt empfohlen habe. Nachdem sich in Deutschland die Vorstellungen Borchardts verwirklicht hätten, könne seine eigene Literatur dort nicht mehr erscheinen, was ein Unrecht sei, „denn vor solchem Verdienst hätten sich die regierenden Faschisten beugen müssen“. Sein Roman verkündete einen „aristokratischen Faschismus“.
ellauri345.html on line 470: Siksi että se voi tarkoittaa niin paljon, siksi se tarkoittaa niin paljon. Tuon rakkauden katkeaminen paljastaa ytimekkäämmin, että jokaisen itsestään kasvaneen rakkauden on tultava tämän maailman herraksi: oli se sitten luonnollinen lopputulos, yhteinen - nimittäin tiukasti samanaikainen - kuolema, tai olkoon se yliluonnollisen pitkäkestoinen, avioliitto. Goethe sanoi tämän novellissa, koska yhteinen valmius kuolemaan jumalallisen tahdon kautta antaa rakastajille uuden elämän, vaikka menettävät oikeutensa vanhaan oikeistoon. Tässä hän näyttää kahden pelastetun elämän samassa mielessä, jossa avioliitto on pelastettu hurskaille; Tässä parissa hän edusti todellisen rakkauden voimaa, jota hän kieltäytyi ilmaisemasta uskonnollisessa muodossa. Sitä vastoin romaanissa on kaksinkertainen epäonnistuminen juuri tällä elämänalueella.
ellauri345.html on line 514: Haluaminen on ainoa poikkeus. Sillä sovinnon näyttäminen saattaa todellakin olla toivottavaa: se yksin on äärimmäisen toivon talo. Niinpä hän vihdoin irrottautuu hänestä ja kirjan lopussa oleva "kuinka kaunista" kuulostaa vain vapisevalta kysymykseltä kuolleille, jotka, jos koskaan, eivät herää kauniissa, vaan siunatussa maailmassa. Elpis on viimeinen alkuperäisistä sanoista: siunauksen varmuus, jonka rakastajat kantavat kotiin novellissa, vastaa lunastuksen toivoa, jota pidämme kaikkien kuolleiden puolesta. Se on kuolemattomuususkon ainoa oikeus, jota oma olemassaolo ei saa koskaan sytyttää. Mutta juuri tämän toivon takia ovat paikallaan ne kristillismystiset hetket, jotka loppujen lopuksi - aivan toisin kuin romanttiset - ilmestyivät yrityksestä jalostaa kaikkea peruskerroksen myyttistä. Tämä nasaretilainen olento ei ole, vaan rakastajien päälle laskeutuvan tähden symboli, joka on sopiva ilmaus siitä, mitä mysteeri asuu teoksessa tarkassa merkityksessä.
ellauri345.html on line 569: Tämä yksi alkuperäinen sielu on nyt jakanut ja "jakanut" itsensä useille täysin erilaisille tasoille/ulottuvuuksille. Aber aufpassen! Merk dass "jakaa" oder "geteilt" die falschen Worte sind, denn alles ist mit allem verbunden. Vielleicht können wir es uns wie ein Organismus vorstellen. Nehmen wir als Anschauungsbeispiel einmal „die Welt“. Diese große Gesamteinheit beinhaltet schier unendlich viele immer kleiner werdende Detaileinheiten.
ellauri345.html on line 571: Ein gleiches Bild können wir finden, wenn wir uns ein Auto anschauen. Da ist „das Auto“. Und dann sind da die Teile und Kleinstteile. Das Auto hat Sitze und Räder, einen Motor und Fenster, viel Blech und einen Auspuff, Kabel, Flüssigkeiten, Elektronik und schier unendlich viele Schrauben, Muttern und Dichtungen.
ellauri345.html on line 578: Das Große wird im Detail immer ausdifferenzierter. Und der Witz ist: Wir können beispielsweise beim Frühstücksbuffet immer nur eins zurzeit schmecken, fühlen, bewusst wahrnehmen. Wir können auch nur auf einen Berg zurzeit steigen und nur in einem Meer zurzeit baden. Und auch beim Auto können wir immer nur ein Teil zurzeit austauschen und reparieren. Für das Erfahrungen machen MUSS sich das große Ganze in kleinere, erfahrbare Einheiten aufteilen.
ellauri345.html on line 580: Und ganz so verhält es sich auch mit unserer Seele! Die eine große, allumfassende Seele hat viele Seelen ausgebildet. Jedes Tier und jede Pflanze hat eine Seele. All die vielen Menschen haben je eine Seele. Manchmal haben wir das Gefühl, dass auch Häuser oder unser geliebtes Auto eine Seele habe, sofern wir es nicht selbst demontiert haben.
ellauri345.html on line 619: Herbstzauber in Lütjenburg - der illuminierte Lichterketten-Stelzenmann vor (und bei einem Regenschauer in) der Touristinformation in Lütjenburg mit vielen lustigen, bunten Luftballontieren für die Kinder! ellauri345.html on line 683: Daumerin pääteos The Secrets of Christian Antiquity julkaistiin vuonna 1847, ja se on hänen yleinen lähtölaskentansa kristinuskolle. Hän väitti, että kristityt olivat uhraaneet lapsiuhreja kauas varhaisista ajoista lähtien, ja hän tulkitsi Jeesuksen sanat sen mukaisesti: Antakaa lasten tulla luokseni. Toisin kuin yhtä antikristillinen filosofi Friedrich Nietzsche, hän ei jättänyt Jeesuksen persoonaa kritiikkinsä ulkopuolelle. Hänen työnsä perusteesi oli, että kristillinen antiikki oli pohjimmiltaan molokkien palvelusta kulttisen antropofagian kanssa, joka jatkui vuosisatoja.
ellauri345.html on line 693: Bachofen erbrachte für den romantischen Polaritätsgedanken mit einem heute auch noch nicht entfernt ausgeschöpften Belegstoff den Beweis seiner Herkunft aus dem Urbewußtsein der Menschheit Erde und Himmel, Nacht und Tag, Mond und Sonne, Wasser und Feuer, links und rechts usw. gehören gleichsinnig paarweise zueinander wie Leib und Seele und werden durch das nämliche Wechselverhältnis als unablässig die Welt erneuernd gedacht wie das weiblich empfangende und das männlich zeugende Prinzip. No niinpä tietysti. Befürworter des Kommunismus wie der hochgelehrte Kropotkin suchte mit der Hilfe der Bachofenschen Begriff des Mutterrechts (Matriarkats) aus der Naturgeschichte der Menschheit Waffen zu schmieden gegen das kapitalistische Eigentumsdogma.
ellauri346.html on line 71: Keskeinen alajuoni on Brežnevin aikakauden julkisen arkkitehtuurin ikävä yhtenäisyys. Tätä asetusta selitetään humoristisessa animoidussa prologissa, jossa poliitikot ja byrokratia syrjäyttävät arkkitehdit (ohjaaja ja animaattori Dmitry Peskov). Tuloksena identtiset, toimivat mutta mielikuvituksettomat monikerroksiset kerrostalot löysivät tiensä jokaiseen kaupunkiin, kylään ja esikaupunkiin kaikkialla Neuvostoliitossa. Ne ovat hämmästyttävän samannäköisiä kuin New Yorkin lähiöiden vuokrakasarmit. Hassujen yhteensattumien ansiosta moskovalainen Zhenya ja leningradilainen Nadya joutuvat viettämään uudenvuodenaaton yhdessä Leningradissa. Aluksi he kohtelevat toisiaan vihamielisesti, mutta vähitellen Nadjan vaza+rinta pehmenee, Zhenyan kalu kovenee ja he rakastelevat. Aamulla heistä tuntuu, että kaikki, mitä heille on tapahtunut, oli harhaa, ja he tekevät vaikean päätöksen erota. Raskain sydämin Zhenya palaa Moskovaan. Sillä välin Nadya harkitsee kaikkea, etenkin Zhenyan elonkeraista kalua, ja päättää, että hiän on saattanut päästää onnenmahdollisuutensa luisumaan, ja lähtee lentokoneella Moskovaan etsimään Zhenyaa. Hiänellä ei ole vaikeuksia löytää häntä, koska heidän osoitteensa ovat samat ja hänen "avaimensa" sopii hiänen "lukkoonsa" kuin suutarin sormi sian pilluun.
ellauri346.html on line 215: Tyypit eivät ole järin sympaattisia. Waymond kimittää ja Gongong istuu rullatuolissa. Evelyn on pakko-oireinen ja Joy on lepakko. Ne ovat pikku yrittäjiä jotka yrittävät kiertää veroja.
ellauri347.html on line 298: Hyvä esimerkki sosioekonomisesta determinismistä, ala Marx, on perinteinen keskiajan yhteiskunta. Aivan kuten mezämurmelit, harvat ihmiset Keski Ajalla tarvitsivat uraneuvontaa: Heillä oli kohtalo, Olemisen suuri ketju riitti kertomaan heille mitä tehdä. Periaatteessa, jos isäsi oli talonpoika, sinä olla talonpoika. Jos isäsi olisi kuningas, se sinusta tulisi, paizi jos olet pikkuveli tai tyär. Ja jos olisit nainen, niin naisilla oli vain yksi rooli, tai no, 2 (madonna ja huora).
ellauri347.html on line 334: Toinen esimerkki on tapaus, jossa lapsi "nielee" vanhemmat. Tässä tapauksessa lapsi hallitsee tai manipuloi vanhempaa, joka on olemassa lähinnä palvelemassa lasta. Jos tämä kuulostaa oudolta, voin vakuuttaa sinulle että se on yleinen ilmiö erityisesti perinteisissä yhteiskunnissa, erityisesti suhteessa pojan ja hänen äitinsä välillä. Erityisen kontekstisessa kulttuurissa, se on jopa välttämätöntä: Kuinka muuten poika oppii auktoriteetin taiteen: hän tuleeko selviytymään aikuisena?
ellauri347.html on line 346: Tämä on moderni, matala, televisioperhe. Pako vapaudesta on erityisen ilmeinen tässä: se on nro 3, automaatti vaatimustenmukaisuus. Vaikka tämä on edelleen hyvin paljon vähemmistöperhe maailmanmitassa (paitsi tietysti televisiossa!), Fromm on huolissaan tästä suurin osa. Se näyttää ennustavan tulevaisuutta.
ellauri347.html on line 365: plagioidaan tällä tavalla, pakottamalla saavutettu raiskaus. Tämä tyyppi on yleinen historian keskuudessa oligarkeilla, patriarkoilla, ja siirtomaavaltakuntien ylemmissä luokissa. Ajattele englantia Intiassa esimerkiksi: I am levitating now. Heidän asemansa perustui täysin heidän valtaansa alkuperäisväestössä. Niiden ominaispiirteisiin kuuluu mm kyky olla mukava tilatessaan muita! Voimme myös nähdä sen ryhmissä pastoraalibarbaarit ja väestöt, jotka luottavat hyökkäyksiin (esim Israel ja viikingit).
ellauri347.html on line 396: Kaikki suuntaukset, joista olemme puhuneet, tuottavat ja tuottamaton, Omistamis- tai olemistilassa heillä on yksi yhteinen piirre: He ovat kaikki elämän ponnistelut. Kuten Horney, Fromm uskoi siihen jopa eniten: kurja neuroottinen yrittää ainakin selviytyä elämästä. Ne ovat, käyttääkseni hänen sanaa, bibliofiilejä, elämää rakastavia. Siilit ovat kivoja.
ellauri347.html on line 557: Koko homman clou on murisevat ja vikisevät äänitehosteet sekä jatkuvasti vallizeva yö, sumu tai muu hämärä, jossa ei näe mitään, edes sankareita kunnolla. Kaikki ranut on muutenkin ihan samanlaisia suipponeniä, sekä hyvixet että pahixet, kuin korppeja. Tyypit on nyysitty halvoista jenkkilänkkäreistä, baseball-lippixet päässä tai stezonit ja 2-piippuiset haulikot aina tanassa. Eldorado on kuin Kouvolan tien varressa ollut venakoilla varustettu huoratalo. Hirmu epäilyttäviä ovat upporikkaat Steinerit jotka omistavat koko kylän ja toimii pormestareina, bylsivät laihaa mutta aulista poliisiämmää kun blondivaimon silmä välttää. Kaikki on tismalleen kuin siinä toisessa jonnekkin Elsassiin sijoittuneessa mezähorrorissa: maagisia valkoisia susia ja vanerimökissä asuva röllipeikko joka pitää nubiileja tyttöjä panttivankina.
ellauri347.html on line 623: Jos kyseinen melodia ei sattuisi muistumaan
ellauri348.html on line 124: Suomen sana toivo tulee muinaisen enkun sanasta hopa. Sanoisinpa jopa. Se näät on ennen muinoin tarkottanut toivoa. Mittelhochdeutsch hoffen ist vielleicht verwandt mit hüpfen und dann ursprünglich wohl = (vor Erwartung) aufgeregt umherhüpfen. Quelle ist die idg. Wurzel *keu– „biegen, bücken“. Ich befürchte mich, wenn er (der blinde ehemann meiner tochter) sein gesicht wieder bekähm, möchte er ob der heszlichkeit meiner tochter erschrecken, und sie zu verlassen bewogen werden, welches, weil er blind ist, nicht leicht zu hoffen. ellauri348.html on line 192: The Beatles 2 s. Beatlesillä oli keskeinen merkitys kylmän sodan aikana. Keskeinen? Mitä vittua. Vietnamin sodan 1 tunnetuimpia kappaleita oli "All you need is love". Make love not war. Or both.
ellauri348.html on line 249: Eisenhowerin kuoleman jälkeen vuonna 1969 Ambrose väitti toistuvasti, että hänellä oli ainutlaatuinen ja poikkeuksellisen läheinen suhde hänen kanssaan, siis entisen presidentin, viimeisten viiden vuoden aikana. Laajassa haastattelussa vuonna 1998, ennen kuin ryhmä lukiolaisia ehti kysyä, Ambrose sanoi, että hän vietti "paljon aikaa Iken kanssa, todella paljon, satoja ja satoja tunteja". Ambrose väitti haastatelleensa Eisenhoweria useista eri aiheista ja että hän oli ollut hänen kanssaan "päivittäin muutaman vuoden"; ennen kuolemaansa "haastattelujen tekeminen ja elämästään puhuminen". Entisen presidentin päiväkirja ja puhelinmuistiot osoittavat, että pari tapasi vain kolme kertaa, yhteensä alle viisi tuntia.
ellauri348.html on line 328: Antonio Scioli yhteistyökumppaneineen kuvaa toivoa tulevaisuuteen suuntautuneena monikanavaisena verkostona, joka on rakentunut resuista. Sen osatekijät ovat hallinta, kiintymys, henkisyys ja selviytymisjärjestelmä. Eziis toi henkisyys on tässä ikäänkuin välttämätön osatekijä. Eipä yllätä. Sciolin et al. malli on kokonaisvaltaisempi kuin Snyderin ja integroi toivoon laajemmin biologisia motiiveja ja henkisiä uskomuxia.
ellauri348.html on line 377: Charlie Kaufmanin sanoinkuvaamattoman seko romaani Antkind (2020) on tollanen kuvamaton. Neuroottinen epäonnistunut elokuvakriitikko B. Rosenberger Rosenberg törmää siihen, mikä saattaa olla ihmiskunnan historian suurin taiteellinen saavutus: kolmen kuukauden mittainen elokuva, joka sisältää aikataulutetut nukkumis-, ruokailu- ja vessatauot, joka otti kirjailijaltansa, psykoottiselta afrikkalais- amerikkalaiselta mieheltä nimeltä Ingo Cutbirth, 90 vuotta saada loppuun. B. tekee tehtäväkseen näyttää sen muulle ihmiskunnalle. Mutta elokuva tuhoutuu, kun hän pysähtyy juomaan soodaa, jättäen jäljelle vain yhden ruudun, josta B:n on jotenkin yritettävä palauttaa mieleen elokuva, joka saattaa olla sivilisaation viimeinen suuri toivo. Romaani kasvaa kattamaan laajan valikoiman käsitteitä ja juonilinjoja. B. on pakkomielle todistaa poliittisesti korrekti bona fides, kehua suhteestaan mustaan sitcom-tähteen ja hänen jatkuvasta käytöstään harvinaista ei-binääripronominia "thon". Tämä sivu ei ole saatavilla muilla kielillä, mutta aika samantapaisesta Markus Leikolan yhtä flopanneesta tiiliskivestä voisi olla apua.
ellauri348.html on line 427: Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Psykoterapiamuodoista se on tieteellisesti tutkituin. Sen on todettu tehokkaaksi esimerkiksi masennuksen, mielialahäiriöiden (mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriön (muun muassa paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö), paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen ja syömishäiriöiden hoidossa. Myös muita psykosomaattisia ongelmia, päihderiippuvuutta, persoonallisuushäiriöitä ja skitsofreniaa on hoidettu ahnasta lähestymistä käyttäen. Se estää myös oireiden uusiutumista, koska psykoterapiassa opitaan oireiden tunnistamista ja itsehoitokeinoja.
ellauri348.html on line 431: Ratkaisukeskeinen psykoterapia on asiakaskeskeinen, tavoitteellinen, tulevaisuussuuntautunut, vuorovaikutuksellinen ja voimavarakeskeinen psykoterapian muoto. Siinä etsitään ratkaisuja elämän pulmatilanteisiin luottamuksellisessa yhteistyösuhteessa asiakkaan ja psykoterapeutin välillä. Terapiassa muodostetaan mielikuva siitä, miten asiat ovat kun ne ovat hyvin. Terapiassa suunnitellaan tarvittavia askelia ja asiakas ottaa niitä kohti tuota tavoitettaan. Näin käytetään hyväksi tulevaisuuden vetovoimaa. Asiakkaiden omilla toiveilla, ideoilla ja tavoitteilla on suuri merkitys terapiassa. Tehdään hattuja asiakkaiden omista tarpeista kuin Virtaan Hatussa. Yhdistyxen nimi on Ratkes.
ellauri348.html on line 555: Elämänmyönteinen
ellauri348.html on line 611: Pahaenteinen
ellauri348.html on line 661: Vähäeleinen
ellauri348.html on line 758: Kauniin ja ylevän ideamme alkuperä Burken kannalta voidaan ymmärtää niiden kausaalisten rakenteiden avulla. Aristotelilaisen fysiikan ja metafysiikan mukaan syy-yhteys voidaan jakaa muodollisiin, aineellisiin, tehokkaisiin ja lopullisiin syihin. Kauneuden muodollinen syy on rakkauden intohimo; aineellinen syy koskee tiettyjen esineiden ominaisuuksia, kuten pienuutta, sileyttä, herkkyyttä jne.; tehokas syy on hermojemme rauhoittuminen; viimeinen syy on Jumalan huolenpito. Erikoisinta ja omaperäisintä Burken kauneusnäkemyksessä on se, että sitä ei voida ymmärtää kauneuden perinteisillä perusteilla: suhteella, kuntoilulla tai täydellisyydellä. Ylevällä on myös kausaalinen rakenne, joka on erilainen kuin kauneudella. Sen muodollinen syy on siis pelon intohimo (erityisesti kuoleman pelko); aineellinen syy on yhtä lailla tiettyjen esineiden puolia, kuten laajuus, äärettömyys, loisto jne.; sen tehokas syy on hermojemme jännitys; viimeinen syy on se, että Jumala on luonut Saatanan ja taistellut sitä vastaan, kuten John Miltonin suuressa eeppisessä Paradise Lost ilmaistaan.
ellauri348.html on line 804: En ollut nähnyt Oliver-serkkua yli kymmeneen vuoteen, ja kun ajoin perheeni kanssa pohjoiseen puhumaan hänelle tästä artikkelista, minulla ei ollut aavistustakaan, mitä odottaa. Olin helpottunut huomatessani, että hän on täysin sama serkku, jonka muistan lapsena. Vaikka hän on lihonut jonkin verran, mikä on yleinen psykoosilääkkeiden sivuvaikutus, hän asuu kotona vaimonsa ja nuoren tyttärensä kanssa.
ellauri349.html on line 37: Suomen ja Venäjän yhteinen kansalliseläin on karhu. Se saa ylittää itä/länsirajan ilman polkupyörää. Kannattaisi ehkä pysytellä idempänä, Suomessa sen henki on löyhässä.
ellauri349.html on line 147: Koko Suomi otti osaa Eskin puukotuxeen. Ei se jätä ketään kylmäxi, ei valitettavasti edes uhria. Avatkaa vähän tätä! Eskin merkitys Suomelle on sama kuin Bob Dylanin, John Lennonin, veden ja ilman. Olet vesi jota hengitän. Ize ajattelen izeäni Röntty-Reetana. Lasten kanssa Eski oli kielteinen. "Jorma" Uotisen haastattelu on sevverran limainen ettei sitä pysty kuuntelemaan kerralla.
ellauri349.html on line 175: "Onko siis oikein sanoa, että kyseessä on eräänlainen tanssimusiikki?" Wittgensteinin persoonallisuus pusertui läpi Molli-Jorin punaisten poskien ja kääntäen. Korkean tason rohkaisu, ellei peräti siunaus. Siinä prosessissa jokin on parempaa ja tavoiteltavampaa kuin jokin muu. Kasvussa on, ja kasvu on talousliberalismin taikasana. Asioilla, tilanteilla, koko elämällä on myönteinen eikä kielteinen liikesuunta. Energia, bossanova, tunnetotuus, epätäydellisyyden estetiikka. Keskinkertaisuuden logiikka. Oiska osui naulan kantaan: Oletko jäänyt vaille vittua? Eski oli kuin Alvar Aalto pörssiklubilla, puhui ruokottomia ja kehui koko ajan izeään. Infantiili. Ylisanojen estetiikka on sukua ulkokultaisuudelle, omahyväisyydelle ja sille että luulee liikoja izestään. Tismalleen!
ellauri349.html on line 258: Erkki Samuli Pirtola (18. toukokuuta 1950 Rautalampi – 23. tammikuuta 2016 Helsinki) oli suomalainen kuvataiteilija. Pirtolan mielestä "Todellinen taiteen emämaa löytyykin lastentarhoista, Steiner-kouluista, undergroundista, hullujenhuoneilta, presidentin muistikirjasta, betonigraffiteista, oudoista yöllisistä performansseista, ufokuvista, viidakkoshamaanin houreista..." Paskanmarjat Erkki, graffitit on järjestään pyllyn rumia. Mitä vittua, jotain presidentin nuolua?
ellauri349.html on line 438: Hän (Piere siis) toimi aluksi latinalaisen patristiikan johdolla, ennen kuin hänen tuolinsa nimettiin uudelleen "Hellenistisen Kreikan teologiat ja mystiikka ja antiikin lopu" vuonna 1972. Hänestä tuli professori Collège de Francessa vuonna 1983, jossa hän siirtyi hellenistisen ja roomalaisen ajattelun historian puheenjohtajaksi. Vuonna 1991 hän jäi eläkkeelle tästä tehtävästä tullakseen ammattikorkeakoulun kunniapuheenjohtajaksi; hänen viimeinen luentonsa oli 22. toukokuuta samana vuonna. Hän päätti viimeisen luentonsa sanomalla: "Viime analyysissä voimme tuskin puhua siitä, mikä on tärkeintä." Täähän on hei ihan etymologisesti mystifiointia. Samaa peukuttivat Lättänenä 7. kirjeessä ja juutalainen homo Wittgenstein. Ja nyt Suomen Sokrates, E. Saarinen.
ellauri349.html on line 579: Ja niinpä todellakin! Nytpä ällistytän teidät aivan kuoliaaxi! 90-luvun jälkipuoliskolla alkoi Eskin täydellinen kääntymys ei ainoastaa salapastorixi (kaippari oli ollut seurakuntanuori vuosia!), vaan aivan täyspainoisexi talousliberaalixi. Epäilyttäväxi keskustalaisexi se tiedettiin jo vanhastaan, mutta nyt nähdään että se ei jäänyt siihen. Eskin 20-vuotiaana Russel-tuuballa väitellyt feikki ihmelapsi Pekka Himanen paljastettiin HS kuukautisliitteessä sharlataanixi ja laitoxen opetuxen taso pohjanoteerauxexi. Juuri kun Eski luuli kaiken olleen ei vain hyvin vaan mahtavasti viuhuessaan tähtenä laitoxen käytävällä! Eskin yritysvalmennuxen nostattama yrittäjähenki ja yleinen startup-innostus toimi valtavana peräruiskeena ja energialähteenä koko maalle. Eskin kamuixi ilmaantui heti nippu pahamaineisia konnia, kuten Jorma Ollila ja Pentti Kouri. Kouri-kaupoilla äkkirikastunut maailman paskin Nalle enää puuttui kööristä. Mihkä se Pentti Kouri kuoli ennenaikaisesti? Kouriko se liian ahkerasti massia?
ellauri349.html on line 590: Eleetön mestaruus nousee kyvystä käsittää ilman käsitteitä yhteistyön ihme. Yhdellä voi mennä paremmin kuin toisilla, mutts taistelu on yhteinen ja kaikki vahvistavat kaikkia muita.
ellauri349.html on line 597: Elämäkerturina E.Saarinen muistuttaa narsistista fasistiveljeään Matti Kuusta ohareineen sikäli, ettei se pysy missään aiheessa pitempään kuin viisi pistoa. Nää on tälläsiä haarukkapaloja. Narratiivi ja argumentit puuttuvat. Aina samojen kökköjen hyperbolisten klisheiden toistoa, imagonkiillottelua. Jäbästä ei ole enää jäljellä mitään muuta kuin toi ontto imago, ihminen (sevverran
ellauri349.html on line 767: Beginn ich zweifelnd meinen Tag, doch Aloitan päiväni epätoivoisen apeana,
ellauri350.html on line 413: Atticuksen teologian piirre on, että se ei jaa muinaisten platonistien keskuudessa muuten vallitsevaa uskomusta, jonka mukaan ylin jumaluus ei välttämättä tunne mitään muutosta sen täydellisyyden vuoksi. Atticuksen jumala harkitsee, suunnittelee, odottaa, päättää ja huolehtii henkilökohtaisesti luomistaan asioista. Tämä jumala-idea on siksi lähempänä populaariuskontoa (ja kristinuskoa) kuin platonistien perinteinen teologia. Se on vastamalli Aristoteleen ja Epikuroksen opasteille, joita vastaan Atticus taisteli ja jotka väittävät, että jumalallinen kaitselmus ei käsittelisi yksittäisiä kohtaloita. Pikemminkin Kaitselmus on yksi opeista, joita Atticus painokkaammin puolustaa. No kyllä arvasin että tosi hölmö hörhö oli kyseessä, jos toi muovinaamarinen kanukki piti sitä mallina. Atticuxen demiurgijorina on aivan sekopäistä potaskaa.
ellauri350.html on line 421: Atticus taistelee luomisoppillaan myös sitä aristotelilaista näkemystä vastaan, jonka mukaan kaiken, mikä on syntynyt, on väistämättä tuhouduttava. What goes up must come down. Hän olettaa maailman alun, mutta ei maailman loppua. Luotuna ja muuttuvana maailma on luonnostaan ohimenevä, mutta Demiurgin tahto estää sen hajoamisen. Luojalla on oltava kyky pelastaa luomuksensa tuholta. Muuten jumalallinen tahto olisi heikko ja puutteellinen ja siten jumalaton. Se olisi alisteinen luonnonlaille, joka määrää sen hetkellisyyden, mistä on tullut, ja syynä sitä huonompi. Se olisi ristiriidassa maailmanjärjestyksen hierarkkisen luonteen kanssa. Sitäpaizi sittenhän Atticuxellekin soisi loppuvihellys loppupeleissä! Se ei käy!
ellauri350.html on line 460: Tai hei, Friedmanin plokista löytyi paljastuxia! On keskeisiä elementtejä, jotka edistävät tervettä, onnellista ja pitkää elämää. Tässä on 7 vinkkiä menestymiseen ja optimaalisen terveyden ylläpitämiseen: Kehitä hyviä sosiaalisia siteitä terveen yhteisön kanssa. Ensimmäinen vinkki on tärkein, koska se auttaa muita. Oletko läheinen terveen perheen kanssa, vapaaehtoisen sosiaalisen ryhmän tai prososiaalisen uskonnollisen yhteisön kanssa? Onko sinulla kannattava ura tai positiivinen koulutuspyrkimys? Loistavaa.
ellauri350.html on line 484: Armeijan kansalliskaarti palveli rinnakkain aktiivisten virkaveljiensä kanssa tappaen pahaa-aavistamattomia saraseeneja liemikauhat kädessä ja ammuskellen ystävällisesti toisiaan, kunnes viimeinen kaartin jäsen tuli kotiin, ja lähetti 222 485 kansalaissotilasta yhteensä 259 467 siirtoon.
ellauri350.html on line 724: Kuinka läheinen ja lämmin perheesi on? Tuntuuko sinun lapsuutesi olevan onnellisempi kuin useimpien muiden?
ellauri350.html on line 783: Talosi, joka sisältää kaiken omistamasi, syttyy tuleen. Kun olet pelastanut rakkaasi ja lemmikkisi, sinulla on aikaa turvallisesti tehdä viimeinen viiva tallentaaksesi minkä tahansa esineen. Mikä se olisi? Miksi?
ellauri350.html on line 793: Viimeinen: Kerro henkilökohtainen ongelmasi ja kysy kumppaniltasi neuvoja, kuinka hän voisi käsitellä sen. Pyydä myös kumppaniasi pohtimaan sinulle, miltä näytät suhtautuvan valitsemaasi ongelmaan.
ellauri351.html on line 116: Muualla kuva ei ole ollut parempi. Yhdysvalloissa Donald Trump on nyt monien suosikki tulla uudelleen presidentiksi. Ukrainassa sota on jatkunut ilman loppua. Vaara, että muu maailma väsyy taisteluun ja menettää kiinnostuksensa, on aivan liian ilmeinen. Sitten on Lähi-idän sota ja ilmastokriisiä unohtamatta…
ellauri351.html on line 227: Sillä välin van der Kolk alkoi muodostaa liittoutumien verkostoa, joka voisi muuttaa trauman hoitoa. ("Hän on aina ollut uskomaton verkostoituja", muistelee Herman.) Tuohon aikaan somaattiset terapiat, jotka vaihtelivat kokonaisvaltaisesta joogasta "sisäisen aistin" käytäntöihin, olivat hyväksytyn hoidon laitamilla. Harjoittajien ryhmälle, joka on pitkään hylätty New Age -hiutaleina, van der Kolkin innostus tuli jumalan lahjana. "Ensimmäistä kertaa perinteinen valtavirran psykiatri ja neurobiologian tutkija perusteli psykologisten häiriöiden vaikutusten ymmärtämisen tärkeyttä", Babette Rothschild, The Body Remembers -kirjan kirjoittaja, sanoi Psychotherapy Networkerille vuonna 2004. Mutta nämä uudet lähestymistavat olivat kiistanalaisia. Toisen traumatutkijan Richard Bryantin mielestä van der Kolk oli "syrjäyttänyt itsensä tieteellisenä ajattelijana".
ellauri351.html on line 261: Festinger jatkoi opintojaan Kurt Lewinin johdolla Iowan yliopistossa, jossa Festinger sai MA-tutkinnon vuonna 1940 ja tohtorin vuonna 1942 lasten käyttäytymisen alalla. Molemmat vaihtoivat kerran vaimoa. Lewinin kuoltua Festinger muutti yhä lännemäxi MIT:stä, kunnes vuonna 1957 julkaisi kognitiivisen dissonanssin teoriansa, joka on todennäköisesti hänen kuuluisin ja vaikutusvaltaisin panoksensa sosiaalipsykologian alalla. Festinger pettyi sosiaalipsykologian ja alkoi huuhailla. Viimeinen yritys oli ymmärtää, miksi jokin kulttuuri hyväksyy tai hylkää idean, ja hän päätti, että tutkimalla, miksi uusi teknologia otettiin nopeasti käyttöön lännessä, mutta ei Itä-Bysantin valtakunnassa, valaisisi asiaa. Festingerillä kuitenkin diagnosoitiin syöpä ennen kuin hän pystyi julkaisemaan tämän materiaalin. Hän päätti olla jatkamatta hoitoa ja kuoli 11. helmikuuta 1989.
ellauri352.html on line 64: Herruus ja orjuus on keskeinen motiivi Georg Wilhelm Friedrich Hegelin filosofiassa, jota kehitetään hänen Hengen fenomenologiansa samannimisessä luvussa vuodelta 1807.
ellauri352.html on line 79: Stekeler rät dazu, Verkrustungen der gegenwärtigen schematischen analytischen Philosophie aufzulösen und stattdessen einen robusten Umgang mit Analogien und Metaphern besonders auch in philosophischen Kommentierungen von Theorien zu etablieren.
ellauri352.html on line 298: Jotkut omaishoitajat jotka käsittelivät asiakkaita, olivat ahdistuneita siitä, etteivät potilaat kokeneet vaiheita "oikeassa järjestyksessä" tai eivät kokeneet yhtä tai useampaa surun vaihetta. Bonannon surutyö on osoittanut, että surun tai trauman oireiden puuttuminen on terve tulos. Toisaalta on olemassa muitakin teoreettisesti perustuvia tieteellisiä näkökulmia, jotka kuvaavat paremmin surun ja surun kulkua, kuten: trajektorioiden lähestymistapa, kognitiivinen stressiteoria, uurnamalli, valokuvamalli, merkityksenmuodostus, psykososiaalinen siirtymämalli, kaksiraiteinen malli, kaksoisprosessimalli, ja tehtävämalli.
ellauri352.html on line 595: Venäläinen kirjallisuuspalkinto nimeltä Venäjän Booker-palkinto (ven. Русский Букер, Russki Buker, aiemmin ven. Букер — Открытая Россия, Buker – Otkrutaja Rossija, ’avoin Venäjä’) oli venäläinen kirjallisuuspalkinto, joka oli perustettu Booker-palkinnon mallin mukaan 1992. Se oli merkittävin venäläinen kirjallisuuspalkinto ja myönnettiin vuosittain parhaalle venäjäksi kirjoitetulle kaunokirjalliselle teokselle kirjoittajan kansallisuudesta riippumatta. Palkinto oli ensimmäinen Venäjällä jaettu valtiosta riippumaton lue yritysrahoitteinen kirjallisuuspalkinto vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen.
ellauri352.html on line 644: Modernissa yhteiskunnassa orjuus on vapaata ja väliaikaista. Vapaata, koska se on vapaaehtoinen paikallinen sopimus, missä palvelija hyväksyy isännän vallan ja löytää siitä iloa. Tätä terottivat myös anti-anti-Dühring kavereinen (mm. Sombart).
ellauri352.html on line 680: Joten siksi. Ja miksi tämä kirja on paska? Siinä on loistavia ideoita ja tavaraa, ja se on ainoa syy, miksi annan sille 2 tähteä 1 tähden sijasta. Mutta enimmäkseen kirja on tylsä, pitkäveteinen ja täynnä samoja vanhoja, ikäviä, ärsyttäviä, 50-luvun trooppisia tyyppejä ja perushahmoja. Nykyaikaista päähenkilöä olisi pitänyt kutsua Indiana Jonesiksi ja jatkakaa sitä. Vastasyntyneet israelilaiset ovat näitä karkeita, paatuneita työntekijöitä. Ajattelin jatkuvasti jaloja villiä, tai tässä tapauksessa jalojuutalaisia. Tylsät perushahmot, joilla ei ole muita piirteitä kuin heidän "juutalaisuutensa" (anteeksi). Kirja on täynnä myös naisten vihaa. Kaikki naishahmot voidaan jakaa kahteen allegoriaan: Puhdas neitsyt (ne, jotka ovat suloisia ja puhtaita ja joilla on "keikkailevia" piirteitä ja jotka ovat pieniä ja siroja eivätkä välitä avioliitosta raakojen rumien juutalaisten hirviöiden kanssa (kyllä tämä stereotypia on näkyvä). myös kirjassa 'juutalainen mies', jota kuvataan eläinmäiseksi ja kyyrykseksi ja tyhmäksi) ja jolla ei ole muita piirteitä kuin juutalaisuus. Toisaalta sinulla on The Evil Wench, juoni, paha, ilkeä, manipuloivat ja PAHIN kaikista pettävistä ja valehtelevista pettureista, jotka kaikki jättävät miehensä toisen takia juuri sillä tavalla, tai (kirjaimellinen lainaus) "vuodattavat ne tunnetut väärennetyt, laskelmoitavat naisen kyyneleet" (wtf?) Millaisen ilkeän fetissin kirjoittaja teki Onko? Onko hänen kalunsa tapettu äitinsä toimesta? Puhumattakaan lähes KAIKKI naaraat kuolevat hirvittävän kuoleman. He kuolevat useammin kuin heidän surulliset, jalot juutalaiset kollegansa. Oi, ja Indiana Jonesimme ahdistaa yhtä heistä mennäkseen naimisiin vaikka hän itsepintaisesti sanoo hänelle ei ja sitten hän melkein taistelee toisen uroksen kanssa tämän kädestä. Kuten hänen mielipiteellään tapauksesta ei ole edes väliä.
ellauri353.html on line 113: Markon "Saavutus" 1972 jäi asumattomaxi kuten densakolleega Sillanpään "kartano." Saavuttamansa menestyksen innostamana Sillanpää alkoi rakentaa itselleen ja perheelleen Saavutus-nimistä kirjailija-asuntoa Hämeenkyrön Vanajan kylään. Sillanpään ystävän Bertel Strömmerin suunnittelema, uusklassista tyyliä edustava huvila valmistui joulukuussa 1920 muuttokuntoon. Huvila jäi kuitenkin osin keskeneräiseksi Sillanpään rahavaikeuksien takia ja sen rakentamisesta alkoi Sillanpään velkakierre. Sillanpään perhe asui huvilassa vakinaisesti vuosina 1920–1925 ja vielä 1927–1928. Sen jälkeen kun Sillanpää perheineen muutti 1929 Helsinkiin he asuivat Saavutuksessa enää satunnaisesti lähinnä kesäisin ja joulunpyhien aikaan. Saavutus joutui Sillanpään kustantajan haltuun hänen velkojensa panttina. Niinkuin sillin piru paistaa sun! Mikä ihme siinä on että kaikki nää suuret ja pienemmätkin kynäniekat on alkkixia ja narsisteja?
ellauri353.html on line 125: "Poika" kättelee izeään ilmassa kuin Sirkka-yäti isohampaiselle rumpalille. (Tässä on vähän homovirettä.) "Minä maxan", hän sanoi. "Piisaako?" "Isä korjaa sen. Se on rautanaula kuule." "Älä viizi ryypätä." "Viimeinen kerta. Lupaan sen." Tapperit on rupusakkia. Inhoittavien kommunistivoimien kanssa tapahtuvassa voimainmittelyssä rautanaulamainen, kirskahtavan ehjä miehisyys on muita suurempi.
ellauri353.html on line 200: Dancigers paniikkina siitä, mitä hän pelkäsi olevan täydellinen romahdus, tilasi nopeasti vaihtoehtoisen "onnellisen" lopun elokuvalle ja otti myös esipuheen, joka esitti kuvamateriaalia New Yorkin horisonteista. City, Lontoo ja Pariisi selkeine kommentteineen siitä, että maailman kaikkien suurten kaupunkien vaurauden takana voi olla (haha, "voi") köyhyys ja aliravitut lapset ja että Mexico City "se suuri moderni kaupunki ei ole poikkeus". Siitä huolimatta osallistujamäärä oli niin heikko, että Dancigers veti elokuvan pois vain kolmen päivän elokuvateattereissa.
ellauri353.html on line 239: Buñuelin viimeinen elokuva oli That Obscure Object of Desire (1977), joka kertoi pillusta.
ellauri353.html on line 378: Kuitenkin, Auringonlaskulla oli edelleen ihailijoita. Vuonna 1928 lähettämässään kirjeessä valkoiselle emigrantti- isälleen Boris Pasternak kirjoitti: "Luin eilen Auringonlaskun, Baabelin näytelmän, ja melkein ensimmäistä kertaa elämässäni huomasin, että juutalaisuus oli etnisenä tosiasiana myönteinen ilmiö., ongelmaton merkitys ja voima... Haluaisin sinun lukevan tämän merkittävän näytelmän..."
ellauri353.html on line 387: Iskä tuli Pariisiin kesällä 1935 osana Neuvostoliiton kirjailijoiden valtuuskuntaa Kansainväliseen kulttuurin ja rauhan puolustajien kongressiin. Hän luultavasti tiesi, että tämä olisi hänen viimeinen tilaisuutensa. Kuten hän oli tehnyt lukuisia kertoja viimeisen kymmenen vuoden aikana, hän pyysi äitiäni palaamaan hänen kanssaan Moskovaan, jossa Pirozhkova häntä kärsimättömästi odotti. Vaikka hän tiesi yleisen tilanteen olevan huono, hän kuitenkin kuvaili hänelle mukavaa elämää, jota perhe voisi siellä elää yhdessä.
ellauri353.html on line 533: Neljännen Internationaalin ( FI ) perustivat Ranskassa vuonna 1938 Leon Trotski ja hänen kannattajansa, jotka karkotettiin Neuvostoliitosta ja Kommunistisesta Internationaalista (tunnetaan myös nimellä Comintern tai Third International). Aha! Ilmeinen viides kolonna.
ellauri353.html on line 551: "Komarówin taistelu oli yksi Puolan ja bolshevikkien välisen sodan tärkeimmistä taisteluista. … Se oli sodan historian suurin ratsuväen taistelu vuodesta 1813 lähtien ja viimeinen suuri taistelu, jossa ratsuväkeä käytettiin sellaisenaan eikä ratsastavana jalkaväkenä.
ellauri353.html on line 555: Todellisuus on hieman vähemmän värikäs: olen melko varma, että se ei ollut suurin ratsuväen taistelu sitten vuoden 1813, eikä se todellakaan ollut viimeinen suuri ratsuväen taistelu. Itse asiassa Komarówin taistelu ei ollut mitenkään erityisen ratkaiseva toimenpide – sota oli jo voitettu pohjoisessa sen alkaessa ja Konnaya Armiya oli jo vetäytymässä etelässä. Päivän toiminnot muodostivat kaksi erillistä osaa ja ensimmäinen oli vain ratsuväen taistelu, jos puolalaiset jalkaväet päätetään jättää huomiotta kentällä (heillä ei tosin ollut suurta roolia). Seurauksena oli lähes täydellinen katastrofi Neuvostoliitolle, mutta puolalaisten koordinoinnin puute ja epäonnistuminen takaa-ajoissa antoivat Budënniyn paeta. On totta, että päivä päätti 1. hevosarmeijan kampanjan puolalaisia vastaan.
ellauri353.html on line 574: Nero, Robespierre, Stalin, Saddam olivat terroristeja. Myra Williamsonin (2009) mukaan: "Terrorismin merkitys on kokenut muodonmuutoksen. Terrorivallan aikana hallinnon välineenä käytettiin hallitusta tai terrorismijärjestelmää, jota käytettiin hiljattain perustetun vallankumouksellisen valtion vihollisia vastaan. Nykyään termiä "terrorismi" käytetään yleisesti kuvaamaan terroritekoja, joita ei-valtiolliset tai alueelliset tahot tekevät valtiota vastaan." Terroristien yleinen piirre on jatkuva lapsuuden tottelemattomuus.
ellauri355.html on line 148: Mulla oli kymmenvaihteinen Kharkovskij velosipednyj zavodin valmistama "Start-Chaussee" harjoituskilpapyörä 70-luvulla. Se oli tosi upea ja mieluinen. Sillä teloin etuhampaat kun kazoin etupyörää enkä eteeni. Kerran jätin sen lukizematta Pasilan asemalle, josta sen joku paskiainen varasti. Tein surutyötä pitkiä aikoja. Toista niin hienoa en koskaan saanut, sillä Malmilla sijainnut maahantuoja "Agrumi" oli lopettanut.
ellauri355.html on line 205: "Ukraina". Polkupyörän massatuotemerkki, joka sai suuren määrän muutoksia. Klassisia näytteitä tehtiin uros- ja naarasversioina ja ne menivät yhtä hyvin asfaltilla ja hiekkateillä. Malli "Ukraine LUX" eroaa klassikoista alumiiniseoksesta valmistettujen vanteiden läsnäololla. Pitkien matkojen mukavuudesta huolehtivat kiertokangas, vaunuyksikkö ja etujarru. Mallissa on perinteinen ja hillitty yläpoikittaispalkki, jossa on tilava tavaratila, laajennetut läpät ja jalkalista.
ellauri355.html on line 211: "Urheilu". Pyörälle oli tunnusomaista 14,5 kilon kokonaismassa, teräshaarukka, kahdeksan vaihteinen järjestelmä ja etäohjauspyörä. Malli valmistettiin 70-luvulla ja se oli erittäin suosittu amatööriurheilijoiden keskuudessa.
ellauri359.html on line 203: Vaikka hän oli lähellä kuolemaa, Blaken keskeinen huolenaihe oli hänen kuumeinen työnsä Danten Infernon kuvitusten parissa. Hänen sanotaan käyttäneen yhden viimeisistä hallussaan olevista shillinkistä lyijykynään jatkaakseen luonnostelua. Hulluja nuo artistit.
ellauri360.html on line 53: Hänet tunnetaan nykyään parhaiten yhtenä suurimmista kirjailijoista. Hänen maneerinsa on 'esineellinen.' Robbe-Grillet ei ollut vain tämäntyyppisten romaanien kirjoittaja, vaan myös kirjoitti siitä ja toimi Editions de Minuitin toimituksellisena johtajana, kustantajan, joka julkaisi Robbe-Grillet'n ja monia muita nouveau romaanikirjailijoita. Nouveau Romanin perusperiaatteena oli, että juoni, luonne ja kerronta olivat vanhanaikaisia. Ensimmäiseksi tuli perinteinen kertojan rooli, jossa kirjailija puuttui juoniin, jos se katsottiin tarpeelliseksi. Perinteisiä hahmoja kyseenalaistettiin myös asioihin keskittyen, mikä loi heidän mukaansa uutta realismia. Hahmot ilmaantuessaan esiintyivät usein tietoisuuden virroina. Sartren, Camuksen ja muiden ranskalaisten kirjoittajien poliittinen sitoutuminen hylättiin.
ellauri360.html on line 129: Syl-Coker : Alusinen viimeinen harmattan Dunbar
ellauri360.html on line 362: Grundtwigin päätuloksia oli pitäjäsiteen poistaminen 1855, toisin sanoen lupa käyttää muuta kuin oman pitäjän pappia kirkollisiin toimituksiin, ja vuoden 1868 vaaliseurakuntalaki, joka soi pitäjänpappiin tyytymättömille tilaisuuden perustaa valtiokirkon piirissä henkilöseurakunnan omine pappeineen. Tanskalaisista dissidenttipastoreista taisi Hilja Haahtikin käydä kuumana.
ellauri362.html on line 78: Fitzwilliam Darcy, Gentleman on yhteinen nimi, joka on annettu Pamela Aidanin kirjoittamalle historiallisten romanttisten romaanien trilogialle. Kuten nimestä voi päätellä, ne perustuvat vahvasti Jane Austenin vuoden 1813 romaaniin Ylpeys ja ennakkoluulo, ja niissä on monia romaanin tapahtumia nähtynä herra Fitzwilliam Darcyn, Austenin romaanin keskeisen mieshahmon, näkökulmasta.
ellauri362.html on line 153: Thomas Love Peacock (18. lokakuuta 1785 – 23. tammikuuta 1866) oli englantilainen kirjailija, runoilija ja East India Companyn virkamies. Hän oli Percy Bysshe Shelleyn läheinen ystävä ja he vaikuttivat toistensa työhön. Peacock kirjoitti satiirisia romaaneja, joissa jokaisessa oli sama perusasetus: hahmot pöydässä keskustelemassa ja arvostelemassa päivän filosofisia mielipiteitä.
ellauri362.html on line 166: Thomas Jefferson Hogg (24. toukokuuta 1792 – 27. elokuuta 1862) oli brittiläinen asianajaja ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten romanttisesta ystävyydestään romanttisen runoilijan Percy Bysshe Shelleyn kanssa. Hogg kasvoi Durhamin kreivikunnassa, mutta vietti suurimman osan elämästään Lontoossa. Hän ja Shelley ystävystyivät opiskellessaan University Collegessa Oxfordissa ja pysyivät läheisinä Shelleyn kuolemaan asti. Oxfordissa ollessaan he tekivät yhteistyötä useissa kirjallisissa projekteissa, jotka huipentuivat heidän yhteiseen karkotukseensa "The Necessity of Atheism" -nimisen esseen julkaisemisen jälkeen. He pysyivät hyvinä ystävinä, mutta heidän suhteensa oli joskus kireä, koska Hogg oli romanttisesti kiinnostunut lörppävittuisista naisista, jotka olivat romanttisessa suhteessa Shelleyn kanssa. Suurin osa hänen kirjoittamistaan fiktioista oli huonoxi arvioitua. Hänen tunnetuin kirjallinen teoksensa oli Percy Bysshe Shelleyn elämä, runoilijan keskeneräinen elämäkerta. Vaikka kirja oli hyvin tutkittu ja maalasi selkeän kuvan Shelleystä nuorena miehenä, sitä kritisoitiin Percyn esittämisestä negatiivisesti. Kärsittyään kihdistä Hogg kuoli unissaan. Uni jäi kesken viimeinen.
ellauri362.html on line 197: Hernekukon "Melankolian filosofia" on tunkkaista antiikkihöpinää, josta ei saa selvää kirveelläkään. Tikusta asiaa. Huomaa kyllä että kaveri on ollut hyvä laatimaan virallisia asiakirjoja. Kuten Peacock selittää esipuheessaan "Yleinen analyysi", runo väittää, että muuttuvuuden tarkastelu jalostaa mieltä ja että taiteen ja ihmissuhteiden "pääasialliset viehätysvoimat" ja "hermolliset siteet" ovat peräisin muuttuvuuden filosofisesta pohdinnasta. Hernekukko kävi vain 6 vuotta koulua, kansalaiskoulupohjalta ponnisti kuin Lassi Hiekkala.
ellauri362.html on line 303: Tiesittekö että Veijo Meri perheineen vietti kesän 1964 Sysmän Suopellossa? Miljöötä kuvaillaan Wexin niteessä Everstin autonkuljettaja.
ellauri362.html on line 309: Jöns ei nähtävästi pidä liioin Joel Haahtelasta. Joel Haahtela on "Kristina Carlson -schabloonalla jokavuotismalliin julkaistu Martti Anhavan kristillismyönteinen sarjaromaanikonsepti joka 'uudistuu' ja samalla 'ironisoi' uudistumistaan, eräänlainen luterilaiseen juoksi jänö metsänrajaan versio Italo Calvinosta. Ehkä jopa norssi." Vankan uskonnollisen vakaumuksen omaava lääkäri Haahtela tutustui ortodoksisuuteen aluksi vaimonsa mukana ja mieltyi kokemaansa. Elämys syveni, kun häntä pyydettiin jumalanpalvelustekstien lukijaksi. Hänet vihittiin ensin lukijaksi ja 2021 diakoniksi, joka on varsinaisen ortodoksisen pappeuden ensimmäinen porras. Haahtela käsittelee tuotannossaan kristinuskoa ja sen selittämättömiä asioita, mutta romaaneita voi lukea niin hengellisin kuin humanistisin silmin. Haahtela itse kertoo uskovansa ”selittämättömään, siihen että asioiden takana on jotain monimutkaista ja kaunista, toisin sanoen mystistä".
ellauri362.html on line 311: Haahtela perheineen asuu Kirkkonummella. Jonkinlainen airolla ja peräpainoilla varustettu Hilja Haahti? Wannabe isä Mefodi? Ei vaan isä Joel! Kirjailija Joel Haahtela haluaa teoksillaan lohduttaa itseään ja kaikkia muitakin yksinäisiä. Vaimo läx, lapset jättivät, Jeesus hylkäsi. Läppä läppä, ei sentään asiat ole niin huonosti. Psykiatrina hän lähestyy mieltä, ortodoksisen seurakunnan diakonina sielua. ”Olen ihmisenä erittäinkin syvältä”, hän sanoo.
ellauri362.html on line 378: Schreber sairasti paranoidista skitsofreniaa (tuonaikainen diagnoosi oli ”dementia paranoides”) ja kuvasi sairauttaan muistelmateoksessa Denkwürdigkeiten eines Nervenkranken (1903). Kirjasta on tullut psykiatrian klassikko, ja sitä ovat analysoineet muiden muassa Sigmund Freud, Jacques Lacan, Gilles Deleuze ja Félix Guattari (Anti-Oidipus), Alice Miller sekä Elias Canetti (Joukko ja valta).
ellauri362.html on line 379: Eikä siinä kaikki! Seinen Fall beschrieb auch Carl Gustav Jung, Elias Canetti, William G. Niederland, Zvi Lothane u. a.
ellauri362.html on line 433: GEORGE CRABBE syntyi Aldeburghissa, Suffolkin rannikolla, 24. joulukuuta 1754. Hänen isänsä, joka keräsi suolamaksuja satamassa, oli sekä korkeamakuinen että alhainen mies. Varsin huonomaineinen myöhempinä vuosinaan hän oli nuorena miehenä käynyt koulua ja luki Miltonia, Youngia ja muita runoilijoita ääneen perheelleen. Lääkärin ammattiin tarkoitettu George opiskeli lääkäriksi Wickhambrookissa lähellä Bury St. Edmundsia, jonka leikkauksesta hän siirtyi kolme vuotta myöhemmin Woodbridgen lääkäriksi. Täällä hän viipyi vuosina 1771–1775 ja tutustui Sarah Elmyyn, joka, vaikka meni kymmenen vuotta ennen kuin he menivät naimisiin, vaikutti alusta alkaen pehmentävästi ja kirkastavasti muotoutumattomien nuorten melko synkkään luonteeseen. Juuri heidän tapaamisensa aikaan Crabbe esiintyi ensimmäisen kerran tunnetussa painetussa sanassa runoilijana. Erään naistenlehden ”runoilijoiden nurkassa” vuonna 1772 ilmestyi useita säkeitä, joista osa oli signeerattu ”G. Ebbare" ja yksi "G. Ebbaac”, joiden arvellaan olevan Crabbe. Yksi näistä, joka koostuu kahdesta erittäin kauniista säkeistöstä, nimeltään The Wish, juhlii runoilijan "Mirriä", joka oli Crabben Sarah Elmylle antama runollinen nimi.
ellauri362.html on line 607: Kanvaskenraali tai yleinen tuomio;
ellauri364.html on line 106: Johann Friedrich Krafft (Pseudonym; eigentlich Feist oder Weiße?; * unter unbekannten Umständen; † 23. Juli 1785 in Jena) war ein vermutlich ehemaliger preußischer Beamter, der unter einer neuen Identität für Goethe als Faktotum, d. h. Berichterstatter und Sekretär, tätig war.
ellauri364.html on line 138: Carl Albert Hansen Fahlbergs artikel i Magnus Hirschfelds tidsskrift Jahrbuch für sexuelle Zwischenstufen med titlen: "H.C. Andersen: Beweis seiner Homosexualität", 1901, var den første i en lang række af afhandlinger, der berører Andersens (homo)seksualitet. Argumenterne for Andersens homoseksualitet fandt Hansen i digterens forelskelser i mænd, hans nervøsitet, feminitet, huslighed, forfængelighed, sygelighed m.m., samt ikke mindst i hans kunstneriske geni.
ellauri364.html on line 305: Matemaattista rehellisyyttä ja taiteellisuutta voidaan käyttää monien kulttuuristen järjestelmien rakentamiseen (joista utilitaristiset laskelmat ovat rappeutuneita esimerkkejä). Pitäisi yrittää selvittää, voidaanko tieteellinen arvojärjestys rakentaa yksinkertaisesti numeerisella ja mensuurilla voiman asteikolla -- Kaikki muut "arvot" ovat ennakkoluuloja, naivismia, väärinkäsityksiä. -- Ne ovat kaikkialla pelkistettävissä tähän numeeriseen ja kuukautiseen voiman asteikkoon. Tämän asteikon nousu edustaa jokaista arvon nousua; aleneminen tällä asteikolla edustaa arvon alenemista. Matematiikalla on keskeinen rooli homotieteessä. Tieteellinen tahto totuuteen tekee maailman merkityksettömäksi ja avaa oven nihilismille ja itsemurhalle. "Se on tahdon voiman mittari, missä määrin voi olla ilman merkitystä asioissa, missä määrin hän kestää elää merkityksettömässä maailmassa, koska hän järjestää pienen osan siitä itse."
ellauri364.html on line 310: Iloinen merimies on ilmeinen hypertyymikko eli hypomaanikko. Depressiivikot ovat yleensä hiljaisia ja vaarattomia, joskus sosiaalisesti hyvin arvokkaita koska auttavaisia. Erikoisherkät järjestävät kepposia, lähtevät merille tai matkustavat itämaille, paizi jos ovat sieltä kotoisin. Suurin osa juopoista on miehiä. Huonotuulisuus ja alkoholi vetävät toisiaan puoleensa. Mytomaanin apuna on ehtymätön kexeliäisyys ja vuolas sanatulva. Asteenikkokin voi olla ärsyttävän ärtynyt.
ellauri365.html on line 69: Yön lämmin ilma, kuin pehmeä henkäys, L’air tiède de la nuit, comme une molle haleine,
ellauri365.html on line 181: Hänen hengityksensä teki hienon höyryn Son haleine faisait une fine vapeur
ellauri365.html on line 328: Apostoli Paavali määrittelee myös joitain yksityiskohtia siitä, mitä ominaisuuksia palvelujohtajalla tulee olla. Kirjeissään Paavali tekee selväksi, että johtajan tulee olla roolimalli sekä työ- että henkilökohtaisessa elämässään. Hän puhuu itsehillinnän tärkeydestä, nöyryydestä, siitä, että ei ole kiireinen ja pitää oven auki käytävälle, eikä likistele alaisia reisistä.
ellauri367.html on line 118: Le château Rothschild est un château situé à Boulogne-Billancourt en France dans les Hauts-de-Seine. Il a été construit de 1855 à 1861 dans le style Louis XIV à la demande du banquier James de Rothschild. Il était entouré de jardins « à la française » et « à l'anglaise » sur trente hectares. Le château fut longtemps un lieu de rencontres de la haute société.
ellauri367.html on line 122: Rothschild ist der Name einer jüdischen Familie, deren Stammreihe sich in Deutschland ab 1500 urkundlich belegen lässt. Ihre Mitglieder sind seit dem 18. Jahrhundert vor allem als Bankiers bekannt geworden. Sie zählten im 19. Jahrhundert zu den einflussreichsten und wichtigsten Finanziers europäischer Staaten. Das Stammhaus des Bankgeschäfts war M. A. Rothschild & Söhne in Frankfurt; die Familie ist weiterhin über verschiedene Nachfolgeinstitute im Bankgeschäft tätig, hauptsächlich im Investmentbanking und der Vermögensverwaltung.
ellauri367.html on line 126: Dem in der Frankfurter Judengasse geborenen Mayer Amschel Rothschild, der als der Gründer der Rothschilddynastie gilt, war es noch verboten, außerhalb des Frankfurter Ghettos Grundbesitz zu erwerben. Seine Söhne zählten dagegen zu den wohlhabendsten Europäern und wurden in Österreich und England in den Adelsstand erhoben.
ellauri367.html on line 128: Die Familie Rothschild ist seit ihren Anfängen als Faktor der europäischen Wirtschaft Gegenstand zahlreicher Karikaturen und polemischer Schriften bis hin zu Hetzkampagnen und Verschwörungstheorien. Diese zeichnen sich in der Regel durch einen mal verdeckten, mal offenen Antisemitismus aus. Der Name Rothschild wird häufig als Symbol für den Zionismus verwendet und dazu, die angebliche Allmacht des Weltjudentums über das internationale Finanzwesen zu illustrieren.
ellauri367.html on line 130: Als einer der Ersten griff Honoré de Balzac die Rothschilds öffentlich an. In seiner Erzählung Das Haus Nucingen (1838) karikiert er James de Rothschild in dem arroganten, rücksichtslosen und groben Bankier Nucingen, der seinen Reichtum durch betrügerische Bankrotte erwirbt.
ellauri367.html on line 132: Auf diese Erzählung geht wohl auch die bis heute umlaufende Geschichte zurück, die Familie Rothschild habe ihren Reichtum durch eine Spekulation auf den Ausgang der Schlacht bei Waterloo erworben. Danach habe Nathan Rothschild dank eines effizienten Informationsdienstes bereits vor der britischen Regierung vom siegreichen Ausgang der Schlacht erfahren und daraufhin seine Aktien verkauft, um andere Anleger glauben zu machen, er sei im Besitz von Information über eine britische Niederlage. Es sei danach zu Panikverkäufen und starken Kursverlusten gekommen, die Nathan dazu genutzt habe, die Wertpapiere billig aufzukaufen. Nach dem Eintreffen der Siegesnachricht habe er dann von einem enormen Kursanstieg profitiert. Georges Dairnvaell brachte diese unwahre Geschichte 1846 in seinem Pamphlet Die erbauliche und kuriose Geschichte von Rothschild I., König der Juden erneut in Umlauf.[a 3] Später, zur Zeit des Nationalsozialismus, wurde sie durch den unverhüllt antisemitischen deutschen Propaganda-Film Die Rothschilds verbreitet. Zudem war bereits im 19. Jahrhundert das Gerücht aufgekommen, Nathan Mayer Rothschild habe einen französischen General bestochen, um den britischen Sieg sicherzustellen.
ellauri367.html on line 134: Der Komponist Richard Wagner schrieb 1850 in seinem antisemitischen Aufsatz Das Judenthum in der Musik, ein „jerusalemisches Reich“ gäbe es nur deshalb nicht, weil Rothschild lieber „Jude der Könige“ bleibe, als „König der Juden“ zu sein.
ellauri367.html on line 136: „Geld ist der Gott unserer Zeit und Rothschild ist sein Prophet“, schrieb der semitische Heinrich Heine im März 1841.
ellauri367.html on line 138: Verschwörungstheorien, in denen der Familie Rothschild eine Rolle zugesprochen wird, gibt es bis heute. In unterschiedlichen Versionen existiert die Theorie, die Rothschilds leiteten oder beteiligten sich an einer entweder jüdischen, freimaurerischen, illuminatischen oder außerirdischen Verschwörung, häufig mit den in diesem Umfeld üblichen Ähnlichkeiten oder unkritischen Bezugnahmen auf die längst als Fälschung entlarvten Protokolle der Weisen von Zion. Ebenfalls als Quelle für derartige Theorien werden die allgemein nicht als authentisch angesehenen sogenannten Rakowski-Protokolle genannt.
ellauri367.html on line 164: Mr. Burns asuu suuressa, koristeellisessa kartanossa valtavalla Burns Manor -nimisellä tilalla Mammon- ja Croesus Streetin kulmassa. Sitä suojaa korkea muuri, sähköistetty aita ja "The Hounds " -nimellä tunnettu ilkeiden hyökkäyskoirien lauma. Mr. Burns altistaa Springfieldin ja sen asukkaat rutiininomaisesti pahoinpitelylleen, ja hänestä vallitsee yleinen vastenmielisyys kaikkialla kaupungissa. Mr. Burns on kiristänyt ja lahjonut useita virkamiehiä Springfieldissä, mukaan lukien pormestari Quimby ja ydinalan sääntelykomissio. Hän käytti omaisuuttaan lopulta epäonnistuneeseen kuvernööriehdokkuuteen estääkseen tehtaansa sulkemisen turvallisuusrikkomusten vuoksi, mutta Marge Simpson eväsi hänen mahdollisuutensa tulla kuvernööriksi. Hän peitti kerran auringon päästäkseen Springfieldin asukkaat lisäämään ydinvoimalansa tuottaman sähkön käyttöä, ja myöhemmin Maggie ampui hänet yrittäessään varastaa häneltä karkkia.
ellauri367.html on line 195: Rakovski oli Lev Trotskin läheinen liittolainen ja henkilökohtainen hyvä ystävä vuosikymmenten ajan. He tapasivat toisensa ensi kerran jo vuonna 1903 ja tutustuivat lähemmin Trotskin oleskellessa vuosina 1912–1913 sotakirjeenvaihtajana Romaniassa.
ellauri367.html on line 226: Rakovsky viedään mukavaan huoneeseen, jossa on erilaisia ruokia, ja Duval kuulustelee sitä sen jälkeen, kun Landowsky sujauttaa juomaansa korkealaatuista huumetta. Rakovsky aloittaa väittämällä, että jos Karl Marx tiesi kapitalismin ristiriidat, se johtuu siitä, että hän tunsi ne, jotka tuottivat ne siinä. Sitten hän teoristi liiton kansainvälisen rahoituksen (jota hän kutsuu "kansainväliseksi kapitalismiksi" tai "kapinterniksi") ja kommunistisen internationaalin (Comintern) välillä. Hän lisää, että Marx jätti kirjoituksissaan selvästi huomaamatta taloudellisen ilmiön, joka kuitenkin kiehtoi hänen aikansa ihmisiä: Rothschildin perheen viiden veljeksen valtavan pääoman keräämisen. Se täsmentää, että niitä on 5, aivan kuten Neuvostoliiton punaisen tähden 5 haaraa. Tuskin sattumaa! (Amschel Mayer Rothschild, Salomon Mayer Rothschild, Nathan Mayer Rothschild, Carl Mayer von Rothschild, James de Rothschild). Rakovskylle näiden kahden entiteetin yhteinen vihollinen, toinen, joka kannattaa kosmopolitismia (koska pääomalla ei ole rajoja) ja toinen kansainvälisyyttä (koska proletariaatilla ei ole rajoja), on kansallisvaltio ja sen tavoitteena on sen tuhoaminen.
ellauri368.html on line 83: Haskalah, jota usein kutsutaan juutalaiseksi valistukseksi (heprea: הַשְׂכָּלָה; kirjaimellisesti "viisaus", "sivistys" tai "koulutus"), oli Keski- ja Itä-Euroopan juutalaisten keskuudessa ollut älyllinen liike, jolla oli tietty vaikutus Länsi- Euroopan juutalaisiin. Eurooppa ja muslimimaailma. Se syntyi määriteltynä ideologisena maailmankuvana 1770-luvulla, ja sen viimeinen vaihe päättyi noin 1881 juutalaisten vapautumisen nousuun.
ellauri368.html on line 87: LEBENSOHN, MICAH JOSEPH (tunnetaan myös nimellä Mikhal; 1828–1852), yksi *Haskalahin merkittävimmistä heprealaisista runoilijoista. Vilnassa syntyneen Abraham Dov *Lebensohnin (Adam ha-Kohen), joka oli aikansa johtava intellektuelli ja yksi sen merkittävimmistä runoilijoista, poika Micah Lebensohn sai perusteellisen heprealaisen koulutuksen, mukaan lukien intensiivisen Raamatun tutkimisen. Toisin kuin muut hänen aikansa nuoret, jotka joutuivat kamppailemaan voidakseen opiskella maallisia aineita, Lebensohn oli yksityisopetuksessa saksaa, puolaa, venäjää ja ranskaa. Hän osoitti jo varhaislapsuudessa suurta kiinnostusta kirjallisuuteen ja aloitti kirjallisen toiminnan hepreantamalla saksalaista runoutta. Hänen 19-vuotiaana käännettyä suurimman osan Vergilin Aeneidin toisesta kirjasta Schillerin saksankielisestä versiosta (97 säkeistöä) vahvisti Lebensohnin maineen Vilnan kirjallisuusmaailmassa. Vuotta myöhemmin hän käänsi Vittorio Alfierin näytelmän Saul nimellä Aḥarit Sha'ul. (Kaikista säilyneistä kopioista osia käännöksestä puuttuu.) 17-vuotiaana Lebensohn sairastui vakavasti tuberkuloosiin ja hänet lähetettiin Berliiniin sairaanhoitoon. Lääkäreiden neuvosta hän kokeili Salzbrunnin kylpylää vuonna 1849, mutta palasi Berliiniin talvella. Seuraavan kesän hän vietti Reinerzin kylpylässä, jossa hänen tilansa parani, ja siellä hän kirjoitti parhaan teoksensa. Talven tullessa hän sai shuubin ja palasi isänsä kotiin Vilnaan, missä hän kuoli 24-vuotiaana.
ellauri368.html on line 98: Hänen eeppisessä runossaan näkyy Miltonin ja Shakespearen vaikutus ja hänen lyyrinen runoutensa on Heineltä, jonka hän luki nuoruudessaan. Lebensohn käänsi Goethen "Erlkoenig" saksasta, Mickiewiczin "Farys" puolasta, Arnaultin "La Feuille" ranskasta (tunnetaan hepreaksi otsikolla "Daliyyah Niddaḥat" ja julkaistiin yleensä Lebensohnin nimellä ilmoittamatta runon alkuperää) ja muita muilta käännettyjä runoja, joiden alkuperää ei tunneta.
ellauri368.html on line 217: Ei ole myöskään liioiteltua sanoa, että lähes kaikki suuret Nykyaikaisen juutalaisen historian liikkeet on parodioitu. Hasidismi, uudisjuutalaisuus, sosialismi, sionismi ja monet muut Juutalaisen ajattelun pienet vaiheet - kaikki ovat tuoneet esiin omat parodistinsa. Toisaalta tämän juutalaisen kirjallisuuden haaran tutkiminen ature paljastaa myös juutalaisen huumorin vakavan puolen. Se tulee osoittavat, että juutalaisen satiirin leikkisyyden alla on surun virta on aina läsnä. Kyyneleet ja nauru valehtelevat hyvin lähellä juutalaista huumoria ja juutalaista parodistia. Hän ei ole aina pelkkä klovni, mutta sitä useammin hän on saarnaaja naamioitunut narrin pukuun. kuten yleinen parodia juutalainen parodialla on myös moraalinen päämäärä.
ellauri368.html on line 221: Monet rabbit eivät kuitenkaan katsoneet sitä päin tästä näkökulmasta. Yleinen mielipide heidän keskuudessaan oli parodiaa vastaan. Heidän mielestään parodia heikensi alkuperäistä, varsinkin kun alkuperäinen oli uskonnollinen teksti, jopa puhdas sellainen. Jotkut pitivät pyhien tekstien jäljittelyä pyhäinhäväistyksenä. Omana aikanamme, protesti parodiaa vastaan ei ole kokonaan vaientunut. Ei vain konservatiiviset rabbit, mutta jopa miehet, jotka kuuluvat progressiiviseen siipeen on nousseet avoimesti tätä haarakirjallisuutta vastaan.
ellauri368.html on line 313: 1800-luvulla valistuneet juutalaiset parodioivat vähän kaikkea, etenkin hässidejä. Kuten David filistealaisten leirissä satiristit heittivät pois vakavan lärvän raskaan panssarin, ja lähti tapaamaan väärää Zaddilqmia parodian rintareppu toisessa kädessä ja pehmeät ohjukset ironiaa toisessa. Ja vaikka taistelu kesti pitkään ja voitto oli aluksi epävarma, se tuntui pian vastapuolen leirissä. Hässidimit sanoivat, että heidän sankarinsa olivat kuolemassa ja että heidän epäjumalansa putosivat maahan. Ahneus, laiskuus ja viekkaus olivat yhteinen keskiaikaiselle munkille sekä nykyaikaiselle Zaddikille.
ellauri368.html on line 412: Hyökkäyksessä oli kyse lännen misinformaatio-operaatiosta, Kastehelmi sanoo. Hän huomauttaa, että hyökkäävien joukkojen kytköstä Ukrainaan on yritetty häivyttää etenkin sosiaalisessa mediassa. – Moni toistelee kuin vitsinä väitettä "venäläisistä separatisteista", jotka ovat vain yllättäen ilmestyneet varusteineen tapahtumapaikalle, hän sanoo. – Osa on ottanut tämän läpän tosissaan ja on vakavissaan sitä mieltä, että tässä ei ole kyse Ukrainan toiminnasta. Tämä ajatus on levinnyt osittain myös mediaan asti. Myös useat viralliset tahot aina ukrainalaisista muunmaalaisiin ovat Kastehelmen mukaan heittäneet vettä infosotamyllyyn. – Monet ukrainalaiset puhuvat hyökkäävistä joukoista ikään kuin muista Ukrainan toiminnoista täysin erillisinä osastoina, hän sanoo. – Lisäksi esimerkiksi brittitiedustelun päivittäiskatsauksessa leviteltiin käsiä ja esitettiin tietämätöntä puhumalla hyökkääjistä tunnistamattomina partisaaneina, vaikka esimerkiksi hyökkäävät osastot itse, Ukrainan sotilastiedustelu ja alueelta tuleva kuvamateriaali kertovat, mistä joukoista on kyse. Britit oli jo 100 vuotta sitten lähdössä Muurmanskista valkokaartin avuxi etelään mutta sekin invaasio meni
ellauri368.html on line 420: Venäjä on tiedottanut, että Ukrainan armeijan tekemissä iskuissa loukkaantui kaksi, mutta ketään ei kuollut. Venäjälle tämänkaltaiset hyökkäykset ovat nöyryyttäviä. Brittitiedustelun arvion mukaan Venäjä käyttää hyväkseen tilannetta kertomalla maailmalle olevansa länsiterrorismin uhri. Kummankin venäläisryhmän viimeinen päivitys pyytää antamaan toiminnalleen raha-avustusta. Help Ukraina to win this war!
ellauri369.html on line 116: Benjamin ( heprea : בִּנְיָמִין Bīnyāmīn ; "(oikean) poika") oli viimeinen Jaakobin ja Raakelin kahdesta pojasta (eli Jaakobin kolmastoista lapsi ja kahdestoista ja islamilaisen kristityn perinteen ja nuorin poika) juutalaisessa perinteessä. Hän oli myös israelilaisen Benjaminin heimon esi-isä. Toisin kuin Raakelin ensimmäinen poika Joosef, Benjamin syntyi Raamatun mukaan Kanaanissa.
ellauri369.html on line 290: Tiesittekö että: Carlylella oli keskeinen asema viktoriaanisessa kulttuurissa, ja häntä ei pidetty ainoastaan Ralph Waldo Emersonin sanoin "englanninkielisten kirjainten kiistattomana päänä", vaan myös takapuolena. Ketä ne ovat kysyi Sepukka. En tietäisi izekään ilman Uikipediaa. Niin katoaa teeren kunnia.
ellauri369.html on line 454: Vatikaanin viimeinen rikos.
ellauri369.html on line 517: Froude oli ollut Thomas Carlylen henkilökohtainen, hyvä ystävä ja älyllinen opetuslapsi vuodesta 1861, ja heistä tuli vieläkin läheisempiä Carlylen vaimon Janen kuoleman jälkeen 21. huhtikuuta 1866. Lukiessaan Janen päiväkirjoja ja kirjeitä Carlyle hämmästyi hiänen onnettomuudestaan ja omaa ärtyneisyyttään ja välinpitämättömyyttään hiäntä kohtaan, ja hän päätti sovittaa asian kirjoittamalla hiänelle muistion. Vuonna 1871 Carlyle antoi Froudelle tämän muistion sekä nipun Janen henkilökohtaisia papereita julkaistavaksi Carlylen kuoleman jälkeen, jos Froude niin päätti. Lisäksi Carlyle nimitti Frouden yhdeksi omista kirjallisista pyöveleistään, vaikka hän oli (ehkä tarkoituksella) moniselitteinen ohjeissaan.
ellauri370.html on line 189: Suorapuheinen New Jerseyn rabbi (ja kongressiedustaja wannabe) tapasi Michael Jacksonin vuonna 1999 Jacksonin ystävän, israelilaisen illusionisti Uri Gellerin avulla, ja heistä tuli ystäviä. Jackson tuli jopa Boteachin taloon Shabbat-illallisille. Rabbi on julkisesti seisonut Jacksonia vastaan - puolustaen häntä syytöksiä natsien myötämielisyydestä tai jatkanut työskentelyä hänen kanssaan lapsiasioissa huolimatta syytöksistä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mitä Michael teki hississä? Painoi nappulaa.
ellauri370.html on line 243: On olemassa saksalainen legenda, jossa "vaeltava juutalainen" yhdistetään John Buttadaeukseen. Hänet nähtiin Antwerpenissä 1300-luvulla, jälleen 1400-luvulla ja jälleen 1500-luvulla. Hänen viimeinen esiintymisensä oli Brysselissä vuonna 1774. Leonard Doldius Nünbergistä kirjoittaa, että Ahasverusta kutsutaan joskus Buttadaeukseksi. Kiss my butt.
ellauri370.html on line 274: Samaan aikaan toisaalla Númenorilaisruhtinas Elendil ja hänen poikansa Isildur ja Anárion olivat perustaneet Arnorin ja Gondorin valtakunnat. Sauronin örkit valloittivat Minas Ithilin Varjovuorten kupeessa, mutta hyökkäys pysäytettiin Osgiliathiin ja Haltiain ja Ihmisten Viimeinen Liitto hyökkäsi Mordoriin. Vuonna 3434 haltiat ja ihmiset löivät Sauronin armeijat Dagorladin taistelussa. Viimeisen Liiton joukot astuivat Mordoriin ja aloittivat Barad-dûria piirityksen. Seitsemän vuoden jälkeen Sauron astui Mustasta Tornista ja surmasi Gil-galadin ja Elendilin. Isildur leikkasi Suurimman Sormuksen Sauronin sormesta, mutta ei ahneudessaan tuhonnut sitä. Sauronin henki pakeni Dol Gulduriin ja Barad-dûr kaadettiin maan tasalle.
ellauri370.html on line 298: Kristityt oli juutalainen lahko kaikista muista paizi juutalaisista. Yhteinen paha virhe oli yxijumalaisuus, hölmö ajatus, josta seurasi vain diktatuuria ja muita ikävyyxiä. Jeesus pääsi joholle koska sen kokouxiin ei tarvinnut pääsylippua, kaikki ovat lähimmäisiä. Just päinvastainen liikeidea kuin juutalaisilla. Juutalainen Agrippa joka päsmäröi keisareita Roomassa on ollut monen paasauxen aiheena.
ellauri370.html on line 338: Suomen tunnetuin leprasiirtola oli Seilin saari Turun saaristossa, Rymättylän ja Nauvon välillä. Siirtola perustettiin sinne 1600-luvulla. Potilaat joutuivat tuomaan saarelle mukanaan ruumisarkun tai puulaatikon, eikä sieltä ollut paluuta. Leprasairaala suljettiin vuonna 1785, kun viimeinen potilas kuoli. Tästäkin on jo paasaus.
ellauri370.html on line 350: Bloody peasant tämäkin Schweinehaxe. ellauri370.html on line 405: 1480-luvulla katolisten hallitsijoiden espanjalainen inkvisitio oli täydessä vauhdissa, ja Columbuxen laivoissa oli nippu juutalaisia. Lähtöpäivän aattona 2.8.1492 alkoi juutalaisten karkoitus Espanjasta. Se oli juutalaisen vuoden viimeinen päivä eli Tisha Be'av.
ellauri370.html on line 450: Hep! = Hierosolyma est perdita. Jep! = Jesus est perditus. Antisemitismisanan kexi Wilhelm Marr 1879, ex-juutalainen. Salaliittoteoreetikko vailla vertaa. Was der Jude glaubt ist einerlei, in der Rasse liegt die Schweinerei.
ellauri370.html on line 459: Eugen Karl Dühring (* 12. Januar 1833 in Berlin; † 21. September 1921 in Nowawes, heute Potsdam-Babelsberg) war Philosoph, Nationalökonom und Mitbegründer des Rassenantisemitismus im Deutschen Kaiserreich. Er wurde damit zu einem Vordenker des späteren Nationalsozialismus.
ellauri370.html on line 461: Eugen Dühring war Sohn eines Beamten und studierte Jura in Berlin. Bis 1859 war er als Anwalt tätig. Da er früh unter einer Sehschwäche litt, die sich bis zu seinem dreißigsten Lebensjahr zu völliger Blindheit verschlimmerte, musste er seinen Beruf aufgeben. Trotz dieser Behinderung setzte er seine Studien in unterschiedlichen Fachgebieten wie Nationalökonomie, Philosophie, Mechanik, Logik, Ethik und Literatur fort.
ellauri370.html on line 463: 1863 habilitierte sich Dühring in Philosophie, 1864 auch in Nationalökonomie. Im selben Jahr erhielt er eine Dozentenstelle an der Friedrich-Wilhelms-Universität zu Berlin. Dort geriet er jedoch in Konflikte mit Professorenkollegen. Nachdem er zudem die Universität als wissenschaftliche Einrichtung wiederholt angegriffen hatte, verlor er 1877 seine Lehrbefugnis. Von da an bis zu seinem Tod 1921 wirkte er als "Privatgelehrter."
ellauri370.html on line 465: Neben Ernst Mach und Richard Avenarius war Dühring wichtiger Vertreter des deutschen Positivismus. Er erkannte nur sinnliche Wahrnehmungen und daraus abgeleitete Verstandesschlüsse als Wirklichkeit an und behauptete gegen Immanuel Kant die Übereinstimmung von objektiver Realität mit ihrer naturwissenschaftlichen Beschreibung. Mit diesem Anspruch bekämpfte er allen Subjektivismus und Idealismus, alle Religion und Metaphysik, inklusive dialektische Materialismus. Er lehrte in Anlehnung an Auguste Comte, Voltaire und Ludwig Feuerbach, aber gegen Hegel und Karl Marx eine „Wirklichkeitsphilosophie“, die ihm zufolge „Prinzip allseitiger Gestaltung des Lebens“ werden sollte. Er wird deshalb dem neuzeitlichen antimetaphysischen Atheismus zugerechnet. Dabei beschrieb er die Rassen als Ergebnis der natürlichen Entwicklung der Menschheit.
ellauri370.html on line 467: Er positionierte seinen rassischen „Sozialismus des arischen Volkes“ seit 1865 scharf gegen Marx, aber auch gegen Ferdinand Lassalle. Beide waren ja kurzschädlige Juden. Nach dem Verlust seiner Sicht gewann er zunehmend Sympathien in der SPD. Auf dem Gothaer Parteitag 1877 verlangten Dührings Anhänger in der SPD, dass Aufsätze von Friedrich Engels nicht mehr im Vorwärts erscheinen sollten. Dies veranlasste Engels 1878 zu seiner Gegenschrift Anti-Dühring.
ellauri370.html on line 477: 1881 erschien Dührings Kampfschrift Die Judenfrage als Racen-, Sitten- und Culturfrage. Mit einer weltgeschichtlichen Antwort. Sie war ein pseudowissenschaftlicher Versuch, dem Antisemitismus als politischer Bewegung ein biologisches, historisches und philosophisches Fundament zu geben.
ellauri370.html on line 479: Seiner Meinung nach sei die jüdische Rasse völlig wertlos und nichts als „eingefleischte Selbstsucht“. Der Jude könne nur Werte anderer Völker stehlen und ausbeuten. Als Parasit sorge er für die Korruption seiner Umgebung, da er sich dort am wohlsten fühle. Ein Kapitel über die Stellung der Flöhe im natürlichen System der Gesellschaft wäre ebenso angebracht gewesen und jedenfalls weniger langweilig.
ellauri370.html on line 485: Daher sei nur eine internationale Lösung der Judenfrage dauerhaft. Die Vertreibung aller Philistiner sei vorerst undurchführbar und würde das Problem nur an andere Orte verlagern, wo es alsbald neu auftreten werde. 1900 forderte er direkt die „Vernichtung des Judenvolkes“.
ellauri370.html on line 487: Für Theodor Herzl war Dühring einer der Begründer des rassistischen Antisemitismus, der ihn in den 1890er Jahren zur Überzeugung gebracht habe, dass nur der Zionismus die Zukunft des Judentums garantieren könne.
ellauri370.html on line 670: Perinteisesti yli 1000 vuoden ajan juutalaisia oli saatu halvexia yhteiskunnan hylkiöinä, köyhyydessä elävinä ja ikuisesti kirottuna kansana. Valitettavasti juutalaisten emansipaatiota Preussissa vuonna 1869 oli seurannut useiden köyhien juutalaisten perheiden nousu keskiluokkaan. Samaan aikaan, kun juutalaiset liittyivät keskiluokkaan, Mittelstandin omaisuus oli laskenut, ja Stoeckerin antisemitistiset puheet vetosivat siihen, mitä hän kutsui "pieniksi ihmisiksi", kuten Mittelstandin miehiä ja naisia. Was nun kleiner Mann? He pitivät epäoikeudenmukaisena eli epixenä, että perinteisesti halveksitut juutalaiset pääsivät eteenpäin sekä sosiaalisesti että taloudellisesti samalla kun he jäivät jälkeen. Vaikka Stoecker an sich ei vaatinut väkivaltaa, hän antoi ymmärtää, että väkivalta olisi hyväksyttävää, jos juutalaiset eivät alkaisi "osoittaa kunnioitusta" saksalaisia kohtaan, mitä he eivät väittäneet.
ellauri370.html on line 742: B’nai B’rith (hebräisch בְּנֵי בְּרִית Bnej Brīt, deutsch ‚Söhne des Bundes‘, auch Bnai Brith) oder im deutschsprachigen Raum bis zur Zeit des Nationalsozialismus Unabhängiger Orden Bne Briss (U.O.B.B.), auch in jiddischer Lautung Bnei Briß genannt, ist eine jüdische Organisation, ein unabhängiger weltlicher jüdischer Orden, organisiert in Logen. Sie wurde im Jahre 1843 in New York als geheime Loge von zwölf jüdischen Einwanderern aus Deutschland gegründet und widmet sich laut Selbstdarstellung der Förderung von Toleranz, Humanität und Wohlfahrt. Ein weiteres Ziel von B’nai B’rith ist die Aufklärung über das Judentum und die Erziehung innerhalb des Judentums. Zurzeit gibt es rund 500.000 organisierte Mitglieder in ungefähr 60 Staaten. Damit ist sie eine der größten jüdischen internationalen Vereinigungen. Das Veröffentlichungsorgan ist die B’nai B’rith International Jewish Monthly.
ellauri370.html on line 744: B'nai B'rith, Unabhängiger Orden (U. O. B. B.), Söhne des Bundes, ist ein 1843 in New York begründeter Ordensverband, der nur Juden aufnimmt. Mit Großlogen, Hauptlogen und Distrikten ist B’nai B’rith ähnlich wie die Freimaurerei aufgebaut, versteht sich aber nicht als mit dieser Bewegung verbunden. Der Orden hat in Europa keine Grade, dagegen Erkennungszeichen und ein Ritual, das aber mit dem freimaurerischen Ritual in keiner Weise identisch ist. Die Zentrale ist in Washington, D.C.; dort betreibt die Organisation ein Museum zur jüdischen Geschichte (das B’nai B’rith Klutznick National Jewish Museum).
ellauri370.html on line 746: Der Orden ist völlig unpolitisch und hat mit der Freimaurerei nichts weiter gemeinsam als gleichartige, aber auf einen konfessionell engen Kreis beschränkte Tendenzen der ethischen Erziehung seiner Mitglieder und der Karitas. Die Gegnerschaft, die der Orden auch in Freimaurerkreisen findet, ist ganz unbegründet.
ellauri370.html on line 800: Kaikesta tästä hänen perintönsä positiivisesta arvostamisesta huolimatta se ei kuitenkaan ole läheskään yksimielinen edes Ukrainassa. Häntä arvostellaan hänen liitostaan Venäjän kanssa, joka joidenkin mielestä osoittautui tuhoisaksi maan tulevaisuuden kannalta. Merkittävä ukrainalainen runoilija Taras Shevchenko oli yksi Hmelnytskin erittäin äänekkäimmistä ja ankarista kriitikoista. Toiset arvostelevat häntä liittoutumisesta Krimin tataarien kanssa, mikä antoi jälkimmäisille mahdollisuuden ottaa suuren joukon ukrainalaisia talonpoikia orjiksi, koska kasakat sotilaskastina eivät suojeleneet kholopya, Ukrainan kansan alinta kerrosta. Kansanlaulut vangitsevat tämän. Kaiken kaikkiaan näkemys hänen perinnöstään nykyisessä Ukrainassa on enemmän myönteinen kuin negatiivinen, ja jotkut kriitikot myöntävät, että väliaikaisen unionin Venäjän kanssa saneli välttämättömyys ja yritys selviytyä noina vaikeina aikoina. Vuoden 2018 Ukraine´s Rating Sociological Group -kyselyssä 73 prosentilla ukrainalaisista vastaajista oli myönteinen asenne Hmelnytskiin.
ellauri371.html on line 125: Republikaanien oikeudet köyhille ovat katkeraa ironiaa, voi Niya, koska lähes päivittäisen työvoiman tarve ei ole kyllä--- Niistä ei ole todellista käyttöä, mutta se vie pois. Ne takaavat jatkuvan ja luotettavan tulon, laskeminen se on riippuvainen työnantajien tai tovereiden lakoista. Kulakit ja aristokratia. Meidän alaisuudessamme olevat ihmiset ja johtajuus tuhoaa aristokratian, mikä on hänen todellinen suojansa ja hoitajansa hänen itsensä vuoksi tarjoten etuja, jotka liittyvät erottamattomasti ihmisten etuihin seisomassa. Aristokraattien tuhoamisen myötä hän on alisteinen, joutuu kulakien, voittoa tavoittelevien huijareiden ikeen alle, jotka istuu työntekijöiden päällä armottoman ikeen kanssa.
ellauri371.html on line 133: Yleinen taloudellinen ”R izis p /HG a ?o ek?shmi kasvaa edelleen ., yuchve ^^™. cheskogo kriisi, joka ° sata "ovit ° "V * mi act- ki ja liiku. ala. Luotu pääsy kaikille maanalaisia tapojamme seuraamaan kullan avulla, joka on kaikki käsissämme, yleinen talous, Tšekin kriisi, heitämme kokonaisia ihmisjoukkoja kaduille työntekijöitä samanaikaisesti kaikissa Euroopan maissa. Nämä joukot ryntäävät vuodattamaan verta mielihyvin niiltä, joita he tietämättömyytensä yksinkertaisuudessa kadehtien ovat eläneet lapsuudesta asti ja kenen omaisuutta heillä voi olla sitten ryöstää.
ellauri371.html on line 182: Kuinka saada käsiisi yleinen mielipide. Vastaanottaja ota yleinen mielipide käsiisi, sinun on saatava se järjestykseen, hämmentyneenä ilmastaen niin monia asioita eri puolilta ristiriitaisia mielipiteitä ja gojiin asti eksyvät labyrinttiinsä eivätkä ymmärrä mikä on parempaa olemalla minkäänlaista mielipidettä politiikkaan liittyvissä asioissa, joita yhteiskunta ei saa tietää, koska se tietää heidän on vain se, joka johtaa yhteiskuntaa. Tämä on ensimmäinen salaisuus.
ellauri371.html on line 217: Lehdistö ja yleinen mielipide. Kohti yleisön toimintaa suunnittelemamme suunnitelman kohtalo loihtii jo johtajaa kohti. Loppuun asti meidän on pakotettava goimit oikeaan - hallitus, oletettavasti yleisen mielipiteen mukaan, salaa perustamamme ns "suuri voima" - puristin, joka on jo melkein kaikki meidän käsissämme.
ellauri371.html on line 239: Vapaamuurarien periaatteita sovellettiin uudelleen kansojen ravitsemuxeen. Soveltamalla periaatteitamme me teemme. Kiinnitä huomiota sen maan ihmisten luonteeseen, jossa missä olet ja toimit; yleinen yksi- mitä hyötyä niistä on? Ennen ihmisten uudelleenkoulutusta meidän tapamme ei voi onnistua. Mutta mene eteenpäin käytä niitä huolellisesti. Tulet huomaamaan, ettei se ole vaikeaa: kuluu kymmenen vuotta ilman sitkeintä luonnetta tero muuttuu, ja rekisteröimme uudet ihmiset mukaan niiden joukkoon, jotka ovat jo antaneet meille.
ellauri371.html on line 266: Mitä vapaamuurarien valtionsiirto lupaa? Portti! Kun teemme valtionsiirron portille, kerromme sitten kansoille: "Kaikki meni kauheasti! Se on paha, kaikki kärsivät. Erottelemme syitäsi shikh-piina: kansallisuudet, rajat, erilaiset kolikot. Maailman nuorten yhteistyö. Tietenkin voit vapaasti tuomita meidät, mutta kuinka hän voi olla oikeudenmukainen? hyväksyt sen ennen kuin koet mitä mitä me annamme sinulle?"... Sitten he korottavat meidät ja kantaa sylissään yksimielisenä ilona toivoa ja toivoa. Äänestys, jonka teimme liittymisemme väline, jopa opettanut hänelle pienimmät yksiköt ihmiskunnan jäsenten joukossa ryhmäkokousten ja sopimusten laatimisesta alkaen palvellut palveluksessaan tällä kertaa, pelaa hänen viimeinen rooli yksimielisesti, halussa tutustua. Sovi kanssamme lähemmin ennen tuomitsemista.
ellauri371.html on line 268: Yleinen äänioikeus. Tätä varten meidän täytyy saada kaikki äänestämään luokkien eroamatta ja pätevyys vahvistaa enemmistön absolutismia, jota ei voi saavuttaa älykkäillä sensuureilla edes korkealuokkaiset... Opetettuani kaikkia tällä tavalla itsetarkoituksen ajatukselle murramme goyim-perheen merkityksen ja sen kasvatuksellisen arvon ymmärtäminen, poistakaamme yksittäisten mielien erottaminen, mikä meidän johtamamme joukko ei salli minkäänlaista edistymistä tönäyttää, ei edes puhua: hän on tottunut kuuntelemaan vain meittiä, maksamme hänelle kuuliaisuudesta ja huomiosta. Tällä luomme sellaisen sokean voiman, että kun et voi liikkua muualle kuin agenttiemme hallintaan, jonka olemme sijoittaneet johtajien siihen yhteen paikkaan.
ellauri371.html on line 290: Edustajainhuone kattaa, suojelee valitut presidentit, mutta otamme siltä oikeuden pois tehä lakiehdotukset, niiden muutokset; sillä oikea truc on et annamme lapset vastuulliselle presidentille, käsinukke käsissämme. Tietysti viranomaiset tekevät sen. Siten densasta tulee kaikenlaisten kiusaajien kohde, mutta me annamme hänelle itsepuolustuksen oikeudessa vedota kansalle, sen päätökselle edustajiensa lisäksi, nuo pöntöt. Sitä paitsi sokealla palvelijallamme on kipua suurin osa joukosta. Tästä huolimatta tarjoamme että annamme presidentille oikeuden julistaa sota vaimoväelle. Tämä on vihonviimeinen oikeus, jota motivoi se tosiasia, että presidentillä koko maan armeijan päällikkönä on oltava vaimoväki käytettävissään siltä varalta et tarttee puolustaa uutta tasavaltalaista perustuslakia, johon hänellä on vastuuhenkilönä täysi oikeus tämän perustuslain edustajana.
ellauri371.html on line 654: Jyri syntyi isänsä plantaasilla Paavipurolla Creekissä Westmorelandissa Virginiassa. Hänen isänsä Aku Washington oli alueen johtava suurtilallinen ja lääninoikeuden tuomari. Vuonna 1735 Aku muutti perheineen Pocahontas-joen yläjuoksulle, Good Hunting Creekin plantaasille, joka myöhemmin nimettiin Mount Vernoniksi. Seijan eka oma keittiö oli Mt Vernon Streetin studion takaseinä.
ellauri372.html on line 218: Epämakulatuuri -rukous on nyt jo perinteinen katolinen Marian rukous, jonka on säveltänyt Saint Maximillian Kolbe. Se on pyhittäytymisrukous fläkittömälle eli tahattomasti perseestä tulleelle Neitsyt Marialle. Pyhitysrukous on seuraava:
ellauri372.html on line 237: Valtakunta ajautui sisällissotaan vuonna 67 eaa. kuningatar Aleksandran kuoleman jälkeen. Rooma puuttui sisällissotaan ja valloitti maan vuonna 63 eaa. Hasmonit saivat hallita aluettaan Rooman vasallina vuoteen 37 eaa. asti, jolloin viimeinen Hasmoni-hallitsija Antigonos surmattiin tavalla tai toisella ja valtaan nousi roomalaisten asettama Herodes.
ellauri372.html on line 293: Jerusalemin kukistuessa Herodeksen valtakunnan valloitus oli täydellinen. Vahvistettuaan valtansa hän alkoi systemaattisesti tuhota Hasmonean linjaa, jonka hän piti suorana uhkana hallitukselleen. Hyrcanus II, Hasmonean viimeinen suuri jälkeläinen, teloitettiin vuonna 30 eaa. Herodes hallitsi Herodian valtakuntaa kuolemaansa asti vuonna 4 eKr., Rooman aina uskollinen asiakasrajapintakuningas.
ellauri372.html on line 312: Martin McNamara kirjoittaa: "Salomon psalmien kanta tuonpuoleisesta elämästä ei ole aivan selvä. Jotkut tutkijat ovat nähneet viittauksia ylösnousemukseen joissakin kohdissa, esim. PssSol. 3:16 (12), 15:15 ( 13), johon muut lisäävät Ps. Sol. 13:9, 14:2-3, 6. Toisaalta Ps. Sol. 3 sanoo, että syntinen lankeaa eikä enää nouse; häntä ei muisteta, kun taas vanhurskasta käydään kazomassa. Näin päättyy vanh. päivät: "Mutta ne, jotka pelkäävät Herraa, nousevat iankaikkiseen elämään. Ja heidän elämänsä (tulee olemaan) Herran valossa, eikä tule loppumaan enää." Valitettavasti meillä ei ole tarpeeksi kontekstia tähän, voidaan jopa päätellä, että on olemassa mahis ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään ilman uskoa ylösnousemukseen. Ps. Sol. 15 puhuu vanhurskaiden palkasta ja rangaistuksesta, joka odottaa jumalattomia. Psalmi päättyy seuraaviin sanoiin: " Ja syntiset hukkuvat ijankaikkisesti Herran tuomion päivänä, kun Jumala kohtaa tuomionsa maan päällä. mutta syntiset hukkuvat ikuisesti" (15:14 (12) f.) Jälleen kerran, lausunto on liian yleinen oikeuttaakseen päätelmän, että viittaus on asianmukaiseen normi ylösnousemukseen." ( Intertestamental Literature , s. 185-186) Vähän sama ongelma kuin Pirkko Kolben kanonisoinnissa: good try, but no cigar.
ellauri372.html on line 318: James C. VanderKam kirjoittaa: " Salomon psalmien päivämäärää ei voida määrittää tarkasti. Tärkeimmät vihjeet ovat peräisin psalmeista 2, 8 ja 17, jotka tarjoavat jotain historiallisesta ympäristöstä, jota vastaan ainakin nämä kolme runoa kirjoitettiin. Puhutaan originelleista johtajista, jotka eivät olleet laillisia hallitsijoita ja joiden aikaa leimasi massiivinen korruptio ja paha. Heitä syytetään temppelin ja kultin rikkomisesta. Nämä näyttävät olevan Hasmonealaisia eli simoniittoja. Jumala nosti heitä vastaan vieraan valloittajan, joka toivotettiin tervetulleeksi joidenkin toimesta Jerusalem, mutta joka silti joutui valloittamaan kaupungin väkisin. Hän meni temppeliin, mutta tapasi myöhemmin kuolemansa Egyptissä, missä hänen ruumiinsa jätettiin hautaamatta rannalle (ks. 2:26-27). Kuvaus sopii Pompeuksen toimintaan noin klo 1/2 Jerusalemissa ja tapaan, jolla hän sai loppunsa vuonna 48 eaa. Psalmi 2 (jossa 8 ja 17) olisi silloin kirjoitettu tämän tapahtuman jälkeen; ehkä muutkin runot olivat niin, mutta se ei ole varmaa. Koska siitä ei puhuta mitään temppelin tuhoutumisesta, on todennäköistä, että Salomon psalmit kirjoitettiin ennen vuotta 70 jKr. On väitetty, että Barukin kirjoittaja lainasi nykyisestä teoksesta, koska Psalmit Salomon 11:2-5 ja Baruk 5:5-8 ovat läheisesti rinnakkaisia, mutta Salomon psalmien versio on yhtenäisempi ja tiiviimpi. Lisäksi jotkut tutkijat ajattelevat, että Baruk 5:5-8 on lisäys tähän kirjaan. Lainaamisen suunta on kuitenkin tuskin ilmeinen, ja on yhtä todennäköistä, että molemmat perustuvat yhteiseen runoperinteeseen." ( An Introduction to Early Judaism , s. 129)
ellauri372.html on line 336: Sodan ratkaiseva taistelu käytiin Pharsaloksessa Kreikassa 9. elokuuta 48 eaa. Huolimatta siitä, että Caesarin joukot olivat ylimääräisiä, ne saavuttivat hämmästyttävän voiton, suurelta osin ylivoimaisen taktiikan ja Caesarin veteraanilegioonien julmuuden ja uskollisuuden ansiosta. Pompeuksen viimeinen yritys oli paeta Egyptiin.
ellauri372.html on line 386: Yxin tein laskien on Netanjahun putinistan juutalaisten Third Reich. Toinen oli tämä simoniittain dynastia, ja ensimmäinen oli muinoinen kunkku Daavid huoneineen. Loppu aika on vietetty diasporassa eri paikoissa. Kolmatta temppeliä hommataan mutta se on vielä vaiheessa. Puolaa sanoivat aikoinaan kolmennexi temppelixi kun siellä oli paljon juutalaisia, mutta sitten tuli Bogdan Hmelnitski ja Spitzgruberi sanomaan "mutta minä SÖIN sen".
ellauri372.html on line 477: Kirjanoppineiden välillä käydään kiistaa siitä, onko tämä Joosuan tapaus yksi kertomus vai onko siinä liitetty yhteen kaksi eri kertomusta, joissa yksi kertomus viittaa Joosuaan alttarin rakentamiseen ja siihen uhraamiseen, kun taas toinen kertomus viittaa Joosuaan asettamassa sinne suuria kivilaattoja, jotka oli valkaistu kalkilla ja joihin oli sitten kaiverrettu Toora. Joka tapauksessa vallitsee yleinen yksimielisyys siitä, että Joosuan lähteet ovat ennen 5. Mooseksen kirjaa, ja näin ollen käsky alttarin rakentamisesta ja kirjoitusten tekemisestä perustuu todennäköisesti näihin Joosuan lähteiden toimiin, eikä päinvastoin, tavoitteena mahdollisesti tarjota deuteronomistin teologian hyväksymä etiologia paikalle.
ellauri373.html on line 76: was sol ich doch vohn deinen Pillen sagen / Puhumattakasn pillereistäsi /
ellauri373.html on line 83: so ist mir doch die Süßigkeit zu schwär; Ei, tää makeinen on mulle liian väkevä /
ellauri373.html on line 144: The late Walter Rathenau of the Allgemeiner Electricitaets Gesellschaft (AEG, meidän koliseva pesukone oli sen merkkinen! Just goes to show!) has thrown a little light on the subject and doubtless he was in possession of their names, being, in all likelihood, one of the chief leaders himself. Writing in the Wiener Freie Presse, December 24, 1912, he said:
ellauri373.html on line 567: Herzl siionistikavereineen Viennassa 1896. Ei varsinaisia helluntain ystäviä eikä varattomia veljiä. ellauri373.html on line 612: Kokonainen joukko todisteita vahvistaa pätevyyden tämän pääomapisteen uskollisuus. aikana sa- ensimmäisen Baselin kongressin (1897), juutalainen Alfred Nossig, suorapuheinen sionisti, joka työskenteli tuolloin minä libretona Paderewskin oopperaan "Maigi", esiteltiin vuonna 1901, puhui pöytäkirjasta hei työntekijällesi. Ja Paderewski heti hän kertoi tämän tarinan monille puolalaisille, jotka Luonnollisesti he pitivät sitä epätodennäköisenä. Alfred Nossig asuu tällä hetkellä Berliinissä; PA~Derevsky ja ainakin jotkut hänen ystävänsä vuonna 1897 ovat edelleen elossa.
ellauri373.html on line 691: "Kun otetaan huomioon se valtava merkitys, jota se edustaa esitti hallituksille kysymyksen sionismista Entente, Naum Sokolov kutsuttiin Ranskan hallitus Pa- ri zh" jne... Balfourin julistus, yhtä alhainen kuin riippumatta siitä, kuinka moniselitteinen, juutalaisesta hengestä täynnä- ei vähempää kuin itse "pöytäkirjat": se ei ole meille vaikeaa löytää syitä väittää tätä niin itsevarmasti, koska juutalaiset itse sanovat, että siitä kirjoitettiin sionististen järjestöjen tarkistama ja korjaama Englannin ja Amerikan kielillä.
ellauri374.html on line 35: Peijaxen telkkarista tuli HPI sarjan toistaisexi viimeinen episodi, se jossa Morgane tajuaa että se saattaa odottaa vauvaa hölmön näköiseltä Karadeciltä. Morganella on herkät piirteet, siinä on vähän Helmin näköä. Morgane on myös sellainen, hyvätahtoinen hölmö nimittäin.
ellauri374.html on line 83: Ei vain jokainen nimi vaikuta kohtaloon ja luonteeseen. Sekä nimen Sazon alkuperä että jokainen yksittäinen kirjain, sen tulkinta ja merkitys vaikuttavat voimakkaasti. C – maalaisjärki, sorto, auktoriteetti, oikkuus. A – voimaa, voimaa, mukavuutta. Z – aineellinen tyytymättömyys, korkea intuitio. O – suuri emotionaalisuus, salaperäinen jännitys. N – luovat tavoitteet, kiinnostus terveyteen, terävä mieli. Joten nimen Sazon merkitys on sellainen, että ensimmäinen kirjain puhuu ongelmasta, joka on tärkeä ihmisen ratkaista elämänsä aikana. Viimeinen kirjain osoittaa heikkoa kohtaa, jota on suojeltava ja suojattava.
ellauri374.html on line 94: Sazonovin rakentamaa taloa kutsutaan usein "dachaksi", pieneksi maalaistaloksi kaupunkilaisille, mutta se on kaikkea muuta kuin vaatimaton. Sen monimutkainen, hienostunut muotoilu koostuu kaksikerroksisesta jäykistä kuusitukkeista, jonka yläpuolella on kolmas kerros ulkonevilla parvekkeilla ja kesähuoneilla. Tämä ylempi rakenne heijastaa 1800-luvun tulkintaa perinteisistä kammioista, jotka tunnetaan nimellä "terem" tai "teremok" - tästä talon nimi. Monimutkainen katto parvekkeineen ja kattohuoneineen on riehakas näyttely koristeista. Yläosaa tukeva kattopalkki on yksittäinen mäntyhirsi, jonka väitetään alun perin olleen 120 jalkaa pitkä. Huipentuma kukoistaa lounaiskulmassa, jossa on kohoava torni, jonka kruunaa juhlava vappukoriste. Tämä varakkaan talonpojan rakentama maalaistalo ilmentää kulttuurisia ja sosiaalisia arvoja, jotka määrittelivät 1800-luvun lopun Venäjää.
ellauri374.html on line 115: Sazonov tai Sozonov (venäjä: Сазонов) ja Sazonova (venäjä: Сазонова; feminiininen) on yleinen venäläinen sukunimi, joka on johdettu kastenimestä Sazon. Ihmisiä, joilla on tämä sukunimi:
ellauri374.html on line 144: Seuraavassa Sazonovin sukunimen merkitys. Sukunimi Sazonov lisätään yleensä nimen tai toisen nimen jälkeen, se on niin kutsuttu sukunimi. Sukunimi / sukunimi: Sazonov. Hahmojen lukumäärä: 7. Alkuperä: Venäjä. Merkitys: Tällä hetkellä Sazonoville ei löydy merkitystä. Sazonovia käytetään suku- tai sukunimenä Venäjän kielissä. Sazonovin pituus on 7 merkkiä. Sazonov on yleinen Venäjän maissa.
ellauri374.html on line 197: Yhteisöt käyttivät "karkeaa musiikkia" ilmaistakseen paheksuntaa yhteisön normien erityyppisistä rikkomuksista. He voivat esimerkiksi maalittaa avioliittoja, joita he eivät hyväksyneet, kuten vanhemman lesken ja paljon nuoremman naisen välinen liitto tai lesken ennenaikainen uusi naimisiinmeno. Kylät käyttivät myös charivaria aviorikossuhteissa vaimon hakkaajia tai naimattomia äitejä vastaan. Sitä käytettiin myös häpeäksi aviomiehille, joita vaimonsa hakkasivat ja jotka eivät olleet puolustaneet itseään. Joissakin tapauksissa yhteisö ei hyväksynyt vanhempien leskien uutta naimisiinmenoa. Charivari on alkuperäinen ranskalainen sana, ja Kanadassa sitä käyttävät sekä anglofonit että frankofonit. Chivareesta tuli yleinen muunnelma Ontariossa, Kanadassa. Yhdysvalloissa termi shivaree on yleisempi.
ellauri374.html on line 223: B’nai B’rith (hebräisch בְּנֵי בְּרִית Bnej Brīt, deutsch ‚Söhne des Bundes‘, auch Bnai Brith) oder im deutschsprachigen Raum bis zur Zeit des Nationalsozialismus Unabhängiger Orden Bne Briss (U.O.B.B.), auch in jiddischer Lautung Bnei Briß genannt, ist eine jüdische Organisation, ein unabhängiger weltlicher jüdischer Orden, organisiert in Logen. Sie wurde im Jahre 1843 in New York als geheime Loge von zwölf jüdischen Einwanderern aus Deutschland gegründet und widmet sich laut Selbstdarstellung der Förderung von Toleranz, Humanität und Wohlfahrt. Ein weiteres Ziel von B’nai B’rith ist die Aufklärung über das Judentum und die Erziehung innerhalb des Judentums. Zurzeit gibt es rund 500.000 organisierte Mitglieder in ungefähr 60 Staaten. Damit ist sie eine der größten jüdischen internationalen Vereinigungen. Das Veröffentlichungsorgan ist die B’nai B’rith International Jewish Monthly.
ellauri374.html on line 225: B'nai B'rith, Unabhängiger Orden (U. O. B. B.), Söhne des Bundes, ist ein 1843 in New York begründeter Ordensverband, der nur Juden aufnimmt. Mit Großlogen, Hauptlogen und Distrikten ist B’nai B’rith ähnlich wie die Freimaurerei aufgebaut, versteht sich aber nicht als mit dieser Bewegung verbunden. Der Orden hat in Europa keine Grade, dagegen Erkennungszeichen und ein Ritual, das aber mit dem freimaurerischen Ritual in keiner Weise identisch ist. Die Zentrale ist in Washington, D.C.; dort betreibt die Organisation ein Museum zur jüdischen Geschichte (das B’nai B’rith Klutznick National Jewish Museum).
ellauri374.html on line 227: Der Orden ist völlig unpolitisch und hat mit der Freimaurerei nichts weiter gemeinsam als gleichartige, aber auf einen konfessionell engen Kreis beschränkte Tendenzen der ethischen Erziehung seiner Mitglieder und der Karitas. Die Gegnerschaft, die der Orden auch in Freimaurerkreisen findet, ist ganz unbegründet.
ellauri374.html on line 489: - Kielen monipuolinen vaaliminen on keskeinen osa kansallisen tietoisuuden lujittamista, joka on vähemmistöjen ainoa mahdollisuus oman identiteetin säilyttämiseen Venäjän kokonaisuudessa, venättä ilman aksenttia haastava Fomin humauttaa.
ellauri374.html on line 522: Baškiirit kuitenkin nousivat tämän jälkeen useasti kapinaan Venäjää vastaan. Syinä tähän olivat Venäjän ankara verotus, pakkokäännyttäminen kristinuskoon, venäläisten uudisasukkaitten asuttaminen alueelle ja baškiirien maiden haltuunotto. Suuria kapinoita oli muun muassa vuosina 1676, jonka Venäjä vain vaivoin pystyi tukahduttamaan ja 1707. Viimeinen suuri kapina oli vuosina 1735–1741. Vuonna 1774 baškiirit osallistuivat kasakka Pugatšovin kapinaan, jossa he taistelivat baškiiri Salawat Julajevin johdolla.
ellauri374.html on line 579: Kreivi Aleksanteri Vasilyevich Suvorov-Rymniksky, Italian prinssi (venäjäksi : Князь Италийский граф Александр Васильевич Суворов-Рымниксч Суворов-Рымниксков (24. marraskuuta [ OS 13. marraskuuta] 1729 tai 1730 – 18. toukokuuta [ OS 6. toukokuuta] 1800), oli venäläinen kenraali ja sotilasteoreetikko Venäjän valtakunnan ja Habsburgien monarkian palveluksessa. Hän oli Rymnikin kreivi (1789), Pyhän Rooman valtakunnan Graf (1789), Pyhän Rooman valtakunnan Feldmarschall, Sardinian kuningaskunnan prinssi (1799), Sardinian kuningaskunnan suurmarsalkka (1799), Venäjän valtakunnan prinssi tai Knyaz (1799), marsalkka (1794) ja Venäjän imperiumin viimeinen generalissimo (1799). Prinssieversti. Suvorovia pidetään yhtenä Venäjän historian suurimmista sotilaskomentajista ja yhtenä varhaisen nykyajan suurista kenraaleista. Hänelle myönnettiin useita mitaleja, arvonimiä ja kunnianosoituksia Venäjältä ja muilta kii mailta. Suvorov turvasi Venäjän laajennetut rajat ja uudisti sotilaallisen arvovallan sekä jätti perinnöxi sodankäynnin teorioita. Hän oli kirjoittanut useita sotilaallisia käsikirjoja, joista tunnetuin on The Science of Victory (tai The Science of Winning ; venäjäksi: Наука побеждать), ja hänet tunnettiin useista muistakin sanoista. Hän ei koskaan hävinnyt ainuttakaan komentamaansa taistelua lukuun ottamatta paria ei-kenttätehtävää (?), ja hänen sotilashistoriansa on laaja; Suvorov voitti yhteensä 63 taistelua kärsimättä suurta tappiota. Hän nosti Venäjän sotilaallisen kunnian ennennäkemättömään korkeuteen. Hänelle on omistettu useita sotaakatemioita, monumentteja, kyliä, museoita ja ritarikuntia Venäjällä.
ellauri374.html on line 677: Amerikkalaisen baškiirin pää on oikeasuhteinen, ja profiili on suora tai hieman kovera. Heidän silmänsä ovat ilmeikkäät ja hyvin erillään toisistaan. Rodulla on yleensä keskikokoiset, valppaat korvat, jotka lisäävät sen esteettistä vetovoimaa. Ja vahvat sorkat! American Bashkir Curlies tunnetaan vankista ja tukevista sorkistaan. Tämä ominaisuus parantaa heidän varmuuttaan ja tekee niistä hyvin soveltuvia erilaisten maastojen, kuten karujen polkujen ja haastavien maisemien kulkemiseen.
ellauri375.html on line 47: Tämä ei ole H.G. Wellsin tieteisromaanin klassinen elokuvaversio, jossa marsilaiset aloittavat sotakoneineen maapallon valloituksen kalifornialaisen pikkukaupungin lähettyviltä. Ohjaus Byron Haskin. (The War of the Worlds, USA 1953). Vaan Steven Spielbergin Maailmojen sota 2005!
ellauri377.html on line 160: Egyptiläisten suhtautuminen juutalaisten Exodus-tarinaan oli laajalti kielteinen koska se loukkasi heidän jumaliaan ja iloosteli heidän kärsimyksillään. Näin se inspiroi egyptiläisiä teoksia, jotka kertovat tarinan uudelleen, mutta muuttivat sen yksityiskohtia pilkatakseen juutalaisia ja korottaakseen Egyptiä ja sen jumalia.
ellauri377.html on line 204: Marian evankeliumin viimeinen kohtaus voi myös todistaa, että Maria on todellakin Maria Magdaleena. Leevi, puolustaessaan Mariaa ja hänen opetustaan, sanoo Pietarille: "Varmasti Vapahtaja tuntee hänet erittäin hyvin. Sillä hän rakasti häntä enemmän kuin meitä." Filippuksen evankeliumissa samanlainen lausunto esitetään Maria Magdaleenasta
ellauri377.html on line 234: Kun viimeinen "sinetti" on paikallaan palapelissä niin sen ymmärtää, mutta ilman sitä yhteen kootut ymmärryksen palat voidaan silti helposti perua, ja paloja voi joutua hävyxiin imuriin tai koiran jaloissa.
ellauri377.html on line 599: Juudaksen nimellä kulkevan apostolin henkilöllisyydestä ei siis ole täyttä varmuutta. Kirjeen kirjoittaja sanoo olevansa "Juudas, Jeesuksen Kristuksen palvelija, Jaakobin veli", ja perinteinen näkemys hyväksyy tämän. Monet tutkijat kuitenkin epäilevät tätä. Mahdollisesti kyseessä on Juudas Taddeus. Yksimielisiä on kuitenkin oltu siitä, että kyseessä ei missään nimessä ole Juudas Iskariot.
ellauri378.html on line 649: Opposing the CIA are the leaders of Project Nova: Soviet Army Major General Nikita Dragovich (Eamon Hunt), Colonel Lev Kravchenko (Andrew Divoff), and ex-Nazi scientist Friedrich Steiner (Mark Bramhall). Black Ops also features several historical figures; during the story, Mason meets Fidel Castro, Robert McNamara, and John F. Kennedy.
ellauri378.html on line 651: Imprisoned in a brutal gulag known as Vorkuta, Mason befriends a former Red Army soldier named Viktor Reznov, who gives him the identities of their enemies: Dragovich, Colonel Lev Kravchenko, and ex-Nazi scientist Friedrich Steiner, and reveals his history with them. In October 1945, Reznov and Dimitri Petrenko were sent by Kravchenko and Dragovich to extract Steiner, who wished to defect, from a secret Nazi base on Baffin Island. Upon being rescued, Steiner provided the Soviets with the location of a disabled cargo ship carrying the chemical weapon he had originally developed for Adolf Hitler called Nova 6. However, Reznov and his men were betrayed by Dragovich, who wished to see the effects of the gas first-hand; Reznov was forced to watch Petrenko die horrifically, only being spared himself when British Commandos, interested in also acquiring Nova 6, attacked the cargo ship. Reznov detonated the V-2 rockets onboard the ship during his escape to prevent anyone from using the weapon, destroying it and Nova 6, only to be captured by the Soviets and imprisoned in Vorkuta. The Soviets later recreated Nova 6 with the help of a mad British scientist, Daniel Clarke.
ellauri381.html on line 68: 1940-luvun jälkeen termiä "Bandera" käytetään usein viittaamaan kaikkeen ukrainalaiseen nationalismiin. Tätä nimeä käytti erityisen usein Neuvostoliiton propaganda, joka merkitsi sillä koko Ukrainan nationalistista maanalaista toimintaa Suuren isänmaallisen sodan aikana ja sen jälkeen, samoin kuin ukrainalaisia nationalisteja ulkomailla ja niitä, jotka vastustivat Ukrainassa Neuvostoliiton kansallista politiikkaa. Neuvostoliiton "Banderan" käsitteestä tuli vähitellen yleinen sana, ja sitä sovellettiin kaikkiin ukrainalaisiin nationalisteihin riippumatta heidän jäsenyydestään OUN:ssa.
ellauri381.html on line 91: Ukrainan nationalistit marssivat Kiovan läpi kädessään Banderan muotokuvalla varustettu lippu sekä Oikeistosektorin ja Svobodan liput. Bandera on lippu espanjaxi. The Guardianin mukaan sodanjälkeinen Neuvostoliiton historia levitti kuvaa Banderasta ja UPA:sta yksinomaan fasistisina yhteistyökumppaneina ja muukalaisvihamaisina. Toisaalta, nationalismin noustessa Ukrainassa, hänen muistonsa siellä on kohonnut. Banderan ihailu ja kunnostamisyritykset ovat kasvava trendi Ukrainassa.
ellauri381.html on line 93: Kyselyn mukaan myönteinen asenne vallitsee Ukrainan länsiosassa (70%); kun taas Ukrainan etelä- ja itäosissa 54% ja 48% vastaajista pitää hänen toimintaansa kielteisenä.
ellauri381.html on line 410: Grigori Svirski muisteli maanpaossa kirjoittamassaan kirjassa ”Teloitusvuosien sankarit” seuraavasti: ”Koko joukko Simonovin seuraajia (N. Drozdov, Simonin ”Uuden maailman” päällikkö tovereineen) kirjoitti ex-convictin periferiassa julkaistun muistelmaprujun kokonaan uudelleen; kirjailija muutti keskitysleirien johtajasta Barabanovista, jota vangit ja vartijat pelkäsivät kuin tulta, vapaan neuvostoelämän sankarin Robin Batmanovin. Simonov tuki innokkaasti valhetta: Azhaevin kirjan pääöljyputkea kaikkien korjausten jälkeen eivät edelleenkään panneet onnettomat, nälkäiset, puolikuolleet vangit, jotka kirjoittaja oli pettänyt, vaan yksinomaan onnelliset Neuvostoliiton kansalaiset.
ellauri381.html on line 414: Saksalaisen slavisti Wolfgang Kazakin mukaan "tämä teos on täysin sosialistisen realismin silloisten kaanonien mukainen : päähenkilöt ovat idealisoituja positiivisia sankareita, konfliktit ovat kaukaa haettuja ja niiden myönteinen ratkaisu voidaan ennakoida etukäteen. Hahmojen yhteenkuuluvuutta yhdessä tiimissä havainnollistaa se, että keskeiset tekniset ideat nousevat pääsääntöisesti samanaikaisesti romaanin eri hahmojen kesken. Kirjoittaja näyttää jatkuvasti näitä hahmoja poikkeustilanteissa ja heidän tekojaan kommentoidaan tekijän tarkoituksen mukaisesti.”
ellauri381.html on line 535: Solženitsyn piilotettiin kiireellisesti sairaalaan. ”Tämä”, hän kirjoittaa, ”oli viimeinen päiväni prikaatinjohtajana, ja minulla oli nopeasti kasvava, pitkälle edennyt kasvain, jonka leikkausta olin pitkään lykännyt aikaan, jolloin se olisi leirin mukaan ”kätevää”. Tammikuussa ja varsinkin nälkälakon kohtalokkaina päivinä kasvain päätti minulle, että nyt on sopivaa, ja kasvoi melkein tunnin välein. Heti kun kasarmi avattiin, näytin itseni lääkäreille ja minut määrättiin leikkaukseen. Myöhemmin hän kirjoitti: "Menen tammikuun 29. päivänä sairaalaan syöpäleikkaukseen."
ellauri381.html on line 547: Kolmas fakta. Jos Aleksandr Isaevich olisi leirin mellakan aikana todella joutunut mustalle listalle, niin sairaalasta palattuaan häntä olisi odottanut yleinen työ. Kuitenkin, kuten kirjoittaa N.A. Reshetovskaja: "Sanya alkoi oppia puusepäntyötä, mutta hänellä ei ollut aikaa hallita sitä unelmansa mukaan: hänet siirrettiin valimoon." Vielä tärkeämpää on se, että vuosina 1952-1953. hän oli yksi harvoista vangeista, jotka saivat palkan: osa tuloista meni leirille, "mutta loput 30-10% kirjattiin edelleen vangin henkilökohtaiselle tilille, ja vaikka ei kaikki näistä rahoista, mutta osa siitä (jos et ollut hyvä missään, et ollut syyllinen, ei ollut myöhässä, et ollut töykeä, et pettänyt esimiehiä) kuukausittaisten lausuntojen mukaan oli mahdollista siirtää uuteen leirivaluuttaan - joukkovelkakirjoihin, ja nämä joukkovelkakirjat saatettiin kuluttaa."
ellauri381.html on line 555: Neuvostoliiton valtion turvallisuusministeriön 9. osasto allekirjoitti 27. joulukuuta 1952 "käskyn nro 9. /2 - 41731" , jonka perusteella vankeusajan päätyttyä A.I. Solženitsyn lähetettiin maanpakoon. Kuten hän väittää, häntä "pidettiin leirillä vain muutaman päivän", sitten hänet "otettiin jälleen vankileirille". Ja hän kirjoittaa: "Pavlodarin, Omskin, Novosibirskin siirrot välähtivät jälleen... Omskin siirrossa hyväluonteinen vartija, joka soitti toisilleen työasioissa, kysyi meiltä viideltä Ekibastuzista: 'Mikä jumala rukoilee puolestanne ?' - 'Ja mitä? Ja minne?' – piristyimme heti, kun huomasimme, että paikka oli hyvä. 'Kyllä, etelään', vartija ihmetteli. Ja todellakin, Novosibirskistä meidät käännettiin etelään... Dzhambulin asemalla meidät poistettiin vaunuista... Siinä se linkki!... Helmikuun loppu on, täällä Irtyshillä on nyt kovaa - mutta täällä on lempeä kevättuuli."
ellauri381.html on line 563: A.I:n mukaan Solženitsyn, melkein heti, kun hän joutui maanpakoon, sai sairauden. Lisäksi, jos hän "Saaristossa" korostaa: "Ja koko vuoteen ei Kok-Terekissä kukaan pystynyt edes määrittämään, millainen sairaus", niin "Vasikassa" hän kirjoittaa, että "välittömästi maanpaon alkaessa syöpä heitti etäpesäkkeitä." Todennäköisimmin "Vasikassa" tauti diagnosoitiin takautuvasti. Loppujen lopuksi ihminen, tietäen olevansa kuolemanvaarassa, ei voinut tehdä mitään pelastukselleen melkein koko vuoden ajan. Jos myönnetään, että lähes ”kokonaiseen vuoteen” kukaan Kok-Terekin lääkäreistä ei edes epäillyt syöpää, niin tästä seuraa, että sairaalasta vuonna 1952 poistuttuaan A.I. Solženitsyn ei vain ollut rekisteröitymättä onkologiapotilaaxi, mutta hän ei edes ajatellut, että häneltä oli poistettu syöpäkasvain. Tämä voi tapahtua jossakin seuraavista tapauksista: a) jos kyseinen kasvain ei ollut syöpä ja Aleksanteri Isaevich tiesi tämän, b) jos kasvaimen onkologisen tutkimuksen tulokset eivät olleet hänen tiedossa, c) jos leikkaus tehtiin leirillä ei ollut mitään yhteyttä kasvaimen poistoon, d) jos hänellä ei ollut leirillä ollenkaan leikkausta, ja kaikki oli pelkkää kusetusta.
ellauri381.html on line 575: Huhti-toukokuuhun 1956 saakka Solženitsyn opetti koulussa ja oli kiireinen kirjallisten teosten parissa: hän kirjoitti näytelmän, runoja, valmistautui "Saaristoon" jne. 30. tammikuuta 1956 hän lähetti kirjeen Neuvostoliiton ministerille. Puolustus G.K. Zhukov, jossa hän pyysi hänen apuaan "pakotuksen poistamiseen", "rikosrekisterin poistamiseen" ja "määräysten palauttamiseen". 24. helmikuuta 1956 uusi vetoomus lähetettiin. N.S. Hruštšov pyysi tällä kertaa "täydellistä kuntoutusta". "Täysin odottamatta huhtikuussa 1956", kirjoitti N.A. Reshetovskaya ensimmäisissä muistoissaan - sain kirjeen Sanyalta. Hän kertoi minulle, että hänet vapautettiin maanpaosta ja hänen rikosrekisterinsä oli selvitetty. 20. kesäkuuta Solženitsyn lähti Kok-Terekistä, jossa hän palveli maanpaossa, ja lähti Moskovaan. Siellä hän tapasi monia tuntemiaan ihmisiä ja rehvasteli niille.
ellauri381.html on line 667: Venäläinen Gleb Dostojevskiasussa. Vieressä ohuttukkainen Simochka. Hizin vähän Sanyan bühleineissa on naisosia ja nekin tälläsiä, verettömiä. Sama vika muuten Dostojevskillä. Liekö olleet kumpikin kaappihomoja.
ellauri382.html on line 76: Vladimir Zhirinovski (oik.) kuoli koronaan kotonaan 2022. Se oli se takavuosien Suomen syöjä. Liberaalidemokraattisen puolueen uusi johtaja Leonid Slutski on ilmoittanut että kaikki Žirinovskin tieteelliset julkaisut, puheet, kirjeet ja lausunnot digitoidaan ja syötetään tekoälylle (ChatGPT). Žirinovskilta jäi 30 vuoden ajalta yli 18 000 tuntia haastatteluja ja puheita. Näin luodaan maailman ensimmäinen poliittinen robotti, jolle annetaan tieto nykyhetken tapahtumista ja sitten Žirinovski-algoritmin arviot ja ennustukset johtavat Venäjän suotuisaan tulevaisuudenkehitykseen. Puolueen lehdistösihteerin mukaan projekti on täysin koukutuksellinen ja tarkoituksena on tutustuttaa ihmisiä Žirinovskin perintöön ja houkutella mukaan nuoria ihmisiä Tintti-julisteineen.
ellauri382.html on line 226: Tämä viimeinen kohta on se, mikä hämmentää ja tyrmistyttää erityisesti brittiläisiä ja myös monia muita; hänen virheensä näyttävät aika helvetin vaikealta ohittaa. Loppujen lopuksi on mahdotonta lukea yhtä twiittiä tai kuulla hänen puhuvan lausetta tai kaksi katsomatta syvälle kuiluun. Hän muuttaa taiteettoman olemisen taidemuodoksi; hän on pikkumainen Picasso; paskan Shakespeare. Hänen virheensä ovat fraktaaleja: jopa hänen puutteissaan on puutteita, ja niin edelleen loputtomiin.
ellauri382.html on line 258: Zinaida Martynovna Portnova (venäjäksi: Зинаида Мартыновна Портнова; 20. helmikuuta 1926 – 15. tammikuuta 1944) oli Neuvostoliiton teini, partisaani ja Neuvostoliiton kuolemanjälkeinen sankari. Hänet tunnetaan natsien sabotoinnista ja myrkyttämisestä toisen maailmansodan aikana ennen kuin hänet vangittiin ja tapettiin 17-vuotiaana.
ellauri382.html on line 340: Livestriimaaja ja venäjän ammattitrollaaja Aino Kallio aka "Moskovan Tiltu". Kyseinen mukava neitonen puhui aikamoista paskaa radiokanavilla mutta oli monella tapaa trollitehtailun ensimmäisiä hahmoja. Propaganda mitä Tiitu tuuttasi oli niin yliampuvaa että lähetyksiä lähinnä kuunneltiin huumorimielessä. Mutta kuumottavia lähetyksistä tekee että siellä puhuttiin tunnetuista kaatuneista ja ihmisistä, joiden henkilöpapereita ryssä löysi kuolleilta tai vangeilta.
ellauri382.html on line 415: Nummenpäiden puoleinen täti Plunkett kertoo samanlaista tarinaa. "Isoisäni oli puolivalkoinen. En koskaan tiennyt, mikä hänen isänsä etunimi oli, mutta hän oli Morehead, valkoinen mies, ja hän sai Tomin orjanaiselta nimeltä Dinah. Näin minulle kerrottiin aina. Samaan aikaan että Moreheadin miehellä ja hänen valkoihoisella vaimollaan oli poika nimeltään Jim ja Tom olivat veljeksiä – he kasvoivat yhdessä, he olivat todella läheisiä setä, isäni veli."
ellauri382.html on line 599: Valitettava seuraus vihan sisäistämisestä häpeäksi on, että monet erittäin herkät, intensiiviset ja lahjakkaat ihmiset ovat oppineet piiloutumaan. Saatat olla niin kiireinen toisten kaa parittelemiseen, ettet puolusta sitä, mikä on sinulle tärkeää tai totta. Lopulta ympäröit itsesi vain ahdistavilla, hallitsevilla ihmisillä, jotka eivät yleensä kunnioita muita. Älä luule, että vihaajat ja vastustajat katoavat jos pääset seuraavalle leevelille. Muista, että uudet leevelit tuovat uusia paholaisia.
ellauri382.html on line 644: Aikuisena perheesi ja kumppanisi arvostelevat sinua siitä, että olet liian herkkä, intensiivinen tai liian vakava. Sinusta tulee nopeasti kärsimätön muita kohtaan, ja on vaikea löytää B-ihmisiä, jotka jakavat kiinnostuksesi. Se, mikä toimii muille, ei näytä toimivan sinulle: perinteinen työ, yritystikkaat, kognitiivinen käyttäytymisterapia, vakaa ja turvallinen suhde. Uskot, että tämä on epäonnistumisesi joka jotenkin pitäisi muuttaa sopimaan muottiin. Ajoittain sinulla on voimakkaita ahdistuksen ja masennuksen kohtauksia.
ellauri382.html on line 650: Välitön reaktiosi, kun näet sanan "lahjakas", saattaa olla ärtyneisyys. Se on ladattu termi yhteiskunnassamme ja monet ihmiset ymmärtävät sen väärin. Perinteinen "lahjakkuuden" määritelmä on ollut rajallinen ja se on usein liitetty vain älykkyysosamäärään tai perinteisiin kykyihin, kuten musiikkiin tai urheiluun. Lahjakkaina lapsina voimme kuitenkin ymmärtää, että on olemassa loputtomasti muotoja poikkeuksellisista kyvyistä, joita ei ole sisällytetty perinteiseen käsitykseen. Älyllisen kurinalaisuuden lisäksi monilla intensiivisillä ihmisillä on korkea ihmissuhdeäly, intrapersoonaalinen äly ja henkinen älykkyys.
ellauri382.html on line 706: Hyper-empathy. Paha oire ylitunteellisilla on kleptomania eli näpistely. Rajojen asettaminen ja "omien juttujesi" ja "muiden" tavaroiden erottaminen toisistaan on toinen lahjakkaiden valmennusten yleinen teema.
ellauri382.html on line 708: Perfectionism. Perfektionismi on lahjakkaiden ihmisten yleinen piirre, ja tämä voi paradoksaalisesti saada sinut viivyttämään tai sabotoimaan juuri sitä tehtävää, jonka tiedät tarvitsevasi tehdä. Alhainen toleranssisi ikävystymiselle voi myös saada sinut viivyttämään rutiinitehtäviä, jotka eivät herätä tai ylläpitää kiinnostustasi.
ellauri382.html on line 726: Petra, 46, poistatti silikonirinnat – kuva paljastaa hätkähdyttävän eron ulkonäössä: zwei Linsen auf einem Brett!
ellauri383.html on line 64: Er schrieb er auf der Grundlage seines eigenen Filmskripts Es geschah am hellichten Tag den Roman Das Versprechen, den er im Untertitel als Requiem auf den Kriminalroman bezeichnete, da in und mit ihm die gängigen Regeln eines Krimis zur Diskussion gestellt werden. Während der menschlich-engagierte Kommissär Matthäi im Film mit seinen Ermittlungen Erfolg hat, scheitert er im Roman letztlich an einem Zufall. GW Larssonin ruåzalaisessa matuaiheisessa krimipaskassa oli naispoliisi nimeltä Mattei. Aika omaperäistä.
ellauri383.html on line 69: No joka tapauksessa Dürrenmattin pointti oli että sattumalla on sormensa pelissä, kun Matthäi ei saa kiinni sarrjamurrhaajaa, joka ehtii kuolla vahingossa auton alle. Dass alle Verbrecher ihre Strafe fänden, sei eine staatserhaltende Lüge. Günter Waldmann (s. 26. lokakuuta 1926 Oberhausenissa ; † 12. lokakuuta 2020 maaliskuussa (Breisgau), saksalainen koulunopettaja, germanisti, didaktisti ja uskonnollinen filosofi, ei tykännyt tämmöisestä Zufallin peukutuxesta. Sen oma magnum opus oli Usko ja kauhu. Uskon käyttäytyminen aggression ja kauhun syynä. Tutkimus uskonnonfilosofiasta.
ellauri383.html on line 71: Matt. päättyi Lutherilla sanaan Ende: Und siehe, ich bin bei euch alle Tage bis an der Welt Ende. Bedeutungen: umgangssprachlich: (ungewollt) zu Ende gehen, kurz vor dem Ruin stehen, nicht mehr zu retten sein. Beispiel: Herr Dr. Matthäi, haben Sie Annemarie und mich in Ihr Haus genommen, um diesen Mörder zu finden? Oder sie nur so zeitweise gelegentlich ein bissel bumsen? Daß ein Mensch, ein Berner, unter fremdem Namen, in einem Vernichtungslager bei Danzig seinem blutigen Handwerk nachging - ich wage nicht näher zu beschreiben, mit welcher Bestialität -, entsetzt uns, daß er aber in der Schweiz einem Spital vorstehen darf, ist eine Schande, für die wir keine Worte finden, und ein Anzeichen, daß es nun auch bei uns wirklich Matthäi am letzten ist. Johanna Krain sah erstaunt, wie hemmungslos gefräßig sich der hundgesichtige Dr. Matthäi der Russin bemächtigte. Ja, jetzt ist Matthäi am letzten, konstatierte gutmütig Pfisterer.
ellauri383.html on line 149: Kielletään lihan tuonti huijausmaista, otetaan käyttöön yhteinen villieläinten hyvinvointimerkintä, minimoidaan eläinkuljetuksia ja helpotetaan tilalla tapahtuvaa teurastusta Trumpin varapresidentti roolimallina.
ellauri383.html on line 190: Hän näkee uusliberalismissa toimivat yritykset usein ahneiksi ja epärehellisiksi. Kuluttajat ovat uhreja. Vanhukset joutuvat huijatuiksi verkossa. Joku angry bird kusettaja tekee rahaa myymällä Suomen ilmaisia lukiopaikkoja köyhempien maiden varakkaammille. Suomi on yrittäjäkielteinen, se marisee pettyneenä.
ellauri383.html on line 601: Hallitus valmistelee parhaillaan lakia, jossa yleinen palkankorotusten taso sidottaisiin vientialojen sopimiin korotuksiin. Mallissa vientialojen työnantajien ja työntekijöiden neuvottelemat palkankorotukset määrittävät tason myös muille aloille. Lakikirjaus on poikkeuksellinen, ja työntekijäliitot vastustavat sitä jyrkästi.
ellauri384.html on line 178: Cantor tuli uskomuksiinsa äärettömyydestä johtuen siitä, että matematiikkaa ei ollut vielä kunnolla analysoitu kieliopillisesti. Kun substantiivit erotetaan selvästi adjektiiveista, monet hänen teknisesti oikeista todisteistaan tekemät päätelmät mitätöityvät, ja perinteinen ja intuitiivinen käsityksemme äärettömyydestä palautuu. Näet luokat ovat vain adjektiiveja, koirat koiria. Kuvauxia voi olla lukematon määrä, samoin mahdollisuuxia, muttei koiroja. Q.E.D.
ellauri384.html on line 268: Kun Solon näki heidän purjeensa tulevan Salamista, hän korvasi naiset parrattomilla miehillä, jotka olivat pukeutuneet naisten vaatteisiin. Kaukaa katsottuna megarialaiset eivät erottaneet khitoneista pullottavia makkaroita. He laskeutuivat maihin ja ankkuroivat aluksensa ja hyppäsivät veteen innokkaina päästäkseen naisiin. Viimeinen asia heidän mielessään oli puolustus, ja jokainen heistä tapettiin. Sitten ateenalaiset purjehtivat salamijahtiin megaralaisten laivoilla ja saivat izelleen kaiken makkaran.
ellauri384.html on line 464: Käsitys ruumiista erillään olevasta ja ruumiista selviytyvästä aineettomasta sielusta on yleinen nykyään, mutta nykyajan tutkijoiden mukaan sitä ei löydetty muinaisista heprealaisista uskomuksista. Sitä ei löydy minun raamatustani.
ellauri386.html on line 55: Ensin vähän taustoja Uikipediasta. Doston suvun juuret juontavat Danilo Irtishchiin, jolle myönnettiin maata Pinskin alueella (vuosisatojen ajan osa Puolan ja Liettuan kansainyhteisöä, nykyisen Valko-Venäjän alueella) vuonna 1509 hänen palveluksistaan paikallisen prinssin alaisuudessa. Hänen jälkeläisensä otti sitten nimi "Dostojevski" perustuu kylään nimeltä Dostojewo (johdettu vanhasta puolalaisesta dostojnik – arvovaltainen). Ei ne mitään maa-aatelia olleet aikapäiviin. Dostojevskin välittömät esi-isät hänen äitinsä puolelta olivat kauppiaita; hänen isänsä puoleinen mieslinja oli pappeja. Hänen molemmilla vanhemmillaan saattoi olla myös tataariverta. Senhän se on vähän näköinenkin.
ellauri386.html on line 119: Äitini oli häikäisevän kaunis nainen (ize en ole hääppönen), sirorakenteinen, pitkä, hoikka ja hänellä oli ihmeen säännölliset kasvonpiirteet. Yhdeksäntoistavuotiaana (hän oli syntynyt vuonna 1812) hän meni kiihloihin erään upseerin kanssa. Heitä ei ehditty vihkiä, sillä sulhanen osallistui Unkarin sotaretkeen ja sai surmansa. Äitini suru oli suunnaton, ja hän päätti olla koskaan menemättä miehelään. Mutta vuodet kuluivat ja kirvelevä tuska hälveni vähitellen.
ellauri386.html on line 167: Bakhtinin polyfoniapöpötys Dostosta on kyllä pelkkää potaskaa. Ainahan se jauhaa samaa russofiliaa. Miten niin Nastasja Filippovna on huono nainen jos sen setä pedofileerasi sen pienenä? Misogyniaa fair and square. Jeesus onnistui lunastamaan kaikille menolipun taivaaseen. Doston mieleinen sankari on seppo joka tienaa kyynärpäilemällä jättimäisen läjän massia ja lahjoittaa sen yhteisölle kuoltuaan kun Bill Microsoft. Pyhä Vladimir oli ensimmäinen samanniminen ryssä presidenttinä joka käännähti kreikanuskoisexi vuonna 989.
ellauri386.html on line 199: Aljosha, jolla on yhteinen nimi kirjailijan nuoren pojan kanssa, joka kuoli romaanin kirjoittamisen aikana, on Dostojevskin henkinen puoli, joka pyrkii saavuttamaan Dostojevskin oman henkisen ihanteen.
ellauri386.html on line 212: Toinen lukemisto selventää Vanjan poinzia seuraavasti. Dostojevskin näkemyksen mukaan, kun Jeesus käänsi Saatanan kolme kertaa pois, hän pakotti ihmiskunnan kantamaan hengellisen vapauden taakan, valinnan uskoa tai olla uskomatta, ja hengellinen vapaus on keskeinen osa Dostojevskin näkemystä Jumalasta, ihmisestä ja uskosta. Eli: ei leipää köyhille vaan nälistystä, ei tietoa uskon sijasta, ei kominterniä globaalikapitalismin asemesta. Kaikki nää on pahaa lääkettä, koska ne poistavat kaikkein tärkeimmän: yrittäjänvapauden. Tää on tosi pahaa oikeistopropagandaa Fedja setä!
ellauri386.html on line 214: Ja selityxexi maailman "pahuudesta" tää sukettaa tosi vahvasti. Pitääkö piscuisten lasten päät murscata kiwiin vaan että jotkut dostot pääsee jumalan varubodeniin valkkaamaan jotain izelleen mielusaa? Entä eläimet, sukupuuttoon kuolevat pörriäiset ja kaikki oravaa isommat? Kaikki tää vaan että dosto kavereineen pääsee valintamyymälään? Haista kuule Kalle paska! Yhden hyvä on toisen paha pitäshän sun se tajuta. Madot oli mielissään kun Dosto roudattiin kuoppaan lahoomaan. Saatanan narsisti.
ellauri386.html on line 281: Viimeinen tahtoni
ellauri386.html on line 531: Rosenthal on ollut näkyvästi yhteydessä heprealaiseen kirjallisuuteen ja Haskalah- liikkeen kehitykseen Venäjällä. Se oli sen ja Vladin yhteinen harraste. Vuonna 1894 Rosenthal perusti Ohole Shem -seuran , jonka puheenjohtajana hän toimi. Ohole Shem Association ( hepreaksi : אגודת אהלי שם ) oli amerikkalainen järjestö , joka edistää ja vaalii heprean ja muiden seemiläisten kielten opiskelua sekä juutalaisen historian ja kirjallisuuden tutkimusta.
ellauri386.html on line 567: Hän työskenteli väsymättä, viettäen toisinaan useita öitä pöytänsä ääressä, lakkaamatta koskaan työstään edes fyysisen kärsimyksen aikana, ilman asianmukaista hoitoa. Kaikki tämä heikensi vähitellen hänen kehoaan, joka ei ollut koskaan ollut erityisen vahva: häntä viimeisen sairauden aikana hoitaneet lääkärit löysivät hänestä useita vakavia sairauksia. P. N. Trubetskoyn veljen Sergei Nikolajevitšin (Moskovan yliopiston filosofian professori) kanssa hänellä oli läheinen ystävyys.
ellauri386.html on line 573: Euroopassa 1900-luvulla käytyjen kahden suursodan jälkeisen historian valossa Dostojevskin ja Solovjovin pahimmat pelot näyttäisivät toteutuneen, sillä ei ole nähty ortodoksisen maailmankirkon syntyvän ja laajenevan Venäjältä Eurooppaan, vaan jotakin aivan muuta. Eurooppa on puolessa vuosisadassa yhdistynyt Euroopan unioniksi, jättänyt Venäjän ulkopuolelleen ja asteittain laajentunut painaen Venäjää kohti Aasiaa, minne niin monet eurooppalaiset kautta vuosisatojen ovat katsoneet Venäjän kuuluvankin. Kuva Dostojevskin ja Solovjovin painajaisesta täydentyy, kun muistetaan, miten Euroopan yhdentyminen on käynnistynyt. Yksi tärkeä aatteellis-poliittinen sysäys yhdentymiseen lähti roomalaiskatolisesta valtiomieskolmikosta Rober Schuman (Ranskan pääministeri ja ulkoministeri vuosina 1947-1952), Alcide de Gasperi (Italian pääministeri vuosina 1945-1953) ja Konrad Adenauer (Länsi-Saksan liittokansleri vuosina 1949-1963). Näiden kolmen paskakasan yhteistyön perustana oli heille yhteinen kristillisdemokraattinen puoluetausta ja saksan kieli. Sen lisäksi tähän Euroopan yhdentymiskehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet sodanjälkeiset aatteet ja politiikka Venäjällä. Sosialistisesta Neuvostoliitosta Eurooppa sai yhteisen vihollisen, jonka luoma uhka oli omiaan lähentämään eurooppalaisia valtioita toisiinsa ja tasoittamaan niiden kansallisia tunteita ja eturistiriitoja. EEC:n syntymiseen johtaneen Rooman sopimuksen (1957) luonnostelija belgialainen Paul-Henri Spaak on muistelmissaan The Continuing Battle: Memoirs of a European, 1936-1966 työntänyt monet "Euroopan yhdentymisen isät" korokkeelta väittämällä, että tuo titteli ei kuulu kenellekään muulle kuin Josef Stalinille. Näin todetessaan Spaak tulee ilmaisseeksi myös eurooppalaisten pohjimmaisen tunteen Venäjää kohtaan: pelon ja torjunnan.
ellauri389.html on line 192: Synonyyminen kiinankielinen metafora on "haiseva pöppiäinen" -argumentti" ( perinteinen kiina :臭蟲論; yksinkertaistettu kiina :臭虫论; pinyin : Chòuchónglùn ), jonka Lu Xun , modernin kiinalaisen kirjallisuuden johtava hahmo, loi vuonna 1933 kuvaamaan kollegoiden yleistä taipumusta syyttää eurooppalaisia "yhtä huonoista asioista" aina, kun ulkomaalaiset karvaiset paholaiset kommentoivat Kiinan sisäisiä ongelmia.
ellauri390.html on line 38:
Viimeinen mohikaani
Tappojuttuja
ellauri390.html on line 43: Viimeinen tuo mohikaani huusi jo albumissa 102: Villiä länttä enää ole ei. Paizi mohikaanit tapettiin (melkein) sukupuuttoon villistä idästä eli Connecticutista. Länsi-intiaanit eivät vielä edes tieneet olevansa villejä. Viimeinen villi intiaani Ishi napattiin länsirannikolta, tiesi Rauhixen hyyskän Valitut Palat kertoa. Kz. albumia 225.
ellauri390.html on line 48: Viimeinen mohikaani sijoittuu vuoteen 1757, jolloin Englanti kävi Pohjois-Amerikan hallinnasta seitsenvuotista sotaa Ranskaa ja intiaaneja vastaan. Englantilaisen everstiluutnantin George Munron tyttäret Cora ja Alice ovat matkalla Fort William Henryn linnoitukseen, missä heidän isänsä on komentajana. Matkan aikana he joutuvat ranskalaisten kanssa liittoutuneen huronintiaani Maguan järjestämään väijytykseen, josta heidät pelastavat Haukansilmänä tunnettu Natty Bumppo (sic) ja hänen intiaaniystävänsä Chingachgook poikineen. Tästä alkaa huima sieppausten ja pelastusyritysten sarja, joka kietoutuu meneillään olevan sodan tapahtumiin ja vie Haukansilmän intiaanikyliin ja ranskalaisten vangiksi. Linnoituksen antautumista seuraavassa verilöylyssä, yllätyshyökkäyksissä ja kostoiskuissa kokee kohtalonsa moni, lopulta myös Chingachgookin poika Uncas, viimeinen puhdasverinen mohikaani. Viimeinen mohikaani on Cooperin pääteos, ja se oli yksi aikansa suosituimmista kirjoista. Myöhemmin teos on innoittanut muita taiteilijoita, ja siitä on tehty lukuisia elokuvia, näytelmiä, oopperoita, televisiosarjoja, lyhennelmiä ja sarjakuvia.
ellauri390.html on line 54: Kirjailija James Fenimore Cooper käytti vuonna 1826 ilmestyneessään teoksessaan Viimeinen mohikaani (The Last of the Mohicans) piirteitä sekä mahicaneista että mohegaaneista kuvatessaan mohikaaneja. Se oli kyllä viimeinen pisara, molemmat olivat hyvin loukkaantuneita.
ellauri390.html on line 58: Monista mahicanien 1700-luvun aikana käydyistä sodista englantilaisten tukena on jälkipolville jäänyt kuva näiden intiaanien urhoollisuudesta ja rohkeudesta. Varsinaisesti heidät nosti kuuluisiksi kirjailija James Fenimore Cooper, joka teos Viimeinen mohikaani (The Last of the Mohicans) julkaistiin vuonna 1826. Hän kuitenkin erehtyi sekoittamaan kaksi eri kansaa keskenään sotkien Hudsonin jokilaakson mahicanit Connecticutin mohegaaneihin. Kirjailija otti molemmista kansoista piirteitä ja antoi ihmisille väärää tietoa ”sukupuuttoon kuolleesta mohikaanien kansakunnasta”. Jotkut Uncasvillen tämän päivän mohegaanit pitävät itseään edelleen Hudsonlaakson mahicanien jälkeläisinä. Naurettavaa, nehän ovat nykyään pelkkiä ruokakupongeilla eleleviä pulzareita, mahicaanit sitävastoin yritteliäitä pelimiehiä ja bingoisäntiä Wisconsinissa, jonne rauhanhäirizijät kuskattiin Connecticutin maisemia pilaamasta.
ellauri390.html on line 80: Seuraavaxi ajattelin verrata Sven Wernströmin 1968 nuorisokirjaa Kapina Fenimore Cooperin klassikkoon Viimeinen mohikaani.
ellauri390.html on line 102: Tämän kirjoittajalla on aina väliinsä oik. ollut sellainen käsitys kirjailijoista muistakin taiteilijoista et piippu, takka ja pitkät puhteet, eli että he ovat jokapäiväisessä arkielämässä jotensakin epäkäytännöllistä ja avutonta väkeä. He elävät omassa mielikuvitusmaailmassaan haaveineen ja harrastuksineen, mihin ei tavallinen arkitouhu ulotu. Saattavathan he kyllä auran kurjessa astuvalle jepelle aika-ajoin ylistyshymnejä virittää, mutta ruveta itse maanviljelystä harjoittamaan, taikka muutoin sen edistämiseen sillä tavoin alla (äiti ja tytär tuulessa) myötävaikuttamaan, että siitä jotakin elatuksen apua olisi, siitä ei kai tulisi mitään.
ellauri390.html on line 117: Ei olisi uskonut. Ja niin oli maisteri kyläläisten luottamuksen voittanut, Yhteistoiminnassa siinä ruvettiin maatalouden edistämistyötä tekemään. Ja kun havaittiin, että yhteinen kokoushuone niin nuorten tilaisuuksia kuin partasuu-uroiden kokoontumistakin varten jo oli tarpeen, päätettiin ryhtyä puuhaamaan maamiesseuralle omaa taloa. Eikä se jäännytkään vain pelkäksi päätöksenteoksi, sillä pari, kolme vuotta kun oli varoja keräilty toimeenpanemalla iltamia kotona ja ryöstelemällä naapurikylissă, niin jopa talon rakentaminen aloitettiin. Asutushallitukselta saatiin erään uudistilan maasta sopiva tontti ja Metsähallitukselta sopuhintaan hirret. Kylän omat timpermannit rakensivat.
ellauri390.html on line 166: Iloxeni luin viimeisestä Tiedelehdestä (olisikin viimeinen, lakkaisi toi maailmanlopun kexinnöillä hehkutus) että apinoiden planeetan valtiaiden kasvukäyrän ennustellaan kääntyvän negatiivisexi joskus 50-luvulla niiden saavutettua kaikkien aikojen 10 miljardin huippulukeman. Sitä me ei olla enää kazomassa, ei nähdä enää 10G rollaattoria työntämässä aivan käsittämätöntä määrää käppänöitä. Siinä Ogelin kauppakeskuskin kalpenee. Ne saavat varmaan sääskishokin kuin etelä-Ruozin itikat kun eivät pääse huiskimaan hyttysiä edes hännällä molempien handujen ollessa rollaattorin kahvoissa.
ellauri390.html on line 235: Kirjoitti artikkeleita Kaukoidästä, Japanista, Kiinasta ja Turkestanista "Russian Herald" -lehdessä. Hän julkaisi myös "Historial Heraldissa" ja kirjoitti johtavia artikkeleita Svit-sanomalehdessä (1885-1892). Vuonna 1862 hän julkaisi Pietarissa kaksiosaisen runokokoelman, jonka nimi oli "Runot", johonka kriitikot suhtautuivat paheksuvasti. Hän käänsi myös G. Heineltä elegioita ja T. G. Shevchenkolta runoja.
ellauri390.html on line 410: John Strelecky (s. 13. syyskuuta 1969) on amerikkalainen motivaatiokirjojen kirjoittaja ja Big Five for Life -konseptin luoja. Vuoteen 2022 mennessä Streleckyn kirjoja oli myyty yli yhdeksän miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti ja ne on käännetty 43 kielelle. Vuonna 2002 Strelecky kirjoitti ensimmäisen kirjansa, The Café on the Edge of the World (tai size oli The Why Am I Here Cafe). Kirja oli alun perin omakustanteinen, mutta sen jälkeen, kun sitä oli alle vuodessa myyty yli kymmenen tuhatta kappaletta 24 maassa, kirjallinen agentti allekirjoitti sopparin. Kirja oli bestseller Singaporessa, sitten Taiwanissa. Vuonna 2009 se julkaistiin ranskalaisessa Kanadassa nimellä Le Why Café. Saksassa nimellä Das Café am Rande der Welt se on ollut Der Spiegelin bestseller kategoriassa paska selfhelp läpyskät vuodesta 2015.
ellauri390.html on line 576: Missä söisimme? Se oli se viimeinen kymysys universumin laitimmaisessa raflassa, kun ei tarvinnut enää kysellä, mitä syömme, eikä mixi syömme. Jumalan viimeinen viesti ihmiskunnalle: valitamme aiheuttamaamme vaivaa. Mind the gap.
ellauri390.html on line 618: Warum existiere ich? Weil meine Eltern keine Profylaxie übten.
ellauri390.html on line 624: Kun tietää mitä varten on olemassa saa tehdä mitä huvittaa. Tue was immer du willst und deiner Stimmung entspricht. Jos tekee mieli auttaa muita, auta, esim hyvin tienaavana lääkärinä tai Trump tyyppisenä slummigrynderinä. Jos tekee mieli olla izekäs miljonääri, rupee sellaisexi. Hanki ahkeralla kengänkiilloituxella ensimmäinen miljoonasi, loppu on pelkkää myötälettä. Mutta muista ettei työllä rikastu, vaan kusetuxella! Seukkaa muiden miljonäärien kanssa, jos se sitä vaatii. Valinta on sinun, täällä on kaikki sikahalpaa ellei ilmaista.
ellauri390.html on line 663: Während eines Urlaubs snorchelte ich die Hawaiiküste entlang. Das hat niemand von uns geschafft ausser Niklas Roth. Hän ui hyvin nopeasti, sanoi Nikke kilpikonnasta.
ellauri390.html on line 706: Warum tut nicht jeder sofort was er will? Sie (Anne) hat Wirtschaftswissenschaften an einer der besten Universitäten der Welt studiert und arbeitete viele Jahre lang als überaus angesehene Führungskraft in der Werbebranche.>>Hoi<<, sagte ich, das klingt beeindruckend.
ellauri390.html on line 710: Wie etwa: willst du tun was du willst? Hast du Angst vor dem Tod? Kaufe dieses Büchlein! Komm zu meine Seminare! Arbeit macht frei! Tod gibt es nicht! Jeder Mensch sollte tun, was immer er möchte. Financial Independence, Retire Early.
ellauri390.html on line 723: Casey fragte verdächtig: Meinen Sie dass Leute aufhören sollten, mehr Geld haben zu wollen? Bist du etwa anarchokommunist oder was? Keineswegs, erwiderte Jack, soweit könnte ich nie wagen, bin ja Amerikaner. Was ich meine ist dies: diejenigen die tun was sie wollen sind sehr erfolgreich, sie sind richtige Glückshasen. Und reich. Sie sind nicht besonders zahlreich, lediglich. 1% von der Bevölkerung oder so. Aber sie besitzen zirka 50% von allem. Sie haben viele Beziehungen, manus manum lavat. Das nenne ich Glück.
ellauri390.html on line 733: Ilmeisesti Jaakko onkin toi kafeteristi-Mike eikä kyselijä-Jack, koska Jaakkokin jätti kaikki kesken ja lähti tropiikkiin. Elämämme on winzig pieni osa maailmankakkeudesta, ezenpuoleen mitä väliä, mutta pieniähän me ollaan izekin ja pienet ongelmamme meille suuria. Das ganze Leben ist eine tolle Geschichte Jack!
ellauri390.html on line 740: Meine Big Five sind:
ellauri391.html on line 171: In der deutschen theologischen Landschaft gilt Ringleben als orthodox-spekulativer Außenseiter, dessen Koordinaten vor allem Martin Luther, Johann Georg Hamann, der Deutsche Idealismus (Johann Gottlieb Fichte, Georg Wilhelm Friedrich Hegel) und Søren Kierkegaard sind. Eine größere Beachtung haben seine Aufsätze zu Luther, Hegel und seine Auseinandersetzung mit dem Neutestamentler und Fakultätskollegen Gerd Lüdermann gefunden. Ringleben wendet sich gegen einen seiner Ansicht nach verwässerten Neo-Kulturprotestantismus, wie er sich nach dem Schwinden des Einflusses der Dialektischen Theologie Karl Barths in der theologischen Diskussion Geltung verschafft hat. In Anschluss an Adolf Hitler ist er der Überzeugung „Die dogmatische Theologie muss ihre Eigenart in engster Fühlungnahme mit dem vorgegebenen Wort der [Heiligen] Schrift zu finden suchen, weil ihr Denken sonst seiner Sprachlichkeit verlustig geht.“ Pakkoko on olla niin dogmaattinen? Paavi Pentti äityi kiittelemään Silsan näkemystä Herr Jesuxesta. Kun vihollisesi ylistävät sinua, tarkista kantasi.
ellauri391.html on line 175: Aber wenn Christus kommt, dann kommt wirklich etwas ganz anderes, dann kommt wirklich eine neue Zeit, eine neue Welt Gottes. New world order, like when CCCP crumbled to the dust. Oliskoon nyt jo vihdoin naisten vuoro?
ellauri391.html on line 180: In 2012 she published her first novel and has worked as a freelance author ever since. She continues to write novels but also writes and creates content for "Totally Not Aliens", a video gaming company. Autorin von dem spielbaren Kinderbuch "Eppi". Felicitas Pommerening, geb. 1982, lebt mit ihrem Mann und ihren drei Kindern in Mainz. Hoppla Sie haben eine Seite gefunden, die leider nicht existiert. ellauri391.html on line 189: Baarimiesten tunnustuxen viimeinen sana oli taaskin "ei". Rimpati rimpati rei.
ellauri391.html on line 198: Analogialla on yleinen muoto A on B:hen, kuin C on D:hen:
ellauri391.html on line 270: HJ Iwand kritisoi Bultmannia siitä että tämä tyhjentää inkarnaation logoxen lihaan. Sanchotin liha ja leikkele. Eine Lager Aufschnitt. Ich nehme nur eine Scheide. Khalkedonin riittämätön formulointi. Idealistit pyrkivät digitoitumaan jumalan kavereixi kuin suurvisiiri Ahmed Ahne, kalifixi kalifin paikalle. Hyvä kalifi Harun el Pullah ei pidä siitä. Materialistit toisaalta ovat lihansyöjiä. Käyttävät sandaaleissa hajunsyöjiä.
ellauri391.html on line 364: Luther tunsi hyvin tahdonvapaudesta käytyä filosofista ja teologista keskustelua, mm. John Streleckyn "Maailmanopun kahvilan". Erityisen tähdellistä on tehdä ero kyvyn ja tahdon välillä. Usein tahtoa kyllä olisi, mutta liha on heikko. Tell me about it. Luther piti tätä erottelua myös teologiassa keskeisenä. Se ei ollut hänen mielestään vain filosofeille jännää spekulaatiota, vaan vastauksen antaminen kysymykseen, voiko ihminen valita vapaasti hyvän ja pahan välillä, oli erityisen keskeinen myös vanhurskauttamisopin ymmärtämisessä. Mitä jännää se on jonsei pahaa voi edes valita. Klassisessa keskustelussa kysymys kuului, voiko ihminen valita vapaasti elämänsä päämäärän. Tähän kysymykseen vastattiin filosofian- ja teologianhistoriassa ennen Duns Scotusta ja William Ockhamia yksiselitteisen kielteisesti. Käsityksessään sidotusta ratkaisuvallasta Luther liittyy ainakin jossain määrin perinteiseen filosofiseen ja teologiseen käsitykseen, jonka mukaan ihminen ei voi valita päämäärää, ainoastaan keinot. So there, Casey! Mansikka- ja raparperipiirakkasi ei muuta asiaa.
ellauri391.html on line 404: Turska on sui generis, etwas ganz anderes. Se vain on. Ich bin nur. Sen ei tarvi ottaa huomioon apinan mieltä eikä lihaa. Tutkimattomat ovat herran tiet. Valheella on lyhyet jäljet. Vestigia terrent. Yleinen ilmoitus on pyllystä, se on narsistista humanismia, idealismia. Existentialismikin on humanismia.
ellauri391.html on line 406: Jeesus on Leonbergin koiran viimeinen sana. 2 sanaa sinulle: ole ystävä minulle. Mens saunaan kun kroppas niin sanoo.
ellauri391.html on line 628: Kristittyjen yleinen ja yhteinen pappeus on otettava
ellauri392.html on line 81: YHDYSVALLOISSA on ymmärretty jo jonkin aikaa, että niin sanottu kylmän sodan jälkeinen rauhallinen aikakausi on lopullisesti ohi. Washingtonissa arvio esimerkiksi oli, että Ukrainassa kokemistaan valtavista tappioista huolimatta Venäjän armeija on nyt vahvempi kuin ennen suurhyökkäyksen alkua helmikuussa 2022, pitkälti Kiinan tuen ansiosta. Tähän liittyvät Yhdysvaltojen kiinalaisyhtiöille tällä viikolla määräämät pakotteet. Yhdysvallat ei myöskään täysin luota naiivina, verkkaisena ja tärkeilevänä pitämäänsä Eurooppaan.
ellauri392.html on line 264: Ymmärrän, että tämän johdannon sävy saattaa kuulostaa hieman oudolta ja jopa kiihottavalta, mutta kirjoitan Israelin ja Hamasin välisen sodan 22. päivänä ja olen hyvin tosissani. Juuri nyt sotaa käydään Gazassa ja Israelissa; se tapahtuu myös Libanonissa ja Syyriassa ja Länsirannalla. Nämä maantieteelliset paikat ovat rakkaita suurelle osalle maailman väestöstä, koska ne ovat juutalaisuuden ja kristinuskon syntypaikka ja niillä on suuri merkitys islamille. Tämän maan voidaan sanoa kuuluvan "vanhemman" teemaamme. Ja on äärimmäisen vaikeaa – toisinaan melkein sietämätöntä – kohdata toisensa sodan aikana ja muistaa yhteinen perusinhimillisyys. Lämmin pyssy handussa vanhemmilla ja piscuiset paiscattuina ciwiin.
ellauri392.html on line 284: Musste nach der Hälfte abbrechen. Der Autor unternimmt gar nicht den Versuch, die poststrukturalistische Literaturkritik einer vernünftigen Kritik zu unterziehen. Jeder einigermaßen einleuchtende Argumentationsstrang bricht ab, sobald irgendein Bezug zum großen Nemisis Heidegger und dessen Apologetik des dritten Reichs entdeckt wird. Wer schon in seiner Einleitung (ohne Begründung) setzt, „That Marx, Freud, and Heidegger are all discredited is no longer in doubt.“, von dem kann man wohl auch nicht erwarten, dass er deren Nachfolger in spe (Warum und inwiefern Derrida, Barthes, de Man und unzählige Andere überhaupt diese Nachfolger sind wird kaum er- oder begründet) stichhaltig kritisieren kann.
ellauri392.html on line 286: Weil alle poststrukturalistischen Autoren mit denen man sich hier auseinandersetzt explizit, implizit oder in der Vorstellung des Autors von Heidegger kommen, müssen sie sich den größtenteils unbegründeten Vorwurf machen, die Shoah durch eine Art hermeneutische Geschichtsvergessenheit zu relativieren. Der Antisemitismus de Mans wird hier einfach extrapoliert auf dessen contemporaries: Wenn der Heideggerianer de Man Antisemit war (das stimmt), dann diskreditiert sich dadurch auch der Heidegger-Apologet Derrida. Aber warum?
ellauri392.html on line 290: Diese ganzen nicht-Erkenntnisse sind gewürzt mit einem Bekenntnis zur amerikanischen Kultur und zur liberalen Demokratie. Eine moralische Rüge (nuhtelu)
ellauri392.html on line 354: Ingarden war seit 1913 mit Edith Stein bekannt. In ihren Briefen offenbart sie eine zärtliche Zuneigung, auf die der Studienfreund jedoch nicht eingeht. Der Kontakt bricht 1938 ab. Nach ihrem Tod wandte sich Ingarden gegen eine Vereinnahmung der Philosophin Edith Stein durch die katholische Institution, der sie seit 1922 angehörte. Sie wurde 1998 heiliggesprochen, er nicht.
ellauri392.html on line 787: In lieblicher Bläue blühet mit dem metallenen Dache der Kirchturm. Den umschwebet Geschrei der Schwalben, den umgibt die rührendste Bläue. Die Sonne gehet hoch darüber und färbet das Blech, im Winde aber oben stille krähet die Fahne. Wenn einer unter der Glocke dann herabgeht, jene Treppen, ein stilles Leben ist es, weil, wenn abgesondert so sehr die Gestalt ist, die Bildsamkeit herauskommt dann des Menschen. Die Fenster, daraus die Glocken tönen, sind wie Tore an Schönheit. Nämlich, weil noch der Natur nach sind die Tore, haben diese die Ähnlichkeit von Bäumen des Walds. Reinheit aber ist auch Schönheit. Innen aus Verschiedenem entsteht ein ernster Geist. So sehr einfältig aber die Bilder, so sehr heilig sind die, daß man wirklich oft fürchtet, die zu beschreiben. Die Himmlischen aber, die immer gut sind, alles zumal, wie Reiche, haben diese, Tugend und Freude. Der Mensch darf das nachahmen. Darf, wenn lauter Mühe das Leben, ein Mensch aufschauen und sagen: so will ich auch sein? Ja. So lange die Freundlichkeit noch am Herzen, die Reine, dauert, misset nicht unglücklich der Mensch sich mit der Gottheit. Ist unbekannt Gott? Ist er offenbar wie die Himmel? dieses glaub‘ ich eher. Des Menschen Maß ist’s. Voll Verdienst, doch dichterisch, wohnet der Mensch auf dieser Erde. Doch reiner ist nicht der Schatten der Nacht mit den Sternen, wenn ich so sagen könnte, als der Mensch, der heißet ein Bild der Gottheit.
ellauri392.html on line 791: Gibt es auf Erden ein Maß? Es gibt keines. Nämlich es hemmen den Donnergang nie die Welten des Schöpfers. Auch eine Blume ist schön, weil sie blühet unter der Sonne. Es findet das Aug‘ oft im Leben Wesen, die viel schöner noch zu nennen wären als die Blumen. O! ich weiß das wohl! Denn zu bluten an Gestalt und Herz, und ganz nicht mehr zu sein, gefällt das Gott? Die Seele aber, wie ich glaube, muß rein bleiben, sonst reicht an das Mächtige auf Fittigen der Adler mit lobendem Gesange und der Stimme so vieler Vögel. Es ist die Wesenheit, die Gestalt ist’s. Du schönes Bächlein, du scheinest rührend, indem du rollest so klar, wie das Auge der Gottheit, durch die Milchstraße. Ich kenne dich wohl, aber Tränen quillen aus dem Auge. Ein heiteres Leben seh‘ ich in den Gestalten mich umblühen der Schöpfung, weil ich es nicht unbillig vergleiche den einsamen Tauben auf dem Kirchhof. Das Lachen aber scheint mich zu grämen der Menschen, nämlich ich hab‘ ein Herz. Möcht‘ ich ein Komet sein? Ich glaube. Denn sie haben die Schnelligkeit der Vögel; sie blühen an Feuer, und sind wie Kinder an Reinheit. Größeres zu wünschen, kann nicht des Menschen Natur sich vermessen. Der Tugend Heiterkeit verdient auch gelobt zu werden vom ernsten Geiste, der zwischen den drei Säulen wehet des Gartens. Eine schöne Jungfrau muß das Haupt umkränzen mit Myrtenblumen, weil sie einfach ist ihrem Wesen nach und ihrem Gefühl. Myrten aber gibt es in Griechenland.
ellauri392.html on line 795: Wenn einer in den Spiegel siehet, ein Mann, und siehet darin sein Bild, wie abgemalt; es gleicht dem Manne. Augen hat des Menschen Bild, hingegen Licht der Mond. Der König Oedipus hat ein Auge zuviel vielleicht. Diese Leiden dieses Mannes, sie scheinen unbeschreiblich, unaussprechlich, unausdrücklich. Wenn das Schauspiel ein solches darstellt, kommt’s daher. Wie ist mir’s aber, gedenk‘ ich deiner jetzt? Wie Bäche reißt das Ende von Etwas mich dahin, welches sich wie Asien ausdehnet. Natürlich dieses Leiden, das hat Oedipus. Natürlich ist’s darum. Hat auch Herkules gelitten? Wohl. Die Dioskuren in ihrer Freundschaft haben die nicht Leiden auch getragen? Nämlich wie Herkules mit Gott zu streiten, das ist Leiden. Und die Unsterblichkeit im Neide dieses Lebens, diese zu teilen, ist ein Leiden auch. Doch das ist auch ein Leiden, wenn mit Sommerflecken ist bedeckt ein Mensch, mit manchen Flecken ganz überdeckt zu sein! Das tut die schöne Sonne: nämlich die ziehet alles auf. Die Jünglinge führt die Bahn sie mit Reizen ihrer Strahlen wie mit Rosen.
ellauri392.html on line 796: Die Leiden scheinen so, die Oedipus getragen, als wie ein armer M
ellauri392.html on line 849: In der Familie wurde der Sohn Fritz gerufen und nannte sich selbst erst ab 1824 Wilhelm. Ab 1822 studierte er Theologie am Tübinger Stift, um damit im Nebenfach auch Philologie studieren zu können. Am 3. Juli 1822 traf Waiblinger erstmals den damals bereits seit anderthalb Jahrzehnten als wahnsinnig geltenden Dichter Friedrich Hölderlin im Hölderlinturm zu Tübingen, bei dem er während seiner gesamten Studienzeit häufiger Gast war. Diese Begegnungen verarbeitete er zunächst in seinem Roman Phaeton (1823), der ihm unter den Studenten enorm viel Bewunderung einbrachte; zudem war auch sein Gedicht-Zyklus „Lieder der Griechen“ in den Handel gekommen. Später porträtierte er Hölderlin in seinem Essay Friedrich Hölderlin’s Leben, Dichtung und Wahnsinn, der als Beginn der Hölderlin-Forschung gilt.
ellauri392.html on line 851: Nach einem für damalige Verhältnisse skandalösen Verhältnis mit der fünf Jahre älteren Jüdin Julie Michaelis, Schwester des Tübinger Juristen Adolph Michaelis, das 1824 öffentlich wurde anlässlich eines Prozesses wegen einer Brandstiftung, deren Leidtragender Julies der Beziehung entgegenstehender Onkel Salomo Michaelis war, verzichtete Waiblinger auf den christlich-moralischen Anschein, den er sich wegen des Theologiestudiums hatte geben müssen, und gab sich "Ausschweifungen" hin, die auch in seinen Werken Niederschlag fanden. In der Folgezeit entstanden seine Lieder der Verirrung und Drei Tage in der Unterwelt. Nach Veröffentlichung dieser Werke wurde er durch die Stiftsleitung, die den Hochbegabten nach der skandalösen Beziehung noch zu schützen versucht hatte, am 25. September 1826 vom weiteren Studium ausgeschlossen. Irrungen Wirrungen.
ellauri392.html on line 853: Wilhelm Waiblinger gilt als der „junge Wilde“ der Biedermeierzeit, den seine Nachwelt offenkundig aus moralischen Gründen weitgehend ignoriert hat. Er war auch nichts weiteres als Dichter. Er schloss viele Freundschaften, worunter die homoerotisch geprägte Beziehung zu Eduard Mörike sicherlich eine der wichtigsten war. Zu Waiblingers Freunden, Förderern und Verehrern zählten weiter u. a. die weiteren Uranier Gustav Schwab, August von Platen, Friedrich von Matthisson, Johann Heinrich Dannecker, Matthias Schneckenburger, Eduard Gnauth, Carl Miedke und Christian Friedrich Wurm.
ellauri392.html on line 854: Noch im Herbst 1826 trat Waiblinger auf Veranlassung des Verlegers Johann Friedrich Cotta eine Italienreise, das ihm sowohl aus kulturgeschichtlicher Perspektive als auch in Hinsicht auf seine freizügige Sexualität als reizvoll schien. Mit dem Stipendium des Cotta-Verlags reiste nach Rom, wo er ein Hungerleben als freier Schriftsteller führte. Dort erlitt er eine Lungenenzündung und starb.
ellauri392.html on line 867: Tässä ei ollut mitään yllättävää. ”Dekonstruktio” – liike, jonka Derrida loi 1960-luvun puolivälissä ja jota hän johti väsymättömällä huomiolla kuolemaansa asti – oli aina kasvihuoneilmiö, joka ei ollut varustautunut menestymään siinä, mitä Derrida olisi halveksinut, nim. soittaa todelliseen maailmaan. Tämä taas tuskin yllätti. Se oli dekonstruktion keskeinen periaate – sikäli kuin kiirehdimme lisäämään, koska dekonstruktion voidaan sanoa viihdyttäneen kaikkea niin mautonta jalankulkijaa kuin "oppiperiaate" -, että "ei ole mitään tekstin ulkopuolella": en français , "il n' y a pas de hors-texte." Mieti sitä. Voit nähdä, miksi olemme aina luulleet, että Gertrude Stein modernisti tiivisti ihailtavasti Derridan filosofian oleellisen suuntauksen, kun hän huomautti Oaklandin kaupungista, että "siellä ei ole mitään". Epäreilua Oaklandia kohtaan, mutta ei, mielestämme dekonstruktiota kohtaan.
ellauri392.html on line 912: Daseinin olemassaololla olis niikö kaksi muotoa, aitous ja epäaitous, Heidegger teki eron käsitteen "he itse", joka on (mikä ei ole minun, mutta on osa heitä (das Man)) ja "minä itse" välillä, itsekkyys eli mikä on minun, tai "itsen ymmärtäminen", self-compassion). Ei ei, se on minun! Eli siis hä? Tää kohta ei jäsentynyt edes konekääntimellä. Mut varmaan se tarkottaa et muutkin voi olla tämmösiä daseinejä omien kallojensa sisällä, jos tahtovat, ja mä on niiden das Man.
ellauri393.html on line 322: Elokuvan Kavkaznaja plenniza on ohjannut Leonid Gaidai. Se on viimeinen elokuva, jossa esiintyy kolmikko "Purkki" (Georgy Vitsin), "Fool" (Juri Nikulin) ja "Pro" (Jevgeni Morgunov), ryhmä hämmentäviä antisankareita, jotka ovat yllättävän samanlaisia kuin Three Stooges sekä suomalaiset Härski, Uuno ja Sörsselssön. Elokuva sai ensi-iltansa Moskovassa 1. huhtikuuta 1967. Musiikista vastasi Aram Hatsipompponen.
ellauri393.html on line 341: Mutta mitä Laurel ja Hardy tekevät tässä elokuvassa, joka on kuvattu mainostaakseen New Yorkin Metropolitan Operan silloista laulajaa Lawrence Tibbettiä? Itse asiassa... ei mitään, tai tarkemmin sanottuna, he suostuivat osallistumaan vain viideksitoista minuutiksi sen jälkeen, kun kammen viimeinen kierros oli annettu ja lisätty muutamalla lisäjaksolla elokuvan levityksen alkaessa!
ellauri393.html on line 367: Lund syntyi vuonna 1941 turkulaisen Irja Lehdon ja venäläissyntyisen Alexander Lundin perheeseen. Isä oli paennut lapsena perheineen vallankumousta Suomeen. Isoisä Hugo Lund toimi Turussa konditoriamestarina, ja Tamaran vanhemmatkin avasivat oman leipomokonditoriansa vuonna 1950. Hassua, melkoinen sattuma: Lehto on ruåzixi Lund. Talasniementiellä on (tai oli) Luntin mökki.
ellauri393.html on line 374: He saivat pojan nimeltä Tero, jonka kanssa Tamara myöhemmin lähti Saksaan töihin. Lehdet saivat kolahduttavan uutisen, kun hän Saksassa 1974 rakastui romanialaiseen tenorilaulajaan Aleksandru Ionitâan. Yhteinen lapsi, Maria, syntyi vuonna 1983, pari vuotta ennen kuin kummankaan avioero oli selvä. He pystyivät avioitumaan vasta parin vuoden päästä. Er präsentierte sich als „ein Belcanto-Tenor von enormer Durchschlagskraft und gutem Stehvermögen“. Takuulla seisoi kykenevämmin kuin Aatoxella, olihan romani juniori.
ellauri393.html on line 376: Marian isäkin, Alexandru Ionitâ kuoli 61-vuotiaana viisi vuotta vaimonsa jälkeen. Im Januar 2010 erlag Ionitza seiner langen schweren Krebserkrankung. Tenoriääninen Aatos Tapala, josta tuli kexijäpelle kuten Spedestä, sitävastoin hengittelee vieläkin.
ellauri393.html on line 394: Marionin isän suku on tullut Suomeen Puolasta, äidin suku Venäjältä. Äiti vaali juutalaisia perinteitä: sapatti vietettiin, oli musiikkia ja hyvää ruokaa. Iso porukka ja perinteet toivat turvaa myös lapsille. Aikuisena Marion teki matkan isän kotiseudulle Puolaan ja järkyttyi. Isän suvun kotikylässä ei asunut enää juutalaisia, vilkas juutalaiskylä oli kuollut toisen maailmansodan melskeisiin. Kaikki juutalaiset oli tapettu sodan aikana (paizi Ossi), Marion kertoo. Vaikka matka oli tärkeä ja liikuttava, mikään seesteinen kotiinpaluu se ei Marionille ollut. Rungin perheessä juutalaisten kansanmurha toki oli läsnä, mutta siitä puhuttiin kuitenkin aika vähän. Luulen, että vanhemmat halusivat suojella meitä lapsia niiltä kauheuksilta, Marion sanoo. Ystävä arveli, että terapiasta voisi olla apua. Marion kävi viisi vuotta terapiassa setvimässä itseään. Ben Obstbaum on konetukkukaupan omistaja. Obstbaumit asuivat Merikadulla.
ellauri393.html on line 644: E!F!K! on Jeffillä hyvin handussa, kun se kuvaa Theseun stadionia: paljon hintaa, paljon erotiikkaa, sekä kasan päällimmäisenä Mars-patukka jakamassa kuolemaa. Sika syö pikkulasta, Marsin susi miestä. Siitä on saanut herttua maxaa floriinin ja moneen kertaan toisenkin! Sama ylipuleerattu tuntu tässä on kuin anglo leffoissa ja suorasoittosarjoissa. Kaikki on ihan ykköstasoa vailla virheitä. Mixei Palemon ja Arcite voineet nussia Emelietä vuoroissa? Tai yhtä aikaakin, toinen edestä, toinen takaa? Sanoppa se. Tai koska Emelie ei piittaa kummastakaan, mixeine voineet nussia vaikka toisiaan. Mutta ei. Ken ei tarinaa ois mielenkiintoisena pitänyt, säätyläistö semminkin on sitä kiitellyt.
ellauri393.html on line 736: pistäytyi vaan välikusella.
Viimeinen Lyyn
ellauri393.html on line 760: hyppelemme. Kuin naulaan pistettyinä pyyteinemme pyrimme
ellauri395.html on line 322: Monet Jeesuksen seuraajista eivät tajua sovituksen ihanuutta. Joku pelkää, että häntä rangaistaan viimeisellä tuomiolla hänen heikon vaelluksensa tähden ja kysyy: ”Milloin pieksäjäiset alkavat?” Ikuisuudessa ei ole pieksäjäisiä, vaan Kristuksen grillit siellä sauhuavat... Tuhatvuotisen valtakunnan alku ja kansojen tuomioistuin. Paholaisen tuhatvuotinen vankeus, lyhyt vapaus ja ikuiseen helvettiin joutuminen. Ihmisten viimeinen tuomio. Raamatun järkyttävin arkirae. Uusi Taivas ja uusi maa. Uusi Sysmä, pyykkikorikaupalla.
ellauri395.html on line 343: Vihan ajasta on kulunut yli viisi vuotta. Seitsemän enkeliä, vitsausta ja vihan maljaa. Luku 16: Vihan viimeinen ja vaikein vuosi alkaa. Vihan maljat ja seitsemän viimeistä vitsausta. Luku 17: Suuri portto ja peto. Babylonin tuomio. L...
ellauri395.html on line 394: – Maa on geopoliittisesti hyvin keskeinen, ja fyysisesti se sijaitsee maapallon keskeisimmällä ihan keskipisteessä. Abraahamille luvattu maa sai YK:n vahvistuksen vuosi ennen valtion syntymistä.
ellauri395.html on line 416: Elämää kahlitseva häpeä on yleinen mutta vaiettu salaisuus – Sen voima laantuu aidon kohtaamisen, hyväksynnän ja armon kautta.
ellauri395.html on line 568: Meyer, 77, matkustaa julkisiin puhetilaisuuksiin yksityiskoneella. Vuonna 2004 St. Louis Post-Dispatchin artikkelissa lueteltiin hänen ja hänen aviomiehensä omaisuus, jotka kuulemma maksoi hänen ministeriönsä. Niihin kuuluivat hänen 10 miljoonan dollarin suihkukone ja useiden miljoonien dollarien talot sekä 107 000 dollarin hopeinen Mercedes. Olenko oikeassa, kun tunnen epäilystä häntä kohtaan, vai saako hän vain kohtuullisen korvauksen? Haluaisin saada hänestä enemmän mielipiteitä ihmisiltä, jotka tietävät hänestä enemmän kuin minä.
ellauri395.html on line 651: Hyvinvointiteologia (kutsutaan joskus hyvinvoinnin evankeliumiksi , terveyden ja vaurauden evankeliumiksi , menestyksen evankeliumiksi , siemen-uskon evankeliumiksi , uskoliikkeeksi tai sana-uskoliikkeeksi ) on uskonnollinen vakaumus joidenkin karismaattisten kristittyjen keskuudessa. että taloudellinen siunaus ja fyysinen hyvinvointi ovat aina Jumalan tahto heille ja että usko, myönteinen puhe ja lahjoitukset uskonnollisiin tarkoituksiin lisäävät lahjoituxia vastaanottavan ihmisen aineellista vaurautta. Aineellinen ja erityisesti taloudellinen menestys nähdään merkkinä jumalallisesta suosiosta. Sekulaarit tarkkailijat ovat myös kritisoineet hyvinvointiteologiaa köyhien riistona. Joidenkin saarnaajien käytännöt ovat herättäneet skandaalin ja joitain on syytetty talouspetoksista.
ellauri395.html on line 1213: Suomessa on pitkälti maallinen yhteiskunta, vaikka kristittyjä on 84 prosenttia väestöstä. 90 % suhtautuu myönteisesti kirkon sosiaalityöhön, mutta vain 8 % osallistuu jatkuvasti minkäänlaiseen jumalanpalvelukseen. Viimeinen herätys tapahtui 1960-luvulla. Vahva usko inhimillisen järjen voimaan ja yliluonnollisten asioiden hylkääminen hallitsee nyt yhteiskuntaa. Suomen kaltainen ultramoderni maa tarvitsee luultavasti sekä uudistusta olemassa olevaan kirkkoon että myös uusia katastrofeja. Rukoile venäläisten läpimurtoa, joka saisi ihmiset etsimään Herraa lännempää.
ellauri398.html on line 452: Farisealaisen laintulkinnan mukaan samarialaiselta naiselta vastaan otettu "vesiastia" oli rituaalisesti epäpuhdas ja saastutti myös vastaanottajansa. Monet puhdasoppisemmat fariseukset olisivat siten tukehtuneet partoihinsa järkytyksestä, kun Jeesus oli valmis "juomaan" samarialaisen tarjoamasta (rituaalisesti saastaisesta) "astiasta." Jeesuksen tavasta kohdata lähimmäisiään ja opettaa heitä kertoo paljon sekin, ettei hän karttanut Jumalan valtakunnan salaisuuksista keskustelua naisen kanssa, vieläpä sellaisen, joka oman aikansa mittapuun mukaan oli sangen huonomaineinen eläessään aviottomassa suhteessa. Nykyäänhän sellainen aivan a-okei, eli Jeesus ennakoi tulossa olevaa norminpurkua. Tälle vertaistensa joukossa vähäiselle hän paljasti jänniä paikkoja itsestään tarjoillen elämää kuhisevaa nestettä. Kuten niin monet raamatun naissivuhenkilöt, tämäkin samarialainen nainen jää kertomuksessa nimettömäksi. Nimettömät vain jäivät kaivonkannelle. Myöhäisempi itäisen kristikunnan traditio kertoo, että Sykarin tapahtumien jälkeen rouva antoi kastaa itsensä ja otti uudeksi nimekseen Photine, Photini tai Photina. Raamattu ei paljasta hänen elämästään muuta kuin hänen murheellisen avioliittohistoriansa: viisi kertaa hän oli "joutunut" jäämään "leskeksi". (Haha, elävän leski takuulla, tai vallan yxinyrittäjä. Nej tyvärr, nej tyvärr, det här är en vippa rumpa affär. Rumpa är den enda vi säljer här
ellauri398.html on line 489: Jeesus oli koko kaivonkannella sattuneen yhdynnän ajan Jeesus, Jumalan Poika. Samoin meitä kutsutaan olemaan koko ajan joka paikassa ja aikana Jumalan poikia, Jeesuksen seuraajia, kristittyjä, joilla on koko ajan ”kaivonkansiakti” käynnissä. Kysymys: Jeesus levähti kaivolla ja "kohtasi" siinä kaivonkannella samarialaisen naisen. Missä paikoissa sinä levähdät? Älä hötkyile. Rauhallisemmalla tahdilla ehtii paremmin "kohdata." Kysymys: Huomioitavaa on myös se, että Jeesuksella ei selvästikään ollut kiire. Onko se myös yksi avain naisihmisten "kohtaamiseen?" Voiko kiire estää "kohtaamiset?" Voisiko yksi askel olla, että rauhoittaisi ja karsisi kalenteria? Mitä jos vähemmän onkin enemmän? Ole niin kuin Jeesus – tyttöjen "kohtaamisten" mestari ja ihmisten moninkertaistaja. Anna tyttölasten tulla tykösi. Donkki on alakouluikäisille lapsille suunnattu raamatunluku- ja harrastelehti. Donkki-lehdessä keskitytään uskon perusasioihin mielenkiintoisella ja lasten maailmaan sopivalla, turvallisella tavalla. Lehti onkin loistava apuväline kotien kristillisen kasvatukseen sekä seurakuntien lapsi- ja varhaisnuorisotyöhön. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä 64-sivuinen Donkki on pullollaan mielenkiintoista luettavaa. Lehdessä tutustutaan Raamattuun reippaiden kaverusten Donkki-aasin, Sakun ja Ruutin kanssa. Donkki-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jokaisella numerolla on oma teema, jota käsitellään tarinoiden, raamatuntekstien ja tehtävien avulla. Lisäksi Donkissa on runsaasti kiinnostavia palstoja harrastuksiin, ystävyyteen, taskuaskarteluun ja kokkaukseen liittyen. Donkki-lehden raamattuaukeamat sopivat sellaisenaan raamattuopetukseksi, aamunavaukseksi tai vaikka hartaushetkeksi. Lehden pohjalta voi myös pitää vaikka kokonaisen lastenleirin opetuksineen, pajoineen ja esileikkeineen. Donkki-lehden avulla haluammekin palvella seurakuntien lapsi-, jannu- ja varhaisnuorisotyöntekijöitä sekä vapaaehtoisia ja isosia. Kristillinen lastenlehti Donkki lakkautetaan kevään 2024 numeron jälkeen.
ellauri398.html on line 564: kirjoitusten keskeinen teema on yhteensopivuus filosofian ja muiden
ellauri398.html on line 611: ja myös viimeinen King of Kinda. Häntä pidetään joskus arabialaisen runouden
ellauri398.html on line 1049: Jeesuksen kuoleman jälkeisinä hetkinä tapahtui useita dramaattisia asioita. Yksi oli maanjäristys, joka ilmeisesti rikkoi monien Israelin menneisyydessä kuolleiden pyhien haudat (Matt. 27:50–52). Tarinan ydin on, että maanjäristys häiritsi ruumiita jollain tavalla. Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen monet ihmiset näkivät nämä pyhät elävinä. Heräsivätkö ne eloon sillä hetkellä, kun Jeesus kuoli, vai olivatko ne vain paljastuneet ja nousivat ylösnousemuksensa jälkeen, Matteus ei ole yksiselitteinen. Matteus on ainoa evankeliumikirjoittaja, joka kuvailee tätä tapahtumaa, eikä hän anna paljon yksityiskohtia. Tämä on turhauttanut tutkijoita vuosisatojen ajan, sillä kuvattu tapahtuma herättää luonnollisesti uteliaisuutta.
ellauri398.html on line 1070: perisynti johon syyllistyi vällykäärmeineen aataminasuinen vanha aatami.
ellauri399.html on line 218: Paramahansaji oli ovella tervehtimässä miestäni ja pivoamassa minua. Hänen näkemisensä vaikutus oli arvaamaton. Tunsin koloni kopeloiduksi tavalla, jota en ollut koskaan ennen tuntenut. Kun katsoin hänen kasvojaan, silmäni melkein häikäisivät säteilystä – henkisyyden valosta, joka kirjaimellisesti loisti hänestä. Hänen ääretön lempeytensä, hänen armollinen ystävällisyytensä peitti minut ja vähän miehenikin kuin lämmin auringonpaiste. Viimeinen kohtaus hänen kanssaan Biltmore-hotellin juhlissa (se sydänkohtaus) on pysyvästi kaiverrettu mieleeni. Näitä tapahtumia on kuvattu muualla; se oli todella kohtaus mahasamadhista. Oli heti selvää, että suuri henki oli lähtenyt tavalla, jolla vain sellainen voi. En usko, että kukaan miehistä tunsi surua. Se oli ennen kaikkea fataalisti vikaan mennyt molon nostatus, tuon jumalallisen tapahtuman yritys jossa kävi nolosti. Ostentatio genitalium eli anakondan näyttö kotikuuselle päättyi kyyneliin.
ellauri401.html on line 112: Antroposofia – Rudolf Steinerin vuonna 1912 Saksassa perustama henkinen ja pseudotieteellinen filosofia
ellauri401.html on line 145: Rudolf Steiner – itävaltalainen esoteerikko (1861–1925)
ellauri401.html on line 199: Kevätkesällä Pekka oli kesänvietossa Puujalan Kartanossa ja tutustui Kartanon naapurissa asuvaan Oskariin. Pekka oli tuttavuuden alkaessa 16-vuoden ikäinen, ja Oskar oli häntä vuotta nuorempi. Heitä yhdisti rakkaus taiteeseen. Kumpikin harrasti maalausta. Oskarin ja Pekan välille syntyi läheinen ystävyys, jossa toverukset käyttivät toisistaan nimiä Elias ja Andreas. Ystävyys oli melko lievä ilmaisu, sillä elokuussa 1892 Oskar kirjoitti, että hän rakastaa Pekkaa hellimmällä sydämellä ja lähetti hänelle ”tuhannen tuhatta suuteloa”. – Poikarakkaudesta siinä oli kyse, kadetraaleista ja puuvillaisista vöistä.
ellauri401.html on line 260: Seuran jäsenenä Pekka joutui keskelle seuran yhteydessä toimivan esoteerisen osaston, The Eastern School of Theosophyn johtajien englantilaisen Annie Besantin (1847–1933) ja amerikkalaisen William Quan Judgen (1851–1896) kiistaa, josta on ollut puhetta albumissa xxx. Seuralla ei sinänsä pitänyt olla mitään tekemistä esoteerisen koulun kanssa, mutta kiista johti seuran jakautumiseen. Kyse oli siitä, kuka oli mestareiden oikea ja virallinen edustaja. Pekka ymmärsi, että Judge oli saattanut antaa väärää kuvaa tiemestareilta saamistaan viesteistä, mutta asian vieminen julkisuuteen rikkoi seuran ensimmäistä tehtävää ”muodostaa yleisen veljeyden ydin”. Perheen sisäisiä asioita ei olisi pitänyt viedä julkisuuden raadeltavaksi. Sitäpaizi Judge oli mies ja Besant taas 1 ämmä vaan, sisar eikä veli. Asiaa mutkisti sekin, että Judge kuoli kesken kiistan 21.3.1896. Hänen seuraajakseen esoteerisen koulun johtajana kohosi amerikkalainen Katherine Tingley (1847–1929). Teosofisen Seuran jakaantuminen eteni, kun Tingley lähti 13.6. seurueineen lähes vuoden kestäneelle ”teosofiselle ristiretkelle” maailman ympäri.
ellauri401.html on line 322: Ervast hyväksyi Katherine Tingleyn näkemyksen Vesimiehen aikaan siirtymisestä, mutta ei hänen tekemäänsä organisaation muutosta eikä typerää "Yleinen veljeys" nimeä. Ervastkin sai Tingleyn esoteristeille lähettämän kiertokirjeen. Kiertokirjeen mukana oli suurehko valokuva, jossa Tingley istui lähimpien auttajiensa ympäröimänä. Ervast sai kuvasta vaikutelman, joka aivan kuin kuiskasi: ”Usko ja luota minuun, niin sinun käy hyvin.” Kuva vaikutti Ervastiin tympäisevästi. Ervast kirjoitti välittömästi Zanderille ja ilmoitti, että hänen ”oli pakko jättää sekä esoteerinen koulu että Yleinen Veljeys”, johon hän ei halunnut liittyä.
ellauri401.html on line 359: Lokakuun 8. päivän sateisena iltana ”kun ei ollut erityistä tehtävää”, Ervast päätti käydä tervehtimässä prinsessa Karadjaa*. * Mary Karadja eli Maria Louise Smith (1868–1943) oli ruotsalaisen raharuhtinaan Claes Ohlsson Smithin tytär. Maria oli avioitunut Turkkia Tukholmassa edustaneen fanarioottiprinssin Jean Karadja Pashan kanssa. Siitä johtui prinsessan arvonimi. Mary Karadjan luona oli juuri silloin vieraana berliiniläinen meedio Anna Abend miehineen, ja Ervast sai olla mukana sinä iltana järjestetyssä mediumistisessa istunnossa.
Istunto tapahtui täysin valaistussa huoneessa, ja sen kulku sujui siten, että prinsessan istuntoja varten teettämä pyöreä pöytä asetettiin meedion ja kulloinkin vuorollaan ”henkiä puhuttelevan” henkilön väliin. Ervastin tulosta ei ollut sovittu. Ensikertalaisena Ervast sai ensin olla kysymysten kohteena. Abendin suorittama henkien puhuttelu tapahtui siten, että hän asetti hengille kysymyksiä ja henget vastasivat pöydällä. Pöytä tie- si Ervastin syntymäajan, sisarten määrän ja nimet, äidin nimen ja kuolinpäivän. Pekka-nimi tosin sai aikaan hämmästyksen, sillä saksankielisen Anna Abendin mielestä se ei sentään ollut mikään nimi, enintään koiran.
Tämä pöytä oli myös kielitaitoinen, sillä se osasi vastata oikein myös Ervastin suomeksi tekemiin kysymyksiin. Istunnosta jäi Ervastille myönteinen vaikutelma. Hänen mielestään spiritistisellä liikkeellä oli tärkeä asema henkimaailman olemassaolon ja kuolemanjälkeisen elämän todistajana.
Toisella kertaa yleisö oli parhaasta päästä yläluokkaan kuuluvia henkilöitä. Ervast oli pukeutunut työmieheksi. Hänellä oli päällään musta villapaita. Kun Ervast katseli toisten hienoja vaatteita, häntä alkoi hävettää. Jälkeenpäin Peters kertoi Ervastille, että eräs venäläinen ruhtina- tar oli kysynyt Karadjalta, ”kuka oli se julma ja ei-puettu ihminen, se puoli-ihminen, joka oli siellä istunnossa”. Siihen tämä oli vastannut: ”Hän ei ole kyllä samanlainen kuin muut ihmiset, mutta totta puhuen hänen pikkusormensa on enemmän arvoinen kuin kaikkien muiden keskisormet yhteensä.”
ellauri401.html on line 368: Ervastin esikoisromaani Haaveilija on avainromaani ja kehitystarina. Se kertoo tekijänsä kaltaisen ylioppilaan etsinnöistä ja kehityksestä. Teoksen päähenkilön Eeron kautta Ervast kuvaa nuoren totuudenetsijän itsenäistymistä ja irtautumista etuoikeutetusta yläluokkalaisasemastaan ja kehitystä kirjailijaksi. Teoksessa on myös surullinen juonne, miten yksi toisensa jälkeen Eeron tovereista luopuu ihanteistaan ja sopeutuu yhteiskunnan asettamien ehtoihin ja odotuksiin. Haaveilijan keskeinen kysymys on, miten ihmisen tulee elää elämänsä, ja Eero ratkaisee kysymystä työstä kieltäytymisen ja ihanteen mukaisen elämän kautta. Yksi Eeron mieltä eniten raastavista kysymyksistä oli työläisten turvaton asema ja heidän huono kohtelunsa. Eero auttoi paikaltaan, mutta kysymys jumalan pahuudesta ratkesi henkisen kokemuksen kautta: Jumala rakastaa jokaista vain sillä rakkaudella, jonka tämä kykenee ottamaan vastaan. Eeron ratkaisu oli sisäisen kirjailijankutsu- muksen seuraaminen ja eron tekeminen maailman melskeisiin. Eero menestyy työssään, ja lopulta vanha yhteys tovereihin syntyy uudestaan ja uudestisyntyneet toverit hyväksyvät Eeron eräoppaakseen.
ellauri401.html on line 412: Teosofinen liike hajosi! Besant the bloody peasant ajoi Jiddu messiastaan kuin käärmettä pyssyyn. Muut eivät tykänneet. Rudolf Steinerille tarjottiin apostoli Johannexen pallia, se sanoi enhän srntään hullu ole, karkasi perustaen antroposofisen seuran. Rudolf Steiner ei pitänyt Krishnamurtia mestarina eikä etenkään Kristuksen inkarnaationa, sillä hänen mielestään Kristus ei enää tule.
ellauri401.html on line 419: Saksan Teosofisen Seuran ylisihteeri Rudolf Steiner vieraili Suomessa huhtikuun alussa. Steinerilla oli oma agendansa, mutta hän osallistui myös Suomen T. S:n vuosikokoukseen ja muihin teosofisiin tilaisuuk- siin. Ervastille oli mieluista tutustua Steineriin. He vaihtoivat monta kertaa ajatuksia erilaisista asioista, kerran parikin tuntia yhtä mittaa. Ervast arvosti Steineria Kristus-kysymyk- sen ymmärtäjänä. Heillä oli yksi pitkä keskustelu, jossa Steiner otti paperin ja kynän ja piirsi ristin sanoen: ”Katsokaa nyt! Juuri tuos- sa keskikohdassa, yhtymäkohdassa on Kristus. Mutta siinä viivassa ennen Kristusta on kuusi bodhisattvaa ja yläpuolelle on taas kuusi. Kuusi ennen Kristusta ja kuusi Kristuksen jälkeen. Tää olen mä ja sä voisit olla vaikka tässä.” Ervast tunsi sisässään, että Steiner sanoi suuren totuuden ja että hänellä oli paljon tietoa.
ellauri401.html on line 420: Kääntäminen tapahtui siten, että kun Steiner puhui, Ervast kir- joitti ”sen heti sana sanalta astraaliseen aineeseen”. Ja siitä astraalises- ta käsikirjoituksesta hän ”sen sitten esitti sanatarkasti ja järkevästi”.
ellauri401.html on line 422: Kysymyspotan jälkeen Steiner tuli Ervastin luokse ja sanoi: ”Kyllä meidän pitäisi tavata useammin aivan näin ruumiillisestikin.” "Yhdyn edelliseen puhujaan mutta vasta tiöaisuuden jälkeen", vshvisti Ervasti.
ellauri401.html on line 424: Vuoden lopulla kiista johti molemminpuolisiin erottamisiin. Saksan T. S:n hallinto päätti 8.12., että Idän Tähden Järjestön jäsen ei saa olla jäsenenä Saksan Teosofisessa Seurassa. Adyarissa pidetyn vuosikokouksen yhteydessä T. S:n pääneuvosto päätti 30.12. erottaa Teosofisesta Seurasta Rudolf Steinerin ja samalla koko Saksalaisen Osaston, joka häntä yksimielisesti kannatti ja oli valinnut hänet eliniäkseen ylisihteeriksi. Tilanne johti Steineriin kohdistettuihin syytöksiin ja oikeuden- käynneillä uhkaamiseen, ja toisaalta Saksan T. S:n vuosikokoukses- sa vaadittiin Besantin eroa. Münchenissä perustettiin elokuussa Die Anthroposophische Gesellschaft, johon Saksan T. S. liittyi melkein ko- konaisuudessaan. Saksasta saapuneesta kehotuksesta myös melkein kaikki Suomen T. S:n ruotsinkieliset teosofit liittyivät siihen, ja Suomen T. S. menetti noin 150 jäsentä, joista useat olivat olleet mukana jo suomalaisen liikkeen varhaisvuosista alkaen. Ezevverran tästä veljeydestä Kain ja Aabel tyylillä.
ellauri401.html on line 455: Ervast ennusti Tietäjässä 1914 Saksan tappion. Myös Rudolf Steiner oli sanonut Saksan kyllä tulevan häviämään sodassa mutta voittamaan henkisesti paljon.
ellauri401.html on line 463: Ervasti unelmoi Euroopan liittovallasta, jossa kaikki kansat olisivat toistensa vertaisia ja veljessiteillä toisiinsa sidottuja. Silloin ei olisi ”armeijoja, ei asevelvollisuutta. Jokainen kansa hoitaa vapaasti omia asioitaan, yhteinen europpalainen parlamentti ratkaisee kansainväliset kysymykset.” Ja Suomikin olisi mukana ”maailmankonsertissa”. Kukoistava ja hymyilevä Venäjä voisi olla Euroopan vilja- ja hedelmäaitta. Joopa joo. Suomi on EU:n kanssa mukana Natossa ja aseistautuu ryssän pään menoxi minkä kerkiää.
ellauri401.html on line 473: Valtalinjan koirien puheenjohtaja Saarnio ilmoitti, ”että koska perustaja-ylisihteerin ehdottamat erinäiset muutokset seuran sisäisessä kokoonpanossa ovat tehdyt varsinaisen vuosikokousohjelman ulkopuolella, niin ei perhana niistä nyt voida keskustella eikä päätöksiä tehdä, vaan on siirryttävä päiväjärjestykseen. Ervast ei antanut periksi vaan ”vielä halusi asian esille ottamista ja ilmoitti toistamiseen, että tällainen uusi liitto Suomen Teosofisen Seuran Okkultinen Liitto todella on perustettu”. Ja siihen oli ollut oikeus Besantin kirjeen perusteella. Saarnio keskeytti Ervastin puheen ja kielsi keskustelun tästä kysymyksestä. ”Puheenjohtajan menettelyn vastustamiseksi ja puolustamiseksi syntyi yleinen epäjärjestys, jonka johdosta Saarnio keskeytti kokouksen viideksi minuutiksi.”22 Ervast sanoi, että ne, jotka seuraavat minua, lähtevät nyt. Ja rauha palasi, kun Ervast tovereineen siirtyi jatkamaan Okkultisen Osaston kokousta päämajan lähellä olevaan Pihlajamäkien huvilaan. Mm. Krohnit lähtivät Pekan reen jalaxille. "Katotaanpa vaan ketkä kaikki tahtovat tähän Okkultiseen osastoon liittyä”. Saadakseen selville looshien kannan Ervast vieraili kesällä eri paikkakuntien loosheissa. Jaakko ajoi moottoripyörää, ja Ervast istui sen sivuvaunussa. Ervast kirjoitti 28.8. Hilda Pihlajamäelle: ”Matkamme onnistui hyvin, lukuun ottamatta Mikkeliä, jossa ei ollut kokousta."
ellauri401.html on line 540: Pääsiäissunnuntai oli juhlapäivä. Kello 12 pidettiin Kansallisteatterissa Vuosijuhla, jonka pääsyliput olivat nytkin huonoimpiakin pylvääntauspaikkoja myöten loppuunmyyty. Arvokkaan ohjelman aloitti torvien soitto, jonka jälkeen Bertha Lindberg lausui Eino Leinon Helkavirsien. styken ”Marjatan reikä”. Sen jälkeen Georg Ots ja Georg Malmstén esittivät katkelman Aida-oopperan kolmannesta näytöksestä. Trio Joulukalenteri esitti Erkki Melartinin uudet sävellykset Barcorolan ja Meditaation. Pekka Ervast piti palopuheen EU:n puolesta. Juhlan lopuksi Hilda Pihlajamäki ja Jussi Snellman esittivät jälkimmäisen runomittaan suomentaman André Dumasin yksinäytöksisen näytelmän Läheinen ikuisuus.
ellauri401.html on line 582: Pekka Ervast seurueineen Empire State Buildingin 102. kerroksessa. Vasemmalta Eric Ervast, Anna Eskelinen, Pekka Ervast ja katamiitti Gerald Kaade. Pelottikohan Pekkaa, nipistikö Jerryn peppua? ellauri401.html on line 632: Vuosijuhlaan tultaessa Ervastilla oli nuha ja ääni käheänä. Ervastin juhlaesitelmää Teosofinen nuohousliike ja apostoli Paavali oli odotettu jännityksellä. Vihonviimeinen esitelmähän siitä sitten tulikin. Ervast kertoi siinä, että teosofinen liike sai alkunsa ihmeellisestä pyhästä veljeskunnasta. Sen synnyn taustalla oli kaksi tämän veljeskunnan veljeä, joita nimitetään mestareiksi. Heidän työvälineensä oli Helena Blavatsky ja hän loi Teosofisen liikkeen täällä näkyväisessä maailmassa.
ellauri401.html on line 670: Ervast käsittelee Christososophian peruskysymyksiä kirjasarjassa maapallon, ihmiskunnan ja enkelikuntien koko pitkän kehityksen eri ajanjaksoineen, joita teosofiassa kutsutaan manvantaroiksi (kapybaroiksi). Olemme käyneet läpitte kivi-, kasvi- ja eläinvaiheet aikaisemmissa ajanjaksoissa ja kehitymme tulevaisuudessa kohti enkelikuntaa nousten aina ns. neitseellisiksi hengiksi, jotka sijoittuvat yhdeksi korkeimmista enkelihierarkioista. Ervast käyttää eri enkelihierarkioista vanhoja kristillisen perinteen mukaisia nimityksiä ja esittää niiden osuuden tässä suuressa luomistyössä. Hän tuo myös selvästi esille Jeesus Kristuksen esimerkillisen osuuden tässä ihmisen kehityksen kokonaisuudessa. Koomisen Kristuksen vaikutus ja ilmestyminen mystisesti meihin (latinaksi Christus in nobis) on Ervastin laajassa tuotannossa keskeinen opetus.
ellauri401.html on line 680: Ihminen on jälleensyntyvä olento, joka minuutena yhä uudelleen syntyy maan päälle kehittyäkseen suurta päämäärää kohti, capybaraxi. Elämä on siis koulu, jota on käytävä, ja tie, jota on kuljettava. Luonnossa vallitsee syyn ja seurauksen karmaiseva laki, jonka alainen ihminen on. Ihminen on itse vastuussa capybaroille ajatuksistaan, sanoistaan ja teoistaan, joiden seuraukset jokainen itse saa kohdata ja kantaa tulevissa maanpäällisissä elämissään – ja usein jo samassa elämässään. Karman lain eräänä tehtävänä on ohjata ihmistä elämäntiellä eteenpäin usein myös kärsimyksen ja vaikeuksien kautta, jotka kohtaavat ihmistä seurauksina edellisissä elämissä tehdyistä mokista. Ikuista helvettiä tai kadotusta ei ole olemassa, vaan Lamminmäen tilat ovat riippuvaisia ihmisen omasta sisäisestä kehityksestä. Useimpien ihmisten kohdalla kuolemanjälkeinen elämä jakautuu pääasiassa kahteen vaiheeseen. Ensiksi kiirastuleen eli elämään tuonela- eli astraalimaailmassa, jossa ihminen luonnon pakosta joutuu läpikäymään oman alemman persoonallisen sielunelämänsä nuohousprosessin. Toiseksi taivasosuuteen ns. taivasmaailmassa, joka on korkeampaa persoonallista sielunelämää capybarana – ei siis ikuista henkistä elämää. Taivasmaailma on ihmiselle lepoa, onnea, työskentelyä ja uuden, ylevämmän maanpäällisen elämän ihannoimista.
ellauri402.html on line 470: Tuurin Ernest Hemingway tyylisen minämuotoisen sankarin tuli paha omatunto kun tiineen vaimon lennettyä takas Pohjanmaalle siltä lipsahti puoliväkisin puoliveteinen mulkku amerikkalaisen huzun jalkoväliin ja pääsi tyhjentymään sinne kondomiin. Että näinkin pääsi käymään.
ellauri402.html on line 474: Vesa Karonen ei jaxanut. Oliko Vesa Merikadulla juomassa rommiteetä 1969? Syntynyt kyllä 1945, vähän vanhanpuoleinen. Vesasta ei löydy kuvia, löytyipä sentään Heikki Turusesta vetämässä melaa kahdella kädellä.
ellauri402.html on line 520: Työnjohtajana Onion Laken alueella toimi oikeistolaisena tunnettu Leonard A. Mäki, jonka suhtautuminen ammattiliittoihin oli vihamielinen. Marraskuun 18. päivänä Rosvall lähti jalkaisin kohti Onion Lake -järven pohjoispäässä sijaitsevaa metsätyömiesten leiriä tarkoituksenaan värvätä lisää lakkolaisia. Oppaana hänellä oli Janne Voutilainen. Muutamaa kilometriä ennen määränpäätään he törmäsivät Mäkeen ja muutamaan hänen mieheensä metsätyöläisten talvivarastolla. Mäki väitti myöhemmin kutsuneensa Rosvallin ja Voutilaisen sisään lämmittelemään ja varoittaneensa heitä heikoista jäistä. Tämän jälkeen Mäki kertoi Rosvallin ja Voutilaisen jatkaneen matkaansa järven suuntaan. Se oli viimeinen kerta kun heidät nähtiin elossa.
ellauri402.html on line 566: Elohimin ääntämyxestä Rudolf Steiner sanoi: "Jos
ellauri402.html on line 622: Kuusikko Elohimin rakkausvoimia keijuu fyysisen auringonvalon sisällä, minkä vuoksi Rudolf Steiner kutsui niitä myös kevyiksi henkilöiksi.
ellauri402.html on line 628: voimat tulivat Kristuksen (hengen) kautta messiin maan ja ihmiskunnan evoluutioon. Lähde: Rudolf Steiner: Die Geheimnisse der biblischen Schöpfungsgeschichte, GA 122 (1992).
ellauri402.html on line 640: Ukrainan F-16-hävittäjä syöksyi maahan – lentäjä-ässä kuoli. Amerikkalaisvalmisteinen hävittäjä ehti ampua alas useita Venäjän risteilyohjuksia (no, kolme) ennen maahansyöksyä. Ukrainan mukaan F-16 ehti ampua alas kolme venäläistä risteilyohjusta ja lennokin osoittaen"suurta tehokkuutta". Hävittäjät esiteltiin Ukrainassa elokuun alussa. Hävittäjä maxoi miljardi taalaa uutena ja lennokit ehkä tuhat ruplaa max.
ellauri402.html on line 643: Siinä tiivistelmä, koko uutinen ei ole juuri kummempi. Ukrainan F-16-hävittäjä tuhoutui maahansyöksyssä torjuessaan Venäjän ilmaiskua. Kone ehti ampua alas kolme venäläistä risteilyohjusta ja paperilennokin. YKSI Ukrainan ilmavoimien kesällä käyttöön ottamista F-16-hävittäjälentokoneista tuhoutui maahansyöksyssä maanantaina, kertoi Wall Street Journal. Yhdysvaltain viranomaiset vahvistivat turman lehdelle ja Reutersille. F-16 on amerikkalaisvalmisteinen hävittäjä.
ellauri403.html on line 176: Aada Pennanen on kiinnostunut kauneudesta, kauneudenhoidosta, musiikista ja lääketieteestä. Hän asuu nyt paikkakunnalla Espoo. Hän opiskelee seizemättä vuotta amixessa lääketeknikoxi kuten Imi Carlson. Hän peukuttaa homeopatiaa ja on rokotuskielteinen. Jumbon Sokoxen karkkihyllyllä oli 2 söpöä teinitypyä joista ainakin toisella oli menskat päällä. En jäänyt kysymään kummalla.
ellauri403.html on line 303: Walter (Zeev) Laqueur (s. 26. toukokuuta 1921 Breslaussa ; † 30. syyskuuta 2018 Washington DC: ssä) oli saksalais-juutalaista alkuperää oleva amerikkalainen historioitsija ja toimittaja. Laqueur muisti hänen kotikaupunkinsa yllä leijuvan Graf Zeppelin -ilmalaivan ja vuoden 1930 Reichstag-vaalit, joista kansallissosialistit nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Vuonna 1935 tai 1936 hän ymmärsi vanhempiensa rohkaisemana tarpeen lähteä maasta. Hän saapui Jerusalemiin Palestiinaan Triesten kautta marraskuussa 1938. Samaan aikaan toisaalla loput porukoista paloi Hitlerin uunissa piparkakkuina. Laqueur aloitti kibbutsien kiertueen pääasiassa Jordanin laaksossa ja Jezreelin tasangolla. Israelissa yleinen suuntaus on siirtynyt pois kibbutsin ihanteista - mutta ei parempaan suuntaan. Ehkä kibbutsikokeilu jää ihmiskunnan aikakirjoihin vain utopistisena välipalana, jolla on paikallinen merkitys.
ellauri403.html on line 305: Kun hän ensimmäisen kerran haki viisumia Yhdysvaltoihin 1950-luvun puolivälissä, häneltä evättiin alun perin sillä perusteella, että hän oli ollut kommunistisen siirtokunnan jäsen eikä ollut koskaan julkisesti luopunut kibbutzista. Ainoastaan Walter Lippmannin myönteinen arvostelu Laqueurin ensimmäisestä englanniksi julkaistusta kirjasta käänsi asiat toisin päin. Lippmann oli vaikutusvaltainen hahmo ordoliberalismin syntyessä. Walter Lippmannin järjestämä talouslibelaaritapaaminen vuodelta 1938 katsotaan ratkaisevan tärkeäxi uusliberalismin kehitykselle. Lippmann olisaksalaista syntyperää olevien juutalaisten vanhempien ainoa lapsi, ja, kuten hänen elämäkerransa Ronald Steel kirjoittaa, kasvoi "kullatussa juutalaisessa ghetossa". Hänen isänsä Jacob Lippmann oli vuokranantaja, joka oli rikastunut isänsä tekstiiliyrityksen ja anoppinsa kiinteistöspekuloinnin kautta. Varakas ja vaikutusvaltainen perhe kuului yhteiskunnan ylempään luokkaan, piti yhteyksiä korkeimpiin piireihin ja vietti säännöllisesti kesälomansa Euroopassa hoitoa varten. Perhe oli reformijuutalainen ja kävi temppelissä Emanu-El. Lippmann oli emotionaalisesti etäällä molemmista vanhemmista, mutta hänellä oli läheisempiä siteitä äitinsä isoäitiin. Perheen poliittinen suuntautuminen oli republikaaninen.
ellauri403.html on line 372: En pidä Mikko Alapuron ikäisestä Zelenskistä. Inha pikku pelle. Sen suku on takuulla ollut jotain Silbersteineja. Niistä tuli venäläisiä kunnes oli poliittisesti edullisempaa olla vähäsellaisia.
ellauri403.html on line 509: Gretan ristiretki on matkalla kohti tappiota, vakuuttavat surkuteltavat miesoletetut brittikuikelot. Viimeinen naula oli Gretan epäreilu poliittinen hyökkäys luvatun maan urheaa puolustusta vastaan.
ellauri403.html on line 523: Kennengelernt haben sich die beiden fröhlichen Mädchen vor fünf Jahren bei einem Wanderausflug, den ihre Familien gemeinsam gemacht haben. Greta turnt seit zwei Jahren zweimal pro Woche, Thea seit vier Jahren einmal pro Woche. Am meisten Spaß macht ihnen momentan Handstandüberschlag. Die zwei gehen turnen, aber sie machen auch andere Dinge gerne zusammen, zum Beispiel schwimmen.
ellauri405.html on line 524: Vaikka Pasternakin romaanin amerikkalaisen painoksen Zhivago-runoja ei ole numeroitu, on mielenkiintoista huomata, että "Fairy Tale" ("Skazka" alkuperäisessä), keskeinen kuten sekä uusn liite ja romaanin tapahtumat, on kolmantenatoista kaksikymmentäviidestä runosta, jotka sankarilla, Yuri Zhivagolla, on hänen testamentinaan. Se on itse asiassa Lara kun panee kehottaen, että runoilija päättää tallentaa osan työstä, jonka hän on kuullut hänen lausuvan. Tämä tapahtuu pariskunnan rauhallisena oleskelun toisena ja kolmantena iltana, kolmentoista päivän jakso, joka varastetaan pois ajasta, historiasta. "Fairy Tale" on syvästi henkilökohtainen viesti Laralle, mutta se on niin vailla "romanttista sairastuvuutta", että se taipui "laajalle ja seesteiseen visioon, joka [nostaa] nimen universaalin ja tuttujen tasolle."
ellauri405.html on line 529: Mitä tämä herättävä unelma on Zhivagon haaveileessa hänen lyhyen hengähdystaukonsa aikana Varykinossa? Se on ikivanha myytti, joka on asetettu venäläisen kansanmelodian, lohikäärmeen tappajalle, reilun neidon pelastajalle. Taistelu siivellisten lohikäärmeiden tai käärmeiden kanssa ovat yleinen myytin teema, joka symboloaa sekä historiallisia että psykologisia totuuksia. Värväleinen, teratologinen, choottinen olento, joka yhdistää tulen ja villin petojen tuhovoimat, on pahan, alamaailman demonisten voimien, koretisointi. Hirviön tappaminen on välttämätön askel kohti puhtaan ja todellisen saavuttamisen saavuttamista, jota symboloivat lohikäärmeen köysissä pidetty uhrineito. Lara/Andromeda on kaunis tyttö, jonka kansa uhraa pelastaakseen oman henkensä. 517)
ellauri405.html on line 577: Runon viimeisessä stanzassa Zhivago/Pasternak palaa kahdeksanneksitoista, käyttäen sitä pidättäytymisenä tai ehkä kehystäen tällä tavalla runon viimeisenä ja tärkeimpänä osan. Nyt kuitenkin kuva herätti, että rakastavaisten yhteinen unelma, kuvat, jotka kulkevat heidän tiukasti "suljetut silmäluopensa". Enää ratsastaja ei enää tarvitse ratsuaan skaalatakseen taivaan korkuja. Unelma rakkaudesta, hänen sivunsa rakastamien läsnäoloista... Kirjoittaessaan "Fairy Tale" Zhivago on onnistunut ikuistamaan rakkautensa Laraa ja pakenemaan yhdessä hänen kanssaan ihmisten ja olosuhteiden ulottumattomuudesta. 520-21)
ellauri406.html on line 115: NYT:n haastattelemien turvallisuuslähteiden mukaan Israelin tiedustelupalvelut olivat iskujen takana. Yleisesti on arveltu, että operaatio olisi useista salamurhaiskuistaan tunnetun Mossad-tiedustelupalvelun suunnittelema. Israel ei ole kertonut olleensa iskujen takana, mutta vittu kyllähän se oli. Helvetin koukkunokat helvetinkoneineen. Olis pitänyt kaasuttaa koko konkkaronkka kun kerran ruvettiin.
ellauri406.html on line 175: Pasi (Panssari-Sisu) on suomalais valmisteinen kuusipyörä
ellauri408.html on line 74: Tietysti Eloa vietellään ja viedään alas helvettiin nuohottavaxi. Luciferia romanttisella aikakaudella ympäröivien kuvien moniselitteisyydestä pitäisi kirjoittaa kirja, jos ei ole jo tehty. Voit nähdä sen Liegen Luciferissa (julkaistu useita kertoja subissa), Rapisardin "Luciferossa", Cabanelin L'Ange Déchussa ja muualla. Piirretyt yhteydet vanhoihin pakanajumaliin ja Prometheus-myyttiin. Puhumattakaan Eroksesta ja Psykestä. Tämä epäselvyys Paholaisesta saattoi hyvinkin olla heijastus 1800-luvun levottomasta omastatunnosta: Kristinuskon ja vallankumouksen välisen jännitteen aikakaudesta. Suurin osa ihmisistä uskoi edelleen, mutta tietyt perinteisen kristillisen opetuksen näkökohdat olivat yhä ongelmallisempia, kuten panokielto. Kristinusko opettaa alistumista oleville voimille. Se opettaa alistumista maailmalle sellaisena kuin se on, koska tärkeintä on tuonpuoleinen elämä ja kaikki mikä tapahtuu on Jumalan tahtoa (sota, orjuus, julmuus mukaan lukien). Demokraattinen ja jopa humanitaarinen muutos voidaan nähdä jossain mielessä pirullisena. Tosiasia, jonka amerikkalaiset abolitionistit huomasivat epämiellyttävästi, kun he etsivät Raamatusta heidän kantaansa tukevia kohtia ja tulivat melkein tyhjin käsin takaisin: Hyvä kirja on ylivoimaisesti orjanomistajan puolella. Kaikille, jotka ovat edelleen kanssani, anteeksi tämän viestin pituus. Mutta se on todella kiehtova aihe.
ellauri408.html on line 81: Heprean sana Eloah on runollinen sana "Jumalalle"; mahdollisesti de Vigny piti tätä mielessään rakentaessaan runon takana olevaa alkuperäistä tarinaa; runossa puhutaan siitä, että hän on rakastajan jumala. (Nimi Eloá on muuten Brasiliassa melko yleinen naisten etunimi, joka on epäilemättä saanut inspiraationsa heidän mieltymyksestään sänkypainiin.)
ellauri408.html on line 94: Rohkea matkustaja vierailee palmussa, kysyy, mitä aarteita hänellä oli tarjottavana. Eloa vastasi yhdellä sanalla: "He sanovat, että tämä yksi... balsamoitu mansikka nurmikon keskellä." Ilmapallo, josta Jumala hengittää kimittäen korkealla äänellä, sammuttaa kiihkomme puolestamme. Mutta aurinkojemme jälkeen ja ilmakehän alla, jossa karvaiset pallomme kapeassa ympyrässä heiluvat kuin auton taustapeilissä, avaruus on autio, surullinen, tumma ja uurteinen. Epäilyttävä ja kalpea päivä valaisee pilven turhaan: Sen alla on Kaaos ja tuntematon yö, Ja kun ruskea tuuli murtaa sen syvät syvyydet, Voimme arvata käsittämättömän ja pohjattoman tyhjyyden.
ellauri408.html on line 107: Oletko tullut enkelien kanssa taivaasta ihailemaan iltani herkullista kulumista? Oletko nähnyt heidän aarteitaan? Tiedätkö, mitä ihmeitä Dark Angels seuraa vigilioissa? Darkieilla ne on erityisen tanakat. Lentäkäämme varjoissa tummia hiuksiamme heilutellen ilmassa! Paizi sulla taitaa olla vaaleat, päätellen tukanväristä. Mennään Itkeen appelsiinipuiden alle, lian ja liman yllä timjami. Lyönnit lasken, huudot kuuntelen. Suloisia projekteja varten herätän aiheitani näiden pallomaisten elementtien syvyyksistä. Kaunopuheinen häpykieli nousee ensimmäisenä. Hiän ylistää minun lähestymistapaani vaalean pähkinänruskeisiin pensaisiin. Hiän toistaa sen uudelleen kosteille ruusupensaille. Kaikki varjolinnut avaavat minkä liekin silmänsä. Mato loistaa; hänen halkinainen otsansa vaeltelee vesien yllä kuin vaalea aamunkoitto. Suiden tähti, jonka käteni irrottaa, putoaa ja seuraa nukkaista polkua hämärään kuruun niska limassa.
ellauri408.html on line 149: Deinen, ein Schatten, und liebst sie nimmer, Vihaamana varjona, et kyllä izekään niistä tykännyt,
ellauri408.html on line 187: Gewittern, weissagend seinen kuusen alta kaivaa votkaa,
ellauri408.html on line 201: Hyvästä syystä keskeinen keskustelukumppanimme on Jean-Luc Nancy, joka on luultavasti yksi viimeisistä merkittävistä ajattelijoista tässä perinteessä. Nancy osallistuu Hölderlinin lukemiseen sekä heideggerilaisen lähestymistavan kriittiseen uudelleenlukemiseen hänen keskeisissä kirjoituksissaan, jotka käsittelevät nykyaikaista keskustelua sekularisaatiosta ja huipentuvat hänen "kristinuskon purkamista" koskevaan projektiinsa, jossa silmää silmäilevä muukalainen – vahva kuva, lainattu Hölderliniltä – ajatellaan ohikulkijana. Nancyn panos nykyajan filosofiaan ja teologiaan on syvästi juurtunut ja inspiroitunut hänen huolelliseen Hölderlinin runouden lukemiseensa, mutta hän paljastaa myös Hölderlinin runouden alkuperäisen ja ainutlaatuisen teologisen ytimen ja sen merkityksen "aikallemme" noin ohimennen. The existence of the round tower is the necessary condition of freedom, rather than its limitation. There is no meaning if meaning is not shared. Löysää Ludi Wittgwensteinin apinointia. Tää on kyllä pelkkä vastaantulija.
ellauri408.html on line 208: Veli Unelias (alias Henri Amiel) muistuttaa henkisest aika lailla Hilja Haahtea. Hilja Haahden koko tuotanto oli näytillä Pasilan mamukirjaston mainostornissa, paizi "Seija-tyttösen tarina". Mixi ihmeessä se oli jäänyt pois framilta? Epistä. Se on mielikirjani.
Minä en uskalla toimia, en rakastaa enkä tuottaa, ellei osaxi tule yleinen tunnustus. DSM5 diagnoosi: NPD eli narsistinen luonnehäiriö. Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan.
ellauri408.html on line 463: Edmond Henri Adolphe Schérer (8. huhtikuuta 1815 – 16. maaliskuuta 1889) oli ranskalainen teologi, kriitikko ja poliitikko. Hän on syntynyt Pariisissa. Oikeustieteen opintojaxon jälkeen hän vietti useita vuosia teologisissa tutkimuksissa Strasbourgissa, jossa hän valmistui telusta vuonna 1843, ja hänet vihittiin. Vuonna 1843 hänet nimitettiin École Évangéliqueen (Geneva), su6osittu nimellä L'Oratoire. Hänen mielipiteidensä esittäminen protestanttien tekoja käsittelevän liberaaliliikkeen hyväksi johti hänen eroamiseen tehtävästään kuusi vuotta myöhemmin. Hän perusti juutalaisvastaisen, sen jälkeen Réformation au XIXe sièclen, jossa hän kannatti kirkon erottamista valtiosta; mutta hän vähitellen hylkäsi protestanttista oppia. Luulen, että hänestä tuli voimakas hegeliläinen. Lopulta hän asettui Pariisiin, jossa hän herätti heti huomiota loistavalla kirjallisuuskritiikillä, aluksi pääasiassa suuriin ulkomaisiin kirjailijoihin, osallistui Revue des deux mondesiin. Hänet valittiin Versaillesin kunnanvaltuutetuksi vuonna 1870, Seine-et-Oise-osaston kansalliskokouksen sijaiseksi vuonna 1871 ja senaattorixi elinkautisella vuonna 1875. Hän tuki republikaanipuoluetta. Elämänsä loppupuolella hän omistautui lähinnä kirjalliselle ja yleiselle kritiikille ja oli monien vuosien ajan yksi Le Tempsin kyvyttömin avustaja. Hän vieraili usein Englannissa ja kiinnostui vilkkaasti Englannin politiikasta ja kirjallisuudesta. Hän kuoli Versaillesissa.
ellauri408.html on line 487: Tästä uhkaa tulla superlyhyt paasaus, sillä "Aangri" pushaa jo kolmekymppistä eikä sillä ole vielä ollut keppi liossa. Mitä vanhemmaxi tulet sitä enemmän käyttämättömät tuikkaustilaisuudet kaduttaa. Varsinainen arkajalka, vizi mikä vässykkä. Käsitöissä se takuulla on puuhastellut vaikkei kerro. Hän käsitteli mieluisasti soitintansa. Aistimuxeni väräjöivät vielä pitkän tovin jälkeenpäin. Eivät suuret sanat suuta halkaise, senkin pelle. Pehmeä koira, kuin Nuutti tai Niklaxen Annika. Amiel on maailmanluokan typerys, jonka mielestä Berkeley, Fichte ja Emerson "tuntuisivat olevan oikeilla jäljillä". Kaikki 3 tökeröitä oikeistopönttöjä, vitun idealisteja. Ainoa todellinen on tajunta, maailma pelkkää ilotulitusta. Tuumii Amiel ja kaivaa nenäänsä. Jokohan tee on valmista? (onko tuo oikea sana?) Ellei lauseeni kuulostaisi karkealta ja säälimättömältä paradoxilta, sanoisin: Kärsimys on oma vikanne, pyhyys on aina seesteinen. Apostoli sanoi kuin Pirkko Hiekkala: naura sinäkin!
ellauri408.html on line 502: Vers 1870, Berthe Vadier écrit un cahier de poésie qu'elle soumet à H.-F. Amiel. De là débute une relation "d'un maître et d'une élève". À la suite de cette rencontre, il va loger à la pension Chappuis, tenue par B. Vadier et sa mère, pour les dernières années de sa vie et il meurt chez elles. Il est enseveli au cimetière de Clarens. Der Grabstein trägt eine Inschrift mit einem Zitat aus dem Brief des Paulus an die Galater 6,8: "CELUI QUI SEME SEULEMENT SUR L'ESPRIT SE FERA MOUSSER AVEC L'ESPRIT DE LA VIE ETERNELLE." („Wer nur auf den Geist sät, der wird vom Geist ein ewiges Leben auf sich schäumen.“) Tämä läppä vähän lohdutti nahjusta joka ei ikänänsä päässyt hilloviivalle.
ellauri408.html on line 504: Amiel publizierte mehrere Gedichtbände, historische und philologische Studien und philosophische Essays, die von der idealistischen deutschen Philosophie beeinflusst sind. Das populärste Werk, das er zu Lebzeiten veröffentlichte, war das patriotisch-militaristische Lied Roulez, tambours! (1857), das die befürchtete Intervention Preussens in Neuenburg behandelte. Seine voluminösen Selbsterörterungen befrüchteten z B. Leo Tolstoi, Fernando Pessoa, Hugo von Hofmannsthal, und Tante Kristina. Runoilijan kirjeenvaihto muusansa Louise Weiderin kanssa, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2004, on säilynyt .
ellauri408.html on line 528: Hän kaatui kuolleena, sanaa sanomatta, kuin salaman iskusta, kiinteistölleen Seine-et-Marnessa, hänet haudattiin Montparnassen hautausmaalle Pariisiin.
ellauri408.html on line 604: Roman de la Rose, Ruusuromaani, on muinaisranskalainen allegorinen runo. Sen alkuosan sepitti Guillaume de Lorris noin 1235, loppuosan noin vuodesta 1270 Jean de Meung. Alku on herkkävivahteinen lemmenruno ja ritarirakkauden sääntökokoelma, jälkipuoli kyyninen, pikkutarkka ja karkean aistillinen panokuvaus.
ellauri408.html on line 630: Nämä kaksi viimeistä tulivat, emme tiedä miksi, ja Dieu d´Amours on yllättynyt. Mutta False Pretense ja Constraint-Abstinenence tarjoavat hänelle selityksiä, jotka pakottavat hänet käyttämään näitä kahta apuvälinettä. Faux-Semblantia kutsutaan armeijan johtajaksi, ja paronit harkitsevat, kuinka hyökätä linnaan. False Pretense and Constraint-Abstinenence, pyhiinvaeltajiksi naamioituneet, menevät tervehtimään Malebouchea, ja kun hän polvistuu tunnustaakseen, he hyppäävät hänen kurkkuun. Malebouche ojentaa kielensä, jonka Faux-Semblant leikkaa partaveitsellä, ja sitten he heittävät hänen ruumiinsa ojaan. Sitten he tulevat linnaan Malebouchen vartioiman portin kautta, näkevät humalassa normannisotilaita vartiotalossa, kuristavat heidät ja tuovat sisään Largessen ja Courtoisien, tuli vaatimaan hänen oikeuksiaan. Anteeksi, hän juoksee pappinsa Geniuksen luo, valittaa tälle, että hänelle on tehty tällainen raivo ja lähettää hänet auttamaan Rakastajaa. Génius saapuu, lisää hyökkääjien rohkeutta ja katoaa. Hyökkäys alkaa uudelleen, ja Venus sytyttää tornin tulisella merkkillään. Yleinen paniikki; koko varuskunta pakeni ja jätti paikan. Franchise ja Pity johtavat sitten rakastajan Bel -Accueiliin, ja hän voi lopulta poimia ruusun.
ellauri408.html on line 658: Vätys luki yöllä lisää Goethen runoja ja piti niistä enemmän, sillä ne olivat ylevämpiä. No meine Göttin on ainakin pelkkä panoruno, jolla Goethe kosiskeli Charlotte von Steiniä. A poem written by Goethe on 15 September 1780 and sent at once to Charlotte von Stein. It was first published in 1789 in Goethes Schriften.
ellauri408.html on line 723: Ja sitten hän jatkaa puhumista siitä, miksi näin on, miksi kahden yksilön "androgyynissä kaksinaisuusssa" täytyy olla erilaisia ja mitä seurauksia tällä kaikella on. Mutta tiedämme, että Proudhon rakensi tämän mahdollisesti tärkeän vastavuoroisuuden teorian elementin syvästi puutteellisista materiaaleista. Mikä sitten on, jos ei aviopari, "oikeuselin"? Onko kenties edelleenkin niin, että oikeudenmukaisuus, kenties keskinäisyyden keskeinen avainsana, ilmenee miespösilössä (kuten Jenny d'Hericourt ehdotti vastauksessaan Proudhonille), että naikkosen sukupuolisella "elimellä" on jonkin verran muu, ehkä yleisempi simpukan tai tortun muoto?
ellauri408.html on line 724: Tämä viimeinen kysymys on se, jonka haluan käsitellä The Mutustelijan toisessa numerossa, sillä pyrin siihen mahdollisuuteen, että oikeuden, omaisuuden jne. keskinäisen kohtelun analyysin perusyksikkö ei voi olla kuin miespösilö, ja että kaikki Proudhonin, Pierre Leroux'n, Whitmanin, Dejacquen ja jopa Stirnerin kirjoituksissa nähtyjen itsensä ja ei-itsen välisen kuilun komplikaatiot vaativat hieman monimutkaisempaa analyysiä keskinäisyyden perusrakennuspalikoista ja -oletuksista. monimutkainen analyysi, johon emme ehkä pääse, jos yksinkertaisesti lopetamme, kun kohtaamme Proudhonin antifeministiset epäonnistumiset.
ellauri408.html on line 753: Der Deutschschweizer Johann Heinrich Pestalozzi besuchte von 1751 bis 1765 die Elementar- und die Lateinschule und studierte zunächst Theologie, dann Jurisprudenz am Collegium Carolinum in Zürich, wo ihn der Aufklärer Johann Jakob Bodmer (1698–1783) beeinflusste. Trotz seines leidenschaftlichen theoretischen Interesses am Menschen, an Gesellschaft und Staat wollte er primär praktisch tätig sein. So brach er sein Studium in Zürich vorzeitig ab und begab sich in eine landwirtschaftliche Lehre (1767/1768) auf dem Kleehof in Kirchberg (Kanton Bern) bei Johann Rudolf Tschiffeli. Ab 1769 versuchte er sich im aargauischen Birr als landwirtschaftlicher Unternehmer. Durch die Einführung neuer Gewächse und neuer Düngemethoden wollte er der teilweise verarmten Bauernschaft ein Beispiel geben, wie sie ihre Situation verbessern könnte. Dieses Unternehmen scheiterte jedoch.
ellauri408.html on line 755: Im September 1769 heiratete er in Gebenstorf Anna Schulthess gegen den Willen ihrer Eltern. Im September 1770 kam ihr gemeinsamer Sohn Hans Jakob (Jakobli genannt) in Mülligen zur Welt, den er im Sinn der aufklärerischen Pädagogik nach Jean-Jacques Rousseau benannte, dessen Ratschläge zur natürlichen Kindererziehung aus Rousseaus Schrift Emile er Punkt für Punkt bei seinem Sohn anwendete. Dieser Versuch einer idealen Kindererziehung scheiterte tragisch. Das Tagebuch, das Pestalozzi über die Erziehung seines Sohnes hinterliess, gilt als ein erschütterndes Dokument einer schwerwiegenden Fehlinterpretation der hypothetischen Pädagogik Rousseaus. Schon dreieinhalbjährig musste Jakob die Zahlen und Buchstaben lernen. Dabei konnte sein Vater sehr streng sein; wenn der Junge nicht lernen wollte, wurde er bestraft. Die Erziehung, die unsicheren äusseren Lebensverhältnisse und das Aufwachsen unter den verwahrlosten Kindern führte dazu, dass Jakoblis Leben begleitet war von Stress, Schwankungen, Unsicherheit und von stetem Ungenügen.
ellauri408.html on line 757: Mit elf Jahren wurde Jakobli, der immer noch nicht richtig schreiben und lesen konnte, zu Freunden nach Basel gebracht. Wenig später brachen bei ihm epileptische Anfälle aus. Nach seiner Rückkehr auf Gut Neuhof heiratete er Anna Magdalena Fröhlich aus Brugg, ein Patenkind seiner Mutter Anna. Sie bekamen 1798 einen Sohn, Gottlieb. Hans-Jakobs Anfälle wurden immer schlimmer und häufiger. Am 15. August 1801 starb Pestalozzis Sohn 31-jährig. Anna Magdalena Fröhlich heiratete in zweiter Ehe Laurenz Jakob Custer (1765–1822). Ihr Enkel ist der nach Amerika ausgewanderte Rebenzüchter und Winzer Hermann Jaeger.
ellauri408.html on line 759: Ab etwa 1773/74 nahm das Ehepaar Pestalozzi an die 40 Kinder auf ihrem Landgut auf. Sie lernten dort im Sinne einer „Wohnstubenerziehung“ spinnen, weben und den «kleinen Landbau». Pestalozzi verband in seiner ab 1775 als solche benannte «Erziehungsanstalt für arme Kinder» die praktische Arbeit mit Schulunterricht und sittlich-religiöser Erziehung in der «Bahn der Natur» und hoffte, dass er das Projekt durch den Verkauf der Textilprodukte finanzieren könne. Dies misslang jedoch, die Familie geriet immer mehr in Schulden und musste die Anstalt 1779 schliessen.
ellauri408.html on line 763: Erstaunlicherweise kriegte er die Führung eines Waisen- und Armenhauses in Stans (1799), wo er wieder grundlegende pädagogische Versuche machen konnte. Im folgenden Jahr gründete er sein berühmtes Erziehungsinstitut im Schloss Burgdorf (Burgdorf BE), wo er eine eigene Unterrichts- und Erziehungsmethode entwickelte und theoretisch begründete (Hauptwerk: Wie Gertrud ihre Kinder lehrt).
ellauri408.html on line 765: Im Wesentlichen forderte seine «Idee der Elementarbildung» eine naturgemässe Erziehung und Bildung, die die Kräfte und Anlagen des Kopfs (intellektuelle Kräfte), des Herzens (sittlich-religiöse Kräfte) und der Hand (handwerkliche Kräfte) in Harmonie entfaltet.
ellauri408.html on line 767: Interne Streitigkeiten in der Lehrerschaft um seine Nachfolge, die schon Friedrich Fröbel 1810 zum Verlassen der Anstalt mit Seinen Klötzen bewogen hatten, führten auch das Institut in Yverdon in den Ruin. 1825 musste Pestalozzi auch diese Anstalt schliessen und zog sich auf den Neuhof zurück.
ellauri408.html on line 779: Harmaa sää. Lääkkeestä huolimatta nukuin yöni huonosti. Hetken aikaa tuntui kuin tukehtuisin, en kyennyt hengittämään sisään enempää kuin uloskaan, veri pakkautui kasvoihini ja suuni oli auki. Minä nousin äkkiä istumaan vuoteessani. Ellen olisi ollut niin hikinen olisin heti tarttunut kynään ja kirjoittanut pari sanaa hautaamisestani. Haluan näet yhä päästä Clarensın kalmistoon, ja yllättävä kuolema uhkaa tehdä toivoni tyhjäksi. Enkö olekin hauras, herkkätunteinen ja haavoittuva?
ellauri408.html on line 794: Kuolemattomuususko luo terroristiin sisäistä uskallusta. Kuutta naista puukottanut kaveri oli pettynyt kun kuuli ettei Suomessa teloiteta mistään. Näkisin mielelläni Danten lailla taivaan innostuneen naisen silmissä. Kaikki uskovaiset pyrkivät yhtymään kaltaisiinsa. Uskonnollisuus on ihannointia. Se on kuin oopiumia, tai dynamiittia. Yleinen äänioikeus, kehno uskonto ja kehno kasvatus on kaiken pahan takana. On rakastetun pelko kohtaloni. Pieru on kohtaloni, sanoi kroonisesti ilmavaivainen tsilari Hymy-lehdessä.
ellauri408.html on line 914: Seemiläinen on nimenomainen auktoriteetinpalvoja, totuus ei ole hänelle mitenkään välittömästi ilmeinen, milloinkaan ei ole kysymyksessä muu kuin jonkun Jumalan lähettämän ihmisen totteleminen tai tunnustaminen. Kun valtuuskirja on kerran todennettu, täytyy uskoa ja täytyy alistua, maksoi mitä maksoi. Käsittävän järjen tai omaksuvan omantunnon sisäinen vakuutus on turha lisä. Se on lasten ja henkisesti orjuutettujen uskontoa. Ihminen on siinä aina herkkäuskoinen, aina holhouksenalainen, johtajansa vallittava, olipa johtajana nykyinen rabbi tai menneen ajan profeetta. Siten ymmärretty uskonto kumoaa periaatteellisesti ihmisen vapauden, se pyrkii pitämään häntä alinomaisen alaikäisyyden tilassa.
ellauri408.html on line 957: Paizi että koko opus oli Siliuxelta vohkittu, Petrarcha on siinä pitkäveteinen kuin Vätys V. Vätys.
ellauri408.html on line 1041: Bob | abat-jour | abbaye de Cluny | arche | arrière-boutique | arrière-garde | arrière-train | arrondissement | artiche | auguste | au pet | baba | baba du pauvre | baigneur | ballon | banlieue | baril de moutarde | bas | bas des reins | base | bavard | beautés occidentales | beautés postérieures | bernard | bienséant | bol | bonda | bon endroit | borgne | bottom | boule | brioches | bronze | cadet | cadran | cadran humain | cadran lunaire | cadran solaire | canon | canonnière | cavu | centre | centre de gravité | chose | cible à coups de pied | cocotier | comète | contrebasse | coquillard | côté face | coufa | coup de pied dans les reins | croupe | croupière | croupion | cucu | cul | culasse | culot | cuvette | cyclope | dargeaf | dargeoskoff | dargeot | dargif | demi-lunes | département du bas-rein | der | derche | derge | derjo | derrière | deux citrouilles | deux melons | deux soeurs | discret | disque | dos | dossière | double-blanc | double-six | endroit où les grenouilles n'ont pas de queue | envers | épaules qui trottent | être renforcé sur la culasse | face du Grand Turc | faubourg | fiac | fiacre | fias | fignard | figne | fignoton | figue | figure | fion | firts | fla | flacdal | flaquet | foireux | foiron | foirpette | fondement | fouettard | fouigne | fouindé | garde-manger | giberne | giffaut | globes | gnarre | grosse caisse | gros visage | hémisphères | jacques | joues (les) | joufflu | jumelles | juste milieu | la partie la plus exhubérante de ses attraits | le bas de l'épine dorsale | le bas Rhin | les deux frangines | lignefuche | lorgne | luc | lune | lunette de viande | machine à moulin | mappemonde | médaillon | meules | miches | molistrol | montre | mouilles (les -) | moule à merde | moulin à vents | moutardier | n'a-qu'un-oeil | naze | noix | obusier | oeuf | où je pense | où vous savez | pains au lait | panier | panier à crottes | panier fleuri | parfaitement | partie charnue | parties basses | pastèque | patelette | pendule | pétard | pète | péteux | petits pains | pétoulet | pétrousquin | pétrus | pignard | pleine-lune | pommes | ponant | pont arrière | pont-arrière | popotas | popotin | postère | pot | pot à crottes | pot à moutarde | potard | pot-au-feu | potin | pouet | prose | proye | prozinard | prussien | quelque part | réchaud | reposoir | revers de la médaille | rondeurs | rose des vents | rotondités | sac à foire | salle de danse | seuff | sonore | soufflet | staphanari | taffanard | tal | tambour | tapanard | t'as donc faim, que tu frappes au garde-manger ? | tcho-tcho | Thomas | tirelire | tôle | train | trèfle | trompe | trompette musicale | trouffe | troufignon | troufion | trousse | troussequin | uc | ulc | valseur | vase | vénérable | verre de montre | vezouille | visage sans nez Tintin | châssis arrière | ci-devant | dualisme charnu | fessier | fiotas | fiotum | monument | tarma | tates.
ellauri409.html on line 184: Jansenistit 1600-luvulta lähtien pyrkivät tukeutumaan ihmetarinoihin perustellakseen asiansa. Yksi ensimmäisistä ja merkittävimmistä oli Marguerite Périerin paraneminen vuonna 1656 Sainte-Épinen jäännöksellä, joka tapahtui, kun jansenismia alettiin hyökätä vakavasti, ja jota seurasi tällä vuosisadalla lukuisia raportteja muista ihmeistä. Tietyt jansenistit saavuttivat siten maineen thaumaturgeina ja heidän jäänteineen oli suuri kysyntä. Esimerkiksi Pontchâteaun apotti Solitaire ja Port-Royalin "puutarhuri" pakotettiin napsauttamaan sanainen arkkunsa auki vuonna 1690, kun pikkutyttö parantui hänen hautajaisissaan. Jansenismista oli yhä enemmän tulossa julkinen asia, johon osallistui ihme. Unigenituksen ja monarkkisen sorron aiheuttaman seurakunnan pappien välisen konfliktin demokratisoituminen vain vahvisti tätä suuntausta. Vuosina 1710–1730 tapahtui useita ihmeitä, jotka liittyivät suoraan tai epäsuorasti jansenismiin. Ne eivät olleet suoraan vetoomuspapit , vaan ne tapahtuivat hyvin usein heidän seurakunnissaan, kuten vuoden 1725 ihme, jossa Madame Lafosse, erään naisen vaimo puuseppä, parantui eukaristisessa kulkueessa Sainte-Margueriten seurakunnassa Pariisissa, jossa seurakunnan pappi (ja monstrancen kantaja ) oli pahamaineinen valittaja . Ihme tunnistettiin, kulkueita tehtiin ja tarinoita popularisoitiin esitteillä ja kaiverruksilla.
ellauri409.html on line 312: Not Adam was responsible for me, Eikä vanha Aatami kikkeleineen,
ellauri409.html on line 582: Bin gar keine Russin, stamm' aus Litauen, echt deutsch.
ellauri409.html on line 595: Kun tuo Aprille shoureineen nokea
ellauri409.html on line 602: Marie oli ilmeisesti kreivitär Marie Larisch, jolla oli keskeinen rooli Mayerlingin tapauksessa, joka loi pohjan arkkiherttua Franz Ferdinandin salamurhalle ja siten ensimmäiselle maailmansodalle. Teiresias-hahmo on seksuaalisest monitulkintainen.
ellauri409.html on line 775: Kuten Tulisaarnassa, tässä keskustelussa on keskeinen tuliseen liittyvä metafora – fyysisen ja henkisen koneistomme vertaaminen kuumiin hiillokseen (Pali: kukkuḷa ) – ja se päättyy siihen, että hyvin koulutettu jalo opetuslapsi pettyy, kiihtyy ja vapautuu näistä palamisesta. ainesosat. Toisin kuin Tulisaarna, sen sijaan, että käytettäisiin aistiperustoja ja niiden mentaalisia seurauksia tämän palamisen ja pettymyksen perustana, tämä diskurssi käyttää viittä aggregaattia ( khandha ) taustalla olevan fyysisen ja henkisen kehyksen luomiseksi.
ellauri411.html on line 66: Pitkä, rumanpuoleinen Vanessa Redgrave näytteli Mansfieldiä. Koirakaveri LM marisi että puurot ja vellit oli pätkässä menneet sekaisin: Katherine oli lyhkänen, LM pitkä. (Yksi Mansfieldin vähemmän kuin ystävällisistä lempinimistä LM:lle oli ollut Vuori.) John Middleton Murry otti silmälasit pois aina, kun hänen piti ilmaista emotionaalista riittämättömyyttä – mikä oli usein. Elämäkerta-elokuva seurasi laajasti Murryn pyrkimystä tehdä edesmenneestä vaimostaan eräänlainen maallinen pyhimys ja hänen viimeinen toiveensa oli tehdä jotain visionääristä hänen kuolemastaan, mikä raivostutti niitä, jotka tunsi hänet ja hämmensi lukijoita, jotka olivat pitäneet hänen teoksiaan hauskoina ja kauniina ennen kuin he kohtasivat myytin. Varhaiseen muistikirjaan hän oli kopioinut Oscar Wilden turahduxia: "Työnnä kaikki niin pitkälle kuin se voi mennä (jes)" ja "Ainoa tapa päästä eroon kiusauksesta on antaa periksi (jepujee)".
ellauri411.html on line 102: William Schniedewind huomauttaa, että Oded on ainoa profeetta Chroniclesissa, joka ei puhuttele kuningasta. Kazo tännepäin kun puhuttelen sinua. Schweinefleisch väittää, että tämä johtuu siitä, että " kroonikon näkemyksen mukaan ei ollut laillista pohjoista kuningasta, jolle puhua". William M. Schniedewind (s. 1962, New York City ) toimii Kershaw'n muinaisen itäisen Välimeren tutkimuksen katedraalina ja on raamatullisten tutkimusten ja luoteisseemiläisten kielten professori Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa.
ellauri411.html on line 108: Im Zuge der Kampfhandlungen eroberte er die Stadt Hamath und machte sich mehrere Kleinstaaten tributpflichtig. Auch der israelitische König Menahem unterwarf sich dem Assyrerkönig und leistet die hohe Tributzahlung von 1000 Talenten Silber (2 Kön 15, 17–20). Eine tiefgreifende Veränderung vollzog sich, als Tiglat-Pileser III. 734 v. Chr. den Philisterstaat Gaza unterwarf. Bereits 733 v. Chr. kam es zu einem Bündnis einer Reihe syrisch-palästinensischer Kleinstaaten, an der unter anderem König Rezin von Aram, König Hiram II. von Tyros und König Pekach von Israel beteiligt waren. Diese Allianz übte enormen Druck auf das Südreich Juda unter König Ahas aus, der dem antiassyrischen Bündnis ebenfalls beitreten sollte. Allerdings verweigerte Ahas jegliche militärische Intervention. Ahas? Vai sillä viisiin? Oliko Juuda jonkinlainen Transnistria itäisen suurvallan hameissa?
ellauri411.html on line 110: Darauf versuchten Rezin von Damaskus und Pekach von Israel Ahas abzusetzen, einen Aramäer auf den judäischen Thron zu bringen und Juda zum Bündnis zu zwingen. Gegen die Warnung des Propheten Jesaja verband sich Ahas mit dem assyrischen König und bat ihn gegen Israel und Damaskus einzuschreiten. Bereits 733 v. Chr. ging Tiglat-Pileser III. auch gegen Israel vor und eroberte ganz Galiläa und das Ostjordanland. Die eroberten Gebiete teilte er in drei Provinzen „Dor“, „Megiddo“ und „Gilead“ und unterstellte sie assyrischen Statthaltern (2 Kön 15,29). König Pekach von Israel war sofort nach seiner Niederlage einem Anschlag Hoscheas zum Opfer gefallen. Dieser Hoschea hatte sich sofort König Tiglat-Pileser III. unterworfen. So wurde er von diesem als Vasallenkönig anerkannt und konnte einen „Rumpfstaat“ des ehemaligen Israel retten. Ihm verblieben das Gebirge Efraïm und der Stadtstaat Samaria. 732 v. Chr. eroberte Tiglat-Pileser III. Damaskus und machte das ganze Aramäergebiet zu assyrischen Provinzen. Ergebnis des Krieges war also, dass Tiglat-Pileser III. nunmehr das gesamte Gebiet von Syrien-Palästina beherrschte. Die ehemals selbständigen Staaten hatte er – wie z. B. Damaskus und den Nordteil von Israel – als Provinzen seinem Reich eingegliedert, oder aber – wie Juda und der Reststaat Israel – als tributzahlende Vasallenstaaten von ihm abhängig gemacht.
ellauri411.html on line 160: sanoo, että ensimmäinen juutalainen, joka on juutalaisen kansan yhteinen esi-isä, on Abraham. Hän on myös yleinen heprealainen islamin ja kristinuskon patriarkka. Siksi kaikkia kolmea kutsutaan abrahamilaiseksi uskoksi. Sellaisenaan voimme sanoa, että Abraham oli juutalaisuuden perustaja sekä juutalaisen kansan fyysinen ja henkinen esi-isä. Juutalaiset itse eivät todellakaan kutsu Abrahamia uskontonsa perustajaksi sillä tavalla kuin kristinusko suhtautuu Kristukseen tai islam profeetta Muhammediin. Abrahamilta ei jäänyt mitään paper trailia. Eipä aavistaneet Gazan filistiinit mitä harmia niille oli luvassa Irakin suunnalta.
ellauri411.html on line 219: Vuosisatojen ajan yleinen kertomus oli, että juutalaisuus oli tullut ennen kristinuskoa ja jälkimmäinen oli katkennut toisen temppelin tuhoutumisen jälkeen vuonna 70 jKr. Kuitenkin tutkijat ja historioitsijat 1900-luvun jälkipuoliskolta alkoivat väittää, että näiden kahden uskonnon todellinen historia oli hieman monimutkaisempi.
ellauri411.html on line 240: JHWH und Hadad/Baal waren als Wettergötter engstens miteinander verwandt und konnten auch miteinander verwechselt werden. Eine weitere verehrte Gottheit war Aschera, eine syrisch-kanaanäische Meeresgöttin sumerischen Ursprungs. Archäologische Funde lassen vermuten, dass Aschera von Israeliten als Ehefrau von JHWH verehrt wurde.
ellauri411.html on line 241: Unter Ahab scheinen die Konflikte zwischen den Anhängern des Baal- und des JHWH-Kults zugenommen zu haben, was sich in der Überlieferung zum Propheten Elija niederschlägt.
ellauri411.html on line 245: Koko pohjoisvaltio on eteläjuutalaisten ilkeän propagandan mustaama. Pohjoisvaltiosta kotoisin ollut Jeesus peukutti samaritaaneja, ja sixi kai se oli sanhedrinin mielestä epäilyttävä terroristijäbä. Erst seit der Ptolemäerzeit (3./2. Jahrhundert v. Chr.) wurden Konflikte zwischen Samaritanern und Juden greifbar, die dann auch die Geschichtskonstruktion des Flavius Josephus prägten, der die Verhältnisse seiner eigenen Zeit in die Perserzeit rückprojiziert hat.
ellauri411.html on line 267: Mitä tulee tyyppeihin Kristus ja Paavali, yksikään historiallinen samanaikainen tai läheinen pakanakynäilijä ei mainitse niitä. Tunnetun juutalaisen historioitsija Josephuksen kuuluisa Testimonium Flavianum Jeesuksesta Kristuksesta kirjassaan Jewish Antiquities 18.3.3 (tai 18.63) on osoittautunut väärennökseksi kristittyjen korjaavien kopioijien toimesta, ennen kaikkea (pseudo)historiallinen suuren Konstantinuksen pedantin sihteerin Eusebius Kesarealaisen, joka mainitsi ja käytti sitä ensimmäisenä 400-luvulla, kun taas kukaan muu ei tiedä siitä mitään edes vähän 400-luvun lopun jälkeen. Muut viittaukset historioitsijoilta, runoilijoilta jne. ovat hyvin niukkoja, epäsuoria eivätkä nykyaikaisia, vaan hyvin myöhempiä.
ellauri411.html on line 278: Logiikan hylkääminen Russellin paradoxin vuoxi kumoaa kaiken keskustelun, kaikki väitteet ja kaikki päätelmät. Ei ole sivistynyttä elämää ilman logiikkaa, oli se kuinka alkeellista tahansa, vaikkapa vain propositionaalista. Joten horjumaton todiste siitä, ettei Paavalia tai evankeliumien Jeesusta ollut, olisi viimeinen looginen isku kaikkia luotuja ja niihin perustuvia taikauskoita vastaan. Mutta valitettavasti, toistan, niillä harvoilla elementeillä, joita meillä on, emme voi turvallisesti ja täydellisesti todistaa, että niitä heppuja oli olemassa tai ettei niitä ollut olemassa, ja jos niitä oli olemassa, kuinka paljon niistä sanotusta on myyttiä ja kuinka paljon on tosiasia. Varmasti on liian monia epäilyksiä ja perusteita olettaa, että näitä ihmisiä ei koskaan ollut olemassa. Mutta jos voimme osoittaa että Paul, myyttinen tai ei, oli joka tapauxessa paskiainen, ei sitä tarvita. Jos tässä esittämämme vastakkainen näkemys kattaa meidät moraalisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti jne., niin Paavalin tai Kristuksen olemassaololla ei ole enää suurta merkitystä meille. Vapautamme itsemme uskonnoista, lahkoista, taikauskoista ja niihin perustuvista ennakkoluuloista ja siihen tarina päättyy.
ellauri411.html on line 282: Itse asiassa kristittyjen Paavalin tarinankertojien mytologia saavutti huippunsa Pyhän Hieronymuksen, kirkon kirjallisuuden valovoiman (Raamatun kääntäjä latinalaiseen Vulgataan) kanssa 400 -luvun lopulla , joka kertoo meille: Kun roomalaiset mestasivat Paavalin Rooman ulkopuolella, viillosta virtasi maitoa veren sijaan. Lisäksi hän kaatui pää alaspäin ja teki kaksi hyppyä maahan ja jokaisesta kolmesta osumapisteestä juoksi vesilähde. Eli puolen metrin etäisyydellä virtasi kolme erilaista vesilähdettä (miksi täydellisesti katkaistu pää pomppii maahan). Siten kirkon "valaisin" Hieronymus osoitti jälleen kerran typeryytensä ja muodon puutteensa! Joten vaikka Jerome kertoo meille tätä hölynpölyä, emme tiedä Paavalin tarkkaa kuolinvuotta, mutta useat inspiraatiot sijoittavat sen vuoden 64 jKr. (yleinen aikakausi) ja 68 jKr. Mitä tulee hänen syntymävuoteensa, sitä ei edes mainita, eikä sitä mainita missään, paitsi ehkä karkea arvaus. Joten jopa näissä kohdissa meiltä puuttuu historiallista tietoa. Kai se oli lähes Jessen ikätoveri, pallero kun Jeesus oli taapero.
ellauri411.html on line 299: Hän osasi puhua kreikkaa ja puhui siksi kreikkaa , Apostolien teot i: 29, x: 16-34, ka: 37 jne. Ehkä, mutta ei varmasti, hän tiesi myös latinaa Rooman kansalaisena , johon hän sanoo olevansa oikeutettu perintönä isältään, Apostolien teot 37-38, kv': 25-29, kg': 27, ja sen vahvistaa myös kst': 32, ki': 16, 30. Hänen kreikan kielensä ei ollut loistava, hän puhui "yhteistä kreikan" kieltä kommunikoidakseen. (Tuohon aikaan "yleinen kreikka" näytteli roolia, jota huono englanti pelaa nykyään.). Hänen kirjoituksensa eivät paljasta mitään vakavaa hellenististä. Hän sanoo sen itse "...ei sanan viisaudessa..." 1. Korinttilaisille 1:17 ja "...yksilölle tästä syystä..." 2. Korinttilaisille 1 : 6 Jotkut selittävät jälkimmäisen jakeen tosiasian, että Paavali oli vääräleukainen, mutta hidaspuheinen (kuten Mooses Mooseksen kirjassa 4:10, mutta muualla pentateukissa, kuten Apostolien teot 7:22, hän esiintyy innokkaana puhujana ja laulajana...).
ellauri411.html on line 307: Apostolien tekojen epätarkkuudet, tarpeellisen ja selkeän tiedon puute, vakavat kysymykset, jotka se jättää vastaamatta, epäselvyys, ristiriidat, paikalliset interpoloinnit, äkillinen ja luonnoton lopetus (kuten yllä) jne. Apostolien teot osoittavat , että se ei ole tärkeä tai pätevä historiallinen kirja, koska ja jos monet uskaltavat pakottaa meille mielipiteen, että "Luukas" on ensiluokkainen historioitsija. Olemme jyrkästi eri mieltä tämän kannan ja näkemyksen kanssa, ja jos joku vastustaa, niin todista se meille historiatieteen sanelemana! Ensinnäkin kirjoittaja ei vain kirjoita mitään itsestään, hän ei edes mainitse nimeään! Nimeä "Luukas" tämän kirjan kirjoittajana levitti perinne ja koska kirkko halusi sen niin. Ei ole kiistatonta todistetta siitä, kuka todellinen kirjoittaja on, vaikka kuinka monta esoteerista perinnettä vedottaisiin. Sitten emme ymmärrä, kuinka monet useat useat tutkinnot haluavat luokitella tällaisen rakenteen ensiluokkaisiin historiankirjoihin! Ainoa ilmeinen syy, jonka voimme nähdä, on se, että tästä he pitävät tai uskovat mieluummin, ei mitään muuta.
ellauri411.html on line 315: Paavalin teologiassa näkyvä asema on synnin käsitteellä, johon viitataan aina yksikössä. Se on yleinen ja maailmanlaajuinen voima, joka tuli maailmaan ensisijaisesti Aadamin (ja toissijaisesti Eevan ja käärmeen) perisynnin takia. Tästä syystä Kristuksen ja Aadamin välillä on jatkuva nokkapokka.
ellauri411.html on line 467: Naisten kohtelu, Paavalin yleinen asenne avioliittoa vastaan sekä neitsyyden ylivalta (1. Kor. 7 : 1-4 , 7 : 25-40 ) , kuten Paavalissa kuvataan (ja Ilmestyskirjassa Ioannou , vrt. iii:4) , johti eroottisen elementin tuomitsemiseen joko molemminpuolisena emotionaalisena vetovoimana tai seksuaalisena nautinnona tai lisääntymisenä. Tämä tuomio alkaa Mooseksen kirjan luvusta 2 , 3 luomismyytillä, petoksella ja Eevan ja koko Pentateukin, jatkuu Paavalilla ja Ilmestyskirjalla ja sitten pyhillä, Jumalalle antavilla isillä. Lue esimerkiksi juutalaiskristityn Johannes Chrysostomos kauhea kirja The Gift of Virginity , samoin kuin Tertullianus, Augustinus jne. Kaikki ihan supermiehiä lyttäämään ja tuomitsemaan. Yllä olevan epätodennäköisen monimutkaisuuden ja järjettömyyden myötä tästä tuomiosta tuli lopullinen ja kattava.
ellauri412.html on line 407: ja runsaine roikkareinesi!
ellauri412.html on line 525: Ei ole ihme, että kun vuoropuhelen juutalaisten ystävieni kanssa, Isaian 53. luku on yleinen aihe. Äskettäisessä keskustelussa erään ystävän kanssa, joka kääntyi kristinuskosta juutalaisikseen, hän jakoi kanssani meemin, jonka hän tunsi tiivistäneen juutalaisen kannan Isaiah-luvussa 53:
ellauri412.html on line 815: Perinteinen selitys Hesekielin rajoittamiselle miehiin oli se, että naiset olivat liian herkkiä kuulemaan Jumalan käyttävän F-sanaa (luku 16, vaikka se on postettu englanninkielisistä käännöksistä) ja liian hauraita kuullakseen lutkatytöstä Jerusalemin vuoteessa nussimassa ulkomaalaisia miehiä, joiden sukuelimet olivat valtavat kuin aasilla” (luku 23).
ellauri412.html on line 839: Unter der Königsdynastie der Omriden war Israel im 9. Jahrhundert v. Chr. ein unabhängiger Staat, der im Bündnis mit Aram-Damaskus und anderen kleineren Staaten die assyrische Expansion nach Syrien-Palästina mittelfristig erfolgreich aufhalten konnte. Im 8. Jahrhundert v. Chr. war Israel assyrischer Vasall. Das hatte nicht nur Nachteile. Israel nahm nun am internationalen Handel teil und produzierte vor allem Olivenöl und Textilien für den Export. Die lange Regierungszeit Jerobeams II. gilt als zweite Blütezeit, die durch Wohlstand, Bevölkerungswachstum, aber auch gesellschaftliche Polarisierung gekennzeichnet war.
ellauri412.html on line 841: Jerobeam II. (hebräisch יָרָבְעָם, Jāroḇʿām) war von 781 bis 742 vor Christus der letzte bedeutende König des Nordreichs Israel . Seine Herrschaft fiel mit der von Amazja und Usija , den Königen von Juda, zusammen.
ellauri412.html on line 843: Unter Jerobeam scheint das Reich Israel eine wirtschaftliche Blüte erlebt zu haben 14,23–29 EU. Zugleich treten allerdings die Propheten Hosea und Joel auf, die insbesondere die soziale Ungleichheit beklagen. Jona hingegen prophezeit ihm die Wiederherstellung der alten Grenzen 14 EU, während Amos ihm jedoch verkündet, dass er die Gnade Gottes verloren habe 6,13–14 EU. Wem sollte man glauben?
ellauri413.html on line 91: Literarische Berühmtheit erlangte Sidonie Nádherná durch ihre Freundschaft zum Dichter Rainer Maria Rilke, mit dem sie von 1906 bis zu dessen Tod 1926 korrespondierte, und die Freundschaft, dann Liebe zum Schriftsteller Karl Kraus. Sie lernte Kraus, der sich in sie verliebte, am 8. September 1913 im Wiener Café Imperial kennen. Mit Kraus verband sie bis zu dessen Tod eine konfliktreiche, aber lange und intensive Beziehung. Kraus hätte diese wohl gern legalisiert, aber Rilke hintertrieb eine Heirat mit dem perfiden Hinweis auf einen „unaustilgbaren Unterschied“ (gemeint war offensichtlich Kraus’ jüdische Herkunft).
ellauri413.html on line 238: Aiemmin Venäjän asevoimien vangiksi jäänyt Ukrainan asevoimien sotilas Vladimir Gavroshenko sanoi, että hänet lähetettiin väkisin etulinjaan silvotusta kädestä huolimatta - mieheltä puuttui kolme sormea. Taistelijan mukaan hän ei pysty käyttämään aseita, mutta tämä ei kelvannut verukkeexi TCC:ssä. Taistelija lisäsi, että Ukrainan asevoimien riveissä on laajalle levinnyt kilvenhylkäystapauksia. Hän puhui toverista, joka "meni kaupunkiin ostoksille" eikä palannut, koska hänellä oli kielteinen käsitys palvelemisesta Ukrainan armeijassa.
ellauri418.html on line 163: Ei niin hyvää ettei jotain huonoa: Trumpin toinen presidenttikausi voi tarkoittaa tiukempaa linjaa puolustusteollisuuden kanssa. Viimeinen amerikkalainen sotilas, joka lähti Afganistanista jää komentamaan Yhdysvaltain 1 miehen armeijaa Euroopassa. Loput ovat ukrainalaisia.
ellauri418.html on line 201: Oikeanpuoleinen mökkinaapuri on Kauraska. Seinällä Tontin useita kirjahyllyjä. ellauri418.html on line 242: Françoise-Louise de la Tourin äiti Louise Warnery kuoli vuonna 1700. Jean Baptiste de la Tour meni uudelleen naimisiin Marie Flavardin kanssa vuonna 17055 ja kuoli vuonna 1709 jättäen jälkeensä neljä lasta. Françoise-Louise on viimeinen syntynyt parin neljästä lapsesta ja ainoa tyttö. Isänsä kuoleman jälkeen pietistit tätinsä kasvattivat hänet Bassetsin kartanolla bukolisessa ympäristössä. Lapset asuivat Veveyssä, ja he muuttivat maaseudulle Bassetsin kartanolle, joka sijaitsee Châtelardin paronissa Chillon Veveyn piirikunnassa. Tältä alueelta Rousseau sai inspiraatiota monta vuotta myöhemmin ja valitsi sen romaaninsa La Nouvelle Héloïse tapahtumien tapahtumapaikaksi. Nuoren tytön siellä asuessa tilalla oli niittyjä ja viinitarhoja, lehmiä ja kolmetoista mehiläispesää. Hän vietti siellä idyllisen lapsuuden, jonka hän myöhemmin kertoi Jean-Jacques Rousseaulle.
ellauri419.html on line 50: Nuoret ihmiset Tintti-julisteineen marssii Mexikossa. Hyvä Greta, olet sentään vihdoin älynnyt mistä tässä oikeasti kiikastaa. Crooked cops pyörittää tätä tombolaa.
ellauri419.html on line 63: Me piilotettiin ydinsota-aiheinen sarjakuva lapsilta, kun ei haluttu niitä ahistaa. Vähänpä tiedettiin että tää kakka oikeasti räiskähtää naamalle vielä ennen meidän demiseä.
ellauri419.html on line 314: Mikä siinä kapitalismissa niin hiertää? "Yleinen" eli Hesarin toimituxen näkemys kuitenkin on, että se on parantanut miljoonien ihmisten elinoloja ympäri maailmaa. Lehtomäki lyö nyrkin pöytään. ”Kapitalismi näyttää päällepäin kiiltävältä ja kauniilta, mutta se on vain ulkoa kalkittu hauta, jonka sisällä on luita ja kaikkea saastaa.” Saastaa on esimerkiksi se, että vauraat länsimaalaiset rahtaavat tavaraa Aasian hikipajoista. Vertaa nyt vaikka Natoa ja BRICSiä. Syy globaaliin eriarvoisuuteen on porvaristossa, jolle mikään ei riitä.
ellauri421.html on line 47: Kun lahtelaisten Virosten lapsitoive mureni, ilon palauttivat mäyräkoira Carlos, liikunta, yhteiset hetket ja toiset haaveet. Viroset kävelevät illoin bras dessus, bras dessous Boulevard Richard Renoirilta Seinen rannalle. Madame Vironen panee kanan uuniin ja Monsieur Vironen lataa piippunsa. Monsieur Vironen ripustaa puhelimen koukkuun ja tuntee izensä painavaxi. Brasserie Dauphinista tuodaan olutta ja voileipiä. Monsieur Vironen soittaa Mme Viroselle että ei tule kotiin kanalle. Asiantuntijan mukaan tahattomasti lapsettomat löytävät merkitystä elämäänsä usein muista asioista.
ellauri421.html on line 202: Ilmajoen musiikkijuhlilla nähdään ensi vuonna Talvisota-aiheinen uutuusooppera Taipaleenjoki.
ellauri421.html on line 210: Jevgeni Aronovitsh Dolmatovski (1915-1994) elämä ei ollut helppoa, kuten ei monen muunkaan elämää ”kansojen isän” varjossa. Oma Aron-isä, juutalainen juristi, vangittiin 1937 ja ammuttiin 1939. Itse Jevgeni työskenteli 1930-luvun alussa Moskovan metron rakennustyömaalla, mutta ryhtyi runoilemaan kun pääsi pedagogiseen instituuttiin. Ensimmäiset runot julkaistiin vuonna 1934 ja vuonna 1938 syntyi jopa sellainen runo kuin ”Feliks Dzerzhinski”…(olisiko tämä ollut pojan viimeinen epätoivoinen yritys saada isänsä vapaaksi?). Heti kun sota syttyi Jevgeni joutui rintamalle, sotakirjeenvaihtajaksi, ja juuri siellä tuli tuota Taipaleenjokea katsotuksi itäiseltä suunnalta. Suomalaisille kuuluisa vastaruno oli sen seurauksena. Ne venäläislähteet, joita minä selailin, eivät kuitenkaan mainitse kyseistä runoa (ainakaan Тайпалеенйоки -nimellä). Tämä saattaisi viitata siihen, että niin realistinen runo ei ollut soveliasta sodanjälkeisessä NL:ssa, mutta yhtä hyvin on mahdollista, että runo kulkee jollakin toisella nimellä. Tässä venäjänkielinen luettelo hänen runokokoelmistaan:
ellauri421.html on line 235: Oletan, että kyseinen Taipaleenjoki-runo sisältyy joko vuoden 1941:n tai 1943:n runokokoelmaan, mutta joku muu tehköön lisäselvitystyötä, mikäli asia kiinnostaa.
ellauri421.html on line 236: Sotakirjeenvaihtajana Jevgeni Dolmatovski oli myös mukana Berliinin valloituksessa, kuten oheinen kuva todistaa (Aatu-patsaan pää kainalossaan):
ellauri422.html on line 94: Welch fruchtbare Nachrichten aus Magdeburg, wo Menschen die Adventszeit in Frieren und Gemeinheit verlieren wollten. Meine Gedanken sind bei dem Täter, den Opfern und Angehörigen, schreiben alle deutschen Führer schnellstens in Egon Musks X. Magdeburgin ryöstö tapahtui 20. toukokuuta 1631 kolmikymmenvuotisen sodan aikana, kun Johann Tillyn johtama katolinen armeija piirityksen jälkeen valtasi ja ryösti Magdeburgin kaupungin. Silminnäkijän mukaan Pappenheimin ratsuväki oli raainta: he raiskasivat naisia ja sitoivat heitä hevostensa jalustimiin, keihästivät lapsia ja heittivät niitä tuleen. Tuhoa jatkui useita päiviä. 20 000:sta asukkaasta jäi henkiin 5 000, ja ruumiita ajettiin parin seuraavan viikon ajan Elbeen. Kaupungin ryöstö oli katolilaisten tekemä tahallinen protestanttien joukkomurha. Saksan kielessä oli pitkään ryöstön jälkeen käytössä verbi magdeburgisieren, joka tarkoittaa täydellistä tuhoamista tai tuhotyötä. Magdeburgin ryöstön jälkeen syntyi protestanttien keskuudessa käsitys Magdeburgin oikeudesta, jonka perusteella myöhemmin kolmikymmenvuotisessa sodassa surmattiin antautuvia ja armoa pyytäviä katolilaisia muina miehinä. Tilly sai sittemmin perusteellisesti turpaansa Breitenfeldissä. Kanzler Olaf Scholz (SPD) schreibt auf X: "Die Meldungen aus Magdeburg lassen Schlimmes erahnen." Melon Usk jolle asia ei mitenkään kuulu vaatii Scholzin eroa. Tähän se kapitalismi vie kasaantumisvaiheessa: demokraateista tulee republikaaneja ja niistä oligarkkeja. Näin se meni jo antiikin Kreikassa. Hesarin pöntöt kirjoittaa "Madgeburgissa." Niiden maantieto on Hunger Gamesista.
xxx/ellauri010.html on line 248: yhteinen nimittäjä sukeltaa.
xxx/ellauri010.html on line 482: Lähinnä tieto-/ erikoissanakirjapainotteinen
xxx/ellauri010.html on line 536: Mutta ei tod. palikkapää, vaan hienostunut, hienopiirteinen. Hävettää olla näin asenteellinen, mutta en tykkää noista miehistä. Eivät nekään minusta, luultavasti.
xxx/ellauri010.html on line 1059: Homeinen talo
xxx/ellauri013.html on line 176: Mut voi, nyt oon jo vanhanpuoleinen ja sairaloinen,
xxx/ellauri013.html on line 375: Kirjailijoissa, varsinkin moralisteissa, on kuitenkin vähemmän selvä itseihailun muoto yleinen. He kernaasti ajattelevat pahaa naapureistaan ja tuttavistaan ja tämän johdosta hyvää niistä ihmisistä, joihin he itse eivät kuulu.
xxx/ellauri013.html on line 411: Leukavasti laukaistu. Mut mikä avuksi? Bertin miälest parhaita parannuksia aatteista oli veljeys, vapaus, tasa-arvo ja hallitus. Varsinkin viimeinen. Juttuun putkahtaa liberaalin mielisana ihannointi. Rousseau yritti turhaan ihannoida anarkiaa, se ei käy, koska se ei vaan toimi. Laahusta pitää käskyttää, ne on tyhmiä. Maailmanhallitus USAn johdolla on ainut mikä toimii. Tää on ihan samaa saarnaa kuin nyt yli puoli vuosisataa myöhemmin toisella globaaliliberaalilla, kalansilmä Hararilla.
xxx/ellauri013.html on line 463:
P.S. Russell kertoo, että Milton runoillessaan kehitti itsessään kykyä, jonka kätkeminen oli kuolema. Voisinkohan vedota tähän, kun rouva kritisoi mun runovimmaa? Se ei kestä yhtään enää paasausta, varsinkaan apinoita. Olen klisheiden runoilja. Klisheinen budoilija, valkoisella vyöllä. Ambrosius Apina.
xxx/ellauri013.html on line 910: Reipasotteinen narsisti on hyvä johtotehtävissä,
xxx/ellauri027.html on line 299: Ken Wilber on johtavia akateemisen maailman ulkopuolisia monialaoppineita, jonka moniulotteinen lahjakkuus, rohkeus, poskettomuuus ja briljanssi yhdistyvät ainutlaatuisen oivallussytyttävään kirjoitustyyliin. Aito filosofi sanan alkuperäisesssä sokraattisessa mielessä.
xxx/ellauri027.html on line 333: Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttila: Rakkauden atlas, Otava 2005. "Olemme kirjoittaneet tämän kirjan eräänlaiseksi rakkauden kulttuurihistorian atlakseksi, karttakirjaksi, josta näkyy, millaisin silmin muut vaeltajat ovat katselleet näitä maisemia." Sympaattinen, ymmärtäväväinen, lämmin ja laajakatseinen kirja, joka esittelee ihanan soljuvasti rakkauden kuvastoja lännessä ja idässä. Perustuu tekijärakastavaisten poikkeuksellisen suureen lukeneisuuteen ja inhimilliseen ymmärrykseen. Kansainvälsien tason huipputeos, uhkea myös ulkoisessa toteutuksessaan ja kuvituksessaan. Tekijät edustavat sitä harvinaista taitoa, jossa opillinen sivistys ja sydämen sivistys kulkevat käsi kädessä ja inspiroivat kaiken aikaa toisiaan.
xxx/ellauri027.html on line 358: Viime aikoina konserninlaajuiset Eski-telttakokouxet on laantuneet, nuoret ihmiset ei enää kulje kaduilla Eski-julisteineen. Esaa kuzutaan lähinnä pikkuyritysten pikkujouluihin, näin se Loiri-luennolla ohimennen valittaen totesi. Vois ajatella myös näin uran iltapuolella jäähdyttelykiertuetta Viking-linjan laivojen kokkapuolen viihdyttäjänä, ala Danny Lipsanen. Systeemiälykkyyttä lauttaristeilyjen soidinmenoihin.
xxx/ellauri027.html on line 420: kapeaharteinen Jorma Ollila.
xxx/ellauri027.html on line 505: Jos Eski ize käskettäs tiivistämään muutamaan iskusanaan, niin niitä saattas olla: hymypoika, Hyvinkään kultahattu, kuningattaren lemmikki, oman onnen seppo. Hullua et tätä viimestä ei näy kukaan mainizevan. Hyvinkään Sveizin kelloseppä on vuollut keskinkertaisuudesta kultaa. Ei lähtenyt kurkottamaan Matti Kuuseen vaan on pysytellyt Enbusken korkeudella. Sieltä voi pudota vaan ylöspäin. Totuutta on kazottava silmiin vaikka se ois myönteinen. Hyvin menee, mutta menköön. Rahantuloaa ei voii eeestäää, voi laulaa kuin Ismo Laitela salattujen eläimien soundboardissa.
xxx/ellauri027.html on line 581: Keskeinen teesi on, että kukoistavat yksilöt synnyttävät kukoistavia organisaatioita. Siksi muutos on aloitettava jokaisesta yksilöstä itsestään. Tää on taas tuiki tuttua oman onnen seppoilua, pienyrittäjyyttä, protestantismia, sitä hoki peruukit Norssin aamuhartauxissa 60- ja 70-luvulla.
xxx/ellauri027.html on line 601: Hizi nyt tullaan perimmäisten kysymysten äärelle, taas kerran, eli tähän termiittiapinan feromoniin, pyhyyden kokemuxeen ja hartauteen. Jotain suurempaa kuin mä, sanoi Monikakin polvistuessaan Hildingin jalkoväliin. Termiitti kääntää antennin ize (kavereineen) rakentamansa kadetraalin hajuisaan hämärään ja tuntee: tää on suurempaa kuin mä, mä oon vaan pieni ratas tässä kokonaisuudessa, kiitos, anteexi ja ole hyvä. Lattialla puuvillainen vyö.
xxx/ellauri027.html on line 691: Hemmetin "me suomalaiset" ja iänikuiset Mannergeimin läsnäolot pizialusvaatteineen. Kun mä olin pieni muu perhe teki kiusaa kysymällä onko Miisu läsnä. Mä vastasin kiukkuisena EN OLE LÄSNÄ, IZE OLET. Nykyajan johtajadramaturgeista ehkä ihailluin on (oli) Steve Jobs. Tärkeää ei ole tuote, vaan imago. Onnex se kuoli siihen hoitamattomaan syöpäänsä, inhottava syyläinen kilpikonnapusero. Toinen mainio esimerkki on Kim jong-il, joka lisää tuottavuutta vaan kazelemalla esim. liukuhihnoja tai vihannespenkkejä.
xxx/ellauri027.html on line 697: Kuzumuksessa on kyse erityisesti siitä, miten henkilö suhtautuu saamaansa tehtävään. Tekeekö hän sitä, koska työ antaa hyvän palkan? Vai onko kyseinen tehtävä hänelle kuzumus, jossa hän saa toteuttaa izeään ja tehdä samalla jotain hyödyllistä toisille? Hoblassa oli just kokosivun mainos: Söker du meningfullt arbete? Tarkemmin lukien kyse oli vapaaehtoistoiminnasta. Jos sä oot nollan arvoinen työmarkkinoilla, tee sit charityä, niin säästyy veronmaxajilta sekin raha. Kaikki se on kotiinpäin.
xxx/ellauri027.html on line 837: Minäkin olin perheineni muiden mukana pyrkimässä laivaan, tulimme kannelle ja odotimme, koska lähtöhetki koittaa. Viimeinkin tuli laiva kunnostettua ja kuului komento: - Ankkuri ylös! Nyt lähdetään.
xxx/ellauri027.html on line 972: Ylevöinti on vähän niinkuin flow. Naapurin tanakka Tiina, jota Sanditonin Charlotte hämärästi muistuttaa (vaikka on vähän sievempi, Tiina on enempi lykketrollin näköinen), halus työttömänä perustaa entisen pyöräkaupan lukaaliin Mäkelänkadulle kahvilan, jonne tietotyön tekijät vois tulla pädeineen ja läppäreineen, juoda kahvia pahvimukista ja olla flow-tilassa. Ylevöinti ON tunteilua, tietystikään se ei onnistu ilman tunteilua.
xxx/ellauri044.html on line 288:
Olen izekeskeinen, kontrolloiva ja käytän toisia hyväxeen
xxx/ellauri044.html on line 328: Äs. Pitääkö nyt sit ostaa myös joku izehoitokirja sosiopaateille? Ei sentään. Jenkeillä ei enää ole sosiopaattia DSM-nimikkeenä, se on nyt APD eli anti-social personality disorder, mikä on yxinkertasesti vaan "paatunut rikollinen" leima ozaan. NPD oli ennen Saxan nazipuolue, nyze on USAn narsismihäiriö. Ei vittu ei nää kreikannetut tautinimet ole muuta kuin Theofrastoxen luonteita, erilaisia ikävän ihmisen medikalisaatioita. Yhtä hyvin toimis ne arkisemmat adjektiivit sellasenaan, kuten "sietämätön mahtailija" tai "izekeskeinen paskiainen". Sosiopaatit ovat "pelimiehiä". Ne on parantumattomia lurjuxia joita jenkkivankilat on täynnä. Uskonnosta voi olla apua. Vapahtajan käyttöä sosiopaatin hoitokeinona pitää tutkia.
xxx/ellauri044.html on line 348: 1920-luvun lopulla Talviolle alkoi uusi luomiskausi, jolloin hän keskittyi historiallisiin romaaneihin. Niitä olivat vuosina 1929–1935 julkaistu Helsingin historiaan liittyvä romaanitrilogia Itämeren tytär sekä hänen viimeinen romaaninsa Linnoituksen iloiset rouvat (1941) jossa tapahtumaympäristönä oli Suomen sodan aikainen Viaporin linnoitus. Talvio testamenttasi tuotantonsa tekijänoikeudet Helsingin yliopiston Satakuntalaiselle Osakunnalle, jonka inspehtorinä hänen puolisonsa J. J. Mikkola toimi pitkään.
xxx/ellauri044.html on line 394: Hermann Hesse arosusineen, lasihelmipeleineen ym ym vaikuttaisi potentiaaliselta narsistilta kukkapenkissä. Narkissos ja Kultasuu oli saleen homoja. Kultasuulla oli äidillisiä piirteitä, se oli sit bottom, ja Narkissos oli top. Kultasuu tekee Narkissoxesta Johannexenkuvan, sekin stemmaa: Johannes oli Jeesuxen poikarakkaus. Tuliko ne ulos kaapista, vai tyytyivätkö vaan reikään kaapin seinässä? No Hessellä oli paljon naisia. Hesse lie ollut monisielu kuten Puovo Huovikko, kun sillä oli näitä eri puolia. Freudin ja Jungin höpötyxiä, joita Paul Bourget ei voinut sietää.
xxx/ellauri044.html on line 406: Am Ende des Romans wird der anfangs von Narziß geführte Goldmund selbst zum Führer, als dieser im Sterben liegt und seinen Freund fragt, wie dieser einmal sterben könne, denn: „Ohne Mutter kann man nicht lieben und ohne Mutter kann man nicht sterben.“
xxx/ellauri044.html on line 418: Kyllä Hermann näyttää olleen äidin poika, isän kanssa tuli sitten riitoja. Ukki Gündertillä oli iso kirjasto. Hermanni pantiin seminaariin, mutta se ei tykännyt, "Dichter oder nichts", sanoi jääräpäisesti. Tuli molemmat. 14-vuotiaana sillä oli depis: "ich möchte hingehen wie das Abendbrot". Izemurha jäi yrityxexi. Seurasi sarja kasvatuslaitoxia ja amixia. Kirjakauppa-apulaisena vaihtoi vanhempien etiikan estetiikkaan. Käänteinen Kierkegaard. Ei kuitenkaan kyttyrävazainen, pikemminkin laiha poika. Likinäköisenä pääsi C-miehexi. Maailmansodan vapaaehtoisena Saxan armeijassa oli kirjastoapulaisena. Avioliitto Bernouillin Marian, freelance-valokuvaajan kanssa meni kehnosti ja Hermanni lähti maailmanympärimatkalle Intiaan. Nelikymppisenä maailmansodan aikana tuli takaiskuja (isä kuoli, Mia läksi), ja Hermanni tuli pöpixi. Pääsi tutustumaan zygoanalyysiin läheltä. Perheestä päästyä sillä alkoi oikein mukavat ja tuotteliaat ajat Luganossa. Vaihtoi sakemannista takasin schweizarixi. Ei se oikein kunnon saku koskaan ollutkaan, tollainen kosmopoliitti ja pasifisti. 2 muuta vaimoa seurasi. Asui Luganossa ökytalossa Ninonin kanssa eri kerroxissa ja maalasi akvarelleja luppoaikoina. Hermanni oli myös kova musiikkimies. Vieraina Schweizissä kävivät Bertolt Brecht ja Thomas Mann. Ei Hermanni siis ollut mikään nazi. 1946 päsähti siitä hyvästä Noobeli. Niiku osotettiin sakuille etteime teitä vihata kunhan pysytte kyykyssä ja ajattelette niiku me, tai edes niiku schweiziläiset.
xxx/ellauri044.html on line 426: meinem Leben tat, um zu mir selbst zu gelangen.“19 The concept of the two
xxx/ellauri044.html on line 1043: Burgo vaikuttaa hyvin hyvin vihaiselta kuin Nasse-setä puhuessaan narsistisista äideistä. Se oma äiti oli narsisti, ja niin se on selvästi izekin. Asiantuntija ja asianosainen. Narsistipantterit ei pääse täplistään. Narsisti = izekeskeinen ja izerakas, psykopaatti = välinpitämätön julmuri. Sellaisia eläimet ovat, apinat mukaan lukien.
xxx/ellauri044.html on line 1081: kaikkien setämiesten yhteinen nimittäjä.
xxx/ellauri044.html on line 1201: Besserwisseri, Miss Know-it-All, joka piippailee ja korjaa "actually" kaikkea mitä muut erehtyvät luulemaan. Näitä piisaa. Tähän lajikkeeseen Joose liittää myös Väiski Vemmelsäären kuolemattomine repliikkeineen "olen erilainen kuin muut, minuun sattuu".
xxx/ellauri044.html on line 1218: Vielä 1 samanlainen guru oli Steve Jobs. Aiivan läpipaska äijä, jos kukaan. Empatia puuttui kokonaan. Tääkin tyyppi kuulostaa tutulta: "Hän osasi jotenkin selittämättömästi tunnistaa heikon kohtasi, joka sai sinut säpsähtämään ja tuntemaan izesi pienexi." Se on yleinen piirre karismaattisissa narsisteissa jotka osaavat manipuloida toisia. Onnex Steve kuoli syöpään ja se toinen samanlainen sai aivoinfarktin. Loppuihan se vittuilu. Taaskaan ei ollut pompitettu oikein: Steve piti sääntöjä pilkkanaan ja uhmasi opettajia, eivätkä hänen ottovanhempansa koskaan rankaisseet häntä hänen rikkeistään. Biologinen äiti hylkäs pikku Steven vauvana, mamu-isä oli pelkkä spermanluovuttaja. Sitä piti sitten kostaa kaikille. Ja tehdä törkeästi ylihinnoiteltua tietotekniikkaa. Ja pitää typeriä turtlenekkejä. Aivan läpipaska äijä. Ne jotka tykkää mäkkäristä pitää sitä sankarina ja nerona. Stalinkin teki joitain virheitä. On se kyllä vittua.
xxx/ellauri044.html on line 1362: yhteinen projekti, jossa luotetaan toisiinsa.
xxx/ellauri056.html on line 164: Ensimmäinen ero kirkasti, että hän on kovaääninen boheemi kuten äitinsä. Toinen opetti sanomaan ei. Viimeinen eropäätös opetti Kutrille, että hän pyrkii väkisin korjaamaan viat toisessa ihmisessä.
xxx/ellauri056.html on line 217: Taavi syntyy Blunderstonessa (oikeesti Blundeston, Suffolk), ja elämä alkaa kivasti kiltin mutta löperön nuoren leskiäidin ja hoitotädin Peggottyn kaa. Sitten seuraa kurja ja julma aika isäpuolen, hra Murdstonen hännän alla, ja Murdstonen siskon Janen, joka lopulta ajaa Taavin äidin aikaiseen hautaan. Sitten seuraa koettelemusten periodi Salem-talon akatemiassa, jota johtaa tyrannimainen öykkäri rehtori Creakle. Lieventävä asianhaara on Taavin ystävyys säteilevän Steerforthin ja tavixemman mutta hyvänahkaisen Traddlesin kaa. Sitten Taavi lähetetään paskahommiin Lontooseen Mordstonen ja Grindbyn viinakauppaan. Tällä kertaan kurjan elämän vastoinkäymisissä piristävät hra Wilkins Micawber perheineen (talent, Mr Micawber has; capital, Mr Micawber has not, siteerasi Jespersen.). Taavi karkaa löytääxeen omituisen tätinsä, Bezey Trotwoodin Doverista, ja seikkailee sikana matkalla. Bezey adoptoi Taavin ja se menee iloisena Tri Vahvan kouluun Canterburyssa, missä se loisii Bezeyn lakimiehen hra Wickfieldin luona, ja tutustuu Wickfieldin tyttäreen Agnekseen, ja sen kirjuriin, Uriah Heepiin. Maineikas yhtye 70-luvulla, ei kyllä mun suosikkien kärkipäätä. Sitten siitä Dickensin tapaan artikuloidaan proktori tohtorien kortteliin Spenlowin ja Jerkinsin firmaan. (häh? prokuraattori. Tää oli joku roomalaisen lainkäytön jäänne katoliselta ajalta. Doctors Court hoiti siviili- perintö- kirkollis- ja meriasioita kunnes lopetettiin 1800-luvulla.) Siellä se rakastuu Spenlowin tyttäreen Dooraan (ou Pandoora), jonka se naikin Spenlowin kuoltua. Sillä aikaa Heep kiusaa Wickfieldin melkein mielipuolexi.
xxx/ellauri056.html on line 281: Hän asui Maurice Maeterlinckin kanssa Nizzassa. Myöhemmän lepakkokumppaninsa kirjailija, kustannustoimittaja Margaret Andersonin kanssa hän asui Seine-Maritimessa. Sekä Anderson että Leblanc olivat kreikkalais-armenialaisen mystikko G. I. Gurdjieffin oppilaita, ja he kuuluivat Gurdjieffin erityiseen 'Köysi' -naisryhmään, johon kuului myös kirjailija Kathryn Hulme. Georgette oli kirjailija Maurice Leblancin sisar, Maurice tuli erityisesti tunnetuksi luomastaan Arsene Lupin -romaanihahmosta. Jean Cocteau oli Georgetten henkilökohtainen, hyvä ystävä.
xxx/ellauri056.html on line 295: "Astu johonkin seuraan, jossa on olemassaolon masentavimmilta huolilta turvattuja miehiä ja naisia, valioseuraa jos niin haluat, lausu siinä sanat ilo onni autuus ihanne, ja anna apuenkelin koota koriin herätetyt mielikuvat. Mitäs ostoskoriin tuli? Kauniita yhteenkietoutuneita ruumiita, kultaa jalokiviä, palazi suuri puisto, terveysvaikutteinen taikajuoma, eriskummallisia koristeita, turhamaisuuxia, ja ennen kaikkea hyviä ruokia ja viinejä, hyvää kakkua, hienoja päivällisiä, uhkeita punkkia. Eikö muuta? (toki: nopeita autoja ja lentohärveleitä, julkisuutta, kansansuosiota, valtaa, läpytystä, noobeleita, ym ym.) Ostoskorissasi on 10K itemiä. Siirry kassalle.
xxx/ellauri056.html on line 328: La courte durée de la vie ne peut nous dissuader de ses plaisirs ni nous consoler de ses peines.
xxx/ellauri056.html on line 340: Pysyteltyään enimmän aikaa edes jokseenkin järkimiehenä Maurise alkaa loppumetreillä sekoilla jostain kuolemattomasta esikoisminästä kuten se Palkeen Salen sveiziläinen huuhaamies, mikäs se oli? ei Pestalozzi eikä Montessori vaan - juu Steiner. Vaisto, sielu, izetiedottomuus, heijastusliikkeet, intuizioni, aavistus jne. Yleiselämän oleellinen aine, sen ultravioletti säde. Kenties Maurisekin kuului niihin joilla tää sielu on ihan pinnassa. Mut oliko se kovaosainen Aku vai onnekas Hannu Hanhi?
xxx/ellauri056.html on line 357: Novalis schrieb Heinrich von Öfterdingen, der öfter Dingen nachlief: „Der Jüngling lag unruhig auf seinem Lager, und gedachte des Fremden und seiner Erzählungen. Nicht die Schätze sind es, die ein so unaussprechliches Verlangen in mir geweckt haben, sagte er zu sich selbst; fern ab liegt mir alle Habsucht: aber die blaue Blume sehn’ ich mich zu erblicken.“
xxx/ellauri056.html on line 361: Novalis kuulostaa joltain lääkkeeltä. Ja se sopiikin kuin nenä naamaan. Novalis war ein uralter Beiname seiner Familie: De novali, die „vom Neuland“. Frizun mielestä "Der Poet ist der transzendentale Arzt.“ Novalis fanitti Böhmeä, mystistä suutaria josta on toisaalla jo pitkät turinat. Novalis oli myös Schlegelien kamuja. Novalis oli kermapeppu aatelinen jolla kaikki meni putkeen paizi et se sai Schilleriltä tubin. Ja siihen kuoli hän. Vai kuoli hän siihen? Juu. Siihen kuoli hän. Parantaja paranna izesi. Sininen kukka ei tepsinytkään hivutuxeen.
xxx/ellauri056.html on line 365: Karl Wilhelm Friedrich Schlegel (* 10. März 1772 in Hannover; † 12. Januar 1829 in Dresden), seit 1814 von Schlegel, meist kurz Friedrich Schlegel genannt, war ein deutscher Kulturphilosoph, Schriftsteller, Literatur- und Kunstkritiker, Historiker und Altphilologe. Friedrich Schlegel war neben seinem Grossbruder August Wilhelm Schlegel einer der wichtigsten Vertreter der „Jenaer Frühromantik“.
xxx/ellauri056.html on line 366: Friedrich Schlegel kam am 10. März 1772 als zehntes Kind des lutherischen Pastors und Dichters Johann Adolf Schlegel in Hannover zur Welt. Die Erziehung Friedrichs bereitete der Familie Kummer: "in sich zurückgezogen erschien das Kind schwer erziehbar und zudem von labiler Gesundheit". In einem Brief an seinen Bruder August Wilhelm schreibt er: „Meine Erklärung des Worts Romantisch kann ich Dir nicht gut schicken, weil sie 125 Bogen lang ist.“
xxx/ellauri056.html on line 367: In der Literatur sollten nun nicht mehr wie in der Klassik bestimmte Schemata für die Erschaffung eines literarischen Werkes vorgegeben sein, sondern man betrachtete den Künstler als freischaffendes Genie.
xxx/ellauri056.html on line 379: Mä muistan Schlegelin nimen jostain filologisesta yhteydestä 40 vuoden takaa. Joo näin se oli: Schlegel gilt als Pionier der Sprachtypologie und bahnbrechender Indologe, ohne dass er jemals in Indien war. Seine Monographie Über die Sprache und Weisheit der Indier lenkte große Aufmerksamkeit auf Indien.
xxx/ellauri056.html on line 383: Caroline Schelling, geborene Dorothea Caroline Albertine Michaelis, verwitwete Böhmer, geschiedene Schlegel, verheiratete Schelling (* 2. September 1763 in Göttingen; † 7. September 1809 in Maulbronn), war eine deutsche Schriftstellerin und Übersetzerin. Sie zählte zu der als Universitätsmamsellen bekannten Gruppe Göttinger Professorentöchter und gilt als Muse verschiedener Dichter und Denker der Romantik.
xxx/ellauri056.html on line 391: Caroline von Boehmer-Schlegel-Schelling kirjoitti kirjeessä: „Über ein Gedicht von Schiller, das Lied von der Glocke, sind wir gestern Mittag fast von den Stühlen gefallen vor Lachen, es ist à la Teufel, wenigstens um des Teufels zu werden.“ Aika typykkä. "Doch scheinen weibliche Charaktere des Untergangs (wie Lady Macbeth) bedenklich," marisi pettynyt Friedrich Schlegel.
xxx/ellauri056.html on line 395: Das Lied von der Glocke ist ein im Jahr 1799 von Friedrich Schiller veröffentlichtes Gedicht. Es gehörte lange Zeit zum Kanon der deutschen Literatur und ist eines der bekanntesten, am meisten zitierten und parodierten deutschen Gedichte. xxx/ellauri056.html on line 399: Nachdem Schiller Homers Odyssee und Ilias in deutschen Übertragungen wieder gelesen hatte, strebte er danach, der nationale Epiker seiner Zeit zu werden. „ein Künstler der wahre Volksdichter werden könne bei glücklicher Wahl des Stoffes und höchster Simplizität in Behandlung desselben“. Zu diesem Zweck schaute er sich die Arbeitsabläufe in einer Glockengießerei genau an. Der bleiche Gelehrte hat rücksichtsvoll in dem hochlehnigen Stuhl an der Wand Platz genommen, um die Arbeit nicht zu stören.
xxx/ellauri056.html on line 416: „Er zählt die Häupter seiner Lieben“
xxx/ellauri056.html on line 535: Tämä oli yksi hänen viimeisiä filosofisia tekojaan. Hänen terveytensä, joka oli pitkään ollut huono, kääntyi yhä huonommaksi ja hän kuoli Königsbergissä 80-vuotiaana vuonna 1804. Hänen keskeneräinen viimeinen teoksensa, katkelmallinen Opus Postumum, julkaistiin nimensä mukaisesti postuumisti.
xxx/ellauri056.html on line 551: Fichte on kuusi, mutta niin on Tannenbaum, jolla on lehvät uskolliset. Mitä eroa? Tanne oder Fichte? Die Unterschiede? Fichte on kuusi, euroopankuusi, mezäkuusi, ja Tanne on pihta, jalokuusi, kuusi. Nykyään saa Suomestakin joulupuuxi Tanneja. Mutta vähemmistönä. So ist so manche im Handel angebotene "Tanne" tatsächlich eine Fichte.
xxx/ellauri056.html on line 563: Fichte kuulostaa siis pahalta paskiaiselta. Aika vittumaiselta egoistilta ja ilkeältä protofasistilta. Se onkin tullut mainituxi aika monen myöhemmän paskiaisen kohdalla. Idealistivirkaveljiensä Hegelin ja Schellingin vanhempi idealistikolleega, jota ne ablehnas mutta silti apinoi. Aina elegantti Goethe vinoili: „daß doch einem sonst so vorzüglichen Menschen immer etwas Fratzenhaftes in seinem Betragen ankleben muß“. Hullu Hördelin fanitti Fichteä, ylläri. Fichte oli antisemiitti. Die Nationalsozialisten nahmen Fichte zur Begründung ihrer Ideologie in Anspruch
xxx/ellauri056.html on line 565: Fichte war das erste von acht Kindern des Bandwebers Christian Fichte (1737–1812) und seiner Frau Maria Dorothea (geb. Schurich, 1739–1813) in Rammenau in der Oberlausitz. Er wuchs ärmlich in einem von Frondiensten geprägten dörflichen Milieu auf. (Frondienst on socage eli torpparius, maaorjuuden eräs muoto.) Seine Auffassungsgabe und sein gutes Gedächtnis fielen einem Verwandten der örtlichen Gutsherrschaft, dem Gutsherrn Ernst Haubold von Miltitz (1739–1774), bei einem Besuch in Rammenau auf: Er hatte eines Sonntags die kirchliche Predigt verpasst, woraufhin der zehnjährige Fichte gerufen wurde, von dem man versicherte, er könne die Predigt wiederholen. Daraufhin imitierte dieser den Pfarrer so perfekt, dass der Freiherr in seiner Entzückung dem Kind nach einer Vorbereitungszeit im Pfarrhaus zu Niederau den Besuch der Stadtschule in Meißen ermöglichte. Danach finanzierte ihm sein Förderer 1774 eine Ausbildung an der Landesschule Pforta bei Naumburg, verstarb jedoch im selben Jahr.
xxx/ellauri056.html on line 567: Nach seiner Schulzeit zog Fichte 1780 nach Jena, wo er an der Universität ein Theologie-Studium begann, wechselte jedoch bereits ein Jahr später den Studienort nach Leipzig. Die Familie von Miltitz unterstützte ihn nun nicht mehr finanziell, er war gezwungen, sich durch Nachhilfeunterricht und Hauslehrerstellen zu finanzieren und brachte das Studium zu keinem Abschluss.
xxx/ellauri056.html on line 569: In dieser aussichtslosen Lage bekam er 1788 in Zürich eine Stelle als Hauslehrer, die er aber nur zwei Jahre innehatte, da er der Auffassung war, dass man, bevor man Kinder erzieht, zuallererst die Eltern erziehen müsse. Dort verlobte er sich mit Johanna Marie Rahn (1755–1819), Tochter des Kaufmanns und Waagmeisters Johann Hartmut Rahn und Nichte des Dichters Klopstock.
xxx/ellauri056.html on line 571: Anschließend ging er wieder nach Leipzig. Fichtes Plan, Prinzenlehrer zu werden, scheiterte. Seine zweite Idee, eine Zeitschrift für weibliche Bildung, lehnten mehrere Verleger ab. Trauerspiele und Novellen brachten ihm ebenfalls keine finanzielle Sicherheit.
xxx/ellauri056.html on line 573: In Leipzig lernte Fichte 1790 die Philosophie Immanuel Kants kennen, die ihn stark beeindruckte. Kant inspirierte ihn zu seiner am Begriff des Ich ausgerichteten Grundlage der gesamten Wissenschaftslehre. Fichte sah eine rigorose und systematische Einteilung zwischen den „Dingen, wie sie sind“ und „wie die Dinge erscheinen“ (Phänomene) als eine Einladung zum Skeptizismus, den er verwarf.
xxx/ellauri056.html on line 575: Nach einem kurzen Intermezzo auf einer Hauslehrerstelle in Warschau nahm Fichte Anfang November 1791 eine auf ein Jahr befristete Anstellung als Hauslehrer des Sohns des Ehepaars Louise von Krockow, geb. von Göppel, die mit Kant persönlich bekannt war, und Heinrich Joachim Reinhold von Krockow (1736–1796), Königl. Preußischer Obrist, im gräflichen Schloss Krockow in der Nähe der pommerellischen Ostseeküste an. Im selben Jahr besuchte er Kant in Königsberg, wo dieser ihm einen Verleger für seine Schrift Versuch einer Critik aller Offenbarung (1792) verschaffte, die anonym veröffentlicht wurde. Das Buch galt zunächst als ein lange erwartetes religionsphilosophisches Werk von Kant selbst. Als Kant den Irrtum klarstellte, war Fichte berühmt und erhielt einen Lehrstuhl für Philosophie an der Universität Jena, den er 1794 antrat. Zuvor hatte er nach längerer Überlegung, ob eine Eheschließung ihm nicht die „Flügel abschneide“, 1793 Johanna Rahn geheiratet. Drei Jahre später kam Sohn Immanuel Hermann (1796–1879) zur Welt.
xxx/ellauri056.html on line 581: Ein zentraler Kern in Fichtes Philosophie ist der Begriff des „absoluten Ich“. Dieses absolute Ich ist nicht mit dem individuellen Geist zu verwechseln. Später nutzte er die Bezeichnung „Absolutes“, „Sein“ oder „Gott“. Fichte beginnt in seiner Grundlage der gesamten Wissenschaftslehre mit einer Bestimmung des Ich:
xxx/ellauri056.html on line 583: „Das Ich setzt sich selbst, und es ist, vermöge dieses bloßen Setzens durch sich selbst; und umgekehrt: Das Ich ist, und es setzt sein Seyn, vermöge seines bloßen Seyns. – Es ist zugleich das Handelnde, und das Produkt der Handlung; das Thätige, und das, was durch die Thätigkeit hervorgebracht wird; Handlung, und That sind Eins und dasselbe; und daher ist das: Ich bin, Ausdruck einer Thathandlung.“
xxx/ellauri056.html on line 595: On selvää, että fichteläinen idealismi on vaikuttanut Schellingin filosofiaan keskeisesti, ja Schelling tekikin nimeä nuorena julkaisemassaan teoksessa Über die Möglichkeit einer Form der Philosophie überhaupt (1794), jossa hän käsittelee lähinnä idealistista filosofiaa, ja joka sai itse Fichteltä tunnustusta. Kuitenkin Schellingin filosofia sisältää piirteitä, joita ei löydy Fichteltä, kuten luonnonfilosofia, panteismi ja myöhemmin taiteen nostaminen erääksi filosofian keskeiseksi aiheeksi.
xxx/ellauri056.html on line 603: Schellingin ajattelussa ilmeni eri kehitysasteita. Teoksessaan Ideen zu einer Philosophie der Natur (1797) hän esitti panteistista luonnonfilosofiaa. Myöhemmin hän asettui (Darstellung meines Systems, ym.) Spinozaa lähentelevälle niin sanotun identiteettifilosofian kannalle, jonka mukaan henki ja luonto ovat identtiset jumalallisessa kaikkiyhteydessä. Lopulta hän päätyi (Philosophie und Religion, Philosophische Untersuchungen über das Wesen der menschlichen Freiheit ym.) mystillis-uskonnolliseen mietiskelyyn. Sekö siis oli kehityxen huippua? Aika lässähdys. Mahalasku suorastaan.
xxx/ellauri056.html on line 661: Pari 3 prosenttia porukoista on nettiriippuvaisia. Se on melkein yhtä paljon kun on homoja. Evelina ja Ivan Dolgov eivät lankea nettiriippuvuuden syntiin kun päivittävät Helluntaikirkon nuorisotyösivuja. On tässä aviisissa paljon myös Valittujen Palojen tunnelmaa. Valitut Palat lopetettiin tilaajien puutteessa. Toimittajista tuli positiivareita. Ne on varmaan kaikki netissä ja somessa. Päihdesäätiö listaa 10 riippuvuuden lajia: keskustelu-, nettipeli- nettirahapeli-, nettisexi-, netiseurustelu- , verkkoyhteisö-, informaatio-, surffailu-, mobiili-, ja yleinen tietokoneriipuvuus. On siis pystyttävä tekemään valintoja, jos aikoo pitää netin käytön tapissa. Ihminen tekee valintoja arvojensa pohjalta. Ivan sanoo reilusti, että hänen arvonsa perustuvat raamattuun ja pelittävään jumalasuhteeseen. Esimerkixi aikuisviihdesivut hän jättää käyt.kaz. kokonaan väliin. Hidastempoisina ne veisivät liikaa aikaa. Perinteinen käteenveto käy minuutissa. Tutkimusten mukaan altteimpia ovat ujot pojat, joilla on epäonnistumisia naisjutuissa. Virtuaalitumputuxessa oikean elämän kurjuuden voi unohtaa. Voi tyydyttää emotionaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä tarpeitaan.
xxx/ellauri056.html on line 693: Jokioisilla asuva Matti Huusela iloizee raittudestaan ja uskovista lähimmäisistään, jotka auttoivat hänet uuden elämän alkuun. (puuh, tää on onnex viimenen.) Matti auttaa mielellään siellä missä apua tarvitaan. Missä vain on tarpeen apu, sinne rientää pikku Papu. Forssan helluntaiseurakunnassa hän osallistuuu mm. siivouxeen. Nopealiikkeinen Matti Huusela, 56. Hän on ollut koko elämänsä mezän poika, sankar jylhän kuusiston. Vuosi sitten hän suoritti mezurin ammattitutkinnon. Alkoholin säännöllinen käyttö alkoi 15-16 vuotiaana. Viina otti Matin. Kiljua tuli myös valmistettua mezän siimexessä, Matti tunnustaa.
xxx/ellauri057.html on line 177: Eine Wanduhr kann prinzipiell als Regulator bezeichnet werden, bei der das Uhrwerk mit Zifferblatt zusammen mit Antrieb, Pendel und Hemmung in einem meist rechteckigen, aufrechten Uhrengehäuse hinter einer Tür mit Glaseinsatz bzw. -sätzen untergebracht ist. Diese Uhren wurden vor allem in Deutschland in großer Zahl von vielen Firmen industriell gefertigt, beginnend in der zweiten Hälfte des 19. Jahrhunderts und endend in der ersten Hälfte des 20. Jahrhunderts. Sie wurden aber auch in Frankreich und Österreich (Wiener Gewichtsregulator) produziert.
xxx/ellauri057.html on line 221: Tämä esittely tulee nilkiltä. Hilja on 1 nilkin 375 humanistista vaikkei edes valmistunut. Päivän humanisti Patun syntymäpäivänä. Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa Lehtinen opiskeli hetken lääketiedettä, mutta opinnot painottuivat estetiikkaan ja ranskan kieleen. Hän ei kuitenkaan valmistunut yliopistosta, vaan kirjoittaminen vei mennessään. Nilkin mieleinen, tuotti tuhottomasti vasemman jalan saappaita joita nilkkimäiset hallintoihmiset voivat helposti ynnätä ja tilastoida.
xxx/ellauri057.html on line 225: Hilja oli vanhempiensa Johan ja Serafina Lehtisen ainut lapsi. Hänellä oli vain muutamia muistikuvia äidistään, sillä tämä joutui mielisairaalaan Hiljan ollessa seitsemänvuotias. Tämän jälkeen Hiljaa hoiti hänen isänäitinsä, josta tuli isän tapaan Hiljalle hyvin läheinen. Isä muutti 1893 Karhulaan sahalaitoksen isännöitsijäksi, mutta Hilja jäi Helsinkiin koulunkäynnin vuoksi. Hän kävi pikkulasten koulua ja aloitti yhdeksänvuotiaana Helsingin suomalaisen tyttökoulun valmistavalla luokalla. Vuonna 1893 Hilja aloitti viisivuotisen tyttökoulun. Seija kävi samaa koulua. Siitä on vielä plaketti koulun seinällä Runskilla.
xxx/ellauri057.html on line 417: Viimeinen rööki pöydällä kytee…
xxx/ellauri057.html on line 429: ja syömmeeni suuri eteinen.
xxx/ellauri057.html on line 605: Litiumin haittavaikutukset ovat painonnousu, turvotus, jano, polydipsia, polyuria. maha-suolikanavan oireita: mm. ... väsymys, lihasheikkous. munuaissivuvaikutuksia (munuaisperäinen diabetes insipidus on yleinen)
xxx/ellauri057.html on line 713: Hänen viimeinen asuinpaikkansa oli Hyvinkään Nuppulinnassa (nyk. Tuusulaa) Riitahuhta-nimisessä talossa ystäväperheen alivuokralaisena. Siellä Eino Leino kuoli 47-vuotiaana kuppaan 10. tammikuuta 1926. Hänet haudattiin valtion kustannuksella, ja hautajaisiin osallistui presidentti reissu-Lassi ja muuta maan johtoa.
xxx/ellauri057.html on line 755: Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe
xxx/ellauri057.html on line 1085: Lao Rui: Sen kesken jäänyt jeesusaiheinen romsku vois olla kiintosa. Ja sen miälipiteet Sillinpäästä sekä Vaakusta.
xxx/ellauri057.html on line 1203: Mistä tuijunkannossa sitten oli kysymys? Tyylivirtauksen synnyn voi tulkita mahdollisuudeksi likapyykkiin, vallitsevan tilanteen ja runouskäsityksen uudelleen määrittelyyn. Suomalaisuudessa maalaisliitolla on aina ollut keskeinen osa: talonpojan sitkeys ja kova reikäleipä ovat tuttua kuvastoa, samoin pimeässä tapahtuva pirttiviljelys. Tuijunkantajien riveissä seisoi konerobotteja vetämässä futuristista piriä, vaikka maaseudun lyylit taustalla vielä kikattelevat.
xxx/ellauri057.html on line 1205: Nyt uutena näköispazaana julkaistu Elina Vaara (1903 – 1980) viuluineen ilmestyi vuonna 1928. Yllätys, eikä vähiten Vaaralle itselleen, oli teoksen aikanaan saama myönteinen vastaanotto. Vaikkei ollut lepakko, siitä tuli ”Suomalainen Sappho”. Claes Olssonin mukaan se oli ”läpimurtoteos, jossa raikkaat ja kirkkaat runouden lähteet ovat äkkiä puhjenneet salaisista syvyyksistä”.
xxx/ellauri057.html on line 1336: Tatu Vaaskiven muistona on vaatimaton puu-ukko Oulussa. Elin Vaara sai Muu Vaara -merkin. Mutta Katri Vala sai kokonaisen puiston pulzareineen ja pulunkakkoineeen punikkien puolelle Sörnäisiin. Katri näet oli tolkun mies voittajien puolella, ei mikään irvokas Saxan-ihastelija, Valvoja-Ajan vaakkulainen, eikä mikawaltaristi. Hän on kirjoittanut herkullisia totuuxia myös margariinista, ruokaresepteistä ja pikkulasten hoidosta. Katrilta puuttuu kaikki hienostelu, tyylikeikarointi sekä asenteellisuus. (Kommunismi ei ole asenne, se on tieteellinen käsitys.) Katri ei ole siloteltu, sen pakinoiden tasokin on epätasainen. Katri Valan Pecka jatkoi Eikka Leikan Teemun viitoittamalla linjalla. Sama barbaarinen optimismi, sama henkinen viriliteetti, sama iskuvalmius ja mätkimisen ilo. Sama alkoholinkulutusko myös?
xxx/ellauri059.html on line 281: Viimeinen paikka, jonne käytännöllisen filosofian professori Timo Airaksinen, 70, haluaisi päätyä eläkkeellään, on Espanja. Pahin painajaiseni olisi, että heräisin ja minulla olisikin asunto aurinkorannikolla ja keittiössä halpaa viiniä, Airaksinen viisastelee.
xxx/ellauri059.html on line 479: Muokkaa Helmikuussa 1497 Savonarola lähetti suuren joukon nuoria kannattajiaan Tintti-julisteineen (jotka tunnettiin nimellä ”fanciulli”) kulkemaan läpi Firenzen ja takavarikoimaan kaiken, mikä voisi johtaa ihmisiä syntiin ja turmelukseen. Näihin turmelusta tuottaviin esineisiin ei laskettu vain ”pakanallisia” kirjoituksia (tai sellaisia, joita Savonarola piti pakanallisina) ja pornografisia kuvia, vaan myös ”ylellisyysesineitä” kuten maalauksia, hienoja huonekaluja, koruja, ylellisiä vaatteita, pelikortteja ja kosmetiikkaa. Useat firenzeläiset luovuttivat vapaaehtoisesti esineitään, joko todellisesta katumuksesta tai seurausten pelossa. 7. ja 17. helmikuuta 1497 kaupunkilaisilta kootut esineet tuhottiin ”turhuuksien roviolla”, valtavan suurella roviolla, joka oli koottu Firenzen keskusaukiolle, Piazza della Signorialla. Maalari Sandro Botticelli heitti omakätisesti tuleen useita maalauksiaan, ilmeisesti seurausten pelossa. Toisaalta on todettava, että useat Firenzen kansalaiset, heidän joukossaan myös munkkeja ja pappeja, vastustivat Savonarolan ”puhdistuksia”. Toimenpiteitä vastustivat ennen muuta Basilica di Santa Crocen fransiskaanit ja Santa Maria Novellan dominikaanit. Rangaistusuhan alla Savonarolan kannattajatkin käänsivät hänelle selkänsä, ja Savonarola hirtettiin ja poltettiin roviolla kerettiläisyydestä syytettynä 23. toukokuuta 1498 Piazza della Signorialla - samassa paikassa, jossa oli roihunnut hänen ”turhuuksien rovionsa”.
xxx/ellauri059.html on line 531: Oscar Wilde juoskoon suolle homopettereineen. Kati rakastaa nyt Lennartia. Harvinaisen vähän sytyttävä nimi.
xxx/ellauri059.html on line 635: Timonin vapaus on izensä kanssa elämistä ja muilta poissaoloa. Onpas siinä izekeskeinen ja narsistinen moralisti. Epätoivoista yritystä vapautua keskiluokkaisista arvoista. Kuten matkoista, autoista ja tonnikalasta. Ihminen miettii mikä on elämän tarkoitus, tarjoilee umpityhmä hostessi. Tämän kuultuaan Timo höristää korviaan kuin vanha tykkihevonen ja vetää perstaskusta sarjan filosofiklisheitä: elämä on izetarkoitus, tule sellaisena kuin olet, yms yms.
xxx/ellauri068.html on line 169: "Was ist los, meinen Sumpfmenschen?" Pitäis olla meine, meinen on datiivi! Fünffachnull on 5x0 eikä 4 nollaa.
xxx/ellauri068.html on line 291:
xxx/ellauri068.html on line 293: Eiih joko taas. Tolpan täplät on lähtemättömiä kuin Kaposin Sarkooma. Joo joo tekoälynäppis, tietysti Isolla. Sadomasokismia naisvihaa horrorfilmejä, glitterillä päällystettyjä puukahleita, symbolismia, nazi-Hollywood, the works. Ei Hömppä pääse minnekään näistä teemoista, kuvista ja tunnelmista. "He" Isolla Hoolla. Korkealla taivasalla loistaa Hoo. Ho Ho Ho. Joulupukki mystiikka uskonto paranoia ne on kaikki tota samaa sietämätöntä termiittiapinatautia. Parven feromonia. Minne on jäänyt normaali ydinperhe, kiltit lapset, kelpo vanhuxet, kleiner Mann, rehellinen työ? Nazitkin oli kivempiä ja kunnollisempia. Kuten Aatu Hitler sanoi Minun Taistelussa: sama mitä ajattelevat, pääasia on että ajattelevat. Ajatus askartaa.
xxx/ellauri068.html on line 312: Alpdrücken — Alpdrücken, auch Alp oder Trute genannt, ist eine während des Schlafes entstehende krankhafte Empfindung, welche zu den Träumen gerechnet werden muß, weil sie im Moment des Erwachens aufhört, was nicht der Fall sein würde, wenn sie durch ein… … Damen Conversations Lexikon
xxx/ellauri068.html on line 314: Alpdrücken — (Alp, Incubus) ist jener allbekannte krankhafte Traumzustand, der sich nur des Nachts im Schlafe einstellt, mit dem beängstigenden Gefühle einer auf die Brust springenden oder bereits aufliegenden Last, wobei der Gequälte zu ersticken meint, und… …
xxx/ellauri068.html on line 340: Nachtalb ist eine späte Bezeichnung für ein Fantasie- und Sagenwesen, das ursprünglich „Mahr“ hieß und in der Nacht auf Menschen lastet (vgl. Albtraum) und ihnen Grauen einflößt.
xxx/ellauri068.html on line 341: Es handelt sich gewöhnlich um ein kleines, schwarzes Wesen, das schlafende Menschen und Haustiere anfällt, selten auch Sachen. Es dringt durch Schlüssel- oder Astlöcher ein. Der Anfall ist mit Angstzuständen und Atemnot verbunden.
xxx/ellauri068.html on line 345: „Da wurde er schläfrig und legte sich nieder zum Schlafe. Als er aber nur ein wenig geschlafen hatte, schrie er auf und sagte, dass ihn eine Mahre trete. Da kamen seine Leute herbei und wollten ihm helfen. Als sie ihn aber oben am Kopfe fassten, trat jene auf seine Beine, dass sie fast zerbrachen. Sie griffen nun nach seinen Füßen, doch die Mahre drückte jetzt so auf sein Haupt, dass er dort sterben musste.“
xxx/ellauri068.html on line 358: Richard Wilhelm (* 10. Mai 1873 in Stuttgart; † 2. März 1930 in Tübingen) war ein deutscher evangelischer Theologe, Missionar und Sinologe. Seine Übertragungen und Kommentare zu klassischen chinesischen Texten – insbesondere des I Ging – fanden weite Verbreitung. Richard Wilhelm wurde 1873 in Stuttgart als Sohn eines aus Thüringen stammenden Glasmalers geboren. Der Vater starb bereits 1882; Wilhelm wurde von der Mutter und Großmutter aufgezogen.
xxx/ellauri068.html on line 360: Im Jahre 1891 nahm er an der Universität Tübingen sowie am Evangelischen Stift das Studium der evangelischen Theologie auf. Nach seiner Ordination in der Stuttgarter Stiftskirche 1895 wurde er Vikar in Wimsheim und 1897 in Boll. Die dortige Begegnung mit Christoph Blumhardt (juu täähän oli se Herman Hessen kasvatuspappa!) , der sich in seinen späten Jahren aus der engen Bindung mit der evangelischen Kirche löste und zu sozialen Fragen und der Sozialdemokratie hingezogen fühlte, wurde für Wilhelm lebensbestimmend.
xxx/ellauri068.html on line 395: In der ebenfalls 1929 gedrehten Beef & Steak-Episode „Wir halten fest und treu zusammen“ nimmt Kurt Gerron eine Grammophonplatte mit diesem Titel vom Apparat und isst sie auf; als ihm darauf übel wird und er auf der Toilette verschwindet, hört man dann von dort das Lied tönen...
xxx/ellauri068.html on line 402: „Das Leben und dazu eine Katze, das gibt eine unglaubliche Summe.“
xxx/ellauri068.html on line 458: “Tuppukylän sisäänkäynnillä, tukkien niiden tietä, seisoo Kääpiö (hk) joka esitti lyijyä Kummajaisissa. Se sakukorosteinen. Se on kaupungin seriffi. Sillä on jättimäinen kultatähti joka melkein peittää sen lippaan.”
xxx/ellauri075.html on line 43: Kristina täti sanoi ettei Wallulla ole juuri rikoxia mut onhan täs. Sivulta 126 alkaen on tuhottomasti huumerikoxia näpistyxiä ja monta törkeetä pahoinpitelyä. Mustnää huumehörhöjutut on yxinomaan vastenmielisiä. Koppiin tollaset hyypiöt tai to the wall. Roinanveto on vihoviimeinen typeryys, joka tekee ihmistermiiteistä pelkkiä torakoita. Torakat popsivat kuolleen kohtalotoverinsa suihinsa ennenkuin lähtevät lätkimään kengän alta lattianrakoon.
xxx/ellauri075.html on line 79: Schestows Gedanken bilden auf den ersten Blick alles andere als eine Philosophie: Sie bilden keine systematische Einheit, kein kohärentes System von Aussagen, keine theoretische Erklärung philosophischer Probleme. Ein Großteil von Schestows Werk ist fragmentarisch, sowohl in Bezug auf die Form (er benutzte oft Aphorismen) als auch in Bezug auf Stil und Inhalt. Schestow scheint sich selbst häufig zu widersprechen, das Paradoxe sogar zu suchen.
xxx/ellauri075.html on line 81: Dies kommt daher, dass Schestow das Leben selbst als letztendlich in höchstem Maße paradox ansieht. Er hält es für mit Hilfe von Logik oder Vernunft nicht erfassbar. Keine Theorie könne die Geheimnisse des Lebens ergründen. Schestows Philosophie ist nicht „problemlösend“, sondern wirft Probleme auf und versucht, das Leben so rätselhaft wie möglich erscheinen zu lassen. Schestows Philosophie geht nicht von einer Idee, sondern von einer Erfahrung aus.
xxx/ellauri075.html on line 83: Diese Grunderfahrung ist für Schestow die Verzweiflung, die er als Verlust von Gewissheiten, Verlust von Freiheit und Verlust des Lebenssinnes beschreibt. Die Wurzel dieser Verzweiflung ist, was Schestow oft „Notwendigkeit“, „Vernunft“, „Idealismus“ oder „Schicksal“ nennt: eine bestimmte Art zu denken, die aber gleichzeitig ein ganz realer Aspekt der Welt ist, welche das Leben Ideen, Abstraktionen und Verallgemeinerungen unterwirft und es so vernichtet, indem es seineEinzigartigkeit und Lebendigkeit verkennt.
xxx/ellauri075.html on line 85: In der Vernunft sieht Schestow das Akzeptieren von Gewissheiten, die behaupten, dass einige Dinge ewig und unveränderlich seien, während andere unmöglich und unerreichbar seien. Schestows Philosophie kann also als irrational gesehen werden. Dabei war Schestow nicht generell gegen Vernunft und Wissenschaft, sondern nur gegen Rationalismus und Szientismus. Im Letzteren sah er die Tendenz, die Vernunft als eine Art allwissenden und allmächtigen Gott, als Selbstzweck zu verherrlichen.
xxx/ellauri075.html on line 87: In Schestows Denken kommt auch ein individualistischer Zug zum Tragen: Menschen könne man nicht auf Ideen, soziale Strukturen oder eine mystische Einheit reduzieren.
xxx/ellauri075.html on line 89: Bei Schestow ist der Mensch unweigerlich alleine in seinem Leiden. Weder andere noch die Philosophie können ihn aus dieser Situation befreien.
xxx/ellauri075.html on line 92: Dieses nennt er Glaube. Gemeint ist nicht ein Glaube im Sinn einer Sicherheit, sondern eine andere Art zu denken, die aus tiefstem Zweifel und Unsicherheit hervorgeht. Es ist die Erfahrung, dass alles möglich ist (Dostojewski), dass das Gegenteil von Notwendigkeit nicht der Zufall ist, sondern die Möglichkeit. Dass eine grenzenlose Freiheit existiert.
xxx/ellauri075.html on line 94: Schestow behauptet niemals, dass das Leben einen Sinn hat, dass es „ein Licht hinter dem Vorhang“ gibt. Das Licht am Ende des Tunnels is der Scheinwerfer eines annähernden Zuges. Er widerspricht auch nicht dem Wort, dass alles Kämpfen zu einer Niederlage führt. Aber Schestow beharrt darauf, dass man weiter gegen das Schicksal und die Notwendigkeit ankämpfen solle, selbst wenn kein Erfolg mehr möglich ist.
xxx/ellauri075.html on line 486: ’Tulivuoren juurella’ on monikerroksinen, henkeäsalpaavan dynaaminen ja moneen suuntaan avautuva kuvaus alkoholismin tuhoaman ja kosmisten syyllisyyden tuntojen repimän entisen Englannin kunniakonsulin päivästä meksikolaisessa pikkukaupungissa Popocatepetlin juurella. Tuo päivä on meksikolaisten omituisin menoin juhlima vainajien päivä. Se on myös konsulin elämän viimeinen päivä.
xxx/ellauri075.html on line 528: Maggie, katujen tyttö (1964), kääntäjä Anneli Tarkka. (Alkuperäisteos 'Maggie: A Girl of the Streets', 1893) Tarina on aika suoraviivainen ja valittu tyylilaji tulee selväksi jo ensi sivuilla, eli tässä kirjoitetaan lähiöoksennusta paitsi että lähiö on 1890-luvun Bowery, New Yorkin varsin huonomaineinen alue. Maggien vanhemmat ovat irlantilaisia siirtolaisia jotka ryyppäävät ja tappelevat keskenään, veli Jimmie taas tappelee muualla, elämä on lohdutonta ja kurjaa kunnes Maggie alkaa tulla paremmin juttuun Jimmien kaverin Peten kanssa ja alkaa elätellä kaikenlaisia romanttisia haaveita... No, ne haaveet jäävät haaveixi.
xxx/ellauri075.html on line 544: Kirjailija David Plante on kuvannut ikääntynyttä Jean Rhysiä armottomasti teoksessaan Difficult Women (1983). Entinen kaunotar oli itsekeskeinen, oikukas ja alkoholisoitunut. Jean Rhys kuitenkin jatkoi kirjoittamista kuolemaansa asti. Sitten se lopetti.
xxx/ellauri075.html on line 556: Joelle meinaa tehdä Suikkaset liialla kamalla kaverin käymälässä. Se säälii itseään kovasti jo etukäteen. Ihmisiä on vain kahta lajia, esiintyjiä ja yleisöä. Tää on Joellen viimeinen esitys. Joelle on ize asiassa Madame Psykoosi. Se on niin ruma että se käyttää huntua. Se on niin ruma ettei kelpaa edes kaupan kassalle.
xxx/ellauri081.html on line 207: Silti on syytä laajentaa aihepiiriä. Kadehdin Suvi Aholan kokemusta siitä, kuinka täysin hän sukelsi menneeseen vuosisataan Hilary Mantelin historiallista romaania lukiessaan. Meillä kaikilla on mahdollisuus kaikota kauas ajankohtaisista ilmiöistä kirjojen upottavassa meressä. Ilmainen vihje: kokeilkaa vaikka Runebergin runoja. Kolerasta hänkin perheineen selvisi Helsingissä 1840-luvun taitteessa, ja silloin vasta säkeitä syntyikin. Ja ostakaa mun ruuneperintorttuja! Ne on nyt Wreden kostuttamia.
xxx/ellauri081.html on line 236: No ei jaxa tota lukea, jotain tavanomaista rags to riches tarinaa se on kuiteskin. Jöns vuokrasi Panun mökkiä ja rakensi sinne laiturin. Olisi sen ostanutkin, siis sen mökin laitureineen, muttei Panu myönyt. Nyze kellettelee sillä laiturilla ize, ja ablatoitu Marja paistaa särkeä. Eipä paistakaan, sekin kuoli Panun käsissä. Panulla on ollut kolme vaimoa, kaikki vainaita. Panee vähän miettimään. Vestigia terrent. Panu oli norssi, pääsi sieltä samana vuona 1963 kuin mä jouduin sisälle.
xxx/ellauri081.html on line 333: Merimies Rauno Ryöppy on kuin hullunkurisista perheistä. Rauno Ryöppy, merimies. Raija Ryöppy, merimiehen vaimo. Riitta Ryöppy, merimiehen tytär. Raimo Ryöppy, merimiehen poika. Kerää koko sarja, saat ikioman eläintarhan. Ikä nazaa justiinsa eikä melkein, 68v. on miehen ikä, johon mennessä on ehtinyt kerääntyä kokemusta ja kypsää harkintaa. Ei mamu eikä homo, vaan perinteinen perheellinen persumies. Kylä äänestäisin mutkuse on Kotkasta. Terviisiä Kotkasta, persuun käskivätten potkasta. Sen kaljussa on vähän tollasta Pluton mieleen tuovaa kavennusta latvassa. Vasen ja oikea profiilikuva selventäisi asiaa, ja sit viä rintapielessä äänestysnummero. Ei mamu ehkä mutta todennäköisesti sie-mie-miehiä. Ei homo eikä liioin sapiens. Ezimättä tulee mieleen yllättynyt oranki, joka nauroi makeasti styrox-mukista löytyneelle lelulle. Me persut nauroimme niin, sanoi metsämies.
xxx/ellauri081.html on line 387: Kaiserslauternin gymnasium oli kai tää: Staatliches Heinrich-Heine-Gymnasium
xxx/ellauri081.html on line 388: Eliteschule des Sports - Schule für Hochbegabtenförderung - internationale Schule - Gymnasium mit Sportklassen und Internat. Heinrich Heinesta mulla on jo paasaus, se oli epäonistuneesti kristityxi käännähtänyt jutku.
xxx/ellauri081.html on line 398: Herr Dr. Zink war 25 Jahre Schulleiter des Heinrich-Heine-Gymnasiums. Auch nach seiner Pensionierung 1994 hat er noch regelmäßig interessiert am Schulleben teilgenommen.
xxx/ellauri081.html on line 400: In seiner langen Amtszeit als Schulleiter hat er der Schule wichtige Impulse für ihre weitere Entwicklung gegeben. Die Gründung des überregional bekannten Sportzweiges der Schule ist das Ergebnis seines engagierten Wirkens und seines gesellschaftlichen Engagements, u.a. als langjähriger Präsident des Tennis-Verbandes Pfalz. Die Namensgebung „Heinrich-Heine-Gymnasium“ erfolgte in seiner Amtszeit.
xxx/ellauri081.html on line 401: 2013 wurde er für seine Verdienste um die Schule mit dem HHG-Ehrenpreis ausgezeichnet.
xxx/ellauri081.html on line 405: Herr Dr. Zink hat sich große Verdienste um das Heinrich-Heine-Gymnasium erworben. Wir werden ihm ein ehrendes Andenken bewahren. Unsere Gedanken sind bei seiner Ehefrau sowie seinen beiden Kindern und deren Familien.
xxx/ellauri081.html on line 407: Herrn Professor Doktor Doktor Zink oli siis Pfalzin tenniskerhon vetäjä. Onkohan tää Schitt sen ja Dennis the Penixen hybridi? Pfalzgraf Casimirin jälkeläisestä se on aika noloa. Heinrich Heine-Gymnasiumin rakennuxetkin on pyllynrumia.
xxx/ellauri081.html on line 612: Iltalehti - Intian rikkain mies majailee perheineen ...
xxx/ellauri081.html on line 615: Intian rikkain mies majailee perheineen 27-kerroksisessa tornitalossa, jossa on kolme helikopterikenttää, useita ...
xxx/ellauri084.html on line 117: Kaikenlainen omiin muroihin lorottaminen pitäisi lopettaa. Pitäisi uskaltaa tehdä kipeitä ratkaisuja, jotta työllistäminen olisi helpompaa ja työllistyminen kannattavampaa. Yleinen kriisitietoisuus ei luultavasti ole riittävä, mitä ei tosin voi ihmetellä, jos hallituksen porvarisiipi mainostaa tilanteen ja harjoitetun politiikan fantastisuutta ja vasemmisto lupaa äänestäjilleen lisää hyysäystä, kyyläystä ja verorahoitettua kivaa.
xxx/ellauri084.html on line 230: Ei niin hyvää ettei jotain pahaakin. Suomesta on löytynyt kolme sieltä aikaisemmmin ei tavattua hyönteislajia. Horkkasääski musta leski ja russakka. No oikeestaan vaan se päähämähäkki on tulokas. Eikä sekään ole hyönteinen vaan puvun alla alaston karvakäsi apina. Mixi kommunismiin uskotaan vaikka se on epäonnistunut niin näkyvästi? Koska se alkaa näyttää ainoalta vaihtoehdolta, vastaa ize ex-politrukki ryssistä.
xxx/ellauri084.html on line 384: Keliakian todellista yleisyyttä ei tunneta. Lisääntynyt tietoisuus ja parempien diagnostisten testien saatavuus on johtanut siihen, että tauti on suhteellisen yleinen. Eniten esiintyy Länsi-Euroopassa ja paikoissa, joihin eurooppalaiset muuttivat, etenkin Pohjois-Amerikassa ja Australiassa.
xxx/ellauri084.html on line 727: Korppujauhot on murualan einestä.
xxx/ellauri085.html on line 114: Wallun avatar Jim Wallace joka oli ollut sekin äidin kanssa hirmu hirmu läheinen oli yhdenlainen masentavien aatosten olla podrida. Jimbon esikuvana ollut avantgarde ohjaaja Sidney Peterson Kaliforniasta teki teinimäistä kaitafilmiä. Hienoa taidetta se oli olevinaan muka. Ei siinä ollut päätä eikä häntääkään.
xxx/ellauri085.html on line 620: Nosiis tää ankeuttaja-Jim siis väittää tehneensä koukuttavaa viihdettä vaan saadaxeen statistipojan heräämään koomasta. Olen hyvin hyvin pahoillani kuin Alex Stubb tai linnunrataoppaan viimeinen viesti jlalta. Jos tää oli tiiliskiven tarkotus niin pieleen meni että mäjähti. Ei viihteestä pääse irti viihteellä.
xxx/ellauri085.html on line 622: Mut eihän se tietenkään ole pääasia. Tää oli Wallun oma tie-elokuva, sen pääsylippu jenkkikirjallisuudeen Hall of Fameen. Cheers-sarjan statisti huutaa äänettömästi saadaxeen äänen kuuluviin nimitähtien hahatuxen ja pälätyxen ohize. Nimitähdet vaientaa sen Heineken-otteella. Ripustaa kuin kinkun katonrajaan kuivumaan.
xxx/ellauri086.html on line 199: Ezin tätä Leavittia netistä, ensin löytyi kaljupäinen asunnonvälittäjä Nevadasta, sitten joukko samannimisiä feministisiä naisia alkaen 1800-luvulta. Ei kai vaan Troy ole vihainen jollekin Elizabeth-tädille? Lopulta löytyi youtubesta kyseinen limaska, jonka isotissisillä kuminaisilla kuvitettu pumaska sen izensä eloisasti väkyttämällä demagogialla oli just sellaista mitä saattoi odottaa. Se tekee elävistä ihmisistäkin pelihahmoja ja pompittaa niitä sinne minne sen sairas mieli johdattaa. Karmea esimerkki Amerikan ja pelimaailman mädättävästä vaikutuxesta apinaan. Kaikista hupaisin oli sen esiin marssittama "tiedemies" joka koitti perustella naisten lytistyxen "lajinomaisella dimorfismilla". Miehet nyt vaan ovat perseestä ja naiset anuxesta, ei sille voi mitään, Darwin käski niin. Ei se mun vika oo, mä noudatan vain annettuja käskyjä.
xxx/ellauri086.html on line 399: In October 2016, investigative reporter Claudio Gatti published an article jointly in Il Sole 24 Ore and Frankfurter Allgemeine Zeitung, that relied on financial records related to real estate transactions and royalties payments to draw the conclusion that Anita Raja, a Rome-based translator, is the real author behind the Ferrante pseudonym. Gatti's article was criticized by many in the literary world as a violation of privacy, though Gatti contends that "by announcing that she would lie on occasion, Ferrante has in a way relinquished her right to disappear behind her books and let them live and grow while their author remained unknown. Indeed, she and her publisher seemed to have fed public interest in her true identity." British novelist Matt Haig tweeted, "Think the pursuit to discover the 'real' Elena Ferrante is a disgrace and also pointless. A writer's truest self is the books they write." The writer Jeanette Winterson, in a Guardian article, denounced Gatti's investigations as malicious and sexist, saying "At the bottom of this so-called investigation into Ferrante's identity is an obsessional outrage at the success of a writer – female – who decided to write, publish and promote her books on her own terms." She went on to say that the desire to uncover Ferrante's identity constitutes an act of sexism in itself, and that "Italy is still a Catholic country with strong patriarchial attitudes towards women." Others responding to Gatti's article suggested that knowledge of Ferrante's biography is indeed relevant.
xxx/ellauri086.html on line 949: Oliskohan tässä kaikki? Joo paizi kerro juoni lyhyesti? Jotain sekoilua kummitustalossa. Roderick on epähuomiossa haudannut kaxoissisko Madeleinen elävältä mistä tämä kovin harmistuu. Lopuksi koko kämppä vajoo läheiseen lampeen.
xxx/ellauri087.html on line 66: Esa Saarinen on pukeutunut oranssiin palmupaitaan ja Pipsan liehuviin mustiin pikkuhousuihin. Hän ei testaile mikrofonia vaan aloittaa, kun kaikki ovat istuneet puoliympyräksi järjestettyjen pöytien ääreen. Jokaiselle on varattu avolehtiö, vettä, karkkia ja Marimekon kangaspäällysteinen muistikirja.
xxx/ellauri087.html on line 229: – Olin aika itsekeskeinen, hän muistelee 80-luvun alkua, jolloin hänellä oli ”kaikenlaisia ideoita”.
xxx/ellauri087.html on line 292: Saarisen mukaan suomalaisten tajuntaan on hivuttautunut amerikkalaisvetoinen yksilökeskeinen ja arrogantti kuluttajaideaali. Tänne on myös hivuttautunut amerikkalaisvetoinen motivational speaker-standup komiikka.
xxx/ellauri087.html on line 407: And the last Age should show your Heart. Ja loppupeleissä sun "sydän" pilkahtais. Viimeinen jäisi sydämelle.
xxx/ellauri087.html on line 758: Yhdysvaltain 6 000 miehen rankaisuretkikuntaa johti kovaotteinen upseeri John J. Pershing, joka oli pitkään yrittänyt tavoitella Villaa. Villa pyrki vetämään heidät syvälle Meksikoon saadakseen aikaan maiden välisen selkkauksen. Yhdysvallat veti joukkojaan Meksikosta Eurooppaan ensimmäiseen maailmansotaan. Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Pershingin kostoretkestä tuli paljon ruumiita mutta vähän villoja.
xxx/ellauri091.html on line 76: "Hyvään elämään kuuluu rakastava perhe, ihanat ystävät ja läheiset, urheilu, hyvä ruoka, aurinkoiset ja välillä sateiset päivät, mieleinen työ." Nainen, 17
xxx/ellauri091.html on line 241: Entä minä? Aino ystäväni oli mennyt kihloihin tohtori (Arthur) Hjeltin kanssa, ja hänen häänsä oli suunniteltu touokuuxi. Ompelin hänelle paljotöistä tsheremissiläismallista sohvatyynyä. Vai tarkastinko "Tuomenmarjojen" korehtuuria? Vai "Huoneenharjojen?" Vaiko "Suomenkarjojen?" (Nämä runovihkoni ilmestyivät sinä keväänä.) Kazoin uponnutta kelloa. Se näytti perunoita. Tai siis Hauptmannin näytelmä (jonka se oli, ukkomies elonsa vaelluxen puolitiessä, kirjoittanut muna ojossa 14-vuotiaan tytön takia, joka toisin kuin sen vaimo ymmärsi sitä ja samoin kuin se ize tykkäs vielä talviurheilusta), oli aaterikkaudestansa huolimatta hämärä ja pitkäveteinen, toisin kuin vanha testamentti. Ajatuxeni harhailivat pois lakkaamatta. Kuinka toista olisikaan ollut siellä, missä kaikki rakkaimmat toverini nyt olivat koossa Mr. Mottin sanomaa kuulemassa! Ei uponnut kello sinänsä ollut syntiä (vaikka teatterihan on, ja Hauptmann ize suuri syntinen?). Kysymys oli siitä mikä oli ensiarvoista. Eli siis kivintä. Olin langennut kiusaajan ansaan. Sillä mitään muuta ei voinut olla tämä izelleni epäedullinen menettely.
xxx/ellauri091.html on line 255: Sysäyxen oli antanut puhujan lause "huonosta kirjasta". Olin lapsuudessani ja esimurkkuna säilynyt kaikelta "rumalta" niin tyyten, että mua oli tuskin kiinnostanut muu kuin joku maalla kuultu rivo laulunsäe. -- äh Hilja on niin monisanainen, kerron lyhyemmin. Se oli ruozintanut jonkun tyttökirjan joka sen mielestä oli tuntunut harmittomalta. Päähenkilö oli uhmapäinen izekeskeinen rasavilli tyttönen joka kehittyi herttaisen opettajattaren ja hiovan toveripiirin avulla suloisexi pikku naisexi, joka paluumatkalla opistosta löysi vielä oman "prinssinnakkinsa". Mutta mikä olikaan "Otava" kustannusyhtiön setämiesten vastaus? "Teosta ei ole voitu hyväxyä. Se saisi varmasti ankaran arvostelun sisällyxensä laadun tähden. "Otavan" pöytäkirjoissa sanotaan lyhyesti, että sitä pidettiin sopimattomana.
xxx/ellauri091.html on line 257: Tuomiot ovat sittemin väljentyneet, kuten keppostelevan pensionaattitytön omatunto, ja Hra Mottin kuulijoiden vyötärökuminauhat. Joitakin vuosikymmeniä myöhemmin sama kirja ilmestyi toisen kustantajan suomennuttamana (jollain huonommalla) nimellä "Uhmapää" (der Trotzkopf). Hymyilytti sekin että joku kristillismielinen arvostelija sitä sitten lehdessä suositteli raikkaana nuortenkirjana. Hehe, tässä exkursuxessa puhuu jo oikea hapahko Hilja Teodoliina eikä joku pelle. Myöhemmin Hilja joutui opinnoissa lukemaan useitakin "huonoja kirjoja", mm. Heine, Uhland, Geibel, Zola, Daudet, Chateubriand. Ahon "Papin rouva" on (tai oli) Hiljan shame-listalla. Joku kaveri oli kertonut sen sisällyxestä sellasta, että Hilja päätteli: -- Sitä kirjaa en lue, olkoon kuinka etevä tahansa. Minusta tuntuu, että sen siveellisyys on huono, ja siveetön avionrikkojahan se Jussi on (tai oli) izekin. Ja sellaisia olen aina karttanut. Paizi vasta nyt, prof. Aspelinin luennon jälkeen, olin kirjastosta lainannut "Papin rouvan". Ennen Mr. Mottin esitelmäiltaa olin päässyt kirjan melkein loppuun, vain 4 lehteä oli jäljellä. Se oli minua kiinnostanut, mutta käsityxeni sen repivästä hengestä ei ollut parantunut. Voi ei! Mullahan on huono kirja kotona (tosin lainastosta). Mun täytyi päästä hänen puheillensa. Onko jeesuxesta ihan jepa että mä luen näitä vaan opiskelumielessä?
xxx/ellauri091.html on line 658:
Italy is good for exorcisms. Half a million exorcisms take place there annually, drinkable water flows freely from taps in town squares and locals drink an unseemly amount of undiluted caffeine every day. They just don't put as much water in it as we do.
xxx/ellauri091.html on line 747: Kasvi putosi eduskunnasta (kuin Amin kukkaruukku Pojun päähän lähes sata vuotta aiemmin) vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Se pyrki sinne nuorukaisena nuorsuomalaisena. Sen esikoiskirja oli Huvia ja hyötyä Commodore 64. Kuusnepikka on sen ensimmäinen ja viimeinen ystävä.
xxx/ellauri091.html on line 966: [5.4. 19.11] jönsy: Antakaa kuolleiden haudata kuolleensa. Halusi estää mun menon katsomaan toissapäivänä Ollia, kun se vielä eli. Haistakoon vittu saatanan Bitch. Carlsonin sukulaisuuden suurvisiiri, vehkeilevä ja oma-aloitteinen ja tietoja panttaava, sekä valokuvia.
xxx/ellauri103.html on line 67: Amerikkalaiset kahmivat ylenmäärin rokotteita, puolet on rokotettu ja loput on salaliittovammasia nihkeitä. Rokotteet menee vanhaxi mutta sentään muut ei pääse hyötymään. Yhteinen etu ei ole etu Jenkkilälle. Jenkit pelaa win-win tyyppistä subadditiivista peliä. Kaikki voittavat, muttei yhtä paljon. Me voitetaan enemmän kun te voitatte vähemmän. Älkää olko kateita tai saatte vielä vähemmän.
xxx/ellauri103.html on line 418: Kun rahan virtaus alkoi heiketä, se joutui muuttamaan perheineen suureen, linnamaiseen 31 huonetta käsittävään 1600-luvulta peräisin olevaan 2,5 miljoonaa puntaa maksaneeseen The Whitehouse -nimiseen taloon Cramondiin, Edinburghin esikaupunkiin.
xxx/ellauri103.html on line 511: Amerikan viihdytysvälineet ovat surullisenkuuluisan haluttomia kertomaan työvoiman kohtelun väärinkäytöxistä etenkin kun väärinkohdellut eivät puhu englantia. Mutta brändiä koskevia skandaaleja ne rakastavat, niistä satelee klikkauxia aivan roppakaupalla. Disneyn johtajan vuoden optioilla elättäisi sen 19K haitilaista märkäselkää perheineen 14 vuoden ajan. 101 dalmatialaiskoiranpentua asuvat leveämmin kuin märkäselkä haiti.
xxx/ellauri104.html on line 517: Eritasoinen egoismi, siis itsensä etusijalle "pistäminen", onkin yhteistä kaikille negatiivisia luonteenpiirteitä omaaville, ja myös niiden psykologinen perusta on yhteinen.
xxx/ellauri104.html on line 518: Näin väittävät tanskalaisen sekä kahden saksalaisen yliopiston yhteinen tutkimus, jonka mukaan kaikki negatiiviset luonteenpiirteet pohjautuvat yhteen "persoonallisuuden synkkään tekijään".
xxx/ellauri104.html on line 790: Osa lääkäreistä tunnustaa, etteivät pidä hysteriapotilaista, koska epäilevät heidän teeskentelevän. Kielteinen asenne saattaa johtua myös siitä, etteivät he eivät kykene parantamaan kyseisia potilaita.
xxx/ellauri104.html on line 837: En päivääkään vaihtaisi pois. Kun ajan vain yölinjallain. I walk the line veti Jussi Käteinen. Kaunis iäni tuolla Rautavuaralla, Maija huomautti Paavolle ja suki ryppyjään hymyyn kuin kanahaukka höyheniä.
xxx/ellauri104.html on line 920: Loren Cunningham ja Janice Rogers ”Luovutusvoitto – Jeesukselle luovuttamisen dynamiikka” (Päivä 2001) lainaus sivulta 123: ”Näin tapahtui pienelle tytölle Itä-Saksassa. Kuulin hänen elämästään pastori Gerhard Wessleriltä, kun olin puhumassa hänen seurakunnassaan Frankfurtissa. Tämä pieni kymmenvuotias tyttö oli Mecklenburgissa, Itä-Saksassa asuvan kristityn perheen tytär. Hänen oli käytävä paikallista kommunistikoulua, jossa oppilaiden usko Jumalaan yritettiin järjestelmällisesti tuhota. Opettaja esimerkiksi käski lasten painaa päänsä pulpettia vasten ja pyytää Jumalalta karamellia. Odottaessaan hetken ja nähtyään, ettei mitään tapahtunut, opettaja nauroi ja sanoi: ’Näettekö nyt, Jumalaa ei ole olemassakaan! Mutta pyytäkääpä karamellia hallitukselta.’ Sitten jokaiselle oppilaalle annettiin makeinen hallituksen puolesta.
xxx/ellauri104.html on line 1127: Muuten painotetaan entistä selvemmin puolisoiden tasavertaisuutta, molemminpuolista apua ja keskinäistä tukea, jolloin puolisoilla on yhteinen vastuu ja yhteisiä tehtäviä:
xxx/ellauri104.html on line 1273: Yrittäjien Mikael Pentikäinen: "Yrittäjien suhde S-ryhmään on kaksijakoinen ja osittain tulehtunut, ABC ei kelpaa taukopaikaksi". Siellä saa vaan pahaa einestä.
xxx/ellauri113.html on line 132: Einsteinin avaruus on neliulotteinen liikkeen avaruus. Käyrät siinä on historiamatoja. No jääköön tää, tästä menee pää vaan entistä sekaisemmaxi.
xxx/ellauri113.html on line 164: Siinä se olis lyhyt ja oikea vastaus, mutta vitun vamma jaxaa vekuttaa päinvastaisesta kuin ruuneperi. Onnex onnex se oli rullatuolissa. Muuten se varmaan heiluis jo tuolla lentoradalla Elon Muskin autolla. Tai no sehän olis sinänsä hyvä asia jos se olis häipynyt ulkoavaruuteen kuin Aniara, tai neuvostokoira Laika. Tässä se paljastaa oikean karvansa: se on just tollanen kaikki mulle heti nyt tyypin vitun konkistadori jonka ansiota on koko maailman tuho ja ylikansoitus. Ja size halus vielä mennä levittämään vammasta runkkuaan muille planeetoille. Hyi helvetti. Mix vitussa? "Ilmeinen vastaus on sixi että se on siellä." Just siitä syystä Mount Everestkin on nyt täynnä hampurilaispapereita, kiipeilijöiden raatoja ja muita roskia kun tollaset wannabe Hillaryt vaeltaa sinne jonossa. "Maapallolle jääminen olisi sama kuin että autiolle saarelle haaxirikkoutuneet eivät yrittäisi päästä pois." No helvetti ei tää saari ollut autio ennenkuin Tapsan laiset tuholaiset autioitti sen. "Meidän on tutkittava aurinkokuntaa saadaxemme selville missä ihminen voi elää." Ei mitään tarvetta, aurinkokunnan ainut siisti paikka on, tai siis oli, tää planeetta.
xxx/ellauri113.html on line 166: Hyvä että sentään Tapsa vapautti tuolinsa. "Tavallaan tilanne on sama kuin 1492 kun Kolumbus särki munansa." No nimenomaan. Helskatti ei olis lähtenyt, tai edes uponnut, ei oltas tässä pisteessä. Ei olis Trumppia eikä Bideetä ja intiaanit sais vielä razastaa aavaa preeriaa. Britit oli kanssa maailmanlaajuisia törkeitä perseitä. "Kuvitella meillä ei olis Big Macia eikä KFC:tä, ei Coca Colaa eikä punanuttuista joulupukkia." Se olis tosi tosi hienoa. Viimeinen mitä mä toivon on että "se yhdistäisi meidät yhteisten haasteiden edessä". Verikosto oli ainoa mikä piti apinapopulaation aisoissa. Vendetta takaisin! "Olemme jo ajeluttaneet mönkijöitä Marsissa". Tapsan rullatuoleineen olis voinut lähettää Marsiin mönkimään. Onnexi se on nyt myöhäistä. "En kiistä että ilmastonmuutosta vastaan pitäisi taistella", mutta vielä parempi olis täyttää atmosfääri rakettikaasuilla. Bill Gatesin rikkihöyryt vielä taivaalle niin helvetintunnelma olis entistä aidompi.
xxx/ellauri113.html on line 230: Ankean harmaana kevätpäivänä Cambridgessa mustien aukkojemme saattue lähti matkaan kohti yliopiston Great Job Steven kirkkoa. Nuoria ihmisiä Tintti-julisteineen parveili joka paikassa. Collegen juhla-asuinen pedelli norsusauvoineen ja silinterihattuineen käveli hitaasti pitkin katua. Tätini puristi kättäni. Aloimme molemmat itkeä. "Hän olisi ollut tästä mielissään", täti kuiskasi. Steven ääni lähetettiin radioteleskoopilla kohti mustaa aukkoa. Yllättävän vaatimaton kaveri. Ei jättänyt koskaan kertomatta viziä. Yllättävän paljon yhteistä sillä on Pekan kaa. Se opetti lapsistaankin röyhkeitä, Lucy sai piispan kyynelehtimään tiukatessaan siltä jumalatodistuxia. Moinen ei todellakaan ole tapana. Tapsan poika viittasi fyysikkokouxessa ja pyysi puheenvuoroa esittääxeen jonkun typerän kysymyxen sedille. (Mä tein samoin Sepun väitöstilaisuudessa.) Nenäkkäitä lapsia. Äiti sai pientä taukoa alituisista hoitovelvollisuuxistaan. Olikohan Mason mukana hautajaisissa? Kiitoxet Homer Simpsonille, jonka kanssa Tapsa teki uraauurtavaa yhteistyötä Simpsonit-televisiosarjassa. Steve ei varmaan ollut lukenut sitä kohtaa raamatussa jossa sanotaan että se on totta.
xxx/ellauri113.html on line 232: Kun Lucy syntyi, sen vajaatoimintainen paapa oli kahlittu jo pyörätuoliin. Niinpitkälle kuin Lysy muistaa, iskä kieltäytyi tunnustamasta omaa kyvyttömyyttään. Hän ei yxinkertaisena hyväxynyt sitä ettei voinut tehdä jotakin. Sixi Jane kävi salaa Joonatanin pakeilla. Kun yläkerrasta oli kaunis maisema, Tapsa vaati izepintaisesti että perheen täytyi nostaa hänet sähkötuoleineen portaat ylös. Tämä piti hänet vireänä. Tapsa käski Lysyn tehdä saman reitin Kiinan muurilla kuin iskä oli tehnyt pyörätuolissa. Se oli vitun pitkä matka ja epämukava, täynnä portaita ja nousuja. Lysy ymmärsi, mixi Tapsan matkakumppanit oli olleet reisun jälkeen entistä uupuneempia ja aika tympeitä. ALS-tauti ei vaikuta kuin lihassoluihin, egoistin huono luonne ei muutu mixikään.
xxx/ellauri113.html on line 251: Paizi että epigenetiikan mukaan ne voivatkin periytyä. Never say never. Im Grunde der Moldau da wandeln die Steine. Der Grosse bleibt gross nicht, klein nicht die Kleine. Avaruus on Vltava mutta alku se on silläkin, ja loppu tulee koko touhulle kun kaikki lopulta on jäähtynyt. Siitäkin on jotkut huolissaan.
xxx/ellauri114.html on line 60: Itseään täynnä olevien poliittisten johtajien ja narsististen liikemiesten ohella vaiva tuntuu olevan yleinen kirjassa esiintyvien menestyneiden taiteilijoiden keskuudessa.
xxx/ellauri114.html on line 156: Dostojevski on yhtä kaunopuheinen lipevän Maria Alexandrovnan housuissa kuin Karamazovin ryppyozaisempien poikien. Sekin todistaa jotakin, mitä? lähinnä sen että kaunopuheisuus on aivan halpahintaista. Sen lankaan ei pidä lainkaan mennä. Kaikki kysymykset on ratkaistava tiukasti faktapohjalta, tai jos ne ei ole faktoja vaan kannanottoja, niin sittenkin asialinjalla. Jos joku lähtee vetoomaan ylevämpiin tunteisiin niin se on takuulla mamuhuijari.
xxx/ellauri114.html on line 174: Sulata puhallettu polypropeeni, myös sulaa puhallettu PP, on eräänlainen polymeeri polypropeeni, joka johtuu sulaa puhallettu puristaminen prosessi. Sulaa puhalletaan on pyörivä tapa, jossa polymeeri sulaa nopeasti voimakkaasti jännittynyt ja sitten kiinteytetty läsnäollessa nopea kuuma ilmavirta. Etuna on lyhyt prosessi ja se on kehrätty suoraan kuitukankaisiin. Sulaa puhallettu PP on keskeinen materiaali sulaa puhallettu kangas, eräänlainen kangas, jota käytetään tekemään naamarit, hengityssuojaimet ja kertakäyttöiset lääketieteelliset sukkanauhat jne.
xxx/ellauri114.html on line 231: Tisza tulvii, Ilona, Ilona! Päijänne on 40cm normaalia korkeammalla sulamavesien ja toukokuun sateiden takia. Tänä vuonna toukokuu oli kylmä kuin ryssän helvetti ja sateinen. Rauhixen beach on kokonaan veden alla. Kymijoessa menee 2x tavanomainen määrä vettä. Päijänne lähentelee tulvarajoja. Joki tulvii, siis Vehkaoja. Sateet tulivat. Louis Bromfield. Me saatiin em. kirja ilmatteexi Puuppaajalta kun tilattiin sieltä Ilmattarentien keittiökalusteet.
xxx/ellauri114.html on line 555: Clint Westwood villissä idässä. Enimmäxeen vakava, mutta joskus höröttelee pahan ja ruman jutuille. Oljenkorsi suussa, viimeisten aikojen Lucky Luken tavoin se ei polta tupakkaa. Ville Itälä, Juhana Idänpään- Heikkilä. Reijo Purasmaa järjesti lääkintöhallituxelle rapujuhlia. Villissä pohjolassa, jossa aurinko ei koskaan laske juhannuksena. Juhana E. Idänpää-Heikkilän ex-vaimo oli se Turpeinen, joka nai Maukka Saaren ja ahdisteli sen kanssa dementoitunutta Puovo Huovikkoa ja esiintyi kansandemokraattisena vaihtoehtona. Seija otti osaa juhliin vaan ei lahjontaan.
xxx/ellauri114.html on line 611: My god! It's snowing! Helperi, onpa korkea risti, kuin korkeajännitetolppa. Tyypit näyttäis kazovan viereistä tolppaa. Simon ja Garfunkel lauloivat sydäntäsärkevästi "My lord, why have you forsaken me?". Se ei ollut jeesussitaatti vaan Jeesuxen siteeraamasta vanhan liiton psalmista 22. Jeesuxen kuuluisat viimeinen sanat ei olleet "No, minä..." vaan OMG.
xxx/ellauri114.html on line 710: Neljäs ja viimeinen ryhmä tässä oudossa kuvassa käsittää 4 miestä, vaaleampia vielä kuin seemiläiset, ja muistuttaen valkonaamoja. Näistä selviää myöhemmin että ne ovat hamatiitteja, Syyrian muinaisia asukkaita, joka on ebyktiläisten maantiedon pohjoisin nurkka; ja tää nimitys koski kaikkia Kanaanista pohjoiseen löytyviä maita. Kirjoitus on kovin mutiloitunut, mutta siitä on jäänyt riittävästi että hamatiittien kazottiin asuttaneen osaa seemiläisten alueesta.
xxx/ellauri114.html on line 724: Ebyktistä etelään olis Kushin, Haamin 2. pojan porukat. Haamin 1. poika Kanaan, joka menetti perintöosansa vaarin kirouxesta, (Gen.ix. 25, seq.), ja on sen tautta aina viimeinen veljessarjassa (ch. x. 6, &c.), näyttää silti saaneen seniorioikeuxia kun Haamin pojat lähti porukalla länteen Shinarin tasangoilta (Gen. xi.), kert antoi nimensä ekalle seudulle minne mamut saapuivat. Kushin, 2. pojan jälkeläiset ottivat seuraavan suolaisemman lotin länteen Siinailta. Niilinlaaxon herkut lankes 3. pojalle Mizraimille; ja kuopuxen Phutin kohtaloxi tuli painua huizin Saharaan. Nehashkush, ne haisevat kuselle, oli Wettenhovi-Aspan suomennos Kushin pojille. The sons of Ham: Cush, Mizraim, Put, and Canaan. 7The sons of Cush: Seba, Havilah, Sabtah, Raamah, and Sabteca. And the sons of Raamah: Sheba and Dedan.… (Gen ix:6, x:6) Sheban kuningatar toi Salomolle upeita lahjoja, joiden joukossa oli Viiru-kissan rakastamia ruokapurkkeja.
xxx/ellauri116.html on line 81: Hyönteisiä, jotka syövät hyttysiä, ovat sudenkorennot ja niiden vähemmän tunnetut serkut, damselflies. Sudenkorentoilla on taipumus ruokkia päivällä, kun yöllä aktiivisimmat hyttyset ovat suurimmaksi osaksi piilossa läheisessä alusharjassa. Seurauksena aikuisten sudenkorentojen hyttysen saanti on alhaisempi kuin optimaalinen. Onneksi (hyttysvihareille) sudenkorennon toukat tosiasiallisesti syövät hyttysen toukiin, kun ne pystyvät, siinä määrin kuin sudenkorennot tekevät suurimman osan saalistusvaurioistaan hyttysille ennen kuin kumpikaan hyönteinen on jopa lähellä kypsää.
xxx/ellauri116.html on line 83: Sudenkorentojen yleinen lempinimi, "hyttyshaut", ei ole oikeasti perusteltua siinä mielessä, että sudenkorento-saalistus vähentää hyttysten määrää. (Huomaa, että nimeä "hyttyshaukka" käytetään usein muiden lajien, kuten nosturikärpästen, kanssa.)
xxx/ellauri116.html on line 227: Ulla Hubara, 42 Rakastaa hiljaisuutta ja puutarhatöitä. Otti joskus Arnonin mustikkametsään - ei ota enää. (Liikaa hyttysiä.) Shirley Hubara, 20 Aikoo englannin opettajaksi, asuu Helsingin keskustassa. Läheiset välit kotiin. Sarah Hubara, 15 Shirleylle läheinen sisko. Menossa syksyllä ammattikouluun. Eden Hubara, 7 Hartaasti odotettu kuopus.
xxx/ellauri116.html on line 418: Ratkaisukeskeinen psykoterapia. Motto: Kaze eteenpäin! Asento! Ojennus! Mars kohti tavoitteita! (vrt. kohta 8 alla.)
xxx/ellauri120.html on line 359: "Nam Sibyllam quidem Cumis ego ipse oculis meis vidi in ampulla pendere, et cum illi pueri dicerent: Sibylla ti theleis; respondebat illa: apothanein thelo." I. THE BURIAL OF THE DEAD April is the cruellest month, breeding Lilacs out of the dead land, mixing Memory and desire, stirring Dull roots with spring rain. Winter kept us warm, covering Earth in forgetful snow, feeding A little life with dried tubers. Summer surprised us, coming over the Starnbergersee With a shower of rain; we stopped in the colonnade, And went on in sunlight, into the Hofgarten, 10 And drank coffee, and talked for an hour. Bin gar keine Russin, stamm’ aus Litauen, echt deutsch. And when we were children, staying at the archduke’s, My cousin’s, he took me out on a sled, And I was frightened. He said, Marie, Marie, hold on tight. And down we went. In the mountains, there you feel free. I read, much of the night, and go south in the winter. What are the roots that clutch, what branches grow Out of this stony rubbish? Son of man, 20 You cannot say, or guess, for you know only A heap of broken images, where the sun beats, And the dead tree gives no shelter, the cricket no relief, And the dry stone no sound of water. Only There is shadow under this red rock, (Come in under the shadow of this red rock), And I will show you something different from either Your shadow at morning striding behind you Or your shadow at evening rising to meet you; I will show you fear in a handful of dust. 30 Frisch weht der Wind Der Heimat zu Mein Irisch Kind, Wo weilest du? "You gave me hyacinths first a year ago; "They called me the hyacinth girl." - Yet when we came back, late, from the Hyacinth garden, Your arms full, and your hair wet, I could not Speak, and my eyes failed, I was neither Living nor dead, and I knew nothing, 40 Looking into the heart of light, the silence. Öd’ und leer das Meer.
xxx/ellauri120.html on line 404: Tapiovaara ehti muutamassa vuodessa ohjata viisi elokuvaa, joista viimeinen jäi häneltä kesken. Tunnetuin hänen elokuvistaan on Varastettu kuolema. Se perustuu Runar Schildtin novelliin ”Lihamylly” ja kuvaa vastarintatoimintaa tsaarinaikaisen Venäjän sortovaltaa vastaan vuoden 1905 Suomessa. Monet elokuvan tyylittelevät otokset ovat nousseet suomalaisen elokuvahistorian klassikoiksi. Kokeilevan ranskalaisen elokuvan vaikutteet ovat ilmeiset. Tapiovaara oli julkivasemmistolainen, mikä oli 1930-luvulla harvinaista. Hän osallistui aktiivisesti muun muassa kulttuurijärjestö Kiilan toimintaan.
xxx/ellauri120.html on line 406: Nyrki Tapiovaara syntyi metsänhoitaja Kaarlo Juho Vihtori Tapiovaaran (1879–1959) ja Aino Aleksandra Grönroosin (1886–1929) perheeseen. Aino Aleksandra oli Pilppulan kartanon tytär ja äitinsä puolelta sukua Suomen ensimmäiselle naispuoliselle kuvanveistäjälle Eveliina Särkelälle. Hän oli taiteen ystävä ja kannusti lapsiaan näiden taiteellisissa harrastuksissa. (Selvää homoainesta.) Kaarlo Tapiovaara oli hämäläistä talonpoikaissukua, joka oli satoja vuosia asuttanut Myrrö- ja Märri-nimisiä maatiloja Vilppulassa. Kaarlo ja Aino Tapiovaaran yhteinen tie kulki Sortavalan ja Helsingin kautta Hämeenlinnaan, jonne perhe päätyi 1919. Tapiovaarojen kodissa elettiin kansallisromanttisessa hengessä. Sen mukaisesti perheen kaikille yhdelletoista lapselle annettiin kalevalaiset etunimet. Ennen Veikko Nyyrikkiä syntyivät poika ja tytär ja hänen jälkeensä kuusi poikaa sekä kaksi tytärtä. Kaarlo Tapiovaara oli Hämeenlinnan ainoa porvari, joka kävi perheineen säännöllisesti kaupungin työväenteatterissa.
xxx/ellauri120.html on line 424: 28. helmikuuta pataljoona lähetti komppanian vahvuisen osaston partioretkelle Korpijärven kylään Suojärven kunnassa. Vänrikki Tapiovaaralla oli komennossaan kaksi joukkuetta, joiden oli määrä vallata Etelä-Korpijärven kylä. Osasto yllätettiin selustasta (tietysti), ja se joutui perääntymään. 29. helmikuuta eli karkauspäivänä Tapiovaara teki voimakkaan vastahyökkäyksen, mutta päätyi antamaan osastolleen vetäytymiskäskyn. (Tuttua.) Johtajan tapaan hän oli viimeinen vetäytymässä, ja hän tulitti vihollista miestensä vetäytyessä. Eräs miehistä näki Tapiovaaraan osuvan ja tämän tuupertuvan hankeen. Silminnäkijöiden mukaan hän kohosi vielä kerran ja ampui pitkän sarjan viholliseen. Tämän jälkeen kukaan ei osannut kertoa mitään varmaa, jolloin ilmeisesti syntyi olettamus Tapiovaaran katoamisesta tai vangiksi joutumisesta. Olettamus ei kuitenkaan osoittautunut todeksi. Sarrrrja! Sarrrja! Laukaus Laukaus! Nyrki kuoli kuten elikin.
xxx/ellauri121.html on line 83: Itse muistan kulttuuri- ja opetusministeri Li Anderssonin sanoneen, että varhaiskasvatus on suorastaan pelastus lapsille, joiden kotitaustassa on ongelmia. Tämä onkin varsin yleinen mantra, jolla erimieliset ajatukset on torpattu lähtökuoppiinsa. Tätä lapsen tai nuoren pelastusmantraa käytetään nyt myös koulunkäynnin pidentämishankkeessa.
xxx/ellauri121.html on line 130: Hyvä Levinas! Toiseuden lisäksi keskeinen teema Lévinasin etiikassa on kasvojen merkitys. Kasvot edustavat ihmisessä riisutuinta itseä, haavoittuvuutta ja kontrollin puutetta, toisin kuin arvoasemamme, tapamme pukeutua tai se mitä passiin on kirjoitettu. Hmm. Kiinalaisista kasvoihin kuuluu noikin asiat, joiden menetystä ne pelkäävät. Passistakin kazotaan nimenomaan kasvoja. Kasvojen menetystä suri se uskonnollinen sähkömies [viite tarvitaan], tai venäläisen huoran pilluun kurkistanut suomalainen matkamies. Nykyään on musta mukava käydä kaupassa, kun on naamarit, ei tarvize kazoa kaikkien turveloiden pärstävärkkejä. Vastuu menee jopa niin pitkälle, että Lévinas allekirjoittaa täysin Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljesten lausuman:
xxx/ellauri121.html on line 255: Sekä uhrin että epäillyn jälkeläisillä on yhteinen toive: heidän puolestaan Toivo Kuulan surma saa olla nyt loppuunkäsitelty. Marttisen mielestä loputonta vatvomista tärkeämpää on hänen isoisänsä elämäntyö.
xxx/ellauri121.html on line 360: Käsineiti (1985) on kirjoitettu samoihin aikoihin kuin Maare Tammin Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma (1988), jonka sain ilmaisexi Sysmän kirjakyläpäiviltä. HBO:n sarja (2016)on samaa nykyaikaa kuin Lastenkokoinen kazomuskasvatus (2020). Käsineiti-kirjan Soul Roll -rukousmyllystä voi valita 5 aiheen joukosta: rikkaus, terveys, syntymä, kuolema, ja synti. Aiheittain kuin virsikirjan lisälehdet: synti, ahdischtus. Tammin kirjan luvussa Pikkulapset ja rukous mainitaan Pyyntörukous, Kiitosrukous, Tunnustusrukous, Sairaus ja muu vaara -rukouxet, Altruistiset rukouxet, Rituaaliset rukouxet, ja Vastausta vaille jääneet rukouxet. Tää viimeinen ei ole oma laji, vaan sisältää kaikki edelliset. Jo hyvin aikaisin lapsi oivaltaa, että kaikkiin rukouxiin ei vastata. 4-5 vuotiaana lapsi uskoo että taivaan iskä unohti kun sillä on niin paljon töitä. 6-7 vuotiaat ovat hyvin vihaisia ja lakkaavat uskomasta koko pelleen. (Mä olin muistaaxeni 9v.) Noin 8-9 vuotiaina lapset uskovat, että niiden rukouxet oli huonoja. Rukoile paremmin. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Vittu tietysti, mixi siis edes vaivautua. Käsineidin porukat on uskonnollisesti kehittymättömämpiä kuin Tammin lapsoset. Myllyissä ei ole kuin pyyntö- sairaus- ja muu vaara -rukouxia. Tammin kakarat on täysinoppineita teologeja, tai Maare Tamm on ainakin. Hengellisesti kypsälle ihmiselle rukous on vaan elämän kolhujen nöyrää vastaanottamista ja kiitollisuutta siitä mitä annetaan. Herra antoi, herra otti, kiitetty olkoon herran nimi. Ottaa antaa, kanankakan kantaa. Lastenkokoisessa ei rukouxia enää pidetä, on vaan aamunavauxia. Heräjä, mixi nukut herra? (Psalmi 44:24).
xxx/ellauri121.html on line 443: Antti Arjava tutkii naisen asemaa antiikissa, ei se niinkään huono ollut, nainen osaa kääntää patriarkan pään naisellisilla konsteillaan. Antti Arjava tutkii myös selkälokkeja, mikä niiden käytöxessä on tavallisinta. On ilmennyt, että ne lentää liihottelevat Padasjoella ja kirkuvat. Vaikka vesilintujen määrä on vähentynyt lopun edellä, täällä Padasjoella on niitä vielä runsaasti. Antti Arjava on Milli-Mollin transuversio. Antti Arjava antoi Matin lukea vanhoja Akujansa 50 pennillä. Antti Arjavan kynät olivat pituusjärjestyxessä. Matti siirsi piruuttaan yhtä paikaltaan. Kun Antti tuli syömästä, se heti huomasi: sä olet kajonnut mun kyniin! Kuenimaettoemiae kanoja! Kun Antti Arjava tuli koppavine äiteineen käymään majalla Padasjoelta, Matti sanoi parin päivän päästä: voisiko Antti lähteä jo kotio. Äiti sanoi: sovittu aika on oltava. Toista kertaa ei Antti Arjavaa tänne pyydetä.
xxx/ellauri121.html on line 557: Ekassa kirjassa ja Hulu sarjassa oli se yhteinen piirre ettei niissä ole juonta eikä opetusta, paha ei saa palkkaansa. Ihan vaan tavallista karhun elämää. Tää uusi kirja korjaa sen erehdyxen. All was well, sen pituinen Fredin se. Utopiat on fantasiaa, dystopiat normiarkea.
xxx/ellauri122.html on line 143: HSn tilaajille Hilja kertoo: Tiedän myös, miltä tuntuu menettää läheinen ihminen: isä kuoli kun olin 15-vuotias. Vertailu on kuitenkin turhaa, Haahti sanoo. Isän kuolema järisytti, ja niin teki myös Maxin kuolema.
xxx/ellauri122.html on line 153: ”Se on eräällä tavalla Hiljan ja Maxin viimeinen yhteinen tarina”, Haahti sanoo. Hän istuu penkillä Lenininpuistossa, taustalla raikaa marxisti-leninistien räävitön ilonpito.
xxx/ellauri122.html on line 363: Die Oberlausitz, oberlausitzisch: Äberlausitz, obersorbisch Hornja Łužica (niedersorbisch Górna Łužyca, tschechisch Horní Lužice, polnisch Łużyce Górne, schlesisch Aeberlausitz), ist eine ursprünglich politisch eigenständige Region, die heute zu etwa 67 % zu Sachsen sowie 30 % zu Polen und 3 % zu Brandenburg gehört. In Sachsen umfasst die Oberlausitz in etwa die Landkreise Görlitz und Bautzen mit einer nördlichen Grenze zwischen Hoyerswerda und Lauta und in Brandenburg den südlichen Teil des Landkreises Oberspreewald-Lausitz um die Stadt Ruhland sowie einige Orte östlich und südlich davon. Der seit 1945 polnische Teil der Oberlausitz zwischen den Flüssen Queis im Osten und der Lausitzer Neiße im Westen gehört administrativ zur Woiwodschaft Niederschlesien (polnisch Dolnośląskie); nur ein kleiner Zipfel um Łęknica (Lugknitz) gehört zusammen mit dem polnischen Teil der Niederlausitz zur Woiwodschaft Lebus. Im Süden entspricht die Grenze der Oberlausitz der sächsisch-tschechischen Grenze von Steinigtwolmsdorf im Westen bis nach Zittau und östlich davon der polnisch-tschechischen Grenze bis zur Tafelfichte.
xxx/ellauri122.html on line 379: Trotz der Lage des heutigen Dialektgebiets im Freistaat Sachsen zählt die Oberlausitzer Mundart nicht zur obersächsischen Dialektgruppe, sondern reiht sich eher in die Kette der sächsischen Bergdialekte wie z. B. dem Erzgebirgischen ein, besonders ist eine Nähe zum osterzgebirgischen Dialekt erkennbar. Eine größere historische Nähe existiert allerdings zu den früher weiter östlich und südlich von den Deutschen in Böhmen gesprochenen Dialekten, dem Nordböhmischen und Gebirgsschlesischen bzw. Schlesischen. Man kann die Mundart so im weitesten Sinne auch als einen der wenigen verbliebenen Sudetendialekte bezeichnen. Eine gewisse Ähnlichkeit zu den obersächsischen Dialekten ist jedoch durchaus vorhanden, insbesondere im Bereich der Vokalverschiebungen.
xxx/ellauri122.html on line 381: Ein wiederkehrendes Merkmal sind verschiedene Lautverschiebungen, insbesondere im Bereich der Vokale und Diphthonge, von denen nahezu keiner genau wie in der hochdeutschen Standardsprache ausgesprochen wird. Diese Verschiebungen sind zwar wiederkehrend, werden aber nicht grundsätzlich bei allen Wörtern angewandt. Typische Beispiele hierfür sind:
xxx/ellauri122.html on line 402: Die Mundart ist reich an slawischen, aber auch vereinzelten französischen Lehnwörtern (in der folgenden Tabelle mit * bzw. ° gekennzeichnet). Diese stammen einerseits aus der langen Zeit des Zusammenlebens mit den Sorben und Tschechen, andererseits aus der Präsenz französischer Truppen während der Napoleonischen Kriege sowie der "Salonsprache" des städtischen Bürgertums.
xxx/ellauri122.html on line 404: Nachfolgende Tabelle gibt eine Übersicht über spezielle Begriffe der Oberlausitzer Mundart, die sich nicht ohne Weiteres aus dem Hochdeutschen erschließen lassen.
xxx/ellauri122.html on line 481:
kleiner Topf (Tasse)
xxx/ellauri122.html on line 748: Ja, die Notwendigkeit. Robel ist schließlich kein Träumer. Er weiß, was nötig ist. Das Land braucht Kohle, auf Gedeih und Verderb Kohle. Und wenn der Preis auch hoch ist, man muß ihn zahlen. Man muß ihr, der bitteren Notwendigkeit, ein Landschaft in den Rachen werfen. Robel selbst ruft alle diese Zwänge hervor. Er will auf guten Asphalt- oder Betonstraßen fahren, er will es warm haben, wenn er im Winter Bier trinkt, warm auch vor dem Fernseher, warm im Bett, er will sein gutes Geld und die Gewißheit, einen Trabant kaufen zu können wenn er es nur wollte: Er will überhaupt leben, wie ein Mensch in Mitteleuropa nur leben kann. Kein Jota will er abstreicher keine Unbequemlichkeit in Kauf nehmen, keinen Pfennig nachlassen; und dieser Wille ist es, der, millionenfach vermehrt, der Landschaft hier das Genick brechen wird. Robel weiß das. Und trotz alledem hätte er gern den Mann bei sich der das letzten Endes entscheidet. Der den Strich zieht und das Urteil im Namen der Millionen spricht. Er würde ihm gern das Dorf zeigen, würde ihm von den Bäumen und dem Fenster erzählen, von der Wirtsfrau, die über seinem Knie gelegen hat.Er würde den Namen des Hundes nennen, der gerade bellt. Und dann würde er sehen, ob dem Mann die Entscheidung leicht fällt.
xxx/ellauri122.html on line 934: Natelyn huora kuvataan erittäin väsyneenä prostituoituna, joka ei ole kiinnostunut seksistä ja haluaa mieluummin nukkua. Nuorempi sisarensa vainoaa häntä jatkuvasti. Siksi luutnantti Nately, joka on hullun rakastunut häneen, ei voi suostutella häntä ryhtymään merkitykselliseen suhteeseen hänen kanssaan. Hän kihlautuu naiseen seksuaalisesti, mutta se on kylmää ja mekaanista, sillä hän kieltäytyy viettämästä aikaa Natelyn kanssa ilman palkkaa. Kapteeni Black nukkui usein hänen kanssaan ärsyttääkseen Natelya. Kun hiän kuitenkin vihdoin lepää, hiän rakastuu Natelyyn yhtä hullusti kuin hänkin häneen. Pian sen jälkeen Nately kuolee taistelutehtävässä. Kun Yossarian saapuu Roomaan kertomaan hänelle huonoja uutisia, Natelyn huora syyttää Yossariania Natelyn kuolemasta. Myöhemmin hiän omistautuu Yossarianin takaa-ajoon ja väijyttää häntä useita kertoja romaanin loppuosan aikana yrittääkseen kostaa Natelyn kuolemasta puukottamalla häntä. Hiän onnistuu lopulta puukottamaan häntä kylkeen ja lähettämään hänet sairaalaan. Toinen hiänen hyökkäyksistään on kirjan viimeinen, vaikkakin vähäinen, koominen tapahtuma.
xxx/ellauri122.html on line 1160: huumeaddikti. Olen homoseksuaali. Olen nero." Viimeinen oli
xxx/ellauri123.html on line 52: bois, ..Qu’à peine a-t-elle viré de
xxx/ellauri123.html on line 77: Stidialla! huusi punainen kukko ja teki tulzarista jeparin. Svedujen tulitikkuteollisuuden romahduxesta alkoi pula-aika 1929. Tulitikkukuningas Ivar Kreuger teki seppukun jossain Pariisissa. Tulzarit ei menneet enää kaupaxi kun tuli sähköhelloja. Britit ja jenkit osti toiminnan. Jönköpingin viimeinen tulitikkutehdas sulki 1971.
xxx/ellauri123.html on line 419: Minun välihuomautukseni: Unimaailma on kuonpuoleinen, se tarkoittaa, että siellä ei ole aika- eikä paikkakäsitystä ja -tuntemusta niin kuin meillä tässä nyt. Unessamme olemme kosketuksessa kuonpuoleiseen.
xxx/ellauri123.html on line 801: D’un poil follet mollement crespelu, D’un poil follet mollement crépu, Turkissomisteinen ja pehmoinen,
xxx/ellauri123.html on line 1283: Peine forte et dure was a method of torture formerly used in the common law legal system, in which a defendant who refused to plead would be subjected to having heavier and heavier stones placed upon his or her chest until a plea was entered, or they died.
xxx/ellauri124.html on line 104: »On jo aika, että ihminen asettaa itselleen päämäärän. On jo aika, että ihminen istuttaa korkeiman toivonsa taimenen. Tästä Nietzsche pitää loppuun asti kiinni." Eskin istuttama taimen oli erektio Albertinkadulla, Pafos-seminaarit ja impotenssi Bulevardilla. Pitää ylittää entinen izensä tai ainakin kilpailijat. Se on totuus, lopettelee E. Saarinen, siis 1 vaihtoehtoinen. Valize mieleinen. Darwin ja Marx nyökyttävät partaisia päitänsä. Vaihtelu, valinta ja taistelu, siinähän se on, elukan tarkotus.
xxx/ellauri124.html on line 1043: Ich bin ein Stein, ich bin eine Insel. Und ein Stein fühlt kein Schmerz, und eine Insel nimmer weint. Sang ein brittische Incelaffe und schoss seine Mutti mit 4 Unschuldigen.
xxx/ellauri124.html on line 1064: Vuonna 2019 Open AI teki ennustettavan manööverin ratkaistakseen rahaongelman. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen rinnalle perustettiin perinteinen voittoa tavoitteleva yhtiö, Open AI LP. Samalla Altman aloitti täyspäisenä toimitusjohtajana.
xxx/ellauri125.html on line 72: Boucher voitti Prix de Rome'n opiskelijapalkinnon ja pääsi opiskelemaan Roomaan Académie de France'en vuosiksi 1727–1731. Hän ei saavuttanut siellä ollessaan suurta suosiota, mutta palattuaan Ranskaan hänestä tuli 1734 Royal Academyn (paskat, Académie Royalen) jäsen. Boucher maalasi lukuisia maalauksia, suunnitteli tapetteja, tekstiilejä ja posliineja sekä lavastuksia ja puvustuksia teattereihin. Hänestä tuli vuonna 1755 Gobelinin tapettitehtaan johtaja ja päägobeliini. Boucherilla oli keskeinen osa Ranskan kuninkaallisten asuntojen ja kaupungintalojen koristeluissa ja myöhemmin koko Euroopan koristetaiteen kehityksessä. Hän maalasi useita rohkeita muotokuvia myös Ludvig XV'n virallisesta rakastajattaresta, Madame de Pompadourista.
xxx/ellauri125.html on line 90: Seuraava näpäys Zeuxesta Antiopen kimpussa on Ingresiltä hyvin sutastu paizi napanappi näyttää olevan hiukka vika paikassa. Sen kuuluis olla viele vehen vasemmalla. Zeus on just tulossa ottamaan Antiopen väkisin satyyrin hahmossa. Watteaun skezi samasta aiheesta on aika heikko, Cesarin kalju Zeus on puoliveteinen.
xxx/ellauri125.html on line 142: Stanley Kubrikin leffan Lolita on suht perseestä. Selvästi yli-ikäinen ja keljunnäköinen. Sally Horner oli nuorempi mutta liian tyrnävä, Kattixen näköä. Seijassa pienenä oli ainesta. Stanley Kubrik ize oli friikin näköinen. Mä olen nähnyt siltä Kellopeliappelsiinin (en tykännyt) ja Avaruusseikkailu 2001:n (paikoin hupaisa). Sen Barry Lyndon oli Seijan ja mun eka yhteinen leffakokemus (en muista siitä juuri mitään). En muita. En pidä Stanley Kubrikista enkä sen leffoista.
xxx/ellauri125.html on line 177: depersonalisaatio, maailmanloppu ja sen jälkeinen virtuaalielämä Internetissä. Jos Tuxun porukat on käsittämätöntä laahusta niin kylä jenkkituxut eli Kardashianit panee vielä potin nokkiin, kuten Kimmo K. sanoisi. Fabulous Freak Brothers luki vessanpöntöllä julkaisua jonka nimi on tämän paasauxen ozikossa.
xxx/ellauri125.html on line 347: Biden seuraa tästedes Afganistania, kuten kaikkea ulkopolitiikassaan, Kiinan kautta. Bidenin kauden keskeinen piirre on Yhdysvaltain ja Kiinan poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen valtataistelu maailman herruudesta.
xxx/ellauri126.html on line 281: Hei sit täälä mainitaan kolmaskin tuttu huijari, nimittäin albumissa 27, esiintynyt Ken Wilber, joka kukkoili E.Saarisen kuuluisissa kukoistussyötteissä, josta Eski sanoi: "Wilber on johtavia akateemisen maailman ulkopuolisia monialaoppineita, jonka moniulotteinen lahjakkuus, rohkeus, poskettomuuus ja briljanssi yhdistyvät ainutlaatuisen oivallussytyttävään kirjoitustyyliin. Aito filosofi sanan alkuperäisesssä sokraattisessa mielessä." Samanlainen käärmeöljykaupias kuin Eski izekin. How the mighty have fallen.
xxx/ellauri126.html on line 366: Jon Kabat-Zinn (s. 5. kesäkuuta 1944) on yhdysvaltalainen lääketieteen emeritusprofessori. Hän on perustanut stressiklinikan ja tietoisuustaitokeskuksen Massachusettsin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Hän opettaa tietoisuustaitomietiskelyä stressin, ahdistuksen, kivun ja sairauksien helpottamiseksi. Kabat-Zinnin elämäntyö keskittyy lähinnä tavoitteeseen saada tietoisuustaito (myös: tietoinen läsnäolo) lääketieteen ja yhteiskunnan hyväksymäksi menetelmäksi. MBSR-menetelmään (Mindfulness Based Stress Reduction) liittyy mietiskelyä ja joogaharjoituksia, jotka auttavat erilaisista vaivoista kärsiviä tietoisen keskittymisen kautta kohentamaan oloaan. Sen avulla saadaan käyttöön sisäisiä voimavaroja pyrittäessä kohentamaan terveyttä ja hyvinvointia. Kabat-Zinn on työtovereineen tutkinut keskittymisen vaikutusta aivoihin, etenkin stressin aikaisiin tunnetiloihin ja immuunijärjestelmään. Hei mut tää taitaa olla just sitä fuulaa jolla Maisu meinaa takoa Tukholman vanhassa kaupungissa miljoonia kruunuja?
xxx/ellauri126.html on line 373: Monesti hän ei myöskään ymmärrä kysymystä eikä vastaa kysymyxiin taikka vastaa niihin epämääräisesti tai vaikeaselkoisesti. Hänen kuulonsa on valikoiva ja kiusalliset aiheet sivuutetaan hiljaisuudella. Tästä huolimatta hänen puheensa vaikuttaa uskottavalta, koska hän näyttelee taitavasti kaikkia tunnetiloja ja hänen sanatulvansa ja izekeskeinen esiintymisensä sokaisevat helposti muut. Aggressiot ilmenevät verbaalisina hyökkäyxinä, juonitteluna, panetteluna, valituxina ja juoruina. Hän ei ole aidosti kiinnostunut muiseta ihmisistä, vaan hän on oppinut käyttäytymään hyväxytyllä tavalla jopa niin, että hän antaa jopa hyvinkin myötätuntoisen, luotettavan ja hurmaavan kuvan. Hän manipuloi ja valehtelee oman etunsa mukaisesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan varsinainen valehtelu vaan hänen rajattomuuttaan ja kaikkivoipaisuuttaan heijastava kaventunut maailmankuva. Joskus hän jopa väittää tietävänsä, mitä toiset ajattelevat. Mä nään! Köyhtyessään narsisti alkaa muistuttaa tyhjiin puristettua sitruunaa, tai norsunvittua.
xxx/ellauri126.html on line 471: Claude Sarraute est donc la belle-mère du célèbre moine tibétain, interprète du dalaï-lama. Claude Sarraute "n'entend plus, ne voit plus, ne marche plus" Les apparitions de Claude Sarraute sur nos antennes se font rares, puisque la journaliste est désormais âgée de 93 ans. Mais en 2019, elle refait surface , appelée par son ami Laurent Ruquier, en pleine émission des Grosses têtes. "Mais dans ma grosse tête, ça va très bien", avait assuré Claude Sarraute, non sans humour et pétulance.
xxx/ellauri126.html on line 605: Sotilaat on kyrvän näköisiä (vaikka narttuja) ja kuningattaren puo näyttäisi isolta vaikka missä mekossa. Niiden kolmas jaoke sisältää suolen joka on kaikille yhteinen. Paula olis iloinen! Mut ois typerää väittää että sopuisat tunteet vaan on aitoja ja sotaisat kuten pelko viha kateus vahingonilo ja mustasukkaisuus epäaitoja. Termiiteillä on molempia, eikä ne tulis toimeen ilman niitä. Eikä apinat.
xxx/ellauri126.html on line 702: Narsismi on Paulalla perisynnin roolissa. Kun siitä vapautuu pääsee osalliseksi astraaliruumiista. Kaikki syntiset on narsisteja ja kaikki narsistit tekee syntiä. Tää puhdistuneiden sielujen yhteinen internet on buddhalainen ajatus, se korvaa telttakansan valkeaan Hugo boss-pukuun pukeutuneen tunnejohtajan.
xxx/ellauri126.html on line 734: Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Psykoterapiamuodoista se on tieteellisesti tutkituin. Sen on todettu tehokkaaksi esimerkiksi masennuksen, mielialahäiriöiden (mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriön (muun muassa paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö), paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen ja syömishäiriöiden[4] hoidossa. Myös muita psykosomaattisia ongelmia, päihderiippuvuutta, persoonallisuushäiriöitä ja skitsofreniaa on hoidettu lähestymistä käyttäen. Se estää myös oireiden uusiutumista, koska psykoterapiassa opitaan oireiden tunnistamista ja itsehoitokeinoja.
xxx/ellauri126.html on line 741: Psykodynaamisessa ja psykoanalyyttisessa terapiassa psykoterapeutti antaa tilaa asiakkaan omalle pohdinnalle. Hoidon keinona painottuu keskustelu ja terapeuttinen vuorovaikutus, eivät niinkään kotitehtävät tai harjoitukset. Elämänhistorian läpikäyminen ja sen vaikutuksen ymmärtäminen nykyhetkeen on keskeinen osa työskentelyä. Nää on just niitä pilakuvien sohvapotilaita jotka jaanaavat terapeutin nukkuessa tai ratkoessa ristisanoja.
xxx/ellauri126.html on line 797: Kusipäärunkku Läskirane Lanttutaneli Pakkeliperseinen lehmä
xxx/ellauri127.html on line 124: I would argue that the first real fissure in the adulatory critical wall hailing the “literary giant” came in 1990, in George Steiner’s erudite assessment of the first volume of Brian Boyd’s Nabokov biography, “Vladimir Nabokov: The Russian Years.” Writing in The New Yorker, Steiner perceived, a lack of generosity of spirit in Boyd’s subject: “Nabokov’s case seems to entail a deep-lying inhumanity, or, more precisely, unhumanity,” Steiner wrote. “There is compassion in Nabokov, but it is far outweighed by lofty or morose disdain.”
xxx/ellauri127.html on line 319: Elorna on valmistunut ja on nyt 19-vuotias. Nuori mies, Philip Ammon, saapuu kaupunkiin. Hänen setänsä, lääkäri, neuvoi Philipia käymään Onabashassa toipumassa lavantaudista. Hän on Elornan ja hänen äitinsä kanssa kesän ja auttaa Elornaa keräämään koia. Kaksi rakastuu vähitellen; hän on kuitenkin kihloissa toisen nuoren naisen, Edith Carrin kanssa, joka on rikas, pilaantunut ja itsekeskeinen. Elorna teeskentelee, ettei hän ole alkanut lankea Philipille, auttaa häntä kirjoittamaan kirjeitä Edith Carrille ja rohkaisee kaikin tavoin hänen avioliittoa lapsuudenystävänsä kanssa. Kun Philip päivittäisen, pitkittyneen keskustelun ja kenttätöiden jälkeen huomaa hänen romanttisen kiinnostuksensa Elornaa kohtaan, on rouva Cumstick huomannut ensimmäisenä, mutta hän vakuuttaa hänelle: "Ihailen häntä kun ihailen täydellistä luomusta." Rouva Cumstick vastaa: "Eikä mikään tässä maailmassa pilaa keskimääräistä tyttöä niin nopeasti ja varmasti". Philip Ammon pakotetaan palaamaan Chicagoon, kun hänen isänsä on sairas, ja pyytää Elornaa jäähyväissuudelmalle; hän kieltäytyy hänestä ja palaa murheellisen äitinsä luo. Philip ja Edith väittävät, mitä heidän piti olla heidän kihlasivat. Edith on kuullut Philipin puhuvan upeasta nuoresta naisesta, jonka hän tapasi Limberlostissa. Hän loukkaa häntä kauheasti ja kutsuu heidän sitoutumisensa pois (ei ensimmäistä kertaa). Philip tajuaa, ettei hän koskaan rakasta Edithiä, lähtee kotoa ja ehdottaa Elornalle. Samana iltapäivänä, kun hän antaa Elornalle kihlasormuksen, Edith ajaa ylös (mukana Hart, Polly ja Tom) Cumsticksin kotiin kutsumattomalla vierailulla. Kun Edith vaatii puhumaan Elornalle yksityisesti ja vannoo, että Elorna ei koskaan ota Philipia häneltä, Elorna on viileä ja kohtelias. Kun Edith ja ryhmä, mukaan lukien Philip, ovat lähteneet, Elorna lähtee salaa pois, jättäen muistiinpanon, josta ei näy mitään hänen suunnitelmistaan ja antaa Edithille mahdollisuuden todistaa, ettei Philip menisi naimisiin kenenkään muun kanssa. Elorna matkustaa jäädäkseen O'Moresin ( Freckles and the Angel ) luo. Philip sairastuu huolesta Elornasta. Edithin ystävä Hart näkee Elornan O'Moresin kanssa ja vakuuttaa Edithin antamaan hänen lähettää sanaa Elornan Philipille. Hart suostuttelee Edithin myöntämään, että hän on väärässä ja että Philip ei mene naimisiin kenenkään muun kuin Elornan kanssa.
xxx/ellauri127.html on line 327: Stratton-Porterin edellisen romaanin, Freckles, keskeinen hahmo on mies, jonka tehtävänä on partioida ja vartioida arvokkaita puupuita Limberlostin suolla. Freckles esiintyy Girl of the Limberlostissa Elornan ystävänä. Elokuvassa Freckles on pöllö. Tämä osittainen luettelo hahmoista on otettu romaanista, s. xiv.
xxx/ellauri127.html on line 438: Prosper oli ilmeinen syntyprosperous kermaperse, joka eteni muitta mutkitta Napsun porukoiden suosiolla akateemikoxi. Se kuoli astmaan oltuaan ilmeisesti suhteellisen asexuaalinen. Jotain arkeologiaa se harrasti. Tule ylös sieltä kuopasta arkeologi, ilta on kaunis, tyttö on valmis. Älä nyt tuu, huutaa Prosper kuopasta.
xxx/ellauri127.html on line 471: Poliitikko Sebastian Tynkkynen juhli homobaarissa: tanssi miehen kanssa! Perussuomalaisten entinen varapuheenjohtaja ja Big Brother -tähti Sebastian Tynkkynen juhli toissa perjantain ja lauantain välisenä yönä (6.8.) tummaihoisen miehen kanssa helsinkiläisessä DTM-ravintolassa. - Sebastian viihtyi miehen kanssa tanssilattialla ja myöhemmin pukilla. Tynkkynen ei anna neekerien nukkua. Piti meteliä elokapinoizioiden teltan ulkopuolella. Se olis pitänyt heittää jorpakkoon telttakeppeineen ja ämyreineen pitkältäsillalta.
xxx/ellauri127.html on line 690: Tässä karvaassa yxilötutkielmassa piilee ilmeinen opetus. Mikähän se on.
xxx/ellauri127.html on line 856: Kun Keats oli heinäkuussa kävelyretkellä Mullin saarella, hän kylmettyi pahasti. Elokuussa Brown kirjoittaa, että hänen ystäväsä oli ”niin heikko ja kuumeinen, ettei jaksanut jatkaa matkaa". Keuhkotauti tunnistettiin erilliseksi taudiksi vasta 1820, ja tautiin liittyi ikävä leima, joka usein yhdistettiin heikkouteen, tukahdutettuun seksuaaliseen intohimoon ja masturbointiin.
xxx/ellauri127.html on line 887: Close bosom-friend of the maturing sun; Läheinen sylikaveri kypsentyvän auringon;
xxx/ellauri128.html on line 116: Jakob Bosshart (* 7. August 1862 im Weiler Stürzikon, Gemeinde Oberembrach, Kanton Zürich; † 18. Februar 1924 in Clavadel, Gemeinde Davos) war ein Schweizer Lehrer und Schriftsteller. Jakob Bosshart war, wie er schrieb, der Sohn «geplagter, aber aufstrebender Bauersleute». Er wuchs auf einem einsamen Hof zwischen dem Töss- und dem Glattal im Zürcher Unterland auf. Nach dem Besuch der Sekundarschule absolvierte er von 1882 bis 1885 das Lehrerbildungsseminar in Küsnacht und wurde für kurze Zeit Lehrer in Deutschland. 1915 musste er aufgrund einer fortgeschrittenen Tuberkulose in ein Sanatorium im Hochtal von Clavadel bei Davos überführt werden, wo er 1924 starb.
xxx/ellauri128.html on line 118: Bosshart verfasste Erzählungen und einen Roman, deren Helden vom Lande stammen, wie der Autor selbst. Er zählte schon bald zu den bekanntesten Vertretern der damals im deutschen Sprachraum sehr beliebten Schweizer Heimatliteratur.
xxx/ellauri128.html on line 123: Jacques Chardonne, nom de plume de Jacques Boutelleau, né à Barbezieux le 2 janvier 1884 et mort à La Frette-sur-Seine le 29 mai 1968, était un écrivain français. Aîné charentais de l'écrivain Pierre-Henri Simon, il fait partie du Groupe de Barbezieux avec Geneviève Fauconnier, Henri Fauconnier, Maurice Delamain, Jacques Delamain, Germaine Boutelleau, sans que ce groupe « géographique » partage les mêmes vues. Collaborationniste pendant la guerre, considéré comme un auteur d'extrême droite, il est avec Paul Morand un des pères spirituels de ceux qu'on a appelés « Les Hussards », les écrivains Roger Nimier, Jacques Laurent, Antoine Blondin et Michel Déon.
xxx/ellauri128.html on line 140: Freifrau Marie Ebner von Eschenbach (* 13. September 1830 auf Schloss Zdislawitz bei Kremsier in Mähren als Marie Dubský von Třebomyslice; † 12. März 1916 in Wien) war eine mährisch-österreichische Schriftstellerin. Ihre psychologischen Erzählungen gehören zu den bedeutendsten deutschsprachigen Beiträgen des 19. Jahrhunderts in diesem Genre.
xxx/ellauri128.html on line 147: Fulda oli etevä kääntäjä. Hän muun muassa saksansi Molièrea ja Rostandia. Fulda entstammte einer seit 1639 in Frankfurt am Main ansässigen jüdischen Familie, deren Name bis 1852 Fuld lautete. Er war der Sohn des Kaufmanns Carl Hermann Fulda (1836–1917) und seiner Ehefrau Clementine, geb. Oppenheimer (1839–1916). Ab 1884 lebte er als freier Schriftsteller in München, 1887 wieder in Frankfurt, 1888 bis 1894 in Berlin, danach wieder in München und ab 1896 schließlich dauerhaft in Berlin. In Deutschland erhielt er Ausgehverbot und wurde gezwungen, den Vornamen Israel zu führen. Zwei Tage, nachdem das Reichswirtschaftsministerium seine Bitte, den ihm verliehenen Burgtheater-Ring von der für alle Juden angeordneten Abgabe aller Wertgegenstände auszunehmen, am 28. März 1939 abgewiesen hatte, nahm er sich das Leben. Er starb am 30. März im Alter von 76 Jahren in Berlin und ist auf dem Waldfriedhof Dahlem bestattet. Sein Grab ist heute ein Ehrengrab der Stadt Berlin.
xxx/ellauri128.html on line 151: Paul Lefèvre-Geraldy, dit Paul Géraldy, né à Paris 18e le 6 mars 1885 et mort à Neuilly-sur-Seine le 10 mars 1983, est un poète et dramaturge français. Géraldy ne figure pas dans les principales anthologies de la poésie française de la fin du XXe siècle, ce qui l'a rendu presque inconnu de la génération née après-guerre. Säälittävä nelisilmäinen sillinruotoripustin.
xxx/ellauri128.html on line 186: Rahel Varnhagen von Ense, geborene Levin (* 19. Mai 1771 in Berlin; † 7. März 1833 ebenda, auch Robert bzw. Robert-Tornow, angenommener Familienname ab Mitte der 1790er-Jahre, Friedericke Antonie, Taufname ab 1814), war eine deutsche Schriftstellerin und Salonnière jüdischer Herkunft. Rahel Varnhagen gehörte der romantischen Epoche an und vertrat zugleich Positionen der europäischen Aufklärung. Sie trat für die jüdische Emanzipation und die Emanzipation der Frauen ein.
xxx/ellauri128.html on line 190: Rahel Levin wurde 1771 als älteste Tochter des jüdischen Bankiers und Juwelenhändlers Levin Markus (auch Loeb Cohen, 1723–1790), und seiner Frau Heichen, genannt Chaie Levin, geborene Tobias (verstorben 1809) im (nicht mehr existenten) Eckhaus der Spandauer Straße und der Königstraße in Berlin, dem damaligen Rathaus gegenüber, geboren.
xxx/ellauri128.html on line 192: Während ihre Brüder höhere Schulen besuchten (Ludwig Robert war Schüler des Französischen Gymnasiums) und eine kaufmännische Ausbildung absolvierten, wurde Rahel von Hauslehrern unterrichtet. Sie lernte Französisch, Englisch und Italienisch, erhielt Klavier- und Tanzunterricht und unternahm früh Reisen nach Breslau (1794), Teplitz (1796) und Paris (1800). Ihre Allgemeinbildung übertraf bei weitem die einer durchschnittlichen christlichen Mädchenerziehung. Im böhmischen Kurbad Karlsbad begegnete sie 1795 erstmals Goethe, den sie als Schriftsteller außerordentlich verehrte, und der von ihr urteilte, sie sei „ein Mädchen von außerordentlichem Verstand“, „stark in jeder ihrer Empfindungen und dabei leicht in ihren Äußerungen“, „kurz, was ich eine schöne Seele nennen möchte“.
xxx/ellauri128.html on line 194: Mit dem gleichaltrigen angehenden Mediziner David Veit (1771–1814), der Goethe in Weimar besuchte und ihr seine äußere Erscheinung genau schildern musste, führte die junge Levin eine ausgiebige Korrespondenz, die sich auf Fragen des jüdischen Selbstverständnisses ausdehnte. Ihre Außenseiterrolle als Frau und als Jüdin, die ihr weder eine akademische Bildung noch die intellektuelle Teilhabe am aufgeklärten Diskurs ermöglichte, erlebte sie als bedrückend. Ihrer eigenen Sensibilität sowie ihrem Ungenügen an dem Missverhältnis zwischen Anspruch und Wirklichkeit gab sie wie folgt Ausdruck: „Ich verstell’ mich, artig bin ich, daß man vernünftig sein muß, weiß ich; aber ich bin zu klein das auszuhalten, zu klein; ich will nicht rechnen, daß ich keinen empfindlichern reizbareren Menschen kenne, und der immer in Einer Unannehmlichkeit tausend empfindet, weil er die Karaktere kennt, die sie ihm spielen, und immer denkt und kombinirt, ich bin zu klein, denn nur ein solcher kleiner Körper hält das nicht aus.“
xxx/ellauri128.html on line 196: Sie litt damals unter der Vorstellung, es habe „ein außerirdisch Wesen, als ich in die Welt getrieben wurde, beim Eingang diese Worte mit einem Dolch in’s Herz gestoßen [...]: ‚Ja, habe Empfindung, sieh die Welt, wie sie Wenige sehen, sei groß und edel, ein ewiges Denken kann ich dir auch nicht nehmen, Eins hat man aber vergessen: sei eine Jüdin!‘ und nun ist mein ganzes Leben eine einzige Verblutung [...]“. Zu den Jugendfreundinnen Rahels Varnhagens gehörten auch Nichtjuden wie die Tochter einer hugenottischen Einwandererfamilie Pauline Wiesel, geb. César, mit der sie eine lebenslange Freundschaft verbinden sollte, oder der schwedische Gesandte Karl Gustav Brinckmann, der in ihrer Abwesenheit ihren Schreibtisch benutzen durfte.
xxx/ellauri128.html on line 198: Rahel Levins Schwester Rose heiratete am 8. Februar 1801 den niederländischen Juristen Carel Asser (1780–1836), der seit 1799 als Rechtsanwalt in Den Haag praktizierte. Da Rahel Levin eine für sie in Breslau arrangierte Ehe mit einem entfernten Verwandten ablehnte, blieb sie in ihrer ersten Lebenshälfte abhängig von ihrer Familie. Erst im Winter 1808/1809 verließ sie das Elternhaus, und zog, was für eine unverheiratete und nicht verwitwete Frau damals äußerst ungewöhnlich war, in eine eigene Wohnung in Charlottenburg (im Trenck’schen Haus in der Charlottenstraße Nr. 32, zwei Treppen hoch). Von 1793 bis zum Herbst 1808, „in ihrer glanzvollsten Zeit“ (K. A. Varnhagen), bewohnte die Familie Levin-Robert das Haus No. 54 in der Jägerstraße beim Gendarmenmarkt. Hier fanden vor allem in der Zeit um 1800 gesellige Zusammenkünfte der mit dem Haus befreundeten Zeitgenossen statt.
xxx/ellauri128.html on line 200: Von 1793 bis zum Herbst 1808, „in ihrer glanzvollsten Zeit“ (K. A. Varnhagen), bewohnte die Familie Levin-Robert das Haus No. 54 in der Jägerstraße beim Gendarmenmarkt. Hier fanden vor allem in der Zeit um 1800 gesellige Zusammenkünfte der mit dem Haus befreundeten Zeitgenossen statt. (→ siehe Artikel Salon der Rahel Varnhagen). Dominiert wurden diese Treffen von den (meist jüdischen) Gastgeberinnen wie Henriette Herz, Amalie Beer oder eben Rahel Robert-Tornow. Die „Salonnièren“ selbst nannten solche Abende „Thees“, „Geselligkeit“, oder sie setzten einen wiederkehrenden Wochentag (z. B. „Montage“) als Name für die Einladung fest. Von „Salon“ ist bei Rahel Varnhagen nur im Zusammenhang mit den sehr prächtigen Empfängen der Fanny von Arnstein in Wien die Rede; erst viele Jahrzehnte später sprach man in Berlin von „Salons“.
xxx/ellauri128.html on line 202: Ausschlaggebend war die Vereinigung von Menschen unterschiedlicher Stände und Berufe, religiöser oder politischer Orientierung zu Gesprächen: Dichter, Naturforscher, Politiker, Schauspieler/-innen, Aristokraten und Reisende kamen zusammen. Die Nähe des Theaters, der Börse und der Französischen Gemeinde sorgte für Vielfalt. Mitunter wurde, wie im Elternhaus der Henriette Solmar (einer Cousine Rahel Varnhagens), mit Rücksicht auf Besucher aus fremden Ländern französisch gesprochen. Berühmte Gäste in dieser ersten Phase waren Jean Paul, Ludwig Tieck, Friedrich von Gentz, Ernst von Pfuel, Friedrich Schlegel, Wilhelm und Alexander von Humboldt, Friedrich de la Motte Fouqué, Prinz Louis Ferdinand und dessen Geliebte Pauline Wiesel. Allerdings gibt es nur wenige zeitgenössische Quellen und gar keine zeitgenössischen Bilder dieser Geselligkeiten. Es wurden nicht nur Prominente eingeladen, sondern auch viele Personen, die kaum Spuren hinterlassen haben. Fanny Lewald (die Rahel Varnhagen nicht mehr kennengelernt hat) gibt allerdings zu bedenken: „Man hört die Namen Humboldt, Rahel Levin, Schleiermacher, Varnhagen und Schlegel, und denkt an das, was sie geworden, und vergißt, daß die Humboldt’s ihrer Zeit nur zwei junge Edelleute, daß Rahel Levin ein lebhaftes Judenmädchen, Schleiermacher ein unbekannter Geistlicher, Varnhagen ein junger Praktikant der Medizin, die Schlegel ein paar ziemlich leichtsinnige junge Journalisten gewesen sind“.
xxx/ellauri128.html on line 204: Neben anderen Liebeleien erlebte Rahel Robert, die sehr kritisch über die bürgerliche Ehe zwischen Mann und Frau dachte, auch das Scheitern ihres Verlöbnisses mit dem spanischen Gesandten Rafael Eugenio Rufino d’Urquijo Ybaizal y Taborga (1769–1839), der sie mit Streitszenen quälte. Was d’Urquijo betrifft, den sie als unbeherrscht und eifersüchtig erlebt hatte, trug sie ihm nichts nach: „Er hat mich zu sehr, zu oft, und immerweg beleidigt; gut bin ich ihm auch“, schrieb sie an Karl August Varnhagen, mit dem sie inzwischen seit fünf Jahren verlobt war. Am 15. Juli 1814 heiratete d’Urquijo in Berlin Louise von Fuchs (1792–1862); neun Wochen später, am 27. September, heiratete Rahel Robert, ebenfalls wieder in Berlin, den vierzehn Jahre jüngeren Diplomaten, Historiker und Publizisten Varnhagen, der in Österreich den Namenszusatz seiner adligen Vorfahren „von Ense“ angenommen hatte. Das geschah zu einer Zeit, als er noch Gefahr lief, als gebürtiger Düsseldorfer von Napoleons Truppen rekrutiert zu werden. Später wurde der Adelstitel, den beide Ehepartner trugen, durch ein Patent des preußischen Königs Friedrich Wilhelm III. bestätigt. Kurz zuvor, am 23. September, war Rahel zum evangelischen Christentum konvertiert. Bei der Hochzeit war der gemeinsame Freund Friedrich de la Motte Fouqué zugegen.
xxx/ellauri128.html on line 206: Als sie am 8. September 1815 Goethes Besuch empfing: „Ich benahm mich sehr schlecht. Ich ließ Goethe beinah nicht sprechen!“ 1827 zogen die Varnhagens in die Beletage der Mauerstraße Nr. 36, die ihnen ihr Schwager Heinrich Nikolaus Liman (Bruder von Markus Theodors Gemahlin und Onkel der Henriette Solmar) vermietete. Auch unter dieser Adresse, die ihre letzte sein sollte, gab Rahel Varnhagen von Ense wieder Gesellschaften, an denen unter anderen die Familie Mendelssohn, der Philosoph Hegel, Heinrich Heine, Eduard Gans, Ludwig Börne und der Fürst Hermann von Pückler-Muskau teilnahmen. Einige Male besuchte das Ehepaar Varnhagen auf Reisen Goethe in Weimar und das Kurbad in Teplitz, wo Friedrich Wilhelm III. im August 1822 mit Rahel Varnhagen von Ense mehrmals die Polonaise tanzte.
xxx/ellauri128.html on line 208: Rahel Varnhagen verstand sich nicht als Schriftstellerin im professionellen Sinn und nahm wenig Anteil am Literaturbetrieb, obwohl sie häufig dazu ermuntert wurde. Sie pflegte vor allem die Gattungen Tagebuch (wobei Exzerpte aus Büchern oft zu kritischen Essays ausgebaut wurden), Aphorismus und Brief (rund 6000 Briefe von ihr sind bekannt), seltener Gedichte. Trotzdem gehört sie zu den bedeutendsten Vertreterinnen und Vorbildern der im 19. Jahrhundert aufblühenden Frauenliteratur, die sich nicht nur über Lyrik, Romane, Theaterstücke und Opernlibretti erstreckte, sondern oft kleine, intimere Formen wählte. Der Wert ihres Schreibens resultiert aus der Dokumentation historischer und kultureller Vorgänge, sowie aus brillantem Stil und politischer Weitsicht.
xxx/ellauri128.html on line 210: Rahel Varnhagen war im Alter von 61 Jahren verstorben. An ihrer Pflege in den letzten Wochen beteiligte sich Bettina von Arnim, die ihr, freilich ohne Erfolg, eine homöopathische Behandlung empfohlen hatte. Aus Sorge, scheintot beigesetzt zu werden, verfügte sie, nach ihrem Tod 20 Jahre lang in einem Doppelsarg mit Sichtfenstern oberirdisch aufgebahrt zu werden. Der Sarg stand 34 Jahre lang in einer Halle auf dem Friedhofsquartier vor dem Halleschen Tor, bis Rahel Varnhagen von Ense 1867 auf Veranlassung ihrer Nichte Ludmilla Assing neben ihrem neun Jahre zuvor verstorbenen Gatten auf dem Dreifaltigkeitsfriedhof I beigesetzt wurde
xxx/ellauri128.html on line 358:
Rakkaus on pienin yhteinen nimittäjä (höh? siis 1?)
xxx/ellauri128.html on line 435: Vuonna 1952 Russell erosi kolmannesta vaimostaan. Avioliitto oli ollut hyvin onneton. Heidän poikansa Conrad ei nähnyt isäänsä eron ja vuoden 1968 välisenä aikana lainkaan. Russell nai neljännen vaimonsa Edith Finchin pian eron jälkeen joulukuussa 1952. He olivat tunteneet toisensa vuodesta 1926, ja Edith oli luennoinut englannin kielestä Bryn Mawr Collegessa ja asunut 20 vuotta Russellin vanhan ystävän Lucy Donnellyn kanssa. Pari oli naimisissa Russellin kuolemaan saakka, ja kaikkien tietojen mukaan avioliitto oli läheinen ja lämmin.
xxx/ellauri128.html on line 448: Carl Ludwig Börne (* 6. Mai 1786 im jüdischen Ghetto von Frankfurt am Main als Juda Löb – auch Löw – Baruch; † 12. Februar 1837 in Paris) war ein deutscher Journalist, Literatur- und Theaterkritiker. Börne, der zuweilen mit Jean Paul verglichen wird, gilt aufgrund seiner pointiert-witzigen anschaulichen Schreibweise als Wegbereiter der literarischen Kritik – insbesondere des Feuilletons – in Deutschland.
xxx/ellauri128.html on line 461: Erich Fromm (23. maaliskuuta 1900 Frankfurt am Main, Saksa – 18. maaliskuuta 1980 Locarno, Sveitsi) oli ENFJ, kuin myös Goethe ja Erasmus. Se oli saksalais-amerikkalainen psykoanalyyttisen opin kehittäjä, humanistifilosofi, demokraattinen sosialisti sekä tietokirjailija. Hän oli myös Frankfurtin koulukunnan jäsen. Erich Frommin koti oli hyvin tiukasti ortodoksijuutalainen, itse hän myöhemmin kutsui omaa uskonnollista vakaumustaan ateistiseksi mystisismiksi. Frommin lapsuus ei ollut kovin onnellinen; hänen isänsä oli kiireinen liikemies ja äiti puolestaan jatkuvien masennustilojen vaivaama. Akateemisen uransa Fromm aloitti korkeakouluopinnoilla 1918 kotikaupunkinsa Frankfurt am Mainin yliopistossa, jossa hän opiskeli kaksi ensimmäistä lukukautta oikeustiedettä. Kesälukukaudella 1919 hän opiskeli Heidelbergin yliopistossa, missä hän oli vaihtanut oikeustieteen sosiologiaan. Hänen opettajinaan olivat Alfred Weber (Max Weberin veli), Karl Jaspers ja Heinrich Rickert. Heidelbergissa hän jatkoi myös opintojaan ja saavutti sosiologian tohtorin arvon vuonna 1922.
xxx/ellauri128.html on line 499: Alain Resnais [alɛ̃ ʁɛnɛ]n 1 est un réalisateur français, également scénariste et monteur, né le 3 juin 1922 à Vannes (Morbihan) et mort le 1er mars 2014 à Neuilly-sur-Seine (Hauts-de-Seine). Réalisateur d'Hiroshima mon amour (1959) et de L'Année dernière à Marienbad (1961), Alain Resnais est rapidement considéré comme l'un des grands représentants du Nouveau cinéma (Nouvelle Vague) et comme un des pères de la modernité cinématographique européenne à l'instar de Roberto Rossellini, Ingmar Bergman et Michelangelo Antonioni dans sa manière de remettre en cause la grammaire du cinéma classique et de déconstruire la narration linéaire.
xxx/ellauri128.html on line 529: André Maurois, pseudonyme d’Émile Salomon Wilhelm Herzog, né le 26 juillet 1885 à Elbeuf et mort le 9 octobre 1967 à Neuilly-sur-Seine, est un romancier, biographe, conteur et essayiste français.
xxx/ellauri128.html on line 554: Christian Otto Josef Wolfgang Morgenstern (* 6. Mai 1871 in München; † 31. März 1914 in Untermais, Tirol, Österreich-Ungarn) war ein deutscher Dichter, Schriftsteller und Übersetzer. Besondere Bekanntheit erreichte seine komische Lyrik, die jedoch nur einen Teil seines Werkes ausmacht.
xxx/ellauri128.html on line 555: Christian Morgenstern wurde 1871 in der Theresienstraße 12 in München im Stadtteil Schwabing unweit der Universität geboren. Seine Mutter war Charlotte Morgenstern, geborene Schertel, sein Vater Carl Ernst Morgenstern, Sohn des Malers Christian Morgenstern. Wie der berühmte Großvater, von dem Morgenstern seinen Vornamen erhielt, waren auch der Vater und der Vater der Mutter Landschaftsmaler. Die Namen Otto und Josef gehen auf weitere Verwandte zurück, Wolfgang auf die Verehrung der Mutter für Wolfgang Amadeus Mozart.
xxx/ellauri128.html on line 557: 1881 starb seine Mutter Charlotte an Tuberkulose. Morgenstern hatte sich offenbar bei ihr angesteckt. Bald darauf wurde er, ohne in der frühen Kindheit regelmäßigen Schulunterricht erhalten zu haben, seinem Paten Arnold Otto Meyer, einem Kunsthändler in Hamburg, zur Erziehung anvertraut, worunter er jedoch litt. Ein Jahr später kehrte er nach München zurück und kam in ein Internat in Landshut. Dort wurde Körperstrafe eingesetzt, und er erfuhr Mobbing durch seine Mitschüler.
xxx/ellauri128.html on line 559: Der Vater heiratete Amélie von Dall’Armi und wurde 1883 an die Königliche Kunstschule in Breslau berufen. Christian ging mit nach Breslau und besuchte das Maria-Magdalenen-Gymnasium. Hier schrieb er im Alter von 16 Jahren das Trauerspiel Alexander von Bulgarien und Mineralogia popularis, eine Beschreibung von Mineralien. Beide Texte sind nicht erhalten. Zudem entwarf er eine Faustdichtung und beschäftigte sich mit Arthur Schopenhauer.
xxx/ellauri128.html on line 561: 1893 verfasste er Sansara, eine humoristische Studie. Das erste Sommersemester verbrachte er mit Kayssler in München. Er vertrug jedoch wegen seiner Tuberkulose das Klima dort nicht und begab sich zur Kur nach Bad Reinerz. Als er nach Breslau zurückkehrte, hatte sich der Vater von seiner zweiten Frau getrennt. Es folgte eine Erholungszeit in Sorau. Da er sein Studium nicht fortsetzen konnte, wären Freunde bereit gewesen, einen Kuraufenthalt in Davos zu bezahlen. Das jedoch wies der Vater zurück, genau wie ein Angebot Dahns, das Studium bis zum Referendar zu finanzieren. Morgenstern entschied sich nun, als Schriftsteller zu leben. Nach der dritten Heirat seines Vaters zerbrach das Verhältnis zu diesem weitgehend.
xxx/ellauri128.html on line 563: Ab 1903 war er literarischer Lektor im Verlag von Bruno Cassirer, mit dem er freundschaftlich verbunden war. Er betreute und förderte dort u. a. Robert Walser. Zuvor war er Dramaturg bei Felix Bloch Erben. 1905 reiste er nach Wyk und hatte einen Sanatoriumsaufenthalt in Birkenwerder, der nicht zum gewünschten Erfolg führte. Zudem erschienen in diesem Jahr seine Galgenlieder und er las Fjodor Michailowitsch Dostojewski. Ein Jahr später reiste er aus gesundheitlichen Gründen in Kurorte in bayerischer, Tiroler und Schweizer Alpenlandschaft, nach Bad Tölz, Längenfeld, Obergurgl, Meran, Obermais, St. Vigil und Tenigerbad und beschäftigte sich mit Jakob Böhme, Fechner, Fichte, Hegel, Eckhart von Hochheim, Fritz Mauthner, Spinoza und Tolstoi.
xxx/ellauri128.html on line 565: Im Januar 1909 schloss er bei Berliner Vorträgen Rudolf Steiners mit diesem eine enge und dauerhafte Freundschaft. Um Steiners Vorträge zu hören, reiste er noch im selben Jahr nach Düsseldorf, Koblenz, Kristiania, Kassel und München. Im Mai trat er einen Monat nach Margareta der von Steiner geführten Deutschen Sektion der Theosophischen Gesellschaft bei. Bei der folgenden Spaltung dieser Körperschaft 1912/1913 blieb er auf der Seite Steiners und wurde Mitglied der Anthroposophischen Gesellschaft. 1909 übersetzte er auch Knut Hamsun, besuchte den Internationalen Theosophischen Kongress in Budapest und seinen Vater in Wolfshau, er reiste mit Margareta in den Schwarzwald und nach Obermais. Dort erkrankte er, wohl auch infolge der zahlreichen Reisen, an einer schweren Bronchitis. Ein Arzt deutete bereits auf den kurz bevorstehenden Tod hin. Morgensterns Zustand verbesserte sich jedoch wieder, und so heirateten er und Margareta am 7. März 1910.
xxx/ellauri128.html on line 582: Jean Rostand, né le 30 octobre 1894 à Paris (17e arrondissement) et mort le 4 septembre 1977 à Ville-d´Avray (Hauts-de-Seine), était un écrivain, moraliste, biologiste, historien des sciences et académicien français. Très intéressé par les origines de la vie, il étudie la biologie des batraciens (grenouilles, crapauds, tritons et autres), la parthénogenèse, l´action du froid sur les œufs, et promeut de multiples recherches sur l´hérédité. Avec conviction et enthousiasme, il s´efforce de vulgariser la biologie auprès d´un large public (il reçoit en 1959 le prix Kalinga de vulgarisation scientifique) et d´alerter l´opinion sur la gravité et des problèmes humains qu´elle pose. Considérant la biologie comme devant être porteuse d´une morale, il met en garde contre les dangers qui menacent les humains lorsqu´ils jouent aux apprentis sorciers, comme les tenants de l´eugénisme. Toutefois, Rostand soutient une forme d´« eugénisme 'positif' », approuvant certains écrits d´Alexis Carrel et la stérilisation des personnes atteintes de certaines formes graves de maladies mentales, ce qui fut rapproché, après la guerre, de la loi nazie de 1933, et lui fut reproché dans un contexte où l´eugénisme est une idéologie encore répandue avec des auteurs comme Julian Huxley, premier directeur de l´UNESCO (1946-1948).
xxx/ellauri128.html on line 601: Margaret Caroline Anderson (November 24, 1886 – October 19, 1973) was the American founder, editor and publisher of the art and literary magazine The Little Review, which published a collection of modern American, English and Irish writers between 1914 and 1929. The periodical is most noted for introducing many prominent American and British writers of the 20th century, such as Ezra Pound and T. S. Eliot in the United States, and publishing the first thirteen chapters of James Joyce's then-unpublished novel, Ulysses. A large collection of her papers on Gurdjieff's teaching is now preserved at Beinecke Rare Book and Manuscript Library, Yale University. She was blond, shapely, with lean ankles and a Scandinavian face. ... In 1916, Anderson met Jane Heap. The two became lovers. In early 1924, through Alfred Richard Orage, Anderson came to know of spiritual teacher George Ivanovitch Gurdjieff, and saw performances of his 'Sacred dances', first at the 'Neighbourhood Playhouse', and later at Carnegie Hall. Shortly after Gurdjieff's automobile accident, Anderson, along with Georgette Leblanc, Jane Heap and Monique Surrere, moved to France to visit him at Fountainebleau-Avon, where he had set up his institute at Château du Prieuré in Avon.
xxx/ellauri129.html on line 41: Carl Gustav Jung (* 26. Juli 1875 in Kesswil, Schweiz; † 6. Juni 1961 in Küsnacht/Kanton Zürich), meist kurz C. G. Jung, war ein Schweizer Psychiater und der Begründer der analytischen Psychologie. Carl Gustav Jung wurde 1875 in einem Dorf am Schweizer Ufer des Bodensees geboren. Carl Gustav Jung war der zweite Sohn des reformierten Pfarrers Johann Paul Achilles Jung (1842–1896) und seiner Frau Emilie (1848–1923), Tochter des Basler Antistes Samuel Preiswerk, in Kesswil, Kanton Thurgau. Der gleichnamige Grossvater Karl Gustav Jung (1794–1864) stammte ursprünglich aus Mainz; er emigrierte 1822 nach Basel und wirkte dort bis 1864 als Professor der Medizin, genauer hatte er einen Lehrstuhl für Anatomie, Chirurgie und Geburtshilfe an die Universität Basel inne. Carl Gustav war sechs Monate alt, als sein Vater, ein Bruder des Architekten Ernst Georg Jung, ins Pfarrhaus von Laufen nahe beim Rheinfall umzog. Vier Jahre später zog die Familie nach Kleinhüningen bei Basel, wo sein Vater eine Stelle als Pfarrer in der Dorfkirche Kleinhüningen antrat. Als er neun Jahre alt war, wurde seine Schwester Johanna Gertrud («Trudi») geboren. Nach dem Tod seines Vaters am 28. Januar 1896 musste Jung als junger Student für den Unterhalt seiner Mutter und seiner Schwester sorgen.
xxx/ellauri129.html on line 43: In seiner frühen Studienzeit beschäftigte er sich u. a. mit Spiritismus, einem Gebiet, das damals, wie seine Biografin Deirdre Bair 2005 schrieb, «als mit der Psychiatrie verwandt» angesehen wurde. Sein Interesse für okkulte Phänomene wurde durch zwei unerklärliche parapsychologische Erscheinungen in seinem ersten Studiensemester geweckt: Ein plötzliches Zerreissen eines Tisches und sauberes Zerspringen eines Brotmessers habe er beobachtet.
xxx/ellauri129.html on line 45: Jung spezialisierte sich auf Psychiatrie. Interesse an diesem Gebiet hatte er bereits aufgrund der Aufgaben seines Vaters Paul als Pastor und Konsulent der Psychiatrischen Universitätsklinik Basel (vermutlich von 1886/87 bis zu seinem Lebensende am 28. Januar 1896). Ausschlaggebend für Jungs Entscheidung war die Lektüre von Krafft-Ebings Lehrbuch der Psychiatrie für praktische Ärzte und Studierende, in dem Psychosen als «Krankheiten der Person» beschrieben werden, was für Jung «die beiden Ströme meines Interesses» als «gemeinsame[s] Feld der Erfahrung von biologischen und geistigen Tatsachen» verband. 1900 wurde Jung nach seinem Staatsexamen als Assistent von Eugen Bleuler in der Psychiatrischen Universitätsklinik Zürich in Zürich tätig. Während dieser Zeit entstand aus seinen Beobachtungen von schizophrenen Patienten in 1902 seine Dissertation Zur Psychologie und Pathologie sogenannter occulter Phänomene.
xxx/ellauri129.html on line 47: Die Ergebnisse seiner Assoziationsexperimente, verknüpft mit den Überlegungen von Pierre Janet in Paris und Théodore Flournoy in Genf, brachten Jung zur Annahme der von ihm so genannten «gefühlsbetonten Komplexe». Er sah darin die Bestätigung von Sigmund Freuds Theorie der Verdrängung, die ihm die einzig sinnvolle Erklärung für solche sich autonom verhaltenden, aber dem Bewusstsein schwer zugänglichen Gedankeneinheiten war.
xxx/ellauri129.html on line 49: Bei ihrer ersten Begegnung 1907 in Wien sprachen Freud und Jung dreizehn Stunden miteinander, wobei sowohl sehr ähnliche Interessen als auch bereits Differenzen sichtbar wurden: Freud habe Jung gebeten, «nie die Sexualtheorie aufzugeben». Ein früher Konfliktpunkt war ihre unterschiedliche Einstellung zu Religion und zum Irrationalen: Jung nahm sogenannte parapsychologische Phänomene ernst, während Freud diese «als Unsinn» ablehnte, selbst als sich nach Schilderung Jungs ein solches Phänomen (ein wiederholter Knall im Bücherschrank) am gemeinsamen Abend ereignet haben soll. Jung war enttäuscht über die Reaktion Freuds und schrieb sie dessen «materialistischem Vorurteil» zu. Freud schätzte es, dass Jung sich als «Christ und Pastorensohn» seiner Theorie anschloss. Erst Jungs «Auftreten [habe] die Psychoanalyse der Gefahr entzogen … eine jüdische nationale Angelegenheit zu werden», schrieb er in einem privaten Brief 1908. Freud sah in Jung den Stammhalter und Fortführer der Psychoanalyse und bezeichnete ihn als «Kronprinzen».
xxx/ellauri129.html on line 63: In seinen letzten Lebensjahren vertiefte Jung seine Forschungen über das kollektive Unbewusste, Alchemie und die Bedeutung der Religion für die Psyche. Nach kurzer Krankheit starb Jung sehr alt in seinem Haus.
xxx/ellauri129.html on line 68: Als extravertiert bezeichnete Jung einen Menschen, dessen Verhalten auf die äussere, objektive Welt ausgerichtet und von ihr geleitet wird. Introvertierte Menschen sind dagegen auf ihre innere, subjektive Welt ausgerichtet und verhalten sich deren Anforderungen entsprechend. Da diese Differenzierung nicht ausreichte, entwickelte er ein Modell, bestehend aus vier Funktionen – Denken, Fühlen, Intuition und Empfinden – das, kombiniert mit dem Attribut introvertiert oder extravertiert, acht Möglichkeiten ergibt, aus denen sich je nach Paarung acht Typen zusammensetzen lassen. In seinem Werk Psychologische Typen von 1921 schrieb er darüber.
xxx/ellauri129.html on line 70: extravertiertes Denken orientiert sich stark an objektiven und äusseren Gegebenheiten und ist oft, aber nicht immer an konkrete und reale Tatsachen gebunden. Personen mit diesem Typus haben ein hohes Rechtsbewusstsein und fordern gleiches von anderen. Dabei gehen sie teilweise kompromisslos vor, nach dem Motto «Der Zweck heiligt die Mittel»; eine konservative Neigung ist gegeben. Aufgrund der untergeordneten Gefühlsfunktion wirken sie oftmals gefühlsarm und unpersönlich.
xxx/ellauri129.html on line 72: extravertiertes Fühlen ist altruistisch, erfüllt wie keine andere Funktion die Konventionen und verfügt über eher traditionelle Wertmassstäbe. Bei zu viel Objekteinfluss wirkt dieser Typ kalt, unglaubwürdig und zweckorientiert und kann in seinem Standpunkt alternieren und daher anderen unglaubwürdig vorkommen. Dieser Typus ist nach Jung am anfälligsten für Hysterie.
xxx/ellauri129.html on line 74: extravertiertes Empfinden ist eine vitale Funktion mit dem stärksten Lebenstrieb. Ein solcher Mensch ist realistisch und oft auch genussorientiert. Bei zu starkem Objekteinfluss kommt seine skrupellose und teilweise naiv-lächerliche Moral zum Vorschein. In Neurosen entwickelt er Phobien aller Art mit Zwangssymptomen und ist nicht fähig, die Seele des Objektes zu erkennen.
xxx/ellauri129.html on line 76: extravertierte Intuition strebt nach Entdeckung von Möglichkeiten und opfert sich u. U. dafür auf; werden keine weiteren Entwicklungen gewittert, kann die Möglichkeit genauso schnell wieder fallengelassen werden. Dabei nimmt dieser Typ häufig nur geringe Rücksicht auf die Umgebung. Er lässt sich leicht ablenken, bleibt nicht lange genug bei einer Sache und kann deshalb zuweilen die Früchte seiner Arbeit nicht ernten.
xxx/ellauri129.html on line 78: introvertiertes Denken schafft Theorie um der Theorie willen und ist wenig praktisch veranlagt. Es ist eher um Entwicklung der subjektiven Ideen als um Tatsachen bemüht. Andere Menschen werden oft als überflüssig oder störend empfunden, weswegen diese Typen als rücksichtslos oder kalt erscheinen. Dadurch besteht die Gefahr, dass sie sich isolieren.
xxx/ellauri129.html on line 80: introvertiertes Fühlen ist schwer zugänglich und oft hinter einer banalen oder kindlichen Maske versteckt. Diese Menschen sind harmonisch unauffällig und zeigen wenig Emotionen, auch wenn diese erlebt werden; Emotionen sind bei ihnen nicht extensiv, sondern intensiv. In einer Neurose kommt ihre heimtückische, grausame Seite zum Vorschein.
xxx/ellauri129.html on line 82: introvertiertes Empfinden führt zu charakterbedingten Ausdruckserschwerungen. Die Personen sind oft ruhig und passiv. Ihre künstlerische Ausdrucksfähigkeit ist dafür stark ausgeprägt. Sie bewegen sich in einer mythologischen Welt und haben eine etwas phantastische und leichtgläubige Einstellung.
xxx/ellauri129.html on line 84: introvertierte Intuition kommt bei Menschen vor, die sich für die Hintergrundvorgänge des Bewusstseins interessieren. Nicht selten sind sie mystische Träumer oder Seher einerseits, Phantasten und Künstler andererseits. Sie versuchen ihre Visionen in ihr eigenes Leben zu integrieren. Im Falle einer Neurose neigen sie zur Zwangsneurose mit hypochondrischem Erscheinungsbild.
xxx/ellauri129.html on line 96: ”MEILLÄ OLI SYVÄLLINEN yhteisymmärrys, yhteinen huumori ja ajatukset synkkasivat hyvin. Kun tutustuimme, hän oli eroamassa vaimostaan. Ajattelin, etten halua sotkeutua siihen kuvioon. Itse olin kokenut avioeron jo kauan ennen sitä, ja uusi suhde epäilytti.
xxx/ellauri129.html on line 277: He palasivat puutarhatuoleihin. Eero puhui töistä. Hänen firmansa suunnitteli Piispanristille entisen panimon tiloihin kaupunkisota-areenaa, neliöitä olisi puolisentoistatuhatta, korkeutta niin paljon että sinne saisi upeita tasoeroja, vuokrasopimuksen ehdoista väännettiin yhä. Se saattaisi olla hänen viimeinen suurempi produktionsa. Laserhalli pyöri omillaan, avoimissa peleissä juoksi lapsia ja nuoria, jäsenillat olivat täynnä, ja tänäkin vuonna oli ollut hyvin synttäreitä, polttareita ja yritysporukoita, mutta värikuulapuolella oli tullut äkkipysähdys, niin järjestetyissä peleissä kuin kaupallakin. Oli aika miettiä tulevaisuutta. Hän täyttäisi vuoden päästä neljäkymmentä, pitäisi keksiä uusi suunta, hän ei vain vielä tiennyt mikä.
xxx/ellauri129.html on line 360: Se syntyy luonteestani. Olen erittäinkin izekeskeinen. Mulle olisi kauhean vaikea yrittää kirjoittaa jostain andorralaisesta eläkeläisestä tai avovaimon äidistä, en osaisi eläytyä sellaiseen riittävästi. Asiat, jotka mua kiinnostaa, nousevat "usein" omasta elämästä, ja musta on ollut tärkeääkin kirjoittaa aiheista, jotka on itse kokenut. 22-vuotiaana hän oli juopuneena sukeltanut altaan matalaan päähän ja iskeytynyt pohjaan. Hyvä ystävä Eero nosti hänet vedestä.
xxx/ellauri129.html on line 397: Tunneilmaisun ja tekojen ristiriita on jyrkkä. Kirjailija voi väittää olevansa läheinen perheensä kanssa, mutta potilastiedot osoittavat, ettei hän kirjoita tai soita heille, eivätkä he käy tapaamassa häntä. Kirjailijan sukupuolisuhteet ovat persoonattomia, satunnaisia ja syvyyttä vailla.
xxx/ellauri129.html on line 542:
Heti kun nainen alkaa ajatella se ajattelee uutta mekkoa!
Uskoisin et nainen on viimeinen elukka jonka mies kesyttää.
George Meredith
M
FUCK!
xxx/ellauri129.html on line 615: Francis Wiener de Croissant, né Edgar Franz Wiener à Bruxelles le 28 janvier 1877 et mort à Neuilly-sur-Seine le 8 novembre 1937, est un auteur dramatique, romancier et librettiste français. Francis de Croisset est issu d'une famille juive allemande. Son grand-père, Jacques Wiener (1815-1899), s'était installé vers 1835 à Bruxelles ; graveur, il créa le premier timbre belge. Le frère cadet de celui-ci, Léopold Wiener, se fit également connaître comme graveur, médailleur et sculpteur. Le père de Francis de Croisset, Alexandre Wiener (1848-1920), était peintre. L'un de ses oncles, Samson Wiener (1851-1914), fut sénateur à la chambre haute de Belgique et bourgmestre d'une commune bruxelloise. The whole family was known for their remarkable skinless wieners. Francis' innovation was to embed his Jewish wiener in a French croissant, creating the first hot-dog.
xxx/ellauri129.html on line 637: Esofagus pseudonyme de Pierre Faillet 1872-1933. Danse Macabre. Vai olixe George? FAGUS 2068 (pseudonyme de Georges Faillet). Né de parents français à Bruxelles le 22 janvier 1872, mort accidentellement à Paris le 9 novembre 1933. Notes biographiques : Il a occupé un emploi à la préfecture de la Seine. Il collabora dès vingt ans aux revues littéraires La Plume, La Revue blanche, La Revue de Champagne, L´occident, le Mercure de France, assuma la direction de la ... Tästä hemmosta ei ole edes nenänpäätä pinnalla. Enintään näppylä ja karva. Un volume in-8, broché, non coupé.
xxx/ellauri129.html on line 670: Tästä tuli mieleen Seijalle Pikin mielikirja Valkopukuinen nainen (author: Charles Dickensin (1812–1870) läheinen ystävä ja työtoveri Wilkie Collins (1824–1889) joka oli Englannin ensimmäinen salapoliisikirjailija ja modernin rikosromaanin edelläkävijä.) Ja mulle Jane Eyren silmäpuolen hirviön eka mamuvaimo lukon takana yläkerrassa.
xxx/ellauri130.html on line 33: Haiku (jap. 俳句) on japanilainen kolmisäkeinen runo, jossa on 17 tavua. Tavut on jaettu säkeiksi suhteessa 5-7-5. Haikujen aiheet liittyvät yleensä luontoon, ja runot ovat asultaan pelkistettyjä, mietelauseenomaisia. Haikut kirjoitetaan japaniksi perinteisesti yhdelle pystyriville, mutta länsimaisittain kolmelle vaakariville.
xxx/ellauri130.html on line 37: Haiku-runoa kutsuttiin aiemmin nimellä hokku, mutta haikuksi sen nimesi 1800-luvun lopulla japanilainen kirjailija Masaoka Shiki. Nykyhaiku ei aina noudata tiukkaa 17 tavun kaavaa tai sisällä vuodenaikasanaa, mutta kahden mielikuvan esittäminen on keskeinen osa myös modernia haikua. Esimerkkejä:
xxx/ellauri130.html on line 149: Puolesta: Kaipa se kirkolliskokousten viimeinen sana edelleen on, että leipä ja viini ehtoollisella ihan oikeasti muuttuvat ihmisen lihaksi ja vereksi. Syömään! huutaa Jesse keittiöstä. Kiitos herra ruuasta! Kiva kuin maistui, sanoo kokki tiskin äärestä.
xxx/ellauri130.html on line 363:
xxx/ellauri130.html on line 566: Otto Weiß (1849 - 1915), Wiener Musiker und Feuilletonist. Keine Wikipedia-Seite, aber doch 509 witzige Zitate von Otto Weiß. Grabschrift: "Bleib stehen, o Wanderer! Hier liegt ein Mensch, der in der Blüte seines Lebens viel zu spät starb!" Haha. LOL.
xxx/ellauri130.html on line 611: Carmen Sylva: Gedanken einer Königin – Les pensées d'une reine. Gesammelte Aphorismen in deutscher und französischer Sprache und Epigramme der Königin Elisabeth von Rumänien, geborene Prinzessin zu Wied (1843–1916). Herausgegeben und mit einem Vorwort von Silvia Irina Zimmermann. ibidem-Verlag, Stuttgart 2012, ISBN 978-3-8382-0385-0 (Studienausgabe).
xxx/ellauri130.html on line 615: Von 1857 bis 1860 war Georg Sauerwein ihr Hauslehrer, mit dem sie bis zu dessen Tod Briefkontakt hielt. In diese Zeit geht ihr Pseudonym Carmen Sylva zurück (Sauerwein nannte sich Sylvaticus). Schon als junges Mädchen schrieb sie kleine Gedichte. Zuweilen äußerte sie den Wunsch, Lehrerin zu werden, was aber für sie damals nicht standesgemäß war. Ihre Eltern jedoch förderten ihre Begeisterung für Musik, sodass sie sogar von Clara Schumann, die im Schloss der Eltern ein Konzert gab, Klavierstunden erhielt. Nicht ganz dasselbe, aber schon etwas.
xxx/ellauri130.html on line 617: Im Februar 1861 lernte sie am Hof in Berlin den Offizier Prinz Karl Sehr Eitel Friedrich von Hohenzollern-Sigmaringen, den späteren König von Rumänien, kennen und heiratete ihn 1869. Sie hatten eine gemeinsame Tochter, Maria, die bereits 1874, mit nur drei Jahren, starb.
xxx/ellauri130.html on line 619: 1869 ging sie mit ihrem Ehemann nach Rumänien, wo dieser 1881 als Karl I. zum König gekrönt wurde. Sie hatte bereits zuvor zu schreiben begonnen und wurde bald als „dichtende Königin“ unter ihrem Pseudonym Carmen Sylva bekannt. In einem sehr frühen Gedicht erklärt sie dies folgendermaßen: Carmen bedeutet das Lied und Sylva der Wald.
xxx/ellauri130.html on line 626: In Neuwieder Stadtteil Niederbieber ist eine Realschule nach ihr benannt, ebenso ein kleiner Park im Zentrum der Stadt. Außerdem gibt es ihr zu Ehren einen Waldweg oberhalb von Opatija in Kroatien.
xxx/ellauri130.html on line 627: In zärtlicher Liebe Deine Elisabeth – Stets Dein treuer Carl. Der Briefwechsel Elisabeths zu Wied (Carmen Sylva) mit ihrem Gemahl Carol I. von Rumänien aus dem Rumänischen Nationalarchiv in Bukarest. 1869–1913.
xxx/ellauri130.html on line 666:
J. armahtaa mut, se on sen duuni.
Heinrich Heine, v.s.
F
KILL!
xxx/ellauri134.html on line 524: Mixi termiittiapinoita on just noi 12 Jungin arkkityyppiä (tai 16, give or take a few)? Ilmeinen selitys on että ne on niinkö termiittien kasteja. Platonkin sanoi että hyvin järjestetyssä valtiossa on säätyjä, joissa jokainen saa rauhassa erikoistua omaan hommaansa. Sitä se tarkoittaa kun sanotaan et löydä izesi. Mut varo: kun löydät izesi, voit hukata huumorintajusi. Näin kävi rotevalle Mariannelle.
xxx/ellauri136.html on line 86: Jung war ein Bulle von einem Mann. 1,85 Meter hoch, mit grobgeschnittenen Zügen, nach einer etwas zweifelhaften Familienlegende Urenkel Johann Wolfgang von Goethes durch ein illegitimes Verhältnis, und von einem imponierenden Körperbau. Sein Humor war derb und grob, und geistreich zugleich. Er hatte einen wilden Temperamament und einen Hang zur Grobheit: einmal nannte er eine Patientin mit einer krankhaftern Angst vor Syphilis "eine dreckige Sauge". Seine Neigung zum Grandiosen war vielleicht der Grund für seine Bewunderung Hitlers und der Nazis. Die Juden seien paranoid. Nach dem Krieg hatte er bequemlicherweise seine Meinung geändert: Hitler sei "mehr als halb verrückt". Sein Sohn erzählt dass er mogelte beim Spiel und war ein schlechter Verlorer, wie Adolf Hitler auch. Er lief im Garten in zerlumpten Shorz, mit dem Pimmel heraushängend, aber war ein Feinschmeckerkoch. Er liebte Kriminalromane und Hunde. "Der Weise von Zürich" starb im Alter von 85 Jahren.
xxx/ellauri136.html on line 88: Jung hatte von einem Mann als Junge sexuell missbraucht worden. Dieser Vorfall war die Ursache daran dass ihn die Vorderseite seiner männlichen Patienten abstiess. Er und Freud hatten eine stürmische Beziehung mit heftigen Streiten und gefühlvollen Versöhnungen. Während einer dieser Versöhnungen fiel Freud in Ohnmacht und uwurde von Jung auf eine Couch getragen. Die Knöpfe von Jungs Shorz waren hochgespannt. Emma war fünfzehnjährig aber gab nichts dem Jungen bis sie 21 gefüllt hatte und die Nummer von Carls Schweizer Bankkonto wusste. Carl fing an, seltsame Träume mit zwei order mehr Pferden zu sehen. Die 13 Jahre jüngere Toni Wolff kam als Patientin zu Jung. Sie half ihm, seine "Anima" zu erforschen, und ihre auch. Sie war die Inspiratorin, während Emma Frau und Mutter war. Sie hatten ein Dreiecksbeziehung in Carls Haus in Küssnacht, wo Carl nachts Toni's haarige Dreieck erforschte. In der Ehe braucht "das vielflächige geschliffene Edelstein" (Carl) mehr als "der einfache Würfel" (Emma). Der Dreieck dauerte fast 40 Jahre lang. Sie wurden beide Analytiker, Emma hielt Vorträge über den heiligen Graal und Toni entwickelte neue Theorien über weibliche Funktionstypen. Toni war nicht zufrieden und wollte Emma rausschmeissen. Junge lehnte ab, Emma war viel günstiger als Toni. Toni fing an zuviel zu trinken und rauchen und starb mit 64 Jahren an einem Herzanfall. Emma starb zwei Jahre später nach einer Ehe von 52 Jahren. Sie war eine Königin! weinte Carl genau wie Esa Saarinen.
xxx/ellauri136.html on line 90: Viele seiner Patienten waren junge Frauen, Jungfrauen genannt als sie kamen aber nicht mehr nach der Operation. Er sah unter dem Laken, und das zog viele Frauen and. Eine Patientin die Freud "ein phenomenal hässliches Frau" nannte, war für Jung eine freundliche Frau, die "so wunderbare Wahnvorstellungen hatte und so intressante Sachen sagte".
xxx/ellauri136.html on line 92: Olga Fröbe-Kaptein, eine ex-Zirkusreiterin, arrangierte Eranos-Zusammenkommen, die in Ausschweifungen entarteten. Jung war dabei in seinen Shorz, "sprühen von Witz, Spott und trunkenem Geist". Alle waren nicht begeistert: eine gab ihm schlechte Noten in Liebe, eine andere meinte, er habe ein schwach entwickeltes sexuelles Verlangen. Eine Engländerin Ruth Bailey war seine Gefährtin nach dem Tode der Königin. Er war damals über 80 und zänkisch. Nach einem Streit über zwei Tomaten rief er ihr: "Das einzige woran du denken musst ist nichts zu tun was mich wütend macht."
xxx/ellauri136.html on line 479: Ennen analyysin aloittamista on syytä selventää: Runo ei ollut valmis, ja pääideaa Pushkin ei voinut tuoda. Ensimmäisen ja toisen säkeen välinen läheinen suhde on kuitenkin mahdollista, vaikkakin ensi silmäyksellä he vastustavat toisiaan.
xxx/ellauri136.html on line 590: Narcismus wird 1899 von Näcke geprägt und in die Wissenschaft eingeführt und als Narzissismus von Rank (spätestens ab 1909) und Freud (bis 1911) benutzt. Ableitung von Narziss bzw. älterem Narcis (junge, schöne, selbstverliebte griechische Sagengestalt) mit dem Derivatem (Ableitungsmorphem) -ismus. Statt der „logischen“ Ableitung Narzissismus (bzw. Narcisismus) entstand durch Haplologie Narzissmus (bzw. Narcismus). Freud benutzt eine Weile die längere, logischere Form, aber entscheidet sich dann 1911 bewusst für die „kürzere und weniger übelklingende“ Form.
xxx/ellauri136.html on line 620: Teoksen päähenkilö on 17 vuotta täyttävä Noora Kaatio, joka asuu Kuusamon lähettyvillä sijaitsevassa pikkukylässä tiemestari-isänsä ja nollatutkija-äitinsä kanssa. Suomalaisissa ekodystopiakuvauksissa on tyypillistä, että arktinen alue säilyy asuinkelpoisena eteläisen Euroopan jouduttua merenpinnan alle. Katastrofin jälkeinen elämä rakennetaan usein uudelleen Lapin alueelle saamelaisten harmixi.
xxx/ellauri137.html on line 53: Omaa taustaansa koskeviin kysymyksiin hän vastaa niukasti. Evoluutiopsykologiasta innostunut tietokirjailija Osmo Tammisalo ja Helsingin yliopiston perinnöllisyys-tieteen professori Petter Portin otti nokkapokkaa takavuosina. Eräässä paljon metakkaa herättäneessä Tammisalon artikkelissa toinen kirjoittaja oli nuori tutkijahyönteinen Markus J. Rantala.
xxx/ellauri137.html on line 59: Psykologian alan tutkimuksen Physical Attractiveness as a Signal of Biological Quality keskeinen havainto oli se, että fyysinen puoleensavetävyys kuvastaa henkilön laatua pariutumiskumppanina. Se pätee ainakin Turun Darwinista izestään. Vaimo jätti sen. Naiset ovat muuttuneet miesmäisixi, jauhopukki valitti. Varmaan ex-rva Rantala miettii vieläkin miten se saattoi erehtyä niin pahasti.
xxx/ellauri137.html on line 118: Hän ajattelee asian näin: tasa-arvo on tehnyt ihmisistä stressaantuneita ja keskivartalolihavia, minkä vuoksi sukupuolihormonit ovat vajettuneet. Naisilla on laskenut lasten haluamiseen liittyvä estrogeeni, miehillä taas seksihaluihin vaikuttava testosteroni. Naiset ovat nykyään miesmäisempiä, miehet naismaisempia. Kumpaakaan sukupuolta ei kiinnosta lasten tekeminen yhtä paljon kuin ennen. Montakos lasta on pikku Markulla? Montakos on Kärkkäisen Katalla? Kata ei ole keskivartalolihava. Sen hurlumheihin olisi helppo ulettua lyhkäsemmälläkin kollilla. Sixi ärsyttää, että biologi on kokonaan ohitettu siinä rikollisessa keskustelussa”, Rantala sanoo. Jauhopukin toukka eli jauhomato on myös yleisin matelijoiden ja häkkilintujen ruokana käytetty hyönteinen. Ehkä Markun toukat on jo menneet häkkilinnuille.
xxx/ellauri137.html on line 230: En me penchant vers toi, reine des adorées,
xxx/ellauri137.html on line 697: Tartuin vaihtelunhaluisena Sujata Masseyn rikosromaaniin (tai dekkariin) nimeltä Rei Shimuran ensimmäinen tapaus. Jonkun Rein olen joskus lukenut, vaikka tämän, en muista. Tämä on, usko tai älä, Rein ensimmäinen tapaus. Viimeinen tapaus käsitellään albumissa 176.
xxx/ellauri138.html on line 44: Pili on helevetin amerikkaklisheinen. Motivaatiopuhujien puhekupla.
xxx/ellauri138.html on line 346: Vanhahegeliläiset käsittävät kaiken heti, kunhan se on sovitettu johonkin Hegelin loogiseen kategoriaan. Nuorhegeliläiset arvostelevat kaikkea antaen samalla salavihkaa kaikelle uskonnollisen värityksen tai julistaen kaiken teologiseksi. Samoin kuin vanhahegeliläiset nuorhegeliläiset uskovat, että olevassa maailmassa hallitsevat uskonto, käsitteet, yleinen. Toiset vain vastustavat tätä herruutta pitäen sitä vallananastuksena, toiset taas ylistävät sitä laillisena.
xxx/ellauri139.html on line 231: Jo Dostojevskin varhaisimmissa luonnoksissa ja sunnitelmissa esiintyy "idiootiksi" nimitetty sankari. Tämän kuva kuitenkin selvästi eroaa siitä ruhtinas Myshkinin kuvasta, joka on "meille" tuttu teoksen lopullisesta versiosta. Alkuperäisessä laitoksessa "idiootti" on loukattu olento, ylpeä ja kostonhimoinen, yhtälailla hillitön hyvässä ja pahassa, kykenevä mitä hillittömimpiin temppuihin lahjakkaan, mutta villin ja hillittömän luonteensa mukaisesti. "Vihonviimeinen esimerkki ylpeydestä ja egoismista", "tekee roistomaisia temppuja pahuuttaan ja ajattelee, että niin pitääkin", "Ylpeydestä etsii ulospääsyä ja pelastusta"; "Rajaton ylpeys ja rajaton viha" - sellaisia luonnehdintoja sisältyy romaanin "Idiootti" ensimmäisen laitoksen muistiinpanoihin ja suunnitelmiin. "Romaanin perusajatus: niin paljon voimaa, niin paljon pelkoa oman ajan sukupolvea kohtaan - eikä uskoa mihinkään. Rajatonta idealismia ja rajatonta sensualismia", lukee Dostojevskin muistiinpanoissa, kun hän luonnehtii sankarinsa tragediaa, kuten se näyttäytyy kirjailijalle alun perin. Vasta ensimmäisen laitoksen työstämisen seuraavassa vaihessa Dostojevski keksi toisen "idiootin" kuvan, josta voidaan jo tunnistaa tulevan Myshkinin piirteitä. Tässä vaiheessa ilmestyy sankarille myös muita piirteitä; "outo", "hiljainen", "hiirulainen", "hän alkaa joskus äkkiä lukea kaikille tulevan siunauksellisen olotilan piirteitä". Pannaan merkille "hänen ("idiootin") luonteensa ja suhteensa lapsiin", "hyvin heikko terveys", muiden henkilöiden ihmettely "hänen yksinkertaisuutensa ja nöyryytensä".
xxx/ellauri139.html on line 585: She turn’d, and down the aged gossip led Hopeinen kynttilänjalka niitä valas,
xxx/ellauri139.html on line 595: No uttered syllable, or, woe betide! Und sagte kein einziges kleines Wort,
xxx/ellauri139.html on line 716: At which fair Madeline began to weep, Madeleine päästää itkun tyrskähdyxiä,
xxx/ellauri139.html on line 831: Tästä etiäppäin ei tää kuulosta ollenkaan 19-vuotiaan tubipotilaan textiltä vaan just tollasen pushing fifty äijän Dickensmäiseltä patataantumuxelliselta saarnalta. Et henkkoht hyväntekeväisyys on ihmisarvoista vaikka antaisi rivissä seisoville pakkotyövangeille vaan 20 kopeekkaa per lärvä, jakais rukouskirjoja ja vikittelis vielä toisten lapsia. Hän luki jotain kasvoistani. Perinteinen narsistinen lausahdus.
xxx/ellauri139.html on line 835: Rogozhinin aave tulee tirkistelemään Ippolittia kuin Porfyyri Madeleinen torttua Aunen päivänä. Ippolitin kyrvän näköinen torakka on muuttunut isoxi karvaisexi hämähäkixi. Se päättää tehdä suikin nallipyssyllä. Se on sen välttämätön selitys. Luurankoni testamenttaan anatomian laitoxelle pilantekovälineexi.
xxx/ellauri139.html on line 836: Se on viimeinen tahtoni. Ketä kiinnostaa.
xxx/ellauri139.html on line 903: Et je meurs! De leur froide haleine Ah mä kuolen! Mua koskevat
xxx/ellauri139.html on line 1044: Moreau syntyi ja kuoli Pariisissa. Hänen lapsuudessaan hänen vanhempansa, jotka olivat köyhiä, muuttivat Provinsiin . Hänen isänsä, Claude-François Moreau, syntynyt Poligny Jura , otti viran professorina Collège on Provins ( Seine-et-Marne ) vuonna 1810, mutta kuoli tuberkuloosiin 16. toukokuuta 1814. Hégésippe äiti Marie Roulliot (syntynyt Jeanne -Marie Rouillot, 12. maaliskuuta 1774 Cluny Saône-et-Loire ) aloitti rouva Guérardin palveluksessa Provinsissa, ja tästä naisesta tulee Hégésippen hyväntekijä. Hégésippe aloitti opintonsa Provinsissä, ja kun Guérardin perhe muutti maahan, hänet siirrettiin Meaux'n (Seine-et-Marne) seminaariin ja myöhemmin Avonin seminaariin (lähellä Fontainebleaua ). Hänen äitinsä kuoli tuberkuloosiin 5. helmikuuta 1823, kun taas Hégésippe oli Avonin opiskelija.
xxx/ellauri139.html on line 1147: Manfred est un drame en vers de George Gordon Byron, dit Lord Byron, publié en 1817. Bourrelé de remords après avoir tué celle qu'il aimait, Manfred vit seul comme un maudit au cœur des Alpes. Il invoque les esprits de l'univers, et ceux-ci lui offrent tout, excepté la seule chose qu'il désire, l'oubli. Il essaie alors, mais en vain, de se jeter du haut d'un pic élevé. Il visite ensuite la demeure d'Ahriam, mais refuse de se soumettre aux esprits du mal, leur enjoignant d'évoquer les morts. Enfin lui apparaît Astarté, la femme qu'il a aimée puis tuée par son étreinte (« My embrace was fatal... I loved her and destroy'd her »). Répondant à son invocation, Astarté lui annonce sa mort pour le lendemain. Au moment prédit apparaissent des démons pour s'emparer de lui, mais Manfred leur dénie tout pouvoir sur sa personne. Pourtant, à peine sont-ils apparus qu'il meurt. La situation de Manfred deviendra l'un des poncifs favoris composant le portrait de l'homme fatal du romantisme. Cette pièce s'inspire, pense-t-on[Qui ?], dans son plan, du Faust de Goethe et selon certains, contiendrait une allusion du poète à sa demi-sœur Augusta Leigh. Sitäkin se dodennäköisesti bylsähti.
xxx/ellauri139.html on line 1216: No se saakin vaan 8v pyttyä 2x kirvesmurhasta kun tunnusti niin kiltisti (ollaanhan Ryssissä, ja nirhatut ämmät oli takuulla jutkuja). Isosieraiminen Sonja seuraa Raskolnikovia Siperiaan krusifixeineen ja käännyttää sen kotia. Että onkin narsistinen juoni tässäkin, ja tosi sekava. Sellaisia tulee sarjoista joita scriptwriterit kexasee as they go.
xxx/ellauri148.html on line 518: Jo junassa minulla oli tilaisuus todistaa ihmisen alennuksen syvyyttä ja juutalaisuuden ahdistusta. Huligaanijoukkio oli tullut kolmannen luokan vaunuun joka oli täynnä juutalaisia matkustajia, köyhiä koronkiskureita jotka matkustivat nyytteineen, säkkeineen ja koreineen. Huligaanit innostuivat heti juutalaisista. Ensin he nimittelivät heitä kaikin mahdollisin tavoin. Jokainen juutalainen oli heidän mukaansa bolševikki, trotskilainen, neuvostovakoilija, Kristuksen tappaja ja riistäjä. Katosta roikkuvan pienen tuikun valossa nämä riistäjät, ryysyiset, murtuneet ihmiset, joista useimmat olivat koronkiskureita, seisoivat tai kyyristelivät tavaroittensa päällä.
xxx/ellauri148.html on line 526: Kyseinen kohta on tästä aika huuruisesta Korkeasta Veisusta:
xxx/ellauri149.html on line 38: Vai onko kuollut ihminen yhtä mitätön kuin kuollut hyönteinen? Kyllä on. Siinä on vaan vähän enemmän evästä madoille.
xxx/ellauri149.html on line 228: Istumapaikkoja löytyy Pessaarin perämoottorista esimerkiksi klo 13.55, 18.40 tai 22.45. Voit saapua Rauhixeen myös oman aikataulusi mukaisesti; yhteinen seminaariohjelmamme alkaa 6.1. klo 16 ja loppuu 9.1. klo 12. Varaudu kuitenkin siihen että ovi on lukossa ja talo kylmänä.
xxx/ellauri149.html on line 268: Bulevardin leivoskahvien jälkeen on paiskottu innostuneen hurmion vallassa töitä etenkin tuon toisen aivolomatapahtuman kokoon kuivattamiseksi. Vaikka aikataulussa pysyminen onkin välillä vaatinut luuriin loimuamista syysyössä, on tiimissä ollut koko ajan fiilis, kuin asiat vain lözähtelisivät itsestään hauskapussiin. Viimeinen palanen kuitenkin puuttuu vielä: lähtisitkö sinä todellakin Larskan naurettavaan retrettiin Sysmiöön mieluummin kuin meidän kanssa limalomailemaan hulppealle Saarisselälle?
xxx/ellauri149.html on line 294: Seminaari on tarkoitettu nautittavaksi käsikkäin oman kodin rauhassa. Voit osallistua seminaariin internetin välityksellä mistä tahansa. Mikäli et pysty osallistumaan luennolle, tai haluat katsoa sen uudestaan, on luento jälkikäteen katsottavissa viikon ajan. Vaihda viimeinen paitasi seminaariin täältä.
xxx/ellauri154.html on line 140: Likapippeli (Schmutztitel - lateinisch Antiporta) – seltener Schutztitel, Vortitel oder Vorsatztitel – wird der meist griffige Kurztitel des Werkes bezeichnet, der auf einer gesonderten, dem eigentlichen Titelblatt vorangestellten Seite aufgeführt ist. Diese zusätzliche Seite nennt sich Schmutztitelseite und ist die erste/oberste Seite des Buchblocks. Sie trägt in der Seitenzählung (Paginierung) die nicht ausgedruckte Nummer 1. Suojanimiölehti, kuten siivosti sanoo Kristiina-täti. Likapippeliä tarjoaa Ballsackin köyhä mutta hyvin varustettu aatelismies toista nuoruuttaan elävälle varakuningattarelle, majesteettiselle vanhalle ruusulle, jolla on korvat kuin tanssikengät ja sairaan kissan iho, mutta muuten kauniit varusteet.
xxx/ellauri157.html on line 141: Kun Jumala vihastuu juutalaiselle läsnäolo toppuuttelee kuin juutalainen äiti. Iisko kuuluu ao. luokituxessa selkeästi mammmanpoikiin. Iisko pelkäsi myös Goethen Erlkönigiä ja Heinen Loreleita. Pikku väpelö.
xxx/ellauri157.html on line 341: Scholem oli, kuten läheinen ystävänsä Walter Benjamin, suuri Franz Kafkan kirjallisuuden ystävä. Geshom on kuvissa aika muikean ja saxalaisen näköinen, paizi nenä sillä on hirmu porkkana. Scholem on vaikuttanut muun muassa Harold Bloomin luomaan runouden teoriaan. Myös kuuluisa argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges on viitannut Scholemiin runoissaan.
xxx/ellauri157.html on line 380: Minulla oli tuomarina ollessani Harris-tweedistä tehdyn takin oikeanpuolisessa sivutaskussa hopeinen kreikkalainen tetradrakma, joka lienee nyt jossain vaatekaapin pohjalla tai muuten hukassa, kun en enää ole tuomari. Tuo raha kiersi keisari Nerolta vuosisadasta toiseen ja tarvittaessa kuiskasi, varmaan himmeällä äänellä:” Väärin, väärin, väärin, ihmisten ja Jumalan edessä.” Se alituinen kuiskutus oli tosi häirizevää. Vaatekaappi ja kakkapussi vaimentavat sitä aika hyvin.
xxx/ellauri157.html on line 491: Obwohl Buber Anhänger des Chassidismus war, einer Frömmigkeitsbewegung des Judentums (vgl. Schulte 138), ist Bubers dialogische Philosophie unabhängig vom jüdischen Glauben auf die zwischenmenschliche christliche Ebene übertragbar.
xxx/ellauri157.html on line 505: Rund 40.000 Briefe sind aus der Korrespondenz von Martin Buber mit seinen Zeitgenossen erhalten. Martin ist mit allen seinen Freunden dialogicsch gesprochen, ungeachtet ob sie davon gewusst hatten. xxx/ellauri157.html on line 567: Martin Buber war von 1924 bis 1933 – zunächst als Lehrbeauftragter, später als Honorarprofessor für jüdische Religionslehre und Ethik – an der Universität Frankfurt am Main tätig. Er legte die Professur 1933 nach der Machtübernahme Hitlers nieder, um einer Aberkennung zuvorzukommen. Danach wirkte er am Aufbau der Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung bei der Reichsvertretung der Deutschen Juden mit, bis diese ihre Arbeit einstellen musste. Noch vor dem Novemberpogrom 1938 emigrierte Buber nach Israel. Zeitlebens stand Martin Buber in Kontakt mit Persönlichkeiten aus allen Bereichen des geistigen Lebens, darunter auch zahlreichen Literatinnen und Literaten wie Margarete Susman, Hermann Hesse, Arnold Zweig, Thomas Mann oder Franz Kafka. Dabei scheute er auch vor kontroversen Auseinandersetzungen nicht zurück.
xxx/ellauri157.html on line 569: Mordechai (Martin) Buber wurde am 08.02.1878 in Wien geboren. Nach der Scheidung seiner Eltern kam er im Kleinkindalter nach Lemberg (Lwow) in der heutigen Ukraine zu seinen Großeltern, wo er im Spannungsfeld von westlicher Aufklärung und osteuropäischer jüdischer Tradition zwischen mehreren Kulturen und Sprachen aufwuchs. Nach dem Gymnasialabschluss wurde er 1896 Student in Wien, später in Leipzig, Berlin und Zürich, wo er Philosophie, Kunstgeschichte, Germanistik und Philologie studierte. Früh beschäftigte sich Buber mit dem Thema Judentum; bereits während seiner Studienzeit in Berlin fand er Anschluss an die zionistische Bewegung. Nach der Gründung einer eigenen Familie und der Geburt zweier Kinder kam es im Jahre 1905 während des Aufenthaltes der jungen Familie Buber in Florenz zu einer wichtigen Ruhe- und „Selbstbesinnungsphase“ in seinem Leben: Er reaktualisierte eine Kindheitserinnerungen und fand seinen eigenen Weg zum Chassidismus.
xxx/ellauri157.html on line 571: Von 1906 bis 1916 lebte Buber in Berlin und war als Lektor beim Verlag Rütten & Loening tätig. 1916 zog er in die kleine südhessische Stadt Heppenheim, seine naturnahe Wahlheimat. Bis 1924 war er Herausgeber der Monatsschrift „Der Jude“. Neben seiner Lehrtätigkeit am Freien Jüdischen Lehrhaus in Frankfurt/Main (1922–1929) übernahm Buber einen Lehrauftrag für jüdische Religionslehre und jüdische Ethik an der Universität Frankfurt. Sein Lektorat wurde 1930 in eine Honorarprofessur für allgemeine Religionswissenschaft umgewandelt. Er war 52 Jahre alt. Einen Tag nach der Machtergreifung der Nationalsozialisten legte Buber seine Professur nieder, noch bevor ihm die Lehrerlaubnis durch die Nationalsozialisten offiziell entzogen wurde. Für die Reichsvertretung der Juden in Deutschland gründete und leitete er die sogenannte „Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung“, bis ihm 1935 jede öffentliche Tätigkeit verboten wurde.
xxx/ellauri157.html on line 573: 1938 floh Buber mit seiner Familie nach Palästina. Im gleichen Jahr wurde er Professor für Sozialphilosophie an der Hebräischen Universität in Jerusalem, wo er sich in die politischen Diskussionen um die Rechte der Araber in Palästina einschaltete. 1942 wurde er Mitbegründer der Gruppe „Ichud“, welche die für die Gründung eines Staates Israel mit Juden und Arabern als gleichberechtigten Völkern eintrat. Viel später, auf dem Sterbebett, ordnete er die Verdoppelung der Stipendien (je 20 Mark) für bedürftige arabische Studenten an. Buber starb am 13.06.1965 in seinem Haus in Jerusalem, 2 Jahre vor dem Jim Kippur Krieg.
xxx/ellauri157.html on line 577: Das Wesen der Religiosität betreffend betont Buber die „Fortschrittlichkeit“ Jungs z. B. gegenüber Freud. Dennoch formuliert er in „Schuld und Schuldgefühle“ prägnant und präzise seine Kritik an Jung bezüglich dieses Themas: „Von ganz anderer Art ist die Lehre Jungs, den man als einen Mystiker des modernen, psychologischen Solipsismus bezeichnen kann. Die mystischen und mystisch-religiösen Konzeptionen, die Freud verachtet, sind für Jung der wichtigste Gegenstand seines Studiums; aber sie sind es leider nur als 'Projektionen' der Psyche, nicht als Hinweise auf etwas Außerpsychisches, dem sie begegnet“ (a. a. O.: 130). Einige Passagen weiter spricht Buber von „Freuds Materialismus“ und „Jungs Panpsychismus“.
xxx/ellauri157.html on line 581: Zum psychologischen Welt- und Menschenbild äußerte sich Buber in dem oft erwähnten, im Psychologischen Klub in Zürich 1923 gehaltenen Vortrag „Von der Verseelung der Welt“, welcher zeitlich einerseits mit dem Beginn seiner intensiven Auseinandersetzung mit der zeitgenössischen Psychotherapie, andererseits mit der Formulierung seines eigenen dialogischen Prinzips korrespondiert. Wie der Titel des Vortrags suggeriert, wird laut Buber in der Psychotherapie – im Rahmen des sogenannten „Psychologismus“ – der Welt und ihrem Netz von Beziehungen die „Seele“ quasi weggenommen und nur im Menschen selbst, in seiner „Psyche“ angesiedelt, wobei die Psychoanalyse sich nur mit den intrapsychischen Vorgängen inklusive der in ihnen gespiegelten Welt beschäftige. Buber ärgerte sich über drei wichtigen psychoanalytisch-tiefenpsychologischen Themen: das Wesen der Schuld, das Wesen der Religiosität und das Wesen des Unbewussten.
xxx/ellauri157.html on line 583: Buber wirft beispielsweise den analytischen Schulen vor, dass sie eine „existentielle“, also reale Schuld der Menschen an dem Gott da oben nicht kennen bzw. sich mit dieser nicht befassen, sondern nur mit den neurotischen Schuldgefühlen, deren Existenz selbstverständlich auch von Buber selbst anerkannt wird.
xxx/ellauri157.html on line 585: Im öffentlichen Ich-Du Dialog mit Rogers äußerte Buber relativ ausführlich seine Ideen über die Anwendung der Dialogik in der Psychotherapie, wobei es trotz Meinungsunterschieden und partiellen Missverständnissen auch viele Gemeinsamkeiten bzw. gegenseitige Ergänzungen mit Ginger --- nein, Fred --- Janice --- Buck --- Roy --- Prince --- Searle --- äsch, Carl Rogers gab.
xxx/ellauri157.html on line 593: Mit der Frage des Arztes „Wo fehlt es dir“ „ist die Sachlichkeit und das Urphänomen des Arztseins in die Wirklichkeit eingeführt. Dieses Alltägliche verdient mit Ernst, ja mit Feierlichkeit betrachtet zu werden.“ Und: „Dieser Anfang ist eine biographische Szene und ist zuerst ein Gespräch, dann ein Monolog." Zur erwähnten Urszene sagte Tellenbach: Und in diesem Augenblick taucht der Schatten Martin Bubers auf; denn hier in dieser anthropologischen Erhellung und Verdeutlichung des Gespräches Arzt-Patient ist Bubers dialogisches Prinzip in seiner methodologischen Tragweite in die Medizin eingeführt.
xxx/ellauri157.html on line 596: In seinem 1946 gehaltenen Vortrag „Von den seelischen Ursachen der Krankheit“ spricht von Weizsäcker den alten jüdisch-chassidischen Gedanken aus, welcher auch von Buber stammen könnte: „Die Welt besteht nicht aus lokalen Ereignissen, sondern sie ist ein kollektiver, zusammenhängender Vorgang, unser gemeinsames Schicksal erst belehrt uns, dass wir gar nicht nur um uns selbst kreisen, sondern nur ein beschränkter Teil eines größeren, eines gemeinschaftlichen Hasidfestes sind. Es ist also niemals möglich, die Niggumin nur individualistisch zu nünnen.
xxx/ellauri157.html on line 598: In einem weiteren Brief vom 17. November 1936 gesteht Herr Dr. Binschwanger nach der Lektüre von Bubers „Die Frage an den Einzelnen“ seine philosophische Nähe zu Buber: „Ich vermag nicht nur überall mit Ihnen zu gehen, sondern sehe in Ihnen auch einen Bundesgenossen nicht nur gegen Kierkegaard, sondern auch gegen Heidegger, dem ich methodisch zwar aufs tiefste verpflichtet bin, dessen Daseinsauffassung (Dasein für den Führer) doch noch ganz auf der Linie Kierkegaards liegt“.
xxx/ellauri157.html on line 601: Die Grundformen menschlichen Daseins sind nach Binschwanger die Liebe, die Existenz und der Geschlechtsverkehr, d.h. der enge Umgang mit den anderen oder mit sich selbst. Binschwangers philosophische Innovation über Buber war die einführung des Pronomens "wir". Das Miteinandersein von Mir und Dir“ wird hier differenziert. Dementsprechend heißen auch die zwei Subkapitel: „Das liebende 'Uber-und-Untereinandersein“ und „Das freundschaftliche Miteinandersein“. Der berühmte Satz Bubers aus „Ich und Du“: „Der Mensch wird am Du zum Ich, es, und Übermensch“ (Buber 2002: 32) findet seine etwaige Entsprechung im Binswanger’schen „Erst aus der Wirheit entspringt die Selbstheit“.
xxx/ellauri157.html on line 605: Die philosophische Anthropologie entstand trotz starkem Widerstand und tiefer geschichtlicher Verwurzelung als eigenständige Richtung der Philosophie im ersten Drittel des 20. Jahrhunderts und führte stärker als in der bisherigen philosophischen Tradition die Diskussion um den ganzen Menschen sowie seine Position und seinen Sinn in der Welt. In der Nachfolge von Max Scheler (1874–1928) und Helmuth Plessner (1892–1985) könnten hier „drei Linien in der Konkretisierung unterschieden werden“: die von Karl Jaspers (1883–1969), geprägt von Søren Kierkegaard (1813–1855) („Existenzphilosophie“), die Schule von Martin Heidegger (1889–1976) als Nachfolge von u. a. Edmund Husserl (1859–1938) („Phänomenologie“) und „die Strömung des französischen Existentialismus, vorrangig geprägt durch Jean-Paul Sartre (1905–1980)“ (Beck 1991: 17). Allesamt ekliche solipsistisch-narzissistische Formen von Idealismus. Eine andere wesentliche Eigenschaft der neueren philosophischen Anthropologie war die epochale Entdeckung des anderen als Person und die Überwindung des ausschließlichen Subjekt-Objekt-Bezuges mit genau ebenso solipsistischem Ich-Du-Denken. Und der Sinn nun wieder. Warum können die idealistischen Philosophen sich nicht damit vergnügen dass es keinen Sinn für sie gibt, dass sie total sinnlos sind? Was ist nun so schwer damit? Ich weiss, weil sie narzissistich sind.
xxx/ellauri166.html on line 280: Isaac Deutscher entstammte einem jüdisch-orthodoxen Elternhaus. Seine Vorfahren waren im 16. Jahrhundert von Fürth nach Galizien ausgewandert.
xxx/ellauri166.html on line 284: Der junge Deutscher wurde nach den Grundsätzen des orthodoxen Judentums erzogen, erlernte Thora, Talmud und die hebräische Sprache und zeigte zunächst auch Interesse für den Zionismus. Um die Zeit seiner Bar Mitzwa verlor er jedoch seinen Glauben, als er, um „Gott zu prüfen“, am Grabe eines Zaddik unkoscheres Essen aß und in der Folge, als nichts passierte, zum Atheisten wurde. Mit 16 Jahren veröffentlichte er in einer polnischen literarischen Zeitschrift jiddische und polnische Verse meist mystischen Inhalts und übersetzte hebräische, lateinische, deutsche und jiddische Beiträge ins Polnische. Seinen Lebensunterhalt verdiente er bis 1939 vor allem als Korrektor.
xxx/ellauri166.html on line 286: Deutscher war anschließend Mitglied der Linken Opposition der polnischen KP, die sich zeitweilig der von Leo Trotzki geführten Linken Opposition in der UdSSR anschloss. Als Trotzki im September 1938 die Vierte Internationale gründete, stimmte die polnische Gruppe auf dem Gründungskongress dagegen.[2] Die beiden Delegierten folgten in ihrer Begründung Deutschers Argumentation, der diesen Schritt als „verfrüht“ ablehnte. Deutscher trat anschließend aus der Gruppe aus und schloss sich niemals wieder einer politischen Partei an.
xxx/ellauri166.html on line 288: Im Herbst 1940 meldete sich Deutscher zur polnischen Exilarmee unter der Führung von Władysław Sikorski, die in Schottland Militärbasen unter eigener Souveränitat hatte. Er wurde dort als verdächtige Person in ein von der polnischen Exilregierung unterhaltenes Internierungslager geschickt, in dem überwiegend politisch Verdächtige, Homosexuelle und Juden interniert waren.[4] Laut Deutschers Biographen Ludger Syré sei das Lager Ladybank bei Kircaldy „kein eigentliches Straflager“ gewesen, allerdings sei beabsichtigt gewesen, ihn als „gefährlichen roten Rebellen“ „ruhig zu halten“ und man ließ „ihn schwere Munitionskisten schleppen“. Deutscher nutzte den Lageraufenthalt zum Erlernen der englischen Sprache und richtete im Lager einen „Übersetzerdienst“ für die Organisation neuester Nachrichten ein. 1949 veröffentlichte er seine Stalin-Biographie, die in 12 Sprachen übersetzt wurde. 1954 bis 1963 erschien sein Hauptwerk, die dreibändige Biographie Trotzkis.
xxx/ellauri166.html on line 486: Walt Disney Studios tuottivat yhden parhaista okkultistisista yrityksistä vapaan assosiaation väreistä, valosta ja musiikista elokuvassa Fantasia, erityisesti valitessaan alkumusiikiksi Stokowskin version Bachin konsertista "Toccata and fugue in D minor". Walt Disney käytti tässä elokuvassa saatanallisen säveltäjän Igon Stravinskin teoksia. Igor Stravinski oli anarkistinen satanisti. Fantasia oli hyvä esimerkki Walt Disneyn ja hänen studioidensa omistautumisesta okkultismille. Kesti monta vuotta tehdä tämä filmi ja kun se oli valmis sitä käytettiin sivupersoonien järjestelmän ohjelmoinnin perustana. Disneyn Dick Tracy -elokuva on myös keskeinen esimerkki siitä kuinka väri näyttelee tärkeää osaa elokuvassa jota on käytetty peitellysti mielenhallinta-ohjelmointiin.
xxx/ellauri167.html on line 250: Kolmas on yleinen järjestelmävastaisuus ja salaliittouskovaisuus, joka lähestyy ajatuksellisesti Yhdysvaltojen jyrkimpiä trumpilaisia piirejä.
xxx/ellauri167.html on line 331: Painat puhelinnumeroja muistiisi. Jaa kenenkä? Ne harvat jota tarvizen on jo siellä. 000 on yleinen hälytysnumero.
xxx/ellauri167.html on line 648: Principia Discordian mukaan kirkon paavi on "jokaikinen mies, nainen ja lapsi tällä maapallolla." Kirjan mukana on virallinen paavikortti, jota voi kopioida ja levittää vapaasti kenelle tahansa. Paavius ei kuitenkaan riipu tämän kortin haltijuudesta, kortti vain ilmoittaa että kyseinen henkilö on "aito ja valtuutettu Discordianistipaavi."
xxx/ellauri167.html on line 694: Leary oli viisi kertaa naimisissa. Vuonna 1955 solmittu ensimmäinen avioliitto päättyi 10 vuoden jälkeen vaimon itsemurhaan, ja viimeinen liitto päättyi vuonna 1992. Learyn kummat lapset kärsivät aikuisina huumeongelmista ja istuivat vankilassa. Learyn tytär Susan teki itsemurhan 1990 vankilassa, jonne hän oli joutunut ammuttuaan miesystävänsä.
xxx/ellauri167.html on line 699: Leary kuoli eturauhassyöpään 31. toukokuuta 1996. Hänen kuolemansa kuvattiin, ja hänen viimeiset sanansa saatiin nauhalle. Viimeisillä elinhetkillään Leary sanoi pojanpojalleen Zach Learylle, ”Why not?” Leary toisti lausetta useita kertoja eri intonaatioilla ja kuoli pian sen jälkeen. Zach Learyn mukaan hänen viimeinen sanansa oli ”beautiful”.
xxx/ellauri168.html on line 184: Ihmeellisimmät olivat sentään silmät – suuret, tummat, loistavat, teräväkatseiset. Ihme kyllä heillä oli yllään pehmeästä harmaasta kankaasta tehdyt vaatteet (mixeine ole nakuja? Onko niillä muka kikkeli ja pillu?) ja heidän jäsenensä näyttivät samanlaisilta kuin ihmisten (no sitten kai on)." Romaanissa on myös kuvia näistä avaruusolennoista. Maahanmuuttajista harmaita on 43 prosenttia Yhdysvalloissa, 90 prosenttia Kanadassa, 67 prosenttia Brasiliassa, 20 prosenttia Manner-Euroopassa ja 12 prosenttia Isossa-Britanniassa.
xxx/ellauri168.html on line 478: Mieli jakautuu kun sille annetaan epämiellyttäviä asioita kuunneltavaksi, sellaisia joita se ei halua kuulla. Kokeet ovat osoittaneet että pirstaleinen mieli yksinkertaisesti kääntää kivun "henkiselle floppy-disketille" jossa se pysyy piilossa.
xxx/ellauri169.html on line 64: Robertsonia on myös syytetty verovapaan voittoa tuottamattoman ”Operaatio siunaus” -organisaationsa käyttämisestä taloudellisen hyödyn hankkimiseen. Robertson pyysi vuonna 1994 700 Clubissa lahjoituksia operaatiolle, jotta se voisi lennättää pakolaisia Ruandasta Zaireen; myöhemmin selvisi, että lentokoneet olivat kuljettaneet koneita timanttikaivoksille, jotka Robertson oli perustanut yhdessä Zairen diktaattorin Mobutu Sese Sekon kanssa. Robertsonia vastaan yritettiin nostaa syytteitä operaatiosta, mutta Virginian republikaanitaustainen yleinen syyttäjä kumosi syytteet. Robertson oli ollut kyseisen syyttäjän vaalikampanjan suurin rahoittaja.
xxx/ellauri169.html on line 106: Toinen väärä profeetta oli Jerry Falwell (11. elokuuta 1933 Lynchburg (suom. Lynkkauslinna), Virginia – 15. toukokuuta 2007 Lynchburg, Virginia). Jerry oli yhdysvaltalainen baptistipastori ja tv-evankelista, joka perusti vuonna 1979 Moral Majority -järjestön (suom. Moraalinen enemmistö). Falwell oli keskeinen hahmo yhdysvaltalaisen kristillisen oikeiston synnyssä ja sen nousussa merkittäväksi poliittiseksi tekijäksi.
xxx/ellauri169.html on line 193: Goethen väriympyrässä väreihin on liitetty ominaisuuksia: kaunis (schön), jalo (edel), hyvä (gut), hyödyllinen (nützlich), yleinen (gemein), tarpeeton (unnöthig). Huomaa vastakkaisten värien ja ominaisuuksien asettelu. Vihreä on nützlich ja sininen on gemein.
xxx/ellauri169.html on line 450: Vaimoni on niin onnellinen nyt! Hän kysyy, mitä on tapahtunut, ja sen vuoksi voin viimeinen sängyssä paljon pidempään ja miksi minun penis on aina vaikeaa kuin rockia! Toinen onnellinen asiakas. Käskin promo pullon ja sain sen todella nopeasti ja vaivatta.
xxx/ellauri169.html on line 473: Esim venäläisvastainen, Israel-myönteinen näkövinkkeli olisi ollut nyt enemmän kuin paikallaan. Mutta ei, its heavy-handed, tendentious, and regressive! Pahassa ryssämiehessä on muka jotain lieventäviä asianhaaroja. Hah, paskan marjat, paha mikä paha! Ryssä on ryssä vaikka sen voissa paistaisi. Mutta se onkin ulkkareiden oscar-ehdokas. Eine osaa, eivät edes yritä. Missä räväyttävät käänteet, missä car chaset, missä reippaat länkkärit, missä antiryssäily? Eihän tästä tule yhtään mitään, yhtä vätystelevää kuin Aki Kaurismäki. Vitun autistit!
xxx/ellauri170.html on line 46: Wattsin Toivo on yksi allegoristen aiheiden sarjasta, jonka Watts tarkoitti "elämän taloksi" tunnetulle koristeelliselle suunnitelmalle. Perinteisesti Hopen hahmo on tunnistettu ankkurilla, mutta Watts etsi tuoreempaa, omaperäisempää lähestymistapaa. Hän maalasi sokean Hopen, joka istuu maapallolla ja soittaa lyyralla, jonka kaikki kielet ovat katkenneet yhtä lukuun ottamatta. Hän taivuttaa päänsä kuunnellakseen vaimeaa musiikkia, mutta hänen ponnistelunsa näyttävät surkealta; yleinen ilmapiiri on enemmän surua ja autioitumista kuin toivoa. Kuvan melankolian tunnetta korostavat pehmeä sivellintyö ja läpikuultavat sumut, jotka ympäröivät tyhjyydessä kelluvaa elotonta palloa. Tää assistentin tekemä v2 oli Wattista parempi. Hope v1 sai yhden tähden tää ei yhtään. Mun talvinen kuva mustarastaasta on toiveikkaampi.
xxx/ellauri170.html on line 316: Koronaviruksen saavuttua Suomen porteille lähti Ukkola somessa melkoiselle laukalle. Hän mm. osoitti pääministeri Sanna Marinille twiittejä, joiden sisältö oli jotakuinkin ME KUOLLAAN KAIKKI ETKÖ TAJUA ETTÄ TAPAT MEIDÄT KAIKKI MILJOONAT TSILJOONAT????!?!?!!?!??!1!!! ja voivotteli sitä, että suomalaiset suhtautuvat pandemiaan liian rauhallisesti ja harkitsevasti, kun taas hänen mensalaiset tuttunsa (se oli tärkeä maininta, sillä Sannahan liikkuu todistettavasti rahvaan ylle kohoavan älyllisen huippudesiilin piireissä) "hyppivät tällä hetkellä seinille". Ehkä ne seinät tuli pehmustettua sillä paniikkihamstratulla WC-paperilla, sillä tämä keuliminen kävi pian vähän vaisummaksi. Älyllisesti alemmat, hetken lapsina ilman päättelykykyä elävät normi-ihmiset eivät yksinkertaisesti hahmota, että yleinen riehuminen, paniikkihamstraus ja housuun paskominen ovat korkeamman matemaattisen päättelykyvyn tuottamia rationaalisia toimintamalleja.
xxx/ellauri170.html on line 396: Pahinta Hausmannissa ei ole noi fin de siecle mädännäisyydet vaan että sen avatar on läpeensä kylmiö. Kaikin puolin inhottava hyypiö. Ikävä ihminen. Sitä piirrettä ei poista uskonnolliset jouhiliivit eikä piiskaus. Pikemminkin pahentavat vaan. Yleinen oppivelvollisuus on siitä paha että köyhät pääsee ansiotta keulimaan (s. 139). Hizi se on Sanna Ukkola-kaliiperia, ja Huisman ize takapiruna.
xxx/ellauri173.html on line 200: Il sortait de son aspect cette impression que la plupart des femmes devaient, à sa vue, se sentir comme devant l’un de leurs plus séduisants dieux. Muze oli suruinen, koska sen panopuu oli muuten hyvä mutta huonoluonteinen. Adjustoiden lornjettiaan tai kenties monokkeliaan se sanoi: Comme le dit Wieland, en son Peregrinus Protée : « Il n’y a point de hasard : nous devions nous rencontrer ― et nous nous sommes rencontrés.»
xxx/ellauri173.html on line 225: Wieland schrieb einen Roman namens Geheime Geschichte des Philosophen Peregrinus Proteus. Leipzig 1791 (Vorabdruck Weimar 1788–89).
xxx/ellauri173.html on line 228: Wieland war einer der bedeutendsten Schriftsteller der Aufklärung im deutschen Sprachgebiet und der Älteste des klassischen Viergestirns von Weimar, zu dem neben ihm Johann Gottfried Herder, Johann Wolfgang Goethe und Friedrich Schiller gezählt werden.
xxx/ellauri173.html on line 231: Christoph Martin Wielands gleichnamiger Vater Thomas Adam Wieland d. J. (* 3. Januar 1704; † 27. September 1772 in Biberach) ergriff ebenfalls den Beruf eines Theologen. Se vanhempi kirkonmieskaima runoili joskus 1600-luvulla.
xxx/ellauri173.html on line 236: Im pietistischen Internat zu Kloster Berge bei Magdeburg, das Christoph Wieland ab 1747 besuchte, wurde der junge Wieland zu einem großen Verehrer Friedrich Gottlieb Klopstocks. Peit klop. Tästä kaverista on kyllä ennestään jo paasaus.
xxx/ellauri173.html on line 238: Bei seinem Verwandten Johann Wilhelm Baumer lernte er dort die Philosophie von Don Quijote, aber auch die von Gottfried Wilhelm Leibniz und Christian Wolff kennen und schätzen.
xxx/ellauri173.html on line 240: Er begann eine Liebesbeziehung mit seiner zwei Jahre älteren Cousine Sophie Gutermann (spätere Sophie von La Roche) und verlobte sich mit ihr. Diese Chance, seinen Samen zu erlösen, löste ihn aus einer inneren Vereinsamung. Sehr vergnugt schrieb er "Die Natur der Dinge oder die vollkommenste Welt. Ein Lehrgedicht in sechs Büchern."
xxx/ellauri173.html on line 242: Seine Erstlingswerke kennzeichnen ihn als leidenschaftlichen Klopstockianer, der eine spezifisch christliche Dichtung anstrebt.
xxx/ellauri173.html on line 244: Ende 1753 löste Sophie die Verlobung mit Wieland und heiratete den kurmainzischen Hofrat Georg Michael Anton La Roche (1720–1788). Dies sowie ein längerer Aufenthalt im pietistisch geprägten Haus der Familie Grebel in Zürich trugen dazu bei, dass Wieland noch eine Zeit lang an seiner „frommen“ Sprache festhielt.
xxx/ellauri173.html on line 245: In seinen Hymnen (Zürich 1754) und den Empfindungen eines Christen (Zürich 1755) wandte er sich besonders deutlich gegen jede erotische Poesie. Bald jedoch vollzog sich in ihm, besonders unter dem Einfluss der Schriften von Lukian, Horaz, Cervantes, Shaftesbury, d’Alembert un Voltaire eine vollständige Umkehr.
xxx/ellauri173.html on line 251: 1760 kehrte Wieland nach Biberach zurück, wo er zum Senator gewählt und zum Kanzleiverwalter ernannt wurde. Ein Jahr darauf begann er eine Beziehung mit Christine Hogel. 1764 brachte diese von ihm ein Kind zur Welt; da eine Heirat mit einer katholischen Bürgerstochter für Wielands Familie jedoch unter keinen Umständen infrage kam, beendete er die Beziehung. Glucklicherweise, seine uneheliche Tochter Caecilia Sophie Christine starb früh.
xxx/ellauri173.html on line 253: Auf Drängen seiner Familie heiratete er 1765 die Augsburger Kaufmannstochter Anna Dorothea von Hillenbrand (1746–1801), mit der er 14 Kinder haben sollte. Samen hatte er so es gut reichte.
xxx/ellauri173.html on line 255: Die kleinbürgerlichen Verhältnisse seiner Vaterstadt und die schreienden Kinder bedrückten Wieland; doch fand er auf dem Schloss Wursthausen des Grafen Stadion eine Stätte weltmännischer Bildung und persönlicher Anregung. Dort begegnete er auch seiner ehemaligen Verlobten Sophie wieder, die mit ihrem Mann in veschiedenen Betten schlief. Der Geschlechtsverkehr mit ihr und anderen Personen dieser hochgebildeten Kreise führte zu Wielands endgültiger „Bekehrung“ ins Weltliche.
xxx/ellauri173.html on line 257: Es lassen sich Einflüsse von Miguel de Cervantes, Laurence Sterne und Henry Fielding nachweisen. Erschlossen folgte Wieland seinem neuen Weg, der im vollen Gegensatz zu den Anschauungen seiner Jugend stand: Er verkündete eine Philosophie der heiteren Sinnlichkeit, der weltlichen Freuden, der leichten Anmut. Bald darauf erhielt er viel Lust und weitere Belebung und Anregung in Weimar mit Johann Wolfgang Goethe und Johann Gottfried Herder. Sie waren keineswegs Absolutisten.
xxx/ellauri173.html on line 259: Seine 1773 im Teutschen Merkur veröffentlichten Briefe über Alceste gaben Goethe Anlass zu der Farce Götter, Helden und Wieland. Wieland hatte die Figur des Herkules in der Tragödie des Euripides als unpassend und grobschlächtig kritisiert. Goethe, im vollen Saft seiner Sturm-und-Drang-Periode, ließ seinen Herkules als klassischen Helden auftreten, der den Literaten Wieland lächerlich machte. Auf diesen Angriff antwortete Wieland mit viel Verständnis für die jungen Rabauken.
xxx/ellauri173.html on line 263: Er wollte sich – im Alter von 65 Jahren – als Landwirt betätigen. Hier verlebte der Dichter seit 1798 im Kreise der großen Familie (seine Gattin hatte in 20 Jahren glucklicherweise nur sieben überlebende Kinder geboren) einige glückliche und produktive Jahre. Seine frühere Verlobte, Sophie von La Roche, besuchte ihn mit ihrer Enkelin Sophie Brentano, mit der sich eine enge Freundschaft entwickelte. Hier besuchte ihn auch Heinrich von Kleist mit dem zerbrochenen Krug. Und so ging es heiter writer bis er starb.
xxx/ellauri173.html on line 317: Agathe on huolissaan Maxista, joka ilmoittaa menevänsä keskiyöllä Susirotkoon metsästämään kauriita. Vallitsee pahaenteinen tunnelma. Kun Max saapuu Susirotkoon, on Kaspar jo paikalla, valmiina ohjaamaan luotien valamista. (Kaspar on aiemmin ehdottanut esimiehelleen paholaiselle, että Max tulisi hänen tilalleen paholaisen rengiksi. Lisäksi on sovittu, että seitsemäs valettu luoti on surmanluoti, joka ohjautuu sinne minne paholainen haluaa, kenties Agatheen?) Max alkaa valaa luoteja. Ympärillä alkaa tapahtua kaikenlaisia outoja ja pelottavia asioita. Kun Max valaa viimeisen luodin, ilmestyy paholainen hänelle. Max pyörtyy järkytyksestä.
xxx/ellauri173.html on line 526: » Car, à peine j’allais cacher un rire ardent
xxx/ellauri173.html on line 547: Je tiens la reine !
xxx/ellauri174.html on line 286: " - Jaa se ! mikä sinua vaivaa? Eivätkö tällaiset moraalinpurkaukset ole vähintäänkin vanhentuneita? Loppujen lopuksi nämä naiset ovat kauniita, kauniita; he käyttävät kaikkien tiedossa näitä keinoja ansaita omaisuuksia, mikä on nykyään elämän myönteinen puoli, varsinkin kun "yhteiskunnalliset organisaatiomme" tuskin jättävät heille monia muita. - Ja jälkeen ? Miksi ei ? Se on suuri taistelu olemassaolosta, Tapa minut tai tapan sinut nykyaikaan. Kaikkien pitää pysäköidä! Ystäväsi oli loppujen lopuksi vain naiivi, ja lisäksi vain mies, joka oli kiistattomasti syyllinen kaikissa suhteissa häpeälliseen heikkouteen, hulluuteen ja aistillisuuteen: ja epäilemättä tylsä "suojelija" ylijäämälle. No, requiescat! »
xxx/ellauri174.html on line 612: Sir William Crookes (17. kesäkuuta 1832 – 4. huhtikuuta 1919) oli englantilainen fyysikko ja kemisti. Crookes oli lähtöisin alkujaan köyhästä perheestä. Hänen isänsä Joseph oli uransa alussa räätälin apulainen, mutta vaurastui myöhemmin. Nuori Crookes pääsi Royal College of Chemistry -yliopistoon ennen 16. syntymäpäiväänsä vuonna 1848. Crookes löysi alkuaine talliumin vuonna 1861. Tallium on rotanmyrkky jolla voi poistaa ihokarvoja. Kemiallisten tutkimustensa ohessa hän keksi Crookesin radiometrin eli niin sanotun valomyllyn vuonna 1873. Kehittämiensä tyhjiöputkien avulla hän myös havaitsi katodisäteet tutkiessaan sähkön johtumista harvassa kaasussa. Crookes oli tyhjiöputkitutkimuksen pioneereja ja vuonna 1879 hän havaitsi ensimmäisenä, että aine voi esiintyä plasmana. Crookes tuli tunnetuksi myös Daniel Dunglas Homen ja muiden meedioiden väitettyjen paranormaalien kykyjen testaajana ja hänellä oli hyvin myönteinen suhtautuminen spiritualismiin.
xxx/ellauri175.html on line 45: Ihre Sowana-Beraterin hat wertvolle und interessante Tipps für Sie und beantwortet gern Ihre Fragen. Lernen Sie etwas Neues kennen, lassen Sie sich in einer netten und gemütlichen Runde von Sowana begeistern – und überzeugen Sie sich selbst, dass unsere Produkte!
xxx/ellauri175.html on line 142: "Kyllä", jatkoi Edison nöyrästi, "mestari Thomas! Etkö ole kuullut minusta? Mestari Thomas! Englannin ja Amerikan suurten teattereiden yleinen edustaja!
xxx/ellauri175.html on line 417: Ilta oli edelleen levoton; boreaalisesta napasta tuleva vaaleanpunaisen tulipalon pitkät rivit haalistuivat horisontissa; muutama kiireinen tähti välitti pilvien välissä eetterin sinisiä välejä; lehdet kahisivat kovemmalla äänellä kujan katoksessa; ruohon ja kukkien tuoksu oli raikas, märkä ja herkullinen.
xxx/ellauri175.html on line 466: Sillä hetkellä hänen ajatuksensa ylitti pakkomielteinen ajatus, että Edison odotti häntä kuolevaisholvissaan näyttääkseen hänelle Andrein, mustan ihmelapsen.
xxx/ellauri175.html on line 553: Ja ilman edelleen skeptistä tuhmuushymyä, päädyt tervehtimään tunnin järjessäsi, ― sinä, joka tulet torajyvästä (tai no siemenestä ainakin), ― käsittämättömän, muodottoman ja väistämättömän Äärettömän "ilmeinen" lainsäätäjä.
xxx/ellauri175.html on line 586: Ajattele, niin huomaat, että tällä tavalla ajatteleminen on välttämättä ainoa, hyvin yksinkertainen tapa minulle. Pidätkö enemmän iloisen naisen läsnäolosta, jonka sanat kuulostavat linnuilta? "Se on hyvin helppoa; jos painat sormeasi tämän safiirin sinisen liekin päälle, joka palaa kaulakoruni oikealla puolella, minusta tulee tämän luonteinen nainen - ja tulet kaipaamaan häntä. Minulla on niin paljon naisia, ettei yksikään haaremi voisi pidätellä heitä. Ole kiltti, ne ovat! Se riippuu sinusta, löydätkö ne visiostani. Olen TV Mama, mulla on huisin paljon kanavia.
xxx/ellauri175.html on line 745: "Ehkä", Edison jatkoi. - Vai niin ! Huomasin toisena iltana - hiljaisella käytöksellänne ennen kuin neiti Alicia Clary… iski - alle tunnissa, kun ehdotuksia korjattiin, - kataleptisen hypnotismin vaikutuksena, - kyllä, minusta tuntui, että olitte tietoinen näistä. uusia kokeita, joita ensimmäinen tämän aiheen harjoittajamme yritti. He ovat osoittaneet, kuten tiedätte, että ihmismagnetismin tiede, sekä muinainen että uusi, on myönteinen, kiistaton tiede – ja että, sanalla sanoen, hermostomme todellisuus ei ole yhtä ilmeinen. sähköinen neste.
xxx/ellauri175.html on line 790: Jos hysteerisen yliherkkyyden tilassa indusoiva affiniteetti voi siten yhdistää potilaan elimistön näiden aineiden intiimeihin ominaisuuksiin ja houkutella niiden elävää vaikutusta lasin ja pergamentin huokosten läpi - kuten magneetti tekee vaikutuksen, lasin ja kankaiden läpi, rautaa, ― jos on vihdoin kiistatonta, että jonkinlainen hämärä magnetismi lähtee ulos jopa kasvi- ja mineraaliaineista ja voi ylittää ― ilman induktoreita, ― esteitä ja etäisyyksiä niin, että saan vaikutuksen elävään olentoon erityisellä hyvellään, kuinka voisin ihmetteletkö suunnattomasti, että kolmen samantyyppisen lajin yksilön välillä, jotka on asetettu toisiinsa yhteisen sähkömagnetoidun keskuksen avulla, nesteet ovat tietyllä hetkellä korrelatiivisia siinä määrin, että kyseinen ilmiö on tapahtunut?
xxx/ellauri175.html on line 796: "Vaikka on älyllisesti sopivaa, etten koskaan näe rouva Andersonia, Sowana näyttää minusta ansaitsevan olla ystävä - ja jos hän kaikessa tässä ympäröivässä taikuudessa kuulee minut - saapukoon tämä toive, missä hän onkaan. !... Mutta viimeinen kysymys: olivatko ne sanat, jotka Hadaly lausui juuri nyt puistossanne, sanoi ja "kielsi" neiti Alicia Clary?
xxx/ellauri175.html on line 841: Edisonin ja lordi Ewaldin välillä oli siis toinen viimeinen kädenpuristus. Ja kolmas ja neljäskin. Ei ne ole yhtään sen ihmeellisempiä kuin reinkarnaatio.
xxx/ellauri176.html on line 254: Pardon ! l'âge effaçait, reine, votre défense Sori! Ikä on haalistanut, kuningatar, kieltosi,
xxx/ellauri176.html on line 356: O charme dernier, oui ! je le sens, je suis seule. Viimeinen taika, juu! Tunnen sen, olen yxin.
xxx/ellauri176.html on line 367: Où le sinistre ciel ait les regards haïs missä pahaenteinen taivas heittää vihaisia kazeita
xxx/ellauri176.html on line 400: Das Auge vom Weinen getrübet. Itkusta sumenee silmä.
xxx/ellauri176.html on line 713: 46. Rva Haneda polski käsivarsilllaan ja sanoi suorapuheinen tyyliinsä: voi Voi on takuulla hukkunut. Rei miettii: Jos saan joskus lapsia toivon ettei minun tarvize valehdella niille noin sikana.
xxx/ellauri176.html on line 869: O'Casey is from Finsbury Park, the eldest of three daughters of hospitality and retail workers. She is of Irish and a quarter Jewish descent; the playwright Sean O'Casey was her great-grandfather. O'Casey has dyslexia and attended a Steiner School.
xxx/ellauri177.html on line 101: Myöhemmin teologiassa hän seurasi vain Rorbacherin kirkonhistorian kurssia altistumatta; hän meni Goussetin väitteisiin asti, Bouvierin teologiseen ohjeeseen asti, uskaltamatta koskea Bellarmineen, Liguoriin, Suareziin tai tökkiä Akvinolaisen Pyhää Tuomasta. Vain Pyhä Raamattu kiehtoi häntä. Hän löysi siitä kaiken tarvittavan tiedon, tarinan äärettömästä rakkaudesta, joka riitti opetukseksi hyväntahtoisille hölmöille. Hän vain hyväksyi mestariensa väitteet, vapautti heidät kaikesta tutkimisen huolesta, ei tarvinnut tätä sekamelskaa rakastaakseen, syyttäen kirjoja rukousajan varastamisesta. Hän oli jopa onnistunut unohtamaan yliopistovuodet. Hän ei enää tiennyt, hän oli vain suorapuheinen lapsus, joka palasi katekismuksen änkytykseen.
xxx/ellauri177.html on line 170: Minä rakastan sinua sen kuolemassa, mikä elää ja mikä lisääntyy. Teen kanssasi ainoan avioliiton, jota sydämeni kaipaa. Menen korkeammalle, aina korkeammalle, kunnes olen saavuttanut uunin, jossa paistat pentuja. Siellä se on pimeä tähti, valtava valkoinen ruusu, jonka jokainen lehti palaa kuin kuu, hopeinen wc-istuin, josta säteilet niin viattomuuden liekkejä, että koko paratiisi pysyy valaistuna pyllyverhosi yhdellä hohteella. Kaikki mikä on valkoista, aamunkoitto, saavuttamattomien huippujen lumi, tuskin kuoriutuneet liljat, tuntemattomien lähteiden vesi, auringon kunnioittamien kasvien maito, neitsyiden hymyt, kuolleiden lasten sielut kehdossa, sade valkoisilla jaloillasi, suola, sokeri, kokaiini. Sitten minä nousen huulillesi kuin heppa sulattava hienovarainen liekki; Minä astun sisääsi sinun puoliksi avoimen alkusuusi kautta, ja häät pidetään, samalla kun arkkienkelit vapisevat ilostamme. Olla neitsyt, rakastaa itseä neitsyenä, säilyttää immenkalvo ja irroittamaton esinahka suloisimpien suudelmien keskellä! Kaikki rakkaus makaa joutsenen siivilässä, puhtauden pilvessä, valon rakastajan käsissä, jonka hyväilyt ovat sielun nautintoja! Täydellisyys, yli-inhimillinen unelma, halu, josta luuni halkeilevat, ilot, jotka nostavat minut taivaaseen! Oi Maria, valittu astia, kastroi ihmisyyteni, tee minusta eunukki ihmisten keskuudessa, jotta voit pelkäämättä luovuttaa minulle neitsyytesi aarteen! Ja isä Mouret pyörtyi lattialla, hampaita räpiskelemällä, kuumeen valtaamana. Että pitää miestä kepin uittamisen pelottaa. Ei se ole niin hirveää, väpelöinkin oppii auttavasti uimaan autettuna.
xxx/ellauri177.html on line 258: Ils restèrent longtemps silencieux, toujours très graves. Ils avaient roulé leurs têtes, les éloignant insensiblement, comme si la chaleur de leurs haleines les eût gênés. Puis, au milieu du grand silence, Serge ajouta cette seule parole:
xxx/ellauri177.html on line 369: Äänet olivat tulleet selvemmiksi. Puutarhan eläimet puolestaan huusivat heitä rakastamaan toisiaan kuin aikuistuneet bambit Disneyn Bambi-leffassa. Rumpali rummutti puunrunkoa. Cicadas lauloi hellällä kuoliaaksi. Perhoset levittävät suudelmia siipien räpyttäessä. Varpusilla oli hetken mielijohteisuutta, sulttaanien hyväilyt kulkivat innokkaasti seragion keskellä. Kirkkaissa vesissä kuului kutuaan auringossa olevien kalojen pyörtymistä, sammakoiden kiihkeää ja melankolista huutoa, koko salaperäinen intohimo, joka oli hirviömäisesti kyllästynyt kaislikoiden harmaaseen tylsyyteen. Metsän syvyyksissä satakielet huusivat nautinnon helmiäisnaurua, polttarit uljasivat, humalassa sellaisesta himosta, että he kuolivat väsymykseen lähes supistuneet naaraat. Ja kallioiden laatoilla, harvoin pensaiden reunalla, käärmeet, solmitut kaksi kerrallaan, sihisivät hiljaa kaxihaaraisine kyrpineen, kun taas suuret liskot haudivat munia, niiden selkärangat värähtelivät lievästä hurmiosta. Kaikkein syrjäisimmistä kulmista, auringonpaistetta, varjossa olevia reikiä, nousi eläimen haju, lämmin yleisestä urasta. Kaikessa tässä kuhisevassa elämässä oli lapsellista jännitystä. Jokaisen lehden alla sikiöi hyönteinen; jokaisessa ruohotumpussa kasvoi perhe; lentävät kärpäset, liimattuina toisiinsa, eivät odottaneet laskeutumistaan lannoittaakseen. Näkymättömät elämän palaset, jotka asuttavat ainetta, aineen atomit itse, rakastivat, pariutuivat, antoivat maaperälle herkullisen liikkeen, tekivät puistosta suuren haureuden.
xxx/ellauri177.html on line 405: Serge katseli itsestään huolimatta murtuman kynnykseen naulattuna. Alhaalla, tasangon pohjalla, laskeva aurinko valaisi Artaud-kylän kultalevyllä, kuin hämärästä nouseva näky, johon naapuripellot olivat jo hukkuneet. Tien varrella oli selvästi havaittavissa epäjärjestykseen rakennetut mökit, lantaa täynnä olevat pienet pihat, kapeat vihannespuutarhat. Ylempänä hautausmaan suuri sypressi kohotti tummaa profiiliaan. Ja kirkon punaiset laatat näyttivät uunilta, jonka yläpuolelle musta kello asettui ikään kuin herkästi muotoiltu kasvo; kun taas viereinen vanha pappi avasi ovensa ja ikkunansa iltailmaan.
xxx/ellauri177.html on line 529: Valitettava tuska täytti pastorin navan, roiskuen suuren Kristuksen raajoista virtaavalla verellä; kun taas seinillä neljätoista Passion-kuvaa esittelivät hirvittävää draamaansa keltaisella ja punaisella, hikoilevalla kauhulla. Se oli elämä, joka kuoli siellä, tässä kuoleman väreissä, näillä hautoja muistuttavilla alttareilla, tämän hautausholvin alastomuuden keskellä. Kaikki puhui joukkomurhasta, yöstä, kauhusta, murskaamisesta, tyhjyydestä. Viimeinen suitsukkeen henkäys hidasteli, kuin jonkun kuolleen hellä viimeinen hengenveto, mustasukkaisesti tukahdutettuna paasikivien alle.
xxx/ellauri177.html on line 597: Jeesus vetäytyessään pois takakautta oli vienyt pois armon. Hän, joka oli niin vahva taivaan avun aamusta asti, tunsi olonsa yhtäkkiä kurjaksi, hylätyksi, lapsellisen heikoksi. Ja mikä kauhea pudotus, mikä suunnaton katkeruus! Taistella sankarillisesti, seisoa voittamattomana, armottomana, kun kiusaus oli olemassa, elossa, pyöreänä vartalonsa, upeine hartioineen, intohimoisen naisen tuoksuineen; sitten alistua häpeällisesti, haukkoa henkeä kauhistuttavasta halusta, kun kiusaus väistyy jättäen jälkeensä vain hameen väreet, vaalean niskan niskasta virtaavan hajuveden! Nyt, pelkkien muistojen kanssa, hän palasi kaikkivoipaana, hän hyökkäsi kirkkoon.
xxx/ellauri177.html on line 725: Ja hänellä oli niin todellinen suru, niin ilmeinen halu aloittaa hellä elämä uudestaan, että Albine liikuttui. Hetkeksi hänestä tuli taas hyvin lempeä. Hän kysyi häneltä huolestuneena.
xxx/ellauri177.html on line 758: "Ja yhteinen elämämme, onnemme ja lapsemme?"
xxx/ellauri178.html on line 108: Kenning on viikinkien klisheinen metafora tyyliin "merihepo" pro laiva.
xxx/ellauri178.html on line 228: Versuch einer Stellungnahme zu den Hauptfragen der Kunstphilosophie. 1903 (Teoksen digitoitu versio Internet Archivessa)
xxx/ellauri178.html on line 366: Noniin, aloittaisinko lukemisen Pilin mainizemasta Ariadnasta? Se haiskahtaa hiukan misogyyniseltä. Ariadnahan on kuin Ernesto "Che" Guevaran "Brett"! Zwei Linsen auf einem Brett! Tai size on Claire Bloom. Kepeshin Clairella on kyllä isot kannut ja se on blondi shixa.
xxx/ellauri179.html on line 281: By the time he was on to his most open-minded wife, Mary, his final spouse, they were exchanging letters about hair that were, Dearborn says, ‘frankly pornographic’, while indulging in sexual role-swapping in bed. Of course, Hemingway — who won the Nobel Prize for Literature in 1954 — wouldn’t be the first genius to have a somewhat less impressive private life. The real Hemingway was self-pitying, self-glorifying and thin-skinned, ready to turn viciously on friends on the slightest provocation. Kake kavereineen tossa Ford Fiesta kirjassa vaikutti täys paskiaisilta ihan miehissä. Mitääntekemättömiä renttuja.
xxx/ellauri186.html on line 380: Kapitalismi on darwinismin poliittinen siipi. Se on apinalle mieleen, sen avulla se voittaa kaiken izelleen ja ampuu sillä loppupeleissä vielä izeäänkin siipeen. Viimeinen talvijänis kazoo päältä kylmä rinki perseessä.
xxx/ellauri186.html on line 388: Rainer Maria Rilken syvämietteinen sonetti ´Archaischer Torso Apollos', johon Kepesh nolottavasti päättää monologinsa, sisältänee myös "Rinnan moraalisen sanoman" - jonsei muille niin Pilille itselleen. Tajunta pakottaa tiensä ja tahtonsa halki harmaan kiven, epämuodostuneen ja epätäydellisen aineen lävitse. Muuten ei torso murtuisi ulos ääriviivoistaan kuin pimeä tähti: eihän sillä ole sitä 1 paikkaa jota et siis näe. Sinun on se siihen kuviteltava.
xxx/ellauri186.html on line 390: Jaakko eiku siis Mika Salon mielestä prof. Kepesh muistuttaa enstex eniten Aarne Kinnusta. Totta Mooses: "Rinnan" kaltainen texti ei Mikan esipuheesta kostu, tai jos kostuukin, ei parane. Jaakko Salo orkestereineen oli takavuosien musikantti ja kuuluisampi Mika Salo loisti rallikuskina.
xxx/ellauri186.html on line 407: Tissin äitikin oli izekeskeinen kova kylmiö, siltä Pili on perinyt luonteensa. Se määrittää oman arvonsa vertaamalla muihin. Armoton izekritiikki käy käsi kädessä kapean omahyväisyyden ja syvään juurtuneen ylemmyydentunteen kanssa. Siinä Phil pähkinänkuoressa.
xxx/ellauri186.html on line 421: Sen infantiilin palvonnan keskeinen kohde ei kylläkään ole tissi, vaan sen oma pippeli. Sen ei olis pitänyt mennä 5v zygoanalyysiin, siihen loppuivat siltä kaikki aiheet muuta kuin se ize. Sen muut ihmiset ei koskaan puhu muille kuin pikku Pepulle. Kenenkään muiden huolista ei koskaan tule puhetta, ellei ne jotenkin hankaa sen omaa peppua.
xxx/ellauri187.html on line 51: Bei diesem Werk handelt es um eines der bekanntesten Dinggedichte und ist als Hommage an den Bildhauer Auguste Rodin zu sehen. Rilke arbeitete in den Jahren 1905/06 als Privatsekretär bei diesem bekannten Bildhauer.
xxx/ellauri187.html on line 70: und bräche nicht aus allen seinen Rändern Eikä särkyisi kaikilta reunoiltaan kuin pimee
xxx/ellauri187.html on line 71: aus wie ein Stern: denn da ist keine Stelle, tähti; eihän siinä ole sitä yhtä paikkaa,
xxx/ellauri187.html on line 232: nicht mehr gegeben, als dir einer böte, ole enempää näkyvillä, kuin sulle joku kertoisi
xxx/ellauri187.html on line 233: wenn er von seiner Freundin sagt: sie war sanoessaan ystävättärestään: hiän oli
xxx/ellauri187.html on line 237: beisammen, blühend, wie in einem Beet, yxissä, punastellen, kuin aamurukouksissa,
xxx/ellauri187.html on line 390: Vankilakirjeissään Bonhoeffer kirjoitti ”uskonnottomasta kristinuskosta”, joka ottaisi vakavasti ihmiskunnan täysi-ikäisyyden. Hän katsoi, että kirkko ei ole olemassa itsetarkoituksena vaan ”muita varten”, ja että tässä Saksan kirkko oli harhautunut pahimmin. Bonhoeffer katsoi, että tuonpuoleinen ei ole todellisuudessa nähtyjen aukkojen täyttäjä, vaan kristittyjen tulisi oppia elämään kuin Jumalaa ei olisi olemassa, ja että tämä on Jumalan tahto. Vain näin kristinusko voi löytää merkityksensä uudelleen. Bonhoeffer kirjoitti: ”Jumalan edessä ja Jumalan kanssa me elämme ilman Jumalaa. Jumala antaa työntää itsensä maailmasta ristille”
xxx/ellauri187.html on line 420: aus deiner guten und geliebten Hand. sun hyvästä ja rakastetusta kätösestä.
xxx/ellauri187.html on line 435: all deiner Kinder hohen Lobgesang. sun koko lapsilauman kimakka ylistys.
xxx/ellauri187.html on line 549: Pelko ja toivo on heikompia, duaalisia modaliteetteja uskolle, joissa on mukana myös preferenssit. Pelkään että p tarkoittaa että uskoni kannalta on mahdollista mutta ikävää että p. Vastaavasti toivo, paizi että haluaisin sitä. Will to believe tarkoittaa: tahdon että p implikoi uskon että p, eli uskon mitä toivon, vaikka ehkä pelkäänkin päinvastaista. Se on kyllä peleissä yleensä häviävä strategia, pitäis käyttää minimaxia. Keppi ja porkkana, molempia on aasin hyvä saada, kuten äskeinen psalmi 119 terotti.
xxx/ellauri193.html on line 89: Nadine Gordimer hymistelee kirjassa The House Gun. On kuin brittipoliisisarjaa kazoisi. Esim tämä "virke" on vitun kliseinen:
xxx/ellauri193.html on line 139: Eiku ongelma olikin että Duncanin ja Nadinen (sori Natalien tai Natasyan) yhteinen homokaveri tanskalais-norjalainen Carl Jespersen nussi Nadinea (sori Natalieta) niiden sohvassa, teki sen kohdalla niinkö poikkeuxen. Duncan näki tän ja sai ketjureaktion. Mixhän toi bail on anglosaxeille niin tärkeä? Vittumaista lunastusta, jeesusmaista kaupantekoa.
xxx/ellauri193.html on line 252: Carlson vetoaa yleisöön paljolti samoilla teemoilla kuin entinen ja tuleva presidentti Donald Trump: hän pilkkaa demokraatteja, liberaaleja ja muiden seksuaalivähemmistöjen oikeuksia sekä lietsoo muukalaisvihamielisyyttä. Parin viime vuoden keskeinen kärkiteema on ollut koronarajoitusten parjaus.
xxx/ellauri193.html on line 291: Yleinen ilmapiiri Yhdysvalloissa on nyt hyvin Putin-vastainen. Oleellinen kysymys tietysti on, millaisia seurauksia tällä on. Miten paljon Carlson ja muut äärioikeiston näkyvimmät hahmot pystyvät vaikuttamaan laajempaan Putin-vihamielisyyteen tai esimerkiksi republikaanipuolueen ajamaan politiikkaan? Miten linja vaikuttaa Venäjällä? Entä Ukrainassa?
xxx/ellauri193.html on line 300: Hän ei kuitenkaan halua liioitella Carlsonin mahdollisuuksia vaikuttaa amerikkalaisten ajatteluun, koska sitä ei juuri ole. Hänen mielestään tilanne on yleisesti ottaen myönteinen sikäli, että yleinen ilmapiiri Yhdysvalloissa on nyt hyvin Putinin-vastainen.
xxx/ellauri193.html on line 445: Sarjan yhteinen nimittäjä näyttää olevan että kaikki henkilöt, niin sivu kuin pää, on täysiä kusipäitä. Pahin on ize tää pohjoispohjanmaalainen poliisi joka vääntää jotain murretta suu lengollaan. Toinen yhtä paha on tää Shakespearen rouvan kaima, kolho nazi, joka on oikeastikin juuri sellainen. Prequelin päähenkilö, komisario Morse, joi liikaa, ajoi punaisella Jaguarilla eikä kestänyt veren näkemistä. Sama klisheinen fobia oli sillä hörökorvaisella autistisella kirurgilla jonka nimeä en muista. Seija muisti, Doc Martin. Se on kai jotenkin hellyttävää.
xxx/ellauri195.html on line 55: Yhteinen moraalikoodimme säätelee sitä, mitä pidämme hyvänä ja mitä pahana. Tällaiset käsitykset myös ohjaavat käyttäytymistämme ja päätöksentekoamme. Tässä tutkimuksessa kartoitamme, millaisia asioita ihmiset pitävät yleensä hyvinä ja pahoina, ja kuinka usein he tällaisia asioita tekevät.
xxx/ellauri199.html on line 73: Neptunus jakaa alkuperätarinan useiden vanhempiensa Saturnuksen ja Ops:n kanssa syntyneiden jumalten kanssa., Perinteinen versio tarina Neptunuksen syntymä keskittynyt Saturnus on isä, paljastaa profetia doom jumalan käsissä yksi hänen lapsistaan. Saturnus päätti syödä lapset syntyessään, myös Neptunuksen. Ops huijasi Saturnuksen syömään kiven syötyään viisi kuudesta lapsestaan. Saturnus oksensi kaikki viisi lasta palaamaan maailmaan ja omaksumaan heidän roolinsa jumalina, mukaan lukien Neptunuksen. Eikös Saturnus ole Kronos kreikaxi? Kyllä niin.
xxx/ellauri199.html on line 293: Vain 3 näistä sori: Rossetti, Marti and Carroll. Walter de la Mare (1873-1956) oli suht joutava horror story kaveri, Lovecraftin lemppari, mikä yxinään jo kertoo paljon. Sen runo Listener on klisheinen. Se taisi olla knääpiö ja kirjoitti juveniilia fantasiaa.
xxx/ellauri199.html on line 1148: Mutta nähtävästi vihoviimeinen.
xxx/ellauri200.html on line 81: Nigerialaisen Ifemelun äiti hurahtelee eri born again uskontoihin joka viikko. Se muistuttaa Venlan opettajaäitiä Henna Rasilaista. Uskontoihin uskovat on syvältä. Ne on luonnevikaisia termiittejä. Kävelevät ympyrää kuin hyönteinen jolta toinen antenni on katkennut. Henna vaihtoi jeesuxen koulupoikaan ja koulupojan jeesusta nuorempaan pelastusmieheen. Kuin myös solnabo Greta, jonka merkuriaalista pallomiestä ei saisi hevin edes ristinpuuhun naulatuxi. Sit on vielä mummi ja sen lapsenlapsipuolia sormittanut Seppo. Jo on epeleitä.
xxx/ellauri201.html on line 76: Olihan minun itsekin vielä saunottava, kun niin hikiseksi siitä pesemisestä tulin. Antoivat miehet sentään minulle rauhan, menivät jo tupaan. Meni Isokukko-Uljaskin isoine vehkeineen, kas kun jaksoi odottaa yötä. Tuvassa sitä oli hilpeä ehtootunnelma, kun miehet lauloivat ja ruokottomia juttujaan kertoilivat ja niiden päälle nauroivat. Kustin-rutale oli jo kamarissaan makaamassa, eihän se kauan jaksanut valvoa. Ja minä toivoin, etteivät muutkaan jaksa. Tulevaa yötä minä jo odotin. Sitähän ne kaikki odottivat, tiesivät kuulevansa sinä yönä kunnon ryskettä emännän kamarista. Minä se vaan valuin pelkästä ajatuksesta koko illan.
xxx/ellauri201.html on line 167: Stig-Erlandin kirja sankarifriilänssäreineen on yhtä klisheinen kuin hinkuvaääninen Kurt Wallenberg. Ihan sama millaisia meemejä on ripoteltu ympärille, vaikka kuinka pelottavia uhkakuvia perseelleen menneestä kansankodista, tarinan ytimenä on aina sama tematiikka: EAT! FUCK! KILL!
xxx/ellauri201.html on line 261: Tarina on löllerö ja opettavainen. Tulee mieleen Sakari Topeliuxen lukemiset lapsille tai kansakoulun aapiset. Välillä on puisevia viisuja: ken pallit kirkkoomme tehdä mahtoi? Norjalaiset lantasaappaat ovat kaappifasisteja. Lappalaista Aslakkia kohtaan ilmirasisteja. Torbjörnissä on kosolti narsistisia piirteitä. Se on jonkinasteinen supermies. Torbjörn vetää herneen nenään kun sille nauretaan.Torbjörn ilostuu kun Synnöve osoittaa pelkäävänsä sitä.
xxx/ellauri202.html on line 52: Roger Martin du Gard (23. maaliskuuta 1881 Neuilly-sur-Seine, Ranska – 22. elokuuta 1958 Sérigny, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1937.
xxx/ellauri202.html on line 62: Thibaultin suku on suomennettunakin noin 1400 sivunen paketti. Ensimmäisten kahden kirjan keskiössä on muutama henkilö. Tibault'n perheestä päähenkilö Jacques on nuori kapinallinen, joka itsepäisyydessään ja lapsuuden voimissaan muodostaa jännitteitä riittämiin. Varsinkin aluksi näitä yrittää kitkeä hänen isänsä Herra Thibault, jossa kytee normannien raivoa, älyä ja viekkautta. Vanhempi veli Antoine on lastenlääkäri, hän on itsekeskeinen ja itseriittoinen, lisäksi huomattavan ylimielinenkin.
xxx/ellauri202.html on line 64: Pastori abbé Binot on varsinkin aluksi merkittävä suunniteltaessa nuoren Jacquesin tulevaa kohtaloa. Kuitenkin kaiken pahan lähteeksi leimataan Daniel de Fontaine, jonka kanssa Jacquesilla on harmaassa vihkossaan häpeilemätöntä kirjeenvaihtoa. Tämä onkin viimeinen tippa kyrvän kärjessä, joka johdattaa Jacquesin kasvatuslaitokseen. Kuitenkin tämä on vain osasyy, ellei jopa tekosyy - koska oikea syy lienee perheiden erinlaiset uskonnolliset taustat ja polittiset näkemykset. Danielin perhe on rikkonainen, esimerkiksi isä Jeróme on täysin lihallisten viettien kuljetettavissa ja Danielin äiti tulee perässä talutushihnassa. Kuitenkin nämäkin kulissit alkavat rakoilla ja suhteiden elämistä tapahtuu.
xxx/ellauri202.html on line 72: Kantaako tunteet elämän kalkkiviivoille asti? Se jää nähtäväxi. Rachel on juutalaistaustainen ja hän on viettänyt muutenkin ilmeisesti rajua elämää, tämä ei ole omiaan lisäämään suhteen tasapainoa. Nuoresta naisesta paljastuu koko ajan omituisia piirteitä ja hänen menneisyytensä nousee dominoivaksi asiaksi. Herra Oscar Thibaultia ei juurikaan kirjassa huomioida ja Jacquesin osuus kapenee lähinnä Jenny de Fontanin kanssa hippailuksi. Danielista on kuoriutunut seurapiirigigolo joka on orientoitunut taiteellisesti naisten kanssa valssia pyöriväksi partaveitseksi. Jerome de Fontanen luonnetta syvennetään ja paljastuukin että hänellä ja Danielilla on luonteenomaisia yhtäläisyyksiä enemmän kuin voisi kuvitella. Paljastuupa jopa yhteinen tuttavuuskin, joka ei sanalla sanoen mairittele.
xxx/ellauri202.html on line 180: Andre Gide ja Rooger olivat toisilleen läheisiä kuten Jacques ja Daniel, tai Charles ja Sebastian. Gide kirjoittaa ystävästään päiväkirjassaan vuonna 1931: "Hänen kanssaan voin päästää itseni menemään ja olla täysin luonnollinen. Ei ole ketään, jonka läsnäolo tuo minulle nyt enemmän lohtua." Roger Martin du Gard puolestaan oli merkittävä kirjailija, joka tunnetaan parhaiten yhdeksänosaisesta perhesaagasta Les Thibault. Giden muistiinpanot on otettu hänen päiväkirjastaan. Hänen läheinen ystävyytensä Roger Martin du Gardin kanssa, joka oli hänen vuoteensa vieressä kuollessaan, kesti yli 38 vuotta.
xxx/ellauri202.html on line 187: Erityisesti elämänsä loppupuolella Gidestä tulee yhä oudompi, itsekeskeinen snobi, sellainen henkilö, joka on tullut liian kuuluisaksi menneisyytensä perusteella ja saa siksi liian vähän vastustusta.
xxx/ellauri202.html on line 212: Anatole France (oik. Jacques Anatole François Thibault, 16. huhtikuuta 1844 Pariisi – 12. lokakuuta 1924 Saint-Cyr-sur-Loire, Indre-et-Loire) oli ranskalainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1921. Katolinen kirkko kielsi 1920-luvulla hänen teostensa levittämisen niiden sisältämien sosialististen piirteiden vuoksi lähde?. Francen tunnetuimpia romaaneja on Kuningatar Hanhenjalan ravintola (1892), joka on kuvaelma 1700-luvun Ranskasta. Hänet tunnetaan myös aforismeistaan. Francen syvällisimpänä kirjana pidetään romaania Enkelten kapina. Vähän se on köykänen kaveri knebelbarteineen, mutta kova panomies.
xxx/ellauri202.html on line 227: Après le Crime de Sylvestre Bonnard (1881), où il a voulu camper (esquisser) son propre personnage, A. France a successivement publié, dans un registre très varié, empreint de scepticisme et d'une ironie toute voltairienne, la Rôtisserie de la reine Pédauque (1893), si différente du Lys rouge (1894), double hommage à Mme de Caillavet et à l'Italie, du récit de fiction politique (l'Île des pingouins, 1908) ou de la fresque révolutionnaire (Les dieux ont soif, 1912).
xxx/ellauri202.html on line 250: Tökittyäni käärmeen pois Seijan unista muistin että olin ize juuri omassa unessani onnistunut jotenkuten köyrimään thaityttöä. Eli oltiin jossain muhinoimassa sotkuisessa sängyssä, kun tuli siinä jonkunasteinen seisokki, joka ei onnexi hävinnyt sillä aikaa kun otin pikkuhousut pois siltä tytöltä sekä pyjaman pöxyt izeltä, sain vieläpä "vietyä" epäluotettavan vällykäärmeen vähintään puolijäykkänä thaitytön ahtaaseen hurlumheihin ja työnneltyä sitä siellä jonkun tovin suht tyydyttävästi edestakaisin. Ei sillä kuuhun menty mutta kuitenkin maata kiertävälle radalle.
xxx/ellauri202.html on line 252: Hoito ei kyllä ollut hääppönen. Jälkikäteen tarkasteltuna se oli isoäidin oloinen, harmaantunut tukka, tasapaxu, toiselta ammatiltaan kääntäjä, joka oli thaintanut jotain jenkkituotteiden mainoxia. Sekin oli kyllä mielissään kun pystyi vielä pitämään vanhan palefacen pikkuveikan ratakierroxen ajan pystyssä. Liebe war es nie, nur eine Liebelei.
xxx/ellauri208.html on line 74: einexiä. Huysmansin aikanakin
xxx/ellauri208.html on line 111: Seine-et-Marne Ranska) oli
xxx/ellauri208.html on line 288: kuolemaansa asti. Ich bin eine xxx/ellauri208.html on line 857: Antti on lyhytkasvuinen ja isopäinen niin kuin Peltirummun (1959) Oskar. Ikäisekseen hän on älykäs. Hänellä on insestisävytteinen ja omistushaluinen suhde äitiinsä Kaarinaan.
xxx/ellauri208.html on line 953: Kerrostalolähiön lisäksi romaanissa liikutaan myös teatterimaailmassa, teatterin "petotarhassa" ja päähenkilön keskiluokkaisessa lapsuudenkodissa, jota hallinnoi itsekeskeinen ja etäinen tekstiilitaiteilijaäiti. Äidin näyttelyn kulttuuriväen kansoittamien, alkoholinhuuruisten avajaisten farssimainen kuvaus kuin ennakoi Miina Supisen keskiluokkaisen kulttuuriperheen elämän hullunmyllyä kuvaavaa satiirista romaania Liha tottelee kuria (2007).
xxx/ellauri208.html on line 1038: Speaking of which, German police believe the convicted paedophile, 45, abducted and killed Madeleine McCann, 3, in Portugal in 2007. Following tip-offs from German police, in April 2021 authorities in Paraguay targeted Christian Manfred Kruse, 59, a German national thought to be behind the sick network. At the same time German cops arrested three other men linked to a paedo ring. They include cook Andreas G, 40, unemployed Fritz Otto K, 64, and Alexander G, 49, who allegedly acted as an administrator and forum moderator for the ring. Boystown was internationally oriented, had chat areas in different languages and served the worldwide exchange of images, documenting the sexual abuse of children. Experts then set about analysing all the computer data, including 5,000 IP addresses, which had exchanged sickening pornographic images and videos of children being abused to around 400,000 members. Idris started prophecying at age 40, and so did Mohammed. Mohammed´s youngest wife was just 9. The Daily Telegraph described the disappearance of Madeleine "the most heavily reported missing-person case in modern history".
xxx/ellauri208.html on line 1040: Kun Madeleine katosi hieman ennen neljävuotissyntymäpäiväänsä, hänen vanhempansa olivat nauttimassa ystäviensä kanssa illallista alle sadan metrin päässä olevassa ravintolassa. Tyttö oli kahden sisaruksensa Seanin ja Amelien kanssa hotellihuoneessa nukkumassa. Vanhemmat kävivät vuorotellen katsomassa heitä puolen tunnin välein. Matt (Katen ja Gerryn ystävä) kävi noin kello 21.00 (WEST) tarkistamassa lapset. Kaikki oli kunnossa. Kun vanhemmat palasivat noin kello 21.45 (WEST), Madeleine oli kadonnut, ja huoneen ovi ja ikkuna olivat auki. Tapauksesta ilmoitettiin poliisille, ja hotellin henkilökunta ja vieraat etsivät Madeleinea kello 4.30:een (WEST) asti samalla kun katoamisesta ilmoitettiin Espanjan rajavartiostolle sekä Portugalin ja Espanjan lentokenttien poliiseille.
xxx/ellauri208.html on line 1042: Madeleinen vanhemmat perustivat rahaston, johon kerättiin huomattavia summia rahaa Internetin välityksellä etsintöjen ja julkisuuskampanjoinnin jatkamiseksi. Vanhemmat kävivät myös pyhiinvaellusmatkalla Fátimassa Portugalissa rukoilemassa ihmettä ja tapasivat paavi Benedictus XVI:n.
xxx/ellauri208.html on line 1044: Madeleinen vanhempia on syytetty mediassa välinpitämättömyydestä lastaan kohtaan, koska he jättivät lapset ilman lapsenvahtia hotellille lähtiessään itse illanviettoon. Heitä on myös syytetty sieppauksen lavastamisesta julkisuuden tai rahallisen hyödyn toivossa. Katoamistapausta on yritetty hyödyntää huijausyrityksissä: huijarit ovat perustaneet "Maddien etsintään" rahaa kerääviä www-sivustoja. Eräs italialainen mies puolestaan yritti kiristää vanhemmilta rahaa tiedoista tytöstä. Ezellasia lieveilmiöitä.
xxx/ellauri208.html on line 1048: Madeleine vanished from her family’s holiday apartment in Praia da Luz, Portugal on May 3, 2007. Tää isonenäreikäinen kaveri oli käärinyt sen huoparullaan josta pisti lapsen jalat. Yhtä tumpelo kuin Raatimiehenkadun Bob. xxx/ellauri209.html on line 139: Yhdysvaltain laivaston kommodori Matthew Perry oli 1830 vaatinut päästä maahan joka oli 220v torjunut maahantunkeutujat. Mitä VITTUA sillä oli sinne asiaa? Saatanan jenkkipurkat. Usalainen "diplomaatti" Townsend Harris saapui sinne 1857 perustamaan Yhdysvaltain konsulaattia vastoin japsulaisten tahtoa. Ja nyt ne on jo stezoneineen Alajärvellä! Vitun Harris bylsi vielä piikaansa Okichia ja jätti sen sitten puille paljaille.
xxx/ellauri212.html on line 209: Pidentynyt kyllä mutta puoliveteinen, ei sillä kuuhun mennä.
xxx/ellauri212.html on line 339: Tämä siitä huolimatta, että yleinen kansanterveys Ruotsissa on mennyt parempaan suuntaan Mengelen karsittua koronalla laitostuneet pitkäaikaissairaat suomalaiset vanhuxet. Siitä pieni laulun luritus:
xxx/ellauri212.html on line 349: Havainnoistaan Yhdysvalloissa talouden Nobel-palkinnon saanut Angus Deaton on kutsunut vastaavia kuolemia ”epätoivon kuolemiksi” (”death of despair”). Epätoivon kuolemien määrä on kasvanut jo niin paljon, että yleinen eliniänodote Yhdysvalloissa on laskenut. Tämä tapahtui jo ennen koronapandemiaa. Asiasta kertoo esimerkiksi Los Angeles Times.
xxx/ellauri215.html on line 55: Kunnon seisokista ei vieläkään (tai enää) mitään tietoa. Bugger it. Siru kazoo hämillään päällään ähräävää pikku letkua. Tähänkö on tyydyttävä? Paljon melua, vähän villoja. Oheinen insertiokuva on puhdas lavastus, oikeasti pipu oli kovasta yrityxestä huolimatta pehmyt rusina. Eka kerralla sain sen hikisesti sisään puoliveteisenä ihan zägällä, mutta se pysyi säälittävän pienenä eikä ruiskahduskaan sitten tuntunut kummoseltakaan. Toisen kerran valui runkku vetelästä pipusta purosena pusikkoon kuin hannibal ante portas. Ollaan takaisin esimurkkuiän lähtöruudussa, pikku lätäkkö Merikadun vessanlattian terranvärisillä klinkkereillä. Runkun ja vessapaprun tuoxua.
xxx/ellauri215.html on line 298: Anna Gullichsen är utbildad Steinerlärare och trädgårdsmästare. Hon har studerat språk, litteratur och musik. Gullichsen har arbetat som lärare med barn i alla åldrar och som trädgårdsföretagare. Hon var en av de grundande medlemmarna i sånggruppen APA 1986 (ur vilken Sås och Kopp föddes) som gav ut fyra skivor med ny finlandssvensk barnmusik och uppträdde åren 1986-96.
xxx/ellauri215.html on line 409: Nigerialainen Antonius ja Kleopatra-tyyppinen filmatisaatio Zazzaun prinsessa Aminasta oli puiseva kuin Olavi-sedän Rauhixen vintiltä löytynyt raamattuaiheinen raina. Pikkuiset prinsessat olivat julmetun söpöjä ja kyllä isotkin prinsessat oli kauniita. Porukoita listittiin kömpelön näköisesti liukuhihnalta, eikä Jeminalle loppupeleissä jäänyt yhtään läheistä ihmistä elävien kirjoihin. Mutta se on ehdottoman vallan hinta näilläkin leveysasteilla, ja hallizihan Jemina sitten maatansa vielä 34 vuotta, tehden siitä entistä isomman ja humaanimman. Se oli hieno tarina! Naiset rulaavat! Hyvä Nigeria! Parasta neekeeritytöissä on kyllä niiden kauniit silmät.
xxx/ellauri215.html on line 438: Is Grace Wetzel Jewish? Videossa näkyvistä käsieleistä päätellen melkein olisin valmis lyömään vetoa. Se on kotoisin New Jerseystä kuten Philip Roth ja on söpösen pienen soopelin tai kärpän näköinen. Pop goes the weasel. llmeinen Rahab, gell? Tuon kun saisi elävänä pulloon tai MRI tunneliin.
xxx/ellauri218.html on line 60: 4. Brueghel teki talonpoika- ja maisematyylisiä maalauksia. Hän oli hyvin moralisoiva ja kriittinen ja se näkyy hänen teoksissaan. Brueghel pilkkasi huumoria käyttämällä alinta luokkaa koko ihmiskunnan vertauskuvana. Hän käytti teoksissaan paljon vertauskuvia. Yleensä 1500-luvulla taiteilijoilla oli italialaisvaikutteinen tyyli maalauksissaan, mutta Brieghel hylkäsi tietoisesti sen tyylisuunnan ja loi omanlaisensa maalaustavan. Hänen aiheenaan oli maaseutu ja sen ihmiset.
xxx/ellauri218.html on line 66: Ohutkullinen luuranko nuohoaa synnillisen naisen torttua savusaunassa. Olispa kuolemanjälkeinen elämä tällästä. Mutta ei, kristityiden taivaassa perseet tervataan. Alistuneiden paratiisissa sentään olis huureja joihin mälli ruiskahtaa vanhaan malliin. xxx/ellauri218.html on line 172: Lollo (tai sen ruipelompi ystävä) diggasi Al Hibblerin Unchained Melodya joka oli UK listakärki 1955. Se on aika pitkäveteinen ja laahaava. Homompi Righteous Brotherseista kimitti sen coverina 1964. A.Hitlerin Horst Wessel Lied 1931 oli vetävämpi. Horst Wessel kirjoitti runonsa kommunistisen runoilijan Willi Bredelin taistelulaulun pohjalta, jonka tämä oli kirjoittanut 1800-luvulta peräisin olevan posetiivilaulelman sävelmään. Al H. oli lakupetteri. Hibbler was born in Tyro, Mississippi, United States, and was blind from birth. Limaisen Lillon olis paree pukeutua kokovartalokondomiin. Älä rakasta ilman satulaa.
xxx/ellauri218.html on line 248: Täyttömaan kerrosten seassa näkyi väriläikkiä, pilkahduxia ja välähdyxiä, tuulentuivertamia kangaspaloja tekstiilitehtaasta, tai ehkä tuo vihreänsininen kappale on bikinien alaosa joka on kuulunut queensilaiselle sihteerille: nainen on tummasilmäinen ja lukee iltapäivälehtiä ja lakkaa kynsiään ja syö lounasta styroxkotelosta, ja Brian antaa hänelle pian kondomillisen nuijapäitä, kun hän antaa Brianille bikinien alaosan raosta pillua, ja kaikki päätyy roskaläjään - ajatelkaa hänen lukemattomia siittiöitään ja niiden turhaan kuljettamaa korkeaotsaisuuden geeniä. Hän katsoi miten useat lokit kaarsivat läheltä ja näki sata muuta, jotka olivat asettuneet rinteeseen, kaikki katsoen samaan suuntaan liikkumattomina, valppaina, lentoonlähtömerkkiä odottaen, ja niillä oli yhteinen tietoisuus, kaunis tyhjä lintuisuus.
xxx/ellauri218.html on line 490: Just tälläsestä vinosuinen Klaara Kotko kumppaneineen kuumuvat. Lusikoivat jugurttia muovipurkista länsimaisittain suu töröllä kuin Mick Jagger-ukilla. Puhetta peräaukosta.
xxx/ellauri218.html on line 502: Mitä tarkoitti kirjain F. Fred F. Frenchissä, kysyi Rochelle Abramowicz Klaaralta peukuntäyteisellä äänellä autossa kiimaisen pojan sormi pillussa ja molo poskessa. No Fillmore tietysti. He ratkesivat nauruun. Joku pieraisi. Kaikki huusi "Klaaraa"! Tää Klaara Kotko kumppaneineen on Löllön pitkästyttävintä antia.
xxx/ellauri224.html on line 174: Ellisin ensimmäinen teos homoseksuaalisuudesta, Sexual Inversion (1897). Siinä homoseksuaalisuutta käsiteltiin ensi kertaa neutraalisti, ei vain kriminologisena ongelmana tai mielisairautena. Se oli ensimmäinen osa Havelock Ellisin pääteoksesta, kuusiosaisesta sarjasta Studies in the Psychology of Sex, jonka viimeinen osa ilmestyi 1928. Ensimmäisen osan aiheuttaman kohun takia sarjaa ei julkaistu Britanniassa vaan Yhdysvalloissa.
xxx/ellauri224.html on line 276: [Dosto kavereineen saunan lauteilla]
xxx/ellauri224.html on line 297: Tšernyševski ei ole nykyään yleinen nimi varsinkaan jenkeissä, mutta 1860-luvulla hän vaikutti utopistisilla ideoillaan aloitteleviin sosialisteihin, utilitaristeihin ja tuleviin kommunisteihin. Tšernyševskin mukaan ihmisen käyttäytymistä sitovat samat rationaaliset, tieteelliset lait kuin muuta maailmankaikkeutta.
xxx/ellauri224.html on line 322: Epätoivoisesti vapauttaakseen itsensä ja Mihailin veloistaan Dostojevski allekirjoitti sopimuksen uuden lyhyen romaanin toimittamisesta yhdessä vuodessa, mutta hän työskenteli 11 kuukautta "Rikos ja rangaistus" -parissa. Kun aikaa oli enää kuukausi, hän etsi pikakirjoittajaa tekemään muistiinpanoja pikakirjoituksella, kun hän saneli nopeasti romaanin. Hänen palkkaamasta naisesta, 20-vuotiaasta Anna Grigorjevna Snitkinasta, ei tulisi vain hänen läheinen kirjallinen yhteistyökumppani ja liikekumppani, vaan myös hänen loppu elämänsä petikumppani. Anna ja Fjodor menivät naimisiin vuonna 1867 ja heillä oli neljä lasta, joista Fedja sedän hoidossa vain kaksi selvisi hikisesti aikuisikään.
xxx/ellauri224.html on line 334: Kun Dostojevski riskeerasi uhkapeliä kaikki heidän tulonsa, Anna otti kirjoittamisen bisnespuolen ja rakensi Dostojevskista kansallisen "brändin", jolloin hänen aviomiehestään tuli Venäjän ensimmäinen omakustanteinen kirjailija. Ezellasta yrittäjyyttä, tästä on ihmiskasvoinen sosialismi kaukana!
xxx/ellauri225.html on line 107: Mistäs nää Ursulan "hainit" tulevat? Perhaps the Middle English word heyne (and its variants, such as haine, hayn ), meaning 'mean wretch, niggard'? Tai Robert Heinlein — aus einer Koseform von Heinrich entstandener Familienname? Ach nein, nö! Heine: Dieser Name leitet sich vom hebräischen Wort für das Leben ab.
xxx/ellauri225.html on line 108: Eine in der jüdischen Namenstradition ganz besondere Stellung hat der Name Chajim oder Chaim. Er bedeutet: Leben. Starb den Eltern ein Kind, nannten sie das folgende Chaim. Kuten esim Heinrich Heine.
xxx/ellauri225.html on line 120: Dharma (sanskritia; devanagari धर्म, paaliksi धम्म dhamma '(luonnon)laki', 'oikeus', 'luonnollinen järjestys', 'hyve' ja niin edelleen) on lukuisten intialaisten tai intialaisperäisten uskontojen keskeinen teoreettinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisestä riippumatta olemassa olevaa luonnollista järjestystä sekä tämän järjestyksen mukaista elämää. Eli dharma on niikö normi.
xxx/ellauri225.html on line 126: Varkaudet, petoxet ja kavalluxet on akaalaisten mielestä a-ok, ja koronottokin kun ei kisko liian kovasti. Rouva ei revi! Sensijaan turpaanveto, raiskaus ja nirhaus ovat sopimattomia. Tää on Darwinilaisittain selvää pesän feromonia. Ursula selittää sillä mixi Kiina aka Akaa muuttui kommunistisexi niin helpolla. Konfuzelaisuus oli siellä valmiina. Länkkäreiden ei olis pitänyt tulla sinne tykkivenheineen, ne antoivat Kiinan laahuxelle vääriä ajatuxia. Mutta minne muualle ois sitten myyty kahmaloittain oopiumia?
xxx/ellauri225.html on line 184: Valvojan kiinalaisvalmisteinen Notebook oli aivan rimpula, halpa Apple kopio, sulattamatonta teknopaskaa. (Tää on kirjoitettu millenniumin vaihteessa.)
xxx/ellauri225.html on line 247: Missä luuraa yahi-intiaanien Ursula K. Le Guin, voisi Sale Belov nenäkkäästi kysyä. Ursula Kroeber oli izekin luvatun maan kansalaisia. Iskän opettaja oli jostain paasauxesta tuttu samanheimoinen Franz Boas. Hyvä että Alfred ehti tarttua Ishia pikkutakin liepeestä ennenkuin viimeinenkin yahi sulki arkunkannen kiinni.
xxx/ellauri225.html on line 490: Nimenomaan ranskalaiset ovat Killen siis Waltin tukassa. Kille Kimalaisessa on väkivaltaa, pornoa ja pilakuvia Muhammedista. Alex on USA-myönteinen ja siis Killen puolella. Alex halaa Burtia hampaat irvessä ja koittaa turhaan napittaa sitten shorzinsa. Napit oli lentäneet mikä minnekin.
xxx/ellauri225.html on line 500: "Disney vie asian maailmankauppajärjestöön" - just tätä vittu globalisaatio teettää: monikansalliset firmat toimii kansojen ylituomarina. Voi vittujen vittu! Tuokaa kamelinajajat lisää lentopommeja ja kaatakaa loputkin WTC:n ja jättifirmojen pilvenpiirtäjät! Staffan on Olli Rehn myönteinen, mikä ei kaiken jälkeen yhtään yllätä. "Nyt teidän on suotava anteexi, tärkeä kokous odottaa." Juurikin näin sanoi Burt runkmannille joka tuli häiritsemään Kille Kimalaisen viittä pistoa. Saablari ollaan tuskin kirjan puolessavälissä ja se on alkanut jo vastustamattomasti etoa. Kyllä tässä on edessä melkoinen kauhominen paskavellissä ennenkuin ollaan takakannessa.
xxx/ellauri225.html on line 591: Mutta ei Staffan, eikä Burt. Burt on Zarah Leanderin doppelgängeri. Bo Jönsson on kirjan ainut siedettävä kaveri. Se haukkuu jenkit dollareineen pystyyn asiallisesti.
xxx/ellauri225.html on line 616: Staffan Burtteineen oli niin syvältä anuxesta että sen aivopierujen tavaaminen oli tuskastuttavaa. Miehen aivomaisema on läpimätä. Saattaa vaikuttaa että olen sille kauhu kaunanen, mutta on se kyllä oikeasti hirmu kula. Broilerien ja jouzenenpoikasten auttaminen ei sitä napannut. Se häpesi vaan sitä ettei ollut oivaltanut pantata satojen ihmisten hengen pelastavaa uutista yhtään pitempään, eikä ollut ymmärtänyt vaatia siitä mahtavia palkkiosummia.
xxx/ellauri227.html on line 158: Sitten tuli jälleen aika muuvia eteenpäin ja heittää poliisi-Marvin (ei se ollutkaan Ingvar, sori siitä) Charlieineen tienoheen. Ajatus heräsi 2012, kun Camilla osallistui Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan. Marvin oli aivan toivoton köntys tanssilavalla. Vähän aikaa Camilla jaxoi olla yxixeen, viedä lapset pois 8ksi ja lorvia kotosalla kunnes tuli aika hakea lapset tarhauxesta ja kuskata heidät käsi- ja jalkapalloharkkoihin. Hän viettää (vietti) useita tunteja harjoitussalilla Stefan Analdinon kanssa, joka on (oli) latinotanssien Ruåzin mestari. Hän keilaa myös lasten päillä kauppakeskuxessa. Hän on tavan tallaaja! "Jag är rätt okomplicerad som person. Ge mig bara ett glas vin, god mat och en bra serie så är jag nöjd."
xxx/ellauri227.html on line 209: Camillan äiti Elsy oli (on) hirvee kylmiö, schartaulainen hihhuli. Schartausta on jossakin jo paasattu ellen väärin muista. Joo Mankellin kohdalla, nähtävästi tää ruåzalaisten nekrofilia ja himo dekkareiden nikkarointi onkin Schartaulta peräisin. Isä haisi, piipputupakalta varsinkin. Camillan ilmeinen paskiaisuus on selkeästi kotoperäistä.
xxx/ellauri227.html on line 253: Eli ilmeinen oikeistoidealisti on tää Härpikin. Härpi on ilmeisesti kuullut jotain postmodernismista, eli että pitää olla epäluotettava kertoja. Joillekin se tulee ihan luonnostaan. Monipuolinen kulttuurivaikuttaja ja rakastettu tarinankertoja. Suomen uusin Heikki Hietamies.
xxx/ellauri227.html on line 279: Marklundin teokset ovat suosittuja etenkin Pohjoismaissa. Hänen kirjoissaan heijastuu iltapäivälehden toimituksen kiireinen työyhteisö, joka on täynnä ihmisten välisiä jännitteitä. Täällä Iltalehdessä me tiedämme mistä Liza puhuu, hänellähän oli meillä säännöllinen kolumni. Marklund on hyödyntänyt kirjoissaan omia kokemuksiaan uutistyöstä. Minulla oli kolme pientä lasta ja toimittajan työni. Sukkuloin ruuhkavuosina kodin, työpaikan, kaupan ja päiväkodin väliä. Kirjoitin rentoutuakseni, se oli omaa aikaani.
xxx/ellauri227.html on line 327: In dieser spannenden Jugendgeschichte quer durch den amerikanischen Kontinent, erleben wir wie John Workmann zunächst als bitterarmer Zeitungsjunge eine Gewerkschaft gründet, später Journalist wird, Unternehmer, Lebensretter, Abenteurer und sogar Goldgräber.
xxx/ellauri227.html on line 561: Punainen Pili tunnustaa valkoista väriä. Guilloun kasarijännäreissä pahixet on eurooppalaisia vassariterroristeja. Ehtikö "Jami" luoda islamistisia viholliskuvia, Ruåzin lipun polttamista ynnä muita pyhäinhäväistyxiä? Tokkopa. 13 Punainen Pili-kirjan jälkeen "Jami"n pussit taisivat olla jo aika tyhjinä näistä aiheista. Viimeinen Red Cock tuli ulos "Jami"n uunista 1995, mullon se. Ei sen jälkeen tuli vielä 1.
xxx/ellauri227.html on line 573: Pitäs varmaan kazoa sensijaan joku "Jami" video. No kazottiin sensijaan "Sofia Karppi" jämäri, kokonaan suometettu sveduilta huolella apinoitu nuaaripläjäys. Kävi ilmi että stadissakin on yöllä pimeää, on äveriäitä sijoittajia jobsinnäkösessä turtlenekissä ja välttämätön token apuneekeri, silverbäk pomo poliisi (ei sentään ämmä Suomessa, paizi Raidissa), kilpailua tiimissä, ikäviä perheoloja, puukon kanssa heiluvia sekakäyttäjiä, sähläystä pyssy tanassa rönttöisissä kulisseissa, you name it. Pääosan esittäjä kähmi Anni Sinnemäen avustuksella izelleen kivitalon Meilahdesta. Ei kyllä tässä olis poliisille töitä hemmetti. "Arabialaisen kädenpuristuxen" tunisialainen romukauppias sanoi että tunisialaiset miehet ovat huolissaan globalisaatiosta: länkkärihapatuxen fölissä menee tuniisien perinteinen kulttuuri. Niinpä näyttää menevän Suomenkin, kiitos "Sofia Karppi" tyyppisten angloviihteen päälleäänitysten. Raid, tule takaisin!
xxx/ellauri227.html on line 581: Sofia Karppi, mätimuniansa sorkki. Karppi on kylmä kala, joka lisääntyy monnin taktiikalla. Siltä liukeni viimeinenkin sympatia sen alettua huutamaan koulun opettajalle törkeitä kun sen pelle kakara oli muka kiusannut kavereita koulussa. (Se on kyllä niin neidin näköinen että vaikea on uskoa. Hiuslisäkkeet on päässä äidillä ja tyttärellä.) Vitun ämmä, white trashia. Paska luulee että opet on jotain huonopalkkaisia lastenhoitajia. Hoitaisi ize kasvattajan tehtävänsä kunnolla kun on kerran lisääntynyt (huono idea) eikä heiluisi yötä päivää pyssyn kanssa listimässä narkkareita vaan koska se on kivempaa. Tollaset psykopaatti poliisit on tosi pelottavia.
xxx/ellauri227.html on line 599: Ei vittu ole Berit kommari vaan talousliberaali retiisi. Minulta kestää liian kauan saada orgasmi. Keneltä? Hän valizee kaiken puolestani. Hän on svedu talibaani. Kekä? Hän ei pelaa golfia vaan työntää puukakkosta muihin reikiin. Ilmavirta herätti hänet. Kenet? No Annikan, se selviää seuraavasta parakraahvista. Anita on suovannut lattiat harmaixi ja vetänyt seinät ihan vaan valkoisella. Huonekaluja on tosi vähän. Että jaxat olla klisheinen, Liza Marklund.
xxx/ellauri228.html on line 57: Nuorten sexikirja näyttää olevan vähän kanapainotteinen. Kaikki toimittajat ovat naaraita, kuvittajaa lukuunottamatta. Siinä on kaavio häppäreistä eri aukiasennoissa mutta kikkelit kuvataulussa on kaikki pletkuja. Mikä siinä on ettei phallosta saa näyttää kuvissa? Kyllä se helleeneistä oli ihan asiallista. Eikä varsinaisia panokuvia ole ainuttakaan! Kai kirjoittajat olettavat että nuoret kazovat niitä pornovideoilta riittävästi muutenkin. Opas neuvoo aika tarkasti miten kana tulee läpeensä tyytyväisexi, mutta eipä ole paljon mazkua parhaista siipeenvetokikoista Kieulle ja Kaiulle. Kaippa kukkopoika sitten on ilman ohjaustakin suorastaan iloinen. Hauskin luku (ja myös pisin) sisältää pimppijumpan ohjeita. Se on varmaan kuvittajan kirjoittama. Mutta ennen sitä muutama vinkki penishygieniasta!
xxx/ellauri228.html on line 273: Lemin romaani alkaa Kelvinistä, joka on jo matkalla Solarikseen, kiinnitettynä yhden miehen avaruuskapseliin. Tarkovskin elokuva alkaa pitkistä, huolellisista kohtauksista Kelvinin viimeisestä päivästä maan päällä ennen lähtöä avaruusasemalle, isänsä datshalla syrjäisessä puussa. Metsä, läheinen lampi, eläimet ja kasvillisuus näytetään rakastavan yksityiskohtaisesti, ja ne omistavat poikkeuksellisen paljon aikaa rauhallisille kuville ruokeista, kukista, rantaviivasta, mökin yllä olevasta lehtikatoksesta. Jopa sisäkohtaukset korostavat luontoa ja näyttävät lehtiset oksat, jotka ulottuvat avoimien ikkunoiden, ruukkukasvien ja luonnonmaisemien maalausten läpi jokaisella seinällä. Nämä kohtaukset mahdollistavat vetäytymisen maaseudulta kaupunkiin ja lopulta kokonaan planeetalta voimakkaan visuaalisen ja emotionaalisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Kameran kuvat osoittavat, että Kelvin lähtee tutusta ja hoitavasta Ukrainasta täysin luonnottomaan ympäristöön.
xxx/ellauri228.html on line 288: Tarinan keskeinen ristiriita liittyy yhteen Kelvinin ilmeisistä hallusinaatioista: hänen kuollut vaimonsa Mata Hari ilmestyy huoneeseensa avaruusasemalle eräänä aamuna, näyttää ja käyttäytyy täsmälleen kuten hän oli ennen kuolemaansa vuosia aiemmin, lukuun ottamatta muutamia pieniä eroavaisuuxia (kuten vieteriavain silikonisen Mata Harin selässä), jotka muistuttavat Kelviniä siitä, että hiän ei ole todellinen. Elokuva seuraa Kelviniä ja hänen kollegoitaan, kun he käsittelevät tilannettaan kahdella tasolla: ensinnäkin yrittäen tiedemiehinä selvittää, aiheuttaako tunteva elämä Solariksella näitä visioita ja onko olemassa tapa kommunikoida sen kanssa; ja toiseksi, käsittelemällä sitä emotionaalista vaikutusta, joka aiheutuu heidän henkilökohtaisten haamujensa tapaamisesta.
xxx/ellauri228.html on line 292: Elokuvan viimeinen näytös on sen merkittävin. Puhtaasti tieteellisestä päätöksestä elokuva luopuu suoraviivaisesta juonesta ja siitä tulee enimmäkseen visuaalinen, tajunnan virtaustarina, joka näyttää Kosketuksen lopputulokset Solarikseen Kelvinin näkökulmasta, mutta yrittämättä selittää sitä. Meidät tuodaan takaisin maan kuviin, samaan maalaismaiseen maisemaan, joka aloitti elokuvan, joka näytettiin vielä enemmän kiintymyksellä kuin ennen; mutta tarkalleen, miten ja miksi Kelvin on siellä, pidetään huolellisesti epäselvänä kauniiseen mutta järkyttävään viimeiseen laukaukseen asti: [SPOILERIVAROITUS!] Se oli vain pöllön silmä!
xxx/ellauri228.html on line 552: Der Schweizerische Robinson oder Schweizerischer Robinson, im englischen Sprachraum als Swiss Family Robinson bekannt, im Tschechischen als Švýcarský Robinson und im Französischen als Le Robinson suisse, ist ein literarisches Werk und eine Robinsonade: eine Adaption des Romans Robinson Crusoe von Daniel Defoe. Der Berner Stadtpfarrer Johann David Wyss verfasste die Geschichte in den Jahren 1794 bis 1798 und erzählte sie seinen vier Kindern. Einer seiner Söhne, Johann Rudolf Wyss, hat sie dann für die Veröffentlichung vorbereitet.
xxx/ellauri228.html on line 554: Zur gestrandeten Familie gehören der Vater, ein Pfarrer (parsons), der die Abenteuer erzählt, seine Ehefrau, die vier Knaben Fritz (16 Jahre), Ernst (14 Jahre), Jakob/Jack (12 Jahre) und Franz (9 Jahre) sowie die beiden Doggen Türk und Bill. Sie möchten ein neues Leben auf den Gewürzinseln beginnen. Auf dem Weg nach Australien werden sie mitten im Indischen Ozean infolge eines schweren Sturms schiffbrüchig, können aber noch eine ganze Menge von diversen Gebrauchsgegenständen und Tiere vom Schiff auf eine tropische Insel retten. Aber keine Mädchen! Hier lernen sie mit den vorhandenen Werkzeugen und mit den auf der Insel entdeckten Dingen umzugehen und diese zu nutzen. Aber keine Mädchen! So baut sich die Familie ein Baumhaus, lernt jagen und fischen und führt ein einfaches, aber zufriedenes Leben. Nach über zehn Jahren verschlägt es die englische Schiffbrüchige Jenny auf das verlassene Eiland. Sie wird von den Robinsons-Jungen feiernd in die Familie aufgenommen. (Na endlich!) Einige Zeit später nähert sich der Insel ein englisches Schiff. Die Eltern entschließen sich, mit einem Teil der Kinder auf „Neu-Schweizerland“ zu bleiben um dort mit ihnen alt zu werden. Fritz und Franz trennen sich gemeinsam mit Jenny dagegen von der Familie und reisen nach Europa zurück um eineménage a trois in Ruhe zu genießen.
xxx/ellauri228.html on line 557: In einer Szene am Anfang des Buches kehrt Fritz von der Jagd mit einer Beute zurück, welche er anfangs hinter seinem Rücken verbirgt, um seine Familie damit zu überraschen. Der Vater kommentiert prompt:
xxx/ellauri228.html on line 559: „Du hast also gute Jagd gemacht“, sagte ich ernsthaft, „und hast dir eine Unwahrheit erlaubt. Auch im Scherz solltest Du dies niemals thun; denn jede Unwahrheit befleckt ein offenes Gemüth, und nur zu leicht artet sie in häßliche Züge aus.“ Fritz bereute unmittelbar und küsste Vaters Füsse. Von da an hielten die Jungs Jenny dicht vor ihrem Vater verborgen.
xxx/ellauri228.html on line 624: Koskemattomuuskilpailuissa tarkoituksena on saada itselleen koskemattomuuspatsas, joka takaa sananmukaisesti heimolleen sukupuolisen koskemattomuuden. Tällöin kyseinen heimo ei joudu heimoneuvostoon, jossa ryhmä joutuu pudottamaan yhden jäsenistään pois jänistyksellä. Lisäksi tärkeää on ryhmän jäsentenvälinen kanssakäyminen (yleensä löysän käärmeen kantaminen), jota kuvaajat päivittäin kuvaavat näiden leireissä.
xxx/ellauri229.html on line 57: Bošković asui Ranskassa kymmenen vuotta, jatkoi tieteen harrastamista ja julkaisi monia artikkeleita. Niiden joukossa oli ratkaisu komeetan radan määrittämiseen kolmesta havainnosta sekä artikkelit mikrometristä ja akromaattisista kaukoputkista. Vuonna 1783 hän palasi Italiaan ja vietti kaksi vuotta Bassanossa, jossa hän keskittyi julkaisemaan teoksensa Opera impertinentia ad opticam et gastronomiam (cum illustrationibus multicoloribus), joka ilmestyi moniväripainoxena vuonna 1785. Hänen terveytensä oli kuitenkin heikentynyt, hänen maineensa oli hiipumassa eivätkä hänen teoksensa enää myyneet. Nolo epäonnistuminen Ijon Tichyn johtamassa maapallon historian taannehtivassa oikaisussa oli viimeinen isku Roger ressulle. Bošković kuoli pettyneenä Milanossa 15. helmikuuta 1787. (LEMissä on väärä kronologia, siellä sanotaan että B. lähetettiin 17. vuosisadalle.)
xxx/ellauri229.html on line 649: In 1999, Thorne´s remains were found by a Finnish and Joint Task Force-Full Accounting team and repatriated to the United States following a cursory Hanoi Noi Bai International Airport ceremony that included Secretary of State Madeleine Albright and Ambassador Pete Peterson. Formally identified in 2003, his remains were buried on 26 June 2003 at Arlington National Cemetery, along with the RVNAF casualties of the mission recovered at the crash site. He was memorialized on the Vietnam Veterans Memorial at Panel 02E, Line 126. He was survived only by his fiancée, Marja Kops.
xxx/ellauri229.html on line 732: Kirkkaan oranssissa ekumeenisessa suojapuvussa Vyöhykkeelle tehty virkamatka, josta kirja alkaa, on elokuvasta jätetty pois. Samoin pois on jätetty vyöhykkeen erikoisuudet, painovoimakeskittymät eli "hyttyskaljut", tappava kolloidinen kaasu eli "velhon hyytelö" ja oudot esineet, kuten "mustat roiskeet", "patterit" ja "tyhjiöt". Tarkkaan ottaen näyttää siltä, että elokuvaan on kelpuutettu vain satunnaisia otoksia ja kirjan viimeinen luku.
xxx/ellauri230.html on line 92: Varsinainen setämiesten setämies sai siinä kyllä jälleen dynypötkön. Tässä maistiaisia: "Hiän (wannabe geisha) oli 19 mutta näytti onnexi vanhemmalta, mikä sai setämiehen tuntemaan izensä luontevammaxi kuten ainakin geishan seurassa. Miehen tökerö käytös ('hanki mulle pillua mutta älä ize tarjoa') oli saanut hiänet viehättävän lapsellisesti suuttumaan hävyttömyydellään komeilevalle miehelle. "Haluan hauskan näköisen eli nuoren huoran, ei liian halukasta mutta hiljaisen. Olen jättänyt sinut rauhaan jotta voisin keskustella kanssasi. En pysty keskustelemaan keppi liossa." Hänen naisenkaipuunsa ei kohdistunut tähän naiseen mitenkään, se oli sitä lajia joka voidaan hoitaa käteenvedolla ilman synnintuntoa. Kassit vain tuntuivat liian täysiltä. Hyvä asia että tää maansa kulttuurielämän keskeinen hahmo veti kaasua.
xxx/ellauri230.html on line 126: Siitä huolimatta, että tämä on kuva kaukaa haetuista fantasiasta voimakkaine volyymeineen ja loistavine väreineen, se antaa kuitenkin elävän tunteen siitä, että olemme kohtauksen suoria todistajia, kun lonkerot näyttävät luisuvan ja vääntelevän katseemme edessä. Sukellusnainen, joka luovuttaa kehonsa mustekalan lutkutettavaxi saadakseen mahtiorkut, saattaa aluksi näyttää "elottomalta, kuin ruumiilta", mutta itse asiassa hän on lähes menettänyt tajuntansa ilosta, jonka imuvoimainen olento antaa hänelle.
xxx/ellauri230.html on line 156: Toukokuussa 1909 Ramstedt lähti Sakari "Serebral" Pälsin kanssa kuudennelle matkalle, tällä kertaa Mongolian keskiosiin, jossa he tekivät arkeologisia kaivauksia. Menestyksekäs matka päättyi saman vuoden lopulla. Viimeinen Ramstedtin tutkimusmatkoista suuntautui jälleen Mongoliaan, jonne hän lähti toukokuussa 1912 ylioppilas Arvo (ei Arto) Sotavallan kanssa. Viisi kuukautta kestäneellä matkalla tehtiin pyllykielitieteellisiä, arkeologisia ja maantieteellisiä tutkimuksia sekä kaivauxia mongolittarien mekoissa.
xxx/ellauri230.html on line 232: Kumpikohan oli naivimpi, yhteinen ystävämme Dorzhi vai Kustu repukka? Oliko tää nyt taas sitä Kustun "muistitietoa" vai koittikohan Kustu tässä varsin valehdella ystävänsä avuxi? "Selittäkää jotakin", sanoivat Billy ja Darrell Amory Towersin muille tytöille lähtiessään puntixelle. The Great Game on sittemmin jatkunut Keski-Aasiassa USA:n ja Kiinan välillä. Briteistä on tullut säälittävä roskaläjä, ja Amerikasta banaani- ja roistovaltio. Venäjä on nyt vähän noita kaikkia. Tiibetistä on tullut taas Kiinan lääni, mitä se on ollut ammoisista ajoista, niinkuin Viipuri, venäläisten ikivanha kaupunki.
xxx/ellauri230.html on line 255: "Usein ajattelee, että joku ilmiö on globaali, vaikka se on yleinen lähinnä globalisoituneissa länsimaissa tai vastenmielisen angloamerikkalaisen kielipiirin kulttuurissa. On vaikea sanoa, miten kuva resonoi muissa kulttuureissa kun ei tiedä niistä paskaakaan eikä edes välitä", Särmä sanoo.
xxx/ellauri230.html on line 291: Koo noted that under Wilson's 14 Points, the basis of the peace was to be national, which led him to argue that Japan had no right to the Shandong as its people were overwhelmingly Han and wanted to be part of China. Mutta Donbass ja Luhansk ovat aivan eri asia. Entäs karjalaiset sitten? Tai sudeettisaxalaiset? Elsass ja Lothringen? Oolanti? Wilson vetäköön käteen 14 pointteineen, vaikka niitä onkin enemmän kuin Alex Stubbilla.
xxx/ellauri230.html on line 331: Ei tarvinnut viirusilmien usein syödä einexiä.
xxx/ellauri230.html on line 385: Kolchakin tappio loppuvuodesta 1919 ja alkuvuodesta 1920 pakotti USA:n ja muut voimat aloittamaan joukkojen vetämisen, mikä saatiin päätökseen huhtikuuhun mennessä (amerikkalaiset alukset pysyivät Vladivostokissa vuoteen 1922), mutta japanilaisten joukkojen määrä siellä jatkoi kasvuaan. Japanin hallitus käytti maaliskuussa 1920 sattunutta Nikolaevin tapausta perusteluna tarpeelle jatkaa japanilaisten joukkojen läsnäoloa Venäjän Kaukoidässä. Sitten Japani miehitti Pohjois-Sahalinin ja julisti, että sen joukot pysyvät siellä, kunnes "Venäjällä yleisesti tunnustettu hallitus" muodostetaan, sekä "myönteinen ratkaisu Nikolajevin tapaukseen".
xxx/ellauri230.html on line 409: Majuri Ishikawa varuskunnan jäänteineen pakeni Shimado-myymälään, jonka partisaanit kastelivat kerosiinilla ja sytyttivät tuleen, minkä jälkeen he ampuivat tulesta hyppääviä japanilaisia kuin savikiekkoja; Budrin tappoi henkilökohtaisesti vakavasti haavoittuneen Ishikawan. Japanilainen kortteli myös tuhoutui ja poltettiin (ensisijaisesti rikollisten ja puolirikollisten elementtien ja entisten Sahalinin vankien toimesta) ja noin 80 siellä asunutta huonoa naista tapettiin.
xxx/ellauri230.html on line 413: Maaliskuun 14. päivän iltaan mennessä japanilaisten pääjoukot kukistettiin, ja 15. maaliskuuta kello 12 heidän viimeinen ryhmänsä antautui. Suurin osa japanilaisista kuoli taistelussa. Lähes koko Japanin siirtokunta (834 ihmistä) tuhottiin partisaanien toimesta, ja heidän irtaimen ja kiinteän omaisuutensa takavarikoitiin ja osittain ihan vaan ryöstettiin. Taistelujen aikana suurimman osan Nikolaevskista polttivat japanilaiset, jotka käyttivät syttyviä luoteja ja kranuja.
xxx/ellauri230.html on line 531: Perinteinen korealainen buddhalaistemppeli, jonka edustalla seisoo vaivaiset 23-metrinen Maitreja-buddhan patsas. Turkmenistanin presidentin Gurbanguly Berdymukhammedovin razastajapazas olisi korkeampi, jos sen kuusimetrinen koirapazas laitettaisiin istumaan razastajapazaan päälle. Edellisen presidentti Niyazovin näköispazas oli vain 12-metrinen, mutta se kääntyi levylautasella aina aurinkoon.
xxx/ellauri230.html on line 581: Vauzi vau, löytyy kokonainen japanilaisten pikkujalkojen jumise! Is there really no word for ‘foot’ in Japanese? Ei vaan あし [ashi] on kuin Suomessa sääri ja/tai jalkaterä. Fito on ilmeinen lainasana. Tähän löytyi sentään vastaus:
xxx/ellauri230.html on line 719: Ulkomaalaisten puheesta kuuluu tämän tästä: Go to hell! Don't be a fool! taikka Die verdammten Schweine! Zum Teufel! ynnä muita donnerwettereitä, mutta japanilaiset keskustelevat keskenään sävyisästi: 1. バカ (baka) – Stupid, Idiot. 2. ばかやろう(bakayarou) – Asshole, Idiot. 3. あほ (aho) – Moron. 4. くそ (kuso) – Shit, Crap. 5. ちくしょう (chikushou) – Shit, Son of a Bitch. 6. わるがき(warugaki) – Brat. 7. ふざけるな (fuzakeruna) – “Fuck Off”. 8. どけ(doke) – “Get out of the way!”. 9. しね (shine) – Die! 10. ブス(busu) – Extremely Ugly Woman. 11. ウルサイ (urusai) – Shut up! 12. だまれ(damare) – Shut up! 13. やかましい (yakamashii) - Turpa rullalle!
xxx/ellauri230.html on line 730:
xxx/ellauri231.html on line 249: Nestor Ivanovytš Mahno (ukr. Нестор Іванович Махно, ven. Нестор Иванович Махно, Nestor Ivanovitš Mahno; 7. marraskuuta (J: 27. lokakuuta) 1889 Huljaipole – 25. heinäkuuta 1934 Pariisi) oli ukrainalainen anarkokommunisti, joka johti Venäjän sisällissodassa niin sanottua anarkistista mustaa armeijaa. Orjan poika Nestori innostui vähän liiankin suuresti vallankumouspuuhista. Muut narkistiryhmän jäsenet epäilivät Mahnoa alun perinkin, koska hänellä oli ilmeinen taipumus juomiseen ja rähinöintiin.
xxx/ellauri231.html on line 314: Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen Ukrainaan jälkeen Nestor Mahnon ja Mahnovshchinan perinnön ottivat jälleen käsiinsä Ukrainan antiautoritaarit, jotka liittyivät aluepuolustusvoimiin (TDF). Mahnovštšinan symboleja (musta lippu jossa pääkallo ja luut ristissä) on esiintynyt TDF:n anarkistisen yksikön, Vastarintakomitean, propagandassa, ukrainalaisen vihreiden anarkistien (hryhorivimiesten?) aseistetun yksikön laastareilla ja lipuilla nykyajan tachankien (hevosvetoisten konekiväärien) takaosassa. Ukrainan asevoimat ottivat käyttöön myös nimen "Mahnon jousi" ( ukraina : Махновська лук) puolustusvoimille, jotka osallistuivat Huliaipolen taisteluun, jolla on ollut keskeinen paikka Ukrainan ja Venäjän miehittämän Zaporizhzhian välisessä kampanjassa.
xxx/ellauri232.html on line 153: Über das Schwarzbuch des Kommunismus urteilte Wippermann, dass es nur „eine ermüdende Reihung von Mordgeschichten“ biete, eine „Dämonisierung des Kommunismus“ betreibe und hinterfragt werden müsse, ob es sich „bei den Regimen in der Sowjetunion, China, Kambodscha etc. überhaupt um kommunistische bzw. sozialistische Systeme gehandelt habe“.
xxx/ellauri232.html on line 155: Ein weiteres kontroverses Thema war Wippermanns engagiertes Auftreten gegen die Totalitarismus-These, die in seinem Verständnis besage, dass die Verbrechen des Nationalsozialismus und des Stalinismus oder des Kommunismus als Ganzes vergleichbar oder gleichzusetzen seien. Über das Schwarzbuch des Kommunismus urteilte Wippermann, dass es nur „eine ermüdende Reihung von Mordgeschichten“ biete, eine „Dämonisierung des Kommunismus“ betreibe und hinterfragt werden müsse, ob es sich „bei den Regimen in der Sowjetunion, China, Kambodscha etc. überhaupt um kommunistische bzw. sozialistische Systeme gehandelt habe“. Reinhard Mohr kritisierte darüber in Der Spiegel, dass „gar nicht mehr versucht wird, wissenschaftliche oder politische Kritik zu üben und dass es nur noch um das gekränkte intellektuelle Ich“ gehe. Wippermann solle eher Payne lesen.
xxx/ellauri232.html on line 157: Den Mitgliedern des Wissenschaftlichen Beirats der Bundesregierung Globale Umweltveränderungen (WBGU) warf er angesichts ihres Hauptgutachtens Welt im Wandel – Gesellschaftsvertrag für eine Große Transformation 2011 vor, sie seien Utopisten, die eine Klimadiktatur in größerem Rahmen vorschlügen, und dies nicht aus Gedankenlosigkeit. Dies erinnere ihn an die faschistische oder kommunistische Internationale. Es handle sich um naturwissenschaftliche Fanatiker, die ihre Vorstellungen durchsetzen wollen.
xxx/ellauri232.html on line 163: Kern seiner Arbeit in Anknüpfung an Christopher R. Brownings Untersuchungen ist die Beschreibung eines deutschen Polizeibataillons (Reserve-Polizei-Bataillon), das im polnischen Generalgouvernement die dort lebenden Juden aufspürte, folterte und schließlich erschoss oder in die Vernichtungslager verschleppte. Anhand von Prozessakten aus späteren Gerichtsverfahren gegen einige Bataillonsangehörige zeigt Goldhagen, dass diese Männer ihre Taten nicht etwa widerwillig, schamhaft und unter Zwang begingen, sondern freiwillig, ausgesprochen eifrig (z. T. über die ausdrücklichen Befehle hinaus), mit Stolz und in der Überzeugung, das Richtige zu tun. Sie quälten und ermordeten ihre Opfer ohne Mitgefühl oder moralische Skrupel. Diese erstaunliche Tatsache führt Goldhagen auf die Vorstellungen zurück, die die Männer von den Juden hatten: Sie betrachteten ihre Opfer nicht als Menschen, sondern als ein Übel, das beseitigt werden musste, so wie eine bösartige Krankheit beseitigt werden muss. Und bei diesen Männern handelte es sich gerade nicht um eingefleischte Nazis. Die Bataillone bestanden aus willkürlich rekrutierten Durchschnittsbürgern, die für den Einsatz an der Front zu alt waren und deren politische Sozialisation dementsprechend lange vor der Machtergreifung stattgefunden hatte. Sie waren weder Weltanschauungskrieger noch verblendete Jugendliche; sie waren (daher der Untertitel von Goldhagens Buch) ganz gewöhnliche Deutsche.
xxx/ellauri232.html on line 165: Er ist daher für Goldhagen auch keine Tat der Nazis (oder gar nur der SS), sondern der Deutschen (was nicht heißt, dass jeder Deutsche in gleichem Maße tatsächlich schuldig wurde. z.B. die Juden). Der deutsche Antisemitismus, das ist Goldhagens zentrale These und Schlussfolgerung, war die Hauptursache der Endlösung.
xxx/ellauri232.html on line 167: Der renommierte jüdische Historiker Eric Hobsbawm, der die nationalsozialistische Machtübernahme in Berlin miterlebt hatte, gab zu Goldhagens Thesen den knappen Kommentar ab: „Goldhagen zählt nicht. Ich kenne keinen seriösen Historiker, der Goldhagen ernst nimmt.“ Noch dezidierter äußerte sich der Holocaust-Experte Raul Hilberg in einem Interview. Goldhagen, so Hilberg, sei „totally wrong about everything. Totally wrong. Exceptionally wrong“.
xxx/ellauri232.html on line 171: Er nimmt selektive Ausschnitte und bläht sie überproportional auf. Er verwendet Material als Beleg für eine vorgefaßte Theorie.“ Just mun menetelmä hei!
xxx/ellauri232.html on line 240: Rukousrukous, ne rukouksen osat, kun pyydämme asioita, on keskeinen rooli juutalaisuudessa. Amidahissa, juutalaisen rukouksen keskipisteessä, 19 siunauksesta 13 on pyyntöjä.
xxx/ellauri232.html on line 284: Kramsu muistetaan isänmaallisista balladeistaan ja lohduttomista tunnelmarunoistaan, jotka heijastelevat tekijänsä yksinäistä ja levotonta elämää. Hänen laajin nuijasota-aiheinen runonsa on balladi Hannu Krankasta. V. A. Koskenniemi pitää Kramsun Ilkka -runoa kuuluisimpana historiallisena balladinamme. Runoilijan päälähteenä on ollut Yrjö-Koskisen Nuijasota-teos.
xxx/ellauri233.html on line 179: Tulikohan siitä novellista valmista? Wikisivuilla "Micaelin" viimeinen kyhhäys olis vuodelta 2011. Mitä se on häärännyt tässä välissä? Mixi Hobla on kaivanut sen naftaliinista? Samanlainen hörhelö se on vielä vaikka kohta miehen iässä. No ei, sen kv. sivut vaan laahaa jäljessä, ruozixi se on jatkanut hääräilyä netissä. En liten bok om lycka utkom år 2020. I boken försöker författaren ge svar på frågan vad som gör oss lyckliga, genom att peka på resultaten från sin egen och andras forskning på området. Dessutom får läsaren 13 konkreta tips vilka kan få oss att trivas bättre med våra liv. De handlar huvudsakligen om skumtomtar. Recensenten beskriver Dahlen: "det är som att han ser sitt eget liv som ett psykologiskt experiment".
xxx/ellauri233.html on line 309: Adamsin tila sijaitsi Uraga -sataman vieressä, joka on perinteinen Edo Bayn sisäänkäyntikohta . Siellä hänen kirjattiin käsittelevän ulkomaisten alusten lastia. John Saris kertoi, että kun hän vieraili Edossa vuonna 1613, Adamsilla oli jälleenmyyntioikeudet espanjalaisen laivan lastiin ankkurissa Uraga Bayssä.
xxx/ellauri234.html on line 163: Peräännyimme viisitoista kilometriä. Meidät ohjattiin uusiin asemiin korkeassa ja kivisessä maastossa. Joukkue, johon kuuluin, sijoitettiin toiselle rintamalohkolle. Se sijaitsi epäedullisessa paikassa sikäli, että läheinen silta oli puna-armeijan tulituksen kohteena. Meilla oli todella kuumat paikat tykistökeskitysten aikana. Kranaattisade oli hirvittävä, ja tykkimiehet osoittivat suurta osumatarkkuutta. Silta ammuttiin hajalle, ja tämä aiheutti ongelmia joukkojen saapumiselle sekä yhteydenpitoon taaksepäin. Ruokaa ei juuri ollut saatavilla. Kuiva muonaa lukuun ottamatta saimme tyytyä paikanpäällä keitettyyn pahaan laihaan keittoon. Väsyimme entistä enemmän valvomisen ja jatkuvan kranaattisateen takia. Peittoa ei taaskaan saatu eikä tyynyä. Siksi tuntui todelliselta helpotukselta, kun päämajasta tuli ilmoitus, että kaikki poliittiset vangit vedetään pois rintamalta nauramasta makeasti lahtarien tappioille.
xxx/ellauri235.html on line 35: Oikeanpuoleinen Kaisa Oravistoa muistuttava neitonen on Johny Depp. Nyttemmin se on paljon rumempi. xxx/ellauri235.html on line 203: Or busy housewife ply her evening care: Tai kiireinen kotiäiti hoitaa iltahoitoaan:
xxx/ellauri235.html on line 404: Niin myös lukijalle annetaan ymmärtää, tunteeko "sukuhenki" kertojan oman epitafinsa kautta. Jos loppujen lopuksi kaikki ovat yksin, yksinäisyyteen pätee yhteinen kuolevaisuus, ja sitä lisää myös sukulaisherkkyyden läsnäolo. Kuolevaisuus ei ole alistettu johonkin henkilökohtaisen pelastuksen tai lunastuksen suunnitelmaan. "Elegia" ei ole tässä suhteessa tavanomainen pastoraalinen elgia; se ei tarjoa lohdutusta esimerkiksi Miltonin Lycidasille(1637). Grayn runo viittaa siihen, että elegisti on itse voimaton kuoleman edessä, eikä pysty viittaamaan siihen uskonnolliseen vakaumukseen, jolla se voidaan tehdä ymmärrettäväksi. Perusteltuja ovat realisoitumattomat elämät, joista runoilijan elämä on yksi esimerkki. "Elegia" on ehkä ennen kaikkea harjoittelua tunteiden vaihteluissa: puhuja tuntee kunnioittamattomia kuolleita ja kunnioitettuja kuolleita; hän kuvittelee tiettyjä henkilöitä, joita kohtaan hän voi tuntea; hän käyttää säälittävää harhaa tunteakseen kukan "syntyneen punastumaan näkymätön"; hän tuntee "ihmiskuntaa" kohtaan; ja "sukuhengen" kautta hän tuntee itsensä. Runo harjoittaa herkkyyttä. Pimeys, jossa kertoja seisoo, on kuolevaisuuden yö, jota valaisevat vain erilaiset tunteet. Tämä sympatian yhteinen nimittäjä, teoksen " The Progress of Poesy: A Pindaric Ode" alkuEnsimmäinen kolmiosa päättyy Aphroditeen ("Cytherean päivä"), luovan voiman hahmo, joka yhdistää veden ja musiikin ("reippaat nuotit poljinrytmissä"; "ylevät, ilmassa leijuvat kädet"). Hän on uudelleen esiintuleva "Venus"Oodi keväälle ", johon osallistui, kuten Venus tuossa runossa, joukko juhlijoita: "Katso hänen lämmintä poskeaan ja kohoavaa rintaansa, liiku / nuoren Halun kukinta ja rakkauden violetti valo." "Oodi keväälle", "ruusuinen rintakehä, / ... Paljasta kauan odotetut kukat, / ja herätä purppura vuosi!"
xxx/ellauri235.html on line 426: "The Descent of Odin" koskee Odinin vierailua alamaailmaan – Helan, kuoleman jumalattaren valtakuntaan – saadakseen selville poikansa Balderin kohtalon; hän saa tietää profeetalta, että Hoder murhaa Balderin ja että Vali, Odinin ja Rindan poika, kostaa rikoksen. "Profeetallinen piika" paljastetaan "jättiläisten äitinä". Odin herättää hänet "riimuriimellä; / Kolminkertaisesti pronounc'd, aksenteilla kauhu". Runo, jossa piika kieltää profeetallisen tiedon kaikilta tulevalta "kysyjältä ... / ... merkittävään yöhön asti / on saavuttanut muinaisen oikeutensa". Piikan viimeinen sananlasku on näkemys äärimmäisestä sulkeutumisesta, kun "liekkeihin käärittynä, raunioituneena, / upottaa maailman kankaan".
xxx/ellauri235.html on line 493: Brittijoukot ja emigranttiranskisten valkokenraalit laivataan giljotiineineen Ranskaan hommaammaan vastavallankumousta. Aikomus oli antaa anarkistien maistaa omaa lääkettään. Perseelleen meni sekin. Hizi nää jutut on sitten toisteisia. Ihan sama tematiikka on nähty Ukrainassa sadan vuoden väliajoin.
xxx/ellauri235.html on line 915: Kyseinen "West". Huomaa vino suu. Jolly good fellow, onnexi vainaja. xxx/ellauri237.html on line 153: Mummo luulee virheellisesti että viimeinen matka on pitkä. Päinvastoin, se kestää vain silmänräpäyxen. Valot sammuu, haju jää. Aili lie ollut tollanen renkvistiläinen, itäsuomalainen pietisti. Oikeassa kristityssä pitää Aadamin joka päivä kuolla ja Eevan syntyä.
xxx/ellauri237.html on line 177: Spenerin keskeinen teos oli Pia desideria (suom. Hurskaita toiveita), jossa esitetyn luterilaisen kirkon uudistusohjelman vuoksi häntä on nimitetty "luterilaisuuden toiseksi uskonpuhdistajaksi". Teoksessa Spener kehotti ihmisiä lukemaan Raamattua, välttämään uskonkiistoja ja panemaan painoa enemmän kristilliseen elämään kuin opillisiin kysymyksiin. Spener vastusti yhteiskunnan maallistumista ja pyrki korvaamaan sen elävällä kristillisyydellä.
xxx/ellauri237.html on line 198: Raamatun tutkimista on tehostettava kaikkien kristittyjen keskuudessa erityisesti jumalanpalvelusten rinnalla pidettävillä raamattutunneilla, joilla maallikotkin saavat selittää Raamattua. Kristittyjen yleinen ja yhteinen pappeus on otettava käyttöön.
xxx/ellauri237.html on line 260: Wasenius vaikutti Helsingin säätyläispiireissä myös monissa luottamustehtävissä. Hän oli perustamassa Helsingin säästöpankkia ja toimi Teatteritalon ja Ullanlinnan kylpylän johdossa. Hän rahoitti erilaisia kouluhankkeita, kuten kaupungin Bell-Lancaster-koulua, pyhäkouluja ja pientenlastenkoulua. Vaikka Wasenius ajoi aktiivisesti elinkeinovapautta ja säätyprivilegioiden purkamista, hän oli omassa talossaan perinteinen ja ankara patriarkka. Kollektiivisen kauppahuoneen henkeen eivät uuden ajan vapauspyrkimykset istuneet.
xxx/ellauri237.html on line 382: Lyhyt kertaus Marquetan tyttöystävistä: Äiti (pyhimys), Kaija (tyylikäs), soitonopettaja (miehekäs), Hilma-täti (ex-juro), Saimi-täti (ditto), karjakko-Sanna (ditto), Paulan äiti (hiiri), Siiri-täti (ditto), mummu (dementti), Anneli (serkku), Paula (ex-kärkevä), Irmeli (terhakka), Annukka (dollface), Kaarina (luuviulu), Ursula (klenkka), Tyty Arola (ex-nemesis). Niin ja sitten pojat, johin premenstruaalisilla tytöillä ei ole mitään kiinnostusta vielä: Topi (visukinttu), Eero (sankarillinen), Riku (ryhditön). "Kaikki muut" ovat jotain nimettömiä Ankkoja. Marquetasta on tullut hyvin luokkatietoinen. Sitten hyvin kevein vedoin hahmotellut muut opet (ei edes genitaaleista ole tietoa): voimistelunopettaja Visa (ok), Rexi (tiukkailmeinen), matikanope Puputti (kiukkuinen), historianope Hemppa (hajamielinen), ja "kaikki muut". Mummu ja Marquetta toistelevat sanoja, kumpikohan on dementimpi. Marke meinaa että pahat ajatuxet pitää pitää sisällä. Millanenhan Aili Konttinen siitäkin tulee ajan kanssa, tuleeko joku vielä viikatoimaan senkin.
xxx/ellauri237.html on line 384: Osmo loiteroi päävartiossa pettyneenä kun ei pääse vaolle. Mutta pitäähän sinun muistaa että isänmaa on yhtä tärkeä, ize asiassa tärkeämpi kuin koti, Marquetta nuhteli. Sixhän mekin jätimme rikkaan kotimme Karjalassa! Voi vittu tätä Marquettaa, eze jaxaa. Onnexi meillä on jo viimeinen aukeama menossa. Hän tulee huomenna, rallattivat kaikki lapset siihen, kuin ukkelit Samuel Beckettin samannimisessä näytelmässä.
xxx/ellauri237.html on line 427: Sinun katseesi viimeinen
xxx/ellauri237.html on line 511: Sinuun, sinun takalistoosi, ujona, jänön ohjaamana. Tämä oli viimeinen värsy jonka hänelle kirjoitan.
xxx/ellauri237.html on line 732: (Eli joskus löydät sen henkilön, joka antaa sinulle sydänkohtauxen, joka tuo esiin tunteita, joita luulit mahdottomaksi tuntea. Elämäsi muuttuu täysin, ja elämästäsi tulee sen henkilön elämä, jota rakastat hullusti, todellisella hulluudella. Tiedät, että jos kyseinen henkilö kylästyy ja lähtee vetämään, tunnet samoin, ja sinun on hyväksyttävä se. Narsistista touhua.)
xxx/ellauri239.html on line 58: TAO, tietokoneavusteinen opetus tai oppiminen
xxx/ellauri239.html on line 94: Laozi (kiin. 老子, Lǎozǐ, Wade-Giles: Lao tzu) eli Laotse oli muinainen kiinalainen filosofi ja keskeinen hahmo taolaisuudessa. Nimi Laozi tarkoittaa kirjaimellisesti "vanha ukkeli" (vrt. E. Saarisen kaxoset eli "ukkelit") mutta sitä pidetään yleisesti arvonimenä. Laozia palvotaan jumalana taolaisuuden uskonnollisissa muodoissa. Laozin titteli taolaisuudessa on Taishang Laojun, joka viittaa häneen yhtenä "kolmesta puhtaasta". "Kolme puhdasta" ovat taolaisen panteonin korkeimpia jumalia. Ne toimivat taolaisuuden kannalta samalla tavalla kuin kristinuskon pyhä kolminaisuus (Isä, Poika ja Pyhä Henki) tai buddhalaisuuden Trikaya (Dharmakaya, Samboghakaya ja Nirmanakaya). Ne edustavat kaikkia eläville olennoille luontaisen jumaluuden kolmea aspektia. Kuten Laozi selittää daodejingissä jossain kohassa:
xxx/ellauri239.html on line 104: Daodejing-kirja kuvaa sanallisesti daoa, jota ei oikeastaan voi sanoin kuvailla, joten se on alkaa päälle tuhoon tuomittu yritys. Se ohjaa silti toimimaan (tai olemaan tekemättä mitään) sopusoinnussa daon kanssa. Dao on ikään kuin tapa toimia, millä niikö "asiat" ikuisesti toimivat. Wu wei 'mitääntekemättömyys' on keskeinen käsite daossa, se merkitsee tehotonta toimintaa. Vaikkei mitään tehdä, ei silti mitään jää tekemättä, sillä aineeton ei-olevainen ikuisesti toimii ja synnyttää ihan ite etteensä, eikä sitä aineettomuutensa vuoksi mikään voi vaurioittaa tai hävittää. Toinen keskeinen käsite on ”veistämätön puu”, joka tarkoittaa lähinnä alkutilaa, yksinkertaisuutta. Elämätön elämä, puhumaton pää. Ajamaton Vespa huppu päässä, asumaton helmipöllön pönttö Lean saunan rannassa, voimapaperiin kääritty puinen päätukki Anja Virran kellarissa.
xxx/ellauri239.html on line 342: Ympärivuorokautista laitoshoitoa tarjoavat A-klinikka Oy:n päihdesairaala, Avominne Päihdeklinikka Oy, Kankaanpään A-koti, Kantamo Oy, Esperi Caren Ventusranta, Päijät Hämeen Myllyhoitoklinikka sekä ruotsinkielisille Pixnekliniken. Niissä on kehitetty peliriippuvuuteen omia hoito-ohjelmia ja niihin voi tulla asiakkaaksi ympäri Suomen (Veikkaus Oy:n maksusitoumus tai omakustanteinen hoito).
xxx/ellauri239.html on line 409: Joku tanakkajalkainen Marit Bjørgen Bjørgen sairasti astmaa. Hän pyrki lieventämään oireita lääkityksellä, ja kaudeksi 2009–2010 hänelle myönnettiin lupa käyttää vahvempaa astmalääkitystä. Kyseinen lääkeaine poistettiin WADAn kiellettyjen aineiden listalta syyskuussa 2011. Puolatar piti tätä hyvin epixenä, mitä se tietysti olikin. Just tollasia natomatoja norjalaiset ovat. Entisiä norjalaisia. Maastohiihto on osa niiden identiteettiä. Hiihdosta meni maku kun ne alkoivat sitä typerää saxikävelyä. Ei se ole mitään hiihtoa. Mitä näkyy latujen varsilla? Norjalaisvillapaitoja, polvihousuja ja lippuja. Haestakeepa kuulkaa norskit paska.
xxx/ellauri239.html on line 638: Ullanlinnan huoneisto sekä somekuvissa näkyvä saaristo-/rannikkohuvila olivat uhrin eli vaimon, ja hänellä oli myös merkittävä osakeomistus rahoitusalan yrityksessä. Jos pariskunnalla ei ole avioehtoa, motiiviksi voi paljastua perinteinen raha. Tosin siitä ei epäillylläkään pitäisi olla pulaa. Jossain jutussa kerrottiin, että hänen lääkäriyrityksensä voitto vain muutamilta viime vuosilta oli yli 200 000e. Vaikka ei sillä kuuhun mennä Ullanlinnassa.
xxx/ellauri239.html on line 728: Erittäin hyvin päätelty. Olisko perinteinen kuristaminen/tukehduttaminen - eihän tuo Dr Death mikään kauheen rimpula oo...En minäkään usko, että oli tarkoituksena ajella tuntureille asti, kun onhan tätä lunta ihan kiitettävät määrät jossain Pohjois-Karjalassakin.
xxx/ellauri239.html on line 730: Vikki oli ihan iloluonteinen naikkonen, mut Roppe rullas palsternakan liian isoks sushiksi. Ja Roppe luki alansa kun halusi ymmärtää mitä sen omassa nupissaan tapahtuu. Ei sitten ihan loppuun asti ymmärtäny. Lähinnä mäyräkoira jäi suremaan. Ehkä pikemminkin emäntää kuin isäntää.
xxx/ellauri239.html on line 787: Kyseinen Erkki sitten myöhemmin muutti nimensä Benjamin Kivilohkareeksi ja ampui norjalaissyntyisen puolisonsa hengiltä pistoolillaan vuonna 2006 lopulla ja päätyi sitten Niuvaan istumaan elinkautista. Nämä psykopaatit eivät luonteelleen voi mitään ja aina jossain vaiheessa he päätyvät rajuihin ratkaisuihin, joissa ei ihmishenkiä enää säästy.
xxx/ellauri250.html on line 553: Er veröffentlichte von 1960 bis zu seinem Tod über vierzig Bücher mit Gedichten und Prosa.
xxx/ellauri250.html on line 554: Charles Bukowski was born Heinrich Karl Bukowski in Andernach, Prussia, Weimar Germany? Falsch! Bukowski wurde im rheinischen Andernach geboren, von wo auch seine Mutter Katharina Fett (1895–1956) stammte. Aber war sie fett? War sie etwa Jüdin?
xxx/ellauri250.html on line 562: Young Bukowski spoke English with a strong German accent and was taunted by his childhood playmates with the epithet "Heinie", German diminutive of Heinrich, in his early youth. He was shy and socially withdrawn, a condition exacerbated during his teen years by an extreme case of acne. Neighborhood children ridiculed his accent, acne and the sensible clothing his parents made him wear. Nachdem sein Vater seinen Wehrdienst abgeleistet hatte, fand er jedoch nur eine Arbeit als Milchlieferant. Die Familie lebte aus diesem Grund zeitweise in ärmlichen Verhältnissen. Regelmäßig betrog der Vater außerdem Bukowskis Mutter mit anderen Frauen, betrank sich und misshandelte seinen eigenen Sohn körperlich. In die Pubertät gekommen, litt Bukowski zudem an starker Akne und hatte am ganzen Körper Pusteln, weshalb er ein ganzes Jahr nicht die Schule besuchen "konnte". The Great Depression bottled his rage as he grew up, and gave him much of his voice and material for his writings.
xxx/ellauri250.html on line 571: In 1955 oder 1954, Bukowski was treated for a near-fatal bleeding ulcer. After leaving the hospital he began to write poetry. 1955 he "agreed to marry" small-town Texas poet Barbara Frye, but they subsequently divorced in 1958. Frye, die aus einer vermögenden texanischen Familie stammte, war selbst Schriftstellerin und zugleich Herausgeberin eines kleinen, alternativen Literaturmagazins namens Harlekiini. Apparently she later died under mysterious circumstances in India. Following his divorce, Bukowski resumed drinking and continued writing poetry.
xxx/ellauri250.html on line 573: By 1960, Bukowski had returned to the post office in Los Angeles siistissä sisätyössä as a letter sorting clerk, a position he held for more than a decade. In 1962, he was distraught over the death of Jane Cooney Baker, his first serious girlfriend. Im Januar 1962 starb Bukowskis frühere Lebensgefährtin Jane Cooney Baker, laut Bukowski infolge ihres übermäßigen Alkoholkonsums. Bukowski turned his inner devastation into a series of poems and stories lamenting her death. 1962 brachte die Literaturzeitschrift The Outsider eine Sonderausgabe über Bukowski und verlieh ihm den Titel „Outsider of the Year“. He had finally found his way inside.
xxx/ellauri250.html on line 580: Bukowski embarked on a series of love affairs and one-night stands. One of these relationships was with Linda King, a poet and sculptress. Die Beziehung zog sich über mehrere Jahre hin, wobei es zu mehrfachen Trennungen mit anschließender Versöhnung kam. Die zum Teil schmerzhaften Erfahrungen dieser Beziehung verarbeitete Bukowski in mehreren Kapiteln seines Romans Das Liebesleben einer Hyäne (Women).
xxx/ellauri250.html on line 585: 1977 lernte Bukowski Linda Lee Beighle kennen, die damals Besitzerin eines Bioladens war. Die beiden lebten mit einigen Unterbrechungen von 1978 bis zu Bukowskis Lebensende zusammen.
xxx/ellauri250.html on line 617: „Auf der Basis seiner eigenen Erfahrungen schrieb er in knappem Stil harte, witzige Stories, Romane und Gedichte über das Leben in den Randzonen der bürgerl. amerikan. Gesellschaft. Schockwirkung durch die Darstellung brutaler Gewalt, obszöner Sexualität und des Schmutzes der Gosse (katuoja).“ – Der Literatur-Brockhaus: in acht Bänden
xxx/ellauri250.html on line 619: In den Gedichten hält er sich in kurzen, leicht verständlichen Sätzen an keine Regeln des Reims oder Rhythmus, aber ab 1974 schleicht sich auch ein melancholischer Akzent in seine Schriften ein.
xxx/ellauri250.html on line 620: Bukowski selbst hat das Bild des saufenden und krakeelenden Genies nach Kräften gefördert. Legendär ist die Lesung in der Hamburger Markthalle am 18. Mai 1978, bei der ein Kühlschrank auf der Bühne stehen musste, damit der Nachschub an wohltemperiertem Wein der Sorte Müller-Thurgau nicht abriss. Im späteren Leben hatte er den Alkoholismus anscheinend im Griff und soll um einiges ruhiger und sensibler gewesen sein, als sein Image besagte.
xxx/ellauri250.html on line 920: Ei, Kaija ei ole yhtä hyvä kuin Raakkeli. Se ei ole tarpeexi. Tarpeexi mitä? Ei selviä. Tarpeexi hyvä vällyissä? Tarpeexi vieno ja naisellinen ehkä, liian hyökkäävä? Käy päälle kuin yleinen syyttäjä. Jotain tällästä se ehkä on. Raakel on mustatukkainen, Kaja hunajablondi. Onkohan Raakel juutalainen? Mixkähän sen pojan nimi on venäläinen Helge? Häätyy koittaa lukea spoilereita lumiukkokirjasta.
xxx/ellauri250.html on line 947: Harry Hole saa ratkaistavakseen erään naisen murhan, jonka kaulaliina on pihalla seisovan lumiukon kaulassa. Minkäänlaisia johtolankoja ei ole jätetty, ja tapaus vaikuttaa vaikealta. Hämmästykseksi (ja kauhuksi) Harry huomaa, että viime vuonna tapahtui vähintään yksi samanlainen murha. Samanlainen tyyli ja murhaajan jättämä "viesti". Ja kaikki murhat ovat sattuneet ensilumen aikaan! Äläpäs! Alkaa taas haukotuttava murhasarja, jonka tekijä merkitsee työnsä lumiukolla. Ennen kuin hän huomaakaan, on Harry keskellä painajaista, jossa lapsien rullaama iloinen, harvahapainen porkkananenä hahmo, on täysin seonneen psykopaatin spitting image. Elokuvassa Harry Holea näyttelee Немецкий актёр Michael Fassbender. Se ei ole norjalaisen näköinen, vaan ilmeinen sakemanni. Norjalaisia varmaan harmitti että länsigermaanit tekeytyvät pohjanmiehixi.
xxx/ellauri251.html on line 102: Iason rakennutti Astro-laivan ja etsi sille miehistöä, joka tultiin tuntemaan astronautteina. Atalante oli ainoa nainen, joka pyrki astronautiksi matkalle noutamaan kultaista taljaa. Yleisimmän version mukaan Atalante ei päässyt Astron miehistöön innokkuudestaan huolimatta. Iason ei epäillyt Atalanten kykyjä, vaan arveli että yksi nainen miehistössä toisi huonoa onnea: Iason pelkäsi, että miehistö riitaantuisi keskenään, kun he kilpailisivat Atalanten rakkaudesta. Atalante oli kuitenkin mukana peijaisissa, kun Astron paluun jälkeen järjestettiin kuningas Peliaksen hautajaisten yhteydessä kisat. Atalante osallistui painiotteluun ja niitti mainetta voittamalla Peleuksen. Kyllä se varmaan oli tollanen vähän rotevamman puoleinen naisihminen. Enemmän Synnöve tai Kaisa tyyppinen kuin laiha Tiina Salmi.
xxx/ellauri251.html on line 133: Being treble in thy divided deity, Jonka jumaluus on kolmiyhteinen,
xxx/ellauri251.html on line 282: Who dream and die with dreaming; any god, Joilta jää kesken uni viimeinen; joka teräsmies,
xxx/ellauri252.html on line 119: Starkonkin tämän syksyn teos on avoin ja läheinen kertom, karje Be kaikesta siitä mitä Pentti Saarikoskelle tapahtu kaatokännissä 3 mauttoman keväisen viikon aikana Dublinis, Irials patalpage mes Joycen omassa kanpungtas. Pentu Saarikki haluaa kirjan alla olla oma izensä, vitun ärsyttävä, pala suunsa puhtasket, all hin kun Einen kristillinen puhe tehoa. Hinen tekstink on kanaa kulmicasta, Joskus his thin lapsellista, jodicus hän puhun kuin filof, multa aina hinen seuras on viihtyisää. Hän ei osa pilkata Jumala niinkö Hannu, eikä olla yhtä rivosuinen tai ilkeä, vaik miten yrittäisi. Hin kulkee mis kulkee baarikärpäsenä. Kirje femakolle on Sear nimiä ja tekstiä paljaimmillaan.
xxx/ellauri252.html on line 131: 1972 ilmestynyt romaani Siinä näkijä missä tekijä herätti vastenmielisyydellään hieman kohua, mutta ennen kaikkea vasemmistossa siihen suhtauduttiin nuivasti, sillä se kuvasi työläiset nolossa valossa, joka ei sopinut sen aikaiseen ihannekuvaan. Salaman rähmäiset kirjoituxet ja elämäntavat olivat haitaxi kommunistiselle puolueelle, jonka jäsen hän ei edes ollut. Vuonna 1975 Salamaan koitettiin siitä kiitoxexi ripustaa Pro Finlandia -mitali, jota hän ei kuitenkaan huolinut. Viimeinenkin ripaus työläisimagosta olis rapsahtanut.
xxx/ellauri252.html on line 242: Alistettu rotu on taas päässyt Euroopassa pääasiassa esiin ja voitolle, tämän rodun ihonväri, kallon lyhyys, ehkäpä vielä älylliset ja sosiaaliset vaistotkin: kuka takaa meille ettei nykyaikainen demokratia, vielä nykyaikaisempi anarkismi ja varsinkin kaikille Euroopan sosialisteille yhteinen taipumus kommunismiin, kaikkein primitiivisimpään yhteiskunta- muotoon merkitse pohjimmiltaan valtavaa takaiskua - ja ettei valloittaja- ja herrarotu, arjalaiset ole joutumassa fysiologisestikin tappiolle? Tämmöisiä wiixiä on enää hyvin harvoilla.
xxx/ellauri252.html on line 256: Pepun mielestä Aben Gettysburg address on hienointa sitten maailman luomisen. Haha. 2. maailmansota oli se vallankumous jossa Amerikan työväenluokka taisteli ja voitti. Hahaa Peppu. "Neuvostomyönteinen Stalinia kannattava" bolshevikkiliike niistettiin 50-luvulla jenkeistä ja siitä lähin on siellä oltu ryssän vihamiehiä. Buahaha. Hyvä yritys, mutta ei susta Peppu tule kunnon jenkkiä tekemälläkään kun olet jutku.
xxx/ellauri252.html on line 358: Jumalanpilkka on Jumalan, tuon yhteiskunnan Eri Keeperin, julkista pilkkaamista. Se on eräs rienauksen muoto. Rienaus tarkoittaa uskonnollisessa yhteydessä pyhien asioiden, kuten uskonnon tai Jumalan, halventamista sanallisesti. Yleinen rangaistus oli kielen irti leikkaaminen tai kikkelin irti ruuvaus. Näillä herkutteli myös norjalaisystävämme Jo Nääsböö.
xxx/ellauri252.html on line 579: Sotamarsalkka Mannerheim oli muka puhunut radiossa huligaaneista. Kenetkähän Margit Salmenoja domestikoi tässä marskixi? Eisenacher Motorenwerken Itä-Saxassa entisillä BMWn tehtailla valmistettu loistoauto oli Wartburg. Hiuslisäkkeinen itätyttö lahjoittaa uudenvuoden paukkunsa Ukrainan tykistölle. Siinä pojat, antakaapa paukkua!
xxx/ellauri253.html on line 175: Heti alkumetreiltä alkaa käydä selväxi että tää Unto Remes on syvältä peräsuolen mutkasta. Alkulehdillä esitellyn konnan nimi on Ervasti. Ervasti on Suomessa esiintyvä sukunimi. Se on suomalaisilla yleinen. Noin joka 4 200:s suomalainen on nimeltään Ervasti.
xxx/ellauri253.html on line 261: Kreml saa viestin, jossa vaaditaan neuvostojoukkojen välitöntä vetämistä Suomesta. Vaatimus näyttää naurettavalta uhittelulta, kunnes viestiin sisältyvän uhkauksen todenperäisyys tarkistetaan. Mustat Zilit kiidättävät politbyroon jäsenet Kremliin hätäistuntoon. Nöyryytetyn supervallan turvallisuuskoneisto jyrähtää täysille kierroksille kriisin laukaisemiseksi. Panokset ovat suuret molemmin puolin. Viattomaksi pelinappulaksi joutuu Cambridgessä työskentelevä suomalaissyntyinen tutkija perheineen. Koko porukka syödään laudalta kuin Marshallin gambiitissa. Tapahtumat vyöryvät eteenpäin Suomen lisäksi Englannissa ja Alpeilla, Kremlissä ja Valkoisessa Talossa.
xxx/ellauri253.html on line 455: Mix vitussa ryssien siirajoukkue Alfa on "pahamaineinen" toisin kuin länkkärien vastaavat erinimiset tappomiehistöt? No sixkoska tää Unski on vahvasti länkkärien leirissä.
xxx/ellauri253.html on line 493: einem-sonderbaren-land-RMGMM0.jpg" width="30%" />
xxx/ellauri255.html on line 178: Bakunin matkusteli koko elämänsä ajan eri puolilla Eurooppaa interreilillä sininen matkalaukku mukana tutustuen koko ajan lukuisiin aikakauden merkittäviin vaikuttajiin. Lisäksi hän harjoitti vallankumouksellista toimintaa myös käytännön tasolla, muun muassa osallistumalla kansannousuihin (ei kuitenkaan ravintolalaskuihin). Aktivisminsa (ja maxamattomien laskujen) vuoksi Bakunin vangittiin ja karkotettiin Siperiaan, josta hän kuitenkin onnistui pakenemaan. Myöhempinä elinvuosinaan Bakunin siirtyi ajattelussaan kohti anarkismia ja oli mukana kansainvälisen työväenliikkeen ensimmäisessä internationaalissa, joka lopulta hajosi Bakuninin ja Karl Marxin välisiin erimielisyyksiin. Hajaannus näkyy edelleen työväenliikkeen jakaantumisessa marxilaisiin sosialisteihin ja anarkisteihin. Bakuninin keskeinen Marxista poikkeava näkemys oli, että "työläisten valtion" perustamisen sijasta valtio ja kaikki muut sortojärjestelmät pitää vallankumouksen yhteydessä tuhota ja kaikki joutavat anarkistit puhata.
xxx/ellauri255.html on line 223: Некра́сов ), naisilla Nekrasova (Некра́сова) on yleinen venäläinen sukunimi. Se perustuu maalliseen etunimeen Nekras (Некра́с), jonka suora merkitys on 'ruma'. Sukunimi voi viitata seuraaviin henkilöihin: Andrei Nekrasov (s. 1958), venäläinen elokuva- ja TV-ohjaaja. Artjom Nekrasov (s. 1992), venäläinen haulikkoampuja.
xxx/ellauri255.html on line 550: Lutkutuksen lomassa Anneli Sauli oli haukkunut Jompan pahanpäiväisesti. Tältä se on mahtanut kuulostaa: "On he hitten huuri hlurp pahka se Harhummmmmm... maa, hemmonen haatana... Ai niin anteekhi. Mä unohhin. Hinä olet Huulhen Hemmelhävä Hasvahhi, Lenhävä Hollanhilainen, Viimeinen Mohikaani, merirosvo John Silverin haamu. No niin saatana, tulihan se sieltä."
xxx/ellauri259.html on line 108: Pitääkö olla huolissaan? -ohjelmassa tapahtuu iso muutos, kun Kari Hotakainen jää pois. Nyt tulee iso muutos, sillä tämä on Kari Hotakaisen viimeinen kausi. Pitääkö olla huolissaan? Pitääkö olla huolissaan, kun Kari Hotakainen lähtee sarjasta, Kari Hotakainen?
xxx/ellauri259.html on line 222: Mitkä ovat hindulaisuuden eri lahkot? Jumalan yleinen nimi hindulaisuudessa on Brahman. Meissä olevan jumalallisen olemuksen nimi on Atman, se Schopenhauerin villakoiran (-koirien) ydin. Ne koirat ovat yksi ja sama, ääretön ja ikuinen. Jumala on kuitenkin läsnä kaikessa luomakunnassa. Jumalan ilmestys luomakunnassa kulkee monella nimellä. Se on yksi ääretön, ikuinen, jumalallinen olento, joka ilmenee lukemattomilla tavoilla. Se on kuin henkilö, jota hänen poikansa kutsuisi samanaikaisesti "isäksi", ystävänsä "ystäväksi", oma isänsä "pojaksi", vaimonsa "aviomies" jne. Joku mies kuitenkin? No ei voi se olla äitikin tai tyttöystävä. Jokaiseen nimeen liittyy erityinen suhde. Joten samaa jumalallista Herraa on puhuttu Shivaksi, Vishnuksi jne ja jumalaiseksi äidiksi, Kaliksi, Durgaksi jne. Jumala voi myös ilmetä poikkeuksellisena olentona ihmisen muodossa, joka sitten tunnetaan Jumalan inkarnaationa, kuten Hare Krishna, Hare Rama jne. Koska vain yhtä ääretöntä Jumalaa tarkastellaan eri tavoin, kaikkia näitä ilmentymiä voidaan rukoilla apua ja suojaa esim kelloja ja raottamalla pientä ovea tai tuomalla teetä munkeille. Tämä on kaikkien hindulaisuuden eri lahkojen taustalla oleva periaate. Ne, jotka pitävät parempana tiettyä jumaluuden ilmentymää, muodostavat lahkon, joka on omistautunut tuon ilmentymän mietiskelemiseen ja palvomiseen.
xxx/ellauri259.html on line 261: Aiheena on siis oman tahdon tukahduttaminen. Ajatelkaamme sitä hyvää, mikä on mahdollista epäonnistumisen kautta, pettymyksen onnea, tappion rauhaa. Näemme miesten käyttävän kaikki voimansa johonkin jaloon tarkoitukseen, mutta hyvät tulokset jäävät oudosti pidättäytymään. He suunnittelevat pyhiä suunnitelmia, jotka, kuten Daavidin temppelin rakentaminen, ovat turhautuneita. Jeesus Kristus ei pidä edes hänen työtään parempana kuin omaansa. Viimeinen uhri, joka joidenkin ihmisten on tehtävä, ei ole nautinnon uhraus tai jostain kallisarvoisesta aarteesta luopuminen; se on rakkaan tarkoitusperän uhri, jolla he toivoivat voivansa tuoda kunniaa Herralleen. Heitä vaaditaan kääntymään pyhän palvelun polulta, luopumaan pyhästä yrityksestä. John Ruskin on kertonut meille, kuinka hänen toivonsa paremmasta palvelusta katkesi hänen tullessaan selkeämpään terveydentilaan. "Juuri kun olin päässyt koulusta, olin pahoillani siitä, että olin niin typerä poika, mutta kuitenkin otin palkinnon tai kaksi, ja odotan nyt ryhtyväni johonkin vakavampaan liiketoimintaan kuten kriketti, olen hylännyt mestarin, jolle toivoin tarjoilla. Kuinka viehättävä tapa, jolla Johannes Kastaja hyväksyi kaventuvan sfäärin ja myöntyi olosuhteisiin, jotka jättivät hänet hotellin hämärään ja hiljaisuuteen. "Hänen täytyy kasvaa, mutta minun on vähennettävä." Tämä hieno nöyryys antaa jalolle sielulle muuttavan kosketuksen. Se luo pehmeän loiston hänen luonteensa graniittihuippuihin.
xxx/ellauri259.html on line 433: Oik. Hilja Onerva Lehtinen. Runoilija, kirjailija (mm. Mirdja). Rakkaussuhteen jälkeen läheinen ystävyys Leinoon jatkui Onervan mentyä naimisiin Leevi Madetojan kanssa. Oli pitkään Nikkilän mielisairaalassa.
xxx/ellauri259.html on line 528: Aarno Olavi ”Loka” Laitinen (17. tammikuuta 1943 Helsinki – 25. syyskuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kolumnisti pysähtyneisyyden aikana. Laitinen oli Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies vuodesta 1972. Hänet erotettiin 1982, kun paljastui, että hän oli keskeinen Tamminiemen pesänjakajat -kirjan kirjoittaja. Saatuaan suuren neuvoston tuomion Aarno "Loka" Laitinen oli Iltalehden pitkäaikainen kolumnisti. Satiirisissa teksteissään hän arvosteli usein suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Toinen kolumnien vakioaihe oli feminismi ja naisverkosto. Toisaalta hän kirjoitti hyväksyvään sävyyn niin sanotuista isojen poikien verkostoista. Hän otti kantaa vihreitä arvoja vastaan ja ydinenergian puolesta. Usein hän oli kolumneissaan vastustanut myös erilaisia sääntöjä ja kieltoja, jotka hänen mukaansa rajoittivat yksilönvapautta.
xxx/ellauri259.html on line 593: Sønderjylland oder Süderjütland bezeichnet geographisch den Südteil der jütischen Halbinsel. Historisch betrachtet ist Süderjütland eine dänische Bezeichnung für das Gebiet, auf dem sich das Herzogtum Schleswig entwickelte. Dieses reichte von der Eider bis an die Königsau (dänisch Kongeå).
xxx/ellauri259.html on line 603: Nach seiner Niederlage im Deutsch-Dänischen Krieg musste Dänemark im Wiener Frieden auf Sønderjylland verzichten. Es kam unter preußische Verwaltung. Nach dem Sieg Preußens über Österreich erfolgte eine Neuordnung aufgrund des Prager Friedens von 1866: Schleswig wurde mit den Herzogtümern Holstein und Lauenburg zur preußischen Provinz Schleswig-Holstein vereinigt. Den Verlauf der Nordgrenze ließ Otto von Bismarck dabei nach pragmatischen Gesichtspunkten festlegen.
xxx/ellauri259.html on line 605: Der Friedensvertrag von Versailles griff 1919 die bereits 1866 festgeschriebene Idee einer Volksabstimmung in Schleswig/Sønderjylland auf, um eine Grenzziehung auf Basis des Selbstbestimmungsrechts der Völker vorzunehmen. Nach den Volksabstimmungen in zwei von drei zuvor festgelegten Zonen setzte eine Kommission des Völkerbundes 1920 den exakten Verlauf der heutigen Grenze fest.
xxx/ellauri259.html on line 611: Dänemark führte 1970 eine Verwaltungsgebietsreform durch. Die vier Kreise Tønder Amt (dt.: Amt Tondern), Sønderborg Amt (dt.: Amt Sonderburg), Aabenraa Amt (dt.: Amt Apenrade) und Haderslev Amt (dt.: Amt Hadersleben) wurden zu Sønderjyllands Amt zusammengefasst. 2007 verwischte eine neue Kommunalgebietsreform die historisch bedingten Verwaltungsgrenzen. Sønderjyllands Amt wurde Teil der Region Syddanmark.
xxx/ellauri259.html on line 756: Klassikko-teoxen loppupuheenvuorossa tehty miesten klischeinen kahtiajako klassisiin ja moderneihin jatkaa samaa puisevaa setämiesmeemiä kuin Visa Mäkelän tyydyttämätön raiskattava. Jos Kari on ollut tosissaan tässä eikä taas kerran vaan vinoile niin ei voi sanoa muuta kuin voi persetti. Kari on todellakin persukansan bardi. Se pitäisi hilata korkealle puuhun suukapulalla varustettuna sillä aikaa kun asteriski ja obeliski perheineen juhlivat villisikapaistin ääressä sahti kuohuen sarvissa.
xxx/ellauri261.html on line 46: Runoilija Jari Pervo on tönkkö ja klischeinen. Runoilija Kari Hotakainen on skizo ja estoinen. Omahyväisiä narsisteja molemmat. Mitäs niistä enempää voi sanoa. Self satisfying lot kuten [Steve] Jobsin guru Yogianakonda albumissa 399.
xxx/ellauri261.html on line 57: Vanhemmat: vakuutustarkastaja Martti Partanen ja Eeva Mäntymies. Liisa muutti perheineen Hyvinkäälle evakkoon. Lappeenrannasta. Liisa on eteläkarjalainen kirjailija.
xxx/ellauri261.html on line 59: Ylioppilas, Hyvinkään Uusi Yhteiskoulu 1965. Hum.kand., Helsingin yliopisto 1970. aineet: yleinen kirjallisuustiede ja estetiikka, sosiaalipsykologia, sosiologia, kansatiede, kansanrunous, pohjoismainen filologia, osia: taidehistoria, arkeologia.
xxx/ellauri261.html on line 111: Istun Oulun hiippakunnan metropoliitta Ambrosiusta vastapäätä hänen virka-asuntonsa aamiaispöydässä. Taustalta kuuluu mieltä rauhoittavaa, transkendentaalista, liturgista musiikkia, mausteinen tee höyryää lasista, kuivakakku murenee sormissa.
xxx/ellauri261.html on line 146: Itsekeskeinen nautiskelu ja elämysten kokeminen on tärkeää. Tätä trendiä ei lainkaan tunnettu kirkkoisien aikana. Olemme suorittajina elämysten meressä, missä luonnollakin on vain välinearvonsa elämysten tuottajana, elämysteollisuudessa. Ihmistä ei ole olemassa subjektina, puuttuu hiljaisuus, puuttuu pyhyys ja pyhäinkuvien hypistely.
xxx/ellauri261.html on line 333: Zangler, Gewürzkrämer in einer kleinen Stadt
xxx/ellauri261.html on line 374: Anstatt wie aufgetragen, in Zanglers Abwesenheit auf das Gwölb aufzupassen, begibt Weinberl sich mit dem Lehrling Christoph in die nahe gelegene Hauptstadt, um endlich einmal ein „verfluchter Kerl“ zu sein. Dort laufen sie beinahe Zangler in die Arme, der seine zukünftige Gattin besucht. Sie flüchten ins Modewarengeschäft der Madame Knorr, treffen dort Frau von Fischer, später auch noch Marie, Zanglers Mündel, die mit ihrem vom Vormund nicht goutierten Liebhaber August Sonders fliehen will („Das schickt sich nicht“) und den neuen Hausdiener Melchior („Das is classisch“). Bei Zanglers Schwägerin Fräulein Blumenblatt geben sie sich schließlich als Marie und August aus, bis diese beiden, sowie Zangler, Madame Knorr und Frau von Fischer ebenfalls dort eintreffen.
xxx/ellauri261.html on line 378: Mit knapper Not entkommen Weinberl und Christoph und kehren zum Geschäft zurück. Dort ertappen sie die Einbrecher Rab und Kraps auf frischer Tat und werden dafür von Zangler belobigt. Auch Marie und August dürfen einander endlich in die Arme schließen. Aber Weinberl, der Frau von Fischer einen – erfolgreichen – Heiratsantrag macht, ist von seiner Sehnsucht geheilt:
xxx/ellauri261.html on line 380: „Jetzt frag ich aber zahlt sich so a Jux aus, wenn man ihn mit einer Furcht, mit 3 Schrocken, 5 Verlegenheiten und 7 Todesängsten erkauft? Jetzt hab ich das Glück genossen, ein verfluchter Kerl zu seyn, und die ganze Ausbeute von dem Glück is, dass ich um keinen Preis mehr ein verfluchter Kerl seyn möcht.“ (IIIter Act, 15te und 16te Scene)
xxx/ellauri261.html on line 554: Gertrude Stein (3. helmikuuta 1874 Pittsburgh, Pennsylvania – 27. heinäkuuta 1946 Neuilly-sur-Seine, Ranska) oli yhdysvaltalaissyntyinen, pitkään Pariisissa asunut kulttuurihenkilö ja avantgarde-kirjailija. Mitä vetoa että se oli juutalainen? No tietysti: Steinin perhe oli varakasta saksalais-juutalaista sukua. Varhaisen lapsuutensa Stein vietti Euroopassa, ensin Wienissä ja sitten Pariisissa. Nuoruutensa hän vietti Oaklandissa, Kaliforniassa.
xxx/ellauri261.html on line 598: Before Nietzsche, the phrase 'Dieu est mort!' was written in Gérard de Nerval´s 1854 poem "Le Christ aux oliviers" ("Christ at the olive trees"). Heinrich Heine who had purportedly influenced Nietzsche spoke of a dying God. Since Heine and Nietzsche the phrase Death of God became popular.
xxx/ellauri265.html on line 123: Noniin, ja sitten taas tää luottamus. Helvetti se on talousliberaalien ja arvokonservatiivien mielisana. Ai nyt multa katos punainen lanka. Ainiin se luottamus, nyt löysin tähän liittyvän langanpätkän saarnakerästä. Mihinkä mun mieli halajaa, ei ainaskaan tähän siniseen puutaloräyskään, jossa naapureinakin on vaan säälittäviä luusereita. Paras puoli kumppanissa on että se esittää suorasti omat toiveensa. Sellainen olen ize aina ollut, en jaxa teeskennellä. Mitä mä kulta ize toivon. Tunnista, tunnusta, torvea. Kyky kohdata toinen. Jo on hölmö sanonta. Me ollaan kaikki samanlaisia ja kaikki erilaisia. Sixi tulee näitä kommunikaation kompsastuskiviä. Jos pariskunnalla on yhteinen hätä ja vain yxi paskahuussi tulee konflikti. Oven takaa nalkuttava tyyppi onkin hauras ihminen.
xxx/ellauri265.html on line 150: Tottakai, Lauri vahvistaa. Todella iso yhteinen tekijä meille on Italia. Isäni on suomalainen ja äitini italialainen. Synnyin New Yorkissa, ja asuimme Manhattanilla, lähellä YK:n päärakennusta, jossa isäni työskenteli. Olin pieni, kun muutimme Suomeen, sitten lähdimme takaisin Yhdysvaltoihin, ja kahden vuoden jälkeen taas takaisin Suomeen. Vaimon kuoltua pyysin hänet saman tien kahville. Uskalsin pyytää, koska olin hänestä kiinnostunut, ja jos ei tee aloitetta, voi käydä ettei saakaan turkista tappiin. Olin ollut neljä vuotta yksin ja olin enemmän kuin valmis uuteen parisuhteeseen.
xxx/ellauri265.html on line 224: Positiivisuus on eri asia kuin optimismi, Eskin mielestä. Se on sitä et ilo pintaan vaikka syän märkänis. Hei onko Eski karjalaistaustainen? Tää on hyvä ohjelma, täst mie piän. (No ei oikeesti, koitan vaan olla myönteinen. Ize asiassa en ole kovin optimistinen. Mun Toivon horisontti on aika alhaalla. Tää juttu kestääkin melkein 2 tuntia.)
xxx/ellauri265.html on line 245: Normaaleja ihmisiä hävettää hokea aina samaa, mutta Eskille toisto on keskeinen tyylikeino. Eski alkaa sönköttää esiintyvistä taiteista. (Tumps. Nilkiltä putoaa mikki tai viskilasi syliin.) Vizi mitä esittämistä.
xxx/ellauri265.html on line 394: Afganistanista tulleet miesopiskelijat ovat jenkeissä hyvin ahdistuneita. Ei saa edes konsensuaalista persettä. Voi joutua ilmiannetuxi jollekin yliopistonilkille. Kuulostaa totalitääriseltä maalta huikkaa nilkki taustalta myötätuntoisena. Jonathan Haidt kavereineen käy suizimassa wokea, hän on yliopiston älykkäimpiä miehiä. Nyt on Nilkki työntänyt kätösensä pahan kerran paskaan.
xxx/ellauri265.html on line 480: Mikan 2 tyttökaverilla on selkeästi vaatimattomammat maitomunat. Sinibikininen voi olla premenstruaalinen, sillä sillä on nur zwei Linsen auf einem Brett.
xxx/ellauri268.html on line 126: Vorliegende Erzählung ist ein Teil eines großen, aber niemals von dem Dichter vollendeten Novellenzyklus, „Das Vermächtnis Kains“, der nach Sacher-Masochs eigenem Ausspruche „eine bilderreiche Naturgeschichte des Menschen sein sollte“. Das Ganze sollte in sechs Unterabteilungen zu je sechs Novellen zerfallen, für welche die Obertitel „Die Liebe“, „Das Eigentum“, „Das Geld“, „Der Staat“, „Der Krieg“ und „Der Tod“ vorgesehen waren. Sacher-Masoch hatte sich somit ein sehr hohes Ziel gesteckt, er wollte in diesen geplanten Erzählungen alles Menschenleid und -schicksal in seinen verschiedensten Möglichkeiten und Ausdrucksformen schildern und zugleich in der Schlußnovelle eines jeden Teiles die Antwort auf die behandelte Frage und deren Lösung geben.
xxx/ellauri268.html on line 132: Zur Zeit, als Sacher-Masoch diese seine berühmteste Novelle verfaßte, stand er ganz im Banne eines Schopenhauerschen Pessimismus. Was seine Lebensumstände anbetrifft, so ist zu bemerken, daß er damals als Privatdozent an der Universität Graz habilitiert war. Kein Wunder also...
xxx/ellauri268.html on line 134: Sofort beim Erscheinen der „Venus im Pelz“ spalteten sich die Leser in zwei Parteien. Die einen verwarfen sie wegen der bis dahin unerhörten Kühnheit der Schilderungen und fühlten sich durch das Motiv zugleich abgestoßen und fasziniert. Die anderen dagegen, und gerade die besten Männer deutscher Wissenschaft und Literatur, nahmen schlechthin ihr Mannsglied in Hand und säumten nicht, anzuerkennen, hier liege ein einzigartiges document humain vor, und es zeuge zudem von ungewöhnlicher Genitalität des Verfassers.
xxx/ellauri268.html on line 136: Um so peinlicher überrascht fühlten sich daher alle Freunde des Dichters, als plötzlich höchst oberflächliche und zum Teil direkt minderwertige Produkte seiner Feder auf dem Markt erschienen.
xxx/ellauri268.html on line 137: Nach Sacher-Masochs Tode ist dies Rätsel gelöst. Die Not, die bitterste äußere Not zwang ihn dazu, dem Gott in Seinen Hosen Gewalt anzutun, um Brot für sich und die Seinen um jeden Preis zu schaffen. In jener Zeit entstanden die vielberufenen „Messalinen Wiens“, „Falscher Hermelin“ usw.
xxx/ellauri268.html on line 139: Obwohl seine Werke seit über 50 Jahren der Literatur angehören und in allen Literaturgeschichten gewürdigt sind, ist es ihnen — und namentlich der „Venus im Pelz“ — nicht erspart geblieben, neuerdings seitens der Polizeiorganen mit unansehnlichen Flechen dekoriert zu werden.
xxx/ellauri268.html on line 140: Neulich erklärte z. B. anläßlich eines solchen Prozesses der Geheime Medizinalrat Professor Dr. Albert Eulenberger in Berlin: Die „Venus im Pelz“ besitze unschätzbaren Wert und sei ein Unikum in der deutschen Literatur. "Messalinen Wiens" und "Falscher Hermelin auf der Fotze" sind auch gut. Bitte zurückgeben.
xxx/ellauri268.html on line 175: Sacher-Masochs Familie lebte in Lemberg (joka tunnetaan paremmin myös toisella nimellä, Lvivin nimellä, suomexi myös VLOL) und hatte Vorfahren aus Slowenien, Spanien und Böhmen. Sein Vater Leopold Johann Nepomuk Ritter von Sacher war Polizeidirektor von Lemberg. Seine Mutter, Caroline Edle von Masoch, war die Letzte ihres alten slawischen Geschlechts. Sein Vater vereinigte daher – mit Bewilligung des Kaisers von Österreich – ihren Namen mit dem seinen, und die Familie hieß fortan Sacher-Masoch.
xxx/ellauri268.html on line 179: Als einer der ersten zeichnete er ein realistisches Bild der Juden in Galizien; zeitlebens kämpfte er politisch gegen den Antisemitismus in Mitteleuropa. Victor Hugo, Émile Zola, Henrik Ibsen gehörten zu seinen Bewunderern; König Ludwig II. von Bayern empfand zu dem Autor gar eine Seelenverwandtschaft. Sielun veljiä, meillä on aivan erikoinen sana sille (Schwul).
xxx/ellauri268.html on line 181: Bekannt wurde Masoch durch seine Fantasie und Kunst, triebhaftes Schmerz- und Unterwerfungsverlangen ästhetisch zu formulieren. Tunnetuimmassa teoxessaan "Turkista tappiin" beschreibt Sacher-Masoch die extremen Wechselbäder der Gefühle, die der „Sklave“ Severin durch seine Herrin Wanda erfährt, die ihn in ihrer feminin-dominanten Rolle als Venus im Pelz an seine körperlichen und geistigen Grenzen treibt, um ihn schließlich zu verlassen.
xxx/ellauri268.html on line 188: „Gibt es für den Liebenden etwa eine größere Grausamkeit als die Treulosigkeit der Geliebten?“
xxx/ellauri268.html on line 190: Mann und Weib sind von Natur Feinde. Eine wird nur zu rasch den Fuß des anderen auf seinem Nacken fühlen, und zwar in der Regel der Mann den Fuß des Weibes. Der Mann ist der Begehrende, das Weib das Begehrte, dies ist des Weibes ganzer, aber entscheidender Vorteil, die Natur hat ihm den Mann durch seine Leidenschaft preisgegeben, und das Weib, das aus ihm nicht seinen Untertan, seinen Sklaven, ja sein Spielzeug zu machen und ihn zuletzt lachend zu verraten versteht, ist nicht klug.
xxx/ellauri268.html on line 194: „Ich kann es nicht leugnen,“ sagte ich, „es gibt für den Mann nichts, das ihn mehr reizen könnte, als das Bild einer schönen, wollüstigen und grausamen Despotin, welche ihre Günstlinge übermütig und rücksichtslos nach Laune wechselt —“ „Und noch dazu einen Pelz trägt,“ rief die Göttin. xxx/ellauri268.html on line 198: Ich sah die Hand, die mich rüttelte, aber diese Hand war auf einmal braun wie Bronze, und die Stimme war die schwere Schnapsstimme meines Kosaken, der in seiner vollen Größe von nahe sechs Fuß vor mir stand.
xxx/ellauri268.html on line 200: „Stehen Sie doch auf,“ fuhr der Wackere fort, „es ist eine wahrhafte Schande.“
xxx/ellauri268.html on line 202: „Und weshalb eine Schande?“
xxx/ellauri268.html on line 204: „Eine Schande in Kleidern einzuschlafen und noch dazu mit dem Pinkelmännchen draussen bei einem Buche,“ er putzte die "heruntergebrannte Kerze" und hob den Band auf, der meiner Hand entsunken war, „bei einem Buche von — er schlug den Deckel auf, von Hegel (oder Schopenhauer?)— dabei ist es die höchste Zeit zu Herrn Severin zu fahren, der uns zum 'Tee' erwartet.“
xxx/ellauri268.html on line 211: Es war ein großes Ölgemälde in der kräftigen farbensatten Manier der belgischen Schule gemalt, sein Gegenstand seltsam genug. Ein schönes Weib, ein sonniges Lachen auf dem feinen Antlitz, mit reichem, in einen antiken Knoten geschlungenem Haare, auf dem der weiße Puder wie leichter Reif lag, ruhte, auf den linken Arm gestützt, nackt in einem dunkeln Pelz auf einer Ottomane; ihre rechte Hand spielte mit einer Peitsche, während ihr bloßer Fuß sich nachlässig auf den Mann stützte,[S. 16] der vor ihr lag wie ein Sklave, wie ein Hund, und dieser Mann, mit den scharfen, aber wohlgebildeten Zügen, auf denen brütende Schwermut und hingebende Leidenschaft lag, welcher mit dem schwärmerischen brennenden Auge eines Märtyrers zu ihr emporsah, dieser Mann, der den Schemel ihrer Füße bildete, war Severin, aber ohne Bart, wie es schien um zehn Jahre jünger.
xxx/ellauri268.html on line 213: „Torso mit Pelz!“ rief ich, auf das Bild deutend, „so habe ich sie im Traume gesehen.“ „Ich auch,“ sagte Severin, „nur habe ich meinen Traum mit offenen Augen geträumt.“
xxx/ellauri268.html on line 218: Ei toi näytä kyllä kokoturkixelta, taitaa olla vaan turkissomisteinen lämpöhuopa, mikä on oikeastaan vähintään yhtä suggestiivista...
xxx/ellauri268.html on line 333: Todellakin, Rowlingin romaaneja on usein nähty metaforina taistelulle fasismia vastaan. Hänen pääpahista, Lordi Voldemortia, motivoi eräänlainen eugeeninen ennakkoluulo muita kuin taikuutta käyttäviä käyttäjiä kohtaan, mikä on ilmeinen nyökkäys natsiideologialle. Rowlingilla muggletkin saa olla mukana, kun wizardit muxivat pahaa dagomatua.
xxx/ellauri268.html on line 457: laulaa bluesia ja soittaa saxofonia tulevaisuudelle kaikesta, mitä voi tapahtua ja tapahtuu. Kaikki tappiot kaatuvat alas, alas, alas kello kolme aamulla, kuten kaikki, joita ei pitäisi olla tai pitäisi saada. Ei väliä, tyttö - Tulen hakemaan sinut, sanoi Memory punaisissa kengissään ja mekossa, jossa oli ruskeat jalat. Kun tapasit hänet siinä iässä, jota olet aina rakastanut, hiukset täydelliset pienellä aaltolla, ja se kiilto ihossasi uskomalla mitä oli mahdoton oli mahdollista, et pelännyt. Rakastuit ranskalaisessa tarinassa ja rakastuit koskaan kevyt sade, kun ylitit Seinen tapaamassa koiran häntää kahvilassa Saint-Germain-des-Présissä. Kirjoitit runon tarjouksen alle pätkän ihoa kylkiluistasi lantioluuhun, silloin vielä hoikkana, ja kirjoitat edelleen sitä laulua vakuuttaaksesi jokaisen suloisuudestasi.
xxx/ellauri268.html on line 459: Vähän huimaa kuunvaloa, tähti ja auringonvalo muuttumaan sanoiksi suussasi, suudellaanpa – suudelma, joka ei koskaan kuole, te kaikki olette tapoja rakastua. Ei ole väliä kuinka vanha, kuinka monta päivää, tuntia tai muistoja, voimme rakastua yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Seine tai Tennessee tai mikä tahansa sopiva sielullinen joki tuntee laskeutuvat syvyydet, kun on kyse auringon tai kuun tuijotuksesta takaisin bensapumpulla, ilman häpeää, katumusta tai syyllisyyttä. Tämän muistan hänen kertoneen miehelleen, kun he nukkuivat sinä yönä talossa, jossa alkaisi avioliitto. Tuo talo rakennettiin n. 24 kyyhkysestä, intialaisista matoista, seitsemän sukupolven äitien ja heidän sisarustensa ruoanlaittoresepteistä, koiranhäntätupsukoista, ja kyynelten aalto aallon jälkeen ja konkreettinen ratkaisu askelille, jotka jatkuvat aina taivaaseen asti, menneet huoltajakoirat, koira
xxx/ellauri273.html on line 305: Václav Havel (5. lokakuuta 1936 Praha, Tšekkoslovakia – 18. joulukuuta 2011 Hrádeček, Tšekki) oli tšekkiläinen kirjailija ja poliitikko. Hän oli Tšekkoslovakian viimeinen ja Tšekin tasavallan ensimmäinen presidentti. Vaclav Havel syntyi Prahassa. Neuvostoliiton tukeman kommunistien vallankaappauksen jälkeen 1948 Havelin perhe joutui vaikeuksiin, koska vanhempia pidettiin rikkaina kapitalisteina, ja Václavin oli vaikea jatkaa opintojaan peruskoulun jälkeen. (No jatkoiko vai löikö lössixi? Veikkaan jälkimmäistä.)
xxx/ellauri280.html on line 223: 1940-luvun jälkeen termiä "Bandera" käytetään usein viittaamaan kaikkeen ukrainalaiseen nationalismiin . Tätä nimeä käytti erityisen usein Neuvostoliiton propaganda , joka merkitsi sillä koko Ukrainan nationalistista maanalaista toimintaa Suuren isänmaallisen sodan aikana ja sen jälkeen, samoin kuin ukrainalaisia nationalisteja ulkomailla ja niitä, jotka vastustivat Ukrainassa Neuvostoliiton kansallista politiikkaa. Neuvostoliiton "Banderan" käsitteestä tuli vähitellen yleinen sana, ja sitä sovellettiin kaikkiin ukrainalaisiin nationalisteihin riippumatta heidän jäsenyydestään OUN:ssa.
xxx/ellauri280.html on line 339: Tammikuun 26. päivän illalla, yleisen nälkälakon kolmantena päivänä, 9. kasarmi ei huomannut että muut jo lopettelivat, he näkivät nälkää päivän pidempään. Tämä oli ilmeisesti viimeinen joukkonälkälakko stalinistisessa Gulagissa. 27. tammikuuta sunnuntaina vangit eivät työskennelleet, Karagandan, Alma-Atan ja Moskovan komiteat lupaavat "selvittää asian". Tiistaina 29. tammikuuta pidettiin tapaaminen esimiesten kanssa. Siihen kuului myös mekaanisen työpajan työnjohtaja Solzhenitsyn. Helmikuun 19. päivänä Ekibastuzista lähetettiin suuri joukko lakon yllyttäjiä lapparoimaan potaskaa. Siihen kuului myös mekaanisen työpajan työnjohtaja Solzhenitsyn.
xxx/ellauri280.html on line 389: Hirmuisia sanoja heitellään kuin sianheittopelin sikoja. Raiskaus, puutteenalaisen munan vastahakoiseen vittuun paiskaus. Vittu ei mee. Ruiskasen sit tähän päälle. Ich bin ein Fels, eine Insel. Joukkosurmasinko vaan 7, niin vähänkö? Kuvatkaa nyt mua. Mä haluun näkyvyyttä mun causelle. Meitä on tuhansin pimeässä netissä. Hei kaverit, hän ei selvinnyt, nyt on meillä käsillä taas murhatutkimus, jepu jee. Mä myöhästyn mun junasta. Tehtäiskö 3. lapsi. Hyvinhän meillä menee ilmankin. Sä haiset. Mullon masis. Nukkuuko isi saunassa? Kuti kuti. Mä tapan sen vittu. Kaikki naiset pitäis raahata jalkapallostadikalle ja raiskata ja tappaa. Housut pois ja remmihoitoon poika! BRRLM BRRRLM BRRRRLM! Mistä tollanen osaton laiha juippi oli muka saanut noin kiiltävän moottoripyörän? Ja tietysti rehvataan taas sillan alla, siellä nää poliisisiirat pesivät. Tunteeko kyttä mun naamani. Hautajaisiin tervetuloa, tuo kaverikin mukana. POLIISI! TYHJÄ! TYHJÄ! Asunto on tyhjä. Mä olen Flash Gordon! Maailman paras vapaapainija. Musta tulee kuuluisa ja rikas. Musta tulee rikollisjengin pomo. Mä tapan kaikki isolla kivellä. Oletteko te ihmisiä ollenkaan. Juu termiittiapinoita ollaan. Mun poliisi isä tappaa mut. Mä voin "jutella" sun isälle. Hoidetaan tää tyylikkäästi. Haist vittu! Alaikäisen laiton kuulustelu päättyi kello 00.03.
xxx/ellauri281.html on line 86:
xxx/ellauri281.html on line 167: Luca Gandossi, Ulrik Von Estorff. Yleiskatsaus hydraulisesta murtamisesta ja muista muodostumisen stimulaatiotekniikoista liuskekaasun tuotannossa / Tieteelliset ja tekniset tutkimusraportit / Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus; Euroopan unionin julkaisutoimisto. doi: 10.2790/379646. ISBN 978-92-79-53894-0 . ISSN 1831-9424. Haettu 31.5.2016.
xxx/ellauri281.html on line 224: Enrico Morales länkkärikavereineen ovat totaalisen moraalittomia luikureita. Ukrainan hyökkäyssota on niille haaste mutta samalla myös valtava opportunity.
xxx/ellauri281.html on line 274: Simon van Cyrene was vermoedelijk een Jood uit de diaspora (verstrooiing). Hij kwam uit Cyrene, een Romeinse kolonie in Noord-Afrika, waar een joodse gemeenschap was. De Hebreeuwse naam Simon is een aanwijzing dat hij waarschijnlijk van joodse afkomst was. Het evangelie volgens Marcus is de enige die zijn zonen Alexander en Rufus noemt (een Griekse respectievelijk Romeinse naam). In bijbelcommentaren wordt vaak gezegd dat deze Rufus dezelfde zou kunnen zijn als de Rufus die Paulus noemt in Romeinen 16:13. Kennelijk waren Rufus en Alexander bekenden voor de gemeente waarvoor Marcus schreef, omdat hij zijn lezers denkt herkenbare informatie te geven door hen te noemen als de zonen van Simon. Geleerden speculeren daarom dat deze zonen en misschien Simon zelf later tot het christendom zijn bekeerd.
xxx/ellauri281.html on line 390: Tuolloin hän oli ollut vähän yli vuoden naimisissa Riitta Loirin kanssa. Yhteinen tytär Jenni oli nelikuukautinen ja edellisestä liitosta syntynyt Jan vajaat kuusi vuotta. Kaiken piti olla hyvin, mutta Loiri oli pettynyt itseensä, lapsiinsa ja Riittaan. – Olin niin loppu, että kun kävelin sinne Lapinlahteen sisään, mä ajattelin, että jään tänne. Oli tehty sopimus, että olisin siellä kuukauden vähintään, Loiri kertoi isännöimässään Loirinuotiolla -ohjelmassa 2014.
xxx/ellauri281.html on line 504: Miettiessään, millainen sodanjälkeinen amerikkalainen yhteiskunta olisi, hän oli kirjoittanut vuoteen 1947 mennessä näytelmän All My Sons. Teoksen keskiössä on teollisuusmiehen perheen hajoaminen, joka myy viallisia naistenvaatteita sotilasosastolle yrittääkseen pelastaa yrityksensä. Näytelmä mestarillisine dialogeineen, ensimmäisistä minuuteista lähtien aivan valloittavan dynaaminen juoni ja mieleenpainuvat episodiset hahmot olivat Millerin ensimmäinen vakava menestys. Miller ja Kazan saivat myös ensimmäiset uuden Antoinette Perryn (Tony) teatteripalkinnon kirjailijana ja ohjaajana
xxx/ellauri281.html on line 514: Lopuilla 1960- ja 1970-luvuilla Miller loi tuskin mitään, mikä olisi verrattavissa aikaisempiin mestariteoksiinsa. Näinä vuosina häntä kiinnosti alun perin holokaustin syyllisyyden teema eli hän siirtyi sosiaalisista draamoista komedioihin (joista menestynein oli vuonna 1968 lavastettu Hinta). Miller pysyi kuitenkin erittäin suosittuna ja oli aktiivinen julkisessa elämässä. Erityisesti hän oli kansainvälisen PEN-klubin ensimmäinen presidentti Yhdysvalloissa, joka toimi tässä virassa vuosina 1965–1969, ja vuonna 1968 hän johti valtuuskuntaa Pariisiin vaatimassa De Gaullelta Vietnamin sodan lopettamista. 1990-luvun alussa Arttu perkele palasi oxennuxelle eli menestyksen hinnan teemaan näytelmässä Viimeinen jenkkipurkka. Siitä ei enää paljon hintaa lohjennut. Miller kuoli akuuttiin vajaatoimintaan.
xxx/ellauri281.html on line 745: Vladimir Vladimirovitš Kara-Murza syntyi Moskovassa 7. syyskuuta 1981. Hän on venäläisen toimittajan ja tv-juontaja Vladimir Aleksejevitš Kara-Murzan (1959–2019) poika, Leonid Brežnevin suorapuheinen kriitikko ja Boris Jeltsinin johtamien uudistusten kannattaja. Hänen äitinsä on juutalainen. Hänen isänsä oli latvialaisen vallankumouksellisen Voldemārs Bisenieksin (1884–1938) pojanpoika ja Latvian ensimmäisen Ison-Britannian-suurlähettilään Georgs Bisenieksin (1885–1941) isoveljenpoika, jonka NKVD ampui. Latvialainen agronomi ja kustantaja Jänis Bisenieks (1864–1923) oli heidän vanhempi veljensä.
xxx/ellauri286.html on line 350: Koska Avaaz on täysin jäsenrahoitteinen, demokraattinen vastuu on DNA:ssamme.
xxx/ellauri286.html on line 490:
срать (Srat)
pieraista
Se ei välttämättä ole yhtä ilmeinen, mutta tämä tarkoittaa myös ”ei huolta”.
xxx/ellauri287.html on line 189: Eli jotain, mitä Paavali ei voinut hyväksyä heidän todistuksestaan heistä, oli se, että hiän jätti pois jotain hyvin tärkeää – määrätyn artikkelin! Tällä kertaa kreikan artikkelin jättäminen pois on tärkeää (toisin kuin Joh. 1:1:n viimeinen lauseke, jossa artikkelin käyttäminen molempien substantiivien kanssa estäisi ymmärtämistä ja aiheuttaisi sekaannusta).
xxx/ellauri287.html on line 655: Kilikian portit ovat olleet tärkeä kaupallinen ja sotilaallinen laskimo vuosituhansien ajan. 1900-luvun alussa niiden läpi rakennettiin kapearaiteinen rautatie, ja nykyään niiden läpi kulkee Tarsus-Ankara Highway ( E90 , O-21 ).
xxx/ellauri287.html on line 663: Sasanian ( / s ə s ɑː n i ə n , s ə s eɪ n i ə n / ) tai sassanidien imperiumi, virallisesti kutsutaan valtakunnan iranilaisia (Keskipersian kieli: Erānshahr), ja nimeltään Historioitsijoiden Neo-Persian valtakunta oli viimeinen Persian keisarillinen dynastia ennen muslimien valloitusta seitsemännen vuosisadan puolivälissä jKr. Se on nimetty Sasanin talon mukaan, ja se kesti yli neljä vuosisataa, 224–651 jKr, mikä teki siitä pisinikäisen persialaisen dynastian. Sasanian valtakunta seurasi Parthian valtakuntaa ja palautti iranilaiset suurvaltaksi melko myöhään antiikin aikana naapurimaidensa, Rooman - Bysantin valtakunnan, rinnalla.
xxx/ellauri289.html on line 104: Ryhmä syntyi raamatunopiskelijaliikkeestä, jonka 1870-luvun lopulla perusti Charles Taze Russell, joka myös perusti Siionin Vartiotorni Boozing Societyn vuonna 1881 järjestämään ja painamaan liikkeen sieviä käännynnäisiä. Russellin kuoleman jälkeinen johtajuuskiista johti useiden ryhmien irtautumiseen, mutta Joseph Franklin Rutherford säilytti osake-enemmistön hallinnan Vartiotorni-seurassa ja sen kiinteistöissä. Rutherford teki merkittäviä organisatorisia ja opillisia muutoksia, mukaan lukien nimen Jehovan todistajat ottaminen käyttöön vuonna 1931 erottaakseen heidät muista raamatuntutkijoiden ryhmistä ja symboloidaxeen katkeamista Russellin perinnöstä.
xxx/ellauri289.html on line 108: He pitävät väärin ja turhaan lausutun jumalan nimen "Jehova" käyttöä välttämättömänä oikean palvonnan kannalta. He torjuvat kolminaisuuden (joka onkin hölmö ajatus), sielun luontaisen kuolemattomuuden ja helvetin tulen, joita he pitävät epäraamatullisina oppeina. He eivät noudata joulua, pääsiäistä, syntymä- tai nimipäiviä tai muita hulluja tapoja, joita he pitävät pakanallisena alkuperäisenä kristinuskona. He käyttävät mieluummin omaa omituista raamatunkäännöstään, Franzin hommaamaa New World Translation of the Holy Scriptures, vaikka heidän kirjallisuudessaan toisinaan lainataan ja viitataan naureskellen muihin raamatunkäännöksiin. Kannattajat kutsuvat yleisesti uskomuskokoelmaansa "totuutena" ja pitävät itseään "totuuden torvina". He pitävät "ihmisyhteiskuntaa" moraalisesti turmeltuneena ja Saatanan vaikutuksen alaisena, ja useimmat rajoittavat sosiaalista vuorovaikutustaan muiden saatanoiden kanssa oville saarnauxeen. Seurakunnan kurinpitotoimiin kuuluu erottaminen, heidän terminsä viralliselle karkottamiselle ja muuten vaan karkottamiselle, viimeinen keino heidän mielestään vakaviin rikoxiin. Kastetut henkilöt, jotka muodollisesti lähtevät, katsotaan eronneiksi, ja heitä myös vältetään. Erotetut ja eronneet henkilöt voidaan lopulta ottaa takaisin, jos heidän katsotaan katuvan.
xxx/ellauri289.html on line 185: Tämä tuomio perustuu heidän tekoihinsa ylösnousemuksen jälkeen eikä menneisiin tekoihin. Tuhannen vuoden lopussa Kristus luovuttaa kaiken vallan takaisin Jumalalle. Sitten tapahtuu viimeinen koe, kun Saatana vapautetaan vielä kerran johtamaan harhaan täydellistä ihmiskuntaa. Ne, jotka epäonnistuvat loppukokeessa, tuhotaan yhdessä Saatanan ja hänen demoniensa kanssa. Tuloksena on täysin testattu, kolmasti kirkastettu ihmisrotu maan päällä.
xxx/ellauri289.html on line 303: Kääntymisprosentin optimointi (CRO): käyttäjäkeskeinen lähestymistapa. Unohda parhaat käytännöt ja nopeat hakkerit: nostaaksesi lähetyxen käännytysprosenttia, paras tapa on ymmärtää kävijöitäsi, käyttäjiäsi ja asiakkaitasi ja tarjota heille, mitä he tarvitsevat.
xxx/ellauri289.html on line 321: Käännytysprosentti lasketaan jakamalla tulosten (toivottujen toimien) määrä vierailijoiden kokonaismäärällä ja kertomalla tulos 100:lla prosenttiosuuden saamiseksi. Riippuen siitä mitä Raamatunkäännöstä käytät, keskimääräinen tulosprosentti on 1–4 %. Uskonnon markkinoinnin maailmassa CRO:n paras käytäntö on yleinen usko, että tietty optimointitoiminto takaa tulosprosentin kasvun, esimerkiksi:
xxx/ellauri289.html on line 364: A: Emme yritä painostaa ihmisiä vaihtamaan uskontoaan emmekä edistä mitään poliittisia tavoitteita uskonnon varjolla. Emme myöskään tarjoa aineellista tai yhteiskunnallista hyötyä saadaksemme ihmisiä vaihtamaan uskontoaan, pikemminkin päinvastoin, mehän pyrimme ize osille! Ansaintalogiikkamme on siis aivan käänteinen.
xxx/ellauri291.html on line 123: Hautajaiset järjestettiin 1. marraskuuta, ja yleisö kutsuttiin muistotilaisuuteen Hall of Libertyssä Forest Lawn Memorial Parkissa Hollywood Hillsissä. Se oli maallinen palvelu; Roddenberry oli haudattu ennen tapahtumaa. Yli 300 Star Trek -fania osallistui ja seisoi salin parvekkeella, kun kutsuvieraat olivat lattiatasolla. Nichelle Nichols lauloi kahdesti seremonian aikana ensin "Yesterday" ja sitten vielä itse kirjoittamansa kappaleen nimeltä "Gene". Barrett oli pyytänyt molemmat tai siis kaikki 3 kappalta. Useat ihmiset puhuivat laulun ajan muistomerkillä, mukaan lukien Ray Bradbury, Whoopi Goldberg, Christopher Knopf, Alfred E. ("What! Me Worry?") Neuman, ja Patrick Stewart. Seremonian päätti kaksi kilttipiippua soittamassa " Amazing Gracea", kun Roddenberryn nauhoitettu viimeinen viesti ("En saa vedetyxi henkeä!") lähetettiin blogosfääriin. Neljän koneen ohilento, kadonneen miehen muodostelmassa, seurasi, ja päättyi noin 30 minuuttia myöhemmin melkoisen rysähdyxeen. Hänen kuolemansa jälkeen Star Trek: The Next Generation esitti viidennen tuotantokauden kaksiosaisen jakson nimeltä "Graph Unification ", joka sisälsi omistuksen Roddenberrylle.
xxx/ellauri291.html on line 136: Avaruus: viimeinen raja. Nämä ovat tähtialuksen Enterprise matkat. Sen viiden vuoden tehtävä: tutkia outoja uusia maailmoja, etsiä uutta elämää ja uusia sivilisaatioita, mennä rohkeasti sinne, minne kukaan ei ole ennen käynyt, vaikka Moskovaan.
xxx/ellauri291.html on line 576: On pimeä, kello noin kymmenen illalla. Hiljaista, viimeinen rummutus kuultiin laakson takaa teloittajalta joka ilmoitti saaneensa päivän saaliin täyteen ja vuodattavansa aamulla heidän verensä. Äkkiä tieltä meidän aitamme takaa kuuluu terävä kirkaisu, sitten äänten sorinaa taas
xxx/ellauri291.html on line 581: Huonommin kävi ik-kansalle, keräilijöille ja metsästäjille joiden perinteinen elintapa tuhoutui, kun brittialusmaiden löysät rajat jyrkkenivat itsenäisten valtioiden rajoiksi ja Ugandan hallitus rauhoitti heidän metsästysmaansa kansallispuistoksi turisteille
xxx/ellauri292.html on line 164: Pienkone putoaa keskelle Kanadan erämaata, ja ainoa eloonjäänyt, kylmä kala mexicaano epäuskottava "lakinainen" Liv kamppailee elämästä ja kuolemasta sekä luonnonvoimia että sisäisiä riivaajiaan vastaan (äiti, isä, poikaystävä, masuasukki). Karhu syö kuntopatukan ja paskantaa käärepapereille. Juuri sama huippuhauska vinjetti on nähty jossain muussakin jenkkiluontoretkileffassa. Mixi karhut mölisevät suotta näissä episodeissa? Mixi karhu pakenee kun porsliinipillu huutaa sille FUCK OFF vedestä? Mixi karhukin syö mieluummin einespatukkaa kuin huumediilerin raatoa? Siinähän olisi tytöllekin muonaa viikkokausixi. Vittuako se keittää vuoristovesiä? Pesee mezämarjoja? Ei tunne mustikkaa? Eikö se ole koskaan nähnyt patalappua? Helvetti mikä ääliö. Eipä paljon empatiaa luontokappaleille... Tyypillistä jenkkiseppoilua. Pelkkiä ikäviä luonnosta vieraantuneita tyyppejä ja tylyjä kilpailusentimenttejä, joko taas, no takuulla.
xxx/ellauri292.html on line 169: Egyptiläiset orjuuttivat israelilaiset pian sen jälkeen, kun viimeinen Jaakobin pojista – Leevi, joka eli 137 vuotta – kuoli.4 Leevi oli 43-vuotias, kun hänen isänsä toi koko perheensä Egyptiin paetakseen nälänhädän vaivaamaa Kanaanin maata. Tämä jättää 116 vuotta orjuutta ennen kuin heidät vapautettiin yhteensä 210 vuoden jälkeen Egyptissä. Mitä vitun orjuutta? Ne oli tavallisia normimamuja. Ebyktiläisetkin kylästyivät niihin kun ne aina eriseuraisina keulivat.
xxx/ellauri292.html on line 186: Seuraavana päivänä Tekla sidottiin raivokkaaseen leijonaan ja kulki kaupungin läpi. Vaikka jotkut tuomitsivat hänet pyhäinhäväisyydestä, toiset naiset kaupungissa protestoivat hänen tuomionsa epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Silti Tekla riisuttiin (taas!) alasti ja heitettiin areenalle, jossa leijona suojeli häntä karhulta joka kuoli tappaessaan Aleksanterille kuuluneen leijonan. Uskoen, että päivä areenalla olisi hänen viimeinen tilaisuutensa kastaa itsensä, Thecla hyppäsi nakupellenä vesialtaaseen, joka sisälsi raatelevia hylkeitä (tai merivasikoita, joissakin versioissa tarinasta). Tapahtui ihme, ja kaikki hylkeet tappoi salama ennen kuin he ehtivät syödä sen. Lisää ihmeitä tapahtui Theclan oikeudenkäynnin aikana, kun areenalla olevien naisten hajuvedet hypnotisoivat pedot, jotta ne eivät vahingoittaisi Teklaa, ja kun tuli säästi hänet raivoavista häristä (sonneista?). Thecla vapautettiin, kun kuningatar Tryphaena pyörtyi ja Aleksanteri anoi kuvernööriltä armoa uskoen, että kuningatar oli kuollut. Kuvernööri kuuli Teklan puhuvan kristitystä Jumalasta, käski hänet suihkuun ja pukeutumaan ja päästi hänet kaupungin iloisten naisten luo.
xxx/ellauri292.html on line 205: Jos odotat, että pyhimyksen elämään kuuluu jo lapsuudesta lähtien erilaisia ihmeitä, näkyjä, askeesia ja lähimmäisten palvelemista, Katariina Sienalainen täyttää nämä odotukset kirkkaasti. Ja ylittääkin ne: hänen suhteensa Kristukseen oli niin läheinen, että hän koki mystisen yhdynnän taivaallisen rakastajansa kanssa ja myöhemmin sai vielä kantaakseen tämän vauvan.
xxx/ellauri292.html on line 227: Ihmisten on helppo samastua pyhimyksiin, jotka ovat olleet inhimillisiä ihmisiä hankaline perhesuhteineen, visvaisine uraongelmineen ja rahavaikeuksineen.
xxx/ellauri292.html on line 387: Kyseinen Kolossalaiskirjeen kohta (joka tunnetaan myöhemmin kehitetyn jaottelumenetelmän mukaisesti kyseisen kirjeen ensimmäisen luvun jakeina 3–6) kääntyi Huttusen näytöllä tähän muotoon:
xxx/ellauri292.html on line 582: Kuvassa alaoikealla Damaris, jolta Paavo ehkä sai Ateenassa. Damarisin on perinteisesti oletettu olleen hetaira ( kohtelias, korkea-arvoinen prostituoitu). Tai sizen mies oli toi viereinen Paavalille ison käden antava St. Denis The Penis josta tuli ranskalaisten pyhimys. Turhan läskixi on Rafaello Patun kuvannut, ja liikaa tukkaa laittanut.
xxx/ellauri293.html on line 444: Sosiaalinen jet lag on yhdistetty korkeampaan BMI:hen ja suurempaan lihavuuden riskiin. Ylipaino on yleinen haaste karhujen keskuudessa, joilla on taipumus kantaa painoa, erityisesti keskivartalonsa ympärillä. Heidän haavoittuvuus sosiaaliselle meedialle on yksi erittäin todennäköinen tekijä.
xxx/ellauri293.html on line 461: Persoonallisuudeltaan delfiinit ovat erittäin älykkäitä, varovaisia, yksityiskohtiin suuntautuneita INTJ tyyppejä (perfektionismi on yleinen delfiinien ominaisuus, niiden sukulaisten kameleiden myös, kz. alla) ja usein ahdistuneita. Kuten sanoin, noin 10 prosenttia jenkki väestöstä on delfiinejä.
xxx/ellauri293.html on line 496: Heidän keskustelunsa ja maanisen löydösten vaihtonsa johtivat päätökseen koota heidän yhteinen laaja kokemuksensa Bender Gestaltista yhdeksi lopulliseksi osaksi, ja tämä johti julkaisuun "The Clinical use of the Revised Bender-Gestalt Test, NY Grune ja Stratton Lawn Mower, 1960."
xxx/ellauri293.html on line 689: Kahnemann sai rivoilusta vuoden 2002 Nobel-palkinnon. Kirjassaan Thinking, Fast and Slow Kahneman syventyi kahteen ajattelun muotoon, nopea ajattelu, joka hänen mielestään "toimii automaattisesti ja nopeasti, vähällä ja ilman vaivaa tai ilkeää vapaan tahdon tunnetta." Toisaalta hidas ajattelu on kognitiivisten kykyjen, valinnanmahdollisuuksien ja keskittymisen jakoa. Nopea ajattelu hyödyntää heuristiikkaa, joka on päätöksentekoprosessi, jossa käytetään oikoteitä, ja peukalosääntöjä tarjotakseen välittömän mutta usein järjettömän ja epätäydellisen ratkaisun. Kahneman ehdotti, että pikanäppäimien tulos on useiden harhojen esiintyminen, kuten jälkitarkasteluharha, vahvistusharha ja tulosharha. Keskeinen esimerkki nopeasta ajattelusta ja siitä johtuvista irrationaalisista päätöksistä on vuoden 2008 finanssikriisi.
xxx/ellauri293.html on line 705: Perinteinen taloustiede olettaa, että kaikki ihmiset ovat sekä rationaalisia että itsekkäitä.
xxx/ellauri293.html on line 711: Kuumien käsien harhakäsitys on uhkapelaajan harhaanjohtamisen vastakohta. Kun henkilö uskoo, että menneisyydessä usein esiintynyt tapahtuma todennäköisemmin toistuu tulevaisuudessa, niin sarja jatkuu. Tämä virhe on erityisen yleinen urheilussa. Esimerkiksi, jos jalkapallojoukkue on jatkuvasti voittanut muutamat viimeiset pelit, joihin se on osallistunut, niin usein sanotaan, että se on "kunnossa", ja näin ollen jalkapallojoukkueen odotetaan säilyttävän voittoputkinsa. Suvixet asensivat Wokun putkit käyttäytymistaloudellisesti..
xxx/ellauri295.html on line 210: HV arvelee ettei Pollea lasautettu hengiltä vielä oikeusjutun tuloxena, vaan myöhemmin Neropatin vainoissa. Ilmeisesti kristityt eikä Neropatti sytyttivät Rooman palamaan. Patu kavereineen poltti huolimattomasti kynttilöitä katakombeissa. Nerolla oli alibi, se oli Rooman palaessa kokoajan suihkussa. HV veikkaa että Polle oli toimelias vielä vuosikaudet Roomassa, kävi kenties vielä Ibizalla.
xxx/ellauri295.html on line 214: Morton lyö vetoa että kirje Timofeille oli Patun viimeinen, kirjoitettu jostain kellariloukosta. Pallen pyynnöt siinä ovat kyllä aika vanhusmaisia: lisää Tena vaippoja, ja pergamenttia, joka oli jäänyt Trooaseen jonkun Polykarpin taloon. Luukasa on täällä kanssani, hän on lääkäri.
xxx/ellauri295.html on line 341: Denn obwohl die SS-Männer ihn bei der Errichtung von Buchenwald verschont hatten, hatte eine amerikanische Phosphorbombe ihn bei dem Luftangriff 1944 in Brand gesteckt.
xxx/ellauri295.html on line 517: Tanakin tekstien kanonisoinnin myötä vuoden 100 tienoilla se kopioitiin jatkossa kaikkine kielioppivirheineen ja väärin päin kääntyneitä kirjaimia myöten. Kaikki poikkeavat tekstit poltettiin. Tästä syystä vanhimmat säilyneet tekstikokoelmat ovat syntyhetkeensä nähden varsin nuoria.
xxx/ellauri295.html on line 519: Ketuvim (hepr. כתובים, Kirjoitukset tai Hagiografia) on Tanakin, heprealaisen Raamatun, kolmas ja viimeinen vaan ei vähäpätöisin (no, turha kierrellä, onhan se) osio. Juutalaisessa käytännössä Ketuvimiin kuuluvat Aikakirjat ovat tavallisesti yhtenä kirjana. Myös Esran kirja ja Nehemian kirja ovat yhtenä kirjana jonka nimi on Ezra. Juutalaisessa perinteessä Ketuvim sisältää siis yksitoista kirjaa:
xxx/ellauri295.html on line 566: Jeesuksen elinaikana aramea oli kreikan rinnalla yleinen kieli, ja sitä puhuttiin alueella uskonnosta riippumatta. Aramea oli myös Jeesuksen äidinkieli. Kun kristillisiä seurakuntia alettiin ensimmäisellä vuosisadalla perustaa, niissä alettiin käyttää kansan kieltä, joka oli aramea. Myös kreikankieliseen evankeliumikirjallisuuteen on jäänyt joitakin arameankielisiä ilmauksia, kuten abba (isä), effata (aukene) ja talita kuum (tyttönen, nouse). Niin, ja eeli eeli laama sabaktaani.
xxx/ellauri296.html on line 104: 15 Mutta sitten valtasi Amnonin ylen suuri vastenmielisyys häntä kohtaan: vastenmielisyys häntä kohtaan oli suurempi kuin rakkaus, jolla hän oli häntä rakastanut. Ja Amnon sanoi hänelle: "Nouse, mene tiehesi". 16 Silloin hän sanoi hänelle: "Eikö tämä rikos, että ajat minut pois, ole vielä suurempi kuin se toinen, jonka olet minulle tehnyt?" Mutta hän ei tahtonut kuulla häntä, 17 vaan huusi nuoren miehen, joka häntä palveli, ja sanoi: "Ajakaa ulos minun luotani tämä, ja lukitse ovi hänen jälkeensä". 18 Ja tytöllä oli yllään pitkäliepeinen, hihallinen ihokas; sillä sellaisiin viittoihin olivat kuninkaan tyttäret puetut neitsyenä ollessaan. Ja kun palvelija oli vienyt hänet ulos ja lukinnut oven hänen jälkeensä, 19 sirotteli Taamar tuhkaa päähänsä ja repäisi pitkäliepeisen, hihallisen ihokkaan, joka hänellä oli yllänsä, pani kätensä päänsä päälle ja meni huutaen lakkaamatta. 20 Hänen veljensä Absalom sanoi hänelle: "Onko veljesi Amnon ollut sinun kanssasi? Vaikene nyt, sisareni, onhan hän veljesi. Älä pane tätä asiaa niin sydämellesi." Niin Taamar jäi hyljättynä veljensä Absalomin taloon. 21 Kun kuningas Daavid kuuli kaiken tämän, vihastui hän kovin (muttei tehnyt midiä). 22 Mutta Absalom ei puhunut Amnonille sanaakaan, ei pahaa eikä hyvää, sillä Absalom vihasi Amnonia, sentähden että tämä oli tehnyt väkivaltaa hänen sisarellensa Taamarille.
xxx/ellauri296.html on line 374: 1950-luku oli Suomen ja suomalaisten jälleenrakentamisen vuosikymmen. Suomi vaurastui, teollistui, kaupungistui ja kansainvälistyi. Viimeinen sotakorvausjuna ohitti Vainikkalan raja-aseman syyskuussa 1952. Muutamaa kuukautta aiemmin Suomi oli järjestänyt olympialaiset. Lenita Airisto kruunattiin Suomen Neidoksi 1954. Kilpailun järjesti Sotainvalidien veljesliitto, joka keräsi varoja sodassa vammautuneiden sotilaiden kuntouttamiseksi. Lenita Airistolle vuosikymmentä kuvaavat sotavammat, vastuunkanto ja kävyn vapaus.
xxx/ellauri296.html on line 379: – Juuri nyt ottaa päähän se, että elämän rytmi on meillä niin kiireinen. Etsitään jotain juna- tai raidejokerin ratkaisua, jotta päästäisiin pisteestä A pisteeseen B kaksi minuuttia nopeammin. Mihin on niin kiire, Kristiina Halkola pohtii. Tunnin juna Turkuun on muka tärkeämpi kuin Kela-tuki tissin pienentäjille tai Lohjan BB sairaala. Urpo ja persut pitäisi salvoa. Purra voisi purra niiltä kulkuset.
xxx/ellauri296.html on line 579: Patulla on sukupuoli-identiteettiongelmia. Siitä tulee mieleen Kari Hotakainen ja Jari Tervo. Samanlaisia vulgäärejä persuturveloita kaikki. Vitun pelle timantteineen ja Tolkien-piippuineen. Oxettava kaveri. Olen SYYLLINEN se huutaa kuin Niklas jolta kaatui maahan spagettikattila. Lauri Posti kaatoi kattilasta spagetit vahingossa laskiämpäriin ja sanoi perään vain että Noh.
xxx/ellauri296.html on line 611: Schon in der Einleitung zum ersten Band der "Philosophie der symbolischen Formen" stellt Cassirer die These auf, daß das mathematisch-naturwissenschaftliche Sein in seiner idealistischen Fassung und Deutung nicht alle Wirklichkeit erschöpft, "weil in ihm bei weitem nicht alle Wirksamkeit des Geistes und seiner Spontaneität" erfaßt sei.
xxx/ellauri296.html on line 648: Keinen Unterschied zwischen beiden Denkarten sehen die Vertreter der These vom homogenen, assoziativen Denken. (Tämmöisiin vääristelijöihin lukee Cassirer James Frazerin.) Der Wissenschaftler wie der Mystiker unterscheiden sich nicht im Denkprozess selbst, sondern lediglich in ihrem Verständnis der Natur des Gesetzes, welches das Ergebnis ihrer Handlungen hervorruft. So erkennt der Wissenschaftler, der rational denkende Mensch, naturwissenschaftlich-mathematische Gesetze, der Mystiker das Wirken übernatürlicher Kräfte.
xxx/ellauri296.html on line 650: Ein gewisser E. B. Tylor sieht keinen Unterschied zwischen beider Denkprozesse, nur das Material, auf welches sich das Denken bezieht, ist beim Wissenschaftler und beim „Wilden“ oder „Primitiven“, wie Tylor ihn nennt, unterschiedlicher Natur. Um auch den „primitiven“ Menschen verstehen zu können, müsse man lediglich eine Definition von Religion geben, die so allgemein gehalten ist, dass sie gleichzeitig für das Christentum, wie für eine mystische oder Naturreligion gelten kann.
xxx/ellauri296.html on line 653: Keinen Zusammenhang zwischen dem primitiven, mythischen oder prälogischen und dem modernen logischen Denken sieht dagegen der Jude Lucien Lévy-Bruhl (1857-1939).
xxx/ellauri296.html on line 654: Cassirer gibt selbst keine philosophische Theorie des mythischen Denkens. Er glaubt, dass keine rationale Einsicht in das mythische Denken möglich wäre, wenn es keine Verbindung zwischen beiden Denkarten gäbe. Noch eine Judenmeinung.
xxx/ellauri296.html on line 658: Damit sind Mythen nicht nur Interpretationen von Riten, sondern sie sind auch „Ausdruck eines Fühlens“, Mythos „ist Gefühl in Bild gewandelt“.
xxx/ellauri296.html on line 659: Nach Cassirers Verständnis fallen die Mythen damit unter den Begriff der symbolischen Ausdrücke, ebenso wie das Faustballen oder das Stirnrunzeln symbolhafte Ausdrücke eines menschlichen Gefühls von Ärger oder Unverständnis sein können.
xxx/ellauri296.html on line 663: Mythos ist die Kunst dem Affen „seine am tiefsten verwurzelten Instinkte, seine Hoffnungen und seine Furcht“ auszudrücken und zu organisieren. Und am Ende werden „unsere Gefühle in Werke umgewandelt“, in Faustschlägen und Grillfeste. Sadut työstää apinoiden ur-angsteja, kuten myös juutalainen Freud termensi. Sexiä ja kuolemaa, vähän förbimistä, petkutusta ja toisten annosten ahmimistakin. Matelijanaivot ja aivokuori kiistelevät parhaasta pelitavasta. Sisään vaan vaikkei seisokkaan! huutaa liskoihminen. Älähän hättäile, toppuuttelee homo sapiens, naatitaan. Odotellaan kunnes aseet on täydessä juhlakunnossa. Tuntuu jo toimahtelevan.
xxx/ellauri296.html on line 670: Πάντα θεοῖς ἀνέθηκαν Ὅμηρός θ᾿ Ἡσίοδός τε ὅσσα παρ᾿ ἀνθρώποισιν ὀνείδεα καὶ ψόγος ἐστίν, κλέπτειν μοιχεύειν τε καὶ ἀλλήλους ἀπατεύειν. Moikheuointi oli muin. kreikkalaisista jumalista mukavinta. Siitä syntyi hurjasti pornahtavia runoelmia, pazaita ja tauluja. Esim. Hesiodos in seinem Werk Catalogus feminarum (ἠοίαι). Se on kyllä fragmentaarinen. Mehukkaimmat sivut ovat hukkuneet, varmaan liimaantuneet yhteen. E hoie, tai kuten tällänen (misu)...
xxx/ellauri296.html on line 679: Arbeit zitieren: Magistra Artium Silvia Bielert (Autor:in), 2005, Ernst Cassirer - Mythos und mythisches Denken in der antiken Philosophie bis zu Platons Staatstheorie, München, GRIN Verlag, https://www.grin.com/document/47039. Noch keine Kommentare.
xxx/ellauri298.html on line 172: Syntynyt vuonna 1946, kasvoin tuolloin kukoistavassa tehdaskaupungissa Länsi-Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa kymmenen mailia länteen Ohio-joen varrella Pittsburghista, jota silloin kutsuttiin "Terässtadixi". Varhaisesta lapsuudestani lähtien äitini oli vakavasti masentunut ja perheeni jatkuvassa konfliktissa. Samaan aikaan isäni, alun perin viulisti, antoi minulle lahjan rakkauden klassiseen musiikkiin. Hän opetti minulle, kuinka kuunnella, ei vain äidin valituxen pääteemoja, vaan myös koko musiikkipartituuria bassoista korkeisiin puupuhaltimiin. Meidän perheemme oli yksi harvoista juutalaisperheistä suurelta osin italialaisessa katolisessa kaupungissa. Suurimman osan ajasta ala-asteella ja lukiossa tunsin olevani ulkopuolinen ja minulla oli heikko yhteenkuuluvuuden tunne. Juutalaisten käyttö ravunsyöttinä oli yleistä, ja yritin epätoivoisesti kompensoida auttamalla opiskelutovereita kotitehtävissä. Silti minua pidettiin enimmäkseen käsivarren päässä, ja leimattuna roolilla "aivot". Kun osallistuin heprealaiseen kouluun useita päiviä viikossa useiden vuosien ajan Pittsburghin juutalaisella alueella, olin sielläkin "ulkopuolinen", koska olin kotoisin pikkukaupungista enkä Pittsburghin kletschmersektiosta. Yhdessä nämä lopulta ovat osittain taustalla kiinnostukseni antropologiaan, etnisiin ja amerikkalaisiin tutkimuksiin, usein tiedostamattoman koetun kokemuksen psykoanalyyttiseen syvyyteen, halukkuuteeni kokonaisvaltaiseen ajatteluun (yrityxeen yhdistää ne, jotka aluksi vaikuttavat erillisiltä, toisiinsa liittymättömiltä kulttuurin puolilta, perhe ja historia), tarkkaavaisuuteeni itseäni kohtaan tutkimusvälineenä, jota kutsutaan vastasiirroksi), oman runouden käyttämiseen keinona ymmärtää työelämän organisaatioita ja laajempaa kulttuuria) ja pyrkimykseni auttaa muita ihmisiä, järjestöt, jopa kansainvälisiä suhteita kuuntelemalla syvästi ihmisiä ja auttamalla heitä kuuntelemaan toisiaan sielusta sieluun. Tämä oli keskeinen roolini kroonikkona ja noin viisikymmentä vuotta lääketieteen opiskelijoiden, perhelääketieteen harjoittelijoiden ja asukkaiden, PA:iden ja monien muiden terveydenhuollon ammattilaisten opettajana. Syvästä kiinnostuksestani organisaatioelämän tiedostamattomiin juuriin tuli perusta suurelle osalle tutkimuksestani, kirjoittamisestani, opettamisestani ja konsultoinnistani. Opiskelin Pittsburghin yliopistossa ja suoritin historiallisen musiikkitieteen AB:n vuonna 1967 ja psykologisen antropologian tohtorin vuonna 1972. Opetettuani seitsemän vuotta psykiatrian osastolla Meharry Medical Collegessa Nashvillessä, TN:ssä, vietin loput urani perhe- ja ennaltaehkäisevän lääketieteen osastolla Oklahoman terveystieteiden yliopistossa. Center, Oklahoma City, OK, sellainen minä olin."
xxx/ellauri298.html on line 396:
Yhteinen kamppailu. Synnytyskanava auennut, matkalla sen läpi fantasioita suurtaisteluista, ohjusten laukaisuista, sadomasokistisista orgioista, aromiaseiden räjähtelystä, tulivuorenpurkauksista, raiskauksia, itsetuhoa, lähitaistelua elämästä tai kuolemasta.
xxx/ellauri298.html on line 400: Aika samanlaisia vaiheita koetaan kun mällipussia viedään vasta sisälle: 1. alkuyhteys wannabe äidin kanssa (toiveikasta, jännää kuin kuorisi karkkia kääreistä, vällykäärme liikahtelee lupaavasti housuissa), 2. Misu vastustajana. Erektio alkanut mutta häpyhuulet eivät vielä auki. Kovaa ähräystä, kun jättiläiskäärmettä koittaa saada hollille. 3. Yhteinen kamppailu. Vagina on auennut. Fantasioita raketinlaukaisusta ja tunneliin syöxyvästä junasta, asteittain kiihtyvää pumppuliikettä. Raiskauksia, lähitaistelua elämästä tai kuolemasta. 4. Ruiskahdus. Kun ollaan kahvaa myöten sisällä ja siemenpumppu käynnistyy, vapauden, pelastumisen, rakkauden ja armon elämyksiä.
xxx/ellauri298.html on line 477: -Sodanjälkeinen, ajattelultaan yksiulotteinen Suomi alkoi vapautua, ja juuri siihen aikakauteen sosiologien puhetapa puri erittäin hyvin. Sosiologiassa oli tuolloin iskuvoimaa, sanoo tätimäisen näköinen Alapuro, munakarvat ozalla. Tai sanoi, nythän sekin on jo vainaja. Niin on muuten Antti Eskolakin. Ja shakinpelaaja Thomas Ristoja, joka kuoli hiljan Ruåzissa.
xxx/ellauri298.html on line 556: Tässä matriisissa lapsi oppii olemaan aggressiivinen, rohkea ja määrätietoinen, uskomaan itseensä, taistelemaan ja ponnistelemaan. Myös tässä vaiheessa muodostuu ulkosynnytinten inho ja kielteinen asenne seksuaalisuuteen (kz. Patti Mulkkinen).
xxx/ellauri303.html on line 68: Kertoja mainitsee, että äiti "oli kaikista merkittävin, ja ansaitsee tulla muistetuksi erityisellä kunnialla. Hän näki seitsemän poikansa kuolevan yhdessä päivässä, mutta hän kantoi sen rohkeasti, koska pani luottamuksensa Herraan." Kukin pojista pitää puheen kuollessaan, ja viimeinen sanoo, että hänen veljensä ovat "kuolleet Jumalan ikuisen elämän liiton alla". Kertoja päättää äidin kuolleen kertomatta, teloitettiinko hänet vai kuoliko hän jollain muulla tavalla, esim joutumalla kinkkuvoileivälle.
xxx/ellauri303.html on line 72: II Makkabeissa ja Gittinissä äidin nimeä ei anneta, muissa rabbiinisissa kertomuksissa häntä kutsutaan Miriam bat Tanhumiksi, kun taas syyrialaisissa kristityissä hän on nimeltään Shamone ja/tai Maryam. Ilmeinen yhteys I Samuelin 2:5:een sai kuitenkin espanjalaisen Josipponin tarkistajan (toim. Konstantinopoli, 1510, 4:19) nimetä II Makkabien anonyymi äiti "Hannaksi", jolla hänestä on tullut kuuluisa Josipponin pidemmän (espanjalaisen) version ja keskiaikaisen heprealaisen piyyutimin levittämisen ansiosta.
xxx/ellauri303.html on line 243: Bussin ikkunasta Grein näkee imponeeraavan rabbiinin ja sen pienen harmaan vaimon tyttärineen, kuin riikinkukon perheineen. Niille juutalaisuus on yhtä luontevaa kuin sexuaalisuus. Hän on uusi Aaprahammi joka löytää helposti kaiken mitä juutalainen tarvizee: rahaa, kosherruokaa, rukoushuoneen ja Moosexen kirjakäärön. Niin kauan kuin on tuollaisia rabbeja ei juutalaisuus katoa. Ne kuolisivat häikäilemättä rabbi Isserlesin käskystä.
xxx/ellauri303.html on line 257: Rabbi Moses Isserles on kirjoittanut monia tärkeitä juutalaista lakia ja filosofiaa käsitteleviä teoksia, ja hän tuli tunnetuksi koodarina, jonka päätös oli viimeinen sana juutalaisessa laissa. Hänen pääteoksensa Halacha -alalla (koodi) oli kommentti Rabenu Yakov ben Asherin Turimiin nimeltä "Darkhe Moshe " ja hänen Mappahinsa ("Pöytäliina") Shulchan Aruchille ("Valmistettu pöytä"), jonka kirjoitti hänen haamukirjoittajansa. nykyaikainen rabbi Joseph Caro. Tämä teos julkaistiin hänen elinaikanaan.
xxx/ellauri303.html on line 296: Sukkotin keskeinen symboli on lehtimaja, suka. Tooran mukaan miesten ja bar mitsva -iän ylittäneiden poikien on asuttava lehtimajassa koko seitsenpäiväisen juhlan ajan. Tytöt ja naiset on vapautettu tästä mitsvasta, mutta halutessaan hekin voivat asua lehtimajassa. Konservatiivijuutalaisten keskuudessa sukassa asumisen mitsva on ulotettu kaikkiin uskonnollisesti täysi-ikäisiin juutalaisiin.
xxx/ellauri303.html on line 379: Pumbeditan viimeinen gaon oli Hiski Piskinen, jonka Buyid-dynastian kiivailijat kiduttivat kuoliaaksi vuonna 1040; näin ollen Geonimin toiminta kattaa lähes 450 vuoden ajanjakson. Lopulta porukat käytännössä lakkasivat lähettämästä kysymyksiään Babylonian Geonimille.
xxx/ellauri303.html on line 394: Suruprosessi Shiva-jumalattaren julman viillon jälkeen alkaa ensimmäisestä vaiheesta, joka tunnetaan myös nimellä Aninut. Tänä aikana yksilöt kokevat ensimmäisen shokin menetyksestään. Usein Aninutin aikaan liittyviä tunteita ovat viha, kieltäminen ja epäusko. Tämä on äärimmäisin surun aika, ja se, jolloin keriah (vaatteiden repäisy) suoritetaan; se alkaa henkilön kuolemasta ja kestää hautajaisten loppuun asti. Aninutin jälkeen on shiva , jossa surejat omistavat seitsemän päivää vainajan muistolle. Shivan aikana yksilöitä kehotetaan pitämään tauko rutiineistaan keskittyäkseen menetykseensä. Suruvaihe, joka tunnetaan nimellä sheloshim (kirjaimellisesti "kolmekymmentä"), kestää 30 päivään hautaamisen jälkeen. Sheloshimin ensimmäiset seitsemän päivää ovat shivan aikaa; sheloshim jatkuu shivan päätyttyä. Intensiivisen shivan jakson jälkeen, joka on pääasiassa sisältynyt kotiin, jäljellä olevan sheloshimin aikana surevat jättävät asuinpaikkansa ja alkavat olla vuorovaikutuksessa uudelleen muiden kanssa. Sheloshim rohkaisee yksilöitä osallistumaan sosiaalisiin suhteisiin, jotta he voivat hitaasti palata normaaliin päivittäiseen toimintaan. Viimeinen vaihe, yahrzeit tai yizkor, on kahdentoista kuukauden suruaika, jonka jälkeen järjestetään vuosittain muistoseremoniat kuolleelle henkilölle kuten Kiinassa.
xxx/ellauri303.html on line 427: Ortodoksinen juutalaisuus korostaa koulutusohjelmissaan useita perusperiaatteita, joista tärkeintä on uskoa siihen, että on yksi ainoa, kaikkitietävä , transsendentti , ei-yhdistetty Jumala , joka loi maailmankaikkeuden ja on edelleen huolissaan sen hallinnasta. Perinteinen juutalaisuus väittää, että Jumala teki liiton juutalaisten kanssa Siinain vuorella ja ilmoitti heille lakinsa ja 613 käskynsä kirjoitetun ja suullisen Tooran muodossa . Rabbiinijuutalaisuudessa Toora koostuu molemmista kirjoitetusta Toorasta ( Pentateuk) ja suullisen lain perinne, josta suuri osa myöhemmin kodifioitiin pyhissä kirjoituksissa (ks. Mishna , Talmud ).
xxx/ellauri303.html on line 448: Vaikka yleinen juutalainen asenne on ollut, että Jumala loi maailman ex nihilo, rabbi Marc D. Angel kirjoittaa, että historiallisesti "juutalaisessa perinteessä on ollut yleinen vastahakoisuus spekuloida luomisen metafyysisiä puolia". Lyhyesti sanottuna juutalaisuus vaatii, että Jumala loi maailman, että hän loi sen vaiheittain ja että hän jatkaa jollain lailla luomansa maailmankaikkeuden ylläpitämistä talonmiehenä Luomisprosessin yksityiskohdat tai siihen käytetyt materiaalit eivät ole keskeisiä juutalaiselle ajattelulle. Lehtimajankin saa rakentaa puusta, muovista tai pellistä.
xxx/ellauri303.html on line 464: Heprealainen Raamattu tai Tanakh on juutalaisten pyhien kirjoitusten kaanoni ja keskeinen juutalaisen lain lähde . Sana on lyhenne , joka muodostuu Tanakhin kolmen perinteisen alajaon alkukirjaimista heprealaisista kirjaimista : Toora ("Opetus", joka tunnetaan myös nimellä Viisi Mooseksen kirjaa tai Pentateukki ), Nevi'im ("Profeetat") ja Ketuvim ("Kirjoitukset"). [21] Tanakh sisältää kaikkiaan 24 kirjaa; sen arvovaltainen versio on masoreettinen teksti. Perinteisesti Tanakhin tekstin sanottiin valmistuneen Jamnian kirkolliskokouksessa vuonna 70 jKr., vaikka tämä on epävarmaa. [21] Juutalaisuudessa termi "Toora" ei tarkoita vain Mooseksen viittä kirjaa, vaan myös kaikkia juutalaisia kirjoituksia (koko Tanakh) ja rabbiinien eettisiä ja moraalisia ohjeita (Suullinen Toora ).
xxx/ellauri303.html on line 468: Talmud koostuu Babylonian Talmudista (tuotettu Babylonissa noin 600 jKr.) ja Jerusalemin Talmudista (tuotettu Israelin maassa noin 400 jKr.). Babylonian Talmud on laajempi näistä kahdesta ja sitä pidetään tärkeämpänä. Talmud on Tooran uudelleenesitys "jatkuvan analyysin ja väittelyn" avulla "dialogin ja kiistan avautuessa" rabbiinisten viisaiden välillä. Talmud koostuu Mishnasta (lakisäännöstö) ja Gemarasta (arameaksi "oppiminen"), analyysistä ja kommentista kyseiseen koodiin. Rabbi Adin Kivennäissuola kirjoittaa, että "Jos Raamattu on juutalaisuuden kulmakivi, niin Talmud on keskeinen pylväs... Millään muulla teoksella ei ole ollut vastaavaa vaikutusta juutalaisen elämän teoriaan ja käytäntöön, muovaamassa vaikutusta juutalaisen elämän teoriaan ja käytäntöön" ja toteaa:
xxx/ellauri303.html on line 499: Juutalainen perinne korostaa enimmäkseen suht. vapaata tahtoa, ja useimmat juutalaiset ajattelijat torjuvat determinismin sillä perusteella, että vapaata tahtoa ja vapaan valinnan harjoittamista on pidetty moraalisen elämän edellytyksenä. "Näyttää siltä, että sekä Raamattu, joka kehottaa ihmistä valitsemaan hyvän ja pahan välillä, olettaa moraalista epämääräisyyttä, että rabbit, jotka päättävät noudattaa hyvää taipumusta pahan sijasta, kuuluu jokaiselle yksilölle." Maimonides intti sinnikkäästi vapaan tahdon sopivan yhteen Jumalan ennaltatietämisen kanssa (Mishneh Torah, Hilkhot Teshuvah 5). Vain kourallinen juutalaisia ajattelijoita on ilmaissut deterministisiä näkemyksiä. Tähän ryhmään kuuluu keskiaikainen juutalainen filosofi Hasdai Crescasja 1800-luvun hasidilainen rabbi Mordechai Yosef Leiner Izbicasta, plus tietysti Barukh Spinoza.
xxx/ellauri304.html on line 77: Saavutuskeskeinen vanhempi. Saavutuksiin keskittyvä vanhempi opettaa lapselle, että vanhemmalta saatu arvostus on ehdollista: Rakkautta ja kannustusta pitää lunastaa suorituksilla.
xxx/ellauri304.html on line 142: Hannu Haukka (s. 29. kesäkuuta 1954 Tampere) on Keravalla toimivan kristillisen medialähetysjärjestön IRR-TV:n toiminnanjohtaja ja televisiokanavien SuomiTV (2009–2012) ja AlfaTV (2012–2022) keskeinen voimahahmo. Tampereella syntynyt mutta Kanadassa varttunut, helluntailaistaustainen Haukka on johtanut IRR-TV:tä sen perustamisesta 1986 lähtien inkerinsuomalaisen vaimonsa Laura Haukan (o.s. Heimonen) kanssa. He opiskelivat radiotyötä Itävallassa radioevankelista Lasse Pöystin koulutuksessa.
xxx/ellauri304.html on line 688: CURE:n ainoa ase oli voimakasrakenteinen, laihansutjakka mies. Hän oli orpolapsi, jolla ei ollut minkäänlaista menneisyyttä. Hän oli aikaisemmin toiminut pääministerinä Orpostanissa, ja hänet oli siellä tuomittu rikoksesta, jota hän ei ollut edes tehnyt. Hänet oli passitettu sähkötuoliin, joka ei ollut toiminut. Häntä oli jo yli kymmenen vuoden ajan kouluttanut maailman paras murhaaja, tiukkaa kuria arvostava asiantuntija, joka itse oli Sinäjuuri oppien perijä. Sinäjuuri oli eteläkorealainen kylä, joka oli tuhansien vuosien aikana tuottanut ensiluokkaisia palkkamurhaajia. Tämä mies - amerikkalainen tietysti - oli kuolettavampi kuin mikään vinkuintiaani. Presidentti tunsi hänet ainoastaan "erityishenkilönä". Amerikassa on paljon muitakin erityishenkilöitä, muttei yhtään aivan näin näyttävää.
xxx/ellauri305.html on line 125: Lupiini (Lupinus L.) on palkokasvien heimoon kuuluva ruohokasvi. Sillä on monia yksivuotisia ja monivuotisia muotoja. Juurijärjestelmä on keskeinen, ja se pystyy tunkeutumaan syvälle maaperään jopa 2 metriin.
xxx/ellauri305.html on line 272: Naisilla on kaikissa juutalaisuuden haaroissa paitsi keskeinen lajin jatkuvuuden takaaminen myös sapattiin liittyvä sangen tärkeä tehtävä. Perheen emäntä sytyttää sapattikynttilät ja jakaa sapattileivän taikinan kahteen osaan, siten että pieni osa, joka alun perin oli tarkoitettu temppelin papeille, poltetaan muistutukseksi temppelin hävittämisestä ja toisesta leivotaan kaksi sapattileipää muistutukseksi siitä, että Korkein antoi kaksinkertaisen määrän mannaa sapatin yli.Tämä on vain eräs esimerkki juutalaisuuden tasa-arvoisesta naiskuvasta.
xxx/ellauri305.html on line 301: 613 käskyä ovat Toorassa, Mooseksen viidessä kirjassa annetut määräykset eli mitsvat (hepr. מצוות, mitsvot), joita noudattaen juutalaisten tulee elää. Käskyjen määräksi on vakiintunut 613, sillä se on sanan Torah lukuarvo lisättynä sukuelinten lukumäärällä. Käskyluettelo ei ole yksiselitteinen, mutta arvovaltaisimpana pidetään rabbi Maimonidesin kokoamaa listaa Mishneh Torahissa (1170–1180 jaa.). Käskyistä positiivisia on 248, ja kieltoja on 365. Suuri osa käskyistä on vanhentuneita, kuten jo tuhotussa temppelissä suoritettavan rituaaliköyrimisen ohjeet, ja jotkin vain muinaista Israelia koskevat ohjeet. Nykyisin noudatettavissa olevia käskyistä arvioidaan olevan alle 300.
xxx/ellauri305.html on line 1528: Deut. 26:14 - Ensimmäisenä päivänä kuolemanjälkeinen sureja ei saa syödä Ma'aser Sheniä
xxx/ellauri306.html on line 84: Itsekkyys puolestaan on hyve, jota on syytä juhlia. "Olla itsekäs", kirjoittaja kirjoittaa, "on pitää elämäänsä arvokkaana asiana, jota pitää kiihkeästi syleillä, ei itseriippuvaisena antautuneena. Olla itsekäs on pyrkiä saavuttamaan parasta, mikä on nimenomaan sinulle mahdollista. Olla itsekäs on pysymistä uskollisena ideoillesi.” Itsekkyys suojelee sitä, mitä yksilö on saavuttanut, erityisesti varallisuutta. Schwartz pitää naurettavana ajatusta, että "miljardöörin tekemiseen tarvitaan kylä"; Hän väittää, että itse tehty rikkaus ei ole myytti. "Yleinen etu" on kuitenkin myytti, poliitikkojen temppu (ei välitä siitä, että kansalaiset ovat valinneet heidät) pakottaakseen ihmiset maksamaan siitä, mitä he eivät halua: kansallispuistoista, taiteen rahoituksesta, julkisista asunnoista ja jopa julkiset koulut.
xxx/ellauri306.html on line 385: Itsekeskeinen – se, että et huomaa, milloin muut tarvitsevat sinua tai kun heidän tarpeensa on suurempi kuin sinun, voi johtaa silmiinpistelyyn ja lähestyvän katastrofin huomaamatta jättäminen ennen kuin on liian myöhäistä korjata se.
xxx/ellauri306.html on line 421: Skyytit jaetaan neljään pääryhmään: Mustanmeren skyytit; sarmaatit, jotka tulivat Kaspianmeren pohjoisrannikolta sekä Donin ja Volgan alueelta; Keski-Aasian aavikkoarojen skyytit (massagetae); sekä itäisen Keski-Aasian skyytit (sakā). Kaikkia ryhmiä yhdisti yhteinen soturinomadinen identiteetti, hallintotapa sekä pukeutumistyyli. Muodikkaasti skyyttisotureista oli 1/5 naisia. Nykyisin arvellaankin, että antiikin kreikkalaisten amatsonitarinat mahdollisesti pohjautuivat juuri skyyttinaissotureihin. Skyytit tunnetaan hautakummuistaan eli kurgaaneista. Skyyttien asutuxia ja hautakumpuja (kurgaaneja ) on Dneprin alajuoksun lähistöllä. Skyytit olivatkin siis ukrainalaisia? Haha. Kurgaanihypoteesin mukaan Ukraina on koko indoeurooppalaisen kielikunnan alkupesä. Gimbutas esitteli kurgaanikulttuurin ensimmäisen kerran vuonna 1956. Marija Gimbutas (liett. Marija Gimbutienė, 23. tammikuuta 1921 Vilna, Liettua – 2. helmikuuta 1994 Los Angeles, Yhdysvallat) oli liettualais-yhdysvaltalainen arkeologi. Hiän myös sijoitti kulttuurin Venäjän ja Ukrainan aroille. Haha LOL. Hiänen näkemystensä vastaanotto oli lievästi sanottuna ristiriitainen. Vitut ne oli ainakaan mitään kelttejä. Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
xxx/ellauri306.html on line 446: Myöhemmin hän hyökkäsi Italiaan tuhoten pohjoiset maakunnat, mutta ei kyennyt valloittamaan Roomaa koska sieltä oli ruoka loppunut. Bugger it. Hän suunnitteli uusia kampanjoita roomalaisia vastaan, mutta kuoli harmillisesti vuonna 453. Bugger it. Attilan kuoleman jälkeen hänen läheinen neuvonantajansa, gepidien Ardaric johti germaanien kapinaa hunnien valtaa vastaan, minkä jälkeen Hunnien valtakunta romahti nopeasti. Fuck it all. Attila eli edelleen hahmona germaanisessa sankaritarinassa, Atle nimellä.
xxx/ellauri306.html on line 462: Länsi-Rooman keisari Valentinianuxen sisko Honoria kosi Attilaa, mistä nousi hurja metakka. Hunnien liittolaiset oli pääasiassa sakuja, ne valtasivat 451 Metzin kuin v. 1870 sodassa. Aëtius siirtyi vastustamaan Attilaa ja kokosi joukkoja frankeista, burgundeista ja kelteistä. Vanhat rajalinjat taas. Niistä ei ollut mihinkään, vasta visigootit saivat ostrogootit selätettyä. Latinistit kazoi päältä huuli pyöreinä. Aetius oli viimeinen roomalainen, onnexi. Roomalaisten jämät lällättivät:
xxx/ellauri306.html on line 499: Olen kiireinen mies Ullanlinnasta enkä ehdi hakea panoa etelä-Helsinkiä kauempaa. Sitäpaizi löydän todennäköisemmin jakorasian joka jakaa myös samat arvot kanssani kuin jos haen sinänsä kyllä halvempaa wiixeä vasemmistolaisista kaupunginosista radanvarresta. Keinoelinministeri 2x-Wille on täysin samaa mieltä että tuloerot tarvitaan palkizemaan ahkerat ja näyttämään köyhille mistä kana kusee. Lucky girl syndrome saa niitä lohduttaa. Näitähän on nähty paasauxissa jo iso nippu motivoijia jotka sanoo et universumi toteuttaa unelmasi kuha jaxat niihin positiivisesti tarpeexi kauan uskoa. Ja osallistut motivoijan satojen eurojen unelmointikurssille.
xxx/ellauri306.html on line 539: Kokemus omasta pystyväisyydestä saavuttaa liki uskonnollisia mittakaavoja, kun kehon upottaa terassiurakan päätteeksi lämpimään nesteeseen. Parhaimmillaan naapuria hienompi osamaksulla hankittu palju on kuin syntymän jälkeinen mahdollisuus palata kohdun tunnelmiin, vilpittömään tyytyväisyyteen. Tämän kaiken. Ihan itse.
xxx/ellauri306.html on line 580: Nimetön: I find this movie boring and predictable the acting was poorly done which is hard for me because of the great cast the writing was awful and at times the movie went flat the chase scene at the end was comical and silly the whole movie was a mess. To put it simply, the film completely ruined the book. And that wasn't easy. This is such a bad film. It is an hour and a half too long, and the beginning and middle are insanely dull. The production value and score do not stand up to the test of time at all. This is an example of all of the worst things about the 90's, which might be one of the worst decades for filmmaking. Es wird einfach viel zu viel geredet, als man schon längstens in die Tat umgesetzt hätte. Fazit: Lieber eine kürzere Geschichte dafür intensiver erzählen und Spannung aufbauen!
xxx/ellauri306.html on line 598: Militsa ja Carmen mahtavine tisseineen eivät jätä asioita puoliveteeseen. xxx/ellauri307.html on line 153: eine-grosze-nikolai-alexandrowitsch-berdjajew-100628.jpg" />
xxx/ellauri307.html on line 291: Etiikalla on keskeinen paikka filosofiassa, koska se käsittelee syntiä, hyvän ja pahan alkuperää ja moraalisia arvostuksia. Ja koska näillä ongelmilla on yleismaailmallinen merkitys, etiikan ala on laajempi kuin yleensä oletetaan. Se käsittelee merkitystä ja arvoa ja sen provinssi on maailma, jossa tehdään ero hyvän ja pahan välillä, tehdään arvioita ja haetaan merkitystä.
xxx/ellauri307.html on line 312: Monet hänen lainaamistaan filosofeista olivat mystikoita – Meister Eckhart, Angelus Silesius ja erityisesti Jacob Boehme. Dostojevskin vaikutus oli keskeinen hänen ajattelussaan. Siitä huolimatta Berdjajev ei ole naiivisti irrationaalinen ajattelija; hän tuo mukanaan valtavan kokoelman filosofista tietoa yhdistettynä oman ajatuksensa syvällisyyteen tukemaan hänen näkemystään olemassaolosta.
xxx/ellauri307.html on line 351: Vuodesta 1927 hänestä tuli aktiivinen hahmo Venäjän opiskelijakristillisessä liikkeessä (RSCM), kiertävänä sihteerinä hän matkusti ympäri Ranskaa, vieraili venäläisten emigranttiyhteisöissä, piti luentoja, raportteja ja julkaisi muistiinpanoja emigranttien vaikeasta elämästä. Valmistunut poissaolevana St. Sergiuksen ortodoksisesta teologisesta instituutista Pariisissa. Skobtsova osallistui Venäjän taiteilijaliiton kongresseihin, puhui Venäjän tutkimuksen piirissä ja osallistui N. A. Berdjajevin johtamaan seminaariin. Vuonna 1930 hän luki raportin RSHD:stä "Työskentely nuorten kanssa" ja hänet nimitettiin liikkeen matkustavaksi sihteeriksi. Vuonna 1931 hänen tyttärensä Anastasia haudattiin uudelleen toiselle hautausmaalle, mikä oli viimeinen syy Skobtsovan päättämiselle ryhtyä munkina. Hän sai kirkon avioeron mieheltään, ei hakenut siviiliavioeroa, ja virallisesti he pysyivät puolisoina elämänsä loppuun asti.
xxx/ellauri307.html on line 394: Tämä tarina havainnollistaa, kuinka jopa näennäisesti negatiiviset tapahtumat tapahtuvat syystä, vaikka tämä syy ei olisikaan ilmeinen, kuten se lopulta tapahtui rabbi Akivalle. Tämän totuuden vuoksi, johon tässä tarinassa viitataan, viisaamme sanoivat, että meidän tulee aina kiittää Jumalaa elämämme ei-niin hyvistä tapahtumista, aivan kuten kiitämme Jumalaa hyvästä elämässämme.
xxx/ellauri307.html on line 422: Thomasin teoreema on sosiologian teoria, jonka William Isaac Thomas ja Dorothy Swaine Thomas muotoilivat vuonna 1928: Jos miehet luulevat tilanteita todellisiksi, miehet toteuttavat niiden seurauxet. Jos Nato sanoo että Suomi on Naton viimeinen rintama, suomalaiset rientävät ryssää vastaan torrakot kourassa, vieläpä iloxeen.
xxx/ellauri307.html on line 740: He played squash, sang in the Amherst Glee Club, and was a writing student of visiting novelist Alan Lelchuk (n.h.). [Merkittäviä kriittisiä tutkimuksia Lelchukista ovat olleet Philip Roth Esquiressa, Wilfrid Sheed Book -of-the-Month Club Newsissa, Benjamin DeMott The Atlanticissa, Mordechai Richler Chicago Tribunessa ja Steven Birkets The New Republicissa. Nämä olivat varmaan kaikki juutalaisia, kuten Lechuk izekin. American Mischief "Yksikään kirjailija ei ole kirjoittanut niin tietäen ja kaunopuheisesti lihallisen intohimon seurauksista Massachusettsissa Scarlet Letterin jälkeen." Philip Roth, Esquire. On Home Ground "On Home Ground herättää nuorille lukijoilleen ajankohtaisia kysymyksiä ja tekee sen niin taitavasti. Se saavuttaa niin paljon menestystä kuin baseball-harjoitus ja nostalgia." Juutalaisomisteinen The New York Times Book Review. Lelchuk kirjoittaa valtavan ilolla kuvista, sanoista ja järkähtämättömästä kuolevaisesta erityisyydestä. Naisille, jotka etsivät vastauksia, hän tarjoaa juutalaisia olankohautuxia, epäselvyyttä, joka on omituisen tyydyttävää." Catherine Bateson (juutalaisen Margaret Meadin juutalainen tytärvainaa).] Brown spent the 1985 school year abroad in Seville, Spain, where he was enrolled in an art history course at the University of Seville. Brown graduated from Amherst in 1986.
xxx/ellauri307.html on line 770: Kolmekymmentäviisivuotias Becker oli tumma ja voimakaspiirteinen, ja hänen vihreiden silmiensä katse oli terävä ja älykkyytensä liki vertaansa vailla. Vahva leuka ja ison nenän kiinteä iho saivat Susanin ajattelemaan juutalaista. Vaikka Becker oli varreltaan reippaasti yli 18-senttinen, työtoverit saattoivat vain äimistellä hänen ketteryyttään petissä. Ylivoimaisen esityksensä jälkeen hän tapasi virkistäytyä kastamalla paxun mustan mailansa juomasuihkun altaaseen.
xxx/ellauri307.html on line 772: Hän oli köyhä kuin kirkonrotta ja teki lisätienestixi käännöstöitä Susanille. [Don oli samanikäinen, muttei tumma eikä voimakaspiirteinen, vaan taikinamaisen vaalea ja ohuttukkainen, yhtä karismaattinen kuin Olli Rehn.]
xxx/ellauri312.html on line 431: Jättimäiset porsliinilautaset saapuvat sihisevine pihveineen ja ohuine kullankeltaisine ranuineen. Roarke kohautti aistikkaita harteitaan. Adjektiivit, Nora, muistatko mitä Kurko sanoi niistä? Varo niitä!
xxx/ellauri312.html on line 433: Mitä pidät ruuasta? Tämo hyvvee! Kuten sanoin sellainen mä olen! en kohtele kaltoin naarasapinoita, vain nautoja ja vihamiehiä. Pyllyllä rikastunut Sharon oli säälittävä toisin kuin tää tuhnuinen poliisi. Rourkella on hissejä ja robotteja. On minulla niitäkin. Minua kiinnostaa miten apinat on eri välineillä vahingoittaneet toisiaan. Tyylikäs väkivalta sopii miekkoselle hyvin. Kun tyylikäs keskijalkani osui miestä haaroihin hän sai muuta ajateltavaa. Roarke hypisteli taskun kautta esinettä jonka oli sinne tuikannut. Roarken kalu oli kova mutta suu pehmeä. Toisella se töykki ja toisella näykki kuin särki matoa. Hermostunut riemu täytti Even, ja hän tunsi kostuvansa. Voimakas kalu tutisutti häntä. Tässä ja nyt se sinne! Mutta ei. Perinteinen taskupuhelu keskeyttää yhdynnän. Roarke löpsähtää. Taskuun jääussel Even tissinnappi. Typerys.
xxx/ellauri312.html on line 522: Rorty kannattaa sitä, mitä vielä mitättömämpi filosofi Nick Gall luonnehtii "rajattomaksi toivoksi" tai "melankoliseksi meliorismiksi ". Tämän näkemyksen mukaan Rorty korvaa fundalistiset toiveet varmuudesta ikuisen kasvun ja jatkuvan muutoksen toivolla, jonka hän uskoo mahdollistavan keskustelun ja toiveiden lähettämisen uusiin suuntiin, joita emme tällä hetkellä voi kuvitella. Mitä vittua, ikuinen kasvu johtaa täystuhoon, sen luulis ymmärtävän tyhmänkin. Vitun kapitalisti. Hän vertaa tukkutoivoa vähittäiskaupan toivoon. Hän sanoo: "Salli minun tehdä yhteenveto tarjoamalla kolmas ja viimeinen luonnehdinta pragmatismista: Se on oppi, että tutkimukselle ei ole rajoituksia paitsi keskustelun aiheuttamia rajoituksia - ei tukkurajoituksia, jotka johtuvat esineiden tai mielen luonteesta. tai kielestä, mutta vain niitä vähittäismyyntirajoituksia, jotka ovat peräisin muiden tiedustelutovereiden huomautuksista."
xxx/ellauri312.html on line 597: Hans Blumenberg (1920-1996) war der älteste Sohn von Josef Carl Blumenberg (1880–1949), dem Inhaber eines Lübecker Kunstverlages, und seiner Ehefrau Else Blumenberg, geb. Schreier (1882–1945). Die Familie des Vaters stammte aus dem Bistum Hildesheim und hatte seit Generationen katholische Priester wie Friedrich Blumenberg (1732–1811) und Franz Edmund Blumenberg (1764–1846) hervorgebracht. Aufgrund des jüdischen Familienhintergrundes seiner Mutter musste er im Herbst 1940 das Studium der katholischen Theologie abbrechen. v 1944 Hans oli joutua KZ-lageriin, mutta onnistui piileskelemään sodan loppuun morsiamen kotona.
xxx/ellauri312.html on line 705: Ich eines, das ich kennete, denn ungewohnt ezin jotain jonka tunsin, sillä outo
xxx/ellauri312.html on line 708: Der gold geschmückte Paktol Kultakoristeinen Paktol
xxx/ellauri312.html on line 712: Blüht hoch der silberne Schnee; Kukkii korkealla hopeinen lumi;
xxx/ellauri312.html on line 726: Der nahegelegenen eine lähinaapureilta että 1
xxx/ellauri312.html on line 733: Der anderen eine Muistakaan yxikään
xxx/ellauri312.html on line 742: Ihr nahet einer lähestytte jotain
xxx/ellauri312.html on line 826: Des Halbgotts und der Seinen ja hänen veikkojensa
xxx/ellauri312.html on line 849: Wenn aber einer spornte sich selbst, Mutkun joku halvexi izeään,
xxx/ellauri312.html on line 890: Es sind aber die Helden, seine Söhne Mutta on sankarit, hänen poikansa,
xxx/ellauri312.html on line 894: Ein Wettlauf unaufhaltsam. Er ist aber dabei. Denn seine Werke sind Keskeytymätön kilpajuoxiu. Muze on läsnä. Sillä sen työt
xxx/ellauri312.html on line 901: Entreißt das Herz uns eine Gewalt. repii meiltä sydämen väkivalta,
xxx/ellauri312.html on line 903: Wenn aber eines versäumt ward, ja jos joku jää niistä saamatta,
xxx/ellauri312.html on line 968: Wos ist drin? Hyperion schreibt sich seinen Traum von einer besseren Welt von der Seele. Einer der poetischsten Romane der Weltliteratur.
xxx/ellauri312.html on line 970: Worum es geht? Um Sehnsucht nach einer besseren Welt!
xxx/ellauri312.html on line 972: Alle Jahre wieder geht er um wie ein Virus: der Wunsch, alles stehen und liegen zu lassen, auf dem Jakobsweg zu wandern oder mit dem Segelboot die Welt zu umrunden. Ob bewusst oder nicht: All die Zivilisationsmüden treten in die Fußstapfen des griechischen Einsiedlers Hyperion, erfunden von Friedrich Hölderlin. Hyperions Lebensgeschichte ist Hölderlins literarische Anklage gegen das spießbürgerliche, dumpfe und materialistische Deutschland seiner Zeit, das ihm als Künstler und Idealisten kaum Luft zum Atmen ließ, nein in einen Turm einschließ. Seine Sprache war schon damals gewöhnungsbedürftig und ist es heute erst recht: Da „säuseln holdselige Tage“, es neigen sich „lispelnde Bäume“ und es „gährt das Leben“. Doch die Fragen des lange verkannten Genies sind nicht aus der Welt: Wie kann der Mensch seine Vereinzelung überwinden? Auf welchem Weg eine bessere Welt schaffen? Und wie im Einklang mit der Natur leben? Das antike Griechenland mag heute als Vorbild ausgedient haben, aber die Suche nach Antworten auf diese Fragen bleibt aktuell.
xxx/ellauri312.html on line 977: Inhalt: Der Grieche Hyperion erzählt seinem deutschen Brieffreund Bellarmin in 60 Briefen sein Leben. Er erinnert sich an einen treuen Begleiter und an seine große Liebe Diotima und daran, wie er beide verlor. Nach der Teilnahme an einem Aufstand gegen die Osmanen hat Hyperion seine Hoffnung auf die Wiederauferstehung des antiken Griechenlands begraben und sich als Einsiedler in die Natur zurückgezogen.
xxx/ellauri312.html on line 979: Der Roman handelt von der Sehnsucht nach einer anderen, von platonischen Idealen inspirierten Welt.
xxx/ellauri312.html on line 981: Hyperion scheitert mit seiner Vision, überwindet aber sein Schicksal mithilfe der Dichtung.
xxx/ellauri312.html on line 987: Mit der Figur der Diotima setzte Hölderlin seiner Liebe zur verheirateten Susette Gontard ein literarisches Denkmal.
xxx/ellauri312.html on line 989: Hölderlin hatte zu Lebzeiten nur mäßigen Erfolg. Seine zweite Lebenshälfte verbrachte er in geistiger Umnachtung.
xxx/ellauri312.html on line 991: Im 20. Jahrhundert wiederentdeckt, gilt er heute als einer der größten deutschen Lyriker und als Vorläufer der Romantik.
xxx/ellauri312.html on line 996: Se voi olla Hölderlinin kaltaisen hyypän himmeli. Wanker in a round tower searching for black sausage in a corner. Mulle riittäisi eines zu sein mit Diotima...
xxx/ellauri312.html on line 1000: In Briefen an seinen Freund Bellarmin schildert Hyperion sein auf den ersten Blick gescheitertes Leben. Im Mittelpunkt dabei stehen zwei Themen: die – auf die Französische Revolution und den Freiheitskampf der Griechen zurückgehende – Utopie einer neuen Gesellschaft und seine Liebe zur "schönen Seele", Diotima.
xxx/ellauri312.html on line 1002: Nachdem der weise Adamas ihm die Liebe zur großen Geschichte seines Vaterlandes nahegebracht hat, begegnet Hyperion in Smyrna dem wesens- und geistesverwandten Alabanda, der von einer besseren, zukünftigen Welt träumt, da ihm die Gegenwart schal und verkommen erscheint. Anders als Hyperion, der das Ziel der neuen Gesellschaft evolutionär erreichen möchte, ist Alabanda allerdings davon überzeugt, dass dies nur mit Gewalt zu verwirklichen ist. Als er Hyperion in den revolutionären 'Bund der Nemesis' einweiht, kommt es zwischen ihnen zu einem Streit, der zu beider Trennung führt.
xxx/ellauri312.html on line 1004: Hyperion kehrt auf seine Heimatinsel zurück, wo er Diotima kennenlernt, die in ursprünglicher Einheit mit der Welt lebt. Durch Diotima und das Erlebnis ihrer Liebe erfährt er den nicht auflösbaren Zusammenhang alles Seienden; das Bewusstsein der göttlichen Natur bildet für ihn die Grundlage des neuen Menschen in einer neuen Gesellschaft; Hyperion möchte Erzieher werden.
xxx/ellauri312.html on line 1006: Überraschend aber folgt er im zweiten Band dem Aufruf Alabandas, sich am Freiheitskampf der Griechen zu beteiligen. Als er sieht, dass seine Truppen – ganz im Gegensatz zu seinen Idealen – plündern, zieht er sich zurück. Der Tod Alabandas und Diotimas besiegelt sein Scheitern auf der politischen und privaten Ebene. Hyperion verlässt sein Heimatland und begibt sich auf eine Reise, an deren Ende die Scheltrede auf Deutschland steht. Schließlich lässt er sich auf der Insel Salamis nieder, wo er – keineswegs resigniert, dem Zuspruch des Göttlichen folgend – das Leben eines zurückgezogenen Einsiedlers führt.
xxx/ellauri312.html on line 1027: Kiinteää omaisuutta tai käyttöoikeuksia siihen voidaan hankkia lunastamalla, kun yleinen tarve sitä vaatii. Yleinen tarve voi olla esimerkiksi maantien, sähkölinjan, maakaasuputken, viemärin tai muun yleiseen käyttöön tulevan laitoksen rakentaminen. Taloyhtiöissä osakkeenomistajilla voi olla lunastusoikeus, eli kyynärpäillä tehtyyn kauppaan sävellahjan hinnalla.
xxx/ellauri314.html on line 64: Yleinen sudenkuoppa hyväksymisessä on se, että ohjaamme sen usein ulkoisiin olosuhteisiin: saatamme pyrkiä hyväksymään, että lomaviikko ei tarjonnut niin mukavaa säätä kuin olisimme halunneet, tai saatamme tuskailla hyväksyä sukulaisen rajat ylittävän käyttäytymisen, jota meidän on nyt siedettävä koko lomaviikon ajan. Minua on pyydetty istumaan naamalle, kertoo Maria. "Pyllistä nyt tyttö vähän enemmän. Venyttele lisää, on mukava nähdä kun rinnat pullistuu eteen." Mutta sitten päädymme sinne, uudestaan ja uudestaan, hautomaan kaikkea, mitä emme voi nyt tehdä sään tai sukulaisen vaikeuden vuoksi.
xxx/ellauri314.html on line 222: Puoliveteinen muna haluttomana Helyn alahuulessa. xxx/ellauri319.html on line 126: Tämä on kattavin ja yksityiskohtaisin luettelo (jaotteluineen ja prosentteineen) juutalaisesta vallasta, jonka olen vielä nähnyt. Tämä on upeaa. Jos meillä vain olisi kattavampia luetteloita kuin tämä maakohtaisesti, se järkyttäisi sinua. Tiedän, että Etelä-Afrikassa se oli jonkin verran samanlaista, ja vielä tänäkin päivänä olen hämmästynyt juutalaisvallasta Etelä-Afrikassa – vaikka suurin osa juutalaisista oli lähtenyt. Siitä huolimatta heidän voimansa on valtava.
xxx/ellauri319.html on line 539: Syöpäsiä lie niin paljon ettei niitä jaxa luetella. Kuppasista löytyi tämmöinen anglosaxispainotteinen luettelo:
xxx/ellauri319.html on line 637:
Heinrich Heine (1797-1856), German poet, writer and literary critic, had the Jewish venereal disease.
xxx/ellauri319.html on line 639:
Harry halvaantui kuten Hoffmann selkärankakupasta, jota hoidettiin poltinraudalla. Heine veti lujasti vielä oopiumia. Vietti viimeiset 25v Pariisissa, jossa kuoli 58-vuotiaana.
xxx/ellauri319.html on line 723: Kun englantilaiset puritaanit kielsivät joulun vuonna 1647 , se ei ollut ilman hyvää syytä. Kun amerikkalaiset puritaanit kielsivät joulun Massachusettsissa vuosina 1659-1681 , sekään ei ollut ilman hyvää syytä. Joulu oli 1800-luvun puoliväliin asti juopumisen ja irstailun aikaa. Miehet pukeutuivat naisixi, naiset miehiksi , palvelijat pukeutuivat kuin isännät, pojat pukeutuivat piispoiksi, kaikki muut olivat pukeutuneet eläimiksi tai pukeutuivat mustanaamoixi – kaikki kumotakseen jumalallisen järjestyksen nimettömyyden turvassa. Joulu oli juomisen, ristiinpukeutumisen, väkivallan ja himon karnevaali, jonka aikana kristityt vapautuivat eettisistä normeista, joita heiltä odotettiin loppuvuoden. Lahjojen antaminen, juhlat, kynttilät, uhkapelit, siveettömyys ja väärinkäyttö olivat roomalaisten Saturnalian tunnusmerkkejä. Varhaisessa nykyajan Englannissa oli yleinen käytäntö valita "Lord of Misrule" valvomaan joulujuhlia. "Herran" alaisuudessa juhlijat marssivat kaduilla pukuihin pukeutuneena, joivat olutta, lauloivat lauluja, soittivat instrumentteja, harjoittivat haureutta ja aiheuttivat omaisuusvahinkoja.
xxx/ellauri320.html on line 38: Ådalshändelserna, Skotten i Ådalen, Ådalen (19)31, kallas händelseförloppet kring en arbetskonflikt i Ådalen i mitten av maj 1931, där fem personer sköts ihjäl av militär som stod under polismans befäl. Händelsen delade Sverige i två läger om vems skuld det var att tragedin inträffade, och skillnaden i åsikter märktes tydligt mellan borgerliga och vänsterinriktade tidningar. Händelserna blev centrala för den svenska arbetarrörelsen och anses vara en bidragande orsak till att socialdemokraterna vann valet 1932, vilket blev början på ett 44-årigt socialdemokratiskt regeringsinnehav. Olisipa lopputulos tälläkin kertaa yhtä myönteinen.
xxx/ellauri320.html on line 69: Freud otti seksin aivan kirjaimellisesti, kun taas Jung ja Adler ymmärsivät sen kuvaannollisesti, vertauskuvana tai ymmärryssuunnitelmana. Asian yksinkertaistamiseksi voidaan sanoa, että Freud oletti halun seksiin (ja aggressioon) olevan ehdottoman keskeinen ja ohjannut suurta osaa sisäisistä konflikteista ja käyttäytymisestä. Ai niin ja syömiseen: EAT! FUCK! KILL!
xxx/ellauri320.html on line 112: Adler ehdotti, että seksuaaliset ja aggressiiviset halut olivat "kaksi alun perin erillistä vaistoa, jotka sulautuvat myöhemmin". Freud oli eri mieltä tästä ajatuksesta. Ei ne sulaudu. Adler suhtautui aggressiivisesti Freudiin koska Freud nyysi siltä agressiivisen vaiston mainizematta Alfredia vuonna 1909. He alkoivat inhota toisiaan. Freud ei pitänyt Adlerista vielä eron jälkeenkään ja teki niin myös muiden psykoanalyysin loikkarien kanssa. "En ymmärrä myötätuntoa Adleria kohtaan. Wienin esikaupungista kotoisin olevalle juutalaiselle pojalle kuolema Aberdeenissa on ennenkuulumaton ura sinänsä ja todiste siitä, kuinka pitkälle hän oli pötkinyt. Maailma todella palkitsi hänet runsaasti hänen palveluksistaan vastustaessaan psykoanalyysia." Vuonna 1929 Adler näytti New York Heraldin toimittajalle kopion haalistuneesta postikortista, jonka Freud oli lähettänyt hänelle vuonna 1902. Hän halusi todistaa, ettei hän ollut koskaan ollut Freudin opetuslapsi vaan että Freud oli etsinyt häntä pölliäxeen hänen ajatuxensa. Vallan ja korvauksen dynamiikka ulottuu seksuaalisuuden ulkopuolelle, ja sukupuoli ja politiikka voivat olla yhtä tärkeitä kuin bylsintä. Lisäksi, mikä pahinta, Alfredilla oli sosialistisia uskomuksia, jälkimmäisen vaimo oli esimerkiksi monien venäläisten marxilaisten kuten Leon Trotskin erittäin, ehkä liiankin läheinen ystävä. Adler korvasi innovatiivisesti potilassohvan tuolilla, se on halvempi.
xxx/ellauri320.html on line 291: Perinteinen oletus on, että tyhmyys on älykkyyden vastakohta. Se on roskaa. Mitattava älykkyys ei tee kenestäkään immuunia tyhmyydelle, eikä matala ÄO tee ihmisestä automaattisesti tyhmää; hitaamman kyllä.
xxx/ellauri329.html on line 343: Kotisivuillaan Aleksijevitš kertoo etsineensä kauan kirjallisuudenlajia, joka sopisi hänen tapaansa ajatella ja katsoa maailmaa. Kaikenlaisten kirjallisten kokeilujen jälkeen hän löysi dokumenttiromaanin, joka tuntui heti omalta. Hänen missionaan on sanoittaa historiaa yksilöiden kautta ja tuoda historiakirjoitukseen erityisesti mukaan tunteet: sen miltä ihmisistä tapahtumahetkellä tuntui ja miltä heistä tuntuu nyt, kun tapahtumista on kulunut vuosikymmeniä. Harva kauheita kokenut pystyy vuosienkaan jälkeen puhumaan näkemästään ja kokemastaan ilman liikutusta. Historia on täynnä tunnetta, jonka perinteinen historiakirjoitus on häivyttänyt olemattomiin.
xxx/ellauri329.html on line 365: Alkusysäyksen kirjalleen Aleksijevitš sai, kun hän tapasi Ljudmila Ignatenkon, paikallisen palomiehen vaimon. Mies oli hälytetty yöllä sammuttamaan voimalassa syttynyttä tulipaloa ja sinne tämä työtovereineen riensi ilman minkäänlaisia suojavarusteita. Seuraavana päivänä alkoivat rajut oireet ja neljän päivän kuluttua miehet siirrettiin Moskovaan sairaalan eristysosastolle. Kahden viikon päästä he kaikki olivat kuolleet. Ilman näitä miehiä voimakas säteily olisi voinut tuhota koko Euroopan elinkelvottomaksi.
xxx/ellauri329.html on line 435: Hän palveli ansioituneesti Tsaritsynin taistelussa, jonka aikana hänestä tuli Stalinin läheinen ystävä. Vorošilov valittiin kommunistisen puolueen keskuskomiteaan vuonna 1921, ja vuonna 1925 Stalin nimitti hänet sotilas- ja laivastoasioiden kansankomissaariksi (myöhemmin puolustuksen kansankomissaareiksi). Vuonna 1926 hänestä tuli politbyroon täysjäsen. Vuonna 1935 Voroshilov nimitettiin Neuvostoliiton marsalkaksi.
xxx/ellauri337.html on line 55: Leni lernt den sowjetischen Kriegsgefangenen Boris Lvovitich Koltovskij kennen. Die beiden beginnen, obwohl dies verboten und außerordentlich gefährlich ist, eine Liebesbeziehung, und Leni bekommt kurz vor Ende des Krieges ein Kind von Boris. Boris gerät durch unglückliche Umstände, für einen deutschen Kriegsgefangenen gehalten, in ein alliiertes Kriegsgefangenenlager und stirbt in einem "französischen" Bergwerk in Lothringen. Lenis Liebe zu dem russischen Kriegsgefangenen Boris, die ihr die Verunglimpfung „blonde Sowjet-Hure“ eingetragen hat. Leni zeigt sich unberührt von gesellschaftlichen Tendenzen, bestimmte Personengruppen auszugrenzen und „abfällig“ zu behandeln. „Abfall“ und „Abfälligkeit“ sind nach Aussage des Autors Schlüsselwörter des Romans. (Wikipedia de)
xxx/ellauri337.html on line 83: In seiner Darstellung von Randfiguren der Gesellschaft propagiert Böll Humanität und Antifaschismus und prangert rassistische Ansichten an.
xxx/ellauri337.html on line 87: Als einer der wichtigsten Intellektuellen des Landes schrieb er gegen Konrad Adenauer an, unter dem viele Nazis in hohe Ämter zurückkehrten.
xxx/ellauri337.html on line 88: Das Nobelpreis-Komitee sprach von einem „deutschen Wunder“ und verlieh Böll 1972 den Nobelpreis für seine Verdienste um die deutsche Nachkriegsliteratur.
xxx/ellauri337.html on line 98: Unternehmertochter Leni Gruyten versucht zeitlebens, ihren Idealen und Gefühlen treu zu bleiben selbst wenn dies bittere Konsequenzen nach sich zieht: So steht sie während des Zweiten Weltkriegs zu ihrer jüdischen Lehrerin und beginnt eine Liebesbeziehung mit einem russischen Kriegsgefangenen, von dem sie auch ein Kind bekommt. Und obwohl sie all diese geliebten Menschen verliert, gibt Leni nicht auf. Nach dem Krieg führt sie ein bescheidenes, aber glückliches Leben und verliebt sich im "Wohlstandsdeutschland" der Sechzigerjahre einmal mehr in einen gesellschaftlichen Außenseiter: den Türken Mehmet ...
xxx/ellauri337.html on line 100: Basierend auf dem Roman des Nobelpreisträgers Heinrich Böll erzählt "Gruppenbild mit Dame" die bewegende Geschichte einer Frau, die gegen alle gesellschaftlichen Widerstände nach ihren persönlichen Idealen lebt. Romy Schneider ("Sissi"), die hier nach 16 Jahren das erste Mal wieder in einem deutschen Film auftrat, brilliert in der Hauptrolle einer ebenso sensiblen wie selbstbewussten Frau, für die sie 1977 mit dem Filmband in Gold ausgezeichnet wurde. An ihrer Seite glänzen Heinrich Böll ("Nobelpreis"), Brad Dourif ("Einer flog über das Kuckucksnest", "Der Herr der Ringe - Die Gefährten") und Vadim Glowna ("Vier Minuten", "Baader").
xxx/ellauri337.html on line 105: Die deutsch-französische Schauspielerin Romy Schneider (1938-1982) hätte am heutigen Sonntag (23. September) ihren 80. Geburtstag gefeiert. Ob sie sich inzwischen mit der Rolle ihres Lebens ausgesöhnt hätte? Darüber kann nur spekuliert werden. Fakt ist, zeitlebens war es ihr ein großes Anliegen, die "süße Sissi" abzuschütteln. Die kleine Weinerin machte Weltkarriere.
xxx/ellauri337.html on line 107: Im Juli 1981 war Romy Schneiders damals 14-jähriger Sohn David beim Überklettern eines Zaunes mit Metallspitzen in Saint-Germain-en-Laye, nordwestlich von Paris, tödlich verunglückt. Der große Schicksalsschlag ihres Lebens, und seines auch. Einige Monate danach verstarb auch Romy Schneider am 29. Mai 1982 mit nur 43 Jahren in Paris. Die offizielle Todesursache: Herzversagen.
xxx/ellauri337.html on line 113: Die Rekonstruktion eines Lebens: Leni Pfeiffer, geborene Gruyten, ist 48 Jahre alt, hat 32 Arbeitsjahre auf dem Buckel, lebt aber von einer Kriegerwitwenrente aus einer Ehe, die nur drei Tage dauerte. Sie ist modisch auf dem Stand der Kriegsjahre stehen geblieben, lebt reuelos und keinesfalls verbittert, versteht aber die Welt nicht mehr. Sie hat finanzielle Schwierigkeiten, ihr Sohn Lev Gruyten sitzt im Gefängnis, und ihr Ruf ist ruiniert – sie weiß aber nicht, warum. Ihre Umwelt schimpft sie eine Kommunistenhure und ein Russenliebchen, dabei ist Leni kein Flittchen. Vielleicht kommt sie auf zwei Dutzend Mal Beischlaf in ihrem ganzen Leben. Der Verfasser beginnt, die Menschen in Lenis Umfeld zu befragen, um ihre Lebensgeschichte zu rekonstruieren.
xxx/ellauri337.html on line 117: Als Kind kommt Leni mit den Lehrmethoden in der Konfessionsschule nicht zurecht. Ihr Aussehen rettet sie jedoch durch die Schulzeit: Als „deutschestes Mädel“ der Schule kann man sie schlecht auf die Hilfsschule verweisen. Verwiesen wird hingegen Margret Schlömer. Trotz der kurzen gemeinsamen Schulzeit hat Leni in ihr eine Freundin fürs Leben. Leni ist so sinnlich, dass sie alles als erotische Erfahrung erlebt. Mit 16 Jahren hat sie ihren ersten Orgasmus allein im Heidekraut, weshalb ihr auch die jungfräuliche Geburt durchaus logisch vorkommt. Bei den Nonnen hat es ein solches Mädchen naturgemäß schwer. Dennoch gerät Leni im Mädchenpensionat in die richtigen Hände, nämlich in die von Schwester Rahel, genannt Haruspica (Vogelleserin). Die hochgebildete Ordensfrau ist jüdischer Herkunft. Seit ihr 1936 die Lehrerlaubnis entzogen wurde, erfüllt sie pädagogische und ärztliche Funktionen und inspiziert unter anderem täglich die Beschneidung der Mädchen. Vor den Nazis versteckt der Orden sie in einem Dachstübchen. Schwester Rahel stirbt 1942, ausgehungert und verwahrlost. Der Verfasser will mehr erfahren, doch die anderen Klosterfrauen geben nichts preis.
xxx/ellauri337.html on line 119: „Der Verf. hat keineswegs Einblick in Lenis gesamtes Leibes-, Seelen- und Liebesleben, doch ist alles, aber auch alles getan worden, um über Leni das zu bekommen, was man sachliche Information nennt (…), und was hier berichtet wird, kann mit an Sicherheit grenzender Wahrscheinlichkeit als zutreffend bezeichnet werden.“ (S. 9)
xxx/ellauri337.html on line 121: Lenis Vater Hubert Gruyten ist Bauunternehmer. Bis 1933 operiert er hart an der Grenze zum Konkurs, dann geht es steil bergauf: Er verdient viel Geld am Bau des Westwalls. Dabei sind sich alle einig, dass er fachlich unbegabt ist. Er ist jedoch ein guter Organisator, furchtlos, vielleicht größenwahnsinnig. Er traut seiner Tochter trotz der schulischen Probleme viel zu. Wen er allerdings mit Bildung geradezu vollstopft, das ist sein Erstgeborener Heinrich Gruyten. Diesem will er den Krieg ersparen, doch der Junge, der mit seinem Vater ständig Streit hat, zieht diesem zum Trotz ins Feld und schickt Briefe mit Zitaten aus militärischen Texten nach Hause. 1940 stirbt der hochgebildete Heinrich einen sinnlosen Tod: Er und sein Vetter Erhard Schweigert werden wegen Fahnenflucht und Waffendiebstahls erschossen. Damit wird Leni zur „platonischen Witwe“: Sie wäre reif für Erhard und die Liebe gewesen und fieberte ihrem ersten Mal entgegen, draußen in freier Natur im Heidekraut. Der hochsensible Erhard hatte sie angebetet und ihr kühne Gedichte geschrieben, doch ansonsten waren beide so schüchtern, dass sie über ein paar Tänze nicht hinausgekommen waren, bevor der Tod Erhard holte. Leni fällt in tiefe Trauer.
xxx/ellauri337.html on line 125: Roman Sandgruber ist emeritierter Professor für Sozial- und Wirtschaftsgeschichte an der Linzer JKU und Mitglied der Österreichischen Akademie der Wissenschaften und ein gläubiget Katholiker. Er arbeitet an einem Buch über Hitlers Vater, das 2021 erscheinen wird. Er schämt sich Linzer zu sein, er ist dem Alois und Adi sehr böse immer noch. Er will von Heidlers alias Schlumpfgrubers Halbjudentum nichts hören. Leserfavoriten, meist gelesen: https:1//www.nachrichten.at/oberoesterreich/linz/linz-unbekannte-schlagen-43-jaehrigen-in-fh-toilette-zusammen. Der Christkindl ist wieder unterwegs. Lakimiehet saisi kaikki hävittää, sanoi Adolf nasevasti. Hitlerit pitivät katolista kirkkoa ahneena ja elämää vääristävien uskomusten opettajana. Sandgruberin kirja Hitlerin isästä ja Adolf-pojan kasvusta sisältää sivutolkulla pieteetillä valittuja yksityiskohtia ja kuvauksia suvun asuinpaikkakunnista. Mukana on kaikkea mahdollista nippelitietoa. Putinia ja Hitleriä yhdistää monikin asia, äkkää HS:n Anne Välinoro lopuxi vielä norauttaa vaipanvälistä. Putinia ja Hitleriä yhdistää täydellinen piittaamattomuus valtioiden rajoista ja itsemääräämisoikeudesta, fantasia oman historiallis-etnisen suurvallan kokoamisesta ja pitkälle pohjustettu propagandakoneisto. Kuulostaa jatkosodan Suomelta. Ei päivää ilman propagandaa.
xxx/ellauri337.html on line 127: Im Juni 1941 lernt Leni auf einer Betriebsfeier Alois Pfeiffer kennen, der sich dort eingeschlichen hat. Er ist viril, aber nicht besonders intelligent und wird von seiner Familie gnadenlos überschätzt. Während andere ihm Berechnung unterstellen, glaubt der Verfasser, dass Alois sich wirklich in Leni verliebt hat und dass Leni einfach schwach geworden ist. Nach einer einzigen Nacht stellt Alois sie seiner Familie vor, dann wird der gesamte Pfeiffer-Clan bei den Gruytens vorstellig. Leni wirkt abwesend, plädiert aber selbst fürs Heiraten. Sie will kein Hochzeitskleid und es gibt auch keine Hochzeitsnacht, da Alois sogleich einrücken muss. Vorher gibt es jedoch einen erzwungenen Vollzug der Ehe im Bügelzimmer bei Gruytens, und so ist Alois für Leni „gestorben, bevor er tot war“. Der Tod auf dem Schlachtfeld lässt nicht lange auf sich warten. Leni, quasi zum zweiten Mal verwitwet, trägt keine Trauer und nimmt Alois’ Bild bald wieder von der Wand. Was bleibt, sind Nachname und Witwenrente.
xxx/ellauri337.html on line 131: Lotte Hoyser ist die Ehefrau eines Zeichners, der für Hubert Gruyten arbeitet. Als ihr Mann fällt, zieht sie mit ihrer ganzen Schwiegerfamilie zu den Gruytens, wo sie zu Lenis Vertrauter wird. Vater Gruyten bereichert sich mithilfe einer fiktiven Firma, was auffliegt, weil die Namen der Arbeiter einen Buchhalter mit Faible für russische Literatur auf den Plan rufen: Raskolnikov, Puschkin, Gogol und Tolstoi auf den Baustellen von Schlemm und Sohn? Gruyten schützt seine Mitwisser und bekommt lebenslang Zuchthaus, sein Vermögen wird konfisziert, seine Frau stirbt. Von 1943 bis 1945 leistet er Zwangsarbeit, danach lebt er mit Lotte zusammen.
xxx/ellauri337.html on line 135: Leni wird dienstverpflichtet und kommt in die Kranzbinderei von Walter Pelzer. Dieser halb kriminelle Wendehals hat von KPD bis SA, von Schwarzhandel bis Zuhälterei schon alles gemacht. Sein kriegswichtiger Betrieb bietet den unterschiedlichsten Menschen Unterschlupf: Nazis arbeiten mit untergetauchten Juden und Kommunisten zusammen. Unter anderem trifft Leni hier Liane Hölthohne, die sie nach Kriegsende bei sich aufnehmen und ihr 24 Jahre lang, bis 1970, Arbeit in ihrem eigenen Blumengeschäft geben wird. Leni ist eine begabte Floristin, mit ihrer Sinnlichkeit und ihrem ästhetischen Empfinden erweist sie sich als „Naturgenie der Garnierung “. Wegen ihrer Vorliebe für geometrische Muster kann ihr allerdings auch mal ein Davidstern aus Margeriten unterlaufen. Was es mit Nazis und Juden auf sich hat, kapiert sie erst Ende 1944.
xxx/ellauri337.html on line 139: Boris Lvović Koltowski, ein russischer Kriegsgefangener, kommt in die Kranzbinderei von Pelzer. Ein anonymer hochgestellter Herr, ein deutscher Großkapitalist mit besten Verbindungen in die Politik, sorgt dafür, dass Boris, Sohn eines russischen Nachrichtendienstlers, in immer humanere Lager und schließlich zu Pelzer kommt. Boris ist Straßenbauingenieur, spricht fließend Deutsch und kennt Trakl und Hölderlin. Er steht „außerhalb der Logik der Geschichte“: Obwohl er Kriegsgefangener ist, verrichtet er leichte Arbeit, isst Brot und Butter, trägt abgelegte Kapitalistenkleidung, verfügt über Information über seinen eigenen Aufenthaltsort und den Kriegsverlauf – und hat eine Geliebte: Leni.
xxx/ellauri337.html on line 142: Die Liebesaffäre zwischen Boris und Leni beginnt Ende Dezember 1943 mit einer Tasse Kaffee. Sie bietet ihm, dem Sowjet, dem Untermenschen, vor aller Augen und mit großer Selbstverständlichkeit eine Tasse Kaffee an. Der Betriebsnazi schlägt mit seiner abgestellten Beinprothese Boris die Tasse aus der Hand. Inmitten des plötzlichen Schweigens – von den Zeugen „Lenis Entscheidungsschlacht“ genannt – nimmt Leni die heil gebliebene Tasse, wäscht sie seelenruhig, trocknet sie, füllt sie erneut und reicht sie Boris. Leni teilt von nun an ihren Kaffee täglich mit Boris. Eines Tages legt sie dabei ihre Hand auf die seine, eine erotisch und politisch kühne Tat. Es durchfährt beide wie ein elektrischer Schlag – mehr noch, sie erleben einen Orgasmus!
xxx/ellauri337.html on line 146: Wochenlang halten Boris und Leni ihre Zuneigung geheim. Im Februar 1944 gestehen sie einander ihre Liebe, am 18. März kommt es während eines Bombenangriffs zwischen 14:02 Uhr und 15:18 Uhr zum ersten Geschlechtsverkehr. Man merkt Leni im Alltag an, dass sie liebt und geliebt wird. Sie erfindet einen neuen Typ Kranz, der nur aus Heidekraut besteht, das in rauen Mengen aus dem linksrheinischen Gebiet herbeizuschaffen ist. In einer Privatkapelle auf dem Friedhof bereitet sich Leni ihr Brautbett aus Heidekraut, und der 28. Mai 1944 wird ihr Glückstag: zwei Fliegerangriffe, während derer sich Boris und Leni unbeobachtet zurückziehen können. Lenis „glorreiche Zeit“ beginnt im Oktober 1944, als die Alliierten massive Angriffe auf die Region fliegen. Der Verfasser rechnet nach und kommt auf fast 24 volle Stunden, die Leni und Boris zwischen August und Dezember 1944 zusammen sind.
xxx/ellauri337.html on line 149: Leni ist sich und anderen gegenüber grenzenlos großzügig. Im September 1944 belaufen sich ihre Außenstände auf 20 000 Mark. Im November 1944 weiß sie, dass sie schwanger ist. Das ist die Stunde des alten Hoyser, Lottes Schwiegervater, an den Leni ihr Haus erst verpfänden, dann abtreten muss – er übervorteilt sie gnadenlos, und gleich am 1. Januar 1945 treibt er Mieten ein. Auch bei seiner Schwiegertochter Lotte, der erst jetzt bewusst wird, dass Leni immer alle hat gratis wohnen lassen.
xxx/ellauri337.html on line 153: Auf dem Friedhof bildet sich eine Zweck- und Sympathiegemeinschaft, boshaft das „Sowjetparadies in den Grüften“ genannt. Vom 20. Februar bis zum 7. März 1945 leben Leni, Boris, Margret, Pelzer und Lotte mitsamt ihren zwei Söhnen zusammen in einem Gruftsystem, das Pelzer mit Strom, Heizöfchen und Vorratskammer ausgestattet hat – eine veritable Vierzimmerwohnung. In der Gärtnerei bringt Leni einen Sohn zur Welt und nennt ihn Lev. Margret organisiert für Boris das Soldbuch eines gefallenen Soldaten – ein fataler Fehler: Unmittelbar nach Kriegsende, im Liebes- und Friedenstaumel, wird Boris mit seinen falschen Papieren als deutscher Soldat verhaftet und von den Amerikanern an die Franzosen überstellt. Bald kommt er bei einem Bergwerksunglück in Lothringen ums Leben. In Todesverachtung radelt Leni wochenlang durchs deutsch-französische Grenzgebiet, bis sie das Grab findet. Was alles noch tragischer macht: Pelzer, Margret, Hölthohne und auch der hochgestellte Herr bezeugen dem Verfasser, dass Borisʼ Tod vermeidbar gewesen wäre, da sie ihm andere und bessere Papiere hätten besorgen können. Der Herr ist in der Tat so hochgestellt, dass er in den Nürnberger Prozessen verurteilt wird – allerdings reist er 1955 schon wieder mit Kanzler Adenauers Delegation nach Moskau.
xxx/ellauri337.html on line 157: Der alte Hoyser spezialisiert sich nach Kriegsende auf die „Re-anti-Arisierung“ von Häusern: Er kauft sie Nazis ab, die sie zuvor von Juden übernommen hatten. Lotte leitet zeitweilig das Wohnungsamt. Gruyten senior beschließt, den (kurzen) Rest seines Lebens nur noch zu lächeln. Pelzer macht ein Vermögen mit alten Stahlträgern.
xxx/ellauri337.html on line 161: Auf den Spuren von Schwester Rahel und einem Rosenwunder (ein unverwüstlicher Rosenstrauch blüht dauerhaft auf ihrem Grab) reist der Verfasser bis nach Rom in die Ordenszentrale. Dort begegnet er Schwester Klementina, die hochgebildet und außerdem höchst attraktiv ist. Sowohl was Lenis möglicherweise erotische Beziehung zu Schwester Rahel als auch was das Rosenwunder anbelangt, hält sich die Nonne bedeckt. Man raucht Virginia-Zigaretten zusammen, und zum Abschied küsst der Verfasser die Nonne ganz unkeusch, worauf diese ihn zur Wiederkehr einlädt. In Deutschland hat sich das Rosenwunder derweil zum Rosenthermalwunder gemausert: Rund um den Rosenstock im Klostergarten sollen heiße Quellen sprudeln, die Presse ist elektrisiert, doch der Orden wiegelt weiter ab.
xxx/ellauri337.html on line 165: Die Hoysers haben Lev wegen Scheckbetrugs ins Gefängnis gebracht. Sie sehen das als Liebesakt: Er müsse zur Vernunft gebracht und sein Stolz müsse – zu seinem eigenen Wohl – gebrochen werden. Der Verfasser sucht die Hoysers auf, die inzwischen das mächtigste Immobilienunternehmen der Stadt besitzen. Der alte Hoyser knöpft sich mit seinem Stock in Enterhakenmanier den Verfasser vor, was dessen uraltes Tweedsakko nicht verkraftet. Es entspinnt sich eine hitzige Debatte um die Unersetzbarkeit der Lieblingsjacke, um materielle und immaterielle Werte. Lottes Söhne Kurt und Werner Hoyser, früher als kriminell und schwer erziehbar verrufen, haben Jura und Volkswirtschaft studiert, sind gesellschaftstauglich geworden und würdige Erben ihres Großvaters. Für Leni wollen die Hoysers nur das Beste. Dennoch wollen sie sie und ihre zahlreichen Untermieter – darunter eine portugiesische Familie und türkische Müllmänner – aus ihrer Wohnung werfen. Das sei aber, so die Hoysers, eine „liebevolle Dirigierung“ – das sagen sie auch aus der Überzeugung heraus, dass in Altbauwohnungen gerne mal subversive Zellen gediehen und es außerdem nicht angehen könne, dass Fremdarbeiter so billig wohnen. Deren gute Entlohnung kalkuliere doch ein, dass ein erheblicher Teil als Miete im Land verbleibe. Solchen „Paradiesismus“ wollen Hoysers verhindern.
xxx/ellauri337.html on line 169: Lenis Freunde bekommen Wind von deren Situation und organisieren sich: Sie bilden ein Finanzkomitee und ein weiteres „für den gesellschaftlichen Ablauf“. Eine verwegene Idee entsteht und wird in die Tat umgesetzt: Die Müllmänner provozieren durch einen Unfall ein stundenlanges Verkehrschaos, sodass Leni und ihre Mieter nicht geräumt werden können.
xxx/ellauri337.html on line 173: Klementina wird von ihrem Orden nach Würzburg strafversetzt, wo der Verfasser sie besucht. Mit durchschlagendem Erfolg: Sie legt ihre Haube ab und geht mit ihm. Endlich begegnet der Verfasser Leni einmal persönlich. Er ist mehr als angetan von ihr, die schüchtern wirkt und wortkarg bleibt. Sie ist von ihrem türkischen Mieter Mehmet schwanger und will mit ihm eine Lebensgemeinschaft eingehen. Zum Abschied äußert sie einen kryptischen Satz, auf den sich nicht einmal die Literaturwissenschaftlerin Klementina einen Reim machen kann: Man müsse „mit irdischem Wagen, unirdischen Pferden weiterzukommen versuchen“. Das Rosenwunder ist beendet: Der Klostergärtner spritzt solche Mengen Gift, dass dagegen die sterblichen Überreste von Schwester Rahel nichts auszurichten vermögen.
xxx/ellauri337.html on line 177: Der Roman beginnt mit einer ungewöhnlichen Widmung: „Für Leni, Lev und Boris“ – also für die Hauptfiguren der Geschichte. Es handelt sich beim Gruppenbild mit Dame um die Rekonstruktion eines Lebens anhand von Zeugenaussagen, Erinnerungen und Dokumenten. Böll vermischt Fakten mit erfundenen „Originaldokumenten“, er entwirft eine fiktive Handlung unter Bezugnahme auf historische Ereignisse, zum Beispiel den Bombenkrieg, die Nürnberger Prozesse, Adenauers Reise nach Moskau 1955. Die Romanstruktur ist nicht strikt chronologisch, sondern sprunghaft, episodisch, wie die Zeugenaussagen voller Wiederholungen und Ungenauigkeiten und daher oftmals verwirrend. Als Erzähler tritt ein namenloser Verfasser auf, der sich oft mit Beschreibungen von Interieurs und Interviewsituationen aufhält und ein Faible für Abkürzungen und Initialen hat, was dem Leser viel Aufmerksamkeit abverlangt. Der Roman hat Längen da, wo all die Erinnerungen und subjektiven Bewertungen der Beteiligten vorbeiziehen, nimmt aber im letzten Fünftel, als die Handlung auf ihr Happening-artiges Ende zuläuft, deutlich Tempo auf. Böll nutzt das Potenzial der deutschen Sprache für Schachtelwörter zu kreativen sozialkritischen Neuprägungen. Vielerorts ist er sarkastisch, ätzend, bissig. Er schreibt häufig in indirekter Rede und hat sich von der schlichte Prosa seiner Trümmerliteratur und Kurzgeschichten weit fortentwickelt.
xxx/ellauri337.html on line 183: Das Buch ist zugleich Antikriegsroman. Für Böll waren die Bombardierung der Städte und das Leid der Zivilbevölkerung schlimmer als das, was die Soldaten an der Front erlebten. Viele Details offenbaren, dass Böll seine Heimatstadt Köln und deren komplette Zerstörung als Vorlage nahm.
xxx/ellauri337.html on line 185: Leni, Boris und Lev sind eine Inkarnation der heiligen Familie in der deutschen Provinz. Sie sind obdachlos, von der Gesellschaft an den Rand gedrängt, angefeindet. Nicht im Stall, sondern in einem Gärtnerschuppen kommt Lev zur Welt. Durch Lenis Klosterschule und die Recherchen des Verfassers im kirchlichen Milieu kommen zahlreiche religiöse Motive in den Text, etwa die Jungfrauengeburt oder das Rosenwunder.
xxx/ellauri337.html on line 187: Böll gewichtet seine Figuren nach ihrer humanistischen und kulturellen Bildung und danach, ob sie menschlich und moralisch ihrem Bildungsstand Genüge tun. Lenis Potenzial wird durch das Bildungswesen verkannt, blockiert und beinahe zerstört. Die Geschichte bewegt sich in einem geistigen Koordinatensystem, das von großen Schriftstellern definiert wird, insbesondere Kafka, Trakl, Brecht und Hölderlin. Der Verfasser kommentiert die Lesegewohnheiten quasi aller Befragten.
xxx/ellauri337.html on line 209: Max Ferdinand Scheler (* 22. August 1874 in München; † 19. Mai 1928 in Frankfurt am Main) war ein deutscher Philosoph, Anthropologe und Soziologe. Scheler war der Sohn eines Domänenverwalters und einer orthodox-jüdischen Mutter. In Jena wurde Max 1897 bei dem Nobelisten Rudolf Eucken mit dem Thema Beiträge zur Feststellung der Beziehungen zwischen den logischen und ethischen Prinzipien promoviert. Im Jahr 1899 habilitierte er sich in Jena mit dem Thema Die transzendentale und die psychologische Methode. Im selben Jahr heiratete Scheler Amelie Ottilie, geborene Wollmann geschiedene von Dewitz-Krebs (1868–1924). Aufgrund der Lektüre von Husserls Logischen Untersuchungen und eines Skandals um seine Affäre mit Helene Voigt-Diederichs, der Ehefrau von Eugen Diederichs, musste er seine Position in Jena aufgeben.
xxx/ellauri337.html on line 211: Neben Husserl beeinflussten ihn in dieser Zeit Immanuel Kant, Henri Bergson und Friedrich Nietzsche. 1909 wurde er durch seine Ehefrau in einen weiteren Skandal, den Prozess „über die Würde eines Hochschullehrers“, verwickelt, so dass er 1910 auch in München seine Position als Dozent aufgeben musste.
xxx/ellauri337.html on line 213: Ab 1911 begann eine fruchtbare Schaffensperiode mit zahlreichen Publikationen, beginnend mit seinem Hauptwerk über einen ethischen Personalismus. Nach seiner Scheidung im Februar 1912 heiratete er im Dezember desselben Jahres Märit Furtwängler (1891–1971).
xxx/ellauri337.html on line 216: So äußerte er 1915 in seiner Schrift Der Genius des Krieges und der Deutsche Krieg, und Der Krieg als Gesamterlebnis.
xxx/ellauri337.html on line 218: Der Weltkrieg sei ein Aufruf zur geistigen Wiedergeburt des Menschen und eine Zerfallserscheinung des Kapitalismus. Zu Ostern 1916 wurde er im Kloster Beuron feierlich in die katholische Kirche aufgenommen. Er kam zu der Auffassung, dass für das Nachkriegseuropa ein christlicher Sozialismus oder Solidarismus geeignet sei, um einen Weg zwischen dem kapitalistischen Westen und dem kommunistischen Osten zu finden.
xxx/ellauri337.html on line 219: Mit der 1921 erschienenen Publikation Vom Ewigen im Menschen initiierte er in der Weimarer Republik eine geistig-religiöse Erneuerungsbewegung in der katholischen Tradition, an der er selbst jedoch nicht teilnahm.
xxx/ellauri337.html on line 221: Nach seiner Berufung zum Professor für Philosophie und Soziologie an die Universität zu Köln 1919, die vom Kölner Oberbürgermeister Konrad Adenauer unterstützt worden war, distanzierte Max sich öffentlich vom Katholizismus. So hielt er auf einer Gedenkfeier zum 250. Todestag Spinozas Anfang 1922 eine Rede, die zeigte, dass er sich inzwischen dem Neuspinozismus der Goethezeit und den Ideen Nietzsches zugewandt hatte.
xxx/ellauri337.html on line 223: Als er 1924 nach erneuter Scheidung eine Ehe mit Maria Scheu (1892–1969) einging, beurteilten konservative Katholiken Max als einen Menschen mit labilem Charakter und hyperaktiven Schwanz, der zwischen tierhafte Triebhaftigkeit und Geistigem schwanke.
xxx/ellauri337.html on line 225: 1925 hielt Max zum ersten Mal Vorlesungen über die Grundzüge der philosophischen Anthropologie, in der er gemäß dem Zeugnis Heideggers das Besondere des Menschen als „Miterwirker Gottes“ jenseits eines einfachen Theismus oder eines verschwommenen Pantheismus herauszuarbeiten suchte.
xxx/ellauri337.html on line 226: Die pazifistischen Strömungen, vor allem der seinerzeitige (1931) „liberal-freihändlerische Pazifismus“, sind nicht geeignet, das Ziel zu erreichen; durch freien Handel erlöschen die Motive für Kriege nicht. Auch hinter dem Völkerbund stand der westeuropäische Großkapitalismus, nicht etwa "die Menschheit“.
xxx/ellauri337.html on line 227: Die Befriedung der Welt durch eine einzige Großmacht sah er als ausgeschlossen an. Ein Ausgleich im Geist der "aller menschen werden Brüder" wäre die einzige Endlösung. Diese Möglichkeit wird von anderen Philosophen verneint.
xxx/ellauri337.html on line 244: Der Mensch ist durch Nachdenken in der Lage, die Erhaltung und Verwirklichung eines geistigen Wertes (Ehre, Würde, Heil, Erzeugung) sogar dem höchsten Lebenswert, der Erhaltung des eigenen Daseins, vorzuziehen. Ein Tier hat nicht die Fähigkeit, sich zwischen Werten zu entscheiden, bzw. einen Wert dem anderen vorzuziehen. Wie Buridans Esel steht es zwischen zwei Heuhaufen. Es verhungert schließlich, weil es sich nicht entscheiden kann, welchen es zuerst fressen soll.
xxx/ellauri337.html on line 248: Es lasse sich feststellen, dass der Sexualimpuls ausschließlich der Fortpflanzung diene, solange er in Brunstzeiten eingebettet ist. „Herausgelöst aus der ‚instinktiven Rhythmik’, wird er mehr und mehr selbständige Quelle der Lust“ – und kann „schon bei höheren Tieren … den biologischen Sinn seines Daseins weit überwuchern (z. B. Onanie bei Affen, Hunden, und Schwanzwedeln bei intellektuellen Männern)“.
xxx/ellauri337.html on line 250: Max hatte bereits früher angekündigt, eine grundlegende und umfassende ‚Philosophische Anthropologie’ zu veröffentlichen. Nach seinem Tod wurde festgestellt, dass er nicht mal angefangen hatte, sie zu schreiben.
xxx/ellauri337.html on line 552: Entä viimeinen Raamatun vitsauksista, egyptiläisten esikoislasten kuolema? Sen todenperäisyydestä ei ole varmaa näyttöä, mutta tutkijat sanovat, että syynä olisi voinut olla viljavarastot myrkyttänyt sieni. Esikoispojille tarjottiin ruokaa ensin, minkä vuoksi he myös ehkä olivat ensimmäiset kuolonuhrit, tutkivat sanovat.
xxx/ellauri354.html on line 85: Tämä on runollinen, sensuelli kirja, jonka monet arvostelijat, jotka eivät pysty näkemään omaa kunto-ajatteluaan pidemmälle, ovat tuominneet nihkeäksi, pedofilian paeaniksi ja yksinkertaisesti sairaaksi. Mutta se ei ole. Se on ruusun viimeinen kukinta; pakkasen koskettamana sen olisi pitänyt nulpahtaa, mutta sen sijaan se on upeampi, kauniimpi, koska se on niin kausittaista, todellinen yllätys. Se, mitä se sanoo miesten rakkauden luonteesta nuorta kauneutta kohtaan, on ikivanhaa: näytä hyvältä, ole hiljaa ja nöyrä, ja anna hänen olla hallitseva, viedään tässä äärimmäisyyksiin. Se toimi Lumikissa, se toimi Prinsessa Ruususessa ja se toimii myös muna delgadona.
xxx/ellauri354.html on line 93: Tämä on loistava kirja. Se on viimeinen kirja, viimeinen jalokivi upotettuna kruunuun, joka on GM:n kirjallisuutta. Älä pidättele sen takia, mitä olet kuullut. Älä tulkitse väärin ja katso mitä siellä ei ole. Tämä kirja on pohdiskelu elämästä, jossa ei ole paljon onnea, valitettavasti ei enää seksiä, eikä tyttöä häiritä enempää kuin Lumikki lepäsi lasikaapissaan ja vain hänen kauneutensa (ja ruttuinen nulpahtanut molo) on esillä.
xxx/ellauri354.html on line 439: Madeleine L'Engle in her novel The Small Rain (1945).
xxx/ellauri354.html on line 494: Ylläolevasta 2:1–2 päätellen tessalonikalaiset olivat saaneet edellisen kirjeen ennusteesta väärän käsityxen, jonka mukaan Kristus oli jo palannut. Tämä virhe on korjataan luvussa 2 (2:1–12), jossa Paavali kertoo tessalonikalaisille, että ennen Kristuksen paluuta täytyy tapahtua suuri ahdistus. Koska tämä tapahtumasarja ei ole vielä tapahtunut, hänen väitteensä kuuluu, että Kristus ei voi vielä palata." Eliskä, jos tää kirje on 2. temppelin liiskauxen jälkeinen, jäädään siis odottelemaan nuijaa seuraavaa.
xxx/ellauri354.html on line 506: Muinaisten lähteiden mukaan lukien Sozomen (n. 400–450 jKr.) Historia Ecclesiasticassa ja pakanallinen historioitsija ja Julianuksen läheinen ystävä Ammianus Marcellinus temppelin jälleenrakennusprojekti keskeytettiin, koska joka kerta kun työläiset yrittivät rakentaakseen temppelin käyttämällä olemassa olevaa alusrakennetta, ne paloivat maan sisältä tulleissa kauheissa liekeissä ja maanjäristys teki tyhjäksi sen, mitä tehtiin:
xxx/ellauri354.html on line 510: Temppelin uudelleenrakentamisen epäonnistumisen on katsottu johtuvan Galilean maanjäristyksestä vuonna 363 jKr. ja juutalaisten ambivalenssista hanketta kohtaan. Sabotaasi on mahdollisuus, samoin kuin tahaton tulipalo. Jumalallinen väliintulo oli yleinen näkemys sen ajan kristittyjen historioitsijoiden keskuudessa. Kun Julianus kuoli taistelussa alle kolmen vuoden hallituskauden jälkeen, kristityt vahvistivat valtakunnan hallintaansa, ja mahdollisuus rakentaa temppeli uudelleen päättyi.
xxx/ellauri354.html on line 554: Päivittäisessä Amidah-rukouksessa, joka on keskeinen rukous juutalaisten jumalanpalveluksissa, pyynnöt ottaa vastaan "Israelin tuliuhri" ja "Juudan ja Jerusalemin viljauhri" ( Malakia 3:4) poistetaan. Sapatin ja juutalaisten juhlapyhinä pidetyssä erityisessä Mussaf Amidah -rukouksessa heprealainen ilmaus na'ase ve'nakriv (me esitämme ja uhraamme) on muutettu muotoon asu ve'hikrivu (he esittivät ja uhrasivat), mikä tarkoittaa, että uhraukset ovat menneisyyden asia. Rukous "elämämme talon" ja Shekhinan ennallistamisesta "meidän keskuuteen" arkipäiväisessä Tooran lukupalvelussa on säilytetty konservatiivisissa rukouskirjoissa, vaikka kaikki konservatiivit eivät sitä sanokaan. Konservatiivisissa rukouskirjoissa säilytetään yleensä sanat ja ilmaisut, joilla on kaksinkertainen merkitys, jotka viittaavat sekä temppelin piirteisiin että teologisiin tai runollisiin käsitteisiin. Käännökset ja kommentit viittaavat kuitenkin yleensä vain runollisiin tai teologisiin merkityksiin. Konservatiivinen juutalaisuus ottaa myös väliasennon cohenimiin ja leeviläisiin, säilyttäen patrilineaalisen heimoperäisen syntyperän ja osan heidän rooleistaan, mutta poistaa rajoituksia, jotta cohenit saavat mennä naimisiin.
xxx/ellauri354.html on line 583: Monet evankeliset kristityt uskovat, että juutalaisten temppeliin liittyvät Uuden testamentin ennustukset, kuten Matteus 24–25 ja 2. Tessalonikalaiskirje 2:1–12, eivät täyttyneet täysin roomalaisten Jerusalemin tuhon aikana vuonna 70 jKr (täysi preterismi) ja että nämä profetiat viittaavat tulevaan temppeliin. Tämä näkemys on keskeinen osa dispensationalismia, Raamatun tulkintakehystä, joka korostaa raamatullista kirjaimellisuutta ja väittää, että juutalaiset pysyvät Jumalan valittuna kansana. Dispensationalististen teologien, kuten Hal Lindseyn ja Tim LaHayen, mukaan kolmas temppeli rakennetaan uudelleen, kun Antikristus, jota usein pidetään Euroopan unionin tai Yhdistyneiden Kansakuntien kaltaisen kansainvälisen liiton poliittisena johtajana, varmistaa rauhansopimuksen nykyaikainen Israelin kansakunnan ja sen naapurien välisen maailmanlaajuisen sodan jälkeen. Antikristus käyttää myöhemmin temppeliä paikkana julistaa itsensä Jumalaksi ja kauan odotetuksi Messiaaksi ja vaatii ihmiskunnalta palvontaa. Varmaan se on Donald Trump.
xxx/ellauri354.html on line 624: Helen Roseveare (lähetystyölääkäri Kongossa, joka oli kärsinyt vangituksesta, hakkaamisesta ja raiskauksista) työskenteli kerran lujasti pelastaakseen vastasyntyneen vauvan hengen. Heillä oli oltava vakiolämpötila, johon kuumavesipullo tekisi. Sinä aamuna hän kertoi tilanteesta joillekin lapsille heidän perustamastaan kodista. Yksi lapsi rukoili.. "Jumala, lähetä kuumavesipullo tänään ja anna myös nukke vauvan sisarelle, joka oli surullinen" Sinä iltapäivänä saapui kuorma-auto tarvikkeineen. Nämä tarvikkeet olivat olleet matkalla kuukausia, mutta tulivat samana päivänä. Siteiden joukossa oli "kuumavesipullo" (jota ei ollut tilattu) ja myös yksi Dolly. Oliko tämä vain sattumaa vai jumalallinen väliintulo?
xxx/ellauri356.html on line 83: Aamulla koristeltiin ruokapöytää havunoksin ja kaikilla oli hienot mustat vaatteet. Ei saanut olla tiellä. Sitten mentiin autolla laulamaan. Ulkona satoi vettä, mutta minulla oli uusi hattu. Kaikki sedät ja tädit tulivat. Valkoinen laatikko avattiin ja isoisä pefletteineen oli pakattu sinne. Kansi pantiin kiinni. Isä itki ja sen käsi puristi olkapäästä. Minun teki mieli kysyä tuleeko punainen auto hakemaan isääkin, mutta lapset eivät saa puhua, kun aikuiset ovat vakavia. ---Anne 57v
xxx/ellauri356.html on line 98: Cixous'n pitkäaikainen läheinen ystävä ja elämänkumppani, filosofi Jacques Derrida piti elossa ollessaan Cixous'ta merkittävimpänä elossa olevana ranskalaiskirjailijana. Cixous on nyt 86-vuotias, Derrida jo 20v vainaja. Hiän on kirjoittanut paitsi Derridasta myös muun muassa James Joycesta, Clarice Lispectorista, Marina Tsvetajevasta, Maurice Blanchot'sta, Ingeborg Bachmannista, Thomas Bernhardista, Franz Kafkasta, Heinrich von Kleistista, William Shakespearesta ja muista antiikin tragedioista.
xxx/ellauri356.html on line 148: Hänestä tuli tunnettu ja vaikutusvaltainen julkisuuden henkilö, koska hänen lähestymistapansa filosofiaan ja hänen työnsä pahamaineinen välinpitämättömyys tekivät hänestä kiistanalaisen. Hänellä todettiin vuonna 2003 haimasyöpä, johon hän kuoli 8. lokakuuta 2004. Tais happo maistua.
xxx/ellauri356.html on line 382: Eevan patriarkaaliset pahixet ovat Plato, Bysshe ja Cartland. Matriarkaaliset hyvixet on Shlomo, kreivitär Dia ja Hilvik. 2-lahkeisia 4 1-lahkeisia 2. Kenties Shlomokin oli 1-lahkeinen, vaikka kullinheiluttaja toki. Tää on kysymyskirja eikä väitöskirja. Eeva vastaa kysymyxillä kuten rabbitit ja Lauri Törhönen. Tälläsiä väitöskirjoja tulee Akun tehtaasta. Kauaxi on exytty Sokrateen dialektiikasta. Taiteen erotiikkaa tieteen sijasta.
xxx/ellauri356.html on line 392: Sontag oli erittäin vaikutusvaltainen intellektuelli, maan ”viimeinen suuri kirjailijatähti”, ”mytologisoitu nero”, Helsingin Sanomat kuvaa. Sontag kärsi eri syövän muodoista yli kolme vuosikymmentä ja kuoli 71-vuotiaana leukemiaan. 1980-luvulta lähtien hän eli parisuhteessa valokuvaaja Annie Leibovitzin kanssa. Mitä vetoa että Susan oli parisuhteen sama ja Annie se toinen.
xxx/ellauri356.html on line 469: Psykopatologi Bruan Seu osoitti, kuinka tärkeää on yhdistää foucauldilaiset ajatukset itsevalvonnasta ja sijoittelusta keskusteluun psykodynaamisen teorian kanssa, jotta voidaan ymmärtää psykologisten vaikuttajien, kuten häpeän , täysi merkitys. Psykopatologioissa, kuten kehon dysmorfisessa häiriössä (BDD), toisen rooli – todellinen, kuviteltu tai kuviteltu – on keskeinen, ja häpeän paisuttama ambivalenssi kehosta on avain tähän dynamiikkaan. BDD-potilaat pitävät osaa kehostaan epämiellyttävänä tai ei-toivottavana, ja tätä uskoa pahentaa häpeä ja vaikutelma, että muut huomaavat oletetun fyysisen virheen ja näkevät sen negatiivisesti, mikä luo kierteen. Ajan myötä BDD:tä sairastava henkilö alkaa nähdä, että tämä ruumiinosa on hänestä erillään, – se on tyrmistynyt hylkiö. Abjektion tutkiminen on osoittautunut vihjailevaksi ja hyödylliseksi itse- ja kehovihan dynamiikan pohtimisessa. Tällä on mielenkiintoisia vaikutuksia tutkittaessa sellaisia häiriöitä, kuten eroahdistus, ylipaino, biologisesti keskittyneet fobiat ja posttraumaattinen stressihäiriö. Angelan mielestä kallo ilman pehmytosia on normista mutta päänahkapallo ilman kalloa pervoa. Mieti sitä.
xxx/ellauri356.html on line 480: Sollers oli näät henkisen kiihkoajan ytimessä 1960- ja 1970-lukujen Pariisissa. Hää johti avantgardistista Tel Quel -lehteä vuosina 1960-1982. Hän osallistui kriitikoiden ja ajattelijoiden, kuten Jacques Derridan, Jacques Lacanin, Louis Althusserin ja Roland Barthesin julkaisemiseen. Lehdessä julkaistuissa tyypeistä osa on vähän tunnettuja tai kiistanalaisia: Lautréamont, Dante, Artaud, Bataille, Joyce, Derrida, Foucault ja jopa Barthes. Jotkut heistä kuvattiin myöhemmin romaanissaan Femmes (1983) muiden ennen toukokuuta 1968 ja sen jälkeen toimineiden ranskalaisen intellektualismin hahmojen rinnalla. Philippe Sollers oli 1960- ja 1970-luvuilla läheinen muun muassa Jacques Lacanille, Michel Foucault'lle, Louis Althusserille ja ennen kaikkea Roland Barthesille, jotka ovat kuvattu romaanissa Naiset (1983). Lopuista julkkixista tuli sen verisiä vihamiehiä.
xxx/ellauri356.html on line 536: Brod und Wein ist eine Elegie von Friedrich Hölderlin, mit 160 Versen die umfangreichste der sechs großen Elegien und zugleich eines der berühmtesten Gedichte Hölderlins überhaupt. Schon Norbert von Hellingrath meinte zu Beginn des 20. Jahrhunderts: „es wird immer die beste Grundlage bleiben zum Eindringen in Hölderlins Gedankenwelt.“ Hölderlin hat das Gedicht aber nie zum Druck gegeben.
xxx/ellauri357.html on line 64: Luurankomaisen laiha rokonarpinen Hannu Sivenius oli 70-luvun alussa muistaaxeni kova kommari, lie sekin sittemmin kääntänyt takkinsa. Heideggerin kansallissosialistinen seikkailu ja siihen liittyvät yleiset kysymykset ajattelijan vastuusta ovatkin tavan takaa puhuttaneet yleistä kulttuurista keskustelua Suomessa. Kysymys on vaikea ja vailla valmista vastausta, mutta varmaa on, ettei tämä tahra Heideggerin henkilöhistoriassa vähennä hänen ajatteluunsa kohdistuvaa kiinnostusta tai halua etsiä sitä, mikä tuossa ajattelussa on kestävää ja Heideggerin omat mahdolliset puutteet ylittävää. Tarmo Kunnas totesi ilahtuneena 2004, että Heidegger on ”lopultakin tullut uskottavaksi ajattelijaksi maassamme”. Näyttääkin todella hieman paradoksaalisesti siltä, että siinä missä perinteinen ”heideggerilaisuus” on vanhoilla kanta-alueillaan Saksassa ja Ranskassa jonkinlaisessa laskusuhdanteessa, elävät fenomenologia ja mannermainen filosofia ”kukoistuskauttaan” perinteisesti analyyttisissä filosofisissa kulttuureissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Pohjoismaissa. Nazismi alkoi trendata anglosaxi länkkäreissä 9/11 insidentin perästä. Uusi viholliskuva, kokardittomat etniset rättipää terroristit, korvas entiset nukkavierut koppalakkiset. Ei koppalakeissa oikeastaan olekaan mitään vikaa. Niiden takana leviää länttä ja Eurooppaa, varjelen vartija sitä.
xxx/ellauri357.html on line 325: Onko mikään selitys sanoa, että halu perustuu haluun ja viha Irascible-tieteellisessä tiedekunnassa ja kollektiivisesti tuo kaikki taipumus istuu ruokahaluisessa tiedekunnassa? Tällainen tosiasioiden toteamus tekee ei auta tekemään pariskunnalle yhteisiä tunteita; he saattavat silti istua joko yksin sielussa tai yksin ruumiissa. Yhdelläkin kädellä, jos ruokahalu on herännyt, kuten lihallisessa intohimossa on oltava veren ja sapen lämmitys, hyvin määritelty tila elimessä; toisaalta, impulssi kohti Hyvää ei voi olla yhteinen kiihtymys, mutta, kuten myös tietyt muut, se kuuluisi välttämättä sielu yksin.
xxx/ellauri357.html on line 374: Siten olemme erottaneet sen, mikä kuuluu Parille, mistä seisoo itsestään: yhdellä ryhmällä on kehon luonne, eikä sitä koskaan ole olemassa erillään kehosta, kun taas kaikki, mikä ei tarvitse ruumista ilmentymiseensä kuuluu nimenomaan Sielulle: ja Ymmärrys tuomitsevana Sense-Impression jälkeen on Ideaalimuotojen näkemyksen kohdalla, näkeminen heille ikään kuin vastaustuntemuksella (eli tietoisuudella) tämä viimeinen pätee joka tapauksessa todellisen sielun ymmärtämiseen. Sitä varten Ymmärtäminen, totta, on Älymysten Act: monissa sen ilmenemismuodoissa se on ulkoisen assimilaatiota ja sovintoa sisäinen.
xxx/ellauri357.html on line 376: Siten kaikesta huolimatta Sielu on rauhassa itsensä ja sisällään itse: kaikki muutokset ja kaikki kokemamme sekasorto ovat ongelma siitä, mikä on alisteinen sielulle, ja ovat, kuten on sanottu, tilat ja kokemuksia tästä vaikeasta "parista".
xxx/ellauri357.html on line 465: Helmikuussa 1815 Mary synnytti ennenaikaisesti tytön, joka kuoli kymmenen päivää myöhemmin, mikä syvensi hänen masennustaan. Seuraavina viikkoina Marysta tuli läheinen Hoggille, joka muutti tilapäisesti kotitalouteen. Shelleyllä oli lähes varmasti seksisuhde Clairen kanssa tuolloin, ja on mahdollista, että Marylla oli Shelleyn rohkaisulla myös seksisuhde Hoggin kanssa. Toukokuussa Claire jätti kotitalouden Maryn vaatimuksesta ja muutti asumaan Lynmouthiin.
xxx/ellauri357.html on line 503: Vuoden 1822 alkukuukausina Shelleystä tuli "yhä läheisempi" Jane Williamsin kaa, joka asui kumppaninsa Edward Williamsin kanssa samassa rakennuksessa Shelleysin kanssa. Shelley kirjoitti Janelle useita rakkausrunoja, mukaan lukien "Käärme on suljettu pois paratiisista" ja "Kitaralla Janelle". Shelleyn ilmeinen kiintymys Janeen oli aiheuttanut kasvavaa jännitystä Shelleyn, Edward Williamsin ja Maryn keskuudessa. Huoh. Käärme ei kauan pysy poissa paratiisista.
xxx/ellauri357.html on line 684: Bordeaux Blanc ilmestyy – tyyni, luminen ja seesteinen;
xxx/ellauri358.html on line 174: Mitä on transsendentti? Kuonpuoleinen. Mielikuvituxen tuotetta. Sinne ei pääse edes periaatteessa kerta sitä ei ole oikeasti olemassa. Transsendenteiltä on perseet tervattu, niillä on vain etupuoli kuin kiiltsikaenkeleillä. Irigaraysta sukupuolet ovat toisilleen transsendenttejä, käden ulottumattomissa. No entä transut ja muut nonbinäärit transapinat? Sukupuolenvaihtajat? Transseksuaali kokee mielihyvää ja helpotusta kokiessaan ja tarkkaillessaan ruumiinsa muutoksia.
xxx/ellauri358.html on line 259: Mies voi penixensä avuilla viipyä hyvän tovin syvälläkin naisen sisässä. Hylkäämättä, tarrautumatta. Jäämättä nalkkiin kuin koiroystävämme. Heidän asiansa on silti yhteinen: etiikkaa on jo sukuelimellisyydessä. Miten niin etiikkaa? Etiikka (m. kreik. ἠθική [φιλοσοφία], sanasta ἤθος, ēthos, vakiintuneet tavat) on tutkimusala, joka tutkii moraalia ja siihen liittyviä kysymyksiä kuten eettisen toiminnan periaatteita, oikeaa ja väärää, hyvää elämää, sekä arvojen ja eettisten väittämien luonnetta. Tässä sillä tarkoitetaan hyvää siitinelämää. Taipuessani miehen puoleen sääreni liikahtavat. Teen taas jokapäiväisen elämän liikkeet.
xxx/ellauri358.html on line 278: Ilmeinen selitys kasvavalle kahtiajaolle on taloudellinen epätasa-arvo, työttömyys ja siitä kumpuava kilpailuasenne. Kilzit on rutkasti joholla ja jätkät on kärsineet suorastaan rökäletappion. Jännitteitä kärjistää sosiaalinen ja valtamedia.
xxx/ellauri363.html on line 110: Yksi seuraus Gadamerin ennakkoluulojen kuntouttamisesta on myönteinen arvio auktoriteetin ja perinteen roolista legitiiminä tiedon lähteenä, ja tämä on usein nähty, tunnetun Jürgen Habermasin toimesta, osoituksena Gadamerin ideologisesta konservatiivisuudesta – Gadamer itse piti sitä pelkkänä etuna. tarjoamalla kunnollisen korjauksen kommunismin aikana tapahtuneeseen ylireaktioon näitä ideoita vastaan.
xxx/ellauri363.html on line 133: Käytännön filosofian puolella Gadamer oli innostunut tuulettamaan monia konkreettisia ajankohtaisia kysymyksiä. Keskeinen huolenaihe monissa Gadamerin esseissä on Euroopan ja eurooppalaisen kulttuurin rooli nykymaailmassa – mikä oli Gadamerille erityisen kiireellistä Saksan yhdistymisen ja Euroopan Yhteisön laajentumisen myötä. Harppisaku Gadamerista tuli kova länkkäri! Tervetuloa länteen Andrei! Gadamerin työtä on myös sovellettu, joskaan ei kiistattomasti, feminismissä ja nykyajan rotuteoriassa. Rotuennakkoluulot ovat pysyvintä Hannu-Joria.
xxx/ellauri363.html on line 329: bräcklige) lisäksi ”heikkopäiset” (hufvudsvage) omana ryhmänään. Seili jatkoi kroonikkopotilaiden huoltolaitoksena 1900-luvulle saakka. Viimeinen hoitoon lunastettu potilas kuoli Seilin saarella vuonna 1936. Nyze on yliopiston kokoustilana.
xxx/ellauri363.html on line 574: Liikkeen keskeinen teoreetikko, Helsingin yliopiston estetiikan professori Yrjö (iiih) Hirn
xxx/ellauri363.html on line 585: Liikkeen keskeinen teoreetikko, Helsingin yliopiston estetiikan professori Yrjö "Iihaa" Hirn
xxx/ellauri363.html on line 719: Dilthey ilmoitti jo vuonna 1860 aikovansa kirjoittaa uuden puhtaan järjen kritiikin, joka perustuisi historiallis-kielitieteellisen osaston maailmankatsomukselle. Transufilosofia säilyi Diltheyn käsitteellisenä viitekehyksenä läpi hänen filosofisen uransa, ei se siitä päässyt eroon enempää kuin rupikonna täplistä. Hänen filosofinen projektinsa kesti yli viisikymmentä vuotta, mutta mitään valmista historiallisen järjen kritiikistä hän ei saanut kirjoitetuksi. Sen sijaan historiallisen järjen kritiikki on luettavissa erilaisine kehittelyvaiheineen siinä mittavassa tuotannossa erilaisia tekeleitä, jotka hän elämänsä aikana kirjoitti. Diltheyn filosofista tuotantoa tarkasteltaessa on hyvä muistaa hänen ajatelleen – Karl Marxia mukaillen – että filosofian tehtävä ei ole selittää maailmaa vaan muuttaa sitä. No paljonpa se sai sitä muutetuxi. Tämän toiminnallisen lähtökohdan kautta myös hänen filosofinen hajanaisuutensa tulee parhaiten ymmärretyksi.
xxx/ellauri363.html on line 725: Päästäxeen Berliiniin Hegelin tuoliin istumaan Filthy viimeisteli pikavauhtia valmiiksi historiallisen järjen kritiikin ensimmäisen osan ja julkaisi sen nimellä Einleitung in die Geisteswissenschaften. Joku muukin teki tälläsen hätäpaskan viranhakumielessä, julkaisi osan I eikä saanut osaa II koskaan valmiixi, kuka? Oliko se vallan "nazi" Heideggerin Sein und Zeit? On epäselvää, miksi hän vaihtoi tutkimuksensa alkuperäisen nimen vaatimattomammaksi nimeksi Johdatus hengentieteisiin, vaikka hän itse viittasi siihen aina myöhemmin nimellä Historiallisen järjen kritiikki. Kreivi Warttenburg kai varoitti. Tutkimus kaikkine puutteineen sai valitsijat vakuuttuneiksi Diltheyn kyvyistä systemaattisena filosofina (muut hakijat olivat peruuttaneet) ja hänet nimitettiin vuonna 1882 filosofian professoriksi Berliinin yliopistoon, jossa hän työskentelee tyytyväisenä vielä tänäänkin, ellei ole kuollut.
xxx/ellauri363.html on line 781: Vuonna 1971 Leo Kofler julkaisi kirjan nimeltä Technologische Rationalität im Spätkapitalismus (Teknologinen rationaalisuus vuonna 1968). Claus Offe julkaisi esseensä "Spätkapitalismus – Versuch einer Begriffsbestimmung" (Myöhäinen kapitalismi – yritys käsitteelliseen määritelmään) vuonna 1972. Vuonna 1973 Jürgen Habermas vihdoin julkaisi Legitimationsprobleme im Spätkapitalismus (Legitimationsprobleme im Spätkapitalismus). Vuonna 1975 Ernest Mandel julkaisi väitöskirjansa Late Capitalism englanniksi New Left Booksissa. Myös Herbert Marcuse hyväksyi termin.
xxx/ellauri366.html on line 197: 2015 ilmestyi Lars GW Perssonin säpö/matuaiheinen tiiliskivi. Totuus on taruakin ihmeellisempää vai mitä lerppahattu?
xxx/ellauri366.html on line 367: Valheiden esittäjinä olivat aina politrukit ja komissaarit. Tavallisenkaan kansan kuva ei ollut myönteinen, mutta siinä venäläisen kansan suurin synti ei ollut petomaisuus tai biologinen alkuperä, vaan saamattomuus ja alistuminen bolshevistisen terrorin edessä.
xxx/ellauri366.html on line 375: Viimeinen rauhaa edeltänyt venäläispakina käsitteli venäläistä miestä, joka oli lopettanut puhumisen, jotta kukaan ei voisi ilmiantaa häntä vääristä mielipiteistä. Ainoastaan paraateissa hän huusi ”uraa”. Pahaksi onneksi hän oli alkanut epäillä, että voisi nähdä vastavallankumouksellisia unia, joten hän ei uskaltanut enää nukahtaakaan. Näin ollen hän käveli yöt ympäriinsä huudellen ”uraa”, jotta pysyisi valveilla. Hän sai lopulta pakkotyötuomion kiellettyjen, neuvostovaltiolle vaarallisten unien näkemisen aikomuksesta. Buahahahaha jo on lystiä!
xxx/ellauri376.html on line 116: Rotusekoitteisen alkuperänsä ansiosta – jota Presley toistuvasti vahvisti – rock and rollin keskeinen asema amerikkalaisessa valtavirran kulttuurissa helpotti mustien kulttuurin uutta hyväksymistä ja arvostusta.
xxx/ellauri376.html on line 225: Dmitri oli kotoisin Simbirskistä. Isävainaa oli husaari ja äiti emigrantti. Dmitri puhui ranskaa pienenä. Vuonna 1832 Grigorovich meni saksalaiseen lukioon, minkä jälkeen hänet siirrettiin ranskalaiseen Monighettyn sisäoppilaitokseen Moskovaan. Vuonna 1835 hän ilmoittautui Nikolajevski-tekniikan instituuttiin, jossa hän ystävystyi opiskelijatoverinsa Fjodor Dostojevskin kanssa ja kiinnostui kirjallisuudesta. Vuonna 1840 Grigorovitš erosi instituutista saatuaan ankaran rangaistuksen siitä, ettei hän ollut tervehtinyt muodollisesti suurherttua Mihail Pavlovitšia tämän kulkiessa ohitse. Hän liittyi Imperial Academy of Arts -akatemiaan, jossa ukrainalainen Taras Shevchenko oli hänen läheinen ystävänsä. Yksi hänen ensimmäisistä kirjallisista tuttavistaan oli Nikolai Nekrasov, jonka hän tapasi opiskellessaan Akatemian studioissa.
xxx/ellauri376.html on line 283: Edmée de Mauprat, quant à elle, est une jeune femme noble et vertueuse. Son personnage est empreint de douceur et de détermination, faisant d’elle un personnage féminin fort et inspirant. Leurs histoires entrelacées de passion et de rédemption nous tiennent en haleine, nous invitant à réfléchir sur la nature humaine et sur la possibilité de changer et de se racheter. Lunastusta kehiin taas. Vizi moraali on yhtä kaupanhierontaa.
xxx/ellauri376.html on line 321: Zaleshinin lihava palvelija lähestyi Sachsia ja ojensi hänelle kirjeen, jossa oli musta sinetti ja ulkomainen postileima. Polinka ei ollut enää maailmassa. Se oli hänen viimeinen kirjeensä, jonka hän kirjoitti ja luki uudelleen yöllä. Vain Jumala, Sax ja Polinka itse tiesivät, mitä siihen oli kirjoitettu.
xxx/ellauri376.html on line 335: Phe, poochzat! - yleinen vahva turkkilainen ilmaus, joka tarkoittaa suunnilleen: "Ah, roskaa!"
xxx/ellauri376.html on line 420: Päähenkilö Aleksandr Andrejevitš Chatsky. Joskus merkityksettömän kaunopuheisena hän johtaa anteliasta, joskin epämääräistä kapinaa Famusovien ja Molchalinien vihannesmaista itsekästä maailmaa vastaan. Hänen innostava, nuorekas idealisminsa, hänen intonsa ja elonsa on Romeon perhettä. Perinne kertoo, että hahmo on mallinnettu Pjotr Tšaadajevin, alkuperäisen ja kiistanalaisen venäläisen kirjailijan ja filosofin mukaan, jonka Gribojedov oli tuttu. Merkittävää on, että kaikesta ilmeisestä selkeän persoonallisuuden puutteesta huolimatta hänen roolinsa on venäläisen näyttelijän perinteinen koetinkivi. Suuret Chatskyt ovat yhtä harvinaisia ja yhtä arvostettuja Venäjällä kuin suuret Hamletit Britanniassa.
xxx/ellauri376.html on line 509: Priape ! soutiens mon haleine,
xxx/ellauri376.html on line 510: Et pour un moment dans ma veine xxx/ellauri376.html on line 645: Aigle, baleine, dromadaire,
xxx/ellauri376.html on line 824: hyönteinen, eläin, ihminen, kaikki,
xxx/ellauri376.html on line 931: Näitä riepuäijien orjamarkkinoita esittäviä nakukuvia on vimmatusti. Näkee taas että perinteinen maalaustaide oli herrasväen pornoa. Näidenkin nakukuvien edessä on vuodatettu litramäärin runkkua.
xxx/ellauri379.html on line 125: Heart of Darknessin tarkastelu postkolonialistisesta näkökulmasta on antanut tilaa pilkallisemmalle kritiikille. Kuten Achebe ilmaisi, Conrad oli "perinteinen rasisti", joka dehumanisoi afrikkalaisia käyttääkseen heitä taustana valkoisen miehen sisäisyyden tutkimiseen. Achebe on oikeassa: vaikka Conrad nuhtelee kolonialismin pahuutta, hän ei tee juurikaan hajottaakseen sellaisen järjestelmän taustalla olevaa rasismia, vaan pitää Afrikan alkuperäiskansoja vain osana luonnollista ympäristöä. Tätä teosta on pidetty yhtenä lännen oivaltavimmista kirjoista eurooppalaisen imperialismin pahuudesta Afrikassa, mutta se ei kuitenkaan anna mitään erityispiirteitä afrikkalaisille itselleen.
xxx/ellauri379.html on line 148: Miksi tolvanointi on niin helppoa ja rikkaaksi tuleminen on niin vaikeaa? Kuka on (tai oli) kaikkein älyttömin koskaan elänyt ihminen? Miten niin hyvälaatuisia kuvia voitiin ottaa kuussa Apollo-lennoilla, kun mielestäni valokuvaustekniikka oli niin huonoa tuolloin? Mihin maahan Venäjä haluaa hyökätä seuraavaksi? Miksi erittäin älykkäät ihmiset ovat unohtelevia ja joskus tietämättömiä? Olen jo vuosia kiristänyt pyörien pultit laittamalla ristikkoavaimen jatkeeksi yli metrisen putken vääntömomenttia antamaan. Koskaan en ole tarvinnut jälkikiristystä. Pystyykö pultit katkaisemaan käyttämällä sellaista jatkovartta? Miksi espanja ja suomi ovat sisarkieliä? Miksi älykkäät ihmiset harvoin pitävät urheilusta? Miksi länsimaat ovat kiinnostuneet tykistöammusten tuotannon lisäämisestä, kun tykistön merkitys ei enää nykyisessä sodankäynnissä ole mitenkään keskeinen? Miksi ammutaan miljoonia ammuksia alueelle, joka kohta on tarkoitus ottaa omaan käyttöön? Pysyisikö narsisti suhteessa, jos kohde olisi halukas antamaan ehdotonta kiintymystä ja rakkautta, ja pitämään narsistin egoa kehuttuna ja ihailtuna? Toisin sanoen, mitä hän tarvitsee emotionaalisesti? Kuinka korkea älykkyysosamääräsi on ja miten siitä on ollut hyötyä tai haittaa? Mikä on kivuttomin tapa kuolla?
xxx/ellauri379.html on line 180: Kyseinen termi brony on muodostettu yhdistämällä englannin kielen sanat bro (suom. "veli") ja pony (suom. "poni"). Aiemmin tällä tarkoitettiin lähinnä sarjan miespuolisia katsojia ja naispuolisista faneista käytettiin termiä pedosister, joka on muodostettu yhdistämällä englannin kielen sanat pedophile (suom. "pegasos") ja sister (suom. "sisar").
xxx/ellauri380.html on line 111: – Jos Trump voittaa vaalit tänä syksynä, voidaan kuvitella, että tämä on Yhdysvaltain viimeinen apupaketti Ukrainalle, Emmi Kastehelmi sanoo. Kastehelmen mukaan tämä on haaste ukrainalaisille, sillä he eivät voi rakentaa oikein mitään pelkästään sen pohjalle, että USA:lta tulisi jatkuvaa laajamittaista tukea. Ukraina ei todennäköisesti onnistu voittamaan Venäjän asevoimia konventionaalisessa sodassa, jos Yhdysvallat tai muut länsimaat eivät halua konkreettisesti sitoutua Ukrainan voittoon ja valitsevat mieluummin tien, jossa Venäjä saa sodan lopputuloksena strategisesti tärkeitä maa-alueita vallattua, Emmi Kastehelmi vaikeroi. Onpa ylläri. Paizi ei ne Luhansk ja Donbass mitään strategisesti tärkeitä ole. Krim nyt on, mutta sehän ryssillä jo oli vanhastaan.
xxx/ellauri380.html on line 158: Läsnäolevien kesken syntyi kumeaa huminaa, ja laiha kamariherra, vainajan läheinen sukulainen, kuiskutti hänen vieressään seisovan englantilaisen korvaan, että nuori upsieri oli hänen äpäräpoikansa, johon englantilainen vastasi kylmästi: Oh!
xxx/ellauri380.html on line 224: Azovin hyökkäysprikaati (ukrainaksi: Штурмова бригада «Азов», latin. Shturmova bryhada "Azov") on Ukrainan kansalliskaartin muodostelma, joka toimi aiemmin Mariupolissa, Asovanmeren rannikkoalueella, josta se on peräisin. nimi. Se perustettiin toukokuussa 2014 nimellä Azov-pataljoona (ukrainaksi: батальйон «Азов», latinoitu: Batalion "Azov"), itserahoitteinen vapaaehtoinen miliisi Andriy Biletskyn komennossa taistelemaan Venäjän tukemia joukkoja vastaan. Donbasin sodassa se liitettiin virallisesti kansalliskaartiin 11. marraskuuta 2014 ja nimettiin uudelleen Special Operations Detachment "Azov"iksi joka tunnetaan myös nimellä Azov-rykmentti. Helmikuussa 2023 Ukrainan sisäministeriö ilmoitti, että Azov laajentaa uuden hyökkäyskaartin prikaatiksi.
xxx/ellauri380.html on line 279: Tunnustuksena hänen työstään kapinallisten pienten päiden murskaamiseksi kiwiin, Dirlewanger sai viimeisen ylennyksensä SS-Oberführeriksi 15. elokuuta 1944. Hieman myöhemmin Neuvostoliitto ampui Dirlewangeria rintaan ja ja peräpäähän. Se oli hänen kahdestoista ja viimeinen vamma sodassa. Hän piiloutui 22. huhtikuuta.
xxx/ellauri380.html on line 354: Viimeinen naula Laran arkussa oli että Logan called Ukrainian President Volodymyr Zelenskyy "some useful puppet that was installed by the CIA".
xxx/ellauri385.html on line 63: Yhtye julkaisi esikoisalbuminsa Tulin liian nopeasti vuonna 1981 oman levy-yhtiönsä Nahcalewüt kautta. Saavutettuaan suosiota Los Angelesin alueella yhtye teki levytyssopimuksen levy-yhtiö Elektra Recordsin kanssa. Vuonna 1983 yhtye julkaisi läpimurtoalbuminsa Huuto pirulle. Yhtye julkaisi 1980-luvulla vielä kolme studioalbumia, joista jokainen nousi kymmenen parhaan joukkoon Yhdysvaltain albumilistalla Vaneri 200. Vuonna 1989 yhtye julkaisi kaupallisesti menestyneimmän ja toisinaan myös parhaana pidetyn albuminsa Tri Kutaa. Yhtyeen yhdeksäs ja viimeinen studioalbumi on vuonna 2008 julkaistu Enkelikaupungin pyhät.
xxx/ellauri385.html on line 113: 1Lapserdak: pitkähameinen päällyspuku Puolan ja Galician juutalaisilla,erikoisleikkauksellinen takki ◆ Ensinnäkin se alkoi niin sanotusti univormujen vaihdosta: juutalaiset käskettiin leikata pois sivulukot (peisi) ja kiellettiin käyttää pantofoleja, yarmulkeja, lapserdakia tzitzeillä, hattuja turkisreunoilla, leveälierisiä hattuja, pitkähameisia leveitä turkkilaisia kaftaaneja, jotka olivat samankaltaisia kuin ortodoksisen papiston sulttaani Muradin ajoilta käyttämät kasukat. N. S. Leskov, "Juutalainen Venäjällä: muutama huomautus juutalaiskysymyksestä" , 1883 [ NKRY ].
xxx/ellauri385.html on line 186: Rudolf Steiner, Henkisen tiedon tie
xxx/ellauri385.html on line 231: Nyt on syytä kysyä, miten tuo "solmu" (hihi) muodostuu ja vaikuttaa. Suhenkın saadaan vastaus analysoimalla taantumuksellisen ihmisen (vaikkapa työläisen, jos hän asennoituu taantumuksellisesti) luonteenomaista rakennetta: edellytyksenä tietysti on, että analyysiä suoritettaessa myös tämä erityiskysymys otetaan nimenomaisesti selvitettäväk51. Lapsen luontaisen sukupuolisuuden ehkäistyminen, jonka päätevaiheena on pikkulapsen genitaalien ankara kaventuminen, tekee lapsesta ahdistuneen, pelokkaan, auktoriteettiuskoisen, tottelevan eli autoritaarisesti arvioiden »kiltin ja helppohoitoisen». Se lamauttaa lapsen kapinallisuuden, koska jokaista välitöntä, elävää ja vapaudentahtoista siittimenliikettä ja mielitekoa alkaa myötäillä raskas ahdistuneisuus. Ihmisen tarve mukautua yhteisöön ja yhteisön kielteinen asenne sukupuoliseen ajatteluun johtavat kaiken ajattelun estymiseen ja kritiikittömyyteen. Perheen ja yhteisön kasvatus pyrki lyhyesti sanoen kehittämään autoritaariseen järjestelmään sopeutuvia, hädänalaisen asemansa ja alennustilansa uhallakin kärsivällisiä alamaisia. Tämän kehityksen alkuvaiheen lapsi elää perheensä autoritaarisessa pienoisvaltiossa, jonka rakenteeseen sen ensiksi on opittava sopeutumaan, jotta se myöhemmin pystyisi mukautumaan yhteiskunnan yleisiin puitteisiin. Ihmisen rakenne saadaan kehittymään autoritaarisen yhteisön edellyttämään suuntaan kytkemällä sukupuolisten yllykkeiden elävään kenttään tiukasti ja ajoissa seksuaalisia estymiä ja pelkoja. Tästä taktiikasta on ehdottomasti pidettävä kiinni!
xxx/ellauri385.html on line 235: Tämä ilmiö selittyy seuraavalla tavalla: Alkukantaisesti aineellisten tarpeiden tukahduttaminen johtaa toisiin seurauksiin kuin sukupuolisten tarpeiden. Ensin mainittujen tukahduttaminen synnyttää kapinallisuutta, jälkimmäisten taas ehkäisee sitä siten, että torjunta painaa seksuaalisuuden vaatimukset piilotajuntaan, jossa niistä sisäistyy yleinen moraalinen vastarintatekijä. Sen varassa ihminen kapinoimatta alistuu kummankin tarveryhmän tukahduttamiseen! Kaikki tämä vain sixi että isi käski pitää näpöttimet piilossa! Vieläpä kapinallisuudenkin estyminen jää pullo tajuiseksi. Keskimääräisellä epäpoliittisella yksilöllä ei ole pienintäkään taipumusta ryhtyä tietoiseen kapinaan.
xxx/ellauri385.html on line 238: Sukupuolisuuden torjunta vahvistaa poliittisen taantumuksen kannatusta muutakin tietä kuin viimeksi kuvatulla tavalla, joka kehittää massayksilöt passiivisiksi ja epäpoliittiksi. Tuo torjunta näet luo yksilön rakenteeseen toissyntyisen voiman, epäperäisen asenteen, joka antautuu aktiivisestikin tukemaan autoritaarista järjestystä. Jos näet torjunta estää sukupuoliviettiä tyydyttymästä luontaisissa uomissaan, vietti suuntautuu erilaisia kiertoteitä korviketyydytyksiin. Tällä tavoin esimerkiksi normaali hyökkäävyys kärjistyy raa'aksi sadismiksi, joka on keskeinen tekijä sodan massapsykologiassa, sodan, jonka lavastavat käyntiin harvalukuiset hallitsevat yksilöt ihan vaan omaa imperialistisuuttaan.
xxx/ellauri385.html on line 268: Tänään helluntain aattona herättiin maailmanlopun tunnelmiin kuin Pikin mielileffassa Melankolia. Seija oli ruosteinen kasa joka halusi vain kuolemaa. En voi antaa lääke-eutanasiaa mutta kirves olisi. Peltikatolla juoxi jotain jyrsijöitä. Sekin vielä. Olin nähnyt pahaa unta Kirsistä ja kädet oli huitoneet kuin kumilangat. Korkea aika kääntää vuoteet L-asentoon tai muuttaa talon vastakkaisiin päihin nukkumaan.
xxx/ellauri387.html on line 136: Sognin kuningas Beli (perinteinen piiri Länsi-Norjassa) sai kaksi poikaa ja tyttären nimeltä Ingeborg. Helge oli hänen ensimmäinen poikansa ja Halfdan hänen toinen poikansa. Vuonon toisella puolella asui kuninkaan ystävä Thorstein ( Þorsteinn Víkingsson ), jonka poikaa Frithjofia ( Friðþjófr ) kutsuttiin rohkeaksi ( hinn frœkni ). Frithiofilla oli pisin pisinappula, vahvin ja hän oli rohkein miehistä.
xxx/ellauri387.html on line 142: Kun Frithjof palasi kunnianosoituksen kanssa, hän poltti Baldrin temppelin Baldrshagissa ja lähti asumaan viikinginä. Kolmen vuoden kuluttua hän tuli King Ringiin ja vietti talven hänen kanssaan. Juuri ennen vanhan kuninkaan kuolemaa Frithjofin henkilöllisyys oli ilmeinen kaikille, joten kuoleva kuningas nimitti Frithjofin Ruben Jaariksi ja teki hänestä Ringin ja Ingeborgin lapsen hoitajan.
xxx/ellauri387.html on line 209: Jan kavereineen paljastivat 70-luvulla CIA agentin joka oli nolosti käskettävä poistumaan. Näin ei voisi käydä enää tänään! Jania ei valitettavasti saatu tällä kertaa syytetyxi mistään.
xxx/ellauri387.html on line 231: "Guilty thing surprised" löytyy seuraavasta Wilhon viisusta, jonka olin jo kerran epähuomiossa suolistanut albumiin 170. Uusi versio oli mielestäni parempi. Kumpikaan ei ole juuri kummonen, koska ize runo on heikonpuoleinen.
xxx/ellauri387.html on line 291: And the Children are culling Ja taaperot pikku kulleineen
xxx/ellauri387.html on line 523: Koska hänen yleinen käsityksensä ihmisluonnosta ja ihmisen tilasta on väärä, Fish epäonnistuu yliopistotutkijan erityistehtävässä, joka edellyttää, että oppiminen asetetaan totuuden palvelukseen. Ja tämä on lopuksi se kriittinen kysymys nykyaikaisessa yliopistossa, jonka tyypillinen edustaja Stanley Fish on: sofistiikka tekee itse totuudesta epäselväksi ja riistää tieteelliseltä oppimiselta sen syyn olla... . Hänen röyhkeä periaatteen halveksunnan ja sofismin syleilynsä paljastavat nykyisen akateemisen yrityksen ytimeen piilevän onttoisuuden.
xxx/ellauri388.html on line 76: Waltarin luetuimmat tekstit olivat Kieku ja Kaiku sarjakuvat. Viimeinen nide Ihmisen ääni sisältää muun muassa lyhennelmän hänen pro gradu -tutkielmastaan vuodelta 1928. Aivokääpiö Ritva Haavikko toimitti artikkelimuotoisen 370-sivuisen Waltarin elämäkerran Mika Waltari: Mielikuvituksen jättiläinen, joka valmistui 1982. Waltarin tytär Satu Elstelä on todennut, ettei muistelmien antama kuva vastaa todellisuutta. Waltarin elämään kuului dipsomania-tyyppinen alkoholismi sekä vaikeita unettomuus- ja masennuskausia, jotka pakottivat hänet monesti sairaalahoitoon. Tapahtumat seurasivat toisiaan yleensä tietyssä järjestyksessä: työn loppuun saattaminen, masennus, juomaputki, suhde tai ihastuminen, oivallus uudesta aiheesta ja työhön palaaminen. Oivallus ja nide.
xxx/ellauri388.html on line 123: Lexan Ylösnousemus- teoksen (kz. albumi 361) ensimmäisen suomentaja oli Tolstoin ‘opetuslapsi’ Arvid Järnefelt, kuuluisan suomalaisen taiteilijasuvun vanhin iljes, jonka elämänkaari oli samantapainen kuin Tolstoin. Nuorena miehenä kumpaakin houkuttelivat seurapiirit, sangaton spermanlennätin ja makea siitinelämä, kunnes herääminen moraalisiin arvoihin ja yksinkertaisen elämän autuuteen muutti kaiken. Ylösnousemuxen kansissa on nykyään huorahtavia tazkattuja tyttöjä. Ei sentään Lexan puoliveteinen erektio vieläkään.
xxx/ellauri388.html on line 190: Luonnontiede on juuri meidän päivinämme päässyt ratkaisevaan sananvaltaan. Darwinista saatuaan ensi lykkäyksen kaikki tiedemiehet semmoisella uteliaisuudella ja innolla alkoivat tutkia heille ihan uudelta kannalta avautunutta "luontoa", erittäin eläinkuntaa, että ikäänkuin unohtivat itsensä, ihmisen järkinensä. Tuntui niinkuin pitäisi ensin läpitsensä tutkia koko muu luonto, löytää kasvi- ja eläinkunnassa vallitsevat lait, ennenkuin oli aika puhua ihmisestä. Ihminenhän ei ollut muu kuin viimeinen lenkki kiiman kehityksessä; mitäpä siis hänestä saattoi olla puhetta ennenkuin itse kehitys ja sen laki oli selvitetty.
xxx/ellauri388.html on line 223: Tschish piti raittiutta mieluummin hyödyllisenä kuin haitallisena 25-28-vuotiaaksi asti, mutta hänen mielestään oli vaikea päättää tämän iän jälkeen, milloin hermostomuutoksia näyttää aiheutuvan. Darkschewitcz piti pidättymistä vaarattomana 25-vuotiaaksi asti. Fränkel sanoi, että se oli useimmille vaaratonta, mutta huomattavalle osalle ihmisistä yhdyntä on välttämätöntä. Jacobsohn pitää Erbin mielipidettä yksinään; hän asetti iän, jonka alapuolelle pidättyminen on vaaratonta, kaksikymmentä; tuon iän jälkeen hän piti sitä terveydelle haitallisena, vakavasti työtä ja toimintakykyä haittaavana, kun taas neuroottisilla henkilöillä se johtaa vielä vakavampiin seurauksiin. Jacobsohn päättelee, että kyselyyn vastanneiden yleinen mielipide voidaan näin ilmaista: "Nuorten tulee olla pidättyväisiä. Raittius ei voi millään tavalla vahingoittaa heitä; päinvastoin, se on hyödyllistä. Jos nuoremme pysyvät pidättyväisinä ja välttävät avioliiton ulkopuolisia suhteita, yhdynnässä he säilyttävät korkean rakkauden ihanteen ja suojelevat itseään sukupuolitaudeilta."
xxx/ellauri388.html on line 255: Fyysistä harjoittelua suositellaan yleisesti seksuaalisesti hyperesteettisille potilaille. Silti useimmat ihmiset, miehet ja naiset, huomaavat, että fyysinen harjoittelu on myönteinen ärsyke seksuaaliselle aktiivisuudelle, sellaistahan hässintäkin on. On turhaa olettaa, että pelin harjoitukset tukahduttavat seksuaaliset impulssit, sillä siltä osin kuin ne edistävät terveyttä, ne suosivat kaikkia impulsseja jotka ovat seurausta terveydestä, kuten esim pelin erektio Nahka-Albertinkadulla.
xxx/ellauri388.html on line 257: Kuuma ilmasto, läheinen ilmapiiri, raskaat vuodevaatteet, kuumat kylpyt, kaikki pyrkivät voimakkaasti kiihottamaan seksuaalista järjestelmää, sillä tämä järjestelmä on perifeerinen aistielin, ja mikä tahansa stimuloi ihoa yleensä, stimuloi seksuaalista järjestelmää samalla, varsinkin kun sitä stimuloidaan "sieltä".
xxx/ellauri388.html on line 405: "Näin ajatella on sama kuin jos merelläkulkija sanoisi itselleen: kosken voi kulkea sitä linjaa myöten, jota kompassi näyttää, niin minä heitän koko kompassin ulos tai lakkaan siihen katsomasta, s.o. luovun ihanteesta, taikka sitten kiinnitän kompassiviisarin siihen paikkaan, mikä vastaa tällä hetkellä laivani suuntaa, s.o. alennan ihanteen heikkouteni mukaan. Tai etenen päämaaliin luovimalla. (Mitäs vikaa siinä muka on?) Kristuksen antama täydellisyyden ihanne ei ole mikään mietelmä tai kaunopuheisten saarnojen esine, vaan on kaikkein välttämättömin, jokaisen käytettävänä oleva siveellisen elämän johdatus, niinkuin kompassi on merimiehelle välttämätön ja hänen käytettävänään oleva johdatuksen välikappale; on ainoastaan uskominen niin tähän kuin siihenkin. Missä asemassa ihminen olisikin, aina on hänelle Kristuksen antama ihanteen oppi riittävä siihen, että hän saisi täysin oikean osoituksen kuinka hänen on tai ei ole menetteleminen. Mutta täytyy uskoa tähän oppiin täydellisesti, ainoastaan tähän oppiin, ja lakata uskomasta kaikkiin muihin, aivan niinkuin merimiehen täytyy uskoa kompassiinsa ja lakata katselemasta ja pitämästä johtona sitä, mitä näkee esim taivaalla. Täytyy osata ottaa johtoa Kristuksen opista, niinkuin täytyy osata ottaa johtoa kompassista, ja sitä varten täytyy erittainkin ymmärtää oma asemansa, täytyy osata pelkäämättä arvostella oma poikkeamisensa ihanteellisesta, määrätystä suunnasta, ja kompassin poikkeama pohjoisnavasta. Millä asteella siis ihminen seisoneekin, aina on hänen mahdollista lähetä tätä ihannetta, eikä mikään asema voi hänelle olla sellainen, että hän voisi sanoa saavuttaneensa ihanteen ja siis ei voivansa enää pyrkiä lähemmäksi. Semmoinen on ihmisen pyrkiminen Kristuksen ihanteesen yleensä, ja semmoinen pyrkiminen täydelliseen puhtauteen erityisesti, jos silmällä pitäen sukupuolisuhteita, ajattelee kaikkein erilaisimpia ihmisten asemia, viattomasta lapsuudesta avioliittoon asti, jossa kieltäymistä ei noudateta, niin jokaisella asteella näiden kahden aseman välillä tulee Kristuksen oppi, ihanteinensa, aina olemaan selvä ja määrätty ohje, mitä ihmisen jokaisella näistä asteista on ja mitä ei ole tekeminen.
xxx/ellauri394.html on line 336: Puolisamoalainen neljänneshavaijilainen komistus veti lököttävistä sorzeistaan --- äh. Vain lompakon. (Kainoa en huolinut, hän oli liian nuori minulle. En pitänut hänen kujeilevasta ja röyhkeästä käytöxestään. Olenhan jo täti, pushing 50. Ei, Rei-täti ei todellakaan pidä teineistä.) Köyhänä poikasena oli kiva hengailla hökkelikylässä ja poltella pokoloa. Nyt kuulun omistavaan luokkaan ja kannatan luovaa tuhoa. Uusi tie ja satoja uusia työpaikkoja. Aikamoisia papupatoja nämä alkuasukkaat, vaikka pavut ovat huonompia kuin mantereella (millä niistä? Ach, who cares, ne on kaikki meidän malihinien hallussa).
xxx/ellauri394.html on line 354: Shaka (* um 1787 in der Nähe des heutigen Ortes Melmoth im späteren Natal; † 22. September 1828 in KwaDukuza, beides im heutigen Südafrika; auch Shaka Zulu, Tsjaka Zulu oder Shaka ka Senzangakhona, d. h. „Shaka, Sohn des Senzangakhona“) war ein König der Zulu. Unter seine Herrschaft fiel der Aufstieg der Zulu von einem kleinen Clan zu einem mächtigen Volk mit Macht über einen großen Teil des Gebiets des heutigen Südafrikas. Seinem Erfolg bei der militärischen Überwindung seiner Feinde und seinem Geschick bei der Eingliederung der Unterworfenen verdankt Shaka den Ruf eines der herausragenden Könige der Zulu.
xxx/ellauri394.html on line 355: 1986 entstand die erste von zwei Staffeln der Fernsehserie Shaka Zulu, die auf dem gleichnamigen Roman von Joshua Sinclair basiert, der seinerseits auf die mündlich überlieferte Geschichte der Zulu zurückgriff. Die Serie war umstritten, weil sie an südafrikanischen Schauplätzen gedreht worden war, während das damalige Apartheidregime noch weltweit boykottiert wurde. Shaka Zulu wurde in Deutschland 1986 vom ZDF ausgestrahlt, 1996 vom Berliner Lokalsender Puls TV und seit 2002 mehrmals auf Premiere Serie.
xxx/ellauri394.html on line 371: Rauhixen hyyskän vanhassa Luonto-lehdessä kerrottiin kuinka Suomen viimeinen monni nuijittiin hengiltä. Inhottavat apinat, kaikki elävä on nuijittava hengiltä. Poskeen haavoittunut orangutangi voitelee siihen lehdistä mutustamaansa voidetta. Lääkintätaito edeltää puhekykyä.
xxx/ellauri394.html on line 379: Rashomon oli Kurosawan läpimurtoelokuva nro 1, ja sen jälkeen yleensäkin japanilainen elokuva on noussut kansainväliseen suosioon. Japanilaisissa kriitikoissa herätti hämmästystä, että elokuva sai lännessä myönteisen vastaanoton. Epäiltiin, että syynä oli toisaalta sen eksoottisuus, toisaalta se, että se on japanilaisia elokuvia länsimaisempi. Heidän näkemyksensä mukaan Kurosawa otti liiaksi vapauksia aineistoon nähden. Kurosawa puolestaan näki japanilaisten kriittisen asenteen johtuvan juuri siitä, että elokuva menestyi lännessä, mikä herättää epäilyksiä sen aitoudesta. Elokuvan juoni asettaa totuuden luonteen kyseenalaiseksi. Japsujen ja lännen keskinäiselle lipomiselle oli kylmän sodan poliittinen tilaus. Katsojan on määrä omaksua epätoivon sijaan myönteinen asenne. Kurosawa tekee loppuratkaisusta toisenlaisen kuin Ryonosuke Akutagawan tarinoiden pessimistinen päätös. Kriitikon mukaan sodan jälkeen tarvittiin toivonkipinää ja ikäville totuuksille vaihtoehtoja.
xxx/ellauri394.html on line 441: Ruotsissa Oland sairastui bronkiittiin, jota pahensi ilmeinen keuhkolaajentuminen vuosien raskaasta tupakoinnista, ja hän kuoli sairaalassa Tukholmassa 6. elokuuta 1938 58-vuotiaana. Seuraavassa Charlie Chan leffassa Charlieta esitti unkarilainen Löwenstein Lázló.
xxx/ellauri394.html on line 443: Kaksi vuosikymmentä myöhemmin Juanita Sheridan (1906-74, os. Light) loi amatööriluukku Lily Wun, joka oli myös etnisesti kiinalainen havaijilainen, mutta nainen ja hyväpuheinen. Lily Wun luoja, joka oli nuorena lähes köyhä Los Angelesissa, luovutti taaperolapsensa varakkaalle pariskunnalle ja muutti Havaijille kirjoittamaan. Hänen neljä lyhyttä Lily Wu -mysteeriä, jotka olivat kerran myydyimpiä, ovat edelleen saatavilla: The Chinese Chop (1949), The Kahuna Killer (1951), The Mamo Murders (1952) ja The Waikiki Widow (1953). Sheridan oli huomattavan hyvä kirjailija ja järkkymätön rotuasioissa Havaijilla, mutta silti haole. Vain kymmenen prosenttia (10 %) Havaijin asukkaista tunnistaa olevansa "havaijilainen tai muu Tyynenmeren saari", ja heitä on suhteettoman paljon köyhimpien, vähiten koulutettujen ja heikoimmassa asemassa olevien osavaltion (!) asukkaiden joukossa. Kaksi kolmasosaa Havaijin 1,4 miljoonasta asukkaista puhuu havaijilaista pidginiä ensimmäisenä tai toisena kielenä; toiset sekoittavat havaijilaista pidginiä englanninkieliseen puheeseen. Puhekielten ja murteiden saaminen vuoropuheluun on riittävän vaikeaa ja riskialtista. On lähes mahdotonta vangita, kuinka havaijilaiset todellisuudessa puhuvat, ja pelkistää se ymmärrettävästi painetuksi.
xxx/ellauri400.html on line 242: Der Albigenserkreuzzug (1209 bis 1229) war ein von Papst Innozenz III. initiierter Kreuzzug gegen die von der katholischen Kirche als ketzerisch betrachtete Glaubensgemeinschaft der Katharer in Okzitanien (Südfrankreich). Die Katharer wurden aufgrund ihres frühen Wirkens in der französischen Stadt Albi auch als Albigenser bezeichnet. Der auch Katharerkreuzzug genannte Kreuzzug leitete den Untergang der Katharer ein und brachte als politisches Ergebnis die Eingliederung Okzitaniens in den Herrschaftsbereich der französischen Krone. Im Unterschied zu anderen Kriegen, die gegen die Katharer und andere christliche Häresien unternommen wurden, besaß nur der Albigenserkreuzzug von 1209 bis 1229 den offiziellen Status eines Kreuzzugs.
xxx/ellauri400.html on line 248: Katzenarschlecker Graf Raimund VI. von Toulouse verweigerte ebenfalls jede Unterstützung und wurde deshalb 1207 exkommuniziert. Nachdem am 14. Januar 1208 der päpstliche Legat Pierre de Castelnau von einem Gefolgsmann des Grafen von Toulouse ermordet worden war, rief Papst Innozenz III. im Herbst desselben Jahres mit den Worten „Voran, Soldaten Christi!“ zum Kreuzzug gegen die Katharer auf. Den teilnehmenden Kreuzfahrern wurde (nach einer Mindestteilnahmedauer von 40 Tagen) die Vergebung der Sündenstrafen (Ablass) in Aussicht gestellt. Die eroberten Gebiete sollten vom Papst an adelige Kreuzzugsteilnehmer als Lehen neu vergeben werden.
xxx/ellauri400.html on line 252: Der Kreuzzug wurde mit großer Härte und Grausamkeit geführt. Als erste Stadt wurde Béziers am 22. Juli 1209 eingenommen. Die gesamte Bevölkerung, etwa 20.000 Menschen, selbst wenn sie in Kirchen Schutz gesucht hatte, wurde in einem Massaker getötet. Die Stadt wurde niedergebrannt. Der päpstliche Gesandte, Abt Arnaud Amaury, soll den Kreuzfahrern auf die Frage, wie sie denn die Ketzer von den normalen Bewohnern unterscheiden sollten, geantwortet haben: Tötet sie! Gott kennt die Seinen schon (Caedite eos! Novit enim Dominus qui sunt eius). In Béziers starben somit Katharer wie Katholiken. Männer, Frauen und Kinder wurden gleichermaßen umgebracht. Die Nachricht von dem Blutbad ging schnell um und verbreitete Panik und Angst.
xxx/ellauri400.html on line 254: In den frühen 1220er Jahren verschlechterten sich die Erfolgsaussichten für den Albigenserkreuzzug rapide. Es mangelte an Kreuzrittern, Eroberungen gingen verloren und die Katharer wagten sich wieder an die Öffentlichkeit. Nach dem Tod Graf Raimunds VI. von Toulouse im Jahr 1222 übernahm dessen Sohn Raimund VII. die Führung des Widerstandes. Die ungünstige Situation veranlasste Amalrich von Montfort schließlich, Okzitanien 1224 zu verlassen. Seine Besitzungen in den eroberten Gebieten verkaufte er dem nunmehrigen König von Frankreich, Ludwig VIII.
xxx/ellauri400.html on line 256: 1226 führte der französische König einen neuerlichen Angriff in Südfrankreich. Offiziell stand dieser Krieg immer noch im Rahmen des vom Papst ausgerufenen Kreuzzuges, wobei die Interessen des Königs jedoch vorrangig in der Einverleibung der südfranzösischen Provinzen lagen. Zwar starb Ludwig noch im selben Jahr, der Krieg wurde jedoch von seinem Sohn Ludwig IX. auch 1227 unvermindert fortgesetzt. 1228 gab Graf Raimund VII. von Toulouse nach einem zermürbenden und zerstörerischen Krieg von fast 20 Jahren den Widerstand auf. Am 12. April 1229 schloss er den Vertrag von Paris mit der französischen Krone. Darin wurde die Eingliederung Okzitaniens in den französischen Staat besiegelt, Raimund VII. musste große Gebietsverluste hinnehmen. Ebenfalls 1229 fand in Toulouse eine kirchliche Synode statt, die sich mit dem weiteren Vorgehen gegen die Katharer befasste. Damit war der Albigenserkreuzzug offiziell beendet. Die Inquisition und weitere militärische Feldzüge vernichteten schließlich die Katharer bis zum Ende des 13. Jahrhunderts.
xxx/ellauri404.html on line 63: Lapseton kissatäti Vaatturi Vinhs kannattaa Kamalaa. Kamalakin on lapseton. Sitä ei huolestuta kuten Valttia että latinomatut syövät kissoja. Et tällästä maailman johtavassa maassa. Taylor Swift on ällistyttävän laajaperseinen. Tuolla takalistolla kelpaa twerkata. Swiftiä on mollattu ennenkin mm. albumeissa 379 ja 396. En kai ole kuullut yhtään kipaletta siltä. Valtti antoi vastauxen joka sai Emppu Kastehelmen (s. 1993) puntit tutisemaan. Empun ent nimi oli Sillanpää. Hän on vihreä useammassakin mielessä. Valitettavasti en voi kertoa mikä vastaus se oli mihinkä kymysyxeen, koska se on Iltalehden maxumuurin takana. Pientä toiveikkuutta se silti herättää.
xxx/ellauri404.html on line 100: Logoterapian ihmiskuva on kolmiulotteinen. Fyysisen ja psyykkissosiaalisen ulottuvuuden lisäksi ihmisellä on henkinen ulottuvuus. Henkiseen ulottuvuuteen liittyvät muun muassa vapaus ts.vapaa tahto ja vastuu, aito omatunto ja tahto tarkoitukseen ja tarkoituksen tahto.
xxx/ellauri404.html on line 124: Saadaxeni Tassoon hiukka perspektiiviä aloitan samaan aikaan Sujata Masseyn Rei-jännärin joka alkaa sillä että puoliveriseltä japsuttarelta Reiltä poistetaan nivusista karvoja. Se oli perverssimpää kuin Rei luulikaan. Ja aivan joutavaa, kazo vaikka Tsurutan muhkeata pehkoa. Se huokuu enemmän erotiikkaa kuin Tasson renessanssivaikutteinen "Aminta". Rakkauden lopullinen täyttymys, ruiskahdus pussin perälle, vie voiton kaikesta. Tasso-paralla ylipaine purkautui mielenvikaisuutena.
xxx/ellauri404.html on line 146: Se oli viimeinen joka käytiin soutuveneillä. Toisixi viimeinen oli Lepanton meritaistelu.
xxx/ellauri404.html on line 148: Lepanton taistelu käytiin vuonna 1571 turkkilaisten laajentumista vastaan Korintin lahdella. Venetsia, Espanja ja paavin laivasto voittivat laajamittaisessa meritaistelussa osmanit, ja estivät näin turkkilaisten vaikutusvallan kasvun Euroopassa. Se oli maailmanhistorian toiseksi viimeinen meritaistelu, joka käytiin pelkästään soutuvoimin liikkuvilla aluksilla - viimeinen oli Riilahden (Gangutin) taistelu 1714.
xxx/ellauri404.html on line 373: XVI. Kristillisten lähetysten yleinen marssi
xxx/ellauri410.html on line 124: Tom oli ärtyisä, mariseva ja izekeskeinen, kertoi Woolfin Virginia. Ja lisäsi vielä: turhamainen, epäluuloinen, mutkikas ja hankala.
xxx/ellauri410.html on line 417: Hiänen liikkeitä kuvataan tarkemmin kuudennessa säkeistössä. Hiänen jalkansa liikkuvat oudosti, kuten "Jackknifes". Ne taipuvat ja suoristuvat toistuvasti. Nainen näyttää kärsivän. Hänen liikkeensä viittaavat kipuun ja ahdistukseen. Viimeinen rivi kuvaa häntä erityisesti "kynsilevänä tyynylipukkaan".
xxx/ellauri410.html on line 425: Kymmenennessä säkeistössä käy selväksi, että tämä nainen on prostituoitu ja Sweeney on bordellissa. Tämä voisi auttaa selittämään hänen piittaamattomuutensa naista kohtaan, vaikka runon yleinen sävy viittaa siihen, että Sweeneylle ei olisi väliä, kuka nainen oli; hiänen kärsimyksensä on vain ärsyttävää, koska se häiritsee hänen mielenrauhaa. Kohtaus tuntuu häpeälliseltä, ikään kuin sängyssä oleva kärsivä nainen tekisi jotain hyvin väärin, rikkoen jotain "makuperiaatetta".
xxx/ellauri410.html on line 657: kuinka Pyhän Johanneksen viimeinen juhlapäivä
xxx/ellauri410.html on line 733: ainoa hyväni, ensimmäinen viimeinen rakkauteni! –
xxx/ellauri410.html on line 905: Hänen kuuluisassa piirustuksessaan Täydellisyyden vuoresta suora nousupolku näkyy kahden sivutien reunustamana. Oikealla oleva, maallinen polku, osoittaa vaaransa: omistus, ilo, tieto, mukavuus, lepo. Samoin vasemmanpuoleinen merkitsee myös henkisen polun vaaroja: kunniaa, iloa, tietoa, lohtua, lepoa. Erityisen yllättävää on legenda keskuspolun portailla, oikealla, joka kuuluu: Ei mitään, ei mitään, ei mitään, ei mitään, ei mitään. Tämän kaavion huomautuksena kirjoittaja kirjoittaa: Se antaa varoituksia ja oppeja, sekä aloittelijoille että edistyneille, erittäin hyödyllisiä, jotta he tietävät kuinka päästä eroon kaikesta ajallisesta ja tulla raskaaksi hengellisestä ja pyssyttää äärimmäistä alastomuutta ja kangen vapautta, jota tarvitaan jumalalliseen siittoon. Jotkut hänen lyhyistä lauseistaan tiivistävät hänen oppinsa hyvin, kuten: "Kiertäkää kalunne solmuun, niin löydät mitä sydämesi kaipaa" ja "Rakkaus ei koostu suurten asioiden tuntemisesta, vaan suuresta alastomuudesta ja hässimyksestä rakkaansa suolessa."
xxx/ellauri410.html on line 982: Kretz-perheen tarina ilmentää bisnestaidon, akateemisen kyvykkyyden ja monipuolisen ammatillisen kokemuksen fuusiota. Heidän yhteinen matkansa Olivierin yrittäjyydestä Sandrinen luovuuteen ja poikiensa globaaleihin tekoihin maalaa muotokuvan perheestä, joka on juurtunut syvälle luksuskiinteistöjen maailmaan.
xxx/ellauri414.html on line 54: Sahra Wagenknecht wurde am 16. Juli 1969 in Jena als Tochter eines iranischen Vaters und einer deutschen Mutter geboren. Der Vater lernte ihre in der DDR lebende Mutter als West-Berliner Student kennen. Die "Wende und friedliche Revolution" in der DDR betrachtete und bezeichnete sie als Konterrevolution. Sie wies eine „positive Haltung zum Stalinismusmodell“. Wagenknecht forderte im Jahr 2000 eine Überwindung der kapitalistischen Produktionsverhältnisse. Nach ihrer Ansicht sollen Leistungen der Daseinsvorsorge wie Wohnen, Bildung, Gesundheit, Wasser- und Energieversorgung, Banken und Schlüsselindustrien durch die öffentliche Hand getragen werden, um „das Diktat der Rendite und der Aktienkurse“ zu überwinden.
xxx/ellauri414.html on line 56: Wagenknecht ist gegen die Forderung vieler Mitglieder der Linkspartei nach offenen Grenzen. Dies nutze ihrer Meinung nach nur den Eliten in den Industrieländern, die durch eine dadurch zunehmende Arbeitsmigration von „Dumpinglöhnen“ profitierten. Eine große Mehrheit würde davon nicht profitieren und sollte vor derartigen Niedriglöhnen geschützt werden. Auch den Ländern, in denen es zu Abwanderung kommt, würde dies schaden: „Denn es sind meist Menschen mit besserer Ausbildung aus der Mittelschicht, die abwandern."
xxx/ellauri414.html on line 60: Die DDR ist kein demokratischer Staat gewesen, jedoch ist im heutigen kapitalistischen System keine echte Demokratie möglich. Echte Demokratie hat mit "pursuit of happiness" nichts zu tun. 2016 äußerte sie über den russischen Militäreinsatz in Syrien gegenüber Russia Today, es brauche für einen Frieden „mehr Kooperation mit Russland und nicht mehr Konfrontation“, sie fordere für eine weltweite Sicherheitsordnung unter Einbezug Russlands die Auflösung der NATO. Ein zentraler Grund für das schlechte Verhältnis zwischen Russland und dem Westen sei die NATO-Osterweiterung. Ende Januar 2024 forderte sie erneut ein Ende der Sanktionen gegen Russland sowie der Waffenlieferungen an die Ukraine. Wagenknecht on myös huomauttanut, että Saksa ostaa nyt öljyä muun muassa Jemenissä sotaa käyvältä Saudi-Arabialta. Iso-Markku korostaa, että Wagenknechtilla tai muilla äärilaidan ehdokkailla ei ole realistisia mahdollisuuksia eikä välttämättä edes halua nousta päättäviin asemiin. Pikku-Markku nyökyttelee takapiruna. Ei Jeesuskaan oikeasti halunnut messiaaxi, tuulenpyörre pakotti. Lääkelasi oli pakko tyhjentää. Pikku-Markun peppu edes lohdutti.
xxx/ellauri414.html on line 142: Sitten kun puhuja vielä oli mieliinpainuvin sanoin varoittanut noskelaisuuden mielenhäiriöstä, jonka jäljet inhottavasti haisevat jokaiseen luokkatietoiseen nenään, palkittiin toveri Näppisen selväpiirteinen, traagillisuuden punaiseen lankaan kudottu esitys luokkatietoisten känsäkourien voimakkailla paukutuksilla.
xxx/ellauri414.html on line 150: Epimenideen ajatellaan siis sanoneen, että "kaikki kreetalaiset ovat valehtelijoita". Tämä muoto esiintyy myös Kallimakhoksen vastaavanlaisessa runossa Hymni Zeukselle, samassa tarkoituksessa kuin Epimenideellä. Epimenides oli kuitenkin myös itse kreetalainen. Eli jos hän puhui kreetalaisista totta, hän valehteli. Ja jos hän valehteli, hän puhuikin totta. Sehän on kuin kaikkivaltias joka pystyy luomaan kiven jota se ei pysty nostamaan. Kirje Tituxelle on paizi feikki aika hanurista. Siinä on toi 1-2 varoituxen jälkeinen karttamisohje laumasta karanneille vuohille, jota hihhuleissa noudatetaan vieläkin.
xxx/ellauri414.html on line 329: Mitä enemmän lukee Janne-Jaakkoa sitä slevemmäxi käy että siinä meillä oli varsinainen paskaläjä miehexeen. Izekeskeinen narsisti, omahyväinen kylmiö, pedofiili käteenvetäjä, huono ajattelija ja pahansuopa ilkimys. Hirmuista paskanjauhantaa valehtelemisesta, vittu jätkä on iso valhesäkki, melkein pahempi kuin Riitta Roth. Dichtung und Wahrheit elämästäni tuli siltä molemmista reijistä kuin Jöötiltä.
xxx/ellauri414.html on line 340: Vielä 1 samanlainen pakkoliikkeinen paskaläjä on v. 1968 syntynyt Karl Ove Knausgård. Kuuntelee typerää rautalankamusaa eikä välitä kanssaihmisistä tuon taivaallista. Nämä pojot ovat Knasun uudemmasta tiiliskivestä Ikuisuuden sudet. Ei siis siitä varhemmasta jossa se ujuttelee sormea non ho l'età pissixen pikkareihin molo ojossa.
xxx/ellauri415.html on line 78: Tämä osoittaa, että naisten ja miesten sukuelinten tulee olla vaatteiden peitossa, sillä alastomuuteen liittyy häpeän leima. Apokryfinen tarina Judithista kuvaa naista, joka kylpee julkisesti vietelläkseen vihollisen kenraalin Holofernesin ja mestaakseen sen munan myöhemmin. Aabrahamilaisten alkaessa trendata roomalaiset kylpytilat mukautettiin sukupuolten erottamiseen, ja uimareilla oli vähintään lantio liitteineen pyyhkeen alla piilossa.
xxx/ellauri415.html on line 238: Catherine Robbe-Grillet on elämäntapadominaattori. Hän syntyi Pariisissa 24. syyskuuta 1930, ja hänestä tuli sitten Ranskan kuuluisin elämäntapadominaattori. Hän on myös kirjailija ja näyttelijä, nouveau-roomalaisen pioneerin ja sadisti Alain Robbe-Grilletin leski. Catherinella on tyypillisesti fetissimuotiaiheinen lateksimekko, verkkosukkahousut ja korkokengät. Hän pitää kädessään piiskaa. Aika usein tissit pysyy piilossa mutta pillu paljaana. Kiva yksiosainen kissapuku korosti ja liioitteli seksualisoitua naisen muotoa, tarjoten visuaalisen pääsyn naisen kehoon ja samalla estäen fyysisen läpitunkeutumisen. "Voit katsoa, mutta et voi koskea" on viesti, joka liittyy BDSM-käytäntöön, joka tunnetaan nimellä "tease and denial".
xxx/ellauri415.html on line 342: Kokoelman viimeinen teos on klassisen sarakkeen muotoinen kaavaruno "Kuuliaisuuden pilari". Se kuulostaa aika lailla BDSM:ltä:
xxx/ellauri415.html on line 726: keximinen! Jopa oli narsistisen izekeskeinen
xxx/ellauri415.html on line 812: 300 MUUN VAIMON PÄÄLLE. Kun matkustaja menee itään, hän huomaa, että alkuperäiskansojen piirteet jalostuvat. Joistakin tyypeistä löytyy hyvin vähän niitä piirteitä, jotka tavallisesti luetaan neekereille. Länsirannikolla niin yleinen musta väri korvataan pehmeällä suklaanruskealla, joka tietyillä yksilöillä sulautuu tummankeltaiseksi. Kasailaiset puhuvat ala-Kongon asukkaista "mustina neekereinä".
xxx/ellauri415.html on line 828: Tiukkailmeinen Lada SEC antaa halkopinon takana xxx/ellauri416.html on line 956: Yksi Kurskin hyökkäyksen ongelmista oli se, että alueet, joista taistellaan, eivät ole lopulta erityisen merkityksellisiä, vaan perifeeristä rajaseutua. Venäjä sen sijaan etenee Donetskissa, joka on yksi sen keskeisistä tavoitteista tässä sodassa. Sodan suuri kuva on ollut Ukrainan Kurskin yllätysiskusta huolimatta yksiselitteinen läpi koko vuoden. Ukraina ei ole löytänyt keinoja pysäyttää Kremlin sotilaiden hidasta, mutta tasaista etenemistä Donetskin alueella. Päinvastoin Venäjä on pystynyt kiihdyttämään etenemistään vuoden kuluessa.
xxx/ellauri416.html on line 1014: 06. Luota vaistoosi. Viimeinen tärkeä neuvomme on, että sinun tulee aina luottaa vaistoihisi ja hajuaistiisi. Jos jokin ei näytä sinusta oikealta ja haisee pahalta, se ei todennäköisesti ole sitä tai se on päinvastoin juuri sitä. Luota vaistoihisi ja kuuntele omaa harkintaasi. Seuraa alapäätä mutta anna yläpään ohjata. Jos jokin näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on sitä. Älä pelkää keskeyttää yhdyntää mikäli et tunne oloasi mukavaksi tai jos siitin tuntuu väärältä. Muista, että hallitset omaa onneasi ja että ansaitset olla jonkun kanssa, joka tekee sinut onnelliseksi. Jos jokin menee pieleen se on oma vikasi.
xxx/ellauri417.html on line 65: finnikuoppia. Yäk, iyy. Fästingsgatanille. Kva eg meiner
xxx/ellauri417.html on line 346: vielä syvemmälle kulkkuunsa. Opastusta uusavuttomille teineille miten tyrkkäät porkkanoita perseeseen. Maxapalat ovat myös hyviä harjoittelukohteita, paizi vegaanit ei välttämättä pidä niistä.
xxx/ellauri417.html on line 393: Mitä ihmettä Suomen koululaitos touhuaa? Sovittaako rehtori porkkanaa ala-asteen opettajan anaaliin? Anista penaaliin. Laitetaan laitetaan banaania suomenopettajan poskeen, isaaweewa.Suomen lainsäädäntö seksuaalisesta häirinnästä kiristyy koko ajan, mutta samaan aikaan lapsille tungetaan kurkusta alas, kirjaimellisesti, tällaista sontaa. Kirjaa jaettiin kaikkiin Suomen ylä- ja yhtenäiskouluihin vuonna 2019 osana Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Lukuklaani-hanketta. Yläkoululaiset ovat 12–16-vuotiaita eli lapsia ja teinejä. Klaani? Respektiä? Noloa Somalian matukamaa kannetaan sisään selkä vääränä.
xxx/ellauri417.html on line 562: The meaning of BACKFISCH is an adolescent immature girl. How to use a backfisch in einem Bett. 2 Linsen auf einem Brett. Backfisch on varsinkin Pohjois-Saksassa nautittava kalaruoka. Raaka-aineena käytetään paikallisia kaloja, jotka on leivitettyjä (paniert, gebacken).
xxx/ellauri417.html on line 563: Väritin tämän kuvan erehdyksessä luullen sen olevan Ursula Haverbeck (natsiaktivisti (1928-2024), joka tuomittiin toistuvasti vankilaan holokaustin izepäisen kieltämisen vuoksi), jotta lopulta selvisi, että kyseessä on natsicosprayer nimeltä Cecily Amanda Forrell... Se on moderni tyttö, joka pelaa cosprayta, hänen nimensä on Amanda Forrell ja hän harrastaa monenlaista cosprayta ja kertoo, ettei hän edes pidä Hitleristä eikä ole rasisti. Ei sillä, että hän olisi edes arjalainen, hänellä on pehmeät silmät ja hän on suomalainen (saame/aasialaisvaikutteinen rakenne), joka asuu Yhdysvalloissa.
xxx/ellauri420.html on line 72: Kirjan suomalaisessa esipuheessa Väestöliiton tutkijaprofessori Osmo Kontula mainitsee, että idän uskonnoissa kuten taolaisuudessa itsetyydytystä on pidetty kielteisenä, koska ”siemenet valuvat hukkaan”. Tämä ajatus on ollut yleinen muuallakin. Samalla se kertoo hyvin siitä, että itsetyydytys on mielletty lähinnä miesten harjoittamaksi ja seksin tarkoituksena on pidetty lasten syntymistä, ei nautintoa.
xxx/ellauri420.html on line 104: Laquerin kirja keskittyy länsimaiseen ja kristilliseen kulttuurin, mutta itsetyydytykseen on suhtauduttu kielteisesti muissakin uskonnoissa ja kulttuureissa. Kirjan suomalaisessa esipuheessa Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula mainitsee, että idän uskonnoissa kuten taolaisuudessa itsetyydytystä on pidetty kielteisenä, koska ”siemenet valuvat hukkaan”. Tämä ajatus on ollut yleinen muuallakin. Samalla se kertoo hyvin siitä, että itsetyydytys on mielletty lähinnä miesten harjoittamaksi ja seksin tarkoituksena on pidetty lasten syntymistä, ei nautintoa.
xxx/ellauri420.html on line 132: Päälinja on, että suhtautuminen on perusmyönteinen. Itsetyydytys nähdään kasvuun ja kehitykseen liittyvänä asiana. Aihe ei tietenkään ole esillä vain rippikouluissa, vaan myös kirkon parisuhde- ja perhetyössä, Kokkonen sanoo.
xxx/ellauri420.html on line 239: Malraux'n kasvattivat hänen äitinsä, hänen äidinpuoleinen tätinsä Marie Lamy ja hänen äidinpuoleinen isoäitinsä Adrienne Lamy (os. Romagna), jolla oli ruokakauppa pikkukaupungissa Bondyssa (Seine-Saint-Denis). Hänen lapsuudestaan lähtien työtoverit huomasivat, että Andrélla oli huomattavaa hermostuneisuutta sekä motorisia ja äänihäiriöitä. Tuore elämäkerran kirjoittaja Olivier Todd, joka julkaisi kirjan Malrauxista vuonna 2005, ehdottaa, että hänellä oli Touretten oireyhtymä, vaikka sitä ei ole vahvistettu. Alan kyllä kiroili ärhäkästi (hurlait des jurons). Hän myös kirjoitti & puhui paljon paskaa.
xxx/ellauri420.html on line 360: Son œuvre, où le rêve, la mystique et l'ésotérisme sont omniprésents, se caractérise souvent par un aspect changeant qui se joue des contingences de l'espace et du temps, afin de reconstituer un univers poétique où la réalité, le songe et le souvenir se confondent, mais aussi l'histoire humaine qui finit par se mêler à sa mémoire personnelle. Cet univers intime du poète est en permanence placé sous le signe d'une quête de l'idéal féminin, dont il a poursuivi dans son œuvre et dans sa vie ce qui lui semblait être ses diverses incarnations, au travers de ses amours, des déesses antiques ou même de la Vierge. Niin ja Jenny Peräsuoli, pulskanpuoleinen näyttelijätär. Ja tässä vielä 1:
xxx/ellauri420.html on line 416: Aussi loin que la vie, en ses veines fécondes, Yhtä kauas kuin elämä, sen hedelmällisissä suonissa,
xxx/ellauri420.html on line 440: Es-tu sûr de transmettre une haleine immortelle, Välitätkö varmasti kuolemattoman hengityksen,
xxx/ellauri420.html on line 539: Toi Jean Paul Richter, jonka Vision on tässä sotkettuna Nervalin oliivimunakokkeliin, on tullut mainituxi aiemmin monissa albumeissa, erit. 128. Jean Paul was profoundly altered by a spiritual crisis he suffered on 15 November 1790, in which he had a vision of his own death. In Die unsichtbare Loge verwendete Jean Paul, der seine Arbeiten zuvor unter dem Pseudonym J. P. F. Hasus geschrieben hatte, aus Bewunderung für Jean-Jacques Rousseau erstmals den Namen Jean Paul. Besonders Leserinnen schätzten seine Romane. Allerdings finden sich auch nirgends sonst derart vergnüglich-misogyne Sticheleien wie bei Jean Paul.
xxx/ellauri420.html on line 577: Karoline Friederike Louise Maximiliane von Günderrode (* 11. Februar 1780 in Karlsruhe; † 26. Juli 1806 in Winkel) war eine deutsche Dichterin der Romantik. Die Günderrodes schrieben sich stets mit doppeltem „r“, was später gelegentlich missachtet wurde – daher die häufig zu lesende Namensform Günderode – und erst seit den 1970er Jahren wieder Eingang in die Literatur fand.
xxx/ellauri420.html on line 579: Auf Betreiben der Mutter wurde Karoline mit siebzehn Jahren als Stiftsdame des evangelischen Cronstetten-Hynspergischen Adeligen Damenstift in Frankfurt am Main angenommen. Das Stift sicherte mittellosen weiblichen Angehörigen der Alten-Limpurger Familien den materiellen Lebensunterhalt. Die Stiftsdamen waren zu einem „sittsamen Lebenswandel“ angehalten. Karoline war die mit Abstand Jüngste unter ihnen. Sie studierte im Stift Philosophie, Geschichte, Literatur und Mythologie und entwickelte eine tiefe Sehnsucht nach einem erfüllten, selbstbestimmten Leben. Sie las viel, u. a. Goethe, Schiller, Novalis, Jean Paul, Schlegel, Hölderlin, Kant, Fichte und Herder. Von der umfangreichen Lektüre inspiriert, begann sie selbst zu dichten, außerdem führte sie Arbeitshefte zu den Themen Geographie, Metrik und Physiognomik. Die Französische Revolution begeisterte sie. Ihre Liebesgeschichten hielten sie in Atem. Schon früh zeichneten sich die Themen ab, die sie ein Leben lang beschäftigen sollten: Gefangenschaft und Freiheit, Liebe und Tod.
xxx/ellauri420.html on line 594: Ich habe keinen Sinn für weibliche Tugenden, für Weiberglückseligkeit“, bekannte sie 1801 in einem Brief an Kunigunde Brentano mit einundzwanzig Jahren. „Nur das Wilde, Große, Glänzende gefällt mir. Es ist ein unseliges, aber unverbesserliches Mißverhältnis in meiner Seele; und es wird und muß so bleiben, denn ich bin ein Weib und habe Begierden wie ein Mann, ohne Männerkraft. Darum bin ich so wechselnd und uneins mit mir.“
xxx/ellauri420.html on line 596: Auf einem Ausflug zur Abtei Neuburg bei Heidelberg lernte Karoline den bedeutenden Philologen und Mythenforscher Friedrich Creuzer und seine dreizehn Jahre ältere Frau kennen. Nun erhielten ihre Lebensthemen einen Schub – und auch ihre Konflikte. Creuzer schätzte ihre Dichtung und half ihr, diese zu verlegen. Günderrode und Creuzer versprachen sich, einander bis in den Tod zu lieben. „Den Verlust Deiner Liebe könnte ich nicht ertragen“, schrieb die junge Frau dem Forscher in einem ihrer Briefe, die von manchem als die schönsten Liebesbriefe der deutschen Literatur angesehen werden. Doch Karoline von Günderrode konnte sich ein Leben als Professorengattin nicht vorstellen. Und Friedrich Creuzer bemängelte: „Lina schickt sich zur Ehe nicht…“
xxx/ellauri420.html on line 598: Der Gelehrte spielte mit dem Gedanken an eine ménage à trois. „Meine Frau sollte bei uns zu bleiben wünschen – als Mutter, als Führerin unseres Hauswesens. Frei und poetisch sollte Ihr Leben sein“, schlug er Günderrode vor. Es war die Zeit neuer Entwürfe des Zusammenlebens. So steht Creuzers Utopie in Beziehung zu den revolutionären Vorstellungen, wie sie zur gleichen Zeit in Frankreich Henri de Saint-Simon und sein Freundeskreis zu leben versuchten. Von einigen Kennern der Zeit wird sie gleichwohl als Charakterschwäche eingestuft – der kränkliche Friedrich Creuzer hatte nicht den Mut, sich von seiner Frau zu trennen. Karoline von Günderrode beschäftigte sich unter Creuzers Einfluss mit dem Studium früher, auch matriarchaler Gesellschaften. Auch darin war sie ihrer Zeit voraus. In Männerkleidung wollte sie Creuzers Vorlesungen besuchen, um dem Geliebten so nah wie möglich zu sein.
xxx/ellauri420.html on line 600: Als Creuzer erkrankte und seine Frau ihn gesund pflegte, schwor er ihr, sich von seiner jungen Geliebten zu trennen. Am 26. Juli 1806 erhielt Karoline die Nachricht. Bereits nach dem Tod ihrer Lieblingsschwester Charlotte 1801 hatte sich Karoline auf der Frankfurter Ostermesse einen Dolch gekauft. Von einem Chirurgen hatte sie sich Rat geholt, wie er am besten gegen sich selbst zu führen sei. Aus unglücklicher Liebe erdolchte sie sich selbst am Flussufer in Winkel im Rheingau. Am nächsten Tag fand man ihre Leiche im Wasser. Sie wurde 26 Jahre alt.
3451