ellauri009.html on line 1833: Jos omii izellensä jotain joka ei ole kenenkään, eikös se ole jonkinlaista nyysimistä kuitenkin? Vaikka ottaa hintaa hengitettävästä ilmasta. Sehän kuuluu kaikille, vaikkei kellekään.
ellauri019.html on line 1095: Nyt ei ole enää pystyssä yxi mies, ei seiso suorana. Vaik en mä kyllä ymmärrä miten sillä aseella vois edes käydä puolustussotaa, eikös se ole ennemminkin tarkoitettu hyökkäyxeen.
ellauri023.html on line 683: So what? Mitä shokeeraavaa siinä on? Mix kauhistellaan tämmösiä "x on vaan y" mietelmiä? Eihän ne muuta asioita mixikään. Ja tää on vielä Kansan Uutisista. Herran pelko on kiinni kansassa kuin kärpäspaperi. Koska niistä päätellään salaa eteenpäin: jos sielu on vaan harmoniaa, mites käy mulle jatkossa? Enxmä ookkaan kuolematon? Katoanko kuin löyhkä, kuin pieru Saharaan? Huolestuttavaa. Tai mikä pahempaa: jos anoppi on vaan joku konglomeraatti, eikös panna se tehosekottimeen? Apinat on kuin koiria, ei ne ymmärrä sanoja, ne kuuntelee äänensävyä.
ellauri028.html on line 272: niin eikös samat hesperidit omenoineen tulleet vastaan van der Valkissa.
ellauri028.html on line 777: Menin poliisin luo ja sanoin "Hei, eikös sakon voisi jättää väliin, kun tämä on ainoa auto parkissa?". Poliisi ei sanonut mitään, vaan jatkoi lapun kirjoittamista. Niinpä sanoin poliisia virkaintoiseksi natsiksi.
ellauri030.html on line 250: Kohtaan 1) katixi naamioituneen papukauppiaan vasta-argumentit ovat: älä mene eläkkeelle, jatka horisemista johtoportaassa (esimerkkejä)! Menikö muisti? Älä välitä, mulla on tässä paljon esimerkkejä semmoisista joilta EI mennyt, eikös se lohduta? Relevantimpaa ois mainita sellasia kuin Kekkonen tai Paavi JP Kakkoineen, joilta meni hengenlahjat ja silti ne jatkoi horisemista johtoportaassa. Vittu et on sit heikkoa argumentointia. Sisero ei paljon piittaa implikaationuolten suunnasta, vielä vähemmän todennäköisyyxistä.
ellauri031.html on line 640: Hmm, eikös ollut USAn ja NLn lättänenillä muka lusikkaansa siinä sopassa? Kaarloa alkaa vähän hirvittää, ja se ottaa Raamatusta "peukalovärsyn". Aivan hätkähti, mitä siitä peukalonsa alta luki: Mene kansa kammioihin ja sulje ovet perässä, lymyä hetki kunnes viha on ohi mennyt. Se oli Jesajasta kaiketi. Montakohan peukalointia siihen tarvittiin.
ellauri033.html on line 410: Pahansuovat sielut pilkkaa Hra Bourgetin harrasta snobiutta, mut siinä voi nähdä tietyn pyrkimyxen tarkkuuteen. Eikös buduaarit ja salongit ole vaan kehys, jossa sen romaanit kukoistelevat, miljöö missä sen sankarit kehittyvät? Kyllähän se herkuttelee ihan sikana pikkuseikoilla kuten prenikoilla ja pukukoruilla. Suurin osa Hra Bourgetin henkilöistä pukeutuu hirmu huolella, mut eikös niillä ole syytäkin? Jos markiisi Bonnive tekee vaikutuxen Rva Nancayhyn, se saa kiittää siitä sen kauluksen ja mansettien hienoa leikkausta ja leveetä mohairnauhaa, joka roikkuu hienosta kultahakasesta, johon on kiinnitetty sen antiikkinen lornjetti. Ja mixkä ei Rva de Tillieres Raymond Casain ilmestyttyä nää kaunopuheisessa ja kiltissä Poyannessa, jota se on rakastanut uskollisesti vuosikausia, enää kuin hövelin ja lurittelevan tunkeilijan? Sen ymmärtääxemme Pollen on näytettävä että Casai on hienoston makutuomari, jonka pukeutumishuoneessa nuoret näkee hienon hyllyn jolla on upeasti järjestettynä 92 paria kenkiä. Ei ihme että Rva Tilliers on höxötyxissään vaan sen nimen kuullessaan.
ellauri034.html on line 502: Mut eikös se nimenomaan seuraa neandertaalilaisesta moraalista?
ellauri036.html on line 2085: Nyt ei ole juhla. Juuri tänään koko maailmalla on hätä. Vessapaperikin alkaa olla vähissä. Vaik hetkinen, kristikunta, eikös paras pitänyt olla vielä edessä? Eikös se ole tässä juuri luvassa? Paapa tulee, oletko valmis? Mä oon vaaalmiis! Tuu pyyhkimään!
ellauri043.html on line 5444: pihlajapöheikössä ihan nakupellen naisen, — nelinkontin kuin elukka, jota astuu musta mies, soihtu kummassakin kädessä.
ellauri045.html on line 369: Liisoja piisaa, halkiohaaroja. Mutta eikös sitä aina kaipaa jotain toista Liisaa kun toinen on jo pivossa? Mieti sitä. Lahopää Liisa Mellunmäessä. Tiina-Liisa limusiinin takapenkillä. Tyhmempi kuin luulin. Tämän niteen perusteella Hannu Mäkelä on ikävä ihminen, maligni setämies. En pitänyt. Äiti Pirkollakin oli tapana sanoa: en tykännyt.
ellauri062.html on line 344: Toi jättipenismeemi on varmaan koodattu syvälle joidenkin nörtti-ituratojen geeneihin, sillä se esiintyy Nipsun (Pynchonin) Sateenkaaresssa (vaahtomuovisten jättipenisten pituus à 2m) ja sitten taas uudelleen Amazonin nettitv-sarjassa The Boys 1/2, joka kertoo kuinkas ollakaan supermiehistä ja parista token naisesta, sisältää salaliittoja ja eikös muuta, jättipenixiä, tällä kertaa 3m pitusia. Tää ei voi mitenkään olla sattuma.
ellauri064.html on line 50: Ensinnäkin, olen varma, että aika moni suomalainen tunkee kartonkihylsyn sekajätteeseen, ja eikös se säästäisi hirveästi energiaa jos jokainen pahvihylsy olisikin poissa (kartonki)jätteestä? Ja mun jalkoja säästää ainakin kun voi edes vessapaperihylsyn "kierrättää" käden heilautuksella pöntöllä istuessaan.
ellauri093.html on line 738: Matti Tarkkanen (ei siis "Tuus" Pekka Tarkka, vaan vielä pikkumaisempi), eikös se ole just se sama Väestöliiton lähettämä tarkastajajäbä joka heitti Wilho Pylkkäsen ulos lähetysseurasta Kiinassa? Nekin pyllistelivät pitkään yhdessä kirjoituspöydän alla kuin J-J Rousseaun Julie, mutta Wilho pysyi kovana, tai siis pehmeänä, ei kovettanut mieltänsä ja suostunut upottamaan lapsia. Pekka taisi olla tämmöinen kiertävä koulutarkastaja. Tarkkana kuin porkkana, silmä kovana. Aatelissiiri apuna.
ellauri097.html on line 219: Ja sit vituttaa et justkun ize on suunnilleen saanut oppimansa asiat järjestyxeen, niin eikös tuoreesta päästä tule koko ajan muka uusia. Ensin säikähtää et mitä nyt jotain uuttako on auringon alla, kunnes huomaa ettei tietenkään, samaa vanhaa viiniä uusissa leileissä. Air frier on pieni muovinen kiertoilmauuni, joka vuorostaan on uuni jonka sisässä on tuuletin. Sama konstruktio kuin suivahuoneessa. Saarnaaja selvisi taas pelkällä säikähdyxellä. Mut harmittaa se silti. Vaikka Agit prop jo nuhteli: älä anna sen harmittaa, vaan ala jo. Mä en kyllä ala enää mitään. Seija varoittaa kun tulen kazomaan teeveeviihdettä: älä astu tohon johtoon.
ellauri102.html on line 124: MTV eikös se ole se 🦉 visio? tump-tump-tump-tump-klikink! Teija Sopanen istuu mustavalkoisena tupeeratussa tukassa korkokengissä polvet näkyvissä nailoniset sääret supussa ja kuuluttaa seuraavan ohjelmanummeron. Se on Niilo Tarvajärven Palapeli. Ei hizi mä en koskaan graduoitunut 70-luvulta 90-luvulle. Nyttemmin mä olen taantunut takas 50-luvun lopulle.
ellauri112.html on line 753: Maailma: Berliinissä marssittiin Palestiinan puolesta. Paukkupommit rytmittävät kiihkeää huutoa. Osa mielenosoittajista vaaii Palestiinan vapauttamista joelta merelle, mikä on tulkittavissa vaatimuxexi pyyhkiä Israel pois kartalta. Israel murhaa lapsia kuin Hitler, lukee arabien kylteissä. Huomattavan paljon Turkin lippuja. Israelin terroristijärjestöxi luokittelemia tunnuxia vilisee. Arabialaiset iskulauseet ovat kiihkeitä: On vain 1 jumala, ja jumala on suurin. No eikös kristityt ole ihan samaa mieltä? Kadulla pienet pojat pannan poseeraamaan painavien lippujen kanssa ja heistä otetaan kuvia. Poikien asennosta tulee ezimättä mieleen islamistien propagandakuvat. Poliisi ottaa kiinni useita mielenosoittajia. Kaupunkifestivaalia kiihdyttää "kuumentunut tilanne Lähi-Idässä". Väkijoukosta on vaikea löytää ketään joka haluaisi puhua Herlinin sanomille. Lopulta löytyy 1. Paska media, neuköllniläinen hammaslääkäri tiivistää. Mutta se onkin filistealaisia. Juutalaisvastaisuus on saxassa kiusallisen arkista. Oikislaiset liputtavat juhlavammin Israelin lipulla. On siellä mukana kai joitakuita jotka edustavat keskustaa.
ellauri118.html on line 520: “Dear friends . . . what millennium is it out there?” kysyi Boris porukoilta. Länkkärit tykkää eniten Borisin loppupään tuotannosta, The Poems of Doctor Zhivago and the poems of his last years, joihin Pasternak has injektoinut kristillistä symboliikkaa. Mix ihmeessä, eikös se ollut jutku? Nää runot voi olla sen tunnetuimpia, siitä jenkkipaskiaiset on kyllä huolehtineet. Tätä runoa ei näy kukaan kommentoineen. Musta Boris kertoo siinä taipumuxestaan käydä huorissa.
ellauri140.html on line 723: At which Cocytus° quakes, and Styx is put to flight. Tikka nauroi pilkkasuu, eikös maistu silkka puu.
ellauri141.html on line 147: Seu rupit teretes Marsus aper plagas. Tai hurja mezäsika rynkää pöheiköstä.
ellauri142.html on line 856: Latvat sanoo uhratessa AUM (suom. kröhöm), TAT (tattis) sanoo nilkkiportaan porukat, ja SAT sanotaan annettaessa almu köyhille. Sapienti sat. Top top, eikös tuo jo riittäne homo sapiensille. Uskottoman almu on vailla ikuisuusarvoa, vaikka laahusta se lohduttaisikin.
ellauri142.html on line 873: Siinä ominaisuudessa ei ollut Petteri, joka vastasi mun mixi-kysymyxiin loppupeleissä: koska se on kivaa. Tai hmm, tässähän se kompa taas kerran on: eikös tommonen kieltäytyminen kuitenkin ole näistä heppuleista vähän kivaa? Vai pitääkö sen olla ikävää? No ainakin samantekevää.
ellauri161.html on line 293: – Krusifiksi on kuva, jossa kuolevaiset kohtaavat. Se on ihmisluonnon kuva. Sen kristofoobikkokin ehkä ymmärtäisi, jos vain katsoisi. Mutta pelostaan hän pääsisi vain, jos osaisi lukea myös tarinan jatkon: pääsiäisen, kirjailija muotoilee. Hmm. eikös koko murha tapahtunutkin juuri pääsiäisenä? Helluntaitahan tässä kohtaa pitäis muistella.
ellauri216.html on line 297: Armoa! Armo Hormia! Teidän armonne, saisiko olla pikkuleipiä? Entä veiziä? Outo himo vaivaa kotkaa, kuusen alta kaivaa votkaa. Pettymys on valju kotkan, juonut oli kalju votkan. Tikka nauraa pilkkasuu: eikös maistu silkka puu? Apinat pelkää pimeää. Pimeysaiheisia horroreita on läjäpäin, googlaa vaikka.
ellauri217.html on line 277: Calle Rosenius terottaa ke 24 pnä elokuuta 2022 ettei luteraani ei tarvi hyviä tekoja saadaxeen armahduxen ilmaisexi Jee-suxelta. Riittää kun uskoo ja tunnustaa syntinsä (esim. saastaiset halut tai hirmu epäsosiaalisuuden) ja pyytää niitä ilmaisexi. Mutta eikös näistäkin osa tai kaikki ole tekoja, vieläpä Herran mielestä eri hyviä, kuin kumikarhut tai pistaasipähkinät? Siis hyviä tekoja silti vaaditaan, vaikka pieniä?
ellauri220.html on line 657: Aseet ja jäte, kulleja ja pilluja kaikkialla. Siinähän ne taas ovat: KILL! EAT! ja FUCK! nyt tässä järjestyxessä. Ei kynäilijät pääse mitenkään irti näistä aiheista, ja mixi pääsisivät, nämähän ne ainoastaan kiinnostavat joka ikistä raitaperseistä paviaania. Ja eikös tän kaiken huipennus ole että epämiellyttävä Nick mätkii väpelöä Brian Classicia Kazakhstanissa, joka on bylsinyt Nickin Marian-vaimoa sen selän takana. Juupa juu, EAT! (vaimo on omaisuuttani, pois reviiriltäni), FUCK! (vain minä saan sitä nussia, vaikkei huvittaisikaan) ja KILL! (tästä saat ja tästä! maista nyrkkiäni!) yhtyvät tässä kolmiodraamassa. Kiitos ja näkemiin, nyt on kaikki koossa pienessä narukerässä. de Lillon nimi perässä. Is this cheese?
ellauri222.html on line 342: Ethelred järjesti Englantiin asettuneiden tanskalaisten joukkomurhan 13. marraskuuta 1002, mikä johti siihen, että Tanskan kuningas Sven Haaraparta teki Englantiin useita sotaretkiä ja onnistui lopulta valtaamaan maan. Vuonna 1013 Sven nousi maihin ja valtasi nopeasti Lontoon ja Etelä-Englannin. Mut hetkinen, eikös Kristuxen toisen tulemisen pitänyt tapahtua tässä välissä, vuonna 1000? Mikä hemmetti sitä pidätteli?
ellauri238.html on line 718: Tuula2 lakkaa soittelemasta kapakoihin perään. Pentti soittaa ja ilmoittautuu. Pidä hauskaa sanoo Tuula2. En minä tuostakaan asenteesta pidä, Pentti marisee. Tässä on jotain hämärästi tuttua... Alkoholisti, tyypillinen tapaus. Tuula2 syö kiukuspäissään koko purkin Penan diapameja, mutta vazahuuhdellaan. Pentti neuvoo: seuraavalla kerralla liuota tabut koskenkorvaan, ei tuolla lailla saa ketään hengiltä. Hysteerikko, neurootikko, et tajua kuinka suurenmoisen ja nerokkaan ihmisen kanssa olet naimisisissa! Pentille ei kukaan ole minkään arvoinen. Kun on käytetty, heitetään menemään. Vizi tää on suoraan narsistipentujen käsikirjasta. Pena siirtyy lennossa Tuula2sta Mia Berneriin. Saattaen vaihdettava. Hän oli jo kirjoittanut monta rakkausrunoa Mialle, joka oli ihana ja lihava ja jonka rinnalla minä kaikin puolin olin pelkkä lelu. Myös sängyssä, hän korosti. Hän esitteli runoja innoissaan: eikös ole kauniita? Mia oli norjalainen terästehtailijan tytär, Carl-Erikin ikiä, 1923 syntynyt eli Penaa 14v vanhempi, sopiva äitihahmoxi, ja sillä oli varaa pitää Pena koskenkorvissa. Ei kyllä mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin.
ellauri244.html on line 494: Sandhamnin Seglarhotelletissa on sviitti varattuna. Ezä viizizä? No eikös Nora voisi pitää huolta Juliennesta. Tai se norjalainen skoude? Tai Krista Kosonen?
ellauri245.html on line 358: Lisää jonnepotaskaa. Sid Viciousin No Future oli aivan ala-arvoisen surkeata räminää. Tollasella ei olis kuulunut ollakaan mitään tulevaisuutta, mutta annas olla eikös vaan vitun monet yhtä surkimuxet tarttuneet paviaanin raivolla kertosäkeeseen. Esim Jonne Nääsböö ja Eski Saarinen. Harry piittaa vaan ex sukulaisista kuten isästä, mongoloidisiskosta ja ex heilasta Raakelista ja sen lumiukkopoika Helgestä.
ellauri260.html on line 284: Paizi että hei viimeiset tulee ensimmäisixi, eikös se niin ollut puhe? Juu:
ellauri318.html on line 171: Njuu saatiin se mafioso sentään ammutuxi siiviläxi Suomen Jouzenen tultua svedupettereille avuxi, mutta eikös vaan sen mikkihiiri Petteri poika astu Rinaldo Rinaldinin tilalle edistämään länsinaapurien asekauppoja vienolla viulusäestyxellä.
ellauri370.html on line 518: Valkoiset taas olivat Gobineaun mukaan kolmesta rodusta paras ja korkein, sillä vain valkoisilla oli kyky älylliseen ajatteluun, minkä lisäksi he olivat fyysisesti kauneimpia ja ainoita, joilla oli kyky luoda lisää kauneutta bylsimällä. Gobineau kirjoitti, että kauneus, korkea älykkyys ja voimakkuus ovat alkujaan olleet vain valkoisten ominaisuuksia, ja sikäli kuin näitä myönteisiä ominaisuuksia esiintyy aasialaisilla ja mustilla, se voi vain olla seurausta aikojen kuluessa tapahtuneesta rotujen sekoittumisesta. No eikös se sitten ollut hyvä asia? Selittäkääpä tarkemmin, Mr. Luke.
ellauri384.html on line 467: Oiskoon tosiaankin niin että ruumiittoman sielun taivaaseen vilahtamisen ajatus oli vain Johixen platonisteilta kristinuskoon lanseeraamaa gnostilaista hapatusta, josta Nikeassa palattiin juudetyyppiseen kokokehon pelastuxeen? Ilmeisesti sitten mikään pierumainen sielu ei heti kuoltua livahdakaan mihkään maailmansielun yhteyteen vaan kalmo odottelee kärsivällisesti kuopassa että Jeppe kerkiää kiireiltään takaisin kaivamaan luut ylös luutarhasta. Samahan se sille on, ollen sillä aikaa vähintään yhtä tajuton kuin potilas virzakivileikkauxen aikana, eikä tajua ajan kulua. Toisaalta eikös sille sitten ole aika 1 ja sama tuleeko se pelastaja ylipäänsä toista kertaa noutamaan. Paremminhan siltä siellä loppuaika kuluu taju kankaalla kuin jos pitää ikuisuuxiin rämpytellä yläpilvessä harppukuorossa 24/7 tai 9-9-6 perse ummella ilman tupakkataukoja, Rembranttyylin munkkikahveista puhumattakaan.
ellauri389.html on line 457: Cowper oli ujo ja surumielisyyteen taipuva, jonkin aikaa mielisairaanakin. Virkistäen ja rohkaisten häneen vaikutti henkevä lady Austen, jonka kehotuksesta hän kirjoitti koomisen balladin John Gilpin ja runoelman The Task (1785). Gilpin - eikös se ollut Salle Lloydin kotiopettaja? Juu oli se.
xxx/ellauri013.html on line 438: Pahoja aatteita Bertistä on uskonnot, asketismi, anaalisuus (anaalihommia lukuunottamatta, vai mitä Bert?), determinismi (hmm, eikös se ole tieteellistä?), kateus (tää on yks talousliberaalien suosikkeja, ks. toisaalla näissä mietteissä. Bertillä on jopa tarjota tähän vähän samanlainen opettava tarinakin kuin Aisopoksella), ylpeys (kuulumisesta johkin laumaan siis). Fatalismi on yksi determinismin laji, siihen liittyy usein totalitarismi. Ja naisten lyttäys.
xxx/ellauri056.html on line 253: No kuori jäi, oma kua, eikös siinä ole enemmän kuin tarpeexi? Ei nähtävästi:
xxx/ellauri059.html on line 644: Outo himo vaivaa kotkaa kuusen alta kaivaa votkaa. Timppa nauraa pilkkasuu eikös maistu silkka puu?
xxx/ellauri084.html on line 760: Colette-elokuva ei läpäissyt Bechdelin testiä, mitä voi pitää merkillisenä, kun muistaa että Colette oli lepakko. Mutta eikös vaan se sen ukkeli työnnetty mukaan kaikkiin niihinkin kohtauxiin. Eihän mieskazojia voi muuten pitää hereillä, ja nehän maxavat varmaan yli puolet leffan kustannuxista.
xxx/ellauri103.html on line 654: Sitoudutaan vaan izemääräämisoikeuteen ja monimuotoisuuteen, edustetaan biodiversiteettiä. No eikös sitten olis paras unohtaa koko globalisaatio, se vaan
xxx/ellauri113.html on line 378: tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse? ja ovat väijyksissä tiheikössä?
xxx/ellauri113.html on line 462: Vähän hauskaa naisten kustannuxella, eikös teistä olis kätevämpi olla pussieläimiä, tai munia munia? Mutta ei, jumalalla oli suuremmat suunnitelmat mielessä. Se ei käynyt läpi välimuotoja (noi ei tosiaankaan olleet niitä), vaan se teki samantien kikyloikan ja tempas eevan aatamilta noppelasti kyljestä, mutta kielsi sitten ankarasti työntämästä hyödytöntä kikkeliä vielä tarpeettomampaan pillunreikään. Elukoillahan ne oli käytössä, mutta apinalla ei niitä tarvita, eikä lapsia. Tissitkin on vaan jättimäiset hikirauhaset aatamille viihteexi. (Vaikka edellä tuli sanottua ettei ihmisellä ole yhtään ylimääräisiä ruumiinosia.)
xxx/ellauri173.html on line 964: Mutta asiaan! Lähellä pylvästä Hadaly, vielä pitkään mekkoon verhottuna, seisoi ja nojasi modernin mustan pystypianon pystysuoraan, johon oli sytytetty kynttilöitä. Juveniilin sievästi hän osoitti keveän tervetuloeleen Ewaldille. Yhdessä nurkassa oli tekotakka, sekin varmaan samanlainen kuin Seijan luona Eirassa. (Karhuntaljakin siellä oli, vaikkei karhupukua.) Puissa linnut nauroi lensi parittain, eikös kohta tule jo se puolen tunnin onni vain? (tuumii Lortti).
xxx/ellauri174.html on line 395: Tämän sanan kuultuaan Hadaly nosti soihtunsa verhotun päänsä yläpuolelle ja seisoi pystyssä pimeän laatikon vieressä, kuin patsas haudan vieressä. Se oli meikkilaatikko ja kasa silikoninuken kriittisiä osia. Poinzina oli että Ewald-setä tajuaisi, miten tekastuja kaikki naisen osat ovat. No onhan ne, mutta eikös se kupupäinen vaihdetankokin ole samanlainen osa? Ei se että ne eivät näytä juuri miltään irto-osina muuta asiaa, että oikein kokoonpantuna ne saavat vaihdetangon siirtymään automaattisesti D-asentoon.
xxx/ellauri176.html on line 498: Sitten puberteetti-ikäisenä alkaa vastapuolen killuttimet kiinnostaa. Vastustamattomasti tortun lähistöllä kangistuva phallos ezii vaikka väkisten tien karvapöheiköstä märkään tunneliin, jonne sitä juohevasti johdattaa mirrin tarkoituxeen suunniteltu pitkittäishalkio. Tämä vaihe on kehityxen huipennus, jossa koko hommasta vasta tulee nettotulosta, eli kaiken sujuessa hyvin alkaa mahan alla kasvaa uusi apina.
xxx/ellauri187.html on line 342: Lukiosta hän pääsi Helsingin yliopistoon lukemaan yleistä kirjallisuutta. Hän tunsi heti olevansa kotona, mutta tekemisen puute ahdisti häntä. Sofia ahdisti opiskella kirjallisuudesta, koska olisi halunnut jo kirjoittamaan. Kun hän pääsi lopulta opiskelemaan teatterikouluun dramaturgiaa, koki hän vihdoinkin vapautuneensa. Oppilaille annettiin vapautta, joka sai Sofin tajuamaan, että hänellä todellakin on lupa kirjoittamiseen. [Höh, eikös se mennyt niin että päästyään teatterikouluun Sofi huomasi pian olevansa väärässä paikassa kun siellä piti jumpata extrovertisti ja noudattaa reaaliaikaisesti käskyjä kuin koulussa. Sofi oli liikunnallisesti lahjaton nyhverö joka halusi vaan nykrätä ja kirjoittaa. Kirjallisuuden opiskelu ei napannut sen enempää, joten kesken jäi sitten nekin opinnot. Sofi puuttuu Nilkin 2017 humanistitallista, siellä on vaan se Kimmo joka työnsi päänsä itätytön perseeseem ja sai pahan aknen. Väärään paikkaan työnsi sekin päänsä. Kasvonsa menettänut mies. Lomasysmäläisen palkinto vlta 2014.]
xxx/ellauri193.html on line 503: pahin synti, eikös fornikointi
xxx/ellauri201.html on line 64: Kolmannen yönsä oli Isokukko-Uljas meidän talon tuvassa nukkunut muiden kortteerimiesten kanssa, ennen kuin rupesi naimisenasioista minulle haastamaan. Jättäytyi tupaan, kun muut miehet saunaan läksivät. Minä en sinä iltana välittänyt mennäkään, ja Kustin-tursake taas omiaan kamarissaan hääräsi, rahojaanko lie laskeskellut. Isokukko-Uljas kysäisi omaan reiluun tapaansa, että onkos tässä talossa tapana, että metsätyömiehet emännän sänkyä käyvät lämmittämässä, eikös isännästä enää ole siihen. Minä sitä vähän hämmästyin, ilokin pyrki pintaan, mutta koetin suutani vetää viivalle vaan. Sanoin siihen, että ei sitä kaikki sinne päässeet, emännän kamariin. Isokukko-Uljas kyseli, että Einokos se ainoastaan semmoista erityiskohtelua saapi. Minä siihen, että saa kuka saa. Oli se siinä vaiheessa jo päättänyt minua naida, kyllä sen näki silmistä. Ai ai ai, miten se katsoi raukeasti isoilla silmillään kuin viekas sonnimullikka! Kysyi se sitten, että jos hänellekin ensi yönä sitä herkkua riittäisi, kun oli jo viidettä päivää ilman joutunut olemaan. Kyllä minä jo siinä kohtaa semmoista himoa tunsin, että naurun päästin vastaukseksi, se riitti Isokukko-Uljakselle. Se sanoi yöllä saapuvansa ja käski sanoa entiselle sängynlämmittäjälle, että jättäisi se tulematta.
xxx/ellauri201.html on line 74: Pesin Isokukko-Uljaksen leveän selän, oli silläkin mittaa ja vahva se oli kuin talonovi. Jo kääntyi mies ympäri ja pesin karvaisen rinnankin, oikein kunnolla hankasin. Miestä vaan nauratti. Isokukko-Uljas nousi seisomaan ja muut näköjään tiesivät, että ei minun koitokseni vielä ohitse ollut, kun kiilusilmin ovella viipyivät. Eino se yhä ärisi kiukkuaan lauteella. Isokukko-Uljas kysyi, että eikös tässä talossa sitä viimeistä soppea puhtaaksi pestäkään. Ei sitä passannut työmiehen antaa ikätoverinsa taliseksi tulla. Miehet nauraa hekottivat ja seurasivat minua silmä kovana, liekö jokin muukin ollut niillä kovana. Kyllä minä tiesin, mitä Isokukko-Uljas tarkoitti. Olin minä joskus arkana nuorikkona Kustin-rutaleen nahanaluksen joutunut huuhtomaan, siellä sitä haisevaa talia oli ollut. Siinä minä hetken aattelin, mitä pirskattia minä nyt tekisin, mutta niin minä vaan otin kädellä kiinni siitä isosta murikasta, vedin löysän nahkan terskan taakse ja aloin pestä. Puhdashan se oli, mutta puhtaana piti pysyäkin. Miehet nauroivat kuin viimeistä päivää, Isokukko-Uljas hörähteli tyytyväisenä. Silloin loikkasi Eino alas lauteelta kuin riivattu, seisahtui ja hyökätä aikoi Uljaksen päälle. Mutta kun oli vastassa niin iso mies, niin eipä uskaltanut ei, vaan paineli muita sivuun tyrkkien ovesta ulos. Miehet siitä vielä enemmän yltyivät nauramaan, sanoivat, että nyt vietiin Einoltakin vittu.
xxx/ellauri225.html on line 131: Tikka nauraa pilkkasuu: eikös maistu silkka puu?
xxx/ellauri250.html on line 60: Laitan tähän jaxoon muutamia perhesalaisuuxia joita ei saa koskaan kertoa. Petteri ei pienenä meinannut alkaa puhumaan, kulki vaan Pirkon perässä ja vingahteli. Sitä oltiin jo sijoittamassa johkin laitoxeen, kun se sitteen viime tingassa ymmärsi petrata juoxuaan. Jönsistä Pirkko sanoi kerran: kyllä vanhemmilla on oikeus vihata lastaan. Kun Calle kuoli, se oli tehnyt 2 testamenttia, joista toisessa perintö siirrettiin lasten yli lastenlapsille. Rahallisesti sillä ei meille ollut merkitystä,1/4 osui pysyi samana, mutta Kristiinan osuus olisi pudonnut 1/4:stä 1/12:aan, jönsin 1/6:aan, ja Petteri olisi kerännyt jättipotin, 1/2 kaikesta. Pirkko kysyi minulta että eikös tämä ole epistä ja typerää. Sanoin että on, ja Pirkko repi siltä istumalta Callen suunnitelma B:n. No on näitä salaisuuxia vielä lisääkin, mutta riittäköön tämä tässä nyt.
xxx/ellauri252.html on line 483: Taistelu Norjasta, Norjan taistelu tai Norjan miehitys oli konflikti, jossa Saksa valloitti Norjan toisessa maailmansodassa huhti–kesäkuussa 1940. Operaation päätavoitteena oli varmistaa Saksan sotateollisuudelle tärkeän rautamalmin saanti Ruotsista. Operaatio eteni nopeasti ja Norja yllätettiin pahasti. Norjalaiset olivat saksalaisten hyökätessä täysin valmistautumattomia taisteluun. Liittoutuneet saapuivat norjalaisten avuksi, ja vaikka vastaiskut maan eteläosissa jäivät tuloksettomiksi, Pohjois-Norjassa saksalaiset kokivat koko sodan ensimmäisen tappionsa Narvikin taistelussa. Hei hetkinen, eikös Tanskan valtauxessa sakujoukkueita ollut lyöty jo takaisin tiesuluilta verissä päin?
xxx/ellauri265.html on line 382: Miten niin raiskauxissa ei aina ole kyse vallasta? Mitä muutakaan se voi olla kun panee väkisin? Valtaahan se on väkivaltakin, a fortiori jopa. Toinen ei halua vaikka toinen haluaa oikein kovasti, ja sitten toteutuu se mitä vain jälkimmäinen haluaa, eikös se ole onnistunutta vallankäyttöä jos mikään?
xxx/ellauri305.html on line 101: Kopiot Brownin rakkauskirjeistä julkaistiin kirjasen muodossa, ja niitä myytiin oikeudenkäynnin aikana oikeussalin ulkopuolella. Theodore Dreiser parafrasoi monia näistä kirjeistä romaanissaan Amerikan tragedia lainaten viimeistä kirjettä melkein sanatarkasti. Jennifer Donnelly käytti monia kirjaimia romaanissaan A Northern Light (höh eikös se ollut Gathering light?).
xxx/ellauri358.html on line 170: Irigaraysta on tärkeää että naaraat ja koiraat ihmelettävät toistensa vehkeitä. Eläköön se pieni ero. Mutta Descartes, eikös ihmetyxen vastakohta ole tympäännys? Tuttu juttu, sanoi Natachan kaiken nähnyt lentokapteeni. Vaikka Natachan tissit ovat kyllä ihmeteltävät. Ne ei vaadi fenomenologista vaivannäköä, velä vähemmän sen pikkarit! Kun niihin pääsis kurkkaamaan, olis huuli pyöreenä. Toisto tyylikeinona! harva asia sietää yhtä paljon toistoa kuin köyrintä.
xxx/ellauri380.html on line 124: Patarouvassa kreivitär, Liza ja Herman kuolevat. Mutta tässä ohjaajan loppuratkaisu on mielenkiintoinen ja hyvin kristillinen. Kuolema ei olekaan kaiken loppu. Kuoleman tuolla puolella on kirkkaus ja rauha, jossa edellä suikahtanut Liza jo odottaa. Kuolema saattaa Lizan ja Hermanin yhteen. Mitä vittua, molemmathan teki syntiä, eikös niiden pitäisi palaa gehennan tulijärvessä?
57