ellauri030.html on line 211: Vanhuxia tarvitaan jarrumiehinä estämään edistyxen kehitystä ihan hullunmyllyxi. Ennen oli parempi, ja ainoot jotka muistaa sen (jos muistaa) on horisevat vanhuxet. Ennen oli tulevaisuuskin parempi.
ellauri030.html on line 740: Joku Francis Hutcheson jo huomautti 1750, että ei tää ole koko tarina. Voihan sitä nauraa muullekin kuin muille ihmisille, ei ole pakko olla aina pahanilkinen. (Vaik kyllä se varmaan naurattaa eniten.) Izellekin voi nauraa olematta pahantahtoinen. No se mun nauruteoria että normit naurattaa, onkin tässä suhteessa parempi. Nokkela toiminta on vielä yx naurun aiheuttaja, eikä siinäkään tarvi olla ketään pahista. Jonkinlaista helpotusta sekin on, kevennystä. Tästä päästäänkin huumorin kevennysteoriaan. Nauru on helpotusta, jonkinlaista hydraulista paineen päästöä. No helpotus kyllä usein naurattaa, ainakin helpottunutta. Ympärillä haistelijat ovat kriittisempiä. Tän selityxen esitti Lordi Shaftesbury 1709, kun höyrykone oli kexitty. Tää oli ensimmäinen essee missä huumori tarkoitti vaan jotain hassua. Jännää miten filosofiat muuttuu tekniikan edistyxen mukana. Spencer ja Freud myöhemmin korvas höyryn hermoenergialla, mutta pointti oli sama. Spencerin “On the Physiology of Laughter” (1911) sano et hermoenergia purskahtaa nauruxi kun tietty jännityskynnys on ylitetty. No oikeestaan vasta sitten kun se jännitys laukee vai mitä? Kun ei enää ole pakko pidättää, ja paineen voi päästää alenemaan. Energia tulee pakkautuneista sopimattomista tunteista. Kuten runossa:
ellauri037.html on line 598: Loppuajan eli 1833-1860 Sope asui Frankfurtissa puudeleiden sielunvaelluxen luojana, milloin Atma, milloin Butz (sielu ja sen vihollinen vuoron perään). Voitti norjalaisilta palkinnon kotiaineella tahdon vapaudesta, ei saanut tanskalaisilta toista moraalin alkuperästä, vaikka oli ainoo osanottaja. Haukkui liian nimekkäitä filosofeja. Sope oli ollut varma voitosta (ylläri) ja raivostui. Vitun tanskalaiset! Se julkaisi molemmat prujauxet omalla kustannuxella ja haukkui tanskalaisia vielä esipuheessa. Ammattifilosofit ei viizineet edes pierasta Schopenhauerin suuntaan, mut kaikenlaiset diletantit alkoi innostua sen räväköistä jutuista, monet lakimiehiä. Yx bändäri erityisesti, Frauenstädter, roikkui sitkeästi Sopessa ja sai lopulta sen Nachlassin. Hulluna vuotena Sope pelkäs omaisuutensa ja henkensä puolesta ja kannusti kovasti kurin ja järjestyxen palautusta. Lahjotti kiikarinsa upseereille että löytävät nihilistit paremmin. Kun vasemmistohegeliläiset (kuten Marx) puhui edistyxen puolesta, Sope sanoi kuin Jeesus että köyhät teillä on aina keskuudessanne ja hyvä niin, jää hajurakoa. Sitäpaizi on hyvä vään kun tulee apuharvennusta.
ellauri045.html on line 174: Se on tieteen ja edistyxen harppaus, digiloikka vanhasta

ellauri062.html on line 36: Jaakko Yli-Älykäs kertoo verisen neuromaanisesti kirjassaan jatkosodasta, kuinka "Oboten uusi hallitus" (neekereitä) teki lopun "kuningatar Elisabetin" villieläinreservaateista ja tappo yxin tein kaikki villieläimet edistyxen nimissä. 50v sitten siis 60-70-luvulla. Miehet taisteli, kansa kazeli.
ellauri111.html on line 67: Xenofobinen konservatismi. Dostoyevsky oli aktiivinen ryssien persupiireissä. Se kuoli ennen pogromeja, mutta sen päiväkirjat on täynnä polysemiaa. Eniten se vihas länkkäreitä, etenkin polakkeja (sillä oli vanhaa kaunaa polakeille vankilasta), ja liberaaleja se inhosi. Tämän päivän ryssäpersut, radikaalit oikkarit, ortodoxihihhulit ja militantit lojalistit löytää siltä läjäpäin meemejä. Dosto on sun kaveri jos haluat vastustaa globaaliliberaaleja ja Navalnyjtä ym. oligarkkeja. Nettimeemeistä vois luulla että Dosto on hullu hillbilly jostain Amerikan perämezistä joka on ajautunut Pietariin. Sen käsityxet ihmissielusta jota ahdistavat sisäpuolelta syntiset järjettömät halut ja liberalismin, ateismin ja edistyxen pirut ulkoa, tekis siitä eturiivin jenkkievankelistan, paizi eze ize ällös myös amerikkalaisia.
xxx/ellauri075.html on line 349: Tälläsiä konvoluutteja (asiakirjakoteloita) mäkin tässä pukerran. Benjaminin jouzenlaulu ‘Historian käsitteestä’ moittii valistusta ja kapitalistista käsitystä historiasta edistyxenä. Melankolisesti se analisoi 20. vuosisataa, sotkee teologista ja messianistista soopaa marxistisen materialismin teleologisoivaan soppaan. Benjaminin mielestä heikompien lyttäys ei ole mikään emergency, se on normitoimintaa. Kleen Angelus Novus (Benjaminin omistama maalaus) oli siitä kiva. No se onkin aika lailla Waltun näkönen.
7