Raamatun ilmoittamat vuosiluvut. Kaikki pitävät yhtä. Eli mitä on edessämme?
xxx/ellauri059.html on line 326: ”Yhtäkkiä japanilaiset äijät joivat ruudulla iloisesti kaljaa edessämme ja virnistelivät mukien takaa ja iskivät meille silmää. Se oli olutmainos.”
xxx/ellauri087.html on line 413: And yonder all before us lye Sen tuolla puolen meitä odottaa ja edessämme aukeaa
xxx/ellauri168.html on line 207: Että niin. Sitte niin. Meidän mielistämme käydään taistelua, sen suhteen että tartummeko me kiinni toivoon joka on meidän edessämme, vai lyömmekö me hanskat tiskiin ja sanomme "kaikki on menetetty"? Lannistuminen ei ole peräisin uskosta. Ajatteletko sinä että Kaikkivaltias Jumala on lannistunut persoona? Hän kehoittaa ihmisiä palvelemaan toisiaan, sillä Jumala tietää että sinä et koskaan löydä onnea itsekkyydestä. Jumala kehoittaa ihmisiä parantamaan haavoittuneet ja antaa heidän sisimpien osiensa tuntea että he ovat rakastettuja ja arvokkaita.
xxx/ellauri259.html on line 229: Pääsyy tähän hindulaisuuteen vedantan mukaan on se, että emme todellakaan näe maailmaa kunnolla. Jos näkisimme sen oikein, näkisimme, että se on yksin Jumala edessämme. Sen sijaan asetamme kaiken tämän monimutkaisen maailman tuon jumalallisen todellisuuden päälle.
xxx/ellauri416.html on line 480: Moos. 17:1-8 ”Kun Abram oli yhdeksänkymmenen yhdeksän vuoden vanha, ilmestyi Herra hänelle ja sanoi hänelle: "Minä olen Jumala, Kaikkivaltias; vaella minun edessäni ja ole nuhteeton. 2 Ja minä teen liittoni meidän välillemme, minun ja sinun, ja lisään sinut ylen runsaasti." 3 Ja Abram lankesi kasvoilleen, ja Jumala puhui hänelle sanoen: 4 "Katso, tämä on minun liittoni sinun kanssasi: sinusta tulee kansojen paljouden isä. 5 Niin älköön sinua enää kutsuttako Abramiksi, vaan nimesi olkoon Aabraham, sillä minä teen sinusta kansojen paljouden isän. 6 Minä teen sinut sangen hedelmälliseksi ja annan sinusta tulla kansoja, ja sinusta on polveutuva kuninkaita. 7 Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun jälkeläistesi Jumala, 8 ja minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi sen maan, jossa sinä muukalaisena asut, koko Kanaanin maan, ikuiseksi omaisuudeksi; ja minä olen heidän Jumalansa." Jos jonkun niin Aabrahamin tarvitsi tuntea Jumala El shaddaina, kaikkiriittävänä Jumalana. Aabraham oli tuossa hetkessä itse 99- vuotias ja hänen vaimonsa Saara oli 89-vuotias - ja Jumala oli kuitenkin luvannut heille oman lapsen. Sitä ei vain ollut kuulunut. Tilanne oli mahdoton. Room. 4:18-19: ”Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva", eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen munansa oli rupsahtanut - sillä hän oli jo noin satavuotias - ja että Saaran pillu oli kuivuut.”
Epätoivoisessa hetkessä Jumala ilmestyi Aabramille El shaddaina. Hän on yläsnoussut! Aapo huudahti. ’El’ on yksi ihmiskunnan vanhimmista ja laajimmalle levinneistä ’Jumala’ sanoista. Se tarkoittaa myös ’mahtia tai ’voimaa’, jos sitä ei lauseyhteydessä käännetä jumalana. Shaddai koostuu kahdesta sanasta: ’shad’ ja ’dai’ ’Shad’ tarkoittaa hebrean kielessä naisen rintaa. Kun vauva itkee levottomana ja vain rinta, josta vuotaa äidin maitoa, tyydyttää vauvan nälän. Äiti on voiman lähde, jota ilman vauva nääntyy. Samoin Jumala vuodattaa izensä meidän edessämme vaika onkin mies ja munaton. ’Dai’ merkitsee riittävää, tarvittavaa määrää. Jumala ei siis nuukaile tissin kanssa vaan antaa meille niin paljon, että hiljenemme kylläisinä. Hän on runsauden lähde.
16