ellauri030.html on line 439: Jos rupeet soveltavaxi filosofixi, valmistaudu alun pitäen siihen, että monet pilkkaavat sinua ja sanovat: ”Meidän keskuuteemme on yhtäkkiä ilmaantunut filosofi. Mistä on peräisin tuo ylimielinen ilme?” Mutta älä vaihda ilmettä, vaan pidä lujasti siitä kiinni, siinä näytät ihan parhaalta ja jumalan asettamalta. Jos annat periksi ja pokka pettää heidän edessään, joudut kaksin verroin naurunalaiseksi.
ellauri032.html on line 665: Kirjoitettu on. Tämä on tämänpäiväinen tekstini. Kuka sanoi näin? Meidän ikuinen ja elävä Jumala sanoi näin, kun se sai raamatun valmiixi? Väärin, Jeesus, kun hän ei ollut syönyt 40 päivään autiomaassa. Kirjoitettu on, vaan ei syöty muruakaan. Hän oli heikkouden saartamana, kun häntä oli kiusattu, kuten meitäkin, kun saatana seisoi hänen edessään ja kietoi hänet koettelemuksiin ja hankaliin kiusauksiin. Jeesus näytti oman esimerkin avulla, että saatana voidaan voittaa heikollakin aseella, ihmisraukan kalulla. Niinpä hänen tarkoituksenaan ei ollut voittaa saatanaa Jumalana, Jumalan Poikana, taivaan Herrana, vaan pikemminkin toinen käsi selän takana.
ellauri043.html on line 1318: Ja Antonius näkee edessään valtavan basilikan.
ellauri043.html on line 6472: Väristys, silloin tällöin, saa sen raottamaan silmiä; ja se havaizee pimeyden keskellä eräänlaisen monsterin edessään.
ellauri051.html on line 1750: 1139 There are trillions ahead, and trillions ahead of them. 1139 Edessä on biljoonia ja biljoonia heidän edessään.
ellauri061.html on line 1057: Pitkä odotus. Moni Katin ikätoveri on kohdannut tämän hetken jo vuosia sitten, mutta hänellä se on edessään vasta nyt, saihan hän ainokaisensa 44-vuotiaana.
ellauri133.html on line 248: Sillä aikaa kotikouluun pakotettu ja maalla asuva Mike Hanlon näkee hallusinaation vanhempiensa kuolemasta viedessään lampaanlihaa lihakauppaan. Veljensä kuolemasta traumatisoitunut Bill yrittää uskotella isälleen, että Georgie olisi viemäreiden avulla joutunut paikkaan nimeltä Aavikko. Tehdessään tutkimusta Derryn historiasta Benkin näkee hallusinaation päättömästä pojasta. Stanley kohtaa pahimman pelkonsa, joka tulee erään maalauksen muodossa.
ellauri183.html on line 605: Kuten jo tiedämme, kyyhkysillä oli edessään kuolema, sillä näin laki vaati Marian puhdistumisen tunnustamiseksi ja vahvistamiseksi. Joku voltairelainen älyniekka, joka olisi kyllin ivallinen ja epäkunnioittava vaikkei lainkaan omaperäinen, käyttäisi ilman muuta tilaisuutta hyvākseen ja huomauttaisi, että ilmeisesti maailman puhtauden ylläpitämisen edellytys siis on, että on olemassa viattomia eläimiä, kuten kyyhkysiä ja karitsoja.
ellauri206.html on line 400: ura edessään. Mutta tuossa nimenomaisessa
ellauri216.html on line 423: Sukupolvesta toiseen ortodoksiset kristityt ilmaisevat kunnioittavaa rakkautta Jumalan äitiä kohtaan kunnioittamalla Hänen pyhiä ikonejaan, rakentamalla temppeleitä hänen kunniakseen ja kirkollispyhiä hänen lukemattomien hyvien tekojensa muistoksi. Ihmeellisen ja käsittämättömän kuvan kunnioittavalle katseelle esittävät paljastetut ja ihmeelliset ikonit sekä loputtomat ihmeet, jotka on tehty heidän edessään uskovien rukousten kautta. Taivaallinen Esirukoilija itse, joka toimii näkymättömästi pyhien kuviensa kautta, antaa uskoville runsaan armon, huokuu ehtymätöntä armoa ja vapauttaa kaikenlaisista ongelmista ja onnettomuuksista.
ellauri243.html on line 587: Hänen kumppaninsa loisti mielihyvästä suunnatessaan voimakkaan etsintälaitteen heidän edessään olevien siirtolaisten kasvoille sokaisemalla heidät välittömästi. "Tämä on Yhdysvaltain rajavartiolaitos. Pudota kaikki omaisuutesi ja nosta kätesi!"
ellauri244.html on line 490: Trampoliinilla pomppivilla juliennepaloilla on edessään pitkä helminauha julmuuxia joita Jackit Henrikit Hasset ja Ragnarit aiheuttaisivat. Siinä ei muu auta kuin tehdä vielä pahempia julmuuxia. Feija tietää miten, onhan se Vihtorin jo nirhannut. Kiltit tytöt eivät vimmastu, ne hankkiutuvat tasoihin. Kersti-täti on valmis mukaan kuin lukkari sotaan. Selvittyään Jackista ne voivat nirhata myös Ragnarin. Faye ei voinut tietystikään rikastua työllä, vaan keinottelulla. Eitää mikään vasemmistokirja ole, älkää ymmärtäkö Camillaa väärin. Tässä tehdään pisnistä. Kaikille ansionsa mukaan, ei minkään tarpeen typerä.
ellauri246.html on line 533: Kaikista mitä Brodsky omistaa, ei puutu vain lahjakkuutta, vaan kyky luoda ihanaa. Ja ulkomailla, jonkun muun paikan edessä, hänen edessään sama arkki. "Tämä valkoinen, tyhjä paperiarkki on täynnä rivejä. Tyhjyys voitetaan luovuudella. " Tässä on kaava, joka Brodsky tarjoaa taistelun tyhjästä. Aitoaan testataan ei-olemassaolo, turha kiirehtiä ikuisuudessa. Luovuus oli ainoa lanka, joka yhdistää Brodskin todellisuuteen, ja se on luovuutta, kuten me tiedämme runolla "Uusi elämä" (1988, Nobelin palkinnon toimituksen jälkeen) innostuksella kaiken pahan maan kasvoilta. Brodskin tuomioistuin itse on paljon tiukempi. Ehkä kirjoittaja itse on pettynyt niihin teksteihin, joista pidämme. On väistämätön ajatus henkilö, jolla on tehostetut vaatimukset. Dostoevskyn omistuksessa olevassa artikkelissa Brodsky toteaa, että kesken luovuutta alkaa haluta itseparannusta, mieluiten pyhyyttä. Mutta tietyssä vaiheessa sanataiteilija huomaa, että hänen sulka on saavuttanut enemmän menestystä kuin hänen sielunsa. Ja sitten hän asettaa tehtävän vähentää luovuuden ja persoonallisuuden välistä kuilua. Näin ollen moraalisen itseparannusongelma tulee esiin. "Mitä sinä työskentelet nyt?" - "Työskentelen itseäni". Oletko työskennellyt hyvin? kysyi Rodin kavereilta. Kuis käsi käyb, kysyi Jaakko Hintikka apupojilta.
ellauri254.html on line 289: Mutta lyyrisen sankarin kuva on kuitenkin pääasia: siinä on enemmän orjaa, poikaa, ratsukkoa, joka on valmis antamaan elämänsä sydämen naiselle, vaikka hänen rakas on hänen edessään vaan sumun sumussa ja hämärissä varjoissa.
ellauri256.html on line 147: Ja tapahtui kymmenentenä päivänä, ja katso, nainen tuli ulos teltasta ja kulki alasti leirin läpi. Israel ryömi hänen perässään hiekalla ja suuteli hänen jalanjälkiä. Ja nainen sanoi: "Hajottakaa Jumalasi alttarit ja rakentakaa uhrikukkuloita Baal Pegorille, sillä hän on tosi Jumala." Ja Israel tuhosi Jumalansa alttarit ja rakensi uhrikukkuloita Pegorille Baalille. Ja nainen meni seurakunnan majaan, mutta majan sisäänkäynnin edessä makasi Pinehas, Eleasarin poika. Ja nainen ei uskaltanut mennä tabernaakkeliin, vaan sanoi: "Miksi makaat täällä, niinkuin erämaan koira? Tule luokseni telttasi ja makaa minun kanssani." Ja hän sanoi: "Lyö tuota miestä!" Ja Simri, Salun poika, Simeonin sukukunnan pää, tuli ulos ja potki Piinehasta jalallaan. Ja nainen meni telttaan. Ja Simri, Salun poika, seurasi häntä. Ja se oli illalla. Ja katso, Piinehas, Eleasarin poika, nousi ja meni telttaan makaamaan naisen kanssa. Ja Israel näki, että Piinehas oli tulossa, ja erosi hänen edessään. Ja Piinehas meni telttaan, ja hänen kädessään oli keihäs. Ja katso, nainen makasi alasti vuoteella, ja hänen päällänsä oli Zimri, Salun poika, alasti. Ja Piinehas, Eleasarin poika, löi häntä keihällä ristiluuhun ja lävisti hänen kohtunsa ja naisen kohtuun, ja keihäs lävisti sohvaan. Silloin Piinehas kaatoi teltan ja näki Israelin naisen ja Simrin, Salan pojan alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja ulvoi ja itki. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle. Ja Israel näki naisen ja Simrin, Salan pojan, alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja itki ja valitti. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle. Ja Israel näki naisen ja Simrin, Salan pojan, alasti ja naulattuna vuoteeseen, ja itki ja valitti. Ja Piinehas, Aaronin pojan Eleasarin poika, ylimmäinen pappi, meni ja meni makaamaan seurakuntamajan ovelle.
ellauri263.html on line 578: Teosofiasta on löydettävissä paljon piirteitä, jotka ovat yhteisiä useimmille okkulttis-gnostilaisille järjestelmille, ja siksi usein on vaikea todeta täsmällisesti, mistä jokin ajatus on omaksuttu. Jotkut teosofiset ajatukset sen sijaan voidaan löytää lähes sellaisenaan tai hieman muuntuneina buddhalaisista ja hindulaisista opetuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset ajanjaksot kuin kalpat ja jugat, mandaloissa kuvatut mantereet ja ihmisrodut, ihmisen olemuspuolet eli prinsiipit, siddhit eli yliaistilliset kyvyt sekä joiltakin piirteiltään teosofinen oppi juuriroduista. William Emmette Colemanin mukaan todellisuudessa Blavatsky kopioi tekstinsä – puutteellisesti viitaten – melko pienestä määrästä aikalaiskirjoja ja hänen käsityksensä mm. historiallisista teksteistä olisi perustunut toisen käden lähteisiin, vaikka hän antoi ymmärtää ikivanhojen alkuperäiskirjojen olevan edessään. Samoin Dzyanin kirjasta saadut tiedot olisivat olleet tunnetuista englanninkielisistä kirjoista, jotka eivät käsittele Tiibetiä vaan Kiinaa tai Intiaa, mikä selittäisi mm. useat kieli- ja asiavirheet.
ellauri315.html on line 428: Vaiheessa, jolloin kreikkalaiset tarvitsivat kipeästi ruokaa, he päättivät hyökätä puulinnaan, jossa tiedettiin olevan elintarvikkeita. Linna kuitenkin sijaitsi kukkulalla metsän ympäröimänä. Xenophon käski pieniä joukkoja miehiään ilmestymään kukkulalle; ja kun puolustajat heittivät lohkareita ja linkosivat lypsämättömiä lehmiä, sotilas hyppäsi puihin, ja hän "teki tätä niin usein, että vihdoinkin hänen edessään makasi melkoinen kivi- ja nautakasa, mutta hän itse oli koskematon". Sitten "toiset miehet seurasivat hänen esimerkkiään ja tekivät siitä eräänlaisen pelin, nauttien sen tunteesta, joka oli miellyttävä sekä vanhoille että nuorille, seurustelu hetken vaaraa ja sitten nopeasti paeta sitä."
ellauri342.html on line 123: Eräänä päivänä hän päätti ajaa hänet ylös kuorokoulun kellotorniin; palatsin huipulle. Tämä todella tapahtui - kaksisataa tuhannet provencelaiset kertovat sinulle nähneensä sen! Kuvittele onnettoman muulin kauhu, kun sen jälkeen, kun hänet työnnettiin sokeasti ylös a kierreportaat ja kiipeily kuka tietää kuinka monta askelmaa, hän löysi itse häikäisi yhtäkkiä loistavasti valaistulle tasolle, josta hän pystyi näkemään koko upean Avignonin kauas hänen alapuoleltaan, markkinat ei isompi kuin hasselpähkinöitä, paavin sotilaat heidän edessään kasarmi, joka näyttää punaisilta muurahaisilta, ja siellä hopeisella langalla, pieni, mikroskooppinen silta, jossa _l'on y dansait, l'on y dansait_. Voi köyhää peto! Hän meni todella paniikkiin. Hän huusi tarpeeksi kovalla äänellä räjäyttääkseen sitä palatsin ikkunat.
ellauri342.html on line 162: Tistetin lähdön jälkeen paavin muuli palasi rauhalliseen elämäntapaansa ja entiseen ulkomuotoonsa. Ei enää Quiquetiä, ei enää Béluguetia tallissa. Ranskalaisen viinin kukoistus oli palannut ja heidän mukanaan hyvä huumori, pitkät päiväunet ja pieni gavotte-askel, kun hän kulki Avignonin sillan yli. Seikkailunsa jälkeen häntä on kuitenkin aina kohdeltu hieman kylmästi kaupungissa. Hänen matkallaan kuului kuiskauksia; vanhat ihmiset nyökkäsivät päätään, lapset nauroivat osoittaen kellotornia. Hyvä paavi itse ei enää luottanut yhtä paljoa ystäväänsä kohtaan, ja kun hän viinitarhasta palatessaan antautui pienille päiväunille tämän selässä sunnuntaisinpiti aina tätä taka-ajatusta: "Jos heräisin siellä, laiturilla!" Muuli näki tämän ja kärsi siitä sanomatta mitään, kun Tistet Védènen nimi mainittiin hänen edessään, hänen pitkät korvansa värisivät ja nauraen hän teroitti kavioidensa rautaa jalkakäytävällä.
ellauri342.html on line 163: Tistetin lähdön jälkeen paavin muuli palasi rauhalliseen elämäänsä ja vanhojen aikojen tapoja. Ei enää Quiquetiä tai Beluguetia tallissa. Viinin onnelliset päivät a la francaise palasivat ja tulivat niiden mukana tyytyväisyys, pitkät siestat ja jopa mahdollisuus tehdä omaa vähän gavotte vielä kerran, kun hän meni _sur le pont d'Avignon_. Ja silti, seikkailunsa jälkeen hän tunsi tiettyä viileyttä häntä kohtaan kaupunki. Kuiskaukset seurasivat häntä matkalla, vanhat ihmiset pudistivat päätään, ja nuoret nauroivat ja osoittivat kellotornia. Jopa hyvä Paavi itse ei luottanut niin paljon karvaiseen ystäväänsä ja milloin hän halusi torkut asennettuna muuliin, palaten viinitarhasta Sunnuntaisin hän pelkäsi heräävänsä kellotornin huipulla! The muuli tunsi kaiken tämän, mutta kärsi sen hiljaisuudessa, paitsi kun nimi Tistet Vedene mainittiin hänen edessään, kun hänen korvansa nykivät ja hän haukotteli lyhyesti, kun hän vei rautakengänsä kivetykselle kiviä.
ellauri345.html on line 478: Pikemminkin tämä on sitäkin yksiselitteisempi ja tiukempi hänen edessään olevan kokemuksen luonne. Vain se kokemus voi kantaa päätöksen, joka kaikkien myöhempien tapahtumien ja vertailujen lisäksi näkyy kokijalle ainutlaatuisesti ja ainutlaatuisesti, kun taas jokainen yritys tehdä päätös kokemuksen perusteella ennemmin tai myöhemmin epäonnistuu oikeamieliselle. Jos tämä välttämätön aviollisen uskollisuuden ehto täyttyy, velvollisuuden täyttämisen sanotaan olevan riittävä. Avioliiton hajoamisen syy voidaan määrittää vain, jos jompikumpi voi päästä selville siitä, oliko hän oikeasti siellä. Vasta sitten on selvää, onko se "luonnollisesti" tarpeellista ja voidaanko pelastusta vielä toivoa parannuksen kautta.
ellauri350.html on line 288: Todisteet viittaavat siihen, että Angelou polveutui osittain Länsi-Afrikan mende-kansasta. Angeloun elämän yksityiskohdat, jotka kuvattiin hänen seitsemässä omaelämäkerrassaan ja lukuisissa haastatteluissa, puheissa ja artikkeleissa, olivat yleensä epäjohdonmukaisia. Kriitiko Mary Jane Lupton on selittänyt, että kun Angelou puhui elämästään, hän teki sen kaunopuheisesti, mutta epämuodollisesti ja "ilman aikakaaviota edessään". Esimerkiksi hän oli naimisissa vähintään kahdesti, mutta ei koskaan selittänyt, kuinka monta kertaa hän oli ollut naimisissa, "peläten kuulostavansa kevytmieliseltä".
xxx/ellauri175.html on line 405: - Vai niin ! ei kestä kauaa ! sanoi neiti Alicia Clary. Tule; on parempi, jos en kerro sitä sinulle hänen edessään.
xxx/ellauri177.html on line 122: Ja kun hän oli jo antanut Marialle kaiken, ruumiinsa, sielunsa, maalliset omaisuutensa, hengelliset omaisuutensa, kassiensa koko sisällyxen, ollessaan alasti hänen edessään, hänen rukoustensa lopussa neitsyen litaniat pomppasivat taas hänen voimiinsa palanneesta mulkustaan, toistuvia vetoomuksia, itsepäisiä, hellittämättömiä nykäyxiä, jotka tarvitsivat äärimmäisen taivaallista ensiapua. Hänestä näytti, että hän kiipesi uudelleen halun portaikkoa; jokaisella "sydämen" aiheuttamalla pikku hypyllä hän kiipesi askeleen pystymmäxi. Ensin hän kutsui hiäntä pyhäksi. Sitten hän kutsui hiäntä Äidiksi, erittäin puhtaaksi, erittäin erittäinkin puhtaaksi, rakastettavaksi, ihailtavaksi. Ja hän jatkoi parantaen kuin sika vauhtiaan huutaen hänelle kuusi kertaa neitsyyttään, hänen pipunsa ikään kuin joka kerta virkistyi sanasta neitsyt, johon hän lisäsi ajatuksia voimasta, kestävyydestä ja uskollisuudesta. Kun hänen "sydämensä" kasvoi siitä aina korkeammalle, mitattuna asteilla, outo ääni, joka tuli hänen suonistaan, puhui hänessä paljastuen lopulta loistavana terhona. Hän olisi halunnut sulaa hajuveteen, venyä pituutta levittääxeen sitä selkeästi lisää, vanhentua musiikillisessa soudussa ja huopauksessa. Kun hän kutsui hiäntä oikeuden uuspeiliksi. viisauden käsipelixi, hänen puuilonsa lähteexi, hän näki itsensä peilistä kangistuneena himosta tässä pasianssipelissä, hän tumputti pajazon tyhjäxi nyt jo haaleille kivilaatoille, tarjosi smoothiejuomaa pitkin kulauxin tämän lähteen päihtymyksestä.
xxx/ellauri177.html on line 306: Albiino käytti hyväkseen polun levennystä päästääkseen Sergein kulkemaan edessään; sillä miehen nuuskutus vaivasi häntä, hän kärsi siitä, että tunsi sen selkänsä takana, niin lähellä hameitaan. Nyt tulee pitkä mausteluettelo, juustokuminaa ja muita hameenalushajuja.
xxx/ellauri177.html on line 358: Hän sanoi nämä asiat, kumartui maahan ja jumalsi naista. Ylpeä Albine antoi ihailla itseään. Hän ojensi sormensa, rintansa, huulensa Sergen hartaille suudelmille. Hän tunsi itsensä kuningattareksi katsoessaan häntä niin vahvana ja niin nöyränä edessään. Hän oli voittanut hänet, hän piti häntä armollaan, hän saattoi hävittää hänet yhdellä sanalla. Ja mikä teki hänestä kaikkivoivan, oli se, että hän kuuli ympärillään olevan puutarhan iloitsevan hänen voitostaan, auttaen häntä hitaasti kasvavalla melulla.
xxx/ellauri177.html on line 493: Hän seisoi hänen edessään suvereenina, ojentaen käsiään. Hän toisti kovemmalla äänellä: -- Kuuletko, Serge? olet minun! Sitten hitaasti isä Mouret nousi ylös. Hän nojautui takaisin alttaria vasten ja sanoi: -- Ei, olet väärässä, minä kuulun Jumalalle. Vai mitä jumala? Entä mitäs neizyt Maaria tähän sanoo? Oletko mustasukkiainen edes vähän?
xxx/ellauri177.html on line 589: Hän näki hänet edelleen siellä. Hän ojensi kätensä hänelle, hän oli toivottava, jotta tämä rikkoisi kaikki valansa. Ja hän heittäytyi kurkulleen ilman kunnioitusta kirkkoa kohtaan; hän otti hänen raajat, hän hallitsi häntä suudelmien alla. Juuri hänen edessään hän polvistui rukoillen hänen armoaan ja pyytäen tältä anteeksi raakuudestaan. Hän selitti, että tiettyinä aikoina hänessä oli ääni, joka ei ollut hänen omansa. Kohteleeko hän häntä koskaan huonosti! Vieras ääni yksin oli puhunut. Se ei voinut olla hän, joka ei olisi koskettanut hiuksiaan ilman vapinaa.
xxx/ellauri177.html on line 607: Niinpä hän nöyrtyi tunteja, päiviä odottaen helpotusta, jota ei tullut. Turhaan hän asetti itsensä Jumalan käsiin, tuhosi itsensä hänen edessään, toisti tehokkaimmat rukoukset kylläisyyteen: hän ei enää tuntenut Jumalaa; hänen lihansa, vapautettu, halusta yllytetty; rukoukset, jotka nolostuivat hänen huulillaan, päättyivät saastaiseen änkytykseen. Hidas kiusauksen tuska, jossa uskon armeijat putosivat yksi kerrallaan hänen epäonnistuneista käsistään, missä hän ei ollut muuta kuin inertti aine intohimoiden kynsissä, missä hän näki kauhuissaan omaa häpeää ilman rohkeutta nostaa sormea karkottaaksesi synnin. Sellaista hänen elämänsä oli nyt. Hän tiesi kaikki synnin hyökkäykset. Ei kulunut päivääkään ilman, että häntä olisi testattu. Synti otti tuhansia muotoja, tuli sisään hänen silmiensä kautta, hänen korviensa kautta, tarttui häneen kasvotusten kurkusta, hyppäsi petollisesti hänen harteilleen, kidutti häntä hänen luihinsa asti.
xxx/ellauri177.html on line 685: Niinpä, kun hän vihdoin muistaa, hän koki hyvin suloisen ilon laulaessaan alasävyllä sanat, jotka tulivat hänelle yksi kerrallaan. Se oli kunnianosoitus Marialle. Hän hymyili, ikään kuin hänen kasvonsa olisivat saaneet raitista ilmaa nuoruudestaan. Kuinka onnellinen hän olikaan niinä päivinä! Varmasti hän saattoi silti olla onnellinen; hän ei ollut kasvanut, hän pyysi aina vain samaa onnea, rauhallista rauhaa, kappelin nurkkaa, johon hänen polvien paikka oli merkitty, yksinäistä elämää, jota elävöitti lapsuuden ihastuttava lapsellisuus. Hän kohotti asteittain ääntään, lauloi laulua kehrättyjen huilujen ääniin, kun hän yhtäkkiä näki murtuman edessään.
xxx/ellauri177.html on line 780: -- Antaa heittää! toisti Albine, seurasi häntä, jahtasi häntä edessään, korotti ääntään.
xxx/ellauri179.html on line 134: Brett seisoi pidellen lasiaan ja näin Cohnin tuijottelevan häneen. Suunnilleen saman näköisenä hänen esi-isänsä varmastikin oli tuijottanut edessään leviävään Luvattuun maahan. Cohn tietysti vain oli paljon nuorempi kuin tuo esi-isä. Mutta hänen katseessaan oli samaa kiihkeää, ansionmukaisen palkan odotusta.
xxx/ellauri209.html on line 67: Viedessään roskapussia Alivaltiosihteeri lähtee 5 vuoden tutkimusmatkalle Sargassomerelle. jossa hän pian saavuttaa merkittävän aseman ankeriaiden yhteisössä.
xxx/ellauri231.html on line 267: Mahno oli toivonut, että vain muutaman punaisen divisioonan kukistaminen pysäyttäisi hyökkäyksen, mutta huomasi, että hänen täytyi muuttaa taktiikkaa ylivoimaisen joukon ympäröimänä ja jakaa osastonsa useisiin pienempiin osastoihin ja lähettää ne eri suuntiin. Viedessään oman 2000 hengen joukkonsa pohjoiseen 80 kilometrin vauhdilla joka päivä, hän suistui bolshevikkipanssarijunan raiteilta Oleksandrivskissa ennen kuin tunkeutui syvälle Khersonin ja Kiovan maakuntiin, koko ajan punaisten divisioonien ajaessa takaa.
xxx/ellauri234.html on line 306: »Herra majuri, alokkaat Kara ja Lehti ilmoittautuvat vapaaehtoisina palvelukseen.» »Mitä ihmettä, Jaakko ja Jyrki! Minne te olette menossa? No, lepo vain.» Majuri havaitsee edessään sisarensa pojan Jaakon ja tämän serkkupojan Jyrkin. Molemmat ovat sotisovassa, suojeluskuntapuvut yllään ja esiintyvät jämerän sotilaallisesti vaikka ilman housuja. Kumpaakin tuntuu vähän oudostuttavan, kuin hieman peloittavan. Ilmeisesti vaivaa hienoinen epäily siitä, että he kenties eivät olekaan riittävän tervetulleita. Ehkäpä he eivät pääsekään palvelukseen?
xxx/ellauri255.html on line 75: Mannergeim näki edessään tien ja syöksyi päistikkaa tantereeseen. Hän kaivoi naarmuuntuneet kiikarit kupeeltaan ja tarkkaili maastoa. Valkoinen Expressbuss ajoi hitaasti kuoppaista tietä ja pysähtyi aukean reunaan. Siitä purkautui lastillinen turisteja. Mannergeimia etoi ja oksetti. Nuo saastat eivät kunnioittaneet mitään!
xxx/ellauri296.html on line 437: Alistuminen. (Islam) Hän, joka tunnistaa Luojansa, ymmärtää miten paljon rikkojan täytyy nöyrtyä Hänen edessään ja alistua Hänelle, kuten on kirjoitettu (Psalmit 51:19): ”Ainut Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä se mieluusti mutustaa…”
xxx/ellauri388.html on line 109: Toivon palatessa kotiin sydän lämpimänä oli taivaalla pilviä ja tähtiä ja syystuuli humisi Esplanadin matalissa lehmuksissa. Sähkövaloja paloi suurten talojen ikkunoissa ja Toivo tunsi elävänsä uudessa, syntyvässä maailmassa. Hänellä oli ihana elämä edessään ja ihmiset olivat hyviä hänelle, vaikka hän oli vain köyhän lehtineekerin poika Hyvinkäältä. Mutta hänestä oli tuleva jotakin enemmän ja hänen sielunsa puhkesi rukoukseen, välittömään ja hehkuvaan. Hänen sielunsa puhui sille Jumalalle, jonka hän tiesi olevaksi, ei ihmisten rakennuksissa tai sanoissa tai opeissa, vaan jokaisen ihmisen sydämessä ja kaikkialla, missä henkeä on: Aalto-yliopistossa, Pafoxella ja Nokialla. Ja vasta joskus vuosien kuluttua hän tuli ajatelleeksi, ettei hän tässä rukouksessa pyytänyt mitään. Se oli onnellisen sielun kiitosrukous luokkaretkestä.
xxx/ellauri388.html on line 429: "Kristuksen ihanneoppi on se ainoa oppi, joka voi johtaa ihmiskuntaa. Ei voi, ei saa panna Kristuksen ihanteen sijaan ulkonaisia sääntöjä, vaan täytyy lujasti pitää edessään tätä ihannetta täydessä puhtaudessa, ja — ennen kaikkea — uskoa siihen.
39