ellauri061.html on line 71: Mä inhoon draamoja ja teatteriesityxiä. Telkkarissa ei näytetä tragedioita, kaikki on vaan draamoja. Kai six ettei ole enää erixeen yleviä ja alhaisia, kaikki on yhtä alhaisia trikoopaitaisia lippalakkeja nilkkapituisine sukkineen ja lenkkareineen. Mä inhoon niitäkin.
ellauri203.html on line 505: Näytelmä Torquato Tasso (1833) teki Kukolnikista tunnetun kirjailijan. Siitä kohtuuttomasti innostuneena hän kirjoitti useita taiteilijakohtaloita käsitteleviä draamoja, joita ei pidetty onnistuneina. Kukolnikin historialliset tragediat kuten Ruka Vsevyšnego otetšestvo spasla (”Kaikkivaltiaan käsi pelasti isänmaan”, 1834) vastasivat Nikolai I:n käsityksiä ja ne olivat aikanaan varsin suosittuja. Niissä hallitsija ilmentää kansan tahtoa, kun taas aatelisto edustaa itsekkyyttä, joka usein johtaa petokseen. Kukolnik kirjoitti samassa hengessä etupäässä Pietari I:n aikaan sijoittuvia historiallisia kertomuksia, mutta myöhemmissä teoksissaan hän pyrki välttämään yhteiskunnallisia aiheita.
ellauri347.html on line 569: Se on kuvattu pääasiassa Hautes-Vosgesissa Gérardmer -sektorilla 7. Gérardmerin kaupungintalon julkisivua käytetään Villefranchen kaupungintalon puitteina. Zone blanchen ensimmäisessä jaksossa esiintyvä saha on MousseynBan-sur-Meurthe-Clefcyssä Schmalickin gîtessa. Kohtaus, jossa vauva heitetään vesiputoukseen, on kuvattu saut du Bouchotissa, Menauruptissa ja niin pois päin. Vauvana käytettiin Reborn Baby- vauvanukkea. Lukuisat ilmakuvat näyttävät tien Col de la Schluchtiin ja erityisesti tietyn sijainnin: "La Roche du Diable". Kohtauksia kuvattiin myös Cornimontissa takaa-ajoa varten ja Granges-Aumontzeyssa 8,9. Jotkin kohtaukset ensimmäisen kauden päättävistä jaksoista kuvattiin Tête des Cuveaux'ssa vuonna kivi ja puu lähellä Remiremontia. Tuottaja Vincent Mouluquet selittää Vogeesien valintaa kuvaamiseen: “Halusimme näyttää katsojille asioita, joita he eivät ole tottuneet näkemään. Meillä oli tunne, että siellä oli olemassa jonkinlainen harvinaisuus Ranskan oloissa, nimittäin pystyryöstömezä. Otimme Vogeesit suuhumme, koska löysimme runsaasti maisemia, tunnelmaa, tunnelmaa, panodraamoja, todella poikkeuksellisia pystypanoja."
ellauri352.html on line 374: Ron Jones (s. 1941) on amerikkalainen kirjailija ja entinen opettaja Palo Altossa, Kaliforniassa. Hänet tunnetaan parhaiten luokkaharjoitteestaan ​​nimeltä "The Third Wave" ja tapahtumasta kirjoittamansa kirjasta, joka inspiroi tv-elokuvaa The Wavea ja muita teoksia, mukaan lukien teatterielokuva vuonna 2008 ja saxalainen Netflix sarja 2019. Alkuperäinen tv-elokuva voitti Emmy- ja Peabody- palkinnot. Hänen kirjoistaan ​​The Acorn People ja B-Ball on tehty myös tv-draamoja. Jones asuu San Franciscossa, Kaliforniassa, missä hän esiintyy säännöllisesti tarinankertojana. SF on kyllä tarinoiden tarpeessa. Tao Tao olisi enemmän kuin paikallaan.
ellauri352.html on line 657: James syntyi 3. helmikuuta 1907 New Yorkissa, Yhdysvalloissa ja kuoli 1997 munuaisten vajaatoimintaan. Hän on tunnetuin usean sukupolven historiallisten ja fiktiivisten tarinoiden kirjoittamisesta. Hänen romaaniensa nimet perustuvat yleensä tiettyyn maantieteelliseen sijaintiin. James on todennut haastatteluissaan saaneensa suuren vaikutuksen Charles Dickensin teoksista. Kirjoittajauransa aikana James on kirjoittanut yli 40 romaania ja tarinaa. Hänen kirjoituksensa sisältävät tyypillisesti pitkiä perhedraamoja, jotka kuvaavat useita sukupolvia tietyllä maantieteellisellä paikalla. Monet hänen kirjoistaan ovat olleet bestsellereitä ja laajalti suosittuja, koska ne on valittu moniin Kuukauden kirjan klubeihin.
xxx/ellauri056.html on line 375: Pedro Calderón de la Barca y Barreda (17. tammikuuta 1600 – 25. toukokuuta 1681) oli espanjalainen barokin ajan näytelmäkirjailija ja runoilija. Häntä pidetään yhtenä Espanjan merkittävimmistä näytelmäkirjailijoista. Hän kirjoitti yli sata näytelmää, muun muassa uskonnollisia näytelmiä, laulunäytelmiä, vakavia draamoja ja komedioita. Calderón syntyi vaatimattomaan perheeseen Madridssa, opiskeli jesuiittojen koulussa ja myöhemmin teologiaa Salamancan yliopistossa. Hän otti osaa kuninkaan sotaretkille, kirjoitti lipevästi hovin liepeillä ja lopulta ryhtyi katoliseksi papiksi. Kirjallisen uransa Calderón aloitti 20-vuotiaana runoilijana, ensimmäiset näytelmät ilmestyivät muutamia vuosia myöhemmin.
xxx/ellauri261.html on line 536: Kun kazoo Hello Dollyn tapaisia draamoja, varsinkin leffoja, komedioita ja farsseja, mutta myös kehnompia kirjoja kuten Gombrowiczin Pornografia, pistää silmään kuinka roolit on tarkkaan mietitty niin että apinalinnan eri kerroxilla on kaikilla jotain samaistumiskohdetta. Molièrellakin on aina joku vanhempi vauras pariskunta jota lähinnä kiinostaa omaisuus ja jälkeläisten menestys (meemit), sitten joku nuorempi kermaperse pariskunta joka ei meinaa saada toisiaan eli siis päästä nuohoamaan toistensa genitaaleja (geenit), sitten niitä vastaava rotinkainen pari joka jäljittelee edellistä kaikessa, sitten erilaista lisääntymiskyvytöntä rupusakkia, kuten vanhuxia, palvelusväkeä ja lapsia, lopuxi sitten laahusta ja roistoja, joita saa mielin määrin mätkiä. Jokaiselle löytyy paikka, ja jokainen tuntee paikkansa.
7