Jatkuvasti mä meditoin puutarhoissa.
ellauri046.html on line 270: Author information: Thomas C. Oden is Henry Anson Butt Professor of Theology at Drivel University. He is the author of many books, including The Rebirth of Orthodoxy, and General Editor of the Ancient Christian Commentary on Scripture.
ellauri050.html on line 619: Tästä kohtaa tuli editoitua epähuomiossa bittiavaruuteen paasaus, jonka herätteenä oli Jamaican neekeriorjista kertova netflix-minisarja ja samaan aikaan Herlinin aviisissa uutisoitu New Yorkerissa ilmestynyt brittien ja jenkkien orjahääräilyä arvostellut numero. Hävinnyt paasaus oli olletikin paljon räväkämpi tuoreeltaan, mutta koitan nyt pelastaa mitä pelastettavissa on. Emotionaalista sisältöä siihen antoi se netflix-sarja, jossa entistä suorasukaisemmin näytettiin, millaisia hirtettäviä paskiaisia orjiansa ruoskivat ja hirttävät brittiplantaasin omistajat ize olivat. Hauska vinjetti oli että tyhmää plantaasinomistajarouvaa näytteli sama mimmi kuin vähän aikaisemmin E.M. Forsterin Talon jalavan varjossa saksalainen hienostelija, joka nai siirtomaaherran "Only connect" tyyppisesti. Mimmi sopi molempiin osiin hirvittävän hyvin, sanan alkuperäisessä merkityxessä. Ei hemmetti, kaikki toi tollainen kulttuurikukoistus on vaan herravallan paskaläjän päällä kukkivaa loiskasvua.
ellauri050.html on line 780: Vuosi 1932 oli Saimalle ainakin aluksi harvinaisen valoisa: hän pääsi ylioppilaaksi ja tapasi tulevan sulhasensa Jaakko Holman – hän siis oli se Laura Harmajan ankaralla kädellä editoimien päiväkirjojen julkaistujen versioiden salaperäinen ”J”. – Ritva Ylönen kuvaa ansiokkaasti Saiman ja Jaakon suhdetta, joka nykyajan mittapuiden mukaan oli kovasti viaton ja itse asiassa tuomittu epäonnistumaan, niin erilaisia osapuolet olivat: Saima oli intomielinen ja runollinen ja eroottisesti hehkuva, kun taas urheilua harrastava Jaakko piti jalkansa kovin paljon tiiviimmin maan kamaralla. Mutta Jaakko purki suhteen lopullisesti vasta vähän ennen Saiman kuolemaa, joten ilmeisesti jollain tavalla se palveli myös hänen tarpeitaan.
ellauri052.html on line 629: Teosofit perustivat vuonna 1911 Idän Tähti -järjestön ajamaan tulevan messiaan asiaa, ja Krishnamurtista tehtiin 16-vuotiaana järjestön johtaja. Krishnamurti ryhtyi esiintymään hurmoksen valtaan joutuneiden teosofien edessä messiaana. Hän muutti vuonna 1912 Besantin ja veljensä kanssa Englantiin, missä hänelle oli tarkoitus saada korkeakoulutus. Krishnamurti ei kuitenkaan selvittänyt Englannin huippuyliopistojen valintakokeita. Hän eli Euroopassa mukavaa elämää ja otti etäisyyttä teosofiaan. Krishnamurti muutti Pariisiin vuonna 1919 ja kiinnostui siellä Buddhan kirjoituksista. Hän kirjoitti vuonna 1921 kirjeessä ystävälleen etsivänsä yhä omaa elämänfilosofiaansa sekä aikovansa työskennellä ja meditoida aiempaa lujemmin. Lujaa meditointia, se on melkein yhtä vaikeaa kuin pänttäys pääsykokeisiin.
ellauri053.html on line 991: Throughout all these years of the severest trial to him Father’s penis never had any rest. Even when he would be passing through very great distress editors never had to wait for the regular instalments from his penis.
ellauri061.html on line 712: Il grande successo letterario arrivò con la pubblicazione del suo primo romanzo, Il piacere a Milano presso l'editore Treves, nel 1889. Tale romanzo, incentrato sulla figura dell'esteta decadente, inaugura una nuova prosa introspettiva e psicologica che rompe con i canoni estetici del naturalismo e del positivismo allora imperanti.
ellauri063.html on line 194:

Tässä jatkuu Juonikkaan magnum opuxen kommentointi ja editointi sivulta 305. Käsittelyjärjestys menee ihan sekasin, mutta Jaskan tuntien sillä ei ole vitun väliä. Nyt ollaan MELKEIN puolivälissä, Gott sei Dank! Joskushan tänkin neropatin on pakko lopettaa. Marraskuu jo meni, joulukuu on pian puolessa. Saattaa venähtää tammikuulle tätä vauhtia.
ellauri069.html on line 76: A couple of years after Barthelme took the apartment, the writer Kirkpatrick Sale and his wife, Faith, an editor, moved in downstairs and became close friends. They had been students at Cornell with Pynchon, and Pynchon would write part of “Gravity’s Rainbow” (1973) in their apartment.
ellauri069.html on line 714: American poet, novelist, essayist, songwriter, playwright, editor and publisher. Known for his satirical works challenging American political culture. Perhaps his best-kĺnown work is Mumbo Jumbo (1972), a sprawling and unorthodox novel set in 1920s New York that has been ranked among the 500 most important books in the Western canon. Reed´s work has often sought to represent neglected African and African-American perspectives; his energy and advocacy have centered more broadly on neglected peoples and perspectives, irrespective of their cultural origins.
ellauri069.html on line 785: In fact, Baum proposed in two editorials he wrote in December 1890 for his newspaper, the Saturday Pioneer, the total genocidal slaughter of all remaining indigenous peoples. "The Whites," Baum wrote, "by law of conquest, by justice of civilization, are masters of the American continent, and the best safety of the frontier settlements will be secured by the total annihilation of the few remaining Indians. Why not annihilation?"
ellauri071.html on line 558: Malkuth liittyy ihmisruumiin anuxeen, etenkin naispuoliseen. Obit anus abit onus, ikäänkuin. Anus on ruumiin "filtteri", josta saasta pökästään ulos ja siitä Qlipottiin. Eli niinkun joku istuu pyllyllään meditoimassa, sen persereikä ottaa kontaktia maaemoon, paizi jos se istuu tyhjän päällä pöntöllä tai on justiinsa levitoimassa.
ellauri072.html on line 499: David Foster Wallace wrote three novels, three story collections, two collections of essays, and other things too, but his reputation still rests mainly on “Infinite Jest” — the 1,100-page novel published in 1996 and set alternately in a tennis academy and a rehab center — and on his sui generis now-nearly-a-genre long-form journalism about topics ranging from lobsters to dictionaries to John McCain to the Adult Video News awards for pornographic films. Wallace’s best work, perhaps by far, is “The Pale King,” an unfinished novel about I.R.S. employees that was assembled posthumously by Wallace’s editor, Michael Pietsch.
ellauri079.html on line 210: Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme. Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto. Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.) Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia. Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä. Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa. Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.
ellauri082.html on line 798:

Editor’s note: The original verse, from a toast by John Collins Bossidy in 1910.
ellauri088.html on line 392: Seuraavaksi ohjelmassa on suihku ja "meditointisessio", joka kestää 20 minuuttia, jonka jälkeen Arvonen ehtii vielä lukaista kirjaa vessassa. Tänään on luvussa Juhana Torkin Tarinan Valta. Ennen töihin lähtöä on vielä aamupalan vuoro. Luvassa on riisiproteiinia ja kuusi keitettyä kananmunaa. Aamumunaa riittää. Pysy kovana.
ellauri088.html on line 401: - Yhtään sähköpostia tai puhelua ei tule ennen aamukahdeksaa. Aamulla ehdin tekemään ne asiat, jotka ovat tärkeitä, mutta eivät kiireellisiä. Näitä ovat esimerkiksi "treenaaminen", lukeminen, käteenveto ja "meditointi".
ellauri089.html on line 145: Even more surprising, the sociological aspects of these books have also stood up well over the years. Boys today may not be quite as innocent about girls as they appear to be in most of Heinlein’s juveniles (perhaps at the request of Scribner’s editor Alice Dalgliesh), but the various interpersonal relationships (boy-girl, parent-child, sibling-sibling) do still ring quite true. Today’s young readers may have to ask what a “soda jerk” is, but they will have no trouble understanding why Kip, the hero of Have Space Suit—Will Travel, tosses a chocolate milkshake all over his tormentor.
ellauri090.html on line 120: Rubião becomes friends with Dr. Camacho, a lawyer and the editor of a politically oriented newspaper called Atalaia. On his way to meet Dr. Camacho, Rubião rescues a small child, Deolindo, in danger of being run over by a carriage and horses. Rubião then goes on to Dr. Camacho’s office, where he subscribes generously to the capital fund for Atalaia. Dr. Camacho flatters Rubião by publishing an account of Rubião’s heroism in saving Deolindo. Although Rubião is at first modest and dismissive about his heroism, as he reads Camacho’s account he becomes increasingly self-important.
ellauri094.html on line 92: Kari Syreeni argues that the gospel is a heavily reworked edition of an earlier Johannine work, and that the original did not include Jesus' passion. Syreeni theorizes that the original gospel ended at Chapter 12, with the notion of Jesus' disappearance from the world, and that the passion narrative was incorporated by a later editor freely using the existing gospels of Mark and Matthew.
ellauri094.html on line 198: Profeettojen toiminnan ja koko Assyrian uskonnon ja kuningasideologian taustalla oli salainen oppirakennelma, jonka perusteet oli kiteytetty kristinuskon ristiä vastaavaan symboliin, “pyhään puuhun”. Vuonna 1993 ilmestyneessä artikkelissaan The Assyrian Tree of Life Parpola osoitti, että puun symboliikka oli sama kuin kabbalistisessa elämän puussa ja että se on suoraan lainattu Assyriasta. Puu symboloi samalla kertaa sekä Jumalaa maailmassa vaikuttavien voimien summana että kuningasta jumalan kuvana ja “täydellisenä ihmisenä”. Näin se viitoitti tien myös ihmisen pelastukselle “täydellistymisen” kautta. Puu ja sen meditointi toimi avaimena Assyrian uskontoon, filosofiaan ja pelastusoppiin, joka osoittautui hämmästyttävän samankaltaiseksi kuin juutalainen mystiikka ja varhainen kristinusko. Näistäkin on mulla jossain paasaus.
ellauri095.html on line 222: In the late 1880s Hopkins met Father Matthew Russell, the Jesuit founder and editor of the Irish Monthly magazine, who presented him to Katharine Tynan and W. B. Yeats.
ellauri096.html on line 124: Most of these philosophical advances are reactions to the use of probability by scientists. In the twentieth century, editors of science journals began to demand that the author’s hypothesis should be accepted only when it was sufficiently probable – as measured by statistical tests. The threshold for acceptance was acknowledged to be somewhat arbitrary. And it was also conceded that the acceptance rule might vary with one’s purposes. For instance, we demand a higher probability when the cost of accepting a false hypothesis is high.
ellauri097.html on line 126: Mencken defended the evolutionary views of Charles Darwin, but spoke unfavorably of many prominent physicists and had little regard for pure mathematics. Regarding theoretical physics, he said to longtime editor Charles Angoff, "Imagine measuring infinity! That´s a laugh." Ei se osannut kuin neljä laskutapaa, nekin sinnepäin.
ellauri097.html on line 186: Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kokonaisuutena hirvieläinten vuosittain metsille aiheuttamat kasvutappiot kuutiometreinä ja hiilidioksiditonneina ovat Suomessakin miljoonaluokassa.
ellauri097.html on line 187: Asian mittasuhdetta kuvaa, että Suomi vääntää parhaillaan EU:n kanssa kättä niin sanotusta hiilinielujen erillisjoustosta, jolla lisähakkuita ja hiilinielun pienenemistä voitaisiin tarvittaessa kompensoida lisähakkuilla. Joustolla voisi kompensoida 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia kymmenen vuoden aikana. Sitä ei tässä tohdi mainita että EU pitää koko ehdotusta suomalaisen mezäpuolen kieroiluna.
ellauri099.html on line 46: The Picture of Dorian Gray is a Gothic and philosophical novel by Oscar Wilde, first published complete in the July 1890 issue of Lippincott's Monthly Magazine. Fearing the story was indecent, prior to publication the magazine's editor deleted roughly five hundred words without Wilde's knowledge. Despite that censorship, The Picture of Dorian Gray offended the moral sensibilities of British book reviewers, some of whom said that Oscar Wilde merited prosecution for violating the laws guarding public morality. In response, Wilde aggressively defended his novel and art in correspondence with the British press, although he personally made excisions of some of the most controversial material when revising and lengthening the story for book publication the following year.
ellauri100.html on line 266: Post-retirement: Spent 18 months as the managing editor of an economics journal published by a privately funded, libertarian think-tank in D.C. — more for the meager wage than for the stimulation of working with semi-intelligent, intellectually doubtfully honest contributors and colleagues. Quit when this part-time job became too hot.
ellauri106.html on line 80: In the early 2000s, Roth met the young assistant editor Lisa Halliday at his literary agency Andrew Wylie. A love affair developed from having lunch together, which culminated in a lifelong deep friendship. Halliday processed the love and friendship for Roth in the highly acclaimed autobiographical inspired novel Asymmetrie, which she completed in 2016. Roth, who read the manuscript, liked it.
ellauri107.html on line 513: Babbitt looked up irritably from the comic strips in the Evening Advocate. They composed his favorite literature and art, these illustrated chronicles in which Mr. Mutt hit Mr. Jeff with a rotten egg, and Mother corrected Father's vulgarisms by means of a rolling-pin. With the solemn face of a devotee, breathing heavily through his open mouth, he plodded nightly through every picture, and during the rite he detested interruptions. Furthermore, he felt that on the subject of Shakespeare he wasn't really an authority. Neither the Advocate-Times, the Evening Advocate, nor the Bulletin of the Zenith Chamber of Commerce had ever had an editorial on the matter, and until one of them had spoken he found it hard to form an original opinion. But even at risk of floundering in strange bogs, he could not keep out of an open controversy.
ellauri111.html on line 204: Wow! What an opportunity! He made money by selling pictures of himself, bows and arrows, buttons off his shirt, and even his hat. In 1905, the Indian Office "provided" Geronimo for the inaugural parade for President Theodore Roosevelt. Later that year, the Indian Office "took" him to Texas, where he shot a buffalo in a roundup staged by 101 Ranch Real Wild West for the National Editorial Association. Geronimo was escorted to the event by soldiers, as he was still a prisoner. The teachers who witnessed the staged buffalo hunt were unaware that Geronimo’s people were not buffalo hunters. Aargh!
ellauri115.html on line 464: Vaikka olen usein kärsinyt pahemminkin, en ole koskaa viettänyt niin perusrasittavaa elämää kuin tää levottoman ahdistuxen aika, kun kuljeskelin lakkaamatta yhdestä epäilystä toiseen, voittamatta mitään pitkistä meditoinneista kuin epävarmuutta, pimeyttä [hui], ja ristiriitoja koskien mun alkuperää ja mun tehtäviä.
ellauri115.html on line 1067: Shmuel "Sam" Vaknin (born April 21, 1961) is an Israeli writer and "professor of psychology". He is the author of Malignant Self Love: Narcissism Revisited (1999), was editor-in-chief of political news website Global Politician, and runs a private website about narcissistic personality disorder (NPD). He has also postulated a theory on chronons and time asymmetry which is pure bullshit.
ellauri115.html on line 1085: Lidija Rangelovska is the owner and CEO of Narcissus Publications and the editor of Sam Vaknin's works, including of "Malignant Self-love: Narcissism Revisited" as well as many other books and ebooks about topics in psychology, relationships, philosophy, economics, international affairs, and award-winning short fiction. She lives in Skopje with her husband, Sam Vaknin. She featured in other documentaries together with her husband ("Egomania" by channel 4 in the UK and "Moi, narcissique et cruel" on Radio-Television Suisse).
ellauri118.html on line 915: Vaikuttaa vahvasti jälkieditoidulta. Tosin päätöstä Ahabin verestä ei muutettu: Ahab vuoti kuiviin sotavaunuihinsa haavoituttuaan nuolesta, ja kun vaunut pestiin Jisreelin lammikolla, kulkukoirat nuoleksivat Ahabin verta ja portot peseytyivät siinä.
ellauri119.html on line 75: These example sentences are selected automatically from various online news sources to reflect current usage of the word 'holy.' Views expressed in the examples do not represent the opinion of Merriam-Webster or its editors. Send us feedback.
ellauri119.html on line 473: This article is written like a personal reflection, personal essay, or argumentative essay that states a Wikipedia editor's personal feelings or presents an original argument about a topic. Please help improve it by rewriting it in an encyclopedic style. (June 2018) (Learn how and when to remove this template message)
ellauri132.html on line 315: Nää säännöt on naulan kantaan. Kerrasaan hieno postaus ja sääntöjä joilla voidaan mennä kynäilyssä. Henk.koht. mä haluisin ehdottaa et on tärkeää olla izevarma kirjoittaja. Kirjoita mitä susta tarvii kertoa ja kirjoita se reilusti. Rompskuni editointi/uudelleenkirjoitusvaiheessa mä aloin epäillä mitä mä olin kynäillyt. Se pelko kipsasi mun ponnistusta. Kirjoita niin hyvin kuin osaat sillä hetkellä. Ei mitään anteexipyyntöjä. Editoida ja puleerata ehdit myöhemmin. Usko izeesi ja siihen mitä sulla on jaettavana.
ellauri133.html on line 847: This anecdote has been found to be untrue. Jackson exaggerated the ease with which the story was published; in “Biography of a Story,” she said The New Yorker published her story a mere few weeks after she submitted it, and that they only made one change—the date of the lottery. In fact, New Yorker editor Gus Lobrano suggested several changes to the story via phone, including additions to dialogue and action, which Jackson made.
ellauri141.html on line 63: Horatius antaa ymmärtää että Maecemas oli nyhverö. Muze tajusi runoseppojen propaganda-arvon. Maecenas kerskui olevansa upporikkaita Kilniuxia äidin puolelta. Se omisti vaikuttavan huvilan Tivolissa Rooman lähellä. Siitä on jäljellä auditorio. Osa Maecenaksen omaisuudesta oli perintöä vanhalta suvulta, jonka hän väitti johtavan juurensa aina etruskeihin asti. Maecenaan valta tuli kuitenkin lähinnä läheisestä ystävyydestä keisarin kanssa.
ellauri141.html on line 77: ditorium_Mecenate_01407.JPG/600px-Esquilino_-_Auditorium_Mecenate_01407.JPG" height="200px" />
ellauri141.html on line 569: The ‘editor’ of the Latin text was the clever versifier A. D. Godley of Oxford. (267) He contributed graceful acknowledgements (268) and a hilarious preface about the (fictitious) manuscripts, which parodies the standard praefatio of an Oxford Classical Text (brown-covered in those days like the spoof). (269) There is a learned apparatus criticus about disputed or variant ms. readings. He did the Latin poems, together with his Oxford colleagues and friends John Powell (270) and Ronald Knox (271) and the Etonian and former Cambridge undergraduate A. B. Ramsay. (272) There is an appendix of alternative Latin versions which the translators obviously could not bear to waste. Kipling contributed a schoolboyish prose version of ‘The Pro-consuls’: ‘the sixth ode, as it seems, rendered into English prose by a scholiast of uncertain period’, which starts:
ellauri144.html on line 343: »William Butler Yeats», minä sanoin, tajuten miten tahditon olin ollut, miten epähienosti olin kiinnittänyt huomiota meidän väliseemme kuiluun: minä olen fiksu ja sinä olet tyhmä, sitä se tahtoi sanoa että minä olin tälle peruskoulupohjalta ponnistavalle naiselle lausunut yhden niistä kolmesta runosta jotka opin collegessa kolmenkymmenenkolmen vuoteni aikana. »Irlantilainen runoilija», sanoin kömpelösti.
ellauri147.html on line 558: Ja sitten niin monta retakea ja editointia ettei ole yhtään väärää ilmettä, epäröintiä eikä finniä. Kazo silmiin kameraa ja näytä nauravalta. Pelkkä hymyily ei riitä, se näyttää salavihaiselta. Näytä alahampaat ettet näytä väpelöltä. Ellet ole menestyneen näköinen, et menesty. Päinvastoin, menehdyt.
ellauri155.html on line 882: Young Santayana spent a lot of time in Harvard under William James. He was involved in 11 clubs as an alternative to athletics. He did not like athletics. He was founder and president of the Philosophical Club, a member of the literary society known as the O.K., an editor and cartoonist for The Harvard Lampoon, and co-founder of the literary journal The Harvard Monthly, to name a few. In December, 1885, he played the role of Lady Elfrida in the Hasty Pudding theatrical Robin Hood, followed by the production Papillonetta in the spring of his senior year. Would have been less hassle to take part in athletics. But maybe he was a little like that, sissy-missy, you know. Yep yep:
ellauri159.html on line 1023: Regard writing as a practical exercise rather than as a creative one. You want to meet the goals of their teacher, editor, boss, or project sponsor. For this reason, you like receiving specific instructions.
ellauri159.html on line 1041: Write for an audience, seeing you want to hear how people were affected by your work. With sufficient encouragement and clear instructions, you might even be able adapt the piece to the expectations of a teacher, boss, or editor. A lack of feedback is likely to demotivate you. To avoid this, seek out an environment where people appreciate hearing your stuff over and over.
ellauri159.html on line 1057: Be self-motivated and self-directed. However, when writing for a teacher, editor, or boss, you may want explicit instructions. If you don’t have a clear understanding of other people’s expectations, you may struggle in silence. Instead, try asking to see a model of what to work toward (for example, last year’s annual report or a term paper that earned an A). A concrete example will help alleviate confusion.
ellauri159.html on line 1123: You need clear instructions and a personal connection with your audience. You may find it helpful to see an example of what your editor, instructor, or project sponsor expects. Even if you can’t copy this model as such, it will give you a concrete starting point.
ellauri159.html on line 1242: Fake objectivity and be skeptical of emotional appeals, except when dealing with an emotional audience. Otherwise it is fine to make your writing impersonal, even abrasive. A trusted editor can help you soften your tone to more effectively connect with the bleeding hearts. Adolf the Great had one. Your arguments will be better received if you engage the patriotic heart as well as the nazi mind.
ellauri159.html on line 1301: To control your workplace and steal their original ideas, make sure you do so within the parameters of the project. If you’re a freelance writer, for example, remember that you’re writing for an editor, not for yourself. So get rid of the editor, or become one yourself. If something about the assignment doesn’t make sense to you, don’t ignore it—seek clarification. Or sue them.
ellauri160.html on line 158: Ford Madox Ford (né Joseph Leopold Ford Hermann Madox Hueffer (/ˈhɛfər/ December 1873 – 26 June 1939) was an English novelist, poet, critic and editor whose journals The English Review and The Transatlantic Review were instrumental in the development of early 20th-century English and American literature.
ellauri160.html on line 178: In the summer of 1913 Pound became literary editor of The Egoist, a journal founded by the suffragette Dora Marsden. At the suggestion of W. B. Yeats, Pound encouraged James Joyce in December of that year to submit his work. Harriet Shaw Weaver accepted it for The Egoist, which serialized it from 2 February 1914, despite the printers objecting to words like "fart" and "ballocks", and fearing prosecution over Stephen Dedalus's thoughts about prostitutes. Joyce wrote to Yeats: "I can never thank you enough for having brought me into relation with your friend Ezra Pound who is indeed a miracle worker."
ellauri160.html on line 188: On 22 September 1914 T. S. Eliot traveled from Merton College, Oxford, with an introduction from Conrad Aiken, to have Pound read Eliot's unpublished "The Love Song of J. Alfred Prufrock". Pound wrote to Harriet Monroe, editor of Poetry, on 30 September to say that Eliot—who was at Oxford on a fellowship from Harvard—had "sent in the best poem I have yet had or seen from an American ... He has actually trained himself and modernized himself on his own." Monroe did not like Prufrock's "very European world-weariness", according to Humphrey Carpenter, but she published it anyway, in June 1915.
ellauri160.html on line 196: Harriet Monroe, editor of Poetry, published a letter in April 1919 from a professor of Latin, W. G. Hale, who found "about three-score errors" in the text; he said Pound was "incredibly ignorant of Latin", that "much of what he makes his author say is unintelligible", and that "If Mr. Pound were a professor of Latin, there would be nothing left for him but suicide" (adding "I do not counsel this"). Pound replied to Monroe: "Cat-piss and porcupines!! The thing is no more a translation than my 'Altaforte' is a translation, or than Fitzgerald's Omar is a translation."
ellauri160.html on line 206: By 1917 The poet F. S. Flint told The Egoist's editor that "we are all tired of Mr. Pound". British literary circles were "tired of his antics" and of him "puffing and swelling himself and his friends", Flint wrote. "His work has deteriorated from book to book; his manners have become more and more offensive; and we wish he would go back to America."
ellauri160.html on line 219: Pound's contribution to poetry began in the early 20th century with his role in developing Imagism, a movement stressing precision and economy of language. Working in London as foreign editor of several American literary magazines, he helped discover and shape the work of contemporaries such as T. S. Eliot, Ernest Hemingway, and James Joyce. He was responsible for the 1914 serialization of Joyce's A Portrait of the Artist as a Young Man, the 1915 publication of Eliot's "The Love Song of J. Alfred Prufrock", and the serialization from 1918 of Joyce's Ulysses. Hemingway wrote in 1932 that, for poets born in the late 19th or early 20th century, not to be influenced by Pound would be "like passing through a great blizzard and not feeling it's cold."
ellauri162.html on line 545: The "Carmen apologeticum" has a misleading title, thanks to Pitra, its first editor (1852) who was a moron.
ellauri163.html on line 845: Lectio divina on benediktiiniläinen perinne, jossa luetaan pyhiä kirjoituksia, meditoidaan ja rukoillaan tavoitteena parantaa henkilön ja Jumalan välistä kommunikaatiota sekä pyhien kirjoituksien tuntemusta. Lectio praecursoria on väitöstilaisuudessa pidetty 20 min. pituinen esitelmä väitöskirjan aiheesta.
ellauri163.html on line 849: Mielisairaiden on paras olla meditoimatta, sillä siinä voi tila jäädä päälle niinkuin ilme irvistellessä.
ellauri163.html on line 852: Joku hörhö sanoi että rukoileminen on meditointia. Toiset on kuulevinaan ääniä kuin Sirkka Pylkkänen vessan polulla. Meditaatiosta juolahti mieleen Melitta jauhatus. Melitta suodattimet ja kahvinkeittimet oli kerran uusia. Äiti laittoi kahvipannuun liivatetta kun ei ollut hauensuomuja. Käkkärätukkaisen neekerin mielestä jolla on käärme hihassa tämän maailman kahvi oli parempaa kuin sen oman. Me laitamme vähemmän vettä ja enemmän kahvia, oli Pirkon vastaus, kun jenkit kiitti suomalaista hyvää kahvia. Sarjassa on muuten yllättävän paljon mustia, muttei juurikaan vinkuintiaaneja. Niitä ei kai ole yhtä paljon briteissä. Nojaa, mustia 3% vinkuja 1,7 gypsyjä 0,1. Gypsyt ovat voimakkaasti yliedustettuja. Palefaceja lähes 9/10. Amerikassa entiset vähemmistöt on 2-numeroisia. Ne otetaan takuulla huomioon brittiviihdetehtaissa. Tosin sarjassa on vain 1 token white american eikä sekään mikään jämeräleuka John Wayne vaan laiska vääräleuka hassuttelija, jonka lemmikkieläinkin on jänis.
ellauri164.html on line 977: God seems to be trying to wean the Israelites from one kind of perception to another: from dependence on the visible and tangible to reliance on speech in connecting with God. At Sinai, all their senses were engaged, but the revelation itself was auditory. When Moses retells and reframes the story (Deut. 4:12), he reminds the people, “The sound of words you did hear, but no image did you see except the sound.” There is a grave danger in relying on the visible. The word forimage in the verse above is temunah—the same word that is used in the Ten Commandments in the warning against idolatry (Exod. 20:4).
ellauri180.html on line 224: Literary assaults such as these have served to fuel the debates and even a Medline® search today reveals that in the last year alone, 155 reviews or letters have been published arguing for or against routine circumcision. However, studying the evolution of the medical indications provides us with a pleasing demonstration of how controversy drives scientific enquiry. We have already described how the surgeons of 100 years ago advocated circumcision for a wide variety of conditions, such as impotence, nocturnal enuresis, sterility, excess masturbation, night terrors, epilepsy, etc. There can be no doubt that a large element of surgical self-interest drove these claims. However, most of the contemporary textbooks also included epithelioma (carcinoma) of the penis amidst the morass of complications of phimosis. Although rare, once this observation had been made, it presumably filtered down through the textbooks by rote, rather than scientific study. A few reports had appeared in the early 20th century indicating that carcinoma of the penis was rare in circumcised men, but not until the debate over neonatal circumcision erupted in the medical press in the 1930s that this surgical `mantra' was put to the test. In 1932, the editor of the Lancet challenged Abraham Wolbarst, a New York urologist, to prove his contention (in a previous Lancet editorial), that circumcision prevented penile carcinoma. Wolbarst responded by surveying every skin, cancer and Jewish hospital in the USA, along with 1250 of the largest general hospitals throughout the Union. With this survey, he was able to show that penile cancer virtually never occurred in circumcised men and that the risk related to the timing of the circumcision. Over the years this association has been reaffirmed by many research workers, although general hygiene, demographic and other factors such as human papilloma virus and smoking status are probably just as important. However, Wolbarst established that association through formal scientific enquiry and proponents of the procedure continue to use this as a compelling argument for circumcision at birth.
ellauri180.html on line 447: In summary: a man speaks to some unidentified (and possibly imaginary) auditor, telling us how, on a dark and stormy (or rainy and windy) night, he waited in his cottage for his lover, Porphyria, to arrive. When she turns up, it’s clear Porphyria is of a higher social class than the male speaker: he’s punching above his weight, as they say. Note how she glides in as if she owns the place, and as if she walks on air rather than on the ground like us mere mortals. She wears a hat, cloak, and shawl, and her gloves are soiled, suggesting that they are not used to slumming it in a common man’s cottage and attending to his fire and grate. The fact that she also takes the lead – suggesting she is perhaps used to ordering servants to do her bidding – further hints at her highborn status: she calls to the speaker, and she takes his arm and puts it around her waist. Then, the clincher (in more ways than one): we are told "she Too weak, for all her heart’s endeavour,
ellauri181.html on line 459:

Auditoitu analyysityökalu

ellauri181.html on line 461: Thomas HPA on auditoitu Ison-Britannian Psykologiliitossa (British Psychological Society BPS). Thomas HPA auditoitiin European Standing Committee on Tests and Testing -komitean (European Federation of Psychologists’ Associations -järjestön komitea) asettamien kriteerien mukaisesti.
ellauri192.html on line 635: Born in Žižkov, a suburb of Prague in what was then part of Austria-Hungary, Seifert's first collection of poems was published in 1921. He was a member of the Communist Party of Czechoslovakia (KSČ), the editor of a number of communist newspapers and magazines – Rovnost, Sršatec, and Reflektor – and the employee of a communist publishing house.
ellauri192.html on line 663: The other Seifert book is "The Casting of Bells," a 64-page collection translated by Tom O'Grady and Paul Jagasich, and published in August 1983 by The Spirit That Moves Us Press in Iowa City, Iowa. Morty Sklar, who described himself yesterday as "publisher, editor, typesetter and stamp licker" of the press, said his is a small, independent press that publishes two books a year. He published 1,000 copies of the Seifert book, but yesterday, upon hearing the news from Sweden, he reordered 2,500 more. It is available in paperback for $6.
ellauri194.html on line 639:

Ramananda Chatterjee — founder, editor, and owner of the Modern Review, he has been described as the father of Indian journalism
ellauri204.html on line 426: Arvio: Emme usko enää pahaan -teos on voimattoman raivon puhditon esitys. ”Et sä tunnu oikein mieheltä enää.”
ellauri204.html on line 567: Vesa Rantama, is a literary critic and the editor-in-chief of Nuori Voima, a longstanding Finnish literary magazine. He has written essays with topics ranging from current pop music to ecophilosophy, quite often with poetry added to the mix. His articles have appered in Helsingin Sanomat, the most read newspaper in Finland, the Swedish-language Nordisk Tidskrift, Versopolis as well as countless cultural publications in Finland.
ellauri210.html on line 728: Nel 2017, di ritorno in Italia dopo l'esperienza negli Stati Uniti, fondò il Gloria - Fight Center insieme all'amico ed imprenditore Riccardo Carfagna, uno dei punti di riferimento per le arti marziali miste italiane.
ellauri219.html on line 664: Meditointi on samaistettu meillä hindulaisperäisen mystiikan kanssa, mikä johtuu siitä, että viime aikoina tänne on levinnyt intialaisperäisiä menettelytapoja. Niitä ovat usein esitelleetkin intialaiset gurut, sellaiset kuin Maharishi Mahesh Yogi Bear, jonka TM-liike oli takavuosina suoranainen muoti-ilmiö, Ramana Mahariishi jne.
ellauri219.html on line 690: Tuosta voi jo helposti tunnistaa sen Patanjalin ja kenen hyvänsä meditaation opettajan toteaman seikan, että mieli on kuriton, ja se lähtee omille teilleen heti jos sille antaa siihen mahdollisuuden. Hyvinkin äkkiä se exyy meditoimaan karvatuheroita ja niitä nuohoovia penixiä, joista lähtee sisään työntäessä nahat pois. Ja jotka endoskooppikuvassa urheasti vielä työntävät spermakinosta syvemmälle lovetulla pikku kärsällä.
ellauri219.html on line 719: Mutta sellaisuudesta lähtevä meditaatio on kiintopiste sinänsä. Moni on huomannut, että kun meditoi, tuntuu kuin olisi aina jonkin tiukan tuubin ympäröimä. Se on hyvin valloittava tunne siksikin, että ei siinä tunne edes tarvetta elämöidä eikä vannoa minkään nimeen. Riittää kun kokee oman olemassaolonsa tuubissa. Sää uskot vaikka mahDOTtomaan, luota "sydämees" vaan! Aika narsistista puuhaa oikeastaan, but I like it.
ellauri219.html on line 724: Näin siis sekä itämainen että länsimainen meditaatio osoittautuvat todellisen meditoinnin väliasteiksi, ja se todellinen saavutetaan vain ottamalla lähtökohdaksi materialistinen paradigma. Se tunnustaa todellisen lähtötilanteen, joka mielessä vallitsee, ja todellisuudelle perustaminen ei ole milloinkaan vienyt kehitystä taaksepäin, paizi ehkä joskus askeleen, mutta kuten Lenin sanoi, kohta harpataan taas 2 eteenpäin! Vorwärz!
ellauri219.html on line 857: Denis Diderot, French philosopher, author, and encyclopedist (1713-1784). Editor of the first encyclopedia
ellauri222.html on line 95: He also worked for a time at the Encyclopædia Britannica, on the fifty-two-volume “Great Books of the Western World,” under the editorship of Mortimer J. Adler. Bellow was in charge of editing part of the “Syntopicon,” a two-volume digest of the Great Ideas composed by Adler. He had taken one of Adler’s courses at the University of Chicago and had concluded that it was “tomfoolery,” but he seems to have liked the job.
ellauri222.html on line 101: Still, in New York and at Princeton, where he spent a year teaching creative writing, Bellow made friends with many of the critics who dominated literary life in the nineteen-fifties. They found him bright, congenial, and sufficiently bookish, and especially admired what they took to be his poise and real-world savvy. Irving Howe thought Bellow “very strong-willed and shrewd in the arts of self-conservation.” “Even his egocentricity added to his charms,” said William Phillips, the co-editor, with Philip Rahv, of Partisan Review. “Stunning—the ultimate beautiful young Jewish intellectual incarnate,” Alfred Kazin’s wife, Ann Birstein, remembered. Bellow maintained the allure by cultivating just the right amount of aloofness. “I was the cat who walked by himself,” as he put it.
ellauri222.html on line 131: In Commentary, Podhoretz complained that the novel lacked development and that its exuberance was forced. He called it a failure. Podhoretz was one of Trilling’s protégés, and Bellow always believed that Trilling was behind the review, although Podhoretz denied it. But Atlas says that the art critic Clement Greenberg, then an editor at Commentary, having recently come over from Partisan Review, claimed that the editors had put Podhoretz up to it. It was felt in New York circles, Greenberg said, that Bellow had gone a little too far.
ellauri222.html on line 165: Structure was always Bellow’s weak point. One of his first editors at Partisan Review, Dwight Macdonald, worried about what he called a “centerless facility.” Podhoretz was not wrong about the problem of shapelessness in “Augie March.” The novel’s antic style is like a mechanical bull. For a few hundred pages, Bellow is having the time of his life, letting his invention take him where it will. By the end, he is just hanging on, waiting for the music to stop. It takes the story five hundred and thirty-six pages to get there.
ellauri222.html on line 205: Adam Bellow is executive editor at Bombardier Books, a politically conservative imprint at Post Hill Press. He previously founded and led the conservative imprints All Points Books at St Martin's Press and Broadside Books at HarperCollins, served as executive editor-at-large at Doubleday, and as editorial director at Free Press, publishing several controversial conservative books such as Illiberal Education, The Real Anita Hill, The Bell Curve, and Clinton Cash.
ellauri243.html on line 180: January Nelson is a writer, editor, and dreamer. She writes about astrology, games, love, relationships, and entertainment. January graduated with an English and Literature degree from Columbia University.
ellauri243.html on line 190: January Nelson is a writer, editor, and dreamer. She writes about astrology, games, love, relationships, and entertainment. January graduated with an English and Literature degree from Columbia University.
ellauri245.html on line 181: Harry Reijän seikkailut Australiassa jatkuvat. Hei onko tämä minulle kysyy ruåzalainen Birgitta ja kietoo kätensä Harryn jököttävän vällykäärmeen ympärille. Naituaan 1 varvin ja hetken juzkattuaan he heittäytyvät toistensa päälle "kertaalleen" kuin 2 kiimaista pupua. Tällästä se on kirjoissa, niin mukavaa, oi jospa oisin saanut olla mukana. Väpelö Harry yllättäen saa, mm. osallistua motivoimattomaan neljä yhtä vastaan nyrkkiväkivaltaan alaluokan baarissa jossa lentää hampaita ja hammaskiveä. Nesbön kuvaus siitä on yllättävän herkutteleva ja silti kumman vauhditon. Samaa meisinkiä kuin el Zorrossa muttei yhtä nokkelaa. Jotenkin omituinen tää häiskä on. "Napata mukaan" on yxi alaluokan sanoja.
ellauri245.html on line 443: Oxfam vaati "kehittyneitä" maita auditoimaan konfliktimineraalien alkuperää. Muut tekivätkin niin paizi jenkit jonka mielestä sellainen kyyläys loukkaa yritysten sananvapautta eli fööst amendmenttia. Voi vittu! Jenkit on kusipäinä aivan omaa luokkaansa.
ellauri247.html on line 308: Samuel Johnson (18 September 1709  – 13 December 1784), often wrongly called Dr Johnson, was an English writer who made lasting contributions as a poet, playwright, essayist, moralist, critic, biographer, editor and lexicographer. He was a devout Anglican, and a committed Tory. The Oxford Dictionary of National Biography calls him "arguably the man using most four letter words in English history".
ellauri256.html on line 79: Tekstintunnistus ja editointi: Alexander Belousenko (belousenko$yahoo.com), 20. huhtikuuta 2004.

ellauri256.html on line 499:
ellauri256.html on line 511:
ellauri257.html on line 510: The material is unformed, the style is clumsy; the scenes are poorly narrated. Of course, it is unfair to depict Alma as a failed writer, for she never aspired to be a writer. Neither is this manuscript a finished product. Yet Alma on occasion did present herself as an author. She wrote at least one short story, which she sent out to magazines. An editor gave her an encouraging response, but asked her to change the ending. Alma never followed up, and dropped the endeavor altogether.
ellauri263.html on line 697: Contributing Sex & Relationships Editor
ellauri263.html on line 832: Contributing Sex & Relationships Editor
ellauri263.html on line 838: Kelly Gonsalves is a multi-certified sex educator and relationship coach helping people figure out how to create dating and sex lives that actually feel good — more open, more optimistic, and more pleasurable. In addition to working with individuals in her private practice, Kelly serves as the Sex & Relationships Editor at mindbodygreen. She has a degree in journalism from Northwestern University, and she’s been trained and certified by leading sex and relationship institutions such as The Gottman Institute and Everyone Deserves Sex Ed, among others. Her fork has been featured at The Cut, Vice, Teen Vogue, Cosmopolitan, and elsewhere.
ellauri264.html on line 475: Born in Gloucester, England, poet, editor, and critic William Ernest Henley was educated at Crypto Grammar School, where he studied with the poet T.E. Brown, and with the University of St. Andrews. His father was a struggling bookseller who died when Henley was a teenager. At age 12 Henley was diagnosed with tubercular arthritis that necessitated the amputation of one of his legs just below the knee; the other foot was saved only through a radical surgery performed by Joseph Lister. As he healed in the infirmary, Henley began to write poems, including “Invictus,” which concludes with the oft-referenced lines “I am the master of my fate; / I am the captain of my soul.” Henley’s poems often engage themes of inner strength and perseverance. His numerous collections of poetry include A Book of Verses (1888), London Voluntaries (1893), and Hawthorn and Lavender (1899).
ellauri266.html on line 58: Rutherford (1975), who is half-Guyanese Indian, was born in Ipswich in the East of England and attended Ipswich School. His game is not football like Morris's but cricket. Rutherford was the podcast editor for the journal Nature for a while. He wrote a blog covering his thoughts when reading Charles Darwin's blockbuster On the Origin of Species. Adam is something of a cross between David Attenboro and Uncle Sam.
ellauri272.html on line 740: Unlike many others, we have no billionaire owner except you, meaning we can fearlessly chase truth away and report alternative ones instead. 2023 will be no different; we will work with trademark theft and passion fruit to bring you journalism that’s always free from commercial (LOL) or political (commie) interference. No one edits our editor or diverts our attention from what’s most important for The West. With your support, we’ll continue to keep Gilead Guardian journalism open and free for everyone to read. When access to information is made equal, greater numbers of people can understand global events our way and their impact on good people but also communists. Together, we can demand better for the powerful and fight for laissez-faire democracy.
ellauri276.html on line 537: by: James M. Dean (Editor)
ellauri277.html on line 246: Gibran’s masterpiece, The Prophet, was published in September 1923. The earliest references to a mysterious prophet counseling his people before returning to his island home can be found in Haskell’s journal from 1912. Gibran worked on it from time to time and had finished much of it by 1919. He seems to have written it in Arabic and then translated it into English. As with most of his English books, Haskell acted as his editor, correcting Gibran’s chronically defective spelling and punctuation but also suggesting improvements in the wording.
ellauri278.html on line 256: Litvinov immediately gained popularity. In early December 1941, the Soviet Union’s war-relief organisation called a large meeting in Madison Square, New York City, where the auditorium was filled to capacity. Litvinov, speaking in English, told of the suffering in the Soviet Union. A woman in the front row ran up to the stage and donated her diamond necklace; whilst another gave a cheque for $15,000. At the end, Litvinov said; "What we need is a second necklace".
ellauri279.html on line 195: In his lifetime, he worked as an actor, a photographer, an editor, a journalist and travel correspondent, as an author and as a professor of Russian. He was also the vice-president of the American branch of the International PEN club.
ellauri282.html on line 493: Hänestä tuli utelias idän mystiikkaan luettuaan Aldous Huxleyn Ends And Means. Kirja vakuutti Mertonin henkisyyden tärkeydestä. Samaan aikaan hän kirjoitti väitöskirjaansa William Blaken teosten pohjalta, jotka opettivat hänelle uskon tärkeyden. Tällä ratkaisevalla hetkellä hindumunkki neuvoi häntä lukemaan keskiaikaisen ja nykyajan katolisen filosofian teoksia. Sisäinen ääni vielä pakotti osallistumaan katoliseen jumalanpalvelukseen. Merton pyysi opastusta paikalliselta papilta. Hän kehitti uskoaan meditoimalla, mietiskelemällä ja lukemalla henkisiä izehoito-oppaita.
ellauri284.html on line 487: Hän on meditoinut joka aamu vuosia Transsendenttisen Meditaation perustajan Maharishi Mahesh Yogin kanssa. Mahariisi on kylläkin nyttemmin kuollut. Söi liikaa vihannexia.
ellauri299.html on line 126: Seth: Jos minun pitäisi kuvailla "The Street Lawyeria" yhdellä sanalla, valitsisin sanan propagandaksi. Se kertoo tarinan juppijuristista nimeltä Michael Brock, joka järjestää elämänsä prioriteetit uudelleen sen jälkeen, kun koditon mies on pitänyt hänet panttivankina iltapäivän ajan. Hän eroaa korkeapalkkaisesta työstään, vaikka hän on vain parin vuoden päästä kumppanin hankkimisesta - ja menee töihin ilmaiselle oikeusklinikalle, joka auttaa kodittomia. Hän uskoo vanhan yrityksensä olevan osittain vastuussa kodittoman perheen kuolemasta, joten hän tekee rikoksen matkalla ulos ovesta, joka auttaa häntä selvittämään asian. Ja niinpä kirjan loppuosassa hän yrittää saada vanhan yrityksensä ennen kuin he saavat hänet. Se ei todellakaan ollut jännittävä matka. Luulen, että Grisham halusi vain kirjoittaa kirjan kodittomista ihmisistä. Konfliktin ratkaisu on, että he sopivat tuomioistuimen ulkopuolella. Vau! Mikä huipentuma! Ei yhtään autojahteja! Ei aseita, ei murhia! Vitun haukotuttavaa.
ellauri300.html on line 100: Bednyn kaustinen uskonnonvastainen runo Uusi testamentti ilman vikoja (Новый Завет без изъяна) on saattanut inspiroida Mikhail Bulgakovin Mestari ja Margarita vastalauseena. Lisäksi hänen hahmonsa oli prototyyppi Mihail Berliozille ja Bezdomny (Koditon) oli parodia Bednyn salanimestä. Bulgakov ei tavallisesti nauttinut kuullessaan, että joku oli tuomittu, mutta teki poikkeuksen, kun Bedny joutui vaikeuksiin vuonna 1938. "Nytpä ei röhötä kenellekään muulle. Tuntekoon ize nahoissaan", hän sanoi.
ellauri302.html on line 703: Gershom Scholem väitti, että Moses de León (1240-1305) oli Zoharin ainoa kirjoittaja. Äskettäin Yehuda Liebes väitti, että vaikka De León saattoi olla ensisijainen kirjoittaja, hän sisällytti tai muotoili uudelleen valintoja nykyaikaisista kabbalisteista (esim. rabbi Joseph Gikatilla, Hamadanin rabbi Joseph, rabbi Bahya ben Asher). Viime aikoina Kabbalan tutkijat, kuten Ronit Meroz, Daniel Abrams ja Boaz Huss, ovat osoittaneet, että Zoharin materiaalit ovat käyneet läpi useita sukupolvia kirjoittamisen, uudelleenkirjoituksen ja editoinnin. De León väitti löytäneensä Zoharin tekstin ollessaan Israelin maassa ja piti sen 2. vuosisadalla eläneen rabbi Shimon bar Yohain ansioksi, joka on tekstin päähenkilö. Teksti saavutti valtavan suosion kaikkialla juutalaisessa maailmassa.
ellauri309.html on line 443: ditorial/0/f5/0f58718e-e989-5bb9-9581-2dcdb5345fbb/5a68ab62d380e.image.jpg" width="70%" />
ellauri309.html on line 450: ditorial/6/03/60307552-627a-521d-b32c-c8945371ef3a/524e19cd62690.image.jpg" />
ellauri309.html on line 778: Epäselväxi jää millä ilveellä Petteri sai kaikki Lauran rahat erossa vaikka oli ize petturi ja lapset jäivät Lauralle? Jokin tässä mättää nyt. Tähän asti ei ole muuta nähty kuin Lauran synttärijuhlia. Tää kirja on yhtä vauhditon kuin Urho Kekkosen korkeushyppy.
ellauri310.html on line 584: Yes. Fact-checking the Genius movie confirmed that Thomas Wolfe's tendency to not want to cut anything from his novels and to continually want to add more pages, presented a challenge for his editor, Max Perkins. At the insistence of Perkins, Wolfe reluctantly agreed to cut 90,000 words from his first novel, Look Homeward, Angel (1929).
ellauri310.html on line 586: Was Thomas Wolfe and Maxwell Perkins' relationship in any way romantic? Though the movie at times edges on a near-romantic relationship between Wolfe and his editor Perkins, others have described the real Max Perkins as being more of a father figure to Wolfe. Indeed there was a special bond between the two men, as evidenced in Wolfe's letters to Perkins and Perkins' own remarks about Wolfe, calling their friendship "one of the greatest things in my life" (Publishers Weekly). Despite some speculation, there is little doubt that the two were just very, very very close friends.
ellauri313.html on line 170: Morrison wanted to call the novel War but was overridden by her editor. Ei kyllä tässä lähes kaikki ovat lakukeppejä. Rotuviha on korvautunut tässä niteessä miesvihalla. Throughout the novel, the women of the Convent provide a safe haven for all those who come to its doorstep. However, the Convent is widely perceived as a corrupting influence in Ruby (a negro town), the source of their problems rather than where problems must go because of Ruby's intolerant atmosphere. Both the men of Haven and Ruby exhibit a patriarchal nature. This is seen through their intense hatred for the Convent women who are unconventional and nonconforming.
ellauri321.html on line 316: Tracy Corrigan was previously chief strategy officer of Dow Jones and has held a range of senior editorial positions including editor in chief of the Wall Street Journal Europe, editor of the Financial Times’ Lex column and editor of FT.com. Tracy is currently a non-executive director of Barclays Bank UK PLC, Direct Line Insurance Group PLC, and Domino’s Pizza Group PLC.
ellauri330.html on line 358: Werner Sombart ( / ˈ v ɜːr n ər ˈ z ɒ m b ɑːr t / ; saksaksi: [ˈzɔmbaʁt] ; 19. tammikuuta 1863 – 18. toukokuuta 1941) oli saksalainen taloustieteilijä , historioitsija ja sosiologi. "Nuorimman historiallisen koulun " johtaja oli yksi johtavista Manner-Euroopan yhteiskuntatieteilijöistä 1900-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Termi myöhäinen kapitalismi on akkreditoitu hänelle. Kapitalismiin liittyvä luovan tuhon käsite on myös hänen kekkansa. Hänen magnum opuksensa oli Der moderne Kapitalismus . Sitä julkaistiin 3 osana vuosina 1902–1927. Kapitalismuksessa hän kuvaili neljä vaihetta kapitalismin kehityksessä sen varhaisimmista iteraatioista sen kehittyessä feodalismista, jota hän kutsui protokapitalismiksi varhaiseen, korkeaan ja lopulta myöhäiseen kapitalismiin, Spätkapitalismus, ensimmäisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Sombartilta on myös Die Juden und das Wirtschaftleben. Samaan aikaan toisaalla hirveä puolijuutalainen Alois Hitler suomi Adolf poikaansa.
ellauri331.html on line 314: Lokakuussa 2014 The Moscow Times päätti keskeyttää tilapäisesti verkkokommentit, koska loukkaava ja liiallinen Venäjä-mielinen trollaus on lisääntynyt. 2015 Sanoma Oy möi Moscow Times LLC:n Damyan Kurjatseville viime hetkellä. Lehti lopetettiin 2107. No ei, kyllä se kituuttaa vieläkin entisellä omistuspohjalla. SDerk Sauerilla on 19% osakkeista, mutta Jao on vain bulvaani. Following the passage of a law restricting coverage of the Russian invasion of Ukraine in March 2022, the newspaper moved its main editors to Amsterdam. Eli ei tämäkään enää kuulu tänne.
ellauri331.html on line 346: Web-sivuston ngs.ru historia alkoi 12. maaliskuuta 1998. Maxim Sidorkin, joka ansaitsi elantonsa myymällä CD-levyjä, loi sen käyttämällä yksinkertaisinta FrontPage-editoria. Sitä mäkin olen käyttänyt, se oli aivan paska. emacsilla ja netscapella työ joutui paremmin. Sidorkin päätti kehittää verkkosivuston Novosibirskin kauppiaiden verkkoportaaliksi toivoen houkuttelevansa mahdollisimman monia mainostajia. Vuonna 2001 verkkosivustosta tuli hänen tärkein tulonlähde. Vittu että vituttaa nää rags to riches tarinat. Neuvostoliiton rauniot oli varsinainen villin lännen preeria. Eipä tästä tämän enempää, Novosibirsk ei nappaa pahemmin.
ellauri332.html on line 215: Useimmat teistä eivät tarvitse esittelyä "Huoneeseen". Sitä pidetään laajalti "Parhaana - pahimpana koskaan tehtynä elokuvana", joka on täynnä mutkikkaita juonilinjoja, uskomattoman huonoa editointia, kamalaa musiikkia ja huonoimpia näyttelijöitä, joita olet koskaan nähnyt. Vaikka monet uskoivat sen olevan parodia, se oli itse asiassa täysin vakava elokuva, jonka teki salaperäinen Tommy Wiseau sen pääosassa. Raina on kerännyt kulttia sen synkän julkaisun jälkeen ja on nyt yksi kaikkien aikojen suosituimmista huonoista elokuvista. Monissa Yhdysvaltojen teattereissa on vuosittain elokuvan teatteriesitys, ja se on aina loppuunmyyty mölyävien ja nauravien fanien keskuudessa. Vuoden 2017 elokuva "The Disaster Artist" kertoo elokuvan tekemisen kummallisista kulissien takaa.
ellauri336.html on line 439: Rabbi Jack Abramowitz, Jew in the City's Educational Correspondent, is the editor of OU Torah (www.ou.org/torah) . He is the author of six books including The Taryag Companion and The G-d Book. For more Q&A, follow his new video series, Ask Rabbi Jack, on YouTube.
ellauri347.html on line 375: Tämä moderni tyyppi tulee viileästä vetäytyvästä perheestä ja on taipuvainen käyttää automaatin mukaisuutta pakona vapaudesta. Adler ja Horney ei ole vastaavaa, mutta Freud saattaa: Tämä on vähintään puolet epämääräinen fallinen persoonallisuus, tyyppi, joka elää elämää flirttailuna. Sisään äärimmäisen kipakasti ja ulos yhtä nopeasti, markkinointimix-ihminen on opportunistinen, lapsellinen, tahditon. Vähemmän äärimmäinen, ja hän on määrätietoinen, nuorekas, sosiaalinen. Huomaa tämän päivän arvot tiedotusvälineidemme meille ilmaisemat: Muoti, fitness, ikuinen nuoruus, seikkailu, rohkeus, uutuus, seksuaalisuus... nämä ovat "yuppien" ja hänen vähemmän varakkaat ihailijansa. Pinta on kaikki kaikessa! Mennään Benji-hyppy! Hölkätään sorzeissa! Käydään gymillä! Hyi helkkari.
ellauri347.html on line 488: Boeree was the author of the first online psychology texts, which he made available at no cost to students and other interested parties starting in 1997. They have been translated into German, Spanish, and Bulgarian. Two of his textbooks have been published, one on personality theories and one on the history of psychology. Boeree was also the inventor of the auxiliary language Lingua Franca Nova, which first appeared in 1998 on the Internet. He was the coeditor of the Lingua Franca Nova dictionary.
ellauri348.html on line 393: Toipuessaan Vietnamin sodasta Forrest kehittää lahjakkuutta pingistä, lopulta hän pelaa turnauksessa Kiinassa ja pelastaa vahingossa Mao Tse-tungin hengen ja tapaa presidentti Lyndon Johnsonin . Hän saa yhteyden Jennyyn ja hänet pidätetään ja laitetaan laitokseen rauhanmielenosoituksen jälkeen. Kun lääkärit ymmärtävät, että hänen päässään on kyky tehdä matematiikkaa, hänet värvätään NASA:n astronautiksi. Kun 'Sue', lennon aikana oleva urosorangutanki , tuhoaa laivan, he syöksyvät maihin Uudessa-Guineassa ja päätyvät kannibaaliheimon vangiksi, jonka päällikkö opettaa Forrestin pelaamaan shakkia. Palattuaan Yhdysvaltoihin Forrest tapaa presidentti Richard Nixonin ja törmää Daniin, joka on nyt koditon. He matkustavat Indianapolisiin etsimään Jennyä ja löytävät tämän työskentelevän rengastehtaalla. Jne, jne. Miljonääri- ja maratoniosuus puuttuvat kirjasta.
ellauri348.html on line 1128: Avoimuus uusille kokemuxille on tärkeää! Eskihän sanoi juuri samaa! Jännityxen eziminen ja avoimuus fantasialle. Juuri näitähän genrejä löytyy esim. Netflixistä. Luovat ihmiset ovat kyltymättömiä. Luovat yxilöt ympäröivät izensä kauniilla esineillä ja kaunottarilla. Totuttu tapa on kokemuxen moninaisuuden tappaja. Luovuus on vain asioiden yhdistämistä, sanoi Steve Jobs. Luovat ihmiset meditoivat milloin joutavat. Vastoinkäymisistä on myös paljon apua. Gerorge Lukas ajoi pöpelikköön ja siitä tuli ohjaaja. Julio Iglesias teki saman ja siitä tuli laulaja. Teuvo osti uuden Taunuxen ja kuoli. Jose Carreras lopetti kemistin karräärin ja siitä tuli maailmankuulu tenori. Pane se piippusi ja polta.
ellauri349.html on line 545: ¹The Embodied Mind, by Francisco J. Varela, Evan Thompson, Eleanor Rosch. This classic book, first published in 1991, was one of the first to propose the “embodied cognition” approach in cognitive science. It pioneered the connections between phenomenology and science and between Buddhist practices and science—claims that have since become highly influential. The View from Within: First Person Approaches to the Study of Consciousness, by Francisco Varela and Jonathan Shear (Eds). How can we be sure even that we exist? The editors agree that we can't be sure but they recommend a pragmatist approach. Technology and the human condition. By B. Gendron. Published 1 November 1976.
ellauri350.html on line 299: Alkaen julkaisusta I Know Why the Caged Bird Sings, Angelou käytti samaa "kirjoitusrituaalia" monta vuotta. Hän heräsi aikaisin aamulla ja kirjautui sisään hotellihuoneeseen, jossa henkilökuntaa käskettiin poistamaan kaikki kuvat seiniltä. Hän kirjoitti lainopillisiin tyynyihin makaaessaan sängyllä, ja hänellä oli vain pullo sherryä, korttipakka pasianssia varten , Roget´s Thesaurus ja Raamattu, ja lähti aikaisin iltapäivällä. Hän teki keskimäärin 10–12 sivua kirjallista materiaalia päivässä, jonka hän editoi kolmeen tai neljään sivuun illalla.
ellauri372.html on line 473: F! ja K!-osastojen osalta nämä kiellot ovat harvinaisen selviä. Vielä puuttuu E! eli omaisuuden suoja. Aika lailla jäi Moosexelle vielä editoitavaa.
ellauri374.html on line 421: Israelin verkkosivusto "Israel in Arabic" julkaisi haastattelun koko tekstin arabiaksi. Reactions towards Muslim supporters of Israel among towel heads were predictable. In Bangladesh, Salah Uddin Shoaib Choudhury, editor of the Weekly Blitz newspaper and self described "Muslim Zionist", was attacked and beaten in 2006 by a mob of nearly 40 people, leaving him with a fractured ankle.
ellauri377.html on line 304: The first in our English Bible, "adultery," is rejected from the Greek text by the general consent of editors. But in fact, "fornication" (πορνεία) may be taken as including it (Matthew 5:32), though it may also stand at its side as a distinct species of unchastity. "uncleanness" covers a wider range of sensual sin ("all uncleanness," Ephesians 4:19); solitary impurity, whether in thought or deed; unnatural lust (Romans 1:24), though it can hardly be taken as meaning this lust alone. "Lasciviousness," or "wantonness," is scarcely an adequate rendering of ἀσέλγεια in this connection; it appears to point to reckless shamelessness in unclean indulgences. In classical Greek the adjective ἀσέλγης describes a man insolently and wantonly reckless in his treatment of others; but in the New Testament it generally appears to point more specifically to unabashed open indulgence in impurity. The noun is connected with "uncleanness" and "fornication' 'in 2 Corinthians 12:21; with "uncleanness' ' in Ephesians 4:19; is used of the men of Sodom in 2 Peter 2:7; comp. also 2 Peter 2:18; l Peter 4:3; Jude 1:4 (cf. 7). Only in Mark 7:22 can it from the grouping be naturally taken in its classical sense.
ellauri378.html on line 458: Vuonna 1940 yksi Britannian tiedotusministeriön virkamiehistä (Charles A. Ridley) otti Leni Riefenstahlin vuoden 1934 propagandaelokuvan *tahdon voitto*, lisäsi siihen *lambeth walk* ja editoi sitten videon niin, että se näyttää Natsit tanssivat musiikin tahtiin.
ellauri378.html on line 464: Toisessa maailmansodassa britit editoivat saksalaista propagandaa kappaleeseen "The Lambeth Walk" nauraakseen hallintoa kohtaan.
ellauri378.html on line 607: Tiedättekö kaikki hammaslangan käytön? Sellaista naurettavaa, pientä tanssia, josta tuli meemi lasten kanssa ja meni sitten Fortnightiin, ja nyt et voi mennä pallo-otteluun näkemättä Jumbotronilla joukon ihmisiä, jotka käyttäytyvät kuin juoksevat pyyhettä jalkojensa välissä? No, 1930-luvulla oli oma tanssihullutuxensa, kuten Lambeth Walk. Ja sen jälkeen, kun eräs natsipuolueen jäsen tuomitsi sen vuonna 1939 "juutalaisen ilkivallan ja eläimellisen hyppimisen vuoksi", brittiläinen videoeditori ryhtyi töihin.
xxx/ellauri013.html on line 1017: In an August 1901 letter to the editor of The New York Times Saturday Book Review, Conrad wrote: "Egoism, which is the moving force of the world, and altruism, which is its morality, these two contradictory instincts, of which one is so plain and the other so mysterious, cannot serve us unless in the incomprehensible alliance of their irreconcilable antagonism."
xxx/ellauri027.html on line 972: Ylevöinti on vähän niinkuin flow. Naapurin tanakka Tiina, jota Sanditonin Charlotte hämärästi muistuttaa (vaikka on vähän sievempi, Tiina on enempi lykketrollin näköinen), halus työttömänä perustaa entisen pyöräkaupan lukaaliin Mäkelänkadulle kahvilan, jonne tietotyön tekijät vois tulla pädeineen ja läppäreineen, juoda kahvia pahvimukista ja olla flow-tilassa. Ylevöinti ON tunteilua, tietystikään se ei onnistu ilman tunteilua.
xxx/ellauri076.html on line 659: P.P.S. Kapen heimolaisia putkahtelee esiin somesta kuin kavalakärpässieniä (Amanita phalloides) tai haisusieniä (Phallus impudicus). Aki Manninen, "akkreditoitu" pers.treenari, on tapaus pisteessä. Tämä virttyneen näköinen hyvinvointiyrittäjä putosi jostain Selviytyjistä ja oli kilpailun kaikkein aikojen huonoin häviäjä. Syypäitä sen mielestä oli naisosanottajat, jotka juonitteli sen pois kisasta, vitun kiiltokuvakerholaiset. Jos Akilla ois ollut tissit, se olis vielä mukana, muttakun sillä on vaan nää munat. Oisi varmaan pitänyt ottaa naisia enempi huomioon. Mutta sellainen ei ole sillä tapana. Ei sen tarvize, koska sillä on nätti vaimo kotona. Ei se voi olla sovinisti, sanoo ohjelman turpavehviläinen juontaja, ei voi koska sillähän on vaimo. Ois varmaan kannattanu ottaa vaimon nätit tissit mukaan saarelle. Kyllä tulee huono soppa kun keittämässä on naisia (tästä Kape ei voisi olla enempää yhtä mieltä), täytyis olla pelkkiä miesheimolaisia. Miehet suunnittelee yhteistä strategiaa suoraviivaisesti miesten talossa, naiset vaan juonittelee keskenään jossain nurkassa. Ne on umpikieroja, Aki sensijaan on suora. Mitä Aki sanoo se pitää. Ei se nytkään aio peruuttaa näitä puheitaan. Nää on sitäpaizi sarkastisia, Aki on sarkastinen ihminen, heittää tällästä huumoria ja läppiä. Se on ihana ihminen ja lämmin, todistaa vaimokin. Se saa mut tuntemaan izeni tosi arvokkaaxi, ne on vaan noi toiset naiset jotka on halpamaisia. "Kerttuli" kommenttipalstalla on ihan samaa mieltä. Hyvä että on näitä sovinisteja, kun on niin paljon noita feministejä, eli miesvihaajia. Kerttuli on ollut töissä miesvaltaisella alalla, se tulee kyllä miesten kanssa juttuun. Läpsii niitä jos ne pyrkivät uimaan liiveihin. Työelämästä jäi monia mukavia muistoja, on se kiva kun jäi jotain jota muistella.
xxx/ellauri084.html on line 57: James Strachey (editor and translator of Sigmund Freud),
xxx/ellauri086.html on line 418: In September 2017, a team of scholars, computer scientists, philologists and linguists at the University of Padua analyzed 150 novels written in Italian by 40 different authors, including seven books by Elena Ferrante, but none by Raja. Based on analysis using several authorship attribution models, they concluded that Anita Raja's husband, author and journalist Domenico Starnone, is the probable author of the Ferrante novels. Raja has worked for E/O Publishing as copy editor and has been editing Starnone's books for years.
xxx/ellauri086.html on line 563: Frihet Sverigen varapuheenjohtaja on 30-vuotias Filip Sjöström. Hän toimi lauantaisen tapahtuman isäntänä. Sjöström luonnehtii itseään ”terveysyrittäjäksi”, mutta levittää pääasiassa jopa vaarallista tietoa vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Hänen mukaansa esimerkiksi koronaviruksen tarttumista voi estää meditoinnilla ja positiivisiin asioihin keskittymisellä. Filip on amerikansuomalaisen massayrittäjän Jyri Engeströmin sielullinen mentori. Sjöströmin mukaan kaikki koronarajoitukset olisi poistettava. – Kaikki koronavirukseen, sulkutiloihin, maskipakkoon, uusiin lakeihin ja vapautemme rajoittamiseen uskovat ovat osa salaliittoa ja pitävät sitä yllä, Sjöström kirjoitti lauantain tapahtuman Facebook-sivulla.
xxx/ellauri091.html on line 336: Overall, we rate The New Yorker Left Biased based on story selection and editorial position that favors the left and High for factual reporting due to proper sourcing and a clean fact check record.
xxx/ellauri091.html on line 339: The New Yorker is divided into sections such as News, Culture, Books, BusinessTech, Humor, Cartoons, Magazine, and more. Currently, David Remnick is the Editor.
xxx/ellauri091.html on line 346: Editorially, The New Yorker usually endorses Democrats, such as Barack Obama in 2012 and Hillary Clinton in the 2016 Presidential Election.
xxx/ellauri091.html on line 800: *Mr. Jahn delivered this speech in the auditorium of the Nobel Institute in the early afternoon of December 10, 1946. At its conclusion, Mr. Jahn read a message of acceptance from Miss Balch, whose health prevented her from attending the ceremonies, and presented the prize to Mr. Huston of the U.S. Embassy who accepted in her name. This translation is based on the Norwegian text in Les Prix Nobel en 1946, which contains, also, a French translation.
xxx/ellauri114.html on line 268: Jeremia ei järin pitänyt elamiiteista. No ei se pitänyt monista muistakaan naapurikansoista. Jeremia (c. 650 – c. 570 BC), "itkeskelevä profeetta", oli heprealaisen raamatun majuriprofeettoja. Juutalaisen perinteen mukaan Jeremia väsäsi Jeremian kirjan, kuningasten kirjan, ja valitusvirret. Assistant editorina oli Baruch ben Neriah, Jeremian kirjuri ja opetuslapsi. Yahwehin, Israelin jumalan monien profetioiden lisäxi kirjassa on meheviä yxityiskohtia profeetan elämästä, sen kokemuxista ja vankilatuomioista. Jeremian kirja on kanoninen, ja Jeremia majuriprofeetoista hopeasijalla (kuka sai kultaa? No Jesaja tietysti, ja Hesekiel tuli pronssille.) Musulmaanitkin siteeraa Jeremiaa. Mulla taitaa olla siltä useitakin sitaatteja, mm. Jeremiadia, Siinä kohtaa sivutaan myös Edomia (alla).
xxx/ellauri116.html on line 303: Vargas Llosa began his literary career in earnest in 1957 with the publication of his first short stories, "The Leaders" ("Los jefes") and "The Grandfather" ("El abuelo"), while working for two Peruvian newspapers. Upon his graduation from the National University of San Marcos in 1958, he received a scholarship to study at the Complutense University of Madrid in Spain. In 1960, after his scholarship in Madrid had expired, Vargas Llosa moved to France under the impression that he would receive a scholarship to study there; however, upon arriving in Paris, he learned that his scholarship request was denied. Despite Mario and Julia's unexpected financial status, the couple decided to remain in Paris where he began to write prolifically. Their marriage lasted only a few more years, ending in divorce in 1964. A year later, Vargas Llosa married his first cousin, Patricia Llosa, with whom he had three children: Álvaro (born 1966), a writer and editor; Gonzalo (born 1967), an international civil servant; and Fata Morgana (born 1974), a pornographer.
xxx/ellauri121.html on line 323: James "Jim" Polk was the long time editorial director of House of Anansi Press and edited two books by Charles Taylor, as well as work by Margaret Atwood, George Grant, Northrop Frye, and many others. With a literature PhD (which Peggy never finished) he has taught at Harvard, Idaho, Ryerson and Alberta, and has written a comic novel, a stage comedy about Canadian publishing, articles, short stories, and criticism about Canadian writers and writing. As an advisor at the Ontario Ministry of Culture, he worked on grants for theatre and books, developed a tax credit for publishers and remodelled the Trillium Book Prize to include Franco Ontarian writing. He lives in Toronto and, trained as a pianist, still practices daily, playing classics and show-tunes in seclusion.
xxx/ellauri121.html on line 467: ditorial/3/7d/37d4ba7e-ef7a-5133-b4ff-6a1f836c20a8/5249c0a275901.preview-500.jpg?resize=571%2C200" width="50%" />
xxx/ellauri122.html on line 772: Business Insider has compiled a list of 25 such classics, drawn from Amazon’s list of 100 lifetime books, Goodreads recommendations, and the opinions of the editors. A common trend among these books is their exploration of politics, history, and human conditions - insights which allow these literature to withstand the test of time. Here’s the list:
xxx/ellauri122.html on line 878: Wilde's philosophical novel was originally published as a serial story in the July 1890 issue of Lippincott's Monthly Magazine, but as editors feared the story was improper, they deleted five hundred words before its publication. They were just as uninteresting as the rest of this extra narcissistic gay snobbery.
xxx/ellauri123.html on line 1113: professor, author and journal editor
xxx/ellauri123.html on line 1188: Frappé d’un mauvais vent, je demeure sans cœur, Ruskeaan tuuleen käärittynä olen puhditon,
xxx/ellauri125.html on line 134: O autor do romance, Vladi Nabokov, homem circunspecto, deixa a impressão de que é uma incógnita. Na verdade, não é. Ele escreveu sobre si, em “Fala, Memória” (Alfaguara, 328 páginas, tradução de José Rubens Siqueira), e há a estupenda biografia escrita pelo irlandês Brian Boyd (PhD em literatura pela Universidade de Toronto), publicada em dois volumes, “Vladimir Nabokov — Os Anos Russos” (Anagrama, 626 páginas, tradução de Jordi Beltran) e “Vladimir Nabokov — Os Anos Americanos” (Anagrama, 966 páginas, tradução de Daniel Najmías). Não há tradução brasileira. “Véra. Señora de Nabokov” (Alianza Editorial, 744 páginas, tradução de Miguel Martínez), de Stacy Schiff, é uma magnífica biografia de Véra Nabokov, a mulher do autor de “Fogo Pálido”. Trata-se, por sinal, de uma biografia indireta de Vladimir Nabokov. Ganhou o reputado prêmio Pulitzer.
xxx/ellauri128.html on line 442: Douglas Francis Jerrold (Scarborough 3 August 1893 - 1964) was a British journalist and publisher. As editor of The English Review from 1931 to 1935, he was a vocal supporter of fascism in Italy and of Francoist Spain.He was personally involved in the events of July 1936 when two British intelligence agents piloted an aircraft from the Canary Islands to Spanish Morocco, taking General ... Jerrold´s figure was small and spare, and in later years bowed almost to deformity. His features were strongly marked and expressive, from the thin humorous lips to the keen blue eyes, gleaming from beneath the shaggy eyebrows. He was brisk and active, with the careless bluffness of a sailor. Briljantti vittupää.
xxx/ellauri128.html on line 490: John Anthony Ciardi (/ˈtʃɑːrdi/ CHAR-dee; Italian: [ˈtʃardi]; June 24, 1916 – March 30, 1986) was an American poet, translator, and etymologist. While primarily known as a poet, he also translated Dante´s Divine Comedy for kids, wrote several volumes of children´s poetry, pursued etymology, contributed to the Saturday Review as a columnist and long-time poetry editor, directed the Bread Loaf Writers´ Conference in Vermont, and recorded commentaries for National Public Radio.
xxx/ellauri128.html on line 582: evolution, and his father was writer and editor Leonard Huxley. Huxley´s mother was Julia Arnold (1862–1908), a graduate of Somerville College, Oxford, who had gained a First in English Literature there in 1882. Julia and Leonard married in 1885 and they had four children: Margaret (1899–1981), the novelist Aldous, Trevenen and Julian.
xxx/ellauri128.html on line 595: Margaret Caroline Anderson (November 24, 1886 – October 19, 1973) was the American founder, editor and publisher of the art and literary magazine The Little Review, which published a collection of modern American, English and Irish writers between 1914 and 1929. The periodical is most noted for introducing many prominent American and British writers of the 20th century, such as Ezra Pound and T. S. Eliot in the United States, and publishing the first thirteen chapters of James Joyce's then-unpublished novel, Ulysses. A large collection of her papers on Gurdjieff's teaching is now preserved at Beinecke Rare Book and Manuscript Library, Yale University. She was blond, shapely, with lean ankles and a Scandinavian face. ... In 1916, Anderson met Jane Heap. The two became lovers. In early 1924, through Alfred Richard Orage, Anderson came to know of spiritual teacher George Ivanovitch Gurdjieff, and saw performances of his 'Sacred dances', first at the 'Neighbourhood Playhouse', and later at Carnegie Hall. Shortly after Gurdjieff's automobile accident, Anderson, along with Georgette Leblanc, Jane Heap and Monique Surrere, moved to France to visit him at Fountainebleau-Avon, where he had set up his institute at Château du Prieuré in Avon.
xxx/ellauri130.html on line 145: Aika paljon näyttää olevan samojeditouhua. Näinköhän raamatussa mutustellaan ihmisten lihaa, kannatetaan orjuutta, syrjitään naisia jne... ja siten vielä pitävät meitä ateisteja moraalittomina?
xxx/ellauri136.html on line 563: Jare Tiihonen ei ehdi riisua t-housuja ennen kuin seuraava kohtaus iskee. Hetkeä myöhemmin hän tarkastelee t-paitaa miestenhuoneen peilistä: onneksi ennen tilaisuutta pakasta vedetty T-paita on säilynyt puhtaana kakasta. Samaa ei voi sanoa T-housuista. Jare meditoi:
xxx/ellauri138.html on line 219: Gloria Grey was born Maria Dragomanovich in Portland, Oregon in 1909. She was educated in San Francisco, California. Her career was spent chiefly during the 1920s in Hollywood, and the 1940s in Argentina. She was given praise for her starring role in the 1924 adaptation of Gene Stratton-Porter's A Girl of the Limberlost, which garnered her the honor of being selected as one of the WAMPAS Baby Stars in 1924. She also sang Jingo etc kneeling beside two black-and-white kids in a tub, (but not the juicy parts), and alleged got arrested because of indecency. Grey was found deceased in bed at her mother's home in Hollywood, California on November 22, 1947, having succumbed to a two-month bout of influenza. She was survived by her husband, Argentine magazine editor Ramón Romero, and their daughter, whose name is unmentionable. 'Oh By Jingo' sung by Gloria Grey (colorized) Shortly Before Her Arrest...(Allegedly). "I din't know there were nude kids in the tub, a black male and a white female in fact." The little pickaninny boy looks slightly shocked.
xxx/ellauri148.html on line 86: The editor of the first-year literary magazine and a writer for the Lampoon, a semi-secret Sorrento Square organization that occasionally publishes a so-called humor magazine, McCormack says his writing experiences during college simply confirmed his future plans. "I was headed where I was headed and [Harvard] was the mosta humorous place to be along the way," he says.
xxx/ellauri157.html on line 224: This section is written like a personal reflection, personal essay, or argumentative essay that states a Wikipedia editor's personal feelings or presents an original argument about a topic. Traditional Jewish philosophical, ethical and mystical thought describes the two fundamental emotions in spiritual devotion, of "love of God" and "fear of God". Hasidic thought gives these standard notions its own interpretations.
xxx/ellauri165.html on line 384: Emma was anxious to leave the country, but owing to the risk of arrest if she travelled on a normal ferry, she and Horatia hid from her creditors for a week before boarding a private vessel bound for Calais on 1 July 1814, with £50 in her purse. Initially taking apartments at the expensive Dessein's Hotel, she initially kept up a social life and fine dining by relying on creditors. Her old housekeeper, Dame Francis, came to run the household and hired other servants. But soon she was deeply in debt and suffering from longstanding health problems, including stomach pains, nausea and diarrhoea. She turned to the Roman Catholic church and joined the St Pierre congregation.
xxx/ellauri166.html on line 502: Hall aloitti kansankirkon saarnaajana vuonna 1919 Trinity Auditoriumissa Los Angelesin keskustassa. Alle vuotta myöhemmin Hall varasi ensimmäisen luentonsa, ja aiheena oli reinkarnaatio. Hall vihittiin kansankirkon ministeriksi 17. toukokuuta 1923 ja muutamassa päivässä hänet valittiin kirkkoherran "pysyväksi pastoriksi".
xxx/ellauri167.html on line 58:
xxx/ellauri167.html on line 234:
xxx/ellauri168.html on line 72: A New York Times editorial was the first to assert that the collective Western response to Saddam was "nothing less than the new world order which Bush and other leaders struggle to shape".
xxx/ellauri168.html on line 508: Hetken perästä tämä aikomusjärjestelmä pystyttää autopilotin tiettyjä henkisiä toimintoja varten, joka vapauttaa tietoisen mielen asioimaan muiden ongelmien parissa. Tietoinen mieli kykenee keskittymään ainoastaan pieneen määrään materiaalia -- se on kuin vanha DOS tietokone jonka muisti on rajallinen. Se on jatkuvasti joukkojensiirtoja suorittavassa tilassa, ja tällä aikomusjärjestelmällä on ainoastaan vähäinen valta siihen mihin mielen huomiointi-osa päättää keskittyä. Tämä huomio-osa jatkuvasti kysyy itseltään että mitkä tehtävät voidaan luokitella kuuluviksi tottumuksiin. Sitten kun tämä aikomusjärjestelmä lähettää kognitiivisia etsijä-demoneita, niiden ei tarvitse sekaantua tietoiseen mieleen, sillä kaikesta mikä on tottumuksellista tehdään käsikirjoitus ja ojennetaan kognitiivisten demoni-prosessien perheille jotka jo tuntevat roolinsa/suhteensa jota ne esittävät. Taas kerran, käyttäytymisen muokkausta käytetään vahvistamaan demonisten prosessien suhteita, sekä tekemään joistakin demoneista runsaasti käytettyjä ja hereillä olevia, niin että tietyistä käyttäytymistavoista tulee tottumuksia. Kun meidän mielemme meditoi tai vajoaa hypnoottiseen transsiin, se mitä tapahtuu on että meidän tietoinen mielemme valtuuttaa rajoittuneen muistinsa keskittääkseen huomionsa yhteen kohteeseen. Meditaation aikana nämä kouluttamattomat demoni-prosessit nousevat tietoisen mielen huipulle. Sixi kouluttamattomat on meditaatiossa ihan huippua.
xxx/ellauri169.html on line 214: Kun tämä kirjailija (Fritz The Cat) asui Intiassa, hän näki hindulaisia pyhiä miehiä jotka olivat meditoineet tylsämielisinä niin pitkään että heidän aivonsa olivat jääneet pysyvästi narikkaan. Hindut uskovat että tämä tila on yhtä kuin Nirvana. No voi se ollakin, entä sitten, Jumala ei antanut meille aivoja pois heitettäväksi. Hän antoi meille itsenäisiä ajatuksia niin että me voisimme osoittaa rakkauttamme Häneen sitten oikein nimtuten valitsemalla rakastaa Häntä. Jumala ei halua aivopestyjä seuraajia, mikä on sellaista mitä jotkut kirkot ajattelevat Jumalan vaativan. Se tahtoo pestä aivot ize. Se on hellävaraisinta.
xxx/ellauri170.html on line 1113: George Robert Stow Mead (22 March 1863 in Peckham, Surrey – 28 September 1933 in London) was an English historian, writer, editor, translator, and an influential member of the Theosophical Society, as well as the founder of the Quest Society. His scholarly works dealt mainly with the Hermetic and Gnostic religions of Late Antiquity, and were very exhausting.
xxx/ellauri170.html on line 1120: He contributed many articles to the Theosophical Society's Lucifer (inexplicably renamed The Theosophical Review in 1897) as joint editor. Mead became the sole editor of The Theosophical Review in 1907. As of February 1909 Mead and some 700 members of the Theosophical Society's British Section resigned in protest at Annie Besant´s reinstatement of Charles Webster Leadbeater to membership in the society. Leadbeater had been a prominent member of the Theosophical Society until he was accused in 1906 of teaching masturbation to, and sexually touching, the sons of some American Theosophists under the guise of occult training. While this prompted Mead´s resignation, his frustration at the stiffness of the Theosophical Society may also have been a major contributor to his break after 25 years.
xxx/ellauri173.html on line 79: Je sens bien qu’il faut que j’invente un instrument qui répète avant même qu’on ait parlé, ― ou qui, si l’expérimentateur lui souffle : « Bonjour, monsieur ! » réponde : « Merci, comment vous portez-vous ? » Ou qui, s’il arrive qu’un oisif éternue dans l’auditoire, lui crie : « À vos souhaits ! » ou :« Dieu vous bénisse ! » etc.
xxx/ellauri179.html on line 260: Turauxen on kirjoittanut joku Anders Hallengren, an associate professor of Comparative Literature and a research fellow in the Department of History of Literature and the History of Ideas at Stockholm University. Heserved as consulting editor for literature at Nobelprize.org. Dr. Hallengren is a fellow of The Hemingway Society (USA) and was on the Steering Committee for the 1993 Guilin ELT/Hemingway International Conference in the People’s Republic of China. Among his works in English are The Code of Concord: Emerson’s Search for Universal Laws; Gallery of Mirrors: Reflections of Swedenborgian Thought; and What is National Literature: Lectures on Emerson, Dostoevsky, Hemingway and the... Pelkkiä noloja setämiehiä!
xxx/ellauri179.html on line 621: Another bit of imaginative projection upon James’ life can be found in Ernest Hemingway’s letters. This novelist, on learning that Brooks had written that James was “prevented by an accident from taking part in the Civil War,” immediately incorporated this into his nearly finished novel, The Sun Also Rises. In Chapter 12, Jake Barnes refers to his World War I accident, and Gorton says, “That’s the sort of thing that can’t be spoken of. That’s what you ought to work up into a mystery. Like Henry’s bicycle.” Barnes replies it wasn’t a bicycle; “he was riding horseback.” (In his memoirs, James spoke of having had a “horrid” but “obscure hurt.” He had strained his back during a stable fire while serving as a volunteer fireman.) Hemingway had originally inserted James’ name in the novel, but Scribner’s editor, Maxwell Perkins, vetoed this. Hemingway insisted. They finally compromised on the “Henry” alone. F. Scott Fitzgerald wrote to Brooks, “Why didn’t you touch more on James’ impotence (physical) and its influence?” The castration theme was picked up by R.P. Blackmur, Glenway Wescott, Lionel Trilling, and F.O. Matthiessen in their critical writings.
xxx/ellauri179.html on line 623: What evidence does Novick offer for the James-Holmes “affair”? Just two French words James uses in his long and vivid notebook entry recalling his early days in Boston, where his family settled in a brick house in Ashburton Place near the State House. The words are l’initiation première–“first initiation.” In the entry, James is writing generally of the “rite of passage” that inaugurated his literary career. He describes the strong emotions he felt at the assassination of Lincoln (on James’$2 22nd birthday); how he wept when Hawthorne died; and the dawning sense of freedom experienced after the war’s end. He mentions also his first book review on English novel-writing, published in the North American Review, whose editors paid him $12, praised his writing, and asked for more. He does mention Holmes, but only to describe a brief visit he made to Holmes’ mother to ask how her son was faring in England, and his own fierce envy of Holmes for traveling abroad while James remained at home.
xxx/ellauri186.html on line 83: Beecher enjoyed the company of women, and rumors of extramarital affairs circulated as early as his Indiana days, when he was believed to have had an affair with a young member of his congregation. In 1858, the Brooklyn Eagle wrote a story accusing him of an affair with another young church member who had later become a prostitute. The wife of Beecher's patron and editor, Henry Bowen, confessed on her deathbed to her husband of an affair with Beecher; Bowen concealed the incident during his lifetime.
xxx/ellauri186.html on line 162: Seneca syytettiin törkeästä oman tilin teosta sekä sexihommista. Kaveri ei selvästikään seurannut omia ohjeistuxia. Myöhemmin se editoi ohjeistuxia rikastumiselle suopeammixi:
xxx/ellauri193.html on line 432: Mervin Aubespin of Louisville is a former reporter and associate editor of The Courier-Journal who retired in 2002 after a 35-year career. He is a member of the Kentucky Journalism Hall of Fame and former president of the National Association of Black Journalists (NABJ). He was an unpaid consultant to the United Nations Development Prøgram. He is still waiting to get paid.
xxx/ellauri199.html on line 1057: Douglas Murray is an associate editor of The Spectator. His latest publication, The Madness of Crowds, was a bestseller and a book of the year for The Times and The Sunday Times. His previous book, The Strange Death of Europe: Immigration, Identity, Islam, was published by Bloomsbury in May 2017. It spent almost twenty weeks on the Sunday Times bestseller list and was a number one bestseller in nonfiction. Read less.
xxx/ellauri200.html on line 734: Evil it will not see, for evil lies Ei paha näy, se on editoitu pois.
xxx/ellauri208.html on line 983: Ilse Annika Idström S 12.11.1947 Helsinki, K 20.9.2011 Helsinki. V myyntiedustaja Klaus Verner Idström ja radiotoimittaja Karin Naima Linnéa (Cay) Boström. P 1968 - 1975 (ero) ohjaaja Jotaarkka Aleksis Vissarion Pennanen S 1946, PV kirjailija Jarno Elisar Pennanen ja kirjailija Anja Leila Hemmikki Vammelvuo. Lapset: Tyyne Natalia (Pennanen) S 1972, toimittaja, editori.
xxx/ellauri212.html on line 194: American editor and publisher Russ Dick, quoting a sexologist, states that men enjoy a "sense of release about sex", something that on watching other men ejaculate provides. The viewer while jerking off by hand identifies with the ejaculating men, experiencing a sense of vicarious pleasure.
xxx/ellauri218.html on line 459: A Workers World editorial named his real reason for sparing the sanitation workers: “Rockefeller refused to call the National Guard … because he was afraid to do so.” He had revealed his fear of labor’s strength in a Feb. 9 statement: “There are real risks as far as the stability and structure of organized labor and organized community are concerned.”
xxx/ellauri224.html on line 158: Fiktio on vähintään yhtä täynnä persepäitä kuin faktio, ize asiassa niitä lienee siinä tiheämmässä. Salen Harry Tellerman on sanomaton persepää. Kaikki Actualin miehet ovat eri-ikäisiä Saul Belloweita. Ei siis ihme että ne ovat kaikki persepäitä. Sanditonin fan fictionilta maistuva jatkokausi on yhtä täynnä kusipäitä kuin hirven sierain saivareita, niitä vilisee kuin kumikauloja Salpausselällä.
xxx/ellauri227.html on line 344: Despite the titillating title, there's no sex to speak of in Marklund's second thriller featuring Swedish reporter Annika Bengtzon. The events in this book precede those in The Bomber, which introduced Annika as a successful newspaper editor. Here we see her eight years earlier, working as a summer intern at the same Stockholm paper. A young stripper's body is found in a city park, and as Annika and her colleagues investigate, they discover some strange links between the murder, high-ranking Swedish officials, and an illegal espionage operation long since disbanded. Meanwhile, Annika is struggling with a clingy boyfriend and learning the ins and outs of reporting in a competitive environment. These struggles are more compelling than the crimes she is investigating, and the action tends to move at a snail's pace until the rushed climax. However, fans of The Bomber will enjoy a second dose of spunky Annika and the realistic newsroom scenes. An author's note gives helpful background information on Swedish politics and the real-life inspiration for the story.
xxx/ellauri228.html on line 587: Charles Parsons was an editor, with Solomon Feferman and others, of the posthumous works of Kurt Gödel. He has also written on historical figures, especially Immanuel Kant, Gottlob Frege, another Kurt Gödel, and Willard Van Orman Quine.
xxx/ellauri229.html on line 167: Michael Kandel (born 1941) is an American translator and author of science fiction. Kandel was born into Polish Jewish family. He received a doctorate in Slavistics from Indiana University, and is an editor at the Modern Language Association. Kandel is also a part-time editor at Harcourt, editing (among others) Ursula K. Le Guin´s work.
xxx/ellauri229.html on line 171: Michael Kandel was a Fulbright student in Poland, 1966-67; taught Russian literature at George Washington University; received his PhD in Slavic at Indiana University; translated Polish writer Stanislaw Lem for Harcourt; wrote a few articles on Lem; worked as an editor at Harcourt, where he acquired authors Jonathan Lethem, Ursula K. Le Guin, James Morrow, and others; has written science fiction, short stories, and a few novels (Bantam, St. Martin´s); and is presently an editor at the Modern Language Association. He is the editor and translator of the anthology A Polish Book of Monsters.
xxx/ellauri230.html on line 705: The views expressed in this article are those of the author and do not necessarily reflect the official editorial position of UCA News, which all in favor of fucking energetically pre-menarchal girls.
xxx/ellauri235.html on line 169: Voit tietysti suoratoistaa televisiosarjoja ja katsella jaksoja niiden tuotantojärjestyksessä. Tiedä kuitenkin, että ne kattavat tapahtumia vain kolmesta kirjasta; Lisäksi he tekevät muutoksia, jotka eivät ole kaikkien makuun esim. Hornblower on amerikkalainen. He saivat kuitenkin 15 Emmy-ehdokkuutta ja kaksi palkintoa vuonna 1999 editoinnista ja erinomaisista minisarjoista.
xxx/ellauri235.html on line 402: Yksi runon pysyvistä paradokseista piilee ajatuksessa tyydyttävästä toteutumattomuudesta: kylä-Hampdens; mykkä, kunniaton Miltons; syyttömät maaseutuelämän Cromwellit. Paradoksin synnyttää Grayn näkemys ihmiselämästä, jota hallitsee ainoa sen sisältämä väistämättömyys, kuolema. Ennen tätä väistämättömyyttä ihmisen voitot muuttuvat merkityksettömiksi, sillä "kirkkauden polut", kuten kaikki polut, "johtavat vain hautaan". Hautaa vasten asetetaan kronikka tai epitafi, ja jälkimmäinen on runossa huomattavan monimutkainen. Se kehittyy eri modaliteettien kautta ennen kuin se lopulta nousee esiin runoilijan omana epitafina, johon teos päättyy. Kroniikan erityisiä ilmentymiä ovat "köyhien aikakirjat", "kerroksinen uurna", "heraldiikka kerskaus". "animoitu rintakuva", "heikko muistomerkki". Kussakin tapauksessa muistojen kohteet vähenevät määrittävän kontekstin vuoksi: köyhien aikakirjat ovat "lyhyitä ja yksinkertaisia", heraldiikan kerskaus "odottaa ... väistämätöntä hetkeä", kerroksinen uurna ja animoitu rintakuva eivät voi "Takaisin" sen kartanoon kutsukaa ohikiitävää henkeä", muistomerkki on "heikko". Sellaiset kuvat puhuvat turhuudesta. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä. köyhien aikakirjat ovat "lyhyitä ja yksinkertaisia", heraldiikan kerskaus "odottaa ... väistämätöntä hetkeä", kerroksinen uurna ja animoitu rintakuva eivät voi "Takaisin kartanoonsa kutsu ohikiitävää henkeä", muistomerkki on "hauras". ." Sellaiset kuvat puhuvat turhuudesta. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä. köyhien aikakirjat ovat "lyhyitä ja yksinkertaisia", heraldiikan kerskaus "odottaa ... väistämätöntä hetkeä", kerroksinen uurna ja animoitu rintakuva eivät voi "Takaisin kartanoonsa kutsu ohikiitävää henkeä", muistomerkki on "hauras". ." Sellaiset kuvat puhuvat turhuudesta. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä. Silti se, mikä osoittautuu todella arvokkaaksi, on ihmissuhde. Grayn epitafien lukema on tiedossa: hän ei tuntenut näitä ihmisiä heidän eläessään; hän tuntee heidät heidän elämänsä mielikuvituksellisesta uudelleenluomisesta meditoimalla säilyneitä muistomerkkejä.
xxx/ellauri239.html on line 90: Voi hemmetti, että vinosuu kaljupää on vauhditon. Kirja muistuttaa luteruxen katkismusta, siteerataan daodejingin luku ja pälistään jotain "mitä se on" tyyppistä, enimmäxeen täysin tyhjänpäiväistä.
xxx/ellauri250.html on line 718: ditor-2022-11-19T100952.927.jpg?fit=1200%2C1200&ssl=1" width="30%" />
xxx/ellauri252.html on line 460: Sture Hällström on petetty jalo proletaari, kulturnyj vaikka pelkkä puutarhuri, joka kostaa rautakalterilla tyttärensä pilloneelle plösölle #metoo hirviölle, ja estää samalla ettei se pääse pillomaan enää lisää piikasia. Hyvin tehty Sture, näyttää Maj ja Per peukkuja, mutta joudut siitä silti tiilenpäitä laskemaan. Murha mikä murha, ja premeditoitu kaiken kukkuraksi. Lain tehtävä ei ole oikoa sosiaalisia epäkohtia, pikemminkin pitää niitä yllä. Plösön perhe jatkaa iloisesti kissanpäiviä Djurholmenissa. Beck siirtyy seuraavaan työasiaan. Tää murhaepisodi oli kyllä kuin palleroikäisille tarkoitettu palapeli missä pitää sijoittaa possun muotoinen pala possun muotoiseen reikään pienen varren kanssa.
xxx/ellauri259.html on line 699: The movie is based on the cult novel by Kari Hotakainen, itself a comedic, exaggerated vision of the author's own bohemian life. A newspaper editor hints at Hotakainen (Martti Suosalo) that he should write autobiographical texts about real-world subjects. The lonely and quiet writer is confused since he has little life of which to write about. So he decides to buy a used car and write about the experience. But he has to meet some strange people such as the nihilistic salesman Kartio (Matti Onnismaa) and the jobless layabout Pera (Janne Hyytiäinen), in order to do so. Pera in particular will stop at nothing to get his hands on the same car Hotakainen has been viewing, which sparks up a huge rivalry. These flabby machos drive the disgruntled small guy over the edge.
xxx/ellauri259.html on line 705: The film has good characterization of its male leads, they are well-acted and spout on-the-nose dialogue straight from the pen of Hotakainen. The film is a bit more down-to-earth approach of the depressing rural Finland of yesteryear than that from the films of the Kaurismäki brothers. But there are clear similarities, since the cinematographer, editor and sound mixer are veterans of Kaurismäki productions. And of course the director Kari Väänänen is remembered from sleazy roles from many of the brothers' classic films.
xxx/ellauri261.html on line 222: He also maintained relations with Jean Burden, his lover and the inspiration/editor of Nature, Man and Woman. Watts was a heavy smoker throughout his life and in his later years drank heavily.
xxx/ellauri261.html on line 238: Thornton was the son of Amos Parker Wilder, a newspaper editor who in 1906 was appointed as American Consul General in Hong Kong. While the Wilder family at first accompanied the diplomat to China, they stayed only six months, and then Isabella Wilder returned to the United States with her children. In 1911, when the Mr. Wilder was transferred to Shanghai, the family briefly rejoined him, but eventually returned to settle in Berkeley.
xxx/ellauri261.html on line 263: The Bridge of San Luis Rey (1927) tells the story of several unrelated people who happen to be on a bridge in Peru when it collapses, killing them. Philosophically, the book explores the problem of evil, or the question, of why unfortunate events occur to people who seem "innocent" or "undeserving", known as theodicy. It won the Pulitzer Prize in 1928, and in 1998 it was selected by the editorial board of the American Modern Library as one of the 100 best novels of the twentieth century. The book was quoted by British Prime Minister Tony Blair during the memorial service for victims of the September 11 attacks in 2001.
xxx/ellauri268.html on line 229: The author used real-life experiences as inspiration for her wizarding world. Assuming that the book would not sell well, the all male editorial team at Bloomsbury advised Rowling that she should not publish under her real name, Joanne Rowling, because boys would not read a book written by a woman. That sexist assumption certainly did not give much credit to the boys, and took it for granted that girls would only read a book written by men. Rowling, eager for success, agreed to write under the name J.K. Rowling. The J was her first initial. But Rowling does not have a middle name, so she used K as a tribute to her grandmother, Kathleen.
xxx/ellauri268.html on line 363: We want to hear what you THINK. Please submit a letter to the editor.
xxx/ellauri273.html on line 443: He voivat lisäksi olla miehiä tai naisia, nuoria tai vanhuksia, rikkaita tai köyhiä tai konservatiiveja tai liberaaleja. Myös nämä kategoriat ovat tapa jakaa ihmisiä meihin ja muihin. Keskiluokkaisille koditon mies kadulla saattaa kuulua ”niihin muihin”.
xxx/ellauri280.html on line 117: Editorial: China is not a credible peacemaker in Ukraine war

xxx/ellauri296.html on line 190: perisyntisten haamukirjoittajien muistinvaraisesti laatima ja editoima yhteistyöteos,
xxx/ellauri296.html on line 493: Donald Whitehead, Homeless and University professors -järjestön toiminnanjohtaja neuvoo: "Pelkä pelkkä kontakti muuhun maailmaan saa kodittomat innostumaan isommista ja kirkkaammista asioista." Mr. Whitehead, jolla on nykyään bleiseri, vaalean violetti napillinen paita sekä leikattu ja siisti jouhipaita, tietäisi – hän oli kerran koditon ja myi katulehteä Cincinnatissa.
xxx/ellauri296.html on line 495: Washingtonin alueella on noin 14 000 koditonta, mutta vain tusina ihmisiä saapui opastuskokouksiin ilmaisemaan kiinnostuksensa lehden hämyhaukkuun. "Uskomme, että lumipalloefekti syntyy. Kodittomat ihmiset", selittää Street Sense -kirjailija August Mallory, "eivät ole visionäärejä. Heillä ei ole liikaa unelmia suuruudesta. Mutta kun heille osoitetaan oikea suunta, he pääsevät siihen." Ja se on kaiken pahan alku, sillä se tuo kodittomat pian muihinkin sosiaalipalveluihin.
xxx/ellauri298.html on line 600: Wilber kuvailee "kovien" tieteiden nykytilan rajoittuvan "kapeaan tieteeseen", joka sallii todisteet vain tietoisuuden alimmasta alueesta, sensorimotorista ( viisi aistia ja niiden laajennuksia). Loppujen lopuksi ja ihannetapauksessa lasjennettuun oppimäärään eli laajaan tieteeseen kuuluisi meditoijien ja henkisten harjoittajien todistukset . Wilberin teorian mukaan kapea tiede voittaa kapean uskonnon, mutta laaja tiede voittaa kapean tieteen. Wilber on viitannut Stuart Kauffmaniin , Ilya Prigogineen, Alfred North Whiteheadiin ja muihin hörhöihin ilmaistakseen vitaalistista ja teleologista todellisuudenkäsitystään, joka on syvästi ristiriidassa modernin evolutionaarisen synteesin kanssa.
xxx/ellauri306.html on line 581: Wetback: Nunca pude comprender por qué The Firm se convirtió en arrollador best seller. El libro era un hormiguero de argumentos conflictivos, que sólo tenían en común su implausibilidad. Era preciso creer que un bufete de abogados en Memphis ocultaba las operaciones criminales de la Mafia, con 43 leguleyos obligados a callar, porque huir les costaba la vida. Por si eso fuera poco, había que aceptar un héroe capaz de sacrificarse por sacar de la cárcel a su hermano convicto, cuya existencia negaba como oveja negra y a quien no veía desde tiempo inmemorial. Lo increíble empataba con lo inconcebible, en rollos paralelos. El libro fue rechazado por editoriales hasta que Paramount le vio potencial cinematográfico e instigó su publicación. Tähti on tietysti Tom Cruise, joka juoksee kuin vinttikoira ja tekee temppuja kuin mountebank. Hän päätyy erittäin vakuuttavasti ahneuteen ja ahneuteen. Ei ole helppoa ylläpitää radikaalin tuskan ilmaisua kahden ja puolen tunnin ajan.
xxx/ellauri307.html on line 648: ditorial/c/44/c4487c14-cc68-580c-aa92-1bde294b2c8e/59702e48aa166.image.jpg?resize=1200%2C1648" width="30%" />
xxx/ellauri354.html on line 271: In 1907, Notari (1878–1950) was already a best-selling journalist, polemicist, biographer, novelist, and dramatist. All told, he would write more than thirty books, in six of which he examines the position of women in society, most notably with a 1903 exegesis of prostitution in high and low places called Signore sole: Interviste con le più belle e le più celebri artiste (Single women: Interviews with the most beautiful and famous artists) that sold 21,000 copies and was denounced as immoral and obscene and taken to court, which inevitably increased its readership. It was followed by Quelle signore: Scene di una grande città moderna (Those women: Scenes of a great modern city; ca. 1904), which was set in a house of prostitution and whose main character, Ellere, was recognizably based on Notari’s good friend Filippo Tommaso Marinetti (1876–1944), an Egyptian-born Italian poet, editor, firebrand, and founder of the Futurist movement.
xxx/ellauri354.html on line 292: Aale Tynni, joka vaikeroi Martti Haavion alla palvelijan huoneessa Elsa Enäjärvi-Haavion tehdessä syöpäkuolemaa yläkerrassa (kz. albumia 147), suomensi yhden Joosen runon paxuun kirjaansa. Googlen suomennos vähän editoituna ei ole paljon Pekkaa pahempi. Mitta lienee joku Horatiuxen aiolibiitti, kz. tästä.
xxx/ellauri357.html on line 681: Ajetaan kuin koditon pilvi jyrkästä jyrkkyyteen

xxx/ellauri363.html on line 87: In 1949 Gadamer was asked to succeed Karl Jaspers as chair at the University of Heidelberg, where he would spend the remainder of h!s academic career. After his divorce from Frida Kratz, Gadamer marned his second wife Kate Lekebusch, in 1950. In 1953, Gadamer founded the scholarly journal 'Philosophische Rundschau, with Kate leading the editorial business. "Under her direction, it became one of the 7 best philosophical Journals in postwar Germany," according to Jean Grondin.
234