Eric Hovind grew up immersed in the world of apologetics. He lives in Pensacola, Florida with his wife Tanya and three children and remains excited about the tremendous opportunity to lead an apologetics ministry in the war against evolution and humanism. Autuas on se joca sinun piscuiset lapses otta ja paisca kiwijn. Loppuu se evoluutio sun osalta.
ellauri007.html on line 27: omnia cui similem vix nova saecla dabunt.
ellauri007.html on line 611: zanio in cuicatl ic huehuetzin
ellauri007.html on line 622: on cuicatilo in ipalnemoani,
ellauri008.html on line 899: Keskustan siankasvattajat ja puuntuhoojat etunenässä fascistipersut on taas liikkeellä, paiscii civiin piscuisia lapsia ja niiden äitejä. Miljoonat muut kumikaulailee netissä huolestuneina riscistä, jonka niille jocaiselle aiheuttaa kourallinen naisia ja lapsia. Somen naurutalon vääntyneessä peilissä Disneyn elefantti nousee pallille ja kirkuu hiiriä. Päivi Braun ja Potterin kotitonttu Sale pelkää kymmentä suomalaista naista. Vitun tekopyhät jänishousut. Kolme sanaa vaan: luota jumalaan. Isixenkin porukat on jeesuxen kädessä, sekin oli karvakäsi.
ellauri012.html on line 116: 30:4 Cuca taiwasen ylös ja alas mene? cuca käsittä tuulen piwoons? cuca sito weden waatteseen? cuca on asettanut maan pijrit? mikä on hänen nimens? cuinga hänen poicans cudzutan? tiedätkös?
ellauri012.html on line 119: 30:7 CAhta cappaletta minä sinulda anon/ ettes minulda nijtä kieldäis/ ennencuin minä cuolen.
ellauri012.html on line 124: 30:12 On nijtäkin jotca luulewat idzens puhtaxi/ ja ei ole cuitengan saastaisudestans pestyt.
ellauri012.html on line 136: 30:24 Neljä on piendä maan päällä/ ja owat toimellisemmat cuin wijsat.
ellauri012.html on line 137: 30:25 Muuraaiset wähä wäki/ jotca cuitengin elatuxens suwella toimittawat.
ellauri012.html on line 138: 30:26 Caninit wähä wäki/ jotca cuitengin pesäns wuorten racoon tekewät.
ellauri012.html on line 139: 30:27 Heinäsircoilla ei ole yhtän Cuningasta/ cuitengin he lähtewät ulos joucosans.
ellauri012.html on line 844: Naapureiden nimby asenteissa ja virkavallan tökerössä toiminnassa ei mikään ole muuttunut. Niinkuin ei liioin Al Koholissa, Baabelin hävitetyn tyttären, kaksoisvirran maan piscuistenkaan kohdalla. Niitä länsisählämit, urhea pikku Suomi hännänhuippuna, oisivat taas paiscaamassa ciween raamatullisella innolla.
ellauri014.html on line 1531: Tutta l´arte del Marini consiste nella forma, nella pura espressione; la sua poesia è scarsa di pensiero e di sentimento e quel poco che vi si trova è - come osserva il De Sanctis - privo di serietà. Quel ripetere, quel girare e rigirare la medesima idea presentandocela sotto aspetti diversi è una prova della povertà di pensiero cui il poeta supplisce con un calore veramente straordinario d´ immaginazione. Ancor più palese è il difetto del sentimento: egli non sente quel che canta; non ha fede in quel mondo da cui prende i fantasmi dell´arte sua. Vuol esser poeta religioso, patriottico, morale e riesce falso e freddo perchè in lui non vi è il sentimento della religione, della patria e della morale. Solo nel genere erotico eccelle il Marini, ma non sarebbe esatto dire ch´egli abbia il vero sentimento dell´amore. Il suo piuttosto è senso erotico. Non è la donna che suscita i suoi sospiri, ma la femmina; non è Beatrice, non è Laura, che suscitano nell´anima del poeta il fuoco soave di una passione divina, ma è la procace Lilla che con la sua carne odorosa eccita il senso del Marini e gl´ ispira i versi degli Amori notturni e dei Trastulli estivi, ove il naturalismo più crudo è espresso in una forma spirante l´estrema voluttà dei sensi. Le liriche erotiche del nostro autore sono tutto un poema in cui si fa l´apoteosi del piacere sensuale. Il Marini non analizza i suoi sentimenti e non mostra i vari atteggiamenti del suo spirito sotto l´azione d´amore, ma s´indugia nel rappresentarci la bellezza plastica delle sue amanti. I suoi madrigali e i suoi sonetti sono tanti brevissimi inni al pallore, al neo, alle chiome erranti, alla treccia ricamata di perle, ai pendenti, allo specchio, all´ago, alla bocca, al seno, al velo, al guanto, al ventaglio della sua donna; sono tanti quadretti in cui l´amante è sorpresa durante il bagno, dinanzi allo specchio, mentre si pettina, in carrozza, al giunco dei dadi; le sue canzoni sono superbe sinfonie dedicate al bacio e all´amplesso in cui culmina, per un istante, la passione carnale del poeta. La carne e il senso regnano sovrani nell´Adone e fremono di voluttà sotto il velo tenue e mal messo dell´allegoria e sotto l´ipocrisia del fine morale.
ellauri017.html on line 778: Joca tahto hyödytyxen cansa luke ja oikein ymmärtä tämän pyhän Prophetan Jesaian hänelle on sangen tarpellinen ensist että hän hywin otta waarin tituluxest eli tämän kirjan algust: sillä joca sen tituluxen ensist hywin ja tyynni ymmärtä, hänelle on sijtä suuri ojennus ja nijncuin selkiä walistus coco kirjaan.
ellauri017.html on line 780: Mutta ei titulusta cohta ymmärretä, waicka nämät sanat: Usia Gotham Ahas Ezechia Judan Cuningat etc. ymmärrettäisin, pitä cuitengin tiettämän mitä näiden Cuningain aicana tapahtunut on, millinen maan tila oli, mikä Cansa oli ja millä mielellä, mikä heidän aiwoituxens oli, ja cuinga sijhen aican oli, cuinga he idzens käytit kylänmiehiäns, ystäwitäns ja wihollisians wastan: Ja erinomaisest cuinga he olit Jumalata ja Prophetaita wastan oikias ja wääräs Jumalan palweluxes, nijncuin tästä on kirjoitettu wijmeises Cuningasten kirjas cap. 15. 16. 17. 18. ja 19. ja toises Aicakirjas cap. 26. 27. 28. 29. 30. 31. Äh, pitääkö nääkin nyt eka lukea? Jääköön myöhemmäx.
ellauri017.html on line 782: Olis myös hywä jotakin tietä cuinga maacunnat sijnä ymbärillä owat ollet, ettei wierat ja oudot sanat suututais lukemast, eli estäis ymmärtämäst.
ellauri017.html on line 795: Etelän päin on monda maacunda, nijncuin Egypti Ethiopia Arabia ja punainen meri, Edom ja Midian: Egypti on luodelännesä.
ellauri017.html on line 796: Näistä maacunnista, jotca Judan ja Jerusalemin ymbärillä nijncuin sudet lammashuonen ymbärillä owat, joiden cansa Judalaiset olit usein tehnet lijton, waan huckan, Jesaia ennusta.
ellauri017.html on line 800: Sijtte jaettacon tämä kirja colmeen osaan. Ensimäises puhu Jesaia nijncuin muutkin Prophetat, ianicuijsesta cahdesta cappalesta.
ellauri017.html on line 801: Ensist, että hän opetta Cansa ja nuhtele moninaisia syndejä, erinomattain moninaista epäjumalan palwelusta, joca sen Canssan seas oli wallan saanut, nijncuin hywät ja uscolliset saarnajat wielä nyt tekewät ja tekemän pitä, pitäin heitä nijn curituxes sekä uhcauxella ja lupauxella.
ellauri017.html on line 805: Sijtte asetta hän ja walmista heitä odottaman tulewaista Christuxen waldacunda, josta hän nijn monella tawalla ja selkiäst ennusta, että hän sijnä asias woitta caicki muut Prophetat. Nijn että hän myös Christuxen Äitistä Neidzest Mariasta kirjoitta, että hän ilman neidzyen turmellusta oli sijttäwä ja synnyttäwä Christuxen (7. cap.), nijn myös hänen pijnastans (53. cap.), nousemisestans cuolluista ja waldacunnastans puhu hän nijn selkiäst, cuin se olis jo silloin tapahtunut. On hän sijs ollut sangen jalo ja corkest walistettu Propheta.
ellauri017.html on line 809: Toises osas puhu hän erinomattain Assyrian Keisarin wallasta, ja Keisar Sanheribist, josta hän myös enä cuin jocu muu Propheta ennusta, nimittäin cuinga se Keisar oli woittawa caicki maacunnat ymbärildäns Israelin waldacunnan cansa ja päälisexi paljo paha tekewä Judan waldacunnalle.
ellauri017.html on line 813: Mutta sen hän pitä cuitengin lujana: lupa myös Jerusalemin tulewan Jumalalda warjelluxi ja pelastetuxi hänestä, joca ihme on yxi nijstä caickein suurimmista cuin coco pyhäs Raamatus löytän, ei ainoastans sentähden, että nijn woimallinen Keisar piti lyötämän Jerusalemin edes, waan myös että sencaltainen mahdotoin asia siellä jumalisilda uscotaisin.
ellauri017.html on line 817: Hän sai ilman epäilemät monda paha sana cuulla uscottomilda (täsähän nijtä tule lisä). Hän piti sen cuitengin wahwana ja sai woiton, nijn että Keisar hänen sanans jälken Jerusalemin edes lyötin ja Caupungi pelastettin. Sentähden on hän tosin Jumalan edes ollut callis ja cuuluisa mies.
ellauri017.html on line 820: Mutta caickein enimmin hän sitä ahkeroidze, että hän taitais lohdutta ja wahwista hänen tulewaisen Cansans, ettei he sencaltaisesa fangiudes ja Caupungin häwityxes epäilis, ikänäns cuin he peräti huckuisit, ja ei Christuxen waldacunda olis tulewa ja caicki ennustuxet wäärät ja turhat olisit.
ellauri017.html on line 822: Ennusta hän sijs wiljalda, cuinga taas sitä wastan Babel piti häwitettämän, ja Judalaiset pelastettaman ja palajaman Jerusalemijn, nijn että hän nimittä Cuningatkin jotca piti Babelin häwittämän, erinomattain sen joca Judalaiset oli wallallens päästäwä, nimittäin Cuningas Corexen Persiast, jonga hän myös Jumalan woidelluxi cudzu, aica ennen cuin jocu Cuningan waldacunda olican Persias.
ellauri017.html on line 826: Nämät owat ne colme osa, joista Jesaia puhu. Mutta ei hän näitä cappalita tuo edes oikialla järjestyxellä, waan secoitta toisen cappalen toinen toiseens, nijn että hän ensimäisest cappalest paljo toiseen ja colmandeen wetä, ja colmannest puhu jotain ennen cuin toisest.
ellauri017.html on line 831: Mutta sijtä hyödytyxest cuin tästä Prophetast saadan, ei tarwita täsä paljo puhua. Se cuin händä wiriäst luke, on kyllä idze ymmärtäwä, että hän on täynäns caickinaisia, mitä ikänäns Jumalata pelkäwäinen ja murhellinen sydän taita idzellens turwaxens ja lohdutuxexens anoa.
ellauri017.html on line 834: Älkön myös jocu luulco, että Jesaiast on nijn paljo pidetty silloin hänen aicanans Judan Canssan seas, nijncuin hänestä nyt pidetän meidän Christityiden kesken, waan sangen ylöncadzottuna, nijncuin hän idze todista 58. lugusa, nimittäin että he pistit kieldäns maalle, ja cocotit händä cohden sormellans, ja pidit caicki hänen saarnans hulludena, paidzi muutamita harwoja hywiä sencaltaisia cuin Cuningas Ezechia: sillä se oli sen Cansan wanha tapa, naura ja pilcata Jumalan Prophetaita ja näyttä nijlle fäkkiä, (4. Reg. 9). nijncuin myös ainakin caikille saarnaille ja Jumalan palwelioille tapahtu. Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda, sahalla sahatuxi.
ellauri017.html on line 862: Jesaja on Rusakon linjoilla tai ehkä pikemminkin kääntäen. Ei pidä nokkavista naisista, jotka käwelewät ja coriast astelewat nijncuin olis jalat sidotut.
ellauri017.html on line 875: Woi nijtä jotca warahin huomeneltain ylhällä owat juopumutta nouteleman ja istuwat haman yöhön asti että he wijnasta hehcuisit.
ellauri017.html on line 877: Ryyppäämään ryyppäämään joka aamu sännätään. Ja kun päivä on ohi lisää kännätään. Jesaja ennustaa muutenkin paratiisimaisia oloja. Pedot syö ituja. Lejoni syö olkia nijncuin härkistä ja imewä lapsi ihastu waskikärmen läwestä. Susi ja lammas pitä yhtä ja Lejonin pitä corsia syömän nijncuin naudan, ja kärmet pitä maata syömän. Kun apina on syönyt muut eläimet, petojen on pakko ruveta vegaanixi. Kasvit haisee peloissaan ja huutaa ultraäänellä. Kukaan ei kuule.
ellauri017.html on line 896: HERra on wihainen caikille pacanoille ja on närkästynyt caikille heidän joucoillens. Hän on heitä kirowa ja anda teurasta heitä. Cadzo pacanat owat nijncuin pisara joca jää ämbärijn ja nijncuin rahtu joca jää waacaan.
ellauri017.html on line 901: Vanhast minä olen wai ollut, olin hiljainen ja pidätin idzeni. Teki mieli sanoa, mutten sanonut mitän. Olin ihan hilja. Hillidzin izeni. Mutta nyt minä tahdon huuta nijncuin synnyttäjä, puren nijtä käten kuijn Ricu Wocua, minä tahdon hajotta heitä ja caicki niellä, paizi niitä patoja. Minä häwitän wuoret ja cuckulat ja annan caicki heidän ruohons cuiwua, teen wirrat luodoixi ja järwet cuiwan pois.
ellauri017.html on line 922: Ja wesi pitä meresä cuiwuman, nijn myös wirrat pitä wähenemän ja catoman. Järwein pitä juoxeman pois, nijn että lammiwedet pitä wähenemän ja cuiwuman, ruoco ja caieesila catoman.
ellauri017.html on line 924: Ja ruoho ojain tykönä ja caickinainen jywä wetten tykönä pitä lacastuman ja tyhjään tuleman. Ja calamiesten pitä murhettiman ja caicki cuin ongen heittäwät weteen pitä walittaman ja caicki ne cuin wercot weteen laskewat pitä murhellisexi tuleman. Ne pitä häwäistämän jotca hywä langa tekewät ja
ellauri017.html on line 929: nijncuin isoi wesi lange, nijn on Cansa carcawa, mutta hän on curittawa heitä ja heidän pitä cauwas pakeneman, ja wainoowa heitä nijncuin tomulle tapahtu wuorella tuulelda, ja nijncuin ymmyrjäiselle tapahtu tuulispääldä.
ellauri017.html on line 942: Sillä näin sano HERra minulle: minä olen täs vaa hiljaxens ja cadzelen minun majastani nijncuin palawus joca saten cuiwa ja nijncuin caste elonajan palawudes. Sillä ennen elonaica cosca tulo walmixi tule ja röhkömarjat kypsendywät täyty oxat leicata sirpillä ja wijnapuut hacata ja heittä pois.
ellauri017.html on line 954: CAicki pedot kedolla tulcat ja syökät, ja caicki pedot medzäsä. Ja heidän pitä menemän ulos ja cadzeleman ihmisten raatoja. Sillä joca härjän teurasta on nijncuin hän miehengin tappais. Joca lamban uhra on nijncuin jocu coiran caulan leickais. joca ruocauhria tuo on nijncuin jocu sicain werta uhrais. Jotca häntiäns pyhittäwät ja puhdistawat krydimais yxi täällä ja toinen siellä ja syöwät sian liha cauhistuxia ja Hijriä, caicki nämät pitä temmattaman pois.
ellauri017.html on line 956: Me TErmijtiapinat myrisemme caicki nijncuin Carhut/ ja waikeroidzemme nijncuin mettiset. Mänkät wuan kaek, mänkät hut heleckarijn. Luomakunnan herrat samaa tietä samaa haawaa HERroineen. Wiekät tuhcatkin pesästä.
ellauri018.html on line 803: Ota tästä selvää. Loppumatonta rähinää rätit päässä, wiixet muotoiltuna ja karvakädet nyrkit pystyssä. Naiset ululoivat taustalla. Lapset kazoo orpoina peukku suussa teltan ovesta. Jocos piscuiset paiscattaneen kiwiin?
ellauri019.html on line 242: Roopen menetettyään Ankkalinna on nijncuin äveriään miehen leski. Joca ylimmäinen oli pacanain seas ja wallan päällä oli maacunnisa, sen täyty nyt weron alaisna olla. Hänen wihollisens woitti, hänen wihollisillens käy hywäst. Ei olis luullut, että hänelle näin pidäis wijmein käymän. Wihollinen on pannut kätens caickein hänen callisten caluins päälle. CUinga on culda nijn mustennut? ja jalo culda nijn muuttunut? ja pyhät kiwet owat joca catulla hajotetut.
ellauri019.html on line 244: Tää on kaicki HERran syytä. Minun jalcani eteen wiritti hän wercon ja sysäis minun tacaperin, etten minä woi sillen nosta ylös. HERra on holaissut caicki wäkewät alas cuin minulla olit. HERra andoi neidzen, Judan tyttären wijnacuopas polke.
ellauri019.html on line 245: CUinga HERra on wihoisans Zionin tyttären pimittänyt? HERra on nijncuin wihollinen. Ankkalinnan neidzet käywät alla päin. Imewäiset ja piscuiset caupungin catuilla näännyit cosca he sanoit äitillens: cusa on leipä ja wijna?
ellauri019.html on line 249: Torni seiso surkiast ja muuri on cukistettuna. Caicki ohidzekäywäiset paucuttawat käsiäns ja wiheltelewät Ankkalinnan tyttärelle. Roopen wiholliset ammottelewat suutans sinua wastan, wilistäwät sinua ja kiristäwät hambaitans: tämä on se päiwä jota me halaisim. Me saimme sen! Me olemma nijn cauwan elänet. Se HERra on tehnyt nijncuin hän oli ajatellut: hän on armottomat hucuttanut.
ellauri019.html on line 251: Roope Ankka itkee kuin wesiputous. Anna päiwällä ja yöllä kyynelet wuota nijncuin ojan äläkä lacka. Älkön myös sinun silmäis munat. Nouse yöllä ja huuda. Hän on wäijynyt minua nijncuin carhucopla. Hän ambuis minun munascuihini hänen wijnistäns.
ellauri019.html on line 252: Minun wiholliseni owat minun ajanet nijncuin linnun ilman syytä. He owat minun elämäni cuoppan salwannet ja heittänet kiwen minun päälleni. He owat myös minun pääni wedellä walanet. Nijn minä sanoin: nyt minä ratki hucas olen. Olen pennitön.
ellauri019.html on line 254: Mut sit alkaa Roopen luonto nousta. Cadzo sijs: cosca he maata panewat eli nousewat nijn he minusta wirsiä laulawat! Costa heille HERra nijncuin he ansainnet owat!
ellauri019.html on line 259: MUista HERra, cuinga meille tapahtui! Cadzo ja näe meidän ylöncadzettam.
ellauri019.html on line 266: Ruhtinat he owat hirttänet ja wanhimbita ei he cunnioittanet. Nuorucaisten piti jauhaman ja piscuisten puita candaisans piti combastuman. Zionin wuorikin nijn häwitetty on että ketut hänes juoxendelewat.
ellauri020.html on line 883: Linja-autossa on tunnelmaa. Otetaan heidän piscuisensa ja heitetään ne ciwiin.
ellauri021.html on line 989: Ei paiscatakaan vasemmiston piscuisia kiwiin, nakataan ne Moolokkiin. Koirapuiston rodeen koiranpökäleiden perään. Se on siistimpää. HS kiittää.
ellauri030.html on line 274: Haec enim ipsa sunt honorabilia quae videntur levia atque communia, salutari, adpeti, decedi, adsurgi, deduci, reduci, consuli; quae et apud nos et in aliis civitatibus, ut quaeque optime morata est, ita diligentissime observantur. Lysandrum Lacedaemonium, cuius modo feci mentionem, dicere aiunt solitum Lacedaemonem esse honestissimum domicilium senectutis: nusquam enim tantum tribuitur aetati, nusquam est senectus honoratior. Quin etiam memoriae proditum est, cum Athenis ludis quidam in theatrum grandis natu venisset, magno consessu locum nusquam ei datum a suis civibus; cum autem ad Lacedaemonios accessisset, qui legati cum essent, certo in loco consederant, consurrexisse omnes illi dicuntur et senem sessum recepisse.
ellauri033.html on line 93: nu, cuivré, bossue comme un vieux chaudron, œil petit, oblique et
ellauri033.html on line 241: invention des cuistres. Jalouse ne lutter avec la peinture, elle. se
ellauri042.html on line 567: Sacks yritti koota näytteet kaikista alkuaineista ja teki lucuisia cokeita kotilabrassaan. Kiinnostuksen kemiaan hän oli perinyt Dave-enoltaan.
ellauri043.html on line 253:
«Apt 10:11. 9. TOisna päiwänä/ cosca he matcas olit/ ja Caupungita lähestyit/ meni Petari ylös Salin ullackon rucoileman/ liki cuudetta hetke/ ja cuin hän isois/ tahdoi hän suurusta. 10. Cosca he hänelle walmistit/ tuli hän horroxijn: Ja näki Taiwan auki/ ja alas tulewan tygöns yhden astian nijncuin suuren lijnaisen waatten neliculmaisen/ sidottuna/ joca alaslaskettin Taiwast maan päälle.
ellauri043.html on line 268: 4. Ja Mardochai oli suuri Cuningan huones/ ja hänen sanomans cuului caickijn maacundijn/ cuinga hän menestyi ja tuli suurexi. 5. Nijn Judalaiset löit caicki wihamiehens miecalla/ tapoit ja hucutit heidän/ ja teit heidän cansans oman tahtons jälken. 6. Ja Susanin linnas löit Judalaiset wijsi sata miestä cuoliaxi/ ja hucutit heidän. 7. Wielä päälisexi tapoit he Parsandathan/ Dalphonin/ Aspathan. 8. Porathan/ Adalian/ Aridathan. 9. Parmasthan/ Arissain/ Aridain/ Wajesathan...»
ellauri006.html piscuiset
ellauri094.html on line 380: ellauri008.html Eric Hovind ja piscuiset
ellauri094.html on line 381: ellauri012.html Al Kohol ja piscuiset
ellauri094.html on line 384: ellauri021.html piscuiset ja Moolok
ellauri094.html on line 392:Depiction of Jews mourning the exile in Babylon. Ei nappaa musa yhtään. Harjoitellaan mieluummin heittoja tolla piscuisella.
ellauri107.html on line 414: Babbitt (1922), by Sinclair Lewis, is a satirical novel about American culture and society that critiques the vacuity of middle class life and the social pressure toward conformity. The controversy provoked by Babbitt was influential in the decision to award the Nobel Prize in Literature to Lewis in 1930.
ellauri109.html on line 387: En 1840, le journaliste Alphonse Karr attribue la paternité de l'enfant qu'elle porte à son amant Victor Cousin dans un article intitulé Une piqûre de Cousin. Furieuse, Louise Colet l'agresse avec un couteau de cuisine qu'elle lui plante dans le dos. Alphonse Karr s'en tire avec une égratignure, et renonce à porter plainte au grand soulagement de Victor Cousin. Il se contente de mettre le couteau dont elle avait voulu le frapper sur une étagère avec cette inscription «Donné par Madame Louise Colet (Dans le dos)». Louise Colet est inhumée dans le vieux cimetière de Verneuil-sur-Avre, où résidait sa fille. En 2016, sa tombe est à l'abandon.
ellauri119.html on line 145: In the season two episode "Batman's satisfaction," Batman notices that three distinct letters are missing from a bowl of alphabet soup. Robin is so impressed with Batman's mental acuity that he lets him know it via his "holy uncanny photographic mental processes" statement.
ellauri119.html on line 758:Alisa is right that an existential sentence is in principle easier to prove than its negative. Just produce a specimen. I bet she filched it from Karl Popper. The negation takes another universal premise to prove it from. But God is a harder nut. If God supporters could produce the specimen, they'd still need to prove uniqueness and the requisite universal properties. God opposers try to argue they do not need that hypothesis. Thing is the supporters clearly feel that need. It's not logic, it's a eusocial insect's builtin circuit. Less stupid egomaniacs are aware of its usefulness as a mind numbing anesthesiac, opium for the masses. Fiction or fact, its a great hypothesis. It would deserve inventing if it did not come pre-installed. Alisa was a silly hag.
ellauri133.html on line 110: No tällä surkealla esilukijalla sattuu olemaan tästä aiheesta henkkoht traumoja, sixe käy päälle kuin yleinen syyttäjä. Tosiasiassa vauvavainajista on kirjoitettu hyvällä halulla vaikka kuinka paljon, alkaen ne kiwiin wiscotut filistealaiset piscuiset, Kronoxen lapset, Theseus ja Prokne, Atreus ja Thyestes, Tantalos ja Pelops, Lykaion ja Arkas, ym ym. Eli jos sulla on vauvoista henkkoht skizoja, lue jotain muuta tai vaihda duunia.
ellauri141.html on line 329: cuius in indomito constantior inguine nervos whose crotch (never needing cultivation) flaunted a phallus
ellauri141.html on line 332: cui properabantur? tibi nempe, were sent express to no-one except–yes–
ellauri141.html on line 556: mihi, cui quietum Life long, save that by Pindar lit,
ellauri145.html on line 49: Fatty doit avoir recours à la ruse pour parvenir à ses fins. Ayant saboté le plat de cette dernière, il fait chasser la cuisinière et Lucrecia Borgia (Fatty travesti) est engagée pour la remplacer et lui permet d´investir la place. Mais les choses ne traînent pas et la cérémonie de mariage commence.
ellauri145.html on line 292: la pesanteur du souvenir et la vacuité de l'existence (II - J'ai plus de souvenirs que si j'avais mille ans) ;
ellauri145.html on line 791: Je t´aime, et ma cuisse te touche. Mä tykkään susta, annan pohkeita,
ellauri147.html on line 203: Emily's boss Madeline prepares to make the transition from the Chicago based pharmaceutical marketing firm, the Gilbert Group, to a French based fashion firm, Savior, when she discovers that she is pregnant. She offers the job to Emily and she accepts, leaving her boyfriend back in Chicago. Emily moves to Paris despite the fact that she does not speak French. She moves into the 5th floor of an old apartment building without an elevator but with a wonderful Parisian view. Emily creates an Instagram account, @emilyinparis, and begins documenting her time in Paris. Emily starts her first day of work much to her new co-workers chagrin who reveal that she was only hired because of a business deal. She introduces the French to American social media strategies who seem very reluctant about her and her American methods. Emily accidentally tries to enter the wrong apartment and bangs her very attractive neighbor right at the door, Gabriel. As Emily accustoms to life in Paris she makes countless faux-pas and the firm nicknames her "la plouc" or "the hick". Emily meets Mindy Chen, a nanny originally from Shanghai, and they become fast friends. After Emily and her boyfriend attempt to have cybersex but the connection fails, she plugs in her vibrator and accidentally short-circuits the block's power. "Accidentally" is the top frequency word in the script.
ellauri147.html on line 255: Some critics appeared ambivalent, such as Jo Ellison writing for the Financial Times. On one hand she expresses admiration for the way Darren Star manages to depict "a version of womanhood in which promiscuity, bossiness and shopaholicism are depicted as qualities to be celebrated"; on the other "the major plot lines might have been written in the 1940s and the Frenchies are routinely cast as vain, preening and parochial." She concludes "Cliché-ridden and completely outdated: Darren Star´s ´Sex and the Cité´ will no doubt be monstrously successful."
ellauri155.html on line 519: Advanced education can be helpful, but it is not required to know what God expects of us. This doctrine of perspicuity also recognizes that not everything in Scripture is easy to understand. Some passages are more difficult to interpret than others even if no one can miss the gospel in the pages of the Bible.
ellauri158.html on line 68: P.1. defin. 1. Per causam sui intelligo id, cuius essentia involvit existentiam, sive id, cuius natura non potest concipi nisi existens. [in: P. 1. prop. 7., prop. 24., P. 5. prop. 35.]
ellauri158.html on line 82: P.1. defin. 3. Per substantiam intelligo id quod in se est et per se concipitur; hoc est id, cuius conceptus non indiget conceptu alterius rei, a quo formari debeat. [in: P. 1. prop. 1., prop. 2., prop. 4., prop. 5., prop. 6. coroll., prop. 10., prop. 15., prop. 18., prop. 28., etiam in: Ep. 26. §. 6., Ep. 27. §. 8.]
ellauri158.html on line 252: P. 1. prop. 21. Omnia, quae ex absoluta natura alicuius attributi Dei sequuntur, semper et infinita existere debuerunt, sive per idem attributum aeterna et infinita sunt. [in: P. 1. prop. 22., prop. 23., prop. 28., prop. 29., app., P. 2. prop. 11., prop. 30., P. 4. prop. 4., P. 5. prop. 40. schol.]
ellauri158.html on line 260: P. 1. prop. 23. Omnis modus, qui et necessario et infinitus existit, necessario sequi debuit vel ex absoluta natura alicuius attributi Dei, vel ex aliquo attributo modificato modificatione, quae et necessario et infinita existit. [in: P. 1. prop. 32., app.]
ellauri158.html on line 316: P. 1. prop. 36. Nihil existit, ex cuius natura aliquis effectus non sequatur. [in: P. 2. prop. 13., P. 3. prop. 1., prop. 7., P. 5. prop. 4. schol.]
ellauri158.html on line 334: P. 2. defin. 2. Ad essentiam alicuius rei id pertinere dico, quo dato res necessario ponitur et quo sublato res necessario tollitur; vel id, sine quo res, et vice versa quod sine re nec esse nec concipi potest. [in: P. 2. prop. 10., prop. 37., prop. 49.]
ellauri158.html on line 410: P. 2. prop. 6. Cuiuscumque attributi modi Deum, quatenus tantum sub illo attributo, cuius modi sunt, et non quatenus sub ullo alio consideratur, pro causa habent. [in: P. 2. prop. 9., lem. 3., prop. 45., P. 3. prop. 2., prop. 11. schol., P. 4. prop. 7., prop. 29., etiam in: Ep. 66. §. 3.]
ellauri158.html on line 438: P. 2. prop. 9. Idea rei singularis actu existentis Deum pro causa habet, non quatenus infinitus est, sed quatenus alia rei singularis actu existentis idea affectus consideratur, cuius etiam Deus est causa, quatenus alia tertia affectus est, et sic in infinitum. [in: P. 2. prop. 9. coroll., prop. 19., prop. 20., prop. 24., prop. 25., P. 3. prop. 1.]
ellauri158.html on line 439: -- P. 2. prop. 9. coroll. Quicquid in singulari cuiuscumque ideae obiecto contingit, eius datur in Deo cognitio, quatenus tantum eiusdem obiecti ideam habet. [in: P. 2. prop. 12., prop. 13., prop. 30., P. 3. prop. 10.]
ellauri158.html on line 450: P. 2. prop. 11. Primum, quod actuale mentis humanae esse constituit, nihil aliud est, quam idea rei alicuius singularis actu existentis. [in: P. 2. prop. 12., prop. 13., prop. 20., prop. 48., P. 3. prop. 2., prop. 3., prop. 10., gener. aff. defin., P. 4. prop. 37., P. 5. prop. 9., prop. 38.]
ellauri158.html on line 501: -------- axiom. 2. Cum corpus motum alteri quiescenti quod dimovere nequit, impingit, reflectitur, ut moveri pergat, et angulus lineae motus reflectionis cum plano corporis quiescentis, cui impegit, aequalis erit angulo, quem linea motus incidentiae cum eodem plano efficit. [in: P. 2. prop. 17. coroll.]
ellauri158.html on line 563: P. 2. prop. 16. Idea cuiuscumque modi, quo corpus humanum a corporibus externis afficitur, involvere debet naturam corporis humani et simul naturam corporis externi. [in: P. 2. prop. 17., prop. 18. schol., prop. 19., prop. 23., prop. 25., prop. 26., prop. 27., prop. 28., prop. 38., prop. 39., P. 3. prop. 27., P. 4. prop. 5.]
ellauri158.html on line 575: P. 2. prop. 17. Si humanum corpus affectum est modo, qui naturam corporis alicuius externi involvit, mens humana idem corpus externum ut actu existens, vel ut sibi praesens contemplabitur, donec corpus afficiatur affectu, qui eiusdem corporis existentiam vel praesentiam secludat. [in: P. 2. prop. 17. coroll., P. 2. prop. 19., prop. 44. schol., prop. 47., P. 3. prop. 11. schol., prop. 12., prop. 13., prop. 18., prop. 18. schol. 1., prop. 19., prop. 25., prop. 28., prop. 56., P. 4. prop. 1. schol., prop. 9., P. 5. prop. 7.]
ellauri158.html on line 623: P. 2. prop. 25. Idea cuiuscumque affectionis corporis humani adaequatam corporis externi cognitionem non involvit. [in: P. 2. prop. 26. coroll., prop. 27., prop. 28., prop. 29. coroll., prop. 38.]
ellauri158.html on line 635: P. 2. prop. 27. Idea cuiuscumque affectionis corporis humani adaequatam ipsius humani corporis cognitionem non involvit. [in: P. 2. prop. 29., prop. 29. coroll., prop. 38.]
ellauri158.html on line 647: P. 2. prop. 29. Idea ideae cuiuscumque affectionis corporis humani adaequatam humanae mentis cognitionem non involvit. [in: P. 2. prop. 29. coroll., P. 4. prop. 64.]
ellauri158.html on line 710: P. 2. prop. 39. Id quod corpori humano et quibusdam corporibus externis, a quibus corpus humanum affici solet, commune est, et proprium, quodque in cuiuscumque horum parte aeque ac in toto est, eius etiam idea erit in mente adaequata. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2.]
ellauri158.html on line 733: P. 2. prop. 45. Unaquaeque cuiuscumque corporis, vel rei singularis actu existentis idea Dei aeternam et infinitam essentiam necessario involvit. [in: P. 2. prop. 46., prop. 47., P. 5. prop. 20. schol., prop. 29. schol.]
ellauri158.html on line 760: P. 3. defin. 1. Causam adaequatam appello eam, cuius effectus potest clare et distincte per eandem percipi. Inadaequatam autem seu partialem illam voco, cuius effectus per ipsam solam intelligi nequit. [in: P. 3. defin. 2., prop. 1., P. 4. prop. 2., prop. 5., prop. 23., prop. 33., P. 5. prop. 31.]
ellauri158.html on line 761: P. 3. defin. 2. Nos tum agere dico, cum aliquid in nobis aut extra nos fit, cuius adaequata sumus causa, hoc est cum ex nostra natura aliquid in nobis, aut extra nos sequitur, quod per eandem solam potest clare et distincte intelligi. At contra nos pati dico, cum in nobis aliquid fit vel ex nostra natura aliquid sequitur, cuius nos non nisi partialis sumus causa. [in: P. 3. prop. 1., P. 4. prop. 2., prop. 5., prop. 15., prop. 23., prop. 33., prop. 35., prop. 35. coroll. 1., prop. 52., prop. 59., prop. 61., prop. 64.]
ellauri158.html on line 789: -- P. 3. prop. 15. coroll. Ex eo solo, quod rem aliquam affectu laetitiae vel tristitiae, cuius ipsa non est causa efficiens, contemplati sumus, eandem amare vel odio habere possumus. [in: P. 3. prop. 16., prop. 35., prop. 35. schol., prop. 41., prop. 50. schol., prop. 52. schol.]
ellauri158.html on line 813: -- P. 3. prop. 27. coroll. 2. Rem, cuius nos miseret, odio habere non possumus ex eo, quod ipsius miseria nos tristitia afficit.
ellauri158.html on line 814: -- P. 3. prop. 27. coroll. 3. Rem, cuius nos miseret, a miseria, quantum possumus, liberare conabimur. [in: P. 4. prop. 50.]
ellauri158.html on line 851: P. 3. prop. 46. Si quis ab aliquo cuiusdam classis, sive nationis a sua diversae, laetitia vel tristitia affectus fuerit, concomitante eius idea sub nomine universali classis vel nationis tanquam causa, is non tantum illum, sed omnes eiusdem classis vel nationis amabit vel odio habebit.
ellauri158.html on line 870: -- P. 3. prop. 55. coroll. 2. Nemo virtutem alicui nisi aequali invidet.
ellauri158.html on line 872: P. 3. prop. 56. Laetitiae, tristitiae et cupiditatis, et consequenter uniuscuiusque affectus, qui ex his componitur, ut animi fluctuationis, vel qui ab his derivatur, nempe amoris, odii, spei, metus etc., tot species dantur, quot sunt species obiectorum, a quibus afficimur. [in: P. 4. prop. 33.]
ellauri158.html on line 874: P. 3. prop. 57. Quilibet uniuscuiusque individui affectus ab affectu alterius tantum discrepat, quantum essentia unius ab essentia alterius differt. [in: P. 3. prop. 57. schol.]
ellauri158.html on line 881: P. 3. gener. aff. defin. Affectus, qui animi pathema dicitur, est confusa idea, qua mens maiorem vel minorem sui corporis vel alicuius eius partis existendi vim, quam antea, affirmat, et qua data ipsa mens ad hoc potius, quam ad illud cogitandum determinatur. [in: P. 4. prop. 7., prop. 7. coroll., prop. 8., prop. 9., prop. 14., P. 5. prop. 3., prop. 4. coroll., prop. 17., prop. 34., prop. 40. coroll.]
ellauri158.html on line 935: P. 3. aff. defin. 4. Admiratio est rei alicuius imaginatio, in qua mens defixa propterea manet, quia haec singularis imaginatio nullam cum reliquis habet connexionem. [in: P. 4. prop. 59.]
ellauri158.html on line 936: P. 3. aff. defin. 5. Contemptus est rei alicuius imaginatio, quae mentem adeo parum tangit, ut ipsa mens ex rei praesentia magis moveatur ad ea imaginandum, quae in ipsa re non sunt, quam quae in ipsa sunt.
ellauri158.html on line 939: P. 3. aff. defin. 8. Propensio est laetitia concomitante idea alicuius rei, quae per accidens causa est laetitiae.
ellauri158.html on line 940: P. 3. aff. defin. 9. Aversio est tristitia concomitante idea alicuius rei, quae per accidens causa est tristitiae.
ellauri158.html on line 943: P. 3. aff. defin. 12. Spes est inconstans laetitia orta ex idea rei futurae vel praeteritae, de cuius eventu aliquatenus dubitamus. [in: P. 4. prop. 47.]
ellauri158.html on line 944: P. 3. aff. defin. 13. Metus est inconstans tristitia orta ex idea rei futurae vel praeteritae, de cuius eventu aliquatenus dubitamus. [in: P. 4. prop. 47., prop. 63.]
ellauri158.html on line 958: P. 3. aff. defin. 27. Poenitentia est tristitia concomitante idea alicuius facti, quod nos ex libero mentis decreto fecisse credimus. [in: P. 4. prop. 54.]
ellauri158.html on line 961: P. 3. aff. defin. 30. Gloria est laetitia concomitante idea alicuius nostrae actionis, quam alios laudare imaginamur. [in: P. 4. prop. 49., prop. 58., P. 5. prop. 36. schol.]
ellauri158.html on line 962: P. 3. aff. defin. 31. Pudor est tristitia concomitante idea alicuius actionis, quam alios vituperare imaginamur.
ellauri158.html on line 964: P. 3. aff. defin. 33. Aemulatio est alicuius rei cupiditas, quae
ellauri158.html on line 967: P. 3. aff. defin. 35. Benevolentia est cupiditas benefaciendi ei, cuius nos miseret.
ellauri158.html on line 970: P. 3. aff. defin. 38. Crudelitas seu saevitia est cupiditas, qua aliquis concitatur ad malum inferendum ei, quem amamus, vel cuius nos miseret.
ellauri158.html on line 973: P. 3. aff. defin. 41. Pusillanimitas dicitur de eo, cuius cupiditas coercetur timore periculi, quod eius aequales subire audent. [in: P. 4. prop. 69.]
ellauri158.html on line 974: P. 3. aff. defin. 42. Consternatio dicitur de eo, cuius cupiditas malum vitandi coercetur admiratione mali, quod timet.
ellauri158.html on line 987: P. 4. defin. 2. Per malum autem id, quod certo scimus impedire, quominus boni alicuius simus compotes. [in: P. 4. prop. 8.]
ellauri158.html on line 991: P. 4. defin. 6. Quid per affectum erga rem futuram, praesentem, et praeteritam intelligam, explicui in schol. 1. et 2. prop. 18. P. 3. quod vide. [in: P. 4. prop. 10. schol.]
ellauri158.html on line 992: P. 4. defin. 7. Per finem, cuius causa aliquid facimus, appetitum intelligo.
ellauri158.html on line 1003: P. 4. prop. 5. Vis et incrementum cuiuscumque passionis, eiusque in existendo perseverantia non definitur potentia, qua nos in existendo perseverare conamur, sed causae externae potentia cum nostra comparata. [in: P. 4. prop. 6., prop. 7., prop. 15., prop. 43., prop. 69., P. 5. prop. 8., prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1004: P. 4. prop. 6. Vis alicuius passionis seu affectus reliquas hominis actiones seu potentiam superare potest, ita ut affectus pertinaciter homini adhaereat. [in: P. 4. prop. 37. schol. 2., prop. 43., prop. 44., prop. 60., P. 5. prop. 7.]
ellauri158.html on line 1008: P. 4. prop. 9. Affectus, cuius causam in praesenti nobis adesse imaginamur, fortior est, quam si eandem non adesse imaginaremur. [in: P. 4. prop. 10., prop. 11., prop. 13
ellauri158.html on line 1038: P. 4. prop. 29. Res quaecumque singularis, cuius natura a nostra prorsus est diversa, nostram agendi potentiam nec iuvare nec coercere potest, et absolute res nulla potest nobis bona aut mala esse, nisi commune aliquid nobiscum habeat. [in: P. 4. prop. 31. coroll.]
ellauri158.html on line 1124: P. 4. prop. 66. Bonum maius futurum prae minore praesenti, et malum praesens, quod causa est futura alicuius mali, ex rationis ductu appetemus. [in: P. 4. prop. 66. coroll.]
ellauri158.html on line 1156: P. 5. prop. 4. Nulla est corporis affectio, cuius aliquem clarum et distinctum non possumus formare conceptum. [in: P. 5. prop. 4. coroll., prop. 14.]
ellauri158.html on line 1157: -- P. 5. prop. 4. coroll. Hinc sequitur, nullum esse affectum, cuius non possumus aliquem clarum et distinctum formare conceptum.
ellauri158.html on line 1158: -- P. 5. prop. 4. schol. Potestas uniuscuiusque efficiendi ut ab affectibus minus patitur. [in: P. 5. prop. 20. schol.]
ellauri158.html on line 1218: P. 5. prop. 39. Qui corpus ad plurima aptum habet, is mentem habet, cuius maxima pars est aeterna.
ellauri163.html on line 191: 1 Moos 49:10 Ei waldica oteta pois Judalda/ eikä opettaja hänen jalcains juurest/ sijhen asti cuin sangar tule/ ja hänesä Canssat rippuwat kijnni. Sangar?
ellauri164.html on line 487: In Exodus 2, we see Moses’ mother attempting to save her child by placing him in a basket and putting it into the Nile. The basket was eventually found by Pharaoh’s daughter, and she adopted him as her own and raised him in the palace of the pharaoh himself. As Moses grew into adulthood, he began to empathize with the plight of his people, and upon witnessing an Egyptian beating a Hebrew slave, Moses intervened and killed the Egyptian. But that was not a sin because the guy was just an Egyptian. In another incident, Moses attempted to intervene in a dispute between two Hebrews, but one of the Hebrews rebuked Moses and sarcastically commented, “Are you going to kill me as you did the Egyptian?” (Exodus 2:14). Realizing that his criminal act was made known, Moses fled to the land of Midian where he again intervened—this time rescuing the daughters of Jethro from some bandits. In gratitude, Jethro (also called Reuel) granted his daughter Zipporah to Moses in marriage (Exodus 2:15–21). Moses lived in Midian for about forty years.
ellauri171.html on line 1000: One way northerners disturb the tapestry of creation is through sexually deviant and immoral activities, which is why the Torah describes the divinations of Jezebel as her promiscuity (“the harlotries of your mother Jezebel and her abundant witchcraft”).
ellauri172.html on line 177: Kouluvuodet eivät olleet juuri paremmat: Egli definì questi anni come "otto anni di ineducazione; asino, fra asini e sotto un asino", in cui si sentiva "ingabbiato". Alfieresta tuli sitten nimen mukaisesti vänrikki eli ensigni (grado militare dallo spagnolo alférez e questo dall'arabo الفارس ovvero al-fāris, "cavaliere") è, nelle varie forze arma te mondiali, il grado inferiore di ufficiale, quello di allievo ufficiale (cadetto), o il più alto tra quelli dei sottufficiali. Paizi vänrikki Nappula oli oikeasti lieutenant Sonny Fuzz. Meriväessä se on aliluutnantti.
ellauri172.html on line 188: A Lisbona incontrò l'abate piemontese Tommaso Valperga di Caluso, che lo spronò a proseguire la sua carriera letteraria. Nel 1772 cominciò il viaggio di ritorno. Arrivò a Torino il 5 maggio 1772, indebolito e ammalato (forse di una patologia venerea da cui poi guarì).
ellauri172.html on line 190: Ritrovò i suoi vecchi compagni di Accademia militare e di gioventù. Con loro istituì una piccola società che si riuniva settimanalmente in casa sua per «banchettare e ragionare su ogni cosa», la "Societé des Sansguignon", in questo periodo scrisse «cose miste di filosofia e d'impertinenza», per la maggior parte in lingua francese, tra cui l'Esquisse de Jugement Universél, ispirato agli scritti di Voltaire. Guignon on paha silmä.
ellauri172.html on line 219: In settembre Alfieri viene colpito da un nuovo attacco di gotta, un male che lo tormenta da tempo, nonché da erisipela, a cui seguirà una grave malattia di stomaco. La salute dello scrittore peggiora; è stato ipotizzato che nella parte finale della sua vita Alfieri soffrisse di malattia cardiovascolare, oppure di un tumore gastrointestinale o di uremia, stadio finale della malattia renale cronica.
ellauri172.html on line 222: Dopo un breve periodo di altalenanti problemi di salute e attacchi di gotta e artrite, in cui diminuì il cibo per i problemi gastrici ma continuò a lavorare alacramente. il 3 ottobre 1803 si ammalò gravemente di una febbre gastrointestinale, da cui inizialmente sembrò rimettersi. Tuttavia, alcuni giorni dopo, Vittorio Alfieri si spense improvvisamente a Firenze l'8 ottobre 1803 all'età di 54 anni, probabilmente a causa di infarto cardiaco. Alfieri ebbe un malore, riuscendo solo a far chiamare la contessa d'Albany, a cui aveva lasciato i suoi beni per testamento, e poco dopo, seduto sul letto, si accasciò e non riprese più conoscenza. Vänrikki Nappulassa oli paljon samaa kuin 8kk nuoremmassa Goethessa. Vänrikki Nappula ei tosin perustanut Napsusta.
ellauri172.html on line 612: Napsun sisko princesse Pauline Borghese était constamment infidèle et, selon les mémoires de la duchesse d'Abrantès, était capable d'entretenir simultanément trois liaisons. Elle était affligée de problèmes gynécologiques, exacerbés par sa promiscuité bacchanienne, au point qu'un médecin lui conseilla l'application de sangsues à la vulve. Sa santé décline et elle meurt des suites d'un cancer du foie — à Florence, quatre ans après son frère, le 9 juin 1825 âgée de 44 ans, sans descendance.
ellauri172.html on line 784: St. Olaf's cuisine is heavily influenced by Viking tradition and often includes herring.
ellauri182.html on line 110: A few generations ago in Japan, food preparation was considered a lower class occupation; in economically advantaged households, servants frequently provided the cooking. By the mid-1980s, and as reflected in “Kitchen,” food preparation has become a respectable career as well as an art form. Kitchens are now the showcases of Japanese consumer wealth, filled with new technologies and electronic gadgets, and artful cuisine reflects social sophistication.
ellauri183.html on line 395: Imewäiset ja piscuiset caupungin catuilla näännyit cosca he sanoit äitillens: cusa on leipä ja wijna? Nuorucaisten piti jauhaman ja piscuisten puita candaisans piti combastuman. Zionin wuorikin nijn häwitetty on että ketut hänes juoxendelewat. Autuas on se joca sinun piscuiset lapses otta ja paisca kiwijn.
ellauri183.html on line 617: Eka enkeli väittää Marylle että Joosef syyllistyi epäaltruismiin kun se pelasti vaan Jee-suxen eikä Beetlehemin muita piscuisia. Ehkä vähän, mutta eikö se ole vähän liikaa vaadittu. Eihän se sentään mikään vapahtaja ole. Aikaakin oli vähänlaisesti. Ainakin on typerä väittää eze on syypäämpi kuin koko jupakan aloittanut Herodes. Jotain rajaa hei tonkeli! Noin eusosiaalista musta ei saa tekemälläkään. Ihmettelin jo pienenä mix isi tunti jotain häpeää siitä et oli jäänyt henkiin sodassa, niinkuin se ei olis tarpeexi yrittänyt kuolla ja pettänyt kaverit. Voi jumantsuikka. Tarpeexi paha että piti osallistua sellaiseen hulluuteen.
ellauri184.html on line 114: Jeshuan velipuolten nimet oli James ja John. Ei kovin omaperäistä. Eikös sillä ollut siskojakin? No vähät niistä. Jeshua ei välittänyt veljistäänkään yhtä paljon kuin piscuisista joiden päät oli lyöty ciwiin Jerusalemissa. Ihan turhaan Nuchem niitä koko ajan hehkuttaa. Mixi J-la koko ajan puhuu izestään isolla alkukirjaimella? Minä Minä. Kova izetehostaja.
ellauri191.html on line 1468:"for his novels, which with the perspicuity of realistic narrative art and the diversity and universality of myth, illuminate the human condition in the world of today"
ellauri191.html on line 2113:"for the courage and clinical acuity with which she uncovers the roots, estrangements and collective restraints of personal memory"
ellauri204.html on line 633: Lord of the Flies is a 1954 novel by Nobel Prize-winning English author William Golding. The book’s premise focuses on a group of British boys stranded on an uninhabited island and their attempt to govern themselves, with disastrous results. Golding wrote his book as a counterpoint to R.M. Ballantyne’s youth novel The Coral Island, and included specific references to it, such as the rescuing naval officer’s description of the children’s pursuit of Ralph as “a jolly good show, like the Coral Island”.
ellauri210.html on line 430: Hytti leiskuu tulessa messinkipylväistä, La cabine incendiée de colonnes de cuivre,
ellauri210.html on line 650: son cuir est calme sen nahka on tyyni
ellauri213.html on line 304: 170 hours unpaid work and told to pay £1,500 costs. Katie Price has been known on the celebrity circuit for many years, starting out her career as a glamour model before becoming a TV personality, author and OnlyFans content creator. Katie has five children: her eldest Harvey, Princess, Junior, Buddy and Jett. She was married to Peter Andre from 2005-2009, Alex Reid from 2010-2012 and Kieran Hayler from 2013-2021. She was most recently dating Love Island star Carl Woods until their split. Michelle contacted Sussex Police on Friday to complain that Katie — mum to two of Kieran’s children — had sent him a tirade of abuse which was aimed at her. Close sources said the text branded Michelle a “c*ing w*e piece of s*” and a “gutter s*g.” The ex-glamour model, who smiled as she left the dock today, could have been jailed for a maximum of five years for breaching the restraining order. BUSINESS AS USUAL Katie Price says she’s ‘so lucky’ after dodging jail over ‘gutter s*g’ text – as she reveals she’s landed a Girlguiding travel show.
ellauri219.html on line 641: Everyone ends in Michael's room with most of the females half-naked. The police arrive and form a line to Anna—Dr. Fassbender's wife—who charges in operatic Valkyrie costume, complete with a spear. They all escape to a go-kart circuit. They leave the circuit and go first to a farmyard then through narrow village streets still on the go-karts then back to the circuit.
ellauri223.html on line 146: Doctrina Protagorea aliquo modo ad relativismum epistemologicum referri videtur: qualem quilibet quamlibet rem perceperit, talis ei videbitur. At si nemo umquam erraret, omnes homines aeque sapientes essent. Constat quidem neminem erroris purum esse. Difficilius est hoc negare, suam cuique experientiam sensibus acceptam veram esse. Scientia non tamen ad sensuum experientiam pertinet sed in rationis conclusione ad hanc experientiam pertinenti posita est. Protagoras experientiam et scientiam confundere videtur.
ellauri223.html on line 148: Homo mensura sententia celeberrima est, cui varii sunt intellectus. Itaque convenit, quales hi intellectus sint, scrutari. Quamquam homo mensura hodie suam vivere vitam iam coepisse videtur, in primis inspiciendi sunt intellectus ad Protagoram pertinentes.
ellauri249.html on line 165: languidior tenerā cui pendēns sīcula bētā
ellauri249.html on line 377: 105 sed pater in causa, cui septima quaeque fuit lux
ellauri264.html on line 288: Ylistä kärsimystä/ ja toiwo ristisä/ cuinga jalot cappalet ne owat/ v. 26.
ellauri264.html on line 300: Val. v. 3:6 Hän on minun pannut pimeyteen/ nijncuin aica cuollet.
ellauri264.html on line 304: Val. v. 3:10 Hän on wäijynyt minua/ nijncuin carhu/ nijncuin Lejoni salaudes.
ellauri264.html on line 307: Val. v. 3:13 Hän ambuis minun munascuihini hänen wijnistäns.
ellauri264.html on line 313: Val. v. 3:19 Muista sijs/ cuinga minä nijn radollinen ja hyljätty/ coiruoholla ja sapella juotettu olen.
ellauri264.html on line 314: Val. v. 3:20 Sinä cuitengin sitä ajattelet: Sillä minun sielun sano sitä/
ellauri264.html on line 328: Val. v. 3:34 Nijncuin hän tahdois radolliset maan päällä anda paina ratki alas/
ellauri264.html on line 330: Val. v. 3:36 Ja heitä wäärin duomita/ nijncuin ei HERra sitä näkiskän.
ellauri264.html on line 346: Val. v. 3:52 Minun wiholliseni owat minun ajanet/ nijncuin linnun ilman syytä.
ellauri264.html on line 353: Val. v. 3:59 HERra cadzo/ cuinga minun nijn wääryttä tehdän/ ja auta minua minun oikeuteni.
ellauri264.html on line 358: Val. v. 3:64 Costa heille HERra nijncuin he ansainnet owat.
ellauri264.html on line 362: Vers. 18. Minun toiwon HERran päälle on pois ) Jumaliset päästäwät myös toisinans ristin alla sencaltaisia sanoja/ jotca näyttäwät heidän kärsimättömydens ja heickomielisydens/ nijncuin myös Jobis kyllä nähdän: jonga HERra anda tapahtu että myös he ymmärräisit heidän wiheljäisydens/ ja sitä enämbi nöyrytäisit idzens hänen edesäns/ ja rucoilisit: HERra älä johdata meitä kiusauxeen. Nijn hän taas lohdutta heitä ja anda sen heille andexi.
ellauri266.html on line 488: L´évolution artificielle des singes et la déchéance des hommes sont quant à elles révélées au chapitre huit de la troisième partie: « Il [un singe] était chez moi depuis des années et me servait fidèlement. Peu à peu, il a changé. Il s´est mis à sortir le soir, à assister à des réunions. Il a appris à parler. Il a refusé tout travail. Il y a un mois, il m´a ordonné de faire la cuisine et la vaisselle. [...] Une paresse cérébrale s´est emparée de nous [les hommes]. Plus de livres ; les romans policiers sont même devenus une fatigue intellectuelle trop grande. [...] Pendant ce temps, les singes méditent en silence. Leur cerveau se développe dans la réflexion solitaire... et ils parlent. ». Boulle dans ce passage ne présente pas la capitulation physique de l’homme devant plus fort que lui mais la capitulation de l’homme vis-à-vis de lui-même.
ellauri269.html on line 746: Vuosia kestäneet oikeusjutut päättyivät useaan kertaan useisiin sovintoratkaisuihin. Yksi lupasi taiteilijoille noin 25 000 dollarin vuosipalkkoja. Viime aikoina Siegel-perheen eloonjääneet jäsenet ovat onnistuneet saamaan prosenttiosuuden Warner Entertainmentin ja DC Comicsin tulevista tuloista sekä toisen usean miljoonan dollarin sovituksen. Vuoden 2013 9th Circuit Court of Appeals -tuomioistuimen päätös ei kuitenkaan antanut samoja oikeuksia muille Shystereille. Tavallaan senaattori Smith ja Lex Luthor olivat perverssisti oikeassa: päivän sana on Ei maahanmuutolle. Kaikki paitsi valtahullujen poliitikkojen ja heidän harhaanjohtaneiden seuraajiensa kuumeisissa unelmissa on maailma ilman maahanmuuttoa. Ihmiset liikkuvat. Smith ja Luther olivat oikeassa siinä, että maahanmuuttajien vastaisen retoriikan käyttäminen on hyväksi havaittu keino piilottaa pienimielisten ihmisten kiihkoilevat pelot. taistelevat epätoivoisesti peittääkseen keskinkertaisuutensa ja säilyttääkseen auktoriteettinsa ylivoimaisen ja käsittämättömän voiman edessä. Smith on haudattu St. Luken hautausmaalle Lee Countyssa Etelä-Carolinassa. Kaikki kiinnostuneet kutsutaan täten tanssimaan hänen haudallaan.
ellauri294.html on line 689: Presidentti Theodore Roosevelt kutsui kerran Chautauquaa "amerikkalaisimmaksi asiaksi Amerikassa". Matkateltta Chautauquas oli lyseum-liikkeen jälkikasvu, ja se kehittyi 1900-luvun alussa tuomaan Amerikan maaseudulle saman laadukkaan viihteen, historian ja kulttuurin kuin kaupunkilaistenkin saatavilla. Circuit Chautauquas on mallinnettu New Yorkin osavaltion lounaisosassa sijaitsevan Chautauqua-instituutin mukaan, yhteisössä, jossa on kesän pitkiä ohjelmia poliitikkojen, kirjailijoiden, teologien ja muusikoiden toimesta.
ellauri309.html on line 552: 1 Aikak 4:9 Mutta Jaebez oli cuuluisambi cuin hänen weljens/ ja hänen äitins cudzui hänen Jaebez/ sillä hän sanoi: minä olen hänen synnyttänyt kiwulla.
ellauri309.html on line 553: 1 Aikak 4:10 Ja Jaebez rucoili Israelin Jumalata/ ja sanoi: jos sinä minua siunat ja lewität minun maani rajat/ ja sinun kätes on minun cansan/ ja asetat sitä paha/ ettei se minua waiwais. Ja Jumala andoi tapahtua nijncuin hän rucoili.
ellauri325.html on line 44: Le chêne à sa feuille de cuivre, tammen kuparilehdestä,
ellauri326.html on line 36: Syyllisyyttä vielä tuntevat länsivallat kiemurtelevat juutalaisten listiessä Palestiinan väkeä. Paskaplärä The Guardian ei julkaissut pilakuvaa jossa Netanjahu kumittaa mahastaan Gazan karttaa nyrkkeilyhanskat kädessä. Se ei ollut riittävän semitistinen. Frankfurtin kirjamessut tukkivat palkitun palestiinalaisen naisen suun jonka kirja käsitteli 40-luvun juttua jossa juutalaiset sotilaat raiskasivat beduiinitytön tylpillä tuppikulleilla. Huijuijui, ateriakexejä! Eihän tälläsestä sovi nytten puhua! Israelilla on täysi oikeus pitää puoliaan! Räjäyttää vaikka puolentuhatta potilasta ilmaan sairaalan mukana. Paizi ettehän ne olleet te vaan se toinen puoli sanoo jenkkiseniili. Sori että nirhasimme vain ne 6 miljoonaa! Kiinan keisarit oivalsivat että vihamiehet on listittävä suvuittain, jos tahtoo välttää jälkipuhheita. Se on ollut selvää moosexenuskoisillekin, kolmanteen ja neljänteen polveen on kosto ulotettava. Piscuisten päät on lyötävä muusixi kiwiin nääs.
ellauri328.html on line 119: "Suum cuique" ( klassinen latina : [ˈsʊ.ũː ˈkuikᶣɛ] ) tai "Unicuique suum" on latinankielinen lause, joka käännetään usein "jokaiselle omansa" tai "jokaiselle ansionsa mukaan". Sillä on ollut merkitystä filosofian historiassa oikiskusipäiden mottona.
ellauri328.html on line 124: "Iustitia suum cuique distribuit." ("Oikeus antaa jokaiselle omansa.") – De Natura Deorum , III, 38.
ellauri328.html on line 125: Lause esiintyy Justinianuksen Institutionesin alussa : iuris praecepta sunt haec: honeste vivere, alterum non laedere, suum cuique tribuere. (Inst. 1,1,3-4). (Käännetty englanniksi: "lain käskyt ovat nämä: elää rehellisesti, ei vahingoita ketään, ja jakaa jokaiselle omansa".)
ellauri328.html on line 129: Suum cuique toimii Mustan Kotkan ritarikunnan (saksa: Hoher Orden vom Schwarzen Adler; perustettu vuonna 1701), Preussin kuningaskunnan korkeimman ritarikunnan tunnuslauseena. Motto on edelleen käytössä nazeilla Saksassa – sotilaspoliisin (Feldjäger) tunnuksella ja yhdessä Berliinissä toimivan vapaamuurarien Black Eagle Lodgen (saksaksi: Johannisloge Zum schwarzen Adler) kanssa. Ilmauksen yleinen saksankielinen käännös – Jedem das Seine – kirjoitettiin kyynisesti natsien Buchenwaldin keskitysleirin pääportille, mikä johti siihen, että lause on suosittu taas nyky-Saksassa.
ellauri328.html on line 138: Skotlannin asianajajien tiedekunta käyttää mottoa Suum cuique. Lause toimii myös Lundin yliopiston ja Uppsalan yliopiston oikeustieteellisten tiedekuntien mottona Ruotsissa, Varsovan yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa Puolassa sekä Bahian liittovaltion yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa Brasiliassa. Ylläri.
ellauri328.html on line 141: Valentin Pikulin vuoden 1985 romaani ranskalaisen kenraali Jean Victor Moreaun (1763-1813) urasta käyttää nimekseen suum cuiquen venäjänkielistä käännöstä Kazhdomu svoyo.
ellauri333.html on line 134: The date of this propaganda is given in the pillar-edict VI, B. In the same year he directed his officers to carry on the propaganda on their quinquennial circuit.
ellauri342.html on line 558: 4:2 Sinun hambas owat nijncuin laumat kerittyin willain cansa/ jotca pesosta tulewat/ ja caxoisist tijnet owat/ ei myös yxikän heistä ole hedelmätöin.
ellauri364.html on line 552: On June 23, 1988, United States federal judge James Lawrence King of the United States District Court for the Southern District of Florida dismissed the case stating: "The plaintiffs have made no showing of existence of genuine issues of material fact with respect to either the bombing at La Penca, the threats made to their news sources or threats made to themselves." According to The New York Times, the case was dismissed by King at least in part due to "the fact that the vast majority of the 79 witnesses Mr. Sheehan cites as authorities were either dead, unwilling to testify, fountains of contradictory information or at best one person removed from the facts they were describing." On February 3, 1989, King ordered the Christic Institute to pay $955,000 in attorney's fees and $79,500 in court costs. The United States Court of Appeals for the Eleventh Circuit affirmed the ruling, and the Supreme Court of the United States let the judgment stand by refusing to hear an additional appeal. The fine was levied in accordance with “Rule 11” of the Federal Rules of Civil Procedure, which says that lawyers can be penalized for frivolous lawsuits.
ellauri372.html on line 155: pacem duello miscuit. o pudor! sekotti rauhan sotaan, hyi häpeä!
ellauri374.html on line 419: (Juutalaiset) ovat kivoja ja rauhallisia ihmisiä, jotka rakastavat rauhaa, jotka eivät ole vihamielisiä eivätkä hyökkääjiä, mutta jos heidän kimppuunsa hyökätään, he puolustautuvat ja aiheuttavat mahdollisimman vähän vahinkoa hyökkääjille. Lyövät heidän piscuisensa päät kiwiin. Heille on suuri kunnia, että Allah on valinnut heidät maailmojen edelle, ts. yli kansojen ja džinnien tuomiopäivään asti. Olen selittänyt Allahin valinnan syyt kirjoissani ja pamfleteissani. Kun Allah valitsi heidät, hän ei tehnyt sitä kohteliaisuudesta, eikä hän ollut epäreilu muita kansoja kohtaan, vaan yksinkertaisesti siksi, että he ansaitsisivat sen.
ellauri377.html on line 272: saxinnosten perusteella adultery, boredom, debauchery, depravity, filthy thoughts, fornication, idol-worship, illicit sex, immodesty, immoral, filthy, and indecent actions, immoral ways, impurity, indecency, indecent behavior, lasciviousness, lewdness, licentiousness, lustfulness, lustful pleasures, luxury, moral impurity, perversion, promiscuity, sensuality (total irresponsibility, lack of self-control), sexual immorality, shameful deeds, sorcery, uncleanness, whoredom.
ellauri386.html on line 214: Ja selityxexi maailman "pahuudesta" tää sukettaa tosi vahvasti. Pitääkö piscuisten lasten päät murscata kiwiin vaan että jotkut dostot pääsee jumalan varubodeniin valkkaamaan jotain izelleen mielusaa? Entä eläimet, sukupuuttoon kuolevat pörriäiset ja kaikki oravaa isommat? Kaikki tää vaan että dosto kavereineen pääsee valintamyymälään? Haista kuule Kalle paska! Yhden hyvä on toisen paha pitäshän sun se tajuta. Madot oli mielissään kun Dosto roudattiin kuoppaan lahoomaan. Saatanan narsisti.
xxx/ellauri056.html on line 49: Vergiliuxen Arkadian eklogi 4 loppuu pätkään jossa sanotaan että lapsi joka et ole nauranut vanhemmalle (qui non risere parenti) tai jolle vanhemmat ei ole nauraneet (cui non risere parentes), tästä on 2 koulukuntaa, kuten Richelet mainizee oivallisessa sanakirjassaan, ei kelpaa jumalien pöytään eikä jumalattarien sänkyyn.
xxx/ellauri056.html on line 51: 60 Incipe, parve puer, risu cognoscere matrem: matri longa decem tulerunt fastidia menses. incipe, parve puer: cui non risere parentes, nec deus hunc mensa, dea nec dignata cubili est.
xxx/ellauri068.html on line 145: Borat is transported across the world in a circuitous route by cargo ship and arrives in Galveston, Texas, where he finds he is a celebrity. Wanting to maintain a low profile, Borat purchases multiple disguises. He buys a cell phone and goes to welcome Johnny, but finds that Tutar is in Johnny's shipping crate and has eaten him. Horrified, Borat faxes Nazarbayev, who tells him to find a way to satisfy Pence or he will be executed. Borat decides to give Tutar to Pence.
xxx/ellauri081.html on line 510: Jack Benny (born Benjamin Kubelsky; February 14, 1894 – December 26, 1974) was an American entertainer, who evolved from a modest success playing violin on the vaudeville circuit to a highly popular comedic career in radio, television and film. He was known for his comic timing and the ability to cause laughter with a pregnant pause or a single expression, such as his signature exasperated "Well! "
xxx/ellauri081.html on line 513: Benny was born Benjamin Kubelsky in Chicago on February 14, 1894, and grew up in nearby Waukegan. He was the son of Jewish immigrants Meyer Kubelsky (1864–1946) and Emma Sachs Kubelsky (1869–1917), sometimes called "Naomi". Meyer was a saloon owner and later a haberdasher who had emigrated to America from Poland. Emma had emigrated from Lithuania. Benny began studying violin, an instrument that became his trademark, at the age of 6, his parents hoping for him to become a professional violinist. He loved the instrument, but hated practice. His music teacher was Otto Graham Sr., a neighbor and father of football player Otto Graham. At 14, Benny was playing in dance bands and his high school orchestra. He was a dreamer and poor at his studies, and was ultimately expelled from high school. He later did poorly in business school and at attempts to join his father´s business. In 1911, he began playing the violin in local vaudeville theaters for $7.50 a week (about $210 in 2020 dollars). He was joined on the circuit by Ned Miller, a young composer and singer.
xxx/ellauri091.html on line 694:When it comes to the essentials in life, no one does it better than the Danes. They might not have the museums of France, the cuisine of Italy, the beaches of Spain and Portugal, or the wine of Croatia, but the overall quality of life in this Scandinavian country is tops in the world.
xxx/ellauri103.html on line 202: The author of Who Owns Culture? Appropriation and Authenticity in American Law, Susan Scafidi, a law professor at Fordham University who for the record is white, defines cultural appropriation as “taking intellectual property, traditional knowledge, cultural expressions, or artifacts from someone else’s culture without permission. This can include unauthorised use of another culture’s dance, dress, music, language, folklore, cuisine, traditional medicine, religious symbols, etc.”
xxx/ellauri123.html on line 1178: Une grève, un genouil, deux fermes rondes cuisses, sääri, polvi, 2 lujaa pyöreätä reittä,
xxx/ellauri128.html on line 488: Peter Alexander Freiherr von Ustinov (16 April 1921 – 28 March 2004) was born at 45 Belsize Park, London, England. His father, Jona Freiherr von Ustinov, was of Russian, German, Polish, and Ethiopian Jewish descent. Peter´s paternal grandfather was Baron Plato von Ustinov, a Russian noble, and his grandmother was Magdalena Hall, of mixed German-Ethiopian-Jewish origin. Peter was a British actor, filmmaker and writer and a fixture on television talk shows and lecture circuits for much of his career. Peter oli kuraverinen äiskän puolelta.
xxx/ellauri129.html on line 692: Piston de cuivre, Kuparimäntä,
xxx/ellauri137.html on line 773: The one stand-out annoyance for me was unexpectedly hitting upon yet another plot relying upon "rescuing" a female character from her sordid life of sex (or nearly-sex) work: hostessing, in this case. She's told she's "better" than that which means she should make less money doing something more honorable. It makes me want to write to the author and say she could do so much BETTER than write a book that hooks readers immediately with an erotically-charged story of sexual assault on a crowded train. I´m not mad at her, though, for giving the majority of readers what they want; just a pet peeve of mine.
xxx/ellauri157.html on line 66: You can’t just write and write and put things in a drawer. They wither without the warm sun of someone else’s appreciation. When I cannot write a poem, I eat biscuits and feel just as pleased.
xxx/ellauri165.html on line 560: In seguito, quando altre ragazze (fra cui anche la sorella di Chiara, Agnese) seguirono il suo esempio, presero dimora nella chiesa di San Damiano e diedero inizio a quello che in futuro sarebbero state le clarisse, tra le quali si distinsero sante come Caterina da Bologna, Camilla Battista da Varano, Eustochia Calafato.
xxx/ellauri167.html on line 49: Sono i protagonisti del Canto V dell'Inferno, posti fra i lussuriosi del II Cerchio. Francesca era figlia di Guido il Vecchio da Polenta, signore di Ravenna, che dopo il 1275 aveva sposato Gianciotto Malatesta, il figlio deforme del signore di Rimini. Paolo era il fratello di Gianciotto e fu capitano del popolo a Firenze nel 1282-83. Secondo il racconto di Dante, di cui però non c'è traccia nelle cronache del tempo, Francesca ebbe una relazione adulterina col cognato Paolo e i due, sorpresi dal marito di lei, furono entrambi trucidati.
xxx/ellauri167.html on line 52: Francesca è presentata come una donna colta, esperta di letteratura amorosa (cita indirettamente lo Stilnovo e Andrea Cappellano, quindi conosce i dettami dell'amor cortese). Attraverso il suo personaggio Dante compie una parziale ritrattazione della sua precedente produzione poetica (stilnovistica e, soprattutto, delle Petrose), che avendo l'amore come argomento poteva spingere il lettore a mettere in pratica gli esempi letterari e cadere nel peccato di lussuria. Francesca è il primo dannato che pronuncia un discorso nell'Inferno dantesco, mentre Guido Guinizelli (citato indirettamente dalla donna) e il trovatore provenzale Arnaut Daniel saranno gli ultimi penitenti a dialogare con Dante nel Purgatorio (Canto XXVI), colpevoli anche loro di lussuria e produttori di quella letteratura amorosa di cui Francesca era stata appassionata lettrice.
xxx/ellauri167.html on line 213: Il discorso psicanalitico si intreccia con l'emancipazione giovanile, raccontata senza alcun riferimento politico ma come scappatoia dal tedio (i ragazzi sono tutti benestanti) e dal modello sociale della scorsa generazione. Meritava un maggiore approfondimento il secondo discorso, abbozzato nelle prime scene, mentre assume rilievo il rapporto tra i due fratelli, quello in cui il regista (che monta e cura la fotografia) sembra avere meno da raccontare, tanto che certi dialoghi risultano ridondanti e annoiano.
xxx/ellauri173.html on line 299: Cherchant à nier cette différence, l’être humain la réaffirme dans l’acte même de la nier. Plus elle tente de percer le mur de sa différence, plus il l’épaissit. Et ce n’est pas un regard jeté à travers une serrure qui le fera s’effondrer. Le mieux est de les cuire, les animaux, jusqu'a ce que ils sont murs.
xxx/ellauri186.html on line 76: In 1847, Beecher became the first pastor of the Plymouth Church in Brooklyn, New York. He soon acquired fame on the lecture circuit for his novel oratorical style in which he employed humor, dialect, and slang. Over the course of his ministry, he developed a theology emphasizing God's love above all else. He also grew interested in social reform, particularly the abolitionist movement. In the years leading up to the Civil War, he raised money to purchase slaves from captivity and to send rifles—nicknamed "Beecher's Bibles"—to abolitionists fighting in Kansas. He toured Europe during the Civil War, speaking in support of the Union. Beecher oli selkeästi Lutherin linjoilla K.S. Laurilan raportoimassa teologis-poliittisessa kiistassa.
xxx/ellauri187.html on line 79: Rilke’s path was more circuitous. Born to a liberal family in Prague when Rodin was 35, the young Rilke was dressed as a girl by his mother and called “Sophie.” (His given name was actually René.) When he came of age, his parents sent him to a military academy in hopes that he might achieve the officer’s rank that eluded his father, but the students there saw him as “fragile, precocious and a moral scold”—qualities that linger with him throughout the book, until he emerges from Rodin’s shadow as a major writer.
xxx/ellauri193.html on line 204: Nato con una malformazione fisica che lo costringeva a zoppicare (da cui il soprannome ciotto, ossia "zoppo"), era figlio di Malatesta da Verucchio e fratello di Paolo, Malatestino e Maddalena. Il mourut en 1304 après avoir assumé cinq fois la charge de podestat. Son caractère énergique, son habilité militaire et sa déformation physique ont contribué à le décrire comme un homme sanguinaire et vindicatif.
xxx/ellauri193.html on line 206: Era marito di prime nozze di Francesca da Polenta, immortalata nei versi di Dante (Inferno, Canto V). Si racconta che la sua morte sarebbe avvenuta nel castello di Scorticata (odierna Torriana) per mano del nipote Uberto, figlio del fratello Paolo, che egli aveva ucciso, insieme alla propria consorte Francesca, che era divenuta l'amante del cognato. Tuttavia nel 1304 Gianciotto era stato nuovamente designato podestà di Pesaro, ragion per cui si ritiene che morì in questa città. Gianciotto sposò in seconde nozze Zambrasina dei Zambrasi di Faenza, dalla quale ebbe cinque figli. Eli ihan kivasti meni sitten Zoppolla vaikka klenkaten. Mutta entäs loppupeleissä? Kostonhimoinen Francesca sanoo siipasta et Kainin orsilla tavataan: « Caïne attend celui qui nous meurtrit ». Dante situe la Caïne dans la première zone du lac du Cocyte, au plus profond du neuvième cercle de l'Enfer. Là sont punis, pris dans la glace jusqu'au cou, les traîtres à leurs proches. Il donne à ce lieu le nom de Caïn qui tua son frère Abel après l'avoir trahi.
xxx/ellauri200.html on line 488: L'albero a cui tendevi Puu johon tartuit
xxx/ellauri212.html on line 60: Kuka tulee teille, kenestä oot kaunis? Quis nunc te adibit? cui videberis bella?
xxx/ellauri225.html on line 302: Alternative social and political systems are a recurring theme in Le Guin´s writing. Critics have paid particular attention to The Dispossessed and Always Coming Home, although Le Guin explores related themes in a number of her works, such as in "The Ones Who Walk Away From Omelas". The Dispossessed is an anarchist utopian novel, which according to Le Guin drew from pacifist anarchists, including Peter Kropotkin, as well as from the counterculture of the 1960s and 1970s. Le Guin has been credited with "[rescuing] anarchism from the cultural ghetto to which it has been consigned", and helping to bring it into the intellectual (capitalist) mainstream. Fellow author Kathleen Ann Goonan wrote that Le Guin´s work confronted the "paradigm of insularity toward the suffering of people, other living beings, and resources", and explored "life-respecting sustainable alternatives".
xxx/ellauri252.html on line 48: Documentario capostipite del genere "mondo movie", è incentrato su usi e costumi inconsueti o scioccanti dei vari popoli nel mondo, tra curiosi riti tribali, scene di alcolizzati, varie uccisioni e maltrattamenti di animali, inquinamento dei mari, funerali bizzarri, fan scatenate che spogliano Rossano Brazzi. Nel film vengono poi mostrate le cruente processioni tipiche del venerdì santo, che tuttora si svolgono in alcuni centri del meridione, in cui i partecipanti si autoflagellano il corpo per devozione, fino a sanguinare copiosamente, e una cerimonia nel sud-est asiatico, in cui vengono decapitati alcuni tori.
xxx/ellauri252.html on line 363: »1.§. Joca aicomuxesta, sanoilla eli kirjoituxilla, laitta ja pilcka Jumalata, hänen Pyhä Sanans ja Sacramentejä; olcon hengens rickonut. Jos se tapahtu ajattelemattomasti ja picaisudesta, ja hän catu; wetäkön sackoa sata talaria, ja rucoilcan ricoxens julkisesti Seuracunnasa andexi. Jos hän sitä teke toisen erän; tehkön cahdenkertaisen sacon. Joca ei woi sackoa maxaa; kärsikön ruumillans, nijncuin Rangaistus Caaresa sanotan.»
xxx/ellauri252.html on line 452: Beckin ihailema Kollberg oli oikea ihrratynnörri. Makunsa kullillakin, eli suum cuique.
xxx/ellauri376.html on line 518: Des cuisses fermes et bondies,
xxx/ellauri380.html on line 277: Myös pienen lapsen tapaus on Dirlewangerin bravuureja. Hän otti sen naiselta, joka seisoi väkijoukossa kadulla. Hän nosti lapsen korkealle ja heitti sen sitten tuleen. Sitten hän ampui äidin. "Räjäytimme ovet. Lapset seisoivat aulassa ja portaissa. Paljon lapsia. Kaikki pienet kädet ylhäällä. Katsoimme heitä hetken, kunnes Dirlewanger juoksi sisään. Hän käski tappaa heidät kaikki. He ampuivat heitä ja sitten he kävelivät heidän ruumiinsa yli ja mursivat heidän pieniä päitään kiväärinperillä. Veri ja aivoaineet virtasivat alas portaita", kertoo eräs osanottaja. Vanhan testamentin tekniikka. Ciwiin wiscasimme lasten piscuiset päät.
325