ellauri100.html on line 674: Kristina alkoi kirjoittaa ylös runojaan ja päiväs ne 1842 alkaen, aluxi matkien suosikkirunoilijoita. 1847 se alkoi kokeilla sonetteja, hymnejä ja balladeja, ja kopioida juonet Raamatusta, kansansaduista ja pyhimysten elämistä. Sen aikaiset runot usein koskee kuolemaa ja menetystä, heijastaen romanttista perinnettä ja tietty sitä depistä. Se julkaisi 2 runoa, "Kalman kylmyys jalkovälissä", "Sydämen kylmyys siellä yhdessä paikassa", Athenaeumissa 1848 18-vuotiaana salanimellä "Ellen Erehdy". Se osallistui prerafaeliittien kirjallisuuslehteen nimeltä The Sperm Jan-Apr 1850, jota toimitti William. Tästä alkoi julkkiselämä.
ellauri390.html on line 289: Balladista tunnetaan kaksi painosta: vanha kansanlaulu ruhtinas Volkonskysta ja Vanka Klyuchnikista (vanhempi balladi) ja laulusovitukset kynäilijä V.V.:n Krestovskyn runosta "Vanka avaimenperä" ("Kuin metsämarja...", 1861). Ensimmäinen painos, D.M. Balashov, rakennettiin aikaisintaan 1600-luvun lopulla. Sen varhaisin muistiinpano on 1700-luvun lopulla, ja se on käsinkirjoitettu arkki Kiovan teologisen akatemian kirkon arkeologisesta museosta. Muinaisen balladin säe on tonisoiva, usein eeppinen. Ihmisten keskuudessa tällaisia balladeja kutsutaan yleensä lauluiksi, ja pohjoisessa niitä kutsutaan joskus "vanhoiksi ajoiksi", kuten eeposiksi.
ellauri424.html on line 107: Vankilassa Natalialla oli käytössä vihko opiskelua varten. Siihen ei saanut kirjoittaa päiväkirjamerkintöjä, poliittisia huomioita tai "sisältö- tai muotoheikkoa" lyriikkaa. Vihkon sivuille Natalia kopioi suomalaisia ja venäläisiä kansanballadeja. Ensimmäisenä vankilavuotena hän kirjasi myös paljon uskonnollisia tekstejä. Mistä syntyi myytti, että Natalia oli partisaani? Niin Sinervon Runot 1931–56 -kokoelmassa annetaan ymmärtää, eivätkä 70-luvun aikalaisetkaan muuta epäilleet. Todennäköisesti syy oli Natalian vaitonaisuus – hän ei kertonut juuri mitään taustastaan ja tuomiostaan. Salamyhkäinen nainen saattoi olla desanttikin. Sinervon tytär, kääntäjä Liisa Ryömä kertoo äitinsä muistelleen Nataliaa varsin etäisenä hahmona. Sinervohan kirjoitti: Natalia, sua tunne en / Jaan osas vain ja sellin kivisen.
xxx/ellauri013.html on line 180: kirjoitan voimattomia balladeja,

xxx/ellauri087.html on line 446: Riimi tuli Eurooppaan arabeilta joille se oli luontaista, koska arabia on nonkonkatenatiivista ja loppupainoista. Riimit ovat automaattisesti tärkeitä ja tuoreita. Mixi sitten frankit otti riimit saraseeneiltä? Kai se oli muotia ja ne matki niiden trendikkäitä balladeja. Protestanttihihhulit siirsi riimit iskelmistä virsikirjaan, joka levitettiin käännöksinä pohjolaan. Riimi eli loppusointu on suomessa vieraslaji, invasiivinen ukonputki jota Vaakku ajoi kuin putkeen käärmettä. Putkihommat oli sille mieluisia, vaikka piipunrassi olikin. Vaakku matki nazisympparina Schilleriä ja Goethea.
5