ellauri032.html on line 382: Se että kolmion kulmien summa on oikokulma on jotenkin sama asia kuin se että oikokulmalla lepäävä kolmio tekee silmukan, jonka oikaisee se oikotie. Tää tuntuu ilmeiseltä. n-kulmion kulmien summa on (n-2)*pi eli oikokulma. Nelikulmiossa se on 2pi. Tätä voisi kehitellä vielä. 2pi = (pi-a)+(pi-b)+(pi-g) -> 2pi = 3pi - (a+b+g) -> a+b+g = pi. QED. 2pi on ympyrä, yhtälön oikea puoli kiertää kolmikulmion. Onko tää eri todistus kuin Eukleideen joka käyttää samansuuntaisia suoria? Eukleideen todistus on pitempi ja siinä tarvitaan apuviiva. Kai se riippuu siitäkin mitkä axioomat oletetaan. Epäeuklidisessa kolmiosumma ei pidä paikkaansa. koska paralleelit yhtyy ikuisuuden äärettömän etäisessä pisteessä. Monadit ei pysy loputtomiin erillään. Miten käy ton mun todistuxen oletuxien? Ehkä siellä ympyrä ei olekaan 2pi? Se onkin joku ellipsi tai hyberbeli? Niin kai.
ellauri033.html on line 604: Anteron oppipoika koittaa pohtia kylmästi kuin maisteri. Kuin ratkaisis geometrista ongelmaa synteettisesti. Izensä lopettanut Unto Remes kirjoitti väitöskirjan Pappuxesta, joka kexi sellaisia todistuxia. Niissä lisätään kuvioon apupiirroxia, joiden oikeutus on joku AE muotoinen axiooma. Sellaiset muodostaa logiikan ratkeamattomia osajoukkoja. Koska niistä apupiirroxista syntyy loputtomasti liian nopeasti kasvavia luuppeja. Nopeammin kuin mikään rekursiivinen funktio. Todellisia kasvuräjähdyxiä. Niinkuin ruutupaperin erilaiset samaan pisteeseen vievät polut. Todistuxet voi luetella muttei niiden vastakohtia. Ei tiedä milloin ezinnän voi lopettaa. Ne ovat deterministisiä muttei ennustettavia. Ne eivät ole mekaanisia.
ellauri073.html on line 495: Wertherin axiooma: halu on kääntäen verrannollinen tyydytyxen helppouteen. Tunnetaan myös nimellä romantiikka.
ellauri077.html on line 69: Jos tiedot lähettänyt lukija on oikeassa Tävskytti oli aika lyhkönen ja läski. Sen takiako vaiko siitä huolimatta sen fiktiiviset vanhemmat kirjassa on pitkiä? Isä Jim oli hullu haikara jonka kallo levisi keittiön kuistin seinille mikroaaltouunista, joka oli jääkaapista oikealle pakastimen päällä. 65% hampaista eli 20/28 löytyi jälkisiivouxessa. (Oikea prosenttiluku on 71. Wallu ei kai ollut hyvä päässälaskussa. Kaikki 4 laskutapaa äärettömällä antaa vastauxexi ääretön. Vasta potenssi tuottaa uusia äärettömiä. Jos oletetaan valinta-axiooma siis. Tänse kyllä tiesi kun luki Cantoria.)
ellauri158.html on line 110: Tässä tulee sit axioomat !
ellauri158.html on line 123: Riittävän syyn periaate eli determinismi axioomana. Sattumia ei löydy Pentin sopasta, eikä ihmeempiä..
ellauri158.html on line 141: Siinä ne nyt sitten oli, axioomat. Ei näillä vielä kuuhun mennä, ei saada konstruoiduxi edes lukuteoriaa, vaikka mukana on kamaa jota ei löydy minun raamatustani eli ZF joukko-opista. Ontologiatodistus plus determinismi ainaskin.
ellauri158.html on line 364: Homo pohtii. Miettii. Ajattelee. Tuumaa. Tää on siis axiooma.
ellauri158.html on line 459: Mikä hyvänsä tapahtuu kohteessa joka on apinan mielen rakentava idea (sielu, tästälähin, en jaxa kirjoittaa tota sepustusta enää), sen apinan mieli havaizee, tai siitä asiasta välttämättä syntyy mielessä idea; eli siis, jos apinan sielun kohteena on korpus, ei mitään siinä korpuxessa voi tapahtua, jota ei mielellä havaita. Mitähän tääkin sitten olisi. Onko tähtäimessä Jaakko Hintikan transitiivisuusaxiooma S4, eli Kp -> KKp? Täähän on freudilaisuuden tappolause, ei voi olla jotain alitajuntaa, josta ylitajunta ei olis selvillä. Eli se on eittämättä perseestä. Mieli on kuten Minsky sanoi, pieni termiittipesä sekin.
ellauri164.html on line 177: Kysyin tossa iltateellä Seijalta onko sen mielestä olemassa synteettisiä apriori totuuxia. Eise ollut valmis ottamaan tähän kantaa. Mä oon kyllä vähän miettinyt että joukko-opin riidanalaiset axioomat kuten valinta-axiooma vois olla sellaisia. Tai sitten ne ei ole tottakaan. Sellaisia totuuxia on ainakin joille ei ole todistusta, ihan vaan sixi että totuuxia on enemmän kuin todistuxia. Se ei sinänsä haittaa ettei ole perimmäisiä totuuxia, koska axioomat voi valita monella tavalla.
ellauri285.html on line 228: I cannot get into these issues here, but there is mounting empirical evidence of complex unconscious mental phenomena guiding complex social behaviour and goal pursuit (for a good overview, see Hassin, et al 2004). Matelijan aivot rulettaa! Jasun transitiivisuusaxiooma failaa, Mirjam huomauttaa, mutta ei se mitään, failaa se muutenkin.
ellauri288.html on line 499: Kaplinskin kolmannessa proosateoksessa Reaalarvud ollaan tekemisissä Lotmanin semioottisen koulukunnan salaliiton kanssa. Insinööri R (reaaliluvut, tämä vihje esiintyy Hoblan ristikossa usein), oli löytänyt matemaattisen yhteyden enkelien luvuttoman sotajoukon ja reaalimaailman välillä. Alef nolla on Beth nolla, se päätteli. Kontinuumihypoteesi ei ilman valinta-axioomaa kyllä todistu. Se on hyvin vahva existenssioletus.
xxx/ellauri170.html on line 397: Mutta jo s 143 lähtien Huisman alkaa kiertää paavinuskoa kuin kissa kuumaa puuroa. Mietin taas mikä antenni se on joka alkaa vastaanottaa uskonsanomaa. Jakkoh-hintikalla K oli niinkö B plus reflexiivisyysaxiooma. Mä vähän epäilen. Toi uskonvarmuus on kyllä jotain muuta, pikemminkin neighborhood-tyyppistä preferenssilogiikkaa, koska se sallii yhteensopimattomia vakaumuxia. Will to believe, siitä siinon kysymys. Uskolla on propositionaalista sisältöä vaan siteexi, se ei oikeastaan ole propositionaalinen attitydi ollenkaan vaan pikemminkin jonkinlainen ruumiinasento, niinkuin optimismi vaikka. Sitä kuvaa parhaiten suisnan uskonahdistus: missä sehdä? Missä sehdä? MISÄ SEHDÄ? Syän muavon. Niäh! Kun riittävästi ahdistaa on apukin lähinnä, se löytyy omasta hypothalamuxesta. Tän luottamuxen tärkein tehtävä on pitää yllä toivoa ja tiimihenkeä. Ihan sama millä kuvioilla, kuten uskontojen kirjavuus jo todistaa. Muze elin on olemassa, ja on ollut ihan matelijavaiheesta, koska sille kelpaa mikä tahansa potaska. Pitäis tutkia missä kohtaa se on muilla eusosiaalisilla lajeilla. Esim ne peilisolut missä niitä on?
13