ellauri053.html on line 785: Tampuurimajurilla on samanlaisia höpähdyxiä kuin Bellowin Salella: et kaikkeus on niinko mun sisällä, tai et mä kurkin sitä jostain oxanreijästä, ja et mä varmaan loppupeleissä pääsen johkin ihme autuuteen. Se on kyl jonkin sortin hulluutta.
ellauri062.html on line 655: Sed tu bonus fac benigne, Armostasi autuuteen Sä oot hyvä kuitenkin, I'll receive with due submission
ellauri311.html on line 280: seksuaaliset harjoittajat pyrkivät ensisijaisesti täydelliseen autuuteen,
ellauri311.html on line 290: ”jäljittelijänä”. Tähän autuuteen verrattuna orgasmi on kuitenkin vähäinen
ellauri326.html on line 581: Kansat, säädyt ja eri yhteiskuntaluokat eivät voi pitkiä aikoja elää yhdessä kiusaamatta ja häiritsemättä toisiaan, kunnes kaikki tuntuu sietämättömältä. Mutta ne voivat elää vuosisatoja joko ilman minkäänlaista kanssakäymistä mikä olisi mahdollista vain niin kauan, kun maailma on tarpeeksi tilava niille, tai sit taistelussa keskenään, taistelussa elämästä ja kuolemasta. Biologisille ih- misyksilöille, kuten roduille, kansoille tai yhteiskuntaluokille, ainoa luonnollinen tie homogeeniseen ja häiriintymättömään autuuteen on tehdä tilaa ainoastaan itselleen ja hävittää muita. Tämän ihmissuku on laiminlyönyt tehdä aikanaan. Nyt se on jo myöhäistä. Olemme hankkineet aivan liian paljon opinkappaleita ja sopimuksia, joilla suojelemme muita, sen sijaan, että olisimme vapautuneet muista. Olemme asettaneet moraalisen lain biologisen lain yläpuolelle ja siten järkyttäneet kaiken yhteisyyden suurta, luonnollista edellytystä: että ainoastaan hyvin pikkuinen yhteiskunta jossain puskissa voi tulla onnelliseksi. Tämän saavutettavissa olevan onnen me olemme uhranneet suurelle, mutta mahdottomalle unelmalle: luoda yksi ihmiskunta ja yhteiskuntajärjestys kaikille kansoille ja sivistystasoille. Se on ollut suurenmoista typeryyttä.
xxx/ellauri057.html on line 1207: Hopeaviulusta on jo erotettavissa Vaaran myöhempää tuotantoa luonnehtiva kiasma-rakenne. Säkeistä muodostuu äxä, joka heijastaa toisaalta unen, keskeneräisyyden, hapuilevuuden ja toisaalta runsauden, aistillisuuden ja ruumiin välistä rytkytystä. Kaksi tasoa, menneisyys ja nykyisyys, elämä ja kuolema, hyvä ja paha leikkaavat ovelasti toisiinsa. Rytmin ja tasojen liikkeistä syntyy aineenvaihduntakuvioita ja lääppäisykohtia. Runo niinkö halkeaa kahtia, toisiaan kohti pyrkiviin autiuteen ja autuuteen. Hörhö-aistimuksen ja arkikokemuksen raja liudentuu, ja se osoittautuu paikaksi kuvittelussa, joka on ylitettävissä kirjoittamisen prosessissa. (Puuh.)
xxx/ellauri388.html on line 123: Lexan Ylösnousemus- teoksen (kz. albumi 361) ensimmäisen suomentaja oli Tolstoin ‘opetuslapsi’ Arvid Järnefelt, kuuluisan suomalaisen taiteilijasuvun vanhin iljes, jonka elämänkaari oli samantapainen kuin Tolstoin. Nuorena miehenä kumpaakin houkuttelivat seurapiirit, sangaton spermanlennätin ja makea siitinelämä, kunnes herääminen moraalisiin arvoihin ja yksinkertaisen elämän autuuteen muutti kaiken. Ylösnousemuxen kansissa on nykyään huorahtavia tazkattuja tyttöjä. Ei sentään Lexan puoliveteinen erektio vieläkään.
7