ellauri012.html on line 347: Eikö sun tehtävä ole tehokkain kehotuksin valmistella mua siihen isoon kriisiin, joka koettelee vahvintakin mieltä? Eikö sun pitäisi vastaanottaa mun viimeiset henkäykset, hoidella mun hautajaiset, pitää mulle muistopuhe arkulla? Kuka muu kuin sinä voi mua suositella yhtä vahvasti jumalalle, ja rukouksilla saatella lupauksen tehneitä sieluja yläkerran saleihin? Kyllä me odotetaan sulta sitä, isä hyvä. Sen jälkeen saat olla rauhassa näiltä epäilyksiltä jotka nyt sua kiusaa, ja voit lähteä vaivatta milloin vaan jumala niin toivoo. Tulet perässä sitten tyytyväisenä kaikkeen mitä teit, ja varmana autuudestas. Mutta siihen saakka älä helvetissä kirjoita mulle noin karseita juttuaja, sillä meillä on täällä ihan tarpeeksi kurjaa muutenkin, ei tänne tarvita enää lisäahdistusta. Meidän elämä on täällä vaan pitkitetty kuolema, miks sä nopeutat sitä? Meidän nykyiset kurjuudet riittää jutuntyngäksi ihan hyvin, pitääkö tulevaisuudesta noutaa vielä lisää? Kyllä miehet on sitten ääliöitä, sanoi Senecakin, kun ne tekee tulevista kurjuuksista nykyisiä, ja keksii ongelmia ennen kuolemaa jotka vie elämästä kaiken ilon.
ellauri029.html on line 36: B-O-R-I-N-G! BORING! Jan Blomstedt kirjoittaa ikävystymisen autuudesta. Jan Blomstedt on i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä. Jan Blomstedt kirjoittaa hiljaisuuden kieliopista. Jan Blomstedt saisi olla hiljaa ja muuttaa maalle opettamaan preskriptiivistä kielioppia. Jan Blomstedt kirjoittaa "vasta-ajattelijoista". Jan Blomstedt on vasta ajattelija. Aivan vasta-alkaja. Jan Blomstedt kirjoittaa: meidän on hyväksyttävä narrimaisuutemme. Jan Blomstedtin kahden esseekokoelman jälkeen se onkin varsin helppoa.
ellauri119.html on line 233: Rehellisyys. Turvallisuuden tunne perustuu oletttamuxeen että se jota rakastamme on meille rehellinen. Kun huijaus horjuttaa turvallisuuden tunnetta, elämän perustuxet voivat järkkyä. Ilman totuutta ei voi olla rakkauttakaan. Pienikin vilppi, vaikka vain toisen tunteiden säästämisexi, voi johtaa epäluottamuxen sotkuiseeen verkkoon. Totuudenkin voi sanoa ystävällisesti: "Minusta sinun perseesi todella näyttä isolta tuossa mekossa - vaikka tämähän on vain minun mielipiteeni." Älä koita lohduttaa katteettomilla lupauxilla iankaikkisesta autuudesta, kerro vaan reilusti miten tässä käy.
ellauri241.html on line 364: Empty of immortality and bliss! Tyhjänä kuolemattomuudesta ja autuudesta!
ellauri267.html on line 827: Oi, mahtava ostos kerskailevasta autuudesta!

ellauri317.html on line 276: Зачем от мирных нег и дружбы простодушной Miksi rauhanomaisesta autuudesta ja yksinkertaisesta ystävyydestä
ellauri405.html on line 154: Muhammed Šemseddin Hafiz (myös Háfez, pers. ‏خواجه شمس‌الدین محمد حافظ شیرازی‎, Xāje Shams-od-Din Mohammad Hāfez-e Širāzi; noin 1324 Šīrāz, Persia – 1389 tai 1391 Šīrāz, Persia) oli persialainen runoilija ja suufilainen mystikko. Háfiz on Persian merkittävin lyyrinen runoilija. De persiska poeterna Sa(a}di och Hafez är framstående användare av ghazalen. Hän tulkitsi Koraania suufilaisen mystiikan kautta. Persiankielisellä alueella Hafizia pidetään paitsi runoilijana, myös mystikkona, jonka runous on Jumalan innoittamaa. Hän kirjoitti runoja viinistä, rakkaudesta ja luonnosta. Vaikka Havezin runoissa on luonnollista elämäniloa ja panoa, niitä tulkitaan allegorisesti siten, että ne kertovat taivaallisesta autuudesta. Muslimien paratiisissa ei perseitä tervata. Rypäleitä siellä työnnetään persieen. Johann Wolfgang von Goethe teki hänen teoksiaan tunnetuksi länsimaissa, samoin kuin Friedrich Rückert. ’Hafizin divaanin’ käänsi englanniksi H. W. Clarke vuonna 1891.
xxx/ellauri123.html on line 486: Ympärileikkauxessa nahasta irrotetaan pieni osa siitä kohdasta mistä siemen tulee. Loppu työnnetään sitten taaxe, nahat pois. Tämä tarkoittaa että aistillinen on työnnetty taaxe ja olennainen ydin pääsee vapaaxi. Tero ensin, sitten Esa. Kassit jäävät ulkopuolelle. Äijät on hirmu kiinnostuneita omasta etuveitikasta ja käsittelee usein sitä. Ihmekös tuo, onnen tuojasta. Köyhän autuudesta.
xxx/ellauri385.html on line 225: Kirkon mukaan tällaisena syynä on huoli sielun autuudesta kuonpuoleisessa maailmassa, mystispohjainen moraalifilosofia sanoo syyksi ikuiset emeettiset normit, jotka ihminen on säätänyt moraaliseen lakiluonnokseen. Freudin kulttuurifilosofian mukaan näin tapahtuu >>kulttuurin>> hyväksi. Tämän kaiken kuultuaan kysyjä helposti heittäytyy skeptikoksi ja alkaa ihmetellä, miten pikkulasten masturboiminen tai murrosikäisten keskinäinen kömpelöhkö mutta kiivas sukupuolinen kanssakäyntı voisi edistää huoltoasemien pystyttämistä tai lentokoneiden rakentamista.
9