ellauri025.html on line 100: Kukaan ei väitä Thomas Aquinasin tulleen julkkixexi pelkällä ulkonäöllä. Hän oli colossally fat, kärsi turvotuksesta (vesipää), ja yksi valtava silmä kääpiöi toisen. Hän ei myöskään ollut erityisen dynaaminen, karismaattinen hahmo. Introspektiivinen ja hiljainen suurimman osan ajasta, kun hän puhui, se oli usein täysin liittymätöntä keskusteluun. Hän oli autismin kirjolla. Hänen luokkatoverinsa collegessa kutsuivat häntä "tyhmäksi häräksi". Ja syystä, Tomin aivopierut oli enimmäxeen nautamaisia.
ellauri040.html on line 66: Meillä suvussa on vähemmän skizofreniaa kuin autismin kirjoa. Bipolaarisia hemmoja on kuin salpausselällä. Tavallaan hyvä tietysti, tavallaan paha, kaikki mielisairaudet on väsyttäviä, jos ei ize satu olemaan. Eise ihan niin kai mene, mutta siltikin autismi näyttäis vähän kontraindikoivan skizofreniaa - joko sä välität mitä toiset sanoo tai et, on se vahva ääni oikealta tulossa pään sisästä tai etupenkiltä.
ellauri042.html on line 619: Touretten oireyhtymä (usein Touretten syndrooma, TS) eli yhtäaikainen äänellinen ja motorinen monimuotoinen nykimishäiriö on neurologinen tai neurokemiallinen oireyhtymä, jonka keskeisinä oireina ovat tic-liikkeet eli äkilliset ja nopeat nykäykset ja liikkeet sekä äänet. Tourette liittyy usein autismin kirjon oireyhtymiin.
ellauri053.html on line 330: Hautuumaaruno on Aarnesta taiturimainen ja lyyrinen. Toi hiekkatie-meemi on kyllä Paul Valérylta kopsittu. Hinoa John, hyvin mietitty, mutta mikä on se tuulen isä jota Puovo muistelee? Puovonko isä? Jos on ikävä ihminen tai elää liian vanhaxi, saa olla haikea kun ei kukaan enää kaipaa. Yxinäisyyden syvyys kerrotaan "kaipaamatta ketään". Pah, se on autismin syvyyttä, jos ei kaipaa ketään. Yxin vaan ei yxinäinen, kuin Espoon syvin reikä. Sieltä kajahtaa. Yxinäinen nimenomaan kaipaa muita. Kaipaa edes rakkaita vainajia. Se on sitä taivastoivoa, kun kaipaa kuolleita, esi-isiensä luoxe.
ellauri063.html on line 420: "Tiettyjen autismin lajien tunnistuxeen ei tieteellä ole edes keinoja." Hölmöä. Autismi on käytöshäiriö kuten ovat narsismi ja psykopatia. Ei häiriötä, ei tautia. Poliitikoimissa ja kirjailijoissa nää kaikki on ihan normikäytöstä.
ellauri147.html on line 664: Freud käyttää näitä kahta käsitystä ensisijaisesta narsismista ontogeneettisen alkutilan muunnelmina – lausumattomana ja osittain sisäkkäin toistensa kanssa – vierekkäin käsittelemättä nimenomaisesti niiden ristiriitoja. Ratkaisematon kaksijakoisuus tässä kysymyksessä näkyy esimerkiksi autismin, narsismin ja kohdesuhteen ajallisen suhteen kehityspsykologisessa hämmennyksessä – kumpi tuli ensin? Muna vaiko kana? Itse asiassa se on pyöreä rakenne, kuin intialaisten häntäänsä imuttava käärme, jossa toinen nousee toisesta. Ja se jatkaa narsismin kehitysmuotojen määrittämistä. Haluan vain käsitellä ristiriitaisia käsityksiä siitä, että Freud kehittyy ensisijaisen narsismin "perinnöksi" henkisessä rakenteessa, jonka tiedetään koostuvan itsetunnosta, toissijaisesta narsismista, ego-ihanteesta ja joistakin muista jäännöksistä,joihin tässä kiireessä ei ole aikaa kajota.
ellauri403.html on line 490: Seibt asuu Münsterissä, Nordrhein-Westfalenissa, sisarensa ja äitinsä kanssa, joka on lakimies, joka on edustanut oikeistopopulistisen Alternative für Deutschlandin (AfD) poliitikkoja. Seibt on ilmoittanut olevansa autismin kirjolla.
xxx/ellauri129.html on line 328: Bruno Bettelheim (28. elokuuta 1903 – 13. maaliskuuta 1990) oli itävaltalais-yhdysvaltalainen itseoppinut psykoanalyytikko ja tietokirjailija, joka saavutti kansainvälistä mainetta kehittämänsä autismin syntyä koskevan, myöhemmin vääräksi osoitetun teorian ansiosta. Bettelheim tunnetaan myös satujen psykoanalyyttisista tulkinnoistaan joista on suomennettu Satujen lumous: Merkitys ja arvo. Se on onnetonta paskaa. Korhon vaaleenpunuri romaani alkaa vinxahtaneella sadulla joka on varmaan Bettelheimin pussista.
xxx/ellauri129.html on line 330: Bettelheim uskoi autismin johtuvan siitä, että lapsen huoltaja tai hoitaja kohtelee häntä huomattavan tylysti, koska toivoo, ettei lasta olisi olemassa. Bettelheim esitteli teoriaansa useissa artikkeleissa ja julkaisi vuonna 1967 aiheesta kirjanThe Empty Fortress – Infantile Autism and the Birth of the Self. Bettelheimin teoria nimettiin myöhemmin "jääkaappiäititeoriaksi", ja psykiatrit kautta maailman alkoivat uskoa siihen. Identtisillä kaksosilla tehdyt tutkimukset todistivat myöhemmin Bettelheimin teorian vääräksi. Korho Rikunen uskonee siihen vieläkin.
9