ellauri065.html on line 173: Joidenkin nykyisten arvioiden mukaan saksalaisten pakolaisten määrä on 14 miljoonaa, joista noin puoli miljoonaa kuoli evakuointien ja karkotusten aikana. Samaan aikaan keski-Puolan puolalaiset karkottivat puolalaisia ​​entisestä Itä-Puolasta, puolalaiset paluumuuttajat internoinnista ja pakkotyöstä, ukrainalaiset pakotettiin uudelleen Vistula-operaatioon ja juutalaiset holokaustista selviytyneet asutettiin Puolan saamiin Saksan alueisiin, kun taas entisen pohjoiseen Itä-Preussi ( Neuvostoliiton saavuttama Kaliningradin alue ) muutettiin sotilasvyöhykkeeksi ja myöhemmin asutettiin venäläisten kanssa.
ellauri439.html on line 217: Venäläiset käännyttivät koltat Trifon Petsamolaisen johdolla ortodoksiseen uskoon jo kauan ennen kuin läntisemmistä saamelaisista tuli luterilaisia, millä on ollut merkittävä vaikutus koltansaamelaiseen kulttuuriin. Sittemmin valtioiden väliset rajanvedot ovat vaikuttaneet suuresti kansan kohtaloihin: 1800-luvun alkupuolella osa kolttien perinteisestä asuma-alueesta, Koltanmaasta, joutui Norjalle, mikä erotti eri kolttaryhmät toisistaan ja aiheutti ongelmia kolttien perinteiselle elämäntavalle, jossa perheet olivat muuttaneet vuodenkierron ja kalastusmahdollisuuksien mukaan paikasta toiseen. Vuonna 1920 solmittu Tarton rauha jakoi Koltanmaan kahtia, kun osa kolttasiidoista siirtyi Suomelle ja osa jäi silloisen Neuvosto-Venäjän (nykyisen Venäjän) puolelle. Toisen maailmansodan jälkeisissä alueluovutuksissa Petsamon koltat menettivät ikiaikaiset sukualueensa ja heidät uudelleenasutettiin Inarin kunnan itäosaan Sevettijärven, Nellimin ja Keväjärven kyliin valtion omistamille maille. Asutukseen ei kuulunut enää yhteistä talvikylää tai vuotuismuuton piirteitä, vaan kolttatilojen vaatimattomat rakennukset rakennutti Suomen valtio.
ellauri439.html on line 225: Talvisodan sytyttyä Petsamon saamelaiset joutuivat evakkoon. Suonikyläläiset asutettiin Tervolaan ja Paatsjoen saamelaiset Norjaan, mutta Petsamonkylän evakuointi viivästyi ja sen asukkaat joutuivat sotatoimialueelle ja sieltä vankileirille Neuvostoliiton puolelle keskelle Kuolan niemimaata. Lupa Petsamoon palaamiseen annettiin 11. huhtikuuta 1940. Talvisodan päättymisen jälkeen koltat palasivat kyliinsä, mutta joutuivat uudelleen evakkoon jatkosodan aikana. Sodassa sai surmansa myös muutamia kolttasaamelaisia ja tuberkuloosi alkoi levitä. Lapin sodan sytyttyä Petsamon saamelaiset siirrettiin Pohjanmaalle Kalajoen ja Oulun tienoille, missä vallinnut maanviljelyskulttuuri puhtausihanteineen oli likaisille lappalaisille vieras ja monissa taloissa karsastettiin erikoista kieltä puhuvia ja toiseen uskontokuntaan kuuluvia tulokkaita. Sopeutuminen osoittautui vaikeaksi, ja lähes kaikki poronsa menettäneet koltat palasivat Lappiin jo vuosina 1945–1946.
xxx/ellauri059.html on line 220: Kun Kustaa Vaasan aikoina Savon erämaita asutettiin, siirtyi tänne joko uutisasukkaina tai saalistusretkiä tehden väestöä Hämeestä ja osaksi myös Karjalasta. Hämeestä tulleiden joukossa oli eräs mies, joka asettui asumaan nykyiseen Airaxelan kylään Karttulassa. Kerran hän oli tapansa mukaan tekemässä kaskiviljelystensä ympärille entisellä kotiseudullaan tottumaansa tapaan aitaa. Tällöin oli paikalle tullut maanmittariherroja ja veronkantajia ja havaitessaan miehen hommat olivat kysyneet:
4