ellauri001.html on line 180: Odysseuksen imettäjä muisti arven,

ellauri003.html on line 99: Eespäin pirujen kymmenparven kanssa käytiin.

ellauri011.html on line 1273: Päälaki on harvennut, naama levinnyt,

ellauri014.html on line 1206: « Voyez donc, continuait-elle, à quelle félicité je suis parvenue. J’en avais beaucoup ; j’en attendais davantage. La prospérité de ma famille, une bonne éducation pour mes enfants, tout ce qui m’était cher rassemblé autour de moi ou prêt à l’être. Le présent, l’avenir, me flattaient également ; la jouissance et l’espoir se réunissaient pour me rendre heureuse. Mon bonheur monté par degrés était au comble ; il ne pouvait plus que déchoir ; il était venu sans être attendu, il se fût enfui quand je l’aurais cru durable. Qu’eût fait le sort pour me soutenir à ce point ? Un état permanent est-il fait pour l’homme ?
ellauri014.html on line 1346: Ahnaisiin suihin katoaa ziljoonat tuotantoeläimet, harventunut riista ja pöppiäiset. Otuksilla ei ole omaatuntoa, vaikka muita tunteita. Niitäpä ei lasketa; vaan me näillä hienoilla omillatunnoilla varustetut apinat ollaan pelissä mukana vain meille jaetuilla korteilla.
ellauri015.html on line 739: Harppisakut palasivat Suomeen vuosikymmenien tauon jälkeen, Berliinin muurin kaaduttua. Harvennettu metsä täyttyi sakemanneista, pyylevöityneistä herrakansan sekundaoutletin tarjoustuotteista. Geh man, lähdetäämpä Kameraden Lappia taas polttamaan, tuliks stidit mukaan, säilyketölkit ja omat vessapaperit?
ellauri016.html on line 413: Termiittiapinat rakastaa olla samixia, ja palvoo julkkixia just sixi, koska ne on kaikista samimpia kaikista samixista. Ei oikeestaan tarvis olla olemassa muita kuin julkkixet, ne edustaa jo koko muuta laahusta. Jos ruvetaan tosissaan harventamaan jengiä, kannattaa jättää viimesexi jäljelle nää julkkixet. Ei menetetä mitään, paizi diversiteettiä. Ja se on vaan bonus: apinalajin uusi nousu oisi hitaampaa, jos 10G apinasta jäljellä ois vaan 1 ppm julkkixia.
ellauri016.html on line 1025: Kuuntelemaan oli tullut yli 60 henkeä, suurin osa kääntäjäkolleegoita ja sukulaisia. Kymmenkunta ukkelia naisenemmistön joukossa. Myös jollain keski-ikäisellä tollolla oli harventunut apassi.
ellauri017.html on line 798: Haucku ne pataluhax ja toivottaa hut helewettijn. Ollaan hywiä lähimäisiä, lampaat harventaa jenkkiraketeilla susia, käy salamasotia. Näistä alueista jaxetaan käydä kärhämää. No onhan ne olleet hedelmällisimpiä maailman sivu, parhaita asua. Vaan ei enää, kiitos Fordin ja sen gangsterien. Vitun öljy. Ois saanut jäädä löytymättä.
ellauri019.html on line 148: Alkaa olla aika nuoren polven päästä sotimaan. Apuharvennusta tarvitaan, tappoharjoituxia, ennenkuin viimeinen veteraani kuukahtaa joka muistaa miten se taas menikään. Vaikka kyllä se on apinoilla verissä, tappaminen tulee luonnostaan kuin tikanpojan puuhunnousu. Ja onhan meillä tuhansittain sotavideoita. Ja vanhat korkkarit.
ellauri019.html on line 358: harventaa avomaiden elukat, likvidoida kaikki elävä, niin että Cakkanin nelijalkaiset ei enää sonni pellolle, kosteikot kuivuvat karrelle eikä kasva mitään, ruovikoissa on vaan viallisia ruokoja, niitä peittää haiseva muta, hedelmätarhat ei enää kasva, kaikki hajoo vaan omia aikojaan -- Urim kukistuu kuin köytetty härkä, painaa niskansa maahan: se iso hyökkäävä villihärkä, joka luotti voimiinsa, herruuden ja kuninkuuden ur-kaupunki, parhaalla tontilla.
ellauri030.html on line 213: Vielä parempi juttu on että vanhuxet kuolevat! Onnex vanhoja miehiä on vähän! (No nykyäänhän niitä on niin että päät kolisevat. Apuharvennus olis paikallaan.) Tässä Ciceron argumentit on terveen darwinistisia: vanhat käävät tekee tilaa nuorille, saadaan verexiä voimia kehiin kun vanhat kärrätään luutarhan täytteexi.
ellauri030.html on line 504: Perinnön saatuaan ei Artturilla ollut huolen päivää. Se alkoi opiskella ensin lääkistä, mutta vaihtoi sitten filosofiaan, helpompaa. Väitöskirja oli jotain hämärää kantilaista logiikkaa. Schopenhauer peukutti Goethen idioottimaista väriteoriaa, mistä Hansu oli ensin mielissään, mut kun Arttu alkoi ehdotella parannuxia, Goethen kirjeet harvenivat. Arttu perkele esitti sitten oman väriteoriansa 1815, yhtä paskan. Arttu pysyi kuitenkin Goethen bändärinä.
ellauri031.html on line 762: Hyvin menee, kristittyjen juutalaisten lkm on jo 7000 ja kasvava, kuin lännen pikkukaupunki. Sehän on, annas olla, pian promillen luokkaa koko väkiluvusta! Tän kun saan ja vielä toisen niin enää 3 puuttuu viidestä. Optimismi on uskonmiehen perusasenne. Wilhon keräämä seurakunta alkoi Olkkarin komennossa harventua, vanhemmasta päästä tuli luonnollista poistumaa eikä uutta verta tullut tilalle. Kultakuume oli ohize, väki alkoi pakkailla kuomuvankkureita, kiinnittää winchestereitä satulankaarille. Pian istuu enää korppikotka nälissään nollaan menneen väkilukutaulun nokassa.
ellauri034.html on line 526: ja joutoväen. Noita jälkimmäisiä sai sen puolesta vapaasti apuharventaa.

ellauri036.html on line 1976: Mut ei kaikki tunteet ole hyviä eikä tarpeellisia. On tehtävä vähän apuharvennusta, ettei sentimentalisoida liiaxi. Ei kai, arvaa ketä Martta tässä kohtaa raahaa sisään ovesta - ketäs muuta kuin Heräteostosta! Ei vittu, Martta leikkaa tässä hautanurmen reunaa kyllä vähän liian hienoisella kynsileikkurilla: on erotettava hyviä huonoja fiiwixiä, ja huonoja hyviä fiiwixiä myös. Voi olla ihan jees näyttää fäkkiä ruumiskasalle, jos kysessä on HYWÄ huono fiiwis, eikä HUONO hywä fiiwis. Helvatti, Marthan laista tuubaa voi suoltaa ainoastaan amerikkalaisen kasvatuxen saanut puoliveteinen hihhuli, jolle naku lapsi on jo kauhistus.
ellauri036.html on line 1988: Martan zygologia on jotain selfhelp-psykoanalyysia, joka lähtee yxilöstä ja palaa siihen. Joukkosuggestiosta ei sillä ole mitään sanottavaa, vaik siitähän Freudkin oli kiinnostunut. Mix tiimit alkaa mätkiä toisiansa apinanraivolla? No six, tietysti, et se on darwinistisesti kannattavaa, se toimii. Samaa voi sanoa tiimihierarkian houkutuxista, ne on tosi todellisia, eikä niistä pääse Martan kädenheilutuxella. Ja niiden feromoneja nimenomaan on inho sekä häpeä, kazo vaikka Netflix sarja Unorthodox. Rangaistus on aina kuritusta, ylempien paukutusta alempien selkiin. Ilman hierkiaa ei ole ihmispesiä. Olen samaa mieltä siitä, et ois hyvä, ettei niitä olisi. Mut sillon ratkaisu ei ole tunteiden apuharvennus vaan aappojen. Ei Martta Panopuuta ketjuun, vaan Pentti Linkolaa.
ellauri037.html on line 72: Ne harvenevat sanat alkaa olla hakusessa, huolimatta että

ellauri037.html on line 598: Loppuajan eli 1833-1860 Sope asui Frankfurtissa puudeleiden sielunvaelluxen luojana, milloin Atma, milloin Butz (sielu ja sen vihollinen vuoron perään). Voitti norjalaisilta palkinnon kotiaineella tahdon vapaudesta, ei saanut tanskalaisilta toista moraalin alkuperästä, vaikka oli ainoo osanottaja. Haukkui liian nimekkäitä filosofeja. Sope oli ollut varma voitosta (ylläri) ja raivostui. Vitun tanskalaiset! Se julkaisi molemmat prujauxet omalla kustannuxella ja haukkui tanskalaisia vielä esipuheessa. Ammattifilosofit ei viizineet edes pierasta Schopenhauerin suuntaan, mut kaikenlaiset diletantit alkoi innostua sen räväköistä jutuista, monet lakimiehiä. Yx bändäri erityisesti, Frauenstädter, roikkui sitkeästi Sopessa ja sai lopulta sen Nachlassin. Hulluna vuotena Sope pelkäs omaisuutensa ja henkensä puolesta ja kannusti kovasti kurin ja järjestyxen palautusta. Lahjotti kiikarinsa upseereille että löytävät nihilistit paremmin. Kun vasemmistohegeliläiset (kuten Marx) puhui edistyxen puolesta, Sope sanoi kuin Jeesus että köyhät teillä on aina keskuudessanne ja hyvä niin, jää hajurakoa. Sitäpaizi on hyvä vään kun tulee apuharvennusta.
ellauri042.html on line 475: Blendstrups sprogsnilde og nænsomme registreringer gør Gud taler ud til en latterforløsende beretning om et svigefuldt, grænseoverskridende overmenneske, som dog også leverer et stort engagement og nærvær i livet og sin familie. Og kan bogen ikke læses som et opgør eller en forsoning, kan den i stedet forstås som et forsøg på at videreføre arven efter faren eller måske endda at levendegøre ham post mortem ved at lade ham låne sønnens stemme. I en af romanens afsluttende scener, hvor faderen som en følge af sygdommen har mistet stemmen, assisterer sønnen Jens ham ved at lade ham låne sin egen. Faren har skrevet en tale til en familiefest, og Jens stiller sig bag ham med et lagen over hovedet og læser talen højt, imiterende farens stemme, og imens sidder faren på sin stol og mimer med. Romanen ligner en videreførelse af dette eksperiment, hvor Jens iklæder sig nogle sproglige gevandter, der tillader ham at agere sin fars stemme. Og arven efter faren kommer stærkt til udtryk i Jens’ finurlige fikumdikken rundt med sproget.
ellauri043.html on line 5107: Mä olen voittanut Kerkoopit, amazonit ja kentaurit. Mä olen tappanut koko joukon kuninkaita. Mä olen rikkonut Akhelouxen (1 iso joki) tötterön (tai sarven). Mä olenhalkaissut vuoria, yhdistänyt valtameriä. Mä vapautin orjamaita; mä kansoitin asumattomia. Mä oon nähnyt koko Gallian. Mä olen kulkenut janoisen erämaan läpi. Mä olen puolustanut jumalia, ja pääsin irti Omphaloxesta. Mutta Olympos on liian painava. Mun kädet väsyy. Mäkin kuolen!
ellauri043.html on line 6844: Kun mä käännyn etelätuuleen päin, niistä lähtee ääniä jotka vetää puoleensa ihastuneita elukoita. Käärmeet kietoutuu mun jalkoihin, ampiaiset liimautuu mun sieraimiin, ja papukaijat, kyyhkyt ja iibixet tappelee mun sarvenhaaroissa.
ellauri050.html on line 1101: aus Narrenlarven bunt herausredend, pellentoukista käsin puhuen kirjavia
ellauri050.html on line 1157: sind deine Sehnsüchte unter tausend Larven, Ovat sun kaipauxet tuhansien toukkien seassa,
ellauri051.html on line 212: Kuin Estgaten pikku torakat, ne työntää tuntosarvensa heti esille seinänraosta kun keittiön valot sammuvat ja pöydälle on jäänyt leivänmuruja. Nyt on hämäräheikkien aika mezästää, nyt ois taas rahaa kahmittavissa köyhiltä.
ellauri064.html on line 469: Teorioiden mukaan uuden maailmanjärjestyksen käyttämiä menetelmiä totalitaristisen järjestelmän käyttöönoton turvaamiseksi ovat muun muassa informaation kontrolloiminen, kansalaisten joukkovalvonta, kielenkäytön hallitseminen, sananvapauden rajoittaminen, kemikaalinen kontrolli ja väestön vähentäminen. Monelle tällaiselle toimenpiteelle on saatu vähemmän tiedonhaluisten kansalaisten tuki kutsumalla niitä ”suojeluksi” terrorismilta, rikollisuudelta tai tautiepidemioilta. Väestön harventaminen on kyllä varmin tie harvainvaltaan.
ellauri066.html on line 55: Kivennavalla daamit Keke ja Kati majoitettiin pihalle. Aamiaisen toi Paavolainen pukeutuneena hiljaisexi palvelijaxi vain pyyheliina suojanaan. Vinttikamariin oli rakennettu vanhoista verhoista itämainen teltta, jonka kahdenpuolen oli salin palmuista katkaistut lehdet. Lasse oli pyylevä bagdadilainen kauppias. Jylhän Ykälle pantiin musta vanne ja uumille värikäs pöytäliina. Pienet viixet ylähuulessa se näytti toreadorilta. Paavolainen oli pieni fauni puna-vihreissä sukkahousuissa pienet sarventyngät päässä. Ilmari Pimiä oli eunukki. Hänellä oli sen sijaan käyrä miekka, keihäs ja kilpi. Spriilamppuja ja suizukepilviä, seinäverhoissa osanottajien runoja, jotka he ize lausuivat. Jylhä esitti toreadoria. Paavolainen pani huimia hyppyjä ja säesti huilulla. Papittaren tanssin aikan paloi vaan yxi kynttilä, loppupeleissä sammutettiin sekin. Lopuxi kääriydyttiin vällyihin ja lähdettiin rekiretkelle. Paavolainen olisi halunnut olla miespääosassa, mutta Kati kannusti Ykää. Oli ilmeistä että nuoret runottaret eivät ollet immuuneja Jylhän munalle. Kekekin aivan sähköistyi Ykän silmistä, ne olivat kuin hindun silmät.
ellauri069.html on line 752: Lännen ilkeä noita näkee matkustajat lähestymässä yhdellä teleskooppisilmällään. Se lähettää susilauman repimään ne kappaleixi, mutta Tölkki Puumies tappaa ne kirveellään (Hyvä Puumies! Kaada vielä puutkin! huutaa Haju Pisilä kazomosta). Se lähettää parven villivarizia nokkimaan niiltä silmät, mutta Varixenpelätti tappaaa ne vääntämällä niiltä niskat nurin (Hyvä Pelätti! Näytä niille linnuille! huutaa valkoposkihanhinuiverot.) Se kuzuu parven mustia mehiläisiä pistämään niitä, mutta ne kuolevat kun ne yrittävät pistää Tölkki Puuumiestä sillä aikaa kun Varixenpelättimen oljet piilottavat muut osanottajat. (Hyvä puumaamiehet! huutaa Suomen Keskusta.) Hän lähettää tusinan Kulliorjiaan hyökkäämään niiden kimppuun, mutta Leijonalla seisoo jäykkänä ja torjuu ne. Loppuviimexi se käyttää Kultaisen Lippixensä voimaa ja lähettää Siipiapinat sieppaamaan Dorothyn, Toton, ja Leijonan, tyhjentämään Varixenpelättimen oljista, ja lommottamaan Tölkki Puumiehen. Dorothyn on pakko tulla noidan henk.koht. sexiorjaxi, sillä aikaa kun noita suunnittelee sen hopeakenkien varastamista.
ellauri096.html on line 719: "Kielen rajat ovat maailman rajat" sehän on nuoren Ludin versio iänikuisesta idealismista. Kielellinen käänne, what the fuck, samaa kakkaa se on vaan toisennäköisessä kääreessä. Loppukiireissä Wittgensteinkin alkoi jauhaa uskontoa. Kun vähän raaputtaa niin näistä idealistipelleistä alkaa sarven tai siiventynkä pilkottaa.
ellauri096.html on line 853:

Edellä oleva kuvaus perustuu akateemiseen eli mensuurimeikkailuotteluun, ­joka järjestettiin Helsingin Normaalilyseossa Etelä-Helsingissä vuonna 1964.

Yliopistojen osakunnissa harjoitetussa mensuurimeikkailussa ei oteltu varsinaisesti voitosta, eikä kyse ollut kilpailusta tai urheilusta. 1700-luvulla Saksassa syntyneen akateemisen meikkailuperinteen tarkoituksena oli pikemminkin kimppakiva ja osoittaa luonteenlujuutta ja rohkeutta. Lisäksi ottelijat halusivat saada etu-tai takaposkeensa näyttävän sarven, jota pidettiin miehekkyyden osoituksena. Mensuurimeikkailun juuret ovat keskiaikaisissa aatelismiesten välisissä pippelinmittelöistä, joissa oli useimmiten ­kyse kunniasta. Siis yxinkertaisemmin sanoen nokintajärjestyxestä. Näin käytiin oikeutta, oikeushan on aina vahvemman puolella. Se joka voitti oli oikeassa jossain reviirikiistassa.
ellauri096.html on line 880: Menstruaatioperinne synnytti usein elimellisiä ystävyyssuhteita. Kun osakuntien jäsenet aikanaan alkoivat harjoittaa pederastiaa juristin, lääkärin tai tuomarin kaavussa, heillä oli jo tiiviit peräaukot yliopistoaikojen perintönä, ja arpi ventovieraan takapuolessa viestitti "Seelenbruderschaftista" jo ennen kuin yhtään sanaa oli ehditty vaihtaa. Meikkailuarvista uskottiin olevan niin suurta hyötyä urakehitykselle, että ne, jotka eivät ­olleet uskaltaneet miekkailla tai joille ei ollut tarjoutunut siihen tilaisuutta, hankkivat kasvoihinsa esim. siirtokuvana valearven. Kerrotaan, että erityisen komean vale­arven sai, kun liimautti ihonsa päälle hevosenjouhen.
ellauri098.html on line 224: 17. BRÄNDÄYS: Hero leimataan jollain lailla, se saa vaikka menstruaatioarven tai jonkun kosmeettisen itemin, kuten renkaan tai huivin. Johannes Kastelija brändäs Jessen Jordanissa, tosin kai se kuivi aika pian. Kyllä kesä kuivaa minkä se kasteleekin. Ei tainnut jäädä arpea. Tuskin edes pulunkakkaa päälaelle, jos Johannes oli uppokastelija kuten Wilho.
ellauri101.html on line 703: Nostattaessaan aiheellista pahexuntaa brändifirmoille Naimi tarttuu kiinni mistä saa. Esim. yliopisto-opettajat pahexuvat sitä että opiskelijoista on mainosmaailman ansiosta tullut nöyrien ja kunnioittavien adeptien sijasta jotain kuningaskuluttajia, jotka tulee kahvimukit kädessä kazastamaan onko opettajan anti vaivan arvoista. No ei siinä mitään. On vaan todettava, että kapitalistinen kilpailu on darwinin kazannossa lähempänä kärpäsparven herkullisen kakan haistelua ja kilpapörähdystä pökäleelle kuin muurahaisten pesän uumenista johdettua yhteispeliä. Kummatkin on omalla tavallaan yhtä ällöjä. Mutta pieni ällöys on vaan luonnollista. Naturalia non sunt turpia.
ellauri102.html on line 263: Vittuun kaikki merkkikamat sanon mä! Brändijohtajat tuotesuunnittelijat ja markkinoijat pölkylle! Apinakunnan apuharvennus voidaan aloittaa vaikka siitä.
ellauri111.html on line 842: Monta on ollut suuria kansakuntia, joilla on ollut loistava historia, mutta mitä suurempia ne olivat, sitä onnettomampia, sillä ne tunsivat sitä voimakkaammin, kuinka välttämätöntä olisi kaikkien ihmisten yhtymä, Suuret vallottajat kuten Timur ja Dshingis-Khan kulkivat hirmumyrskyn lailla yli maan, koettaen voittaa koko maailman, ja hekin — vaikka itsetiedottomasti — ilmaisivat samaa pyrkimystä yleisen yhtymän aikaansaamiseksi. Siihin pyrittiin me ryssätkin ja jenkit jo melkein onnistuivat mut sit tuli tää kiina-ilmiö. Nyt näyttää siltä eze onnistuisi parhaiten suurella apuharvennuxella.
ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri145.html on line 49: Fatty doit avoir recours à la ruse pour parvenir à ses fins. Ayant saboté le plat de cette dernière, il fait chasser la cuisinière et Lucrecia Borgia (Fatty travesti) est engagée pour la remplacer et lui permet d´investir la place. Mais les choses ne traînent pas et la cérémonie de mariage commence.
ellauri161.html on line 912: Avec quelques frères de Chambéry, il fonde en 1778, la loge réformée écossaise de « La Sincérité », qui dépend du directoire écossais dont l'âme est Jean-Baptiste Willermoz (1730-1824), disciple de Joachim Martinès de Pasqually. Il est reçu chevalier bienfaisant de la Cité Sainte sous le nom de eques Josephus a Floribus (ce surnom fait allusion aux fleurs de souci de ses armoiries). On retrouve dans son œuvre les enseignements de la maçonnerie : providentialisme, prophétisme, réversibilité des peines, etc. ; hautement investi dans la vie de cette société initiatique, à la veille du Convent de Wilhelmsbad (1782), il fait d'ailleurs parvenir à Jean-Baptiste Willermoz son célèbre Mémoire au duc de Brunswick. Il entretient par ailleurs une amitié avec Louis-Claude de Saint-Martin, pour lequel il avait une vive admiration, se faisant fort, disait-il, « de défendre en tous points l'orthodoxie », d'où son attrait pour le martinisme.
ellauri161.html on line 915: Au total, Joseph de Maistre a joué un rôle actif dans la franc-maçonnerie pendant environ 40 ans, et il est parvenu aux grades les plus élevés du Rite écossais rectifié et du martinisme. Il est répertorié sur la liste des francs-maçons célèbres dans le monde.
ellauri161.html on line 982: Ses études au lycée de Périgueux sont médiocres : retiré de l´établissement en classe de quatrième, il continue sa formation sous la direction de son père, qui l´oriente vers l´architecture. Bloy commence à rédiger un journal intime, s´essaie à la littérature en composant une tragédie, Lucrèce, et s´éloigne de la religion. En 1864, son père lui trouve un emploi à Paris, il entre comme commis au bureau de l´architecte principal de la Compagnie ferroviaire d´Orléans. Médiocre employé, Bloy rêve de devenir peintre et s´inscrit à l´École des beaux-arts. Il écrit ses premiers articles, sans toutefois parvenir à les faire publier, et fréquente les milieux du socialisme révolutionnaire et de l´anticléricalisme.
ellauri162.html on line 156: De Gaulle confiera plus tard, à propos de Bernanos : "Celui-là, je ne suis jamais parvenu à l´attacher à mon char."
ellauri163.html on line 695: Keltaisen vakoilulasin alussa Lyran on kidnapannut hänen äitinsä, rouva Coulter magisteriumin agentti, joka on saanut tietää ennustuksesta, joka tunnistaa Lyran seuraavaksi herrojen Eevaxi. Enkelparven tie, homoenkelit Balthamos ja Baruch, kertovat Willille, että hänen on matkustettava heidän kanssaan antaakseen hienovaraisen veitsen Lyran isälle, lordi Asrielille, aseena auktoriteettia vastaan. Will ei välitä enkeleistä, ne valehtelevat; Paikallisen tytön nimeltä Ama, Karhukuningas Iorek Byrnison ja comic reliefinä lordi Asrielin gallivespian vakoojat, Chevalier Tialys ja Lady Salmiakia, hän pelastaa Lyran luolasta, jossa hänen äitinsä on piilottanut hänet magisteriumista, joka on päättänyt tappaa hänet ennen kuin hän antautuu kiusaukselle ja synnille, kuten alkuperäinen Aatto. Hetkinen! Eikös tässä juonessa ole enemmänkin ainexia siitä hirmupitkästä runoelmasta, annas nyt, Dispenserin Dragge Qveene? Eikös kukaan ole pannut tätä merkille? No ei koska ilmeisesti sen seuraava trilogia on vielä selvemmin Edmundin apteekin hyllyltä:
ellauri198.html on line 628: Dauntless the slug-horn to my lips I set, Otin poskeen etanansarven soikean,
ellauri216.html on line 917: Vanhentuva veljestö harveni, luostarin arkitöiden teko vaikeutui, kalusto ja kiinteistö rappeutui, taloudelliset vaikeudet alkoivat, kylmät ja ankarat sääolosuhteet huononsivat elinoloja. Monien muutosten ja vaikeuksien kautta luostarin toiminta päätettiin lopettaa vuonna 1956 ja jäljellä oleva veljestö siirtää Heinäveden Valamon luostariin, jolloin sinne oli muuttamassa enää vain yhdeksän veljestön jäsentä. Evakko-Konevitsan viimeinen johtaja oli igumeeni Pietari (Pauli Jouhki) joka sotilaspappina talvella 1940 yhdessä isä Paavalin, isä Iraklin, isä Simforianin ja insinööri Kudratsevin kanssa hoiteli Valamon luostarin omaisuuden "evakuointia."
ellauri222.html on line 976: Pyhä Isidorus Sevillalainen (esp. San Isidro tai San Isidoro de Sevilla, lat. Isidorus Hispalensis, noin 560 Cartagena – 4. huhtikuuta 636 Sevilla) oli espanjalainen teologi, ensyklopedisti, latinalainen kirkkoisä, pyhimys, Sevillan arkkipiispa ja kirkonopettaja. Hän oli profiilikas kirjoittaja, hänen lukuisia kirjoituksiaan saatetaan kutsua espanjalaisen kirjallisuuden ensimmäiseksi luvuksi ja hänen ensyklopediansa Etymologiae oli vuosisatoja yksi tärkeimmistä hakuteoxista. Mies on tietokoneteknikkojen, tietokoneen käyttäjien, Internetin, koululasten ja opiskelijoiden suojeluspyhimys. Hänen symboleitaan ovat mehiläiset, kynää pitelevä piispa mehiläisparven ympäröimänä, mehiläispesän lähellä seisova piispa, mehiläispesä täynnä piispoja, vanha piispa prinssi jaloissaan, kynä, pappi tai piispa kynän ja kirjan kanssa, pyhän Leanderin ja pyhän Fulgentiuksen ja pyhän Florentinan kanssa, sekä kirjansa Etymologia kanssa. Hän eli 11 paavin aikana. Mies oli eto byssöttäjä, pyllykielitieteilijä.
ellauri244.html on line 548: Kirjan päälintu on taitolentoa opetteleva lokki nimeltä Joonatan, jonka itsensäkehittämispyrkimyksiä parven muut lokit eivät hyväksy. Kirjan teemoja ovat elämisen riemu, vapaus ja itsensä toteuttaminen. Kirja on myynyt miljoonia kappaleita, ja se nousi New York Timesin bestseller-listan ykköseksi vuonna 1972. Kirjasta tehtiin elokuva vuonna 1973, jossa päälinnun osaa esitti Olli Lokki. Vuoden 2014 painoksessa on mukana Bachin kirjoittama "osa 4", jota ei aikaisemmin ollut julkaistu. Uskokaa tai älkää, Bach kirjoitti osan jo vuonna 1972!
ellauri266.html on line 358: Roduista ja kansakunnista voi piirtää samanlaisen kartan. Kansalaattojen rajoilla syntyy paineita noin joka toisen sukupolven aikana, kun kasvaa uusi jalattomia sotaveteraaneja näkemätön sukupolvi ja vanhat kaunat alkaa taas maistua tuoreilta. Sitten räjähtää, jengi ärähtää ja tarttuu torrakoihin ja alkaa taas apinoiden apuharvennus. Pahin järkytys on kansainvaellus, jossa erivärisiä apinoita tunkee yhtäkkiä laumoittain väärälle laatalle.
ellauri270.html on line 436: Ezemmosta. Äsken tihrustettiin 1 osa espanjalaista rupusarjaa Karut kadut. Kirjeenvaihtotoverini Ypäjältä sanoi v. 1970 hyperkorrektisti kertovansa mulle "kadun totuuden", tarkoittaen karua. Semmoinen katu oli tänkin sarjan miljöönä, vaikka kaikki oli kuitenkin äärimmäisen epäuskottava koska kaikki hyvis näyttelijät oli sipisiistejä ja kuin olisivat vasta tulleet suihkusta, miinus muutamat pahis konnat jotka oli makilleerattu oikein karvaisixi ja pahoixi kuin el Zorro-sarjakuvissa. Hemmetti noi epsanjalaiset äijät ovat sovinistisikoja, ja rasistisia Kolumbiasta tulleille maahantunkeutujille. Neekereitä ei edes näytetty. Persuvanhuxet kärvistelee upporikkaiden ja rutiköyhien välivaiheilla ja ovat vähin erin valumassa kasan pohjalle. Tää oli tollanen Equalizer tai Clint Easton vanhana -tyyppinen vanhussankarisarja, äärimmäisen epäuskottava. Vanha pieni käppänä oli muka joku Bosnian sodan veteraani, mitä vittua, oliko siellä Jugoslaviassa ysärillä epsanjalaisiltakin Nato-joukkoja, kai sitten oli. Oikeastaan toivon että kiinalaiset alkaa pikapikaa lähettää Putinille aseita, jotta saadaan tää 3. maailmansota vauhtiin kunnolla, olis aika tehdä pallolla joltinenkin apuharvennus.
ellauri284.html on line 94: Ei siltä ettei Xi olisi tehnyt stalinistisia virheitä. Esim uiguurit, nuo partapozot vinosilmämuslimit. Uiguurivainot ovat kyllä ikivanha kiinalainen perinne, ei se mitään Xin kexintöä ole. Vasta kommarit antoivat uiguureille edes autonomian, kuten neukut izenäisyyden pikku Suomelle. Vuoden 2010 väestönlaskenta kirjasi heitä olevan yli kymmenen miljoonaa, joista miljoona vangittuna uudelleenkoulutusleireille. Ja vain siksi, että niillä on luureissa watsap ja kokopartasovelma. Huvittava detalji että kiinalaisten muslimien leiritys ja kidutus on hirveää kun taas lähi-idän muslimien apuharvennus kalifaatista ja kiinniotettujen kidutus Guantanamolla on ihan perusteltua. Afganistanin naisten sorto on kauheaa mutta uiguureilla "ydinperheen patronyymiset siteet ovat vahvat."
ellauri285.html on line 191: Linkolan vieras saa tulla töihin mukaan, ellei halua hölmöttää pirtissä yksinään. Tehdään kerran naapurin metsässä harvennushakkuuta, paperipuuta, kaarisahalla. Linkola onnistuu kaatamaan joka toisen puun konkeloksi. Niitä kiskotaan köydellä alas ja kirotaan. Ohjakset ovat lyhyet, eivät yllä kuorman taakse. Linkola kävelee sen vieressä ja yrittää joka kerta tunkeutua niin ahtaasta puiden raosta ettei mahdu itse mukaan vaan joutuu päästämään ohjat irti. Hevonen hätääntyy ja tempaisee. Kuorma, jonka sivupuiden Linkola kuvittelee kestävän alapään naulojen varassa, hajoaa. Voi ristuksen perkele tätä elämää! kaikuu metsässä Linkolan vilpittömän hämmästynyt karjaisu.
ellauri286.html on line 192: Virginia Woolfin täplä seinässä paljastui lopulta etanaksi. Se on hyvä vertaus myös omalle suhteelleni Viron lähihistoriasta kirjoittamiseen: vasta sateella kotiloonsa kätkeytynyt etana tulee näkyviin ja näyttää sarvensa, ja juuri niin kävi minulle.
ellauri308.html on line 315: Tuominen 1938 Tukholmassa oli hyvin informoitu mies, ja siis varsin hyvin tietoinen siitä rankasta kadosta, joka etenkin terrorin jyrkimmässä vaiheessa 1938 oli käynyt suomalaistoverien harvenevassa halmeessa. Ja menihän siinä vielä enemmän neuvostotovereita. Kyllähän sellainen panee miettimään. Etenkin tuuliviirin sellaisen, kuin Tuominen. Hän oli nyt ”tuulensuojassa” Tukholmassa; miksi lähteä sieltä minnekään, ei Suomeen maanalaiseksi, eikä etenkään Moskovaan..
ellauri371.html on line 545: Suunnittelemamme goimien talouden uudistukset. Me pukeudumme sellaisiin instituutioimme ja periaatteemme muoteihin, jotka eivät hälytä ketään. Me huomautamme uudistusten tarpeesta epäjärjestyksen vuoksi. Något hämmennystä, johon taloudellinen epävarmuus on yltänyt, rivit harvenevat goimien keskuudessa. Ensimmäinen häiriö, kuten huomautamme, on --- siis pointti on, että ne alkavat tarkoituksesta yksinkertainen budjetti, tavoittaa puolet vuodesta ts. he vaativat sopeutusbudjettia, joka haihtuu [kolme kuukautta], jonka jälkeen he pyytävät lisää, pitkä budjetti, ja kaikki päättyy selvitystilaan kuten USA:n liittovaltion budjetti. Ja koska budjetti seuraa toista, ensi vuosi määräytyy lahjoituksen kokonaismäärän mukaan s.e. vuosipoikkeama normista ulottuu aina [YUMPE] 50 %, minkä vuoksi vuosibudjetti kolminkertaistuu 10:ssä vuodessa! Tällaisten tekniikoiden ansiosta on sallittu turvallisesti valtion tyhjentää kassansa kaikilla goimeilla. Sitä seurannut laina-aika vei loput ja johti kaikki goimien osavaltiot konkurssiin. Sinä ymmärtää täydellisesti, mitä maanviljely on, se on inspiroinut goyit, emme voi esitellä heitä tässä.
xxx/ellauri027.html on line 841: Vähän kauempana näkyi ruohikkoa ja siellä särkiparvi kutemassa. Se näkyi kirkkaasti veden läpi. Kun laivan kapteeni näki särkiparven, kuuluikin määräys: - Ankkurit pohjaan! Nyt lähdetään kalaan!
xxx/ellauri057.html on line 328: Kalpeni poski, harveni hapsi.
xxx/ellauri068.html on line 293: Eiih joko taas. Tolpan täplät on lähtemättömiä kuin Kaposin Sarkooma. Joo joo tekoälynäppis, tietysti Isolla. Sadomasokismia naisvihaa horrorfilmejä, glitterillä päällystettyjä puukahleita, symbolismia, nazi-Hollywood, the works. Ei Hömppä pääse minnekään näistä teemoista, kuvista ja tunnelmista. "He" Isolla Hoolla. Korkealla taivasalla loistaa Hoo. Ho Ho Ho. Joulupukki mystiikka uskonto paranoia ne on kaikki tota samaa sietämätöntä termiittiapinatautia. Parven feromonia. Minne on jäänyt normaali ydinperhe, kiltit lapset, kelpo vanhuxet, kleiner Mann, rehellinen työ? Nazitkin oli kivempiä ja kunnollisempia. Kuten Aatu Hitler sanoi Minun Taistelussa: sama mitä ajattelevat, pääasia on että ajattelevat. Ajatus askartaa.
xxx/ellauri076.html on line 650: "Kapen" hierarkkinen ja konservatiivinen lapsuudenkoti oli Nousiaisissa, tuhannen asukkaan perussuomalaisessa kunnassa. Isä panosti työntekoon, äiti kotiin ja lapsien hoivaamiseen. Molemilla oli omat selkeät roolinsa. Keittiötyöt oli yxinomaisesti naisten heiniä. Perinteiset perhearvot ja jääkiekko. Kun kädellisiä ruvetaan harventamaan loppupeleissä, voisi aloittaa Kapesta ja sen tapaisista. "Kape" varmaan sitten samastuikin äitykkään, vaikka koittaa ämyröidä isän tavalla. Kun isä ilmoitti että sunnuntaina mennään "paneloimaan" mökille, silloin mentiin. Siinä jäivät tyttöystävät toisexi. Kuka niitä kaipaakaan, kun saa "paneloida" isän kaa.
xxx/ellauri081.html on line 284: Sitäpaizi ize asiassa jengi tahtoo olla yhtä aikaa reaaliaikaisesti hurraamassa tungoxeen asti täysillä penkeillä tekemässä aaltoja. Niin pitkälle on termiittiapina jo edennyt tässä yhteispörräyxessä. Eikä mainoxista päästä koskaan mihinkään, siinä Wallu arvaa aivan pusikkoon. Jengi tykkää mainoxista, ne haluu tietää mikä kulloinkin on suosittua, mitä ostetaan, jotta ne voi sitten mennä kalaparven mukana kuin jotkin vitun silakat. Tätä on nyt mennyt paljon, sanoo myyjäkin, tietäen (tai luullen, mun kohdalla), eze on hyvä myyntipuhe monille. Niin se onkin: pikkulinnutkin lähtee miehissä syömäpaikalta kun yxi lehahtaa lentoon äkkiä. Se on turvallisempaa, se on voinut nähdä jotakin.
xxx/ellauri086.html on line 108: Juhana Vartiaisen ryömiessä jälleen kerran lattialistan alta esille toinen torakka Ville Rydman perässä tuli mieleen että sekin on erehdyttävästi Hiidenpadan Rääpän näköinen. Ehkä rääppä onkin enemmänkin tollainen ammattinimike, jonkun Hornansarven adjuntantti aloittaa vt. rääppänä ja ylenee sitten päätoimisexi rääpäxi, unelmana loppuviimein päästä nilkixi nilkin paikalle. Rääpästä tuli siten mieleen nilkki jonka komennossa laitosneuvostoliiton rääpät viihtyivät. Eli olisko aika kazoa onko nilkin Jalasjärvi-plokiin ilmestynyt jotain uutta räävittävää. Se ei ole ollut oikein aktiivinen viime aikoina, oiskohan sillä jotain lääketieteellisiä ongelmia.
xxx/ellauri087.html on line 308: – Uomakipittäessämme suoritteesta toiseen emme havahdu jalkasienten suurenmoisuuteen, suomalaisten metsien superharvennuxeen tai kokki-moilasten taidolla käristämien pikkuahventen hohdokkuuteen. Emme havaitse särjen kauneutta emmekä suomalaisten koitten magiikkaa. Se on liian tavallista meille.
xxx/ellauri113.html on line 298: Reinikainen on pyrkinyt eduskuntaan ja Euroopan parlamenttiin kuitenkaan onnistumatta. Vaalien jälkeen Eija-Riitta Korhola väitti, että Reinikaisen tukijoukot olivat lähettäneet puolueen johtajaa Bjarne Kallista vastustavia kiertokirjeitä ja että Leo Meller kampanjoi Reinikaisen puolesta. Lintuinfluenssavetoomuksessa Reinikainen esitti lintujen ruokinnan estämistä ja lintupopulaation harvennusta sekä arveli lintuinfluenssan voivan kehittyä vedenpaisumuksen kaltaiseksi koettelemukseksi ihmiskunnalle.
xxx/ellauri134.html on line 418: Tää kuulostaa sarjayrittäjältä. Hyvin paha. Hän on täällä tänään. Tää on 1-sarvinen, joka työntää jäykän sarven pissaliisan syliin. Hmm, mites sitten tamma? Sillä Kirrsi Rriski (alias Kikka, Petzkun vaimo) on tämmönen. Ja Arto Samuli on ihan siinä viivalla.
xxx/ellauri139.html on line 602: All garlanded with carven imag’ries Eipäs ollutkaan, vaan kaariholveja,
xxx/ellauri235.html on line 76: "Sarvenblower ja Atropos"
xxx/ellauri235.html on line 114: "Sarvenblower ja Apropos"
xxx/ellauri235.html on line 153: "Nimeni on Hornblower (Sarvenimijä)", hän lopulta änkytti. "Se on helvetin valitettavaa", sanoi joku toinen pöydän ääressä istuvista täysin vailla myötätuntoa.
xxx/ellauri237.html on line 483: ja kiihkossa tulen vapauttamaan nuijapäiden parven. ja sinun muotosi ja värisi ovat rakastettavia.
xxx/ellauri251.html on line 466: Blaze the armed man carven on his shield, and hear Nähdäxeen sen tatuoinnit, ja kuullaxeen
xxx/ellauri252.html on line 168: Handen haastattelu 2010 kuulostaa erittäinkin nasevalta. Paras keino maapallon parannuxeen olisi apuharvennus. Kestävä kehitys on pelkkää huuhaata. Kapitalistinen järjestelmä jää ennalleen. Ketähän nää Handea härkkineet typerät talouslipilaaritoimittajat oikein olivat? Ikuinen kapinallinen kuten mainizit.
xxx/ellauri273.html on line 498: Hömelön Auli Hakulisen näköinen kalifornialainen yliopistonlehtori Lilli Haarakka on saanut koko sivun palstatilaa esiittääxeen Herlinin mielen mukaisia luontomielipiteitä. Tässä muutama: Trump oli oikeassa sanoessaan että amerikkalaisten pitäisi haravoida matsänsä kuten suomalaiset tekevät. ("Haravoiminen" tässä nimittäin tarkoittaa paljaaxihakkuita.) Puiden harventaminen olisi sekä yhteiskunnan että etenkin yxityisten maanomistajien edun mukaista. Mutta valitettavasti hallituxet vaihtuvat, sanoo Kaarakka ja huokaa. Yxityiset maanomistajat hoitavat palontorjuntaa viranomaisiin verrattuna tehokkaasti. "Yxityisellä puolella on paljon enemmän kapassiteettia, laitteistoa ja henkilöitä reagoida", sanoo Kaarakka. "Täällä ihmiset ovat hirveän kiinnostuneita omista tonteistaan. Yritysten kyky organisoitua ja tehdä luovaa tuhoa on valtava." Ympäristödebiilien heikoin kohta on hiilikeskustelu. Nyt käy niin, että mezät joista on saatu päästöoikeuxia, jätetään kokonaan hoitamatta. Yhdysvaltain puusto on valtava paloriski. Ei hemmetti, paljaaxi ne on hakattava, haravoitava ihan puhtaaxi.
xxx/ellauri286.html on line 192: Virginia Woolfin täplä seinässä paljastui lopulta etanaksi. Se on hyvä vertaus myös omalle suhteelleni Viron lähihistoriasta kirjoittamiseen: vasta sateella kotiloonsa kätkeytynyt etana tulee näkyviin ja näyttää sarvensa, ja juuri niin kävi minulle.
xxx/ellauri307.html on line 492: arvenvapaaseurakunta.fi/files/saarijarvi.vapis.kotisivukone.com/Historiikin_aineistot/kastejuhla_murronjoessa_1933_jpg.jpg" />
xxx/ellauri307.html on line 519: arvenvapaaseurakunta.fi/files/saarijarvi.vapis.kotisivukone.com/Historiikin_aineistot/leiritunnelmaa.jpg" height="400px" />
xxx/ellauri307.html on line 520: arvenvapaaseurakunta.fi/files/saarijarvi.vapis.kotisivukone.com/Historiikin_aineistot/198405_partiolupaus.jpg" height="400px" />
xxx/ellauri307.html on line 526: arvenvapaaseurakunta.fi/files/saarijarvi.vapis.kotisivukone.com/Historiikin_aineistot/ccf12092012_00007.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri307.html on line 527: arvenvapaaseurakunta.fi/files/saarijarvi.vapis.kotisivukone.com/Historiikin_aineistot/1985_sarkilampi.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri307.html on line 530: arvenvapaaseurakunta.fi/files/saarijarvi.vapis.kotisivukone.com/Historiikin_aineistot/toiminta_suunnitelma_1986.jpg" />
xxx/ellauri307.html on line 532: arvenvapaaseurakunta.fi/files/saarijarvi.vapis.kotisivukone.com/Historiikin_aineistot/1988_a.jpg" />
xxx/ellauri307.html on line 533: arvenvapaaseurakunta.fi/files/saarijarvi.vapis.kotisivukone.com/Historiikin_aineistot/ccf07062013_00002__kopio.jpg" />
xxx/ellauri307.html on line 534: arvenvapaaseurakunta.fi/files/saarijarvi.vapis.kotisivukone.com/Historiikin_aineistot/tarmo_ahonen.jpg" />
xxx/ellauri307.html on line 540: arvenvapaaseurakunta.fi/files/saarijarvi.vapis.kotisivukone.com/Historiikin_aineistot/kastejuhla_kirjapainonmaella.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri307.html on line 541: arvenvapaaseurakunta.fi/files/saarijarvi.vapis.kotisivukone.com/Historiikin_aineistot/19921129a_laajennuksen_vihkiaisjuhla.jpg" height="300px" />
xxx/ellauri307.html on line 543: arvenvapaaseurakunta.fi/files/saarijarvi.vapis.kotisivukone.com/Historiikin_aineistot/kuoro_virossa_-95.jpg" />
xxx/ellauri356.html on line 604: ”/…/ pidä, yhä arven varjossa ilmassa. ") (Paul Celan)
xxx/ellauri356.html on line 608: Tänä iltana muistan mieluummin Celania: ”/…/ pidä kiinni, aina ilmassa olevan arven varjossa. » ;
xxx/ellauri366.html on line 80: Lerppahattu Leif katkeroituu erityisesti somaliterroristien valkoihoisille kanoille. Siinä on jotain eri epäreilua, niinkuin Al Holin naisissa. Olkoonkin että pitkänhuiskeilla Aahrikan sarven miehillä on mahtavammat kikkelit, silti vittu, ne on meidän naisia! Epistä!
86