Other dramatis personae included average-American John Doe (played by John Brown), Mrs. Nussbaum (Minerva Pious), pompous poet Falstaff Openshaw (Alan Reed), Titus Moody (Parker Fennelly), and boisterous southern senator Beauregard Claghorn (announcer Kenny Delmar). Texaco ended its sponsorship of the program in 1944.
Burn in hell Pelagius, go jump in the fiery lake! Vitun humanisti!
ellauri226.html on line 158: Floridan latinokuvernööri de Santis kerää irtopisteitä lennätettyään paperittomia kolleegoja Texasista hampparien hinnalla kerjäämään Obaman etunurmikolle plutokraattien onnellisten saarelle Marthas Vineyardille. Jännä miten arvokonservatiivien naamat on tolleen kaikki muotopuolia ja vinoja. Vino maailmankuva vääntää niiden naamavärkit vänkyrään. De Santis on nyt Floridassa suositumpi kuin Aku konsanaan. Reunimmainen kaveri äärioikealla muistuttaa vähän Jaakko Lindgreniä struumaisena.
ellauri244.html on line 613: In 1944, Miller met and married his third wife, Janina Martha Lepska, a philosophy student who was 30 years his junior. They had two children: a son, Tony, and a daughter, Valentine. They divorced in 1952.
ellauri247.html on line 410: Swiftin poteman Ménièren taudin oireet pahenivat vuodesta 1738 alkaen. Häntä pyörrytti ja hän alkoi unohdella asioita ja tuntea ahdistusta. Oireet hankaloittivat Swiftin kirjoittamista ja työtä tuomiokirkossa. Lopulta Swiftin serkku Martha Whiteway otti hänen asiansa hoidettavakseen. Swiftin Whitewaylle vuonna 1740 lähettämä kirje kuvaa, kuinka hän tunsi olonsa sietämättömäksi ja aavisteli jäljellä olevien päivien olevan surkeita ja vähälukuisia. Vuonna 1742 St. Patrickin tuomiokirkon pastori Francis Wilson, jota on syytetty Swiftin pahoinpitelemisestä ja omaisuuden varastamisesta, arvioitutti Swiftin tilan erillisellä Mielisairauden komissiolla. He totesivat Swiftistä, että tämän ”muisti ja mieli ovat rappeutuneet” ja hän on ”kyvytön hoitamaan tehtäviään”. Swift jätti työnsä tuomiokirkossa samana vuonna. Swift kuoli vuonna 1745 ja hänet haudattiin omaan tuomiokirkkoonsa Stellan karvatupsun viereen. Jäljelle jääneen omaisuutensa Swift testamenttasi mielisairaiden parantolan katon korjauxeen.
ellauri247.html on line 423: Linda Marshall - Not entirely true; Pope was smitten with LMWM but she rejected his advances (in fact she laughed at him because he was a cripple). After that he became a bitter enemies and both Pope and Lady Mary wrote vicious satirical poems about each other! But I´m a huge admirer of Pope´s work and as usual it´s superbly written. Although he never married, he had many female friends to whom he wrote witty letters, including Lady Mary Wortley Montagu. It has been alleged that his lifelong friend Martha Blount was his lover. His friend William Cheselden said, according to Joseph Spence, "I could give a more particular account of Mr. Pope's health than perhaps any man. Cibber's slander (of carnosity, abrmal fleshy protrusion growing on any part of the body) is false. He had been gay, but left that way of life upon his acquaintance with Mrs. B."
ellauri256.html on line 524: MIT:n silloinen laskuopin professori ennusti Billystä: I believe he will be a great mathematician, the leader in that science in the future. 11-vuotiaana nenäkäs Billy sai toistuvasti turpiin 5v vanhemmilta Harvardin luokkatovereilta (ml Buckminster Fuller) ja alkoi eristäytyä. Billy vowed to remain celibate and never to marry, as he said women did not appeal to him. Later he developed a strong affection for Martha Foley, one year older than him. Ei siitäkään tullut lasta eikä paskaakaan. Isompana Billy ajoi mieluiten ympäriinsä raitiovaunulla. He obsessively collected streetcar transfers, wrote self-published periodicals, and taught small circles of interested friends his version of American history. Sidis arveli että Euroopassakin oli ollut intiaaneja. Sidis peukutti jonkinlaista dualismia. Sidis died from a cerebral hemorrhage in 1944 in Boston at age 46.
ellauri256.html on line 526: Martha Foley was born in Boston, Massachusetts, on March 21, 1897, to Walter and Margaret M. C. Foley. From 1909 to 1915, she attended Boston Girls' Latin School, and even then aspired to be a writer. The school magazine published her first short story, "Jabberwock," when she was eleven years old. (I had thought it was Lewis Carrol's.) After graduating from the 'Girls School' she attended Boston University but did not graduate, unlike Riitta Roth, who did. The topic of her MA thesis was Garten-Laub. The name of her kitten was Klobürste. (Riitta's, not Martha's)
ellauri256.html on line 528: Before getting married, she (Martha) was a companion of noted former child and prodigy William James Sidis and the object of his unrequited love. Her magazine Story is credited with the first publication and early support of a pantheon of notable authors, including: John Cheever, Carson McCullers, William Saroyan, Truman Capote, Norman Mailer, and such as J. D. Salinger, Tennessee Williams and Richard Wright.
ellauri267.html on line 1365: 1. vuosituhat eaa.: perustettiin karthagolaisten siirtomaaksi
ellauri317.html on line 135: Aeneas itse, joka on kaukana velvollisuudentuntoisesta ja tunnetusti "hiljaisesta" Vergiliusin sankarista, tulee hämmentäväksi, röyhkeäksi alkoholistiksi, mitä enemmän eepos etenee Karthagossa oleskellessaan Vergilius (4.259–75) ei näe romanttista kaupungin perustajaa, tilapäisesti velvollisuutensa unohtanutta, vaan himokkaan ja hillittömän roiston. Kun Dido huutaa Aeneasta hänen lähestyvän lähtönsä vuoksi, kaukana hänen tunteettomasta, joskin kohtelias ja syvästi retorinen vastaus riveillä 4.333–61, Kotliarevskin Aeneas vapauttaa Didon loukkausten tulvan ja käskee häntä kirjaimellisesti menemään helvettiin. Myöhemmin, kun troijalaiset naiset yrittivät polttaa Troijan laivaston Sisiliassa, kuuluisa "hurskas" Aeneas lähtee pitkälle tiradille, jossa hän loukkaa rajusti kaikkia Rooman panteonin suuria jumalia peräkkäin, mukaan lukien omaa äitiään Venusta. Lopuksi, siltä varalta, että lukijalla olisi vielä epäilyksiä tämän Aeneaksen moraalista säikeestä, alamaailmassa hänet kuvataan nimenomaan pelkuriksi (3.63), jota Sibyllan täytyy vetää kädestä näkemään isänsä. Tämä selvästi epäsankarillinen ja inspiroimaton Aeneas on kuitenkin enemmän kuin parodia, ja itse asiassa viittaa runon juoksevaan lankaan – hahmojen ja auktoriteettien ennakkotapausten lähes subversiiviseen skeptisyyteen.
ellauri348.html on line 115: Hindulaiset liittävät toivon usein käsitteisiin halu ja toive. Panohalu on toive päästä hilloviivalle. Jos ei pääse yhtymään naisenpilluun, voi odotella karman pyörän pyörähdystä kunnes pääsee mokshaan eli maailmansieluun yhtymään. Hindujen Afroditella Lakshmilla on neljä kättä ja Black & Decker (tai ehkä 2): dharma, artha, kama, ja moksha, eli vanhurskaus, varallisuus, mielihyvä ja vapautuminen. Tämän kun saan ja vielä toisen, niin enää 3 viidestä puuttuu. Ize asiassa nykytilanteessa kaikki on jo täydellistä, eli mixi rehkiä. No ei tästä tämän enempää, ei tää oikein nazaa länsimaiseen toiveikkuuteen, jossa karman pyörän korvaa tombola. Kaunis jumalatar istuu vaunuissa, leikkisät norsut ilahduttavat häntä kärsillään. Lehmien ja hevosten valtiatar nääs.
ellauri350.html on line 545: William ja Martha Sears esittävät kirjassaan Kiintymysvanhemmuuden kirja seitsemän käytännöllistä kiintymysvanhemmuuden työkalua, joista heidän mukaansa tulisi pyrkiä soveltamaan mahdollisimman monia mahdollisimman usein. Kahdexas on vessaharja.
ellauri351.html on line 571: Kirjan pääsanomaksi nousee Maitreyan julkituleminen merkkinä siitä, että ihmiskunta on valmis ottamaan vastaan Maailmanopettajan. Maitreyan perusopetukset, oikeudenmukaisuuden ja jakamisen periaatteen globaali toteutuminen ovat keinoja, joilla ihmiskunta voidaan vielä pelastaa loppuun ajamiselta. Laaja julkinen mielipide kestävän kehityksen välttämättömyydestä maapallon resurssien jakamiseksi vaatiikin jo suureen ääneen sosiaalisen ja taloudellisen pääoman tasapainottamista luonnon resurssien kanssa. Myös arvostettu filosofi, Jaakko Hintikan bändäri amerikkalainen Martha Nussbaum, on kirjassaan Talouskasvua tärkeämpää, korostanut resurssien oikeudenmukaisen jakamisen sekä inhimillisen tasa-arvon tärkeyttä. Rahan tulee olla väline inhimillisen hyvinvoinnin kasvattamiseksi, mutta jatkuvan kasvun tavoittelu rahan itsensä takia, ei palvele ihmiskunnan etua. Maitreyan perusopetuksiin on maallikonkin siis helppo yhtyä.
ellauri352.html on line 262:
ellauri360.html on line 436: Mitä tulee käsikirjoituksiin, jotka poltettiin Konstantinuksen käskystä, ei todellakaan ole mainintaa sellaisesta tosiasiassa tapahtuneesta Konstantinuksen käskystä tai Nikean kirkolliskokouksessa. Anaalipuolueen asiakirja, jossa väitettiin Kristus olevan luotu olento, hylättiin sen voimakkaan vastustuksen vuoksi ja repelöitiin silpuiksi kaikkien neuvostossa läsnä olevien silmissä. Konstantinuksella ja Nikean kirkolliskokouksella ei ollut käytännössä mitään tekemistä kaanonin muodostamisen kanssa. Siitä ei edes keskusteltu Nizzassa. Neuvosto, joka teki kiistattoman päätöksen kaanonista, pidettiin Carthagessa vuonna 397, kuusikymmentä vuotta Konstantinuksen kuoleman jälkeen. Kuitenkin kauan ennen Konstantinusta kaikki kristityt tunnustivat 21 kirjaa (4 evankeliumia, Apostolien teot, 13 Paavali, 1. Pietari, 1. Johannes, Ilmestyskirja). Siellä oli 10 kiistanalaista kirjaa (Heprealaiskirje, Jaakob, 2. Pietari, 2-3 Johannes, Juudas, Ps-Barnabas, Hermas, Didache, Heprealaiskirje) ja useita, joita useimmat pidettiin harhaoppisina – Pietarin, Tuomaan, Mattaiaan evankeliumit, Apostolien teot. Andrew, John jne.
ellauri362.html on line 750: Gaius Flaminius (k. 217 eaa.) oli roomalainen valtiomies. Hän kuului plebeijisukuun ja oli homo novus eli sukunsa ensimmäinen senaattiin päässyt. Vuonna 232 eaa. Flaminius oli kansantribuunina, jolloin hän sai voimaan lain (lex flaminia), jonka mukaan laajoja alueita Pohjois-Italiasta voitiin jakaa köyhille roomalaisille siirtolaisille. Vuonna 227 eaa. Flaminius toimi preettorina ja Sisilian ensimmäisenä maaherrana. Vuonna 223 eaa. hän oli konsulina ja voitti kelttiläisen insubrien heimon. Flaminius vietti voitostaan triumfin senaatin vastustuksesta huolimatta. Ollessaan kensorina vuonna 220 eaa. hän pani toimeen uudistuksia comitia centuriata -kokouksissa. Hän myös rakennutti Roomasta pohjoiseen vievän sotilastien, Via Flaminian. Vuonna 217 eaa. Flaminius komensi armeijaa, joka lähetettiin Pohjois-Italiaan karthagolaista sotapäällikköä Hannibalia vastaan. Flamnius kuitenkin kukistettiin Trasimenusjärven taistelussa, ja hän sai surmansa. Hän oli kansanvaltaisena poliitikkona Gracchusten edelläkävijä.
ellauri364.html on line 550: In 1986, the Christic Institute filed a $24 million civil suit on behalf of journalists Tony Avirgan and Martha Honey stating that various individuals were part of a conspiracy responsible for the La Penca bombing that injured Avirgan. The suit charged the defendants with illegally participating in assassinations, as well as arms and drug trafficking. Among the 30 defendants named were Iran–Contra figures John K. Singlaub, Richard V. Secord, Albert Hakim, and Robert W. Owen; Central Intelligence Agency officials Thomas Clines and Theodore Shackley; Contra leader Adolfo Calero; Medellin cartel leaders Pablo Escobar Gaviria and Jorge Ochoa Vasquez; Costa Rican rancher John Hull; and former mercenary Sam N. Hall.
ellauri371.html on line 662: Samana vuonna hän meni naimisiin rikkaan lesken Martha Custisin kanssa. Vaimonsa omaisuuden turvin Washington nousi Virginian siirtokunnan yläluokkaan ja saattoi keskittyä Mount Vernonin kehittämiseen. Pian hänelle kuitenkin selvisi, että hänen liiketoimiaan rajoitti Lontoosta säädelty liian alhainen tupakan hinta, ja hän velkaantui kalliin elämäntapansa vuoksi Lontoon kauppiaille.
ellauri372.html on line 102: Regulus was a famously principled and courageous fictional figure from the Punic wars 2 centuries earlier. Captured by the Carthaginians with others during the Punic wars, he was sent to Rome, under an oath to return, to pass on peace proposals and a request for exchange of prisoners. According to legend, as described by Horace here, he advised the Senate not to accept, and returned to Carthage to a certain and painful death, keeping his oath. There is a clear echo of the campaign that Augustus was waging to restore traditional Roman and family values. Like the rock-hard Regulus, “proper” Romans should be prepared to face death and spit in its eye, rather than take a safe but dishonourable way out. The gulf between these traditions and the contemporary Romans partying and fornicating away in writers like Ovid and Propertius could not be deeper.
ellauri372.html on line 156: o magna Carthago, probrosis Hinoa Karthago, sä oot parempi
ellauri402.html on line 700: Kuka pelkää Virginia Woolfia? on Edward Albeen näytelmä, joka esitettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 1962. Se tarkastelee keski-ikäisen Marthan ja Georgen avioliiton mutkia. Myöhään eräänä iltana yliopiston tiedekunnan juhlien jälkeen he ottavat vieraiksi tietämättömän nuoremman pariskunnan Nickin ja Honeyn ja houkuttelevat heidät katkeraan ja turhautuneeseen suhteeseensa.
ellauri402.html on line 702: Otsikko on sanapeli Walt Disneyn Three Little Pigs (1933) -kappaleelle " Who 's Afraid of the Big Bad Wolf? ", joka korvaa kuuluisan englantilaisen kirjailijan Virginia Woolfin nimen. Martha ja George laulavat toistuvasti tämän version kappaleesta koko näytelmän ajan.
ellauri402.html on line 708: Martha kertoo, kuinka hänen isänsä oli luullut Georgen nousevan lopulta korkeakoulun johtajaxi, mutta Georgen kunnianhimo on tehnyt hänestä säälittävän Martalle, joka kutsuu häntä. "suuri iso rasva floppi".
ellauri402.html on line 710: Metaforat paljastavat, että Nick oli liian humalassa harrastaakseen seksiä Marthan kanssa yläkerrassa.
ellauri402.html on line 713: Mistä näytelmässä oikeastaan oli kyse? "George ja Martha ovat vältelleet avioliittonsa rumuuden turvautumalla illuusioihin."
ellauri402.html on line 716: 1950-luvun yhteiskunnalliset normit koostuivat ydinperheestä: kahdesta vanhemmasta ja kahdesta (tai useammasta) lapsesta. Tämä käsitys oli viehättävä siinä ajatuksessa, että isä oli elättäjä, äiti kotiäiti ja lapset käyttäytyivät hyvin. Georgen ja Marthan mahdollisuus täydelliseen perheeseen tuhosi hedelmättömyys ja Georgen epäonnistuminen nousta näkyväksi hahmoksi yliopistossa.
xxx/ellauri027.html on line 281: Van der Valk-kirjan alussa oli latinankielinen sitaatti Horatiuxelta. Joku vanhan Rooman sankari siinä heitti ohjat auran päälle, sanoi itkuiselle perheellensä moi ja lähti iloisena laivalla Karthagoon rättipäitä tappamaan. Se on roomalaisista eri hienoa. Niinhän se on, että tavixetkin pitää huolta pikku tiimistä, suojelevat perhettä ja suosii lapsia, vaan sankari on sitä suurempi mitä suurempaa ja sille yhdentekevämpää tiimiä se palvelee. Herra isoherran tiimi on kaikista hienoimpi. Musta tää on ihan paska meemi. Mulla on neandertaalin luonto, mä pörisen mieluummin erixeni ontossa puussa, kuin Mandevillen moraaliton pörriäinen, joka ei ymmärrä omaa etua ajamalla pitää yhteismarkkinoita pystyssä. Ja nyt kuin ne markkinat on tekemässä loppua koko pallosta, ei tää nurkkakuntaisempi izekkyys edes hävetä. Ei sen silti tarvi olla mitään persumaista nuivuutta. Terve tulloo vaan mutiaiset ja rättipäät, perustamaan omaa pesää naapuronteloon. Ei täällä kukaan ole toistaan parempi, pahempia voidaan olla, kun oikein yritetään yhdessä.
xxx/ellauri075.html on line 372: Eartha Kittin Uska Dara
xxx/ellauri075.html on line 374: Eartha Mae Keith was born on a cotton plantation near the small town of North, South Carolina, or St. Matthews on January 17, 1927. Her mother Annie Mae Keith was of Cherokee and African descent. Though she had little knowledge of her father, it was reported that he was a son of the owner of the farm where she had been born, and that Kitt was conceived by rape. In a 2013 biography, British journalist John Williams claimed that Kitt's father was a white man, a local doctor named Daniel Sturkie. Kitt's daughter, Kitt McDonald, has questioned the accuracy of the claim. Eartha's mother, Annie Mae Keith (later Annie Mae Riley), soon went to live with a black man who refused to accept Eartha because of her relatively pale complexion; she was raised by a relative named Aunt Rosa, in whose household she was abused. After the death of Annie Mae, Eartha was sent to live with another relative named Mamie Kitt (who may, in fact, have been her biological mother) in Harlem, New York City, where she attended the Metropolitan Vocational High School (later renamed the High School of Performing Arts). Diana Ross said that as a member of The Supremes she largely based her look and sound after Kitt's.
xxx/ellauri114.html on line 115: Sarah (Sally) Hemings (c. 1773 – 1835) was an enslaved woman of mixed race owned by President Thomas Jefferson. Multiple lines of evidence indicate that Jefferson had a long-term sexual relationship with Hemings, and historians now broadly agree that he was the father of her six children. Hemings was a half-sister of Jefferson's wife, Martha Jefferson (née Wayles). Four of Hemings' children survived into adulthood. Hemings died in Charlottesville, Virginia, in 1835.
xxx/ellauri114.html on line 204: William ja Martha Sears esittävät kirjassaan Kiintymyspentujen käsikirja seitsemän käytännöllistä kiintymysvanhempien työkalua, joista heidän mukaansa tulisi pyrkiä soveltamaan mahdollisimman monia mahdollisimman usein.
xxx/ellauri114.html on line 218: Varo vauvakouluttajia (esim. William ja Martha Sears)
xxx/ellauri129.html on line 672: William Wilkie Collins (8 January 1824 – 23 September 1889) was an English novelist and playwright known for The Woman in White (1859), and for The Moonstone (1868), which has been posited as the first modern English detective novel. Born to the London painter William Collins and his wife, he moved with the family to Italy when he was twelve, living there and in France for two years and learning Italian and French. He worked initially as a tea merchant. After publishing Antonina, his first novel, in 1850, Collins met Charles Dickens, who became a friend and mentor. Some Collins work first appeared in Dickens's journals Household Words and All the Year Round. They also collaborated on drama and fiction. Collins gained financial stability and an international following by the 1860s, but began to suffer from gout and became addicted to the opium he took for the pain, so that his health and writing quality declined in the 1870s and 1880s. Collins was critical of the institution of marriage: he split his time between widow Caroline Graves – living with her for most of his adult life, treating her daughter as his – and the younger Martha Rudd, by whom he had three children.
xxx/ellauri154.html on line 232: The fictional title character, a priestess and the daughter of Hamilcar Barca, the foremost Carthaginian general, is the object of the obsessive lust of Matho, a leader of the mercenaries.
xxx/ellauri154.html on line 237: Matho (joka on ruumiikas kuten Flaubert izekin) steals the sacred veil of Carthage, the Zaïmph, prompting Salammbô to enter the mercenaries´ camp in an attempt to steal it back. This gives occasion for a round of juicy copulation. Believing each other to be divine apparitions, they make love, not war.
xxx/ellauri186.html on line 643: Sebastian Blasius, raadellaan kuoliaaksi rautaisilla karstoilla, Calixtus, kuolee myllynkivi kaulassa, Imolan Cassianus, omat oppilaat surmaavat tikarilla, Castulus, haudataan elävälta, Rooman Cecilia, kurkku viilletään, Bolsenan Christina, surmataan kaikella mitä ikinä voi tehdä: myllynkivellä, teilillä, pihdeillä, nuolilla ja käärmeillä, Nantesin Clarus, mestataan, Viennen Clarus, mestataan, Clemens, hukutetaan ankkuri kaulassa, Soissonsin Crispinus ja Crispinianus, molemmat teloitetaan, Barcelonan Cucufas, kuolee maha auki viillettynä, Karthagon Cyprianus, surmataan mestaamalla, ja kun Jumala oli päässyt C-kirjaimen loppuun, hän sanoi, Tästä eteenpäin kaikki on sitä samaa, tai ainakin melkein, vaihtelun mahdollisuudet ovat enää hyvin vähäiset, jollei oteta lukuun pieniä yksityiskohtia, joiden hienoudet vaatisivat pitkiä selityksiä, joten eiköhän lopeteta tähän. Jatka, Jeesus kehotti, ja Jumala jatkoi mutta lyhenteli niin paljon kuin voi, Arezzon Donatus, mestataan, Rampillonin Eliphius, surmataan irrottamalla päänahka, Emerita, pol tetaan, Regensburgin Emmeramus, sidotaan tikkaisiin ja surmataan niissä, Zaragozan Encratis, mestataan, Gaetan Erasmus, joka tunnetaan myös nimella Elmo, venytetään hengiltä vintturilla, Ruotsin Eskil, kivitetään, Kalkhedonin Eufemia, saa sisäänsä miekan. Méridan Eulalia, mestataan, Saintesin Eutropius, pää katkaistaan tapparalla. Fabianus, miekalla ja rautakarstoilla. Felicitas ja hänen seitsemän poikaansa, pää katkaistaan miekalla, Felix ja hänen veljensä Adauctus, samoin,
xxx/ellauri186.html on line 652: Aleksandrian Menas, miekalla, Kappadokian Mercurius, mestataan, Paul Miki ja muut Japanin marttyyrit, kaksikymmentäkuusi ristiinnaulittua, keihästettyä ja poltettua, Thomas More, mestataan, Reimsin Nicasius, samoin, Huyn Odilia, nuolilla, Tarsoksen Paavali, jolta saat ensimmäisen Kirkon, mestataan, Pancratius, mestataan, Nikomedeian Pantaleon, samoin, Paphnutius, ristiinnaulitaan, Papias, revitetään hevosten välissä, Troyes'n ja Soestin Patroclus, mestataan, Karthagon Perpetua ja Felicitas, Felicitas on Perpetuan orjatar, joutuvat raivoavan lehmän sarviin, Ratesin Petrus, miekalla, Veronan Petrus, veitsi päähän ja tikari rintaan, Tournain Piatus, kallo sahataan, Polykarpos, pistetään tikarilla ja poltetaan, Rooman Prisca, leijonien ruoaksi, Processus ja Martinianus, ilmeisesti sama kuolema, Quinctinus, nauloja päähän ja muihin ruumiinosiin, Rouenin Quirinus, kallo sahataan päälaelta, Coimbran Quiteria, oma isä mestaa, kammottavaa, Alisen Regina, surmataan miekalla, Dortmundin Reinhold, kivenhakkaajan nuijalla, Napolin Restituta, roviolla, Roland, miekalla, Antiokian Romanus, kieli revitään suusta ja kuristetaan, etkö vieläkään ole saanut tarpeeksesi, Jumala kysyi Jeesukselta, mutta Jeesus vastasi, Tuo kysymys sinun olisi pitänyt esittää itsellesi, jatka,
xxx/ellauri187.html on line 109: Augustine journeyed (unhurriedly) from the fleshpots of Carthage, from being in love with love, to the love of God. Rilke, along with other adventurers on the threshold of the twentieth century, traveled from God to a conviction that the only transcendent principle left was the love, erotic and spiritual, between men and women too. Rilke's experience as a young boy with a feminine persona seems in this sense to have been a great boon.
xxx/ellauri259.html on line 657: Siddhartha, kirjoittanut Herman Hesse. Julkaistuaan novellinsa Siddharta-nimisestä miehestä ja tämän polusta kohti valaistumista Herman Hessestä tuli eräänlainen idoli oman sukupolvensa nuorison ja sitä seuraavien sukupolvien keskuudessa. Vaikkei kyseessä olekaan Buddhan elämänkerta, Hesse ammensi ilman muuta inspiraatiota Buddhan elämäntarinasta. Tarina kritisoi ihmisten ylpeyttä ja individualismia, mutta kertoo myös meidän kaikkien sisällä piilevästä henkisestä potentiaalista ja siitä, miten voimme tuoda sen esiin itsessämme.
xxx/ellauri287.html on line 418: Toisaalta Helmut on tässä asiassa epäluotettava todistaja sillä hänen on syytetty sexuaalisesti harassoineen Elaine Bagelsia. Elaine Pagels (pronounced Paygulls) , née Hiesey (pronounced Haisi), February 13, 1943), is an American historian of religion. She is the Harrington Spear Paine Professor of Religion at Princeton University. After briefly studying dance at Martha Graham's studio, she began studying for a PhD in religion at Harvard University as a student of Helmut Koester.
xxx/ellauri306.html on line 460: Hunit hyökkäsivät Tonavan varrella sijaitseviin kaupunkivaltioihin, kun taas vandaalit ( Geisericin johdolla ) valloittivat Länsi-Rooman provinssin Afrikassa ja sen pääkaupungin Karthagon. Huomaa kuinka länkkärit samastuvat roomalaisiin tässä. Hunneja kello yhdessä, vandaaleja naarmuttamassa autoja ja spreidaamassa seiniä kotinurkilla. Roomalaiset otti monta kertaa turpiinsa. Pyhä Hypatius vaikersi: murhia ja verenvuodatuksia tapahtui niin paljon, ettei kuolleita voitu laskea. Voi, sillä he ottivat vangiksi kirkkoja ja luostareita ja tappoivat munkkeja ja niiden neitosia suuria määriä.
xxx/ellauri354.html on line 600: Martha Himmelfarbin (2002) mukaan Talmud Yerushalmin Tractate Berakhot 2.4 10ff -kohdan, jossa käsitellään Messiaan Menahem ben Ammielin äitiä, Sefer Serubbabel on ainoa varhainen juutalainen teksti, joka tuo Messiaan äidin juutalaisuuteen. Hefzibahilla on tärkeä rooli, kun hän löytää ja käyttää Aaronin käärmemäistä sauvaa.
xxx/ellauri356.html on line 51: Vitun putinisti Platon olis kieltänyt Homeroxen runouden. Fiktio on akkamaista. Niinhän se onkin. Platon pitäisi kieltää. Ari oli paljon fixumpi, toimi kiltisti Fyllixen juhtana. Venäläiset formalistit muistuttivat TS Elliottia ja HK Riikosta siinä ettei ne perustaneet elämä ja teos- menetelmästä. Martha Nussbaum pissi hunajaa pikkuhousuista. Jaakko pani pojat maxamaan etikkakurkkunsa. Nussbaumin mielestä Henry James ja Marcel Proust oli kovia moralisteja.
xxx/ellauri357.html on line 157: Platonin Timaios sanoo että jos mies tunaroi hän syntyy seuravassa elämässä naisexi, jos se kämmää senkin se syntyy muuxi eläimexi. Vittu mikä räkäpää. Lättänenä homopetteri. Martha Nussipuusta Alkibiades oli kaikkein naismaisin koko porukasta, niin Eevastakin.
xxx/ellauri376.html on line 57: Romaanikirjallisuus käsittelee ihmisten ja vähän eläintenkin tunteita. Aiemmissa albumeissa on tutustuttu jo mm. Martha Nussbaumin, Rane Juntumaan ja Anttonin välityxellä James-Langen tunneteorioihin. Tässä nummerossa tutustumme kasvien tunne-elämään Hannu Salaman, Albert Liliuxen ja vähän Fjodor Dostojevskin teoxen "Kasvuikäinen" opastuxella. Apuun rientää myös amerikkalainen G. Stanley Hall. Stan oli Jamexen oppipoika. Stanin 1. vaimo tukehtui vahingossa ja toisen se laittoi hourulaan diagnoosilla aivoskleroosi.
xxx/ellauri387.html on line 528: Juutalainen jokapaikan filosofi Martha Nussipuu väittää esseessä "Sophistry about Conventions", että Fishin teoreettiset näkemykset perustuvat "äärirelativismiin ja jopa radikaaliin subjektivismiin". Nussbaum väittää, että Fish " luottautuu säätelevään ristiriitaisuuden periaatteeseen ratkaistakseen kilpailevien periaatteiden välillä", luottaen siten normatiivisiin argumentaatiostandardeihin, vaikka hän väittää niitä vastaan. Se noudattaa Kimchin logiikkaa. Kissa on matolla mutten usko sitä. Tarjoten vaihtoehtoa Nussbaum lainaa pöljän oikeisto-oikeusfilosofin John Rawlsin työtä julkaisussa A Theory of Justice korostaakseen "esimerkkiä rationaalisesta argumentista; sen voidaan sanoa antavan täydellisesti tunnistettavissa olevassa mielessä eettisen totuuden". Nussbaum omaksuu Rawlsin kritiikin utilitarismin riittämättömyydestä osoittaen, että rationaalinen ihminen pitää johdonmukaisesti parempana oikeusjärjestelmää, joka tunnustaa erillisten henkilöiden väliset rajat sen sijaan, että luottaisi halujen kokonaissummaan. "Tämä", hän väittää, "on täysin erilaista kuin retorinen manipulointi." Panopuu on niin oikeistolainen että hirvittää.
xxx/ellauri387.html on line 532: Juutalainen David Hirsch, hermeneutiikkaan kohdistuvien poststrukturalististen vaikutusten kriitikko, tuomitsi Fishin "loogisen kurinalaisuuden puutteesta" ja "huolimattomuudesta retorisen tarkkuuden suhteen". Tarkastellessaan Fishin argumentteja Hirsch yrittää osoittaa, että "ei vain ollut uuskriittisten menetelmien palauttaminen tarpeetonta, vaan että Fish itse ei ollut onnistunut vapautumaan uuskriittisen teorian kahleista." Hirsch vertaa Fishin työtä Penelopen kangaspuuhun Odysseiassa ja toteaa: "Mitä yksi kriitikko kutoo päivällä, toinen purkaa yöllä." "Ei myöskään", hän kirjoittaa, "ei tämä kudonta ja puranta muodosta dialektiikkaa, koska eteenpäin ei tapahdu liikettä." Lopulta Hirsch näkee Fishin jääneen "vaeltamaan omilla elysialaisilla pelloillaan, toivottomasti vieraantuneema taiteesta, totuudesta ja ihmisyydestä". Martha Panopuu joka aikoinaan kyykisteli Hintikan päivänpaisteessa oli pääpuhujana siunaamassa Simo Knuuttilaa sen viimeiselle aikamatkalle.
xxx/ellauri394.html on line 138: From 1860 to 1862, Liliʻuokalani and Dominis were engaged with the wedding set on her twenty-fourth birthday. This was postponed to September 16, 1862, out of respect for the death of Prince Albert Kamehameha, son of Kamehameha IV and Queen Emma. The wedding was held at Haleʻākala, the residence of the Bishops. The ceremony was officiated by Reverend Samuel Chenery Damon in the Anglican rites. Her bridemaids were her former classmates Elizabeth Kekaʻaniau and Martha Swinton. King Kamehameha IV and other members of the royal family were honored guests. The couple moved into the Dominises' residence, Washington Place in Honolulu. Through his wife and connections with the king, Dominis would later become Governor of Oʻahu and Maui. The union was reportedly an unhappy one with much gossip about Dominis' infidelities and domestic strife between Liliʻuokalani and Dominis' mother Mary who disapproved of the marriage of her son with a negro. They never had any children of their own, but, against the wish of her husband and brother, Liliʻuokalani adopted three hānai children: Lydia Kaʻonohiponiponiokalani Aholo, the daughter of a family friend; Joseph Kaiponohea ʻAeʻa, the son of a retainer; and John ʻAimoku Dominis, her husband's son.
xxx/ellauri414.html on line 171: Artha sanskulotissa tarkoittaa sekä elämän tarkoitusta että elinkeinoja eli millä mällätä ja membrum virile. Päämäärä pyhittää keinot ja kääntäen. Trivarga on kama, dharma ja artha. Pano, laki ja kama. Kolme sutta ja iso paha sika. This lesson is highly enlightening.
xxx/ellauri415.html on line 96: Äärimmäiset hedonistit ja materialistit, kuten Charvakat, ovat erittäin rehellisiä aistillisten nautintojen tavoittelemisessa. He sanovat: "Marthakamaveva purusharthau" (Rikkaus ja nautinto on elämän summum bonum). Heidän näkemyksensä tueksi on toinenkin sloka – "Anganalingananadijanyam sukhameva purusatha" (Naisen lantion ja muiden kohteiden syleilystä nouseva aistillinen nautinto on korkein hyvä tai päämäärä). Siinäpä järkimiehiä! Siinä ei ole mitään väärää.
xxx/ellauri420.html on line 66: Regina Jeffers, a public classroom teacher for thirty-nine years, considers herself a Jane Austen enthusiast. She is the author of several Austen-inspired novels, including Darcy's Passions, Darcy's Temptation, Vampire Darcy's Desire, Captain Wentworth's Persuasion, The Phantom of Pemberley, Christmas at Pemberley, The Disappearance of Georgiana Darcy, Honor and Hope, and The Mysterious Death of Mr. Darcy. She also writes Regency romances: The Scandal of Lady Eleanor, A Touch of Velvet, A Touch of Cashémere, A Touch of Grace, His: Two Regency Novellas, and The First Wives' Club. A Smithsonian presenter, a Time Warner Star Teacher and Martha Holden Jennings Scholar, Jeffers often serves as a consultant in language arts and media literacy. Currently living outside Charlotte, North Carolina, she spends her time with her writing, gardening, and her adorable grandson Lucifer.
101