ellauri034.html on line 217: Äidittömät isän pojat eli isixet ovat julmia yrmyjä hierarkisia heteroja uskovia fasisti kovixia setämiehiä ja isättömät äidin pojat eli mamixet kesyjä kilttejä demokriittisiä jumalattomia homoja vasuri pehmyreitä. Isättömyyttä ja äidittömyyttä täytyy vähän mulkata, riittää että toinen vanhempi on karussa, sairas, alakynnessä tai muuten näkymätön, ja toinen päsmäröi lapsen kasvatuxessa yxinomaisesti tai ihan sikana. Isoäiti kelpaa äitifiguurixi kuten Russellilla ja Proustilla. Tehdäänpä sekoitusmatriisi, jota voidaan sitten aina täydentää lisäilemällä nimiä. Sekin pitäs täsmentää millaset on kovixia eli kylmiöitä kuivureita ja mitkä pehmyreitä eli lälläreitä sylkyreitä. Karkeasti ottaen kovixet on cro magnoneja ja pehmyreitä neanderthalit. Coelhokin luetaan kovixiin vaixe on hippi vetelys, kert se kumartelee izekuria ja jumalankuvia. Puolikova ainakin. (Muuten, VA Koskenniemi väitti Goethe-sepustuxessaan että runoilijat on enimmäxeen mammanpoikia. Varmaan oli izekin.)
ellauri040.html on line 294: Tuurissa tapahtuu paljon vuorokauden sisällä. Hyryssä ei mitään koko aikana. Hierarkisia ja arkisia suhteita. Tuurin ihmiset mesoo kuin eläimet. Hyryn könöttää kuin vihannexet. Aktiivista ja passiivista agressiota. Vihaisia nuoria ja ankeita setämiehiä.
ellauri058.html on line 269: Hotakainen aloitti kirjailijanuransa 1980-luvun alussa runoudella. Hänen esikoisteoksensa on vuonna 1982 julkaistu runokirja Harmittavat takaiskut, joka on tunnelmaltaan, miljööltään sekä aiheiltaan hyvin suomalainen. Vuonna 1985 ilmestynyt teos Kuka pelkää mustaa miestä esittelee arkisia aiheita. Kirjojen teemoja ovat yksinäisyys ja rakkaus, mutta runojen perussävy ei ole pessimistinen tai surullinen, vaan lähinnä ironinen. Runokokoelmat Hot (1987) ja Runokirja (1988) ovat edellisiäkin vauhdikkaampia, arkisempia ja humoristisempia. Niissä on sama henki kuin hänen aikaisemmissa teoksissaan. Hotakaista on kutsuttu jo esikoiskokoelmastaan asti ”velmuksi kielipeluriksi”, joka käyttää paljon vertauksia ja sanaleikkejä ja vie niiden käytön pitkälle. lähde? Vuonna 1989 Hotakainen sai Runokirjasta Kalevi Jäntin palkinnon. Kielipelimies, sehän on kuin tämä paasaaja.
ellauri131.html on line 55: Toisen kuvan 2 kiinalaista tyttöä näyttää herutuskuvassa aivan upeilta. Mutta nekin on vaan fotoshoppauxen tulosta. Alkuperäiskuvissa ne ovat yhtä arkisia kuin Laurin Kouvolasta pelastamat suojatit. Laurin kokemattomissa silmissä ne varmaan näyttivät 2009 tollasilta herkkupaloilta.
ellauri131.html on line 527: Vuonna 2019 Pimiä kertoi Voi hyvin -lehdelle, kuinka hän manifestoi itselleen suurempien unelmien lisäksi myös arkisia asioita, kuten parkkipaikkoja:
ellauri141.html on line 71: Myös Horatiuksen kirjeenvaihtoa on julkaistu. Epistulat on tavallisesti lähetetty hänen huomattaville tuttavilleen, kuten Maecenaalle. Ne eivät kuitenkaan ole arkisia kirjeitä vaan runomuotoisia esseitä, joiden aiheina ovat elämänfilosofia ja kirjallisuuskritiikki. Epistulat ovat tyyliltään viehättäviä, sillä niissä on yllättäviä kielikuvia ja rinnastuksia, joita on maustettu anekdooteilla ja tarinoilla.
ellauri182.html on line 218: Kirjallisuussiten jättimäinen luettelo yleisistä teemoista on "jännästi" vähän eri proosalle, runoudelle ja leffoille. Ehkä jotkut aiheet on liian monimutkaisia leffoille ja liian arkisia runoille? Proosan aiheet on lausemaisempia ja niissä on usein mukana joku opetus. Mutta onko runo- tai leffa-aiheita joita ei sovi käsitellä proosassa? Onko proosa, runot ja leffat yleisesti ottaen tarkoitettu eriluonteisille ihmisille ja sixi niiden teematkin on erilaisia, vastaten yleisön (ja/tai väsääjien) luonteenomaisia harrastuxia ja arvomaailmoja? Vai onko tässä otannallinen vääristymä. Se on todennäköistä. Sopii toivoa, että netti ym. julkisuudessa esiintyvien termiittiapinoiden pärstien ja mielipiteiden tomppelius on vääristymä sekin, eli esiin nousevat pahimmat paskakökkäreet kuin kerma maidon pinnalle. Vaikka toisaalta, tavallset turvelothan ne kökkäreet esiin nostavat kuin 200M kärpästä, Google-äänestyxellä.
ellauri308.html on line 760: Kuusinen lyttäsi Äikiän runotekeleet aivan pydeen: mies on sanakuuro, ei tiedä mitkä sanat on sieviä ja runollisia ("armahain", "alttarisi") ja mitkä arkisia ("römssä", "kulli"). Äikiä oli Suomen runouden linnunpelätti, sanoi Unto Kupiainenkin. Äikiä pahoitti mielensä ja nimitti Kupiaista fasistixi, muttei sentään kehdannut Kuusista.
ellauri341.html on line 86: Kirjan lukeminen tuntui minusta lähinnä työvoitolta. Kerronta turvautuu lähinnä pitkiin yksin- ja vuoropuheluihin. Hyvin pitkiin. Paikkoja ja arkisia tapahtumia ei juuri kuvata, mikä tekee tekstistä oudon ruumiittoman tuntuista.
xxx/ellauri130.html on line 100: Hyvixet ja pahixet on toisilleen kompetitiivisiä keskenään win-win tyyppisest kompetitiivis-kooperatiivisia hierarkisia tiimejä. Rikkeet ovat paha hyvixille eliskä hyvä pahixille koska niistä seuraa lisää samansorttista. Eli taulukko tyyppiä
xxx/ellauri149.html on line 117: Wish on tunnettu helppokäyttöisyydestään ja selkeydestään, ja se myy tuotteita laidasta laitaan äärimmäisen edullisilla hinnoilla. Etsiipä asiakas sitten arkisia perustuotteita tai outoja ihmetuotteita tai mitä tahansa siitä väliltä, Wishistä asiakas saa kaiken mitä ikinä tarvitseekaan. Tuotteet saattavat olla jopa 99 prosentin alennuksessa. Myös toimituskulut ovat alhaiset, mutta toimituksessa kestää 2-4 viikkoa, sillä tuotteet lähetetään pääosin Kiinasta. Wish toimii välikätenä myyjän ja asiakkaan välillä – Wish pitää asiakkaista huolen, jos tilauksessa ilmenee ongelmia. Wishillä ei ole omia tuotteita ja varastoja, vaan eri myyjät lähettävät tuotteet suoraan asiakkaille omista varastoistaan.
xxx/ellauri304.html on line 450: Kampaa tukkasi. No vaikka Hudsonissa on monenmoista hiipparia, eikä "hero" Hertz Grein ole niistä suinkaan näyttävin. Miljööt ovat aivan arkisia jenkkijutkukoteja, joita ei edes juuri kuvailla. Love interestit löpsähtävät toinen toisensa perästä. Pääkonnat ovat Hitler ja Stalin, jotka eivät esiinny koko aikana. Tää ei ilmeisesti sitten ole genre fictionia, tai sen genre (jeremiadi) puuttuu listasta.
xxx/ellauri356.html on line 230: Voimme sanoa levittämisestä, että se on, että se kantaa tai sallii semantiikan "kritiikin" (naiivia tai ei), tematismin "kritiikkiä", yksinkertaisen sisällön "kritiikkiä". Saksalaisen sosiologin Norbert Eliasin mukaan dekonstruktio on yksinkertaisesti kriittistä analyysia. Sakut on vitun arkisia tyyppejä. Sixkai ne aina päihittävät ranskixet. Saxalaiset jyräävät sillä aikaa kun ranut viittilöi ja setvii juoxuhaudoissa.
13