ellauri161.html on line 69: Henkilökohtaisen ja myönteisen apologeettisen katsauksen jälkeen on aika tehdä Nyölénille dogmaattinen läpivalaisu. Nyölén katsoo olevansa "oikeaoppinen kristitty", minkä mittapuuksi hän asettaa apostolisen uskontunnustuksen (kz albumia 43) jonka hän nielee mukisematta. Tästä olen iloinen, sillä apostolinen uskontunnustus oli minullekin ratkaisevassa asemassa, kun aikanaan kamppailin dogmatiikan sokkeloissa (ja kamppailen yhä). Tutkiessani kirkkoisä Irenaeusta, joka oli apostoli Johanneksen opetuslapsen opetuslapsi, löysin apostolisen regula fidein, uskon säännön tai totuuden mittapuun, jonka kodifioituna versiona apostolista credoa voi pitää.
ellauri161.html on line 75: Toisaalta Nyölén sanoo, ettei juuri usko muuta kuin apostolisen uskontunnustuksen (s. 162). Toisaalta hän kannattaa vankasti Jeesuksen jumaluutta, se on hänelle "ehdottoman luovuttamaton dogmi" (s. 228). Nyölénin usko on niin Kristus-keskeistä, että se kääntää jopa kolminaisuusopin päälaelleen: "Kristus on Pyhän Kolminaisuuden, kuten kirkonkin, pää." (s. 89) Tästäkin heresiasta on jo ollut puhetta jossakin.
ellauri279.html on line 372: Omantunnonvapauskomitean puheenjohtaja, apostolisen ortodoksisen kirkon pappi G. P. Yakunin uskoi, että Solženitsyn oli "suuri kirjailija - korkeatasoinen ei vain taiteellisesti", ja onnistui myös hälventämään uskoa. kommunistisessa utopiassa lännessä "Gulagin saariston" kanssa.
ellauri360.html on line 358: Grundtvigilaisuus oli N. F. S. Grundtvigin perustama uskonnollis-kirkollinen liike, jolla varsinkin 1850- ja 1860-luvuilla oli Tanskassa johtava asema. Sen kannattajien tunnussana oli sen perustajan oppi apostolisen uskontunnustuksen hyvin erikoisesta alkuperästä ja sitovuudesta. Grundtvigilaisuus korosti kasteen merkitystä, kirkollisen tradition arvoa ja seurakuntatietoisuutta, mutta syrjäytti joissakin määrin synnintunnon ja katumuksen merkityksen kristityn elämässä. Sen käsitystä on milloin hyväksyen, milloin moittien sanottu "iloiseksi kristillisyydeksi". Vastoin pietististä sisälähetyssuuntaa grundtvigilaisuus on asettunut avoimelle ja myötätuntoiselle kannalle kaikkiin inhimillisiin sivistyspyrintöihin nähden, joita kristillisyyden hengen tulee vain pyrkiä kannustamaan. Liikkeeseen on liittynyt myös voimakas tanskalais-kansallinen leima.
ellauri409.html on line 167: Seuraavien kahden vuoden aikana jansenistien tuomintakomissio piti 36 kokousta, joista 10 johti paavi Innocentius X. Jansenismin kannattajat komissiossa laativat taulukon, jossa oli kolme päätä: ensimmäinen listasi kalvinistisen kannan (joka tuomittiin harhaoppiseksi), toinen listasi pelagiolaisen / semipelagiolaisen kannan (molinistien opettama) ja kolmas oikean augustinolaisen kannan (jansenistien mukaan). Siitä huolimatta vuonna 1653 Innocentius X asettui enemmistön puolelle ja tuomitsi ehdotukset julistaen paavin bullan muodossa apostolisen perustuslain Cum chancee . Ensimmäiset neljä väitettä julistettiin harhaoppiseksi ja viides vääräksi (siis mitä? ettäkö kuoli vai että semipelagestit sanoi niin?)
ellauri434.html on line 609: Timoteuskirjeen 1:19 mukaan he olivat harhautuneet pois kurssilta, pois hyvästä opetuksesta ja menneet yli laidan, ajautuneet väärän opetuksen vaarallisiin kallioihin.  Toisin sanoen he rakastivat syntiä. Kuten kommentaattori Albert Barnes kirjoitti: "Ihmisistä tulee uskottomia, koska he haluavat langeta syntiin. Kukaan ei voi olla aistillinen ja silti rakastaa evankeliumia, joka kehottaa elämään puhtaasti.  Hymenaios ja Aleksanteri  olivat teeskentelijöitä, jotka paljastuivat sellaisiksi kuin he olivat, tai he olivat harhautuneita uskovia, joita rakastava Jumala oli kurittanut (ks. Hepr. 12:6). On toinenkin kerta, kun Paavali luovutti ihmisen Saatanan haltuun: mies, joka väitti uskovansa Jeesukseen, mutta samalla eli moraalitonta elämäntapaa, luovutettiin ”saatanan haltuun lihan turmelukseksi, jotta hänen henkensä pelastuisi Herran päivänä” (1. Korinttilaisille 5:5). Se että Paavali langettaa niin ankaran apostolisen tuomion, on kaikkien asianosaisten etu.  Paavali itse oli aikoinaan ollut jumalanpilkkaaja (1. Timoteus 1:13), mutta Jumalan kiitos, hän käänsi ajoissa kurssia.
6