2020 ilmestyi sarjan seuraava tuotantojaxo, Jaakko Yli-Juonikas: Mitä uudet Galgalim-silmäni näkivätkään. Siltala 2020. 227 s. Kz. albumi 379. Savon Sanomien Henri Nerd arvostelee räjähtävää uutuutta näillä sanoilla:
ellauri098.html on line 47: Olli "Nuorteva" oli silloisen päätaantumuslehden Uuden Suomen peritaantumuxellinen pääpakinoizija. Ollin jutut jaxaa hymyilyttää jos on nykyisen päätaantumuslehden Helsingin Sanomien linjoilla. Hemmetti tää ämmä kuuluu yhteen aikaisempaan paasauxeen, eli mixi jokaisen uuden sukupolven pitää käydä samat jutut läpi oman kantapään kautta. No niinhän kaikki muutkin eläimet tekee. Se tekee niille vain hyvää. Siperia opettaa.
ellauri102.html on line 414: Joku Järvensivu arvioi, ettei Kleinin pulloa voi aivan sellaisenaan siirtää Suomeen: Suomen oikeisto ei ole niin toivoton. Ai mikä missä milloin? Se oli Helsingin Sanomien kirja-arviossa talouskulttuurin tutkija, kauppatieteiden tohtori ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan tutkimusryhmän jäsen Paavo Järvensivu. Haista paska Paavo, vie nenä pois Wahlroosin pyllyvaosta. No 2005 ei vielä tiedetty Haju Pisilästä. Meillä kaikki tapahtuu 20v myöhässä.
ellauri110.html on line 203: Hannu on päässyt ryyppykierteen ansiosta naistenlehden boheemixi, vaikka Jouni Lompolokin (eli Helsingin Sanomien "Origo") tietää, miten Phil Roth-maisesti se aamupäivisin duunaa duunia kotona kalliissa rivitalossa Lauttasaaressa. Se on mukavaa. Julkisuus on aina hienoa, puolivillainenkin.
ellauri112.html on line 748: Herlinin sanomien näytenumero
ellauri119.html on line 787: Helsingin Sanomien haastattelussa (Kapitalistin muotokuva, 12.2.2012) Wahlroos "nimeää kolme itselleen tärkeää ajattelijaa". He ovat moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smith, taloustieteilijä Milton Friedman ja – Ayn Rand. Atlas Shruggedissa Ayn Rand jakaa kansalaiset "ryöstäjä-pummeihin" ja "tuottajiin". Ideana on, että laiskat ja epämoraaliset ryöstäjä-pummit vaativat itselleen koko ajan enemmän ilman, että he tuottavat mitään. Lopulta sankarikapitalistit kyllästyvät Yhdysvallat vallanneeseen kollektivismiin ja menevät lakkoon.
ellauri131.html on line 268: Tenkuilla oli tytär Marja, jonka tietysti tapasin jo pikkulikkana Järvenpäässä. Pari kymmentä vuotta myöhemmin hän tuli vastaan Pantheonin torilla - hän oli naimisissa amerikkalaisen kanssa, ja asui Rooman keskustassa. Hänen vanhempansa olivat opiskelleet Amerikassa, kuulin myöhemmin, mutta vasta nyt tänä vuonna sain tietää heidän elämästään ennen sotia ja sotien aikana. Liisa näet lähes 90-vuotiaana julkaisi pariskunnan päiväkirjat sodan ajalta nimellä "Inkeriläisiä siirtämässä". Helsingin Sanomien Markus Jokelan ottama kuva Liisasta vuodelta 2008 on alla, kun en vielä löytänyt omaa ottamaa:
ellauri135.html on line 448: Helsingin Sanomien haastattelussa Pauli Tapio kertoi, että inhimillisen ahdistuksen käsittelyssä häntä auttaa kristillinen maailmankatsomus.
ellauri135.html on line 455: Saman-aikuisia lyyrillisiä runoilijoita mainittakoon vielä veljekset Ticklén, Pyhäjoen Pyhäjärven kappalaisen pojat. Vanhempi veljeksistä, Pietari Ticklén, oli syntynyt 1792, tuli Turun yliopistoon 1811, vihittiin papiksi 1815 ja seppelöittiin maisteriksi 1823, oli enimmän ajan opettajana Oulussa, kunnes v. 1829 pääsi Teuvan pitäjän kirkkoherraksi, jossa virassa kuoli 1838. Hänen lyyrillisiä runoelmiansa löytyy Oulun Viikkosanomien parissa ensimmäisessä vuosikerrassa.
ellauri153.html on line 75: Erja Alajärven ala-arvoinen hyökkäys pääministerin kimppuun vyön alle iskemällä kypsyttää lukijakunnasta eroamispäätöstä. Oli erittäin paha virhe ottaa tämä Ilta-Pulun toimittaja Savosta pääkaupunkilehden palvelukseen. Lopetin Herlinin Sanomien tilauksen kun lehti kääntyi uuden omistajan mukana äärioikeistolaisexi. Nyt näyttää siltä että HBL ajaa Erjan johdolla siitäkin oikealta ohitse. Vielä yksikin tällainen tölväisy niin se on adjö Hufvudstadsbladet meidän osaltamme.
ellauri206.html on line 287: Samassa hengenvedossa voisi kuitata Juhani Branderin. Juhani Brander (s. 1978) on turkulainen kirjailija, jolta on aiemmin julkaistu kolme runokirjaa ja kaksi proosateosta. Brander pääsi ainoana suomalaisena Best European Fiction 2010 -julkaisuun. Brander on Satakunnan Kansan ja Turun Sanomien kolumnisti ja kriitikko. Hän harrastaa urheilua, filosofiaa, elokuvia ja naisia. Nyttemmin Juhana on Suomen ehkä säälittävin miesasiamies. Mikähän siinä on että pölhöt miehet keskittyvät Turun kirjallisuustieteen laitoxelle?
ellauri206.html on line 473: Liukkosen toinen romaani O ilmestyi vuonna 2017 ja oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Sen mä olen lukenut, paxu kuin mikä, jotain narsistista nuorisohomostelua. Vuonna 2019 ilmestyi Liukkosen kolmas romaani, Hiljaisuuden mestari, joka on Helsingin Sanomien Jukka Petäjän mukaan ”äärimmäisen mielenkiintoinen, neuroottinen ja omapäinen romaani”. Olikohan se myyntilässähdys?
ellauri211.html on line 56: Kalutut Palat alkoi ilmestyä Suomessa vuonna 1945, kun Helsingin Sanomien pääomistaja Eljas Erkko alkoi kustantaa sitä. No niinpä tietysti, kukas muu. Se tuli lehden lisäksi tunnetuksi tietokirjojen, kaunokirjallisten Kirjavalioiden sekä äänilevykokoelmien kustannustoiminnasta, samoin kuin tuotteidensa näkyvästä suoramarkkinoinnista monimutkaisine arvontoineen ja asiakaspalvelun symboliksi kehitettyine Kaarina Mäkelä -hahmoineen.
ellauri217.html on line 382: Vittu muuten miten Sanomien tiedeplärä oli taas vastenmielinen.Tieteen nimissä siinä argumentoidaan että GMO lasten suunnittelu on helt okej ja ryssät perisyntisiä miehittäjiä alkaen Pietarista ja päättyen Staliniin ja Putiniin. Typerä turkulaisämmä ei muista enää metrin halkoja. Niillä lämmitettiin ennen Debbin buduaaria. Lehden kiiltopaperi on yhtä limaista kuin sisällys.
ellauri238.html on line 750: Mitä pahaa oli apinat tehneet kun niitä piti silleen rankaista ja sitten oma poika siitä hyvästä izellensä uhrata? Sitä mitä ne eniten halusivat: käärme oli kyrpä ja vittu omena. Eeva antoi minä söin. 2 pitkätukkaista tyttöä, himottaa niin saatanasti. Jos Pena olis ollut Jumala ja maailman omistaja, se ei olis antanut Pontius Pilatuxen nirhata Juria tai Saskaa. Vaikka Saskan kohdalla se olis ollut armomurha ja säästänyt Herlinin Sanomien lukijat monelta amerikkahenkiseltä diatribiltä. Vain Pena jaxaa antaa nimexi tyttärelle Dublinin vagina. Nää pellet kynäilijät puhuvat koko ajan hyvistä ja huonoista lauseista. Täytistäkö sitä tarvii lillukanvarsia niin kammata. Tämän päivän lauseet alkavat olla kasassa. Kävin välillä lavuaarilla kusella.
ellauri243.html on line 52: Herlinin sanomien tiedeuskontoliite Tiede (ei enää 2000) ylittää entisetkin perseilyennätyxensä julkaisemalla jonkun 1992 syntyneen talous"tutkija" juipin haastattelun jossa kaveri ihan kylmän rauhallisesti sanoo ettei tuloeroille ole mitään perusteluja mutta ei hän kuitenkaan vastusta tuloeroja. Voi helvetti. Heitin plärän kierrätyxeen samantien. Tällästäkö myydään "tieteen" nimellä? Tällänen pseudotiede on tämän päivän uskonto, ihan sama onko se oikein vaiko vasein kunhan se edistää Herliniä suosivia tuloeroja.
ellauri258.html on line 60: Kysyy Herlinin Sanomien lahjaton elokuvakriitikko Teppo Typpö. Selitys on ilmeinen: Teppo Kurkon kirjat ovat izessään niin paskoja. Niiden paskuus vaan terävöityy elokuvamuodossa. Elokuvan 11-vuotias päähenkilö sai Hollywoodin huonoimman näyttelijän palkinnon. Se oli tosi epistä, ei kai paska kirjasta tehdyn paska elokuvan lapsipääosan näyttelijä voi pelastaa kokonaisuutta naurettavalta lässähdyxeltä vaikka olisi 11-vuotias?
ellauri258.html on line 66: Herlinin Sanomien Teppo Typpö kirjoittaa.
ellauri258.html on line 254: Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa arvioitiin heti julkaisun jälkeen, että Kukoistuksen käsikirjoituksen yhteiskuntakuvaus oli heppoista ja pirstaleista, analyysi höttöistä.
ellauri258.html on line 258: Ymmärtäjiäkin tosin oli. Harvempi muistaa, miten Helsingin Sanomien tiede-, taide- ja kulttuurivaikuttajista kokoaman täysin pellen HS-raadin enemmistö puolusti raporttia. Tietokirjailija Tommi Uschanov arvioi, että raportti sisältää joukon järkeviä, aliarvostettuja ja huomionarvoisia ajatuksia, jotka on peitetty ”myötähäpeää herättävällä tyhjällä kuohalla”.
ellauri275.html on line 590: Seuraavissa vaaleissa 1925 Reissu-Lassi voitti Rytin, joka kaatui rytinällä. Maa sai todellisen mustan hevosen. Samana vuonna Reissu-Lassi Hiekkala teki reissun Liettuaan. Vuoden 25 Savon Sanomien kokoomanide on valitettavasti hukassa, ei woi lukea sen matkahawaintoja. Relander oli 41 ja Ryti 35. Ihan poikasia.
ellauri277.html on line 481: Herlinin Sanomien runokriitikot repi pelihousunsa kun ex-kaunoluistelija Kiira Korven eka runokirja Hyppää vaan ilmestyi. Sen iskevin eleginen lyriikka on "Vittusaatanaperkele". Riipaisevammin ei voi uuden vuosituhannen ihmisen ahdistusta enää kuvata. Samoilla sanoilla ilmentää tuntojaan myös S.KARPPI sarjan eeppisen skarppi ja totaalisen tunneköyhä rikosezivä Sofia Karppi. Mitä vittua! Siis mitä vittua sä sanot! "Vittu" on suomalaisten ikivanha pyhä paikka, jossa asustaa salaperäinen karvainen mezän haltija.
ellauri285.html on line 615: Sakari Määttänen kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan 10. joulukuuta 1988 "Saksat eivät yhdisty huomenna" vain vuosi ennen Itä-Saksan kommunistihallinnon kaatumista, että "DDR on hyvinvointivaltio, ja sellaisena aivan yhtä pysyvä kuin ja tukeva kuin Itävalta", ja että se "tuottaa kohtuullisesti ja riittävästi palveluja ja kulutustavaraa kansalaistensa käyttöön". Määttäsen mukaan Itä-Saksan "muutamat toisinajattelijat" olisivat voineet muuttaa länteen, mutta eivät niin tee, koska "DDR:ssä työttömyys, kilpailu ja sosiaaliset sairaudet eivät ole samaa luokkaa kuin Saksan Liittotasavallassa". Kaiken kaikkiaan kirjoituksessaan hän kritisoi Max Jakobsonia, joka oli arvellut Saksojen yhdistymistä ulkoasianvaliokunnan 70-vuotisjuhlassa. Määttäsen mukaan Jakobsonin ajattelu edusti menneisyyttä eikä pysähtyneisyyttä, eikä "muutoksen merkkejä Saksojen suhteissa ole havaittavissa."
ellauri326.html on line 70: Karelin vanhusystävä Thomas Garrigua Masaryk oli lipilaari kuten Helsingin sanomien "Eero". Masaryk hääräsi tshekkoslovakian legioonan vääpelinä kunnes koko legioona laivattiin takaisin Tshekkeihin. Tomppa ei uskonut tshekkien mukavanhojen feikkikäsikirjoitusten aitouteen. Tompan vaimo oli newyorkilaisen liikemiehen pianistitytär. Toimittaja Karel Pacnerin mukaan Masaryk suositteli länsimaisia liittolaisia tunnustamaan Venäjän bolshevikkihallituksen. Mutta tämä väite on harhaanjohtava, Masaryk suositteli bolshevikkihallituksen tunnustamista de facto, mutta hän vastusti myöhemmin myös de jure -tunnustusta. Masaryk piti saxalaisten täsmällisyydestä ja oli väliin semiitti, väliin antisemiitti. Karel Čapekin kysymykseen panslaavilaisesta ohjelmasta Masaryk vastaa seuraavasti: "Paizi Neruda ei pitänyt enää 'slaavilaisista puheista'." Presidentti Wilsonia neuvoivat hänen neuvonantajansa kutsumaan Masarykin Venäjä-kysymystä käsitteleviin kokouksiin Venäjä-kysymyksen asiantuntijaksi. Masaryk saapui Valkoiseen taloon 19. kesäkuuta. Jengi hurrasi. Hän vakuutti Wilsonin, että sota voidaan voittaa vain, jos Itävalta-Unkari, Saksan suurin liittolainen, murtuisi. Hän pyysi amerikkalaisten apua Tšekkoslovakian legioonien kuljettamiseen Venäjältä Eurooppaan, mutta vastusti lännen aiottua interventiota sisällissotaan Venäjällä.
ellauri330.html on line 507: Erkki Kivijärvi, tervaporvarin poika, runoilija ja Erkon Sanomien höyryjyrä tunnettiin myös pakinoitsijana. Helsingin Sanomien maanantaikirjeissä hän esitteli kepeän henkevään tyyliinsä milloin kirjallisuuden klassikoita, milloin Ruotsin elinkeinoelämää. Suomen Kuvalehteen hän kirjoitti taas nimimerkillä Bagheera ja neuvoi "Sopiiko? Sopiiko?" -palstallaan tapakulttuurin taitoja: minkälainen kravatti piti missäkin puvussa olla ja mitä viinejä milloinkin tuli juoda, saako betonivaluun astua pienillä lastensaappailla.
ellauri335.html on line 172: KYSYIMME hiljattain Ilta-Sanomien lukijoilta, kuinka he säästävät ruokamenoissaan. Kyselyyn vastasi 2 299 suomalaista. Vitun köyhimyxiä. Hauska lukea kuinka nekin kärvistelevät.
ellauri341.html on line 121: Jotenkin minulle jäi kuitenkin tunne, että tämä syvempi ulottuvuus vain tuntui jäävän kaiken tuon muun sekamelskan jalkoihin. Kaikkea vain oli niin paljon, että lukijana sain eteeni sellaisen hyökyaallon, josta oli hankala päästä uimaan enää takaisin pinnalle. Ehkä karsitumpi ja keskitetympi rakenne olisi tuonut vahvemmin Leikolan sanoman esiin, sillä tässä nyt vain tuntui olevan hiukan liikaa kaikkea. Sinänsä suuri osan näistä eri tarinoista olivat itsessään sen verran kiinnostavia ja tarkkaavaisia huomioita sisältäviä, että olisin mieluusti voinut lukea erilliset teokset kustakin, kuten Herlinin Sanomien eri osastoista. En siis kadu että kahlasin tämän (kirjaimellisesti) tiiliskiven läpi, sillä kaikesta huolimatta tuntui että sain tästä loppujen lopuksi yllättävänkin paljon irti. Harmi vain että kaksi viikkoa oli auttamatta liian lyhyt aika lukea tämä valtaisa ja runsaita rönsyjä sisältävä teos, jolloin rauhallisen etenemisen sijasta lukemisesta tuli paikoin aika nihkeää pakkopullaa. Tähdet:2.5/5. Terveisin: Heidi Kirjahamsteri.
ellauri348.html on line 271: Joulukortteihin leimaamme Olavi Pylkkäsen Voitto-Sanomien aikaisilla leimasimilla sanat: Ja me toivotam / Onnellista ja hyvää joulua! Leimasta tuppaa tulla joko liian himmeä tai lukukelvottoman tuhruinen, mikä Seijaa vähän hävettää. Toivottaminen on toiveen osoittamista toisille, vähän sellasta siunaamista. Siunaaja, kuten kuvassa jossa Jaakob ovelasti siunaa Efraimia ja Manassea kädet ristissä, jotta nuorempi veli Efraim saa paremman eli oikean käden siunauxen, tekee toivotuxen käsimerkeillä. Joulupukin tehtäväxi jää toivomuxen toteutus.
ellauri377.html on line 534: Näiden sanomien sponsoriltamme jälkeen on 8 lehden aukko. Sitten alkaa syntiluettelo. Syntilistan
ellauri390.html on line 130: Saulin isä oli tehtaanjohtaja Carl Otto Saxelin ja äiti aatelinen Zaida Maria Blåfield. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1911. Sauli toimi vuosina 1911–1914 Aamulehden päätoimittajana ja Hämeen Sanomien päätoimittajana 1914–1917. Myöhemmin hän oli G. A. Serlachius Oy:n palveluksessa Mäntässä 1917–1920, Varsinais-Suomen Vartion päätoimittajana sekä Jallu-lehden tutkivana journalistina 1937–1945.
ellauri393.html on line 403: Harri Pajari kuoli kesäkuussa 68 vuoden iässä, sivusto kertoo. Ilta-Sanomien tietojen mukaan Jasmine ja Harri Pajari olivat naimisissa lähes 13 vuotta ennen Harri Pajarin kauan venattua kuolemaa. Samaan aikaan Toni-nieminen-esitteli-ylpeana-kauniin-ylioppilas-tyttarensa! Vau! Sama Toni Nieminen joka putosi olympiakoneesta! Janina Päivänsäde Fry poseeraa uima-asuissa! – Aivan kuin 2000-luvun Janina Frostellina – ei vanhentunut juuri yhtään! Mutta mitä tapahtui Janina Frostellin rinnoille? No Janina kertoi muutamia vuosia sitten poistattaneensa rintansa, koska hän kantoi rintasyöpägeeniä.
ellauri403.html on line 332: Vaatimus Ukrainan virheettömyydestä olisi koko sodan kuvan tavoin epäreilu. Stalinkin teki pahoja virheitä mutta voitti lopuxi. Venäjän armeijan, talouden ja yhteiskunnan moninaiset heikkoudet on läntisessä julkisuudessa tarkoin ruodittu, mutta mikään niistä ei ole estänyt hyökkäyssodan jatkamista. Lännessä johtopäätös ei saa olla luovuttaminen vaan entistä vankempi tuki Ukrainan oikeutetulle taistelulle. Näin pääkirjoittaa isänmaallisesti Savon Sanomat. Liity Savon Sanomien Whatsapp-kanavalle – saat tärkeimmät uutiset ja mielenkiintoisimmat jutut heti puhelimeesi!
ellauri405.html on line 472: Чрез благовест, чрез клик колес, Voitto-Sanomien kautta, pyörien klikin kautta,
ellauri418.html on line 217: Ize olen kirjoittanut romaaneja, runokokoelmia, esseitä ja fantasiaa. Esikoisrunokokkelini Vuosikirja voitti Kalevi Mäntin kirjallisuuspalkinnon ja oli myös ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Uusin romaanini on Haava ja tuorein esseekokoelma Tarkoituksista ja keinoista. Talvella 2024 ilmestyy runokokoelma Kangasalan ja Jerusalemin runot.
ellauri421.html on line 95: Kirjan suomensi Matti Rossi joka oli jäänyt työttömäxi kaikkien muiden stallareiden paizi Matin käännettyä takkinsa. Matti syntyi 1934 Sortavalassa jääkärikapteenin raiskattua hänen äitinsä Vera Salmexen. Matti Rossi kuoli 2017 Helsingissä pitkäaikaisen punataudin murtamana. Rossi on kirjoittanut kirjan Raunioista nousee Donbass, jonka vuonna 2015 julkaisi Donetskin kansantasavallan suurlähetystö ja Johan Bäckman Publications. Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen luonnehti teosta venäläismieliseksi propagandaksi. Lehdistössä Rossi joutui asian vuoksi todellisen syytösryöpyn kohteeksi. Kiss my ass Denes! Asia nousi uudelleen otsikoihin yli 30 vuotta myöhemmin, kun kokoomuksen kansanedustaja Ben "peffalenkku" Zyskowicz arvosteli vuonna 2007 voimakkaasti valtionpalkinnon myöntämistä Rossille tämän ilmiannon vuoksi. Benkku jätti palkinnon myöntäneelle kulttuuriministeri Stefan Wallinille asiasta kirjallisen kysymyksen, koska Rossi ei ollut osoittanut katuvansa toimintaansa. Zyskowicz piti tapausta vakavana kulttuuri- ja ihmisoikeusrikoksena sekä täysin verrattavana natsi-Saksassa ja sen miehittämillä alueilla juutalaisia vastaan tehtyihin ilmiantoihin. Vastauksessaan Wallin sanoi, ettei hän ollut palkintoa myöntäessään tiennyt Kissin tapauksesta ja korosti palkinnon olevan ennen kaikkea tunnustus Rossin pitkäaikaisesta työstä kääntäjänä. Samalla hän kuitenkin tuomitsi Rossin tekemän ilmiannon pitäen valitettavana, ettei Rossi ollut harkinnut toimintansa moraalista puolta.
xxx/ellauri057.html on line 555: Cheek kertoi viime vuonna Helsingin Sanomien haastattelussa, että hänellä on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kappale peilaa räppärin kokemaa tunteiden vuoristorataa ja on hänelle hyvin henkilökohtainen.
xxx/ellauri059.html on line 160: Kaikkein traagisinta on että Hobla 2.11. kaiuttaa Expressenin näkemyxiä. Ilmastopaniikki on vaan åsiktejä, tiedekin on vaan åsikteja, ei sen kummempia synpunkteja kuin Hoblan kukkahattutätien mututuntuma. Ihan mahollista että 10.000 tutkijaa ja tutkimusta onkin väärässä ja föönätty kukkahattupää arpoo paremmin. Vittu tää on lehden varapäätoimittaja äänessä, ja toissapäivänä vastaava päätoimittaja, toinen pyylevämpi ämmyrkäinen nimeltänsä Landor, kehuskeli kuinka se on ajellut nyt korona-aikana entistäkin enemmän yxityisautolla, ja kuinka sen kaverit (ne joilla on siihen varaa) suunnittelee useamman auton ostoa. Pitäsköhän tääkin läpyskä heittää rodeen Herlinin sanomien perässä.
xxx/ellauri075.html on line 291: ollutta ja mennyttä. HAHA LOL! Anteexi, mutta näin Herlinin Sanomien kriitikkona
xxx/ellauri121.html on line 80: Katin kontit ja kilin kellit. Lukekaa tänäinen Helsingin Sanomien pääkirjoitus, jossa Aino Saarisen tuore väitöskirja kyseenalaistaa raikkaan ennakkoluulottomasti lasten päivähoitoa ja koulunkäyntiä ohjaavat menneen ajan vihervasemmistolaiset ajatusmallit.
xxx/ellauri124.html on line 757: Sanomien lukijaäänestyksissä Johanna Tukiainen on valittu Vuoden julkkikseksi
xxx/ellauri124.html on line 815: jotka yhdistyvät sotkuisesti.
Elokuvan trailerin arvioineen Ilta-Sanomien
xxx/ellauri129.html on line 232: Korhonen on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopistosta. Hän opiskeli pääaineenaan yleistä kirjallisuustiedettä ja sivuaineina teosofiaa, saamen kieltä, luovaa kirjoittamista ja pedagogisia opintoja. Korhonen on työskennellyt äidinkielen opettajana Yläjoen aurakoulussa, kustannustoimittajana, suunnittelijana ja luovan kirjoittamisen opettajana Turun yliopistossa sekä Helsingin Sanomien kolumnistina.
xxx/ellauri129.html on line 336: Hän debytoi niin komeasti kuin tässä maassa voi: voittamalla Helsingin Sanomien palkinnon vuoden parhaasta esikoiskirjasta 2003! Lehden kriitikko kirjoitti silloin Korhosen teoksesta Kahden ja yhden yön tarinoita sanat, joista jokainen aloitteleva kirjoittaja haaveilee: ”Tässä meillä on uusi kyky, sukuelimensä polviensa välistä näkijä!” Mitä Korhonen oli nähnyt?
xxx/ellauri137.html on line 72: Helsingin Sanomien tiedetoimituksessa aikoinaan evoluutiopsykologiaa popularisoinut tiedetoimittaja Marko Hamilo on kääntynyt entistä työnantajaansa vastaan. Hän oli vuonna 2017 perustamassa Oikea Media -nimistä konservatiivista ”vastamediaa”, jossa on kirjoitettu persumaisuuxia esimerkiksi islamista, maahanmuutosta, gettoutumisesta, Antifasta, ilmastonmuutoksesta, feminismistä, naisellisista miehistä, homoista, koronarokotteiden vaaroista sekä Ylen ja HS:n harjoittamasta sensuurista. Vuoden 2020 alusta Hamilo johti jonkin aikaa perussuomalaisten ajatuspajaa Suomen Perustaa. Hän oli toiminnanjohtajana puolustamassa ajatuspajan julkaisemaa neljäsataasivuista pamflettia siitä, kuinka ”rationalismin tappio” ja siitä seuranneet postmodernistiset ideologiat ovat ”kulttuurimädättäneet” Suomen julkisen keskustelun ja median. Pamfletin oli kirjoittanut kahdesti väitellyt abortinvastustaja Jukka Hankamäki. Feminismi-sanan johdoksia mainitaan kirjassa useammin kuin joka toisella sivulla, ja aatteen väitetään muun muassa tuhonneen naisen seksuaalivietin. Julkaisun jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti perivänsä takaisin teokselle myönnetyn 10 000 euron valtion-avustuksen. Tällaiset jordanpetersonit me ansaizemme.
xxx/ellauri187.html on line 564: Kansainvälisesti häpäisty astrofyysikko Christian Ott istuu Turun Linnankadulla Pontus Lindbergin asianajotoimistossa Turun Sanomien haastattelussa vodkapaukku kädessään. Valitettavasti yhtään kähärää opiskelijatuheroa ei ole käden ulottuvilla täällä. Syxyn kuontaloon on tyytyminen.
xxx/ellauri252.html on line 157: Kekähän oli tää parta-Aatu Adam Plaanila ja sen kiimainen vaimo Sanna eli Sally? Ei selviä. Ei sunkaan hiljan kuollut Matti Rossi, Handen taistolainen kaveri joka pysyi Taiston aatteelle uskollisena, ilmiantoi Kissin Unkariin ja sai siitä Zyskoviczin tukkaansa vielä 30v myöhemmin (juutalaiset eivät unohda), ja kirjoitti viime töixeen neuvostomyönteisesti Donbassista? Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen luonnehti teosta venäjämieliseksi propagandaksi.
xxx/ellauri253.html on line 140: Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen haastattelu Herlinin Sanomien Kuukautisliitteessä on "herättänyt keskustelua sosiaalisessa meediassa". Yhdessä Maustetytöt-yhtyeen kanssa antamassaan haastattelussa Kaurismäki kommentoi muun muassa masentuneisuuden yleisyyttä.
xxx/ellauri253.html on line 146: Kaurismäki on tunnetusti koirien ystävä. Hänen koiransa ovat esiintyneet myös ohjaajan elokuvissa. Kaurismäki sanoo pitävänsä myös joistakuista ihmisistä, mutta ihmiskunnasta kokonaisuutena hän ei ole varma. Ei varmaan Herlinin Sanomien toimittajasta. "Kaurismäki on yksi tunnetuimmista elossa olevista suomalaisista kulttuuripersoonista. Hän kilpailee Renny Harlinin kanssa Suomen kaikkien aikojen kuuluisimman elokuvaohjaajan tittelistä." Tää on HSn ilmiselvää vittuilua. Kuka muka edes enää muistaa typeriä trillereitä kasarilla väsännyttä Rennyä.
xxx/ellauri253.html on line 187: Pekka Ervastin paljastusuutisilla oli merkittävä osuus siihen, että eduskuntavaalien 2003 jälkeen pääministeriksi noussut keskustan Anneli Jäätteenmäki jätti eroanomuksensa kesäkuussa 2003. Ilta-Sanomista pitämällään vapaalla Ervasti kirjoitti tapahtumasta kertovan kirjan Irakgate, jossa käytiin läpi Ilta-Sanomien osuutta pääministerin eroon. Kirjan julkaisun jälkeen 2004 Ervasti sai potkut Ilta-Sanomien palveluksesta ja siirtyi Suomen Kuvalehteen.
xxx/ellauri259.html on line 526: Miltei kaikki vaikuttajat ovat aloittaneet Savon Sanomien kesätoimittajina, mainitaxemme 9 nimestä vain Lasse Lehtisen, Timo TA Mikkosen, Lenita Airiston, Johanna Raunion, Kristina Carlsonin ja Hotakaisen Karin. Lehtisen isä Allan oli palopäällikkö Kuopiossa, missä Lehtinen kävi koulunsa vuosina 1957–1965. Lehtinen väitteli filosofian tohtoriksi (poliittinen historia) vuonna 2002 Oulun yliopistossa. Väitöskirjan Aatosta jaloa ja alhaista mieltä. SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944–1981 tieteellinen taso "herätti keskustelua". Muun muassa dosentti Juhani Suomi oli sitä mieltä, ettei teos täyttänyt väitöskirjan vaatimuksia. Puolueensa oikean laidan kulkijana Lehtinen ei ollut koskaan puheenjohtaja Kalevi Sorsan suosiossa. Hän käsikirjoitti Hyvät herrat -tv-sarjaa yhdessä Aarno Laitisen kanssa. Lehtinen on myös juontanut Haluatko miljonääriksi? -televisio-ohjelmaa vuosina 1999–2005.
xxx/ellauri259.html on line 528: Aarno Olavi ”Loka” Laitinen (17. tammikuuta 1943 Helsinki – 25. syyskuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja kolumnisti pysähtyneisyyden aikana. Laitinen oli Helsingin Sanomien poliittisen toimituksen esimies vuodesta 1972. Hänet erotettiin 1982, kun paljastui, että hän oli keskeinen Tamminiemen pesänjakajat -kirjan kirjoittaja. Saatuaan suuren neuvoston tuomion Aarno "Loka" Laitinen oli Iltalehden pitkäaikainen kolumnisti. Satiirisissa teksteissään hän arvosteli usein suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Toinen kolumnien vakioaihe oli feminismi ja naisverkosto. Toisaalta hän kirjoitti hyväksyvään sävyyn niin sanotuista isojen poikien verkostoista. Hän otti kantaa vihreitä arvoja vastaan ja ydinenergian puolesta. Usein hän oli kolumneissaan vastustanut myös erilaisia sääntöjä ja kieltoja, jotka hänen mukaansa rajoittivat yksilönvapautta.
xxx/ellauri259.html on line 530: Vuoden 1982 presidentinvaalin edellä julkaistiin satiirinen kohukirja Tamminiemen pesänjakajat, jonka tekijäksi ilmoitettiin Lauantaiseura. Nimimerkin takana olivat Helsingin Sanomien politiikan toimituksen esimiehenä toiminut Laitinen sekä viisi muuta politiikan toimittajaa, muiden muassa HS:n myöhempi päätoimittaja Janne Virkkunen. Kun kirjan alkuperäinen kustannussopimus WSOY:n kanssa raukesi, kirjan julkaisi Urpo Lahtisen Lehtimiehet Oy:n ”pöytälaatikkofirma” Kustannus-Valhe. WSOY:n pääjohtaja Hannu Tarmio paljasti kirjan tekijät helmikuussa 1982, mikä johti Laitisen erottamiseen ja varoitukseen muille kirjan tekijöille. HS:n toimituksen johdon perustelujen mukaan kirjan kirjoittaminen ja julkaisu vieraan kustantajan toimesta olivat loukanneet lehden journalistisia periaatteita ja hyvää lehtimiestapaa. HS:n toimittajien ammattiosasto ilmaisi heti samana päivänä tukensa Laitiselle vaatien hänen työsuhteensa palauttamista. Laitinen vei erottamisensa välimiesoikeuteen, joka totesi toukokuussa 1982 antamassaan päätöksessä erottamisen laittomaksi ja määräsi Sanoma Oy:n maksamaan Laitiselle 20 000 markan korvaukset. Tämän jälkeen Laitinen siirtyi Hymy-lehden pakinoitsijaksi loukkaamaan hyvää lehtimiestapaa monilla muilla jutuilla.
xxx/ellauri259.html on line 718: IS:n TV-lehden kolumnisti Jukka Virtanen ja vaimonsa Liisa olivat mukana IS:n juhlissa. Myös Ben Zyskowicz juhli Ilta-Sanomien kanssa. Ilta-Sanomiin pitkään kirjoittanut Lasse Lehtinen ja Eira Palin-Lehtinen. Rosa Meriläinen ja Simo Frangen kilistelivät Bankissa. Rosa on lukijoille tuttu viikonvaihteen Plus-liitteen palstaltaan. Ex-emerituspiispa Eero Huovinen kolumnoi Ilta-Sanomissa pyhäinpäivänä. Juhlissa oli mukana myös vaimo Anja-Tuulikki. Entinen iltisläinen, kirjailija Jari Tervo tapasi takavuosien kollegansa Rita Tainolan. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Arvi Lind.
xxx/ellauri265.html on line 310: Minna Runkelsteinia Samu ei juuri vaivaudu esittelemään. Kiitä että pääsit mukaan. Minna Runkelstein on apulaisprofessori Helsingin yliopiston Taloustieteen osastolla ja vastuullinen tutkija Kuluttajatutkimuskeskuksessa, sekä ohjaaja sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa. Runkelstein on koulutukseltaan antropologi ja aloittanut työuransa Helsingin Sanomien toimittajana. Reb Runkelstein on jaakopin poikia ja sen puhe Minnalle on hepreaa.
xxx/ellauri296.html on line 417: Hannu Parpola (26. syyskuuta 1940 Orivesi – 30. joulukuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen päätoimittaja. Parpola oli päätoimittajana useissa aikakauslehdissä. Parpola aloitti uransa Päivän Sanomat -lehden kirjeenvaihtajana ja vuosina 1958–1960 hän oli Aamulehden kesätoimittajana, 1962–1963 Helsingin Sanomien toimittajana sekä 1963–1964 Kuva-Posti-lehden toimitussihteerinä. Apu-lehden toimittajana Parpola oli 1967–1973, toimitussihteerinä 1973–1975 ja päätoimittajana 1975–1978. Hän oli sitten Seura-lehden päätoimittajana 1981–1985.
xxx/ellauri366.html on line 314: Vuoden 1905 alussa hän aloitti vasemmistosuuntaisen Forssan Sanomien ("Fors News") julkaisemisen, joka muuttui vuonna 1906 sosialistiseksi Yhdenvertaiseksi .
xxx/ellauri366.html on line 353: Olli tunnetaan parhaiten vuosikymmeniä kestäneestä toiminnastaan inhimillisten heikkouksien, tittelinkipeyden, tietämättömyyden, kateellisuuden ja monien muiden piirteiden karrikoijana. Tunnetuin hänen pakinoidensa hahmoista oli Mustapartainen mies, joka kamppaili byrokratian kanssa ja saattoi sen tai yksityisen turhamaisuuden edustajat kerta kerran jälkeen häpeään. Poliittisena hahmona häntä ei muisteta. Olli ei ollutkaan sinänsä poliittinen pakinoitsija Suomen Sosialidemokraatin Sasu Punaseen tai Helsingin Sanomien Eeroon verrattuna, mutta hän otti välillä myös poliittista kantaa, ja silloin yleensä selkeän oikeistolaisesti.
xxx/ellauri414.html on line 102: Kaarlo Ilmari Kivinen (pakinoitsijanimimerkki Tiitus, 9. syyskuuta 1883 Pornainen – 14. helmikuuta 1940 Helsinki) oli ensimmäisiä huomattavia suomenkielisiä pakinoitsijoita ja teki pitkän uran Helsingin Sanomien pakinoitsijana vuosina 1914–1940. Sanomalehtiuransa ohessa hän myös julkaisi humoristisia romaaneja ja kertomuskokoelmia. Tuskin yhtä hauskoja kuin Juan Batiste Montabuanin el Zorro seikkailu n:o 222 Maveilaistyttö (Kseksesa?):
xxx/ellauri414.html on line 155: Ilmari Kivisen veli oli vuorineuvos – vuodesta 1942 lähtien - Lauri Kivinen (s. 8.5.1895 Liperi ja k. 20.8.1955 Kemi), joka toimi Veitsiluoto Oy:n johtajana ja Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan (Soteva) puheenjohtajana. Koulunsa Ilmari Kivinen suoritti Joensuussa ja Kivinen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1903. Muutaman ulkomaille suuntautuneen matkan jälkeen Kivinen siirtyi koulun jälkeen heti sanomalehtimiesuralleen; vuoden 1904 Kivinen työskenteli Mikkelin Sanomien aputoimittajana, josta siirtyi vuosiksi 1904-1905 Karjalettaren aputoimittajaksi ja vuonna 1906 saman lehden päätoimittajaksi. Vuonna 1907 Ilmari Kivinen toimi Turun Lehden toimitussihteerinä ja vuodet 1908-1914 Turun Sanomien aputoimittajana. Vuodesta 1914 lähtien vuoteen 1940 asti Ilmari Kivinen toimi Helsingin Sanomissa kirjoittajana.
xxx/ellauri414.html on line 358: Raizikasta löytynyt Herlinin sanomien paperipainos oli jälleen antoisa etovuuden kannalta. Kuten tämä leffa-arvostelu, jonka kuvituxena oli seuraava aika kangistava vaikka painoteknisesti ala-arvoinen tissiotos:
85