Ja se huomaa vastapäätä, toisen looshin kaltereidan takana, leijonan kävelyllä — sitten rivin sannikkaita,
ellauri150.html on line 49: Ylellä viikko sitten esitetyn Marja Sannikka -jakson tarkoitus oli selvittää, miten välttää vastakkainasettelua ja vihaa. Toisin kävi.
ellauri150.html on line 53: Ylen Marja Sannikka -ohjelman jakso, jossa vierailivat toimittaja Renaz Ebrahimi ja tähtitieteilijä Esko Valtaoja, on ollut iso puheenaihe sosiaalisessa mediassa koko viikon.
ellauri150.html on line 59: Ylen Marja Sannikka –ohjelman kohuttua, viime perjantaina esitettyä Hyviä asioita ajetaan huonoilla keinoilla -jaksoa on katsottu tähän mennessä Yle Areenassa noin 483 000 kertaa. Esimerkiksi aiemmalla, rokotteita käsittelevällä jaksolla on reilu 44 000 katsomiskertaa.
ellauri150.html on line 80: Heti ohjelman aluksi Sannikka esitteli ”viisi esimerkkiä hyvää tarkoittavista keinoista, joista voi olla haittaa”. ”Woke-kulttuuri” niputettiin muutamiin kärkkäisiin, sieltä täältä revittyihin otsikoihin, jotta tunteet varmasti kuumenisivat kotikatsomoissa.
ellauri150.html on line 82: Rasismikeskustelun kannalta kyseenalaisin oli n-sanan lausumisen lisäksi kohta kaksi. Siinä Sannikka ihmetteli sitä, että ennen on pyritty eroon siitä, että ”meidät nähtäisiin ihonvärin, sukupuolen tai etnisyyden kautta”, mutta nyt yllättäen savunaamat kiinnittää siihen ize huomiota. What gives?
ellauri150.html on line 84: ”Edelleenkään ei ole hyvä idea jakaa ihmisiä ihonvärin perusteella ryhmiin”, sanoi Perskannikka.
ellauri150.html on line 86: Sama ajatus toistui myöhemmin. Ohjelman vierailta Valtaojalta ja toimittaja Renaz Ebrahimilta Sannikka kysyi, mitä he ajattelevat siitä, että väriin kiinnitetään nyt enemmän huomiota kuin aiemmin – lisääkö vai vähentääkö se rasismia?
ellauri150.html on line 103: Marja Sannikka –jakson jälkeen Nguyen kirjoitti valokuvaaja-aktivisti Aisha Benahmedin kanssa kansalaisjärjestö Fem-R:n sivuille blogikirjoituksen, jossa oikaistiin jaksossa esiintyneitä käsityksiä ja käsiteltiin muun muassa värisokeaa rasismia. Termiä on käsitellyt muun muassa amerikkalainen sosiologi Eduardo Bonilla-Silva vuonna 2010 julkaistussa Racism without racist –teoksessaan.
ellauri150.html on line 124: TARKOITUS ei ole siis erotella ihmisiä erottelun vuoksi, kuten Sannikka-jaksossa pelättiin, vaan tuoda ihmisten eriarvoisuuksia esiin.
ellauri150.html on line 138: KUTEN Sannikka-jaksosta ja sen jälkeisestä keskustelusta on huomattu, herättävät sanojen ”ruskea” ja ”musta” käyttäminen valkoisissa suomalaisissa lievästi sanottuna vastahakoisuutta.
ellauri150.html on line 179: Marja Sannikka oli löytänyt oikeat keskustelijat ohjelmaansa, jonka teemana oli ”voiko hyvien asioiden ajaminen lisätä pahaa?”. Toimittaja Renaz Ebrahimi ja avaruustähtitieteen professori emeritus Esko Valtaoja ottivat yhteen, kirjaimellisesti.
ellauri285.html on line 392: Like Dutch-women — or nearly. Pullottaa hollannikkaana.
ellauri373.html on line 59: Vuosi 2024 on 7E8 heksadesimaaleissa. Pirun vuosi 666 oli 1638, 80-vuotisen sodan 70. ja 30-vuotisen sodan 20. vuosi. Spanjuunat ja hollannikkaat kävi Kallon meritaistelun ja köydenvetoa Jolon saaresta. Jolon saarella oli 2 homomiestä sissien vankeina. Suomalaiset Seppo Fränti ja Risto Vahanen olivat 140 päivää panttivankeina Jolon saarella Filippiineillä 24 vuotta sitten. Risto liukeni vähin äänin valokeilasta. Sulttaani Who Wasit put up a stiff resistance.
xxx/ellauri114.html on line 395: Kalle Väänäsen kynästä ovat myös Savolaesta sanarrieskoo, 1924, Uutta sanarrieskoo, 1925, Pöljäm pysäkiltä palamupuihen siimekseen, 1926, Runokaakin kavionkapsetta, 1926, Letkuvarrev viereltä, 1927, Sanarrieskoo, 1930, Tulipa Kytrelahden naisillekin kesä, 1930, Sanarrieskoo kolomas kannikka, 1930, Sanarrieskoo, kootut murrerunot, 1931, Poliisin poika, 1938, Vainotien vartijat, 1939, Korsusta korsuun Kannaksella, 1941, Runoruunalla ryssää päin, 1942. Se omistamisen ilo antaa ihmiselle voimia, panee Kalle murrejutun päälle pisteen.
xxx/ellauri121.html on line 107: Viimeöisessä unessa mulla oli blondi tyttö jolla oli ponnari joka oikeasti näytti tykkäävän jostain syystä musta. Sillä oli veli ja vanhemmat jotka oli jotain rikkaita. Me oltiin ulkomailla ökylomalla ja meidän piti mennä jonnee kaupungille ostoxille. Mun piti pukeutua sika pikana. Sitku me lähettiin jollain mönkijällä mä istuin sen tytön sylissä. Ja sitmä huomasin ettei mulla ollut shorzeja. Ne oli unohtuneet kämpille. Pelkät kalsarit. Tyttö nauroi ja kun kazoin tarkemmin olihan mulla ne, katkaistut vanhat farkut. Muzit huomasin et kengät puuttui. Sama juttu, oli mulla ne mutta voi, ne oli puukengät samaa paria, 2 vasemman jalan klopoa kuin Eikka Erixonilla. Hollannikkaat, sellaiset kuin me saatiin Tanskassa. Pane puukengät jalkaan se on lyhyempi lause. Peit klop. Tyttöä nauratti taas sikana. Siihen heräsin. Pikkuveitikka oli kovana. Hän oli ylösnoussut, vaikka tosin vain katoavaxi hetkexi. Seijan tukka on samalla lailla kuin lentoemäntä Natashalla. Hipaisin Seija kättä. Se heräsi ja ihmetteli: mistäs päin nyt tuulee?
xxx/ellauri148.html on line 308: Kolleega setämiehen kommentti: Sannikka oli järkyttävä. Valtaoja yritti järjen ääntä, mutta se oli lähes mahdotonta. Fanaattinen intersektionaalinen feminismi saa aikaan yhtä rajun vastareaktion. USA on varoittava esimerkki siitä mitä seuraa, kun ääripäät nousevat ja me maltilliset kyrvänpäät jäämme marginaaliin. Ei kohta seiso meillä enää kantamuxet kuin McCormakilla, stezon lerpahtaa. Tehkäämme kuin urheat republikaanit aatetoverimme USA:ssa, boikotoikaamme woke capitalismia! Pillut Lilin bideedouchiin risapuoli päällepäin ja kyrvät wokewasheriin! Niistäkäämme ansjovixet nenäpäiväliinaan! Uusi aloitus puhtaalta pöydältä!
xxx/ellauri148.html on line 310: annikka?src=hash&ref_src=twsrc%5Etfw">#sannikka