ellauri001.html on line 1239: ankatu">Laivanvarastajankadulla, jonka

ellauri001.html on line 1797: Tehtaankatua pitkin äidin perässä kuljin.

ellauri002.html on line 1435: Kenraali ja dona Felicita muuttivat Laivanvarustajankatu neljä deehen
ellauri005.html on line 674: Maailmankatsomus, uskonto tai filosofia,

ellauri006.html on line 401: Ei hitto, ei tää apinan pää tästä mihkään muutu. Aina samaa juonta sahaa ankat, oo-oo. Ja miten voiskaan olla muuten, apinan liskoaivot näät ohjaa toimintaa. Aina se vaan menee jakeluun. Aina se on yhtä mukavoo.
ellauri008.html on line 1465: Ihan kuin Eski Saarinen, Mara aiko ensin papiksi ja vaihto sitten filosofiaan. Sai sitten saarnata vapaammin ilman nuotteja. Eskille ja Maralle on yhteistä paitsi eksistenssifilosofia, myös lipilaari maailmankatsomus, jotka kaksi tapaa yhteen liittyä. Heideggeristä tuli sittemmin natsisymppari.
ellauri015.html on line 750: Tää Rami muistuttaa aamu-uutisten venäläistä sotahistorian dosenttia Pietarin valtionyliopistosta, joka koitti hukuttautua Napoleonin asussa, kun ei saanut hukutettua tappamiensa opiskelijoiden ruumiinosia. Kylmettyi vain Neva-joessa, sai hypotermiaa. Ihan kuin Eilenberger mökillä saunan jälkeen uimassa. Haalea menijä, vai mikä se nyt oli. Romaanit häviää klikkiuutisille kuin ankat.
ellauri016.html on line 1096: Laps suomen ällö ei enää vaihda pois kieltänsä ihanaa, ei opiskele muuta koulussa kuin vähän enkkua. Se edistää maailmansodan tunnelmaa, kun ei tarvi toisten kieltä tankata. Elukoita ovat, ei osaa edes suomea. Siis ne muut.
ellauri020.html on line 596: Ankat pelaa nyt peliä nimeltä Battle of the sexes, purjehdusmatsi vai ooppera, ja siinä voi vaan hävitä. Pelin tasapainoa voi koittaa parantaa uhkailemalla, ja sitä molemmat myös tekevät. Siinä tää on hyvin samantapainen ku Thackeray et Iivana selittää hyvin tarkkasilmäisesti, millaisia paskamaisia luonteita ankat on ja mikä niiltä menee päin persettä. Ei vietä enää lomiakaan yhdessä. A business partnership with sex thrown in. You look lovely, he said without enthusiasm.
ellauri022.html on line 210: Niinkuin nelikulmaisissa munissa hullu inka joka riemastui, kun kuuli että ankat ezi kulmikkaita munia.
ellauri024.html on line 829: käskystä isisille kaulankatkaisuvideoita.

ellauri032.html on line 524: Nyt nää naiset käyvät sanasotaa Märtan bion kirjoittaneen toimittajan kaa, kenen nimet ankkalammikosta saa mainita ja ketkä pimitetään. Märta lienee bylsinyt koirassorsista noin puolia. Henrik sorsa lienee kengittänyt yhtä monta ankatarta. Kiinnos, nimillä tai ilman.
ellauri033.html on line 472: Aika työlästä on Wyszewskiä tankata ranskaxi, mutta kaiketi se koittaa sanoa, että tässä niteessä porvari-Paavali on kääntänyt kelkkansa ja syyttää entisiä kavereitaan taidepellejä kuin ateenan johto Sokratesta nuorison villizemisestä. Tätä taideboheemit piti syystä melkoisena takinkääntönä. Paavalista tuli porvari ja porvarista Paavali, ja 5v myöhemmin akateemikko. Nousujohteista. Bourget teki selloutin katolisille sioille. Wysewski rinnastaa nuorison pilaajat kovaxi keitettyyn Nick Carteriin. En tiennytkään että Nick on noin vanha! Tää copycat ilmiö, eli julkisuuden ilkiöiden apinointi, on takuulla yhtä vanha kuin sapajou-apina. Konnantöiden laajamittainen mainostus tietysti onkin nuorison ja vanhemmankin ääliökannan villizemistä klikkausten hinnalla. Kokeilen samaa, sanoo apinat kuin Wagner Viiville ja apinoi.
ellauri043.html on line 2300: — villahuppareisa, silkkiliinoissa, kullanruskeissa tunikoissa, timanttisissa rosseissa, sulkatöyhdöissä, liktorinlyhteissä, eikä siinä kaikki vaan tämä myös vilisten, huutaen, hulisten ja raivoten pökerryttävänä kuin valtaisa kiehuva noidankattila.
ellauri048.html on line 153: V. A. Koskenniemi matkusti vuonna 1936 natsi-Saksaan luennoimaan Itä-Euroopan tutkimusseuran kutsumana. Matkaltaan Koskenniemi kirjoitti matkakuvauksen Havaintoja ja vaikutelmia Kolmannesta valtakunnasta, jossa kuvaa Saksan poliittista tilannetta ja muita kohtaamiaan ilmiöitä. Kirjoituksista välittyy myös Koskenniemen kansallissosialismia ja fasismia kohtaan tuntema sympatia, sillä ne aatteina kohtasivat hänen nationalistisen ja konservatiivisen maailmankatsomuksena. Oswald Spenglerin Länsimaiden perikato vaikutti vahvasti Koskenniemen ajatteluun, ja hän uskoi länsimaisen kulttuurin olevan vaarassa romahtaa muun muassa liiallisen vapauden ja demokratian seurauksena.
ellauri054.html on line 485: Elisabetilla oli luultavasti selkärankatubi. Se otti siihen paljon laudanumia. Molemmat Browningit oli abolitionisteja ja ajoi muitakin hyviä liberaalijuttuja. Sen runokokoelma Runoja 1844 oli suuri menestys. Browningeilla oli yksi poika nimeltä Kynä. Liisaa diggasivat mm. Edgar Allan Poe ja Emily Dickinson. Sen hittejä oli mm. runo "How Do I Love Thee?" (Sonnet 43, 1845).
ellauri058.html on line 448:

No ei kyllä tää jauhaa vaan tota yhtä asiaa, yhdestä leipälävestä. Muka-moniäänisyys on täysin unisonoa. Koskaan hyvää, aina pahaa jauhaa Karin ankat samalla narisevalla äänellä.
ellauri064.html on line 353: Erik Arkilin isä oli Rolf Arnkil, joka tunnetaan uskonnollis-filosofisista pohdinnoistaan mm. teoksessaan Ihmisestä on kysymys. Arnkilin perheessä oli ns. koulukortteerissa myös nykyinen piispa Wille Riekkinen. Maailmankatsomuksellinen pohdinta on siis Arkilille tuttua jo lapsuudesta lähtien. Kirjan liepeestä luen, että Arnkil onkin ensin opiskellut teoreeettista filosofiaa mutta pompannut sitten peruskoulunopettajaksi. Mielenkiintoista! Miksipä immeisen elämän pitäisi juosta yhtä raidetta kuin junan. Ylämäki alamäki ylämäki alamäki yhdessä kuljemme sen.
ellauri070.html on line 63: Angeli perustaa oman maailmankatsomuksena tutkimuksiinsa internetissä.
ellauri071.html on line 62: Tota veti Anna-Kaisa Oravisto kuusitoistavuotiaana Tehtaankatu 4:n edessä. Oikeasti se halusi jo sextata. Vähän myöhemmin sitä rääkkäsi M.A. Numminen. Kaisa tykkäsi hurjasti myös Piikleseistä, varsinkin Rubber Soulista.
ellauri072.html on line 273: Elämänmyönteisenä maailmankatsomuksena ja elämänfilosofiana siitä on apua erilaisissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa, kriiseissä ja kohtaloniskuissa, elämän tarkoituspohdinnoissa sekä ihmisenä kasvun ja ammatillisen kehittymisen prosesseissa.
ellauri112.html on line 167: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
ellauri115.html on line 659: Ei mikään aineellinen luomus ole izessään aktiivinen, ja mä oon tosi aktiivinen. Turhaan sä yrität tästä jankata; mä tunnen sen, ja tää tunne puhuu mulle niin kovalla äänellä että järjen ääni hukkuu siihen. Mulla on ruumis johon muut ruumiit joskus tunkeutuvat, ja se puolestaan tunkeutuu niihin; ei ole mitään epäilystä tästä edestakaisesta liikkeestä; mut mun halu on riippumaton mun aisteista; mä suostun tai mä panen vastaan; mä annan perixi tai pääsen päälleppäin; ja mä tiedän mainiosti izessäni milloin mä oon saanut mitä mä tahdoin ja millon mä vaan annoin perixi mun passiohedelmälle. Mulla on aina tahdonvoimaa, muttei aina voimaa tehdä mitä mä tahdon. Kun mä annan perään kiusaajalle mä antaudun ulkoisen kalun ohjattavaxi. Kun mä syytän izeäni tästä heikkoudesta, mä kuuntelen vaan mun tahtoa; mä oon mun paheideni orja, mutta vapaa mies katumaan niitä uudestaan ja uudestaan; tää vapauden tunne ei koskaan häviä musta, paizi kunmä teen ize väärin ja kun mä pitkän päälle estän sielunääntä protestoimasta ruumiin arvovallalle.
ellauri131.html on line 446: Hornby valmistui Cambridgen yliopistosta. Hän asuu nykyisin Maidenheadissa. Hän työskenteli alun perin englanninopettajana ja toimittajana. Hänen esikoisteoksensa, omaelämäkerrallinen Hornankattila ilmestyi 1992. Sitä seurasi romaani Uskollinen äänentoisto (1995), jossa hän kertoo, että keski-ikäisten miesten arjen armotonta pyöritystä helpottaa ja mielenterveyttä ylläpitää listojen laatiminen ja lukeminen. 1998 ilmestyi Poika. Kaikista kolmesta on tehty elokuvaversiot.
ellauri131.html on line 447: Hornby on innokas jalkapallon kannattaja, ja Hornankattila kertookin paljon jalkapallosta. Hornbyn suosikkijoukkue on Arsenal FC, joka on suuressa osassa hänen ensimmäisessä kirjassaan. Myös muissa Hornbyn kirjoissa on jalkapalloa, enemmän tai vähemmän.
ellauri135.html on line 448: Helsingin Sanomien haastattelussa Pauli Tapio kertoi, että inhimillisen ahdistuksen käsittelyssä häntä auttaa kristillinen maailmankatsomus.
ellauri141.html on line 464: Kipling muistetaan myös vankkana Brittiläisen imperiumin ja imperialismin tukijana. Maailmankatsomukseltaan hän oli konservatiivinen ja isänmaallinen britti, joka puolusti Brittiläisen kansainyhteisön kokonaisuutta ja vastusti bolševismia. Esimerkiksi hän ei kannattanut Irlannin itsehallintoa (Home Rule) ja tuki voimakkaasti maansa osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan. Kiplingille tarjottiin Brittiläisen imperiumin ritarin arvoa, mutta hellä nuppi kieltäytyi sankaroimasta.
ellauri142.html on line 1034: Aku Ankan pienoisankat tiivistää uskonnon, moraalin ja psykiatrian peruspointin. Egoa edustavalla Akulla on 2 vaihtoehtoa: totella super-iinexen eusosiaalisia opetuxia tai seurata häntyriä matelijanaivoa. Joskus on toinen parempi, joskus toinen, joten mixed strategy on paras pelitapa.
ellauri150.html on line 205: Kemin kaupungin täyttäessä 150 vuotta 5. maaliskuuta 2019 hän sai sinne nimikkokadun, Valtaojankatu, joka vihittiin käyttöön 14. lokakuuta 2021.
ellauri151.html on line 391: Hamannin teokset sisältävät enimmäkseen katkonaisia, useimmiten hämäriä mietelmiä jotka eivät saaneet suuren yleisön huomiota, mutta muutamiin ajan nerokkaimmista henkilöistä Hamann vaikutti tuntuvasti. Yhtenä perusaatteena hänen teoksissaan on valistushengen vastustaminen. Järki ei ole korkein tuomari suurissa maailmankatsomuskysymyksissä, vaan mielikuvitus ja tunne on sen rinnalla asetettava oikeuteensa.
ellauri160.html on line 356: Luen Lady Chatterleyn rakastajaa, Nanaa, Aina vain Amberia, Vihreätä tammaa, Kuninkaankatua ja Raamattua. Iltaisin menen ensimmäisenä nukkumaan, usein heti syönnin jälkeen. Lopetan aina heti kun kuulen välieteisestä
ellauri194.html on line 191: Silloin harvoin kun kurssilaisilla on ollut vapaa-aikaa, Luomi on kulkenut kylän riennoissa ja yrittänyt hälventää ennakkoluuloja ”puolin ja toisin”. Jotkut paikkakuntalaiset pitävät Omavaraopistoa hippien puuhasteluna, opiskelijoista monet taas ovat maailmankatsomukseltaan kansanmiehiä vasemmistolaisempia ja liberaalimpia. Siinä joukossa Luomi on poikkeus. Hän on pesunkestävä kansannainen, ääripersu.
ellauri203.html on line 555: Turgenevin kirjatapaaminen on seuraavana päivänä. Koko hienosto on paikalla, paizi Stavroginit. Mutta kuvernöörskän kekkerit menee perseelleen. Paikalla on kosolti laahusta. Kännipäinen kapteeni alkaa tankata jotain omatekemää runoa lavalla. Seuraavana esiintyy Turgenev, joka hölöttää jotain unettavaa tuntikausia. Joku huutaa "mitä paskaa!" Turgenev vittuilee yleisölle takaisin ja lukuhetki päättyy Turgenevin salaivaisiin kiitoxiin. Seuraavaxi astuu sähläämään Verho Sr., esittäen omia esteettisiä ideaalejaan riidellen kimakasti yleisönsä kaa. Verho häipyy lavalta rumasti kiroillen. Alkaa meteli ja odottamaton kolmas esiintyjä, "professori" Pietarista alkaa haukkua ryssiä, huutaen täysiä ja heristäen nyrkkiä. 6 poliisia kiskoo sen lavalta, se karkaa mutta saadaan kiinni taas. Yleisöstä tulee vapaaehtoisia avustajia ja joku koulutyttö villizee tutentteja.
ellauri214.html on line 332: Näin taas perinteisen painajaisen keskenjäänestä väitöskirjasta. Jopa Martti Leiwo sai valmiiksi omansa. Näyttämö oli taas Laivanvarastajankatu keskitalvella. Varhain aamulla herätessä kuselle oli loppukesä, mulkku pidentynyt muttei silti kangistunut kunnolla. Mistä syystä näpertelen izeni kimpussa? No varmaan näpertelisin enemmän jos toimahtaisi. Bugger it. Freijan kesäkonsertti oli päättynyt. Peltikattoon sateli, junat kolisteli ratoja. Kas Sukkiainen, päiviä! Kaverin nimikin on naurettava.
ellauri260.html on line 441: Se Rudin pointti on kyllä näppärä että jos vaan taloudelliset olot tekee apinoista pahoja kuin rapukarkit, miten ne sitten päätyivät näihin oloihin in the first place? No ehkä se oli joku slippery slope, niinkuin kun narkit vähitellen vaipuu yhä väkevämpiin mömmöihin. Vaikka kyllä apinat on apinoita vaikka niitä voissa paistaisi, ei mikään voi estää niitä toimimasta enimmäxeen oman ituradan edun mukaisesti, se on niillä ihan geeneissä. Joskus hyvää joskus pahaa - ankat! Aina uutta juonta sahaa - ankat!
ellauri263.html on line 601: Yleensä pidetään selvänä, että sen suosio liittyi 1800-luvun lopun materialismin ja konservatiivisen kristinuskon väliseen kilpailuun ja niiden välillä vallinneeseen pohjattomaan kuiluun. Asioita syvemmin pohtiville ei riittänyt kristillisyys, joka tuntui olevan ristiriidassa tieteen kanssa. Jos kerran hihhuloidaan tehdään se sitten kunnolla. Toisaalta mekanistis-materialistinen maailmankatsomus herätti ihmisissä turvattomuuden tunteen.
ellauri276.html on line 495: Kavanagh meni naimisiin pitkäaikaisen kumppaninsa Katherine Barry Moloneyn ( Kevin Barryn veljentytär ) huhtikuussa 1967, ja he perustivat yhdessä pubin Waterloo Roadille Dubliniin. Kavanagh sairastui Tarry Flynnin ensiesityksessä Abbey Theatre -yhtiön Dundalkin kaupungintalossa ja kuoli muutamaa päivää myöhemmin, 30. marraskuuta 1967 Dublinissa. Hänen hautansa on Inniskeenissä Patrick Kavanagh -keskuksen vieressä. Hänen vaimonsa Katherine kuoli vuonna 1989; hän on myös haudattu sinne. Nobel-palkittu Séamus Heaney on saanut vaikutteita Kavanaghista. Heaney ja Kavanagh uskoivat paikallisen tai seurakuntalaisen kykyyn paljastaa universaali. Heaney sanoi kerran, että Kavanaghin runoudella oli "muuttava vaikutus yleiseen kulttuuriin ja se vapautti hänen jälkeensä tulleiden runollisten sukupolvien lahjat". Heaney totesi: "Kavanagh on todella edustava moderni hahmo siinä mielessä, että hänen kumouksellinen toimintansa käännettiin itsensä puoleen: tyytymättömyys, sekä henkinen että taiteellinen, inspiroi hänen kasvuaan... Hänen opetuksensa ja esimerkkinsä auttoivat meitä näkemään olennaisen eron hänen välillään. kutsutaan seurakunnalliseksi ja maakunnalliseksi mentaliteetiksi". Kuten Kavanagh sanoi: "Kaikki suuret sivilisaatiot perustuvat seurakuntaan". Hän päättelee, että Kavanaghin runous todistaa hänen "lankattoman uskonsa itseensä ja taiteeseen, joka teki hänestä paljon enemmän kuin hän itse".
ellauri285.html on line 359: A pair of shoulders strong and wide, Vankat leveät on hartiat,
ellauri288.html on line 453: Kaplinski koki olevansa "rajamaan" (ei kuitenkaan Ukrainan) ihminen. Hänen oli vaikea määritellä itseään kansallisuuden, ammatin, erikoisalan, uskonnon tai maailmankatsomuksen suhteen. Uskontojen suhteen vastaus oli synkretia, sillä hän löysi marxismi-leninismin vastapainoksi idän uskonnot.
ellauri288.html on line 506: Hän on nimittänyt 1900-lukua taiteen vuosisadaksi nähden vahvaa esteettistä viehätystä suurissa maailmankatsomuksissa kuten natsismi ja bolsevismi. Näin voimmekin kenties aavistaa hänessä tuota alussa mainittua naiiviutta.Onko olemassa Elämän Jumala ja onko tällä jumalalla jumalaa jne, onko lumalien joukko kenties sellainen vahvasti saavuttamaton kardinaali jotka saivat pujopartaa syövän jyrisevän loogikon kuumumaan.
ellauri299.html on line 475: Tarmon näyttelijänuraa avittivat paikallinen isäntä Markku Oksanen ja tehtailija Eeti Hänninen. Heiltä Manni sai taloudellisen tuen lisäksi Krishnamurtin tyylisen teosofisen maailmankatsomuksensa. Mannin perhe oli köyhälistöä, ja pienessä mökissä oli ahdasta ja riitaisaa. Hänen näyttelijänlaatunsa määritteenä oli yleensä hullu nero, klovni tai narri.
ellauri326.html on line 583: Se prosessi, jolla ihminen on koettanut järjestäytyä ihmiskunnaksi, on yhtä vanha kuin sivistys, Hammurabin lait ja ensimmäiset yhteiskunnat. Jos tämä prosessi vuosituhansien jälkeen on saanut muodostetuksi kuilut eri rotujen, kansojen, kansanluokkien ja maailmankatsomusten välillä niin jyrkiksi ja pohjattomiksi, kuin miltä yt näyttää, niin me emme saa ummistaa silmiämme historian onnettomalle yritykselle luoda maailman kaikista kaneista jonkinlainen ehjä ihmiskunta, mikä yritys on ehdottomasti kärsinyt traagillisen haaksirikon. Mitä tehdä? Ratkaisua ei ole. Me kuljemme ympyrää kuin vuohi liekanarussa, mutta kehitys ei tule iäti kiertämään ympyrää. Luonto itse on pitänyt siitä huolen sillä että resut loppuvat.
ellauri327.html on line 534: Vuodesta 1953 lähtien Kianto vietti talvet Helsingissä, Otavan omistamassa kirjailija-asunnossa Mariankatu 24:ssä. Kirjailija Kiannon loputon rahapula oli Heikki Reenpään jatkuvana huolena. Kesät hän asui Turjanlinnan vanhan ”Kohtalon Korsu” -nimisen jäkäläriihen kylkeen tehdyssä ”Ikin Tupa” -nimisessä asumuksessa. Vuonna 1957 Kianto vihittiin Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi, ja samana vuonna ilmestyi myös hänen viimeinen kirjansa Esinahka on luotu liikkuvaksi. Ezellanen "Iki-Kianto".
ellauri344.html on line 209: Hän henki anarkistista maailmankatsomusta, jossa jokainen on oman onnensa seppä. "Marxin ja Coca-Colan lapseksi" tituleerattu Laine tarkentaa, että vallankumousta tehtäessä kyllä tarvitaan Leninin oppeja, mutta päämääränä pitäisi kuitenkin olla alkukommunistinen tai anarkistinen yhteisömuoto. Tarvittaisiin Coca Colaa, lukupiirejä tai ”kulttuurikonsulentteja”, jotka tulkitsivat lyriikkaa ihmisille.
ellauri345.html on line 545: Henki on selkeästi jotain jota saadaan yläkerrasta. Yllättävää kyllä sielu on osa henkeä, mutta samaan aikaan kuitenkin se sisältää myös ruumiin, ml. luut, sisuskalut, muskelit ja sukupuolielimet. Se on suunnilleen sama asia kuin elämä tai ize asiassa koko apina. Sielu on sitä myötä myöskin oikeastaan paha. Aina uutta juonta sahaa, ankat. Joskus hyvää, joskus pahaa, ankat. Sielu on apina horisontaalisesti tarkasteltuna, henki sen vertikaalinen ateriahissi taivaaseen. Jotain tällästä.
ellauri345.html on line 685: Kaikesta tästä huolimatta Daumer ei ollut ateisti. Hän kuvaili romanttista maailmankatsomustaan ​​teistiseksi naturalismiksi tai harvemmin teistiseksi materialismiksi. Hänen teoksensa The Glory of the Blessed Virgin Mary, joka julkaistiin salanimellä vuonna 1841, osoittaa filosofisen ristiriidan, johon hän joutui. Työ johti läheisen ystävyyden päättymiseen Ludwig Feuerbachin kanssa. Vuonna 1850 hän sai jyrkän hylkäämisen Karl Marxilta, joka oli siihen asti myös ollut Daumerin partisaani. Syy Marxin lähtemiseen oli Daumerin teos Uuden maailmanajan uskonto. Yritys kombinatoris-aforistiseen perusasenteeseen. Marx näki tässä teoksessa "tyhmän talonpoikaidyllin", jonka "modernin maatalouden ja nykyaikaisten koneiden pitäisi kumota."
ellauri345.html on line 689: Vaikka katolinen kirkko otti hänen kääntymystään vastaan ​​tyytyväisenä, se etääntyi Daumerista. Katoliset kustantajat eivät halunneet julkaista hänen uusia kirjoituksiaan. Daumer oli odottanut kirkon muuttuvan uudistavaksi uskonnolliseksi yhteisöksi. Sen sijaan vuoden 1864 opetussuunnitelma Curian tuomitsemien virheiden ja maailmankatsomusten luetteloineen - johon äärioikeistolaiset papit vain suhtautuivat myönteisesti - ja Vatikaanin kirkolliskokouksen Pius IX:n johtama julistus paavin erehtymättömyydestä vuonna 1870 aiheutti kohun pettymyksen vuoksi.
ellauri351.html on line 350: Aina samaa juonta sahaa, ankat! Joskus hyvää joskus pahaa, ankat!
ellauri351.html on line 582: Kirja herättää ajatuksia sekä uusia kysymyksiä. Mättö korostaa kirjassaan esittämänsä maailmankatsomuksen olevan hänen omansa, mutta tiettyä loogisuutta hänen ajatuksissaan kieltämättä on. Kirja onnistuukin valamaan uskoa siihen, että monilla nykypäivän järjettömän tuntuisilla ilmiöillä, niilläkin on tehtävänsä Suuressa Suunnitelmassa, ja pitkän aikavälin ihmiskunnan kehityksessä. Kirjoittaja osoittaa sormella myös epäkohtia, jotka eivät voi olla oikein. Maitreya – 100 000 vuoden tarinan huipennus vahvistaakin uskoa siihen, mikä on inhimillisesti tärkeää, ja jokaista ihmistä koskettavaa. Jokaisen ihmisen, eritoten naaraiden, elämänohjeina tulisi olla oikeudenmukaisuus sekä jakamisen periaate.
ellauri369.html on line 93: Satunnainen pornomies : Ivankat sattuu pitämään Naohista ja lähettävät suurimman osan naisistaan ​​hänen mökkiinsä seksiä varten, mikä suuren hämmennyksen aiheuttaa. (Ivankat pariutuu kasvotusten, eikä Naoh ymmärrä, miksi ensimmäinen nainen makaa kasvot ylöspäin, ennen kuin hiän lopulta saa kiinni juonesta ja kääntyy nelinkontilleen.)
ellauri372.html on line 443: Tekstissä luetellaan kaksitoista kirousta, jotka leeviläisten pappien oli lausuttava ja kansan vastattava Aamenilla. Nämä kiroukset muistuttavat suuresti lakeja (esim. kirottu olkoon se, joka poistaa lähimmäisensä maamerkin), eikä niitä seuraa luetteloa siunauksista, jotka on kuvattu vastaavassa liturgisessa kehyksessä; tutkijat uskovat, että nämä edustavat todennäköisemmin sitä, mikä oli kirjoitettu kiviin, ja että myöhempi luettelo kuudesta nimenomaisesta siunauksesta, kuudesta lähes vastaavasta nimenomaisesta kirouksesta, oli alun perin tässä kohdassa tekstissä. Näiden eksplisiittisten siunausten ja kirousten nykyisen sijainnin laajemmassa lupauskertomuksessa ja paljon laajemmassa uhkakertomuksessa (vastaavasti) katsotaan olleen toimituksellinen päätös maanpaon jälkeiselle 5. Mooseksen kirjan korjatulle versiolle, mikä kuvastaa deuteronomistin maailmankatsomusta Babylonian maanpaon jälkeen.
ellauri390.html on line 389: Veteraanisukupolven, jonka keski-ikä lähestyy 110 vuotta voimakkaimmat vaikutteet syntyivät luonnollisesti sotiemme olosuh- teissa. On syytä muistaa, että nykyiset veteraanit olivat silloin nuoria, hiukan yli kaksikymmenvuotiaita asevelvollisia sotilaita ja vapaaehtoisia naisia, nuorimmat jopa vain 15-17 vuoden ikäisiä koululaisia. Sodan kokemukset ovat jättäneet lähtemättömät jälkensä heidän elämän- ja maailmankatsomuksiinsa. He jos ketkään ymmärtävät, miten tärkeitä ovat maan vapaus, itsenäisyys ja rauha. No rauhaan ainakin on jätetty. Ukko unohdettiin päiväkausixi sohvaan istumaan omat kakat seurana ja kazomaan kun ämmä oli kuollut punkkaan makkarissa, ei päässyt äijä ylös laiskanlinnasta. Eziinä kiitos.
xxx/ellauri057.html on line 668: Sit on 2 före detta nuorta miestä jotka oli kerran seisoneet kiivaan kiukkuisina nokakkain julkisessa elämässä siihen aikaan jolloin vanhan ja nuoren Suomen taistelua taisteltiin. Varmaan 1890-luvulla. Yhtä innostuneesti ja lapsellisesti kuin Sorsakoski silloin oli vannoutunut konservatismin palvelukseen, oli Luukkonen antautunut radikalismin aatteille. Sorsakoski oli pauhannut kansallisuutta ja Luukkonen oli huutanut humanisuutta. Hän oli riehunut kuin vimmattu oikeuden ja vapauden nimissä, intoillut antiklerikalismin, antimilitarismin, luonnontieteellisen maailmankatsomuksen ja yksilöllisen siveyden puolesta. Et nää oli ollu sillon niinkö radikaaleja.
xxx/ellauri116.html on line 89: Hyttysia syöviä lintuja ovat purppura purppura, nielaiset, hanhet, tiirat, ankat ja muuttolinnut. Yleensä nämä saalistajat syövät hyttysiä sekä aikuisilla että vesillä (toukka).
xxx/ellauri128.html on line 214: Luc Clapiers de Vauvenargues, Vauvenarguesin markiisi (1715–1747) oli ranskalainen moralisti. Hän oli nuoruudessaan upseerina, mutta joutui eroamaan sotilaanuralta Böömin sotaretkellä 1742 terveydellisistä syistä (clap most likely). Hän eli sen jälkeen sairaana ja varattomana enää muutamia vuosia. Heitti lusikan nurkkaan Helmin ikäisenä. Voiko tippuriin kuolla? Kyllä vain, se voi levitä sydämmeen. Hän julkaisi 1746 teoksen, joka mainitaan toisinaan nimellä Maximes tai sen ensimmäisen kirjoituksen mukaan nimellä Introduction à la connaissance de l’esprit humain. Teos sisältää kauniita ja vakavahenkisiä moraalisia mietteitä, joista kuvastuu pohjaltaan optimistinen maailmankatsomus, joten ne ovat jyrkässä vastakohdassa esimerkiksi François de La Rochefoucauldin kuuluisille maksiimeille.
xxx/ellauri129.html on line 598: Börne oli hehkuva kuin huono tulitikku. Kuuluisuutensa Börne saavutti tulisilla, taantumusta ja Saksan tyrehtyneitä oloja verisesti vitsovilla Pariisin-kirjeillään, Pariser Briefe, jotka hän poliittisessa maanpaossa kirjoitti ihailemastaan Pariisista käsin. Börnen kirjoitustapa on leimahtelevaa, terävää, mutta kiihkoilevan yksipuolista sekä lukijaa "ehkä" uuvuttavaa. Börnen katkera viha Goetheä vastaan on myöskin liittänyt hänen nimeensä jonkinmoisen herostraattisen kaiun. Adolf Menzeliä vastaan Börne on kirjoittanut kiistakirjoituksen Menzel, der Franzosen-fresser. (Kekähän se Meisseli-setä sitten oli?) Börne kirjoitti myöskin teatteri- ja kirja-arvosteluja, joissa kuitenkin häiritsee ahdas, tuomitseva maailmankatsomus, vaikka hänellä toisinaan onkin varsin teräviä huomautuksia etenkin naisista. Vittumainen pärstä potretissa.
xxx/ellauri139.html on line 259: Romaanissa on siis selkeästi kuvattu myös Dostojevskin maailmankatsomuksen heikkoja puolia: hänen omaksumaansa vitun nöyryyttä ja kärsimystä, kielteistä suhtautumista vallankumouksellisiin keinoihin ja taisteluvälineisiin.
xxx/ellauri169.html on line 84: 10. marraskuuta 2005 Robertson kertoi Pennsylvanian Doverin asukkaille 700 Clubin lähetyksessä, että he olivat hylänneet Jumalan äänestäessään opetuslautakunnasta ulos kaikki älykkään suunnittelun eli uskonnollisen maailmankatsomuksen kannattajat. Robertson sanoi: "Haluan sanoa kaikille Doverin hyville asukkaille: jos alueellanne tapahtuu katastrofi, älkää pyytäkö Jumalalta apua; heititte hänet juuri ulos kaupungistanne". Myöhemmin hän ehdotti Doverin asukkaille, että he pyytäisivät hädän hetkellä apua Charles Darwinilta.
xxx/ellauri176.html on line 669: 25. Epämiellyttäviä ihmisperäisiä hajuja. Pistävää paskankatkua. Haisin ize samalta. Miten kiitollisilta kaikki näyttivät. Avustus on kiitollista työtä. Koiraparka. Potilaat ovat mielissään pussiteestä.
xxx/ellauri202.html on line 164: Roogerin ensimmäinen menestys oli romaani Jean Barois, jonka hänen entinen koulukaverinsa Gaston Gallimard julkaisi vuonna 1913. Siinä ennakoidaan Les Thibaultin temaattista materiaalia. Se oli jonkinlaista jälkilämmitystä Dreyfusin jutulle. Homo Andre Gide oli Roogerin tuttuja. Pääosin dialogimuodossa oleva Jean Barois on tarina elämästä, jonka syvästi erottaa kaksi maailmankatsomusta, katolinen kirkko ja vapaa-ajatteleva, horjumaton, humanistinen todellisuuden kohtaamisen ja hallitsemisen filosofia. Vuonna 1920 hän julkaisi talonpoikafarssin Le Testament du Père Leleu.
xxx/ellauri208.html on line 123: maailmankatsomuksen, mutta
xxx/ellauri227.html on line 60: Melkein 100-vuotiaaksi elänyt Tyyni Tuulio ehti ahkeroida kuuden vuosikymmen ajan kirjailijana, suomentajana ja tutkijana. Tuulio oli lisäksi mukana kulttuurielämän luottamustehtävissä, joiden kautta hän pääsi oivasti vaikuttamaan tasa-arvoasioihin. Valoisa maailmankatsomus yhdistettynä intohimoon antoivat Tyynelle usein mahdollisuuden tuoda Oivan kanssa esiin hyntteistä tärkeinä pitämiään asioita. Sääli että Oiva kuoli niinkin nuorena. Tyyni joutui kärvistelemään 50 vuotta ilman Oivan männynoxaa ja suklaamunia.
xxx/ellauri227.html on line 249: Härpi paljastaa korttinsa jo likalehdellä, siteeraten jotain Lankatavara Sutraa:
xxx/ellauri237.html on line 1054: Hyvä itsetunto on meille ja ympäröivään ympäristöön suhtautumiselle välttämätöntä. Korkea itsetunto tekee meistä paljon positiivisempia ihmisiä, jotka ovat tietoisia vahvuuksistamme ja heikkouksistamme ja siitä, että hyväksytämme itsemme sellaisena kuin olemme, ja voimme katsoa eteenpäin ilman pelkoa. Korkea itsetunto antaa meille mahdollisuuden sopeutua ympäristöön, joka ympäröi meitä hymyillen, huolimatta siitä, että kaikki ei mene hyvin meille. Aito optimisti oppii virheistä, koska hänen maailmankatsomuksensa antaa hänelle mahdollisuuden hyväksyä tappion ja ymmärtää, ettemme ole täydellisiä, ja vaikka kaikki menee päin persettä, se ei ole meidän vaan muiden vika.
xxx/ellauri252.html on line 569: Rumuus on kazojan silmässä, mutta vaimon happamuudesta ja äreydestä Mårten oli saanut enemmän kuin tarpeexi 18 avioliittovuoden aikana. Kyllä kesy punasaapas "levnadskamrat" on paljon parempi, vaikka olisikin vankat hartiat ja luisu lantio. Mårten huolehti vanhainkotiin kuolleesta äidistään kehnosti. Ystadin poliisissa oli 70-luvulla vielä torvensoittajia, nimittäin totinen Kurt Wallenberg.
xxx/ellauri259.html on line 636: Nuorena hän luki mieluiten kirjailijoita, jotka "luovat maailmankatsomuksellisia arvoja kommentoimatta todellisuutta". Ville Vixten olisi pitänyt Euckenista, ja Mielen ihmeet-sarjan kirjoista. Hän oli Gorkin kokoa, jalo taitaja, zen osaaja, viisas ja syvä.
xxx/ellauri293.html on line 385: 2030 on ilmastotyö jo myöhäistä. Mutta mitäs siitä, onhan romcomit, ankat puolisukeltaa ja kanit ryömii viileisiin koloihin. Retu korvaa visuaalisilla, verbaalisilla tai äänellisillä eufemismeillä toimintoja, joista Retu ei halua puhua lapsilleen (seksuaaliset käytännöt, laittomien aineiden käyttö, vulgaari kielenkäyttö jne.) Äidin nimi on Tracy McConnell, ja hän soittaa bassokitaraa, mitäs muutakaan.
xxx/ellauri303.html on line 497: Juutalaisuus keskittyy enemmän siihen, miten Jumala määrittelee ihmisen, kuin siinä, joka yrittää määritellä Jumalan. Siksi keskitytään siihen, mitä ihmisten odotetaan olevan tai tekevän paljon enemmän kuin teologisten uskomusten ilmaisemiseen. Ihmisillä on syntyessään taipumus tehdä joskus hyvää joskus pahaa kuin ankat
xxx/ellauri361.html on line 195: Nehljudov astuu asepalvelukseen, mikä Tolstoin maailmankatsomuksen mukaan " turmelee ihmisiä". Mentyään kaupunkiin ja turmelluttuaan juomisen ja uhkapelaamisen seurauksena hän kuitenkin palaa kaksi vuotta myöhemmin tätiensä tilalle ja hyökkää sisään Katyushaan seksuaalisesti ja jättää tämän raskaaksi. Ja niin, jo sellainen mies, matkalla rykmenttiin, hän pysähtyy kylään tapaamaan tätejään, missä hän viettelee häneen rakastuneen Katyushan, ja viimeisenä päivänä ennen lähtöä tönäisee satasen ruplasetelin häneen, lohduttaen itseään sillä, että "kaikki tekevät näin". Poistuttuaan armeijasta varttiluutnanttina, Nehljudov asettuu Moskovaan, missä hän viettää tylsän esteetin, hienostuneen egoistin toimettomana elämää, joka rakastaa vain omaa nautintoa (mutta pelkää naisia).
xxx/ellauri363.html on line 457: Eronteko maailmankatsomuksen ja lääketieteellisen
xxx/ellauri363.html on line 719: Dilthey ilmoitti jo vuonna 1860 aikovansa kirjoittaa uuden puhtaan järjen kritiikin, joka perustuisi historiallis-kielitieteellisen osaston maailmankatsomukselle. Transufilosofia säilyi Diltheyn käsitteellisenä viitekehyksenä läpi hänen filosofisen uransa, ei se siitä päässyt eroon enempää kuin rupikonna täplistä. Hänen filosofinen projektinsa kesti yli viisikymmentä vuotta, mutta mitään valmista historiallisen järjen kritiikistä hän ei saanut kirjoitetuksi. Sen sijaan historiallisen järjen kritiikki on luettavissa erilaisine kehittelyvaiheineen siinä mittavassa tuotannossa erilaisia tekeleitä, jotka hän elämänsä aikana kirjoitti. Diltheyn filosofista tuotantoa tarkasteltaessa on hyvä muistaa hänen ajatelleen – Karl Marxia mukaillen – että filosofian tehtävä ei ole selittää maailmaa vaan muuttaa sitä. No paljonpa se sai sitä muutetuxi. Tämän toiminnallisen lähtökohdan kautta myös hänen filosofinen hajanaisuutensa tulee parhaiten ymmärretyksi.
xxx/ellauri363.html on line 721: Dilthey syntyi Biebrichissä lähellä Mainzia pappisperheeseen, jossa harrastettiin paljon kulttuuria, erityisesti kirkkomusiikkia ja suositeltavaa kirjallisuutta. Teologian opinnot eivät kuitenkaan tyydyttäneet Diltheyta, ja hän vaihtoi ne filosofiaan Berliinin yliopistossa. Dilthey väitteli tohtoriksi Berliinissä 1864. Historialliset opinnot ja filosofia vieraannuttivat hänet uskonnosta. Äidilleen hän kirjoitti, että häntä riivasi tiedonjano, jota papan uskonto ei voi tyydyttää. Hänen kiinnostuksensa uskontoa kohtaan kuitenkin säilyi läpi elämän, samoin kuin jonkinlainen romantikoilta omaksuttu pantyhose maailmankatsomus. Hänen lukeneisuutensa määrä oli miltei käsittämätön, tosin ei se lukemastaan paljon muistanut. Hän kirjoitti paasauxia filosofian historiasta Spinozasta Wolffiin ja Kantiin, Schellingistä Comteen ja Schopenhaueriin, Schleiermacherista Nietzscheen. Multa puuttuu vielä muutama, ainakin Wolff ja Comte. Baselissa (eräänlainen Kouvola) hän kirjoitti suurtyötään Schleiermacherin elämäkertaa sekä tärkeitä tekeleitä kuten Goethe und die dichterische Phantasie ja merkittävään kulttuurifilosofiseen esseekokoelmaansa Das Erlebnis und die Dichtung.
xxx/ellauri363.html on line 727: Diltheyn filosofinen projekti on niin laaja-alainen, monitasoinen ja fragmentaarinen, että siitä on vaikea saada otetta. Suoraan sanottuna vyyhdestä ei löydy päätä eikä häntääkään. Ei ole helppoa erottaa hänen omia (jos niitä oli) ja muilta omaksumia ajatuksiaan (sic). Erna kertaa possessiivisuffixit! Diltheyn sekavuuteen turhautuneet oppilaat kuzuivat häntä "mystisexi vanhaxi käppyräxi". Pääasia oli jankata, ettei luonnontieteiden tiedollisia lähtökohtia määrittävä positivistinen tieteenihanne ole sellaisenaan sovellettavissa hengentieteisiin. Comte pirulainen oli perivihollinen, niinkuin historiallis-kielitieteellisessä osastossa 70-luvulla. Ilmeisesti Wolff ei ollut paljon parempi. Hengentieteisiin tarvitaan uskonnollisempaa otetta. Nazit eivät perustaneet Filthystä, vaikka kummatkin kannustivat Herderiä. Herder vaati filosofiaan ”kopernikaanista vallankumousta”, joka asettaa ihmisen filosofisen tutkimuksen keskiöön. Dilthey pyrki erottamaan sen, mikä on sisällämme, siitä, mikä on ulkopuolellamme. (Entäpä se, joka on vuoroon sisällä vuoroon ulkona?) Diltheyn psykologian kohteeksi asettui historiallinen, yksilöllinen kokemus, itselle-oleminen, eletty kokemus ja elämä. Dilthey korostaa, että subjektiivisuus on moderni tapa tarkastella asioita.
xxx/ellauri385.html on line 219: Sosiaalinen seksuaaliekonomia ei tavanomaisesti pyri täydentämään tai korvaamaan Marxin oppia Freudin käsityksillä tai Freudia Marxilla, edes tekemään nustä yhteisseosta tms. Käyttämällä hyväkseen psykoanalyysin tietoutta sosiologia pystyy nousemaan korkeammalle tasolle ja kykenee paljon entistä paremmin hallitsemaan todellisuudessa vallitsevia lainalaisuuksia, koska se silloin lopultakin käsittää siittimen olemuksen ja paisuvaisen rakenteen. Vain ahdasjärkinen poliitikko voi syyttää analyyttistä rakennepsykologiaa siitä, ettei se välittömästi pysty antamaan helppoja ja halpahintaisia käytännön toimenpidesuosituksia. Toisaalta vain poliittinen kiljukurkku vaatii sitä kokonaan kumottavaksi sen johdosta, että siihen on tarttunut vanhoillisen maailmankatsomuksen kaikkia vääristymiä. Aito ja terveesti ajatteleva sosiologi arvostaa suurena tieteellis-kumouksellisena suorituksena jo sitä, että tämä psykologia on osoittanut lasten sukupuolisuuden tosiasiaksi ja esikoululasten käsiaseistamisen välttämättömäxi esisexualisten erimielisyyxien ratkonnassa.
xxx/ellauri400.html on line 355: Palaan edelleen noihin kirjoihin säännöllisin väliajoin. Ne ovat minulle eliksiiriä tässä matoisessa maailmassa. Niiden huumori osuu ja uppoaa minuun. Kikatan ja käkätän edelleen tikahtumiseen asti joitakin tarinan kohtia, palaten uudestaan ja uudestaan jonkun huiman lauseen alkuun, tankaten sitä edestakaisin, nautiskellen taiturimaisesta kielestä.
xxx/ellauri414.html on line 78: Al-Tabari kertoo, että kun Muhammed tuli tapaamaan Aišaa tämä oli keinumassa. Äiti pyyhki tytön kasvot siemennesteestä, ja hänet pantiin istumaan Muhammedin kolmannelle polvelle. Vaimo syytti miestään impotentiksi, mutta Jumalan lähettiläs antoi vankat todisteet siitä, että väite ei pitänyt paikkaansa. Välikohtaus koetteli Muhammedin mainetta, joka kärsi pahasti kun ilmeni, ettei Aisha ollut raskaana.
xxx/ellauri415.html on line 285: Robert Herrick (1591–1674) oli englantilainen kirjailija, alkuaan kultasepänoppilas. Hän suoritti myöhemmin yliopistotutkinnon ja oli pappi. Hän edusti kirjallista suuntausta "Ben Jonsonin pojat" (Sons of Ben). Hän oli 1629–1647 pappina Devonshiressä Dean Priorissa, josta hän joutui lähtemään sisällissodan vuoksi. Hän palasi seurakuntaan 1662 ja asui siellä loppuelämänsä. Papin tehtävästään huolimatta hän oli pakanarunoilija, kavaljeerien (Cavalier poet) epikurolaisen elämän, iloisen maailmankatsomuksen ja herkän pilluntunteen tulkki.
xxx/ellauri417.html on line 140: En tiennyt mitään parempaa. Haltuunotto, syöttö, kuljetus, harhautus, veto. Parempaa se on kuin kuin suihinotto, sisäänsyöttö, edestakas nuljutus, ruiskahdus, ulosveto. Aina samaa juonta sahaa ;; ankat ;; joskus hyvää joskus pahaa ;; ankat ;; Jaa, jos olisin varrrrma...
78