ellauri003.html on line 1379: (Roope Salminen ja koirat)
ellauri015.html on line 1112: Simo Salminen.
ellauri043.html on line 2771:

Simo Salminen


ellauri058.html on line 547: Kirjailija Matti Salminen vekuttaa 24.9.2013 2:00 kriitikko Vesa Karoselle:
ellauri058.html on line 549: Arvostelija ei pitänyt siitä, että tulin hänen tontilleen, Pentti Haanpäästä kirjan kirjoittanut Matti Salminen arvioi.
ellauri058.html on line 605: Syksyllä 2013 saatiin Helsingin Sanomissa seurata Matti Salmisen ja Vesa Karosen kiivasta sanailua liittyen Pentti Haanpäähän. Salminen oli juuri julkaissut Haanpäästä uuden elämäkerran, jossa hän omien sanojensa mukaan kääntää nurin koko kirjailijan “virallisen” historian. Itsetietoinen tyyli ei saanut pitkän linjan Haanpää-tutkija Karosta syttymään (Vesa Karonen: Reportaasi Pentti Haanpäästä jättää teokset sivuosaan, HS, 15.9.2013).
ellauri093.html on line 388: Esa-Jussi Salminen
ellauri110.html on line 1020: Markku Rantala kirjoitti 1.2.2007 klo 19.19: Samuli Paronen oli oman aikansa Arto Salminen, ehkä siksi ettei tiennyt. Arto Salminen oli oman aikansa Arto Salminen, kai. (Kekä on Arto Salminen?)
ellauri110.html on line 1022: Arto Sakari Salminen (22. lokakuuta 1959 Helsinki – 15. marraskuuta 2005 Hausjärvi[1]) oli suomalainen kirjailija. Salmisen tuotannon aiheita ovat esimerkiksi viihdeteollisuus, tositelevisio, pätkätyöt ja köyhyys.
ellauri110.html on line 1026: Salminen kirjojen myynti oli ilmestymisaikaan vähäistä, mutta myöhemmin arvostus on kasvanut.
ellauri110.html on line 1028: Salminen sai Koskenkorva-palkinnon 1998, Olvi-palkinnon 2004 ja oli Nordfors-palkintoehdokkaana 2002. Salminen kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen vuonna 2005. Viinaanko se kuoli?
ellauri131.html on line 219: Mika Salminen vahvistaa: Uusi maskisuositus tulossa
ellauri196.html on line 98: Molskis, sanoi Eemeli, molskis! on suomalainen elokuva vuodelta 1960, jonka on ohjannut Ville Salminen. Elokuva on kolmesta Eemeli-elokuvasta toinen.
ellauri196.html on line 107:

Oho, sanoi Eemeli on suomalainen elokuva vuodelta 1960. Sen on ohjannut Ville Salminen. Kyseessä on kepeä musiikilla höystetty ilottelu, joka tarjoaa sitä, mitä moukkamainen yleisö siltä odotti. Kriitikoita ei tämäkään elokuva miellyttänyt, arviot olivat tylyt, kuten muillekin Reino "Repe" Helismaan edustaman junttifarssi-tyylilajin teoksille. Ensi-ilta oli 22. tammikuuta 1960 Rexissä ja Tuulensuussa.
ellauri214.html on line 696: Laila Kinnunen s. 1939 oli Kinnusten iloisesta pelimanniperheestä ja sotalapsi Skoonesta. Kinnusen yksityiselämä oli traaginen ja alamäki alkoi hänen toisesta avioliitostaan. Puoliso Ville-Veikko Salmisella oli velkoja. Kinnusen nimi oli väärennetty vekseleihin ja ulosottomiehet kävivät heidän kotonaan. Salminen myös joi ja Kinnunen alkoi käyttää alkoholia omaan ahdistukseensa. Juomisesta alkoi tulla ongelma hänen odottaessaan tytärtään Mišićille ollessaan vielä naimisissa Salmisen kanssa. Hänen onnistui kuitenkin salata raskautensa ja alkoholisminsa pitkään. Milanan syntymän jälkeen lehdistössä julkaistiin ensimmäiset kohuotsikot Kinnusen alkoholinkäytöstä. Hänen syöksykierteensä jatkui kun Milana otettiin kolmivuotiaana huostaan isovanhemmilleen. Kinnunen kävi myös katkaisuhoidossa, mutta karkasi sieltä viikon kuluttua. 1980-luvulla Kinnunen asui kaupungin vuokra-asunnossa Käpylässä, vietti aikaa juopporemmeissä ja koki parisuhdeväkivaltaa. Hän ei kuitenkaan koskaan myöntänyt alkoholiongelmaansa. Hänestä alkoholi ei ollut ongelma, vaan osa ratkaisua.
ellauri342.html on line 56: Sally Salminen tekee intertextuaalisen viittauxen Tistet Vedeteen ja paavin muuliin joka potkaisi sen selkärangan hatun läpi. Sallysta se on hyvä esimerkki siitä miten sortaja saa hudaan sorretuilta loppupeleissä. Kyseessä on Alphonse Daudetin puisevahko myllylastu, joka löytyy Projekti Gutenbergistä ranskaxi ja anglosaxisena käännöxenä. Siitä ei tiettävästi ole filmiversiota, vain äänikirja saman kuminaamaisen Fernandelin lukemana joka esitti isä Camilloa ja kuljetti lehmää sotavankina Baijerista Stuttgartiin.
ellauri342.html on line 223: Sally Salminen oli tyttösenä kiltin näköinen. Kiltti se lienee ollutkin, ainakin se oli vasemmistolainen, mikä on jo hyvä suositus. Amerikansuomalaiset maailmansotien välissä tuppasivat olemaan sellaisia, köyhiä punikkeja Suomen silloista persumeininkiä karussa. Nykyään ei sinne enää paljon maxa vaivaa mennä fasismia pakoon vaikka kyllä aihetta taas olisi. Parempi oisi mennä vaikka Kiinaan, ei siellä kommareita kieroon kazota, kun ne on izekin kieroja kapitalisteja.
ellauri349.html on line 475: Vuoden 1. uni käsitteli konekäännöstä, erit. head switchiä, Kimmo Koskennientä ja tietokonelingvistiikan poikia, sekä sokerina pohjalla Kun Ji -tyttöstä, joka oli lähtemässä nuoremman ja kauniimman kielitieteilijän messiin jatkamaan opintojaan ulkomaille. LOL. Siinä koitin silitellä sitä vähän vielä lähtiessä mutta se sanoi että se kutitti. Aika surkeaa. Se halusi kuzua pappansa (isoisän, ei isän) valmistujaisiinsa. Se oli julkaissut joukon samizdat-kirjoja ajastaan Suomessa kuin Sally Salminen Basam Books sarjassa, samassa jossa ilmestyi Eskin jouzenlaulu. En taaskaan saanut ihan selvää mitä se koitti sanoa.
ellauri401.html on line 158: Vuonna 2025 Pekka Ervastin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta. Tuolloin olisi tilaisuus saada julki paremmin suurelle yleisölle suunnattu, aiempia (Mela, 1954 ja Gullman, 2020) kaunokirjallisempi elämäkerta. Jo julkaistut elämäkerrat ovat tavoittaneet lähinnä teosofisen kuplan sisällä olevia. Jonkin ’oikean’ ja tunnetun kirjailijan kirjoittama opus saisi huomiota laajemmin. Onpa ehdoteltu mahdollisia varteenotettavia nimiäkin: Matti Salminen ja Antti Tuuri – heillä voi olla ymmärrystä sellaisia hengenmiehiä kohtaa kuin Pekka Ervast. Löytyisikö tahtotilaa käynnistää prosessi riittävän varhaisessa vaiheessa? Pekka Ervastin uusin elämäkerta on ilmestynyt myös e-painoksena. Paperipainoksessa esiintyneitä painovirheitä on korjattu tähän toiseen painokseen. Teos on jaossa myös Ruusu-Ristin ja pekkaervast.net-sivustoilla.
ellauri421.html on line 95: Kirjan suomensi Matti Rossi joka oli jäänyt työttömäxi kaikkien muiden stallareiden paizi Matin käännettyä takkinsa. Matti syntyi 1934 Sortavalassa jääkärikapteenin raiskattua hänen äitinsä Vera Salmexen. Matti Rossi kuoli 2017 Helsingissä pitkäaikaisen punataudin murtamana. Rossi on kirjoittanut kirjan Raunioista nousee Donbass, jonka vuonna 2015 julkaisi Donetskin kansantasavallan suurlähetystö ja Johan Bäckman Publications. Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen luonnehti teosta venäläismieliseksi propagandaksi. Lehdistössä Rossi joutui asian vuoksi todellisen syytösryöpyn kohteeksi. Kiss my ass Denes! Asia nousi uudelleen otsikoihin yli 30 vuotta myöhemmin, kun kokoomuksen kansanedustaja Ben "peffalenkku" Zyskowicz arvosteli vuonna 2007 voimakkaasti valtionpalkinnon myöntämistä Rossille tämän ilmiannon vuoksi. Benkku jätti palkinnon myöntäneelle kulttuuriministeri Stefan Wallinille asiasta kirjallisen kysymyksen, koska Rossi ei ollut osoittanut katuvansa toimintaansa. Zyskowicz piti tapausta vakavana kulttuuri- ja ihmisoikeusrikoksena sekä täysin verrattavana natsi-Saksassa ja sen miehittämillä alueilla juutalaisia vastaan tehtyihin ilmiantoihin. Vastauksessaan Wallin sanoi, ettei hän ollut palkintoa myöntäessään tiennyt Kissin tapauksesta ja korosti palkinnon olevan ennen kaikkea tunnustus Rossin pitkäaikaisesta työstä kääntäjänä. Samalla hän kuitenkin tuomitsi Rossin tekemän ilmiannon pitäen valitettavana, ettei Rossi ollut harkinnut toimintansa moraalista puolta.
xxx/ellauri174.html on line 420: Hohhoijaa, vielä 170 sivua tavaamatta. Alfred de Vigny (se Eloan kynäilijä) töräyttää tässä kohtaa mottona: sukupuolet kuolevat huoneiston eri päissä, heittäen toisiinsa ärtyneitä kazeita. No kyllä kai, kun toinen ei tee enää muuta kuin kääntyilee, huokailee ja piereskelee. Kyllä siinä aika äkkiä pannaan sängyt ensin L-asentoon ja sitten eri päähän taloa. Vigny oli yxi 19. vuosisadan kuuluisimpia pehmopornoilijoita. Niitä piisasi. 19. vuosisata oli pehmopornon loistoaikaa. Olis menneet silikoninuket hyvin kaupaxi. Kauppa käy kuin siimaa, sanoi Manne Salminen.
xxx/ellauri234.html on line 196: Väinö Salminen.
xxx/ellauri252.html on line 157: Kekähän oli tää parta-Aatu Adam Plaanila ja sen kiimainen vaimo Sanna eli Sally? Ei selviä. Ei sunkaan hiljan kuollut Matti Rossi, Handen taistolainen kaveri joka pysyi Taiston aatteelle uskollisena, ilmiantoi Kissin Unkariin ja sai siitä Zyskoviczin tukkaansa vielä 30v myöhemmin (juutalaiset eivät unohda), ja kirjoitti viime töixeen neuvostomyönteisesti Donbassista? Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halminen luonnehti teosta venäjämieliseksi propagandaksi.
xxx/ellauri252.html on line 234: Darth Salama (s. 4. lokakuuta 1936, oikealta nimeltään Harri Salminen) oli tunnettu sith-lordi ja 60-luvun juhannustanssilavojen halutuin poikamies. Salaman perimmäisenä tehtävänä oli suomalaisen modernistisen proosan täydellinen tuhoaminen sith-neuvoston ohjeiden mukaan. Salama epäonnistui operaatiossa surkeasti. Jopa niin surkeasti, että kului yli 40 vuotta ennen kuin sithit uskalsivat lähettää seuraavan oppilaansa, Heli Laaksosen tuhoamaan suomalaista runoutta.
xxx/ellauri255.html on line 497: Uusi kynäilijä on tapetilla, turha sitä on siihen läiskästä, Harjunpää tietää rajoituksensa eikä tavoittele tähtiä. Tästä lausunnosta Jomppa taas jonkunverran nenäytyi. Kaikki taiteilijakapakoissa istuvat on tyhmiä, sanoi Hande Salminen, kapakkataiteilija izekin.
xxx/ellauri281.html on line 67: alminen/odessa">Matti Salminen Odessa -kappaleen sanoitukset
xxx/ellauri281.html on line 78: Laita Matti Salminen soimaan ja ratko päättelykykyä kehittäviä tehtäviä.
xxx/ellauri281.html on line 422: Hannele Lauri ei päässyt paikalle. Koko kolmikko on poissa. Uuno Turhapuro -elokuvien Sörsselssön eli Simo Salminen, Uuno eli Vesku Loiri ja Härski Hartikainen eli Spede Pasanen ovat kaikki siirtyneet ajasta ikuisuuteen, Hannele muistaa. Hannele ei ollut nähnyt enää vuosiin Loiria.
28