ellauri018.html on line 872:

alkoholinkäyttö
ellauri055.html on line 928: Sillinpään pitkään jatkunut oleskelu Ruotsissa oli alkanut herättää arvostelua Suomessa, ja osin tämänkin takia hän palasi Suomeen vähän ennen talvisodan päättymistä 9. maaliskuuta 1940. Talvisotaa seurannut välirauhan aika johti Sillinpään elämän suurimpaan kriisiin. Sodanaikaiset paineet, avioero ja holtittomaksi riistäytynyt alkoholinkäyttö romahduttivat Sillinpään terveyden. Syksyllä 1940 hänet vietiin pakkohoitoon Kammion sairaalaan, jossa hän oli vuoteen 1943 saakka. Silloin hän pääsi asumaan tyttärensä Saara Kuitusen perheeseen, joskin holhouksen alaisena, ja vuonna 1944 Sillinpään ystävästä Kustaa Vilkunasta tuli hänen holhoojansa. Sillinpään raha-asiat järjestyivät kustantaja Otavan avulla niin, että hän saattoi viettää loppuelämänsä taloushuolista vapaana. Sota-ajan kriisit haittasivat Sillinpään kirjallista työtä niin, että häneltä ilmestyivät 1940-luvulla vain romaanit Elokuu 1941 ja Ihmiselon ihanuus ja kurjuus 1945, nekin osin viimeistelemättöminä. Molemmat teokset olivat kuvauksia pettymyksestä, uupumisesta ja alkoholismista. Tommosta Henrik Tikkasgenreä.
ellauri055.html on line 974: Pakkalan lapsuus oli ankea, sillä hänen isänsä oli perso viinalle. Siitä joutuivat viisi lastakin kärsimään, ja isän ollessa retkillään sairasteleva äiti sai kantaa vastuun perheestä. Nälkävuosien aikana perheen asuntona oli yhden huoneen hökkeli, ja Teuvo joutui käymään kerjuulla. Isän alkoholinkäyttö teki käsityöläisperheestä köyhälistöä.
ellauri067.html on line 275: Fields tunnetaan pulleasta vartalosta, turpeasta naamasta ja perunanenästä sekä ilkeiden sutkausten heittelystä. Aiheina viina, nais -ja lapsiviha. Fieldsin alkoholinkäyttö haittasi hänen elokuva- ja näyttämöuraansa ja lopulta koitui kuolemaksi kun mahalaukku halkesi.
ellauri219.html on line 993: 50-luvulla hän teki kiertueita Eurooppaan ja viihtyi erityisesti Ranskassa ja Ruotsissa. Parker veti yhä heroiinia kuin simo hilloa, minkä lisäksi hänen alkoholinkäyttönsä oli riistäytynyt hallinnasta. Hän myöhästeli esiintymisistä, ja soiton laatu oli epätasaista.
xxx/ellauri057.html on line 616: Maniajaksoon liittyy usein myös runsasta alkoholinkäyttöä ja persoonallisuushäiriöille ominaista impulsiivista käytöstä. Nämä vaikeuttavat manian tunnistamista.
xxx/ellauri086.html on line 732: Huoli rakastetun Virginiansa menettämisestä sai masentuneen Poen juopottelemaan. Poen alkoholinkäyttö oli aina kausittaista: hän saattoi olla kuukausia kokonaan juomatta mutta retkahti sitten useiksi päiviksi ja käyttäytyi juopuneena hyvin huonosti.
xxx/ellauri086.html on line 742: Vuonna 1845 Poe saavutti vihdoin mainetta, joskaan ei rahaa, kun hänen runonsa "Korppi" ("The Raven") julkaistiin ja hänen muotokuvansa ja elämäkertansa ilmestyivät Graham'sissa. Hän sai lehdissä neron maineen, pääsi New Yorkin seurapiireihin ja tutustui merkittäviin kirjailijoihin kuten Walt Whitmaniin. Hänen terävä kynänsä ja alkoholinkäyttönsä toivat hänelle kuitenkin kielteistä julkisuutta, eikä menestys jäänyt pysyväksi. Runoutta hän "Korpin" jälkeen kirjoitti enää melko vähän.
xxx/ellauri086.html on line 746: Poen viimeisiä viikkoja leimasi rankka alkoholinkäyttö. Hänet löydettiin katuojasta kapakan edestä Baltimoressa 3. lokakuuta 1849 ja vietiin sairaalaan. Siellä hän kärsi viimeisten päiviensä aikana harhanäyistä, vapinasta ja sekavuudesta. Poe kuoli sairaalassa 7. lokakuuta 1849. Hänelle ei tehty ruumiinvavausta. Hänen kuolinsyykseen on esitetty monenlaisia arveluja delirium tremensistä aivotulehdukseen. Poe haudattiin Baltimoren presbyteeriselle hautausmaalle. Se on aika kammottava paikka.
xxx/ellauri128.html on line 511: Bukowski piti yllä "renttukirjailijan" imagoa. Hänellä oli kuitenkin useita pitkäaikaisia työpaikkoja; hän työskenteli postissa yhteensä 11 vuotta. Hän työskenteli yövuorossa voidakseen käydä iltapäivisin laukkaradalla lyömässä vetoa hevosista. Noista vuosista hän kirjoitti menestysteoksensa Postitoimisto (1971). Bukowski käytti runsaasti alkoholia ja oli kuolla alkoholinkäyttönsä seurauksena jo alle 40-vuotiaana. Hänet vietiin sairaalaan hänen oksennettuaan runsaasti verta, ja hän tarvitsi lukuisia verensiirtoja. Hän kuunteli klassista musiikkia, kuten Mahleria ja Sibeliusta.
xxx/ellauri225.html on line 496: Kettil Edmund Bruun (6. tammikuuta 1924 Helsinki – 16. joulukuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen sosiologi ja kansainvälisesti merkittävä alkoholipolitiikan tutkija. Hänen uraauurtava pienryhmien juomiskäyttäytymistä käsittelevä osallistuva väitöskirjatutkimuksensa toi uudenlaisia metodeja alkoholinkäyttöön. Vuosina 1955–1968 Bruun toimi Alkoholipoliittisen tutkimuslaitoksen johtajana ja 1955–1980 Alkoholitutkimussäätiön sihteerinä ja vuosina 1980-85 kaalimaan vartijana. Hän toimi kolmen vuoden ajan Tukholman yliopiston professorina mutta joutui lähtemään viinanläträyxen takia. Kettil är far till Staffan Bruun.
11