Edellä oleva kuvaus perustuu akateemiseen eli mensuurimeikkailuotteluun, ­joka järjestettiin Helsingin Normaalilyseossa Etelä-Helsingissä vuonna 1964.

Yliopistojen osakunnissa harjoitetussa mensuurimeikkailussa ei oteltu varsinaisesti voitosta, eikä kyse ollut kilpailusta tai urheilusta. 1700-luvulla Saksassa syntyneen akateemisen meikkailuperinteen tarkoituksena oli pikemminkin kimppakiva ja osoittaa luonteenlujuutta ja rohkeutta. Lisäksi ottelijat halusivat saada etu-tai takaposkeensa näyttävän sarven, jota pidettiin miehekkyyden osoituksena. Mensuurimeikkailun juuret ovat keskiaikaisissa aatelismiesten välisissä pippelinmittelöistä, joissa oli useimmiten ­kyse kunniasta. Siis yxinkertaisemmin sanoen nokintajärjestyxestä. Näin käytiin oikeutta, oikeushan on aina vahvemman puolella. Se joka voitti oli oikeassa jossain reviirikiistassa.
ellauri098.html on line 751: Briggs syntyi yhteen tai useampaan akateemiseen perheeseen, jotka uskoivat koulutuksen yhtäläiseen arvoon sekä miesten että naisten kohdalla, ja hän valmistui maatalouden alalta Michiganin valtionyliopistosta, mikä ei 1800-luvun lopulla ollut naisille yleistä. Maatalousopintojen jälkeen hän työskenteli opettajana, ja meni sitten naimisiin fyysikko Lyman Briggsin kanssa.
ellauri101.html on line 243: Tätä aktanttimallia soveltaa joku ämmyrkäinen Pentti Leinon juhlakirjassa tai lähtiäisniteessä Jjari!n sisäiseen sankariin. Kirjoittajaa selvästi vituttaa että Jjarri! on netonnut tällä paskalla huisisti enemmän kuin kirjoittaja (varmaan akateemiseen prekariaattiin kuuluva pätkätyöläinen) koskaan voi odottaa saavansa rojalteja Pentti Leinon juhlakirjaan kovalla vaivalla väsäämästään yritelmästä.
ellauri260.html on line 217: Ordoliberalismi on saksalainen muunnelma taloudellisesta liberalismista, joka korostaa hallituksen tarvetta varmistaa, että vapaat markkinat tuottavat tuloksia, jotka ovat lähellä sen teoreettista potentiaalia, mutta eivät puolusta hyvinvointivaltiota. Ordoliberaalisista ihanteista tuli perusta toisen maailmansodan jälkeisen Saksan sosiaalisen markkinatalouden ja sitä seuranneen Wirtschaftswunderin luomiselle. Sanan "ordoliberalismi" (saksa : Ordoliberalismus) loi vuonna 1950 Super Hero Moeller, ja se viittaa akateemiseen aikakauslehteen ORDO.
ellauri367.html on line 58: Erottuaan MI5:n palveluxesta Cairncross jäi rahattomaksi ja työttömäksi. Uskollinen Juri Modin antoi hänelle rahaa muuttaa Chicagoon, missä Cairncross siirtyi akateemiseen uraan Northwestern Universityssä.
ellauri369.html on line 531: Kun vastustajansa Edward Augustus Freeman kuoli vuonna 1892, Froude nimitettiin lordi Salisburyn suosituksesta hänen seuraajakseen modernin historian Regius-professoriksi Oxfordissa. Lordi Salisbury oli brittiläinen konservatiivinen poliitikko, joka toimi pääministerinä kolme kertaa yhteensä yli 13 vuoden ajan. Hän vältti liittoutumia pitäen yllä upeaa eristäytymistä. Valinta oli kiistanalainen, sillä Frouden edeltäjät olivat olleet hänen ankarimpia arvostelijoitaan, ja hänen teoksiaan pidettiin yleensä kirjallisina teoksina akateemiseen maailmaan soveltuvien vakavan historian kirjojen sijaan. Siitä huolimatta hänen luennot olivat erittäin suosittuja, suurelta osin Frouden kokemuksen syvyyden ja monipuolisuuden vuoksi ja pian hänestä tuli Orielin stipendiaatti. Froude luennoi pääasiassa Englannin uskonpuhdistuksesta , "English Sea-Men in the Sixteenth Century (Sir Francis Drake ja Thomas Cauendish) ja Erasmuksesta.
xxx/ellauri202.html on line 139: Antoine haikailee Giseleä, joka oli ollut siis perheessä "kasvattina". Antoine avaa professori Jalicourtin kirjeen. Hän saa kuulla Jacquesin katoamisesta. Se oli vapaaehtoinen. Hän ei halunnut mukautua akateemiseen kuriin, vaan lähti ulkomaille ja kirjoittaa salanimellä Roger Martin du Gard, sori Jack Balthy. Antoine lukee Balthyn La Sorellina teosta, jonka hän tajuaa kuvaavan Jacquesin omaa elämää. Siinä päähenkilö rakastaa kahta naista protestanttia, ja siskoa (Gisele on kasvattilapsi ei sisko), Jacques on omalla estyneellä tavalla kiinni kylmässä Jennyssä, mutta eräällä kotiin paluureissulla lankeaa aistilliseen Giseleen, siis romaanissaan, jossa henkilöiden nimet ovat vaihtuneet. Antoine, joka on ollut itsekin tuntenut fyysistä vetoa Giseleen, lukee hullaantuneena. Jacquesin tuotoksesta selviää myös välirikon syy. Isä, joka ei hyväksy pojan kihlausta protestantin kanssa, uhkaa lopettaa tämän kuukausirahan ja päättää lähettää pojan armeijaan. Poika uhkaa itsemurhalla ja katoaa. Näin yksinkertainen juonikuvio on, jota on jo selitetty aiemmin, mutta Jack Balthyn tuotoksena tästä on saatu paljon paatosta aikaan. Kirjoittaako Roger Martin du Gard Jacquesista kuin itsestään, joka Jack Balthynä kirjoittaa Jacquesista, ja du Gardin loihtima Antoine lukee ja eläytyy, tämä on kulttuuria ja taidetta, minusta tässä tämä toimii, toteutustapa taiteessa on ratkaiseva.
xxx/ellauri298.html on line 176: Tutkimukseni, sovellettu antropologia/psykoanalyysi/runous ja ammatillinen panokseni sijaitsevat monien akateemisten alojen ja kiinnostuksen kohteiden lähentymis-/leikkauspisteessä: niiden joukossa soveltava, psykoanalyyttinen, lääketieteellinen ja organisaatioantropologia; psykohistoria; työpaikkaorganisaatioiden psykoanalyyttinen tutkimus; maaseudun lääketiede ja maaseudun terveys; maaseudun Oklahoma, vehnänviljely perheet ja kulttuuri; Oklahoman kulttuuri; poliittinen psykologia; etniset tutkimukset; etnisyys amerikkalaisessa elämässä; 1960-luvun lopun ja 1970-luvun White Ethnic Revitalization Movement ja muut elvyttämisliikkeet/kriisikultit, kuten Donald Trumpin liike; Amerikan opinnot; Slaavi-Itä-Euroopan tutkimus; "hallitun yhteiskunnallisen muutoksen" psykodynaaminen tutkiminen 1980-luvun alusta lähtien (esim. supistaminen, RIFing, uudelleensuunnittelu, uudelleenjärjestelyt, osaamisen poistaminen, ulkoistaminen/offshoring, hallinnoitu terveydenhuolto jne.); sääntelyn purkamisen kulttuurinen psykodynamiikka; Trumpin aikakauden psykodynaaminen-kulttuurinen tutkimus; tarinankerronta ja tarinan kuuntelu organisaatioissa ja sen ulkopuolella; soveltavan runouden käyttö organisaatio- ja kulttuuritutkimuksessa, tulkinnassa, selityksessä ja konsultaatiossa; "syvä kuuntelemisen" tärkeys. Suuri osa organisaatiopsykodynaamisista kirjoituksistani ja Trumpin aikakaudesta kirjoituksistani on saanut vaikutteita heimoveljiltä Michael Diamondilta ja Seth Allcornilta ja usein yhteistyössä heidän kanssaan. Vuosikymmenten aikana monet kollegat useilla aloilla ovat kertoneet minulle (usein hylkääessään lehti- ja kirjakäsikirjoituksia), että vaikka ideani ovat aina mielenkiintoisia, ne "eivät ole kalaa eikä lintuja", että ne eivät sovi mihinkään akateemiseen erikoisalaan, että ne putoavat halkeamien väliin. Minulla on ollut onni matkan varrella löytää paikkoja ja ihmisiä, joissa tämä on pikemminkin hyve kuin kohtalokas virhe. Kaikesta tästä on syntynyt noin 32 julkaistua kirjaa (mukaan lukien 10 runokirjaa ja chapbookia), yli 200 julkaistua lukua ja esseetä sekä yli 700 runoa.
9