ellauri002.html on line 1485: Kesällä seiskytkuus olin vaihteeksi kunniani kukkuloilla, saatuani gradusta laudaturin (se käsitteli silkkihansikkain yhtä Jaakko Hintikan pöhkömmistä ajatuksista) ja samantien valmistuttuani lisensiaatiksi. (Sellainenkin oli vielä titteli.) Hain Asla-stipendiä ja sain, vuonna seiskytseitsemän syksyllä odotti lähtö Jenkkeihin.
ellauri012.html on line 257: Jos voisin uskoa että olet yhtä varma mun ansioista kuin mä olen sun, voisin sanoa että me oltiin kerran sellainen pari. Voi ei! Miten on mahdollista etten ole varma sun ajatuksista? Jos epäilisin niitä, sun yleinen arvostus riittäisi vakuuttamaan mut. Kuka ei ois halunnut sua luokseen? Etkö sä saanut kaikkien katseet perääsi? Naisetkin aika hävyttömästi näytti sulle, että tykkäs susta enemmän kuin pelkästään arvosti. Jotkut jotka kehu omia aviosiippojaan kadehti kuitenkin mun onnea. Mut kuka pystyiskään suoa vastustamaan. Sun maineesi, joka houkuttelee niin kovasti meitä turhamaisia naisia, sun tyyli, toi pilke sun silmässä joka ilmaisee sun nokkeluutta, sun sujuva ja elegantti juttelu joka kääntää kaikki jutut hyvin päin, sanalla sanoen kaikki puhui sun puolesta. Ihan toinen juttu kuin tylsät koulumestarit jotka tietää kaiken muttei osaa edes keskustella, ja jotka kaikesta fiksuudestaan huolimatta ei saa edes naista joka on niitä tyhmempi.
ellauri018.html on line 840: Saum eli paasto tapahtuu pääsääntöisesti ramadanin pyhän kuukauden aikana, mutta muslimit voivat paastota eri syistä ja eri ajankohtina. Paaston aikana muslimien tulee välttää syömistä, juomista, tupakoimista ja sukupuolista kanssakäyntiä aamunkoiton ja auringonlaskun välisenä aikana. Paaston rajaaminen valoisaan aikaan saattaa tulla islamiin kristillisten munkkien esikuvista (esim. Pyhän Benedictuksen luostarisääntö). Paastoon kuuluu myös sisäinen puhdistautuminen pahoista ajatuksista.
ellauri112.html on line 186: »L´élan vital» on se elämän meri, jossa me olemme, liikumme ja elämme. Kaunopuheisen, mystillisen tunteen koko hehkulla kuvatessaan tämän elämän prinsiipin alkuperää, sen taistelua Materiaa vastaan ja ihmisen kykyä »intuitionsa» voimalla sukeltautua siihen takaisin, osoittautuu Bergson ikivanhojen mystikkojen täysveriseksi seuraajaksi. Renan ei ole missään antanut yhtenäistä esitystä kehitysopillisista teorioistaan. Mutta monista yksityisistä lausunnoista käy riittävästi ilmi hänen »vitalistinen» kantansa. »Kaksi seikkaa, aika ja pyrkimys edistykseen, selittävät maailman. Ilman tätä hedelmällistä edistyksen siementä jäisi aika ikuisesti martaaksi. Jonkunlainen sisäinen jousi, joka työntää kaiken elämään, ja yhä enemmän kehittyneeseen elämään, kas siinä välttämätön olettamus (Dialogues philosophiques, s. 177). Koko maailma on työssä ja pyrkii toteuttamaan jotain salattua tarkoitusta, se oli eräs Renanin rakkaimmista ajatuksista, jota hän skeptillisimmälläkin tuulellaan helli. Viimeisessä filosofisessa kirjoituksessaan, »Examen de consciance philosophique» (Feuilles détachées -kokoelmassa) sanoo hän pitävänsä pintapuolisina niitä vastaväitteitä »finalismia» vastaan, joita eräät tiedemiehet tekevät, huomauttaessaan luonnon epätäydellisyyksistä. Nämä vastaväitteet eivät estä olettamasta, että maailmassamme vaikuttaa salainen pyrkimys, syvällinen nisus, joka sokeana toimii olemiston kuiluissa, työntäen kaiken elämään, kaikissa avaruuden kohdissa. Tämä nisus ei ole tietoinen eikä kaikkivoipa; se tekee parhaansa aineesta, joka sillä on käytettävänään. Mutta ehkä se nisus, joka vaikuttaa maailmankaikkeuteen kokonaisuudessaan, eräänä päivänä tulee tajuiseksi, kaikkitietäväksi, kaikkivoipaiseksi. Jumala syntyy... Toteutuu niin korkea tietoisuuden aste, ettei meillä siitä voi olla mitään käsitystä. Ikuisuus tarjoaa loppumattomat mahdollisuudet. Absoluuttinen olento, päästyään kehityksensä päähän ja opittuaan täydellisesti tuntemaan itsensä, toteuttaa kenties kaikki voimansa avulla uskonnon: hurskasten ylösnousemuksen ja ijankaikkisen elämän...
ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
ellauri119.html on line 808: Wahlroos saa tietenkin uskoa mihin haluaa. Se saa myös vetää izensä vessanpöntöstä. Voi olla, että yhdysvaltalaisen teekutsuliikkeen tavoin hänkin napsii Randin ajatuksista vain osan ja jättää osan huomiotta. Burns sanoi MOT:lle, että Rand pyörisi haudassaan, jos tämä saisi kuulla miten hänen oppejaan käytetään. Rand piti ajatuksiaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostavana pakettina, josta ei voi valita mitä haluaa.
ellauri131.html on line 968: Emme voi vaikuttaa siihen, mitä meille tapahtuu, mutta voimme vaikuttaa siihen, kuinka suhtaudumme siihen. Lopeta toisten syytteleminen aläkä ota uhrin roolia. Kanna vaan kuule vastuu itsestäsi, teoistasi, sanoistasi ja ajatuksistasi.
ellauri143.html on line 1718: Levitaatio on ennen kaikkea mielen tyhjentämistä ajatuksista, mikä saavutetaan pysyttelemällä keskittyneesti nykyhetkessä jonkin toiminnan tai muun menetelmän avulla. Levitaatio yhdistää tiukan keskittymisen rentoutumiseen. Levitoija keskittyy intensiivisesti esimerkiksi kännykän soittoääneen tai kissavideoon, jonka seurauksena mieli tyhjentyy ajatuksista, stressistä ja levottomuudesta. Levitoinnin aikana levitoija tarkastelee omaa napaansa tai persettään objektiivisesti hukkumatta tai samaistumatta niihin.
ellauri161.html on line 205: Kappaleessa viisi päästään kiinnostavaan gender-keskusteluun (huomio plink feministit!). Antti Nyölén päättää arvuutella Nicon yleistä sukupuoliroolia. Nainen tämä ei ainakaan ole. Antille Nico on ollut yleensä äiti. Mutta nyt hän ehdottaa hullua ämmää. Hullu ämmä on arkkityyppi, ja Nico on sen täydellinen edustaja. Hullu ämmä, Nyölö arvuuttelee, on ehkä dandyn naispuolinen vastine. Feministiä tai luokkataistelijaa hänestä ei voi tulla, sillä hän ei tunnusta sukupuolieroa eikä tunne solidaarisuutta mitään viitekehystä kohtaan vaan halveksii niitä kaikkia - samoin kuin dandy ylenkatsoo muiden standardimieheyttä. Hullu ämmä on mielummin misogyyni kuin feministi. Ennen kaikkea hän on jyrkkä individualisti ja herooisen välinpitämätön muiden ajatuksista ja odotuksista.
ellauri162.html on line 601: Filosofia ulottuu kuitenkin luonnontieteen ulkopuolelle. Ei voida koskaan olla varmoja, että maailma jatkaa olemistaan vielä huomennakin, mutta yleensä odotetaan, että näin tapahtuu, eikä vielä ole petytty. Individuaalipsykologian perustaja Alfred Adler sai paljon vaikutteita Vaihingerin ajatuksista. Myöhemmin James Hillman kehitti Vaihingerin ja Adlerin ajatuksia edelleen. Ei ne siitä juuri kohentuneet.
ellauri246.html on line 488: Tärkeintä iloa on BrodSky Creaturelle väliaikaisista, ohimenevistä ajatuksista. Ikuisuuden pojan kypsä ote Brodskin psykologiassa. Hän katsoo itseään myös tulevaisuudesta. Tulevaisuus on myös peili, joka ei valehtele. Brodskin näkymä itselleen kaukaisesta tulevaisuudesta, se on pohjimmiltaan tärkeä. "Näinä päivinä asuin hammaslääkärissä" (noin ensimmäisestä maahanmuutoksesta). Puhumme nykypäivän pohjasta, mutta aikaisemman ajan muoto käytetään, ikään kuin runoilija olisi viimeinen. "He (enkelit) nauttivat draamasta nukkeiden elämästä kuin olimme itse asiassa meidän aikamme."
ellauri286.html on line 172: Tuntemattomana tammikuun päivänä kertoja istuu olohuoneessa teen jälkeen, polttaa tupakkaa ja lukee. Hän pohtii, että tulen sytyttävät hiilet muistuttavat häntä ritarien kavalkadista ja kääntää huomionsa pois näistä ajatuksista näkemällä mustan jäljen seinässä vaipan päällä. Hän ihmettelee, jäikö se naulasta, jota talon entiset vuokralaiset ripustivat pienoismallin.
ellauri286.html on line 181: Jos merkki on ruusunlehti, se on merkki luonnon tunkeutumisesta kotiin. Kertojan käsitykset kodinhoidosta viittaavat tyytymättömyyteen sukupuolirooleihin ja vahvistavat samalla sivilisaation väistämätöntä paluuta luontoon, minkä myös puun keskeytykset vahvistavat. Kertoja yrittää ankkuroida itsensä Shakespeareen, joka on luultavasti sivilisaation saavutusten voimakkain symboli, mutta hänen kiinnostuksensa menetys on merkki siitä, että edes yksi ihmiskunnan suurimmista ajattelijoista ei kykene tyydyttävästi kääntämään huomionsa pois ajatuksistaan.
ellauri359.html on line 156: Siihen suuntaan kyllä viittaa se, että Blakella oli valtava vaikutus 1950-luvun beat-runoilijoihin ja 1960-luvun vastakulttuuriin, ja hänet mainitsevat usein sellaiset merkittävät hahmot kuin beat-runoilija Allen Ginsberg, lauluntekijät Bob Dylan, Jim Morrison, Van Morrison, ja englantilainen kirjailija Aldous Huxley. Myös suurin osa Philip Pullmanin fantasiatrilogian His Dark Materials keskeisistä ajatuksista juontaa juurensa Blaken The Marriage of Heaven and Hell -elokuvan maailmaan.
ellauri373.html on line 460: olemukseltaan hän oli napisija. Hänen ajatuksistaan ​​tulisi tulla laajalti
ellauri392.html on line 871: Dekonstruktio on ensisijaisesti negatiivinen yritys, kuten etuliite 'de' jo osoittas (vrt. DE Man ja DE-rrida). Kyse on vakiintuneiden merkityksien kumoamisesta, tunnustamattomien etujen ja aikomusten paljastamisesta. Se ei todellakaan ole hauskaa. Kuten marxilaisuus, kuten freudilaisuus, dekonstruktio asettaa itsensä perinnöllisiä arvoja vastaan. Derrida kirjoittaa Rousseausta ja löytää tämän puistonpenkiltä laajentamassa paisuvaista, harrastamassa itsetyydytystä kuikuillen pikkutyttöjä. Hän kirjoittaa filosofeista ja heidän ajatuksistaan, mutta päättelee, että "tekijän tai oppien nimillä ei ole mitään olennaista arvoa". On niillä, jopa kaupallista. Ja niin edelleen. Dekonstruktio on ennen kaikkea pettymys edellä ajava filosofia.
xxx/ellauri056.html on line 82: – Romaanikirjailijana rakastan kertomisen vapautta – voin viedä lukijan keskelle valtamerta tai loistaviin pukujuhliin eikä minun tarvitse miettiä, miten kalliiksi tämän toteuttaminen tulee. Kirjailija voi myös kertoa suoraan henkilöidensä ajatuksista ja tunteista. Kameran edessä siihen tarvitaan erittäin osaavia näyttelijöitä ja taitava ohjaaja ja kuvaaja – ja silti katsoja jää usein ihmettelemään, että mitähän tuokin nyt tuossa tilanteessa mahtoi ajatella. Kamera katsoo aina ulkopuolelta, kirjailija voi paljastaa salaisimmatkin ajatukset.
xxx/ellauri087.html on line 256: – Syntyi uutta ajattelua. Niistä ajatuksista kannattaa pitää kiinni, koska hetken päästä ne hukkuvat hektisyyden hämärään. Alkaa taas se arkiryske josta olen kirjoittanut mun plokissa.
xxx/ellauri137.html on line 70: Nykyään samaa porukkaa näkyy jo valtajulkisuudessa. Sinne pääsee helposti käymällä pienoisjihadia sukupuolentutkimusta vastaan. Markus J. Rantala on näkyvin evoluutiopsykologian puolestapuhuja. Samaan aatteelliseen ryhmään kuuluu myös MTV:n Uutisaamun toimittaja Ivan Puopolo, joka on intoillut Twitterissä Rantalan ajatuksista. Avanti Puopolo! Ivanin puo-polo valitettavasti ei vaan kiinnosta jauhopukkia.
xxx/ellauri175.html on line 804: Tästä syystä hän ei vastannut mitään, koska hän piti ajatuksistaan ​​salassa huimauksen tunteen. Hän vain heitti oudon katseen arkkua kohti: hän oli juuri nähnyt hyvin selkeästi androidissa olevan olennon ulkopuolelta.
xxx/ellauri202.html on line 134: Tämä osa kertoo lääkärin arjesta, isän sairaudesta ja Antoinesta ja hänen sisimmistä ajatuksista. Osa on helppolukuinen, sillä kerronta on suoraa, mutta potilaiden kohtalot ovat ankeita.
xxx/ellauri227.html on line 517: Kolmas ja neljäs kortti kertoivat hänen tietoisista ja tiedos tamattomista ajatuksistaan tilanteen suhteen. Ne eivät kerto- neet mitään kummallista, Miekkojen yhdeksikkö ja Sauvojen kymppi, Julmuus ja torjunta.
xxx/ellauri259.html on line 63: Vuonna 1966 Yrjö Larmola suoritti asevelvollisuutensa Savon prikaatissa. Hänet toimi RUK:n 122. kurssin puheenjohtajana. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti. Vanhan valtauksessa 1968 paikalle haastettuna päätoimittaja sai yksin puolustaa oikeistolinjaansa. Tohtoriksi hän väitteli 1990 Eino Leinon poliittisista ajatuksista. Larmola ajoi vahvasti moniarvoista koulua, mikä tarkoitti, että yksityiskoulujen tuli halutessaan voida jäädä yksityiseen omistukseen. Hänellä oli aina keskusteluun sopiva hauska anekdootti kerrottavanaan. Larmola avioitui Maija Turusen kanssa vuonna 1964. He olivat oiva yöpari: he saivat kolme poikaa. Kirjoittajat ovat Yrjö Larmolan ystävä ja nuorin poika.
xxx/ellauri286.html on line 172: Tuntemattomana tammikuun päivänä kertoja istuu olohuoneessa teen jälkeen, polttaa tupakkaa ja lukee. Hän pohtii, että tulen sytyttävät hiilet muistuttavat häntä ritarien kavalkadista ja kääntää huomionsa pois näistä ajatuksista näkemällä mustan jäljen seinässä vaipan päällä. Hän ihmettelee, jäikö se naulasta, jota talon entiset vuokralaiset ripustivat pienoismallin.
xxx/ellauri286.html on line 181: Jos merkki on ruusunlehti, se on merkki luonnon tunkeutumisesta kotiin. Kertojan käsitykset kodinhoidosta viittaavat tyytymättömyyteen sukupuolirooleihin ja vahvistavat samalla sivilisaation väistämätöntä paluuta luontoon, minkä myös puun keskeytykset vahvistavat. Kertoja yrittää ankkuroida itsensä Shakespeareen, joka on luultavasti sivilisaation saavutusten voimakkain symboli, mutta hänen kiinnostuksensa menetys on merkki siitä, että edes yksi ihmiskunnan suurimmista ajattelijoista ei kykene tyydyttävästi kääntämään huomionsa pois ajatuksistaan.
xxx/ellauri337.html on line 265: Maurice Merleau-Ponty (14. maaliskuuta 1908 Rochefort-sur-Mer, Charente-Maritime – 3. toukokuuta 1961 Pariisi) oli ranskalainen fenomenologisen koulukunnan filosofi, jonka filosofian keskeisinä teemoina ovat muun muassa ruumiillisuus ja havainto. Merleau-Ponty on saanut ajatteluunsa vaikutteita erityisesti Edmund Husserlin ja Henri Bergsonin ajatuksista, mutta erityisesti Merleau-Pontyn päätyönä pidetyssä teoksessa Phénomenologie de la Perception (1945) yhtenä olennaisena teemana toimii myös 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Saksassa kehittynyt gestalt- eli hahmopsykologia. Merleau-Ponty teki uransa alkuvaiheissa paljon yhteistyötä Jean-Paul Sartren kanssa, mutta heidän suhteensa päätyi myöhemmin poliittisista syistä välirikkoon. Mauri oli jiipeetä kovempi stalinisti Korean sodan aikana.
xxx/ellauri388.html on line 449: 2) Älä ole koskaan toimeton: kaikki vapaa aikasi pyhitä henkiselle ja, vielä parempi, ruumiilliselle työlle, joka sinua väsyttää ja vapauttaa kaikista himollisista ajatuksista. Äkä selaa pornokuvia. Väsy niin, että uni olisi sinulle todellisena lepona. Muista, että se joka ei hillitse itseään ja on toimeton, ei voita koskaan himoaan. Koeta panna maata aina ruumiillisesti väsyneenä. Tai siis, älä pane maata ollenkaan.
xxx/ellauri388.html on line 483: Siemenen muodostus miehellä näyttää riippuvan suuressa määrin hänen ajatuksistansa. Tarkkojen personallisten havaintojen mukaan voi varmuudella sanoa, että aistilliset ajatukset "keräävät" siementä. Merkillisimpänä tosiasiana voi myöskin mainita, että aistillisten ajatusten voittaminen ja karkoittaminen sisällisen taistelun avulla erityisesti keskeyttää siemenen erottautumista ja pitkittää yövuodon tuonnemmaksi.
xxx/ellauri388.html on line 485: Yövuodot näyttävät kyllä seuraavan jonkinlaista ihmisestä riippumatonta aikakautisuutta, niin että voisi tuntua niinkuin luonto tässä olisi yläpuoleltamme. Itse asiassa on tämä aikakautisuus kuitenkin meidän entisten tapojemme tuote. Se on näin ainoastaan senvuoksi, että me emme ole tottuneet tekemään mitään hallitaksemme aistillisuutta, vaan olemme antaneet sen hallita meitä, ja aikakautisuus on luonnon menettelyn ainainen ominaisuus. Ryhtyessä vihdoin taisteluun, voittoisaankin, aistillisuutta vastaan, voi kulua monia aikoja ennenkuin saa tämän aikakautisuuden muuttumaan. Kun se on tuote eli ilme meidän vuosikausia noudattamistamme tavoista ja ajatuksista, niin vaatii se muuttuaksensa myöskin vastaavan pitkää aikaa.
xxx/ellauri388.html on line 487: Joka koko sydämmestään pyrkii puhtauteen, hän saa ennen tai myöhemmin huomata, ettei yöllinen siemenvuoto ollutkaan mikään luonnon välttämättömyys, vaan ainoastaan ruumiissa oleva jäännös hänen entisistä tavoistaan ja ajatuksistaan, joka askel askeleelta poistuu hänen uusien tapojensa ja ajatustensa tieltä. Siemenvuoto ei lakkaa niinkauan kuin ajatusten puhtaus vasta koetetaan sisällisen taistelun kautta saavuttaa. Se lakkaa vasta silloin kuin ajatusten puhtaus on muuttunut tavaksi, niin että likaiset, siementä erittävät ajatukset eivät enää herääkään. —
30