ellauri012.html on line 223: Aloin kelata koko juttua uudestaan, ja huomasin saman surun painavan kuin sillon kun jutut alko heittää häränpyllyä. Vaikka ajan olisi pitänyt parantaa haavat, riitti nähdä sun kuvaavan niitä kirjeessä, niin ne aukes ja alkoi vuotaa taas. Mikään ei voi pyyhkiä muistista mitä sä (sic) olet kärsinyt sun sepustusten tähden. En voi olla ajattelematta Aberikin ja Lotulfin pirullista kaunaa. Julma setä ja loukattu rakastaja on aina kipeinä mun silmissä. En koskaan unohda mitä vihollisia sun jutut ja mitä kateutta sun kunnia nostatti sua vastaan. En koskaan unohda miten sun maineen, jonka olit kyllä ansainnut, silppus ja räjäytti ilmaan valeuutiset. Eiks sun jumaluusoppi tuomittu poltettavaks? Eiks sua uhattu elinkautisella? Turhaan peruutit noi mielipiteet, mikään ei auttanut, päätettiin et sä olet vääräoppinen! Mistä noi kaks väärää todistajaa syytti sua Sensin kokouksessa? Mitä skandaaleja kaivettiin esiin Parakleteen, sun kappelin nimestä? Mikä myrsky syntyi munkkikoplan joukossa sua vastaan kun kutsuit niitä veljiksi? Tää meidän takaiskujen historia, jonka sä kerrot niin liikuttavasti, sai sydämeni vuotamaan verta. Mun kyynelet, joita en pysty estämään, on tuhrineet puolet kirjeestä; kunpa oiskin putsannet sen kokonaan, ja et mä oisin palauttanut sen sulle siinä kunnossa; sit olisin ollut tyytyväinen et förbin sen; mutta se otettiin multa pois liian pian.
ellauri036.html on line 147: "Onko minun se siis sanottava? Onko minun sanottava, etten kuuden kuukauden aikana ole kertaakaan paneutunut levolle, sanomatta itselleni, että kaikki on turhaa, ettet ole koskaan parantuva, etten ole noussut yhtenäkään aamuna vuoteesta ajattelematta, että minun on vielä koetettava, ettet ole sanonut minulle sanaakaan, joka ei ole antanut minun tuntea, että minun on lähdettävä luotasi, ettet ole minua hyväillyt ilman että olisin tuntenut, että minun olisi mieluummin ollut kuoltava? Onko minun sanottava, että päivästä päivään, hetkestä hetkeen, horjuen pelon ja toivon vaiheilla olen tuhannet kerrat ollut kiusauksessa koettaa lopullisesti voittaa joko rakkauteni tai tuskani? Onko minun kerrottava, että niin pian kuin avasin sydämeni sinulle, viskasit ivallisen katseen syvään sen sopukoihin saakka, ja että kun sen taas suljin tunsin omistavani aarteen, johon yksin sinulla oli omistusoikeus? Onko minun kerrottava kaikista niistä heikkouksista ja salaisuuksista, jotka tuntuvat lapsellisilta sen mielestä, joka ei niitä kunnioita? Onko minun mainittava, että kun vihoissasi lähdit luotani, sulkeuduin huoneeseeni lukeakseni ensi kirjeitäsi? Onko minun kerrottava, että on olemassa eräs valssi, jota en koskaan turhaan soittanut, kun kovin ikävöin sinua palaavaksi? Ah, minua onnetonta, kuinka kalliiksi ovat kaikki mykät kyyneleeni, kaikki hellät mielettömyyteni tulleet! Nyt tahdon itkeä. Koko minun tuskani ei ole ollut miksikään hyödyksi."
ellauri131.html on line 577: Siksi on parasta olla ajattelematta sotaa tai muita ikäviä juttuja ollenkaan – ja keskittyä vain oman materiaalisen hyvinvointinsa manifestointiin.
ellauri147.html on line 682: Siksi olen ehdottanut (Altmeyer 2000 a,b) ensisijaisen narsismin ja ensisijaisen kohdesuhteen näennäisesti ontologisen kontrastin poistamista ymmärtämällä se epistemologisena erona: Se, mikä tekee vaikutelman ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta taitavasta vuorovaikutuksesta, voidaan empaattisesti ymmärtää varhaisena itsekokemuksena, joka tietää esineestä jo ajattelematta sitä. Bollas (1997) tunnisti varhaisen kohteen "varjon" tässä "ennakoimattomassa tunnetussa" ja aisti siten primaarisen narsismin objektiivisen saastumisen. Vaikka äidin tissillä niin sanotussa primaarisen narsismin vaiheessa on eksistentiaalinen, elintärkeä merkitys ehdottoman riippuvaiselle lapselle, häntä ei voida subjektiivisesti kokea itsenäisenä esineenä. Kohde on suljettu ensisijaisen narsismin kokemuksen maailmaan.
ellauri153.html on line 753: 20 Käännyttyään paluumatkalle Abigail ei varmastikaan voinut olla ajattelematta tätä tapaamista. Aivan varmasti hän huomasi, miten suuresti uskollinen ja huomaavainen Daavid ja hänen öykkärimäinen miehensä erosivat toisistaan. [Vittu eivät millään lailla. Öykkärit ei siedä toisiaan, kuten Singer huomasi jo pienenä.] Hän ei kuitenkaan jäänyt hautomaan tällaisia ajatuksia. Kertomus jatkuu: ”Myöhemmin Abigail tuli Nabobin luo.” Abigail tosiaan palasi miehensä luokse, sillä hän oli lujasti päättänyt hoitaa osansa vaimona parhaan kykynsä mukaan. Hänen täytyi kertoa Nabobille lahjasta, jonka hän oli antanut Daavidille ja tämän miehille. Nabobilla oli oikeus saada tietää tästä. Abigailin täytyi kertoa myös siitä vaarasta, jolta huonekunta oli välttynyt, ennen kuin Nabob kuulisi siitä muualta, mikä olisi tälle vieläkin häpeällisempää. Abigail ei kuitenkaan voinut puhua miehensä kanssa heti. Nabob juhli kuin kuningas ja oli ”niin juovuksissa kuin vain voi olla”. (1. Sam. 25:36.)
ellauri181.html on line 665: Mies pitää hiljaisuutta lahjana, joten mieheltä kuluu keskimäärin yhdexän minuuttia, ennen kuin hän tajuaa hiljaisuuden mykkäkouluxi. Konfliktin ainexet ovat käsillä, kun kontaktia ja ymmärtämystä hakeva nainen ezii miehen kasvoilta empatiaa peilaavia ilmeitä mutta mies pyrkii pitämään naaman peruslukemilla. Välinpitämättömältä näyttävä ilme saa naisen raivon valtaan ja käyttäytymään miehen mielestä ”hysteerisesti”. Kun mies lopulta lähtee ratkomaan pulmaa päättäväisesti halki-poikki-pinoon-asenteella, nainen tuskastuu lopullisesti. Hermopaineessa naiset puhuvat ja miehet toimivat ajattelematta. Kukaties sixi terapeuttien asiakkaista 90 prosenttia on naisia ja vangeista 90 prosenttia on miehiä. Naisten tekemistä väkivaltarikoxista 50 prosenttia on tehty pms:n antamalla puhdilla juuri ennen kuukautisten alkua. Miesten tulisi oppia, etteivät asiaviestit mene läpi ilman tunnetta. Naisten tulisi tajuta, etteivät tunnepitoiset viestit mene läpi ilman asiaa.
ellauri182.html on line 54: Shimura Rei on niin ikäväluonteinen kusipää että ihme kun se Shag ei ole lähtenyt jo menee. Olin yrittänyt olla ajattelematta hänen spermaansa leviämässä sisälläni. Suihkun lattia oli punaisten hiusten ja kuonan peitossa. MItä ihmettä palvelustytölle on tapahtunut?
ellauri184.html on line 472: Colt oli miehekäs tupakkamerkki takavuosina, ei kuitenkaan niin hieno kuin Malboro. Naisille oli minttusavuke Virginia (tietysti). Nuorille työläisille Nortti, vanhoille Työmies, maalaisille Saimaa. Jeshua ei ollut Malboromies. Jee-suxen aikana ei ollut tupakkaa. Ei voineet apostolit tarjota toisilleen ja kympille, kopauttaa askin kanteen ja laittaa holkkiin. Mitähän ne teki käsillään toimettomina? Kaivoivat nenää ja kynnenalusia, ruokkosivat partaa. Paras olla ajattelematta pitemmälle.
ellauri277.html on line 442: The Dark Knight on Batman in Legginsiä parempi monella tapaa: juonenkehityksessä, jännityksessä, toiminnassa, tehosteissa ja tietysti roistossa. Ei voi olla ajattelematta, että näyttelijä Heath Ledgerin ennenaikainen kuolema liittyi jotenkin uuden elokuvan ympärillä olevaan härinään. Mutta älä anna sen ottaa pois hänen suoritustaan. Hän näytteli pahaa-arvaamatonta Jokeria. Ei ihmekään että henki oli löyhässä.
ellauri326.html on line 275: A: Tämäkin oli Stalinin idea. Sodan jälkeen antisemitismin ja lännenvastaisuuden voimistuessa yhtäkkiä "paljastui", että venäläiset olivat keksineet radion, venäläiset höyryveturin ja venäläinen kirjallisuus oli "hienoa". Sanomme tämän ajattelematta. Ehkä nyt on aika miettiä sitä? Ehkä ukrainalainen kirjallisuus onkin hienoa? Ehkä Belinski oli täysin pihalla, arolla kuin lintulauta.
ellauri348.html on line 1071: Luottamus (tuotenimellä luotto) on tehokkain liiketoimintaa hallizeva mekanismi. Jos markkinat menettävät luottamuxen johkin tulee taantumus ja lama! Mikään ei toimi kapitalismissa ilman kasvua, koko masiina toimii tulevaisuudesta otetulla luotolla. Sixi on ihan parasta olla ajattelematta tulevaista liian pitkälle ja sulkea vaan silmänsä ja toivoa parasta. Hyvällä onnella hommat pelittävät niin kauan kun izellä on siinä kiinni pelimarkkoja. Tässä Esa Saarinen toimii mainiona esimerkkinä. Luottamus Eskin saarnoihin lisää tuloxia, työtyytyväisyyttä, suorituskykyä ja toimivaa johtajuutta. Toimiva viestintä on luottamuxen tulos. Tulos tai ulos.
ellauri371.html on line 440: Nykyään goy-tuomarit tekevät myönnytyksiä kaikenlaisille rikoshyypiöille ilman oikeaa käsitystä heidän nimittämisestänsä, koska nykyiset hallitsijat, kun tuomareita nimitetään virkaan, eivät välitä sisäisestä pakosta antaa heille velvollisuudentunteen ja liiketoiminnan tunteen, joka tulee niiltä vaatia. Kuin eläin vapauttaa goy itsensä saadessaan lapsia saaliiksi, joten goyit antavat lapsilleen luvan mennä paikkoihin ajattelemattakaan selittää heille, mitä varten se yx paikka on tarkoitettu, mihin se on luotu. Siksi heidän valtansa ja tuhonsa muodostuvat itsestään omien toimiensa kautta huonona hallintona. Otetaan esimerkki tuloksesta - näistä teoista on toinen opetus hänen oikeutensa ilmiöistä. Poistamme liberalismin kaikesta tärkeästä osastomme uusista strategisista viroista alkaen mikä riippuu alaisten koulutuksesta aiheena sosiaalinen järjestys. Vain fixut ihmiset, hammaslääkärit ja pankinjohtajat, pääsevät näihin viesteihin, eli ne, jotka koulutamme hallintoon plus aktiiviseen hallintaan. Vastaanottaja maxaa postimaxun.
ellauri395.html on line 309: Journal of Neural Engineering -lehdessä julkaistu tutkimus valottaa, kuinka robotti osaa matkia selkäytimen hermoverkostoa ja tulkita viestejä, joita muu keho antaa jaloille kävely-ympäristöstä. Samaan perustuu se, että ihminen osaa kävellä ajattelematta kävelemistä.
xxx/ellauri154.html on line 278: Eheiden ruukkujen välinen keskustelu piinasi särkynyttä ruukkua. Se katui sitä että se oli niin hyödytön (mitä vittua? Katui sitä että juippi oli kompastunut? Nää hengelliset tarinat ei kylä komputoi!) ja että se aiheutti harmia miehelle joka sen oli ostanut ja pitänyt siitä niin paljon huolta. Joten ajattelematta yhtään nenäänsä pidemmälle, särkynyt ruukku päätti pyytää miestä heittämään sen pois.
14