ellauri030.html on line 754: Ei toi nyt ihan hahhahhaa hauska ollut, sellanen pikkunokkela, suurin helpotus tuli siitä et ymmärsi mikä siinä oli pointtina. Tai miten Zape selviää nokkelasti jostain pälkähästä. Kävelee hassusti ja heiluttaa keppiä samalla. Se oli Arskankin mielestä tärkeää et se teki molempia samalla, ettei ole niinkuin Jerry Ford, joka ei pysty ajattelemaan ja syömään purkkaa pysähtelemättä välillä. No tommonenkaan ei ole musta järin huvittavaa.
ellauri033.html on line 780: Tänä päivänä rutto vaanii teitä, ja se merkizee sitä, että on tullut hetki, jolloin teidän on pysähdyttävä ajattelemaan. Vanhurskaiden ei tarvize olla peloissaan, mutta pilkkaajat vaviskoot. Maailmankaikkeuden suunnattomassa riihessä on leppymätön vizaus puiva inhimillistä eloa kunnes akanat saadaan erotetuxi jyvistä. Akanoita on oleva enemmän kuin jyviä, kuzuttuja enemmän kuin valittuja, eikä tätä onnettomuutta ole tahtonut jumala. ... Mutta näin ei ole voinut jatkua. Hän, jonka anteexiantavat kasvot niin kauan ovat kurkottaneet tämän kaupungin ihmisten puoleen, on väsynyt odottamaan, pettynyt jumalallisessa toivossaan ja kääntänyt kasvonsa pois. ... Kirkossa päräytti joku sieraimiaan kuin malttamaton hevonen. ... Paneloux vaikeni, tukka ozalla ...
ellauri036.html on line 2156: Ruokkiessaan itseään positiivisilla tunteilla älisijät voivat antaa "älisijän suudelman", jolloin älisijä imee uhrin sielun tämän suun kautta ja panee tilalle koraanin. Uhrista jää jäljelle vain tyhjä kuori, joka ei pysty ajattelemaan eikä tekemään sijoituxia. Uskotaan, että älisijän suudelman saaminen on pahempaa kuin kuolema. Varokaa brittipojat! Suudelma on kihlauxen merkki.
ellauri055.html on line 576: Setämiehen tien Almakin on paxuna. Puovo on käynyt Alman pukilla lukemattomia kertoja huomaamatta mitään. Paavo ei mitenkään tehnyt huomioita Alman suhteen, sellainen oli hänelle vierasta muutenkin. Paavo oli normaali mies, hän ei osannut lemmensuhteissaan ajatella sellaisia asioita, ja jos hänet niitä ajattelemaan pakotettiin, ne vaikuttivat vieroittavasti. Pahinta oli että hän omilla silmillään vihdoin oli pakoitettu näkemään tämän asian: Alma oli silminnähden punkeroitunut. Alma oli kyllä jotenkin niinkuin entistä nöyrempi, sitä enemmän mitä pitemmälle raskaus edistyi (siitä plussaa). Mutta samalla hän tuli kasvoiltaan huonomman näköisexi (pitkä miinus). Ja kun Puovo viimeisen kerran sinä suvena oli häntä tapaamassa, niin tapaaminen ei enää päättynyt samoin kuin lukemattomat edelliset tapaamiset eli melaa mekkoon ja kamat pussiin. Paavo palasi kotiin laimeana ja ikäänkuin nolattuna. Reput tukalasti pullollaan.
ellauri067.html on line 261: Mua henk.koht. ei vois vähempää kiinnostaa. Esim. Seija vaatii aina että keittiön kuistin iso valo on sammutettava. Se on siitä aivan tiukkana. Kun kysyn mixi, se on epämääräinen, mutta selvästikin sixi ettei "muut" pääse kuikkimaan meille sisään kun meillon valoa, ja ajattelemaan sitten meistä yhtä ja toista ikävää. Kun kysyn ketkä "muut" olis meidän keittiöstä niin vitun kiinnostuneet, ei tule kunnon vastausta. Ne on vaan ne "muut". Salaliittokuikelot. Seuraava sarjakuva valaissee asiaa:
ellauri072.html on line 285: Höh, kylmä pystyn ihan hyvin ajattelemaan izeäni esineenä. Mitä vanhemmaxi tulee ja ilmenee lisää näitä toiminnallisia vikoja, sitä helpompaa se on. Mutta ei siitä todellakaan seuraa, ettei mikään satu. Sehän on myös 1 toiminnallisuus. Sattuminen suojaa tätä ropottia kolhuilta. Ja se on ohjelmoitu varomaan sellaista. Niin rotatkin. Mix rotat sit on vähemmän pyhiä? Mix ne on esineitä? LOL, koska nää on meidän apinoiden reviirejä.
ellauri077.html on line 548: Toi boredom, tai aatelisten ennui, syntyy siitä ettei sisältöä elämään saa siitä mitä tekee, vaan siitä että kazoo päältä muiden tekemisiä. Sixjust mä ällöön filmejä ja kaiken maailman vitun videoita, emmä haluu kazoo mitä muut siellä ehkä tekevät kuin jossain Strömsöössä, mulle riittää mitä mä ja mun lähimmäiset tekee ize. Ja ne vitun teeveejulkkixet ja tähdet ei todellakan oo mun lähimmäisiä. Mä en vois vähempää niistä välittää. Kirjat on eri asia, koska ne ei pakota etenemään niiden tahdissa, saa pysähtyä ajattelemaan ja ehkä vähän paasaamaan. (Sen takia tää Wallukin vie niin paljon aikaa. Mut mitä vähemmän aikaa elämästä on jälellä, sitä enemmän sitä näyttää liikenevän.)
ellauri115.html on line 701: Kun meidän ohimenevät tarpeet on ohize, ja meidän hullut halut lepäävät, pitäisi tulla loppu meidän passiohedelmistä ja rikoxista. Voiko puhdas sprii kyetä perversseihin tekoihin? Kun ne ei enää tarvi mitään, mix ne olis enää edes ilkeitä? Jos ne on vapaita meidän karkeista aisteista, jos niiden onni koostuu toisten olioiden kazelusta kuin Kim Young Unilla, ne voi vaan haluta mikä on koreaa; ja se joka lakkaa olemasta pahis ei voi koskaan olla kurjimus. Näin mä ainakin olen taipuvainen ajattelemaan vaikken mä ole ihan hirveesti yrittänyt tulla mihkään johtopäätöxeen. Jumalauta, teidän armonne, hyvä herra, mitä sä päätätkin mä läpytän; jos sä päätät panna pahojen päät ikuiselle pölkylle, olkoon mun puhheeni mitätön; mut jos näiden katuminen ajan mittaan sattuis päättymään, jos niiden kärsimyxet loppuisi, ja jos ne sais saman rauhan kuin minäkin, niin mä kiitän ja kumarran, kiitos siitä oikein kovasti. Eix ilkeäkin ole mun veljeni? Ei kai mun tarvi olla kuonpuoleisessa sen vartija? On munkin monasti tehnyt mieli tehdä niinkuin se. Päästäpä kuule se pahasta ja vapauta se pahasta hengestä; anna sen olla lähes yhtä onnellinen kuin mä; sen onni ei tee mua kateexi, vaan lisää vaan mun omaani.
ellauri115.html on line 754: Mixmun sielu on mun aistien alainen, ja vankina tässä bodyssa jossa se on orjuutettuna ja ryppääntyneenä pienexi rytyxi? Enpäs tiedäkään; onko Lujaapierevä nyt tietoinen mun tilanteesta? Mut mä voin ilman hätiköintiä uskaltautua esittämään vaatimattoman arvauxen. Mä sanon izelleni: jos miehen sielu olis pysynyt vapaana ja viattomana, mitäs ansiota sitten olis sillä eze olis rakastanut ja totennut järjestystä joka oli jo aikaansaatuna, järjestystä, jota se ei edes olis voinut yrittää häiritä? Se olis onnellinen toki toki, mutta sen onni ei voisi saavuttaa ihan hekumanhuippua, nimittäin hyveellisyydestä tulevaa ylpeyttä, ja hyvän omantunnon läpytystä sisällä; se olis vaan kuin jotkut enkelit, ja varmastikin hyvä mies on jotain enemmän kuin ne, nehän on vaan Lujaapierevän lakeijoja ja ovimiehiä. Kuolevaiseen ruumiiseen sitaistuna siteillä jotka ovat yhtä merkillisiä kuin vahvoja, sen huoli tän ruumiin ylläpidosta houkuttaa sielua ajattelemaan vaan izeään, ja antaa sille mielenkiinnon aiheen joka on vastakkainen asioiden yleiselle järjestyxelle, jonka se kyllä voi vielä tietää ja rakastaakin vähän; tässä tilanteessa vapauxien oikeasta käytöstä tulee samalla kertaa ansio ja sen palkkiio; siinä se valmisteleee izelleen loputonta onnea, vastaustaessaan maanpäälisiä passiohedelmiä ja seuratessaan alkuperäisiä GPS-lukemia.
ellauri142.html on line 509: Joo täähän se pointti on: meille on annettu aikaa kehittää uusi pää, tai paremminkin ruuvata jumalan luoma varapää paikalleen kuin Pelle Pelottoman pikku apulaisella kärähtäneen sijalle. Älkää vaivautuko ajattelemaan, me on ajateltu kaikki valmiixi teidän puolesta. Esim kastilaitos kastikkaille ja kastikkeettomille. Mixi et varoittanut vasemmalta tulevasta kuorma-autosta? Ethän kysynyt. Välikappale ei toimi omasta tahdostaan; mutta mestarin tahto ilmenee välikappaleen avulla. Tää on taas puhtaaxivijeltyä totalitarismia. En mä mitään tehnyt, tottelin vaan Herr Führeriä.
ellauri142.html on line 791: ”Olkaa kiltisti niin kuin lapset.” Lapsen mieli on intohimoista vapaa. (No ei kaikista, ainoastaan panohalusta.) Lapsi on pelkäämätön: hän tekee noloja kysymyksiä, joille vanhemmat useinkaan eivät osaa antaa tyydyttävää vastausta, vaan sensijaan vizaa paljaalle pyllylle. Hän omistaa siis vapaan sanavallan (vizan riskillä) ja kysymyksillään hän saattaa usein jumalat hämmästyneinä ajattelemaan monta tärkeää seikkaa, jotka heiltä muuten ehkä olisivat jääneet huomaamatta. Hetken ajateltuaan ne suuttuu ja antaa lapselle vizaa paljaalle pyllylle. Tässä mielessä meidän pitää olla lapsia. ”Ihmisen ei pidä pelätä jumalaa. Vaikka se uhkaa ja usein lyökin vizalla." (Eckehart) Charlottekaan ei aina pelkää Susannaa vaan jäynän tehtyään juoxee karkuun ihan täysiä. Keppiä! Ska jag ta dej i håret?!
ellauri153.html on line 625: Jonatan yritti puhua Daavidista hyvää Saulille, mutta tämä raivostui. Hän kutsui Jonatania ”kapinallisexi naismaisexi pojaksi” ja sanoi, että Jonatanin uskollisuus Daavidia kohtaan oli häpeäksi koko perheelle. Hän yritti saada poikansa ajattelemaan omaa etuaan ja sanoi: ”Niin kauan kuin Iisan poika on elossa maan päällä, et sinä eikä sinun kullisi ole turvassa.” Kuurona isänsä pelotteluyrityksille Jonatan vetosi häneen uudelleen: ”Miksi hänet pitäisi surmata? Mitä hän on tehnyt?” Silloin Saul räjähti! Iästään huolimatta hän oli vielä voimakas hinuri. Hän sinkosi "keihäänsä" *poikaansa* kohti! Hän ei kuitenkaan osunut näpeimpään kohtaan taulun yläreunassa, niin taitava kuin ehkä olikin. Syvästi loukkaantunut ja nöyryytetty Jonatan lähti vihaisena pois takapuoltaan pidellen. (1. Samuelin kirja 20:24–34.)
ellauri160.html on line 275: Kompromissien tekeminen on tunnekylmälle ihmiselle vaikeaa. Esimerkiksi aikataulumuutokset voivat saada hänet raivostumaan, koska hän ei kykene ajattelemaan asiaa toisen näkökulmasta. Joo vaik testosteronin vähetessä tahto tahtoo heiketä.
ellauri161.html on line 272: Kyse on alkukantaisesta kammosta ja pimeistä ennakkoluuloista kristinuskoa kohtaan. Monet on kasvatettu ajattelemaan, että kaikki, mitä kristinusko edustaa, on pahaa. Usko vie muka kaiken vapauden ja estää järjenkäytön tehden ihmisestä herkkäuskoisen hölmöläisen. No jos on hölmöläinen ennestään, ei mitään vahinkoa pääse syntymään.
ellauri204.html on line 645: Ihmiset ovat valmiita tekemään pahaa lähinnä tuntemattomammille ihmisille, jos he uskovat tämän tekevän hyvää läheisemmille ihmisille. Tämä johtuu siitä, että ihmiset eivät kykene tuntemaan empatiaa fyysisesti tai psyykkisesti etäisiä ihmisiä kohtaan ja ovat taipuvaisia ajattelemaan pienissä sisä- ("me") ja ulkoryhmissä ("nuo muut"). Tämän ns. heimoajattelun vähentämiseksi riittää usein yksinkertaisesti lisätä kontakteja kyseisten ihmisten kesken. No vittu eiku yhteystietoihin vaan kaikki 7G muuta apinaa.
ellauri262.html on line 550: Kirjeessä VIII Kierreteippi (Screwtape) selittää suojelijalleen eri tarkoitukset, joita Jumalalla (God) ja paholaisilla on ihmiskunnalle: "Haluamme karjaa, josta voi vihdoin tulla ruokaa; Hän haluaa palvelijoita, joista voi vihdoin tulla poikia." Tätä tarkoitusta silmällä pitäen Ruuvinauha (Screwtape) kehottaa Matomezää (Wormwood) kirjeessä VI edistämään passiivisuutta ja vastuuttomuutta potilaassa: "Jumala (God) haluaa miesten (man) olevan huolissaan siitä, mitä he tekevät; meidän tehtävämme on saada heidät ajattelemaan, mitä heille tapahtuu, jos eivät tee mitä käsketään."
ellauri276.html on line 243: Vaikuttaa kreisiltä, ​​kuinka yksinkertainen, niin arkipäiväinen A.V. Koltsovin runo "Auraajan laulu" voi herättää niin monia ristiriitaisia ​​tunteita ja tunteita? Vaikuttaa kreisiltä, ​​kuinka kuvaus talonpojasta, hänen hevosestaan, voi koskettaa nykyajan lukijan sielua? Osoittautuu, että voi. Se ei voi vain koskettaa, vaan myös saada sinut ajattelemaan syvästi ihmisten elämää 1800-luvulla, yritän verrata sitä aikaa meidän kansaamme.
ellauri276.html on line 261: Runoilija loi todella hämmästyttävän runon, koska hän kosketti syvästi lukijan sielua, sai hänet ajattelemaan. Tunsin, että kirjoittaja kirjoitti "Auramiehen laulun" todella sydämestään, puki ilonsa ja surunsa runollisiin riveihin esittäen talonpojan sellaisena kuin hänen sielunsa näki kaikki ihmiset kansasta. Olin erittäin iloinen voidessani lukea ja analysoida ajatuksella niin loistavan kirjailijan kuin A.V. Koltsovin runon.
ellauri294.html on line 95: Pentatoonisessa asteikossa jätetään pois kuten saattoi arvata epäilyttävimmät sävelet eli f ja h. C-D-E-G-A siis. Molli siitä tulee ottamalla toonikaxi A:n. Hmm tää panee ajattelemaan koko asiaa ihan uudella tavalla. Varmaan pentantoonisessa musiikissa jää jäljelle noi helpot harmoniset intervallit yllä, sixi se kuulostaa sellaselta raikkaalta.
ellauri299.html on line 421: Mersenne turvautui kosmologisiin argumentteihin väittäen sanamme ja oman rajallisen olemassaolomme satunnaisuudesta, että "on välttämätöntä, että jokin on olemassa itsestään". Hän esitteli myös jonkin verran anselmilaista argumenttia väittäen, että olemassaolo pitäisi lukea Jumalan ansioksi, koska itse jumala-idea (joka jopa hullun ateistin pitäisi olla mielessä) velvoittaa meidät ajattelemaan, että jotain meitä suurempaa on olemassa, ainaskin elefantti.
ellauri309.html on line 898: Wunder. Laura on lopultakin oppimassa ajattelemaan alapäällä. Verdammtes Hotel und
ellauri315.html on line 151: Herra opeta minua ajattelemaan loppuun asti johdonmukaisesti. Mistähän johtuu että emme mielellämme ajattele kuolemaa? Suomalainen propaganda perustuu totuuteen. Voimme ajatella kuolemaa ystävänä, vaikka vihollinen kylvää sitä.
ellauri321.html on line 449: Juan kuuli ytimekkäitä väitteitä, kuten esimerkiksi: Pörssi ei ole alkanut noteerata hyvinvointia. Tämä on uusi pääoman aikakausi. ... Juan rupesi ajattelemaan onko sanoilla yleensä lainkaan mitään merkitystä. Ani harvoin ne merkizevät sitä, mitä niiden käyttäjät ajattelevat, ja usein ne ovat yhtä merkityxettömiä kun sammakkojen kurnutus. Yhdexän kymmenestä kaikista puhutuista sanoista oli papukaijan rääkynää, pelkästään toistettuja sanoja, kuin paljosta käytöstä kuluneita rahoja, jotka kiertävät kädestä käteen. Kraak kraak, käkäkäkää. Senaatti on ennen kaikkea neuvoa-antava elin ja siinä ominaisuudessaan vapauden parhain tae. Ihmiset puhuvat koska heillä on kyky puhua, kuten muilla apinoilla kyky heiluttaa häntäänsä. Keskustelu kuluttaa aikaa mikä muutoin riippuisi myllynkivenä ihmisten kaulassa. Ihmiset heilauttavat izensä päivästä toiseen pitkän, tarttumakykyisen kielensä avulla. Rikkaus inhimillisyyden palveluxessa, sanoi senaattori haaveellisesti. Sitä varten kannattaa elää.
ellauri322.html on line 365: Se sai minut ajattelemaan, että prenikat, jotka ympäröivät minua ulosottomiehen kuzuilla, häpäisivät käyttäjänsä yhtä paljon kuin kahleet rangaistusvangeilla – ehkä enemmänkin. Sai minut epäilemään, että edellinen tuotti jälkimmäisen.
ellauri325.html on line 268: Tiedäthän, moni mies ymmärtää myöhään elämässään, että jos hän olisi poikana tiennyt sen, mitä hän nyt tietää, sen sijaan, että hän olisi mitä hän on, hän saattaisi olla mitä hänestä ei tullut; mutta kuinka harvat pojat pysähtyvät ajattelemaan, että jos he tietäisivät, mitä he eivät tiedä, sen sijaan että olisivat mitä heistä tulee, he eivät olisi? Nämä ovat kauheita ajatuksia.
ellauri326.html on line 170: Karel Capek selitti, kuinka hän keksi ajatuksen kirjoittaa "Salamanterien sota". Hänen pohdiskelut sai hänet ottamaan huomioon sekä sen ajan globaalin tilanteen, joka oli valitettava taloudellisella tasolla ja vielä huonompi poliittisella tasolla, että myös ajattelemaan, että suotuisissa biologisissa olosuhteissa sivilisaatio, joka ei ole yhtä korkeampi kuin meidän kehitetty esimerkiksi syvässä meressä.
ellauri326.html on line 251: Tätä hiljaisuutta voi vastustaa vain sanalla. Vain kirjallisuus, vain kulttuuri - se, joka pystyi ja protestoi tätä järjestelmää vastaan. Siksi kouluissa ei koskaan ollut sananvapautta, ei koskaan ollut lainausta Tolstoilta, että isänmaallisuus on orjuutta. Siellä oli vain muotokuvia tämän isänmaan puolesta kuolleista pioneerisankareista. Koulun ydin ei ollut selittää, auttaa ihmisiä ajattelemaan vapaasti - muuten he alkaisivat ajatella vapaasti ja ihmetellä, mitä me täällä, orjien maassa, teemme? Koulun tehtävänä on aina ollut selittää lapsille, että heidän on kuoltava tämän isänmaan puolesta. Pojat ovat sotilaita, tytöt sairaanhoitajia. Tämä on koulu, josta nämä ihmiset tulivat. Ja tämän nämä opettajat opettivat heille.
ellauri332.html on line 712: Eli takkupartainen E.Saarismainen "muukalainen" Colombo-takki päällä yrittää pelastaa epätoivoisen psykologian professorin itsemurhalta. Kukaan ei tiedä, mistä arvoituksellinen muukalainen tulee, hänen nimestään tai historiastaan. Mutta hän on ex-biljonääri (mitenniin ex?), maailman 3. rikkain kaveri, joka on vaan lakannut ajamasta partaansa. Hän huutaa, että modernit yhteiskunnat ovat tehneet itsestään globaalin saattohoitokeskuksen. Kiehtovalla retoriikalla hän alkaa houkutella seuraajia myydäkseen unelmiaan. Viehättäessään ihmisiä ja vapauttaessaan heidät rutiinin orjuudesta hän saa myös monia vihollisia. Onko hän auktoriteetti vai vain hullu tuntematon, vaiko molempia? Romaani, joka saa sinut nauramaan ja itkemään, mutta ennen kaikkea ajattelemaan pieniä ruusunpunaisia ajatuxia.
ellauri336.html on line 178: Lopuksi vanhempien on myös asetettava "arvoasteikko" tavalleen reagoida lapsen väärinkäytöksiin. Esimerkiksi, jos lapsi koskettaa muktzaa Shabbosissa, saa vanhemmat reagoimaan lähes välittömästi, ja he huutavat: "Muktza, älä koske!" Mutta kun lapsi valehtelee tai puhuu loshon haraa, reagoivatko vanhemmat samalla tavalla? Ovatko he yhtä innoissaan huutaen: "Shhh! Se on loshon hara!" tai "Toora kieltää valehtelemisen!" Havainnoimalla vanhempiensa reaktiota lapsi aistii aveiran vakavuuden tai sen, mitä hän on tehnyt väärin. Lapsi voi kasvaa ajattelemaan, että rabbiininen muktza-kosketuskielto on ankarampi kuin Tooran loshon haran ja valehtelemisen kielto, varsinkin jos hänen vanhempansa innostuvat ja antavat tiukemman rangaistuksen entiselle.
ellauri340.html on line 547: Handken Balkanin kiistoja seuranneissa romaaneissa on joskus lähestytty aihetta vinosti, vaikka kirjailijana Handke pitää korttejaan liian lähellä rintaansa ilmaistakseen mielipiteitään suoraan. Ajan mittaan hänen työssään on kuitenkin mahdollista havaita ajautumista kohti fantastisuutta, ja pohdiskelut ovat peräisin enemmän mielikuvituksesta kuin minkäänlaisesta suorasta havainnoinnista. Hedelmävaras kuuluu tähän Handken "myöhäistä tyyliä" heijastaviin romaaneihin – ei nimenomaisesti puutu Serbian kysymykseen, mutta tarjoaa tarpeeksi puolivihjeitä, jotta se saa ajattelemaan sitä.
ellauri348.html on line 796: Yritysten velvoittaminen ajattelemaan jotain muuta kuin voittoa on kauhistus vapaiden markkinoiden cheerleadereille, jotka kuvailivat Demosin näkemystä hyökkäykseksi voittoa vastaan. Yksi tällainen ryhmä, Institute of Economic Affairs, sanoi, että ehdotukset olivat "erittäin vaarallisia". Jos yritysten täytyy ajatella ympäristöä ja yhteiskuntaa, ne eivät jotenkin pysty laskemaan kaikkea, ja ne romahtavat.
ellauri352.html on line 344: Samalla tavalla kuin elävän organismin keskushermosto, se liittyy sosiaalisen kehon korkeimpaan reflektoivaan keskittymään ja sillä on velvollisuus ohjata sitä mahdollisimman järkevällä tavalla (ymmärtää tässä mielessä kokonaisuuden kannalta hyödyllisin). Täähän on Rooman rebublikaanien vazametafora päälleen käännettynä. Ei ihme että Durkheim hylätään usein ajattelijana, joka ei kykene ajattelemaan muutosta.
ellauri362.html on line 108: Ballin jälkeen Darcy ja Bingleyn sisko Caroline keskustelevat veljensä ihastumisesta Janeen ja ovat yhtä mieltä siitä, että tällainen liitto tulee olemaan hänelle tuhoisa. Estääkseen liittouman he sopivat edelleen saavansa hänet takaisin Lontooseen, ja siellä ollessaan Darcy vakuuttaa hänet, että tunneyhteys on vähäinen ja käytännön haitat ovat valtavat. Vaikka Darcy tuntee edelleen vetoa Elizabethiin, hänen ongelmansa Elizabethin kanssa saavat hänet ajattelemaan, että hän tekee Bingleylle palveluksen erottamalla hänet Hertfordshirestä ja Bennetsistä.
ellauri362.html on line 137: Lontoossa ollessaan Darcy myötätuntoi jälleen kekkulissa ex-poikaystävänsä Dyfedin broughamissa. Kun Darcy on kuvaillut mitä Longbournissa tapahtui, Dy rohkaisee häntä ajattelemaan, että Elizabeth oli kohdellut häntä varauksella, koska hän oli edelleen nolostunut ja että siihen on vielä mahdollisuus.
ellauri364.html on line 69: Seurantatutkimuksessa kävi ilmi, että yli puolelta eloon jääneistä potilaista oli löytynyt oireet selittävä elimellinen sairaus, joka oli saattanut oirehtia epätyypillisesti etenkin sairauden alkuvaiheessa. Kaikkein huonokuntoisimmat potilaat olivat kuitenkin niitä, joilta ei ollut löytynyt elimellistä sairautta. Slater päätyi esittämään, että osa hysteriadiagnooseista johtui siitä, että potilaiden elimellinen sairaus vaikutti myös heidän ulkoiseen käytökseensä, mikä sai lääkärit ajattelemaan, että somaattiset oireet johtuivatkin potilaiden "hysteerisestä luonteesta".
ellauri368.html on line 200: Viime joulukuussa sattui tapaus, joka havahdutti ajattelemaan sitä, millainen ajatusmaailma sotilailla on. Yuval Kestelman -niminen reserviläinen surmasi Jerusalemissa kaksi Hamasin terroristia, jotka ryhtyivät ampumaan väkijoukkoon. Paikalle sattui Gazan sodasta vapaalla ollut sotilas Aviad Frija. Hän ampui Kestelmanin. Vaikka Kestelman oli heittänyt aseensa pois, istui maassa polvillaan ja huusi hepreaksi “älä ammu, olen israelilainen”. Ei auttanut, Frija ampui hänet kuoliaaksi.
ellauri370.html on line 532: Gobineaun kuvailema materialistinen itä­maalainen kuvasti todellisuudessa aristokatin käsitystä Ranskan rahan­himoisesta keski­luokasta, kun taas hänen kuvittelemansa "aistillinen, älytön ja väki­valtainen neekeri" oli irvikuva Ranskan proletariaatista. Gobineaun halveksunta alempia yhteis­kunta­luokkia kohtaan käy ilmi hänen kirjeistään, joissa hän käytti suurista kansan­joukoista nimitystä la boue ("muta, lieju, rupusakki"). Ranskalaiset lanzarit kuten Asterix ja Obelix olivat karkeaa, raakaa kelttiväkeä, joka ei kyennyt oppimaan eikä ajattelemaan muutoin kuin kaikkein alkeellisimmalla tasolla. Gobineau itse uskoi polveutuvansa viikingeistä. Kermaa kermakastikkeessa. Hänen sivuillaan on siinä määrin narsismia, että iljettää. Hän vihasi kotikaupunkiaan Pariisia, jota hän sanoi "lika­kaivoksi täynnä juurettomia ex-nakkeja."
xxx/ellauri027.html on line 567: Jos eroa yrittäisi lyhyesti kuvata, yleensä henkilöstö nähdään ja kuvataan voimavarana, josta yritetään ”repiä tehot irti”, mutta Saarisen mielestä kaikkien kannalta parempi tulos saadaan rakentamalla työpaikoista yhteisöjä, joissa ihmisiä rohkaistaan ajattelemaan omilla aivoillaan ja joissa heidän halutaan sisäistävän toiminnan tarkoitus ja tavoitteet niin syvästi, että voivat toimia vapautuneesti ja aidon innoittuneina.
xxx/ellauri027.html on line 573: Joo täähän se on koko pointti: työläiset on saatava ajattelemaan, että työssä on se oikee elämä, siellä on parhaat kaverit ja tulevaisuus, siellä ajatuxet viihtyy ja aika kulkee parhaiten. Eihän perheitä niin enää tarvita, niitä voi purkaa ja tehdä uusixi, uusperheitä tarpeen mukaan yhdistellä vanhoista. Työpaikalta löytyy usein se uusi kultakin. (No Eski taisi löytää uuden lentokoneesta. Pipsan työpaikalta.)
xxx/ellauri027.html on line 740: Alahuhdan mielestä olennaista kukoistuxessa on halu kasvaa, taas tätä vitun kasvuideologiaa. Se on kuin Lea kuulokokeessa, sanot sille "kissa", ja se kuulee "talo", koska se sattui ajattelemaan taloa. Sano Alahuhdalle "kukoistus", niin se kuulee "kasvuodotus".
xxx/ellauri087.html on line 122: Saarinen kehottaa meitä orkesterilaisia ajattelemaan itseämme jääkiekkojoukkueena. (Voi helvetti.) Tähtipelaajaa ei voi peluuttaa koko ajan, muuten se ei pysty koskaan tähtisuoritukseen.
xxx/ellauri103.html on line 110: Taistolaisuus oli kommunismin ihanuutta julistanut poliittinen liike, jolla oli runsaasti kannatusta etenkin kulttuuriväen keskuudessa. Taistolaisten tyyliin kuului painostaa muita ajattelemaan samalla tavalla.
xxx/ellauri113.html on line 66: Vaivaako yhteiskuntaamme älyllinen laiskuus? – Esko Valtaoja: Aivobodausta tarvittaisiin enemmän. Esa Saarinen, Esko Valtaoja ja Mikko Lahtinen kertoivat Ylelle 2015 arvionsa siitä, onko fyysisen terveyden ihannointi sivuuttanut älyn ja ihmisyyden kehittämisen. Joku voisi päätellä, että on, ainakin, jos katsoisi sosiaalisen median kuvavirtaa eli omakuvia itsestä urheilemassa. Olishan se hienompaa kun porukka laittas nettiin selfieitä omasta izestä ajattelemassa. Me ostettiin Helmille villahuopa että se voisi paremmin ajatella gradua. Se onnistuu parhaiten sängyn päällä pötköllään. Eski pystyy kävelemään ja ajattelemaan samalla, mutta se onkin fixumpi kuin Gerald Ford. Rakkaudellisuutta ei kannata treenata salilla. Se sujuu parhaiten purukumi suussa ilman salihousuja.
xxx/ellauri114.html on line 64: Tarkennetaan siis kysymystä. Mikä saa kulttuurin ja viihteen alalla toimivan ajattelemaan, että vain hänen tarpeillaan on merkitystä? Mikä tekee kulttuuripersoonasta sietämättömän?
xxx/ellauri169.html on line 236: Kaxoisagentit jakavat kananruokaa saadakseen ihmiset ajattelemaan että he ovat laillisia. Esimerkki kaksoisagentista joka on suosittu kristittyjen keskuudessa, on illuministinen noita nimeltään Gretchen Passantino joka kiertää kristillisissä konferensseissa väheksymässä ajatusta mielenhallinnasta. Tri. Loreda Fox raportoi että 3/4 jakomielisistä tulee "kristityistä kodeista". Kristillisiin kirkkoihin on soluttauduttu raskaasti.Valheinformaatio-agenttien nimiä ja tyyppejä:
xxx/ellauri175.html on line 830: ― Tässä on pallo ― jonka lähetän siksi Paholaiselle, jos hän on olemassa, ja tässä hypoteesissa taipuan ajattelemaan, että hän on naapurissa.
xxx/ellauri177.html on line 168: Haluan olla chose, pelkkä varmuusesine, kivespussi jalkojesi juuressa, jolle jätät vain tutun tuoksun, kivi, joka ei liiku paikasta, johon sen heität, ilman korvia, ilman silmiä, tyytyväisenä kantapääsi alla, ei pysty ajattelemaan roskaa muiden polun kivien kanssa. Vai niin! niin mikä onni! Saavutan ilman ponnistuksia ensimmäisellä yrityksellä täydellisyyden, josta haaveilen. Lopulta julistan itseni todelliseksi papiksi. Tulen olemaan sitä, mitä opinnot, rukoukseni, viiden vuoden hidas initiaationi eivät voineet tehdä minusta. Kyllä, kiellän elämän, sanon, että lajin kuolema on parempi kuin jatkuva kauhistus, joka sitä levittää. Siittäminen saastuttaa kaiken. Se on yleismaailmallinen rakkautta pilaava haju, joka myrkyttää puolisoiden makuuhuoneen, vastasyntyneiden kehdon ja jopa auringon alla pyörryttävät kukat ja jopa silmut puhkeamaan antavat puut. Maa kylpee tässä epäpuhtaudessa, jonka pienimmät pisarat kumpuavat häpeällisestä kasvillisuudesta. Mutta jotta minä olisin täydellinen, oi enkelien kuningatar, neitsyiden kuningatar, kuule huutoni, anna se! Tee minusta yksi niistä enkeleistä, joilta puuttuu selkäpuoli ja kamat jalkovälistä, on vain kaksi suurta siipeä poskien takana; Minulla ei ole enää vartaloa, ei raajoja; Lennän luoksesi kuin leija, jos soitat minulle; En ole muuta kuin suu, joka puhuu ylistystäsi, tahraton hiippari, joka heiluu matkaasi taivaissa. Vai niin! kuolema, kuolema, kunnioitettava Neitsyt, anna minulle pieni kuolema!
xxx/ellauri177.html on line 320: kyhmyistä, toisilla laihoja, repaleisia, kuin luurankoja, joiden saranat ovat katkenneet. Mamillaria kasautui eläviin märkärakkuloihin, parvi vihertäviä kilpikonnia, joilla oli hirveän partainen pitkä, teräspiikkejä kovempi karva. Siilikaktuxet, jossa oli enemmän ihoa, näyttivät nuorten kyykäärmeenpoikasten pesiltä. Echinopsis oli vain kohouma, punakarvainen kasvusto, joka sai ajattelemaan jotain jättimäistä hyönteistä, joka oli kääritty palloon. Opuntiat nostivat lihaisia lehtiään kuin puut, jotka olivat jauhettuja punoittuneilla neuloilla, kuin mikroskooppisten mehiläisten parvet, kuin kukkarot, jotka ovat täynnä tuhoeläimiä ja täynnä verkkoa. Gasteriat ojentuivat ylös käännettyjen viikatemiesten jaloista, ja niillä oli mustanruskeat, pilkulliset, poikkijuovaiset, ruusunpunaiset raajat. Cereus istutti häpeällistä kasvillisuutta, valtavia polyyppeja, tämän liian kuuman maan sairauksia, myrkyllisen mehun irtoamista. Ja toukkia? Inhottavia ällöjä, kihiseviä valkoisia toukkia! Kihomatoja!
xxx/ellauri201.html on line 88: Aikansa vittuani koulittuaan rupesi Isokukko-Uljas tosissaan lykkimään, työnsi aisaansa vakoseeni oikein voimalla. Minua hirvitti se meno, vieläkin aristi, vaikka nautinto ja hekuma niskan päälle pääsivät. Huohotin, ettei nyt enää pitkään naitaisi, ei kestä paikat. Lupasi se Isokukko-Uljas, mutta ei heti kumminkaan lopettanut. Sänky antoi jo sellaista valitusta, että kuului varmasti tupaan. En minä siinä enempää muita joutanut ajattelemaan, kuulkoot vaan, miten emäntää naidaan. Minulla olikin sängyssä nyt semmoinen sonni, ettei ikinä ollut ennemmin ollut. Se polki tosissaan, kun oli, millä polkea! Ai ai ai, että minä aloin ulista, loppua kohden jo huusin suoraa huutoa! Vittua kirveli, yht’aikaa herkisti, liplatteli, värisytti voimalla, kun iso kyrpä täytti joka paikan. Isokukko-Uljas kurotti jalkansa sängynpäätyyn ja alkoi siitä ponnistella. Ai herrajestas, mimmoista astumista se oli! Minä alla valitin, iso vieras mies päällä nussi, murisi mahdissaan, vitussa iso siitin teki työtään, kirnusi minua, nuorta halukasta emäntää, jonka oma ukko ei pystynyt!
xxx/ellauri231.html on line 426: Vanja suunnitteli jo paluuta Neuvostoliittoon, kuten Aleksandr Kuprin oli tehnyt 1930-luvulla. Puhuessaan kommunististen kollegojensa kanssa Pariisissa vuonna 1946 Bunin ylisti korkeimman neuvoston päätöstä palauttaa Neuvostoliiton kansalaisuus Venäjän pakkosiirtolaisille Ranskassa, mutta ei edelleenkään sanonut "kyllä" neuvostopuolen jatkuvaan kehotukseen palata. "Vanhan miehen on vaikea palata takaisin paikkoihin, joissa hän on parempina aikoina rynnähtänyt vuohia. Kaikki ystävät ja sukulaiset on haudattu... Se olisi minulle hautausmaamatka", hän kuulemma sanoi Žukoville lupaavasti, "alan ajattelemaan sitä enemmän". Taloudelliset vaikeudet ja ranskalaisen yleisön suhteellinen välinpitämättömyys Dark Avenues -lehden julkaisemista kohtaan olivat hänen motiivinsa.
xxx/ellauri255.html on line 83: Mannergeim katseli näytelmää kiinnostunena ja kirjoitti muistiinpanoja repaleiseen vihkoonsa. Taas näitä! Mielenkiintoisia hahmoja, selvästi kiinnostuneita historiasta mutta kykenemättömiä ajattelemaan pitkällä tähtäimellä. Marski luikerteli pian taaksepäin ja katosi tiheään viitaan kuten okapi katoaa Kongon viidakkoon bantupygmien katsellessa huuli pyöreänä perään.
xxx/ellauri265.html on line 85: Seuraava teema liittyy puheen totuudellisuuteen. Kuulijan näkökulmasta on tärkeää tietää, puhutaanko hänelle totta vai ei. Tätä tarkoitusta varten ihmisille kehittyy osana kommunikaatiotaitoja niin sanottu episteeminen valppaus, millä viitataan kykyyn erottaa totuus epätotuudesta. Totuus on itsessään vaikea filosofinen käsite, josta jakson vieras filosofi Ilkka Niiniluoto on kirjoittanut paljon. Hän totesi jaksossa, että ihmisellä on totuuden ja tiedon kaipuu, mutta samalla ihmisen kyky käyttää mielikuvitusta johtaa välillä ajattelemaan totuudenvastaisesti. Iso filosofinen kiistakysymys on, voiko ihminen ylipäätänsä saada totuudenmukaista tietoa ulkomaailmasta vai värittyykö kaikki tieto, kun se suodattuu aistien ja ihmisen päässä olevien mielikuvien kautta hänen tietoisuuteensa. Ilkka on pohtinut paljon myös tieteellisen tiedon luonnetta: miten se eroaa arkitiedosta ja kokemustiedosta.
xxx/ellauri304.html on line 708: Luovuus merkitsee sitä, että yksilö on vapaa ajattelemaan ja toimimaan. Volga edustaa ihmisiä, jotka murskaavat luovuuden, tri Payton-Holmes selitti. - Miksi sinä muuten luulisit minun vastustavan heitä? Luuletko että olisin saanut luoda sinua, jos olisin asunut tässä maassa? Luuletko että minulla olisi ollut täällä vapaus ajatella? Vapaus tehdä työtä? Luovuus on yhtä tyhjän kanssa, ellei saa lupaa luomiseen. Luota minuun valitse Volga. Mr. Gordonsin suu avautui ja sulkeutui. Sitten hän
xxx/ellauri306.html on line 543: Mutta jotenkin kummallisesti kaikki suuri kertoo omistajalleen vain ja ainoastaan tämän pienuudesta. Se taas ohjaa ajattelemaan, että ehkä sittenkin, ehkä voisin vähän vielä laajentaa sitä terassia, koska autokin vaihtui juuri tehokkaampaan...
xxx/ellauri307.html on line 769: Kolmekymmentäviisivuotias Becker oli tumma ja voimakaspiirteinen, ja hänen vihreiden silmiensä katse oli terävä ja älykkyytensä liki vertaansa vailla. Vahva leuka ja ison nenän kiinteä iho saivat Susanin ajattelemaan juutalaista. Vaikka Becker oli varreltaan reippaasti yli 18-senttinen, työtoverit saattoivat vain äimistellä hänen ketteryyttään petissä. Ylivoimaisen esityksensä jälkeen hän tapasi virkistäytyä kastamalla paxun mustan mailansa juomasuihkun altaaseen.
xxx/ellauri356.html on line 590: Vakavampi ja kapinallisempi Th. W. Adorno huhuili meitä 1900-luvulla ajattelemaan, että emme voi kirjoittaa runoutta Auschwitzin jälkeen. Ja mixi ei? Siitähän saatiin mahtavia aiheita. Runoilijat / Dichter kohtasivat ahdinkoa (saksalainen termi Dürftiger tarkoittaa köyhyyttä, kurjuutta, puutetta, yleisemmin ahdistusta) : sana vaikuttaa heikolta, kun on kyse Jumalan kuolemasta, sietämättömältä ihmisyyttä vastaan ​​tehtyjen rikosten edessä. Silti kysymys herää jälleen tänään uudessa linkkien ja arvojen hajoamisen vaiheessa: yrittäjänihilismi, liiallinen lukutaidottomuus selfie-imperiumissa islamistinen gansgetrofundamentalismi, kuolemanhalun erotisoituminen – sen osuudella ”ihmispommeja”, päänmestaukset –, ja demokratiat poikkeustilassa... Miksi runoilijat... Ja sitä paitsi, onko tämä todella heidän paikkansa, heidän kutsumuksensa? Tämä kysymys, tämä ahdistus koskettaa minua, ja yritän vastata siihen… omalla tavallani.
xxx/ellauri363.html on line 752: Saxalainen 70-luvun muotijäbä Jürgen Habermas oli tolkutomman ruma mies, suorastaan pyllynruma. Habermas syntyi Düsseldorfissa [viittaus tarvitaan] suulakihalkioisena ja joutui korjaavaan leikkaukseen kahdesti lapsuudessa. Leikkauxet epäonnistuivat, mutta potilas ei kuollut. Habermas väittää, että hänen puhevammansa sai hänet ajattelemaan eri tavalla syvästi kuin muut kommunikoinnin tärkeydestä. Se on Jakkoh-Hintikan ja Nompan ikätoveri, s. 1929, ja kitkuttaa ilmeisesti vieläkin 94-vuotiaana kuten Nomppakin. Hirmuisen pitkä mies, melkein syltä pitkä.
xxx/ellauri388.html on line 164: Tunsin selvästi, että kääntymisen Turskan puoleen, kun se aina tapahtui vasta lankeemisen jälkeen, vähitellen täytyi kadottaa merkityksensä. Huomasin että parempi on rukoilla ekana, niin sitten runkkaushetkestä tuli erityisen makoisa. Se tuntuu parhaalta kun on Jumala naama norsunvitulla samalla ajatuksissa. Muistan, että semmoinen elämä näytti minusta viehättävältä, jos siihen kerran olisi voinut päästä. Mutta parhaalla tahdollakaan ei siihen voinut päästä. Koetin päästä alkuun siten että samalla kun vemputin kertomalla kerroin mielessäni: Jehova, Jehova, Jehova, hetki hetkeltä niin pitkälle kuin saatoin. Mutta ei se juuri tuonut lisää seisokkeja. Mahdotonta oli pakottaa ajatusta eli mielialaa väkisin pysymään. Ja sentähden, kun näin, että ejakulaatio ehdottomastikin häivyttää ajatukset pois Jumalasta, kummastelin, että hän kuitenkin voi vaatia itseänsä aina ajattelemaan ennenkuin auttaa.
xxx/ellauri388.html on line 181: Katolilainen kirkko, kuten aina kirkot, teki Kristuksen osoittamasta sisällisestä elämänohjeesta oman määräämän ulkonaisen pakkolain, säätäen, että ne, jotka virallisesti elävät "taivaan valtakunnan tähden", ovat kielletyt avioliittoa rakentamasta. Siveellisyyskysymys ei ole ainoa, joka on kärsinyt siitä, että kirkko näin on asettunut jumalallisen lain taakse ja julistanut sen ihmisille omanansa. Totuttaen ajattelemaan, että kieltäytyminen on kirkon vaatimus, se hävitti ihmisten siittimistä tunnon siveysvaatimuksen varjolla. Ja sen mukana oli tietysti poissa kaikki voima elämänohjeelta, sillä rakkaudesta kirkkoon ei voi kukaan pysyä puhtaana. — Luterus, joka niinikään oli kirkon mies, ei nähnyt tätä syytä vallitsevaan epäsiveellisyyteen, vaan luuli, että katolilainen kirkko oli väärinkäsittänyt Kristuksen elämänohjeen.
xxx/ellauri388.html on line 550: Kyllä ihminenkin omasta puolestaan voi itsessään herättää melkein mitä mielialoja tahtoo. Hän voi ruveta ajattelemaan kuinka tahtoo, tai voi ottaa käteensä sen kirjan minkä tahtoo; toisin sanoen: hänellä on aina tarjona keinoja saada itseensä se mielentila, jota hän haluaa. Ja niin tietää myöskin aistillisessa mielentilassa oleva aivan hyvin ei ainoastaan että hän voi, jos tahtoo, ottaa käteensä kirjan, jonka lukeminen varmuudella muuttaisi hänen mielentilansa, vaan myöskin, että jos hän menisi hetkeksikin kävelemään, niin aistillisuus jo siitä haihtuisi. Jos hän siis vähänkin itse tahtoisi päästä aistillisesta mielentilasta, niin ei todellakaan olisi mitään vaikeuksia. Mutta kun ei tahdo! Voi tahtoa tahtoa, muttei silti tahdo. Se on incontinentiaa, akrasiaa, jota Platonin Sokrates koitti väittää olemattomaxi mutta Aristoteles kyllä tunnisti.
xxx/ellauri388.html on line 569: Ja vaikka tulisittekin uudestaan ja yhä uudestaan antautumaan taistelussa, niin te, ollen tällä pohjalla, ette enää joudu epätoivoon, niinkuin ennen päätöstenne rauetessa, vaan te tulette ajattelemaan: koska en nytkään voittanut, se osoittaa, etten vielä ole kylläksi rakastanut elämän henkeä. Pyhimysten lailla nousette pystyyn aina lankeemuxen jälkeen, kuin totemipaalu kalpeana, huojuvana. Vaikka se näyttäisi kuinka pieneltä ja kömpelöltä tahansa, — vaikka epäilisitte, että joku voisi teille nauraa siitä, — se on kuitenkin tarpeellisempi kuin mikä hyvänsä, mitä tähän asti olette pitäneet käsissänne maailman käsitysten ja määräysten mukaan.
61