ellauri046.html on line 329: Pitkää ihannoivaa pöpötystä Homerista ja varsinkin Mozartin don Juanista, josta se jaxaa jauhaa kuin Jammu-setä vapaussodasta. Sörenistä kristillisyys on synnyttänyt aistillisuuden. Pöh. Säädyllisyys on synnyttänyt säädyttömyyden, pikemminkin. Taisin jo mainitakin, että esteettisen vs. eettisen samastus 1 pelaajan vs. tiimipeleihin on tyypillistä Sööreniä ja laiskan vetelyxen 1800-luvun alun säätyläisyyttä. Ei se niin mee. Estetiikkakin on sosiaalista (kts. A. Kinnunen), ja on muutakin aistinvaraista moraalitonta kivaa kuin kyldyyri. Esim. mässäys, pano ja tappelu.
ellauri162.html on line 423: II. Toka kvartetti - Viimeisistä hetkistä nauttiminen. Käyttämällä viimeisiä lämpöjään, Sydämemme ovat kaksi suurta soihtua. Kuka heijastaa heidän kaksoisvalojaan Mielestämme nämä kaksoispeilit. Jakeessa 5 annetaan profuusion tunne "tahdon mukaan" (ilman maltillisuutta), mutta adjektiivi "viimeinen", joka on asetettu antepositioon, osoittaa, että täällä käytetään elämänsä viimeisiä voimia ennen kuolemaa. On välttämätöntä nauttia viimeisistä hetkistä, joten runoilija yhdistää kuoleman ilon ja aistillisuuden käsitteeseen ("lämpö"). Leksikaalinen lämpökenttä ("lämpö", "soihdut") vastustaa kuolemaan perinteisesti liittyvää kylmyyttä. Jakeessa 6 "valtavat soihdut" osoittavat jälleen kerran positiivisen kuvan kuolemasta ("soihtujen herättämänä"), koska ne liittyvät adjektiiviin "laaja".
ellauri345.html on line 60: Näennäisesti Goethe noudatti Comics Codea: pahaa sai kuvata, kuha se saa palkkansa. "Tällaisissa esityksissä aistillisen tulee aina hallita; mutta kohtalon rankaisemana, eli moraalisen luonteen, joka pelastaa vapautensa kuoleman kautta. – Joten Wertherin täytyy ampua itsensä, kun hän on antanut aistillisuuden tulla herraksi. Joten Ottilien on tehtävä samoin ja Eduardin on tehtävä sama, kun hän on antanut vapaat kädet pedofiilisille taipumuksilleen. Nyt vain moraali juhlii voittoaan." Sama pointtihan ilmenee jo Toorassa.
xxx/ellauri057.html on line 1207: Hopeaviulusta on jo erotettavissa Vaaran myöhempää tuotantoa luonnehtiva kiasma-rakenne. Säkeistä muodostuu äxä, joka heijastaa toisaalta unen, keskeneräisyyden, hapuilevuuden ja toisaalta runsauden, aistillisuuden ja ruumiin välistä rytkytystä. Kaksi tasoa, menneisyys ja nykyisyys, elämä ja kuolema, hyvä ja paha leikkaavat ovelasti toisiinsa. Rytmin ja tasojen liikkeistä syntyy aineenvaihduntakuvioita ja lääppäisykohtia. Runo niinkö halkeaa kahtia, toisiaan kohti pyrkiviin autiuteen ja autuuteen. Hörhö-aistimuksen ja arkikokemuksen raja liudentuu, ja se osoittautuu paikaksi kuvittelussa, joka on ylitettävissä kirjoittamisen prosessissa. (Puuh.)
xxx/ellauri174.html on line 227: Sillä jos aistillisuuden alalla ei ole kuviteltavissa mitään absoluuttista makukriteeriä, ei sen enempää kuin vivahteitakaan, minun olisi hyvällä logiikalla ikävä kyllä ​​ennustaa viehätysten todellisuutta, joka pystyy välittömästi vastaamaan spitaalista ja enemmän kuin huonontunutta. aistit näiden homojen kohdalla on kylmän eloisat; niin että viettelypatentti, jonka he näin hänelle tarjosivat luottamuksellisesti ja ensi silmäyksellä, osoitti minulle vain heidän surkean luonnonsuhteensa hänen kanssaan, eli neiti Evelyn Habalissa ei ollut muuta kuin hyvin kieroutunut henkinen ja fyysinen banaalisuus. Lisäksi pieni kysymys: hänen ikänsä (josta Anderson oli aina välttynyt) tuntui minusta hyödylliseltä, joten minun piti kysyä sitä. Rakastava lapsi oli vasta täyttämässä kolmekymmentäneljä vuotta.
xxx/ellauri174.html on line 278: Tarkastellaanpa näitä tosiasioita tarkemmin: se on tärkeää. Sanomme, että vahingossa sattuu mielenterveyshäiriö, joka johtuu tällaisen "illallisen" savuista (ainutlaatuinen kenties tämän miehen elämässä), tässä tämä synnynnäinen tarkkailija tunnistaa mahdollisen saaliinsa, arvaa virtuaalisen aistillisuuden, vielä heräämättä. , kutoo ennakoitujen yhteensattumien verkkoaan, hyppää sen päälle, syleilee sitä, valehtelee sille ja juovuttaa sen ammattinsa mukaan - ja kostaa itsensä, itsekseen, myös sille, joka siellä - alhainen, nuhteeton, ahkera ja siveä, kauniiden lasten kanssa, odottaa ahdistuneena tätä hullun jälkeenjäänyt miestä ensimmäistä kertaa - tässä, sanon minä, hän syövyttää yhdessä yössä pisaralla kiihkeää myrkkyään tämän miehen fyysisen ja moraalisen terveyden.
xxx/ellauri388.html on line 245: Freud osoitti myös ymmärrystä panohalulle. "Tehtävä hillitä niin voimakas vaisto kuin seksuaalinen impulssi, muuten kuin antamalla sille tyydytystä", hän kirjoittaa, "on tehtävä, joka voi käyttää miehen koko voiman. Alistus sublimaatiolla, ohjaamalla seksuaaliset voimat korkeampaan sivilisaatioon, voi onnistua vähemmistön kanssa, ja näilläkin vain hetken, vähiten kiihkeän nuoruuden vuosien aikana. Useimmat muut tulevat neuroottisiksi tai muutoin surullisiksi. Kokemus osoittaa, että suurin osa yhteiskuntamme muodostavista ihmisistä on perustuslaillisesti epätasa-arvoinen pidättäytymisen tehtävän suhteen. Sanomme todellakin, että taistelu tämän voimakkaan impulssin kanssa ja taistelun painottaminen sielun elämän eettisiin ja esteettisiin voimiin vaatii "teräs" luonnetta, ja muutamille suotuisasti järjestäytyneille luonteille tämä on totta; on myös tunnustettava, että meidän aikanamme näin leimattu yksilöllisen luonteen erilaistuminen tulee mahdolliseksi vain seksuaalisten rajoitusten kautta. Mutta ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksista kamppailu aistillisuuden kanssa kuluttaa käytettävissä olevan luonteen energian, ja tämä juuri silloin, kun nuori mies tarvitsee kaiken voimansa voittaakseen paikkansa maailmassa."
xxx/ellauri388.html on line 548: Useimmiten ainakin, mielentilat riippuvat ulkonaisista seikoista. Tähtitaivas voi synnyttää ylevän mielentilan, kun satun kulkemaan ulkona silloin kuin tähtitaivas on näkyvissä; huzun aistillinen puku tai huzumainen käytös voi synnyttää minussa ihan yhtäkkiä aistillisen mielentilan ja syy ei ole nytkään minun: minä kuljin kadulla, enkä voinut olla näkemättä sitä, mikä aistillisuuden herätti.
xxx/ellauri388.html on line 552: Siinäpä se juuri onkin: minä en voi edeltäpäin päättää, että tulen tahtomaan vapautua aistillisesta mielentilasta; kaikki minun päätökseni raukeavat tyhjiin juuri siksi, että minä aistillisuuden mielentilassa en tahdo sitä, mitä olin vapauden hetkenä päättänyt tahtoa. Tahdon vain nussia, ja äkkiä.
9