ellauri135.html on line 896: Runon rakkaus oli kaukana keskinäisyydestä, kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 ja menemään Junker-kouluun Pietarissa. Ja sekalaisia ​​harrastuksia oli, ja palvelu itsessään oli uusi, vaati erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Varvara Lopukhinan suosikkiasema Lermontovin elämässä peitettiin ongelmien puristuksella. Hän ei kuitenkaan pysähtynyt kiinnostumasta siitä, kuten todistavat sekä runoilija että hänen aikalaistensa kirjeet. Mutta runoilija ei voinut vastata suoraan hiänen kanssaan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen tiukkuuteen.
ellauri345.html on line 687: Vaikka hän keskittyi pääasiassa runouteen 1850-luvulla, hänen työlleen on ominaista "vahva sisäinen viittaus islamiin ja lyhyen aikaa juutalaisuuteen". Mutta aikalaistensa suureksi yllätykseksi hän kääntyi katolilaisuuteen Mainzin katedraalin taivaaseenastumispäivänä vuonna 1859. Samana vuonna ilmestyneissä kääntymyskirjoituksissaan Kääntymäni ja Rooman kolmoiskruunu hän selitti muuttonsa epätoivolla itselleen ja lähimmäisilleen ja ajalle yleensä. Tämän tunnustuksen mukaan hänen kääntymyksensä laukaisijana oli ranskalaisen romantiikan Charles Nodierin teoksen lukeminen, joka uskoi, että ihminen korvattaisiin korkeammalla olennolla, jonka olemassaolo ei olisi väliaikaista vaan pysyvää - tulevaisuuden enkeli. Daumer uskoi tunnistavansa Kristuksen tässä olennossa. Sellaiset me haluaisimme!
xxx/ellauri056.html on line 594: Filosofisesti Schelling yleensä lasketaan postkantilaiseen saksalaiseen idealismiin muun muassa Fichten, Reinholdin ja Hegelin kanssa. Schelling tunsi henkilökohtaisesti ja vaihtoi ajatuksia monien aikalaistensa filosofien kanssa. Kaverit tais jäädä tappiolle vaihdossa. Näistä mainittakoon Fichte, Hegel, Goethe ja Hördelin. Vittu Jöötti ja Hördelin mitään filosofeja olivat, kuhan tökeröitä runoltajia.
xxx/ellauri059.html on line 471: Girolamo (Hieronymus) Savonarola (21. syyskuuta 1452 Ferrara – 23. toukokuuta 1498 Firenze) oli italialainen dominikaanimunkki ja parannussaarnaaja. Hän saarnasi aikalaistensa löyhää moraalia vastaan.
xxx/ellauri224.html on line 312: Tämä lainaus on peräisin Dostojevkin viimeisestä ja suurimmasta romaanista "Karamazovin veljet". "Meillä on tämä kuva Dostojevskista tuotteliaana kirjailijana, joka kirjoittelee jatkuvasti pöytänsä ääressä tai riitelee aikalaistensa kanssa, mutta itse asiassa hän omisti suuren osan elämästään löytääkseen kumppanin, jonka kanssa hän voisi perustaa perheen", Christofi sanoo.
xxx/ellauri296.html on line 480: Jeshuan käsitys (sekä tuon hetkisestä että tulevasta) Messiaan roolistaan ja taivaitten valtakunnasta, ei aina sopinut yhteen hänen aikalaistensa tai opetuslastensa käsitysten tai edes Johannes Kastajan käsityksen kanssa. Samalla Evankeliumit ja kirjeet kertovat useista hänen lyhyen julkisen uransa aikana suoritetuista merkeistä ja ihmeistä. Niitä Patti Mulkkisellakin piisasi. Sinertyy tuas ehtooseen pään ja lintulauvalla liikenne vilikastuu. Luther ei ollut rasisti mutta vihasi juutalaisia. Ne olivat huonoja ja tyhmiä kun nirhasivat synnittömän Jeshuan.
xxx/ellauri306.html on line 225: hänen tutkimusmatkansa, alkuperäiskansojen keskuudessa kokemastaan ​​sosiaalisesta noususta amerikkalaisena varhaisen nykyajan ihmisenä, jolle henkilökohtainen kunnia oli tärkeä arvo, että työelämän tekijänä, kauppiaana, joka osallistuu aikakauden kaupallisiin projekteihin. Radissonin elämää ja kirjoituksia on tulkittu monista eri näkökulmista. Monet ranskalaiset kanadalaiset 1900-luvulle asti hyväksyivät hänen ranskalaisten aikalaistensa tuomion, että hän oli Ranskan petturi. Coureur des bois ( ranska: [kuʁœʁ de bwɑ] ; l.  '"metsän juoksija"') tai coureur de bois ( ranska: [kuʁœʁ də bwɑ] ; monikko: coureurs de(s) bois ) oli itsenäinen yrittäjä Kanadalainen ranskalainen kauppias, joka matkusti Uudessa Ranskassa ja Pohjois-Amerikan sisäosissa, yleensä käydäkseen kauppaa ensimmäisen kansakunnan kansojen kanssa vaihtamalla erilaisia ​​eurooppalaisia ​​esineitä kuten lasihelmiä turkixiin ja turkista tappiin.
xxx/ellauri354.html on line 575: Myös Ben F. Meyer väitti, että Jeesus sovelsi Siionia ja temppeliä koskevia profetioita itseensä ja seuraajiinsa. [Jeesus] vahvisti pelastusprofetiat lopunajan kuvilla Siionista ja temppelistä – kuuluen eskatologisiin teemoihin, jotka " kansojen pyhiinvaellus" herätti. Mutta vastoin aikalaistensa yleistä odotusta Jeesus odotti temppelin tuhoutumista tulevassa eskatologisessa koettelemuksessa (Mark. 13:2=Matt 24:2=Luukas 21:6). Yhdistelmä vaikuttaa ristiriitaiselta. Kuinka hän saattoi samanaikaisesti ennustaa temppelin tuhon koettelemuksessa ja vahvistaa lupauksen ja profetian lopunajan täyttymyksen Siionissa ja temppelissä? Paradoksi on ratkaisematon, kunnes havaitaan toinen piirre Jeesuksen sanoissa Siionin ja temppelin kuvasta, nimittäin Siionin ja temppelin kuvien johdonmukainen soveltaminen omiin opetuslapsiinsa: kaupunki vuorella (Matt 5:14). vrt. Tuomas, 32), kosminen kallio (Matt. 16:18; vrt. Joh. 1:42), uusi pyhäkkö (Mark. 14:58; Matt 26:61). Lupausten ja profetioiden massa tulee toteutumaan tässä eskatologisessa ja messiaanisessa uskovien piirissä.
8