ellauri014.html on line 639: Robeck oli ruottalainen Kalmarista, Rusoon aikalaisia. joka muutti Hildesheimiin, ryhty jesuiitaxi, kuoli Bremenissä eläkeikäsenä (63) vuonna 1735, mikä kaikkein traagisinta, oman käden tai melan kautta, löytyi hukkuneena veneestä.
ellauri025.html on line 786: Nyt kilistellään taas avaimia, onkohan tää avainromaani? Vaikea sanoa kun ei ole seuraillut ankkalammikon räpistelyjä. Poikia jelppivä traumaterapeutti kuitenkin on kuuluisa kirjasta Kirahvi verannalla. No se on tietysti Virtahepo olohuoneessa. Sen kirjoittaja Tommy Hellsten lie jostain syystä jäänyt näpäsemään Monikaa. No onhan ne melkein aikalaisia, 10v erolla. Tommy Mauritz Hellsten Syntyi: 23. syyskuuta 1951 (ikä 68 vuotta), Loviisa .
ellauri046.html on line 33: Reikärauta Rene oli myös Rene Descartes, meidän sukulaistädin kuningatar Kristinan matikanope, joka kuoli flunssaan Kristinan lähdettyä Rooman livohkaan, ja haudattiin Tukholmaan. Sitä, ja eräitä muita unohtuneita aikalaisia, alkois tässä jaxossa tarkoitus sorkkia.
ellauri141.html on line 68: Useat Horatiuksen käyttämät runomitat ovat kreikkalaisten kehittämiä, ja niiden täydellinen ymmärtäminen vaatii antiikin Kreikan kirjallisuuden tuntemusta. Horatiuksen oodit taas olivat ainutlaatuisia ja ilmestyessään uusi muoto Rooman kirjallisuudessa. Niiden ymmärtäminen ei vaadi midiä. Ne poikkesivat suuresti esimerkiksi Catulluksen lyyrisestä tuotannosta. Lähimpinä esikuvina Horatiukselle olivat kreikkalaiset runoilijat Alkaios ja Arkhilokhos. Oodeissa Horatius käsitteli sekä henkilökohtaisia kokemuksiaan että esikuvilta lainattuja aiheita, esimerkiksi maalaiselämän ylistystä. Monet hänen oodeistaan ovat hyökkäyksiä hänen aikalaisiaan vastaan tai pilkkarunoja heistä. Oodeissa tulevat esille liiallisuuksien välttäminen eli kultainen keskitie, ajan nopea kuluminen, oikeaan hetkeen tarttuminen, rakkaus, viini, isänmaallisuus ja terve itsetietoisuus. Kuulostaa izehoitokirjalta.
ellauri161.html on line 269: Antti Nyölén ruoskii ankarasti aikalaisia, joiden arvot ovat hänen mielestään mädäntyneitä. Kristitty kirjailija tunnustaa kuitenkin olevansa ”huono ihmisvihaaja”. Eli siis huono apina ja ihmisvihaaja.
ellauri247.html on line 398: Jonathan Swift (30. marraskuuta 1667 – 19. lokakuuta 1745) oli angloirlantilainen valistusajan kirjailija ja runoilija sekä anglikaanipappi. Hänet muistetaan kaikista parhaiten satiirisista allegorioistaan Gulliverin retket (1726) ja Tynnyritarina (1704). Swift tunnetaan lähinnä laajasta, noin 150 teosta käsittävästä proosatuotannostaan, mutta hän ehti myös kirjoittaa noin 280 runoa. Swift julkaisi useat teoksensa anonyyminä tai salanimen takaa. Hänen käyttämänsä teräväkielinen satiiri paheksutti monia aikalaisia, mutta myös myöhemminkin. Swift on leimattu katkeraksi ihmisvihaajaksi, joka ei nähnyt ihmiskunnassa mitään hyvää. Puolustajat taas ovat huomauttaneet, että maailma näyttää paremmalta kuin se on, kun ei näe sen todellista kehnoutta.
ellauri408.html on line 507:
Veli Uneliaan aikalaisia

ellauri421.html on line 68: 1955-1988 tapaamme jälleen monia kirjailijan ystäviä ja aikalaisia. Siellä tulevat vastaan esim. Toini Havu, Erkki Kilpinen, arkkipiispa Paavali, Essi Renvall, Hilja Riipinen, Elvi Sinervo, Aari Surakka, Antti Timonen, Ester Toivonen, Elli Tompuri, Tyyni Tuulio, Elina Vaara, Armas Äikiä ja muistoina Olavi Paavolainen ja muutkin kanankakan kantajat. "Valev Uibopuu on kaxoisolentoni", Helvi kirjoitti. Miss Eurooppa Ester Toivonen-Siirala oli Helvin serkku. Helvin pojanpojan Pekka Mordekai Haapmanin väkertämiä miniatyyriesineitä on Eero Hyvösen väsäämässä MuseoSuomi semanttisessa vepissä. Tuomas "persnettoa-tulee-mutta-tulkoon" Haapman on helsinkiläinen valokuvaaja, tapahtumaorganisaattori, liikemies ja supermies. Hän onnistuu kaikessa, mitä lähtee tekemään. Haapmanin neronleimauksia ovat olleet ainakin pyrkimys muuttaa oma syntymäpäivänsä liputuspäiväksi, silikonimissikisat, maksuttoman kuvapankin käyttö muotikerraston designpohjana ja tissin mainostilaksi myyminen. Tapsa ja Typy Tapiovaara oli Helvin naapurit Tapiolassa.
xxx/ellauri113.html on line 80: Hawking sanoo että kaikkeus on nyhjästy tyhjästä, mutta se ei vakuuttanut Perza Rovamoa (joka heitti mut ulos marxismi-leninismin opintopiiristä kun uskalsin ehdottaa Hegelin vastakkaista mielipidettä), eikä se vakuuta Hannu Mäkelää. Aristarkhos 300 eKr. ymmärsi taivaankappaleiden asennot, mutta se ei vakuuttanut aikalaisia, eikä vakuuta Flat Earth porukoita vieläkään. Lyödäänkö vetoa, huutaa Blaise paskalta mustalta reijältä.
xxx/ellauri287.html on line 449: Muita aikalaisia olivat Seneca, Plinius, Livius, Ovidius, Strabo, jutkuja mm Jeesus, Philon ja Josephus. (Strabo valitti että jutkuja on tunnetun maan joka kolkassa ja kaikki ovat niiden vallassa. Nyt niitä on vitusti uudella mantereellakin.) Palestiinalaisiin verrattuna länsijuutalaiset olivat maailmanmiehiä. Tanakin Septuaginta käännöxen rahoitti Aleksandriassa asunut juutalainen väestö, joka puhui äidinkielenään kreikkaa. Heprean kieltä ei enää osattu.
xxx/ellauri397.html on line 79: Alkuperäkysymykseen on olemassa monia teorioita. Jotkut viittaavat fransiskaanien hartauden kasvavaan vaikutukseen 1300-luvulla, joka tuli iskulauseen nudus nudum Christum sequi ("alaston seuraamaan alastonta Kristusta") myötä. Toiset painottavat vähemmän sukuelimiä ja näkevät tämän esityksen pikemminkin osana renessanssin suuntausta kohti anatomista naturalismia. (Tämä suuntaus vietiin toisinaan äärimmäisyyksiin , taiteessa ja elämässä: Pietro Aretino – vaikutusvaltainen 1500-luvun italialainen kirjailija kehotti aikalaisiaan "pyhittämään erityisiä virkoja ja juhlapäiviä sen [peniksen] kunniaksi, eivätkä sulkemaan sitä kangas- tai silkkiromussa.) Ja Euroopan historian aikana, jolloin kreikkalais-roomalainen sivilisaatio "löydettiin uudelleen", on houkuttelevaa yrittää yhdistää pyhän jäykkyyden esitys pakanallisiin esiasteisiin : Priapuksen puutarhaan, bakkanaaliseen. riitit, Pan ja hänen harrastuksensa.
xxx/ellauri438.html on line 90: Runoilija-kääntäjä Pertti Nieminen oli modernisti rotestirunoilija, jonka poetiikassa yhdistyivät kovuuden ja rehellisyyden ihanteet. Nieminen on julkaissut mittavan runotuotannon ja suomentanut huomattavan määrän Kiinan kirjallisuutta. Kiinnostus Kaukoitään yhdisti 1950-luvun modernisteja angloamerikkalaisiin imagisteihin, jotka 1900-luvun alussa olivat alkaneet kirjoittaa ja kääntää kuvarunoutta. Tutkimus valottaa erilaisia modernismin Kaukoitä-virikkeitä ja monipuolistaa käsityksiä kiinalaisesta runoudesta sekä filosofiasta. Niemisen ohella teoksessa nousee esiin monia aikalaisia, kuten Tuomas Ahneva, Nussi Lammi, Puovo Huovikko ja Kyra Kyrklund.
12