ellauri019.html on line 316: Daavid sai kuninkaana ollessaan edomilaisista selvän voiton Suolalaaksossa (2Sa 8:13; ks. SUOLALAAKSO). Vaikka taistelun syttymissyytä ei mainitakaan, se aiheutui epäilemättä edomilaisten hyökkäyksestä; ehkä he ajattelivat, että Daavidin Syyrian-sotaretkien vuoksi hänen valtakuntansa eteläosa oli jäänyt suojattomaksi maahanhyökkäystä vastaan. 1. Aikakirjan 18:12:ssa kerrotaan Abisain ja psalmin 60 päällekirjoituksessa Joabin voittaneen edomilaiset. Koska Daavid oli armeijan ylipäällikkö, Joab hänen huomattavin kenraalinsa ja Abisai puolestaan Joabin alainen joukko-osaston päällikkö, voidaan ymmärtää, miksi voitto saatettiin lukea kertomuksissa eri henkilöiden ansioksi sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa tarkasteltiin, aivan niin kuin nykyäänkin tehdään. Samaten näiden jakeiden erilaiset numerotiedot johtuvat todennäköisesti siitä, että kertoja on katsellut eri piirteitä tai sotaretkiä joltakin nimenomaiselta kannalta. (Vrt. 1Ku 11:15, 16.) Joka tapauksessa Daavid sijoitti kaikkialle Edomiin israelilaisten joukkojen varuskuntia, ja jäljelle jääneistä edomilaisista tuli Israelin alamaisia (2Sa 8:14; 1Ai 18:13). Jaakobin ”ies” painoi nyt raskaana Edomin (Esaun) niskaa (1Mo 27:40; vrt. 4Mo 24:18).
ellauri038.html on line 188: Weber saavutti suurta menestystä 1890-luvulla. Vuonna 1893 hän meni naimisiin sukulaisensa Marianne Schnitgerin kanssa, joka oli intellektuelli ja feministi, itsekin tunnettu sosiologi. No ei siitä sen enempää (mut kz. alla!). Seuraavana vuonna Weber toimi lyhytaikaisesti taloustieteen professorina Freiburgin yliopistossa, ennen kuin otti vastaan viran Heidelbergissä 1896. Hän joutui vähentämään ja lopulta kokonaan lopettamaan säännöllisen akateemisen työnsä vuonna 1897 sairauden takia, josta ei toipunut ennen vuotta 1901. Sairaus oli todennäköisesti "hermoromahdus", joka aiheutui hänen isänsä kuolemasta. Mitä ihmettä? Tästä pitää ottaa selvää tarkemmin. No justiinsa, alempana selviää, että Max oli ison osan aikaa täysin sekopää. Sitä näyttää olleen paljon liikkeellä Weberien suvussa.
ellauri082.html on line 581: CS: PCP:n eli ’enkelipölyn’ laajalle levinnein muunnos, tunnettu myös nimellä Counter-Strike tai Crack Shot. Aiheuttaa voimakasta riippuvuutta, aseiden äänten matkimista sekä liiallista eläytymistä peleihin. Vaarallisia oireita ovat myös näköhäiriöt, joiden seurauksena käyttäjä saattaa joutua hankkimaan rillit. CS saa käyttäjänsä erittäin aggressiivisiksi ja eristäytyminen saattaa alkaa jo muutaman pelikerran jälkeen. CS on WoW:in jälkeen yleisin virtuaalihuume maailmassa ja tilanne pahenee helpomman saatavuuden ja mainostuksen takia. Jostain syystä maat eivät kiellä kyseisiä pelejä vaarallisina. Syynä pidetään ennustettua valtavaa joukkomellakkaa, joka aiheutuisi pelin kieltämisestä, jolloin miljoonat virtuaalimöyhyistä riippuvaiset pukeutuisivat armeijapukuihin ja alkaisivat räiskiä aseilla ympäriinsä.
ellauri092.html on line 414: Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melanderin mielestä julkaistujen videoiden perusteella vaikutti melko selvältä, että poliisin voimakeinojen käyttö oli ylimitoitettua. Voimankäyttövälineitä olivat (taistelukaasun lisäxi) esimerkiksi patukka, poliisikoira, sumute, etälamautin ja ampuma-ase. Heikel käytti voimakeinoja rauhallisia mielenosoittajia vastaan, perusteli toimintaa ”mittavalla liikennehaitalla”, kiinniotetut vapautettu ja ruumiit viety pois kuin jenkkipäiväkodista. Tilanteesta aiheutui myöhästymisiä joukkoliikenteessä. Jumalauta täältä pesee ja linkoaa vaikka ilmavoimia, elokapina tai punakapina ihan sama.
ellauri313.html on line 820: Uhrille aiheutui raiskauksesta runkunsekaista verenvuotoa sukupuolielimeen, mustelma kaulalle, mustelmia ja jälkiä pakaroihin sekä kipua ja särkyä. Koskela kiisti syytteen oikeudessa. Ense minä ollut, tai jos olinkin, en muista (kuuluisa Pincochetin puolustus).
ellauri429.html on line 322: Union Carbide India Limited, jonka omistavat Union Carbide (50,9 %) ja intialaiset sijoittajat (49,1 %), harjoitti torjunta-ainetehdasta Bhopalissa , Madhya Pradeshin pääkaupungissa. Tehdas avattiin vuonna 1969. Niiden tuottamat torjunta-aineet ja rikkakasvien torjunta-aineet valmistettiin hyönteismyrkystä karbaryylistä, joka valmistetaan tavallisesti käyttämällä peruskemikaalia, metyyli-isosyanaattia (MIC). Aluksi tämä tehdas toi maahan MIC:tä, mutta vuonna 1979 yritys päätti valmistaa ainesosat itse. He rakensivat MIC-yksikön Bhopalin tehtaaseen. Tehdas sijaitsi erittäin tiheästi asutun kaupunginosan ja vilkkaasti liikennöidyn rautatieaseman vieressä. Sen sijoittaminen lähelle tätä tiheästi asuttua aluetta oli suora vastoin vuoden 1975 Bhopalin kehityssuunnitelmaa. Tämä kehityssuunnitelma esitti, että vaaralliset teollisuudenalat, kuten MIC-tehdas, sijoitetaan eri kaupunginosaan, joka oli kauempana ja myötätuulessa tiheämmin asutuilta alueilta. Yhden Bhopalin kehityssuunnitelman kirjoittajan mukaan "Union Carbide India Limitedin" alkuperäinen lupahakemus hylättiin, mutta yritys pystyi kuitenkin saamaan hyväksynnän keskitetyiltä hallintoviranomaisilta. Vuonna 1982 Carbiden tilintarkastajat olivat varoittaneet mahdollisesta "pakoreaktiosta". Keskiyön aikoihin 3. joulukuuta 1984 laitoksesta vapautui "vahingossa" kaasua, jolloin yli 500 000 ihmistä altistui MIC:lle ja muille kemikaaleille. Madhya Pradeshin hallitus vahvisti yhteensä 16 000 kaasun vapautumiseen liittyvää kuolemantapausta. Siitä aiheutui arviolta 40 000 pysyvästi vammautunutta, vammautunutta tai vakavasta sairaudesta kärsivää ihmistä, mikä teki siitä maailman pahimman teollisuuskatastrofin . Tapahtuman jälkeen uhreja Bhopalissa edustavat organisaatiot nostivat 10 miljardin dollarin vahingonkorvausvaatimuksen Union Carbidea vastaan. Lisäksi Intian hallitus nosti omat 3,3 miljardin dollarin vaatimuksensa yhtiötä vastaan. Union Carbiden vastaus oli 300–350 miljoonan dollarin tarjous. Vuonna 1989 yritys maksoi 470 miljoonaa dollaria Intian hallitukselle loppuratkaisuna.  Eriteltynä Union Carbiden kulujen sovittelun kokonaiskustannukset olivat 43 senttiä osakkeelta, jota jotkut kritisoivat sen vertailusta selvityksen jälkeiseen vuosikertomukseen, jossa ilmoitetaan osakekohtainen tulos. Tuossa vuoden 1988 raportissa Union Carbide väitti, että vuosi oli paras tähän mennessä, vedoten ennätykselliseen 4,88 dollarin osakekohtaiseen tulokseen (tämä luku sisälsi Bhopalin ratkaisun 43 sentin osakekohtaisen maksun).  Sovintoratkaisun jälkeen Union Carbiden emoyhtiö myi koko osuutensa UCIL:stä. Carbide väittää, että onnettomuus oli tehtaan työntekijän sabotaasi. Tehdasaluetta ei ole vielä siivottu. Nyt hylätyltä alueelta löytyy edelleen vaarallisia kemikaaleja. Warren Anderson , toimitusjohtaja katastrofin aikaan, kieltäytyi vastaamasta murhasyytteisiin ja pysyi pakenemassa Intian tuomioistuimista. Yhdysvallat on hylännyt useita luovutuspyyntöjä. Anderson kuoli 29. syyskuuta 2014 Floridassa. Seitsemän UCC:n työntekijää tuomittiin rikollisesta laiminlyönnistä vuonna 2010 ja kukin sai 2 000 dollarin sakon.
xxx/ellauri177.html on line 75: Zola kuoli Pariisissa 29. syyskuuta 1902 häkämyrkytykseen, joka aiheutui tukkeutuneesta savupiipusta. Savupiipun tukkeutumisesta syytettiin Zolan vihamiehiä, mutta mitään todisteita ei saatu.
7