ellauri011.html on line 1132: No eihän siitä Bertan lahtauxesta mitään tule, koska viskolaisia alkoi pelottaa, ihan syystä, koska ne ois jääneet kiinni kultaa muutettaessa rahaksi, mistä Prymin neiti niitä aiheellisesti muistutti. Pelko voittaa sekä pahuuden että hyvyyden.
ellauri015.html on line 70: Ja kääntäen! Ne on julkaisseet kirjan Maike Weißpflug: „Hannah Arendt. Die Kunst, politisch zu denken“. Hannah Arendt ize, nazi-Heideggerin ex-heila, – kokoelmassaan Kritische Gesamtausgabe – kysyy aiheellisesti: „Gibt es ein Denken, das nicht tyrannisch wird?“ Oli varmaan nazi-Martin mielessä.
ellauri060.html on line 902: Ehkä sotilaiden kapinassa oli vähän kysymys jo pidempään kyteneestä tyytymättömyydestä niin palkkaan, olosuhteisiin kuin brittiupseerien halveksuvaan kohteluun värivammasia alkuasukkeja kohtaan. Sotilaat myös aiheellisesti epäilivät, että koloniaalivaltiaiden suunnitelmissa oli maat ja rahat alkuasukkailta vietyään käännyttää induskit väkisinkin kristinuskoon.
ellauri115.html on line 266: Onnexi sentään vanhetessaan Vihtori sai kokea suuria murheita. Hänen esikoispoikansa kuoli pienenä, tytär Léopoldine hukkui jonnekin 19-vuotiaana. Vaimo Adèle kuoli 1868 ja vähän sen jälkeen pojanpoika Georges. Sitten hän muutaman kuukauden aikana menetti molemmat poikansa, Charlesin ja Hannu-Pekan. Viidestä lapsesta ainoan eloon jääneen Adèle-tyttären mielenterveys järkkyi ja hän joutui mielisairaalaan. Jos en uskoisi sielun olemassaoloon, Hugo kirjoitti Charlesin kuoltua, en eläisi hetkeäkään kauemmin. Hugo (ehkä aiheellisesti) pelkäsi kuolemanjälkeisiä rangaistusseuraamuxia. No jäi Huugolle vielä Juliette ja 2 lastenlasta, Jeanne ja Georges. Georges oli kuolleen Georges-pojan kaima. Vihtorin viimeiset sanat olivat: Minä näen mustan aukon. Kazoi varmaan izeänsä taustapeilistä. Peililasitkaan eivät ole enää entisen veroisia.
ellauri161.html on line 376: Nämä kannanotot ehkäisyyn ja aborttiin ovat yksiulotteisia ja kärjistettyjä, jopa julmia, kun tietää, että maailmassa on valtioita, jotka eivät kykene ruokkimaan 100 miljoonaista väestöään. Liika väestönkasvu aiheuttaa kurjistumista ja köyhyyttä. Viljelysmaata ei ole riittävästi. Valtiolla ei ole rahaa. Työttömyys tuo ongelmia. Terveydenhuolto ei ole kattavaa. Kiinassa on jouduttu aiheellisesti tekemään syntyvyyden säännöstelyä, mutta silti väestö on miljardi ja nyt 60-90 miljoonaa ihmistä muuttaa kaupunkeihin. Suomen kokoinen väestö on vain yksi Pekingin kaupunginosa. Jos useimmilla olisi mahdollisuus ehkäisyyn ja sterilointiin, niin elintaso voisi nousta monissa köyhissä maissa. Siten myös seksitaudit ja niiden myötä sairastuvuus ja kuolleisuus vähenisivät.
ellauri260.html on line 397: Frazer uskoi, että ajan myötä kulttuuri kulki kolmen vaiheen läpi siirtyen taikuudesta uskontoon ja tieteeseen. Frazerin luokittelu poikkesi tuskin huomattavasti aiemmista antropologisista kuvauksista kulttuurisesta evoluutiosta, mukaan lukien Auguste Comten, siinä että hänen mielestään taikuus oli sekä alun perin erillään uskonnosta että aina ennen uskontoa. Mit vit? Eihän magia ja uskonto edes ole eri asioita. Frazer uskoi, että taikuus ja tiede olivat samanlaisia, koska molemmat korostivat kokeilua ja käytännöllisyyttä; Toisin kuin sekä taikuus että tiede, Frazer määritteli uskonnon uskomalla henkilökohtaisiin, yliluonnollisiin voimiin ja yrityksiin lepytellä niitä. Frazer näki uskonnon "hetkellisenä poikkeamana kokeellisen magian kunniakkaalta tieltä." Frazer pelkäsi ihan aiheellisesti että magia voi milloin tahansa tulla takaisin, sillä "hömelö laahus teillä on aina keskuudessanne." Ize asiassa Frazerilla oli hidden agenda, se halusi näyttää että kristillinen magia on ihan yhtä typerää kuin esim. Australian lakukepeillä. No niinhän se on mutta...
ellauri398.html on line 1011: Lenski kyselee aiheellisesti: ”Missä
ellauri409.html on line 148: Olen sanonut edellä, että Pascalin menetelmä on "lähes kokonaisuudessaan" tyypillisen kristityn apologetin menetelmä; ja tämä varauma kohdistui Pascalin uskoon ihmeisiin, jolla on suurempi osa hänen rakentamisessaan kuin se olisi ainakin tälläsen nykyaikaisen liberaalin katolilaisen käännynnäisen uskossa. Tuntuisi fantastiselta hyväksyä kristinusko, koska uskomme ensin evankeliumin ihmeiden olevan totta, ja tuntuisi jumalattomalta hyväksyä se ensisijaisesti siksi, että uskomme uusimpien ihmeiden olevan totta; hyväksymme ihmeet tai jotkut ihmeet todeksi, koska uskomme Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin: löysimme siitä uskomme evankeliumin ihmeisiin, emme uskomme evankeliumiin ihmeistä. Liz liz läz läz, missä ihmeessä olet tupexinut, tuo jo se vesisankko. Mutta on muistettava, että Pascaliin oli tehnyt syvän vaikutuksen nykyaikainen ihme, joka tunnetaan Pyhän orjantappuran ihmeenä: orjantappura, jonka sanottiin säilyneen Herramme kruunusta, puristui erääseen haavaumaan, joka parani nopeasti. Sainte-Beuve, joka lääketieteen miehenä tunsi olevansa vakaalla pohjalla, pohtii täysin aiheellisesti tämän näennäisen ihmeen mahdollista selitystä. Epäilyttävintä on, että ihme tapahtui Port-Royalissa ja että se saapui sopivasti elvyttääkseen yhteisön masentuneita henkiä sen poliittisissa koettelemuksissa; ja on todennäköistä, että Pascal oli sixikin taipuvainen uskomaan ihmeeseen, koska se tehtiin hänen rakkaalle sisarelleen. Pidän tappuroista, ne hankaavat haavaa paremmin. Joka tapauksessa se luultavasti johti hänet uskontutkimuksessaan osoittamaan paikan ihmeille, mikä ei ole aivan sitä, mitä meidän pitäisi niille itse antaa.
ellauri413.html on line 135: Den tvådelade släktromanen Saari tuulten sylissä (1937) och Viheriöivä risti (1938) blev en publikframgång; även utgiven i en förkortad ettbandsversion under titeln Lähtö ja kotiinpaluu. Se kertoo Arvin kokemuxista Hartolassa. Romaania onkin täysin aiheellisesti sanottu "Itä-Hämeen kansan kestäväksi muistomerkiksi". Arvi oli Nuoren Voiman päätoimittaja 1937-38. Nuoruudenkokoelmassaan Kalhon kankaalla ja elämä on sarja "Itä-Hämeestä", johon kuuluva runo Kotiinpaluu kesäyössä ylittää ahtaat pitäjänrajat Sysmän puolelle.
ellauri421.html on line 208: Saman keskustelun venäläiskommenteissa todetaan kuitenkin painokkaasti ja aiheellisesti, ettei Jevgeni Dolmatovski suinkaan ollut komppanianpäällikkö vaan sotakirjeenvaihtaja. Ehkä joku, innoissaan, rinnasti hänet kapteeni Yrjö Jylhän sotilasarvoon? Sehän kuulostaisikin paljon mielenkiintoisemmalta: kaksi runoilevaa komppanianpäällikköä rintaman molemmin puolin. Paizi Zhenja oli politrukki.
xxx/ellauri178.html on line 134: Kakutani "Shimura Rei" Michiko oli New York Timesin ilkein kriitikko joka aiheellisesti ainakin kerran puhkaisi Franzenin pullistuneen ilmapallon. Franzen nimitteli Reitä "tone deaf and humorless" ja "stupidest person in New York". 9v myöh. samainen Rei aivan ansiotta kiitteli Franzenin izetyytyväistä Freedom tiiltä. Zadie Smithin kirjalle Kauneudesta kiitos oli ihan aiheesta, kuin myös Toni Morrisonin läpyskälle luultavasti. Pieleen meni ylistyxet de Lillolle.
11