ellauri069.html on line 67: Their memoir is an attempt to understand their gambling obsession as a way of coping with guilt over his death. “The addiction to gambling, with the unsuccessful struggles to break the habit and the opportunities it affords for self-punishment, is a repetition of the compulsion to masturbate,” Freud says in “Dostoevsky and Parricide”; “the relation between efforts to suppress it and fear of the father are too well known to need more than a mention.” No one believes Freud anymore, of course. A great deal of his writing is, at one level of explicitness or another, about the authority of fathers and the struggle for autonomy. (And Barthelme was a close reader of Freud.)
ellauri088.html on line 540: Jerome Clapp "Klapka" Oliver Jerome (May 2, 1859 Caldmore, Walsall Staffordshire, England - June 14, 1927, Northampton General Hospital, Northampton) oli englantilainen kynäilijä ja "humoristi". Senskä muutti sukunnimensä Clapp Jeromexi. Eikös clap ole joku veneerinen tauti? Joo tippuri. Siinäpä se. Jerome oli muutenkin huonosta kodista, rupusakkia kuten kolleegansa Charles Chaplin vähän myöhemmin. Isä oli ironmonger ja lay preacher who dabbled in architecture.
ellauri141.html on line 466: Kipling syntyi 30. joulukuuta 1865 Bombayssa, Brittiläisessä Intiassa. Hänen äitinsä oli metodistipastorin tytär Alice Kipling (o.s. MacDonald) ja isänsä bombaylaisen taidekoulun rehtori ja professori John Lockwood Kipling. John ja Alice olivat ensimmäisen kerran tavanneet 1863 Rudyardjärvellä Rudyardin kylässä Staffordshiressa. He avioituivat ja muuttivat 1865 Intiaan, jossa esikoispoika syntyi pian muuton jälkeen. Poika sai etunimensä vanhempiensa ensimmäisen kohtaamispaikan mukaan. Kiplingin syntymäpaikalla Sir J. J.:n käyttötaiteiden instituutin kampusalueella Mumbaissa (entinen Bombay) on hänen syntymästään kertova kyltti. You are here.
ellauri143.html on line 697: To man nought else affords reality of joy.
ellauri247.html on line 316: His mother was 40 when she gave birth to Sam in the family home above his father's bookshop in Lichfield, Staffordshire. This was considered an unusually late pregnancy, so precautions were taken, and a man-midwife and surgeon of "great reputation" named George Hector was brought in to assist. The infant Johnson did not cry, and there were concerns for his health. His aunt exclaimed that "she would not have picked such a poor creature up in the street". Sillä oli pentuna risatauti (scrofula).
xxx/ellauri139.html on line 454: Against his lineage: not one breast affords Rotinkaista, selkään sille että roikaa!
xxx/ellauri280.html on line 79: Enoch Arnold Bennett (1867 Staffordshire- 1931 Lontoo) oli brittiläinen kirjailija, uskokaa tai älkää. Hän kirjoitti ja tienasikin sillä aivan vitusti. Hän oli aikansa Ken Follett. Hän työskenteli ensimmäisessä maailmansodassa propagandaministeriössä ja johti sitä lyhyesti, ja kirjoitti elokuvateatteriin 1920-luvulla. Hänen kirjojensa myynti oli huomattavaa ja hän oli aikansa taloudellisesti menestynein brittikirjailija.
xxx/ellauri280.html on line 81: Monet Bennettin romaaneista ja novelleista sijoittuvat Staffordshire Potteriesin fiktiiviseen versioon, jota hän kutsui Viideksi kaupungiksi. Hän uskoi vahvasti, että kirjallisuuden pitäisi olla tavallisten ihmisten saatavilla, ja hän pahoitteli kirjallisia klikejä ja eliittiä. Hänen kirjansa vetosivat suureen yleisöön ja niitä myytiin suuria määriä. Tästä syystä ja hänen sitoutumisestaan realismiin modernistisen koulukunnan kirjailijat ja kannattajat, erityisesti Virginia Woolf , vähättelivät häntä, ja hänen fiktionsa laiminlyötiin hänen kuolemansa jälkeen. Hänen elämänsä aikana hänen journalistisia "self-help" -kirjoja myytiin huomattavia määriä, ja hän oli myös näytelmäkirjailija; hän menestyi teatterissa huonommin kuin romaaneissa, mutta saavutti kaksi merkittävää menestystä elokuvalla Milestones (1912) ja Suuri seikkailu (1913).
xxx/ellauri410.html on line 258: Eliot määritteli uusklassisismin oleellisilta osiltaan uskoxi perisyntiin - ankaran kurin tarpeellisuuteen. Hän puhui Ranskan kirjallisuudesta uskomattoman kuivasti ja innottomasti, huulet tuskin liikkuivat. Peräsynnissä se sai apua T.E. Hulmelta. Thomas Ernest Hulme (1883 Endon, Staffordshire, Britannia – 1917 Oostduinkerke, Belgia) oli brittiläinen filosofi ja kriitikko. Hän oli imagistisen liikkeen perustajia. Hulme esitteli Englannissa Henri Bergsonin filosofiaa ja tuki Ezra Poundia kirjoittamalla ennen ensimmäistä maailmansotaa artikkeleita imagismista. Kaikexi onnexi Hulme kuoli ensimmäisen maailmansodan taistelussa Oostduinkerkessa.
Vaasalainen kansakoulunopettaja Hannu Pertti Nieminen suomensi kokoelman Hulmen runoja. "Näin punertavan kuun nojaavan pensasaitaan kuin punanaamainen farmari." Hulmen runouden tutkiminen usein vieraantumisen, eristyneisyyden ja merkityksen etsimisen teemoja pirstaloitussa maailmassa. Hän uskoi, että runouden tulisi olla "kuivaa ja kovaa", painottamalla sanan selkeyttä ja suoraa kalua. Eliot oli kuiva mutta jäi uupumaan jälkimmäisessä suhteessa.
9