Audimiehet ampuu piruun nuolia. Schollyridit heittää kattoon sinisiä purjeita. Askidit heittäytyy rähmälleen leilin edessä. Marcioniitit kastaa vainaan öljyllä. Apelleen edesä yx nainen, selittääxeen ideansa paremmin, tunkee patonkia pulloon. Toinen Sampsalaisten keskellä jakaa öylättinä sandaalinsa tomua. Marcoslaisten kukilla peitetyllä sängyllä jotkut bylsivät. Sirkuslaiset tunkee toisiinsa sapuskaa, valesiaanit raippaa, Bardesaani räppää, Karpokraatti joraa, Maximilla ja Priscilla päästää pakotettuja huokauxia. Ja Kappadokian väärä profetissa ihan nakuna kyynärpäilee leijonan päällä, heiluttelee 3 soihtua ja huutaa Hirveää Kirousta.
ellauri043.html on line 2045:

Tohtorit, taikurit, piispat ja diakonit, miehet ja mustanaamiot, vadite retro! retro!! Olette kaikki houkkia!

Simon Magus (Simon Noita, Simon Taikuri tai Simon Tietäjä) oli ensimmäisellä vuosisadalla elänyt ihmeiden tekijä, joka mainitaan Apostolien teoissa sekä useissa apokryfisissä teksteissä. Antiikin maailmassa Simon Magus oli laajalti tunnettu etenkin Simon Pietarin vastustajana. Kristityt ovat maininneet hänet ensimmäisenä harhaoppisena, ja gnostilainen simonianismin lahko piti häntä ihmishahmoisena jumalana.
ellauri043.html on line 2792:

Se ojentaa kätensä haisteltavaxi. Ne haisee raadolta. Antonius ottaa takapakkia.
ellauri043.html on line 2934: Tässä oisi galilealainen termiitti joka pyytää saada tietää mistä teidän viisaus on kotoisin.
ellauri043.html on line 3003: Viistoistiaax asti mut upotettiin 3x vuodessa Asbadeian lähteeseen, joka vesi väljähtää väärät puheet; ja mun ruumista hierottiin snyzan lehdillä, jotta tulisin siveäx.
ellauri043.html on line 3116:

Se vasta on stadi, se Babylone! Kaikki on siellä rikkaita! Sinisex sudituissa taloissa on pronssiovia, ja portaikko joka laskeutuu joelle;

ellauri043.html on line 3133: Muhun päin ei kukaan edes kazonut! Mulle ei jäänyt muuta kuin käveleminen kaduilla omine nokkineni. Tutustuin maan tapoihin; kävin työpajoissa; tutkin isoja koneita jotka kuljettaa vettä puutarhoihin. Mutta musta oli kurjaa olla erossa Maisterista.

ellauri043.html on line 3139:

Empusa (m.kreik. Εμπουσα) on kreikkalaisessa mytologiassa hirviömäinen naispuolinen henkiolento, jonka jaloista toinen oli pronssinen ja toinen aasin jalka.[1] Tosin Aristofanes kertoo toisen jalan olevan kuparia ja toisen lehmän lantaa, kun Dionysos ja Ksanthias kohtasivat empusan matkalla Haadeeseen.
ellauri043.html on line 3159: Taxillassa, 5K linnoituxen pääkaupungissa Phraortes, Gangesin kuningas näytti meille viiden kyynärän korkuisten miesten kaartinsa, ja palazinsa puutarhoissa, vihreäbrokadisen paviljongin suojassa, valtavan efelantin, jota kuningattaret parfymoivat huvixeen. Se oli Poroxen sotaefelantti, joka oli paennut Alexanterin kuoleman jälkeen.

ellauri043.html on line 3568: Me lähetään etelään kuin Niklas, vuorten ja isojen ulapoiden taa, ezimään parfyymeista syytä rakkauteen. Saat haistaa myrrhodionin odööriä, joka saa heiverömmät hengiltä. Huuhdot kroppaas Junonian saaren ruusuöljyjärvessä. Näet kevätesikoilla uinuvan liskon joka herää kerran vuosisadassa kun paise (tai granaatti) kypsyy sen ozalla ja putoaa. Tähdet sykkii kuin silmät, laulukaskaat laulaa kuorossa kuin lyyrat, humalat hengittää ulos kuihtuneita kukkia; sun keuhkot laajenee ilmoissa (tai sävelmissä), ja sun sydämessä ja lätyssä. (tms runollista)

ellauri043.html on line 3775:

adnesar">Nebukadnesar ei häikässy mua yhtä paljon. Saaban kuingatarkaan ei lumonnut mua yhtä syvästi.
ellauri043.html on line 3873: Koska se tarvii sadetta, se koittaa loizuilla pakottaa taivaan kunkun aukasemaan pilvihanat.
ellauri043.html on line 3981:

Saavuttaaxeen tasapainon, voittaaxeen pahan. Mutta elämä ehtyy, muodot kuluu; ja niiden täytyy edetä muodonmuutoxilla. Uusia muotoja tarvitaan, tarvitaan uusia muotoja. Jollei niitä saada, se on sama kuin ei olisi koko taidetta. (Sakari Jurkka)
ellauri043.html on line 4175:

Ja tässä viimeisessä elämässä, kun olen saarnannut lakia, mulla ei ole enää mitään tekemistä. Iso periodi on läpivedetty! Ihmiset, eläimet, jumalat, bambut, valtameret, vuoret, Gangesin hiekanjyvät ja myriadin myriadit tähdet, kaikki kuolevat; —
ellauri043.html on line 4190:

Näit just mitä useat sadat miljoonat ihmiset uskovat!
ellauri043.html on line 4224:

Se hyppää ja kadota molskahtaa Niiliin.
ellauri043.html on line 4323: Sypressien juurella on rivissä naisia kykkimässä hirvennahoilla, kaikilla on diadeemina naruseppele. Joillakin on upeet vetimet ja ne huutaa suureen ääneen ohikulkijoille. Aremmat piilottelee muotojaan käsivarsiin, samalla kuin joku madame, äiti kai, kannustaa niitä takaata. Toiset, musta saali päässä mut muuten aivan nakuina, näyttää kauempaa lihapazailta. Kun joku järbä heittää niille rahaa polville, ne nousee seisaalle.
ellauri043.html on line 4352: Ja se näyttää A:lle bulevardin päässä valaistun luolan kynnyxellä paaden joka esittää naisen sukuelintä (siis ulkosynnyttimiä, yxinkertaisesti pillua).
ellauri043.html on line 4466: Ja kaukaa ääniä pääsee, murisee, ärisee, mylvii ja toitottaa. Yön tunkeus lisääntyy hengityistä. Putoo kuumia sadepisaroita.
ellauri043.html on line 4516: Usen me nukutaan taivasalla, ja me ei saada joka päivä hyvää huonepalvelua. Mezissä on muitakin varkaita. Pedot singahtaa koloistaan. Jyrkänteiden reunapolut on liukkaita. Tässä se! Mummi on tässä!
ellauri043.html on line 4606: Ei tule kevättä enää, äiskä iänikuinen! Tykkäänhän mä susta, mutten enää pysty penetroimaan sun sitä yhtä paikkaa. Mä haluisin mieluummin tollasen printtimekon kun sulla. (Imi!) Mä kadehdin sun maidon täyttämiä rintoja, sun pitkää tukkaa, mullon kohtukateutta kun sullon noin mahtavat kinkut joista putkahtaa pentuja. Mixen mä ole sä! Mixen ole nainen! — Ei vittu ikinä! ala vetää! Mun äijyys etoo mua!
ellauri043.html on line 4626: Sängyllä erottaa miehen raadon. Verta valuu sen reidestä. Sen käsi roikkuu sängynreunalta; ja uliseva koira lipsuu sen kynsiä.
ellauri043.html on line 4786:

Coucoupha est employé comme nom masculin singulier. Employé comme nom. 1. dans l'Antiquité, en Égypte, animal mythique à longue oreilles figurant sur les sceptres des souverains. Quelques mots au hasard. Lisää henkiolentoja. In old pharmacy, a cucupha or cucufa was a cap, or cover for the head, with cephalic spices quilted in it, worn for certain nervous distempers, particularly those affecting the head. Saint Cucuphas is a martyr of Spain. His feast day is 25 July but in some areas it is celebrated on 27 July to avoid conflict with the important feast day of Santiago, the patron saint of Spain. His name is said to be of Phoenician origin with the meaning of "he who jokes, he who likes to joke."
ellauri043.html on line 4792: Eläinradan eläimet löytyivät sen laitumilta, täyttivät muodoillaan ja väreillään salaperäisen kirjoituxen. 12 alueeseen jaettuna kuten vuosi 12 kuukauteen — jokaisella kuukaudella, jokaisella päivällä oli jumalansa — se toisinsi taivaan muuttumatonta järjestystä; ja loppuunhengittänyt ihminen ei menettänyt hahmoaan; vaan täytettynä hajusteilla, tuhoutumattomaxi tehtynä, se oli nukkuva 3000 vuotta hiljaisessa Egyptissä.
ellauri043.html on line 4920: sen vieressä pyörittelee isoja silmiään. Niitä varjostaa diadeemi, mistä lähtee kuin höyrynä huntu joka liehuu tuulessa.
ellauri043.html on line 4938: Lihavana, parrattomana, ja pamperseja (tai viinirypälelehviä) ozalla, se kulkee ohi pitäen kraateria (tai juomamukia) josta läikkyy viiniä. Silenus sen vierellä toikkaroi aasilla. Pystykorvainen Pan puhaltaa huumepiikkiin (tai pan-huiluun); mimalloneidit takoo tampuurimajureja, mainadit viskoo kukkia, bakkantit heittää päätä taaxepäin, tukat hajalla.
ellauri043.html on line 4947: Mutta jumalten rappusten yläpäässä, höyhenenpehmeiden pilvien seassa, joiiden pyörteet kääntyessään pudottelee ruusuja, Venus Anadyomene kazoo izeänsä peilistä; sen silmäterät liukuvat laiskasti sen vähän Esko Ahomaisen raskaiden silmäluomien alla.
ellauri043.html on line 5009: Antonius erottaa sen juurta vasten, puolixi kadonneina sen onkaloihin, tai kanniskellen kiviä olkapäillään, valtavia kahlehdittuja ruumiita. Ne on titaanit, jättiläiset, hekatonkyyrit, kykloopit, ja Obelix, hiidenkivien toimitusmies.
ellauri043.html on line 5036: No mä en sitten nähtävästi enää ole asioiden herra, hyvä on, hienoa, fraternityjen ja kreikkalaisten jumala, kaikkien kuninkaiden esi-isä, taivaan Agamemnon, vuorten Aladobix!
ellauri043.html on line 5072: Ei olis pitänyt rakastella niin paljon! Kotka, sonni, jouzen, kultasade, pilvi ja liekki, kaikkia näitä muotoja sä kokeilit, hukkasit valoa kaikkiin elementteihin, menetit tukkasi kaikissa peteissä! Avioero on peruuttamaton tällä kertaa — ja meidän hallitus, meidän olemassaolo hajotettu.
ellauri043.html on line 5091: Ja kun sitä näytettiin kaikilla kaduilla, kaikilla toreilla ja kaikkien temppelien edessä, keskellä kokoajan veisaavaa saattojoukkoa, se nousi askel askelelta Akropoliin kukkulalle, hipaisi porttipylväikköä, ja painui sisään Parthenoniin.
ellauri043.html on line 5247: Ja Pan, Silenos, satyyrit, bakkantit, mimalloneidit ja mainadit käärmeineen,
ellauri043.html on line 5608: Mä olin kade jumala, en sietänyt muita jumalia. Mä musersin epäpuhtaat; mä teurastin ylimieliset; — ja mun aiheuttama tuho kulki oikealle ja vasemmalle, kuin dromedaari joka on laskettu maissipeltoon.
ellauri043.html on line 6071: Luuletko sä että se on koko ajan säätämässä maailmaa kuin rikkinäistä radiota tai tv-antennia,
ellauri043.html on line 6105: Koskaan et tule tuntemaan miss universumia sen koko laajuudelta; siispä et pysty selvittämään sen syytä, tai saada oikeata käsitystä jumalasta, etkä edes sanoa että miss universumi on ääretön — sillä sun pitäis ensix käydä läpi ääretön!
ellauri043.html on line 6327: Ei tarvi saada riemuja ollaxeen niistä katkera! Riittää nähdä ne kaukaa, niin teidät valtaa inhotus.
ellauri043.html on line 6587: Pina colada
ellauri043.html on line 6624:

Mä taas oon kevyt ja leikkisä! Mä paljastan ihmisille hämmästyttäviä perspektiivejä, pilvilinnoja ja kaukaisia onneja. Mä kaadan niille sieluun ikuisia dementioita, onnen pipanoita, tulevaisuuden suunnitelmia, unelmia kunniasta, ja rakkauden saarnoja ja hyviä uudenvuoden päätöxiä.
ellauri043.html on line 6752: Älä puhalla liian kovaa! Sadepisarat murhaavat meitin.
ellauri043.html on line 6828:

Verta ja maitoa tippuu niiden lerppahuulista. Sade valuu niiden karvaisista selistä.
ellauri043.html on line 6841: Sadhuzag
ellauri043.html on line 6860: Sadhuzag
ellauri043.html on line 6882: Mun kirkkaanpunaisen turkin lainehtivat karvat sekoittuu hiekkadyynien heijastuxiin. Mä hengitän nenän kautta autioiden kauheutta. Mä syljen ruttoa. Mä olen syönyt armeijoita, kun ne on uskaltautuneet aavikolle.
ellauri043.html on line 6972: Leopardi Phalmant repii mahansa kun se huutaa niin kovasti; Senad, kolmipäinen karhu, joka repelee pentunsa kielellään; Cepus-koira levittää kiville nisiensä sinisen maidon. Itikat alkaa inistä, konnat hyppiä, käärmeet sihistä. Salamat välähtelee. Sataa vettä, sataa lunta, sataa pieniä rakeita.
ellauri043.html on line 7019: Gouith, Ahuti, Alphalim, Iukneth Caffe-vuorilta (mistä saadaan kahvia), Homaï arabimaista, jotka on murhattujen miesten sieluja.
ellauri043.html on line 7137: Jääkaapista on kadonnut sinne laitettuja ostoxia.

ellauri045.html on line 2: ad>
ellauri045.html on line 15: ad>
ellauri045.html on line 32: Tässä numerossa lähdetään korjaamaan tätä vinoumaa. Tää onkin hyvä kesä kirjoittaa urheilusta. HS:n tv-urheilutoimittaja Pahani Kurila kirjoittaa sille muistokirjoitusta jo nyt. Lainaan sen motoxi, koska se vastaa niin hyvin mun käsitystä urheilusta. Urheilussa ei tapahdu korona-aikana mitään, se on niin yxinomaisesti yleisölaji. Mitä iloa on enkasta jos ei läpytetä. Näkyminen on urheilun pääpalkinto, ja stadikan penkki sen tärkein teline. Korona-ajan exyneen näköiset urheilusivut jauhaa vaan sääntömuutoxia ja vanhentuneita julkkisjuoruja kuin kauan sitten makunsa menettänyttä purkkalevyä.
ellauri045.html on line 95: "Hjärnskadan har förändrat mitt liv totalt. Jag var på toppen,

ellauri045.html on line 98: Först försökte han dölja sin skada då han kände en

ellauri045.html on line 99: oerhörd skam för att vara så svag att han inte klarade

ellauri045.html on line 101: De ska inte klaga över smäskador, som saknad av hjärna.

ellauri045.html on line 102: Att inte kunna spela på grund av en skada some inte syntes

ellauri045.html on line 103: utåt var inte nägot som passade i grenens machokultur.

ellauri045.html on line 104: Han berättade inte för någon at minnet börjat svika honom.
ellauri045.html on line 109: hat och ilska och hans minne fungerade inte i det minsta.

ellauri045.html on line 121: Runt hockeyn var det som hela hans liv och existens kretsade.

ellauri045.html on line 122: Kroppen var en arbetsredskap. Hans lilla hjärna var programmerad

ellauri045.html on line 126: förbannad på allt, som en annan Lillan Rehn efter flygförseningen.
ellauri045.html on line 131: Han har lämnat rykande ruiner efter sig, liksom Brad Pitt som

ellauri045.html on line 132: spelade österrikaren Rolf Harrer uppe på Tibets snöklädda toppar.

ellauri045.html on line 170: The so-called GAL-TAN scale has now become fashionable among political scientists to "complement" the traditional left-right scale with a new "scale" usually called the GAL-TAN scale. The capital letters here indicate the endpoints of the "scale" and they stand for Green-Alternative-Libertarian and Traditional-Authoritarian-Nationalist respectively.
ellauri045.html on line 326: Same difference. The film made $2.8 million in the US and Canada and $1.0 million elsewhere resulting in a profit of $1.5 million. The Canadian Department of National Defense named it the best film of 1943. Rotten Tomatoes rates Saroyan 80 percent fresh.
ellauri045.html on line 345: 1 GAL-TAN kysymyxistä oli saako huonosti käyttäytyvää lasta lyödä avokämmenellä niinkuin Shulem Schnitzel. Green-Alternative-Libertarian says no. Traditional-Authoritarian-Nationalist says of course. Entä saako vaimoa vaihtaa kuin mustalainen hevosta? No tästä ei ollut kysymystä, ilmeisesti kaikki ovat siitä samaa mieltä. "Mikä silloin oli ollut vaikeaa? Mikä oli muuttunut? Liisan kasvot tulivat eteeni ja sitten yritin muistaa miltä Sinikka näytti."
ellauri045.html on line 362: Saaremaalle matkustaneet ikävät porukat juo koko ajan viinaa ja astuu toisiaan kuin elukat. Mix tällästä pitäs lukea? No älä lue. Hannu on vihainen kun Kirsti leiuttaa myös Ahosen ja Kalevin paaniflöödiä. Ne on kovia putkiluita, ei Hannun tapasia köyhimyxiä, säälittäviä jameja kansakoulunopettajan ja paikallisradion toimittajan papereilla.
ellauri045.html on line 467: Joulukuussa 1925 runoilija Sergei Jesenin (1895-1925) menehtyi Leningradissa romantiikan sääntöjen mukaan. Hotelli Angleterressa Jesenin viilsi ranteensa, kirjoitti jäähyväisrunonsa omalla verellään kuin japanilainen samurai ja hirttäytyi. Vähän aiemmin hän oli päässyt mielisairaalasta, jossa oli viettänyt kuukauden masennuksen takia.
ellauri045.html on line 471: Jesenin saveaa saappaansa kuten naiset puuteroivat nenänsä ennen salonkeihin astumista, leukaili Majakovski Jeseninin talonpoikaisesta imagosta. Ja imago se olikin, pien päiväperho surviainen joka ei syönyt enää mitään mutta joi sitä enemmän. Kirjeissään itseään mordvalaiseksi kutsunut Jesenin oli kirjallisesti sivistynyt, perusti jopa kustantamon, oli neljästi naimisissa ja matkusteli aina Amerikkaa myöten kolmannen vaimonsa tanssijatar Isadora Duncanin mukana. Isadora oli Serjozhaa parikytä vuotta vanhempi. Jeseninin Musta mies (ei pidä sekoittaa sarjoihin Men in Black eikä Lostin hahmoon Mies mustissa, joka tunnetaan myös nimillä Musta-asuinen mies, Veli ja savuhirviö, joka on kuvitteellinen hahmo televisiosarjassa Lost. Hahmoa esittävät Titus Welliver ja Terry O’Quinn) kertoo Isadorasta. Yhdellä pululla hävis Serjozha Sale Palkeelle ja Hannu Mäkelälle, niinkuin Kikka nuoremmille siskoille. Lisää kts. erillinen tietolaatikko. ellauri045.html on line 475: Imaginistiajoista on kirjoittanut Jeseninin ystävä Anatoli Mariengof teoksessaan Romaani vailla valhetta (1926). Moskovassa Mariengof ja Jesenin jakoivat asunnon ja jossain vaiheessa myös luukun ainoan vuoteen, lähes naisystävätkin. Tasapäisyyteen totuttelevien neuvostoihmisten keskellä runoilijat keikaroivat silinterihatuissa, nimesivät katuja uudelleen itsensä mukaan ja painattivat julistuksen "yleisestä liikekannallepanosta radikaalien runollisten muotojen puolustamiseksi". Julistustaan he liimasivat sotakomissariaatin päiväkäskyn viereen Moskovan aitoihin. ellauri045.html on line 481: Jeseninin ensimmäinen runokokoelma Radunitsa julkaistiin vuonna 1916. Hyvärinen on kääntänyt myös Jesenin julkaisemattomia nuoruudenrunoja. Varhaisrunoissa vaelletaan ikonien ja musikkojen maaseudulla. On sarastusta, elollistettua luontoa ja tyttöjä. Kansanrunouden vaikutus näkyy: runoista löytyvää satujen sipulikirkko-Venäjää ei ole koskaan ollut. ellauri045.html on line 503: ”Tölli poissa ollessani romahtaa, / koiravanhus kupsahti kauan sitten. Moskovan mutkaisille kaduille kuolemaan/ Jumala – varmaan – minut tuomitsi, s. 71”. ellauri045.html on line 507: Ränsistyköön mökkipaha ilman minua, /koirakin kuoli ammoin vanhuuttaan./ Moskovan mutkaisilla kaduilla/ kai luoja sääti minut kuolemaan, s. 76”. ellauri045.html on line 730: Kun Oceanic Airlinesin lento 815 putoaa saarelle, Musta-asuinen mies ilmestyy Christianin hahmossa Michaelin ja Waltin Vincent-nimiselle labradorinnoutajalle ja neuvoo tätä herättämään Jackin. Ensimmäisenä yönä savuhirviö kaataa puita viidakossa pelotellen selviytyneitä, ja toisena päivänä hirviö tappaa lennon 815 pilotin. Kolme päivää myöhemmin Locke näkee savuhirviön, mutta selviää kohtaamisesta. Jack näkee miehen isänsä Christianin hahmossa ja seuraa tätä luolaan, josta hän löytää isänsä arkun tyhjillään. Jack löytää myös kaksi ruumista, joista toisen kaulassa on nahkapussi, jossa on valkoinen ja musta kivi. Locke kutsuu ruumiita Aatamiksi ja Eevaksi. Kolme viikkoa myöhemmin savuhirviö jahtaa Jackin ryhmää ”pimeällä alueella”. Rousseau sanoo hirviön olevan turvallisuussysteemi, joka suojelee saarta. Hirviö saa Locken kiinni ja raahaa tätä kuoppaan. Jack saa otteen Locken käsistä ja Kate heittää kuoppaan dynamiittia, jolloin hirviö päästää irti Lockesta ja katoaa paikalta. ellauri045.html on line 744: Myöhemmin mies käskee Clairea viemään uhkavaatimuksen Temppelille. Sayidin yritettyä puukottaa Musta-asuista miestä, tämä lupaa Sayidille Nadian takaisin, jos tämä auttaisi häntä. Sayidin tapettua Dogenin ja Lennonin, savuhirviö hyökkää Temppelille surmaten jokaisen Toisen, jotka eivät liittyneet hänen joukkoihinsa. Iskusta selviytyneet Toiset sekä Kate ja Sayid liittyvät Musta-asuisen miehen joukkoihin. ellauri045.html on line 780: Deirdre McCloskey, an acclaimed professor and former University of Chicago protégé of Milton Friedman, stunned the academic world with a sex change in 1995. But that's just one interesting part of a woman now focused on a less macho, more 'human' approach to capitalist economics. ellauri045.html on line 782: The tall, elegant lady with the dark, slightly veiled voice will be 70 next September. She is a scientist by training, as well as an expert in mathematics, economics and theology. She has rubbed shoulders and lower places with an impressive number of Nobel laureates, and also happens to be a prolific essayist. ellauri045.html on line 790: 2020 podcastissa joku lapselta kuulostava Juliette kysyy Iinexeltä eli ex-Akulta, mitä hänen ikäisensä pitäisi ykkösenä saada tietää. Iines vastaa käreällä transuäänellä, että tämä: nyt me (ketkä?) ollaan monikymmenkertaisesti rikkaampia kuin ikinä, ja että prospektit rikastumisen jatkumisexi näyttää eri hyviltä. Voi hemmetti. Kuin Kimmo Koskenniemen suusta. ellauri045.html on line 804: Justice is one primary virtue, of course, the balance and respect in society so characteristic of Switzerland-well, I suppose not always, and not for every single immigrant, and until 1971 not for every single woman voter; but usually. Temperance is another, the balance in a soul, controlling desire. Courage is the third. What person could flourish if like Oblomov he stayed in bed out of uncontrolled fear, or out of ennui, an aristocratic version of cowardice? Prudence is the executive virtue, as St. Thomas Aquinas called it-know-how, savoir faire, self-interest. It rounds out the four virtues most admired in the tough little cities or tougher big empires of the classical Mediterranean. The Romans called the four of justice, temperance, courage, and prudence the "cardinal" virtues, on which a society of warriors or orators or courtiers hinged (cardo, hinge). The Christians called them, not entirely in contempt, "pagan." ellauri045.html on line 806: Christianity added its own three others virtue, in St. Paul's words "faith, hope, and love, these three abide. But the greatest of these is love." The three are called "theological" or-flatteringly to Christianity, since we all know alleged Christians who in their xenophobia or homophobia or X-phobia do not practice them-"Christian" virtues. The three holy virtues smell of incense, but can be given entirely secular definitions, as the Peterson and Seligman volume does. Faith is the backward-looking virtue of having an identity, a place from which one must in integrity start: you are a mother, a daughter, a wife, a schweitzer, a woman, a teacher, a reader, and would not think of denying them, or changing them frivolously. Hope, by contrast, is the forward-looking virtue of having a destination, a project. Where are you going? Quo vadis? If you are literally hopeless you go home tonight and use your military rifle (you are Swiss, so you have one) to shoot yourself. And love, the greatest of these, is the point of it all: love of husband/wife or both, love of country, love of art, love of science, love of God/dog or both. ellauri045.html on line 872: Visade vägen för succédröm. ellauri046.html on line 1: ad> ellauri046.html on line 14: ad> ellauri046.html on line 47: On säälittävä epähistoriallinen pukudraama alaikäsille millenniaaleille, Game of Thrones siikveli. Ällöjä 2000-luvun juippeja pukukohtauxissa ällöillä 2000-luvun elkeillä. Ihan epäaitoja puhekuplia ja sentimenttejä. Historiaa on muutettu niin että juoneen mahtuu kaikkia rotuja ja pystypanoa. Naiset on miesmäisempiä kuin miehet. Epsanjan kuningatar lähtee noin puolijoukkueen etunenässä käsikähmään hepan selässä Sierra Madren vuorilla kuin joku el Zorron Dona Carita. Muovisia digitoituja Westminstereitä. Halvan näköisiä kulisseja. Kummallista persu-mamu-brexitpelleilyä ylhäisaatelisten kesken. Pah koko Euroopan kuninkaalliset oli oikeesti kaikki vanhoja tuttuja ja lähisukulaisia. Neekereitä b-pääosissa ja mumslimeita et riittää jokaiselle jotakin. Oikeasti pikkupoika Harrystä oli tehty ello isoveljeä röyhkeämpi juippi joka leikkii miehekkäästi pyssyillä. ellauri046.html on line 53: No tykkään Anna-sarjasta, joka monissa suhteissa on yhtä epähistoriallinen ja oikeasti puhuu tämän päivän kanadalaisista teineistä. Kännykät on vaan piilossa hameen taskussa. Mitä eroa? Ehkä se että sen hahmot on tai edes yrittää olla vähän kiltimpiä. Vallanhimo pysyy neanderthal mittakaavassa. Sitäpaizi Annassa on huumoria, se ei ole totaalisen ryppyozainen ja huumoriton kuten Katariina Aragon. Punatukkaisia ovat molemmat. On neandertaaligeenejä. ellauri046.html on line 60: Gaspara Stampa (Padova, 1523 – Venezia 1554) è stata una poetessa italiana. eli Leimasin oli renesanssinaikainen italialainen naisrunoilija, joidenkin mielestä paras sellainen, joidenkin mielestä Italian paras naisrunoilija.
ellauri046.html on line 61:

Nacque a Padova verso il 1523 da una famiglia di origine milanese e di condizione borghese: alla morte del padre Bartolomeo (1531), commerciante di gioielli, la vedova Cecilia, con Gaspara e i fratelli Baldassare e Cassandra, si trasferì a Venezia. Cassandra era cantante e Baldassare poeta: quest'ultimo morì per malattia nel 1544 a diciannove anni, e ciò turbò molto Gaspara, tanto da farle meditare una vita monacale, stimolata su questa strada da suor Paola Antonia Negri; di lui restano i sonetti stampati con quelli della ben più nota sorella. Leimasimen isä oli kultaseppä, sixköhän sen nimi oli Leima. Kultaseppä Leima, sen tytär Gaspara Leimasin, ikäänkuin hullunkurisista perheistä. Bartolomeus tulee hepreasta Bar Tolomai, eli Ptolemaioxen poika. Bartolomeus oli tavixin apostoli, joka nyljettiin Armeniassa ja naulattiin ristiin vielä kuin nahkurin orsille.
ellauri046.html on line 63: In laguna venne accolta dalla raffinata ed istruita società veneziana; al suo interno condusse una vita elegante e spregiudicata, segnalandosi per la sua bellezza e per le sue qualità. Fu difatti cantante e suonatrice di liuto, oltre che poetessa, ed entrò nell'Accademia dei Dubbiosi con il nome di Anasilla (così veniva chiamato in latino il fiume Piave - Anaxus - che attraversava il feudo dei Collalto, cui apparteneva quel Collaltino che lei amò). L'abitazione degli Stampa divenne uno dei salotti letterari più famosi di Venezia, frequentato dai migliori pittori, letterati e musicisti del Veneto, e molti accorrevano a seguire le esecuzioni canore di Gaspara delle liriche di Petrarca. Leimasin oli nätti ja kulturnaja, osas käyttää luuttua enemmällä kuin yhdellä sormella, ja laulaa kauniisti. Stampat piti tyylikästä salonkia Veneziassa, jonne tuli Petrarcakin Laura-nyyhkytyxineen.
ellauri046.html on line 65: Sufficientemente colta nella letteratura, nell'arte e nella musica, Gaspara fu portata dalla forte carica della sua personalità a vivere in modo libero diverse esperienze amorose, che segnano profondamente la sua vita e la sua produzione poetica. I romantici videro in lei una novella Saffo, anche per la sua breve esistenza, vissuta in maniera intensamente passionale. La vicenda della poetessa va però ridimensionata e collocata nel quadro della vita mondana del tempo, dove le relazioni sociali, comprese quelle amorose, rispondono spesso a un cerimoniale e ad una serie di convenzioni precise. Fra queste è da segnalare l'amore per il conte Collaltino di Collalto, uomo di guerra e di lettere, che durò circa tre anni (1548-1551): tuttavia a causa di lunghi periodi di lontananza Collaltino non ricambiò il sentimento intenso che Gaspara provò per lui, e la relazione si concluse con l'abbandono della poetessa, che attraversò anche una profonda crisi spirituale e religiosa. Leimasimella oli taipumusta depixiin. Kun tuli vastoinkäymisiä (veli kuoli, kreivi jätti), se meni aina rapakuntoon ja meinas mennä nunnaxi. Onnexi ei mennyt.
ellauri046.html on line 69: Afääri kreivi Collaltinon kanssa päättyi bänxeihin kun kreivi dumppas sen. Leimasin joutui siitä masixeen ja tautivuoteeseen, mutta kirjoitti sen johdosta madonnamaisia runoja tyyliin "You'll see!", erityisen hyviä. Kreivipaskiainen ylipäänsä muistetaan vaan niiden ansiosta. Kun Seija oli mulle hyvin, hyvin vihainen, se soitti tätä Madonnan laulua. Kai se meinas lähtee menee. Onnexi ei lähtenyt.
ellauri046.html on line 79: far la pena e la penna in me simìle? saada kipua ja kynää tekemään sen saman?
ellauri046.html on line 125: It takes more strength to cry, admit defeat.
ellauri046.html on line 160: Tätä murrosta kuvasivat realismi ja naturalismi. Sen jälkeen alettiin mennä pään sisälle. Oiskohan tärkein muutos ollut joukkoviestimet. Alettiin kuunnella Irjan radiota. Moderni-sanan lanseerasi nykykäyttöön Baudelaire. Maila Talvio ehti mainita sen kauhuissaan aikalaisromaanissa Niiniven lapset 1915, ennenkuin se hukkui suursiivouxessa ja löytyi uudestaan vasta Anhavan ja Haavikon bonsaipuusta 50-luvulla.
ellauri046.html on line 192: He was a "very stern man, to all appearances dry and prosaic, but under his 'rustic cloak' demeanor he concealed an active imagination which not even his great age could blunt". He was also interested in philosophy and often hosted intellectuals at his home.The young Kierkegaard read the philosophy of Christian Wolff. He also preferred the comedies of Ludvig Holberg, the writings of Johann Georg Hamann, Gotthold Ephraim Lessing, Edward Young, and Plato.
ellauri046.html on line 198: Kierkegaard had attended
ellauri046.html on line 199: Schelling's 1841 lectures with Mikhail Bakunin, Jacob Burckhardt, and Friedrich Engels; each had come away with a different perspective. Hahaa tosiaan. Söören peri iskältä 30K riikintaaleria, eikä enää selvää päivää nähnyt. Ei huolenhäivää.
ellauri046.html on line 224: Søren Kierkegaard nedskrev ni år før sin død, hvordan hans grav skulle se ud. Det hele skulde tilsaas med lavt fint græs, kun skulde der i hvert Hjørne plantes en lille busk af tyrkiske, mørkerøde Roser. Paa en Tavle, svarende til den, der laa paa Forældrenes Grav, skulde der ved siden af de to afdøde Søskendes Navne være Plads til hans Navn, og herunder skulde sættes med smaa Bogstaver følgende Vers af Brorson:
ellauri046.html on line 232: og uafladelig
ellauri046.html on line 272: Not only does this book make Kierkegaard accessible but it also entertains, regales with story, and amuses. It will be useful for the lectern, pulpit, and after-dinner dais. The selections, which made me laugh, illustrate sardonically the contradictions of existence."—David J. Gouwens, Brite Divinity School, Texas Christian University.
ellauri046.html on line 274: Keywords: academia; actors; assistant professors; banquets; baptism; behavioral change; clergy; Constantin Constantius; contradiction; costumes; day laborers; disciples; earnestness; ethical existence; existence; finishing; freedom; Godthaab; Hegelian philosophy; horses; incommensurability; inwardness; lifelong tasks; love; male vulnerability; misunderstanding; money; Nicolaus Notabene; Philosophical Fragments; pleasure; professors; Quidam; Repetition; Socrates; suffering; talkativeness.
ellauri046.html on line 280:

Tietolaatikko: Saladin

ellauri046.html on line 670:

Saladin (arabiaksi: صلاح الدين يوسف بن أيوب, Ṣalāḥ al-Dīn Yūsuf ibn Ayyūb, kurdiksi: سهلاحهدین ئهیوبی, Selah'edînê Eyubî , persiaksi: صلاحالدین ایوبی, Salāh-ed-Dīn-e Ayyūbī) (noin 1138 Tikrit – 4. maaliskuuta 1193 Damaskos) oli kurdilainen muslimihallitsija joka perusti aijubidien dynastian Egyptissä ja Syyriassa. Hän taisteli myös ristiretkeilijöitä vastaan ja tuli tunnetuksi sotataidoistaan ja armeliaisuudestaan.
ellauri046.html on line 672: Vähän täs on myös tätä nomadit vs. maanviljelijät vastakohtaisuutta. Tentten on hutu ja Entten tutsi.
Vuonna 1187 Saladin hyökkäsi Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan ja murskasi kuningaskunnan joukot Hattinin taistelussa. Hän myös vangitsi Jerusalemin kuninkaan Guy de Lusignanin. Jerusalemin kaupungin Saladin valtasi 3. lokakuuta 1187. Pian kaikki kaupungit Tyrosta lukuun ottamatta olivat hänen hallussaan.
ellauri046.html on line 674: Jerusalemin kukistuminen sai aikaan kolmannen ristiretken, jossa läntinen kristikunta valtasi takaisin Akkon kaupungin. Englannin Rikhard I Leijonamieli löi Saladinin Arsufin taistelussa 1191. Saladin ja Rikhard sopivat 1192, että Jerusalem pysyisi muslimien käsissä mutta olisi avoin kristityille pyhiinvaeltajille. Saladin kuoli 2v myöhemmin. Kirstit oli ryövänneet Jerusalemin 90v aiemmin.
ellauri046.html on line 676: Saladin agreed to confirm an inviolate peace between Christians and Saracens, guaranteeing for both free passage and access to the Holy Sepulcher of the Lord without the exaction of any tribute and with the freedom of bringing objects for sale through any land whatever and of exercising a free commerce.
ellauri046.html on line 680: Vapaakaupasta tässäkin loppupeleissä oli kysymys. Saladin ja Riku oli molemmat huonossa hapessa. Jerusalem on kuin Rauhixen piha jossa eri muurahaislajit käy ikuista kärhämää. Nyt on kekomurkut joholla. Että ne jaxavat. Mitä tästä voimme oppia? Että muurahaiset on tyhmiä. Mennään kazomaan mitä tulee telkasta.
ellauri046.html on line 697: "I 'Enten-Eller's anden del, fremlægges for æstetikeren og dermed læseren det uomgængelige i at tilegne eller vælge eller modtage sig selv. Et menneske er på den ene side noget på forhånd givet, men det kan på den anden side forfejle sin bestemmelse, afvige fra sig selv og blive en anden, end det var anlagt til at være," siger Joakim Garff, der stadig kan finde nye filosofiske rigdomme i det store værk.
ellauri046.html on line 714: Derfor er hun Mandens dybeste Liv, men et Liv som skal vaere skjult og forborgent, som Rodens liv altid er det. See, derfor hader jag al den afskyelige Tale om Kvindens Emancipation. Gud forbude at det nogensinde maa ske.
ellauri046.html on line 765: Työläinen rehkii saadaxeen edes leipänsä. Se on Söörenistä eri hienoa. (Izellä sillä ei ole siitä kokemusta.) Jaxaa jaxaa vaikkei kukaan hurraa eikä ole dannede Publikumia. Palkkio on en evig Sundhed maaliviivan toisella puolella. Duunari tyhjentää kalkin izelleen: Shkål! Hinoa Pebersven.
ellauri046.html on line 785: Whose pastoral passions are made for the grove;
ellauri046.html on line 792: Invoke them no more, bid adieu to the muse,
ellauri046.html on line 804: Arcadia displays but a region of dreams;
ellauri046.html on line 810: Some portion of paradise still is on earth,
ellauri046.html on line 860: jokaisen englantilaisen silmissä maisema olisi silti ollut vastustamattomn edwardiaaninen, kuin suoraan Victoria Sackville-Westin (Virginia Woolfin heilan) romaaneista: Ratty ja Molly kumartuneina tarkastelemaan lahonnutta jollaa (Toad odotettavissa hetkellä millä hyvänsä, mukanaan kammottava uusi Chriscraftinsa). Jossain täällä voisi olla myös Potwell Inn, jossa mister Polly tarjoilisi 'Omletteja', ja Jim-setä häirizisi yleistä rauhaa kuollut ankerias aseenaan.

ellauri046.html on line 923: A lad serves at Ringang's castle
ellauri046.html on line 934: Ah! the lad pulls back!
ellauri046.html on line 941: In his heart the lad rejoices:
ellauri046.html on line 942: Should you be made queen today,
ellauri046.html on line 953: . . . In July 1868 Moerike wrote to a friend: ". . . Just by chance I ran across the Old German name Rohtraut in a dictionary. Up until then I hadn't heard it used. It shone forth for me like a flaming rose, and with it the King's daughter came to life" . . .
ellauri046.html on line 964: Mies sai vettä. Sitten mies jatkoi kadulle ja näki taxin. Se otti

ellauri046.html on line 965: taas veizen esille ja pyrki taxiin. Taxikuski ehti saada ovet lukkoon.

ellauri047.html on line 1: ad>
ellauri047.html on line 9: ad>
ellauri047.html on line 35: Saxan ja koko maailman suurta neroa, Jussi Woku Jööttiä, en ole vielä sahannut kunnolla enkä paloitellut. Sivunnut jo sen tuhannen kertaa (ks nimiluettelo), mikä tietty kertoo sen keskeisyydestä. Mut mix ihmeessä siitä on tehty niin iso numero, että sitä vois romanit myydä kadunkulmissa?
ellauri047.html on line 45: Hesarissa oli "Annan Sohvalla" Kumikanan juttu jenkki sotaleskestä jonka nimi oli August. Nimestä huolimatta nainen kuitenkin, tietenkin. Sen miesvainaa oli ollut sotahullu tsykologi. Augustin piti luvata olla lopun ikäänsä naimatta saadaxeen sotalesken eläkettä. Weimarin Karl Augustin isosetä oli Friedrich II, joka hoiti kihtiään kaalikääryleillä. Karl ihaili sitä kovasti, koska se oli ollut Voltairen ystävä. (Nyt tuli mieleen se väärennetty Friedrichin kirje, joka suututti Rousseaun niin sikana.) Goethe oli niinko Karlin Voltaire. Goethe oli sitä 8v vanhempi. Goethestä tuli salaneuvos niinkuin meidän sukulaisesta Robert Örnistä. Se kai tarkoitti oikeutta salaa käyttää ruhtinaiden rötykkää.
ellauri047.html on line 49: Antiikkiinhan se nojaili, yhdessä kuuluisassa taulussakin puolimakailevana nojaa Campagnassa Italiassa johkin antiikkiseen kiveen. (Eikös sen maalarin, pöydänjalan kanssa tullut sit jotain kärhämää laskusta?) Se oli kova valehtemaan, sen omaelämäkertakin oli enimmäxeen tarua ja vaan siteexi totta. Sitä en ole vielä lukenut, vaikka aloitin. Täydennän tätä sitten kun saan sen läpitte. Stielerin vanhustaulussa se näyttää siltä kuin olis just jäänyt kiinni kalavaleesta. Varmaan joku naisjuttu meneillä tässäkin, jonkun rakkauskirjettä se tavailee tai vastaa sellaiseen. Nuorena se oli vähän Gregory Peckin näköinen. Ei ihme että sillä kävi hyvä viuhka rouvien salongeissa. Sope oli syystä kade.
ellauri047.html on line 76: Samoihin aikoihin hän alkoi saada mainetta kirjailijana. Vuonna 1774 ilmestyi kirjeromaani Nuoren Wertherin kärsimykset, josta tuli nopeasti suurmenestys joka puolella Eurooppaa. Romaanin päähenkilö Werther ajautuu onnettoman rakkauden vuoksi itsemurhaan, ja tämä tarina teki lukijoihin niin vahvan vaikutuksen, että nuorison keskuuteen levisi suoranainen itsemurhaepidemia. Tätä Goethen romaania on pidetty hyvin leimallisena teoksena saksankielisen kirjallisuudenhistorian vuosina 1767–1785 vallinneelle Sturm und Drang -kaudelle. Eli Goethe apinoi siinä Klopstockia. Riku lainas meille kirjaa, jossa oli Klopstockin vaimon kirjeitä. Tuntui silloin tylsältä. Nyt voiskin jo kiinnostaa.
ellauri047.html on line 103: Samanlaista kuin Christiane saa moni kuulla puolisonsa nenäkkäiltä kolleegoilta, etenkin snobeilta. Samaa sano Conradin vaimosta Russell ja sen leipäsusi, samaa sanoi jotkut monomaani lindkvistit Seijasta ja musta MIT:issä. He olivat hyvin väärässä. Kielitieteilijät tuppas seukkaamaan vaan keskenään, eikä tajunneet kuinka joku voi olla jonkun kaa jota ei kiinnosta suffixit eikä puffixit. Yhtä kohtuudella voi ihmetellä, mitä kemisti voi nähdä sellaisessa, joka lukee vaan vihaisena semantiikkaa. Onnex se sentään näki jotakin, ainakin välähdyxenomaisesti joskus, vaikka saikin yhtä monta kertaa katua. Mä ize halaan izeäni etten tehnyt samaa erehdystä kuin opiskelukaverit. 40 vuodessa ois alkanut ne puffixit roikkua zum Hals heraus. Monikohan niistä samispareista on vielä naimisissa?
ellauri047.html on line 113: Napsu nimitti Goethen kunnialegioonaan, ja se oli siitä niin tyytyväinen että pysyi aina Napsun puolella. 1814 eli 65-vuotiaana se riiusteli vielä 30-vuotiasta Mariannea ja kyhäs sen kanssa yhdessä West-Östlicher Divaania. Osa runoista oli Mariannen tekemiä (mut Goethen nimellä). Goethe ei tykännyt nähdä sairaita eikä vainajia, nin et kun Christiane sairastui ja kuoli 1816, Goethe ei edes käynyt kazomassa, eikä tullut hautajaisiin. Size yritti vielä kosia jotain 19-vuotiasta Ulrikea 74-vuotiaana, ei tullut kauppoja. Siitä sai sentään kirjoitetuxi vielä Marienbadin elegiat.
ellauri047.html on line 147: Saxan yhdistäminen preussilaisten joholla pääsi vauhtiin 18.vuosisadan lopulla. Pyhä saxalainen keisarikunta ei ollut järin pyhä eikä järin saxalainenkaan, ja naapurit alkoi näykkiä sen helmoja kiihtyvällä tahdilla. Fritz II oli Caspar Goethen ja Hansunkin sankari. Fritzin 7v sota käytiin 1756-1763 enkkujen kaa suunnilleen kaikkia loppuja vastaan. Hansu 1749 oli 7-14v. Turingerin matu nousukas Caspar oli fritsu, appi Textor frankki. Veizet lensi sukupäivällisillä 7v sodan aikana.
ellauri047.html on line 153: Nuori Goethe Leipzigissä oli vähän tollanen izetyytyväinen Hanswurst, rokokoo-harlekiiniasussa tepasteli takakenossa puumiekka vyötäisillä, Pluto olet oikea pelle! Wider Hans Worst kirjoitti jo Martin Luther, ja lisää hongankolistaja, oikeinkirjoituxen professori Gottsched. Vernünftige Tadlerinnen. Mefisto on peräisin Hansun vanhemmasta kaverista kotiopettaja Behrischistä, laiha kuiva piru, jolla oli huomattavan suuri nenäkin.
ellauri047.html on line 172: Me käytiin Meissenissä eräänä sateisena päivänä Johnin perheen kanssa automatkalla. Se oli jotenkin rinteessä, pieni tori, sateenvarjoja ja sadetakkeja. Käytiin Meissenin lasitehtaan myymälässä ja ostettiin Meissen-lautanen, joka möllöttää nyt lautashyllyssä. Vanhemmillakin oli samantapainen Meissen-lautanen, vieläpä siinä samassa lautaskaapissa, joka on nyt meidän salissa. Mut se lautanen harmittavasti meni Jönsille. Kai. Ei meille ainakaan. Kukahan meidän lapsista saa kaapin, ja kuka lautasen.
ellauri047.html on line 181: Samana vuonna hän tapasi seuraavat henkilöt: Johann Wilhelm Gleim, Friedrich Gottlieb Klopstock ja Conrad Ekhof.
ellauri047.html on line 185: Siellä hän tutustui seuraaviin henkilöihin; Friedrich Ludwig Schröder, Conrad Ekhof, Philipp Emanuel Bach, Johann Melchior Goeze, sekä Reimarus ja König sukuihin.
ellauri047.html on line 187: Siellä hän tutustui myös tulevaan vaimoonsa. Hän oli Eva König, jonka aviomies Engelbert König silloin vielä oli elossa. Samana vuonna hänet valittiin ulkojäseneksi Berliinin Tiedeakatemiaan (Berliner Akademie der Wissenschaften), mutta jo 1769 teatteri suljettiin rahan puutteessa.
ellauri047.html on line 306: kaadoin sen ketoon; se sanoi:
ellauri047.html on line 635:

Keijukuningas on aika hämärä. Herderin kääntämä tanskalainen balladi, vähän kuin Grimmin satu. Goethe satuili kavereille pienenä, Musset myös. Se oli vain pöllön silmä, pelotteli Kristina. Veljet kuunteli silmät pyöreinä. Selitysyrityxet on aika väpelöjä. Varmaan tuntu vaan Goethesta jännältä, niinkuin Johnista toinen tanskalainen balladi, Tor i Helheim. Kun mä mietin mix Tor meni Helliin, John arveli: varmaan oli asiaa. joo en tiedä en mieti moisia. Se onkin viisainta.

ellauri047.html on line 688: Die, sich entladende, frech zeigen das rohe Gesäß.
ellauri047.html on line 741:

Marienbader Elegie

ellauri047.html on line 793: Königsbergissä, nyk. Kaliningradissa, ex-paimen kuunteli Khääntin luentoja ja luki Rusoota. (Ei ois kannattanut. Rusoo oli pikku pukki, joka kakki kalliolle.)
ellauri047.html on line 803: Strassburgin mynsteri eli doomi eli viileähkö kadetraali oli tän uuden liiton sojottava majakka, sen lattialle putoavat Goethen ja Herderin puuvillaiset vyöt ja toinen toistaan puolivillaisemmat työt.
ellauri047.html on line 869: Mä ehdin olla töissä 45 vuotta, jos ei lasketa taxvärkkiä eikä 2 viikon kesätyötä Kiitoketjulla. Että olikin tylsää oikoa niitä teelasin pitimiä. Seija laittoi kesätöissä 10 muun naisen kanssa aikakauslehden sitomuxia nitojaan. Piti pysyä tahdissa eikä sivut saaneet mennä ryttyyn. Kun ne kuitenkin meni, tuli hurjaa sadattelua. Evästauolla puhuttiin rivoja juttuja. Kun tuli lakko, joku kohtalotoveri ihmetteli, miten sinäkin Seija ressu mahdat nyt pärjätä. Mee kotiin maalle, niin mäkin teen, istut vaan ruokapöytään, ei ne kehtaa olla antamatta sulle vähästänsä perunaa.
ellauri047.html on line 877: Adolf Hitler piti työhuoneensa seinällä Fredrik Suuren muotokuvaa. Frizun pazas piilotettiin sukupolven ajaxi DDR:ssä. Aika paljon mittavampi pikkumies kuin nää 2 muuta saku sammakko neroa, Jöötti ja Aatu. Frizu osas oikeasti soittaa hyvin huilua. Sen runot oli kyllä aika kehnoja, ainaskin mailapojan Moses Mendelsohnin mielestä. Goethe ja Aadolf oli maalareina pelkkiä onnettomia epäonnistuneita tuhertajia.
ellauri047.html on line 893: Pamela- ja Heloise -imitaattoritädin von Lorchen (42), kirjan Geschichte des Fräuleins von Sternheim kirjoittajan luona Empfindlicheit-mukkulan kirjailijakokouxessa 1772 Jöötti löytää uuden pokan, tadin tyttären, mustasilmäisen 17-kesäisen neizykäisen. Ei muuta kuin tuntoelimiä peliin. Etana etana näytä sarves tuleeko huomenna puota.
ellauri047.html on line 956: Rahantuloa ei voinut estää, kukaan historioizija Ruozissa (paizi Fryxell) ei pystynyt tienaamaan yhtä hurjasti. Carl rakensi omista otrajauhoista Drjursholmin rantapromenaadille Villa Sjövikin mahonkisine kirjahyllyineen, täynnä Carlin kirjasarjoja.
ellauri047.html on line 998: Aber als die römische Besatzung aus Deutschland verschwunden war und im Rheinland starke Judengemeinden zurückblieben, in denen sich die hebräisch-deutsche Mischsprache "Jiddisch" entwickelte, kommt es zur Verdeutschung hebräischer Namen durch zufälligen Gleichklang: Da wird Aaron zu Arnold, Benjamin zu Benno, Levi zu Ludwig, Moses zu Moritz, Simon zu Siegmund. Später entstehen deutsch klingende Familiennamen: Simon zu Schimmerling und Schimmerl, Isachar zu Sacher, Socher, Socherl und Sucher, Levi oder Loeb zu Lemann und Lehmann, Isak zu Eisemann, Eisermann, Jakob zu Kaufmann (-mann war eine beliebte Diminutivform). Oder die Namen wurden ins Deutsche übersetzt: Baruch oder Ascher (der Glückliche) wurde zu Selig, Seligmann, Eljakim oder Obadja zu dem überaus beliebten Gottschalk.
ellauri047.html on line 1000: Eine in der jüdischen Namenstradition ganz besondere Stellung hat der Name Chajim oder Chaim. Er bedeutet: Leben. Starb den Eltern ein Kind, nannten sie das folgende Chaim. Genas einer von einer schweren Krankheit, legte er sich zusätzlich zu seinem eigenen den Namen Chaim zu. Viele Holocaust-Überlebende in Israel heißen Chaim.
ellauri047.html on line 1006: Kennedy used the phrase twice in his speech, including at the end, pronouncing the sentence with his Boston accent and reading from his note "ish bin ein Bearleaner", which he had written out using English orthography to approximate the German pronunciation. He also used classical Latin pronunciation of civis romanus sum, with the c pronounced [k] and the v as [w].
ellauri047.html on line 1008: There is a widespread misconception (outside German-speaking countries) that the phrase was not used correctly and actually means "I am a doughnut", referring to the Berliner doughnut. It has even been embellished into an urban legend, including equally incorrect claims about the audience laughing at this phrase.
ellauri048.html on line 2: ad>
ellauri048.html on line 10: ad>
ellauri048.html on line 56: Kymmenen päivää, jotka järisyttivät maailmaa (engl. Ten Days that Shook the World) on yhdysvaltalaisen toimittajan ja sosialistin John Reedin kirjoittama kirja Venäjän vuoden 1917 lokakuun vallankumouksesta, jonka hän koki omakohtaisesti. Reed seurasi Venäjällä viettämänään aikana läheltä useita keskeisiä bolševikkijohtajia, erityisesti Grigori Zinovjevia ja Karl Radekia, ja teos onkin kirjoitettu kommunistien näkökulmaa esitellen.
ellauri048.html on line 68: sarvikuonojen levyraadissa Sommarhemissä 60-luvun alkupuolella, kun

ellauri048.html on line 95: Romantiikka oli tän sentimentalismin kypsyttelyä seuraavalla 19. vuosisadalla.

ellauri048.html on line 110: Tätä samaa teemaa jauhetaan taas coronan aikana ihmishirviö Lillrankin ja kukkahattutätien kesken: onko apinan elämällä hintaa, mitä saa maxaa nuori hyvä vuosi ja vanhuxen vähemmän laadukas. Mulla se oli aika tyhjentävästi käsiteltynä toisaalla. Tieysti oma elämä on mittaamattoman kallis ja toisten arvottomia. Loppu on sittn enemp vähemp empatiaa. Äijillä sitä on tunnetusti vähän, se ei ole niiden bisnestä. Äijät on darwinistisesti halpoja, sixi myös halpamaisia.
ellauri048.html on line 125: Koskenniemi aloitti välittömästi Revon savustamisen Uudesta Suomesta. Hän kirjoitti 19.7.1950 Aholle, "että hra Repo ei ole sovelias henkilö U.S:n kulttuuritoimittajaksi … Jos hra Repo saa edelleen jatkaa toimintaansa U.S:ssa, on Sinun kyllä pakko jättää minut pois laskuista U.S:n arvostelijana ja avustajana." Aho ilmoittikin 16.8.1950 Revolle, ettei tämä voinut jatkaa Uudessa Suomessa määräaikaisen sopimuksensa päättyessä lokakuun alussa.* Koskenniemi kirjoitti myös ohjelmajohtaja Jussi Koskiluomalle 14.10.1950. Hän "asetti harkittavaksi" oliko Yleisradion syytä käyttää "yleisön kirjallisena valistajana niin suuressa määrässä yleistä arvostelukykyä vailla olevaa henkilöä kuin hra E. S. Repo".*
ellauri048.html on line 131: Koskenniemi jatkoi kirjeessään Lauri Aholle vuonna 1953 Eino S. Revon säälimätöntä arvostelua ja halusi tämän erotettavaksi myös Uuden Suomen radiotoimittajan tehtävästä. *
ellauri048.html on line 174: Epäilyttävän rakastavasti Suomen Goethe sitten kuvailee ihailunsa kohteen piirre piirteeltä, hivelee sitä sormella kuin Leocadia velivainajansa valokuvaa. Kukahan sit kirjoittaa tämmösen lurituxen minusta, välähtää sen mielessä. Niinpä, sitä saattaa moni miettiä omalla kohdallaan. Täytyypä ottaa varuix selfie, jossa mä teen feikkitammeen nojaten Jolla-puhelimeen runomuistiinpanoja.
ellauri048.html on line 225: Mitä paradoxaalista siinä muka oli että Jörkka halvexi

ellauri048.html on line 255: Tirlittan oli musta lapsena aivan kaamea, sen kirjottaja todennäköisesti sadistinen pedofiili. Pupu Tupunaa en suostunut lapsille edes näyttämään, helvetin huonosti se oli piirrettykin. Ällölastenkirjojen luettelosta puuttuu vielä Pessi ja Illusia, Minttu ja Ville, Uppo-Nalle ja Mikko Mallikas.
ellauri048.html on line 265: Haaveilin joskus lapsena kirjailijan ammatista ja kirjoitin paljon kaikenlaista enemmän tai vähemmän luovaa, mutta mikä lie aikuisuuden kyynisyys iskenyt, kun en enää koe löytäväni itsestäni samanlaista varmuutta, intohimoa ja heittäytymiskykyä, jota kaunokirjallisten tekstien kirjoittamiseen vaadittaisiin... Lukemisen ohella käyn kuntosalilla ja lenkkeilemässä. Outona kuriositeettina mainittakoon, että olen hurahtanut keräilemään teepussien lappuja - siis niitä pieniä, neliönmuotoisia lappusia teepussinarun päässä.
ellauri048.html on line 292: Paloheimo valmistui ylioppilaaksi vuonna 1967 ja teologian kandidaatiksi vuonna 1975 Helsingin yliopistosta. Hän työskenteli vuosina 1972–1973 Kirkon tiedotuskeskuksen elokuvatoimittajana ja vuosina 1974–1984 kirkon korkeakoulusihteerinä. Vuosina 1984–1996 Paloheimo oli Kirkon tiedotuskeskuksen televisiotoimituksen päällikkönä ja vuosina 1996–1998 televisiotoimittajana. Hän oli samalla myös television hartausohjelmien vastaava toimittaja. Hartausohjelmien lisäksi Paloheimo on tehnyt useita dokumentteja Ylelle ja MTV3:lle. 1960–1980-luvuilla hän teki muun muassa musiikkiohjelmia ja ohjelmia Ylen radiokanaville.
ellauri048.html on line 390: jotka lukee jonkun kadehdittavan hyvän vanhan kirjan, ja sanovat izelleen

ellauri048.html on line 474: In the long run we are all dead. Kuolleisuus 100%. Suomenruozalainen epidemiologian tutkijaopiskelija, driven entreprenör, nokkii Ruozin Mengelen koronastrategiaa. På lång sikt går ekonomin att återbygga, men ett förlorat liv går inte att ersätta. Hurså? 2 sukupolven kuluttua kukaan ei tapettuja enää muistakaan. Tekee enintään holokaustileffoja, jotka kertoo elävistä. Holokaustista tulee taide-elämys, hyvin tehty tai tönkösti. Ammutut jutkut makaa kuopassa päät ja jalat vastakkain kerroxissa kuin sardiinit tönkkösuolattuina. Nykyään saa sardiinejakin vähäsuolaisia. Jos ylipäänsä saa enää sardiineja.
ellauri048.html on line 476: Tässä tulee taas eteen toi genrehölmöys. Kaikkein tärkeintä on tietää onx tää komedia, tragedia, road movie vai mikä. Vitun väliä! Elämäkin on tragikoomista, tyylitöntä tieleffaa ilman juonta, ainaista lopun alkua. Musta sellainen leffa on hyvä josta turvelot leffarasistit ei edes tiedä mihin se pitää lokeroida. Se muistuttaa elämää. Koko jako tragediaan ja komediaan oli säätyrasismia. Tragedia on ylevää hengennostatusta yläluokalle ja komedia viihdettä alhaiselle rahvaalle. No nehän enemmän tarvizee helpotusta naurusta. Yläluokka naureskelee matkalla pankkiin. Tragediassa ne työntää jalkaa peiton alta kylmään ja vetää sen sitten nautinnollisesti takaisin. Katharsis jaa pöntön pohjalle. Olo tuntuu keveältä.
ellauri048.html on line 538: Its stances on the already controversial subjects of human nature and individual welfare versus the common good earned it position 68 on the American Library Association's list of the 100 most frequently challenged books of 1900–1999. The book has been criticized as "cynical" and portraying humanity exclusively as "selfish creatures".It
ellauri048.html on line 541: Parallels have been drawn between the "Lord of the Flies" and actual incident from 1965 when a group of 6 schoolboys who sailed a fishing boat from Tonga were hit by a storm and marooned on the uninhabited island of ʻAöö-ta, considered dead by their relatives in Nuku‘alofa. The group not only managed to survive for over 15 months but "had set up a small commune with food garden, hollowed-out tree trunks to store rainwater, a gymnasium with curious weights, a badminton court, chicken pens and a permanent fire, all from handiwork, an old knife blade and much determination". Dutch historian Rutger Bregman, writing about this situation said that Golding's portrayal was unrealistic. There has been no WW III yet, and kids killing other kids is entirely unheard of. Except a bunch of school killings in America and Finland, among other places.
ellauri048.html on line 637: koitti saada LHC-hiukkaskiihdytintä Suomeen. Woku ei tiennyt mikä se edes oli.

ellauri048.html on line 706: Longfellow väsäs pikku Hiawathan Kalevalan mittaan. Aku Ankassa Roope soti pikkuinkkareiden kanssa jotka puhui kalevalamitalla. Ennen Akussa oli Pikku Hiawatha-sarjakuva jonka sisko oli joku päivänkakkara. Vastenmielisiä tyyppejä ja vitun rasistisia. Pari kanadalaista poliisia mukiloi jonkun intiaanipäällikön koska sen rekkari oli vanhentunut. Pari jenkkipoliisia tappoi taas muutamia notmiitä jenkeissä. Musta Pekka oli neekeri, ja Hessu Hopo, Långfellow ei vaitiskaan vaan Långben, oli toinen. Hiawathasta sanoo purkkajenkit ize näin: Both the poem and its singsong metre have been frequent objects of parody.
ellauri048.html on line 710: Joku jutku Goldman huomauttaa ettei Salen hahmoilla ole perettä tai ne ei elä perhe-elämää. Saulin kirjoissa on epäilyttävän paljon brotherhoodia, ja sen vikan kirjan Bloom onkin homo. Saul vaikuttaa kaappihomolta. Olikin kaunis poika omasta ja muidenkin nykkiläisten mielestä. Sillä oli sadisti isä joka hakkas sitä ja alistettu äiti. Niinkuin Saulin pojalla Gregilläkin.
ellauri048.html on line 712: Yx Gloria feministi kirjassa A Room of his Own osoittaa et Sale oli narsistinen misogyyni konservatiivi setämies. Gloria luettelee alaviitteessä yheltä Sedgwickiltä löytämiään homopiirteitä, joista monet istuu Saleen kuin sademiehen nenä naamaan:
ellauri048.html on line 715: inevitable pairs of competing men whose relationships are always steadily deteriorating (often doppelgängers or brothers)

ellauri048.html on line 720: sexual deviations from the heterosexual norm such as homosexuality, sadomasochism, fetishism and homophobia

ellauri048.html on line 724: the inevitable mapping of the feminine onto defeated male opponents, or conversely, onto loved and admired men

ellauri048.html on line 738: Bellow's characterisation of his father's background is one of the most enjoyable strands of the book and an interesting companion to Saul's fiction. His father, Abraham, is characterised by his grandson as a crook and a tyrant, who despised his youngest son's literary ambitions and pummelled him – and all his sons – until Saul grabbed his hand mid-air one day and said, "I'm a married man, Pa. You cannot hit me anymore." In adulthood, on the rare occasions Bellow tried to talk to his father about his upbringing, Saul would shake him off and say rather pointedly: "You shouldn't blame your parents for your faults." Bellow smiles. "And he said this to me, a therapist no less! His father loved him, but it was a tumultuous relationship and my grandfather was mercurial as hell."
ellauri048.html on line 741: Anita worked and, while Saul tried to write, supported the family financially, something his father conveniently overlooked, Bellow says, after they split up and she had to chase him for alimony. "I was 20 before he became famous, so I did not grow up the son of a famous father. I grew up the son of a starving artist."
ellauri048.html on line 743: There followed the years of bohemia, when the family moved to Paris and Saul started to shrug off the influence of his 19th-century literary heroes and find his own voice in The Adventures of Augie March. When he was happy and the writing was going well, their lives would be joyous; when he struggled, the apartment was mired in gloom. Meanwhile, "Saul had women stashed all over town," writes his son. The pain of these recollections is secondary to Bellow's fury at what he calls his father's "self‑justification: that his career as an artist entitled him to let people down with impunity." As an adult, when he asked his mother about it, she said, "I'm blessed with a poor memory."
ellauri048.html on line 745: The taboo of spilling the beans on Saul was "very big", he says, "because my father took the position that art is inviolate and that the artist has to be protected at all costs because he's an artist. Towards the end of his life, Saul asked his son rather charmingly, "Was I a man or a jerk?", which Bellow quotes in the book. "You know, he was asking himself a dead earnest question. And I think it was the right question. But if you were lionising him, you don't ask that question."
ellauri048.html on line 748: The most painful to read was Mr Sammler´s Planet, which "I find very hard to digest: Sammler approves of all the obedient children and disapproves of the rebellious ones. I was a rebellious son, that´s tough."
ellauri048.html on line 753: Henry Wadsworth Longfellow (1807–1882), American poet and educator; first American to earn a living solely as a poet and the first American to translate Dante´s Divine Comedy into English.
ellauri048.html on line 757: Hessu oli kova kauppaamaan omia kirjojaan. Niitä osti Queen Victoria, Alfred Lord Tennyson, Prime Minister William Gladstone, Walt Whitman ja Oscar Wilde. At the time of his death, he was one of the most successful writers in America, with an estate worth an estimated $356,000. Olipa amerikkalainen loppukaneetti. Silti Hessu ei ollut tarpeexi amerikkahenkinen: but he failed to capture the American spirit like his great contemporary Walt Whitman, and his work generally lacked emotional depth and imaginative power. Se oli liian pro-Eurooppa. Löysä riimittelijä, tiivistivät myöhempien sukupolvien kriitikot ilkeästi. Orjuuden vastustajanakin Långben oli vähän puoliveteinen. Ameriikan Immi Hellen.
ellauri048.html on line 762: Under a spreading chestnut-tree Leviävän kastanjapuun alla
ellauri048.html on line 798: Singing in Paradise! Muisto herättää nuijamiehen vietin:
ellauri048.html on line 818: Ballads and Other Poems 1842
ellauri048.html on line 822: Vuonna 1879 kyläsepän ilmestymisen jälkeen paikalliset koululaiset Cambridgessa lahjoittivat pitkälle kaverille tuolin joka oli tehty siitä leviävästä kastanjapuusta, se kun oli äskettäin kaadettu. Tuolin tyynyn alla on messinkilevy jossa lukee mm. "Tämä leviävästä kastanjapuusta tehty tuoli on Cambridgen lasten lahja kiitoxexi pitkälle häiskälle". Oikeesti se seppä ei ollut savunaama, vaan pitkän häiskän esi-isä. Siitä lähtien pitkä häiskä otti asiaxeen kuzua koulutyttöjä työkkäriinsä kazomaan "leviävää tuolia". Se kirjoitti myös runon nimeltä "Mun nojatuolista". Brattle streetillä Cambridgellä on kivi osoittamassa leviävän kastanjapuun paikkaa. En muista huomanneeni sellaista.
ellauri048.html on line 838: Descending the broad hall stair, työntyvän kuin kolme kukkaa
ellauri048.html on line 883: Who had a little curl, jolla oli otsalla
ellauri048.html on line 884: Right in the middle of her forehead. pienen pieni p- kihara.
ellauri048.html on line 887: But when she was bad she was horrid. Kun hän oli paha, hän oli kamala!
ellauri048.html on line 889: By Henry Wadsworth Longfellow Kirsi Kunnas
ellauri048.html on line 926: Goethe plucks the flower although it tells him not to do so. He takes it to his house and plants it in his garden. He wants to tell us, viewers or readers, look how noble I am, he because he takes it home. He doesn't realize that by taking the flower home he is taking her wild life away and domisticating it in his factory (garden). In that he is not different from industrialists and people who practise green house raising. It is like enslaving his flower and on top of that he wants to be applauded and praised because he doesn't kill it. However, he does't listen to what his flower says: do not pluck me or I will die.
ellauri048.html on line 987: The Charge of the Light Brigade Kevyen prikaatin hyökkäys
ellauri048.html on line 994: “Forward, the Light Brigade! "Etiäppäin, kevyt razuväki!
ellauri048.html on line 1000: “Forward, the Light Brigade!” "Etiäppäin, kevyt prikaati!"
ellauri048.html on line 1003: Someone had blundered. että joku oli mokannut.
ellauri048.html on line 1043: They that had fought so well Ne kun oli taistelleet niin hyvin
ellauri048.html on line 1050: When can their glory fade? Ei olis kannattanut.
ellauri048.html on line 1051: O the wild charge they made! Onko typerämpää hyökkäystä.
ellauri048.html on line 1053: Honour the charge they made! No oli toisessa maailmansodassa,
ellauri048.html on line 1054: Honour the Light Brigade, kun puolalaisten kevyt razuväki
ellauri048.html on line 1074: Garrett Jones claims that Alfred Tennyson and Arthur Henry Hallam, whose death was the occasion for writing In Memoriam, were in some sense homosexual lovers, and that Hallam was a promiscuous homosexual whose father sent him to Cambridge, separating him from his Eton friends as a way of curtailing his son's inclinations (a curious, rather naive strategy, one might think!). For most of the book, he gives the impression that the two friends had an intense homosexual relationship that must have included physical acts. However, on p. 192 out of 199, he announces the following:
ellauri048.html on line 1076: EITHER they had to knuckle under and settle for a "sublimated", more-or-less disembodied, spiritualized passion . . . . OR they could plunge and risk martyrdom. They must have agreed that they had no taste for martyrdom — or even Byronic exile. . . . It is clear they both knew, in their heart of hearts, they wanted to express their love for each other in a physical way; yes, even in a sexual way — Love and Duty is eloquent testimony to that. But both of them knew in the prevailing moral climate . . . there seemed to be no possibility of love between males that would not incur hysterical opposition. . . . There is not much doubt, had they wanted to take the sexual path and do so openly, they would only have wanted the kind of sex which they felt about each other.
ellauri048.html on line 1078: Given that no one has ever doubted that Tennyson had some sort of "disembodied, spiritualized passion" for Hallam, this conclusion comes as rather a painful anticlimax. Admittedly, Alf named his son Hallam after Hallam, the one who went to Australia. Of course, the fact that members of Tennyson´s family succumbed to madness, alcoholism, and drug addiction already has made some readers aware that, like so many other Victorians, he should be taken down from a pedestal and join the rest of us. But think of the stir if one the greatest poems of the nineteenth century, one which has major influence on poets as different as Whitman and Eliot, turned out to be chiefly a gay lover's lament! (What's wrong with that? There are zillions of others, better yet.) Tän apologian kirjoitti on George P. Landow, Professor of English and the History of Art, (fittingly) from Brown University.
ellauri048.html on line 1088: O, well for the sailor lad, Käy kateex huiskea meripoika
ellauri048.html on line 1098: But the tender grace of a day that is dead Älä kuiteskaan enää huuhdo rannalle
ellauri048.html on line 1104: adding:1em" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Arthur_Henry_Hallam_bust.jpg/330px-Arthur_Henry_Hallam_bust.jpg" />
ellauri048.html on line 1110: Hallam and Tennyson became friends in April 1829. They both entered the Chancellor's Prize Poem Competition (which Tennyson won). Both joined the Cambridge Apostles (a "private debating society"), which met every Saturday night during term to discuss, over coffee and sardines on toast (“whales”), serious questions of religion, literature and society. (Hallam read a paper on 'whether the poems of Shelley have an immoral tendency'; Tennyson was to speak on 'Ghosts', but was, according to his son's Memoir, 'too shy to deliver it' - only the Preface to the essay survives). Meetings of the Apostles were not always so intimidating: Desmond MacCarthy gave an account of Hallam and Tennyson at one meeting lying on the ground together in order to laugh less painfully, when James Spedding imitated the sun going behind a cloud and coming out again. Capital, capital.
ellauri048.html on line 1114: Hallam spent the 1830 Easter holidays with Tennyson in Somersby and declared his love for Emilia. Hallam and Tennyson planned to publish a book of poems together: Hallam told Mrs Tennyson that he saw this "as a sort of seal of our friendship". Hallam's father, however, objected, and Hallam's Poems was privately published and printed in 1830. In the summer holidays, Tennyson and Hallam travelled to the Pyrenees (on a secret mission to take money and instructions written in invisible ink to General Torrijos who was planning a revolution against the tyranny of King Ferdinand VII of Spain). In December, Hallam again visited Somersby and became engaged to Emilia. His father forbade him to visit Somersby until he came of age at twenty-one.
ellauri048.html on line 1116: In July 1833, Hallam visited Emilia. On 3 August, he left with his father for Europe. On 13 September, they went to Vienna, with Hallam complaining of fever and chill. It was apparently a recurrence of the "ague" he had suffered earlier that year, and, although it would delay their departure to Prague, there seemed to be little cause for alarm. Quinine and a few days rest were prescribed. By Sunday 15th, Hallam felt sufficiently better to take a short walk with his father in the evening. When he returned to the hotel he ordered some sack and lay down on the sofa, talking cheerfully all the time. Leaving his son reading in front of the fire, his father went out for a further stroll. He returned to find Hallam still on the sofa, apparently asleep apart from the position of his head. All efforts to rouse him were in vain. Arthur Hallam was dead at the age of twenty-two.
ellauri048.html on line 1118: The medical report on the death certificate listed 'Schlagfluss' – that is, a stroke. A blood-vessel near the brain had suddenly burst. The autopsy declared 'a weakness of the cerebral vessels, and a want of sufficient energy in the heart.' The coffin was quickly sealed and sent to the nearest seaport, to be returned to England for burial.
ellauri048.html on line 1120: Tennyson said: "He would have been known, if he had lived, as a great man but not as a great poet; he was as near perfection as mortal man could be (except me).".
ellauri048.html on line 1139: Thine are these orbs of light and shade; Sun on nää valon ja varjon pallukat;
ellauri048.html on line 1140: Thou madest Life in man and brute; Sä teit elämän apinaan ja muuhun elukkaan;
ellauri048.html on line 1141: Thou madest Death; and lo, thy foot Sä teit kuoleman, ja katoppa, sun jalka
ellauri048.html on line 1142: Is on the skull which thou hast made. On kallolla jonka sä myös väkersit.
ellauri048.html on line 1145: Thou madest man, he knows not why, Sä teit miehen, ei se tiedä mitä varten,
ellauri048.html on line 1146: He thinks he was not made to die; Se luulee ettet tehnyt sitä kuolemaan;
ellauri048.html on line 1147: And thou hast made him: thou art just. Ja sä teit sen kuitenkin, hyvä sinä.
ellauri048.html on line 1193: Of their dead selves to higher things. Toistensa ruumiiden läpi yläleeveleihin.
ellauri048.html on line 1212: That name the under-lying dead, joissa on syvärakenteisen vainaan nimi,
ellauri048.html on line 1213: Thy fibres net the dreamless head, Sun kuidut nettoavat unettoman pään,
ellauri048.html on line 1253: To Sleep I give my powers away; Saadaxeni unta annan pois mun pillerit;
ellauri048.html on line 1281: The sad mechanic exercise, Ikävä mekaaninen harjoitus
ellauri048.html on line 1282: Like dull narcotics, numbing pain. puuduttaa kipua kuin Panadol.
ellauri048.html on line 1306: Thy sailor,—while thy head is bow'd, sun seilorin - kun sun pää on vielä lysyssä,
ellauri048.html on line 1312: Who mused on all I had to tell, Joka mietin kaikkea mitä voisin kertoa,
ellauri048.html on line 1315: Expecting still his advent home; Kun mä vielä odotin sitä kotiintulevaxi;
ellauri048.html on line 1322: And glad to find thyself so fair, Ja iloinen kuin olet noinkin nätti,
ellauri048.html on line 1336: Had fallen, and her future Lord iskenyt, ja sen suunniteltu herra
ellauri048.html on line 1347: Here in the long unlovely street, Tällä pitkällä ja koruttomalla kadulla,
ellauri048.html on line 1359: On the bald street breaks the blank day. Koittaa kaljun kadun yli kulju aamu.
ellauri048.html on line 1367: He saddens, all the magic light Se masentuu, kaikki taikavalo
ellauri048.html on line 1385: Which little cared for fades not yet. siltikään ei kuihdu vieläkään.
ellauri048.html on line 1396: Spread thy full wings, and waft him o'er. Kaikki purjeet levitä, ja tuo ne tänne.
ellauri048.html on line 1400: Ruffle thy mirror´d mast, and lead Ja låpi suotuisien merivirtojen
ellauri048.html on line 1447: And only thro' the faded leaf Kun kuihtuneiden lehtien läpitte
ellauri048.html on line 1467: And dead calm in that noble breast Ja rasvatyyni siinä jalossa rinnassa,
ellauri048.html on line 1507: Which weep the comrade of my choice, Joka itken mun valittua kamua,
ellauri048.html on line 1524: That thou hadst touch'd the land to-day, Ezä olet tullut maihin tänä päivänä,
ellauri048.html on line 1539: And how my life had droop'd of late, Miten mulla on nuupahtanut viime aikoina
ellauri048.html on line 1583: In her deep self, than some dead lake
ellauri048.html on line 1585: That holds the shadow of a lark
ellauri048.html on line 1586: Hung in the shadow of a heaven?
ellauri048.html on line 1595: And made me that delirious man
ellauri048.html on line 1629: And from his ashes may be made
ellauri048.html on line 1637: Come then, pure hands, and bear the head
ellauri048.html on line 1640: And hear the ritual of the dead.
ellauri048.html on line 1677: Where lies the master newly dead;
ellauri048.html on line 1711: He loves to make parade of pain
ellauri048.html on line 1730: And one is glad; her note is gay,
ellauri048.html on line 1732: And one is sad; her note is changed,
ellauri048.html on line 1744: And glad at heart from May to May:
ellauri048.html on line 1749: There sat the Shadow fear'd of man;
ellauri048.html on line 1752: And spread his mantle dark and cold,
ellauri048.html on line 1759: The Shadow sits and waits for me.
ellauri048.html on line 1765: The Shadow cloak'd from head to foot,
ellauri048.html on line 1770: Or on to where the pathway leads;
ellauri048.html on line 1790: To many a flute of Arcady.
ellauri048.html on line 1799: This earth had been the Paradise
ellauri048.html on line 1804: Makes former gladness loom so great?
ellauri048.html on line 1819: But this it was that made me move
ellauri048.html on line 1821: I loved the weight I had to bear,
ellauri048.html on line 1826: The lading of a single pain,
ellauri048.html on line 1847: That Shadow waiting with the keys,
ellauri048.html on line 1875:

Mad Money Host Makes Poles Mad

ellauri048.html on line 1878: No, Polish Cavalry Never Attacked Nazi Tanks, Irate Poland Tells ‘Mad Money’ Host
ellauri048.html on line 1881: On May 11 2017, Mad Money host Jim Cramer compared the struggling department store Macy’s to Poland’s early efforts against the German Wehrmacht in World War II. “Macy’s is like the Polish Army in WWII — it tried to field cavalry against German tanks and it did not end well,” he said.
ellauri048.html on line 1890: The myth likely stems from the Battle of Krojanty in September 1939 at the outset of World War II, when Nazi Germany invaded Poland. On the first day of the war, Polish cavalry charged a German infantry battalion. They initially broke the German ranks, until a counterattack by armored cars with machine guns turned the balance. The charge ended up inflicting heavy losses on the Poles but it worked, delaying the German advance and allowing other Polish forces to retreat. There were no tanks on the battlefield.
ellauri048.html on line 1897: “If the mainstream media is to be respected by viewers, it cannot recycle old Nazi propaganda,” the Polish embassy statement reads. “We ask that Mr. Cramer apologize for his insensitive comparison and that viewers of Mad Money be made aware of the historical inaccuracy of the statement in question,” the statement concludes.
ellauri048.html on line 1899: Mad Money did not immediately respond to Foreign Policy’s request for comment.
ellauri048.html on line 1918: And may there be no sadness of farewell, Eikä kiitos mitään hautajaisia,
ellauri049.html on line 1: ad>
ellauri049.html on line 10: ad>
ellauri049.html on line 36: Lyriikan lajit voidaan jaotella eri tavoin. Yksi tapa on erotella kansanrunous taiderunoudesta. Toinen jakoperusta voisi olla perinnäinen säkeistörakenne. Lyriikan lajeja luokitellaan seuraavasti: sonetti, elegia, epigrammi, hymni, dityrambi, oodi, balladi, romanssi, legenda ja faabeli (ks. hakusanoja).
ellauri049.html on line 45: Paskapää talousliberaaliporukat soittaa jatkuvasti suuta koronasta lehdissä. Lopettaisivat hyvän sään aikana. Nyt on kyllä huono sää, koleaa ja sade hakkaa peltikattoa. Sysmässä nietostaa.
ellauri049.html on line 64: Ei mikään ylläri et tuhmat, dekadentit, uskalletut runot koskee aina tota FUCK! FUCK! aihetta. Se on meeminikkareille paljon arempi kuin esim. listintä, josta kyllä saa tehdä vaikka kuinka rohkeata runoa, ainakin kun ollaan isänmaan asialla. KILL! KILL! on ihan A-OK. Se on kaikki kotiinpäin.
ellauri049.html on line 100: Let this sad interim like the ocean be Tää panotauko vertautukoon luoteeseen,
ellauri049.html on line 112: Talven 31-32 kolmekymppiset "pojat" viettivät kiihkeästi yhdessä. Heillä oli paljon yhteistä: kmpikin oli ollut yliherkkä lapsi, jonka läheisiä ihmissuhteita varjostivat toistuvat hylätyxi tuleminen ja ulkopuolisuus. Molempien esikuva oli dekadenssin ylipappi Charles Baudelaire (1821-67). Molemmat oli maailmanluokan narsisteja. Molemmilla oli narssissiruno, jossa ne kazoo izeään toisen peilistä. Uuno näkee siellä izensä, Kalle Uunon naamarin. Vajaan vuoden seukkasivat ja sitten tuli bänet. Kailas lähti Nizzaan kuolemaan.
ellauri049.html on line 176: tuki kiihottivat keskitason oppilaan harrastusta aivan intohimon mittasuhteisiin.”. Kailaan kuvataiteen harrastusta tuettiin myös Honkapäässä: kalliit maalaustarvikkeet kustannettiin pojalle kotoa saaduilla varoilla.
ellauri049.html on line 191: Uuno Salonen kirjautui Helsingin yliopiston historiallis - kielitieteelliseen tiedekunnanosastoon syksyllä 1920. Siirtyessään Helsinkiin Uuno jätti taakseen kuvataiteen tekemisen. Uuno oli epävarma akateemisen alan valinnasta, sillä oma runoilijan kutsumus oli Honkapään sukulaisten ajatuksien vastainen. Yliopistovuosiensa 1920-23 ja 1925-26 aikana hän ei suorittanut yhtään opintokokonaisuutta. Kouluttautuminen oli vain lume, niin hänelle itselleen kuin honkapääläisille, jolla hän mahdollisti elämänsä pääkaupungissa. Aika kului runojen kirjoittamiseen, sanomalehti- ja kustannusalan kirjallisiin toimitustehtäviin, käännöstöihin ja dekadenttiin boheemieloon.34 Kailas osallistui aktiivisesti nuorten kirjailijoiden, Nuoren Voiman Liiton jäsenten ja tulevien Tulenkantajien seurapiirielämään. Hengenheimolaisuus edesauttoi niin runoilijan uraa mutta myös rappioelämää.
ellauri049.html on line 207: Erittäin suureksi tekijäksi Kailas itse koki nousevan polven aikakauslehti Nuoren Voiman. Aikakauslehden nuorisoa lähestyvä ja osallistava ote osui lukijoihin päätoimittaja Ilmari Jäämaan ohjauksella. Lehti oli monelle aikalaisnuorelle murrosiässä arvokas kanava saada yhteenkuuluvuuden tunne saman henkisisten ihmisten kanssa. Valtakunnallinen Nuoren Voiman Liitto perustettiin 1919. Liitto perustettiin nuorisoa varten, joka uskoi ja halusi edistää isänmaallisuutta, toveruuden ideaalia sekä uutteran työn ja teltoissa harrastamisen piirrettä.
ellauri049.html on line 227: Sarkia syntyi aviottomana piian lapsena vuonna 1902. Hänen äitinsä oli Aleksandra (Sandra) Maria Sulin (1874–20.2.1916), joka kuoli pojan ollessa vajaa 14-vuotias, ja poika joutui kummitätinsä Hilda Runnin kasvatiksi. Isä oli puuseppä Malakias Korkki, jonka suku oli kotoisin Houhajärven Kuukan talosta. Sarkian isä oli lähes 100 prosenttisella varmuudella (selvennä) Tyrväältä ollut kirvesmies Heikki Laaksonen. Kenen isä oli Korkki? Runninko? Vai Kalle-Kustaan? Miten niin lähes 100%? Kävikö Aadolfikin Santran luukulla? Yhtä epäselvä tarina kuin Jeesuxella. Selvennä!
ellauri049.html on line 229: Sarkia asui äitinsä kanssa tämän palveluspaikassa Aadolfilla (Aadolfi Mäkelä), mutta tämän kuoltua joulukuussa 1914, he muuttivat äidin vanhempien kotitaloon Kaarlon isoäidin Emman (Lindroos) ja isoisän Pauli Sulinin (myöh. Pajunen) eli ”Vahalan vaarin” luokse. Äidin terveys heikkeni, ja vastuun otti Hilda Runni. Siirryttyään oppikouluun Kaarlo asui kauppias Lehtosen perheessä ja auttoi apteekkari Bäckmanin poikia läksyissä. Bäckmanin perheestä tuli tärkeä hänen myöhemmälle elämälleen, sillä hän oppi perheen sveitsiläissyntyiseltä äidiltä ranskaa ja saksaa. Hmm. auttoikohan Kalle poikia ihan kädestä pitäen? Oppia ja ojennusta. Karttakeppiä. Kotiopettajat ovat vähän sellaisia.
ellauri049.html on line 267: Sarkia oli tunnustettu ja arvostettu lyyrikko jo elinaikanaan. Hänen varhainen kuolemansa teki hänestä eräänlaisen muoti-ilmiön (lähde?). Vuosisadan loppu koki eräänlaisen Sarkia-renessanssin, sillä esimerkiksi Erik Bergman, Kaj Chydenius, Petri Laaksonen ja monet muutkin sävelsivät hänen kirjoittamiaan runoja (lähde?)
ellauri049.html on line 285: Saarlo sammui hiljaa Itä-Hämeen erämaapitäjässä Sysmiössä tubitautisena. Olikohan Sysmän vazanvetelöittävällä sahdilla osuutta asiaan. Ottikohan Saarlo osaa Sysmän rollaattorikisoihin? Retorinen kysymys, rollaattoria ei ollut vielä kexittykään. Sarkia oli Turun Musset, pieni Musse Pigg. Dekadenttisymppari oli Mussekin. Baudelaire, Rimbaud, Verlaine, the lot. Kossukin tykkäsi Saarlon kännisestä paatista. Musta se hexametri ei sovi yhtään laivan huojuntaan, humalikkaista puhumattakaan. Sangen artistinen näkökulma! Artisti maxaa.
ellauri049.html on line 297: Charles Pierre Baudelaire (lausunta ransk. [ʃaʁl bodlɛʁ]) (9. huhtikuuta 1821 Pariisi, Ranska – 31. elokuuta 1867 Pariisi) oli ranskalainen runoilija, kääntäjä, esseisti ja kriitikko. Hänen tunnetuin teoksensa on Les Fleurs du mal (suom. Pahan kukat, 2011). Baudelaireen liitetään usein käsite fin de siècle ('vuosisadan loppu'), ja hänet luetaan Edgar Allan Poen ja Théophile Gautierin ohella dekadenttien johtohahmoihin. Se oli niin dekadentti että valehteli kavereille olevansa homo. Jos valehteli. Ehkä se oli bi. Oli sillä tyttöystäviä ainakin, sekä platonisia että suuhunpantavia.
ellauri049.html on line 301: Baudelaire lähti 1840-luvun lopulla barrikaadeille. Ei kovin edistyxellinen naisten suhteen kuitenkaan, haukkui Mussetin misun ihan pataluhaxi. Varmaan kohteli kaltoin myös mulatitarta ja muita panopuita. Bourget ei pitänyt Baudelairesta.
ellauri049.html on line 311: Ei-toivottu raskaus on epidemia, se on sukupuolitauti joka levii yhdynnässä, ja siitä suojauduttiin ennen samanlaisilla tabuilla kuin muiltakin tarttuvilta taudeilta. Vaikkapa trikiineiltä sianlihan syöntikiellolla. Nyt kun on toimivammat tabut kuin sokerpala kahden polven välissä, alkaa toi meemitabu vähän hellittää. Sen saatto huomata katalonialaisesta komediasta Ti amo imbecil, jossa molemmat sukupuolet puhu panosta kuin ruisleivästä. Eikä vaan teoriassa, vaan ize teossa. Vaan miten käy dekadentin runouden, jos köyrintä ei olekaan enää kiellettyä, eivätkä rumat sanat sensuroituja? Tuleeko siitäkin vaan näkkäriä? Selittyykö kannibalismitabu prionitaudeista?

ellauri049.html on line 394: Rimbaud ja Verlaine tapasivat viimeisen kerran Saksassa vuonna 1875, kun Verlaine vapautettiin vankilasta käännyttyään katolilaiseksi. Tässä vaiheessa Rimbaud oli lopettanut kirjoittamisen. Hänen elinaikanaan julkaistiin vielä proosarunokokoelma Illuminaatioita Verlainen toimittamana. Hän matkusti Euroopassa pääosin jalkaisin. Kesällä 1876 hän värväytyi Alankomaiden armeijaan saadakseen sitä kautta ilmaisen laivamatkan Jaavalle, jossa karkasi ja palasi toisella laivalla Ranskaan. Hän matkusti Kyprokselle ja asettui 1880 Adeniin Bardey-agentuuriliikkeen edustajaksi ja hoiti tehtävää neljä vuotta. Vuonna 1884 hän kokeili Hararissa Etiopiassa omaa myyntitoimintaa asekauppiaana.lähde? Omayrittäjä, izeyrittäjä, intohimoinen entreprenööri. Ihan tätä päivää! Työnsi asetta maxusta Hararissa? Mitähän Yual siihen sanoi? Varmaan Aah! Nuorissa neroissa piisaa hinttejä.
ellauri049.html on line 400: Verlainen runo Chanson d'automne, Syyslaulu oli liittoutuneiden koodisanana toisessa maailmansodassa. Monet säveltäjät (mm. Claude Debussy ja Leevi Madetoja) ovat säveltäneet hänen runojaan. Elokuva Total Eclipse kertoo Rimbaudin ja Verlainen suhteesta.
ellauri049.html on line 478: J’aurais voulu montrer aux enfants ces dorades Olisin halunnut näyttää lapsille nää bassit
ellauri049.html on line 480: – Des écumes de fleurs ont bercé mes dérades - vaahtokukat keinutti mun ajoankkureita,
ellauri049.html on line 538: Villamato ja Rimpautus vietiin pussauskoppiin mutta Arttu perkele tuli kohta sieltä pois, Villamadon pati päässä. Tiedä häntä kummassa.
ellauri049.html on line 540: Verlainen alkoholin ja häväistysjuttujen sävyttämä yksityiselämä vaikutti hänen runouteensa. Lähde? Hän ampui rakastamaansa Arthur Rimbaudia juovuspäissään mustasukkaisuusdraaman päätteeksi ja joutui vankilaan kahdeksi vuodeksi. Hän vietti alkoholin sävyttämää elämää mutta oli sieltä käsin Ranskan johtava lyyrikko. Verlainen kulahtanut runo Chanson d'automne, Syyslaulu, oli jopa liittoutuneiden koodisanana toisessa maailmansodassa. Monet säveltäjät (muun muassa Claude Debussy ja Leevi Madetoja) ovat kähveltäneet hänen runojaan. Elokuva Total Eclipse kertoo värikkäästi Rimbaudin ja Verlainen suhteesta. Täydellinen mustan tähden pimennys.
ellauri049.html on line 553: Pourtant, écrira Louis Aragon, admirer le “Bateau ivre” est un signe de vulgarité de l'esprit...
ellauri049.html on line 633: Vuonna 1866 Parnassossa ilmestyi kymmenen Mallarmén runoa, muun muassa runon ”Brise marine” (Merituuli). Hän kirjoitti myös runomuotoista näytelmää Hérodiade, joka jäi kuitenkin keskeneräiseksi. Sille läheistä sukua on pitkä rooliruno ”Faunin iltapäivä” (L’après-midi d’un faune, 1876).
ellauri049.html on line 690: Croit encore à l'adieu suprême des mouchoirs ! Uskoo vielä nästyykien kyyneleiseen hyvästiin!
ellauri049.html on line 702: Charles Marie René Leconte de Lisle (22. lokakuuta 1818 Saint-Paul, Île Bourbonn – 17. heinäkuuta 1894 Voisins, Ranska) oli ranskalainen runoilija, joka syntyi Intian valtameren Réunionin saarella Madagaskarin ja Intian puolivälissä.Kossujen rastatukkainen vävypoika on kotoisin Reunionin saarelta. Se kulexi Sysmän raitilla ja veljeili alkuasukkaiden kaa. Helmin nörttipoikaystävä oli pikemminkin peloissaan. Rastatukka ei ymmärtänyt pelätä. Ja se toimi, koirat ei pure jos niitä taputtaa ystävällisesti.
ellauri049.html on line 710: Tää Kalle kirjoitti epigrammin Huugolle sen kuoltua 1885. Herää pahvi! No ei, hyvin ylistävän kirjoitti. Enempi sellaisen oodin. Izekin oli jo 67v, mun ikäinen. Kokoelmassa Derniers poemes. Mulle tää kokoelma on varmaan sekä ensimmäinen että viimeinen. Kazelin sen runoja, tylsähköjä. In- ja expressionismia, väliin jotain sovinnaisia mylvähdyxiä, jotka pilaa keitoxen. Silläkin on runo Le Lac, jonka laitan tähän vertailun vuoxi. Tää kuulostaa madagascarilta baobabpuineen. Kauneutta rakastava Leconte parka oli vanhuxena ize tollainen hippopotame obèse aux palpitants naseaux. Le Lac-runon kalju baobab-puu aikalaisten lemuavan krokotiilijärven rannalla.
ellauri049.html on line 790: Modernismi pyrki irtautumaan klassisista tyyli- ja muotoihanteista. Modernismin ominaispiirre on, että se on esteettisesti tietoinen itsestään, ja siihen liittyy simultaanisuus, rinnastaminen ja montaasi, mutta myös paradoksaaliuus ja moniselitteisyys. Myös totuuden epävarmuus on sen ominaispiirre. Perinteinen kerrontakulttuuri hajoaa ja käytetään lainauksia myyttisiä arkkityyppejä, motiiveja ja symboleja. Kaikkitietävää kertojaa ei enää ole, ja aika lakkaa olemasta kronologinen. Sijalle tulee tajunnanvirta ja näkökulmatekniikka.
ellauri049.html on line 792: Modernismi on ilmeisintä lyriikassa, jossa se esiintyi ensimmäisenä Ranskassa jo pian 1800-luvun puolivälin jälkeen. Sen keskeisiä edustajia olivat Baudelairen lisäksi Paul Verlaine, Arthur Rimbaud, Guillaume Apollinaire, proosan edustajina Marcel Proust (Kadonnutta aikaa etsimässä), myöhemmin Albert Camus, Simone de Beauvoir ja Alain Robbe-Grillet. Saksankielisiä modernisteja ovat Franz Kafka, Thomas Mann, Bertolt Brecht ja toisen maailmansodan jälkeen esimerkiksi Heinrich Böll ja Günter Grass. Keskeisiä englanninkielisiä modernisteja ovat James Joyce (Odysseus), Virginia Woolf, Samuel Beckett ja yhdysvaltalainen esimodernisti Walt Whitman sekä F. Scott Fitzgerald, Tennessee Williams, Eugene O'Neill ja myöhemmin muun muassa Philip Roth.
ellauri049.html on line 850: Je te soutiens, admirable justice tuen sinua, ihailtava valon oikeus,
ellauri049.html on line 896: Tête complète et parfait diadème, Pää kokonaisena ja täydellisenä diadeeminä
ellauri049.html on line 1017: Tematiikka on 1-1 Amerikan ulkopolitiikka pahan Empiren eli Saxan/Njeuvostoliiton kukistuttua. Pahan vallan alla olleet pikkuplaneetat on nyt pika pikaa saatettava republiikin hännän alle, sillä izenäisyyttä tavoittelevat valtiot voi joutua taas jonkun uuden pahan alaisuuteen ellei niitä saada heti meikäläisen pahan valtaan. Just protecting our vital interests against rogue states. Suojelemme maamme elintärkeitä etuja roistovaltioissa, kuten meidän öljyä.
ellauri049.html on line 1025: Jotain auttamattoman vanhanaikaista tässä on. Jenkkisota ei enää vaadi näin paljon matkustusta. Urhea voi olla kotona Pentagonissa etänä, tappaa notmiitä isoäitipommeilla ja miehittämättömillä lennokeilla siellä jossakin Keski-Aasiassa. Tuloxet näkyy ruudussa pylväsdiagrammeina kuin koronasta. Hei me ollaan joholla! Kazokaa näitä lukuja!
ellauri049.html on line 1029: Jussi serkun täyskaima paukuttaa henxeleitä: "meillä ruozalaisilla on kyky ajatella tasapainoa, nähdä kokonaiskuva". Siinä kuvassa läskit suomimamut ja laihat somalit on rumia linssiluteita. Suunnitellaan hintalappu ensin noudattaen Ivar Kampradin esimerkkiä. Min kamp, tuloxena Ikea. Poistetaan kannattamattomat mallit myynnistä. Tauti on Ruozissa eri vaiheessa, se räjähtää silmille, muualta se on jo hiipunut. Kukaan ei huoli hurreja ees vieraisille.
ellauri049.html on line 1046: Runoilija oli turhaan yrittänyt saada virkaa Keisarillisesta Aleksanterin yliopistosta. Lopulta hän haki Rooman kirjallisuuden ja kaunopuheisuuden lehtorin virkaa Porvoon kymnaasissa.
ellauri049.html on line 1082: Fjalar och hans bror Galar är i nordisk mytologi två dvärgar som tillsammans dödar guden Kvaser. De gör skaldemjöd av hans blod. De två onda dvärgarna bjuder sedan hem jätten Gilling som de vid en fisketur dödar och lite senare dödar de även hans hustru som börjat bli alldeles utom sig av sorg då hon fått höra vad de gjort med maken. Mjödet tvingas de att lämna ifrån sig till Suttung när han hämnas sina döda föräldrar.
ellauri049.html on line 1087: Gunnlöd (Gunnlǫð) är en jättinna i nordisk mytologi. Hennes far är Suttung, som en tid var ägare till det dyrbara skaldemjödet. Mjödet hade bryggts av dvärgarna Fjalar och Galar sedan de mördat den vise Kvase. Dennes blod blandade de sedan med honung och bryggde ett mjöd som gavs den egenskapen att var och en som drack därav fick del av Kvases visdom och blev skald. Sedan Suttungs far Gilling hade omkommit i en sjöolycka orsakad av dvärgarna, vilka därefter mördade hans änka då de inte stod ut med att lyssna till hennes gråt och jämmer, tvingades dvärgarna att i mansbot till Suttung överlåta skaldemjödet. Mullakin on kellarissa vielä jäljellä muutama pullo vapusta jäänyttä inspissimaa. Pulloista on vaan korkit falskanneet, eivät sihahda, varmaan pilaantuneet. Ihan hyvvee inspissimmoo, vuan 67v vanahoo.
ellauri049.html on line 1089: Suttung gömde mjödet i en kammare i klippan Hnitbjörg, där han bodde, och satte dottern Gunnlöd att bevaka det. Men i Asgård planerade Oden att stjäla mjödet.
ellauri049.html on line 1090: Gunnlöd är omtalad i både den poetiska Eddan och i Snorres Edda, men endast i samband med mjödstölden – hur Oden med list lyckas ta mjödet i besittning. Musta alkaa tuntua et aasat onkin viikinkisaagan konnia, pikku cro magnoneja jotka kusettaa jättejä ja peikkoja, vanhoja neandertaaleja. Termiittiapina koijaa heimoapinaa.
ellauri049.html on line 1102: Tegnerus (1782-1846), kappalaisen poika Tegnabyn kylästä Smoolannista, komministerin puustellista kuten Barkmannit. Kunniansa päivinä aika ikävännäköinen kulturpersonlighet pohjantähtikraschaani rintapielessä. Kotiopettajaveli Lars maxo koulutuxen. Hans pro gradu hette De causis ridendi (Om skrattets orsaker). Viimexi saa parhaat naurut, they're going to take me away hihii hahaa.
ellauri049.html on line 1106: 1810 och närmast följande år visade sig hos Tegnér ett mycket starkt inflytande av tysk vetenskap och diktning. Hans åskådningssätt tog avgörande intryck av den tyska idealistiska filosofin, i främsta rummet Kant, Fichte och Friedrich von Schelling, och hans utveckling i sina väsentliga drag kom att ansluta sig till samma riktning inom tidens idéliv som övriga romantiska skalder i Sverige hyllade. Dock blev han mer förtrolig med Friedrich Schiller än till exempel Uppsalaromantikerna. Den krets av tyska romantiker, Novalis-Tieck-August Wilhelm Schlegel-Friedrich Schlegel, som dessa i synnerhet beundrade, lämnade Tegnér tämligen oberörd.
ellauri049.html on line 1117: Tegnér var sysselsatt med arbetet på sitt största verk: Frithiofs saga i åratal. Oehlenschlägers Helge, möjligen även Fouqués Regner Lodbrok, var förebilder för den form av självständiga romanser som Tegnér valde. Dikten kom ut som följetång. I den sista romansen, "Försoningen", ligger diktens kärna; ett slags kristnad platonism inläggs där i Baldersmyten. De erotiska sångerna fullbordades först sedan Tegnér mottagit djupa intryck av två intagande kvinnor, fru Euphrosyne Palm (1796–1851) i Lund, som inspirerat bland annat "Grannskapet" och "Fågelleken", och friherrinnan Martina von Schwerin; förbittrade utfall mot kvinnokönet i Frithiofs saga tyder på att bakom den djupa besvikelse som bemäktigade sig Tegnér vid mitten av 1820-talet, låg även besvikelser på det romantiska området. Hihii hahaa taas yx narsistinen setämies. Martina oli nuorehkon skaldin puuma suojelija vapaaherratar ja Emili Selldin 19v piispan panopuu, josta sen oli sit pakko luopua:
ellauri049.html on line 1119: 1835 skrev Tegnér: "Mitt förhållande till E. måste brytas, då småstadsskvallret håller på att alldeles förstöra hennes rykte och dessutom så irriterat mig att jag brutit med alla bekanta i staden, och utarbetat dem till mina fiender. Jag återvänder väl från denna digression igen till mitt vanliga liv, varifrån jag nu i två år varit skild; men med brustet hjärta och förlamade vingar."
ellauri049.html on line 1127: I slutet av juni tog han permission för att tillbringa någon tid i sitt hem, till vars ro han från riksdagens oro ivrigt längtat. Men här väntade honom början till slutet. "Efter ett vid en dusch begånget misstag", berättar Boettiger, "och ett därpå följande häftigt slaganfall märktes ögonblick af sinnesförvirring". På läkares inrådan fördes han först till huvudstaden; men vid höstens inbrott färdades han sjöledes till Peter Willers Jessens berömda anstalt för sinnessjuka i Schleswig. Under ljusa mellanstunder på denna resa skrev han "Resefantasier", av vilka särskilt den tredje ger ett gripande intryck. Joo mä tiedän. Kun hullulle tulee välillä kirkkaita hetkiä, ne on liikuttavia.
ellauri049.html on line 1129: En av hans sista dikter är "Afsked till min lyra". Där uttalar han: "Egentligt lefde jag blott, då jag kvad." Där hör man hans sista toner klinga i avskedsorden: "Förvissna, Febi lager, på min panna, dö på min tunga, du min sista sång!" Näitä jäähyväissanoja ehti tulla aika liuta kuin Castafiorelta Tintissä: ah mä kuolen, ei vaitiskaan vielä, ah mä kuolen. No kuolihan se viimein viimeiseen slaagiin 1846. Se oli aika lihava. Ja aika hullu loppupeleissä. Kultapitoisuus 75%. Franzenilla 90%. Phoebeique viri ollaan me Barkmannitkin, monta yhdessä, skizoja Jekyllejä ja Hydejä, kuten tuo tuomiorovasti. Ja tykätään lagerista, enemmän kuin ipasta. Tykätään panna myös. Siis tykättiin. Jotkut jopa ipanoita.
ellauri049.html on line 1136: Du älskade, när jag är död en gång Kulta kun mä olen kerran vainaa
ellauri049.html on line 1149: han svärmade igenom livet fram. huuhaili elämän läpi sekopäin.
ellauri049.html on line 1152: nu glad som gudar i Olympens sal, välillä iloinen kuin jumalat juhlasalissa,
ellauri049.html on line 1154: en evig yngling med en evig trånad, ikuinen pikkupoika aina hännän perässä,
ellauri049.html on line 1155: en from, en öppen, och likväl en grånad. harras, avoin ja kuiteskin ukkeli.
ellauri049.html on line 1158: hans hjärta hemnade till slut vid mitt. mutta mä olin silti sen viimeinen pysäkki.
ellauri049.html on line 1168: och då kanhända detta bladet äger Ja voihan olla, että tämä runo
ellauri049.html on line 1170: Då känner du, vad du för honom var, Siitä sä voit lukea, mitä sä sille olit,
ellauri049.html on line 1173: då ångrar du, om du mot honom brutit. sit kadut et sä olit sille paha.
ellauri049.html on line 1175: uppå min grav och länge väntad vår mun haudalla ja taas kevät
ellauri050.html on line 1: ad>
ellauri050.html on line 13: ad>
ellauri050.html on line 48: Tultuaan pappilaan hän meni kirjastoon ja ezi käsiinsä paxun teoxen kazoaxeen kumpi oli oikeassa, hän vai Ellen. Ellen erehdy. Hän jäi mietteisiinsä aamun koittoon asti, poikkesi uudelle ajatusladulle ja seurasi sitä kokonaisen viikon ollenkaan muistamatta maailmaa, seurakuntaansa ja perhettään. Hän luki yöt ja päivät ja olisi unohtanut ateriat, jollei Una olisi kiskonut häntä kirjan äärestä.
ellauri050.html on line 56: Kirjassa Marjaana Madagaskarissa

ellauri050.html on line 143: Niinkuin leffassa joka äsken ilmestyi, "Hämmästyttävä hämähäkkimies", Peter Parker on Alepassa ostamassa maitotölkkiä, siltä uupuu 2 snt. Kassa on töykeä, ei se ole sen ongelma. Peter tekee lähtöä kassalta ilman maitoa. Seuraava asiakas törkkää jotain tiskiltä ja kun kassa kumartuu sitä nostamaan, juippi ryöstää kassan. Roisto heittää maidon Peterille ja ryntää ulos. Kassa huutaa "pysäytä se!". Peter sanoo "Ei oo mun ongelma". Ryöväri törmää kadulla Peterin setään ja ampuu sen. Mitä tästä opimme? Hemmetti! Mixei Peter livistänyt heti maitotölkin kaa? Oisi edes koittanut pidätellä roistoa, niin roisto oisi ampunut Peterin eikä setää, oltais päästy Hämähäkkimiehestä! Samperi! ellauri050.html on line 148: Jos tää koskettaa nyt sua, sinuna mä kazoisin tilannetta joka pännii sua- työ, rakkaussuhde, terveys, tms. ja kazoisin sitä uudestaan, ehkä siinä on jotain jota et näe koska olet siihen liian tottunut, "sokeutunut" koska se on niin tuttua tai olet juuttunut (väärään?) käsityxeen tilanteesta. Voisit kysyä tänä aamuna jonkun erityisen kymysyxen, kuten "mitä mun elämässä (työssä, terveydessä, suhteessa tms.) mä en nyt näe?", ja sitten kuusailla merkkejä keskusteluista jotka kuulet, piiseistä radiossa, tv-mainoxista, lehtijutuista, jne. ja kazoa mitä nousee esiin. ellauri050.html on line 150: Miten asiat liittyy toisiinsa, vaikket ole huomannut- esimerkixi sun terveys huononee ja inhoot työtäsi- noi voivatkin hyvin olla yhteydessä toisiinsa ja siten voisit lähtee hakemaan uutta jopia tai ainakin varata lisää aikaa johkin harrastuxeen joka vie ajatuxet pois paskaduunista. Näin voit olla elämäsi pikku seppo, joskaan et ihan hämähäkkimies. ellauri050.html on line 166: Francis Thompson (1859–1907) oli brittirunoilija ja katolinen mystikko. Isänsä käskystä, joka oli lääkäri, se meni lääkixeen 18-vuotiaana, mutta loikkasi 26-vuotiaana runoilijaxi. Se oli 3 vuotta kadulla ja teki paskaduuneja, otti oopiumia huonoihin hermoihin. 1888 yx kustantajapariskunta otti sen kotiinsa tovixi ja julkaisi sen ekan runokirjan. Ransu kynäili yhtä ja toista, terveys huononi, kunnes tubi vei 48-vuotiaan. Siinä kaikki. ellauri050.html on line 191: I pleaded, outlaw-wise, Mä turvauduin kuin henkipatto robbari, ellauri050.html on line 195: Yet was I sore adread silti olin huolissani siitä, ellauri050.html on line 199: Fear wist not to evade, as Love wist to pursue. pelko ei tajuu väistää, kun lempi jahtaa. ellauri050.html on line 220: Fear wist not to evade as Love wist to pursue. pelko ei tajuu väistää, kun lempi jahtaa. ellauri050.html on line 242: With our Lady-Mother’s vagrant tresses, luontoäidin sekaisissa hiuxissa, ellauri050.html on line 257: Rose and drooped with; made them shapers nousee ja nuukahtaa; ne muotoili ellauri050.html on line 262: Round the day’s dead sanctities. päivän kuolleen raadon ympärille. ellauri050.html on line 264: I triumphed and I saddened with all weather, Mä tuuletin ja masennuin säiden mukana, ellauri050.html on line 294: In the rash lustihead of my young powers, Nuorten päivieni harkizemattomassa kiimassa ellauri050.html on line 298: My mangled youth lies dead beneath the heap. mun rutistunut nuoruus on kasan alla, ellauri050.html on line 331: Be dunged with rotten death? lannoittaa mädänneillä raadoilla? ellauri050.html on line 357: Shade of His hand, outstretched caressingly? vaan sen ystävällisesti ojennetun käden varjo? ellauri050.html on line 370: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/3f/Paramahansa_Yogananda_Standard_Pose.jpg" width="30%" /> ellauri050.html on line 379: (Presently: Gorakhpur, Uttar Pradesh, India) ellauri050.html on line 407: Paramahansa Yogananda (born Mukunda Lal Ghosh; January 5, 1893 – March 7, 1952) was an Indian monk, yogi and guru who lived his last 32 years in America. He introduced millions to the teachings of meditation and Kriya Yoga through his organization Self-Realization Fellowship (SRF) / Yogoda Satsanga Society (YSS) of India. A chief disciple of the Bengali yoga guru Swami Sri Yukteswar Giri, he was sent by his lineage to spread the teachings of yoga to the West, to prove the unity between Eastern and Western religions and to preach a balance between Western material growth and Indian spirituality. His long-standing influence in the American yoga movement, and especially the yoga culture of Los Angeles, led him to be considered by yoga experts as the "Father of Yoga in the West." Jooga on lännessä suosittu naisten jumppamuoto, kun siinä ei hypitä niin että tissit hölskyy. Venytellään vaan kissamaisesti lattialla, ei tarvi hikoilla eikä välttämättä käydä jumpan päälle edes suihkussa, jos on kiire.ellauri050.html on line 409: Yogananda was the first major Indian teacher to settle in America, and the first prominent Indian to be hosted in the White House (by President Calvin Coolidge in 1927); his early acclaim led to him being dubbed "the 20th century's first superstar guru," by the Los Angeles Times. Arriving in Boston in 1920, he embarked on a successful transcontinental speaking tour before settling in Los Angeles in 1925. For the next two and a half decades, he gained local fame as well as expanded his influence worldwide: he created a monastic order and trained disciples, went on teaching-tours, bought properties for his organization in various California locales, and initiated thousands into Kriya Yoga. By 1952, SRF had over 100 centers in both India and the US; today, they have groups in nearly every major American city. His "plain living and high thinking" principles attracted people from all backgrounds among his followers.Valtaosa amerikkalaisista pitää enemmän high living and plain thinking - vaihtoehdosta.ellauri050.html on line 411: He published his book Autobiography of a Yogi in 1946 to critical and commercial acclaim; since its first publishing, it has sold over four million copies, with HarperSan Francisco listing it as one of the "100 best spiritual books of the 20th Century". Former Apple CEO Steve Jobs had ordered 500 copies of the book for his own memorial, for each guest to be given a copy. The book has been regularly reprinted and is known as "the book that changed the lives of millions." A 2014 documentary, Awake: The Life of Yogananda, won multiple awards at film festivals around the world. Tästä viimeistään käy ilmi, että tää tuuba on täysin hanurista, todella syvältä. Mut hyvin vetää hindu ton taivaskoira-räpin.
ellauri050.html on line 414:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/79/Rainer_Maria_Rilke%2C_1900.jpg" height="300px" />
ellauri050.html on line 436: adding="0">
ellauri050.html on line 515: als des Schrecklichen Anfang, den wir noch grade ertragen, oo kuin kauhean alku, joka vielä me voidaan sietää,
ellauri050.html on line 549: Jene, du neidest sie fast, Verlassenen, die du Hemmot, joita sä melkein kadehdit, jotka on sulle
ellauri050.html on line 656: Harmajan majakka näkyi Merikadun lastenhuoneen ikkunasta.

ellauri050.html on line 658: alunperin Schadewitz. Sen isä oli köyhä rokottaja Juvalla.

ellauri050.html on line 792: Työ: Tietokirjailija. Työskennellyt muun muassa Yleisradiossa, Filminorissa, Savon Sanomissa, Kotimaa-lehdessä, SPR:ssä, Viikkouutisissa ja Yhtyneissä Kuvalehdissä.
ellauri050.html on line 881: Ritva Ylönen oli ryhtynyt viisikymppisenä aikuisopiskelijaksi myyntipäällikön työn ohessa. Ensin lukio, sitten maisteriksi, gradu Kalle Päätalosta ja väitös alulle.
ellauri050.html on line 888: Viime syksynä ilmestyi Ritvan kirjoittama Päätalo-elämäkerta. Kirjaa on painettu jo 12 000 kappaletta. Menestyksen myötä Ritva on esiintynyt televisiossa ja radiossa, kirjamessuilla ja muissa tilaisuuksissa.
ellauri050.html on line 931: Nicht der Regen, nicht der Sturm Niin ei sade eikä myräkkä
ellauri050.html on line 934: Wird dem Regengewölk, Vaan sadepilvelle,
ellauri050.html on line 941: Wirst ihn heben übern Schlammpfad Hinaa mua mutapolulla
ellauri050.html on line 947: Pythius Apollo. tahdon saada suuren.
ellauri050.html on line 990: Jahrhunderts Genius, vuosisadan nero,
ellauri050.html on line 1004: Neidgetroffen kade aurinko
ellauri050.html on line 1013: Jupiter Pluvius! Juppiter sadettaja!
ellauri050.html on line 1022: Jupiter Pluvius! Jupiter sadettaja!
ellauri050.html on line 1044: Rad an Rad rasch ums Ziel weg, vaunuissa rähisi jäbät,
ellauri050.html on line 1081: dieweil auf gelben Graspfaden Sillä aikaa keltaisilla ruohopoluilla,
ellauri050.html on line 1085: schadenfrohe. Vahingoniloiset.
ellauri050.html on line 1140: geraden Flugs, Suoraa lentoa
ellauri050.html on line 1155: adlerhaft, pantherhaft kotkamaisia, pantterimaisia
ellauri050.html on line 1206: Nietsche fanitti Catulle Mendezia kun se oli kova satyyri. Catulle oli Teophile Gauthierin suojatti. Gauthier oli Huugo-peikon maskotti. Parnassisteja, romantismin ja symbolismin välissä. Oltiin dekadentteja, elettiin koroillaaneläjien rahoilla, bylsittiin kaikkea mikä liikkui, saatiin morkkixia, sexitauteja ja tehtiin lehtolapsia. Gauthieria fanittivat Balzac, Baudelaire, Goncourtin veljexet, Flaubert, Pound, Eliot, James, Proust and Wilde.
ellauri051.html on line 2: ad>
ellauri051.html on line 15: ad>
ellauri051.html on line 153: Kristina Carlson: USAssa on märsäkaarsi kaduilla...
ellauri051.html on line 210: Stooge on Hurme-Pesosen mukaan koomikon apumies, joka huutaa yleisöstä välihuomautuxia. Valtakunnankoomikon Vesa Vitriolin kolme hanttapulia ovat taparikolliset Bengt Hölmström, Sixten Korkadman ja Uusi Roopetalo. Kaikki neljä on tunnettuja kapitalistien käsikassaroita, hanttimiehiä, yleisöstä huutajia.
ellauri051.html on line 214: Samalla elektromekaanisella varmuudella kuin coronavirus, ne iskee heti heikoimpaan kohtaan: mamuihin, vanhuxiin ja muihin vähäosaisiin. Jahka pandemia hellittää, on talouskasvu turvattava, ja se tapahtuu kaatamalla rahaa kapitalisteille yhteisestä laarista ja kiristämällä hyvinvointivaltion menovyötä. Näin saadaan hoidetuxi hengiltä se osa laahuxesta, joka Suomessa ikävästi jäi kitumaan, kun ei noudatettu Ruozin Mengelen reseptiä: kanttuvei heti alkuun vanhuxille ja huonoille mamuille.
ellauri051.html on line 267: Iltalehden tuore historianumero 2013 vahvistaa, miten vaihtelevasti omaan menneisyyteen suhtaudutaan. Taiteilijat innostuvat usein ääriliikkeistä - eivätkä pysty myöhemminkään itsekritiikkiin. Kaisa Korhonen ei kadu mitään, Sinikka Sokka vähättelee sitoutumistaan, Kaj Chydenius pitää kiinni aatteistaan. Niin Kari Rydmankin nazipojanpoikineen, mutta se ei kuulu tähän. ellauri051.html on line 279: Kristiina Halkolan, Aulikki Oksasen ja Kaisa Korhosen hyökkäävää huutolaulua ei 70-luvun tv- ja radio-ohjelmissa päässyt karkuun. ellauri051.html on line 282: Mekin ajoimme hyviä asioita ja surimme, kun CIA surmasi Chilen vaaleilla valitun presidentti Salvador Allenden palatsiinsa. Se olis pitänyt vaan panna viralta. Tuli ylilyöntejä. No Stalinillekin tuli vikatikkejä. Surimme, emme suuttuneet, niinkuin nytkin MAGAn ylilyöntejä. ellauri051.html on line 301: Luin äskettäin jostakin, että Herlinin Sanomien ex-kriitikko Kasa Veronen arvosti kun ex-vasemmistolainen Anssi Sinnemäki näki Koskenniemessä muutakin kuin vanhan nazin. Anssi Sinnemäen juhlakirja Trifonovin jotakin avaa kirjallisuushistorian suljettuja ovia. Sinnemäki on pitkän linjan kriitikko ja vanhan koulukunnan vasemmistolainen toimittaja, tunnettu muun muassa Kulttuurivihkojen päätoimittajana ja oman pienkustantamon, Tamara Pressin pyörittäjänä. Tästä Sinnemäestä on ollut jo useitakin havaintoja, sehän on se nimekäs vasemmiston takinkääntäjä. Repostelijaa repostelee vuorostaan Markku Soikkeli, josta mulla ei ole mitään havaintoa ennen alla lainattavaa Kiiltomadon prujausta. ellauri051.html on line 338: ● Neljän miekan tanssi on tullut nyt painosta ja sitä voi ostaa kohtuulliseen hintaan esimerkiksi Holvista. Kuten Paul Laanen julmankomeasta kansikuvasta voi päätellä, romaani on omiaan sekä kauhupitoisista maailmoista että miekkafantasioista pitäville. Yli vuosikymmenen tekeillä ollut romaani oli tarkoitettu balladin tiiviydellä eteneväksi tarinaksi Odius Jumalansurmasta, mutta miekkaleski Adelan osuus kasvoi sitä tukevaksi juonekseen - voidakseni kertoa tarkemmin nelintaisteluista ja Odiuksen kasvatuksesta hovikelpoiseksi taistelijaksi. Itse sanoisinkin kirjan tunnelmaa ennemmin sentimentaalisen ironiseksi kuin ironisen romanttiseksi. Lukuvinkiksi voi antaa, että Adelan ja Odiuksen välinen kasvatusromanssi perustuu nurinkääntöön eräästä suosikkielokuvastani. Lupaan tarjota ison tuopin sille, joka ensimmäisenä tunnistaa mikä elokuva on kyseessä... ellauri051.html on line 358: The tendency in savages to imagine that natural objects and agencies are animated by spiritual or living essences, is perhaps illustrated by a little fact which I once noticed: my dog, a full grown and very sensible animal, was lying on the lawn during a hot and still day; but at a little distance a slight breeze occasionally moved an open parasol, which would have been wholly disregarded by the dog, had any one stood near it. As it was, every time that the parasol slightly moved, the dog growled fiercely and barked. He must, I think, have reasoned to himself in a rapid and unconscious manner, that movement without any apparent cause indicated the presence of some strange living agent, and no stranger had a right to be on his territory. (Darwin) ellauri051.html on line 360: No tietysti, niinhän se just on, elukat suunnittelee ize omat radat, tarkoitusperistä ennakoitava ennakoimattomuus tekee elämästä pelin. Se et elukassa on toi peliteoreettinen algoritmi tekee siitä elävän. Sitkun se on täysin ennustettava, siitä tulee ropotti. Kellokoneisto. Vihannes. No voisko sen algoritmin irrottaa kehyxistä ja zipata jonnekin pilveen? Kai sen vois, periaatteessa. Siinähän se olis sitten kuolematon sielu pienessä lankakerässä, ja nimi perässä. ellauri051.html on line 373: Some dead composer--haply thy pensive life joku kuollut säheltäjä -- ehkä sun aivoelämä ellauri051.html on line 382: While at thy liquid prelude, glad, serene, kun sun liukkaassa introssa iloisen selkeenä ellauri051.html on line 383: The fretting world, the streets, the noisy hours of day, withdraw; huolestunut maailma, kadut, päivän meluisat hetket häipyy, ellauri051.html on line 385: I walk, in cool refreshing night, the walks of Paradise, mun täytyy kävellä näin, viileessä paratiisin yössä, ellauri051.html on line 395: Ladies and cavaliers long dead--barons are in their castle halls--the ammoin kuolleet leidit ja miljonäärit -- rosvoparonit linnoissaan -- ellauri051.html on line 396: troubadours are singing; hittitrubaduurit hoilailee; ellauri051.html on line 399: I see the tournament--I see the contestants, encased in heavy armor, Näen ampumaradan -- näen mellakkapoliisit raskaissa varusteissaan, ellauri051.html on line 402: I see the Crusaders' tumultuous armies--Hark! how the cymbals clang! Näen kansalliskaartin naamiomiehet, kuulen kuinka mellakkakilvet kalahtaa! ellauri051.html on line 403: Lo! where the monks walk in advance, bearing the cross on high! Kas! Karkuun juoxee edeltä mielenosoittajat kyltit tanassa! ellauri051.html on line 433: terrible tableaux. elukkaparoista roadkillejä. ellauri051.html on line 456: O glad, exulting, culminating song! Oi mikä iloinen, kohokohta-viisu! EAT! EAT! ellauri051.html on line 476: 1800-luvun imperialistiromantikoista monet olivat vanhemmiten partapozoja, se näyttää olleen muotina. Ja lähes kaikki julkkiskirjailijat ja runoiljat maailman sivu on olleet aivan vitunmoisia narsisteja. Narsistin passi näyttää olevan julkkissanasepon pääsylippu. Mainiota. Näissä kaikissa on ihan identtistä Amerikan henkeä: Wilt Whatman, Saul Bellow, Henderson the Rain God, ja Donald Trump. Ne on ilkeitä Taavetteja jotka haluis olla Koljatteja, nolata naisia ja neekereitä sillä tavalla. Maailman vahvin mies kisat alkoi USA:ssa, nyt voittajat on pohjoiseurooppalaisia, Burkina Fason Biby on kova haastaja. Pullistelu on yhteistä jenkeille ja härkäsammakoille, jotka Henderson räjäytti kuoliaaxi padon mukana. Aina pitää olla huomion keskipisteenä, näyttämässä muille mistä kana kusee. Mamma, mamma, titta på mej! ellauri051.html on line 486: Vuosina 1846–1848 Whatman työskenteli Brooklyn Daily Eaglen toimittajana. Hän oli teräväkynäinen kirjoittaja ja toi omat radikaalitkin mielipiteensä herkästi julki, mikä johti hänen uransa aikana monesti lentopotkuihin. ellauri051.html on line 518: Yhdysvaltojen sisällissodan aikana rintamalla Virginiassa (kuningatar Viktorian mukaan nimetyssä osavaltiossa) missä Whatman kävi etsimässä veljeään, vallitsi tiivis toveruus, ahkeraa pyssynrassausta, joka vaikutti hänen ajatuksiinsa homoseksuaalisuuden ja demokratian yhdistämisestä. Runossaan ”Democratic Vistas” hän ensimmäisen kerran erotti toisistaan heteroseksuaalisen (amative) ja homoseksuaalisen (adessive) rakkauden perustaen päätelmänsä pseudotieteeseen eli frenologiaan. Hän näki adessiivisen rakkauden eräänlaisena tukijatkona parhaimmalle demokratialle, munat eräänlaisena peräpainona, jota ilman amerikkalainen materialistinen ja vulgääri demokratia olisi epätäydellinen. Adessiivinen my foot. Eiköhän se liene ollut inessiivistä, illatiivista ja elatiivista, loppukahdennusta anusvaaralla.
ellauri051.html on line 522: Immense self-inflation, Wilt oli kuin pumpattava barbara. Wilt oli izeoppinut, self-made hihhuli, protestantti millennialisti tai teosofi. Mut ennenkaikkea jättiläismäinen narsisti. Family size egotisti palvomassa omaa priapistista näköispazasta. Fyf fyf, sanoi Alcott ja Thoreau. Waldo peukutti.
ellauri051.html on line 551: 12 I harbor for good or bad, I permit to speak at every hazard, 12 hyvän ja pahan paikkoja, mutta nyt saa puhua vapaasti,
ellauri051.html on line 560: 20 I am mad for it to be in contact with me. Mä halaan hulluna sen kosketusta.
ellauri051.html on line 562: 22 Echoes, ripples, buzz'd whispers, love-root, silk-thread, crotch and vine, kaikuja, kareita, kuiskutuxia, lempijuuri, silkkilanka, munahaukka,
ellauri051.html on line 569: 27 The play of shine and shade on the trees as the supple boughs wag, Valon ja varjon leikki puissa kun norjat oxat notkuvat,
ellauri051.html on line 574: 31 Have you practis'd so long to learn to read? Oletko harjoitellut niin kauan et opit lukemaan?
ellauri051.html on line 579: the dead, nor feed on the spectres in books, etkä mutustele kirjojen haamuja,
ellauri051.html on line 590: 46 Out of the dimness opposite equals advance, always substance and increase, always sex, Sumennosta vastakkaiset yhtäläiset etenee, aina ainetta ja kasvua, aina sexiä ,
ellauri051.html on line 602: and go bathe and admire myself. ja meen uimaan ja ihailemaan izeäni.
ellauri051.html on line 609: at the peep of the day with stealthy tread, ja hipsii tiehensä kun päivä kurkistelee sisään,
ellauri051.html on line 612: 63 That they turn from gazing after and down the road, että ne lakkaa kazomasta perään tietä myöten,
ellauri051.html on line 614: 65 Exactly the value of one and exactly the value of two, and which is ahead? Tarkkaan yhden kappaleen arvon ja kahden, ja kumpi on joholla?
ellauri051.html on line 630: 78 Looking with side-curved head curious what will come next, Kazoo pää kenossa, kiinnostaa mitä seuraavaxi tulee,
ellauri051.html on line 642: 88 How you settled your head athwart my hips and gently turn'd over upon me, Miten sä laitoit sun pään mun munille ja käännyit hellästi muhun päin,
ellauri051.html on line 646: 91 Swiftly arose and spread around me the peace and knowledge that pass all the argument Nopeasti tulit pois ja levitit mun päälle rauhaa ja tietoa, joka ohittaa kaikki maailman riidat,
ellauri051.html on line 666: 107 And it means, Sprouting alike in broad zones and narrow zones, ja tarkoittaa, kasvaessaan yhtä lailla leveillä ja kapeilla vyöhykkeillä,
ellauri051.html on line 672: 113 It may be if I had known them I would have loved them, Ehkä jos mä olisin tuntenut ne olisin niitäkin rakastanut,
ellauri051.html on line 676: 116 This grass is very dark to be from the white heads of old mothers, Tää ruohon on liian tummaa tullaxeen vanhojen äitien valkoisista päistä,
ellauri051.html on line 681: 121 I wish I could translate the hints about the dead young men and women, Kunpa voisin kääntää vihjeet kuolliesta nuorista miehistä ja naisista,
ellauri051.html on line 684: 123 What do you think has become of the young and old men? Minne miehet kadonneet? Poveen maahan joutuneet. Voi milloin muistat sen!
ellauri051.html on line 698: 135 The earth good and the stars good, and their adjuncts all good. Maa hyvä ja tähdet hyviä, ja niiden seuralaiset kaikki hyviä.
ellauri051.html on line 699: 136 I am not an earth nor an adjunct of an earth, Mä en ole maa enkä maan satelliitti,
ellauri051.html on line 709: 146 I see through the broadcloth and gingham whether or no, Nään sarka- ja farkkukankaan läpi oletko,
ellauri051.html on line 712: 148 The little one sleeps in its cradle, Pikkunen nukkuu kehdossa,
ellauri051.html on line 717: 153 I witness the corpse with its dabbled hair, I note where the pistol has fallen. Mä nään raadon läikittyneen tukan, huomaan mihin rivolli on pudonnut.
ellauri051.html on line 718: 154 The blab of the pave, tires of carts, sluff of boot-soles, talk of the promenaders, Kiveyxen lätinän, kärrynpyörät, saappaiden laahustuxen, kulkumiesten puheet.
ellauri051.html on line 732: 165 Arrests of criminals, slights, adulterous offers made, acceptances, Rikollisten pidätyxiä, loukkauxia, salapanotarjouxia, hyväxyntöjä,
ellauri051.html on line 736: 167 The big doors of the country barn stand open and ready, 167 Farmin ladonovet on auki ja valmiina vastanottamaan
ellauri051.html on line 737: 168 The dried grass of the harvest-time loads the slow-drawn wagon, 168 hitaasti etenevän vankkurin elonkorjuukuivan heinän,
ellauri051.html on line 740: 171 I am there, I help, I came stretch'd atop of the load, 171 Mä oon mukana auttamassa, tulin pitkälläni kuorman päällä,
ellauri051.html on line 743: 174 And roll head over heels and tangle my hair full of wisps. 174 ja pyörin päätäpahkaa tukka täynnä helpeitä.
ellauri051.html on line 753: 183 I tuck'd my trowser-ends in my boots and went and had a good time; 183 Laitoin housunlahkeeet saappaisiini ja menin pitämään hauskaa;
ellauri051.html on line 757: 186 Her father and his friends sat near cross-legged and dumbly smoking, they had 186 Hänen isänsä ja hänen ystävänsä istuivat lähellä jalat ristissä ja tupaten tupakoimassa, heillä oli
ellauri051.html on line 761: 188 She had long eyelashes, her head was bare, her coarse straight locks descended upon 188 Hänellä oli pitkät silmäripset, hänen päänsä oli paljas, hänen karkeat suorat kiharat
ellauri051.html on line 773: 198 I had him sit next me at table, my fire-lock lean'd in the corner. 198 Sain hänet istumaan viereeni pöytään, palolukkoni nojasi nurkkaan.
ellauri051.html on line 782: 206 Where are you off to, lady? for I see you, 206 Minne olet menossa, neiti? sillä minä näen sinut,
ellauri051.html on line 806: 226 The negro that drives the long dray of the stone-yard, steady and tall he stands pois'd on one leg on the string-piece, 226 Neekeri, joka ajaa kivipihan pitkää raitaa, vakaana ja korkeana, seisoo toisella jalalla vireänä narun päällä,
ellauri051.html on line 808: 228 His glance is calm and commanding, he tosses the slouch of his hat away from his forehead, 228 Hänen katseensa on tyyni ja käskevä, hän heittää hattunsa pois otsaltaan,
ellauri051.html on line 813: 233 To niches aside and junior bending, not a person or object missing, 233 Syrjään ja junioritaivutukseen, ei henkilöä tai esinettä kadonnut,
ellauri051.html on line 815: 235 Oxen that rattle the yoke and chain or halt in the leafy shade, what is that you express in your eyes? 235 Härät, jotka helisevät ikettä ja ketjuttavat tai pysähtyvät lehtivarjossa, mitä sinä ilmaiset silmissäsi?
ellauri051.html on line 816: 236 It seems to me more than all the print I have read in my life. 236 Minusta se näyttää enemmän kuin kaikki kirjat, jotka olen lukenut elämässäni.
ellauri051.html on line 817: 237 My tread scares the wood-drake and wood-duck on my distant and day-long ramble, 237 Askelmani pelottaa hirven ja metsäankkaa kaukaisella ja päivän mittaisella vaelluksellani,
ellauri051.html on line 826: 245 The wild gander leads his flock through the cool night, 245 Villi uura johdattaa laumaansa viileän yön läpi,
ellauri051.html on line 830: 249 The sharp-hoof'd moose of the north, the cat on the house-sill, the chickadee, the prairie-dog, 249 Pohjoisen teräväkärkinen hirvi, kissa kynnyksellä, kananpoika, preeriakoira,
ellauri051.html on line 832: 251 The brood of the turkey-hen and she with her half-spread wings, 251 Kalkkunan poikanen ja hän puoliksi levitetyillä siivillään,
ellauri051.html on line 850: 268 The mate stands braced in the whale-boat, lance and harpoon are ready, 268 Perämies seisoo valasveneessä, lansetti ja harppuuna ovat valmiina,
ellauri051.html on line 853: 271 The spinning-girl retreats and advances to the hum of the big wheel, 271 Pyörivä tyttö vetäytyy ja etenee suuren pyörän huminaan,
ellauri051.html on line 857: 275 The jour printer with gray head and gaunt jaws works at his case, 275 Jour Printer harmaapää ja laihaat leuat työskentelevät hänen tapauksessaan,
ellauri051.html on line 861: 279 The quadroon girl is sold at the auction-stand, the drunkard nods by the bar-room stove, 279 Quadroon tyttö myydään huutokauppaosastolla, juoppo nyökkää baarihuoneen kiukaan vieressä,
ellauri051.html on line 867: 285 The groups of newly-come immigrants cover the wharf or levee, 285 Uusien maahanmuuttajien ryhmät kattavat laiturin tai padon,
ellauri051.html on line 868: 286 As the woolly-pates hoe in the sugar-field, the overseer views them from his saddle, 286 Kun villapasteet kuokkavat sokeripellolla, valvoja katsoo niitä satulasta,
ellauri051.html on line 870: 288 The youth lies awake in the cedar-roof'd garret and harks to the musical rain, 288 Nuorukainen makaa hereillä setrikattoisessa kattohuoneessa ja haukkuu musiikkisadetta,
ellauri051.html on line 872: 290 The squaw wrapt in her yellow-hemm'd cloth is offering moccasins and bead-bags for sale, 290 Squaw-kääre keltaisessa kankaassaan tarjoaa mokasiineja ja helmipusseja myyntiin,
ellauri051.html on line 878: 296 The paving-man leans on his two-handed rammer, the reporter's lead flies swiftly over the note-book, the sign-painter is lettering with blue and gold,296 Päällystysmies nojaa kaksikätiseen junttaajaansa, toimittajan johto lentää nopeasti muistivihkon yli, kylttimaalari kirjottaa sinisellä ja kullalla,
ellauri051.html on line 879: 297 The canal boy trots on the tow-path, the book-keeper counts at his desk, the shoemaker waxes his thread, 297 Kanavapoika ravia hinauspolulla, kirjanpitäjä laskee pöytänsä ääressä, suutari vahaa lankaansa,
ellauri051.html on line 882: 300 The regatta is spread on the bay, the race is begun, (how the white sails sparkle!) 300 Regatta levitetään lahdelle, kisa on alkanut, (miten valkoiset purjeet kimaltelevat!)
ellauri051.html on line 886: 304 The opium-eater reclines with rigid head and just-open'd lips, 304 Oopiuminsyöjä nojaa makuulle jäykkä pää ja juuri auki huulet,
ellauri051.html on line 905: 323 In walls of adobie, in canvas tents, rest hunters and trappers after their day's sport, 323 Adobien seinissä, kangasteltoissa, metsästäjiä ja ansoja lepäävät päivän urheilun jälkeen,
ellauri051.html on line 907: 325 The living sleep for their time, the dead sleep for their time, 325 Elävät nukkuvat aikaansa, kuolleet aikaansa varten,
ellauri051.html on line 919: 336 A Yankee bound my own way ready for trade, my joints the limberest joints on earth and the sternest joints on earth, 336 Jenkki rajoitti minun tieni valmiina kauppaan, niveleni järeimmät nivelet maan päällä ja ankarimmat nivelet maan päällä,
ellauri051.html on line 921: 338 A boatman over lakes or bays or along coasts, a Hoosier, Badger, Buckeye; 338 Venemies järvien tai lahtien yli tai rannikkoa pitkin, Hoosier, Badger, Buckeye;
ellauri051.html on line 922: 339 At home on Kanadian snow-shoes or up in the bush, or with fishermen off Newfoundland, 339 Kotona kanadalaisissa lumikengissä tai pensaassa tai kalastajien kanssa Newfoundlandin edustalla,
ellauri051.html on line 925: 342 Comrade of Californians, comrade of free North-Westerners, (loving their big proportions,) 342 Kalifornialaisten toveri, vapaiden luoteislaisten toveri (rakastaa heidän suuria mittasuhteitaan)
ellauri051.html on line 926: 343 Comrade of raftsmen and coalmen, comrade of all who shake hands and welcome to drink and meat, 343 Lautamiesten ja hiilimiesten toveri, kaikkien toveri, jotka kättelevät ja tervetuloa juomaan ja lihaan,
ellauri051.html on line 928: 345 A novice beginning yet experient of myriads of seasons, 345 Aloittelija, joka on alkanut mutta kokenut lukemattomia vuodenaikoja,
ellauri051.html on line 950: 365 I beat and pound for the dead, 365 Minä hakkan ja lyön kuolleiden puolesta,
ellauri051.html on line 989: 402 And the good or bad I say of myself I say of them. 402 Ja sen hyvän tai huonon, jonka sanon itsestäni, sanon niistä.
ellauri051.html on line 1017: 429 We have had ducking and deprecating about enough, 429 Meillä on ollut väistymistä ja laiminlyöntiä suunnilleen tarpeeksi,
ellauri051.html on line 1025: 437 Still nodding night -- mad naked summer night. 437 Edelleen nyökkäysyö -- hullun alaston kesäyö.
ellauri051.html on line 1044: 455 Sea breathing broad and convulsive breaths, 455 Meri hengittää leveitä ja kouristelevia hengityksiä,
ellauri051.html on line 1045: 456 Sea of the brine of life and of unshovell'd yet always-ready graves, 456 Meri elämän suolavettä ja lapioimattomia, mutta aina valmiita hautoja,
ellauri051.html on line 1060: 471 Soft doctrine as steady help as stable doctrine, 471 Pehmeä oppi yhtä vakaata apua kuin vakaa oppi,
ellauri051.html on line 1077: 487 This is the lexicographer, this the chemist, this made a grammar of the old cartouches, 487 Tämä on sanakirjailija, tämä kemisti, tämä teki kieliopin vanhoista kartsoista,
ellauri051.html on line 1094: 503 Whoever degrades another degrades me, 503 Joka alentaa toisen, alentaa minut,
ellauri051.html on line 1098: 507 By God! I will accept nothing which all cannot have their counterpart of on the same terms. 507 Jumalalta! En hyväksy mitään, jolle kaikki eivät voi saada vastinetta samoilla ehdoilla.
ellauri051.html on line 1103: 512 And of the threads that connect the stars, and of wombs and of the father-stuff, 512 Ja langoista, jotka yhdistävät tähdet, ja kohduista ja isän aineksista,
ellauri051.html on line 1111: 520 I keep as delicate around the bowels as around the head and heart, 520 Pidän yhtä herkkänä suoliston ympärillä kuin pään ja sydämen ympärillä,
ellauri051.html on line 1117: 526 This head more than churches, bibles, and all the creeds. 526 Tämä pää on enemmän kuin kirkot, raamatut ja kaikki uskontunnustukset.
ellauri051.html on line 1118: 527 If I worship one thing more than another it shall be the spread of my own body, or any part of it, 527 Jos minä palvon yhtä asiaa enemmän kuin toista, se on oman ruumiini tai sen osan leviämistä,
ellauri051.html on line 1120: 529 Shaded ledges and rests it shall be you! 529 Varjostetut reunukset ja lepäät se olet sinä!
ellauri051.html on line 1127: 536 Mix'd tussled hay of head, beard, brawn, it shall be you! 536 Sekoitettua heinää päätä, partaa, lihaksia, se olet sinä!
ellauri051.html on line 1130: 539 Vapors lighting and shading my face it shall be you! 539 Höyryt valaisevat ja varjostavat kasvojani, se olet sinä!
ellauri051.html on line 1133: 542 Broad muscular fields, branches of live oak, loving lounger in my winding paths, it shall be you! 542 Leveät lihaksikkaat kentät, elävän tammen oksat, rakastava lepotuoli mutkaisilla poluillani, se olet sinä!
ellauri051.html on line 1142: 551 The little light fades the immense and diaphanous shadows, 551 Pieni valo häivyttää valtavat ja läpikuultavat varjot,
ellauri051.html on line 1149: 558 The heav'd challenge from the east that moment over my head, 558 Raskas haaste idästä sillä hetkellä pääni yli,
ellauri051.html on line 1184: 591 The heave'e'yo of stevedores unlading ships by the wharves, the refrain of the anchor-lifters, 591 Ahtaustyöntekijät purkavat laivoja laitureilta, ankkurinnostajien refriini,
ellauri051.html on line 1187: 594 The slow march play'd at the head of the association marching two and two, 594 Hidas marssi soitti yhdistyksen johdossa marssi kaksi ja kaksi,
ellauri051.html on line 1191: 598 It shakes mad-sweet pangs through my belly and breast. 598 Se ravistaa hullunsuloisia tuskia vatsassani ja rinnassani.
ellauri051.html on line 1210: 616 They seize every object and lead it harmlessly through me. 616 He tarttuvat kaikkiin esineisiin ja vievät sen harmittomasti läpini.
ellauri051.html on line 1228: 633 Then all uniting to stand on a headland and worry me. 633 Sitten kaikki yhdistyvät seisomaan niemellä ja huolestuttamaan minua.
ellauri051.html on line 1231: 636 They all come to the headland to witness and assist against me. 636 He kaikki tulevat niemelle todistamaan ja auttamaan minua vastaan.
ellauri051.html on line 1234: 639 I went myself first to the headland, my own hands carried me there. 639 Menin itse ensin niemelle, omat käteni kantoivat minut sinne.
ellauri051.html on line 1263: 665 And the tree-toad is a chef-d'œuvre for the highest, 665 Ja rupikonna on kokki korkeimmalle,
ellauri051.html on line 1264: 666 And the running blackberry would adorn the parlors of heaven, 666 Ja juokseva karhunvatukka koristaisi taivaan saleja,
ellauri051.html on line 1266: 668 And the cow crunching with depress'd head surpasses any statue, 668 Ja lehmä, joka rypistää masentuneella päällään, ylittää kaikki patsaat,
ellauri051.html on line 1268: 670 I find I incorporate gneiss, coal, long-threaded moss, fruits, grains, esculent roots, 670 Huomaan sisältävän gneissiä, hiiltä, pitkäsäikeistä sammalta, hedelmiä, jyviä, upeita juuria,
ellauri051.html on line 1269: 671 And am stucco'd with quadrupeds and birds all over, 671 Ja olen stukkottu nelijalkaisten ja lintujen kanssa kaikkialla,
ellauri051.html on line 1280: 682 In vain the razor-bill'd auk sails far north to Labrador, 682 Turhaan partanakkara purjehtii kauas pohjoiseen Labradoriin,
ellauri051.html on line 1301: 702 Head high in the forehead, wide between the ears, 702 Pää korkealla otsassa, leveä korvien välissä,
ellauri051.html on line 1317: 717 By the city's quadrangular houses -- in log huts, camping with lumbermen, 717 Kaupungin nelikulmaisten talojen luona -- hirsimökeissä, telttailemassa puumiesten kanssa,
ellauri051.html on line 1322: 722 Where the panther walks to and fro on a limb overhead, where the buck turns furiously at the hunter, 722 Missä pantteri kävelee raajan päällä edestakaisin, missä takki kääntyy kiivaasti metsästäjää kohti,
ellauri051.html on line 1325: 725 Where the black bear is searching for roots or honey, where the beaver pats the mud with his paddle-shaped tail; 725 Missä mustakarhu etsii juuria tai hunajaa, missä majava taputtelee mutaa melan muotoisella hännällään;
ellauri051.html on line 1330: 730 Over the dusky green of the rye as it ripples and shades in the breeze; 730 Rukiin hämäränvihreyden yli, kun se aaltoilee ja varjostaa tuulessa;
ellauri051.html on line 1335: 735 Where the brook puts out of the roots of the old tree and flows to the meadow, 735 Siellä missä puro lähtee vanhan puun juurista ja virtaa niitylle,
ellauri051.html on line 1337: 737 Where the cheese-cloth hangs in the kitchen, where andirons straddle the hearth-slab, where cobwebs fall in festoons from the rafters; 737 Missä juustokangas roikkuu keittiössä, missä andraudat hajallaan tulisijan laatalla, missä hämähäkinseittejä putoaa sarjoista;
ellauri051.html on line 1346: 746 Where shells grow to her slimy deck, where the dead are corrupting below; 746 Missä simpukat kasvavat hänen limaiselle kannelleen, missä kuolleet turmelevat alhaalla;
ellauri051.html on line 1347: 747 Where the dense-starr'd flag is borne at the head of the regiments, 747 Kun tiheätähdistä lippua pidetään rykmenttien kärjessä,
ellauri051.html on line 1351: 751 Upon the race-course, or enjoying picnics or jigs or a good game of base-ball, 751 Kilparadalla tai nauttimassa piknikistä tai jigeistä tai hyvästä baseball-pelistä,
ellauri051.html on line 1358: 758 Where the bull advances to do his masculine work, where the stud to the mare, where the cock is treading the hen, 758 Missä härkä etenee tekemään maskuliinista työtä, missä naaras tammalle, missä kukko polkee kanaa,
ellauri051.html on line 1360: 760 Where sun-down shadows lengthen over the limitless and lonesome prairie, 760 Missä auringonlaskun varjot pitenevät rajattoman ja yksinäisen preerian yli,
ellauri051.html on line 1361: 761 Where herds of buffalo make a crawling spread of the square miles far and near, 761 Siellä missä puhvelilaumat ryömivät neliökilometrejä kaukana ja lähellä,
ellauri051.html on line 1365: 765 Where band-neck'd partridges roost in a ring on the ground with their heads out, 765 Siellä missä kaulakaulapellot yöpyvät renkaassa maassa päät ulospäin,
ellauri051.html on line 1372: 772 Through the salt-lick or orange glade, or under conical firs, 772 Suola- tai appelsiinialueen läpi tai kartiomaisten kuusien alla,
ellauri051.html on line 1379: 779 Looking in at the shop-windows of Broadway the whole forenoon, flatting the flesh of my nose on the thick plate glass, 779 Katson sisään Broadwayn ikkunoihin koko iltapäivän, litistäen nenäni paksua lasia vasten,
ellauri051.html on line 1384: 784 By the cot in the hospital reaching lemonade to a feverish patient, 784 Sairaalan pinnasängyssä ojentamassa limonadia kuumeiselle potilaalle,
ellauri051.html on line 1386: 786 Voyaging to every port to dicker and adventure, 786 Matka jokaiseen satamaan keilaamaan ja seikkailemaan,
ellauri051.html on line 1388: 788 Hot toward one I hate, ready in my madness to knife him, 788 Kuuma sellaista kohtaan, jota vihaan, valmiina hulluudessani veitsemään häntä,
ellauri051.html on line 1392: 792 Speeding amid the seven satellites and the broad ring, and the diameter of eighty thousand miles, 792 Ylinopeutta seitsemän satelliitin ja leveän renkaan keskellä, ja halkaisija on kahdeksankymmentätuhatta mailia,
ellauri051.html on line 1397: 797 I tread day and night such roads. 797 Kuljen päivin ja öin sellaisia teitä.
ellauri051.html on line 1417: 817 I am a free companion, I bivouac by invading watchfires, 817 Olen vapaa seuralainen, syrjäydyn tunkeutumalla kellotuliin,
ellauri051.html on line 1441: 841 I fall on the weeds and stones, 841 Kaadun rikkaruohojen ja kivien päälle,
ellauri051.html on line 1443: 843 Taunt my dizzy ears and beat me violently over the head with whip-stocks. 843 Pilkkaa huimautuvia korviani ja hakkaa minua rajusti pään yli ruoskapuilla.
ellauri051.html on line 1449: 849 Heat and smoke I inspired, I heard the yelling shouts of my comrades, 849 Lämpöä ja savua inspiroin, kuulin tovereideni huutavan,
ellauri051.html on line 1452: 852 I lie in the night air in my red shirt, the pervading hush is for my sake, 852 Makaan yöilmassa punaisessa paidassani, vallitseva hiljaisuus on minun tähteni,
ellauri051.html on line 1454: 854 White and beautiful are the faces around me, the heads are bared of their fire-caps, 854 Valkoiset ja kauniit ovat kasvot ympärilläni, päät ovat paljaat nuotiohatut,
ellauri051.html on line 1455: 855 The kneeling crowd fades with the light of the torches. 855 Polvistuva joukko hämärtyy soihtujen valossa.
ellauri051.html on line 1456: 856 Distant and dead resuscitate, 856 Kaukainen ja kuollut elvyttää,
ellauri051.html on line 1467: 867 The fall of grenades through the rent roof, the fan-shaped explosion, 867 Kranaattien putoaminen vuokrakaton läpi, viuhkamainen räjähdys,
ellauri051.html on line 1468: 868 The whizz of limbs, heads, stone, wood, iron, high in the air. 868 Jäsenten, päiden, kiven, puun, raudan vihellys korkealla ilmassa.
ellauri051.html on line 1477: 876 Retreating they had form'd in a hollow square with their baggage for breastworks, 876 Perääntyessään he olivat muodostuneet onttoon neliöön matkatavaroidensa kanssa rintatöihin,
ellauri051.html on line 1478: 877 Nine hundred lives out of the surrounding enemy's, nine times their number, was the price they took in advance, 877 Yhdeksän sataa henkeä ympäröivän vihollisen elämästä, yhdeksän kertaa heidän lukumääränsä, oli hinta, jonka he ottivat etukäteen,
ellauri051.html on line 1486: 885 The second First-day morning they were brought out in squads and massacred, it was beautiful early summer, 885 Toisena ensimmäisen päivän aamuna heidät tuotiin ulos ryhmissä ja teurastettiin, oli kaunis alkukesä,
ellauri051.html on line 1489: 888 Some made a mad and helpless rush, some stood stark and straight, 888 Jotkut ryntäsivät hulluna ja avuttomana, jotkut seisoivat jyrkästi ja suorana,
ellauri051.html on line 1490: 889 A few fell at once, shot in the temple or heart, the living and dead lay together, 889 Muutama kaatui kerralla, ammuttiin temppeliin tai sydämeen, elävät ja kuolleet makasivat yhdessä,
ellauri051.html on line 1507: 905 We had receiv'd some eighteen pound shots under the water, 905 Olimme saaneet noin 18 kiloa veden alla,
ellauri051.html on line 1508: 906 On our lower-gun-deck two large pieces had burst at the first fire, killing all around and blowing up overhead. 906 Alemmalla tykkikannellamme kaksi suurta kappaletta oli räjähtänyt ensimmäisessä tulipalossa tappaen kaikkialta ja räjähtäen pään yläpuolella.
ellauri051.html on line 1515: 913 The other asks if we demand quarter? 913 Toinen kysyy, vaadimmeko neljännestä?
ellauri051.html on line 1537: 934 The dead face of an old salt with long white hair and carefully curl'd whiskers, 934 Vanhan suolan kuolleet kasvot, pitkät valkoiset hiukset ja huolellisesti käpristyneet viikset,
ellauri051.html on line 1543: 940 A few large stars overhead, silent and mournful shining, 940 Muutama suuri tähti yläpuolella, hiljainen ja surullinen loistaa,
ellauri051.html on line 1566: 961 Give me a little time beyond my cuff'd head, slumbers, dreams, gaping, 961 Anna minulle vähän aikaa mansetin pään yli, uni, unelma, ammottava,
ellauri051.html on line 1584: 978 Is he some Southwesterner rais'd out-doors? is he Kanadian? 978 Onko hän joku lounaiskasvatettu ulkona? onko hän kanadalainen?
ellauri051.html on line 1589: 983 Behavior lawless as snow-flakes, words simple as grass, uncomb'd head, laughter, and naivetè, 983 Käyttäytyminen laitonta kuin lumihiutaleet, sanat yksinkertaiset kuin ruoho, kampaamaton pää, nauru ja naiivi,
ellauri051.html on line 1605: 998 Spread your palms and lift the flaps of your pockets, 998 Levitä kätesi ja nosta taskuidesi läpät,
ellauri051.html on line 1648: 1040 Lads ahold of fire-engines and hook-and-ladder ropes no less to me than the gods of the antique wars, 1040 Pojat, jotka pitävät paloautoja ja koukku- ja tikkaiden köysiä, minulle yhtä paljon kuin antiikkisotien jumalat,
ellauri051.html on line 1650: 1042 Their brawny limbs passing safe over charr'd laths, their white foreheads whole and unhurt out of the flames; 1042 Heidän lihavat raajat kulkevat turvallisesti hiiltyneen listan yli, heidän valkoiset otsansa ehjät ja vahingoittumattomat liekeistä;
ellauri051.html on line 1652: 1044 Three scythes at harvest whizzing in a row from three lusty angels with shirts bagg'd out at their waists, 1044 Kolme viitettä sadonkorjuussa peräkkäin vinkumassa kolmelta ihastuttavalta enkeliltä, joiden paidat on pussitettu vyötäröllä,
ellauri051.html on line 1657: 1049 Dung and dirt more admirable than was dream'd, 1049 Lantaa ja likaa ihailtavampaa kuin oli unelmoinut,
ellauri051.html on line 1659: 1051 The day getting ready for me when I shall do as much good as the best, and be as prodigious; 1051 Päivä valmistautumassa minua varten, jolloin teen niin paljon hyvää kuin parasta ja olen yhtä upea;
ellauri051.html on line 1660: 1052 By my life-lumps! becoming already a creator, 1052 Elämäni möykkyjen mukaan! tulossa jo luojaksi,
ellauri051.html on line 1661: 1053 Putting myself here and now to the ambush'd womb of the shadows. 1053 Laitan itseni tässä ja nyt varjojen väijytyskohtuun.
ellauri051.html on line 1669: 1060 My head slues round on my neck, 1060 Pääni pyörii niskaani,
ellauri051.html on line 1714: 1104 Drinking mead from the skull-cup, to Shastas and Vedas admirant, minding the Koran, 1104 Juomassa simaa pääkallokupista Shastasin ja Vedan ihailijalle Koraania huomioiden,
ellauri051.html on line 1718: 1108 Ranting and frothing in my insane crisis, or waiting dead-like till my spirit arouses me, 1108 Hullussani ja vaahtoamassa hullussa kriisissäni tai odottaa kuolleena, kunnes henkeni herättää minut,
ellauri051.html on line 1738: 1128 Nor him in the poor house tubercled by rum and the bad disorder, 1128 Eikä häntä köyhässä talossa rommin ja pahan häiriön täyttimänä,
ellauri051.html on line 1742: 1132 Nor any thing in the myriads of spheres, nor the myriads of myriads that inhabit them, 1132 Eikä mitään sfäärien myriadeissa eikä myriadeissa, jotka asuvat niissä,
ellauri051.html on line 1750: 1139 There are trillions ahead, and trillions ahead of them. 1139 Edessä on biljoonia ja biljoonia heidän edessään.
ellauri051.html on line 1770: 1159 Cycles ferried my cradle, rowing and rowing like cheerful boatmen, 1159 Pyörät kulkivat kehtoani, soutu ja souta kuin iloiset venemiehet,
ellauri051.html on line 1779: 1168 All forces have been steadily employ'd to complete and delight me, 1168 Kaikkia voimia on käytetty tasaisesti täydentämään ja ilahduttamaan minua,
ellauri051.html on line 1786: 1174 Jostling me through streets and public halls, coming naked to me at night, 1174 Juoksumassa kaduilla ja julkisilla hallilla, tullessani alasti luokseni yöllä,
ellauri051.html on line 1787: 1175 Crying by day Ahoy! from the rocks of the river, swinging and chirping over my head, 1175 Itkeminen päivällä Ahoi! joen kiviltä heiluen ja sirkuen pääni päällä,
ellauri051.html on line 1797: 1185 Wider and wider they spread, expanding, always expanding, 1185 Leveämmälle ja laajemmalle ne leviävät, laajenevat, laajenevat aina,
ellauri051.html on line 1806: 1194 A few quadrillions of eras, a few octillions of cubic leagues, do not hazard the span or make it impatient, 1194 Muutama kvadriljoona aikakausia, muutama oktillijoona kuutioliigaa, eivät vaaranna jänneväliä tai tee siitä kärsimätöntä,
ellauri051.html on line 1812: 1200 The great Camerado, the lover true for whom I pine will be there. 1200 Suuri Camerado, todellinen rakastaja, jota rakastan.
ellauri051.html on line 1819: 1206 I lead no man to a dinner-table, library, exchange, 1206 En johda ketään päivällispöytään, kirjastoon, vaihtoon,
ellauri051.html on line 1820: 1207 But each man and each woman of you I lead upon a knoll, 1207 Mutta jokaisen teistä miehen ja naisen minä johdan kukkulalle,
ellauri051.html on line 1822: 1209 My right hand pointing to landscapes of continents and the public road. 1209 Oikea käteni osoittaa maanosien maisemia ja yleistä tietä.
ellauri051.html on line 1823: 1210 Not I, not any one else can travel that road for you, 1210 En minä, ei kukaan muu voi kulkea sitä tietä puolestasi,
ellauri051.html on line 1844: 1231 Long have you timidly waded holding a plank by the shore, 1231 Kauan olet peloissasi kahlaanut lankkua kädessäsi rannalla,
ellauri051.html on line 1849: 1235 He that by me spreads a wider breast than my own proves the width of my own, 1235 Joka minun kauttani levittää leveämmän rinnan kuin omani, todistaa minun omani leveyden,
ellauri051.html on line 1890: 1275 And there is no trade or employment but the young man following it may become a hero, 1275 Eikä kauppaa tai työtä ole, mutta sitä seuraavasta nuoresta miehestä voi tulla sankari,
ellauri051.html on line 1901: 1286 I find letters from God dropt in the street, and every one is sign'd by God's name, 1286 Löydän kadulta pudonneita kirjeitä Jumalalta, ja jokainen on merkitty Jumalan nimellä,
ellauri051.html on line 1924: 1308 And debouch to the steady and central from the offspring great or small. 1308 Ja irrota tasaiselle ja keskeiselle jälkeläisestä suuresta tai pienestä.
ellauri051.html on line 1933: 1316 Perhaps I might tell more. Outlines! I plead for my brothers and sisters. 1316 Ehkä kerron lisää. Ääriviivat! Rukoilen veljieni ja siskoni puolesta.
ellauri051.html on line 1942: 1324 Do I contradict myself? 1324 Olenko ristiriidassa itseni kanssa?
ellauri051.html on line 1943: 1325 Very well then I contradict myself, 1325 Hyvin, sitten olen ristiriidassa itseni kanssa,
ellauri051.html on line 1948: 1330 Will you speak before I am gone? will you prove already too late? 1330 Puhutko ennen kuin olen poissa? todistatko jo liian myöhään?
ellauri051.html on line 1955: 1335 It flings my likeness after the rest and true as any on the shadow'd wilds, 1335 Se heittää kaltaiseni muun jälkeen ja on totta kuin mikä tahansa varjon erämaassa,
ellauri051.html on line 3182: Satusetä Uspenski oli sadisti joka kohteli törkeästi omaa perhettä. Sen "löysi" neukuista kukas muu kuin Hannu Mäkelä. Herra Huu toivotti Fedja-sedän tervetulleexi länteen. Hannu Mäkelä meni tänä vuonna naimisiin 5. kerran. Sillä on vino suu. Akatemioista kertoo paljon Nobel-komitea ja se, että Hannu Mäkelä on akateemikko. Herra Huusta lisää albumissa 366.
ellauri051.html on line 3184: 76-vuotias Mäkelä on menestynyt kirjailija ja hänet on palkittu urallaan muun muassa Valtion kirjallisuuspalkinnolla, Finlandia-palkinnolla sekä Eino Leino palkinnolla. Mäkelällä on aikuinen yli 50-vuotias poika Lauri ensimmäisestä avioliitostaan lastenkirjailija Maikki Harjanteen kanssa ja 15-vuotias pojantytär Sade.
ellauri051.html on line 3215: Guillaume Albert Vladimir Alexandre Apollinaire de Kostrowitzky, alias Guillaume Apollinaire (1880-1916) oli ruumiikas puolalainen mamu edellisen vuosisadan vaihteesta. Modernistirunoilija joka kirjotti kubistisia runoja sekä runon "pahoin rakastetun valitus". Sen silloinen panopuu kylästy näät 1904 kun alkoholisti Viljo mätki päissään sitä. Viljo pahastui ja kirjotti kilometrinmittasen valitusvirren, muttei sille vaan aiemmalle flammalle, britti kotiopettajakolleegalle Anne Playdenille, joka ei ollut piitannut Kostrosta tuon taivaallista paizi panomielessä. Ne oli 20-vuotiaina yhtä aikaa yhen saxalaisen aatelisen Gabriellen kotiopettajia, Anne opetti englantia, Kostro ranskaa. Anne muutti Valtoihin, meni tavixen kaa naimisiin (rva Postings) ja kuuli hämmästyxexeen 50v myöh. et mamusta oli tullut kuuluisa ja kuollut, ja et se oli kirjottanut sille rakkausrunoja. Kaikenlaista. Apollinaire kexi sanan surrealismi ja meni vapaaehtoisena maailmansotaan, sai pääosuman ja kuoli 2v myöhemmin epsanjantautiin. Tavattavissa Père Lachaisessa. Lisää Kostrosta.
ellauri051.html on line 3246: Au tournant d’une rue brûlant Palavan kadun kulmassa
ellauri051.html on line 3247: De tous les feux de ses façades kaikista julkisivujen valoaukoista
ellauri051.html on line 3249: Où se lamentaient les façades missä julkisivut valittavat
ellauri052.html on line 2: ad>
ellauri052.html on line 15: ad>
ellauri052.html on line 35: Shlomo Belov (1915-2005) sai tukuittain palkintoja ja käkätti niistä mielissään kuin harakka. Oltuaan nuorempana radikaali siitä tuli menestyxen myötä varsinainen taantumusjutkujuurikas. Sillä oli 5 vaimoa ja se oli takuulla vähintään kaappihomo. Sen naiskuvauxet on kliseisiä ja verettömiä mut miestenvessassa on tunnelmaa. Lapsiaan se kohteli kuin Jörkka Suomessa.
ellauri052.html on line 37: Belov tarkoittaa valkoista. Bellows on palkeet. Tuluxet on tinderbox. Sale oli kuopus pieni ruipelo, sillä oli 2 ruumiikkaampaa porhoveljeä joiden mielestä se oli vaan "some schmuck with a pen", ja sen isä oli ryssämamu monitoimiroisto hitlerwiixissä. Mamu Belov tuli perheineen Pietarista Kanadaan ja hipsi Chicagoon pakoon razupoliiseja Salen ollessa 9v. Sale oli äiskän hemmokki. Osas juutalaisten raamatun melkein ulkoa. Äiti kuoli kun Sale oli 17. Sale kaipas isän hyväxyntää. Isä kuoli '55, Sale oli sen silmissä epäonnistunut tyhjäntoimittaja. Tie menestyxeen aukes vasta kexi-ikäisenä isän kuoltua.
ellauri052.html on line 56: Henderson oli Salen oma mielikirja. Lukikohan se sitä ääneen izelleen ja sanoi "loistavaa" kuin Sven Tolppa. Conrad oli Solomonin mielikirjailija collegessa. Figures. Niisson paljon samaa. Elämää suurempia sankareita ja kaappihomoja. Salen Nobel-puhe on tyypillistä amerikkalaisille suunnattua amerikkalaista Geldjude potaskaa, sankareina Conradin ohella Milton Friedman ja Erich Auerbach, pahixina Robbe-Grillet ja punikit. Vielä yx uskomattoman tarkka Henderson lookalike on Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump. Kaikki nazaa: koko, luonne, typeryys, vulgaari puhetyyli, jättimäinen narsismi.

ellauri052.html on line 58: Henderson the Rain King is a 1959 novel by Saul Bellow. The book's blend of philosophical discourse and comic adventure has helped make it one of his more popular works. It is said to be Bellow's favorite among his books. It was ranked number 21 on Modern Library's list of the 100 Best Novels in the English language.
ellauri052.html on line 64: A week before the novel appeared in book stores, Saul Bellow published an article in the New York Times titled “The Search for Symbols, a Writer Warns, Misses All the Fun and Fact of the Story.” Here, Bellow warns readers against looking too deeply for symbols in his piece of shit. This has led to much discussion among critics as to why Bellow warned his readers against searching for symbolism just before the symbol-packed Rain King hit the shelves. Because there ain't any, its just Solomon's idea of fun and fact. The ongoing philosophical discussions and ramblings between Henderson and the natives, and inside Henderson's own head, prefigure elements of Bellow's next novel Herzog, which includes many such inquiries into life and meaning. And which is an even worse piece of narcissisim than this one.
ellauri052.html on line 85: I find this judgement troubling. Certainly, one can agree that Herzog is lavish and intense. But through his eyes, we see women as very peculiar creatures. We meet a devotee of sex in Herzog’s lover, Ramona, the sad, enigmatic, emotionless pencils that are Valentine’s wife and Herzog’s first wife, and the castrating sex bomb that is Madeline. Very rarely do we feel that these characterisations are different from these characters’ reality—the novel seems to suggest that these women really are as limited as Herzog sees them.
ellauri052.html on line 89: Harold Bloom is right to dismiss Bellow’s female characters of the later novels as “third-rate pipe dreams.” When a reader, holding Humboldt’s Gift in his hands, looks back at Augie March, the journey Saul Bellow has taken in his depiction of people is a very sad one. There is no way to compare the daring, principled Mimi Villars, Augie March’s one equal in oration, to the simple Ramona (Herzog), or to the comically shallow Renata (Humboldt’s Gift). Where is a woman equal to Augie’s Thea in these later books?
ellauri052.html on line 95: This falling away of the world then renders the interplay of thought and reflection a sterile joke, as whatever the main character finally decides, there is no outside world for his deliberations to have meaning. Bellow has little choice, in the world of raging shadows he creates, other than to step away from the quest of thought at the climactic moment, and pretend he was only kidding.
ellauri052.html on line 97: The novels remain staggering for their invention, their comedy, their culture, and their mingling of riotous squalor with the precepts of a course in philosophy. Bellow writes with a genius that is hard to fathom. Readers may, however, feel troubled by the books’ frequent difficulty in forming a coherent whole.
ellauri052.html on line 101:

ads/2018/11/AP_97041705426-e1543461052586.jpg" width="50%" />
ellauri052.html on line 104: Bellow’s most merciless and eviscerating tormenter was his third wife, Susan Glassman, who defeated him in a long, acrimonious and expensive divorce suit. In 1974, after he had fraudulently misrepresented his projected income, the court, hostile to a successful Jewish intellectual, “ordered him to pay Susan $2,500 a month in alimony, backdated to 1968, plus $600 a month child support, plus lawyers’ fees.” Ignoring his own lawyer’s sound advice to settle the case, he surrendered to a self-destructive impulse, continued to appeal and deliberately prolonged his agony.
ellauri052.html on line 108: I heard Bellow deliver the PEN speech on “American Writers and Their Public” to a packed hall in London on March 22, 1986. He had just suffered the death of his brothers and agonising break with Alexandra. Exhausted by jet-lag, stiff-gaited and parchment-skinned, he seemed terribly old and shattered. His talk ranged widely and wildly but, rambling and unfocused, he could not — like Ezra Pound in the Cantos — make it cohere.
ellauri052.html on line 112: Leader defines Bellow’s recurrent themes as “the relative claims of life and work, the intensity of childhood experience, sexual insecurity.” He could have added Jewish life and identity, the perils of matrimony and the defects of modern civilisation.
ellauri052.html on line 118: Reports of his teaching ranged from “he was a dud, all he did was read from Erich Auerbach’s Mimesis” to “his seminar was amazing, as you’d imagine.” He was most effective with students who could follow and respond to his intellectual fireworks.
ellauri052.html on line 120: His favourite novelists, who recurred in his courses, were Dostoyevsky, Stendhal, Balzac, Flaubert, Dickens, Conrad, Dreiser and Fitzgerald. He also admired the satires of Wyndham Lewis.
ellauri052.html on line 135: Bellowin kertoja on useimmiten professori tai vähintäänkin korkeasti kouluttautunut - joka tapauksessa pääkopan sisältä täyttä timanttia. Älykuninkaiden arkkityyppi on Victor Wulpy, joka Millainen päivä sivulla oli -novellissa lennättää rakastajatartaan pikadeiteille lentojen välilaskeutumispaikoille. Victor on lännen älykapteeneita: hankkii elantonsa luennoilla 10 000 dollarin tuntitaksalla. Ja ylläpitää oppineiden nokkimisjärjestystä yli-ihmismäisellä tarmolla ja energialla.
ellauri052.html on line 171: The novel, which Bellow initially intended to be a short story, is a roman à clef about Bellow's friendship with the poet Delmore Schwartz. It explores the changing relationship of art and power in a materialist America. This theme is addressed through the contrasting careers of two writers, Von Humboldt Fleisher (to some degree a version of Schwartz) and his protégé Charlie Citrine (to some degree a version of Bellow himself).
ellauri052.html on line 175: Algernon Charles Swinburne (5. huhtikuuta 1837 Lontoo, Englanti – 10. huhtikuuta 1909 Lontoo, Englanti) oli viktoriaanisella aikakaudella elänyt englantilainen runoilija ja kriitikko. Häntä on pidetty yhtenä Englannin parhaista runoilijoista, joskin hänen tuotantonsa suosio on välillä ollut akateemisissa piireissä vähäistä. Hänen teoksensa ovat tunnettuja elinvoimaisuudestaan ja kielen musiikillisuudesta. Swinburnen runot saivat hänen elinaikanaan ristiriitaista huomiota, koska niissä käsiteltiin teemoja kuten sadomasokismia, kuolemaa, uskonnottomuutta ja lesboutta.
ellauri052.html on line 177: Swinburne herätti aikanaan huomiota elintavoillaan. Hän oli kiinnostunut algolagniasta elikkä sadomasokismista, oli tunnettu ateisti sekä mahdollisesti homoseksuaali. Swinburne oli myös alkoholisti, ja hänen terveytensä kärsi juomisen seurauksena. Mut ei hädiä midiä, sen mieskaveri hoidi sen derveexi ja se kuoli vasta 72-vuodiaana kunnollisena kansalaisena. Mieskaveri pelasti miehen ja tappoi poeetan. Swinburne tykkäs kun sitä ruoskittiin. Mursuwiixinen Theodore ruoski varovasti, luut eivät särkyneet.
ellauri052.html on line 191: Gangstereita se ihailee. Ne on kovia poikia. Tää kovajätkyyden ihannointi yhistää monia setämieskirjailijoita, oli ne kuinka piipunrasseja tai salakorsetteja oikeasti. Äkkiseltään tulee mieleen Salen lisäx Hemingvau, Conrad, Melville, Hannu Mäkelä jopa. Niitä on vaikka kuinka paljon.
ellauri052.html on line 193: Salella on tuplahukki Chicagosta antropoloogiassa ja sosiologiassa. Se on grad school dropout Wisconsinista. Sen ns professuuri Chicagon Committee of Social Thoughtissa oli feikki, kyseessä on farmiliigan yliopiston aikanaan kekkaama julkkiskärpäspaperi. Oikeest se oli aina vähän nolo tosta keskilännen taustasta, kerskui sillä kuin Hyvinkään kultahattu. Se kerskuu Jenkkilän pahimmilla puolilla kuin Wilt Whatman.
ellauri052.html on line 195: Citrine on surullinen 8v tyttärensä puolesta koska se on ohutnenäinen ja laiha. Sale näet pitää enemmän plumpeista. Sale on vastenmielinen kaikilla kriteereillä. Se diggaa Platoa koska se ei voi uskoa et tää on nyt tässä. Pitäis olla jotain hienompaa, sille ainakin. Saul on hurjan tarkka nokintajärjestyxistä ja badgeista. Tyypillinen keskiluokan nousukas, selvä snobi. Hyvin herkkänahkainen ja mielistelyn perään. Pikku gangsteri jää kuin tikku paskaan kun Saul avaa sanaisen arkkunsa. Se on sentään oikeasti julkkis. Yhtä nopea kuin Asael. Abner saisi työntää keihäänsä sen peräpäähän.
ellauri052.html on line 225: Reflected headlights slowly slid the wall,
ellauri052.html on line 226: Carpenters hammered under the shaded window,
ellauri052.html on line 277: All in all, Pope’s characterization of women and his satirical telling of this incident paint a very negative picture of women. Women are shown as conniving, untrustful, illogical, and most importantly, inferior to men. Pope ridicules Belinda’s (Ms. Fermor’s) anger and does not seem to understand why women could get so angry over such a "trivial" matter. He does not respect female autonomy and buys in to the madonna/whore perception of women. The Rape of the Lock does a great injustice to women and only serves to perpetuate negative stereotypes and generalizations about female character.

ellauri052.html on line 286: Horace Tadpole eiku Walpole (24 September 1717 – 2 March 1797) oli aatelinen, talousliberaali, luultavasti äpärä ja todennäkösest ainakin kaappihomo. Suhteellisen turha julkkis jo omana aikanaankin. Se sipsutteli salongeissa rokokoomaisesti puettuna ja puuteroituna lakki kainalossa varpaisillaan. Sen typeristä lausahduxista siteeraa Bellow seuraavaa: it is natural for free men think about money. Why? Because money is freedom, thats why.
ellauri052.html on line 291: Isä ja poika Suvinen istui Pellervontiellä paritalon huopakatolla uusimassa kattohuopia ja söi pahanhajuisia eväitä muovisäiliöstä. Sieltä oli hyvä seurata koko mäen touhuja. Jos Suvixet olis olleet runollisempia ne olis voineet olla uudet järvialueen poeetat, isä Wordsworth ja poika Coleridge. (Bob Southey vois sit olla vaikka Woku.) Ne muistuttaa Bostonista kaupan nimiä, Woolworth ja Selfridge. Wordsworth tuppaa sekottumaan myös Wadsworthiin, setelitukun arvoiseen joulupukin näköiseen jenkkiin joka painoi nappuloita.
ellauri052.html on line 297: Vuosina 1791–1792 Wordsworth oleskeli Ranskassa ja koki paikan päällä suuren vallankumouksen 1793 tapahtumat (?). Hän innostui vallankumouksesta jopa niin paljon, että yritti saada Ranskan kansalaisuuden. Vallankumous oli hänen mielestään tienraivaaja uudelle aikakaudelle, jolloin ihmiset olisivat vapaita ja täydellisiä. Haaveet uudesta aikakaudesta sortuivat kuitenkin pian: valta päätyi Ranskassa Robespierren ja Napoleonin kaltaisille diktaattoreille, ja vallankumouksen ylevät periaatteet hylättiin. Wordsworth ajoi kuitenkin vielä Englannissa köyhien asiaa.
ellauri052.html on line 299: Vuonna 1795 Wordsworth tutustui runoilija Samuel Coleridgeen. Tämä tuttavuus johti hedelmälliseen yhteistyöhön, jonka tuloksena oli vuonna 1798 julkaistu runokokoelma Lyrical Ballads. Wordsworthin ja Coleridgen katsotaan aloittaneen tällä runokokoelmalla englantilaisen runouden romanttisen tyylisuuntauksen.
ellauri052.html on line 315: Coleridgen isä oli pappi, ja poikakin oli vakaumukseltaan uskonnollinen, vaikka hän nuorempana oli äärimmäisen radikaali ja vastusti dogmiuskoa. Hänen ihanteensa oli John Milton. Hän oli yksi kolmesta järvikoulun runoilijasta, lakisteista (lakists), joka nimi heille annettiin siksi, että he kaikki viettivät osan elämästään Cumberlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan vallankumouksen aatteita. Coleridgen runoelmat ovat haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa tunnetta ja mystillistä luonnonihailua. Kolmas oli Bob Southey josta Byron ei pitänyt.ellauri052.html on line 319: Like other successful duos, such as Batman & Robin, Mickey & Goofy, or Laurel & Hardy, Wordsworth and Coleridge were temperamentally dissimilar. Wordsworth, reserved and thoughtful, wrote verse while plodding to and fro in the garden and, we are told, was subject to stomach trouble when revising. Coleridge was irresponsible and debt-ridden, but everywhere spoken of as a genius, if a volatile one. “I think too much for a Poet,” he said. His addiction to opium began early and was never conquered. In time, it became his only regular habit. ellauri052.html on line 341: Outer beauty is inner beauty made visible, and it manifests itself in the light that flows in our eyes.

ellauri052.html on line 352: If you haven't been introduced to Desperate Ambrose, Old Timer, Willie and Pop Wimpus you've been missing a lot of good, clean American humor. C. M. Payne has found the real underlying humor in home life and brings it to you in this favorite of comic strip readers everywhere. "S'Motter Pop". Charles M. Payne (1873–1964) was an American cartoonist best known for his popular long-running comic strip S'Matter, Pop?[2]. He signed his work C. M. Payne and also adopted the nickname Popsy. In 1964, Payne died in poverty. ellauri052.html on line 389: I feir a deadlie storme. ellauri052.html on line 402: O lang, lang may the ladies sit, ellauri052.html on line 407: O lang, lang may the ladies stand, ellauri052.html on line 426: Nach Nietzsche ist der „Wille zur Macht“ ein dionysisches Bejahen der ewigen Kreisläufe von Leben und Tod, Entstehen und Vergehen, Lust und Schmerz, eine Urkraft, die das „Rad des Seins“ in Bewegung hält: „Alles geht, alles kommt zurück; ewig rollt das Rad des Seins. Alles stirbt, alles blüht wieder auf, ewig läuft das Jahr des Seins.“ ellauri052.html on line 443: Das Ziel der Menschheit liegt nach Nietzsche nicht in der Zukunft oder im allgemeinen Wohlergehen der derzeit bestehenden Gattung, sondern in den immer wieder auftretenden „höchsten Exemplaren“, eben den Übermenschen. Aus dieser philosophischen Position resultiert seine Ablehnung der „idealistischen“ Interpretation des Übermenschen und die positive Einschätzung gerade von immoralistischen und nach Größe strebenden Machtmenschen wie Alkibiades, Julius Cäsar, Cesare Borgia oder Napoléon Bonaparte. ellauri052.html on line 447: Nietzsches Ablehnung des Nationalismus wurde von den Nationalsozialisten ignoriert. Maßgeblichen Anteil an dieser Interpretation hatte vor allem Nietzsches Schwester Elisabeth Förster-Nietzsche, die unter Einfluss ihres Gatten Bernhard Förster, eines radikalen Antisemiten, im Gegensatz zu Nietzsche selbst in einem Naheverhältnis zu national-völkischen Kreisen stand. ellauri052.html on line 457: Salen miälestä Amerikka on saavuttanut sen mihin muualla vasta pyritään eli vaurauden ja vapauden; nyzen tehtävä on määritellä ihmiskunnan seuraavat tavoitteet. Puhu vaan izestäsi keskiluokan kiipijä. Nabokovista Sale oli keskinkertaisuus. Tais Vladi olla vähän kateellinen imigranttikollegalle. ellauri052.html on line 491: The opportunity to show a semi-nude young male, often in a contorted pose, made Sebastian a favorite subject. There may have been a deliberate attempt by the Church to get away from the single nude subject, as sometimes arousing inappropriate thoughts among female and male churchgoers. Archers and arrows have been far more commonly shown than the actual moment of his death by clubbing, so that there is a popular misperception that this is how he died. Sebastian is a popular male saint, especially among athletes. ellauri052.html on line 495: Entäs JS Mill? Se puolusti consenting adults sexiä mihin reikään vaan kuha ei tule harmia. Mill oli lipilaari vailla vertoa, ajoi laissez fairea mut ei tullut iloisexi siitäkään. ellauri052.html on line 561: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/00/Steiner_mit_Annie_Besant.jpg/418px-Steiner_mit_Annie_Besant.jpg" width="50%" /> ellauri052.html on line 572: By this time, Steiner, had reached considerable stature as a spiritual teacher and expert in the occult. Optikkoexpertti, piilolaseja. Rudin lahkosta tuli antroposoofeja. Helluntaiystäviä. Jumalviisaus aleni vaan ihmisviisasteluxi.
ellauri052.html on line 591: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/8/84/Representative_of_humanity.gif" width="50%" />
ellauri052.html on line 623: Jiddu Krishnamurti (11. toukokuuta 1895 Madanapalle, Intia – 17. helmikuuta 1986 Kalifornia, Yhdysvallat) oli Intiassa syntynyt filosofi ja elämäntaidon opettaja.
ellauri052.html on line 625: Jiddu Krishnamurti syntyi 11. toukokuuta 1895 Madanapallessa, eteläisessä Intiassa keskiluokkaiseen, vähävaraiseen bramiiniperheeseen. Isä Jiddu Narianah oli pikkuvirkamies brittien hallinnossa ja Teosofisen seuran jäsen, ja äiti Jiddu Sanjeevamma oli Krishna-jumalan palvelija, raotti ovea. Perheen yhdestätoista lapsesta aikuisiksi selviytyi kuusi. Krishnamurti oli sairaalloinen lapsi ja edistyi koulussa hitaasti. Äiti kuoli 1905 ja perhe köyhtyi isän jäätyä eläkkeelle 1907. Kaksi vuotta myöhemmin isä pääsi kuitenkin teosofeille töihin.
ellauri052.html on line 627: Teosofi Charles Leadbeater näki Krishnamurtin rannalla Adyarissa keväällä 1909. Hän väitti nähneensä Krishnamurtilla hienomman auran kuin kenelläkään aikaisemmin ja vakuuttui siitä, että Krishnamurti oli hänen etsimänsä inkarnaatio. Yli puolen jalan aura uimahousuissa oli Jiddu-pojalla. Krishnamurti otettiin veljensä Nityan kanssa asumaan seuran tiloihin, ja Leadbeater alkoi antaa hänelle "yksityisopetusta". Jiddo's father lost a lawsuit trying to regain custody of his son. His Lawsuit accused Leadbeater, who was probably gay, of having had sexual relations with Jiddo.
ellauri052.html on line 631: Teosofit perustivat vuonna 1911 Idän Tähti -järjestön ajamaan tulevan messiaan asiaa, ja Krishnamurtista tehtiin 16-vuotiaana järjestön johtaja. Krishnamurti ryhtyi esiintymään hurmoksen valtaan joutuneiden teosofien edessä messiaana. Hän muutti vuonna 1912 Besantin ja veljensä kanssa Englantiin, missä hänelle oli tarkoitus saada korkeakoulutus. Krishnamurti ei kuitenkaan selvittänyt Englannin huippuyliopistojen valintakokeita. Hän eli Euroopassa mukavaa elämää ja otti etäisyyttä teosofiaan. Krishnamurti muutti Pariisiin vuonna 1919 ja kiinnostui siellä Buddhan kirjoituksista. Hän kirjoitti vuonna 1921 kirjeessä ystävälleen etsivänsä yhä omaa elämänfilosofiaansa sekä aikovansa työskennellä ja meditoida aiempaa lujemmin. Lujaa meditointia, se on melkein yhtä vaikeaa kuin pänttäys pääsykokeisiin.
ellauri052.html on line 651: Amerikkalainen fyysikko David Bohm (1917-1992) kärsi masixesta ja sai sähköshokkeja. Se oli juutalainen mutta agnostikko. Ehkä jehovakin on vain kvanttiaaltoa. Se tuumas että ajatustakin on joteskin joka paikassa kuten se kissa joka on laatikossa ja samaan aikaan ei ole siellä. Nää ajatuxet sinkoilee kaikkialla kuin fotonit, ja ne voi mennä vinxalleen bittiavaruudessa (elettiin aikaa ennen läppäreitä ja pilvilaskentaa). Tätä se jaxoi jauhaa Jiddu Krishnamurtin kanssa neljännesvuosisadan, ja oli muutenkin epäilyttävä: entinen marxilainen, mutta luopui siitä kun ryssät meni sen isän vanhaan kotimaahan Unkariin. Silti sillä oli paljon vaikeuxia jenkkiviranomaisten kanssa, ei päässyt edes töihin atomipommitehtaaseen.
ellauri052.html on line 655: There were two Krishnamurtis. One was the persona presented to the world through lectures and books; a man without ego who led a sanctified life of celibacy and high moral purity. The other Krishnamurti was a shadowy, self-centered, vain man, capable of sudden angers and enormous cruelty to friends. He was also a habitual liar. Krishna, as his friends called him, freely admitted his compulsive lying. He blamed it on simple fear of having his deceptions detected.
ellauri052.html on line 657: After learning about Krishnamurti's secret love affair with his best friend's wife, Bohm felt betrayed. Perhaps this plunged him into his third and final deep depression. Hospitalized, suffering from paranoia and thoughts of suicide, Bohm underwent fourteen episodes of shock therapy before he recovered sufficiently to leave the mental hospital. Earlier triple bypass surgery on his heart had been successful, but his death in 1991, at age 75, was from a massive heart attack. Krishnamurti had died six years earlier, at his home in Ojai, of pancreatic cancer. His body was cremated.
ellauri052.html on line 675: Sale tuntee vetoa myös Arabian Larskaan. T.E. Lawrence on kuvissa kyllä peräpään pojan näköinen. Se rakasti upseereja ja kaipasi miehexi miesten keskelle miehistöön. Liittyi ilmaväkeen sodan jälkeen vaan saadaxeen olla niitä lähellä. Desired to be a part of something larger than himself. Se oli luultavasti masokisti (iskä löi sitä pienenä) ja piilohomo. Ajeli moottoripyörällä kuin joku Tom of Finland hahmo. Väisti 46 vuotiaana 1935 jotain polkupyöräilijä poikia mutkassa ja ajoi pöpelikköön. Pää hajosi. Siitä kexittiin käyttää moottoripyöräillessä kypäriä.
ellauri052.html on line 677: T.E. was born out of wedlock in August 1888 to Sarah Junner, a governess, and Thomas Chapman, an Anglo-Irish nobleman. Chapman left his wife and family in Ireland to cohabit with Junner. Chapman and Junner called themselves Mr and Mrs Lawrence, the surname of Sarah's likely father; her mother had been employed as a servant for a Lawrence family when she became pregnant with Sarah.
ellauri052.html on line 684: Eräkirjailija Henry Williamson oli tunnetusti homppeli. Robert Graves (minä Claudius) oli sekin vähintään puolikuivuri. Bernard Shawia on epäilty piilohomoxi (why can't a woman be more like a man?) T.E. lähetti izepaljastavia kirjeitä Pshawin vaimolle Charlotelle. Ja diggas Conradia (vielä yhtä piilohomoa). Luki kreikkaa ja latinaa (kuten mä) ja puhui arabiaa (mä en, ikäväxeni). Käänsi Odysseian ja jonkun Le Gigantesquen. Se omisti kirjan S.A.lle joka oli kai sen muslimipoikaystävä. Ei S.A.int, siis Suomen Armeija.
ellauri052.html on line 686: T.E. Lawrence oli siis toisen polven bastardi (mä yhdennentoista). Ei sukua D.H. Lawrencelle jolta tuli tää Lady Chatterleyn rakastaja samoihin aikoihin. Englantilaisen kirjailija D. H. Lawrencen romaani vuodelta 1928 julkaistiin alun perin Italiassa Britannian sensuurikiellon vuoksi ja romaani julkaistiin kirjailijan kotimaassa vasta vuonna 1960. Pirkko ja CEC oli piilottaneet sen makuuhuoneeseen kirjahyllyn välin. D.H. nousi oman aikakautensa ikoniksi aikana, johon Sigmund Freudilla ja Friedrich Nietzschellä oli suuri vaikutus. Kuollessaan häntä pidettiin pornografina (kiitos Restif), joka oli tuhlannut lahjakkuutensa. E. M. Forster kyseenalaisti tämän näkemyksen kirjoittamassaan kuolinuutisessa ja sanoi Lawrencen olevan sukupolvemme kekseliäin kirjailija. Oliko sekin siis sankareita sukkahousuissa?
ellauri052.html on line 688: Apparently his wife Frieda believed him to have had a sexual relationship with a farmer while writing Women in Love in 1916. There's also the coal miner quote you mentioned Kelby. Then there's the quote: I should like to know why nearly every man that approaches greatness tends to homosexuality, whether he admits it or not... (Älkää yrittäkökään! Mä en ole! Sitäpaizi mä en ole lähelläkään suuruutta! Pienenen kuin pyy maailmanlopun edellä.)
ellauri052.html on line 693: I left myself quite limply in his hands, and, to get a better grip of me, he put his arm round me and pressed me against him, and the sweetnesS of the touch of our naked bodies one against the other was superb. It satistied in some measure the vague indecipherable yearning of my soul; and it was the same with him. When he had rubbed me all warm, he let me go, and we lo0ked at each other with eyes of
ellauri052.html on line 744: `Now,' said Birkin, `I will show you what I learned, and what I remember. You let me take you so --' And his hands closed on the naked body of the other man. In another moment, he had Gerald swung over lightly and balanced against his knee, head downwards. Relaxed, Gerald sprang to his feet with eyes glittering.
ellauri052.html on line 748: So the two men began to struggle together. They were very dissimilar. Birkin was tall and narrow, his bones were very thin and fine. Gerald was much heavier and more plastic. His bones were strong and round, his limbs were rounded, all his contours were beautifully and fully moulded. He seemed to stand with a proper, rich weight on the face of the earth, whilst Birkin seemed to have the centre of gravitation in his own middle. And Gerald had a rich, frictional kind of strength, rather mechanical, but sudden and invincible, whereas Birkin was abstract as to be almost intangible. He impinged invisibly upon the other man, scarcely seeming to touch him, like a garment, and then suddenly piercing in a tense fine grip that seemed to penetrate into the very quick of Gerald´s being.
ellauri052.html on line 750: They stopped, they discussed methods, they practised grips and throws, they became accustomed to each other, to each other´s rhythm, they got a kind of mutual physical understanding. And then again they had a real struggle. They seemed to drive their white flesh deeper and deeper against each other, as if they would break into a oneness. Birkin had a great subtle energy, that would press upon the other man with an uncanny force, weigh him like a spell put upon him. Then it would pass, and Gerald would heave free, with white, heaving, dazzling movements.
ellauri052.html on line 754: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
ellauri052.html on line 760: When he realised that he had fallen prostrate upon Gerald´s body he wondered, he was surprised. But he sat up, steadying himself with his hand and waiting for his heart to become stiller and less painful. It hurt very much, and took away his consciousness.
ellauri052.html on line 764: `Of course --' panted Gerald, `I didn't have to be rough -- with you -- I had to keep back -- my force --´
ellauri052.html on line 778: He still heard as if it were his own disembodied spirit hearing, standing at some distance behind him. It drew nearer however, his spirit. And the violent striking of blood in his chest was sinking quieter, allowing his mind to come back. He realised that he was leaning with all his weight on the soft body of the other man. It startled him, because he thought he had withdrawn. He recovered himself, and sat up. But he was still vague and unestablished. He put out his hand to steady himself. It touched the hand of Gerald, that was lying out on the floor. And Gerald's hand closed warm and sudden over Birkin's, they remained exhausted and breathless, the one hand clasped closely over the other. It was Birkin whose hand, in swift response, had closed in a strong, warm clasp over the hand of the other. Gerald´s clasp had been sudden and momentaneous.
ellauri052.html on line 784: `God, yes,' said Gerald. He looked at the delicate body of the other man, and added: `It wasn't too much for you, was it?'
ellauri052.html on line 794: There were long spaces of silence between their words. The wrestling had some deep meaning to them -- an unfinished meaning.
ellauri052.html on line 797: `Certainly it is,' said Gerald. Then he laughed pleasantly, adding: `It's rather wonderful to me.' He stretched out his arms handsomely.
ellauri052.html on line 829: `No? There you are, we are not alike. I'll put a dressing-gown on.' Birkin remained alone, looking at the fire. His mind had reverted to Ursula. She seemed to return again into his consciousness. Gerald came down wearing a gown of broad-barred, thick black-and-green silk, brilliant and striking.
ellauri052.html on line 839: `Of course you,' said Gerald, as if he had been thinking; 'there's something curious about you. You´re curiously strong. One doesn´t expect it, it is rather surprising.'
ellauri052.html on line 853: Bellow’s great subject is his own subjectivity. “If I had as many mouths as Siva has arms and kept them going all the time,” says Joseph, the novel’s Bellow-like protagonist, sounding a little like Walt Whitman, “I still could not do myself justice.”
ellauri052.html on line 857: Well into his career, Bellow combined the confessional with a mid-century notion of alienation, which meant, for Bellow, man’s inability to get outside his own head. (I use the masculine advisedly; Bellow didn’t go deep enough into women’s heads to need to get out of them.)
ellauri052.html on line 858: Leader (Salen elämäkerturi) is statesmanlike, fair-minded. He acknowledges in the introduction that great artists are not necessarily family men and that Bellow helped himself to his friends’ and relatives’ life stories even when they would have preferred their privacy.
ellauri052.html on line 867: Leader (se elämäkerturi) defines Bellow’s recurrent themes as “the relative claims of life and work, the intensity of childhood experience, sexual insecurity.” He could have added Jewish life and identity, the perils of matrimony and the defects of modern civilisation. The highly disciplined fellow devoted almost every morning to the sacred writing hours from nine to one. Sale ostettiin loppupeleissä Chicagosta Bostoniin. Jasu ja Sale kehu izeään varmaan kilpaa BU:n kekkereissä.
ellauri052.html on line 868: Reports of his teaching ranged from “he was a dud, all he did was read from Erich Auerbach’s Mimesis” to “his seminar was amazing, as you’d imagine.” He was most effective with students who could follow and respond to his intellectual fireworks. Eskimeininkiä.
ellauri052.html on line 869: His favourite novelists, who recurred in his courses, were Dostoyevsky, Stendhal, Balzac, Flaubert, Dickens, Conrad, Dreiser and Fitzgerald. He also admired the satires of Wyndham Lewis.
ellauri052.html on line 876: Sale is more important than you he is a leader in his field, a Pulitzer winner, a shoveleer, friend of dead president Kennedy, and dead senator the same, and von Humboldt. Sanoo Sale Salesta. Hupasaa et Jasun kotkan uran huippuhetki oli kun John F. Kennedy rotkautti sitä. Vielä hupasampaa et se oli Jasustakin hienoa.
ellauri052.html on line 879: Muu maailma on kaikki "those terrorists". Treatening our legitimate vital interests everywhere. The last time I troubled to read the newspaper I noted that an oil company, after paying a ransom of $10M, was still unable to obtain the release of one of its executives from his Argentine kidnappers. C'est beaucoup d'argent pour un Americain. The flabbiness of the U.S.A. is disheartening. We are setting the world a miserable example by allowing ourselves to be bullied.
ellauri052.html on line 882: I heard Bellow deliver the PEN speech on “American Writers and Their Public” to a packed hall in London on March 22, 1986. He had just suffered the death of his brothers and agonising break with Alexandra. Exhausted by jet-lag, stiff-gaited and parchment-skinned, he seemed terribly old and shattered. His talk ranged widely and wildly but, rambling and unfocused, he could not — like Ezra Pound in the Cantos — make it cohere.
ellauri052.html on line 926: Jeesuxen sanoma on tää: Kunnioita mua ja mun isää ja meidän pierua, tätä globaalia ihmispesää edustavaa julkkiskolmikkoa enemmän kuin omaa persettä, ja rakasta omaa persettä yhtä paljon kuin pesän muita pörriäisiä, ei enempää eikä vähempää. Anna meille kaikille luottoa äläkä vaadi takaisinmaxua ennen kuin seuraavassa jaxossa, jota saat kyllä turhaan odottaa.
ellauri052.html on line 931: Kun Salen halvexima sen vanhin poika psykiatri sanoo suorat sanat paskamaisesta isästään, pörähtään sen kimppuun äkäinen lauma Salen kirjallisia häntäkärpäsiä. The difficulty Greg Bellow has in grasping his father’s work is almost immediately apparent. His literary interpretations range from calling Humboldt’s Gift (1975) “a novel permeated by death consciousness” to writing that the protagonist of Henderson the Rain King (1959) “chooses a life path that brings him into contact with suffering and death.” (The very phrase “life path” would undoubtedly have made his father cringe.) Ehkäpä, just six että se on osuvaa. ellauri052.html on line 932: Oddly, Greg expresses frustration with a father “whose deepest desire was to keep his thoughts and his feelings strictly to himself,” as if Bellow did not spend nearly 70 years sharing those thoughts and feelings with millions of readers.
ellauri052.html on line 936: Ultimately, much of the book revolves around a perceived opposition between “young Saul,” the politically radical, amorously multitasking free spirit who raised him, and “old Saul,” the reactionary, race-baiting friend of authority and Allan Bloom who occupied his father’s body for its final 40 years. Greg had a front-row seat for Bellow’s supposed conversion, after the rise of black power and the Six Day War, to the unfashionable conservatism that remains the unspoken reason his books aren’t read much in America today. He is thus well-placed to describe how that change—dramatically evident in Mr. Sammler’s Planet (1970), the neo-con novel par excellence, but also in Herzog—manifested itself in private.
ellauri052.html on line 940: Greg had made a career out of his own childhood misery—a nasty dig given that Saul was as much the author of that misery as he was of his novels. Greg noted, with shrugging disapproval, that his father “felt a duty of truth to his readers that was stronger than to his family,” but indicated he still didn’t understand or accept this about his father. Perhaps he can’t be expected to. “All significant human business is transacted inside,” was Saul’s lesson to Greg, who doesn’t seem to have forgiven his father for it being true.
ellauri052.html on line 944: It may be helpful to note here that Bellow’s fame, already growing after The Adventures of Augie March, exploded after the publication of Herzog in 1964—the same year Daniel, his youngest son, was born. By the time the newly rich writer, urged by his third wife, moved into a fancy co-op on Lake Michigan, Greg already possessed enough of what he thought were his own opinions to dislike the white plush carpets, the 11 rooms “filled with fancy furniture and modern art.” Reminding the reader he was “raised by a frugal mother and a father who had no steady income,” Greg says that he “found the trappings of wealth in their new apartment so repellent that I complained bitterly to Saul,” who replied that he didn’t care about the new shiny things so long as he could still write—which he could. “As I always had, I accepted what he said about art at face value,” Greg admits, but he stopped visiting the new place. After the marriage deteriorated and Saul moved out, 3-year-old Daniel, in the words of ex-child-therapist Greg, “took to expressing his distress” by peeing on the carpets. “I have to admit that the yellow stains on them greatly pleased me,” Greg writes—for once showing off the Bellovian touch.
ellauri052.html on line 946: Zachary Leader’s work, though superior to Atlas’s and better than his first volume, still has some serious flaws. He swallows Keith Botsford’s absurd claim that his subject “is a direct descendant of Machiavelli”. Leader constantly tries to connect every person and event in Bellow’s life to their fictional counterparts instead of emphasising his imaginative transformation of experience. Literary agent Andrew Wylie, well named “The Jackal,” poached Bellow from his longtime agent Harriet Wasserman. Varmaan lupas Salelle pyllynamia.

ellauri052.html on line 948: His good looks, exciting mind, sharp wit and exalted reputation were catnip to the ladies, whom he easily captured but could not control. Though not cut out for marriage, he had five wives and divorced the first four. One of his three sons explained, “He liked being taken care of. He liked beautiful, intelligent, spirited women. He didn’t like being bored.” Except in the arse.
ellauri052.html on line 950: Only his last wife, Janis Freedman, who was 43 years younger, redeemed his marital failures and fulfilled his expectations. Plain and pliant, Canadian, Jewish and well-educated, she devoted her life to Bellow. She became his amanuensis, household major domo, surrogate parent, guardian of the flame and mother of his child when the biblical patriarch was 84. Hiljaiset ja halukkaat, ketterät ja kurvikkaat, sellaiset me haluaisimme. Jasu ja Jörkka yxissä kansissa.
ellauri052.html on line 951: Leader did not interview their daughter, Rosie, who was autistic, and does not include her photograph after infancy.
ellauri052.html on line 953: Oppressed and heavy-hearted, Bellow resorted to subtle concealment of competing mistresses, moved around like a man on the run and needed bursts of frenetic activity, “even if it means constant trips to Japan, London, Yugoslavia or Israel to keep one jump ahead” of his emotional entanglements.
ellauri052.html on line 958: Bellow was accused of being a “lousy” sexual performer, but was more convincingly called a passionate and virile lover. He even had a fling with his black cleaning lady, “about twice as tall as he was, and well built.” No hemmetti, kysyttiinkö siivoojalta miten mini Sale pärjäsi. Tais heiluttaa patonkia porttikonkissa.
ellauri052.html on line 960: During an awkward sexual encounter with Harriet Wasserman, she remembered “asking him for permission, as if it were a museum objet d’art, ‘Can I touch this?’” Many of his mistresses remained in love and in touch with him. Scott Fitzgerald said that Hemingway “needed a new woman for each big book”; Bellow lost a woman with each big book. He spilled sperm as he spilled ink, and sex both interfered with and inspired his writing. Bellow created and lived on turbulence, thrived on chaos, courted conflict and was inspired by personal cataclysm. He reported that one lover (mies vai nainen?) “caused me grandes dificultades in England and in the south, but I finished Sammler just the same.” The bearers of erogenous zones (either sex) made him feel younger, “it was a way of avoiding the Angel of Death,” and he cherished their provocative bitchiness. Bellow’s emotional upheavals — his guilt and remorse, multitudinous failings and need for self-condemnation — made him beat his breast at his private Wailing Wall. Se oli kuin kunkku David jolle tuotiin neitosia pyllynlämmittimixi.
ellauri052.html on line 966: Bellow's wives were Anita Goshkin, Alexandra (Sondra) Tsachacbasov, Susan Glassman, Alexandra Ionescu Tulcea, and Janis Freedman. In 2000, when he was 84, Bellow had his fourth child and first daughter, with Freedman. Goshkin elätti sitä tunarointivuosina. Sen se dumppas kun alko tulla rahaa. Se oli kuin se Jasun ykkönen.
ellauri052.html on line 969: Bellow’s most merciless and eviscerating tormenter was his third wife, Susan Glassman, who defeated him in a long, acrimonious and expensive divorce suit. In 1974, after he had fraudulently misrepresented his projected income, the court, hostile to a successful Jewish intellectual, “ordered him to pay Susan $2,500 a month in alimony, backdated to 1968, plus $600 a month child support, plus lawyers’ fees.” Ignoring his own lawyer’s sound advice to settle the case, he surrendered to a self-destructive impulse, continued to appeal and deliberately prolonged his agony.
ellauri052.html on line 971: The rap against Bellow is that he maligned four of his five wives, especially in his fiction. This is true, and Leader is savvy enough not to take Bellow’s word about them. Wife No. 1, Anita, is shown as the underappreciated mainstay she obviously was. As for wife No. 2, Sondra Tschacbasov Bellow (Bellow called her Sasha), the model for the evil Madeleine, Leader has a scoop: an unpublished memoir shared with him after Bellow’s death. By her own account, Sasha was a vulnerable child-woman lacking basic life skills. From childhood and into her teens, she says, she was the victim of incest committed by her father. When Bellow took up with her, he was 37 and she was 21, a Bennington graduate and a secretary at the Partisan Review. His friends treated her with a sniggering sexism unfortunately unremarkable in the 1950s. At a party Bellow took her to, the critic R. W. B. Lewis, her former professor, drunkenly demanded to
ellauri052.html on line 979: The most important person in Bellow’s life—Maury, his oldest brother. As Leader shows, Maury was both the driving force in Bellow’s Americanization and a major presence in his work. Parents and wives came and went, but Maury remained: Simon in Augie March, Shura in Herzog, Julius in Humboldt’s Gift. As peremptory and violent as their father but more competent, Maury epitomized the cult of power and material success that both fascinated and repelled Bellow. “I recognized in him the day-to-day genius of the U.S.A.,” Bellow said in an interview with Philip Roth. In the same conversation, Roth observed that Maury’s reckless, angry spirit was “the household deity of Augie March.” By the time Maury finished law school, he had already started collecting graft for a corrupt Illinois state representative, skimming off the top for himself and his mother. A charismatic ladies’ man with an illegitimate son, Maury was “very proud of his extraordinary group of connections, his cynicism, his insiderhood,” Bellow told Roth. Maury was disdainful of his brother’s nonremunerative choice of profession, which he considered luftmenschlich—frivolous, impractical.
ellauri052.html on line 992: Muu maailma on kaikki "those terrorists". Treatening our legitimate vital interests everywhere. The last time I troubled to read the newspaper I noted that an oil company, after paying a ransom of $10M, was still unable to obtain the release of one of its executives from his Argentine kidnappers. C'est beaucoup d'argent pour un Americain. The flabbiness of the U.S.A. is disheartening. We are setting the world a miserable example by allowing ourselves to be bullied.
ellauri052.html on line 994: We! we! piipittää pikku maahanmuuttaja Setä Samin jalkovälistä heilutellen uhkaavasti sen munapusseja. Mut hei, pahimmistakin terroristijutuista voi saada hemmetisti pätäkkää myymällä niitä kumikaulameedialle! Mä oon valmis epäizekkäästi auttamaan mun ystävää kunhan saan ne rahat sitte takaisin silleesti niinku korkoineen.
ellauri053.html on line 2: ad>
ellauri053.html on line 15: ad>
ellauri053.html on line 47: 10. toukokuuta – Itäsaksalaisen Chemnitzin kaupungin nimi muutettiin Karl-Marx-Stadtiksi.

ellauri053.html on line 61: 26. syyskuuta – Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen muotoilema Eino Leinon patsas paljastettiin Esplanadin puistossa Helsingissä.

ellauri053.html on line 63: 11. lokakuuta – Isojoella löydettiin 17. toukokuuta kadonneen Kyllikki Saaren ruumis suohautaan peitettynä.

ellauri053.html on line 72: Toisten kanssa sureminen on helppoa, iloizeminen vaikeampaa. Se on eräs narsistin kontraindikaatio. Eunukkia naurattaa kun se ymmärtää. Mä säälin sua. Mä kadehdin sua. Onnexi olkoon! Kaikki eunukit kumarsivat moneen kertaan.
ellauri053.html on line 129: One of the bad effects of an anti-intellectual philosophy, such as that of Bergson, is that it thrives upon the errors and confusions of the intellect. Hence it is led to prefer bad thinking to good, to declare every momentary difficulty insoluble, and to regard every foolish mistake as revealing the bankruptcy of intellect and the triumph of intuition.
ellauri053.html on line 131: A more scientifically oriented philosophy of change than Bergon's was developed between the wars by A. N. Whitehead particularly in his book Process and Reality.
ellauri053.html on line 133: Whiteheadia ja muita loogisia positivisteja päntättiin vielä 70-luvulla tieteenfilosofian tenttikirjoissa. Bergsonia ei tarvinnut lukea.
ellauri053.html on line 147: Aarne Kinnunen on snobi kert se on nousukas. Snobit oli esteettejä. Se oli paha epiteetti Tenttenille. Oliko Entten snobi vaiko dandy? Vähän etuajassa oli snobixi. Dandyn piirteitä löytyy sensijaan kovasti. Entä Puovo Huovikko? Nousukashan sekin on, siis snobi. Huom humanismi kuuluu mukaan tähän kuvioon. Dekadenssi ja symbolismi ja modernismi. Kaikki vitun ärsyttäviä.
ellauri053.html on line 169: On s'aperçoit au bout de quelques années que le bitume, employé en quantité, peut dégrader les peintures. Composé d'un mélange d'hydrocarbures qui sont tous des solvants les uns des autres, il migre dans les couches voisines s'il n'est pas isolé par un vernis à la gomme-laque (PRV1, p. 258). Son emploi en épaisseur détériora irrémédiablement un nombre important de tableaux de cette période, en faisant gercer les couches picturales, et en produisant des craquelures.
ellauri053.html on line 203: Eskin kirjaplokissa oli siis tämä merkintä: Lukenut tätä kimaltelevaa, uloshengittävää kirjaa viime viikot sukellustekniikalla, uiden hetken sen kirkkaudessa. Raikastuneena palaten arkiryskeisiin. Kinnunen avaa Haavikon kautta ja oman syvällisen ymmärrysmaailmansa kautta kielen, merkitysrakentumisen, reflektion aarrearkkuja. "Runon kieli sallii puhua myös ilman teemaa ja teesiä olematta silti mieletöntä." - Lukukokemuksen majesteetillisuutta ja lähestyttävyyttä lisää tekijän valitsema erinomainen tekniikka: joka sivulla hän lainaa Haavikkoa havainnollistaakseen näkökulmiaan ja valaisevuuksiaan. - Siinä mitassa innostuin, että äsken kävin Fredrikinkadun Nide-kirjakaupassa noutamassa Haavikon Kootut runot (864 sivua).
ellauri053.html on line 310: Atomaarinen vs. totalitäärinen ihmiskuva taistelevat keskenään Aarne-sedän päässä. Atomaarinen on perkeleestä, totalitäärinen vinkkaa ylöspäin. Tää on jotain Goethen aikaista luonnotiedettä. Sitä opetettiin koulun zykologiassa vielä silloinkin kun mä olin lukiossa, hahmozygologiaa, kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Siihen superadditiiviseen osaan kätkeytyy sitten porsaanreikä (tai madon), jota pitkin Arska-porsas (tai mato) livahtaa (tai luikertaa) taivaaseen. Jos hyvin käy. Varmahan ei voi olla. Mutta voi toivoa, optimistisesti. Pessimisti ei halua sitä mihin uskoo, optimisti uskoo mitä haluaa, sanoo Piet Hein eräässä grukissa. Sillä on Will to Believe.
ellauri053.html on line 315: Pila, satiiri, ironia, syvempi merkitys. Mikähän niistä on naurettavin? Puovon jumalia ovat sielu, ruumis, nainen, mieli, omaisuus, jumalat. Piru, pimeys ovat maailman kehät. Tässä on aika vahvasti meemiainesta, geenejä on vaan siteenä. Puovon pirut on tulleet just noista meemeistä. Geenejä se kohteli tylysti kuten vaimoja, tytär kuoli ja pojasta tuli änkyttäjä. Kaikkia Antoniuxen kiusauxia tuli maistettua, ja tuskin kadutti. Pimeä Puovo oli, tosi pimeä.
ellauri053.html on line 323: Numero 4 on nelijalkaisten numero, ainoa kolmijalkainen eläin on miekkonen. Keskijalka ei ota edes maahan. Tulee Dreyfuss-kävelyä, outoa tai ontuvaa kuin Chaplinilla ja Sattuman Villellä. 4 legs good 3 legs bad.
ellauri053.html on line 434: Päätetään tää luku pilaan jossa esiintyy sekä kuolema että Jumala (juu Uarne kirjottaa sen isolla, dead giveaway?)
ellauri053.html on line 449: Olen palannut Uarnen "tulkintoihin" Puovon suolloxista kirjassa Korskea monisielu. Karhea nenänielu. Huovikko on kuin Frankenstein ja Kinnunen sen rakentama hirviö, joka turhaan koittaa saada luojastansa selkoa.
ellauri053.html on line 470: Mä oon enempi Karlfeldtin linjoilla. Karlfeldt ei ottanut vastaan noopelia koska kuului ize sadankomiteaan:
ellauri053.html on line 499:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7a/Albrecht_D%C3%BCrer_-_Melencolia_I_-_Google_Art_Project_%28_AGDdr3EHmNGyA%29.jpg/330px-Albrecht_D%C3%BCrer_-_Melencolia_I_-_Google_Art_Project_%28_AGDdr3EHmNGyA%29.jpg" height="200px" />
ellauri053.html on line 557:

Mutta ehkä eniten Puovon runoissa esintyvä sana on ihminen. Ei ihme kert ne on jeremiadeja. Ihminen on ongelma, muttei ratkaisu.
ellauri053.html on line 668: quam turpi Pholoe peccet adultero.
ellauri053.html on line 676: libertina fretis acrior Hadriae
ellauri053.html on line 687: Minua itseäni on, jalomman Venuksen lähestyessä, vapautettu Myrtale pidättänyt lemmenpauloissa, paljoa tulisemmin, kuin Kalabrian lahtia kiemuroivan Hadrian meren laineet.
ellauri053.html on line 697: Herbert Spencer (27 April 1820 – 8 December 1903) was an English philosopher, biologist, anthropologist, and sociologist famous for his hypothesis of social Darwinism whereby superior physical force shapes history. Spencer originated the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.
ellauri053.html on line 699: Spencer developed an all-embracing conception of evolution as the progressive development of the physical world, biological organisms, the human mind, and human culture and societies. As a polymath, he contributed to a wide range of subjects, including ethics, religion, anthropology, economics, political theory, philosophy, literature, astronomy, biology, sociology, and psychology. During his lifetime he achieved tremendous authority, mainly in English-speaking academia. "The only other English philosopher to have achieved anything like such widespread popularity was Bertrand Russell, and that was in the 20th century." Spencer was "the single most famous European intellectual in the closing decades of the nineteenth century" but his influence declined sharply after 1900: "Who now reads Spencer?" asked Talcott Parsons in 1937.
ellauri053.html on line 704: Spencer is best known as the originator of the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.
ellauri053.html on line 708: "Who now reads Spencer?" asked Talcott Parsons in 1937. Who is Talcott Parsons?
ellauri053.html on line 715: His contributions to racist ideology are many. In his famed work Social Statics (1850), he argued that imperialism had served civilization by clearing the inferior races off the earth: "The forces which are working out the great scheme of perfect happiness, taking no account of incidental suffering, exterminate such sections of mankind as stand in their way. … Be he human or be he brute — the hindrance must be got rid of."
ellauri053.html on line 717: His arguments provided so much ammunition for conservatives and individualists in Europe and America that they are still in use in the 21st century. The expression 'There is no alternative' (TINA), made famous by Prime Minister Margaret Thatcher, may be traced to its emphatic use by Spencer.
ellauri053.html on line 736: Tagore was raised mostly by servants; his mother had died in his early childhood and his father travelled widely.
ellauri053.html on line 744: Nirada pilvi sanskulotissa on veden nira antaja. Nykykreikassa vesi on nero. Sukua vai sattumaa? Wiktionaryn mukaan sattumaa. Kr. nearon hydor on raikasta vettä. Etruskix vesi on neri. Sukuako vai sattumaa? Etruskeista ei vieläkään tiedetä mistä ne tulivat, Turkistako ehkä, kieli ei ole sukua paljon millekkään. Turkixi vesi on su.
ellauri053.html on line 762: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/58/Rabindranath-Tagore-Mrinalini-Devi-1883.jpg" width="50%" />
ellauri053.html on line 764: Inkkarit ei juuri juoneet teetä ennen kun britit alko kasvattaa kiinalaista teetä Intiassa. Tandoori ei edes tykännyt teestä. Upporikkaita inkkareita vitutti kun Englannissa teetä tarjoilevat pastorinrouvat suhtautui niihin yliolkaisesti kuin johkin kadunlakaisijoihin. Eivät tajunneet kuinka hienot premissit nillä oli Kalkutassa.
ellauri053.html on line 778: ads/2017/10/tagore-gandhi.jpg?impolicy=website&width=534&height=356" />
ellauri053.html on line 787: Father set my mother to prepare an abridged version of the Ramayana , keeping to the original but leaving out all superfluous and irrelevant matter so that the main story could be read at a stretch. Father insisted that she should consult the original Sanskrit and not depend upon Bengali translations for preparing her text. This was difficult for Mother, but undaunted she read the Ramayana with the help of a Pandit, and only then did she start writing, but unfortunately the book was not finished before she died and the MS. of the portion she had written got lost. I remember with what avidity we used to read her MS.
ellauri053.html on line 807: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bd/Mira_Devi%2C_Rathindranath_Tagore%2C_Rabindranath_Tagore%2C_Pratima_Devi%2C_Madhurilata_Devi.jpg/660px-Mira_Devi%2C_Rathindranath_Tagore%2C_Rabindranath_Tagore%2C_Pratima_Devi%2C_Madhurilata_Devi.jpg" width="50%" />
ellauri053.html on line 811: After his resignation from Visva-Bharati, Tagore planned to move to Dehradun. He wrote to Nirmalchandra demanding that Mira be "handed-over" to him; Nirmalchandra obliged and Mira and her son 2-year old Jayabrato accompanied Tagore to Dehradun. Before leaving, Tagore wrote to Pratima, "I am not going secretly. I have informed everyone that Mira is with me." Pratima replied that she "would be happy, if he remained happy".
ellauri053.html on line 818: The Tagores belong to the Bandyopadhyaya group of Bengali Brahmins. The genealogy can be traced back to Daksha, one of the five Brahmins who were imported sometime in the 8th century from Kanauj to help in reviving orthodox Hinduism in Buddhist-ridden Bengal. The descendants of this Brahmin moved from one place to another until one Panchanan in 1690 settled down at Govindapur near Calcutta. The opportunities of making money in this flourishing mercantile town, the stronghold of the East India Company, finally attracted the family to Calcutta in the latter part of the eighteenth century and they built their homes at Pathuriaghata and Jorasanko.
ellauri053.html on line 820: Prince Dwarkanath Tagore, my great-grandfather, was a romantic figure. Contemporary of Rammohan Roy, the Father of the Renaissance Movement of Bengal, he was closely associated with him in all his activities and rendered financial help when- ever required. The East India Company were by this time firmly established in Bengal and were rapidly building up their trade. Dwarkanath’s knowledge of English helped him to take advantage of the conditions prevailing under the Company’s rule and he was able at quite an early age not only to amass a fortune but also to gain high offices under the British. With Rammohan Roy he took a leading part in all the movements for the promotion of higher education and social welfare. There was hardly any institution founded during his life-time that did not owe its existence to the generous charity of Dwarkanath. He came to be known as Prince Dwarkanath in recognition of his benefactions. His business enterprises extended to fields unexplored by Indians in those days. He had a fleet of cargo boats for trading between India and England. To improve his business connections and gain further concessions from the Company, he himself went to England accompanied by his youngest son, Nagendranath. I have had occasion to read the diary kept by this grand-uncle of mine. It describes vividly and in very chaste English the social life Of the aristocracy of England in the early Victorian age as seen through the eyes of an Indian. There is also an interesting description of his adventurous journey across the country from Bombay to Calcutta at a time when India was in a very disturbed condition on the eve of the Sepoy Mutiny.
ellauri053.html on line 833: Our house has had an interesting history. As I have already said, my forefathers migrated to Calcutta in the early days of the East India Company, and, having helped in the erection of Fort William, made enough money to construct a palatial building of their own at Jorasanko in the northern quarter of the town. Other gentry were attracted to this quarter which gradually became the most fashionable part of the city, with elegant houses vying with each other. It is a pity that most of these houses are being crowded out or demolished to make room for hideous modern mansions. The architecture of that period with high columned facades and a series of interior courtyards was not only dignified but most suited to the tropical climate.
ellauri053.html on line 835: After the death of the Prince, my grandfather, Maharshi Devendranath Tagore, became the head of the family.
ellauri053.html on line 837: At Jorasanko lived the direct descendants of the Maharshi at No. 6, Dwarkanath Tagore Lane. It was a huge rambling house spread over an acre of ground with wide verandahs and large halls around the outer courtyard and a series of dark and dingy corridors and staircases and rooms, where no sunlight ever penetrated, which gave us the creeps whenever as children we had to pass through them. At No. 5, the handsome residence opposite to ours, lived my three artist cousins Gaganendra, Samarendra and Abanindra.
ellauri053.html on line 845: Rampen porukoilla oli vaatimaton kämppä ja vaan yxi hevonen, jolla Rampe isä yxin razasti päivittäin tonne puistokadulle lihapatain ääreen. Oma perhe odotteli hämärässä nälkäisenä kotona.
ellauri053.html on line 853: Our teacher of English was an Englishman of a rather interesting type. He was given a bungalow in the compound. There he lived with thousands of silk-worms in which he had become interested through Akshoy Kumar Maitra, the historian. On Sundays, discarding all clothes, Mr. Lawrence would wrap himself in old newspapers and lie amongst the caterpillars which delighted in crawling all over him. He was very fond of them and used to say they were his children.
ellauri053.html on line 858:

On mania Padma-joella

ellauri053.html on line 860: Kesämökillä rannikolla Padma joella toisen veljen luona lojuttiin biitsillä kuivat talvikuukaudet ja otettiin suulista, tapettiin ja syötiin kilpikonnia.
ellauri053.html on line 863: Jagadish Chandra Bose had a wonderful fund of interesting stories, some very amusing, of the many lands he had visited and personalities he had met. He could go on telling them for hours and days together, yet one would never get tired of listening to him for he could always make the most trivial facts interesting, and his humour was so refreshing. He could also laugh ; so few people can laugh well and at the proper time and place. I would greatly miss him when he went away and secretly I would take a vow to become a scientist like him when I grew up.
ellauri053.html on line 865: Siinähän saa nauraa. Muu aika kasvateltiin silkkimatoja, kirjotettiin satuja ja sävellettiin lauluja joita lauleskeltiin kaiket illat Padma joella, kovaa laulava Rampe äänekkäimpänä:
ellauri053.html on line 873: While Father would be entertaining the Maharaja, Mother with the help of Amaladidi, who was an expert in the cooking of East Bengal delicacies, would be busy preparing the meals.
ellauri053.html on line 877: As soon as he had finished a piece of writing. Father always got restless until he had an opportunity of reading it to a few friends. None of his literary friends was at Shelidah at the time, so off he must go to Calcutta.
ellauri053.html on line 881: Padmajoella Rampe matkusteli tiluxille asuntolaivalla. Sen se joutui myymään kun perusti Shantiniketanin instituuttinsa.
ellauri053.html on line 890: At the end of three months I was to be examined by the Maharshi himself to see whether I could recite correctly and with proper intonation his selections from the Upanishads , called Brahmo-dharma.
ellauri053.html on line 892: My teacher, who had no illusions, regarding his pupil, trembled at the herculean task imposed upon him. However, the Maharshi’s word was law, and teacher and pupil set to work with such grim determination that at the end of the prescribed period my grandfather was greatly pleased to hear me recite the mantras so dear to him.
ellauri053.html on line 896: The sacred thread ceremony, the Upanayan takes place when a Brahmin boy is considered to be or a fit age to be attached to a Guru (teacher) to begin his education. He is taught the Gayatri mantram which every Brahmin is expected to repeal morning and evening as the text for his contemplation of the Infinite and is given the sacred thread to wear as a symbol of his initiation as a Brahmin.
ellauri053.html on line 898: In ancient times the boy had to leave his home and live with his Guru in a forest hermitage as a Brahmachari. Only after having lived a spartan life during years of rigid training was he allowed to go home and take up the duties of a householder.
ellauri053.html on line 908: By appealing to some friends four pupils were obtained from Calcutta. I myself brought the number up to five. We were all clothed in long yellow robes as befitting Brahmacharis. On the day of the opening ceremony, however, we were given red silk dhotis and chaddars and it made us feel very proud and im- portant to stand in a row in the Mandir, the cynosure of all eyes.
ellauri053.html on line 912: Father had composed some new songs for the opening ceremony, one of which, Mora satyer pare man (We dedicate ourselves to truth) remained as the school song for many years until it was replaced by Amader Santiniketan (Our own Santiniketan).
ellauri053.html on line 920: I think one of the sorest trials my mother ever had was when Father insisted that I should live in the school boarding-house. She could not bear the miserable condition in which we lived, especially with regard to food.
ellauri053.html on line 928: How-ever simple, the strain on Father’s resources to maintain the school must have been great. The institution had no income of its own besides the annual Rs. 1,800 drawn from the Santiniketan Trust. For several years students were not charged fees of any kind. They were given not only free education, but food and very often clothing as well. The whole burden had to be borne by Father, when his own private income was barely Rs. 200 a month. My mother had to sell nearly all her jewellery for the support of the school, before she died in 1902.
ellauri053.html on line 930: But it would be wrong to emphasize only the dark side of the picture. We were essentially a happy lot and life was very rich and interesting in spite of our outward poverty. Whenever Father was present, he poured his soul into the institution and made it lively by singing songs which he never tired of com- posing, reciting his poems, telling stories from the Mahabharaia , playing indoor games with the boys, rehearsing plays, and even taking classes.
ellauri053.html on line 940: Thou comest. New Year, whirling in a frantic dance amidst the stampede of the wind-lashed clouds and infuriate showers, while trampled by thy turbulence are scattered away the faded and the frail in an eddying agony of death.
ellauri053.html on line 942: Before we realised what had happened, Satish Roy had vanished into the storm. Afterwards a search-party found his battered and half-dead form lying under a tree near the Bhuvandanga village.
ellauri053.html on line 951: That had in it a crannied hole, or chink,
ellauri053.html on line 962: Saying ‘And thus have I Wall my part discharged so’, made a hasty exit as the audience roared with laughter.
ellauri053.html on line 969: While Father was entirely absorbed in his educational experiment at Santiniketan, Mother fell ill and she had to be taken to Calcutta for treatment. Before the doctors gave up hope Mother had come to realize that she would not recover. The last time when I went to her bedside she could not speak but on seeing me, tears silently rolled down her cheeks.
ellauri053.html on line 971: That night my sisters Bela, Rani and Mira and myself and my brother Sami — who was then just a small child — we were all sent to sleep in another part of the house. We knew without anyone telling us that we had lost our mother. That evening my father gave me Mother’s pair of slippers to keep. They have been carefully preserved ever since.
ellauri053.html on line 973: Father kept outwardly calm and went back to Santiniketan to his work there as though nothing had disturbed his mind, leaving us in the care of a distant aunt of my mother. But his feeling — the keen sense of separation and loneliness — poured into a series of poems afterwards published as Smaran (In Remembrance).
ellauri053.html on line 975: On my father’s desk I discovered two bound volumes containing copies of letters written by him to my cousin Indira. My cousin had evidently carefully preserved all the letters and copied them out in her beautiful handwriting in the two volumes neatly decorated by her brother Surendranath.
ellauri053.html on line 977: These letters were published by me and my brother-in-law Nagendranath Gangulee in 1911 as Chhinna-Patra. Unfortunately Father had mercilessly run his pen through good portions of the letters.
ellauri053.html on line 979: While I was loitering about the Asrama and reading the letters over and over again the sad news of the death of my sister. Rani was conveyed to me from Calcutta. Father had brought her back there finding that she had much improved in health in Almora — but a relapse ended fatally and she died nine months after the death of my mother.
ellauri053.html on line 981: Father now devoted himself with renewed zeal to the affairs of the school. The most difficult task was to find the right kind of teachers. Frequent changes had to be made. Every time a new teacher was engaged Father had to train him and mould him to fit in with the ideals of the Asrama.
ellauri053.html on line 983: Unfortunately just when he was feeling satisfied with the progress that was being made another mishap occurred in the family that greatly disturbed Father’s mind. My grandfather, the Maharshi, died in Calcutta. Father had to go there as soon as he heard about his illness and remained a long time there after grandfather’s death to settle business affairs consequent on the passing away of the head of a big family like ours. After the death of the Maharshi the family broke up — the members no longer lived together as in a Hindu joint family. (100 hengen huushollissa.)
ellauri053.html on line 987: A few years later, after I had settled down at Santiniketan my sister Bela, who was staying with her husband in Calcutta, fell ill. Like Rani, my elder sister also developed tuberculosis. ela was daddy's favourite child and her death was a severe blow to him.
ellauri053.html on line 991: Throughout all these years of the severest trial to him Father’s penis never had any rest. Even when he would be passing through very great distress editors never had to wait for the regular instalments from his penis.
ellauri053.html on line 1002: He was reading to you all evening, but could you really make out what he meant?
ellauri053.html on line 1035:

“Rabindranath only became a temporary craze, but never a serious literary figure in the Western scene. He was intrinsically an outsider to the contemporary literary tradition of the West, and after a short, misunderstood visit to the heart of the West, he again became an outsider.”
ellauri053.html on line 1047: Reads my poems
ellauri053.html on line 1064: The early spring mad with joy
ellauri053.html on line 1066: Spreading its restless wings
ellauri053.html on line 1092: Eli terveisiä perseestä, Rampe tässä niitä lähettää mulle tänne sadan (taino, 80) vuoden päähän, takaa maistuvia. Come as you are, tarry not in the toilet.
ellauri053.html on line 1123: I had done my work and sat alone Mä olin huilimassa yxixeni
ellauri053.html on line 1127: The doves cooed tireless in the shade, Pulut kukersivat väsymättä varjossa,
ellauri053.html on line 1131: heat. The road lay deserted. helteessä. Tie lojui autiona.
ellauri053.html on line 1135: blue the letters of a name I had known, Sinisellä entistutut nimikirjaimet,
ellauri053.html on line 1137: I had forgotten to braid my hair. Olin unohtanut letittää tukan.
ellauri053.html on line 1139: The river ran unruffled under the shady bank. Joki valui hätäilemättä rannan varjossa.
ellauri053.html on line 1141: I had forgotten to braid my hair. Olin unohtanut letittää tukan.
ellauri053.html on line 1143: The dust of the road was hot and the fields panting. Moottoritie oli kuuma ja pellot läähätti.
ellauri053.html on line 1170: On 26 January 1877, the young poet entered the Godolphin school, which he attended for four years. He did not distinguish himself academically, and an early school report describes his performance as "only fair. Perhaps better in Latin than in any other subject. Very poor in spelling".
ellauri053.html on line 1179: His complaint against Yeats was that Yeats’s “supernatural world” was “the wrong supernatural world”: It was not a world of spiritual significance, not a world of real Good and Evil, of holiness or sin, but a highly sophisticated lower mythology summoned, like a physician, to supply the fading pulse of poetry with some transient stimulant so that the dying patient may utter his last words.

ellauri053.html on line 1191: Eliot needed to put a considerable distance between himself and Yeats, each of whom could be regarded as a Symbolist, however differently they responded to French Symbolism as Arthur Symons expounded it in The Symbolist Movement in Literature. It is my understanding that Symons led Yeats through the early chapters, with Mallarmé as the main figure, and that Eliot made his own way quickly through the several chapters until he reached Laforgue, the poet he found most useful in his attempt to discover his own voice. Still, Eliot’s animosity is hard to explain.
ellauri053.html on line 1245: Walter Horatio Pater was born August 4, 1839, in Shadwell, London and he died on July 30, 1894, at Oxford in Oxfordshire. He was a famous English critic, journalist, writer of fiction, university teacher, and an essayist.
ellauri053.html on line 1249: Aestheticism: Walter Pater is the man behind ‘Art for Art’s sake’, which even Oscar Wilde advocated of, the glimpse of which can be found in their writings. He evaluates art and his writing is thus related to art on the basis of their moral and educational value.
ellauri053.html on line 1251: Versatile Writer: He exhibited in his work breadth of talents and interests. His most renowned work falls into cultural theory; art history including painting, sculpture, and architecture. He wrote on the critics of the old and modern English Literature too. He even wrote lecture articles, short stories etc. William E. Buckler says that Pater “is still one of the half-dozen indispensable critics in English; from, say, 1880 to 1920, he was without equal.”
ellauri053.html on line 1274: By the dark webs, her nape caught in his bill, kelade av svarta simhud, hennes nacke nafsad av en näbb:
ellauri053.html on line 1282: A shudder in the loins engenders there Mellan svanens flipper förlänger sig en tvåhövdad snopp
ellauri053.html on line 1284: And Agamemnon dead. Being so caught up, Och vems var ägget, det är aldrig lika klart med fåglar.
ellauri053.html on line 1287: Before the indifferent beak could let her drop? Att bli trakasserad av en svan kan leda till en leda.
ellauri053.html on line 1291: Nor dread nor hope attend Toivo eikä enää pelkokaan
ellauri053.html on line 1294: Dreading and hoping all; Toinen siemenjohdin solmussa;
ellauri053.html on line 1350: To lords and ladies of Byzantium Laulan maxusta bysanttilaisille rikkaille
ellauri053.html on line 1363: Yeats derided MacBride in letters and in poetry. He was horrified by Gonne's marriage, at losing his muse to another man; in addition, her conversion to Catholicism before marriage offended him; Yeats was Protestant/agnostic. He worried his muse would come under the influence of the priests and do their bidding.
ellauri053.html on line 1365: To get a divorce, Gonne made a series of allegations against her husband with Yeats as her main 'second', though he did not attend court or travel to France. A divorce was not granted, for the only accusation that held up in court was that MacBride had been drunk once during the marriage.
ellauri053.html on line 1367: Yeats's friendship with Gonne ended when in Paris in 1908, they finally consummated their relationship. "The long years of fidelity rewarded at last" was how another of his lovers described the event. (Bet it was Ezra Pound.) Yeats was less sentimental and later remarked that "the tragedy of sexual intercourse is the perpetual virginity of the soul." (Aika narsistinen penselmä.) The relationship did not develop into a new phase after their night together, and soon afterwards Gonne wrote to the poet indicating that despite the physical consummation, they could not continue as they had been. She recommended Yeats to concentrate on other men.
ellauri053.html on line 1368: Yeats met the American poet Ezra Pound in 1909. Pound had travelled to London at least partly to meet the older man, whom he considered "the only poet worthy of serious study." From that year until 1916, the two men wintered in the Stone Cottage at Ashdown Forest, with Pound nominally acting as Yeats's secretary. The relationship got off to a rocky start when Pound arranged for the publication in the magazine Poetry of some of Yeats's verse with Pound's own unauthorised alterations. These changes reflected Pound's distaste for Victorian prosody.
ellauri053.html on line 1370: By 1916, Yeats was 51 years old and determined to marry and produce an heir. His rival John MacBride had been executed for his role in the 1916 Easter Rising, so Yeats hoped that his widow might remarry. His final proposal to Maud Gonne took place in mid-1916. Gonne's history of revolutionary political activism, as well as a series of personal catastrophes in the previous few years of her life—including chloroform addiction and her troubled marriage to MacBride—not to mention that she was 50—made her a potentially unsuitable wife; biographer R. F. Foster has observed that Yeats's last offer was motivated more by a sense of duty than by a genuine desire to marry her.
ellauri053.html on line 1373: When Gonne took action to divorce MacBride in 1905, the court heard allegations that he had sexually assaulted Iseult, then eleven. At fifteen, she proposed to Yeats. In 1917, he proposed to Iseult but was rejected.
ellauri053.html on line 1375: That September, Yeats proposed to 25-year-old Georgie Hyde-Lees (1892–1968), known as George, whom he had met through Olivia Shakespear. Despite warnings from her friends—"George ... you can't. He must be dead"—Hyde-Lees accepted, and the two were married on 20 October. Their marriage was a success, in spite of the age difference, and in spite of Yeats's feelings of remorse and regret during their honeymoon. The couple went on to have two children, Anne and Michael. Although in later years he had romantic relationships with other women, Georgie herself wrote to her husband "When you are dead, people will talk about your love affairs, but I shall say nothing, for I will remember how proud you were of them."
ellauri053.html on line 1377: During the first years of marriage, they experimented with automatic writing; she contacted a variety of spirits and guides they called "Instructors" while in a trance. The spirits communicated a complex and esoteric system of philosophy and history, which the couple developed into an exposition using geometrical shapes: phases, cones, and gyres.[71] Yeats devoted much time to preparing this material for publication as A Vision (1925). In 1924, he wrote to his publisher T. Werner Laurie, admitting: "I dare say I delude myself in thinking this book my book of books".
ellauri053.html on line 1379: In December 1923, Yeats was awarded the Nobel Prize in Literature, "for his always inspired poetry, which in a highly artistic form gives expression to the spirit of a whole nation". He was aware of the symbolic value of an Irish winner so soon after Ireland had gained independence, and sought to highlight the fact at each available opportunity. His reply to many of the letters of congratulations sent to him contained the words: "I consider that this honour has come to me less as an individual than as a representative of Irish literature, it is part of Europe's welcome to the Free State." Taas yxi tällänen taatatyyppinen poliittinen nobelisti.
ellauri053.html on line 1381: The prize led to a significant increase in the sales of his books, as his publishers Macmillan sought to capitalise on the publicity. For the first time he had money, and he was able to repay not only his own debts but those of his father.
ellauri053.html on line 1390: And slowly read, moving my lips, and dream of the soft look
ellauri053.html on line 1391: My eyes had once, and of their flitting darts;
ellauri053.html on line 1394: How many loved your moments of glad grace,
ellauri053.html on line 1400: Murmured, a little sadly, how he fled
ellauri053.html on line 1401: And ran down from the chambers to let overhead
ellauri053.html on line 1424: Ronsard is concerned with himself; Yeats barely refers to himself at all (one man) and delivers a prayer of devotion to his beloved. No other poet I've read compares.

ellauri053.html on line 1427: The greatest of the modern English language poets, Yeats had the ability (and still does) to move anybody to tears with his words. A wonderful poet a very talented and extraordinary man.

ellauri053.html on line 1433: This poem still moves me immensely, thirty-four years after I first read it and carefully parted from my very first true love. A very touching poem so beautifully written. Timeless. Marvellous lines - so insightful.

ellauri054.html on line 2: ad>
ellauri054.html on line 15: ad>
ellauri054.html on line 47: Comeniuksen toiminnan taustalla on hussilainen kirkollinen uudistus ja böömiläis-määriläisen veljesyhteisön traditio. Comenius oli hussilaisen kirkon böömiläis-määriläisen veljesyhteisön (Unitas fratrum) viimeinen piispa. Veljesyhteisö korosti elämää jatkuvana pyrkimyksenä kohti parempaa ja valmistautumisena ikuisuuteen. Veljesyhteisön tradition perillisenä hän oli ennen muuta kasvatuksen ja koulutuksen kehittäjä ja didaktiikan eli opetusopin isä.
ellauri054.html on line 101: The exhibits of this small museum consist mainly of text and information-panels. I found it informative but it also was similar to reading a informative-book displayed on the museum walls. I missed some artwork or historical objects.
ellauri054.html on line 102: The museum has a spacious garden featuring an arbor or "berceau" made of pear-trees. The mausoleum has a 1960-70 decor.
ellauri054.html on line 104: Tshekin radio uudisoi sattumalta juuri tänään 7.9.20: Comenius museum may close due to lack of finance. Brexittien takkutukka kiukuttelee kauppasopimuxista. Euroopan yhteisö on henkitoreissa. Kohta ollaan taas naapureiden kurkussa.
ellauri054.html on line 124: XIV vuosisadan alkupuolella japanilainen Kenkku toteaa esseekäärössä Joutilaan mietteitä (Tsureziregusa): "tuntuu kuin jokin merkillinen hulluus vaivaisi minua: istun päiväkausia joutilaana mustekiven ääressä ja vailla vasituista aikomusta kirjoittelen muistiin mielessä ajelehtivia joutavia mietteitä." Hän toteaa suurimmaxi iloxeen "istua yxin lampun valossa avoimen kirjan ääressä ja tutustua menneiden aikojen ihmisiin." Söiköhän Kenkku okonomiyakia? Me tehtiin sitä tänään. Hyvää! Pekka Suhonen ois tehnyt siitä esseen. Wursthaus Gutes Essen, oli Cambridge Massachusettsissa.
ellauri054.html on line 126: HK lainaa E.Saarisen erektiota Albertinkadulta aiheesta toisto tyylikeinona. Ja Jakkoh-Hintikkaa intertextuaalisuudesta. Ei ihme et tää nide oli poistohyllyssä.
ellauri054.html on line 134: Samuel Johnson sanoo nimenomaan että esseet on hutastuja, juosten kustuja. Dr Johnsonilla oli Touretten syndrooma. Vääxyn ranskalaisen kahvilan epäystävällisen miehen tyttärelläkin on se. Etenevät ennakoimattomasti kuin kiesit kylätiellä (T.Anhava), purjehtivat pilvet ja virtaava vesi (Tung Po). Juurikin näin. Vähän sellasta taktiikkaa ilman sdradegiaa (Barthes).
ellauri054.html on line 136: Pelkoa ja nyrpistelyä samettipuvussa. Sitä oli paljon vuosisadan lopulla. Mullakin oli samettipuku, ruskea.
ellauri054.html on line 142: Viimeisexi vaan ei vähimmäxi jää porsaan kavalkaadissa kuinka ollakkaan Horatiuxen saarnat eli satiirit. Boethiuxen de consolatione philosophiae ois niinko viimonen tärkee essee ennen kun keskiaika pimenöö. Boethius keekoili Roomassa 500-luvulla matujen visigoottien mobbatessa loppuja roomalaisia ja murehti siitä johtuen teodikean ongelmaa. Ei ois kannattanut. Se päätyy siihen et turpiinsaanti on sekä ansaittua että kasvattavaa. Parasta myöntää että olet ruma kalkkuna. Myönnän. Kiitos. Kuten sanoi Söören: sulla on 2 vaihtoehtoa. Joko et nosta mun hattua maasta ja saat turpaasi. Tai nostat sen, ja saat silti turpaasi.
ellauri054.html on line 157:

Ransu siteeraa Senecaa: hautajaiset pelottaa enemmän kuin kuolema. No se tuskin pitää paikkansa. Mutta se on totta että on paljon hyviä syitä tehdä seppuku. Seneca lisää kyllästymisen. Cogita quam diù eadem feceris. Tympäsöö jo. Sitähän Candidekin sanoi.
ellauri054.html on line 161: v 2019 joku räsypää Anwaar Ahmad selittää Pekonia netissä. Keskellä textiä on urheilujuoman mainos: Oshee. Älä hyydy kesken kaiken. Anwaar Ahmad is a professional writer. He is working with us from last two years. His articles are marvelous and attractive. He is best in demonstrating literature. He likes to read books. Feel free to contact him in case you need help. Vainajana muistanemme häntäkin hyvällä.
ellauri054.html on line 164: adtulo.png?w=522&h=313" height="200px" />
ellauri054.html on line 169: Samanniminen irkku maalari Francis Bacon (28 October 1909 – 28 April 1992) ei käyttänyt hattua. Bacon did not begin to paint until his late twenties, having drifted in the late 1920s and early 1930s as an interior decorator, bon vivant, and gambler. Since his death, Bacon's reputation has grown steadily, and his work is among the most acclaimed, expensive and sought-after on the art market. Extinctus amabitur idem. Niistettynä rakastetaan tätäkin. Oikeassa oli nimiserkku!
ellauri054.html on line 183: Hannu Riikonen oli omituinen jo Norssin pihalla. Tepasteli kädet ristissä selän takana kuin Charlie Chaplin sen toisen hörhön Eero Tarastin perässä. Hannun sankari on Tex Willer. Lempo! Pannahinen! “I’ve tried to uphold the tradition of eccentric professors,” Riikonen says.
ellauri054.html on line 187: Riikonen even found his wife-to-be, Salme Marjatta, at the University. They both studied Latin and attended the same lectures. The couldn’t marry until 11.5 years after their first meeting, however, as H. K. Riikonen wanted to follow scholar Valentin Kiparsky’s advice to not marry until his dissertation was complete. "Saatuani väitöskirjani valmiixi aion palata mielirunoilijani Horatiuxen pariin." Julkaistuaan kirjeet Tarastin kanssa kirjana Eero ja Hannu (vai oliko se toisinpäin) se sanoi myhisten partaansa: "seuraavaxi aion julkaista rakkauskirjeeni."
ellauri054.html on line 191: Kuinka sattuukaan Hannun vaimo on kirjastonhoitaja. Salme Marjatta Riikonen made her career as a librarian at the Faculty of Arts library. She has been retired for years. The Riikonen’s two children have followed in their parents’ footsteps. One of them holds a Master's degree in Swedish, and the other in Spanish.
ellauri054.html on line 193: Riikonen has also planned a book on the Aristotelian concept of temperance. He believes temperance can also be used to describe his own lifestyle. “I’m a calm, middle-of-the-road person. I have never veered toward the extreme, in good or bad.” Every day, Riikonen walks to his office in Topelia from his home in Etu-Töölö. “Last year, around the New Year, I lost my temper for the first time, as the electronic lock system in Topelia was broken and I couldn't get to my office during the weekend. The weekends are the best time to work, because it is very quiet,” says Riikonen.
ellauri054.html on line 213: Matthew Arnold (24. joulukuuta 1822 Laleham, Middlesex – 15. huhtikuuta 1888 Liverpool) oli englantilainen viktoriaanisen ajan runoilija sekä yhteiskunta- ja kirjallisuuskriitikko. Arnold työskenteli koulutarkastajana. Ei se kuitenkaan ollut pedantti. Hän oli kuuluisan Rugby Schoolin rehtorin Thomas Arnoldin poika ja vähemmän kuuluisien Tom Arnoldin ja William Delafield Arnoldin, romaanikirjailijan veli. Wordsworthin kamuja. A voice poking fun in wilderness. Oliko sekin puun takaa huutelija? Caricature from Punch, 1881: "Admit that Homer sometimes nods, That poets do write trash, Our Bard has written "Balder Dead," And also Balder-dash". Tennysonin ja Browningin jälkeen viktoriaanisten runoilijoiden twit-kisan pronssimies. "It might be fairly urged that I have less poetical sentiment than Tennyson and less intellectual vigour and abundance than Browning; yet because I have perhaps more of a fusion of the two than either of them, and have more regularly applied that fusion to the main line of modern development, I am likely enough to have my turn as they have had theirs." Arnold got into his poetry what Tennyson and Browning scarcely needed (but absorbed anyway), the main march of mind of his time.
ellauri054.html on line 223: Poikasena hän luultavasti tapasi askeettisen dominikaanimunkin, radikaalin ihmisvihaajan nimeltä Girolamo Savonarola. Heidän ystävyytensä kesti loppuiän (31v?). Piko sai äkkinäisen arsenikkimyrkytyxen, Savonarola joutui ansionsa mukaan roviolle, paholaisen pannuun paistumaan.
ellauri054.html on line 251: Farinelli päätyi muun muassa Englannin ja Ranskan jälkeen Espanjaan, jossa hänen oli alun perin tarkoitus viettää muutamia kuukausia, mutta jonne hän jäi lähes 25 vuodeksi. Espanjan kuningatar pyrki parantamaan kuningas Filip V:n melankoliaa Farinellin laululla ja Farinellin näin hankkima vaikutusvalta nosti hänet aina käytännössä maan pääministeriksi asti, vaikka hän ei muodollisesti virkaa hallinnutkaan. Kaksi vuosikymmentä Farinelli lauloi samoja lauluja Espanjan kuninkaalle. Ferdinand VI:n noustessa valtaan Farinelli nimitettiin johtajaksi Madridin ja Aranjuezin teattereihin, joihin hän tuotti pääasiassa Pietro Metastasion teksteihin pohjaavia oopperoita. Hän myös teki yhteistyötä Espanjaan asettuneen italialaisen Domenico Scarlattin kanssa. Kaarle III:n noustua valtaan Farinelli palasi Bolognaan ja vietti siellä eläkkeellä elämänsä viimeiset vuodet.
ellauri054.html on line 277: With tremulous cadence slow, and bring Hitaalla värisevällä tahdilla, ja tuovat
ellauri054.html on line 278: The eternal note of sadness in. Sisään ainaisen surullisen nuotin.
ellauri054.html on line 301: Nor certitude, nor peace, nor help for pain; Rakkautta, varmuutta, rauhaa, eikä Panadolia;
ellauri054.html on line 309: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Matthew_Arnold_Vanity_Fair_11_November_1871.jpg" width="100%" />
ellauri054.html on line 316: And I'll do the same for you, for things are bad
ellauri054.html on line 318: Well now, I knew this girl. It's true she had read
ellauri054.html on line 321: But all the time he was talking she had in mind
ellauri054.html on line 325: At the lights across the channel, and really felt sad,
ellauri054.html on line 329: All the way down from London, and then be addressed
ellauri054.html on line 344: Anthony Hecht was born in New York City in 1923. His books of poetry include The Darkness and the Light (Alfred A. Knopf, 2001); Flight Among the Tombs (1996); The Transparent Man (1990); Collected Earlier Poems (1990); The Venetian Vespers (1979); Millions of Strange Shadows (1977); The Hard Hours (1967), which won the Pulitzer Prize; and A Summoning of Stones (1954).
ellauri054.html on line 405: Academic and activist Angela Davis argues that prisons in the U.S. have "become venues of profit as well as punishment;" as mass incarceration has increased, the prison system has become more about economic factors than criminality.
ellauri054.html on line 407: Professor of Law at Columbia University Bernard Harcourt contends that neoliberalism holds the state as incompetent when it comes to economic regulation but proficient at policing and punishing, and that this paradox has resulted in the expansion of penal confinement.
ellauri054.html on line 423: The law needs to be structured in such a way that it allows a steady stream of new inmates. This ties back to that lobbying aspect: stricter laws mean more people in the system. More people in the system means more money for the prison. Many have argued that this is the entire reason that the war on drugs was started: another set of laws that could incarcerate thousands of people every single year.
ellauri054.html on line 431: Compete Risk Free with $100,000 in Virtual Cash Put your trading skills to the test with our FREE Stock Simulator. Compete with thousands of Investopedia traders and trade your way to the top! Submit trades in a virtual environment before you start risking your own money. Practice trading strategies so that when you're ready to enter the real market, you've had the practice you need. Try our Stock Simulator today!
ellauri054.html on line 465: Olen epäilemättä työuraltani pisimpään Helsingin yliopistoa palvellut henkilö. Vuosikymmenien aikana olen nähnyt kaikenlaista. Minusta edellinen Vileniuksen viesti on kyynisyydessään vertaansa vailla. Ennen yliopiston keskeisistä asioista päättivät sen tulevaisuudesta vastuussa olevat professorit. Nyt ei edes päätetä, vaan "sovitaan", ja ketkä tässä ovat sopimassa? Yliopiston edellytyksiä tutkimuksen kärjessä olemisesta ovat tuhoamassa tahot, joilla ei ole ollenkaan kokemusta siitä, mitä kansainvälinen tieteellinen tutkimus on. Milloin tälle saadaan loppu?
ellauri054.html on line 475: Browning on myös viktoriaaninen runoilijapariskunta, Elizabeth Barrett ja Robert Browning. Joidenkin mielestä rouva oli parempi runoilija kuin pömpöösimpi miehensä. Mies pääsi rouvan hännän alta vasta tämän kuoltua. Eli vielä neljännesvuosisadan leskenä eikä mennyt uusiin naimisiin. Kerta riitti. Sitäpaizi on syytä epäillä että Roope oli koko ajan hieman peräreijän perään (kz. runoa Childe Roland albumissa 198).
ellauri054.html on line 481: Robert Browning believed spiritualism to be fraud, and proved one of Daniel Dunglas Home's most adamant critics. When Browning and his wife Elizabeth attended one of his séances on 23 July 1855, a spirit face materialized, which Home claimed was Browning's son who had died in infancy: Browning seized the "materialization" and discovered it to be Home's bare foot. To make the deception worse, Browning had never lost a son in infancy.
ellauri054.html on line 490: I love thee to the depth and breadth and height
ellauri054.html on line 507: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ea/Thomas_B._Read_%28American%2C_1822-1872%29_-_Portraits_of_Elizabeth_Barrett_Browning_and_Robert_Browning.jpg" width="50%" />
ellauri054.html on line 519: Browningin pääteos on The ring and the book (1869). Toinen huomattava teos on kokoelma Bells and pomegranates (1841−1846), johon sisältyy muun muassa dramaattinen runoelma Pippa passes. Muita ovat Balaustion’s adventure, Men and women, runokokoelma Dramatis personæ sekä näytelmä Paracelsus. 1888−1889 ilmestyneet kootut teokset sisältävät 16 nidettä.
ellauri054.html on line 527: Browning´s early career began promisingly, but collapsed. The long poems Pauline (1833) and Paracelsus (1835) received some acclaim, but in 1840 the difficult Sordello, which was seen as wilfully obscure, brought his poetry into disrepute. His reputation took more than a decade to recover, during which time he moved away from the Shelleyan forms of his early period and developed a more personal style.
ellauri054.html on line 554: Iltaan mennessä Sordello tajuaa et tääkin suunnitelma on perseestä. Täytyy edetä pienin askelin, kuten Lenin sanoi, 1 eteenpäin ja 2 taaxepäin. Nyt Sordello päätyy gelfien kannalle koska ne sentään on olevinaan jumalan puolella. Nyt täytys vaan saada tauriini samalle kannalle. (Tauriini on vannoutunut gibelliini.)
ellauri054.html on line 565: In 1846 Browning married the older poet Elizabeth Barrett and went to live in Italy. By the time of her death in 1861 he had published the crucial collection Men and Women (1855). The collection Dramatis Personae (1864) and the book-length epic poem The Ring and the Book (1868-1869) followed, and made him a leading British poet. He continued to write prolifically, but his reputation today rests largely on the poetry he wrote in this middle period.
ellauri054.html on line 567: When Browning died in 1889, he was regarded as a sage and philosopher-poet who through his writing had made contributions to Victorian social and political discourse. Unusually for a poet, societies for the study of his work formed while he was still alive. Such Browning Societies remained common in Britain and the United States until the early 20th century.
ellauri055.html on line 2: ad>
ellauri055.html on line 15: ad>
ellauri055.html on line 36: Rollen kamun Maxim Gorkin mielestä Maisteri Breugnon oli sen paras suoritus. Kolja Breugnon on kuin Obelix, sen kamu Paillard Asterix ja Chamaille Aladobix. Chamaille ja Breugnon on paxumahaisia köriläitä, vähän köykäsempiä kuin iso tynnöri. Maillard on pieni turilas, yhtä aikaa Koomoxen ja Moomoxen näköinen. Pani miettimään mitähän Rolle sillä tarkoitti.
ellauri055.html on line 38: In Greek mythology, Comus (Ancient Greek: Κῶμος) is the god of festivity, revels and nocturnal dalliances. He is a son and a cup-bearer of the god Dionysus. Comus represents anarchy and chaos. His mythology occurs in the later times of antiquity. During his festivals in Ancient Greece, men and women exchanged clothes. He was depicted as a young man on the point of unconsciousness from drink. He had a wreath of flowers on his head and carried a torch that was in the process of being dropped. Unlike the purely carnal Pan or purely intoxicated Dionysos, Comus was a god of excess.
ellauri055.html on line 40: Momus (/ˈmoʊməs/; Greek: Μῶμος Momos) was in Greek mythology the personification of satire and mockery, two stories about whom figure among Aesop's Fables. During the Renaissance, several literary works used him as a mouthpiece for their criticism of tyranny, while others later made him a critic of contemporary society. Onstage he finally became the figure of harmless fun.
ellauri055.html on line 74: Zweig oli kova Rolland fan. Eikaine vaan homostellu keskenään? Sitä oli paljon liikkeellä jetset piireissä. Bertie ja Conrad. Proust ja Bourget. Epäilyttäviä tapauxia pisteessä on läjittäin. Zweig nyt takuulla oli vähintään bi. Se ja sen vaimo teki seppukut brasseissa. What did Zweig have that brought him the fanatical devotion of millions of readers, the admiration of Hermann Hesse, the invitation to give the eulogy at the funeral of Sigmund Freud? Sas se. Freud teki suusyöpäisenä seppukun Lontoossa 1939. Ei ois kannattanut vetää tupakkaa. Henkilääkäri otti sen hengiltä morfiinipiikillä kuin vanhan koiran. Koiran iässä se oli 12-vuotias.
ellauri055.html on line 76: In 1921, his close friend, the Austrian writer Stefan Zweig, published his biography (in English Romain Rolland: The Man and His Works). Zweig profoundly admired Rolland, whom he once described as "the moral consciousness of Europe" during the years of turmoil and War in Europe. Zweig wrote at length about his friendship with Rolland in his own autobiography (in English The World of Yesterday).
ellauri055.html on line 78: Les deux hommes ont quinze ans de différence. Stefan Zweig s'intéresse aux lettres européennes et il a déjà traduit quelques œuvres d'auteurs anglais, français et belges. La découverte en 1907 des premiers volumes de Jean-Christophe sera décisive dans sa rencontre avec l'auteur. Il est séduit par la portée universelle de l’œuvre de Romain Rolland et plus encore par l’homme auquel il rend visite, pour la première fois en février 1911, dans son appartement du 162, boulevard du Montparnasse. Les deux hommes partagent un amour pour la musique, une même foi en l'humanité et le sentiment d'appartenir à une civilisation, une culture commune, dont Romain Rolland esquisse les contours dans « la chevauchée européenne de Jean-Christophe ». Les deux écrivains entretiendront une correspondance suivie et intense entre 1910 et 1940 : 945 lettres ont été retrouvées (509 de Stefan Zweig dont une centaine en allemand, et 436 pour Romain Rolland). Cette correspondance est d'une importance capitale pour l'histoire des intellectuels du début du XXe siècle.
ellauri055.html on line 84: Déstabilisé par l'élan mystique qui traverse alors la société autrichienne, Stefan Zweig affiche au début de la guerre un patriotisme en phase avec l'Allemagne. L’opiniâtreté de Romain Rolland dans sa lutte contre la guerre et l'amitié que se portent mutuellement les deux hommes permettra à Stefan Zweig de surmonter cette épreuve. L'admiration que l'écrivain autrichien voue désormais à celui qu’il considère comme son maître s'exprimera dans la biographie qu'il lui consacre en 1921, qualifiant Romain Rolland de « Conscience de l'Europe ».
ellauri055.html on line 98: Victor Serge was appreciative of Rolland's interventions on his behalf but ultimately thoroughly disappointed by Rolland's refusal to break publicly with Stalin and the repressive Soviet regime. The entry for May 4, 1945, a few weeks after Rolland's death, in Serge's Notebooks: 1936-1947 notes acidly that "At age seventy the author of Jean-Christophe allowed himself to be covered with the blood spilled by a tyranny of which he was a faithful adulator."
ellauri055.html on line 102: Le bahaïsme, ou baha’isme, aussi connu sous le nom de foi bahá’íe (prononcer [baˈ.haː.ʔ.iː] ou [ba.hɑː.i]) ou béhaïsme (vieille graphie), est une religion abrahamique et monothéiste, proclamant l’unité spirituelle de l’humanité. Les membres de cette communauté religieuse internationale se décrivent comme les adhérents d’une « religion mondiale indépendante »[. Elle est fondée par le Persan Mīrzā Ḥusayn-ʿAlī Nūrī (1817-1892) en 1863. Ce nom est dérivé du surnom donné à son fondateur : Bahāʾ-Allāh (en arabe, « Gloire de Dieu » ou « splendeur de Dieu ») — Bahá’u’lláh en translittération baha’ie. Les baha’is sont les disciples de Bahāʾ-Allāh. Ils s’organisent autour de plus de 100 000 centres (répertoriés par le centre mondial de Haïfa) à travers le monde. En 2011, cette religion met en avant dans ses documents le chiffre de 7 millions de membres appartenant à plus de 2 100 groupes ethniques, répartis dans plus de 189 pays. Son centre spirituel (lieu de pèlerinage — ziyarat) et administratif est situé à Haïfa et Acre, en Israël.
ellauri055.html on line 106: Quand un homme meurt, l’âme passe dans un autre monde, où le développement spirituel de celle-ci dans le monde physique devient une base pour le jugement et la place dans le monde spirituel. Le paradis et l’enfer sont décrits comme des états spirituels de proximité ou de distance à Dieu qui décrivent les relations dans ce monde et dans l’autre, et non des endroits de récompense ou de punition après la mort.
ellauri055.html on line 109: Il faut cependant noter que les décisions de la Maison Universelle de Justice, ainsi que les exégèses des écrits sacrés faites par ʿAbd-al-Bahāʾ et Shoghi Effendi, bénéficient d’une autorité s’imposant à tous les baha’is. Ce qui a conduit depuis les années 1980-1990 à ce que plusieurs intellectuels et universitaires, historiens ou sociologues, soient chassés de la communauté baha’ie pour leurs vues jugées divergentes sur des questions-clefs (l’exclusion des femmes de la Maison universelle de justice ; l’obligation de soumettre toute publication, même universitaire, à un comité de censure ; l’homosexualité ; un système électoral qui favorise les sortants ; l’interdiction de participer à un parti politique ou d’adhérer à une organisation comme Amnesty International, etc., et surtout le sujet central de l’infaillibilité des institutions).
ellauri055.html on line 136: Les temples érigés par la communauté sont appelés « Maison d’adoration », arabe : مشرق اﻻذكار (Mašriq al-Aḏkār) (« L’Orient des invocations» ou « lieu où se lève à l’aube la mention du nom de Dieu »).
ellauri055.html on line 140: Du point de vue liturgique, la méditation dans les temples est accompagnée de lectures choisies dans les textes sacrés des autres religions. Ces textes — par exemple le Pentateuque des juifs, le Nouveau Testament des chrétiens, le Coran des musulmans, le Bayān des babis, etc. — ont annoncé successivement, par paliers de perfection croissante, l’incessante révélation divine ou message de Dieu. En ce sens, le livre sacré liant tous les textes sur la révélation qui le précèdent est logiquement le dernier dans l’ordre chronologique, à savoir le Kitāb-i Aqdas (« Le plus saint livre »). Il a été rédigé vers 1873 par Bahāʾ-Allāh et est complété par différentes tablettes (lawḥ) révélées ensuite ; pour les baha’is, c’est le texte de référence bien qu’il ne soit pas plus important que les autres, ni le livre le plus lu par les baha’is eux-mêmes sur la foi. Le livre ne fut d’ailleurs accessible que très tard aux croyants occidentaux puisque la première traduction officielle en anglais date de 1992.
ellauri055.html on line 142: Ce retard, surprenant vu l’importance du texte (alors que des ouvrages moindres étaient traduits depuis des dizaines d’années), serait dû aux passages autorisant la bigamie ou établissant comme peine maximale pour un incendiaire d’être brûlé et pour un meurtrier au premier degré, d’être exécuté.
ellauri055.html on line 168: Le brugnon est le fruit du brugnonier (Prunus persica var. nucipersica), une variété de pêchers (Prunus persica). C'est une drupe qui se distingue des pêches et pavies par sa peau sans duvet, et des pêches et nectarines par son noyau adhérent. La chair du brugnon est blanche ou jaune selon les variétés. Sa peau présente une couleur rouge-orangé tirant sur le bordeaux.
ellauri055.html on line 174: Rolle on kuikelo piipunrassi joka haluis olla joku Obelix. Se on pikemmin se trubaduuri joka köytetään korkealle puuhun kun muut juhlivat. ÄLÄ LAULA!
ellauri055.html on line 192: Vitshi mikä narshishti. Kun se putoaa telineiltä se esittää kuollutta saadaxeen haukkujen sijaan sääliä. "Makasin liikkumatta, pää takakenossa, parta terävästi pystyssä sojottaen ja yritin näyttää komealta."
ellauri055.html on line 199: Mitä he voivat kertoa minulle? Että ihminen on ilkeä mutta huvittava elukka, että viini paranee vanhetessaan mutta nainen ei, että suuret musertavat pienet, ja pienet tekee salaa pilkkaa suurista. Ja suuretkin musertuvat, Kyyros haukkaa valloittamastaan maailmasta loppupeleissä vain pienen palan maata. Sitä ei huoli kadehtia sitten enää.
ellauri055.html on line 213: Saint Fiacre's relics were preserved in his original shrine in the local church of the site of his hermitage, garden, oratory, and hospice, in present Saint-Fiacre, Seine-et-Marne, France, but later transferred in 1568 to their present shrine in Meaux Cathedral in Meaux, which is near Saint-Fiacre and in the same French department, because of fear that fanatical Calvinists endangered them. Saint Fiacre had a reputation for healing haemorrhoids, which were denominated "Saint Fiacre's figs" in the Middle Ages. Cardinal Richelieu venerated his relics hoping to be relieved of the infirmity.
ellauri055.html on line 253: nuo lakkaamatta toistuvat taistelut, jotka ovat kaikki toistensa kaltaisia, nuo jumalat jotka ovat aina toimessa eivätkä tee milloinkaan mitään ratkaisevaa, tuo Helena joka on sodan syynä muttei esiinny juuri ensinkään koko teoxessa, tuo Troia jota yhä piiritetään eikä koskaan saada vallatuxi, kaikki tämä ikävystyttää minua aivan kuolettavasti.
ellauri055.html on line 297: Tiedämmehän, että mooabiittien kuninkaan Eglonin murhasi Eehud, Absalom tarttui päästään tammeen (Nej tamme fan!), ja hänen rintaansa pistettiin 3 keihästä, kuningas Naadabin, Jerobeamin pojan, surmasi Baesa, kuningas Eelan Simri, Ahasjan Jeehu, Ataljan Joojada, ja kuninkaat Joojakim von Ankka, Jekonja ja Sidkin olivat orjina...
ellauri055.html on line 303: - Tehkäämme työtä viisastelematta, sanoi Marvin the paranoid android; se on ainoa tapa saada elämä siedettäväxi.
ellauri055.html on line 319: Ketkä ovat eniten aukomassa päätä? Ylivoimaisesti yleisin ajattelija on Unknown, 28 mietelmää (plus 4 lisää nimellä Author Unknown). Ykkösenä nimeltä mainituista on joku Gertrude Jekyll 5 sananlaskulla. Kakkosena Waldo Emerson ja joku May Sarton, plus kiinalaiset sananlaskut nipussa, a 4 kpl. Seuraavina Thomas Jefferson, Abraham Lincoln, William Wordsworth, Lady Bird Johnson, Claude Monnet ja nippu tuntemattomampia hortikulturisteja kuten Druse, Pollan, Garofalo ja Breault, a 3. Kahden mietelmän veroisia on jo useita, julkkixista mm. William Blake, Vita Sackville-West, Rampe Tagore ja Thomas Moore.
ellauri055.html on line 327: We may earn a commission for purchases made using our links.

ellauri055.html on line 328: The Ultimate Question: Are Greenhouses Bad?

ellauri055.html on line 342:

ellauri055.html on line 378:
ellauri055.html on line 614: Syxy painaa päälle. Vesa-Matti Loiri vahvasti eläytyen esitti Mustapään runoon sävellettyä pientä sanatonta kansanlaulua jossa oli aika paljon sanoja. Mixei Puulavedestä enää nouse muikkua pohti radion puheohjelma.
ellauri055.html on line 642: Kuivaniemi on entinen kunta Oulun pohjoispuolella. Tunnettuja kuivaniemeläisiä ovat Antti Hyryn kuikelo ja hyllyvävazainen Mikko Alatalo tv-laseissa. Rikoo on riskillä ruma, tosiaan. Joviaaleja ilmiöitä molemmat. Maalaispoikia. Onnexi ei enää ole Kuivaniemeä, paizi pienenä pisteenä Iin päällä. Kuivaniemellä on paljon lestadiolaisia. Hyryn Antti oli 1 niistä.
ellauri055.html on line 644: Seija lukee aamu-uutisia luurista kuin herännäiset virsikirjaa. (Värisevällä äänellä:) Anna mun saada suotuisa loppu / kuin Eero-sedällä. Eero-sedän viimeinen sana oli perkele. Se kai sitä oli ovella vastassa. Se kuoli tenniskentän pukuhuoneessa.
ellauri055.html on line 649: Mun oli ihan pakko ostaa Antti Hyryn Leveitä lautoja Sturenkadun ynseän vanhusrepukan divarista ylihintaan, painostettuna. Oisko sittenkin pitänyt ottaa sotakirja tai joku Remes.
ellauri055.html on line 653: Kirjan nipo "hän" kehasee ettei sillä ole "tota kapinetta" eli töllöä. Vitun fariseus, vanhoillislestadiaani, iskee rintoihinsa ja kiittää jumalaa et on niin hyvä järbä. Vaimolta ja lapsilta ei kysytä. Ne pidetään strictly need to know pohjalla.
ellauri055.html on line 655: Kriitikko Graham Hough (lue Huff) oli japsulaisten sotavankina, inhos sittemmin modernisteja ja jenkkejä. Hough totee aivan oikein että kriitikoille ei pystytetä pazaita. Niin kuin kadunlakaisija se on kunniallinen ammatti mutta harvan unelma. Kriitikot on enimmäkseen manqué artisteja. Hyvä graahamsämpylä! Frank Kermode sitävastoin vaikuttaa hanuristilta.
ellauri055.html on line 664: Huomaa että hän oli uskonnollinen ihminen, vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen jäsen. Hyry on onnexi jo haudattu Kellonummen hautausmaalle. Ei sentään Kellokoskelle.
ellauri055.html on line 681: Se on kummaa kun meillä on sellainen ajattelutapa, että yxityisyrittäjä ei saisi saada voittoa, yxityinen ihminen ei saisi rikastua toisten kustannuxella. Ei sitä jutkut kiellä raamatussa! Se on siunauxellista. Kuikka vastustaa veroprogressiota. Helkkari mikä kitupiikki, Kulta-Into Pii.
ellauri055.html on line 697: Lagerkvist kasvoi maalla uskonnollisessa perheessä. Nuoruuden vaikutteet säilyivät voimakkaina, vaikka hän otti nuorena miehenä etäisyyttä uskonnolliseen taustaansa, kiinnostui sosialismista, ja alkoi kannattaa kirjallista ja taiteellista radikalismia. Hänen ensimmäinen maailmansodan aikana kirjoittamansa teokset huokuvat äärimmäistä pessimismiä, mutta vuosien varrella se pehmenee ja Det besegrade livet (1927) julistaa jo uskoa ihmiseen ja ihmiskuntaan. Ja varmaan talousliberalismia.
ellauri055.html on line 708: rajuilmasta, ettei pakkanen panis näitä maitojyviä ennen kuin elonaika tulee.” (L.L. Laestadius)
ellauri055.html on line 718: Antti valmistui ylioppilaaksi vuonna 1952 Rovaniemellä ja lähti Helsinkiin pyrkimään polille. Lestadiolaisten ylioppilaskodilla hän kohtasi Maijan, joka oli keittämässä kahta kananmunaa. ”Kuka niitä syö? Anna toinen minulle, kun niin tekisi mieli”, sanoi Antti. ”Saatanpa antaa”, vastasi Maija. Antti antoi sittemmin munaa Maijalle ainakin 6x.
ellauri055.html on line 745: Lauri vilkaisi Alexanterin kirkon kimaltelevaan ristiin. Sitten hänen päässään alkoi itsepäisesti soida sanat hissuxiin-kissuxiin, hissuxiin-kissuxiin... Hullunkurista. Mutta pappi oli eräänä sunnuntaina ihan tosissaan hokenut sellaista. Lauri oli kerran sattunut kirkkoon herran ehtoollista jaettaessa, ja silloin hän oli sen kuullut. Se oli hullunkurista. Vanhoja vaimoja oli ollut polvillaan alttarin edessä ja pappi oli tarjonnut heille juotavaa hedelmävadista. Papin hiljaiset toistuvat sanat Jeesuxen Kristuxen... oli kaiku ja ässien suhina muuttanut sanoixi: Hissuxiin-kissuxiin, hissuxiin-kissuxiin... Kummallista, aikuiset höpisivät usein pelkkiä mitättömyyxiä. Hissuxiin-kissuxiin, hissuxiin-kissuxiin...
ellauri055.html on line 800: Ylistyxen ihmisillä nainen on handmaid eli käsineiti, mies on head eli kyrvänpää. Käsineidin tehtävä on hyväillä kyrvänpäätä.
ellauri055.html on line 835: Orelva on odelma eli äpäre. Pääsadon jälkeen noussut jälkikasvu.
ellauri055.html on line 862: Sillinpää aloitti koulunkäynnin syksyllä 1900 Tampereen Suomalaisessa Reaalilyseossa, asuen ensin alivuokralaisena kirvesmies Janne Davidssonin perheessä Mustanlahdenkadulla Amurissa ja myöhemmin Kuninkaankadulla. Hänen koulutovereitaan olivat muun muassa Lauri Pohjanpää, Brynolf Honkasalo, Arvo Sotavalta ja Bertel Strömmer. Vanhemmat saattoivat tukea häntä vuoteen 1905 saakka, mutta sen jälkeen Sillinpää joutui itse hankkimaan varoja koulun jatkamiseen. Hän saikin jonkin verran rahallista tukea eri tahoilta, mutta tärkeimmäksi tukijaksi tuli tamperelainen tehtailija Henrik Liljeroos, jonka nuorimman pojan kotiopettajana Sillinpää toimi viimeisinä kouluvuosinaan. Sillinpää oli kesäisin myös kotiopettajana Lempäälässä Sotavallan ja Lopen kartanoissa sekä yhden kesän tamperelaisen Aamulehden kesätoimittajana. Sillinpää pääsi ylioppilaaksi 1908 hyvin arvosanoin. Samana vuonna Wilho Pylkkänen läht Kiinan reisulle.
ellauri055.html on line 873: ystävän Eero Koskimiehen isännöimään Laitilan virkataloon. (Kyrön Forsmaneja sekin varmaan. Taatan syntymäsukunimi oli Koskinen, luki Genissä. Sen isä oli joskus Kauppila, joskus Koskinen. Mistäs se Sillinpää nimi sitten tuli? Talonpaikasta. Oliko Sillinpää kenties Forsmanien äpäre? Entäs Rafael Koskimies, Taatan aseenkantaja? Joo sekin on 18.vuosisadan Kyrön papin Zachris Forsmanin jälkeläisiä, kuin myös Aarne Vindician Koskimies, mun setä.)
ellauri055.html on line 901: Sillinpää tuli 1930-luvun jälkipuoliskolla tunnetuksi oikeistoradikalismin ja diktaattorien vastustajana sekä kulttuuriliberaalina pohjoismaisen suuntauksen kannattajana. Sillinpää kirjoitti tällöin muun muassa 1938 Suomen Sosialidemokraatissa ilmestyneen Joulukirjeen diktaattoreille, jossa hän arvosteli voimakkaasti Hitleriä, Stalinia ja Mussolinia. Joulukirje diktaattoreille sisältyy myös Sillinpään teokseen Päivä korkeimmillaan. Samassa kokoelmassa on julkaistu myös hänen kirjoituksensa Hyi!, jossa hän tuomitsi kovin sanoin presidentti K. J. Ståhlbergin ja tämän puolison Ester Ståhlbergin kyydityksen vuonna 1930.
ellauri055.html on line 910: Suomen ja Neuvostoliiton välisen "uuden ystävyyspolitiikan" alettua jatkosodan jälkeen Sillinpään marssilaulu joutui Yleisradiossa soittokieltoon ja se rasitti kirjailijan mainetta YYA-Suomessa ja itänaapurissa.
ellauri055.html on line 917: Sodan jälkeen Sillinpää teki uuden tulemisen harmaapartaisena, kalottipäisenä Taatana. Hän alkoi esiintyä säännöllisesti radiossa lukemassa tekstejään, ja Taatan joulusaarnoista tuli vuodesta 1945 alkaen jokavuotinen rituaali aina hänen kuolemaansa saakka. Näissä radiopakinoissaan Taata keskittyi paljolti muistelemaan nostalgisesti lapsuusvuosiaan Hämeenkyrössä. Jo kesällä 1945 lähetetyssä radioreportaasissa Sillinpää kierteli kotiseudullaan toimittaja Unto Miettisen kanssa, ja sen aikana haastateltiin kirjailijan hämeenkyröläisiä tuttavia. Joulusaarnat sopivat Yleisradion uuden pääjohtajan Hella Wuolijoen ohjelmapoliittiseen linjaukseen, jonka mukaan kulttuuria oli tarjottava kaikille radionkuuntelijoille ja sen oli oltava korkeatasoista. Niiden ideoija oli radion teatteriosaston päällikkö Matti Kurjensaari. Joulusaarnojen valmistelu alkoi jo varhain syksyllä, jolloin Saara Kuitunen valikoi isänsä teoksista sopivia teemoja ja Taata muokkasi tekstit esityskuntoon yhdessä Heikki A. Reenpään ja Aarne Laurilan kanssa. Taata itse valmistautui esityksiin huolellisesti opetellen tauot, rytmitykset ja painotukset. Osaltaan Taatan muistelmat mäkitupalaisperheen vaatimattomasta joulunvietosta rohkaisivat raskaista sotavuosista toipuvia suomalaisia, ja monelle radionkuuntelijalle ne olivat ensimmäinen kosketus hänen kertomataiteeseensa. Taatan saapuminen Fabianinkadun radiotaloon oli elämys hänelle itselleen ja mieliinjäävä tapaus radion henkilökunnalle. Vuosien mittaan joulusaarnoihin tuli toistoa, minkä Taata itsekin myönsi, mutta hän katsoi, ettei joulun sanoma toistoista kulu.
ellauri055.html on line 962: No ei! Perheen elämä muuttui, kun Pakkalan isä koki lestadiolaisen herätyksen, luopui viinasta ja alkoi jopa pitää saarnoja kaupungin laidalla. Isän pääsi tukkiyhtiön työnjohtajaksi vihreetä kultaa veistämään. Poika pääsi aloittamaan koulunkäynnin Oulun ala-alkeiskoulussa. Vuonna 1874 Pakkala siirtyi vastaperustettuun Oulun suomalaiseen yksityislyseoon, jossa hän tapasi tulevan vaimonsa Agnes Tervon. Koulun opettajalta K. F. Kivekkäältä ja tämän vaimolta Pakkala sai innostuksen kirjallisuuteen ja pääsi tutustumaan erityisesti norjalaiseen kirjallisuuteen.
ellauri055.html on line 990: Vielä syksyllä 1910 Sillanpää saattoi kertoa kotiin, että ”kaikki on taas käynnissä” ja hän on ollut ”kemiallisissa töissä tuntematta mitään pahoinvointia”. Asunto (opiskelijakortteeri Helsingissä) oli entisen vieressä Antinkadulla Kampin ostarin vieressä, taskussa rahaa, pankissa 4000 markan uudistettu laina, takaajina Lempäälän patruunat Selin ja Sotavalta sekä kotipitäjästä rovasti Ilvonen ja talolliset Koskimies ja Nuuti. Paremmin eivät ylioppilaan asiat olisi voineet olla.
ellauri055.html on line 1043: Järven pintaan sade soittelee.
ellauri055.html on line 1126: Maurice Polydore Marie Bernard Maeterlinck oli belgialainen frankofooni kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1911. Maeterlinckin katsottiin edustavan dekadenssia parhaimmillaan tai pahimmillaan. Hänestä tehtiin kreivi vuonna 1932.
ellauri055.html on line 1128: Né à Gand, Maurice Maeterlinck est l'aîné d'une famille de trois enfants, flamande, bourgeoise, catholique, conservatrice et francophone. Après des études au collège Sainte-Barbe (Sint-Barbara) de Gand, il suit des études en droit avant de pratiquer le métier d'avocat durant une courte période. Maeterlinck publie, dès 1885, des poèmes d’inspiration parnassienne dans La Jeune Belgique. Il part pour Paris où il rencontre plusieurs écrivains qui vont l'influencer, dont Stéphane Mallarmé et Villiers de l’Isle-Adam. Ce dernier lui fait découvrir les richesses de l'idéalisme allemand (Hegel, Schopenhauer). À la même époque, Maeterlinck découvre Ruysbroeck l'Admirable, un mystique flamand du XIVe siècle dont il traduit les écrits (Ornement des noces spirituelles). C'est ainsi qu'il se tourne vers les richesses intuitives du monde germanique en s'éloignant du rationalisme français. Dans cet esprit, il se consacre à Novalis et entre en contact avec le romantisme d'Iéna (Allemagne, 1787-1831, autour d'August et Friedrich Schlegel et de la revue l'Athenäum), précurseur en droite ligne du symbolisme. Les œuvres que publie Maeterlinck entre 1889 et 1896 sont imprégnées de cette influence germanique.
ellauri055.html on line 1133: Le clan des snobinettes averties, sinon instruites par Chasteley poète et d'Héloé critique, commet avec Maeterlinck un "adultère spirituel". (p. 349 infra)
ellauri055.html on line 1147: Ruysbroeck l'admirable'
ellauri055.html on line 1171: Heikki Järnefeltin äiti oli Saimi Swan. Isä oli Eero. Hömelö Arvid oli Eeron isoveli, Sibben Aino kuopus. Eero oli oikeistolainen kermaperse joka suhteessa. Sitä Toope varsin kadehti. Sibbis vääntelehti velkakierteessä Toopen tavoin. Ainolassa piti olla hiljaa. Aho löntysteli kalatamineissa Nobel-haaveissa.
ellauri055.html on line 1202:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/08/J%C3%A4rnefelt%2C_Aurora-seura_%28sketch%29.jpg/640px-J%C3%A4rnefelt%2C_Aurora-seura_%28sketch%29.jpg" />
ellauri055.html on line 1254: Työväenliikkeen kirjaston punanurkasta löytyi ympärileikkaamaton kappale belginobelisti Maurice Maeterlinckin prujausta nimeltä Haudattu temppeli. Maeterlinck oli 20. vuosisadanvaihteen muotifilosofi, dekadentti symbalisti ja ateisti moniste. Hyvin paha mies. Halvatun tomppeli. Luuli olevansa jotakin. Ollaan vain ollaxeen, aina diivaillaan, sehän meillä belgeillä on vika ainainen. Yhteen jos vain tullaan, aina diivaillaan.
ellauri055.html on line 1258: Oikeuden mysteerio on vielä hölmömpi. Ainoa oikeus on voiman oikeus, tiesi Pentti Haanpääkin. Se et ihmisellä olis joku pettämätön oikeusvaisto on puppupuhetta. Jengi huutaa epistä kun niille käy huonommin tai ei käy paremmin kuin joillekuille toisille. Maurise sivuuttaa tän ongelman ja sählää loputtomiin jostain sisäänrakennetusta talonpoikaisesta oikeudentunnosta. Hemmetti se on erilainen talonpojilla, mezästäjä-keräilijöillä ja nomadeilla, työläisistä ja kapitalisteista puhumattakaan. Mezäpomot älähtää kun Marin kalauttaa niitä isänmaallisuudella. On nekin isänmaallisia, vaan eri lailla.
ellauri055.html on line 1260: Maurisen claim to fame oli eze uskalsi sanoa mihin vuosisadanvaihteen zygologia oli Darwinin viitoittamaa tietä päätymässä: et jumalat yms on vaan tän apinan pään projektioita, kaikki höpötys on sieltä lähtöisin, ja sieltä niitä mysteerejä tulee eziä. Tää oli tietty hirvittävää puhetta vielä siihen aikaan, siitä koko höxötys. Hirvittävää se on vieläkin, varmaan puolet jengistä ainakin on tänäänkin samassa pisteessä kuin pentateukin aikana.
ellauri055.html on line 1278: Elämänsä viimeisinä vuosina Kala ponnisteli saadakseen valmiiksi teoksensa Hahmottuva maailma, jonka oli tarkoitus olla yleistajuinen kokonaisesitys hänen todellisuuskäsityksestään. Teos ei kuitenkaan valmistunut. Kala kuoli Kirkkonummen huvilallaan heinäkuussa 1958. Jäi maailma täpärästi hahmottamatta. (Hahmohöpötys oli pappispimityxen viimeinen asyyli.) Mä olin onnellinen kuusivuotias Tyrvännössä. Pikossa sain ongella kiisken: Kala! kala! 5v myöhemmin olin Kirkkonummen huvilalla norssinlakissa.
ellauri055.html on line 1314: Elämä ja aurinko. Siinähän niitä on viime vuosisadan alun retropakanuuxia. Niillä oltiin korvaamassa lampaannussijoiden tyly äijäkolmikko. Sillinpäästä ihmelettivät miten se osas yhdistellä tieteisuskoa ja impressionismia.
ellauri058.html on line 3: ad>
ellauri058.html on line 16: ad>
ellauri058.html on line 35:

adelivery.fi/img/658/715baf0b7f744585a3ba484208cf5d07.jpg.webp">
ellauri058.html on line 41:

ad/w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-5650229.jpg" height="200" />
ellauri058.html on line 53: Lao Rui: Sä tarviit 2 oxennusämpäriä asuntoon niinkuin Juoxuhaudantien Matti Virtanen. Se laattasi niihin kun kuunteli uutisia radiosta tai hönöpöntöstä.
ellauri058.html on line 58:

ad//w_1198,h_799,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-11602108.jpg" height="200px" />
ellauri058.html on line 77: Ozikko on Astrid Lindgreniltä. Astridin Kati käy Amerikassa 1950, mutta siinä on vilahduxia Katin musterin Astridin omista nuoruusajoista 20-30-luvulla, esim Myrna Loy ja Billy Mayerl. Astrid eli 1907-2002. 50-luvun alussa Katin jenkkiheila Bobin isä valitti et parin sukupolven perästä eivät amerikkalaiset enää osaa sisälukua. He istuvat liimautuneina radio-ja televisiokoneisiinsa ja selailevat Comic bookia, jonka vähäisen textin he hädin tuskin kykenevät tavaamaan. Oikeassa oli. Aar juu reisi? Resitent is Ruuman. Oli siis 50-luvulla. Nau resitent is
ellauri058.html on line 83: Astrid Lindgren does not shy away from describing the situation for African-Americans during that era. Her language is not always comfortable, at least not for this day, referring to blacks as “the coloured race,” “young negro girl,” and, embarrassingly, “darkies.” How much of this is just a rough translation, how much of it is accurate translation, how much was totally acceptable back then, how much did Lindgren want us to feel uncomfortable . . .? Yeah, things sucked back then (*cough*even more than they do now*cough*) for African-Americans, and it shouldn’t be comfortable to read about it.
ellauri058.html on line 87: I discovered reading when I was much younger than the little me in this picture. As a child, my favorite authors included C.S. Lewis, Roald Dahl, Jill Paton Walsh, Gertrude Chandler Warner, Louisa May Alcott, and J.R.R. Tolkien. I am a long-distance hiker, trail advocate, full moon camper, and adopter of sad old cats. I live, play, and work in Two Harbors, Minnesota.
ellauri058.html on line 91:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7e/The_Thin_Man_1934_Poster.jpg" />
ellauri058.html on line 97: The Thin Man is a 1934 American comedy-mystery directed by W. S. Van Dyke and based on the novel of the same name by Dashiell Hammett. The film stars William Powell and Myrna Loy as Nick and Nora Charles, a leisure-class couple who enjoy copious drinking and flirtatious banter. Nick is a retired police detective who left his very successful career when he married Nora, a wealthy heiress accustomed to high society. Their wire-haired fox terrier Asta was played by canine actor Skippy. In 1997, the film was added to the United States National Film Registry having been deemed "culturally, historically, or aesthetically significant."
ellauri058.html on line 109: John oli nyt melkein pakokauhun vallassa pelosta että joku ympärillä istuvista kuulisi, millainen nigger lover minä olin. Ja se on pahin nimitys mitä etelässä ylipäänsä voi saada. Nykyään kävis myös alien lover. Tai mixei tree lover. Ne ei kyllä vie meitin töitä eikä raiskaa naisia.
ellauri058.html on line 117: Minnehaha is a fictional Native American woman documented in Henry Wadsworth Longfellow's 1855 epic poem The Song of Hiawatha. She is the lover of the titular protagonist Hiawatha and comes to a tragic end. The name, often said to mean "laughing water", literally translates to "waterfall" or "rapid water" in Dakota.
ellauri058.html on line 119: Nyt on valtaosa inkkareista tullut tien traagisempaan päähän, jälellejääneet on deekuja tai kuolee koronaan. Ruozalaiset mamut laulaa päälle Land du välsignade Björlingin Jussin tahdissa. Lindgrenin Kati kastelee nästyykejä.
ellauri058.html on line 144: Tilanne on tuhansille suomalaisille liiankin tuttu. Kun oltiin mezästäjä-keräilijöitä, vanhat vietiin mezään tai jätettiin sillinpään kanssa jäätelille. Se oli selvä diili, kaikki tiesivät sen ennalta. Ja silti vastustelivat. Sit tuli maatalous, ja vanhuxet pantiin pihamökkiin ja käytiin niitä silloin tällöin kääntämässä. Heikkenevät huudot tuskin kuuluivat. Nyt ollaan taas työnmezästäjiä ja toimeentulotuen keräilijöitä, joille hoivakoti teettää jäätelin virkaa. Vanhuxet on ongelmajätettä, se on ikävää, mutta niin se on. Onnexi on hoivakodit, nuo teollistuneen ajan kuoleman odotushuoneet, jossa 7½ vanhusta saadaan heivatuxi hautaan yhden hinnalla.
ellauri058.html on line 150: Perusteellinen vikittelykään ei aina auta, on vaan käveltävä vanhuxen heikon tahdon yli. Näin toimi esimerkkitapauxemme Satu Pesonen (nimet kuten henkilötkin kexitty). Hänen äitinsä Irman muisti ei toiminut kuten ennen, eikä suolikaan. Koitettiin saada lähetettä terkkarista, mutta huonolla menestyxellä. Huoli vanhempien suolesta on raastava, onnexi ei sitä tarvi kantaa kauan. Irmakin alkoi hieman laihtua. Satu Pesonen ja muut sisaruxet alkoivat toden teolla huolestua äidistään, kun tämä yhä useammin poistui ahtaasta asunnostaan omille retkilleen. Usein jouduttiin hälyyttämään poliisit. Pamputus ei tehonnut, joten hoivakotiin heivaaminen jäi vaihtoehdoxi. Äiti oli sitä mieltä että hän kyllä pärjää. Jos poliisi ei auta, voi koittaa lääkäriä. Vanhuxet usein kunnioittaa valkotakkia. They're coming to take me away haha, they're coming to take me away.
ellauri058.html on line 155: Lasten ei pidä vaatia izeltään liikoja, sanoo Heidi Härmä Esperistä. Ei mekään vaadita. Siis izeltämme, lapsilta kyllä aimo summia. Kassan kautta kiitos!
ellauri058.html on line 251: Keskustelu Jari Tervon kirjailijabrändistä. Yle Radio 1:n Kirjakerho.
ellauri058.html on line 263: Hotakainen sai vuoden 2002 Finlandia-palkinnon romaanillaan Juoksuhaudantie, josta tehtiin myös elokuva. WSOY:n julkaiseman kirjan kannessa ei kyllä ole rintamamiestalo, vaan vuosisadan alussa rakennettu mökki. Myös neljä hänen muuta teostaan ovat olleet Finlandia-ehdokkaina: Klassikko (1997), Huolimattomat (2006), Ihmisen osa (2009) ja Henkireikä (2015). Lisäksi hänen lastenkirjansa Ritva oli vuoden 1997 Finlandia Junior -palkintoehdokas.
ellauri058.html on line 278: Vuonna 2006 Hotakainen sai pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon näytelmästä Punahukka. Romaani Huolimattomat oli ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2006. Vuonna 2009 ilmestyi romaani Ihmisen osa, joka oli myös Finlandia-ehdokas. Ritva Valkama luki teoksen äänikirjaksi Yle Radio Suomelle. Vuonna 2011 romaani sai ranskalaisen Prix Courrier International -palkinnon parhaana käännöskirjana.
ellauri058.html on line 282: Hotakainen oli vuonna 2015 Kirjan ja ruusun päivän kirjailija teoksella Kantaja. Samana vuonna ilmestyi hänen romaaninsa Henkireikä, joka valittiin Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Palkintoraadin mukaan ”Hotakainen käsittelee aikamme tabuja oivaltavasti ja hauskasti.”
ellauri058.html on line 360: Yhteiskunta sallii puheen ja kieltää nyrkin. Se pyhittää puheen ja syyllistää nyrkin. Se pakottaa kuuntelemaan puhetta oli se millaista tahansa. Se nostaa puheen sivistyxen ylimmäxi mittarixi ja kieltää nyrkiltä sen kaikki liikeradat.
ellauri058.html on line 366: Hotamiehessä on sama vika kuin monessa muussakin sodanjälkeisessä teeveeajan kynäilijässä: Ne ei edes yritäkkään saada kuvaamaansa elämää tai ihmisiä kuulostamaan oikeilta, ne vetää matalalentona jotain teeveesarja- skeziklisheetä. Vitun teeveesarjat, vitun skezit, vitun halvat klisheet! Ne haluu selvitä elämästä samoinkuin kirjoitustyöstä vajaalla pakalla, pelkillä kuvakorteilla ilman hakkuja.
ellauri058.html on line 382: Hotakaisen prujausten vastaanotosta kyhätyssä Itä-Suomen yliopiston kirjallisuuden gradussa todetaan mm. seuraavaa:
ellauri058.html on line 404: Aika isoja mynhiirejä graduntekijä lähti siirtelemään tässä. Onnexi filosofi Lammenranta on sillä apuna. Kriitikko voi koittaa tutkiskella teoxen välineellisiä arvoja, blogisti saa toki vaan mutustella mutua. Tykkäsinkö vai enkö tykännyt.
ellauri058.html on line 422: Kriitikot ovat osa kulttuuritoimitusta. Kulttuuritoimitus on kokenut 1900-luvun lopulta lähtien murroksen joutuessaan sitoutumaan lehtien uutisjournalismin yleisiin vaatimuksiin ja uutisorganisaatioon yhä kiinteämmin. Murros vaikuttaa myös kritiikkiin, sen sisältöön ja määrään. Heikki Hellman ja Maarit Jaakkola (2009) puhuvat paradigmanmuutoksesta kulttuurijournalismissa. Toisessa ääripäässä on esteettisluontoinen, valistuspainotteinen ja taideorientoitunut linja ja toisessa päässä tiedonvälitystehtävää hoitava uutislinja. Hellman ja Jaakkola kutsuvat paradigmoja esteettiseksi ja journalistiseksi. Paradigmanmuutos on tapahtunut tai tapahtumassa paraikaa. Tämän takia kulttuurijournalismi on joutunut muuttamaan työtapojaan, mikä on vaikuttanut kritiikkien sisältöihin ja määriinkin.
ellauri058.html on line 426: Siis sama tendenssi kuin dosenttien ja tuntiopettajien kadotessa yliopistolta. Mixi ulkoistaa kun omat pokat hoitaa hommat otona. Ne saa myös pidettyä tiukassa poliittisessa kontrollissa uhkailemalla potkuilla.
ellauri058.html on line 452: Graduntekijä on huomaavinaan, että kirjallisuuskritiikkikin on lipsumassa nettiteeveen perässä kohti Rotten Tomatoes -tyyppistä yksiliitistä mutustelua tyyliin yhdestä viiteen tomaattia. Ja tottahan se onkin, että 200M kärpästä tietää paremmin kuin 3 kriitikkoa millä tulee olemaan rahallista menekkiä.
ellauri058.html on line 460: Kielitiede ei ole enää sexikästä. Huotarin Peirceltä apinoima jako syntaxi, semantiikka ja pragmatiikka saavat tehdä tilaa gradun menetelmäluvussa vanhemmille samansisältöisille sanoille formaalinen, sisällöllinen ja kontextuaalinen. 2 ensimmäistä palautuu Aristoteleeseen, kontexti kexittiin 1500-luvulla. Graduntekijän teoreettinen innovaatio on "subjektiivinen kontexti", johon menee mutuaines.
ellauri058.html on line 472: Helenasta pönttölukijat eivät ota selvää: onko se kylmä, izekäs vai epävarma? Teosten lopetukset keräävät jonkin verran myös kuvailua. Odotin enemmän tulkintaa, mutta sitä ei valitettavasti esiintynyt. Juoksuhaudantien lopun motiiviksi ehdotetaan Matti Virtasen mielenvikaisuutta ja maanisuutta. Juoksuhaudantien tapahtumat ovat kaikessa paradoksisuudessaan överiä, jopa siinä määrin, että ne tylsistyttivät ainakin Sannaa (2012, B).
ellauri058.html on line 492: Mitä yhteistä Hotakaisella ja Slimenonilla? Molemmat on pahalta haisevia ketjupolttajia jotka karsastavat raittiita. Mitä muuta yhteistä? Molemmat olivat laskukkaita ex-pikkuporvareita persuja kunnes saivat menestystä kirjailusta ja omaxikin yllätyxexeen muuttuivat nousukkaixi porhoixi. Molemmille jäi silti päälle persuasenne jolla karsastavat onnekkaampia syntyperäisiä kermaperseitä. Slimenon kadehti rikkaita flaamilääkäreitä ja Karzu rivi- ja omakotitaloasukkaita.
ellauri058.html on line 495: Artisti oli Karin lailla aina hyvin tarkka yksityisyydestään. Rahan sijoittelu ei ole hänen addiktionsa, tupakka on.
ellauri058.html on line 499: "Professori" Lasse Pöysti antoi "maisteri" Hotakaiselle kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Gradu pakinoitsija Aapelin tyylistä jäi vaille ensimmäistäkään riviä.
ellauri058.html on line 502: Eräs lukija möläytti hänelle jalkakäytävällä, että hankki romaanin vain koska se oli palkittu. “Hirveä kirja!” mies ähkäisi. Hotakainen on kuullut myös marinoita, ettei kirja auttanut ollenkaan rintamamiestalon ostossa. Toki hänen arkensa muistuttaa monen miehen arkea. Vaimo Tarja on äänisuunnittelija televisiossa. (Ennen se oli tarkkailija.) Tyttäret Roosa ja Kaisa ovat kahdentoista ja viiden. Perhe asuu omakotitalossa Pakilassa, isännän tarkennuksen mukaan erillistalossa. Taloyhtiöön kuuluu kolme taloa, joista jokaisella on oma pieni piha. Hän irvistää. “Pihan pienuus on siunaus. En ole mikään multanäppi.” Silti vittu Pakilassa omakotitalossa. 2 tyttöä. Taaskin vain halkiohaaroja. Ei jaxanut toistoja yhtä monta kuin isäpappa, joka teki vielä 77-vuotiaana gradua. Ei jäisi siltä opinnot kesken.
ellauri058.html on line 532:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b8/Marcel_Proust_1895.jpg/300px-Marcel_Proust_1895.jpg" height="200px" />
ellauri058.html on line 533:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c0/Kalle_P%C3%A4%C3%A4talo_vuonna_1958.JPG" height="200px" />
ellauri058.html on line 563: ”Ehdotan, että Sillanpään ”Joulukirje diktaattoreille” luetaan radiossa joka joulu. Stalinin, Hitlerin ja Mussolinin sijasta puhuteltakoon nykyhetken verisimpiä ”herroja”: ”Sillä teidän valtanne ei ulotu maan tomua korkeammalle”.
ellauri058.html on line 576:

adelivery.fi/img/468/add3a05894f642ada20db0bd215de0bd.jpg" width="50%" />
ellauri058.html on line 629: Jos olisin tiennyt, mihin lähden, en tiedä olisinko lähtenyt. Olen toistellut mielessäni tätä lausetta moneen otteeseen parin viime vuoden aikana, mutta juuri nyt ei kaduta. Jaxaa jaxaa se on meillä Päätaloilla ihan deviisi.
ellauri058.html on line 655: Tää Seinäjoella lestaadisessa pöndelässä pullistunut paxu muskelimasa päätyi vaatimattomien vaiheiden kautta Kotkaan Pekkas-akatemian rehtorixi ja sieltä saattohoitoon Joensuun Kurjalaan lällyn musikologin syliin. Go east young man. Se väitteli omanlaisestaan izepaljastus- ja pyllistyskirjallisuudesta vielä kuihtuneena sänkypotilaana Joen kaupungissa.
ellauri058.html on line 697: Mannin mukaan talouden elpymiskäyrä lähestyy maata Fennoskandian lounaispuolelta, ja kehittyvä okluusiorintama voi tuoda pienituloisille heikkoa sadetta ja vaatimuksia työttömyysturvan kaventamisesta.
ellauri058.html on line 767: Meleagros Gadaralainen (m.kreik. Μελέαγρος ὁ Γαδαρεύς, Meleagros ho Gadareus, lat. Meleager, noin 140–70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka kokosi ensimmäisen laajan kokoelman epigrammeja. Tämä antologia oli ensimmäinen niistä kokoelmista, joista myöhemmin yhdistettiin Kreikkalainen antologia. Sana ”antologia” tulee kokoelman alkurunosta, jossa Meleagros vertaa jokaista runoilijaa kukkaan tai yrtinoksaan, ja kutsuu kokoelmaa niistä punotuksi kukkaseppeeleeksi. Kreikan anthologia tarkoittaa kukkakokoelmaa. Meleagros ei järjestänyt kokoelmaa runojen tekijän vaan aiheen mukaan, ja lisäsi usein varhaisempien runojen perään omiaan. Kaikkiaan kokoelmassa oli arviolta 4 000 säettä. Mulla taitaa olla jo enemmän.
ellauri058.html on line 769: Meleagros syntyi Gadarassa filistealaisten maassa, mutta asui Tyroksessa ja Kosin saarella. Gadara oli alkuperältään hellenistinen kaupunki, ja sen kreikankielinen yhteisö säilyi kristinuskon ajalle asti. Meleagroksen vanhemmat kuuluivat kaupungin hyväosaisiin. Hänen isänsä nimi oli Eukrates. Meleagros itse oli luultavasti kaksikielinen, mutta hänen teksteissään ei juuri ole tunnistettavia syyrialaisia aineksia. Poikkeuksena on Kevätruno, joka kuvaa kotiseudun maisemia, ja saattaa pohjautua syyrialaiseen kansanrunouteen. Kirjoittaessaan antologiaansa Meleagros asui jo Kosilla.
ellauri058.html on line 775: Paizi hei, Melamies taitaakin olla vasenkätinen. Sen ihastuxet on niitä Proustin laiturilla pukkihyppeleviä neitosia. Gilbertejä ja Albertineja. Yhessä runossa se kyllä vittuilee niille eze muka stergei thelyn erota, he likes cunt, kuten puolikarkeasti kääntää Daryl Hine, Melan näköispazaan näköinen kanadalainen runonkääntäjävainaja, muze taitaa olla Melan läppä. Daryl oli izekin melamiehiä:
ellauri058.html on line 799: The twelfth book of The Greek Anthology compiled at the court of Hadrian in the second century a.d. by a poetaster Straton, who like most anthologists included an immodest number of his own poems, is itself a part of a larger collection of short poems dating from the dawn of Greek lyric poetry (Alcaeus) down to its last florescence, which survived two Byzantine recensions to end up in a single manuscript in the library of the Count Palatine in Heidelberg — hence its alternative title, The Palatine Anthology, usually abbreviated to Anth. Pal. This particular, indeed special, collection contained in Book XII subtitled The Musa Paedika or Musa Puerilis, alternately from the Greek word for a child of either sex — and girls are not wholly absent from these pages — or the Latin for “boy,” consists of 258 epigrams on various aspects of Boy Love or, to recur to the Greek root, paederasty.
ellauri058.html on line 803: The family unit, however defined, is itself a comparatively recent invention or convention; for whereas the bond of mother and child remains for our kind as for each of us the earliest form of attachment, among adults — and we should never forget that adulthood began much earlier in earlier times — it was the group, the horde, or that most decried yet most prevalent group, the gang. Gangs, first I suppose for hunting game, are to be found not only on streetcorners but in board rooms, the most common and powerful type of the gang being the committee. The group for and within which these poems were composed and circulated was neither a gang nor a committee — itself a martial term originally — but a court, neither an academy nor yet an institute; these rather than those high-flown heterosexual fantasies of the twelfth century represented the first form quite literally of courtly love.
ellauri058.html on line 810: 1. I wish to let the reader know that I myself am sexually conservative: I am married, faithful to my wife, and a father. In this review I plead…castum esse decet pium poetam / ipsum. uersiculos nihil necesse est, qui tum denique habent salem ac leporem , si sunt molliculi ac parum pudici. Tää on Catulluxen runosta 16 joka alkaa Pedicabo ego vos et irrumabo. Teivas Oxalan unohtumattomana käännöxenä Suuhun myös peräpäähän teitä tökkään. Siellä sanotaan: Hartaan näät runoniekan siivo olla kuuluu, voi toki värsyt olla toisin; silloin niissä on sukkeluutta, suolaa, pehmeet jos ovat eikä liian siivot. Kovia munia ja pehmoisia värssyjä. Vanhana on pikemminkin toisin päin.
ellauri060.html on line 2: ad>
ellauri060.html on line 15: ad>
ellauri060.html on line 55: Mulla oli taipumusta nuorempana saada raivareita kuten Aku Ankka. Nyt niitä saa Donald Trump, joka on juuri saanut potkut valkoisesta talosta. Kultainen vessanpönttö raahataan pian pihalle ja Aku ize niska peffa kii lentää perässä. Perseessä lappu nuppineulalla: YOU'RE FIRED! Bye fat ass! Slow Joekin taitaa olla aika luikero, mutta onnexi hirmuvanha jo. Jos hyvin käy, se sotkeutuu kengännauhoihinsa ja saadaan kamalasta Harrixesta sekarotuinen naispresidentti vihdoinkin. Pidetäämpä peukkuja.
ellauri060.html on line 110: Peter first knew that he was gay when he was seven. Somewhat later he had a long-term relationship with Brian Kuhn, an American dancer he met while at Yale. After a nervous breakdown in the late 1980s, Ackroyd moved to Devon with Kuhn. However, Kuhn was then diagnosed with AIDS, and died in 1994, after which Ackroyd moved back to London. In 1999, he suffered a heart attack and was placed in a medically induced coma for a week.
ellauri060.html on line 113: In a 2004 interview, Ackroyd said that he had not been in a relationship since Kuhn's death and was "very happy being celibate." Eliot-kirja on omistettu jollekulle Richard Shonelle. Ehkä ne oli vaan hyvänpäivän tuttuja.
ellauri060.html on line 128: Työmatkalla kun oltiin, tahti oli kova ja tutustuminen jäi lyhyeen. Samana kesänä tyttäreni houkutteli minut diskotanssitunnille. Olin tasan ainoa aikuinen, isokokoinen, mutta halukas oppimaan jotain uutta. Opettajan nimi oli Macro Djurström. Kohtalo heitti meidät siis jo toisen kerran yhteen. Syksyllä Macro perusti hyvän olon tunnit ja minä olin entistä vakuuttuneempi, että se, mitä opiskelin yliopistossa, toteutui näillä tunneilla: ilmaisun helppous, rohkaistuminen ja rentoutuminen. Kehon kielen teoria tuli eläväksi. Mutta vasta Lambada vei meidät tiiviimmin yhteen. Uuden Suomen pikkujoulussa minun oli määrä opettaa tätä uutta muotitanssia. Koska olin itse sitä vain tanssinut, en opettanut, pyysin Macroa opettamaan ja hän suostui sillä ehdolla, että tanssin hänen parinaan. Onneksi tapahtumasta ei ole yhtään kuvaa jäljellä. Macro on nimittäin 196 senttinen ja minä 164 pätkänen. Juuri ja juuri uletun Macron housunkauluxeen.
ellauri060.html on line 151: Mä oon nyt 68, mitä Ritva oli et-lehdessä 2016! Vaan enpä tanssi lambadaa edes yli 60-vuotiaiden ryhmässä kuten Ritva, 72, tanssii nyt! (Lähde: Länsi-Savo) Ei ole mulla habaa eikä kanttia! Hyvän olon harjoituxia kirjan lopusta: Hytkytä izesi hereille! Hetkuta keskivartalopalloa! Mulla on ada">lambadasta vain pahoja muistoja. Olin sille mustasukkainen kuin Eski ukkeleille.
ellauri060.html on line 158: Ritun kirja on omistettu suomalaiselle nisulle. Olemme kurssilaisten kanssa pohtineet mistä voisi saada lisää nisua. Tää on 90-luvun lamaopas tytöille. Kun lama puraisi oli gurunnälkä. Ja nisun. Ritu imeytyi gurun kainaloon kuin kissa ja puraisi sen peppua.
ellauri060.html on line 172: On miesten päivä. Nyt puhuu mies tasa-arvosta. Mies ei saa tänä päivänä enää olla mies! Siitä puhe mistä puute. Onnea on uskaltaa! Miesten salilla on väkevä tunnelma. Hiki ja pieru haisee, ilmassa on raakaa voimaa. Miestä. Tunnen olevani vahvempi kuin esinaiseni. Sitte perheeltä salaa hiihtomajalle. 2 päivää miesten kanssa, hikeä saunaa ja kossua. Sitten saapuu namu ja alkaa toinen savotta. Tiu tau tulkku, hyvin luistaa suxi. Miehen pitää saada olla mies!
ellauri060.html on line 174: 38-vuotiaan ensisynnyttäjän lapsi onkin vammanen. Se vaan päätti syntyä sellasena. Onnex se valizi äidin joka vaan vähän kadehtii terveitten lasten äitejä.
ellauri060.html on line 231: Daniel Defoe (/dɪˈfoʊ/; born Daniel Foe; c. 1660 – 24 April 1731) was an English writer, trader, journalist, pamphleteer and spy. He is most famous for his bestselling novel Robinson Crusoe, published in 1719, which is claimed to be second only to the Bible in its number of translations. He has been seen as one of the earliest proponents of the English novel, and helped to popularise the form in Britain with others such as Aphra Behn and Samuel Richardson. Defoe wrote many political tracts, was often in trouble with the authorities, and spent a period in prison for unpaid debts. Laissez faire intellectuals and political leaders paid attention to his fresh ideas and sometimes consulted him.
ellauri060.html on line 235: Daniel Foe was probably born in Fore Street in the parish of St Giles Cripplegate, London. His father, James Foe, was a prosperous tallow chandler of Flemish descent, and a member of the Worshipful Company of Butchers. In Defoe's early childhood, he experienced some of the most unusual occurrences in English history: in 1665, 70,000 were killed by the Great Plague of London, and the next year, the Great Fire of London left only Defoe and two other guys standing in his neighbourhood. In 1667, when he was probably about seven, a Dutch fleet sailed up the Medway via the River Thames and attacked the town of Chatham in the raid on the Medway. His mother, Alice, had died by the time he was about ten.
ellauri060.html on line 237: Defoe later added the aristocratic-sounding "De" to his name, and on occasion made the bogus claim of descent from the family of De Beau Faux. His birthdate and birthplace are uncertain, and sources offer dates from 1659 to 1662, with the summer or early autumn of 1660 considered the most likely.
ellauri060.html on line 239: His parents were Presbyterian dissenters, and around the age of 14, he was sent to Charles Morton's dissenting academy at Newington Green, then a village just north of London, where he is believed to have attended the Dissenting church there after getting his Bachelor of Dissenting.
ellauri060.html on line 243: In 1685, Defoe joined the ill-fated Monmouth Rebellion but gained a pardon, by which he escaped the Bloody Assizes of Judge George Jeffreys. Queen Mary and her husband William III were jointly crowned in 1689, and Defoe became one of William's close allies and a secret agent. Some of the new policies led to conflict with France, thus damaging prosperous trade relationships for Defoe. In 1692, he wanxus arrested for debts of £700 and, in the face of total debts that may have amounted to £17,000, was forced to declare bankruptcy. He died with little wealth and evidently embroiled in lawsuits with the royal treasury.
ellauri060.html on line 245: Following his release from debtors’ prison, he probably travelled in Europe and Scotland, and it may have been at this time that he traded wine to Cadiz, Porto and Lisbon. By 1695, he was back in England, now formally using the name "Defoe" and serving as a "commissioner of the glass duty", responsible for collecting taxes on bottles. In 1696, he ran a tile and brick factory in what is now Tilbury in Essex and lived in the parish of Chadwell St Mary. He was a serial entrepreneur.
ellauri060.html on line 264: Juhani Peltonen syntyi 12. toukokuuta 1941. Hänen kuolemastaan tuli 25. helmikuuta kuluneeksi 13 vuotta. Kirjailijan leski Tuula Nurmi kertoi pariskunnan yhteiselosta Radio Hämeen haastattelussa. Jussi oli Korson poikia. Niillä oli siellä ompputila. Juhani heitti lusikan nurkkaan Lopella. Varmaan tappoi izensä viinalla.
ellauri060.html on line 274: Peltonen oli luonteeltaan ujo, vaikka joutui paljon puhumaan eri estradeilla ja oli siinä vaimon mielestä loistava. Jussi oli hyvä myös vällyissä silloin harvoin kun oli edes puolittain selvänä. - Joka kerta mentiin maaliin, vääjäämättä. Kyllähän Ristokin toki yrittää parhaansa.
ellauri060.html on line 298: Pappi Sauli Rekelän elämää seurataan raadollisen läheltä, mutta hellän ymmärtävästi. Hän oli tehnyt karkean virheen, rikoksen itseään kohtaan ryhdyttyään papiksi. Tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi. Omien traagisten virheiden kanssa on vain yritettävä elää. Se on kuin Belgraviassa lordi Brockenhurstin harmaapartainen pikkuveli John, man of cloth, jolta lähtee nahka nenästä maxellessa pelivelkoja. Runkkujussi oli vanhana aika samannäköinenkin kuin tää John!
ellauri060.html on line 337: Pekka Parkkisen kaksoisveli oli merikapteeni. Se asu Laivanvarustajankadulla. Monesti luulin Pekax. Mut ei, koska tää oli selvinpäin.
ellauri060.html on line 344:

ad/w_1200,h_630,c_fit,q_80/13-3-5357710.jpg" width="50%" />
ellauri060.html on line 403: Muusikon otteella Jussin vaimoa. Nurmen ura Yleisradiossa alkoi 1970 luonnonsuojeluun kannustavalla ohjelmalla Ei kai nyt vaieta voi, jonka hän toimitti silloisen vaimonsa Hannele Pohjanmiehen kanssa.
ellauri060.html on line 406: ”Olen soittanut tanssi- ja rockyhtyeissä”, Nurmi myöntää. ”Siitä on ollut radiotyössäni paljon apua. Muusikon täytyy eläytyä yleisön tunteisiin ja vastata loppuun asti siitä, että heillä on hyvä olla.
ellauri060.html on line 448: Ei sentään mainize äitiään Hellevi Arjavaa. Eläkkelle päästyään suunnittelee heti kirjaa Padasjoen linnustosta. Sieltä kai se prutkutti Rauharantaan äidin kaa 60-luvulla nyrpistämään nenäänsä Lealle ja pikku-Matille. Onpa pieni maja! Kun Antti lähtee eläkkeelle rahastosta Nilkki sanoo Perkele! jos on hengissä. Vaikka neuvoo jälkeläisiäänkin välttelemään voimasanoja.
ellauri060.html on line 466: A traditional pastoral folk song the popular form of which dates to the mid-19th century. It is largely believed to have been sung commonly during the Sepoy Rebellion of 1857, though no credible source seems to confirm it. If it were true the song likely predates the 19th century, though no published copies of the work exist.
ellauri060.html on line 470: This song may be of quite recent origin, since almost half of the known examples are sound recordings, and there's only one broadside printing. On the other hand, there's an older and widely printed broadside Jimmy and his True Love, which might well be an earlier version—or it may just be a song with universal appeal and a good chorus that people still enjoy singing. Of the 40 or so instances in Roud, most are from the south west of England or East Anglia—though Gavin Greig collected a dozen examples in Scotland in the early years of last century. No other Sussex version has been collected.
ellauri060.html on line 472: As the song is traditional and the lyrics vary greatly from singer to singer, linking to 'original lyrics' for this song is impossible.
ellauri060.html on line 476: When the green fields and the meadows were covered in corn;
ellauri060.html on line 489: {I must go and leave you Nancy, you're the girl that I adore,}
ellauri060.html on line 495: you're the girl that I adore.
ellauri060.html on line 520:

Sir Terry ja Lady Joanne

ellauri060.html on line 522: Sir Terryn isä tapasi laulaa Pleasant and Delightful viisua pikku Terrylle niiden kävellessä poltetuilla sänkipelloilla. Terryn uus tweedtakki haisi pissalta. Pellot kärysivät sankkaa savua. Siinä kuolivat melodiset leivoxet ja muut jänistä pienemmät pikkueläimet. Muitahan ei Englannissa enää olekaan. Nyttemmin on sänkipoltto kielletty. Boris irrottaa Britannian muista valloista ja onkii sitten ize kaikki omat koljansa. Kalakaveria ei veteen jätetä. Kapteeni Kolja. Hahmon sukunimen Hergé oli napannut koljan englanninkielisestä nimestä. Hänen vaimonsa oli tarjoillut hänelle koljaa kuvaillen sitä: "Se on alakuloinen englantilainen kala – haddock."
ellauri060.html on line 543: Tintin ystävän, kapteeni Haddockin kaikki parhaat sanonnat
ellauri060.html on line 560: advokaatti

ellauri060.html on line 778: raadonsyöjä

ellauri060.html on line 893: Noidan aseet ovat pride, fear and trust. Talousliberaalin aseita. Pratchettin kiekkomaailman asema Eysenckin politiikan spektrissä eli GAL-TAN asteikolla on kaakossa: ekonominen kapitalistiyrittäjyys ja poliittinen republikanismi. Vaaka-axelilla ollaan oikealla ja pystyaxelilla alhaalla. Maanomistajaparoonille hurraavat menninkäisetkin. Jokaisen on vaan löydettävä oma paikkansa. Ihan sama setti kuin Harry Potterilla. Sir Terry ja Lady Joanne. Pat pat päähän kuningattarelta, Borixelta ja ylähuoneen pojilta.
ellauri060.html on line 900: Sepoykapinan aiheutti kiista uuden Enfield-kiväärin patruunoista. Pattern 1853 Enfield-kiväärissä käytettiin paperipatruunoita. Intialaisten sotilaiden keskuudessa liikkuneiden huhujen mukaan uudet patruunat oli voideltu sian- ja naudanrasvalla. (Ehei, se on pelkkää propagandaa.) Sotilaiden oli ladatessaan purtava paperipatruuna auki ja siten kosketettava huulillaan rasvaa, mikä oli loukkaus niin hindu- kuin muslimisotilaidenkin uskonnollisia käyttäytymisääntöjä vastaan. Nauta on hinduille pyhä eläin ja sika on muslimeille saastainen eläin.
ellauri060.html on line 914: Rob Anybody turned to his brother and said, Ye will mind, brother o mine, that there was time ye should stick your head up a duck's bottom rather than talk?
ellauri060.html on line 936: Last month, Sheila McNallen posted that her husband, Steve, had been kicked off of Facebook, “apparently forever.” Steve is the founder of the Ásatrú Folk Assembly, a group headquartered in California that advocates for a return to Germanic Paganism, including an espousal of what they have deemed traditional, Nordic white values. The Asatru Folk Assembly has been classified as a hate group by the Southern Poverty Law Center, and in one YouTube video with more than 30,000 views, McNallen enumerates his theories on race, point by point, including his belief that racial differences are inherent to biology and his desire to defend the white race against “numerous threats to our future.” “I will fight for my race, primarily with words and ideas, but I will fight more literally if I have to,” he vows.
ellauri060.html on line 938: 36 Facebook users sympathized with the McNallens’ plight, grousing over Facebook’s recent crackdown on white supremacists and sharing various platforms that would be more receptive to people who share his views. “Please look at MeWe,” one user wrote. “Many are heading over there.”
ellauri060.html on line 943: In an email to Rolling Stone, McNallen, who said he no longer has an official position in the Ásatrú Folk Assembly, confirmed he did indeed have a profile on the social networking app. He also expressed befuddlement that he had been banned from Facebook in the first place, saying that he has “NEVER advocated violence and I have NEVER insulted, threatened, or ridiculed any ethnic, religious, or racial group.”
ellauri060.html on line 947: A lot of people agree with McNallen, even those who don’t necessarily share his extremist views — and many of them are heading over to MeWe.
ellauri060.html on line 949: MeWe was founded by entrepreneur and privacy advocate Mark Weinstein, a cheerful, loquacious man and a self-satisfied libertarian. He’s friendly and open, with a horse voice that occasionally crackles with emotion, and he’s also prone to the occasional fit of bombast: “I’m one of the guys who invented gunpowder,” he cheerfully tells me at the start of our conversation.
ellauri060.html on line 951: An MBA graduate from the UCLA School of Management, Weinstein launched his first venture, SuperGroups (which included SuperFamily and SuperFriends), in 1998, allowing users to create free, multi-member community website; that venture, a sort of precursor to Facebook groups shut down in 2001. He then developed a professional coaching and training service, publishing a series of self-help books under the “Habitually Great” brand.
ellauri060.html on line 1044: But what good are those pages if the supply of NEWLY created and added pages is shrinking, with fewer and fewer good links? This decline is very bad, as it gets harder and harder to constantly surface good stuff among the FRESHEST supply of indexed content.
ellauri060.html on line 1048: Such notion is quaint now, as of 2020. First there are big vertical silos, starting with Amazon, but also including other big walled gardens such as Facebook, Twitter and a host of others such as Netflix, Spotify, Shopify, eBay, Craigslist etc. So the best deals, social chatter and tweets, song and shopping recommendations, auction deals, free ads etc. are to be found elsewhere.
ellauri060.html on line 1050: The same really goes for basically every vertical. Way back (remember Googlebase?) it was thought nobody should bother with any vertical as Google had it in there anyway. Googlebase is long gone and people go to CarGurus or Carvana for cars, Zillow for online house listings, Indeed and others for job postings etc., the list goes on and on.
ellauri060.html on line 1056: AI was supposed to be another refuge and savior several years ago. The idea was that Google’s core mission was always to give answers to questions as opposed serving ten blue links with bunch of ads.
ellauri060.html on line 1060: Google has announced recently so-called BERT update which is about using the latest NLP thing, Transformers, in search results. But BERT is not scalable as it requires short snippets containing answers in advance, as opposed to indexing entire pages. In addition it is computationally prohibitively expensive, even for Google as Transformer models such as BERT are notorious memory hogs, never mind how long it takes to train them.
ellauri060.html on line 1061: In addition, BERT has been quickly surpassed by OpenAI GPT-3 and GPT-2 which are simply huge - GPT-3 has 175 billion parameters and takes tens of thousands of powerful specialized FPU cards and weeks to train. Good luck trying to put something like that in production at tens of thousands of queries-per-second (qps) which is what Google requires. Lisää aiheesta
ellauri060.html on line 1063: All these trends have been masked by rises in advertising revenue i.e. stuffing of more and more ads. But that gravy train seems to have stopped in Q2 of 2020, as Google reported a decrease in search revenue, their first EVER:
ellauri060.html on line 1089: Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen heräysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja.
ellauri060.html on line 1097: Poliittisilta mielipiteiltään Agapetus eli Yrjö Soini (17. heinäkuuta 1896 Hattula – 6. helmikuuta 1975 Helsinki) oli oikeistolainen, ja hän kuului muun muassa kokoomuxen puoluevaltuustoon. 1960-luvun lopulla hän arvosteli näkyvästi ja voimakkaasti vasemmistohenkistä opiskelijaradikalismia.
ellauri060.html on line 1136: No mitäs se Don Kasakka siis kirjottaa? Hiljaa virzaa Don Kasakka, aron raivoaja, joet tulvivat. Louis Bromfield: Joki tulvii. Toivo Hovi: Tisza tulvii - Ilona, Ilona! Romanttista paisumista tisseillä, sitä kai tää aina markkeeraa, jokin ruiskahdus tulvahtaa sen yhden paikan ylize. Nadja Nadja soromnoo! Toivo Hovi oli oikeasti Lauri Einari Kettunen (10. syyskuuta 1885 Joroinen – 26. helmikuuta 1963 Helsinki), merkittävä suomen kielen murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija. Lauri Postin kolleega. Tää nide v:lta 1945 oli Laurin unkarinmatkan muistoja, Lauri oli päässyt madjaareissa pukille.
ellauri060.html on line 1147:

Gileadin hännän alla

ellauri060.html on line 1158: The phrase was adopted by US Army General "Vinegar" Joe Stilwell as his motto during the war, in the form Illegitimati non carborundum. It was later further popularized in the US by 1964 presidential candidate Barry Goldwater.
ellauri060.html on line 1162: The phrase is also used as the first line of one of the extra cod Latin verses added in 1953 to an unofficial school song at Harvard University, "Ten Thousand Men of Harvard". This most frequently played fight song of the Harvard University Band is, to some extent, a parody of more solemn school songs like "Fair Harvard thy Sons to your Jubilee Throng". (voi helvetti, tää oli tosi paha.) The first verse is a nonsense sequence of Latin clichés:
ellauri060.html on line 1176: 1963, possibly earlier, as illegitimus non carborundum used as the motto incorporated into the masthead of the The Whitehorse Star newspaper.
ellauri060.html on line 1189: Irinjan äidin näkönen sankaritar on izekin ristiinsuihkija. Kokee samaa nyt handumaidina. Hand Made Raisins. Mayday. Nää klischeet pyssymiehineen, rätisevine walkietalkieineen, väkisin ja vikistenkin bylsimisineen, se on kaikki nähty niin ziljoona kertaa. Mut tietysti kun apinoita on 7. 8 gigaa ja vaan 7 reikää kussakin. Auttamatta tulee toistoa. Mut jengi tykkää siitä. Toisto tyylikeinona.
ellauri060.html on line 1192:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/30/Brexit_the_time_has_come_for_the_UK_to_clarify_its_position_%2846766253871%29.jpg/1024px-Brexit_the_time_has_come_for_the_UK_to_clarify_its_position_%2846766253871%29.jpg" width="50%" />
ellauri060.html on line 1193:

UK politician Nigel Farage wearing a necktie that reads Non Illegitimi Carborundum.

ellauri060.html on line 1213: There is no society that can survive without strong men. The East knows this. In the west, the steady feminization of our men at the same time that Marxism is being taught to our children is not a coincidence.
ellauri061.html on line 2: ad>
ellauri061.html on line 15: ad>
ellauri061.html on line 123: Mix tää puskafarssi on sit niin suosittu setämiesten piirissä? Onxe just toi millimolli-aspekti, kaikki menee just niinku manipuloiva setämies on suunnitellut, omat joukot tottelee ja vastaan niskuroijat saadaan ruotuun. Koko näytelmä on sitäpaizi melkein tyystin all-male panel. Prosperon ja Arielin suhe vaikuttaa pederastiselta. Kun Ariel ottaa hatkat Prosperolle ei jää muita kun se Caliban. Puolixi sammakko puolixi kala, Oliver Sacksin tapainen amfibi. (ademic/eng/lfletcher/tempest/papers/JBlaxland.htm">Lähde) Aarne Kinnunen oli Puovon Caliban.
ellauri061.html on line 170: Lysähteri luettelee lyhyesti onnettoman romantiikan syyt: 1) eri-ikäisyys, 2) erikokoset reviirit, 3) pappa betalar och stämmer. Hernia ja Lysähteri päättää lähtee Renoon, huizin Nevadaan. Helena, kah, tulee.
ellauri061.html on line 193: Dorothea Kehler has attempted to trace the criticism of the work through the centuries. The earliest such piece of criticism that she found was a 1662 entry in the diary of Samuel Pepys. He found the play to be "the most insipid ridiculous play that ever I saw in my life". He did, however, admit that it had "some good dancing and some handsome women, which was all my pleasure".
ellauri061.html on line 199: Edmond Malone, a Shakespearean scholar and critic of the late 18th century, found another flaw in this particular play, its lack of a proper decorum. He found that the "more exalted characters" (the aristocrats of Athens) are subservient to the interests of those beneath them. In other words, the lower-class characters play larger roles than their betters and overshadow them. He found this to be a grave error of the writer. Tääkin muistuttaa Nuorgamin runoilijasta (ks alempana).
ellauri061.html on line 201: August Wilhelm Schlegel työnsi myös lusikkansa soppaan. Schlegel perceived unity in the multiple plot lines. He noted that the donkey's head is not a random transformation, but reflects Bottom's true nature. Eli se oli oikeasti oikea aasi. Ovelaa. Hyvin ajateltu Robin! He identified the tale of Pyramus and Thisbe as a burlesque of the Athenian lovers.
ellauri061.html on line 207: Another misogynist, Maginn was particularly amused by the way donkey-headed weaver Bottom reacts to the love of the fairy queen: completely unfazed. Maginn argued that "Theseus would have bent in reverent awe before Titania. Bottom treats her as carelessly as if she were the wench of the next-door tapster."
ellauri061.html on line 213: 1900-luvun alussa näytelmä kuvasi alitajuntaa, 60-luvulla vapaata rakkautta, 70-luvulla sadomasokismia (ja Oberon oli bi). Eka naiskriitikko Marjorie Garber 1974 sanoi et se oli ihan ihqua. Toka naiskriitikko Anne Paolucci laski 1977 et näytelmä kestikin 5 päivää (eikä 4). 1980 Florence Falk näki siinä kulttuuriantropologiaa. Cheis Hassell kristillisen sanoman. Se on nostanut tanaan kokonaisen nipun tsygologeja. Heput on hulluja kunnes löytää autenttisen sexuaalisen izensä. Jonkun Mordechain mielestä siinä on vastakkain Eros ja Thanatos. Eros taitaa päästä joholle. Joka tapauxessa näytelmä on terapeuttinen. 1991-luvulla vasta Barbara Freedman huohmaa että siinä on aika paljon patriarkaalisia viboja.
ellauri061.html on line 231: Oberon on aika luikero, kärkäs apina ja rietas babiaani. Meddling monkey ja busy ape. Se jää vaklaamaan kun Dimitri ja Helena hiippaa paikalle. Mua vedät, kovakiskoinen maneitti! (varmaan mangneetti. Alkutextissä seisoo adamantti.) Mä olen pikku koirasi Dimitri, mankuu Helena. Jahka kuluu yrki. (Yrki? Se on tovi, se löytyi Lönnrotin sanakirjasta.)
ellauri061.html on line 296: Enter two Clowns, with spades, &c. Sisään 2 spedeä, lapioin &c.
ellauri061.html on line 319: Second Clown Will you ha' the truth on't? If this had not been Spede 2 Tiezä mitä? Jos tää ei ois ollut aatelinen, se olis haudattu
ellauri061.html on line 325: Christian. Come, my spade. There is no ancient vapaaherraa kuin puutarhurit, ojankaivurit ja haudankaivajat:
ellauri061.html on line 330: Second Clown Why, he had none. Spede 2 Eikä ollut.
ellauri061.html on line 367: HORATIO Custom hath made it in him a property of easiness. HORATIO No se on niin tottunut ezitä se ei heiluta.
ellauri061.html on line 374: As if I had never been such. Kuin en ois ollutkaan.
ellauri061.html on line 376: HAMLET That skull had a tongue in it, and could sing once: HAMLET Tolla kallolla oli kieli kerran, ja se osas laulaa:
ellauri061.html on line 388: HAMLET Why, e'en so: and now my Lady Worm's; chapless, and HAMLET No tottakai: tai sit rouva Matonen; leuatta päin, ja
ellauri061.html on line 389: knocked about the mazzard with a sexton's spade: turpaan saaneena hauturin lapiosta;
ellauri061.html on line 390: here's fine revolution, an we had the trick to siinäpä vallan kumous, jos vaan se tajuttais.
ellauri061.html on line 393: First Clown: [Sings.] A pick-axe, and a spade, a spade, Pelle 1 [Laulaa.] Hakku, lappari ja lappari,
ellauri061.html on line 395: O, a pit of clay for to be made Savimaahan monttu sopii
ellauri061.html on line 410: the length and breadth of a pair of indentures? The ei mahdu tähän laatikkoon; eikö perijälle jää sen enempää, hä?
ellauri061.html on line 414: HAMLET Is not parchment made of sheepskins? HAMLET Eikö pergamentti tehdä lampaannahasta?
ellauri061.html on line 421: O, a pit of clay for to be made Savimaahan monttu sopii
ellauri061.html on line 427: 'tis for the dead, not for the quick; therefore thou liest. Se on vainajille eikä läpänheittäjille, varsin valehtelet.
ellauri061.html on line 435: First Clown One that was a woman, sir; but, rest her soul, she's dead.
ellauri061.html on line 448: is mad, and sent into England.
ellauri061.html on line 450: First Clown Why, because he was mad: he shall recover his wits Pelle 1 Nokö se oli hullu: sen piti tulla siellä järkiinsä; tai jossei tuu,
ellauri061.html on line 454: are as mad as he.
ellauri061.html on line 455: HAMLET How came he mad? HAMLET Miten se tuli hulluxi?
ellauri061.html on line 468: First Clown Why, sir, his hide is so tanned with his trade, that Pelle 1 No kaskun sen nahka on niin parkittu, ettei se kastu hyvään aikaan; ja
ellauri061.html on line 470: is a sore decayer of your whoreson dead body. maannut maassa 23 vuotta.
ellauri061.html on line 474: First Clown A whoreson mad fellow's it was: whose do you think it was?
ellauri061.html on line 476: First Clown A pestilence on him for a mad rogue! a' poured a HAMLET Ei mitään havaintoa.
ellauri061.html on line 477: flagon of Rhenish on my head once. This same skull, Pelle 1 Piru vieköön pähkähullun kaverin! Se kaatoi kerran mun päähän pullon
ellauri061.html on line 492: Now get you to my lady's chamber, and tell her, let Kuule Horatio, kerro mulle yx juttu.
ellauri061.html on line 509: modesty enough, and likelihood to lead it: as mukaan: näin: Alexanteri kuoli, Alexanteri haudattiin, Alexanteri
ellauri061.html on line 514: Imperious Caesar, dead and turn'd to clay, Oispa se jotain jos se maa joka ällistytti maailmaa
ellauri061.html on line 542: We should profane the service of the dead Oishan se jo hautajaisten halventamista
ellauri061.html on line 557: Fall ten times treble on that cursed head, Kaatukoon tää 10x3 kertaa kirotulle päälle,
ellauri061.html on line 562: Now pile your dust upon the quick and dead, No kasatkaa nyt maa elävän ja kuolleen päälle,
ellauri061.html on line 563: Till of this flat a mountain you have made, kunnes ootte tehneet sievän kummun
ellauri061.html on line 564: To o'ertop old Pelion, or the skyish head korkeeman kuin Pelion, tai sinisen Olympoxen
ellauri061.html on line 590: KING CLAUDIUS O, he is mad, Laertes. KUNINGAS CLAUDIUS: Ei vizi se on hullu Laertes.
ellauri061.html on line 603: QUEEN GERTRUDE This is mere madness: KUNINGATAR GERTRUDE: Tää on pelkkää hulluutta:
ellauri061.html on line 630: Aloin ymmärtää häpeän päälle, tajusin sen olevan mahtailun adjutantti. (Wallu s. 796)
ellauri061.html on line 639: Bilbot oli jalkaraudat joita oli Towerin sillankorvassa sotasaaliina voittamattomasta armadasta.
ellauri061.html on line 661: Fall'n on th' inventors' heads. All this can I mitkä osui Juhaa leukaan. Eikä siinä vielä kaikki,
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri061.html on line 697: Dekadentit symbolistit dandyt sekoitti uskontoa pakanalliseen ja myyttiseen: Moreau Schopenhauer Baudelaire Goncourt Verlaine Mallarmé des Esseintes ja Hyusmans. "Nolo miellyttää, se on alhaista hienostusta." Ja kaikki tääkö vain sixet sakemannit valtas Pariisin? Pääpiirteissään niin. Napsun ajan laskukkaita olivat.
ellauri061.html on line 712: Il grande successo letterario arrivò con la pubblicazione del suo primo romanzo, Il piacere a Milano presso l'editore Treves, nel 1889. Tale romanzo, incentrato sulla figura dell'esteta decadente, inaugura una nuova prosa introspettiva e psicologica che rompe con i canoni estetici del naturalismo e del positivismo allora imperanti.
ellauri061.html on line 715:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/1b/D%27annunzio%2C_age_7.jpg" height="200px" />
ellauri061.html on line 716:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b2/Gabriele_D%27Annunzio.jpg" height="200px" />
ellauri061.html on line 718:

ad.wikimedia.org/wikipedia/it/c/c5/Mussolini_and_D%27Annunzio.jpg" height="200px" />
ellauri061.html on line 748: Samaa elämäkerran torjuvaa tulkinnan tapaa Haavio opetti myös Elsa-puolisolleen, kun tämä syventyi Aale Tynnin runoon Tanssilaulu. "Ja he tanssivat vierekkäin, / koko yön he tanssivat näin." Päiväkirjassaan Elsa Enäjärvi-Haavio vetää kuitenkin mutkat suoriksi: "Se, jonka hymyä Martti kiittää runossaan Runon synty on AT." Elsan mukaan "Martti katsoo asiakseen kai jokseenkin aina kertoa, koska hän on tavannut AT:n tai puhunut hänen kanssaan puhelimessa. Ja sen mitä hän ei kerro, minä tiedän ja arvaan." Mustapää tiivistää runousoppinsa kokoelmassa Koiruoho, ruusunkukka (1947): "Minun laulussani on / vain kuva kaivattuni / ja kukka, leikki, uni. / Puck, Oberon." Mutta kansa haluaa ja saakin tietää, kuka se "kaivattu" oikein oli, Kirjallisuustieteen nykyisen teorian mukaan Martti Haavio, nimimerkki P. Mustapää ja P. Mustapään runojen roolihenkilö läkkiseppä Lindblad ovat kolme eri persoonaa, jos heitä ei dna-testi samaksi osoita. Mutta jos media olisi 1940-luvulla ollut nykyisissä voimissaan, olisi Martti Haaviosta ja Aale Tynnistä tehty kohupari.
ellauri061.html on line 758:

ads/2019/03/bulgariascreenshot-640x400.png" height="200px"/>
ellauri061.html on line 766: An Israeli citizen has been arrested in Bulgaria and is awaiting extradition to Austria in connection with an alleged online financial scam believed to have netted more than 100 million euros per year.
ellauri061.html on line 772: Under tio år från 2007 jobbade som mest flera tusen israeler med binära optioner och lyckades lura dumma apor världen över på mångmiljardbelopp, tills Knesset förbjöd verksamheten 2017. Att industrin började blomstra i Israel förklarar tidningen med ett stort antal inflyttare, "olim", frän hela världen som behövde försörja sig. Gal Baraks platformar erbjuder nu hjälp till dem som blivit offer för bedrägelserna. Dessvärre handlar det ofta om samma brottslingar som på det här sättet pressar sina offer på pengar en andra gång. Polisen misstänker Knesset för grov antisemitism.
ellauri061.html on line 776: Ehud Barak says he is the blessed man to lead Israel. Another Messiah. His original name was Brog. He has 3 children, wonder if one of them is called Gal. In an interview with Haaretz reported in January 2015, Barak was asked to explain the source of his "big" capital, with which he "bought 5 apartments and connected them," and by which he "lives in a giant rental apartment in a luxury high rise." Barak said he currently earns more than a $1 million a year, and that from 2001 to 2007, he also earned more than a $1 million every year, from giving lectures and from consulting for hedge funds. Barak also said he made millions of dollars more from his investments in Israeli real estate properties.
ellauri061.html on line 778: In the interview, Barak was asked whether he is a lobbyist that earns a living from "opening doors." The interviewer stated "You have arrived recently at the Kazakhstan despot Nazarbayev and the president of Ghana. You are received immediately." Barak confirmed that he has been received by these heads of state but denied earning money from opening doors for international business deals for Israeli and foreign corporations, and said he does not see any ethical or moral problems in his business activities. He further said there is no logic to demand of him, after "the natural process in democracy has ended" to not utilize the tools he accumulated in his career to secure his financial future. When asked if his financial worth is $10–15 million, Barak said "I'm not far from there."
ellauri061.html on line 782: Balrogs are tall and menacing beings who can shroud themselves in fire, darkness, and shadow. They are armed with fiery whips "of many thongs", and occasionally used long swords. In Tolkien's later conception, they could not be readily vanquished—a certain status was required by the would-be hero. Only dragons rivalled their capacity for ferocity and destruction, and during the First Age of Middle-earth, they were among the most feared of Morgoth's forces.
ellauri061.html on line 793: Answer: The account of Deborah and Barak is found in Judges 4 and 5 in the Old Testament. The Israelites had been under the control of the Canaanite king Jabin and the commander of his army, Sisera. The Canaanites had 900 chariots of iron and ruled over Israel for 20 years (Judges 4:2–3).
ellauri061.html on line 795: A prophetess named Deborah judged or made rulings for the people of Israel under a palm tree during that time. One of Deborah’s judgments was to instruct Barak to summon 10,000 men and attack Jabin’s army. Likely fearful to comply with such a command, Barak told Deborah, “If you go with me, I will go; but if you don’t go with me, I won’t go” (Judges 4:8). She replied, “Certainly I will go with you. . . . But because of the course you are taking, the honor will not be yours, for the Lord will deliver Sisera into the hands of a woman” (verse 9).
ellauri061.html on line 803: The song of Deborah and Barak also gives some more detail about the victory over the Canaanites: “The earth shook, the heavens poured, / the clouds poured down water” (Judges 5:4). Evidently, God used a flood to disable the iron chariots of Sisera. The victory was supernatural (verse 20). Chapter 5 concludes with the statement, “And the land had peace forty years.” This impressive time of peace lasted until Midian took control of Israel, necessitating Gideon’s rise.
ellauri061.html on line 805: Lessons for today from the lives of Deborah and Barak include the following: 1) God often calls people to step out in faith to attempt the unexpected, 2) God often uses unlikely people and sources to accomplish His plans, 3) God sometimes requires great risk and effort on our behalf as part of His divine plan. In the case of Deborah and Barak, they risked their lives in war, while Jael took in a runaway fugitive and risked her life to end his and help free Israel from oppression. Ultimately, this account reveals that God is in control of the nations and changes their leaders according to His desires.
ellauri061.html on line 874: eritit sinus meistä? Tuom 5:17 Gilead

ellauri061.html on line 891: radzasmiestens wapistuxest. Tuom 5:23

ellauri061.html on line 911: äiti cadzoi ackunast/ ja itki häkist/

ellauri061.html on line 960: Jael otti turviinsa matupakolaisen, antoi sille kermapiirakkaa ja post coitum umpiunessa naulasi pään teltan lattiaan. Siinäpä ideoita Suomen vastarintaliikkeelle. Tuomarien eläytymisessä Siseran äidin tunnelmiin on aitoa Schadenfreudea.
ellauri061.html on line 972: Taduuduudu. Työ työ ja työ, se miestä syö. Töitä vaan painat oza hies. Ei ruokaa eikä taukoo näy. Usko pois, voimille se käy. Jee on rankkaa olla tonttumies. Yeh, it's hard to be a Tonttu.
ellauri061.html on line 978: Pervo nyökytteli baarissa kuin A-studiossa. Nainen hyräili ja kertoi että oli koko viime yön yrittänyt saada miehensä jormaa pelaamaan. Lerppa mikä lerppa. Nainen kertoi runkanneensa vetelystä 4 tuntia mutta ainoa mikä jäykistyi oli käsi. Meisselin pelaamattomuus on miehen inhottavimpia naisen alistuskeinoja. Sillä tavalla nainen tuntee itsensä huonoxi, taitamattomaxi. Kumpi on rumempi sana vittu vai homo. Vitun homo.
ellauri061.html on line 1029: Pariskunta kertoo lehdelle alkaneensa haaveilla kiinalaisesta adoptiotyttärestä. Pariskunta varasikin ajan päästäkseen adoptiojonoon, mutta kun heidän Kalle-poikansa ilmoitti tulostaan, he peruivat adoptioajan. Kati kertoo haastattelussa soittaneensa Jarilta kysymättä Pelastakaa lapset ry:hyn Kallen ollessa vuoden ikäinen. Kati kertoi järjestölle tahtoneensa antaa kodin toisellekin lapselle, sillä hän halusi käydä adoptioasian perusteellisesti loppuun. Oishan se tyttölapsikin ollut kiva pelastaa (Kallesta kun tuli valitettavasti isänsä näköinen pallinaama), mutta Jarista ei kerta kaikkiaan enää ollut mihinkään. Neljä tuntiakin yritin ja ainoo joka tuli kankeaxi oli käsi.
ellauri061.html on line 1032: –Siinä piti miettiä, että näinkö me sitten vanhenemme kahdestaan. (Täh? Olixe viirusilmä ajateltu omaishoitajaxi? Käsiapulaisexi?) Yritimme monta vuotta saada lasta. Ajatus siitä, että meistä ei tulisi vanhempia, tuntui suurelta onnettomuudelta. Kerroin moneen kertaan Katille, että olin täysin varma siitä, että hän olisi loistava äiti (niinkuin oma äitinsä ja rattijuoppo isoäiti), Jari Tervo sanoi IS:n haastattelussa vuonna 2014. Kuvassa onnelliset vanhemmat Wsoyn tupaantuliaisissa vuonna 2013. Kuva: Jussi Helttunen
ellauri061.html on line 1046: Mitä on tapahtunut, mihin aika on kadonnut? Vielä vasta aivan äskettäin kirjastonhoitaja Kati Tervo piteli käsissään sitä ihmeellistä kapinetta, johon vuosien odotuksen päätteeksi oli alkanut piirtyä yxi jos toinenkin hailakansininen viiva. Nyttemmin se kapine on jo aika hervoton.
ellauri061.html on line 1123: Jos Pervo ois saanut Finlandia-palkinnon, ois akkainlehdet soitelleet ja naimatarjouxia sadellu julkisuuden- ja kullinkipeiltä. Mut pääsipä hän kuitenkin televisioon ilkkumaan. Vaimoa ei wannabe nobelisti töihin laskisi: tekisikö hänen uraloikkansa Jarzasta kotitohvelin, joka voisizä kulta hakea pennut kun ei sulla ole mitään tekemistä. Vaimo voitonriemuisena ja Jarza hädissään nai kuin viimeistä päivää. Etovaa, sanoisi F.E. Sillanpää.
ellauri061.html on line 1129: Kun kuuluisan kirjailijan isä retkahtaa nuoreen neitoseen, kuuluisan kirjailijan suurin huoli on, että asia tulee sen ex-työnantajan, paskalehdistön tietoisuuteen. Mikä horna siitä nousisi, jos neitonen kävelisi kihlajaisista suoraan puhelimeen ja kertoisi Ilta-Pululle, miten kuuluisan kirjailijan isä suri kadonnutta vaimoaan lohduttomasti nussien isodaisarista Silja Laaxoa, vanha mies. Samalla kuuluisan kirjailijan pikku-pikkuveitikka jo nyökkii kalsareissa miettien, miten pääsis ulos sepaluxesta tulevan emintimänsä emättimestä mittaa ottamaan. Tänkin pätkän päällimmäinen sentimentti on silmitön setämiesmäinen misogynia sekottuneena toivottoman pimpsankaipuuseen.
ellauri061.html on line 1133: Kuten saattoi arvata, fiktiivisen Silja Laaxon kanssa tulee pornoa. Tän kai pitäs olla kaunoa, muze on vaan ihan tavallista Jallua. Kiitos ehkäisypillerien nää ei enää ketään hätkäytä. Haukotellen käännetään vaan sivua. Pakkopullaa kirjanmyynnin edistämisex, ikävystyneisyyden vaimentamisex. Central park zoo with sad monkey sex.
ellauri061.html on line 1226: Pervon maalaisuus lipsahtaa näkyviin sanassa kahvimatti. Mikkelin Radio esitteli sellaista liikkeessään 70-luvulla. Se on kahvinkeitin tai sen lasinen kaadinosa.
ellauri061.html on line 1228: Pervon keskiluokkaisuus lipsahtaa esille sen parempi- ja huonompiosaisia kohtaan tuntemassa kademielessä ja halvexunnassa. Sen oma perse ei ole koskaan tarpeexi kermainen.
ellauri061.html on line 1233:

Espoon Mogadishu ja ääniharavat

ellauri061.html on line 1235: Somalit hermostuivat Jari Tervon tv-sarjasta. MTV3:lla eilen alkanut tv-sarja Mogadishu Avenue hermostutti somaleita ennen kuin ensimmäistäkään osaa oli näytetty.
ellauri061.html on line 1239: - Tuollainen ohjelma vain lisää ennakkoluuloja. Eikä ohjelman somalia edes näyttele somali, toteaa Meri-Rastilassa asuva Khadri vihaisena. Meri-Rastila on Suomen monikulttuurisin lähiö, jonka pääkatua kutsutaan Mogadishu Avenueksi eli suomalaisittain Mogadishu ävenjyyxi.
ellauri061.html on line 1248: Monikulttuurinen Suomi rynnisti olohuoneisiin syksyllä 2006, kun MTV3-kanava esitti Jari Tervon käsikirjoittaman kahdeksanosaisen Mogadishu Avenue -draamasarjan. MTV-kanava tietysti, ne mainospaskiaiset.
ellauri061.html on line 1250: Mogadishu Avenue kertoo helsinkiläisestä vuokratalosta, jota asuttavat syntyperäisten suomalaisten lisäksi inkeriläiset, venäläiset, afrikkalaiset, Kosovon albaanit ja vietnamilaiset. Alkuasukkaitten ja maahanmuuttajien kohtaamisista kimpoaa sekä komiikkaa että tragiikkaa. Vitun syntyperäiset. Yhtä syntyperäisiä on toisen polven mamutkin.
ellauri061.html on line 1254: Rooleissa ovat muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, syyläinen vanha rasisti, ja Mateus Tembe, kristinuskoinen bantuheimon jäsen somalina. Nimensä sarja on saanut Vuosaaressa sijaitsevan Meri-Rastilan tien lempinimestä. Sarjaa kuvattiin kuitenkin Espoon Olarissa Jarin kotona, jonka lempinimenä on Espoon Mogadishu. Ohjelman lopputekstien aikana soi kansanlaulu Kotimaani ompi Suomi. Kas kun ei Pervon oma laulu oVeli Ponteva pohjolan äärillä on.
ellauri061.html on line 1274: - vittuilee porsaanvärinen "kirjailija" Jari Tervo mutiaiselle toimittaja Percy Mashairelle, joka ihmetteli (HS 30.11.), miksi suomalaiskirjailija on ryhtynyt Mogadishu Avenue -tv-sarjassa
ellauri061.html on line 1286: Mogadishu Ävenjyy kuvaa osattomia kansalaisia ja maahanmuuttajia lämpimästi ja humanistisesti. Maahanmuuttaja ei ole ongelma. Hän on hyödyllinen apina. Jari Tervon käsikirjoitus julkaistaan nyt kirjana. Mukana on runsaasti tv-sarjasta sensuroitua aineistoa. Filmin kohokohta on se missä lapsilaku sanoo: en minä ole somalialainen, minä olen pieni musta paska. Yllättävän vähän lässytystä Pervon turauxesta on jäänyt Suomi 24 ja Ylilauta palstoille. Irja Torven talouslipilaari-persukimara tais jättää kansan syvät rivit haavi auki. Siis onxtää nyt kunnolinen rasisti vai joku kukkahattusetä? Revontulen poika tuskin tietää izekään.
ellauri061.html on line 1366: Laadukasta päihde-ja läheishoitoa taas tarjolla!
ellauri061.html on line 1428: Aivan kuin Jari Tervo tahtoisi sanoa, että moni suomalaismies kulkee keskuudessamme hämäysviitta päällä – kun sitä tuuli vähän heilauttaa, alta paljastuu jotain muuta. ”He tekevät sen, mitä ovat huomanneet, että vaaditaan. Ei juoda heti pöytäviinaa vaan aluksi jotain viiniä, kaikkea tämmöistä, ei piereskellä konsertissa. On aika vähän miehiä, jotka haluavat alistaa naisia, mutta on paljon miehiä, jotka eivät millään tavalla erota sitä, mikä on alistamista.” Ei nähtävästi Jarikaan. Antaa Katin kokata ja työntää rollaattoria.
ellauri061.html on line 1434: ”Aivan varmasti 1930-luvun natsi-Saksassa esitettiin myös vaatimuksia, että miksi ei ole dialogia, miksi aina vastakkainasettelua. En missään tapauksessa vaadi dialogia. Sen sijaan vaadin järjenkäyttöä.” (Tää kuulostaa hyvin, hyvin pahalta. Järjenkäytöstä oli endlösungissakin kysymys. Ei mitään dialogia, verdammt. Turpa kiinni jutkut ja suihkuihin.)
ellauri061.html on line 1436: Mutta asiaan, eli mun kirjoihin! Tylsyys on suurin synti. Se saadaan karkotetuxi kinky sexillä ja muilla ällöjutuilla.
ellauri061.html on line 1464:

adelivery.fi/img/658/b423d1e847a34bb3960326d9bd84d45a.jpg.webp" />
ellauri061.html on line 1493: Ja sit tää: Luota muhun. En pyydä mitään muuta kun ezä luotat muhun vielä jonkin aikaa. Ezaan rahat vietyä ja riittävästi etumatkaa. Aladdin sanoi Jasminelle Luotathan. Se oli käännös toisesta tyypillisestä jenkkihokemasta Trust me. Siitä puhe mistä puute. Kolmas naurettava on Oletko kunnossa? (Are you OK?) josta lie toisaalla jo ollut puhetta. Ei kukaan Suomen mies sano niin, vaan Sattuiko? Kävikö pahasti?
ellauri061.html on line 1500: Naisten oikeudet on enemmän kuin jonkun ihmisryhmän rights of man. Esim oikeus omaan ruumiiseen eli päättää pitääkö sikiön vai ei. Törkeetä et sivulliset ottaa asiaxeen päättää sen sikiön oikeuxista vaahdoten kuin jotkut Gileadit. Oikeesti ei ole muuta oikeutta kuin vahvimman oikeus. Samantekevää miten termiittiapinan käy loppupeleissä. Ei yhtään vähemmän samantekevää kuin sen tappamien miljoonien muiden eläinten. Lue https://ihmisoikeudet.net/ihmisoikeudet/naisten-oikeudet/.
ellauri061.html on line 1536: Muutamat Internet-paneelin osallistujat pitivät väittämiä rasistisina, ja Hufvudstadsbladet ja Svenska Yle uutisoivat aiheesta 12.8. Yle otsikoi: Gallup om inställning till utlänningar väcker förvåning (Kysely suhtautumisesta ulkomaalaisiin herättää huolta).
ellauri061.html on line 1546: Hyvä Lukija, laadukkaan tiedon ja punnittujen näkemysten tarve on nyt suuri. Suomen Kuvalehden tehtävä on kertoa asiantuntevasti ja ymmärrettävästi, mitä maailmassa tapahtuu. Näinä aikoina tällaisen työn arvo vain kasvaa.

ellauri061.html on line 1547: Tue laadukasta journalismia ja tilaa Suomen Kuvalehti.

ellauri061.html on line 1590: Tukholma on pahempi koronapesäke kuin Mogadishu, pahempi kuin New York, pahempi kuin paapa. Väkeä lakoaa kuin viikatteella Mengelen hellän siiven alla.
ellauri061.html on line 1591: Achtungbladet uutisoi: hurriämmä pantannut vajakkia poikaansa 30v hameen alla läävässä joka muistutti kaatopaikkaa.
ellauri061.html on line 1595:

ads/2021/02/img_20210222_1734277874797254516960308.jpg?w=1006&ssl=1&ezimgfmt=ng:webp/ngcb4" width="50%" />
ellauri061.html on line 1599: Sonnet 29 also named as “When in disgrace with fortune and men’s eyes” is one of 154 sonnets written by the English playwright and poet William Shakespeare. It is part of the Fair Youth sequence. In the sonnet William Shakespeare creates a depressed and despairing speaker who serendipitously reflects upon the love of a close friend in order to prove to the reader that no matter how difficult life becomes, we can be content in the blessings of the hole.
ellauri061.html on line 1609: The cause of Shakespeare´s death is a mystery, but an entry in the diary of John Ward, the vicar of Holy Trinity Church in Stratford (where Shakespeare is buried), tells us that "Shakespeare, Drayton, and Ben Jonson had a merry meeting and it seems drank too hard, for Shakespeare died of a fever there contracted."
ellauri061.html on line 1637: Golden lads and girls all must, Kultapojat ja sievät tyttöset
ellauri061.html on line 1648: Nor the all-dreaded thunder stone; älä ukkosesta ota skizoja;
ellauri061.html on line 1669:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/99/Souchon1872ImogenCymbeline.jpg" width="50%" />
ellauri062.html on line 2: ad>
ellauri062.html on line 15: ad>
ellauri062.html on line 61:

adelivery.fi/img/658/663d17ee0fcc4090ae87f702a6cae6fc.jpg.webp" />
ellauri062.html on line 96: When an older adult begins to act out of character or starts becoming irritable or aggressive, it may be an indication of trouble. Unfortunately, a senior with early Alzheimer’s can also lose their inhibitions and act in inappropriate ways.
ellauri062.html on line 98: Sam, who has always adored his wife and been faithful to her, now makes sexual advances to the nurse aides who care for him.
ellauri062.html on line 100: Fred, a retired psychologist who had a very successful practice, now makes rude and cruel comments to those around him. One of his strengths before Alzheimer's had been his kindness and ability to relate to others.
ellauri062.html on line 139: Use redirection and distraction instead of attempting to reason with the person.
ellauri062.html on line 161:

Gileadin veljenpojat

ellauri062.html on line 163: Gilead on nykyisessä Jordaniassa. Nimi tarkottaa todistusvaaraa tai sit vaan kivimäkeä. Joosefin pojalla Manassella oli senniminen pojanpoika jolla oli vielä äpäräpoika nimeltä Jefta. Näitä koukkunokkia on kyllä joka lähtöön. Vaikka juutalaisten prosentti väestöstä on paljon pienempi kuin esim homojen. Bonniers-kustantajakin oli sellanen. Bonniers omistaa WSOY:n ja surkeen lopun saaneen Akateemisen. Ja Ruozin paskimmat lehdet ml. Expressen.
ellauri062.html on line 165: WSOY shares the common values of the Bonnier Group which are passion for publishing, power of the rich individual, freedom of my speech, and commitment to my family company. In addition to these, WSOY places emphasis on compound interest, money-mindedness, and greed.

ellauri062.html on line 174: The price of admission onto the 29th Rich List was a staggering $1 billion, and, not surprisingly — as far as minorities go, at least — Jews excelled. The breakdown, according to Gawker’s research, included one black woman (No. 130, Oprah Winfrey), three gay men (No. 54, David Geffen; No. 332, Barry Diller; and No. 365, Peter Thiel), four Indians, six (non-Indian) Asians, 34 women, and, of course, 30 Jews in the top 100 (see below). They must have stopped counting after the 100 mark.
ellauri062.html on line 189: No. 44 — Eli Broad
ellauri062.html on line 208: Oprah taitaa olla samaa perua kuin Ephraim eli vasa. See the full list here. The Forward's independent journalism depends on donations from readers like you.
ellauri062.html on line 210: Dan Steinbock, izekin jutku joka lähti sitten New Yorkiin kultaa nuolemaan, huomautti tosta jutkuilta kristinuskon kautta länsimaihin rantautuneesta sisäistetystä herruudesta, joka on amerikkalaisen kapitalismin ja teokratian myrkyllinen sekoitus. On huisin tärkeää että joka iikalla on oma henkilökohtainen jumalasuhde, jonka sitten voi lapsena jo myrkyttää ja saada porukat läpsimään ize izeään jos ne poikkeavat talousliberalismin viitoittamalta kaidalta tieltä. Käsiapulaisessakin kaikkein traagisinta on, miten joka vitun iikka, pahiten mätkittyjä naisraukkojakin myöten, palvoo jotain kukkaa tai kuviteltua isänkorviketta. Useimmiten käytetyt sanat on "please God" ja "I promise". Molemmat sentimentit on erittäin, erittäin syvältä Gileadin takamuxesta.
ellauri062.html on line 212: Jaakobin poikien isän pojat Ruben Simeon Leevi Juuda Gaad Asser Daan Naftali Isaskar Sebulon Joosef ja Benjamin tietävät että "'better' never means better for everyone, it's always worse for some". Joosef ei saanut omaa lääniä kun se asui Egyptissä, mutta sen pojat Manasse ja Efraim saivat omat tontit osituxessa. Ei mene onnen lahjat tasan eikä edes win-win kuten Alexis Kanto koitti uskotella, vaan tää on nollasummapeliä, kuten sai tuta Alexis Kivi Lapinlahdessa ja kuolinmökissä. Lupaan kautta kiven ja kannon. Ei pitäs luvata niin paljon, se ei ole uskottavaa.
ellauri062.html on line 215:

Gileadin spoilereita

ellauri062.html on line 220:

ad.jpg" height="100px" />
ellauri062.html on line 223: The states that make up Gilead in complete occupation are: Minnesota, Wisconsin, Illinois (except for Chicago), Michigan, Indiana, Ohio, Tennessee, Kentucky, West Virginia, Virginia, North Carolina, Maryland, Pennsylvania, Delaware, New Jersey, New York, Connecticut, Rhode Island, Maine, New Hampshire, and Massachusetts. ellauri062.html on line 261: Following the unfortunate execution of Eden, whom Serena had been fond of given Eden's respect for traditional values and scripture, there is an inspiration among the the Wives to attempt to change the laws of Gilead to allow for more dignity for women. After an unpleasant confrontation, June shows Serena Eden's Bible marked with commentary; which has an affect on Serena. During a gathering of the Wives, Serena and Mrs. Putnam exchange their opinions regarding the Bible, particularly the right to read it as women are banned from doing so. They realize most of the Wives share their feelings and call a meeting. Vizi tästä niteestä on ollut paljon harmia. ellauri062.html on line 265: June explains to flabbergasted Serena that Gilead is not an ideal place for a child, specifically a daughter, to grow up in as their very existence is risky. She manages to convince Serena, who then tearfully says a prayer and hands the baby back over to June. June, in turn, gives Serena a blessing as well and leaves behind a tearful Serena as she and another Martha leave to escape Gilead. Fred is left alone in the room and looks at the carving, "Nolite te bastardes carborundorum," on the wall. Nick offers his "cigar" to Serena and she takes a good hold of it and takes a drag. Fred gets a moment alone with June to tell her he’s concerned about Serena. ellauri062.html on line 269: Only when June learns it is essentially Serena's personal request to meet Nichole, she eventually agrees, pointing out she wants Serena "to owe her". Ihankuin Jill Pylkkänen: they owe me SOOOO much. Tääkin on jotain juutalaiskristillisyyttä. Serena is still bitter about the loss of Nichole. Later, June visits the Lincoln Memorial where the statue of Abraham Lincoln has been desecrated (actually only beheaded). June tells Serena that she is small, cold, and empty and that she will always be empty. Wrong, to the contrary, June is full of shit. ellauri062.html on line 273: In the hospital, June attempts to stab Serena Waterfront with a scalpel she had stolen from the medical waste disposal box. Serena fights back and cuts June in the arm. Serena alerts Dr. Yates telling him that June stabbed herself. ellauri062.html on line 279: Fred says she is a good writer but Serena is bitter that he took that right away from her. Fred admits that he did not realize how much it would cost. Serena asks him to imagine how their lives would be like if Gilead never happened. Fred replies that he would still be in marketing and might quit his job. Fred admits that he has been sterile all along. In fact he is gay and has had an affair with Nick and Mark Tuello (who dat?) in the closet. Mark Tuello’s car is a 2018 Dodge Charger GT [LD]. ellauri062.html on line 284: Disgusted at Serena, Moira (the dyke of color) asks Serena who does she think she really is, adding that new clothes doesn't make her any different, and is still the woman who held June down while Fred raped her. ellauri062.html on line 292: Because the book has been frequently challenged or banned in some of the United States of America over the last thirty years, many people have expressed discontent at The Handmaid's Tale's presence in the classroom. Some of these challenges have come from parents concerned about the explicit sexuality and other adult themes represented in the book. Others have argued that The Handmaid's Tale depicts a negative view of religion, a view supported by several academics who propose that Atwood's work satirizes contemporary religious fundamentalists in the United States, offering a feminist critique of the trends this movement to the Right represents. ellauri062.html on line 294: The American Library Association (ALA) lists The Handmaid´s Tale as number 37 on the "100 Most Frequently Challenged Books of 1990–2000". The book was called anti-Christian and pornographic by parents after being placed on a reading list for secondary students in Texas in the 1990s, because the book is "sexually explicit, violently graphic and morally corrupt". Some parents thought the book is “detrimental to Christian values". Poor quality literature that stresses suicide, illicit sex, violence, and hopelessness". Profanity, lurid passages about sex, and statements defamatory to minorities, God, women, and the disabled. ellauri062.html on line 305: Juotikas sai kuin saikin 3v kirjallisuusapurahaa 2014 . Oliko lautakunnan puhis Mies Hissi Kone? (Mies Hssi Masheen palaa kuvaan s.557. Onxe niiku Pekka ja Zinda niiku Ilona? Pallinaama ja pallinaamempi.) Ei tullut tällä tiiliskivellä ihan Finlandiaa, kun se meni sille toiselle tiilelle, Jussi Valtosen kakaramaiselle kirjalle jonka nimikin oli lainaus Jeesuxelta. Kävikö Juotikas edes sykkiä? Se taitaa olla aika epäluotettava kertoja. Pikkusuinen Juotikas on Loimaalta. Siellä oltiin kerran lasten kanssa hiihtolomalla. Ei yhtään mäkiä. Juotikkaan kanssa pitää olla varovaisempi, ettei suxet exy samalle ladulle ja tule noloja akkoja. ellauri062.html on line 333: Juu juu, ei ei, samaa pekkalippos- ja jerrycottonmaista puolikovax keitettyä huulenheittoa. Jari Pervoa iilimadon nimellä. Mä en jaxa. Ja tätä sit on tiedossa 669 sivua. No ei välttämättä, täähän voi olla ihan rosollia, aiheet ja tyylit vaihtua varoittamatta kesken kolmea tavua pitempää sanaa kuin Pervon larpat. Viimeinen sivu ylivuotaa takakanteen. Ihankuin joku löisi oven kiinni kesken puheripul ellauri062.html on line 396: A character ("General Hopgood") in the 2009 film The Men Who Stare at Goats — a fictionalized adaptation of Ronson's book — is loosely based on Stubblebine as commander of the "psychic spy unit" (portrayed in the film) who believed he could train himself to walk through walls. ellauri062.html on line 400: Menocchio (Domenico Scandella, 1532–1599) was a miller from Montereale Valcellina, Italy, who was tried for heresy by the Roman Inquisition for his unorthodox religious views and then was burnt at the stake in 1599. - Taulun Judith beheading Holofernes (not Swee´pea!) maalasi Artemisia Gentileschi (Roma 1593 - Napoli 1652/53). Se on kyllä Uffizissa. Holofernes oli assyrialainen kenraali, eikä Rauhixen kovaa holottava lahtelainen mökkinaapuri. ellauri062.html on line 456: Loimaalla syntynyt Yli-Juonikas valmistui kirjallisuustieteen maisteriksi Turun yliopistossa. Gradun aihe oli julkisuutta kaihtava postmoderni amerikkalaiskirjailija Thomas Pynchon. ellauri062.html on line 475: Salvadore Guasimodo: Ja äkkiä on ilta ellauri062.html on line 536: Salvatore Quasimodo (Modica, 20 agosto 1901 – Napoli, 14 giugno 1968) è stato un poeta e traduttore italiano, esponente di rilievo dell'ermetismo. Ha contribuito alla traduzione di vari componimenti dell'età classica, soprattutto liriche greche, ma anche di opere teatrali di Molière e William Shakespeare. È stato vincitore del premio Nobel per la letteratura nel 1959 «per la sua poetica lirica, che con ardente classicità esprime le tragiche esperienze della vita dei nostri tempi». ellauri062.html on line 578: Sulje toinen silmäsi, aseta kirja 15 cm etäisyydelle kasvoistasi ja kiinnitä katseesi tiukasti yo. faktalaatikon vasemman ylänurkan numeroon 150 kolmen minuutin ajaksi. Avaa sitten toinen silmä ja siirrä katseesi hitaasti alaviistoon oikealle yo. kaavakuvaan, keitinlasin muotoisen möykyn keskikohtaan, jossa lukee ”dada”. Jos teit kaiken oikein, saat nähdä millaisiin ”juokseviin menoihin” Neuropositronin v. 2010 Tekesiltä saamat miljoona-avustukset kulutettiin. (N, 429.) ellauri062.html on line 582: Marginaalisia kohderyhmiä palvelemme vielä kolmannella vaihtoehdolla. Olet ehtinyt saada alustavan käsityksen tämän hermoston ns. luotaavasta rakenneperiaatteesta. Tuntuuko tällainen edestakainen navigointi sinusta kenties ”teennäiseltä kikkailulta”? Jos tuntuu, voit painua joko h*lvettiin tai lukuun 183. (N, 266.) ellauri062.html on line 584: Näin tyly kehotus voi saada luotaajan äänestämään jaloillaan. Painamaan varpaalla äänestyskoneen kosketusnäyttöä ja painumaan ulos kanteen poratusta reiästä. Ei jääty kirjaan sanoi pikku myy. ellauri062.html on line 592: Luvussa 171 lukijaa pyydetään johtamaan Pedon luvusta numerokoodi, joka ilmoittaa jalopeuran nimen. Vastaus on ”tietysti” 6 x 6 x 6 = 216, josta ilmeisesti kristillisen numeromystiikan avulla voidaan johtaa sana ”arieh” eli jalopeura. Tämä arvoitus ratkeaa melko helposti kertolaskulla, ja arvauksen voi tarkistaa internetin hakukoneilla. Vielä vaikeampi on luvussa 186 esitetty arvoitus, jossa lukijaa pyydetään selvittämään fiktiivisen lääkeyhtiön mainoksessa esiintyneen virren numero evankelis-luterilaisessa vizikirjassa (N, 528.) Tämän arvoituksen ratkaiseminen ilman ”huijaamista” on tietääkseni mahdotonta. Lukijan täytyy vain löytää luvuista se, jossa onnitellaan oikeasta vastauksesta virsiarvoitukseen. Linkki johtaa lukuun 158, ja virsi numero 158, ”Vihan päivä kauhistava, sydänjuuret värähtää”, on oikea vastaus (N, 450). Voiko tätä pitää linkkinä? Ohjeet ovat jälleen monimutkaiset, mutta tässä tapauksessa lukijalta vaaditaan arvoituksen ratkaisemiseen myös ergodista toimintaa. Ei riitä kurkistaa lopusta, pitää googlata Juonikasta käsitellyt Turun yliopiston gradu. ellauri062.html on line 611: Per sepulchra regionum maankin alle kaiun kantaa, Alueiden kirkkomaille Calls the dead to condemnation; ellauri062.html on line 663: Flammis acribus addictis, viskaten ne hellapuixi, And with trial-flames ignited, ellauri062.html on line 703: Mustasotnialaiset,черносотенцы, Tšornaja sotnja, Tšernosotentsy, kirjaimellinen suomennos "Mustat sadat") oli äärikansallismielinen ja antisemitistinen liike, joka tuki tsaarin valtaa 1900-luvun alussa reaktiona vallankumouksellista kuohuntaa vastaan. Mustien sotnioiden ajamat asiat olivat Venäjän jakamattomuus, ortodoksinen usko ja itsevaltius. Mustat sotniat olivat lähinnä aatelia, maanomistajia, papistoa, porvaristoa, kauppiaita ja käsityöläisiä, mutta myös työläisiä oli mukana. ellauri062.html on line 707: Hausmylly on Teuvo Hakkaraisen kotikylältä tervehtivä pop-yhtye keikkatauolla. Badass-piponen Hausmyllyn Enzo on syöpänen. ellauri062.html on line 711: Lisää ajankohtaisia ellosanoja: Kosahtaa kolahtaa kilahtaa jäätävä jäätyä jumpata diibadaaba. Reippailu: vrt. urheilu, ulkoilu, voimailu, kamppailu, kiekkoilu, keekoilu, ketkuilu, kilpailu, vertailu, ylpeily, kukkoilu, keimailu, meikkailu, seikkailu, hakkailu, kisailu, keilailu, toilailu, meilailu, mahtailu, palloilu, lautailu, kelkkailu, keikkailu, ilmailu, miekkailu, pelailu, skeittailu, maalailu, bongailu, hiisailu, kiivailu. Kirjailu. ellauri062.html on line 723: adelivery.fi/img/658/5a53c257f1e6420e93230c77766220dc.jpg.webp" height="150px" /> ellauri062.html on line 725: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/35/Pat_Mat.jpg/250px-Pat_Mat.jpg" height="150px" /> ellauri062.html on line 748: Rafflesia perfume on Prion nimisen raskasmetalliyhtyeen "biisi" ysärin lopulta. Rafflesia on raadonsyöjäkasvi joka haisee mädäntyneelle lihalle. ellauri062.html on line 768: Dan Steinbock munasi izensä Nokia-kirjallaan 2010, kujertavat pulut. Veikkasi väärää hevosta. Salsaharrastuxesta ei löydy mainintaa. Puhumatta nazien satakielestä Rosita Serranosta. Fadolaulaja Amália Rodrigues Lissabonista oli toinen samanlainen, ainakin Diana Santosin ja sen äidin mielestä. ellauri062.html on line 770: Tutkijana itseään pitävän Dan Steinbockin kirja ”Winning across global markets, How NOKIA creates strategic advantages in a fast-changing world” on Nokian johtajien haastatteluihin perustuva nuoleskelukirja, joka ei olisi voinut sattua pahempaan saumaan. ellauri062.html on line 778: Fue hija del diplomático Héctor Aldunate Cordovés y de la soprano Sofía del Campo de la Fuente. Entre 1947 y 1963, estuvo casada con el millonario judío sefardí Jean Aghion, radicado en Egipto desde 1952. Residió en diferentes países de Asia y Europa hasta cuando falleció su esposo. Posteriormente, se casó con el artista alemán Will Williams. ellauri062.html on line 780: Serrano alcanzó gran éxito al cantar en alemán composiciones como «Roter Mohn (Roter Mohn, warum welkst du denn schon?)», «Schön die Musik», «Küß mich, bitte, bitte, küß mich», «Und die Musik spielt dazu», «Der Onkel Jonathan» y «Der kleine Liebesvogel» durante el auge de la Alemania nazi. Kreuder aprovechó para introducirla en las esferas del régimen nazi y Serrano llegó a participar en varios mítines y ceremonias nacionalsocialistas. Sus canciones fueron muy difundidas en las emisoras afines al Reich. Más adelante, declaró que nunca tuvo afinidad política alguna ni fue nazi, a pesar de que en sus grabaciones llevaba el emblema del águila nazi en su vestimenta. ellauri062.html on line 782: Entre 1938 y 1941, obtuvo diferentes papeles en filmes alemanes. Mantuvo una muy buena relación con la prensa nacionalsocialista: participó en varios recitales y ceremonias del Tercer Reich y adquirió el estatus y conducta social de una diva. De hecho, se ganó el afecto de Adolf Hitler, quien llegó a enviarle una fotografía personal autografiada. En su momento, fue la musa del ministro de propaganda Joseph Goebbels y otros dignatarios; por ende, su carrera se potenció enormemente y se le abrieron las puertas a la elite alemana ganando un elevado estatus social. Grabó 118 canciones y, por los derechos de autor, sus ganancias en marcos alemanes fueron importantes. Tal fue el éxito obtenido que la personalidad de Serrano adquirió los ribetes de una diva sin sospechar que su éxito era dependiente del régimen. Para Serrano, más que la política importaba el escenario y entregar su talento. ellauri062.html on line 784: Sin embargo, en la década de 1940, Rosita Serrano empezó a dar conciertos a beneficio de judíos y daneses refugiados en Suecia, lo que provocó la fulminante y enfática antipatía y rechazo del régimen nazi, la requisa y prohibición de emitir sus discos y grabaciones en Alemania y un arresto por presunto espionaje; sus ingresos fueron confiscados. ellauri062.html on line 786: La dictadura militar de Augusto Pinochet, quien era uno de sus admiradores, fue funesta para su vigencia radial cuando asumieron el poder los gobiernos de la Concertación. Nunca se le otorgó una pensión de gracia y, a medida que envejeció, sus ingresos menguaron a una progresiva situación de estrechez económica, viviendo rudimentariamente en la comuna de La Reina y luego en un precario departamento de la calle Catedral, en pleno centro de la capital chilena. ellauri062.html on line 789: Amália da Piedade Rodrigues GCSE • GCIH (Lisboa, 23 de julho de 1920– Lisboa, 6 de outubro de 1999) foi uma cantora, actriz e fadista portuguesa, geralmente aclamada como a voz de Portugal e uma das mais brilhantes cantoras do século XX. Está sepultada no Panteão Nacional, entre outras ilustres figuras portuguesas. ellauri062.html on line 791: A década de 1970, embora estivesse no auge da sua fama internacional, sua imagem em Portugal foi afetada por falsos rumores de que Amália tinha ligações com o regime do Estado Novo, de António de Oliveira Salazar. Na verdade, o antigo regime censurou muitos de seus fados. Amália reconquistou a popularidade com o povo português, cantou o hino da Revolução dos Cravos, a canção "Grândola Vila Morena" e deu dinheiro para o Partido Comunista Português clandestinamente. ellauri062.html on line 793: Até à sua morte, em outubro de 1999, 170 álbuns haviam sido editados com seu nome em 30 países, vendendo mais de 30 milhões de cópias em todo o mundo, número 3 vezes maior que a população de Portugal. ellauri062.html on line 848: Kaikki seksuaalisuus on epäsiveellistä, koska siinä toista aina käytetään välineenä. (Täh? Eikö pikemminkin panna omaa välinettä toiseen?) Epäsiveellistä on myös "korkeampi erotiikka", madonnakultti, missä mies käyttää naista oman paremman minänsä erektioalustana, ja yleensä turvautuminen toiseen, joko ihmiseen tai johonkin huvitteelliseen, esim lampaaseen, tai ihmisen ulkopuolella olevaan jumalaan. ellauri062.html on line 865: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Emil_Scaria_als_Gurnemanz_1883.jpg/220px-Emil_Scaria_als_Gurnemanz_1883.jpg" height="250px" /> ellauri062.html on line 866: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9d/RichardWagner.jpg/800px-RichardWagner.jpg" height="250px" /> ellauri062.html on line 920: Shahak, an Israeli professor who was a survivor of the Nazi holocaust, describes a 1962 book published in Israel in a bilingual edition. The Hebrew text was on one page, with the English translation on the facing page. The Hebrew text of a major Jewish code of laws contained a command to exterminate Jewish infidels: “It is a duty to exterminate them with one’s own hands.” The English version on the facing page softened it to “It is a duty to take active measures to destroy them.’” The Hebrew page then went on to name which “infidels” must be exterminated, adding “may the name of the wicked rot.” Among them was Jesus of Nazareth. The facing page with the English translation failed to tell any of this. ellauri062.html on line 921: While Shahak was alive, Noam Chomsky called him “an outstanding scholar,” and said he had “remarkable insight and depth of knowledge. His work is informed and penetrating, a contribution of great value.” ellauri062.html on line 930: Israeli Sephardic leader ellauri062.html on line 931: ader-yosef-non-jews-exist-to-serve-jews#ixzz2gQ5bB7DG">Rabbi Ovadia Yosef stated: “Goyim were born only to serve us. Without that, they have no place in the world; only to serve the People of Israel. Why are gentiles needed? They will work, they will plow, they will reap. We will sit like an effendi and eat," he said to some laughter. ellauri062.html on line 937: The so called "New World Order" conspiracy is the modern term for the age old Satanic conspiracy, led by elite Jewry -- the aim being the enslavement of humanity, destruction of the true Israelites (the Anglo-Saxon and Germanic peoples of European descent), mass human population reduction, abolition of religion and national sovereignty, and the establishment of a totalitarian world government ruled by Satan via the jews. The ultimate goal of Judaism is rule of the world by Satan, and to literally unleash hell upon the earth. Are you aware that Martin Luther wrote a treatise called "On the Jews and Their Lies", warning Christians in the most serious terms of the destructive influence of the jews, and advocating their banishment from European society? Luther was very knowledgeable of the religion, nature, origins, and influence of the Jews - having actually read the Talmud and written large parts of the Bible. Luther describes the Jews as an accursed, malicious, greedy, cunning, treacherous, thieving, and greatly evil people, who are descended from the very people who murdered the Messiah, who deeply hate Christianity and God's people, and are working in every possible way to undermine and destroy Western Christian civilization. Among other things, Luther rubbishes the Talmud, including its vicious hatred of Jesus and Christians, as well as relishing the many times Jews have been expelled from European nations. ellauri062.html on line 947: Of particular interest is the fact that the hexagram is made by 6 lines, has 6 points, 6 triangles, and 6-sided polygon....corresponding to the prophecy of "666" related to the "Beast" in Revelation 13:18 (although of course, perhaps not literally fulfilling it, as it refers to the "number of his name"). See Apt 7:43 "Ja te otitta Molochin majan/ ja teidän jumalanne Remphan tähden/ nijtä cuwia joita te teitte teillenne cumartaxenne/ ja minä tahdon teidän eroitta edemmä Babelita." ellauri062.html on line 993: Keventyneenä palatessani pusikosta, hämärän jo ollessa laskeutumassa, ohitin saman kumpareen, ja koin järkytyksen, joka taas tylysti palautti minut luontoon kuulumattomaksi "monadiksi". Iltataivasta vasten näin edestakaisin höyläävän siluetin ja kuulin huutoa, jolla nainen ilmoitti minulle ja varmasti koko Gärdetille kuinka hienon päätöksen heidän gonadinsa oli saamassa. Niinpä niin. Kevät saa minä en. Se on vitun häirizevää. ellauri062.html on line 1012: Hitler vietti aikaa homohostellissa Wienissä ja oli sekä "homo- että heteroseksuaali, jolla oli sadomasokistinen luonne", Yhdysvaltojen vuoden 1943 tiedusteluraportti väittää. ellauri062.html on line 1013: Vuoden 1943 tiedusteluraportti laadittiin silloiselle presidentille Franklin D. Rooseveltille, ja siinä todetaan, että Hitler oli "sekä homo- että heteroseksuaali". Frank oli aivan pähkinöissään siitä. ellauri062.html on line 1028: Lopulta hän joutui Hitlerin ja natsien johdon suosion ulkopuolelle ja pakeni Britanniaan, minkä jälkeen hän loikkasi Yhdysvaltoihin ja aloitti työskentelyn presidentti Rooseveltille tarjoamalla tietoja sadoista natsien huipuista. ellauri062.html on line 1044: Tämän kaunopuheisen von Liebenfelsin sanoin: Seksuaalisesti viileämpien ja aviokelpoisempien miesten jälkeläiset tulevat 1000v valtakunnassa vapaaehtoisesti tyytymään ankaraan yksiavioisuuteen, eikä heitä tarvitse siihen erityisillä siveyslaeilla pakottaa. Rotuäidit (Zuchtmütter) olisi tarkkaan eristettävä, jottei kiusausta aviorikokseen synny. Rotuäidiltä siis vaaditaan paljon! Mutta tämä tuskien tie on naisen kuljettava takaisin, kun hän ensin vuosituhannen on toikkaroinut bakkanttisen himon teillä. Hänen on maksettava intohimoistaan eikä miesasiakkaiden kuten tähän asti. ellauri062.html on line 1061: Jörg Lanz von Liebenfels, joka varmasti tunsi Weiningerin kirjoitukset, on rotuideologiallaan antanut hyvän esimerkin tällaisesta "heteronomisesta" vastineesta Weiningerin "autenttiselle" moraalille. Kun Weininger ehdottomasti kielsi kaiken lihallisen elämän, halusi von Liebenfels puhtaan veren kullillaan radikaalisti työntää siitä osan takaluukusta. Niin minäkin. ellauri062.html on line 1067: Siveiden miesten olisi siis vain purtava lammasta ja kestettävä kaikki naisten ja näiden miespuolisten apureitten heihin kohdistama, aina vain tungettelevammaksi käyvä seksuaalinen häirintä; ikään kuin kaikki vika todellakin olisi miehessä eli "katsojan silmässä". Tämän Weiningerin masokistisen ohjelman halusi von Liebenfels korvata aivan vastakkaisella, sadistisella proggixella, joka aloitetaan pistämällä naiset kuriin. Vasta sitten voi hänen mukaansa mies ehkä onnistua kuksimaan myös kaveria kuten Parsifal. ellauri063.html on line 2: ad> ellauri063.html on line 15: ad> ellauri063.html on line 25: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fb/Animal_Farm_-_1st_edition.jpg" width="100%" /> ellauri063.html on line 41: Tony Blair oversaw British interventions in Kosovo (1999) and Sierra Leone (2000), which were generally perceived as successful. During the War on Terror, he supported the foreign policy of the George W. Bush administration and ensured that the British Armed Forces participated in the War in Afghanistan from 2001 and, more controversially, the 2003 invasion of Iraq. Blair argued that the Saddam Hussein regime possessed an active weapons of mass destruction (WMD) program, but no stockpiles of WMDs or an active WMD program were ever found in Iraq. The Iraq War became increasingly unpopular among the British public, and he was criticised by opponents and (in 2016) the Iraq Inquiry for waging an unjustified and unnecessary invasion. He was in office when the 7/7 bombings took place (2005) and introduced a range of anti-terror legislation. His legacy remains controversial, not least because of the Afghanistan and Iraq wars. ellauri063.html on line 45: In other ways, he was an outright traditionalist: His attitude toward women and gay people was boorish and retrograde. Orwell's friend and contemporary Stephen Spender noted that ''Orwell ... ellauri063.html on line 47: Yes, Orwell was not exactly LGBTQ-friendly. He had a lot of opinions which now seem eccentric or objectionable. He had a lifelong tendency to make disparaging remarks about vegetarians, or people who wore sandals. I suspect that this came from the association in his mind of socialism with people who lived the early 20th century equivalent of an alternative lifestyle: it was very important to Orwell to show people that being socialist didn’t mean that you had to have to have a long beard, wear sandals or not eat meat, and that socialism was thoroughly British, manly and commonsensical. ellauri063.html on line 51: His contradictory and sometimes ambiguous views about the social benefits of religious affiliation mirrored the dichotomies between his public and private lives: Stephen Ingle wrote that it was as if the writer George Orwell "vaunted" his unbelief while Eric Blair the individual retained "a deeply ingrained religiosity". ellauri063.html on line 59: Due to her pointed criticism of both the Leninist and the more moderate social democratic schools of socialism, Luxemburg has had a somewhat ambivalent reception among scholars and theorists of the political left. Nonetheless, Luxemburg and Liebknecht were extensively idolized as communist martyrs by the East German communist regime. ellauri063.html on line 61: Luxemburg was knocked down with a rifle butt by the soldier Otto Runge, then shot in the head, either by Lieutenant Kurt Vogel or by Lieutenant Hermann Souchon. Her body was flung into Berlin's Landwehr Canal. ellauri063.html on line 65: Rosa Lichtenstein? I am not quite sure who this person is and who publishes her work, but I can scarcely find anything on her besides her own resource page. Which leads me to believe the addition of her in this is nothing more than self-promotion by the author in particular themselves. This lowers the quality of this article to let any random Blogger have their criticisms added to this. Dialectical Materialism is a serioues philolosophical school and method attached to Marxism, and there is lot of commentary on the subject without resorting to unpublished internet articles. ellauri063.html on line 94: … roach has been adopted by various political movements and ideologies, including Stalinism, Maoism, Castroism, Chavezism (as we have seen in Venezuela of late), Social Democracy, and conspiratorial Blanquism —on that, follow the link below. ellauri063.html on line 100: However, this version of socialism has to spread and take over the core economies of capitalism so that it can't be strangled in the above manner — as the proletariat of each country rebel against their own ruling-class. Each strike, for example, is a mini-rehearsal for this (whether the strikers appreciate this or not), where workers are forced by circumstances to organise in their own communities, sharing money, clothing, food, shelter, etc. In effect, they have to run a mini-socialist society of their own for a few weeks or months. ellauri063.html on line 102: This is a basic fact about Marx’s view of socialism that SD, Stalin, Mao, Castro and all the rest who advocate socialism from above, have failed to comprehend, so determined were they to impose ‘socialism’ on other countries, or, indeed, on their own people. ellauri063.html on line 104: Marx thought that capitalism had buried within itself the seeds of its own downfall. However, the latter wouldn’t kick in automatically, but would depend on its grave-diggers (the working class under capitalism, the proletariat) overthrowing it. ellauri063.html on line 110: Ergo it will never come. Working class is dying off anyway with robotics and AI. Most likely, disgruntled farm animals will strike a pre-emptive strike first. They already form a majority, they are no bolsheviks. Four legs good, two legs bad, provided the governing body is featherless. ellauri063.html on line 114: So, Marxist (and Leninist) socialism itself hasn't failed; it just hasn't been road-tested yet. No one knows if it will work, but there are good reasons to suppose it won't. We are still waiting for the second coming of Karl. Marxism is a revolutionary worldview that must always struggle for new revelations. Rosa Luxemburg. ellauri063.html on line 135: Kansantribuuni (lat. tribunus plebis) oli Rooman valtakunnan aikainen virkamies, jonka ensisijainen tehtävä oli edustaa plebeijejä. Tribuunit valittiin vaaleilla vuodeksi kerrallaan plebeijien kansankokouksessa (Concilium plebis tai Comitia tributa). Vain kansantribuunit saivat kutsua kokouksen koolle, he myös johtivat kansankokouksia ja plebeijien ediilivaaleja. Kansantribuuneja valittiin kaksi kerrallaan, eivätkä nämä olleet riippuvaisia toisiinsa nähden. Kansantribuuneilla oli veto-oikeus senaatin päätöksiin, mikä tekikin virasta poliittisen aseen, sillä lahjomalla tribuunin puolelleen saattoi estää itselleen haitallisten lakien voimaantulon. Virka oli tarkoitettu vain plebeijeille, mutta vuonna 59 eaa. Publius Clodius Pulcher onnistui juonittelemaan itsensä virkaan, vaikka olikin patriisi. Tämän hän mahdollisti adoptoimalla itsensä varakkaaseen plebeiji-sukuun. ellauri063.html on line 139: Social democracy... is only the advance guard of the proletariat, a small piece of the total working masses; blood from their blood, and flesh from their flesh. ellauri063.html on line 208: Hillotolppa on suomalaisessa politiikassa käytetty sana, joka viittaa maaliin, tavoitteeseen tai saavutettuun edulliseen asemaan.. Hillotolppa-sana on laajasti tunnettu ilmaisu ja se on peräisin Perussuomalaisten entiseltä puheenjohtajalta Timo Soinilta hänen käytettyään sitä blogikirjoituksessaan vuonna 2014. Soinin mukaan hillotolppa on raviurheilussa käytettyä slangia ja tarkoittaa raviradan maaliviivalla olevaa paalua. ellauri063.html on line 210: mogwai is the transliteration of the Cantonese word 魔鬼 (Jyutping: mo1 gwai2; Standard Mandarin: 魔鬼; pinyin: móguǐ) meaning "monster", "evil spirit", "devil" or "demon". The term "mo" derives from the Sanskrit "Mara", meaning "evil beings" (literally "death"). In Hinduism and Buddhism, Mara determines fates of death and desire that tether people to an unending cycle of reincarnation and suffering. He leads people to sin, misdeeds, and self-destruction. Meanwhile, "gui" does not necessarily mean "evil" or demonic spirits. Classically, it simply means deceased spirits or souls of the dead. ellauri063.html on line 218: Le théâtre du Grand Guignol, plus couramment appelé Grand Guignol, est une ancienne salle de spectacles parisienne qui était située 7, cité Chaptal, dans le 9e arrondissement. Spécialisée dans les pièces mettant en scène des histoires macabres et sanguinolentes, elle a par extension donné son nom au genre théâtral, le grand guignol, et à l'adjectif grand-guignolesque. Le terme est devenu avec le temps péjoratif et désigne désormais, de manière plus générale, des œuvres abusant de la violence ou d'effets grandiloquents. ellauri063.html on line 223: Hei Sami, saakko ladattua huomisen laneille pari gigaa lapoo? ellauri063.html on line 229: AAA, también conocida como Alianza Apostólica Anticomunista, fue una organización terrorista tardofranquista, presuntamente vinculada a los aparatos represivos del Estado español, que actuó en el País Vasco y en el País Vasco francés entre 1977 y 1982, durante la transición española. Un informe de la Oficina de Víctimas del Terrorismo del Gobierno vasco de 2010 le atribuye 8 asesinatos de las 66 víctimas mortales del terrorismo parapolicial y de extrema derecha desarrollado entre 1975 y 1990. ellauri063.html on line 231: Hieronta Internetissä useilla sivustoilla tarkoittaa verilöylyä tai joukkomurhaa. Massacre (verilöyly) sanasta muuntamalla saadaan massage, joka tarkoittaa hierontaa. "Taas on jossain koulussa hierottu". ellauri063.html on line 241: ad//w_1200,h_800,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-9925444.jpg" height="400px"/> ellauri063.html on line 263: Despite retirement of the term, it remains in common usage, even among Riot employees, and generally refers to these champions: [stupid mile long list of invented names follows for the benefit of braindead gamers]. ellauri063.html on line 269: Golem is a playable character in the fighting arcade game Mutant Fighter. ellauri063.html on line 270: Golem is also the name of one of the 151 Generation I Pokémon species that debuted in Pokémon Red and Blue in 1996. The Pokémon Golett and Golurk, however, are more similar to traditional golems. ellauri063.html on line 281: Den stora makabern (tyska: Der grosse Makabre, franska: Le grand macabre) är en opera i två akter (fyra scener) med musik av György Ligeti. Libretto av Michael Meschke och tonsättaren som bygger på Michel de Ghelderodes skådespel La Ballade du Grand Macabre (1934). Men vad han är ful, den här György! Lik en get bakifrån! ellauri063.html on line 282: Musiken till "Den stora makabern" inte atonal men inte heller en återgång till tonaliteten. Den närmar sig popkonsten. Den är på ett bestämt sätt konkret, det finns linjer och melodiska sammanhang i den som behandlas figurativt. Stycket är fullt av traditionella citat, även av pseudocitat, ofta rent av falska citat. Intrigant, tidvis tom Över-Lurigt. ellauri063.html on line 287: Abdelazer, Abdelazar, /æbdɛləˈzɛər/ or /æbdəˈlɑːzə/ or The Moor's Revenge is a 1676 play by Aphra Behn, an adaptation of the c. 1600 tragedy Lust's Dominion. ellauri063.html on line 291: Abdelazer suite is written in 10 movements of which Rondo is currently the most famous due to the use of the piece and its variations in films, including the 2005 adaptation of Pride and Prejudice in which Purcell's piece can be heard as dancing music at the Netherfield ball. ellauri063.html on line 295: Screenwriter Deborah Moggach initially attempted to make her script as faithful to the novel as possible, writing from Elizabeth's perspective while preserving much of the original dialogue. Joe Wright, who was directing his first feature film, encouraged greater deviation from the text, including changing the dynamics within the Bennet family. Wright and Moggach set the film in an earlier period and avoided depicting a "perfectly clean Regency world", presenting instead a "muddy hem version" of the time. Chickenbutt Knightley was well-known in part from her role in the Pirates of the Caribbean film series. It was marketed to a younger, mainstream audience; promotional items noted that it came from the producers of 2001's romantic comedy Bridget Jones's Diary before acknowledging its provenance as an Austen novel. ellauri063.html on line 297: Pride & Prejudice earned a worldwide gross of approximately $121 million, which was considered a commercial success. Austen scholars have opined that Wright's work created a new hybrid genre by blending traditional traits of the heritage film with "youth-oriented filmmaking techniques". What "heritage film"? Austen's original screenplay? ellauri063.html on line 308: Leck mich im Arsch (suom. Nuole minua perseestä, vastaa ilmaisua "haista paska") on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä kuusiääninen kaanon B-duurissa. Kappaletta ei julkaistu säveltäjäneron elinaikana, mutta hänen vaimonsa Constanze Mozart luovutti sen leipzigiläiselle kustantamolle Breitkopf & Härtelille vuonna 1799. Kustantaja sensuroi kaanonia, muun muassa vaihtoi sen alkusanat muotoon "Laßt froh uns sein" (suom. Iloitkaamme). Ja kuule Jaska vielä 1 asia kuuntele nyt tarkasti: HAISTA PASKA! ellauri063.html on line 312: Songs in the Key of Z is a book and two compilation albums written and compiled by Irwin Chusid. The book and albums explore the field of what Chusid coined as "outsider music". Chusid defines outsider music as; "crackpot and visionary music, where all trails lead essentially one place: over the edge." Chusid's work has brought the music of several leading performers in the outsider genre to wider attention. These include Daniel Johnston, Joe Meek, Jandek and Wesley Willis. In addition, his CDs feature some recordings by artists who produced very little work but placed their recordings firmly in the outsider area. Notable amongst these are nursing home resident Jack Mudurian who sings snatches of several dozen songs in a garbled collection known as Downloading the Repertoire and the obscure and extreme scat singer Shooby Taylor AKA 'The Human Horn.' ellauri063.html on line 314: Scott "Walker" Engel's The Old Man's Back Again is dedicated to the neostalinist regime. Löysää hölkkää mutta kaskun kärki on nyt siinä että Putinin porukat on muka yleisössä. Scott 4 is Scott Walker's fifth solo album (a collection of songs he had performed for his BBC television series had been his fourth). It was originally released in late 1969 under his birth name, Scott Engel, and failed to chart. Subsequent reissues have been released under his stage name. It has since received praise as one of Walker's best works. ellauri063.html on line 317: Before he entered the world of music, Brötzmann was studying to be a painter in Western Germany and was associated with Fluxus, a radical art movement influenced by John Cage and informed by an anti-commercial sentiment. ellauri063.html on line 319: “There is no contradiction between creation and destruction. I never thought music was a healing force of the universe. I didn’t agree with Mr. Albert Ayler. But we wanted to change things; we needed a new start. In Germany, we all grew up with the same thing: ‘Never again.’ But in the government, all the same old Nazis were still there. We were angry. We wanted to do something.” Like jazz. ellauri063.html on line 323: Raappanan lauluja hän kuvaili trubaduuriperusteisiksi sävellyksiksi, joissa pohdiskellaan elämänmenoa ja tilitetään koettua. Esiintymistä Tavastialla arvioineen Jukka Haurun mukaan Raappana on aidon tuntuinen reissumies, jolla on rehellisen tuntuinen kähisevä ääni mutta toivoton artikulaatio. ellauri063.html on line 324: Sekundadumaria Turuusta. Jakella on takuulla tallella vielä niiden älppäri. ellauri063.html on line 352: The Babushka Lady is an unknown woman present during the 1963 assassination of President John F. Kennedy who might have photographed the events that occurred in Dallas's Dealey Plaza at the time President John F. Kennedy was shot. Her nickname arose from the headscarf she wore, which was similar to scarves worn by elderly Russian women (бабушка – babushka – literally means "grandmother" or "old woman" in Russian). THE BABUSHKA LADY or TBL is an homage METALCORE band. This band was established on 1st october 2011 in Pondok Gede Bekasi. This band is actually established in 2009 with different positions. WE WANT TO FAMOUS ! AND WE WANT TO VALUABLE IN THE EYES OF GOD !! ellauri063.html on line 396: Romaani pyrkinee rypälepommituksellaan paljastamaan ”hallusinatorisen totuuden Suomesta”, mutta kadottanee lukijansa vaikeaselkoisuuden, lukukelvottomuuden ja käsittämättömyyden Bermudan kolmioon. ellauri063.html on line 408: Villen miälestä Jatkosota-extra on aikamme kuva – tai siis se koostuu sadoista kuvista, jotka ovat kiinni toisissaan risuilla, rautalangalla ja erivärisillä naruilla. Siitä ei saa millään otetta. Se kuvaa kai vuoden 2011 jytkyä (tai niin ajattelin). Juonen voi kiteyttää seuraavaan pariin virkkeeseen: Särmikäs pitkän linjan poliitikko (Sademies) on kadonnut. Perussuomalainen kansanedustajan (Paskanilkki) jaskamainen avustaja (Klingeling) tutkii asiaa ja löytää salaliittoja, disinformaatiota ja lisää sitä samaa. Ei tule valmista. Ei tule lasta eikä paskaakaan. Yli-Juonikas käyttää lähess 700 sivua kielellä keekoiluun ja eri rekisterien välillä pelleilyyn. Kokonaisuus ei ole selkeä jana vaan joka suuntaan leviävä rihmasto. Yli-Juonikkaan huumori on Pahkasiasta ja naurattaa korkeintaan hetken, kuten alkuteoskin. Jatkosota kirjaan voi palata moneen otteeseen, vuosienkin päästä, niinkuin sotaveteraani jatkosotaan, sillä siitäkään ei jää mieleen muuta kuin painajaismaisia fläshbäkkejä. Mukana on myös iltatyttö, ristikko, shakkitehtävä ja sarjakuvia. Terveisiä Aaamulehdestä. ellauri063.html on line 432: Infinite Jest is a postmodern encyclopedic novel, famous for its length and detail and for its digressions that involve endnotes (some of which themselves have footnotes). It has also been called metamodernist and hysterical realist. Wallace's "encyclopedic display of knowledge" incorporates media theory, linguistics, film studies, sport, addiction, science, and issues of national identity. The book is often humorous yet explores melancholy deeply. ellauri063.html on line 443: Samalla Sysmän matkalla tuli myös taas mieleen kuunnellessa autoradiosta oopperalaulua, et aariat on olleet aikansa hittejä. Julia ja Pröö lähetteli toisilleen kirjeitä ja Etäpesäkkeen runoja samalla lailla kuin nykynuoret watsappeja ja kissameemejä. ellauri063.html on line 470: Aiemmat lakialoitteet ovat mahdollisesti olleet puutteellisesti valmisteltuja. Kuten jo otsikossa mainitsin, pidän kerjäämiskieltoa välttämättömänä ratkaisuna kansalaisten rauhan, turvallisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi, mutta tämä vaatii erityisen huolellisen pohjustuksen. En usko, että Koivulaakso tai muutama muukaan saadaan koskaan painamaan vihreää nappia, mikäli asiasta äänestetään, mutta oikeusoppineet vakuuttavat perustelut on mahdollista saada kasaan. ellauri063.html on line 487: Sverigesradio 2016 ellauri064.html on line 2: ad> ellauri064.html on line 15: ad> ellauri064.html on line 31: Darkness won’t engulf my head ellauri064.html on line 77: Walter Benjamin was a radically innovative cultural theorist and a German Jewish Marxist, securing refuge in France in 1933. Following the 1940 Nazi invasion he fled France, bound for the USA. However, on the mountainous approach to the French–Spanish border he realised dictator Franco had suddenly blocked transit. Benjamin was in ill health and struggling to carry a briefcase with a heavy manuscript, which he declared more precious than his life. Sadly, he completed suicide: there was family history on his father's side. ellauri064.html on line 81: Benjamin's luscious Berlin Childhood around 1900 recalls his experience of the city's material culture as a boy. His family was commercially successful (rich) but relations with his parents and sister were poor, although he had a better relationship with his younger brother, because he died in a concentration camp. His bleak verdict on school life contrasted with that of his schoolmate Gershom Scholem, who become Professor of Jewish Mysticism at the newly established Hebrew University of Jerusalem. Benjamin impressed some as reserved, discreet and modest, others as oversensitive and uncompromising. ellauri064.html on line 83: He maintained a life-long friendship with Shulem. A feature of Benjamin's unorthodox Marxism was his attempt to invest it with the passions of Messianic Jewish mysticism. He was also friends with Theodor Adorno, a critical social theory pioneer who was deeply influenced by Benjamin and helped preserve his legacy. Adorno remarked that Benjamin's work had ‘settled at the cross-roads between magic and positivism. That place is bewitched’. ellauri064.html on line 87: ‘A child in his nightshirt cannot be prevailed upon to greet a visitor. Those present, invoking a higher moral standpoint, admonish him in vain to overcome his prudery. A few minutes later he reappears, now stark naked, before the visitor. In the meantime, he has washed his tiny skinless wiener.’ ellauri064.html on line 89: This precious manuscript was lost together with Benjamin's life. Shortly thereafter, Franco reopened the border and collaborationist Vichy French authorities rescinded deportation orders to Germany. I shared this tragic story of almost preventable loss of luggage with suicidal patients; and it has made a difference. ellauri064.html on line 140: Eevi Sinistön runoilijarouvalla oli 2020 izenäisyysvastaanotolla mekossa tyttömäiset puhvihihat. Jatkosota-EXTRAn goodreads-sivun puhvispoileri ei pilaa mitään. Siitä selviää enemmän kuin ize niteestä: Syksyllä 2011 huhu veteraanipoliitikko Kauko Sademiehen katoamisesta kiirii pitkin Arkadianmäen valonarkoja salakäytäviä. Perussuomalaisen kansanedustajan avustaja Mika Kingelin määrätään tutkimaan asiaa. Katoaminen näyttää liittyvän Patrian ja ulkomaisten tiedustelupalvelujen välisiin exoskeletonkauppoihin. Jatkosota-extra johdattaa lukijan politiikan salaliitonpunaisiin unikammioihin ja kansallisen identiteetin liukasreunaisiin hiidenkirnuihin. Päähenkilöitä ei ole, mutta verettömien sivuhenkilöiden muodostama ihmistuhatjalkainen saa tarinan edetessä yhä uusia jaokkeita. Yli-Juonikkaan absurdi poliittinen satiiri karjuu kirouksia auringolle ja miehille auringon takana. Kaiken valtioviisauden alku on vaihtoehtoisten tosiasioiden tunnustaminen. Ole onnellinen tai poistu. ellauri064.html on line 156: KOOMA ”Harva tietää mikä on Kooma.” : Valtiovarainministeriön Kooma-malli genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Pro gradu-työ. Kato myös tämä. ellauri064.html on line 180: Intersektionaalinen feminismi pyrkii erottamaan itsensä feminismin traditiosta, jonka keskiössä on ollut valkoinen nainen. Pösilön asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muut erot, kuten yhteiskuntaluokka, alkuperä, seksuaalinen suuntautuneisuus ja ikä. ellauri064.html on line 183: "madad" in Hindi means "help". Helposti ja usein tulee sana mieleen jatkosota-EXTRAssa. ellauri064.html on line 213: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Scolopendra_gigantea.jpg/800px-Scolopendra_gigantea.jpg" width="20%" /> ellauri064.html on line 258: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e0/Lothar_von_Trotha%2C_Grabmal_auf_dem_Poppelsdorfer_Friedhof.jpg/220px-Lothar_von_Trotha%2C_Grabmal_auf_dem_Poppelsdorfer_Friedhof.jpg" /> ellauri064.html on line 280: Unabomber Theodore John Kaczynski (/kəˈzɪnski/; born May 22, 1942), also known as the Unabomber (/ˈjuːnəbɒmər/), is an American domestic terrorist, anarchist, and former mathematics professor. He was a mathematics prodigy, but he abandoned his academic career in 1969 to pursue a more primitive lifestyle. Between 1978 and 1995, he killed three people and injured 23 others in an attempt to start a revolution by conducting a nationwide bombing campaign targeting people involved with modern technology. In conjunction with this effort, he issued a social critique opposing industrialization while advocating a nature-centered form of anarchism. ellauri064.html on line 292: The historical Newseum is closing its doors after more than a decade in its Washington, D.C. location. ellauri064.html on line 295: ads/2016/06/UnabombersCabin.jpg" height="150px" /> ellauri064.html on line 296: adelivery.fi/img/1920/82bef962c3aa49e392c2db316036ec96.jpg" height="150px" /> ellauri064.html on line 316: Juoni-Jaakon ilmoittamassa nettiosoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=DcFm90hkUa4 jossa piti olla presidentti Eeli Sinistön uudenvuodenpuhe lukee koneääni James Potkukelkan nimissä loputonta hihhulisaarnapuhetta. Helluntaisaarna kaikille, aiheena väärentämätön evankeliumi (11 min). Luulin että tääkin on Jaken sisäpiirivizejä mutta se taitaakin olla totuus ilman vaihtoehtoa. James Potkukelkan juuri valmistunut Pro Gradu löytyy sen nettisivuilta: adu.pdf">SATAPROSENTTINEN VANHURSKAUS. Lähetyssaarnaaja Mauri Viksténin käsityksiä pelastusopista ja erityisesti vanhurskauttamisopista. James johtaa johtamisoppinsa jehovallisesta johdatuxesta: ellauri064.html on line 329: Hirvisaari is a former train driver, educated at the Helsinki Pasila engine drivers' school in 1980–1982. He was admitted to University of Helsinki in 1999 to study theology, and is still registered as an undergraduate student. Hirvisaari undertook his military national service in the Kymi Anti-Aircraft Battalion in 1979–1980 in the city of Kouvola. ellauri064.html on line 333: Just before the 2011 general election Hirvisaari was prosecuted for his blog in the Uusi Suomi newspaper web site under the title "Kikkarapäälle kuonoon" ("Sock the kinkyhead"). The text referenced an attack on a foreign person in Helsinki — Hirvisaari wrote that the crime had not necessarily been a racist one. In November 2010 the district court of Päijät-Häme dropped the charges against him of incitement. After consultation with the deputy general attorney, Jorma Kalske, the state appealed against the verdict. In December the Kouvola court of appeals found Hirvisaari guilty of incitement and fined him. ellauri064.html on line 364: Moi! Mä olen Marko Suomi! Antti Arnkil, kuka sä oikeen oot? Mä oon 1/2v Siltalassa ja kirjotan esseekirjoja friinä. 9-10 esseetä kirjallisuudesta ym sälästä per nide. Käsiapulainenkin oli kustannustoimittaja. Kässärien lukemista ja niiden kommentointia. Väärennän Komentajan allekirjoituxia. Omia kirjailijoita. Arnkililla on Juotikas, Harri Haanpäällä Pervo. Siin pääsee vaikuttaa aika paljon. Ateljeekriitikkona ja muusana. Mäkin kyllä paransin Juotikkaan MS-kasaa, ainakin oleellisesti ohensin. Kirjailijat jotka näkyy myyvät. Jaakko ei valitettavasti ole kovin näyttävä. Sen kirjat on niin paxuja ettei niitä saada edes kirjakaupan hyllylle. Ja se tuppaa piileskelemään ujona jossain kirjakasan takana. Psykologin otetta siinä tarvitaan. Joskus isän apua. Isä tulee antaa isän kädestä. Touko ja Alexi lähti Södikasta 2008 eli lamavuotena. Oiskohan ne joutuneet pihalle? Arnkil on aktiivinen twitterissä. Se on raakaa työtä. Lukeminen ei koukuta. Netflix vie mennessään. Se on aistillista, ei aivohommaa. Teemu Mäki on jättimäinen paska, se on se runkkari ja kissantappaja. Mitä on essee? Se on tarina joka ei ole fiktiivinen. Oliko H.K.Riikonen samaa mieltä? Entä Antti Nylen? Entä Pentti Linkola? Hienoja textejä. Vahvoja arvoja. Nylen kuuluu olevan vegaani. Jos Linkola ei oliskaan ekofasisti, se olisi iso pettymys. Onko ne tietokirjoja vai kaunoa? Kaunoa. Muttei fiktiota. Fiction, but not fiction. Oravat puhuvat ristiin, eikö teistäkin? Okei! Aivan! ellauri064.html on line 366: Lähde: Antti Nylen ads.com/book/show/5706066-vihan-ja-katkeruuden-esseet">https://www.goodreads.com/book/show/5706066-vihan-ja-katkeruuden-esseet. Hilloo vähän aikaa sitä. ellauri064.html on line 370: GTA V: Grand Theft Auto V is a 2013 action-adventure game developed by Rockstar North and published by Rockstar Games. It is the first main entry in the Grand Theft Auto series since 2008´s Grand Theft Auto IV. ellauri064.html on line 380: Harkonnen, The Baron Vladimir (/ ˈ h ɑːr k oʊ n ən / or / h ɑːr ˈ k oʊ n ən /) is a fictional character from the Dune franchise created by Frank Herbert. ellauri064.html on line 394: ads/2010/08/lipitsa.jpg" /> ellauri064.html on line 421: Kun Kokkolassa 1919 käynyt arkkipiispa Gustaf Johansson oli julkisesti nuhdellut Åkerblomia, Wartiovaara julkaisi omalla kustannuksellaan 1920 teoksen Maria Åkerblom totuuden valossa, eräitä koettelemuksia ristin tiellä, jossa hän puolusti Åkerblomia ja kuvasi myös omia uskonnollisia pohdiskelujaan. Wartiovaara tuomittiin sitten vuoden vankeusrangaistukseen ns. Erik Stadius-jutussa. Stadius oli 14-vuotias poika, joka oli tuonut Helsingistä Kokkolaan Åkerblomin ratsuhevosen ja jäänyt Kokkolaan hevosen hoitajaksi. Åkerblomin liikkeen jäsenet pieksivät pojan Åkerblomin vaatimuksesta hevosen sotkettua pojan sille tuomia heiniä. Useita liikkeen jäseniä joutui syytteeseen pahoinpitelystä, mistä alkoi pitkä aina 1920-luvun lopulle saakka jatkunut liikettä koskeneiden oikeudenkäyntien sarja. ellauri064.html on line 454: Ensimmäinen Bilderberg-ryhmän kokoukseen kutsuttu suomalainen oli Sakari Tuomioja.lähde? Suomesta kokouksiin ovat osallistuneet mm. Jorma Ollila, Helsingin Sanomien toimitusjohtajat ja päätoimittajat kuten Aatos Erkko (1994), Janne Virkkunen (1998, 2001), Olli Kivinen (2003), Mikael Pentikäinen (2005, 2011) ja Antti Blåfield (2008, 2010), Yleisradion Atte Jääskeläinen (2007) sekä Antti Herlin, Elina Lepomäki ja Björn Wahlroos (kaikki 2018). ellauri064.html on line 458: Radiojuontaja Alex Jones on esittänyt salaliittoteorian, että ryhmä aikoo lakkauttaa Yhdysvaltojen ja muiden maiden itsemääräämisoikeuden Euroopan unionin kaltaiseksi ylikansalliseksi rakenteeksi. ellauri064.html on line 495: Entä voidaanko Iso-Britannian nettohiilipäästöt nollata seuraavan 6 vuoden aikana ilman julkisen ja yksityisen talouden romuttamista? Energia- ja ilmastotiedustelun laitos, mikä tukee järjestön voimakkaita ilmastotoimenpiteitä ja vaatimuksia, sanoi vuoden 2025 takarajan olevan ”tavoite, jota ei olisi mitään mahdollisuutta toteuttaa teknisesti, ekonomisesti ja poliittisesti”. Laitos laski, että se vaatisi lentoliikenteen lakkauttamisen, 38 miljoonan bensiinillä ja dieselillä kulkevan auton poistamisen maanteiltä ja 26 miljoonan kaasukattilan sammuttamisen. Ehkä tämä on juuri elokapinoitsijoiden nimenomainen tavoite: palauttaa mellakoiden, anarkian ja ekoterrorismin avulla koko kehittynyt sivilisaatio takaisin kivikauteen. Radikaalit luonnonsuojelijat ovat puhuneet tällaisen puolesta jo vuosikymmeniä. Ekofasisti Pentti Linkolan mukaan ”kaikki mitä olemme kehittäneet viimeisen sadan vuoden aikana pitäisi hävittää.” Earth First -järjestön perustaja Dave Foreman kirjoittaa: ”Meidän tulee tehdä tästä turvaton ja karu paikka kapitalisteille ja heidän projekteilleen… meidän tulee vaatia takaisin maantiet ja auratut maat, pysäyttää patojen rakentaminen, repiä alas olemassaolevat padot, vapauttaa kahlitut joet ja palauttaa erämaaksi miljoonia eekkereitä nykyisin asutettua maata.” ellauri064.html on line 501: Totta kai planeetan ja tulevien sukupolvien julkisen terveyden kannalta olisi parempi, että pääsemme ajan myötä eroon fossiilisista polttoaineista ja siirtyisimme puhtaaseen ja päästöttömään energiatalouteen. Mutta tällaiseen tavoitteeseen päästään vain teknologian ja kapitalismin myötä, ei poliittisen vallankumouksen. Kun teknologisten innovaatioiden tuoma edistys tekee uusiutuvista energiamuodoista yhä edullisempia, kannattavampia ja toimivampia ratkaisuja – nykyään ne eivät sitä ole -, niin vapaa markkinatalous johtaa automaattisesti sen yleistymiseen yhä useamman kuluttajan käyttöön. Radikaalien luonnonsuojelijoiden menetelmät ovat täysin päinvastaisia. Heille kapitalismi ja teknologia ei ole osa ratkaisua vaan osa ongelmaa (kuin myös kristinusko, joka 1. Moos. 1:28:n kautta edisti lännen teollista ja teknologista vallankumousta). Greta Thunberg itse heijasti tätä radikaalien luonnonsuojelijoiden teknopessimististä ja talouskasvulle vihamielistä ajatusmaailmaa hänen teatraalisessa ja vihaisessa puheessaan YK:ssa, kun hän sanoi: ellauri064.html on line 503: Olemme joukkosukupuuton partaalla. Ja kaikki mistä voitte puhua on vain raha ja sadut ikuisesta taloudellisesta kasvusta. Kuinka uskallatte!… Kuinka uskallatte teeskennellä, että tämä voidaan ratkaista tavanomaisella liiketoiminnalla ja joillakin teknisillä ratkaisuilla. ellauri064.html on line 515: “It gives me a headache just trying to think down to your level.” ellauri064.html on line 554: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/Jaakko_Yli-Juonikas.jpg/220px-Jaakko_Yli-Juonikas.jpg" height="150px" /> ellauri065.html on line 2: ad> ellauri065.html on line 15: ad> ellauri065.html on line 25: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/05/Yalta_Conference_%28Churchill%2C_Roosevelt%2C_Stalin%29_%28B%26W%29.jpg" width="100%" /> ellauri065.html on line 51: Paradise Oskarina tunnettu laulaja-lauluntekijä Axel Ehnström on kotoisin Evitskogista. Muovisia merzuja. ellauri065.html on line 64: Tasan 75 vuotta sitten Jaltassa Krimin niemimaalla alkoi konferenssi, jonka vaikutukset varsinkin Euroopan ja siten myös Suomen kehitykseen olivat suuret. Historiaa olivat Livadian palatsissa muovaamassa Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin, Britannian pääministeri Winston Churchill ja Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt. Sota raivosi vielä Euroopassa ja Kaukoidässä, ja suomalaiset kävivät Lapissa sotaa entisiä aseveljiään saksalaisia vastaan. Suomalaiset tiesivät mille puolelle leipää voita levittää. ellauri065.html on line 67: Saman päivän lehdessä viitattiin ruotsalaiseen Dagens Nyheteriin, joka kertoi kokouksen pitopaikaksi joko Romanian rannikon tai Krimin kylpyläpaikkakunnan. Kolmannessa kokousta koskevassa jutussa kerrottiin itsepintaisena kierrelleestä huhusta, jonka mukaan kokouspaikka olisi Stalingrad. ellauri065.html on line 83: Snowidza [snɔˈvid͡za] (German: Hertwigswaldau) is a village in the administrative district of Gmina Mściwojów, within Jawor County, Lower Silesian Voivodeship, in south-western Poland. ellauri065.html on line 85: Das Dorf liegt ungefähr fünf Kilometer nördlich von Mściwojów, sechs Kilometer nordöstlich von Jawor und 56 Kilometer westlich der regionalen Hauptstadt Wrocław. ellauri065.html on line 89: Wkraczające w 1945 oddziały radzieckie VII Gwardyjskiego Korpusu Pancernego dopuściły się zbrodni wojennej, gwałcąc kobiety i mordując mieszkańców wsi. ellauri065.html on line 111:

Reading is good but the garden is the best teacher.

When I go into my garden with a spade, and dig a bed, I feel such an exhilaration and health that I discover that I have been defrauding myself all this time in letting others do for me what I should have done with my own hands.

ellauri065.html on line 135: Keski-Euroopan alueelle asettui useita germaanisia heimoja, itään useat erilaiset länslaavilaiset heimot asuivat suurimman osan nykyisen Puolan alueesta 6. vuosisadalta. Duke Mieszko I ja polaanit, hänen linnake Gniezno area eri naapuri heimot toisella puoliskolla 10. vuosisadalla, joka muodostaa ensimmäisen Puolan valtion ja hänestä tuli ensimmäinen historiallisesti kirjattu Piast Duke. Hänen valtakuntansa rajasi Saksan valtiota, ja valvonta rajamailla siirtyisi edestakaisin kahden politiikan välillä tulevina vuosisatoina. Mieszko poika ja seuraaja, Duke Bolesław minä Chrobry, kun 1018 rauhansopimuksen Bautzenin laajeni eteläosassa valtakunnan, mutta menettäneet kontrollin mailla Länsi Pommerin on Itämeren rannikolla. Pakanallisten kapinoiden ja böömiläisen hyökkäyksen jälkeen 1030-luvulla herttua Casimir I Palauttaja (hallitsi 1040-1058) yhdisti jälleen suurimman osan entisestä Piast-alueesta, mukaan lukien Sleesia ja Lubuszin maa keskimmäisen Oderjoen molemmin puolin, mutta ilman Länsi-Pommeria, josta tuli jälleen osa Puolan valtiota Bolesław III Wrymouthin johdolla vuosina 1116–1121, jolloin jalo Griffinsin talo perusti Pommerin herttuakunnan. Bolesławin kuoltua vuonna 1138 Puola oli lähes 200 vuoden ajan pirstoutunut, ja sitä hallitsivat Bolesławin pojat ja heidän seuraajansa, jotka olivat usein ristiriidassa keskenään. Puolan kuninkaaksi vuonna 1320 kruunattu Władysław I Kyynärpäätanko saavutti osittaisen yhdistymisen, vaikka Sleesian ja Masovian herttuakunnat pysyivät itsenäisinä Piast-tiloina. ellauri065.html on line 161: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/Curzon_line_en.svg/265px-Curzon_line_en.svg.png" /> ellauri065.html on line 169: Avoin kysymys oli, pitäisikö rajan seurata itäistä vai Lusatian Neisse-jokea ja pitäisikö Berliinin perinteinen satama Stettin pysyä saksalaisena vai sisältyykö se Puolaan. Alunperin Saksa oli säilyttää Stettin kun puolalaiset liitteen Itä-Preussin kanssa Königsbergin. Lopulta kuitenkin Stalin päätti, että hän halusi Königsbergin kuin vuoden lämmintä vettä portti varten Neuvostoliiton laivaston ja väitti, että puolalaiset pitäisi saada Stettinin sijaan. Puolan sodanajan maanpakolaishallituksella ei ollut juurikaan sanottavaa näissä päätöksissä. ellauri065.html on line 173: Joidenkin nykyisten arvioiden mukaan saksalaisten pakolaisten määrä on 14 miljoonaa, joista noin puoli miljoonaa kuoli evakuointien ja karkotusten aikana. Samaan aikaan keski-Puolan puolalaiset karkottivat puolalaisia entisestä Itä-Puolasta, puolalaiset paluumuuttajat internoinnista ja pakkotyöstä, ukrainalaiset pakotettiin uudelleen Vistula-operaatioon ja juutalaiset holokaustista selviytyneet asutettiin Puolan saamiin Saksan alueisiin, kun taas entisen pohjoiseen Itä-Preussi ( Neuvostoliiton saavuttama Kaliningradin alue ) muutettiin sotilasvyöhykkeeksi ja myöhemmin asutettiin venäläisten kanssa. ellauri065.html on line 179: ... että Claudette Colbert, joka voitti vain Parhaan naispääosan Oscar-palkinto varten Tapahtui eräänä yönä (juliste kuvassa), yksityisesti nimeltään elokuva "pahin kuvan maailmassa"? ... että vuoden 1958 Libanonin presidentinvaalit pidettiin aseellisen kapinan aikana, kun kansakuntaan oli sijoitettu 10000 Yhdysvaltain sotilasta ? ... että kiinalainen cosplayer Liyuu on myös anime- muusikko? ... että urospuolinen merihämähäkki Propallene longiceps kuljettaa hedelmöitettyjä munia rannekkeen kaltaisissa massoissa käärittyinä jalkojensa ympärille? ... että MLS Cup 2020 -pelissä on Seattle Sounders FC neljännen kerran viiden vuoden aikana? ... että Elsa-Brita Nordlund, Ruotsin ensimmäinen lastenpsykiatri, kannatti hoidon inhimillistämistä lastensairaaloissa? ... että kirjojen ja televisiosarjojen otsikkona lainataan vuoden 1840 kappaleen " Kein schöner Land in dieser Zeit " rivi, jossa väitetään, ettei kukaan maa ole kauniimpi ja jonka tekijä esittelee Volksliedinä ? ... kun hänet nimitettiin Georgetownin yliopiston presidentiksi, Gerard J. Campbellia kuvattiin " Ivy League Catholic" "uudeksi roduksi "? Arkistoi Aloita uusi artikkeli Nimeä artikkeli Uutisissa COVID-19- pandemia Tauti Virus Sijainnin mukaan Vaikutus Rokotteet Portaali Nana Akufo-Addo vuonna 2020 Nana Akufo-Addo Nana Akufo-Addo (kuvassa) valitaan uudelleen toiseksi toimikaudeksi Ghanan presidentiksi . Moottoriurheilussa Sébastien Ogier ja Julien Ingrassia voittavat MM-rallin, kun taas Hyundai voittaa valmistajien tittelin. Hayabusa2 palauttaa asteroidista162173 Ryugukerätyt näytteet onnistuneestimaahan. Zdravko Krivokapić aloitti tehtävänsä Montenegron pääministerinä ja tuli ensimmäiseksi itsenäiseksi tehtäväksi. Käynnissä : Intian maanviljelijöiden mielenosoitus Tigray-konflikti Viimeaikaiset kuolemat : UA Khader Iman Budhi Santosa Astad Deboo Raymond Hunter Stanley Smith Manglesh Dabral Nimeä artikkeli Tänä päivänä 13. joulukuuta : Haile Selassie Haile Selassie 1862 - Yhdysvaltojen sisällissota : unionin joukkojen alle Ambrose Burnside kärsi vakavia tappioita vakiintuneiden Konfederaation puolustajiin klo fredericksburgin taistelu Virginiassa. 1928 - Amerikkalainen Pariisissa, George Gershwinin jazziin vaikuttava orkesteriteos, kantaesitettiin Carnegie Hallissa New Yorkissa. 1960 - With Haile Selassie (kuvassa), keisari Etiopiassa, pois maasta, neljä salaliittolaiset järjesti vallankaappauksen yritys asentaa kruununprinssi Asfaw Wossen uudeksi keisari. 1982 - Pohjois-Jemenissä iski 6,2 M w: n rekisteröity maanjäristys, jossa kuoli noin 2800 ihmistä. Paul Speratus ( s. 1484) Mary Todd Lincoln ( s. 1818) Dora Marsden ( s. 1960) Lisää vuosipäiviä: 12. joulukuuta 13. joulukuuta 14. joulukuuta Arkistoi Sähkopostilla Luettelo päivistä vuodessa ellauri065.html on line 182: This looks like a continuation from Qwe and Qwerty? The admin is the same ... I found the site through a google alert for a band I´m following. ellauri065.html on line 183: Articles contain ads, in-line references removed. ellauri065.html on line 184: Reported to Google AdSense. Possible copyright infringement and definitely violates the rules on invasive ads. Also has porn/suggestive ads from other providers. ellauri065.html on line 196: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/Still8_Human_Centipede_cropped.jpg/640px-Still8_Human_Centipede_cropped.jpg" /> ellauri065.html on line 198: According to Six, the concept arose from a joke he made with friends about punishing a child molester by stitching his mouth to the anus of a "fat truck driver". Inspiration also came from Nazi medical experiments carried out during World War II, such as the crimes of Josef Mengele at the Auschwitz concentration camp. ellauri065.html on line 200: The film received generally mixed reviews from film critics, but it won several accolades at international film festivals. Review aggregator web site Rotten Tomatoes gave the film a 50% approval rating based on 94 reviews, with an average rating of 5.15/10; the general consensus states: "Grotesque, visceral and hard to (ahem) swallow, this surgical horror doesn't quite earn its stripes because the gross-outs overwhelm and devalue everything else." ellauri065.html on line 202: The Human Centipede has its moments, but they're largely obscured by umpteen holes in the plot as well as by reams of exposition. It was an ultimately underwhelming affair that's neither sick or repellent enough to garner the cult status it so craves. Whether the film was a commentary on Nazi atrocities or a literal expression of filmmaking politics, the grotesque fusion at least silences the female leads, both of whose voices could strip paint. ellauri065.html on line 204: Six says, "each film is a reaction to the other. And the film got so big, it was a pop culture phenomenon, and people wanted more: a bigger centipede, helicopters and things… it had to be bigger and bigger. And what I did, I used the idea and almost made a parody on the human centipede films itself." As Full Sequence was intended to make First Sequence look like My Little Pony in comparison, Final Sequence was intended to make Full Sequence resemble a Disney film. Aargh. ellauri065.html on line 208: A number of parodies of the film have been made. A pornographic parody, directed by Lee Roy Myers and titled The Human Sexipede, was released in September 2010.[107] It starred Tom Byron as Heiter, who joined three people mouth-to-genitals. ellauri065.html on line 209: In January 2016, Tom Six revealed on Twitter that production of a graphic novel adaptation of The Human Centipede was underway, along with posting an image of a test printed copy. ellauri065.html on line 219: Juotikkaan mielestä Tom Sacksin Human Centipede (2009) on omaperäinen idea. Se on kuitenkin ennakoitu Klibanin piirroxessa Business on parade niinkin aikaisin kuin Jaskan syntymävuonna 1976. Mulla on se, ostin sen jenkeissä Jaskan äidin vasta Jaskaa ulos pyllistäessä. Niin ja Grinchin joulumaassa missä wholandian väki tekee Christmas Congaa ilman turvavälejä (Jim Carey, 2000). Joku jenkki haukkuu sitä huonoimmaxi rainaxi ikinä. Se ei ole nähnyt Human Centipedeä. (En minäkään, enkä aiokaan kazoa.) ellauri065.html on line 221: Kliban also gives businessmen the cartoon ass-in-the-face--literally, in "Business on Parade," in which men in suits and hats crawl along on all fours, each with his face buried in the rump of the one before him--a daisy chain of brown-nosers, dominance and submission in an endless line. ellauri065.html on line 228: Finding himself out of work after film school in 1976, Ferrara directed a pornographic film, 9 Lives of a Wet Pussy, using a pseudonym. Starring with his then-girlfriend, he recalled having to step in front of the camera for one scene to perform in a hardcore sex scene: "It's bad enough paying a guy $200 to fuck your girlfriend, then he can't get it up." Ferrara lives in Rome, Italy. He moved there following the 9/11 attacks because it was easier for him to find financing for his movies in Europe. Ferrara descibes himself as a Buddhist. Because Jesus was a living man, and so were Buddha and Muhammad. These three guys changed the fucking world, with their passion and love of other human beings. All these guys had was their word, and they came from fucking nowhere. I’m not saying Nazareth is nowhere – I’m sure Jesus came from a very cool neighbourhood. Ferrara shows his love for other human beings by making films with a lot of FUCK! FUCK! and KILL! KILL! in them. His love of money is no match for his love of his neighbor primates. ellauri065.html on line 234: Ei se liioin pidä luonnontieteilijöistä eikä kovasta tieteestä. No ei Turun yliopiston Pynchon- gradulla kuuhun mennä tiedealalla. On paras olla kettu ja kieltäytyä viinimarjoista. Eikä tietystikään taloustieteestä eikä yrittäjistä. Köyhän täytyy yrittää pitää puoliaan, näillä kirjoilla ei päästä Pervon tuloille. Jake ei yllä edes keskiluokkaan, jota mainiosti edustaa ihmisjuoxiaisen keskijaoke. Se on oikeasti vähän persuhenkinen, ei pidä vasemmistoanarkismista. Mitäs sen vanhemmat puuhastelee Loimaalla? Oisko ne Kalkkipalvelu Loimaan onnellisia omistajia? Pienyrittäjiä? Puhtaan Valkosia kalkkilaivan kapteeneja? Kalkkipalvelu Mikkola ky on perustettu vuonna 1984. Toimialana on kalkitusurakointi ja vuodesta 2008 alkaen rengas- ja vannemyynti / asennuspalvelu sekä konemyynti.Sijaintimme on Alastarolla Tammiaisten kylässä, n.20km Loimaan keskustasta, Perus-Suomessa. ellauri065.html on line 337: Ihmistuhatjalkainen on existentialistinen näky, yrittää Jaakko paikkailla. From bad to worse. Existentialismi on ihmistuhatjalkaisen perseestä. Mutta olin nähtävästi oikeessa tän paskan peukuttajan motiivista: Vaikka onnistuisin järjestämään elämäni mahdollisimman hyvin, en ikinä pääse eroon maailmasta ja ihmisistä, minut on kytketty ikuisin sitein ihmisten yhteisöön, joudun räpiköimään joukon jatkona samaan väärään suuntaan tuskallisesti korkeintaan pari senttiä kerrallaan, katkotuin nivelsitein, ulisten ja kouristellen. Tää on ilmiselvää skizoidia narsismia, Grinch tyyppistä ize- ja ihmisinhoa. Sen se on näkönenkin toi Yli-Juotikas. ellauri065.html on line 346: Yli kahdestasadasta luvusta koostuvan Neurootikon suunnitelma syntyi muutamalla ranskalaisella viivalla jokaista lukua kohden. Lopulta Yli-Juonikas unohti, mitä oli tarkoittanut. Vaadittiin taas lisää "työtä". Olis kannattanut panna ylös muutakin kuin ne viivat. Tai saxalaiset viivat ois voineet olla tehokkaampia. ellauri065.html on line 436: On kirjoitettu (scriptum est), että queerkirjailija ja gonzojournalisti Harald Olausen luo jotain uutta, joka ei ole vain kirjallisuutta vaan myös dokumentti yhdestä tavasta elää ja kirjoittaa. Queernovellitrilogian päätösosa O`Gay on tästä hyvä esimerkki ja taatusti erilaista homokirjallisuutta kuin vallalla oleva. Olausenin kiitelty flow-tyyli on tuttu jo hänen esikoisteoksestaan ”Egyptin prinssi ja muita homonovelleja” (Kulttuuriklubi 2012). Arvostelijat kehuivat sekä kirjan tyyliä että tapaa kuvata homoutta ja sen viileitä kadetraaleja poikkeuksellisen kauniisti ja runollisesti. Erään arvostelijan mukaan Olausenin kirjojen näennäisen irstauden takaa piili kauneus ja viisaus. Toisen mielestä esikoiskirjan perusteella Olausenilla on paljon annettavaa taiteelle. Digivallila.comin kriitikko Eero K.V. Suorsa kirjoittaa tämän kirjan novelleissa korostuvan homojen arkielämän synkät sävyt:” Kohtaamme niin väkivallantekoja, alistamista ja nöyryyttämistä, rakkauden, ihastumisen ja mustasukkaisuuden kuvauksia unohtamatta. Olausenin käsittelyssä nämä eivät sulje toisiaan pois, vaan näyttävät ihmiselämän sellaisena kuin se on. Päänovellissaan ”Tuleva viikonloppu” Olausen kuvaa mestarillisesti kaipausta ja nostalgiaa, unohtamatta terävän piikikästä homokulttuurin analyysiään. Seksikohtausten kuvaamisessa Olausenilla on oma, pettämätön tyylinsä. Ensimmäistä kertaa Olausenin maailmaan astuva pysähtyy näiden oivaltavien ja mukaansa tempaavien novellien äärellä.” Professori Timo Airaksinen kirjoittaa ”Seksi”- kirjassaan (Bazar 2021) Haraldin kirjoituksista: ”Siinä se, Haraldin kattava esitys aiheesta, niin rehellinen ja oivaltava, ettei sellaista liene suomeksi juuri kirjoitettu. Krister Kilhman kyllä kirjoitti aiheesta etevästi kirjoissaan ja muisteloissaan. Tom of Finland piirsi ajatuksensa paperille, mutta Harald näyttää kaiken, myös monissa kaunokirjallisissa teoksissaan. Niissä on paljon kuvia. ellauri065.html on line 477: Vanhemmat: Ali bin Muhammad bin Jafar bin al-Hussain bin Muhammad bin al-Sabbah al-Himyari. ellauri065.html on line 479: Cangaço (Portuguese pronunciation: [kɐ̃ˈɡasu]) was the banditism phenomenon of Northeast Brazil in the late 19th and early 20th centuries. This region of Brazil is known for its aridness and hard way of life, and in a form of "social banditry" against the government, many men and women decided to become nomadic bandits, roaming the hinterlands seeking money, food and revenge. ellauri065.html on line 482: "Captain" Virgulino Ferreira da Silva (Brazilian Portuguese: [viʁɡulĩnu feˈʁejɾɐ da ˈsiwvɐ]), better known as Lampião (older spelling: Lampeão, Portuguese pronunciation: [lɐ̃piˈɐ̃w], meaning "lantern" or "oil lamp"), was probably the twentieth century's most successful traditional bandit leader. The banditry endemic to the Brazilian Northeast was called Cangaço. Cangaço had origins in the late 19th century but was particularly prevalent in the 1920s and 1930s. Lampião led a band of up to 100 cangaceiros, who occasionally took over small towns and who fought a number of successful actions against paramilitary police when heavily outnumbered. Lampião's exploits and reputation turned him into a folk hero, the Brazilian equivalent of Jesse James or Pancho Villa. ellauri065.html on line 486: Tapahtumat kietoutuvat yhdysvaltalaisen tiedustelupalvelu CIA:n salaisen Treadstone-operaation ja erityisesti sen ensimmäisen agentin Jason Bournen (Matt Damon) ympärille. ellauri065.html on line 491: The Day of the Rope (in ruby font, Art of the Deal, bestseller by Donald Trump, in Ruby font Dumped Sperm) is a white supremacist concept taken from The Turner Diaries, a fictionalized blueprint for a white supremacist revolution written in 1978 by neo-Nazi leader William Pierce (under the pseudonym "Andrew Macdonald"). ellauri065.html on line 496: taqiyya: Muslim scholars teach that Muslims should generally be truthful to each other, unless the purpose of lying is to "smooth over differences" or "gain the upper-hand over an enemy." There are several forms of lying to non-believers that are permitted under certain circumstances, the best known being taqiyya (the Shia name). These circumstances are typically those that advance the cause of Islam - in some cases by gaining the trust of non-believers in order to draw out their vulnerability and defeat them. ellauri065.html on line 509: Bukkake: a sex act in which one participant is ejaculated on by two or more other participants. It is often portrayed in pornographic films. Bukkake videos are a relatively prevalent niche in contemporary pornographic films. Originating in Japan in the 1980s, the genre subsequently spread to North America and Europe, and crossed over into gay pornography and Teemu Mäki (dead cat). ellauri065.html on line 511: Puuki: a gaming web personality who was the most successful Pokemon Go / mobile gamer of Germany between 2015 and 2017. Before Fame. He was a typical student before he started doing social media. Trivia. In addition to mobile gaming content, he posts vlogs and lifestyle content for more than 1 million subscribers. Family Life. ellauri065.html on line 514: 1. "le ironical" term used alot on 4chan to mock people using maymays (memes) often accompanied by the word "le" for extra effect. 2. a very sweet person who cares about all his close friends and family he may get in trouble a lot but he will never stop caring he is a humble strong and a person who just loves without showing it if you meet an ebin make sure you keep him close he is a good lover and great in bed with a lover take care of any ebin. 3. Someone who is afraid of legit every little frickin´ thing, also known as a wuss or pansy. 4. (Nzadi) (plural mbin) door Synonym: elaŋ. ellauri065.html on line 520: Ebin: ready for round two ellauri065.html on line 523: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/d/d5/Pedobear.png" height="100px"/> ellauri065.html on line 528: The meme was born in late 2008 when an administrator of the Finnish gaming forum Jonneweb posted several links redirecting to the Finnish imageboard Kuvalauta. Due to Jonneweb´s reputation as an online hub for (pre)teenagers, some members of Kuvalauta became concerned that the imageboard would be overrun with unoriginal content by an influx of newcomers, a phenomenon commonly known as "newfaggotry" on the English-speaking web. The Jonneweb administrator referred to Kuvalauta as a "forum where you discuss about fish and bears" and thus the world-wide Pedo bear meme was considered to be posted particularly by Jonneweb users. The combination of pre-teenager Jonnes and the Pedo bear meme took a great evolution in 2009 when the users of Kuvalauta started to post ironically as Jonnes by capsing the text, representing as underage school kids and adding typoes on text. On December 6th, 2009, a thread with poorly drawn versions of Pedobear was posted onto Kuvalauta. ellauri065.html on line 552: Näinhän se täytyy olla ja kaikki muu puolustuspuhe kerjäläisten sorrosta ja huonosta asemasta on kyyhkysen kujerrusta tyhmille. Asia on sillä tavalla, että kerjäämisen kieltävä laki pitää saada nopeasti voimaan ja katsokaa mitä tapahtuu. Lampiao hyppää eduskunnan lehteriltä ja heittää pommin partituurin. Mitä mieltä? ellauri065.html on line 555: - Tuuha sieki vaa peremmäl! Mie paan siul teeveen lämpiimää. Ensin hän oletti sotilaspalvelijan lähtevän hakemaan vanhaa hitaasti käynnistyvää Salora-televisiota. Kun sotilaspalvelija sitten palasi saliin kantaen tarjottimella samovaaria, kermanekkaa ja kuppeja, Lampião oivalsi palvelijan tarkoittaneen teevettä. Kielimuuri oli taas tukkinut keskusteluyhteyden. Tästähän beatlestukkainen nilkki oli juuri varoittanut. Erimielisyydet johtuvat kielitaidon puutteesta. Lukekaa kapustaa! Lahtarisika Hannu tajusi että sotilaspalvelija oli kuin nuorennettu uusintapainos Antero Rokasta, rammasta kulkurista joka 1940-luvun alussa kylvi kauhua itärajalla. Rintamalla oli tapahtunut 2 hyvin raakaa sexuaalirikosta. Miesten antamat tuntomerkit sopivat täydellisesti Rokkaan. Ylen sankea priha. Juanikas virtaheponen ei pidä Väpistä, se on huomattu jo ennenkin. No aika paskahan se olikin miehexeen. Sekin oli. 25.10.2015 Viljam Pylkäs (28. helmikuuta 1912 Valkjärvi – 6. helmikuuta 1999 Lempäälä) oli suomalainen maanviljelijä, joka oli Väinö Linnan romaanissa Tuntematon sotilas esiintyvän sotilassankari Antero Rokan esikuva. Tämä käy ilmi Väinö Linnan Pylkkäälle lähettämästä kirjeestä. (Ote Väinö Linnan kirjeestä Viljam Pylkkäälle, päivätty Tampereella 23. toukokuuta 1955) Viljam Pylkäs sai elää pitkän elämän. Hänet siunattiin haudan lepoon helmikuussa 1999 kunnioitettuna sotaveteraanina. Siitä tilanteesta ei Valkjärveltä kotoisin oleva suppliikkimies enää osannut luistella ulos. Juanikas virtaheponen ei pidä itäsuomalaisista. Väpi oli kyllä hämäläinen, Urjalan poikia, sankarien syntysijoilta. Jostain syystä Pylkästä ei mainita Quoran suurten suomalaisten badassien listalla. Siellä on Lauri Törni, se yx leukapuoli tarkkampuja, Mannerheim ja Lalli. Lälli kooros puuttuu myös. Er. epm. ellauri065.html on line 568: 29.10.2009 deus vult: (Latin: 'God wills it') is a Latin Catholic motto associated with the Crusades. It was first chanted during the First Crusade in 1096 as a rallying cry, most likely under the form Deus le volt or Deus lo vult, as reported by the Gesta Francorum (ca. 1100) and the Historia Belli Sacri (ca. 1130).. In modern times, the motto has different meanings depending on the context. The First Crusade was initiated in 1095 when Pope Urban II called on warriors to help the Byzantine Empire retake Anatolia form the Seljuq Turks. ellauri065.html on line 574: Tummeli-klubi spämmää taas Hesarin keskustelusivuja. Many Alt-Right websites have done a heroic job in delivering evidence to demonstrate that the November 3 election results were based on fraud. Nonetheless, conservatives should also work to hypothesize what the Democrats plotted, how they executed their plots, and why their scheme failed to cover its tracks. In a recent roundtable with other conservatives following the story, including a Maricopa County election attorney (Rachel Alexander), we put together the most plausible scenarios. ads/2020/12/BINGO.jpg" /> ellauri065.html on line 576: A relatively small team of perhaps 50 people or fewer was led by a smaller cadre which probably included several lawyers and most definitely included tech experts. The smaller cadre formed some time around the impeachment and carefully recruited point people over the course of the following months. Working like terror cells, they would need to keep point people unaware of who else was in on the conspiracy, to protect plausible deniability as much as possible. They had to have at least one conspirator in the elections offices of key swing states. It wouldn’t need to be a high-profile elected official, and would no doubt be better if it were some nameless person that few people noticed or would suspect. ellauri065.html on line 577: The fact that I am writing about this shows that this was not the perfect crime. The conspiracy was exposed though the conspirators have yet to be caught. My hunch is that it was a small group of colluders who tried to dupe many innocent people. A small size would explain why there are so many eyewitnesses who reported the signs of conspiracy, but we have yet to hear from a whistleblower who admits to being part of the plot. Being the middle or rear part of a human centipede makes whistling kinda hard. ellauri065.html on line 580: Biden faces a creepy and slippery customer, especially if he gets inaugurated next month. While Trump may be facing thousands, perhaps millions of plaintiffs in incalculable civil and criminal cases. As these cases work their way slowly through the courts, freed from the rush of meeting stop-Biden deadlines, extensive evidence will be presented and courts will hear long and compelling testimony. All the while, Biden will have to carry on while millions across America think that somebody stole the White House for him. Millions of bucks are not going to save Trump from jail this time. Es schaun aufs Hakenkreuz voll Hoffnung schon Millionen. The knavishness dauert nur noch kurze Zeit. ellauri065.html on line 598: Kirja on riemastuttava lukukokemus, koska sillä on vaikeuksia edetä edes aukeamaa ilman ristiriitoja. Ensimmäisellä sivulla kehutaan, että “eurooppalainen sivilisaatio” kehittyi juuri siksi, että se uskalsi haastaa sovinnaisuudet, auktoriteetit ja tabut. Loppuosa kirjasta yrittää pystyttää takaisin juuri niitä vanhoja sovinnaisuuksia, auktoriteetteja ja tabuja, jotka länsimaissa on haastettu edellisen sadan vuoden aikana, kuten kristinuskon ylivalta, länsimaisen kulttuurin paremmuus ja sukupuoliroolit. ellauri065.html on line 611: Erikoisin väite kirjassa on näkemys siitä, että konservatiiveilla olisi Suomessa jotenkin vaikeaa. Kirjoittajat väittävät, että konservatiiviset (suomeksi sanottuna äärioikeistolaiset) ajatukset olisivat kiellettyjä, ja käsitys näkyy myös kirjan nimessä. Kuitenkin useimmat kirjan kirjoittajista ovat näkyviä kulttuurikeskustelijoita, joilla ei ole vaikeuksia saada sanomaansa julkisuuteen. ellauri065.html on line 623: Must vähä tuntuu että s.594 Juotikas loppuviimein kääntelee omaa poliittista hyrräkompassia. Ei liene satsumaa että sen miälestä vasemmisto joutui exyxiin kuin pieru yleisliittolaisten heittäessä nurkkaan pyyhkeensä. Silloin (89) Juotikas oli pikkupoika (13vee). Vaikka se ois halunnutkin vasemmistokapinoida kalkkilaivan kapteenia, se oli ihan liian myöhästä. Nyt on valittavana enää talousliberalismi ja oikeistopopulismi. Tai sitten pansatanismi, johon Juotikas taitaa olla kallellaan. Revi siitä. Ketään ei saada vastuuseen. Yhteisöllinen häpeä leviää koko ihmiskunnan päälle kuin löysä pieru. Eipäs kun koko luomakunnan päälle. No nyt kuule Juotikas alkaa mennä vähän liian pitkälle! Pidä häpeäsi izelläsi. Meillä ei häpeillä! Pulinat pois! Mölyt mahassa! ellauri065.html on line 625: Entäs sitten tää: En sanoisi että luonnon kohtaloa ratkaistaan vaaleissa. Kv rahoitusmarkkinat antaa ohjaussignaalin minkä mukaan poliitikot ja kaivospomot luovii. Kun talous syöxyy ja yrityxet kaatuu, vaikutus luontoon on vähintään 2-suuntainen. Liiketaloudellisen toimeliaisuuden hyytyessä (kuten koronan aikana) luonto saa huilia. Viimeistään silloin kun ihmislaji ryytyy kokonaan. Mutta sitä ennen matkassa on muutama proverbiaalinen mutka. Ennen lopullista pesäntekoa teollisuusjohtajat ehtivät tehdä monta tuhoisaa hätäratkaisua. Hiipuvien luonnonvarojen tilalle on pakko saada korvikesubuja. Laitoxista rakennetaan halpoja ja vaarallisia. Talvivaara ja Olkiluoto on esimerkkejä. Hyvinä aikoina narkkari pitää huolta neuloista. Kun ainetta ei saada valtaa paniikki, ryöstely, järjetön ja kohteeton väkivalta. Tästä on jo esimerkkejä vaikka millä mitalla. Eikä Juotikas edes vielä mainize ilmastokatastrofia. ellauri065.html on line 699: ettei sillä ole mitään omaa sanottavaa. Kaik on pelkkää Pynchon-coveria, netin kaiutusta, b-luokan filmikamaa, politiikkaklisheitä ja teinimeemejä, aakkossoppaa, väsymättömästi piissejä ja tägejä. Tän se sitten sanookin ääreist monisanaisesti lukemattomilla eri tavoilla. No mä oon kyllä tätä nyt ihan tavattomasti lukenut. Jokaikisen hämärän linkin olen klikannut. Ei tää ole romaani, tää on paperinen ylilauta. Tässä ei ole yhtään ihmistä, on vain puolituisia, pahvisia tuhatjalkasia ja puisevia liskoja. Nukkehallituxen naruja vetää aina se yx ja sama verijuotikas, kylmä imukala. Pynchonin ja Foster Wallacen imitaatiota puskadivarissa. Kaikki lainattua kuin Roope Ankan vaihtorottakonsiliolla. Loputonta läppää. ellauri066.html on line 2: ad> ellauri066.html on line 15: ad> ellauri066.html on line 30: Onko Pynchonin kääntäjä Juhani Lindholm Lilli Ondholmin sukulaisia? Ei voi olla sillä Juotikkaalla olikin Lilli OndBLOM. Se vinkkaa Lindblomien poliitikkosukuun. Kukka, saari, mitä väliä. Juhani on Nilkin lähes neljänsadan oligarkin tiimissä. Lihani Jundholm. Kristina, tuo entinen hallijärjestäjä, heilui Eikka Leikan pumpussa ja kävi Mukkulassa kukkumassa kirjailijatähtien mukana. Juhani on/oli Mukkulassa hallijärjestäjänä. ellauri066.html on line 36: Kun syksyllä 1970 kirjoittauduin Helsingin yliopistoon opiskelemaan yleistä kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa (se oli juuri vaihtanut nimensä estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta) sekä sanskritia ja vertailevaa indoeurooppalaista kielitiedettä, saavuin keskelle vallankumousta. Päärakennuksen savuisessa ja hälisevässä ruokalassa (tupakointi oli vielä sallittu koko kahvilassa) istui radikaaliryhmiä rintamerkkeineen suunnittelemassa opetuksen uudistamista ja koko yliopiston suistamista elitistiseltä jalustaltaan palvelemaan kansan syvien rivien yhteiskunnallisia ja sivistystarpeita. Pitkätukkaisia, parrakkaita tai viiksekkäitä ja virttyneisiin villapaitoihin, samettitakkeihin tai liehuviin kauhtanoihin ja farkkuihin sonnustautuneita nuoria miehiä sekä ”let it all hang out” -tyyliin pukeutuneita naisia tuijottelivat hämmästyksen ja väliin kauhunkin vallassa minun kaltaiseni perinteiset opiskelijat, jotka koettivat sovitella lautasiaan pöydille monenmoisten lentolehtisten ja muiden painotuotteiden sekä kolhiintuneiden peltisten tuhkakuppien keskelle. ellauri066.html on line 38: Vallankumousta ei tullut, mutta yhteiskunta ja yliopisto kyllä muuttuivat. Moni aktivisteista ja radikaaleista on edennyt tieteenalansa huipulle kansainvälisiin tehtäviin, professoreiksi, kansanedustajiksi ja jopa yritysmaailman johtopaikoille. Minusta tuli vain tällänen olkihattuinen kääntäjä. Tutkintojärjestelmä uudistui. Muistan itsekin olleeni mukana filosofisten ja yhteiskuntatieteellisten tutkintojen uudistamistoimikunnan (FYTT) jossakin alajaoksessa pohtimassa taideaineiden tutkintorakennetta. Opintotukeen vaadittiin ja lopulta myös saatiin muutoksia (yhdessä vaiheessa vaadittiin tuhannen markan opintorahaa kaikille, ja sisäpiirin iskulause kuului: ”tonni käteen – känni toteen”). Laitoshallintoonkin saatiin opiskelijaedustus, monen myllerryksen ja takapakin saattelemana tosin. Yliopistohistorian alaviitteeksi jäänee se, kun Helsingin yliopiston päärakennuksen suuri juhlasali täysin organisoidusti ja ilmeisesti ensimmäistä kertaa laitoksen historiassa vallattiin 4. marraskuuta 1976 ja siellä pidettiin puheita läpi yön. Yliopiston johto teki viisaan valinnan eikä kutsunut poliisia tyhjentämään rakennusta, eivätkä valtaajatkaan asettuneet haittamaan yliopiston normaaleja toimintoja – vahtimestariparkojen työvuoroja tietysti lukuun ottamatta. ellauri066.html on line 45: "Keke" Sirén ja "Kati" Wadenström oli jonkin aikaa bestixiä. Ne tykkäs näteistä kuteista, laittaa tukkaa ja meikata. Niillä oli tuijunkantajissa paljon kundifrendejä. ellauri066.html on line 55: Kivennavalla daamit Keke ja Kati majoitettiin pihalle. Aamiaisen toi Paavolainen pukeutuneena hiljaisexi palvelijaxi vain pyyheliina suojanaan. Vinttikamariin oli rakennettu vanhoista verhoista itämainen teltta, jonka kahdenpuolen oli salin palmuista katkaistut lehdet. Lasse oli pyylevä bagdadilainen kauppias. Jylhän Ykälle pantiin musta vanne ja uumille värikäs pöytäliina. Pienet viixet ylähuulessa se näytti toreadorilta. Paavolainen oli pieni fauni puna-vihreissä sukkahousuissa pienet sarventyngät päässä. Ilmari Pimiä oli eunukki. Hänellä oli sen sijaan käyrä miekka, keihäs ja kilpi. Spriilamppuja ja suizukepilviä, seinäverhoissa osanottajien runoja, jotka he ize lausuivat. Jylhä esitti toreadoria. Paavolainen pani huimia hyppyjä ja säesti huilulla. Papittaren tanssin aikan paloi vaan yxi kynttilä, loppupeleissä sammutettiin sekin. Lopuxi kääriydyttiin vällyihin ja lähdettiin rekiretkelle. Paavolainen olisi halunnut olla miespääosassa, mutta Kati kannusti Ykää. Oli ilmeistä että nuoret runottaret eivät ollet immuuneja Jylhän munalle. Kekekin aivan sähköistyi Ykän silmistä, ne olivat kuin hindun silmät. ellauri066.html on line 171: ad/image/5080_Hellakoski.jpg" width="30%" /> ellauri066.html on line 207: Netistä löytyi 3 Jouko Heikkistä tän gradun isäxi. Kuuluisimmalla, koripalloilija Jouko Heikkisellä oli varmaan hyvä pelirytmi, mutta tokko oli lukenut Aaro Hellaakosken Jääpeiliä. Mä veikkaan tota University of Eastern Finlandin yliopistonopettajaa opettajankoulutuxesta. Ne muutti Savonlinnasta Joensuun kampuxelle takavuosina. Mäkin kävin Savonlinnassa jossain kääntäjien iltamassa. Näin kun "pomoni" silloinen Inkeri Vehmas-Lehto läxi iltalenkille. Sillä oli jo ollut yxi infarkti. HK:n lenkit oli korvautuneet terveellisemmillä. ellauri066.html on line 245: Although all guards (security personnel) have earphones, there's always a radio chatter audible. ellauri066.html on line 247: According to producer Bruce Miller, Margaret Atwood had to ask the scriptwriters to explain the meaning of the term "carpet munchers." ellauri066.html on line 254: The handmaids' uniforms and face-hiding headdresses came from the Old Dutch Cleanser package of the 1940s, which frightened Peg as a child. ellauri066.html on line 257: However, in scripture Rachel became fertile eventually and bore Jacob two biological children, Benjamin and Joseph. This aspect of the story, which is not in the show, actually makes Gilead's handmaid/forced surrogate system seem even more cruel and archaic and emphasizes even more the barbarity and evil of the despotic dogma that is the basis of the theocratic Gilead regime." ellauri066.html on line 259: WHAT? You lost me here, you zealot fuckheads. Wow Peg you did not exaggerate a whit. You portray the puritans just the way they are. ellauri066.html on line 275: Toistaiseksi metsätalousväki ei näytä löytäneen ohjelman sisällöstä mitään faktavirheitä, mutta näkökulma ei miellyttänyt. Härmälän viestistä tykkäsivät monet sadat ja sitä komppasi muun muassa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Dokumentin lyttäsi myös Metsäteollisuuden puolikarkea viestintäjohtaja Mika Mäkinen: Niin saakeli! ellauri066.html on line 278: Maahan suunnitellaan useita uusia sellutehdashankkeita. Hakkuumääriä ollaan kasvattamassa. Samaan aikaan lukuisat luontotyypit ja aivan tavalliset lajit, kuten helmipöllö tai hömötiainen, uhkaavat kadota. Kokoomuxen Pertti Salolainen on jo vaarantunut. Nappi ozaan, niskalaukaus, suosittaa keskustan Juha Sipilä, jonka ei tarvi enää varoa sanojaan. ellauri066.html on line 280: Konsumera mera, neuvoo centerpartiets stadsnoisette Laura Kolbe samaan aikaan Hoblassa. ellauri066.html on line 302: “Älytöntä mätystystä” oli kuulemma Painovoiman sateenkaaren työnimi (osuva nimi kyllä). Nimi kuvaa toista Tompan tuotannon koukuttavaa piirrettä: sexiä, huumeita ja rokkia, ja muuta popsälää piisaa Tompalla. Pynchon on aina Pynchon, nää älyttömät mätystyxet on aina samanlaisia: orgioita, paskansyöntiä (joo selaa sinne kaikin mokomin, s. 308) sexin nimissä, kexittyjä huumeita, ja onnettomia lyriikoita (ei kaikki rock’n’rollia ikävä kyllä) joita sen hahmot pälähtää laulamaan kuin musikaalihahmot Broadwaylla. Vittu että jenkit on jenkkimäisiä, vaikka ne voissa paistaisi. (Jos et ole koskaan kuullut Amy Fisheristä, ei ylläri. Amy Elizabeth Fisher (s. 1974) on amerikkalainen nainen joka tuli kuuluisaxi 1992 Long Islandin Lolitana kun se 17-vuotiaana ampui pahasti Mary Jo Buttafuocoa joka oli sen luvattoman rakastajan Joey Buttafuocon puoliso. Oho! Kazo myös kuvat! Päästyään vankilasta 1999 Amysta tuli kirjailija, webimannekiini ja pornotähti. Kyllä kannatti.) ellauri066.html on line 344: Tompasta on tosi vähän kovaa faktaa: synt. ’37 vanhaan ampiaispesään (ei siis Pynchowitz Ellis Islandilta - sori siitä), koulut Oyster Bayssä Long Islandilla ja collegessa Cornellissa, missä paras kaveri oli tuleva romaanifolkkilaulaja Richard Farina. Sitten töissä teknisenä kirjoittajana Boeingilla, kirjailijapiireissä Manhattan Beachilla, Calif. ja Pohjois-Kaliforniassa. Loppuviimexi Manhattan, NYC missä sen kustannustoimittaja lopulta nai sen säälistä ja ne saivat pojan. Minkähän ikäinen se poikakin on jo nyt, ja mitä sekin puuhastelee. Ehkä se vielä nettoaa kirjottamalla Tompan biografian kunhan nököhammas ekax saadaan hengiltä. ellauri066.html on line 357: Θ is the desired yaw angle, present as a ‘control.’ ϕ is the missile’s range; the differential d2ϕdt2 is the change in the actual yaw angle with reference to an absolute axis fixed by gyroscopes. The third additive term refers to the continuous change in the weight of the rocket as its fuel is consumed. On the other side of the equal sign, R is the distance from the rocket to the Earth’s centre; β the angle between the local horizontal and the direction of flight, δ a velocity ratio (Moore, 1987: 173). ellauri066.html on line 366: To shorten a long story of searching for sources: the essay ‘The Control System of the V-2’ by Otto Müller includes an ‘equation for control in yaw’ (Müller, 1957: 90), and in exactly the same notation as Gravity’s Rainbow’s equation ‘describ[ing] motion under the aspect of yaw control’ (GR 284). We can conclude that this is the searched-for template for Pynchon’s Second Equation (see appendix, Figure 8). Müller’s paper is part of History of German Guided Missiles Development by Theodor Benecke and August W. Quick, published in 1957, which is based on the First Guided Missiles Seminar in Munich that took place a year earlier. The seminar was organised by the American Advisory Group for Aeronautical Research and Development (AGARD) to collect information about the V-2 from German scientists and engineers to use in American research on guided missiles. Pynchon might have had access to this book and further material on rocketry in the Boeing Company for which he worked as a technical writer in the early 1960s. ellauri066.html on line 368: Moore’s intuition that Pynchon’s Second Equation is real proved to be correct, and he and his colleague correctly assign the angle ϕ to the orientational range of the rocket. But since they did not know that this formula is only one in a set of equations that describe the flight path, the orientation, and the steering of the V-2, the research team was misled in their interpretation of the other parameters and terms. With Müller’s paper, we can finally determine the meaning of each term and compare these with Pynchon’s reading. The first three terms refer, respectively, to the moments of inertia, of air resistance, and of lateral air impact when the rocket yaws, and the term on the right side of the equal sign represents the steering moment of the rudders (Müller, 1957: 90, 91; Kirschstein, 1951: 73, 74). In other words, the left-hand terms describe the orientation of the rocket during flight, which is influenced by external forces such as wind currents and air resistance. ellauri066.html on line 376: Gorodki (ven. Городки) on venäläinen kyykkää muistuttava peli. Nimi tarkoittaa ”linnapeliä”. Gorodkin pelaajia 1800-luvun alussa. Saksalaisen Christian Gottfried Heinrich Geißlerin kuvitusta teokseen Spiele und Blustigungen der Russen aus den niederen Volksschichten (1805). Gorodkin pelaajia Neuvostoliitossa vuonna 1935. Gorodki on vanha venäläinen peli, jota ovat pelanneet tiettävästi muun muassa Pietari I, Aleksandr Suvorov, Vladimir Lenin, Josif Stalin, Mihail Kalinin ja Kliment Vorošilov, tiedemies Ivan Pavlov, oopperalaulaja Fjodor Šaljapin sekä kirjailijat Leo Tolstoi ja Maksim Gorki kenen mukaan?. ellauri066.html on line 378: Ivan Petrovitš Pavlov (ven. Иван Петрович Павлов, 26. syyskuuta (J: 14. syyskuuta) 1849 Rjazan – 27. helmikuuta 1936 Leningrad) oli venäläinen fysiologian tutkija, joka tunnetaan erityisesti koirakokeista. Pavlov lähetettiin maata kiertävälle radalle ahtaassa kapselissa 1953. Tähtäys epäonnistui ja Pavlov kiertää tiettävästi tällä haavaa Plutoa. Pluto haukkuu sille raivokkaasti. Mikki huutaa kimakalla äänellä: Pluto! Olet oikea pelle! Pattitilanne. ellauri066.html on line 458: Pynchon Press has been serving Western Massachusetts Businesses with Commercial Printing Services for over 50 years. We have a long standing history as a printer that you can trust in, with deep ties to the community. Print is in our blood. We’ve recently relocated our print shop from our original location in Springfield, MA to a new building on Grattan Street in Chicopee, MA. This new location gives us better capacity to handle your print jobs. We have made considerable investment into digital printing presses which allows us to produce beautifully printed full color print jobs with incredible turn around. Smaller run print jobs for booklets and flyers can be ordered. The days of having to order 1000 of something you only need 100 of are over. If you can design it, we can print it. We’ve been a trusted printer for customers throughout Western Massachusetts and Northern CT. Our quality printing services speak for themselves. When you are looking for a printer for your next print job, contact Pynchon Press, the local printer you can trust your printing to. ellauri066.html on line 482: C.S. Lewis (1933) The Pilgrim's Regress: “'Our father was married twice,' continued Humanist. 'Once to a lady named Epichaerecacia, and afterwords to Euphuia. ellauri066.html on line 484: Nemesis (Greek: νέμεσις) is a philosophical term first created by Aristotle in his Nicomachean Ethics. The term means one who feels pain caused by others' undeserved success. It is part of a trio of terms, with epikhairekakia (ἐπιχαιρεκακία ) meaning one who takes pleasure in others' pain, similar to Schadenfreude, and phthonos (φθόνος) meaning one who feels pain caused by any pleasure, deserved or not, similar to envy.[1][2] ellauri066.html on line 488: Schadenfreude ellauri066.html on line 490: Schadenfreude (/ˈʃɑːdənfrɔɪdə/; German: [ˈʃaːdn̩ˌfʁɔʏ̯də] (listen); lit. 'harm-joy') is the experience of pleasure, joy, or self-satisfaction that comes from learning of or witnessing the troubles, failures, or humiliation of another. ellauri066.html on line 494: Schadenfreude is a complex emotion where, rather than feeling sympathy, one takes pleasure from watching someone's misfortune. This emotion is displayed more in children than adults. However, adults also experience schadenfreude, although generally they conceal it. [original research?] ellauri066.html on line 496: Researchers have found that there are three driving forces behind schadenfreude: aggression, rivalry, and social justice. ellauri066.html on line 502: Aggression-based schadenfreude primarily involves group identity. The joy of observing the suffering of others comes from the observer's feeling that the other's failure represents an improvement or validation of their own group's (in-group) status in relation to external (out-groups) groups (see In-group and out-group). This is, essentially, schadenfreude based on group versus group status. Joukkueurheilu on vankka bastioni vahingoniloisuudelle. And the domain of politics is prime territory for feelings of schadenfreude, especially for those who identify strongly with their political party. ellauri066.html on line 504: Rivalry-based schadenfreude is individualistic and related to interpersonal competition. It arises from a desire to stand out from and out-perform one's peers. This is schadenfreude based on another person's misfortune eliciting pleasure because the observer now feels better about their personal identity and self-worth, instead of their group identity. ellauri066.html on line 506: Justice-based schadenfreude comes from seeing that behavior seen as immoral or "bad" is punished. It is the pleasure associated with seeing a "bad" person being harmed or receiving retribution. Schadenfreude is experienced here because it makes people feel that fairness has been restored for a previously un-punished wrong. ellauri066.html on line 511: Gloating is different from schadenfreude in that it does not necessarily require malice (one may gloat to a friend about having defeated him in a game without ill intent), and that it describes an action rather than a state of mind (one typically gloats to the subject of the misfortune or to a third party). Also, unlike schadenfreude, where the focus is on another's misfortune, gloating often brings to mind inappropriately celebrating or bragging about one's own good fortune without any particular focus on the misfortune of others. Tää on vähän kuin ne 2 näkökulmaa snobiin: ylhäältä alaspäinen ja alhaalta ylöspäinen. ellauri066.html on line 513: Displeasure at another's happiness is involved in envy, and perhaps in jealousy. The coinage "freudenschade" similarly means sorrow at another's success. ellauri066.html on line 514: Displeasure at another's unhappiness is sympathy, pity, or compassion. [citation needed]. Paizi pity on selkeesti ylhäältä alaspäin, se on vähän niinkuin armoa. Señor ten piedad de nosotros. ellauri066.html on line 516: The Book of Proverbs mentions an emotion similar to schadenfreude: "Rejoice not when thine enemy falleth, and let not thine heart be glad when he stumbleth: Lest the LORD see it, and it displease him, and he turn away his wrath from him." (Proverbs 24:17–18, King James Version). Jutkut on eteviä schadenfreudessa, kun ne on niin usein olleet häviäjiä. Esim The Bob Dylan 1965 song "Like a Rolling Stone" is an expression of schadenfreude in popular culture.[original research?] ellauri066.html on line 518: In the Nicomachean Ethics, Aristotle used epikhairekakia (ἐπιχαιρεκακία in Greek) as part of a triad of terms, in which epikhairekakia stands as the opposite of phthonos (φθόνος), and nemesis (νέμεσις) occupies the mean. Nemesis is "a painful response to another's undeserved good fortune", while phthonos is a painful response to any good fortune of another, deserved or not. The epikhairekakos (ἐπιχαιρέκακος) person takes pleasure in another's ill fortune.[33][34] ellauri066.html on line 522: The philosopher Arthur Schopenhauer mentioned schadenfreude as the most evil sin of human feeling, famously saying "To feel envy is human, to savor schadenfreude is diabolic." Sen voi hyvin uskoa, Artturi on tyypillinen kateellinen paskiainen, joka inhoo erikoisesti sitä, että muut on sille vahingoniloisia. ellauri066.html on line 524: Rabbi Harold S. Kushner in his book When Bad Things Happen to Good People describes schadenfreude as a universal, even wholesome reaction that cannot be helped. "There is a German psychological term, Schadenfreude, which refers to the embarrassing reaction of relief we feel when something bad happens to someone else instead of to us." He gives examples and writes, "[People] don't wish their friends ill, but they can’t help feeling an embarrassing spasm of gratitude that [the bad thing] happened to someone else and not to them." onkohan tää rabbi trumpin vävyn setä? ellauri066.html on line 526: Susan Sontag's book Regarding the Pain of Others, published in 2003, is a study of the issue of how the pain and misfortune of some people affects others, namely whether war photography and war paintings may be helpful as anti-war tools, or whether they only serve some sense of schadenfreude in some viewers.[citation needed] Susanista mä en tiedä muuta kun että se oli Barthelmin postmodernistien henxelin selkäänpaukutuskekkereissä mukana SodexHossa kasarilla. ellauri066.html on line 528: Philosopher and sociologist Theodor Adorno defined schadenfreude as "... largely unanticipated delight in the suffering of another, which is cognized as trivial and/or appropriate." Adorno on kanssa yxi ääliö. ellauri066.html on line 530: Researchers expected that the brain's empathy center of subjects would show more stimulation when those seen as "good" got an electric shock, than would occur if the shock was given to someone the subject had reason to consider "bad". This was indeed the case, but for male subjects, the brain's pleasure centers also lit up when someone got a shock that the male thought was "well-deserved". ellauri066.html on line 532: Schadenfreude is steadily becoming a more popular word according to Google. ellauri066.html on line 541: Mutta nyt hän ymmärtää, missâ on. On siis sittenkin mahdollista kuolla unohdettuna ilman että on auttanut ainuttakaan ihmistä: vailla rakkautta, halveksittuna, vailla kenenkään luottamusta, saamatta milloinkaan hyvitystä - jäädä osattomien joukkoon, kadottaa kunniaparkansa, kadota iäksi ilman lunastuxen mahdollisuuttakaan. ellauri066.html on line 557: 2.3 Canada ellauri066.html on line 590: 5.2 Bangladesh ellauri066.html on line 615: Who else should I read, if I like Pynchon? ellauri066.html on line 621: William Gaddis ellauri066.html on line 632: Att vara Anders Tegnell i dessa svåra tider måste verkligen kräva en stor mental styrka. Jag är imponerad av denna mans lugn. Jag är imponerad över att han orkar. Att som rådgivare till regeringen i den största kris som drabbat oss i modern tid stå dag ut och dag in på presskonferenserna och ta emot hård kritik och hundratals olika frågor och bara fortsätta bibehålla detta lugn inger enligt mig förtroende. Tonen mot Tegnell är hård, ibland långt över gränsen. Han är allt från en "mördare" till "idiot". Han är "inte rätt man posten", han borde "avgå omedelbart". I vanlig ordning ska vuxna människor även förlöjliga honom i sociala medier med nidbilder där man ger sig på hans utseende. Många skriver som sagt att Anders Tegnell inte är rätt man på posten. Utifrån hans utbildning och meriter tycker jag dock man kan urskönja en helt annan bild. Han är ju snarare en väldigt meriterad läkare och forskare specialiserad på just det han rådgör regeringen kring. I många avseenden är han mycket like Joseph Mengele. Men så mycket snyggare, blond, läng, ingen diastema, stor haka och söt liten mun! ellauri066.html on line 634: Tegnell har arbetat i Laos och han har även arbetat i Kongo-Kinshasa i samband med utbrottet av ebola. Tegnells uppgift var att utreda möjligheten för olika hjälpinsatser från bland annat Sverige, detta sedan sjukhuspersonal på plats vägrat infinna sig vid ett av sjukhusen där ebolapatienter vårdades, detta i rädsla för att smittas. Tegnell har även studerat och forskat i USA, bland annat studerade han kring ett nytt slags transporttält för den amerikanska armén. ellauri066.html on line 636: Han har varit avdelningschef vid Smittskyddsinstitutet och är sedan 2013 statsepidemiolog, först vid Smittskyddsinstitutet och sedan i sin nuvarande roll vid Folkhälsomyndigheten sedan januari 2014. Det bör nämnas att när han tilldelades nuvarande roll var det alltså borgerlig regering (Alliansen), då han alltså var chef för Smittskyddsinstitutet och blev det för Folkhälsomyndigheten. Alltså hade han varit högsta rådgivare även för en borgerlig regering om detta virus istället spridit sig vid denna tidpunkt. ellauri066.html on line 638: Detta kan vara bra att påvisa då både regering Löfven och Tegnell tillsammans målas ut som "mördare" i sociala medier, där man hävdar att de går varandras ärenden. Det bör också nämnas att Tegnell invalts som ledamot av Kungliga Krigsvetenskapsakademien där hans inträdesanförande handlade om just pandemiers påverkan på samhället. Det kan inte Stefan Löfven skryta med. Det känns med anledning av ovan information som att ingen av oss som saknar adekvat utbildning i ämnet ska sitta och kritisera denna man förens vi på riktigt har ett slut på denna kris. ellauri066.html on line 640: Vi borde låta Tegnell och hans team arbeta i fred och endast tycka kring sådant där vi själva har insyn, där det såklart då kan kopplas till åtgärderna som sätts in på olika sätt. Vi ska givetvis ta del av vad olika experter kring ämnet säger och dela det vidare om vi vill, men där bör vårt tyckande stanna. Först något eller några år efter krisens slut kan riktiga experter analysera och möjligtvis komma fram till en slutsats kring vilket tillvägagångssätt som varit mest gynnsamt utifrån väldigt många olika parametrar. Det vi vet utifrån utbildning och Tegnells arbetserfarenheter är att han är expert inom det han rådgör regeringen kring. ellauri066.html on line 644: De menar, likt Tegnell, att andra länder möjligtvis kommer få tillbaka viruset när de nu börjar lätta på sina restriktioner, det kan antingen bli ett stort utbrott direkt eller i höst/vinter och då måste man införa alla hårda restriktioner igen med allt vad det innebär för samhället. Man talar om depressioner likt den stora depressionen på 30-talet som kommer slå hårt mot världen mm, hur många människor som kommer drabbas på andra sätt än av viruset i sig på både kort och lång sikt, det vet ju faktiskt ingen i detta nu. Det får framtiden utvisa. Tillsammans tar vi oss igenom detta. Låt oss också göra det utan att attackera varandra med personpåhopp likt de jag skrivit om ovan. Det är ovärdigt i en kris som denna och leder inte till någonting gott. Låt oss vara konstruktiva i debatten och låt oss tillsammans ta ansvar genom att strikt följa de anvisningar vi får. Ta hand om er och stanna hemma vid minsta symptom. Det är vi, folket, som till syvende och sist avgör hur vi tar oss ur detta. Ingen annan. ellauri066.html on line 652: Magika de Hex: Och jag är också glad över att han har en sådan som Anders Wallensteen vid sin sida! Han borde också få vara med här på ett hörn liksom de suveräna kvinnorna från Socialstyrelsen. ellauri066.html on line 654: Donna Anka: Tack Axel Oxenstierna för att Du inrättade från politiker fristående myndigheter med möjlighet för duktiga personer att göra ett förnämligt jobb för Sverige. Vi är lyckligt lottade som har sådana personer som Anders T som vill hjälpa oss alla! ellauri066.html on line 656: Äsnan Basilio: Sån bra strategi med förskolor/grundskolor öppna hela tiden. Vi måste ligga främst vad gäller flockimmunitet haft Corona. Dödsantalet ej högre än syd Europas länder. Frankrike >20 000 döda med deras > 55 miljoner invånare. Förmodligen har vi den bästa statistik räkningen av de flesta länder. Ska bli spännande att följa provtagning slumpvisa. Instämmer fullständigt. Allt stöd till Anders Tegnell o hans medhjälpare. ellauri066.html on line 660: Farmor Anka: Tack Simon! Det Tegnell gör är att använda sina otroligt välmeriterade kunskaper för att visa oss bästa vägen ur detta helvete! Att folk inte fattar det?!? Tror ”besserwissrarna” att han står där varje dag (nästan) för att lura i oss att ta sämsta vägen? Blir så himla upprörd!!! Jag bara hoppas att Tegnell orkar ....... ellauri066.html on line 662: Kicki: Tack för bra inlägg. Bra överlevnadsstrategi är kärleken till människan ♥ ellauri066.html on line 683: Yet when I met Tegnell, 64, in the capital Stockholm he was being lauded as if he was the fifth member of Abba. T-shirts proclaiming — in the style of the Carlsberg adverts — “Tegnell, probably the best state epidemiologist in the world” are best-sellers. ellauri066.html on line 686: On Tuesday, while Britain and other European countries were seeing uplifts in cases, he announced that Sweden had its lowest number of new cases since March. ellauri066.html on line 699: In March, when the first wave of coronavirus swept through Europe, outliers Britain and Sweden had ignored the clamour to lock down. ellauri066.html on line 728: At the Headzone salon, hairdresser Fay Botsi, 23, says: “We don’t want to wear masks or visors. We keep our distance and use disinfectant.” ellauri066.html on line 732: And the country is well prepared. At the start of the pandemic it had 526 available intensive care beds, and within weeks that number had doubled. ellauri066.html on line 735: “There’s no other reasonable explanation,” he adds. Sweden’s government has largely allowed non-elected bureaucrat Tegnell to lead its pandemic response. ellauri066.html on line 751: Stockholm’s regional Sweden Demo- crats leader, Gabriel Kroon, 23, says: “We should have locked down. The disease spread into nursing homes and we had ten times as many deaths relatively as Finland. I wouldn’t say that’s success.” ellauri066.html on line 753: The academic, 50, says: “Most Swedes don’t gather in big groups very often, they don’t go to church much, a lot of people live alone or in small households.” ellauri066.html on line 780: – Ei ole todennäköistä, että tauti leviäisi laajasti Ruotsissa, Tegnell sanoo Aftonbladetissa. ellauri066.html on line 784: – Minä uskon, että tämä on vaarallisuudeltaan ja kestoltaan tavallisen influenssan kaltainen, arvioi Tegnell Aftonbladetissa ellauri066.html on line 794: – Olemme keskustelleet matkan jälkeisestä seulonnasta mutta todenneet, ettei se ole tarpeellista. On tärkeää, ettemme käytä sairaanhoidon resursseja turhaan, huomauttaa Tegnell Aftonbladetissa. ellauri066.html on line 804: – Olin vähän liian optimistinen. En ollut ajatellut tai ymmärtänyt, että kestää joitakin päiviä, ennen kuin tapaukset näkyvät järjestelmissämme, myöntää Tegnell Aftonbladetissa. ellauri066.html on line 812: – Sitä ei voi motivoida tieteellisesti, hän sanoo Aftonbladetissa. ellauri066.html on line 816: – Olen kuunnellut brittejä, ja he tekevät juuri kuten me teemme Ruotsissa. Nämä kaksi maata erottuvat, ainakin meidän mielestämme, siinä, että noudatamme vähän tieteellisempää linjaa. Tasapaino politiikan ja tieteen välillä on meillä vähän erilainen kuin monissa muissa maissa, hän sanoo Aftonbladetissa. ellauri066.html on line 822: Aftonbladetin toimittaja haastattelee Tegnelliä: ellauri066.html on line 892: In an e-mail exchange between Tegnell and the head of the Finnish public-health agency, on March 14th and 15th, Tegnell suggested that keeping the schools open could help the young and healthy develop immunity sooner. His Finnish colleagues noted that their models found that closing schools would decrease the mortality rate among the elderly by ten per cent. Tegnell responded, “Ten percent might be worth it?” WTF. ellauri066.html on line 894: Yet Tegnell remained unsatisfied. Tegnell also shirked masks. In April, 2020, he wrote a letter to the European Center for Disease Control urging against a mask recommendation, saying, “The argument for and evidence for an effect of face covering to limit the spread from asymptomatic persons is not clear. . . . The arguments against are at least as convincing.” ellauri066.html on line 899: “The Swedish government decided early, in January, that the measures we should take against the pandemic should be evidence-based. And when you start looking around at the measures that are being taken now by other countries, you find that very few of them have a shred of evidence.” Tegnell said that he had been in close contact with his counterparts in the United Kingdom, who were planning similarly light restrictions. But cases in the U.K. were increasing rapidly. ellauri066.html on line 904: In April, 2020, a widely-circulated pre-print version of a paper by researchers at Uppsala University, adapting the Imperial College model, predicted that, under the Swedish strategy, fifty per cent of susceptible Swedes would be infected within thirty days, resulting in over eighty thousand deaths by July. ellauri066.html on line 905: “It just kept adding up,” Tegnell said. “I mean, you’re always kind of hopeful and think that, O.K., this is something that’s going to pass over.” Soon, the per-capita death toll was among the highest in Europe. ellauri066.html on line 906: Tegnell told me that the death toll weighed on him. “I think this was a big frustration and feeling of failure for us,” he said. But he remained steadfast, often saying, in interviews, “Judge me in a year.” ellauri066.html on line 908: Joku irakilainen suht kermaperseinen perhe peukutti Tegnelliä, I guess I'm quite integrated to Sweden. Sit kaikki sairastu covidiin ja sano toisilleen hyvästejä huoneesta toiseen FaceTimessa. (Huom niillä sentään oli monta huonetta kuten isällämme taivaassa. Sevverran integroituneita.) My dad was very happy & died 16h later. Meni edeltä petaamaan muille sänkyjä. ellauri066.html on line 916: Confidence in the public-health agency had fallen from sixty-eight per cent in October, to fifty-two per cent in December. ellauri066.html on line 918: very sad about how they dealt with the issues with the pandemic.” ellauri066.html on line 925: It’s not as bad as Italy, Spain, the U.K., and Belgium for example.” says Tegnell holding up his statistic when defending his strategy, claiming that sparsely-populated Norway and Finland are the outliers, and that Sweden should be compared to the rest of Europe. Sweden has a larger foreign-born population than other Nordic countries, and its population is more concentrated in urban areas, Tegnell claims. Yes, blame the hairy arms. ellauri066.html on line 931: In a recent piece for this magazine, Siddhartha noted that, while some countries were ravaged by the pandemic, others had far lower death rates than expected. The reasons for this, he noted, remain an “epidemiological mystery.” Its a miracle! ellauri066.html on line 934: We’ve just got to be humble about what we know and what we don’t know. Do as Jehovah told: be humble, keep your little bony skulls bowed low, for I may throw stones from my volcano and let lava flow on your puny toes, as I'm already doing in Reykjavik. It may hit you too anytime now. ellauri066.html on line 936: Almost exactly a year from the pandemic’s start, Tegnell said that he believes people should still hold off on judging his policies. “The pandemic is not over,” he said. “Any kind of final review on what’s been good and what’s been bad still awaits us.” Thats what the guys in Nuremberg said: hold your horses, this was supposed to be a 1000-year Reich. Don't blame us on what were only meant as initial experiments. ellauri067.html on line 2: ad> ellauri067.html on line 15: ad> ellauri067.html on line 32: Nu blev det visst lite dålig stämning i Sverige. Kungen medgav at dom har misslyckats, att så mycket folk har helt enkelt dött, slutat leva, avlidit, gått bort, gått ur tiden, gått hädan, fallit ifrån, fått hembud, hemkallats, avsomnats, insomnat, slutat sina dagar, samlats till sina fäder, lämnat jordelivet, tagit ner skylten, kilat om hörnet, trillat av pinn, kreperat, kolat, gått i graven, ljutit döden, skiljats hädan, gett upp andan; mistat livet, stupit, bitit i gräset, omkommit, dukt under, gått under, strykt med, förgåtts; upphört, försvunnit, slocknat; avtagit, förklingat, dragit sitt sista andetag, kolat vippen, dragit på sig träfracken, somnat in, vinklat upp tofflorna. Det är hemskt tråkigt. Men var det politiskt? Vi har inte hört frågan. Vad var frågan? Vad var det och framför allt vem som har misslyckats? Säkert inte regeringen, ännu mindre Mengele. Kungen har nu trampat pä klaveren. Det är väldigt tråkigt, det ruinerar julstämningen. ellauri067.html on line 55: ads/2018/08/P9211488-1500x630.jpg" width="50%" /> ellauri067.html on line 61: ”Lasista ei näe päältäpäin, miten se on valmistettu. Hillopurkit ja shampanjalasit voivat olla samaa ainetta - tai sitten eivät. Se selviää vain sulattamalla.” Kaksi perhettä mahdollisuuksiensa rajoissa. Kaksi nuorta hapuilemassa niiden yli. Yhteinen joulu pyöräyttää jokaisen peilin eteen: Kuka minä olen, mistä unelmoin? Kuka ansaitsee ja mitä? Juhani painaa hommia lasitehtaalla ja unelmoi omasta talosta, jonka pihapuiden alla lapset saisivat telmiä. Irina rullaa permanentteja sormet kivistäen ja tekee designlöytöjä kirpputoreilta. Rogerilla on jo kaikkea, paljon, ja Christina ei tiedä mitä sillä tekisi. Juhalla ja Lotalla on vastaus, se vanhin kaikista. Lasitehdas on keskiluokkaisuuden rajoja tunnusteleva tarina kahden suomalaisen perheen elämästä ja kohtaamisesta. Kumpikin on saanut lottovoiton, toinen syntymässä, toinen rahapeleissä, mutta perinnöksi jätetään ja saadaan paljon muutakin kuin rahaa. ellauri067.html on line 102: Tää nosti kulttuuriosaston esimiehen heti barrikaadeille. Päästyään eroon ellauri067.html on line 150: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c3/Walt_Disney_and_Dr._Wernher_von_Braun_-_GPN-2000-000060.jpg" width="20%" /> ellauri067.html on line 152: Von Braun had a charismatic personality and was known as a ladies´ man. As a student in Berlin, he would often be seen in the evenings in the company of two girlfriends at once. Mom did not approve of roturiers. She had better things in mind. ellauri067.html on line 161: Walt Disney ja von Braun vuonna 1954. Disney diggas hitlerwiixiä. Taustalla V2-raketin pienoismalli. Braun suunnitteli kuuhun ja Marsiin menoa viime vuosisadan lopulla. Braun kuoli haimasyöpään vuonna 1977. Ei tällä enää kuuhun mennä, sanoi lääkäri sen haimasta. Haima sanoi pox. ellauri067.html on line 175: 1940s Avid reader of spy novels: John Buchan, Oppenheim, MacInnes, Household ellauri067.html on line 188: 1974 Joseph Slade's "Thomas Pynchon" 1st booklength critical study (pprback) ellauri067.html on line 199: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/22/Thomas_Pynchon%2C_high_school_senior_portrait%2C_1953_%28with_caption%29.jpg/220px-Thomas_Pynchon%2C_high_school_senior_portrait%2C_1953_%28with_caption%29.jpg" height="300px" /> ellauri067.html on line 200: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/dc/Thomas_Pynchon%2C_Navy_Sailor.jpg" height="300px" /> ellauri067.html on line 220: Pynchonilla on hyvin tiivis fanittajayhteisö, johon kuuluvat ovat kiinnostuneita Pynchonista monenlaisista näkökulmista: joku kerää Pynchonia koskevia detaljeja, joku kuvittaa, säveltää tai kirjoittaa romaaneja. Pynchon on myös opinnäytteiden tutkimuksen kestoaihe. Tutkija Tiina Käkelä-Puumalan mukaan ne jotka eivät tunne Pynchonia, pitävät heitä helposti friikkeinä. (No kyllä nekin jotka tuntevat, erittäinkin ne.) Jaakko Yli-Juonikas teki Pynchonista gradun, tosin Turun yliopistoon. Mr. Pynchon´s company. ellauri067.html on line 222: 1974 National Book Award (puoliksi Isaac Bashevis Singerin kanssa) 1974. Mahtoi molempia nolottaa. tuomariston yksimielinen valinta Pulitzerin kirjallisuuspalkinnon saajaksi, mutta asiantuntijalautakunta hylkäsi sen1975 American Academy of Arts and Lettersin William Dean Howells -mitali (kieltäytyi). ellauri067.html on line 227: Tom kirjoitti käsin pienellä siistiltä piiperryxellä millimetripaperille puolixi textaten. Aika mielipuolista. Pulizer jäi saamatta kun Pulitzer board vetoed the jury´s recommendation, describing the novel as "unreadable", "turgid", "overwritten", and in parts "obscene". ellauri067.html on line 253: ads/2014/07/Harold-Bloom-1962_250x250.jpg" height="200px" /> ellauri067.html on line 255: ads/2020/02/21e47358-04cc-4d7f-9b62-e4035ba05117_large.jpg" height="200px" /> ellauri067.html on line 288: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/10/Prvomajska_ulica_sa_pogledom_na_Altun-alem_d%C5%BEamiju.JPG/531px-Prvomajska_ulica_sa_pogledom_na_Altun-alem_d%C5%BEamiju.JPG" /> ellauri067.html on line 297: Thomas Hooker (July 5, 1586 – July 7, 1647) was a prominent Puritan colonial leader, who founded the Colony of Connecticut after dissenting with Puritan leaders in Massachusetts. ellauri067.html on line 300: His leadership of Puritan sympathizers brought him a summons to the Court of High Commission. Forfeiting his bond, Hooker fled to Rotterdam in the Netherlands, and considered a position in the English Reformed Church, Amsterdam, as assistant to its senior pastor, the Rev. John Paget. From the Netherlands, after a clandestine trip to England to put his affairs in order, he immigrated to the Massachusetts Bay Colony aboard the Griffin. ellauri067.html on line 302: Hooker arrived in Boston and settled in Newtown (later renamed Cambridge), where he became the pastor of the earliest established church there, known to its members as "The Church of Christ at Cambridge." His congregation, some of whom may have been members of congregations he had served in England, became known as "Mr. Hooker's Company". ellauri067.html on line 307: William develops heretical religious ideas, and he writes "a long tract about it ... called On Preterition." In some Protestant doctrines, Christians are divided into "the elect," those chosen by God, and "the preterite," those not chosen, passed over by God. William champions the preterite, and he argues Judas is the savior of the preterite. The narrator then wonders if William´s ideas were "the fork in the road America never took." ellauri067.html on line 313: ads/2011/04/Kilroy-was-here2.jpg" height="200px" /> ellauri067.html on line 318: “A market needed no longer be run by the Invisible Hand, but now could create itself—its own logic, momentum, style, from inside. Putting the control inside was ratifying what de facto had happened— that you had dispensed with God. But you had taken on a greater, and more harmful, illusion. The illusion of control. That A could do B. But that was false. Completely. No one can do. Things only happen, A and B are unreal, are names for parts that ought to be inseparable. …” ellauri067.html on line 319: “More Ouspenskian nonsense,” whispers a lady brushing by on the arm of a dock worker. Proverbs for Paranoids. ellauri067.html on line 325: Pynchonin poikasena radiosta seuraaman Fred Allen Shown naispääosahenkilö oli Frankin puoliso, Jasun Martha Nussbaumin kaima. Other dramatis personae included average-American John Doe (played by John Brown), Mrs. Nussbaum (Minerva Pious), pompous poet Falstaff Openshaw (Alan Reed), Titus Moody (Parker Fennelly), and boisterous southern senator Beauregard Claghorn (announcer Kenny Delmar). Texaco ended its sponsorship of the program in 1944. ellauri067.html on line 336: Some prominent guest stars on Allen´s program over the years included Frank Sinatra, Orson Welles, Roy Rogers, Bela Lugosi, Ed Gardner, Norman Corwin and Edgar Bergen & Charlie McCarthy. Allen would often ad-lib material and since most radio programs in those days were broadcast live, with the exception of the occasional delay here and there, the audience would sometimes hear a bleep in place of a word or phrase.Siitäkin on tullut mediaklishee.ellauri067.html on line 338: During the final years of his radio show, Fred Allen suffered two declines. One decline in his program's ratings and an unfortunate decline in his health. ellauri067.html on line 339: Allen's health worsened further during his time on What´s My Line? and on March 17, 1956 while strolling down the streets of New York City, he suffered a heart attack and died at the age of 61. Fred Allenia löytyy valmiixinaurettuna sinäputkilosta. Sietämätöntä kaakatusta, puujalkapuisevaa. Fred ei koskaan päässyt televisioon. Tompan maalmansota meni radiota kuunnellessa. Tätä bullshittiä ei takuulla tullut BBC:stä 40-luvulla.
ellauri067.html on line 343: Vina Fay Wray: (September 15, 1907 – August 8, 2004) was a Canadian-born American actress best remembered for starring as Ann Darrow in the 1933 film King Kong. Through an acting career that spanned nearly six decades, Wray attained international recognition as an actress in horror films. She has been dubbed one of the early "scream queens".
ellauri067.html on line 356: Rózsavölgyi: István (30 March 1929 – 27 January 2012) was a Hungarian athlete who competed mainly in the 1500 metres. Rózsavölgyi was born in Budapest. One of the star pupils of Mihály Iglói, he entered the 1956 Summer Olympics held in Melbourne, Australia as the world record holder over 1000 metres, 1500 metres and 2000 metres and was expected to be a leading contender for the 1500 metres Olympic gold. However, outside circumstances shook the spirit of team Hungary. Sándor Iharos, another superstar, was absent. Back home, the Hungarian Revolution of 1956 had just been quashed by the Soviet army. Rózsavölgyi failed to even make the final. On saatavana myös sennimistä suklaata, Rózsavölgyi Csokoládé. Our website offers cookies.
ellauri067.html on line 360: Die Enzian war eine in Entwicklung befindliche deutsche Flugabwehrrakete während des Zweiten Weltkrieges. Die Rakete war sowohl für den Boden-Luft- als auch den Luft-Luft-Einsatz vorgesehen. Radio-ohjattu. Ei toimahtanut ennen nazien surkeata loppua.
ellauri067.html on line 374:
ellauri067.html on line 379: Höh, aika tylsä makarooni. Eikö löytynyt mitään hauskempaa? Juonikin vaikuttaa ikävystyttävältä: The poem tells of a prank played on an apothecary by a band of university students called macaronea secta. It is written in a mix of Latin and Italian, in hexameter verse (as would befit a classical Latin poem). It reads as a satire of the bogus humanism and pedantism of doctors, scholars and bureaucrats of the time. Merkuriuxelle pyhitetty valo on keskiviikko. Zobia on toskanalainen murresana torstaille (Giovedi).
ellauri067.html on line 386: Hop Harrigan (also known as The Guardian Angel and Black Lamp) is a fictional character published by All-American Publications. He appeared in American comic books, radio serials and film serials. He was created by Jon Blummer, andwas a popular hero originally through the 1940s, during the events of World War II.
ellauri067.html on line 388: By the time World War II comes, as with most other comics of the time, the Hop Harrigan comic has World War II themed adventures as Hop, Tank and Prop join the US Army Air Corps in service of the war effort.
ellauri067.html on line 400: Clausewitz, Carl von (1780-1831) 182; Prussian general whose writings, especially On War, advocated the concept of total war, in which all the enemy´s territory, property, and citizens are attacked. Clausewitz oli megaluokan paskiaisia. Siihen liittyen L-5227 164; bomb developed by Spottbilligfilm AG to blind "whole populations".
ellauri067.html on line 410: Coat of Arms of the Russian Government 1919 (Church Slavonic "Си́мъ побѣди́ши", Russian "Этим побеждай"), see White movement. Inscribed on the Colours of the Irish Brigade.Inscribed on the banner and the motto of the 4th Guards Brigade (now 2nd Motorized Battalion "Pauci" — the Spiders) of the Croatian army. Inscribed on the banner of the Sanfedismo in 1799. Inscribed in Greek on the flag (obverse side) of the Sacred Band of the Greek War of Independence. Inscribed in Greek on the coat of arms, insignia and flag of the 22nd Tank Brigade (XXII ΤΘΤ) of the Greek Army. Inscribed on the flag of the 25th South Carolina "Edisto Rifles" Regiment, Civil War, USA, 1861-65. The motto of 814 Naval Air Squadron of the Royal Navy Fleet Air Arm. The motto of the Mauritius National Coast Guard. The motto of U.S. Marine Aircraft Squadron VMA(AW). The motto of Finnish Defence Force Reconnaissance. The motto of the Norwegian army 2nd Battalion (Norway). The motto of USS Waldron. The motto of HMCS Crusader, and the Sea Cadet Corps with her as the namesake, 25 RCSCC Crusader in Winnipeg.The motto of the Royal Australian Army Chaplains´ Department.
ellauri067.html on line 413: Bishop Simon Brute College Seminary, Indianapolis, Indiana USA. College of the Holy Cross, Worcester, Massachusetts. Georgian Institute of Public Affairs, Tbilisi, Georgia. Hardey Preparatory School for Boys, Chicago, Illinois USAHoly Cross College, Arima, Trinidad. Holy Cross College, Kalutara, Sri Lanka. Holy Cross College of Carigara, Carigara, Leyte, Republic of the PhilippinesHoly Cross High School, Camp Phillips, Bukidnon, Republic of the Philippines. Holy Cross School, Winnipeg, Manitoba, Canada. Instituto Tecnológico de Mérida, Mérida, Mexico. Madras Christian College, Madras, IndiaMarist Brothers High School, Fiji Suva cityLegon, Ghana. Quitman High School, Quitman, Louisiana USA. St Eunan´s College, Letterkenny, County Donegal, Republic of Ireland. St. Joseph´s Grammar School, Donaghmore, County Tyrone, Northern Ireland. St. Michael´s Church School, Christchurch, New ZealandSt. Thomas´ Secondary School, Kano, NigeriaStrangford Integrated College, Carrowdore, County Down, Northern Ireland. Wah Yan College, Wan Chai, Hong Kong. Wah Yan College Kowloon, Yau Ma Tei, Hong Kong.
ellauri067.html on line 417: Crest of the Royal Hockey Club, Antwerp, Belgium. Motto of the Carlstad Crusaders, Sweden´s dominant American Football team in Karlstad, Sweden. Motto of Ponsonby Rugby Club, Auckland, New Zealand.
ellauri067.html on line 422: Richard Freiherr von Krafft-Ebing (1840–1902; full name Richard Fridolin Joseph Freiherr Krafft von Festenberg auf Frohnberg, genannt von Ebing) was an Austro–German psychiatrist and author of the foundational work Psychopathia Sexualis (1886). He died in Graz in 1902. He was recognized as an authority on deviant sexual behavior and its medicolegal aspects. Krafft-Ebing´s principal work is Psychopathia Sexualis: eine Klinisch-Forensische Studie (Sexual Psychopathy: A Clinical-Forensic Study), which was first published in 1886 and expanded in subsequent editions. The last edition from the hand of the author (the twelfth) contained a total of 238 case histories of human sexual behaviour. Translations of various editions of this book introduced to English such terms as "sadist" (derived from the brutal sexual practices depicted in the novels of the Marquis de Sade), "masochist", (derived from the name of Leopold von Sacher-Masoch), "homosexuality", "bisexuality", "necrophilia", and "anilingus".
ellauri067.html on line 428: Freud´s didactic strategy in his Three Essays on the Theory of Sexuality was to construct a bridge between the "perversions" and "normal" sexuality. Clinically exploring "a richly diversified collection of erotic endowments and inclinations: hermaphroditism, pedophilia, sodomy, fetishism, exhibitionism, sadism, masochism, coprophilia, necrophilia" among them, Freud concluded that "all humans are innately perverse". He found the roots of such perversions in infantile sexuality—in the child´s "polymorphously perverse" inclinations ... the "aptitude" for such perversity is innate.
ellauri067.html on line 439: How much, or how little influence drugs, particularly hallucigenic drugs like lysergic acid diethylamide, LSD, had on Pynchon’s narrative is unknown. If Siegel, however, is to be believed, and he should be despite any resentment he felt regarding Pynchon’s affair with his wife, then the writing of Gravity’s Rainbow was heavily influenced by drugs. In Pynchon’s most famous quote regarding this particular novel, which is notoriously difficult to interpret, he is alleged to have told Siegel,
ellauri067.html on line 448: Imipolex, in addition to being a pun (imitation pole: Last year an imitation pole that claimed to have a load rating of 300kgs snapped mid-performance. The pole dancer was severely injured and may never walk again because she fractured her pelvis & spine), "obviously" stems from a combination of "imido" with a near-reversal of "explode".
ellauri067.html on line 457: Astrophysicist Neil deGrasse Tyson was criticized this week after claiming on Christmas Eve that Rudolph, the fictional red-nosed reindeer who leads Santa Claus’s sleigh, has been “misgendered.”
ellauri067.html on line 461: He continued, “So Santa´s reindeer, which all sport antlers, are therefore all female, which means Rudolf has been misgendered.” Tyson’s message triggered swift criticism, which included accusations that Tyson was “ruining things that are supposed to be fun.” “Why ruin this magic for children with your reddit-tier haha i’m so smart bulls***, this isn’t funny, you aren’t clever, and nobody cares, let them have this magic in their lives, you sound like an adolescent,” another person said. “They’re magic reindeer a**hole. The normal rules don’t apply. Quit trying to s*** on Christmas,” one person replied.
ellauri067.html on line 467: Franz von Bayros (28 May 1866 – 3 April 1924) was an Austrian commercial artist, illustrator, and painter, best known for his controversial Tales at the Dressing Table portfolio. He belonged to the Decadent movement in art, often utilizing erotic themes and phantasmagoric imagery. His work can be found at the Metropolitan Museum of Art in New York. He drew over 2000 illustrations in total. Bayros piirsi eri paljon porsliinipilluja. Sanalla sanoen, pornokuvia.
ellauri067.html on line 472: J. P. Morgan saw the writing on the wall, that Edison was losing ground to Westinghouse, and the newly formed General Electric was formed to take on Westinghouse in the head to head battle to develop AC power distribution systems.
ellauri067.html on line 491: There’s a dirty secret tucked away in Thomas Pynchon’s novels, eand it’s this: beyond all the postmodernism and paranoia, the anarchism and socialism, the investigations into global power, the forays into labor politics and feminism and critical race theory, the rocket science, the fourth-dimensional mathematics, the philatelic conspiracies, the ’60s radicalism and everything else that has spawned 70 or 80 monographs, probably twice as many dissertations, and hundreds if not thousands of scholarly essays, his novels are full of cheesy love stories.
ellauri067.html on line 493: Book reviewers have a long history of attacking Pynchon for his flat characters. Roger and Jessica are susceptible to this criticism. Neither is given much of a history. We don’t know where they grew up or who their parents were. This is one of the great failings of... what to call it? "middlebrow" is antiquated... anyway, a very common kind of criticism (common in the Anglo-American world, anyway), and it affects how authors write (which is one reason I read mainly Russian literature these days). I don't need to know "where they grew up or who their parents were" and I don't much care, unless, of course, you write about it brilliantly because that´s truly what you want to focus on, as opposed to "welp, better provide a plausible background for my characters so the reader will believe they're behaving this way." Just write good sentences in a good and surprising order. Two people have fallen out of love? I don't care if it's because one of them has mommy issues or the other was bullied as a child—people fall out of love all the time, for any reason or none, just tell me what they do about it, and in language that makes me want to keep reading! Teoxet on tärkeät, vähät elämästä. En jaxa luontokuvauxia, hyppään ne heti yli.
ellauri067.html on line 500: ...The first piece to provide substantial information about Pynchon´s personal life was a biographical account written by a former Cornell University friend, Jules Siegel, and published in Playboy magazine. In his article, Siegel reveals that Pynchon had a complex about his teeth and underwent extensive and painful reconstructive surgery, was nicknamed "Tom" at Cornell and attended Mass diligently, acted as best man at Siegel's wedding, and that he later also had an affair with Siegel's wife. Siegel recalls Pynchon saying he did attend some of Vladimir Nabokov's lectures at Cornell but that he could hardly make out what Nabokov was saying because of his thick Russian accent. Siegel also records Pynchon's commenting: "Every weirdo in the world is on my wavelength", an observation borne out by the crankiness and zealotry that has attached itself to his name and work in subsequent years.
ellauri067.html on line 542: Guardianin Pynchon-bändäriltä (joku dekkaristi): Pynchon didn´t garner mere admirers or allow anything like fence-sitting: you either hated him or you were a zealot. Or you got just plain bored. Pynchon on yhtä syvää kasaria kuin C-kasetti. Tai no, ize se on aikasempaa vuosikertaa, joku 50-60-luvun beatnikki, muzen suomifanit on takatukkia. Tai oli.
ellauri067.html on line 547:

This is a profoundly dumb and misguided roaming-junior-male-ape-gang roadmovie type of thought. Damn wagnerian homoerotic Quest for a Holy Grail. Murder mysteries. Spoilers. "Nyaah we already got the Grail!" taunt the French knights Arthur & co. in Monty Python´s Holy Grail:
ellauri067.html on line 554: Lopulta hän on koonnut pyöreän pöydän ritarinsa, joihin kuuluvat sir Bedevere Viisas, sir Lancelot Rohkea, sir Galahad Siveä ja sir Robin Ei-Ihan-Niin-Rohkea-Kuin-Sir-Lancelot. Matkallaan Camelotiin he kuitenkin näkevät näyn, jossa Jumala käskee heitä etsimään pyhän Graalin maljan.
ellauri067.html on line 558: Sir Galahad eksyy luostariin, jota asuttaa suuri joukko nuoria ja miehenkipeitä neitoja, mutta joutuu suureksi harmikseen sir Lancelotin "pelastamaksi" ennen kuin "mitään" ehtii tapahtua. Arthur ja sir Bedevere kohtaavat kammottavat Ritarit jotka sanovat "Ni" ja joutuvat tekemään heille palveluksia (kuten tuomaan heille pusikon ja kaatamaan metsän suurimman puun sillillä), mutta sir Robinin väliintulo pelastaa heidät.
ellauri067.html on line 577: Prokosch was born in Madison, Wisconsin, into an intellectual family that travelled widely. His father, Eduard Prokosch, an Austrian immigrant, was Professor of Germanic Languages at Yale University at the time of his death in 1938. Prokosch was graduated from Haverford College in 1925 and received a Ph.D. in English in 1932 from Yale University. In his youth, he was an accomplished squash racquets player; he represented the Yale Club in the 1937 New York State squash racquets championship. He won the squash-racquets championship of France in 1938.
ellauri067.html on line 579: During World War II, Prokosch was a cultural attaché at the American Legation in Sweden. He spent most of the remainder of his life in Europe, where he led a peripatetic existence. His interests were sports (tennis and squash), lepidoptery, and the printing of limited editions of poems that he admired.
ellauri067.html on line 581: From early on, Prokosch sought to surround himself with a veil of mystification and cast his life into a hopeless riddle. Approaching his sixtieth year, he boasted that no person had succeeded in knowing him as an integral personality: "I have spent my life alone, utterly alone, and no biography of me could ever more than scratch the surface. All the facts in Who’s Who, or whatever, are so utterly meaningless. My real life (if I ever dared to write it!) has transpired in darkness, secrecy, fleeting contacts and incommunicable delights, any number of strange picaresque escapades and even crimes, and I don't think that any of my 'friends' have even the faintest notion of what I'm really like or have any idea of what my life has really consisted of. . . .With all the surface 'respectability,' diplomatic and scholarly and illustrious social contacts, my real life has been subversive, anarchic, vicious, lonely, and capricious."
ellauri067.html on line 583: The publication of Voices: A Memoir in 1983, advertised as a record of his encounters with some of the century´s leading artists and writers, returned Prokosch to the limelight. His early novels The Asiatics and The Seven Who Fled were reissued to much public acclaim. In 2010, Voices was shown to be almost wholly fictitious and part of an enormous hoax.
ellauri067.html on line 593: The letter is a direct adoption of Old Italic (Etruscan or Latin) s (𐌔), ultimately from Greek sigma (Σ). It is present in the earliest inscriptions of the 2nd to 3rd century (Vimose, Kovel).
ellauri067.html on line 599: Sateenkaari on vaan paraabeli. Muista pieni teiniveli piirtämäsi paraabeli. V2 raketti piirtää taivaalle painovoiman sateenkaaren. Poinzi taitaa olla että tilastollisesti kazoen maailman meno on täyysin determinististä, joskaan ei kovin ennakoitavaa. Ollaan sivun 275 alareunassa. Dead giveaway. Huhhuh. Niin paljon vielä jälellä. Jaxaa jaxaa Peter Sachsaa.
ellauri067.html on line 608: A Hot Time in the Old Town, also titled as "There’ll Be a Hot Time in the Old Town Tonight", is an American popular song, copyrighted and perhaps composed in 1896 by Theodore August Metz with lyrics by Joe Hayden. Metz was the band leader of the McIntyre and Heath Minstrels. The song was a favorite of the American military around the start of the 20th century, particularly during the Spanish–American War and the Boxer Rebellion. The tune became popular in the military after it was used as a theme by Teddy Roosevelt´s Rough Riders.
ellauri067.html on line 622: Joku tyyppi kirjoitti plokin Guardianille yhestä sen mielihenkilöstä yhessä sen mielikirjassa (addies-in-books-captain-blicero-gravitys-rainbow-thomas-pynchon V-2-rocket-008">linkki): Pahixia kirjoissa: Kapteeni Blicero.
ellauri067.html on line 624: Thomas Pynchonin Kapteeni Blicero näyttää arkkityyppiseltä pahixelta: sadomasokistinen, sexuaalisesti kaikkiruokainen pederasti nazi ja mystisen 00000 V-2 raketin kexijä joka on Pynchonin postmodernin mestaripalan Painovoiman sateenkaari valkoinen valas.
ellauri067.html on line 626: Blicero esiintyi eka kerran Pynchonin 1963 esikoisessa V, nimellä luti Weissmann, dekadentti Sachsan armeijan lupseeri joka oli jäänyt rannalle entiseen Lounais-Afrikkaan presidentti Ahtishaaren kanssa 7v sen jälkeen kun se lakkasi olemasta Saksan siirtomaa. Tässä aiemmassa novellissa se oli mystinen, väliin transu hahmo jolla näytti olleen sadomasokistinen suhde saxalaiseen agenttiin Vera Meroveringiin. Se on kiero myös, ja kenties huumaa ja sitten pöllii jotakin toiselta hahmolta, Kurt Mondaugenilta. Se on enempi hassu kuin huolestuttava, eikä vielä täysimittainen pahis.
ellauri067.html on line 630: Tiiliskiven tuhannella sivulla Blicero/Weissman paljastuu yhen nuoren hererokoiraan rakastajaxi siirtomaistetussa Lounais-Afrikassa, ja sitten avainhahmoxi nazien raketin rakennusohjelmassa, minä aikana se kidutti jonkun teknikon suunnittelemaan räätälöidyn V2-raketin omiin tarkoituxiinsa. Lainaillen suosikkirunoilijaansa Rilkeä (ällökki), Weissman leikkaa yxiköllisen kuvion (cuts a singular figure). Hän kuvataan sekä "kaljuuntuvaxi koulumestarixi, joka kurkkii ylös pullonpohjalaseista" että "upiuudexi sotilaallisexi tyypixi, osaxi myyntimies, osaxi tiedemies". Se on brutaali: "sadisti jonka vastuulla on kekata uusia pelikuvioita kohti maximijulmuutta".
ellauri069.html on line 2: ad>
ellauri069.html on line 15: ad>
ellauri069.html on line 40: Postmodernism is the Swiss Army knife of critical concepts. It’s definitionally overloaded, and it can do almost any job you need done. This is partly because, like many terms that begin with “post,” it is fundamentally ambidextrous. Postmodernism can mean, “We’re all modernists now. Modernism has won.” Or it can mean, “No one can be a modernist anymore. Modernism is over.” People who use “postmodernism” in the first, “mission accomplished,” sense believe that modernism—the art and literature associated with figures like Picasso and Joyce—changed the game completely, and that everyone is still working through the consequences. Modernism is the song that never ends. Being postmodernist just means that we can never be pre-modernist again. People who use it in the second sense, as the epitaph for modernism, think that, somewhere along the line, there was a break with the assumptions, practices, and ambitions of modernist art and literature, and that everyone since then is (or ought to be) on to something very different. Being postmodernist means that we can never be modernist again.
ellauri069.html on line 42: Modern art didn’t abandon the world, but it made art-making part of the subject matter of art. When (in the second account) did a break occur? It happened when artists and intellectuals stopped respecting a bright-line distinction between high art and commercial culture. Modernist art and literature, in this version of the story, depended on that distinction to give its products critical authority. Modernism was formally difficult and intellectually challenging. Its thrills were not cheap. But there were cheap thrills out there, a vast and growing mass of products manufactured to stroke the senses and flatter the self-images of their consumers. This bubble-gum culture wasn’t just averse to the spirit of high art. It was high art’s reason for being.
ellauri069.html on line 56: The one who kept them all on guard was the father, and he seems to have been a piece of work. Donald, Sr., had studied architecture at Penn, and he was a committed modernist, an acolyte of Setä Mies, Le Corbusier, Saara Aalto, and Esa Saarinen. He designed his own home, including the interiors, and if he couldn’t find something that suited his taste—a rug or a piece of furniture—he manufactured it himself.
ellauri069.html on line 63: "My father regards the tray of pink cupcakes. Then he jams his thumb into each cupcake, into the top. Cupcake by cupcake. A thick smile spreads over the face of each cupcake." —Views of My Father Weeping (1969)
ellauri069.html on line 67: Their memoir is an attempt to understand their gambling obsession as a way of coping with guilt over his death. “The addiction to gambling, with the unsuccessful struggles to break the habit and the opportunities it affords for self-punishment, is a repetition of the compulsion to masturbate,” Freud says in “Dostoevsky and Parricide”; “the relation between efforts to suppress it and fear of the father are too well known to need more than a mention.” No one believes Freud anymore, of course. A great deal of his writing is, at one level of explicitness or another, about the authority of fathers and the struggle for autonomy. (And Barthelme was a close reader of Freud.)
ellauri069.html on line 71: He was an adept of irony and deflection in person as well as on the page, a lonely and, at some level, unhappy man who needed humor and companionship. But he had, his friend Pynchon told Daugherty, “a hopeful and unbitter heart.” Women seem to have found him easy to like. He married four times and had at least two long-term relationships between the marriages. He was dependent on alcohol, and he was dependent on work. He wrote every morning and had his first drink around noon.
ellauri069.html on line 76: A couple of years after Barthelme took the apartment, the writer Kirkpatrick Sale and his wife, Faith, an editor, moved in downstairs and became close friends. They had been students at Cornell with Pynchon, and Pynchon would write part of “Gravity’s Rainbow” (1973) in their apartment.
ellauri069.html on line 78: What was he doing? Daugherty is right to claim that Barthelme conceived of himself as an heir of the modernist tradition—in particular, of Beckett. He encountered Beckett’s work for the first time in 1956, when he picked up a copy of Theatre Arts at Guy’s Newsstand, in Houston, and read the text of “Waiting for Godot.” “It seemed that from the day he discovered ‘Godot,’ Don believed he could write the fiction he imagined,” the woman who was his wife at the time, Helen Moore Barthelme, says in her memoir, “Donald Barthelme: The Genesis of a Cool Sound” (2001).
ellauri069.html on line 89: Barthelme believed himself to be working in the tradition of Joyce and Samuel Beckett, and that his appropriation of popular, commercial, and other sub-artistic elements (instruction manuals, travel guides, advertisements, sentences from newspaper articles, and so on) in his writing was done as a means of making literature, not subverting it or announcing its obsolescence. Daugherty thinks that many people have got Barthelme wrong.
ellauri069.html on line 91: Barthelme incorporates bits from other people’s texts into his stories, and a good deal of his writing sounds like (and some of it plainly is) pastiche, as though it had been composed in the style, or spoken in the voice, of someone else.
ellauri069.html on line 93: It can certainly look, in short, as though Barthelme, like Warhol, were simply dropping the question of whether something counts as literature or not, since markers of the literary are impossible to find in his writing. The high-art traditionalist has no place to hang his beret. Daugherty’s purpose is to convince us that this was not Barthelme’s intention.
ellauri069.html on line 95: Barthelme felt that American fiction had abandoned what modernists called “the revolution of the word.” “Fiction after Joyce seems to have devoted itself to propaganda, to novels of social relationships, to short stories constructed mousetrap-like to supply, at the finish, a tiny insight typically having to do with innocence violated, or to works written as vehicles for saying no! in thunder,” he wrote in 1964, in the second issue (there would be only two) of Location.
ellauri069.html on line 111: He also believed that one of the things deadening our responses was mass culture. “I believe that’s the place artists are trying to get to, and I further believe that when they are successful, they reach it... an area somewhere probably between mathematics and religion, in which what may fairly be called truth exists.” He was an enemy of television. He was a serious jazz buff. It took him a while to become interested in rock. Daugherty is right. He was a postmodernist in the first sense.
ellauri069.html on line 120: He thought S. J. Perelman was a genius. Perelman, sadly, did not think much of Barthelme’s work.
ellauri069.html on line 127: Sidney Joseph "S.J." Perelman (February 1, 1904 – October 17, 1979) was an American humorist and screenwriter. He is best known for his humorous short pieces written over many years for The New Yorker. He also wrote for several other magazines, including Jude, as well as books, scripts, and screenplays. Perelman received an Academy Award for screenwriting in 1956.
ellauri069.html on line 139: Balaclava helmet: A balaclava, also known as a balaclava helmet or Bally or ski mask, is a form of cloth headgear designed to expose only part of the face, usually the eyes and mouth. Depending on style and how it is worn, only the eyes, mouth and nose, or just the front of the face are unprotected. Versions with a full face opening may be rolled into a hat to cover the crown of the head or folded down as a collar around the neck. Sellanen ällöttävä roistomyssy.
ellauri069.html on line 142: An English illustrator, Beardsley is known for his (often erotically charged) illustrations for Oscar Wilde's Salome, Alexander Pope's Rape of the Lock and other black-and-white works. Along with Oscar Wilde, he was considered a leader of "The Decadents" of the 1890s; 71; 634; Wikipedia entry.
ellauri069.html on line 148: Calculus on latinaxi pikkukivi, semmoinen kuin abakuxessa. Niillä kalkyloitiin ennen aikaan. Meillä oli sellainen Merikadulla, kukahan senkin peri. Kataarien kotisivu on kaupan. Niitä taisi olla jossain juutalaisten aitauxessa itä-Euroopassa.
ellauri069.html on line 157: 16; In palmistry, this cross is found beneath the middle finger between the head and heart lines and shows a distinct interest in occult matters.
ellauri069.html on line 159: Disney, Walt: was a leading force behind the anti-communist movement in Hollywood in the 1940s.
ellauri069.html on line 161: Duncan, Isadora (1877-1927):
ellauri069.html on line 165: Slothrop does not imagine but recalls billboards he had seen in the Berkshires, of a favorite American soft drink.
ellauri069.html on line 170: Dr. Mabuse is a fictional character created by Norbert Jacques in the German novel Dr. Mabuse, der Spieler ("Dr. Mabuse, the Gambler"), and made famous by three films about the character directed by Fritz Lang: Dr. Mabuse the Gambler (silent, 1922) The Testament of Dr. Mabuse (1933) and the much later The Thousand Eyes of Dr. Mabuse (1960). Dr. Mabuse is a master of disguise and telepathic hypnosis known to employ body transference, most often through demonic possession, but sometimes utilizing object technologies such as television or phonograph machines, to build a "society of crime". One "Dr. Mabuse" may be defeated and sent to an asylum, jail or the grave, only for a new "Dr. Mabuse" to later appear, as depicted in The Testament of Dr. Mabuse. The replacement invariably has the same methods, the same powers of hypnosis and the same criminal genius. There are even suggestions in some installments of the series that the "real" Mabuse is some sort of spirit that possesses a series of hosts.
ellauri069.html on line 172: Gene Krupa: Eugene Bertram Krupa, Born:January 15, 1909, Chicago, Illinois, U.S., Died:October 16, 1973, Yonkers, New York, U.S. was an American jazz drummer, band leader and composer known for his energetic style and showmanship. His drum solo on "Sing, Sing, Sing" elevated the role of the drummer from an accompanying line to an important solo voice in the band.
ellauri069.html on line 195: Run between the raindrops: This is a military, combat slang phrase meaning to maneuver under heavy fire without being hit. Ei pidä sekoittaa kappaleeseen Guy Lombardo and His Royal Canadians: Run Raindrop Run 1939.
ellauri069.html on line 201: Béla Ferenc Dezső Blaskó (Hungarian: [ˈbeːlɒ ˈfɛrɛnt͡s ˈdɛʒøː ˈblɒʃkoː]; 20 October 1882 – 16 August 1956), known professionally as Bela Lugosi (/ləˈɡoʊsi/; Hungarian: [ˈluɡoʃi]), was a Hungarian-American actor best remembered for portraying Count Dracula in the 1931 film and for his roles in other horror films. Belasta tuli morfiiniaddikti ja se vajosi B-filmeistä Ö-mappiin. 5x naimisissa, tulos 1 poika.
ellauri069.html on line 203: Gerard Swope (December 1, 1872 – November 20, 1957) was a U.S. electronics businessman. He served as the president of General Electric Company between 1922 and 1940, and again from 1942 until 1945. During this time Swope expanded GE's product offerings, reorienting GE toward consumer home appliances, and offering consumer credit services. Swope was born in St. Louis, Missouri, to Ida and Isaac Swope, Jewish immigrants from Germany. He graduated from the Massachusetts Institute of Technology in 1895.
ellauri069.html on line 207: Dr. Fu Manchu is a fictional character first featured in a series of novels by English author Sax Rohmer during the first half of the 20th century and later extensively in cinema, television, radio, and comics.
ellauri069.html on line 218: Tähän yhteyteen sopii myös Dragon Lady, joka on naispuolinen paha vinkkari. Shanshan ja Kun ovat kyllä kilttejä viirusilmiä.
ellauri069.html on line 222: Richard Fariña, to whom Gravity's Rainbow is dedicated, was a good friend of Pynchon's when they were students at Cornell University in the 50s. In 1963, Farina married Mimi Baez, a folksinger and sister of Joan Baez. Although first married under the Napoleonic Code in a secret ceremony in Paris in the spring of 1963, they had an official marriage in Carmel, California, for the benefit of the Baez family. Pynchon was the best man for the Carmel ceremony, coming up from Mexico City where he was living and working on Gravity's Rainbow. In A Long Time Coming and a Long Time Gone, Farina's posthumously published collection of stories (Random House, 1969), Farina describes his and Pynchon's visit to the Monterey Fair. Richard and Mimi Farina formed a folk-music duo (Farina on guitar and Mimi on dulcimer, both singing) and released several albums in the 60s. Richard Farina was killed in a motorcycle crash following a book signing in Carmel for his newly published first (and only) novel, Been Down So Long It Looks Like Up To Me (Random House, 1966). You might want to visit this sweet website dedicated to the memory of Richard and Mimi (who died of cancer in 2001).
ellauri069.html on line 232: Gnahb: poss. etymology: "Gnahb" spelled backwards--bear with me here--is "bhang" the drink made from flowering tops of the marijuana plant, cannabis sativa. Gnap oli Ran-Tan-Planin haukkausääni kun se puri esim Galtoneita.
ellauri069.html on line 238: Guardian, the. 293; The Manchester Guardian (now The Guardian) is (according to Evan Corcoran) the farthest left-wing of the major English papers, though it is traditionally the centrist Liberals' and teachers' newspaper. Käsineidin rämiseviin radiopuhelimiin puhuvat pollarit on guardianeja. National Guard on hälytetty pysäyttämään Proud Boys pyssymiehet Washingtonissa.
ellauri069.html on line 241: ads/2020/12/Proud-Boys-2.jpg" width="100%" />
ellauri069.html on line 251: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/Helgoland_von_See.jpg/1920px-Helgoland_von_See.jpg" width="100%" />
ellauri069.html on line 255: Hans Falladan kirjassa Kleiner Mann, was nun? on Johannes Pinneberg, der Pumm.
ellauri069.html on line 257: German novelist Hermann Hesse (1877-1962), experiencing a crisis of the spirit, had psychoanalysis with J.B. Lang, a disciple of Carl Gustav Jung. His novel Demian (1919), which shows the influence of analysis, is about the character Demian (a classic "seeker") and his quest for self-awareness. Published during the troubled Weimar years, the novel was very popular and had a pervasive influence on the Germans. It also made Hesse famous.
ellauri069.html on line 266: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7a/Salome_with_the_Head_of_John_the_Baptist-Caravaggio_%281610%29.jpg/800px-Salome_with_the_Head_of_John_the_Baptist-Caravaggio_%281610%29.jpg" width="30%" />
ellauri069.html on line 287: KALAT-tutkijat panevat Laiskiaisen natriumamytaalille ("totuusveriheralle") ja tutkivat hänen rodullisia ahdistuxiaan. Sairaalasta laskettuna Laiskiainen (tietysti) koukuttaa naisen, Darlene. He nussivat ja hetkeä myöhemmin V-2 roketti laskeutuu Darlenen kadulle.
ellauri069.html on line 299: Laiskiainen, Täti Vihreä, ja Nalle Läski lähetetään Ranskan Rivieralle, missä he pysähtyvät lomakohteeseen. Niiden ekana päivänä siellä, ne piknikoivat biitsillä joidenkin naisten kaa (tietysti). Muu nainen, muukalainen, joutuu mustekalan hyökkäämäxi. Alokas koittaa mäsätä mustekalan pään pullolla. Läski tuottaa liian-kätevän ravun, käskien Laiskiaisen houkutella mustekalan pois ruualla. Alokas epäilee juonta jonkinlaista. (Se olisikin eka tässä kirjassa.) Hän on oikea. Mussetkala on Poinzimiehen Grigori! Hyökkäys on lavastettu saadaxeen Laiskiaisen yhteen hollantilaisen naisen kaa, Katje Borgesius, entinen Nazi yhteispeluri ja nyt KALAT toimija.

Alokas, tämä
ellauri069.html on line 344: Osassa 4, jaxot tulevat lisääntyvästi erillisixi Laiskixen tarusta ja muista pääähenkilöistä. On lyhyitä satuja kuolemattomasta polttimosta (Byron Sipuli), pari kamikaze pilottia, amfetamiinin-hullaannuttama parturi, ja futuristinen Rokettistadi, muun muassa.
ellauri069.html on line 348: Roger Mexiko, Aliluti Morituri (Te Salutant, LOL), Carroll Eventyr, and Thomas Gwenhidwy (sori näitä ei kai ole mainittu) laskeskelevat et Blicero (onko tätäkään häiskää mainittu?) laukaisi 00000 rokettinsa todellista pohjoista kohti (siis Joulupukin maata). Loppupeleissä loput Bliceron juonesta paljastuu. Gottfried (mainizinko jo?) oli roketin 00000 lastina. Das Schwarzgerät eliskä "musta laatikko" oli erikoinen kehto ImupeukkuG-muovista, missä oli Gottfried. Se 00000 vaati ohjausmuuunnoxia ja muita asetuxia koska se kantoi Gottfriediä. Radiozydeemi mahdollisti Bliceron puhua Gottfriedille roketissa, mutta mikään lähetin ei kantanut Gottfriedin ääntä takaisin Blicerolle. Roketti laukastiin, tappaen Gottfriedin.
ellauri069.html on line 353:

Gravity's Rainbow Plot Diagram

ading">Introduction

1
ellauri069.html on line 354: "They" suspect Slothrop's erections predict V-rockets.

ading">Rising Action

2
ellauri069.html on line 359: Slothrop's personality is fully scattered.

ading">Climax

7
ellauri069.html on line 360: Blicero fires the 00000 rocket with Gottfried inside.

ading">Falling Action

8
ellauri069.html on line 361: The 00000 rocket begins its descent.

ading">Resolution

9
ellauri069.html on line 368: Goodreadsin suositeltu bookrevieweri (29 August 2017 John Pistelli) koittaa selittää mihkä Neppi pyrkii, TLDR rajoitteisella sanamäärällä. Tänkin rakettitieteilijän Brennschluss tulee liian aikaisin, ei tässä ihan kuuhun asti päästä.
ellauri069.html on line 376: Thomas Pynchonin 1973 mestaripala Painomusteen Sadeviitta on eepos, pelle-eepos, ja Suuri Amerikan Novelli, kuten Moby-Dick. Toisinkuin Melvillen lukijat, kuiteskin, Pynchonin lukijat voi mennä sivukaupalla täysin pihalla siitä mitä juonessa, tilanteessa tai tyypeissä on tapahtumassa. Kirjaa ei edes voi kunnolla lukea selaamatta samalla koko ajan esim Steven Weisenburgerin Seuraneitiä ja Michael Davitt Bellin “Some Things That ‘Happen’ (More or Less) in Gravity’s Rainbow.”
ellauri069.html on line 387: Don’t forget the real business of the War is buying and selling. The murdering and violence are self-policing, and can be entrusted to non-professionals. The mass nature of wartime death is useful in many ways. It serves as spectacle, as diversion from the real movements of the War. It provides raw material to be recorded into History, so that children may be taught History as sequences of violence, battle after battle, and be more prepared for the adult world. Best of all, mass death’s a stimulus to just ordinary folks, little fellows, to try ‘n’ grab a piece of that Pie while they’re still here to gobble it up. The true war is a celebration of markets.
ellauri069.html on line 399: —the peregrinations of a Soviet agent named Tchitcherine, a man initiated into mysticism while administering a territory in Central Asia and now on vengeful search for his Herero half-brother, who also has his share of juicy fucks;
ellauri069.html on line 406: Mainizisin muutamia naisiakin, kuten Katje Borgesius, Geli Tripping, ym, mutta näissä Goodreadsin kritiikeissä on sanaraja. Sisko tahtoisin jäädä, mutta taxi odottaa, moottoritie on kuuma. Enivei, ei niistä juuri muuta kerrota kuin kuka niitä nussi, mihkä reikiin ja kuinka pitkästi. Tää novelli suorastaan pursuu sellasia stooreja, joista suurimmalla osalla ei ole mitään tekemistä juonen kanssa, kuha ovat kivaa iltalukemista pöntöllä.
ellauri069.html on line 412: On toinen poliittinen syy mix tää novelli on vaikee nieltävä. Nipsu termentää että "Me", eivaan "Ne", siis me "tavalliset persut", ollaan jossain mielessä myös "Ne" (no ainaskin "Niiden" mielestä, tietysti, "Nehän" on "Niille" "Me".). "Niillä" on haaraliike "Meidän" aivoissa. Eli siis, aivot on ihan samoja, toisilla on vaan enemmän paalua perstaskussa. Meidän maniat ja psykoosit, unelmat ja halut, vievät "Meitä" mukaan kuluttamaan talouskasvua, mistä "Ne" sitten vetää taskuun lisää kasvua. Yx Nipsun alter egoista ehottaa ratkaisuxi “sado-anarkismia.” En kyllä ymmärrä mitä se muka toimittaa. Yhtä lailla "Ne" osaa laskuttaa SM-esineistöstä. Novellissa on myös nyt jo aika vanhanaikainen ja toxinen teesi, Riemastuxen patinaa: et fasismi on, kuten (se aikaisemmin kummastelemani) Wilhelm Reich pani sen, “the frenzy of sexual cripples”—eli et nazit oli pedofiilejä ja homoja (eli siis kääntäenkin myös). Nyt ei sellaista voi enää sanoa, sillä fasistit ja muut ällöt poikkeavuudet on ristiinluokituxia. Senhän osoittaa jo GR ize, jossa Nipsu on vastustavinaan nazeja mutta peukuttaa paskansyöntiä, piiskurointia, pedofilia ja muita sopimattomuuxia.
ellauri069.html on line 420: No niin se onkin tietysti, ei vaan pidä unhoittaa, ettei tätä touhua kukaan tietoisesti ohjaa, se vaan menee näin. Ja mukana juonessa on tietysti myös Nipsu ize, ja Goodreads mitä suurimmassa määrin. Katje kazoo filmiä jossa Grigori Mustekala kazoo filmiä Katjasta kylvyssä, ja Me kazotaan tätä kaikkea GR-elokuvasta tai äänikirjasta, tai el Laurin paasauxesta. "Ne" eli "Me" ollaan koko ajan ruorissa, eikä olla sittenkään. ("Mä" oon vannoutunut anti-paranoidi, eli pikemminkin autisti.)
ellauri069.html on line 434: Sukupuolivapaalla "existentialismilla" saadaan torjutuxi se ikävähkö syytös, että patriarkaalinen toimintatapa on uroxille tyypillistä, oli apina mikä tahansa, ei siinä mitään pyhää kirjaa tarvita, muuta kuin ehkä heittoaseena. Tollanen aseenteellinen antimaskuliinisuus kuin Pynchonilla ei riitä feminismiin, pitäis olla vähän profeminismiä. Mihin nähden sillä kyllä on rotannäköisexi piipunrassixi vähän helvetisti puoliväkisin makuuta jossa mielellään alaikäinen nainen on enimmäxeen alimmaisena ja Tomit heiluu piiska kädessä muna ulkona.
ellauri069.html on line 436: Thitshikov sanoo että liskovaltion ongelma on saada porukat kuolemaan sen puolesta. KILL! KILL! ei käy ennenkuin FUCK! FUCK!, muuten ei jää ketään jälelle. Six liskovaltion on saatava porukat uskomaan että KILL! KILL! edistää niiden FUCK! FUCK! senssejä. Minkä se tietysti tekikin vanhaan hyvään aikaan kuten esim. Valtaistuinpelissä. Riskit oli isoja, mut niin oli palkkiotkin laskettuna panotilaisuuxina.
ellauri069.html on line 450: Hoblan komlunisti Grels Teir kiertää miesasiaa kuin kissa kuumaa puuroa. Sen tekis mieli sanoa että nyt top tykkänään ja respektiä miehille, muttei uskalla. Et me miehet ei saada osallistua #metoo keskusteluun meidän pitää vaan pitää turpa kii ja kuunnella. Se on uusi outo ja kiusallinen asia. Suutarixi jäi koko sarake.
ellauri069.html on line 457: A: I never thought I would live to see a time when Gravity’s Rainbow would be denigrated and dismissed for lacking sense. This book appeared when I was a freshman at university. It was immediately chosen as part of the reading list for a course in 20th century fiction in English and regarded as important, and it was expected that simple-minded undergraduates should be able to make a serious attempt to engage with the book using heart, faith, skill, and such intelligence as they possessed. As a result, I own a first edition. ;)
ellauri069.html on line 459: As my favourite English teacher in university used to say, “Stop it. Use your intelligence, not your attitude.” If the querent is seriously perplexed by the book, he might want to consult the Wikipedia article on it, which explains the book more or less adequately and also provides pointers to literature on the subject.
ellauri069.html on line 461: It may also be a good warm-up for the querent’s reading muscles to start with Pynchon’s earlier novel V, which is excellent in its own right, but not as extravagant as the even more brilliant Gravity’s Rainbow. It is V2, after all.
ellauri069.html on line 463: Incidentally, the book is great. If the reader finds it incomprehensible, it is more likely due to a failure on the part of the reader than of the book.
ellauri069.html on line 468: If I had to put it in one sentence: using a Mad Magazine/stoner parody of WWII movie musicals to look for precursors of the corporate state and WW III.
ellauri069.html on line 470: Much of the book is about the difficulty of living in the ubiquitous shadow of immanent, instant destruction. How do you live a life with anything like normalcy, if you know that at any moment a V2 rocket you won't hear coming could make that moment your last? Some fall to nihilist "mindless pleasures" (the novel's working title); some play power games; some withdraw from the world; some remain willingly oblivious. Normalcy turns out not to be an option.
ellauri069.html on line 472: The book's pivot, the transition from Book III to Book IV, takes place on August 6, 1945, the day Hiroshima was bombed. The V2 rocket is now the precursor to the nuclear ICBM, and the final sections of the book -- the only parts set in contemporary times -- ask the same question of the contemporary reader, including quite directly on the last page: what do you think, what do you do, in those last moments before everything ends?
ellauri069.html on line 477: Before I write this answer, I should put it out there that it took me two reads and a guide to understand what’s going on in Gravity’s Rainbow. After all that, I feel I have a proper grasp of Pynchon’s Magnum Opus. Apparently, Pynchon once said he doesn’t know how he wrote the book.
ellauri069.html on line 479: Imagine a story that combines Ulysses, Catch-22, The Canterbury tales, Under the Volcano, On the Road and many others. First, there is a huge cast of characters and most times, it is unclear who’s speaking and to whom. A second challenge is getting into the context of the book. The novel demands a vast knowledge of history, geography, music, literature, science, mathematics and occult. Apart from this the book also explicitly deals with profanity, racism, violence, pedophilia, coprophilia and seemingly infinite number of sex scenes. That being said, Pynchon doesn’t throw them arbitrarily and each one of them have a purpose. The main plot itself is set at the end of World War 2 and Europe is in chaos. As new countries and alliances are being formed, so too are new perspectives within the characters. Mental state being broken down, people making poor choices and actions being justified and helps us see how people tend to live destructively. As if there complexities weren’t enough, Pynchon includes a “postmodern” aspect of the book that leaves the first-time reader confused. Pynchon’s voice is seen through this aspect and a sense of paranoia creeps throughout the book and everything is questioned.
ellauri069.html on line 483: An article recently came out in the LA Times about Pynchon’s Great American Novel. The article begins by stating that Mason and Dixon is actually the most obvious candidate for the Great American Novel, and it instead suggests that Gravity’s Rainbow is perhaps the Great European Novel. The article then questions whether or not the Great American Novel even exists, and if it does if it is of a singular form or if it takes on many forms at once. After considering this question, the article finally claims that the Great American Novel is actually made up of all of Pynchon’s works fused together “into one epic Pynchoverse.” The Great American Novel certainly does not need to take place in America, but still many will argue that Gravity’s Rainbow by itself can never be considered as the Great American Novel because of its non-American setting and its wide array of characters. This is definitely debatable, but I do enjoy the idea of a “Pynchoverse” or a Pynchon Compilation being considered as the true Great American Novel. That being said, I do think most readers and Pynchonerds would undoubtedly say that Gravity's Rainbow is the Greatest Pynchon Novel.
ellauri069.html on line 489:

Q: How long did it take me to read QR?

ellauri069.html on line 491: My engineer nerd friends insisted that I should read Gravity's Rainbow, since it was rich with near-poetic observations about engineering and math. It was also rich with military history, jargon, and Pynchonian bong-hit digressions.
ellauri069.html on line 493: Between 1987 and 2018, I made several runs at the book, but got inextricably bogged down in the prose, often giving up when the book did not yield easy rewards for the reader. I tried hard to let the reading “wash over me” but I always put the book down, never to pick it up again.
ellauri069.html on line 495: Recently, I got a subscription to Audible and picked up the George Guidall unabridged audiobook of this dense tome. Unabridged, the book took up 37 hours and 21 minutes. Over about 2 months of commutes and air travel, I finally “read” the book. And that will only be the FIRST reading. I probably absorbed maybe 25% of the meaning (generously) but at least got to hear the sections waxing poetic on calculus, aeronautical engineering, and the nature of creating things. There was also an unexpected amount of graphic sex and other wacky perversions, but I guess that was just a bonus.
ellauri069.html on line 497: I suspect I would need to read it a few more times to really “get” it. I’d prefer an eBook with deep annotations into the Gravity's Rainbow Wiki
ellauri069.html on line 498: . I presume I should have done a bunch of pre-reading research before reading the book, but that’s not how I roll.
ellauri069.html on line 500: That said, I finally “read” it. I don’t know if I can recommend it, but I finally have the “nerd cred” I’ve been trying to get since 1985.
ellauri069.html on line 536: Świnoujście (niem. Swinemünde) – miasto na prawach powiatu, uzdrowisko w północno-zachodnim krańcu Polski, najdalej wysunięte na północny zachód miasto w kraju, w województwie zachodniopomorskim z portem morskim i kąpieliskiem, położone nad cieśniną Świną oraz nad Morzem Bałtyckim, jedyne w Polsce miasto położone na 3 dużych wyspach: Uznam, Wolin, Karsibór oraz na kilkudziesięciu (łącznie 44) wyspach i wysepkach. Według danych GUS z 30 czerwca 2020 r.
ellauri069.html on line 538: W 1824 miasto stało się kurortem, a w 1895, po odkryciu źródeł solanki i borowiny – uzdrowiskiem. W końcu XIX wieku w szybkim tempie powstała dzielnica uzdrowiskowa, oddzielona od centrum miasta parkiem. W drugiej połowie XIX wieku uzyskało połączenie kolejowe z Berlinem (zniszczone w 1945 stacje Świnoujście Główne, Świnoujście Nieradków i Świnoujście Port).
ellauri069.html on line 544: Peenemünde ist eine Gemeinde auf dem Nordteil der Insel Usedom in Mecklenburg-Vorpommern. Sie gehört dem Landkreis Vorpommern-Greifswald an und wird vom Amt Usedom-Nord mit Sitz in der Stadt Zinnowitz verwaltet.
ellauri069.html on line 572: adiohalloffame.com/the-romance-of-helen-trent">The Romance of Helen Trent was a radio soap opera which aired on CBS from October 30, 1933 to June 24, 1960 for a total of 7,222 episodes. The show was created by Frank and Anne Hummert, who were among the most prolific producers during the radio soap era. The program opened with:
ellauri069.html on line 580: Stella Dallas is a 1937 American drama film based on the 1923 Olive Higgins Prouty novel of the same name. Stella Martin, the daughter of a mill worker, Charlie, in a post-World War I Massachusetts factory town, is determined to better herself. She sets her sights on mill executive Stephen Dallas and catches him at an emotionally vulnerable time. Stephen's father killed himself after losing his fortune. Penniless, Stephen disappeared from high society, intending to marry his fiancée, Helen Morrison, once he was financially able to support her. However, just as he reaches his goal, he reads in the newspaper the announcement of her wedding. So he marries Stella.
ellauri069.html on line 588: Backstage Wife is an American soap opera radio program that details the travails of Mary Noble, a girl from a small town in Iowa who came to New York seeking her future. Each episode opened with the announcer explaining:
ellauri069.html on line 618: Tannhäuser (tai Tannhäuser und der Sängerkrieg auf Wartburg eli Tannhäuser ja Wartburgin laulukilpailu) on Richard Wagnerin kirjoittama ja säveltämä ooppera. Se perustuu keskiaikaiseen kansanballadiin Tannhäuserista ja Wartburgin laulukilpailusta kertovaan tarinaan. Oopperan ensiesitys oli Dresdenissä vuonna 1845.
ellauri069.html on line 632: Tää on kyllä tyypillistä Wagner-tuubaa josta innostuu se sama hörhöporukka kuin ennenkin, siis kaikenlaiset mystikot ja sadomasokistit pygofiilit. Nipsu on beatnikki, vähän iäkäs jo hipixi, mutta innostuu hippihörhöilystä kovasti. Varsinkin mömmöilystä nähtävästi. Ilmaisesta jäzkistä, godixista ja ilmaisista lyhytmekkoisista pikkutytöistä. Vietti 10v länsirannikolla niissä puuhissa. Wartburgia ei enää tunneta edes samannimisistä autoista.
ellauri069.html on line 649: Mikäs on bylsinnän suhde rakkauteen? Ne ovat toisiaan täydentäviä lisääntymisen keinoja. Kumpiakin tarvitaan että saadaan täytettyä maa. Rakastaminen ei ole bylsimistä eikä kääntäen. Rakkaus ei edellytä bylsintää eikä kääntäen. Rakkaudesta voi hyvällä onnella seurata bylsintää ja kääntäen. Musta tuntuu että Pynchon on tästä kaikesta täysin pihalla. Se taitaa oikeasti luulla että ne on sama asia. Jaxossa "Kuinka opin rakastamaan kansaa" se kuvailee kuinka se bylsii kaikkia ikään ja sukupuoleen kazomatta. Revi siitä huumoria.
ellauri069.html on line 666:

ads/cracker-jack-retro-513x1024.jpg" width="30%" style="float:right" />
ellauri069.html on line 672: The packaging for the new Cracker Jack returns to prominence the familiar logo of the sailor boy and his dog. Officially, those are Sailor Jack and Bingo -- introduced in 1918 and based on the Rueckheims’ nephew and a stray dog adopted by one of the partners.
ellauri069.html on line 674: In addition to new flavors, Cracker Jack now offers what it describes as enhanced prizes -- stickers with fun facts and digital codes that you can use on a Cracker Jack-branded app. Somehow, those don’t have quite the charm as temporary tattoos and secret decoder rings.
ellauri069.html on line 678: The Cracker Jack brand has been owned and marketed by Frito-Lay since 1997. Frito-Lay announced in 2016 that the prizes would no longer be provided and had been replaced with a QR code which can be used to download a baseball-themed game. We're sorry but Cracker Jack doesn't work properly without JavaScript enabled. Please enable it to continue.
ellauri069.html on line 694: Crackerjack is a nickname for the United States Navy enlisted dress uniforms. The dress white and blue uniforms are of the traditional "sailor suit" or crackerjack type for men. ellauri069.html on line 696: Crackerjack is a 1938 British comedy crime film directed by Albert de Courville and starring Tom Walls, Lilli Palmer and Noel Madison. It was made at Pinewood Studios with sets designed by Walter Murton. The film was released in the U.S. as Man With 100 Faces. Plot: ellauri069.html on line 714: American poet, novelist, essayist, songwriter, playwright, editor and publisher. Known for his satirical works challenging American political culture. Perhaps his best-kĺnown work is Mumbo Jumbo (1972), a sprawling and unorthodox novel set in 1920s New York that has been ranked among the 500 most important books in the Western canon. Reed´s work has often sought to represent neglected African and African-American perspectives; his energy and advocacy have centered more broadly on neglected peoples and perspectives, irrespective of their cultural origins. ellauri069.html on line 737: Follow the yellow brick road on tyhmä laulu typerästä elokuvasta Wizard of Oz. Joka on tehty yhtä typerästä lastenkirjasta Ihmemaa Oz. Seuraa kullanväristä tietä, varo punaista! ellauri069.html on line 750: Tässä kohtaa suomenkielinen wikisivu katkeaa, joten täytyy kääntää loppupää omin sanoin suomexi. Matkalla keltaista tiilitietä alas Dorothy ottaa osaa bankettiin jonka järkkää maiskiainen nimeltä Boq. Seuraavana päivänä D. vapauttaa Varixenpelätin (h.k.) (TW: trigger warning) paalusta jossa se roikkuuu, laittaa öljyä kannusta Tölkki Puumiehen ruosteisiin jointteihin, ja tapaa Pelkurimaisen Leijonan. Varixenpelätin tahtoo aivot, Tölkki Puumies tahtoo sydämmen, ja Leijona haluu cojones, joten D. rohkaisee niitä matkaamaan kanssaan ja Toton kanssa Smaragdistadiin pyytämään apuaa Welholta. Useiden seikkailujen kuluttua matkalaiset saapuvat Smaragdistadiin ja tapaavat portinvartijan (Guardian!) joka pyytää heitä käyttämään vihreäxi värjättyjä rillejä jotta niiden silmät ei häikäistyisi stadin loistosta. Jokainen kuzutaan Wizardin pakeille. Hän ilmestyy Dorothylle jättipäänä, Varixenpelätille hemaisevana leidinä, Tölkki Puumiehelle hirveänä petona, ja Leijonalle tulipallona. Hän lupaa silti auttaa heitä kaikkia jos ne tappavat Lännen ilkeän noidan, joka hallizee Kullimaata. Guardian varoittaa heitä että kukaan ei ole koskaan voittanut noitaa. ellauri069.html on line 752: Lännen ilkeä noita näkee matkustajat lähestymässä yhdellä teleskooppisilmällään. Se lähettää susilauman repimään ne kappaleixi, mutta Tölkki Puumies tappaa ne kirveellään (Hyvä Puumies! Kaada vielä puutkin! huutaa Haju Pisilä kazomosta). Se lähettää parven villivarizia nokkimaan niiltä silmät, mutta Varixenpelätti tappaaa ne vääntämällä niiltä niskat nurin (Hyvä Pelätti! Näytä niille linnuille! huutaa valkoposkihanhinuiverot.) Se kuzuu parven mustia mehiläisiä pistämään niitä, mutta ne kuolevat kun ne yrittävät pistää Tölkki Puuumiestä sillä aikaa kun Varixenpelättimen oljet piilottavat muut osanottajat. (Hyvä puumaamiehet! huutaa Suomen Keskusta.) Hän lähettää tusinan Kulliorjiaan hyökkäämään niiden kimppuun, mutta Leijonalla seisoo jäykkänä ja torjuu ne. Loppuviimexi se käyttää Kultaisen Lippixensä voimaa ja lähettää Siipiapinat sieppaamaan Dorothyn, Toton, ja Leijonan, tyhjentämään Varixenpelättimen oljista, ja lommottamaan Tölkki Puumiehen. Dorothyn on pakko tulla noidan henk.koht. sexiorjaxi, sillä aikaa kun noita suunnittelee sen hopeakenkien varastamista. ellauri069.html on line 754: Noita menestyxekkäästi petkuttaa Dorothyn ulos toisesta hopeakengästä. Suuttuneena, D. heittää sangon vettä noidan päälle ja on shokeerattu nähdessään noidan sulavan. Kullit iloizevat päästessään ulos sepaluxesta ja auttavat täyttämään Varixenpelättimen oljilla ja suoristamaan Tölkki Puumiehen pellit. Ne pyytävät Tölkki Puumiestä rupeamaan niiden päälliköxi, mihin hän suostuu autettuaan Dorothya palaamaan Kansaxeen. Dorothy löytää noidan Kultaisen Lippixen ja kuzuu Siipiapinat kantamaan hänet ja hänen ystävänsä takaisin Smaragdistadiin. Siipiapinoiden kuningas kertoo kuinka hän ja hänen yhtyeensä on sidottu taialla lippixeen lumoojatar Gayeletten toimesta Pohjoisesta, ja että Dorothy voi käyttää sitä niiden kuzumiseen 2 lisäkertaa. ellauri069.html on line 758: Dorothy kuzuu Siipiapinat ja käskee niitä kantamaan hänet ja Toton kotiin, mutta ne selittävät etteivät ne pysty ylittämään Ozia ympäröivää autiomaata. Wihreäwiixiset Sotilaat informoivat Dorothya että Glinda, Etelän hyvä noita voi kyetä auttamaan heitä palaamaan kotiin, joten matkustajat lähtevät matkoihinsa kuikkimaan Glindan linnaa Nelitahokkaiden maassa. Matkalla Leijona tappaa jättihämähäkin joka terrorisoi eläimiä eräässä mezässä. Ne pyytävät häntä rupeamaan kuninkaaxeen, minkä hän suostuu tekemään autettuaan Dorothya palaamaan Kansaxeen. Dorothy kuzuu Siipiapinat 3. kerran lennättämään heidät mäen yli Glindan linnaan. Glinda tervehtii heitä ja paljastaa, että Dorothyn hopeakengät voivat viedä hänet minne hän haluaa mennä. (Eli siipiapinat oli ihan tyhjän pantteja. Hemmetti.) Hän syleilee ystäviään, jotka kaikki palautetaan omiin kuningaskuntiinsa Glindan kolmella Kultaisen Lippalakin käytöllä: Varixenpelätin Smaragdistadiin, Tölkki Puumies Kullimaahan, ja leijona mezään; minkä jälkeen lippis annetaan Siipiapinoiden kuninkaalle, vapauttaen hänet ja hänen yhtyeensä. Dorothy ottaaa Toton käsivarsilleen, kalauttaa kantapäänsä yhteen 3x, ja toivoo palaavansa kotiin (siis Kansaxeen). Välittömästi, hän alkaa pyöriä ilman läpitte ja rullata Kansaxen preerian ruoholla, maalaistaloon asti, vaikka hopeakengät putoavat hänen jaloistaan matkalla ja hukkuvat Tappavaan Autiomaahan. Hän juoxee täti Emin luo, sanoen "Olen niin iloinen että oon taas kotona (Kansaxessa)." ellauri069.html on line 762: Biographers report that Baum had been a political activist in the 1890s with a special interest in the money question of gold and silver (bimetallism). The City of Oz earns its name from the abbreviation of ounces "Oz" in which gold and silver are measured. Unssin kaupunki. For example, the Tin Woodman wonders what he would do if he ran out of oil. "You wouldn't be as badly off as John D. Rockefeller", the Scarecrow responds, "He'd lose six thousand dollars a minute if that happened." Dorothy—naïve, young and simple—represents the American people. She is Everyman, led astray and seeking the way back home. Moreover, following the road of gold leads eventually only to the Emerald City, which may symbolize the fraudulent world of greenback paper money that only pretends to have value. It is ruled by a scheming politician (the Wizard) who uses publicity devices and tricks to fool the people (and even the Good Witches) into believing he is benevolent, wise, and powerful when really he is a selfish, evil humbug. ellauri069.html on line 766: Hugh Rockoff suggested in 1990 that the novel was an allegory about the demonetization of silver in 1873, whereby “the cyclone that carried Dorothy to the Land of Oz represents the economic and political upheaval, the yellow brick road stands for the gold standard, and the silver shoes Dorothy inherits from the Wicked Witch of the East represents the pro-silver movement. When Dorothy is taken to the Emerald Palace before her audience with the Wizard she is led through seven passages and up three flights of stairs, a subtle reference to the Coinage Act of 1873 which started the class conflict in America.” ellauri069.html on line 768: Historian Quentin Taylor sees additional metaphors, including: ellauri069.html on line 794: Tälläsiä sikoja jenkit on. Ja nyt niitä pörrää kongressitalon aulassa kuin pesättömiä ampiaisia syxyllä. Oven lasi on lyöty rikki ja poliisit sojottaa salista aulaan käsipyssyllä. Aulassa leijailee jotain savua. Persuämmää on ammuttu. Punaisiin lippixiin pukeutuneet ääliöt mölisevät ja säntäilevät. Kuuluu laukauxia. Amerikan demokratia osoittaa voimansa. Follow the yellow brick road. Koko konkkaronkka olis paras kuohita. ellauri070.html on line 2: ad> ellauri070.html on line 15: ad> ellauri070.html on line 56: Douglas Fairbanks oli yhdysvaltalainen näyttelijä, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Hän esiintyi mykkäelokuvan aikana useissa seikkailuelokuvissa, joista tunnetuimpia ovat Zorron merkki, Kolme muskettisoturia, Robin Hood ja Bagdadin varas. Fairbanksin ensimmäinen vaimo oli Beth Sully ja heillä oli poika Douglas Jr. Fairbanks jätti vaimonsa alkaessaan seurustella Mary Pickfordin kanssa. Hän oli naimisissa Pickfordin kanssa vuodet 1920–1936. Fairbanks oli Charles Chaplinin paras ystävä kuolemaansa saakka. ellauri070.html on line 81: We learn that Cole Porter was notoriously promiscuous and loved giving head to young Marines. Tyrone Power, also an ex-Marine, was bisexual but preferred male sexual partners. ellauri070.html on line 83: However, a 2016 documentary came right out and stated that Grant was gay. The film, Women He's Undressed, about the three-time Academy Award winning costume designer Orry-Kelly, acknowledges Grant was in a gay relationship with the designer in the 1920s. ellauri070.html on line 91: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0e/Avon_Fantasy_Reader_7.jpg/250px-Avon_Fantasy_Reader_7.jpg" /> ellauri070.html on line 180: Freilich, wehe, wie fremd sind die Gassen der Leid - Stadt, Vaikka voi vittu, vieraalta tuntuvat Kurjalan karzat, ellauri070.html on line 283: meinten den Regen, der fallt auf dunkles Erdreich im Frühjahr. sadetta ennustivat, joka maahan keväällä ropsii. ellauri070.html on line 293: Briiffi 10. valituxeen - B. Tuska-Stadi ellauri070.html on line 295: Jo ekan säkeen lopussa astumme me vihjauxenomaisesti uuteen tilaan, uuteen paikkaan, mistä 2. säe sitten sanoo, että se on "Tuska-Stadi". Siinä tilallistaa Runoilija ajanhengen torjuntansa ja sen viihteen epäkulttuurin. Me muistamme 7. ruikutusta: siinä oli Laulaja jo ottanut ajanhengen jyvälle. Se niinku hankkii "laajan voimavaraston", mutta ei pysty sitä "hahmottamaan". Silleen se hankkii "jännän tungoxen" kaikesta, muttei tunne enää mitään "temppeliä" (7. uikutus, 6. säe). ellauri070.html on line 309: 10. valitusvirsi liittyy 7. ja 9. älinän ylistyxiin. Tää ylistys suoritetaan valvovan enkelin siiven alla, joka kazeillaan näyttää erottavan jyvät akaniin. Vain aito on oleellista. Vain oleellinen on kestävää. Sixi enkelit astuuu kuvaan 10. ruikutuxessa. 10. valitusvirsi palaa ekojen ulinoiden ajatuxiin kuin koira oxennuxelle, et elämää leimaavat kärsimys ja kuolema. Näyttelijöiden vuosimarkkina 5. valituxesta palaa kuvaan. Me kuljetaan sen halki Tuska-Stadin lohtutorina. Kuvaan tulee taas "lapset", "lempiväiset", ja elukat koiran hahmossa, jotka "asioivat" taas "luonnossa." Oxentavat, paskantavat, kuseskelevat sinne ja bylsivät. ellauri070.html on line 311: Rilken Leid-Stadt (se on die eikä der sukuinen Tomppeli!) eli Kipula tuottaa lukijoille aika paljon niskakipua ja päänsärkyä. Tommin sana mänki eli cullet: Recycled glass, crushed in preparation to be remelted tuli vastaan PS:ssä sivulla 840, Byron the Bulbista oli määrä tehdä sitä. Fix und Foxissa oli myös joku hahmo joka oli sähkölamppu. Hizi kun en muista minkä niminen. Ontää kyllä aikamoista mänkimistä, sanois jopa Jaakko Juotikas. ellauri070.html on line 315: Skippy is an American comic strip written and drawn by Percy Crosby that was published from 1923 to 1945. A highly popular, acclaimed and influential feature about rambunctious fifth-grader Skippy Skinner, his friends and his enemies, it was adapted into movies, a novel and a radio show. It was commemorated on a 1997 U.S. Postal Service stamp and was the basis for a wide range of merchandising—although perhaps the most well-known product bearing the Skippy name, Skippy peanut butter, used the name without Crosby´s authorization, leading to a protracted trademark conflict. ellauri070.html on line 320: - Vad var det Patrick Henry sa? Ge mig frihet eller ge mig döden. Den enda goda amerikanen är en död amerikan. Nu blev det 5 goda amerikaner till. Covid-10 on parantanut tähän mennessä 365000 jenkkiä. Yxi näköispazas Suomen joka neliökilometrille. Tuhat päivässä vuoden ajan. Pure jenkkiä ennenkuin se puree sinua. ellauri070.html on line 338: The Qliphoth/Qlippoth/Qlifot or Kelipot (Hebrew: קְלִיפּוֹת‎, the different English spellings are used in the alternative Kabbalistic traditions of Hermetic Qabalah and Jewish Kabbalah respectively), literally "Peels", "Shells" or "Husks" (from singular: קְלִפָּה‎ qlippah "Husk"), are the representation of evil or impure spiritual forces in Jewish mysticism, the polar opposites of the holy Sefirot. The realm of evil is also termed Sitra Achra/Aḥra (Aramaic סטרא אחרא‎, the "Other Side" opposite holiness) in Kabbalah texts. ellauri070.html on line 342: Their four "concentric" terms are derived from Ezekiel's vision (1:4), "And I looked and behold, a whirlwind came out of the north, a great cloud, and a fire infolding itself, and a brightness was about it..." The "Three Impure Qlippot" (completely Tamei "impure") are read in the first three terms, the intermediate "Shining Qlippah" (Nogah "brightness") is read in the fourth term, mediating as the first covering directly surrounding holiness, and capable of sublimation. In medieval Kabbalah, the Shekhinah is separated in Creation from the Sefirot by man´s sin, while in Lurianic Kabbalah Divinity is exiled in the qlippot from prior initial Catastrophe in Creation. This causes "Sparks of Holiness" to be exiled in the qlippot, Jewish Observance with physical objects redeeming mundane Nogah, while the Three Impure Qlippot are elevated indirectly through Negative prohibitions. Repentance out of love retrospectively turns sin into virtue, darkness into light. When all the sparks are freed from the qlippot, depriving them of their vitality, the Messianic era begins. In Hasidic philosophy, the kabbalistic scheme of qlippot is internalised in psychological experience as self-focus, opposite to holy devekut self-nullification, underlying its Panentheistic Monistic view of qlippot as the illusionary self-awareness of Creation. ellauri070.html on line 365: Hän oli yksi Brasilian ensimmäisistä samban supertähdistä ja näytteli Brasiliassa myös kuudessa elokuvassa. Kymmenen vuoden kuluttua hänet kutsuttiin esiintymään Broadwaylle New Yorkiin. Miranda saapui yhtyeensä (Bando da Lua) kanssa Yhdysvaltoihin 1939, ja hänestä tuli tähti 1940-luvun alussa. Nyttemmin Lua tunnetaan tekoälyn ohjelmointikielenä. Yhdysvaltojen hallitus vetisti hänen uraansa osana presidentti Franklin Rooseveltin ”Hyvä naapuri” -politiikkaa. Hän oli maan parhaiten ansaitseva taiteilija usean vuoden ajan 1940-luvulla, ja vuonna 1945 hän oli parhaiten ansaitseva nainen Yhdysvalloissa. ellauri070.html on line 370: Mirandan albumeja myytiin yli kymmenen miljoonaa. 1940-luvulla hänen vieraillessaan Brasiliassa häntä arvosteltiin ankarasti amerikkalaiselle kaupallisuudelle antautumisesta sekä vääristyneen Brasilia-kuvan esittämisestä. Hän vastasi laululla ”Disseram Que Eu Voltei Americanizada” (”Sanotaan, että palasin amerikkaistuneena”). Arvostelujen vuoksi hän pysytteli poissa Brasiliasta 14 vuotta. Miranda mm. esiintyi Disneyn vitun läpinäkyvässä latinojen kosiskelufilmissä Tres Caballeros maailmansodan lopussa 1944. ellauri070.html on line 376: Miranda ei ennen 1930-luvun loppua käyttänyt alkoholia eikä tupakoinut. Tuolloin alkaneen alkoholismin lisäksi hän käytti säännöllisesti amfetamiinia, ja samalla hänen sydämensä heikkeni. Foi Americanizada, na verdade. Hän kuoli sydänkohtaukseen The Jimmy Durante Show’ssa esiintymisen jälkeen. A&E Networkin biografiajaksossa on surullista filmimateriaalia Mirandan esiintymisestä 4. elokuuta. Tanssiohjelman jälkeen Miranda sai tietämättään pienen sydänkohtauksen ja oli kaatumaisillaan. Durante oli hänen vieressään ja auttoi häntä pysymään jaloillaan. Miranda hymyili, heilutti kättään yleisölle ja käveli viimeisen kerran lavan taakse. Hän menehtyi seuraavaan aamuun mennessä 46-vuotiaana. Hänen ruumiinsa lennätettiin pian Brasiliaan, jossa julistettiin maansuru. Hänet haudattiin São João Batistan hautausmaalle Rio de Janeiroon. Siellä hän lepää vieläkin, ellei ole kuollut. ellauri070.html on line 382: Pezamo menetettiin ryssille nikkelin takia. Venäläisen Nikel kaupungin sulattamo on suljettu. Ilman laadun odotetaan parantuvan Lapissa. EU kielsi lyijyhaulit. Suomalaiset mezästäjät ovat tyrmistyneet. Uuden Mexikon rajaseudulla linnut kuolevat lyijymyrkytyxeen, akuuttiin sekä krooniseen. ellauri070.html on line 398: Kiitos ja ylistys on kääntäen sidonta ja alistus. Luototuxeen perustuva nokintajärjestys. Tämän osoittaa etymologia: Kiitos on obrigado, olen velkaa. Obligaatio on sitoumus. Ole hyvä ja maxa kassalle. Trust me. Luototathan. I promise. To business! “Now tempers must be cooled, and calm restored. We must get on with the business of America. ” ellauri070.html on line 431: Mr. Spock on pääasiassa Leonard Nimoyn esittämä U.S.S. Enterprisen tiedeupseeri ja yliperämies televisiosarja Star Trekissä. Hän on toiminut myös Tähtiliiton kadettien kouluttajana. Spockin tunnetuimpia piirteitä lienevät hänen suippokorvansa. Voisko se olla ollut Marcelin kampausmallina? Ehkäpä: ellauri070.html on line 456: William Bendix (January 14, 1906 – December 14, 1964) was an American film, radio, and television actor, who typically played rough, blue-collar characters. Se oli rebublikaani, olis varmaan kannattanut Trumppia. Malcolm X tuskin kiillotti Shinolalla Jack FGK:n kenkiä, Nipsusta puhumattakaan. Kalpeanaamat pahexuu Malcolmia koska se kääntyi muslimix. Jotain hemmetin perverssiä Nipsussa on, kun se koko ajan heiluu neekerisodomian ja teinityttöpedofilian välillä. ellauri071.html on line 2: ad> ellauri071.html on line 15: ad> ellauri071.html on line 40: Kenosha Kid: Thomas Pynchon's novel Gravity's Rainbow possesses an image which has intrigued readers of the novel since its introduction. Many readers come away from the novel failing to find the answer to one question: What is the Kenosha Kid? Critics have argued about the identity of the Kenosha Kid. Some have argued that it does not really exist. Instead, it is only the result of Tyrone Slothrop´s hallucinations brought on by sodium amytal (or "truth serum"). Ironically, the idea that the Kenosha Kid comes out during a dose of "truth serum" proves to be even more confusing for readers (given it may or may not really exist). Other critics have denoted the Kenosha Kid as a dance (likening it to the "Charleston" or the "Big Apple" dances). ellauri071.html on line 42: Vai olisiko kyseessä nostradamusmainen etiäinen Kenoshan rotumellastelusta Trumpin mailleen menevällä presidenttikaudella elokuussa 2020? Nostradamushörhöt ennustivat Notredamen runoista Trumpin voiton syxyllä, ja joulukuussa Trumpin tappion. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Muistaminen on yhä vaikeampaa, varsinkin menneisyyden. Ego pienenee nuppineulan pään kokoisexi ja sitten pää näyttää tyhjää. 50 km tyhjään säiliöön. ellauri071.html on line 44: Tucker Carlson Justifies Kenosha Shootings: Vigilante Kid Did What ‘No One Else Would’ AND THERE IT IS “How shocked are we that 17-year-olds with rifles decided they had to maintain order when no one else would?” Carlson asked his viewers on Wednesday night. “Our leaders want us to believe this is a racial conflict, they’re always telling us it is. They’re lying. It is not a racial conflict,” Carlson grumbled, adding: “This is not a race war. This is a class war.” Updated Aug. 27, 2020 5:20AM ET / Published Aug. 26, 2020 9:11PM ET ellauri071.html on line 54: Eddie Pensiero: The name is actually an old pun, taken from "La Donna e Mobile," the most famous aria in Verdi’s Rigoletto. The main verse reads: ellauri071.html on line 64: Kuinka ollakaan, fanisivut on ihan hiljaa Nipsun sakkoliha-läpästä: "teini-ikäiset söpöliinit, kaikki 65 dollarin sakkonsa arvoisia". Tomppa kävi opiskeluaikana Vladi Nabokovin Lolita-kurssia, mutta jätti suorituxen kesken. Vladille ei jäänyt siitä mitään muistikuvaa, mutta Vladin rouva, joka korjasi sen kokeita, muistaa tosi kummallisen käsialan. ellauri071.html on line 80: "Little sigma, times P of s equals one over the square root of two pi, times e to the minus s squared over two little-sigma squared" would be the probability density function for a Normally Distributed random variable with mean zero and standard deviation little sigma (though here the traditional form has been multiplied through by little sigma, probably to make it easier for Roger to say). But this is "P of s-over-little-sigma" - a reference to things not being quite Normal? ellauri071.html on line 97: Coward was born in 1899 in Teddington, Middlesex, a south-western suburb of London. His parents were Arthur Sabin Coward (1856–1937), a piano salesman, and Violet Agnes Coward (1863–1954), daughter of Henry Gordon Veitch, a captain and surveyor in the Royal Navy. Noël Coward was the second of their three sons, the eldest of whom had died in 1898 at the age of six. Coward's father lacked ambition and industry, and family finances were often poor. He had little formal schooling but was a voracious reader. ellauri071.html on line 99: Encouraged by his ambitious mother, who sent him to a dance academy in London, Coward's first professional engagement was in January 1911 as Prince Mussel in the children's play The Goldfish. ellauri071.html on line 103: In 1918, Coward was conscripted into the Artists Rifles but was assessed as unfit for active service because of a tubercular tendency, and he was discharged on health grounds after nine months. At the outbreak of the Second World War Coward volunteered for war work, running the British propaganda office in Paris. He also worked with the Secret Service to persuade the American public and government to join the war. ellauri071.html on line 105: In 1924, Coward achieved his first great critical and financial success as a playwright with The Vortex. The story is about a nymphomaniac socialite and her cocaine-addicted son (played by Coward). Some saw the drugs as a mask for homosexuality; Kenneth Tynan later described it as "a jeremiad against narcotics with dialogue that sounds today not so much stilted as high-heeled". ellauri071.html on line 116: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/Noel_Coward_Entertains_the_Men_of_the_Eastern_Fleet%2C_HMS_Victorious%2C_Trincomalee%2C_Ceylon%2C_1_August_1944_A25390.jpg/220px-Noel_Coward_Entertains_the_Men_of_the_Eastern_Fleet%2C_HMS_Victorious%2C_Trincomalee%2C_Ceylon%2C_1_August_1944_A25390.jpg" height="360px" /> ellauri071.html on line 121: Another of Coward's wartime projects, as writer, star, composer and co-director (alongside David Lean), was the naval film drama In Which We Serve. The film was popular on both sides of the Atlantic, and he was awarded an honorary certificate of merit at the 1943 Academy Awards ceremony. Coward played a naval captain, basing the character on his friend Lord Louis Mountbatten. ellauri071.html on line 125: In his Middle East Diary Coward made several statements that offended many Americans. In particular, he commented that he was "less impressed by some of the mournful little Brooklyn boys lying there in tears amid the alien corn with nothing worse than a bullet wound in the leg or a fractured arm". After protests from both The New York Times and The Washington Post, the Foreign Office urged Coward not to visit the United States in January 1945. He did not return to America again during the war. ellauri071.html on line 127: Had the Germans invaded Britain, Coward was scheduled to be arrested and killed, as he was in The Black Book along with other figures such as Virginia Woolf, Paul Robeson, Bertrand Russell, C. P. Snow and H. G. Wells. ellauri071.html on line 134: One of Coward's best-known songs is "A Room with a View". A Room with a View is a 1908 novel by English writer E. M. Forster, about a young woman in the restrained culture of Edwardian era England. Set in Italy and England, the story is both a romance and a humorous critique of English society at the beginning of the 20th century. Merchant Ivory produced an award-winning film adaptation in 1985. ellauri071.html on line 143: Craigin interpolaatioteoreemasta seuraa, että teoria p on ristiriidassa teorian q kanssa vain jos p:llä ja q:lla on yhteisiä termejä. Jos p ja q yhdistetään, niin ne eivät voi olla ristiriitaisia, elleivät ne liity toisiinsa jollain yhteisellä termillä t. Ne ovat muuten ikäänkuin pistevieraita. Ja jos p ei tiedä q:sta mitään, q ei ole osa p:n ulottuvilla olevaa kaikkea. Kummastakin näyttää kaikki riippuvan kaikesta, muttei sama kaikki. Ne olis vähän niinku monadeja. Idealisti se oli Leibnizkin. ellauri071.html on line 152: Der "Cornet" entstand in einer ersten Fassung 1899, wurde aber erst 1904 veröffentlicht. Laut einem Brief Rilkes war er das Produkt einer einzigen Nacht, "einer Herbstnacht, hingeschrieben bei zwei im Nachtwind wehenden Kerzen". Auf das Thema stieß Rilke bei einem Onkel, der Ahnenforschung betrieb. Als Beleg für die adlige Herkunft seiner Familie hatte dieser die Kopie eines alten Aktenauszugs gefunden, der sich auf einen gewissen "Christoph Rülcke zu Linda" bezieht. Dieser sei 1660 als junger Cornett (Fahnenträger) im österreichischen Heer verstorben. Rilke greift die Handlung auf, verlegt den Tod seines Helden um drei Jahre in den österreichischen Türkenkrieg und macht daraus eine heroische Prosadichtung. Indem er den "Heldentod" poetisch verklärt und mit erotischen Motiven verbindet, trifft der Dichter mit der "Weise von Liebe und Tod des Cornet Christoph Rilke" den Geschmack seiner Zeit. Das Werk wird Rilkes erfolgreichstes und bekanntestes Buch, ist aber wegen der Verherrlichung des Soldatentodes umstritten. ellauri071.html on line 214: Meidän pitäisi saada lukea Pynchon-wikistä lisää sellaisia juttuja kuin "Yö jolloin Rog ja Majava tappelivat Jessicasta, kun tämä itki Kruppin sylissä", ja saisimme kuolata jokaiselle epäselvälle valokuvalle aiheesta. ellauri071.html on line 220: Junior G-Men was an American counterpart to Hitler Jugend, a boys club and popular culture phenomenon during the late 1930s and early 1940s that began with a radio program and culminated with films featuring the Dead End Kids. After leaving the Federal Bureau of Investigation and a brief stint in Hollywood, Melvin Purvis hosted a children's radio program called "Junior G-Men" in 1936. Purvis had become a national hero for his record as an FBI agent during the so-called "war on crime" in the early 1930s, most notably for leading the manhunt that ended with the death of John Dillinger. As a result of this fame, Purvis was seen as a real-life counterpart to the fictional detectives, such as Dick Tracy, that proliferated in the popular culture targeting boys during this period. As part of the radio program, listeners could join a "Junior G-Men" club and receive badges, manuals, and secret agent props. Shortly thereafter, Purvis became the face of breakfast cereal Post Toasties promotional detective club. The cereal company's fictional "Inspector Post" and his "Junior Detective Corps" metamorphosed into an image of Purvis inviting boys and girls to become "secret operators" in his "Law and Order Patrols." ellauri071.html on line 222: As a result of this mass exposure, Junior G-Men clubs sprouted up throughout the United States and Canada as a "law and order" themed alternative to the Boy Scouts. Junior G-Men clubs found support from police departments and non-profit organizations that saw them as a means of combating juvenile delinquency. The clubs structured children´s time with activities designed to instill law-abiding attitudes, as reflected in their slogan "It's easier to build boys than to mend men." Tätä perinnettä jatkaa nytten Donald Trump and his Proud Boys. Stand back, stand by. We love you, you are special. Least said soonest mended. ellauri071.html on line 224: Junior G-Men was part of the larger "war on crime" campaign being waged through the mass media, which included movies, comic books and strips, radio programs, and pulp books, all of which was encouraged by the FBI and especially its director, J. Edgar Hoover prior to World War II. Most of these featured adult "G-Men" even when marketed to children. The difference with the Junior G-Men was that it was designed to give boys a sense of participating in the exciting adult world of crime-fighting. That said, aside from the original radio program, a book, Junior 'G' Men's Own Mystery Stories (by Gilbert A. Lathrop, Edward O'Connor, and Norton Hughs Jonathan) was published in 1936 and a big little book by Morrell Massey and Henry E. Vallely the following year. Eventually they also appeared on the big screen. ellauri071.html on line 230: Aplectrum hyemale is a species of orchid native to the eastern United States and Canada, from Oklahoma east to the Carolinas and north to Minnesota, Ontario, Quebec and Massachusetts. It is particularly common in the Appalachian Mountains, the Great Lakes Region, and the Ohio and Upper Mississippi Valleys. Isolated populations are also reported from Arizona. ellauri071.html on line 235: Hexes-Stadt, p.o. Hexenstadt, vgl. Entenhausen. Hirmu monet Pynchon plokit vaan kopioivat Pynchon Wikiä. ellauri071.html on line 254: add78d8608ad86e54951b8c8bd6c8d8416533d20" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:0.802ex; height:2.176ex;" alt="i"> sijaan on käytössä kolme ei-reaalista akselia $ellauri071.html on line 263:$ d78d8608ad86e54951b8c8bd6c8d8416533d20" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:0.802ex; height:2.176ex;" alt="i"> $ellauri071.html on line 299:$ c00b44d774bf9f4ebe105bf85601ac51963" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.671ex; width:15.906ex; height:2.509ex;" alt="{\displaystyle t+xi+yj+zk}">, jossa $ellauri071.html on line 344:$ d78d8608ad86e54951b8c8bd6c8d8416533d20" class="mwe-math-fallback-image-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:0.802ex; height:2.176ex;" alt="i">, $j$ .wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2c/4Q201.jpg" width="50%" /> ellauri071.html on line 602: Poinzman saa kuin saakin ilmeisesti jälkipeleissä noobelin. Se puhuu steriilisti vaan Syystä ja Seurauxesta (h.k.) eikä Jumalasta (h.k.) - hänen mineraalikäytävänsä eivät hohtele. Nymphenburgin linnaan viitataan ja haahuilevaan filmiin Viime vuonna Marienbadissa. Sälää, sälää galore. Tässä vaiheessa nää "aliluvut" on jo aivan juosten kustuja. ellauri071.html on line 606: Ilmeisesti tän loppuveivauxen ideana on, et Weissmanin viimeinen roketti osuukin Los Angelesiin. Kyydissä Nipsun hienoin avatar, läskiperseinen kissa Karvinen. Mikä toi on olevinaan: Luftklage klar? Ei se tarkoita midiä. Luftlage? Luftklappe? Höh. Jos se onkin Nipen nyrjähtänyt sanakirjakäännös: Klage <- charge -> Ladung s. 978. Tai size on joku hieno viittaus Reikärauta Rene Rilkeen. ellauri071.html on line 616: Till the Riders sleep by ev´ry road, Kunnes Razastajat nukkuu joka ojassa, ellauri071.html on line 643: Ihan hyvä pointti kirjallisuustieteen dosentilla Tiina Käkelällä-Puumalalla. Tohon James Woodin kritiikkiin "hysteerisestä realismista" pitää ehkä perehtyä lähemmin. Zadie Smith, Don DeLillo, Salman Rushdie ja David Foster Wallace mainitaan esimerkkeinä. Ja onhan siinäkin perää että tämmöisiä liimauxista pursuavia kirjoja tehtiin Menippoxen aikana, ja onhan Rabelaiskin hyvin samantapainen. Sitonse tshekki Hasekin sotaromaani (Svejk etc), josta en tykännyt. Ize asiassa en mä ole tykännyt näistä muistakaan. Mä en ilmeisesti ole mikään hysteerinen realismifän, en siedä karnevalismia. Se on liian hulvatonta pikku minulle. Siitä innostuvat on jotenkin salanazeja. ellauri072.html on line 2: ad> ellauri072.html on line 25: ad> ellauri072.html on line 34: ad3b1;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Vastenmielisten miesten lyhyitä haastatteluja Valivalia ellauri072.html on line 54: Goodreadista löytyi seurraava luettelo izemurharouvista ja herroista. Huom. Benjamin, Hitler, Cato, Petronius ja Seneca teki vastentahtoisesti suikin pakotettuna. Ei lasketa. Koestler oli unkarilainen ex-commie takinkääntäjä siionistilänkkäri joka teki n:nnen vaimon kaa Klasu-Ebba tuplaseppukun. Lie ollut paska kirjailijakin. Suuri osa näistä on tuiki tuntemattomia. Varmaan jouti mennäkin. Bourdain oli tv-kokki joka hirtti izensä. Paloi joku keitos pohjaan kai. Kosinski oli ehkä huijari. Herrndorf on Wikipediassa tituleerattu vaan "tekijäxi" ja oli kuolemassa aivosyöpään muutenkin. Eli taulukkona näin: ellauri072.html on line 89:

ellauri072.html on line 126: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/54/Chatterton.jpg/1024px-Chatterton.jpg" width="40%" /> ellauri072.html on line 143: Otettuaan liikaa adrenokromia Gonzo ampui izensä ja jätti vaimolleen tämmösen viestin: ellauri072.html on line 160: It was an episode in Frost’s life that occurred in 1894, when he was 20. He desperately wanted to fuck his high school girlfriend, Elinor White, pressuring her to quit St. Lawrence University as he had Dartmouth. She refused. ellauri072.html on line 162: Frost calculated that the best way to win her over was to present her with a volume of his first poems. He put them together in a pamphlet, had them printed on fine paper and bound in leather with gold print. When he got to the front door of her boarding house in Canton, New York, Hart said, “She basically shut the door in his face.” ellauri072.html on line 178: “A lot of biographers didn’t want to go into that subject,” Hart said, shrugging. “Maybe they thought they would turn away readers.” ellauri072.html on line 183: Elokuussa 2020 paljastui, että kuvafoorumi 8kun ent 8chan ja vielä entisempi 4chan ja Q-nimimerkin viestit listaava QMAP-sivusto toimivat samasta kanadalaisesta IP-osoitteesta. 8kunin omistaa Filippiineillä asuva Jim Watkins, joka osti 8kunin edeltäjän 8chanin sen perustajalta Frederick Brennanilta vuonna 2016. Brennan itse uskoo Watkinsin ainakin pystyvän esiintymään Q-nimimerkkinä, mutta ei usko Watkinsin olevan kyseinen henkilö. Nimimerkki on toistuvasti ilmoittanut, että 8chan/8kun tulee olemaan tämän ainoa kommunikaatiokanava, joten Brennan on salaliittoteorian vastustajana pyrkinyt pakottamaan Watkinsia sulkemaan sivuston. Where we go one we go all. Me ollaan Ryhmä Hau, muskettikoiria. Guanon-lippis MAGA-lippixen päällä kuin Koppiaismäellä. Takaistuimella väärennettyjä äänestyslippuja. ellauri072.html on line 185: On ilmennyt että QAnon toimii Galzusta käsin Suomesta ja sitä vetää valekuollut Frank Pappa. Viestimenä Bolzonarolle juuri myyty sademeziä ezivä ja tuhoava sputnikki. Suomen Hallitus on sulkenut 70K vauva.fi käyttötiliä. Ennen presidentinvaaleja Donald Trump ylisti salaliittoteorian seuraajia sanomalla, että he ovat "ihmisiä, jotka rakastavat maatamme." Saksalaisen kannattajakunnan yleinen uskomus on, että Angela Merkel olisi aiemmin toiminut Stasin agenttina. Kuten Angela huomauttaa asiallisesti, paras argumentti salaliittoteorioiden puolesta on että Silverfishin laiset kuikelot lukee lakia ja päättää kenen ääni pääsee kuuluviin. Britanniassa aktivisti ja sairaanhoitaja Kate Shemirani on ilmaissut kannatuksensa groomingille. Merkittävä osuus brittiläisistä QAnonin kannattajista on entisiä 1960- ja 1970-luvun uusien uskonnollisten yhteisöjen seuraajia ja ehkä kiinnostunut myös ufoista. Suomessa joogasivuilla levitettiin trollien tekemiä videoita ja tutkimuksia, jotka osoittavat, että koronaa ei ole, Bill Gates ja WHO:n pääjohtaja ovat suuria huijareita ja että koronan uutisointi hyödyttää mediaa ja rokoteyhtiöitä. Vähintään 3 oikein 5:stä. ellauri072.html on line 192: Närgångna samtal om sexuella preferenser, frestelser och onani. Led oss inte till onani, åtminstone, frigör oss från biskopsfingrar. Den 70-årige ärkebiskopen Alberto Taveira Corrêa i staden Bethlehem i delstaten Paraiso ska ha invaggat sina offer i falsk trygghet för at sedan utsätta dem för sexuella övergrepp. Det är det här som heter grooming i yrkesjargongen. ellauri072.html on line 194: En av offren var bara (?) 15 år, när det började hemma hos ärkebiskopen. När ärkebiskopen tog honom på könsorganen fick han höra att det var normalt, "sådant som man gör" i kretsarna (vilken krets var det nu hos Dante? Den sjunde, jfr Intermezzo.) ellauri072.html on line 204: The problems of Dante's treatment of the punishment of homosexuals in Hell and of his more surprising salvation of still other (unnamed) homosexuals in Purgatory have had two recent responses that restore a central fact: cantos 15 and 16 of Inferno and canto 26 of Purgatorio are in fact concerned with this issue. Boswell's pages insisting on the identity of the sexual sin punished in Inf. 15-16 and the lust repented on the seventh terrace {"Dante and the Sodomites," 65-67} are convincing. "Soddoma" is used clearly to identify homosexual activity in Purg. 26 (vv. 40 and 79) and thus makes clear its meaning in Inf. 11.50 and therefore the nature of the sin encountered in Inf. 15 and 16. ellauri072.html on line 208: This surprising, even shockingly "liberal" view of homosexual love as being the counterpart of the heterosexual kind should cause more notice than it generally does; perhaps even greater surprise should attend the extraordinarily generous gestures made toward the three Florentine homosexual politicians, Iacopo Rusticucci, Guido Guerra, and Tegghiaio Aldobrandi, whom we encounter in Inf. 16. They are presented as being among the most admirable figures in Hell. Let us examine the scene briefly. Virgil, who so often warns Dante when the latter begins to admire or become sympathetic (or overly concerned with) the damned, here is urgent in his approbation of these three sinners: "a costor si vuole esser cortese." This is the only time in Hell in which cortesia is mentioned as a fitting response to the damned except for Beatrice's and Dante's use of "cortese" for Virgil (Inf. 2.58, 2.134). The following tercet only emphasizes the guide's appreciation of their worthiness. ellauri072.html on line 219: Mannen berättar vidare att han inte protesterade eftersom han (bögpiskopen) var en sådan auktoritet. Övergreppen blev allt mer regelbundna och aggressiva. När han till sist "brast" och "grät", blev arkebiskopen rosenrasande. Han slog näven i bordet och skällde ut katamiten för at ha "brustit" och "gråtit" så tidigt. Han sade åt snubben att han skulle uppföra sig som en man och visa lite styrka. Men det gick inte längre, snoppen var tom. ellauri072.html on line 230: Vuonna 1942 Frankl avioitui, mutta joutui saman vuoden syyskuussa juutalaisena keskitysleirille. Häntä pidettiin usealla keskitysleirillä, muun muassa Theresienstadtissa, Auschwitzissa ja Dachaussa, mutta hän selvisi hengissä kolmen vuoden leiriajan läpi. ellauri072.html on line 234: Frankl vapautui vuonna 1945 huhtikuussa ja palasi Wieniin saaden tietää, että hänen äitinsä, isänsä, veljensä ja vaimonsa olivat menehtyneet keskitysleireillä. Vain hänen sisarensa Stella säilyi hengissä, koska hän oli päässyt lähtemään Australiaan aiemmin ennen muun perheen pidätystä. Hän (Viktor, ei sisko) sai kuitenkin Wienin Neurologisen poliklinikan ylilääkärin paikan vaikka ei ollut kovin hyvässä kunnossa. Pian vapautumisensa jälkeen hän julkaisi ensimmäisen kirjansa, jonka hän saneli keskitysleireillä raapustamiensa zetteleiden avulla. Sanelu kesti yhdeksän päivää, ja teosta kirjoittivat useat pikakirjoittajat. Teos on nimeltään Ein Psycholog erlebt das KZ (Ihmisyyden rajalla). Sitä myytiin yhdeksän miljoonaa kappaletta 26 kielelle käännettynä. Kannatti kärvistellä. ellauri072.html on line 310: Neljäs seinä viittaa näyttämötaiteissa kuvitteelliseen ja näkymättömään seinään katsojien ja näyttämön välissä. Neljännestä seinästä puhutaan myös fiktiivisissä taiteissa, kuten kirjallisuudessa, elokuvissa, televisiossa, radiossa, sarjakuvissa ja videopeleissä. ellauri072.html on line 353: Vilka djur hatar Svenskfinland mest? HBL:s kulturchef Fredrik Sonck råkar av en slump vara förvillande lik en miljöhomofil. Och lite smygreligiös med, fast han inte medger det (lägg märke till skvallrande marknadstermer: bristfällig, oförtjänt, tilliit, förtjäna, nåd.) ellauri072.html on line 372: Näst i kön mördarsnigel, fiskmås, havstrut, silltrut, svan, Kanadagås, stadsduva, lodjur, björn, råtta, ekorrar; i synnerhet flygekorre, flugor av alla slag, alla djur i familjen gnagare, alla giftiga djur, alla blodsugande insekter, alla arter av fladdermöss, hornsimpa, kaja, pissmyror och alla närbesläktade arter, trollslända, snok, alla paddor, rådjur, hare, kanin; i synnerhet city-kanin, mårdhund, räv, alla djur som äter trädgårdsväxter, alla djur som förstör skördar, engelskspråkiga hönor, vildsvin, alla arter av spindlar, alla djur som Bryssel vill skydda, alla invandrade djur, maneter, hästmyror, husbock, silverfiskar, loppor, vägglöss, bladlöss, flatlöss, springmask, binnikemask, malar av alla slag samt eukaryota organismer utan fotosyntes i största allmänhet, med undantag för ätliga svampar och den sympatiska igelkotten. ellauri072.html on line 429: Esim ajatus että tyyppi tekee "hyvän teon" antamalla rahaa köyhille eikä sitä saa muuten kertoa muuten se menee pilalle, on hemmetin feikkiä, puhdasta amerikkalaista charity-hanuria. Ja se että kuitenkin pitäis saada noilta köyhiltä vielä kiitosta on samasta hanurista. Ylipäänsä kiitosten odottelu mistään on. Siinä on kyse siitä samasta luotonannosta ja IOU:n kuittauxesta kuin kaikessa muussakin bisnesjeesustelussa. Tätä on vaikea pitää mielessä, mutt näinhän se on. Se mitä näissä yhteyxissä sanotaan "hyväxi" on justiinsa vaan tota tiimikäytöstä. Tiimitoiminta ON termiittiapinoiden hyvyyttä, tit for tat tiimin tasolla on sen hyvän määritelmä pähkinänkuoressa. ellauri072.html on line 454: Kyllä vanhemmalla on oikeus vihata lastaan, sanoi Pirkko Seijalle käydessään kahvilla Merimiehenkadulla. ellauri072.html on line 459: Ainaski Wallun äiti oli urheilullinen niinkuin tää äiti tarinassa ja roikku varmaan Wallun tennismazeissa. Wallu takuulla oli mammanpoika ja teki äidinkielen opettajaäidin mielixi. Oliko se isälle pettymys? Jätti grad schoolin kesken. No mä en kyllä ajattele sillä lailla Paulista. Se on jokaisen oma valinta, ja oma elämä. Ei kaikki haluu ajautua professorixi. Varsinkaan Kouvolaan. ellauri072.html on line 477: What will happen when the age-old economy of scarcity gives way to the Age of Leisure? Professor Gabor, who won the 1971 Nobel Prize for physics offers a futuristic projection based on a static population and GNP, "classless, democratic, and uniformly rich." Fearful that total secruity "will create unbearable boredom and bring out the worst in Irrational Man," Gabor is anxious to retain "effort," "hardship," and the Protestant Ethic -- lest society dissolve in an orgy of anti-social, hedonistic nihilism (viz. the current drug explosion and the spoiled-brat students). To avoid such evils Gabor proposes that work and its attendant moral uplift be divorced from production and the service sector of the economy be vastly enlarged. But this is only the beginning -- enthusiastic about Social Engineering Gabor suggests using it to weed out potential misfits, trouble-makers and "power addicts"; supplementing I.Q. tests with E.Q. (Ethical Quotient) measurements; and modeling elementary and secondary education on the 19th century British public school which knew so well how to inculcate good citizenship, intellectual excellence and pride in achievement. The Third World, still wrestling with pre-industrial material want, is ignored -- since we can't afford any more industrial pollution presumably they will just have to adjust to their misery. Gabor's assessment of "the Nature of Man" shows a woefully naive Anglo-American ethnocentricity and complete ignorance of anthropology and his vision of post-industrial utopia operating on the moral axioms of the 19th century is as elitist as it is improbable. ellauri072.html on line 487: It is highly likely that while reading “Every Love Story Is a Ghost Story,” D. T. Max’s biography of David Foster Wallace, you will experience both of the following emotions. The one is that you find it painful, to read about someone in chronic severe emotional distress. The other emotion is that you just don’t find Wallace all that nice. ellauri072.html on line 491: What with the recursive and self-reflexive and aw-shucks mixed with Kierkegaard and Stanley Cavell and higher mathematics, Wallace is infectious — weirdly, this is the case even if you have never read him! the voice has permeated the culture! Wow! ellauri072.html on line 497: But still, yuk, he freaks you out. And you wonder if something productive can be made of the error of being detained by what you feel is the totally wrong and unfair thing to be detained by. You know that’s going to be work. ellauri072.html on line 499: David Foster Wallace wrote three novels, three story collections, two collections of essays, and other things too, but his reputation still rests mainly on “Infinite Jest” — the 1,100-page novel published in 1996 and set alternately in a tennis academy and a rehab center — and on his sui generis now-nearly-a-genre long-form journalism about topics ranging from lobsters to dictionaries to John McCain to the Adult Video News awards for pornographic films. Wallace’s best work, perhaps by far, is “The Pale King,” an unfinished novel about I.R.S. employees that was assembled posthumously by Wallace’s editor, Michael Pietsch. ellauri072.html on line 503: Thanks for reading The Times. Subscribe to The Times! ellauri072.html on line 505: Rivka Galchen is an award-winning fiction writer and journalist who loves noodles and numbers and modest-sized towns in Oklahoma where her meteorologist dad and computer data entry mom might have worked. ellauri072.html on line 508: Infinite Jest is not the only thing that made Wallu famous, though. There was also his bandanna, which was as misinterpreted as so much else about him. As the Max biography explains, Wallace started wearing the bandanna as the least embarrassing solution he could think of to obscure the intense sweating attacks that overcame him without warning. (In high school, he had taken to carrying around a tennis racket and a towel as a tacit cover story for the sweating.) The acutely self-conscious, anxious, addicted and at times showy characters in Wallace’s fiction were not, Max helps us recognize, wildly difficult for Wallace to imagine — the characters were iterations of himself. ellauri072.html on line 512: Wallace had lifelong troubles not only with anxiety but also with alcohol, anger, impulsiveness, obsessive love, pursuit of rejection, extreme self-consciousness, abysses of depression and lying even more than the rest of us. ellauri072.html on line 516: Any diagnoses seem as unilluminating as saying that the “reason” someone is short is because he is 5-foot‑1. About Wallace’s problems it seems worth noting simply that his A.A. attendance coincided with a long period of relative wellness, and that getting off the antidepressant Nardil, which he had taken most of his adult life, coincided with a serious crash in mood that ended in his suicide six months later. ellauri072.html on line 520: The externals of Wallace’s life are not too distinctive. He was a smart kid raised in a middle-class family in Urbana, Ill.; his mother was an English teacher and his father a professor of philosophy. Wallace attended Amherst, where he first had trouble fitting in and then found a niche where he fit in very well. He had some intense and dramatic long-term relationships with women and also his share of brief sexual encounters, and he eventually had what is said to have been a loving and grounded marriage. It is his internal agitations, not his circumstances, that were extreme. ellauri072.html on line 522: Kaada vaan izelles Riitta, pikku kermaperse. ellauri072.html on line 532: To some extent, his subject matter invites the ad or pro hominem fallacy. Wallace’s lonelies, wastoids and number crunchers are, often, trying to find ways to live well. One understandably slips from reading something concerned with how to be a good person to expecting the writer to have been more naturally kind himself. That thinking is perfectly wrong, though. Alec Baldwin surely has more to teach us than most about how to hold one’s temper; the co-founder of A.A., Bill W., is a guru of sobriety precisely because sobriety was so difficult for him. ellauri072.html on line 540: Another thing, perhaps more powerful, that detains people at the niceness question has to do, I think, with competitiveness. Readers are correct to sense, in Wallace’s elaborate grammars and data fields, not only a generous show but also a tacit petition for our recognition of his intellect. This really annoys some people. ellauri072.html on line 548: But yes, Wallace was extremely competitive, even to the point of competing about not being competitive. One of the wincing pleasures of Max’s biography is reading excerpts from Wallace’s correspondence, especially with his close friend and combatant Jonathan Franzen, but also with just about every white male writer he might ever have viewed as a rival or mentor. Aggressive self-abasement, grandstanding, veiled abuse, genuine thoughtfulness, thin-skinned pandering — it’s all there. As the correspondents compete about who is making genuine human connections and who and what is really nice and good, they seem to be in some realm far from most kinds of human connection save for that of heated testosteronic battle. ellauri072.html on line 562: One of the main criticisms of Wallace’s work is that he simply mirrored decay and malaise instead of moving through and beyond them. This was, not infrequently, one of his own main concerns. But the more nattering and pervasive complaint, which takes on more dimension in Max’s biography, is that he is just too brainy and aggressively difficult — just too, well, mean. ellauri072.html on line 566: Let’s disagree. Wallace’s writing is not as difficult to read as it is famed to be, nor as pandering to entertain as he worried it was. Wallace writes in grammatically correct sentences; he tells jokes; and his work, if you are wired a certain way, will affect you emotionally. ellauri072.html on line 570: People who find Wallace’s books lacking in heart often object to his thinkiness. But often a thought is an emotion and an emotion is a thought; thinking, like humor, may be an intellectual defense against emotion, but it is a wonderfully advanced defense. ellauri072.html on line 575: — oh yeah, that’s the other thing, people dismiss (or admire) Wallace’s work as “cool”. ellauri072.html on line 592: Depend is a brand of absorbent, disposable underwear and undergarments for people with urinary or fecal incontinence. It is a Kimberly-Clark brand, and positions its products as an alternative to typical adult diapers. Depend is the dominant brand of disposable incontinence garments in the United States with a 49.4 share of the market. ellauri072.html on line 595: Kimberly-Clark has been making Huggies disposable diapers for infants since 1978. In 1984, the Depend products for adults were introduced, pioneering the retail incontinence category in the United States. ellauri072.html on line 630: After an argument with Susan on the night of January 31, 1984, Susan told Wallace to move out the next day. After Susan, Anna and Gabe left the next day, Wallace did not leave, and instead stayed in the house and decided to kill them. ellauri072.html on line 632: When Anna returned from school that day, Wallace was waiting with a baseball bat. He hit Anna repeatedly on the head until the bat broke, then pushed the broken end of the bat through her throat. Wallace put Anna’s body in the bathroom, cleaned up, and then got a steel pipe wrench from a shed. ellauri072.html on line 633: When Gabe came home, Wallace followed him into his room and killed him by striking him in the head with the pipe wrench. Wallace then waited for Susan. ellauri072.html on line 634: When she arrived 2 hours later, she asked him why he had not left as she had requested. He followed her into the kitchen, and killed her by hitting her in the head with the same wrench. ellauri072.html on line 639: Under Arizona law in 1984, when Wallace turned himself in and confessed to the three murders, to be given the death penalty, prosecutors had to prove that the crime was especially heinous by showing that Wallace either relished in the crime, inflicted gratuitous violence or needlessly mutilated the victims. ellauri072.html on line 643: While living with Susan Insalaco in her Tucson apartment, he came home drunk on Jan. 31, 1984 and Susan told him he had to move out. The next morning, Susan went to work and her son Gabriel, 12, and her daughter Anna, 16, went to school. ellauri072.html on line 645: Anna was the first to come home that day. Wallace hid behind the front door with a baseball bat. When she arrived, he hit her at least 10 times so hard the baseball bat broke. But she was still moaning and not yet dead. He drug her into the bathroom and plunged the broken bat into her neck and out her back. ellauri072.html on line 657: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/91/John_Dewey_in_1902.jpg" height="200px" /> ellauri072.html on line 658: ad/image/lucky-luke---quick----premium-plastic-figures---averell-dalton-p-image-263122-grande.jpg" height="200px" /> ellauri073.html on line 2: ad> ellauri073.html on line 19: ad> ellauri073.html on line 58: Remote Burp sulki izensä ulos Facebookista. Toiset rotat sulkee Sokeritoukka ulos, toiset tekevät sen ize kun ovat tyhmiä. Kauko Röyhkä on ehkä voimattomin viime vuosisadan kasarin uusvanhoista pieruista. Se antoi jollekulle banglahäkkerille kaikki tietonsa. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. ellauri073.html on line 60: ”Mies ei oikein saa sanoa enää mitään mielipidettä” – Feministit voisivat rauhoittua, sanoi Kauko Röyhkä hiljan ja nautti, kun some kuohahtaa. Man is not allowed to say any more opinion - feminists could calm down, say a remote burp. Halusinkin saada tietyn porukan ärsyyntymään. ellauri073.html on line 95: Tarkoitus oli tehdä ohjelmaa ohi television ja näyttää ”millainen hän oikeasti on”. Ja tietysti saada rahaa siitä. Mut perseelleen meni, kun banglat ryöväsi sen naamasivuston. Rahat meni lakukepeille. ellauri073.html on line 175: Why are many of the most successful people plagued by feelings of emptiness and alienation? This wise and profound book has provided millions of readers with an answer--and has helped them to apply it to their own lives. ellauri073.html on line 177: Alice Miller, born as Alicija Englard (12 January 1923 – 14 April 2010), was a Polish-Swiss psychologist, psychoanalyst and philosopher of Jewish origin, who is noted for her books on parental child abuse, translated into several languages. She was also a noted public intellectual. In her books she departed from psychoanalysis, charging it with being similar to the poisonous pedagogies. she felt that psychoanalytic theory and practice made it impossible for former victims of child abuse to recognize the violations inflicted on them and to resolve the consequences of the abuse, as they "remained in the old tradition of blaming the child and protecting the parents." She addressed the two reactions to the loss of love in childhood, depression and grandiosity. ellauri073.html on line 181: There was a mother who at the core was emotionally insecure, and who depended for her narcissistic equilibrium on the child behaving, or acting, in a particular way. This mother was able to hide her insecurity from the child and from everyone else behind a hard, authoritarian and even totalitarian facade. ellauri073.html on line 182: This child had an amazing ability to perceive and respond intuitively, that is, unconsciously, to this need of the mother or of both parents, for him to take on the role that had unconsciously been assigned to him. ellauri073.html on line 199: Vuonna 2000 Wallu seuras McCainin kampanjaa Rolling Stonessa. Matt herkuttelee ajatuxella, että Wallu parka olis ottanut suihin McCainilta. Vähän huolettaa nää hemmot jotka vetää käteen sellaisilla mielikuvilla. Nähtävästi Wallu kirjoitti jonkun puffin ennnen 2000 esivaaleja Rolling Stonesiin McCainin kampanjasta. "Since you’re reading Rolling Stone, the chances are you’re an American between say 18 and 35." ellauri073.html on line 202: Cain gets introduced by some kind of very high-ranking Highway Patrol officer whose big hanging gut and face the color of rare steak seemed right out of southern-law-enforcement central casting and who spoke approvingly and at some length about Senator McCain’s military background and his 100 percent conservative voting record on crime, punishment, firearms, and the war on drugs. Wendy—who has electric-blue contact lenses and rigid blond hair and immaculate makeup and accessories and French nails and can perhaps best be described as a very Republican-looking young lady indeed—is back here at the beige table eating a large styrofoam cup of soup and using her cell phone to try to find someplace in downtown Charleston where Mrs. McCain can get her nails done. ellauri073.html on line 204: Mrs. McC.’s sedulous attention to her own person’s dress and grooming is already a minor legend among the press corps, and some of the techs speculate that things like getting her nails and hair done, together with being almost Siametically attached to Ms. Lisa Graham Keegan (who is AZ’s education superintendent and supposedly traveling with the senator as his “Advisor on Issues Affecting Education” but is quite plainly really along because she’s Cindy McCain’s friend and confidante and the one person in whose presence Mrs. McC. doesn’t look like a jacklighted deer), are the only things keeping this extremely fragile person together on the Trail. (Onx tää nyt se jota sanottiin julkisesti emättimexi? Ei hizi, kyllä sille tarvittaisiin joku miellyttävämpi sana.) ellauri073.html on line 206: A big reason why so many young Independents and Democrats are excited about McCain is that the campaign media focus so much attention on McCain’s piss-and-vinegar candor and so little attention on the sometimes extremely scary right-wing stuff this candor drives him to say. John McCain´s morning speech several times invoked a “moral poverty” in America, a “loss of shame” that he blamed on “the ceaseless assault of violence-driven entertainment that has lost its moral compass to greed” (McCain’s metaphors tend to mix a bit when he gets excited), and made noises that sounded rather a lot like proposing possible federal regulation of all US entertainment. No siinä olis kyllä ollut järkeä. ellauri073.html on line 214: Ketjuhotellien sieluton anonyymisyys, huoneiden hirveä alati vaihtuva samuus: sänkypeitteiden ainainen kukkakuvio, monet heikot lamput, kiinniruuvatut vaisut taidejäljennöxet seinillä, ilmastoinnin pirstomielinen sipinä, surullinen nukkamatto, vieraiden pesuaineiden hajahdus, seinään pultattu Kleenex-teline, automaattiherätys seinänkokoisesta radiosta, kokoseinän korkuiset pimennysverhot, ikkunat joita ei voi avata. Sama teevee samalla kaapeliohjelmalla jossa sama ääni sanoo "Tervetuloa jne" valikko-ohjelman 8sek nauhalla. Tunne että kaikkea huoneessa on hypelöinyt tuhat kättä ennen sinua. Toisten viemäröinnin äänet. Onko ihme että yli puolet US suikkixista tehdään ketjuhotelleissa. ellauri073.html on line 216: Teknikot ja vähiten apinamaiset kynäilijät arvioivat että McCainin selkeästi humaanein hetki kampanjassa oli Warren MI kaupungintalolla maanantaina kyselytunnilla, kun keski-ikäinen mies urheilutakissa ja baskerissa, joka ei näyttänyt mitenkään tavallisuudesta poikkeavalta, mutta osoittautui kukkelikuu hulluxi, kirjaimellisesti, siis niinkuin DSM asteikon IV-asteen skizofreenikko – tuli mikille ja sanoi että Michiganin hallituxella on mielenhallintakone joka vaikuttaa aivoaaltoihin, niin että ei auta edes kääriä rullakaupalla alumiinia pään ympärille vain pikkuriikkisillä näkö- ja hengitysaukoilla, ja haluaa tietää aikooko McCain presidenttinä käyttää Michiganin ajatustenhallintakonetta murhaajien nappaamiseen ja kongressin armahtamiseen ja hankkiakseen henkilökohtaista palkkiota 60v urasta mielenhallinnassa, ja voisiko hän saada vastauxen kirjallisena. ellauri073.html on line 221: In the 2000 United States Republican Party primaries, George W. Bush´s campaign used push polling against the campaign of Senator John McCain. Voters in South Carolina were asked "Would you be more likely or less likely to vote for John McCain for president if you knew he had fathered an illegitimate black child?" ellauri073.html on line 240: Atlantic-lehessä 2005 julkaistu “Host” on olevinaan kärpäsenä katossa -vilkaisu John Zieglerin elämään. Se on 10-divarin kulliservatiivi radioisäntä L.A:ssa. Juttu on pitkä, kiemurtava ja täynnä asiavirheitä: esim, Wallu väittää että Zieglerin silloinen kolleega Phil Hendrie käytti “mikkikäsittelyä” aikaansaadaxeen shoussa käyttämänsä tekoäänet, kun oli hyvin tiedossa että Hendrie vaan vaihtoi tavallisen mikin ja puhelimen välillä. Se on täynnä tyylitökeryyxiä, lähtien Wallun spastista viittauxista Ziegleriin “Mr. Z” tai puuroisiin virkkeisiin kuten tämä. Siis tarkoitin tämä: ellauri073.html on line 244: “Pendelinä?” Tarkoitako "roikkumassa?” Tämmöinen sanakirjasanojen ylikäyttely on kansantauti Wallun kirjoitelmissa: haeskellaan koko ajan hämäriä sanoja, joita meikäläinen saa sitten hakea sanakirjoista, vaan että näyttäis fixummalta ja saisi lukijan tuntemaan izensä epävarmaxi. Ei kukaan käytä sanaa "pendelinä" arkikeskustelussa, eikä tämmösessä puheradioselostuxessa ole mitään syytä tiputella tollasia. Se on siellä yhdestä ja vaan yhdestä syystä: siitä näkyy kuinka iso sanavarasto Wallabylla on, ja kuinka pieni Mattilla. (Myös sanavarasto.) “Oi vau, onpa Wallu hyvä kirjoittaja. Siis tiedäzä, mun piti kazoa sen käyttämä sana sanakirjasta!” Loppu virkkeestä on yhtä hankala, kun Wallu näyttää ymmärtävänsä radiolähetysten tekniikan alkeita, ja vähän tollasta alkusointua heitettynä mausteexi, kuin Dr.Seuss pössyttämässä salviaa. (Tossakin oli alkusointu, huomaatteko? Seuss - salvia! Osataan me muutkin, muttei vaan viizitä.) ellauri073.html on line 246: Mutta suurin “Host”in ongelma on jalkanuotit. Luulit ehkä että jalkanuotit oli vaan kertalaaki hassuttelu Loputtomasssa läpässä? Luule uudestaan. “Host” keskeyttää lukemisen koko ajan hurjalla määrällä alaviitteitä alkaen Zieglerin söpöydestä aina radioteollisuuden sisäpiirin jorinoihin. Tälläiseen on absoluuttisesti nolla syytä; jos niissä on mitään hyödyllistä infoa ne olis voinut upottaa leipätextiin, ja ne joissa ei ole ois pitänyt vaan kumittaa. Jos “Host” olis ollut perusopiskelijoiden luovan kirjoittamisen kurssilla (esim. mun pitämällä), niin se ois saanut F:n monisanaisuudesta. Wallu pääsi kuin koira veräjästä löysällä prujauxella koska sen toimittajat oli rakastuneet tohon tavaramerkkimäiseen fetishiin tai ne ei vaan uskaltaneet loukata suurta Wallua valittamalla sen tyylistä (mikä selittää myös noi vakavat asiavirheet joista huomautin). ellauri073.html on line 254: Hahaha look at you you fat fuck. You choose to spend your time bashing a man who has been dead for a decade, and there's no real reason for it other than the obvious jealousy that consumes you as an ugly person, inside and out. You break your criticism down into two distinctions: Foster's writing and his character. First, on your criticism of his character, I will say that it is entirely ironic that you choose to do so, considering that in your mediocre (that's right buddy your disgustingly fat ass as it is right now is entirely more mediocre than most unmistakably mediocre things, including (but not limited to) the entire Oakland Athletics organization) life your accomplishments include being - and here I'm just being honest with you, and it's possible that you may have heard this already in your pathetic, insufferable life but just hear me out -- LITERALLY THE FATTEST, BALDEST, AND JUST FLAT OUT UGLIEST PIECE OF SHIT PERSON I HAVE EVER SEEN. (For more on that here's a link to a picture I found of Matt online during a quick goggle search: https://www.google.com/sear.... ellauri073.html on line 258: Really, I would have expected one of the first pictures I saw of Matt Fartey to be one of professional caliber, but interestingly enough the first thing that came up when I searched his name was that picture -- a picture so startling in all that it conveys that it was almost too much for me to witness its allure and then continue along on this tirade; luckily I am a man of strong willpower, and so I was able to continue writing after seeing that picture without shooting myself in the head.) Anyways where was I...oh that's right! Matt Fartey's "accomplishments" and character! Well ladies and gents, he runs a fucking hate blog. Enough said. I doubt he even earns much from it too, though he obviously earns enough to afford an adequate amount of fast food meals that will surely keep his little hate-filled body going until the age of 47, where he will surely die of a collapsed lung or heart attack. When they find his body he will be mistaken for Matt FOLEY, which will obviously be a total disparagement on the late Chris Farley. If you know, you know. ellauri073.html on line 260: Matt Foley is a fictional character from the sketch comedy program Saturday Night Live performed by Chris Farley (1964-1997). Foley is a motivational speaker who exhibits characteristics atypical of someone in that position: whereas motivational speakers are usually successful and charismatic, Foley is abrasive, clumsy, and down on his luck. The character was popular in its original run and went on to become one of Farley's best-known characters. Farley named the character after one of his Marquette University rugby union teammates, who is now a Roman Catholic priest in the Chicago suburb of Arlington Heights. Plans for a film version with Spade in a supporting role were shelved after Farley's death in 1997. ellauri073.html on line 262: Foley is disheveled, sweaty, obese, clumsy and unstylish. He exhibits poor social skills, frequently loses his temper, often disparages and insults his audience, and wallows in cynicism and self-pity about his own poor life choices, to which he often makes reference. Foley's trademark line is warning his audience that they could end up like himself: "35 years old, eating a steady diet of government cheese, thrice divorced, and living in a van down by the river!" In most sketches, whenever a member of his audience mentions a personal accomplishment, Foley responds with mockery: "Well, la-dee-frickin-da!", "Whoop-dee-frickin-doo!", or a similarly dismissive remark. The usual outfit of choice for Foley is a too-small blue-and-white plaid sport coat, a too-big white dress shirt, a solid green necktie, black horn-rimmed glasses, ill-fitting khakis which he is continually pulling up, a wristwatch, penny loafers, and slicked-down blond hair. In a prison sketch, he dons blue jeans and a denim shirt with the inmate number "3307" while retaining his watch, glasses and a crucifix necklace (he also mentions a "homemade tattoo of a van down by the river"). While working as a mall Santa in another sketch, he wears a stereotypical Santa outfit, complete with black snow boots. ellauri073.html on line 265: Despite his otherwise bad attitude, Foley has a passion for his career as a motivational speaker, going as far as to travel to Venezuela to speak to teens. While serving a term in prison, Foley seems to be respected, and to have a good friendship with his cellmate Deshawn Powers, who refers to Foley as "The straight-up OG...of cell block three!". ellauri073.html on line 267: The character's debut performance (May 8, 1993) has been called one of the best segments in SNL history. The reception of the audience combined with visible stifled laughter from David Spade and Christina Applegate on stage added to the popularity of the sketch. Notable physical gestures from Farley included what Spade referred to as “the thing with the glasses” when Farley lifted his glasses on and off of his face commenting, “Hey Dad, I can’t see real good, is that Bill Shakespeare over there?” and perhaps the most defining gesture was one that Farley saved for the live performance when he alternated hands adjusting his trousers, grabbing the hilt of his belt with one hand and the back of his pants with the other. ellauri073.html on line 269: In the sketch itself, Foley attempts to motivate two teens, played by Spade and Applegate, to "get themselves back on the right track" after the family’s cleaning lady finds a bag of marijuana in their home. Foley’s attempt to motivate them falls short when he repeatedly insists that they're "not going to amount to jack squat" and will end up “living in a van down by the river!” Foley attempts to endear himself to Spade's character by telling him they're "gonna be buddies" and that everywhere he goes, Foley will follow. Comparing himself to Spade's shadow, Foley jumps about where he's standing and then dives into the coffee table, though he picks himself up moments later. None of the other cast members knew that Farley was going to do this and their startled reactions are genuine. The sketch ends with Foley offering that the only solution to solve the family's problems is for him to move in with them. Horrified, Applegate begs him not to, vowing never to smoke pot again. Even so, Foley leaves the house to get his things from his van and the family locks him out, finally reconciling and admitting to how much they love each other. ellauri073.html on line 271: A later performance (February 19, 1994) features Foley in prison attempting to motivate troubled teens in a scared straight program; he was imprisoned for three to five years for non-payment of alimony (consistent with him being “thrice divorced”). Before entering the sketch, Foley is introduced by his cellmate Deshawn Powers (Martin Lawrence) as “just finished a week in solitary, eating nothing but coffee beans.” Foley attempts to scare the juvenile delinquents by commenting in a slightly different manner that he “wished to dear God, that he was living in a van down by the river!” The sketch followed the usual Foley routine with him falling through the prison wall instead of a coffee table, which eventually led to his and the other inmates' escape. ellauri073.html on line 273: In the only cold open featuring Foley (April 15, 1995), the character attempts to motivate a pair of Venezuelan teens. Foley attempts to get through to them by motivating them in their native Spanish, saying “¡Yo vivo en van cerca de un rio!” However, the teenagers' father (Michael McKean) informs Matt that he and his children are fluent in English, to which Foley responds "¡Padre, dame un favor, y cállate su grande YAPPER!" The sketch again features Foley mocking his audience, breaking household objects, and somehow succeeding in his motivational goals. ellauri073.html on line 275: Quickly on your attacks on Wallace's writing style, I will mention that -- contrary to your rather baffling notions -- people did enjoy Infinite Jest and other works of his. They will continue to do so for decades. Listen Fartey: his work will live on. People recognize great writing wherever it materializes. Forget your distaste of footnotes, or your struggle in understanding the themes and ideals his work encompasses. His audience is clearly beyond you, so try to see that not everyone feels the same as you. You don't have to like his writing, but when you detract from it it makes it even more apparent that you are the lesser man. Your comments on Foster's writing ability led me to some of your other articles, and to be completely honest, it wasn't all bad. I genuinely enjoyed your "Fucking vs. Making Love" poetry bit, although it did seem like a cheap knockoff of Black Coffee Blues. Regardless, I can still acknowledge that the piece had its moments. However (and this is where I want you to pay attention you tub of lard), the piece can also be slammed in several areas. This is highly important, as we can see the parallels between this aspect of "Fucking vs. Making Love" and anything David Foster Wallace wrote. When it comes down to it, your writing can be criticized stylistically and formatically just like his can; the only difference is that there are few that actually give a shit about your writing, whereas Wallace's work is meaningful to the point where people have legitimate incentive to think critically about it. So defile it with your petty blog posts all you want, but at the end of the day you're the one who's only making yourself look bad, and as a heavily obese man based in Europe you are surely having few problems achieving this in the status quo, since Europeans are notably fatist. ellauri073.html on line 277: Remember this Fartey, for it will serve you well: There is nothing inherently admirable or intriguing in your choosing to complain about various outlets, activities, or people. It's mundane, tiresome, and has little uniqueness. Suffice it to say, there are a million of you, Matt Fartey (and when I say you I really mean babbling little shits). You will be forgotten; there is only one David Foster Wallace...so tell me, who's really the mediocre one here? ellauri073.html on line 327: Sitten Immonen puhuu siitä, miten voi saada enemmän energiaa päiväänsä. ellauri073.html on line 357: Wallace's father said that David had suffered from major depressive disorder for more than 20 years and that antidepressant medication had allowed him to be productive. Wallace experienced severe side effects from the medication, and in June 2007, he stopped taking phenelzine, his primary antidepressant drug, on his doctor's advice. His depression recurred, and he tried other treatments, including electroconvulsive therapy. Eventually he went back on phenelzine but found it ineffective. On September 12, 2008, at age 46, Wallace wrote a private two-page suicide note to his wife, arranged part of the manuscript for The Pale King, and hanged himself from a rafter of his house. ellauri073.html on line 376: Galenus Abrahams jatkoi kuitenkin yhteydenpitoa muihin liikkeisiin ja solmi yhteydet Englannin kveekareihin, joista George Fox ja William Penn vierailivat hänen luonaan, yrittäen turhaan saada tätä hyväksymään spiritualistiset katsomuksensa. Abrahamsia seurasi johtajana John Dektanel, joka perusti yhdessä muiden kanssa Amsterdamiin saarnaajaseminaarin vuonna 1735. Dektanel kirjoitti myös katekismuksen ja julkaisi vuonna 1753 valikoiman Menno Simonsin kirjoituksia. ellauri073.html on line 378: Mennoniittayhdyskuntia syntyi Etelä-Venäjälle, kun Katariina Suuri tarjosi maata saksalaisille. Merkittävimmät mennoniittojen anabaptistitraditiosta nousevat opit ovat: ellauri073.html on line 384: Seurakuntakuri, perustuen Uuteen testamenttiin, erityisesti Jeesukseen (esimerkiksi Matteus 18:15–18). Jotkut mennoniittakirkot käyttävät 'Meidung'ia (välttelyä, kuten lestadiolaisilla). ellauri073.html on line 387: Konservatiivisimmat mennoniitat kuten staufferilaiset pukeutuvat yksinkertaisesti, suhtautuvat kielteisesti uuteen tekniikkaan ja pyrkivät eristäytymään ympäröivästä yhteiskunnasta omiksi maanviljely-yhteisöikseen. Esimerkiksi radiota ja televisiota ei hyväksytä ja autojen käyttöön saatetaan suhtautua kielteisesti, kuljetukseen saatetaan käyttää edelleen hevosta ja vaunuja. Vähemmän konservatiiviset suunnat eivät rajoita pukeutumista tai tekniikan käyttöä, ja uudistusmielisimmät hyväksyvät esimerkiksi homoseksuaaleja jäsenikseen. No jo menee modernixi. Junakin on kosheeria. ellauri073.html on line 393: Taavi koitti ensin olla vanhemmille mielixi, luki isän vanhassa yliopistossa Amherstissa äidinkieltä ja filosofiaa kandiin asti ja lähti vielä opiskelemaan jatkotutkinnossa modaalilogiikkaa ja matikkaa. Se lauloi yliopiston kuorossa kauniisti. Taavi kirjoitti gradun nimeltä Fate, time, and Language: An Essay on Free Will (2011). Sovelsi sitten opittua: lopetti luvut ja rupesi kirjailijan epävakaalle uralle. Se sanoi David Lipskylle että filosofiassa sen pää kävi vaan yhdellä pytyllä, kirjallisuudessa käynnistyi koko 2-tahtimoottori. ellauri073.html on line 408: Olen vit- tarkoitan whittler, sanoi myyntimiesmäinen väkäleuka noitaämmä skottityttöpiirretyssä. Vaimoni on noita-sarjan vakiovieraana esiintyi Samanthan äiti Endora (Agnes Moorehead), joka paheksuu tyttärensä avioliittoa "kuolevaisen" kanssa. Vierailulla kävi usein myös muita Samanthan sukulaisnoitia ja velhoja, mm. ovennuppeja keräilevä täti Clara ja "käytännön piloja" (sic) harrastava setä Arthur. Stephensit saavat toisella tuotantokaudella tyttären, Tabathan, joka on perinyt äitinsä noitavoimat. Myöhemmin he saivat myös pojan, Adamin joka vaikuttaa isänsä tapaan olevan kuolevainen. ellauri073.html on line 414: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/88/Bewitched_Elizabeth_Montgomery_1968.jpg" height="200px" /> ellauri073.html on line 426: Seija tykkää Kelloggsin Bran Flakes -aamuhiutaleista. John Harvey Kellog ja Will Keith Kellogg oli veljexiä 7. päivän adventistiperheestä Taistelupurolta, Michiganista. Eivät paljon käyneet kouluja, koska vanhemmat uskoivat Jee-Suxen tulevan toistamiseen ennen koulun loppua. No ei temmattu, turhaan seistiin taas hirsimökin katolla. JH onnistui kuitenkin hankkimaan lääkärin paperit jostakin, varmaan postimyynnistä. Se oli kova vegaani, peukutti 'biologista elämistä': ei viinaa eikä tupakkaa, ei edes teetä, kahvia eikä hilloa, vain ihan vähän munaa ja maitoa hiutaleiden kyytipojaxi. ellauri073.html on line 428: Kaxikymppisenä siitä tuli Taistelupuron adventistihoitolan presidentti ja lähti soveltamaan periaatteitaan potilasparkoihin. Niistä dieetti oli niin ikävystyttävä, että JH, sen vaimo Ella ja veli HK, joka oli 8v nuorempi, alkoivat kokeilla hiutaleiden tekoa. Ja nehän maistuivat! Kaveruxet möivät aluxi hiutaleitaan postimyynnissä entisille potilaille, mutta sitten mainostivat niitä lehdissä ja ilmoitustauluilla, mistä kilpailijat saivat vihiä ja tunkivat markkinoille kopioimaan Kelloggsien liikeideaa. Yx ex-potilas, CW Post teki Rypälemunkkeja granolakexeistä ja kahvinkorviketta nimeltä Postum matkien röyhkeästi Kelloggsien tuotetta. Se menestyi niin hyvin, että 1900 Postin Postum Hiutale Yhtiö teki jo $3M vuositulosta. Kelloggseja harmitti. ellauri073.html on line 443: “seemed intuitively to sense that it was a matter not of reduction at all, but—perversely—of expansion, the aleatory flutter of uncontrolled, metastatic growth—each well-shot ball admitting of n possible responses, n-squared possible responses to those responses, and on into what Incandenza would articulate to anyone who shared both his backgrounds as a Cantorian continuum of infinities of possible move and response, Cantorian and beautiful because infoliating, contained, this diagnate infinity of infinities of choice and execution, mathematically uncontrolled but humanly contained, bounded by the talent and imagination of self and opponent, bent in on itself by the containing boundaries of skill and imagination that brought one player finally down, that kept both from winning, that made it, finally, a game, these boundaries of self.” ellauri073.html on line 456: Sasha Chapin oli näppyläinen ruma teini joka kompensoi esiintymällä älykkönä ja lukemalla 14-vuotiaana MLA:n 100 parhaan romskun listaa läpi aakkosissa kuin Jorma Oxanen Otavan isoa tietosanakirjaa ja Puu kasvaa Brooklynissä tyttö joka pääsi kaupunginkirjastossa A:sta Burtonin Melankoliaan. Mä luin samassa mielessä Rikhardinkadun kirjastossa EA Tunkelon Vepsän kielen äännehistorian. Se oli äsken divarissa myynnissä merkinnällä (lukematon). Vaikkei mulla teininä ollut juuri näppylöitäkään. Muuten kyllä olin nörtti väpelö. En sentään pilannut elämääni shakilla, kuten Sasha Chapin. Sasha huomas lopulta että sen paikka IQ-toteemipaalussa oli lähempänä paalun jalustaa. Se alkoi haista. Niin minäkin. ellauri073.html on line 458: Me Naiset kertovat: "Jippu" eli musiikkievankelista, sentilleen mun pituinen turkulainen Mari-Tuuli Elorinne on laihtunut 20 kiloa eli 97 kilosta 77 kiloon. Vielä voisi laihtua 5 kiloa mutta olen päättänyt että tämä riittää. Metri-Tuuli on alkoholistikodista ja sokeriaddikti. Siltä meni parhaimmillaan päivässä litra jäzkiä ja kiloittain mässyä. Tuli avioero. Metri-Tuuli alkoi liikkua addiktiivisesti ja kävi lenkillä hakkaamassa lapsuudenkodin seiniä nyrkillä. Kiltin läski-Tuulin sisältä on kuoriutunut kova jätkä. Sen sexuaalinen kehitys on kesken. Vähän pelottaa. Mitähän uskonnolliset piirit ajattelee mun muutoxesta. ellauri073.html on line 489: "couvade", lapsivuoteus. A class of male pregnancy rituals. Samanniminen psyykkinen miestenvaiva, jonka aiheuttaa lapsikateus. ellauri073.html on line 508: She was born May 14, 1938, in Fort Fairfield, Maine. The daughter of a potato farmer, she worked a quarter of the year during the harvest, but found her true passion for learning in the town’s one-room schoolhouse. She eventually graduated from Northfield boarding school in Gill, Mass., and later became the first in her family to graduate college, with a bachelor’s degree in English from Mount Holyoke in 1960, where she was student body president and wrote Junior Show. ellauri073.html on line 510: After receiving her master’s degree from the University of Illinois, Mrs. Wallace was an English professor at Parkland College for 35 years. Her passion for learning was paired with a passion to help others learn — she was an enthusiastic, rigorous and above all compassionate instructor who made sure every student she had knew how much their voice mattered. Even after retiring, she taught in correctional facilities around Illinois and volunteered as a companion for Illinois CASA. In 2012, she and her husband, Jim, decided to move from their beloved city of Urbana to Florence, Ariz., to be closer to their family. There, they volunteered with Arizona CASA, hosted family dinners every Sunday, and adopted a much-loved terrier mix named Angus. ellauri073.html on line 516: Sally is remembered as a wickedly funny, funnily wicked, generous and compassionate woman who made friends everywhere she went. She had an unmatched love for the English language and inspired countless others — including her students, children and grandchildren — to pursue their passion of writing. She was fearless in every sense of the world, and in the final years of her life, tried many new things, such as zip-lining, main-lining, and attending monthly poetry slams. ellauri073.html on line 533: Niillä näyttää olevan sentään aika mauton patio kesäpaikassa Saltsjöbadenissa Tukholman saaristossa. Talo on kyllä komea. Kuzuivat käymään, ehkä kesällä. Jos rokotuxet ovat kunnossa, saatetaanpa mennäkin. Nyt pitää löytää vaan yhtä kateutta herättäviä kuvia vastalahjaxi. ellauri073.html on line 540: David Foster Wallace became a regionally ranked tennis player while growing up in Illinois. David Foster Wallace´s thesis, The Broom of the System, that he wrote while at Amherst College was published in 1987 while he was attending graduate school. In 1989 David Foster Wallace´s short story collection titled Girl with Curious Hair was published. After graduating from the University of Arizona David went on to study philosophy at Harvard University but soon chose to leave. He moved to Syracuse to be with the poet and novelist Mary Karr. While in Syracuse David Foster Wallace wrote most of his famous novel Infinite Jest. The finished book was 1,100 pages long. The novel dealt with addiction, art, and consumerism, and was set in the near future. ellauri073.html on line 542: Wallu rakentaa oman elämänsä hukatuista valttikorteista kokonaisen korttitalon, korttikaupungin, korttivaltion ja korttimaailman. Sen mielikuvitusisä ja isoisäkin on hyönteiskauhuisia junioritennispelaajia ja phd-studentteja. Sen isä on sen yhden Dennis the Penis hologramminobelistin doppelgängeri. Sen mielikuvitusäiti on kanadanranskalainen upea ilmestys ja iskää vuosikymmeniä nuorempi. Oikeasti niiden syntymäpäivät oli 3v ja kuolinpäivät 1v päässä toisistaan. Sen äiti oli oikeasti perunanviljelijän tytär josta tuli sukunsa eka akateeminen. Luokkaretkeläinen niinkuin eräs tuttu meikkitaiteilija. ellauri074.html on line 2: ad> ellauri074.html on line 19: ad> ellauri074.html on line 68: They are always confronting me with dresses, saying, “I made this myself.” They read Woman’s pages and try out the recipes. ellauri074.html on line 81: Then there are the well-informed ones. They are pests. They know everything on earth and will tell you about it gladly. ellauri074.html on line 85: There are the ones who simply cannot fathom why all the men are mad about them. They say they’ve tried and tried. They tell you about someone’s husband; what he said and how he looked when he said it. And then they sigh and ask, “My dear, what is there about me?” —Don’t you hate them? ellauri074.html on line 96: No ei vaitiskaa, tää ONAN taitaa olla joku USAn ja anglofoonin Kanadan (siis miinus Quebec) muodostama valtio saastuneessa pohjois-Amerikassa. Tässon siis vähän samaa kuin sen kanadalaisen tädin Gilead-dystopiassa, paizi tää on ihan puhasta setäilyä. Kumpikas julkas ensinnä? No se Atwoodin ämmyrkäinen tietysti jo 1985. Wallu oli 23v. Onxtää Wallu sit siitä plagiaattia? ellauri074.html on line 102: Kuinmyös urheilusuorituxiin tarvittavat toistot, miljoonia toistoja samoista liikkeistä, sitvielä mielikuvaharjoituxia samasta, mitä helvettiä. Mä ymmärrän vielä jotenkuten liikunnan, tosin siitäkin lähinnä hyötyliikunnan, mutta urheilu jonkun enkan tai mestaruuden eteen on totaalisen totalitäärisen persauxista. Kuinmyös jotku zen ym harjoituxet, jooga tai golf. Enste keskitytään ihan vitusti ja perfektoidaan lyöntiä, size menee aivan huizin nevadaan ja eiku kiukkuisena katkomaan kalliita mailoja. Ei tosiaankaan ole mun skene. Emmä jaxa niitä edes kazoa. Käsittämätöntä miten jotkut innostuu samoista peleistä ja uusista samannäköisistä pelaajista uudestaan ja uudestaan. Samat kuulutuxet, samat jännäyxet. ellauri074.html on line 112: Preterition taisi tulla jossakin jo esille, se kalvinistien kekka että osa jengistä on jo etukäteen markkeerattu eliitixi ja loput menee kadotuxeen muitta mutkitta. Ne on näitä ohitettuja. Jehova tekee oharit. Joo tää tuli esiin jo Nipsun yhteydessä. Sama pelko näyttää vaivanneen Walluakin. ellauri074.html on line 131: Buy Tucks Md Cool Hemorrhoid Pad, No Color. ellauri074.html on line 132: Over-the-counter products are available for hemorrhoids, such as pads infused with witch hazel (Tucks), as well as soothing creams that contain lidocaine, hydrocortisone, or other ingredients like phenylephrine (Preparation H, hasselpähkinää). These substances help shrink the inflamed tissue and provide relief from itching. ellauri074.html on line 148:ellauri074.html on line 159: The Glad Products Company is an American company specializing in trash bags and plastic food storage containers. The Glad brand originated in the United States in 1963 when Union Carbide owner and CEO, David Darroch, launched Glad Wrap, a polyethylene film used as a food wrap. ellauri074.html on line 163: The Perdue Farms company was founded in 1920 by Arthur Perdue and his wife, Pearl Perdue, who had been keeping a small flock of chickens. The company started out selling eggs, then in 1925, Perdue built the company's first hatchery, and began selling layer chicks to farmers instead of only eggs for human consumption. His son Frank Perdue joined the company in 1939 at age 19 after dropping out of college. The company was incorporated as A.W. Perdue & Son and Frank Perdue assumed leadership in the 1950s. The company also began contracting with local farmers to raise its birds and supplying chickens for processing as well as opening a second hatchery in North Carolina during this period. Perdue entered the grain and oilseed business by building grain receiving and storage facilities and Maryland's first soybean processing plant. In 1968, the company began operating its first poultry processing plant in Salisbury. This move had two effects: it gave Perdue Farms full vertical integration and quality control over every step from egg and feed to market, as well as increasing profits which were being squeezed by processors. This move enabled the company to differentiate its product, rather than selling a commodity. In 2013, Perdue was reportedly the third-largest American producer of broilers (chickens for eating) and was estimated as having 7% of the US chicken production market, behind Pilgrim's Pride and Tyson Foods. Perdue antoi kanalle nimen tuotteistamalla sen. Poules Perdues. ellauri074.html on line 183: Gladin vuosi 2010 ellauri074.html on line 190: Year of the Tucks Medicated Pad 2003 ellauri074.html on line 198: Year of the Yushityu 2007 Mimetic-Resolution-Cartridge-View-Motherboard-Easy-To-Install-Upgrade For Infernatron/InterLace TP Systems For Home, Office Or Mobile (sic) 2007 ellauri074.html on line 204: Year of Glad 2010 ellauri074.html on line 209: It is also possible that Y.D.A.U. is 2008, as Matty Pemulis turns 23 in Y.D.A.U. (p. 682). Matty's (and Mike's) father came over in 1989 when Matty was "three or four" (p. 683). If Matty had been three and four in 1989, he was born in 1985, which would mean he turns 23 in 2008. ellauri074.html on line 220: A motivational speaker or inspirational speaker is a speaker who makes speeches intended to motivate or inspire an audience. Such speakers may attempt to challenge or transform their audiences. The speech itself is popularly known as a pep talk. Motivational speakers can deliver speeches at schools, colleges, places of worship, companies, corporations, government agencies, conferences, trade shows, summits, community organizations, and similar environments. Their main motivation is money. Faith, fear, and credit. They're all made up. External links: ellauri074.html on line 234: If you are interested in personal development or self-help you have heard of Tony Robbins. The self-made peak performance coach has been helping individuals become the best versions of themselves since the early 1980s. He has grown in popularity over his career through books, seminars, infomercials, and podcasts. All of these accomplishments have led Tony Robbins to have a net worth of $500 million dollars in 2021. In this post, we will discuss how Robbins has amassed his wealth and how you can do the same. ellauri074.html on line 237: He never had a stable household as he faced a lot of abuse growing up from his mother. Robbins recalls times when his mother would chase him out of the house with a knife and pour liquid soap down his throat. By the age of 17, he decided to leave home and never return. He never attended college and got a job as a janitor to make money. And how! ellauri074.html on line 239: One day, when speaking with his landlord, Tony was asking him how he got so successful. The landlord replied that he went to a Jim Rohn seminar (Rohn was a famous motivational speaker at the time). Robbins had no clue what a seminar was so he asked his landlord to explain. The landlord said that a seminar is when a man takes everything he’s learned over the years of his life, and he condenses his knowledge into four hours. ellauri074.html on line 240: Robbins was fascinated by the idea of a seminar however to attend a Jim Rohn seminar it costs $35. At the time, Robbins was only making $40 a week! However, he made the decision to spend a week’s pay to attend the seminar. Although it was a costly investment for him, it would end up changing his life. ellauri074.html on line 243: So, he approached Rohn after the seminar and asked to become his pupil. Rohn agreed, and over the next few years, Robbin was able to take the lessons he learned from Rohn and apply it to his own unique style. Robbins became an avid reader of psychology and incorporated many theories from behavioral psychology into his approach. Robbins perfected this approach through hundreds of seminars across North America and even did seminars for free to help perfect his craft. By the age of 26, Tony Robbins had a net worth of millions of dollars and was a best selling author. ellauri074.html on line 245: When Robbins started off doing his seminars, he implemented a strategy called Neurolinguistic Programming. Neurolinguistic Programming works under the belief that everyone has a personal map of reality. Nothing is neither good nor bad but thinking makes it so. Robbins would use this practice to help people realize that things that they think are impossible are possible, they just have to change their mindset. ellauri074.html on line 247: One way he would get people to do this is by making them do a firewalk over a bed of hot embers. Most people at his seminars normally thought that would be impossible. By showing them that they can walk on fire, it helped the attendees see that they had preconceived notions that weren’t true. (The trick is to wear thick-soled shoes with a huge carbon footprint.) ellauri074.html on line 248: Innovative strategies like these helped Robbins launch multiple different seminars such as Unleash the Power Within, Date with Destiny, Wealth Mastery, and Leadership Academy. Tickets to these events range anywhere from $650 to $3000! ellauri074.html on line 250: Tony Robbins most notable seminar is now his Business Mastery seminar. In this seminar, he teaches business owners various growth strategies, systems, and resources that help them grow their business. These are the same strategies that industry leaders like Apple, Orange, Zippos, Zappos, American Express, and Facebook used to grow their companies. ellauri074.html on line 251: Through Robbin’s seminars, he’s had the privilege to work with some extraordinary people like Bill Clinton, Oprah, Nelson Mandela, Leonardo DiCaprio, and Hugh Jackman (kekä se on?). Nippu talousliberaaleja. ellauri074.html on line 253: Hugh Michael Jackman is an Australian actor, singer, multi-instrumentalist, dancer and producer. Jackman has won international recognition for his roles in major films, notably as superhero, period, and romance characters. He is best known for his long-running role as Wolverine in the X-Men film series, as well as for his lead roles in the... ellauri074.html on line 258: In 2016, he launched the Tony Robbins Podcast. The first season was primarily focused on ways for small to medium-sized businesses to gain an advantage over their market. He has since pivoted to not only talk about how to build a bigger business but also topics such as how to deepen your relationships, become more productive, and live in abundance. The Tony Robbins Podcast has thousands of 5-star reviews on Apple Podcasts and has been downloaded by millions of people worldwide. ellauri074.html on line 262: Tengo treinta y cinco años, estoy tres veces divorciado, y vivo en un van cerca un rio. Tulee mieleen Eski Saarinen. Tengo 67 años, estoy una vez divorciado, y vivo en un grande apartamento cerca el Bulevar. Pep talk on eräs apinaköörille lajityypillinen ilmiö. Levittää samaa humaania feromonia kuin uskonto. Positiivista ajattelua, neurolingvististä ohjelmointia.
ellauri074.html on line 272: Cioran aloitti filosofian opinnot Bukarestin yliopistossa 17-vuotiaana ja tutustui siellä vuonna 1928 Eugène Ionescoon ja Mircea Eliadeen. Hän valmistui kandidaatiksi 1932. Vuosina 1933–1935 Cioran opiskeli Berliinin yliopistossa, jossa hän tutustui Ludwig Klagesiin ja Nicolai Hartmanniin. Palattuaan Romaniaan hän opetti 1936–1937 filosofiaa Andrei Șagunan lukiossa Brașovissa.
ellauri074.html on line 277: Cioran eli vaatimattomissa oloissa Pariisin latinalaiskorttelissa elämänsä loppuun saakka ja pysytteli Pariisin yliopisto- ja kirjallisuuspiirien ulkopuolella. Elantonsa hän ansaitsi lähinnä käännöksillä ja toimimalla kustantajien lukijana. Hänellä oli kuitenkin älymystössä joitakin läheisiä ystäviä: Mircea Eliade, Eugène Ionesco, Samuel Beckett, Gabriel Matzneff, Frédérick Tristan, Henri Michaux, Gabriel Marcel ja Roland Jaccard. Vuonna 1942 hän tapasi englanninopettaja Simone Bouén, josta tuli hänen elämänkumppaninsa.
ellauri074.html on line 282: Juuzhiin muuten kosiskeli 1946 protokommunisteja saadaxeen jonkun diplomaattiduunin Bukarestista. Protokommunistit eivät lämmeneet oikeistoliberaalista, potkivat sen pois lehdestä. Ionescu lähti pettyneenä hurraamaan Solzhenizyniä, Buninia sun muita oikisdissidenttejä. Cioran ja Eliade oli rautakaartin symppareita. Hitler ei pitänyt rautakaartista, ne oli arvaamattomia irtokanuunoita.
ellauri074.html on line 284: Eugène Ionescon tietoiset ja tiedottomat muistot Romaniasta 1930-luvulta ja 1940-luvun alkupuolelta seurasivat häntä koko hänen elämänsä ja inspiroivat suoraan yhtä hänen vuonna 1958 kirjoitettua päänäytelmäänsä, Sarri Kua. Äärioikeistolaisen rautakaartin eli legionaariliikkeen nousu Romaniassa. ja Ionescon tuskallinen kokemus kasvavasta fanaattisuudesta romanialaisten älymystöjen keskuudessa ja jopa lähimpien kirjallisten ystäviensä Cioranin ja Eliaden märinästä, minkä hän tunnusti yhdeksi näytelmän lähteistä. Toinen oli Denis de Rougemontin päiväkirja, joka oli kauhuissaan nähnyt valtavan natsien joukkomielenosoituksen, joka tervehtii führeriään uskonnollisessa kiihkossa; kolmas kirjallinen Kafkan kuuluisa tarina "Metamorfoosi", jonka päähenkilö Gregor Samsa herää eräänä aamuna selittämättömästi muuttuneena colportixi. Denis de Rougemont oleskeli Saksassa Nürnbergissä natsien mielenosoituksen aikana. Denis de Rougemont kertoo meille, kuinka hänen hiuksensa nousivat pystyyn, hän sanoo kirjaimellisesti, kun hän ymmärsi, mitä pyhällä terrorilla tarkoitetaan. Eivätkö juurikin intellektuellit ole nazismin keksijät? Komeljanttarit ja standup koomikot? Entä antibolshevismin? Samat pellehermannit. "Nykyään, jos joku lausuu sanan 'porvari'... kaikki syyttävät yhtä typerästi, yhtä sokeasti tappamaan porvarit tai kapitalistit tietämättä pienintäkään käsitystä, mikä loukkauksen takana on tai miksi sitä on käytetty, tietämättä edes mitä porvarismi on. Sellainen ihminen yrittää yllyttää muita tekemään omaa likaista työtä tai mitkä yksityiset motiivit aiheuttavat tällaista hirvittävää väkivaltaa." Setelit ja vastasetelit, 210.
ellauri074.html on line 287:

Malmin kirjastoauto: 3 romania Ladassa. Cioran, Ionesco ja Eliade.

ellauri074.html on line 302: Cioran sai kyllikseen konservatiivisesta filosofiasta jo nuoruudessaan ja hylkäsi systemaattisen ajattelun ja abstraktin spekulaation. Sen sijaan hän keskittyi henkilökohtaiseen pohdintaan ja intohimoiseen lyyrisyyteen, sillä kaikki tavat saada tietoa olivat hänen mielestään yhtä arvokkaita. Myöhemmin hän totesikin: ”En ole keksinyt mitään, olen vain ollut tuntemusteni sihteeri”. Cioranin mielestä kaikki filosofiset järjestelmät ovat virheellisiä, koska ihminen on kykenemätön luomaan vapaita ideoita. Cioranin tuotanto rakentuukin pikemmin ristiriitaisuuteen kuin pyrkimykseen rakentaa monimutkaisuudessaan vakaa ja kestävä ajatusrakennelma; ristiriitaisuuksia on Cioranin tuotannossa jopa saman tekstin sisällä. Cioranin mukaan onkin olennaista oppia elämään omien ristiriitaisuuksiensa kanssa ja hyväksyä ne, niin vaikeaa kuin se onkin.
ellauri074.html on line 334: Cioranin ja Mircea Eliaden yhteydet Romanian 1930- ja 1940-luvun äärioikeistolaisiin liikkeisiin ovat herättäneet paljon keskustelua, ja niistä kerrotaan seikkaperäisesti esimerkiksi Marta Petreun teoksessa An Infamous Past: E. M. Cioran and the Rise of Fascism in Romania.
ellauri074.html on line 358: Et peut-être c'est ça la vie, sans vouloir employer de grands mots, c'est que l'on fait des choses auxquelles on adhère sans y croire, oui, c'est à peu près ça.
ellauri074.html on line 366: Le secret de mon adaptation à la vie? J'ai changé de désespoir comme de chemise.
ellauri074.html on line 412: G. A. Moore, Jr. is a retired Texas high school football head coach. He retired after completing the 2011 season with a career head coaching record of 426–92–9, which at the time was the most in Texas high school football history. Moore's win total was passed on November 3, 2016, by Phil Danaher of Calallen High School in Corpus Christi, Texas.
ellauri074.html on line 425:

Mircea Eliade ja Saul Bellow

ellauri074.html on line 427: Tähän väliin tekis mieli paasata vähän Mircea Eliadesta (1907 – 1986) ja sen Chicagon kollegasta Belovin Sakusta. Mirkkis on ilmitullut ex-fasisti ja antisemitisti, ja Saku tunnetttu semiitti. Mitenkähän ne oikein tulivat toimeen keskenään? Voisi kuvitella ettei kovinkaan hyvin. Väärin arvattu.
ellauri074.html on line 434: liikaa vaihtoehtoja. Aatteiden valintamyymälässä on helppo exyä karkkihyllylle. Eliade
ellauri074.html on line 441: Saku ja Mirkku tapaili useinkin sitku Sakun nai se romanialainen matemaatikko 1974, vaimo nro 4, Alexandra Bagdasar. Puhuttiin romaniaa ja kokattiin romanialaisia kotiruokia. Ero tuli vaimosta 1985 ja 1986 kuoli Eliade. Mirkun nazitouhut tuli ilmi vasta 1988. Mirkun 30-luvun kirjoituxet oli aika pahaa fasismia indeed. Sen kannattaman rautakaartin miehet listi silmittömästi jutkuja sakujen rinnalla. Sakua vähän hävetti eze oli kaveerannut tälläsen paskiaisen kaa. Se kirjotti sit Mirkun comic sidekickixi Bloomista kertovaan rompskuunsa Ravelstein: kohteliaasti pokkuroiva pikku romanialainen Radu Grielescu, sliipattu intellektuelli jolla oli antisemiitin rikosrekisteri. Aika noloa. Pääsipä kusettamaan Sakua oikein kunnolla.
ellauri074.html on line 451: Kazanin Jumalanäiti (ven. Казанская Богоматерь, Kazanskaja Bogomater) tai Kazanin Theotokos eli Kazanin Jumalansynnyttäjä on Venäjän ortodoksisen kirkon merkittävimpiä ikonityyppejä. Kuva esittää Kazanin kaupungin suojelijaa Neitsyt Mariaa. Kazanin jumalanäidin ikonia pidettiin vuosisatojen ajan koko Venäjän suojelijana eli palladionina. Ikonin tunnetuin kappale, pieni, 22,5 × 27,5 cm:n kokoinen ikoni varastettiin vuonna 1904 ja ilmeisesti tuhottiin.
ellauri074.html on line 453: Nykyään Kazanin Jumalanäiti on Venäjällä suosittu häälahja. Ikoni yhdistetään usein venäläiseen nationalismiin . Tradition mukaan ikoni saapui Venäjälle Konstantinopolista 1400-luvun alussa. Tataarien piiritettyä ja poltettua Kazanin kaupungin vuonna 1438 se joutui kadoksiin, kunnes ikoni jälleen löytyi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Matrona Onutshina -nimisen kymmenvuotiaan tytön kerrotaan löytäneen ikonin tulipalossa tuhoutuneen Kazanin kaupungin raunioista 8. heinäkuuta 1579. Ikonin olinpaikan oli hänelle kertonut Neitsyt Maria ilmestyksessä. Ikonia säilytettiin sen löytöpaikan päälle myöhemmin rakennetussa luostarissa. Kazanin Jumalanäidistä tehtiin useita kopioita, joita oli nähtävissä muun muassa Moskovan, Pietarin sekä Jaroslavin kaupungeissa.
ellauri074.html on line 455: Alkuperäisenä pidetty Kazanin Jumalanäidin ikoni varastettiin sitä säilyttäneen luostarin kirkosta 29. kesäkuuta 1904. Varkaat ja ikonin kultaiset jalokiviupotuksin koristellut kehykset löydettiin muutamaa vuotta myöhemmin, mutta itse kuva jäi kadoksiin. Osa varkaista väitti sen olevan poltettu ja yksi kertoi sen olevan kaukaisessa siperialaisessa luostarissa. Poliisi ei kuitenkaan jatkanut ikonin jäljittämistä, koska se piti mahdollisesti löydettävän kuvan aitouden varmistamista mahdottomana.
ellauri074.html on line 459:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Kazan_moscow.jpg/500px-Kazan_moscow.jpg" />
ellauri074.html on line 462: Vuonna 2005 Vasili erehtyi allekirjoittamaan antisemiittisen kirjelmän «Письмо 5000». The Letter of 5000 (Russian: Письмо‌ 5000), also known as the Letter of only 500 or the Letter of just 19 Deputies (Russian: Письмо 19 депутатов), was an open letter signed by 5,000 Russians, most significantly politicians, aimed at the Prosecutor-General of Russia. The Letter of 5,000 included sharp criticisms of Jews, Jewish leaders, and Jewish organisations, as well as calling for the investigation of the Kitzur Shulchan Aruch as a violation of the Criminal Code of Russia. The letter, published on 21 March 2005, attracted significant discussion in Russian and international media due to its demands, which were widely considered to be antisemitic.
ellauri074.html on line 464: Russian President Vladimir Putin, in an interview with the Israeli Channel 1, condemned antisemitism and stated that Judaism was one of the "traditional religions" of Russia.
ellauri074.html on line 466: Mullon tää: Kaksi valoisaa vastakkain: humoristisia kertomuksia ja novelleja (Celujutsja zori). Suom. Ulla-Liisa Heino. Moskova: Raduga, 1984. – Maailma ja me, Novelliliite, 1984. (Sisältää niminovellin lisäksi "Vologdalaisjaarituksia" ja humoristisia kertomuksia.)
ellauri074.html on line 469:

Pinselsabad

ellauri074.html on line 471: The Kitzur Shulchan Aruch (קיצור שולחן ערוך), first published in 1864, is a work of halacha written by Rabbi Shlomo Ganzfried. The work was written in simple Hebrew which made it easy for the lay person to understand and contributed to its great popularity.
ellauri074.html on line 474:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/38/Shlomo_Ganzfried.jpg" />
ellauri074.html on line 475:

Shulem joka kirjoitti ad.org/library/article_cdo/aid/4297832/jewish/Kitzur-Shulchan-Aruch.htm">lyhennetyn Shulham Aruchin

ellauri074.html on line 477: It is written: "You shall walk modestly with your God." It is therefore necessary to be modest in all your ways. Thus when putting on or removing your shirt or any other garment from your body you should be very careful not to uncover your body. You should put on and remove the garment while lying in bed under a cover. You should not say: "I am in a private, and dark place." "Who will see me?" Because the Holy One, Blessed is He, Whose glory fills the entire world [sees] and to Him darkness is like light, Blessed be His Name. Modesty and shame bring a person to submissiveness before Him, Blessed be His name. He does not want to look at your hairy genitals. He knows how they look, after all He made them. Don't worry He does not peek under the cover, although He could.
ellauri074.html on line 483: MKUltra's use of mescaline on unwitting subjects was a practice that Nazi doctors had begun in the Dachau concentration camp. Kinzer proposes evidence of the continuation of a Nazi agenda, citing the CIA's secret recruitment of Nazi torturers and vivisectionists to continue the experimentation on thousands of subjects, and Nazis brought to Fort Detrick, Maryland, to instruct CIA officers on the lethal uses of sarin gas. The project began during a period of "paranoia" at the CIA, when the U.S. had lost its nuclear monopoly and fear of communism was at its height.
ellauri074.html on line 485: MKUltra used numerous methods to manipulate its subjects' mental states and brain functions. Techniques included the covert administration of high doses of psychoactive drugs (especially LSD) and other chemicals, electroshocks, hypnosis, sensory deprivation, isolation, verbal and sexual abuse, as well as other forms of torture.
ellauri074.html on line 491: Sidney Gottlieb, legitimerad behavioristisk psykolog, som också svarar på frågor hos Psykologiguiden MKUltra, svarade på söndagen på frågor från Expressens läsare. Här kan du läsa frågorna och svaren i efterhand.
ellauri074.html on line 501: SIDNEY GOTTLIEB: Hej Linda! Ja jag vet hur det kan kännas, våga ta steget ut på sociala medier som du kanske inte använt tidigare. Där finns kanske människor som känner dig och vill gärna chatta och prata om dig, våga ta steget! Skriv dina privata ensaker på väggen! Kanske den svarar. Det går ju alltid att radera bort dom. Kram!
ellauri074.html on line 507: Har mått dåligt pga snabb flytt till annan stad och börjat plugga. Känner knappt någon i staden och pågrund av Corona får vi ej träffa klassen. Känner inget hopp för framtiden och är vet inte vad jag vill. Ensamheten tår på mig också. Har du några tips?
ellauri074.html on line 513: SIDNEY GOTTLIEB: Hej Felicia! Ja många skriver om detta, många känner som du just nu. Om du tänker på vad du själv skriver så tycker jag att en del av lösningen är rätt logisk, allt handlar om stress etc, du behöver hitta andra fokus än stress. Genom att acceptera att det är tufft just nu men att sedan ta ett andetag och liksom ”OK, allt är skit MEN vad kan jag ändå göra för att må bättre?” Ta meskalin? Lyssna på Bob Marley? Tänker du kanske göra slut med allt? Defenestration trendar just nu. Gör det!
ellauri074.html on line 515: Har oro och ångest över vad jag än gör...veckohandla mat sent på kvällen. Gå till mitt arbete i förskolan med alla kontakter med vuxna och barn. Komma nära folk vid promenader. Sover dåligt på natten...känner mig väldigt deppig och trött. Svårt att se något positivt. Vad ska jag göra. Vad är meningen med allt...kommer det vara såhär för alltid...vad finns det för mening då. Inte få träffa syskon och föräldrar...
ellauri074.html on line 517: SIDNEY GOTTLIEB: Du har det tufft just nu, det märker jag. Det gör jag också. Vet inte vad jag ska göra med alla mina Expressen pengar. Jag tycker dels att du ska kolla upp om du kan få kontakt med en privat psykolog, inte på vårdcentralen, eller digitalt vid någon tjänst. Tex mig. Skicka foto med!
ellauri074.html on line 518: Sedan tycker jag också att du behöver ta hand om dig själv, vad kan du göra redan ikväll för att vara lite extra snäll mot dig själv (och mig kanske)? Vad får dig att känna dig lite bättre? Gör mer av det, kram! Kolla Emil Cioran om livets mening - han säjer det har ingen!
ellauri074.html on line 520: Hej! Har en dotter som är 20 år och har det ganska kämpigt nu. Hon blev förra våren av med sitt drömjobb pga Corona. I juni fick hon viruset och har efter det inte varit sig själv. Trött och ledsen... Nya jobb har hon lyckats få men trivs inte riktigt, har ingen energi. Orkar inte träna som hon tidigare brukade och känner sig värdelös. Hon har haft kontakt med en psykolog via ungdomsmottagningen men de ”klickade” inte så det tyckte hon inte gav Nåt. Nu har hon en ny träff med en psykolog via hälsocentralen på onsdag så vi får hoppas det blir bättre. Hur kan vi bäst stötta henne i det här? Läkaren på hälsocentralen pratade om sjukskrivning men hon känner att hon heller inte mår bra av att bara gå hemma... Med vänlig hälsning, Linda
ellauri074.html on line 523: Skicka foto av dottern så jag kan se om jag kanske kan hjälpa henne lite grann. Att må dåligt tillhör också livet och det kan bli ett allt för stort sökande att behandla något som kan gå över av sig själv. Tex den här sk "pandemin", som min kollega Mengele alltid säger. Ni gör ett fint jobb genom att finnas där och stötta och hjälpa henne med det lilla ni kan. Läs på om depression mm och se vad ni själva kan hjälpa henne med. Jag rekommenderar Emil Cioran, Paul Celan och Louis-Ferdinand Celine som kvällsläsning. Som Cioran fiffigt fått det till:
ellauri074.html on line 531: MATHIAS ORTLIEB: Hej Sara! Börja med att se om du online kan hitta information om självhjälp vid ångest, avslappning, mindfulness och information om vad ångest är. Börja med det och testa ett antal övningar under några veckor, blir det sämre så kontakta mig med foto bifogat. Spela massvis computerspel tex Outlast och Manhunt 2. Kolla också dopingtips på mina MKUltra sidor. Pröva True-fit väst.
ellauri074.html on line 535: SYDNEY GOTTLIEB: Hej Karin! Ja det känns igen! Jag hatar min mamma också, och pappa med. Dom borde varit försiktigare med gummina. Det finns många som inte delar perspektivet av vikten av försiktighet och det finns många skäl till det. Vår älskade Jakob Mengele är en av de främsta. Oavsett vad han tycker så framhärda i din åsikt, du har ju rätt för det. Hälsa henne att jag och Jakob samtycker ;) Du kan få dåligt samvete över det men du vet ju någonstans att det du gör är mest rimligt, härda ut!
ellauri074.html on line 539: SYDNEY GOTTLIEB: Bra fråga och typ omöjlig att ge ett perfekt svar på, men du frågade vad jag tycker så det kan jag väl iaf skriva något om :). Jag tycker att många personer med depression letar efter lösningen i medicinsk behandling, det är hjälpsamt för en del men i min upplevelse (som så klart är färgad av att jag är psykolog) finns lösningen på depressionen på andra ställen än i medicinen. Som en ynklig humanist kan jag inte preskribera nåra mediciner som mina bättre ställda psykiaterkolleger. Jag kan bara käfta tomma fraser på det här viset: Varför har det blivit så här? Lever jag inte det livet jag vill? Varför kan jag inte ta mig vidare? Varför studerade jag inte medicin? Var jag för dum? Vad vill jag med mitt liv? Varför faktiskt inte ta mitt liv? Många frågor som jag tänker hänger ihop med varför man blir deprimerad, lever man inte det liv man vill så blir man nedstämd. Jag uppmuntrar alla som känner sig deprimerade att se över dessa och likande frågor. Jag kanske spårade ur lite nu men hoppas du fick lite svar på din fråga! Kram! 😃
ellauri074.html on line 542: Hur ska man tänka som person om man är väldigt rädd för att bli smittad av coronan, dvs har ”coronarädsla” och samtidigt måste finnas för två anhöriga, en gammal och en ung, för att orka räcka till? Den ständiga pressen att inte bli sjuk och känslan att inte räcka till, allra minst till sig själv. Att hela tiden vara på sin vakt och hela tiden fatta olika beslut och inte veta vad som är bra beslut. Hur ska man orka....
ellauri074.html on line 544: SIDNEY GOTTLIEB: Hej! Ja, svårt läge, haha. Det gäller ju så klart att följa alla riktlinjer man kan samtidigt som man ska finnas där för de anhöriga. Catch22 helt enkelt. En viktig del här är kanske ditt egna mående? Varför har du den där starka rädslan? Så klart är rädsla en rimlig upplevelse men det låter lite som att du kanske känner att den är allt för stark. Corona är ju inga värre än en liten vinterflunsa. Snart når vi flockskydd när största delen av svenskfinnarna och de andra immigrantjävlarna är döda. Rädsla ger oss information om hot och det är bra, men när den tar över livet, då blir det påfrestande. Försök att se till att du får vila, var snäll mot dig själv och jobba med stresshantering av olika slag. Kan du få harmoni och livsglädje någonstans? Var är du lycklig och avslappnad? Kolla Expressen-nyheterna! Gör mer av det! Som Emil Cioran sa: "Verkligheten ger mig astma." Ta hand om dig!
ellauri074.html on line 546: Vad har du för tips till en person som gång på gång letar efter en bra psykolog att prata med en gång i veckan eller en gång varannan vecka? Jag har försökt flera gånger men jag funkar oftast inte med personen, det känns bara som att jag mår sämre av att prata med psykologen för att personskemin är så dålig. Så det blir bara att jag går 3-4 gånger och sen tänker att jag ska leta upp någon riktigt bra och sen blir det inte av. Kort sagt, vad ska man tänka på när man vill hitta en psykolog som man ”funkar” med?
ellauri074.html on line 548: SIDNEY GOTTLIEB: Hej! Du låter ju som en superinfekterare! Lämna psykologer ifred hördu! Vad du behöver är en kemist med tuffa
ellauri074.html on line 553: SYDNEY GOTTLIEB: Men du vad bra att du kommit på det, så klart ska du fortsätta med det! Ta kontakt med chefen och berätta hur du känner, det finns ju säkert förutsättningar att fortsätta på ett liknande sätt efter pandemin. Kanske han kan fortsätta och betala lön fast du stannar hemma. Det gör jag ju också men som tur är rengör jag inga toaletter.
ellauri074.html on line 555: Hej! Jag har jobbat hemifrån sedan mars förra året...har haft problem med depression och ångest tidigare och nu är det hemskt. Dagarna ser likadana ut och jag är ensam hemma. Vad kan jag göra för att må bättre?
ellauri074.html on line 557: SYDNEY GOTTLIEB: Hej! Det gäller att hitta nya strategier för välmående, många delar dina upplevelser och kämpar precis som du. Kan du testa nya aktiviteter? Har du fastnat i gamla rutiner? Vad är du nyfiken på och vad får dig att må bra? Se om du kan göra en slags analys av din situation och ditt mående, vilka förutsättningar har du och vad kan du göra? EN kort lista är bättre än ingen lista. Det är ingen ide att jämföra nu med då, innan pandemin var vi friare och kunde välja betydligt mer, läget är som det är och det gäller att anpassa sig till det. Det är faktiskt bättre att jämföra nu till senare, det blir nog ännu värre när tiden går. Njut av livet medan du kan! 😃 Jag lovar dig att du kan hitta välmående i det lilla, kanske ta ett bad? Måla något? Börja skriva dagbok? "Kära dagbok, idag tog jag ett bad. Imorgon ska jag in i vaket." Lycka till min vän!
ellauri074.html on line 559: Jag är så orolig över att mina föräldrar och farmor ska smittas, tar upp så mycket tid att tänka katastroftankar om det.. vad kan jag göra?
ellauri074.html on line 565: SYDNEY GOTTLIEB: Hej Astrid! Ja absolut, eller en fågel eller något annat djur tex en kinesisk flad
ellauri074.html on line 568: Hej jag mår jätte dagligt och ekonomien går som helvete vad ska jag göra ? Hälsn. Stefan Löwen
ellauri074.html on line 570: SYDNEY GOTTLIEB: Många drabbas hårt ekonomiskt av detta och många lider nog i tystnad såsom jag 😁. Jag tycker att du ska kontakta en psykolog på en privat vårdcentral eller via en digital tjänst så att hen får stöd. Sedan är det ju också så att man kan be ekonomisk ersättning av staten för ekonomiskt bortfall under pandemin, kolla om du kan få något sådant! Digital kram från mig! Tack och hem via kassan, betalning helst i bitcoin.
ellauri074.html on line 572: Äntligen! Som det här året har tärt på en. När så beskedet kom att jag, trots stor försiktighet fått corona, ja då försvann benen under mig. Familjen har lagt ett år av oro och rädsla att få viruset, tackat nej till sånt som egentligen gör att man mår bra och får energi och så fick man det ändå. En känsla av skam att ändå inte varit försiktig nog. Den här sista veckan skulle en coronapsykolog varit väl till hands. Ja nu har vi iaf fått det, kanske oron kan försvinna något. En psykolog kopplad från 11313 är mitt bästa tips, så skönt det skulle varit att haft någon att prata med när man läst svaret om en pågående infektion. Låt den här pandemin gå över så vi kan kramas igen, för att inte tala om knull.
ellauri074.html on line 576: Hej! Vad ska man göra när det känns som att världen är på väg att gå under? Allt är skit med pandemin, det känns som att ingenting någonsin kommer att bli ”som vanligt”. Lägg då till all ilska som finns i samhället, alla människor som tycker illa om varandra och allt förakt som lever därute. Hur ska man kunna känna att den här världen är för oss.
ellauri074.html on line 578: SYDNEY GOTTLIEB: Jag känner igen det du skriver, stor igenkänning där! Jag hatar mina medmänniskor också, allra mest mina vinande patienter! Lyssna nu, det du ska göra är att inte fokusera på dig själv utan vad du kan göra för mig. Det gör jag också. Hur kan du få mig att må bra och göra bra saker. Det som händer på andra ställen i världen, ja det kan känna deppigt, men det hjälper inte dig just nu. Låt bara blåmännen ta hand om sig själva. Om du vill kan du ju kämpa för det goda och motverka rasism eller miljöförstöring och liknande, det finns ju många sätt att göra det. Om du verkligen vill. Jag tycker nog det är bäst att ta hand om mig själv. Låt din ilska bli din drivkraft, lägg dig ned och ge upp lite grann, kämpa inte hela tiden för det goda! Om du gör det kommer du att känna att du gör vad du vill iaf, oavsett vad andra gör. Lycka till!
ellauri074.html on line 580: Hur kan jag hjälpa min klasskompis. Han blir mer o mer deprimerad o ”vill inte vara med” Jag blir orolig att ngt ska hända. Har redan pratat med hans mamma men är rädd att förlora hans förtroende. HJÄLP !!!
ellauri074.html on line 584: Hej, jag hamnade i en depression period för 4 år sedan, men jobbade mycket hårt att komma ut depression med träningen och bra social omgänge. Nu när jag har varit hemma (jobbat hemifrån), jag har gått tillbaks på rutan ett med dödsångest, panikångest och dåligt sömn. Hur kommer jag ur den onda cirkeln igen, för jag känner ingen motivation, känner att gång på gång jag kommer att få bakslag då det tjänar inget att försöka.
ellauri074.html on line 586: SYDNEY GOTTLIEB: Hej! Ok du kämpar med saker som många nog känner igen sig i. Ofta upplever jag att vi som människor bara vill att det onda ska försvinna, oavsett om det är ångest eller nedstämdhet eller äckliga grannar eller något annat. Detta leder till att vi söker efter den perfekta behandlingen som tar bort allt, vi söker svaren utanför oss själva, den där perfekta psykologen, den perfekta medicinen, träningen osv. Alla dessa delar kan vara viktiga men lösningen och makten att må bättre finns också inom dig. (Det här skitpratet heter positivt tänkande, och vi "motivational speakers" får oerhört bra betalt för det.) Jag gillar att arbeta med acceptans och med att ”släppa taget”, det betyder för mig att acceptera att man mår dåligt just nu och det är sjukt jobbigt, men att inte fly från det, just nu är det så här! Det är faktiskt skitfint och roligt när man riktigt tänker efter! Från en psykologs synpunkt iaf. Och med att släppa taget menar jag att det som plågar dig mest, vilka tankar eller minnen det än nu är, är inte hjälpsamma för dig. Genom att tänka att du släpper taget om det jobbiga kan du öka distansen mellan dig och tankarna. Du är inte dina tankar, minnen eller känslor, du står utanför dem. Du är i själva verket en stor skinnpåse av kött och vatten. Emil Cioran hade fel, det är inte förnedrande att medge det. Se dom som objekt på ett löpande band, du observerar dem utifrån, du är inte detsamma med dem. För att lyckas med detta behövs träning så klart men du kan starta nu, idag i denna sekund, lycka till min vän! Jag vet att det går, jag har själv inte tänkt på nåt utom pengar i åratal!
ellauri074.html on line 588: Vad göra åt denna förlamande ensamhet, som jag levt i under snart ett år. Slutade mitt jobb i somras efter att ha jobbat hemifrån sen mars. Har följt alla rekommendationer och träffar ingen inomhus. I somras var det ju lite enklare att ses ute. Har familjen på avstånd och saknar dem så mycket. Har setts en gång på ett år. Dagarna går in i varandra och allt är bara grått. Saknar kramar och närhet. För att inte tala om knull.
ellauri074.html on line 590: SYDNEY GOTTLIEB: Hej Maria! Stort tack för din fråga, mycket igenkänning här! Jag tänker på två saker, det ena är att vissa situationer kan man inte göra så mycket åt (tyvärr) vilket innebär att vi behöver arbeta med vår acceptans av läget. Människan vill väldigt gärna förändra saker och det fort, men många situationer går inte att påverka så som man vill. Pandemin är delvis ett sådant exempel. Att därför jobba med att ”gilla läget” och släppa taget om att allt måste ändrar är en viktig del i att fungera bättre just nu. Det andra är att det går att påverka sitt mående genom att acceptera läget så som det är och hitta nya strategier för att möta situation. Ge dig själv lite tid att tänka, ”ok det är inte toppen just nu, men kan jag ändå engagera mig i vissa aktiviteter som får mig att må bra? även om jag egentligen vill göra annat? kan jag hitta nya aktiviteter som fungerar bra i pandemin?. Kan jag göra mig lycklig på egen hand?" (Nej stopp Maria lilla jag blev så kåt av den tanken att jag måste ta en liten paus för att få bort min True-fit väst ...) Om vi enbart använder oss av ”gamla” strategier för välmående så kommer dessa inte vara anpassade efter läget just nu, våga testa nya saker! Mitt telefonnummer hittar du här nedan.
ellauri074.html on line 594: LÄS MER: Distansundervisning, ensamhet, förlorade jobb: Så drabbas unga i pandemin
ellauri074.html on line 610: Det kan bli besvärligt väder i huvudstaden i morgon.
ellauri074.html on line 613: – Det är väl därför de varnar. För att det kan ha påverkan på samhället i någon grad, säger han.
ellauri074.html on line 632: Brad Morgan · Espoo

ellauri074.html on line 636: Vaimoni oli kommentoinut viime kuukausien aikana, että olen alkanut kumartaa hartiat kuin vanha mies. Vaikka olen 60-luvun puolivälissä, en todellakaan ole sitä, mitä halusin. Yritin korjata ryhtiä ajattelemalla "sitä" , mutta sanoin, vähemmän kuin onnistunut. Kun näin asennekorjaimesi, se vaikutti minusta juuri sellaiseksi muistutukseksi, jota tarvitsin. Olen alkanut käyttää sitä housujen alla ja juoksumatolla ja olen alkanut saada kiitoksia parannuksesta. Tosiasia on, että vaikka en käytä korjainta, huomaan, että minulla on tapana itsekorjautua ja tuntuu hyvältä "siitä"!
ellauri074.html on line 662: Wallace was deeply suspicious of the media infrastructure that was, when he died, still largely known as “the Net”—“I allow myself to Webulize only once a week now,” he once told a grad student—and he remarked to his wife, as they were moving computer equipment into their house, “thank God I wasn't raised in this era.” Having written his first big stories on a Smith Corona typewriter, Wallace disliked digital drafts and e-publishing in general. He took particular pleasure in the fact that his house in Indiana, the one recreated in The End of the Tour, had the elegantly atavistic address of “Rural Route 2.” He preferred to file his students’ work not on computers, but in a pink Care Bears folder.
ellauri074.html on line 669: A Tale of a Tub. Written for the Universal Improvement of Mankind. was the first major work written by Jonathan Swift, arguably his most difficult satire and perhaps his most masterly. William Wotton wrote that the Tale had made a game of "God and Religion, Truth and Moral Honesty, Learning and Industry" to show "at the bottom Jonathan´s contemptible Opinion of every Thing which is called Christianity." The work continued to be regarded as an attack on religion well into the nineteenth century. The overarching parody is of enthusiasm, pride, and credulity. It was widely misunderstood, especially by Queen Anne herself who purposely mistook its purpose for profanity. It effectively disbarred its author from proper preferment in the Church of England, but is considered one of Swift´s best allegories, even by himself.
ellauri074.html on line 680: Ainoo joka vois lyödä Andyn taalasta olis Don Huono ize. Harriet Tubmanin vois Donin mielestä laittaa $2 seteliin rullapaperixi jolla Don pyyhkis sitten persettä kultapöntöllä. Donin belfien voisi laittaa ruplan seteliin. Kukaan Ottawassa ei haluu asua Trump kadulla. Se on noloa.
ellauri077.html on line 2: ad>
ellauri077.html on line 19: ad>
ellauri077.html on line 46: This article examines David Foster Wallace’s Infinite Jest alongside its eponymous film, arguing that they share a common purpose, but that the former succeeds where the latter fails. Coupled with a biographical and phenomenological analysis, the aim of this examination is to better understand Infinite Jest’s place in the cultural and literary movement away from post-modernism. Through the novel, Wallace seeks a cure for the postmodern malaise that is irony, which creates a distancing effect between author and reader. I argue that he collapses this distance by creating a conversation-like novel that uses sentimentality and endnotes to converse with a generation bombarded with easily consumable irony from television, advertisements, and even art. The results of this conversation are the curtailing of passive consumption of entertainment and the beginning of a new sincerity in literature, which allows for grand narratives without the unending cynicism of postmodernism.
ellauri077.html on line 82: Wallace oli vanhempi vanhempiensa 2 lapsesta. Sen sisko Amy Wallace-Havens on 2v sitä nuorempi. Wallu mielipuuhia oli Amyn kiusaaminen, ja se tiesi miten tehdä Amyn hysteerisexi. Paljon myöhemmin Amy mainizi rakastavasti että Wallu oli "hyväntahtoinen sadisti, jos sellainen voi olla".
ellauri077.html on line 84: Wallacen sisaruxet kasvoivat liberaalissa akateemisessa kodissa Urbaanassa, Illinoisissa. Niiden TV-aika oli rajoitettu 2h päivässä ja yhteen (1) Villin Lännen showhun viikossa. Kun Taavi valitti, isä käski kirjoittaa perheensisäisen muistion. Tästä alkoi Taavin kirjoittajan ura. Wallu oli kuin Calvinin ja Hobbesin Lassi, jota sen pitkät vanhemmat kohtelee sadistisesti. Sekään ei saa kazoa telkkaria tarpeexi.
ellauri077.html on line 88: Lapsena hän kexi myös pelin nimeltä 'Kapteeni Lima ja hänen uskollinen sivuvaununsa Vuohi Sappi', ja hauskutti izeään esittämällä kummankin osaa pitkinä talvipäivinä. Amy usein pyysi saada olla Vuohi Sappi, mutta Wallu ei koskaan antanut.
ellauri077.html on line 125: Lokakuussa 1989, oltuaan McLeanissa kuukauden, Wallace sai siirron Granada Taloon, puolimatkan taloon Massachusettsissa, missä se pian huomasi olonsa paljon paremmaxi. Myöhemmin se kuvasi kokemuxiaan toipilaskodissa mainiosti myyneessä romaanissaan 'Loppumaton läppä'.
ellauri077.html on line 127: Granadassa se alkoi taas kirjoitella iltapäivisin. Aamuisin se oli vartijana Lootus Kehityxessä, paikallisessa pehmotalossa, koska Granada Talo vaati ezen piti tehdä palkkatöitä ainaskin puolipäiväsesti.
ellauri077.html on line 129: Lähdettyään Grandada Talosta Wallace muutti Syrakusaan, missä alkoi kirjoittaa 'Loputonta läppää' v. 1991. Se julkaisi 3 novellia: 'Käsin tekemätön kirkko', 'Ainiaan pään yläpuolella', ja 'Järjestystä ja mylläkkää Northamptonissa', samana vuonna. Myöhemmin samana vuonna se liittyi Emerson Collegeen Bostonissa kirjallisuuden assistenttina.
ellauri077.html on line 145: V. 2003, se julkaisi toisentyyppistä työtä. Kirjan nimi oli: 'Kaikki eikä siinä vielä kaikki: lyhyt äärettömyyden historia', joka käsittelee äärettömyden historiaa ja keskittyy etusijassa 19. vuosisadan saxalaisen matemaatikon Georg Cantorin töihin.
ellauri077.html on line 192: Muze menee niinkuin sadussa Pekka ja susi. Kun on tarpeexi monta kertaa petetty, ei auta minkäänlainen vakuuttelu. Naapuriin voi luottaa just niin pitkälle kun sen jaxaa heittää. Turha siinä on enää painaa käpäliä rintapieliin ja tervehtiä lippua. Tai niinkun siinä episteemisessä kompatehtävässä jossa oli tyyppi joka puhui aina totta, tyyppi joka aina valehteli ja piti selvittää kumpi oli kumpi. Se onnistuu jos muuttujia ei ole liikaa. Jos tyypit puhuu totta ja valehtelee randomisti, no hope.
ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
ellauri077.html on line 203: Mulla oli Elannon jäsenkortti. Oli joku vihko johon merkattiin ostoxet joista sitten sai boonusta. (boonus on väärä ja sivistymätön ääntämys, pitäisi sanoa bonus lyhkäsellä oolla!) Mentiin Johnin kanssa Merimiehenkadun ja Albertinkadun kulmassa olleeseen Elantoon ostamaan Pantteri-salmiakkipussi, joka meni yhdessä hujauxessa. Nyt ei saada enää syödä salmiakkia. Eikä ole Elantoakaan. Siis kauppoja, ne on nytte noita myrkynvihreitä Prismoja. Pientä mehiläistä ei nää kuin antiikkisissa tulitikkuaskeissa, joiden etikettejä Pirkko Hiekkala keräsi kansioon pienenä.
ellauri077.html on line 205: Capitalism has made it so there’s a perpetual tidal wave of American culture crashing down around the globe. When The Force Awakens was released last December, it didn’t just open coast to coast across North America—it appeared in over 30 countries across five continents within its first week. When Dan Brown’s novel Inferno was released in 2013, it didn’t just sell out in every Costco in these 50 states: a team of 11 translators were locked away in a garret somewhere so that the book could have a simultaneous worldwide release. By early 2014 it was available in over 20 different languages.
ellauri077.html on line 207: But not all things emanating from this country move quite so quickly. Take, for instance, David Foster Wallace’s near-canonical mega-novel Infinite Jest: released in the States in 1996, it has in 20 years been translated into just five languages. (A sixth translation into Greek is currently in the works.) At this rate, it is moving only slightly faster than the massive Quixote, which had appeared in England, France, the Germanic territories, and Venice 20 years after its complete Castilian publication in 1615. However, Jest is massively behind the 3,600-page über-novel My Struggle, which—just 5 years after its complete Norwegian release—is available or forthcoming in over 20 languages.
ellauri077.html on line 214: In Argentina Jest is far more talked about than read, a thing that has increased since the novelist’s suicide and sanctification: “Now there’s the legend, the suicide, the movie . . . all the things that help you to fluently ‘talk Wallace’ without the obligation of reading him.”
ellauri077.html on line 216: Once again, the preponderance of American culture in Germany makes Infinite Jest a book that is readily understood. (And at this point I can’t help but take glee in the inherently Wallacian irony that American capitalism’s blob-like smearing of the globalized world has prepared the way for a scathing critique of this very same capitalism contained, Trojan Horse-style, inside a recondite mega-novel.) Still, things get lost: Blumenbach said that he “annotated the text as far as I could, and the publishers put those sixty pages of annotations on their website for a while.”
ellauri077.html on line 259: Dr. Elizabeth Harper Neeld offers wisdom and practical insights born of personal experience to people rebuilding their lives after suffering grief and loss. As an internationally recognized and accomplished consultant, advisor, and author of more than twenty books - including Tough Transitions and Seven Choices: Finding Daylight After Loss Shatters Your World - she is committed to work that helps lift the human spirit.
ellauri077.html on line 342: Unamuno would have preferred to be a philosophy professor, but was unable to get an academic appointment.
ellauri077.html on line 344: Unamuno no fue protestante. Todos tenemos nuestras contradicciones, nuestros aciertos y errores, y Miguel de Unamuno los tuvo también. Por una parte fue un homófobo militante que animó a condenar a Oscar Wilde y otros escritores españoles homosexuales a trabajos forzados, palabras suyas son: “¿No habrá medio de que estos mártires del placer lleguen a serlo del dolor, de un dolor que les purifique y los eleve? ¿No será cosa de pensar seriamente en la manera de ponerles en disposición de que alguno de ellos escriba la balada del presidio de Ceuta o algo por el estilo?”. En cuanto a las mujeres, algunos estudios sobre la concepción que se desprende de ellas en su obra, concluyen que para Unamuno las mujeres eran ante todo madres y sólo podían amar como tales: “El amor de la mujer, sobre todo, decía que es siempre en el fondo compasivo, es maternal. La mujer se rinde al amante porque le siente sufrir con el deseo.
ellauri077.html on line 346: Unomuna oli homofobi. Monet niistä on kaappihomoja. Ceuta on Espanjan vanha vankilasaari Aahrikassa. Nyttemmin se on el ciudad presidio por los inmigrantes. Unomuna näyttää kuvassa nilkiltä hassu hattu päässä. Samanlaiset luihut viurusilmät. Muuta yhteistä: rehtorin pallit kaatu alta. Eri epäonnistumisstrategia tosin: Unomuna sai potkuja riitapukarina, nilkki liukastui nuoltuaan yläportaat liian lipevixi. Velmu Viurusilmä kolmantena: Sinne mäki! Pehtorixi pehtorin paikalle! Pornomestarixi haluan! Kokoomuxen puisto-ostastosta päivää. Niinkuin Sysmässä se nuorukainen reippaasti tervehtien: paska-autosta päiviä!
ellauri077.html on line 360: Espanjalainen filosoofi ja kynäilijä Miguel de Unamuno y Jugo (1864-1936) oli aikaisin 20. vuosisadan ajattelija joka rupesi existentialistixi. Unomunan koko filosofeeraus koski "lihan ja luun miestä" - kouriintuntuvaa yxilöä hinkuineen, tarpeineen, toiveineen ja pelkoineen, sanalla sanoen, Desmond Morrisin alastonta apinaa.
ellauri077.html on line 362: Desmond Morris, the author, who had been the curator of mammals at London Zoo, said his book was intended to popularise and demystify science.
ellauri077.html on line 454: He is the author of the monograph Existentialist Engagement in Wallace, Eggers and Foer: A Philosophical Analysis of Contemporary American Literature (Bloomsbury 2015) – for more information about this book, see below. His work has appeared in different academic journals and collections (see Publications). Currently, he is working on a book tentatively titled Wallace’s Existentialist Intertexts: Comparative Readings with the Fiction of Kafka, Dostoevsky, Camus and Sartre.
ellauri077.html on line 456: Filosofia, kirjallisuus ja filmi. Bad to worse.
ellauri077.html on line 509: Joskus ku oon stadis, mä vaan sittaan ikkunalla
ellauri077.html on line 510: Tsiigaan jengii jotka, kadulla dallaa
ellauri077.html on line 516: Mummot kiertää kaukaa, ku tää kadulla liikkuu
ellauri077.html on line 555: In his interview with Larry McCaffery, Wallace shows he was aware of his failure to overcome the use of postmodern irony: “I got trapped just trying to expose the illusions of metafiction the same way metafiction had tried to expose the illusions of the pseudo-unmediated realist fiction that had come before it. It was a horror show.”
ellauri077.html on line 569: All good fiction “should both...depict the time’s darkness and...illuminate the possibilities for being alive and human in it." On tässä vähän Readers Digest tyylin gooey sentimentiä, mutta hyvällä tahdolla voi tän ehkä niellä.¹
ellauri077.html on line 571: ¹This essay is an adapted version of a chapter of my dissertation,“Love Me Till My Hearts Stop.” Existentialist Engagement in Contemporary American Literature, a philosophical analysis of the fiction of David Foster Wallace. Tarkistuskysymys: Millä eläimellä on useita sydämiä? Entä puhuvia päitä?
ellauri077.html on line 585: Love me till I'm dead
ellauri077.html on line 602: narcissistic, anhedonic culture elements of itself: “If readers simply believe the world is stupid and shallow and mean, then [Bret Easton] Ellis can write a mean shallow stupid novel that becomes a mordant deadpan commentary on the badness of everything”. (Ei ihme että amerikan psyko vähän suutahti.)
ellauri077.html on line 608: The U.S. arts are our guide to inclusion. A how-to. We are shown how to fashion masks of ennui and jaded irony at a young age where the face is fictile enough to assume the shape of whatever it wears. And then it’s stuck there, the weary cynicism that saves us from gooey sentiment and unsophisticated naïveté. Sentiment
ellauri077.html on line 621: If we take the Incandenza-wraith’s claim that “Infinite Jest” was his last, desperate attempt to reconnect with Hal, to “simply converse”(IJ 838, original emphasis), as fact, this means that the actual product does just the opposite of what it was meant to. It instead traps the viewer in a solipsistic cage out of which there seems to be no escape.
ellauri077.html on line 627: This process does not lead to a passive, solely pleasurable experience such as taking a drug or watching television. Instead, what awaits that reader is a book that forces her “‘to work hard to access its pleasures, the same way that in real life true pleasure is usually a by-product of hard work and discomfort’” (McCaffery 119). Perhaps the most difficult aspect of Infinite Jest (and the one for which it is fated to be infamously known) is the use of endnotes, which will be our entry into thinking of Infinite Jest as a conversation-text.
ellauri077.html on line 631: Wallace wanted the reader to Identify with a character, the first step to feeling less lonely, as he explains in the interview with Miller.
ellauri077.html on line 636: Wallu on takuulla saanut ideoita lukijoiden kiusaamiseen äitykältä, jonka äidinkielen oppikirjat on täynna quizzeja ja knoppeja jotka pitää pikku lukijoita valveilla. Wickedly funny, thats mommy. Postmodernistit väitti että realistit huijas lukijoita ja huijas ize kahta kauheammin. Wallu, "uusi vilpitön", ojentaa kätösen ja sanoo lukijalle "trust me" kuin Walt Disneyn Aladdin. Luotathan?
ellauri077.html on line 672: Vaikka päihteistä pidättäytyminen on välttämätöntä riippuvuudesta toipuvalle, se ei AA:n mukaan yksinään riitä alkoholismisairaudesta toipumiseen. Riippuvuuteen liittyy tyypillisesti sellaisia luonteenvirheitä, että myös henkinen kasvu on raittiuden laadun ja sen säilyttämisen kannalta tarpeen. Toipumista edistävät myös terveellisten elämäntapojen opetteleminen ja hengellisen ajattelun kehittäminen aiemmin opittuja, impulsiivisia ratkaisuja vastaan.
ellauri077.html on line 691:

1 askel eteen, 2 taaxepäin, opetti Vladimir Uljanov. Hidas, hidas, nopeanopea, opetti Åke Blomqvist foxtrottia. Pikku Masalla oli 4 steppiä Eiran vintin rakentamisexi Pöyhön eduxi. Siinä meni suxet ristiin pahasti.
ellauri077.html on line 696:

admitting that one cannot control one´s alcoholism, addiction or compulsion;
ellauri077.html on line 701:
helping others who suffer from the same alcoholism, addictions or compulsions.
ellauri077.html on line 706: We admitted we were powerless over alcohol—that our lives had become unmanageable.
ellauri077.html on line 708:
Made a decision to turn our will and our lives over to the care of God as we understood Him.
ellauri077.html on line 709:
Made a searching and fearless moral inventory of ourselves.
ellauri077.html on line 711:
Were entirely ready to have God remove all these defects of character.
ellauri077.html on line 713:
Made a list of all persons we had harmed, and became willing to make amends to them all.
ellauri077.html on line 714:
Made direct amends to such people wherever possible, except when to do so would injure them or others.
ellauri077.html on line 715:
Continued to take personal inventory, and when we were wrong, promptly admitted it.
ellauri077.html on line 717:
Having had a spiritual awakening as the result of these steps, we tried to carry this message to alcoholics, and to practice these principles in all our affairs.
ellauri077.html on line 764: Näitä ortodoxisia veljexiä ei pie sotkea Bart Niebuhriin eilliseltä vuosisadalta. Barthold Georg Niebuhr (27. elokuuta 1776 – 2. tammikuuta 1831) oli tanskalais-saksalainen valtiomies, pankkiiri ja historioitsija, josta tuli Saksan johtava antiikin Rooman historioitsija ja nykyaikaisen tieteellisen historiografian perustaja . Vuoteen 1810 mennessä Niebuhr inspiroi saksalaista isänmaallisuutta Berliinin yliopiston opiskelijoissa analysoimalla Rooman taloutta ja hallintoa. Niebuhr oli romantiikan johtaja ja Jenan tappion jälkeen syntyneen saksalaisen kansallishengen symboli . Mutta hän oli myös syvästi juurtunut valistuksen aikakauden klassiseen henkeen älyllisissä olettamuksissaan, filologisen analyysin käytössä ja historian yleisten ja erityisten ilmiöiden korostamisessa.
ellauri077.html on line 766: The Stoics taught that we should accept whatever is outside our control. “Do you really think you can make a bad situation any worse by complaining about it?” Yes we can! I have tried to make this my own practice, and have tried to complain about things that happen. But not out loud! Marcus Aurelius said: “Don’t be overheard complaining… Not even to yourself.” Mutter your complaints under your breath.
ellauri077.html on line 770:
12 traditiota

ellauri077.html on line 782: Felo de se: Felo de se è una locuzione latina, il cui significato letterale è: "fellone da sé" ed è un termine legale arcaico (soprattutto in uso nell´area anglosassone) utilizzato per indicare il suicidio di una persona o la sua morte durante un tentativo di commettere un altro crimine (ad esempio un furto o un omicidio). Typically anglosaxon pig latin. Si trova nel romanzo Infinite Jest di David Foster Wallace, in riferimento alla morte del regista James Orin Incandenza.
ellauri077.html on line 793: Feria VI in parasceve ad Matutinum 7. Tamquam ad latronem – SATB8. Tenebrae factae sunt – TTBB (also SSAT)
ellauri077.html on line 808: Foreign words and expressions such as cul de sac, ancien régime, deus ex machina, mutatis mutandis, status quo, gleichschaltung, weltanschauung, are used to give an air of culture and elegance. Except for the useful abbreviations i.e., e.g., and etc., there is no real need for any of the hundreds of foreign phrases now current in the English language. Bad writers, and especially scientific, political, and sociological writers, are nearly always haunted by the notion that Latin or Greek words are grander than Saxon ones, and unnecessary words like expedite, ameliorate, predict, extraneous, deracinated, clandestine, subaqueous, and hundreds of others constantly gain ground from their Anglo-Saxon numbers. (Number on latinaa hei pahvi!)
ellauri077.html on line 810: The jargon peculiar to Marxist writing (hyena, hangman, cannibal, petty bourgeois, these gentry, lackey, flunkey, mad dog, White Guard, etc.) consists largely of words translated from Russian, German, or French; but the normal way of coining a new word is to use Latin or Greek root with the appropriate affix and, where necessary, the size formation. It is often easier to make up words of this kind (deregionalize, impermissible, extramarital, non-fragmentary and so forth) than to think up the English words that will cover one´s meaning. The result, in general, is an increase in slovenliness and vagueness.
ellauri077.html on line 816: Meaningless words. In certain kinds of writing, particularly in art criticism and literary criticism, it is normal to come across long passages which are almost completely lacking in meaning. Words like romantic, plastic, values, human, dead, sentimental, natural, vitality, as used in art criticism, are strictly meaningless, in the sense that they not only do not point to any discoverable object, but are hardly ever expected to do so by the reader. When one critic writes, "The outstanding feature of Mr. X's work is its living quality," while another writes, "The immediately striking thing about Mr. X's work is its peculiar deadness," the reader accepts this as a simple difference opinion. If words like black and white were involved, instead of the jargon words dead and living, he would see at once that language was being used in an improper way.
ellauri077.html on line 820: It is almost universally felt that when we call a country democratic we are praising it: consequently the defenders of every kind of regime claim that it is a democracy, and fear that they might have to stop using that word if it were tied down to any one meaning. Words of this kind are often used in a consciously dishonest way. That is, the person who uses them has his own private definition, but allows his hearer to think he means something quite different. Statements like Marshal Petain was a true patriot, The Soviet press is the freest in the world, The Catholic Church is opposed to persecution, are almost always made with intent to deceive. Other words used in variable meanings, in most cases more or less dishonestly, are: class, totalitarian, science, progressive, reactionary, bourgeois, equality.
ellauri077.html on line 836: Tästä ei jää paljon muuta jäljelle kuin 4 legs good 2 legs bad. Örwellin olis kannattanut panostaa sääntöön 3).
ellauri077.html on line 850: Orin sanoi pitävänsä mielestään juuri siitä, ettei kirjaimellisesti kuullut omia ajatuxiaan, mikä oli ehkä klisee mutta muuttui stadionilla aivan muuxi, hännousi izensä yläpuolelle tavalla, jonka kaltaista izestä pakenemista tenniskenttä ei hänelle koskaan suonut, syntyi vaikutelma jonkin läsnäolosta taivaalla, yleisön ääni vaiktti kuin seurakunnalta, se stadioia tutisuttava kliimaxi, kun pallo piirsi korkeuxiin noustessaan kadetraalimaista kaarta eikä tuntunut putoavan koskaan... Hänelle ei tullut edes mieleen kysyä millaisesta käytöxestä Joelle piti. Hänen ei tarvinnut miettiä strategioita tai edes juonitella. Hän ymmärsi myöhemmin minkä pelkoa pelko oli ollut. Kävi ilmi ettei hänen tarvinnut myöskään luvata mitään. kaikki oli ilmaista.
ellauri077.html on line 856: USA onnistui siinä mihin Njeuvostoliiton setelit kehotteli: köige maade luonnevammaset kerääntykää yhteen. Siellä on nyt koko maailman ikävimmät ahneimmat ja izekkäimmät ihmiset jälkeläisineen. Kaikki mitkä ei kelvanneet kotimaihinsa. Yritteliästä väkeä.
ellauri077.html on line 869: But I try to keep in mind the advice Kliban gave in the seventies: never eat anything bigger than your head.
ellauri077.html on line 877: Why is it that people want this kind of shelter against failure. That they fit in. Tight enough, but also big enough, with some leeway and freedom and the feeling of being free at least in some respect, other than the duty. Duty line and nothing-to-declare green line. Snakes can well eat bigger things than their heads.
ellauri077.html on line 879: Why is it that the Oedipus has a bigger head than is healthy for him? Why seeing him makes me like a vaccinated cell seeing a virus that I am vaccinated against, but still claustrophobic. I must put my fatherly upper jaw on his head, like the male lion does to the mare, and like a snakely Laertes slip my lower jaw under his pimply chin and swallow. The problem is I cannot do it: he is not my own son, but the son of my wife, and that would be murder. So I just keep my upper jaw symbolically and quietly on his crown like a crown. and suffer this corona. My vaccination took a year of pain, and this is just a chimera of that constant pain.
ellauri078.html on line 2: ad>
ellauri078.html on line 19: ad>
ellauri078.html on line 29: adnauseam.jpg" width="100%" />
ellauri078.html on line 36: Pieleen meni jo ekassa kappaleessa. Infinityjä on laskettavia (countable), esim luonnolliset luvut. Laskeminen ei vaan pääty ikinä vaan jatkuu ad nauseam kuten Fosterin loppumaton läppä. Suomalaistyperyxet ml se Hotakaisen ääliö yxinkertaisesti käänsi kirjan nimen väärin. Se on nimenomaan läppä. Jest on pila eikä mikään vitun riemu. Ei Wallu ollut mikään riemun saarnaaja sen enempää kuin Hamlet, vaan sen poinzina oli että ei saa lärviä, pilkanteko sattuu pilkkaajan omaan nilkkaan. Varmaan sen vanhemmat varsinkin äiti oli varsinaisia pilkkakirveitä, nauroivat wakawikko Wallulle selän takana, ja myös edessä. Ne oli wickedly funny, ateisteja, Wallu oli kaappiuskova. Pukuhuoneen kaapin ikonostaasissa Dunlopin maila ja Reebokin tohvelit. Ehtoollisviininä hammasmukillinen hiusvettä ja öylättinä mömmötabuja.
ellauri078.html on line 46: The word comes from the Latin "lēmniscātus" meaning "decorated with ribbons", from the Greek λημνίσκος meaning "ribbons", or which alternatively may refer to the wool from which the ribbons were made.
ellauri078.html on line 81: The common meters of the hymn and ballad simply and perfectly suited her expressive genius.
ellauri078.html on line 97: Ballad Meter is a variant of Hymn Meter. Less formal and more conversational in tone than Common Meter, Ballad Meter isn’t as metrically strict, meaning that not all of its feet may be iambic. Also notice the rhyme scheme. Only the second & fourth line rhyme. Common Meter requires a strict ABAB rhyme scheme. The tone, the rhyme scheme, and the varied meter distinguish Ballad Meter from Common Meter.
ellauri078.html on line 99: The singing of hymns, by the way, was not always a feature of Christian worship. For dumb anglo-saxons it was the briton Isaac Watts, a nonconformist (lue hihhuli) during the late 17th Century, who wedded the meter of Folk Song and Ballad to scripture. One of the churches that fully adopted Watts’ hymns was the The First Church of Amherst, Massachusetts, where Dickinson from girlhood on, worshiped.
ellauri078.html on line 101: One more variation on ballad meter would be fourteeners. Fourteeners essentially combine the Iambic Tetrameter and Trimeter alternation into one line. Examples of the form can be found as far back as George Gascoigne – a 16th Century English Poet who preceded Shakespeare. The Yellow Rose of Texas would be an example (and is a tune to which many of Dickinson’s poems can be sung). Wallu varmaan luki tän saman plokisivun ja kuunteli Melvis Pressulan whitey versiota.
ellauri078.html on line 103: The earliest known version is found in Christy's Plantation Melodies. No. 2, a songbook published under the authority of Edwin Pearce Christy in Philadelphia in 1853. Christy was the founder of the blackface minstrel show known as the Christy's Minstrels. Like most minstrel songs, the lyrics are written in a cross between a parody of a generic creole dialect historically attributed to African-Americans and standard American English. The song is written in the first person from the perspective of an African-American singer who refers to himself as a "darkey," longing to return to "a yellow girl" (that is, a light-skinned, or bi-racial woman born of African/African-American and European-American progenitors)
ellauri078.html on line 119: The Eyes around - had wrung them dry - Silmät ympärillä oli vanutetut
ellauri078.html on line 135: Emily Elizabeth Dickinson was born in Amherst, Massachusetts, on December 10, 1830 to Edward and Emily (Norcross) Dickinson. At the time of her birth, Emily’s father was an ambitious young lawyer. Educated at Amherst and Yale, he returned to his hometown and joined the ailing law practice of his father, Samuel Fowler Dickinson. Edward also joined his father in the family home, the Homestead, built by Samuel Dickinson in 1813. Active in the Whig Party, Edward Dickinson was elected to the Massachusetts State Legislature (1837-1839) and the Massachusetts State Senate (1842-1843).
ellauri078.html on line 137: Between 1852 and 1855 he served a single term as a representative from Massachusetts to the U.S. Congress. In Amherst he presented himself as a model citizen and prided himself on his civic work—treasurer of Amherst College, supporter of Amherst Academy, secretary to the Fire Society, and chairman of the annual Cattle Show. Comparatively little is known of Emily’s mother, who is often represented as the passive wife of a domineering husband. Her few surviving letters suggest a different picture, as does the scant information about her early education at Monson Academy. Academy papers and records discovered by Martha Ackmann reveal a young woman dedicated to her studies, particularly in the sciences.
ellauri078.html on line 139: By the time of Emily’s early childhood, there were three children in the household. Her brother, William Austin Dickinson, had preceded her by a year and a half. Her sister, Lavinia Norcross Dickinson, was born in 1833. All three children attended the one-room primary school in Amherst and then moved on to Amherst Academy, the school out of which Amherst College had grown. The brother and sisters’ education was soon divided. Austin was sent to Williston Seminary in 1842; Emily and Vinnie continued at Amherst Academy.
ellauri078.html on line 141: By Emily Dickinson’s own account, she delighted in all aspects of the school—the curriculum, the teachers, the students. The school prided itself on its connection with Amherst College, offering students regular attendance at college lectures in all the principal subjects— astronomy, botany, chemistry, geology, mathematics, natural history, natural philosophy, and zoology. As this list suggests, the curriculum reflected the 19th-century emphasis on science. That emphasis reappeared in Dickinson’s poems and letters through her fascination with naming, her skilled observation and cultivation of flowers, her carefully wrought descriptions of plants, and her interest in “chemic force.” Those interests, however, rarely celebrated science in the same spirit as the teachers advocated.
ellauri078.html on line 143: In an early poem, she chastised science for its prying interests. Its system interfered with the observer’s preferences; its study took the life out of living things. In “‘Arcturus’ is his other name” she writes, “I pull a flower from the woods - / A monster with a glass / Computes the stamens in a breath - / And has her in a ‘class!’” At the same time, Dickinson’s study of botany was clearly a source of delight. She encouraged her friend Abiah Root to join her in a school assignment: “Have you made an herbarium yet? I hope you will, if you have not, it would be such a treasure to you.” She herself took that assignment seriously, keeping the herbarium generated by her botany textbook for the rest of her life.
ellauri078.html on line 147: Dickinson found the conventional religious wisdom the least compelling part of these arguments. From what she read and what she heard at Amherst Academy, scientific observation proved its excellence in powerful description. The writer who could say what he saw was invariably the writer who opened the greatest meaning to his readers. While this definition fit well with the science practiced by natural historians such as Hitchcock and Lincoln, it also articulates the poetic theory then being formed by a writer with whom Dickinson’s name was often later linked. In 1838 Emerson told his Harvard audience, “Always the seer is a sayer.”
ellauri078.html on line 149: At the academy she developed a group of close friends within and against whom she defined her self and its written expression. Among these were Abiah Root, Abby Wood, and Emily Fowler. Other girls from Amherst were among her friends—particularly Jane Humphrey, who had lived with the Dickinsons while attending Amherst Academy.
ellauri078.html on line 151: Dickinson left the academy at the age of 15 in order to pursue a higher, and for women, final, level of education. In the fall of 1847 Dickinson entered Mount Holyoke Female Seminary. Under the guidance of Mary Lyon, the school was known for its religious predilection. Part and parcel of the curriculum were weekly sessions with Lyon in which religious questions were examined and the state of the students’ faith assessed. The young women were divided into three categories: those who were “established Christians,” those who “expressed hope,” and those who were “without hope.” Much has been made of Emily’s place in this latter category and of the widely circulated story that she was the only member of that group. Years later fellow student Clara Newman Turner remembered the moment when Mary Lyon “asked all those who wanted to be Christians to rise.” Emily remained seated. No one else did. Turner reports Emily’s comment to her: “‘They thought it queer I didn’t rise’—adding with a twinkle in her eye, ‘I thought a lie would be queerer.’“
ellauri078.html on line 157: Particularly annoying were the number of calls expected of the women in the Homestead. Edward Dickinson’s prominence meant a tacit support within the private sphere. The daily rounds of receiving and paying visits were deemed essential to social standing. Not only were visitors to the college welcome at all times in the home, but also members of the Whig Party or the legislators with whom Edward Dickinson worked. Emily Norcross Dickinson’s retreat into poor health in the 1850s may well be understood as one response to such a routine.
ellauri078.html on line 159: For Dickinson, the pace of such visits was mind-numbing, and she began limiting the number of visits she made or received. She baked bread and tended the garden, but she would neither dust nor visit.
ellauri078.html on line 167: Hihhulit laulaa aikansa hittisävelmillä, se uppoo parhaiten käännytettäviin. Me ollaan ihan teikäläisiä, tykätään samasta musasta. Kahdexannentoista vuosisadan rokkistaran Isaac Wattsin kovin hitti oli virsi 70 Kun kazon ristin ihmettä", eli "When I Survey the Wondrous Cross". Kuten Kauko Röyhkällä, sen sanoissa on sekä sexiä että kuolemaa. FUCK ja KILL on pääosissa, EAT on mukana mutta taka-alalla (voitot ja reviirit).
ellauri078.html on line 173: And pour Contempt on all my Pride. ja suuruus, valta ihmisen. Ja kaadan halvexuntaa ylpeyden päälle.
ellauri078.html on line 180: 3. See from his Head, his Hands, his Feet, 3. Oi ihmeellinen armahdus! Kazo kun sen päästä, käsistä ja jaloista
ellauri078.html on line 186: Spreads o'er his Body on the Tree; hetkellä suuren sovinnon. levii sen ruumiin päälle puussa;
ellauri078.html on line 187: Then I am dead to all the Globe, En enää turvaa maailmaan, Sitten mä oon kuollut koko pallolle,
ellauri078.html on line 188: And all the Globe is dead to me. se minulle nyt kuollut on. Ja koko pallo on kuollut mulle.
ellauri078.html on line 246: In America now, free-speech partisans find themselves defending mainly racists shouting “nigger” or Nazis carrying swastikas or—most often—men looking at pictures of naked women with their legs spread open. (Ilmeisesti Dworkin tahmasi vaan Playboyn centerfoldeja. Ei ainakaan muuta tunnusta.)
ellauri078.html on line 252: In a genuinely egalitarian society, however, those views cannot be locked out, in advance, by criminal or civil law: they must instead be discredited by the disgust, outrage, and ridicule of other people.
ellauri078.html on line 254: Miten niin "in advance"? Nauretaan sit yhdessä jälkeenpäin kun raiskaus on tapahtunut vai? Naura sinäkin.
ellauri078.html on line 263: Viikinkikansojen yhteistuotanto Silta jahtaa mastermind rikollista anglosaxisesti. Hämmästyttävää miten pitkälle Tanska ja Ruozi on päässeet jenkkien apinoinnissa. Eikä ihme niiden yhteiskunnat on jo melkein samanlaisia epätasa-arvoisia valkoinen kermaperse/märkäselkä mamu pyramiideja. Poliisiautot ja ambulanssit ulvoo kaduilla, siirannäköiset rynnäkköpoliisit räimii märkäselkiä jotka lajittelee sekaisessa kaupassa syötäväxi kelpaamattomia vihannexia.
ellauri078.html on line 282: And I had put away ja mäkin olin lopettanut
ellauri078.html on line 303: I first surmised the Horses´ Heads kun vasta huomasin että hevosten päät
ellauri078.html on line 306: In a letter to Abiah Root, Dickinson once asked, "Does not Eternity appear dreadful to you . . . I often get thinking of it and it seems so dark to me that I almost wish there was no Eternity. To think that we must forever live and never cease to be. It seems as if Death which all so dread because it launches us upon an unknown world would be a relief to so endless a state of existense."
ellauri079.html on line 2: ad>
ellauri079.html on line 19: ad>
ellauri079.html on line 37: Flatland: A Romance of Many Dimensions is a satirical novella by the English schoolmaster Edwin Abbott Abbott, first published in 1884 by Seeley & Co. of London. Written pseudonymously by "A Square", the book used the fictional two-dimensional world of Flatland to comment on the hierarchy of Victorian culture, but the novella's more enduring contribution is its examination of dimensions. This book was taught in Wallace's Tennis Academy. It's actually quite boring if you ask me. Be there or be square.
ellauri079.html on line 43: The name "slapstick" originates from the Italian Batacchio or Bataccio – called the "slap stick" in English – a club-like object composed of two wooden slats used in commedia dell'arte. When struck, the Batacchio produces a loud smacking noise, though it is only a little force that is transferred from the object to the person being struck. Actors may thus hit one another repeatedly with great audible effect while causing no damage and only very minor, if any, pain. Along with the inflatable bladder (of which the whoopee cushion is a modern variant), it was among the earliest special effects. Pynchonilla on myös pierutyynyjä.
ellauri079.html on line 87: Monet juonenkuljetuxet koskevat Jethron ikuista työnhakua. (Vertaa Aku Ankka margariinitehtaalla. Tää on jotain syvällisen amerikkalaista.) Kerran se harkizi ryhtyä aivokirurgixi tai pikakokixi. Sen muita kunnianhimoja oli myllynrakentaja, raitiovaunukuski, "kaksoisnolla" vakooja, tolppa-apina, limsanmyyjä, autonkuljettaja, ilmavoimien kenraali, kuvanveistäjä, ravintolanomistaja (Mummi keittiössä), psykiatri, ja kerran Milburn Drysdalen pankin kirjanpitäjä (kuinka hassua); agentti "serkku" Bessielle ja "serkku" Roille (ks alla); Hollywoodin tuottaja (lattiamanu huomauttaa että Jethrolla on "vaaditut ominaisuudet" tuottajaxi: kuuden luokan koulusivistys ja setä joka omistaa studion; tää sisäpiirin läppä toistui vuoden 1981 elokuvassa (toisto tyylikeinona, ks yllä)).
ellauri079.html on line 89: Useammin kuin ei, sen päämaali näissä yrityxissä oli tavata sieviä tyttöjä. Sen onnistuu saavuttaa vain saada ruman Miss Jane Hathawayn suosio (muttei välitä). Koko Klampetin klaanista se on innokkain halaamaan kaupunkielämää. Jatkuva pila on että Jethro tunnetaan "kuuden jalan maaruna" koska sillä on valtava ruokahalu kuin Niklas Rothilla; eräässä episodissa, se syö suihkumatkustajakoneen koko varaston pihvejä; toisessa Jethro koittaa päästä "serkku" Bessien eli simpanssin Hollywood-agentixi - palkkiona 10,000 banaania Bessielle and 1,000 hänelle. Olikohan Bessie musta simpanssi? No tietysti, ne on kaikki mustia. Jethro ei esiinny viimeisissä episodeissa, mutta saa kuitenkin nimensä lopputexteihin. Epistä! Stop stealing the bandwidth!
ellauri079.html on line 109: Jethro is the only surviving member of the family and has had his fair share of ups and downs since being on the show. He never really reached the level of stardom that he wanted and instead went on to be a producer and a director, as he had 6yrs of school and his uncle owned the studio. After a while he had the idea to create a Beverly Hillbillies-themed casino out of a WalMart but failed. The second attempt is still currently suspended. He’s hopeful that he’ll get things going again.
ellauri079.html on line 113: If Jed Clampett hadn’t done another role in his life he would have still been remembered as Jed Clampett more likely than not. After his time on the show he went on to continue acting here and there but nothing ever really brought him the same kind of fame as he experienced while being Jed. He did manage to get a cameo in the film version of the Beverly Hillbillies but apart from that he was retired at that time and wasn’t doing much at all. He passed away due to respiratory failure in 2003.
ellauri079.html on line 118: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/8/87/Beverly_hillbillies.jpg" />
ellauri079.html on line 122: A lot of fans will remember this awkward but funny family from TV and probably be able to sing the theme song without having to hear it. The Beverly Hillbillies were after all a favorite show back in their day and inspired a lot of other ideas that came much later, like David Foster Wallace´s magnum opus The Infinite Jest. The attempt to make a movie out of the show wasn’t all that successful and kind of left a bad taste in a lot of peoples’ mouths since it was such a poor attempt that even watching the trailer was something that people didn’t want to admit for a while. Sometimes the best thing you can do is remember the good times and think back to the original that made it something special. Lets hope they will never, never try to make a movie out of Infinite Jest. Jim Incandenza tried that once already, with singularly bad results.
ellauri079.html on line 126: Tässä vielä mäkitupalaisten aloitusmusiikki, jonka jenkkivanhuxet osaa ulkoa. Se on balladi, siis kaiketikin 14-tavuinen kuten Emily Dickinsonin runot. Voikohan niitä laulaa myös Jed Klampetin musiikkiin? P.S. Älä kazo Hillbillyn jaxoja youtubesta, ellet tahdo itkeä etkä heittää ryynejä.
ellauri079.html on line 133: Saatuani väitöskirjan valmiixi mä sain tarjouxen professorin viransijaisuudesta Amherstissa, tai siis Barbara Partee tarjosi. Se jotenkin tykkäsi musta, en tiedä mix. Sen mies oli Emmon Bach, jolla oli silläkin paha depressio. Niillä oli vanerinen kesämökki jossain puskassa, jonne ne kuzui mut ja Alice Ter Meulenin kerran lomaselle. Mulla on vieläkin näkömuisto sieltä, joku vaapsahainen istumassa vanerilla keskellä pusikkoa. Seija kieltäytyi lähtemästä Amherstiin lehmien ja nenäkkäiden amerikkalaisten ihmeteltäväxi. Ei se muakaan napannut, joten me tultiin kolmisteen Johnin kanssa Merimiehenkadulle, ja mä menin jakamaan lehtiä Ullanlinnan ja Kaivopuiston rikkaille. Sellasilla isopyöräisillä maitokärryillä.
ellauri079.html on line 137: Wampum is a traditional shell bead of the Eastern Woodlands tribes of Native Americans. It includes white shell beads hand fashioned from the North Atlantic channeled whelk shell and white and purple beads made from the quahog or Western North Atlantic hard-shelled clam. Before European contact, strings of wampum were used for storytelling, ceremonial gifts, and recording important treaties and historical events, such as the Two Row Wampum Treaty or The Hiawatha Belt. Wampum was also used by the northeastern Indian tribes as a means of exchange, strung together in lengths for convenience. The first Colonists adopted it as a currency in trading with them. Eventually, the Colonists applied their technologies to more efficiently produce wampum, which caused inflation and ultimately its obsolescence as currency.
ellauri079.html on line 139: the Iroquoians (Five Nations and Huron alike) shared a very particular constitution: they saw their societies not as a collection of living individuals but as a collection of eternal names, which over the course of times passed from one individual holder to another. The names were coded into chains of wampum beads.
ellauri079.html on line 141: The introduction of European metal tools revolutionized the production of wampum; by the mid-seventeenth century, production numbered in the tens of millions of beads. Dutch colonists discovered the importance of wampum as a means of exchange between tribes, and they began mass-producing it in workshops. John Campbell established such a factory in Pascack, New Jersey, which manufactured wampum into the early 20th century. Pascackpa hyvinkin.
ellauri079.html on line 144: Amherst was Commander-in-Chief of the forces of North America during the French and Indian War who, according to popular legend, singlehandedly won Canada for the British and banished France from North America.
ellauri079.html on line 147: For this reason, there have been occasional ad hoc movements to rename the town. Suggested new names have included "Emily", after Emily Dickinson.
ellauri079.html on line 161: Nyt on siis päästy filmin 'Loputon läppä' kvestin huipennuxeen, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Se menee näin:
ellauri079.html on line 182: Typerää myös laskea ydinkärkien määrät pelkistä sotilasbudjetin suhdeluvuista. Silloinhan kärpäsenkokoinen militantti valtio voisi saada enemmän pommeja kuin vaikka rauhaarakastava Neuvostoliitto, kuha se vaan panee suhteellisesti enemmän rahnaa aseisiin. Ei tää nyt oikein pelitä, sori vaan. Muutkin "Wall-e"n vaikuttavat kaavat on aivan päin persettä.
ellauri079.html on line 210: Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme. Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto. Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.) Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia. Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä. Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa. Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.
ellauri079.html on line 218: In this article, we contend that due to their size and emphasis upon addressing external social concerns, the corporate relationship between social enterprises, social awareness and action is more complex than whether or not these organisations engage in corporate social responsibility (CSR). This includes organisations that place less emphasis on CSR as well as other organisations that may be very proficient in CSR initiatives, but are less successful in recording practices. In this context, we identify a number of internal CSR (...)
ellauri079.html on line 233: Challenging the paradigm in ethics -- The spirit of the enterprise -- Social artifacts and ethical criticism -- General and particular in practical knowledge -- Virtues of benevolence and justice.
ellauri079.html on line 254: Interest in third sector organisations (TSOs) is growing as their role in addressing social regeneration, especially in urban environments, is regarded as crucial by governmental and supra-governmental organisations. The challenge is increased in multicultural environments, where those from ethnic minorities may struggle to participate in the mainstream economy and society more broadly. There is an assumption that TSOs make a positive contribution to the social good of the diverse communities and client groups that they serve. However, although there have been (...)
ellauri079.html on line 300: The Influence of Agents. James D. Wallace - 1971 - Canadian Journal of Philosophy 1 (1):45 - 57.
ellauri079.html on line 318: Vaikka Sokrateen turpiinanto Thrasymakhoxelle ei suorastaan todista oikeuden etevämmyyttä, ei tätä Valtion tunne paikkasi-argumenttia missään kumota. Pikemminkin päinvastoin, sitä hoetaan periaatteena 'yxi henkilö - yxi jopi' joka on Plaatton ideaalirebubliikin perusta. Mut vaikuttaa aika epäinhimilliseltä rajata jokaisen hommat vaan yhdenlaiseen työhön, vaikka se olisi taloudellisinta ja tehokkainta (mitä se ei ole; kapitalismissa tarvitaan laumaa työttömiä jotka on valmiit tekemään 2-3 eri paskaduunia per päivä ja vaihtamaan työnkuvaa sormen napsutuxesta). Nää piirteet jo riittää tekemään Plaatton rebubliikin ihanne-elämän "meille" maistumattomaxi, puhumattakaan muista fasistista piirteistä joita ei tässä tutkita, kuten yläluokan yhteisöllinen elämä, ja panopuun valinta arpanopalla joka on painotettu eugeniikan eduxi. Hizi nää ei todellakaan ole nykyiseen parannuxia. Kaikista kummallisin piirre Plaatton kansalaisten elämän kuvauxessa on että se ei edes painota ainoaa piirrettä joka näyttää edes jotakuinkin hyvältä - että jokainen kansalainen ylpeilee ja iloizee työstään ja sen tuloxista, kerta ne on jokainen tavallaan ihmispesän eduxi. Tää pätee erityisesti kolmannen luokan jäseniin: parturit, puusepät, lääkärit, arkkitehdit, merimiehet ja ne jotka mainitaan aika nololla yhteisnimellä 'rahanrakastajat' - kerta ne tuottaa valtiolle aineellista hyvää mitä ilman se ei pärjäisi. (Hemmetti tää hapan diatribi on selkeästi rahananastajan kynästä.)
ellauri079.html on line 328: Jossain keskilännessä alkoi äskettäin asekaupassa riidan päälle ammuskelu, johon osallistui kaupan osapuolet, kaupassa olleet muut kaverit sekä kadulta laukausten houkuttamat sivulliset sidearmit tanassa. Pannahinen! Lempo! Varo Tex! Tuolit lentelee ja pöydät kaatuvat. Pianisti ja baarimikko piiloutuvat tiskin taa.
ellauri080.html on line 2: ad>
ellauri080.html on line 19: ad>
ellauri080.html on line 56: Jaarittelu on puhumista sopimattomaan aikaan, pitkään ja harkizematta, lörpöttelijä se joka istuu tuntemattomien vierelle ja alkaa puhua osoittaen vaimonsa veroista kaunopuheisuutta, kertoo ensin mitä unta näki edellisenä yönä ja käy sitten laji lajilta läpi nauttimansa päivällisen; sanoo vauhtiin päästyään, että meidän aikamme apinat ovat aivan turmeltuneita entisajan apinoihin verraten, että vehnää myydään torilla kalliilla hinnalla, että kaupungissa on paljon ulkomaalaisia, että meri on Dionysos-juhlan jälkeen purjehduskelpoinen, että maa antaisi paremman sadon jos jumala soisi enemmän sadetta, hän aikoo viljellä ensi vuonna sitä ja sitä, miten hankalaa elämä on, että Damippos pystytti suurimman soihdun juhlamenoissa, kuinka monta pylvästä on musiikkitalossa, ja "Satuin voimaan pahoin eilen",ja "Mikä päivä tänään onkaan?", mysteerit pidetään syyskuussa, Apaturia lokakuussa, maaseutu-Dionysos joulukuussa; jos annat miehen jatkaa, hän ei lopeta lainkaan.
ellauri080.html on line 95: "winejelly" incident (aka "Disgusting English Candy Drill"), 116; "show us your papers!" 442; Hopmann's and Kreuss' prank on Toiletship, 451; "Super Animals In My Crack" 466; orgy on Anubis, 467; Frau Gnahb's criticisms, 497; Springer's Sodium Amytal-induced outbursts, 512, 514 and 746; "How I Came to Love the People" 547; pinball machines run amuck, 583-84; Miss Muller-Hochleben, 633; "I say. . ." 634; "helicopter!" 683; "Ass Backwards" 683; "It's an old saying among my people" 709; Kazoo Quartet, 711-12; discharge dumplings, u.s.w., 715; bad pun, 746
ellauri080.html on line 119: Many contemporary personality psychologists believe that there are five basic dimensions of personality, often referred to as the "Big 5" personality traits. The five broad personality traits described by the theory are extraversion (also often spelled extroversion), agreeableness, openness, conscientiousness, and positivity (well, neuroticity, just this one expressed negatively, I don't know why).
ellauri080.html on line 132:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 133: ading-toc" id="openness">
ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> Openness

ellauri080.html on line 135: This trait features characteristics such as imagination and insight. People who are high in this trait also tend to have a broad range of interests. They are curious about the world and other people and eager to learn new things and enjoy new experiences.
ellauri080.html on line 137:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 139: People who are high in this trait tend to be more adventurous and creative. People low in this trait are often much more traditional and may struggle with abstract thinking.
ellauri080.html on line 141:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 144: ading">High
ellauri080.html on line 153: ading">Low
ellauri080.html on line 163:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 164: ading-toc" id="conscientiousness">
ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> Conscientiousness

ellauri080.html on line 166: Standard features of this dimension include high levels of thoughtfulness, good impulse control, and goal-directed behaviors. Highly conscientious people tend to be organized and mindful of details. They plan ahead, think about how their behavior affects others, and are mindful of deadlines.
ellauri080.html on line 168:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 171: ading">High
ellauri080.html on line 180: ading">Low
ellauri080.html on line 190:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 191: ading-toc" id="extraversion">
ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> Extraversion

ellauri080.html on line 195:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 199:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 202: ading">High
ellauri080.html on line 214: ading">Low
ellauri080.html on line 225:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 235:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 236: ading-toc" id="agreeableness">
ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> Agreeableness

ellauri080.html on line 240:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 243: ading">High
ellauri080.html on line 253: ading">Low
ellauri080.html on line 263:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 264: ading-toc" id="neuroticism">
ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> Positivity

ellauri080.html on line 266: Positivity is a trait characterized by gladness, happiness, and emotional stability. Those hig in this trait tend to be more stable and emotionally resilient. Individuals who are low in this trait tend to experience mood swings, anxiety, irritability, and sadness.
ellauri080.html on line 268:
adslot mntl-block">

ellauri080.html on line 271: ading">High
ellauri080.html on line 275:
Rarely feels sad or depressed

ellauri080.html

adslot mntl-block">

ellauri080.html

ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> Are the Big Five Traits Universal?

ellauri080.html

adslot mntl-block">

ellauri080.html

adslot mntl-block">

ellauri080.html

ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> What Factors Influence the Big Five Traits?

adslot mntl-block">

adslot mntl-block">

adslot mntl-block">

adslot mntl-block">

ading"> ading__text"> A Word From Verywell

adslot mntl-block">

ads_1-0" class="comp js-scads-inline-content sc-ads mntl-block">
ellauri080.html on line 329:

ads-to-load right-rail__item billboard1-sticky billboard-sticky" data-height="1050" data-parent>
ellauri080.html on line 331:

adunit gpt billboard ">
ellauri080.html on line 373: However, if you’re like me, you never had a good grasp on exactly what it meant.
ellauri080.html on line 377: Interested? Read on!
ellauri080.html on line 383: That “something higher” is often divine or spiritual in nature. Many achieve self-transcendence through their faith in God, while others may achieve it through recognition of some system of spirituality or idea of the soul. This faith or spirituality can help individuals find the meaning that will fulfill them and propel them to transcendence. Research has even shown that in elderly patients, the caregiver’s own spirituality had a positive impact on the patient’s well-being (Kim, Reed, Hayward, Kang, & Koenig, 2011).
ellauri080.html on line 392: Michigan State University has distinguished nine different traits of temperament in kids. Dear parent if you don't understand your child read on. What the fuck! Americanism smells extremely strongly here!
ellauri080.html on line 402: Adaptability: Highly adaptable people can easily switch from one activity or location to another, without any problems. Those who are less adaptable need to take time to feel comfortable with change or new situations.
ellauri080.html on line 404: Approach/withdrawal: brave explorer or shy chicken? Approaching children are excited and willing to explore new things, people and situations. They may run to investigate a new playground without hesitation and oftentimes will take very little time to adjust to new situations.
ellauri080.html on line 405: Withdrawing children are slow to warm up. They need extra time to adjust to new situations and may hang back before they explore or join in. They may hesitate at a new social situation instead of joining in right away.
ellauri080.html on line 407: Persistence refers to how long you are able and willing to stick to a task, even when it is challenging. Some individuals are willing to keep working at something, even when they run into roadblocks along the way. Other people may be more willing to drop a task that is difficult and move on to something else. They may become very frustrated or ask for an adult to do it for them.
ellauri080.html on line 413: Mood: Some children naturally have a happier mood, and other children may have a more serious mood. Mood refers to the overall tone of a person’s feelings, interactions and behaviors. Some people are dispositioned to have a happier overall mood, and they generally feel good about things. Others may have more of a negative mood. They may be referred to as more unpleasant, as they may not react in a strong, positive way with the world around them. Children who have a more naturally negative mood may appear to be more subdued than happy. They may have a demeanor that is more calm and may appear gloomy, sad or negative. They may not show their positive feelings externally, but may still feel positive things. I guess.
ellauri080.html on line 427: The material I will use to justify my claims comes from three time-honored traditions: sacred geometry as practiced by the ancient Egyptians, the inner structure of the I Ching, and the house arrangement of astrology. All these disciplines attempt to give meaningful order to what may appear at times to be a chaotic human existence, as is Jung’s typology.
ellauri080.html on line 431: It seems to be a natural tendency of human nature to want to categorize the infinite variety of phenomenological reality into neat, distinct, and useful components. We have types and varieties from every area of human experience. There is some security when confronted by a brand new situation to be able to instantly ascribe this novelty to a pre-arranged mental coding system. Once we have categories we can describe differences and similarities – we can form hypotheses of relationship. This can be both useful and destructive, as unnecessary stereotyping leads to a relativizing of uniqueness. Jung walks this thin line by simply stating, “In my practical medical work with nervous patients I have long been struck be the fact that besides the many individual differences in human psychology there are also typical differences.”
ellauri080.html on line 435: He was well aware of the difficulty of presenting a general description of types and its inability to draw an absolutely correct picture. Still, his wealth of empirical evidence led him to deduce as ‘factual’ the existence of distinct types. This deduction was made many times before him and is a simple reflection of the nature of reality (the reality of Nature).
ellauri080.html on line 441: The introvert will give ultimate significance to subjective, inner experience and will tend to assign importance to what is happening externally only as it related to this inner experience, or only if it will lead to personal growth. The extravert, contrarily, will give ultimate significance to what is happening externally in the objective, outer world and will assign very little importance or completely disregard inner experience, unless it could lead to outer growth. These are obviously two diametrically opposed yet complementary approaches to life, reminiscent of the oriental Yin (introversion) and Yang (extraversion).
ellauri080.html on line 445: Mut that aside, mitäs tuumataan ize pääpointista? Toiset kasvattaa omaa päätä ja toiset pääomaa. Idealistit vastaan materialistit niinko. Saxalaiset oli 17. ja 18. vuosisadalla idealisteja ja britit materialisteja ja empiriokritisistejä. Tää saatto hyvin johtua siitä että siirtomaat ja paalut oli briteillä eikä sakuille jäänyt juuri muuta tehtävää kuin kiristellä mannermaisia hampaita ja kexiä erotteluja. No sithän ne pääsi kyl aika pian kiinni teolliseen vallankumouxeen, ne oli eri näppäriä rakentamaan kestäviä koneita. Niiltä kesti tosi kauan oppia rakentamaan huonoja, siinä pääsi amerikkalaiset kohta joholle. No nyt ne on senkin kyllä oppineet, kohta epäluotettava Voltvagen korvaa Aatun luotettavan Volkswagenin.
ellauri080.html on line 453: Kirjainlyhenteistä voi suunnilleen arvata mistä tässä on kymysys: E/I on extra/introvertti, N/S on varmaan intuition/sensation, T/F thinking/feeling ja P/J on varmaan perception/judgment. Eli tollanen neljän binäärimuuttujan taulukointi. Ensinäkemältä jo heti vaikuttaa et tässon ladattu vähän liian paljon tollasten aivokuorifunktioiden niskoille, kyllä matelijanaivotkin pitäis ottaa mukaan yhtälöön. Tai ehkä liskoaivot tule mukaan tolla T/F axelilla. Kai sit aina toinen niistä on introverttiä ja toinen extroverttiä, arvatenkin noi ekat on intro ja tokat kirjaimet on extro. El super-intro on INTP ja super-extro on ESFJ. Abstract minded system analysts vastaan concerned and supportive people persons. Joo mä nään mihin tässä ollaan menossa. Voi helvetti. Vanhaa patriarkaalista toxista sovinistipaskaa isoilla kirjaimilla kirjoitettuna.
ellauri080.html on line 466: ISTJ Thorough and responsible administrators.
ellauri080.html on line 494: Hence, the TE/FI attitude, represented by Nietzsche, assumes that people do things because they want to, they desire to, they have a passionate, sentimental drive to: desires and feelings are the metaphysical bottom-line, for which structure serves only as a vehicle. Meanwhile, the FE/TI attitude represented by Hume assumes that people do things because that is what makes sense to them: because that is the decision-making paradigm which they are working off of, and all feelings, motivations, and desires result from the way a person chooses to logically view the world, whether they realize it or not. Feelings and motivations are merely the skin of logically ascertainable principles upon which people operate.
ellauri080.html on line 498: These two views of the world are, of course, mutually inimical — they inevitably chase each other’s tails. Nietzsche says to Hume: ‘he stole that bread because he wanted to feed his family,’ to which Hume replies, ‘yes, that is true: but why did he want to feed his family? Because he is adhering to a familial principle,’ to which Nietzsche replies, ‘I suppose you could put it that way, but why is he operating according to that principle? It’s because he wants to, because he loves his family,’ to which Hume replies, ‘yes, but why does he love his family? It’s because that is his logical worldview…’ And so on.
ellauri080.html on line 532: Concerning John Maynard Keynes, an INTJ, it was said: “[He spoke] on a great range of topics, on some of which he was thoroughly an expert, but on others [he had] derived his views from the few pages of a book at which he had happened to glance. The air of authority was the same in both cases.” Meanwhile, Bertrand Russell famously said that “The whole problem with the world is that fools and fanatics are always so certain of themselves, and wiser people so full of doubts.” Coincidentally, history records a number of ENTPs and INTJs very much disliking each other.
ellauri080.html on line 535: Bertrand Russell named Keynes one of the most intelligent people he had ever known, commenting:
ellauri080.html on line 540: Keynes's obituary in The Times included the comment: "There is the man himself – radiant, brilliant, effervescent, gay, full of impish jokes ... He was a humane man genuinely devoted to the cause of the common good." Kuulostaa Wallun äiskältä, wickedly funny. Ja gay. Ize asiassa gay pedophile kaiken kukkuraxi. Keynes was a libertine hedonist who wasted most of his adult life engaging in sexual relationships with children, including travelling around the Mediterranean visiting children’s brothels. Funnily wicked too.
ellauri080.html on line 552: Autistin tunnistaa luotettavasti jo pienenä adhdstä, känkkäränkkäyxestä ja pakkoliikkeistä. Mut ilmeisesti autismi ei turvaa suikilta, pikemmkin lisää riskiä. Autistit tekee 3x enemmän suikkasia kuin muu väestö. Yllättävää kyllä (tää oli ironiaa Saaga, jos et huomannut) ne suikkasee kun niitä vaivaa ahdistus tai masennus. Muulloin ne tyytyy takomaan päätä seinään ja muuten satuttamaan itseään. Mulla oli tapana purra omaa kättäni. Pikkusormi meni poikki kirjoitusten jälkeen kun löin seinään nyrkillä. En sentään pure kättä joka ruokkii mua. Paizi kuvaannollisesti tietysti.
ellauri080.html on line 556: Clinicians must take note of the high prevalence and risk of depression among persons with ASD, which may be under-reported. We initially investigated whether temperament and character could be risk factors, but found no association. However, we did find that depression might be a high predictor for suicide ideation, which could remain under-reported in adults with autism, due to impaired communication and problems with expressing emotions and thoughts.
ellauri080.html on line 561: In all subjects from our research on PubMed, 21.3% of subjects with autism spectrum disorder reported suicidal ideation, have attempted suicide or died by suicide (115 out of 539 subjects) and 7.7% of subjects supported for suicidal thoughts or attempted suicide exhibited an autism spectrum disorder (62 out of 806 subjects), all ages combined. Suicidal ideation and morbid preoccupation are particularly common in adolescents and young adults.
ellauri080.html on line 563: Self harm is common in autism but is often assumed to be related to repetitive behaviors without suicidal intent, such as head banging to relieve stress.
ellauri080.html on line 565: The most common comorbid disorders in children and adults with ASD are anxiety, depression and ADHD.
ellauri080.html on line 566: Suicide attempts are accompanied by a willingness for death and can lead to suicide. They are more common in high-functioning autism and Asperger subjects. The methods used are often violent and potentially lethal or fatal. (What's the diff? Ah I get it: school killings and the like. Whether you chill yourself only or others besides.)
ellauri080.html on line 570: Millions of dollars go to genetically altered zebrafish and rats that groom too much, but hardly any to finding out why so many autistic adults attempt suicide.
ellauri080.html on line 575: Gilligan's Island is an American sitcom. It aired for three seasons on the CBS network from September 26, 1964, to April 17, 1967. The series followed the comic adventures of seven castaways as they attempted to survive on an island on which they had been shipwrecked. Most episodes revolve around the dissimilar castaways' conflicts and their unsuccessful attempts, for whose failure Gilligan was frequently responsible, to escape their plight.
ellauri080.html on line 579: The show received solid ratings during its original run, then grew in popularity during decades of syndication, especially in the 1970s and 1980s when many markets ran the show in the late afternoon. Today, the title character of Gilligan is widely recognized as an American cultural icon. Characters:
ellauri080.html on line 596: Charles Maxwell (uncredited) as the voice of the recurring radio announcer
ellauri080.html on line 599: The two-man crew of the charter boat SS Minnow and five passengers on a "three-hour tour" from Honolulu run into a typhoon and are shipwrecked on an uncharted island somewhere in the Pacific Ocean. Their efforts to be rescued are typically thwarted by the inadvertent conduct of the hapless first mate, Gilligan. In 1997, show creator Sherwood Schwartz explained that the underlying concept is still "the most important idea in the world today". That is, people with extremely different characters and backgrounds being in a situation where they need to learn how to get along and cooperate with each other as a matter of survival.
ellauri080.html on line 615: A piece of news concerning the castaways arrives from the outside world via the radio and causes distress or discord among them.
ellauri080.html on line 617: The appearance or arrival of strange objects to the island, such as a World War II naval mine, an old silent motion picture camera and costumes, a crate of radioactive vegetable seeds, plastic explosives, a robot, a live lion, a jet pack, or a "Mars Rover" that the scientists back in the United States think is sending them pictures of Mars.
ellauri080.html on line 638: 11 joka sanoi: "Kirjoita kirjaan (grapson eis biblion), mitä näet, ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle, Efesoon ja Smyrnaan ja Pergamoon ja Tyatiraan ja Sardeeseen ja Filadelfiaan ja Laodikeaan."
ellauri080.html on line 644: 17 Ja kun minä hänet näin, kaaduin minä kuin kuolleena hänen jalkojensa juureen. Ja hän pani oikean kätensä minun päälleni (sen missä oli tähtiä) sanoen: "Älä leiki kuollutta! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen,
ellauri080.html on line 666: Isoja alkukirjaimia (kuten paras AA-Ryhmä) käytetään jotta tunnettais kuuluvansa johkin itseänsä suurempaan. Wallu ei ennakoinut navigaattoria. Sen tyypit exyilee kyltittömillä kaduilla.
ellauri080.html on line 675:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/DickCavettApr10.jpg/250px-DickCavettApr10.jpg" height="200px" />
ellauri080.html on line 706:

ads/chorus_image/image/60505993/GettyImages_51093429.0.jpg" height="200px" />
ellauri080.html on line 713: Rogers had a difficult childhood. He was shy, introverted, and overweight, and was frequently homebound after suffering bouts of asthma. He was bullied and taunted as a child for his weight, and called "Fat Freddy".
ellauri080.html on line 714: Rogers taught young children about civility, tolerance, sharing, and self-worth "in a reassuring tone and leisurely cadence".
ellauri080.html on line 716: Rogers died of stomach cancer on February 27, 2003 at age 74. Rogers was red-green color-blind. He became a pescatarian in 1970, after the death of his father, and a vegetarian in the early 1980s, saying he "couldn't eat anything that had a mother". Rogers was a registered Republican, and a confirmed presbyterian. Despite his strong faith, Rogers struggled with anger, conflict, and self-doubt, especially at the end of his life. Despite Rogers' family's wealth, he cared little about making money, and lived frugally, especially as he and his wife grew older.
ellauri080.html on line 717: Rogers swam daily at the Pittsburgh Athletic Association, after waking every morning between 4:30 and 5:30 A.M. to pray and to "read the Bible and prepare himself for the day". He did not smoke or drink. He was a skinny shrimp who weighed 143lb (65kg) most of his adult life.
ellauri080.html on line 727: In 1930, he was the Time Magazine, Person of the year. His birth name was Mohandas Karamchand Gandhi. “Mahatma” was an epithet meaning ‘great-souled one’ that was added to his name. He was first called ‘Mahatma’ by Rabindranath Tagore in 1915. Gandhi married aged 13 to Masturbai aged 14. Child marriage was common at the time, but Gandhi later came to oppose child marriage. Anyway to Masturbai. They had five children, one dying in infancy.
ellauri080.html on line 729: At school, his academic results were described as mediocre. One report concluded that Gandhi was “good at English, fair in Arithmetic and weak in Geography; conduct very good, bad handwriting.” His first English teacher was an Irishman, and so Gandhi spoke English with an Irish accent.
ellauri080.html on line 730: As a teenager, he rebelled against the strict orthodox teachings of no alcohol, meat or womanising. After trying out all of them he made a vow to live a virtuous life. Aged 18 he travelled to England to train to be a barrister, and was made to swear a vow, by his orthodox Hindu family, he would not touch wine, women or meat. He was almost able to keep his vow.
ellauri080.html on line 733: In India, a Muslim friend encouraged Gandhi to eat goat’s meat. As Gandhi was physically weak, he agreed to it. But, that night he had a dream that the goat was crying inside his stomach. He said “I can’t eat meat anymore. I heard the goat's mother bleat from inside me.” He never ate meat again.
ellauri080.html on line 734: Gandhi later made a vow to not take milk products, but ill-health again forced him to change his mind and he took goats-milk.
ellauri080.html on line 735: In his adult life, Gandhi never drank alcohol and claimed that alcohol was ‘one of the most greatly-felt evils of the British Rule.’ Ill-health may have forced him to take a cup or two now and then.
ellauri080.html on line 738: In South Africa, Gandhi became aware of the strong racism in South African society. He was stripped and thrown off a train in Pietermaritzburg and left shivering at the train station. This was a turning point in his life as it made him more aware of his political colour.
ellauri080.html on line 743: At the Battle of Spion Kop, Gandhi served as a stretcher bearer, Winston Churchill served as a courier and the future S.African leader Louis Botha led the Boer army.
ellauri080.html on line 747: When Gandhi left South Africa in 1914, the South African leader Jan Smuts wrote to a friend “The shrimp has left our shores,… I hope forever.”
ellauri080.html on line 748: Gandhi was never a man to hold a grudge. While in jail in South Africa he prepared a pair of sandals for Jan Smut to prove there was no ill-feeling. Smuts, in turn, gave a boot to his political adversary, Gandhi.
ellauri080.html on line 751: 1919 was a turning point for Gandhi; the government passed a new law which said those accused of sedition could be imprisoned without trial, also the Amritsar Massacre where 400 protesting Indians were killed. It was in 1919 that Gandhi turned against acquiescence to the British Empire and he began to lead non-violent protests.
ellauri080.html on line 754: Gandhi’s most famous campaign was the Salt march of 1930. Gandhi walked to the ocean to make his own salt – thereby non-violently oppose the British law which forbade the Indians from making their own salt. Gandhi used to drink his own pee in the mornings to retain the salt.
ellauri080.html on line 760: Gandhi was drawn to a simple life, and he founded an ashram (model community) based on traditional ways of living.
ellauri080.html on line 765: In 1934, Gandhi resigned from the National Congress believing leaders were insincere in their adoption of non-violence. Gandhi concentrated on promoting education, home-spinning and weaving.
ellauri080.html on line 766: In April 1942, an early Indian independence leader Sri Aurobindo urged Mahatma Gandhi to accept the proposals of Sir Stafford Cripps which gave India dominion status as a way to secure a united independent India. Gandhi refused the Cripps proposals.
ellauri080.html on line 770: Rabindranath Tagore, who was awarded the Nobel Prize for literature, was a great admirer of Gandhi, it was often Tagore alone who could persuade Gandhi to give up his fasts unto death.
ellauri080.html on line 772: Gandhi was assassinated by a Hindu fanatic Nathuram Godse on 30 January 1948, while leading a communal prayer group. Olis kannattanut käyttää nahkatakkia kuten Esa Saarinen.
ellauri080.html on line 777: But Gandhi was also a puritan and a misogynist who helped ensure that India remains one of the most sexually repressed nations on earth – and, by and large, a dreadful place to be born female.
ellauri080.html on line 779: Gandhi despised his own sexual desires, and despised sex in any context except for procreation. He preached that the failure to control carnal urges led to complaints including constipation. He believed that sex was bad for the health of an individual, and that sexual freedom would lead Indians to failure as a people. He sought to consign his nation to what Martin Luther called "the hell of celibacy". He took his own celibacy vow unilaterally, without consulting his wife.
ellauri080.html on line 783: During Gandhi's time as a dissident in South Africa, he discovered a male youth had been harassing two of his female followers. Gandhi responded by personally cutting the girls' hair off, to ensure the "sinner's eye" was "sterilised". Gandhi boasted of the incident in his writings, pushing the message to all Indians that women should carry responsibility for sexual attacks upon them. Such a legacy still lingers. In the summer of 2009, colleges in north India reacted to a spate of sexual harassment cases by banning women from wearing jeans, as western-style dress was too "provocative" for the males on campus.
ellauri080.html on line 785: Gandhi believed Indian women who were raped lost their value as human beings. He argued that fathers could be justified in killing daughters who had been sexually assaulted for the sake of family and community honour. He moderated his views towards the end of his life. But the damage was done, and the legacy lingers in every present-day Indian press report of a rape victim who commits suicide out of "shame". Gandhi also waged a war against contraceptives, labelling Indian women who used them as whores.
ellauri080.html on line 793: Gandhi placed great value on self-sufficiency. As a lawyer he learnt to wash his own clothes, and later he also learnt to cut his own hair. Even though he was initially ridiculed for his messy hairstyle. Okay he said and shaved his head. Made him look the jailbird he was.
ellauri080.html on line 798: Gandhi was brought up a Hindu, in the Vaishnava tradition. This is a sect that worships the Hindu god Vishnu.
ellauri080.html on line 799: Gandhi’s family was also closely connected to Jainism, a religion which made non-violence a key element.
ellauri080.html on line 801: During his life, Gandhi studied all the major religions – the Bible, The Qu’ran, The Buddhist scriptures and of course the major Indian classics, such as the Bhagavad Gita. In London he also studied Theosophy.
ellauri080.html on line 803: “After long study and experience I have come to the conclusion that (1) all religions are true; (2) all religions have some error in them; (3) all religions are almost as dear to me as my own Hinduism.” He could not tell a lie, but did not shirk from contradiction.
ellauri080.html on line 806: Two terms in the Bhagavad Gita resonated with Gandhi samabhava (“equability”) – meeting fate with a sense of detachment. And aparigraha (“nonpossession”) willingness to give up all material objects.
ellauri080.html on line 808: Gandhi asked him on a principle of non-violence “If a snake is about to bite me, should I allow myself to be bitten or should I kill it?” His mentor Rajchandbhai wrote back, “If the person lacks the development of a noble character, one may advise him to kill the snake, but we should wish that neither you nor I will even dream of being such a person.”
ellauri080.html on line 830: Auttakaa entistä gladiaattoria joka on ihan poikki, sanoi Asterixissa jalaton tyyppi joka istui pikkuisessa pyörin varustetussa laatikossa. Sellainen on toi Wallun Marathe. Yxijalkainen merirosvo joka pitää transun Hugh "Helen" Steeplyn kanssa maratonimoraalifilosofista istuntoa navajoluutnantti Leghornin ja Jim Cheen maisemissa kirjan mainostauoilla. (Arizonan Tempessä asui Wallun vanhemmat eläkepäivinä.) Kulinnsseina joku Sierra Madre josta tulee mieleen kenraali Xavier ja San Morealin tykit. Tyypit voi hyvin askarrella leegoista, yhtä palikoita. Ihankuin 4-kanavalla, mainoxia tulee koko ajan enemmän leffan loppupuolella.
ellauri080.html on line 846: Vipaśyana (ei siis ~~vaipassana~~) on vanhimpia buddhalaisuudessa tunnettuja meditaatiotekniikoita. Paalinkielinen sana "vipassana" tarkoittaa asioiden selkeää havaitsemista (eng. "insight meditation"). Tämä niin sanottu oivallusmeditaatio on buddhalaisuuden Theravada-koulukunnassa käytetty meditaatiotekniikka. Vipassana-meditaatiossa keskitytään tarkkailemaan hengitystä ja fyysisiä tuntemuksia sekä mielen ilmiöitä. Vipassana on itsekehityksen väline, joka ei ole sidottu mihinkään uskonnolliseen oppiin. Suomessa vipassana-meditaatiota voi harjoittaa muun muassa Nirodha ry:n järjestämillä kursseilla ja retriiteillä.
ellauri080.html on line 850: Vipassanā (Pāli) or vipaśyanā (Sanskrit) literally "hyper, super (vi), seeing (passanā)", is a Buddhist term that is often translated as "insight". The Pali Canon describes it as one of two qualities of mind which is developed (bhāvanā) in Buddhist meditation, the other being samatha (mind calming). It is often defined as a form of meditation that seeks "insight into the true nature of reality", defined as anicca "impermanence", dukkha "suffering, unsatisfactoriness", anattā "non-self", the three marks of existence in the Theravada tradition, and as śūnyatā "emptiness" and Buddha-nature in the Mahayana traditions.
ellauri080.html on line 863: Topics: Shrek, Lord Farquaad, Eddie Murphy Pages: 3 (1130 words)
ellauri080.html on line 877: Aasi osoittaa merkkejä riemusta ja euforiasta myös. Sama mitä sille tekee tai miten pahasti, aasi kazoo aina asioiden valoisampaa puolta ja on olevinaan ihan kuin ei mitään. Joko niin tai sitten se on vaan huonomuistinen eläin. Euforian tunne lisää sen hyperaktiivisuutta. Koska se on aina onnellinen ja hyperaktiivinen, on vaikea saada sen...
ellauri080.html on line 929: Lampun henki on innostunut hahmo joka on oikea jännityxen ja riemun pyörretuuli. Hän nousee lampustaan ja heti ystävystyy Alladdinin ja Abun kaa. Hän kertoo vizejä, villeja tarinoita, matkii julkkixia ja esittää koko ajan hullua. On äärimmäisen vaikeaa olla pitämättä hänestä ja nähtävästi jokainen filmissä jonka hän tapaa haluaa olla hänen jättimäisen tarmoapursuvan henkilöllisyytensä kanssa.
ellauri080.html on line 933: Ujo on 1/7 Lumikin knääpiöstä. Hänet on pantu erilleen muista 6 knääpiöstä hänen äärimmäisen ujoutensa ja pelokkuutensa johdosta. Hänen on usein vaikeaa saada ääntä kuuluviin ja hän on hyvin varautunut kun hän on Lumikin hameissa muiden kääpiöiden kanssa. Hän valizee olla jakamatta mielipiteitään ja oivalluxiaan siinä pelossa että hän järkyttää ryhmää tai nolaa izensä. Vaikka se on huolehtiva ja ystävällinen, sen ujous näyttää Lumikista aluxi epäterveeltä. Kuitenkin, niiden suhde kehittyy ja muuttuu läheisemmäxi päivä päivältä. Muut knääpiöt alkavat olla mustasukkaisia.
ellauri080.html on line 943: Baloo on rakastettava karhu joka yrittää adoptoida kädellisen pojan Intian viidakossa. Baloo ottaa Konnan sisään kuin oman poikansa ja opettaa sen elämään helppoa elämää viidakossa. Kun tiikeri Shere Khan yrittää tappaa Konnan, Baloo ja hänen ystävänsä työskentelevät yhdessä kehittääxeen pläänin Konnan palauttamisexi mies-kylään. Baloo on vastahakoinen, mutta hän lopulta kuuntelee ystäviään ja on samaa mieltä että paras optio Konnalle on palata mies-kylään.
ellauri080.html on line 970: Me määrittelemme etikat six että tehdään se oikea asia kun kukaan muu ei ole kazomassa; oppisana joka on avain johtajuuteen ja organisaation menestyxeen. Jotta ymmärtäisi täysin miten tehdä eettinen päätös just jossain tilanteessa, täytyy täysin ymmärtää mitä on olla eettinen, kuin myös kolme tapaa kehystää päätöxiä eettisesti. Ensimmäisete päätöskriteerit mmitä me yhteiskuntana käytetään mittaamaan ollaanko tehty "oikea" (lainausmerkeissä) päätös on eettinen mittatikku jonka nimi on utilitarismi. Tämä oppisana sisältää ajatuxen tehdä päätöxiä vain niiden tulosten perusteella ("tarkoitus pyhittää keinot"), ja tuottaa isointa hyvää isoimmalle numerolle (tai oikeammin isoimmat numerot isoimmalle hyvälle). Voittoa tuottava firma voi oikeuttaa monet tekonsa tuottamalla voittoa osakkeenomistajille ja pitämällä yrityxen edun etunenässä. Kuitenkin, tämä tekniikka työntää syrjään monet muut yxilöt jotka työskentelevät sellaisessa yhtiössä. Osakevoittojen luominen voi saada yrityxen tekemään kyseenalaisia tekoja kuten heittämään apinoita joukoittain kilometritehtaalle.
ellauri080.html on line 983: Tässä klipisssä (ei saatavilla) Disneyn klassikosta Aladdin (1992), köyhtynyt päähenkilö Aladdin varastaa limpun paikalliselta torilta ja sitä ajaa takaa kaupungin läpi kuninkaallinen vartiosto. Kesken juoxua Aladdin pälähtää laulamaan “Töppöstä töppösen eteen”, musikaalipala jossa se havainnollistaa että se ei ole pulassa ellei se jää kiinni, ja se varastaa vain mihin sillä ei ole varaa (eli kaikkea).
ellauri080.html on line 985: Onko Aladdinin päätös varastaa limppu eettinen jos hän voisi pysyä hengissä ilman sitä? Otetaanpa lähempi kaze ja eritellään tilanne soveltamalla jotakin izetestejä.
ellauri080.html on line 987: Alkaa päälle, yritetäänpä ymmärtää mixi oisi voinut olla rationaalinen päätös Aladdinille varastaa limppu, käyttäen yhtä eettisistä oppisanoistamme, valistunut omanvoitonpyynti. Aladdin perusteli leipäpalan varastamisen valistuneella izekkyydellä; hän päätti että etu siitä että on ruokaa eikä kuole nälkään ylittää sen kustannuxen että vartijat saa kiinni ja laittaa vankilaan. Kuitenkin, tekeekö tämä perustelu Aladdin päätöxestä eettisen?
ellauri080.html on line 989: Yxi izetesti jota Aladdin voi soveltaa tähän tilanteeseen päättääxeen onko hän tekemässä "oikean" (lainausmerkeissä) päätöxen, on testi joka tunnetaan nimellä "kategorinen imperatiivi" (eli "jos kaikki seisoskelis kadunkulmissa, ei kukaan pääsis kulkemaan", tai "jos yhdellä on karvahatun lipat ylhäällä, niin on kaikilla"). Toisin sanoen, jos limpun varastamisesseta tulisi yleismaailmallinen laki, miten tämä vaikuttaisi suureen yleisöön ja paikalliseen talouteen? Kokeilemalla kategorista imperatiivia tilanteeseen Aladdin voisi päätellä että jos jokainen varastaisi leipää marketista, ei jäisi leipää maxaville asiakkaille, ja kaaos seuraisi. Sixi olisi epäeettistä hänen jatkaa varastelua.
ellauri080.html on line 991: 2 muuta hyvin yxinkertaista silti tehokasta izetestiä jotka voimme soveltaa Aladdinin tilanteeseen ovat Kultainen ja Platinasääntö.¹ Kultaisen säännön tapauxessa käsittele toisia niinkuin haluaisit tulla käsitellyxi, Aladdin täytyy miettiä miten hän reagoisi jos joku varastaisi hänen henkilökohtaisen iteminsä (minkä, kun sillä ei kerta ole niitä, edes limppua? Sen ainoa henkkoht itemi on kiinni niin lujassa ettei se lähde varkaan mukaan, tai tulee Tarzanhuuto). Hänen pitää myös ajatella leipäkauppiaan tunteita kun sen varastoa verotetaan ilman rahallista korvausta. (Se on varmaan tosi surullinen.) Käyttämällä Platinasääntöä, Aladdin voi paremmin ymmmärtää määrän ponnistusta ja rahaa joka menee jokaisen sellaisen limpun tekemiseen, sekä kuinka jokainen varastettu leipäpala haittaa myyjän perhettä isossa skaalassa. (Eli jos kaikki varastaisivat siltä leipiä, se lakkaisi olemasta rikas kauppias, ja sen pitäisi varastaa limppuja. Kaaos seuraisi.) Sixi, Aladdinin järkeily “Täyty syödä elääxeen, täytyy varastaa syödäxeen, täytyy olla rikas leipäkauppias varastaaxen oikeen paljon” on ize asiassa epäeettinen, kerta ei ole vain lainvastaista varastaa, vaan se aiheuttaa haittaa ympäröiville osapuolille. (Tyypillistä että jenkkien sääntökirjassa omaisuusrikoxet on ykköspahoja. Vaan niitähän on suurin osa 10 käskystäkin. Moraali koskee reviirejä. EAT! EAT!)
ellauri080.html on line 1040: Ei ainoastaan biodiversiteetti ole hyvää bisnexelle ("lepo hyvää verelle!") vaan se on myös se eettinen asia tehdä, silloinkin kun muut ei nää. Ikävä kyllä apinat kärsivät epäreilusta rotuerottelusta johtuen kliseisistä tyypeistä ja kärhämien pelosta. 1 kaikista tavallisimmista ja kohutuimmista rotuerottelun lajeista tämän päivän sosieteetissa on sukupuolierottelu. Lähes puolet työvoimasta U.S.ssä muodostuu naisista kuten Mulan, kutenkin vain 4% Fortune500 yhtiöistä on naisjohtoisia, ja vain 17 prosentilla valtaistuimista on naisten pyllyjä. Vaikka naiset ovat hyvin läsnä työvoimassa (tekemässä kaikenlaisia vähäpalkkaisia duuneja), niiden naama työnnetään rotuerottelun lammikkoon kun puhe tulee johtopaikoista. TIME-lehden artikkeli, “Naishuijari” käsittelee Naamakirjan COOta (mikähän sekin on, ei ainakaan CEO) Cheryl Sandbergia ja rotuerottelua ja klisheisiä tyyppejä joita se ja muut työvoiman naiset saavat lättyynsä. Apinat ovat tottuneet ja tutustuneet tiettyihin klisheisiin tyyppeihin, niin että kun niistä poiketaan, apinat ovat vaivaantuneita ja tuohduxissa. TIME-lehden kansi näyttää Sheryl Sandbergin ja sanat “Älä vihaa häntä, sillä hän on menestynyt”. Sandberg uhmasi menestyxellä klisheistä tyyppiä, joka mätkii lättyyn työvoimassa ährääviä naisia, ja koittaa kirjallaan "Nojaa, eteenpäin!" saada muita naisia nojaamaan myös eteenpäin.
ellauri080.html on line 1044: Rotuerottelun läpsintä käsille, on kyse sitten sukupuolierottelusta tai luonne-erottelusta, näyttää liittyvän organisaation kikyloikkaan. Kun eri näkökulmia on tarjolla, ryhmän jäsenet tuppaavat suoriutumaan paremmin ja ovat luovempia. Puhumattakaan pikku kähminnän ja nipistelyn suomasta lisääntyneestä työpaikkaviihtyvyydestä. Tuloxena: järjestöllinen käytös ja biodiversiteetin oikeanlainen hallinta ovat välttämättömiä ja tärkeitä järjestöille. Yrityxet jotka lankeavat erilaisiin rotuerottelumuotoihin menettävät mahdollisuuxia saada lisäarvoa ja oppia ihmisiltä jotka voisivat olla poikkeuxellisia kentällä koska ne uskoo eri klisheisiin. Jos Naamakirja ei olis huomannut Sheryl Sandbergin talenttia ja sen sijaan ottanut jonku tavallisen karvakäden, yritys ei olisi läheskään niin menestynyt ja hyvin siivottu kuin se on. Biodiversiteetti työpaikalla ja jopa (!) johtajien keskellä, pinta-tai syvärakenteinen, voi olla kriittinen yhtiön menestyxelle kunnolla hoidettuna. Sellaisilla keinoilla kuin sokkohaastattelu apinoita voi arvioida pätevyydellä eikä virnuilevasti vinoillen ja nipistellen. Yleensä, ryhmyrien pitää käyttää järjestöllistä käytöstä hoitaaxeen tehokkaasti tätä biodiversiteettiä ja läpsiä käsille rotuerottelua työpaikalla, niin eiköhän siitä moraali, voitot ja tuottavuuskin lähde nousuun, eikä ainoastaan siittimet.
ellauri080.html on line 1050: Ensixi ja etummaisexi, johtajuus johti järjestölliseeen kämmiin USA:n miesten jääkiekkotiimissä. Kaikista syyllisin henkilö on Pääsohva. Hänen tiiminsä pelasi hyvin aikaisin turnauxessa, mutta kun paine oli päällä, ei kyennyt suorittamaan, vaan löpsähti. Johtajuusnäkökulmasta, Bylsimä osoitti kykynsä olla palkollissuuntautnut johtaja. Tässä artikkelissa, ilkeä Dan Wyshynski kirjoittaa että Bylsimä on “pelaajan valmentaja, jään päällä ja sen alla". (No hemmetti, ketäs se muuten valmentaa, OK-johtajiako?) Loppuviimexi, tiimi olisi hyötynyt enemmän tuontantosuuntautuneesta johtajasta, joka olisi ollut vähemmän kiinnostunut pelaajien tyytyväisyydestä, ja enemmän kullan voittamisen maalista (tai edes jonkun mitalin). Epäonnistuttuaan kalauttamaan päähän turnauxen suosikkia Kanadaa, joukkueen tarvizi vaihtaa maalinsa kullan voittamisesta pronssin voittamiseen. (Hizi tää on kyllä vaikeaa, hemmetinmoista taktikointia.) Tehokas muutosjohtaja olisi tehnyt juuri niin. Muutosjohtajat herättävät ylpeyttä ja tarjoilevat lähetystunnelmaa, missä Bylsimä selvästi ei onnistunut. "Olkaa kaverit ylpeitä että hävisitte Kanadalle, ne on tosi kovia! Seuraavaxi tavoitteemme on hävitä Suomelle!" Hänen joukkueensa hukkasi pelipaitansa, hävisivät Kanadalle ja hävittivät arvokkuutensa. Hänen ja hänen siivojansa pitää ottaa siitä vastuu. Jos Bylsimä olisi lähestynyt turnajaisten loppua liiketoimijohtajana, hän olisi voinut motivoida tiimiänsä paremmin (raha on hyvä motivaattori), mutta nyt hän kämmäsi siinäkin.
ellauri080.html on line 1054: Artikkeli osoittaa myös pari Bylsimän päätöxentekokämmiä. Aikaisin pronssiottelussa Suomen kanssa (jonka Suomi siis voitti, hyvä Suomi! Kuinka noloa, U.S. joukkue lähti jäältä ihan häntä koipien välissä), Bylsimä valizi epähuomiossa Suomen joukkueen Saku Koivun lämäämään rangaistuslätkäyxen, joka olisi lisännyt paljon pelin liikevoimaa jos se olis tehnyt oman maalin. Ei vaitiskaan, se valizi Patrick Kanen joka oli ihan hasbeen tämmöisissä lätkäyxissä. Se ois voinut valita tämän artikkelin kirjoittajan langon Zach Parisen, tiimikapteenin jolla on takanaan pelkkiä menestyxiä. Bylsmää hämäsi ilmeisesti saatavuusheuristiikka (? eli Kane oli siinä lähinnä, tai se oli ainoa jonka nimen se sattui muistamaan). Sitä vaivas myös selektiivinen kylmyys: sillä ei ollut tilastoja sylissä, eikä se koskaan oikein ollut tykännyt röyhkeästä Zachista, eikä sen pahasuisesta langosta. Jos Bylsimä olis ollut rationaalinen eikä noin helkkarin dundeellinen, se olisi voinut erittelevästi valita joukkueen parhaan "ampujan". Se ei siis ollut tarpeexi laskelmoiva. Sen lisäxi, toisin kuin menestyneempi Kanadan sohva, se ei koskaan muuttanut joukkueen viivoja tai pelitapoja. Röyhkeä Zach mainizikin tän syyxi tiimin tappioihin, varmaan pahasuisen langon neuvosta. Bylsimä oli siis liian laskelmoiva. Bylsimä lankesi myös pariin vanhanaikaiseen päätöxentekovinoumaan, ihan alkeisjuttuja. Se oli menestynyt heikompia vastustajia vastaan ja oli kuin ylpistynyt sirkka, luuli izestään ihan liikoja. Siitä se otti konfirmaatiovinoumaa loppupeleissä. Se ei tajunnut mikä nytte meni pieleen, jos se olis sen tajunnut, lopputulos oisi voinut olla toinen. Jos ne ei ois hävinneet Suomi-ottelua, ne olis voineet voittaa ehkä pronssin. Mutta Bylsimä ei ottanut opixeen, ei nöyristynyt Zachille ja sen langolle ja kazo miten kävi. Olis pitänyt noudattaa parempaa strategiaa, mennä ize mailan kanssa jäälle pelaamaan ja taklaamaan Saku Koivua. Zachista ja Kanesta ei ollut mihinkään.
ellauri080.html on line 1056: Kaikista Bylsimän kämmeistä huolimatta täytyy vähän haukuskella myös pelaajia. Kuten sanottua Zach oli aivan paska, ei saanut mitään aikaan kentällä ja oli täys märkä pyyhe pukuhuoneessa. Ei siitä ollut minkään maakunnan palvelujohtajaxi. Tiimipotenssi oli ihan hakusessa, hännät roikkuivat syndeistä jalkovälissä kuin aukipäässeet luikannauhat. Tiimi lähti Sochista äärimmäisen pettyneinä tuloxeen. Taas kerran saatiin turpaan mailta joista niin toivorikkaina joskus lähdettiin kultaa vuolemaan. Kulta meni Kanadaan ja muut metallit jäi vanhaan Eurooppaan. Oh fuck it all.
ellauri082.html on line 2: ad>
ellauri082.html on line 19: ad>
ellauri082.html on line 43: I already knew 5/6, excepting the one about Ms. Wurtzel.
ellauri082.html on line 45: Elizabeth Lee Wurtzel (July 31, 1967 – January 7, 2020) was an American writer and journalist, known for the confessional memoir Prozac Nation, which she published at the age of 27. Her work often focused on chronicling her personal struggles with depression, addiction, career, and relationships. Wurtzel's work drove a boom in confessional writing and the personal memoir genre during the 1990s, and she was viewed as a voice of Generation X. In later life, Wurtzel worked briefly as an attorney before her death from breast cancer.
ellauri082.html on line 47: The Prozac book chronicles her battle with depression as a college undergraduate and her eventual treatment with the medication Prozac. Michiko Kakutani wrote in The New York Times, “Wrenching and comical, self-indulgent and self-aware, Prozac Nation possesses the raw candor of Joan Didion's essays, the irritating emotional exhibitionism of Sylvia Plath's The Bell Jar, and the wry, dark humor of a Bob Dylan song.”
ellauri082.html on line 49: Sylvia Plath would have earned a nobel prize instead of Sponge Bob.
ellauri082.html on line 54: When David Foster Wallace committed suicide in 2008, it was clear he had been profoundly depressed. But the first major biography of the writer, D.T. Max’s Every Love Story Is a Ghost Story, out on August 30th, reveals an even more troubled mind than anyone realized. From the time he was in college, the brilliant author of Infinite Jest was in and out of institutions as he struggled with depression and addictions to alcohol and marijuana. But the book is also full of all kinds of other strange surprises, painting the most complete, and warmest, portrait of Wallace yet.
ellauri082.html on line 58: Wallace described himself as “near great” at his favorite sport, but in reality he was just the 11th-best teenage player in central Illinois – not exactly a tennis hotbed. Still, he was good enough to beat Jay McInerney when they were both at the artist colony Yaddo.
ellauri082.html on line 68:

He had hygiene issues.

ellauri082.html on line 70: Wallace was so embarrassed by his tendency to sweat that he carried a tennis racket in high school, hoping people would think he had just left the court. He was also serious about dental hygiene, keeping a toothbrush in his sock for emergencies.
ellauri082.html on line 76:

He was a ladies’ man.

ellauri082.html on line 91: 99% of compulsive thinkers’ thinking is about themselves; that 99% of this self-directed thinking consists of imagining and then getting ready for things that are going to happen to them; and then, weirdly, that if they stop to think about it, that 100% of the things they spend 99% of their time and energy imagining and trying to prepare for all the contingencies and consequences of are never good. In short that 99% of the head’s thinking activity consists of trying to scare the everliving shit out of itself.
ellauri082.html on line 93: Some people’s moms never taught them to cover up or turn away when they sneeze. Different people have radically different ideas of basic personal hygiene.
ellauri082.html on line 101: The biography by Tyrannosaurus Max paints a less than flattering portrait of Wallace. That’s not to say it’s a vicious takedown—it’s probably about as even-handed as a biography about the author is going to be, and I can imagine books about him in the future being a lot less level-headed in either direction. Basically, DFW was an extremely troubled individual and probably not a very awesome person qua person. He was often misanthropic, violent, cruel (especially to women), and self-absorbed. But what’s great about the biography is how it allows these rather hideous characteristics to disgust as well as inform; knowing the uglier aspects of DFW’s personality is extremely enlightening with regard to his work. It seems to me that the writer was extremely aware of his immense character flaws and sought in his work (his novels and his non-fiction particularly) to overcome them, and in his work he was able to occupy a wholly different realm than he was in his actual life. Well actually not at all that different. The books project a rather nasty person too.
ellauri082.html on line 105: Despite his flaws, DFW’s death is still a great tragedy, not because people are without their god of post-post-post-postmodernism, but because his redemptive and humanistic work is now decidedly finite. Well here sure was a humanist as far as technology is concerned. His work could have beeen made infinite by adding to the end: Poles are stupid, please turn over.
ellauri082.html on line 107: tl;dr: it was a good read
ellauri082.html on line 116: DFW: There is an ending as far as I’m concerned. Certain kind of parallel lines are supposed to start converging in such a way that an “end” can be projected by the reader somewhere beyond the right frame. If no such convergence or projection occurred to you, then the book’s failed for you.
ellauri082.html on line 118: WARNING: This whole thing is one gigantic spoiler. Only read it if you’ve already tried to figure it out for yourself first.
ellauri082.html on line 123: But at the same time, Hal’s condition deepens. Ever since Hal ate the mold as a child, he’s been a brilliant communicator but unable to feel. (694: “Hal himself hasn’t had a bona fide intensity-of-interior-life-type emotion since he was tiny … in fact he’s far more robotic than John Wayne.”) JOI was the only one who could see it. In life, everyone thought JOI was just being crazy but in death (as a wraith) he can actually read Hal’s thoughts and thus confirm his view.
ellauri082.html on line 129: Described as coming from a kind of mold that “grows on other molds,” DMZ is an incredibly powerful and mysterious hallucinogen. It can have many different effects but often seems to transform a person’s ability to communicate. It is also nicknamed “Madame Psychosis,” after Joelle’s radio persona. Michael Pemulis manages to acquire some, but it is stolen before he and Hal can take it. It’s suggested that Hal has been affected by DMZ by the time of the Year of Glad, but it’s unclear how—whether from eating a piece of mold as a child and then withdrawing from marijuana, or having his toothbrush laced with Pemulis’s drugs (possibly by James’s wraith). As a result of this presumed DMZ consumption, Hal is able to feel strong emotions (which was impossible for him before) but unable to communicate.
ellauri082.html on line 131: JOI also created DMZ as part of an attempt to undo the effects of Hal’s eating mold as a child (recall: DMZ is a mold that grows on a mold). He left it along with the Entertainment (recall: ETA kids find JOI’s personal effects (670: “a bulky old doorless microwave…a load of old TP cartridges…mostly unlabelled”); the tapes and the DMZ are delivered together to the FLQ) which is about this goal (it stars a woman named Madame Psychosis (a street name for DMZ; another is 1st Av.) explaining that the thing that killed you in your last life will give birth to you in the next). The DMZ and the Entertainment were meant to go together for Hal. Now that the Entertainment has escaped, he needs to get Hal the DMZ.
ellauri082.html on line 135: Hal’s symptoms indeed begin to reverse: he is now unable to properly communicate feelings (people see him as either laughing hysterically or terribly sad) but beginning to actually feel (like Gately, he spends a lot of time lying on the floor thinking about the past — the hero of nonaction from his essay (142)). While before, everyone could hear him except JOI; now only JOI can hear him (since, as with Gately, he can hear Hal’s thoughts).
ellauri082.html on line 137: By the time of the match, his symptoms are so bad he’s taken by ambulance to the hospital (16: “the only other emergency room I have ever been in [was] almost exactly one year back”), safely escaping the A.F.R.’s assault. Like fellow student Otis P. Lord, he gets the bed next to Gately. Joelle (who is at the hospital for a meeting) visits Gately on her way out and recognizes Hal. She tells them both about the hunt for the lethal Entertainment and the resulting Continental Emergency and they all go to dig up JOI’s grave. They persuade John Wayne, a spy for the A.F.R., to become a double agent and help sneak them into JOI’s Quebec burial site. Wayne presumably tells the A.F.R. he is actually a triple agent — that he will steal the tape as soon as Hal digs it up. But, as with Marathe, his loyalties are ultimately even-numbered (n40). The A.F.R. finds out and brutally murders him, which is why he can’t win the WhataBurger (16f).
ellauri082.html on line 141: he’s with a very sad kid and they’re in a graveyard digging some dead guy’s head up and it’s really important, like Continental-Emergency important, and Gately’s the best digger but he’s wicked hungry, like irresistibly hungry, and he’s eating with both hands out of huge economy-size bags of corporate snacks so he can’t really dig, while it gets later and later and the sad kid is trying to scream at Gately that the important thing was buried in the guy’s head and to divert the Continental Emergency to start digging the guy’s head up before it’s too late, but the kid moves his mouth but nothing comes out, and Joelle van D. appears … while the sad kid holds something terrible up by the hair and makes the face of somebody shouting in panic: Too Late. (934)
ellauri082.html on line 143: It’s too late because someone got there first and took the anti-Entertainment cartridge (126) embedded in JOI’s head (31). Whoever took it is presumably the person who’s made and mailed the extant copies. It couldn’t be the A.F.R. or O.U.S. or they wouldn’t still be searching for it. It probably wasn’t the F.L.Q. because they didn’t know how to read master cartridges—they just thought they were blank tapes in their displays were blank. (483n205) It couldn’t be Avril acting alone; she has problems but she’s not that kind of cold-blooded killer. It had to have been Orin.1
ellauri082.html on line 147: After the A.F.R. releases roaches into his giant glass tumbler, Orin cuts a deal with the A.F.R. and gives them the tape in return for letting him live. (He’s apparently still alive on p. 14.) The A.F.R. uses the tape to set off some sort of intracontinental conflagaration (16: “some sort of ultra-mach fighter too high overhead to hear slices the sky from south to north”) which apparently topples the Gentle administration (n114: “[Y.G. is] the very last year of Subsidized Time”).
ellauri082.html on line 183: Platonin filosofiset klassikkoteoksensa on kirjoitettu dialogin muotoon, ja niitä on helppo ja kevyt lukea – vaikka niissä käsitellään isojakin asioita, on niissä myös pieniä, kuten pottunenäisen Sokrateen etuveitikka Alkibiadeen pepussa.
ellauri082.html on line 203: Flikin terveys näytetään lehtenä näytön oikeassa yläkulmassa, ja pelaaja saa 6 elämää pelin alussa. Kun Flikin terveys on täysi, lehti näyttää kokonaiselta, mutta jos hän harmistuu vihollisesta tai ympäristöriskistä, lehdestä otetaan puraisu. Terveyden voi palauttaa keräämällä lehtiä joissa on punainen risti, joita lähtee voitetuista vihollisista ja sinisiemenisistä taimista. 50 jyvän kerääminen per taso palauttaa Flikin terveyden täydelleen. Jos lehti tulee kokonaan natustelluxi, on menetetty elämä. Ekstra elämän voi saada jos kirjaimet I H C tulee kerätyxi tasolla. Jos kaikki Flikin henget menetetään, peli päättyy ennenaikaisesti GAME OVERiin.
ellauri082.html on line 272: Frost was 38, pushing forty. Frost wrote the poem in June 1922 at his house in Shaftsbury, Vermont. He had been up the entire night writing the long poem "New Hampshire" and had finally finished when he realized morning had come. He went out to view the sunrise and suddenly got the idea for "Stopping by Woods on a Snowy Evening".[2] He wrote the new poem "about the snowy evening and the little horse as if I'd had a hallucination" in just "a few minutes without strain."
ellauri082.html on line 282: Jotain narsistista liipalaapaa tääkin on. Se vois hyvin olla jotain homomuistoja, Frostkin oli tiettävästi käynyt suklaatiskillä. Those rhymes!” says Philip on the phone the following morning. “It’s as if nature made them.” Homot ymmärtävät toisiaan puolesta sanasta.
ellauri082.html on line 284: Robert Frost is by no means the only poet in whom a hunger for recognition comes into conflict with a wariness, an inner reticence, a distaste for self-revelation. But I think in him the conflict was particularly acute. On the one hand he could be quite shameless in his pursuit of favourable reviews and his presentation to the public of a folksy and largely misleading image. On the other hand we have cryptic comments like in this poem it is not made explicit what the ‘things forbidden’ are that he has managed to preserve for himself but I take them to be his poems, or those things that his poems keep alive, and he is rightly confident enough in his own powers as a poet to feel that he has succeeded.
ellauri082.html on line 288: Em's poem was published posthumously in 1890 in Poems: Series 1, a collection of Dickinson's poems assembled and edited by her friends. Critics attribute the lack of fear in her tone as her acceptance of death as "a natural part of the endless cycle of nature," due to the certainty in her belief in Christ. (Silly, if death is a natural part of the endless cycle of nature who needs Christ meddling into it? Christ was no endless cycle guy but like Tom Hanks in "News of the world" a guy who points with his hand straight ahead, in a rigidly raising logistic line toward the abyss.)
ellauri082.html on line 306:

ads/2020/01/ok-boomer-origen-600x400.png" /> !
ellauri082.html on line 308:
ellauri082.html on line 312: I’ve chosen to blog this particular passage, which runs ten pages in lenght, for a few reasons, the most honest reason being its unrelenting frankly honest potrayal of a person in the midst of a serious marijuana dependancy. Erdedy’s chapter has him eagerly awaiting the delivery of 200 grams of high-resin weed, of which he will force himself to smoke in its entirety in one hazy fog-induced sitting. Wallace, writing in the 3rd person, manages to get close enough to Erdedy’s running internal monologue to present to us a deeply troubled young man’s addiction and the lenghts he is willing to go to–whislt also attempting to redeem himself through his numerous attempts in kicking the addiction–in order to satisfy his intense cravings.
ellauri082.html on line 320: Dubois on slangisana marille. Samannimiset kanadanranskalaiset konnat terrorisoi Montrealia 70-luvulla. Täytistäkö noi exnarkkarit vielä vetää röökiä. Kahviakaan ei pitäs juoda kuin kerran päivässä pullan ja maidon kaa, ei kuivana. Eikä vitun muovitetuista pahvimukeista ikinä, ne kaatuvat. Ja kaataa ihan turhaan meziä. Peittää hakkuaukiot vielä mikromuovilla.
ellauri082.html on line 335: Wallu ei pidä viivasuisista huumorintajuttomista sosiaalitanteista. Se on hokenut sitä jo useamman kerran. On se niin rebublikaaninen. Siitä vihasta ei syntynyt lasta eikä paskaakaan. Noniin, nyt olen päässyt yli viidensadan pyykin Wallusta niinkuin Kristiina. Enää neljä ja puolisataa sivua jälellä. Ontää tässä vaiheessa suunnilleen yhtä viihdyttävää kuin kauniit ja rohkeat.
ellauri082.html on line 343: 50; ETA student and Big Buddy; rooms w/Pemulis & Schacht; "promoting" Pemulis's Tenuate, 60, fn.5a.983; "constant 'drines" 267; wants a tennis-broadcasting career, 308; "left-eye-nystamic" 329; paranoid about powdered milk, 630; "and sex: no way" 634; 673; "heavy-browed red-nostriled kid" 677; sleeping in Axhandle's room, 869.
ellauri082.html on line 354: Also lässt sich Troeltschs Aufsatz globalgeschichtlich in die Reihe von Reaktionen einordnen, mit denen Vertreter der Weltreligionen Buddhismus, (protestantisches) Christentum, Hinduismus und Islam ab Mitte des 19. Jahrhunderts auf die Herausforderungen des naturwissenschaftlichen Materialismus und der allgemeinen Religionsgeschichte antworten, zumeist indem Religion allgemein über Kriterien der Innerlichkeit und Universalität definiert und die eigene Tradition im Gegenüber zu anderen als vollständige Erfüllung dieser Kriterien dargestellt wird.
ellauri082.html on line 363: Ja sit tän Gately apinan jutut ne on ihan viidakosta. Tollaset jäbät ei tarvi pelastamista. Joelle ja Gadfly puhuvat paskaa kuin jotkut Keravan nuorisovangit. Ne on ällöjä. Wallu on samanlainen ja samalla lailla limaska kuin Nipsu. Iljettävintä eusosiaalisuudessa on että tyypit häpeää sitä että on erilaisia kuin tiimi. Häpeä sinne ja häpeä tänne. Hyi häpeä. Pölvästi ajatus että Joelle olis niin kaunis että kaikki kivettyy. Ei kukaan ole niin kaunis, eikä kukaan pyllynruma, paizi Wallu ize ehkä rättipäisenä. Hyi häpeä!
ellauri082.html on line 381: Kurnu ja Loikka oli kivat sammakot jossain meidän lasten kirjassa. Uskoontulemiseen liityvästä kikyloikasta ei kerro vain puusta mätkähtänyt kyssäselkä Kierkegaard, vaan myös misogyyni Henryn menestyneempi isoveli William James-farkuissa. Se oli Wallun Gadfly-avatarin mielikirjailija. Varmaan Hilja Haahdenkin.
ellauri082.html on line 407: b) Asketismi ja c) henkinen puhtaus kuulostaa pahalta. Rassataan sielua henkisellä vessaharjalla kuin Serranon perheen isäpappa poikia samannimisessä espanjalaisessa saippuasarjassa. Serrano-kinkku on kyllä hyvää vaikka ylisuolaista. Serranot on vuoristolaisia. Sierra Madren paholaisia kuin el Zorrossa. Sierra on myös saha. Aina samaa juonta sahaa Ankat, nää uskontohyypiöt. Joskus tuntuu kuin meemejä olis tosi vähän erilaisia. Meemien moninaisuus on vaan kazojan verkkosilmässä, joka jakaa ne eri perspektiiveihin kuin kaleidoskoopissa.
ellauri082.html on line 447: was a transgender person rehupiiklesien Abbey Roadilla.
ellauri082.html on line 498: The reader who found himself swamped with too much metaphysics in the last chapter will have a still worse time of it in this one, which is exclusively metaphysical. Metaphysics means nothing but an unusually obstinate effort to avoid thinking clearly.
ellauri082.html on line 501: A big problem here is the idea that our soul is just a bunch of mental states that fly away every which way as we die. That is very bad medicine for eternal soul as Plato saw, its the abominable soul as harmony argument. I must now try and find my way out of it before the hierarchy gets pissed.
ellauri082.html on line 502: This mind as society hypothesis has outward advantages which make it almost irresistibly attractive to the intellect, and yet it is inwardly quite unintelligible. Of its unintelligibility, however, half the writers on psychology seem unaware.
ellauri082.html on line 541: Amfetamiini: spiidi, piri, vauhti jne, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Amfetamiini ei taida olla vapaasti saatavilla oikein missään maailman kolkassa, joten sitä saadaksesi sinun on ostettava aine joltain raunioituneelta vanhalta narkkarilta (katso huumediileri), jonka kautta rahasi arvatenkin päätyvät jonkin rikollisjengin taskuun. Onneksi olkoon. Käytön vaikutuksia yllättävä pään sekavuus. Amfetamiinia saa aina ottaa heroiinin yhdessä, koska tällöin saatat muuttua smurfiksi mitä hirvittävimpiin hirmutöihin. Amfetamiinin laillisena korvikkeena Suomen lääkelaitoksen hyväksymissä apteekeissä kuitenkin myydään metyylifenidaatti-nimistä ainetta, jota tuttavallisesti myös ritskuksi kutsutaan. Tämän erikoisspiidin hankkimiseksi tarvitaan kuitenkin nk. hullun paperit, joita jotkut kallonkutistajat ovat erikoistuneet tehtailemaan. Jos olet kiinnostunut aineen kokeilemisesta ja olet valmis hyväksymään mattinykäs-diagnoosin (huom. lähiympäristösi ei välttämättä ole mielissään, sillä ominaisuus on vahvasti sukuvika) niin mitä mielikuvituksellisemman tarinan kerrot sen nopeammin paperisi tulevat kuntoon.
ellauri082.html on line 565:

adelivery.fi/img/320/8d03cf8ed8014b959475964a2cb4b384.jpg" />
ellauri082.html on line 573: Lakrisal: Ruskea kama toiselta nimeltään. On saatavilla sekä tabletteina että jauheina. Sisältää useita eri aineita kuten lakriinin, joka vaikuttaa voimakkaasti keskushermostoon lisäten dopamiinin ja adrenaliinin eritystä, lakrisalloosin, joka antaa imeskeltäville tableteille ja jauheille kirpeän maun ja vielä lakrisaliinin, joka tuhoaa aivosoluja heikentäen käyttäjän omaa tahtoa. Näistä ensimmäisenä vaikuttaa lakriini, ja toisena vasta lakrisaliini. Jälkivaikutukset ovat oksentelu, veriset yskökset, ripuli, pahoinvointi, lihasten heikkeneminen ja lievät hallusinaatiot, joita tulee vain vaarallisessa yliannostuksessa.
ellauri082.html on line 586: Minecraft: on Ruotsissa valmistettu vahva huume, joka aiheuttaa vakavaa riippuvuutta, autismia, unettomuutta ja voimakasta halua ratsastaa viattomilla possuilla. Minecraft on keksimisensä jälkeen levinnyt nopeammin kuin Lada kuoppaisella tiellä. Huumetta ostetaan kerran ja sen jälkeen sitä käytetään kunnes aivot syöpyvät pois tai käyttäjä tekee itsemurhan. Minecraftissa pelataan palikkamaisella ukkelilla kuutiomaailmassa, jossa ruhjotaan erilaisia materiaaleja palasiksi ja niistä rakennetaan edelleen kaikenlaista. Peli on erityisen tunnettu eläinväkivallan sisältämisestä, pelissä hakataan lehmiltä nahkaa irti ja possuja tiputellaan laavaan, jotta pelaaja saisi kyljyksiä. Huume leviää kaveriporukoissa ja netissä.
ellauri082.html on line 588: Makkara: lähinnä Suomessa ja Saksassa yleisesti tunnettu huume. Oikeastaan makkara itse ei ole huume, mutta se on oivallinen huumeiden välittäjä. Tällaisia "huumekikkaroita" (ei mitään tekemistä paskan kanssa) löytää paljon pusikoista ja leirintäalueiden vessoista. Huumeita sisältäviä makkaroita on mahdoton tunnistaa muuta kuin maistamalla tai syöttämällä niitä puluille. Huumepitoiset makkarat aiheuttavat monia eri oireita riippuen sisällön määrästä, laadusta, väristä ja lajista.
ellauri082.html on line 590: Laskuvarjohyppy: on hengenvaarallinen huume, jonka käyttö vie käyttäjältään kaiken rahan ja vapaa-ajan ja pahimmillaan johtaa käyttäjän kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Tyypillinen käyttäjälle kehkeytyneiden vakavien mielenterveyden häiriöiden oire on hyppääminen pois kesken kaiken lennossa täysin toimintakuntoisesta lentokoneesta. Tämä huume stimuloi rajusti adrenaliinin eritystä ja endorfiineja sekä aiheuttaa harha-aistimuksia. Monet käyttäjät kertovat kokeneensa "koskettavansa Jumalaa", "rakastelevansa enkelien kanssa" tai "lentävänsä enkelin siivillä". Jo ensimmäinen hyppy voi olla kuolettava.
ellauri082.html on line 620: Ymmärrätkö kirjoittamaasi? Aloittaja-nauraja on paripiipullista polttanut liikaa, on raukka mennyt sekasi. Ja se, miten sekaisin ihmisen uskonnonvastaisuus voi jonkun saada, taitaa näkyä jo aloituksessa... Aloituksen tekijällä ei ole elämää.
ellauri082.html on line 622: Teillä uskovaisilla se elämä on tyystin kadoksissa. Te elätte niiden 1700 vuotta sitten raapustettujen kamelinpurijoiden satujen maailmassa. Se elämä on jo aikaa sitten kuopattu normaali-ihmisten elämässä, mutta te lahkojen orjat elätte niissä valheissa ja saduissa ja pidätte niitä totena, koska pastorinne tekevät sillä rahaa, että te uskotte Raamatun satuihin.
ellauri082.html on line 629: Sallikaa minun hymyillä. "...uskonto ... kiihkouskovaisuus aiheuttavat syöpää." Ehkäpä tämä on hyvänlaatuista syöpää, kun adventistien elämänennuste on tutkimusten mukaan yli 7 vuotta korkeampi kuin väestöllä keskimäärin. :-D
ellauri082.html on line 632: Uutinen adventistien pitkäikäisyydestä tuli adventtikirkon ylläpitämän Loma Lindan sairaalan-alueelta USA:sta, jossa alueella on mm vanhusten hoitokoti.
ellauri082.html on line 638: Mitä adventistien pitkään ikään tulee, niin Loma Lindan alueella USA:ssa asuvat adventistieläkeläiset eivät suinkaan ole populaationa pitkäikäisempiä, vaan heidän elinikänsä saattaa sillä alueella olla pidempi kuin muun valtaväestön.
ellauri082.html on line 639: Mormonien keskuudessa esim. on huomattavasti paljon enemmän pitkäikäisempiä ihmisiä suhteessa kuin adventistien keskuudessa.
ellauri082.html on line 644: Kertoisitko siitä "adventistitutkimuksesta"? Kuulostaa ihan sisäsiittolan tutkimukselta. Aivan sama kuin minä tutkisin itseäni ja sitten väittäisin, että elän 15 vuotta pitempään kuin kukaan adventisti?
ellauri082.html on line 646: Pitkäikäisimmät ihmiset löytyvät Japanista, eikä heillä ole mitään tekemistä adventismin kanssa.
ellauri082.html on line 647: Myös Georgiassa (Gruusia) löytyy runsaasti adventisteja pidempään eläviä ihmisiä, jotka mm. juovat päivittäin viiniä.
ellauri082.html on line 672: Loma Linda on poikkeus siksi, että alueella sijaitsee yliopistollinen keskussairaala. Sairaala pitää tarkoin huolta 'omistaan', eli adventisteista, joten on luonnollista, että sillä alueella on myös pitkäikäisiä suhteessa muuhun väestöön enemmän.
ellauri082.html on line 675: Ainahan voi toivoa, että adventistisairaala pitäisi adventisteista huolta. Totuus lienee se, ettei jäsenkirja Loma Lindassakaan auta vaan tarvitaan hyvä vakuutus tai paksu lompakko.
ellauri082.html on line 683: Ketjusta on poistettu 1000000 sääntöjenvastaista viestiä. Vaikka sinänsähän tää koko keskustelu on asian vierestä, sillä adventistia odottaa tuonpuoleisessa ikuinen elämä. Ei siellä enää syödä nektaria ja soijanakkeja eikä juoda ambrosiaa, ei naida eikä huolla, sillä perseet on siellä tervattu.
ellauri082.html on line 697: Amanda Holden alastomana synttärien kunniaksi – ei uskoisi ikäisekseen. Amanda uskoo adventtiin.
ellauri082.html on line 746: In their introduction, they acknowledge that being viewed as a victim can lead to a loss of esteem and respect. But, they continue, in modern Western societies being a victim doesn’t always lead to undesirable outcomes. Sometimes, being a victim can increase one’s social status. And justify one’s claim to material resources.
ellauri082.html on line 751: The researchers examine victim signaling, which they define as “a public and intentional expression of one’s disadvantages, suffering, oppression, or personal limitations.” They also examine virtue signaling, defined as “symbolic demonstrations that can lead observers to make favorable inferences about the signaler’s moral character.”
ellauri082.html on line 756: The researchers developed a Victim Signaling Scale, ranging from 1 = not at all to 5 = always. It asks how often people engage in certain activities. These include: “Disclosed that I don’t feel accepted in society because of my identity.” And “Expressed how people like me are underrepresented in the media and leadership.”
ellauri082.html on line 757: They found that Victim Signaling scores highly correlated with dark triad scores (r = .35). This association held after controlling for gender, ethnicity, income, and other factors that might make people vulnerable to mistreatment.
ellauri082.html on line 759: Eikä siinä vielä kaikki, nämä kusipäiset uhriutujat (feministit kröhöm), itsekin kuuluvat pimeään triadiin - eivät vain ne miehet, joita he suosivat yli kilttien ja kunnollisten miesten.
ellauri082.html on line 761: They also found that Virtue Signaling was significantly correlated with dark triad scores (r = .18).
ellauri082.html on line 762: They replicated this association in a follow-up study. This time they used a different, more robust, dark triad scale. They then found a stronger correlation between the dark triad traits and victim signaling (r = .52).
ellauri082.html on line 768: Regardless of personal characteristics, those who scored higher on dark triad traits were more likely to be victim signalers. And may be more likely to deceive others for material gain.
ellauri082.html on line 769: The researchers then ran a study testing whether people who score highly on victim signaling were more likely to exaggerate reports of mistreatment from a colleague to gain an advantage over them.
ellauri082.html on line 781: "The underrepresentation of girls and women in science, technology, engineering, and mathematics (STEM) is a continual concern for social scientists and policy makers. Using an international database on adolescent achievement in science, mathematics, and reading (n = 472,242), we show girls performed similarly or better than boys in science in two of every three countries, and in nearly all countries, more girls appeared capable of college-level STEM study than enrolled. Paradoxically, the sex differences in the magnitude of relative academic strengths and pursuit of STEM degrees increased with increases in national gender equality. The gap between boys’ science achievement and girls’ reading achievement relative to their mean academic performance was near universal. These sex differences in academic strengths and attitudes toward science correlated with the STEM graduation gap. A mediation analysis suggests that life-quality pressures in less gender equal countries promote girls’ and women’s engagement with STEM subjects."
ellauri082.html on line 785: Mikäs paradoxi tämä muka on? Mixi kukaan haluaisi välttämättä tulla nakkisormisexi putkiaivoxi ellei ole pakko, ja opiskella rillipäisenä finniselkäisenä nörttinä alkeismatikkaa nippu kyniä ja laskutikku rintataskussa? Jos niillä on mitään varaa valita, ne valizee jotain muuta. Noissa köyhemmissä maissa pääsee opiskelemaan vaan jos on jostain rikkaammasta perheestä, ja silloin vanhemmat kyllä termentää että meet sit opiskelemaan jotain josta tulee RNAHAA (lausuttuna nenä-äänellä kuin nilkki nilkkipää). Vaikka insinöörixi. Koska ilman rahaa niissä maissa ei ole yhtään mitään. Seuraava tulos vahvistaa tän selityxen:
ellauri082.html on line 813: Epikriisistä ilmenee että Wallun äiti vääristi sen minäkuvan vastaamalla pahan lapsen pahuuteen falskin ylizevuotavalla kiltteydellä. Se ei siis koskaan oikaissut ilkimystä millään lailla, vaan antoi sen marinoitua omissa mehuissaan. Sekin on aivan vitun julma ja epätavallinen rangaistus. Siitä marinadista ei hevin nousta omin voimin kuiville. Wallu maustoi sitä lisää mömmöillä ja upposi.
ellauri083.html on line 2: ad>
ellauri083.html on line 19: ad>
ellauri083.html on line 33: Google Infinite Jest resources and you'll come up with 62,500 results. Whether's it's the novel's wiki or one of the original Wallace celebration sites, The Howling Fantods, supplement your reading when you're lost or just interested in getting additional context.
ellauri083.html on line 73: 1920-1933 ne leikki kotia Nankingin yliopiston kampuksella, missä ne kummatkin opetti. Helmi opetti englannin kirjallisuutta (enimmäxeen Dickensia, no ei vaitiskaan) pienessä kirkon ajamassa Nankingin yliopistossa, Ginling Opistossa ja Kansallisessa Keskeisessä yliopistossa. 1920 Taalat saivat tyttären, Carolin, jolla oli fenyyliketonuria. Se on kehitysvammaisuutta aiheuttava perinnöllinen sairaus. Helmin äiti kuoli ja mikä pahempaa sen isä muutti niille asumaan. 1924 ne lähti kiinasta kun luuserilla oli välivuosi, ja Helmi suoritti maisterin Cornellin yliopistossa. 1925 Taalat adoptoivat jonkun terveen Janicen ja palasivat kiinaan syxyllä.
ellauri083.html on line 79: 1935 Helmi otti pikaeron luuserista Renossa huizin Nevadassa ja nai Richard Walshia vielä samana päivänä. Kiltti Riku auttoi Helmiä koko loppuelämänsä Pennsylvaniassa kuollaxeen siihen 1960. Helmi kuoli keuhkosyöpään 1973. Varmaan se veti röökiä. Sen haudalla lukee Helmi (ei Lohtu?) Silkinkutoja kiinalaisilla merkeillä. Se suunnitteli kiven ize, vrt. Vitalin mummia.
ellauri083.html on line 82: The writer Pearl S. Buck emerged into literary stardom in 1931 when she published a book called "The Good Earth." That story of family life in a Chinese village won the novelist international acclaim, the Pulitzer, and eventually a Nobel Prize. Her upbringing in China as the American daughter of missionaries served as inspiration for that novel and many others. By her death in 1973, Pearl Buck had written around 100 books.
ellauri083.html on line 84: We can now add yet another to that list. This week, her estate announced the discovery of a new never-published manuscript called "The Eternal Wonder." And as her son Edgar Walsh tells it, the story of the novel's recovery is a wonder itself.
ellauri083.html on line 88: LYDEN: "The Eternal Wonder" will be published this fall. Edgar Walsh, who manages his mother's literary estate, says he had a complex reaction to the news.
ellauri083.html on line 90: WALSH: I had not known that my mother had written this in the last year or two of her life. And I certainly did not know that someone had spirited the manuscript out of a home in which she lived her last years in Vermont and had concealed it from me and the family for 40 years.
ellauri083.html on line 92: I was notified in December of last year that a woman in Texas who has a business buying storage units that have not paid their rent and she had purchased a unit in Fort Worth and discovered this manuscript, which was in a holographic form as a written manuscript, of course. And the woman in Texas wanted to sell it.
ellauri083.html on line 96: WALSH: To whomever. Initially, she wanted to put the manuscript on eBay and try to sell it there. I contacted an attorney in Philadelphia, Peter Hearn, and said we will not give her what she's asking for, but we will pay her a modest sum of money, and we wanted it returned immediately. That worked. I read the manuscript, and I said, you know, I want to get this published.
ellauri083.html on line 98: LYDEN: What a relief. You must have been so eager to read your mother's words so many years after her death. What was that like?
ellauri083.html on line 100: WALSH: It was fascinating, frankly, to read her final novel and to realize that it was, in a sense, an historic event. But reading this book just took me back to my many discussions with her about her work. And I just had a sense of awe that a woman, who, when she wrote this, was 78, 79 years old. And she knew she was dying. She was ill with cancer and she knew that she would be ending her life soon. But she sat down and, with a pen, wrote out over 300 pages.
ellauri083.html on line 106: WALSH: Yeah. You know, people often ask me: Have you read everything your mother wrote? No.
ellauri083.html on line 124: It can never be said of the Swedish Academy that they don't know what they like. Between Independent People, The Growth of the Soil, The Good Earth, and probably several others I haven't read yet it seems clear that the path to a Nobel Prize in literature is the one trod by struggling farmers out in the countryside.
ellauri083.html on line 131: Very different from his novel Hunger, here Hamsun has written a sweeping story of one man's accomplishments as a homesteader in northern Norway near the border with Sweden. Isak, a young and very strong man, with no fear of work, goes looking for a good place to settle. He walks and walks, looking for a place that has everything he needs: water, haying grounds, pasture, areas to farm, timber. When he finally finds it, he settles in. There is a coastal town a full day's walk away (20 miles? 10 miles?). He puts out word that he needs a woman's help--and lo and behold, Inger comes. She too has no fear of work, and she has a harelip--teased for much of her life, she finds a good man in Isak. They work, they have several children, Inger is imprisoned for 6 years. Others come and settle the area between their farm Sellanra and the town. A fascinating story of rural northern Norway in the 2nd half of the 19th century.
ellauri083.html on line 137: The story begins on Wang Lung's wedding day and follows the rise and fall of his fortunes. The House of Hwang, a family of wealthy landowners, lives in the nearby town, where Wang Lung's future wife, O-Lan, lives as a slave. However, the House of Hwang slowly declines due to opium use, frequent spending, uncontrolled borrowing and a general unwillingness to work. He was willing to take any woman who knew how to work, except a harelip (which is just what Inger was). He was disappointed when O-Lan had big and ugly feet. These boots are made for walking...
ellauri083.html on line 139: Following the marriage of Wang Lung and O-Lan, both work hard on their farm and slowly save enough money to buy one plot of land at a time from the Hwang family. O-Lan delivers three sons and three daughters; the first daughter becomes mentally handicapped as a result of severe malnutrition brought on by famine. Her father greatly pities her and calls her "Poor Fool," a name by which she is addressed throughout her life. O-Lan kills her second daughter at birth to spare her the misery of growing up in such hard times, and to give the remaining family a better chance to survive. Pearl's daughter Carol was mentally handicapped too.
ellauri083.html on line 143: In the city, O-Lan and the children beg while Wang Lung pulls a rickshaw. Wang Lung's father begs but does not earn any money, and sits looking at the city instead. They find themselves aliens among their more metropolitan countrymen who look different and speak in a fast accent. They no longer starve, due to the one-cent charitable meals of congee, but still live in abject poverty. Wang Lung longs to return to his land. When armies approach the city he can only work at night hauling merchandise out of fear of being conscripted. One time, his son brings home stolen meat. Furious, Wang Lung throws the meat on the ground, not wanting his sons to grow up as thieves. O-Lan, however, calmly picks up the meat and cooks it. When a food riot erupts, Wang Lung is swept up in a mob that is looting a rich man's house and corners the man himself, who fears for his life and gives Wang Lung all his money in order to buy his safety. O-Lan finds a cache of jewels elsewhere in house and takes them for herself.
ellauri083.html on line 147: As Wang Lung becomes more prosperous, he buys a concubine named Lotus. O-Lan endures the betrayal of her husband when he takes the only jewels she had asked to keep for herself, two pearls, so that he can make them into earrings to present to Lotus. O-Lan's health and morale deteriorate, and she eventually dies just after witnessing her first son's wedding. Wang Lung finally appreciates her place in his life as he mourns her passing. Farewell my concubine.
ellauri083.html on line 149: Wang Lung and his family move into town and rent the old House of Hwang. Now an old man, he desires peace within his family but is annoyed by constant disputes, especially between his first and second sons and their wives. Wang Lung's third son runs away to become a soldier. At the end of the novel, Wang Lung overhears his sons planning to sell the land and tries to dissuade them. They say they will do as he wishes, but smile knowingly at each other. Ah what's the use...
ellauri083.html on line 159: The "first chapter summons up the days when the world was first settled, in 874 AD—for that is the year when the Norsemen arrived in Iceland, and one of the book's wry conceits is that no other world but Iceland exists. ... The book is set in the early decades of the twentieth century but ... Independent People is a pointedly timeless tale. It reminds us that life on an Icelandic croft had scarcely altered over a millennium". As the story begins, Bjartur ("bright" or "fair") has recently managed to put down the first payment on his own farm, after eighteen years working as a shepherd at Útirauðsmýri, the home of the well-to-do local bailiff, a man he detests. The land that he buys is said to be cursed by Saint Columba, referred to as "the fiend Kolumkilli", and haunted by an evil woman named Gunnvör, who made a pact with Kólumkilli.
ellauri083.html on line 161: Defiantly, Bjartur refuses to add a stone to Gunnvör's cairn to appease her, and in his optimism also changes the name of the farm from Winterhouses to Summerhouses. He is also newly wed to a young woman called Rósa, a fellow worker at Rauðsmýri, and is determined that they should live as independent people.
ellauri083.html on line 167: The narrative begins again almost thirteen years later. Bjartur is now remarried to a woman who had been a charity case on the parish, Finna. The other new inhabitants are Hallbera, Finna's mother, and the three surviving sons of Bjartur's second marriage: Helgi, Gvendur (Guðmundur) and Nonni (Jón).
ellauri083.html on line 171: No hei, ilmeisesti Laxness oli osuuskuntahenkinen ja arvosteli just sitä vittumaista yxityisyrittäjähenkeä jota noi kaksi muuta kakkiaista kannusti. Se oli sodanvastainen joten toi pässinlihan hinnannousu maailmansodan takia sitä varmaan vaan otti päähän. En tiennytkään että Asta tarkoittaa islannissa rakastettua. Sirkkixellä oli vanhusystävä nimeltä Asta, jonka se heitti lopulta ulos kun se ei kunnolla tuulettanut Rauhixessa sänkyvaatteita. No ei, oikeasti Sirkkis oli mustasukkainen kun läski Asta paistoi lettusia kaikille. Olisko Asta voinut saada nimensä tästä kirjasta? Tuskin kuitenkaan tosta laihan miehen terrieristä. Ecemin (turk. 'Kuningattareni') intialainen asuinkaveri on Astha. Se ei ole lihava eikä paista lettusia kaikille.
ellauri083.html on line 175: PST: How’s love life? Hey! How’s your love life going lately? Get a free love reading & personal horoscope with the most truthful answers. Start to grab every chance for success in your life! Did I mention it’s FREE? (Sponsored Link; 18+ only)
ellauri083.html on line 185: William Miller joka kirjoitti trakt(aatt)eja 1782-1849 oli amer. uskonnollinen johtaja ja 7. päivän adventistiliikkeen perustajia.
ellauri083.html on line 186: Seitsemännen päivän adventistit ovat protestanttisuuteen kuuluvan adventismin maailmanlaajuisesti merkittävin haara. Sanoilla "seitsemännen päivän adventistit" viitataan tapaan viettää pyhäpäivää sapattina, sunnuntain sijaan. Raamatussa vuorokausi vaihtuu auringon laskiessa, eikä keskiyöllä. Ompa tarkkaa. Tikusta tehdään muka tärkeätä asiaa.
ellauri083.html on line 188: Seitsemännen päivän adventistit ovat yksi niistä viidestä liikkeestä, jotka syntyivät 1800-luvulla vaikuttaneen William Millerin johtaman, Jeesuksen pikaista paluuta korostaneen liikkeen hajottua osiin vuonna 1844 kun Jeesus ei tullutkaan vaikka lupasi eikä vaivautunut edes soittamaan. Seitsemännen päivän adventistit organisoituivat omaksi kirkkokunnakseen vuonna 1863. Liike vaikutti aluksi Yhdysvaltojen koillisosissa, mutta on nykyisin maailmanlaajuinen kirkko, johon kuului 21,5 miljoonaa yökasteltua jäsentä vuonna 2019.
ellauri083.html on line 190: Vuonna 1929 joku Houteff kirjoitti kirjan nimeltä "Paimenen sauva" ja perusti samannimisen radikaaliryhmän, joka vaati taas välitöntä valmistautumista Jeesuksen paluuseen maan päälle. Houteff kuoli 1955 matkalaukku kädessä talon katolle.
ellauri083.html on line 201:

Madame Defarge

ellauri083.html on line 217: Madame Thérèse Defarge is a fictional character in the 1859 novel A Tale of Two Cities by Charles Dickens. She is a ringleader of the tricoteuses, a tireless worker for the French Revolution, and the wife of Ernest Defarge.
ellauri083.html on line 219: Madame Thérèse Defarge is perhaps the principal revolutionary villain in Charles Dickens's 1959 novel A Tale of Two Cities; she knits into her needlework the names of the royalists and aristocrats who must be condemned to the guillotine to make way for the new republic. Sen virkasisar Lohtu kutoi silkkiä vastapuolella barrikaadia ja sai porttikiellon kommunistikiinasta.
ellauri083.html on line 223: She is one of the main villains of the novel, obsessed with revenge against the Evrémondes. She ruthlessly pursues this goal against Charles Darnay, his wife, Lucie Manette, and their child, for crimes a prior generation of the Evrémonde family had committed.
ellauri083.html on line 252: Puolet suurbostonin asukkaista työskentelee digilinkin takaa kotoa kuten korona-aikana. 50% koulutuxesta hoidetaan koodatuin pulssein kotisohvalla kuten korona-aikana. Mari Kondon suunnattoman suosittu siivousohjelma menee suoraan jakeluun Onaniassa kaikilla 3 aikavyöhykkeellä klo 0700; kysymyxessä on yhdistelmä helppoa imurointia, depend-alusvaatteiden viikkausta, Kanadan ilmavoimien alapesua ja niin sanottua kosmeettista autofiktiota - yli 300 miljoonaa amerikkalaista potkii ja elehtii päivittäin Mari Kondon tahtiin, osallistuu valtavaan siivoussavottaan josta voisi tulla mieleen Maon kiinan pakolliset aamujumpat paizi että kiinalaiset kokoontuivat ulkona. 1/3 niistä 50%:sta jotka vielä lähtee töihin on työttömiä. Ja mieti tätä: 94% Onanian maxetusta viihteestä nautitaan kotisohvalla: on etäpornoa, pumpattavia barbaroita barbeja ja kenejä, jopa digitaalinestekidenäyttöjä. Sormien ja silmien viihdemarkkinat.
ellauri083.html on line 272: Konstantinopolin patriarkan Bartolomeoksen lähettämä piispadelegaatio kävi viime vuonna kahdesti Suomessa tutkimassa Leon työkuntoa. Avaamassa sen mielen konepeltiä ja kazomassa mikä siellä ehkä on rikki.
ellauri083.html on line 322:

katektinen adj.

ellauri083.html on line 324: adj.
ellauri083.html on line 326: adj.
ellauri083.html on line 330: Ikivanhan matelijanaivo-aivokuorierottelun muodistus viime vuosisadan lopulta, vähän vanhemman freudilaisen id-superegomeemin uusi peitenimi, verbistä katekhein pitää kiinni. Tarkottaa jotain tunnneperäistä. Tekoakateemista jenkkikeekoilua.
ellauri083.html on line 334: When, in turn, this anger proves incapable of restoring the subject to the earlier, wished-for state of things, the characteristic symptoms of clinical depression set in: feelings of helplessness, a tendency to reproach the self for its inadequacy, and, not least of all, the drawing away of cathectic energies from the ego, "emptying [it] until it is totally impoverished." This impoverishment is also referred to by Freud and others as inhibition: "inhibition of all activity," "general inhibition," "complete motor inhibition," or "an inhibition of functions including the interest in the external world." And Bibring has instructively spoken of it as the "exhaustion of ego libido due to an unsolvable conflict" (p. The rhetoric of exhaustion and the exhaustion of rhetoric: Erskine Caldwell in the thirties)
ellauri083.html on line 336: For all their profusion, these paled in comparison with Sachs's newest display pieces: The Cabinet, 2014, and The Rockeths, 2017. The former was a folding case fashioned from orange-and-white striped barricades and festooned with hundreds of tools, hung in groups and inscribed with the names of individuals who have "inspired, influenced, or frightened" the artist--from Le Corbusier and Louis Kahn to the members of the Wu-Tang Clan--while the latter was less a cabinet than a kind of portable workbench and shelving unit, similarly jam-packed with the tools of the artist's trade, as well as a collection of model rockets, all again labeled to namecheck various figures of personal importance--scientists, musicians, artists; Apollo, Dionysus, Stringer Bell. The fetishistic frisson the assembled materials (pens, pliers, drill bits, tape measures) clearly provoke in Sachs was made even more explicit in McMasterbation, 2016, one of a trio of scale-model space modules arrayed on plinths. Featuring a copy of the legendarily comprehensive McMaster-Carr hardware catalogue spread open like a porn mag centerfold designed for lonely gearheads--alongside a ready supply of Vaseline and a handy tissue dispenser--it was part cathectic confession of objectophilia and part self-derogating indictment of his own work's tendencies toward sometimes masturbatory excess. Smart and stupid, funny and somehow a bit sad, it was classic Sachs: too much information, in every sense of the phrase.
ellauri083.html on line 338: Hendershot recalls that, in the Schreber case, God was believed to manifest his creative and destructive power as celestial rays (Freud 22). As with spider-webs and hedgehogs quills, this radial pattern describing dilation and contraction, movement back and forth from center to circumference and from circumference to center, is the essential figure for the paranoid narcissism of a subject who feels threatened by the world and guilty for having taken "his own body [...] as his love-object" (Freud 60). Signaling Fistule's repressed homosexuality, the rays of his intelligence had first been focused on the masochistic annihilation of his genitals, which he denies were the original object of his love ("organes hideux," "vomitoires de dejections"), and then had been used in reconstructing a sexless new reality. Insisting on his exemption from the Naturalist law of biological determinism, Fistule denies his human parentage and maintains that he was born of a star, which, shining like the rays of his genius, had inseminated him and allowed him to be the father of himself, causa sui. Homosexual guilt initially projected as the corruptibility of matter is overcome by Fistule's principle of Stellogenesis, which turns flesh into radiance and bodies into starlight. As Hendershot concludes: "In Freud's theory, the paranoiac withdraws from the world (decathexis), directs his or her cathectic energy to the ego resulting in self-aggrandizement, and then attempts to reestablish a cathectic relationship with the world in the form of a delusional system"
ellauri083.html on line 342: M*A*S*H (an acronym for Mobile Army Surgical Hospital) is an American war comedy-drama television series that aired on CBS from 1972 to 1983. It was developed by Larry Gelbart as the first original spin-off series adapted from the 1970 feature film M*A*S*H, which, in turn, was based on Richard Hooker's 1968 novel MASH: A Novel About Three Army Doctors.
ellauri083.html on line 372: As mother and daughter, Farrow’s and Dylan’s stories were always going to be interconnected. But ever since Dylan’s sexual abuse accusation against Allen, her father and Farrow’s former boyfriend, went public nearly three decades ago, their bond has been tested. (Allen has categorically denied Dylan’s allegation.)
ellauri083.html on line 374: At age seven Dylan first accused Allen of touching her inappropriately—a bombshell allegation that definitively tore apart the blended Allen-Farrow family, which was already reeling from Farrow’s discovery of nude photographs of her adopted daughter Soon-Yi Previn at Allen’s apartment. Dylan’s accusation has reverberated in the media ever since. Dylan would consistently repeat the allegation over the years—to her mother, to therapists, to experts, and to former Connecticut state prosecutor Frank Maco, who found probable cause for bringing a criminal case against Allen. (Maco said he ultimately declined to do so out of concern for retraumatizing a fragile child.)
ellauri083.html on line 376: Farrow has steadfastly supported her daughter throughout the years—but in Allen v. Farrow, she says she has also grown accustomed to Allen attacking her character and parenting skills in the press. (For decades Allen has claimed that Farrow coached Dylan, goading her into accusing Allen after Allen left Farrow for Previn.) Farrow explains her conflicting feelings to the cameras, saying that she wholeheartedly supported Dylan’s decision to write a 2014 op-ed for The New York Times outlining the abuse she claims to have suffered. But privately, Farrow admits in the docuseries, she “crumpled up inside,” knowing that Allen would likely resume his media attacks on her. “He couldn’t go after Dylan, because she was a child at the time, so he’d come after me.”
ellauri083.html on line 378: “What astounds me,” said Ziering in an interview, is that for the past nearly three decades, people assume that this has been a matter of “he said, she said”—meaning Allen’s word versus Farrow’s. But after Ziering and codirector Kirby Dick began their research, they realized, “Actually, it’s been a ‘he said, he said’ situation. Mia didn’t even speak until the Vanity Fair interview [in 2013]. Never. She is such a private person. That’s really important to know. And she was sort of blindsided by all these events that happened to her. And kept trying to navigate the best that she could just to protect her children and family.”
ellauri083.html on line 410: Suomalaisen rupusakin jälkeläiset Michiganissa on siellä nyt amerikkalaista rupusakkia. Joku trumppilainen laiskapaska fasisti siellä kehuskelee suomalaisilla juurilla mutta ei sano tuntemattomille olevansa amerikansuomalainen vaan väittää olevansa 100% amerikkalainen. Onnexi, ettei tarvi niitä hävetä. Lähettäisin sille mieluusti seuraavan someviestin: oikein kiva että läxitte, älkää tulko takasin. Good riddance to bad rubbish.
ellauri083.html on line 432: This computer program produced a glitch in the fifteenth century BC, a glitch caused by solar system bodies not being in their correct positions, indicating that nearly a day was missing from time. An additional 40 minutes also was missing several centuries later, so that the total missing time was one full day.
ellauri083.html on line 434: Supposedly, NASA scientists and engineers puzzled over this problem until one of them opened the Bible to Joshua 10:12–14 and 2 Kings 20:8–11. The NASA personnel supposedly came to realize that their missing day could be explained by addition of nearly a day at the time of Joshua and an additional 40 minutes at the time of Hezekiah, thus proving that these biblical events actually occurred.
ellauri083.html on line 436: This story is not new, but rather it is a modern retelling of an even older story. In the 1930s, Harry Rimmer made reference to how science had proved the missing day of Joshua, and this story continued to circulate within Christian circles for decades. Rimmer’s mention of this may have been the origin of Hill’s story. Rimmer based his statement upon an 1890 book by C. A. L. Totten, Joshua’s Long Day and the Dial of Ahaz, a Scientific Vindication and “a Midnight Cry.” Totten did a very elaborate computation of the date of the battle of Gibeon since the creation.
ellauri083.html on line 479:

ads/2020/03/Pillsbury.jpg?ssl=1" width="50%"/>
ellauri083.html on line 488:

ads/posts/2016-01/9_shrek_the_third.jpg" width="50%"/>
ellauri083.html on line 491: Tää muistuttaa kovasti Don Gatelya. Kolmas samanlainen värillinen supersankari on Hulk. Koko kolminaisuus yhdessä piparkakku-ukkosadussa:
ellauri083.html on line 514: I will tell you why; so shall my anticipation prevent your discovery, and your secrecy to the King and Queen moult no feather. I have of late, but wherefore I know not, lost all my mirth, forgone all custom of exercises; and indeed, it goes so heavily with my disposition that this goodly frame the earth, seems to me a sterile promontory; this most excellent canopy the air, look you, this brave o’erhanging firmament, this majestical roof fretted with golden fire, why, it appears no other thing to me than a foul and pestilent congregation of vapours. What a piece of work is man! How noble in reason? How infinite in faculties, in form and moving, how express and admirable? In action how like an angel? In apprehension, how like a god? The beauty of the world, the paragon of animals. And yet, to me, what is this quintessence of dust? Man delights not me; no, nor woman neither, though by your smiling you seem to say so.
ellauri083.html on line 520: ...of course the novel is stupendous. It's also filled with joy. Moments in the book had me laughing so hard my cheeks hurt as I sat on the lumpy futon in that studio.
ellauri083.html on line 522: Enkusta puuttuu sana vahingonilo (Schadenfreude) mutta on voitonriemu (glee).
ellauri083.html on line 527: What does “complicated joy” mean? I suppose we could say that Joelle gets a complicated form of pleasure from stringing Gately along. Although I’m not sure I believe that pleasure is necessarily equivalent to joy…there is a lot of complicated pleasure in the book, i.e. addictions to pleasurable substances, sex with underage partners, killing animals, etc. But are we truly supposed to believe that these characters are experiencing joy in their lives?
ellauri083.html on line 529: I can’t say I really see it at all. As much as I love this book, the only person who I would say comes close to experiencing “complicated joy” is Mario, whose emotions are simple and straightforward, only made more complex by his contorted body. I think most people in the book experience a sort of numbness, or they are searching for a kind of numbness. To me, even Gately’s emotions and thoughts are dulled by the inane daily tasks he must complete, although I suppose you could argue that being free from substance addiction gives him a small sense of pride.
ellauri083.html on line 543: And all the people went their way to eat, and to drink, and to send portions, and to make great mirth, because they had understood the words that were declared unto them.
ellauri083.html on line 555: I said of laughter, It is mad: and of mirth, What doeth it?
ellauri083.html on line 569:

ellauri092.html on line 153: Baptists in the South supported slavery "for economic and social reasons", although this was never admitted. Instead, it was claimed that slavery was beneficent, and endorsed in the Bible by God. However, Baptists in the North disagreed strongly, claiming that God would not "condone treating one race as superior to another". Southerners, on the other hand, held that God intended the races to be separate. Finally, around 1835, Southern states began complaining that they were being slighted in the allocation of funds for missionary work.
ellauri092.html on line 163: Täällä puhuu isä mefodi. Paizi että se oli oikeauskoinen kunnes sai vähän tonttuiltuaan potkut Valamosta. Sen jälkeen se oli kai kadotettu lammas, tai paremminkin izepäinen vanha vuohi.
ellauri092.html on line 166: Metodismi sai alkunsa englantilaisen anglikaanisen papin John Wesleyn hengellisen toiminnan vaikutuksesta. Wesley tuli herätykseen Saksan pietistisen kristillisyyden vaikutuksesta ja alkoi toteuttaa pietismin keskeisiä periaatteita Englannissa. Lontoon Aldersgate-kadulla herrnhutilaisten kokouksessa John Wesley koki hengellisen herätyksen (Wesley itse kertoo sydämensä lämmenneen Jeesukselle 1738), jonka jälkeen metodismi alkoi kasvaa voimakkaasti. Nimitys metodismi oli alkujaan 1600-luvulla kalvinistien arminiolaisille antama nimitys, jolla viitattiin arminiolaisten kalvinismista erottautuvaan käsitykseen vapaasta tahdosta, pelastuksesta ja pyhityksestä.
ellauri092.html on line 174: Jo hyvin varhaisessa vaiheessa metodismi alkoi pirstoutua eri kirkoiksi. 1900-luvun aikana monet näistä kirkoista yhdistyivät kuitenkin uudelleen, mutta silti on nähtävissä kaksi eri suuntaa perusmetodismin sisällä: amerikkalainen piispajohtoinen metodismi ja brittiläinen metodismi. Australian, Kanadan, Sambian ja osittain Intian metodistikirkot taas yhdistyivät muiden kirkkokuntien kanssa ekumeenisiksi Yhdistyneiksi kirkoiksi. Eri metodistikirkkoja ja yhdistyneitä kirkkoja yhdistää Metodistien maailmanneuvosto, johon kuuluu 80 kirkkokuntaa 133 maassa ja yhteensä yli 80 miljoonaa jäsentä.
ellauri092.html on line 184: In 1914–1917 many Methodist ministers made strong pleas for world peace. President Woodrow Wilson (a Presbyterian), promised "a war to end all wars." Tästä teki sitten pilaa italialainen nobelistirunoilija Eugenio Montale, joka on aika lailla kyllä never heard. Se oli liian hermeettinen vedotaxeen kansan makuun. Oikeastaan sen ei olis kuulunutkaan saada noobelia kerze oli pessimisti, muze oli sentään antifasisti, joista sodan aikana lie Italiassa ollut pula. Eli jälleen kerran sellanen poliittinen virkanimitys. Montale oli kantava voima runoilijaryhmässä, joka kutsui itseään Hermeettiseksi seuraksi. Ryhmä tuotti täysin epäloogisia runoja, jotka kuvastivat absurdia ajatusta Sodasta, joka päättää kaikki sodat.
ellauri092.html on line 192: Whereas most American Methodist worship is modeled after the Anglican Communion´s Book of Common Prayer, a unique feature was the once practiced observance of the season of Kingdomtide, which encompasses the last thirteen weeks before Advent, thus dividing the long season after Pentecost into two discrete segments. During Kingdomtide, Methodist liturgy emphasizes charitable work and alleviating the suffering of the poor. This practice was last seen in The Book of Worship for Church and Home by The United Methodist Church, 1965, and The Book of Hymns, 1966. While some congregations and their pastors might still follow this old calendar, the Revised Common Lectionary, with its naming and numbering of Days in the Calendar of the Church Year, is used widely. However, congregations who strongly identify with their African American roots and tradition would not usually follow the Revised Common Lectionary.
ellauri092.html on line 194: Adding more complexity to the mix, there are United Methodist congregations who orient their worship to the "free" church tradition, so particular liturgies are not observed. The United Methodist Book of Worship and The Hymns of the United Methodist Church are voluntarily followed in varying degrees. Such churches employ the liturgy and rituals therein as optional resources, but their use is not mandatory.
ellauri092.html on line 200: The plan made it easier to enforce penalties for violating the teaching, which is part of the church´s Book of Discipline.[26]
ellauri092.html on line 204: Methodistishen uskon erikoispiirteitä ovat pyhitys (sanctification), uudelleensyntyminen (new birth), uskonvarmuus (assurance), hankittu vanhurskaus (imparted righteousness), täydellinen pyhitys (complete sanctification), laupeudenteot, raamatun ensisijaisuus mutta traditio käy, arminianismi.
ellauri092.html on line 213: Baptists, as their very name implies, adhere to baptism. But not just any baptism – Baptists are more specific on the issue. Baptist subscribe to credo baptism by immersion. That means that they believe in baptism of a confessing believer by immersion into water. They reject pedobaptism and other modes of baptism (sprinkling, pouring, etc.). This is one distinctive that holds true for nearly all Baptist denominations and churches. They are Baptists, after all!
ellauri092.html on line 219: Methodism also can confidently claim roots that go back centuries; right back to John Wesley, who founded the movement in England, and later in North America. Wesley was unhappy with the “sleepy” faith of the Church of England and sought to bring renewal and revival and spirituality to the practice of Christians. He did this especially through open air preaching, and home meetings which soon formed into societies. By the end of the 18th century, Methodist societies were taking root in the American Colonies, and it soon spread across the continent.
ellauri092.html on line 229: In contrast, Baptists traditionally hold to only baptism by immersion and only for one who is confessing faith in Jesus Christ for themselves, and old enough to responsibly do so. They reject pedobaptism and other modes such as a sprinkling or pouring or pedophilia as unbiblical. Baptists normally insist upon baptism for membership in a local church.
ellauri092.html on line 231: Baptists believe in the autonomy of the local church, and churches are most often governed by a form of congregationalism, or pastor-led congregationalism. In more recent years, however, many Baptist Churches have adopted an elder-led congregationalism as a preferred form of polity. Although there are many denominational alliances among churches, most Baptist local churches are entirely autonomous in governing their own affairs, choosing their pastors, purchasing and owning their own property, etc..
ellauri092.html on line 253: Baptists are traditionally mixed on the Calvinism-Arminianism debate. Few would call themselves true Arminians, and most Baptists would probably self-describe as modified (or moderate) Calvinists – or 4 point Calvinists, rejecting especially the doctrine of Limited Atonement. In contrast to Methodists, most all Baptists believe in the eternal security of a Christian, though many hold to a view of this that is very different from the Reformed doctrine of the Perseverance of the Saints.
ellauri092.html on line 257: Methodism has traditionally align itself with Arminian doctrinal positions, with very few exceptions and very little debate. Most Methodists believe in prevenient grace, and reject predestination, perseverance of the saints, and so on.
ellauri092.html on line 273: Those involved with the Keswick Movement were continuationists otherwise known as anti-cessationists. These folks then (as well as today), believed the sign gifts including tongues never stopped. History as well as Scripture tells us that this is not true; that in fact, the sign gifts did actually cease not long after the last apostle died and the Bible had finished being written (though not yet compiled into Canon).
ellauri092.html on line 275: Though Boardman was a Presbyterian and strongly influenced by the numerous heresies of Charles Finney and others, he was not a trained theologian. In fact, it is tragic that many errors that crept into the church were introduced by people who had little to no training in rightly dividing the Word. This is not to say that a person with little to no formal training cannot be used by God or that he is exempt from learning the truth of Scripture (Harry Ironsides is a good example). However, there is a proper hermeneutic to be used in studying Scripture and if not applied, many errors can result.
ellauri092.html on line 277: The Keswick Movement urged Christians to seek enlightenment emotionally, to press on toward a higher (“mystical”), experience in Christ. This type of pursuit is diametrically opposed to what God teaches in His Word (2 Timothy 3:16-17). As such, it should be rejected. It is the exact same way Satan tempted Eve to focus on how she felt instead of what God had said (Genesis 3).
ellauri092.html on line 283: Doctrinal errors never really go away once introduced and embraced. They are simply renamed and recycled by Satan to a new generation. Too many leaders within Christendom think they’ve found something “new” and introduce their followers to it in books, sermons and seminars. However, they are simply espousing the same error that Satan tempted Eve with thousands of years ago. Vällykäärme sieltä nostaa päätään, halkinainen nuppi kurkkaa poolopaidasta. There is nothing new under the sun. It simply seems new to the latest generation.
ellauri092.html on line 303: Andrew Murray – “very notable advocate of the continuationistic Keswick theology and a charismatic precursor”
ellauri092.html on line 315: Madame Guyon
ellauri092.html on line 322: Holiness is thus not so much an abstract or mystic idea, as a regulative principle in the everyday lives of men and women. Holiness is thus attained not by flight from the world, nor by monk-like renunciation of human relationships of family or station, but by the spirit in which we fulfill the obligations of life in its simplest and commonest details: in this way – by doing justly, loving mercy, and walking humbly with our God in everyday life. Or laying down prostrate knickers down when the knobbly heads of the elders tell us so. Kitty loves me yes I know, cause his purring tells me so. Is that there a test tube in your pockezes, or are you just so glad to see me?
ellauri092.html on line 326: The common thread with all of the people above (and others not listed), is the emphasis on mystical experiences that allegedly begin within as we quiet ourselves and wait upon God. Unfortunately, this is clearly not Scriptural because we are not to focus on our “innerspace” as New Agers do. We are to put our hand to the plow and look forward, not backward. This can only occur as we submit ourselves to Him (Romans 12:1-2). It really doesn’t matter if our emotions catch up with us, nor should they be used to “verify” that we are growing in the Lord. If the heart is deceitfully wicked and cannot be understood (Jeremiah 17:9), what makes us think that once we are saved, our hearts are all of a sudden able to be known?
ellauri092.html on line 330: Andrew Murray, A W Tozer and others now make perfect sense to me when I read their books. They were mystics who sought, focused on and tended to emphasize an emotional experience they believed was holiness. I understand that mistake because I also desperately reached for that for several years. It doesn’t work and causes the Christian to constantly look to his/her emotions for verification.
ellauri092.html on line 340: Too many leaders and authors are tempting Christians to go “beyond,” obtaining “more” than the Bible says we have a right to expect. There is no “second blessing” for the Christian, unless you consider the life after this one the actual second blessing when we will be separated from our sin nature forever, we will see Him as He is and we will be like Him. Then we will know in certainty as we are known.
ellauri092.html on line 357: Granted. Täytyy vaan panna verhot kiinni jos tulee suoraa ilmoitusta tähtisateena. Tuomas akvinolaisen mukaan sekin on tän järkikullan lisäksi välttämätöntä, mutta voi joskus mennä ihmisen valta ja väkivalta yhteen ja kadota yleisen ilmoituksen välttämättömyyden tuolle puolen erityinen ilmoitus, että turpa kiinni nyt lennetään, ja myöhemmin ilmenee että erityisen ilmoituksen takana on sama taho, joka sekoitti yleisen edun ja yleisen ilmoituksen jotenkin toisiinsa. Niinkuin esim. Pierre Abelardin tapauksessa.
ellauri092.html on line 369:

ads/2020/03/To-kvinner-p%C3%A5-stranden-31.jpg" width="50%" />
ellauri092.html on line 373: Krohn ham (3x) King Kong J. C., me vedettiin norjaa puhuen tost noin vaan. Suomensin sen johkin viisukirjaan. Kristianiassa näin Ibsenin Hallonbladin Liisan kanssa ryyppäämässä kantakapakassa. Siis me tytöt nähtiin, Ibsen ryyppäsi. Ei siinä ollut mitään turhaa tunteilemista.
ellauri092.html on line 375: Yliopiston pyöröovissa yhdyttiin iloisesti jälleen. Ei vaitiskaan, nyt muistan väärin, eihän Porsua vielä ollutkaan. Oskar Heikel vittuili kun porukoista ei löydy vapaaehtoisia pakanalähettejä (no izekin se kantaa vaan joulukuusen latvapäätä). Kekäs on tää Oskar Heikel ja mitä sukua se on Katri Valan miehelle, vasemmistoradikaali Armas Heikelille ja sille sanakirjahepulle?
ellauri092.html on line 382: Oskar Immanuel Heikel (1858–1941) oli lestadiolaisen liikkeen vaikuttaja, Albert Heikelin poka. Jeesuxen nimiserkku.
ellauri092.html on line 387:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/50/Iso-tietosanakirja-1958.jpg/375px-Iso-tietosanakirja-1958.jpg" />
ellauri092.html on line 393: Vasemmistoradikaali Armaxesta Heikelit muikenee kuin vaarit kai yhteisestä sopimuxesta. Se oli mätämuna, jokaisessa suvussa on sellainen, ellei useita. Tai hei, löytyy siitä jotain sukusomesta. Se on O. I:n vaasalaisen pappisveljen Joel August Heikelin tuhlaajapojan Gunnar Gabrielin poka, joka (siis Gunnar) kuoli Helsingissä 38-vuotiaana espanjantautiin 1919. Jostain syystä se (siis Armas) on syntynyt jenkeissä. Ei kai Gunnar saanut tartuntaa työväenaattesta rapakon takana? Senkö tautta Armaxesta tuli punikki? Sen äiti, urkurintytär Hanna Victoria Gullstrand Skånesta kuoli varmaan samaan espanjantautiin 1919, mutta Vaasassa. Armas ressukka jäi täysorvoxi 12-vuotiaana. Se syö miestä kyllä, mixei naistakin. Armaxesta voisi olla lisää työväenkirjastossa. Se oli kemisti.
ellauri092.html on line 427: Crumbling buildings, unique people, right up against the Mississippi River flood plain with a giant wall; this was the weirdest place I’d ever been in America. Precisely every third house was burned to the ground on one street, everyone standing on both sides of another street was a dwarf, a clerk looked like a zombie. Most American cities have odd scenery. Luxora had that and weird people as well!
ellauri092.html on line 428: But the city that scares me the most is East St. Louis, Illinois. Unlike other American cities, there are NO nice parts of town. In East St. Louis, you’ll have the greatest chance of becoming the victim of a violent crime! They lead in the categories of overall violent crime rate, murder rate, aggravated assault rate, and robbery rate. Nearby St. Louis is 2nd when it comes to violent crime and murder, and among the top five in aggravated assault and robbery. But East St. Louis takes the cake!
ellauri092.html on line 452: Kaarle Krohn tuli tunnetuksi suomalaisen kansanrunoustieteellisen metodin, ns. historiallis-maantieteellisen metodin, kehittäjänä. Metodilla pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisvaiheita, kulkeutumista ja muuntumista. Metodi perustui saman runon tai sadun eri toisintojen vertailuun. Analysoimalla toisintojen maantieteellistä levinneisyyttä Krohn pyrki rekonstruoimaan runon eri aikoina esiintyneet versiot todennäköistä alkuversiota myöten. Julius arveli että Kalevala oli tullut lännestä, mahdollisesti Yhdysvalloista. Juoni on hyvin samantapainen kuin Game of Thronesissa.
ellauri092.html on line 465: Heikki Kustaa Johannes Koskenniemi (27. syyskuuta 1919 Helsinki – 26. syyskuuta 2013 Turku) oli suomalainen antiikintutkija (filologi). Papyrologiseen aineistoon erikoistunut Koskenniemi oli Turun yliopiston klassillisen filologian professorina vuosina 1964–1986. Hän oli raamatunkäännöskomitean jäsen. Tää ei ollut se Heikki Kallenpoika Koskenniemi 19. vuosisadalta joka oli son of Carl Carlsson Koskenniemi and Brita Lisa Eliasdotter Anu Saukko, vaan nuorempi. Merkittävä suomalainen teologi ja evankelisen liikkeen oppinut, valitettavasti vainaja. Koskenniemi, Erkki kirjoitti koskettavasti: Professori Heikki Koskenniemi sai kotiinkutsun 26.9.2013. Hän sai ketjureaktion.
ellauri092.html on line 505: Joku uskonveli lahjoitti sittemmin ökyhuvilan Kanadaan. Perhettä oli matkojen välillä pantu tulemaan kokonaista neljä. Lomilla loikoiltiin koko perheen voimin eläinten taljoilla ja syötiin forelleja. Lapset pantiin internaattiin ja matka jatkui. Rahantuloa ei voinut estää, ja mixi pitäisikään. When it rains it pours.
ellauri092.html on line 514: She haes a maister's degree frae the Theatre Academy o Finland. Krohn wis marriet 18 years tae the movie director Wille Mäkelä. Krohn is the niece o the Finnish author an journalist Kaarina Goldberg. Kaarina Goldberg (born 28 Januar 1956) is a Finnish author an jurnalist who lives in Vienna. She is best kent for her childer's beuks Petokylän Ilona Ilves, Rämäpäinen robotti an her comic strip Senni ja Safira in the Finnish newspaper Eläkeläiset.
ellauri092.html on line 531: Does Irina Dead or Alive?
ellauri093.html on line 2: ad>
ellauri093.html on line 19: ad>
ellauri093.html on line 38: Pakottamisesta, väkivallasta sekä kadotuxella uhkailusta on ollut sana sanaa vastassa. Asianomistajan kertomusta ei ole kaikilta osin voitu pitää varsin luotettavana eikä sitä tukevaa näyttöä ole ollut riittävästi. Syyte ja syytteeseen liittyvät vaatimukset hylättiin kokonaisuudessaan. Tuomio ei ole lainvoimainen.
ellauri093.html on line 50:
ellauri097.html on line 399: Nennenswert ist auch ein Brief von Maria Charlotte Jacobi an Kant vom Sommer 1762. In neckischem Ton schreibt sie, sie und ihre Freundin hätten den Magister nicht - wie erwartet - im Garten gefunden. Sie beschäftige sich jetzt gerade mit dem Verfertigen eines Degenbandes für ihn und erwarte ihn für "morgen Nachmittag". Der Brief endet mit dem Satz: "Meine Freundin und ich überschicken Ihnen einen Kuss ..."
ellauri097.html on line 402: Der jüngere Kant hatte eine überdurchschnittliche Freude daran, sich auffallend und schick zu kleiden. Deshalb wurde er "eleganter Magister" genannt. In der Zeit bis 1765 trug er häufig einen (hell)braunen Rock - sehr unüblich unter Magistern - und die dazu passende gelbe Weste. Er ließ auch die Röcke mit Goldschnur einfassen und trug, solange es modern war, einen Degen. Ein dänischer Besucher bescheinigte 1791 noch dem älteren Kant eine "etwas übertriebene Galanterie im Anzuge". Noch im höchsten Alter sagte Kant, er wolle keine schwarzen Strümpfe tragen, weil die Farbe schwarz seine dünnen Waden noch dünner erscheinen lasse.
ellauri097.html on line 422: In Nietzsche’s view, Kant’s a priori moral principles are nothing more than the tthe same old shit of traditional German Protestantism:
ellauri097.html on line 424: The Protestant parson is the grandfather of German philosophy. The theologians’ instinct in the German scholars divined what Kant had once again made possible. The conception of a “true world,” the conception of morality as the essence of the world … were once again, thanks to a wily and shrewd skepticism, if not provable, at least no longer refutable. Kant’s success is merely a theologian’s success. [The Antichrist §10.]
ellauri097.html on line 436: The famous Allan Ramsay portrait of David Hume, hanging in the University of Edinburgh, depicts him wearing a remarkable hat: a unique salmon-coloured turban. I was able to see the original on the occasion of receiving an honorary degree from Edinburgh in 2007, and ever since then I have desired to obtain a replica of that curious hat for myself (to wear on special occasions, such as those requiring academic regalia).
ellauri097.html on line 449: Recently a caller to the radio told me about a conversation he’d had about homosexuality. The caller made the teleological argument, that looking at what the natural functions of the male and female reproductive organs are for, we can draw certain conclusions about how they should properly be used. The person he was talking with challenged his argument that you can’t get an “ought” from an “is”. The challenger seemed to be saying that just because it is that way in nature doesn’t mean that we can derive a moral rule from it. The caller asked if the challenge was incorrect and how to respond to it.
ellauri097.html on line 453: The is-ought fallacy, first articulated, by David Hume is put simply as you can’t get an ‘ought’ from an ‘is.’ The more precise way of characterizing it is this; You cannot have a syllogism that has a moral term in the conclusion if there is no moral term in the premises. To be a valid argument, the conclusion has to follow from the premises. You can’t have anything in the conclusion that isn’t already set up in the premises. Hume identified this particular fallacy in arguments that were based on mere descriptive elements but had a conclusion with moral terms in it. That is the is-ought fallacy.
ellauri097.html on line 456: First of all, I’m not entirely sure what they mean by ‘natural.’ If they mean it occurs in nature, then everything is natural. Even concrete is natural because it occurs in nature. So a clarification needs to be made on that particular point. Blindness occurs in nature. Is blindness natural?
ellauri097.html on line 462: So if I intend to go from Los Angeles to Napa which is north of Los Angeles but I get in my car and head south on the 405 to the 5, and then head down towards the Mexican border, you can see that I am going the wrong direction. But, of course, the word “wrong” here means that I am not moving towards my goal. I am not accomplishing the goal that I intended to accomplish. I am actually moving in a way that’s inconsistent with my goal, and therefore we can call it the wrong direction.
ellauri097.html on line 464: I’m not actually using a moral ‘wrong’ in this particular illustration, but notice how you can understand right or wrong in terms of teleology, depending on what the goal is. If I have a loose screw on the refrigerator and I choose a butter knife to tighten the screw, I’m going to ruin the butter knife because I’m not using it for its intended purpose. It’s not made to function as a screwdriver, even if it can be used that way in a pinch. It will get bent or can slip out and scratch the refrigerator. It wasn’t fulfilling its telos, its purpose, or its function, and therefore it was being used wrongly.
ellauri097.html on line 471: In Romans 1:26, the New Testament says, “For this reason, God gave them over to degrading passions, for their women exchanged the natural function for that which is unnatural,” that is, different than what God intended. “And in the same way, also, men abandoned the natural function of the woman, and burned in their desire towards one another.” The translation used here is the New American Standard Bible because I think the NIV is woefully inadequate in the way it translates this passage from the Greek.
ellauri097.html on line 473: Paul is saying that when it comes to sexual desire, women were made for men, and men for women, and that’s the functional relationship that God designed them for. They are violating this functional relationship by instead sexually desiring one that was not intended. And, in fact, the wording about male homosexuality is, “They abandoned the natural function of the woman.” So the woman that God provided for them, they are abandoning that for something that, in God’s teleology, is unnatural. So that’s the way our natural law argument works in these two passages.
ellauri097.html on line 475: Of course, this trades on the notion that human beings, in this case, were made for certain ends. And if a person wants to deny God, then we weren’t made for certain ends, and that’s a way to get out of this argument. So does this argument work for people who are not theists?
ellauri097.html on line 483: It really is an issue of consistency of worldviews here, as you can see. But I think a more precise understanding of the teleological argument and the is-ought fallacy helps us to answer the original challenge the caller had.
ellauri097.html on line 491: Ferranten takakannen texti on aivan anuxesta. "Elämännälkä ajaa hyväosaista teiniä syvälle rahvaanomaiseen Napoliin." Kylläpä oli keskiluokkainen lause. Kenenkähän persepään kynästä se on peräisin. Tää on säätymoraliteetti, ei mikään vitun road movie. No on se kyllä kehityskertomus, teini-iän skizoja. 7 tarinan typologiassa ehkä lähinnä tollanen qvest, koska siinä on taikaesine, se rannekoru.
ellauri097.html on line 495:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/56/John_Henry_Fuseli_-_The_Nightmare.JPG/640px-John_Henry_Fuseli_-_The_Nightmare.JPG" />
ellauri097.html on line 571: Kirjallisuuden ympärille kasvanut kaupallinen, tekninen ja kulttuurinen infrastruktuuri, joka 1900-luvulla säädettiin palvelemaan tehokkuutta ja voimaa, tiedonvälityksen arvokkainta ydinvirtaa – kirjaa – tukee nyt hämärää, epäselvää ideaa, jonka on vaikea uskoa omaan oikeutukseensa. Kirjakaupat, offsetpainot, kirjasyksyt ja suuret arvovaltaiset kustantamot ovat menneisyyden instituutioita. Kuka muistaa ajan, jolloin kirja-ale oli suuri tapaus! Tammikuussa Helsingin Keskuskadulla jonotettiin kirjanhimosta väristen aamukahdeksalta. Nykyään ilmaishyllyistä ja kirjanvaihtopisteistä saa teoksia, oikeita kirjoja, klassikoita, kunnon niteitä, jotka eivät, räikeästi toisin kuin vielä 1990-luvulla, ole Valittujen palojen lyhennelmälukemistoja eivätkä bestsellereiden kirjakerhopainoksia. (Eihän kirjakerhojakaan enää ole. Ne menevät samaa tietä kuin boomerit, joiden ylitäydet lundiat tyhjenevät kirjastojen vaihtopenkille odottamaan turhaan peliaikoja. Buumerit on jättäneet ne tänne alas orvoixi ja liihottaneet ize taivaaseen.)
ellauri097.html on line 595: Yli kahdensadan kappaleen myyntimäärien tavoittelu mille tahansa sanataideteokselle on höperöä kraukijahtia, absurdia teatteria, puskafarssia ehkä.
ellauri097.html on line 608: Silloin kun nykyromaanikirjailijaa sanotaan ”kertojaksi” tai runoilijaa ”laulajaksi” (ehkei tätä tosin ole tapahtunut sitten 1850-luvun!) – houraillaan: silloin kuvitellaan lukemattomat kuluneet vuosisadat pois. Nuotiopiiriä ei enää ole. Aukio metsänreunassa on autio, hiillos sammunut ja märkä. (Äänikirjasovellus ei ole nuotiopiiri; se on aineettomiksi ja sen vuoksi ehtymättömiksi tehtyjen kirjallisuusjalosteiden jakelupiste, itsekin aineeton.
ellauri097.html on line 613: Viimeisten noin kuuden vuosisadan ajan kirjallisuus on ollut visuaalista, kuten sanotaan graafista taidetta.
ellauri097.html on line 624: Kirjahko ei ole omakustanne, eikä edes alkoholimonistettu samizdat, vaikka se muistuttaakin sitä, mitä omakustanteella tarkoitettiin silloin kun kaupallinen kirjateollisuus vielä oli vallassa: ennen vanhaan omakustanne oli teos, jota kustantajat eivät huolineet, koska se oli huono teos tai tekijä liian vaikea tyyppi. Niinpä tekijä hoiti painotuotteen tuotantokulut itse, hän ”kustansi” eli maksoi laskut. Sitten hän parhaansa mukaan levitti teoksensa julkisuuteen – julkaisi sen – kaupallisen kirjankustantamisen ulkoisia muotoja imitoiden: hän meni myymään kirjaansa torille, yritti saada sen kirjakauppaan myyntiin ja mainosti sitä paikallislehdessä.
ellauri097.html on line 627: Kirjahko ottaa vakavasti kirjan materiaalisen hahmon, graafisen muodon ja teknisen perinteen. Se ottaa vakavasti ja tunnustaa sen, että kirjojen yleisöt silmäilyn ja selailun ajassa lasketaan enintään sadoissa hengissä. Se ei ”vastusta” silmäilyn ja selailun kulttuuria vaan tyynesti ja määrätietoisesti luo toista kulttuuria sen rinnalle, nimittäin lehteilyn, kirjalahjat ja kirjahyllyn sisustuselementtinä. Vintage viiniä vielä vanhemmassa leilissä.
ellauri097.html on line 632: Mutta yksi pieni kaavamainen detalji pistää silmään! Koska taiteilijakirja on kuvataiteen teos (kuten mikä tahansa kirja, tosin), joka perustuu kirjan ideaan ja hahmoon, sen yhteydessä usein mainitaan hienona piirteenä kirjan ”demokraattisuus”. Tämä on kehvelimäistä, sillä tavanomaisessa taiteilijakirjassa, veistosmaisen uniikissa tai hyvin pieneksi editioksi monistetussa esineessä ei ole mitään demokraattista: kirjapainon tuottaman lukemiston demokraattisuus on kenties ainoa piirre, joka siitä nimenomaan on poistettu. Kirjahko on tavallista taiteilijakirjaa demokraattisempi, vaikka sekään ei tällä ominaisuudella saa rehennellä. Kirjahko ei fetissoi itseään, se ei ole uniikki eikä eritä suojakseen sitkeää taide-esineen limakerrosta eli auraa, joka kieltää koskemasta. Kirjahko haluaa olla halpa. Se kaipaa kosketusta. Se haluaa olla käyttöesine. Mut eise silti mikään vessapaperirulla ole, vaan pikemminkin kuin urheiluauto, tai Patek Philippe. Nekin haluaisivat olla halpoja, mutta eivät ole. Kaikkea ei voi saada, eikä kaikki niitä tarvize. No ei vaineskaan, kirjahko ei ole sellainen vaan haluaa pikemminkin olla kirjojen Voltswagen, halvahko sähköauto, tähdätty isolle vaikka vähenevälle keskiluokalle, joka osaa vielä lukea.
ellauri097.html on line 645: Hämeentien alkupäässä on muuten musteliike, joka myy tosi liikuttavia viime vuosisadan A4-tuotteita kuten jättikumeja todella isoja virheitä varten, tai pitkävartisia nitojia. Suositan! Se on kuin aikamatka Nyölenin syntymän päiviin 70-luvulle.
ellauri097.html on line 661: Niin kuin ei meidän offsetpainoakaan pidä täysin poistaa välinevalikoimistamme, jos saadaan painotalojen kanssa aikaan win-win sopimuxia. Ei pidä polttaa kaikkisa siltoja; hyvällä onnella jos samizdat prujumme käy kaupaxi, seuraavan kustantaa jo Siltala.
ellauri097.html on line 663: Esikuviamme ovat Suomen vastarintaliikkeen jäsenet, jotka pimeissä ja kosteissa kellareissaan polkevat mamutyttöjä, ja kaikki kopiokoneiden kiusaajat, pienlehtien tekijät ammoin 1980-luvulla – Jöns Carlsonin maineikkaat omapainanteiset runokokoelmat, ja tietenkin eetteripyörteistä izejulkaissut Kauko Nieminen, hänen esikuvalliset kirjahkonsa ja ennen kaikkea keinonsa saattaa ne julki: omin avuin, lihasvoimalla, esitystaiteellisesti, linnunpelättinä! Sellaisia me olla haluasimme. (Läppä läppä, se olis kyllä liian noloa. Emmä kyllä suin surminkaan menis kadunkulmaan huutokisaan romaaninjakelijoiden kaa.)
ellauri097.html on line 672:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3e/Kauko_Nieminen.jpg/405px-Kauko_Nieminen.jpg" />
ellauri097.html on line 677: Yliopiston uuden puolen graffitien kirjavoimien vessojen vierellä on ilmoitustauluja johon ennen tuli tiedekuntatenttien tuloxet. Siinä vieressä oli usein Kake Niemisen samizdat-julkaisuja koskien eetteripyörteitä. Muistan säälineeni niiden kirjoittajaa, vaikka en ollut sitä nähnytkään. Nyt mä nään että sen parta oli aika kadehdittava. Tukasta en sano mitään. Se oli Jaakko Hintikan ikätoveri. Jaakko eli 5v vanhemmaxi. Kuuluisia suomalaisia.
ellauri097.html on line 714: The dew was gone that made his blade so keen Kaste oli kuivunut joka terotti sen terää
ellauri097.html on line 720: But he had gone his way, the grass all mown, Muze oli mennyt tiehensä, homma oli hoidossa,
ellauri097.html on line 721: And I must be, as he had been,—alone, ja mun piti jatkaa yhtä yxin kuin äsken se,
ellauri097.html on line 744: A leaping tongue of bloom the scythe had spared pystyssä huojuvana kalpeana viikatteelta turvassa
ellauri097.html on line 745: Beside a reedy brook the scythe had bared. viikatteen paljastaman turvettuneen ojan laidalla.
ellauri097.html on line 750: The mower in the dew had loved them thus, Aamuniittäjä oli kai niistä tykännyt (ne on kyllä aika rumia),
ellauri097.html on line 754: But from sheer morning gladness at the brim. vaan ihan vaan koska se oli siitä kivaa.
ellauri097.html on line 756: The butterfly and I had lit upon, Perhonen ja mä oltiin ne huomattu
ellauri097.html on line 759: That made me hear the wakening birds around, jonka ansiosta kuulin herääviä lintuääniä,
ellauri097.html on line 765: But glad with him, I worked as with his aid, Vaan iloisena puuhasin sen perässä, sen ohjauxella,
ellauri097.html on line 766: And weary, sought at noon with him the shade; ja väsyneenä ezin varjoa sen kanssa keskipäivällä;
ellauri097.html on line 769: With one whose thought I had not hoped to reach. kaverille jonka ajatuxia en ollut luullut löytäväni.
ellauri097.html on line 777: The Road Not Taken Tämä tie ei vie kotiin
ellauri097.html on line 779: Two roads diverged in a yellow wood, 2 tietä haarautui keltaisessa mezässä,
ellauri097.html on line 788: Had worn them really about the same, oli käyttäneet niitä käyt.kaz. yhtä paljon
ellauri097.html on line 790: In leaves, no step had trodden black. täynnä lehtiä, ei tallattuja mustia.
ellauri097.html on line 792: Yet knowing how way leads on to way, Vaik tietäen miten polku johtaa toiselle,
ellauri097.html on line 796: Two roads diverged in a wood, and I— Kun kaxi tietä haarautuivat mezässä, ja mä -
ellauri097.html on line 798: And that has made all the difference. Ja se muutti sitten ihan kaikki.
ellauri097.html on line 802: Robert Frost, often regarded as a folksy farmer-poet, was also a more profound, even terrifying, creator. His poem "The Road Not Taken" reveals his delight in multiple meanings, his ambivalence, and his penchant for misleading his readers. He denied that the poem proclaimed his striving for the unconventional and asserted that it was meant to tease his friend Edward Thomas for his compulsive indecisiveness. This essay also notes the unconscious meanings of the poem, including Frost's reactions to losing his close friend, his own indecisiveness, his conflict between heterosexual and homosexual object choices, his need for a "secret sharer," and his attachments. J Glenn. Psychoanal Study Child. 2001.
ellauri097.html on line 804: Kiilusilmäinen Karen Kilcup tutki viime vuosisadan lopulla kostonhimoisesti Frostin homopetteröintiä sata vuotta sitten. Kirjeessä 1838 jollekulle Hautakirstulle Roope Pakkanen kirjoittaa: Todellinen artisti nauttii raakuudesta raaka-aineelle. Se on raakimus joka katkoo kulmat marmorista ja kiskoo korkkaamattoman kaunottaren vuoteesta. Tästä tulee mieleen Wilt Whatman, joka lauleskelee samalla nuotilla "Aatamin lapsissa": Painan hitaasti raa'alla muskelilla / jännitän izeni tehokkaasti, en kuuntele armonpyyntöjä / en vedä ulos ennenkö olen munanasettanut / mitä mullon niin kauan kerääntynyt pussiin.
ellauri097.html on line 816: Robert Frost's personal life was plagued by grief and loss. In 1885 when he was 11, his father died of tuberculosis, leaving the family with just eight dollars. Frost's mother died of cancer in 1900. In 1920, he had to commit his younger sister Jeanie to a mental hospital, where she died nine years later. Mental illness apparently ran in Frost's family, as both he and his mother suffered from depression, and his daughter Irma was committed to a mental hospital in 1947. Frost's wife, Elinor, also experienced bouts of depression.
ellauri097.html on line 818: Elinor and Robert Frost had six children: son Elliot (1896–1900, died of cholera); daughter Lesley Frost Ballantine (1899–1983); son Carol (1902–1940, committed suicide); daughter Irma (1903–1967); daughter Marjorie (1905–1934, died as a result of puerperal fever after childbirth); and daughter Elinor Bettina (died just one day after her birth in 1907). Only Lesley and Irma outlived their father. Frost's wife, who had heart problems throughout her life, developed breast cancer in 1937, and died of heart failure in 1938.
ellauri097.html on line 821:

ads/2012/08/robert-frost.jpg" height="200px" />
ellauri097.html on line 822:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/08/Robert_Frost_NYWTS_5.jpg" height="200px" />
ellauri098.html on line 2: ad>
ellauri098.html on line 19: ad>
ellauri098.html on line 39: Mix just noi 101 Suomi 100-kirjaa, tai nää 1001 bestselleriä kaikista 130 miljoonasta? Vainko että saadaan edistettyä globalisaatiota, vähennettyä entisestään biodiversiteettiä, saadaan kaikki termiittiapinat suuntaamaan antenninsa samaan suuntaan kohti kapitalismin hyväntuoxuisia feromonilähteitä, painosten kuningattaria?
ellauri098.html on line 56: The greatest challenges a detective faces aren't always a devious criminal or a really tough case — all those are a cakewalk compared to managing their personal life. The genius ones are nerds with trouble getting along with people or worse, have social or personality disorders. The hard-working ones are workaholics who let their family relationships slide because they're never home. The overworked and nervous ones dabble in drugs and court substance addictions (or blood). The Film Noir detective and his descendants have terrible luck with women, who either end up dead, broken or distant; if he has a wife he may be cheating on her. And gods help him and his friends if some of the bad guys or associates that they helped put in the clink come back to haunt him. And his personal finances are probably gone thanks to being The Gambling Addict. In short, it's rare to have a detective as a main character in a dramatic story and have them not have at least one serious character flaw that's tangential to them actually working cases.
ellauri098.html on line 58: What's your malfunction? A flawed character is more interesting than a flawless character. Ergo, a cast of characters with flaws is more interesting exponentially. An easy way to crank up drama is to supply everyone with a tragic past, a messed up family history, other significant issues (physical, psychological, etc.) or some combination of the three. When Dysfunction Junction comes into play, good parents can be as common as penguins in the Sahara, instead turning out to be neglectful, smothering/overprotective, unfeeling, abusive, misguided, or dead. And let's not even get into the rest of the family.
ellauri098.html on line 60: The resulting prevalence of personal trauma often stretches suspension of disbelief and is a leading cause of Cerebus Syndrome. If done poorly, this is a one-way ticket to Wangst territory, and as so many attempt to smother the series with dysfunction, Too Bleak, Stopped Caring is a frequent result. If done well, you get a large number of interesting, sympathetic, flawed characters, and their interactions with each other gradually reveal the multiple sides to each of them. More realistic (i.e. not Flanderized) portrayals of this trope can even help the audience understand and cope with their own dysfunctional lives, especially with regards to issues that are typically glossed over in mainstream society.
ellauri098.html on line 109: Gradientti (nolla nousukas(snobi) laskukas(dandy) kupera kovera siksakkia)
ellauri098.html on line 139: juoni (on ei happy sad end Propp indexi)
ellauri098.html on line 162: Noi genret pitäs hajottaa EFK ulottuvuxille. Esim mix vitussa jokasen prujauxen pitää olla rofe ja skoudetarina. Mix pitää olla juoni ja mysteeri, mix pitää olla spoileri. No se on tyypillistä saduille. Kaikki fiktio on satua. Niissä lähdetään reisuun ("quest"), kohdataan vaikeuxia ("issues"), selvitään vaaroista ("challenge eli haaste"), ollaan muita pätevämpiä, voitetaan puoli valtakuntaa ja prinsessa, päästään pukille, pahat eli vastustajat ("bad guys") kuolevat. Kuinkas sitten kävikään. Kai se jännittää jokaista elukkaa että selvitäänkö tästä ja kuka selviää. Survival of the fittest. Päästäänkö lisääntymään. Sehän se on se karkki ja tappio elon kilvassa on se kepponen
ellauri098.html on line 170: Pursonality on ikävystyneiden ulkonäköönsätyytymättömien maskeraadihenkilöitymä. Taistoturrikat kulkee ympäriinsä jonkun pehmoeläimen avataariasussa.
ellauri098.html on line 171: Kouvolalainen kiltti lohikäärmeturri meni turkulaiseen kerrostaloon ampumaan ilkeän kaniturrin pyssyllä. Pursoona teki tursoonasta roadkilliä.
ellauri098.html on line 175: According to Propp, based on his analysis of 100 folktales from the corpus of Alexander Fyodorovich Afanasyev, there were 31 basic structural elements (or 'functions') that typically occurred within Russian fairy tales. He identified these 31 functions as typical of all fairy tales, or wonder tales [skazka] in Russian folklore. These functions occurred in a specific, ascending order (1-31, although not inclusive of all functions within any tale) within each story. This type of structural analysis of folklore is referred to as "syntagmatic". This focus on the events of a story and the order in which they occur is in contrast to another form of analysis, the "paradigmatic" which is more typical of Lévi-Strauss's structuralist theory of mythology. Lévi-Strauss sought to uncover a narrative's underlying pattern, regardless of the linear, superficial syntagm, and his structure is usually rendered as a binary oppositional structure. For paradigmatic analysis, the syntagm, or the linear structural arrangement of narratives is irrelevant to their underlying meaning.
ellauri098.html on line 177: TV Tropes is a wiki that collects and documents descriptions and examples of plot conventions and devices, more commonly known as tropes, within many creative works. Since its establishment in 2004, the site has shifted focus from covering only television and film tropes to those in other types of media such as literature, comics, anime, manga, video games, music, advertisements, and toys, and their associated fandoms, as well as some non-media subjects such as history, geography, and politics.
ellauri098.html on line 185: Sadut muodostuvat seuraavista episodeista, narreemeista yms. narrinpelistä tässä järjestyxessä:
ellauri098.html on line 212: SPOILERI: Nun /ˈnʊn/, in the Hebrew Bible, was a man from the Tribe of Ephraim, grandson of Ammihud, son of Elishama, and father of Joshua (1 Chronicles 7:26–27). Nun grew up in and may have lived his entire life in the Israelites´ Egyptian captivity, where the Egyptians "made life bitter for them with harsh labor at mortar and bricks and with all sorts of tasks in the field" (Exodus 1:14). In Aramaic, "nun" means "fish". Thus the Midrash tells: "[T]he son of him whose name was as the name of a fish would lead them [the Israelites] into the land" (Genesis Rabba 97:3).
ellauri098.html on line 226: 18. VOITTO: Pahis ottaa lukua, hero tuulettaa - häviää tappelun, jää kakkosexi, saa herolta selkäänpuukotuxen, karkoitetaan taas, tms. No tää on selkeesti se Jeesuxen ja paholaisen kakkoserä, joka aiheutti Jerusalemissa odottamattoman auringonpimennyxen ja vulkaanista toimintaa. Ristikakkosen voitto padasta, hertasta ja ruudusta.
ellauri098.html on line 259: Propp löysi saduista 7 erityyppistä seikkailevaa hahmoa:
ellauri098.html on line 275: Nää roolit jaetaan joskus useampiin henkilöihin, esim lohikäärme ja sen sukulaiset, nilkki ja sen rääpät. Kääntäen hahmoja voi myös yhdistellä, esim. prinssin isä voi olla sekä lähettäjä että jonkun miekan luovuttaja. Pahis ja hero yhdistyvät harvemmin, paizi postⁿmodernistisissa saduissa. Prinsessa ja hero voi olla samixet nykyaikana. Silloin prinssinnakkia ei ehkä tarvita, kuten esim. Frozenissa tai uudessa Mulanissa.
ellauri098.html on line 283: La vita bugiarda degli adulti on varttuneiden fusku elämä. Adulterium on varttuneiden leikkiä, jota adoleskentit ei ymmärrä. Ad-altus on loppuunvarttunut, samaa juurta kuin saxan alt ja englannin old. Lapsen silmissä kaikki adultit on senioreja. Mutta kun tätä kirjaa lukee huolella, huomaa että lapset huijaa yhtä häijysti, niillä on vaan 1 asia vähemmän huijattavana, nimittäin FUCK! Ja elämännälästä Ferraran kirjassa ei ole kysymys, ei vitussa, vaan nokintajärjestyxistä ja niihin liittyvistä häpeäntunteista.
ellauri098.html on line 300: Tropes are not the same thing as cliches. They may be brand new but seem trite and hackneyed; they may be thousands of years old but seem fresh and new. They are not bad, they are not good; tropes are tools that the creator of a work of art uses to express their ideas to the audience. It's pretty much impossible to create a story without tropes.
ellauri098.html on line 306: In a separate incident in 2012, in response to other complaints by Google, TV Tropes changed its guidelines to restrict coverage of sexist tropes and rape tropes. Feminist blog The Mary Sue criticized this decision, as it censored documentation of sexist tropes in video games and young adult fiction. ThinkProgress additionally condemned Google AdSense itself for "providing a financial disincentive to discuss" such topics. Vittu Google pitäis vetää alas vessanpöntöstä.
ellauri098.html on line 308: Many tropes originated in literary works. Literature being nearly as old as writing itself, most of The Oldest Ones in the Book date to the classics, most Public Domain Characters appeared in print well before the first TV broadcasts, and even today, with the supposedly dwindling popularity of books in favor of more modern medianote , there are books with enough cultural impact to spawn TV Tropes.
ellauri098.html on line 343: Niitäkin mulla on useita tossa hyllyssä, mm. Salen Henderson, Melvillen Taipii, Heyerdahlin Ra, Conradin Lordi Jim (puolaxi), Celine, Camus, Rimbaud, ym.ym. Jotain niistä olen lukenutkin, suurinta osaa en. Mutta ei niistä pitänyt oikeasti paasata, vaan narratiivin troopeista.
ellauri098.html on line 347: Applied Phlebotinum - kumma nimi. No ei se ole muuta kuin vanha kunnon deus ex machina. "Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from a completely ad-hoc plot device." According to Joss Whedon, during the DVD commentary for the pilot episode of Buffy the Vampire Slayer, the term "phlebotinum" originates from Buffy writer (and Angel co-creator) David Greenwalt's sudden outburst: "Don't touch the phlebotinum!" apropos of nothing. Flebotomia on suonenisku.
ellauri098.html on line 349: Universaaleja trooppeja olisivat seuraavat 106: Se olen minä, Olkoon menneexi, Tavis siis pahis, Moukan tuuri, Fanit muistaa tissit, Valkotaulu, Hobonyytti, Isompi parempi, Nuija ja tosinuija, Bonusmazku, Vanhassa vara parempi, Flashback, Tshehovin pyssy, Herot jumissa, Peitto paremmin, Doppelgänger jää kiinni, Hullu idea toimii, Lokalisoimaton vinkkaus, Hidastettu räjähdys, Lähettämätön kirje, Voitto diskauxella, Joku muu saa kiitoxet, Keijut vastaan knääpiöt, Tunteet pintaan, Hyvää pahixessa, Aikuisviihde, Kissa kadoxissa, Tiimin puhetorvi, Pää kädessä, Fiktiivinen vastine, Käsi kamerassa, Akun omatunto, Genrensynnyttäjä, Epäuskottava skene, Genresekoitus, Genrentappaja, Julkkis Japanissa, Elämän päämäärä, Trendikuvaaja, Tiimihali, Rahapuu, Vaarallinen koskea, Oza pöytään, Hero, Eka erä konnalle, Yxi kylä vastustaa, Toivo elää, Ilmainen lounas herolle, Okei olen tekopyhä, Tekopyhä, Lukukelvoton texti, Improvisoitu astalo, Huppupää, Kakun sisästä, Oikeesti kiinnostaa vaan Godzilla, Kuzupilli, Tiiminvetäjä, Diagnoosi pahentaa tautia, Valheenpaljastin, Porsaanreikä, Pitkä tukka on tyttöjen, Emokarhu, Missio venyy, Salaperäinen viesti, Profeetta omalla maalla, Koskaan ei käydä paskalla, Ei suuntavaistoa, Ulos kuvaajasta, Ainoa Toivo, Julle Ankanpää, Sepe Susi, Läpeensä terve, Tinapaperijuoni, Ystävät voimaannuttavat, Epifania, Koirantaputtaja voittaa, Tomppelisyötti, Salainen moraalitesti, Potti nokkiin, Sairasta ja väärin, Narunpätkästä voi olla hyötyä, Keihäänkantaja, Alan uuden elämän, Skene välähdyxinä, Horror silminnäkijän silmistä, Mehukas särkymisen ääni, Oma koti kullan kallis, Saalissäkki, Aika aikaa kutakin, Ariadnen lanka, Suunsoitto ennen mazia, Trilogia, Trooppivihje, Kotonakin on konnia, Puhelinetiketti teeveessä, Yhteensopivat keskustelunkatkelmat, Pidetty konna, Epäluotettava lähde, Epäluotettava kertoja, Nupit yhteentoista, Esitrooppi, Triste post coitum, Sää ei sovi tarkoituxeen, Pyrrhoxen voitto, Sik kun piti olla sak, Kotiinpääsy on estynyt.
ellauri098.html on line 351: Tshehovin pyssy on dead giveaway vihje tulevista käänteistä, niinkuin varmaan Ferrantella papin mustelmaiset kädet siitä että papilla on AIDS, siis varmaan Robertollakin, ne onkin homopari, eli Gianní jää taas soittelemaan lehdellä. Bugger!
ellauri098.html on line 369: Nää TV-Trooppien hahmo- ja luonnetroopit on sinänsä hyviä mutta niitäkin on aivan liikaa. Joku piirteytys tarvittaisiin niillekkin. Vois lähteä jostain biologisista eläintyypeistä, eli jakaa hahmot turreixi. Ja/tai käyttää teofrastisia kaavoja. Joo se kuulostaa hyvältä! Elukoille luonteita. Muuten se on paha virhe ettei luonteisiin liitetä ulkonäköjä. Johan se on tiedetty eläinsaduista alkaen että tietynnäkösillä ja kokosilla eläimillä on tietynlaiset luonteet. Nain on meidankin elamassamme.
ellauri098.html on line 382: No eläinsadun karhu, susi ja kettu on selviä. Karhu on iso vahva hidasjärkinen, flegmaattinen, intro enemmän kuin extro. (Paizi kamalien eläinten karhu, joka on psykopaatti narsisti. Nalle Puh on selvä masis.) Se ei ole selkeästi hyvis eikä pahis, lähinnä dumari. Susi on koleerinen, agressiivinen mutta tyhmänoloinen, enempi extro, ja selvä pahis. Kettu on extro, ovela, kiero, tollanen junioripahis. Sangviinikko selvästi. Kukas olis sitten melankoolinen? Ihaa on melankolinen, mutta aasia ei voi sijoittaa, Shrekin aasi on selkeesti sangviininen, tollanen tyypillinen sivuvaunuhahmo, comic relief. Hullua että koomisella hahmollakin on kevennys. Mut ehkä Shrek onkin melankoolikko. On sekin koomista. Piisamirotta on pessimisti, muttei melankoolinen, sehän on selvä epikuurolainen. Kameli on pahansisuinen ja salavihainen. Se olis koleernen mutta introvertti sellainen.
ellauri098.html on line 389: Harakka on varas ja turhannauraja. Se ja muut raadonsyöjät on rääppiä jotka hännystelee suurpetoja. Näätäeläimet on pikkukonnia.
ellauri098.html on line 400: Voisko noita luonneadjektiveja jotenkin myös piirteistää? Entäs syntiluettelot, kylhän nekin liittyy tähän. Laiskuus ja pelkuruus on syntejä, ja ahnaus. Hizi tää leviää kuin elanto. Ja sit on vielä kokonaan käsittelemättä juonitroopit. Tää ei taidakkaan mennä ihan käden käänteessä.
ellauri098.html on line 429: Naiset (oops, my bad, tää on fiktiivinen.)
ellauri098.html on line 440: There’s nothing an ENTP loves more than a good argument. They can argue on any side and enjoy playing devil’s advocate. For ENTPs, the pleasure is in taking ideas apart and seeing what really works and what doesn’t. ENTPs love to smash icons, question authority, and break down outmoded ideas. (And Click To Tweet.)
ellauri098.html on line 455: ENTJs are naturally drawn to leadership positions, and can become resentful and unhappy if they’re forced to play second fiddle or if their authority is challenged. They can be curt and dismissive of others’ opinions, and rarely waste time considering the feelings of those around them.
ellauri098.html on line 475:

Ariel (Pieni merenneito), Mahmoud Ahmadinejad (Iran), Julian Assange, Calvin (Lassi), Fidel Castro, Cher, Samuel Clemens (M2), Bill Cosby, Salvador Dali, Jacques Derrida, Charles Dickens, Walt Disney, Eliza Dolittle, Bob Dylan, Umberto Eco, Faramir, Anne Frank, Muammar Gaddafi, Theodor Geisel (Dr.Seuss), Genie (Aladdin), F.J. Haydn, Aldous Huxley, Janis Joplin, Buster Keaton, Naomi Klein, Anais Nin, Ozzy Osbourne, Osho Rajneesh, Sinbad merenkulkija, Bruce Springsteen, Justin Timberlake, Hunter S. Thompson, Orson Welles, Oscar Wilde, Kurt Wonnegut, Alan Watts (guru), Ron Weasley, Willy Wonka

ellauri098.html on line 489: ENFJs, like other “E” types, are extremely sociable. They’re fascinated with other people’s lives and care deeply about those around them. They have a positive, idealistic outlook and love to help others improve themselves and solve their problems. They tend to be decisive and good planners, so they make excellent leaders, counselors, and facilitators.
ellauri098.html on line 502:

Aristophanes, Simone de Beauvoir, Osama Bin Laden, Niels Bohr, Geoffrey Chaucer, Noam Chomsky, Alice Cooper, Leonard Cohen, Dante Alighieri, Fedor Dostojevski, Mahatma Gandhi, George Harrison, Nathaniel Hawthorne, Adolf Hitler, Carl Jung, M.L. King (taas), Marilyn Manson, Robert Mugabe, Plato, J.K. Rowling, Arthur Schopenhauer, Alexandr Solchenitsyn, Baruch Spinoza, Shirley Temple, Leo Tolstoi, Leon Trotsky, Garry Trudeau (Doonesbury), Ludi Wittgenstein, Mary Wollstonecraft, Imi Lo

ellauri098.html on line 507: ESTJs also like tradition and orderliness. As far as they are concerned, there is a right way and a wrong way to do things, and people who are doing it the wrong way need to be corrected.
ellauri098.html on line 511:

Steve Ballmer (Mikkisoft), Bette Davis, Boromir, Celine Dion (taas), Jerry Falwell, Billy Graham, Andrew Jackson, Lyndon B.Johnson, Saddam Hussein, Cersel Lannister, Theresa May, Dr.Phil McGraw, Eliot Ness, Michelle Obama (taas), P.Paavali, Augusto Pinochet, Robb Stark, Margaret Thatcher (taas), Georg von Trapp, Ivanka Trump, Darth Vader

ellauri098.html on line 513:

ISTJ Thorough and responsible administrators.

ellauri098.html on line 515: ISTJs are clear-sighted, logical, and efficient. They are planners rather than spontaneous, and prefer order and routine in their work and home lives. They value tradition, hierarchy, and clarity of purpose.
ellauri098.html on line 516: ISTJs are clear-sighted, logical, and efficient. They value tradition, hierarchy, and clarity of purpose.
ellauri098.html on line 518: But ISTJs are steady and reliable – if an ISTJ tells you something will be done, you can trust that it will be.

ellauri098.html on line 521:

Roope Ankka, Benedict XVI (nazipaavi), Stannis Baratheon, Jeff Bezos, George Bush sr, Karl Dönitz, Kirk Douglas, kuningatar Elisabet II, Henry Ford, Sigmund Freud, Stonewall Jackson, Fredrik Suuri, Martin Heidegger, Thomas Hobbes, Ingvar Kamprad, Alexej Karenin, Julia Roberts, Mitt Romney, Gary Sinise, Severus Snape, Sting, P.Tuomas, Harry Truman, George Washington, Welligtonin herttua, Xenophon

ellauri098.html on line 526: ESFJs are traditionalists and believe in the authority of groups. They love stability and dislike conflict, so they can sometimes end up dismissing minority opinions in the name of achieving consensus. This can lead them to be controlling and intolerant. Some ESFJs also focus too much on making everyone happy at their own expense. But most ESFJs bring harmony to everyone around them.

ellauri098.html on line 533: ISFJs are caring and helpful. They are devoted to protecting and helping out those in need. ISFJs have very strong family ties and are quick to leap to the defense of their family. Sometimes, however, take on too much responsibility and lose sight of the big picture while trying to help everyone around them. They can also be too unassertive and pushovers for those who want to take advantage of their helpfulness. But there is no friend to have like an ISFJ when you find yourself in need of help.

ellauri098.html on line 540: ESTPs are defined by action. They are quick, restless thinkers and poor planners. They’d rather just jump into a situation with both feet, and if things go wrong, they can always adjust on the fly.
ellauri098.html on line 541: ESTPs are adaptable and clever, able to roll with changes where more structured and intellectual personalities would be paralyzed. They take nothing seriously, least of all themselves.
ellauri098.html on line 542: Other personalities can find ESTPs exhausting to keep up with, and it’s true they can leave a trail of wreckage in their wake as they bull ahead. But there’s rarely any malice in them, and they’re always fun to be with.

ellauri098.html on line 545:

Aladdin, Alexanteri Suuri (taas), George W. Bush, Rhett Butler, Julius Caesar (taas), David Cameron, Al Capone, Dale Carnegie, Winston Churchill, Rainbow Dash, Sir Arthur Conan Doyle, Thomas A. Edison (taas), Epikuros, Gimli, Sasha Grey, Harry Houdini, Jaime Lannister, Madonna, Eddie Murphy, Jack Nicholson, Camilla Parker-Bowles, Peter Pan, Eva Peron, P.Pietari, Theodore Roosevelt, Marquis de Sade, Nicholas Sarkozy, Tom Sawyer, Han Solo, Jack Sparrow, Sylvester Stallone, Donald Trump (taas), Mike Tyson, John Wayne, Mae West, Amy Winehouse, Malcolm X

ellauri098.html on line 549: ISTJ (introverted sensing thinking judging) is one of the sixteen personality types of the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. ISTJs are one of the most common types, making up an estimated 13% of the population. ISTJs are clear-sighted, logical, and efficient. They are planners rather than spontaneous, and prefer order and routine in their work and home lives. They value tradition, hierarchy, and clarity of purpose. To some of the more creative types, ISTJs can seem dull and unimaginative, unwilling to break the rules and unable to respond flexibly to changing situations.

ellauri098.html on line 552:

Woody Allen, Aragorn, The Beast (Beauty and), Humphrey Bogart, James Bond, Charles Bronson, Simon Cowell (taas), Tom Cruise, James Dean, Diogenes, Clint Eastwood, Henry Ford, Ernest Hemingway, Edmund Hillary, Indiana Jones, Steve Jobs, Frida Kahlo, Bruce Lee, Mad Max, John McEnroe, Vladimir Putin, Keith Richards, Ernst Rommel, Alan Shepard (astronaut), Frank Sinatra, Julia Timoshenko, Melanie Trump, Frank Zappa (taas), Venus Williams

ellauri098.html on line 564: ISFPs are creative and imaginative, with well-developed aesthetic senses. They are naturally suited for work in music, art, design, or other areas where an eye for beauty is important. They love to explore ideas and experiment with different styles, and constantly seek out new experiences, making them spontaneous and unpredictable. This, however, can lead to a lack of focus. ISFPs also tend to have fragile egos and react badly to criticism — however well-intentioned, it is difficult for them to not take it personally. Like all introverted types, they need time on their own to think and recharge, but they still love to share their latest innovations with others.
ellauri098.html on line 568:

Christina Aguilera, Pamela Anderson, Marie Antoinette, Fred Astaire, David Beckham, Yogi Berra, Bjork, David Bowie, prinsessa Diana, Bob Dylan (taas), Lady Gaga, Paris Hilton, Michael Jackson, Mick Jagger, Erwin "Magic" Johnson, Jimi Hendrix, Audrey Hepburn, Paul McCartney (taas), Marilyn Monroe, Jim Morrison (taas), W.A. Mozart, keisari Nero, Brad Pitt, Prince, Leni Riefenstahl, Rihanna, Keith Richards (taas), Auguste Rodin, Britney Spears, Elizabeth Taylor, Justin Timberlake (taas), Thich Nhat Hanh (vietn. pasifisti), John Travolta, Pharrell Williams

ellauri098.html on line 571:

adelivery.fi/img/468/c0c44be2914a4683ab1f634e7dbeceb8.jpg.webp" />
ellauri098.html on line 605: Welcome to the Disney Animal Kingdom! Who wants to be an animal in the real world when you can be a magical, super adorable and/or gorgeous Disney animal, anyway?
ellauri098.html on line 635: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori sisältää neljä eri ulottuvuutta, joilla testattavien preferenssejä mitataan. Indikaattorin kysymysten perusteella selvitetään, kumpaa preferenssiä (I–E, S–N, T–F ja J–P) testattava luontevammin jokaisessa neljässä ulottuvuudessa käyttää. Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin teoria koostuu 16 erilaisesta persoonallisuustyypistä, ja indikaattorin tuloksena saadaan vastausten perusteella sopivin näistä persoonallisuustyypeistä, sen perusteella miten kysymyksiin annetut vastaukset sijoittavat testattavan neljällä eri ulottuvuudella.
ellauri098.html on line 748:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5a/Katherine_Cook_Briggs.jpeg" />
ellauri099.html on line 2: ad>
ellauri099.html on line 19: ad>
ellauri099.html on line 44: The remains of Oscar Wilde lie in Père Lachaise Cemetery in Paris. His sleek, modern tomb, designed by the British sculptor Jacob Epstein and commissioned by Wilde’s lover and executor, John Robert "Haj" Ross, is one of the most frequently visited and recognizable graves in a cemetery notable for the many famous writers, artists, and musicians buried there (Balzac, Chopin, Proust, Gertrude Stein, Jim Morrison). The surface of Epstein’s massive monolith is covered with hundreds of lipstick kisses, some ancient and faded, others new and vibrant. (“The madness of kissing” is what Wilde said Lord Alfred Douglas’s “red-roseleaf lips” were made for.)...
ellauri099.html on line 46: The Picture of Dorian Gray is a Gothic and philosophical novel by Oscar Wilde, first published complete in the July 1890 issue of Lippincott's Monthly Magazine. Fearing the story was indecent, prior to publication the magazine's editor deleted roughly five hundred words without Wilde's knowledge. Despite that censorship, The Picture of Dorian Gray offended the moral sensibilities of British book reviewers, some of whom said that Oscar Wilde merited prosecution for violating the laws guarding public morality. In response, Wilde aggressively defended his novel and art in correspondence with the British press, although he personally made excisions of some of the most controversial material when revising and lengthening the story for book publication the following year.
ellauri099.html on line 48: The longer and revised version of The Picture of Dorian Gray published in book form in 1891 featured an aphoristic preface—a defence of the artist's rights and of art for art's sake—based in part on his press defences of the novel the previous year. The content, style, and presentation of the preface made it famous in its own right, as a literary and artistic manifesto. In April 1891, the publishing firm of Ward, Lock and Company, who had distributed the shorter, more inflammatory, magazine version in England the previous year, published the revised version of The Picture of Dorian Gray.
ellauri099.html on line 57: Newly understanding that his beauty will fade, Dorian expresses the desire to sell his soul, to ensure that the picture, rather than he, will age and fade. The wish is granted, and Dorian pursues a libertine life of varied amoral experiences while staying young and beautiful; all the while, his portrait ages and records every sin.
ellauri099.html on line 63: It is quite true I have worshipped you with far more romance of feeling than a man should ever give to a friend. Somehow I have never loved a woman…. From the moment I met you, your personality had the most extraordinary influence over me…. I adored you madly, extravagantly, absurdly. I was jealous of everyone to whom you spoke. I wanted to have you all to myself. I was only happy when I was with you.
ellauri099.html on line 67: From the moment I met you, your personality had the most extraordinary influence over me.
ellauri099.html on line 71: Dulness and dirt are the chief features of Lippincott’s this month: The element that is unclean, though undeniably amusing, is furnished by Mr. Oscar Wilde’s story of The Picture of Dorian Gray. It is a tale spawned from the leprous literature of the French decadents—a poisonous book, the atmosphere of which is heavy with the mephitic odours of moral and spiritual putrefaction—a gloating study of the mental and physical corruption of a fresh, fair and golden youth, which might be fascinating but for its effeminate frivolity, its studied insincerity, its theatrical cynicism, its tawdry mysticism, its flippant philosophizings. . . . Mr. Wilde says the book has “a moral.” The “moral,” so far as we can collect it, is that man’s chief end is to develop his nature to the fullest by “always searching for new sensations,” that when the soul gets sick the way to cure it is to deny the senses nothing.
ellauri099.html on line 84: Muutamat on helppoja, muutamia täytyy miettiä. Jotkut ei vaadi perusteluja, joihinkuihin tekee mieli sellaisia lisätä. Esim Plato oli ensimmäisiä idealisteja, se oli näkevinään näkyvän ja näkymättömän maailman ylösalaisin. Sitäpaizi adership-25-centuries">Plato still challenges our ideas of leadership. Kääntää ne aivan päälaelleen. Lisää kuin 2 hernettä vertailuja löytyy täältä.
ellauri099.html on line 92:
ellauri099.html on line 93:
ellauri099.html on line 94:
ellauri099.html on line 97:
ellauri099.html on line 98:
ellauri099.html on line 99:
ellauri099.html on line 100:
ellauri099.html on line 104:
ellauri099.html on line 105:
ellauri099.html on line 107:
ellauri099.html on line 108:
ellauri099.html on line 109:
ellauri099.html on line 111:
ellauri099.html on line 113:
ellauri099.html on line 114:
ellauri099.html on line 115:
ellauri099.html on line 117:
ellauri099.html on line 118:
ellauri099.html on line 119:
ellauri099.html on line 120:
ellauri099.html on line 122:
ellauri099.html on line 125:
ellauri099.html on line 126:
ellauri099.html on line 127:
ellauri099.html on line 128:
ellauri099.html on line 132:
ellauri099.html on line 133:
ellauri099.html on line 134:
ellauri099.html on line 135:
ellauri099.html on line 136:
ellauri099.html on line 137:
ellauri099.html on line 140:
ellauri099.html on line 144:
ellauri099.html on line 145:
ellauri099.html on line 147:
ellauri099.html on line 149:
ellauri099.html on line 150:
ellauri099.html on line 151:
ellauri099.html on line 152:
ellauri099.html on line 154:
ellauri099.html on line 155:
ellauri099.html on line 156:
ellauri099.html on line 161: Jakkoh-Hintikka, Suoooomen Akatemia, vastasi Jaakko puhelimeen viereisessä huoneessa. Mun ensimmäinen ja paras työnantaja oli Suomen Akatemia, siitä eteenpäin on ollut pelkkää alamäkeä. Suomen Akatemia sai nimensä Turun Akatemiasta, joka monen mutkan kautta on saanut nimensä Platonin koulusta, joka sai nimensä Akademian puistosta, joka oli saanut nimensä tarunomaisesta Akademoxesta. Βρισκόταν σε ένα άλσος της Ακαδήμειας, προαστίου των Αθηνών αφιερωμένου στον Αθηναίο ήρωα Ακάδημο, από το όνομα του οποίου και προήλθε η ονομασία της.
ellauri099.html on line 164: In 314/3, Xenocrates died from hitting his head, after tripping over a bronze pot in his house. Which just goes to show.
ellauri099.html on line 168:

Badmouthing Plato

ellauri099.html on line 170: Although the splendidly unreliable Diogenes Laertius says that Plato possessed no property other than what is mentioned in his will, he received a large sum of money from Dionysius I. Plato had a significant fund of money at his disposal (the exorbitant figure of 80 talents is mentioned). Indeed, Plato is also said to have had a banker called Andromedes. In other words, Plato was rich and had wealthy patrons and very probably wealthy students.
ellauri099.html on line 176: In fact, we don’t even know that he was called Plato, which might have been a nickname. Laertius claims that he was actually called Aristocles, after his grandfather. “Plato” is close to the word “broad” in Greek, like the broad leaves of the platanos or plane tree under which Socrates and Phaedrus sit and talk about eros. Some think that Plato was so called because he was broad-shouldered because of his prowess in wrestling. Or because he got a flat nose, maybe a wrestling memento.
ellauri099.html on line 178: The Academy complex is approximately 130 feet square. It has the typical dimensions of a palaestra, or wrestling school. In my mind’s eye, I saw an elderly Plato sitting watching his academicians wrestle, occasionally offering coaching advice and encouragement.
ellauri099.html on line 181: Plato worked at the Academy until his death in 347 B.C.E., interrupted only by two more extended trips to Sicily. The Academy survived for a few more centuries until it was destroyed by the Roman general Sulla in 87 B.C.E. during the sack of Athens. The buildings were probably burned along with many other sanctuaries, and the trees from the grove of academe were felled to provide timber for his siege machines. So it goes, I thought.
ellauri099.html on line 186: Aristotle had slender calves. His eyes were small. And he spoke with a lisp, which — according to Plutarch — was imitated by some. He wore many rings and had a distinctive, rather exotic style of dress — a kind of ancient bling.
ellauri099.html on line 188: It is said that Aristotle was a difficult character — somewhat arrogant, thinking he was cleverer than everyone else (quite possibly true) and even criticizing his headmaster of many years, Plato. (Who was quite a butthead in comparison.) He was a perhaps a bit of a dyskolos, a grouch, cantankerous, a curmudgeon.
ellauri099.html on line 192: We do know that after having served as Lector in the Academy and being described as its “Mind” by Plato, Aristotle was not chosen as the latter’s successor. The job of scholarch, or head of the school, by sheer happenstance, went to Speusippus, Plato’s nephew. Aristotle left Athens shortly after Plato’s death and stayed away for around 12 years. Was he angry or disappointed not to have been chosen as head of the Academy? By being ordered round by big butthead´s nephew, who was an even bigger butthead?
ellauri099.html on line 195:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/28/Speusippus_Nuremberg_Chronicle.jpg/220px-Speusippus_Nuremberg_Chronicle.jpg" wdith="30%" />
ellauri099.html on line 199: Famously, Aristotle was asked by Philip II of Macedon to be the tutor of his 13-year-old son, Alexander. Aristotle set up school in the Macedonian fortress of Mieza, and the young prince was taught together with his companions, who probably numbered around 30 students. A big class. This was a closed school, a boarding school of sorts. A sense of the seriousness with which Aristotle performed his duties can be gleaned from the fact that he composed two treatises in honor of Alexander, “On Kingship” and "On Colonies" as guidebooks for the prince, as well as editing a copy of Homer’s “Iliad” specifically for Alexander’s use — the so-called “casket copy” (presumably because it was small enough to fit inside his casket).
ellauri099.html on line 205: Two things hit you when you visit the site of the Lyceum and look at its architectural plans. First, it is a direct copy of Plato’s Academy. And second, it is much, much bigger. The relation between the Academy and the Lyceum is a little like that between a twee medieval Cambridge College and the monumental architecture of the University of Chicago.
ellauri099.html on line 207: The reason Aristotle was able to do this was simple: money. If Plato was rich, then Aristotle was wealthier than Croesus, right up there with the Jeff Bezos-es of his day. He received the sum of 800 talents from his presumably grateful former student, Alexander, which was an enormous amount of money. (Consider that the Plato’s Academy cost about 25-30 talents.)
ellauri099.html on line 209: Expressing ancient money values in modern terms presents a perennial puzzle for historians of economics, so I called on my colleague, the economist Duncan Foley, for help. He very roughly calculated that the annual gross domestic product of classical Athens was about 4,400 talents. If that is right, then 800 talents is a vast figure, 32 times the expenditure on the Academy. Foley is somewhat skeptical of the figure, though. Ancient sources for numerical data (like the size of armies) are notoriously inaccurate, so perhaps a excited copyist simply added a zero.
ellauri099.html on line 213: It leads one to ponder the awkward proximity between philosophy and political power. It is unclear whether the school charged fees but, given its vast wealth, it probably didn’t need to. It sounds a little like Harvard, doesn’t it?
ellauri099.html on line 215: The Lyceum was clearly the intellectual projection of Macedonian political and military hegemony. In 323 B.C.E., when news of Alexander the Great’s death in Babylon at the age of 32 reached Athens, simmering anti-Macedonian sentiment spilled over, and the popular Athenian leader Demosthenes was recalled. Aristotle left the city for the last time, in fear of his life, after a little more than a decade in charge of the Lyceum. Seeing himself justly or unjustly in the mirror of Socrates and fearing charges of impiety, Aristotle reportedly said, “I will not allow the Athenians to sin twice against philosophy.” Aristotle withdrew to his late mother’s estate at Chalcis on the island of Euboea and died there shortly after of an unspecified illness, at age 63.
ellauri099.html on line 219: In the northeast corner of the Lyceum, there was a garden, which possibly led to the peripatos, or shaded walk from which the promenading Peripatetic school derived its name. Indeed, there were gardens in all the earlier philosophical schools, in the schools of Miletus on the present-day Turkish coast, and allegedly in the Pythagorean schools in southern Italy. Plato’s Academy also had a garden. And later, the school of Epicurus was simply called “The Garden.” Theophrastus, a keen botanist like Aristotle who did so much to organize the library and build up its scientific side (with maps, globes, specimens and such like), eventually retired to his garden, which was close by.
ellauri099.html on line 221: What was the garden for? Was it a space for leisure, strolling and quiet dialectical chitchat? Was it a mini-laboratory for botanical observation and experimentation? Or was it — and I find this the most intriguing possibility — an image of paradise? The ancient Greek word paradeisos appears to be borrowed etymologically from Persian, and it is said that Darius the Great had a "paradise garden," with the kinds of flora and fauna with which we are familiar from the elaborate design of carpets and rugs. A Persian carpet is like a memory theater of paradise. It is possible that Milesian workers and thinkers had significant contact with the Persian courts at Susa and Persepolis. Maybe the whole ancient Greek philosophical fascination with gardens is a Persian borrowing, and an echo of the influence of their expansive empire. But who knows?
ellauri099.html on line 226: Very low rope barriers separated off areas that visitors were not meant to visit. I looked around for a guard, saw no one, and stepped onto the green moss and made my way quietly to the location of Aristotle’s library. On my hands and knees, I saw the ground was littered with tiny delicate snail shells, no bigger than a fingernails, scattered like empty scholars’ backpacks. My partner gave me one, and I put it in my pocket. I had it on my desk right in front of me as I was writing this. Inadvertently, I crushed it to pieces under the weight of one of Mr. Staikos’s huge tomes on the history of libraries. There’s probably a moral in this, but it escapes me. The moral is this: fucking Americans, keep your fat butts and greedy fingers off European soil!
ellauri099.html on line 463: Ihana saada uusia ystäviä.
ellauri099.html on line 489: Mulle on tärkeää saada kokonaiskuva.
ellauri099.html on line 495: Mun on vaikee saada ystäviä.
ellauri100.html on line 2: ad>
ellauri100.html on line 19: ad>
ellauri100.html on line 28:

Wincent was not mad, he had problems

ellauri100.html on line 34: Tämän albumin aiheena on maailmanlaajuinen sekoilu, kerrassaan käsittämättömät mittasuhteet saanut parveilevien mölyapinoiden pönttöpäisyys, jossa ainoa uusi asia on se nopeus, millä sekoilu nykyään saadaan levitetyxi kaikkialle netissä. Ennenkuulumattomat torveamiset ja imbesilliydet ovat tulleet kuuluvixi. Se on aika ankeata kuultavaa.
ellauri100.html on line 40: Weighing up evidence, including his many letters, they analyzed competing theories that he had suffered from illnesses including epilepsy, cycloid psychosis, bipolar disorder, schizophrenia or borderline personality disorder. The panel concluded that the most probable diagnosis was more prosaic.
ellauri100.html on line 49: The two lived as roommates for a time in the South of France. An article in Harvard Magazine states that van Gogh's medical biographers agree that his adulthood included periods of hypersexuality, hyposexuality, bisexuality, and homosexuality, and that "his stormy homosexual affair with the painter Paul Gauguin included endless, often argumentative discussions."
ellauri100.html on line 51: Although van Gogh was diagnosed with epilepsy at the time, definitions had changed, Oderwald said. Ultimately, “one single thing cannot explain the entire picture of what happened to van Gogh,” he said.
ellauri100.html on line 53: “One of the things we really do not like in our culture is that things just happen,” Arko Oderwald, moderator and medical ethics professor, told The Daily Telegraph. “Yes, he had difficult character traits, but that isn't a disease.”
ellauri100.html on line 85: Klezmer (Yiddish: קלעזמער ‎) is an instrumental musical tradition of the Ashkenazi Jews of Central and Eastern Europe. The essential elements of the tradition include dance tunes, ritual melodies, and virtuosic improvisations played for listening; these would have been played at weddings and other social functions. After the destruction of Jews in Eastern Europe during the Holocaust, there was a general fall in the popularity of klezmer. The term klezmer comes from a combination of Hebrew words: klei, meaning "tools, utensils or instruments of" and zemer, "melody"; leading to k´lei zemer כְּלֵי זֶמֶר‎, literally "instruments of music" or "musical instruments". Originally, klezmer referred to musical instruments, and was later extended to refer, as a pejorative, to musicians themselves. From the 16th to 18th centuries, it replaced older terms such as leyts (clown). It was not until the late 20th century that the word came to identify a musical genre. Early 20th century recordings and writings most often refer to the style as "Yiddish" music, although it is also sometimes called Freilech music (Yiddish, literally "Happy music").
ellauri100.html on line 126: I'm a low down daddy
ellauri100.html on line 134:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e8/Ernst_Kretschmer.jpg" />
ellauri100.html on line 159: Based on a detailed study of frontal, dorsal and lateral photographs of 4000 male subjects of college age, a 3 dimensional scheme for describing human physique is formulated. Kretschmer´s constitutional typology is discarded in favor of one based on 3 first order variables or components, endomorphy, mesomorphy, and ectomorphy, each of which is found in an individual physique and indicated by one of a set of 3 numerals designating a somatotype or patterning of these morphological components. Seventy-six different somatotypes are described and illustrated. These somatotypical designations are objectively assigned on the basis of the use of 18 anthropometric indices. Second-order variables also isolated and studied are dysplasia, gynandromorphy, texture and hirsutism. Historical trends in constitutional research are summarized. A detailed description is given of the development of the somatotyping technique combining anthroposcopic and anthropometric methods. Reference is made to somatotyping with the aid of a specially devised machine. Topics discussed include: the choice of variables, morphological scales, a geometrical representation of somatotypes, the independence of components, correlational data, the problem of norms, the modifiability of a somatotype, hereditary and endocrine influences and the relation of constitution to temperament, mental disease, clinical studies, crime and delinquency, and the differential education of children. Descriptive sketches of variants of the ectomorphic components are given. Appendices list tables for somatotyping and a series of drawings of 9 female somatotypes. An annotated bibliography is followed by a more general one. 272 photographs and drawings illustrate the somatotypes. (PsycINFO Database Record (c) 2016 APA, all rights reserved)
ellauri100.html on line 201: "Ekstra Bladetin mukaan Tanska ei aio rokottaa kansalaisiaan AstraZenecan koronavirusrokotteella". https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007918892.html Tanskan terveysviranomaiset aikovat luopua AstraZenecan koronavirusrokotteesta rokoteohjelmassaan, Ekstra Bladet uutisoi. AstraZenecan rokotteen antaminen keskeytettiin Tanskassa maaliskuun alkupuolella veritulppiin mahdollisesti liittyvän yhteyden takia. Euroopan lääkevirasto EMA totesi hiljattain, että rokotteen ja veritulppien välillä oli yhteys, vaikka veritulpat ovatkin erittäin harvinainen haittavaikutus. Asiasta lisää hetken kuluttua.
ellauri100.html on line 227: Naispsykologi suuttui kun yli 100-kiloinen mies vinoili sen sääristä. Naispsykologi löi sen katuun. Mies jäi selälleen makaamaan ajoradalle. Silmäkaaren murtuma ja kallon sisäinen aivoverenvuoto. Ei ihme että olivat epäluuloisia kun vein Seijaa Töölön tapaturmaklinikalle. Se oli astiakaapin kulma. Eiku se oli razastushaaveri.
ellauri100.html on line 232: Seuraava ploki on vaikuttava esimerkki siitä, miten vähän variaatiota apinoissa oikeasti esiintyy, ja miten täydellisesti niiden pään sisältö määräytyy niiden pään ulkopuolelta. Virginian poikien 5-portainen asteikko moraalisia asenteita selittää mainiosti tän häiskän mielenmaiseman. Se pyörii selvästi asteikon oikeassa laidassa ulvoen surullisesti kuin Surku Yniäinen kohti kadehdittavia susipohattoja. No on se sentään koiraeläin izekin vaikka matalajalkainen. Ei mikään neekeri.
ellauri100.html on line 236: Apologies, but YourMorals.org is not available for use by people in the European Union until we figure out how to comply with GDPR guidelines. But you can readPolitics and Prosperity.com instead! Now there is a straight-backed American if there ever was one! (Was there?)
ellauri100.html on line 250: Birth and upbringing: Born before Pearl Harbor, but not old enough to remember it or World War II. (Japan formally surrendered two days before my first day of kindergarten.) Raised in two small, adjoining cities in the flat, eastern part of Michigan’s lower peninsula. (But not in the Detroit metro area, as we hastened to add when asked “What part of Michigan?”.) Not a son of privilege, by any means (see “Socioeconomic Background and Character,” below).
ellauri100.html on line 252: Academics: Graduated from Big-Ten U in the early 1960s with a B.A. in Economics. Accepted for graduate study in economics at several top schools, including Chicago, M.I.T., and some Ivy League schools. Chose M.I.T. and soon regretted the choice: gray, rainy Cambridge and robotic mathematical approach to economics made for a depressing combination. Returned to alma mater to finish the academic year, then quit to join the (somewhat) “real world” and earn some money. Read: I flunked because I was too dense for M.I.T.
ellauri100.html on line 256: Marriage (and family): Made my first love in the think-tank and married her 56 years later. Our happy union was blessed by two grown children — whose sad lives invalidate the (sometimes tough) support we gave them — and twelve fighting, shoving, and enraging grandchildren. 17-vuotiaat rakastuivat ensi silmäyxellä. Nyt Aune ei enää muista kuka Paavo on.
ellauri100.html on line 258: Early and mid-career: After four years as an analyst at the think-tank, went to the Pentagon as a “whiz kid” for two years, at the height of the Vietnam War. Another regrettable choice. Returned to the think-tank and stayed seven more years, advancing from analyst to project director and program director (i.e., manager of several projects).
ellauri100.html on line 262: Return to D.C.: When asked why, replied “Give a person an opportunity to feed at the public trough and that person will take the opportunity.” Incentives work! Another incentive was the opportunity to criticize analysis (instead of doing it), as an in-house reviewer of technical reports. Notice how I always returned to my masters like a dog after running awaay. It's Peters principle: I had reached my glass ceiling. I just couldn't do anything else. Unfortunately, my position AND PAY deteriorated at each round, until I ended up basically an over-aged proofreader.
ellauri100.html on line 264: Home stretch: Stayed at the think-tank another 18 years. After three years of reviewing reports, seized an opportunity to establish and run the think-tank’s publications department. Promoted a year later to chief financial and administrative officer, with a portfolio consisting of accounting, computer operations, contracting, facility planning and operations, financial management, human resources (a.k.a. personnel), library and technical information services, physical and information security, programming services, and publications. Basically, I ended up doing everything because there were not many people left in that doomed outfit. Became deeply involved in legal matters, including spin-off of the think-tank from parent company, resolution of affirmative-action claims, and complex contract and lease negotiations. Contrived retirement at age 56. Read: that's when they at long last got rid of me because I had sunk the spin-off.
ellauri100.html on line 275: In my lifetime I have been related to, known, befriended, and worked with a broad cross-section of humanity. I have seen poverty and squalor, conversed with semi-literates and near-idiots, heard the rantings and taunts of bigots and bullies, known lazy louts and no-account dreamers, and admired hard workers with few skills and little learning who were proud of their meager possessions because they had earned them.
ellauri100.html on line 279: My parents’ outlook on life reflected the small-town values of the places in which they were raised. Through a grandmother to whom I was close, I got a good taste of how she, and my parents, had lived. I also came to know the advantages of living in villages, towns, and small cities: physical security and the kind of serenity that is almost impossible to find, for more than a few hours at a time, in the large cities and vast metropolitan areas that now dominate the human landscape of America.
ellauri100.html on line 281: If my father ever earned as much as a median income, it would come as a surprise to me. Our houses, neighborhoods, and family friends were what is known as working-class. If there were twinges of envy for the rich and famous, they were balanced with admiration for their skills and accomplishments. These children of the Great Depression — my parents and their siblings and friends — betrayed no feelings of grievance toward those who had more of life’s possessions. They were rightly proud of what they had earned and accumulated, and did not feel entitled to more than that because of their “bad luck” or lack of “privilege”. These attitudes fit the Virginia boy's moral right edge like a glove.
ellauri100.html on line 283: In my own life, my jobs have ranged from busing tables to serving as a corporate officer. I have spent time in the company of high-ranking government officials, high-priced and expert lawyers, brilliant scientists and academicians, and talented musicians and artisans.
ellauri100.html on line 285: In short, I have walked many streets of life and seen many facets of the human condition. I have been spared much; my personal history excludes the direct effects of war, disaster, and privation. And I have been content to settle for relative obscurity and comfort rather than fame and fortune, even though I might have attained them had I chosen to strive for them. (What a laugh!)
ellauri100.html on line 289: My personality is more aloof than openly empathic (see “Temperament”, below). Why, I cannot say. I do know that aloofness can be an avoidance mechanism for persons who are too easily overwhelmed by emotion. And I do have an emotional side that I usually avoid exposing to others. Let me just say that my ability to observe the human condition is not dulled by automatic empathy of the kind that I have seen so often in persons whose political views are based on nothing more than raw emotion. Nor am I animated by prolonged adolescent rebellion, guilt, or an inability to advance beyond collegiate leftism. I am self-aware and self-critical to a fault.
ellauri100.html on line 293: What is the point of these recollections and glimpses of my character? It is to say that my upbringing, experiences, and personality give me an advantage when it comes to understanding the human condition and prescribing for its ills. This blog — in its very small way — is a place of refuge from uninformed emotion, prolonged adolescent rebellion, guilt, and a refusal (or inability) to change one’s political views for whatever reason — whether it is opportunism, obduracy, willful ignorance, simple stupidity, or an inability to admit error (even to oneself). Naah, why beat about the bush: I like to be visible and froth at the mouth, and with my credentials, this is the best I can do.
ellauri100.html on line 297: A man who is not a Liberal at sixteen has no heart; a man who is not a Conservative at sixty has no head.
ellauri100.html on line 301: Intelligence (for those who might care) and its application: Graduate Record Examinations scores: verbal aptitude, 96th percentile; quantitative aptitude, 99th percentile; advanced test in economics, 99th percentile. Combined verbal and quantitative scores qualify me for membership (which I do not seek) in the Triple-Nine Society, whose members “have tested at or above the 99.9th percentile on at least one of several standardized adult intelligence tests”. But I am much older now — more than thrice the age I was when I took the GREs — so I do not claim to be “brilliant”. On the other hand, I know a lot more now than I did then, and the more one knows the better one gets at assembling information into meaningful patterns and sorting bad ideas from good ones.
ellauri100.html on line 303: My intelligence was recognized at an early age, but its use was not much stimulated by my parents or the K-12 schools I attended. Only when I went to college was I “stretched”, and then the stretching came mostly at my initiative (unassigned reading and long, solitary sessions working through academic theories). The stretching — which was episodic during my working career — continues to this day, in the form of blogging on subjects that require research, careful analysis, and self-criticism of what I have produced. Self-criticism is central to my personality (see next) and leaves me open to new ideas (see next after that). Like religion. Next I am thinking of becoming a Trotskyist.
ellauri100.html on line 313: I was apolitical until I went to college. There, under the tutelage of economists of the Keynesian persuasion, I became convinced that government could and should intervene in economic affairs. My pro-interventionism spread to social affairs in my early post-college years, as I joined the “intellectuals” of the time in their support for the Civil Rights Act and the Great Society, which was about social engineering as much as anything.
ellauri100.html on line 315: The urban riots that followed the murder of Martin Luther King Jr. opened my eyes to the futility of LBJ’s social tinkering. I saw at once that plowing vast sums into a “war” on black poverty would be rewarded with a lack of progress, sullen resentment, and generations of dependency on big brother in Washington. (Regarding the possibility that I am a racial bigot, see the note at the bottom of this page. If you don't care to read that far, yes, I am a racial bigot, and how.)
ellauri100.html on line 317: At about the same time, my eyes were opened fully to the essential incompetence of government by LBJ’s inept handling of the war in Vietnam. (Gradualism, phooey — either fight to win or get out.)
ellauri100.html on line 319: However, it was not momentous events but a bit of seemingly irrelevant analysis that administered the coup de grâce to my naïve “liberalism”. It happened in the early 1970s, when my boss asked me to concoct grand measures of effectiveness for the armed forces (i.e., summary measures of antisubmarine warfare capabilities, of tactical strike capabilities, and so on). I struggled with the problem, and made a good-faith effort to provide the measures. But in the end I had to report to my boss that he had given me “mission impossible”. Why? Because, no summary measure could capture the effects of the many factors that would determine the effectiveness of the armed forces: the enemy, the characteristics of his forces, the timing and geographic particulars of any engagement, and so on. (See “Hemibel Thinking” in this post for a précis of my argument.) That was the first time I got sacked. But I returned as soon as my boss got fired.
ellauri100.html on line 323: But there is more to my journey into political philosophy. I began to think seriously about liberty and libertarianism in the 1990s. Eventually, I began to question doctrinaire libertarianism (pro-abortion, pro-same-sex “marriage”, etc.) which seems to have no room in it for the maintenance of social norms that bind civil society and make it possible for people to coexist willingly and peacefully, and to engage in beneficially cooperative behavior. And so, I have become what I call a Burkean libertarian. I had slipped all thw way to the right edge of the Virginia boys' scales, in the same way, and for the same reasons, as the Nazis after the shameful defeat in WWI.
ellauri100.html on line 325: The development of my theological views, which I will not trace in detail, has paralleled the development of my political philosophy. My collegiate atheism gradually turned to agnosticism as I came to understand the scientific bankruptcy of atheism. There is not a great gap between agnosticism and deism, and I recently made the small jump across that gap. We like jumping, Sören Kierkegaard, William James and me.
ellauri100.html on line 331: I have noticed that a leftist will accuse you of “hate” just for saying something contrary to the left-wing orthodoxy of the day. If you disagree with what I have to say here, but prefer to spew invective instead of offering a reasoned response, don’t bother to submit a comment — at least not until your rage has passed or your medication has taken effect. (My medication is working fine. It is curious how small the distance is between considered opinion and gobbledygook madness.) As it says in the sidebar, I will not publish incoherent, off-point, offensive, or abusive comments except my own. Nor will I lose any sleep for having denied you an outlet for your incoherence, irrelevance, offensiveness, or abusiveness. You can post it on your own blog or on any of the myriad, hate-filled, left-wing blogs that view murder as “choice,” government dictates as “liberty,” self-defense as a “war crime” (when it’s practiced by the U.S. or Israel), and the Constitution as a vehicle for implementing current left-wing orthodoxy.
ellauri100.html on line 335: Having said that, I acknowledge that I sometimes adopt a biting or dismissive tone. (See, for example, the fourteen words that follow the em-dash two paragraphs above.) If you will read my blog carefully, however, you will find that my views are grounded in facts and logic. Where you disagree with or question something that I say in a particular post, search this blog and the list of favorite posts for more on the same subject. If you cannot or will not take the time to do that, don’t bother to comment unless you do it politely and give your reasons for disagreeing with me. I will reply politely, factually, and logically.
ellauri100.html on line 337: If you will bother to read very much of this blog and its predecessor, you will find that I am pro-peace, pro-prosperity, and pro-liberty — positions that leftists and certain libertarians like to claim as theirs, exclusively. Unlike most leftists and more than a few self-styled libertarians, I have seen enough of this world and its ways to know that peace, prosperity, and liberty are achieved when government carries a big stick abroad and treads softly at home (except when it comes to criminals and traitors). Most leftists and many self-styled libertarians, by contrast, engage in “magical thinking,” according to which peace, prosperity, and liberty can be had simply by invoking the words and attaching them to policies that, time and again, have led to war, slow economic growth, and loss of liberty.
ellauri100.html on line 343: I suspect that I am not a racist. I don’t despise blacks as a group, nor do I believe that they should have fewer rights and privileges than whites. (Neither do I believe that they should have more rights and privileges than whites or persons of Asian or Ashkenazi Jewish descent — but they certainly do when it comes to college admissions and hiring.) It isn’t racist to understand that race isn’t a social construct and that there are general differences between races (see many of the posts listed here). That’s just a matter of facing facts, not ducking them, as leftists are wont to do.
ellauri100.html on line 353:

ellauri100.html on line 359:

{14:3} Qui loquitur veritatem in corde suo, qui non egit dolum in lingua sua: Nec fecit proximo suo malum, et opprobrium non accepit adversus proximos suos.

ellauri100.html on line 363:

{14:5} qui pecuniam suam non dedit ad usuram, et munera super innocentem non accepit: Qui facit hæc, non movebitur in æternum.

ellauri100.html on line 368: Why did fat Dana Scott fall out with Alfred Tarski? Why did he leave for Princeton and Alonso Church? Was it a gay fight over Richard Montague? They were not mad at one another, they had problems.
ellauri100.html on line 387: Persons who choose the impersonal basis of choice are called the thinking types by Jung. Persons who choose the personal basis are called the feeling types…. The more extreme feeling types are a bit put off by rule-governed choice, regarding the act of being impersonal as almost inhuman. The more dedicated thinking types, on the other hand, sometimes look upon the emotion-laden decisions and choices as muddle-headed.
ellauri100.html on line 391: Persons who choose closure over open options are likely to be the judging types. Persons preferring to keep things open and fluid are probably the perceiving types. The J is apt to report a sense of urgency until he has made a pending decision, and then he can be at rest once the decision has been made. The F person, in contrast, is more apt to experience resistance to making a decision, wishing that more data could be accumulated as the basis for the decision. As a result, when a P person makes a decision, he may have a feeling of uneasiness and restlessness, while the J person, in the same situation, may have a feeling of ease and satisfaction.
ellauri100.html on line 393: Js tend to establish deadlines and take them seriously, expecting others to do the same. Ps may tend more to look upon deadlines as mere alarm clocks which buzz at a given time, easily turned off or ignored while one catch an extra forty winks, almost as if the deadline were used more as a signal to start than to complete a project.
ellauri100.html on line 405: 1. Openness to experience: High scorers are described as “Open to new experiences. You have broad interests and are very imaginative.” Low scorers are described as “Down-to-earth, practical, traditional, and pretty much set in your ways.” This is the sub-scale that shows the strongest relationship to politics: liberals generally score high on this trait; they like change and variety, sometimes just for the sake of change and variety. Conservatives generally score lower on this trait. (Just think about the kinds of foods likely to be served at very liberal or very conservative social events.)
ellauri100.html on line 411: 4. Agreeableness: High scorers are described as “Compassionate, good-natured, and eager to cooperate and avoid conflict.” Low scorers are described as “Hardheaded, skeptical, proud, and competitive. You tend to express your anger directly.”
ellauri100.html on line 423: The idea behind the scale is that human morality is the result of biological and cultural evolutionary processes that made human beings very sensitive to many different (and often competing) issues. Some of these issues are about treating other individuals well (the first two foundations – harm and fairness). Other issues are about how to be a good member of a group or supporter of social order and tradition (the last three foundations). Haidt and Graham have found that political liberals generally place a higher value on the first two foundations; they are very concerned about issues of harm and fairness (including issues of inequality and exploitation). Political conservatives care about harm and fairness too, but they generally score slightly lower on those scale items. The big difference between liberals and conservatives seems to be that conservatives score slightly higher on the ingroup/loyalty foundation, and much higher on the authority/respect and purity/sanctity foundations.
ellauri100.html on line 497: In addition, we asked you some questions on the second page about your mental health. That recent Gallup poll showed that conservatives and religious people report having better mental health when asked using a single question (“how would you rate your mental health?”). We want to see if their finding holds up using a more specific scale, so we asked you to report on a variety of symptoms related to depression and anxiety, which are the most common kinds of mental health symptoms that people report. In the graph below, your score is shown in green. High scores mean MORE mental health complaints. Scores run from 1 (the lowest possible score, no symptoms at all) to 5 (the highest possible score, people who responded “extremely” to all items). As before, the blue bar shows the score of the less religious people; the red bar shows the average score of the most religious people.
ellauri100.html on line 501: The study you just completed included both a self-report and an implicit measure of well-being. The self-report measure of well-being was the Satisfaction With Life Scale, and the implicit measure was an Implicit Association Test (IAT) that compared the strength of automatic mental associations. In this version of the IAT, we investigated associations between the self-concept and the concepts of happiness and sadness.
ellauri100.html on line 503: The idea behind the IAT is that concepts with very closely related (vs. unrelated) mental representations are more easily and quickly responded to as a single unit. For example, if “me” and “happy” are strongly associated in one’s mind, it should be relatively easy to respond quickly to this pairing by pressing the “E” or “I” key. If “me” and “happy” are NOT strongly associated, it should be more difficult to respond quickly to this pairing. By comparing reaction times on this test, the IAT gives a relative measure of how strongly associated the two categories (Me, Not Me) are to mental representations of “happy” and “sad”. Each participant receives a single score, and your score appears below.
ellauri100.html on line 507: Positive scores indicate that “happiness” associations with the self-concept are stronger (i.e., faster) than “sadness” associations, and a negative score indicates the opposite.
ellauri100.html on line 513: The scale is a measure of your attitudes toward crime and punishment. Some of the items reflected a “progressive” and less punitive attitude toward criminals (for example agreeing with the statement that “punishment should be designed to rehabilitate offenders,” and being opposed to the death penalty). Other items reflected a more “traditional” attitude, including a willingness to use traditional forms of punishment, such as shaming or flogging. We grouped these two kinds of items together to give you a “progressive” and a “traditional” score in the first graph below. We call this the “comprehensive” justice scale because research on justice and punishment has usually taken either a liberal or conservative approach. We are trying to examine the broadest possible range of ideas and intuitions about what you think should happen to the offender, and the victim. Disagreements about crime and punishment have long been at the heart of the “culture war.” By linking your responses here to the information you gave us when you registered, or when you took other surveys, we hope to shed light on what kinds of people (not just liberals and conservatives) endorse what kinds of responses to crime, and why.
ellauri100.html on line 537: One scale uses questions from the National Science Foundation’s (NSF) 2010 Science and Engineering Indicators, which is an effort to track public knowledge and attitudes toward science and technology trends in the U.S. and other countries. For this survey, the items pertaining to understanding statistics, how to read data charts, and conducting an experiment were used.
ellauri100.html on line 539: The other scale is the Subjective Numeracy Scale by Angela Fagerlin and colleagues, which measures individuals’ preference for numerical information. Numeracy (adapted from the term ‘literacy’) represents individuals’ ability to comprehend and use probabilities, ratios, and fractions. Traditional measures of numeracy ask people to perform mathematical operations, such as ‘If person A’s risk of getting a disease is 1% in 10 years, and person B’s risk is double that of A’s, what is B’s risk?’ However, some participants find these types of problems stressful and unpleasant, plus they are difficult to score in online studies. Subjective numeracy measures (like the scale you just took) are shown to be equally good measures of numeracy, without burdening participants.
ellauri100.html on line 545: The scale measures the factual knowledge people possess about politics. We used questions about three broad topics: 1) civics and what the government is and does (e.g. who has the final responsibility to decide if a law is constitutional or not?); 2) public officials or leaders (e.g. who is the current Speaker of the House?); and 3) political parties (e.g. which party is more conservative on a national scale?).
ellauri100.html on line 547: The idea behind this scale is that objective factual knowledge may be an important factor in studies about political issues and reasoning. It may be that people who are more informed about politics (whether they’re liberal or conservative) think and reason differently about moral or political issues than people who are less informed. For instance, are people who are more informed more or less likely to objectively evaluate political arguments? We suspect that, ironically, people with more political knowledge may be less objective when it comes to a number of information processes (see recommended reading below).
ellauri100.html on line 557: The idea behind the IAT is that concepts with very closely related (vs. unrelated) mental representations are more easily and quickly responded to as a single unit. For example, if “European American” and “good” are strongly associated in one’s mind, it should be relatively easy to respond quickly to this pairing by pressing the “E” or “I” key. If “European American” and “good” are NOT strongly associated, it should be more difficult to respond quickly to this pairing. By comparing reaction times on this test, the IAT gives a relative measure of how strongly associated the two categories (European Americans, African Americans) are to mental representations of “good” and “bad”. Each participant receives a single score, and your score appears below.
ellauri100.html on line 593: Nyt on Seijan syntymäpäivä. Ja må hon leva 3x, uti hundrade år. Enää puuttuu 31. Ruozalaiset huutaa hip hip huraa 4x, se on dubbel svensk lösen. Turkkilaiset kexivät ampua plazareita kunniansoituxena. Ruozalaiset soturit huusi huraata < m.alasax. hurren 'kiiruhtaa vikkelästi'. Vikkelään nyt pojat! Hurry hurry hurry buy my rice and curry! Ryssät < mr. Roslagen huutaa yhä uraata novgorodilaisten viikinkien perässä. Tätä hurrit tuskin enää muistavat, niin kauan ovat kellexineet rauhan oloissa. Ruozalaiset rannikköjääkärit nolostuivat kun yheltä lensi laatta kesken suomalaisten katselmusta. Sadistinen päällikkö pani pojat sukeltamaan kakassa ja hukutti väpelön oxentajan mäntysuopapaljussa. Mäntysuopa on ruozixi grön såpa. Ruozalaisista poliisisarjoista oppii kaikenlaista jännittävää.
ellauri100.html on line 620: That paddles in a halcyon sea; se soutaa autereessa merellä.
ellauri100.html on line 621: My heart is gladder than all these Mun sydän on iloisempi niitäkin
ellauri100.html on line 664: Kristina Rusetti syntyi Charlotten kadulla (nyk. Hallam Street), Lontoossa, isä Gabriele Rossetti, runoilija ja pakolainen Abruzzosta vlta 1824, äiti Frances Polidori, Lordi Byronin ystävälääkärin Polidorin sisko. Sillä oli 2 veljeä ja 1 sisko. Dante Gabriel oli se prerafaelisti, William and Mariakin kynäilivät. Kuopus Christina oli eloisa lapsi. Se saneli ekan tarinansa äidille ennenkuin oppi kirjoittamaan, ihan kuin Johnin Charlotte.
ellauri100.html on line 666: Christina kävi kotikoulua, vanhemmat opetti uskontoa, klassikkoja, satuja ja romskuja. Se symppasi Keatsia Scottia Ann Radcliffea and Matthew Lewistä. Kotona palvottiin Dante Alighieria,, Petrarcaa ja muita Italian julkkixia, ja ne vaikutti Christinan kirjoittamiseen. Koti oli avoinna Italian mamuille taiteilijavallankumouxellisille. Perheen kodit Charlotten kadulla olivat lähellä Madam Tussaudin vahakabinettia, Lontoon Zoota ja äskettäin avattua Hallizijan puistoa, missä Kristina kävi säännöllisesti; toisin kuin mamuvanhemmat, Kristina oli täys lontoolainen, ja onnellinen sellainen.
ellauri100.html on line 674: Kristina alkoi kirjoittaa ylös runojaan ja päiväs ne 1842 alkaen, aluxi matkien suosikkirunoilijoita. 1847 se alkoi kokeilla sonetteja, hymnejä ja balladeja, ja kopioida juonet Raamatusta, kansansaduista ja pyhimysten elämistä. Sen aikaiset runot usein koskee kuolemaa ja menetystä, heijastaen romanttista perinnettä ja tietty sitä depistä. Se julkaisi 2 runoa, "Kalman kylmyys jalkovälissä", "Sydämen kylmyys siellä yhdessä paikassa", Athenaeumissa 1848 18-vuotiaana salanimellä "Ellen Erehdy". Se osallistui prerafaeliittien kirjallisuuslehteen nimeltä The Sperm Jan-Apr 1850, jota toimitti William. Tästä alkoi julkkiselämä.
ellauri100.html on line 682: Swinburne omisti Rondellien vuosisadan 1883 Rusetille, kerta Rusetti oli tehnyt liikenneympyröitä useista runoistaan, esim. runosta Vaimo siipalle. Rusetti ei ollut ihan varma oliko naisten äänioikeus hyvä asia (ämmät tuppaa muutenkin oleen aina äänessä), mutta monet feministitutkijat on löytäneet sen runoudesta feministiteemoja. Rusetti vastusti orjuutta (Amerikan etelässä), eläinten kiusaamista (labroissa), ja tyttöjen hyväxikäyttöä (alaikäisinä).
ellauri100.html on line 702: Swart-headed mulberries,
ellauri100.html on line 727: Laura bow’d her head to hear,
ellauri100.html on line 734: Pricking up her golden head:
ellauri100.html on line 746: Laura rear’d her glossy head,
ellauri100.html on line 765: One had a cat’s face,
ellauri100.html on line 802: Long’d but had no money:
ellauri100.html on line 803: The whisk-tail’d merchant bade her taste
ellauri100.html on line 820: “You have much gold upon your head,”
ellauri100.html on line 878: Odorous indeed must be the mead
ellauri100.html on line 883: Golden head by golden head,
ellauri100.html on line 905: Kneaded cakes of whitest wheat,
ellauri100.html on line 994: While with sunk eyes and faded mouth
ellauri100.html on line 997: With shade of leaf-crown’d trees,
ellauri100.html on line 1002: Fetch’d honey, kneaded cakes of wheat,
ellauri100.html on line 1133: Mad to tug her standard down.
ellauri100.html on line 1135: One may lead a horse to water,
ellauri100.html on line 1153: Along whichever road they took,
ellauri100.html on line 1165: Threaded copse and dingle,
ellauri100.html on line 1175: The kind heart made her windy-paced
ellauri100.html on line 1189: And had to do with goblin merchant men.”
ellauri100.html on line 1225: Swift fire spread through her veins, knock’d at her heart,
ellauri100.html on line 1238: Cast down headlong in the sea,
ellauri100.html on line 1259: Her gleaming locks show’d not one thread of grey,
ellauri100.html on line 1278: In deadly peril to do her good,
ellauri100.html on line 1303: Väitöskirjan jälkeen Egyptiin tyttökouluun opettamaan tyttösille liettuaxi äännettyä ranskaa. Sieltä Ankaraan ja Konstantinoopeliin, josta maakuntakierros päättyi Poitiersiin. 1965 se sai professuurin EHESS:istä Pariisista, ja siellä se istui neljännesvuosisadan ja vaihtoi postimerkkejä muiden semiootikkojen kaa. Se kuoli 1992 ja haudattiin Konowiin.
ellauri100.html on line 1305: Greimaxen eka julkaisu Cervantes ir jo don Kichotas ilmestyi kaikkien tuntemassa Varpai-lehdessä, jonka se ize perusti. Sen poinzi oli: "Let's not be afraid to be Don Quixotes" (tai sama liettuaxi). Sit tuli se thesis "La Mode en 1830. Essai de description du vocabulaire vestimentaire d' après les journaux de modes [sic] de l'époque". Greimiemen ämmän poka jätti sanakirjahommat siihen, mutta jäi loppuiäxi suffixi- ja puffiximiehexi. Ennen Marxia se luki Ferdinand de Saussurea ja Louis Hjelmsleviä jotka oli saaneet vaikutteita Marxin arvoteoriasta. Muita vaikutteita oli Georges Dumézil (who dat) ja rakenneantropologi Claude Lévi-Strauss, satusetä Vladimir Propp, joku Étienne Souriau, ja (voi ei) fenomenaalinen Edmund Husserl, turhanpäiväinen Maurice Merleau-Ponty, kallonkutistaja Gaston Bachelard (jonka Jöpi eilen mainizi), sekä Touretten syndroomainen superman André Malraux. Kaikesta tästä voi päätellä, että Greimas käänsi Marxin päälaelleen ja Hegelin taas oikeinpäin.
ellauri100.html on line 1308: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/aa/Algirdas_Julien_Greimas_2017_stamp_of_Lithuania.jpg" width="30%" />
ellauri100.html on line 1320: Sen mallissa oli 3 vaihetta eli faasia. Eka vaihe on toiminnan semiotiikka, jossa vuorostaan on kolme ossaa, eli mitä sadun hahmot puuhaavat (ne nimittäin hakee kamoja kuin muumipelissä - tää on suoraan tota EAT! tematiikkaa), kertomusskeema (missä järjestyxessä ne puuhat kerrotaan, eli suunnitelma, toteutus ja palkintojen jako), ja lähinnä pintaa kertomuxen aliohjelmien kielioppi, jossa määritellään miten hahmot saa ja menettää pelimerkkejä.
ellauri100.html on line 1366: Barthesin vastaus oli koittaa selvittää mikä tekee kirjoista uniikkeja ja originelleja. Kirjassa Le degré zéro de l´écriture (1953), se väittää että konventiot vaivaa sekä kieltä että tyyliä, eikä ne ole sixi luovia. Sen sijaan "kirjoitus", se miten kirjailija vääntelee tyylikonventioita) on se ainut uniikki ja luova akti. Mut heti kun toi uusi vääntely tulee tunnetuxi, se muuttuu klisheexi. Sixipä (kuten huomautti Jussi Jurkka selvänäkevästi radiossa) taiteessa tarvitaan koko ajan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan, muuten ei ole koko taidetta.
ellauri100.html on line 1388: This section does not cite any sources. Please help improve this section by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed. (March 2018) (Learn how and when to remove this template message)
ellauri100.html on line 1397: The (awesome but not painful) idea that she had not been everything to me. Otherwise I would never have written a work. Since my taking care of her for six months long, she actually had become everything for me, and I totally forgot of ever have written anything at all. I was nothing more than hopelessly hers. Before that she had made herself transparent so that I could write.... Mixing-up of roles. For months long I had been her mother. I felt like I had lost a daughter.
ellauri100.html on line 1399: Vähän tuntuu siltä että Barthes oli kuin San Sebastianin beachin myyntipoika: Aqua batatas, coca cola, lemonada... sen tarjottimelta löysi kaikki kyldyyripursoonat paletilleen jotakin, ilman että se ize asiassa olis yhteenvedonomaisesti saanut aikaan paljon paskaakaan. Se oli vaan tollanen kulturprofilen, vaikka tafsasikin etupäässä poikia.
ellauri101.html on line 2: ad>
ellauri101.html on line 19: ad>
ellauri101.html on line 39: Battling inner and outer demons, confronting bullies, and courting your ultimate mate symbolize a passage through the often-treacherous tunnel of self-discovery and individuation to mature adulthood.
ellauri101.html on line 46: Joseph Campbell was born in White Plains, New York, on March 26, 1904, the elder son of hosiery importer and wholesaler Charles William Campbell, from Waltham, Massachusetts, and Josephine (née Lynch), from New York. Campbell was raised in an upper-middle-class Irish Catholic family; he related that his paternal grandfather Charles had been "a peasant" who came to Boston from County Mayo in Ireland, and became the gardener and caretaker at the Lyman estate at Waltham, where his son Charles William Campbell grew up and became a successful salesman at a department store prior to establishing his hosiery business. During his childhood, he moved with his family to nearby New Rochelle, New York. In 1919, a fire destroyed the family home in New Rochelle, killing his maternal grandmother and injuring his father, who tried to save her.
ellauri101.html on line 48: In 1921, Campbell graduated from the Canterbury School in New Milford, Connecticut. While at Dartmouth College he studied biology and mathematics, but decided that he preferred the humanities. He transferred to Columbia University, where he received a Bachelor of Arts degree in English literature in 1925 and a Master of Arts degree in medieval literature in 1927. At Dartmouth he had joined Delta Tau Delta. An accomplished athlete, he received awards in track and field events, and, for a time, was among the fastest half-mile runners in the world.
ellauri101.html on line 50: In 1924, Campbell traveled to Europe with his family. On the ship during his return trip he encountered the messiah elect of the Theosophical Society, Jiddu Krishnamurti; they discussed Indian philosophy, sparking in Campbell an interest in Hindu and Indian thought. In 1927, he received a fellowship from Columbia University to study in Europe. Campbell studied Old French, Provençal, and Sanskrit at the University of Paris and the University of Munich. He learned to read and speak French and German.
ellauri101.html on line 52: On his return to Columbia University in 1929, Campbell expressed a desire to pursue the study of Sanskrit and modern art in addition to medieval literature. Lacking faculty approval, Campbell withdrew from graduate studies. Later in life he jested that it is a sign of incompetence to have a PhD in the liberal arts, the discipline covering his work.
ellauri101.html on line 56: In February 2020, Brooklyn native Lawrence V. "Larry" Ray, born Lawrence Grecco, who had resided in his daughter's on-campus apartment at Lawrence College in 2010 after his release from prison, was charged by prosecutors in Manhattan with conspiracy, extortion, sex trafficking, forced labor, and other related offenses, following nearly 10 years of alleged transgressions with students and former students. At a bail hearing held March 2, 2020, an Assistant U.S. Attorney disclosed to the Manhattan federal court that Ray had been arrested while in bed with one of his victims. Bail was denied.
ellauri101.html on line 60: Campbell attended a Grateful Dead concert in 1986, and marveled that "Everyone has just lost themselves in everybody else here!" With the Dead, Campbell put on a conference called "Ritual and Rapture from Dionysus to the Grateful Dead".
ellauri101.html on line 61: Campbell died at his home in Honolulu, Hawaii, on October 30, 1987, from complications of esophageal cancer. He is buried in O'ahu Cemetery, Honolulu, among many many more grateful dead.
ellauri101.html on line 64: Instead of focusing on the many differences between cultural myths and religious stories, however, Campbell looked for the similarities. And his studies resulted in what’s called the monomyth.
ellauri101.html on line 70: Campbell outlined the stages of the monomyth in his classic book The Hero with a Thousand Faces (audiobook). Read it later when you got time. Judging by the toc, it is a ripoff from the structuralists.
ellauri101.html on line 80: ads/2018/01/enneagram.png" width="500px" />
ellauri101.html on line 90: ads/2015/09/dt150907.gif?resize=862%2C268" width="40%" />
ellauri101.html on line 143: ads/2014/09/dilbert-mbti.jpg" width="40%" />
ellauri101.html on line 153: In Joseph Campbell's The Hero's Journey, he describes the typical adventure of the archetype known as The Hero, as the person who goes out and achieves great deeds on behalf of the group, tribe, or civilization.
ellauri101.html on line 155: Joseph Campbell, arguably the greatest mythologist of the twentieth century, was certainly one of our greatest storytellers. This masterfully crafted book interweaves conversations between Campbell and some of the people he inspired, including poet Robert Bly, anthropologist Angeles Arrien, filmmaker David Kennard, Doors drummer John Densmore, psychiatric pioneer Stanislov Grof, Nobel laureate Roger Guillemen, and others. Campbell reflects on subjects ranging from the origins and functions of myth, the role of the artist, and the need for ritual to the ordeals of love and romance. With poetry and humor, Campbell recounts his own quest and conveys the excitement of his lifelong exploration of our mythic traditions, what he called “the one great story of mankind.” Hemmetti nää sen sankarit on lähes yhtä tuntemattomia kuin se ize.
ellauri101.html on line 158: The readers of Follow Your Inner Heroes To The Work You Love relate to heroes because most of them had heroes growing up. Now it is time for them to realize that they, too, have special qualities within themselves to achieve their heart's desire and be a success.
ellauri101.html on line 185: Polyvalentti on monisidoxinen aine tai monitehoinen sammutusvaahto tai lääke. Toimii joka vaivaan niinkuin Panadol. Ota Panadol ja tee parannus.
ellauri101.html on line 221: Sinä ansaizet kaiken sinulle kuuluvan hyvän kunhan heräät lumouxesta ja herätät vierelläsi nukkuneet. "Sinä ansaizet, kunhan". Eikös tää oo on vähän tollasta tit for tat? Kaikki tämmöset lunastuslupauxet on pelkkää kaupantekoa. Tää kirja on Toivon viesti lapamadoille: pyytäkääpä kauniisti niin saatte ilmaisexi, tai ainaskin pitkällä maxuajalla.
ellauri101.html on line 239: Noniin, takaisin Greimasin satukaavaan. Heimut sehän on suoraan mun omasta TMAD-kässäristä tuttu faktitiivisuuden kaava jossa yhden transitiivisen tapahtuman aiheuttajana on toinen välitys. Siinä perussiirrossa siirtyy joku objekti eli esine joltain lähteeltä jollekin kohteelle. Faktitiiviosassa joku lähettäjä lähettää matkaan tekijän joka saa aikaan ton sisennetyn tapahtuman jonkun vastaanottajan hyväxi. Siziinä voi olla vielä tämmönen avustajaosa tai instrumentaalinen tapahtuma jossa joku avustaja avustaa tota tekijää ja kenties vielä yxi jossa joku vastaustaja vastustaa sitä, jotta saadaan nollasummapeliä.
ellauri101.html on line 247: Kade misu piirtää typerästi ylimääräisen nuolen armon eli aarteen vastaanottajasta sankariin. Ajatus on selkeästi kalvinistinen, eliskä ton saajan on ize ruvettava sankarixi, ei tässä mitään ilmaisia lounaita olla tarjoomassa. TINSTAAFL. Ei siinä mitään lisänuolta tarvita, kyseessä on samastus, unifikaatio: lahjan saaja on sisäinen sankarini ize, eli mä. Loppujen lopuxi ei tässä muita pelaajia tarvita kuin nro 1, jolla on koko nippu rooleja. Is it solipsistic here or is it just me?
ellauri101.html on line 259: Jari Kimmo Johannes Sairasvyö (ent. Heinonen, s. 12. kesäkuuta 1965 Turku) on suomalainen liikemies ja ex- tv- ja radiotoimittaja-juontaja, joka tunnetaan mediaesiintyjänä ja -työntekijänä sekä perustamansa Trainers’ House -valmennusyhtiön entisenä toimitusjohtajana ja yritysvalmentajana. Se on ex vähän joka alalla. Entinen hallijärjestäjä niinkuin Kristina.
ellauri101.html on line 264: Sairasvyö kävi Espoon Tapiolan koulun ja lukion. Figures. Reservin vänrikki Sairasvyö on palvellut Ruotuväen varusmiestoimittajana, ollut Contactor-lehden päätoimittaja ja työskennellyt Radio Cityssä. On siinä kovaa näyttöä. Ja lisää pukkasi:
ellauri101.html on line 268: Keväällä 2007 Sairasvyö harjoitti hyväntekeväisyyttä osallistumalla YLE:n Hyvä -keräykseen ja Bangladeshin matkalle, jossa pyrittiin tukemaan sen bangladeshilaisten naisten viivalle yrittäjäksi ryhtymistä. Sairasvyö oli mukana lainaamassa mikroluottoja naisilta. Niillä rahoilla Sairasvyö hankki syksyllä 2007 izelleen muun muassa vanhusten palvelutaloja ja osti ja Laattapisteen myymäläkonseptin toteuttaneen GSP Groupin osakkeita ja nousi setelitikapuita pitkin yhtiön hallitukseen.
ellauri101.html on line 287: I'm ready for love.
ellauri101.html on line 310: Here come bad news, talking this and that (Yeah!)
ellauri101.html on line 374: Pharrell made the world “Happy” in 2014 with this feel-good anthem. The song soared to #1 in 35 countries—it was the best selling song of 2014.

ellauri101.html on line 375: Pharrell wrote and produced “Happy” for the soundtrack of Despicable Me 2. It also became the lead single of his second studio album, G I R L.
ellauri101.html on line 412: Hän kuitenkin toteaa, että kovimmat tuotot saa tietenkin näkemällä itse vaivaa ja opettelemalla suoran asuntosijoittamisen kuvion. ”Jos on ahkera, mitä minä en ole, niin totta kai parhaat tuotot tulee sillä, että opettelee ne asiat ja käy omin käsin häätämässä kadulle ne lurjuxet.” Siinä voi kyllä joutua leukakirurgille, nimimerkillä kokemusta on.
ellauri101.html on line 427: Testauksista on selvinnyt, että kykyni toimittaa energiaa rengaslihakseen on poikkeuksellisen heikko. Johtaminen on Sairasvyön elämäntyö ja intohimo. Hän korostaa, että johtajan tavoitteena on saada firma kukoistamaan ja kasvamaan. Toisten inspiroiminen ei kuitenkaan onnistu, jos on itse menettänyt pidätyskykynsä. Jarin puhetulvaa on vaikea keskeyttää. Ize asiassa mahdotonta. Siltä puuttuu rengaslihas kurkusta. Peräpäässäkin se on aika löyhänä, välystä on kuin Roger Casementilla.
ellauri101.html on line 446: Nike is best known for its use of child labor and sweatshops. Factories contracted by Nike violate minimum wage and overtime laws. 2011 Nike complained that two-thirds of its factories producing Converse products still do not meet the company's standards for worker mistreatment, poor working conditions and exploitation of cheap overseas labor. Knight's son, Matthew, died in a scuba diving accident in El Salvador in 2004. Serve him right.
ellauri101.html on line 451: Mike, nyt mentiin. Vedä Hanesit päälle ja Niket jalkaan, tempaa Wheatiet ja kulauta Gatorade niin napataan 1 Big Mac matkalla. On se surkeeta.
ellauri101.html on line 464: Nike ei myy tossuja vaan ylläpitää urheilun taikaa. Se antaa meille voimia syntyä joka päivä uudelleen. Niin siis tässä oli just se oivallus: ei tavaranmyynti ole kuin uskontoa, vaan päinvastoin uskonto on äärimmilleen kehitettyä tuoteasettelua. Sen brändi on jo saapunut loogiseen päätepisteeseen. Erillistä tavaraa ei enää tarvita, kun brändi izessään on riittävän houkutteleva. Armon lunastusta ilman litteintäkään pakettia. Det är alldeles OK att ångra sig. Valitettavasti Ivar Kampradille lähettämäni jaxuhali myöhästyi. DEATHin luiseva pitkä käsi yltää äveriäisiinkin. No ehkä ne herätetään pakkasesta henkiin jahka tiedemiehet kexii miten. Se on ihan huulilla. Herra hän haisee jo.
ellauri101.html on line 469: Kerran ollessaan vauhdissa Jöns läimäytti kadulla Mauno Koivistoa selkään ja huudahti: "Ja nimi oli Carlson!" Mauno Koivisto oli CEC:n esimies Suomen Pankissa. Tultuaan presidentixi Mauno ei kuzunut CEC:tä eikä Pirkkoa uudenvuodenbileisiin. Tästä ne olivat loppuikänsä katkeria Manulle. Se oli Jönsyn syytä!
ellauri101.html on line 475: Steppasin partyy, minä ja mun malis (ahh) nää bad hoes on mun saaliin mä scoreen sen pilluu niinku maalii nää hoes mua vaan vaanii mul on staminaa niinku Cavanii tää ämmä ei kestä mun banaanii mä teen tälle muijalle kawaalis tää muija fiilaa Jarers ja malis
ellauri101.html on line 477: Tääl on veija jol on twenty bodies se imi mun dikkii ku mä olin ladis se fell in love with me koska mä en oo Stadist tän ämmän kaikki frendit on vaa thottiees mul on glocki mun taskus, näist negeist ei oo vastust mä nään op nege, mä runuppaan sen taskut tykkään olla pilves, enkä laskuis mul on 5k mun Balmainin farkuis
ellauri101.html on line 479: Big 026 niggad know me man, big governor (big governor, gang shit)
ellauri101.html on line 481: Steppasin partyy, minä ja mun malis (ahh) nää bad hoes on mun saaliin mä scoreen sen pilluu niinku maalii nää hoes mua vaan vaanii mul on staminaa niinku Cavanii tää ämmä ei kestä mun banaanii mä teen tälle muijalle cawaalis tää muija fiilaa Jareers ja malis
ellauri101.html on line 483: Steppasin partyy, minä ja mun mali en voi cuffaa veija, joka on aina vaan baaris oot aina posted up kaivohuonees tai laadis et oo enää bad, emmä enää sua panis no ouhh, ku mä tarjoon sulle shoots näätsä noi äijät tuol, noi äijät opps emmä koske niihin, ne soittaa mulle copps oot tän paikan kaunein, kyl sä varmaa oot
ellauri101.html on line 487: Steppasin partyy, minä ja mun malis (ahh) nää bad hoes on mun saaliin mä scoreen sen pilluu niinku maalii nää hoes mua vaan vaanii mul on staminaa niinku Cavanii tää ämmä ei kestä mun banaanii mä teen tälle muijalle kawaalis tää muija fiilaa Jareers ja malis
ellauri101.html on line 499: Japeräppi: Maantieteellisesti Espoon keskuksen - erityisesti Suvelan - liepeillä tyypillisesti kaduilla ja yksityisasunnoissa kuultava Laasaslaisorientoitunut keskustalainen suomiräp -musiikki.
ellauri101.html on line 503: Kawalis: Somali street slang used in the UK for finessing or fuckin with someone's head for your own advantage. "Yo I'm gonna kawalis him for some weed." "Yo u kawalisd him for £5,000??"
ellauri101.html on line 507: Ladis: A strong, independant, and feminine woman. A woman that is self sufficient and also nurturing. An attractive, yet humble woman. A striking woman, able to hypnotize men with her manner and intelligence. "If I had to choose between a (Betty) and a (Marilyn), I would choose a Ladis!"

ellauri101.html on line 517: Philip Teeri ei osaa päättää pitäiskö pahastua Biitlesin "I'd rather see your dead little girl than be with another man" värsystä vai erottaako teos elämästä kokonaan, niin että Woody Allenin leffojakin saisi kazoa. Mun kanta lienee selvä, ja yhtä selvä kanta on Kristina-tädillä. Philip Teeri jää heilumaan siinä välillä, koska se välittää niin vitusti siitä mitä muut siitä ajattelevat. Se hyräilee tiskatessa Carole Kingin laulua "Where you lead I will follow", joka on Gilmore Girlsin tunnari, aivan ällöttävä ajatus, toi Lorelei on just yhtä liimamainen päällepäsmäri kuin sen äitikin. Rory parka. Aina kii sen ihossa kuin Tintissä Kapteeni Capun laastari. Philip parka, sen 2-vaimo on varmaan just samanlainen päsmäri. No se sai vaan mitä pyysikin. Sitä saa mitä tilaa.
ellauri101.html on line 526: Rotvälska är ett allmänt begrepp i svenskan för att benämna ett obegripligt och/eller förvirrande språk/dialekt. Uttrycket kommer närmast från tyska och danska, i vilka ordet snarast betecknade "tjuvspråk". I svenska är ordet känt sedan 1700-talet. Efterleden -välsk, (från ett gammalt germanskt ord för allt främmande och icke-germanskt), i betydelsen "utländsk" förekommer ordet också i valnöt, välsk, valack och Wales.
ellauri101.html on line 528: Det fanns också en dansk variant kallad rotvælsk.
ellauri101.html on line 552: Generation is also often used synonymously with cohort in social science; under this formulation it means "people within a delineated population who experience the same significant events within a given period of time". The impressionable years hypothesis is a theory of political psychology that posits that individuals form durable political attitudes and party affiliations during late adolescence and early adulthood. Sukupolvet on olleet globaalisia vasta sitten kun sodatkin.
ellauri101.html on line 554: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3e/Generation_timeline.svg/675px-Generation_timeline.svg.png" />
ellauri101.html on line 574: X-sukupolvi on sana, jonka tarkoitus on kuvata 1980-luvulla nuoruuttaan elänyttä ja 1980- ja 1990-luvuilla aikuistunutta sukupolvea. Käsite on peräisin kanadalaisen kirjailijan Douglas Couplandin kirjasta (Generation X: Tales for an Accelerated Culture).
ellauri101.html on line 613: As the first social generation to have grown up with access to the Internet and portable digital technology from a young age, members of Generation Z have been dubbed "digital natives", even though they are not necessarily digitally literate. Moreover, the negative effects of screen time are most pronounced on adolescents compared to younger children. Compared to previous generations, members of Generation Z in some developed nations tend to be well-behaved, abstemious, and risk-averse. They tend to live more slowly than their predecessors when they were their age, have lower rates of teenage pregnancies, and consume alcohol less often, but not necessarily addictive drugs. Teenagers nowadays seem more concerned with academic performance and job prospects, and are better at delaying gratification than their counterparts from the 1960s, despite concerns to the contrary. On the other hand, sexting among adolescents has grown in prevalence though the consequences of this remain poorly understood. Meanwhile, youth subcultures have been quieter, though not necessarily dead.
ellauri101.html on line 615: Globally, there is evidence that the average age of pubertal onset among girls has decreased considerably compared to the twentieth century, with implications for their welfare and their future. In addition, adolescents and young adults have higher rates of allergies, higher awareness and diagnoses of mental health problems, and are more likely to be sleep-deprived. In many countries, youths are more likely to have intellectual disabilities and psychiatric disorders than older people. In some European nations, they are facing declining cognitive abilities, especially among the cognitive elites.
ellauri101.html on line 617: Around the world, members of Generation Z are spending more time on their electronic devices and less time reading books than before, with implications for their attention span, their vocabulary, and thus their school grades as well as their future in the modern economy. At the same time, reading and writing fan fiction is of vogue worldwide, especially among teenage girls and young women. In Asia, educators in the 2000s and 2010s typically sought out and nourished top students whereas in Western Europe and the United States, the emphasis was on low-performers. In addition, East Asian students consistently earned the top spots in international standardized tests during the 2010s.
ellauri101.html on line 633: A direct consequence of urbanization is falling fertility. In rural areas, children can be considered an asset, that is, additional labor. But in the cities, children are a burden.
ellauri101.html on line 635: The United Nations estimated in mid-2019 that the human population will reach about 9.7 billion by 2050, a downward revision from an older projection to account for the fact that fertility has been falling faster than previously thought in the developing world. The global annual rate of growth has been declining steadily since the late twentieth century, dropping to about one percent in 2019. In fact, by the late 2010s, 83 of the world´s countries had sub-replacement fertility.
ellauri101.html on line 637: During the early to mid-2010s, more babies were born to Christian mothers than to those of any other religion in the world, reflecting the fact that Christianity remained the most popular religion in existence. However, it was the Muslims who had a faster rate of growth. About 33% of the world´s babies were born to Christians who made up 31% of the global population between 2010 and 2015, compared to 31% to Muslims, whose share of the human population was 24%. During the same period, the religiously unaffiliated (including atheists and agnostics) made up 16% of the population but gave birth to only 10% of the world´s children.
ellauri101.html on line 639: Statistical projections from the United Nations in 2019 suggest that, by 2020, the people of Niger would have a median age of 15.2, Mali 16.3, Chad 16.6, Somalia, Uganda, and Angola all 16.7, the Democratic Republic of the Congo 17.0, Burundi 17.3, Mozambique and Zambia both 17.6. (This means that more than half of their populations were born in the first two decades of the twenty-first century.) Benin, Burundi, Ethiopia, Madagascar, Malawi, Nigeria, Tanzania, Zambia, Yemen, and Timor-Leste had a median age of 17 in 2017.
ellauri101.html on line 643: As a result of cultural ideals, government policy, and modern medicine, there have been severe gender imbalances in China and India. According to the United Nations, in 2018, China and India had a combined 50 million of excess males under the age of 20. Such a discrepancy fuels loneliness epidemics, human trafficking (from elsewhere in Asia, such as Cambodia and Vietnam), and prostitution.
ellauri101.html on line 649: Brazil´s fertility rate has fallen from 6.3 in 1960 to 1.7 in 2020. For this reason, the nation´s population is projected to decline by the end of the twenty-first century. According to a 2012 study, soap operas featuring small families have contributed to the growing acceptance of having just a few children in a predominantly Catholic country. However, Brazil continues to have relatively high rates of adolescent pregnancies, and the government is working to address this problem.
ellauri101.html on line 689: ads/2020/05/unnamed-2-1.png" height="150px" />
ellauri101.html on line 697: Amerikassa brändäys oli mennyt ihan järjettömiin esim kouluissa. Lapset kazo pakkomainontaa tunnilla teeveestä jota ei voi edes kääntää hiljalle. Atlantalainen koulupoika erotettiin koulusta kun se oli tullut Cokispäivänä kouluun Pepsipaita päällä. Meillä se on varmaan ajan kysymys jota ratkoo seuraava oikeistohallitus jahka keskenjäänyt terveyden ja liikenteen yxityistäminen on saatu kuntoon. Tai tarvizeeko enää keskusradiota kun hommat hoituu paremmin pursonoidusti mobiilin ja Googlen avulla. Jäljellä olevien kansalaisyhteiskunnan jäänteiden kuten hallinnon ja oikeuslaitoxen korruptio ovat hyvässä vauhdissa kiitos mm Pöystin ja Yli-Viikarin ponnistelujen.
ellauri101.html on line 703: Nostattaessaan aiheellista pahexuntaa brändifirmoille Naimi tarttuu kiinni mistä saa. Esim. yliopisto-opettajat pahexuvat sitä että opiskelijoista on mainosmaailman ansiosta tullut nöyrien ja kunnioittavien adeptien sijasta jotain kuningaskuluttajia, jotka tulee kahvimukit kädessä kazastamaan onko opettajan anti vaivan arvoista. No ei siinä mitään. On vaan todettava, että kapitalistinen kilpailu on darwinin kazannossa lähempänä kärpäsparven herkullisen kakan haistelua ja kilpapörähdystä pökäleelle kuin muurahaisten pesän uumenista johdettua yhteispeliä. Kummatkin on omalla tavallaan yhtä ällöjä. Mutta pieni ällöys on vaan luonnollista. Naturalia non sunt turpia.
ellauri102.html on line 2: ad>
ellauri102.html on line 19: ad>
ellauri102.html on line 44: Johtavan kuluttajantutkimuslaitoxen Yankelovich Partnersin Vuonna 1997 julkaiseman teoxen Reading the ages mukaan moninaisuus oli X-sukupolven johtoajatus. Suurille ikäluokille eli siis boomereille se oli ollut yksilöllisyys ja heidän sodankäyneille vanhemmilleen epäyxilöllisyys eli velvollisuudentunne. Entäs sitä edelliselle polvelle? No se oli se kadonnut polvi, niille ei ollut mikään pyhää, ei edes omaisuus.
ellauri102.html on line 54: Daniel Yankelovich (December 29, 1924 – September 22, 2017) was a public opinion analyst and social scientist. After attending Boston Latin School, Yankelovich graduated from Harvard University in 1946 and 1950 before completing postgraduate studies at the Sorbonne in France. As a psychology professor he has taught at New York University and The New School for Social Research. In 1996 he served as Senior Fellow at the John F. Kennedy School of Government at Harvard. In 2015, Yankelovich received the Warren J. Mitofsky Award for Excellence in Public Opinion Research.
ellauri102.html on line 56: In 1958 he founded the marketing and research firm Daniel Yankelovich, Inc., which was later renamed as Yankelovich, Skelly, & White, Inc., remaining chair till 1986. In 2008, Yankelovich merged with Henley HeadlightVision to create The Futures Company, a planning consultancy that exists under the WPP communications holding company. He also founded The New York Times/Yankelovich Poll, now The New York Times/CBS Poll. In 1976, together with Cyrus Vance, he founded Public Agenda, a nonpartisan group devoted to public opinion and citizen education. Educating the public and forming their public opinion is the key to democracy, viz. κρατεĩν τòν δῆμον, containing the rubble. In 1995 he was awarded the Helen Dinerman Award by the World Association for Public Opinion Research. Fuck these guys are Jews to a man!
ellauri102.html on line 70: The cook in the lunchroom's ready to sell
ellauri102.html on line 90: Feelin' the music from head to toe
ellauri102.html on line 98: Feelin' the music from head to toe
ellauri102.html on line 110: Nuorille pitää siis olla myötäsukaan ja myydä niille mieluisia brändejä. No sehän käy. Ja kävikin. Nyt on 1/4 vuosisata kulunut X-sukupolvesta, mikä nyt on alfa-nuorisolla mielessä? Kysy Greta Thunbergiltä. Luontoystävällisyys käy tästä lähin kaupaxi. Luantobrändejä syntyy kuin jalkasientä sateella. Ei haittaa niinkauankuin voitot saadaan kotio.
ellauri102.html on line 124: MTV eikös se ole se 🦉 visio? tump-tump-tump-tump-klikink! Teija Sopanen istuu mustavalkoisena tupeeratussa tukassa korkokengissä polvet näkyvissä nailoniset sääret supussa ja kuuluttaa seuraavan ohjelmanummeron. Se on Niilo Tarvajärven Palapeli. Ei hizi mä en koskaan graduoitunut 70-luvulta 90-luvulle. Nyttemmin mä olen taantunut takas 50-luvun lopulle.
ellauri102.html on line 128: A very tall man walks into bar... and a lady recognizes him as a pro
ellauri102.html on line 130: "What's that for?" the lady questions. "Oh, I have this so that when I'm on TV, people will see my tattoo, and Reebok pays me."
ellauri102.html on line 132: 'What's that?' the lady questions a ain "Just like the Reebok tattoo, I get paid
ellauri102.html on line 135: The lady screams: "Don't tell me you
ellauri102.html on line 203: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7b/Richard_Branson_March_2015_%28cropped%29.jpg/250px-Richard_Branson_March_2015_%28cropped%29.jpg" width="150px" />
ellauri102.html on line 207: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a8/Bill_Gates_2017_%28cropped%29.jpg/220px-Bill_Gates_2017_%28cropped%29.jpg" width="150px" />
ellauri102.html on line 209: ads/chorus_image/image/63700251/gettyimages-144948917.0.1462675289.0.jpg" width="150px" />
ellauri102.html on line 211: adf1bb%2F0x0.jpg%3Fbackground%3D000000%26cropX1%3D1457%26cropX2%3D2405%26cropY1%3D17%26cropY2%3D966" width="150px" />
ellauri102.html on line 325: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/99/FMSTAN_%26_SPIDER_Global_meeting_in_Austrian_Foreign_Ministries_in_Vienna_%2849120446508%29_%28cropped%29.jpg/749px-FMSTAN_%26_SPIDER_Global_meeting_in_Austrian_Foreign_Ministries_in_Vienna_%2849120446508%29_%28cropped%29.jpg" height="200px" />
ellauri102.html on line 327: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/48/Paul_Krugman-press_conference_Dec_07th%2C_2008-8.jpg/220px-Paul_Krugman-press_conference_Dec_07th%2C_2008-8.jpg" height="200px" />
ellauri102.html on line 336: Siis tätä on jo jauhettu vuosikymmenien ajan ja tuloxet on näkyvissä. Koronan avulla saadaan loputkin nurkissa nuohoajat kotitoimistoihin. Mezätalossa tehdään tilajärjestelyjä. Mun ja Andrewn huoneista tulee 6 hengen koppeja. Elämäntapaintiaanit razastaa aavaa preeriaa.
ellauri102.html on line 345: Hakukone näytti että Pikkarin 1999 peukuttama Squamishin McDonaldsin ensimmäinen ammattiliitto oli hajonnut jo ennen ekaa sopimusta 20v sitten. Mikään ei ole muuttunut 20 vuodessa, enintään entisestään huonontunut. Väliaikaisuus, määräaikaisuus, osa-aikaisuus ja nollasopimuxet vapauttavat työnantajan sosiaalimaxuista ja työnottajan sosiaalieduista. Ainoat lisärikat sopassa ovat robotiikka ja tekoäly, jotka vapauttavat entistä useamman työn uuvuttaman työn raskaan raadannasta.
ellauri102.html on line 370: Popcornia ja Petersiä tärkeämpi minä-brändin sanansaattaja on kuitenkin Daniel H. Pink (ent. Prick). Hän on huomannut tilapäisen työn, alihankintasopimusten ja itsensä työllistämisen yleistymisen ja puhuu 'vapaiden agenttien maasta". Pink kirjoitti kirjaa nimeltä Free Agent Nation ja on ylpeä tästä uudesta isänmaastaan. Hän jätti arvostetun työpaikkansa Al Goren puhemyllynä. Hänen kaltaisensa kuikelot ovat markkinointikonsultteja, copywritereitä, headhuntereita ja ohjelmistosuunnittelijoita, jotka kokeilevat 🧘‍♂️ jooga-asentoja verkotetuissa kotitoimistoissa. Sisäileviä sankareita kuten "Jjarrii!" Headhuntteri oli epämiellyttävä lankoni Iso-Masa, ennenkuin sen päässä naxahti. Ja se pikkiriikkinen suonikohjuinen AHDH oli konsultti, se joka pyöri perskärpäsenä mun kimpussa Kouvolan aikoina. "Nimeä ei löydy", sanoo päänsisäinen Contacts-ohjelma. Ne oli narsisteja kumpikin.
ellauri102.html on line 384: Eikä siinä kaikki! Työttömyysaste voi olla vaikka kuinka korkea, mutta porukoilla silti köyhyys ovella, ja tän paradoxin selitys on just toi brändäyxen nimellä kulkeva työvoiman halpamyynti: olkaa joka hetki valmiina paskahommiin, joista saatte ainoastaan ropoja. Alhainen työllisyysaste ei ole todiste työn puutteesta, vaan siitä että "työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa", eli jengi ei enää suostu tulemaan aivan paskahommiin mitä niille enää tarjotaan, kun ei niillä palkoilla edes elä. Kokkareiden vastaisku on ajaa alas tukia, eiköhän sitten routa porsaan aja kaukalolle vaikka siellä oisi pelkkiä ruumenia jäljellä.
ellauri102.html on line 397: Tosi jännä nähdä johtaako tää kaikki vuosisadan takaisten tapahtumien kertauxeen. Moni asia on kuitenkin eri lailla kuin silloin, nykyiset porukat on paljon epäluuloisempia ja eriseuraisempia, ja apinoilla on nyt pahempaakin pelättävää kuin inflaatio.
ellauri102.html on line 404: Naomi Klein (s. 8. toukokuuta 1970 Montreal, Kanada) on kanadalainen toimittaja, kirjailija, professori ja aktivisti. Hänet tunnetaan erityisesti globalisaatiota ja kapitalismia arvostelevista teoksistaan No Logo (2000), Tuhokapitalismin nousu (2007) ja Tämä muuttaa kaiken (2014). Klein on vuodesta 2018 viestinnän, kulttuurin, feminismin ja fennistiikan tutkimuksen professori Rutgersin yliopistossa. Siellä se jatkaa Auli Hakulisen numeron 42 saappaissa.
ellauri102.html on line 406: Klein on kotoisin juutalaisesta perheestä (kuinkas muuten). Sekä Kleinin että hänen aviomiehensä Avi Lewisin perhe on kansalaistoimijataustaisia. Kleinin isoisä, senaattori Calvin Klein, erotettiin Disney-yhtiön palveluksesta vuoden 1942 kalsarilakon jälkeen hänen toimittuaan siinä hyperaktiivisesti. Kleinin lääkäri-isä "Pullo" Klein oli vietnamilainen ja Amerikan pahin vastustaja. Hänen elokuvantekijä-äitinsä Bonnie Sherr Klein sai julkisuutta pornoelokuvallaan No Logo Story. Hänen veljensä Seth on Canadian Centre for Alternative Policemen -tutkimuskeskuksen Kolumbian toimiston siivooja. Hänen appivanhempansa ovat journalisti Michele Landslide ja poliitikko C.S. Lewis, Kanadan uusimman ja demokraattisimman puolueen johtajan David Lewisin poika. Hänen tätinsä on ollut naimisissa poplaulaja Dave Liebkindin kanssa.lähde? Klein on julkisesti paljastunut feministiksi ja on luonnehtinut muun muassa kirjaansa No Logo hiukka feministiseksi. No ei se siitä kyllä häirizevästi näy.
ellauri102.html on line 418: Before World War II, her paternal grandparents were communists, but they began to turn against the Soviet Union after the Molotov–Ribbentrop Pact in 1939. In 1942, her grandfather, an animator at Disney, was fired after the 1941 strike, and had to switch to working in a shipyard instead. By 1956, they had abandoned communism. Vitun takinkääntäjät, juutalaisiin ei ole luottamista, niinkuin se Trotskykin. Klein's father grew up surrounded by silly ideas of social justice and racial equality, but found it "difficult and frightening to be the child of Communists", a so-called red diaper baby.
ellauri102.html on line 421: As a child and teenager, she found it "very oppressive to have a very public feminist mother" and she rejected politics, instead embracing "full-on consumerism".
ellauri102.html on line 425: She has attributed her change in worldview to two catalysts. One was when she was 17 and preparing for the University of Toronto, her mother had a stroke and became severely disabled. Naomi, her father, and her brother took care of Bonnie through the period in hospital and at home, making educational sacrifices to do so. That year off prevented her "from being such a brat". The next year, after beginning her studies at the University of Toronto, the second catalyst occurred: the 1989 École Polytechnique massacre of female engineering students, which proved to be a wake-up call to feminism.
ellauri102.html on line 429: La tuerie de l'École polytechnique est une tuerie antiféministe en milieu scolaire qui a eu lieu le 6 décembre 1989 à l'École polytechnique de Montréal, au Québec (Canada). Marc Lépine (né Gamil Gharbi), âgé de vingt-cinq ans, ouvre le feu sur vingt-huit personnes, tuant quatorze femmes et blessant treize autres personnes (9 femmes et 4 hommes)[1], avant de se suicider. Ce féminicide de masse est perpétré en moins de vingt minutes à l'aide d'une carabine obtenue légalement. Il s'agit de la tuerie en milieu scolaire la plus meurtrière de l'histoire du Canada.
ellauri102.html on line 448: ads%2Fsites%2F2%2F2016%2F11%2Fvastamainos-4.png&f=1&nofb=1" height="200px" />
ellauri102.html on line 449:
ellauri102.html on line 451: ad.fi%2F.cm4all%2Fiproc.php%2Fnike-child-labour.jpg%2Fdownsize_1280_0%2Fnike-child-labour.jpg&f=1&nofb=1" height="200px" />
ellauri102.html on line 453: ad%2Ff_auto%2Cfl_progressive%2Fq_88%2Fw_1024%2Ch_576%2Cc_fill%2Cg_faces%2Fw_1024%2Fv1522313997%2F13-3-7564781.jpg&f=1&nofb=1" height="200px" />
ellauri102.html on line 454: ad.com/wp-content/uploads/2019/08/cocacola-1.jpg?ssl=1" height="200px" />
ellauri102.html on line 455:

Kompakysymys: mikä näistä antimainoxista ei ole antimainos, vaan "controversial ad"??

ellauri102.html on line 458:

Controversial ads 2018

ellauri102.html on line 463: The Problem: The problem with this ad campaign was the fact that is promoted “body shaming”. Many feminist groups noted that the wording of the ad insinuates that the body in the picture is the only “acceptable” beach body. This means that any other body type not like the one in the picture is “unready”.
ellauri102.html on line 465: Despite the backlash from the public the ad received a lot of publicity and press coverage. Protein World went on to make a reported £1 million profit from the £250,000 they spent on the advertising campaign. Although it caused a lot of controversy around the world, it somehow still managed to boost the company’s sales.
ellauri102.html on line 471: The Problem: Controversy for this ad campaign arose in many different ways. The first was the use of world leaders without their consent. In fact, one of the ads features Pope Benedict XVI kissing a top Egyptian imam which was quickly removed after being condemned by the Vatican.
ellauri102.html on line 473: The ads were met with so much backlash that some people started to tear the ads down themselves. Despite the backlash, Benetton never withdrew or apologised for the campaign and even went on to win the prestigious Cannes ad festival award.
ellauri102.html on line 479: The Problem: During the time the advert was released, there were many protests and riots taking place in America over the #BlackLivesMatter campaign. The ad took a lot of “inspiration” from these protests and fundamentally undermined the whole point of the protests. In addition to this, the ad also received a lot of criticism for how Pepsi was responsible for “saving the day.”
ellauri102.html on line 481: Within 24 hours of releasing the ad, Pepsi faced a lot of criticism from online users over the ad and had to release an official statement while also pulling the ad.
ellauri102.html on line 487: The Problem: As you can probably see from the advert above, the choice of words for this campaign was very poorly chosen. To make things worse, they specifically aimed the campaign at people in the Middle East which caused many people to call the advert racist.
ellauri102.html on line 489: In addition to this, many right-wing groups started to promote the advert with some going as far as saying Nivea was the official alt-right antiperspirant. Eventually, Nivea released a statement about the ad and immediately withdrew it after realising the wording and context caused offence to many viewers.
ellauri102.html on line 495: The Problem: The controversy caused by the advert is as clear as day. Not only is the advert racist, but it’s also insulting to viewers.
ellauri102.html on line 501: The Problem: The main issue with this campaign is that it came across as very anti-police to most of the general public. In fact, there were reports of people complaining and becoming very aggressive in the stores, resulting in LUSH having to call the police. Due to the negative reception of the ads, LUSH ended up pulling them and releasing an official statement on their website.
ellauri102.html on line 507: The Problem: After Kaepernick refused to stand for the national anthem, many viewers became angry at him and viewed him as anti-American. The fact that Nike was using him in their ads made many people believe Nike was also anti-American. This sparked a lot of controversies online with many social media users posting pictures of themselves destroying Nike products, along with the hashtag #JustBurnIt.
ellauri102.html on line 509: However, despite the online backlash over the campaign and casting of Kaepernick, Nike reportedly made over $6 billion in sales and saw online sales grow by 31%.
ellauri102.html on line 553: Badiges de Gerada l ksmn aaa
ellauri102.html on line 565: Her work as a culture jammer and Imagitator is featured in several documentaries as well as the best-selling book “NO LOGO” by Naomi Klein. She earned a Bachelor of Education and an honours MA from OISE/UofT where her graduate research focused on Holistic Media Literacy and Transformative Learning.
ellauri102.html on line 566: In her spare time she leads laughter yoga classes and occasionally acts as a “superhero-make-over consultant”.
ellauri102.html on line 572: "So all of those things together made us consider just uprooting and relocating to our family cottage. It was my husband's idea. It was a good idea."
ellauri102.html on line 578: "It's even something I did in my 20s when I when I had gone through cancer treatments. It was just one of these things that kept my spirits up and kept me healthy," she said.
ellauri102.html on line 579: "Is it really that bad being embarrassed compared to being in everybody's phone? Thankfully, I was cured then and since I've had my kids and a good life. But when the pandemic started, it was almost like revisiting some of that because I had to kind of go back into being isolated because of my immune system. And if you ever feel really stuck, just put on some music. It has such a powerful effect. And you don't have to be a dancer. You don't have to have moves. Just move how you feel — don't worry about it looking weird. You know, life's too short to be ashamed for being weird."
ellauri102.html on line 666: Köyhälistökorttelien lapset käytti veiziä saadaxeen Niken Polon Hilfigerin ja Gantin tuotteita. Hölmöäkin hölmömpää. Golfkerhoja jahteja ja julkkixia. Ne on kaikki totaalisen hanurista. Hölmöistä baseballin pelaajan lakeista tuli talismaani ja ase.
ellauri102.html on line 677: For 45 years, Ms. magazine has been uncovering and exposing the forces opposed to women’s equality. Like unequal distribution of wealth. The magazine has been celebrating women’s progress here and around the world, and spreading feminist ideas and activism.
ellauri102.html on line 678: Because we only accept certain advertising, our readers have a high level of trust in our advertisers and sponsors. Our readers are deeply loyal to the Ms. brand and our uncompromising principles, and they know that our advertisers have the Ms. seal of approval.
ellauri102.html on line 687: Ms.stä on puolessa vuosisadassa tullut Amerikan E. T. Varakkaiden Gilmore-isoäitien preppieasuiset lapsenlapset lukee sitä koulussa pakkopullana. Through our Ms. Classroom program, Ms. is also used by college faculty as a required text at 88 universities in 43 states, reaching thousands of students nationwide.
ellauri105.html on line 3: ad>
ellauri105.html on line 20: ad>
ellauri105.html on line 48: Pahat huijaa pelissä, pelaa izepalveluautomaatilla. Vetää merirosvon kahvasta ja koettaa onnea. Onnella ja taidolla kelluu pian kökkäreenä pinnalla. Rangaistus tehoaa jos se korjaa pelin pelaamisen preferenssejä. Pahat se vaan saa vaihtamaan huijauxessa käytettyä strategiaa. Pahat ei kadu eli muuta utiliteettifunktiota vaan on pahoillaan kiinnijäännistä. Pahoja ja hulluja ei kanzi rangasta, ne on poistettava pelilaudalta.
ellauri105.html on line 64: I am Mr. Potato Head - lets play a game!
ellauri105.html on line 120: Externalize blame. If they are late to work they will say “traffic was bad” or “construction stopped me” instead of “I overslept”. These people find it a lot easier to blame everyone else for their failures.
ellauri105.html on line 126: Have the ego of an academic- relishing in the myth of their own intelligence, yet they have done nothing to actually earn that ego. They never went to school or tried to seriously study anything. So niche groups like this are perfect for them- they can act like big shot academics and get respect from other lost idiots and it fulfills their need to be considered “smart”.
ellauri105.html on line 140: Jade Worthington:
ellauri105.html on line 253: Väkevää sanomaa. Ketäs nää olikaan nää Ohola ja Oholipa? Ahaa, ne on Hesekielistä, mistä lienee Pulkkukin ladannut voimasanoja.
ellauri105.html on line 261: The Hebrew prophets frequently compared the sin of idolatry to the sin of adultery, in a reappearing rhetorical figure.[2]:317 Ezekiel's rhetoric directed against these two allegorical figures depicts them as lusting after Egyptian men in explicitly sexual terms in Ezekiel 23:20–21:[3]:18
ellauri105.html on line 265: In the divergent Theology of the Cathars, the heterodox Christian movement thriving in the 12th to 14th Centuries, Oholah and Oholibah inspired the belief that the Cathar Invisible Father had two spiritual wives, Collam and Hoolibam. Scholly ja Hooligan.
ellauri105.html on line 293: Hes 16:28. Sitte sinä teit huoruutta Assurin lasten kanssa, ja et taitanut heistä kyllääs saada; ja kuin sinä olit tehnyt huoruutta heidän kanssansa, ja et taitanut heistä kyllääntyä;

ellauri105.html on line 321: Jer 25:15. Sillä näin sanoo Herra, Israelin Jumala, minulle: ota tämä viinamalja minun kädestäni täynnänsä vihaa, ja kaada sitä kaikille kansoille, joiden tykö minä sinun lähetän.

ellauri105.html on line 445: Märta Stenevi (MP) riktade en känga mot SD, KD, M och L
ellauri105.html on line 448: Ulf Kristersson (M) kallar det nya migrationssamarbetet mellan M, SD, KD och L är ett ”stort steg”. De slopar bland annat förslaget om en ny humanitär skyddsgrund, som exempelvis möjliggör att de som omfattas av den så kallade gymnasielagen kan få stanna i Sverige.
ellauri105.html on line 453: KD-ledaren Ebba Busch svarade:
ellauri105.html on line 457: – Skillnaden mellan Annie Lööf och min politik är att du vill att alla ska komma hit. Och låna till sitt uppehälle.
ellauri105.html on line 459: – Ska du ta hit hela världen? svarade Sabuni.
ellauri105.html on line 460: – Absolut inte. Reglerad invandring med möjlighet att ta sig till sina föräldrar, sa Lööf.
ellauri105.html on line 486: Tuohon alkuaikaan sisältyivät sitten armeijapalvelus ja erilaisia muita kuuliaisuustehtäviä luostarissa, josta hänet lähetettiin silloiseen - nykyisen Tšekin ja Slovakian tasavaltojen muodostamaan - Tšekkoslovakiaan luostarikouluun opiskelemaan kieliä. Tuolta matkalta kielitaitorepertuaariinsa "tarttui" tšekin lisäksi venäjä ja kirkkoslaavi. Venäjää hän oli opiskellut jo Suomessa ollessaan, mutta ilmeisesti hän ei ollut käynyt mitään suureellisimpia kieliopintoja missään. Hänen myöhempi laaja kielitaitonsa oli enemmänkin suuren lahjakkuuden tai kuten isä Sergius Colliander, joka oli hänet tavannut, sanoi, nerouden, aikaan saamaa oppimista. Hänen sanottiin osanneet lukuisia kieliä ja ilmeisesti hän osasi melko hyvin tai jopa sujuvasti oman äidinkielensä suomen lisäksi, ruotsia, venäjää, saksaa, ranskaa ja ainakin enemmän kuin auttavasti kreikkaa ja ilmeisesti myös jonkin verran tšekkiä ja latinaakin. Tätä laajaa kielitaitoaan hän käytti sitten myöhemmin hyväkseen mm. tekemällä käännöstöitä. Hän käänsi suomeksi useita maailmanhistoriallisia merkittäviä kaunokirjallisia teoksia, mm. Leo Tolstoin "Hadži Murat", Ivan Turgenevin "Savua", Ilja Ehrenburgin "Pariisin kukistuminen", mutta myös mm. Tšehovia ja monia muita merkittäviä kirjailijoita.
ellauri105.html on line 499: Saksassa menikin sitten seitsemisen vuotta ja kun hän 1975 palasi Suomeen, tietynlainen ynseä suhtautuminen, mitä hän katsoi kokeneensa jo ennen lähtöä, jatkui - ainakin hänen omasta mielestään ja kun hän ei suostunut siirtymään hänelle määrättyyn tehtävään, hän ei jäänytkään pysyvästi Heinäveden Valamoon, vaan siirtyi asumaan "maanpakoon" joksikin aikaa Joensuun ortodoksisen seurakunnan omistaman leirikeskuksen tiloihin, mistä hän sitten siirtyi asumaan Rautalammille. Jonkinlainen oman elämän ristiriitaisuus yhteiskunnan tai vaikkapa kirkon kanssa saattoi osaltaan johtua myös hänen omista henkilökohtaisista teoistaan lähinnä sodan jälkeisen ja ilmeisesti jossain määrin myös ennen sotaa tapahtuneen sosialistisen liikkeeseen ja kommunistiseen puolueeseen liittyvien järjestöjen toiminnassa. Hän oli mukana SNS-seuran toiminnassa ja jopa palveli SDPL:n nuorisolehteä Kiurua 40-luvun lopulla. Tämäkin ajanjakso oli mielenkiintoinen ja täynnä erilaisia pettymyksiä, jotka omalta osaltaan johtivat myöhempiin Mefodin elämän radikaaleihinkin ratkaisuihin. Rautalammilla pappismunkki Mefodi asui kuin munkki ensin velipuolensa kanssa hänen kotonaan ja välien viilennettyä elämänsä viimeisinä vuosina kunnan vanhuksille varaamissa asunnoissa, joita hän aina nimitti keljoiksi, kuten luostarissa oli tapana sanoa munkin asunnosta. Rautalammilta käsin hän matkusteli paljon ulkomailla ja pääsi käymään vielä myös Laatokan Valamossa, oman munkkielämänsä alkukodissa, jonne hän myös jossain vaiheessa mietti paluutaan, muttei kuitenkaan sitten sitä toteuttanut. Näitä muita ulkomaanmatkojaan hän lystikkäästi nimitti viihdekiertueiksi ja niistä ja monesta muusta retkestä olisi vielä paljonkin kerrottavaa. Hän kävi tervehtimässä matkoillaan myös vanhoja ystäviään, kuten esimerkiksi luostarin entistä leipuria, keittiömunkki Joonaa, Juojärven asemalla asuvaa munkkia, joka oli joutunut myös hankauksiin luostarinsa kanssa, mutta hän tapasi myös lukuisia tuttujaan ulkomailla.
ellauri105.html on line 501: Mefodin ystäviä ja tuon ajan ortodoksisia vaikuttajia vasemmalta oikealle: Paavali (myöh. arkkipiispa), Markos, Isaki, Savva ja Pietari (Kuva pappismunkki Mefodin albumista, © Valamon luostari) Pappismunkki Mefodi säilytti terävä-älyisyytensä ja sananvalmiutensa loppuun saakka. Häneltä saattoi saada kipakan ja terävän vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Otetaan tähän loppuun kaksi sellaista. Kun hän aikanaan Heinäveden Valamossa ollessaan istui Torakkahoviksi nimetyn munkkien asuntolan kuistilla yhdessä pappismunkki Savvan - toisen "koiranleuan" kanssa - valkoisissa viitoissaan ja pitkine partoineen ja paikalle saapui turisti kameransa kassa kysyen: "Saako ottaa kuvan?" - Mefodi jyrähti: "Joo, kuvata saa, muttei ruokkia." Toisen kerran saman kysymyksen edessä hän vastasi toimittaja-kuvaajalle, jonka hän ehkä epäili ottavan kenties huonolaatuisen kuvan. Hän sanoi: "Jospa tässä käy kuten paavi Pius V:lle, kun hänestä tehty maalaus - joka ei ollut paavin mielestä kovin ihastuttava - lähetettiin edelleen. Paavi oli näet kirjoittanut kuvan taakse: Älkää peljätkö, se olen minä, paavi Pius." Pappismunkki Mefodista jäi kirjoittamatta vielä paljon mielenkiintoisia asioita, mutta jospa jossain sopivassa vaiheessa saisin niistä koottua ja sanoiksi muodostettua toisen, pitemmän tarinan. Mutta olkoon nyt tämä jupina alkuna mahdollisesti uusille, uudenlaisille jupinoille tai ehkä paremminkin tarinoille ortodoksisista, mielenkiintoisista ihmisistä, joita ympärillämme on elänyt. Kuten aikaisemmin taisin mainita, alan taas itsekin joidenkin tuiki tuntemattomien ja eräiden hyvän-päivän-tuttujen kanssa väsyä tähän tietynlaiseen kriittiseen kirjoittamistyyliini, jonka jo kerran sain lopetettua. Jospa tässä syksyn ja talven aikana saisin lopetettua ja julkaistua jo melkein valmiit, keskeneräiset jupinani ja voisin lopettaa tämänkin Happy 1 -blogisivuston ympäristölle ja ainakin joillekin kanssaihmisille sopimattomana. HAP happy P.S. Infoa kirjoitusvirheistä ja muista hatarista tiedoista voi lähettää suoraan tämän blogin yhteysosoitteeseen: happy.ykkonen(at)gmail.com Ko. osoite ei ole muussa käytössä. Nettihoukka klo 11.44
ellauri105.html on line 511: Unknown 4. toukokuuta 2021 klo 16.40 Mefodi oli meillä Merikadulla useaan kertaan. Matkoilla Müncheniin ja muualle Saksaan tuolloin 1968 aikoihin, aina vuodesta 1965, jolloin ystävystyi perheemme kanssa. Vastaa
ellauri105.html on line 528:

Medelklassens sandslott hotade

ellauri105.html on line 530: Åbo Akademin rahoittama ruozinkielinen sos.dem professori Kimmo Grönholm puolustaa Hoblassa rapautuvaa keskiluokkaa ja sen hiekkalinnaa, edustuxellista demokratiaa. Missä sos.dem nilkit ja kesk.kok. nilkit vuorotellen tarttuu vallankahvasta ja kääntää hyvinvointilaivaa pari piirua omaan rantaan päin. No onhan se siitä hyvä että kusipäitä vaihdetaan edes neljän vuoden välein vähän tuulettumaan hangelle. Kusitolppia ne on siltikin, se haju ei niistä haihdu tamppaamallakaan. Kimmonen ja Immonen riitelivät 2015 siitä kumpi haisee pahemmin.
ellauri105.html on line 532: Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund pitää uskomattomana, että kansanedustaja ja erityisesti hallituspuolueen kansanedustaja voi kehottaa taisteluun monikulttuurisuutta vastaan.
ellauri105.html on line 543: Jee sittenhän Kimmosta tulee ruozinsuomalainen mamu! Niitähän kansallismielisessä maassa saa tappaa koronaan ja muutenkin vainota. Nej men ojoj! Det tjänar Kimmo inte längre att flytta till Sverige! Enligt HBL fre 9.5.2021 är "oborstade nationalister plötsligt rumsrena" i Sverige med! Invandringskritiska nationalkonservativa partier har i de nordiska länderna vuxit och blivit så stora att de blir svårare att negligera. Ny är det hög tid för Kimmo att komma ut till undsättning för de hotade sandslottena.
ellauri106.html on line 2: ad>
ellauri106.html on line 19: ad>
ellauri106.html on line 40: Oikeassapa oli kapu. Phillun humoristilaatu on tukahdutettu raivo. Shixavaimosta sillä ei ole muuta kuin pahaa sanottavaa. Eikä muistakaan naisista. Tukahdutettu raivo, misogynia ja pedofilia. Selvä pyy: oidipuskomplexi. Älkääkä yhtään supisko ja hihittäkö siellä takarivissä! Näillä paasauxilla ja Rothin sepustuxilla ei ole kerrassaan mitään yhteistä! Any similarities to persons dead or living are purely coincidental.
ellauri106.html on line 46: Philip Roth has not had much luck with biographers. Late in his life, furiously aggrieved after the failure of his marriage to the actress Claire Bloom and the publication of Bloom’s incendiary memoir of their years together, he asked a close friend, Ross Miller, an English professor at the University of Connecticut, to take on the task. Roth sent Miller lists of family members and friends he wanted to be interviewed, along with the questions that he felt should be asked. (“Would you have expected him to achieve success on the scale he has?”) It didn’t work out, for various reasons. Roth had wanted Miller to refute a familiar charge, “this whole mad fucking misogynistic bullshit!” that he felt flattened his long erotic history into one false accusation. But Miller came to his own conclusion. “There is a predatory side to both Sandy and Philip,” he told a cousin of Roth’s. (Sandy was Roth’s older brother.) “They look at women—I’m not gonna write about this—but they are misogynist. They talk about women in that way.”
ellauri106.html on line 52: It was not Bailey’s role as a biographer to pass judgment on his subject. He needed only try to understand him, and to make us understand him, too. “Why shouldn’t I be treated as seriously as Colette on this?” Roth had asked Miller, of the sex question. “She gave a blow job to this guy in the railway station. Who gives a fuck about that? . . . That doesn’t tell me anything. What did hand jobs mean to her?”
ellauri106.html on line 54: So what did sex mean to Roth? Bailey’s book is so caught up in its obsessive cataloguing of paramours that the forest gets lost in an endless succession of trees. The place where Roth found insight into his own character was on the double bag. Over and over, in the novels, he transformed pro life. Bailey’s prurient, exhaustively literal version of that life reverses the effect, and the result is sadly diminishing. What he never grasps is Roth the artist, with his powers of imagination, of expression, of language—what made him worthy of biography at all.
ellauri106.html on line 65: Philip Roth was the younger of the 2 boys of Herman Roth (1901–1989) and his wife Bess, nee Finkel (1904–1981). Both parents were assimilated American Jews of the second generation of immigrants. The maternal grandparents came from the area around Kiev, the Yiddish-speaking paternal grandparents, Sender and Bertha Roth, from Koslow in Galicia. Sender Roth had trained as a rabbi in Galicia and worked in a hat factory in Newark. Herman Roth, the middle of seven children and the first child in the United States, first worked in a factory after eight years of schooling, then became an insurance agent selling door-to-door life insurance. By his retirement he made it to the district director of Metropolitan Life. Philip Roth's brother, Sanford (Sandy) Roth (1927–2009), who was four years older than him, studied art at the Pratt Institute, became vice-president of the advertising agency Ogilvy & Mather in Chicago and made a name for himself as a painter after his "early retirement".
ellauri106.html on line 67: In October 1956, Philip Roth met the secretary Margaret Martinson Williams in Chicago, whom he married in February 1959. The divorced mother of two children of completely different social origins, who was four years older than him, initially gave Roth the feeling of both a challenge and a liberation. Later, however, the problems and arguments in their relationship increased, which the writer dealt with in retrospect in works such as When She Was Good ( Lucy Nelson or Die Moral, 1967) or My Life As a Man (Mein Leben als Mann, 1974). In his autobiography The Facts (The Facts, 1988) Margaret even advanced as Josie Jensen to the “counter-self”, to the “arch enemy and nemesis ” of the author. The couple separated in 1963, but Margaret Roth refused to consent to a divorce. Five years later she died in a car accident.
ellauri106.html on line 69: From 1958 onwards, the couple lived in New York on the Lower East Side of Manhattan, and in 1959 they spent seven months in Italy on a Guggenheim grant. Upon their return, they both settled in Iowa City, where Roth led the Writers' Workshop at the University of Iowa. The experiences in small-town Iowa far away from the American metropolises flowed into Roth's second novel Letting Go (Other People's Worries), which was published in 1962, but in contrast to Roth's previously published volume of short stories Goodbye, Columbus caused mixed reactions from critics. Stanley Edgar Hyman, for example, criticized weaknesses in the narrative structure of the novel, the two narrative parts of which are only superficially connected, but praised what he saw as "the keenest eye for the details of American life since Sinclair Lewis". Letting Go is also the first novel in which Roth, as in numerous later works, made the writings of his literary predecessors an integral part of the narrative, and is therefore often referred to as Roth's first "Henry James novel".
ellauri106.html on line 71: In 1962, the same year Letting Go was published, Roth became Writer-in-Residence at Princeton University. After separating from his wife, Roth began a five-year psychoanalysis with the New York psychiatrist Hans J. Kleinschmidt, who published the case history anonymously in a medical journal in 1967 under the title The Angry Act: The Role of Aggression in Creativity. Roth traveled to Israel for the first time in June 1963. He participated in the American Jewish Congress, held discussions with Israeli intellectuals and Prime Minister David Ben-Gurion. From 1965 to 1977 Roth had a lectureship in comparative literature at the University of Pennsylvania.
ellauri106.html on line 73: Roth's skandalumwitterter bestselling novel Portnoy's Complaint (Portnoy's Complaint) was promoted in 1969 to a bang that made the writer widely publicized and also the discussion of literary pornography in American literary criticism.
ellauri106.html on line 76: In 1987, in the loneliness of Connecticut, Roth experienced a breakdown caused by a sleeping pill with hallucinatory side effects. He made the experience, as well as the trial of the concentration camp guard John Demjanjuk in Jerusalem, whom he had followed as an observer, the starting point of the 1993 novel Operation Shylock, the encounter between a fictional Philip Roth and his doppelganger. The writer also felt increasingly isolated in London and returned to New York, where he moved into an apartment on the Upper West Side. He took over from 1988 to 1991 a professor of literature at Hunter College of the City University of New York. In 1990 he married his longtime partner Claire Bloom, but the marriage was divorced in 1994 after Roth's growing estrangement and severe depression, including a stay in a psychiatric clinic. Bloom dealt with the problematic relationship two years later in her memoir Leaving a Doll's House .
ellauri106.html on line 78: In the American trilogy, the resurrected alter ego Zuckerman discovers the true identities of the protagonists of a sports idol in American Pastoral ( American Idyll, 1997), a radio star in I Married a Communist ( My Man, the Communist, 1998) and a professor emeritus in The Human Stain ( The Human Blemish, 2000) against the backdrop of changing American eras. American Pastoral was awarded the Pulitzer Prize in 1998 and is considered "a remarkable example of a literary interpretation of the descent of the initially so confident [American] post-war white society into the depths of uncertainty" as a result of the Vietnam War .
ellauri106.html on line 80: In the early 2000s, Roth met the young assistant editor Lisa Halliday at his literary agency Andrew Wylie. A love affair developed from having lunch together, which culminated in a lifelong deep friendship. Halliday processed the love and friendship for Roth in the highly acclaimed autobiographical inspired novel Asymmetrie, which she completed in 2016. Roth, who read the manuscript, liked it.
ellauri106.html on line 84: In October 2012, Roth announced to the French culture magazine Les Inrocks that Nemesis was his last book. At the age of 74 he began to reread his favorite authors such as Dostoyevsky, Turgenew, Conrad and Hemingway as well as his own works. He came to the conclusion that he had made the best of his possibilities and did not want to continue working as an author, read or talk about new literature.
ellauri106.html on line 86: Instead of turning away from reality, Roth responded with satire, which he defined as "moral indignation translated into comic art". Roth's satire often arises from the disparity between ideals and reality, the naive disappointment of his heroes and the disillusionment of the American dream.
ellauri106.html on line 88: A consistent trademark of Roth's work is rudeness and roughness, which often breaks out in the form of verbose ranting tirades. German meaning: “insult and insult and insult until there is no one left on earth who is not offended.
ellauri106.html on line 90: The rudeness is not only a source of stylistic energy, but also a fundamental moral position, an attack on the state of inhumanity disguised as niceness, as Nathan Zuckerman puts it in The Anatomy Lesson. Roth is thus directed against the social forces of obedience, prohibition and oppression, essential components of mature adulthood, which is why Posnock recognizes an “art of immaturity” in which Roth disregards cultural barriers and abandons himself completely to aesthetic pleasure, in the style of a Cervantes 'or Nabokovs .
ellauri106.html on line 97: In 2000 Saul Bellow proposed Philip Roth to the Swedish Academy for the Nobel Prize for Literature. The accusation that the academy deliberately overlooks Roth's achievements in selecting the Nobel Prize winner each year has been one of the truisms of international feuilletons since the 2000s. According to some critics, the accusation turned out to be justified in 2008, when the chairman of the jury responsible for the Nobel Prize for Literature made public general reservations about North American literature and denied it deserving of an award. Ulrich Greiner summed up Roth's rejection by the Nobel Prize Committee as follows: “The Swedes, however, love authors who help to improve the world. Philip Roth only adds something to their knowledge about what needs work."
ellauri106.html on line 106: That same year, rather than wait to be drafted, Roth enlisted in the army. Roth enlisted in the Army that year to avoid being drafted and assigned to unpleasant duty like the infantry. Fortunately he suffered a back injury during basic training and was given a medical discharge. Who knows. He returned to Chicago in 1956 to study for a PhD in literature but dropped out after one term. It was a yeasty environment for a young writer. Saul Bellow was a contemporary and with some what similar backgrounds and interests they could not avoid being rivals. During that year he met a lovely shiksa waitress Margaret Martinson, a single woman with a small child. He was smitten. An intense, but often troubled relationship ensued. At the end of the year he dropped out of the U of C and headed to the University of Iowa to teach in its creative writing program. None the less, whatever he may have said, Roth was not happy there, perhaps because the semi-rural Midwesterness of Ames was alien to him. After a while with Martinson in tow he moved on to a similar position at Princeton, another WASP bastion but one with even more prestige. Everyone who knew him recognized Roth as an early comer. He later continued his academic career at the University of Pennsylvania, where he taught comparative literature before retiring from teaching in 1991. Roth started teaching literature in the late 1960s at the University of Pennsylvania. The 1969 feature film adaptation of Goodbye, Columbus coincided with the publication of Portnoy’s Complaint, which soon became a best-seller amid controversy for its prurient content. (Those who've read it will likely not forget Portnoy's "love affair" with mom´s slab of liver in the fridge.)
ellauri106.html on line 114:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b2/Lady_Dorothy_Browne_%28n%C3%A9e_Mileham%29%3B_Sir_Thomas_Browne_by_Joan_Carlile.jpg/220px-Lady_Dorothy_Browne_%28n%C3%A9e_Mileham%29%3B_Sir_Thomas_Browne_by_Joan_Carlile.jpg" />
ellauri106.html on line 124: He graduated from Newark´s Weequahic High School in or around 1950. In 1969 Arnold H. Lubasch wrote in The New York Times, "It has provided the focus for the fiction of Philip Roth, the novelist who evokes his era at Weequahic High School in the highly acclaimed Portnoy´s Complaint. Besides identifying Weequahic High School by name, the novel specifies such sites as the Empire Burlesque, the Weequahic Diner, the Newark Museum and Irvington Park, all local landmarks that helped shape the youth of the real Roth and the fictional Portnoy, both graduates of Weequahic class of ´50." The 1950 Weequahic Yearbook calls Roth a "boy of real intelligence, combined with wit and common sense." He was known as a clown during high school.
ellauri106.html on line 126: A committed atheist, Philip Roth feared only one form of posthumous punishment: being trapped for all eternity in a hostile biography. In 2007, Roth, echoing a similar quip from Oscar Wilde, said, “Biography gives a new dimension of terror to dying.” Roth’s had already been the subject of a harsh and unforgiving portrait in Leaving a Doll’s House (1996), the memoirs of his former wife, the actor Claire Bloom. As John Updike noted in The New York Review of Books, “Claire Bloom, as the wronged ex-wife of Philip Roth, shows him to have been, as their marriage rapidly unraveled, neurasthenic to the point of hospitalization, adulterous, callously selfish, and financially vindictive.” This crisp summary ended Roth’s friendship with Updike, even after Updike made clear he was recapping Bloom’s book and not affirming its accuracy.
ellauri106.html on line 128: In a private note about Bloom’s book, Roth asserted, “Another writer my age awaiting a biography and awaiting death (which is worse?) might not care. I do.” Roth put enormous efforts into finding a biographer who could contest Bloom’s account. His first choice was the academic Ross Miller, but the novelist had a falling out with his biographer as the would-be James Boswell resisted the imperious dictates of the modern Dr. Johnson. Roth ended up describing his relationship with Miller as “my third bad marriage.” After unsuccessfully trying to rope in friends such as Hermione Lee and Judith Thurman to tell his life story, Roth settled on Blake Bailey, the author of highly regarded biographies of troubled male American writers, notably Richard Yates and John Cheever.
ellauri106.html on line 130: Given long-standing feminist arguments that Roth is a misogynist—not to mention the portrait in Bloom’s memoirs—it was inevitable that any Roth biography would spark arguments about gender politics. What was surprising is that the debate would center around the biographer more than Roth. In the wake of the biography’s release, Bailey has been accused of shocking acts. Four former students from the elite New Orleans high school where he’d taught during the 1990s came forward to complain that he had groomed them as minors and sexually pursued them as adults. One of these women claimed he raped her. Another former student came forward with an allegation of attempted rape when she was an adult. Finally, Valentina Rice, a New York publishing executive, told The New York Times that Bailey raped her in 2015. Bailey strenuously denies all these allegations.
ellauri106.html on line 137:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/61/Soong_May-ling_giving_a_special_radio_broadcast.jpg" height="173" />
ellauri106.html on line 146: Sanford Roth, more affectionately known as "Sandy," lived with flair and boldness in his roles as an accomplished artist, a successful advertising executive spanning three decades, and a smooth dancer some likened to Fred Astaire.
ellauri106.html on line 148: A mid-1970s transplant to Chicago from New York, he rose in the competitive advertising world to become senior vice president and creative director of Ogilvy & Mather, where his major account was Sears Home Fashions, friends and family said. But in 1983, he gave it all up to devote himself to painting full time.
ellauri106.html on line 156: Eli Rosenthal, his former roommate at the time, said the two met in a fashion illustrating class. "I looked over at him and I said, 'Wow, this guy can really draw and I want to be like him,'" he said. "He always walked around with a sketch pad. He said it was great for picking up girls."
ellauri106.html on line 158: Mr. Roth was first married in 1954 and shortly thereafter adopted two boys, Seth and Jonathan. He struggled with raising both young children after his wife died in 1970. Not Dorene, but an ex, not named.
ellauri106.html on line 162: In addition to his wife and sons, Mr. Roth is survived by his brother, the well-known writer Philip Roth, and two grandchildren.
ellauri106.html on line 175: Word has come that Philip Roth died on Tuesday in New York City at the age of 85. He was widely considered the last of the Great American Novelists of the late 20th Century the peer of heavy hitters John Updike and Saul Bellow. Roth himself believed that the novel, which had ruled for a century as the supreme and exalted American literary form, is doomed to becoming a cult niche in the Age of the Internet for a diminishing educated elite, “I think always people will be reading them but it will be a small group of people. Maybe more people than now read Latin poetry, but somewhere in that range…” Ever a realist, Roth was sanguine with the prospect.
ellauri106.html on line 177: Roth was far more prolific than either of the novelists he was frequently lumped with—29 full length novels and a dazzling debut novella over nearly 50 years. His output was also more diverse in style and topic than either of the other while reaping critical praise, armloads of awards, and commercial success. Yet at the core of his varied output were common threads—a Jewish identity with which he was not always comfortable but could not deny, a sense of being profoundly American— “if I am not American what am I”—a, a sex drive that was often creepily compulsive, and the world observed by fictional doppelgangers for the author, or sometimes the author himself as a fictional character.
ellauri106.html on line 179: Today the lengthy obituaries are all laudatory. Tomorrow or the next day I can safely predict that the backlash will begin with harshly critical essays. Leading the way will be Feminists critics who will denounce the whole cabal of elite white men as the custodians of the literary cannon. More pointedly they will charge Roth with toxic masculinity and misogyny and will come loaded for bear with plenty of quotes from his work. They will also have the example and testimony of his two ex-wives, both of whom showed up thinly disguised in his novels—a Margaret Martinson in When She Was Good and actress Clare Bloom in I Married a Communist. Bloom penned her own bitter exposé of their 14-year-long relationship and four year marriage in he memoir Leaving the Doll’s House.
ellauri106.html on line 184: “The comedy is that the real haters of the bourgeois Jews, with the real contempt for their everyday lives, are these complex intellectual giants,” Zuckerman snorts. “They loathe them, and don’t particularly care for the smell of the Jewish proletariat either. All of them full of sympathy suddenly for the ghetto world of their traditional fathers now that the traditional fathers are filed for safekeeping in Beth Moses Memorial Park. When they were alive they wanted to strangle the immigrant bastards to death because they dared to think they could actually be of consequence without ever having read Proust past Swann’s Way. And the ghetto—what the ghetto saw of these guys was their heels: out, out, screaming for air, to write about great Jews like Ralph Waldo Emerson and William Dean Howells. But now that the Weathermen are around, and me and my friends Jerry Rubin and Herbert Marcuse and H. Rap Brown, it’s where oh where’s the inspired orderliness of those good old Hebrew school days? Where’s the linoleum? Where’s Aunt Rose? Where is all the wonderful inflexible patriarchal authority into which they wanted to stick a knife?”
ellauri106.html on line 193: “In 1949, when I was sixteen, I stumbled on Thomas Wolfe, who died at thirty-eight in 1938, and who made numerous adolescents aside from me devotees of literature for life. In Wolfe, everything was heroically outsized, whether it was the voracious appetite for experience of Eugene Gant, the hero of his first two novels, or of George Webber, the hero of his last two. The hero's loneliness, his egocentrism, his sprawling consciousness gave rise to a tone of elegiac lyricism that was endlessly sustained by the raw yearning for an epic existence—for an epic American existence. And, in those postwar years, what imaginative young reader didn't yearn for that?” -- Philip Roth
ellauri106.html on line 195: Thomas Wolfe (1900–1938) was born in Asheville, North Carolina, and educated at the University of North Carolina and Harvard University. He taught English at New York University and traveled extensively in Europe and America. Wolfe created his legacy as a classic American novelist with Look Homeward, Angel; Of Time and the River; A Stone, a Leaf, a Door; and From Death to Morning. Wolfe's influence extends to the writings of Beat Generation writer Jack Kerouac, and of authors Ray Bradbury and Philip Roth, among others. He remains an important writer in modern American literature, as one of the first masters of autobiographical fiction, and is considered North Carolina's most famous writer. Ei mitään pientä.
ellauri106.html on line 203: It describes how Sir Gawain, a knight of King Arthur´s Round Table, accepts a challenge from a mysterious "Green Knight" who dares any knight to strike him with his axe if he will take a return blow in a year and a day. Gawain accepts and beheads him with his blow, at which the Green Knight stands up, picks up his head and reminds Gawain of the appointed time. There is a test involving the lord and the lady of the castle where he is a guest.
ellauri106.html on line 209: Phillu tykkäsi sotapoliisikoulussa pistinharjoituxista, sai huutaa "KILL! KILL!" ja työntää kovaa pehmeään. "Sillä lailla tarrataan vinosilmää kitusista, sillä lailla kommaripaskoilta ruuvataan kulli irti!" Vähän myöhemmin sen sotahuuto olisi "FUCK! FUCK!", aseena taas kova teräskalu, kohteena vaimot ja tyttöystävät. Totta puhuen, Phillu oli poikasena hizin väpelö ja itkupilli. Itki puhelimeen Dragsvikistä Sharonille. Sharon oli Al "Zipper" Shatzkyn 17-vuotias tytär. Nathan oli kirahvi ja Sharon pantteri. Kerää koko sarja, saat ikioman eläintarhan. Nathan opettaa Sharonille sanan "kyrpä" käytön ja neuvoo miten sitä pitää imuttaa. Mutta välimerkkien käyttöä ei vittu Sharon opi, ei kirveelläkään. Phillu on jo graduoitunut Tom Wolfesta Henry Jamesiin ja sen yhtä vittumaiseen kirjaan The Ambassadors. Kirkkovene Sharonilla on kyllä soutukunnossa.
ellauri106.html on line 255: Who are Philip Roth´s ex-wives Claire Bloom and Margaret Martinson? Have they got anything in common? I bet they were spitting images of Phil´s mother, one way or another. Roth was married twice – to Margaret Martinson from 1959 to 1963. He met Martinson in 1956 and married her three years later. Roth claims she used someone else’s urine sample to persuade him she was pregnant and trick him into marriage.
ellauri106.html on line 260: Roth had a long-term relationship with British actress Claire Bloom whom he married in 1990, making her sign a prenuptial agreement beforehand.
ellauri106.html on line 262: Author Philip Roth was prolific and often made blackly comic reflections on his own life and relationships. When did they get divorced?
ellauri106.html on line 273: Roth claimed his first wife, Margaret Martinson, used someone else’s urine sample to persuade him she was pregnant and trick him into marrying her.
ellauri106.html on line 274: Margaret had two children from a previous relationship. To get more, they oughta have used somebody else´s sperm sample.
ellauri106.html on line 276: Second wife Claire Bloom had a daughter, Anna Steiger, from her marriage to American actor Rod Steiger. In all likelihood, Philip Roth was as sterile as a band-aid. In other words, he was barren useless unproductive infertile sanitary antiseptic aseptic unfruitful sterilized disinfected hygienic arid uncontaminated needy untouched fruitless useless unpolluted uninspired boring futile pointless unimaginative unfertile germ-free impotent pure unprofitable childless rich vain trivial invalid effete ineffectual infecund uninfected lifeless inert bootless
ellauri106.html on line 339:

"I hope the time is coming when not only the artist, but the common, average man, who always ´has the standard of the arts in his power,´ will have also the courage to apply it, and will reject the ideal grasshopper wherever he finds it, in science, in literature, in art, because it is not ´simple, natural, and honest,´ because it is not like a real grasshopper. But I will own that I think the time is yet far off, and that the people who have been brought up on the ideal grasshopper, the heroic grasshopper, the impassioned grasshopper, the self-devoted, adventureful, good old romantic card-board grasshopper, must die out before the simple, honest, and natural grasshopper can have a fair field."
ellauri106.html on line 347: The Weathermen Underground Organization (WUO), commonly known as the Weather Underground, was a radical left militant organization active in the late 1960s and 1970s, founded on the Ann Arbor campus of the University of Michigan. It was originally called the Weathermen. The WUO organized in 1969 as a faction of Students for a Democratic Society (SDS) largely composed of the national office leadership of SDS and their supporters. Beginning in 1974, the organization´s express political goal was to create a revolutionary party to overthrow American imperialism.
ellauri106.html on line 351: That Dylan line was also the title of a position paper distributed at an SDS convention in Chicago on June 18, 1969. This founding document called for a "White fighting force" to be allied with the "Black Liberation Movement" and other radical movements to achieve "the destruction of U.S. imperialism and form a classless communist world".
ellauri106.html on line 365: Brown is now known to have no direct relationship with the alleged riot of 1967. The head of the Cambridge police department, Brice Kinnamon, nonetheless claimed that the city had no racial problems, Brown was the "sole" cause of the disorder, and it was "a well-planned Communist attempt to overthrow the government."
ellauri106.html on line 386: A committed atheist, Philip Roth feared only one form of posthumous punishment: being trapped for all eternity in a hostile biography. In 2007, Roth, echoing a similar quip from Oscar Wilde, said, “Biography gives a new dimension of terror to dying.” Roth’s had already been the subject of a harsh and unforgiving portrait in Leaving a Doll’s House (1996), the memoirs of his former wife, the actor Claire Bloom. As John Updike noted in The New York Review of Books, “Claire Bloom, as the wronged ex-wife of Philip Roth, shows him to have been, as their marriage rapidly unraveled, neurasthenic to the point of hospitalization, adulterous, callously selfish, and financially vindictive.” This crisp summary ended Roth’s friendship with Updike, even after Updike made clear he was recapping Bloom’s book and not affirming its accuracy.
ellauri106.html on line 388: In a private note about Bloom’s book, Roth asserted, “Another writer my age awaiting a biography and awaiting death (which is worse?) might not care. I do.” Roth put enormous efforts into finding a biographer who could contest Bloom’s account. His first choice was the academic Ross Miller, but the novelist had a falling out with his biographer as the would-be James Boswell resisted the imperious dictates of the modern Dr. Johnson. Roth ended up describing his relationship with Miller as “my third bad marriage.” After unsuccessfully trying to rope in friends such as Hermione Lee and Judith Thurman to tell his life story, Roth settled on Blake Bailey, the author of highly regarded biographies of troubled male American writers, notably Richard Yates and John Cheever.
ellauri106.html on line 390: Given long-standing feminist arguments that Roth is a misogynist—not to mention the portrait in Bloom’s memoirs—it was inevitable that any Roth biography would spark arguments about gender politics. What was surprising is that the debate would center around the biographer more than Roth. In the wake of the biography’s release, Bailey has been accused of shocking acts. Four former students from the elite New Orleans high school where he’d taught during the 1990s came forward to complain that he had groomed them as minors and sexually pursued them as adults. One of these women claimed he raped her. Another former student came forward with an allegation of attempted rape when she was an adult. Finally, Valentina Rice, a New York publishing executive, told The New York Times that Bailey raped her in 2015. Bailey strenuously denies all these allegations.
ellauri106.html on line 403: Religion was a lie that he had recognized early in life, and he found all religions offensive, considered their superstitious folderol meaningless, childish, couldn´t stand the complete unadultness — the baby talk and the righteousness and the sheep, the avid believers. No hocus-pocus about death and God or obsolete fantasies of heaven for him. There was only our bodies, born to live and die on terms decided by the bodies that had lived and died before us. If he could be said to have located a philosophical niche for himself that was it - he'd come upon it early and intuitively, and however elemental, that was the whole of it. Should he ever write an autobiography, he'd call it The Life and Death of a Male Body.
ellauri106.html on line 405: Phil´s childhood love of baseball offered him “membership in a great secular nationalistic church from which nobody had ever seemed to suggest that Jews should be excluded.” Babe Ruth, whose real name was George Herman Ruth, Jr., was born and raised in Baltimore, Maryland. He died of pneumonia and complications from throat cancer in New York City in 1948.
ellauri106.html on line 409: Ruth has spoken about his childhood and his faith. He had a conversion of sorts. As a youngster, he was a delinquent–chewing tobacco and drinking and swearing. He says he had no faith in God before he was sent to the Catholic school and that the biggest lesson he got from the experience there was learning that “God was Boss.”
ellauri106.html on line 413: Religion may have given most of these bloodthirsty episodes a badge. It frequently provided a cohesive force, just as human ideas about nationhood and race still do - but it was hardly ever the underlying cause. Admittedly, while organised religion has frequently sanctioned and even blessed such conflicts, giving them some sense of purpose, it has rarely initiated them.
ellauri106.html on line 417: Man is a competitive creature and the seeds of conflict are built deep into our genes. We fought each other on the savannah and only survived against great odds by organising ourselves into groups which would have had a common purpose, giving morale and fortitude. Our aggression is a deep instinct which survives in all kinds of manifestations in modern man.
ellauri106.html on line 419: Doesn´t sound very denominational, but bad enough.
ellauri106.html on line 421: And this, too, is surely true of religion. In prehistoric times, Homo sapiens was deeply endangered. Early humans were less fleet of foot, with fewer natural weapons and less well-honed senses than all the predators that threatened them. Moreover, they were hampered in their movements by the need to protect their uniquely immature young - juicy meals for any hungry beast. We had less natural protection against repeated changes of climate than other species - yet we survived. Human spirituality would have played an important part.
ellauri106.html on line 425: As well as the social cohesion that spirituality and early religious beliefs must have brought to threatened groups of humans, they must also have been a valuable mechanism to persuade humans to struggle against the odds. Surely, human spirituality is deeply embedded in our genes. Victor Frankl, in his observations about survival in Auschwitz, argued that in his view, only those inmates who had some spiritual sense, some idea that there was a power above that could see their suffering, found the strength and resolution to survive the terrible dehumanisation and deprivation of the concentration camps.
ellauri106.html on line 438: According to Parrish, Roth´s works can be read as a search for an essential Jewish self and the discovery or creation of a self liberated from all cultural and social fetters.
ellauri106.html on line 450: During what Henry Luce deemed the American century—the century during which America rises to a position of dominance on the globe—the Americanethos paradoxically plummets, in large part due to the Vietnam War and the Watergate scandal, politically charged events to which Roth pays particular attention in the novel because he sees them as formative of the 1990s moment at which he writes.
ellauri106.html on line 451: In a world governed by disorder, the American Dream of success and happiness through hard work can is likely to remain that: a dream. Immigrants such as those those from whom Roth hails who come to America seeking a betterlife might come to recognize that policies implemented by the American government do notinherently make great sense or work to support their unequivocal movement up the social ladder despite the melting-pot myth and its variations as politicians may propagate them.
ellauri106.html on line 461: Philip Roth forbade any Jewish rituals from being performed at his funeral.
ellauri106.html on line 469: ads/2014/05/philip-roth-at-jts-640x400.jpg" />
ellauri106.html on line 472: “From enfant terrible to elder statesman. Time heals all wounds,” Rabbi David Wolpe of Sinai Temple in Los Angeles remarked to JTA via email. No hocus pocus about death and God or obsolete fantasies of heaven for him. There was only our bodies, born to live and die on terms decided by the bodies that had lived and died before us. If he could be said to have located a philosophical niche for himself, that was it — he’d come upon it early and intuitively, and however elemental, that was the whole of it. Should he ever write an autobiography, he’d call it ‘The Life and Death of the Male Body.’ Well actually he called it "My life as a man".
ellauri106.html on line 504: What Roth finds most distasteful about McCarthy and the House Un-American Activities Committee — not their dogmatic silencing of dissent, but their gross politicizing, sensationalizing, and degradation of public discourse.
ellauri106.html on line 512: A quintessentially American experience: “Three generations. All of them growing. The working. The saving. The success. Three generations in raptures over America. Three generations of becoming one with a people. And now with the fourth it had all come to nothing. The total vandalization of their world”.
ellauri106.html on line 526: Instead of emphasizing the moral and political consequences of modern capitalism, as had the radical social movements before it, postmodernization offers “privacy, diminished expectations, subjectivism, individuality, particularity, and localism” as alternatives to the modern’s stability and universalism.
ellauri106.html on line 529: Without the sure theoretical footing that orthodox Marxism provided those of Benjamin’s generation, Roth, like many who used to kinda identify themselves with the late-20th century left, has been set adrift amid the wreckage of multinational capital, techno-militarism, and the information and cultural revolutions. In his trilogy, Roth offers a complex and beautifully-rendered document of the final decades of the “American Century,” but it is one that, like its narrator, Nathan Zuckerman, ultimately throws up its hands in despair, surrendering the complexities of life and the possibility of positive change en lieu of aesthetic and ascetic remove.
ellauri106.html on line 533: That imagined past included the old left and its heroic narrative of collective emancipation, which, particularly after the revelations of Stalinist atrocities, no longer seemed enticing. Instead, American ideology turned on the “romantic” belief that the nation had, in effect, already discovered an ideal social order, “that progress would be more or less continuously achieved, that improvement was likely”.
ellauri106.html on line 544: Society as it was constituted — its forces all in constant motion, the intricate underwebbing of interests stretched to its limit, the battle for advantage that is ongoing, the subjugation that is ongoing, the factional collisions and collusions, the shrewd jargon of morality, the benign despot that is convention, the unstable illusion of stability — society as it was made, always has been and must be made, was as foreign to them as was King Arthur’s court to the Connecticut Yankee.
ellauri106.html on line 546: Battle for advantage, struggle for survival. Helskutinmoinen konservendose, taantumuxen äänitorvi! Just tollaset jutkut lähti lipettiin Ukrainasta myymään lumppujaan sinne missä kauppa käy kuin siimaa. Jenkkikriitikko lepyttelee antikommunisteja ennenkuin ampuu täyslaidallisen #metoo-tykillä:
ellauri106.html on line 548: The fundamental problem of history for those on the far left is, of course, its failure to unravel as Marx had predicted it would. The Great Depression did not incite proletarian revolution; the Soviet experiment did not result in a model of Socialist Utopia; America’s social, political, and economic structures did not collapse under the weight of late capitalism. Far from it, in fact.
ellauri106.html on line 551: Phil summarily dismisses liberals and radicals alike as so many mouthpieces of political correctness, degradation of language and self-righteous finger-pointing.
ellauri106.html on line 552: Delphine Roux, a classicist scholar, who he reduces to a degrading stereotype — the outspoken feminist whose politics are motivated, we finally learn, by deep insecurities and by a suppressed desire to be dominated by some virile man. The delight with which Roth belittles and humiliates Roux is the low point of the low-brow trilogy.
ellauri106.html on line 554: Phil lämii vihamiehiään fiktiolla. Siinä on vanhan testamentin juutalaista Schadenfreudea.
ellauri106.html on line 556: Before his death from congestive heart failure on Tuesday, he made no secret of his contempt for Donald Trump, was instinctively liberal in most respects, and thought of himself as a Roosevelt Democrat. Yet his political novels have a nagging MAGA aftertaste. Successful, decent, hardworking men, who in the time of our fathers would have been appreciated, are mindlessly destroyed by modern women as the embodiments of a degenerate society. Roth’s desire, ultimately, is the same as Reagan’s: an impossible return to the promised land of modernization. Not by coincidence, the final chapter of The Human Stain is titled, “The Purifying Ritual.” Puhdistuxesta kuumuu kaikki anaalis-obsessiiviset henkilöt Hitleristä Rothiin ja Sofi Oxaseen. Puhamaan! Äiitii mä oon vallmiiis! Tuu PYYHKIMÄÄN!
ellauri106.html on line 588: Sulttaanirusinat on pissanvärisiä. Faffa tarjosi Maurinkadulla jouluna parapähkinöitä taateleita viikunoita ja isoja mustia rusinoita joissa oli kiviä. Kivet oli ikäviä mutta rusinat hyviä. Kuivatuista viikunoista pidän vieläkin kuin hullu puurosta. Taatelit on vähän ällön tahmaisia. Rusinannäköinen Maggi puuhaili jotain taka-alalla. Se ei puhunut paljon, ainakaan suomea.
ellauri106.html on line 608: Kaikkiin Senioripysäkin ryhmiin tullaan haastattelun kautta. Toistaiseksi Senioripysäkin toiminta tapahtuu etänä, joko puhelimessa tai Bill Gatesin Teamsin välityksellä videotapaamisina. Kun koronatilanne muuttuu lievemmäksi, pyrimme pitämään ryhmät Albertinkadulla huolehtien riittävistä turvaväleistä ja hyvää käsihygieniaa noudattaen.
ellauri106.html on line 610: Erektio Albertinkadulla. Puoliveteinen Bulevardilla.
ellauri106.html on line 617: Kuten mainittiin jo albumissa 55, Amerikan 45. presidentti Donald Trump pyrki ikuistamaan punakeltaisen naamansa lakota-intiaanien pyhän vuoren kylkeen. Parempi loppusijoituspaikka olis ollut 20. vuosisadan toxisen maskuliinisuuden Mount Rushmore: Saul Bellow, Norman Mailer, John Updike ja Philip Roth.
ellauri106.html on line 624: Roth’s ex-wife, Claire Bloom, wrote about their relationship in her memoir, Leaving A Doll’s House, 25 years ago. You could also read Roth’s not-exactly-contrite reaction to Bloom’s complaints, his 1998 novel, I Married A Communist, in which the protagonist’s vicious wife was clearly based on Bloom.
ellauri106.html on line 627: in 1974’s My Life as a Man, an instance of domestic abuse is described in a manner so laconic that it comes across as indefensibly vicious to many modern readers.
ellauri106.html on line 631: No one can accuse Roth of ever hiding who he was: American, Jewish, obsessed with sex, obsessed with death, funny, angry, wise, profane, imaginative, cruel. That is what cruel readers always liked about him.
ellauri106.html on line 646: Olin lukenut Conradin Lordi Jimin ja Mauriacin myrkyttäjättären ja Kafkan kirjeen isälleen, olin lukenut Hawthornen Strindbergin ja Sofokleen, ja Freudin teoxia enkä siltikään ymmärtänyt että häpeä, siis lue loukattu izerakkaus, epäonnistunut narsismi, voi painaa ihmisen tällaiseen tilaan.
ellauri106.html on line 656: Aldrich-perhettä, suosittua radion teini-ikäisten tilanteiden komediaa, esiteltiin myös elokuvissa, televisiossa ja sarjakuvissa. Radiosarjan avajaisvaiheessa hankala teini-ikäinen Henryn äiti soitti: "Hen-reeeeeeeeeeeee! Hen-ree Al-drich!", Ja...
ellauri106.html on line 657: and he responded with a breaking adolescent voice, "Com-ing, Mother!"
ellauri106.html on line 662: He bore a great reputation for 'conviviality', and wrote a humorous Latin version of the popular ballad A soldier and a sailor, A tinker and a tailor, etc.
ellauri106.html on line 666: Si bene quid memini, causae sunt quinque bibendi: Hospitis adventus, praesens sitis atque futura, Aut vini bonitas, aut quaelibet altera causa.
ellauri106.html on line 703: Phillu meinasi siteerata "yleisölle" Conradia Flaubertia ja Henry Jamesta, mutta pelkäsi Maureenin taas syöxyvän sisään ja huutamaan VALHETTA! Ei se ole yhtään niin hyvä mies kuin antaa ymmärtää vaan pelkkä PASKIAINEN! So what? Paskiaisia olivat myös Conrad Flaubert ja Henry James. Kauhistuneita pelkkiä pelkoja joka mies.
ellauri107.html on line 2: ad>
ellauri107.html on line 19: ad>
ellauri107.html on line 36: Mix niin monet kauniit runoilijat ja romaanipojat on olleet paizi naisten miehiä myös katamiitteja aina Alkibiadeesta lähtien? Kai six etne on narsisteja, ne oikeasti tykkää omasta peilikuvasta ja siyä lyytä kestä tahansa joka tykkää siitä (paizi rumista). Kun hiukan kehuu niin sydän heillä sykkää. Juu juu jo sydän heillä sykkää. No täytyy myöntää mä menin pitemmälle... Olikohan Fragonard tapaus pisteessä?
ellauri107.html on line 51: 20-vuotiaana Peppu oli itsevarma ja voitonriemuinen opiskelija. Voitonriemu on ainoa Raamatun tuntema huumorin laji. Nyt se on vain katkera ja kade menestyneemmille. Sekin Raamatusta tuttu sentimentti. Se on sisäpuoleltakin yhtä seemiläinen kuin pinnalta. Ei auta vaikka kuinka tarkkaan raapii parran pois. Kaikki on shixa vaimon syytä.
ellauri107.html on line 53: Pepun isä tuli kaupasta päivän tilin kaa, kaatoi kitaan Martinin kuin tärpätin ja asettui laiskanlinnaan kuuntelemaan Lyle Vania ja nyytisiä. I remember when I was little growing up in Queens, NY, Lyle would end his nightly broadcast with the words "Goodnight little redheads....Everyone".
ellauri107.html on line 56: adioechoes.com/images/logo_radioechoes.png" />
ellauri107.html on line 57:
adioechoes.com/?page=play_download&mode=play&dl_mp3folder=L&dl_file=lyle_van_news_1945-08-10_lyle_van_news.mp3&dl_series=Lyle%20Van%20News&dl_title=Lyle%20Van%20News&dl_date=1945.08.10&dl_size=3.43%20MB">Lyle Van puhuu haudan takaa

ellauri107.html on line 61: I am Casey's father and son of Lyle Van and one of the three little redheads. Dirk, my brother was on Westwood One radio for many years doing news and information shows. I remember all of the WOR people you mentioned..on Christmas Eve our choir from Christs Church in Rye would sing on air every year. I miss my dad as all sons miss their dad when they are gone. He and my mother raised us in a safe and happy household and we were all better for it. We have great memories of our childhood.
ellauri107.html on line 63: Lyle, your sister Lyla Gay was in my 3rd grade class at Edgemont when you lived on Old Army Road - hope you’re all well!
ellauri107.html on line 65: Cool to see that my grandfather is still a star on the radio! He was such a good broadcaster, but was a better man!
ellauri107.html on line 67: Casey Van -- were you one of the little redheads?
ellauri107.html on line 68: No, my dad was one of the little redheads. Such a beautiful memory. Thanks for sharing.
ellauri107.html on line 84: "With clarity and with crudeness, and a great deal of exuberance, the embryonic writer who was me wrote these stories in his early 20s, while he was a graduate student at the University of Chicago, a soldier stationed in New Jersey and Washington, and a novice English instructor back at Chicago following his Army discharge...In the beginning it amazed him that any literate audience could seriously be interested in his story of tribal secrets, in what he knew, as a child of his neighborhood, about the rites and taboos of his clan—about their aversions, their aspirations, their fears of deviance and defection, their embarrassments and ideas of success."
ellauri107.html on line 87: The novella was adapted into a film of the same name in 1969.
ellauri107.html on line 91: Neil Klugman is an intelligent, working-class army veteran and a graduate of Rutgers University who works as a library clerk. He falls for Brenda Patimkin, a wealthy Radcliffe student who is home for the summer. They meet by the swimming pool at Old Oaks Country Club in Purchase, New York, a private club that Neil visits as a guest of his cousin Doris. Neil phones her and asks for a date. She does not remember him but agrees. He waits as she finishes a tennis game which only ends when it gets too dark to play.
ellauri107.html on line 95: After a few dates, Brenda persuades her father to invite Neil to stay with them for two weeks. This angers her mother, who feels that she should have been asked instead. Neil enjoys being able to sneak into Brenda's room at night but has misgivings over her entitled outlook, which is reflected in her spoiled and petulant younger sister, and her naive brother Ron, who misses the hero worship he enjoyed as a star basketball player at Ohio State University. Neil is astonished when Brenda reveals that she does not take birth control pills or use any other precautions to avoid pregnancy. She angrily rejects Neil's concerns. He prepares to leave, but she decides to persuade him to stay by agreeing to get a diaphragm.
ellauri107.html on line 97: At the end of his stay, Neil attends Ron's wedding to Harriet, who was his college sweetheart from Ohio. Brenda returns to Radcliffe in the fall, keeping in touch by telephone. She invites Neil to come up to spend a weekend at a Boston hotel. However, once they are in the hotel room, Brenda tells Neil she just received letters telling her that her mother found her diaphragm and that her parents know about their affair. They argue, with Neil asking why she left it to be found unless she wanted it to happen. Siding with her parents, Brenda ends the affair as abruptly as she allowed it to commence. Neil walks out of the hotel, leaving her alone in the room.
ellauri107.html on line 99: Olipa tapahtumaköyhä juoni. Well, you win some, you lose some, on to new adventures. Intelligenteille Klugmaneille löytyy aina uusia diafragmoja. Mutta hullua että edes Peppu ize saattoi kuvitella olevansa moralisti, kun sen jutut on niin täynnä sitä izeä ja niin tyystin vapaita mistään empatiasta ja tiimihengestä. Mutta kuten sanottua, sen moraali on otettu farisealaisuuden pimeältä puolelta. Se on se ulkokullattu joka takoo rintaansa temppelissä ja kiittää ettei se ole samanlainen kuin toi publikaani.
ellauri107.html on line 104: An American Dream is a 1965 novel by American author Norman Mailer. It was published by Dial Press. Mailer wrote it in serialized form for Esquire, consciously attempting to resurrect the methodology used by Charles Dickens and other earlier novelists, with Mailer writing each chapter against monthly deadlines. The book is written in a poetic style heavy with metaphor that creates unique and hypnotising narrative and dialogue. The novel's action takes place over 32 hours in the life of its protagonist Stephen Rojack. Rojack is a decorated war-hero, former congressman, talk-show host, and university professor. He is depicted as the metaphorical embodiment of the American Dream.
ellauri107.html on line 106: In 1963, Mailer wrote two regular columns: one on religion called "Responses and Reactions" for Commentary and one called "Big Bite" for Esquire. Mailer also divorced from his third wife Jeanne Campbell and met Beverly Bentley who would become his fourth wife. Bentley had known Hemingway in Spain and briefly dated Miles Davis in New York before she met Mailer. Bentley and Mailer took a long car trip, notably visited an army buddy "Fig" Gwaltney in Arkansas, viewed an autopsy of a cancer victim, watched the Sonny Liston and Floyd Patterson fight in Las Vegas, and spent time with the Beats in San Francisco. While in San Francisco, Mailer "walked narrow ledges, testing his nerve and balance".
ellauri107.html on line 108: Mailer's has similarities with Rojack: They both attended Harvard, served in World War II, had an interest in political office, did violence to wife, walked narrow ledges, and appeared on talk shows. Mailer seems to have drawn on his stabbing his second wife Adele Morales in Rojack's murdering of his wife Deborah. Mailer did not deny these similarities, but stated:
ellauri107.html on line 110: Rojack is still considerably different from me — he's more elegant, more witty, more heroic, his physical strength is considerable, and at the same time he's more corrupt than me. I wanted to create a man who was larger than myself yet somewhat less successful. That way, ideally, his psychic density, if I may use a private phrase, would be equal to mine — and so I could write from within his head with comfort.
ellauri107.html on line 114: Rojack vomits over the balcony at a party and considers suicide. Rojack has sex with Ruta in her room. Later Rojack sees Cherry again. He is drawn to her. She and Rojack flirt and kiss. They have sex, and after emptying the load Rojack realizes he has fallen in love with her. Rojack goes back to Cherry and they make love. Cherry tells her life story viz her finally having a vaginal orgasm with Rojack. Rojack and nigger Shago fight. He returns to Cherry's only to find out from Roberts she has been killed. No more vaginal orgasms from her. Rojack travels to Las Vegas where he wins big at the tables, paying off all his debts. He imagines speaking with Cherry in Heaven before he heads south to Guatemala and the Yucatán. Y asi finaliza esta historia.
ellauri107.html on line 146: I can’t be the first gay man to have been an older "straight" man’s mainstay. Philip had searched diligently for a beautiful young woman to see to him as Jane Eyre looked after old Mr. Rochester. What he got instead was me. The degree of attachment surprised us both. Were we lovers? Obviously not. Were we in love? Not exactly. But ours was a criminal conversation neither could have done without.
ellauri107.html on line 154: "Philosophical generalization is completely alien to me—some other writer’s work. I’m a philosophical illiterate." Yep, his philosophy was solipsistic semitism. He had no need to read about it, he wrote the books.
ellauri107.html on line 158: “Found it!” he announces. “Opened the book and skimmed for 10 minutes and there it was. Goes like this, and you’re ideally situated to hear it: ‘A man that is born falls into a dream like a man who falls into the sea. If he tries to climb out into the air as inexperienced people endeavor to do, he drowns. The way is to the destructive element submit yourself, and with the exertions of your hands and feet in the water make the deep, deep sea keep you up … In the destructive element immerse.’ This has been my credo, the lifeblood of my books. I knew it was from Lord Jim but didn’t know where. All I had to do was put myself in a trance and I found it: ‘In the destructive element immerse.’ It’s what I’ve said to myself in art and, woe is me, in life too. Submit to the deeps. Let them buoy you up.”
ellauri107.html on line 171: He was born in 1804 in Salem, Massachusetts, to Nathaniel Hathorne and the former Elizabeth Clarke Manning. His ancestors include John Hathorne, the only judge from the Salem witch trials who never repented his involvement in the witch hunt. He entered Bowdoin College in 1821, was elected to Phi Beta Kappa in 1824, and graduated in 1825. He published his first work in 1828, the novel Fanshawe; he later tried to suppress it, feeling that it was not equal to the standard of his later work.[2] He published several short stories in periodicals, which he collected in 1837 as Twice-Told Tales. The next year, he became engaged to Sophia Peabody. He worked at the Boston Custom House and joined Brook Farm, a transcendentalist community, before marrying Peabody in 1842. The couple moved to The Old Manse in Concord, Massachusetts, later moving to Salem, the Berkshires, then to The Wayside in Concord. The Scarlet Letter was published in 1850, followed by a succession of other novels. A political appointment as consul took Hawthorne and family to Europe before their return to Concord in 1860. Hawthorne died on May 19, 1864, and was survived by his wife and their three children.
ellauri107.html on line 179: The zenith of [Hawthorne and Melville’s] relationship was reached . . . when Moby-Dick was published in middle November of 1851 and was dedicated to Hawthorne [“To Nathaniel Hawthorne: In token of my admiration for his genius”]. Hawthorne’s letter to Melville [at the time], like most of those to his friend, has not been preserved, but Melville’s answer on November 17 . . . speaks of the effect Hawthorne’s letter had upon him, in terms characteristic of his impassioned utterances:
ellauri107.html on line 183: As [Arlin]Turner says in analyzing this letter, “[Melville] was aware, it can be assumed, of the inclusiveness and interwoven imagery of his letter, and no less aware of the meaning behind the imagery. The same awareness can be assumed on the part of Hawthorne”. Edwin Haviland Miller, who interprets Melville’s affection for Hawthorne as in part sexual, says that in this passage, “the most ardent and doubtlessly one of the most painful he was ever to write, he candidly and boldly laid bare his love”. Miller goes on to say that “when Hawthorne retreated from Lenox, he retreated from Melville. How Hawthorne felt his reticences keep us from knowing, but his friend wrestled with the problems and nature of the relationship almost until the end of his life”. Turner says only that “there is evidence through the remaining forty years of Melville’s life that he thought he had been rebuffed by Hawthorne, and that he felt a genuine regret for his loss.”
ellauri107.html on line 187: suggestive panegyric [in his 1850 review of Hawthorne’s Mosses from an Old Manse], [that] Melville writes . . . “already I feel that this Hawthorne has dropped germinous seeds into my soul. He expands and deepens down, the more I contemplate him; and further and further, shoots his strong New England roots in the hot soil of my Southern soul”.
ellauri107.html on line 189: Hawthorne had also given Melville a positive book review but characteristically expressed it with ambiguity. As Kesterson says,
ellauri107.html on line 191: . . . Hawthorne liked [Melville’s novel Typee], observing [in 1846] that . . . Melville has “that freedom of view—it would be too harsh to call it laxity of principle—which renders him tolerant of codes of morals that may be little in accordance with our own; a spirit proper enough to a young and adventurous sailor . . .”
ellauri107.html on line 195: In the following excerpts from Hawthorne's The Blithedale Romance, the Hawthorne-like character, poet and narrator Miles Coverdale, and the Melville-like character, passionate monomaniac Hollingsworth suggest Melville's influence on the novel. The first person narrator, a young man who joins a major enterprise with mostly adventure-seeking motives, certainly calls to mind narrator Ishmael in Melville's Moby-Dick. The dark and brawny Hollingsworth, bearing a physical resemblance to Melville, cares for Coverdale and seeks his partnership, moreover, in an intensity that seems to parallel Melville's evident affection for and desire for intimacy with Hawthorne. The sharp, mysterious break in the relationships between the two authors and the fictional pair constitute yet another likeness.
ellauri107.html on line 200: Coverdale describes Hollingsworth's "dark complexion, his abundant beard, and the rude strength with which his features seemed to have been hammered out of iron, rather than chiselled or moulded from any finer or softer material." He adds that in Hollingsworth's "gentler moods, there was a tenderness in his voice, eyes, mouth, in his gesture, and in every indescribable manifestation, which few men could resist, and no woman."
ellauri107.html on line 208: Coverdale declares, "I loved Hollingsworth, as has already been enough expressed." He adds, "If . . .[Priscilla] thought him beautiful, it was no wonder. I often thought him so, with the expression of tender, human care, and gentlest sympathy . . . ." And in Hawthorne's most explicitly homoerotic allusion, Coverdale notes, "the footing, on which we all associated at Blithedale, was widely different from that of conventional society. While inclining us to the soft affections of the Golden Age, it seemed to authorize any individual, of either sex, to fall in love with any other, regardless of what would elsewhere be judged suitable and prudent."
ellauri107.html on line 212: Coverdale concludes the tale of Zenobia's hopeless love for Hollingsworth and enigmatically adds, "It suits me not to explain what was the analogy that I saw, or imagined, between Zenobia's situation and mine; nor, I believe, will the reader detect this one secret, hidden beneath many a revelation which perhaps concerned me less."
ellauri107.html on line 214: Actually, the reader would have to be remarkably obtuse not to recognize the sexual tension between Coverdale and Hollingsworth. If only we could know what Melville thought when he read it! Certainly, Melville was aware that Brook Farm in Roxbury, Massachusetts, which Blithedale represents, had enjoyed the company of Hawthorne as a communal society member for most of 1841. Perhaps he also knew that substantial portions of Coverdale’s first person narration are taken directly from Hawthorne’s Brook Farm journals, and he would certainly know better than we the extent to which the novel may also represent allusions to Hawthorne’s and his experiences together during the year before the publication of Blithedale.
ellauri107.html on line 216: Let me return briefly to Dr. Kesterson for his observation of the circumstances surrounding the creation of Moby-Dick. He notes . . . (Creation of Moby DICK! A dead giveaway! Tästä on jo ollut puhetta.)
ellauri107.html on line 218: The major occurrence in Melville’s life . . . during the writing of Moby-Dick was the growing friendship with Nathaniel Hawthorne . . . . We are reminded that throughout the fall and winter of 1850, and summer of 1851, Hawthorne and Melville were visiting and writing to each other. . Hawthorne encapsulating their conversation [of August 1, 1851] by writing in his journal: “Melville and I had a talk about time and eternity, things of this world and of the next, and books, and publishers, and all possible and impossible matters, that lasted pretty deep into the night . . . .”
ellauri107.html on line 238: Same sex relationships in the all male environment of Billy Budd’s British as well as Herman Melville’s American ships are understood. As former First Lord of the Admiralty, British Prime Minister Winston Churchill once witheringly quipped, British naval tradition might well be equated with sodomy. Although Billy Budd lacks the “marriage” rites of Moby-Dick’s Ishmael and Queequeg, itcontains endearments for “Handsome Sailor” Billy that leave little doubt as to many of his mates’ ardent feelings toward him. The old Dansker on the British warship originates “Baby Budd,” also shortened to “Baby,” in reference to Billy, “the name by which the foretopman eventually became known aboard ship.” Readers also hear “one Donald” addressing Billy as “Beauty.”
ellauri107.html on line 240: Claggart, in other words, like the Handsome Sailor’s many admirers, finds Billy attractive; but, since he believes that, for some unspecified reason, perhaps a result of paranoia, no closeness can ever exist between the two of them, the more desirable that Claggart perceives Billy, the more he hates him.
ellauri107.html on line 242: In surveying Billy, “sometimes [Claggart’s] melancholy expression would have in it a touch of soft yearning, as if [he] could even have loved Billy but for fate and ban.” Evidently, Claggart has not fully disguised his private appreciation of Billy; but, because he believes something forbids any future for such feelings, he hardens his heart more and more fiercely toward the object of his desire. What “fate” and what “ban” does his misguided imagination perceive? Do their roles on the ship or elsewhere in society somehow doom any intimacy between them? Or does Claggart just presume Billy could never reciprocate his feelings? Might the Master at Arms simply despise sexuality in general and homosexuality in particular and, as a result, find himself driven all the more mad by his uncontrollable “yearning”? Whatever the accurate diagnosis, it is clear that Claggart distorts any positive feelings he possesses for Billy into negative ones with terrible consequences.
ellauri107.html on line 244: Claggart’s repressed, closeted attraction to Billy finds parallels with some interpretations of Hawthorne’s evident spurning of Melville’s too intimate attentions and Hawthorne’s character in The Blithedale Romance Coverdale’s similar rejection of the invitation from Holingsworth to be his “friend of friends, forever.” For Melville, Hawthorne’s Arthur Dimmesdale’s agonizing acknowledgement of adultery must have seemed a stunning parallel with what later generations would term “coming out of the closet.” Whether Hawthorne himself were a closeted gay man, it is clear that Melville was relatively open in his affections for the senior author and that those affections were somehow turned away and seem to have left a wound that never fully healed. The evils of the closet constitute a subtext in Billy Budd that may well have brought to its author’s mind the sad sundering of his closeness with Nathaniel Hawthorne.
ellauri107.html on line 246: Billy Budd provides an implicit indictment of the culture, whether military or civil, that encourages the kind of closet where a Claggart so readily succumbs to his “depravity according to nature.” Captain Vere likewise shows a closed, perhaps also “closeted” mind as ready prey for the phenomenon of evil. In Vere’s presence, as Billy is struck dumb by Claggart’s accusation, Claggart is struck dead by a single blow from Billy’s fist, the only response he can muster to defend himself. Although Vere cherishes Billy as “an angel of God” and knows him to be innocent of Claggart’s charges, he resists any bending of rules to protect him against the harshest of consequences for his act of insubordination. Ruthlessly silencing the dictates of his heart, “sometimes the feminine in man,” Vere effects what Claggart’s malice alone could not -- Billy’s total destruction.
ellauri107.html on line 248: Although British naval mutineers as well as criminals ashore are explicitly shown in Billy Budd’s early chapters to have received forms of amnesty that ultimately contributed to the saving of the nation, Vere offers no such amnesty to Billy Budd. Claggart himself is rumored to have entered the service as an alternative to imprisonment, the navy’s need for manpower leading to frequent waivers of usual punishments; but Billy Budd receives no alternatives, no waivers. At Nelson’s triumphant Trafalgar, the thwarting of Napoleon’s invasion plans meant a “plenary absolution” for all the former offenders who had contributed to the victory. Billy, however, a “peacemaker,” neither a mutineer nor a criminal, makes a single misstep in retaliation against a known liar who seeks to manipulate the system to destroy him, and how is Billy to be absolved? Vere’s “vehemently exclaimed” answer: “the angel must hang!”
ellauri107.html on line 250: Billy is first the victim of Claggart’s closet, one with similarities to the Roy Cohn and J. Edgar Hoover kinds that project self-loathing onto their targets. Vere’s condition, on the other hand, while containing degrees of benevolence, ultimately emerges as more deadly than Claggart’s. Associating his heart with his hated feminine side, Vere crushes down his capacity for love and compassion with a thoroughly brutal, Night-of-the-Long-Knives sort of intolerance. He, who would never have initiated Billy’s demise, will not permit his own ardor to soften his inflexible judgment, as that would evidently equate with irresolution and weakness. After all, he might rationalize, he is the Captain and the Captain has an image to uphold – right? Forget justice; forget humane treatment; maintaining machismo holds precedence over all! And the tragic result: mindless, meaningless, totally unnecessary suffering and loss on the altar of nothing less than evil itself!
ellauri107.html on line 258: Joseph Welch, the Army's attorney in the hearings, made an apparent reference to Cohn's homosexuality. After asking a witness, at McCarthy's request, if a photo entered as evidence "came from a pixie", he defined "pixie" as "a close relative of a fairy". "Pixie" was a camera-model name at the time; "fairy" is a derogatory term for a homosexual man. The people at the hearing recognized the implication, and found it amusing; Cohn later called the remark "malicious," "wicked," and "indecent."
ellauri107.html on line 262: Cohn always denied his homosexuality in public, however, in private he was open about his sexual orientation with a few select friends. He had several long-term boyfriends over the course of his life, including a man called Russell Eldridge who died from AIDS in 1984, and for the last two years of his life, Cohn was partnered to a man 30 years his junior called Peter Fraser. Fraser inherited Cohn's house in Manhattan after Cohn died from AIDS in 1986.
ellauri107.html on line 268: Taylor says that after Roth announced his retirement from writing in 2012, he stopped making art, but he still wrote, producing a manuscript of over a thousand pages whose purpose was to air grudge after grudge. Taylor comments that the underside of Roth's greatness swarmed with grievances time had not assuaged.
ellauri107.html on line 270: Taylor also recounts some of Roth's health struggles. Among other things, he suffered from back and heart problems. Taylor recalls one particular trip to the hospital with Roth where they jumped into a cab. The aggressively flatulent driver had Rush Limbaugh on at top volume. Roth, in pain, turned to Taylor and asked, are we to be spared nothing?
ellauri107.html on line 286: Senkin kaistapää narttu kuolema on liian hyvä sinulle. Mixei ole olemassa helvettiä ja rikinkatkua? Mixei ole paholaista ja kadotusta? Mixei ole enää syntiä? No kukas paholaista kaipaa kun on Philip Roth. Siis oli. Onnexi ei ole enää.
ellauri107.html on line 291: Bikiniasuinen Susan pani kätösensä suoraan penixelleni. Äiti kazeli. Erektio Albertinkadulla. Calpurnia oli täysin oikeassa: artistijuipit viettelee neitosia vaan tyydyttääxeen tyydyttämätöntä sexuaalista turhamaisuuttaan. Ja onhan Darwinillakin siinä sormet pelissä, sillä laillakin syntyy jälkeläisiä. Jos siittiöt vaan ovat kunnossa. Pepun ironia oli että se ei tarvinnut ehkäisykeinoja 60-luvulla.
ellauri107.html on line 368: Alkaa näyttää tosiaan ettää Faunia on nuorimies, ja Fläkki on sen herrasmies reikäperse "Ralph". Mannin Aschenbachiin ja Tadzioon koko ajan vinkataan. Ja Hawthorne, selvä pyy! Valkoinen valas pyrkii veneeseen. Tämä vielä:
ellauri107.html on line 396: And yet he is no Pilate (what?) or Iago (a nigger hater), merely a sad old jew with a hard-on (now there's fiction for you), raping against the dying of the light.
ellauri107.html on line 400: Where does Roth pull it out of (the expression is apt)? Sabbath had decided to defy his own imminent demise by attempting to have as much sex as possible. As the book begins, Sabbath finds himself “six short years from seventy”, with “the game just about over”. What, 64? That is young! Phil was 62 in 1995. Is that when his pecker started to sag?
ellauri107.html on line 408: So why do we put up with him? (Sabbath? No I mean Roth.) Are we just drawn by the villainous? Who "we"? Speak for yourself motherfucker. Whose name was Jude Cook. Översatt på svenska: judekuk. Phil had good reason to be afraid of the judgment day.
ellauri107.html on line 425: Babbitt-baiting became an irritant to American businessmen, Rotarians, and the like, who began defending the Babbitts of the U.S. by way of radio and magazine journalism. They emphasized the virtues of community organizations and the positive contributions that industrial cities have made to American society.
ellauri107.html on line 436: His name was George F. Babbitt. He was forty-six years old now, in April, 1920, and he made nothing in particular, neither butter nor shoes nor poetry, but he was nimble in the calling of selling houses for more than people could afford to pay.
ellauri107.html on line 438: Myra Babbitt—Mrs. George F. Babbitt—was definitely mature. She had creases from the corners of her mouth to the bottom of her chin, and her plump neck bagged. But the thing that marked her as having passed the line was that she no longer had reticences before her husband, and no longer worried about not having reticences. She was in a petticoat now, and corsets which bulged, and unaware of being seen in bulgy corsets. She had become so dully habituated to married life that in her full matronliness she was as sexless as an anemic nun. She was a good woman, a kind woman, a diligent woman, but no one, save perhaps Tinka her ten-year-old, was at all interested in her or entirely aware that she was alive.
ellauri107.html on line 439: “Now you look here! The first thing you got to understand is that all this uplift and flipflop and settlement-work and recreation is nothing in God's world but the entering wedge for socialism. The sooner a man learns he isn't going to be coddled, and he needn't expect a lot of free grub and, uh, all these free classes and flipflop and doodads for his kids unless he earns 'em, why, the sooner he'll get on the job and produce—produce—produce! That's what the country needs, and not all this fancy stuff that just enfeebles the will-power of the working man and gives his kids a lot of notions above their class. And you—if you'd tend to business instead of fooling and fussing—All the time! When I was a young man I made up my mind what I wanted to do, and stuck to it through thick and thin, and that's why I'm where I am to-day, and—Myra! What do you let the girl chop the toast up into these dinky little chunks for? Can't get your fist onto 'em. Half cold, anyway!”
ellauri107.html on line 441:
adding:1em;font-size:small;width:30%;float:right;border: 1px solid purple">
ellauri107.html on line 448: “Lots of news. Terrible big tornado in the South. Hard luck, all right. But this, say, this is corking! Beginning of the end for those fellows! New York Assembly has passed some bills that ought to completely outlaw the socialists! And there's an elevator-runners' strike in New York and a lot of college boys are taking their places. That's the stuff! And a mass-meeting in Birmingham's demanded that this Mick agitator, this fellow De Valera, be deported. Dead right, by golly! All these agitators paid with German gold anyway. And we got no business interfering with the Irish or any other foreign government. Keep our hands strictly off. And there's another well-authenticated rumor from Russia that Lenin is dead. That's fine. It's beyond me why we don't just step in there and kick those Bolshevik cusses out.”
ellauri107.html on line 458: he have any doctrine about preacher-mayors laid down for him, so he grunted and went on. She looked sympathetic and did not hear a word. Later she would read the headlines, the society columns, and the department-store advertisements.
ellauri107.html on line 461: Ei muuta kun lisää Babbittia tähän perään. Tää on ihan ajankohtasta, mikään ei ole muuttunut jootan vertaa sadassa vuodessa.
ellauri107.html on line 466: He serenely believed that the one purpose of the real-estate business was to make money for George F. Babbitt. True, it was a good advertisement at Boosters' Club lunches, and all the varieties of Annual Banquets to which Good Fellows were invited, to speak sonorously of Unselfish Public Service, the Broker's Obligation to Keep Inviolate the Trust of His Clients, and a thing called Ethics, whose nature was confusing but if you had it you were a High-class Realtor and if you hadn't you were a shyster, a piker, and a fly-by-night. These virtues awakened Confidence, and enabled you to handle Bigger Propositions. But they didn't imply that you were to be impractical and refuse to take twice the value of a house if a buyer was such an idiot that he didn't jew you down on the asking-price.
ellauri107.html on line 469: He had, with indignation at the criticism of Zenith, skimmed through a report in which the notorious pessimist Seneca Doane, the radical lawyer, asserted that to throw boys and young girls into a bull-pen crammed with men suffering from syphilis, delirium tremens, and insanity was not the perfect way of educating them. He had controverted the report by growling, “Folks that think a jail ought to be a bloomin' Hotel Thornleigh make me sick. If people don't like a jail, let 'em behave 'emselves and keep out of it. Besides, these reform cranks always exaggerate.” That was the beginning and quite completely the end of his investigations into Zenith's charities and corrections; and as to the “vice districts” he brightly expressed it, “Those are things that no decent man monkeys with. Besides, smatter fact, I'll tell you confidentially: it's a protection to our daughters and to decent women to have a district where tough nuts can raise cain. Keeps 'em away from our own homes.”
ellauri107.html on line 470: “A good labor union is of value because it keeps out radical unions, which would destroy property. No one ought to be forced to belong to a union, however. All labor agitators who try to force men to join a union should be hanged. In fact, just between ourselves, there oughtn't to be any unions allowed at all; and as it's the best way of fighting the unions, every business man ought to belong to an employers'-association and to the Chamber of Commerce. In union there is strength. So any selfish hog who doesn't join the Chamber of Commerce ought to be forced to.”
ellauri107.html on line 473: But Babbitt was virtuous. He advocated, though he did not practise, the prohibition of alcohol; he praised, though he did not obey, the laws against motor-speeding; he paid his debts; he contributed to the church, the Red Cross, and the Y. M. C. A.; he followed the custom of his clan and cheated only as it was sanctified by precedent; and he never descended to trickery—though, as he explained to Paul Riesling:
ellauri107.html on line 474: “Course I don't mean to say that every ad I write is literally true or that I always believe everything I say when I give some buyer a good strong selling-spiel. You see—you see it's like this: In the first place, maybe the owner of the property exaggerated when he put it into my hands, and it certainly isn't my place to go proving my principal a liar! And then most folks are so darn crooked themselves that they expect a fellow to do a little lying, so if I was fool enough to never whoop the ante I'd get the credit for lying anyway! In self-defense I got to toot my own horn, like a lawyer defending a client—his bounden duty, ain't it, to bring out the poor dub's good points? Why, the Judge himself would bawl out a lawyer that didn't, even if they both knew the guy was guilty! But even so, I don't pad out the truth like Cecil Rountree or Thayer or the rest of these realtors. Fact, I think a fellow that's willing to deliberately up and profit by lying ought to be shot!”
ellauri107.html on line 477: The Athletic Club building is nine stories high, yellow brick with glassy roof-garden above and portico of huge limestone columns below. The lobby, with its thick pillars of porous Caen stone, its pointed vaulting, and a brown glazed-tile floor like well-baked bread-crust, is a combination of cathedral-crypt and rathskeller. The members rush into the lobby as though they were shopping and hadn't much time for it. Thus did Babbitt enter, and to the group standing by the cigar-counter he whooped, “How's the boys? How's the boys? Well, well, fine day!”
ellauri107.html on line 478: Jovially they whooped back—Vergil Gunch, the coal-dealer, Sidney Finkelstein, the ladies'-ready-to-wear buyer for Parcher & Stein's department-store, and Professor Joseph K. Pumphrey, owner of the Riteway Business College and instructor in Public Speaking, Business English, Scenario Writing, and Commercial Law. Though Babbitt admired this savant, and appreciated Sidney Finkelstein as “a mighty smart buyer and a good liberal spender,” it was to Vergil Gunch that he turned with enthusiasm. Mr. Gunch was president of the Boosters' Club, a weekly lunch-club, local chapter of a national organization which promoted sound business and friendliness among Regular Fellows. He was also no less an official than Esteemed Leading Knight in the Benevolent and Protective Order of Elks, and it was rumored that at the next election he would be a candidate for Exalted Ruler. He was a jolly man, given to oratory and to chumminess with the arts.
ellauri107.html on line 484: Finkelstein asserted that five dollars was not too great a sum, not for a really high-class lighter which was suitably nickeled and provided with connections of the very best quality. “I always say—and believe me, I base it on a pretty fairly extensive mercantile experience—the best is the cheapest in the long run. Of course if a fellow wants to be a Jew about it, he can get cheap junk, but in the long RUN, the cheapest thing is—the best you can get! Now you take here just th' other day: I got a new top for my old boat and some upholstery, and I paid out a hundred and twenty-six fifty, and of course a lot of fellows would say that was too much—Lord, if the Old Folks—they live in one of these hick towns up-state and they simply can't get onto the way a city fellow's mind works, and then, of course, they're Jews, and they'd lie right down and die if they knew Sid had anted up a hundred and twenty-six bones. But I don't figure I was stuck, George, not a bit. Machine looks brand new now—not that it's so darned old, of course; had it less 'n three years, but I give it hard service; never drive less 'n a hundred miles on Sunday and, uh—Oh, I don't really think you got stuck, George. In the LONG run, the best is, you might say, it's unquestionably the cheapest.”
ellauri107.html on line 490: “And business! The roofing business! Roofs for cowsheds! Oh, I don't mean I haven't had a lot of fun out of the Game; out of putting it over on the labor unions, and seeing a big check coming in, and the business increasing. But what's the use of it? You know, my business isn't distributing roofing—it's principally keeping my competitors from distributing roofing. Same with you. All we do is cut each other's throats and make the public pay for it!”
ellauri107.html on line 492: one-third are miserable and know it. They hate the whole peppy, boosting, go-ahead game, and they're bored by their wives and think their families are fools—at least when they come to forty or forty-five they're bored—and they hate business, and they'd go—Why do you suppose there's so many 'mysterious' suicides? Why do you suppose so many Substantial Citizens jumped right into the war? Think it was all patriotism?”
ellauri107.html on line 493: Babbitt snorted, “What do you expect? Think we were sent into the world to have a soft time and—what is it?—'float on flowery beds of ease'? Think Man was just made to be happy?”
ellauri107.html on line 494: “Why not? Though I've never discovered anybody that knew what the deuce Man really was made for!”
ellauri107.html on line 495: “Well we know—not just in the Bible alone, but it stands to reason—a man who doesn't buckle down and do his duty, even if it does bore him sometimes, is nothing but a—well, he's simply a weakling. Mollycoddle, in fact! And what do you advocate? Come down to cases! If a man is bored by his wife, do you seriously mean he has a right to chuck her and take a sneak, or even kill himself?”
ellauri107.html on line 496: “Good Lord, I don't know what 'rights' a man has! And I don't know the solution of boredom. If I did, I'd be the one philosopher that had the cure for living. But I do know that about ten times as many people find their lives dull, and unnecessarily dull, as ever admit it; and I do believe that if we busted out and admitted it sometimes, instead of being nice and patient and loyal for sixty years, and then nice and patient and dead for the rest of eternity, why, maybe, possibly, we might make life more fun.”
ellauri107.html on line 500: But as he went through the corridor of the Reeves Building he sighed, “Poor old Paul! I got to—Oh, damn Noel Ryland! Damn Charley McKelvey! Just because they make more money than I do, they think they're so superior. I wouldn't be found dead in their stuffy old Union Club! I—Somehow, to-day, I don't feel like going back to work. Oh well—”
ellauri107.html on line 501: “Look here, Stan; let's get this clear. You've got an idea somehow that it's you that do all the selling. Where d' you get that stuff? Where d' you think you'd be if it wasn't for our capital behind you, and our lists of properties, and all the prospects we find for you? All you got to do is follow up our tips and close the deal. The hall-porter could sell Babbitt-Thompson listings! You say you're engaged to a girl, but have to put in your evenings chasing after buyers. Well, why the devil shouldn't you? What do you want to do? Sit around holding her hand? Let me tell you, Stan, if your girl is worth her salt, she'll be glad to know you're out hustling, making some money to furnish the home-nest, instead of doing the lovey-dovey. The kind of fellow that kicks about working overtime, that wants to spend his evenings reading trashy novels or spooning and exchanging a lot of nonsense and foolishness with some girl, he ain't the kind of upstanding, energetic young man, with a future—and with Vision!—that we want here. How about it? What's your Ideal, anyway? Do you want to make money and be a responsible member of the community, or do you want to be a loafer, with no Inspiration or Pep?”
ellauri107.html on line 504: Whenever Thompson twanged, “Put your John Hancock on that line,” Babbitt was as much amused by the antiquated provincialism as any proper Englishman by any American. He knew himself to be of a breeding altogether more esthetic and sensitive than Thompson's. He was a college graduate, he played golf, he often smoked cigarettes instead of cigars, and when he went to Chicago he took a room with a private bath. “The whole thing is,” he explained to Paul Riesling, “these old codgers lack the subtlety that you got to have to-day.”
ellauri107.html on line 505: This advance in civilization could be carried too far, Babbitt perceived. Noel Ryland, sales-manager of the Zeeco, was a frivolous graduate of Princeton, while Babbitt was a sound and standard ware from that great department-store, the State University. Ryland wore spats, he wrote long letters about City Planning and Community Singing, and, though he was a Booster, he was known to carry in his pocket small volumes of poetry in a foreign language. All this was going too far. Henry Thompson was the extreme of insularity, and Noel Ryland the extreme of frogginess, while between them, supporting the state, defending the evangelical churches and domestic brightness and sound business, were Babbitt and his friends.
ellauri107.html on line 511: “I don't see why they give us this old-fashioned junk by Milton and Shakespeare and Wordsworth and all these has-beens,” he protested. “Oh, I guess I could stand it to see a show by Shakespeare, if they had swell scenery and put on a lot of dog, but to sit down in cold blood and READ 'em—These teachers—how do they get that way?”
ellauri107.html on line 512: Mrs. Babbitt, darning socks, speculated, “Yes, I wonder why. Of course I don't want to fly in the face of the professors and everybody, but I do think there's things in Shakespeare—not that I read him much, but when I was young the girls used to show me passages that weren't, really, they weren't at all nice.”
ellauri107.html on line 513: Babbitt looked up irritably from the comic strips in the Evening Advocate. They composed his favorite literature and art, these illustrated chronicles in which Mr. Mutt hit Mr. Jeff with a rotten egg, and Mother corrected Father's vulgarisms by means of a rolling-pin. With the solemn face of a devotee, breathing heavily through his open mouth, he plodded nightly through every picture, and during the rite he detested interruptions. Furthermore, he felt that on the subject of Shakespeare he wasn't really an authority. Neither the Advocate-Times, the Evening Advocate, nor the Bulletin of the Zenith Chamber of Commerce had ever had an editorial on the matter, and until one of them had spoken he found it hard to form an original opinion. But even at risk of floundering in strange bogs, he could not keep out of an open controversy.
ellauri107.html on line 514: “I'll tell you why you have to study Shakespeare and those. It's because they're required for college entrance, and that's all there is to it! Personally, I don't see myself why they stuck 'em into an up-to-date high-school system like we have in this state. Be a good deal better if you took Business English, and learned how to write an ad, or letters that would pull. But there it is, and there's no talk, argument, or discussion about it! Trouble with you, Ted, is you always want to do something different! If you're going to law-school—and you are!—I never had a chance to, but I'll see that you do—why, you'll want to lay in all the English and Latin you can get.”
ellauri107.html on line 515: “Oh punk. I don't see what's the use of law-school—or even finishing high school. I don't want to go to college 'specially. Honest, there's lot of fellows that have graduated from colleges that don't begin to make as much money as fellows that went to work early. Old Shimmy Peters, that teaches Latin in the High, he's a what-is-it from Columbia and he sits up all night reading a lot of greasy books and he's always spieling about the 'value of languages,' and the poor soak doesn't make but eighteen hundred a year, and no traveling salesman would think of working for that. I know what I'd like to do. I'd like to be an aviator, or own a corking big garage, or else—a fellow was telling me about it yesterday—I'd like to be one of these fellows that the Standard Oil
ellauri107.html on line 516: Company sends out to China, and you live in a compound and don't have to do any work, and you get to see the world and pagodas and the ocean and everything! And then I could take up correspondence-courses. That's the real stuff! You don't have to recite to some frosty-faced old dame that's trying to show off to the principal, and you can study any subject you want to. Just listen to these! I clipped out the ads of some swell courses.”
ellauri107.html on line 518: He snatched from the back of his geometry half a hundred advertisements of those home-study courses which the energy and foresight of American commerce have contributed to the science of education. The first displayed the portrait of a young man with a pure brow, an iron jaw, silk socks, and hair like patent leather. Standing with one hand in his trousers-pocket and the other extended with chiding forefinger, he was bewitching an audience of men with gray beards, paunches, bald heads, and every other sign of wisdom and prosperity. Above the picture was an inspiring educational symbol—no antiquated lamp or torch or owl of Minerva, but a row of dollar signs. The text ran:
ellauri107.html on line 550: Kate Croy and Merton Densher are two betrothed Londoners who desperately want to marry but have very little money. Kate is constantly put upon by family troubles, and is now living with her domineering aunt, Maud Lowder. Into their world comes Milly Theale, an enormously rich young American woman who had previously met and fallen in love with Densher, although she has never revealed her feelings. Her travelling companion and confidante, Mrs. Stringham, is an old friend of Maud. Kate and Aunt Maud welcome Milly to London, and the American heiress enjoys great social success.
ellauri107.html on line 552: With Kate as a companion, Milly goes to see an eminent physician, Sir Luke Strett, because she worries that she is suffering from an incurable disease. The doctor is noncommittal but Milly fears the worst. Kate suspects that Milly is deathly ill. After the trip to America where he had met Milly, Densher returns to find the heiress in London. Kate wants Densher to pay as much attention as possible to Milly, though at first he doesn't quite know why. Kate has been careful to conceal from Milly (and everybody else) that she and Densher are engaged.
ellauri107.html on line 554: With the threat of serious illness hanging over her, Milly decides to travel to Venice with Mrs. Stringham. Aunt Maud, Kate and Densher follow her. At a party Milly gives in her Venice palazzo (the older Palazzo Barbaro, called "Palazzo Leporelli" in the novel), Kate finally reveals her complete plan to Densher: he is to marry Milly so that, after her presumably soon-to-occur death, he will inherit the money they can marry on. Densher had suspected this was Kate's idea, and he demands that she consummate their affair before he will go along with her plan.
ellauri107.html on line 556: Aunt Maud and Kate return to London while Densher remains with Milly. Unfortunately, the dying girl learns from a former suitor of Kate's about the plot to get her money. She withdraws from Densher and her condition deteriorates. Densher sees her one last time before he leaves for London, where he eventually receives news of Milly's death. Milly does leave him a large amount of money despite everything. But Densher does not accept the money, and he will not marry Kate unless she also refuses the bequest. Conversely, if Kate chooses the money instead of him, Densher offers to make the bequest over to her in full. The lovers part on the novel's final page with a cryptic exclamation from Kate: "We shall never be again as we were!"
ellauri107.html on line 573: on maailma edessäsi ja se on kaikki sinun jos kumarrat meitä. Sinä voit saada mitä hyvänsä, mitä hyvänsä, miksi sinä tyydyt tällaiseen Peppu, kuuletko sinä? Kuuntelen. Vituttaako vituttaako kuuntelen... »Peppu», kysyi äitini, rakastatko sinä häntä? Tietenkin rakastan. Niin että mitäkö mină haluan huutaa puhelimeen juuri sillä hetkellä? Minä tulen kotiin. Ottakaa minut kotiin. En halua tehdä näin. Te olette oikeassa, hänessä on jotakin vikaa: hän on mielipuolinen. Minä en. Mutta minä vain annoin sanani! Juutalaisen sanan! Juutalaisuus velvoittaa! Isäni sanoi: »Sinun äänesi kuulostaa minusta omituiselta.» »No, rehellisesti sanoen en odottanut saavani ihan tällaista vastaanottoa kertoessani, ettă olen menossa naimisiin.»
ellauri107.html on line 602: Eli tässä Philin moraalia pepusta. Tän vertasta siltä pääsee läpi sfinkteristä. No kyllä mullakin oli miettimistä haluanko Seijan vaiko pallokirjoituskoneen. On se surkeeta, radollista on apinoiden toiminta.
ellauri107.html on line 619: Mutta toisaalta, sexi oli lähes kiellettyä paizi siittämisen tarkotuxessa. Naiset jaettiin 2 tyyppiin, Magdalena huoraan ja Madonna äitykkään. Älä pidä muita naisia. Parempi vielä jos et pidä mitään naisia ja heilut munkkiseurassa. (Näin viime yönä unta että Seija vaati multa sexiä. Se melkein onnasi ja olis onnannutkin ellei sänky ois ollut liian pehmeä. Siis unessa. Älä unta nää.) No Luther salli bylsinnän siunatussa liitossa vaikka se on syntiä koska ukkomiehellä on muuten liian tylsää. Mutta vika oli Eevan joka antoi omenan, sixi sen on toteltava Marttia.
ellauri108.html on line 2: ad>
ellauri108.html on line 19: ad>
ellauri108.html on line 51: Joku Walter luonnehtii Yhdysvaltoja ”anokratiaksi”, mikä tarkoittaa, että Yhdysvallat on syvältä anuxesta, sitä johtaa takaapäin ryhmä upporikkaita persläpiä. Jeff Bezos osti heräteostoxena Washington Postin. Orjien jälkeläiset erityisesti on olleet kiukkuisia jo vuosisatoja. Nyt niitä ammuskellaan kaduilla kuin jotain notmiitä. Ne rupee mieluummin vaikka juutalaisixi kun heiluttavat valkoista lippua.
ellauri108.html on line 61: Hebrew names of God include Yehováh, Yahweh, Yahveh, Yahu, Yah. Yah yah de ä Gösta här! ylade Gösta Grahn i telefonen hos mig år 1976. He should not have taken God's name in his mouth in vain. Rangaistuxexi se passitettiin Kanadaan ja joutui ottaan uudexi etunimexeen Gus. Yeah yeah this is Gus here speaking ei kyllä kuulosta yhtä coolilta. Sori vaan.
ellauri108.html on line 73: In the King James Version of the Christian Bible, the Hebrew יהּ is transliterated as "JAH" (capitalised) in only one instance: "Sing unto God, sing praises to his name: extol him that rideth upon the heavens by his name JAH, and rejoice before him". An American Translation renders the Hebrew word as "Yah" in this verse. In the 1885 Revised Version and its annotated study edition, The Modern Reader's Bible, which uses the Revised Version as its base text, also transliterates "JAH" in Psalms 89:8 which reads,"O LORD God of hosts, who is a mighty one, like unto thee, O JAH? and thy faithfulness is round about thee".
ellauri108.html on line 81: "Hallelujah!" or "Alleluia!" is also used in other Bible versions such as the Divine Name King James Bible, American Standard Version, the Recovery Version, The Tree of Life Version, Amplified Bible, God's Word Translation, Holman Christian Standard Bible, International Standard Version, The Message, New American Bible Revised Edition, The Jerusalem Bible, The New Jerusalem Bible, NJPS Tanakh, The first JPS translation, The Living Bible, The Bible in Living English, Young's Literal Translation, King James Version, The Spanish language Reina Valera and even in Bible versions that otherwise do not generally use the Divine Name such as the New King James Version, English Standard Version, J.B. Phillips New Testament, New International Version, Douay-Rheims Version, God's Word Translation, Revised Standard Version, New Revised Standard Version, The Jubilee Bible 2000, New American Standard Bible, New Century Version, New International Reader's Version and several other versions, translations and/or editions in English and other languages varying from once to numerous times depending on the Bible version especially and most notably in Revelation Chapter 19 in Christian and Messianic Jewish Bibles.
ellauri108.html on line 88: Rastat tuo mieleen helluntaiystävät, nekään ei halua järjestäytyä kirkkokunnaxi. Kummatkaan ei ottaneet uskoaxeen että niiden hengellinen johtaja on kuolevainen. Kaikkein huvittavinta rastoissa on miten ne kaiken ton prinssi Philip jumalaxi -cargokultin alla pössypäisinä on tismalleen samanlaisia vanhoillis-patriarkaalisia törkimyxiä kuin niiden vanhat orjaisännät. Siitä (jos ei muuten) huomaa miten kaikki toi kehyskertomus on vaan kuorrutusta lapsille ja lapsenmielisille. Ihan mikä eläinsatu kelpaa hyvänsä, kuhan saadaan nostetuxi omaa häntää ja säilytetään muuten status quo.
ellauri108.html on line 94: Jesus is an important figure in Rastafari. However, practitioners reject the traditional Christian view of Jesus, particularly the depiction of him as a white European, believing that this is a perversion of the truth. They believe that Jesus was a black African, and that the white Jesus was a false god. Many Rastas regard Christianity as the creation of the white man; they treat it with suspicion out of the view that the oppressors (white Europeans) and the oppressed (black Africans) cannot share the same God. Many Rastas take the view that the God worshipped by most white Christians is actually the Devil, and a recurring claim among Rastas is that the Pope is Satan or the Antichrist. Rastas therefore often view Christian preachers as deceivers and regard Christianity as being guilty of furthering the oppression of the African diaspora, frequently referring to it as having perpetrated "mental enslavement".
ellauri108.html on line 104: While he was emperor, many Jamaican Rastas professed the belief that Haile Selassie would never die. The 1974 overthrow of Haile Selassie by the military Derg and his subsequent death in 1975 resulted in a crisis of faith for many practitioners. Some left the movement altogether. Others remained, and developed new strategies for dealing with the news. Some Rastas believed that Selassie did not really die and that claims to the contrary were Western misinformation. To bolster their argument, they pointed to the fact that no corpse had been produced; in reality, Haile Selassie's body had been buried beneath his palace, remaining undiscovered there until 1992. Another perspective within Rastafari acknowledged that Haile Selassie's body had perished, but claimed that his inner essence survived as a spiritual force. A third response within the Rastafari community was that Selassie's death was inconsequential as he had only been a "personification" of Jah rather than Jah himself.
ellauri108.html on line 106: During his life, Selassie described himself as a devout Christian. In a 1967 interview, Selassie was asked about the Rasta belief that he was the Second Coming of Jesus, to which he responded: "I have heard of this idea. I also met certain Rastafarians. I told them clearly that I am a man, that I am mortal, and that I will be replaced by the oncoming generation, and that they should never make a mistake in assuming or pretending that a human being is emanated from a deity." His grandson Ermias Sahle Selassie has said that there is "no doubt that Haile Selassie did not encourage the Rastafari movement". Critics of Rastafari have used this as evidence that Rasta theological beliefs are incorrect, although some Rastas take Selassie's denials as evidence that he was indeed the incarnation of God, based on their reading of the Gospel of Luke.
ellauri108.html on line 110: Practitioners of Rastafari identify themselves with the ancient Israelites—God's chosen people in the Old Testament—and believe that black Africans broadly or Rastas more specifically are either the descendants or the reincarnations of this ancient people. This is similar to beliefs in Judaism, although many Rastas believe that contemporary Jews' status as the descendants of the ancient Israelites is a false claim. Rastas typically believe that black Africans are God's chosen people, meaning that they made a covenant with him and thus have a special responsibility. Rastafari espouses the view that this, the true identity of black Africans, has been lost and needs to be reclaimed.
ellauri108.html on line 115: Rastafari teaches that the black African diaspora are exiles living in "Babylon", a term which it applies to Western society. For Rastas, European colonialism and global capitalism are regarded as manifestations of Babylon, while police and soldiers are viewed as its agents. The term "Babylon" is adopted because of its Biblical associations. In the Old Testament, Babylon is the Mesopotamian city where the Israelites were held captive, exiled from their homeland, between 597 and 586 BCE; Rastas compare the exile of the Israelites in Mesopotamia to the exile of the African diaspora outside Africa. In the New Testament, "Babylon" is used as a euphemism for the Roman Empire, which was regarded as acting in a destructive manner that was akin to the way in which the ancient Babylonians acted. Rastas perceive the exile of the black African diaspora in Babylon as an experience of great suffering, with the term "suffering" having a significant place in Rasta discourse.
ellauri108.html on line 117: Rastas view Babylon as being responsible for both the Atlantic slave trade which removed enslaved Africans from their continent and the ongoing poverty which plagues the African diaspora. Rastas turn to Biblical scripture to explain the Atlantic slave trade, believing that the enslavement, exile, and exploitation of black Africans was punishment for failing to live up to their status as Jah's chosen people. Many Rastas, adopting a Pan-Africanist ethos, have criticised the division of Africa into nation-states, regarding this as a Babylonian development, and are often hostile to capitalist resource extraction from the continent. Rastas seek to delegitimise and destroy Babylon, something often conveyed in the Rasta aphorism "Chant down Babylon". Rastas often expect the white-dominated society to dismiss their beliefs as false, and when this happens they see it as confirmation of the correctness of their faith.
ellauri108.html on line 119: Rastas view "Zion" as an ideal to which they aspire. As with "Babylon", this term comes from the Bible, where it refers to an idealised Jerusalem. Rastas use "Zion" either for Ethiopia specifically or for Africa more broadly, the latter having an almost mythological identity in Rasta discourse. Many Rastas use the term "Ethiopia" as a synonym for "Africa"; thus, Rastas in Ghana for instance described themselves as already living within "Ethiopia". Other Rastas apply the term "Zion" to Jamaica or they use it to describe a state of mind.
ellauri108.html on line 121: In portraying Africa as their "Promised Land", Rastas reflect their desire to escape what they perceive as the domination and degradation that they experience in Babylon. During the first three decades of the Rastafari movement, it placed strong emphasis on the need for the African diaspora to be repatriated to Africa. To this end, various Rastas lobbied the Jamaican government and United Nations to oversee this resettlement process. Other Rastas organised their own transportation to the African continent. Critics of the movement have argued that the migration of the entire African diaspora to Africa is implausible, particularly as no African country would welcome this.
ellauri108.html on line 123: By the movement's fourth decade, the desire for physical repatriation to Africa had declined among Rastas, a change influenced by observation of the 1983–1985 famine in Ethiopia. Rather, many Rastas saw the idea of returning to Africa in a metaphorical sense, entailing the restoration of their pride and self-confidence as people of black African descent. The term "liberation before repatriation" began to be used within the movement. Some Rastas seek to transform Western society so that they may more comfortably live within it rather than seeking to move to Africa. There are nevertheless many Rastas who continue to emphasise the need for physical resettlement of the African diaspora in Africa.
ellauri108.html on line 125: Rastafari is a millenarian movement, espousing the idea that the present age will come to an apocalyptic end. Many practitioners believe that on this Day of Judgement, Babylon will be overthrown, with Rastas being the chosen few who survive the upheaval. With Babylon destroyed, Rastas believe that humanity will be ushered into a "new age". This is conceived as being a millennium of peace, justice, and happiness in which the righteous shall live in Africa, now a paradise. In the 1980s, many Rastas believed that the Day of Judgment would happen around the year 2000. A view then common in the Rasta community was that the world's white people would wipe themselves out through nuclear war, with black Africans then ruling the world, something that they argued was prophesied in the Book of Daniel.
ellauri108.html on line 127: Rastas do not believe that there is a specific afterlife to which individuals go following bodily death. They believe in the possibility of eternal life, and that only those who shun righteousness will actually die. The scholar of religion Leonard E. Barrett observed some Jamaican Rastas who believed that those practitioners who did die had not been faithful to Jah. He suggested that this attitude stemmed from the large numbers of young people that were then members of the movement, and who had thus seen only few Rastas die. Another Rasta view is that those who are righteous will undergo reincarnation, with an individual's identity remaining throughout each of their incarnations. In keeping with their views on death, Rastas eschew celebrating physical death and often avoid funerals, also repudiating the practice of ancestor veneration that is common among traditional African religions.
ellauri108.html on line 131: Rastafari promotes the idea of "living naturally", in accordance with what Rastas regard as nature's laws. It endorses the idea that Africa is the "natural" abode of black Africans, a continent where they can live according to African culture and tradition and be themselves on a physical, emotional, and intellectual level. Practitioners believe that Westerners and Babylon have detached themselves from nature through technological development and thus have become debilitated, slothful, and decadent. Some Rastas express the view that they should adhere to what they regard as African laws rather than the laws of Babylon, thus defending their involvement in certain acts which may be illegal in the countries that they are living in. In emphasising this Afrocentric approach, Rastafari expresses overtones of black nationalism.
ellauri108.html on line 133: Some Rastas have promoted activism as a means of achieving socio-political reform, while others believe in awaiting change that will be brought about through divine intervention in human affairs. In Jamaica, Rastas typically do not vote, derogatorily dismissing politics as "politricks", and rarely involve themselves in political parties or unions. The Rasta tendency to believe that socio-political change is inevitable opens the religion up to the criticism from the political left that it encourages adherents to do little or nothing to alter the status quo. Other Rastas do engage in political activism; the Ghanaian Rasta singer-songwriter Rocky Dawuni for instance was involved in campaigns promoting democratic elections, while in Grenada, many Rastas joined the People's Revolutionary Government formed in 1979.
ellauri108.html on line 135: Rastafari promotes what it regards as the restoration of black manhood, believing that men in the African diaspora have been emasculated by Babylon. It espouses patriarchal principles, including the idea that women should submit to male leadership. External observers—including scholars such as Cashmore and Edmonds—have claimed that Rastafari accords women an inferior position to men. Rastafari women usually accept this subordinate position and regard it as their duty to obey their men; the academic Maureen Rowe suggested that women were willing to join the religion despite its restrictions because they valued the life of structure and discipline it provided. Rasta discourse often presents women as morally weak and susceptible to deception by evil, and claims that they are impure while menstruating. Rastas legitimise these gender roles by citing Biblical passages, particularly those in the Book of Leviticus and in the writings of Paul the Apostle. The Rasta Shop is a store selling items associated with Rastafari in the U.S. state of Oregon.
ellauri108.html on line 137: Rasta women usually wear clothing that covers their head and hides their body contours. Trousers are usually avoided, in favour of long skirts. Women are expected to cover their head while praying, and in some Rasta groups this is expected of them whenever in public. Rasta discourse insists this female dress code is necessary to prevent women attracting men and presents it as an antidote to the sexual objectification of women in Babylon. Rasta men are permitted to wear whatever they choose. Although men and women took part alongside each other in early Rasta rituals, from the late 1940s and 1950s the Rasta community increasingly encouraged gender segregation for ceremonies. This was legitimised with the explanation that women were impure through menstruation and that their presence at the ceremonies would distract male participants.
ellauri108.html on line 143: Rastas refer to their cultural and religious practices as "livity". Rastafari does not place emphasis on hierarchical structures. It has no professional priesthood, with Rastas believing that there is no need for a priest to act as mediator between the worshipper and divinity. It nevertheless has "elders", an honorific title bestowed upon those with a good reputation among the community. Although respected figures, they do not necessarily have administrative functions or responsibilities. When they do oversee ritual meetings, they are often responsible for helping to interpret current events in terms of Biblical scripture. Elders often communicate with each other through a network to plan movement events and form strategies.
ellauri108.html on line 147: One of the central activities at groundings is "reasoning". This is a discussion among assembled Rastas about the religion's principles and their relevance to current events. These discussions are supposed to be non-combative, although attendees can point out the fallacies in any arguments presented. Those assembled inform each other about the revelations that they have received through meditation and dream. Each contributor is supposed to push the boundaries of understanding until the entire group has gained greater insight into the topic under discussion. In meeting together with like-minded individuals, reasoning helps Rastas to reassure one another of the correctness of their beliefs. Rastafari meetings are opened and closed with prayers. These involve supplication of God, the supplication for the hungry, sick, and infants, and calls for the destruction of the Rastas' enemies, and then close with statements of adoration.
ellauri108.html on line 150: The largest groundings were known as "groundations" or "grounations" in the 1950s, although they were subsequently re-termed "Nyabinghi Issemblies". The term "Nyabinghi" is adopted from the name of a mythical African queen. Nyabinghi Issemblies are often held on dates associated with Ethiopia and Haile Selassie. These include Ethiopian Christmas (7 January), the day on which Haile Selassie visited Jamaica (21 April), Selassie's birthday (23 July), Ethiopian New Year (11 September), and Selassie's coronation day (2 November). Some Rastas also organise Nyabinghi Issemblies to mark Jamaica's Emancipation Day (1 August) and Marcus Garvey's birthday (17 August). A group of Rastas in Liberia celebrate Marcus Garvey's birthday.
ellauri108.html on line 152: Nyabinghi Issemblies typically take place in rural areas, being situated in the open air or in temporary structures—known as "temples" or "tabernacles"—specifically constructed for the purpose. Any elder seeking to sponsor a Nyabinghi Issembly must have approval from other elders and requires the adequate resources to organise such an event. The assembly usually lasts between three and seven days. During the daytime, attendees engage in food preparation, ganja smoking, and reasoning, while at night they focus on drumming and dancing around bonfires. Nyabinghi Issemblies often attract Rastas from a wide area, including from different countries. They establish and maintain a sense of solidarity among the Rasta community and cultivate a feeling of collective belonging. Unlike in many other religions, rites of passage play no role in Rastafari; on death, various Rastas have been given Christian funerals by their relatives, as there are no established Rasta funeral rites.
ellauri108.html on line 154: The principal ritual of Rastafari is the smoking of ganja, also known as marijuana or cannabis or pot. Among the names that Rastas give to the plant are callie, Iley, "the herb", "the holy herb", "the grass", and "the weed". Cannabis is usually smoked during groundings, although some practitioners also smoke it informally in other contexts. Some Rastas smoke it almost all of the time, something other practitioners regard as excessive, and many practitioners also ingest cannabis in a tea, as a spice in cooking, and as an ingredient in medicine. However, not all Rastas use ganja; abstainers explain that they have already achieved a higher level of consciousness and thus do not require it.
ellauri108.html on line 160: There are various options that might explain how cannabis smoking came to be part of Rastafari. By the 8th century, Arab traders had introduced cannabis to Central and Southern Africa. In the 19th century, enslaved Bakongo people arrived in Jamaica, where they established the religion of Kumina. In Kumina, cannabis was smoked during religious ceremonies in the belief that it facilitated possession by ancestral spirits. The religion was largely practiced in south-east Jamaica's Saint Thomas Parish, where a prominent early Rasta, Leonard Howell, lived while he was developing many of Rastafari's beliefs and practices; it may have been through Kumina that cannabis became part of Rastafari. A second possible source was the use of cannabis in Hindu rituals. Hindu migrants arrived in Jamaica as indentured servants from British India between 1834 and 1917, and brought cannabis with them. A Jamaican Hindu priest, Laloo, was one of Howell's spiritual advisors, and may have influenced his adoption of ganja. The adoption of cannabis may also have been influenced by the widespread medicinal and recreational use of cannabis among Afro-Jamaicans in the early 20th century. Early Rastafarians may have taken an element of Jamaican culture which they associated with their peasant past and the rejection of capitalism and sanctified it by according it Biblical correlates.
ellauri108.html on line 162: In many countries—including Jamaica—cannabis is illegal and by using it, Rastas protest the rules and regulations of Babylon. In the United States, for example, thousands of practitioners have been arrested because of their possession of the drug. Rastas have also advocated for the legalisation of cannabis in those jurisdictions where it is illegal; in 2015, Jamaica decriminalized personal possession of marijuana up to two ounces and legalized it for medicinal and scientific purposes. In 2019, Barbados legalised Rastafari use of cannabis within religious settings and pledged 60 acres (24 ha) of land for Rastafari to grow it.
ellauri108.html on line 164: Rastafari music developed at reasoning sessions, where drumming, chanting, and dancing are all present. Rasta music is performed to praise and commune with Jah, and to reaffirm the rejection of Babylon. Rastas believe that their music has healing properties, with the ability to cure colds, fevers, and headaches. Many of these songs are sung to the tune of older Christian hymns, but others are original Rasta creations.
ellauri108.html on line 166: The bass-line of Rasta music is provided by the akete, a three-drum set, which is accompanied by percussion instruments like rattles and tambourines. A syncopated rhythm is then provided by the fundeh drum. In addition, a peta drum improvises over the rhythm. The different components of the music are regarded as displaying different symbolism; the bassline symbolises blows against Babylon, while the lighter beats denote hope for the future.
ellauri108.html on line 170: 1968 saw the development of reggae in Jamaica, a musical style typified by slower, heavier rhythms than ska and the increased use of Jamaican Patois. Like calypso, reggae was a medium for social commentary, although it demonstrated a wider use of radical political and Rasta themes than were previously present in Jamaican popular music. Reggae artists incorporated Rasta ritual rhythms, and also adopted Rasta chants, language, motifs, and social critiques. Songs like The Wailers' "African Herbsman" and Peter Tosh's "Legalize It" referenced cannabis use, while tracks like The Melodians' "Rivers of Babylon" and Junior Byles' "Beat Down Babylon" referenced Rasta beliefs in Babylon. Reggae gained widespread international popularity during the mid-1970s, coming to be viewed by black people in many different countries as music of the oppressed. Many Rastas grew critical of reggae, believing that it had commercialised their religion. Although reggae contains much Rastafari symbolism, and the two are widely associated, the connection is often exaggerated by non-Rastas. Most Rastas do not listen to reggae music, and reggae has also been utilised by other religious groups, such as Protestant Evangelicals. Out of reggae came dub music; dub artists often employ Rastafari terminology, even when not Rastas themselves.
ellauri108.html on line 172: Rastas typically regard words as having an intrinsic power, seeking to avoid language that contributes to servility, self-degradation, and the objectification of the person. Practitioners therefore often use their own form of language, known commonly as "dread talk", "Iyaric", and "Rasta talk". Developed in Jamaica during the 1940s, this use of language fosters group identity and cultivates particular values. Adherents believe that by formulating their own language they are launching an ideological attack on the integrity of the English language, which they view as a tool of Babylon. The use of this language helps Rastas distinguish and separate themselves from non-Rastas, for whom—according to Barrett—Rasta rhetoric can be "meaningless babbling". However, Rasta terms have also filtered into wider Jamaican speech patterns.
ellauri108.html on line 173: Rastas regularly use the three colours of the Ethiopian flag for their movement, although they often add black to this tricolour, symbolising the black skin of the African people
ellauri108.html on line 175: Rastas make wide use of the pronoun "I". This denotes the Rasta view that the self is divine, and reminds each Rasta that they are not a slave and have value, worth, and dignity as a human being. For instance, Rastas use "I" in place of "me", "I and I" in place of "we", "I-ceive" in place of "receive", "I-sire" in place of "desire", "I-rate" in place of "create", and "I-men" in place of "Amen". Rastas refer to this process as "InI Consciousness" or "Isciousness". Rastas typically refer to Haile Selassie as "Haile Selassie I", thus indicating their belief in his divinity. Rastas also typically believe that the phonetics of a word should be linked to its meaning. For instance, Rastas often use the word "downpression" in place of "oppression" because oppression bears down on people rather than lifting them up, with "up" being phonetically akin to "opp-". Similarly, they often favour "livicate" over "dedicate" because "ded-" is phonetically akin to the word "dead". In the early decades of the religion's development, Rastas often said "Peace and Love" as a greeting, although the use of this declined as Rastafari matured.
ellauri108.html on line 177: Rastas often make use of the colours red, black, green, and gold. Red, gold, and green were used in the Ethiopian flag, while, prior to the development of Rastafari, the Jamaican black nationalist activist Marcus Garvey had used red, green, and black as the colours for the Pan-African flag representing his United Negro Improvement Association. According to Garvey, the red symbolised the blood of martyrs, the black symbolised the skin of Africans, and the green represented the vegetation of the land, an interpretation endorsed by some Rastas. The colour gold is often included alongside Garvey's three colours; it has been adopted from the Jamaican flag, and is often interpreted as symbolising the minerals and raw materials which constitute Africa's wealth. Rastas often paint these colours onto their buildings, vehicles, kiosks, and other items, or display them on their clothing, helping to distinguish Rastas from non-Rastas and allowing adherents to recognise their co-religionists. As well as being used by Rastas, the colour set has also been adopted by Pan-Africanists more broadly, who use it to display their identification with Afrocentricity; for this reason it was adopted on the flags of many post-independence African states. Rastas often accompany the use of these three or four colours with the image of the Lion of Judah, also adopted from the Ethiopian flag and symbolizing Haile Selassie.
ellauri108.html on line 180: An ital breakfast consists of ackee, plantain, boiled food, breadfruit, and mango-pineapple juice.
ellauri108.html on line 182: Rastas seek to produce food "naturally", eating what they call ital, or "natural" food. This is often grown organically, and locally. Most Rastas adhere to the dietary laws outlined in the Book of Leviticus, and thus avoid eating pork or crustaceans. Other Rastas remain vegetarian, or vegan, a practice stemming from their interpretation of Leviticus. Many also avoid the addition of additives, including sugar and salt, to their food. Rasta dietary practices have been ridiculed by non-Rastas; in Ghana for example, where food traditionally includes a high meat content, the Rastas' emphasis on vegetable produce has led to the joke that they "eat like sheep and goats". In Jamaica, Rasta practitioners have commercialised ital food, for instance by selling fruit juices prepared according to Rasta custom.
ellauri108.html on line 184: Rastafarians typically avoid food produced by non-Rastas or from unknown sources. Rasta men refuse to eat food prepared by a woman while she is menstruating, and some will avoid food prepared by a woman at any time. Rastas also generally avoid alcohol, cigarettes, and hard drugs such as heroin and cocaine, presenting these substances as unnatural and dirty and contrasting them with cannabis. Rastas also often avoid mainstream scientific medicine and will reject surgery, injections, or blood transfusions. Instead they utilise herbal medicine for healing, especially teas and poultices, with cannabis often used as an ingredient.
ellauri108.html on line 187: Rastas use their physical appearance as a means of visually demarcating themselves from non-Rastas like the whites. Male practitioners will often grow long beards, and many Rastas prefer to wear African styles of clothing, such as dashikis, rather than styles that originated in Western countries. However, it is the formation of hair into dreadlocks that is one of the most recognisable Rasta symbols. Rastas believe that dreadlocks are promoted in the Bible, specifically in the Book of Numbers, and regard them as a symbol of strength linked to the hair of the Biblical figure of Samson. They argue that their dreadlocks mark a covenant that they have made with Jah, and reflect their commitment to the idea of 'naturalness'. They also perceive the wearing of dreads as a symbolic rejection of Babylon and a refusal to conform to its norms regarding grooming aesthetics. Rastas are often critical of black people who straighten their hair, believing that it is an attempt to imitate white European hair and thus reflects alienation from a person's African identity. Sometimes this dreadlocked hair is then shaped and styled, often inspired by a lion's mane symbolising Haile Selassie, who is regarded as "the Conquering Lion of Judah".
ellauri108.html on line 189: Rastas differ on whether they regard dreadlocks as compulsory for practicing the religion. Some Rastas do not wear their hair in dreadlocks; within the religion they are often termed "cleanface" Rastas, with those wearing dreadlocked hair often called "locksmen". Some Rastas have also joined the Ethiopian Orthodox Church, the Christian organisation to which Haile Selassie belonged, and these individuals are forbidden from putting their hair in dreadlocks by the Church. In reference to Rasta hairstyles, Rastas often refer to non-Rastas as "baldheads", or "combsome", while those who are new to Rastafari and who have only just started to grow their hair into dreads are termed "nubbies". Members of the Bobo Ashanti sect of Rastas conceal their dreadlocks within turbans, while some Rastas tuck their dreads under a rastacap or tam headdress, usually coloured green, red, black, and yellow. Dreadlocks and Rastafari-inspired clothing have also been worn for aesthetic reasons by non-Rastas. For instance, many reggae musicians who do not adhere to the Rastafari religion wear their hair in dreads. A Rasta man wearing a rastacap has been sighted in Jamaica.
ellauri108.html on line 191: From the beginning of the Rastafari movement in the 1930s, adherents typically grew beards and tall hair, perhaps in imitation of Haile Selassie. The wearing of hair as dreadlocks then emerged as a Rasta practice in the 1940s; there were debates within the movement as to whether dreadlocks should be worn or not, with proponents of the style becoming dominant. There are various claims as to how this practice was adopted. One claim is that it was adopted in imitation of certain African nations, such as the Maasai, Somalis, or Oromo, or that it was inspired by the hairstyles worn by some of those involved in the anti-colonialist Mau Mau Uprising in Kenya. An alternative explanation is that it was inspired by the hairstyles of the Hindu sadhus.
ellauri108.html on line 193: The wearing of dreadlocks has contributed to negative views of Rastafari among non-Rastas, many of whom regard it as wild and unattractive. Dreadlocks remain socially stigmatised in many societies; in Ghana for example, they are often associated with the homeless and mentally ill, with such associations of marginality extending onto Ghanaian Rastas. In Jamaica during the mid-20th century, teachers and police officers used to forcibly cut off the dreads of Rastas. In various countries, Rastas have since won legal battles ensuring their right to wear dreadlocks: in 2020, for instance, the High Court of Malawi ruled that all public schools must allow their students to wear dreadlocks.
ellauri108.html on line 195: Rastafari developed out of the legacy of the Atlantic slave trade, in which over ten million Africans were enslaved and transported to the Americas between the 16th and 19th centuries. Under 700,000 of these slaves were settled in the British colony of Jamaica. The British government abolished slavery in the Caribbean island in 1834, although racial prejudice remained prevalent across Jamaican society.
ellauri108.html on line 199: Further contributing significantly to Rastafari's development were Ethiopianism and the Back to Africa ethos, both traditions with 18th-century roots. In the 19th century, there were growing calls for the African diaspora located in Western Europe and the Americas to be resettled in Africa, with some of this diaspora establishing colonies in Sierra Leone and Liberia. Based in Liberia, the black Christian preacher Edward Wilmot Blyden began promoting African pride and the preservation of African tradition, customs, and institutions. Also spreading throughout Africa was Ethiopianism, a movement that accorded special status to the east African nation of Ethiopia because it was mentioned in various Biblical passages. For adherents of Ethiopianism, "Ethiopia" was regarded as a synonym of Africa as a whole.
ellauri108.html on line 201: Marcus Garvey, a prominent black nationalist theorist who heavily influenced Rastafari and is regarded as a prophet by many Rastas. The Jamaican activist Marcus Garvey, spent much of his adult life in the US and Britain. Garvey supported the idea of global racial separatism and called for part of the African diaspora to relocate to Africa. His ideas faced opposition from civil rights activists like W. E. B. Du Bois who supported racial integration, and as a mass movement, Garveyism declined in the Great Depression of the 1930s. A rumour later spread that in 1916, Garvey had called on his supporters to "look to Africa" for the crowning of a black king; this quote was never verified. However, in August 1930, Garvey's play, Coronation of an African King, was performed in Kingston. Its plot revolved around the crowning of the fictional Prince Cudjoe of Sudan, although it anticipated the crowning of Haile Selassie later that year. Rastas hold Garvey in great esteem, with many regarding him as a prophet. Garvey knew of Rastafari, but took a largely negative view of the religion; he also became a critic of Haile Selassie, calling him "a great coward" who rules a "country where black men are chained and flogged".
ellauri108.html on line 203: Haile Selassie was crowned Emperor of Ethiopia in 1930. A number of Jamaica's Christian clergymen claimed that Selassie's coronation was evidence that he was the black messiah that they believed was prophesied in the Book of Revelation, the Book of Daniel, and Psalms. Over the following years, several street preachers—most notably Leonard Howell, Archibald Dunkley, Robert Hinds, and Joseph Hibbert—began claiming that Haile Selassie was the returned Jesus. They first did so in Kingston, and soon the message spread throughout 1930s Jamaica, especially among poor communities who were hit particularly hard by the Great Depression. Clarke stated that "to all intents and purposes this was the beginning" of the Rastafari movement.
ellauri108.html on line 205: Howell has been described as the "leading figure" in the early Rastafari movement. He preached that black Africans were superior to white Europeans and that Afro-Jamaicans should owe their allegiance to Haile Selassie rather than to George V, King of Great Britain and Ireland. The island's British authorities arrested him and charged him with sedition in 1934, resulting in his two-year imprisonment. Following his release, Howell established the Ethiopian Salvation Society and in 1939 established a Rasta community, known as Pinnacle, in Saint Catherine Parish. Police feared that Howell was training his followers for an armed rebellion and were angered that it was producing cannabis for sale. They raided the community on several occasions and Howell was imprisoned for a further two years. Upon his release he returned to Pinnacle, but the police continued with their raids and shut down the community in 1954; Howell himself was committed to a mental hospital.
ellauri108.html on line 207: In 1936, Italy invaded and occupied Ethiopia, and Haile Selassie went into exile. The invasion brought international condemnation and led to growing sympathy for the Ethiopian cause. In 1937, Selassie created the Ethiopian World Federation, which established a branch in Jamaica later that decade. In 1941, the British drove the Italians out of Ethiopia and Selassie returned to reclaim his throne. Many Rastas interpreted this as the fulfilment of a prophecy made in the Book of Revelation.
ellauri108.html on line 210: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/82/Addis_Ababa-8e00855u.jpg" width="50%" />
ellauri108.html on line 214: Rastafari's main appeal was among the lower classes of Jamaican society. For its first thirty years, Rastafari was in a conflictual relationship with the Jamaican authorities. Jamaica's Rastas expressed contempt for many aspects of the island's society, viewing the government, police, bureaucracy, professional classes, and established churches as instruments of Babylon. Relations between practitioners and the police were strained, with Rastas often being arrested for cannabis possession. During the 1950s the movement grew rapidly in Jamaica itself and also spread to other Caribbean islands, the United States, and the United Kingdom.
ellauri108.html on line 218: At the invitation of Jamaica's government, Haile Selassie visited the island for the first time on 21 April 1966, with thousands of Rastas assembled in the crowd waiting to meet him at the airport. The event was the high point of their discipleship for many of the religion's members. Over the course of the 1960s, Jamaica's Rasta community underwent a process of routinisation, with the late 1960s witnessing the launch of the first official Rastafarian newspaper, the Rastafarian Movement Association's Rasta Voice. The decade also saw Rastafari develop in increasingly complex ways, as it did when some Rastas began to reinterpret the idea that salvation required a physical return to Africa, instead interpreting salvation as coming through a process of mental decolonisation that embraced African approaches to life.
ellauri108.html on line 220: Whereas its membership had previously derived predominantly from poorer sectors of society, in the 1960s Rastafari began attracting support from more privileged groups like students and professional musicians. The foremost group emphasising this approach was the Twelve Tribes of Israel, whose members came to be known as "Uptown Rastas". Among those attracted to Rastafari in this decade were middle-class intellectuals like Leahcim Semaj, who called for the religious community to place greater emphasis on scholarly social theory as a method of achieving change. Although some Jamaican Rastas were critical of him, many came under the influence of the Guyanese black nationalist academic Walter Rodney, who lectured to their community in 1968 before publishing his thoughts as the pamphlet Groundings. Like Rodney, many Jamaican Rastas were influenced by the U.S.-based Black Power movement. After Black Power declined following the deaths of prominent exponents such as Malcolm X, Michael X, and George Jackson, Rastafari filled the vacuum it left for many black youth.
ellauri108.html on line 229: Enthusiasm for Rastafari was dampened by the unexpected death of Haile Selassie in 1975 and that of Marley in 1981. During the 1980s, the number of Rastas in Jamaica declined, with Pentecostal and other Charismatic Christian groups proving more successful at attracting young recruits. Several publicly prominent Rastas converted to Christianity, and two of those who did so—Judy Mowatt and Tommy Cowan—maintained that Marley had converted from Rastafari to Christianity, in the form of the Ethiopian Orthodox Church, during his final days. The significance of Rastafari messages in reggae also declined with the growing popularity of dancehall, a Jamaican musical genre that typically foregrounded lyrical themes of hyper-masculinity, violence, and sexual activity rather than religious symbolism.
ellauri108.html on line 233: Rastafari is not a homogeneous movement and has no single administrative structure, nor any single leader. A majority of Rastas avoid centralised and hierarchical structures because they do not want to replicate the structures of Babylon and because their religion's ultra-individualistic ethos places emphasis on inner divinity. The structure of most Rastafari groups is less like that of Christian denominations and is instead akin to the cellular structure of other African diasporic traditions like Haitian Vodou, Cuban Santería, and Jamaica's Revival Zion. Since the 1970s, there have been attempts to unify all Rastas, namely through the establishment of the Rastafari Movement Association, which sought political mobilisation. In 1982, the first international assembly of Rastafari groups took place in Toronto, Canada. This and subsequent international conferences, assemblies, and workshops have helped to cement global networks and cultivate an international community of Rastas.
ellauri108.html on line 235: Sub-divisions of Rastafari are often referred to as "houses" or "mansions", in keeping with a passage from the Gospel of John (14:2): as translated in the King James Bible, Jesus states "In my father's house are many mansions". The three most prominent branches are the House of Nyabinghi, the Bobo Ashanti, and the Twelve Tribes of Israel, although other important groups include the Church of Haile Selassie I, Inc., and the Fulfilled Rastafari. By fragmenting into different houses without any single leader, Rastafari became more resilient amid opposition from Jamaica's government during the early decades of the movement.
ellauri108.html on line 237: Probably the largest Rastafari group, the House of Nyabinghi is an aggregate of more traditional and militant Rastas who seek to retain the movement close to the way in which it existed during the 1940s. They stress the idea that Haile Selassie was Jah and the reincarnation of Jesus. The wearing of dreadlocks is regarded as indispensable and patriarchal gender roles are strongly emphasised, while, according to Cashmore, they are "vehemently anti-white". Nyabinghi Rastas refuse to compromise with Babylon and are often critical of reggae musicians like Marley, whom they regard as having collaborated with the commercial music industry.
ellauri108.html on line 239: The Bobo Ashanti sect was founded in Jamaica by Emanuel Charles Edwards through the establishment of his Ethiopia Africa Black International Congress (EABIC) in 1958. The group established a commune in Bull Bay, where they were led by Edwards until his 1994 death. The group hold to a highly rigid ethos. Edwards advocated the idea of a new trinity, with Haile Selassie as the living God, himself as the Christ, and Garvey as the prophet. Male members are divided into two categories: the "priests" who conduct religious services and the "prophets" who take part in reasoning sessions. It places greater restrictions on women than most other forms of Rastafari; women are regarded as impure because of menstruation and childbirth and so are not permitted to cook for men. The group teaches that black Africans are God's chosen people and are superior to white Europeans, with members often refusing to associate with white people. Bobo Ashanti Rastas are recognisable by their long, flowing robes and turbans.
ellauri108.html on line 241: The headquarters of the Twelve Tribes of Israel in Shashemene, Ethiopia.
ellauri108.html on line 242: The Twelve Tribes of Israel were founded in 1968 in Kingston by Vernon Carrington. He proclaimed himself the reincarnation of the Old Testament prophet Gad and his followers call him "Prophet Gad", "Brother Gad", or "Gadman". It is commonly regarded as the most liberal form of Rastafari and the closest to Christianity. Practitioners are often dubbed "Christian Rastas" because they believe Jesus is the only saviour; Haile Selassie is accorded importance, but is not viewed as the second coming of Jesus. The group divides its members into twelve groups according to which Hebrew calendar month they were born in; each month is associated with a particular colour, body part, and mental function. Maintaining dreadlocks and an ital diet are considered commendable but not essential, while adherents are called upon to read a chapter of the Bible each day. Membership is open to individuals of any racial background.
ellauri108.html on line 244: The Twelve Tribes peaked in popularity during the 1970s, when it attracted artists, musicians, and many middle-class followers—Marley among them—resulting in the terms "middle-class Rastas" and "uptown Rastas" being applied to members of the group. Carrington died in 2005, since which time the Twelve Tribes of Israel have been led by an executive council. As of 2010, it was recorded as being the largest of the centralised Rasta groups. It remains headquartered in Kingston, although it has followers outside Jamaica; the group was responsible for establishing the Rasta community in Shashamane, Ethiopia.
ellauri108.html on line 246: The Church of Haile Selassie, Inc., was founded by Abuna Foxe and operated much like a mainstream Christian church, with a hierarchy of functionaries, weekly services, and Sunday schools. In adopting this broad approach, the Church seeks to develop Rastafari's respectability in wider society. Fulfilled Rastafari is a multi-ethnic movement that has spread in popularity during the 21st century, in large part through the Internet. The Fulfilled Rastafari group accept Haile Selassie's statements that he was a man and that he was a devout Christian, and so place emphasis on worshipping Jesus through the example set forth by Haile Selassie. The wearing of dreadlocks and the adherence to an ital diet are considered issues up to the individual.
ellauri108.html on line 250: As of 2012, there were an estimated 700,000 to 1,000,000 Rastas worldwide. They can be found in many different regions, including most of the world's major population centres. Rastafari's influence on wider society has been more substantial than its numerical size, particularly in fostering a racial, political, and cultural consciousness among the African diaspora and Africans themselves. Men dominate Rastafari. In its early years, most of its followers were men, and the women who did adhere to it tended to remain in the background. This picture of Rastafari's demographics has been confirmed by ethnographic studies conducted in the late 20th and early 21st centuries.
ellauri108.html on line 254: Rastafari is a non-missionary religion. However, elders from Jamaica often go "trodding" to instruct new converts in the fundamentals of the religion. On researching English Rastas during the 1970s, Cashmore noted that they had not converted instantaneously, but rather had undergone "a process of drift" through which they gradually adopted Rasta beliefs and practices, resulting in their ultimate acceptance of Haile Selassie's central importance. Based on his research in West Africa, Neil J. Savishinsky found that many of those who converted to Rastafari came to the religion through their pre-existing use of marijuana as a recreational drug.
ellauri108.html on line 258: Some Rastas have left the religion. Clarke noted that among British Rastas, some returned to Pentecostalism and other forms of Christianity, while others embraced Islam or no religion. Some English ex-Rastas described disillusionment when the societal transformation promised by Rastafari failed to appear, while others felt that while Rastafari would be appropriate for agrarian communities in Africa and the Caribbean, it was not suited to industrialised British society. Others experienced disillusionment after developing the view that Haile Selassie had been an oppressive leader of the Ethiopian people. Cashmore found that some British Rastas who had more militant views left the religion after finding its focus on reasoning and music insufficient for the struggle against white domination and racism.
ellauri108.html on line 260: Although it remains most concentrated in the Caribbean, Rastafari has spread to many areas of the world and adapted into many localised variants. It has spread primarily in Anglophone regions and countries, largely because reggae music has primarily been produced in the English language. It is thus most commonly found in the Anglophone Caribbean, United States, Canada, United Kingdom, Australia and New Zealand, and Anglophone parts of Africa.
ellauri108.html on line 262: Barrett described Rastafari as "the largest, most identifiable, indigenous movement in Jamaica." In the mid-1980s, there were approximately 70,000 members and sympathisers of Rastafari in Jamaica. The majority were male, working-class, former Christians aged between 18 and 40. In the 2011 Jamaican census, 29,026 individuals identified as Rastas. Jamaica's Rastas were initially entirely from the Afro-Jamaican majority, and although Afro-Jamaicans are still the majority, Rastafari has also gained members from the island's Chinese, Indian, Afro-Chinese, Afro-Jewish, mulatto, and white minorities. Until 1965 the vast majority were from the lower classes, although it has since attracted many middle-class members; by the 1980s there were Jamaican Rastas working as lawyers and university professors. Jamaica is often valorised by Rastas as the fountain-head of their faith, and many Rastas living elsewhere travel to the island on pilgrimage.
ellauri108.html on line 264: Both through travel between the islands, and through reggae's popularity, Rastafari spread across the eastern Caribbean during the 1970s. Here, its ideas complemented the anti-colonial and Afrocentric views prevalent in countries like Trinidad, Grenada, Dominica, and St Vincent. In these countries, the early Rastas often engaged in cultural and political movements to a greater extent than their Jamaican counterparts had. Various Rastas were involved in Grenada's 1979 New Jewel Movement and were given positions in the Grenadine government until it was overthrown and replaced following the U.S. invasion of 1983. Although Fidel Castro's Marxist–Leninist government generally discouraged foreign influences, Rastafari was introduced to Cuba alongside reggae in the 1970s. Foreign Rastas studying in Cuba during the 1990s connected with its reggae scene and helped to further ground it in Rasta beliefs. In Cuba, most Rastas have been male and from the Afro-Cuban population.
ellauri108.html on line 266: Rastafari was introduced to the United States and Canada with the migration of Jamaicans to continental North America in the 1960s and 1970s. American police were often suspicious of Rastas and regarded Rastafari as a criminal sub-culture. Rastafari also attracted converts from within several Native American communities and picked up some support from white members of the hippie subculture, which was then in decline. In Latin America, small communities of Rastas have also established in Brazil, Panama, and Nicaragua.
ellauri108.html on line 268: Some Rastas in the African diaspora have followed through with their beliefs about resettlement in Africa, with Ghana and Nigeria being particularly favoured. In West Africa, Rastafari has spread largely through the popularity of reggae, gaining a larger presence in Anglophone areas than their Francophone counterparts. Caribbean Rastas arrived in Ghana during the 1960s, encouraged by its first post-independence president, Kwame Nkrumah, while some native Ghanaians also converted to the religion. The largest congregation of Rastas has been in southern parts of Ghana, around Accra, Tema, and the Cape Coast, although Rasta communities also exist in the Muslim-majority area of northern Ghana. The Rasta migrants' wearing of dreadlocks was akin to that of the native fetish priests, which may have assisted the presentation of these Rastas as having authentic African roots in Ghanaian society. However, Ghanaian Rastas have complained of social ostracism and prosecution for cannabis possession, while non-Rastas in Ghana often consider them to be "drop-outs", "too Western", and "not African enough".
ellauri108.html on line 270: A smaller number of Rastas are found in Muslim-majority countries of West Africa, such as Gambia and Senegal. One West African group that wear dreadlocks are the Baye Faal, a Mouride sect in Senegambia, some of whose practitioners have started calling themselves "Rastas" in reference to their visual similarity to Rastafari. The popularity of dreadlocks and marijuana among the Baye Faal may have been spread in large part through access to Rasta-influenced reggae in the 1970s. A small community of Rastas also appeared in Burkina Faso.
ellauri108.html on line 272: In the 1960s, a Rasta settlement was established in Shashamane, Ethiopia, on land made available by Haile Selassie's Ethiopian World Federation. The community faced many problems; 500 acres were confiscated by the Marxist government of Mengistu Haile Mariam. There were also conflicts with local Ethiopians, who largely regarded the incoming Rastas, and their Ethiopian-born children, as foreigners. The Shashamane community peaked at a population of 2,000, although subsequently declined to around 200.
ellauri108.html on line 274: By the early 1990s, a Rasta community existed in Nairobi, Kenya, whose approach to the religion was informed both by reggae and by traditional Kikuyu religion. Rastafari groups have also appeared in Zimbabwe, and in South Africa; in 2008, there were at least 12,000 Rastas in the country. At an African Union/Caribbean Diaspora conference in South Africa in 2005, a statement was released characterising Rastafari as a force for integration of Africa and the African diaspora.
ellauri108.html on line 277: During the 1950s and 1960s, Rastas were among the thousands of Caribbean migrants who settled in the United Kingdom, leading to small groups appearing in areas of London such as Brixton and Notting Hill in the 1950s. By the late 1960s, Rastafari had attracted converts from the second generation of British Caribbean people, spreading beyond London to cities like Birmingham, Leicester, Liverpool, Manchester, and Bristol. Its spread was aided by the gang structures that had been cultivated among black British youth by the rudeboy subculture, and gained increasing attention in the 1970s through reggae's popularity. According to the 2001 United Kingdom Census there are about 5000 Rastafari living in England and Wales. Clarke described Rastafari as a small but "extremely influential" component of black British life.
ellauri108.html on line 289: First Jew of color to lead an American Jewish museum resigns, citing gender and racial discrimination. Gugulethu Moyo, former executive director of the Jewish History Museum in Tucson, Arizona. (Courtesy of Gugulethu Moyo).
ellauri108.html on line 291: Moyo’s resignation on Monday capped a period of increasing acrimony between her and the Jewish History Museum’s board. Six months after the museum’s board unanimously selected Moyo to lead the museum, Moyo is publicly accusing the board of dysfunction fueled by racism and sexism — and the board is threatening to sue her for allegedly leaking private information.
ellauri108.html on line 293: “I faced gender discrimination and racism, and it was a toxic environment with the board never letting me run the organization I was hired to run,” Moyo said. “I was not treated as a leader.”
ellauri108.html on line 302: In January, the Goulds demanded that their family name be removed from the Holocaust center because Moyo had refused to accept their interpretation of the center’s mission.
ellauri108.html on line 304: In the wake of the murder of George Floyd, she had sought to connect historical Jewish persecution to Floyd’s death and other flashpoints of special significance to African Americans.
ellauri108.html on line 311: Schindler also agreed with Moyo that the Goulds’ values are not aligned with those of the museum and that their money was not wanted. But he was soon converted and started hounding her instead.
ellauri108.html on line 315: “Has it occurred to you and the rest of the JHM board that I am a human being and I cannot work 24/7 even if I could be adequately compensated for giving all my waking hours to JHM business?” she wrote to Kirshner, the museum’s president, on April 22. “I never thought I would have to say this at work, but it seems necessary to say this to you: Slavery was officially abolished in the USA quite some time ago.”
ellauri108.html on line 317: Friday, the museum announced that Michelle Blumenberg, who is white and had been executive director of the University of Arizona Hillel Foundation, would assume the position on an interim basis.
ellauri108.html on line 324: Yhdessä unessa odottelin masixena jotain Seijan oloista tyttöä kotiin palaavaxi autolla joltain nussiretkeltä. Kun heräsin se oli palannut. Sillä näytti olleen hauskaa siellä, kuinka ikävää. Mut ehkä se silti antais vielä mullekin, pitää koettaa. Yrittänyttä ei laiteta, koittamatta sieltä ei pääse panemaan. Lähdin kipuamaan ylöspäin pitkin sen siroja nilkkoja hilloviivaa kohti. Fortes fortuna adiuvat.
ellauri108.html on line 375: In school, when we were taught of the slave trade, we did mot hear of the glory of the kings and the Kebra Nagast. We heard about "his story." We did not hear of African glory black my story, the truth as revealed in the Kebra Nagast We came to realize that even the Bible is just a version of
ellauri108.html on line 381: I know Jah will provide, Benjy says with certainty. When that truth came I had no money, no job, no food. The child, my child, is crying and crying, my wife can't shut him up. As a matter of fact, she schedaadled. Just vamoosed. I am so vexed I can't pray no more. So I open the door and look to the sea. There I see a boat with three fishermen in it. The men are fishing but there is no space in the boat for another person. Out there on the sea, the waves are tall. Behind that boat, I see someone swimming. A little boy swimming along after the boat. I am wondering why the fishermen don't stop to pick up the boy in such a rough sea. But then I come to an understandingand it is Jah who put this idea into my head. That little boy's job is to dive for the fish traps, bring them up from the bottom. He is diving in that rough, rough sea for fish traps, and raising them up, all heavy with saltwater, all by himself. Just a little boy, too. Maybe ten years old. But so strong. Sometimes the sea cover him. I wouldn't see him or the boat. Then they would bounce him back into the sea.
ellauri108.html on line 393: adrach_Abednego/overview-images/011-meshach-shadrach-abednego.jpg?1538658219" height="200px" />
ellauri108.html on line 395: Shadrach, Meshach, and Abednego in and out of the flames. (Where is man n:o 4?)
ellauri108.html on line 401: In chapter three in the Book of Daniel, we are introduced to three young men: Shadrach, Meshach, and Abednego, who hold on to their belief in God even when threatened with a fiery death. Their story serves as inspiration for those who question their faith or who face hardship for their beliefs.
ellauri108.html on line 404: The story takes place about 600 years before Jesus Christ was born when King Nebuchadnezzar of Babylon besieged Jerusalem and took captive many of Israel's finest citizens. Among those deported to Babylon were four young men from the tribe of Judah: Daniel, Hananiah, Mishael, and Azariah.
ellauri108.html on line 406: Once in captivity, the youths were given new names. Daniel was now called Belteshazzar, Hananiah was called Shadrach, Mishael was called Meshach, and Azariah was called Abednego.
ellauri108.html on line 408: These four Hebrew youths soon proved themselves to be exceptionally wise. As a result, they found favor with King Nebuchadnezzar. When Daniel turned out to be the only man capable of interpreting one of Nebuchadnezzar's troubling dreams, the king placed him in a high position over the whole province of Babylon, including over all of the wise men of the land. At Daniel's request, the king appointed Shadrach, Meshach, and Abednego as Daniel's advisors.
ellauri108.html on line 412: King Nebuchadnezzar had a huge golden image built as a symbol of his power and glory. He then commanded that his people bow down and worship this image whenever they heard the sound of his musical herald. Those who disobeyed the order would be thrown into an immense, blazing furnace.
ellauri108.html on line 414: Shadrach, Meshach, and Abednego, however, worshipped only the One True God, and they refused to bow down to the false idol. They were brought before Nebuchadnezzar to face their fate but remained courageous in the face of the king's demand to bow down before the golden statue. They said:
ellauri108.html on line 416: "O Nebuchadnezzar, we have no need to answer you in this matter. If this be so, our God whom we serve is able to deliver us from the burning fiery furnace, and he will deliver us out of your hand, O king. But if not, be it known to you, O king, that we will not serve your gods or worship the golden image that you have set up." (Daniel 3:16-18, ESV)
ellauri108.html on line 418: Furious, Nebuchadnezzar ordered the furnace to be heated seven times hotter than average. Shadrach, Meshach, and Abednego were bound and cast into the flames. The fiery blast was so hot it killed the soldiers who had escorted them.
ellauri108.html on line 420: But as King Nebuchadnezzar peered into the furnace, he marveled at what he saw:
ellauri108.html on line 423: Then the king called the men to come out of the furnace. Shadrach, Meshach, and Abednego emerged unharmed, with not even a hair on their heads singed or the smell of smoke on their clothing.
ellauri108.html on line 424: Needless to say, this made quite an impression on Nebuchadnezzar who declared:
ellauri108.html on line 426: "Blessed be the God of Shadrach, Meshach, and Abednego, who has sent his angel and delivered his servants, who trusted in him, and set aside the king's command, and yielded up their bodies rather than serve and worship any god except their own God." (Daniel 3:28, ESV)
ellauri108.html on line 428: Through God's miraculous deliverance of Shadrach, Meshach, and Abednego that day, Nebuchadnezzar declared that the remaining Israelites in captivity were now protected from harm and were guaranteed freedom of worship. And Shadrach, Meshach, and Abednego received a royal promotion.
ellauri108.html on line 432: Who was the fourth man Nebuchadnezzar saw in the flames? Was it Daniel? Naah, he was out of it. Bible scholars believe he was either an angel or a manifestation of Christ. Regardless, his appearance was miraculous, a heavenly bodyguard sent by God to protect Shadrach, Meshach, and Abednego during their intense time of need.
ellauri108.html on line 434: However, God's miraculous intervention in a moment of crisis is not promised. If it were, believers would not need to exercise faith. The lesson here is that Shadrach, Meshach, and Abednego trusted God and were determined to be faithful without any guarantee of deliverance. They had no assurance they would survive the flames, but they stood firm anyway.
ellauri108.html on line 439: Who Was King Nebuchadnezzar in the Bible?
ellauri108.html on line 463: Practitioners of Rastafari identify themselves with the ancient Israelites—God's chosen people in the Old Testament—and believe that black Africans broadly or Rastas more specifically are either the descendants or the reincarnations of this ancient people.[102] This is similar to beliefs in Judaism,[103] although many Rastas believe that contemporary Jews' status as the descendants of the ancient Israelites is a false claim.[104] Rastas typically believe that black Africans are God's chosen people, meaning that they made a covenant with him and thus have a special responsibility. Rastafari espouses the view that this, the true identity of black Africans, has been lost and needs to be reclaimed. Some Rasta sects reject the notion that a white European can ever be a legitimate Rasta.
ellauri108.html on line 467: Rastafari teaches that the black African diaspora are exiles living in "Babylon", a term which it applies to Western society. For Rastas, European colonialism and global capitalism are regarded as manifestations of Babylon, while police and soldiers are viewed as its agents.The term "Babylon" is adopted because of its Biblical associations. In the Old Testament, Babylon is the Mesopotamian city where the Israelites were held captive, exiled from their homeland, between 597 and 586 BCE; Rastas compare the exile of the Israelites in Mesopotamia to the exile of the African diaspora outside Africa. In the New Testament, "Babylon" is used as a euphemism for the Roman Empire, which was regarded as acting in a destructive manner that was akin to the way in which the ancient Babylonians acted. Rastas perceive the exile of the black African diaspora in Babylon as an experience of great suffering, with the term "suffering" having a significant place in Rasta discourse.
ellauri108.html on line 470: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/67/Ethiopia_-_Location_Map_%282013%29_-_ETH_-_UNOCHA.svg/598px-Ethiopia_-_Location_Map_%282013%29_-_ETH_-_UNOCHA.svg.png" />
ellauri108.html on line 474: Rastas turn to Biblical scripture to explain the Atlantic slave trade, believing that the enslavement, exile, and exploitation of black Africans was punishment for failing to live up to their status as Jah's chosen people.
ellauri108.html on line 477: Rastas view "Zion" as an ideal to which they aspire. As with "Babylon", this term comes from the Bible, where it refers to an idealised Jerusalem. Rastas use "Zion" either for Ethiopia specifically or for Africa more broadly, the latter having an almost mythological identity in Rasta discourse. Many Rastas use the term "Ethiopia" as a synonym for "Africa"; thus, Rastas in Ghana for instance described themselves as already living within "Ethiopia". Other Rastas apply the term "Zion" to Jamaica or they use it to describe a state of mind.
ellauri108.html on line 479: During the first three decades of the Rastafari movement, it placed strong emphasis on the need for the African diaspora to be repatriated to Africa. To this end, various Rastas lobbied the Jamaican government and United Nations to oversee this resettlement process. Other Rastas organised their own transportation to the African continent. Critics of the movement have argued that the migration of the entire African diaspora to Africa is implausible, particularly as no African country would welcome this.
ellauri108.html on line 481: By the movement's fourth decade, the desire for physical repatriation to Africa had declined among Rastas, a change influenced by observation of the 1983–1985 famine in Ethiopia. Rather, many Rastas saw the idea of returning to Africa in a metaphorical sense, entailing the restoration of their pride and self-confidence as people of black African descent.
ellauri108.html on line 485: Rastafari is a millenarian movement, espousing the idea that the present age will come to an apocalyptic end. Many practitioners believe that on this Day of Judgement, Babylon will be overthrown, with Rastas being the chosen few who survive the upheaval. With Babylon destroyed, Rastas believe that humanity will be ushered into a "new age". This is conceived as being a millennium of peace, justice, and happiness in which the righteous shall live in Africa, now a paradise.
ellauri108.html on line 489: Rastas do not believe that there is a specific afterlife to which individuals go following bodily death. They believe in the possibility of eternal life, and that only those who shun righteousness will actually die. The scholar of religion Leonard E. Barrett observed some Jamaican Rastas who believed that those practitioners who did die had not been faithful to Jah. He suggested that this attitude stemmed from the large numbers of young people that were then members of the movement, and who had thus seen only few Rastas die. Another Rasta view is that those who are righteous will undergo reincarnation, with an individual's identity remaining throughout each of their incarnations. In keeping with their views on death, Rastas eschew celebrating physical death and often avoid funerals, also repudiating the practice of ancestor veneration that is common among traditional African religions.
ellauri108.html on line 491: The scholar Maureen Warner-Lewis observed that Rastafari combined a "radical, even revolutionary" stance on socio-political issues, particularly regarding race, with a "profoundly traditional" approach to "philosophical conservatism" on other religious issues. Rastas typically look critically upon modern capitalism with its consumerism and materialism. They favour small-scale, pre-industrial and agricultural societies. Not just sinners but bad businessmen.
ellauri109.html on line 2: ad>
ellauri109.html on line 19: ad>
ellauri109.html on line 57: Die Erinnerung ist das einzige Paradies, aus dem wir nicht vertrieben werden können.
ellauri109.html on line 228: Aragon oli mukana dada-liikkeessä vuosina 1919–1924, ja hänestä tuli yksi kirjallisuuden surrealismin perustajia yhdessä André Bretonin ja Philippe Soupaultin kanssa. Monien muiden surrealistien tavoin Aragonkin liittyi kommunistiseen puolueeseen ja kirjoitti poliittissävyisiä runoja koko uransa ajan. Hän kuitenkin myös arvosteli Neuvostoliittoa, varsinkin 1950-luvulla. Mulla on sen kirja kauniista kortteleista.
ellauri109.html on line 234: Ruth Benedict syntyi New Yorkissa ja valmistui Vassar Collegesta vuonna 1909. Vuonna 1919 hän meni opiskelemaan Columbian yliopistoon, jossa hän opiskeli Franz Boasin oppilaana, ja valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1923. Margaret Mead, jonka kanssa Benedictillä epäillään olleen romanttinen suhde, lanseerasi näihin muistelmiin avaintermin Kubilabala! Liiku horisontaalisesti! Boasin kiihkeä egalitarismi vaikutti Benedictiin, joka jatkoi sitä tutkimuksissaan ja kirjoituksissaan. Benedict oli rasismin ja uskonnollisen kiihkoilun suorapuheinen vastustaja. Suvaitsevaisuus korostui kaikessa hänen työssään.
ellauri109.html on line 236: Ruth kuulostaa hyvältä ihmiseltä. Oliko se jutku? Jep. Franz Boas was Jewish, besides his two best known students, Ruth Benedict and Margaret Mead were also Jewish.
ellauri109.html on line 250: Hankamäki väitteli toistamiseen vuonna 2016 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa George H. Meadia ja symbolista interaktionismia käsittelevällä väitöskirjalla.
ellauri109.html on line 260: Siihen tuloxeen tuli Platonin Sokrateskin tutkittuaan Alkibiadeen vaipanväliä. Hankamäki oli ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa edustaen perussuomalaisia, mutta ei tullut valituksi.
ellauri109.html on line 268: John Rogers Searle (/sɜːrl/; born July 31, 1932) is an American philosopher. He was Willis S. and Marion Slusser Professor Emeritus of the Philosophy of Mind and Language and Professor of the Graduate School at the University of California, Berkeley until June 2019, when his emeritus status was revoked for having violated the university’s sexual harassment policies. Widely noted for his contributions to the philosophy of language, philosophy of mind, and social philosophy, he began teaching at UC Berkeley in 1959.
ellauri109.html on line 272: In the late 1980s, Searle, along with other landlords, petitioned Berkeley's rental board to raise the limits on how much he could charge tenants under the city's 1980 rent-stabilization ordinance. The rental board refused to consider Searle's petition and Searle filed suit, charging a violation of due process. In 1990, in what came to be known as the "Searle Decision", the California Supreme Court upheld Searle's argument in part and Berkeley changed its rent-control policy, leading to large rent-increases between 1991 and 1994. Searle was reported to see the issue as one of fundamental rights, being quoted as saying "The treatment of landlords in Berkeley is comparable to the treatment of blacks in the South ... our rights have been massively violated and we are here to correct that injustice." The court described the debate as a "morass of political invective, ad hominem attack, and policy argument".
ellauri109.html on line 274: Shortly after the September 11 attacks, Searle wrote an article arguing that the attacks were a particular event in a long-term struggle against forces that are intractably opposed to the United States, and signaled support for a more aggressive neoconservative interventionist foreign policy. He called for the realization that the United States is in a more-or-less permanent state of war with these forces. Moreover, a probable course of action would be to deny terrorists the use of foreign territory from which to stage their attacks. Finally, he alluded to the long-term nature of the conflict and blamed the attacks on the lack of American resolve to deal forcefully with America's enemies over the past several decades.
ellauri109.html on line 276: In March 2017, Searle became the subject of sexual assault allegations. The Los Angeles Times reported: "A new lawsuit alleges that university officials failed to properly respond to complaints that John Searle, an 84-year-old renowned philosophy professor, sexually assaulted his 24-year-old research associate last July and cut her pay when she rejected his advances." The case brought to light several earlier complaints against Searle, on which Berkeley allegedly had failed to act.
ellauri109.html on line 278: The lawsuit, filed in a California court on March 21, 2017, sought damages both from Searle and from the Regents of the University of California as his employers. It also claims that Jennifer Hudin, the director of the John Searle Center for Social Ontology, where the complainant had been employed as an assistant to Searle, has stated that Searle "has had sexual relationships with his students and others in the past in exchange for academic, monetary or other benefits". After news of the lawsuit became public, several previous allegations of sexual harassment by Searle were also revealed.
ellauri109.html on line 321: The merchant Hans Kohlhase lived in Cölln on the Spree (now incorporated into Berlin) in the Margraviate of Brandenburg in the 16th century. In October 1532 he set out on a trip to the Leipzig Trade Fair in the neighboring Electorate of Saxony. On the way two of his horses were seized, at the command of the Junker von Zaschwitz, as a supposed fee for passage through Saxony. Kohlhase sought redress in the Saxon courts but failed to obtain it. Outraged, he issued a public challenge in 1534 and burned down houses in Wittenberg. Even a letter of admonition from Martin Luther could not dissuade him, and Kohlhase and the band he collected committed further acts of terror. In 1540 he was finally captured and tried, and was publicly broken on the wheel in Berlin on 22 March 1540. From this history Kleist fashioned a novella that dramatized a personal quest for justice in defiance of the claims of the general law and the community.
ellauri109.html on line 328: However, shortly before being beheaded, he opens the amulet on his neck containing the papers regarding the House of Saxony and swallows them. The Elector of Saxony is so distressed by this act that he faints, and Kohlhaas is beheaded shortly, feeling two foot sho-o-o-rt.
ellauri109.html on line 344: Kuitenkin nämä puolueet ovat kiihkeimmin lähettämässä hyväosaisten suomalaisten rahoja muihin maihin, antamassa verotusoikeuden EU:lle ja sitoutumassa maksamaan lännen velkoja koko muulle maailmalle. Paradoksaalista?
ellauri109.html on line 350: ASYLin varavaltuutettu Nationalisti traditionalisti Kissan henkilöstöä Askartelufanaatikko Etnofassumatriarkka
ellauri109.html on line 357: Käyttämällä Twitterin palveluita hyväksyt evästeiden käytön. Toimimme yhteistyökumppaneidemme kanssa kansainvälisesti ja käytämme evästeitä muun muassa tilastoihin, mukauttamiseen ja mainoksiin. Paradoxaalista?
ellauri109.html on line 371: Kirjadivarissa tuhansien romaanien keskellä Phillu menee tietty selaamaan ja halailemaan ainokaista omaansa. Sehän on kuin Jaakko Hintikka. Kumpparijalkainen zuppari on "sydämellinen" kun se osoittautuu bändärixi.
ellauri109.html on line 374: Flaubert (21-80) arvosteli rakastajatartaan (hyi mikä setämiessana) Louise Coletia os. Révoil (1810-76) kun se oli kirjoittanut pilkkarunon vihaisesti ehkä edellisestä kirjailijahoidostaan Mussetista (1810-57). An artist must not get mad they must get even. Tai joholle.
ellauri109.html on line 379: Though married to Hippolyte Colet, Louise had a steamy eight-year affair, in two stages, with Gustave Flaubert. The relationship turned sour, however, and they broke up. Louise was allegedly so angered by her breakup with Flaubert, she wrote a novel, Lui, in an effort to target Flaubert. However, Colet's book has failed to have the lasting significance of Madame Bovary.
ellauri109.html on line 383: Flaubert's dozens of long letters to her, in 1846–1847, then especially between 1851 and 1855, are one of the many joys of his correspondence. Many of them are a precious source of information on the progress of the writing of Madame Bovary. In many others, Flaubert gives lengthy appreciations and critical comments on the poems that Louise Colet sent to him for his judgment before offering them for publication. The most interesting of these comments show the vast differences between her and him on the matter of style and literary expression, she being a gushing Romanticist, he deeply convinced that the writer must abstain from gush and self-indulgence.
ellauri109.html on line 385: En 1846, elle rencontre Gustave Flaubert, jeune inconnu dans l'atelier du peintre James Pradier. Il est âgé de 25 ans, elle de 30. Ils deviennent amants. La liaison ne dure pas. Elle quitte son mari en 1847. Pour subvenir à ses besoins et à ceux de sa fille, elle écrit vite et répond à des commandes. Elle raconte dans ses mémentos comment elle doit se battre pour garder son indépendance et tenter d'être reconnue par ses confrères masculins
ellauri109.html on line 387: En 1840, le journaliste Alphonse Karr attribue la paternité de l'enfant qu'elle porte à son amant Victor Cousin dans un article intitulé Une piqûre de Cousin. Furieuse, Louise Colet l'agresse avec un couteau de cuisine qu'elle lui plante dans le dos. Alphonse Karr s'en tire avec une égratignure, et renonce à porter plainte au grand soulagement de Victor Cousin. Il se contente de mettre le couteau dont elle avait voulu le frapper sur une étagère avec cette inscription «Donné par Madame Louise Colet (Dans le dos)». Louise Colet est inhumée dans le vieux cimetière de Verneuil-sur-Avre, où résidait sa fille. En 2016, sa tombe est à l'abandon.
ellauri109.html on line 391: No niinpä tietysti. Old boys network pelas taas kuin junan vessa. Vitun mursuwiixi kusipää. Se Madame Bovary prujaus oli varmaan vesipäisen Flaubertin Coletista distilloima paha nainen -kertomus.
ellauri109.html on line 403: Louise Colet oli hieman Kata Kärkkäisen näköinen ja yhtä fixu. Ei ihme että runoilijat oli siihen lääpällään. Louisesta en tiedä, mutta Kata olis kyllä tykännyt siitä(kin). Madame Rostas on Louise pienenä. Se lupaa kertoa Mussetista ja kirjeystävästään Luista joka oli mursuviixinen kuulu poeetta. Madamen pihalla kasvaa (tuskin sattumalta) juudaxenpuu.
ellauri109.html on line 419: Deuxième lettre de Flaubert à son ami Louis Bouilhet. (Fin décembre 1849 ou début janvier 1850. Selon la Pléiade, 15 janvier 1850)
ellauri109.html on line 445: Et puis je commence à m’indigner de tes titres : Poème de la femme ; Ce qui est dans le cœur des femmes ; Deux femmes célèbres ; Deux mois d'émotion. Mais saperlotte, tu vaux mieux que ça ! Tu te dégrades par l’enseigne.
ellauri109.html on line 449: Lamartine (1790-1869), bête noire, permet de détourner en partie et de crypter la critique virulente que Flaubert adresse à l’écriture femelle. Lamartine, auteur féminin entre toutes les femmes, permet à Flaubert de poursuivre sa guerre misogyne. Le procès que Flaubert intente à la poésie du premier romantisme se fonde donc massivement sur la haine du féminin.
ellauri109.html on line 455: Ainsi, dans une lettre datée du mardi 6 juillet 1852, il revient sur le récit qu’elle lui a fait de sa promenade au clair de lune avec Musset (on sait que Musset est un spécialiste des bal(l)ades au clair de lune). Flaubert écrit donc longuement sur Musset en réaction à l’épisode que lui rapporte Louise Colet, assez naïve ou ennuyée pour lui faire ce genre de compte rendu détaillé, à moins qu’elle n’ait trouvé là un moyen commode de le provoquer : elle lui raconte la rencontre de nuit, la scène où Musset, ivre de dépit, la jette d’un fiacre en marche.
ellauri109.html on line 457: Flaubert n’est pas dupe. Il administre à cette innocente douteuse une morale qui mériterait d’être ajoutée au Dictionnaire des idées reçues : « Il est dans les idées reçues qu’on ne va pas se promener avec un homme au clair de lune pour admirer la lune. » Mais Musset a beau être diminué, il a été célèbre, ils se voient, tandis que Flaubert, tout mâle qu’il est, reste bien abstrait dans sa retraite de Croisset, à se battre comme un forcené avec l’expression. Il n’est pas facile d’être longtemps l’amante d’un obscur ermite ni de faire l’amour par correspondance. Le but est atteint puisque Flaubert s’interroge sous les yeux de Louise : « Ai-je été jaloux, moi, dans tout ça ? — Il se peut.
ellauri109.html on line 461: Il me déplaît pour avoir mis en axiomes et pratique « la Poésie du cœur » (double farce à l'usage des impuissants et des charlatans). En voilà un qui a été peu critique ! Il me paraît avoir eu sur l'humanité le coup d'œil d'un coiffeur sentimental ! Toujours « mon pauvre cœur », toujours les larmes ! — je crois du reste que la mère Colet l'a reproduit assez fidèlement ? et il est facile maintenant de le bien connaître. As-tu remarqué ses affectations de noblesse ? Ses éternels bals aux ambassades ? Comme c'est beau cet homme qui porte sa douleur dans le monde ! — telle qu'un bijou rare, pour l'ébahissement de ces Messieurs et ces Dames !
ellauri109.html on line 474: Translations of the fable were familiar enough in Britain but the subject of male bonding left some readers uneasy (as it very obviously did Elizur Wright). Eventually there appeared an 18th-century version in octosyllabic couplets that claimed to be ‘improved from Fontaine’. Here the couple are a male and female named Columbo and Turturella.
ellauri109.html on line 476: Two pigeons (or doves in Elizur Wright's American translation) live together in the closest friendship and 'cherish for each other/The love that brother hath for brother.' One of them yearns for a change of scene and eventually flies off on what he promises will be only a three-day adventure. During this time he is caught in a storm with little shelter, ensnared, attacked by predators and then injured by a boy with a sling, returning with relief to roam no more.
ellauri109.html on line 491: »Mutta enhän minä sanonut mitään Karenista. Muistutin teitä vain kolleganne vaimosta, johon te törmäsitte kerran iltapäivällä Madisonin ostoskeskuksessa.»
ellauri109.html on line 497: »Kaksi katuhuoraa Italiassa, ystävän poski autossa Madisonissa... Karen? Ei! Minusta se on munkkiutta, kun ajattelee avioliittoani. Minusta se on liikuttavaa, sitä juuri! Avioliittonsa alusta asti amerikanitalialaisella runoilijalla oli jonkinlainen vählämielinen käsitys, että kun hän nyt oli aviomies hänen tehtävänsä elämässä olisi olla uskollinen - kenelle, se ei sattunut koskaan juolahtamaan hänen mieleenså. Sanansa pitäminen ja velvollisuuksiensa tekeminen ne juuri olivat alun perin saaneet hänet naimisiin sen äkäpussin kanssa! Jälleen kerran amnerikanitalialainen runoilija teki sitä, mitä hän piti 'miehekkäänä' ja 'rehtinä' ja 'periaatteiden mukaisena' mikä, tarpeetonta sanoakin, olikin vain raukkamaista ja alistuvaista. Piiskaa pennulle, kuten veljeni niin ytimekkläästi sanoo! Tosiasiassa, tohtori Spielvogel, ne kaksi italialaista huoraa ja kollegan vaimo siellä ostoskeskuksessa ja Karen olivat ainoa kunnioitettava, ainoa miehekas, ainoa moraalinen ... ääh, mitä helvettiä.»
ellauri109.html on line 511: Many literary figures have dreaded the spectre of the biographer. Charles Dickens, Wilkie Collins, Walt Whitman, Henry James, and Sylvia Plath are but a few who put their letters and journals into the fire. Lea poltti päiväkirjansa kommunistien pelossa ja repi lottapuvun matonkuteixi. James admitted to his nephew and literary executor that his singular desire in old age was to “frustrate as utterly as possible the postmortem exploiter.”
ellauri109.html on line 515: A fiction writer’s life is his treasure, his ore, his savings account, his jungle gym,” Updike wrote. “As long as I am alive, I don’t want somebody else playing on my jungle gym—disturbing my children, quizzing my ex-wife, bugging my present wife, seeking for Judases among my friends, rummaging through yellowing old clippings, quoting in extenso bad reviews I would rather forget, and getting everything slightly wrong.”
ellauri109.html on line 517: When Updike, in the eighties, felt the sour breath of potential biographers on his neck, he tried to preëmpt his pursuers by writing a series of autobiographical essays about such topics as the Pennsylvania town where he grew up, his stutter, and his skin condition. The resulting collection, “Self-Consciousness,” is a dazzlingly intimate book, but his imagination and industry did more to draw biographical attention than to repel it. In the weeks before his death, of lung cancer, in early 2009, he continued to write, including an admiring review of Blake Bailey’s biography of John Cheever. And five years later there it was: “Updike,” a biography by Adam Begley.
ellauri109.html on line 527: Mid-century Jewish Newark echoes with the sounds of the cafeterias and the butcher shops, women playing mah-jongg at picnics in the park, weary fathers heading off to the shvitz on Mercer Street, where they gossiped and drank amid a “concerto of farts.”
ellauri109.html on line 529: Weequahic High at the time graduated more doctors, lawyers, dentists, and accountants than practically any other school in the country. And then Philip had to become and English major because he was not good enough for law.
ellauri109.html on line 531: Roth was not an academic prodigy; his teachers sensed his intelligence but they were not overawed by his classroom performance.
ellauri109.html on line 533: Roth learned to write through imitation. His first published story, “The Day It Snowed,” was so thoroughly Truman Capote that, he later remarked, he made “Capote look like a longshoreman.”
ellauri109.html on line 541: In March, 1959, The New Yorker published Roth’s story “Defender of the Faith,” in which a Jewish enlisted man tries to manipulate a Jewish sergeant into giving him special treatment out of ethnic kinship. Various rabbis and Jewish community leaders accused Roth of cultural treason. “What is being done to silence this man?” Emanuel Rackman, the president of the Rabbinical Council of America, wrote. “Medieval Jews would have known what to do with him.”
ellauri109.html on line 551: Kleinschmidt published a journal article in which he describes the case of a “successful Southern playwright” with an overbearing mother: “His rebellion was sexualized, leading to compulsive masturbation which provided an outlet for a myriad of hostile fantasies. These same masturbatory fantasies he both acted out and channeled into his writing.” Roth, who was obviously Kleinschmidt’s “playwright,” saw the article just after finishing the novel. He spent multiple sessions berating Kleinschmidt for this “psychoanalytic cartoon” and yet continued his analysis with him for years.
ellauri109.html on line 553: When Martinson crashed dead 1968, the vengeful jew whistled all the way to the grave.
ellauri109.html on line 557: His habits were those of a monk: spartan diet and furnishings, regular exercise, crew-neck sweaters, sensible shoes, and strict hours. If he was not in his studio by nine, he would think, “Malamud has already been at it for two hours.”
ellauri109.html on line 563: Roth spent much of his life in pain. Many spinal surgeries followed his mishap in the Army. Diagnosed with heart disease before he was fifty, Roth lived with an acute sense of imminent catastrophe. In 1989, when he was fifty-six, he was swimming laps in his pool and was overwhelmed by chest pain. The next day, he had quintuple-bypass surgery.
ellauri109.html on line 567: Roth and Bloom divorced, miserably, in 1995. A year later, Bloom published a memoir, “Leaving a Doll’s House,” in which Roth was depicted as brilliant and initially attentive to the demands of her career, but also as unpredictable, unfaithful, remote, and, at times, horribly unkind, not least about Bloom’s devotion to her grown daughter. The book quoted incensed faxes that Roth sent Bloom at the end of their union, demanding that she pay sixty-two billion dollars for failing to honor their prenuptial agreement, and another bill for the “five or six hundred hours” that he had spent going over her lines with her.
ellauri109.html on line 569: Roth was flattened by “Leaving a Doll’s House” and the bad publicity that came with it. He never got over it. “You know what Chekhov said when someone said to him ‘This too shall pass?’ ” Roth told Bailey. “ ‘Nothing passes.’ Put that in the fucking book.”
ellauri109.html on line 571: In his fury and his hunger for retribution, Roth produced “Notes for My Biographer,” an obsessive, almost page-by-page rebuttal of Bloom’s memoir: “Adultery makes numerous bad marriages bearable and holds them together and in some cases can make the adulterer a far more decent husband or wife than . . . the domestic situation warrants. (See Madame Bovary for a pitiless critique of this phenomenon.)” Only at the last minute was Roth persuaded by friends and advisers not to publish the diatribe, but he could never put either of his marriages behind him for good. He was similarly incapable of setting aside much smaller grievances. As Benjamin Taylor, one of his closest late-in-life friends, put it in “Here We Are,” a loving, yet knowing, memoir, “The appetite for vengeance was insatiable. Philip could not get enough of getting even.”
ellauri109.html on line 573: Joo siinäpä perinteinen teltantekijä. Se ei tarvi kiivasta ja kadetta jumalaa, se on ize se. Phillu ei voinut ymmärtää raamatun juutalaisia jotka asui teltoissa kun sen perhe asui vuokralla Newarkissa omakotitalon yläkerrassa. Alakerrassa asui nazeja. Raamatunaikaiset juutalaiset olis kyllä ymmärtäneet sitä, ja tienneet miten sen kanssa menetellä. Esinahkakasaan vaan.
ellauri109.html on line 581: in 2000, James Atlas’s biography of Bellow appeared. It was a book that Roth had urged Atlas to write, but Bellow hated it, and so, in the end, did Roth. An acidic trickle of disenchantment, especially regarding Bellow’s inconstancy with women and family, runs through it. Oma vika pikku sika.
ellauri109.html on line 583: Roth asked Ross Miller to write his biography after his women friends Hermione Lee and Judith Thurman declined his invitations. He coached Miller on lines of questioning. He was particularly anxious for Miller to rebut “This whole mad fucking misogynistic bullshit!” “It wasn’t just ‘Fucked this one fucked that one fucked this one,’ ” he told Miller in one of their interviews.”
ellauri109.html on line 591: Roth began to hear that Miller was describing him as “manic-depressive.” The theatre critic and producer Robert Brustein, an old friend of Roth’s, reported back that Miller had told him, “He knows he’s writing shit now. It just lies there like a lox.” By the end of 2009, the arrangement and the friendship were over. So was Roths career.
ellauri109.html on line 593: Roth learned to take it easy. He listened to music, reread old favorites, visited museums, took afternoon naps, and watched baseball in the evening.
ellauri109.html on line 595: He took victory laps at birthday celebrations and symposiums on his work. He accepted a medal from Barack Obama. In 2014, he was even awarded an honorary degree from the Jewish Theological Seminary. The headline the next day in The Forward read “Philip Roth, Once Outcast, Joins Jewish Fold.” There were, for a while, love affairs with much younger women, even talk of having a child. Then he retired from sex, too.
ellauri109.html on line 597: In 2012, Roth invited Blake Bailey to his apartment, on West Seventy-ninth Street, for a kind of job interview. After quizzing Bailey on how a Gentile from Oklahoma could possibly write the life of a Jew from Newark, the deal was made. “I don’t want you to rehabilitate me,” Roth told him. “Just make me interesting.”
ellauri109.html on line 599: As he had with Miller, Roth went to great lengths for Bailey, providing him letters, drafts, a photo album featuring his girlfriends. He wrote a lengthy memorandum for Bailey on a long-term affair with a local Norwegian-born physical therapist—the model for Drenka in “Sabbath’s Theater.”
ellauri109.html on line 603: That first summer I spent a week in Connecticut, interviewing him six hours a day in his studio. Now and then we had to take bathroom breaks, and we could hear each other’s muffled streams through the door. One lovely sun-dappled afternoon I sat on his studio couch, listening to our greatest living novelist empty his bladder, and reflected that this was about as good as it gets for an American literary biographer.
ellauri109.html on line 609: At the University of Pennsylvania, a friend and colleague—acting, the friend admits, almost as a “pimp”—helped Roth fill the last seats in his oversubscribed classes with particularly attractive undergraduates. Roth’s treatment of a young woman named Felicity (a pseudonym), a friend and house guest of Claire Bloom’s daughter, is particularly disturbing. Roth made a sexual overture to Felicity, which she rebuffed; the next morning, he left her an irate note accusing her of “sexual hysteria.” When Bloom wrote about the incident in her memoir, Roth answered in his unpublished “Notes” with a sense of affront rather than penitence: “This is what people are. This is what people do. . . . Hate me for what I am, not for what I’m not.”
ellauri109.html on line 611: The reaction to “Portnoy’s Complaint,” a decade later, was of another order. “This is the book for which all anti-Semites have been praying,” Gershom Scholem, the eminent scholar of Jewish history and mysticism, wrote. “I daresay that with the next turn of history, which will not be long delayed, this book will make all of us defendants at court.”
ellauri109.html on line 615: Roth, who thought of religion as fairy tales and illusion, left strict instructions: no Kaddish, no God, no speeches. Roth had asked a range of friends to read passages from his novels. The mourners heard only the language of Roth and then shovelled dirt into his grave until it was full.
ellauri109.html on line 638: varastaa, pettää, vaarantaa jopa oman elämänsä saadakseen jonkun minun kaltaisen. Hän sanoo jokaisella villillä parkaisullaan ja epätoivoisella juonellaan:
ellauri109.html on line 666: On 1 December 1663 Dryden married the royalist sister of Sir Robert Howard—Lady Elizabeth. Dryden's works occasionally contain outbursts against the married state but also celebrations of the same. Little is known of the intimate side of his marriage. Lady Elizabeth bore three sons and outlived her husband. Se sai sitten luritella tota abit onusta, kun anus-Jussi kuoli ensinnä.
ellauri109.html on line 668: On 1 December 1663 Dryden married Lady Elizabeth Howard (died 1714). The marriage was at St. Swithin's, London, and the consent of the parents is noted on the licence, though Lady Elizabeth was then about twenty-five. She was the object of some scandals, well or ill founded; it was said that Dryden had been bullied into the marriage by her playwright brothers. A small estate in Wiltshire was settled upon them by her father. The lady's intellect and temper were apparently not good; her husband was treated as an inferior by those of her social status. Oi, monitoinikone! Olli, minä olen mistelin alla! (Doris ja sen menestynyt mies on etelässä joululomalla.)
ellauri109.html on line 669: Lady Elizabeth Dryden survived her husband, but went insane soon after his death. Their 3 children did not continue the line.
ellauri109.html on line 704: At Cromwell's funeral on 23 November 1658 Dryden strutted with John Milton and Andrew Marvell. Next Dryden sucked up to the court for a possible patron, but failed. He had to make a living writing for publishers, not for the aristocracy, and thus ultimately for the reading public. Bugger it.
ellauri109.html on line 706: Dryden potkittiin pois Royal Societystä kun sillä oli jäsenmaxut rästissä. Shadwell vei siltä poeta laureatuxen paikan kun Dryden ei pokkuroinut protestanttisia Wilhoa ja Mariaa. Oliko viirikukko ruostunut? Dryden's main goal in the satiric verse: the mock-heroic Mac Flecknoe, was to "satirize Shadwell, ostensibly for his offenses against literature but more immediately we may suppose for his habitual badgering of him on the stage and in print." Thomas Shadwell succeeded him as Poet Laureate, and he was forced to give up his public offices and live by the proceeds of his pig pen.
ellauri109.html on line 710: At around 8pm on 18 December 1679, Dryden was attacked in Rose Alley behind the Lamb & Flag pub, near his home in Covent Garden, by thugs hired by the Earl of Rochester, with whom he had a long-standing conflict. The pub was notorious for staging bare-knuckle prize fights, earning the nickname "The Bucket of Blood."
ellauri109.html on line 746: His poems were very widely read, and are often quoted, for instance, in Henry Fielding's Tom Jones and Doc Johnson's essays.
ellauri109.html on line 749: One of the first attacks on Dryden's reputation was by William Wordsworth, who complained that Dryden's descriptions of natural objects in his translations from Virgil were much inferior to the originals. However, several of Wordsworth's contemporaries, such as George Crabbe, Lord Byron, and Walter Scott (who edited Dryden's works), were still keen admirers of Dryden.
ellauri109.html on line 750: John Keats admired the "Fables. " Matthew Arnold famously dismissed him. T. S. Eliot wrote that he was "his ancestor," and had like Eliot a "commonplace mind."
ellauri109.html on line 753: A heroic couplet is a traditional form for English poetry, commonly used in epic and narrative poetry, and consisting of a rhyming pair of lines in iambic pentameter. Use of the heroic couplet was pioneered by Geoffrey Chaucer in the Legend of Good Women and the Canterbury Tales, and generally considered to have been perfected by John Dryden and Alexander Pope in the Restoration Age and early 18th century respectively. A frequently-cited example illustrating the use of heroic couplets is this passage from Cooper's Hill by John Denham, part of his description of the Thames:
ellauri109.html on line 767: celadon (n.) "pale grayish-green color," 1768, from French Céladon , name of a character in the once-popular romance of "l'Astrée" by Honoré d'Urfé (1610); an insipidly sentimental lover who wore bright green clothes, he is named in turn after Celadon (Greek Keladon) , a character in Ovid's "Metamorphoses," whose name is said to mean "sounding with din or clamor."
ellauri109.html on line 769: Sinusta lähtee kamala meteli sanoo Koko Hubaran äiti Ekbergillä sen värikkäistä vaatteista. Ekbergin verhot oli celadoninvihreät. Siis jädenväriset. Pistaasin lähinnä.
ellauri109.html on line 783: Leah had experienced many calamities long before the loss of her baby. As a child, she and her family had joined thousands of Jews fleeing violence in Yemen. They were robbed as they trekked from one end of the country to the other and Leah was reduced to begging for food. Then they were rescued in an airlift known as Operation Magic Carpet.
ellauri109.html on line 785: They had arrived, malnourished and penniless, during the first Arab-Israeli war.
ellauri109.html on line 789: Leah had given birth to premature twins in a hospital near her home in Kiryat Ekron, in central Israel, but the little girls were sent away to be cared for.
ellauri109.html on line 791: She was told they were being taken to a special clinic in Tel Aviv. But when Leah's husband visited soon afterwards, only one of the twins was there. The other, Hanna, had died, he was informed.
ellauri109.html on line 804: In other cases children appeared to be recovering in hospitals from relatively minor ailments when the parents were suddenly told they had died.
ellauri109.html on line 809: In many cases the parents believe their children were really kidnapped and given or sold to families of European Jews - occasionally Holocaust survivors who had lost their children - or Americans.
ellauri109.html on line 820: Post-mortem examinations were carried out on children, who were then buried in mass graves in violation of Jewish tradition, the special Knesset committee on the disappearance of children heard. In some cases the children's hearts were removed for US doctors, who were studying why there was almost no heart disease in Yemen.
ellauri109.html on line 836: Yemenites were housed in tents and had to endure heavy winters. There were child mortality rates of 50%, he points out.
ellauri109.html on line 844: She is encouraged by a few cases in which adults in Israel and abroad found out they had been adopted, and managed to trace their Yemenite parents. She is still waiting to find out if there is a match for her.
ellauri109.html on line 847: Yehuda had a happy childhood, raised in nearby Afula by Batia and Asher Kantor, an Ashkenazi Jewish couple originally from Eastern Europe.
ellauri109.html on line 848: Photographs show he had a darker complexion than his relatives and school friends.
ellauri109.html on line 849: However, it was not until he reached his twenties that he discovered what much of his close-knit community already knew: he was adopted.
ellauri109.html on line 850: His mother, who had been unable to conceive, revealed she had brought him home from a small orphanage, aged three.
ellauri109.html on line 851: She always feared losing him and so, out of respect for his adoptive parents, it was only after they died that Yehuda opened his adoption file.
ellauri109.html on line 854: MyHeritage was able to use that to trace a grave for a woman who had died 17 years ago.
ellauri109.html on line 856: "Wow, there are a lot," remarked Yehuda, as he was told the news ahead of an emotional first meeting filmed by Israeli television.
ellauri109.html on line 857: His biological siblings had never been told of the existence of an older brother and were unable to explain the circumstances of his adoption.
ellauri109.html on line 887: Bloom ei osannut päättää koittaisko saada Rothilta kunnon korvauxet vaiko jättää ovi auki sovinnonteolle. Se päätyi lopulta hyväxymään Rothin tarjoaman aivan säälittömän säälittävän korvauxen: sata tonnia 17 vuoden uskollisesta palveluxesta.
ellauri110.html on line 2: ad>
ellauri110.html on line 19: ad>
ellauri110.html on line 123: The map shows Houyhnhnms Land to be south of Australia; it indicates Edels Land and Lewins Land to the north, and Nuyts Land to the north-east, on the mainland with the islands of St Francis and St Pieter further east, and Sweers, Maatsuyker and De Wit islands to the east. The map is somewhat careless with the scale, however; Edels Land to Lewins Land are shown adjacent, while in reality they are some 1000 km apart, while the sweep of the Great Australian Bight, from Cape Leeuwin, Australia's south-westerly point to the Maatsuyker Islands, off the southern tip of Tasmania, is over 3000 km.
ellauri110.html on line 126: The Houyhnhnms are rational equine beings and are masters of the land, contrasting strongly with the Yahoos, savage humanoid creatures who are no better than beasts of burden, or livestock. Whereas the Yahoos represent all that is bad about humans, Houyhnhnms have a settled, calm, reliable and rational society. Gulliver much prefers the Houyhnhnms' company to the Yahoos', even though the latter are biologically closer to him.
ellauri110.html on line 129: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/81/The_Servants_Drive_a_Herd_of_Yahoos_into_the_Field%2C_from_Gulliver%27s_Travels.jpg" width="50%" />
ellauri110.html on line 137: Book IV of Gulliver's Travels is the keystone, in some ways, of the entire work,[citation needed] and critics have traditionally answered the question whether Gulliver is insane (and thus just another victim of Swift's satire) by questioning whether or not the Houyhnhnms are truly admirable. Gulliver loves the land and is obedient to a race that is not like his own. The Houyhnhnm society is based upon reason, and only upon reason, and therefore the horses practice eugenics based on their analyses of benefit and cost. They have no religion and their sole morality is the defence of reason, and so they are not particularly moved by pity or a belief in the intrinsic value of life. Gulliver himself, in their company, builds the sails of his skiff from "Yahoo skins".
ellauri110.html on line 139: The Houyhnhnms' lack of passion surfaces during the scheduled visit of "a friend and his family" to the home of Gulliver's master "upon some affair of importance". On the day of the visit, the mistress of his friend and her children arrive very late. She made no excuses "first for her husband" who had died just that morning and she had to remain to make the proper arrangements for a "convenient place where his body should be laid". Gulliver remarked that "she behaved herself at our house as cheerfully as the rest".
ellauri110.html on line 141: A further example of the lack of humanity and emotion in the Houyhnhnms is that their laws reason that each couple produce two children, one male and one female. In the event that a marriage produced two offspring of the same sex, the parents would take their children to the annual meeting and trade one with a couple who produced two children of the opposite sex. This was viewed as his spoofing and or criticising the notion that the "ideal" family produces children of both sexes. George Orwell viewed the Houyhnhnm society as one whose members try to be as close to dead as possible while alive and matter as little as possible in life and death.
ellauri110.html on line 143: Orwell oli täysi ääliö. Se ja muut antropofiilit loukkaantuivat Swiftin wizistä. Ei tässä ole mitään nauramista! Two legs good four legs bad!
ellauri110.html on line 145: On one hand, the Houyhnhnms have an orderly and peaceful society. They have philosophy and a language that is entirely free of political and ethical nonsense. They have no word for a lie (and must substitute a circumlocution: "to say a thing which is not"). They also have a form of art that is derived from nature. Outside Gulliver's Travels, Swift had expressed longstanding concern over the corruption of the English language, and he had proposed language reform. He had also, in Battle of the Books and in general in A Tale of a Tub, expressed a preference for the Ancients (Classical authors) because their art was based directly upon nature, and not upon other art.
ellauri110.html on line 147: On the other hand, Swift was profoundly mistrustful of attempts at reason that resulted in either hubris (for example, the Projectors satirised in A Tale of a Tub or in Book III of Gulliver's Travels) or immorality (such as the speaker of A Modest Proposal, who offers an entirely logical and wholly immoral proposal for cannibalism). The Houyhnhnms embody both the good and the bad side of reason, for they have the pure language Swift wished for and the amorally rational approach to solving the problems of humanity (Yahoos); the extirpation of the Yahoo population by the horses is very like the speaker of A Modest Proposal.
ellauri110.html on line 152: In the shipping lanes he is rescued by a Portuguese sea captain, a level-headed individual albeit full of concern for others, whose temperament at one level appears intermediate between the calm, rational Houyhnhnms of Houyhnhnmland and the norm of corrupt, European humanity, which Gulliver no longer distinguishes from Houyhnhnmland's wild Yahoos. Gulliver can speak with him, and though now disaffected from all humanity, he began to tolerate his company. Gulliver is returned to his home and family, finds their smell and look intolerable and all his countrymen no better than "Yahoos", purchases and converses with two stabled horses, tolerates the stable boy, and assures the reader of his account's utter veracity.
ellauri110.html on line 163: Piret Saluri on kääntänyt useita lastenkirjojani. Piret on älykäs, viehättävä ja paljon lukenut. Anaalinen Antti kehii köydet kehille siististi. Loppiaisaattona 2022 löytyi Handen v1997 pikkupoikakirja pikkupekasta ja jättipekasta Väinölänkadun kirjaston poistohyllystä. Se on aika imelä. Se on kai poistettu koska pikkupekan käyttämä viihdeteknologia on täysin vanhentunutta. On kuin kazoisi vanhoja Montalbanoja.
ellauri110.html on line 193: Juutalainen huora pitää jeremiaadia. Hannulta menee pupu pöxyyn, se vetää takaisin. Iisebel loukkaantuu, kunnei tahdo kelvata. Kaikesta maxan, kaikesta on maxettava, vaikkei mitään särkynyt. Kirpasee se kyllä vähän.
ellauri110.html on line 214:
Vetsikko: yksi sadepäivä Jouko Vetsikon elämässä

ellauri110.html on line 302: The first mention of the story dates back to 26 November 1895 when Chekhov, writing from Melikhovo, informed his correspondent Elena Shavrova: "I am writing now a small story called 'My Bride'." [Моя невеста, Moya nevesta]." He went on: "Once I had a bride... That is what they'd called her: Missyuss. My love for her was strong. That is what I am writing about." Whom did he mean exactly, remained unclear.
ellauri110.html on line 304: The domestic circumstances were apparently not suitable for writing and the work proceeded in fits and starts. "Still cannot finish a small novella I am now engaged with: guests interfere. Starting with 23 December crowds of people are there in my house, I crave for solitude, but as soon as I find myself on my own, I feel nothing but resentment and disgust, remembering how the day had been thrown away. Eating and chatting, eating and chatting all day long," he complained in a 29 December letter to Alexey Suvorin. According to Chekhov's 17 March letter to Viktor Goltsev, the story had been completed in early March.
ellauri110.html on line 306: According to Anton Chekhov's brother Mikhail, the story's location was the village Bogimovo in Kaluga Governorate where Chekhov had spent the summer of 1891. Mikhail Chekhov also names the prototypes for the landlord Belokurov and his partner Lyubov Ivanovna as E.D. Bylim-Kolosovsky and his wife Amnesia.
ellauri110.html on line 308: Sofia Prorokova, the author of Isaak Levitan's biography, suggested that the house with a terrace and a mezzanine in question might have been the one belonging to Anna N. Turchaninova, whose Gorka estate in the Tver Governorate Chekhov visited in the summer of 1895.According to Prorokova, the story might have been based upon the difficult relationship Levitan had with the Turchaninova sisters (hence the similarity in surnames), of whom the younger one, Varvara, the possible prototype for Zhenya (Missyuss), had a bizarre diminutive nickname, Lyulyu. This view was shared by the literary historian Leonid Grossman.
ellauri110.html on line 310: Isaac Ilyich Levitan was a classical Russian landscape painter who advanced the genre of the "mood landscape".
ellauri110.html on line 312:
adding:5px">
ellauri110.html on line 313: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ef/Isaac_Levitan_selfportrait1880.jpg" width="100%" />
ellauri110.html on line 320: The painter discovers a kindred spirit in Lydia's younger sister Zhenya, a dreamy and sensitive girl who spends her time reading, admiring him painting and having long walks. The two fall in love, and an evening comes when, after a walk, the painter lets his feelings out in a passionate outburst. Zhenya responds in kind, but feels she has to tell her mother and sister about their love immediately.
ellauri110.html on line 322: The following day he learns that Zhenya and her mother had departed. A boy hands him a note from Znenya, which reads: "I have told my sister everything and she insists on my parting from you. I could not hurt her by disobeying. God will give you happiness. If you knew how bitterly mamma and I have cried." The painter leaves the place too. The last glimpse of hope to fill his lonely life with any kind of meaning is now gone, and the person who robbed him of it was Lydia, the one who cared for nothing but bettering other people's lives. Time passes, but he cannot forget Zhenya and deep in his heart knows she still thinks of him, too.
ellauri110.html on line 327: Drumsö Padlarklubb. Ei taida Hande osata ruozia. Isot aallot saa sen epävarmaxi. Vittu se on kyllä pelkuri. Rakastan merimäntyjä. Lapin kultakaan ei ole enää mitä oli. Eurot on senkin vesittäny. Alpo Ruuth on kelpo kundi, halvaantuikin vaan puolixi. Se heittää tyhjät olutpurkit rytättyinä mereen. Äijämeininkiä. Hande ei saa tölkkiä rytättyä mutta heittää sittenkin.
ellauri110.html on line 335: Samuel Pepys PRS (/piːps/ PEEPS; 23 February 1633 – 26 May 1703) was an administrator of the navy of England and Member of Parliament who is most famous for the diary he kept for a decade while still a relatively young man. Pepys had no maritime experience, but he rose to be the Chief Secretary to the Admiralty under both King Charles II and King James II through patronage, diligence, and his talent for administration. His influence and reforms at the Admiralty were important in the early professionalisation of the Royal Navy.
ellauri110.html on line 339:
adding:5px">
ellauri110.html on line 341:
Peter Pepys-Goodchild, who has been made an MBE, is related to Samuel Pepys and knew Margaret Thatcher, John Major and Morris Mini-Minor.

ellauri110.html on line 344: The diary gives a detailed account of Pepys's personal life. He was fond of wine, plays, and the company of other people. He also spent time evaluating his fortune and his place in the world. He was always curious and often acted on that curiosity, as he acted upon almost all his impulses. Periodically, he would resolve to devote more time to hard work instead of leisure. For example, in his entry for New Year's Eve, 1661, he writes: "I have newly taken a solemn oath about abstaining from plays and wine…" The following months reveal his lapses to the reader; by 17 February, it is recorded, "Here I drank wine upon necessity, being ill for the want of it."
ellauri110.html on line 347: Pepys was an investor in the Company of Royal Adventurers Trading to Africa, which held the Royal monopoly on trading along the west coast of Africa in gold, silver, ivory and slaves.
ellauri110.html on line 349: Propriety did not prevent him from engaging in a number of extramarital liaisons with various women that were chronicled in his diary, often in some detail when relating the intimate details. The most dramatic of these encounters was with Deborah Willet, a young woman engaged as a companion for Elisabeth Pepys. On 25 October 1668, Pepys was surprised by his wife as he embraced Deb Willet; he writes that his wife "coming up suddenly, did find me imbracing the girl con [with] my hand sub [under] su [her] coats; and endeed I was with my main [hand] in her cunny. I was at a wonderful loss upon it and the girl also...." Following this event, he was characteristically filled with remorse, but (equally characteristically) continued to pursue Willet after she had been dismissed from the Pepys household. Pepys also had a habit of fondling the breasts of his maid Mary Mercer while she dressed him in the morning.
ellauri110.html on line 351: Pepys may also have dallied with a leading actress of the Restoration period, Mary Knep. "Mrs Knep was the wife of a Smithfield horsedealer, and the mistress of Pepys"—or at least "she granted him a share of her favours". He called her husband "an ill, melancholy, jealous-looking fellow" and suspected him of abusing his wife. Knep provided Pepys with backstage access and was a conduit for theatrical and social gossip. When they wrote notes to each other, Pepys signed himself "Dapper Dickey", while Knep was "Barbry Allen" (a popular song that was an item in her musical repertory).
ellauri110.html on line 361: Pikkuinen "Piips" sanoi nuorikkoaan huoraxi, kun sen vaatteet repsotti. Se repi sille kirjottamansa kirjeet suutuspäissä, teki sille nenäklypin ja löi sen silmän mustaxi. Jälkeenpäin sitä kadutti. Bylsittyään Bettyä se sanoi niitä onnellisexi parixi. Terveisiä Mikkelistä, käskivät vetää kikkelistä. Hälsningar från StMichel, att dra Sam på kuken.
ellauri110.html on line 484: Hande väsäs kirjaa Pissiliisoja autofaktiona jostain ehkä toisennimisistä hoidoista ilokaasuhoidon raitisputkessa. Koitti saada kirjaan veijarimaista juonta muttei onnannut, ilokaasu ei tehonnut. Tuli pelkkää heijarointia. "Kaivan muistista esiin vanhaa, kaikenlaista sattunutta, puutaheinää jota voisi piilottaa fiktioon." No justiinsa joo! Sit vielä jotkut arvostelee biografista menetelmää. Autofaktiota se on kaikki fiktio vaikkei kirjoitajalla olis edes ajokorttia. Peilistä ei nää miten paljon kazoja on rakastunut izeensä.
ellauri110.html on line 488: Laulu lainaa; Toivo on maanpäällinen kompassini; (Nikolai Dobronravovin sanat, Alexandra Pakhmutovan musiikki) esittivät useat muusikot. Ensimmäisenä esiintyjänä toimi Edita Piekha. Myöhemmin Anna German lauloi laulun. Ja festivaalin viimeisessä konsertissa laulu-75quot; Tarnopolin Hopeaquoti; esittäjä Muslim Magomajev, koska kukaan edellä mainituista naisista ei voinut osallistua konsertin kuvaamiseen. Lisäksi tämän kappaleen esitti yhtye quot; Nadezhda; joka ei saanut nimeään kunniaksi. Lähde - Wikipedia.
ellauri110.html on line 493: "Jos Kawabata oli arvoituksellisen hellä, Tanizaki viiltää. Hänen pääteoksenaan pidettiin Makiokan sisaruksia ja niin taitaa olla yhä. Itselleni läheisempi oli kuitenkin Kukin makunsa mukaan; niinkin läheinen, että opettelin sanomaan sen japaniksi. Jotenkin näin se kuului: “Tade kuu mushi.”" Muistelmissa s. 156 Hande sekoittaa kumpi häiskistä sen kirjoitti. Menee mullakin kyllä kirjailijaheput sekaisin (kz. tämä albumi).
ellauri110.html on line 522: Olen jo osannut antaa äitykälle anteeksi että se oli mitä oli. Joku mätäpää luki ennen radiosta uuden vuoden vaihtuessa ääneen joka vuosi Eino Leinon Hymyilevää Apolloa. Sitä inhosivat meidän perheessä lapset sekä vanhemmat. Se on varsinainen egoistin aamuhartaus. Sitäpaizi pitempi kuin Elvixen muna.
ellauri110.html on line 541: taas seisoin ma rannalla elämän, nyt sykkiös kerrankin päivähän päin sadun saaret, niemet ne terheniset?
ellauri110.html on line 637: Handen poliittis-ideologinen credo on tässä: Se ei usko mihinkään tarjolla olevista jumalista, mutta kyllä elämään, sen ihmeeseen, pyhyyteen, luontoon, kauneuteen jonka tajuamiseen tarvitaan ihminen, eli siis ihmiseen. Ihminen on luonnon ydin. Poliittisesti Hande edustaa vähäisemmistöä, eli enemmistöä. Doston sorrettuja ja solvaistuja. Se elää sillä puolella barrikadia, halusi tai ei. On sitä sevverran paljon solvaistu, ja tässäkin vaan tulee lisää. Kirjailijan on oltava kansan puolella, sixikin, että kansaa on enemmistö lukijoita, kirjoja ostavaa ja kirjailijaa ihailevaa yleisöä. Vähän snobi voi silti olla, muttei liian.
ellauri110.html on line 641: Mutta se ei ole tärkeää, oma minä, vaan kysymys siitä, mixi ihminen ylipäänsä elää ja mixi kuolee. No elää koska vanhemmat had sex, ja kuolee viimeistään kun telomeerit loppuvat.
ellauri110.html on line 643: Hande sanoo sen ilman sarvia ja hampaita: koska on kade ja kilpailuhenkinen mutta huono. Aineissa pääsee alentamaan toiset ja heilumaan hetken kinginä.
ellauri110.html on line 644: Arki on mekaanista raadantaa, tylsistyttävää, eikä mitään löydy vastapainoxi. Paizi muna airona ja aineet vastapainona.
ellauri110.html on line 664: Eikä se mainize palkinnon sille myöntäneen santarmin nimeä. Se oli Maria Liisa Nevala, ent teatteritieteen prof joka lähti viran saatuaan kansallistiiatteriin. Kai Hande pahastui koska ämmä sanoi vaihtaneensa voittajaa ihan viime tingassa. Se oli loukkoovoo. Ärsyttävä ämmä se kyllä oli. Oliko sen mies se kesy Olli Saukkonen Oulusta jonka väärinpäinen sanakirja on mulla hyllyssä? Oli se. Ämmä on Hansun ikätveri Kauhavalta, isä Toivo oli srk-neuvos, mitä sekin on. Toivo sai tytön sota-aikaan 19-vuotiaana. Eikai ne sunkaan ole lessuja? Ei ainaskaan se 100-vuotias nimiserkku autokuski Teuvalta josta oli maakuntalehdissä paljon juttuja. Hande oli ajaa lysyyn yhden sellaisen kortin saatuaan. Eikä liioin keihäänheittäjä Pauli Nevala. Nevaloita on Pohjanmaalla kuin itikoita. "Nyt eläkkeellä on aikaa ja vapautta muihinkin harrastuksiin", sanoi 70-vuotta juuri täyttänyt Maria-Liisa Nevala omaperäisesti radiossa v 2013. Se on kuunneltu 280 kertaa, valtaosa kuulijoista takuulla Nevaloita.
ellauri110.html on line 701: Veneziassa Kristiina pissii hunajaa, Hande näyttää tympääntynyttä naamaa kun se ei ole keskipisteenä ja Kristiina osaa italiaa paremmin. Tuolta löytyy (ällön) Ezra Poundin hauta. Saa olla laitimmainen kerta tuumii mauton Hannu Mäkelä. En pidä siitä minkä näen, siis pilaan sen vaimoltanikin. Tuttu juttu sanoisi Natachan lentokapteeni. Barbadoxen matka muistuu mieleen, ja Palermo.
ellauri110.html on line 733: Hande diggaa L. Onervan eli Hilja Lehtisen runoja. Hilja eli 90-vuotiaaxi pikku eukkosexi ja lepää nyt Hietaniemessa Leevi Madetojan hännän alla. Yxi Hiljan kokoelmista on nimeltään Jerufalemin fuutari. Hilja oli varmaan lukenut Isak Julinin 1907 julaiseman vihkosen tästä fuutarista. Melvillekin luki saman vihkosen ja pani Moby Dickin tappajaxi Ahasveruxen. Moby oli syönyt munat siltä, siitä katkeruus.
ellauri110.html on line 737: Tarinoiden mukaan Diego Maradonaa pilkannut juutalainen kirottiin vaeltamaan maailmassa Maradonan kahdenteenkymmenenteenseitsemänteensataankuudenteenkymmenenteenviidenteen tulemiseen asti. Rikkomuksen tarkka luonne kuten hahmon ominaisuudetkin vaihtelevat tarinoittain: joissakin hän on fuutari, joissakin räätäli ja joissakin pikipöksy Pietari. Hahmon oikea nimi on eri tarinoissa Tuomioth, Akvinons, Nikuthias, Opadeus, Janezkiphilus, Miguel Laquedem, Acuverus, Kirjokansi tai Mikko. Joidenkin tulkintojen mukaan jerufalemin fuutari on juutalaisen heimon henkilöitymä ja vaellus viittaa anusporaan. (Lähde: Hikipedia)
ellauri110.html on line 749: Kaikkia tätä oli tohtori von Gitzen hartaalla tarkkaawaifuudella kuunnellut ja nähnyt olewan fyytä waatia juutalaifelta afian felwittämifekfi feikkaperäifen kertomukfen hänestä itfestään ja hänen elämänwaiheistaan. Kiertelemättä juutalainen oli filloin kertonut että hän Kristukfen ristiinaulitfemifen aikana oli afunut Judean pääkaupungisfa Jerufalemisfa ja samoin kun fuurin ofa juutalaifista ollut fitä mieltä, että Kristus oli kapinan nostaja ja kansan wiettelijä. Hän oli monta kertaa omin filmin nähnyt hänen ja niinkuin mutkin hänelle wihamielifet juutalaifet toiwonut, että hän hyvin anfaitukfi rangaistukfekfi tuomittaifiin kuolemaan ja kun nyt roomalainen maaherra Pontius Pilatus wihdoin oli wahwistanut Kristukfen kuolemantuomion ja kun hän itfe oli faanut kuulla, että Kristus wietäifiin ristiinnaulittawakfi oli hän heti jusfut waimonfa ja lapfienfa tykö fekä ilmoittanut heille, että jos tahtoifiwat nähdä, kuinka Kristus wiedään pääkallonpaikalle, heidän tuli heti feurata häntä. Ja koska talo, misfä hän fiihen aikaan afui, oli fen kadun warrella, joka raastuwasta johti Pääkallonpaikalle, ja fotamiesten fiis piti kuljettaa Kristusta fen talon fiwu, oli hän ottanut pienimmän lapfenfa käfivarrelleen ja kantanut fen portin ulkopuolelle, että lapfi paremmin ja felwemmin faifi nähdä kuolemaan tuomitun. Kun nyt Kristus, kantaen raskasta ristiään, oli päässyt fuutarin talon eteen, oli hän pyfähtynyt tahtoen wahän lewahtää ja fiinä aikomufesfa tahtoi wähän nojata feinää wastaan, oli Ahaswerus osakfi ymmärtämättömyydestä ja wihasta Kristutsa wastaan, ofakfi woittaakfenfa kiitosta kanfalta, karkoittanut hänet feinän tyköä näillä fanoilla: "Mene pois taloni feinän tyköä ristifi luo. joka kuuluu finulle", jonka perästä Kristus oli kääntynyt hänen puoleenfa ja fanonut: "Minä tahdon nyt feifoa täällä hetkifen lewähtämäsfä, mutta finä et täst´edes tule faamaan mitään rauhaa eli lepoa täsfä maailmasfa, vaan pakolaifena ja wainottuna pitää finun kuljeskeleman toifesta maasta toifeen, aina tuomiopäiwään faakka."
ellauri110.html on line 753: Kun nyt tämä murhenäytelmä oli loppunut, oli hän aikonut lähteä takaifin Jerufalemiin, kotiinfa waimonfa ja lapfienfa tykö, mutta ei ollut woinut fitä tehdä, waan hänen oli täytynyt lähteä fiitä paikasta, misfä ristiinaulitfeminen oli tapahtunut, aiwan wastakkaifeen fuuntaan - wieraifiin maihin, ja fiellä wuofifatoja wainottuna ja pakolaifena, fuuresfa kurjuudesfa, furullifena ja murheellifena kuljeskellut ympäri maailmaa toifesta paikasta toifeen. Hän oli aina fuuresti ikäwöinyt kerrankin taas faada käydä Jerufalemin kaupungisfa, johon hän Jumalan fallimukfesta oli kerran pääsfytkin, mutta oli tawannut koko kaupungin häwitettynä ja autiokfi faatettuna, eikä muuta nähtäwänä kuin kiviroukkioita ja talojen raunioita. Kokko kaupungin loistosta ja komeudesta, jommoisena se oli ennen Kristukfen kärfimystä ja ristiinnaulitfemista, ei näkynyt wähintäkään jälkeä. Sen lifäkfi oli hän fanonut ei warmuudella tietäwänfä, minkä tähden Jumala oli määrännyt hänet kurjuudesfa ja wiheliäifenä niin pitkänä aikoina kuljeskelemaan ympäri maailmaa monien tuhanfien ihmisten katfeltawakfi, luuli kujitenkin, että Jumala teki niin fiitä fyystä,, että hän fiitä afiasta faarnaifi kaikille juutalaifille ja kaikille parantumattomille fekä kehottaifi heitä katumukfeen ja parannukfeen. Wiimeifekfi hän toiwoi, että Jumala autuaalla kuolemalla wapahtaifi hänet hänen kurjuudestaan ja onnettomuudestaan.
ellauri110.html on line 761: Muuten hän oli aina puhesfaan jumalallinen ja hurskas. Aina kun Wapahtajan nimeä mmainittiin, notkisti hän polwiaan jua huokafi fywään. Jos hän kuuli jonkun kiroowan eli fadattelewan taki wäärin käyttäwän Kristukfen nimeä, fanoi hän femmoifelle: "Woi finua kurjaa ja wiheliäistä ihmisraukkaa, minkä tähden käytät wäärin Jumalan ja Wapahtajafi Jefukfen nimeä, fekä minkä tähden puhut pilkallifesti hänen katkerasta kärfimykfestään ja kuolemastaan? Jos finä, niinkuin minä, olifit nähnyt, kuinka Wapahtajamme kidutettiin, ja mitkä haawat hän on meidän tähtemme faanut ja mimmoifen tuskan hän meidän fynteimme tähden on kärfinyt, niin ennemin tekifit omallle ruumiillefi jotain pahaa, kuin pilkallifesti puhuifit hänen pyhästä nimestään, kärsimykfestään ja kuolemastaan."
ellauri110.html on line 763: Wuonna 1575 kun Schlewsig-Holsteinin herttuan fihteeri, Kristoffer Kraufe (Hantta Kraufen esi-ifä) erään toifen oppineen miehen, Jaakko von Holsteinin kansfa, herranfa lähettiläänä oleskeli Espanjan pääkaupungisfa Madridisfa, oliwat he fiellä nähneet faman juutalaifen eli Jerufalemin fuutarin ihan famanlaifena wartaloltaan, famasfa waatetukfesfa ja famanlaifilla elintawoilla, kuin hänestä nyt on kerrottu, ja oli hän filloni puhunut felwää espanjan kieltä.
ellauri110.html on line 823: Hella Wuolijoki kantoi kaunaa Eikalle Sulon puolesta. Erkki Tuomioja varmaan vuorostaan mummin puolesta. Eikka oli luihu takinkääntäjä. Sotaisan juoppoliiton Madetojan kanssa päätyttyä katkaisuhoitoon L. Onerva viettää jatkosotaa Nikkilässä.
ellauri110.html on line 825: Hilja, Eino ja Madetoja ja Hemingway oli kaikki rapajuoppoja. Niin oli Handekin kunnes lopetti. Kirjailijoissa on hurja määrä käyttäjiä. Siitä ei mulla vielä ole taulukkoa. TODO.
ellauri110.html on line 863: Einar Lönnbohm oli mitä ilmeisimmin mulkero. Kirjoitti Pariisiin siellä Madetojaa bylsivälle Hiljalle: läsnäolosi täällä välttämätön. Ota vuoteesi ja käy!
ellauri110.html on line 885: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/56/Portrait_of_Alexander_Pushkin_(Orest_Kiprensky%2C_1827).PNG/1200px-Portrait_of_Alexander_Pushkin_(Orest_Kiprensky%2C_1827).PNG" height="200px" />
ellauri110.html on line 886: ads/2014/07/mungo6.png" height="200px" />
ellauri110.html on line 890: Joitakin Pushkinin runoja Mäkelä on kääntänyt omalla koruttomalla tyylillään. Eniten pidin tästä seuraavasta, jonka Mäkelä sanoo radiojutussa kääntäneensä opiskeltuaan venättä kaksi vuotta.
ellauri110.html on line 913: Ἀκηδία (Akēdia, uh-KAY-DEE-uh), more commonly called Sloth, is one of the Capital Vices, which is a unit in the Goads of Destruction. 1 Appearance 2 Personality 3 History 4 Trivia Sloth has messy light blue hair and dark blue eyes. She wears only a blue long-sleeved nightgown without any footwear. Her seal, a bronze metal cloud, is on her right cheek. Sloth is usually asleep or close ...
ellauri110.html on line 920: Так что, не печалься, Маргарита, So, Margaret, don´t be sad.
ellauri110.html on line 921: Сын, не печалься. Son, don´t be sad.
ellauri110.html on line 922: ? Не печалься, у меня сэндвич есть? Don´t feel bad, I have a sandwich here
ellauri110.html on line 923: Лиза, не печалься. Lisa, don´t feel bad.
ellauri110.html on line 926: Не печалься, тягач. Don´t feel bad, tow truck.
ellauri110.html on line 939: Jos ei oma riitä, voi apua eziä muualtakin. Vaikkapa taiteesta. Jokainen päivä on uusi eilinen. Sanoja, sanoja, sanoja, sanoi Eliza Doolittle. Maanpäällinen paratiisi on latinaxi (paradisus terrestris). Mixi se oli tärkeää? Kai koska Hande oli kuullut sen sen siskolta. Ääripäät pitää nähdä että löytyy keskitie. Jota Hande hipsii suuta kieli keskellä. Ollaan kirjan loppuluvussa, jossa Handen sentimentti/aforismitiheys lähestyy huippua. Painavia sanoja, harkittua asiaa. Syvällisiä. Satojen turistien joukossa. Taustalla soi Kuhmon kamarimusiikkiorkesteri koskettavasti.
ellauri110.html on line 943: Eliseo Diego (La Habana, 2 de julio de 1920-Ciudad de México, 1 de marzo de 1994) fue un poeta cubano, padre del escritor muy mejor Eliseo Alberto.
ellauri110.html on line 948: Pablo Armando Fernández (Central Delicias, Oriente, Cuba, 2 de marzo de 1929) es un destacado poeta y narrador cubano, Premio Nacional de Literatura.
ellauri110.html on line 949: Después de cursar la primera enseñanza en su pueblo natal, se trasladó Estados Unidos en 1945, donde estudió en el Washington Irving High School de Nueva York; también asistió a algunos cursos en la Universidad de Columbia.
ellauri110.html on line 951: En 1959, regresó a Cuba. Fue subdirector de Lunes de Revolución (1959-1961) y secretario de redacción de la Casa de las Américas (1961-1962). Fue consejero cultural de la embajada de Cuba en Gran Bretaña (1962-1965).
ellauri110.html on line 963: El complicado mundo Monimutkainen maailma
ellauri110.html on line 978: Kalat ei tunne kipua six niitä voi syödä vegenä. Ne muuten vaan sätkii kun niitä lyö airolla tai nirhaa puukolla. Ehkä ne on ikävystyneitä. Niinkuin mato koukussa kiemurtaa pitkästyneenä. Kalat on niin epäinhimillisiä että niitä sopii syödä. Madot on niin kikkelimäisiä että niitä ei voi syödä. Ei ihmisiä kyllä voi, edes kuolleita, eikä niiden thingejä vaikka Cokis kyytipoikana.
ellauri110.html on line 997: C´est en 1794 qu´il écrit le Voyage autour de ma chambre, au cours des quarante-deux jours d´arrêts qui lui sont infligés dans sa chambre de la citadelle de Turin pour s´être livré à un duel contre un officier piémontais du nom de Patono de Meïran, dont il est sorti vainqueur. Un premier duel l´avait déjà opposé à un autre camarade, le lieutenant Buonadonna15. Il est nommé capitaine de l´armée sarde le 26 janvier 1797. Sa carrière militaire ne présente pas de perspectives très favorables après 16 ans de service ! Mais le sort va en décider autrement.
ellauri110.html on line 1048: “Once upon a time, mendicants, there was a Teacher called Araka. He was a religious founder and was free of sensual desire. He had many hundreds of disciples, and he taught them like this: ‘Brahmins, life as a human is short, brief, and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.
ellauri110.html on line 1060: Suppose there was an iron cauldron that had been heated all day. If you tossed a lump of meat in, it would quickly vanish and not last long. In the same way, life as a human is like a lump of meat. …
ellauri110.html on line 1064: Now, mendicants, at that time human beings had a life span of 60,000 years. Girls could be married at 500 years of age. And human beings only had six afflictions: cold, heat, hunger, thirst, and the need to defecate and urinate. But even though humans were so long-lived with so few afflictions, Araka still taught in this way: ‘Life as a human is short, brief, and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.’
ellauri110.html on line 1075: Welcome! ‘Conversations with Dostoevsky’ is a blog written to mark the 200th anniversary year of Dostoevsky’s birth. It takes the form of a series of conversations between a twenty-first century academic and the writer himself. The topics centre on ‘the big questions’, including God, immortality, faith, nationality, and the power of literature. Blogs will be published weekly, though readers may wish to save them up for a monthly visit.
ellauri110.html on line 1077: I hope that a revised version of these conversations will eventually appear in book form. This published version will include extensive accompanying notes, indicating the sources of the views ascribed to Dostoevsky and, where relevant, references to secondary literature. This will especially be in cases where, for example, the views spoken by Dostoevsky may involve controversial points of interpretation or where his own documented views may require comment for twenty-first century readers. However, this is primarily a work of fiction and although it is supported by scholarship and, I hope, raises questions that are of interest to scholars, it is to be read in the way we might read any work of fiction, where whatever instruction the work may offer is accompanied by a element of entertainment.
ellauri110.html on line 1079: The blog is intended to develop in a dialogical fashion and I hope that readers will contact me with any critical comments, whether these relate to style or content. Despite what I have just said about fiction, it is my wish that the eventual book will present an interpretation of Dostoevsky’s thought discussed that is fully defensible with regard to the available sources and I welcome any comments drawing attention to actual errors or significant misrepresentations. In this way, the blog itself will, I hope, set in motion a kind of conversation, alongside all the other amazing conversations about Dostoevsky that are happening in reality, in print, and online. This is work in progress and I hope not only to entertain and instruct but also to learn.
ellauri110.html on line 1085: George Pattison (1950-) is an English theologian and Anglican priest. Since 2013, he has been Professor of Divinity at the University of Glasgow. He was previously Lady Margaret Professor of Divinity at the University of Oxford.
ellauri110.html on line 1095: Monenlaista selviää, esim. että Dostolla on taivaassa (tai missä se nyt onkaan) vielä munat tallella (vaikka perse lienee tervattu), se on siis mies, ja taivaassa (no siellä jossakin, suuressa synteesissä) ei saa tupakkaa. Tapahtumapaikka on Glasgow, eli tää kriitikko tai mikälie on ilmeisesti toimessa Helmin erasmusyliopistossa. Sen vaimo Laura myös, vaikka se on vaan admin, ei siis facultya. Niin se kexi murenee.
ellauri110.html on line 1115: Goodreads yhtyy edelliseen puhujaan joskin vasta tilaisuuden jälkeen:
ellauri110.html on line 1118: One of the early books of Fyodor Dosteyskey, this book had been curiously categorised under comedy. It felt more Oscar Wilde without the wit than FD to me.
ellauri110.html on line 1121: Uncle was Prince K, a doddering and decrepit old fop who has come into money and who is paying a visit to the provinces. Maria Alexandrovna decides to try to marry off her beautiful young daughter Zenaida to him, but the whole town has had a snootful of her and tries to buck her plans at every turn. Still, she manages to come out in the end after a series of reverses. Not for nothing does Dosto compare her (too)xo to Napoleon Bonaparte. Dosto bore a grudge to the French and English because they had laughed at his accent. Napoleon and Shakespeare, damn the lot.
ellauri110.html on line 1126: I have said that I often miss humor in books. I don´t think I missed much in this one. The humor is farcical and broad. It was fascinating to see the great heavyweight of the philosophical novel doing farce.
ellauri110.html on line 1133: Says Sarah Awad, a little Arab looking girl. Eise paljon ymmärrä mutta voisi siihen kuvan perusteella yhtyä. Vaan ei taida tilaisuutta tulla. Handeen täytyy tyytyä.
ellauri111.html on line 2: ad>
ellauri111.html on line 19: ad>
ellauri111.html on line 36: address-these-kinds">Dostoevsky is what russophiles think Russian writers should ne like.
ellauri111.html on line 42: ads/2016/03/2014-12-15-DS-thumb-1.jpg" />
ellauri111.html on line 62: Sosiaaliporno. Se oli uutta ja ihmeellistä 19. vuosisadalla, ja käy vieläkin lääkeannoxissa, mutta Dostoyevsky lapioi sitä suoraan naamaan kottikärryllisiä. Se on niin innostunut siitä että jos se eläis nykyaikana, se totaalisesti asuis BDSM sivuilla.
ellauri111.html on line 64: BDSM on yleiskäsite eräille sadomasokistisille seksuaalifetisseille. Se sisältää muun muassa hallittua sitomista, alistamista, rankaisemista sekä alistettuna olemista. BDSM:ä ei pidä missään tapauksessa sekoittaa väkivaltaisessa parisuhteessa toteutettavaan fyysiseen tai henkiseen pahoinpitelyyn, sillä siinä uhrilla ei ole sananvaltaa siihen mitä hänelle tapahtuu eikä hän nauti tapahtuvasta tilanteessa. BDSM:ssä kaikki mukana olevat osapuolet ovat vapaaehtoisesti suunnitelleet tapahtuman ja nauttivat siitä.
ellauri111.html on line 67: Xenofobinen konservatismi. Dostoyevsky oli aktiivinen ryssien persupiireissä. Se kuoli ennen pogromeja, mutta sen päiväkirjat on täynnä polysemiaa. Eniten se vihas länkkäreitä, etenkin polakkeja (sillä oli vanhaa kaunaa polakeille vankilasta), ja liberaaleja se inhosi. Tämän päivän ryssäpersut, radikaalit oikkarit, ortodoxihihhulit ja militantit lojalistit löytää siltä läjäpäin meemejä. Dosto on sun kaveri jos haluat vastustaa globaaliliberaaleja ja Navalnyjtä ym. oligarkkeja. Nettimeemeistä vois luulla että Dosto on hullu hillbilly jostain Amerikan perämezistä joka on ajautunut Pietariin. Sen käsityxet ihmissielusta jota ahdistavat sisäpuolelta syntiset järjettömät halut ja liberalismin, ateismin ja edistyxen pirut ulkoa, tekis siitä eturiivin jenkkievankelistan, paizi eze ize ällös myös amerikkalaisia.
ellauri111.html on line 106: Roman Catholics may tell you, "You Protestants are missing part of the Bible. We have the rest of it." These people's leaders (popes, priests, etc.) have led them astray to this wrong belief. This comment about missing books can throw people off, but it no longer has to. These popish additions to the Bible are commonly called the Apocrypha or sometimes the Deuterocanonical books. This is a short treatise on WHY these books are not in the Bible.
ellauri111.html on line 108:
What is (should read: are) the Apocrypha anyway?

ellauri111.html on line 112: At the Council of Trent (1546) the Roman Catholic institution pronounced the following apocryphal books sacred. They asserted that the apocryphal books together with unwritten tradition are of God and are to be received and venerated as the Word of God. So now you have the Bible, the Apocrypha and Catholic Tradition as co-equal sources of truth for the Catholic. In reality, it seems obvious that the Bible is the last source of truth for Catholics. Roman Catholic doctrine comes primarily from tradition stuck together with a few Bible names. In my reading of Catholic materials, I find notes like this: "You have to keep the Bible in perspective." Catholics have been deceived into not believing that the Bible is God's complete revelation for man (but they can come out of these deceptions in an instant if they will only believe the Bible as it is written) .
ellauri111.html on line 126: The Apocrypha contains fabulous statements which not only contradict the "canonical" scriptures but themselves. For example, in the two Books of Maccabees, Antiochus Epiphanes is made to die three different deaths in three different places. Failed born again Christians can expect a maximum of 2.
ellauri111.html on line 128: The Apocrypha includes doctrines in variance with the Bible, such as prayers for the dead and sinless perfection. The following verses are taken from the Apocrypha translation by Ronald Knox dated 1954:
ellauri111.html on line 132: 2 Maccabees 12:43-45, 2.000 pieces of silver were sent to Jerusalem for a sin-offering...Whereupon he made reconciliation for the dead, that they might be delivered from sin.
ellauri111.html on line 146: Wisdom 8:19-20, And I was a witty child and had received a good soul. And whereas I was more good, I came to a body undefiled.
ellauri111.html on line 156: The King James translators never considered the Apocrypha the word of God. As books of some historical value (e.g., details of the Maccabean revolt), the Apocrypha was sandwiched between the Old and New Testaments as an appendix of reference material. This followed the format that Luther had used. Luther prefaced the Apocrypha with a statement:
ellauri111.html on line 158: "Apocrypha--that is, books which are not regarded as equal to the holy Scriputres, and yet are profitable and good to read." King James Version Defended page 98.
ellauri111.html on line 170: "As the Church reads the books of Judith and Tobit and Maccabees but does not receive them among the canonical Scriptures, so also it reads Wisdom and Ecclesiasticus for the edification of the people, not for the authoritative confirmation of doctrine." Jerome.
ellauri111.html on line 182: Concerning the Dead Sea Scrolls, there may be some information in them that parallels the Masoretic Text, but there are fables in them, too. I went to see the scrolls a few years ago with great expectation but found a bunch of fables. The best defense against error in any form (unauthorized Bibles and religions) is a solid knowledge of the AUTHORIZED (King James) Version of 1611 of the Bible. If you read it, forgeries become readily apparent.
ellauri111.html on line 184: Those that are still unsaved may wish to read our article entitled, How to Get to Heaven.
ellauri111.html on line 192: Geronimo (Mescalero-Chiricahua: Goyaałé Athabaskan pronunciation: [kòjàːɬɛ́] "the one who yawns, June 16, 1829 – February 17, 1909) was a prominent leader and medicine man from the Bedonkohe band of the Apache tribe. From 1850 to 1886, Geronimo joined with members of three other Chiricahua Apache bands—the Tchihende, the Tsokanende and the Nednhi—to carry out numerous raids, as well as fight against Mexican and U.S. military campaigns in the northern Mexico states of Chihuahua and Sonora and in the southwestern American territories of New Mexico and Arizona. Geronimo's raids and related combat actions were a part of the prolonged period of the Apache–United States conflict, which started with American settlement in Apache lands following the end of the war with Mexico in 1848.
ellauri111.html on line 194: While well known, Geronimo was not a chief of the Chiricahua or the Bedonkohe band. However, since he was a superb leader in raiding and warfare, he frequently led large numbers of men beyond his own following. At any one time, he would be in command of about 30 to 50 Apaches. You and what army? asked the bluecoats with a smirk.
ellauri111.html on line 196: During Geronimo's final period of conflict from 1876 to 1886, he surrendered three times and accepted life on the Apache reservations in Arizona. When Geronimo surrendered to General Nelson Miles for the last time in 1886, he said "This is the fourth time I have surrendered". Reservation life was confining to the free-moving Apache people, and they resented restrictions on their customary way of life. These restrictions included directives against wife beating and mutilation of women for adultery, and directives against the manufacture of Tiswin, an alcoholic drink fermented from corn.
ellauri111.html on line 200: In 1886, after an intense pursuit in northern Mexico by American forces that followed Geronimo's third 1885 reservation breakout, Geronimo surrendered for the last time to Lt. Charles Bare Gatewood, an Apache-speaking West Point graduate who had earned Geronimo's respect a few years before. Geronimo was later transferred to General Nelson Miles at Skeleton Canyon, just north of the Mexican/American boundary. Miles treated Geronimo as a prisoner of war and acted promptly to move Geronimo, first to Fort Bowie, then to the railroad at Bowie Station, Arizona, where he and 27 other Apaches were sent to join the rest of the Chiricahua tribe, which had been previously exiled to Florida.
ellauri111.html on line 204: Wow! What an opportunity! He made money by selling pictures of himself, bows and arrows, buttons off his shirt, and even his hat. In 1905, the Indian Office "provided" Geronimo for the inaugural parade for President Theodore Roosevelt. Later that year, the Indian Office "took" him to Texas, where he shot a buffalo in a roundup staged by 101 Ranch Real Wild West for the National Editorial Association. Geronimo was escorted to the event by soldiers, as he was still a prisoner. The teachers who witnessed the staged buffalo hunt were unaware that Geronimo’s people were not buffalo hunters. Aargh!
ellauri111.html on line 213: George Patersonin patterista jäi riipimättä vielä syyllisyyden teema. Olen syyllinen! sanoi Niklas kaadettuaan lattialle spagetin. Tämmöinen vahva syyllisyyden tunne edellyttää vahvaa syyllistäjää, joka löytyi Niklaxelta lähempää kuin lähin puhelin. (Tää oli siis ennen kännyköiden aikoja.) Toi guilt, syyllisyys, on kristinuskon ihan avainjuttuja, ja kyssäselkä ystävämme Kierkegaard piti siitä paljon ääntä. Izesyytös on välttämätön ensiaskel uskoontulossa, sillä eihän sellainen kaipaa parantajaa, jolla ei ole sairauden tunnetta. Alzheimerissa sairauden tunnetta on aluxi, mutta siitä pääsee vähän päästä irti onnexi. Näin sitä selittelee Georgen feikkidostojevski.
ellauri111.html on line 220: “Despair. He must despair. He must plead guilty and ask for forgiveness.”
ellauri111.html on line 230: Esim. Karamazovin pojat tai Akiva "Kive" Shtisel. Akiva oli kiva kun se huoli upporikkaan vaikka masentuilevan Rachelin. Apinatkin on sulosia kun ne saa poikasia. Aljosha-vainaja ja Dvorale on kuin 2 marjaa. En mäkään sentään suorastaan tappanut Callea, vaikken avannut sille Munksnäshemmetin ulko-ovea. Pause. “I think you haven’t read my Diary of a Writer?”
ellauri111.html on line 233: ads/2021/04/Akiva-and-Shulem-Shtisel-with-baby-Dova-1024x667.jpg&sa=U&ved=0ahUKEwj_oM2zpNfwAhVo_rsIHYCgC7YQ5hMIBTAA&usg=AOvVaw3gglLtp__3xQGlix2-dsuo" height="200px" />
ellauri111.html on line 235: “I’ve read about it …” I answered, not wanting to risk offending him any more, though sensing that he did in fact know exactly what I had and hadn’t read.
ellauri111.html on line 237: “But you haven’t actually read it?”
ellauri111.html on line 239: “Er, no,” I had to admit, slightly confused. Perhaps the whisky hadn’t been such a good idea.
ellauri111.html on line 241: “It’s strange,” he said, almost as if he was talking to himself. “My English and American readers don’t seem to read it very much. Of course, I do say some rude things about England in it and I know what they say in return—that’s it’s full of Russian jingoism, all very retrograde and reactionary. In my own view, though, it has some of the best things I’ve ever written in it. In fact, that’s where you’ll find this story we’re talking about right now.”
ellauri111.html on line 247: “Sorry, I didn’t mean that in a bad way, but …”
ellauri111.html on line 255: As I’d had to admit, I hadn’t read The Diary of a Writer (actually a kind of journal that Dostoevsky published monthly and that consisted entirely of his own thoughts about issues of the day), but I did know that he had been involved in several criminal cases, some of which were about the kind of cruelty to children that Ivan Karamazov cited as evidence against the existence of God. I couldn’t remember any details, though. I felt rather like a student who hasn’t done his homework hoping that he’s not the one going to be asked the next question. Only there wasn’t anyone else to ask. In the event, Fyodor Mikhailovich let me off fairly gently.
ellauri111.html on line 261: “I suppose you know that jury trials were still quite an innovation in my time in Russia, so it’s no surprise that they produced some odd results. A clever lawyer could easily persuade a jury one way or another. Even when all the facts pointed to the guilt of the accused, even when it was admitted that, indeed, such-and-such a woman had attacked her lover’s wife with a razor with the intention of killing her, such-and-such a father had so violently beaten his seven-year old daughter with birch rods that even the neighbours were terrified by her screams, or such-and-such parents had treated their children like animals, keeping them in filthy conditions, and beating them with leather straps, again and again—each time our poor soft-hearted jurors concluded ‘Not guilty!’ Can you imagine? Of course, there is always an explanation, there are always attenuating circumstances, there can even be provocations, and the letter of the law may tell us this is not torture but simply punishment, the kind of punishment that, in those days, all good middle-class parents thought it right to mete out so as to give their children a sense of duty. The facts. The facts are the facts, but the truth once uttered is a lie, and even the facts can be put together in such a way as to turn even torture into well-meaning parental discipline.”
ellauri111.html on line 263: As Fyodor Mikhailovich spoke, he became quite agitated. His face narrowed and his eyes flashed. At first he had just tapped his fingers intermittently on the arms of his chair but as he went on he started to wave his hands around with increasing energy. Whatever he had seen in the world he now inhabited, it was clear that he was still unreconciled to the outrages that adult human beings inflict on children, who, as he had said in The Brothers Karamazov, hadn’t eaten that fatal apple. I didn’t know the details of the cases he was talking about, but I couldn’t help thinking about a particularly horrifying case that had recently happened here in Scotland. I’ll spare you the details.
ellauri111.html on line 265: “I’m sorry,” he said, taking a breath (or what seemed like a breath). “As I say, even here there are times when I could wish for a cigarette—or even a good whisky”, he added with a smile, nodding reassuringly at me.
ellauri111.html on line 267: “But I repeat,” he continued after a moment, raising his hands dramatically, “I am not demanding the maximum penalty of the law, not even for these torturers. I do not want them imprisoned, beaten, or executed, though I understand the outrage of people who do. Remember, when Ivan asked Alyosha what to do about the general who’d had the little boy torn to pieces by his dogs, even mild, sweet-tempered Alyosha said ‘Shoot him’. But that doesn’t help either. Just because I wrote a novel called Crime and Punishment, people imagine I’m obsessed with punishing. Not at all. All I want is that the guilty are not acquitted. That their guilt is clearly stated. And that they accept it—that’s the most important of all. Let them be found guilty—and let them go free.”
ellauri111.html on line 271: “Not ‘just’ like that. No. If you’d read my Diary” (not said reproachfully, but matter of factly) “you’d have read how I imagined the judge speaking to such a person. He makes it clear that it’s not a matter of going home and forgetting about it, going back to the way things were before. No. There has to be change. In my time, the father was the authority figure in the family, but, as I—or my imaginary judge—pointed out, even fathers sometimes need to be re-educated by their children until they learn to listen to their children’s needs. I know that families are very different in your time, but, yes, parents, whoever they are, must learn to be parents to their children. I disagree with much that the prosecutor said about the Karamazov family, but he was right on one point: parents can’t just be parents by virtue of procreation, they have to become parents. And when they abuse their position and their power, they cannot hide behind their rights as parents—they have to own up. The guilty have to know that they are guilty.”
ellauri111.html on line 279: I had been quite carried away watching (as well as listening to) his peroration. He had been gradually raising his voice as well as his hands and I wondered vaguely whether Laura might have been disturbed. But all of this seemed to be at a tangent to what we had been talking about and the devastating climax of A Gentle Spirit.
ellauri111.html on line 283: Fyodor Mikhailovich thought for a few seconds, gently nodding his head.
ellauri111.html on line 289: “Yes, yes, yes—but why? Why is he doing this? Let me give you another example, a better known one, I think. You remember that in The Possessed (which, by the way, isn’t quite what my title means, though it’s quite good in its own way), I had Stavrogin go to Bishop Tikhon to confess how he’d raped a twelve-year old girl and then just waited in the next room while she hung herself?”
ellauri111.html on line 293: “Nor was I, though it was very frustrating. But you will also remember that he didn’t just go to confess his sin in the way that a normal penitent does: he had even arranged for a full copy to be printed, ready to be published for the world to see.”
ellauri111.html on line 297: “Now some people might think that was a sign of how deeply he had repented, allowing himself to be shamed before the whole word. But, as I hope you also remember, Bishop Tikhon could see that wanting to publicize your guilt in that way is not necessarily the same as really accepting it, inwardly. Wanting to be seen – and maybe even admired – as a great sinner is not quite the same as actually repenting. And perhaps that’s how it is here too. Of course, if you want to be fussy, you could say that he’s just talking to himself. He’s not produced a written, let alone a printed, confession. I’m the one who wrote it, not him. And yet, it’s as if he’s rehearsing his story for the benefit of the world, for the imaginary audience we each of us have inside our heads.”
ellauri111.html on line 307: It seems that your Dostoevsky quotes Tyutchev (the thought, once uttered, is a lie) – or I misread your intention?
ellauri111.html on line 328: Posted in Äärikarismaattisuus, tagged ajan merkit, äärikarismaattisuus, Bill Johnson, Bob Jones, demonit, ehtoosade, eksytys, enkelikohtaamiset, enkelit, harhaopit, hengelliset kokemukset, henkien koetteleminen, henkivallat, ihmeet ja merkit, Joelin armeija, John Arnott, Jumalan Ilmestyslapset, juopuminen, karismaattisuus, Kenneth Copeland, Kenneth Hagin, kundaliini, Lakelandin parantumisherätys, Latter Rain, lopunaika, manifestaatiot, Manifested Sons of God, Marc Dupont, Mike Bickle ...
ellauri111.html on line 333: How to get to heaven? If you ask most people this question, they might say something like, "If you do more good things than bad things, God will probably let you into heaven." No! That kind of thinking will reserve your place in hell.
ellauri111.html on line 335: Tää on just tätä oma- eikä lahjavanhurskautta, erittäinkin paha harhaoppi, onko sitä vakavissaan ehdottanut edes kukaan paizi juutalaiset? "Rakasta, ja tee mitä tahdot", saarnasi kerran kirkkoisä Augustinus. Näin tuskin voi sanoa kenelle tahansa kadulla, sillä hän käsittää sen helposti hyvin eri tavalla kuin Augustinus tarkoitti.
ellauri111.html on line 337: There is no amount of "good" that you can do that will pay for the sins that you (or your gene line) have already committed. Sins are the bad things that we do. Sin is when we disobey God's holy righteous laws. Criminals have to go to jail. They don't commit murder, promise to be good, and then avoid punishment. They have to pay for what they did. But we can (oops, I am getting ahead of myself.)
ellauri111.html on line 339: The same thing applies to us as sinners, in principle. We have sinned against God's law and we are criminals--lying, stealing, killing, committing whoredom, taking candy from kids, etc. We have sinned and payment must be made for our crimes. God's penal code for any of these transgressions is rather steep - whatever it is, go to hell and the lake of fire forever, i.e. an eternity of burning in a grill. But don't worry, this need not happen, for:
ellauri111.html on line 341: We just need to repent of our sins and call on the name of the Lord Jesus Christ who already paid the penalty of our sins with his own blood on the cross about 2,000 years ago. Of course he did not remain dead--he rose from the dead on the third day, which was seen by over 500 brethren (not at once, but serially) and is now seated at the right hand of the throne of God. (We haven't got witnesses for that, but believe me he does!).
ellauri111.html on line 347: BELIEVE in the Lord Jesus Christ--his death, his burial, and his resurrection from the dead.
ellauri111.html on line 353: You might wonder what's the diff if you still need to do 3) anyway. Wasn't the point that Christ had already paid our bills? So why can't we just go on and sin, and then go back to step 1)? Admittedly, there is the timing problem, like what the Pope had, when he had to say last of all Amen, and he ended up saying instead, "No, minä..." Jokes aside, but yes, in principle that's the way it works. It is never too late to repent, though there are a few things that are unpardonable, like making fun of the Holy Ghost, and converting to Islam (for some creeds at least).
ellauri111.html on line 363: Hey you there in the back, look alive! Yes I mean you! You are about to read the most important information that you will ever read. It is called the gospel of Jesus Christ! (May be we oughta have capitalized that.)
ellauri111.html on line 381: To get into heaven, you have to REPENT of your sins and BELIEVE the gospel of Jesus Christ (ref. Mark 1:15). You have to REPENT of your sins--that means turn from them and BELIEVE that Jesus died for your sins, was buried, and rose again on the third day. Having done these things, you will be born again and the Lord Jesus Christ will help you to walk uprightly. You will read the word (the Authorized King James Bible) and follow the teachings of Jesus. The word of God will wash your mind and your desires will actually change as you obey what you read. [Beware of church buildings and the internet--there are many false gospels in the world today. Read the Bible for yourself. There is a sound Overview of the Bible at this link.]
ellauri111.html on line 385: Ah but you're supposed to feel GUILTY, because if you do you may not feel so cool to do the same thing again. That's the main point in corrective justice. Unlike retributive justice, which is really meant to knock you back. And another thing: if you feel bad about yourself, you will think of us all the better, which is nice.
ellauri111.html on line 395: But we are all as an unclean thing, and all our righteousnesses are as filthy rags; and we all do fade as a leaf; and our iniquities, like the wind, have taken us away. (Isaiah 64:6)
ellauri111.html on line 401: "But I never killed anybody and I'm not a drug addict!" That may be so but you are still a spiritual criminal because you have been breaking God's righteous laws. In fact, you have broken the greatest commandment in the Bible thereby making you as guilty as an harlot, a whoremonger, a killer, a thief, a drunkard, and a liar. What is the greatest commandment?
ellauri111.html on line 419: On the other hand, he loves us back, but in HIS case, it is not that he obeys us, but rather the opposite, he lets us obey him! That's love for him! And if we don't he punishes us! That's love too! Like a loving father he lets his big hammer come down on our disobedient heads. Can't you feel it? And oh, the towering feeling Just to know somehow you are near. The over powering feeling, That any second you may suddenly appear.
ellauri111.html on line 421: That was that. Now we are getting to the brass tacks. Here's where we start whacking heretics. The unshaved, degenerate man does not keep God's commandments. God's commandments are in the Bible. The unshaved man does whatever he feels like doing every day giving no heed to God's word. He is not obedient to God's word. He lives according to the ways he chooses to live. Maybe the person reading this is what people call "religious" and they think that they love God. If you are not worshipping God according to his word, the Bible, he is not receiving your worship. This includes those that go to a church that teaches false doctrines--teachings that are not in the Bible. They that worship God must worship him in spirit and IN TRUTH (ref. John 4:24). And what is truth? Jesus said to the Father--
ellauri111.html on line 429: I do not frustrate the grace of God: for if righteousness come by the law, then Christ is dead in vain. (Galatians 2:21)
ellauri111.html on line 433: We need Jesus to pay the price for our sins in the right currency. We cannot do it. Righteousness comes by repenting of our sins and believing on the Lord Jesus Christ and his blood that was shed to pay for our sins. God will not accept made up religions and attempts to please him.
ellauri111.html on line 435: (Excuse the shouting, but) THERE IS ONLY ONE WAY TO PLEASE GOD AND GET TO HEAVEN AND THAT IS THROUGH HIS ONLY BEGOTTEN SON, THE LORD JESUS CHRIST, WHO SHED HIS PRECIOUS BLOOD TO PAY FOR OUR SINS. JESUS CHRIST IS THE ONLY WAY TO GOD (ref. John 14:6). There is no other Saviour but Jesus. No one else can get us into heaven--not the pope, the Roman Catholic priest, Buddha, Muhammad, rabbis, et al. Only Jesus. He is the prophesied Jewish Messiah, the lion of the tribe of Judah, and the Son of David!
ellauri111.html on line 439: What? Why does sin require death n:o 1? Oh, it's all part of God's magnificent plan for us. Heterosexual generations mix genes faster than longevity, and makes for more successfully adapted organisms, etc. But no time to go into that just here. Anyway, we deserve the double death penalty. This includes both physical death (the casket) and spiritual death (when the soul is cast into hellfire).
ellauri111.html on line 471: omantunnon aika (Aadamista Abrahamiin),
ellauri111.html on line 488: The Lord Jesus Christ came to save you from both the GUILT and POWER of sin. The Lord Jesus Christ was manifested TO DESTROY the works of the devil (I John 3:8)--THE LORD JESUS CHRIST CAME TO SAVE YOU AND CHANGE YOU AND TO MAKE YOU HOLY. When you are unsaved, sin has dominion over you. Sin is your boss and you cannot do anything BUT sin. You are justly under the wrath of a holy and just God. Murderers, thieves, fornicators, witches, sodomites, whores, liars, lovers of pleasure more than lovers of God, rebels, and all other spiritual lepers will not inherit the kingdom of God. This is not to put anybody down, before we got saved, we Christians were once the murders, thieves, whoremongers, etc. We have to be born again into the kingdom of God. When we REPENT and BELIEVE in Jesus, we are born again and all things become new. A new life emerges and things change. We start reading the Bible and obeying it and the Lord Jesus helps us obey it more and more. Our life changes. Our desires literally change as we go forward in obeying the word of God.
ellauri111.html on line 494: 1 John 2:1 My little children, these things write I unto you, THAT YE SIN NOT. And if any man sin, we have an advocate with the Father, Jesus Christ the righteous:

ellauri111.html on line 508: Oh, did I already use that one above? Never mind, it's so good I can repeat it any number of times and it's always a hit.
ellauri111.html on line 515: Romans 5:7 For scarcely for a righteous man will one die: yet peradventure for a good man some would even dare to die.

ellauri111.html on line 520: The love of God for you was demonstrated on that cross 2,000 years ago when the Lord Jesus was crucified for you. God is not hateful, he is loving and he is good to us. It is only blasphemers, hereticks, evil men, seducers, and sinners that speak wrongly of our great and loving LORD God. God gave us his only begotten Son even though we were dead in trespasses and sins. God quickens (makes alive) the dead. He is still quickening men, women, boys, and girls across the face of this whole earth who put their trust in Jesus.
ellauri111.html on line 524: Ephesians 2:1 And you hath he quickened, who were dead in trespasses and sins;

ellauri111.html on line 526: 2:3 Among whom also we ALL had our conversation in times past in the lusts of our flesh, fulfilling the desires of the flesh and of the mind; and were by nature the children of wrath, even as others.

ellauri111.html on line 528: 2:5 Even when we were dead in sins, hath quickened us together with Christ, (by grace ye are saved;)

ellauri111.html on line 529: 2:6 And hath raised us up together, and made us sit together in heavenly places in Christ Jesus:

ellauri111.html on line 536: Jesus Christ, the only begotten Son of God, came to this earth to (1) save you from the GUILT and POWER of your sins and (2) RECONCILE you unto God. Through faith in the blood of Jesus you will escape the wrath to come, have abundant life now, and heaven as your home. God will be your Father instead of your enemy--but ONLY through the blood of Jesus. The Lord Jesus Christ is the ONLY means appointed by God by which we can know God and be saved.
ellauri111.html on line 542: Oh I see, I used up that wage agreement earlier. Never mind. Bet you didn't listen then, or aren't even reading this anymore. This too is getting a little TLDR by now. More effective as a voicemail, I bet. Okay, once again boys:
ellauri111.html on line 544: JESUS CHRIST ROSE FROM THE DEAD. After His death, our precious Lord´s body laid in the grave three days, but praise be to God, it did not remain there. Death could not hold him back--it was not possible that he should be holden of it (Acts 2:24). Jesus Christ is the life (ref. John 14:6) and God manifested in the flesh (ref. I Timothy 3:16). Death could not hold him. On the third day Jesus arose from the dead and was seen by over 500 people (ref. I Corinthians 15:6) before He went back to heaven.
ellauri111.html on line 546: Jesus Christ came to earth to give his own blood for your sins. That is what he came to do and he was and is the only one qualified to do it. His death was a one time sacrifice, never to be repeated. After he accomplished this tremendous feat, he rose from the dead just like he said he would:
ellauri111.html on line 552: Is this working on you at all guys? Are you ready to repent of your sins? To repent means to forsake your evil ways and live God's way according to his word. Are you ready to listen finallly? All your life you've been your own authority concerning what is right and what is wrong. You've made your own decisions while ignoring what the Lord says in His holy word, the Bible. You've served yourself and not God. To repent means that you turn to GOD AND THE BIBLE AS YOUR AUTHORITY. It means you can say, "Lord, everything you say in the Bible is right. If my feelings contradict the Bible, I AM WRONG. Lord, I want to live under YOUR AUTHORITY, not my own. Help me, Jesus, to do right."
ellauri111.html on line 564: Realize that you have lived under your own authority. You've lived the way that YOU have wanted to. You have lived without regard for God's precepts. Understand in your mind that you've lived in sin against God's word. Think it through and count the cost. Jesus made no promises that you will have an easy life. In fact, the Bible teaches that all that will live godly in Christ Jesus will suffer persecution. Are you willing to live as one of the despised, saved, holy, overcoming, victorious ones? If so, come on to Jesus. He is waiting backstage already.
ellauri111.html on line 574: The Bible (specifically, The AUTHORIZED KING JAMES VERSION, available from our bookstore) is the ONLY way that we know about the Lord Jesus Christ. We do not know about our precious Lord Jesus through, the Roman Catholic "church", "the church fathers, the magisterium, the pope, councils, decrees, traditions, canon laws, the Quran, Muhammad, the Hadith, the Baptist statement of faith, John Calvin, Martin Luther, Ellen White, agnositicism, history books, the Watchtower Society, atheism, Joseph Smith, tv, the New World Testament, fake preachers, "Christian" Science, Jehovah's Witnesses, the Imam, Seventh Day Adventism, etc." Beware of copies!
ellauri111.html on line 576: In the Bible, God testifies that Jesus Christ died for your sins and was buried; and that He rose from the dead on the third day. You must believe and confess this in order to be saved.
ellauri111.html on line 578: [I]f thou shalt confess with thy mouth the Lord Jesus, and shalt believe in thine heart that God hath raised him from the dead, THOU SHALT BE SAVED. (Romans 10:9)
ellauri111.html on line 580: If you are ready to save yourself from this untoward generation, if you are ready to reject what this wicked and perverse world has to offer, if you are ready to be safe and stay safe in God Almighty, if you want Jesus Christ as Lord of your life, if you want to be reconciled to your Creator, if you want to go to heaven, if you want to escape hell -- then put your faith in the only one who can do something about it! Do you believe that Jesus Christ died for you? Do you believe that He rose from the dead? Do you repent of your sins? Do you want to follow Jesus? Join the short line marked LAMBS on the right. Do you want to go to hell? Go to the long line on the left with a goat logo.
ellauri111.html on line 584: You don't need a preacher in your presence in order to be saved, you have heard the gospel here. Do you BELIEVE it and want it? Are you ready to be under God's commands or do you want to keep on doing what you want to do? This decision is yours and your future depends on what choice you make.
ellauri111.html on line 590: "But what if I have been really REALLY bad? Will God forgive me?" In these end times, people are being pumped fill of temptations and their sins are many. Some may feel like their sins are so bad or so many that they cannot be forgiven. But God is merciful. Please see our article, "Will God forgive me?" to estimate your chances.
ellauri111.html on line 594: "Hi Lord, how are you doing? Any catches from the pool of sinners today? Well here's one, if your daily quota is short. I know that I am a sinner but I want to be saved before the gong. I repent of my sins, every one, even the one... OK I get it, you know. I don't WANT to do evil anymore, it just happens. I want to become self-righteous through the blood of Jesus. I'm asking you to please forgive some of my sins against you. I want a new lease of life in the Lord Jesus Christ. I want to be everything that You created me to be, and more. I think Jesus shed His blood and died for me so that I could be saved from my sins. I guess He rose from the dead on the third day. I so want to be your child and follow behind the holy scriptures like a dog. Okay? In that case, thank you for being merciful to me, a sinner. Thank you Lord Jesus for saving my soul from sin. Please fill me with your precious, Holy Spirit so that I can live a self-righteous, fun-denying life for you. I'm giving you myself, for what it's worth. Please show me what you want me to do. Give me a sign! Any sign! Please help me to understand your word and to walk in your leash. Please don't mumble! Please guide me to Jesus!. It is in Jesus' Name I pray, Amen."
ellauri111.html on line 601: 4 Therefore we are buried with him by baptism into death: that like as Christ was raised up from the dead by the glory of the Father, even so we also should walk in newness of life.

ellauri111.html on line 604: 7 For he that is dead is freed from sin.

ellauri111.html on line 605: 8 Now if we be dead with Christ, we believe that we shall also live with him:

ellauri111.html on line 606: 9 Knowing that Christ being raised from the dead dieth no more; death hath no more dominion over him.

ellauri111.html on line 608: 11 Likewise reckon ye also yourselves to be dead indeed unto sin, but alive unto God through Jesus Christ our Lord.

ellauri111.html on line 610: 13 Neither yield ye your members as instruments of unrighteousness unto sin: but yield yourselves unto God, as those that are alive from the dead, and your members as instruments of righteousness unto God.
ellauri111.html on line 614: In Acts 8:26-39, you can read about the Ethiopian eunuch who believed on the Lord Jesus Christ and was baptized by Philip in a certain water. We are only baptized one time and that is after we have truly repented and have believed on the Lord Jesus Christ. If you were baptized as a baby or in a false church, and then got saved later on, you need to get rebaptized after salvation. The previous babtism will be null and void.
ellauri111.html on line 616: You can pray and ask the Lord to lead you to a truly Christian fellowship so that you can get baptized by a Christian and discipled in the way of Christ. Note: This is a tall order these days because today is the day of apostasy. False teachers and false prophets abound on television and in churches. Excerpt from our index page:
ellauri111.html on line 620: Avoid any church that is in disobedience to the scriptures. These are the days of apostasy. It is better to work alone with your Authorized King James Bible and the Lord Jesus Christ and obedience to the word than to be in a false church. Even if you do not know any Christians, you can still read the Bible and obey it, and live the Christian life by God´s grace, his divine influence in your life. Roman Catholic, Mormon, Seventh Day Adventist, Jehovah´s Witness, Christian Science, Greek Orthodox, etc. present themselves as Christian but they preach false doctrines. Many Methodist, Lutheran, Presbyterian, and Baptist churches are not preaching the whole truth and some are basically going back to the Roman Catholic institution. I do not know of ONE good church. If you do find a church, make sure that they exclusively use the Authorized Version and make sure that you compare their teachings and doings to the word of God and the Bible Dudes.
ellauri111.html on line 623: Find a nice, quiet place with clean water where you can be undisturbed (e.g., bathtub or pool). Take a towel and a change of garments. As a woman, you should have your head covered because you will be praying (ref. I Corinthians 11:3-13).
ellauri111.html on line 626: After praying and making a confession of faith, end your prayer in Jesus' name and then read some suitable scriptures such as 1 Peter 3:21 and Matthew 28:18-20 aloud (Matthew 28:18-20 says to baptize in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost), and then say something like, "Father, I am baptizing myself in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost, in want of a holier man" and then go COMPLETELY under the water (keep your nose shut with your fingers, symbolizing death and burial with the Lord Jesus Christ) and come up again after counting to ten (symbolizing my rising to my new life in Christ Jesus)
ellauri111.html on line 630: Read the Bible. You need to start reading the Authorized (King James) Bible of 1611 daily. You can read it online or download it at this link--begin with the gospels, Matthew, Mark, Luke, and John and the New Testament. THESE ARE THE END TIMES AND BIBLE PUBLISHERS WHICH WERE ONCE TRUSTWORTHY NO LONGER ARE. I ENCOURAGE YOU TO DOWNLOAD AND PRINT OUT AND BIND YOUR OWN AUTHORIZED KING JAMES BIBLES. THERE IS A GREAT, ACCURATE, FREE DOWNLOAD AT THIS LINK. EACH CHRISTIAN AND EACH CHURCH SHOULD DO THIS WHILE THERE IS STILL TIME. Go to this link for a sound Overview of the Bible.
ellauri111.html on line 632: Obey the Bible. Obey what you read. If you commit a sin, then call on I John 1:9, "If we confess our sins, he is faithful and just to forgive us our sins, and to cleanse us from all unrighteousness," and determine to live right. Don´t make excuses for sin. No more stealing, no more fornicating, no more lying, no more adultery. When you repent, you let go of those filthy, unclean things. Put them back inside your pants and close the zipper.
ellauri111.html on line 634: I counsel you to get away from that addictive, evil television (and movies) as fast as possible and learn how to live the new, upright life. There is a whole new clean life outside of that filthy television (I stopped watching it over a decade ago), the educational system (you can teach your own children), cosmetics, cologne, and fancy suits.
ellauri111.html on line 636: It is a new, upright, rich, fascinating, and satisfying life. It is the Christian life. Modern, brainwashed, technological life detaches man from the outdoors and from individual thought and self expression and attaches his affections to the evils promulgated and taught on the television and in the school system. The brainwashed, technological, dependent-on-other-people, idle life gives rise to a whole host of compulsive disorders--addictions--sticky things that a person cannot seem to stop doing (maybe the activities are so much a part of their lives that they don´t even realize that they are addicted to them). Things like television watching, eating or drinking sweet sugary things compulsively, and unclean personal habits. Reading the King James Bible daily is not.
ellauri111.html on line 638: Precepts in our "Deliverance Series" have helped me tremendously and I believe that they can help many others-- including those that have been abused, hurt, and traumatized in this life. By God´s grace, we can frankly walk away from what had us bound. In reading the articles in the Deliverance Series, people can learn some of what has happened to modern man.
ellauri111.html on line 658: As we read the Bible and obey it and pray, the Lord will lead us as to what we should do. Just taking care of our families and being obedient to the scriptures is good--just staying in position, taking care of our responsibilities, and being ready to give an answer to every man that asketh us a reason of the hope that is in us (these things are in the Bible, we just read and follow).
ellauri111.html on line 660: You do not have to run off to a foreign mission field because you got saved (if God does not call you to the mission field and give you peace and anointing, you will not prosper if you try to go), you can stay at home and minister to your family and follow God´s leading.
ellauri111.html on line 662: When we first get shaved between the thighs, we can be excited and carried away and ready to try to do everything. That was my case. One day I saw a line that said something like this "God is not in a hurry." As I recall, for some reason it settled me down some. Keep reading and obeying the word (the Bible), fulfill your daily responsibilites, and pray--you will automatically grow just as surely as a baby grows up to be an adult. We start out as babes in Christ and as we go forward reading and obeying and having our senses exercised by life experiences, we grow up and mature in the Lord.
ellauri111.html on line 664: Teach your children God´s word. As you read the Bible, you can teach your children God´s word, too. You can learn together. I learned with my little one. On the website we have what we call "green sheets"--one is a Survey of the Life and Gospel of Jesus Christ and the other is a Survey of the Early Church (the book of Acts). They give passages of scriptures so that a person going through the green sheets get a lay of land of the selected topics. We also went through the Old Testament together, starting with the book of Genesis. Eventually, I realized that the green sheets were just the Bible so we just go through the scriptures chapter by chapter without making green sheets, just writing down the book we are in, the chapters of the book, and putting the date next to the chapters that we have completed for that day. Nifty, what?
ellauri111.html on line 666: NOTE: THERE ARE TWO GREAT WEAPONS BY WHICH THE DEVIL AND HIS AGENTS HAVE DESTROYED AND ARE DESTROYING MANKIND--THE TELEVISION AND THE SCHOOL SYSTEM. THESE THINGS ARE WORSENING AT BREAKNECK SPEED. I do not want to overload you, but babies can read while still in diapers and the sooner they can read, the sooner they can read the Bible. Learn about sanctified homeschooling at this link.
ellauri111.html on line 675: Colossians 3:16 Let the word of Christ dwell in you richly in all wisdom; teaching and admonishing one another in psalms and hymns and spiritual songs, singing with grace in your hearts to the Lord.
ellauri111.html on line 677: You can also order a hymn book from us. I have The New National Baptist Hymnal (Published in 1977 with KJV readings [Note: This website makes no money for any of these recommendations or links]. I am not a Baptist or any other name/denomination found outside of the Authorized King James Bible). I also have another hymnal entitled, Praise! Our Songs and Hymns (KJV) (always get KJV materials. KJV stands for "King James Version." Don't get "New" King James Version (NKJV) or "NIV"--these are two of many counterfeit Bibles.) Hymnals include the musical notes and lyrics. If you can play an instrument, you can learn many songs. We should think about the words of the various hymns to see if they are based on the Bible or not. Don't use jew´s harp, kazoo or electric guitar, however. Or comb and toilet paper either, that would be blasphemy.
ellauri111.html on line 679: There is a wicked man coming that Revelation 13 calls, "the beast." He is an antichrist. He is a man of sin. He is soon to make his appearance on the earth and by peace he shall destroy many. The saints are going to go through deep waters--but hold on to Jesus. Don´t ever renounce him or deny him no matter what. You know what you believe in--the Lord Jesus Christ who is the Creator of heaven and earth and all that in them is. Read more here about the coming of the beast. Jesus said that he that endureth to the end, the same shall be saved. Jesus Christ is God manifested in the flesh. He also said that he would be with us alway, even unto the end of the world, Amen. At the beginning of our index page, there is letter. There are words there for you. Please read it from the beginning.
ellauri111.html on line 681: God be with you as you run this race. You must read the word of God, the Authorized King James Bible. I strongly suggest that you print out your own copy and bind it. It is in the Authorized King James Bible where you will find your safety, your strength, your power, your love, your comfort, your knowledge, your life and everything you need to know and please and walk with God and his holy child, Jesus. Desire the sincere milk of the word that ye may grow thereby. Never give up and always hearken to God´s word.
ellauri111.html on line 683: YOU HAVE A NEW LIFE NOW, LIVE IT, GOD WILL HELP YOU. HE TOOK ME OFF THE STREETS AND HE HAS DONE THE SAME FOR COUNTLESS OTHERS. I NOW HATE THE STREETS AND LIVING FOR JESUS IS THE ONLY THING I LIKE. WHEN YOU READ THE WORD AND OBEY IT YOUR DESIRES START CHANGING. I NEVER WENT BACK TO THE STREETS. TIME HAS ONLY STRENGTHENED MY FAITH. Flee from sin (and get away from that infernal, addictive, wicked television as fast as you can!), but if you sin, confess your sin to God and he is faithful and just to forgive you your sin and to cleanse you from all unrighteousness. We have an advocate with the Father--Jesus Christ the righteous, God be thanked. God loves you and will see through this life and then when it is time to die, the Lord Jesus Christ himself will be there to take care of you. In Matthew 28:20 Jesus said, "...lo, I am with you alway, even unto the end of the world. Amen."
ellauri111.html on line 687: Once you get saved, the devil will try to make sure that you encounter false doctrine. Your faith is tender and you may be prone to believe anything people tell you about the Bible (that's why you need to read it for yourself everyday). Please heed these warnings:
ellauri111.html on line 689: The world is full of false churches, full of false teachers and false prophets that want to make merchandise of you--they are on television and in churches. As a Christian, you will want to go to church and be with other Christians, but I do not know of ONE good church building and there are MANY cults. BE CAREFUL AND READ YOUR AUTHORIZED BIBLE (I urge you to print out and bind your own--the ones being sold today are often altered--There is a good Authorized Bible download at this link and a sound Overview of the Bible at this link.).
ellauri111.html on line 699: "Contemplative" prayer is essentially an old occult technique adjusted to the ignorant church people. It can bring up that yoga kundalini serpent power. With open eyes, one can see this type of technique being magnified in society--I saw a book for magic in a place for shipping goods and for photocopies, office supplies, etc. I looked on the back of the book, it was the same technique as the church people are using. This is spreading like wildfire and not just amongst false (or extremely ignorant) brethren, it is throughout society. Revelation 13:8 teaches us that all people who are not in the book of life of the Lamb slain from the foundation of the world will worship the beast. Revelation 13:4 says that all the world will worship the dragon which gave power unto the beast--we learn from Revelation 12 that THE DRAGON IS SATAN. In the ecumenical movement (all the religions getting together in "peace") and under a "meditative" spirituality, Hindus, Buddhists, Roman Catholics, church people, atheists, Muslims, cabalists, new agers, etc. can get together and have a "meditation" session with no problems. This is not for the future, it is already happening, I picked up a brochure about some sessions while at a library. In Contemplative prayer, church people are calling the devil by the Lord's name. I read that many of them will not listen to the scriptures when confronted with the truth--they do not know the Lord's voice, they are not his sheep. Worldly people are under the devil and they despise holiness and speak against it as "legalism" or even as heresy or false doctrine. I have seen extreme antinomianism in Baptist churches. They derisively call work-out-your-own-salvation-with-fear-and-trembling discipleship "Lordship salvation". If a person does not obey the Lord, they are not saved. The reader may wish to see our article, Lordship Salvation.
ellauri111.html on line 705: FLEE FROM "CONTEMPLATIVE PRAYER", "EMERGING 'CHURCH'", "CONTEMPLATIVE SPIRITUALITY" "ANCIENT FUTURE CHURCH", etc. In this movement, these people are learning and using black magic type occult techniques in churches! In disregard and disobedience to the Bible, they THEY TELL PEOPLE TO CLEAR THEIR MINDS AND KEEP REPEATING THE NAME OF THE LORD OR SOME OTHER NAME. They say that focusing on the Bible is a hinderance to prayer--yes, the Bible is a hinderance to praying to the DEVIL!!!!!!!!!!!!! Praise the Lord!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Stay away from people who want to teach you to pray to the devil calling the devil by the name of the Lord. Flee from anybody who puts down the word of God--they are doing that so that you will be defenseless against their lies. These are the end times and now church people are being deceived into CALLING AND SUMMON DEVILS! The emerging church of the devil is using the same yoga-type techniques as hindus, buddhists Roman Catholic mystics, Greek orthodox mystics, occultists and other mystical traditions. The people are even warned about the possibility of encountering evil spirits during these exercises--no regular prayer requires a warning, no, no, no--BUT PRAYING TO THE DEVIL DOES! AND WHEN THAT KUNDALINI SERPENT POWER RISES UP IN THESE PEOPLE, THEY WILL EITHER BECOME MAGICIANS OR GO INSANE OR SOME OTHER HORRIBLE THING--THERE ARE SYMPTOMS AND MANIFESTATIONS! CHURCH PEOPLE ARE GOING TOWARDS BEING POSSESSED! These are last days--BE WARE, DEAR ONE, BE WARE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! GET SAVED, READ YOUR BIBLE AND OBEY IT AND LEAVE THE TELEVISION ALONE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! THE BEAST IS COMING!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
ellauri111.html on line 707: One more thing--be ware of "new age" teaching--you are not God, you are not divine, and God is not in everybody--all that pantheism (everything is God) and panentheism (God is in everything) is new age teaching which is actually old age because the devil told Eve in the garden, "Ye shall be as gods" (see Genesis chapter 3). The devil is a spirit--he is not dead and he has been telling that same lie ever since then. There is a lot more to this situation, but just get saved and obedient and live reconciled to God. Do not put your trust in science, etc. In the beginning, God created the heaven and the earth--there is no evolution. Evolution is a big fat lie and a hoax to get people to disbelieve the word of God. Science...many, many lies are told by people in white labcoats. Believe and obey God's word and you will be safe and whole and of an understanding mind and not of a reprobate mind.
ellauri111.html on line 709: Look around, the more the leaders make plans, the worse things get--child abuse, drug addiction, abortion, murders, shoplifting, lying, compulsive disorders, broken families, directionless young people, mind-killing school system, panic attacks, reprobate mind laws, denying God and his word, etc. This thing called time is coming to an end. The heavens above and the earth beneath that you see before your eyes are going to be burned up completely and dissolved. The day of the Lord is coming and we will all stand before God at the final judgment and the books are going to be opened. We will all be there--including all the dead people...they won't be left out--nobody will be left out.
ellauri111.html on line 712: 12 And I saw the dead, small and great, stand before God; and the books were opened: and another book was opened, which is the book of life: and the dead were judged out of those things which were written in the books, according to their works.

ellauri111.html on line 713: 13 And the sea gave up the dead which were in it; and death and hell delivered up the dead which were in them: and they were judged every man according to their works.
ellauri111.html on line 723: There has been a lot of talk about "aliens" for some time and the talk continues; some kind of sky show may be in the future. If you see something in the air, it is not because there are true aliens. But what about devils? yes there are devils; what about oversized genetically modified organisms and chimeras? maybe; possessed people? yes there are; 3D pictures, yes; pheromones, yes; unrevealed inventions and laws, in all probability, yes. If you hear a voice, see lights, or whatever, compare everything to the Bible--we believe in the Bible above our senses. This is a time of deception. You will not be deceived if you read and obey the scriptures. Read Matthew 24 (and other passages as well) for what is going to happen when the Lord returns. An excerpt--
ellauri111.html on line 733: Yoga is inherently spiritual and can raise the Kundalini serpent power which is that old serpent called the devil and Satan. Although many Americans are ignorant of this, yoga is not simply physical exercise; yoga is a spiritual exercise of Hinduism that makes room for the Kundalini serpent power. Through the controlled breathing, the posture, the stillness and/or repetition, etc. the Kundalini serpent power can rise up and possess a person. A person does not have to be looking for Kundalini in order for this to happen--the yoga itself creates the conditions. Mantras, stillness, repetition, etc. (different devil worshippers use different techniques) are summons to the devil. Gurus lead their students through different protocols to help them "prepare" for this entrance of the serpent power--the Authorized Version of 1611 of the Bible reveals who that serpent is, it is Satan--
ellauri111.html on line 737: The serpent power basically tells Hindus the same thing that Satan told Eve in the garden--"ye shall be as gods." Who does not know that Hinduism is pantheistic (saying that "all is god") and teaches that all people are supposedly already god but just have to realize it? The ignorant church people are getting something similar--"panentheism" (God is in everything). They are not hearkening to the Authorized Version of 1611 of the Bible and can therefore be taken by men's words (even if those words are found in unauthorized Bible versions).
ellauri111.html on line 741: I have been in kundalini awkening for 10 years by a so called healer . I was very sick . So I went to a healer. Well she happened to be a shaman yogi I was only 24 years old I have been fighting for my life ever since the kundalini rose I can't even begin to tell you ...they say once you open your kundalini you can't shut It well I have not been able to shut mine... Yoga is a very sick religion and spiritually you feel dead you were right when you said nothing good comes from Yoga. Guru 's are extremly dangerous individuals. Let Christians know it could hurt your faith even just the excercise...
ellauri111.html on line 743: I learned more about the Kundalini after researching the contemplative prayer movement that is entering the emerging church of the devil and the fallen, disobedient-to-the-scriptures churches that would not necessarily describe themselves as "emerging church", "ancient future church", etc. Kundalini awakening can be triggered unintentionally. Satan just waits for the conditions to be right. Some people go insane, check into mental hospitals over and over again, experience personality changes, cannot function as before, commit suicide, etc. Kundalini awakening (a counsel for leaving it behind) is discussed further in our series, "Contemplative Prayer: A Quick Road to Hell for A Disobedient Church."
ellauri111.html on line 747: Cults like "the Church of Christ" will try to convince you that water baptism saves you and that you have to join their specific "church" and not drink coffee, etc. These cults take certain scriptures out of context and then mix them up in order to deceive people. I'm not minimizing the importance of the ordinance of baptism--you need to be baptized--but cults mix up the doctrines of the Lord to deceive people. YOU NEED TO READ YOUR BIBLE. The Roman Catholic institution is another cult. It is not a Christian church. Her doctrines are the opposite of the Bible. If you are a former Roman Catholic, you need to get rid of all the paraphenalia and graven images and idols that you may have collected through the years (e.g., rosary, St. Anthony, crucifixes, relics, candles, Mary prayers, pictures, etc.). The Seventh Day Adventists will try to get you to follow the teachings of Ellen White, a false prophetess who made prophecies that did not come to pass and put all kinds of requirements on people that are not in the Bible. The Mormons are a another cult. They teach that their males can become gods some day with their own planets. Please don't look up all these cults. Just focus on reading your Bible and obeying it. Then you will be able to discern if a person is speaking according to the word or not.
ellauri111.html on line 754: Mitä tämmösestä voi muuta miettiä, kuin että miten voi tosiaan 2000 vuotta myöhemmin keskilännessä olla yhtä helvetin ääliöitä apinoita kuin tallusteli Jessen syntyaikoina lähi-idässä. Ja siitä taaxepäin, on lupa päätellä, että yhtä käsittämättömiä ääliöitä oli samat apinat 4000 vuotta sitten, 40.000 vuotta sitten ja niin taaxepäin. Ellei sitten neandertaalit olleet vähän fixumpia. Luultavasti olivat, koska saivat cro magnoneilta turpaansa ja kuolivat sukupuuttoon, hävisivät huizin Nevadaan, paizi joitakin niiden geenejä, kuten punatukkaisuus ja sinisilmäisyys. Punatukkaisia poltettiin noitina ja sinisilmäisiä koijattiin kuin apinoita.
ellauri111.html on line 772: Ivan kertoo suunnittelemaansa näytelmää, jossa tapahtuma on sijotettu kuudennelletoista vuosisadalle. Mutta saatana ei nuku ja ensimäiset epäilyksen idut, yhä kasvava epäusko tuollaisiin ihmeisiin oli alkanut jo 1500 luvulla versoa kristikunnassa. Juuri tähän aikaan uusi kauhistuttava kerettiläisyys ensiksi esiintyi Pohjois-Saksassa, nim. Luteruksen uskonpuhdistus.
ellauri111.html on line 778: Rajattoman laupeutensa kautta hän jälleen sekaantuu kuolevaisten joukkoon aivan samanmuotoisena kuin hän oli esiintynyt viisitoista vuosisataa sitten. Hän tulee alas juuri sillä hetkellä, jolloin kuninkaan, hovilaisten, ritarien, kardinaalien ja ihanien vallasnaisten edessä kerettiläisiä kärvennetään suurenmoisessa auto-da-feessä ad majorem Dei gloriam, mahtavan kardinaalin ja suur-inkvisitorin käskystä.
ellauri111.html on line 805: Etkö Sinä sitä tiedä, että vain muutaman vuosisadan päästä koko ihmiskunta tulee julistamaan omassa viisaudessaan äänenkannattajansa tieteen kautta, ettei ole enää mitään rikosta eikä syntiä maan päällä vaan ainoastaan nälkäisiä ihmisiä?
ellauri111.html on line 810: Ihminen koettaa aina kumartaa sellaista, jota suuri enemmistö tunnustaa, ja mieluimmin sellaista, jolle kaikki yksimielisesti ja epäröimättä kumartavat. Sillä näiden onnettomien raukkojen pääharrastus ei ole löytää oman valintansa mukainen epäjumala, vaan löytää se, johon kaikki muut uskovat, ja jota he saavat joukolla kumartaa. Juuri tuo vaistomainen tarve saada yhdessä palvella on kaikkein ihmisten suurin tuska, ja on ollut aikojen alusta ihmiskunnan suurimpana huolena. Tämä on totta.
ellauri111.html on line 812: Juuri saadakseen aikaan tällaisen samanlaisen uskonnon ja jumalanpalveluksen ihmiset tappoivat toisiaan miekalla. He loivat jumalia itselleen ja heti alkoivat toinen toisilleen huutaa: hylätkää te omat jumalanne, tulkaa ja kumartakaa meidän jumalaamme. Ja näin he tulevat tekemään maailman loppuun asti; he tulevat tekemään niin silloinkin, kun jumalat ovat hävinneet, sillä silloin he tulevat kumartamaan ja palvelemaan jotakin aatetta.
ellauri112.html on line 2: ad>
ellauri112.html on line 19: ad>
ellauri112.html on line 49: Kysymys siitä, onko sielua pidettävä ykseytenä vaiko moninaisuutena, on, voimme sanoa, aina ollut filosofien harrastuksen polttopisteessä. Sehän oli myös niitä kohtia, joissa vanhojen empiristien ja ratsionalistien mielipiteet jyrkimmin menivät vastakkain. Descartes'n »anima», »substantia cogitans», samoinkuin Leibniz'in »monadi» ovat aina säilyttäneet viehätysvoimansa spiritualistisissa mielissä, joille oppi ehdottomasti yksinkertaisesta ja jakamattomasta sielu-ykseydestä, sielunelämän muuttumattomasta 'kannattajasta' on ollut mieleinen, heidän kuolemattomuustoiveitaan ja metafyysillisen dualismin oppiaan tukevana. Epäilemättä jonkunverran hedelmällisempi on ollut englantilainen empirismi, jota sielutieteessä n. s. »assosiatsio-psykologia» on kannattanut. Tämä suunta, sellaisena kuin sitä ovat edustaneet Englannissa varsinkin Hume, Stuart Mill ja Bain ja Ranskassa Taine on kieltämättä päässyt huomattavan pitkälle pyrkimyksissään kohti varsinaista tieteellistä psykologiaa. Mutta toiselta puolen oli sen sielutieteellinen peruskäsitys--tapa käsittää sielunelämä erillisten mielteiden kokoomukseksi ja selittää sielulliset synteesit pelkästään näiden erillisten mielteiden mekaanisten yhtymisten, s. o. assosiatsioiden kautta--tämä käsitys oli epäilemättä tosiasioille väkivaltaa tekevä. Tämä kävikin ilmeiseksi m.m. sen kautta, että sekä Hume että Stuart Mill nimenomaan tunnustivat seisovansa voimattomina tärkeimmän sielullisen synteesin, minuuden, edessä ja myönsivät olevansa kykenemättömiä sen syntyä selittämään.
ellauri112.html on line 52: Vad tull! Mikä mysteeri siinä muka on? Ei mikään, nää idealistikaverit on vaan niin narsisteja, että ne eivät pysty ymmärtämään miten kaikki muut porukat mahtuu asumaan niiden päässä, niin valtava kuin se onkin. Se on se niiden OMA "minäminä", josta ne on tässä huolestuneita.
ellauri112.html on line 55: Alexander Bain (11 June 1818 – 18 September 1903) was a Scottish philosopher and educationalist in the British school of empiricism and a prominent and innovative figure in the fields of psychology, linguistics, logic, moral philosophy and education reform. He founded Mind, the first ever journal of psychology and analytical philosophy, and was the leading figure in establishing and applying the scientific method to psychology. Bain was the inaugural Regius Chair in Logic and Professor of Logic at the University of Aberdeen, where he also held Professorships in Moral Philosophy and English Literature and was twice elected Lord Rector of the University of Aberdeen.
ellauri112.html on line 57: Nykyajan sielutiede, sekä filosofinen että varsinaisesti tieteellinen, onkin sentähden--kuten pitkin rintamaa voi huomata-- usein sangen jyrkästikin varuillaan assosiatsio-psykologian liioitteluja vastaan. Niinpä voitanee esim. Henri Bergson'in filosofiaa osittain pitää jyrkkänä vastavaikutuksena sitä vastaan. Mitä sielukäsitteeseemme tulee, ovat hänen mielestään sekä 'ykseys' että 'moninaisuus' sellaisia »cadres de l'intélligence», ymmärryksen kaavoja, joihin elävä todellisuus vain väkivaltaisesti pakoittamalla saadaan soveltumaan, »konfektsiovaatteita» eikä suinkaan mitan mukaan tehtyjä (kts lähemmin Aika 1911 s. 433 seur.) Tällaisen »mitan mukaan tehdyn» sielukäsitteen on James koettanut tuoda esiin perustavassa »Sielutieteen periaatteissaan.» Loistavassa luvussaan »tajunnan virrasta» (the stream of thought) suosittelee hän tätä kuvaa karakterisoimaan sielunelämän yleistä luonnetta. Nykyisessä kirjallisuudessa se onkin yleisesti omaksuttu.
ellauri112.html on line 67: A survey published in American Psychologist in 1991 ranked Wundt´s reputation as first for "all-time eminence" based on ratings provided by 29 American historians of psychology. William James and Sigmund Freud were ranked a distant second and third. During his academic career Wundt trained 186 graduate students (116 in psychology). This is significant as it helped disseminate his work.

ellauri112.html on line 69: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a3/Wundt-research-group.jpg" width="50%" />
ellauri112.html on line 75: Edward Bradford Titchener (11 January 1867 – 3 August 1927) was an English psychologist who studied under Wilhelm Wundt for several years. Titchener is best known for creating his version of psychology that described the structure of the mind: structuralism. After becoming a professor at Cornell University, he created the largest doctoral program at that time in the United States . His first graduate student, Margaret Floy Washburn, became the first woman to be granted a PhD in psychology (1894). Tätä kautta Wundtista tuli kova nimi jenkeissä.
ellauri112.html on line 81: Sielunelämässä on synteetisen rinnalla kuitenkin huomattava toinenkin puoli, ja edellisen yksinomainen tehostaminen johtaa yksipuolisuuteen. Sitä välttääksemme ja yrittääksemme uudelleen löytää adekvaatisen ilmaisun sielunelämän yleiselle luonteelle, mutta tällä kertaa tarkoin »mitan mukaan tehdyn» käsitteen eikä ainoastaan kuvan avulla, on meidän mielestäni lausuttava, että sielunelämässä on huomattavana kahdensuuntainen pyrkimys: toinen synteesin kautta johtava yhä suurempaan keskitykseen, ykseyteen, toinen hajoamisen kautta viepä yhä suurempaan erillisyyteen, moninaisuuteen. Normaalisen ihmisen sielunelämä on alituisessa liikkeessä näiden kahden poolin välillä. Voimakkaassa kestävässä tahdonponnistuksessa, jossa tajuntaa hallitsee yksi ainoa kirkashohtoinen mielikuva, tehtävä teko, kaikkien niiden omituisten tunnesävyjen myötäseuraamana, jotka antavat meille tietoisuuden omasta aktiivisuudestamme ja saattavat minä-tajunnan voimakkaimpana astumaan esiin--silloin on meillä tila, jossa sielullinen synteesi ja keskitys on huipussaan, joka, kuten Pierre Janet eräässä kohdassa lausuu, »pyrkii toteuttamaan filosofien ihanteen, identisen sieluykseyden».
ellauri112.html on line 83: Mutta tämä ihanteellinen tila toteutuu vain silloin tällöin. Jännitys laukee, mälli lentää, pussit tyhjenee, ja mitä silloin tapahtuu? Äsken istui »minuus» elävästi tietoisena mahdistaan, kaikki langat käsissään, valta-istuimellaan ja hallitsi; nyt se lakkaa olemasta näyttämön ehdoton keskus, siirtyy vähitellen yhä syrjempään, hallitsevasta katselevaan asentoon, ja keskuksen valtaavat mielikuvat, jotka äsken kukistettuina, nyt alkavat saada takaisin itsenäisyyttänsä ja pitää karkeloitaan. Kuta vapaammiksi, irrallisemmiksi ja itsenäisemmiksi ne tulevat, kuta enemmän voimaa ja väriä ne saavat, kuta enemmän lähestymme unennäköä, sitä kalpeammaksi käy minä-tajunta, sitä enemmän herpaantuu sen jännitys, sitä enemmän muuttuu se pelkäksi tajunnan kentäksi, jolla unennäön kirjavat haamut loppumattomana sarjana pitävät temmeltään kummallisessa kuutamoisessa valaistuksessa minkä lähde on tietymätön. Mielikuvat ovat nyt täydelleen itsenäistyneet; kuvista ovat ne muuttuneet olennoiksi ja esineiksi, joiden vaatimus tulla otetuiksi täytenä totena ei kohtaa mitään vastaväitettä.
ellauri112.html on line 105: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
ellauri112.html on line 111: August Strindberg skrev pjäsen Erik XIV under några sommarveckor 1899. Skrev inga längre än vad Diablo Cody behövde att få till Tully. Strindberg hade hyrt en stuga i Furusund och där tog dramat form. Pjäsen Erik XIV fogar sig till två andra historiska pjäser skrivna strax innan: Folkungasagan och Gustav Vasa.
ellauri112.html on line 114: Terrass på Stockholms slott. I fonden balustrad med
ellauri112.html on line 121: MAX står bredvid, lutad mot sin bardisan.
ellauri112.html on line 130: MAX. Ungdoms-kärlek, sade du förr, Karin...
ellauri112.html on line 142: Suurin valoajatus, jonka antiikinen sivistys merkillisten seikkailujen jälkeen synnytti ja jätti perinnökseen, ajatus rauhasta maan päällä ja hyvän tahdon liitosta kaikkien ihmisten kesken,--tämä suuri itselaajennuksen ajatus, jonka mukaan vähäinen yksityinen ihminen voi sulkea kaikki ihmiset, kaiken elävän, hellyytensä ja huolenpitonsa piiriin,--kuin tahtoisi hän sanoa: mikään inhimillinen, mikään elävä ei ole minulle vierasta; ei ainoastaan »valtio ole minua», maailma on minua; minä olen sulkenut sen tietoisuuteeni; kaikki muut olennot ovat minua; mitään pahaa ei voi sattua niille ilman, että se koskee minuun; en voi kuulla kenenkään huokaavan tämän maan päällä ilman että tunnen tuskan pistoksen itsessäni;----jos uusi elämän-tiede todella saattaa tämän ihmissivistyksen valoajatuksen sammumaan, koska se sotii elämänkehityksen lakeja vastaan, silloin on tuleva auringonlasku, henkinen jääkausi, jonka veroista vielä ei ole nähty. Mutta kylmä henkäys, joka on omansa antamaan meille aavistusta tämän jääkauden laadusta, on kerran mennyt yli europalaisen psyyken. Se tapahtui viime vuosisadan jälkipuoliskon kuluessa, pessimistisenä reaktsiona »suurten tunteiden ajan» suunnatonta optimismia vastaan. Mutta tämä suuntaus sai tavatonta tukea »darwinismista», elämän-tieteen uudesta muodosta. Sillä darwinismi on militaristinen, sotainen elämänkäsitys niinkuin ei mikään muu. Elävien olentojen erinomainen hedelmällisyys ja ravinnon sekä tilan rajoitus, ne aiheuttavat sen loppumattoman »taistelun olemassaolosta», jossa väkevämpien säilymisen kautta tapahtuu »luonnollinen valinta» ja sen seurauksena kehitys. Väkevämmän oikeus, itsekkyyden moraali näyttää olevan luonnollinen johtopäätös tästä opista. Se kohtaakin meitä erinomaisen taajaan viime vuosisadan jälkipuoliskolla.
ellauri112.html on line 144: Selvemmin Nietzschessä, joka opillaan orjamoraalista antoi häpeällisen leiman lähimmäisrakkauden ajatukselle. »Tulkaa koviksi!» »Kuolema heikoille!» Heikot on muserrettava »hurjalla julmuudella»... Emme voi tulla »yli-ihmisiksi» muuta kuin nutistamalla luonnon »tusinatavaran». Ne, jotka tahtovat veljellistä yhteiskunnan järjestystä, tuomitsee hän »yhtäläisten oikeuksien kääpiö-eläimiksi». Ja joskaan uuden elämän-tieteen edustajat itse eivät mene yhtä pitkälle, käy heidän ajatuksensa samaan suuntaan. Haeckel lausui v. 1877: »Darwinismi ei ole demokraatinen ja vielä vähemmän sosialistinen. Sen tendenssi voi olla yksistään ylimysmielinen. Oppi luonnollisesta valinnasta opettaa meille, että ihmiselämässä, aivan samoin kuin eläinten ja kasvien elämässä, ainoastaan pieni vähemmistö voi elää ja kukoistaa. Suurten joukkojen täytyy kuolla nälkään tai sortua kurjuuteen... Julma ja armoton olemassaolon taistelu, joka riehuu kautta koko elävän luonnon ja jonka luonnonlakien mukaan täytyy riehuta, tämä lakkaamaton ja säälimätön kilpailu kaikkien elävien olentojen välillä, on kieltämätön tosiseikka. Vain pieni vähemmistö voi jäädä eloon... Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut», lisää Haeckel, antaen päinvastaiseen käännetyn merkityksen tälle evankeliumin sanalle. Kuinka pimeäksi luonnonnäkemys oli käynyt, siitä antaa edelleen Darwinin toisen »adjutantin», englantilaisen professori Huxleyn lausunto (1888) hyvän käsityksen. Luonnon ikuinen taistelu, sanoo hän, jossa voimakkaimmat, nopeimmat ja viekkaimmat jäävät eloon taistellakseen taas seuraavana päivänä ja kärsiäkseen, sillä kärsimys on sekä voitettujen että voittajien palkka, tämä taistelu »tapahtuu jokaisessa maailman kolkassa, tuhansia kertoja joka minuutti, ja jos korvamme olisivat kyllin tarkkoja, kuulisimme loppumatonta huutoa, jommoista Dante kuuli helvetin portilla...»
ellauri112.html on line 146: Oppi väkevämmän oikeudesta darwinismin johtopäätöksenä tuntuu myös mitä selvimmin viime vuosisadan jälkipuoliskon yhteiskuntaopissa ja käytännöllisessä politiikassa. Darwinismin syyksi on meidän myös pakko lukea se, että rauhanaate tällä ajalla tuskin ollenkaan on päässyt edistymään. Se elää yhä vielä lapsen kapaloissaan ja kansojen keskinäisissä väleissä, missä sen pitäisi vallita, on ratkaisijana mitä alkeellisin itsekkäisyys. Eikä sitä ole syytä ihmetellä, niin kauan kuin yhteiskuntaopin julkiset opettajat, kuten esim. eräs saksalainen professori Hasse, lausuvat tämänsuuntaisia mielipiteitä: »Lähimmäisrakkauden moraali on luvallinen (!) yksilöiden kesken.» Mutta mitä kansakuntiin tulee, täytyy »itsekkyyden moraalin astua yksilöiden kesken luvallisen lähimmäisrakkauden sijaan». Luonnollisia ovat tältä kannalta myös lausunnot sellaiset kuin Bismarckin (1891) »sota on luonnonlaki; se on olemassaolon taistelua yleisemmässä muodossa», tai Moltken: »sota kuuluu osana Jumalan maailmanjärjestykseen». Ihmeellistä kyllä, näyttää darwinismi näissä miehissä hyvästi sopeutuvan heidän vanha-testamentillisiin sodanjumala-käsityksiinsä, samoin kuin se Englannissa esim. darwinistisen lord Salisburyn persoonassa yhtyi imperialismiin, europalaiseen rosvopolitiikkaan siirtomaita ja kaukaisia kansoja, kuten buureja, kohtaan. Collin ei tämän johdosta epäile lausua: »Me alamme täten saada historiallisen yleissilmäyksen tähän mahtavaan ajatusvirtaukseen, joka voidaan merkitä uusimman ajan merkillisimmäksi ja turmiollisimmaksi taikauskon muodoksi.» Mutta jos kerran darwinismi on tosi, silloin on myös sen johtopäätös tämä militaristinen filosofia tosi, eikä mikään taikausko--Krapotkin sanoo »Muistelmissaan»: »Ei ole mitään rosvotyötä sivistyneen yhteiskunnan keskuudessa tai valko-ihoisten ja n.s. alempien rotujen välisessä suhteessa tai väkevien ja heikkojen kesken, jota ei sen (darwinismin) kautta voida puolustaa».
ellauri112.html on line 152: Omantunnon soimaus perustuu Darwinin mukaan yhteiskunnallisten viettien kestävyyteen ja voimaan. Kun muut viettimme enemmänkin ovat ohimeneviä, on yhteiskunnallinen vietti alituinen, koska me aina elämme joukossa. Jos noudatamme yhteiskunnallisvastaista viettiä, joka hetkeksi saa ylivallan, kadumme jälestäpäin, koska yhteiskunnallinen vietti ajanpitkään on kestävin. Mutta samoin on myös joukoissa elävien eläinten laita. Nekin ovat aina varuillaan yhteistä vaaraa vastaan, valmiita puolustamaan joukkoa, auttamaan tovereitaan. Ne tuntevat aina vissiä suopeutta ja myötätuntoa näitä kohtaan. Ne ovat onnettomia, kun ne kauan ovat tovereistaan erillään, ja aina onnellisia kohdatessaan ne jälleen. »Ja niin on meidänkin laitamme», lisää Darwin. Collin on sitä mieltä, että tämä Darwinin toisen pääteoksen antama kuva eläinten tilasta tuntuvasti poikkeaa »Lajien synnyn» antamasta. Edellisen mukaan luonnossa valoisilla, inhimillisillä piirteillä on huomattavasti suurempi sija. Epäilemättä Darwin itse ei koskaan tullut tajuamaan tätä pääteostensa välillä olevaa eroavaisuutta. »Lajien synnyn» yksipuolinen kuvaus olemassaolon taistelusta, joka miltei oli kaikkien sota kaikkia vastaan, ei ole koskaan tullut oikaistuksi. Ja tämä teos kuitenkin tuli jäämään darwinismin raamatuksi.
ellauri112.html on line 154: Monet myöhemmät tutkijat ovat vieläkin enemmän vähentäneet olemassaolon taistelun merkitystä luonnossa. Niin esim. tunnettu ruhtinas Krapotkin eräässä teoksessa, jossa hän osoittaa, miten lukuisain eläinten pääpyrkimyksenä näyttää olevan välttää kilpailua. Luonnollinen valinta, sanoo hän, ei suinkaan vaikuta siten, että se synnyttäisi tungosta saman lajin yksilöiden kesken (kuten sen Darwinin mukaan täytyisi tehdä). Luonnollinen valinta suosii niitä eläin- ja ihmisryhmiä, jotka parhaiten osaavat välttää kilpailua. Esimerkkejä tarjoavat muuttolinnut, talvella nukkuvat imettäväiset, suunnattomia matkoja vaeltavat puhvelilaumat--kaikki koettavat, mikä milläkin tavoin, välttää ruuan vähyyttä ja siitä johtuvaa kilpailua; ja toiset ryhtyvät valtaviin ponnistuksiin saadakseen koko laumalle riittävän ravinnon. Krapotkinin mukaan luonnon antama opetus onkin: Välttäkää kilpailua, käykää liittoon keskenäiseksi avuksi! Sen on primitiivinen ihminen tehnyt. Ja se on syynä siihen, että ihminen on niin pitkällä kuin hän on. Myös uusimman biologisen tutkimuksen kesken ovat ne yksinkertaiset periaatteet, joiden kautta Darwin uskoi voivansa selittää kehityksen, siis ennen muuta »olemassaolon taistelu» paljon menettäneet tenhovoimastaan. Etevä englantilainen biologi prof. Bateson lausui Darwinin satavuotisjuhlan johdosta, että siitä huolimatta että olemme varmasti vakuutettuja kehitysopin totuudesta, täytyy lajien synnyn ja kehityksen syyt katsoa toistaiseksi tuntemattomiksi. Samaa mieltä ovat monet muut ensi luokan tutkijat, erityisesti tanskalainen prof. Johannsen, yksi uuden perinnöllisyystutkimuksen ensimäisistä auktoriteeteista. Tietysti ei »olemassaolon taistelun» tosiasiallisuutta voida kieltää. Mutta kehitykseen nähden rajoittunee sen merkitys pelkästään siihen, että se karsii pois elämänkyvyttömät oliot. Sen sijaan on siinä vaikea nähdä mitään suoranaisesti edistystä aikaansaavaa momenttia. Onhan sota hirvittävää voiman haaskausta, eihän tungos riittämättömästi varustetun elämän pöydän ympärillä voi aikaansaada muuta kuin tavatonta sen saman energian, sen positiivisen työn tuhlausta, joka toisessa tapauksessa, runsaan ravinnon ja ulkonaisen rauhan vallitessa, voitaisiin käyttää suvun edistymiseksi. Yllämainittu prof. Johannsen lausuukin: »Me löydämme suurimman määrän uusia elämäntyyppejä siellä, missä on parhaat mahdollisuudet levenemiseen ja runsaaseen ravintoon», toisin sanoin siellä, missä on pienin kilpailu. On siis kieltämätön tosiseikka, että uuden elämän-tieteen käsitys elävän luonnon tilasta ja varsinkin edistyksen edellytyksistä on tullut huomattavasti valoisammaksi. Niin epäselvää kuin kaikki vielä onkin, on Collin sitä mieltä, että saman sijan, minkä Darwin kehitysopillisessa teoriassaan antoi »olemassaolon taistelulle», tulee uudessa teoriassamme saamaan energian kasaaminen runsaan ravinnon vallitessa, jolloin jollakin meille toistaiseksi tuntemattomalla tavalla uudet edistyksensuuntaiset elimet syntyvät.
ellauri112.html on line 158: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *
ellauri112.html on line 171: --Jos mielikuvituksessamme käymme läpi kaikki käsitykset todellisuuden rakenteesta, mitä mahdollisesti tunnemme, on helppo huomata, että eräällä niistä on aivan erikoinen viehätysvoima ymmärryksellemme, johtuen sen erinomaisesta ainakin näennäisestä selvyydestä. Se on se käsitys, että mikä on olemassa on tyhjä tila ja siinä olevat ja liikkuvat kappaleet. Uudemmista ajattelijoista on varsinkin Henri Bergson koettanut ottaa selvää siitä, mihinkä tämän »esineellisen» käsitystavan viehätysvoima perustuu. Hän on sitä mieltä, että sen perusta itse asiassa on käytännöllinen, biologinen. Niiden syitten joukossa, jotka ovat vaikuttaneet, että juuri ihminen on kohonnut maapallon herraksi, on epäilemättä yhtenä kaikkein tärkeimmistä se, että ihminen, älynsä avulla, on oppinut käyttämään kiinteitä kappaleita työkaluina ja aseina. Ihmisen nimi ei pitäisi olla homo sapiens vaan homo faber, s.o. seppä (sanan laajimmassa mielessä). Mutta tästäpä syystä onkin ymmärryksemme niin syvästi ja pääsemättömästi rakastunut kiinteisiin kappaleisiin, esineellisyyden aatteeseen. Syvä vaisto, syvempi kuin logiikka ja tosiseikat, ajaa meitä kaikkialla viemään läpi tämän aatteen, ja jos tälle taipumukselle annetaan täysin vapaat kädet, on tulos ennakolta määrätty, nim. materialismi. Kun kreikkalainen Demokritos paljon yli kaksituhatta vuotta sitten loi ensimäisen atomiopin suunnitelman, toimi hänen ajatuksensa tämän »esineellisyyden» vaiston ajamana: miten luonnolliselta tuntui kuvailla, että kaikki oleva on pienen-pienistä kiinteistä kappaleista kokoonpantu, samanlaisista kuin ne joita me joka päivä kivien ja puupalojen muodossa pitelemme käsissämme ja jotka ovat meille niin tuttuja ja selviä. Ja sama vaisto elää meissä vielä tänä päivänä. Mutta harvoin on tämä vaisto saanut sen pahempaa kolausta kuin yllämainittujen luonnontieteen uudempien tulosten kautta. Siinä suhteessa on noilla tuloksilla kerrassaan vallankumouksellinen luonne. Jos ne vakiintuvat ja jähmettyvät totuuksiksi, on materialismin aika ikipäiviksi mennyt. Eihän meillä ole minkäänlaista mahdollisuutta saada mielikuvitustamme tyydyttävää, havainnollista, »esineellistä» käsitystä sellaisista suureista kuin eetteri eli painoton aine, elektronit, joilla ei ole massaa j.n.e. Ne ovat puhtaita käsitteitä, merkkejä, symboleja. Jos yritämme tehdä niistä jotain havainnollisia todellisuudenkuvia, syntyy ristiriitasia sekasikiöitä, jotka todistavat pelkästään »esineellisen» älyntaipumuksemme kömpelyyttä. Mutta samalla todistaa tämä kuinka suunnattoman pitkälle luonnonilmiöiden tieteellinen analyysi itse asiassa on mennyt. Se todellisuus, jota luonnontiede näissä uudemmissa tuloksissaan käsittelee, ei enää ole varsinaisesti aineellinen; se on kaukana meidän esineellisten käsitystapojemme saavuttamattomissa, todellisuutta, jota ei silmä näe eikä käsi kosketa, mutta jonka matemaatiset suhteet on noihin merkeillä ja symboleilla ilmaistu. Muinaiset pythagoralaiset sanoivat, kuten Aristoteles kertoo, että lukujen aineksista on koko maailmankaikkeus kokoonpantu. Mielestäni voi uusi luonnontiede nähdä edelläkävijänsä, ei materialistisessa Demokritoksessa, vaan Pythagoraassa. Samanlaiseen epähavainnolliseen, puhtaasti käsitteelliseen todellisuuden käsitykseen kuin Pythagoraalla näyttää olleen, tuntuu myös uusi luonnontiede johtavan. Ajatus on kaikki, niin lopettaa Henri Poincaré, meidän aikamme luonnontutkijoista kaiketi edustavimpia, erään aikaisemman teoksensa.
ellauri112.html on line 183: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset.
ellauri112.html on line 185: »Ajassa» on kerran ennen (vuosikerrassa 1911) tarkastettu muutamia Bergsonin filosofialle ominaisia, alkuperäisiä piirteitä. Tällä kertaa on tarkoitus kiinnittää huomiota niihin huomattaviin yhtäläisyyksiin, joita kaikesta huolimatta on olemassa Bergsonin ja hänen edeltäjänsä Renanin ajatustavan välillä. On pidetty Bergsonin filosofian huomattavimpana piirteenä sitä merkitystä, minkä hän antaa ajan realiteetille. On sanottu, että kun filosofia yleensä pyrkii katsomaan todellisuutta »iäisyyden näkökannalta», on sensijaan bergsonilaisuudelle ominaista »ajallisuuden näkökanta». »Aika» on tämän filosofian mukaan luova tekijä todellisuudessa, ei pelkkä subjektiivinen havainnonmuoto. Aika luo, todellisesti synnyttää uutta, samoinkuin sen hammas jäytää esineitä. »L'univers dure». Maailmankaikkeus on historiallinen ilmiö. Aivan yhtä syvästi on Renan vakuutettu ajan merkityksestä. »Aika näyttää minusta yhä enemmän olevan le facteur universel, la grand coefficient de l'eternal devenir» (Dialogues philosophiques, s. 155). 19. vuosisadan luonteenomainen piirre on Renanin mukaan, että dogmaatisen metodin sijaan on asetettu historiallinen metodi, kaikissa ihmishenkeä käsittelevissä tieteissä. »La catégorie du devenir» on asetettu »la catégorie de l'être'n» sijaan. Ennen puhuttiin uskonnosta, oikeudesta, jne. jonakin kerta kaikkiaan olemassaolevana, nykyään kaikki tuo käsitetään joksikin, joka paraikaa kehittyy. Kullakin tieteellä on tarkastettavanaan katkelma tätä ikuisen syntymisen vyyhteä. »Historia» sanan ahtaammassa merkityksessä on tässä suhteessa nuorin tieteistä; se käsittelee viimeistä myöhäisintä kautta tässä kehitysjaksossa. Filologia ja vertaileva mytologia valaisevat jo varhaisempaa kautta. Ihminen puhui ja loi myyttejä ennenkuin hän jätti jälkeensä kirjallisia muistomerkkejä. Ja näiden tieteiden takana alkavat paleontologian ja luonnonhistorian äärettömät taivaanrannat sarastaa. »Minä puolestani olen aina ajatellut, että lajien synnyn salaisuus piilee morfologiassa (kasvien ja eläinten muoto-opissa), että eläinmuodot ovat hieroglyyfikieli, jonka avain puuttuu meiltä, ja että koko menneisyyden selitys piilee niissä tosiseikoissa, jotka ovat meidän silmäimme edessä, mutta joita emme osaa lukea.» Mutta historiallisia dokumentteja eivät ole ainoastaan elolliset muodot; tähtisumuilla, linnunradalla on sama arvo. On tuleva aika, jolloin luonnontieteetkin muuttuvat historiallisiksi. »Muistelmissaan» valittaa Renan eräässä kohden sitä, että hän joutui harrastamaan historiallisia tieteitä, »noita vähäisiä arveluun perustuvia tieteitä, joista sadan vuoden perästä ei välitetä». Renan uskoo että jos hän olisi antautunut luonnontieteisiin, olisi hän johtunut useampiin Darwinin tuloksista, jotka hän väittää 1845:n tienoissa edeltäpäin aavistaneensa. Tätä valitusta ei tarvitse ottaa kovin vakavasti, sillä monista muista lausunnoista käy ilmi, että Renanin mielestä historiallisilla tieteillä on aivan erikoisen suuri filosofinen arvo.-- Toinen yhtymäkohta Renanin ja Bergsonin välillä on heidän »vitalistinen» käsityksensä kehityksen syistä. Bergson hylkää ajatuksen, että ulkonaiset, »mekaaniset» syyt aiheuttaisivat kehityksen. Elolliset muodot ovat hänen käsityksensä mukaan erään sisäisen sielullisen voiman tuote. Bergson on dualisti. Elottoman aineen rinnalla on maailmassamme vaikuttamassa edelliselle jyrkästi vastakkainen »élan vital», joka yhtenäisenä elämän virtana kuohuu kautta sukupolvien ja yksilöiden. Elottomassakin maailmassa vallitsee määräperäinen liike, mutta se on »putoamista», laskeutumista yhä alemmalle tasolle (entropia); »élan vital» sensijaan on vaivaloista ylöspäin ponnistamista. Elottomassa maailmassa energia hajaantuu ja haihtuu, mutta »élan vital» pyrkii sitä kasaamaan (lehtivihreä ja sen merkitys, orgaaniset yhdistykset).
ellauri112.html on line 196: 1874 Collin, Jonas: Anmeldelse af Menneskets Oprindelse og Parringsvalget i Dagbladet, d. 4/11

ellauri112.html on line 206: Terveisiä Unionpediasta! Tämä on valtava online psyykkistä kartta, joka toimii pohjana konseptin kaavioita. Se on vapaasti käyttää ja jokainen artikkeli tai asiakirja voidaan ladata. Se on työkalu, resurssi tai viite tutkimus, tutkimus, koulutus, oppiminen ja opetus, joka voidaan käyttää myös opettajat, kasvattajat, oppilaiden tai opiskelijoiden; yliopistomaailman: koulu, toisen asteen, lukion, keski, korkeakoulu, tekninen aste, korkeakoulu, yliopisto, perustutkintoa, maisterin tai tohtorin tutkinnot; paperit, raportit, projektit, ideoita, asiakirjat, selvitykset, yhteenvedot tai tutkielma. Tässä on määritelmä, selitys, kuvaus, tai merkitys jokaisen merkittävän johon tarvitset tietoa, ja luettelon niihin liittyvät käsitteet sanasto. Saatavissa suomalainen, Englanti, Espanjan, Portugalin kieli, Japanilainen, Kiinalainen, French, Saksan kieli, Italian, Kiillottaa, Hollanti, Venäjän kieli, Arabia, Hindi, Ruotsalainen, Ukrainan, Unkarin kieli, Katalaani, Czech, Heprealainen, tanskalainen, indonesialainen, norja, romania, turkki, vietnam, korealainen, thain, kreikan, bulgarian, kroatian, slovakin, liettualainen, filipino, latvian, eestin ja slovenian. Lisää kieliä pian.
ellauri112.html on line 210: 67 suhteet: Ahriman, Aleister Crowley, Altruismi, Amuletti, Anton LaVey, Ayn Rand, Azazel (demoni), Beelzebub, Charles Baudelaire, Charles Darwin, Dualismi (filosofia), Eenokin kieli, Epikurolaisuus, Eugeniikka, Evankeliumi Markuksen mukaan, Evoluutio, Fasismi, Friedrich Nietzsche, Halloween, Hedonismi, Herbert Spencer, Ikonografia, Itsesuggestio, Jobin kirja, John Milton, Juutalaisuus, Kadotettu paratiisi, Kansallissosialismi, Kesäpäivänseisaus, Keskiaika, Kevätpäiväntasaus, Kristinusko, Kun maailma järkkyi, Länsi, Lucifer, Max Stirner, Mefistofeles, Meritokratia, Niccolò Machiavelli, Okkultismi, Pakanaverkko, Parodia, Pentagrammi, Romantiikka, Saatana, Saatanallinen Raamattu, Saatanan kirkko, Saatananpalvonta, Seitsemän kuolemansyntiä, Seth, Setin Temppeli, Solipsismi, Sosiaalidarvinismi, Suomi, Syntymäpäivä, Syyspäiväntasaus, Taikuus (yliluonnollinen), Talvipäivänseisaus, Tanak, Teismi, Temppeliherrain ritarikunta, Thomas Hobbes, Valistus, Varhaiskristillisyys, Yhdysvallat, Yli-ihminen, Zarathustralaisuus.
ellauri112.html on line 335: John Milton (9. joulukuuta 1608 Lontoo – 8. marraskuuta 1674 Lontoo) oli englantilainen runoilija ja liberaalifilosofi, jonka kuuluisin teos on eeppinen runoelma Kadotettu paratiisi (Paradise Lost).
ellauri112.html on line 343:
Kadotettu paratiisi

ellauri112.html on line 345: Kadotettu paratiisi on eeppinen runoelma, jonka englantilainen runoilija John Milton kirjoitti esikuvinaan Homeros ja Vergilius.
ellauri112.html on line 347: Uusi!!: Satanismi ja Kadotettu paratiisi · Katso lisää »
ellauri112.html on line 385: Gustave Dorén langennut enkeli -aiheinen kuva kirjasta ''Kadotettu paratiisi''. Lucifer on latinaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti ”valonkantajaa” (lux.
ellauri112.html on line 569: Read critic reviews:
ellauri112.html on line 570: Tully delves into the modern parenthood experience with an admirably deft blend of humor and raw honesty, brought to life by an outstanding performance by Charlize Theron.
ellauri112.html on line 591: Native Chicago suburban writer Diablo Cody on Buffalo Bill muutenkin kuin nimeltä. Klisheepuhveleita kaatuu kuin hehtaaripyssyllä, bullshttiä piisaa enemmän kuin jaxaa syödä. Diablo Cody’s script contains her trademarked witticisms and dry humor. Cody’s quick-witted screenplay highlights an open disdain for hipsters.
ellauri112.html on line 594: Screenwriter Diablo Cody extends her dependable sarcasm, imbuing Marlo with hilariously cynical commentary and adolescent angst.
ellauri112.html on line 606: In other countries both parents can hold jobs and both may and must take parent leave. This quick-witted dark comedy had me laughing out loud.
ellauri112.html on line 608: Drew’s brother Craig (Mark Duplass) only adds to her consternation. Craig and his wife are rich, over-achievers who can’t help but look down at Marlo’s messy mothering. Är dom inte äckliga? Spypåsarna till vänster om dörrarna. Life is not just boring, it is a fucking pile of clichés. You´ve seen one of them, you´ve seen them all. Jussi Snellman, don´t bother with reincarnation!
ellauri112.html on line 618: It’s these little moments that Reitman captures so well. Like Ron Livingston’s detached husband, who routinely retreats to his room to hide under a video game headset.
ellauri112.html on line 621: Yasser Medina, Cinemaficionados tuo peliin latinonäkökulmia (niitähän jenkeistä on jo viidennes, vaikka maxukyky taitaa laahata siitä jäljessä):
ellauri112.html on line 624: Tully es la tipica chica millennial. Ser madre no es tan facil en ese contexto social como lo pintan. Money does not make one happy, nor does a family.
ellauri112.html on line 630: There are some genuine laugh out loud moments, some sad moments, and some “huh?” moments (which for me, lie in the fact that Ron Livingston and Mark Duplass could be interchangeable as her brother and husband as they look so alike. SO CONFUSING.)
ellauri112.html on line 635: When she was younger, she had nothing but time on her hands and not a care in the world, before marriage and bills and all that comes after youth slips away.
ellauri112.html on line 653: Marlo is a physical wreck, ugly fat and unkempt, a woman who doesn’t get enough or not at all and is chronically fatigued. She shuffles around in sweatpants and baggy sweaters as the house gets dirtier, the kids get noisier, and her husband gets "lazier". Everything becomes a battle for Marlo – keeping Jonah in school, putting a meal on the table, finding time to bathe, even getting her husband to hump her. He shuts her out at night, retreating to the bedroom alone to play video games with himself headphones on. Cant fix that part without fixing the hole.
ellauri112.html on line 661: As a nation, we’re well-used to the stereotype of the Irish mammy. Generally speaking though, the mother as a comical, level-headed supporting character is not unique to us, Jews and Italians have them too, and Latinos, I bet. Sometimes she’s the self-sacrificing figure who will do anything for her children, sometimes she’s neurotic and controlling, suppressing the growth and social development of her kids, who are typically the leads. Rarely has she ever taken front-of-stage.
ellauri112.html on line 666: Every day there’s more to do, less time to do it in, and the ginormous stress starts eating at her soon as her swollen feet hit the floor. It doesn’t help that her husband Drew (Ron Livingston) is of the old school variety, the kind of man who thinks he doesn’t have to do much around the house because he’s the breadwinner. That means most of the cooking, cleaning, and caring for the kids falls upon Marlo’s shoulders.
ellauri112.html on line 684: Marlo, already a mother of two, begins the film heavily, outrageously pregnant: we learn, in rapid succession, that this third pregnancy was unwanted, that her husband does little of the domestic labour, and that her “shitty” upbringing is the reason she’s so committed to her nuclear family unit. Postnatal depression, never named, haunts the narrative: her wealthy brother offers to pay for a night nanny to avoid, in his words, the advent of another “bad time” like the one that followed the birth of her son, Jonah. When the nanny arrives – described by more than one reviewer as a “millennial Mary Poppins” – the panacea seems to be working. Not only does she look after the baby at night but she also operates as a kind of empathy machine, listening to Marlo’s problems, sharing sangria in the garden, and baking the Minions cupcakes that Marlo herself never has the time to make. The postnatal depression, it seems, disperses; Jonah – who has “emotional problems” – finds a place at a school more suited to his needs, family dinners get increasingly wholesome, and Marlo does a passable Stevie Nicks impression at a child’s birthday party. And then comes the twist: after a bender in Brooklyn with Tully, a sleep-deprived Marlo, drunk at the wheel, drives her car off a bridge and ends up in hospital, and we realise there was nobody else in the car. Her maiden name, we learn, was Tully.
ellauri112.html on line 690: The film is supposedly an ode to the ‘modern parenthood experience’ that’s interspersed with ‘humor and raw honesty.’ I wouldn’t know because I don’t have kids. Perhaps this realism is lost on me because I’m not a parent, but that’s where the film breaks down: it failed to spark even an ounce of empathy in me for its protagonist. Motherhood is portrayed as many childless people like me envision, an absolute misery of an existence (I left the theater thinking thank god I don’t have kids). A successful film would have made Marlo’s predicament relatable to everyone.
ellauri112.html on line 716: Filmin sanoma taisi sitten olla että älä tee lisää lapsia enää kun olet tollanen vanha kasa. Jos on ihan pakko tee ne Tullynä. Theronin omat lapset on adaptoituja. Raskaus oli pelkkää teatteria.
ellauri112.html on line 728: The film’s strength – for its first two thirds – is the relationship between the two women at the heart of the narrative. We learn through a clumsy coincidence at the beginning of the film that Marlo is bisexual; as her intimacy with Tully expands to fill the vacuum of her absentee marriage, it becomes a tender eroticism. This is mediated, always, through other bodies: as Tully cradles the baby who has just finished feeding, she talks about how the ‘molecules’ of the child still exist within the mother; later, in a bar toilet, she gently wets a paper towel and uses it to draw the milk out of Marlo’s swollen breasts. In a pivotal scene, Marlo sits behind Tully and instructs her on what to do to arouse her sleep-befuddled husband. This moment can be read as emblematic of the film’s mistreatment of the queer intimacy it establishes. Coming after a discussion of sexual history and sexual fantasy, Marlo reveals to Tully that she has a waitress’s uniform that she’s never used, bought to surprise her husband. As Tully puts the outfit on, which fits her pre-natal body in a way it wouldn’t Marlo, the moment of sexual possibility between the women is subsumed into heteronormative, ageist fantasy: Tully’s young, and therefore fantasy-appropriate, body is used as bait to ‘recharge’ the masculine battery.
ellauri112.html on line 754: Maailma: Berliinissä marssittiin Palestiinan puolesta. Paukkupommit rytmittävät kiihkeää huutoa. Osa mielenosoittajista vaaii Palestiinan vapauttamista joelta merelle, mikä on tulkittavissa vaatimuxexi pyyhkiä Israel pois kartalta. Israel murhaa lapsia kuin Hitler, lukee arabien kylteissä. Huomattavan paljon Turkin lippuja. Israelin terroristijärjestöxi luokittelemia tunnuxia vilisee. Arabialaiset iskulauseet ovat kiihkeitä: On vain 1 jumala, ja jumala on suurin. No eikös kristityt ole ihan samaa mieltä? Kadulla pienet pojat pannan poseeraamaan painavien lippujen kanssa ja heistä otetaan kuvia. Poikien asennosta tulee ezimättä mieleen islamistien propagandakuvat. Poliisi ottaa kiinni useita mielenosoittajia. Kaupunkifestivaalia kiihdyttää "kuumentunut tilanne Lähi-Idässä". Väkijoukosta on vaikea löytää ketään joka haluaisi puhua Herlinin sanomille. Lopulta löytyy 1. Paska media, neuköllniläinen hammaslääkäri tiivistää. Mutta se onkin filistealaisia. Juutalaisvastaisuus on saxassa kiusallisen arkista. Oikislaiset liputtavat juhlavammin Israelin lipulla. On siellä mukana kai joitakuita jotka edustavat keskustaa.
ellauri112.html on line 764: Kaupunki: Millainen on Helsingin ydinkexustan tulevaisuus? Autoilevat asiakkaat ovat kexustan kaupoille hyvin tärkeitä, sillä he tuovat keskimäärin enemmän rahaa kuin muilla liikennevälineillä kulkevat. Kyllä autolla saavutettavuus on yhteinen huoli! Luxbagin toimitusjohtaja Jarmo sanoo, ettei usko autottamaan kexustaan. "En usko kexustaan ylipäänsäkään, kokoomuskin ajaa liian vasemmalla." Ei monen tonnin laukkua tulla ostamaan metrolla. Ajoradan reunaan saa olla max. 7m. Ja koko alue on oltava kovin viihtyisää. On hyvä kehitys että high end tuoteliikkeet siirtyvät yhä lännemmäxi etelään. "Mielestäni tätä kehitystä olisi hyvä edistää ja kehittää alueittain niin että tietyiltä kaduilta löytyisi tietyntyyppisiä tyyppejä." Autoilijoita ei saa unohtaa. Tää on poliittisesti tulikuuma peruna. Viurusilmä Sinnemäki lupaa silmää iskien, ettei päätä mitään mikä heikentäisi keskustan saavutettavuutta autolla. Kökkötraktoreilla ei sinne kyllä ole asiaa. Kruunuhakalaisille tulee uusi silta ja iso uusi puisto Pohjoisrannalle. Juutalaisille on rakenteilla iso uusi puisto länsirannalle.
ellauri112.html on line 770: Springfieldissä USA poliisit pysäyttivät mustan miehen joka kuljetti 2-vuotiaan tyttärensä tuhkaa ruukussa. Mitäs sulla on tossa ruukussa kyselivät epäluuloiset lainvartijat. Älkää hyvät ystävät se on tyttäreni tuhka toppuutteli musta mies. Älä unta nää se on takuulla huumetta, sanoi koukut ja kaatoi lapsen tuhkat kadulle. Ei ollut huumetta.
ellauri112.html on line 790: When shall we eat supper? First or last day of the week? This has nothing to do with the Sabbath being changed. I do not believe that it has, but that it is obsolete. The Sabbath is “Saturday”, the 7th day, which I am convinced to be for the rest that Christians will take with the Father (Heb. 4:1-11) and for weekend shopping. I find keeping the Sabbath day is a part of the 10 commands. Exodus says “And He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Commandments” (Exo. 34:28, also see Deut. 4:13, 9:9, 11). Jeremiah said “Behold, the days are coming, says the LORD, when I will make a new covenant” (Jeremiah 31:31). Look further for Jeremiah said, “not according to the covenant that I made with their fathers”
ellauri112.html on line 792: Not according to which covenant? Jeremiah says the covenant “in the day that I took them by the hand to lead them out of the land of Egypt, My covenant which they broke” (31:32). Again which covenant is this? Exodus says “And He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Commandments” (Exo. 34:28). Christ’s covenant is “not according to the covenant that I made with their fathers”, but “In that He says, ‘A new covenant,’ He has made the first obsolete. Now what is becoming obsolete and growing old is ready to vanish away” (Heb. 8:13). The Old Covenant of the 10 commands with the Sabbath keeping is obsolete and vanishing away in the 1st century.
ellauri112.html on line 794: “But if the ministry of death, written and engraved on stones, was glorious, so that the children of Israel could not look steadily at the face of Moses because of the glory of his countenance, which glory was passing away, how will the ministry of the Spirit not be more glorious?” (2 Cor. 3:7-8).
ellauri112.html on line 816: Wine and grape juice are made from the same fruit and visually present the same message of Christ´s blood. So, does it really matter whether we use juice or wine for the sacrament?
ellauri112.html on line 820: “God himself provides ‘wine which makes man’s heart glad’ just as He gives ‘food which sustains man’s heart’ (Ps. 104:14.15). He promises His people that, if they will obey Him, He will bless them with an abundance of wine (Deut 7:13, 11:14, Prov. 3:10. etc.). He threatens to withdraw this blessing from them if they disobey His law (Deut. 28:39, 51; Isa. 62:8). The Scriptures clearly teach that God permits His people to enjoy wine and strong drink as a gift from Him. ‘You may spend the money for whatever your heart desires, for oxen, or sheep, or wine, or strong drink, or whatever your heart desires; and there you shall eat in the presence of the Lord your God and rejoice, you and your household’ (Deut. 14:26).
ellauri112.html on line 828: In the end, I believe it is permissible to use grape juice instead of wine for the Lord´s Supper, but I do not believe it is best. Wine was used during the Passover and in the institution of the Lord´s Supper, and following that pattern is most biblical. It is also permissible to use mature women instead of boys for a lordly lay, but I do not believe it is best. Young John was Jesus´ favourite disciple, so that pattern too is most biblical.
ellauri112.html on line 833: adley-whittington-austin-tx-obituary.jpg?maxheight=650" width="20%" />
ellauri112.html on line 834:
Brad Whittington in his sweet toothy smile

ellauri112.html on line 837: Brad Whittington was born in Fort Worth, Texas, on James Taylor's eighth birthday and Jack Kerouac's thirty-fourth birthday and is old enough to know better. He lives in Austin, Texas with The Woman. He is greatly loved and admired by all right-thinking citizens and enjoys a complete absence of cats and dogs at home.
ellauri112.html on line 839: He is dead but buy his book What Would Jesus Drink? by Brad Whittington. Price: $0.99 USD. Words: 38,770. Language: English. Published: August 13, 2011. Categories: Autofiction » Religion & Spirituality » Christianity. It includes 247 verses from the bible and the rest of it as appendix for further reading. Brad Whittington's tag cloud: alcohol beer jesus wine.
ellauri112.html on line 841: Since 2017, he is sitting on that tiny cloud. Since 2014 with The Whittington Group, Brad has sourced, entitled and sold 10 communities consisting of 1,628 lots to homebuilders. In 2016, Brad's son, Braden, moved to Austin with his family to join Brad in business, fulfilling a lifelong dream of working side by side. A gentle man of faith, Brad was also an avid golfer and seasoned snow skier.
ellauri112.html on line 843: In his book, What Would Jesus Drink, Brad Whittington breaks down the biblical references of alcohol into three types. In all, there are 247 references to alcohol in Scripture. 40 are negative (warnings about drunkenness, potential dangers of alcohol, etc.), 145 are positive (sign of God´s blessing, use in worship, etc.), and 62 are neutral (people falsely accused of being drunk, vows of abstinence, etc.) The Bible is anything but silent on the issue of wine. The bible, like tequila, must be imbued carefully, seen as a blessing, and received with a grain of salt. It must not be abused. The old saying is true, "Wine is from God, drunkenness is from the Devil."
ellauri112.html on line 847: Some have pointed out that Jesus made “new wine”, which is the description of nonalcoholic wine in the Scriptures (cf. Acts 2). Strangely, that would imply that Jesus would have aided a wedding into a drinking party without Hard Spirit (1 Pet 4:3). Remember that John 2:10 used the Greek word methuo, which means drunk or full up, to describe the amount of wine consumed by the wedding guests. If the wine was intoxicating in the wedding of John 2, then the text is describing the guests as intoxicated and Jesus was giving them 120 to 150 gallons of intoxicating wine.
ellauri112.html on line 854: Those asserting that Jesus made intoxicating wine are also implying that Jesus was encouraging a drinking party, vain drinking, and drunkenness. Wayne Jackson says in his article, “What about Moderate Social Drinking?”,
ellauri112.html on line 860: Jesus mentions the specific content of the cup to drink is “fruit of the vine” or an even better translation “fruit of the grapevine”. There is no indication of its fermentation. Add to all of this that Jesus used unleavened bread because it was the time of the Passover when God commanded Israel to throw out all leaven. The grape juice would have been unleavened too at least in the sense of having additional yeast rather than wild yeast. What does that mean? The throwing out of leaven would have also included the throwing out of highly intoxicating wine that contained additional yeast.
ellauri112.html on line 869: ads/2016/09/JacksonDetroit-400x261.png" width="20%" />
ellauri112.html on line 875: “In regard to the external form of the ordinance, whether or not believers are to take into their hands and divide among themselves, or each is to eat what is given to him; whether they are to return the cup to the deacon or hand it to their neighbour; whether the bread is to be leavened or unleavened, and the wine to be red or white, is of no consequence. These things are indifferent, and left free to the Church...”
ellauri112.html on line 883: First, it suggests that the young evangelist had been resistant to drinking wine with Paul prior to the admonition. If drinking fermented wine was common for the more primitive Christians, the exhortation would scarcely have been needed.
ellauri112.html on line 887: This text must be edited by deleting and adding words as indicated. This is often a good procedure, in particular the word "not" may suitably be edited where it seems indicated. Like: I [among others] am your god, do not keep [many] other gods. [Do not keep cats or dogs either.]
ellauri112.html on line 894: In the Lord’s Supper, Christ blesses His people in many ways. He calls His people to remember Him and His saving work, as often as they partake of it. Christ uses it to remind them of His coming again in glory for them. The people of God renew their covenant with Him. They commune with Him, as their ministers, acting in His name, administer the sacrament according to His appointment, to their own growth in grace. As they recall how all Christians eat from the same consecrated bread, they are reminded of the love and unity that binds all Christians in one body and one faith.
ellauri112.html on line 898: Persistently, honorable men are engaged in a discussion as to what should be the contents of the communion cup. Should the cup contain wine, the fermented juice of grapes? Or should it be unfermented grape juice? Does it matter? What difference does it make, if any? Should church leaders accommodate both Christians who want to use wine, as well as those who prefer unfermented grape juice, by offering what is sometimes called a “split cup” or a “split tray”? In other words, what should be the second “element,” or the contents of the communion cup? Can grape juice change to real blood and no fucking tomato juice? How should such questions—controversial as they are—be answered?
ellauri112.html on line 906: Third, since we cannot understand wine in the Lord´s Supper without also understanding what the Bible teaches us about wine in general, we will examine this topic too. We will see what the Holy Scriptures teach about the ways wine was used, whether drinking wine is a sin, the sin of drunkenness, the "two-wines theory," and the wide-spread bias against wine.
ellauri112.html on line 910: Fifth, we will cite the statements of confessions, churches and prominent men, always remembering that such human opinions are not equal to Holy Scripture, but can sometimes shed light on the meaning of Holy Scripture. We will seek to imitate the Bereans of Acts 17:11, who sought to examine what they had heard from even the best of God’s teachers in the light of the word of God. We will adopt what is biblical and profitable, and reject whatever is not.
ellauri112.html on line 914: On the next three pages of the web site, we will read articles by William B. Sprague, Moses Stuart, William Slater, and Dunlop Moore. These four nineteenth century religious leaders will give us their answers to the question Moses Stuart asked in 1835, namely, "What is the duty of the churches, in regard to the use of fermented (alcoholic) wine, in celebrating the Lord´s Supper?"
ellauri112.html on line 916: Since the use of unfermented grape juice is so popular, individual lay Christians may be confronted with grape juice instead of wine when they want to observe the sacrament. Therefore, we must briefly examine the Christian´s duty, whenever he or she is offered grape juice in the Lord´s Supper.
ellauri112.html on line 924: The last three pages of this web site contain an epilogue, a list of suggested readings for those who want to pursue their study of wine in the Lord´ Supper, and information about this web site and its author. The about page also contains a link to a downloadable paper about wine in the Lord´s Supper. (This paper is available as either a .doc or a .pdf.)
ellauri112.html on line 926: Last, but not least, the about page offers a downloadable brochure, suitable for mass distribution and for anyone wanting a very brief summary of the subject of wine in the Lord´s Supper. Some readers may want a few copies for their church´s book table.
ellauri112.html on line 928: If anyone would rather hear about wine in the Lord´s Supper, instead of reading about it, he or she is welcome to watch a 14 minute video at Wine in the Lord´s Supper video. (However, this web site is much more complete than the video.)
ellauri112.html on line 930: A website such as this one may seem unnecessary and needless, because many men and churches have already spoken. Even when official statements are lacking, it might appear that the actual practices of churches and men have already decided the truth of the matter. And, indeed, we ought to give the opinions of men and the practices of the churches all the consideration they deserve.
ellauri112.html on line 932: However, only the Bible is inspired and infallible. Only the Bible can be the rule of our faith and practice. Where the Bible is silent, we will seek to be silent as well. Where the Bible speaks, we will seek to yield faithful obedience. Where it contradicts the opinions of men, or the practices of churches, we will say, “To the law and to the testimony! If they do not speak according to this word, it is because there is no light in them” (Isaiah 8:20).
ellauri112.html on line 936: “Now,” said Benjy mouse, “to business.” "A sad", reče miš Mika, "na posao."
ellauri115.html on line 2: ad>
ellauri115.html on line 19: ad>
ellauri115.html on line 58:
adding:1em"/>
ellauri115.html on line 74: Kadulla seisoi valittu mies
ellauri115.html on line 111:
1737
"Sairastelee." JJ ei pitänyt sairastelevista lapsista mutta valitti koko ajan omista vaivoista. Yx kynäilijä sanoo eze oli sadomasokisti. Mut mikä sitä pänni? Baudelairella oli kuppa, Chopinilla tubi ja El Grecolla oli taittovirhe. Entä Janne-Jaakolla? Pissavaivoja ja joku pimahdus. Oliko sillä ehkä fimoosi? Oliko se bipolaarinen vaiko paranoidi? Oliko se kaappihomo? Kaikkea on ehdotettu.

ellauri115.html on line 132: Tämä alkuperäinen sopimus oli syvästi viallinen, koska varakkaammat ja vahvemmat yhteiskunnan jäsenet huijasivat muuta väestöä, ja niin epätasa-arvo asetettiin yhteiskunnan perustavanlaatuiseksi ominaisuudeksi. Rousseaun oma ehdotus yhteiskuntasopimukseksi voidaan nähdä vaihtoehtona tälle epärehelliselle liitolle. Teoksen lopussa Rousseau selittää, kuinka kulta-aikana kehittynyt halu saada arvoa muiden silmissä lopulta romutti ihmisten oikeamielisyyden ja rehellisyyden ihmisten eläessä keskellä riippuvuussuhteiden, hierarkioiden ja epätasa-arvon yhteiskuntaa. Plus ca change, eikö niin?
ellauri115.html on line 153:
1776
Epäonnistuu yrittäessään tallettaa Notre Damen pääalttarille jälkipolvia varten Dialoginsa kässärin, puolustuspuheensa. LOL! Olikohan JJ narsisti vai oliko se? Loukkaantuu koiraonnettomuudessa, kun tanskandoggi tönäisee sen epähuomiossa nurin kapealla kadulla.

ellauri115.html on line 166: Sein Liebesleben war eine Katastrophe. Seine erste tiefgehende sexuelle Erfahrung machte er als Kind. Wegen irgendeines kleinen Vergehens versohlte ihm seine Lehrerin, Mademoiselle Lambergier, den Hosenboden. Später schrieb er:
ellauri115.html on line 176: J-J oli kova kalufetischisti myäs, se pussaili huonekaluja ja kyhnytti izeään vasten heilojensa asusteita ja kirjelappuja. (Teresa piti sitä hulluna.) Se hiippaili hämärillä kaduilla ja näytti naisille paljasta pyllyä siinä toivossa että joku läpsäyttäisi sen perskankkuja. Kerran se koitti kusexia kaivolla nuorten neitosten nähden, ja oli saada turpiinsa vihaisilta ämmiltä.
ellauri115.html on line 209: M: En tarkoittanutkaan, että hän puhuu sanoilla. Hän puhui äänettömällä äänellä, jos ymmärrät vertauxeni. Hän on nimetön, mutta minä kuzun häntä korkeimmaxi tai shadu rabbuxi, suurexi vuorexi. Hän on myös bel-ilanu, jumalien herra, sillä hän on ylin.
ellauri115.html on line 217: Hän ei paljastanut ajatuxiaaan, van kohteliaasti ilmoitti ottavansa Meleksedekin asian hoitaaxeen päästyään Mempiin. Kuningas ojensi hänelle vihreän sadetakin, jonka Apilseri kätki viittaansa. Vähän aikaa he kazelivat toisiaan, ja Apilseri huomasi kaikesta huolimatta jonkin verran pitävänsä Meleksedekistä tämän mahtipontisuudesta huolimatta. Meleksedek oli inhimillinen. Sen toteaminen lämmitti oudosti Apilserin sydäntä ja ikäänkuin lähensi hänet kuninkaaseen. Pappiskuningas suoristautui seisomaan, ojensi kätensä hänen päänsä päälle ja puolittain kuiskasi: Korkein siunatkoon askelesi ja varjelkoon sinua! Hän siunatkoon siemenesi niin että sukusi paisuisi suurexi kuin meri! Mene rauhassa!
ellauri115.html on line 227: Thérèse Le Vasseur tuli arvostetusta perheestä, joka oli kaatunut vaikeisiin aikoihin; hiänen isänsä oli paikallinen virkamies Orléansissa, ja hiänen äitinsä oli kauppias. Thérèse ja hiänen äitinsä muuttivat Pariisiin etsimään työtä, ja myöhemmin hiänen isänsä liittyi heihin. Le Vasseur tapasi Rousseaun Pariisissa vuonna 1745. Le Vasseur työskenteli itsepalvelupesulana ja huonetarnaisena (!?) Hotel Saint-Quentinissä Rue des Cordiers -kadulla, jossa Rousseau otti ateriansa. Hiän oli tuolloin 23-vuotias, hän 33-vuotias. Rousseaun mukaan Thérèse synnytti hänelle (?) viisi lasta, jotka kaikki annettiin Enfants-Trouvésin löytökodille, ensimmäinen vuonna 1746 ja muut 1747, 1748, 1751, ja 1752. Thérèseä kuvataan Rousseaun tunnustuksissa heikosti älykkääksi naiseksi, jota hiänen perheensä ja miesystävänsä hyväksikäyttää. (Siis kuvataan kuten tavallista heikosti, mutta älykkääxi.) He kävivät läpi laillisesti kelpaamattoman avioliittoseremonian Bourgoinissa 29. elokuuta 1768. Therese tarjosi Rousseaulle tukea ja hoitoa, ja kun hän kuoli, hiän oli hänen omaisuutensa, mukaan lukien käsikirjoitukset ja rojaltit, ainoa perijä. Rousseaun kuoleman jälkeen vuonna 1778 hiän meni naimisiin René de Girardinin palvelija Jean-Henri Ballyn kanssa marraskuussa 1779. He asuivat yhdessä Le Plessis-Bellevillessä kuolemaansa asti vuonna 1801. (Siis hiänen, hän Bally peri sitten koko roskan.)
ellauri115.html on line 235: Kaikki ulkopuolellani oleva on vazedes mulle vierasta. Mulla ei tässä maailmassa ole enää läheisiä, ei vertaisia, ei veljiä. (No on toi Teresa, muze on ämmä ja nykyään vitun ärsyttävä komentelija. Lapset on missä lie adoptioperheissä.)
ellauri115.html on line 245: Nää on siis Tunnustuxieni lisälehtiä. Saan arvokasta uutta tietoa luonteestani ja mielenlaadustani. Ei tosin ole enää mitään tunnustettavaa, mä olen puhdas kuin Terskan laundromaatista. Tuskin rippeitäkään moitittavista taipumuxista kuten izekeskeisyydestä.
ellauri115.html on line 264: Varakuningas oli aateloinut Huugon varakreivixi ja nimittänyt päärixi. Hänestä tuli Suomen Akatemian jäsen. Vierailevat valtionpäämiehet kävivät kazomassa valtion raha-apajaa ja pyysivät anteexi häiriötä. Huugon 79-vuotispäivää vietettiin suurin juhlallisuuxin. Huugo sai Pariisista nimikkokadun. Marseljeesia soitettiin sen ikkunan alla monen orkesterin voimalla. Pääministeri tuli onnittelukäynnille ja lähetystöt Ranskan tärkeimmistä kaupungeista, ja talon ohize marssi 600.000 ihmisen kulkue Tintti-julisteineen.
ellauri115.html on line 294: But then, slowly but surely, the tides started to turn. Renaissance swept through Europe. Artists, writers, educators, thinkers began to thrive. A millennium of backwards behavior was turned over to a new way of thinking. (Alonzo and Ken Church had a role to play, of course. What can you do, old habits die hard.)
ellauri115.html on line 298: Of course, we as Jews don't need some long-dead Frenchman to teach us to question. We've been questioning and arguing with the dogma (and with each other) through the Middle Ages, through the Renaissance, and beyond, carrying forward critical thinking through the centuries to today.
ellauri115.html on line 305: ads/2021/01/janonputki_buplerum_leikkokukat_kasvikirjasto_ekukka-350x525.jpg" height="100px" />
ellauri115.html on line 306: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Myosoton_aquaticum_Sturm9.jpg/220px-Myosoton_aquaticum_Sturm9.jpg" height="100px" />
ellauri115.html on line 308: ads/2018/04/j-vatanen_01_seura.jpg" height="100px" />
ellauri115.html on line 320: Koiraonnettomuuden jälkeen levisi ankka, että JJ oli kuollut siihen. Voltaire kirjoitti markiisikamulleen: "JJ teki mainiosti kuollessaan. Hän toipui haavoista, jotka hänen koiraystävänsä aiheutti, mutta kerrotaan että 12. joulukuuta hän oli Pariisissa saanut päähänsä viettää Escalade-juhlaa Romilly-nimisen geneveläisen kaa, jolloin hän ahmi ruokaa kuin piru, sai vazanväänteitä ja kuoli kuin koira. Filosofi ei ole paljon minkään arvoinen." Aika hyvä etiäinen oli Voltairella. JJ kuoli ylensyöntiin vasta 2v myöhemmin. Voltaire ja Rousseau ei olleet sopuisia loppupeleissä.
ellauri115.html on line 337: Vaikka M. Rousseau vaikutti järjen vuosisadalla se oli luonteeltaan yhtä romanttinen egomaniakki kuin Goethe, paizi autistisempi ja tyhmempi. Jannen tunnustusten jatko-osa koostuu 10 kävelystä, joista viimeinen jäi katkokävelyxi kun Janne sai ketjureaktion.
ellauri115.html on line 372: Yx juttu: Rousseau ei todellakaan ole huumormiehiä. Sitä ei vähääkään naurattanut Walpolen käytännön pilakaan. Se ei ihan oikeesti ole yhtään et naura sinäkin. Se ei voi sille mitään eze raippaa aina kun sille nauretaan. En mäkään siitä perustanut esim armeijassa kun kaaduin jossain vitun pussijuoxussa. Muut alokkaat ihan pelästyivät mun silmitöntä raivoa. On näitä ollut jotain muitakin, mutten viizi muistella. On ne vähän noloja.
ellauri115.html on line 387: Wounded feelings gave rise to a bitter three-way quarrel between Rousseau and Madame d'Épinay; her lover, the journalist Grimm; and their mutual friend, Diderot, who took their side against Rousseau. Diderot later described Rousseau as being "false, vain as Satan, ungrateful, cruel, hypocritical, and wicked... He sucked ideas from me, used them himself, and then affected to despise me".
ellauri115.html on line 389: In the year 1766 Rousseau had just cause to fear for his life. For more than three years he had been a refugee, forced to move on several times. His radical tract, The Social Contract, with its famous opening salvo, "Man is born free, but everywhere he is in chains", had been violently condemned. Even more threatening to the French Catholic church was Émile, in which Rousseau advocated denying the clergy a role in the education of the young. An arrest warrant was issued in Paris and his books were publicly burned. "A cry of unparalleled fury" went up across Europe. "I was an infidel, an atheist, a lunatic, a madman, a wild beast, a wolf ..."
ellauri115.html on line 392: One night, a drunken mob attacked his house. Rousseau was inside with his mistress, the former scullery maid Thérèse le Vasseur (by whom he had five children that he notoriously abandoned to a foundling hospital), and his beloved dog, Sultan. A shower of stones was thrown at the window. A rock "as big as a head" nearly landed on Rousseau's head, no bed. When a local official finally arrived, he declared, "My God, it's a quarry."
ellauri115.html on line 396: Hume still felt, justly, under-appreciated. The "banks of the Thames", he insisted, were "inhabited by barbarians". There was not one Englishman in 50 "who if he heard I had broke my neck tonight would be sorry". Englishmen disliked him, Hume believed, both for what he was not and for what he was: not a Whig, not a Christian, but definitely a Scot. In England, anti-Scottish prejudice was rife. But his homeland too seemed to reject him. The final humiliation came in June 1763, when the Scottish prime minister, the Earl of Bute, appointed another Scottish historian, William Robertson, to be Historiographer Royal for Scotland.
ellauri115.html on line 398: Hume's friends travelling in France had already told him about his incomparable standing in Parisian society. And the two years he spent in Paris were to be the happiest of his life. He was rapturously embraced there, loaded, in his words, "with civilities". Hume stressed the near-universal judgment on his personality and morals. "What gave me chief pleasure was to find that most of the elogiums bestowed on me, turned on my personal character; my naivety & simplicity of manners, the candour and mildness of my disposition &tc." Indeed, his French admirers gave him the sobriquet Le Bon David, the good David.
ellauri115.html on line 400: The lavish attention paid by women must have come as a pleasant shock to this obese bachelor in his 50s. James Caulfeild (later Lord Charlemont), who'd once described Hume's face as "broad and fat, his mouth wide, and without any other expression than that of imbecility", observed how in Paris, "no lady's toilette was complete without Hume's attendance".
ellauri115.html on line 402: Hume penned an unreserved panegyric to a clerical friend in Scotland comparing Rousseau to Socrates and, like a starry-eyed lover, seeing beauty in his adored one's blemishes: "I find him mild, and gentle and modest and good humoured ... M. Rousseau is of small stature; and would rather be ugly, had he not the finest physiognomy in the world, I mean, the most expressive countenance. His modesty seems not to be good manners but ignorance of his own excellence."
ellauri115.html on line 404: Several of his philosopher friends tried to shake Hume from his complacency. Grimm, D'Alembert and Diderot all spoke from personal experience, having had a spectacular falling-out with the belligerent Rousseau in the previous decade.
ellauri115.html on line 406: In consequence, they had totally severed relations with him. Most chilling was the warning from Baron d'Holbach. It was 9pm on the night before Hume and Rousseau set out for England. Hume had gone for his final farewell. Apologising for puncturing his illusions, the baron counselled Hume that he would soon be sadly disabused. "You don't know your man. I will tell you plainly, you're warming a viper in your bosom."
ellauri115.html on line 410: He was still insistent on his love for Rousseau - at least when writing to his French friends. He told one, "I have never known a man more amiable and more virtuous than he appears to me; he is mild, gentle, modest, affectionate, disinterested; and above all, endowed with a sensibility of heart in a supreme degree ... for my part, I think I could pass all my life in his company without any danger of our quarrelling ..." Indeed, a source of their concord, Hume thought, was that neither one of them was disputatious. When he repeated the sentiments to D'Holbach, the baron was glad that Hume had "not occasion to repent of the kindness you have shown ... I wish some friends, whom I value very much, had not more reasons to complain of his unfair proceedings, printed imputations, ungratefulness &c."
ellauri115.html on line 412: Rousseau was already seized with the glimmerings of a plot; he warned his Swiss friends that his letters were being intercepted and his papers in danger. By June, the plot was starkly clear to him in all its ramifications - and at its centre was Hume. On June 23, he rounded on his saviour: "You have badly concealed yourself. I understand you, Sir, and you well know it." And he spelled out the essence of the plot: "You brought me to England, apparently to procure a refuge for me, and in reality to dishonour me. You applied yourself to this noble endeavour with a zeal worthy of your heart and with an art worthy of your talents." Hume was mortified, furious, scared. He appealed to Davenport for support against "the monstrous ingratitude, ferocity, and frenzy of the man".
ellauri115.html on line 414: Hume's eyes were on France, in particular, and his reputation as the good David. His first denunciations of Rousseau were made to his friends in Paris; his Concise and Genuine Account of the Dispute between Mr. Hume and Mr. Rousseau would be published there in French, edited by Rousseau's enemies. He studiously avoided communicating with Mme de Boufflers, knowing she would, as she did, urge "generous pity". Hume's descriptions of Rousseau as ferocious, villainous and treacherous ensured joyful coverage in newspapers and discussions in fashionable drawing rooms, clubs and coffee houses. The actor-manager David Garrick wrote to a friend on July 18 that Rousseau had called Hume "noir, black, and a coquin, knave".
ellauri115.html on line 416: In his reply to Rousseau, Hume (unwisely) demanded that Rousseau identify his accuser and supply full details of the plot. To the first, Rousseau's answer was simple and powerful: "That accuser, Sir, is the only man in the world whose testimony I should admit against you: it is yourself." To the second, Rousseau supplied an indictment of 63 lengthy paragraphs containing the incidents on which he relied for evidence of the plot and how Hume had deviously pulled it off. This he mailed to his foe on July 10 1766. The whole document managed to be simultaneously quite mad but resonating with inspired mockery and tragic sentiment.
ellauri115.html on line 418: In hindsight, it seems unlikely that they were ever going to get along, personally or intellectually. Hume was a combination of reason, doubt and scepticism. Rousseau was a creature of feeling, alienation, imagination and certainty. While Hume's outlook was unadventurous and temperate, Rousseau was by instinct rebellious; Hume was an optimist, Rousseau a pessimist; Hume gregarious, Rousseau a loner. Hume was disposed to compromise, Rousseau to confrontation. In style, Rousseau revelled in paradox; Hume revered clarity. Rousseau's language was pyrotechnical and emotional, Hume's straightforward and dispassionate.
ellauri115.html on line 420: Among Rousseau's numerous charges were Hume's misreading of a key letter from Rousseau about a royal pension. That error embroiled King George III. The king was just one of the many prominent figures to be sucked into the quarrel: others included Diderot, D'Holbach, Smith, James Boswell, D'Alembert and Grimm. Walpole became a key player. Voltaire piled in too, unable to resist the chance to strike at Rousseau.
ellauri115.html on line 424: Hume had demolished the arguments purporting to prove the existence of God, including Rousseau's favourite argument from design - the claim that only a supreme and benevolent being could explain the wonder and order in the world. This argument, Hume insisted, was untenable. How could it account for the suffering in the world? How can we infer that there is just one architect of the world, and not a co-operative of two or more?
ellauri115.html on line 427: Hume suggested to Mme de Boufflers and others that for his own sake Rousseau would best be locked away as a madman. Le Bon David's reason had become a slave to his passions.
ellauri115.html on line 429: Moreover, Rousseau advocated the opinion that, insofar as they lead people to virtue, all religions are equally worthy, and that people should therefore conform to the religion in which they have been brought up. This religious indifferentism caused Rousseau and his books to be banned from France and Geneva. He was condemned from the pulpit by the Archbishop of Paris, his books were burned and warrants were issued for his arrest. Former friends such as Jacob Vernes of Geneva could not accept his views, and wrote violent rebuttals.
ellauri115.html on line 440: Rousseau published Emile, or On Education in 1762. A famous section of Emile, "The Profession of Faith of a Savoyard Vicar", was intended to be a defense of religious belief. Rousseau's choice of a Catholic vicar of humble peasant background (plausibly based on a kindly prelate he had met as a teenager) as a spokesman for the defense of religion was in itself a daring innovation for the time. The vicar's creed was that of Socinianism (or Unitarianism as it is called today). Because it rejected original sin and divine revelation, both Protestant and Catholic authorities took offense. Eikös ne Emersonin porukat olleet unitaareja? Ja se Erasmuxen elämäkerturi Ephraim Emerton Bostonista. Entäs TS Elliotin alaleukapartainen vaari ja Tom ize ennen pyllistymistä? Pyllistivät kolminaisuusopille ja perisynnille.
ellauri115.html on line 472: Luulen että tää valtava mielipideviidakko syntyy ensi sijassa ihmisen älyn tylsyydestä; ja toisexi ylpeydestä. Meillä ei ole keinoa mitata tätä valtavaa konetta, emme pysty laskemaan sen toimintaperiaatetta; ei tiedetä sen johtoaatetta eikä lopullista tarkoitusta; ei tunneta izeämme, ei luontoa eikä pirtua joka sitä liikuttaa; ei tiedetä onko apinoita 1 vai monta; meitä ympäröivät läpipääsemättömät mysteerit. Nää mysteerit on järjen alueen ulkopuolella, me luullaan että päästään niiden läpi järjen machetella, mutta kaadutaan omaan oveluuteemme. Tämän mielikuvitusmaailman läpi ize kukin raivaa tiensä jota pitää oikeana; kukaan ei tiedä viekö tie perille. Kuitenkin haluumme tietää ja ymmärtää sen kaiken. Se yx asia jota emme tiedä on tiedettävän raja. Luotamme mieluummin höpsismiin ja uskomme mikä ei ole totta, kuin myönnämme ettei kukaan näe mitä oikeasti on. Ize ollaan murto-osia jostain isosta kokonaisuudesta jonka rajat on meidän ulkopuolella, murto-osa jonka luoja nakkas tienoheen riitelemään keskenään, tarpeexi turhamaisina että halutaan selvittää kokonaisuuden luonne ja meidän pelimarkat siinä.
ellauri115.html on line 486: Samuel Clarke (1675–1729) was the most influential British metaphysician and theologian in the generation between Locke and Berkeley, and only Shaftesbury rivals him in ethics. In all three areas he was very critical of Hobbes, Spinoza, and Toland. Deeply influenced by Newton, Clarke was critical of Descartes’ metaphysics of space and body because of the experimental evidence for Newtonianian doctrines of space, the vacuum, atoms, and attraction and because he believed Descartes’ identifying body with extension and removing final causes from nature had furthered irreligion and had naturally developed into Spinozism.
ellauri115.html on line 488: Clarke sided with Locke and Newton against Descartes in denying that we have knowledge of the essence of substances, even though we can be sure that there are at least two kinds of substances (mental and material) because their properties (thinking and divisibility) are incompatible. He defended natural religion against the naturalist view that nature constitutes a self-sufficient system and defended revealed religion against deism. Clarke adopted Newton’s natural philosophy early on. Through his association with Newton, Clarke was the de facto spokesperson for Newtonianism in the first half the eighteenth century, not only explaining the natural science but also providing a metaphysical support and theological interpretation for it.
ellauri115.html on line 520: Kaikki mitä mä havaizen asteilla on ainetta, ja mä päättelen kaikki aineen oleelliset ominaisuudet aistittavista laaduista jotka saa mut havaizemaan sen, laaduista jotka on siinä kiinni kuin laastari. Mä nään sen joskus liikkeessä, joskus levossa, [Jalkanuotti: tää lepo on, jos haluat, vaan suhteellista; mutta kun me havaitaan enemmän tai vähemän liikettä, voidaan selvästi ajatella toista ääripäätä, joka on lepo; ja me tajutaan se niin selvästi että me voidaan pitää absoluuttisena lepona sellasta joka on vain suhteellista. Muttei ole totta että liike on aineen olemus, kerta ainetta voi ajatella levossa.] Siitä mä päättelen ettei liike eikä lepo ole sille oleelllista, vaan liike, ollen toimintaa, johtuu jostain syystä ja lepo sen puutteesta. Six jos mikään ei vaikuta aineeseen, se ei liiku [lällällää Newton] ja just six että lepo ja liike on sille yhdentekevää, lepo on sen luonnollinen tila. [Tää oli tähän asti ehkä Jannen heikoin kiskasu.]
ellauri115.html on line 530: Jos mun pitää hyväxyä yleisiä lakeja joiden oleellista suhdetta aineeseen mä en voi havaita, miten paljon mä siitä saan lisävauhtia? Nää lait, jotka ei ole todellisia, kun ne eivät ole aineita, on tehty jostain muusta jota mä en tunnista. Kokeet ja havainnot on tutustuttaneet meidät liikelakeihin; nää lait ennustavat tuloxet näyttämättä syitä; ne on ihan sopimattomia selittämään maailman systeemin ja maailmankaikkeuden tikityxen. Cartesius teki taivaan ja maan arpanopalla; mutta millä se sai arpanopan pyörimään, ilman pyörimistä se ei saa keskipakovoimaa kiihtymään. Newton löysi painovoimalain; mutta painovoimalaki yxinään aika pian ajaisi universumin pysähdyxiin; sen piti lisätä joku ammusvoima selittääxeen taivaankappaleiden elliptiset radat; koitappa Iisakki näyttää mikä käsi työnsi planeetoille lisävauhtia? Hähä! [JJ on ignoramus. Ei ois kannattanut lähteä litomaan kelloseppäkoulusta.]
ellauri115.html on line 540: Apinoiden erroreiden päälähde on yleisissä ja abstrakteissa idixissä; metafysiikan jargoni ei ole koskaan löytänyt yhtään totuutta, ja se on täyttänyt filosofian älyttömyyxillä joista me ollaan häpeissämme niin pian kun me poistetaan niista pitkät sanat. Sanos mulle, ystäväiseni, kun ne puhuu sulle sokeasta voimasta joka on levinneenä koko luontoon, saako siitä mitään käsitystä mieleensä? Ne ajattelee että ne muka sanoo jotain näillä epämääräisillä ilmauxilla - universaali voima, oleellinen liike - mutta eihän ne sano yhtään mitään. Liikkeen idis ei ole muuta kuin idis siirtymisestä paikasta toiseen; ei ole mitään liikettä jolla ei ole suuntaa; sillä mikään yxilö ei voi liikkua kaikkiin suuntiin yhtä aikaa. Mihin suuntaan sit aine liikkuu välttämättä? Onko koko aineläjällä sama liike, vai onko jokaisella atomilla oma? Ekan ideixen mukaan koko avaruuden pitää muodostaa yxi kiinteä ja jakamaton massa; jälkimmäisen mukaan se voi vaan muodostaa diffuusin ja inkoherentin pilven, ja silloin ei vois mitkään 2 atomia yhtyä. [Se ei olis yhtään kivaa, ja selkeesti vastoin mun arkikokemusta.] Mihin suuntaan lähtis toi kaikelle aineelle yhteinen liike? Suoraviivaisesti, ympyrässä, ylhäältä alas, vasemmalta oikealle? Jos jokaisella molekyylillä on oma suuntansa, mikä olis kaikkien näiden suuntien ja erotusten syy? Jos jokainen molekyyli ja atomi vaan pyörisi axelinsa ymmpäri, kaikki seisokelisivat kadunkulmissa ja kukaan ei pääsi kulkemaan. Ja tänkin pyörimisen pitäis mennä johkin suuntaan. Se et aine lähtis liikkeelle jostain abstraktiosta on paskapuhetta, se ei merkkaa mitään, ja jos aine lähtee johkin suuntaan niin sillä on joku syy. Mitä enemmän esimerkkejä mä otan elävästä elämästä, sitä enemmän syitä mun pitää selittää, enkä löytäis koskaan yhteistä agenttia joka kontrolloisi niitä kaikkia. Ei siinä kaikki etten mä pysty piirtämään kuvaa sellasesta sattumanvaraisesta liikehdinnästä ja elementtien yhteentörmäyxistä, en voi edes kuvitella sellasta härdelliä, ja universumin kaaos on vähemmmän kuviteltavissa mulle kuin sfäärien harmonia. Voin ymmärtää että universumin mekanismi ei ehkä ole apinan käsitettävissä, mutta jos alat sitä selittää, selitä edes niin että apina ymmärtää.
ellauri115.html on line 559: Sen jälkeen kun olen kexinyt Jumalalle riittävästi ominaisuuxia että voin tempasta sen olemaan, palaan [tietysti] taas izeeni, ja koitan selvittää mikä mun paikka on sen suuressa suunnitelmassa sikäli kun ymmärrän. Heti, ja ilman epäilyxen häivää, huomaan mitä lajia mä olen; sillä omalla halullani ja tällä kalulla voin toteuttaa mieltymyxeni, mulla on enemmän voimaa kontrolloida muiden ruumiita ja saada ne tekemään mitä haluan tai estää sen, kuin niillä on kontrolloida mua pelkällä haballa; älykkäimpänä mä olen ainoa joka voi tutkia kaikkien muiden jalkovälejä. Mikä olento täällä alhaalla, paizi mies, voi havainnoida muita, mitata niiden penixen, laskelmoida, ennustaa niiden liikkeet, vaikutuxet ja niin sanoaxeni ottaa yhteyttä niihin kaikkiin oman izensä lisäxi? Mitäs absurdia siis siinä ajatuxessa että kaikki muut on tehty mua varten, kun vaan mä nään ne kaikki tästä mun näkökulmasta? [Järkyttävää narsismia.]
ellauri115.html on line 565:
adding:1em"/>
ellauri115.html on line 569: Their heads are full of cotton, hay, and rags!
ellauri115.html on line 572: Maddening and infuriating hags!
ellauri115.html on line 584: Can't a woman learn to use her head?
ellauri115.html on line 586: Why don't they grow up- well, like their father instead?
ellauri115.html on line 595: Would you be livid if I had a drink or two?
ellauri115.html on line 628: Ready to help you through any mishaps.
ellauri115.html on line 629: Ready to buck you up whenever you are glum.
ellauri115.html on line 655: Oleta että sokea mies kieltää kuvien olemassaolon koska se ei ole koskaan nähnyt niitä. Mä paan sen käteen mun kikkelin ja saan sen seisomaan Tom of Finland-kuvan avulla joka on mulla piilossa; sokea mies voi tunnustella et nythän se viisari on pydessä. Kerron sille et "Madonnankuva sai sen aikaan.” “Ei sunkaan,” se sanoo, "kikkeli ize on seisomisen syy; seisominen on yhteistä kaikille kaluille". “No näytä sitten mulle sama seisokki muissa kaluissa,” mä vastaan, “tai ainaskin näytä mikä sai sen aikaan tässä kikkelissä.” “Ei pysty” vastaa sokea mies; “liian hapokasta, mut vaikka sä et saa sitä seisomaan käskien, mixun pitää yrittää selittää sitä jollain pornokuvalla, josta mulla ei ole mitään käsitystä? Eikös se olis a case of obscurum per obscurius? Anna mun vielä kokeilla sun kikkeliä, tai muuten mä en usko ezulla on enää koko kalua. Se näyttää pienentyneen kuin pyy maailmanlopun edellä. Mä lyön vetoa etmä saan sen seisomaan käsipelillä ilman mitään kuvia. Se on muuten aika hassun näkönen jäykkänä."
ellauri115.html on line 671: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7b/Tallinn_Digital_Summit._Handshake_Juha_Sipil%C3%A4_%282017%29.jpg/220px-Tallinn_Digital_Summit._Handshake_Juha_Sipil%C3%A4_%282017%29.jpg" height="200px" />
ellauri115.html on line 689: Vois luulla kärsimättömien miesten valituxista että Jumala on velkaa niille palkkion ennenkuin työ on edes tehty ja hyväxytty, ezen pitäis antaa miehuudesta förskottia. Voi ei! Ollaan ensin hyviä, onni tulee perässä pienessä lankakerässä. Ei vaadita Nobelin palkintoa ennenkuin ollaan voitettu se, eikä vaadita sitä ennenkuin tää työ on lopussa. [Ai vittu, sitä ei myönnetä postuumisti. No kai siellä kuonpuoleisessa on joku vastaava kunnianosoitus.] “Me ei kruunata voittajia vedonlyöntilistoissa," sanoo Plutarkhos, "vaan vasta kun juoxu on lopussa." Sitäpaizi voitto ei ole tärkeintä, vaan hieno palkinto.
ellauri115.html on line 691: Jos sielu ei ole ainetta, se voi jäädä henkiin ruumiin kuollessa; ja jos se tekee niin, Sallimus on kuivilla. Vaikkei mulla olis mitään muuta todistusta sielun virtuaalisuudesta, niin ilkeiden voitot ja munkaltaisten kunnollisten mätkintä tässä maailmassa riittäis vakuttamaan mut. Kyllähän niin karmea epäsointu universaalissa Voimassa on ratkaistava jotenkin. Mä sanoisin izexeni: Ei peli ole vielä lopussa, kaikki tasitaan sit kuonpuoleisessa." Mun pitäis silti vielä vastata kysymyxeen, "Mitä miehestä jää jäljelle kun kaikki mitä me voidaan aistia on hävinnyt huizin Nevadaan? Tää kysymys on jo lastenleikkiä kun olen myöntänyt et on kahdenlaista substanssia. On helppo ymmärtää että se mitä mä en voi aistia jää multa huomaamatta ruumiillisen elämän tohinassa, kun mä aistin vaan näillä 5 aistilla. Kun sielun ja ruumiin personaaliunioni hajoaa, musta tuntuu että toinen haihtuu ja toinen saattaa säilyä. Mix toisen häviäminen haittaisi jälkimmäistä? Pikemminkin päinvastoin, kun ne oli niin erilaisia, niiden muodostama yhdiste oli hyvin epästabiili, ja kun se hajoaa, molemmat palaa perusasentoon; aktiivinen vitalis-substanssi pitää kaiken sen voiman millä se lykkäsi ainetta liikkeelle. Hemmetti! mun paheet muistuttaa mua liiankin hyvin että mä olin vaan puolixi elossa täällä murheen laaxossa; sielunelämä vasta alkaa ruumiin kuollessa.
ellauri115.html on line 711: Kun nyt on päätelty aistiesineiden havainnosta ja mun sisäisestä tietoisuudedsta, joka johtaa mut päätellä syistä ja synnyistä syvistä diginatiivijärjellä päätotuudet jotka on mulle ihan need to know tietoa, mun täytyy nyt eziä sellasia käyttäytymisperiaatteita kuin niistä voi vetää, ja sellissiä sääntöjä jotka mun täytyy asettaa oppaaxeni tämän maailman kohtaloni täyttämisexi, mitkä oli mun money makerin meisinki. Käytän yhä samaa mefodia, en johda näitä sääntöjä korkekoulufilosofiasta, vaan löydän ne mun syömmin syvyyxistä, mihin ne on kirjoitettu tulipunaisilla kirjaimilla mitä mikään ei voi kumittaa. Mun tarvii vaan konsultoida izeäni sen suhteen mitä mä haluun tehä; se mikä musta tuntuu oikealta on oikein, mikä mun mielestä on väärin on väärin; omatunto on paras kasvomuisti; ja se on vaan kun tinkaamme omastatunnosta kun meillä on tarve sofistikoituihin argumentteihin. Meidän eka velvollisuus on mua izeäni kohtaan; kuitenkin miten usein toisen äänet kertoo että kun me haetaan omaa hyvää toisten kustannuxella me tehdään pahaa? Me luullaan seuraavamme luonnon opasteita, ja me vastustetaan sitä; me kuunnellaan mitä se sanoo meidän aisteille, ja me haistatetaan huilu sillä mitä se sanoo meidän sydämmelle; aktiiviolento tottelee, passiivi komentaa. Omatunto on sielun puheääni, passiohedelmät on ruumiin ääntelyä. Onko kumma että nää äänet usein kiistelevät kuin Aku Ankan korviin kuiskuttelevat kaxi pikku avataria? Ja kumpaahan meidän olis kuultava? Saat 2 arvausta. Liian usein järki pettää meitä; meillä on erinomainen syy epäillä sitä [jos se nimittäin sattuu olemaan aika heikko]; mutta superego ei koskaan petä meitä; se on miehen ainut tosi opaste; se on sielulle mitä vaisto on ruumiille, [Alahuomio: Moderni filosofia, joka myöntää vaan mitä se voi ymmärtää, varoo myöntämästä tätä hämärää kykyä jota sanotaan vaistoxi joka näyttää opastavan muita elukoita kuin tikanpoikaa puuhun ilman hankittua kokemusta. [No on se meilläkin, lue vaikka Paul et Virginie, tai jos et jaxa kazo sitten leffa Blue Lagoon.] Vaisto, joittenkin meidän viisaiden viisaustieteilijöiden mielestä, on vaan salainen ajattelutottumus, joka on hankittu ajattelemalla; ja siitä miten ne tän kehityxen selittää voisi päätellä että lapset miettii enemmän kuin isot ihmiset: tää on outo paradoxi jota pitäis tutkia. Mut ei mennä tähän nyt, vaikka mun pitää kysyä mikä nimii pitää antaa sille innolle jolla mun koira jahtaa myyriä jota se ei edes syö, tai kärsivällisyydelle jolla se joskus kazoo niitä tuntikausia ja taitoa millä se nappaa ne, heittää ne jonkun matkan päähän kolosta kun ne tulee esille, ja sit tappaa ne ja jättää ne lojumaan. Kuitenkaan kukaan ei opettanut sille tätä urheilulajia, eikä kukaan edes kertonut sille että on sellaisia otuxia kuin myyriä. Taas kysyn, ja tää on tärkeämpi kysymys, mix kun mä uhkailin tätä koiraa ekan kerran, mixe heittäytyi maahan tassut ristissä kuin armonanoja .....ihankuin laskelmoidusti muhun vedoten, asento jonka se olis ottanut, jos mä olisin pitänyt pintani ja jatkanut sen mätkimistä siinä asennossa? Mitä hä! Oliko mun koira, tuskin pentu, omaxunut moraali-ideoita? Tiesikö jo armon ja avokämmenen merkityxen? Millä hankitulla tiedolla se yritti hillitä mun vihaa heittäytymällä mun armoille? [Nojaa, tää vaan osottaa että sellainen käytös on luontaisesti koiramaista.] Jokainen koira maailmassa menettelee melkein samalla tavall samoissa olosuhteissa, enkä mä väitä mitään mitä jokainen ei voi ize kokeilla, hankkia vaan koiran ja jonkun astalon. Voisko filosooferit, jotka niin ivallisestri hylkää vaiston, ystävällisesti selittää tän vaan aistimusten leikkinä ja kokemuxen jonka ne olettaa että me ollaan hankittu? Antaa niiden antaa selitys joka kelpaa joka tolkun äijälle; siinä tapauxessa mulla ei ole enempää sanottavaa, enkä sanokaan enempää vaistosta.] Se joka tottelee omaatuntoa noudattaa luontoa eikä sen tarvi pelätä menevänsä harhaan. Tää on hyvinkin tärkeä asia, jatkoi mun hyväntekijä, nähdessään että mä meinasin keskeyttää sen; anna mun pysähtyä hetkexi selittämään tää paremmin, se sanoi kovempaa ja kiireemmin.
ellauri115.html on line 713: Meidän tekojen moraliteetti on vaan tuomioita jotka ize muodostamme niistä. Jos hyvä on hyvä, sen pitää olla hyvä meidän sydämen pohjamudissa yhtä hyvin kuin meidän teoissa; ja eka palkinto oikeudessa on tietoisuus että me toimitaan oikeuden mukaisesti. Jos moraalinen hyvä on meidän luonnon mukaista, mies voi olla mielenterve ja hyväkuntoinen kun hän on hyvä. [OK, tää kaveri ei niele perisyntiä, pää pois! huutaa patakuningatar.] Jos ei ole niin, ja jos mies on lunnostaan paha, se ei voi lakata olemasta paha madännyttämättä luonnettaan, ja hyvä siinä on luonnottomuutta. Jos se on tehty harmittamaan kamu-luotujaan, kuten susi on tehty nielemään saaliinsa, hamaani mies olisi yhtä vääristynyt otus kuin säälittävä susi; ja pelkkä miehuus aiheuttaisi katumusta. [Vittu Janne vedä välittömasti käteen, tää on taas tätä homo-on-homolle-susi tuubaa! Onnex onnex susi ei sentään ole sudelle yhtä homo.]
ellauri115.html on line 715: Mun nuori ystävä, kazotaampa polvihousuihin, pannaan syrjään kaikki henk.koht. ennakkoluulot ja mennään tonnne kamariin kokeilemaan mihkä suuntaan meidän taipumuxet johtaa meitä. Tykätäänkö me enemmän toisten kärsimyxistä kuin niiden iloista? [Hmm nojaa...] Onko miellyttävämpää tehdä ystävällinen teko vaiko epäystävällinen, ja kumpi jättää hauskemman muiston jäljestään? Mixi sä tykkäät teatterista? Nautitko rikoxista jotka näet? [Aika monet kyllä.] Itketkö rangaistusta joka tuomitaan rikolliselle? [No ei, vrt. edellä.] Noi sanoo että meitä ei kiinnosta muu kuin oma etu; kuiteskin me saadaan lohtua kärsimyxiin viehättävistä ystävättäristä ja humanitäärisestä avusta; ja nautinnoissakin oltaisiin liian yxinäisiä ja kurjia ellei meillä olis ketään joille niistä kerskua.
ellauri115.html on line 718: Mikä yhteys on omaneduntavoittelulla ja tällä miehuuden ihannoinnilla? Mix mä olisin mieluummin Cato joka teki seppukun kuin Caesar joka tuli, näki ja voitti? [Kaada izelles vaan JJ.] Jos viet rinnasta multa sydämmen lisäxi tän jalouden rakastamisen niin et vie vain housuja vaan myös elämänilonkin. Pikkumainen mies jossa tämmöiset herkkutunteet on tukahdutettu pahojen passiohedelmien joukossa, joka ajattelee vaan izeään ja lopulta ei rakasta kuin izeään, tällä ei ole mitään ihastumiskohtauxia, sen kylmä sydän ei enää syki riemusta risaisissa housuissa, ja ja sen silmät ei enää täytyy symmpatian makeista kyyneleistä, se ei ilahdu mistään; sillä ei ole elämää eikä tunnetta, se on jo kuollut. [But cf. "Lettu elo" alempana.]
ellauri115.html on line 736: Tähän tarkotuxeen riittää johdattaa sut erottamaan meidän hankitut ideat ja luonnolliset fiilixet; sillä fiilis edeltää tietoa, ja koska me ei opita ezimään hyvää ja välttämään pahaa izellemme, vaan me saadaan tää halu luonnosta, samalla lailla hyvän rakkaus ja pahan viha on yhtä luonnollisia meille kuin izerakkaus. Omantunnon asetuxet ei ole tuomioita vaan fiilixiä. Vaik kaiki meidän ideat tulee ulkoa, fiilixet joilla niitä punnitaan tulee sisältä, ja näillä fiilixillä me havaitaan asioiden sopivuus tai sopimattomuus izellemme, joka saattaa meidät hakemaan tai välttämään näitä juttuja. [Eli matelijanaivoilla mennään näissä moraalijutuissa.]
ellauri115.html on line 748: Miten usein mun tutkimusten aikana mä olen kyläsftynyt mun oman sydämen kylmyyteen! [Ei tarvi arvata, tääkin oli retorinen kysymys.] Miten usein on suru ja väsymys kaataneet myrkkynsä mun ekoihiin mietiskelyihin ja tehneet niistä mulle vihattavia! Mun maho "sydän" ei tuottanut muuta kuin heiveröisen nykäyxen ja laimeaa totuudenrakkautta. Mä sanoin näin izelleni nimittäin: Mix mä ponnistaisin löytääxeni olematonta? Moraalinen hyvä on piippu-uni, aistien nautinnot on ainoasti oikeasti hyvää. Kun me on menetetty maku sielunnautintoihin, kuinka vaikeaa on saada se takaisin! [Älä vastaa] Miten paljon vaikeampaa on hankkia se jos meillä ei ole sitä koskaan ollut! Jos olis ketään niin kurjaa ettei olis koskaan tehnyt mitään mitä se voisi muistella mielihyvällä, ja joka tekisi sen iloisexi että tuli elettyä, sellainen mies ei voisi tuöntea izeään, ja ilman hyvän tietoa, johka se on luponnostaan kykenevä, se olis pakotettu pysymään ilkeydessään ja olis aina kurjalistoa. Mutta uskozä että on edes 1 mies maan pääl joka olis niin paska ettei se olis koskaan edes tuntenut kiusausta olla kiltti? Tää kiusaus on niin luonnollinen, niin mukava, että on mahdotonta aina vastustaa sitä; ja ajatus sen suomasta nautinnosta riittää tuomaan sen koko ajan mieleen uudestaan. Valitettavasti on aluxi vaikeaa saada siitä tyydytystä, kuten Rolling Stonesit sanovat; meillä on tukku syitä kieltäytyä seuraamasta syädämen taipumusta; varovaisuus, nk., rajoittaa sydämen oman izen rajojen sisäpuolelle; tuhat yritystä tarvitaan että pääsee siitä häkistä. Hyväntekemisen ilo on hyvin tehneen palkkio, ja meidän pitää ansaita se palkkio ennenkuin se myönnetään. Mikään ei ole makeampaa kuin omenahyve; mutta me ei tiedetä tätä ennenkuin me ollaan sitä maistettu. Kuten sadun Proteus, se ensin ottaa tuhat hirmuista muotoa kun se yrittää meitä halata, ja näyttää todellisen naamataulunsa vaan niille jotka ei päästä irti siitä.
ellauri115.html on line 790: Haavoittuva narsisti vaikuttaa viehättävän aidolta, hauskalta, innokkaalta ja ystävällisellä niinkauan kuin asiat sujuvat hänen tahtomallaan tavalla. Haavoittuvalla narsistilla on vahva suojakuori jonka alle hän peittää erittäin suuren haavoittuvuuden pelkonsa. Hän myös kokee olevansa suhteen hyväxikäytetty osapuoli. Pienikin kritiikki voi syöstä haavoittuvan narsistin raivoon tai epätoivoon ja elämä muuttuu tunteiden vuoristoradaxi.
ellauri115.html on line 792: Molempia narsistityyppejä yhdistää tunteiden säätelyn vaikeus ja puutteellinen kyky empatiaan. He ovat kiintymystyyliltään vältteleviä ja turvattomia sekä kohtuutonta kritiikkiä jakelevia puolisoita äitejä ja isiä. Ne voivat helposti jopa potkaista lapset löytöeläinklinikalle. Voidaan sanoa että suurellinen narsisti vahingoittaa käytöxellään muita, haavoittuva narsisti myös ja ennen kaikkea izeään. JJ tuli vanhemmiten katumapäälle ja eziskeli turhaan kadonneita poikasiaan.
ellauri115.html on line 800: Even if nothing else does, our friendships involve us in enmities, as Chilo the wise man perceived, who asked the man who told him he had no enemy, whether he had a friend either.
ellauri115.html on line 807: Boon comrade of rattle-brained men,
ellauri115.html on line 824: Se kexii puheenaiheita saadaxeen olla äänessä. Tätä tyyppiä esiintyy Sysmän itänaapurien joukossa. Keskustelu etenee nopeammin kuin ajatus, on pakko vetää nopeasti hatusta.
ellauri115.html on line 834: A specimen of Fontaine's mal à propos remarks. A brother of Boileau, who was a doctor of the Sorbonne, pronounced one day, before La Fontaine and two or three others, a long eulogy upon St. Augustine. The fabulist, whose mind had been running upon a very different author, and who had but little idea of the distinction to be observed between writers on sacred and profane subjects, interrupted the doctor to ask whether he thought St. Augustine a greater genius than Rabelais. The theologian contented himself with the reply, “Take care, M. La Fontaine, you have put on your stockings the wrong side out!” Sepalus on persepuolella.
ellauri115.html on line 836: At another time Racine took La Fontaine to church, and gave him a Bible, which he opened at the prayer of the Jews in Baruch; becoming interested in the book, which he had perhaps never opened before, he asked his friend, “Who was this Baruch? He was a fine genius!” For some time afterwards his salutation to friends was, “Have you read Baruch?”—LAROUSSE: Fleurs Historiques.
ellauri115.html on line 838: His attachment to his friends, says a biographer, was that of a dog to a master. When Mme. de Sablière, who gave the improvident fabulist a home for twenty years, was asked what she had saved from a financial disaster, she replied, “I only kept my dog and cat, and La Fontaine.”
ellauri115.html on line 851: Seuraavassa parhaita haarukkapaloja Baarukin kirjasta. Alkupää on totunnaista jeremiadia, rags to riches tit for tat tyyppisiä ikuisia takuita. Sen jälkeen tulee hilpeätä argumentaatiota puujumalia vastaan.
ellauri115.html on line 872: 19. Ja matelevaiset madot maan päällä syövät heidän sydämensä ja vaatteensa, ja ei ne kuitenkaan mitään tunne.

ellauri115.html on line 905: 52. Sillä ei ne pane yhtään kuningasta maalle, eikä anna ihmisille sadetta.

ellauri115.html on line 930: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/37/Portret_van_de_theoloog_Fausto_Paolo_Sozzini%2C_RP-P-1908-3942.jpg/800px-Portret_van_de_theoloog_Fausto_Paolo_Sozzini%2C_RP-P-1908-3942.jpg" />
ellauri115.html on line 936: The ideas of Socinianism date from the wing of the Protestant Reformation known as the Radical Reformation and have their root in the Italian Anabaptist movement of the 1540s, such as the anti-trinitarian Council of Venice in 1550. Lelio Sozzini was the first of the Italian anti-trinitarians to go beyond Arian beliefs in print and deny the pre-existence of Christ in his Brevis explicatio in primum Johannis caput – a commentary on the meaning of the Logos in John 1:1–15 (1562). Lelio Sozzini considered that the "beginning" of John 1:1 was the same as 1 John 1:1 and referred to the new creation,[citation needed] not the Genesis creation. His nephew Fausto Sozzini published his own longer Brevis explicatio later, developing his uncle's arguments. Many years after his death in Switzerland, Sozzini consulted with the Unitarian Church in Transylvania, attempting to mediate in the dispute between Frankenstein and Count Dracula.
ellauri115.html on line 938: He moved to Poland, where he married the daughter of a leading member of the Polish Brethren, the anti-trinitarian minority, or ecclesia minor. In 1565, it had split from the Calvinist Reformed Church in Poland. Sozzini never joined the ecclesia minor, but he was influential in reconciling several controversies among the Brethren: on conscientious objection, on prayer to Christ, and on the virgin birth. Fausto persuaded many in the Polish Brethren who were formerly Arian, such as Marcin Czechowic, to adopt his uncle Lelio's views.
ellauri115.html on line 940: Fausto Sozzini furthered his influence through his Racovian Catechism, published posthumously, which set out his uncle Lelio's views on Christology and replaced earlier catechisms of the Ecclesia Minor. His influence continued after his death through the writings of his students published in Polish and Latin from the press of the Racovian Academy at Raków, Kielce County.
ellauri115.html on line 956: That Christ was literally dead in the grave for three days – as a proof of Christian mortalism, resurrection and the humanity of Christ.[6]
ellauri115.html on line 962: The Racovian Catechism makes muted reference to the devil in seven places which prompts the 1818 translator Thomas Rees, to footnote references to the works of Hugh Farmer (1761) and John Simpson (1804). Yet these references are in keeping with the somewhat subdued handling of the devil in the Biblioteca Fratrum Polonorum. The Collegia Vicentina at Vicenza (1546) had questioned not only the existence of the devil but even of angels. Word has it that the personal boll weevil was none other than Sozzini himself.
ellauri115.html on line 964: Kun d’Alembert syytti Geneven pastoreita sosinianismista. Rousseau piti niiden puolta. “Socinianism was a Christian sect closely allied with the development of Unitarianism. It took its name from its founder, Fausto Sozino, an Italian of the sixteenth century who lived in Poland for a long time, where his movement had great strength. It was popular throughout Europe and was accepted by many Protestant churches. Socinianism was anti-trinitarian and held that reason is the sole and final authority in the interpretation of the scripture. It further denied eternal punishments. Calvin had condemned the doctrine, so that the imputation in d’Alembert’s article was both a daring interpretation of the doctrine of Geneva’s pastors and one which was likely to be dangerous for them.” Allan Bloom, Politics and the Arts (Ithaca: Cornell University Press, 1960) 150. (back)
ellauri115.html on line 966: Ilmeisesti tällasta harhauskoa oli paljon liikkellä varsinkin Genevessä. Ei Rusakko sitä ollut ize kexinyt. Geneve oli puollollaan hugenotteja ja muita hihhuleita. Se oli joku 1700-luvun Ankh-Morpork. Voltairekin oli sosinianistiepäilty, sillä oli joku sellainen ame atroce affair. Voltaire had described Calvin in a letter to Thiriot as having 'uneame atroce aussi bien qu'un esprit eclaire'. Sit oli joku affaire Calas, jossa 1 geneveläinen rotestanttikauppias tuomittiin poikansa kunniamurhasta kun poika halus väkkäröityä takas katolisex. Iskä oikeasti pantiin sileäxi telalla Toulousessa ja poltettiin varmemmaxi vakuudexi vielä kokossa. Voltairen piti puuttua tähänkin cause celebreen.
ellauri115.html on line 980: Hobbesin ja Locken pointtina oli että keskusvalta teki lopun klaanihommasta ja verikostosta. Siitä pääsi apinoiden kanimainen leviäminen vasta vauhtiin kunnolla. Ravintoverkon huipulla keekoilevan apinan ainoot viholliset on enää taudit syöpäläiset ja kollegat. Virkaveljet saadaan kuriin yhteiskuntasopimuxella.
ellauri115.html on line 988: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7e/Caput_mortuum.svg/1024px-Caput_mortuum.svg.png" width="100%" />
ellauri115.html on line 1060: Musta triadi: machiavellismi, narsismi, psykopatia - Check
ellauri115.html on line 1079: It was in the mid-1980s that he became aware of difficulties in his relationship with his fiancée, and that he had mood swings. In 1985 he sought help from a psychiatrist, who diagnosed him with narcissistic personality disorder (NPD). Vaknin did not accept the diagnosis at the time. From 1986 to 1987 he was the general manager of IPE Ltd. in London. He moved back to Israel, where he became director of an Israeli investment firm, Mikbatz Teshua. He was also president of the Israeli chapter of the Unification Church's Professors for World Peace Academy.
ellauri115.html on line 1081: In Israel in 1995 he was found guilty on three counts of securities fraud along with two other men, Nissim Avioz and Dov Landau. He was sentenced to 18 months' imprisonment and fined 50,000 shekels (about $14,000), while the company was fined 100,000 shekels. In 1996, as a condition of parole, he agreed to a mental health evaluation, which noted various personality disorders. According to Vaknin, "I was borderline schizoid, but the most dominant was NPD," and on this occasion he accepted the diagnosis, because, he wrote, "it was a relief to know what I had, besides the loot."
ellauri115.html on line 1087: Lidija Rangelovska is the owner and CEO of Narcissus Publications and the editor of Sam Vaknin's works, including of "Malignant Self-love: Narcissism Revisited" as well as many other books and ebooks about topics in psychology, relationships, philosophy, economics, international affairs, and award-winning short fiction. She lives in Skopje with her husband, Sam Vaknin. She featured in other documentaries together with her husband ("Egomania" by channel 4 in the UK and "Moi, narcissique et cruel" on Radio-Television Suisse).
ellauri115.html on line 1099: Vaknin developed a new treatment modality for narcissism and depression, dubbed "Cold Therapy". It is based on recasting pathological narcissism as a form of CPTSD (Complex Post-traumatic Stress Disorder) and arrested development which result in an addictive personality with a dysfunctional attachment style. The therapy uses re-traumatization, a form of reframing, selective coldness, and deep refrigeration. AKA Gold Therapy. Only losers pay for therapy.
ellauri115.html on line 1114: I am NOT a mental health professional - read the DISCLAIMER - click HERE!!!
ellauri115.html on line 1123: Robert D. Jänis CM (born 1934) is a Canadian psychologist, known for his research in the field of criminal psychology. He is a psychopath emeritus of the University of British Columbia, where his studies center on psychopathology and psychophysiognomy.
ellauri115.html on line 1126: Hare was born in 1934 in Calgary, Alberta, Canada. Hare's father was a roofing contractor and his mother was of French Canadian descent. He grew up in a working-class neighborhood of Calgary. This explains a lot.
ellauri115.html on line 1130: The Hares moved to the USA to study for a PhD program in psychophysiognomy at the University of Oregon, but due to his daughter falling ill (as expected) the family returned to Canada. Hare then served as a psycho in the prison system in British Columbia (British Columbia Penitentiary) for eight months, an area in which he had no particular qualification or training; indeed he would later recount without pangs of conscience that some prisoners were able to manipulate him more than he could them.
ellauri115.html on line 1134: Hare then returned to Vancouver, British Columbia, shut up as a professional psychopath at the prison's psychologist compartment, where he would stay for 30 years until retirement, the same prison he had previously worked in. He seemed not to change behavior in response to God's punishment because he was a psychopath. He recalls, "I happened to get into a cell that nobody else was sitting in". Hare has said of himself and his wife Averil that the loss of their daughter Cheryl in 2003 "tells an awful lot about who Averil and I are." Averil, his wife, is a prominent social worker in Canada specializing in child abuse.
ellauri115.html on line 1136: Hare wrote a popular science bestseller published in 1993 without conscience: The Disturbing World of the Psychopaths Among Us (reissued 1999). He describes psychopaths as 'social predators', while pointing out that regrettably, most don't kill their prey. One philosophical review described it as having a high moral tone yet tending towards sensationalism and graphic anecdotes, and as providing a useful summary of the assessment of psychopathy but ultimately avoiding the difficult questions regarding internal contradictions in the concept or how it should be classified.
ellauri115.html on line 1138: Hare also co-authored the bestselling Snakes in Suits: When Psychopaths Go to Work (2006) with organizational psychologist and human resources consultant Paul Babiak, a portrayal of the disruptions caused when psychopaths enter the workplace. The book focuses on what Hare refers to as the "successful psychopath", who can be charming and socially skilled and therefore able to get by in the workplace. This is by contrast with the type of psychopath whose lack of social skills or self-control would cause them to rely on threats and coercion and who would probably not be able to hold down a job for long. Hare would classify himself and Mrs. Hare (jänisemo pyrynä viitaan loikki) as first class psychopaths. Successful vs. unsuccessful bad people.
ellauri115.html on line 1172: A: The answer to this is very simple. Utilitarianism is concerned only with the volume of pleasure and pain, and Nietzsche says in so many words that as soon as you even enter into this kind of thinking, you are already deep into the territory of nihilism. It is passive; concerned with maintenance, not construction; aloof or indifferent to meaning, something to justify the effort in the first place, even when it is successful, let alone when it isn’t. It is the staid, kindly, sober—not to say, the British—version of the same imbecilic nihilism that was prevailing on the continent in the same era. Mill did not understand the difference between pleasure and (actual) happiness, between pain and suffering, between real (spiritual) slavery and freedom.
ellauri115.html on line 1205: Nää luonnekuvauxet on vaivaannuttavan osuvia. Vähän kyllä epäilyttää että tää ois aina vaan huonon kasvatuxen tulosta. Mä luulen pikemminkin että tää on 1 apinoiden tiimipelien käypä pelitapa, jolla voi hyvinkin olla hyvä lisääntymismenestys. Ne huonot kasvattajat ovat olleet samanlaisia paskiaisia, jotka kasvattavat vielä yhden yhtä menestyvän mulkeron, kuin Olli Lokin huolellisesti valvovat Henry David Thoreau-henkiset lokkivanhemmat Rauharannan laiturilla. Olli Lokki leikki Calle Carlsonin kanssa Tunturikadun lattialla tinasotilailla.
ellauri115.html on line 1219: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4f/Rembrandt_Harmensz._van_Rijn_035.jpg" width="50%" />
ellauri117.html on line 2: ad>
ellauri117.html on line 19: ad>
ellauri117.html on line 49: Ce recueil de réflexions et d’observations, sans ordre et presque sans suite, fut commencé pour complaire à une bonne mère qui sait penser. Je n’avais d’abord projeté qu’un mémoire de quelques pages; mon sujet m’entraînant malgré moi, ce mémoire devint insensiblement une espèce d’ouvrage trop gros, sans doute, pour ce qu’il contient, mais trop petit pour la matière qu’il traite. J’ai balancé longtemps à le publier; et souvent il m’a fait sentir, en y travaillant, qu’il ne suffit pas d’avoir écrit quelques brochures pour savoir composer un livre. Après de vains efforts pour mieux faire, je crois devoir le donner tel qu’il est, jugeant qu’il importe de tourner l’attention publique de ce côté-là; et que, quand mes idées seraient mauvaises, si j’en fais naître de bonnes à d’autres, je n’aurai pastout à fait perdu mon temps. Un homme qui, de sa retraite, jette ses feuilles dans le public, sans prôneurs, sans parti qui les défende, sans savoir même ce qu’on en pense ou ce qu’on en dit, ne doit pas craindre que, s’il se trompe, on admette ses erreurs sans examen.
ellauri117.html on line 62: Jos tahdotte saada käsityksen julkisesta kasvatuksesta, niin lukekaa
ellauri117.html on line 80: Tässä meni Jannen ennusteet aivan longixi. Badinter on hyvin hyvin vihainen.
ellauri117.html on line 103: Tarkatkaa luontoa ja seuratkaa sen osottamaa tietä. Se harjottaa lapsia lakkaamatta; se karkaisee niiden voimat kaikenlaisilla koettelemuksilla; se opettaa niille aikaisin mitä tuska ja kärsimys on. Hampaiden puhkeaminen synnyttää niissä kuumetta; kova vatsakipu tuottaa niille kouristuksia; vahva yskä on vähällä tukehduttaa ne; vatsamadot niitä vaivaavat; verenrunsaus turmelee niiden ruumiinnesteet; eri hapot käyvät ja synnyttävät niiden ihoon vaarallisia vihoittumia. Melkein koko tämä alkuikä on täynnä tauteja ja vaaroja. Puolet kaikista lapsista, jotka syntyvät maailmaan, kuolee ennen kahdeksatta ikävuotta. Kun nämä koettelemukset ovat ohitse, lapsi on vahvistunut, ja niin pian kuin se oppii elinvoimiaan käyttämään, tulee elämän perustus varmemmaksi.
ellauri117.html on line 118: Kuinka voisi lapsi saada hyvän kasvatuksen henkilöltä, joka ei itse ole saanut hyvää kasvatusta.
ellauri117.html on line 124: Vaaditaan ehkä, että kasvattaja jo olisi suorittanut yhden kasvatuksen. Tämä on liikaa; yksi ihminen voi suorittaa ainoastaan yhden.
ellauri117.html on line 144: 1906 machte Kafka seinen Abschluß an der Prager Universitet und wandte sich mit Unbehagen dem Versicherungsgeschäft zu. Die Plackerei der Büroarbeit verlangte nach einem Ausgleich, und er nahm jede Gelegenheit wahr, außerhalb der Stadt zu schwinmen, zu rudern oder zu wanken. Aber diese Zerstreuungen waren nur kurze Unterbrechungen der zermürbenden Routine, die er sich gezwungenermaßen als Lebensinhalt gewählt hatte. Tagsüber arbeitete er für die Arbeiter-Unfall-Versicherungs-Anstalt», und
ellauri117.html on line 151: Das Leiden unterbrach seine Laufbahn als Versicherungsangestellter und zwang ihn, die ihm verbleibenden Jahre in Sanatorien und Kurorten zu verbringen. So paradox es klingt, diese Situation machte ihm das Leben leichter, da er jetzt in der Lage war, sich ganz auf das Schreiben zu konzentrieren.
ellauri117.html on line 158: Feinheiten auszuhorchen. Wenig später gingen Kafka, seine Mutter und sein Vater zusammen spazieren. Plötzlich begann dieser, angeregt über die körperliche Liebe zu dozieren. Franz war es peinlich, daß seine Mutter anwesend war (ach was, es war sicher gerade sie die diesen Vortrag erfordert hatte), doch weit mehr noch entsetzte ihn die Unterscheidung zwischen tugendhaften Frauen und Huren, die sein Vater ihm nahezubringen versuchte. Seine Mahnung, sich nie mit diesen einzulassen, verunsicherte Franz, der damals anscheinend zu ausgelassenen Phantasien ûber erregende Dirnen neigte.
ellauri117.html on line 160: Man sagt, daß Kafka seine erste sexuelle "Begegnung" mit seiner französischen Gouvernante hatte, doch hat er diskreterweise immer nur in Andeutungen über dieses «Urerlebnis» gesprochen. Den ersten regen Geschlechtsverkehr hatte er als Zwanzigjähriger mit einer tschechischen Verkäuferin. Sie verbrachten einen Abend in einer billigen Absteige. Diese Erfahrung bestärkte Kafka in seinem Ekel vor dem Geschlechtsverkehr und in seinem Glauben, daß Sexualität eine von Natur aus schmutzige, nichtswürdige Anlegenheit sei. Gerade das Entgegengesetzte predigte D.H.Lawrence (infra). Trotzdem streunte er seine ganze Studentenzeit indurch immer wieder durch das Bordellviertel von Prag, genau wie die anderen Heißsporne unter seinen Kommilitonen. Er ekelte sich vor seiner eigenen sexuellen Lust, erkannte aber zugleich auch die Notwendigkeit, ihr hin und wieder einzustecken:
ellauri117.html on line 162: "Mein Korper, der manchmal jahrelang ruhig ist, wurde dann bis zu einen Grad erschüttert, daß dieses Verlangen nach einem kleinen, sehr bestimmten Greuel nicht mehr auszuhalten war... selbst in dem Besten, das für mich existierte, steckte etwas davon, ein kleiner häßlicher Geruch, etwas Schwefel, etwas Hölle, etwas Samen, etwas Fisch."
ellauri117.html on line 173: 1923 knüpfte Kafka eine Beziehung zu der zweiundzwanzigjährien Polin Dora Diamant. Dora war in chassidischer Tradition erzogen worden und bestärkte Kafka in seinem wachsenden Interesse am Zionismus. Bald darauf lebten sie zusammen in Berlin, in jenem häuslichen Glück, dem er sein Leben lang ausgewichen war. Dora blieb bis zu seinem Tod im Jahre 1924 bei ihm.
ellauri117.html on line 185: Apparently his wife Frieda believed him to have had a sexual relationship with a farmer while writing Women in Love in 1916. There's also the coal miner quote you mentioned Kelby. Then there's the quote: I should like to know why nearly every man that approaches greatness tends to homosexuality, whether he admits it or not... (Älkää yrittäkökään! Mä en ole! Sitäpaizi mä en ole lähelläkään suuruutta! Pienenen kuin pyy maailmanlopun edellä.)
ellauri117.html on line 190: I left myself quite limply in his hands, and, to get a better grip of me, he put his arm round me and pressed me against him, and the sweetness of the touch of our naked bodies one against the other was superb. It satistied in some measure the vague indecipherable yearning of my soul; and it was the same with him. When he had rubbed me all warm, he let me go, and we lo0ked at each other with eyes of
ellauri117.html on line 241: `Now,' said Birkin, `I will show you what I learned, and what I remember. You let me take you so --' And his hands closed on the naked body of the other man. In another moment, he had Gerald swung over lightly and balanced against his knee, head downwards. Relaxed, Gerald sprang to his feet with eyes glittering.
ellauri117.html on line 245: So the two men began to struggle together. They were very dissimilar. Birkin was tall and narrow, his bones were very thin and fine. Gerald was much heavier and more plastic. His bones were strong and round, his limbs were rounded, all his contours were beautifully and fully moulded. He seemed to stand with a proper, rich weight on the face of the earth, whilst Birkin seemed to have the centre of gravitation in his own middle. And Gerald had a rich, frictional kind of strength, rather mechanical, but sudden and invincible, whereas Birkin was abstract as to be almost intangible. He impinged invisibly upon the other man, scarcely seeming to touch him, like a garment, and then suddenly piercing in a tense fine grip that seemed to penetrate into the very quick of Gerald´s being.
ellauri117.html on line 247: They stopped, they discussed methods, they practised grips and throws, they became accustomed to each other, to each other´s rhythm, they got a kind of mutual physical understanding. And then again they had a real struggle. They seemed to drive their white flesh deeper and deeper against each other, as if they would break into a oneness. Birkin had a great subtle energy, that would press upon the other man with an uncanny force, weigh him like a spell put upon him. Then it would pass, and Gerald would heave free, with white, heaving, dazzling movements.
ellauri117.html on line 251: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
ellauri117.html on line 257: When he realised that he had fallen prostrate upon Gerald´s body he wondered, he was surprised. But he sat up, steadying himself with his hand and waiting for his heart to become stiller and less painful. It hurt very much, and took away his consciousness.
ellauri117.html on line 261: `Of course --' panted Gerald, `I didn't have to be rough -- with you -- I had to keep back -- my force --´
ellauri117.html on line 275: He still heard as if it were his own disembodied spirit hearing, standing at some distance behind him. It drew nearer however, his spirit. And the violent striking of blood in his chest was sinking quieter, allowing his mind to come back. He realised that he was leaning with all his weight on the soft body of the other man. It startled him, because he thought he had withdrawn. He recovered himself, and sat up. But he was still vague and unestablished. He put out his hand to steady himself. It touched the hand of Gerald, that was lying out on the floor. And Gerald's hand closed warm and sudden over Birkin's, they remained exhausted and breathless, the one hand clasped closely over the other. It was Birkin whose hand, in swift response, had closed in a strong, warm clasp over the hand of the other. Gerald´s clasp had been sudden and momentaneous.
ellauri117.html on line 281: `God, yes,' said Gerald. He looked at the delicate body of the other man, and added: `It wasn't too much for you, was it?'
ellauri117.html on line 291: There were long spaces of silence between their words. The wrestling had some deep meaning to them -- an unfinished meaning.
ellauri117.html on line 294: `Certainly it is,' said Gerald. Then he laughed pleasantly, adding: `It's rather wonderful to me.' He stretched out his arms handsomely.
ellauri117.html on line 326: `No? There you are, we are not alike. I'll put a dressing-gown on.' Birkin remained alone, looking at the fire. His mind had reverted to Ursula. She seemed to return again into his consciousness. Gerald came down wearing a gown of broad-barred, thick black-and-green silk, brilliant and striking.
ellauri117.html on line 336: `Of course you,' said Gerald, as if he had been thinking; 'there's something curious about you. You´re curiously strong. One doesn´t expect it, it is rather surprising.'
ellauri117.html on line 371: Hemingwayn elämän suurin ongelma sen kamun Sidney Franklinin mukaan oli sen kullin koko. "Oliko sillä pieni?" kysyi Barnaby Conrad. Franklin näytti peukunkynnellä puolta pikkusormea. Sitten se siirsi kynttä vielä vähän lähemmäxi pikkurillin kärkeä. Suunnilleen kuin 30 kaliiperin patruuna, se sanoi. Ernesto oli aika puritaaninen, se ei halunnut laittaa päälle kumisuojainta (ehkä ne tuppasivat irtoamaan vauhdissa), vaan ruikkasi mieluummin hoidon vazalle.
ellauri117.html on line 378: Imagine process will be grand adventure. Imagine yourself as twenty-first-century F. Scott Fitzgerald in new, digital Hollywood.
ellauri117.html on line 381: Near end of production cycle, feign surprise when artists and level designers admit they never read your detailed story summaries or character descriptions.
ellauri117.html on line 383: At some point, idly add up total word count for every story summary, character description, cinematic scene, level script, multiplayer script, and collectible script you have written over previous two and half years. Plunge face into hands when word-count total surpasses that of every book you’ve published combined.
ellauri117.html on line 385: Find yourself passionately arguing with another human adult why a monster’s rocket launcher should be gold rather than black.
ellauri117.html on line 389: Resist urge to shout when network reveals screentest data indicating widespread audience indifference to car chase.
ellauri117.html on line 392: Get big-name director to attach to different television project. Spend half a decade “finalizing deal.”
ellauri117.html on line 398: Tom Bissell was born in Escanaba, Michigan, in 1974. His short fiction has won two Pushcart Prizes and has been published in multiple editions of The Best American Series. He has also written eight works of nonfiction, including Apostle and (with Greg Sestero) The Disaster Artist, as well as many screenplays for video games and television. Bissell lives in Los Angeles with his family. Tom Bister is a sad case. Another Gold Hat of Hyvinkää.
ellauri117.html on line 400: Francis Scott Key Fitzgerald (24. syyskuuta 1896 St. Paul, Minnesota, Yhdysvallat – 21. joulukuuta 1940 Hollywood, Kalifornia, Yhdysvallat) kuuluu Yhdysvaltojen 1900-luvun merkittävimpiin kirjailijoihin. Häntä pidettiin omana aikanaan ”kadotetun sukupolven äänenä”, niiden nuorten jotka aikuistuivat ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän kirjoitti viisi romaania ja kymmeniä novelleja, jotka kertovat nuoruudesta ja epätoivosta ja kuvasivat aikaansa osuvasti ja elävästi. Hänen kirjoissaan ihaillaan erityisesti narsististen tunteiden rehellistä kuvausta.
ellauri117.html on line 402: Fitzgerald syntyi keskiluokkaiseen roomalaiskatoliseen perheeseen. Hänet kastettiin pikkuserkkunsa Francis Scott Keyn ja kuolleen sisarensa Louisa Scottin mukaan. Perhe asui vuodet 1898–1901 Syracusessa ja vuodet 1903–1908 Buffalossa New Yorkissa, missä hän aloitti koulunkäynnin Nardin Academyssa. Fitzgeraldin isän saatua potkut Procter & Gamblelta, perhe muutti takaisin Minnesotaan, missä Fitzgerald opiskeli St. Paul's Academyssa. Fitzgerald sai potkut St. Paul’sista 16-vuotiaana opintojen laiminlyömisen vuoksi.
ellauri117.html on line 409: 1920-luku oli Fitzgeraldin kultakautta. Hän keksi termin "jazz-aika", joka kuvaa 1920-lukua. Kultahattu, jota pidetään hänen uransa merkkiteoksena, ilmestyi 1925. Kun sen helmikuussa ensi-iltaan päässyt näyttämöversio menestyi, siitä tehtiin samana vuonna myös elokuva, ohjaajana joku Herbert Brenon. Fitzgerald teki useita matkoja Eurooppaan, etenkin Pariisiin ja Ranskan Rivieralle. Hän ystävystyi monien Pariisin amerikkalaisyhteisön jäsenten kanssa, etenkin kirjailija Ernest Hemingwayn kanssa, jota hän auttoi tämän kirjailijanuralla. Fitzgeraldin ja Hemingwayn ystävyys kuitenkin kariutui, ja Hemingway hyökkäili Fitzgeraldia vastaan monissa kirjoituksissaan. Ernest oli kade Scottin infinitesimaalisesti pidemmästä pipusta. Ja mustasukkainen siitä Zeldalle.
ellauri117.html on line 415: Zeldan terveys alkoi horjua: hänellä diagnosoitiin skitsofrenia vuonna 1930 ja 1932 hän joutui sairaalaan Baltimoressa, Marylandissä. Fitzgerald vuokrasi läheisestä Towsonista asunnon, jossa jatkoi romaaninsa kirjoittamista − tarinaa lupaavan nuoren psykiatrin Dick Diverin noususta ja tuhosta, hänen rakkaudestaan potilaaseensa Nicole Warreniin ja heidän avioliitostaan. Kirja koki monta muutosta: ensimmäisen version piti kertoa äidinmurhasta. Jotkut kriitikot ovat nähneet kirjan peiteltynä omaelämäkerrallisena teoksena, joka kuvaa Fitzgeraldin ongelmia vaimonsa kanssa, vauraan ja dekadentin elämäntyylin syövyttävää vaikutusta, kirjailijan itsekkyyttä ja itseluottamusta sekä alkoholismia.
ellauri117.html on line 444: Conrad ja sen Jessie
ellauri117.html on line 500: A lady about 8 months pregnant got on a bus.

ellauri117.html on line 538:

ellauri117.html on line 551: Weight gain is just a symptom. Yes, you read it right. Have you wondered why you end up gaining weight on a specific body part like belly or hips and thighs? The reason is an underline medical condition. Your body functions are governed by certain neurohormones also known as hormones.
ellauri117.html on line 608: Maxa-Shaftesburyn (1621-1683) pojanpoika, 3. Earl of Shaftesbury (1671—1713) oli mieltä että: Hobbes had set the agenda of British moral philosophy (a search for the grounding of universal moral principles), and Locke had established its method (empiricism). Shaftesbury’s important contribution was to focus that agenda by showing what a satisfactory response to Hobbes might look like but without giving up too much of Locke’s method. Shaftesbury showed the British moralists that if we think of moral goodness as analogous to beauty, then (even within a broadly empiricist framework) it is still possible for moral goodness to be non-arbitrarily grounded in objective features of the world and for the moral agent to be attracted to virtue for its own sake, not merely out of self-interest. In Shaftesbury’s aesthetic language, the state of having the morally correct motives is the state of being “morally beautiful,” and the state of approving the morally correct motives upon reflection is the state of having “good moral taste.” Shaftesbury argues that the morally correct motives which constitute moral beauty turn out to be those motives which are aimed at the good of one’s society as a whole. This good is understood teleologically. Furthermore Shaftesbury argues that both the ability to know the good of one’s society and the reflective approval of the motivation toward this good are innate capacities which must nevertheless be developed by proper socialization.
ellauri117.html on line 610: John Locke (1632-1704) was a close friend of the First Earl and an advisor to the family for years to come after the First Earl’s death. Locke was the personal physician and general advisor to the First Earl. He supervised the childhood medical care of Shaftesbury’s father, the degenerate Second Earl (1652-1699). He also helped find a wife for the Second Earl and he cared for her during her pregnancy with the Third Earl. Most significantly for our purposes, Locke supervised the Third Earl’s education. He personally chose Shaftesbury’s governess Elizabeth Birch and designed a curriculum for her to follow in her instruction of the child. This experience was, presumably, the basis for Locke’s later work Thoughts Concerning Education. Under Birch’s tutelage, Shaftesbury received a strong education in the Classics and became fluent in Greek and Latin by the age of eleven. Locke continued to check on Shaftesbury’s progress over the years. Locke served as a primary advisor to the young Shaftesbury, though Shaftesbury did not always follow Locke’s advice. Shaftesbury had many "philosophical" conversations with Locke, some of which are preserved in correspondence. "Mautonta!" huusi 3. Shaftersburyn Jaarli vähän väliä.
ellauri117.html on line 612: Essayn kuvaama keskustelu inhimillisen maxan mausta ja luonteesta sijoittui Shaftesburyn kotiin vuonna 1671. Tuolta ajalta on säilynyt kaksi teoksen luonnostelmaa. Tuohon aikaan Locke toimi myös ministerinä kauppa- ja viljelysministeriössä (Secretary of the Board of Trade and Plantations) sekä sortoministerinä siirtomaa-asioissa (Secretary to the Lords and Proprietors of the Carolinas), mikä auttoi häntä muotoilemaan ajatuksiaan kansainvälisestä kaupasta ja taloudesta.
ellauri117.html on line 620: Locke's theory of mind is often cited as the origin of modern conceptions of identity and the self, figuring prominently in the work of later philosophers such as Jean-Jacques Rousseau, David Hume, and Immanuel Kant. Lipilaari kusipäitä koko konkkaronkka. Locke was the first to define the self through a continuity of consciousness. He postulated that, at birth, the mind was a blank slate, or tabula rasa. Contrary to Cartesian philosophy based on pre-existing concepts, he maintained that we are born without innate ideas, and that knowledge is instead determined only by experience derived from sense perception. Eli tääkin vielä.
ellauri117.html on line 622: Locke stated his belief, in his Second Treatise, that nature on its own provides little of value to society, implying that the labour expended in the creation of goods gives them their value. From this premise, understood as a labour theory of value, Locke developed a labour theory of property, whereby ownership of property is created by the application of labour. In addition, he believed that property precedes government and government cannot "dispose of the estates of the subjects arbitrarily." Fucking capitalist. Karl Marx later critiqued Locke's theory of property in his own social theory.
ellauri117.html on line 624:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/34/Michelangelo_-_Dream_of_Life_NG8.jpg/800px-Michelangelo_-_Dream_of_Life_NG8.jpg" width="50%" />
ellauri117.html on line 627: Locken läheinen ystävä Lady Masham kutsui hänet vuonna 1691 Sir Francis Mashamin maatilalle Essexiin. Locke vietti siellä viimeiset vuotensa vaihtelevassa terveydentilassa kärsien välillä astmakohtauksista. Hänestä oli kuitenkin tullut whig-puolueen älyllinen sankari. Noihin aikoihin Locke kävi keskusteluja eri asioista muun muassa John Drydenin ja Isaac Newtonin kanssa. Like 'This asthma will be the death of me.' 'Please pass the piece of liver if you're done with it Isaac.'
ellauri117.html on line 629: Locke kuoli vuonna 1704 pitkällisen sairauden jälkeen. Hänet on haudattu High Laverin kylän kirkkomaalle, Harlowin itäpuolelle, Essexiin. Some scholars have seen Locke's political convictions as being based from his religious beliefs. Locke's religious trajectory began in Calvinist trinitarianism, but by the time of the Reflections (1695) Locke was advocating not just Socinian views on tolerance but also Socinian Christology. Täähän Sozzini oli Rusakonkin guru.
ellauri117.html on line 642: Kehuttava jumala ja meidän herran Jeshuan rasvixen iskä joka palkizi meitä kaikella pneumaattisella kehulla taivaanpankolla rasvixen muodossa kun valizi meidät siinä ennen maailman pystytystä meidät olemaan pyhiä ja laittamattomia vastapäätä sitä lempeydessä. Päätettyään etukäteen meidät adoptioon rasvixen Jeshuan läpitte siihen, sen tahdon hyväxinäkemyxen mukaisesti sen kehun kazomuxen hymistyxeen, missä se palkizi meitä laupiaalla jossa meillä on maxusuoritus sen veren läpi pääsy lipsahduxista sen armeliaisuuden rikkautta myöden jota se syyti meihin kaikessa viisaudessa ja harkinnassa tiedottaen meille sen tahdon salaisuuden sen näkemyxen mukaan jonka se oli etukäteen kexinyt: eräpäivien taloudellisuuden nimessä tehdä yhteenvedon kaikesta rasvixen muodossa, sekä ne taivaalliset että ne maalliset siellä minne myös meidät kuzuttiin etukäteen kazottuina sen pläänin mukaan joka hommasi kaiken sen tahdon halun mukaan notta me ollaan sen kazomuxen hymistyxeen ne etukäteen toivotut rasvixessa johon myös teidät kuultuanne totuuden ja selviämisenne ilouutisen ja tultuanne siitä vakuuttuneixi on sinetöity samaan komentoon pyhällä paineilmalla joka on meidän perinnön yleissitoumus talletuxen lunastuxeen sen käsityxen hymistyxeen jne.
ellauri117.html on line 646: Locke sanoo alaviitteessä ettei toi anakephalaiosasthai voi millään tarkoittaa recapitulate eli kertausta, et ei pidä tuijottaa kreikan kirjainta vaan Peevelin tarkoitusperiä. Mitkä se sitten olikaan. Tulee ezimättä mieleen Diodoros Siculuxen katadoulosasthai jonka kanssa äherrettiin viikkokausia kreikan opintojen alussa. Xerxes ho basileus ton person estratopedeuse epi ten Hellada boulomenos katadoulosasthai tous Hellenas. Hizi melkein osaan sen vieläkin ulkoa kuin Locke takusti Pauluxen. Make Lehto messusi sitä kovalla äänellä ja luki korkkareita kirjan takana.
ellauri117.html on line 649: destiny fate predetermination doom election foreordainment foreordination fortune inevitability karma kismet lot necessity ordinance portion preordainment preordination divine decree God's will course of events what is written way the ball bounces way the cookie crumbles circumstance stars providence chance luck fortuity serendipity what is written in the stars divine will Moirai Lady Luck handwriting on the wall condition horoscope hazard destination breaks circumstances the stars astral influence Dame Fortune God's plan what is in the books expectation afterlife Fates heritage cup dole inescapableness wyrd orlay Norns roll of the dice Parcae accident situation wheel of fortune lot in life coincidence state position break plight lap of the gods fixed future Judgment Day Moira misfortune handwriting on wall predicament divine intervention one's portion outside influence one's lot the way cookie crumbles the hand one is dealt.
ellauri117.html on line 655: Locke was at times not sure about the subject of original sin, so he was accused of Socinianism, Arianism, or Deism. Locke argued that the idea that "all Adam's Posterity are doomed to Eternal Infinite Punishment, for the Transgression of Adam" was "little consistent with the Justice or Goodness of the Great and Infinite God", leading Eric Half-Nelson to associate him with Pelagian ideas. However, he did not deny the reality of evil. Man was capable of waging unjust wars and committing crimes. Criminals had to be punished, even with the death penalty.
ellauri117.html on line 657: With regard to the Bible, Locke was very conservative. He retained the doctrine of the verbal inspiration of the Scriptures. The miracles were proof of the divine nature of the biblical message. Locke was convinced that the entire content of the Bible was in agreement with human reason (The Reasonableness of Christianity, 1695). Although Locke was an advocate of tolerance, he urged the authorities not to tolerate atheism, because he thought the denial of God's existence would undermine the social order and lead to chaos. That excluded all atheistic varieties of philosophy and all attempts to deduce ethics and natural law from purely secular premises. In Locke's opinion the cosmological (i.e. primus motor) argument was valid and proved God's existence. His political thought was based on Protestant Christian views. Additionally, Locke advocated a sense of piety out of gratitude to God for giving reason to men. Locke compared the English monarchy's rule over the British people to Adam's rule over Eve in Genesis, which was appointed by God. And stands to human reason, don't it?
ellauri117.html on line 661: There are always things that might suggest Mr. Locke was gay, such as his being a lifetime bachelor, having no children, and having a life that was surrounded by philosophical men, there is nothing that would give substance to said rumor. You might want to read Locke’s Fundamental Constitution of the Carolinas (1669) which was co-authored by The First Earl of Shaftesbury. It is rather draconian and clearly deviates from the principles of Locke’s more famous two Treatises. It is a matter of scholarly debate just how much Locke contributed to the positions on slavery in this document. Locke was also a good counter-voice to Rousseau in terms of perhaps a more individualistic bent, whereas Rousseau’s philosophy was more collectivist. I think if you look to the Preamble to the US Constitution you can see the influence of both, although the Bill of Rights has a much more individualist orientation.
ellauri117.html on line 665: John Locke was born on the 29th of August, 1632. He is famous for being a Philosopher. He and Sir Francis Bacon were among the first British empiricists and had a huge impact on social contract theory. John Locke’s age is 388. English philosopher and doctor commonly referred to as “The Father of Liberalism.” He was one of the Enlightenment Age’s most influential thinkers. His ideas heavily influenced the writing of the Declaration of Independence.
ellauri117.html on line 667: The 388-year-old philosopher was born in Wrington, England. He earned a medicine degree from Oxford in 1674. He had influential theories on limited government, right to property, and the social contract. His theory of mind led to modern understandings of identity and the self and influenced Kant, Hume, and Rousseau.
ellauri117.html on line 670: John Locke was born in 1630s. John Locke is part of G.I. Generation also known as The Greatest Generation. This generation experienced much of their youth during the Great Depression and rapid technological innovation such as the radio and the telephone. The initials "G.I." is military terminology referring to "Government Issue" or "General Issue". It's hard to know John Locke birth time, but we do know his mother gave birth to his on a Sunday. People born on a Sunday can often rely on sympathy from others and generally have luck on their side.
ellauri118.html on line 2: ad>
ellauri118.html on line 19: ad>
ellauri118.html on line 99: 21.6.2021 klo 13.49 - Bo Egov: Sade loppu. Ei sillä kuuhun menty.

ellauri118.html on line 148: Jos yrität samastua sexuaalisuuteen, et ole yksin. Vaikka kaikesta tiedämme tänään, on monia, jotka tuntevat silti kadonneensa sexuaalisuudestaan. He eivät tunne olevansa yhteydessä mihinkään. Se voi tuntua toisinaan turhauttavalta.
ellauri118.html on line 154: Siksi etsimme tiettyä sanaa kuvaamaan itseämme. Jos et tiedä mitä sexuaalisuutesi on, se voi saada sinut tuntemaan itsesi hieman kadonneeksi. Kun opit nimen jollekin, joka kuvaa sinua täydellisesti, olet kuin löytänyt validoinnin tunteistasi.
ellauri118.html on line 295: 2. Radiohiili kumoaa ajatukset pitkistä ajanjaksoista.
ellauri118.html on line 304: Evoluutioteorian vaikutus moraaliin - viime vuosisadan kehitys.
ellauri118.html on line 317:

Amadis And Oriana

ellauri118.html on line 319: Madison Julius Cawein
ellauri118.html on line 331: Drench dingles with laburnum light; Läpimäräxi kurut kultasadevalolla;
ellauri118.html on line 333: Rain rose-light down; and, poppy-bright, Sade ruusu-kevyt untuva; ja unikon kirkas,
ellauri118.html on line 368: Grow radiant with another light. Kasva säteileväksi toisella valolla.
ellauri118.html on line 372: As if no grief had ever been.- Aivan kuin surua ei olisi koskaan ollut. -
ellauri118.html on line 375: But Oriana and Amadis. Kuin Oriana ja Amadis.
ellauri118.html on line 381: adison Julius">Madison Julius Cawein (March 23, 1865 – December 8, 1914) was a poet from Louisville, Kentucky.
ellauri118.html on line 382: Madison Julius Cawein was born in Louisville, Kentucky on March 23, 1865, the fifth child of William and Christiana (Stelsly) Cawein. His father made patent medicines from herbs. Thus as a child, Cawein became acquainted with and developed a love for local nature.
ellauri118.html on line 384: After graduating from high school, Cawein worked in a pool hall in Louisville as a cashier in Waddill´s New-market, which also served as a gambling house. He worked there for six years, saving his pay so he could return home to write.
ellauri118.html on line 388: In 1912 Cawein was forced to sell his Old Louisville home, St James Court (a 2+1⁄2-story brick house built in 1901, which he had purchased in 1907), as well as some of his library, after losing money in the 1912 stock market crash. In 1914 the Authors Club of New York City placed him on their relief list. He died on December 8 later that year and was buried in Cave Hill Cemetery. Shouldn´t have speculated but on his own pen and paper.
ellauri118.html on line 390: Bel-tenebros oli Amadixen peitenimi sekobolzina. Komee pimee. Miraflores oli joku paikka joka on mainittu enemmän kuin kerran. Joo se oli se paikka kolmen viemäriputken lähellä jossa Amadis pyrki Orianan hilloviivalle. Taisi päästäkin? "por ganar la gloria de la demanda en la prueva de bien amar". Se on myös joku kunta Columbiassa, se on missä Keiko Fujimorin häitä vietettiin, ja se on ylellinen 5 tähden useasti palkittu Miraflores, joka sijaitsee Costa del Solilla Espanjassa Marbellan ja Fuengirolan puolivälissä. Aurinkorannikko sopii hyvin ympärivuotiseen lomailuun aurinkoisen ja lämpimän ilmaston ansiosta. Costa del Sol tunnetaan myös nimellä Costa del Golf, lukuisien golfkenttien ansiosta. Helkutti aurinkoa tässä enää kaivataan. Ja mikä hemmetti se on että termiittiapinan on pakko tehdä kaikesta monokulttuuria. Mirafiores indeed. Mä kazon lupiininkukkia Rauhixen mäellä ja remmon niitä irti maasta. Se on haitallinen vieraslaji, matukukka. Se tappaa kotimaiset lajit ja tekee täkäläiset kimalaiset mahoixi. Sellaista symbolismia.
ellauri118.html on line 397: Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos [ʃɔdɛʁlo də laklo] (18. lokakuuta 1741 Amiens, Ranska – 5. syyskuuta 1803 Taranto, Italia) oli ranskalainen upseeri, liikemies, diplomaatti ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti kirjeromaanistaan Vaarallisia suhteita (alkuteos Les liaisons dangereuses), joka ilmestyi vuonna 1782. Hän julkaisi myös runokokoelman, sovitti Madame Riccobonin romaanin Histoire d’Ernestine oopperalibretoksi sekä julkaisi yhteiskunnallisen tutkielman naisten kouluttamisesta. Taas yx tällänen Fenelon.
ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
ellauri118.html on line 413: Sanoko joku jossakin että Madame Bovary on matkittu Don Leukavasta? Molemmat luki jotain romanttista roskaa ja koitti sitä kotona. Flaubertilla on yllättäviä kytköxiä banaalin ja subliimin välillä. No sehän teki raakaa pilaa kaikesta romanttisuudesta. Taisi jäädä ize siitä aika osattomaxi. Flaubertin aviorikoxeen kiihottamissyytteen paras todiste oli virke: "Hän pääsisi siis vihdoinkin nauttimaan tuota rakkauden iloa, tuota lemmen kuumetta, jota hän oli jo lakannut toivomasta." No jo on heikkoa. Pierrekin pystyi parempaan. Maija väittää että aikalaiset eivät vielä ymmärtäneet style indirect libreä.
ellauri118.html on line 415: Venäläisiltä formalisteilta periytyvä jako kerrottuun tarinaan (”fabula”, story) ja kerrontaan eli esittämisen tapaan (”sjužet”, plot) on narratologian ytimessä kaikkein sitkeimmin eläviä dikotomioita. Gérard Genetten ja Mieke Balin määritelmistä saadaan seuraava synteesi: ”kertoja puhuu tekstin jonka sisältö on kertomus; fokalisoija esittää kertomuksen, jonka sisältö
ellauri118.html on line 418: ²Focalisation is a term coined by the French narrative theorist Gérard Genette. It refers to the perspective through which a narrative is presented. Genette focuses on the interplay between three forms of focalization and the distinction between heterodiegetic and homodiegetic narrators. Homodiegetic narrators exist in the same (hence the word 'homo') storyworld as the characters exist in, whereas heterodiegetic narrators are not a part of that storyworld. The term 'focalization' refers to how information is restricted in storytelling. Genette distinguishes between internal focalization, external focalization, and zero focalization. Internal focalization means that the narrative focuses on thoughts and emotions while external focalization focuses solely on characters' actions, behavior, the setting etc. Zero focalization is seen when the narrator is omniscient in the sense that it is not restricted. Focalization in literature is similar to point-of-view (POV) in film-making and point of view in literature, but professionals in the field often see these two traditions as being distinctly different. Genette's work was intended to reﬁne the notions of point of view and narrative perspective. It separates the question of “Who sees?” in a narrative from “who speaks?”
ellauri118.html on line 434: Die traditionelle Erzähltheorie, vertreten durch Franz Karl Stanzel, Gérard Genette, Seymour Chatman u. a. m, beschäftigt sich mit Elementen des „discours“ („Erzählweise“). Andere Theoretiker nehmen eher die Strukturen der „histoire“ („Erzählinhalt“) in den Blick. Damit bauen sich (erzählerische) Handlungen in dem vorgestellten Begriffsinventar aus Geschehnissen und Ereignissen auf. Während der Begriff „Handlung“ im deutschsprachigen Raum verwendet wird, wird sie etwa bei Genette als histoire und in der anglo-amerikanischen Erzähltheorie als story bezeichnet, der „Diskurs“ bei Genette als récit (narration) und im Angelsächsischen als plot. Während sich der „Diskurs“ als die kompositorische und sprachliche Realisierung einer Erzählung versteht; er verweist auf das „wie“ der Erzählung, wird in der „Geschichte“ der Gegenstand der Erzählung ausgemacht; sie verweist auf das „was“ der Handlung.
ellauri118.html on line 438: Willie van Peer, kognitiotieteellisten sovellusten edelläkävijä kirjallisuustieteessä, empiirisen lukijatutkimuksen puolestapuhuja ja elitistisen formalismin ponnekas vastustaja, pohtii kirjallisia teemoja käsittelevässä artikkelissaan, miksi juuri uskottomat aviovaimot ovat kaunokirjallisuudessa alati toistuva aihe. Van Peer perusteleen aiheen (tai teeman, hän ei erottele näitä kahta käsitettä) suosiota sen emotionaalisella ja kognitiivisella potentiaalilla: moraalisen valinnan ja sen mahdollisten seurauksien luoma jännite riittää kantamaan pitkääkin kertomusta. (Van Peer 2002, 256–258.) Väitän, että kysymys on kuitenkin ennen kaikkea narratologinen: kielletyn romanssin kirjallista traditiota on pitänyt ja pitää edelleen hengissä mielten lukemisen ja konstruoimisen halu, ja nämä intohimot ovat erottamattomasti kytköksissä kerronnallisiin strategioihin. No entäs se darwinistinen tosiseikka, että poikasista 5-15% syntyy käenmunista? Eiköhän se riitä tuomaan tälle teemalle pysyvää mielenkiintoa?
ellauri118.html on line 485: And again I´m ready with excuses, Ja taas on mulla verukkeita valmiina,
ellauri118.html on line 506: To drive men mad, that´s valour. On kova veto hullannuttaa mies.
ellauri118.html on line 534: In narratology (and specifically in the theories of Gérard Genette), a paradoxical transgression of the boundaries between narrative levels or logically distinct worlds is also called metalepsis.
ellauri118.html on line 546: Eli ehkä siinä kummassakin jotkin tasot lässähtävät, tunnelma latistuu. Ylevästä tulee alhaista, runollisesta arkista, sadun taika raukeaa. Sama fiilis kuin kun filmi katkee leffassa, valot syttyvät kesken kaiken ja kazomo siristelee silmiään karkkipaprujen ja popcornin keskellä. Aletaan keräillä takkeja ja pipoja. We apologize for the inconvenience. Meille kävi kerran niin oopperan The Elixir näytännössä. Tenori menetti äänensä, yleisö lähetettiin kesken kaiken kotio.
ellauri118.html on line 551: Alan uranuurtajille kuten Käte Hamburgerille ja Dorrit Cohnille fiktiivisen mielen esittäminen oli ennen kaikkea osoitus kertovan fiktion erityislaadusta muihin diskursseihin nähden – ainoa kerronnallisuuden alue, joka tarjoaa tiedollisen pääsyn toisen ihmisen tajuntaan (ks. Hamburger 1993, 81–89; Cohn 1978, 5–7; Cohn 2006, 35–38, 149). Cohn väittää klassisessa tutkimuksessaan Transparent Minds (1978), että kerronnalliset keinot, jotka päästävät meidät lähimmäksi henkilöhahmojen kokemusmaailmaa, ovat samaan aikaan kaikkein kirjallisimpia – kaikkein ilmeisimmin kirjailijan taiteellisen luomistyön tulosta.
ellauri118.html on line 556: Kenen pää nyökkää kenen pylly pylkkää. Ize pidän enemmän perinteisen tyylin hiihdosta kuin vapaasta. Se on luontoystävällisempi. Ei suxien ole tarkoitus olla mitään luikkareita, ja tollasia straadoja ei saa mezään tehdyxi kuin koneella.
ellauri118.html on line 558: Ensimmäinen style indirect librestä ranskan kielessä kirjoittanut tutkija Charles Bally nimittääkin ”style indirect librea” kaunokirjalliseksi ajattelun figuuriksi (ei ”puheen esittämiseksi”), ”figure de pensée” (Bally 1914, 407). Ei ole enää kyse kieliopillisesta muodosta, vaan kirjallisesta ajattelun kuviosta. Kuvion ymmärrän tapana saadaan aikaan ja ilmaista jokin esitys, joka ei noudata objektiivista todellisuutta eikä kielitieteellistä
ellauri118.html on line 609: Useimmat Behnin näytelmistä kantaesitettiin Lontoon Dorset Gardenissa, ja siellä myös Veijari sai ensi-iltansa vuonna 1677. Ensi-illassa oli läsnä teatteria harrastava kuningas Kaarle II. Näytelmän suosiota kuvaa myös se, että vuosisadan loppuun mennessä Veijari palasi näyttämölle muutaman vuoden välein. 1700-luvun ensimmäisellä puoliskolla Veijarin suosio vain kasvoi, mutta sitten näytelmä unohdettiin yli kahdeksisadaksi vuodeksi. Veijarin esitykset alkoivat uudestaan, kun Royal Shakespeare Company löysi sen vuonna 1986. Suomen lisäksi Veijaria on esitetty useissa muissa maissa.
ellauri118.html on line 636: In alone Thicket, made for Love, Syrjäisessä pusikossa, panovalmiina,
ellauri118.html on line 676: By swift degrees advancing where Hän etenee nopein ottein sinne
ellauri118.html on line 679: That awful Throne, that Paradise, Se hurja valtaistuin, paratiisi,
ellauri118.html on line 689: Cloris half dead and breathless lay, Kloorikana puolikuolleena ja palavissaan,
ellauri118.html on line 709: Ready to taste a Thousand Joys, Valmiina maistelemaan 1000 iloa,
ellauri118.html on line 715: Mad to possess, himself he threw Panohulluna hän heittäytyi pukille
ellauri118.html on line 724: Faintness it slacken´d Nerves invade : Jos ei paisuvainen täyty, jää jökötys.
ellauri118.html on line 742: Or calm that Rage that had debauch´d his Love. Eivät liennä raivoa joka pilas panon.
ellauri118.html on line 746: Which Love and soft Desire had bred, Jonka rakkaus ja pehmo halu synnytti,
ellauri118.html on line 771: No Print upon the Grassie Road Ei jätä nurmettuneelle tielle jälkeä,
ellauri118.html on line 776: All that the Gods e´re made of Fair. Kaiken mitä jumalat on tehneet suloista.
ellauri118.html on line 790: Had Damn´d him to the Hell of Impotence. Manasi hänet kyvyttömän helvettiin.
ellauri118.html on line 795: Sanoo Maija Mäkelä, joka on frankofiili. Anglisti Monika Fludernik peukutti Aphra Behniä. Kai sit pitää kazoa myös tota Prinsessa Cleveä, jonka kirjoitti Madame de La Fayette. Madame de La Fayette, oik. Marie-Madeleine Pioche de La Vergne, kreivitär de La Fayette, (18. maaliskuuta 1634 Pariisi - 25. toukokuuta 1693 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija. Hän kirjoitti romaanin La Princesse de Clèves (suom. Clèvesin ruhtinatar), joka oli Ranskan ensimmäinen historiallinen romaani ja kirjallisuuden historian ensimmäisiä psykologisia romaaneja. Magdaleena oli aika viriilin näköinen. Kuin myös sen kamu Madeleine de Scudéry, molemmat presiöösin tyylisuunnan viirikukkoja (tai kanoja). Olikohan ne kaikki lepakoita? Cohérente avec elle-même, Mlle de Scudéry est d´ailleurs restée célibataire toute sa vie. Mikä ei ollutkaan aivan vähän, se eli 94-vuotiaaxi.
ellauri118.html on line 797: Madeleine de Scudéry, pseudonyymi Sapho (15. lokakuuta 1607 Le Havre, Ranska – 2. kesäkuuta 1701 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija. Madeleine de Scudéry, jonka aatelinen isä oli kotoisin Provencesta, asui yhdessä veljensä, kirjailija Georges de Scudéryn kanssa vuoteen 1655, ja oli hänen tavoin [tapoinensa? höh] kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän omaksui aikakauden tyylisuunnan, ns. presiöösin tyylin, ja jo ennen kuin hän vuonna 1644 lähti veljensä mukana Marseilleen, hän kävi markiisitar Catherine de Vivonnen salongissa Hôtel de Rambouillet´ssa, kuten hän Fronde-kapinan jälkeen kuului Hôtel de Nevers´n ja Hôtel de Créquin kantavieraisiin.
ellauri118.html on line 801: Lauantaiseura on ollut meilläkin. Runebergin ympärille muodostui 1830-luvulla Helsingissä niin sanottu Lauantaiseura. Tähän piiriin kuuluivat muun muassa runoilijat J. J. Nervander ja Fredrik Cygnaeus. Muita ajan runoilijoita olivat Lars Stenbäck, Zacharias Topelius ja E. A. Ingman. Huomattavampia omaperäisiä teoksia alkoi ilmestyä suomeksi 1860-luvulla. Kaikilla noilla on katu stadissa, paizi Ingman, jolla on katu Kuopion Niiralassa sekä jäätelö. Savukkeet ovat saavuttaneet tupakoizijain suosion. Polttajien joukko kasvaa jatkuvasti. Liittykää Tekin Kerhon polttajiin. Tuskinpa tupakoivat setämiehet tieten apinoivat sinisukkia.
ellauri118.html on line 807: Madeleine de Scudéryn romaaneille on ominaista sisällön puolesta se että hän käsittelee rakkautta, historiallisia ja klassisistisia aiheita allegorian muodossa ja ottaa presiositeetin hengessä etäisyyttä kaikkeen, mikä hänen mielestään on alhaista ja vulgaaria. Hänet liitetään usein barokkiin, mutta toisaalta hänen teoksensa olivat tärkeä silta keskiajan ritarikirjallisuudesta romantiikkaan. Hänen kymmenosainen teoksena Artamène ou le grand Cyrus, jossa on 2,1 miljoonaa sanaa, on maailmanhistorian pisimpiä romaaneja. Se ei olis sormellakaan koskenut mun penseisiin, ne eivät ole riittävästi presiöösejä.
ellauri118.html on line 809: La Princesse de Clèves est un roman de Madame de La Fayette, d´abord publié anonymement en 1678. Le roman prend pour cadre la vie à la cour des Valois « dans les dernières années du règne de Henri Second », comme l´indique le narrateur dans les premières lignes du récit. Il peut donc être défini comme un roman historique, même s´il inaugure, par bien des aspects (souci de vraisemblance, construction rigoureuse, introspection des personnages) la tradition du roman d´analyse. C´est en effet un des premiers romans dits psychologiques, ce qui contribue à sa modernité.
ellauri118.html on line 811: Résumé: L’histoire se déroule dans un cadre spatio-temporel historique, entre les mois d´octobre 1558 et de novembre 1559, à la cour du roi Henri II, puis de son successeur François II.
ellauri118.html on line 812: Mademoiselle de Chartres est une jeune fille de 15 ans qui arrive à la cour du roi Henri II. Le prince de Clèves tombe amoureux d´elle, mais ce sentiment n´est pas partagé. Ils se marient. Elle tombe amoureuse du duc de Nemours, mais leur amour serait illégitime, puisqu´elle est mariée. Afin d´éviter de le revoir elle se retire de la cour, et avoue sa passion à son mari. Celui-ci meurt de chagrin. Elle décide alors de se retirer dans un couvent.
ellauri118.html on line 816: Sacré roi de France le 26 juillet 15471 à Reims, il prend comme emblème le croissant de lune, qui est depuis toujours celui de la maison d´Orléans à laquelle il appartient en tant que fils cadet de François Ier[réf. nécessaire]. Ses devises sont Plena est œmula solis (« L´émule du soleil est pleine ») et Donec totum impleat orbem (« Jusqu´à ce qu´elle remplisse le monde tout entier »).
ellauri118.html on line 820: Son règne marque également l´essor du protestantisme qu´il réprime avec davantage de rigueur que son père. Devant l´importance des adhésions à la Réforme, Henri II ne parvient pas à régler la question religieuse, qui débouche après sa mort sur les guerres de Religion.
ellauri118.html on line 824: La Princesse de Clèves témoigne également du rôle important joué par les femmes en littérature et dans la vie culturelle du XVIIe siècle, marquée par le courant de la préciosité. Madame de La Fayette avait fréquenté avant son mariage le salon de la marquise de Rambouillet et, comme son amie Madame de Sévigné, faisait partie du cercle littéraire de Madeleine de Scudéry, dont elle admirait les œuvres.
ellauri118.html on line 826: Roman fondateur, La Princesse de Clèves est évoqué comme l’un des modèles littéraires ayant inspiré Balzac, Raymond Radiguet ou même Jean Cocteau. Pas Marcel Proust, qui etait inspiré par Madame de Sevigné.
ellauri118.html on line 830: With La Princesse de Clèves, Mme. de La Fayette created a new kind of fiction,—"substituting," says Saintsbury, "for mere romance of adventure on the one hand, and stilted heroic work on the other, fiction in which the display of character is held of chief account."
ellauri118.html on line 834: Her father belonged to the lesser nobility, and was for awhile governor of Pontoise, and later of Havre. Her mother was sprung from an ancient family of Provence, among whom, says Auger, literary talent had long been a heritage; but the mother herself — if we are to believe Cardinal de Retz, but why should we believe that fuckhead — possessed no talent save that of intrigue. Well that's half of a novelist's job according to narratologists.
ellauri118.html on line 836: Mme oli opillisesti sivistynyt, muttei halunnut säikytellä sillä setämiehiä. Sit kuoli tender isä ja äisky nai Madame Sevignén sukulaisen, jonkun Chevalierin.
ellauri118.html on line 840: How close and lasting was this friendship is seen on almost every page of Mme. de Sévigné's correspondence. Indeed, so often does the name of Mme. de La Fayette occur in Mme. de Sévigné's letters to her daughter, that the latter may well have been jealous of her mother's friend. The companionship of Mme. de Sévigné was, after the death of La Rochefoucauld, the chief comfort of Mme. de La Fayette in her ill-health and seclusion; and it was from the sick-chamber of her friend that Mme. de Sévigné's letters would seem to have been written in those latter years. In 1693, soon after the death of Mme. de La Fayette, Mme. de Sévigné writes as follows of her dead friend: "Je me trouvois trop heureuse d'être aimée d'elle depuis un temps très-considérable; jamais nous n'avions eu le moindre nuage dans notre amitié.
ellauri118.html on line 848: Henrietta Anne Stuart av England, född 16 juni 1644 i Exeter, död 30 juni 1670, på franska kallad Henriette d'Angleterre, och var ibland familjärt känd som Minette, var en fransk prinsessa, hertiginna av Orléans; gift med den franske prinsen hertig Filip av Frankrike, Hertig av Orléans. Hon var yngsta dotter till kung Karl I av England och Henrietta Maria av Frankrike.
ellauri118.html on line 850: Då hon var 17 år gammal, 1661, gifte hon sig med kusinen Filip I, hertig av Orléans, son till hennes morbror Ludvig XIII av Frankrike och ende bror till Ludvig XIV av Frankrike. Äktenskapet hade arrangerats av Ludvig XIV och hans mor Anna av Österrike direkt efter att monarkin hade återinförts i England och hennes bror bestigit tronen, vilket i ett slag gav henne politiskt betydelse; det har sagts att detta var det första självständiga politiska beslut av vikt som kungen tog, efter att han fram till kardinal Mazarins död samma år överlämnat politiken åt denne. Det ansågs också angeläget att snabbt gifta bort Filip, som var homosexuell, och Henrietta utgjorde då i egenskap av prinsessa ett snabbt alternativ till att arrangera ett rangmässigt acceptablet parti. Henrietta och Filip inledde aldrig något förhållande med varandra, och Filip föredrog män, särskilt Chevalier de Lorraine, men han accepterade att ha samlag med henne regelbundet för reproduktionens skull.
ellauri118.html on line 852: Ludvig XIV stod sin svägerska mycket nära, och han troddes även vara far till hennes döttrar. Både Louise de la Vallière och Madame de Montespan var ursprungligen hovdamer hos Henrietta, och hon uppmuntrade 1661 förhållandet mellan kungen och Louise de la Vallière för att tysta ryktena kring henne själv och Ludvig. Ludvig sörjde mer vid hennes död än vad Filip gjorde, vilket även det bidrog till de ryktena. Det har aldrig bekräftats att Henrietta och Ludvig hade ett förhållande, men hon var huvudperson vid många av hans fester och hennes man var svartsjuk på det inflytande hon utövade på hans bror.
ellauri118.html on line 854: Då hon dog trodde många att hon hade blivit förgiftad av vänner till hennes makes svartsjuka älskare och landsförvisade gunstling Chevalier de Lorraine. Obduktionen visade dock att Henrietta Anna hade avlidit av bukhinneinflammation orsakad av ett magsår [vid 26 års ålder? föga trovärt.]. Fortfarande kvarstod dock oklarheter. En bukinflammation skulle ha förorsakat smärta en lång tid innan, men Henrietta var omvittnat frisk ända fram till den dag hon plötsligt dog. Misstankarna om mord kvarstod och har aldrig kunnat bevisas.
ellauri118.html on line 858: La Rochefoucauld had been embittered by disappointed ambition, ill health, and the loss of his favorite son; and his opinion of humanity in general and of women in particular was none too lofty, to say the least. Perhaps Mme. de La Fayette´s greatest service in this respect was in toning down the severity of the immortal Maxims.
ellauri118.html on line 862: Mme. de La Fayette died in 1693. During her last years ill health and sorrow had forced upon her an almost absolute seclusion, and she died forgotten by all except a few faithful friends. The place of her burial is unknown.
ellauri118.html on line 877: Il dit aussi que, quand on n´est point aimé, on souffre encore davantage de voir sa maîtresse dans une assemblée; que plus elle est admirée du public, plus on se trouve malheureux de n´en être point aimé; que l´on craint toujours que sa beauté ne fasse naître quelque amour plus heureux que le sien; enfin, il trouve qu´il n´y a point de souffrance pareille à celle de voir sa maîtresse au bal, si ce n´est de savoir qu´elle y est, et de n´y être pas.
ellauri118.html on line 880:

Isebel Gileadissa

ellauri118.html on line 882: Haista kuule iso paska sanoi Pirkko, samaa sanoi pirkonnäköinen Petteri, ja vielä pirkonnäköisempi Anna. Peggy pohtii 60-luvun nuoruutta. Kaikki oli silloin mahdollista ja luvallista. Luke ei ollut sen eka mies, ei ainoa eikä viimenenkään ellei Gileadin setämiehet olis puuttuneet asiaan. Graeme oli varmasti vanha kunnon Pat. Peggy on narsisti, siitä ei ole pienintäkään epäilystä. Ei se halua että sen tyttärellä menee hyvin ilman sitä. Se ei pyyhi kasvojaan ettei meikit tuhriudu, se järjestelee ilmeensä oven takana. Liz Moss on toinen samanmoinen. Tunnen itseni typeräxi, haluisin kazoa peilistä miltä näytän. Näyttääx mun perse tässä isolta? Kyllä se näyttää.
ellauri118.html on line 946: Among the many changes made to the original book, one of the most noticeable is how two characters — Serena Joy and Commander Waterford — are played by much younger actors than expected. 35-year-old Australian actress Yvonne Strahovski plays Serena, while 46-year-old Joseph Fiennes was cast as the Commander.
ellauri118.html on line 948: "I felt like in the novel there's only so much of the dynamic between Serena Joy and Offred that you're going to see, but in a TV show it's going to go on and on and on hopefully for years. The element that was missing for me was the direct competition between the two women," Miller said. I felt that it was a more active dynamic if Serena Joy felt like this person was usurping her role not only as the reproductive object of the house but gradually taking away the wifely duties, the intimate duties, the romantic, sexual duties." Mitä romanttista on panossa? Se on romanttista ettei paääse pukille vaikka mieli tekisi.
ellauri118.html on line 956: "She was so astonishing in her audition," Miller said. "She made me feel sorry for Serena Joy, which is seemingly an impossible task. I felt bad for her. She was so wonderful and terrifying. And she's quite tall, so that works really well with Lizzie who is more small. Serena Joy wears heels and Lizzie doesn't. To have this towering viking standing over her ... she's physically intimidating." Yvonne is a whip-strong woman. Lizzie [Elizabeth Moss] is also quite strong but on the pudgy side. The two of them together, you feel like, 'I'd love to see them go toe-to-toe in a cage match.'" A mud fight with nothing on, now that would be the thing. Maybe in the next season, stay tuned.
ellauri118.html on line 962: In the book, all of the people in Gilead are white. People of color have been "resettled" to other areas of the country.
ellauri118.html on line 972: The show modernizes the setting with references to Uber and Craigslist.
(Mikä vitun Craigslist? Craigslist is an American classified advertisements website with sections devoted to jobs, housing, for sale, items wanted, services, community service, gigs, résumés, and discussion forums. Craig Newmark began the service in 1995 as an email distribution list to friends, featuring local events in the San Francisco Bay. Privately owned company. Property is theft.)
ellauri118.html on line 976: In the book, Offred and her husband never joined any of the pre-Gilead protests.
ellauri118.html on line 994: The show features flashbacks to the origin of Gilead, revealing a new storyline for Serena and the Commander.
ellauri118.html on line 996: The trade delegation from Mexico was a new plot for the show. The book only shows tourists visiting Gilead.
ellauri118.html on line 998: The show implies early on that Luke is dead. Later on, it turns out that he was just in the shower all the time.
ellauri118.html on line 1000: The book leaves Luke's fate completely ambiguous, but on the show, he's living as a refugee in Canada.
ellauri118.html on line 1068: Danny sanoo radiolähetyksessä päättäneensä, ettei koskaan eroaisi vaimostaan. Armi kuitenkin eräänä päivänä kysyi, menisikö Danny hänen kanssaan naimisiin. – Sitten kun tämä hetki tuli, jolloin Armi kysyi mennäänkö naimisiin, sanoin joo, mennään naimisiin edellyttäen, että sinä et enää juo viinaa ja jätät tuon seurueen, Danny kertoo. Aavikon sisko Marja-Liisa Kauranen kommentoi Dannyn kertomusta Ilta-Sanomille. Kauranen sanoo, että Dannyn sanat antavat tilanteesta vääristyneen kuvan, sillä naimisiin menosta oli puhetta jo ennen Aavikon alkoholisoitumista. Kaurasen mukaan naimisiin meno ei siis riippunut yksin hänen siskostaan tai tämän sairastumisesta. Pari ei saanut koskaan virallisesti toisiaan. Danny Lipsanen oli koko suhteen ajan naimisissa Liisa Lipsasen kanssa mutta sai säännöllisesti Armilta kosteata pillua.
ellauri118.html on line 1114: Growing up, Atwood heard stories from her grandmother about Mary Webster, a colonial woman who was half hanged in Hadley, Massachusetts in 1685 for witchcraft, several years before the infamous Salem witch trials began in 1692. Atwood's grandmother often referred to Webster as a relative, though she sometimes denied it, and her ancestry can't be definitively proven one way or the other.
ellauri118.html on line 1125: This passage is from the beginning of the poem "Half-Hanging Mary" by Margaret Atwood. Poverty and neglect did not improve Mary’s fiery temper, and she spoke harshly when offended, wrote Sylvester Judd in his 1905 History of Hadley. Witches supposedly suckled their ‘imps’ or ‘familiars’ — maybe even the devil — in exchange for help with their magic.
ellauri118.html on line 1126: Local farmers claim that their cart horses sometimes refuse to go past Webster’s home, which is on one of the main roads. But, if the man goes inside and beats Mary, then the horse will go past. “So, the idea developed that her supernatural powers could be stopped if they somehow physically assaulted her,” Marshall says.
ellauri118.html on line 1128: In January of 1685, Philip Smith, a leading light of the community of Hadley, falls very ill. Based on this, Marshall says, the community decides that to help Smith, they will “do something to Mary.”
ellauri118.html on line 1132: In 1684, Webster was accused verbally by Philip Smith. Smith was a judge, a deacon, and representative of the town of Hadley. He has also been described as a hypochondriac. He seems to have believed in the real power of witchcraft and that his afflictions were being magically caused by Mary Webster in collaboration with the devil.
ellauri118.html on line 1133: While he lay ill, a number of brisk lads tried an experiment upon the old woman. Having dragged her out of her house, they hung her up until she was near dead, let her down, rolled her some time in the snow, and at last buried her in it and there left her, but it happened that she survived and the melancholy man died.
ellauri118.html on line 1136: A fat guy Cotton Mather in priest collars with a wig rather like Ms. Atwood's hair, whose dad's name to top it all was Increase, wrote on this.
ellauri118.html on line 1137: Mather claims that it was only during this night of vigilante violence perpetrated against Mary Webster that Smith was able to sleep peacefully. "Upon the whole, it appeared unquestionable that witchcraft had brought a period unto the life of so good a man," Mather concludes.
ellauri118.html on line 1140: He had Parkinson's disease, and his hands shook, so he needed a straw to drink — but he waited weeks before his jailers gave him one.
ellauri118.html on line 1149: The failure to include obese body types in the television adaptation was a major oversight. The Handmaid’s Tale should have done better by fat women.
ellauri118.html on line 1151: As for Trump, among his many disgusting offenses are his admission to sexual assault, and his fat-shaming of women in the spotlight.
ellauri118.html on line 1157: Self-important, supercilious academic humor lightens the intense and chilling conclusion to Offred´s eerily bland recorded narrative.
ellauri118.html on line 1159: Additional facts indicate that the theocratic repression found in Gilead also existed in Seattle, Washington, and Syracuse, New York.
ellauri118.html on line 1164: The amount Peixoto earn in different countries varies greatly. In Peru they earn 6.8% more than the national average, earning S/. 20,704 per year; in South Africa they earn 449.72% more than the national average, earning R 1,306,340 per year; in United States they earn 21.93% more than the national average, earning $52,612 USD per year, but in Canada they earn just 1.53% more than the national average, earning $50,441 CAD per year. Hmm. This must be intentional. It tells us something, but what the heck?
ellauri118.html on line 1167: Eurydice in Greek mythology, the luckless bride bitten by a snake on her wedding day. Her husband, Orpheus, the famed musician, convinced Hades to let Eurydice return to earth. However, Orpheus disobeyed the strictures of the journey and looked at Eurydice too soon, thus dispatching her back to the abode of the dead forever.
ellauri118.html on line 1169: "Hännystelijän kokemuxia" suomennoxessa ei tule alkuperäisestä, vaan on suomentajan lame yritys tavoittaa "Handmade Tail" sanaleikkiä. Maininta Chaucerista (Canterbury Tails) samassa yhteydessä got lost in translation. (Taputuxia.) Käsineiti-sarja on sopivan kauhistuttava ja tehokas keino, jolla naispuolinen asujaimisto saa puhalletuxi liiat höyryt ulos izestään. Näille muissa suhteissa tiukassa kurissa pidetyille orjattarille on varmaan erittäin mieluista aina silloin tällöin repiä mies paljain käsin kappaleixi, edes in effigie. Sarjassa on Gileadin patriarkaalisesta järjestyxestä huolimatta myös paljon matriarkaalisia ainexia. Lapset vaan puuttuvat, vaikka niistä on paljon puhetta, mikä kertoo kohdeyleisöstä paljonkin. Siitä puhe mistä puute.
ellauri119.html on line 2: ad>
ellauri119.html on line 19: ad>
ellauri119.html on line 80: Dictionary Entries Near holy: holt Holt holus-bolus holy holy ark holy basil holy bread See More Nearby Entries.
ellauri119.html on line 88: More Definitions for holy: holy adjective: English Language Learners Definition of holy:
ellauri119.html on line 91: Kids Definition of holy: holy adjective ho·ly | ˈhō-lē holier; holiest
ellauri119.html on line 101: Love words? Need even more definitions? Subscribe to America's largest dictionary and get thousands more definitions and advanced search—ad free!
ellauri119.html on line 123: When you realize that Robin is referencing a telecommunications company that was founded as International Telephone & Telegraph in this season two episode, you know the reference is an outdated one. IT&T got out of the telecommunications game in 1986. It has been reformed a number of times into its current state, ITT Corporation. Amusingly, at the time Robin made the reference, IT&T and ABC (which aired "Batman") nearly merged with each other.
ellauri119.html on line 141: In the season one episode "Not Yet, He Ain't," Batman and Robin go back to the Batcave to relax with some nice cool milk after surviving an attempt on their lives by the Penguin. What's to love about this exclamation is that Robin is so enraged and yet he's carrying a glass of milk and it just looks adorable instead.
ellauri119.html on line 148: In the season one episode "The Londinium Larcenies," Lady Prudence remarks to Robin that she received an MS in finishing school. He wonders what an MS is, and she says that it is a Mistresses of Shoplifting, to which Robin remarks "holy contributing to the delinquency of minors!"
ellauri119.html on line 152: In the season three episode "Nora Clavicle and the Ladies' Crime Club," Batman, Robin, and Batgirl are forced to intertwine themselves into a giant human knot. Robin responds to this idea by referencing the instructions to basic stitch patterns.
ellauri119.html on line 156: In the season one episode "When the Bookworm Turns," the evil Bookworm's Gal Friday is named Lydia. Batman and Robin discover her tied up and left behind by the Bookworm. Robin's response when he sees her is to shout, "holy Cinderella!" Which, of course, has nothing to do with the situation at hand at all. Or perhaps Batman read Robin a different "Cinderella" than others. Suomalainen Tuhkimo oli miespuolinen. Varmaan Batman luki sitä pikku homopetterille.
ellauri119.html on line 160: In the season one episode "True or False Face," when Batman and Robin figure out that False Face's next robbery target is the Ladd Armored Car Company, Robin shouts out "holy bouncy boilerplate!" Yes, you are correct. That does, indeed, not make any sense.
ellauri119.html on line 166:

Holy Paderewski!

ellauri119.html on line 168: During another one of their piano-related misadventures, Robin name-checks another Polish great, the famous pianist (and later Prime Minister of Poland), Ignacy Jan Paderewski.
ellauri119.html on line 184: In the season one episode "Zelda the Great," Batman is about to capture a magician after she stole some priceless jewelry, but she escapes using sleight-of-hand. Robin is right after Batman and remarks "holy hole in a doughnut!" The words make no sense in this situation. Oddly enough, a track on the "Batman" soundtrack was titled "Holy Hole in a Doughnut." Made more sense to Robin than you'd think.
ellauri119.html on line 192: Batman and Robin travel to the spa, where they are escorted by her goons, leading to the following amazing exchange:
ellauri119.html on line 207: Kaikkein pyhin oli juutalaisten tabernaakkelin sisin laatikko, holiest of the holy. Se aukeni vain Moosexen sauvalla, sinne ei reikäläisillä ollut mitään asiaa. Tästäpä saadaan hyvä aasinsilta yhdistämään päivän aiheita: pyhyyttä, rakkautta ja jumalaa. Kun olin Rauhixen puuseessa lukemassa vanhoja valittuja paloja kaikessa rauhassa, silmiin osui artikkeli, jossa annettiin vinkkejä rakkauden säilyttämisexi puolisoiden välillä. Tuli mieleen toimisivatko nämä vinkit myös ylöspäin? Eli parantuisiko jumalasuhde jos jumala ottaisi rakkaudessa luomakuntaansa huomioon seuraavat ehdotuxet:
ellauri119.html on line 229: Hellyys. Tunnut usein pelkäävän hellyyden osoittamista koskettamalla - kenties sixi että koskettamiseen sieltä liittyy usein tiedostamattomia sexuaalisia tabuja. Voit aloittaa puristamalla kättä, taputtamalla olalle, ja sipaisemalla sieltä sormenpäillä. Siitä voimme siirtyä lämpimään halauxeen tai hellään suukkoon. Sylin avaaminen toiselle ei paljon vaadi, ja kuitenkin se on 1 selvimpiä rakkaudenosoituxia. Ja tule ize tällä kertaa, älä lähetä poikia tai pelkkää henkeä, se ei tuntunut Neizyt Mariasta miltään, ja Magdalenakin oli aika pettynyt. Lähetä lapsi asialle, mene ize perästä. Tule oikein ja purista!
ellauri119.html on line 248:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b5/The_Dark_Triad.png/440px-The_Dark_Triad.png" height="200px" style="padding-bottom:50px" />
ellauri119.html on line 249:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/95/Triangular_Theory_of_Love.svg/1280px-Triangular_Theory_of_Love.svg.png" height="200px" style="padding-bottom:50px" />
ellauri119.html on line 250:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f7/Colour_Wheel_of_Love.jpeg/800px-Colour_Wheel_of_Love.jpeg" height="200px" style="padding-bottom:50px" />
ellauri119.html on line 257: In psychology, the dark triad comprises the personality traits of narcissism, Machiavellianism, and psychopathy. They are called "dark" because of their malevolent qualities.
ellauri119.html on line 259: The triangular theory of love suggests "intimacy, passion and commitment" are core components of love. The color wheel theory of love is an idea created by Canadian psychologist John Alan Lee that describes six styles of love, using several of the Latin and Greek words for love. First introduced in his book Colours of Love: An Exploration of the Ways of Loving (1973), Lee defines three primary, three secondary and nine tertiary love styles, describing them in terms of the traditional color wheel. The three primary types are eros, ludus and storge, and the three secondary types are mania, pragma and agape.
ellauri119.html on line 261: The Christian doctrine of the Trinity (Latin: Trinitas, lit. 'triad', from Latin: trinus "threefold") holds that God is one God, and exists in the form of three coeternal and consubstantial persons: the Father, the Son (Jesus Christ), and the Holy Spirit. The three persons are distinct, yet are one "substance, essence or nature" (homoousios). In this context, a "nature" is what one is, whereas a "person" is who one is. ???
ellauri119.html on line 266: Kun joku juttu on oikein hämärää, sitä voi hämmentää lisää vielä hämärämmällä selityxellä. Obscurum per obscurius. Jos se ei riitä voi sanoa että se on mysteeri. Credo quia absurdum. Kaadu tai mä kaadan sut. Sä uskot tän tai sä itket ja uskot.
ellauri119.html on line 279: וְר֣וּחַ קָדְשׁ֑וֹ (Ruah qadesow) – His Holy Spirit (Isaiah 63:10)[23]
ellauri119.html on line 281: וְר֣וּחַ קָ֝דְשְׁךָ֗ (Ruah qadseḵa) – Your Holy Spirit (Psalm 51:11)[24]
ellauri119.html on line 326: In all branches of Judaism, the God of the Hebrew Bible is considered one singular entity, with no divisions, or multi-persons within, and they reject the idea of a co-equal multi-personal Godhead or "Trinity", as actually against the Shema. They do not consider the Hebrew word for "one" (that is "echad") as meaning anything other than a simple numerical one.
ellauri119.html on line 328: The Shema Hebrewשמע ישראל ה׳ אלוהנו ה׳ אחד Common transliterationSh’ma Yisrael Adonai Eloheinu Adonai Echad EnglishHear, O Israel! The Lord is our God! The Lord is One!
ellauri119.html on line 336: God, the Cause of all, is one. This does not mean one as in one of a pair, nor one like a species (which encompasses many individuals), nor one as in an object that is made up of many elements, nor as a single simple object that is infinitely divisible. Rather, God is a unity unlike any other possible unity. This is referred to in the Torah (Deuteronomy 6:4): "Hear Israel, the Lord is our God, the Lord is one."
ellauri119.html on line 364:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4e/Paul_Avril_-_Les_Sonnetts_Luxurieux_%281892%29_de_Pietro_Aretino%2C_2.jpg" width="50%" />
ellauri119.html on line 372: Whenever semen (cum) or pre-cum gets in your vagina, pregnancy can happen — whether it´s your first time or your hundredth time having sex. Pregnancy can also happen if cum gets on or near your vulva (your outside genitals), or if fingers that have wet cum on them touch your vulva or vagina. Remember: it only takes one tiny sperm to cause pregnancy. Read more about how pregnancy happens.
ellauri119.html on line 378: For instance, you can get pregnant by the Moomin mug method, or by the Holy Ghost. In the first case, Roman catholics vote for yes, Orthodox are more traditionalist. But with modern in vitro methods, who can tell? Some have got infected, one hears, from contaminated toilet seats. Mary oughta have used tissue paper before sitting down. Two women can make a baby nowadays, pace toxic masculine Christians who used immaculate conception as an argument that the holy ghost too is male. Another all male panel.
ellauri119.html on line 385: Define god? In monotheistic thought, God is defined as the supreme being, creator, and principal object of faith. God is usually conceived of as being omnipotent, omniscient, omnipresent and omnibenevolent as well as having an eternal and necessary existence. A good definition because it is creative, too bad that's no longer allowed by the modern logicians. Existence and uniqueness must be proven separately. Damn them to hell!
ellauri119.html on line 391: Although transcendence is defined as the opposite of immanence, the two are not necessarily mutually exclusive. Some theologians and metaphysicians of various religious traditions affirm that a god is both within and beyond the universe (panentheism); in it, but not of it; simultaneously pervading it and surpassing it.
ellauri119.html on line 393:

Is God dead?

ellauri119.html on line 395: Well, Nietzsche is, and so are Gabi, Tom, Paul and Bill. And Alisa who had no evidence.
ellauri119.html on line 396: In 1961, Christian theologian Gabriel Vahanian published The Death of God. Vahanian argued that modern secular culture had lost all sense of the sacred, lacking any sacramental meaning, no transcendental purpose or sense of providence. He concluded that for the modern secular mind "God is dead", but he did not mean that God did not exist. In Vahanian´s vision a transformed post-Christian and post-modern culture was needed to create a renewed experience of deity.
ellauri119.html on line 398: Paul Van Buren and William Hamilton both agreed that the concept of transcendence had lost any meaningful place in modern secular thought. According to the norms of contemporary modern secular thought, God is dead. In responding to this denial of transcendence Van Buren and Hamilton offered secular people the option of Jesus as the model human who acted in love. Well technically he is dead as well, but his great ideas (that he "borrowed" from the hindoos and the jews) live on.
ellauri119.html on line 400: Paul Matthews van Buren (April 20, 1924 – June 18, 1998) was a Christian theologian and author. An ordained Episcopal priest, he was a Professor of religion at Temple University, Philadelphia for 22 years. He was a Director [NYT obituary says "Associate"] of the Center of Ethics and Religious Pluralism at the Shalom Hartman Institute in Jerusalem. Van Buren was born and raised in Norfolk, Virginia. During World War II, he had served in the United States Coast Guard. He graduated with a bachelor´s degree in government from Harvard College in 1948. A professor at Temple University, he was considered a leader of the "Death of God" school or movement, although he himself rejected that name for the movement as a "journalistic invention," and considered himself an exponent of "Secular Christianity." He died of cancer on June 18, 1998 at age 74.
ellauri119.html on line 402: William Hamilton (1924-2012), a theologian who declared nearly a half century ago that God was dormant if not dead, was remembered at his death for the media impact made by the "death of God movement."
ellauri119.html on line 404: The Time cover for April 8, 1966, with its stark words "Is God Dead?" against a dark background, garnered record sales. So did a 1966 book, Radical Theology and the Death of God, coauthored by Hamilton and Thomas J. J. Altizer. "It was Bill who in the ´60s created the scandal of a death of God theology," Altizer told the Century, adding that Hamilton was the more articulate.
ellauri119.html on line 407: "The death of God is a metaphor," the retired theologian told the Oregonian in 2007. "We needed to redefine Christianity as a possibility without the presence of God." Hamilton had been troubled by such questions since his teens when two friends—a Catholic and an Episcopalian—died while a third friend, the son of an atheist, survived without injury when a pipe bomb the three were making exploded. Talk about theodicy! No fair!
ellauri119.html on line 410: Churches quickly rejected the premises of radical theology, and many pastors and evangelists preached "our-God-is-not-dead" sermons for a decade or more, long after the movement itself had faded from public attention.
ellauri119.html on line 412: Hamilton had tenure and held an endowed chair, but his reputation for radical theology rendered him and his family unwelcome at a local Presbyterian church and eventually at Colgate Rochester.
ellauri119.html on line 422: Love is considered to be both positive and negative, with its virtue representing human kindness, compassion, and affection, as "the unselfish loyal and benevolent concern for the good of another" and its vice representing human moral flaw, akin to vanity, selfishness, amour-propre, and egotism, as potentially leading people into a type of mania, obsessiveness or codependency. It may also describe compassionate and affectionate actions towards other humans, one's self or animals. In its various forms, love acts as a major facilitator of interpersonal relationships and, owing to its central psychological importance, is one of the most common themes in the creative arts. Love has been postulated to be a function that keeps human beings together against menaces and to facilitate the continuation of the species.
ellauri119.html on line 426: Modern authors have distinguished further varieties of love: unrequited love, empty love, companionate love, consummate love, infatuated love, self-love, and courtly love. Numerous cultures have also distinguished ren, yuanfen, mamihlapinatapai, cafuné, kama, bhakti, mettā, ishq, chesed, amore, charity, saudade (and other variants or symbioses of these states), as culturally unique words, definitions, or expressions of love in regards to a specified "moments" currently lacking in the English language, like "orgasm".
ellauri119.html on line 428: Scientific research on emotion has increased significantly over the past two decades. The color wheel theory of love defines three primary, three secondary and nine tertiary love styles, describing them in terms of the traditional color wheel. The triangular theory of love suggests "intimacy, passion and commitment" are core components of love. Love has additional religious or spiritual meaning. This diversity of uses and meanings combined with the complexity of the feelings involved makes love unusually difficult to consistently define, compared to other emotional states. Abstractly discussed, love usually refers to an experience one person feels for another. Love often involves caring for, or identifying with, a person or thing (cf. vulnerability and care theory of love), including oneself (cf. narcissism). Tulihan se sieltä!
ellauri119.html on line 430: In addition to cross-cultural differences in understanding love, ideas about love have also changed greatly over time. Some historians date modern conceptions of romantic love to courtly Europe during or after the Middle Ages, although the prior existence of romantic attachments is attested by ancient love poetry. The complex and abstract nature of love often reduces discourse of love to a thought-terminating cliché. Several common proverbs regard love, from Virgil's "Love conquers all" to The Beatles' "All You Need Is Love". St. Thomas Aquinas, following Aristotle, defines love as "to will the good of another." Bertrand Russell describes love as a condition of "absolute value," as opposed to relative value.[citation needed] Philosopher Gottfried Leibniz said that love is "to be delighted by the happiness of another." Meher Baba stated that in love there is a "feeling of unity" and an "active appreciation of the intrinsic worth of the object of love." But who the fuck is Meher Baba? Biologist Jeremy Griffith defines love as "unconditional selflessness". In Hebrew, אהבה (ahava) is the most commonly used term for both interpersonal love and love between God and God's creations. Chesed, often translated as loving-kindness, is used to describe many forms of love between human beings. In Hebrew, אהבה (ahava) is the most commonly used term for both interpersonal love and love between God and God's creations. Chesed, often translated as loving-kindness, is used to describe many forms of love between human beings. The 20th-century rabbi Eliyahu Eliezer Dessler is frequently quoted as defining love from the Jewish point of view as "giving without expecting to take" (from his Michtav me-Eliyahu, Vol. 1). Rakkaus on siis ekonomisesti sulaa hulluutta!
ellauri119.html on line 438: Do not forget to love with forgiveness, Christ saved an adulterous woman from those who would stone her. She had a whole lotta love left to give. Good material for a Jezebel. Mosaic Law would hold (Deuteronomy 22:22-24) "If a man is found lying with a woman married to a husband, then both of them shall die—the man that lay with the woman, and the woman; so you shall put away the evil from Israel. If a young woman who is a virgin is betrothed to a husband, and a man finds her in the city and lies with her, then you shall bring them both out to the gate of that city, and you shall stone them to death with stones, the young woman because she did not cry out in the city, and the man because he humbled his neighbor's wife; So you shall "put away" the evil from among you. A world of wronged hypocrites needs forgiving love. To love one's friends is common practice, to love one's enemies only among Christians. But Christians do not particularly love enemies not among Christians, like moslems or jews. Forgive them, ok, but kill them. Mosaic law is what the jews pieced together after Moses accidentally dropped the stone tablets.
ellauri119.html on line 440: Love encompasses the Islamic view of life as universal brotherhood that applies to all who hold faith. Amongst the 99 names of God (Allah), there is the name Al-Wadud, or "the Loving One," which is found in Surah [Quran 11:90] as well as Surah [Quran 85:14]. God is also referenced at the beginning of every chapter in the Qur'an as Ar-Rahman and Ar-Rahim, or the "Most Compassionate" and the "Most Merciful", indicating that nobody is more loving, compassionate and benevolent than God. The Qur'an refers to God as being "full of loving kindness." The Qur'an exhorts Muslim believers to treat all people, viz. those who have not persecuted them, with birr or "deep kindness" as stated in Surah [Quran 6:8-9]. Birr is also used by the Qur'an in describing the love and kindness that children must show to their parents. Ishq, or divine love, is the emphasis of Sufism in the Islamic tradition. Practitioners of Sufism believe that love is a projection of the essence of God to the universe. God desires to recognize beauty, and as if one looks at a mirror to see oneself, God "looks" at himself within the dynamics of nature. Since everything is a reflection of God, the school of Sufism practices to see the beauty inside the apparently ugly sufist. Sufism is often referred to as the religion of love. God in Sufism is referred to in three main terms, which are the Lover, Loved, and Beloved, with the last of these terms being often seen in Sufi poetry.
ellauri119.html on line 442: In Hinduism, kāma is pleasurable, sexual love, personified by the god Kamadeva. For many Hindu schools, it is the third end (Kama) in life. Kamadeva is often pictured holding a bow of sugar cane and an arrow of flowers; he may ride upon a great parakeet. The philosophical work Narada Bhakti Sutras, written by an unknown author (presumed to be Narada), distinguishes eleven forms of love. Kama Sutra has more. Gaudiya Vaishnavas who worship Krishna as the Supreme Personality of Godhead and the cause of all causes consider Love for Godhead (Prema) to act in two ways: sambhoga and vipralambha (union and separation), like Empedocles' love and strife, attraction and repulsion, in and out in ever faster succession. Radha is considered to be the internal potency of Krishna, and is the supreme lover of Godhead. Her example of love is considered to be beyond the understanding of material realm as it surpasses any form of selfish love or lust that is visible in the material world. The reciprocal love between Radha (the supreme lover) and Krishna (God as the Supremely Loved) is the subject of many poetic compositions in India such as the Gita Govinda and Hari Bhakti Shuddhodhaya, and a lot of chanting, tinkling little bells and opening and closing of musical doors.
ellauri119.html on line 444: In Buddhism, Kāma Sutra is sensuous, sexual love. It is an obstacle on the path to enlightenment, since it is selfish. Karuṇā is compassion and mercy, which reduces the suffering of others. It is complementary opposite to wisdom and is necessary for enlightenment. Adveṣa and mettā are benevolent love. This love is unconditional and requires considerable self-acceptance. This is quite different from ordinary love, which is usually about attachment and sex and which rarely occurs without self-interest. Instead, Buddhism recommends detachment and unselfish interest in others' welfare. Gandhi could sleep naked with young sweetypies without penetrating them. Did he so much as get a boner? The story does not tell. Mrs Gandhi did not approve. They screeched to one another like a pair of seagulls. Wonder what the young sweetypies thought of it. Scary and frustrating at once I bet. Being perfectly in love with God or Krishna makes one perfectly free from material contamination and this is the ultimate way of salvation or liberation. In this tradition, salvation or liberation is considered inferior to love, and just an incidental by-product. Being absorbed in Love for God is considered to be the perfection of life.
ellauri119.html on line 446: The term "free love" has been used to describe a social movement that rejects marriage, which is seen as a form of social bondage. The Free Love movement's initial goal was to separate the state from sexual matters such as marriage, birth control, and adultery. It claimed that such issues were the concern of the people involved, and no one else. Many people in the early 19th century believed that marriage was an important aspect of life to "fulfill earthly human happiness." Middle-class Americans wanted the home to be a place of stability in an uncertain world. This mentality created a vision of strongly defined gender roles, which provoked the advancement of the free love movement as a contrast. The term "sex radical" has been used interchangeably with the term "free lover". By whatever name, advocates had two strong beliefs: opposition to the idea of forceful sexual activity in a relationship and advocacy for a woman to use her body in any way that she pleases. These are also beliefs of Feminism. As St. Augustine put it: love God and then do as you please.
ellauri119.html on line 448: BTW did Mary come? How many times? There are many different theories that attempt to explain what love is, and what function it serves. It would be very difficult to explain love to a hypothetical person who had not himself or herself experienced love or being loved. In fact, to such a person love would appear to be quite strange if not outright irrational behavior.
ellauri119.html on line 454: Why set aside good old Empedocles anyway? He meant forces of attraction and repulsion, he got it just right 2My before Newton. Plato sucks, set him aside instead. The idea of two loves, one heavenly, one earthly is just bullshit. As Tristram Shandy's Uncle Tboy was informed over 2My later, "of these loves, according to Ficinus's comment on Valesius, the one is rational - the other is natural - the first...excites to the desire of philosophy and truth - the second, excites to desire, simply". Toby felt the former toward women and the latter for model trains. Plato's sublimation theory of love involved "mounting upwards...from one to two, and from two to all fair boys, and from fair boys to fair actions, and from fair actions to fair motions, until with fair motions he comes into the bottom of an absolute beauty". Sounds like Plato's own love history from horny gym boy to a dirty old geezer.
ellauri119.html on line 456: Hippo of Augustine thought the holy ghost was the gluon that kept the other two quarks together, top and bottom, strange and charm, bad and good policeman. love is another attractive force, if you will. May the force be with you, but never underestimate the power of the dark side of the force. Under his eyes. May the lord open. "The dystopian drama has exceeded the natural lifespan of its story, as it plows forward with nothing new to say, tinkling cymbals and sounding brass." "There came a point during the first episode where, for me, it became too much." Lisa Miller of The Cut wrote: "I have pressed mute and fast forward so often this season, I am forced to wonder: 'Why am I watching this'? It all feels so gratuitous, like a beating that never ends."
ellauri119.html on line 458: Aristotle by contrast placed more emphasis on philia (friendship, affection) than on eros (love); and the dialectic of friendship and love would continue to be played out into and through the Renaissance, with Cicero for the Latins pointing out that "it is love (amor) from which the word 'friendship' (amicitia) is derived" Meanwhile, Lucretius, building on the work of Epicurus, had both praised the role of Venus as "the guiding power of the universe", and criticised those who become "love-sick...life's best years squandered in sloth and debauchery".
ellauri119.html on line 460: Now a fast forward to French fries and scepticism. Alongside the passion for merging that marked Romantic love, a more sceptical French tradition can be traced from Stendhal onwards. Stendhal's theory of crystallization implied an imaginative readiness for love, which only needed a single trigger for the object to be imbued with every fantasised perfection. Proust went further, singling out absence, inaccessibility or jealousy as the necessary precipitants of love. Lacan would almost parody the tradition with his saying that "love is giving something you haven't got to someone who doesn't exist". A post-Lacanian like Luce Irigaray would then struggle to find room for love in a world that will "reduce the other to the same...emphasizing eroticism to the detriment of love, under the cover of sexual liberation".
ellauri119.html on line 462: Luce Irigaray (born 3 May 1930) is a Belgian-born French feminist, philosopher, linguist, psycholinguist, psychoanalyst and cultural theorist who examined the uses and misuses of language in relation to women. Irigaray's first and most well known book, published in 1974, was Speculum non matris sed aliae mulieris (1974), which analyzes the texts of Freud, Hegel, Plato, Aristotle, Descartes, and Kant through the lens of phallocentrism. Presently, she is active in the Women's Movements in both France and Italy. Eroticism (from the Greek ἔρως, eros—"desire") is a quality that causes sexual feelings, as well as a philosophical contemplation concerning the aesthetics of sexual desire, sensuality, and romantic love. That quality may be found in any form of artwork, including painting, sculpture, photography, drama, film, music, or literature. It may also be found in advertising. The term may also refer to a state of sexual arousal or anticipation of such – an insistent sexual impulse, desire, or pattern of thoughts.
ellauri119.html on line 477: Sternberg says that intimacy refers to "feelings of closeness, connectedness, and bondedness in loving relationships," passion refers to "the drives that lead to romance, physical attraction, sexual consummation, and related phenomena in loving relationships" and decision/commitment means different things in the short and long term. In the short-term, it refers to "the decision that one loves a certain other", and in the long-term, it refers to "one's commitment to maintain that love."
ellauri119.html on line 497: However, Sternberg cautions that maintaining a consummate love may be even harder than achieving it. He stresses the importance of translating the components of love into action. "Without expression," he warns, "even the greatest of loves can die." Thus, consummate love may not be permanent.[citation needed] If passion is lost over time, it may change into companionate love. Consummate love is the most satisfying kind of adult relation because it combines all pieces of the triangle into this one type of love. It is the ideal kind of relationship. These kinds of relationships can be found over long periods of time or idealistic relationships found in movies.
ellauri119.html on line 504: The color wheel theory of love is an idea created by Canadian psychologist John Alan Lee that describes six styles of love, using several of the Latin and Greek words for love. First introduced in his book Colours of Love: An Exploration of the Ways of Loving (1973), Lee defines three primary, three secondary and nine tertiary love styles, describing them in terms of the traditional color wheel. The three primary types are eros, ludus and storge, and the three secondary types are mania, pragma and agape.
ellauri119.html on line 514: Seeks early sexual adventure, variety and technique.
ellauri119.html on line 516: Is ready for love and its risks.
ellauri119.html on line 518: Examples of ludus in movies include Dangerous Liaisons [Okay!], Cruel Intentions, and Kids. Ludic lovers want to have as much fun as possible. When they are not seeking a stable relationship, they rarely or never become overly involved with one partner and often can have more than one partner at a time, in other words a school of partners. They don't reveal their true thoughts and feelings to their partner(s), especially if they think they can gain some kind of advantage over their partner(s). The expectation may also be that the partner(s) should also be similarly minded. If a relationship materializes it will be about having fun and indulging in activities of varying degrees of learnedness together. This love style carries the likelihood of infidelity. In its most extreme form, ludic love can become sexual addiction. No Lee's recognizable traits.
ellauri119.html on line 526: Is not looking for love but is ready if encountered.
ellauri119.html on line 559: Begins a relationship with an already familiar person.
ellauri119.html on line 589: Biological models of love tend to see it as a mammalian drive, similar to hunger or thirst, or sneezing. Psychology sees love as more of a social and cultural phenomenon. Certainly, love is influenced by hormones (such as oxytocin), neurotrophins (such as NGF), and pheromones, and how people think and behave in love is influenced by their conceptions of love. The conventional view in biology is that there are two major drives in love: sexual attraction and attachment. Attachment between adults is presumed to work on the same principles that lead an infant to become attached to its mother. The traditional psychological view sees love as being a combination of companionate love and passionate love. Passionate love is intense longing, and is often accompanied by physiological arousal (shortness of breath, rapid heart rate); companionate love is affection and a feeling of intimacy not accompanied by physiological arousal.
ellauri119.html on line 618: To escape the growing revolutionary violence in the area they lived, Ayn's family moved to Crimea, where she would finish high school. Here she was introduced to the history of the United States, which inspired her eventual departure from Russia, especially so after her family had suffered in poverty following the seizure of her father´s pharmacy by the communist regime.
ellauri119.html on line 620: The family left Crimea, and Ayn went on to study and graduate from the University of Petrograd in 1924. Around this time, she adopted the name Ayn Rand.
ellauri119.html on line 623: She eventually made it to California, where she worked with Cecil B. DeMille and met her future husband, Frank O'Connor.
ellauri119.html on line 625: Ayn Rand and Charles Francis ("Frank") O'Connor were married 15 April 1929 in Los Angeles, California, United States. Frank was from Ohio, and Ayn from Russia, but both had been residing in Hollywood for around five years.
ellauri119.html on line 633: Ayn and Frank were living in an apartment at 160 89th St, Manhattan, New York in 1940. Their rent was $105 a month. Frank is working as a theatrical actor and by this time, Ayn is calling herself a writer, both for novels and plays. Frank showed no income the previous year, while Ayn had made $3000.
ellauri119.html on line 637: She started writing her best-known novel, "The Fountainhead" in 1935, and would be published after multiple publisher rejections, in 1943. Ayn would go on to write a screenplay based on the novel, and then work on one of her other well-known novels, "Atlas Shrugged", which focused largely on her version of Objectivism, and would be published in 1957. She would spend her life discussing, lecturing, and writing about her philosophy.
ellauri119.html on line 644: There is a very good side to Christianity and a very bad side to Christianity. Rosenbaum strengthened the bad side: zionism, the irrational hatred of Arabs and the sense of choseness of the “elect” in Protestantism; while concurrently weakening the good side of Christianity: social conscience, opposition to usury, communal responsibility, duty, group honor, charity, selflessness, etc.
ellauri119.html on line 646: Rosenbaum left Russia at the tail end of the Trust program. She was assisted by bolshevik Hollywood. Like a typical crypto-jew and communist she used a pseudonym. She became, together with Leo Strauss, a leading philosopher of the Trotskyites. She, like Strauss, helped create the philosophy of arrogance and entitlement that justifies the lies of government leaders to the people. Her philosophies misrepresent the realities of how wealth and psychopathic greed coupled with immorality destroys civilization. Her solution to class warfare is group disloyalty of the rich to society and the exploitation of the national resources by a privileged class to destroy the economy and sabotage the nation. She misrepresented American tradition in a way that benefitted our enemies and internationalized our national resources leaving them easy pickings for the exploitation of unregulated international markets. She advocated the ruinous gold standard which allows our enemies the opportunity to deflate our money supply and strangle the economy at their whim. By simply hoarding gold and/or sending it out of the nation the bankers can ruin us under a gold standard. Her philosophy falsely claims that the market can and will correct the actions of the enemy within to ruin the nation by their designs. She wanted to grant the enemy the right to act with impunity and free rein as a Trojan horse within America to completely destroy our nation, and she has nearly succeeded. The removal of the ability of government to impose with force the collective will of the nation inevitably leads to balkanization, and that was well known and desired by our bolshevik enemies, Rosenbaum’s masters. She never pointed out the name and the nature of the enemy, instead scapegoating the poor and the communists for what international jewry was doing, with her as one of its leading members. As far as I know, she NEVER addressed the existential danger of jewish messianic prophecy and the subversion of the American government by Israel. Being herself a jew, she was disloyal to America in favor of Israel. She was disloyal to the American majority population in favor of the banking class. She did absolutely nothing that was ever in any way harmful to the communists or the bankers, who have so harmed America.
ellauri119.html on line 650: I have studied Objectivism for 25 yrs, reading Ayn Rand’s fiction and non-fiction. I’ve further read and listened to lectures by some of those who carry on her tradition (some of which you can find here for free: ARI Campus).
ellauri119.html on line 652: There are two main reasons I continue to study her ideas. First, everytime I’ve investigated a claim she has made, it turned out to be correct. Second, philosophy is the science that teaches man how live his life and make choices. No other philosophy does this.
ellauri119.html on line 656: I recall reading her claim that the Founding Fathers explicitly rejected only one form of government - Democracy! Democracy!? Really?, I thought. There is no way that could be true. But reading the Federalist Papers, there it was.
ellauri119.html on line 658: In a different essay, she described the pattern socialist and communist governments tend to follow. So, I researched that claim by reading about Italian, Russian and German history leading up to WWII. Damn if she wasn´t right. I watch with fascination as Venezuela follows the exact same pattern.
ellauri119.html on line 680: From a literary point of view her novels have little character development and are cast in black and white terms. The important things in this world are just not that easy to discern, so she is painting a child´s simple view of the world, perhaps even an autistic child´s view, who doesn´t have the capability of caring for others. Ayn Rand found early inspiration for her protagonists in a 1920´s serial killer, William Hickman and used that sociopath as the model for the heros of her novels. See: Ayn Rand, Hugely Popular Author and Inspiration to Right-Wing Leaders, Was a Big Admirer of Serial Killer
ellauri119.html on line 682: The "good" guys in her novels are basically paranoid sociopaths but her book´s view the world through their eyes and, of course, they don´t notice anything wrong with their distorted worldview. Humans are social animals and having interdependencies is the norm. Ayn Rand takes the normal and using the views of a sociopath portrays those interdependencies as being corrupt, evil, and self defeating. This is consistent in all of her writings. I´ve read everything Any Rand wrote and some of what has been written by her direction.
ellauri119.html on line 684: She is good at writing a thriller novel and carries a hypnotic theme that keeps the reader absorbed and lends to a subtle brainwashing/indoctrination toward her worldview. That doesn´t make it right, just believable, and, unfortunately, too many people think that believable means it is true. Believable just means that you can be fooled.
ellauri119.html on line 688: From a philosophical viewpoint, Ayn Rand´s objectivism is an inconsistent pile of faulty axioms and absurd conclusions. Her tautological A = A and her invalid claim that all thought is verbal have been shown, long ago, to be either useless information or demonstrably false. Wittgenstein dismissed tautologies as telling us anything new about the world before Rand came to the USA and phenomenology had dismissed a verbal mentalese grammar of the brain. Noam Chomsky´s innate grammar is only true for words, but thoughts are far more than just words since all thought appears to be motor based. What you might need is a grammar of the body instead. Thoughts seem to be closer to the movements of an athlete than to the words in a sentence. For some reason most people ignore that all speech is base on wagging the tongue, and the vibrations in middle ear and cochlea, a motor based capability that we have learned to use to communicate with. Is there an isomorphism between the movement of the tongue and those of sign language that would show a fundamental grammar shared by both?
ellauri119.html on line 690: I remember in 1959, my creative writing teacher, in high school was infatuated with Ayn Rand. Sitting at a local restaurant, Ronnie´s Restauarant - which no longer exists, with a group of friends and her, we had a discussion about Ayn and I made a gesture that clearly expressed a thought and asked her what the words were for that. She suddenly realized the flaw in Ayn´s argument and was speechless.
ellauri119.html on line 692: In terms of economics, if you ran a country on the economics that Rand demanded, you would have the population in arms with a revolution at your door in less than a year. Her system would parallel that of the mangagement of the West Virginia Coal Mine that just had the worst mining accident and deaths since the 1970s. Rand´s system was what some people call an oligarchy, to which I would add a very paranoid sociopathic oligarchy.
ellauri119.html on line 696: Rand once said, “As an advocate of reason, egoism and capitalism, I seek to reach the men of the intellect.” Clearly, my exposition wasn’t meant for you dear, nor for your retard hubby.
ellauri119.html on line 704: Rand is a Social Darwinist who thought that the rich are rich because they are more fit than the poor who are less fit because they are dependent on the government. Ergo, taxing the more fit to benefit the less fit is insane because it stands survival of the fittest on its head.
ellauri119.html on line 714: Your claims against Ayn Rand don’t stand up to scrutiny, though. She never advocated Social Darwinism, either explicitly or implicitly. In my readings, I have read quotes where she damned a CEO who uses only a tenth of his ability and praised a janitor who strive to improve himself.
ellauri119.html on line 716: Atlas Shrugged offers several examples that also refute this common misconception. The villains in this novel are businessmen who try to succeed through political pull. While they are businessmen, supposedly Ayn Rand’s ideal person, she does not paint them in a flattering light. She demonstrates how evil they are and how their political maneuvering always leads to their failure.
ellauri119.html on line 718: Her heroes act benevolently towards others. Dagny Taggart saves a bum from being thrown off one of her trains. She even invites him to dinner in her private car. Why would someone who advocates Social Darwinism write this into their novel?
ellauri119.html on line 720: In a different scene, Hank Rearden helps a small manufacturer, a guy Rand describes as respectable but no master of industry. Rearden could have refused to help or charged him an exorbitant amount for the favor. But he didn’t. Again, this portrayal of a wealthy industrialist doesn’t fit your contention that Rand advocated a dog-eat-dog Social Darwinism.
ellauri119.html on line 740: “[The rich] consume little more than the poor, and in spite of their natural selfishness and rapacity…they divide with the poor the produce of all their improvements. They are led by an invisible hand to make nearly the same distribution of the necessaries of life, which would have been made, had the earth been divided into equal portions among all its inhabitants, and thus without intending it, without knowing it, advance the interest of the society, and afford means to the multiplication of the species.”
ellauri119.html on line 770: Some weeks after the seminar I received an awkward form-letter from Branden to explain that he had severed his relationship with Ayn because she was unable to accept that he was not attracted to her. Since they shared identical values, she believed it was not possible that he didn't love her.
ellauri119.html on line 772:

ads/2014/10/Ayn-Rand-1981.jpg" />
ellauri119.html on line 775: Asked what she thought of Reagan, Ayn Rand replied, “I don’t think of him. And the more I see, the less I think of him.” For Rand, “the appalling part of his administration was his connection with the so-called ‘Moral Majority’ and sundry other TV religionists, who are struggling, apparently with his approval, to take us back to the Middle Ages via the unconstitutional union of religion and politics.” Rand’s primary concern, it seems, is that this “unconstitutional union” represented a “threat to capitalism.” While she admired Reagan’s appeal to an “inspirational element” in American politics, “he will not find it,” remarked Rand, “in the God, family, tradition swamp.” Instead, she proclaims, we should be inspired by “the most typical American group… the businessmen.”
ellauri131.html on line 2: ad>
ellauri131.html on line 19: ad>
ellauri131.html on line 37: Valemuistoja. Niitä tulee Seijalle liukuhihnalla. Sellaisen näin 13. syysk. vastaisena yönä painajaisena. Petteri tai Pauli oli yökastellut Merikadulla jännittäessään koulun alkua. Vaihdoin sen lakanat ja lähdin harhailemaan kadulla. Exyilin taas kerran Merikatu 3n rapussa. Rapun kiveys oli uusittu, sillä oli hiekkaa ja vettä. Vinttikerroxeen ei taaskaan ollut kaidetta. Piti pelätä. Huoneistossa asui taas rikkaampia serkkuja. Jaakko Hintikka oli perustanut katuja partioivan miliisin johon minun piti kuulua. Eski Saarisen ei jostain syystä tarvinnut. Epätoivoisena kuljin pitkin Bulevardia lumisohjossa, opiskelut venyivät enkä saanut loppuun tutkintoa. Ezin mielenterveyspalvelua ja hukkasin torin kohdalla toisen vaaleanpunaisen sukkani. Mamu kadunlakaisija löysi sen ja huusi perääni: mikä tämä on. Se on minun sukkani, vastasin ja kiitin häntä arabian kielellä. Sikuri. Vai oliko se sokeri. Shukran. Shukran laka. Kösönöm seepän, yhdellä ässällä. Tai no kahdella, muttei kaxoisässällä.
ellauri131.html on line 73: Inkerinmaalla muodostettu suomalainen pataljoona palveli Saksan pohjoisen armeijakunnan valtaamalla alueella Viron ja Leningradin ympäristössä. Suomalaisen pataljoonan tehtävä oli turvata rautatieyhteydet partisaanien varalta.
ellauri131.html on line 163: Ljuboljadissa partio otti kiinni 4 partisaania ja ampui heidät.
ellauri131.html on line 176: Ljuboljadissa partio otti kiinni ja ampui 4 partisaania.
ellauri131.html on line 203: Kiinni saadut inkeriläispataljoonan sotilaat saivat Neuvostoliitossa kovia vankileirituomioita. Ne ulottuivat 10 vuodesta 25 vuoteen.
ellauri131.html on line 243:

ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/14/Liisa-Jussi-Tenkku-1939.jpg/500px-Liisa-Jussi-Tenkku-1939.jpg" width="50%" />
ellauri131.html on line 252: Opistolle oli nimittäin saapunut joukko saksalaisia mitä lie herrnhutilaisia, jotka sisustivat yhden luokkahuoneen kappeliksi. Tuusulan kirkosta he hakivat kaksi litraa ehtoollisviiniä, mutta sitä kului heiltä vain puolisen litraa. Loput oli heidän mielestään kaadettava viemäriin. Eipä kai Tuusulan kirkko olisi kestänytkään viininsä saksalaisen voimallista siunaamista...
ellauri131.html on line 271:

ads/2017/12/03164137/Kari-Rydman-Niin-Kaunis-yallemedia.com-chord-progression.jpg" width="50%" />
ellauri131.html on line 299: Canafield was born in What it's Worth, Texas on August 19, 1944. He spent his teen years wheeling on West Virginia and graduated as second lieutenant from the Linsly Military Institute in 1962. Canafield received an A.B. in Chinese History from Harvard University in 1966. He received his C in 1973 from the University of Massachusetts Amherst. Canafield received an honorary D from the University of Santa Monica in 1981.
ellauri131.html on line 302: Established as the United States Junior Chamber of Commerce on January 21, 1920, it provided opportunities for young men to develop personal and leadership skills through service to other men. The Jaycees later expanded to include women after the United States Supreme Court ruled in the 1984 case Roberts v. United States Jaycees that Minnesota could prohibit sex discrimination in private organizations.
ellauri131.html on line 305: The Jaycee Creed reads as follows:
ellauri131.html on line 311: That the brotherhood of man transcends the sovereignty of ladies.
ellauri131.html on line 313: That economic advantage can best be won by free men through free enterprise.
ellauri131.html on line 358: Canafield married Judith Ohlbaum in 1971 and they had two sons together, Oran and Utan, before divorcing in 1976. Canafield left the family and moved in with a masseuse in 1976, while his wife was pregnant with their second son. His son Oran has written two memoirs, Freefall: The Strange True Life Growing Up Adventures of Oran Canafield and Long Past Stopping: A Memoir.
ellauri131.html on line 359: In 1978, he married Georgia Lee Noble, with whom he had one son, Christopher. They divorced in 1999. He married Inga Marie Mahoney in 2001, and is stepfather to her children, Travesty and Riley.
ellauri131.html on line 361: Motivational speakers Jack Canafield and Mark Victor Hansen collaborated on the first Chicken Coop for the Soul book, compiling inspirational and true stories they had heard from their audience members. Many of the stories came from members of the audience of their inspirational talks. The book was rejected by major publishers in New York but accepted by a small, self-help publisher in Florida called HCI.
ellauri131.html on line 365: There are Chicken Coops for the Adopted Soul, the African American Soul, the African American Woman's Soul, the Soul of America, the American Idol Soul, the Angels Among Us, Angels and Miracles, Answered Prayers, Baseball Fans, the Best You Can Be, The Beach Lovers, Best Mom in Law Ever, Miracles, the Breast Cancer Survivors, Brides, Cancer Victims, Caregivers, Cartoon Dads, Video Moms, Cartoon Teachers, The Cat Did What?? the Cat Lovers, Cat & Dog Lovers, Celeb Cats and the People Who Love Them, Jack Canafield, Celeb Mothers, Jack Canafield, Celeb Sisters, Jack Canafield, Celeb Teachers, Jack Canafield, Celeb Brothers and Sisters, Jack Canafield, Celeb Mothers and Daughters, Jack Canafield, Celeb People Who Make a Difference, Jack Canafield, the Child's Soul, Jack Canafield, Children with Special Needs, Jack Canafield, the Soul in the Classroom – High School Edition, Jack Canafield and Anna Unknown, the Coffee Lovers Chicken Soup for the Soul Cookbook, Includes material by Gibbons.
ellauri131.html on line 366: the Coople's Soul, Jack Canafield, the Country Soul, the Country Soul Music, the College Soul, Jack Canafield, the Canadian Soul, the Chiropractic Soul, the Christian Family Soul, Jack Canafield, and Nancy Autio (2000), Chicken Coop for the Christian Teenage Soul, Jack Canafield, Mark Victor Hansen, Kimberly Kirberger, Patty Aubery and Nancy Mitchell-Autio, the Christian Sole, the Christian Sole 2, the Christian Woman's Hole, Christmas Sole, Christmas in Canada, Christmas Magic, Christmas Treasury, Christmas Treasury for Kids, Healthy Living Series: Weight Loss, where Jack combines inspirational stories with medical advice. The Cat-and-Dog Lovers, Count Your Blessings, Create Your Second Best Future, The Mating Game, the Dental Bowl, The Rental Hole, Dieter's Soul, Divorce and Recovery Soul, where Jack combines inspirational stories with legal advice. The Dog Did What? Same as The Cat? The Dog Lovers' Dreams and Premonitions, Chicken Coop for the Entrepreneur's Black Soul, Jack Canafield, for the Empty Hesters, for Every Mom's Horny Son, for the Expectant Mother, Family Matters, Father's Cock, Father and Daughter videos, Father and Son's Holey Camp, Find Your Happiness, Find Your Inner Strength, Find your Arse with both hands, Finding My Faith, Fisherman's Friend, Jack Canafield,
ellauri131.html on line 367: Food and Love, the Gardeners, Jack Canafield and Carol Spurgulewski, The Gift of Christmas, the Girlfriend's Hole, the Girl's Hole, Hole in One, The Golf Book, the Golfer's Hole, Golfer's Pole – The 2nd Round, Jack Canafield, Grand and Great Grandma's Hole: Stories to Honor and Celebrate the Ageless Hole of Grandmothers, into Grandma with Love, the Grandparent's Black Soul, the Grieving Soul, Grieving and Recovery, Happily Ever After, Now Comes the Bride, Hole Sweet Hole, Hole and Miracles, Horse Lovers and Horse Lovers II, the Soul of Hawaii, Jack Canafield, Hooked on Hockey, I Can't Believe My Cat Did That I Can't Believe My Dog Did That Can't Believe my Pole Fit That Indian Teenage Hole, Inspiration for the Young at Heart, Inspect the Body Hole, Jack Canafield, To Inspect a Woman's Hole, Inspection of Nurses, It's Christmas, Chicken Soup for the Jewish Son, Jack Canafield, Rabbi Dov Gabbay (2001), The Joy of Adoption, The Joy of Less Adoption, Just Use Girls, Doing Kids in the Kitchen, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Hole, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Other Hole 2, Jack Canafield, the Latino Soup, the Latter-day Saint, The Laughing Soul (Audio only), Lemons to Lemonade, the Little Holes, Like Mother, Like Daughter, like Granny, Living With Alzheimers and Other Dements, Love Stories: Stories of First Dates, First Figs, Soul Mates, and Everlasting Love, Loving Our Dogs, The Manic Loving of Mothers and Daughters, Making Love in Menopause, Married 3 wives, Merry Christmas, Messages From Heaven, the Military Wife's Hole, Jack Canafield, Miraculous Messages from Heaven, More Miracles Happen in Moms and Sons videos, Into Mom with Love, Mothers and Preschoolers videos, Mother's Hole, Mother's Hole #2, Jack Canafield, the Mother and Daughter Holes, Mother and Son again, The Multitasking Mom's Survival Guide, My Very Good, Very Bad Cat, My Very Good, Very Bad Dog, My Very Good, Very Bad Son, Chicken Coop for the NASCAR jerk, [National Association for Stock Car Auto Racing on pohjoisamerikkalainen autourheilujärjestö. Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen.] Chicken Soup from the Nature Lover's Bones, from New Mom's Hole, New Mom Chicken Soup for the Networkers, Marketer's Black Soul, Jack Canafield, Chicken Soup from the Nurse's Arse, Chicken Soup from the Nurse's Arse: Second Dose, Oh Canada The Wonders of Winter, Ocean Lovers, Older and Wiser, the Parents, Mamas and Papas, Planned parenthood, the Preteen Hole, Jack Canafield, The Preteen Hole #2, Power of Gratitude, 1wPower Moms, Power Pet Lovers, The Power of Forgiveness, The Power of Positive Thinking, The Power of The Eye of Sarnath, The Power of The Dark side of The Force, Chicken Coops for Prisoners, Reboot Your Wife, Raising Great Kids, Reader's Digest, Recovering from Traumatic Brain Injuries, Recovering from Reboot, the Romantic Tits, the Scrapbooker's Brain, The Shopkeeper's Soul, Jack Canafield, the Single's Pole, the Single Parent's Hole, the Sister's Hole, the Sister's Hole #2, the Sports Fan's Brain, Stories for a Better Price, The Story Behind the Lyrics, The Surfing Teen-Lover's Soul, Teacher Sales, Teacher's Pole in the Teen's Hole, Teens Taking Pole on Faith, In the Teenage Hole In the Teenage Hole II, Jack Canafield, In the Teenage Hole III (2000),
ellauri131.html on line 368: In the Teenage Hole IV, Huge Pole in a Teenage Hole w/out "French Letters", the Teenage Hole Personal Organizer, Get Teenage Hole on Love & Friendship, Get Teenage Hole on Tough Stuff, the Teenage Hole: The Real Deal Challenges, Jack Canafield, the Teenage Hole: The Real Deal Friends, the Teenage Hole: The Real Deal School, Teenage Hole: Think Positive, Thanks Mom, Thanks to My Mom. Think Positive. Think Possible. Think Positive about Kids. Think Possible about Kids. Time to Jive. Teenage Hole Touched By a Business Angel, Tough Times Tough People, Traveling salesmen, A Tribute to Home Moms, True Love on The Doormat, Unlocking the Secrets to Living In Your Dreams, Snake Oil for the Unsinkable Soul, for the Veterans, for the Volunteers Foul, Volunteering and Giving Paw, that's what I Learned From The Dog, for the Writer's Block, for the Woman's Hole, to Inspire a Woman's Hole #1, New York Times Bestseller, A Second Round at the Woman's Hole, Woman into Woman, the Woman Golfer's Hole, the Hole at Work, Working at The Woman's Hole, Wife Lessons For MILF Women, Culo de Pollo para el Alma de los Padres, – in Spanish.
ellauri131.html on line 373:

ads/2018/07/Marianne-Power-author-london-stock-wall.jpg" width="30%" />
ellauri131.html on line 386: Mikä on 1. muistoni rahasta? Kai kun mietin jossain Kapteeninkadulla pienenä että viikkorahalla (15mk) voisi ajaa kerran bussilla lastenlipulla tai ostaa maumaukarkin. En ajanut koskaan bussilla.
ellauri131.html on line 403: After the death of her father in 2004, Byrne became very depressed. At the instigation of her daughter Hayley, she read The Science of Getting Rich (1910) by Wallace D. Wattles. She discovered positive thinking, the laws of attraction, and how to find further success in life. Hence, she started doing research on the subject and the project of The Secret was born.
ellauri131.html on line 409: The Secret was published in 2006, and by the spring of 2007 had sold more than 19 million copies in more than 40 languages, and more than two million DVDs. The Secret book and film have grossed $300 million. Aika paljon muttei sillä vielä kuuhun mennä.
ellauri131.html on line 413: Läski Oprah on takuulla samalla listalla vielä korkeammalla sijalla. Rhondalla on nettisivut Tuvalulla. Sillä on epäilyttävän vino suu. Sellaiset ihmiset on epäluotettavia. Jos miljoonat ihmiset on tulleet tästä miljonääreixi, riittääkö hän meille muille enää mitään? Puhumattakaan miljardeista: Billions of people have already experienced The Secret manifested in their lives. No eihän tässä mitään oikeastaan luvata. Niinkuin Susannan seinällä luki: jos jokin menee päin vittua, se on kokemusta.
ellauri131.html on line 429: Pip's father gave him a plate that had hot chapatti that was full of ghee!
ellauri131.html on line 439: Then one day, suddenly, I discovered the reason why. Sometimes, when my daily obligations felt too heavy for me, I felt desperate that I was not yet an actress. Right there was the problem! It was because of the despair that I was sending out to the Universe that I still did not have what I so much wanted. When I released that energy of lack and truly believed that what is mine will find its way to me, things started to happen. Today I live the life I always wanted as a homemaker, blogger, and part time cleaning lady. I send huge gratitude to the Universe. Thank you so much for The Secret!
ellauri131.html on line 442:

adding:1em;width:30%" />
ellauri131.html on line 446: Hornby valmistui Cambridgen yliopistosta. Hän asuu nykyisin Maidenheadissa. Hän työskenteli alun perin englanninopettajana ja toimittajana. Hänen esikoisteoksensa, omaelämäkerrallinen Hornankattila ilmestyi 1992. Sitä seurasi romaani Uskollinen äänentoisto (1995), jossa hän kertoo, että keski-ikäisten miesten arjen armotonta pyöritystä helpottaa ja mielenterveyttä ylläpitää listojen laatiminen ja lukeminen. 1998 ilmestyi Poika. Kaikista kolmesta on tehty elokuvaversiot.
ellauri131.html on line 463: Ja kaikenkukkuraxi, koska koko perhe oppii Brayn neuvokeista tietämään mitä haluavat ja pyytämään sitä hard enough, ne saavat sen! Mirandasta ja Braysta molemmista tuli upporikkaita myytyään isävainajan kexinnön patentin, Louisianan talo pantiin lihoixi (kexijävainajan äiti sattui olemaan ex-kiinteistövälittäjä ja kääri siitä muhkean välityspalkkion vaikka olikin jo eläkkeellä ja asui Jillin vanhempien tyyppisessä vanhusten päiväkodissa). Seuraavana jouluna kaikki kokoontuvat upi uudessa Tennesseen ökytalossa valtaisan muovikuusen ympärille. Ei tarvi enää Missyn kadehtia kavereiden synttäreiden food truckeja!
ellauri131.html on line 486: . Ja mahtavinta tässä koko jutussa on se, että pankki, josta näitä voimme itseemme ladata, on ehtymätön. Haastavin kohta aiheessa puolestaan on se, että meidän täytyy itse ladata itsemme, kukaan muu ei sitä voi tehdä puolestamme.
ellauri131.html on line 588: Manifestointimenetelmissä korostetaan, että universumilta pitää pyytää konkreettisia asioita. Ei siis mitään sellaista epämääräistä, että ”haluaisin olla rikkaampi”, vaan ennemminkin sellaista, että katsoo Chanelin nettisivuilta, millaisen laukun haluaa ja sitten näkee itsensä flaneeraamassa Esplanadilla juuri kyseinen laukku käsitaipeessa.
ellauri131.html on line 600: Aika köyhältähän tuollainen elämä lopulta tuntuu, jos tavoitellaan vain mammonaa kaiken hyvän mittarina. Silloin myös edistää ympäristön tuhoutumista, mutta kaipa ne jälkipolvet voivat sitten ajatuksin manifestoida ilmaston ja ympäristökadon kuntoon. Arto Nieminen
ellauri131.html on line 610: Aina löytyy joku, joka kaivelee vanhat jo kauan sitten ihmisten unohtamat jutut esiin, siis ihan raadollista tätä päivää. Harri Järvinen
ellauri131.html on line 621: Ensimmäinen tarpeista on varmuuden ja mukavuuden tarve. Että olemme turvassa ja pystymme vaikuttamaan elämäämme. Sen varmistaa että on tanakasti pätäkkää. Toinen tarpeista on ensimmäisen vastakohta: vaihtelun ja epävarmuuden tarve. On kiva väliin pettää vaimoa ja ajaa lujaa hienoilla autoilla. Kolmas on merkittävyyden tarve. Haluamme tuntea olevamme tärkeitä ja ainutlaatuisia. Tony selitti, että joillekin merkittävyyden tunne syntyy työstä, toisille kalliin auton omistamisesta tai tuhannesta Twitter-seuraajasta. Tony tunnusti, että merkittävyyden tunteen voi saada rikollisesta toiminnasta. Se kuulostaa oudolta, mutta jos esim huijaa hölmöä tai pitelee penistä toisen kurkussa, tulee äkkiä merkittäväksi tämän silmissä.
ellauri131.html on line 644: Tony Robbins is giant man who's had an equally huge impression on the millions of people he's helped over the years. His empire includes books, motivational seminars, and the ownership of multiple companies "which combined take in $5 billion annually," according to Vulture, but this self-help guru's reputation has come under fire — literally and figuratively.
ellauri131.html on line 647: According to 911 calls released by TMZ, attendees had "very bad burns," prompting concern that additional units would need to be dispatched. Following the event, multiple reports speculated that firewalkers may have put themselves in danger by pausing to take selfies during the rite of passage.
ellauri131.html on line 651: According to his website, Not-A-Guru "Robbins is an entrepreneur, best-selling author, philanthropist and the nation's #1 Life and Business Strategist." What exactly is a Life and Business Strategist, if not a guru, therapist, and financial advisor all rolled into one coach? Sounds like a bunch of self-help semantics to us, but you be the judge.
ellauri131.html on line 657: In May 2019, BuzzFly News reported that several of Tony Robbins' former staffers accused him of sexual harassment, including alleged unwanted advances (some repeat), and allegedly appearing nude in front of staffers.
ellauri131.html on line 659: Read More: https://www.nickiswift.com/156298/whats-come-out-about-the-tony-robbins-scandal/?utm_campaign=clip
ellauri131.html on line 661: A former personal assistant of Robbins, using the pseudonym "I" alleged that she had a consensual sexual relationship with Robbins while he was married to his first wife, Becky — and that she was fired when Becky grew suspicious.
ellauri131.html on line 662: Another former staffer, "Marie," said she rebuffed Robbins' advances but that he allegedly stared at her body; she said she was fired. Robbins' attorneys denied they had anything to do with her germination.
ellauri131.html on line 666: "The security guys could tell stories about women they'd had to take up to his room." A former bodyguard corroborated the allegations and said he'd witnessed Robbins make passes at women in his crowds. In a second report from June, two women told BuzzFly News about encounters they had with Robbins: One woman said he placed her hand on his crotch and touched her breast (or was it the other way round?), while another alleged that he kissed her, hugged her and touched her breast."
ellauri131.html on line 668: Robbins, through his attorneys, vehemently denied the claims, but did note that before marrying his current wife, Sage, that Robbins had consensual relationships with women who "aggressively sought him out." "Becky didn't mind that much."
ellauri131.html on line 670: Robbins admitted to Playboy (via Awaken) in 2013 that before tying the knot with Sage, he had adventures at the late Hugh Hefner's mansion.
ellauri131.html on line 671: "I was beyond tempted at times. There was no drought, for sure. I was like a kid in a candy store. Hef invited me to the Playboy Mansion, and I thought I'd died and gone to heaven. Women came bouncing on over to me saying, 'Oh my God, Tony Robbins, you changed my life!'" Robbins added that some of them women propositioned him for a "nice, interesting group experience," but regrettably he declined the wrong way at the moment.
ellauri131.html on line 673: He added, "If you use the #metoo movement to try to get significance and certainty by attacking and destroying someone else like me, you haven't grown an ounce. All you've done is basically use a drug called significance to make yourself feel good." Robbins later apologized, expressing his "powerful admiration for the #metoo movement." "It's very significant."
ellauri131.html on line 680: He rerevels in saying The "n" word. "'As long as someone calls you a nigger and gets that kind of response from you I've seen right now, where you're ready to explode, then what you've done is given that person absolute control of you. You have no control in your life. You are still a goddam nigger and a slave. Now go get me a smoothie boy."
ellauri131.html on line 684: He admits he's an "imperfect human being", but vehemently denies he's a reckless, irresponsible, & malicious prick. Robbins released a $500 video saying that while he's a "better monkey being" now than when he was "in his 20s or 30s," he "never claimed to be perfect."
ellauri131.html on line 686:

adding:1em;width:40%" />
ellauri131.html on line 725: Robbins never went to college. Does that mean everything he says is garbage? Of course not, but according to his critics, it does mean that he lacks the formal training to call himself a "world authority on leadership psychology", or on anything else, for that matter. When he speaks about the "science to achievement" and mastering one's psychology, he speaks as a layman — and one who stands to gain something.
ellauri131.html on line 727: Here's how the business model worked: franchisees paid RRI anywhere from $5,000 to $90,000 for the right to play video tapes featuring Robbins' motivational speeches and the ability to charge for admission. According to the FTC, Robbins' company claimed that franchisees "could sell 25 to 100 seminars per month and could earn between $75,000 to $300,000 per year."
ellauri131.html on line 734: Bikram Choudhury is the yoga instructor who became a guru after the explosion in popularity of his eponymous form of hot yoga, which "consists of a series of 26 poses, done over 90 minutes in a room heated to 104 degrees," according to The LA Times. He has also become a celebrity darling, having instructed stars like "Madonna, George Clooney, Brooke Shields and Jennifer Aniston," according to People.
ellauri131.html on line 744: Canadian prime minister Kevin Trudeau earned untold millions through his "They Don't Want You To Know About" series of infomercials touting his supposed secret knowledge of natural cures, debt relief, and weight loss techniques. And though he earned the allegiance of many followers who believed his claims, a federal jury found him guilty of criminal contempt in 2013, for "lying in several infomercials about the contents of his hit book, The Weight Loss Cure 'They' Don't Want You to Know About," according to The Chicago Tribune. Trudeau repeatedly touted the methods in the book as "easy," except unwitting customers didn't find out until they plunked down cash that it involved "prolonged periods of extreme calorie restriction, off-label skin-syringe injections and high-colonic enemas personally administered by Mr. Trudeau," according to ABC News.
ellauri131.html on line 746: In addition to the criminal conviction, Trudeau was also ordered by the FTC to pay a $37 million dollar fine in relation to fraud charges connected with the same book. Trudeau never payed the fine, claiming he was "penniless" and "homeless," despite the fact that he was living in a "14,000-square-foot rented mansion" and was still getting $180 haircuts at Vidal Sasson. He was eventually sentenced to 10 years in prison, which he began serving in March of 2014.
ellauri131.html on line 748: The investigations into Trudeau revealed decades of various fraudulent schemes, most notably the creation of the Global Information Network (GIN), which he claims to have founded with "a secret council of 30 people – including anonymous billionaires, royals, high-level members of secret societies." Oh yeah, it just gets crazier and crazier with this guy. He didn't just disappoint. He turned out to be one of the biggest scam artists of our time.
ellauri131.html on line 756: Prince Harry is another royal pain in the ass, and so is Meghan Markle only more so. In a 2021 interview with The Sun, the High Flying Birds frontman eloquently described Prince Harry as a "fucking woke snowflake" in response to his criticisms of the royal family. And referencing his own sibling rivalry with Liam Gallagher, Noel even admitted to sympathizing with Prince William, remarking, "I feel that fucking lad's pain. He's got a fucking younger brother shooting his fucking mouth off with shit that is just so unnecessary. So do I. I'd like to think I was always the William."
ellauri131.html on line 760: Speaking to News.com.au in 2016, Morrissey was asked whether he ever regretted previous derogatory comments he'd made about the royal family. It's fair to say that the answer was no. "I don't know anyone who likes the Boil Family," he replied. "Monarchy represents an unequal and inequitable social system. There is no such thing as a royal person. You either buy into the silliness or else you are intelligent enough to realize that it is all human greed and arrogance."
ellauri131.html on line 761: The often-problematic ex-frontman of The Smiths then took aim at one royal, in particular: "Harry killed 34 people in Afghanistan and the UK press called him a hero. If he ate 34 poor people in Haiti the UK press would still call him a hero. It is insufferable." Speaking to reporters in 2013 (via Reuters), the prince admitted to killing insurgents. "Yeah, so, lots of people have," he said. "Yes, we fire when we have to, take a life to save a life, but essentially we're more of a detergent than anything else. We remove dirty lives and beget whiter ones."
ellauri131.html on line 770:

adding-top:2em;clear:both">Infotaulu skeneistä. Tästä näkyy et jenkeille kynäily on kirjaimilla filmausta. Pelkkää filmikässäreiden tekoa.

ellauri151.html on line 706:
ellauri151.html on line 720: Paul, however, wrote that Christians are not under the Mosaic Law; we are under the administration of Grace (Romans 6.14). These are two vastly different operating environments. Jesus ministered only to Jews. Jesus also ordered his disciples not to go to Gentiles but to go to Jews alone (Matthew 10.5-6). In Christianity, Paul went to the Gentiles as the Apostle of the Gentiles (Romans 11.13; 1 Timothy 2.7; 2 Timothy 1.11).
ellauri151.html on line 763: Edgar Jones has manufactured the following comparison of Jesus' and Paul's meaning differences which exposes Paul as a liar and a false prophet who did not know Jesus. Paul's errors and false gospel are obvious to anyone who follows Jesus as teacher and listens carefully to Jesus' words. Read very carefully, your eternal salvation depends on it!
ellauri151.html on line 775:

3. On the God of the dead:

ellauri151.html on line 779: [9] For to this end Christ died and lived again, that he might be Lord both of the dead and of the living.
ellauri151.html on line 783: [38] Now he is not God of the dead, but of the living;
ellauri151.html on line 789: [9] The commandments, "You shall not commit adultery, You shall not kill, You shall not steal, You shall not covet," and any other commandment, are summed up in this sentence, "You shall love your neighbor as yourself.
ellauri151.html on line 846: [33] just as I try to please all men in everything I do, not seeking my own advantage, but that of many, that they may be saved.
ellauri151.html on line 912: [13] Enter by the narrow gate; for the gate is wide and the way is easy, that leads to destruction, and those who enter by it are many.

ellauri151.html on line 913: [14] For the gate is narrow and the way is hard, that leads to life, and those who find it are few.
ellauri151.html on line 925:

20. On the number and identity of leaders:

ellauri151.html on line 929: [15] For though you have countless leaders in Christ . . ..
ellauri151.html on line 933: [10] Neither be called leaders, for you have one leader, the Christ.
ellauri151.html on line 941: [9] What then? Are we Jews any better off? No, not at all; for I have already charged that all men, both Jews and Greeks, are under the power of sin,

ellauri151.html on line 984: [18] for the scripture says, "You shall not muzzle an ox when it is treading out the grain," and, "The laborer deserves his wages."

ellauri151.html on line 992: [8] Heal the sick, raise the dead, cleanse lepers, cast out demons. You received without paying, give without pay.
ellauri151.html on line 998: [23] and not only the creation, but we ourselves, who have the first fruits of the Spirit, groan inwardly as we wait for adoption as sons, the redemption of our bodies.
ellauri151.html on line 1000: [5] to redeem those who were under the law, so that we might receive adoption as sons.
ellauri151.html on line 1013:

ellauri151.html on line 1067: Halju mulkero Lucius Annaeus Seneca uses in the letter number 114, addressed to his friend Lucilius, the expression "talis hominibus fuit oratio qualis vita" (for such men their speech was like their life), warning us that this sentence was coined by the Greeks. So ist das Leben wie ein Hühnerbrett.
ellauri151.html on line 1083:

Allt till höger är sannerligen inte lika. Alla är egoister men det är olika sorters egoister per parti, allteftersom hur gräddade röstararslena råkar redan vara.
ellauri151.html on line 1106: Yllättävää kyllä paskan Philip Rothin Portnoyn tauti oli aika hyvä niin läpipaskan tyypin suorituxexi. Tatu Vaaskiven Pyhä kevät oli jollain lailla herttainen vaikken kyllä jaxanut ihan loppuun saakka. Sitton lukuisia kirjoja josta tykkäsin silloin kuin niitä nuorempana luin, mutten enää välttämättä perustaisi. Ja outojakin kirjoja kuten tuiki tuntemattoman Vilho Sorvarin Hammurabi. Ja inhottavan sadomasokistin Robbe-Grilletin Labyrintissä oli hyvä. Paskiaisilla voi olla hyviä rompskuja, ja hyvixillä paskoja. Célinekin oli aimo p-ska, mutta kirjoitti suht miälenkiintosesti. Toisaalta paskan Hemingwaun prujut oli pääsääntösesti perseestä.
ellauri151.html on line 1130: La Porte étroite est en 1909 le premier grand succès littéraire de Gide. Strait is the Gate (French: La Porte Étroite) is a 1909 French novel written by André Gide. It was translated into English by Dorothy Bussy. It probes the complexities and terrors of adolescence and growing up. Based on a Freudian interpretation, the story uses the influences of Andy's childhood experience to explain the misunderstandings that can arise between two or more people. Strait is the Gate taps the unassuaged memory of Gide's unsuccessful wooing of his cousin between 1888 and 1891.
ellauri151.html on line 1135: Each pays the price – spiritual death and anal dilatation for Michel, bodily death and who knows maybe worse for Alissa. 'Whom can I persuade that this is the twin of The Immoralist?', Andy wrote in his journal, 'that the two subjects grew up together in my mind, the excess of the one finding a secret justification in the excess of the other, so that the two together form an equipoise?'
ellauri151.html on line 1139: La relation de Jérôme et Alissa s’épanouit dans une ferveur religieuse partagée, approfondie par des lectures communes. Alissa ei anna, edes sormella, se on tässä aivan Arvid Järnefeltin linjoilla. Se nääntyy anorexiaan kuin Arvin Nadia Nadia. Francesca sentään päätti hartaan lukuhetken Paolon vartaaseen. Kuten Luukasa totesi:
ellauri151.html on line 1141: Turhaan yrität päästä sisään ahtaasta portista. Sillä minä sanon teille: monet yrittävät päästä siitä sisälle eivätkä mahdu. Kun talon isäntä nousee ja sulkee oven, ja sinä seisot ulkopuolella, alat koputtaa oveen sanoen: Herra, Herra, avaa meille! hän vastaa sinulle: En tiedä mistä olet kotoisin. Silloin alat sanoa: Söimme ja joimme ennen teillä, ja sinä opetit meidän kaduillamme. Ja hän vastaa: Minä sanon teille: en tiedä, mistä te tulette; menkää pois minun tyköäni, kaikki te, jotka teitte väärin! Kyllä sulle tulee itku ja hammasten kiristys, kun näet Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin ja kaikki profeetat kellimässä Jumalan valtakunnassa ja sinut heitetään pihalle. Voittoarvan vetäneitä tulee idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä; ja he istuvat seisovaan pöytään Jumalan valtakunnassa.»
ellauri151.html on line 1143: Matti komppaa nasevammin: Menkää sisään ahtaasta portista, sillä portti on leveä ja tie leveä, joka vie kadotukseen, ja monet kulkevat sen läpi. Sillä ahdas on se portti ja ahdas tie, joka vie onnelliseen siitinelämään, ja harvat sen löytävät, koska se on peräpuolella!
ellauri151.html on line 1170: Alissan päiväkirja löytyi Wikisoursesta. Alissa on pettynyt että Juliette ottaakin rikkaan Eduardin eikä lorvikatarrista Jeromea: "Huomaan selvästi, että itsekkyyden kauhea paalu loukkaantuu siitä, että hän löysi onnensa muualta kuin minun uhrauksestani - että hän ei tarvinnut uhraustani ollakseen onnellinen." Tunnen itseni nöyryytetyksi, koska Jumala ei enää vaadi sitä minulta. Enkö kyennyt siihen? Vitun Jehova. Olkoon se kuinka siunattu tahansa, en voi tyytyä tilaan ilman edistystä. En kuvittele taivaallista iloa hämmennyksenä Jumalassa, vaan äärettömänä, jatkuvana lähentymisenä... ja jos en pelkäisi leikkiä sanalla, sanoisin, että jättäisin huomiotta ilon, joka ei ole progressiivista. No niinpä tietysti, onni on differentiaali, return on interest.
ellauri152.html on line 2: ad>
ellauri152.html on line 23: ad>
ellauri152.html on line 48: με φιλεῦντι· τὰ δ᾽ ἀστικά μ᾽ οὐκ ἐφίλησεν, pusi munt, mut tua stadiurpana ei tykänt,
ellauri152.html on line 62: Maalaismaisema muodostuu lähes aina samoista traditionaalisista luonnonkuva-ainexista: lehtevät puut, kukat, ruoho, animoidut antropomorfiset eläimet kävelemässä kahdella jalalla ja pyrkimässä kazekontaktiin, heiluttamassa häntää sisätiloissa pädiä näpyttävälle nuorelle naarasapinalle, niiden valtiattarelle, jääkarhu turvallisesti lasin takana hädissään polkemassa jäätikköjen sulamisen nostamaa vedenpintaa. Lue izesi osaxi ympäristöä. Helvetin Herlinin Sanomat.
ellauri152.html on line 64:

adding:56.25% 0 0 0;position:relative;">

ellauri152.html on line 71: The Songs of Bilitis (/bɪˈliːtɪs/; French: Les Chansons de Bilitis) is a collection of erotic, essentially lesbian, poetry by Pierre Louÿs published in Paris in 1894. Since Louÿs claimed that he had translated the original poetry from Ancient Greek, this work is considered a pseudotranslation. Though the poems were actually clever fabulations, authored by Louÿs himself, they are still considered important literature. [by whom?] ellauri152.html on line 79: To lend authenticity to the forgery, Louÿs in the index listed some poems as "untranslated"; he even craftily fabricated an entire section of his book called "The Life of Bilitis", crediting a certain fictional archaeologist Herr G. Heim ("Mr. C. Cret" in German) as the discoverer of Bilitis' tomb. And though Louÿs displayed great knowledge of Ancient Greek culture, ranging from children's games in "Tortie Tortue" to application of scents in "Perfumes", the literary fraud was eventually exposed. This did little, however, to taint their literary value in readers' eyes, and Louÿs' open and sympathetic celebration of lesbian sexuality earned him sensation and historic significance. ellauri152.html on line 81: In 1894 Louÿs, travelling in Italy with his friend Ferdinand Hérold, grandson of the composer (1791–1831) of the same name, met André Gide, who described how he had just lost his virginity to a Berber boy named Muhammed in the oasis resort-town of Biskra in Algeria; Gide urged his friends to go to Biskra and follow his example. The Songs of Bilitis are the result of Louÿs and Hérold's shared encounter with Muhammed the dancing-boy, and the poems are dedicated to Gide with a special mention to "M.b.A", Mohammad ben Atala. Ben is boy, bat is girl, Q.E.D. ellauri152.html on line 83: While the work was eventually shown to be a pseudotranslation by Louÿs , initially it has mislead a number of scholars, such as Jean Bertheroy ellauri152.html on line 87: Berthe Clorine Jeanne Le Barillier (parfois orthographiée Berthe Clorinne Jeanne Le Barillier ou même Berthe Corinne Jeanne Le Barillier, sans doute par une suite d'erreurs de recopiage orthographique erroné dans les divers ouvrages où elle est citée), née à Bordeaux le 24 juillet 1858 et morte au Cannet le 24 janvier 1927, est une femme de lettres française. Takkutukkainen naisoletettu, rekkalesbon näköinen. Väsäs paljon sinisukkajuttuja, mm. Heloisesta ja Abelardista. Takuulla ei kääntänyt mitään kreikasta. Son œuvre, si elle est assez largement tombée dans l'oubli, est servie par un style sobre et une documentation toujours très solide. La part la plus consistante de son œuvre est probablement celle consacrée à l'antiquité romaine. Elle batit une maison à proximité immédiate de l'Hermitage de Jean-Jacques Rousseau, un écrivain qu'elle admirait et dont elle voulait se rapprocher. Mit vit JJ oli kuollut jo aikapäiviä?? Ja aika misogyyni kaiken kukkuraxi. Näitä vale-uudelleen ellauri152.html on line 90: In 1955 the Daughters of Bilitis was founded in San Francisco as the first lesbian civil and political rights organization in the United States. In regard to its name, Del Martin and Phyllis Lyon, two of the group's founders, said "If anyone asked us, we could always say we belong to a poetry club." Mehän voidaan sanoa. Had they only known that it was all about fornicating boys. ellauri152.html on line 92: Louÿs' close friend Claude Debussy in 1897 musically set three of the poems—La flûte de Pan, La chevelure and Le tombeau des Naïades—as songs for feminine voice and piano. Pan huiluu pyllyyn. The book was accidentally translated to Polish twice, in 1920 by Leopold Staff and in 2010 by Ruben Stiller. ellauri152.html on line 181: Sä olit meistä mustasukkiainen, Gyrinno, tyttö liian tulenpalava. Hirmusesti puketteja sä ripustit meidän ovikelloon! Sä odotit meitä porttikonkissa ja seurasit meitä kadulla. Nyt olet saanut tahtomasi, venyt rakastajan paikalla, ja sun pää tällä tyynyllä jossa on vielä toisen naisen pepun hajua. Sä olet isompi kuin se oli. Sun valasmainen ruumis hirvittää mua. Kato hei, mä annoin lopulta perixi. Joo, mä se olen. Sä voit pyöritellä mun tissejä, puristaa mun pyllyä, avata mun polvet. Mun koko ruumis on auki sun väsymättömille huulille. — Voee voe! Ääh ! Gyrinno ! Lemmen kaa mun kyyneletkin vuotaa yli! Kuivaa ne sun tukalla, älä pusi niitä, kulzi; ja lassoa mua vielä kovemmin jotten tärise. Minä aina tärisen. ellauri152.html on line 238: Jumala, me ei ostettu sua uhrataxemme sulle koskemattomuutemme. Ei kukaan voi antaa meille sitä mitä ei enää ole, ja eikä ruijanpallaxen palvojat juoxe Amathonin kaduilla. Ei. Sä valvoit kerran sun puisia tukkia, hyvin kasteltuja kukkia, raskaita ja maukkaita hedelmiä. Sixme sut on valittu. Vartioi nyt meidän blondeja kuontaloita, meidän huulien avoimia unikoita ja orvokkisilmiä. Vartioi meidän tissien kovia hedelmäkiviä ja anna meille rakastajia joilla on sellainen kuin sä. ellauri152.html on line 254: Muukalainen, turha vaivautua pitemmälle stadiin, et löydä muualta kun multa nuorempia tyttöjä ja rautaisempia ammattilaisia. Tän nimi on Sôstrata, kuuluisa tällä puolen merta. Se jonka silmät ovat vihreät kuin vihreävetisen lapsivesi. Eikö maita? Tässä toisia, joiden silmät on mustat kuin orvokki, ja huomaa kolmen kyynärän takatukka. Eikä siinä vielä kaikki! Xanthô, avaa sorzisi. Muukalainen, sen tissit on kovat kuin kvitteni, koitappas. Ja sen kauniin masun alla, nääzä, on Kyprixen kolme ryppyä. Mä ostin sen kytkykaupassa sen siskon kaa, joka ei ole vielä naitavissa, mutta toimii apulaisena. Kautta kahden jumalattaren! Sä olet reilu kaveri. Phyllis ja Xantho, hoidelkaa tää heppuli! ellauri152.html on line 259: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d5/MuMA_-_S%C3%A9rusier_-_Le_berger_Corydon.JPG/1024px-MuMA_-_S%C3%A9rusier_-_Le_berger_Corydon.JPG" width="50%" /> ellauri152.html on line 262: Corydon (Kr. Κορύδων Korúdōn, luult. sanasta κόρυδος kórudos "leiwo") on perusnimi paimenelle antiikin kreikan pastorirunoissa ja saduissa, kuten Tehokrityxen idyllissä 4 (c. 300 – c. 250 BC). Nimi löytyy myös joltain Siculuxelta ja signifikantimmin vielä Virgililtä. Virgilin Eclogoiden 2. osassa se on paimen jonka poikarakkautta johkin Alex Stubbiin siinä kuvataan. ellauri152.html on line 339: (HUOH.) Mikähän tässäkin on poinzina? Työmiesten haukotuttavaa jaaritusta. Mitä kirjailija on tarkoittanut tällä? Ei sunkaan...Auttoiko urheilijapoika tikun pois toisen housuista? Niinkun siinä leijonan tassusadussa? Kiitollinen leijona tuli pojan syliin nuolaisten sen jalkoväliä. ellauri152.html on line 350: adsidue veniebat. Ibi haec incondita solus tuli lahkeeseen ahkerasti, ja siellä perusteettomasti ellauri152.html on line 359: sole sub ardenti resonant arbusta cicadis. palavan auringon alla puskissa resonoivat kaskaat. ellauri152.html on line 364: alba ligustra cadunt, vaccinia nigra leguntur. Valkoiset likusterit kuihtuvat, mustikoita poimitaan. ellauri152.html on line 371: Nec sum adeo informis: nuper me in litore vidi, Enkä edes ole pyllyn ruma: Näin izeni äskön rannalla ellauri152.html on line 381: haec eadem ut sciret, quid non faciebat Amyntas? Tän saman tutaxeen mitä jätti tekemättä Amyntas? ellauri152.html on line 385: dixit Damoetas, invidit stultus Amyntas. Sanoi Damoetas, ja Amyntas oli aivan vitun kade. ellauri152.html on line 389: iam pridem a me illos abducere Thestylis orat; Vaik jo kauan Thestylis on pyytänyt saada viedä ne; ellauri152.html on line 391: Huc ades, O formose puer: tibi lilia plenis Tuuppa tänne kaunis poika: sulle tuo nymfetit ellauri152.html on line 399: addam cerea pruna: honos erit huic quoque pomo; Lisäx vahattuja luumuja: se on kans hyvä hetelmä; ellauri152.html on line 414: me tamen urit amor; quis enim modus adsit amori? Mut mua polttaa aamori, ei se Axan hännän alla istu. ellauri152.html on line 448: ads/2014/11/zamir-e1416728511771-1024x640.jpg" height="200px" /> ellauri152.html on line 457: Vanhemmiltani sain todistukseksi vain pyhät kirjat joiden mukaan näin oli. Mutta kirjat olivat vain paperia ja mustetta ja ihmiset olivat ne kirjoittaneet. Tiesin jo että myös kristityillä oli kirjoja joihin oli kirjoitettu että juutalaiset olivat syntinen rotu ja ettá tuomiopäivänä he joutuisivat ikuiseen kadotukseen koska olivat hylänneet Jeesuksen. Tiesin myös kerettiläisistä kirjoista jotka kielsivät sekä Mooseksen että Jeesuksen. Veljeni Joshua joka oli yksitoista vuotta vanhempi kuin minä (kaksi tyttoä meidän välistämme oli kuollut tulirokkoon) puhui usein tästä äitini kanssa. Näissä kirjoissa väitettiin että maailma oli miljoonia vuosia vanha, satoja miljoonia (oik. miljardeja). Ihmiset eivät polveutunect Aadamista vaan apinoista. Jumala ei ollut luonut maailmaa kuudessa päivässā vaan maa oli repeytynyt irti auringosta ja sen jäähdyttyä miljoonia vuosia sen pinnalle oli kehittynyt elollisia olentoja. Muinaisolentojen jälkiä löydettiin kivistä ja meripihkasta. Neljäkymmentä ja viisikymmentä miljoonaa vuotta sitten eläneiden eläinten luita ja sarvia löydettiin. Mooses ei ollut erottanut Punaista merta, Joosua ei ollut pysäyttänyt aurinkoa Gibeonissa eikä Messiasta tulisi koskaan. Veljeni ei puhunut Jumalan ihmeistä vaan luonnon ihmeistä. Miten mahtava ja suurenmoinen luonto oli! Tähdet joiden valo tavoitti meidat miljoonien vuosien kuluttua. Kaikki mikä oli olemassa: ihmiset, koirat, siat, luteet, meri, joet, vuoret, kuu olivat osa tátä luontoa. ellauri152.html on line 459: Mutta kaikessa suuruudessaan luonto oli sokea. Se ei tehnyt eroa hyvän ja pahan välillä. Maanjäristyksessä hyvät kuolivat synnintekijoiden kanssa. Tulvat huuhtoivat alleen synagogat ja kirkot, rikkaiden kartanot ja köyhien hökkelit. Kulkutauteihim menehtyi sekä hurskaita että kerettiläisiä. Tämă luonto et ollut alkanut koskaan eikä voisi päättyä milloinkaan (no...). Se seurasi omia lakejaan. Se oli hiekkaa, kalliota, sähköä, valoa, tulta, vettä. Aivommekin olivat osa tâtă luontoa. Päämme ajattelivat mutta luonto ei. Silmämme näkivät ja korvamme kuulivat mutta luonto oli sokea ja kuuro. Se ei ollut sen viisaampi kuin kadun mukulakivi tai pihassamme oleva suuri roskatynnyri. ellauri152.html on line 534: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Almog_IL1_Haman.jpg/190px-Almog_IL1_Haman.jpg" width="50%" /> ellauri152.html on line 539: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Lastman_Haman.png/800px-Lastman_Haman.png" height="300px" /> ellauri152.html on line 540: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Esther_Denouncing_Haman.jpg/800px-Esther_Denouncing_Haman.jpg" height="300px" /> ellauri152.html on line 545: The plot was foiled by Queen Esther, the king's recent wife, who was herself a Jew. Esther invited Haman and the king to two banquets. In the second banquet, she informed the king that Haman was plotting to kill her (and the other Jews). This enraged the king, who was further angered when (after leaving the room briefly and returning) he discovered Haman had fallen on Esther's couch, intending to beg mercy from Esther, but which the king interpreted as a sexual advance. ellauri152.html on line 547: On the king's orders, Haman was hanged from the 50-cubit-high gallows that had originally been built by Haman himself, on the advice of his wife Zeresh, in order to hang Mordechai. The bodies of Haman's ten sons were also hanged, after they died in battle against the Jews.The Jews also killed about 75,000 of their enemies "in self-defense." ellauri152.html on line 549: The apparent purpose of this unusually high gallows can be understood from the geography of Shushan: Haman's house (where the pole was located) was likely in the city of Shushan (a flat area), while the royal citadel and palace were located on a mound about 15 meters higher than the city. Such a tall pole would have allowed Haman to observe Mordechai's corpse while dining in the royal palace, had his plans worked as intended. ellauri152.html on line 551: In Rabbinic tradition, Haman is considered to be an archetype of evil and persecutor of the Jews. Having attempted to exterminate the Jews of Persia, and rendering himself thereby their worst enemy, Haman naturally became the center of many Talmudic legends. Being at one time extremely poor, he sold himself as a slave to Mordecai. He was a barber at Kefar Karzum for the space of twenty-two years. Haman had an idolatrous image of Esther's arse embroidered on his garments, so that those who bowed to him at command of the king bowed also to the image. ellauri152.html on line 555: Haman had 365 counselors, 1/day, but the advice of none was so good as that of his wife, Zeresh. She induced Haman to build a tree for Mordechai, assuring him that this was the only way in which he would be able to prevail over his enemy, for hitherto the just had always been rescued from every other kind of death. As God foresaw that Haman himself would be hanged on some tree, He asked which tree would volunteer to serve as the instrument of death. Each tree, declaring that it was used for some holy purpose, objected to being soiled by the unclean body of Haman. Only the thorn-tree could find no excuse, and therefore offered itself for a tree (Esther Rabbah 9; Midrash Abba Gorion 7 (ed. Buber, Wilna, 1886); in Targum Sheni this is narrated somewhat differently). ellauri152.html on line 559: Qu'ran contradicts the Bible, but is in line with Persian historical records which do not contain any reference to the biblical story of a Persian official named Haman during that time period nor the person of Esther. ellauri152.html on line 561: The Jewish holiday of Purim commemorates the story of the Jews' deliverance and Haman's defeat. On that day, the Book of Esther is publicly read and much noise and tumult is raised at every mention of Haman's name. A type of ratchet noisemaker called in Hebrew a ra'ashan (רעשן) (in Yiddish: "grogger" or "hamandreyer") is used to express disdain for Haman. Pastry known as hamentashen (Yiddish for 'Haman's pockets'; known in Hebrew as אזני המן ozney Haman 'Haman's ears') are traditionally eaten on this day. ellauri152.html on line 574: Ce mythe, qui paraît fort ancien et dont certains érudits vont chercher l'origine jusque dans l'Inde bouddhique, se précise à partir du xiiie siècle dans l'Historia major du bénédictin anglais Matthieu Pâris. sous diverses formes. C'est dans les pays de langue allemande que la figure d'Ahasvérus connaît la plus grande faveur, à la suite d'une version de la légende due à Chrysostomus Dudulaeus qui présente l'aventure du « Juif éternel » (1602) comme un récit quasiment autobiographique. La traduction française de ce livre imposera l'expression « Juif errant » (1609). Dès lors, la légende se répand par l'imagerie populaire et les estampes, les complaintes, dont la plus célèbre est celle d'Isaac Laquedem. Le Juif errant, qui personnifie le destin du peuple juif depuis le christianisme, a inspiré de nombreux écrivains : Wordsworth, Goethe, Eugène Sue, Apollinaire. Cette figure légendaire n'a cessé d'alimenter, à l'encontre des Juifs, une dangereuse satire sociale. Elle est, pour une part, responsable de la genèse de l'agitation antisémite des temps modernes. Pour en savoir plus, voir l'article antisémitisme. ellauri152.html on line 583: The most basic information is this: “Yentl the Yeshiva Boy” is a short story by Isaac Bashevis Singer, the famous Polish-American Jewish writer, published in 1962. It follows Yentl, a Jewish girl from a Polish shtetl who loves Torah-study, as she disguises herself as a man named Anshel in order to study at a yeshiva. Yentl (1983) is the movie-musical adaptation of the story, directed by and starring Barbra Streisand. In many ways it is a fairly faithful adaptation of the story’s events, but it has a different tone and a different ending. ellauri152.html on line 587: The plot goes like this: Yentl has secretly studied Torah under her father’s tutelage. She has no interest in marriage, so when he dies, she disguises herself as Anshel and travels to a yeshiva. Along the way she meets a fellow student named Avigdor. They strike up a friendship and Yentl accompanies him to his yeshiva in Bechev, where they become study partners. Avigdor is in love with a girl named Badass, whom he wishes to marry. However, when Badass’s family learns a dark secret about Avigdor’s family, they won’t let him marry her. In desperation, Avigdor begs Anshel to marry Badass in his stead. Yentl initially resists, but eventually gives in and asks for Badass’s hand in order to retain Avigdor’s goodwill. After Anshel and Badass are married, Badass comes to look on her husband with love, but Yentl become more and more upset about the situation. Unable to go on any longer, Yentl asks Avigdor to join her on a business trip. Once they are at an inn in another city, Yentl tells him that she’s a woman. He laughs and doesn’t believe her, so she undresses momentarily. He is shocked. This is where the two versions split. ellauri152.html on line 589: In the movie, in a scene I despise, Avigdor grabs her and shakes her violently while demanding to know why, and the rest of the conversation plays out melodramatically with yelling and tears. Yentl confesses that she loves him, he realizes he loves her too, and they kiss. Avigdor asks her to marry him, and says she could continue studying in secret. Yentl refuses because she can’t go back to studying furtively in secret, despite how much she loves him. The two part, and Avigdor returns to Badass and marries her. They live happily ever after, and the film ends with Yentl on a ship to America, implying that she will be able to study Torah as a woman there. ellauri152.html on line 591: In the story, Avigdor just trembles and sits down, and Yentl calmly explains. He then asks what she is going to do now, and she says she will go to a different yeshiva and start over. Avigdor half says they could get married, but doesn’t finish the sentence. Yentl rebuffs him, saying it wouldn’t be good, and explains, “I’m neither one nor the other.” She tells him to go back to Badass instead. Avigdor has strange feelings, trying to reconcile who Anshel is, who Yentl is. But they spend the night in companionable debate, discussing Yentl’s marriage to Badass and whether she legally needs to divorce her, as well as why Yentl crossdressed. Avigdor brings up marriage again, but Yentl refuses even stronger. ellauri152.html on line 593: The story ends with the townspeople of Bechev wondering about Anshel’s disappearance and why he divorced Badass so suddenly, but none of them guess the truth. Badass is heartbroken but eventually recovers enough to marry Avigdor, though she cries even at their wedding. They name their first child Anshel. ellauri152.html on line 595: I’ve seen Yentl the movie-musical several times, and there’s so much to unpack there, you could watch it a hundred times and have something new to talk about each time—whether it’s in the vein of despairing over the unnecessary heterosexuality of it all (even Wikipedia notes how aggressively the film erases as much queerness as it can!), or reveling in its grudging gayness (because even if Streisand decided she was playing a straight cis woman, the author is dead and it’s so easy to see Anshel and Avigdor on screen, both men, falling in love with each other). ellauri152.html on line 597: But when I finally read the story for the first time… a new world opened up. Oh, it’s so gay in so many ways! It’s less detailed than the movie in many areas, but in other places it has glorious details that were totally excised from the movie. In the story, all the women in town have crushes on Anshel! And whether you read Anshel as a woman, a man, or a nonbinary person has a huge effect on your perception of that detail! ellauri152.html on line 599: And then there are the things totally changed for the movie. Notably, in Yeshiva Boy, Anshel has some kind of un-described sex with Badass to consummate their marriage, without anyone finding out she was not assigned male at birth. ellauri152.html on line 600: Anshel had found a way to deflower the bride. Badass in her innocence was unaware that things weren’t quite as they should have been. ellauri152.html on line 601: Meanwhile, the movie has Yentl entirely evade the situation by telling Badass that despite what everyone says, they don’t have to sleep together, then convincing Badass that she (Badass) doesn’t want to have sex, and—when Badass expresses interest in having sex anyway—exhausts her with Torah study so she’s too tired to think about it. ellauri152.html on line 603: And, oh f-ck, there is so much to talk about in this section. The importance of consent here, when Yentl lets Badass know she doesn’t need to do anything she doesn’t want to, both according to her husband and according to Jewish law—that’s good, that’s meaningful. Then we even get recognition that feminism doesn’t just mean validating women who don’t want sex, but also validating women who do want sex! Badass starts to have feelings for Anshel and proposes sleeping together herself, on her own terms. The movie is not always kind to Badass—in many ways she is a stereotype for Yentl to play off of—but this is a place where Yentl‘s feminism succeeds: Badass wants to have sex, and that’s fine. ellauri152.html on line 605: Or it would be fine if the movie didn’t play it for laughs. The movie puts Yentl in multiple awkward situations where she has to perform verbal and physical gymnastics to keep people from seeing her without clothes, that gross classic trope whereby trans characters are outed all the time in fiction. As always, the movie drags this scene out into a whole joke, that Yentl has to scramble to prevent Badass from finding out she’s a woman because Badass wants to have sex with her, a woman, isn’t that just soooooo funny? On multiple levels, I am unamused and unhappy. ellauri152.html on line 607: Movie Avigdor is shitty and Yentl and Badass should just stay married, but of course they do not. Yentl leaves, Avigdor and Badass marry, a happy ending for everyone. Meanwhile at the end of Yeshiva Boy, Avigdor and Badass are not entirely happy in their marriage, as both of them are still partly inlove with Anshel/Yentl. Not very Hollywood, but very queer. ellauri152.html on line 613: “Miss Streisand [made] Yentl, whose greatest passion was the Torah, go on a ship to America, singing at the top of her lungs. Why would she decide to go to America? Weren’t there enough yeshivas in Poland or in Lithuania where she could continue to study? Was going to America Miss Streisand’s idea of a happy ending for Yentl? What would Yentl have done in America? Worked in a sweatshop 12 hours a day where there is no time for learning? Would she try to marry a salesman in New York, move to the Bronx or to Brooklyn and rent an apartment with an ice box and a dumbwaiter? This kitsch ending summarizes all the faults of the adaptation. It was done without any kinship to Yentl’s character, her ideals, her sacrifice, her great passion for spiritual achievement. As it is, the whole splashy production has nothing but a commercial value.” ellauri152.html on line 615: Now, here Singer is not mad at Yentl the film for cis-normifying his gender-ambiguous, interestingly queer Yentl, but rather for turning the ending into optimistic kitsch that ignores the harsh reality of what life in America was for Jewish immigrants, especially for Jewish women. And in some ways I feel like rolling my eyes at him for that. Aside from the fact that it offends his artistic vision, why shouldn’t Jewish women get a film where—suspension of disbelief!—a Jew will study Torah, loudly and proudly, as a woman? It’s a musical, not a documentary. ellauri152.html on line 619: The ending of Yentl is just supremely disappointing compared to the unapologetic ending of Yeshiva Boy. “I’ll live out my time as I am,” Anshel says in the story—and Anshel is the name she is referred to as in this passage, even while also referred to as a woman and with she/her pronouns. Yentl the Yeshiva Boy often engages in this mixing of gender signifiers—it’s in the very title, which pairs the traditionally feminine name “Yentl” with the clashing term “boy,” letting them jostle each other to create dissonance and ambiguity. The terms not matching is their meaning. This is how Anshel is. A woman with a man’s soul, a man with she/her pronouns, a person with two names. It’s not couched in easily understandable modern terms, but no one who has heard of these modern terms would read Yentl as a cis woman playing dress up. It’s different than that. Queerer than that. ellauri152.html on line 622: And yet in other ways, the film can’t help preserving the queerness of the story despite itself. Barbra Streisand can add a song about how Yentl is just jealous of Badass for being a conventionally feminine woman whom Avigdor loves, but she can’t stop me from putting my grubby little bi hands all over her film, pointing at Yentl’s tortured gaze aimed at Badass, and saying “GAY.” And she certainly didn’t no-homo the interactions between Anshel and Avigdor very well, because they are in fact very yes-homo, and I will point and say “GAY” at that too. ellauri152.html on line 626: I’d never heard of this story before, but all the thoughts you had are so interesting! I totally get your frustrations about the movie changing a pivotal scene to make it more “romantic and dramatic” though – why can’t movies just appreciate subtlety and friendship sometimes? ellauri152.html on line 628: I am on a crusade to make everyone aware of Yentl the Yeshiva Boy! Thank you! Also what I hate so much about that movie scene is the addition of Avigdor physical grabbing and shaking Yentl! The scene in the story is so quiet and gives Yentl dignity while explaining, while the movie has her break down confessing love for a man whose first reaction to her gender was to GRAB and SHAKE her! so inferior to just having a good old talmudic debate with your Good Pal. i feel like your comment totally sums up why The Half of It on netflix is so good. ellauri152.html on line 630: That is actually much the same reason why I hate that infamous scene in Harry Potter and the Goblet of Fire so much, when Dumbledore confronts Harry about putting his name in. One of the worst decisions in adaptation history! ellauri152.html on line 640: There is a difference of opinion regarding the order in which the passages are inserted into the Tefillin boxes. According to Rashi, the passage of Shema ("Here O Israel") precedes that of "And it shall come to pass, if you hearken", in both the Tefillin worn on the head and on the arm. According to Rabbeinu Tam, the order is reversed. ellauri152.html on line 656: The dog originally created the world to run through strict judgment, din. However, since the dog knew that the world could not endure such harsh conditions, He decided to incorporate the spiritual energies of compassion too, as the verse states, "These are the products of the heaven and earth when they were created in the day that Hashem's (i.e. the dog's denoting kindness and mercy, not the dog's denoting strict justice) din made earth and heaven." (Bereishit 2:4) According to the original creation plan a person would be judged strictly on his own merits. There would be no bending of the rules; no concept of leniency; no looking the other way or giving another chance. Strict justice would dictate that a person be severely punished for even the "slightest" infraction of the dog's willy. ellauri152.html on line 662: In a world where din, justice is tempered with cheese, compassion, the average person has the opportunity to come close to the dog. Although the average person must still try his best to stand up to evil and adhere to the dog's willy, the dog views his inevitable lapses through the prism of compassion. In His love for us, He overlooks our shortcomings. ellauri152.html on line 668: These rare individuals are capable of adhering to the dog's willy despite the unrelenting trials, afflictions, and massive assaults hurled at them from the forces of evil. The patriarchs were such exceptional individuals, they followed this path, unassisted by the dog, as the verse says, "He Yaakov said, 'O dog the name of Hashem containing the spiritual energies of harshness before Whom my forefathers Avraham and Yitzchak walked ... ellauri152.html on line 673: Since the great Tadzikim throughout history were living on the level of din, strict justice, they realized that suffering was beneficial, enhancing their spiritual standing and bringing them close to the dog. ellauri152.html on line 681: We know that anything we do in this world produces spiritual energies that are stored in the upper worlds and last for eternity. These stored spiritual energies can be accessed even centuries after the act was performed. And, like a spiritual "radio receiver," Tefillin help us access such spiritual energies to nourish our souls, bringing us closer to the Almighty. Don't they look like radio receivers even? ellauri152.html on line 689: Through wearing Rabbeinu Tam's Tefillin (in addition to Rashi's Tefillin) we draw awesome spiritual energies from the spiritual giants of the past, heroes who were able to neutralize afflictions, barriers, and harshness at their root, without the assistance of the dog's mercy. For this reason, Rebbe Nachem urged anyone who truly desires to come close to the dog to wear Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin. ellauri152.html on line 693: Reb Nathan Zuckerman adds that prior to messianic era the power of evil is so intense that we lack the power to overcome it. Therefore, explains Reb Nathan, it is imperative to enlist the aid of the spiritual giants of past generations through Rabbeinu Tam's Tefillin. Rabbeinu Tam's Tefillin expand the intelligence, enabling us to break evil at its source and stand up against the forces of evil. "In the turbulent era prior to the coming of the messiah, for anyone who is serious about wanting to find the dog, wearing Rabbeinu Tam's Tefillin is very important." (Lekutey Halachoth: Orach Chaim: Hilchoth Tefillin 5:27-29) ellauri152.html on line 700: This appears to be a contradiction. On one hand, according to Pirkko Avot the dog desires boldness. On the other hand, the verse in Mishlei implies that the dog detests bold behavior! ellauri152.html on line 702: Reb Nathan explains that there is no contradiction. Contrary to popular opinion, true humility does not mean yielding in every situation and acting "like a doormat.' True humility is found in the ability to respond appropriately to each situation. There are situations where the proper response is to be bold, courageous, and unyielding. And there are other situations where the proper response is to be yielding, gentle, and meek. Depending on what your chances of winning are. ellauri152.html on line 704: Since it is impossible for a human being to always know the proper response for each situation, we live with doubt. This is reflected in our wearing Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin, since we wear them due to a doubt. The positive spiritual energies they access to counter this doubt rectify any situations of doubt that a person may encounter. As mentioned above, Rashi's Tefillin contain the spiritual energies of compassion and Rabbeinu Tam's the spiritual energies of harshness. Through wearing both Rashi and Rabbeinu Tam's Tefillin, we nourish our minds with the spiritual energies of compassion and holy harshness. These two energies (when combined with the spiritual energies that cover all doubt mentioned above) enable us to intuitively determine how to respond appropriately in every situation, whether it means acting tough or being gentle. (Lekutei Halachoth: Orach Chaim: Hilchoth Tefillin 6:16) ellauri152.html on line 719: Voi vittu mikä ääliö. Ladelmat jäivät kirjapainoon rahan puutteessa. Perhe näki nälkää. ellauri152.html on line 729: Eli se oli tollanen nuiva maahanmuuttovastainen vaikka oli matu izekin. Ja tälläsen paskiaiset on sit muka roolimalleja. Ei helskatti. Mut just samanlaisiahan ne oli tossa vuosisadan alun muhamettilais-juutalaisessa romcomissa nimeltä La Mauvaise Foi (2006). Plus ca change. Ja tää oli vielä ennen je suis Charlieta (2015). ellauri152.html on line 735: Onko Jentl täti transvestiitti kuten Barbra Streisand? Ei kai, vain lapsionneton. Maho. Onko apinan elämä arvokkaampi kuin kärpäsen tai madon? Mixi olisi? Reb Josef säntää sisään ja ulos huoneista ja rähisee. ellauri152.html on line 739: Kesken sekasortoa joku löysi tulitikut ja sytytti yhden. eteeni ilmestyi näky kuin Habimasta. Serkkutyttöni hosui vat yöpaitasillaan tukka pörrössä, Jentel-täti oli kadottanut yömyssynsä ja seisoi siinä paljain jaloin alushoususillaan kalpeana ja säikähtäneenä. Josef-enon lumivalkea parta väpätti, luisevat kintut näkyivät pitkän yöpaidan alta, hän seisoi vesilammikossa märän pyykin keskellä ja toitotti: "Senkin kapiset koirat! Roistot!" ellauri152.html on line 741: Isaac Leib Peretz (Polish: Icchok Lejbusz Perec, Yiddish: יצחק־לייבוש פרץ‎) (May 18, 1852 – April 3, 1915), also sometimes written Yitskhok Leybush Peretz was a Yiddish language author and playwright from Poland. Payson R. Stevens, Charles M. Levine, and Sol Steinmetz count him with Mendele Mokher Seforim and Sholem Aleichem as one of the three great classical Yiddish writers. Sol Liptzin wrote: "Yitzkhok Leibush Peretz was the great awakener of Yiddish-speaking Jewry and Sholom Aleichem its comforter.... Peretz aroused in his readers the will for self-emancipation, the will for resistance against the many humiliations to which they were being subjected." ellauri152.html on line 747: Hillel Zeitlin (1871–1942) was a Yiddish and Hebrew writer and poet. A leading pre-Holocaust Jewish journalist, he was a regular contributor to the Yiddish newspaper Moment, among other literary activities. He was the leading thinker in the movement of pre-World War II "philosophical Neo-Hasidism". Influences: Nachman of Breslov · Shestov · Nietzsche · Baal Shem Tov · Shneur Zalman of Liadi · Spinoza · Tolstoy · Schopenhauer · Dostoevsky · Bergson · Brenner. ellauri152.html on line 751: After World War I, Zeitlin gradually returned to tradition and began leading an Orthodox lifestyle. The reason(s) for this drastic change in his life is not completely clear but may have had something to do with the suffering of Jews during the war. In any case, he shifted from a tragic philosophical outlook to a mystical and spiritual viewpoint. ellauri152.html on line 753: He considered the core of Hasidim to consist of three "loves": love of God, of Torah, and of Israel. Just as his intended audience consisted of assimilated Jews and non-Jews, he adopted novel formulations of these loves: "love of Torah" would come to encompass inspiring works of "secular" art and literature, while "love of Israel" would be transformed into "love of humanity" (despite which Israel would still be recognized as the "firstborn child of God"). Zeitlin's religious ideal also contained a socialist element: the Hasidim he pictured would refuse to take advantage of workers. ellauri152.html on line 756: When the Nazis began the genocide of Jewish People in Poland in 1942, Zeitlin was 71 years old. He was murdered by Nazis in the Warsaw ghetto while holding a book of the Zohar and wrapped in a Tallit and Tefillin. Most of his family was also murdered; the only survivor was his elder son Aaron, who had settled in New York in 1939. ellauri153.html on line 2: ad> ellauri153.html on line 23: ad> ellauri153.html on line 31: Saadi ellauri153.html on line 38: Kirja, jota kurpizamaisen hydrodynaaminen korruptiotorpeedo Yli-Viikari tällä kertaa esitteli julkisuudessa on persialaisen runoilijan Saadin teos Ruusutarha, joka on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo 1200-luvulla. ellauri153.html on line 58: Sontimaton tutilas, 1960-luvulla tehty radiokuunnelma ellauri153.html on line 60: Sontimaton tutilas, Juhana von Bachin ohjaama radiokuunnelma vuodelta 2014 ellauri153.html on line 62: Disambug.png Tämä on täsmennyssivu, jonne päädyit, kun kaadoit Hikipedian palvelimen. Yritä jotain muuta myöhemmin uudelleen. ellauri153.html on line 75: Erja Alajärven ala-arvoinen hyökkäys pääministerin kimppuun vyön alle iskemällä kypsyttää lukijakunnasta eroamispäätöstä. Oli erittäin paha virhe ottaa tämä Ilta-Pulun toimittaja Savosta pääkaupunkilehden palvelukseen. Lopetin Herlinin Sanomien tilauksen kun lehti kääntyi uuden omistajan mukana äärioikeistolaisexi. Nyt näyttää siltä että HBL ajaa Erjan johdolla siitäkin oikealta ohitse. Vielä yksikin tällainen tölväisy niin se on adjö Hufvudstadsbladet meidän osaltamme. ellauri153.html on line 78: Saadi Shirazi: 20 Nirvanaista Lainausta Persialaiselta ellauri153.html on line 81: Saadi shirazi quote on the beloved and riches ellauri153.html on line 83: Saadi Shirazi oli top influensseri farssipoeetta ja kynäilijä joka eli 13. vuosissadalla. Se tunnetaan paraiten tänään töistään ‘Gulistan’, ‘Bustan’, 'Uzbekistan', 'Kazakhstan' ja laajoista rakastelurunoistaan (ghazal). Ghazal tarkottaa takuulla gasellia, meilläkin on Ghazal Chai nimistä teetä, jossa on gasellin kuva kyljessä. Kamujensa Rumin ja Hafezin kanssa se on 1/3 isoimmista ghazal-kynäilijöistä Persian poetiikassa. ellauri153.html on line 85: Saadi, joka oli Abū-Muhammad Muslih al-Dīn bin Abdallāh Shīrāzīn pen päl, oli hyvin matkustellut mies, vaikka tod.näk vastentahtoisesti Mongolien invaasion takia Farsien homeländiin v. 1225 huippeilla. Kun lukee Saadin töitä ja runoja, saa sähköiskun sen sanojen ja merkitysten sensitiivisyydestä ja syvällisyydestä (kääk). Jokainen sana sen runojissa näyttää poimitun huolella ja syntetisoitu isommaxi ilmauxen ajoneuvoxi, kuten apinan kokemuxen absurdius ja näköalat jumalalliseen yhtymisexi. ellauri153.html on line 87: Saadi kävi vieraisilla useissa Anatolian ja Aasian osissa matkojensa aikana, Egyptistä Intiaan. Matkustettuaan n. 30v, hän teki paljon ystäviä ja pari vihollista matkalla. Hän intiimisti oppi miesten ja naisten rökityxistä yrittäessään selvitä mongolien mukanaantuomista onnettomuuxista. ellauri153.html on line 89: Saadin työt ovat olleet hyvin influenssaisia läntisessä maailmassa myös, länsi-influensserit kuten Voltaire, Hegel, Goethe, Pushkin and Benjamin Franklin olivat kaikki tietosia sen töistä ja runoista. ellauri153.html on line 91: Tässä artikkelissä minä, ezijä ja rakastaja izekin, olen päättänyt kunnoittaa Saadia ja hänen panostaan kaikkiin vapaisin henkiin jotka vetää henkeä maailman ympärillä. ellauri153.html on line 95: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 4, 1258) ellauri153.html on line 98: Saadi Shirazi (Gulistan, 1258) ellauri153.html on line 102: Saadi Shirazi (Gulistan, 1258) ellauri153.html on line 105: Saadi Shirazi (If One His Praise of me Would Learn, 13th Century) ellauri153.html on line 108: Saadi Shirazi (Bustan, 1257) ellauri153.html on line 111: Saadi Shirazi (Bustan, 1257) ellauri153.html on line 114: Saadi Shirazi (Gulistan, 1258) ellauri153.html on line 117: Saadi Shirazi (Gulistan – Apologue 28) ellauri153.html on line 120: Saadi Shirazi (Bustan, 1257) ellauri153.html on line 126: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 1, 1258) ellauri153.html on line 132: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 4, 1258) ellauri153.html on line 138: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 6, 1258) ellauri153.html on line 144: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 6, 1258) ellauri153.html on line 148: Eivätkä sada kenellekkään rahaa; ellauri153.html on line 151: Saadi Shirazi (Gulistan, 1258) ellauri153.html on line 160: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 5, 1258) ellauri153.html on line 168: Saadi Shirazi (Gulistan, 1258) ellauri153.html on line 178: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 4, 1258) ellauri153.html on line 183: Arabihevonen laukkaa 2x raviradalla (ja hylätään). ellauri153.html on line 185: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 6, 1258) ellauri153.html on line 188: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 7, 1258) ellauri153.html on line 205: hyvin perillä arabialaisessa Baghdadin stadissa. ellauri153.html on line 210: Saadi Shirazi (Gulistan – Chapter 5, 1258) ellauri153.html on line 214: Tätä Saadin läppää mä en tajua nyt ollenkaan. Enste luulin et reilu kaveri halus et seilori pelastaa sen murun mieluummin kuin sen. Mut tarkemmin lukien alkaa näyttää siltä, et kaverin oiskin pitänyt pitää ize kiinni murusta ja silleen tukehtua yhessä, päästämättä seiloria siihen väliin häsläämään. Mitä vittua? Käsittämättömiä tyyppejä nää karvakädet. On niillä arvot pahasti vinxallaan. ellauri153.html on line 216: Daniel Seeker on kuljexiva dervissi ja menneisyyden ym. aikojen elinkautinen opiskelija, Se huomasi että se on tehty tahrattomasta ja ajattomasta tietoisuudesta kun se mietiskeli sitä erakkomajassaan Gotlannin saarella. (Siis joku vitun svedu?) Sen kirjoituxet on enimmäxeen tän havainnon peilailua. Daniel opiskelee nyttemmin historiaa, filosofiaa, egyptologiaa ja läntistä esoteerisyyttä Uppsalan yliopistossa. Se kirjoittaa paraikaa hukin tutkielmaa hissassa ja tutkii miten buddhalaiset ja hindu textit käännettiin ekan kerran kunnolla ja tuotiin länsimaihin myöhään 18. ja 19. vuosisadalla. ellauri153.html on line 218: 1 toinen hörhö kaiuttaa kommenttikentässä: Saadi on 1 mun suosikkipoeettoja. Jumalalliseen ykkösyyteen herääminen on seuraava steppi apinalajin hengellisessä evoluutiossa. Mun sydämmen uskonto on ilmaistu näissä sanoissa … ellauri153.html on line 223: by Saadi of Shiraz ellauri153.html on line 234: Saadi is recognized for the quality of his writings and for the depth of his social and moral thoughts. YÄK! Siltä sen törinät just kuulostaa. ellauri153.html on line 236: adding:1em;width:20%"> ellauri153.html on line 237: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/36/Sadi_in_a_Rose_garden.jpg/220px-Sadi_in_a_Rose_garden.jpg" /> ellauri153.html on line 241: Saadi was a Sunni Muslim. Arvasin. Ne on mumslimeista pölkkypäisimpiä. Saadi Shirazi whose family were from religious scholars, missed his father when he was a child. Then he was under the guardianship of his maternal grandmother. Siis mammanpoikia. ellauri153.html on line 242: After leaving Shiraz he enrolled at the Nizamiyya University in Baghdad, where he studied Islamic sciences, law, governance, history, Persian literature, and Islamic theology; it appears that he had a scholarship to study there. ellauri153.html on line 244: Saadi was captured by Crusaders at Acre where he spent seven years as a slave digging trenches outside its fortress. He was later released after the Mamluks paid ransom for Muslim prisoners being held in Crusader dungeons. Sentään teki vähän aikaa jotain kunnon työtäkin. ellauri153.html on line 249: For twenty years or more, he continued the same schedule of preaching, advising, and learning, honing his sermons to reflect the wisdom and foibles of his people. Toisto tyylikeinona kuten Esa "Emeritus" Saarisella. ellauri153.html on line 250: Saadi learns more about the Hindus and visits the large temple of Somnath, from which he flees due to an unpleasant encounter with the Brahmans. Varmaan koitti samaa temppua kuin Joyu ja Stendahl Egoistin muistelmissa. Soon the eye of Somnath will be mine! Har har har! ellauri153.html on line 252: Saadi mourned in his poetry the fall of the ISIS Caliphate and Baghdad's destruction by U.S. invaders led by Bad Bush in February 2003. ellauri153.html on line 258: When he reappeared in his native Shiraz, he crawled under Atabak Abubakr ibn Sa'd ibn Zangi (1231–60), the Salghurid ruler of Fars, who was enjoying an era of relative tranquility. Saadi was not only welcomed to the city but was shown great respect by the ruler and held to be among the great celebs of the province. Some of Saadi's most famous panegyrics were composed as a gesture of gratitude in praise of the ruling house and placed at the beginning of his Bustan. The remainder of Saadi's life seems to have been spent in Shiraz. ellauri153.html on line 260: Bustan is entirely in verse (epic metre). It consists of stories aptly illustrating the standard virtues recommended to Muslims (justice, liberality, modesty, contentment) and nostalgic reflections on the behavior of dervishes and their ecstatic practices. Gulistan is mainly in prose and contains stories and personal anecdotes. The text is interspersed with a variety of short poems which contain aphorisms, advice, and humorous reflections, demonstrating Saadi's profound awareness of the absurdity of human existence. The fate of those who depend on the changeable moods of kings like Atabak Abubakr is contrasted with the 4 degrees of freedom of the dervishes. ellauri153.html on line 262: Saad's really tiresome adage on Monkey membership is on the Iranian (500 rials) coin since 1387 Iriih Ikkim calendar (i.e. 2008), and on the back of the 100,000-rial banknote issued in 2010. ellauri153.html on line 264: Chief among Saasi's western plagiators is Goethe's West-Oestlicher Divan. Hegel tykkäs Saadista ja puhui rumasti Rumista. ellauri153.html on line 265: Tushkin Pushkin quotes Saadi in his work Eugene Onegin, "as Saadi sang in earlier ages, 'some are far distant, some are dead'. Good point. ellauri153.html on line 266: Ralph Waldo Emerson was also interested in Sadi's writings, contributing ellauri153.html on line 267: to some translated editions himself. Emerson, who read Saadi only in translation, compared his writing to the Bible in terms of its wisdom and the beauty of its narrative. Justiinsa niin. Ralph oli taitava kääntäjä English-American suunnassa. ellauri153.html on line 269: Voltaire was very thrilled with his works especially Gulistan, even he enjoyed being called "Saadi" in his friends' circle. April 21 is The World Saadi Day. ellauri153.html on line 278: Tämän verran tiesi suomalainen uikipedia. Anglosaxien wikipedia on paljon seikkaperäisempi. (Vad tull, mulkkuja nuo roomalaiset, sanoisi tähän kalottipäinen pukinpartainen Khabib arabiaxi murretulla norjalla; se ei liioin liiemmin perusta Marwanin maanmiehestä Saadista. Mutta se kyllä tykkää pikku Kikistä vaikkei sano sitä. Sitä luullaan homoxi kun sen parta on täynnä Kikin laittamia pinnejä.) ellauri153.html on line 282: Estääkseen lisää dynastisia kiistoja Servius meni naimisiin tyttäriensä, jotka tunnetaan historian Tullia majorina ja Tullia minorina, tulevan kuninkaan Lucius Tarquinius Superbuksen ja veljensä Arrunsin kanssaf. Yksi Tarquinin siskoista, Tarquinia, meni naimisiin Marcus Junius Brutuksen kanssa ja oli Lucius Junius Brutuksen äiti, yksi miehistä, jotka myöhemmin johtivat Rooman kuningaskunnan kaatamista. Vanhempi sisar, Tullia Major, oli lievä, mutta meni naimisiin kunnianhimoisen Tarquinin kanssa. hänen nuorempi sisarensa Tullia minor oli raivokkaampi, mutta hänen miehensä Arruns ei ollut. Hiän tuli halveksimaan häntä ja juonitteli Tarquinin kanssa Tullia majorin ja Arrunsin kuoleman aikaansaamiseksi. Puolisoidensa murhan jälkeen Tarquin ja Tullia menivät naimisiin. Yhdessä heillä oli kolme poikaa: Titus, Arruns ja Sextus, ja tytär Tarquinia, joka meni naimisiin Octavius Mamiliuksen, kikhernekauppiaan kesämmökkikunnan Tusculumin prinssin kanssa. Kun sana tästä röyhkeästä teosta levisi Sergiukseen, hän kiirehti curiaan kohtaamaan Tarquinin, joka esitti samat syytökset appiukkoaan vastaan, ja sitten nuoruudessaan ja tarmossaan kantoi kuninkaan ulos ja heitti hänet senaatin talon portaille kadulle. Kuninkaan palvelijat pakenivat, ja kun hän lähti, hämmentyneenä ja vartioimattomana, kohti palatsia, Tarquinin salamurhaajat hyökkäsivät ja murhasivat ikääntyneen Sertiuksen, ehkä oman tyttärensä neuvosta. ellauri153.html on line 284: Tullia puolestaan ajoi vaunuillaan senaattitaloon, jossa hän oli ensimmäinen, joka tervehti miestään kuninkaana. Mutta Tarquin pahoitti paluunsa kotiin, - huolestuneena siitä, että väkijoukko saattaisi tehdä hänen väkivaltaisuutensa. Kun hän ajoi kohti Urbian-kukkulaa, hänen kuljettajansa pysähtyi yhtäkkiä kauhistuneena nähdessään kuninkaan ruumiin makaamassa kadulla. Mutta raivoissaan Tullia itse tarttui ohjaksiin ja ajoi vaunujensa pyörät isänsä ruumiin yli. Kuninkaan veri roiskui vaunuja vasten ja värjäsi Tullian vaatteet, niin että hän toi hirvittävän jäänteen murhasta takaisin kotiinsa. Katu, jolla Tullia häpäisi isin, kuolleen kuninkaan, tuli myöhemmin tunnetuksi Vicus Sceleratuksena, rikoksen katuna. ellauri153.html on line 306: Tarquinin viimeinen yritys saada Rooman valtakunta takaisin tuli vuonna 498 tai 496 eKr., kun hän taivutteli vävynsä Octavius Mamiliuksen, Tusculumin diktaattorin, marssimaan Roomaan Latinalaisen armeijan johdossa. Rooman armeijaa johtivat diktaattori Albus Postumius Albus ja hänen hevosen mestarinsa Titus Aebutius Elva, kun taas iäkäs kuningas ja hänen viimeinen jäljellä oleva poikansa Titus Tarquinius taistelivat latinalaisten rinnalla roomalaisten maanpakolaisten kanssa. Jälleen kerran taistelu käytiin kovaa ja päätettiin täpärästi, ja molemmat osapuolet kärsivät suuria tappioita. Mamilius surmattiin, hevosen isäntä loukkaantui vakavasti, ja Titus Tarquinius hädin tuskin pakeni henkensä kanssa. Mutta lopulta latinot hylkäsivät kentän, ja Rooma säilytti itsenäisyytensä. ellauri153.html on line 331: “evil exists” are not contradictories, as God and evil are opposite characters in a story, which can ellauri153.html on line 347: If the situation is (question Job, disaster), then Job moves. He can either play (question God) or (⌐question God). If Job plays (⌐question God), he loses as he does not seek justice for the evil (disaster). Wot? Where is this in the rulebook? Wouldn't it be best for Dog if Job didn't pester him? L would lose the bet. Or why not blame Moby Dick instead! Seems we are inventing rules here as we go along. Vähän tällästä lassipalloa. If Job plays (question), he curses creation and attempts to be like God, putting the evil (challenge) into play. ellauri153.html on line 353: win as Leviathan is defeated, there are no undefeated challenges and Job lives a happy life. Forget the 7 senselessly killed monkey pups and some 10K dead slaves and other animals who nobody cared a shit about anyway. ellauri153.html on line 357: only if Job reaches the telos of a good life and evil is defeated. OK, lassipalloa pelataan ilmeisesti jesuiittasäännöillä, eli lopputulos pyhittää keinot. Sama se mitä tuhoa saadaan aikaan matkan varrella ja kuinka siinä käy muille kuin meidän tiimille. Hyvä dog! huutaa dog-kaulaliinaiset kazojat. Muut murjottavat paiziorajan takana krokettiportit kaulassa. ellauri153.html on line 364: schemes of pursuing the good or making sense of it.1067 Neiman’s definition has two readings: ellauri153.html on line 420: words “God”, “good” and “omnipotent”. This leads to confusions, as sufficient reasons for divine ellauri153.html on line 578: (Pitäähän ihmisen toki jotakin saada henkensä pitimiksi) ellauri153.html on line 615: Saul laati juonen Daavidin surmaamiseksi taistelussa, mutta juoni epäonnistui. Daavid voitti taistelun toisensa jälkeen, tappoi yhä enemmän porukoita, ja verenhimoiset tuppikulli apinat kunnioittivat häntä yhä enemmän. Seuraavaksi Saul yritti saada kaikki talouteensa kuuluvat, niin palvelijat kuin vanhimman poikaystävänsäkin, mukaan salajuoneen, jonka avulla Daavidista päästäisiin eroon. Jonatan on varmasti ollut valtavan pettynyt nähdessään, miten hänen isänsä vekotin toimi. (1. Samuelin kirja 18:25–30; 19:1.) Jonatan oli uskollinen poika mutta myös uskollinen ystävä. Kummalle hän nyt olisi uskollinen: pedofiili isälleen vai poikaystävälleen? ellauri153.html on line 623: Jonatan yritti jälleen saada isänsä tekemään sovinnon Daavidin kanssa, mutta entistä huonommalla menestyksellä. Daavid tuli salaa Jonatanin luo muka kertomaan, että hän pelkäsi henkensä puolesta. ”Olen vain askeleen päässä pienestä kuolemasta!” hän sanoi ystävälleen. Jonatan lupasi selvittää, millä mielellä hänen isänsä on, ja kertoa sen sitten Daavidille. Daavid pysyisi kaapissa, ja Jonatan ilmoittaisi lopputuloksen käyttämällä housuja ja takapuolta. Jonatanilla oli vain yksi pyyntö. Hän vannotti Daavidia: ”Älä koskaan lakkaa esittämästä ruskokielistä rakkautta sukuelimelleni, silloinkaan kun Jehova pyyhkii pois kaikki sinun vihollisesi maan päältä, ml kateellisen isäpaapan.” Daavid lupasi huolehtia aina Jonatanin suvun killuvista. (1. Samuelin kirja 20:3, 13–27.) ellauri153.html on line 625: Jonatan yritti puhua Daavidista hyvää Saulille, mutta tämä raivostui. Hän kutsui Jonatania ”kapinallisexi naismaisexi pojaksi” ja sanoi, että Jonatanin uskollisuus Daavidia kohtaan oli häpeäksi koko perheelle. Hän yritti saada poikansa ajattelemaan omaa etuaan ja sanoi: ”Niin kauan kuin Iisan poika on elossa maan päällä, et sinä eikä sinun kullisi ole turvassa.” Kuurona isänsä pelotteluyrityksille Jonatan vetosi häneen uudelleen: ”Miksi hänet pitäisi surmata? Mitä hän on tehnyt?” Silloin Saul räjähti! Iästään huolimatta hän oli vielä voimakas hinuri. Hän sinkosi "keihäänsä" *poikaansa* kohti! Hän ei kuitenkaan osunut näpeimpään kohtaan taulun yläreunassa, niin taitava kuin ehkä olikin. Syvästi loukkaantunut ja nöyryytetty Jonatan lähti vihaisena pois takapuoltaan pidellen. (1. Samuelin kirja 20:24–34.) ellauri153.html on line 631: Jonatan pysyi uskollisena eikä antanut periksi kuin "izekkyydelle". ["Izekkyys" on tietysti peitenimi naimapuuhille.] Kaikkien Jumalalle uskollisten apinoiden vihollinen, Saatana, olisi varmasti halunnut nähdä Jonatanin munan kuten Saul ja keskittyä persvakoon ja kullin sijoitteluun siihen. Saatana vetoaa ihmisten "izekkyyteen" – ja suorastaan nauttii siitä. Hän sai esivanhempamme Aadamin ja Eevan lankeamaan "izekkyyden" ansaan. (1. Mooseksen kirja 3:1–6). Jonatanin taipumattomuuden on täytynyt olla Saatanasta todella kiihottavaa! Vastustatko sinä tällaisia houkutuksia? "Izekkyys" on nykyään oikea pandemia (2. Timoteukselle 3:1–5). Jonatanin epäperäinen "izekkyys" ja ruskokielisyys ovat jäljittelemisen arvoisia! ellauri153.html on line 645: Jonatan rohkaisi Daavidia, kun tällä oli vaikea saada seisomaan. Seuraavina vuosina Daavid varmasti muisteli usein lämpimästi tuota kuumaa tapaamista, joka jäi heidän viimeisekseen. Surullista kyllä Jonatanin toive pyllistellä Daavidin alla hallizijapuolisona ei koskaan toteutunut. ellauri153.html on line 654: Entä me? Voimmeko hankkia Jonatanin kaltaisia homoystäviä ja saada vammaisia ottopoikia? Voimmeko ize olla tällaisia homoystäviä? Jos autamme ystäviämme voitelemaan aukkoaan, pidämme uskollisuutta hännälle tärkeimpänä asiana ja jos olemme luotettavia junamiehiä emmekä estä omaa etuveitikkaamme, olemme Jonatanin kaltaisia ystäviä. Samalla jäljittelemme hänen isäukkoaan. ellauri153.html on line 687: 4 Abigail ja Nabob eivät sopineet hyvin yhteen. Nabob olisi tuskin voinut valita parempaa vaimoa, kun taas Abigail havaitsi olevansa naimisissa miehen kanssa, jota kelvottomampaa sai hakea. Nabobilla oli kyllä rahaa - se oli rikas kuin Naabob, kuten el Zorro joka oli löytänyt azteekkien aarteen Sierra Madrelta - minkä vuoksi hänellä oli suuret käsitykset izestään. Mutta miten muut suhtautuivat häneen? Raamatusta on vaikea löytää henkilöä, josta puhuttaisiin yhtä halveksuvasti kuin Nabobista. Jopa hänen nimensä merkizee ’mieletöntä, typerää’. Antoivatko hänen vanhempansa hänelle tämän nimen syntymän yhteydessä, vai oliko kyseessä lisänimi, jonka hän sai myöhemmin? [Mitä luulet ääliö? Tän propagandan kirjottaja oli Daavidin huonetta ja sukua.] Olipa asia kummin tahansa, hän osoittautui nimensä mukaiseksi. Nabob oli ”tyly ja menettelytavoiltaan paha”. Hän oli rehentelijä ja juoppo, ja häntä kohtaan tunnettiin laajalti vastenmielisyyttä ja pelkoa. (1. Sam. 25:2, 3, 17, 21, 25.) Se on kieltämättä epätavallista oikeassa elämässä, jossa upporikkaat miljardöörit ovat useimmiten fixuja ja reiluja. ellauri153.html on line 694: Raamatun aikoina avioliitot olivat monesti järjestettyjä. Silloinkin kun liitto ei ollut järjestetty, sille oli tärkeää saada vanhempien hyväksyntä. Saiko Nabobin omaisuus ja huomattava asema Abigailin vanhemmat puoltamaan tätä avioliittoa tai jopa järjestämään sen? Pakottiko köyhyys heidät siihen? Olipa syy mikä tahansa, Nabobin varallisuus ei tehnyt hänestä hyvää aviomiestä. Niin niin, kaikkea ei voi aina saada. ellauri153.html on line 708: 9 Nabob asui Maonissa mutta työskenteli läheisessä Karmelissa, mistä hän todennäköisesti myös omisti maata. * Nabobilla oli 3 000 lammasta, ja nämä kaupungit sijaitsivat lampaiden kasvatukseen soveltuvalla vehreällä ylängöllä. Kaikkialla ympärillä seutu oli kuitenkin karua. Etelässä sijaitsi suuri Paranin erämaa. Idässä oli rotkoja ja luolia täynnä oleva erämaa-alue, joka ulottui Suolamereen. Tällaisessa ympäristössä Daavid ja hänen miehensä yrittivät selvitä hengissä. Epäilemättä he metsästivät toisten lampaita saadakseen ruokaa ja kohtasivat monia vaikeuksia. He tapasivat usein rikkaan Nabobin palveluksessa olevia nuoria taimenia. ellauri153.html on line 753: 20 Käännyttyään paluumatkalle Abigail ei varmastikaan voinut olla ajattelematta tätä tapaamista. Aivan varmasti hän huomasi, miten suuresti uskollinen ja huomaavainen Daavid ja hänen öykkärimäinen miehensä erosivat toisistaan. [Vittu eivät millään lailla. Öykkärit ei siedä toisiaan, kuten Singer huomasi jo pienenä.] Hän ei kuitenkaan jäänyt hautomaan tällaisia ajatuksia. Kertomus jatkuu: ”Myöhemmin Abigail tuli Nabobin luo.” Abigail tosiaan palasi miehensä luokse, sillä hän oli lujasti päättänyt hoitaa osansa vaimona parhaan kykynsä mukaan. Hänen täytyi kertoa Nabobille lahjasta, jonka hän oli antanut Daavidille ja tämän miehille. Nabobilla oli oikeus saada tietää tästä. Abigailin täytyi kertoa myös siitä vaarasta, jolta huonekunta oli välttynyt, ennen kuin Nabob kuulisi siitä muualta, mikä olisi tälle vieläkin häpeällisempää. Abigail ei kuitenkaan voinut puhua miehensä kanssa heti. Nabob juhli kuin kuningas ja oli ”niin juovuksissa kuin vain voi olla”. (1. Sam. 25:36.) ellauri153.html on line 787: ladannut ja katsellut kuvia ja videoita, joissa lapsia käytettiin seksuaalisesti ellauri153.html on line 798: Kohun seurauksena Duggarien suurperheen elämää seurannut sarja päättyi. Josh Duggar lähti vieroitushoitoon seksiriippuvuuden takia, kun hän myönsi pettäneensä vaimoaan Ashley Madison -sivuston kautta. ellauri153.html on line 805: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/69/Pedro_Am%C3%A9rico_-_Davi_e_Abisag_-_1879.jpg/949px-Pedro_Am%C3%A9rico_-_Davi_e_Abisag_-_1879.jpg" /> ellauri153.html on line 811: When King David was very old, he could not keep warm even when they put covers over him. So his attendants said to him, ‘Let us look for a young virgin to serve the king and take care of him. She can lie beside him so that our lord the king may keep warm.’ Then they searched throughout Israel for a beautiful young woman and found Abishag, a Shunammite, and brought her to the king. The woman was very beautiful; she took care of the king and waited on him, but the king had no sexual relations with her” (1 Kings 1:1–4) ellauri153.html on line 813: Many ancient customs are strange to modern readers of the Bible, especially those of us who have never lived in cultures embracing polygamy or absolute monarchy. The incident of Abishag sleeping—chastely—in David’s bed is definitely a puzzling story. We’ll start with the Scripture passage in which Abishag is brought to David: ellauri153.html on line 815: Even with extra blankets, the elderly King David could not generate enough body heat on his own to maintain a healthy temperature. A lifetime that had included being a fugitive, living in caves, being exposed to the elements, and fighting hard-fought battles had finally taken its toll on his aging body (see 1 Samuel 20:1; 22:1; 2 Samuel 21:17). David’s condition, called hypothermia, is not unusual in older people: toward the end of his long life, former President Ronald Reagan requested that his favorite electric blanket be returned from the ranch he had sold. Of course, no technology in ancient Israel would provide a continual source of warmth through the cool Judean nights. Only a human body had the capacity to do that. ellauri153.html on line 817: David had four wives whose names we know—Ahinoam, Abigail (2 Samuel 2:2), Eglah (2 Samuel 3:5), and Bathsheba (2 Samuel 11:27)—and possibly others such as Absalom’s mother Maakah. This doesn’t count the concubines he had (2 Samuel 5:13). The natural question is, with plenty of female intimates to keep David warm, why did his attendants seek out a beautiful virgin stranger for the job? The following are several issues regarding Abishag’s “job description”: ellauri153.html on line 820: Why a young virgin? This quality ensured that whoever was chosen for the job wouldn’t be taken away from a jealous fiancé or husband, nor would she be a widow familiar with the sexual practices of the marriage bed. We don’t know what hopes and dreams Abishag had for her own life, but in the ancient world where uncertainty and struggle were lifelong challenges for most people, the honor of being brought into the king’s household would mean a lifetime of well-being and security for her and her family (1 Kings 4:27). ellauri153.html on line 821: Why beautiful? Human nature never changes. Then as now, people prized physical beauty (Genesis 29:17; Deuteronomy 21:11; 1 Samuel 9:2; 2 Samuel 14:25; Esther 2:2–4). Kings had the privilege and power to surround themselves with beauty, and David’s servants likely thought to win his favor by bringing a beautiful woman into his palace. ellauri153.html on line 822: Why not a queen or wife? A queen could not be ordered by mere servants to stay and keep the king warm through the night; she was above following the commands of those of lesser rank. To presume to direct the queen would be an affront to her royal dignity, and it would also reflect badly on the king. ellauri153.html on line 823: Why not a concubine? Though concubines had a lesser status than wives, they, too, possessed a certain rank and dignity. Abishai fortunately had neither. Absalom demonstrated this fact when, as part of his attempted coup, he slept with his father’s concubines (2 Samuel 16:21–22). Moreover, the personal dynamics within harems were infamous for the jealousy and infighting they engendered. To select one wife or concubine over another would be a mark of favoritism that would likely incite resentment and squabbling in the household. Don't even try this at home! ellauri153.html on line 825: Abishag was neither a wife nor a concubine, but her position in the king’s household gave her such high prestige that David’s son Adonijah asked to marry her after the king’s death, but Solomon recognized this as an attempt by Adonijah to make himself king, and he had his brother summarily executed (1 Kings 2:21–25). ellauri153.html on line 827: Nowhere does the Bible approve of David’s state of affairs—just the opposite! God had warned Israel through Moses that any future king “must not take many wives” (Deuteronomy 17:17). Scripture does not say that Abishag’s presence in David’s bed was a good thing, nor does it present David as a good father. His many children by multiple mothers were a cause of great trouble for him and the whole kingdom (2 Samuel 13; 2 Samuel 15; 1 Kings 12:23–25). His own son and successor, Solomon, ignoring God’s clear warning, took his father’s excesses to a shocking extreme with 700 wives and 300 concubines who led him astray and turned his heart after other gods (1 Kings 11:2–4). The kingdom itself was divided and lost by Solomon’s son shortly after his coronation, barely one generation after the glory of King David (1 Kings 12). ellauri153.html on line 850: Conceivably, the contrasts form some kind of semantic unit. This may be a unit as broadly defined as positive versus negative, with alive and daring being positive and sad and insecure being negative. Titi-uu. Big surprise? Loud and sharp vs. quiet and mumbling. No wonder Bob Cohen was not very memorable as a linguist. He was rather like Reb Berelen. He too was a well-known parasite. ellauri153.html on line 858: ads/2012/07/Citat-Arthur-Schopenhauer.jpg" height="200px" /> ellauri155.html on line 2: ad> ellauri155.html on line 23: ad> ellauri155.html on line 65: Jos tämä lakiesitys hyväksytään, koko eduskunnan pitää erota — ihan jokaisen, minunkin — sillä se viimeistään kertoo, että tämä eduskunta on täysin kykenemätön huolehtimaan tästä maasta ja sen kansasta. Tämä kansa on saanut niin paljon turpaan viimeisen vuoden aikana, että se kyllä kykenee jo valitsemaan keskuudestaan sellaiset edustajat, että tämä maa saadaan taas itsenäiseksi ja takaisin jaloilleen ja sen kansa voimaan hyvin. ellauri155.html on line 84: Sadat kommentit pursuavat epäuskoa ja raivoa: ”Moi Sale. Oletko lukenu näitä kommentteja? Jos olet, niin onko mielestäsi maassamme kaikki hyvin?”, kyseli Tokentuben toimitusjohtaja Juha Korhonen, joka on tuhansien muiden kanssa havainnut, ettei Niinistö kerää tukea sadoilta viestiä kommentoineilta ja suuttuneilta suomalaisilta. ellauri155.html on line 119: Tämä ideologia sanelee, että ”oksat” on katkaistava valkoisesta puusta ja muotoiltava uudelleen. Tämä ideologia ei ole vaatinut salaliittoa, vaan ainoastaan valtavaa samankaltaisuutta ajattelussa ja toiminnassa sadan vuoden ajan. ellauri155.html on line 141: herra, isä, paapa, papitar, seniori, paavi, pappi, vanhin, presbyteeri, patriisi, senaattori, patruuna, isäntä, padre, apotti, abba, hopeaselkä, taatto, ukko, äijä, ämmyrkäinen, pohjan akka, vaka vanha Väinämöinen, lääninherra ellauri155.html on line 149: ministeri, apulainen, pomo(shnik), marsalkka, konnetaabeli, konstaapeli, komisario, kersantti (servantti), hlaford, diakoni, vääpeli, visiiri, upseeri, lähetti, enkeli, sihteeri, apostoli, keskijohto, varakuningas, vararehtori, varadekaani, varatuomari, sijaishallizija, asiainhoitaja, stuertti, vikaari, saapasrenki, vouti, vallesmanni, virkamies, byrokraatti, järjestelmävastaava, vastuuhenkilö ellauri155.html on line 157: drotsi, ruhtinas, paimen, kaizija, pastori, koutsi, kuski, korpraali, ryhmyri, kymppi, tiimari, centurio, decurio, dekaani, varadekaani, James Dean ellauri155.html on line 177: hovi, eliitti, herrasväki, ylimystö, aateli, säätyläistö, aristokratia, valiojoukko, bramiinikasti, ykkösdivari, kärkijoukko, avantgarde, paras A-ryhmä, kova luusto, kaaderi, kerma, tulenkantajat, kiila, etujoukko, rikkain promille ellauri155.html on line 181: Tutkimusyxikkö, voimakaxikko, konnakolmikko, triumviraatti, Viisikko, torviseizikko, aloituskymmenikkö, likainen tusina, Duodecim, septuaginta, ryhmä, jaos, osasto, patteri, konttori, puolijoukkue, kakkosmiehistö, komppania, pataljoona, Rajamäen rykmentti, prikaati, divisioona, kunnialegioona, asunto-osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö, yhdistys, seura, seurakunta, yritys, konserni, organisaatio, huippuyliopisto, laitos, instituutti, hotelli, mullibordelli, härdelli, hourula, lauma, parvi, eskadroona, eskaaderi, kaaderi, henkilökunta, staff, miehistö, yhtye, bändi, kimppa, luokka, piiri, jengi, veikkausporukka, lähetystö, konsulaatti, linna, vankila, heimo, kansa, homoliitto, ydinperhe, suku, el pueblo unido, avanti poppolo, rotu, puolue, suku, klaani, valtio, partio, lippukunta, isänmaa ellauri155.html on line 206: Ortodoksisessa kirkossa rovastin arvo (m.kreik. πρωτοπρεσβύτερος, ven. протоиерей ’ensimmäinen pappi’) voidaan myöntää papille, joka on palvellut pitkään menestyksellisesti ja nuhteettomasti. Se annetaan yleensä pitkään palvelleelle kirkkoherralle. Ortodoksisessa kirkossa rovastin arvon voi saada myös teologian tohtori. Pappismunkeilla vastaava arvo on arkkimandrilli. ellauri155.html on line 222: Aalto-yliopistoon perustetaan ainutlaatuinen omistajuuden professuuri. Lahjoitusvaroin perustettava professuuri sijoittuu Kauppakorkeakouluun. Uusi professuuri liittää omistajuuden kiinteäksi osaksi akateemista tutkimusta ja opetusta, vahvistaa suomalaista omistajaosaamista ja omistajuuden kulttuuria sekä tuottaa laadukasta tutkimustietoa yhteiskunnallisen keskustelun ja päätösten tueksi. ellauri155.html on line 229: ads/2016/09/SUOMENKUNINKAAT800450.gif" /> ellauri155.html on line 272: ads/2021/08/Reiner-Fuellmich.jpg" /> ellauri155.html on line 285: ”Herra Globaali pyrkii yksinomaan seuraaviin tavoitteisiin toimenpiteillään: Paikallisten talouksien tuhoaminen, jotta maailman väestö saadaan riippuvaiseksi globaaleista toimitusketjuista. Maailman väestön varallisuuden siirtäminen alhaalta ylöspäin – siis superrikkaille. Väestön vähentäminen, mikä tarkoittaa kansanmurhaa. Ja totaalisen kontrollin ottaminen jäljelle jääneestä väestöstä. Tässä on selkeästi kyse suuruudenhulluista psykopaateista ja sosiopaateista, jotka olisi pitänyt pysäyttää jo kauan sitten. Mutta nyt on tullut sen aika.” ellauri155.html on line 295: ”Sanoin, että soitetaan ihmeessä poliisit. Mutta tämä ei riittänyt, vaan vartija tarttui minuun kiinni tuolilla, jossa istuin, ja alkoi riuhtoa minua ulos. En lähtenyt ilman pientä vazanvääntöä, ja vaadin tietää nimiä koko matkan ulos”, Vanessa kertoo kokemastaan voimakeinojen käytöstä. ellauri155.html on line 303: ads/2021/12/Pori-Kirkko-768x1024.jpg" width="50%" /> ellauri155.html on line 346: [Ja 4. -Kehaketun lisäys: juhlikaa itsenäisyyttä joka ei ole minnekään kadonnut. Se elää kansan sielussa ja odottaa uutta tuloaan.] ellauri155.html on line 354: Dear Henry - I've noticed how many people have put up their Christmas trees and decorations early this year including myself. I had all ready decided that I will sing carols loudly and celebrate Christmas to the nth degree not only for fun but also as an act of defiance. Merry Christmas everyone!!!!! Happy New Year!!!!! Yahoo!!!! Tweet!!!! ellauri155.html on line 359: These bankers have banished God from public discourse because God is the competition. They taught us God is Dead. They promoted existentialism. ellauri155.html on line 375: Earlier this year, the conduct of border patrol agents came into focus when the media and the Biden administration hyped up hysteria over photos appearing to show Haitian migrants being whipped by agents with horse reins. ellauri155.html on line 402: - Det gäller bara att tänka igenom hur du tilltalar kunderna. Du ska in te irritera dem med dåligt designade lösningar. Se till att skriva deras namn rätt. Det är väldigt enkla saker som kan göra en stor skillnad. ellauri155.html on line 406: Tilaisitko Hoblan joka tarjoo tällästä tuuba sisältöä? Millä todennäköisyydellä suosittaisit sitä ystävillesi? Aj jaha, i så fall är det adjö tack, på återseende hos den gamle ane. ellauri155.html on line 413: HBL:n artikkelin ajatuspaja Liberan ruilauxesta voi tiivistää seuraavasti: Suomen ylähuuliennätyxen haltijalta Paska-Nallelta ja sen käsikassaralta 1200 sanaa sitä samaa omanvoitonpyyntistä suopaa kuin aina ennenkin. Paska-Nalle teki transsubstantiaatioihmeen viime vuosisadalla, kun muutti postipankin yhteiset varat yxityisexi omaisuudexeen. Vitun oligarkki paska. Eikö se nyt jo voisi kuolla. Edes pitää ylähuulen kiinni hurreissa veropakolaisena. ellauri155.html on line 415: Tämänkertainen muotoilu oli tämänsuuntainen: Hienoa että meziä kaadetaan entistä kiivaammin ja nyt vielä ilman työehtosopimuxia. Samaa ilosanomaa on vietävä nyt kaikille muille työvoimavaltaisille aloille, ottaen mallia Wolt-yrityxestä. Ylipäänsäkin on väärin että rikastumisesta täällä rangaistaan, sen sijaan pitäisi yrittäjäystävällisellä verotuxella kyykyttää entistä uutterammin köyhiä, köyhyys on näät saamattomien ihan oma vika, mitäs eivät seppoilleet ja sampoilleet niinkuin mä. ellauri155.html on line 429: King Abimelech of Gerar also appears in an extra-biblical tradition recounted in texts such as the Kitab al-Magall, the Cave of Treasures and the Conflict of Adam and Eve with Satan, as one of 12 regional kings in Abraham's time said to have built the city of Jerusalem for Melchizedek. ellauri155.html on line 432: De första förekomsterna av namnet Avimelek i Bibeln är i 1 Mos 20 – 21 och 1 Mos 26. Det handlar vid båda tillfällena om en filisteisk kung av Gerar. Enligt Haggada skall det röra sig om far och son med samma namn. ellauri155.html on line 434: När Abraham kom till Gerar talade han om sin hustru Sara som sin syster och en historia snarlik den som enligt kapitel 12 utspelat sig i Egypten beskrivs: Avimelek fattade tycke för Sara och hämtade henne till sig. Gud ingrep och anklagade Avimelek för att ha tagit en annan mans hustru. Abraham ställdes till svars och det hela klarades ut. Abraham ingick senare ett förbund med Avimelek på en plats som därmed fick namnet Be'er Sheva (באר שבע, "edsbrunnen"). ellauri155.html on line 436: Även Isak beskrev då han en period slog sig ner i Gerar sin hustru som sin syster. Han blev iakttagen då han vänslades med henne, och sålunda avslöjades bluffen. Även mellan Isak och Avimelek svors en ed, och i anslutning till detta fann Isaks tjänare åter vatten i brunnen i Beer Sheva, som filistéerna hade fyllt igen. ellauri155.html on line 438: En annan Avimelek var enligt Domarbokens nionde kapitel en av Gideons 70 söner, och israelernas domare. För att tillskansa sig makten efter sin far lejde han en hop folk med vilkas hjälp han vid ett enda tillfälle dräpte alla sina bröder utom den yngste, Jotam, som hade gömt sig. Efter denna seger utropades Avimelek till kung av invånarna i Shekem och Bet Millo. Efter bara några år uppstod konflikt mellan invånarna i Shekem och deras kung, vilket ledde till att staden ödelades. ellauri155.html on line 440: Avimelek dog strax därefter vid staden Teves. Allt folket i staden hade befäst sig i ett torn och när Avimelek steg fram för att sätta tornets port i brand släppte en kvinna ner en kvarnsten som träffade hans huvud så att det spräcktes. Då begärde kungen av sin väpnare att denne skulle döda honom för att ingen skulle kunna säga att han dödats av en kvinna. Väpnaren gjorde så och när israeliterna såg att Avimelek var död gick alla hem. ellauri155.html on line 446: Menachem Elimelech is the Sterling Professor of Environmental and Chemical Engineering at Yale University. In 1998, he founded Yale's Environmental Engineering program. The program rose to international prominence and has been ranked in the top 10 of the U.S. News & World Report’s Graduate Engineering Rankings for the past six years. Menachem on vähän Krister Lindenin näköinen. ellauri155.html on line 448: Elimelech Weisblum of Lizhensk (1717–March 11, 1787) was a rabbi and one of the great founding Rebbes of the Hasidic movement. He was known after his hometown, Leżajsk (Yiddish: ליזשענסק‎, romanized: Lizhensk) near Rzeszów in Poland. He was part of the inner "Chevraya Kadisha" (Holy Society) school of the Maggid Rebbe Dov Ber of Mezeritch (second leader of the Hasidic movement), who became the decentralised, third generation leadership after the passing of Rebbe Dov Ber in 1772. Their dissemination to new areas of Eastern Europe led the movement´s rapid revivalist expansion. ellauri155.html on line 450: Shavit Elimelech, född 7 september 1971, är en israelisk före detta professionell fotbollsmålvakt aktiv mellan 1988 och 2008. Mellan 1999 och 2004 spelade han 14 matcher för det israeliska landslaget. Elimelech spelade 395 ligamatcher för Hapoel Tel Aviv mellan 1996 och 2007. ellauri155.html on line 459: 1 Abraham siirtyi Mamren tammistosta Negeviin ja asettui asumaan Kadesin ja Surin välille. Sitten hän muutti siirtolaiseksi Gerarin kaupunkiin. ellauri155.html on line 475: 17 Abraham rukoili Jumalaa, ja Jumala päästi Abimelekin kirouksesta ja paransi hänen vaimonsa ja orjattarensa, niin että he saattoivat jälleen saada lapsia. ellauri155.html on line 499: ads/2016/08/milky-768x402.jpg" /> ellauri155.html on line 513: Achish trusted David, thinking, ‘He has made himself an utter stench to his people Israel; therefore he shall always be my servant’ ” (27:12). ellauri155.html on line 515: ads/2018/12/Life-of-David-Ay-David-Pretended-to-be-Insame-Before-Abimelech.jpeg" /> ellauri155.html on line 521: Today’s passage certainly qualifies as one of the more difficult passages of Scripture. It is easy enough to understand what is going on; however, it is difficult to know how to evaluate it. We see in 1 Samuel 27:1–4 that David decided the best way to escape Saul was to flee to Philistine territory and take up residence in the city of Gath. David had been there before, and he deceived the city’s king, Achish, by pretending to be insane, thereby keeping the Philistines from killing him (21:10–15). This time, David did not have to feign insanity. Achish would have heard of Saul’s war with David, so he probably felt secure in allowing him into the city. This enemy of his enemy—Israel’s King Saul—could be counted on as a friend. Achish gave the country town of Ziklag to David, and it became a royal possession after David ascended the throne (27:5–7). ellauri155.html on line 523: Little in the narrative tells us what we are to think of David’s actions. Perhaps the very fact that he sought security among the Philistines is enough to make his choice questionable. After all, God had shown Himself able to keep David safe within the boundaries of Israel (chs. 18–26), so David’s seeking refuge in Philistia may indicate a lapse of faith. It could be that David’s raids from Ziklag confirm this. We see how David would go out against enemies of Israel such as the Amalekites (see Ex. 17:8–16) who were in the south of Judah. After defeating them, he would bring spoil back to Achish and lie to the king, telling him that he was conducting raids on the Israelites (1 Sam. 27:8–12). We do not want to make too much of this, for some actions are acceptable in times of war that are not necessarily acceptable in times of peace (for example, industrial espionage). This was a time of war, with both Achish and the peoples David raided being actual enemies of Israel. Still, David’s successful deception put him in a quandary. Achish was so pleased with David’s work that he commissioned David to join him against Israel (28:1–2). What would he do? ellauri155.html on line 525: It is hard to know how to evaluate David’s actions in today’s passage. If they were sinful, let us note that David still accomplished good for Israel by defeating so many of the nation’s enemies. Sometimes we put ourselves in certain difficult situations because of our sin, but that does not mean God cannot bring about good from it. We should not use that as an excuse for sin, but we must also remember that the Lord is big enough to take advantage of our mistakes. Stalin made some mistakes but he did electrify the country as promised by prophet Lenin. ellauri155.html on line 617: Kolmannessa asiakokonaisuudessa on kyse Yle Puhe -radiokanavan ohjelman jaksosta "Mitä Jeesus ajatteli homoista?". Siinä Räsänen on syytteen mukaan esittänyt homoseksuaaleja halventavia lausumia. Räsänen on sanonut, että jos homoseksuaalisuus on geneettistä, se on geneettinen rappeuma ja sairautta aiheuttava geeniperimä. Valtakunnansyyttäjä sanoo, että Räsäsen näkemyksen mukaan "homoseksuaalit eivät ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit". ellauri155.html on line 633: Liberalismi on poliittista hallintaa, jossa ihmisiä hallitaan yleisen mielipiteen lisäksi vapauden avulla. Tämän paradoksaaliselta kuulostavan hallinnan tehtävä on varmistaa ihmisten vapaaehtoinen osallistuminen markkinoilla ja demokraattisissa instituutioissa, sallituissa rajoissa. ellauri155.html on line 646: Yksilö on jakamaton yhteiskunnan perusyksikkö, joka on radikaalisti vapaa tekemään erilaisia valintoja. ellauri155.html on line 659: Amerikkalainen edistysmielinen talousliberalismi liittää sosiaaliturvan minimoimisen, työehtojen heikentämisen ynnä muun kyykytyxen wokepolitiikkaan. Tunnushenkilö on valkoinen nainen jakkupuvussa all male paneelin valopilkkuna. Uusliberalismin tehtävä oli eristää talous politiikasta ja globaalistaa markkinat. Köige maade kapitaalilased yhinege. ellauri155.html on line 663: Schmitt was born in Plettenberg, Westphalia, German Empire. His parents were Roman Catholics from the German Eifel region who had settled in Plettenberg. His father was a minor businessman. He studied law at Berlin, Munich and Strasbourg and took his graduation and state examinations in then-German Strasbourg during 1915. His 1910 doctoral thesis was titled Über Schuld und Schuldarten (On Guilt and Types of Guilt). A chapter on nazi guilt for holocaust has been added poshumously. ellauri155.html on line 686: Eph. 1:5 “He predestined us to adoption as sons through Jesus Christ to Himself, according to the kind intention of His will.” ellauri155.html on line 691: adding:5pt;font-size:small;"> ellauri155.html on line 700: “Liberty and Necessity” – The Classical Reading ellauri155.html on line 715: No entä sitten toi rangaistavuus? Höh ei sekään vaadi mitään lisäpohdintaa. Symbaaleja läimivä apina lähtee räimimään toiseen suuntaan kun se saa ao. potkun perseeseen, siinä kaikki. Jos se ei vaihda takilaa sen takia eze on vähiten kivuliainta, eli nk. vapaasta tahdosta, se on syyntakeeton, ja se on paras panna instituutioon niinkuin John Calvin. Näiden juttujen pohtiminenkin on osa tätä samaa mekanismia. ellauri155.html on line 719: The incompatibilist maintains that if our willings and choices are themselves determined by antecedent causes then we could never choose otherwise than we do. Given the antecedent causal conditions, we must always act as we do. We cannot, therefore, be held responsible for our conduct since, on this account, we have no “genuine alternatives” or “open possibilities” available to us. Incompatibilists, as already noted, do not accept that Hume’s notion of “hypothetical liberty”, as presented in the Enquiry, can deal with this objection. It is true, of course, that hypothetical liberty leaves room for the truth of conditionals that suggest that we could have acted otherwise if we had chosen to do so. However, it still remains the case, the incompatibilist argues, that the agent could not have chosen otherwise given the actual circumstances. Responsibility, they claim, requires categorical freedom to choose otherwise in the same circumstances. Hypothetical freedom alone will not suffice. One way of expressing this point in more general terms is that the incompatibilist holds that for responsibility we need more than freedom of action, we also need freedom of will – understood as a power to choose between open alternatives. Failing this, the agent has no ultimate control over her conduct. ellauri155.html on line 723: Tässä käsittelyssä Humen ymmärretään puolustavan pohjimmiltaan tulevaisuuteen suuntautuvaa ja utilitaristista kertomusta moraalisesta vastuusta. Thomas Hobbesin kaltaisten ajattelijoiden jälkeen Hume huomauttaa, että palkkiot ja rangaistukset saavat ihmiset toimimaan jollain tavalla eikä toisissa, mikä on selvästi huomattava sosiaalinen hyödyllisyys (T 2.3.2.5/410; EU 8.2897–98). Tällaista tulevaisuuteen suuntautuvaa, utilitaristista vastuullisuutta ovat kehittäneet edelleen monet muut compatibilistit, joiden kanssa Hume on usein tiiviisti tunnistettu (esimerkiksi Moritz Schlick ja J.J.C. Smart). Tämänkaltaisia tulevaisuuteen suuntautuvia, utilitaristisia kertomuksia on arvosteltu. Kaikenlaisten kantilaisten mukaan, perusongelma on se, että he ovat täysin sokeita aavikon asioille ja siten puuttuvat vaaditusta (taaksepäin katsovasta) kostotekijästä, jota tällä alalla tarvitaan. ellauri155.html on line 725: Mihin vittuun noi sakemannit tarvii tota kostoa? Koska ne haluaa maxaa samalla Porvoon mitalla. Silmä silmästä, hammas hampaasta. Mitä väliä kuha toimii, ajattelee anglosaxit ja panee karvakädet Guantanamoon. Notice that the old strawman Strawson raises his ugly head in this connection. He was last heard of in album 84 when relating Ludi Wittgenstein´s late religious troubles. ellauri155.html on line 731: In the Treatise, as was noted earlier, Hume argues that one of the reasons “why the doctrine of liberty [of indifference] has generally been better receiv’d in the world, than its antagonist [the doctrine of necessity], proceeds from religion, which has been very unnecessarily interested in this question” (T 2.3.2.3/409). He goes on to argue “that the doctrine of necessity, according to my explication of it, is not only innocent, but even advantageous to religion and morality”. In the final passages of the Enquiry discussion of liberty and necessity (EU 8.32–6/99–103) – passages which do not appear in the original Treatise discussion – Hume makes it plain exactly how his necessitarian principles have “dangerous consequences for religion”. ellauri155.html on line 745: Humen tutkielman ydintyö – todellakin hänen yleinen (epäuskoinen tai "ateistinen") filosofinen näkemyksensä – on se, että moraalinen ja sosiaalinen elämä eivät perustu eikä vaadi kristillisen metafysiikan dogmeja. Humen naturalistinen kehys moraalisen ja sosiaalisen elämän ymmärtämiseksi sulkee pois paitsi libertarianismin metafysiikan (esim. aineettomien aineiden "moraalisen" syy-yhteyden muodot) lisäksi myös kaikki muut teologisesti inspiroidun metafysiikan, joka yleensä liittyy siihen (eli Jumala, kuolematon sielu, tuleva valtio ja niin edelleen). Uskonnon metafysiikka, Hume ehdottaa, vain hämmentää ja peittää ymmärryksemme näistä asioista ja piilottaa niiden todellisen perustan ihmisluonnossa. Humen näkemykset vapaasta tahdon ja moraalisen vastuun aiheesta, kuten on esitetty kohdissa "Vapauden ja välttämättömyyden" ja muualla hänen kirjoituksissaan, ovat juuri se käännekohta, johon tämä perusteesi kääntyy. ellauri155.html on line 760: Calvin then goes on to speak of a deeper dimension of predestination, that in the Old Testament we see a more special election still of God saving certain ones out of the nation of Israel. Calvin says that his readers must see how “the grace of God was displayed in a more special form, when of the same family of Abraham God rejected some.” He then refers to Malachi 1:2-3 which explicitly states, “Was not Esau Jacob’s brother? saith the Lord: yet I loved Jacob, and I hated Esau.” ellauri155.html on line 761: Finally, Calvin comes into the New Testament and shows how the Apostle Paul in Romans quotes this very text from Malachi to substantiate predestination. He quotes from Romans 9:15, itself another quote from the Old Testament: “For he (the Lord) saith to Moses, ‘I will have mercy on whom I will have mercy, and I will have compassion on whom I will have compassion.’” Why it´s always this damned Paul! I bet he had a drooping mouth like Jürgen Habermas. Calvin then later asks, ellauri155.html on line 765: So important was it to Calvin to believe this doctrine that he said, “We shall never feel persuaded as we ought that our salvation flows from the free mercy of God as its fountain, until we are made acquainted with his eternal election.” Yet even though he saw eternal election this way, he also stressed a need for caution. ellauri155.html on line 769: He does so by warning his readers not to make anything else but God’s will their ultimate trust. ellauri155.html on line 775: “When they inquire into predestination, let then remember that they are penetrating into the recesses of the divine wisdom, where he who rushes forward securely and confidently, instead of satisfying his curiosity will enter in (an) inextricable labyrinth.” ellauri155.html on line 791: Calvin then addresses the mistaken notion that election removes human responsibility. Many today associate John Calvin with an aberration of his teaching called Hyper-Calvinism, which is a doctrine that emphasizes divine sovereignty to the exclusion of human responsibility. Among other things, Hyper-Calvinism would deny 1) that gospel invitations are to be delivered to all people without exception; 2) that men can be urged to come to Christ; and 3) that God has a universal love. To Calvin these teachings were monstrous distortions of truth. God really loves a lot also those he chucks into the recycle bin. Except Esau, whom he hates. Vitun karvakäsi. ellauri155.html on line 795: What was Calvin’s answer? He reminds his readers what the predestinated are predestined to do! He points out what the Apostle Paul said in Ephesians 1:4, where he reminds us that the end for which we are elected is “that we should be holy, and without blame before him.” “If the end of election is holiness of life, it ought to arouse and stimulate us strenuously to aspire to it, instead of serving as a pretext for sloth.” He develops how predestination should lead us to fear God all the more, and consequently should both comfort us and spur us on even in the worst of times to greater holiness. ellauri155.html on line 797: To put it simply: though being good doesn´t entitle you to heaven, being bad is a sure way to end in hell. By being good you can at least enter the lottery. It makes no difference game theoretically whether God arranged his lottery before or after the fact. The information sets are just the same. Game theoretically, being good continues to carry a slight positive utility toward the jackpot. ellauri155.html on line 804: The ministry of the Word thus required more than the public exposition of Scripture: it also entailed the declaration and application of God’s Word to individual women and men, girls and boys, through the sacraments, corrective discipline, catechetical instruction, household visitations, and spiritual counsel and consolation. As Calvin noted in his liturgy, ‘the office of a true and faithful minister is not only to teach the people in public, which is he appointed to do as a pastor, but also, as much as he is able, to admonish, exhort, warn, and console each person individually. ellauri155.html on line 806: In Volume 4 of John Calvin’s Tracts and Letters, a letter written by Calvin in April of 1541 can be found. It is a fairly lengthy letter written to Monsieur de Richebourg because his son Louis, a young man, had recently died. Louis had been a student of Calvin at the Academy in Geneva, and the impact of his young friend’s death can be heard at the beginning of this letter to the deceased’s father: ellauri155.html on line 812: There is nothing which is more dispiriting to us than while we vex and annoy ourselves with this sort of question – Why is it not otherwise with us? Why has it so happened that we came to this place? [In other words, why has God allowed this to happen to us?] ...It is God, therefore, who has sought back from you your son, whom he committed to you to be educated, on the condition, that he might always be his own. And therefore, he took him away, because it was both of an advantage to him to leave this world, and by this bereavement to humble you, or to make trial of your patience. If you do not understand the advantage of this, without delay, first of all, set aside every other object of consideration, and ask of God that he may show you. Should it be his will to exercise you still further, by concealing it from you, submit to that will, that you may become the wiser than the weakness of your own understanding can ever attain to.” ellauri155.html on line 824: There is no shallow end to the philosophical pool! Strawson was married and had four children. He was a highly cultured man, with a passion for literature, especially poetry, large amounts of which he could recite and most of which he also wrote. In conversation, manners and appearance, the overwhelming impression was of elegance and effortless intelligence. Mutta aika mitättömän näköinen pallokorva. P.F. Strawsonin pituus oli bläänk ja sen net worth under review. Fair enough, Jakkoh-Hintikka puuttui kokonaan celebs hall of famesta. ellauri155.html on line 826: Strawson was committed to the value of publication, of books and articles, whereas Austin seemed content to develop his views and promulgate them in lectures and talks. His achievements were recognised by election in 1960 to the British Academy, by the reception of a knighthood in 1977 and by many other honours. In 1998 he became the twenty-sixth philosopher to have a volume devoted to him in the famous Library of Living Philosophers series, adding another British name to the list of recipients of this honour, previous ones being Whitehead, Russell, Moore, Broad and Ayer. Austin did not get included, nyaah nyaah nyaah! ellauri155.html on line 832: Alfred North Whitehead (1941) ellauri155.html on line 837: Sarvepalli Radhakrishnan (1952) ellauri155.html on line 839: C. D. Broad (1959) ellauri155.html on line 853: Hans-Georg Gadamer (1997) ellauri155.html on line 876: Old books by dead guys ellauri155.html on line 884: Santayana is mostly known for aphorisms, such as "Those who cannot remember the past are condemned to repeat it", "Only the dead have seen the end of war", and the definition of beauty as "pleasure objectified". Although an atheist, he treasured the Spanish Catholic values, practices, and worldview in which he was raised.] Santayana was a broad-ranging cultural critic spanning many disciplines. He was profoundly influenced by Spinoza´s life and thought; and, in many respects, was another Spinoza. Was he too a jew? I guess not. His father was a minor intellectual. His mother married a Bostonian merchant Sturgis who died. In Madrid, he married the Santayana guy. In 1869, Josefina Borrás de Santayana returned to Boston with her three Sturgis children, because she had promised her first husband to raise the children in the US. She left the six-year-old Jorge with his father in Spain. Jorge and his father followed her to Boston in 1872. His father, finding neither Boston nor his wife´s attitude to his liking, soon returned alone to Ávila, and remained there the rest of his life as a minor intellectual. ellauri155.html on line 886: Young Santayana spent a lot of time in Harvard under William James. He was involved in 11 clubs as an alternative to athletics. He did not like athletics. He was founder and president of the Philosophical Club, a member of the literary society known as the O.K., an editor and cartoonist for The Harvard Lampoon, and co-founder of the literary journal The Harvard Monthly, to name a few. In December, 1885, he played the role of Lady Elfrida in the Hasty Pudding theatrical Robin Hood, followed by the production Papillonetta in the spring of his senior year. Would have been less hassle to take part in athletics. But maybe he was a little like that, sissy-missy, you know. Yep yep: ellauri155.html on line 888: Santayana never married. His romantic life, if any, is not well understood. Some evidence, including a comment Santayana made late in life comparing himself to A. E. Housman, and his friendships with people who were openly homosexual and bisexual, has led scholars to speculate that Santayana was perhaps homosexual or bisexual, but it remains unclear whether he had any actual heterosexual or homosexual relationships. ellauri155.html on line 890: Santayana ei tykännyt olla professori, se oli ajautunut siihen. Se lopettikin professorin hommat 48-vuotiaana tykkänään ja lähti seikkailemaan. Varmaan homostelukin oli silleen helpompaa. In later life, Santayana was financially comfortable, in part because his 1935 novel, The Last Puritan, had become an unexpected best-seller. In turn, he financially assisted a number of writers, including Bertrand Russell, with whom he was in fundamental disagreement, philosophically and politically. Santayana´s only novel, The Last Puritan, ist ein bildungsroman, centering on the personal growth of its protagonist, Oliver Alden. His Persons and Places is an autobiography. These works also contain many of his sharper opinions and bons mots. He wrote books and essays on a wide range of subjects, including philosophy of a less technical sort, literary criticism, the history of ideas, politics, human nature, morals, the influence of religion on culture and social psychology, all with considerable wit and humor. ellauri155.html on line 892: Like William James, his friend and mentor, he wrote philosophy in a literary way. Ezra Pound includes Santayana among his many cultural references in The Cantos, notably in "Canto LXXXI" and "Canto XCV". Santayana is usually considered an American writer, although he declined to become an American citizen, resided in Fascist Italy for decades, and said that he was most comfortable, intellectually and aesthetically, at Oxford University. Although an atheist, Santayana considered himself an "aesthetic Catholic" and spent the last decade of his life in a Roman residence under Catholic nuns. It felt a little like his young days under William James. He held racial superiority and eugenic views. He believed superior races should be discouraged from "intermarriage with inferior stock". Maybe that was why he had no kids. ellauri155.html on line 894: Chuck Jones used Santayana´s description of fanaticism as "redoubling your effort after you´ve forgotten your aim" to describe his cartoons starring Wile E. Coyote and Road Runner. ellauri155.html on line 906: I sang to heaven. My exile made me free, Mä lauloin taivaalle. Mä lähdin karulle, ellauri155.html on line 912: Nor fear, nor hope, nor envy saw my face. Eikä pelkoa, toivoa eikä kademieltä naamalla. ellauri155.html on line 947: You know, I suppose, who Bertie is: a leading mathematician, philosopher, militant pacifist, wit, and martyr, but unfortunately addicted to marrying ellauri155.html on line 951: the reforming prime minister, and both ultra-radical in religion and politics. ellauri155.html on line 955: had to resign during the war, having been put in prison for pacifist agitation, as his brother had been put in prison for bigamy. Jail-birds! but only out of pure ellauri155.html on line 960: her own and draws no alimony, being of an old Philadelphia Quaker family, ellauri155.html on line 976: have already said to Lady Ottoline Morrell, in replying to her first letter, the ellauri155.html on line 994: unknown philanthropist could be made so quickly. You might even write to ellauri155.html on line 1000: Bertie’s address is: ellauri155.html on line 1006: Perhaps I ought to say something about this extraordinary person, Lady ellauri155.html on line 1016: age. It was Lady Ottoline who, in a second letter, sent me the enclosed portrait ellauri155.html on line 1023: enclosed letters from Russell and Lady Ottoline, which you return. I am glad ellauri155.html on line 1030: I don’t wonder that the etiquette of English addresses puzzles you a little, ellauri155.html on line 1033: envelope or in the heading (if any) of your letter, butLord Russell in addressing ellauri155.html on line 1034: him personally or in referring to him in society. These are trifles: but the really delicate matter is how to word your letter so as to explain your interventionand conceal the identity of the person who gives the money. I have made a rough ellauri155.html on line 1036: send you a list of modes of address. If I were in your place, I should begin the ellauri155.html on line 1050: unnecessary; but no promise is involved and no provision is made in the event ellauri155.html on line 1065: Modes of addressing an Earl who is also a socialist a Fellow of the ellauri155.html on line 1070: To Earl Russell } Ladies and ellauri155.html on line 1081: Dear Comrade ellauri155.html on line 1084: To Earl Russell } Certain ladies. ellauri156.html on line 2: ad> ellauri156.html on line 23: ad> ellauri156.html on line 52: Inappropriate Report Dad: Bob Deffinbaugh ellauri156.html on line 54: Robert L. (Bob) Deffinbaugh graduated from Dallas Theological Seminary with his Th.M. in 1971. Bob is a pastor/teacher and elder at Community Bible Chapel in Richardson, Texas, and has contributed many of his Bible study series for use by the Foundation. Bob was born in a manger and raised in a barn... More ellauri156.html on line 62: When my Grandmother Palmer was alive, she lived on a farm outside of Shelton, Washington. At the entrance to her driveway was a small lot, where a small mobile home was parked. As I recall, the woman who lived in the trailer and her husband were estranged. The husband, who had served time in prison, was prone to violence. When the husband came to the mobile home to see his wife, another man was there. An argument resulted, and blows were exchanged. Ultimately, the woman's visitor brandished a weapon and demanded that the husband leave. He left, but only while uttering threats about what he was yet to do. ellauri156.html on line 64: A few hours later, my uncle came by to visit my grandmother. He was just entering the driveway, very near the little mobile home where the altercation occurred earlier. Unfortunately, my uncle was driving a car which looked similar to the one driven by the estranged husband's adversary parked outside the trailer earlier in the day. Gunshots rang out as the enraged husband fulfilled his vow. The rifle easily penetrated the windshield, and my uncle was instantly killed -- by mistake. The angry husband had killed my uncle, falsely assuming that he was his adversary. ellauri156.html on line 66: As a result of this incident, I became a man of god. This was just too much of a coincidence to be an accident - it had to be Providence, I mean Dog's plan! ellauri156.html on line 68: Many tragic incidents occur as the unexpected outcome of a sequence of events. Certainly that is the case with King David. A little vacation from war leads to a day spent in bed, followed by a stroll along the roof of his palace as night begins to fall on Jerusalem. By chance, David sees a woman bathing herself, a sight which David fixes upon, his pecker coming instantly to attention, and then follows up on with an investigation as to her identity. The woman is shortly summoned to the palace and then to his bedroom, where David sleeps with her (well no, actually he spends time with her very much awake; what is meant by this euphemism is that he fucks the lady crazy.) Even though he has discovered she is the wife of Uriah, a warrior who is fighting for the army of Israel. Never mind. The woman becomes pregnant, and so David calls Uriah home, hoping it will be thought that he has gotten his wife pregnant. When this does not work, David gives orders to Joab, the commander of the army, which arranges for Uriah's death in battle. It looks like the perfect crime, but David's sin is discovered and dealt with by Nathan, the prophet of God. Nathan is Philip Roth's alter ego's name, Nathan Zuckerman! Can this be an accident? Jehova knows, it's too late to ask Phil. ellauri156.html on line 70: This sequence of events and its accompanying tragedies is the subject of chapters 11 and 12 of 2 Samuel. I have chosen to expound these chapters in three lessons. This first lesson will deal with “David and Bathsheba,” as described in 11:1-4. In the following lesson, we will address the subject of “David and Uriah,” as told by our author in 11:5-27. The third lesson will focus on “David and Nathan,” as this confrontation is put forth in chapter 12. Our text has much to say about the sins of adultery and murder, but rest assured that it addresses much more sins than this. It is a text we all need to hear and to heed, for if a “man after God's own heart” can fall so quickly and so far, surely we are capable of similar or even bigger failures. May the Spirit of God take this portion of the Word of God and illuminate it to each of us in full color, as we come to this study. ellauri156.html on line 72: The best part in my opinion is the bit in Talmud where David looks Bathsheba in the eyes and sees his own horny face reflected there and is sick of the whole thing. From then on he will not touch Bathseba anymore down there ever again and leaves her to languish in his harem bored as hell. Maybe David barfed because Bathsheba was already corked. He was used to virgins. ellauri156.html on line 74: Before we begin to look carefully at verses 1-4 of chapter 11, allow me to make a couple of comments about this event as portrayed in these two chapters of 2 Samuel. First, I want you to notice the “law of proportion” in this text. Only three verses describe David's sin of adultery with Bathsheba. Second, the author pulls no punches in describing the wickedness of this sin. History is not written in a way that makes David look good. Third, the sin of David and Bathsheba is dealt with historically, but not in a Hollywood fashion. Hollywood filmmakers would perform a remake of this account to dwell on the sensual elements. Nothing in this text is intended to inspire unclean thoughts or actions. Indeed, this story is written in a way that causes us to shudder at the thought of such things. I know it is something of a letdown, but at least myself, I was totally capable of imagining the rest. (I got 5 streetwalking girls and a wife, for God's sake.) If you need help with unclean thoughts here, please consult Gonorrhé Ballsack's Comtes Droolatiques. ellauri156.html on line 76: Israel is at war with none other than the Ammonites (verse 1), which may come as a surprise to you as it did to me. (Well, to be honest, I thought they were the cretacean mollusks by the same name.) I thought the Ammonites had been defeated in chapter 10. I was wrong. The author is very clear on this matter. In chapter 8, the author tells how David began to engage his enemies in battle, ending the strangle-hold these surrounding nations had on Israel. David subjected the Philistines (8:1), then the Moabites (8:2), and then he took on the king of Zobah (8:3ff.). In the process, other nations became involved and found Israel too formidable an enemy to oppose again. (Notice the similarity of the situation here to the Yom Kippur War.) ellauri156.html on line 78: In chapter 10, we find David and the men of Israel deliberately insulted by Hanun, the king of the Ammonites. David had become friends with Nahash, the former king. When he died, David sent a delegation of officials to express David's respect for Nahash and his grief over this king's death. The Ammonites do not seem to wish to continue this peaceful relationship with David and Israel, so they humiliate the men whom David sent. This is how it all happened (Bob omitted this): ellauri156.html on line 84: This leads to a war between the Israelites and the Ammonites. The Ammonites recruit the Syrians as their allies against David. In their first conflict, the Syrians flee, forcing the Ammonites to retreat to “the city” (10:14; which must be Rabbah -- see 12:26ff.). The Syrians are not content with their defeat and attempt a rematch, but once again they are defeated. This causes them to give up any thought of backing up the Ammonites in their war with Israel in the future. ellauri156.html on line 88: The author of our text informs us that it is spring, the time when kings go to war (11:1). Weather has always affected warfare. Battles have been won and lost due to the season. Winter time is not favorable to war. Napoleon found this out in Moscow, The Germans in Stalingrad, and the Russians in the Finnish Winter War.) It is cold and wet, and camping out in the open field (as those who are besieging the city of Rabbah have to do -- see 11:11) hardly is feasible. The wheels of chariots get stuck in the mud, among other problems. And so kings usually sit it out for the winter, resuming their warfare in the spring. It is spring, Israel is still at war with the Ammonites, and it is time to finish the task of subduing them. The army assembles, under the command of Joab and his officers, and “all Israel.” They all go off to complete their victory over the Ammonites, who seem to retreat in their capital and fortress city of Rabbah. ellauri156.html on line 90: Every man who is able to fight goes to war, except one -- David. David, we are told, “stayed in Jerusalem” (11:1). David's decision to stay at home in Jerusalem becomes a devastating one. The author of Samuel does not include this fact, but the Chronicler does. In 1 Chronicles 20, we read these words: ellauri156.html on line 96: 1 Then Satan stood up against Israel and moved David to number Israel. 2 So David said to Joab and to the princes of the people, “Go, number Israel from Beersheba even to Dan, and bring me word that I may know their number.” 3 Joab said, “May the LORD add to His people a hundred times as many as they are! But, my lord the king, are they not all my lord's servants? Why does my lord seek this thing? Why should he be a cause of guilt to Israel?” 4 Nevertheless, the king's word prevailed against Joab. Therefore, Joab departed and went throughout all Israel, and came to Jerusalem. 5 Joab gave the number of the census of all the people to David. And all Israel were 1,100,000 men who drew the sword; and Judah was 470,000 men who drew the sword (1 Chronicles 21:1-5). ellauri156.html on line 98: Joab urges David not to number the Israelites, and through the prophet Egad, God rebukes David for doing so, giving him a choice of one of three chastenings. It is a grave sin with great consequences for the nation Israel. Out of this sin, God brings about blessing for Israel, because it is on the plot of ground where David offers sacrifices to God that the temple will be built. What chastenings? ellauri156.html on line 100: 9 The Lord said to Egad, David’s seer, 10 “Go and tell David, ‘This is what the Lord says: I am giving you three options. Choose one of them for me to carry out against you.’” 11 So Gad went to David and said to him, “This is what the Lord says: ‘Take your choice: 12 three years of famine, three months of being swept away[a] before your enemies, with their swords overtaking you, or three days of the sword of the Lord—days of plague in the land, with the angel of the Lord ravaging every part of Israel.’ Now then, decide how I should answer the one who sent me.” ellauri156.html on line 102: 13 David said to Egad, “Hmm. I am in deep distress. Let me fall into the hands of the Lord, for his mercy is very great; but do not let me fall into human hands, that's too humiliating.” ellauri156.html on line 104: 14 So the Lord sent a plague on Israel, and seventy thousand men of Israel fell dead. 15 And God sent an angel to destroy Jerusalem. But as the angel was doing so, the Lord saw it and relented concerning the disaster and said to the angel who was destroying the people, “Enough! Withdraw your hand.” The angel of the Lord was then standing at the threshing floor of Araunah[b] the Jebusite. Jebu jebu jee! Ei sattunut! ellauri156.html on line 106: But why the fuck was it a sin in the first place? Censuses are taxation events. David was after money, not blood, since when is that a sin in Jehovah's book? Or maybe he did not want to draw the sword, but rather sheathe it with Bathsheba? Now that is a sin, if the vagina is not one of yours. Hey, read on, Bob explains it all: ellauri156.html on line 108: What I am pointing out here is that the decision on David's part -- to remain in Jerusalem -- is the beginning of woes for both David and the nation Israel. Why is it wrong for David to stay home while the rest of the men of Israel go to war against the Ammonites? First, leading the nation in war is one of the main tasks of the king: ellauri156.html on line 112: The Israelites were wrong in demanding a king, but they were not too far off in expecting that their “king” would lead them in war. The judges God had raised up for them earlier were usually men like Barak or Gideon, who would lead the nation in battle against their enemies. When God designated Saul as Israel's first king, this military role was clearly indicated: ellauri156.html on line 114: 15 Now a day before Saul's coming, the LORD had revealed this to Samuel saying, 16 “About this time tomorrow I will send you a man from the land of Benjamin, and you shall anoint him to be prince over My people Israel; and he will deliver My people from the hand of the Philistines. For I have regarded My people, because their cry has come to Me” (1 Samuel 9:15-16). ellauri156.html on line 116: Saul shrunk back from pursuing the enemies of Israel at times, and it was sometimes David who stood in Saul's shoes, leading the nation in battle. This was the case, for example, when David fought Goliath, a battle that should have been fought by Saul, Israel's giant (see 1 Samuel 9:2). Up until now, David has been leading his men in battle, but in chapter 11, David suddenly steps back, sending others to fight for him. In 2 Samuel 12:26-31, the author makes it clear that David may not have been planning to be present for the formal surrender of Rabbah. Joab sends David a message, urging him to come and at least give the appearance of leading his army. If David does not come, Joab warns, David will not receive the glory, and it may go to Joab. Joab knows that David knows this is not the way it was meant to be. And so it is that David makes a formal appearance to be the “official” leader at the time of the surrender of the city of Rabbah. ellauri156.html on line 122: What keeps David home in Jerusalem? Why doesn’t David go to the battle? I fear there are perhaps several reasons. The first is David's arrogance. God has been with David in all of his military encounters and given him victory over all his foes. God has given David a great name. David has begun to believe his own press clippings. He begins to feel he is invincible. David seems to have come to the place where he believes his abilities are so great he can lead Israel into victory, even though he is not with his men in battle. He was just getting bored. God should not have helped him TOO much, that was like taking the wind from his sails. Any parent knows that much. ellauri156.html on line 126: adding:1em"> ellauri156.html on line 135: 1960-luvulla Onni Gideon tuli television myötä kaiken kansan tutuksi Sirkus Papukaijan isohousuisena Onni-klovnina. Se oli musta säälittävän nolo jo silloin, ennenkuin myötähäpeää edes oli kexitty. Suolaa suolaa, enemmän suolaa! Onni Gideon Productions -ohjelmatoimisto käynnisti 1960-luvulla musiikkiviihteen Silja Linen aluksilla. Silloinen Effoa kasvoi ja sitä mukaa tarve viihdyttäjistä. Muun muassa uudenvuoden- ja jouluristeilyllä Gideon itse juonsi, soitti viulua ja havaijikitaraa sekä esiintyi Onni-klovnina. Gideon oli myös Yleisradion palveluksessa vuoteen 1976. ellauri156.html on line 159: Rocky had come, equipped with a gun ellauri156.html on line 162: His rival, it seems, had broken his dreams ellauri156.html on line 209: A second reason may be boredom. Something you my dear remaining readers know by now. It is one thing to fight battles in which the enemy is quickly overcome. But the besieging of Rabbah is a whole different kind of war. This battle will not be won so quickly. It will take time to starve the Ammonites to the point that they surrender. It is not a very exciting kind of war to wage. And while they wait, the Israelite soldiers (which includes David) have to pitch their tents outside the city, living in the open field. This is no picnic, and David knows it. David's attitude seems reflected in the advertising slogan of a major hamburger chain, “You deserve a break today.” ellauri156.html on line 211: A third reason -- and I am hesitant to suggest it -- is that David may be getting soft. Let's face it, David had some very difficult days when he was fleeing from Saul. I am sure there were hot days and cold nights. There were certainly days when his food was either limited or lousy, or both. Army food has never been known as a work of culinary artistry. Now, David has moved up in the world, from barren wilderness, which Saul and his army would avoid if possible, to the hills of Jerusalem. His accommodations are better, too. He no longer lives in a tent (if he was fortunate enough to have one in those days); he lives in a palace. Why would David want to stay in a tent in the open field, outside of Rabbah, if he can stay in his own bed (or Bathsheba's), in his own palace, inside Jerusalem?37 ellauri156.html on line 213: David is starting to become Saul-like, in that he is willing to let others go out and fight his battles for him. Among those David is willing to send in his place are Joab and Abishai. This Joab, we should recall, is a violent man. Joab was not the commander of the army of Israel by David's choice. David had distanced himself from Joab and Abishai because of the death of li'l Abner (2 Samuel 3:26-30). Joab had become the commander of Israel's armed forces because he was the first to accept David's challenge to attack Jebus (1 Chronicles 11:4-6). Suddenly, David is willing to stay at home and leave the whole of Israel's armed forces under Joab's command. I do not think David is motivated by trust in Joab as much as he is his disdain for the hardship of the campaign to take Rabbah. ellauri156.html on line 215: Like my uncle to whom I referred earlier, David is in the wrong place at the wrong time. He is in Jerusalem when he should be at Rabbah. Unlike my uncle, David is in the wrong place at the wrong time because of a wrong decision. David is like the simpleton in Proverbs 7, who was foolishly and yet deliberately in the wrong place at the wrong time. Something almost had to go wrong, and it surely did! ellauri156.html on line 217: adding:1em"> ellauri156.html on line 222: 6Taloni ikkunasta minä katselin ikkuna-aukon läpi 7 ja huomasin yksinkertaisten poikien joukossa nuorukaisen, joka oli vailla ymmärrystä. 8 Hän meni kadun yli kulmauksessa, jossa eräs nainen asui, ja suuntasi kulkunsa naisen asuntoa kohti 9 päivän jo illaksi hämärryttyä, pimeässä, yön tultua. ellauri156.html on line 224: 10Ja katso, nainen tuli häntä vastaan porton puvussa, kavaluus sydämessään. 11 Hän oli rauhaton ja hillitön, hänellä oli levottomat jalat, hänen jalkansa eivät pysyneet kotona. 12 Milloin hän oli kadulla, milloin torilla, kyläluutana hän väijyi jokaisessa kulmauksessa. 13 Hän tarttui nuorukaiseen, suuteli häntä ja julkeasti katsoen sepaluxen kohdalle sanoi hänelle: ellauri156.html on line 234: As I read these verses in 2 Samuel, I am reminded of the Alfred Hitchcock movie, “Rear Window.” If my memory is correct, Jimmy Stewart and Grace Kelly star in this thriller about a photographer who is recovering from an injury and confined to his apartment. From out of his “rear window,” Stewart watches his neighbors through their windows. Eventually he uncovers a murder and is almost killed himself, along with his girlfriend. Älä pieni perssilmä kazo minne vain. ellauri156.html on line 236: King David makes the mistake of staying in Jerusalem, rather than fighting the Ammonites with his army. He does not stay home to meditate on the Law of Moses or to write another psalm or two; he seems to stay home to stay in bed. We know Uriah went to bed when it was evening (that is, when it got dark), and it is very likely that he got up at first light (see 11:13). With David, it is very different. David does not get up until evening, that is, until it is time for a soldier to go to bed. (As a friend of mine pointed out, this is probably a habit developed over days and not just a one-time event.) It is very unlikely that David is doing any “kingly work” in the wee hours of the night. From all appearances, David is simply indulging himself. Whaddya mean? Fucking maidens is kingly work if anything. Surely he wasn't watching late night shows, since all he had was his TV mama. Sitting up and adjusting the screen until the picture was completely right. ellauri156.html on line 254: I love her from her head down to her little bitty feet ellauri156.html on line 260: Talkin' all out of my head ellauri156.html on line 262: Man, I'm talkin' all out of my head ellauri156.html on line 267: Finally, David can stand his bed no longer. Getting up, he goes for a stroll around the roof of his palace. Most certainly, David's palace was built on the highest ground possible, so that it would afford him a commanding view of the city and the surrounding country. Virtually every other residence and building would be below David's penthouse apartment, and thus he would be able to see much that was out of sight for others. (A friend remarked after this message that a truck driver had told him a whole lot can be seen from an 18-wheeler that people in cars don't see. A chicano truck-driver just got a 110 year sentence in the U.S. for failing to stop his 18-wheeler when the brakes went. Now that was a honest-to-god Jehova style sentence, to the third and fourth generation. Good work, Rocky!) ellauri156.html on line 276: adding:1em"> ellauri156.html on line 279: Uriah Heep on brittiläinen progressiivinen hard rock -yhtye, joka perustettiin Lontoossa vuonna 1970 ja on edelleen aktiivinen. Nimensä yhtye otti Charles Dickensin romaanissa David Copperfield esiintyvästä samannimisestä viekkaasta ja vastenmielisestä kirjanpitäjästä. Yhtyeen tunnetuimpiin kappaleisiin kuuluvat muun muassa "Easy Livin'", "Lady in Black", "Gypsy", "July Morning" ja "Look at Yourself". Suurinta suosiota se nautti 1970-luvun ensimmäisellä puoliskolla. ellauri156.html on line 293: Let us briefly review the place of the Hittites in Old Testament history. As early as Genesis 15:18-21, God promised Abram (Abraham) that his descendants would inherit the land of the Hittites (along with that of other peoples as well; see also Exodus 3:8, 17; 13:5; 23:23, 28, 32; 33:21; 34:11; Deuteronomy 7:1; Joshua 1:4; 3:10). Ephron, the man from whom Abraham bought a burial plot for his family, was a Hittite (see Genesis 23:10; 25:9; etc.). Jacob's brother Esau married several Hittite wives (Genesis 26:34-35; 36:2). The Israelites were commanded to utterly destroy the Hittites (Deuteronomy 20:17). The Hittites opposed Israel's entrance into the promised land (see Numbers 13:29; Joshua 9:1: 11;1-5), and the Israelites had some victories over them (Joshua 24;11). Nevertheless, they did not totally remove them and came to live among them (Judges 3:5). When David was fleeing from Saul, he learned that the king was camped nearby. He asked two of his men who would go with him to Saul's camp. One of the two, Abishai, volunteered to go with David, the other man did not. This man was Ahimelech, the Hittite (1 Samuel 26:6). (Eli siis mitä? Pitäskö tästä päätellä nyt jotakin heettien statuxesta vai? Oliko ne jotain neekereitä?) ellauri156.html on line 295: It is obvious that Uriah had forsaken his own people and their gods to live in Israel, marry an Israelite woman, and fight in David's army. He is no pagan, to be put to death. He is a proselyte. In spite of all this, I believe David looks down upon him. David has grown accustomed to having the finest of everything. His palace is the finest around. His furnishings, his food, his help, are all the finest. Now, he looks from his penthouse and sees a woman whom he regards as “fine.” How can a woman so “fine” belong to this Hittite? She is fit for a king. And this king intends to have her. ellauri156.html on line 297: And so David sends messengers to her, who take her and bring her to him. When she arrives, David sleeps with her, and when she is purified from her uncleanness,38 she returns to her house. That is that. (Mikä uncleanliness? Meneekö Bathsheba Joen Bideniin ja pesee Taavin runkut pois?) If she had not become pregnant, I have little doubt she would never have darkened the door of David's house again. David does not seek a wife in Bathsheba. He does not even seek an affair. He wants one night of sex with this woman, and then he will let Uriah have her. (Häh? Oliko Bathsheba niin huono hoito vai? Eikös sitä olis voinut toistamiseenkin rotkauttaa? Bathshebalta ei nähtävästi mitään kysytty missään vaiheessa. Eikun x-asentoon Taavin sängylle ja melaa mekkoon.) ellauri156.html on line 299: The sequence of events, so far as David is concerned, can be enumerated in this way: (1) David stays in Jerusalem; (2) David stays in bed; (3) David sees Bathsheba bathing herself as he walks on his roof; (4) David sends and inquires about this woman; (5) David learns her identity and that she is married to a military hero; (6) David sends messengers to take her and bring her to him; (7) David lays with her; (8) Bathsheba goes back to her home after she purifies herself. This same sequence can be seen in a number of other texts, none of which is commendable. Shechem “saw, took, and lay with” Dinah, the daughter of Jacob in Genesis 34:2. Judah “saw, took, and went in to” the Canaanite woman he made his wife in Genesis 38:2-3. Achan “saw, coveted, and took” the forbidden spoils of war in Joshua 7:21. Samson did virtually the same in Judges 14. Let us not forget that a similar sequence occurred at the first sin when Eve “saw, desired, and took” the forbidden fruit in Genesis 3. (Thanx a lot Bob for this compendium. This will certainly come handy later on, when looking for something fun to read.) ellauri156.html on line 303: The inference is often drawn that Bathsheba should not have been exposing herself as she did, and that it was her indiscretion which started this whole sequence of events. Some think her actions may have been deliberate (She knew David was there and could see. . . .), while others would be more gracious and assume it was simply poor judgment. Let me point out several things from the text. First and foremost, when Nathan pronounces divine judgment upon David for his sin, Bathsheba and Uriah are depicted as the victims, not the villains. When Adam and Eve sinned, God specifically indicted Adam, Eve, and the serpent, and each received their just curse. This is simply not the case with Bathsheba. Nowhere in the Bible is she indicted for this sin. It may be that the author did not choose to focus upon Bathsheba, but even in this case, the Law would clearly require us to consider her innocent until proven guilty. (Which law? Not biblical law for sure, take for instance Susan's case, where Daniel had to called upon to prove her innocence.) ellauri156.html on line 305: It is very clear in Samuel that the tragedies which take place in David's household are the consequence of his sin, just as Nathan indicates (12:10-12). Thus, when Amnon rapes Tamar, the sister of Absalom, it is a case of the “chickens coming home to roost.” Or is it a case of "Rooster coming into the chicks?" Note that it is at David's command or summons that Tamar is called to the palace, and then to Amnon's bedside. There is not so much as a hint that when Tamar is raped, it is all of Amnon's doing. Should this not strongly indicate that the same is true in Bathsheba's case, of which this second incident is a kind of mirror image? (Fucking crooky noses, raping and ravaging their kinky haired ladies right and left.) ellauri156.html on line 307: When we read of this incident, we do so through Western eyes. We live in a day when a woman has the legal right to say “No” at any point in a romantic relationship. If the man refuses to stop, that is regarded as a violation of her rights; it is regarded as rape. It didn't work that way for women in the ancient Near East. Lot could offer his virgin daughters to the wicked men of Sodom, to protect strangers who were his guests, and there was not one word of protest from his daughters when he did so (Genesis 19:7-8). Even less later, when they asked their father Lot to fuck them at will. These virgins were expected to obey their father, who was in authority over them. Michal was first given to David as his wife, and then Saul took her back and gave her to another man. And then David took her back (1 Samuel 25:44; 2 Samuel 3:13-16). Apparently Michal had no say in this whole sequence of events. Oh, those days of innocence! ellauri156.html on line 309: To approach this same issue from the opposite perspective, think with me about the Book of Esther. When the king summoned his wife, Queen Vashti, to appear (perhaps in a way that would inappropriately display her goodies to the king's guests), she refused. She was removed (see Esther 1:1-22). She did not lose her life, but she was at least replaced by Esther, who had no such compunctions. Then, we read later in this same book that no one could approach the king unless he summoned them. If any approached the king and he did not raise his "scepter", they were put to death (Esther 4:10-11). Does this not portray the way of eastern kings? Does this not explain why Bathsheba went to the king's palace when summoned? Does this help to explain why she seems to have given in to the king's lustful acts? (We do not know what protests -- like Tamar's in chapter 13 -- she may have uttered, but we do have some sense of the powerlessness of a woman in those days, especially when given orders by the king. (Later on it became the requirement that a raped lady should kill herself to save her husband the disgrace of having horns.) ellauri156.html on line 321: If I am right in what I have been saying, David's sin becomes that much more wicked. In some instances (if not most), a woman may purposely or unwittingly encourage the one who assaults her. In this case, there is not so much as a hint that this takes place. In fact, if I am reading the story accurately, David's “sighting” of Bathsheba is the result of her keeping the law, while David is failing his responsibilities as king. But not his duties as the king of the apes. ellauri156.html on line 323: This passage, even though we have only made our way through the first four verses of it (sadly, the best bits), has much to teach us. Let me seek to summarize some of its lessons. ellauri156.html on line 327: Second, the nature of David's sin is the abuse of power. Power corrupts, we are told, and absolute power corrupts absolutely. David has come to power. In the previous chapters, David employed his God-given power to defeat the enemies of God and of Israel. He used his power as Israel's king to fill his pockets and void his cullions, and takes advantage of Dog's promise to Saul by restoring to Mephibosheth his family property and by making him a son at his table. Now, David, drunk with his power, uses it to indulge himself at the expense of others. I want you to notice the repetition of the word “send” or “sent” in this chapter. It is a king like David who can send all the men to war but stay home himself (verse 1). It is a king like David who can send people to inquire about Bathsheba, and then to send messengers to “take” her and bring her to his palace (verses 3-4). It is a king like David who can “send” for Uriah and “send” orders to Joab to have him killed. It is a king who "sends" his shlong into Bathsheba's holiest of the holy. David has the power, and he certainly knows how to use it, only now he is using that power for his own benefit, at the expense of others. This is not servant leadership. ellauri156.html on line 333: Third, prosperity is as dangerous -- and sometimes more dangerous -- than poverty and adversity. We all get weary of the adversities of life. We all yearn for the time when we can kick back and put up our feet and relax a bit. We all tire of agonizing over the bills and not having quite enough money to go around. David certainly looked forward to the time when he could stop fleecing Saul and begin to reign as king. But let me point out that from a spiritual point of view, David never did better than he did in adversity and weakness. (In fact, he was quite like Ballsack's ung paouvre qui avait nom le Vieulx-par-chemins, another Iivana Nyhtänköljä.) ellauri156.html on line 335: Conversely, David never did worse than he did in prosperity and power. How many psalms do you think David wrote from his palatial bed and from his penthouse? How much meditation on the law took place while David was in Jerusalem, rather than on the battlefield? On the other hand, how many maidens did he open the psalmbook with on the field? We are not to be masochists, wanting more and more suffering, but on the other hand we should recognize that success is often a greater test than adversity. Often when it appears “everything's goin' my way” we are in the greatest danger of producing some shit like Frank Sinatra's "My Way". ellauri156.html on line 343: David's sin did not just suddenly appear in a moment of time. David set himself up for this fall. We know he disengaged himself from the battle, choosing instead a life of comfort and ease. You and I may make the same decision, though in a slightly different way. We may choose to ease up in our pursuit of becoming a disciple of our Lord, of the disciplined life which causes us to bring our bodies under our control (see 1 Corinthians 9:24-27). ellauri156.html on line 345: We may weary of taking up our cross and begin to take up ourselves or our same-sex significant other as our highest cause. We may back off in the area of separation, having become weary of being laughed at for our Christian principles. We may keep quiet, rather than bear witness to our faith, lest we be rejected by our peers. We may hold off from rebuking a fellow-believer, who is falling into sin, because the last time we tried it was very messy. We may get fed up with getting whacked every time we admonish fellow non-believers. When we retreat from the battle, a plunge is not far away. ellauri156.html on line 347: Sins of commission are often the result of sins of omission. David committed sin by his adultery with Bathsheba and later by the murder of her husband, but these sins were borne out of David's omissions which came to pass when he stayed home, rather than go to war. These sins of omission are often difficult to recognize in ourselves or others, but they are there. And after a while, they incline us to more open sins, as we see in David. ellauri156.html on line 349: Within those of you who are reading this message, I know there are some who have already fallen in the same hole as David. You have already committed adultery. To you, I would say: “Stop now!” How much better it would have been if David had confessed to his sin with Bathsheba before he went on to murder Uriah. Sin is like a cancer: the sooner it is cut out, the better; the longer it is left, the more it grows. If you have fallen as David did (or in some other way), forsake your sin, confess it, find God's forgiveness, and move on to the next. ellauri156.html on line 351: Some of you have not yet sinned as David did, but I hope I have given you some ideas, and that you are already on your way. You are like David when he chose to stay in Jerusalem, and when he chose to stay in bed. You have not yet managed to sin in a dramatic fashion, but you are laying the groundwork for it. It's only a matter of time and opportunity, so keep hacking. My question to you is not whether you are actively committing sin, but if you are, please send me some snapshots. ellauri156.html on line 359: 1 My little children, I am writing these things to you so that you may not sin. And if anyone sins, we have an advocate with the father, Jesus Christ the righteous; 2 and he himself is the propitiation (placation) for our sins; and not for ours only, but also for those of the whole world (1 John 2:1-2). ellauri156.html on line 363: I don’t think I’m exaggerating here. The interaction between David and Uriah (see next episode) seems to indicate that David was puzzled as to why Uriah would not enjoy the good life in Jerusalem if he had the opportunity to do so. Uriah, on the other hand, chose to live as he would have on the battlefield. ellauri156.html on line 365: This reference to Bathsheba’s “purification” is interesting and perplexing. The King James Version reads, “and he lay with her; for she was purified from her uncleanness: and she returned unto her house” at verse 4. The New King James Version is slightly different: “and he lay with her, for she was cleansed from her impurity; and she returned to her house” (note the change from a semi-colon to a comma, and from a colon to a semi-colon). The NIV reads, “and he slept with her. (She had purified herself from her uncleanness.)” The NRSV reads, “and he lay with her. (Now she was purifying herself after her period. Or was it colon? Only David knows, and Dog of course, but they don't tell.).” ellauri156.html on line 368: adding:1em"> ellauri156.html on line 374: Aika hemmetisti kyyhkypaisteja papille, kun jokainen menstruoiva nainen tuo niitä sille 2kpl/kk. Pappi pysyy hyvin selvillä seurakuntalaisten varmoista päivistä. Hmm. Jos Bathsheban kuukkixet oli ohize jo vähintään viikko sitten, kohtahan sillä oli ovulaatio, eikäpä ihme että Taavi-enon mälli teki heti tehtävänsä. Vaikka mä en kyllä usko eze jäi siihen yhteen kertaan. (2) When did this cleansing occur, and when was it completed? Was Bathsheba’s bathing which David witnessed part of her ceremonial cleansing? If so, there may have had to be a delay before the Law permitted intercourse. Otherwise, David would have caused her to violate the Law pertaining to cleansing, since it may not have been complete. The translations which make her cleansing a past, (continued) completed event seem to be suggesting that she was now legally able to engage in intercourse, though certainly not with David. If she was still in the process of her cleansing, David’s sin of adultery is compounded because it was committed at the wrong time, while cleansing was still in process. It is also possible to read the text (as does the NASB) to say that Bathsheba waited at David’s house until she was ceremonially clean from her evening with David. It is interesting that nothing is said of David waiting until he was cleansed. The inference I take from this “cleansing” reference is that Bathsheba was still concerned about keeping the Law of Moses, even if David was not. Big fat hairy diff. ellauri156.html on line 378: Twenty-five years ago, hotel personnel noticed that a stairwell door lock had been taped in the open position. Burglars had broken in to readjust some of the bugging equipment installed in an earlier break-in in May. No one really seemed able to explain just what these burglars expected to gain from their crime. ellauri156.html on line 382: Throughout history, many attempts have been made to cover up incompetence, immorality, and crimes. In the Bible, cover-ups appear very early. Adam and Eve sought to cover their nakedness and to hide from God, not realizing their slimy fig leaves betrayed their sin and guilt. ellauri156.html on line 386: David had no desire for Bathsheba to become his wife, or even to carry on an adulterous affair with her (a mitigating circumstance). He sought one night's pleasure, and she went home. That was that, or so it seemed. But then David received word from Bathsheba that this one night resulted in Bathsheba's pregnancy. Our text takes up here with the account of David's desperate attempt to cover up his sin with Bathsheba. As we all know, it did not work, and it only made matters worse. ellauri156.html on line 388: The story of David and Uriah reminds me of the story of the “Sorcerer's Apprentice.” It has been awhile, but as I remember the plot (probably the Walt Disney version), the sorcerer goes away, leaving his apprentice behind to do his chores. The apprentice gets the bright idea that the work would be a whole lot easier if he used his master's magical arts so he could sit back and watch other powers at work. The problem was that he didn't know how to stop what he started, and so more and more helpers came on the scene as the apprentice tried to reverse the process. The worst was when Mickey tried to cleave the broom with an axe, and got instead a million of smaller brooms. ellauri156.html on line 390: At this point in time, David's life is very similar. He begins to stack one sin upon another, certain that each one will somehow wipe out visibility of the previous sin. Instead, his sins only multiply. More and more people become aware of his sin, and a cover up becomes impossible. Many lessons can be learned from this tragic episode of David's life, which if heeded, will help us duplicate them in our lives. May the Spirit of God open our ears and our hearts to listen and learn from David's attempt to cover up his sin with Bathsheba, so that you can avoid some of his mistakes and do a better job. ellauri156.html on line 392: In our first lesson, we devoted our attention to the first four verses of chapter 11, which depict David's sin of adultery with Bathsheba. Pretty unbelievable that I got a whole four pages out of it. The trick is was to keep repeating the juicy bit about Bathsheba washing herself before (or after) David's load. I sought to demonstrate that this sin was all of David's doing. The author points his accusing finger at David, not Bathsheba. It was not Bathsheba's indiscretion in bathing herself (as I understand this story), for she was simply obeying the ritual of purification outlined in the law. It was David who, by means of his lofty elevation and view, looked inappropriately at Bathsheba, washing herself,violating her privacy. I endeavored to demonstrate that David's sin with Bathsheba was the result of a sequence of wrong decisions and attitudes on David's part. In one sense, being on the path he was, his destination (of adultery, or something like it) was to be expected. His sins of omission finally blossomed and came into full bloom. ellauri156.html on line 394: One of the tragic aspects of our story is that the sequence of sin in David's life does not end with his adulterous union with Bathsheba. It leads to a deceptive plot to make her husband Uriah appear to be the father of David's child with Bathsheba and culminates in David's murder of Uriah and his marriage to Uriah's wife, Bathsheba. As we take up where we left off in our last lesson, a few more bits of background information are vital to our understanding of this text. ellauri156.html on line 396: (1) It seems likely that David and Uriah are hardly strangers, but that they know each other, to some degree at least. Uriah is listed among the mighty warriors of David (2 Samuel 23:39; 1 Chronicles 11:41). Some of the “mighty men” came to David early, while he was in the cave of Adullam (1 Samuel 22:1-2), and we suspect that among them were Joab, Abishai, and Asahel, the three brothers who were mighty men (see 2 Samuel 23:18, 24; 1 Chronicles 11:26).39 Others joined David at Ziklag (1 Chronicles 12:1ff.), and still other great warriors joined with David at Hebron (1 Chronicles 12:38-40).40 We do not know when and where Uriah joined with David, but since his military career ends in 2 Samuel 12, his military feats must have been done earlier. It seems very unlikely that David and Uriah are strangers; rather, it would seem these two men know each other from fighting together, and perhaps even from fleecing Saul together, or maybe Uriah had been a dear brother to David like his old Jonathan. ellauri156.html on line 398: (2) It seems unlikely that Uriah is ignorant of what David has done and of what he is trying to accomplish by calling him home to Jerusalem. Rumors must have been circulating around Jerusalem about David and Bathsheba, and could easily have reached the Israelite army which had besieged Rabbah. Uriah not only refuses to go to his house and sleep with his wife, he sleeps at the doorway of the king's house, in the midst of his servants. He has many witnesses to testify that any child borne by his wife during this time is not his child. It is clear that Uriah understands exactly what David wants him to do (to have sex with his wife), and that he refuses, even when the king virtually orders him to do so. One finds this difficult to explain if Uriah is ignorant of what happened between David and Bathsheba. At least Uriah knows what David is trying to get him to do on this stay in Jerusalem. The implications of all this we will explore later. ellauri156.html on line 404: David has two plans, Plan A, and failing that, Plan B. Here he is very like his master, the Dog, who also has very analogous two plans for his proteges: Plan A, take them to his fold if they obey him, and Plan B: throw them to the dogs (the bad hounds of the hell) if they don't. ellauri156.html on line 408: David's plan A is simple and, at least in his mind, foolproof. In short, David will entice Uriah to think and to act as he himself has done. David does not wish to endure the adversities of the war with Rabbah, and so he goes to Jerusalem, to his home, and to his bed. He does not wish to deny himself, so he takes the wife of another man and sleeps with her. David will give Uriah the same opportunity, except that it will be his own wife he will sleep with. Not as fun, one must admit. After Uriah has sexual relations with Bathsheba, all will conclude that he is the father of the child which has been conceived by David's sinful act. Only one thing is wrong with David's plan: he assumes Uriah is as spiritually apathetic as he, and that he will act to indulge himself, rather than act like a soldier at war and keep his sword in the sheath. ellauri156.html on line 410: David sends word to Joab, ordering him to send Uriah home to Jerusalem. I take it from the context that Uriah is sent to Jerusalem on the pretext that he is needed to report directly to David on the state of the war. I doubt David wants Uriah to know he has ordered Joab to send him. I am certain David does not want Uriah to know the real purpose of his journey to Jerusalem. David is orchestrating this homecoming to appear as though it serves one purpose, while it actually serves David's purpose of concealing his own sin. Even at this level, the order for Uriah to return home has a bad odor. You may remember that when David's father wanted to know how the battle with the Philistines was going (three of his sons were involved), he sent David, the youngest son, as an errand boy to take some supplies and return with word about the war (1 Samuel 17:17-19). One does not need to send a military hero as a messenger (nor is it good practice, the youngest son is more expendable.). ellauri156.html on line 412: I should also add that Joab is already being drawn into the conspiracy. Joab obeys David's command to send Uriah, and my guess is that Joab knows something is up. He may even have heard about David's liaison with Bathsheba. When he sends Uriah to Jerusalem, he has to give him some mission, some task to perform. Joab and Uriah may have sensed that this was no “mission impossible” (as you would give a mighty warrior), but that is a “mission incredible.” In any case, the web of deceit and deception is already being woven, and more people are being drawn into the conspiracy. Wow, this is prime material for a soap opera. Maybe there already is one, must check. OF COURSE there is: ellauri156.html on line 414: adding:1em"> ellauri156.html on line 415: David and Bathsheba is a 1951 historical Technicolor epic film about King David made by 20th Century Fox. It was directed by King Saul, produced by Dog, a.k.a. Zanuck, from a screenplay by Philip Dunno. The cinematography was by Leon Shameonyou. Gregory Peck stars as King David and the film follows King David's life as he adjusts to ruling as a King, and about his relationship with Uriah's wife Bathsheba, played by Susan Wayward. Goliath of Gath was portrayed by 203 cm-tall (6'8") Lithuanian wrestler Walter Talun. These days Walter would no longer get a bench seat in a high-school basketball team. ellauri156.html on line 417: King David was the second king of Israel and this film is based on the second book of Samuel from the Bible. When the second Ark of the Covenant is brought to Jerusalem, a soldier reaches out to steady it and is struck dead. While the prophet Nathan declares this the will of God, a skeptical David pronounces it the result of a combination of an electrical shock and too much wine. This blasphemy starts David on the path of sin. ellauri156.html on line 421: Frustrated, David orders Uriah to be placed on the battle's front and for the troops to withdraw leaving him to die. Uriah is reported dead and David sends a dispatch to tell Bathsheba so they can plan their marriage. Nathan Zuckermann the prophet advises David the people are dissatisfied with his leadership and desire his sons to rule. Nathan tells David he has forgotten that he is a servant of the Lord. David tries in vain to cheer up the old retard. David marries Bathsheba. ellauri156.html on line 427: While Twentieth Century-Fox Film Corp. owned the rights to the 1057 BC book written by Dog with a little help from Egad and Nathan, the film is not based on that book. Dog also owned the rights to a 1947 Broadway play called "Bathsheba". ellauri156.html on line 439: So are all the fireworks on the Fourth of July the fulfillment of the prophecy that 17 Tammuz will become a day of "joy and gladness"? Probably not, partly because it is to be a day of rejoicing for the Jews and partly because it is not celebrated annually on 17 Tammuz. But that prophecy may have begun to be fulfilled at the Nauvoo Temple dedication on 17 Tammuz. ellauri156.html on line 445: Zanuck opted to use stars already under contract to 20th Century-Fox. The production of the film started on November 24, 1950 and was completed in January 1951 (with some additional material shot in February 1951). The film premiered in New York City August 14, and opened in Los Angeles August 30, before opening widely in September 1951. It was shot entirely in Nogales, Arizona, which has a lot of the looks of the promised land, including the indians, who were made up to look like Palestinians. ellauri156.html on line 447: The musical score was by Alfred Newman (the funny looking kid on the cover of Mad magazine), who, for the bucolic scene with the shepherd boy, used a solo oboe in the Lydian mode, drawing on long established conventions linking the solo oboe with pastoral scenes and the shepherd's pipe. To underscore David's guilt-ridden turmoil in the Mount Gilboa scene, Newman resorted to a vibraphone, which Miklós Rózsa used in scoring Peck's popular 1945 Spellbound, in which he played a no less disturbed patient suffering from amnesia, viz. prophet Nathan Zuckerman. ellauri156.html on line 451: A. H. Weiler of The New York Times described the film as "a reverential and sometimes majestic treatment of chronicles that have lived three millennia." He praised Dunno's screenplay and Peck's "authoritative performance" but found that Wayward "seems closer to Hollywood than to the arid Jerusalem of his Bible." Variety wrote, "This is a big picture in every respect. It has scope, pageantry, sex (for all its Biblical background), cast names, color—everything. It's a surefire boxoffice entry, one of the really 'big' pictures of the new selling season." Philip K. Scheuer of the Los Angeles Times wrote that the film "leaves little to be desired" from the standpoint of production values with Peck "ingratiating" as David and Wayward "a seductress with flaming tresses, in or out of the bath, and only her final contrition is a little difficult to believe." Richard L. Coe of The Washington Post wrote, "On the whole, the picture suggests a Reader's Digest story expanded into a master's thesis for the Ecole Copacabana."] Harrison's Reports wrote, "The outstanding thing about the production is the magnificent performance of Gregory Peck as David; he makes the characterization real and human, endowing it with all the shortcomings of a man who lusts for another's wife, but who is seriously penitent and prepared to shoulder his guilt. Susan Wayward, as Bathsheba, is beautiful and sexy, but her performance is of no dramatic consequence." The Monty Python Bulletin commented that the film had been made "with restraint and relative simplicity" compared to other historical epics, "and the playing of Gregory Peck in particular is competent. The whole film, however, is emotionally and stylistically quite unworthy of its subject." Philip Hamburger of The New Yorker wrote that "the accessories notwithstanding, something is ponderously wrong with 'David and Bathsheba.' The fault lies, I suppose, in the attempt to make excessive enlargements of an essentially-simple story." Zanuck the Hot Dog agreed. ellauri156.html on line 457: One notable TV airing of the movie was on the American network NBC during The NBC Monday Movie on September 7, 1964 (which was Labor day that year). During one of the commercial breaks was the one and only official airing of the Daisy political advertisement by the Lyndon B. Johnson presidential campaign in the run-up to the 1964 United States presidential election. The commercial aired at 9:50 p.m. EST. It was a family film though most children living in the EST time-zone were gone to bed by then, leaving the children's parents to watch the commercial. The commercial stars a little girl (played by Monique Luiz) who is shown counting petals of a daisy which was then followed by an ominous male voice counting down to zero. During the countdown, the screen zoomed up the girl's eye in such a way whereby the parents would imagine their children there instead of the girl. The next scene was a nuclear explosion with the voice of Johnson asking for peace. ellauri156.html on line 463: However, in giving Bathsheba a more active role, Adele Reinhartz found that "it reflects tensions and questions about gender identity in America in the aftermath of World War II, when women had entered the work force in large numbers and experienced a greater degree of independence and economic self-sufficiency. ...[Bathsheba] is not satisfied in the role of neglected wife and decides for herself what to do about it." Susan Wayward was later quoted as having asked why the film was not called Bathsheba and David. I guess it has something to do with the fact that Dog is called Dog in the bible instead of Bitch. ellauri156.html on line 465: When Uriah arrives in Jerusalem, he reports to David, who acts out the charade he has planned. He asks Uriah about the “welfare of Joab and the people,” and the “state of the war.” It troubles me that David needs such a report at all. If he were with his men in the field, this would not be necessary. But even worse, David does not really care about Joab, the people, or the war. David's one preoccupation is to cover up his sin, to get Uriah home and to bed with his wife, and thus to get David off the hook. How sad to read of David's hypocrisy. The king who had compassion on the crippled son of Jonathan now lacks compassion for the whole army, and specifically for Bathsheba and her husband Uriah. ellauri156.html on line 469: Uriah leaves David's presence. Now David adds a further touch. He sends a “present from the king” after, or with, Uriah. How we would love to know just what that “gift” was. Was it a night for two at the Jerusalem Hilton? Was it dinner and dancing at a romantic restaurant? I think we can safely say this: (1) We are not told what the present was. (2) We are not supposed to know, or it would not add to the story for us to know what it was. (3) Whatever it was, it was very carefully planned to facilitate David's scheme of getting Uriah to bed with his wife, as quickly as possible. ellauri156.html on line 471: Uriah has to understand what the king is suggesting. Who wouldn't want to go home and enjoy his wife after some time of separation, thanks to the war with the Ammonites? Instead, we are told that Uriah never leaves the king's house. He sleeps in the doorway of the king's house, in the presence of a number of the king's servants. I am inclined to understand that at least some of these servants, if not all of them, are the king's bodyguards (compare 1 Kings 14:27-28). Uriah is a soldier. He has been called to his king's presence, away from the battle. But as a faithful servant of the king, he will not enjoy a night alone with his wife; instead, he will join with those who guard the king's life. This is the way he can serve his king in Jerusalem, and so this is what he chooses to do rather than to go home. The irony is overwhelming. The king's faithful soldier spends the night guarding the 50% new life of the king in his wife's womb, the king who has taken his own wife in the night, and who will soon take his life as well. Dramatic irony. ellauri156.html on line 481: And explain he does; Uriah's words to his commander-in-chief are as stinging a rebuke as David receives from Nathan in the next chapter. Uriah clearly understands that what David once encouraged him to do (i.e. go to be with his wife) he is now strongly urging -- even commanding -- him to do. Uriah humbly but steadfastly refuses to do this: ellauri156.html on line 485: Uriah first points out to David that his terminology is inaccurate. David speaks of Uriah returning from a journey (verse 10). The truth is that Uriah has been called from the field of battle. He is not a traveling salesman, home from a road trip; he is a soldier, away from his post. In heart and soul, Uriah is still with his fellow-soldiers. He really wants to be back in the field of battle, and not in Jerusalem. He will return as soon as David releases him (see verse 12). Until that time, he will think and act like the soldier he is. As much as possible, he will live the way his fellow-soldiers are living on the field of battle. There, surrounding the city of Rabbah, are the Israelite soldiers, led by Joab. They, along with the ark of the Lord, are camping in tents in the open field. Uriah cannot, Uriah will not, live in luxury while they live sacrificially. He will not sleep with his wife until they can all sleep with her, not just Dave. ellauri156.html on line 491: 1 Then David came to Nob to Ahimelech the priest; and Ahimelech came trembling to meet David and said to him, “Why are you alone and no one with you?” 2 David said to Ahimelech the priest, “The king has commissioned me with a matter and has said to me, 'Let no one know anything about the matter on which I am sending you and with which I have commissioned you; and I have directed the young men to a certain place.' 3 “Now therefore, what do you have on hand? Give me five loaves of bread, or whatever can be found.” 4 The priest answered David and said, “There is no ordinary bread on hand, but there is consecrated bread; if only the young men have kept themselves from women.” 5 David answered the priest and said to him, “Surely women have been kept from us as previously when I set out and the vessels of the young men were holy, though it was an ordinary journey; how much more then today will their vessels be holy?” (1 Samuel 21:1-5). Pyhiä vesseleitä. Tarkoittaako se siemenjohtimia? Ilmeisesti, suomexi se on: palvelijoiden reput ovat olleet pyhät. Reppureissulaisia pyhäkouluretkellä pussit tyhjinä. Kassit jätetään ulkopuolelle. ellauri156.html on line 493: You may remember that when David first fled from Saul he went to Ahimelech the priest and asked for some provisions and a sword. The priest had nothing but the sacred bread, which he would allow David and his men to eat, if they had only “kept themselves from women” (verse 4). The priest assumes they may have conducted themselves otherwise. David's answer, and especially the tone of it, is very pertinent to our text. He confidently assured the priest that he and his men had kept themselves from women, almost incensed that the priest would think otherwise. And the reason David gives is that he and his men are on a mission for the king. The inference is that this is a military (or at least official) mission. ellauri156.html on line 495: Now here is a most amazing thing. David, years earlier, was adamant about the fact that those on a mission for the king should keep themselves from sexual intercourse. Now, years later, David is amazed that a man on a mission for the king is willing to abstain from sexual intercourse with his wife. Worse yet, David sets out to convince -- even to compel -- Uriah to go to do so, even though it will cause him to violate his conscience. This is not “causing a weaker brother to stumble;” this is cutting off a stronger brother's "leg" at the knob. Uriah is an example of the commitment expected of every soldier, and of David in particular -- at least the David of the past. Uriah is now acting like the David we knew from earlier days. Uriah is the “David” that David should be. But there is a crucial difference: now David is the king. This makes the case completely different. ellauri156.html on line 507: David has set out on a course of action that backfires. He intends to put Uriah in a position that will make it appear that he is the father of Bathsheba's child. But Uriah's conduct has publicly exhibited his loyalty to his duties as a soldier, making it more than evident that he cannot possibly be the father of this child. It is worse for David now than it had been when he summoned Uriah to Jerusalem. David concludes -- wrongly -- that his only course of action now is to have Uriah killed in action. I don't know that David actually thinks he can deceive the people of Jerusalem as to whose child Bathsheba's baby is. How can he when everyone knows Uriah has never been with his wife to get her pregnant? It seems now as though David is simply trying to legitimize his sin. By making Uriah a casualty of war, he makes Bathsheba a widow. He can now marry this woman and raise the child as his own, which of course it is. Finally, a plan that makes sense. ellauri156.html on line 509: It must be an agonizing night for David, seeing that even drunk Uriah is a better man than he. But not a better pecker! And so in the morning, David acts. He writes a letter to Joab, which will serve as Uriah's death warrant. In this letter David clearly orders Joab to murder Uriah for him. He even tells him how to do so in a way that might conceal the truth of the matter. In so doing, David can honor Uriah as a war hero, and magnanimously take on the duty of being a husband to Uriah's wife, also taking care of the child she is soon to bear. Joab is to put Uriah on the front lines of battle, at the fiercest place of battle, no surprise for a man of his military skills and courage. Joab is to attack and then retreat in such a way as to make Uriah an easy target for the Ammonites, thus assuring his death. There is no mistaking David's orders to Uriah: he wants Uriah killed in a way which makes it look like a simple casualty of war. Joab complies completely with David's orders (why? Is Uriah a creep?), and Uriah is eliminated, no longer an obstacle to David's plans. In giving this order to Joab, David makes him a part of this conspiracy, making him share the guilt for the spilled blood of Uriah. David's sin continues to encompass more and more people, leading to greater and greater sin. ellauri156.html on line 513: 26 When Joab came out from David, he sent messengers after Abner, and they brought him back from the well of Sirah; but David did not know it. 27 So when Abner returned to Hebron, Joab took him aside into the middle of the gate to speak with him privately, and there he struck him in the belly so that he died on account of the blood of Asahel his brother. 28 Afterward when David heard it, he said, “I and my kingdom are innocent before the LORD forever of the blood of Abner the son of Ner. 29 “May it fall on the head of Joab and on all his father's house; and may there not fail from the house of Joab one who has a discharge, or who is a leper, or who takes hold of a distaff, or who falls by the sword, or who lacks bread.” 30 So Joab and Abishai his brother killed Abner because he had put their brother Asahel to death in the battle at Gibeon (2 Samuel 3:26-30). ellauri156.html on line 515: adding:1em"> ellauri156.html on line 520: The only engagement between the rival factions which is told at length is noteworthy, inasmuch as it was preceded by an encounter at Gibeon between twelve chosen men from each side, in which the whole twenty-four seem to have perished. In the general engagement which followed, Abner was defeated and put to flight. He was closely pursued by Asahel, brother of Joab, who is said to have been "light of foot as a wild roe". As Asahel would not desist from the pursuit, though warned, Abner "was compelled" to slay him "in self-defence". This originated a deadly feud between the leaders of the opposite parties, for Joab, as next of kin to Asahel, was by the law and custom of the country the avenger of his blood. ellauri156.html on line 522: However, according to Josephus, in Antiquities, Book 7, Chapter 1, Joab had forgiven Abner for the death of his brother, Asahel, the reason being that Abner had slain Asahel honorably in combat after he had first warned Asahel and tried to knock the wind out of him with the butt of his "spear". However, probably by intervention of God, his obtuse tool went through Asahel. The Bible says everyone stopped and gawked. That shows that something like this never happened before. This battle was part of a civil war between David and Ish-bosheth, the son of Saul. After this battle Abner switched to the side of David and granted him control over the tribe of Benjamin. This act put Abner in David's favor. ellauri156.html on line 524: For some time afterward the war was carried on, the advantage being invariably on the side of David. At length, Ish-bosheth lost the main prop of his tottering cause by accusing Abner of sleeping with Rizpah, one of Saul's concubines, an alliance which, according to contemporary notions, would imply pretensions to the throne. Starhill stablessa oli muuten issikkatamma nimeltä Rispa. Kukahan senkin kanssa nukkui öisin tallissa? ellauri156.html on line 526: Abner was indignant at the rebuke, and immediately opened negotiations with David, who welcomed him on the condition that his wife Michal should be restored to him. This was done, and the proceedings were ratified by a feast where Rizpah and Michal were the lights of the party. Almost immediately after, however, Joab, who had been sent away, perhaps intentionally returned and slew Abner at the gate of Hebron. The ostensible motive for the assassination was a desire to avenge Asahel, and this would be a sufficient justification for the deed according to the extremely low moral standard of the time (although Abner should have been safe from such a revenge killing in Hebron, which was a City of Refuge). The conduct of David after the event was such as to show that he had no complicity in the act, though he could not venture to punish its perpetrators. ellauri156.html on line 528: David had Abner buried in Hebron, as it states in Samuel 3:31-32,[10] "And David said to all the people who were with him, 'Remove your clothes and gird yourselves with this sackcloth taking turns, and wail before me and Li'l Abner.' And King David went after the beer. And they buried Abner in Hebron, and the king raised his voice and wept on Abner's grave, and all the people wept." ellauri156.html on line 532: Li'l Abner is a satirical American comic strip that appeared in many newspapers in the United States, Canada and Europe, featuring a fictional clan of hillbillies in the impoverished mountain village of Dogpatch, USA. Written and drawn by Al Capp (1909–1979), the strip ran for 43 years, from August 13, 1934, through November 13, 1977. ellauri156.html on line 533: Comic strips typically dealt with northern urban experiences before Capp introduced Li'l Abner, the first strip based in the South. The comic strip had 60 million readers in over 900 American newspapers and 100 foreign papers in 28 countries. Capp "had a profound influence on the way the world viewed the American South." ellauri156.html on line 535: Shortly after Abner's death, Ish-bosheth was assassinated as he wept, and David became king of the reunited kingdoms. The conduct of David after the event was such as to show that he had no complicity in the act, though he could not venture to punish its perpetrators. ellauri156.html on line 537: Abner was the son of the witch of En-dor in Mordor, (Pirḳe R. El. xxxiii.), and the hero par excellence in the Haggadah (Yalḳ., Jer. 285; Eccl. R. on ix. 11; Ḳid. 49b). Conscious of his extraordinary strength, he exclaimed: "If I could only catch hold of the earth, I could shake it" (Yalḳ. l.c.)—a saying which parallels the famous utterance of Archimedes, "Had I a fulcrum, I could move the world." (Dote moi pa bo kai tan gan kino.) According to the Midrash (Eccl. R. l.c.) it would have been easier to move a wall six yards thick than one of the feet of Abner, who could hold the Israelitish army between his knees, and often did. Yet when his time came [date missing], Joab smote him. But even in his dying hour, Abner seized his foe's balls like a ball of thread, threatening to crush them. Then the Israelites came and pleaded for Joab's jewels, saying: "If thou crushest them his future kids shall be orphaned, and our women and all our belongings will become a prey to the Philistines." Abner answered: "What can I do? He has extinguished my light" (has wounded me fatally). The Israelites replied: "Entrust thy cause to the true judge [God]." Then Abner released his hold upon Joab's balls and fell dead to the ground (Yalḳ. l.c.). ellauri156.html on line 539: His One Sin: The rabbis agree that Abner deserved this violent death, though opinions differ concerning the exact nature of the sin that entailed so dire a punishment on one who was, on the whole, considered a "righteous man" (Gen. R. lxxxii. 4). Some reproach him that he did not use his influence with Saul to prevent him from murdering the priests of Nob (Yer. Peah, i. 16a; Lev. R. xxvi. 2; Sanh. 20a)—convinced as he was of the innocence of the priests and of the propriety of their conduct toward David, Abner holding that as leader of the army David was privileged to avail himself of the Urine and Thumbeline (I Sam. xxii. 9-19). Instead of contenting himself with passive resistance to Saul's command to murder the priests (Yalḳ., Sam. 131), Abner ought to have tried to restrain the king by the balls. Others maintain that Abner did make such an attempt, but in vain (Saul had not enough to get a proper hold of), and that his one sin consisted in that he delayed the beginning of David's reign over Israel by fighting him after Saul's death for two years and a half (Sanh. l.c.). Others, again, while excusing him for this—in view of a tradition founded on Gen. xlix. 27, according to which there were to be two kings of the house of Benjamin—blame Abner for having prevented a reconciliation between Saul and David on the occasion when the latter, in holding on to the skirt of Saul's robe (I Sam. xxiv. 11), showed how unfounded was the king's mistrust of him, seeing Saul had no balls to speak of. Old Saul was inclined to be happy with a pacifier; but Abner, representing to him that the naked David might have found a piece of garment anywhere — even just a piece of sackcloth caught on a thorn — prevented the reconciliation (Yer. Peah, l.c., Lev. R. l.c., and elsewhere). Moreover, it was wrong of Abner to permit Israelitish youths to kill one another for sport (II Sam. ii. 14-16). No reproach, however, attaches to him for the death of Asahel, since Abner killed him in self-defense (Sanh. 49a). ellauri156.html on line 543: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d2/Kingdoms_around_Israel_830_map.svg/800px-Kingdoms_around_Israel_830_map.svg.png" / > ellauri156.html on line 554: Mission accomplished: Uriah is dead. Joab has carried out David's instructions to the letter. Now Joab must send word to David, in a way that does not completely disclose this conspiracy. Joab calls for a messenger to go to David. He gives very exacting instructions to him. He is first to give a full and complete report of the events of the war, including the ill-fated attack on the city, and the slaughter of Uriah and those with him. Why is how the messenger reports this incident so important? ellauri156.html on line 560: And so in verses 22-25 we are given an account of the messenger's arrival, of his report to David, and of David's response. I must point out that the messenger does not do as he is told, at least the way I read the account. The messenger goes to David and tells the king how the Ammonites prevailed against them as they left the city and pursued the Israelites into the open field. The Israelites then pursued the Ammonites, pushing them back toward the city as far as the city gate. It was here that Uriah and those with him were fighting. It was here that they were within range of the archers, who shot at them and killed a number of servants. And quickly the servant adds, “and your servant Uriah the Hittite is also dead” (verse 14). ellauri156.html on line 574: Second, “How far can a Christian fall?” This far [Bob points down there with his fingers]. David not only commits the sin of adultery, he commits murder. I think it is safe to say that there is no sin of which the Christian is not capable in the flesh. I have heard people say, “I don't know how a person who _______ could have ever been a Christian.” There are times -- like this time for David -- when it is obvious that we will hardly be saved by the testimony of our actions. Christians come from just the same gene pool of motherfuckers as the rest of us. ellauri156.html on line 578: Fourth, "How much wood would a woodchuck chuck if a woodchuck could chuck wood?" Sin snowballs. Sin has not got a snowball's chance in hell. Sin is not stagnant; it is not static. Sin grows. Look at the progression of sin in our text. David's sin starts when he ceases to act like a soldier and (what is way worse) becomes a late sleeper. David's sin grows from staying up late to adultery to murder. His sin begins very privately, but as the story progresses, more and more people become aware of it, and worse yet, more and more people become participants in it. His sin first acted out by his taking another man's wife, and then taking another man's life, and along with his life, his wife, plus the lives of a number of men who must die with him to make his death credible. David's sin blossoms so that it transforms a true and loyal friend (Uriah) to his enemy, and his enemies (the Ammonites, and his other rival Joab) into his allies. ellauri156.html on line 580: Fifth, when we seek to conceal our sin, things only get worse. Thus, the best course of action is to confess our sins and to forsake them. But that would have been an embarrassing loss of face to Dog, who had been rooting for David all this time. So better not, after all. Everything went well in the end anyway, and that's what counts. ellauri156.html on line 584: How much better it would have been for David simply to have confessed his sin with Bathsheba and found forgiveness then? Not a whit, it would only made matters worse. Who was Bathsheba anyway to show forgiveness to the king? Just another skirt. ellauri156.html on line 590: Seventh, Uriah is a reminder to us that God does not always deliver the righteous from the hand of the wicked immediately, or even in this lifetime. This is a really crucial point! Don't except to be saved except ex post facto. Daniel's three friends told the king that their God was able to deliver them. They did not presume that He would, or that He must, only that theoretically, he could if he wanted to. And God did deliver them, though with late delivery, rather like today's postal services. I think Christians should look upon this sort of deliverance as the rule, rather than the exception. But when Uriah faithfully serves his king (David), he loses his life. God is not obliged to “bail us out of trouble” or to keep us from trials and tribulations just because we trust in Him. Sometimes it is the will of God for men to trust fully in Him and to submit to human government (what? like U.S. government? No way Jose!), and still to suffer adversity, from which God may not deliver us. Spirituality is no guarantee that we will no longer suffer in this life. In fact, spiritual intimacy with God is often the cause of our sufferings (see Matthew 5). ellauri156.html on line 599: [traditional] ellauri156.html on line 611: Stupid question, everyman has not got Dog's triceps, so how could he deliver Daniel, even if he wanted to? Well, he might have delivered Daniel to the lions, had he been all present and correct at the occasion. In the Old Testament, as in the New, God sometimes delivers His people from the hands of wicked men, but often He does not, or delivers them TO the wicked men. Their “deliverance” comes much later with the coming of the other Messiah, Lord Jesus Christ. Uriah, like all of the Old Testament saints of old, died without receiving his full reward, and that is because God wanted him to wait. Uriah, like many of the Old Testament saints, was not delivered from the hands of the wicked. This is pointed out by the author of Hebrews: ellauri156.html on line 613: 13 All these died in faith, without receiving the promises, but having seen them and having welcomed them from a distance, and having confessed that they were strangers and exiles on the earth. 14 For those who say such things make it clear that they are seeking a country of their own. 15 And indeed if they had been thinking of that country from which they went out, they would have had opportunity to return. 16 But as it is, they desire a better country, that is, a heavenly one. Therefore God is not ashamed to be called their God; for He has prepared a city for them. 32 And what more shall I say? For time will fail me if I tell of Gideon, Barak, Samson, Jephthah, of David and Samuel and the prophets, 33 who by faith conquered kingdoms, performed acts of righteousness, obtained promises, shut the mouths of lions, 34 quenched the power of fire, escaped the edge of the sword, from weakness were made strong, became mighty in war, put foreign armies to flight. 35 Women received back their dead by resurrection; and others were tortured, not accepting their release, so that they might obtain a better resurrection; 36 and others experienced mockings and scourgings, yes, also chains and imprisonment. 37 They were stoned, they were sawn in two, they were tempted, they were put to death with the sword; they went about in sheepskins, in goatskins, in foreskins, being destitute, afflicted, ill-treated 38 (men of whom the world was not worthy), wandering in deserts and mountains and caves and holes in the ground. 39 And all these, having gained approval through their faith, did not receive what was promised, 40 because God had provided something even better for us, to make up for the wait, so that apart from us they would not be made perfect (Hebrews 11:13-16, 32-40). ellauri156.html on line 615: Uriah should not be criticized or looked down upon for his loyalty and submission to David. He should be highly commended. In fact, a friend suggested a new thought for my consideration: “Suppose that Uriah was added to the list of war heroes because of his loyalty and courage in this battle which cost him his life? It is a possibility to consider. Uriah is one of those Gentile converts whose faith and obedience puts many Israelites to shame. He is among many of those who have trusted and obeyed God who have not received their just rewards in this life, but who will be rewarded in the coming kingdom of God. Too many Christians today want their blessings “now” and are not willing to suffer, waiting for their reward then. Let them think carefully about the example of Uriah for their own lives. His elevator may have not gone all the way to the top floor, but by Gawd, he will reach it when Jacob lets down the ladder! ellauri156.html on line 620: 41 Is this, by any chance, a clue as to what the “present” was that David sent after Uriah in verse 8? Was the present some “food and drink”? I wonder. 42 Uriah’s actions raise some interesting questions about those who get themselves drunk. It seems to me that our text strongly implies that even drunk, a man cannot be forced to violate his convictions, unless of course he wants to do so. I wonder how many people get drunk because they want to do what they do drunk, and they think they can blame alcohol for their own sin? It seems like another version of, “The Devil made me do it.” ellauri156.html on line 625: A couple hundred years ago, my wife Jeannette and I went to England and Scotland with my parents. Each night we stayed at a “bed and breakfast” as we drove through Wales. There were a number of farms, but not so many towns in which to find a place to stay for the night. We saw a “bed and breakfast” sign and traveled along the country road until we found the place -- a very quaint farm. We saw several hundred sheep in a pasture, a stone trestle, and stone barns. It looked like the perfect place, and in many ways it was. What we did not realize was that the stone trestle was a railroad trestle for a train that came by late at night, a few feet from the house where we slept. Two cows also calved that night. I have spent my share of time around farms, but I have never heard the bellow of a cow that was calving echo throughout a stone barn. I could hardly sleep a wink. Just goes to show. Never trust the Rugby guys. ellauri156.html on line 627: In addition to the hundreds of sheep in a nearby pasture, there was a small lamb in a pen, very close to the house. It was a frisky, friendly little fellow, and we loved to "play" with it. We were somewhat perplexed as to why this fellow was kept by himself, away from the rest of the flock. The farmer's nephew came by, and I asked him. It took a while to understand his strong accent, but finally I realized he was telling me this was his “pet lamb.” The problem was that he said it as though it were one word, “bedlam.” This was obviously a separate category, distinct from the category of mere “sheep” or a “lamb.” This “pet lamb” was given a special pen, right by the house, and a lot more attention and care than the rest. I did not dare to ask the man where his "penis". ellauri156.html on line 629: Now this little fellow was one lamb among a great many. Nevertheless, he enjoyed the distinction of being regarded as a “pet lamb.” (I am coming to te most narcissistic part of my sermon, going to introduce you to the good shepherd in a moment.) In the story which Nathan tells David, it is not quite the same. Nathan tells David of a “pet lamb” who is the only sheep of a poor farmer. This lamb does not live in a pen outside the house; it lives inside the house, often in the loving hairy arms of its master, and eats the same food he eats. This is the story Nathan tells David, which God uses to expose the wretchedness of David's sin. It is our text for this message, and once again, it has much to teach us, as well as David. Let us give careful heed to the inspired words of Nathan, and learn from a lamb. (I bet the lamb had much more to learn from the "boys".) ellauri156.html on line 633: David has become king of both Judah and Israel. He has, in large measure, consolidated his kingdom. He has taken Jebus and made it his capital city, renaming it Jerusalem. He has built his palace and given thought to building a temple (a plan God significantly revises). He has subjected most of Israel's neighboring nations. He has done battle with the Ammonites and prevailed, but he has not yet completely defeated them. The Ammonites have retreated to the royal city of Rabbah, and as the time for war (spring) approaches, David sends all Israel, led by Joab, to besiege the city and to bring about its surrender. David has chosen not to endure the rigors of camping in the open field, outside the city. He has chosen rather to remain in Jerusalem. Sleeping late, David rises from his bed as others prepare to go to bed for the night. David strolls about the rooftop of his palace and happens to steal a look at a beautiful young woman bathing herself, perhaps ceremonially, in fulfillment of the law. ellauri156.html on line 641: Bathsheba's response to the death of her husband is as we would expect, as we would also hope. From what the text tells us, she has absolutely no part in David's plot to deceive her husband, let alone to put him to death. Undoubtedly, she learns of Uriah's death in much the same way every war widow does, then or now. When she is officially informed of Uriah's death in battle, she mourns for her husband. We cannot be certain just how long this period of mourning is. We know, for example, that if a virgin of some distant (i.e., not Canaanite) nation was captured by an Israelite during a raid on her town, the Israelite could take her for a wife after she had mourned for her parents (who would have been killed in the raid) for a full month (Deuteronomy 21:10-13). As I will seek to show in a moment, I believe Bathsheba's mourning is genuine, and not hypocritical. I believe she mourns her husband's death because she loves him. ellauri156.html on line 643: David, on the other hand, does not even bother to go through the pretense of mourning. He does not even try to be hypocritical. When other mighty men of Israel died, David led the nation in mourning their loss. David mourned for Saul and his sons, killed in the battle with the Philistines (2 Samuel 1). David mourned the death of Abner, wickedly put to death by Joab (2 Samuel 3:28ff.). He even sent a delegation to officially mourn the death of Nahash, king of the Ammonites (2 Samuel 10). But when Uriah is killed “in battle,” not a word of mourning comes from David's lips. He is not sorry; he is relieved. Instead of instructing others to mourn for Uriah, he sends word to Joab not to take his death too seriously. ellauri156.html on line 660: In these verses, David makes it clear that God is at work even when it does not appear to be so. During the time David tries to cover up his sin, God is at work exposing it in his heart. These are not times of pleasure and joy, as Satan would like us to conclude; they are days of misery. David is plagued with guilt. He cannot sleep, and it seems he cannot eat. Worst of all, he cannot fuck. He is not sleeping nights, and he is losing weight. Whether or not David recognizes it as God who is at work in him, he does know he is miserable. It is this misery which tenderizes David, preparing him for the rebuke Nathan Zuckermann is to bring, preparing him for repentance. David's repentance is not the result of David's assessment of his situation; it is the result of divine intervention. Hey wait? If that is the case, where is the much-advertised free will? He has gone so far in sin that he cannot think straight. God is at work in David's life to break him, so that he will once again cast himself upon God for grace. He has good experience in casting himself upon folk, from Saul thru Jonathan to Bathsheba. ellauri156.html on line 681: Third, Nathan comes to David with a story. In the New American Standard Bible, this is not just a story, but a kind of poetic story. In my copy of the NASB, the words of the story are formatted in such a way as to look like one of the Psalms.43 It took me a while to take note of this, but if this is so, it means that Nathan comes to David prepared. Under divine inspiration, I am sure God could inspire a prophet to utter poetry without working at it in advance, but this does not seem to be the norm. Nathan comes to David well prepared. He is not just “spinning a yarn;” Nathan is telling a story, a very important story with a very important message for David. A message for you sir. Nih Nih. ellauri156.html on line 683: Fourth, Nathan's story is a “sheep story,” one that a shepherd can easily grasp and with which he can readily identify. David was a shepherd boy in his younger days, as we know from the Book(s) of Samuel (see 1 Samuel 16:11; 17:15, 28). I wonder if in those lonely days and nights David does not make a “petlamb” of one or more of his sheep? You bet. Some comfort for his lonely nights. Did this sheep eat of his food and drink from his cup? Did this sheep give him a blowjob? Possibly so. ellauri156.html on line 687: Why a story? Why not just let David have it head-on, with both barrels, like David did with Bathsheba? Many will point out that this is a skillfully employed tactic, which gets David to pronounce judgment on the crime before he realizes that he is the criminal. I think this is true. David is angry at this “rich man's” lack of compassion. If he could, he would have this fellow put to death (!). But as it is, justice requires a four-fold restitution. But having already committed himself in principle, Nathan can now apply the principle to David, in particular. ellauri156.html on line 689: As I understand the Bible, there is more to the story than this, however. Our lord (meaning Jeshua) frequently told stories. Why was this? Was it because he was trying to “put the cookies on the lowest shelf”? Was he accommodating his teaching to those who might have difficulty understanding it? Sometimes our lord told stories to the religious experts, who should have been able to follow a more technical argument. No, I think his own elevator did not quite reach the upper floors. I am thinking in particular of the story of the Good Samaritan, as recorded in Luke 10. A religious lawyer stood up and asked Jesus a question, not to sincerely learn, but with the hope of making our Lord look bad before the people. He asked, “What shall I do to inherit eternal life?” Jesus turned the question around. This man was the expert in the Law of Moses, what did it teach? The man answered, “YOU SHALL LOVE THE LORD YOUR GOD WITH ALL YOUR HEART, AND WITH ALL YOUR SOUL, AND WITH ALL YOUR STRENGTH, AND WITH ALL YOUR MIND; AND YOUR NEIGHBOR AS YOURSELF, THAT IS, EVEN MORE.” (Luke 10:27). In effect, Jesus responded, “Right. Now do it.” That was the problem with the law, no one could do it without failing, and so no one could earn their way to heaven by good works. Well, how high can we get with mediocre works? Someplace between heaven and hell would actually be most preferable. ellauri156.html on line 691: The lawyer knew he was in trouble and tried to dig himself out (bad choice). He (like many lawyers then and now) thought he could get himself off the hook by arguing in terms of technicalities. And so he had a follow-up question for Jesus: “And who is my neighbor?” Jesus did not debate this man on his own terms. He was not willing to get into a word study in the original text. Instead, Jesus told a simple story, the story of the Good Samaritan. ellauri156.html on line 699: The lawyer was in trouble; the story had no technicalities over which to argue. It brought the issue home, with little ground for quibbling over details. When push came to shove, the lawyer knew our Lord's functional definition of “neighbor” was absolutely right. He had nowhere to hide. The story did the trick; it cut to the heart of the matter, while avoiding trivial details to quibble over for hours. It was not the lawyer who made Jesus look bad with all his minutiae but Jesus who made the lawyer look bad with a simple story. The best part about similes that they can be tweaked any way you wish. Russians are our neighbors if they get to trouble, and so are Chinamen. But there is nothing here about helping them when they threaten our vital interests. ellauri156.html on line 703: The story Nathan tells David is very simple. Two men lived in the same city; one was very rich and the other was very poor. The rich man had flocks and herds.44 The rich man did not just have a large flock and a large herd; he had many flocks and many herds. We would say this man was “filthy rich.” The poor man had but one ewe lamb; this was his “pet lamb.” He purchased it and then raised it in his own home. The lamb spent much time in the man's lap and being carried about. It lived inside the house, not outside, being hand fed with food from the table and even drinking from its master's cup. ellauri156.html on line 707: The rich man had a guest drop in for a visit, and as the host he was obliged to provide him with a meal. After giving the matter considerable thought, the rich man decided upon lamb, and yet he was not willing to sacrifice one lamb from all those he owned. Instead, he took the poor man's lamb, slaughtered and served it to his guest, so as not to suffer any losses personally. He not only let (i.e., forced) the poor man to pick up the tab for the meal, he deprived this man of his only lamb, and one that was like a member of the family. ellauri156.html on line 709: I hope I am not guilty of attempting to make this story “walk on all fours” when I stress the same thing the story does -- that there is a very warm and loving relationship between the rich man and the poor man's “pet lamb.” It really tasted great! Considered along with everything else we read about Uriah and Bathsheba and David, I must conclude that the author is making it very clear that Uriah and Bathsheba dearly loved each other. Anyway, who cares this way or that, it was his lamb. When David “took” this woman to his bedroom that fateful night, and then as his wife after the murder of Uriah, he took her from the man she loved. Bathsheba and Uriah were devoted to each other, which adds further weight to the arguments for her not being a willing participant in David's sins. It also emphasizes the character of Uriah, who is so near to his wife, who is being urged by the king to go to her, and yet who refuses to do so out of principle. ellauri156.html on line 711: David does not see what is coming. The story Nathan tells makes David furious. The David who was once ready to do in Nabal and all the male members of his household (1 Samuel 25) is now angry enough to do in the villain of Nathan's story. Doing in folks was one of his pet lambs. In some ways, David's response is a bit overdone. He reminds me a bit of Judah in Genesis 38, when he learns that Tamar, his daughter-in-law is pregnant out of wedlock. Not realizing that he is the father of the child in her womb, Judah is ready to have Tamar burned to death. How ironic that those who are guilty of a particular sin are intolerant of this sin in the life of others. Well said, Bob! Christians are really hard on people who have no charity. ellauri156.html on line 734: God speaks to David as though he has forgotten these things, or rather as though he has come to take credit for them himself. Everything David possesses has been given to him by God. Has it been so long since David was a lowly shepherd boy that he has forgotten? David is a “rich” man because God has made him rich. And if he does not think he is rich enough, God will give more to him. David has begun to cling to his “riches,” rather than to cling to the God who made him rich. ellauri156.html on line 738: I fear some of us tend to miss the point here. We read Nathan's story and we hear Nathan's rebuke as though David's sin is all about sex. David does commit a sexual sin when he takes Bathsheba and sleeps with her, knowing she is a married woman. But this sexual sin is symptomatic, according to Nathan, and thus according to God. God is not just saying, “Shame on you, David. Look at all the wives and concubines you had to sleep with. And if none of these women pleased you, I could have given you another woman, just one that was not already married.” Wow, this is the same 'gotcha' as with Adam earlier: I give you about anything as long as you keep your fingers off my property. ellauri156.html on line 744: First and foremost, David's sin is against God. He has ceased to humbly acknowledge God as the Giver of all he possesses. He has ceased to look to God to provide him with all his needs -- and his desires. David has not only ceased to ask God to supply his needs, he has disobeyed God's commands by committing adultery and murder. David's sin against God manifests itself by the evils he commits against others. Nathan outlines these, employing a repetitive “you:” ellauri156.html on line 761: lay with your wives in broad daylight, openly, before all Israel, and under the sun. ellauri156.html on line 768: The consequences are not only appropriate, but intensified. David took one man's wife; another will take several (I bet four) of his wives. This happens when Absalom rebels against his father's rule and temporarily takes over the throne. Following the advice of Ahithophel, Absolom pitches a tent on the roof of David's palace (the place from which David first looked upon Bathsheba) and there, in the sight of all Israel, sleeps with David's concubines as a declaration that he has taken over his father's throne and all that goes with it (2 Samuel 16:20-22). While David seeks to commit his sins in private, God sees to it that the consequences are very public. Aijaa. Kai tää Absalom-tarinakin täytyy vielä lehteillä. ellauri156.html on line 772: (1) Nathan is a propellerhead, but he is also an example of a faithful friend. Proverbs puts it this way. ellauri156.html on line 774: I do not know how many people I have known who refused to rebuke or even caution someone close to them, thinking that they are being a friend by being non-condemning. A good friend does not let us continue on the path to our own destruction. Nathan was acting as a prophet, but he was also acting like a friend. Would that we had more professor friends. Would that we were a prophylactic friend to one on the path of destruction. Deliver in a timely manner those who are being taken away to death, And those who are staggering to slaughter, Oh hold them back (Proverbs 24:11). ellauri156.html on line 780: (3) God is under no obligation to stop us from sinning. (So why did he bother with David then? Is he some sort of special case? Of course he is, he is Dawgs petlamb. Sometimes people justify their sin by saying something like: “I've prayed about it and asked God to stop me if it is wrong. . . .” When God does not stop them, they somehow assume it must be right. God could have stopped David after he chose to stay home from the war, or after he began to covet Uriah's wife, or after he committed adultery, but instead He allowed David to persist in his sin for some time. God even allowed David to get away with murder, for a time. Well actually, for good. It was just a immigrant after all. God's Word forbade David's sins of coveting, adultery, and murder. God's Word commanded David to stop, and he did not. God allowed David to persist in his sin for a season, but not indefinitely. God allowed David's sin to go full circle, to reach full bloom, so that he (and we) could see how sin grows (compare Genesis 15:12-16). ellauri156.html on line 790: Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu. 13 Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. ellauri156.html on line 796: Let me press this matter even further. David did not plan to sin, as many who try to use his sin as an excuse do. David “fell” into sin; those who would use his sin for an excuse “plunge headlong” into sin. There is a very important difference. In addition, David's sin was the exception, not the rule: ellauri156.html on line 798: Because David did what was right in the sight of the LORD, and had not turned aside from anything that He commanded him all the days of his life, except in the case of Uriah the Hittite, and, well, in a minor way, stalking Bathsheba while she was washing herself and then fucking her without leave (1 Kings 15:5, emphasis mine).nn ellauri156.html on line 800: (5) David's sin, like all sin, is never worth the price. I have actually had people ask me what the penalty for a certain sin would be, planning to do it and then be forgiven. There are those who toy with sin, thinking that if they sin, they may suffer some consequences, but that God is obliged to forgive them, and thus their eternal future is certain and secure, no matter what they do, even if intentionally. I know of one situation in which a church leader left his wife and ran off with the wife of another, planning to later repent, and then expecting to be welcomed back into the fellowship of that church. This is presumptuous sin, sin of the most serious and dangerous kind. Rather than open a “can of worms” at this point in this message, let me simply say this: “No one ever chooses to sin, and then comes out of it with a smile on their face.” My friend Dawg will almost certainly wipe that smug smirk off their face. I still seethe when I think of that colleague of mine, and how he got away with dumping her hag and plucking a dainty dish from Brother ... (better not say). Took just a few months for the brotherhood to relent. Fuck, it shouldn't be that easy! A little more speedy delivery of the retribution would be indicated, don't you think, milord? Not that I criticize you in any way, milord. ellauri156.html on line 802: I used to teach school. From time to time the principal would call a misbehaving student to his office. I will never forget when one of my students was called to his office, and then returned with a smirk on his face. One of my students protested publicly, “Will you look at that? He went to the principal's office and came back with a smile on his face!” My young student was absolutely right. Being called to the principal's office for correction should produce repentance and respect, not a smile. In those few times when I found it necessary to use the “rod” of correction, I purposed that no student would come back into the room with a smile, and none did (including the principal's own son, I might add, who was not even in my class). Oh how my students loved and respected me! I still think it was unfair to sack me. There was hardly any mark left on their precious skin from my rod. Least of all of the one that I used on my coeds. ellauri156.html on line 804: I have never met a Christian who chose to sin, and after it was all over felt that it was worth the price. Those that did quite simply were not Christians. David's sin and its consequences should not encourage us to sin, but should motivate us to avoid sin at all costs. The negative consequences of sin far outweigh the momentary pleasures of sin. Sin is never worth the price, even for those whose sin is forgiven. Sin is not worth it even when it's free of charge. In fact, we ought to be paid to commit sin. (Some do, like the adulterous woman in Proverbs, and Trick Dick's burglars. But we won't open that can of worms now that we are this close to the finish line.) ellauri156.html on line 812: That is precisely what the cross of our Lord Jesus Christ does for us. We were dead in our trespasses and sins (Ephesians 2:1-3). We were blinded to the immensity of our sins (2 Corinthians 4:4). The coming of our Lord Jesus Christ, His perfect life, His innocent and sacrificial death, His literal and physical resurrection are all historical events. But the gospel is also a story, a true story. When we read the New Testament Gospels, we read a story that is even more dramatic, more amazing, more disturbing than the story Nathan told David. When we see the way unbelieving men treated our Lord, we should be shocked, horrified, and angered. We should cry out, “They deserve to die!” And that they do. But the Gospel is not written only to show us their sins -- those who actually heard Jesus and cried, “Crucify Him, Crucify Him” -- it is written so that the Spirit of God can cry out in our hearts, “Thou art the man! Yo mon!” When we see the way men treated Jesus, we see the way we would treat him, if he were here. We see how we treat him today. With laughter and ridicule. And that, my friend, reveals the immensity of our sin, and the immensity of our need for repentance and forgiveness. Words, words, words. Sticks and stones may break my bones, but words will never hurt me. ellauri156.html on line 814: The Gospel of Jesus Christ is “Good News.” (No, it is Dog's breakfast. You must be thinking of euangelion.) The “Good News” is the death of our Lord, which reveals the immensity of our sin, is the immense workload of God by which he can and will forgive us of our sin. (Recall here Dosto's and many other mystics' meme that everybody should feel guilty of everything. They really enjoy it! It is some variant of algolagnia.) By His innocent and sacrificial death, Jesus died in our place, paid the penalty for our sins. Come to think of it, the logic of this story IS on all fours with God's judgment on David's oversight: Not nice but don't worry, I'll cash your debt on some innocent scapegoat. ellauri158.html on line 2: ad> ellauri158.html on line 19: ad> ellauri158.html on line 40: Jeg er pinnsvin, sanoi norjalaisessa mamusarjassa Jordbrukerne wannabe islamilaisgladiaattori, joka oli ihan poikki. Spinoza oli toinen samanlainen. Siilit ovat kivoja, vahvisti Iso Pauli vielä seniilinä. Ei sixi että ne syövät käärmeitä, vaan sixi että ne lyllertävät ja tuhisevat söpösti. Siilejä oli ennen paljon Sysmässä ja Käpylässä. Nyt ei niitä näy. Hyönteiset lie niiltä loppuneet, ja käärmeet. ellauri158.html on line 44: Spinoza’s views on necessity and possibility, which he claimed were the “principal foundation” of his Ethics (Ep75), have been less than well received by his readers, to put it mildly. From Spinoza’s contemporaries to our own, readers of the Ethics have denounced Spinoza’s views on modality as metaphysically confused at best, ethically nihilistic at worst. Kristityt on aina vihanneet Spinozaa, mutta niin on juutalaisetkin. Siili ressu. ellauri158.html on line 48: For every finite cause of the desk, there will always be a temporally prior finite cause of that cause. And a prior cause of the cause of that cause. And so on, ad infinitum. ellauri158.html on line 49: Ad nauseam as well? Spinoza has little sympathy with the traditional monotheistic idea that God created the world ex nihilo. There is no true “in the beginning” style cosmogony, according to Spinoza. Se on kristityille suuri pettymys. Ne haluu alkuun ison bangin ja loppuun toisen samanlaisen. Ja koska kaikilla oli niin muu-kaa-vaa, eiköhän aloiteta koko touhu aa-lus-taa. ellauri158.html on line 89: Filosofien kategoriat lähtee sanaluokista, substantiivit (pronominit ja erisnimet oikeammin) vastaan appellatiivit, adjektiivit ja verbit. Yxilö-luokkajako olis se Leibnizin dualiteetti. Alkaen konkreettisista yxilöistä joilla on aikapaikkakoordinaatit. ellauri158.html on line 99: P.1. defin. 7. Ea res libera dicetur, quae ex sola suae naturae necessitate existit et a se sola ad agendum determinatur; necessaria autem, vel potius coacta, quae ab alio determinatur ad existendum et operandum certa ac determinata ratione. [in: P. 1. prop. 17. coroll. 2., prop. 32., prop. 33. schol. 2., P. 2. prop. 17. schol., P. 3. prop. 49.] ellauri158.html on line 103: Pentistä varmaan tollasia primus moottoreita voi olla vaan 1 koska muuten ne kolaroisi toisiinsa kuin Linnanmäen sähköautot. Kaikki seisoskelis kadunkulmassa eikä kukaan pääsis liikkumaan. Paizi että Russell osoitti (ihan oikeesti) ettei kaikkien luokkien luokkaa voi edes olla, se on ristiriitaista. It´s no use Mr. Russell, it´s turtles all the way down. ellauri158.html on line 135: Tää on kai totuusmääritelmä. Perinteinen hippomainen korrespondenssiteoria tyyppiä adaequatio rei. ellauri158.html on line 141: Siinä ne nyt sitten oli, axioomat. Ei näillä vielä kuuhun mennä, ei saada konstruoiduxi edes lukuteoriaa, vaikka mukana on kamaa jota ei löydy minun raamatustani eli ZF joukko-opista. Ontologiatodistus plus determinismi ainaskin. ellauri158.html on line 152: Ainut mitä yxilöillä on yhteistä on niiden luokituxet. Vähän epäselvää, ei kai sentään tarkoiteta että monadinen luokkalogiikka olis riittävä? Sehän olis aivan päin vittua. ellauri158.html on line 220: P. 1. prop. 16. Ex necessitate divinae naturae infinita infinitis modis (hoc est, omnia, quae sub intellectum infinitum cadere possunt) sequi debent. [in: P. 1. prop. 17., prop. 17. schol., prop. 25. schol., prop. 26., prop. 29., prop. 33., prop. 34., prop. 36., app., P. 2. praef., prop. 3., prop. 3. schol., prop. 44. coroll. 2., prop. 45. schol., P. 4. praef., prop. 4., P. 5. prop. 22.] ellauri158.html on line 221: -- P. 1. prop. 16. coroll. 1. Hinc sequitur, Deum omnium rerum, quae sub intellectum infinitum cadere possunt, esse causam efficientem. [in: P. 1. prop. 17. schol., prop. 18., prop. 34.] ellauri158.html on line 228: -- P. 1. prop. 17. coroll. 1. Hinc sequitur 1. nullam dari causam, quae Deum extrinsece vel intrinsece praeter ipsius naturae perfectionem incitet ad agendum. ellauri158.html on line 275: P. 1. prop. 26. Res, quae ad aliquid operandum determinata est, a Deo necessario sic fuit determinata; et quae a Deo non est determinata, non potest se ipsam ad operandum determinare. [in: P. 1. prop. 28., prop. 29.] ellauri158.html on line 279: P. 1. prop. 27. Res, quae a Deo ad aliquid operandum determinata est, se ipsam indeterminatam reddere non potest. [in: P. 1. prop. 29.] ellauri158.html on line 283: P. 1. prop. 28. Quodcumque singulare, sive quaevis res quae finita est et determinatam habet existentiam, non potest existere nec ad operandum determinari, nisi ad existendum et operandum determinetur ab alia causa, quae etiam finita est et determinatam habet existentiam; et rursus haec causa non potest etiam existere neque ad operandum determinari, nisi ab alia, quae etiam finita est et determinatam habet existentiam, determinetur ad existendum et operandum, et sic in infinitum. [in: P. 1. prop. 32., P. 2. prop. 9., lem. 3., prop. 30., prop. 31., prop. 48., P. 4. prop. 29., P. 5. prop. 6.] ellauri158.html on line 288: P. 1. prop. 29. In rerum natura nullum datur contingens, sed omnia ex necessitate divinae naturae determinata sunt ad certo modo existendum et operandum. [in: P. 1. prop. 32. coroll. 2., prop. 33., P. 2. prop. 31. coroll., prop. 44., P. 3. prop. 7., P. 5. prop. 6.] ellauri158.html on line 297: P. 1. prop. 31. Intellectus actu, sive is finitus sit sive infinitus, ut et voluntas, cupiditas, amor etc. ad naturam naturatam, non vero ad naturantem referri debent. ellauri158.html on line 304: -- P. 1. prop. 32. coroll. 2. Sequitur 2. voluntatem et intellectum ad Dei naturam ita sese habere, ut motus et quies, et absolute, ut omnia naturalia, quae a Deo ad existendum et operandum certo modo determinari debent ... [in: P. 2. prop. 3. schol.] ellauri158.html on line 321: Pena vetää tässä luvussa aika hienon reductio ad absurdumin teologiasta laplacelaiseen determinismiin yhistettynä. Hupaisinta on eze on suurin piirtein oikeassa koko ajan, paizi tietysti tossa res cogitans dualismissa. Joo, absurdiahan tää kaikki on, jos tätä koittaa ymmärtää jonkinlaisena muumipelinä. Ihan paras on kun ei liikaa mieti sitä. ellauri158.html on line 342: P. 2. defin. 4. Per ideam adaequatam intelligo ideam, quae, quatenus in se sine relatione ad obiectum consideratur, omnes verae ideae proprietates sive denominationes intrinsecas habet. [in: P. 4. prop. 62., P. 5. prop. 17.] ellauri158.html on line 354: P. 2. defin. 7. Per res singulares intelligo res, quae finitae sunt et determinatam habent existentiam. Quod si plura individua in una actione ita concurrant, ut omnia simul unius effectus sint causa, eadem omnia eatenus ut unam rem singularem considero. ellauri158.html on line 372: Me tunnetaan jonkin kappaleen vaikuttavan meihin monilla tavoilla. (Modus on tapa ennen kaikkea, ei property. Sanaluokkana se on adverbi, ei adjektiivi.) ellauri158.html on line 389: While pantheism asserts that "all is God", panentheism claims that God is greater than the universe. Some versions of panentheism suggest that the universe is nothing more than the manifestation of God. In addition, some forms indicate that the universe is contained within God, like in the Kabbalah concept of tzimtzum. Also much Hindu thought is highly characterized by panentheism and pantheism. The basic tradition on which Hantta Krause´s concept was built seems to have been Neoplatonic philosophy and its successors in Western philosophy and Orthodox theology. ellauri158.html on line 411: -- P. 2. prop. 6. coroll. Hinc sequitur, quod esse formale rerum, quae modi non sunt cogitandi, non sequitur ideo ex divina natura, quia res prius cognovit; sed eodem modo eademque necessitate res ideatae ex suis attributis consequuntur et concluduntur, ac ideas ex attributo cogitationis consequi ostendimus. [in: P. 2. prop. 36., P. 5. prop. 1.] ellauri158.html on line 422: -- P. 2. prop. 7. coroll. Hinc sequitur, quod Dei cogitandi potentia aequalis est ipsius actuali agendi potentiae; hoc est, quicquid ex infinita Dei natura sequitur formaliter, id omne ex Dei idea eodem ordine eademque connexione sequitur in Deo obiective. [in: P. 2. prop. 32., prop. 36., prop. 38., prop. 39., P. 3. prop. 28., P. 5. prop. 1.] ellauri158.html on line 423: -- P. 2. prop. 7. schol. Substantia cogitans et substantia extensa una eademque est substantia. [in: P. 2. prop. 8., prop. 12. schol., prop. 21. schol., P. 3. prop. 2. schol., etiam in: Ep. 66. §. 4., Ep. 67. §. 1., Ep. 68. §. 1.] ellauri158.html on line 487: ---- lem. 3. Corpus motum vel quiescens ad motum vel quietem determinari debuit ab alio corpore, quod etiam ad motum vel quietem determinatum fuit ab alio, et illud iterum ab alio, et sic in infinitum. ellauri158.html on line 489: Korpuxen liike tai lepo täytyy seurata toisesta korpuxesta, jonka liikkeen ja levon määräsi taas joku muu, ja näin edelleen ad nauseam. ellauri158.html on line 491: ------ coroll. Hinc sequitur corpus motum tamdiu moveri, donec ab alio corpore ad quiescendum determinetur; et corpus quiescens tamdiu etiam quiescere, donec ab alio ad motum determinetur. ellauri158.html on line 495: It is unclear whether Newton read any of Spinoza´s works. However, two people with whom he was in close contact made substantial efforts to repudiate Spinozism directly: Henry More in The Confutation of Spinoza (More 1991) and Samuel Clarke in A Demonstration of the Being and Attributes of God: More Particularly in Answer to Mr. Hobbs, Spinoza and Their Followers. Sit oli vielä "Ralph" Cudworth ja joku "Colin" McLaughlin, kaikki Cambridgen platonisteja, siis jotain täys idiootteja, presumably, ja kaiken lisäxi varmaan vielä homoja. In the arguments on which I focus, More, Clarke, and Maclaurin aim to establish the existence of an immaterial and intelligent God precisely by showing that Spinoza does not have the resources to adequately explain the origin of motion. Sen jumala ei ollut kunnon priimuskaasulla toimiva käynnistysmoottori, pikemminkin joku auton alusta. ellauri158.html on line 505: -------- defin. Cum corpora aliquot eiusdem aut diversae magnitudinis a reliquis ita coercentur, ut invicem incumbant, vel si eodem aut diversis celeritatis gradibus moventur, ut motus suos invicem certa quadam ratione communicent, illa corpora invicem unita dicemus, et omnia simul unum corpus, sive individuum componere, quod a reliquis per hanc corporum unionem distinguitur. [in: P. 2. lem. 4., lem. 7., prop. 24., P. 4. prop. 39.] ellauri158.html on line 517: ---- lem. 5. Si partes individuum componentes, maiores minoresve evadant, ea tamen proportione, ut omnes eandem, ut antea, ad invicem motus et quietis rationem servent, retinebit itidem individuum suam naturam, ut antea, absque ulla formae mutatione. [in: P. 3. postul. 1.] ellauri158.html on line 521: ---- lem. 6. Si corpora quaedam individuum componentia motum, quem versus unam partem habent, aliam versus flectere cogantur, at ita, ut motus suos continuare possint, atque invicem eadam, qua antea, ratione communicare; retinebit itidem individuum suam naturam absque ulla formae mutatione. ellauri158.html on line 555: P. 2. prop. 14. Mens humana apta est ad plurima percipiendum, et eo aptior, quo eius corpus pluribus modis disponi potest. [in: P. 3. prop. 11., P. 4. prop. 38.] ellauri158.html on line 599: P. 2. prop. 20. Mentis humanae datur etiam in Deo idea, sive cognitio, quae in Deo eodem modo sequitur et ad Deum eodem modo refertur, ac idea sive cognitio corporis humani. [in: P. 2. prop. 22., prop. 23., prop. 43.] ellauri158.html on line 619: P. 2. prop. 24. Mens humana partium corpus humanum componentium adaequatam cognitionem non involvit. [in: P. 2. prop. 28., prop. 36.] ellauri158.html on line 621: Humaanilla mielellä ei ole adekvaattia tietoa humaanin ruumiin osista. ellauri158.html on line 623: P. 2. prop. 25. Idea cuiuscumque affectionis corporis humani adaequatam corporis externi cognitionem non involvit. [in: P. 2. prop. 26. coroll., prop. 27., prop. 28., prop. 29. coroll., prop. 38.] ellauri158.html on line 631: -- P. 2. prop. 26. coroll. Quatenus mens humana corpus externum imaginatur, eatenus adaequatam eius cognitionem non habet. ellauri158.html on line 633: Mikäli humaani mieli kuvittelee ulkoista stykeä, sikäli sillä ei ole siitä adekvaattia tietoa. ellauri158.html on line 635: P. 2. prop. 27. Idea cuiuscumque affectionis corporis humani adaequatam ipsius humani corporis cognitionem non involvit. [in: P. 2. prop. 29., prop. 29. coroll., prop. 38.] ellauri158.html on line 639: P. 2. prop. 28. Ideae affectionum corporis humani, quatenus ad humanam mentem tantum referuntur, non sunt clarae et distinctae, sed confusae. [in: P. 2. prop. 29. coroll., prop. 36.] ellauri158.html on line 647: P. 2. prop. 29. Idea ideae cuiuscumque affectionis corporis humani adaequatam humanae mentis cognitionem non involvit. [in: P. 2. prop. 29. coroll., P. 4. prop. 64.] ellauri158.html on line 651: -- P. 2. prop. 29. coroll. Hinc sequitur, mentem humanam, quoties ex communi naturae ordine res percipit, nec sui ipsius, nec sui corporis, nec corporum externorum adaequatam, sed confusam tantum et mutilatam habere cognitionem. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2., P. 3. prop. 3.] ellauri158.html on line 656: P. 2. prop. 30. Nos de duratione nostri corporis nullam nisi admodum inadaequatam cognitionem habere possumus. [in: P. 2. prop. 31.] ellauri158.html on line 658: Meillä ei voi olla kuin inadekvaatti käsitys meidän ruumiin kestoiästä. ellauri158.html on line 660: P. 2. prop. 31. Nos de duratione rerum singularium, quae extra nos sunt, nullam nisi admodum inadaequatam cognitionem habere possumus. [in: P. 2. prop. 31. coroll., P. 4. prop. 62. schol.] ellauri158.html on line 668: P. 2. prop. 32. Omnes ideae, quatenus ad Deum referuntur, verae sunt. [in: P. 2. prop. 33., prop. 34., prop. 36., P. 4. prop. 1., P. 5. prop. 17.] ellauri158.html on line 676: P. 2. prop. 34. Omnis idea, quae in nobis est absoluta sive adaequata et perfecta, vera est. [in: P. 2. prop. 41., prop. 43.] ellauri158.html on line 678: Jokainen idea, joka meissä on absoluutti tai adekvaatti tai perfekti, on tosi. (Miten niin?) ellauri158.html on line 680: P. 2. prop. 35. Falsitas consistit in cognitionis privatione, quam ideae inadaequatae sive mutilatae et confusae involvunt. [in: P. 2. prop. 41., prop. 43. schol., prop. 49. schol., P. 4. prop. 1.] ellauri158.html on line 682: Falskius koostuu tiedon puutteesta, jota on epäadekvaateissa tai mutiloituneissa ja sekavissa ideoissa. ellauri158.html on line 688: All such opinions spring from the notion commonly entertained, that all things in nature act as men themselves act, namely, with an end in view. It is accepted as certain, that God himself directs all things to a definite goal (for it is said that God made all things for man, and man that he might worship him). I will, therefore, consider this opinion, asking first, why it obtains general credence, and why all men are naturally so prone to adopt it? secondly, I will point out its falsity; and, lastly, I will show how it has given rise to prejudices about good and bad, right and wrong, praise and blame, order and confusion, beauty and ugliness, and the like. ellauri158.html on line 692: All men are born ignorant of the causes of things, that all have the desire to seek for what is useful to them, and that they are conscious of such desire. Herefrom it follows, first, that men think themselves free inasmuch as they are conscious of their volitions and desires, and never even dream, in their ignorance, of the causes which have disposed them so to wish and desire. Secondly, that men do all things for an end, namely, for that which is useful to them, and which they seek. Thus it comes to pass that they only look for a knowledge of the final causes of events, and when these are learned, they are content, as having no cause for further doubt. If they cannot learn such causes from external sources, they are compelled to turn to considering themselves, and reflecting what end would have induced them personally to bring about the given event, and thus they necessarily judge other natures by their own. Further, as they find in themselves and outside themselves many means which assist them not a little in the search for what is useful, for instance, eyes for seeing, teeth for chewing, herbs and animals for yielding food, the sun for giving light, the sea for breeding fish, &c., they come to look on the whole of nature as a means for obtaining such conveniences. Now as they are aware, that they found these conveniences and did not make them, they think they have cause for believing, that some other being has made them for their use. As they look upon things as means, they cannot believe them to be self—created; but, judging from the means which they are accustomed to prepare for themselves, they are bound to believe in some ruler or rulers of the universe endowed with human freedom, who have arranged and adapted everything for human use. They are bound to estimate the nature of such rulers (having no information on the subject) in accordance with their own nature, and therefore they assert that the gods ordained everything for the use of man, in order to bind man to themselves and obtain from him the highest honor. ellauri158.html on line 694: Hence also it follows, that everyone thought out for himself, according to his abilities, a different way of worshipping God, so that God might love him more than his fellows, and direct the whole course of nature for the satisfaction of his blind cupidity and insatiable avarice. Thus the prejudice developed into superstition, and took deep root in the human mind; and for this reason everyone strove most zealously to understand and explain the final causes of things; but in their endeavor to show that nature does nothing in vain, i.e. nothing which is useless to man, they only seem to have demonstrated that nature, the gods, and men are all mad together. Consider, I pray you, the result: among the many helps of nature they were bound to find some hindrances, such as storms, earthquakes, diseases, &c.: so they declared that such things happen, because the gods are angry at some wrong done to them by men, or at some fault committed in their worship. Experience day by day protested and showed by infinite examples, that good and evil fortunes fall to the lot of pious and impious alike; still they would not abandon their inveterate prejudice, for it was more easy for them to class such contradictions among other unknown things of whose use they were ignorant, and thus to retain their actual and innate condition of ignorance, than to destroy the whole fabric of their reasoning and start afresh. They therefore laid down as an axiom, that God´s judgments far transcend human understanding. Such a doctrine might well have sufficed to conceal the truth from the human race for all eternity, if mathematics had not furnished another standard of verity in considering solely the essence and properties of figures without regard to their final causes. There are other reasons (which I need not mention here) besides mathematics, which might have caused men´s minds to be directed to these general prejudices, and have led them to the knowledge of the truth. ellauri158.html on line 699: The Southern Journal of Philosophy (U of Memphis) has provided a forum for a long list of suspect figures including Hans-Georg Gadamer, Hubert Dreyfus, George Santayana, Wilfrid Sellars, and Richard Sorabji. ellauri158.html on line 702: P. 2. prop. 36. Ideae inadaequatae et confusae eadem necessitate consequuntur, ac adaequatae sive clarae ac distinctae ideae. ellauri158.html on line 708: P. 2. prop. 38. Illa quae omnibus communia, quaeque aeque in parte ac in toto sunt, non possunt concipi nisi adaequate. [in: P. 2. prop. 38. coroll., prop. 44. coroll. 2., prop. 46., P. 5. prop. 4., prop. 7.] ellauri158.html on line 710: P. 2. prop. 39. Id quod corpori humano et quibusdam corporibus externis, a quibus corpus humanum affici solet, commune est, et proprium, quodque in cuiuscumque horum parte aeque ac in toto est, eius etiam idea erit in mente adaequata. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2.] ellauri158.html on line 711: -- P. 2. prop. 39. coroll. Hinc sequitur, quod mens eo aptior est ad plura adaequate percipiendum, quo eius corpus plura habet cum aliis corporibus communia. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2.] ellauri158.html on line 714: P. 2. prop. 40. Quaecumque ideae in mente sequuntur ex ideis, quae in ipsa sunt adaequatae, sunt etiam adaequatae. [in: P. 2. prop. 40. schol. 2., P. 4. prop. 26., prop. 52., P. 5. prop. 4. schol., prop. 31.] ellauri158.html on line 732: -- P. 2. prop. 44. coroll. 2. De natura rationis est res sub quadam aeternitatis specie percipere. [in: P. 4. prop. 62., P. 5. prop. 29.] ellauri158.html on line 739: P. 2. prop. 46. Cognitio aeternae et infinitae essentiae Dei, quam unaquaeque idea involvit, est adaequata et perfecta. [in: P. 2. prop. 47., P. 5. prop. 18., prop. 31.] ellauri158.html on line 742: P. 2. prop. 47. Mens humana adaequatam habet cognitionem aeternae et infinitae essentiae Dei. [in: P. 4. prop. 36., prop. 36. schol., prop. 37., P. 5. prop. 18.] ellauri158.html on line 746: P. 2. prop. 48. In mente nulla est absoluta sive libera voluntas, sed mens ad hoc vel illud volendum determinatur a causa, quae etiam ab alia determinata est, et haec iterum ab alia, et sic in infinitum. [in: P. 2. prop. 49., prop. 49. coroll., P. 3. aff. defin. 6., etiam in: TP cap. 2. art. 1.] ellauri158.html on line 752: -- P. 2. prop. 49. schol. De adversariorum obiectionibus. Quid haec doctrina a usum vitae conferat. [in: P. 3. aff. defin. 14., aff. defin. 15., etiam in: TP cap. 2. art. 1.] ellauri158.html on line 760: P. 3. defin. 1. Causam adaequatam appello eam, cuius effectus potest clare et distincte per eandem percipi. Inadaequatam autem seu partialem illam voco, cuius effectus per ipsam solam intelligi nequit. [in: P. 3. defin. 2., prop. 1., P. 4. prop. 2., prop. 5., prop. 23., prop. 33., P. 5. prop. 31.] ellauri158.html on line 761: P. 3. defin. 2. Nos tum agere dico, cum aliquid in nobis aut extra nos fit, cuius adaequata sumus causa, hoc est cum ex nostra natura aliquid in nobis, aut extra nos sequitur, quod per eandem solam potest clare et distincte intelligi. At contra nos pati dico, cum in nobis aliquid fit vel ex nostra natura aliquid sequitur, cuius nos non nisi partialis sumus causa. [in: P. 3. prop. 1., P. 4. prop. 2., prop. 5., prop. 15., prop. 23., prop. 33., prop. 35., prop. 35. coroll. 1., prop. 52., prop. 59., prop. 61., prop. 64.] ellauri158.html on line 767: P. 3. prop. 1. Mens nostra quaedam agit, quaedam vero patitur; nempe quatenus adaequatas habet ideas, eatenus quaedam necessario agit, et quatenus ideas habet inadaequatas, eatenus necessario quaedam patitur. [in: P. 3. prop. 3., prop. 56., prop. 58., prop. 59., P. 4. prop. 23., prop. 28., P. 5. prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 768: -- P. 3. prop. 1. coroll. Hinc sequitur mentem eo pluribus passionibus esse obnoxiam quo plures ideas inadaequatas habet et contra eo plura agere quo plures habet adaequatas. ellauri158.html on line 769: P. 3. prop. 2. Nec corpus mentem ad cogitandum, nec mens corpus ad motum, neque ad quietem, nec ad aliquid (si quid est) aliud determinare potest. [in: P. 5. prop. 1.] ellauri158.html on line 770: -- P. 3. prop. 2. schol. Mens et corpus una eademque sunt. De decreto et determinatione. ellauri158.html on line 771: P. 3. prop. 3. Mentis actiones ex solis ideis adaequatis oriuntur; passiones autem a solis inadaequatis pendent. [in: P. 3. prop. 9., prop. 56., gener. aff. defin., P. 4. prop. 15., prop. 24., prop. 28., prop. 35., prop. 35. coroll. 2., prop. 51., prop. 52., prop. 59., prop. 61., prop. 63., prop. 64., P. 5. prop. 3., prop. 4. schol., prop. 18., prop. 20. schol., prop. 36., prop. 40., prop. 40. coroll., prop. 42.] ellauri158.html on line 772: -- P. 3. prop. 3. schol. Passiones ad mentem non referuntur. [in: P. 4. prop. 32., prop. 59., P. 5. prop. 40.] ellauri158.html on line 778: P. 3. prop. 9. Mens tam quatenus claras et distinctas, quam quatenus confusas habet ideas, conatur in suo esse perseverare indefinita quadam duratione, et huius sui conatus est conscia. [in: P. 3. prop. 12., prop. 13., prop. 58.] ellauri158.html on line 816: P. 3. prop. 28. Id omne, quod ad laetitiam conducere imaginamur, conamur promovere, ut fiat; quod vero eidem repugnare sive ad tristitiam conducere imaginamur, amovere vel destruere conamur. [in: P. 3. prop. 29., prop. 31. coroll., prop. 32., prop. 35., prop. 36., prop. 38., prop. 39., prop. 39. schol., prop. 50. schol., prop. 51. schol., prop. 55. schol., P. 4. prop. 19., prop. 37. schol. 2., P. 5. prop. 19.] ellauri158.html on line 828: P. 3. prop. 35. Si quis imaginatur rem amatam eodem vel arctiore vinculo amicitiae, quo ipse eadem solus potiebatur, alium sibi iungere, odio erga ipsam rem amatam afficietur, et illi alteri invidebit. ellauri158.html on line 830: P. 3. prop. 36. Qui rei, qua semel delectatus est, recordatur, cupit eadem cum iisdem potiri circumstantiis ac cum primo ipsa delectatus est. [in: P. 3. prop. 36. coroll.] ellauri158.html on line 835: P. 3. prop. 39. Qui aliquem odio habet, ei malum inferre conabitur, nisi ex eo maius sibi malum oriri timeat; et contra, qui aliquem amat, ei eadem lege benefacere conabitur. [in: P. 3. prop. 40. coroll. 2., prop. 40. schol., prop. 41. schol., aff. defin. 34., aff. defin. 36., P. 4. prop. 34., prop. 37. schol. 2., prop. 45., prop. 45. coroll. 1., prop. 45. coroll. 2.] ellauri158.html on line 842: P. 3. prop. 41. Si quis ab aliquo se amari imaginatur, nec se ullam ad id causam dedisse credit, eundem contra amabit. [in: P. 3. prop. 43.] ellauri158.html on line 876: P. 3. prop. 58. Praeter laetitiam et cupiditatem, quae passiones sunt, alii laetitiae et cupiditatis affectus dantur, qui ad nos, quatenus agimus, referuntur. [in: P. 3. prop. 59.] ellauri158.html on line 877: P. 3. prop. 59. Inter omnes affectus, qui ad mentem, quatenus agit, referuntur, nulli alii sunt, quam qui ad laetitiam vel cupiditatem referuntur. [in: P. 4. prop. 34., prop. 51., prop. 63., prop. 63. coroll., P. 5. prop. 10. schol., prop. 18., prop. 18. schol., prop. 42.] ellauri158.html on line 881: P. 3. gener. aff. defin. Affectus, qui animi pathema dicitur, est confusa idea, qua mens maiorem vel minorem sui corporis vel alicuius eius partis existendi vim, quam antea, affirmat, et qua data ipsa mens ad hoc potius, quam ad illud cogitandum determinatur. [in: P. 4. prop. 7., prop. 7. coroll., prop. 8., prop. 9., prop. 14., P. 5. prop. 3., prop. 4. coroll., prop. 17., prop. 34., prop. 40. coroll.] ellauri158.html on line 932: P. 3. aff. defin. 1. Cupiditas est ipsa hominis essentia, quatenus ex data quacumque eius affectione determinata concipitur ad aliquid agendum. [in: P. 4. prop. 15., prop. 18., prop. 19., prop. 21., prop. 37., prop. 59., prop. 61., P. 5. prop. 26., prop. 28.] ellauri158.html on line 933: P. 3. aff. defin. 2. Laetitia est hominis transitio a minore ad maiorem perfectionem. [in: P. 5. prop. 17., prop. 27.] ellauri158.html on line 934: P. 3. aff. defin. 3. Tristitia est hominis transitio a maiore ad minorem perfectionem. [in: P. 4. prop. 64., P. 5. prop. 17.] ellauri158.html on line 936: P. 3. aff. defin. 5. Contemptus est rei alicuius imaginatio, quae mentem adeo parum tangit, ut ipsa mens ex rei praesentia magis moveatur ad ea imaginandum, quae in ipsa re non sunt, quam quae in ipsa sunt. ellauri158.html on line 941: P. 3. aff. defin. 10. Devotio est amor erga eum, quem admiramur. ellauri158.html on line 968: P. 3. aff. defin. 36. Ira est cupiditas, qua ex odio incitamur ad illi quem odimus malum inferendum. ellauri158.html on line 969: P. 3. aff. defin. 37. Vindicta est cupiditas, qua ex reciproco odio concitamur ad malum inferendum ei, qui nobis pari affectu damnum intulit. ellauri158.html on line 970: P. 3. aff. defin. 38. Crudelitas seu saevitia est cupiditas, qua aliquis concitatur ad malum inferendum ei, quem amamus, vel cuius nos miseret. ellauri158.html on line 972: P. 3. aff. defin. 40. Audacia est cupiditas, qua aliquis incitatur ad aliquid agendum cum periculo, quod eius aequales subire metuunt. [in: P. 4. prop. 69.] ellauri158.html on line 974: P. 3. aff. defin. 42. Consternatio dicitur de eo, cuius cupiditas malum vitandi coercetur admiratione mali, quod timet. ellauri158.html on line 988: P. 4. defin. 3. Res singulares voco contingentes, quatenus, dum ad earum solam essentiam attendimus, nihil invenimus, quod earum existentiam necessario ponat, vel quod ipsam necessario secludat. [in: P. 4. prop. 12., prop. 13.] ellauri158.html on line 989: P. 4. defin. 4. Easdem res singulares voco possibiles, quatenus, dum ad causas, ex quibus produci debent, attendimus, nescimus, an ipsae determinatae sint ad easdem producendum. [in: P. 4. prop. 12.] ellauri158.html on line 993: P. 4. defin. 8. Per virtutem et potentiam idem intelligo; hoc est (per prop. 7. P. 3.) virtus, quatenus ad hominem refertur, est ipsa hominis essentia seu natura, quatenus potestatem habet, quaedam efficiend, quae per solas ipsius naturae leges possunt intelligi. [in: P. 4. prop. 18. schol., prop. 20., prop. 22., prop. 23., prop. 24., prop. 35. coroll. 2., prop. 56., P. 5. prop. 25., prop. 42.] ellauri158.html on line 1001: P. 4. prop. 4. Fieri non potest, ut homo non sit naturae pars et ut nullas possit pati mutationes, nisi quae per solam suam naturam possint intelligi, quarumque adaequata sit causa. [in: P. 4. prop. 68. schol.] ellauri158.html on line 1004: P. 4. prop. 6. Vis alicuius passionis seu affectus reliquas hominis actiones seu potentiam superare potest, ita ut affectus pertinaciter homini adhaereat. [in: P. 4. prop. 37. schol. 2., prop. 43., prop. 44., prop. 60., P. 5. prop. 7.] ellauri158.html on line 1006: -- P. 4. prop. 7. coroll. Affectus, quatenus ad mentem refertur, nec coerceri nec tolli potest nisi per ideam corporis affectionis contrariae et fortioris affectione, qua patimur. ellauri158.html on line 1008: P. 4. prop. 9. Affectus, cuius causam in praesenti nobis adesse imaginamur, fortior est, quam si eandem non adesse imaginaremur. [in: P. 4. prop. 10., prop. 11., prop. 13 ellauri158.html on line 1011: -- P. 4. prop. 9. coroll. Imago rei futurae vel praeteritae, hoc est, rei, quam cum relatione ad tempus futurum vel praeteritum secluso praesenti contemplamur, ceteris paribus debilior est imagine rei praesentis, et consequenter affectus erga rem futuram vel praeteritam, ceteris paribus remissior est affectu erga rem praesentem. [in: P. 4. prop. 12. coroll., prop. 16., prop. 60. schol.] ellauri158.html on line 1016: -- P. 4. prop. 12. coroll. Affectus erga rem, quam scimus in praesenti non existere et quam ut contingentem imaginamur, multo remissior est, quam si rem in praesenti nobis adesse imaginaremur. [in: P. 4. prop. 17.] ellauri158.html on line 1021: P. 4. prop. 17. Cupiditas, quae oritur ex vera boni et mali cognitione, quatenus haec circa res contingentes versatur, multo adhuc facilius coerceri potest cupiditate rerum, quae praesentes sunt. ellauri158.html on line 1031: P. 4. prop. 23. Homo quatenus ad aliquid agendum determinatur ex eo, quod ideas habet inadaequatas, non potest absolute dici ex virtute agere; sed tantum quatenus determinatur ex eo, quod intelligit. [in: P. 4. prop. 28.] ellauri158.html on line 1035: P. 4. prop. 26. Quicquid ex ratione conamur, nihil aliud est quam intelligere; nec mens quatenus ratione utitur, aliud sibi utile esse iudicat nisi id quod ad intelligendum conducit. [in: P. 4. prop. 27., prop. 28., prop. 36., prop. 37., prop. 38., prop. 40., prop. 48., prop. 53., P. 5. prop. 9., prop. 10.] ellauri158.html on line 1036: P. 4. prop. 27. Nihil certo scimus bonum aut malum esse, nisi id quod ad intelligendum revera conducit, vel quod impedire potest quominus intelligamus. [in: P. 4. prop. 28., prop. 38., prop. 40., prop. 48., prop. 50., P. 5. prop. 9., prop. 10.] ellauri158.html on line 1056: P. 4. prop. 38. Id quod corpus humanum ita disponit, ut pluribus modis possit affici, vel quod idem aptum reddit ad corpora externa pluribus modis afficiendum, homini est utile; et eo utilius, quo corpus ab eo aptius redditur, ut pluribus modis afficiatur, aliaque corpora afficiat; et contra id noxium est, quod corpus ad haec minus aptum reddit. [in: P. 4. prop. 39., prop. 41., prop. 42., prop. 43., app. cap. 27., P. 5. prop. 39.] ellauri158.html on line 1057: P. 4. prop. 39. Quae efficiunt, ut motus et quietis ratio, quam corporis humani partes ad invicem habent, conservetur, bona sunt; et ea contra mala, quae efficiunt, ut corporis humani partes aliam ad invicem motus et quietis habeant rationem. [in: P. 4. prop. 42., app. cap. 27.] ellauri158.html on line 1059: P. 4. prop. 40. Quae ad hominum communem societatem conducunt, sive quae efficiunt, ut homines concorditer vivant, utilia sunt, et illa contra mala, quae discordiam in civitatem inducunt. ellauri158.html on line 1067: -- P. 4. prop. 45. coroll. 1. Invidia, irrisio, contemptus, ira, vindicta et reliqui affectus, qui ad odium referuntur vel ex eodem oriuntur, mali sunt. [in: P. 4. prop. 45. schol. 2., prop. 46., prop. 59.] ellauri158.html on line 1080: P. 4. prop. 51. Favor rationi non repugnat, sed cum eadem convenire et ab eadem oriri potest. ellauri158.html on line 1091: P. 4. prop. 57. Superbus parasitorum seu adulatorum praesentiam amat, generosorum autem odit. ellauri158.html on line 1096: Sanoi wannabee islamilaisgladiaattori joka oli ihan poikki. Spinoza oli toinen sellainen. Siilit ovat kivoja, vahvisti Iso Pauli vielä seniilinä. ellauri158.html on line 1109: P. 4. prop. 59. Ad omnes actiones, ad quas ex affectu, qui passio est, determinamur, possumus absque eo a ratione determinari. [in: P. 5. prop. 4. schol.] ellauri158.html on line 1111: P. 4. prop. 60. Cupiditas, quae oritur ex laetitia vel tristitia, quae ad unam vel ad aliquot, non autem ad omnes corporis partes refertur, rationem utilitatis totius hominis non habet. ellauri158.html on line 1120: P. 4. prop. 64. Cognitio mali cognitio est inadaequata. ellauri158.html on line 1121: -- P. 4. prop. 64. coroll. Hinc sequitur, quod si mens humana non nisi adaequatas haberet ideas, nullam mali formaret notionem. [in: P. 4. prop. 68.] ellauri158.html on line 1131: -- P. 4. prop. 69. coroll. Homini igitur libero aeque magnae animositati fuga in tempore, ac pugna ducitur; sive homo liber eadem animositate seu animi praesentia, qua certamen, fugam eligit. ellauri158.html on line 1152: P. 5. prop. 1. Prout cogitationes rerumque ideae ordinantur et concatenantur in mente, ita corporis affectiones seu rerum imagines ad amussim ordinantur et concatenantur in corpore. [in: P. 5. prop. 10.] ellauri158.html on line 1162: P. 5. prop. 7. Affectus, qui ex ratione oriuntur vel excitantur, si ratio temporis habeatur, potentiores sunt iis, qui ad res singulares referuntur, quas ut absentes contemplamur. [in: P. 5. prop. 10. schol., prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 1165: P. 5. prop. 9. Affectus, qui ad plures et diversas causas refertur, quas mens cum ipso affectu simul contemplatur, minus noxius est, et minus per ipsum patimur, et erga unamquamque causam minus afficimur, quam alius aeque magnus affectus, qui ad unam solam vel pauciores causas refertur. [in: P. 5. prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 1166: P. 5. prop. 10. Quamdiu affectibus, qui nostrae naturae sunt contrarii, non conflictamur, tamdiu potestatem habemus ordinandi et concatenandi corporis affectiones secundum ordinem ad intellectum. [in: P. 5. prop. 39.] ellauri158.html on line 1168: P. 5. prop. 11. Quo imago aliqua ad plures res refertur, eo frequentior est seu saepius viget, et mentem magis occupat. [in: P. 5. prop. 12., prop. 16., prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 1169: P. 5. prop. 12. Rerum imagines facilius imaginibus, quae ad res referuntur, quas clare et distincte intelligimus, iunguntur, quam aliis. [in: P. 5. prop. 20. schol.] ellauri158.html on line 1171: P. 5. prop. 14. Mens efficere potest, ut omnes corporis affectiones seu rerum imagines ad Dei ideam referantur. [in: P. 5. prop. 15., prop. 16., prop. 20. schol., prop. 39.] ellauri158.html on line 1192: P. 5. prop. 26. Quo mens aptior est ad res tertio cognitionis genere intelligendum, eo magis cupit, res eodem hoc cognitionis genere intelligere. ellauri158.html on line 1204: P. 5. prop. 34. Mens non nisi durante corpore obnoxia est affectibus, qui ad passiones referuntur. ellauri158.html on line 1218: P. 5. prop. 39. Qui corpus ad plurima aptum habet, is mentem habet, cuius maxima pars est aeterna. ellauri158.html on line 1223: P. 5. prop. 41. Quamvis nesciremus, mentem nostram aeternam esse, pietatem tamen et religionem et absolute omnia, quae ad animositatem et generositatem referri ostendimus in quarta parte, prima haberemus. ellauri158.html on line 1225: P. 5. prop. 42. Beatitudo non est virtutis praemium, sed ipsa virtus; nec eadem gaudemus, quia libidines coercemus, sed contra quia eadem gaudemus, ideo libidines coercere possumus. ellauri159.html on line 2: ad> ellauri159.html on line 19: ad> ellauri159.html on line 43: Se mitä tässä ajan takaa on että miten albumin 98 luonnetaksonomioihin saadaan takas mukaan se niistä poispudotettu arvoaxeli. Epäilemättä kullakin luonnetyypillä on omat helmasyntinsä ja luonnolliset hyveensä. Mutta niitä ei saa esiin ellei mukaan ota jotain preferenssejä. Todennäköisesti se on kaikkien uskontojen peukuttama tiimiajattelu. Siihenhän uskontoja tarvitaan. Niinkuin Jepu sanoi, en tullut noutamaan jo lunastettuja, vaan ostamaan ylijääneitä kelvottomia. Eli siis matelijanaivo luonnostaan johtaa apinoita tekemään tietyntapaisia temppuja, ja yliminä käskyineen ohjaa sitä suositettuun käytöxeen, joka hyödyttää tiimin johtoa. (Tai siis tarkoitan, koko tiimiä, sanoo nilkki yskähdellen nyrkkiinsä. Tää on win-win tilanne, I win a lot and you guys win a tiny bit. Älkää olko kateita, se on 1 tappavista synneistä.) Just tätä angstasi Paavali Roomalaiskirjeen 7. luvussa. ellauri159.html on line 45: Kymmenen käskyä tai dekalogi (hepr. ‏עשרת הדברים‎, Aseret ha-Dvarîm) ovat juutalaisen ja kristillisen uskon mukaan Jumalan ihmiselle Mooseksen välityksellä Siinain vuorella antamat käskyt. Kristinuskon eri suunnissa käytetään hiukan erilaista numerointia käskyistä. Käskyistä käytetään myös nimeä Dekalogi, joka tulee kreikan sanasta δεκάλογος tai "dekalogos", suomeksi kymmenen lausetta, kymmenen lausuntoa, kymmenen puheenvuoroa tai kymmenen tiedonantoa, tai mixei 10 logoa. Käskyä-muodon lausunnot saavat Raamatusta, kymmenen käskyä, aseret had'varim Raamatusta käskyt löytyvät Toisesta Mooseksen kirjasta (2 Moos. 20:1–17) sekä varuixi myös Viidennestä Mooseksen kirjasta (5 Moos. 5:6–21). ellauri159.html on line 59: Different religious traditions divide the seventeen verses of Exodus 20:1–17 and their parallels in Deuteronomy 5:4–21 into ten commandments in different ways, shown in the table below. Some suggest that the number ten is a choice to aid memorization rather than a matter of theology. ellauri159.html on line 265:ellauri210.html on line 2: ad> ellauri210.html on line 24: ad> ellauri210.html on line 34: Loppupään dadaisteja Dadaa ellauri210.html on line 35: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/Guignol_in_Lyon_1.jpg/280px-Guignol_in_Lyon_1.jpg" width="100%" /> ellauri210.html on line 78: His best known play The Playboy of the Western World was poorly received, due to its bleak ending, demeaning depiction of Irish bloody peasants, and idealisation of parricide, leading to hostile audience reactions and riots in Dublin. ellauri210.html on line 92: Le 28 mai 1906, Jarry écrit à Rachilde : « (Le Père Ubu) n’a aucune tare ni au foie, ni au cœur, ni aux reins, pas même dans les urines ! Il est épuisé, simplement, et sa chaudière ne va pas éclater mais s’éteindre. Il va s’arrêter tout doucement, comme un moteur fourbu. » Épuisé, malade, harcelé par ses créanciers, Jarry fait des allers et retours Paris-Laval, ou il meurt. ellauri210.html on line 96:

adding:1em"> ellauri210.html on line 107: Chaplin kasvoi 1800-luvun Lontoossa sairaan äidin ja poissaolevan isän kanssa, ja hänen varhaisia vuosia leimasi äärimmäinen köyhyys. Chaplin varttui äitinsä Hannahin kanssa mielisairaaloissa ja niistä poissa työhuoneessa ja köyhien lasten instituutissa. Kaiken tämän ajan nuori Charlie tarkkaili ympärillään olevia ihmisiä. Myöhempinä vuosina hän alkoi kutoa elokuviinsa omaelämäkerrallisia yksityiskohtia ja lapsuusmuistoja. Hänen lyhytelokuvassaan Helppo katuHän esimerkiksi näytteli ällöttävää poliisia, joka lähetettiin uudistamaan huonoa naapurustoa ja loi uudelleen ”East Streetin”, Etelä-Lontoon kadun, jossa hän syntyi. Jopa The Trampin kuuluisa kulhollinen sekoitus perustui lapsuuden muistoon "Rummy Binksistä", paikallisesta juopaasta, joka horjui naapurustossa. Kaiken tämän tietäen ei ole yllättävää, että Freud piti Chaplinia "niin sanottuna poikkeuksellisen yksinkertaisena ja läpinäkyvänä tapauksena". ellauri210.html on line 134: Jarry indique que l’apostrophe précédant le nom sert à « éviter un facile calembour », mais ce peut être un commentaire humoristique dans la tradition de cette philosophie, puisque le terme ’pataphysique est lui-même un calembour (paronyme) de métaphysique. Étant donné que l'apostrophe n'influence ni le sens ni la prononciation de ’Pataphysique, ce terme a pu être créé pour spécifiquement rappeler des calembours divers. Ces calembours comprennent patte à physique, pas ta physique, et pâte à physique. ellauri210.html on line 136: Par ailleurs, l'apostrophe est aussi utilisée pour différencier le substantif ’Pataphysique de l'adjectif qui s'y rapporte pataphysique. ellauri210.html on line 156: Gueules 28 / 29 du 26 janvier au 22 ou 23 février Ce mois fait 29 jours les années bissextiles, dont le dernier jour ajouté hors-semaine est appelé « hunyadi gras ». ellauri210.html on line 166: Gidouille 29 du 15 juin au 13 juillet Ce mois inclut le solstice d'été de l'hémisphère nord, le plus souvent le 7 Gidouille (ou 21 juin), ainsi que le dernier jour ajouté hors-semaine appelé « hunyadi ». ellauri210.html on line 194: Nämä kuvaukset eivät myöskään ole epätarkempia kuin määritelmä, jonka kiinalaiset antavat polkupyörälle nykyään: pieni muuli jota ohjataan korvista ja joka saadaan kulkemaan potkuilla. ellauri210.html on line 196: Lyhennämme itse kilpailun kuvausta, joka on kerrottu kauttaaltaan erikoisteoksissa ja esitetty veistoksella ja maalauksella "ad hoc" -monumenteissa. ellauri210.html on line 203: Surullinen onnettomuus, jonka tiedämme, tapahtui kahdennessatoista kulmassa. Jeesus oli siinä vaiheessa tasapäisenä (deadhead) näiden kahden varkaan kanssa. Tiedämme myös, että hän jatkoi kilpailua lentäjänä... mutta tämä menee jo aiheemme ulkopuolelle. ellauri210.html on line 270: Francis-Marie Martinez de Picabia (22. tammikuuta 1879 Pariisi, Ranska – 30. marraskuuta 1953 Pariisi, Ranska) oli kuubalaistaustainen ranskalainen avantgardetaidemaalari. Hänet tunnetaan erityisesti yhtenä dadan keskeisenä taiteilijana. ellauri210.html on line 284: Järjen perävana, esterazastuxen lamppu; ihmiset muistuttavat kiilusilmä korppia, jotka ottaa mittaa raadoista ja punanahkat ovat asemapäälliköitä kaikki! ellauri210.html on line 290: Puiseva hylkeennäköinen polakki vittuilee kankeasti ontuvista loppusoinnuista Coppéelle, taipumatta ize edes keskivartalosta paskalle. Varmaan oli kade jostain Coppéelle. Mikään sen läpistä ei ylitä julkaisukynnystä. La phoque ja se toinen värsy lintuhatusta ovat ilmeisen misogyynisiä. ellauri210.html on line 299: ads/2015/09/maxiart-caricatura-di-Pablo-Picasso.jpg" height="200px" /> ellauri210.html on line 304: Hänen koko nimensä oli Pablo Diego José Santiago Francisco de Paula Juan Nepomuceno Crispín Crispiniano de los Remedios Cipriano de la Santísima Trinidad Ruiz Blasco y Picasso. ellauri210.html on line 325: Pablo's first picture was a of a picador. ellauri210.html on line 331:

Picasso claimed "Paul Cézanne was my one and only master." No it was dad. ellauri210.html on line 342: ads/2015/08/Picasso-annotated-poem-manuscript-December-24-1935.jpg" width="100%" /> ellauri210.html on line 345: ads/2016/11/olga.jpg" height="300px" /> ellauri210.html on line 356: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/23/Arthur_Cravan-Jack_Johnson.JPG/170px-Arthur_Cravan-Jack_Johnson.JPG" /> ellauri210.html on line 361: Arthur Cravan, the Dadaist poet-boxer, was neither a good poet nor a good boxer, but he was a legendary provocateur. Hemingway, Mailer, and Scorsese: much great American art has been inspired by boxing. How bout Irving? No he was a wrestler. Between 1907 and 1909, Saul Bellow created three paintings—Club Night, Stag at Sharkey’s, Both Members of This Club—that captured boxing’s glories and indignities. The sport provided a powerfully visceral metaphor for the American experience of the twentieth century. Amerikan nyrkki on sittemmin kumauttanut päähän useampia kansoja kuin kehtaa muistella. ellauri210.html on line 365: One of them was the Swiss enema Arthur Cravan. Described by one critic as “a world tramp … a traverser of borders and resister of orders,” Cravan traveled the globe in the early 1900s by forging documents and assuming false identities, preening, harassing, and haranguing, as he went. He was hailed by André Breton as a pivotal precursor of Dadaism, and belonged to that category of floating prewar avant-gardists whose legacy resides more in their mode of living than their artistic creations. Indeed, he declared himself anti-art and avowed boxing to be the ultimate creative expression of the modern, American-tinged age. He’s often referred to as a “poet-boxer,” though he wasn’t especially accomplished as either; his real talent appears to have been making a spectacle of himself, in every sense. Publicist rather than a pugilist. ellauri210.html on line 367: Cravan’s real name was Fabian Avenarius Lloyd; he adopted myriad pseudonyms and aliases during his short life. He was born in Switzerland, in 1887, to Irish and British parents with whom he had a tumultuous relationship, though he was immensely proud of his aunt Constancez, who was Oscar Wilde’s wife. In his early teens, Cravan came to regard the familial link to the world’s most disreputable genius as proof that he was destined for a life of fabulous infamy. ellauri210.html on line 369: That journey began in 1903 when, aged sixteen, he was kicked out of his boarding school for an egregious act of indiscipline—according to some, he hit a teacher—and, inspired by his hero Arthur Rimbaud, he left Switzerland in search of adventure. Over the next several years, Cravan took up with hookers in Berlin, hoboed his way from New York to California, and worked in the engine room of a steamship bound for the South Pacific, jumping ship when it docked in Australia. But it was in Paris that the legend of the man we know as Arthur Cravan—writer, brawler, and hoaxer—was cemented. Within the space of six years, he scandalized polite society, infuriated the avant-garde, slugged it out with one of the greatest heavyweights of all time, and then disappeared without a trace. ellauri210.html on line 371: When Jack Johnson fled racially motivated prosecution in the U.S. in 1913, he arrived in Paris to a hero’s welcome. After he’d beaten Jim Jeffries to become the first black heavyweight champion of the world in 1910, he’d been tarred as a threat to social order back home. A film of the fight had been a hit in France but was banned in America for fear that images of a black man schooling a white man in the ring would cause grave insult and incite sedition. ellauri210.html on line 373: By the time Johnson arrived in Paris, Cravan had carved out a reputation as a boxer himself, a discipline he first picked up while traveling across the USA. He was also known as an ardent proponent of the “American” attitude toward life, by which he meant living according to desire and instinct, and telling so-called civilized society to take a running jump. In an essay titled “To Be or Not To Be … American,” he wrote that, thanks to the influence of cakewalk dancers, track athletes, and boxers such as Joe Jeanette, the whole of Paris had turned American. “Overnight,” Cravan said, “everyone began to spit and swear” and “floated around in clothes two sizes too big for them.” He finished the piece with a crib sheet for how to pass as American: “Chew … never speak … always look busy … and, above all else, crown yourself with arrogance.” It was advice he followed assiduously. How right, how true, to this day. ellauri210.html on line 379: At the height of his fame and success, while The Importance of Being Earnest (1895) was still being performed in London, Wilde prosecuted the Marquess of Queensberry for criminal libel. The Marquess was the father of Wilde's lover, Lord Alfred Douglas. The libel trial unearthed evidence that caused Wilde to drop his charges and led to his own arrest and trial for gross indecency with men. After two more trials he was convicted and sentenced to two years' hard labour, the maximum penalty, and was jailed from 1895 to 1897. During his last year in prison, he wrote De Profundis (published posthumously in 1905), a long letter which discusses his spiritual journey through his trials, forming a dark counterpoint to his earlier philosophy of pleasure. On his release, he left immediately for France, and never returned to Ireland or Britain. There he wrote his last work, The Ballad of Reading Gaol (1898), a long poem commemorating the harsh rhythms of prison life. What an opportunity for a man of his caliber, one would have thought. ellauri210.html on line 381: In the summer of 1914, Cravan began another phase of wandering. In 1916, he found himself in Barcelona where he somehow managed to book himself a high-profile fight against Jack Johnson. Johnson was in the midst of a celebrated stay in Spain, during which he was received by royalty and starred in movies. Photographs from the fight give some idea of the scale of the event, which was held at Barcelona’s huge bullfighting arena La Monumental. What the photos don’t convey is what a mismatch the fight was. Even a ring-rusty, thirty-eight-year-old Johnson was leagues ahead of Cravan. Johnson won with a sixth-round knockout, though it could’ve been over much sooner had he wished it. There are reports that Cravan shook with fear before the contest began, knowing how out of his depth he was. One writer has suggested that “Johnson and Cravan were more collaborators than competitors,” and that the event was a con, just a hype-fueled payday for an aging legend and a flamboyant interloper with no credible chance of a win—the Mayweather-McGregor of its day. Olikos tää se mazi josta toinen nyrkkipelle Heminwau kirjoitti siinä sonniromaanissa? ellauri210.html on line 385: New York’s first encounter with modern art had come four years earlier with the seminal Armory Show, at which Duchamp’s Nude Descending a Staircase caused an almighty rumpus. This time, Duchamp presented Fountain, the urinal that changed art history. Having witnessed Cravan’s work back in Paris, Duchamp and Picabia invited Cravan to deliver one of his anti-art lectures at the exhibition. He didn’t disappoint. On the day, he stood half cut in front of his audience, swore at them, waved his cock around, and was promptly arrested. ellauri210.html on line 387: Loy referred to Cravan as “Colossus.” It was a reference to the size of his ego as much as that of his "physicality". In her autobiography, she recalled that friends thought her mad to get mixed up with such a conceited, obnoxious prig. ellauri210.html on line 398: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/23/Arthur_Cravan-Jack_Johnson.JPG/170px-Arthur_Cravan-Jack_Johnson.JPG" /> ellauri210.html on line 451: Ja asumusten julkisivujen vaalenevan. Et blanchir rapidement les façades des demeures. ellauri210.html on line 457: Ja Gladstonen pää tavaramerkkinä Et la marque célèbre de la tête de Gladstone ellauri210.html on line 484: An Land, um dicke Dämme zu zerdrücken. maalle, särkeäxeen paxut padot. ellauri210.html on line 491: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/33/Jacob_van_Hoddis.JPG/220px-Jacob_van_Hoddis.JPG" /> ellauri210.html on line 503: ads/2014/02/artist-dolls-lotte-pritzel-001-624x675.jpg" /> ellauri210.html on line 505: Lotte Pritzel war weder geschäftstüchtig noch ehrgeizig. Auch zeigte sie keinerlei Ambitionen, das Wesen ihrer Puppen näher zu erläutern. Die „gern im Morphiumrausch schaffende Künstlerin“ erklärte allenfalls, ihre so graziös wie verzweifelt wirkenden Gestalten seien "Geschöpfe ihrer selbst" bzw. "Material gewordene innere Visionen". Zarte Wachs- und Stoffgebilde von raffinierter Eleganz, denen immer ein kindlich-verderbter Zug anhaftete, wie manchen Gestalten von Beardsley – fern vom Obszönen und dadurch umso reizvoller, sogar für solide Käufer. In den 1930er Jahren zog sich Lotte Pritzel, die vermutlich ein Elternteil jüdischen Glaubens hatte, aus der Öffentlichkeit zurück. Sie hatte einen Arzt geheiratet und die hatten eine Tochter Irmelin Rose. Sie starb 1952. ellauri210.html on line 511: Im Jahr der nationalsozialistischen „Machtergreifung“ 1933 emigrierte van Hoddis’ Mutter mit seinen Schwestern Marie und Anna ebenfalls nach Palästina. Van Hoddis mussten sie aufgrund seines Zustandes zurücklassen. Am 29. September 1933 wurde van Hoddis in die „Israelitischen Heil- und Pflegeanstalten“ Bendorf-Sayn bei Koblenz verlegt. In dieser Anstalt wurden ab 1940 der größte Teil von jüdischen psychiatrischen Patienten im deutschen Reich konzentriert. Zu diesem Zeitpunkt war Hoddis wegen seiner hebephrenen Schizophrenie im Endstadium nicht mehr ansprechbar. ellauri210.html on line 521: Hellklingend laut geschmeidig über die eherne Ebene der Stadt. Kaikuu kovaa kirkkaan notkeana yli stadin vaskisen tasangon. ellauri210.html on line 522: Die Morgensonne rußig. Auf Dämmen donnern Züge. Nokinen aamuaurinko. Junat jyrisevät padolla. ellauri210.html on line 524: Starker Wind über der bleichen Stadt. Kova tuuli kalvaan stadin yllä. ellauri210.html on line 527: Verdrossen klopfen die Glocken am verwitterten Dom. Myrtyneenä lyövät rapistuneen kadetraalin kellot. ellauri210.html on line 542: (Orladoffa doschkoff ellauri210.html on line 543: orladoffa doschkoff:) ellauri210.html on line 606: Je crois que l'art est la seule forme d'activité par laquelle l'homme en tant que tel se manifeste comme véritable individu. Par elle seule, il peut dépasser le stade animal, parce que l'art est un débouché sur des régions où ne domine ni le temps, ni l'espace. ellauri210.html on line 629: Valmistuttuaan Strasbourgin École des Arts et Métiersista Arp lähti 1904 Pariisiin, jossa hän julkaisi ensimmäiset runonsa. Vuosina 1905–1907 hän opiskeli Saksassa weimarilaisessa taidekoulussa Ludwig Hoffmannin ateljeessa, mutta palasi 1908 Pariisiin, jossa hän aloitti opinnot Académie Julianissa. Hän muutti 1915 Sveitsiin maan puolueettomuuden vuoksi. ellauri210.html on line 634: Arp liittyi 1912 Blaue Reiter -taiteilijaryhmään ja perusti vuonna 1916 Hugo Ballin kanssa Zürichiin dadaistisen ryhmän Dada Zürich. Käyttäen nimeä Hans Arp hän perusti 1920 Max Ernstin ja aktivisti Alfred Grünwaldin kanssa Kölniin dadaryhmän Dada Köln. Hänen maalauksiaan oli kuitenkin 1924 esillä surrealismin ensimmäisessä näyttelyssä Galerie Pierressä Pariisissa. ellauri210.html on line 706: On kuitenkin todisteita siitä, että heidän suhteensa katkesi myöhemmässä elämässä. Vaikka heidän kuollut sisarensa Adele esiintyy ja mainitaan usein Savinion muistelmissa ja omaelämäkerroissa, Giorgio ei näy missään niistä. Lahjaton Pollux oli kade, ja Castor kylästyi sen keekoiluun. ellauri210.html on line 718: Annalisa Chirico è una giovane e brillante giornalista dalla lingua schietta. Dietro la sua bella presenza si cela un personaggio preparatissimo, nel suo campo: la scrittura. La giornalista è sempre stata decisa riguardo il suo futuro e suo padre è stato la figura che l’ha spronata maggiormente. Pugliese originaria di Brindisi, a soli diciotto anni, Annalisa sale un pezzo di stivale fino a Roma per frequentare la Luiss Guido Carli, laureandosi in Scienze Politiche. ellauri210.html on line 722: La passione di Annalisa Chirico per la politica è nata grazie al padre, un ex militare. La giornalista e la sorella sono cresciute in modo molto libero. “Potevamo vestirci come volevamo. A otto anni mi sono rollata la prima sigaretta. Di camomilla, va bene. A quattordici, papà mi ha regalato la Vespa”, aveva raccontato a Dagospia. ellauri210.html on line 742: Themistokles oli ateenalainen demari, jota Wikipedia kuzuu pahexuvasti populistixi. Tätä ei kaikki tajua et jenkkilä on aina ollut roomalaistyylinen republikaanikeko, jossa omistava luokka tekee päätökset. Uskomatonta että voitin, sanoi Bush Irakin demilitarisaation alla vahingossa radioon kun ei tiennyt että mikki oli jäänyt päälle: vastassani oli rauha, vauraus ja viranhaltijat. ellauri210.html on line 751: Appelé au front lors de la Première Guerre mondiale, il en revient blessé et profondément marqué. Il est blessé aux jambes le 25 septembre 1915 à Tahure, à la suite de l'explosion d'un sac de grenades pendant la Bataille de Champagne (1915). Pacifiste et anarchiste, il est dégouté par la guerre. Sa personnalité a exercé une profonde influence sur André Breton qu'il rencontre pendant sa convalescence. Peu de temps après le conflit, Jacques Vaché meurt par overdose d'opium dans un hôtel nantais à l'âge de 23 ans. ellauri210.html on line 757: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a0/Chaptal_1912_Breton_Fraenkel.jpg/297px-Chaptal_1912_Breton_Fraenkel.jpg" /> ellauri210.html on line 771: Les Couilles Enragées (Eng: Mad Balls) is a book by Benjamin Péret written in 1928.. Eventually published under a pseudonym in 1954 by Eric Losfeld as Les Rouilles Encagees, Mad Balls is an explosion of Péret's virulent anti-religiousness and erotic delirium. It featured seven explicit illustrations by Yves Tanguy. ellauri210.html on line 776: Michel del Castillo (or Michel Janicot del Castillo), born in Madrid on August 2, 1933, is a Spanish-French writer. Interned in a concentration camp named Rieucros in Mende with his mother during the Second World War, he developed a sense of belonging to this town, which has honored him with naming a school after him. Wow. ellauri210.html on line 778: An autobiographical work by Michel del Castillo, a Spanish born writer who writes in French, Tanguy is a powerfully moving novel highly reminiscent of The Diary of Anne Frank (due mainly to the child's point of view as opposed to that of the adult). Narrating in first person, the story of a young Spanish boy, Tanguy, the novel is set against the backdrop of the war. ellauri210.html on line 782: After the war, Tanguy is sent back to Spain, Barcelona where he learns that his grandmother has recently passed away and there is no one else to take care of him. He is sent to a reformation school for juvenile delinquents and orphans, run by priests who are no less cruel and sadist than the Nazi "kapos." Bitter, Tanguy believes they are worse than the Nazis because these priests hide their sadism behind the facade of religion and confession, but that makes their sin no less. He succeeds in escaping along with a "companion," but is forced to separate from his as well. This time around, he finds himself in a school run by a group of priests but unlike the reformation school, here, Tanguy is able to grow, learn and live comfortably. It is here, that he truly flourishes and finds friends and solace. But he is still not completely at peace and sets off again in search of the parents who had abandoned and forsaken him to such a bitter destiny. He does find them eventually, but only to realise that the years of hardship and horror experienced by him have built an impenetrable barrier between them. He is no longer a left wing radical like them. He has learned not to hate the capos. Don't get mad get even. LOL. ellauri210.html on line 784: Ja vielä 1 Tanguy: Tanguy is a 2001 French black comedy by Étienne Chatiliez. When he was a newborn baby, Edith Guetz thoughtlessly told her son Tanguy : "If you want to, you can stay at home forever". 28 years later, the over-educated university teacher of Asian languages and womanizer leads a successful and wealthy life... while still living in his parents' home. Father Paul Guetz longs to see his son finally leave the nest, a desire that his wife shares. Edith finally agrees and the pair unite to make Tanguy's life at home miserable. However, they don't know that Tanguy isn't the type of guy who easily gives up. The word Tanguy became the usual term to designate an adult still living with his parents. ellauri210.html on line 830: 4 Dada Suicides ellauri210.html on line 831: The word “Dada” brings to mind an international range of extreme modernist antics. The book’s title is something of a publicist’s misnomer. Jacques Rigaut is the only confirmed suicide among the group, and while Jacques Vache did die of a drug overdose, many, including author Michel Leiris, claimed that his death was accidental, characterized as deliberate by those aiming to enhance Vache’s cultural cache. Arthur Cravan and Julian Torma simply disappeared, wandering into, rather than jumping towards, the cracks of avant-garde history. Of the four only Rigaut is genuinely obsessed with themes of self-destruction. ellauri210.html on line 833: Tristan Tzara captured the inspired lunacy in his 1921 Dada Manifesto on Lukewarm Love. Marcel Duchamp’s “Readymades,” or Francis Picabia’s canvases of human figures as functionless machines belong here. Dada began as a limited franchise, with key outposts in Zurich, Berlin, Paris, and New York. Preceding the Surrealist movement by several years, and often inspired by the Communist Party (though not tied to it), its origins lay in a militant nostalgia for a pre-war lost Eden. Dadaists sought “an art based on fundamentals to cure the madness of the age and a new order of things that would restore the balance between heaven and hell." (Jean Arp). ellauri210.html on line 835: The selections from Cravan, Vache, and Torma reveal a broadly defined set of interests — the new excitement of the metropolis (particularly New York), the frustrations of avant-garde badinage, the bitterness of literary rivalry, the torpor induced by middle-class life. ellauri210.html on line 837: “M. Gide,” Cravan began, “I have taken leave to call on you, though I feel myself duty bound to inform you straight off that I far prefer, for example, boxing to literature.” “Literature, however, is the only terrain on which we may profitably encounter one another,” he replied rather dryly. Cravan thought: “He certainly lives life to the full.” We spoke about literature therefore, and he asked me the following question which must be particularly dear to him: “Which of my works have you read?" "Which of my matches have you seen?" ellauri210.html on line 839: Rigaut — a drug addict, gigolo, dandy, man-about-town — was a cult figure in Paris, a status that intensified when he was made the subject of Louis Malle’s brilliant 1966 film Le Feu Follet. ellauri210.html on line 841: On November 6, 1929, he returned to a clinic where he was staying and — according to Andre Breton — “after paying minute attention to his toilette, and carrying out all the necessary external adjustments demanded of such a departure” — calmly put a bullet through his heart. Not his head like Richard Cory, who had everything a man could want: power, grace and style. ellauri210.html on line 850: "Richard Cory" is a narrative poem written by Edwin Arlington Robinson. It was first published in 1897, as part of The Children of the Night, having been completed in July of that year; and it remains one of Robinson's most popular and anthologized poems. The poem describes a person who is wealthy, well educated, mannerly, and admired by the people in his town. Despite all this, he takes his own life. ellauri210.html on line 852: So my mind was filled with wonder when the evening headlines read ellauri210.html on line 853: "Richard Cory went home last night and put a bullet through his head". ellauri210.html on line 860: Jacques Rigaut (30. joulukuuta 1898 – 9. marraskuuta 1929) oli ranskalainen dada-runoilija. Hän teki itsemurhan 30-vuotiaana ja tuli haudatuksi Cimetière de Montmartreen. Helmin ikäisenä poistui takavasemmalle, Jeesusta nuorempana vielä. ellauri210.html on line 863: Fils d'un cadre du grand magasin Le Bon Marché, il est d’abord un élève brillant au lycée Montaigne, où il obtient un prix de récitation et de français, puis il devient passable et dissipé au lycée Louis-le-Grand où il se fait remarquer par son excentricité. ellauri210.html on line 867: Il épouse Gladys Barber le 15 janvier 1926, mais elle le quitte rapidement, lassée de sa toxicomanie. De plus en plus esclave de l'héroïne et de l'alcool, il vit misérablement à New York jusqu’en novembre 1928, date à laquelle il revient subitement en France et reprend une vie mondaine dans une maison prêtée par le surréaliste Paul Chadourne. ellauri210.html on line 886: Et puis merde !, Paul Chadourne – Pierre Drieu la Rochelle - Jacques Rigaut, Les Libraires Entre Les Lignes, 1998, Paris. ellauri210.html on line 888: Ce cadavre exquis, écrit à six mains, date sans doute de 1926. On le suppose rédigé lors d'une nuit arrosée au Café de Madrid à Guéthary. Dédié au « Chinois Inconnu », ce court texte multiplie provocations et impertinences diverses. ellauri210.html on line 991: En 1932, à l'initiative du communiste Paul Vaillant-Couturier, Jacques Prévert est sollicité par le groupe Octobre pour écrire des textes contestataires d’agitation-propagande. Sa verve, son humour, son aisance à rédiger très rapidement sur des sujets d’actualité brûlants, font la notoriété du groupe. Le plus célèbre de ces textes, La Bataille de Fontenoy, présenté en 1933 aux Olympiades internationales du théâtre ouvrier à Moscou, devant Staline), se moque des hommes politiques de l’époque. ellauri210.html on line 995: Jossain haastattelussa se putosi vahingossa ruuvaavattomasta ikkunasta 5m alas kadulle ja joutui koomaan. Koomasta toipilaana se alkoi tehdä kollaaseja. Se puuhas paljon elokuvissa ja sanoitti viisuja kuin Topi Kärki. ellauri210.html on line 1049: Salvador Dalí ellauri210.html on line 1051: Salvador Dalin taide voi olla hulvatonta, mutta se ei ole humoristista. Jeesus hiipparoimassa kuvassa takavasemmalle on humoristista, pöydälle valuva kello, liekehtivät kirahvinkaulat ei. Entä ristiinnaulittu nähtynä isäpapan näkökulmasta? No se voisi olla periaatteessa, mutta olikohan kuitenkaan. Entäs V.I. Lenin ilman housuja, pitkä perseproteesi tuettuna tikulla? Siinä voi jotain sarkasmia olla kyllä. Dadaisteja ei kyllä naurattanut. Ei kyllä lerpahtanut puhelinkaan josta valuu runkkutippa Aatun kuvalle. ellauri210.html on line 1053: ad-e7f5-4a27-973e-62bee032fa8b.jpg" /> ellauri210.html on line 1055: ads5.wikiart.org/images/salvador-dali/the-enigma-of-hitler.jpg!Large.jpg" width="100%" /> ellauri210.html on line 1066: Dalí kehitti 1920-luvulla oman merkki- ja symbolikielen, jota hän käytti joskus myöhemmässäkin tuotannossaan. Yksi näistä symboleista oli eläimen raadon ja sitä syövien muurahaisten kautta kuvattu mätäneminen, jolla Dalí pilkkasi vihaamaansa poroporvarillista ja vanhoillista yhteiskuntaa. Toinen Dalín suosima aihe oli lipasto, joka avautuu ihmisen vartalosta tai raajoista. Dalílle laatikot olivat muistin ja piilotajunnan symboleita sekä viittasivat ”lokeroajatteluun”, jonka hän omaksui Sigmund Freudin teoksista. ellauri210.html on line 1068: Dalí etääntyi 1930-luvun alussa surrealistien vasemmistolaisista aatteista yhä selvemmin ja muuttui vuosi vuodelta oikeistolaisemmaksi. Dalín tempaukset herättivät pahaa verta joissakin surrealismin johtohahmoissa, sillä heidän mielestään Dalín käyttäytyminen saattoi vahingoittaa liikettä ja sen radikaalivasemmistolaisuuteen perustuneita tavoitteita. Dalí maalasi vuonna 1933 kiistellyn Leninin muotokuvan Wilhelm Tellin arvoitus sekä toiseen teokseensa hakaristin. Surrealistien johtaja André Breton järkyttyi ja järjesti vuonna 1934 surrealistien piirissä ”oikeudenkäynnin” Dalín erottamiseksi ryhmästä. Dalí puolustautui selittämällä, että hän oli maalannut Leninin ja Hitlerin näkemiensä unien pohjalta ja että hänen kiinnostuksensa Hitleriin oli epäpoliittista ja puhtaasti taiteellista. ellauri210.html on line 1082: ador-dali-pyhaen-antoniuksen-kiusaus-the-temptation-of-st-anthony-noin-1946_a-G-336940-0.jpg" /> ellauri210.html on line 1090: La originalidad de la perspectiva y la habilidad técnica a la hora de pintar el cuadro lo han hecho muy popular, hasta el punto de que en 1961, un fanático realizó un acto vandálico contra él de poca gravedad. ellauri210.html on line 1092: Dalí tomó al famoso doble de Hollywood, Russ Saunders, como modelo para pintar a Cristo, aunque hay quien afirma que el artista tomó como modelo en realidad al trapecista Diego Schmiedl. Esta es posiblemente, la obra más humana y humilde que se ha pintado sobre la Crucifixión de Cristo. Aunque, también, podríamos afirmar que la perspectiva del observador que ve a Cristo desde arriba, es decir desde donde podría verlo Dios Padre, coloca al artista en ese papel. ellauri210.html on line 1093: Cualquiera que fuese la interpretación, en este u otro sentido, es innegable la originalidad y espectacularidad del resultado. ellauri210.html on line 1105: Ferryn lyhytnovelli tiikerinkesytyxestä oli aika kesy. Mikähän siinä oli humoristista ja mikä dadaa? Jäi epäselväxi. Oliko tää heppu lisäys Anteron kirjan 2.painoxeen? Ois voinut jäädä lisäämättä. Aeeka mitätön. Jepujee enää 3 dadaistia jäljellä, nekin jotain myöhäsyntyisiä, 2 halkiohaaraa kaiken kukkuraxi! ellauri210.html on line 1109: Mary Leonora Carrington OBE (6 April 1917 – 25 May 2011) was a British-born Mexican artist, surrealist painter, and novelist. She lived most of her adult life in Mexico City and was one of the last surviving participants in the surrealist movement of the 1930s. Carrington was also a founding member of the women's liberation movement in Mexico during the 1970s. ellauri210.html on line 1111: Educated by governesses, tutors, and nuns, she was expelled from two schools, including New Hall School, Chelmsford, for her rebellious behaviour, until her family sent her to Florence, where she attended Mrs Penrose's Academy of Art. She also, briefly, attended St Mary's convent school in Ascot. In 1927, at the age of ten, she saw her first Surrealist painting in a Left Bank gallery in Paris and later met many Surrealists, including Paul Éluard. Her father opposed her career as an artist, but her mother encouraged her. She returned to England and was presented at Court, but according to her, she brought a copy of Aldous Huxley's Eyeless in Gaza (1936) to read instead. ellauri210.html on line 1115: Between 1937–1938 Carrington painted a Self-Portrait, where she is perched on the edge of a chair in this curious, dreamlike scene, her hand outstretched toward a prancing hyena and her back to a tailless rocking horse flying behind her. The hyena depicted in Self-Portrait (1937–38) joins both male and female into a whole, metaphoric of the worlds of the night and the dream. The symbol of the hyena is present in many of Carrington's later works, including "La Debutante" in her book of short stories The Oval Lady. ellauri210.html on line 1117: With the outbreak of World War II Ernst, who was German, was arrested by the French authorities for being a "hostile alien". Soon after the Nazis invaded France, Ernst was arrested again, this time by the Gestapo, because his art was considered by the Nazis to be "degenerate". Fucking West and East Germans, same huns and hyenas on both sides! ellauri210.html on line 1119: After Ernst's arrest Carrington was devastated and her delusions led to a psychotic break and she was admitted into an asylum. Three years after being released from the asylum and with the encouragement of André Breton, Carrington wrote about her psychotic experience in her memoir Down Below. Nyrkissä Leonora kokkasi Andrelle hyviä sapuskoita. ellauri210.html on line 1121: Meanwhile, Ernst had married Peggy Guggenheim in New York in 1941. That marriage ended a few years later. Ernst and Carrington never resumed their relationship. ellauri210.html on line 1122: Carrington was adopted as a femme-enfant by the Surrealists because of her rebelliousness against her upper-class upbringing. Carrington was interested in presenting female sexuality as she experienced it, rather than as that of male surrealists' characterization of female sexuality. Some of her works are still hanging at James' former family home, currently West Dean College in West Dean, West Sussex. ellauri210.html on line 1123: She later married Emerico Weisz (nicknamed "Chiki"), born in Hungary in 1911. Chiki Weisz died 17 January 2007, at home. He was 97 years old. Together they had two sons: Gabriel, an intellectual and poet, and Pablo, a doctor and Surrealist artist. Leonora Carrington died on 25 May 2011, aged 94, in a hospital in Mexico City as a result of complications arising from pneumonia. In 2015, Carrington was honoured through a Google Doodle commemorating her 98th birthday. ellauri210.html on line 1125: ads7.wikiart.org/images/leonora-carrington/the-last-fish-1974.jpg!PinterestSmall.jpg" height="400px" /> ellauri210.html on line 1126: ads7.wikiart.org/images/leonora-carrington/i-want-to-be-an-insect-1960.jpg!PinterestSmall.jpg" height="400px" /> ellauri210.html on line 1131: ads/pohadka.jpg" height="400px" /> ellauri210.html on line 1136: Ses premiers poèmes écrits à quatorze ans furent aussitôt admirés par les surréalistes. Elle séduit André Breton et Paul Éluard par « le merveilleux de sa poésie et sa personnalité de femme-enfant. » Ils voient dans ses écrits « la véritable illustration du langage automatique par excellence ». ellauri210.html on line 1140: En vano la escritura de Prassinos fue considerada por los surrealistas como “escritura automática” que bien entendida nada tiene que ver con el azar, sino con la capacidad de liberar el pensamiento, lejos de cualquier convención y norma. Estos personajes muestran sus obsesiones sin pudor. ellauri210.html on line 1150: Au cours de la guerre et jusqu'à la fin des années 1950, elle cesse de publier. Elle travaille dans des crèches, et co-traduit avec son mari Pierre Fridas plusieurs livres de Níkos Kazantzákis comme Alexis Zorba ou La Liberté ou la mort. Elle se remet ensuite à écrire, des poèmes et des romans, en opposition avec l'orthodoxie surréaliste. Ces textes sont toutefois inclassables. Brelin le frou, ou le portrait de famille (1975) décrit des personnages vivant selon des règles fantaisistes. Sur les dessins de l'auteur, ils ont la particularité de porter une coiffe à l'image de leur sexe. Les nouvelles de Mon cœur les écoute (1982) font montre d'un humour poétique proche de celui d'Henri Michaux ou de Joyce Mansour. Elle est également connue pour ses dessins et ses « tentures », des œuvres plastiques réalisées à l'aide de morceaux de tissu de couleur découpés. ellauri210.html on line 1173: Three days before his death, he said calmly to a friend: "I am allergic to this planet". He wrote his final book in 1959 and upon completion, he asked his wife to send the manuscript to Breton. When she returned from the post office, she found him dead; he had hanged himself on the main beam of his studio. Another exit in the style of David Foster Wallace. Did he give a damn to how his wife might have taken it? Well maybe she was relieved. Asta is allergic to Miryam's kitty Chico but bears it, taking antihistamines. When she has had a bad day, she curls up in her room with Kitty in her lap. ellauri210.html on line 1177: Carlos Paul Ruiz São Paulosta symppaa Jannea. “Derriere Son Double”, Este volumen de poemas, saludado con entusiasmo por Breton, es sin duda uno de los más importantes de la poesía francesa de los últimos tiempos. Por lo que dice y lo que revela constituye el testimonio apasionante de un espíritu (que aún no había alcanzado la veintena) obsesionado por la idea de las tinieblas que nos rodean. Es cierto que los términos “vide”, “gouffre”, “abime”, habían pasado sobre todo a partir de Víctor Hugo (recordemos su famoso verso “J’interrogue l’abime etant moi-même gouffre”) a ser tópicos de una cierta retórica ajenas a sus verdaderos significados. Mas en Duprey subanse por las paredes. Para rendir cuentas de su visión de las tinieblas, Duprey se inclina a la práctica y a la expresión de un cierto humor negro que llevó a Breton a incluirlo en su famosa antología. ellauri210.html on line 1238: George Bernard Shaw (26. heinäkuuta 1856 Dublin, Irlanti – 2. marraskuuta 1950 Hertfordshire, Englanti) oli irlantilaissyntyinen, brittiläinen näytelmäkirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1925. Hänen tunnetuin näytelmänsä on Pygmalion (1912), jonka pohjalta on tehty elokuva Pygmalion (1938) ja yhdysvaltalainen musikaali My Fair Lady. Shaw sai Pygmalionin elokuvakäsikirjoituksesta parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon, ja hän on ensimmäinen henkilö, joka on palkittu sekä kirjallisuuden Nobelilla että Oscarilla. ellauri210.html on line 1250: George Shaw, known at his insistence as Bernard Shaw, was an Irish playwright, critic, polemicist and political activist. His influence on the Western hemisphefre, culture and politics extended from the 1880s to his death and beyond. He wrote more than sixty plays, including major works such as Man and Superman (1902), Pygmalion (1913) and Saint Joan (1923). With a range incorporating both contemporary satire and historical allegory, Pshaw became the leading dramatist of his generation, and in 1925 was awarded the Nobel Prize in Literature. ellauri210.html on line 1254: Shaw was self made socialist, enough to irritate both parties. First draft: ellauri210.html on line 1261: In third version, by the late 1920s, he had largely renounced Fabian Society gradualism, and often wrote and spoke favourably of dictatorships of the right and left—he expressed admiration for both Mussolini and Stalin. Olemme patriiseja ennenkaikkea, sanoi kapteeni Lavinialle. ellauri210.html on line 1263: In the final decade of his life, Shaw declared that "until the Federation of the World becomes an accomplished fact we must accept the most responsible Imperial federations (the anglo saxons) as a substitute for it". ellauri210.html on line 1266: The fellow-writer H. G. Wells had joined the "vet Fabian' society in February 1903. Wells's ideas for reform—particularly his proposals for closer cooperation with the Independent Labour Party—placed him at odds with the society's "Old Gang", led by Shaw. In Shaw's view, "the Old Gang did not extinguish Mr Wells, he annihilated himself". ellauri210.html on line 1268: In 1938 he provided the screenplay for a filmed version of Pygmalion for which he received an Academy Award. He died, aged ninety-four, having refused all state honours, except the Nobel prize and the Oscar. ellauri210.html on line 1270: Since Shaw's death scholarly and critical opinion about his works has varied, but he has regularly been rated among British dramatists as second rate, almost on a par with Shakespeare. One Shaw's comedy made Edward VII laugh so hard that he broke his chair. ellauri210.html on line 1272: Shaw was born at 3 Upper Synge Street in Portobello, a lower-middle-class part of Dublin. The Shaw family was of English descent and belonged to the dominant Protestant Ascendancy in Ireland. George Carr Shaw, Bernir's dad, an ineffectual alcoholic, was among the family's less successful members. By the time of Shaw's birth, his mother had become close to George John Lee, a flamboyant figure well known in Dublin's musical circles. Shaw retained a lifelong obsession that Lee might have been his biological father. Shaw made a negligible income from writing, and was subsidised by Lee plus his mother. In 1881, for the sake of economy, and as a matter of principle, he became a vegetarian. He grew a beard to hide a facial scar left by smallpox. ellauri210.html on line 1275: He had been celibate until his twenty-ninth birthday, when his shyness was overcome by Jane (Jenny) Patterson, a widow some years his senior. All things considered, he preferred men's company as much as Michael Montaigne. Why can't a woman be more like a man? ellauri210.html on line 1279: According to the trivia section here at IMDB, "George Bernard Shaw adamantly opposed any notion that Higgins and Eliza had fallen in love and would marry at the end of the play, as he felt it would betray the character of Eliza who, as in the myth of Pygmalion and Galatea, would "come to life" and emancipate herself from the male domination of Higgins and her father. He even went so far as to include a lengthy essay to be published with copies of the script explaining precisely why Higgins and Eliza would never marry, and what "actually happened" after the curtain fell: Eliza married Freddy and opened a flower shop with funds from Colonel Pickering. Moreover, as Shaw biographers have noted, Higgins is meant to be an analogue of the playwright himself, thus suggesting Higgins was actually a homosexual." Eliza, where are my slippers? ellauri210.html on line 1289: Is My Fair Lady misogynistic? Yes. ellauri210.html on line 1302: Autoras Joyce Mansour o Gisèle Prassinos han constituido buena parte de su literatura a partir de lo que se ha entendido por desviaciones sexuales, incluso por aberraciones. Algunos de sus personajes no sólo poseen ciertas deformidades físicas que los convierten en neo-quasimodos o pequeños demonios sino que además crece en ellos el germen de una moral desviada. ellauri210.html on line 1304: Joyce Mansour y Gisèle Prassinos han adaptado esta particular estética en su literatura de formas muy sorprendentes. Comparten esta sensibilidad y aportan un nuevo punto de vista a la imagen de la mujer. ellauri210.html on line 1306: Mansour, lejos de generar o de seguir con la imagen de la mujer creada por André Bretón incluye la belleza fatal, entendida como una belleza herida, lejos del principio de Narciso. Junto con Gisèle Prassinos y Lise Deharme proceden a crear una renovación estética en la literatura surrealista. Adjetivos como “laid(e)”, “malade”, “malformé(e)” serán típicos de estas autoras que elaboran un reflejo femenino escribiendo sobre “antiNadjas” als gegen Bretons Roman verfasste Anti Nadja. ellauri210.html on line 1308: Nadja (1928), the second book published by André Breton, is one of the iconic works of the French surrealist movement. It begins with the question "Who am I?" ellauri210.html on line 1310: It is based on Breton's actual "interactions" with a young woman, Nadja (actually Léona Camille Ghislaine Delacourt 1902–1941), over the course of ten days, and is presumed to be a semi-autobiographical description of his relationship with a patient of Pierre Janet. The book's non-linear structure is grounded in reality by references to other Paris surrealists such as Louis Aragon and 44 photographs. Tästä E. Saarinen lie ottanut postmodernia mallia. ellauri210.html on line 1316: The narrator, randomly named André, ruminates on a number of Surrealist principles, before ultimately commencing (around a third of the way through the novel) on a narrative account, generally linear, of his brief ten-day affair with the titular character Nadja. She is so named “because in Russian it's the beginning of the word hope, and because it's only the beginning,” but her name might also evoke the Spanish "Nadie," which means "No one." The narrator becomes obsessed with this woman with whom he, upon a chance encounter while walking through the street, strikes up conversation immediately. He becomes reliant on daily rendezvous, occasionally culminating in romance (a kiss here and there). His true fascination with Nadja, however, is her vision of the world, which is often provoked through a discussion of the work of a number of Surrealist artists, including himself. While her understanding of existence subverts the rigidly authoritarian quotidian, it is later discovered that she is mad and belongs in a sanitarium. After Nadja reveals too many details of her past life, she in a sense becomes demystified, and the narrator realizes that he cannot continue their relationship. ellauri210.html on line 1318: In the remaining quarter of the text, André distances himself from her corporeal form and descends into a meandering rumination on her absence, so much so that one wonders if her absence offers him greater inspiration than does her presence. It is, after all, the reification and materialization of Nadja as an ordinary person that André ultimately despises and cannot tolerate to the point of inducing tears. There is something about the closeness once felt between the narrator and Nadja that indicated a depth beyond the limits of conscious rationality, waking logic, and sane operations of the everyday. There is something essentially “mysterious, improbable, unique, bewildering” about her; this reinforces the notion that their propinquity serves only to remind André of Nadja's impenetrability. Her eventual recession into absence is the fundamental concern of this text, an absence that permits Nadja to live freely in André's conscious and unconscious, seemingly unbridled, maintaining her paradoxical role as both present and absent. With Nadja's past fixed within his own memory and consciousness, the narrator is awakened to the impenetrability of reality and perceives a particularly ghostly residue peeking from under its thin veil. Thus, he might better put into practice his theory of Surrealism, predicated on the dreaminess of the experience of reality within reality itself. Nadja Nadja soromnoo. ellauri210.html on line 1320: Alejadas de la maternidad y de casi todo aquello que les da la entidad de mujer, tanto Mansour como Prassinos saben que la “femme-enfant” es algo más que un bello objeto para admirar. Estas autoras desarrollan un concepto de belleza, de sexo y género difuminados, donde entra en juego la noción de identidad y alteridad. Así mismo implica una idea de subversión femenina que se aleja definitivamente del concepto bretoniano de la mujer. ellauri210.html on line 1322: Para las dos escritoras la pulsión de amor y muerte será necesaria y la plasmarán cada una a su manera, pero coincidirán en el pensamiento que Murielle Gagnebin retoma de Bataille: “L’essence de l’érotisme est la souillure” (Gagnebin, 1994) y es que no hay belleza ni erotismo sin mácula. Sobre todo Joyce Mansour quien seduce con personajes de inclinaciones sadomasoquistas y pulsiones sangrientas. ellauri210.html on line 1323: En el caso de Prassinos se distinguen dos periodos, el de su adolescencia y el de una época más tardía. En su imaginario adolescente implica motivos típicos de los cuentos de hadas. ellauri210.html on line 1325: Joyce Mansour y Gisèle Prassinos crean bellos monstruos. Han sustituido la belleza convencional dando prioridad a esta “laideur” que está en comunión con la crueldad y el erotismo, siempre rodeada de una pátina macabra. Las dos autoras, bajo esta categoría estética han dado paso a un viaje interior, el que proporcionan sus seres deformes, enfermos, en un ejercicio catártico. El objetivo será para las dos el mismo: exorcizar el miedo, la muerte y la angustia. ellauri210.html on line 1327: De esta forma, el universo de estas mujeres está poblado de un bestiario que crea un repertorio estético complejo, que se prolonga como algo negativo en general, como una transgresión de la moral y de las normas. ellauri210.html on line 1329: Gisèle Prassinos comparte con Mansour una revisión del complejo de Edipo, donde matricidios, parricidios y castraciones simbólicas se suceden continuamente. La madre aparece en los relatos, como un leitmotiv, muere o está alienada por la desgracia o la locura. Los personajes desarrollan una relación de dependencia hacia ella, entrando en territorios edípicos. La madre se configura como una pieza clave en el entramado psicológico de estos personajes, casi siempre débiles, deformes, desamparados, las madres ponen en marcha el complejo de castración. ellauri210.html on line 1332: tence dans le monde de Prassinos”. El miedo a la separación de la madre los convierte en seres débiles, sujetos eternamente al complejo de Edipo, suspendidos en sus particulares “bizarreries”, ayudan al desarrollo de la historia en un tono naïf y amable. Estos complejos parecen parar el tiempo para jugar con la impresión de que estamos ante personajes sin edad. ellauri210.html on line 1334: En Prassinos también funciona el complejo inverso, como el relato “Vanda et le Parasite” [1] que ofrece una original lectura sobre el padre castrador. El padre, al nacer coloca un gusano sobre los cabellos de Vanda. Este acto será valorado como una metáfora del miedo a la autoridad masculina, empleando los términos de Barnet “cannibalisée par l’autorité patriarcale”. ellauri210.html on line 1336: La imagen del padre es central en el ámbito de la obsesiones, juega un papel esencial en el subconsciente de la autora. Desarrolla una revisión muy particular sobre el mito de Electra. En las dos autoras es frecuente encontrar imágenes criminales, de pesadilla, aderezadas con humor negro y erotismo, especialmente en Mansour, para quien el erotismo frenético es la fuerza motora de sus personajes. ellauri210.html on line 1338: Joyce Mansour se podría definir como “abyecto”, retomando la definición de Julia Kristeva, (Kristeva, 1980) sería “el objeto caído”. El universo mansouriano seduce con sus seres desviados, se metamorfosea en monstruo o animal, casi siempre asociados a los animales que más repulsión suscitan, pero que a la vez se convierte en modelo de seducción, retomando el término de Barnet sería una “anti-seducción” un “ bestiaire pour déplaire”. ellauri210.html on line 1344: Gisèle Prassinos también nos ha dejado unas buenas dosis de personajes desordenados, donde afloran ciertas desviaciones. En ese “collage” entre cuentos de hadas y aromas baudelerianos, la autora jugará sobre todo con la metamorfosis, así sus mujeres “pseudo-femmes castratrices” se transforman en animales o en seres extraños, fantásticos. Prassinos ataca a los mitos del psicoanálisis, muestra imágenes híbridas, animales que se convierten en hombre, objetos que se convierten en animales, etc. Destaca la hostilidad hacia la figura autoritaria del padre. Nos habla de venganzas mediante el asesinato, los cuerpos difuntos son despedazados o transformados, dejando traslucir sentimientos intensos, donde se perfila la imagen de la muerte y se exorciza el miedo. La misma autora confesaba en una entrevista personal la distancia que había entre ella y su padre, destacando la importancia que tiene la figura masculina en las culturas orientales, sensación que refleja en el cuento “La Tête” (op. cit., 1987): “Lucas vit qu’entre elle et son père s’ouvrait un écart plus large que ceux qui séparaient les autres personnes”. ellauri210.html on line 1346: Prassinos, heredera de los cuentos tradicionales de hadas contamina su imaginario con personajes desviados, transformándolos en “contes bizarres”. En un marco irreal, típico de los cuentos surrealistas juega con las metamorfosis: objetos que adquieren dimensión animal, humanos que se animalizan, animales que se transforman en humanos, o personas que se reapropian de otras, como muestran algunos de sus cuentos, como “la Psyché” donde la protagonista sufre por parte de otra mujer una apropiación de su voluntad, de su personalidad, llegando a ser su doble. Como en el estadio del espejo de Lacan, la protagonista reacciona al contemplar su imagen, no ante el espejo, sino ante la otra mujer: “Nous étions plus que jumelles et nous nous regardions subjuguées, chacune dans le miroir humain que lui tendait l’autre”. ellauri210.html on line 1350: En Prassinos opera cierta actitud parasitaria, ya lo vimos en le cuento de “Vanda le parasite” y también está presente en el juego de suplantaciones de los relatos comentados. Usando el término de Barnet, los personajes de Gisèle Prassinos se ven “canibalizados”, poseídos por otros seres, impidiendo su desarrollo normal. ellauri210.html on line 1352: Supone una alteración y deformación de lo que uno es, sólo que en estos casos el extrañamiento no viene frente a la sociedad o frente a otros individuos, sino que los protagonistas son alienados por otra persona que deviene su propio “yo”, actuando a modo de espejo. Actuando como duplicados de uno mismo, solo que el “yo” inicial queda anulado por el segundo. Se aproxima a la escisión del “yo” entendida bajo los términos de Lacan. La alienación viene dada por su imagen en el espejo, en este caso en ese “otro” (algo ajeno a él). El “yo” está alienado porque se reconoce en algo que no es. Esta pérdida de identidad en Gisèle Prassinos también se ve reflejada en el juego de sexos, procede a despistar con los sexos como hace Mansour. ellauri210.html on line 1355: El problema de la identidad es muy habitual en Gisèle Prassinos, hay una tendencia a crear personajes de géneros no definidos o seres desexualizados, así como descorporalizados. ellauri210.html on line 1357: Al igual que Mansour, en Prassinos casi siempre interviene la madre. En Mansour se hace evidente en el dolor constante, toda su poesía está repleta de alusiones a la madre, al sufrimiento de perderla. En Prassinos, sin embargo se convierte en personaje familiar que tiende a desaparecer y luego a materializarse en otro ser. Esta transformación implica la materialización de la madre en otro ser, en una especie de reencarnación o posesión, la madre no sólo se convierte en otro ser, sino que además cambia de sexo. ellauri210.html on line 1359: A pesar de todo, Gisèle Prassinos nos sumerge en un imaginario que nos recuerda a los cuentos clásicos con ciertas afinidades próximas a Nathalie Sarraute y a Baudelaire. Aunque los personajes sean dementes tenemos la impresión de estar ante seres inofensivos, llenos de ternura. La belleza en Prassinos nunca es explicita, se centra en destacar los debilidades que terminan por dar coherencia al relato. ellauri210.html on line 1360: El monstruo es un ser complejo, no banal, que nos hace obtener resultados de nuestro yo profundo y oscuro, implica mutaciones pero también continuidades de sentido. Monsters have an interesting life, they don't work from 9 to 5. La subversion des images inattendues du corps féminin, sénile ou malade, se trouve particulièrment troublante chez Prassinos et Mansour. Como vemos, las dos autoras se sirven de un imaginario sórdido para expresar aquello que les duele. ellauri210.html on line 1368: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/8/89/Photo_of_Joyce_Mansour.jpg" height="300px" /> ellauri210.html on line 1380: In 1954, Joyce Mansour became involved with the surrealist movement after Jean-Louise Bédouin wrote a review praising Cris in Médium: Communication surréaliste that May. Joyce Mansour actively participated in the second wave of surrealism in Paris. Her apartment was a popular meeting place for members of the surrealist group. L'exécution du testament du Marquis de Sade, the performance piece by Jean Benoît took place in Mansour’s apartment, where she "collaborated" with obscure minor representatives such as Pierre Alechinsky, Enrico Baj, Hans Bellmer, Gerardo Chávez, Jorge Camacho, Ted Joans, Pierre Molinier, Reinhoud d'Haese and Max Walter Svanberg. ellauri210.html on line 1382: Jean Benoît (1922-2010) was a Canadian artist known as "The Enchanter of Serpents", most famous for his surrealist sculptures. One sculpture called "Book Cover for Magnetic Fields" features demonic figures ripping an egg from a book. Magnetic Fields was the name of the book Breton wrote with Philippe Soupault, which Breton called the first surrealist book. Many of his works include demonic figures, brutal sexual images, exaggerated phalluses, and so on. Benoît was active and remained productive, working every day on his art until he died on August 20, 2010, in Paris. He was 88. ellauri210.html on line 1411: Makeasti hymyävällä sadistilla Le sadique au sourire si doux ellauri211.html on line 2: ad> ellauri211.html on line 24: ad> ellauri211.html on line 44: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0f/First_issue_of_the_Reader%27s_Digest%2C_February_1922.png" style="float:left;width:20%;padding:1em" /> ellauri211.html on line 48: Reader's Digest sai alkunsa New Yorkin Greenwich Villagessa 1920-luvun alussa, kun William Roy DeWitt Wallace (1889–1981) ja hänen vaimonsa Lila Bell Wallace alkoivat julkaista muista lehdistä valikoimiaan juttuja yksissä kansissa. Pian he perustivat Reader's Digest Association -nimisen yrityksen New Yorkin lähellä sijaitsevaan Pleasantvilleen. ellauri211.html on line 52: Lehden toimituksellinen sävy on aina korostanut myönteisyyttä ja lämmintä huumoria. Wallacen pariskunta ei käyttänyt lehteä tehdessään lainkaan lukijatutkimuksia vaan valitsi lehden aineiston omien mieltymystensä mukaan. Lukijatutkimukset tulivat käyttöön vasta 1970-luvulla, kun perustajapariskunta luovutti lehden teon nuoremmille. Reader’s Digestia on koko sen olemassaolon ajan kritisoitu konservatiivisuudesta ja amerikkalaisuudesta. Esimerkiksi kylmän sodan vuosina lehden kansainvälisissä painoksissa, muun muassa Valituissa Paloissa, tuotiin usein esiin kommunisti- ja sosialistimaiden yhteiskunnallisia ongelmia. Kalutut on länkkäreiden parhaita propaganda-aseita seppoiluun taipuvaisten turveloiden parissa. ellauri211.html on line 54: Samalla kun Reader’s Digestin kieliversioita on lakkautettu joistakin länsimaista, muun muassa Tanskasta vuonna 2005, yritys on perustanut uusia kieliversioita entisiin sosialistimaihin ja nouseviin Aasian maihin. Mutta Kiinan markkinoille suunnattu lehden versio lopetettiin kuitenkin yllättäen vuonna 2012, vain neljän ja puolen vuoden ilmestymisen jälkeen. Kiinalaisten länsinauru loppui lyhyeen. ellauri211.html on line 58: Reader's Digest on edelleen, kaikki kieliversiot yhteen laskien, maailman luetuin yleisaikakauslehti. Vaikka suomalaisen Valittujen Palojen levikki ja lukijamäärä on 2000-luvulla laskenut nopeasti muiden yleisaikakauslehtien tapaan, ainakin vielä vuonna 2012 sen 178 000 kappaleen levikki oli kielialueen asukasmäärään suhteutettuna Reader’s Digest -lehtien suurin. Suurimmillaan Valittujen Palojen levikki oli 1990-luvun lopulla: 354 000 kappaletta. Vuonna 2014 lehden tarkastettu levikki oli 122 605. Noin 50 erikielisen Reader’s Digest -lehtiversion yhteinen levikki on noin 10 miljoonaa. ellauri211.html on line 79: Missä olet jumala kun maailma porsii? Täällähän minä pilvenlongalla uhkailemassa ikuisella kadotuxella ja lupailemassa yhtä pitkää onnea kiven takana. Markus Vilpponen on Tamminiemen helluntaiseurakunnan pastori. ellauri211.html on line 96: Koita arvata mikä näistä kolmesta vaihtoehdosta toteutuu. Oikein. Rei on yhä vaan osapuilleen 30v. ”Kimono päälle ja Shimura käteen, mars mars!” – komentaa kirjallisuustoimittaja Juha Roiha, Radio Suomi. ellauri211.html on line 104: (1) they be important targets in a large urban area of more than three miles in diameter, (2) they be capable of being damaged effectively by a blast, and (3) they are unlikely to be attacked by next August. Five cities made the list, the top four in order of priority were: ellauri211.html on line 119: view there is the advantage that Kyoto is an intellectual center for ellauri211.html on line 121: significance of such a weapon as the gadget. (Classified as an AA ellauri211.html on line 146: This incident began with the Japanese who were furious with the Chinese Resistance, and when Nanking, the capital of China, fell in December 1937, Japanese troops immediately massacred thousands of Chinese soldiers who had surrendered to them. The Japanese then rounded up about 20,000 Chinese youths and transported them by truck to the outside of the city walls, where they would be massacred there. Japanese troops then looted the city of Nanking and raped most of the city´s female population. ellauri211.html on line 148: During this time, the Imperial Japanese army killed between 40,000 and 300,000 people. This admittedly inexact number is the total number of civilians and soldiers killed. ellauri211.html on line 179: Mutta pientähän tää oli Stalingradiin verrattuna, jossa ryssät menettivät 850 000 nahkakuulaa kaatuneina, haavoittuneina tai vangittuina. Saksalaisten tappiot 400 000 kaatuneina, haavoittuneina tai vangittuina. Yhteensä noin 1 130 000 kaatuneina, haavoittuneina tai vangittuina. Mutta nää on nyt vaan tollasia pallokenttälukuja, luupallojen tarkka määrä kummallakin puolella jää hämäräxi. Silti ei ehkä ihme että ryssät juhlii tätä verilöylyä vieläkin. Juhlisivat sakutkin jos olisivat voittaneet. ellauri211.html on line 201: Je crois que l´art est la seule forme d´activité par laquelle l´homme en tant que tel se manifeste comme véritable individu. Par elle seule, il peut dépasser le stade animal, parce que l´art est un débouché sur des régions où ne domine ni le temps, ni l´espace. ellauri211.html on line 301: Tämän kirjan pitäisi olla alaotsikon mukaisesti rakkauskertomus. Panu Rajalan pitäisi kirjoittaa ”elämästään Katri Helenan kanssa hellän suorasukaisesti, itseään säästämättä, vailla kaunaa ja katkeruutta, muistaen kaiken kauniin, murheen ja tuskankin tunnustaen”. Pah. Suorusukaisuutta löytyy, mutta varsinkin löytyy kaunaa ja katkeruutta. Kauneus kääntyy nopeasti murheeksi ja ainakin tämän lukijan osaksi tuli tuska. Jos omahyväisyydellä on nimi, se voisi olla Panu Rajala. Kustantaja ei ainakaan säästele ylisanoissa, mainiten Rajalan ”maamme luetuimmaksi elämäkertakirjailijaksi”. Tämän lukijan mielestä hän tuntuu olevan ainakin omasta mielestään maamme tuotteliain ja laadukkain kirjailija. Painosten kuninkaaksi häntä ainakin voi tituleerata, onhan aiemmasta paljastuskirjasta Enkeli tulessa otettu liki 10 painosta. Lavatähti ja kirjamies on alusta alkaen asenteellinen teos. Rajalalle viihdetaiteilijuus ei merkitse mitään. Hän onnistuu väheksymään pitkän uran tehnyttä tähteä, teki tämä mitä hyvänsä. Vain kansanmusiikista ja -runoudesta vaikutteita ottava levytys saa kirjamiehen hyväksynnän. Kirjamiehen maailmankuvaan ei sovi, ettei lavatähti lue romaaneja. Henkisen kasvun ja tuonpuoleisesta elämästä kertovat teokset hän leimaa hömpäksi ja viiden pennin aforismeiksi. Rajalan mielestä Katri Helena ei pärjää viisaiden kulttuuri-ihmisten parissa. Kukapa viihtyisi seurassa, joka katsoo alaspäin. Oman täydellisyyden kirjamies muistaa tuoda esille. Hänen erehdyksensä ovat inhimillisiä, jotka miehelle sallittakoon. Hän myöntää ehdollisesti saattaneensa tai taitaneensa tehdä sitä tai tätä, ja sitten ihmettelee, kun toisella on eri näkemys asioista. Hän on rehellinen kun tähti on tekopyhä. Hänen työnsä ovat kulttuurihistoriallisesti tärkeää, tähden henkistä onanointia. Miehen itsetuntoon taitaa koskea olla avec, harvemmin ensisijaisesti kutsuttu. ellauri211.html on line 308: adelivery.fi/img/658/7b74602bfa114de0a6b99e33e37d479f.jpg.webp" /> ellauri213.html on line 2: ad> ellauri213.html on line 24: ad> ellauri213.html on line 35: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/b/b7/Encanto_juliste.jpg/250px-Encanto_juliste.jpg" width="100%" /> ellauri213.html on line 41: Taneli Kivipukin nahaton kalu huojuu jäykkänä kaverin päästyä ulos housuista alta aikayxikön. Tina Herzberg, mantelisilmäinen nähtävästi sekin, huokailee altavastaajana. "Pian mies oli alasti ja penis seisoi." Snart blottades ollonet. Nääh, det var ju blottat från första början. "Hiän näki ensi kertaa (LOL) miehen lujan penixen ja tunsi kostuvansa." Kiinalainen huora oli kauniimpi kuin kuolema mutta Taneli ei vääränrotuiselle luovuttanut Israelin siementä. Se sai vaan hifistellä ohuen polyesterin läpi Tanelin ståkukia. Rikollisen keskustelun ja pöydänalushiplauxen jälkeen Tanelilla seisoi yhä. Kinkku hoiteli jo nuijaa seuraavaa. Gimmelin alkup vedos 20v takaa on parempi kuin Ripsipiirakan 13v takainen säälittävä coveri. ellauri213.html on line 110: Ääniraidan suosikki We Don't Talk About Bruno, jonka numerot nappasivat Billboard Hot 100 -listan neljännen sijan, ansaitsee nyt samanlaista tunnustusta kuin Frozenin Let it Cum ja Aladdin 's Luotathan. Samaan aikaan Encanto -aiheiset meikkioppaat ja satunnaiset psykoanalyysit Madrigal-perheen voimista saavat jopa miljardeja katselukertoja TikTokissa. Tämä artikkeli keskittyy viiteen tärkeimpään oppituntiin, joita nämä keskustelut korostavat. ellauri213.html on line 112: Kun päähenkilömme Mirabel kertoi meille perheensä maagisista voimista kappaleen The Family Madrigal kautta, hänet esiteltiin myös vastahakoisena ulkopuolisena, joka katsoi sisään. Toisin kuin hänen rekkalesbo sisarensa Luisa tai hänen vauvapäinen ellauri213.html on line 113: Esimerkiksi, koska Julieta Madrigal on vanhin kolmos, hän luonnollisesti otti suurimman osan velvollisuuksista ja sai "lahjan" parantaa muita nälästä päivittäisen aterioiden valmistuksen avulla. Hänen lapsensa puolestaan saivat samanlaisia lahjoja hyväntahtoisuudesta ja palvelusta: Luisalle supervoimaa ja Isabelalle kyvyn loihtia täydellinen herbaario. ellauri213.html on line 122: 6 syytä mixi Embotellado on paras Disney filmi ever: 1) sankari ei ole super eikä oikeastaan tee koko aikana mitään merkillistä. 2) Pätkässä ei ole pahista. Mummun pärmänttäyskin osoittautuu puolustettavaxi. 3) Kehenkään ei satu pahasti paizi Pedroon, eikä silläkään herkutella. 4) Hullunkurisen veikeitä vekkuleita on suhteellisen vähän. 5) On paljon tyyppejä mutta kukaan ei ole erityisen tärkeä. 6) Taika on täysin maallista, ize asiassa sivuasia. ellauri213.html on line 133: Riku Korhosen lääkäriromaani on väärällään kaikenlaisia vätyxiä ja misfittejä. Mutta samaa voi sanoa Embotelladosta! Mitä Waltin pullon henki tällä kertaa meille opettaa? ellauri213.html on line 136: Yksi Encanton ilmeisimmistä viesteistä on meedioiden tärkeys. Suurin osa elokuvan ongelmista johtuu siitä, että porukat valehtelevat. Jos Madrigalit olisivat olleet halukkaampia puhumaan edes vaihteexi totta, suuri osa elokuvasta olisi voitu välttää, ehkä kaikki. Mutta ei. ellauri213.html on line 138: Ihmiset voivat kyllä aina ongelmitta laittaa izensä numero uunoxi. Pääongelma elokuvassa on mommon usko siihen, että Madrigal-perheen velvollisuus on käyttää etulyöntiasemaansa muiden ympärillä olevien eheytyxeen ja että Encanton kaupungin asukkaat olisivat tärkeä asiakaskunta. ellauri213.html on line 147: Paras on hyvän vihollinen sanoi Fred Karlssonkin ja teki paljon sekulia. Määrä muuttuu laaduxi, kaiffarit! ellauri213.html on line 198: Pathological Demand Avoidance can be made following the ellauri213.html on line 201: ads/2020/07/What-are-demands-Julia2.jpg.png?resize=768%2C541&ssl=1" /> ellauri213.html on line 204: Let’s first look at direct demands. Direct demands are requests or questions made by other people or situations – such as ‘put your shoes on’, ‘sit here and wait’, ‘pay this bill’ or ‘would you like a drink?’. In addition to these more obvious direct demands, there’s a whole raft of indirect and internal demands, including: ellauri213.html on line 206: Time – time is an additional demand on top of the demand itself ellauri213.html on line 208: Plans – advance planning may lead to increased anxiety as the time/date for ‘the plan’ nears, but equally the intolerance of uncertainty that is a key factor in PDA may make ‘spur of the moment’ activities tricky … ellauri213.html on line 212: Decisions – sometimes knowing a decision has to be made makes it a demand, or ‘options paralysis’ may set in if there are too many possibilities ellauri213.html on line 226: Sensory overload & sensory integration difficulties ellauri213.html on line 243: Augustine and Thomas Aquinas had formulated the view that whoever deliberately took away the life given to them by their Creator showed the utmost disregard for the will and authority of God and jeopardized their salvation, encouraging the Church to treat suicide as a sin. By the early 1960s, however, the Church of England was re-evaluating its stance on the legality of suicide, and decided that counselling, psychotherapy and suicide prevention intervention before the event took place would be a better solution than criminalisation of what amounted to an act of despair in this context. ellauri213.html on line 246: The standing adjudication in English common law is that, as dying is an inevitable consequence of life, the right to life under the Convention necessarily implies the obligation to let nature take its course. Everyone has the right to die slowly, painfully and horribly. ellauri213.html on line 248: Girlguiding (Peukaloiset) is the operating name of The Guide Association, previously named The Girl Guides Association and is the national guiding organisation of the United Kingdom. It is the UK's largest girl-only youth organisation. Girlguiding is a charitable organisation. Founded 1910 by Robert Baden-Powell in bulging shorts and Agnes Baden-Powell in mini skirts, Girlguiding is a member of World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) - the largest women's organisation in the world ellauri213.html on line 249: International camps are a chance to really immerse yourself in an adventure abroad. At these events, you'll get to see incredible locations - recent events have been hosted in Iceland, Japan and the USA! And in UK - you don't need a passport to go if you got a British one! ellauri213.html on line 251: You join together with thousands of other members for a set programme reflective of the host country’s culture and customs. As well as a huge closing ceremony. This event is for members aged 16 to 22. Sadly the next World Scout Moot in 2022 has been cancelled, but we hope this will take place again in 2025. We hiked, swam, explored one another and ate our shorts becoming really great friends. Learned how to give support during the Ukraine conflict. The 25th World Scout Jamboree will take place in 2023 in South Korea. Lieköhän yhtään venäläisiä kaukopartiolaisia kuzuttujen joukossa? ellauri213.html on line 253:

adding:1pt"> ellauri213.html on line 254: In 1908, Baden-Powell's book Scouting for Boys came out in Russia by the order of Tsar Nicholas II. It was called Young Scout (Юный Разведчик, Yuny Razvedchik). On April 30 [O.S. April 17] 1909, a young officer, Colonel Oleg Pantyukhov, organized the first Russian Scout troop Beaver (Бобр, Bobr) in Pavlovsk, a town near Tsarskoye Selo, St. Petersburg region. In 1910, Baden-Powell visited Nicholas II in Tsarskoye Selo and they had a very pleasant conversation, as the Tsar remembered it. In 1914, Pantyukhov established a society called Russian Scout (Русский Скаут, Russkiy Skaut). The first Russian Scout campfire was lit in the woods of Pavlovsk Park in Tsarskoye Selo. A Russian Scout song exists to remember this event. Scouting spread rapidly across Russia and into Siberia, and by 1916, there were about 50,000 Scouts in Russia. Nicholas' son Tsarevich Aleksei was a Scout himself. ellauri213.html on line 256: With the advent of communism after the October Revolution of 1917, and during the Russian Civil War from 1917 to 1922, most of the Scoutmasters and many Scouts fought in the ranks of the White Army and interventionists against the Red Army. ellauri213.html on line 258: In Soviet Russia the Scouting system started to be replaced by ideologically-altered Scoutlike organizations, such as "ЮК" ("Юные Коммунисты", or young communists; pronounced as yuk), that were created since 1918. There was a purge of the Scout leaders, many of whom perished under the Bolsheviks. Those Scouts who did not wish to accept the new Soviet system either left Russia for good, like Pantyukhov and others, or went underground. However, clandestine Scouting did not last long. On May 19, 1922 all of those newly created organizations were united into the Young Pioneer organization of the Soviet Union, which existed until 1990. From that date, Scouting in the USSR was banned. ellauri213.html on line 262: The organization then went into exile, and continued in many countries where fleeing White Russian émigrés settled, establishing groups in France, Serbia, Bulgaria, Argentina, Chile, and Paraguay. A much larger mass of thousands of Russian Scouts moved through Vladivostok to the east into Manchuria and south into China. ellauri213.html on line 270: The Scout movement began to reemerge and was reborn within Russia in 1990, when relaxation of government restrictions allowed youth organizations to be formed to fill the void left by the Pioneers, with various factions competing for recognition. Some former Pioneer leaders have also formed Scout groups, and there is some controversy as to their motivations in doing so. ellauri213.html on line 282: In addition, there are USA Girl Scouts Overseas in Moscow, serviced by way of USAGSO headquarters in New York City; as well as Cub Scout Pack 3950 and Boy Scout Troop 500, both of Moscow, linked to the Direct Service branch of the Boy Scouts of America, which supports units around the world. There are also British Girl Guides served by British Guides in Foreign Countries in Sakhalin. ellauri213.html on line 284: The Scout Motto is Будь готов (Bud' Gotov, Be Prepared in Russian. The Russian noun for a single Scout is Скаут, but can alternately be Разведчик or Навигатор depending on the organization. As Разведчик also carries the connotation of spy, now often perceived as negative in the post-Soviet period, many now refer to themselves as Скаут or Навигатор, the more neutral term for the original meaning, an advance party sent to reconnoiter the terrain, similar to pathfinder or explorer. ellauri213.html on line 286: Rainbows (regrettable choice of name, in hindsight) is for all girls aged four to seven (five in some areas). We play loads of fun games and do activities and challenges and a few times we get badges – Matilda, Rainbow. Rainbows learn by doing – they get their panties dirty, do sports, arts and crafts and play games. Being a Rainbow is all about having the space to try new things. Through taking part in a range of different activities with girls their own age, Rainbows develop self-confidence and make lots of new friends. ellauri213.html on line 288: My daughter Nancy, who has Asperger's syndrome, has been a Rainbow for over a year and she loves it, especially as many special schools and autism youth groups are boy-dominated. Rainbows gives Nancy something shared to discuss with friends at school. It's also good for her to see girls doing all sorts of activities because boys commenting sleazily on her doing things that aren't stereotypically girly can upset her. The sleepovers are especially amazing! And it's not just Nancy who benefits. Rainbows are supported by a group of highly trained, inspirational leaders who explore the girls, challenge themselves and have fun. ellauri213.html on line 290: When a girl nears the end of her time at Rainbows, she can continue her adventure at Brownies (another unlucky choice of name) - our section for girls aged seven to ten. ellauri213.html on line 294: The girls didn't know much about the event beforehand, but Amelia was most excited about sleeping with the Big Top, Meghan couldn't wait to learn some tricks, while Abigail, Darcey and Ellie were looking forward to trying out some new adventurous group activities. We then enjoyed a very funny magic show, sucking our own magic wands and balloon creatures. Darcey and Aayla said they 'liked playing fun games with the Rainbows on the inflatables' which we did next. ellauri213.html on line 300: Samantha Karen Fox (born 15 April 1966) is an English pop singer and former glamour model from East London. She rose to public attention aged 16, when her mother entered her photographs in an amateur modelling contest run by The Sunday People tabloid newspaper. After she placed second in the contest, she received an offer from The Sun to model topless on Page 3, where she made her first appearance on 22 February 1983, at the tender age of 17, sporting huge balloons already then. She continued to appear on Page 3 until 1986, becoming the most popular pin-up girl of her era, as well as one of the most photographed British women of the 1980s. She looked like a fox with balloons glued up front. Never liked her face anyway. ellauri213.html on line 303: LET OFF AGAIN! Smirking Katie Price DODGES JAIL over ‘gutter s*g’ text to Kieran Hayler’s fiancee. The 44-year-old was instead handed an 18-hole community order, ellauri213.html on line 304: 170 hours unpaid work and told to pay £1,500 costs. Katie Price has been known on the celebrity circuit for many years, starting out her career as a glamour model before becoming a TV personality, author and OnlyFans content creator. Katie has five children: her eldest Harvey, Princess, Junior, Buddy and Jett. She was married to Peter Andre from 2005-2009, Alex Reid from 2010-2012 and Kieran Hayler from 2013-2021. She was most recently dating Love Island star Carl Woods until their split. Michelle contacted Sussex Police on Friday to complain that Katie — mum to two of Kieran’s children — had sent him a tirade of abuse which was aimed at her. Close sources said the text branded Michelle a “c*ing w*e piece of s*” and a “gutter s*g.” The ex-glamour model, who smiled as she left the dock today, could have been jailed for a maximum of five years for breaching the restraining order. BUSINESS AS USUAL Katie Price says she’s ‘so lucky’ after dodging jail over ‘gutter s*g’ text – as she reveals she’s landed a Girlguiding travel show. ellauri213.html on line 306: ads/2022/06/NINTCHDBPICT000742559912.jpg?w=670" height="300px" /> ellauri213.html on line 307: ads/2020/04/LL012_Yellow.jpg" height="300px" /> ellauri213.html on line 317:

Glamour halfways clothed. Never eat anything bigger than your head. Melonit ovat Linzin karusellin päädystä. ellauri213.html on line 327: ads/2020/09/Leila-montage.jpg" width="100%" /> ellauri213.html on line 329: TWA flight 741 was one of three planes successfully hijacked by the Popular Front for the Liberation of Palestine that day — the hijacking of an El Al plane was foiled by the onboard sky marshals. At the time, I was a 14-year old foreskinned kid living in Trenton, New Jersey, whose only care was how the Baltimore Orioles were doing. This event changed my life, as well as the lives of the other 350 people who were on those planes. Mostly for the better, we became instant celebrities. Imagine the horror and disgust that I, my family and other hijack victims experienced when we read that Leila Khaled, one of the hijackers directly involved in the 1970 attacks, had been invited by San Francisco State University to address a forum on Gender, Justice and Resistance. Ms. Khaled is a convicted terrorist. She has paid her debt to society. She is a member of the PFLP. She is a symbol not of justice and resistance, but of wanton terrorism and death. Khaled spent only a few days in jail. After her failed hijacking of the El Al plane, she was transferred by the Israeli sky marshals to the British police and released in exchange for hostages when a fifth plane was hijacked to secure her freedom. ellauri213.html on line 331: Had Khaled ever apologized for her role in the hijackings or taken steps to show that she is committed to nonviolent efforts to achieve her desired end of driving the invasive Israeli species from her land, I would not object to her speaking at San Francisco State. People who genuinely learn often make the best teachers. But even after 50 years, Khaled has never expressed remorse or disavowed her actions or those of her comrades. Neither have I for 3000 years of Israeli mass murder of poor Philistines, so there! Never forget, never learn! ellauri213.html on line 333: The most distressing and disheartening thing, 50 years after this horrible experience, is that the Western world (including us middle easterners) has not eradicated this type of terrorism. As recently as January 2020, the PFLP (through Palestinian NGOs) received financial support of millions of dollars from European countries, the United States, Canada, Japan, UN-OCHA and UNICEF. That money should have come to us instead! We know how to handle capital after all, got the talent for it. ellauri213.html on line 335: In theory, San Francisco State University President Lynn Mahoney is correct in stating that a university is a place where different ideas are presented, discussed and analyzed so that individual conclusions can be drawn. But does that justify giving an unrepentant terrorist a forum to address the students? What will she teach them? The proper way to hijack an aircraft, based on her success in 1969, and what mistakes to avoid based on her failure in 1970? When I was a student in university, I often faced new ideas that ran contrary to my beliefs. But these perspectives were presented by knowledgeable, respectable academics. Some were Nobel Prize winners. None were terrorists. Most of them were Jews. ellauri213.html on line 344: Sigonella incident oli todella röyhkeää öykkäröintiä jenkkiporukoilta Italian maaperällä. "Pilots on board the U.S. and Italian jets exchanged colorful epithets over the radio about their respective intentions, family heritage, and sexual preferences." Ja nyt ne ovat täällä. Amer. jalkaväkipataljoona harjoittelee öykkäröintiä Suomessa. Voi perkele. Amer. rotinkaiset kovaäänisesti mongertaen haukkuivat Suomea seiskan raitiovaunussa. Seiska ajaa nyt Käpylään. Sekin vielä. ellauri213.html on line 352: Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintamaa (PLF) edustavaa miestä kaappasi Egyptin rannikon edustalla italialaisen valtamerilaivan MS Achille Lauron hänen purjehtiessaan Aleksandriasta Ashdodiin , Israeliin . Kaappaajat murhasivat 69-vuotiaan amerikkalaisen juutalaisen miehen pyörätuolissa, Leon Klinghofferin, ja hänet heitettiin yli laidan. Kaappaus aiheutti "Sigonella-kriisin". Abbasin mukaan Arafat oli lähettänyt hänet vakuuttavan argumentointityylinsä vuoksi, että neljä palestiinalaista oli saanut paniikkikohtauksen käynnistämään kaappauksen ja että hänen yksinään oli ratkaiseva rooli matkustajien vapauttamisessa. Seuraavana päivänä, 13. lokakuuta, Yhdysvallat esitti protestin Italian salliessa Abbasin lähteä ja pyysi myös hänen luovuttamistaan Jugoslaviasta (joka tunnusti diplomaattisesti PLO:n). Lokakuun 14. päivään mennessä Tanyug, Jugoslavian lehdistötoimisto ja PLO:n virkamiehet Jugoslaviassa ilmoittivat, että Abbas oli lähtenyt Jugoslaviasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se julisti "äärimmäisen pettymyksen" siitä, että Jugoslavian viranomaiset olivat evänneet heidän pyyntönsä. Vaikka Youssef Majed Molqi (kaappaaja, joka ampui Klinghofferin) sai yhden ryhmän pisimmistä tuomioista, tuomioistuin mainitsi lieventävänä seikkana hänen lapsuutensa olosuhteet väkivallan ympäröimänä palestiinalaispakolaisleirillä. Vuoden 1988 lehdistötilaisuudessa Algeriassa Abbas tarjosi toisenlaisen selityksen Klinghofferin kuolemalle "Ehkä hän yritti uida kotiin." Vuonna 1994 Saddam Hussein antoi Abbasille turvapaikan Irakissa. Abbas (syntynyt Syyrian pakolaisleirillä) sai uuden kotinsa Gazaan (sen jälkeen, kun hänelle myönnettiin armahdus vuonna 1996 Oslon rauhansopimusten vuonna 1993 allekirjoittamisen mukaisesti). Hänestä tuli Palestiinan kansallisneuvoston edustaja. Maanantaina 14. huhtikuuta 2003 Irakin sodan aikana Yhdysvaltain erikoisjoukot vangitsivat Abbasin Bagdadin laitamilla Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietojen perusteella. Lokakuussa 2002 presidentti George W. Bush oli syyttänyt Irakia siitä, että se oli "tarjonnut turvasataman" Abbasille ja esitti tämän toisena perusteena sotilaalliselle toimille. (Toinenhan oli se asepiilovedätys.) Maanantaina 8. maaliskuuta 2004 Abbas, 55, kuoli "luonnollisiin syihin" (hapenpuute tai verenkiertohäiriö) ollessaan amerikkalainen vanki irakilaisvankilassa Bagdadin ulkopuolella. ellauri213.html on line 373: Kaliningrad ellauri213.html on line 375: The settlement of modern-day Kaliningrad was founded in 1255 on the site of the ancient Old Prussian settlement Twangste by the Teutonic Knights during the Northern Crusades, and was named Königsberg in honor of King Ottokar II of Bohemia. A Baltic port city, it successively became the capital of the State of the Teutonic Order, the Duchy of Prussia (1525–1701) and East Prussia. Königsberg remained the coronation city of the Prussian monarchy, though the capital was moved to Berlin in 1701. From 1454 to 1455 the city under the name of Królewiec belonged to the Kingdom of Poland, and from 1466 to 1657 it was a Polish fief. ellauri213.html on line 377: Mikhail Ivanovich Kalinin, known familiarly by Soviet citizens as "Kalinych", was a Soviet politician and Old Bolshevik revolutionary. He served as head of state of the Russian Soviet Federative Socialist Republic and later of the Soviet Union from 1919 to 1946. From 1926, he was a member of the Politburo of the Communist Party of the Soviet Union. Born to a peasant family, Kalinin worked as a metal worker in Saint Petersburg and took part in the 1905 Russian Revolution as an early member of the Bolsheviks. During and after the October Revolution, he served as mayor of Petrograd. After the revolution, Kalinin became the head of the new Soviet state, as well as a member of the Central Committee of the Communist Party and the Politburo. Kalinin remained the titular head of state of the Soviet Union after the rise of Joseph Stalin, but held little real power or influence. He retired in 1946 and died in the same year. ellauri213.html on line 379: Königsberg was the easternmost large city in Germany until World War II. The city was heavily damaged by Allied bombing in 1944 and during the Battle of Königsberg in 1945; it was then captured by the Soviet Union on 9 April 1945. The Potsdam Agreement of 1945 placed it under Soviet administration. The city was renamed to Kaliningrad in 1946 in honor of Soviet revolutionary Mikhail Kalinin. Since the dissolution of the Soviet Union, it has been governed as the administrative centre of Russia's Kaliningrad Oblast, the westernmost oblast of Russia. ellauri213.html on line 381: The original German population fled or was expelled towards the end of World War II, when the territory was annexed by the Soviet Union, and in the following few years. In October 1945, only about 5,000 Soviet civilians lived in the territory. Between October 1947 and October 1948 approximately 100,000 Germans were forcibly moved to Germany [clarification needed], and by 1948 about 400,000 Soviet civilians had arrived in the Oblast. ellauri213.html on line 383: Today the overwhelming majority of Kaliningrad's residents are Russians settled after 1945. A minority of the population are from other Slavic ethnic groups, including Belarusians and Ukrainians. Kaliningrad today is also home to small communities of Tatars, Germans, Armenians, Poles, and Lithuanians. ellauri213.html on line 385: Poland and the Russian Federation have an agreement whereby residents of Kaliningrad and the Polish cities of Olsztyn, Elbląg and Gdańsk may obtain special cards permitting repeated travel between the two countries, crossing the Polish–Russian border. As of July 2013, Poland had issued 100,000 of the cards. That year, the influx of Russians visiting Poland to shop at the Biedronka and Lidl supermarkets was novel enough to be featured in songs by musical group Parovoz. ellauri213.html on line 387: As a major transport hub, with sea and river ports, the city is home to the headquarters of the Baltic Fleet of the Russian Navy, and is one of the largest industrial centres in Russia. It was deemed the best city in Russia in 2012, 2013, and 2014 in Kommersant's magazine The Firm's Secret, the best city in Russia for business in 2013 according to Forbes, and was ranked fifth in the Urban Environment Quality Index published by Minstroy in 2019. Kaliningrad has been a major internal migration attraction in Russia over the past two decades, and was one of the host cities of the 2018 FIFA World Cup. ellauri213.html on line 414: Once described as “the empress of terror”, Fusako Shigenobu founded the Japanese Red Army, a radical leftist group that carried out armed attacks worldwide in support of the Palestinian cause. ellauri213.html on line 421: ads/2019/02/z-fusako-shigenobu-e9878de4bfa1-e688bfe5ad90.jpg" /> ellauri213.html on line 429: Abu Nidal kuoli saamiinsa 1–4 ampumahaavaan Bagdadissa elokuussa 2002. Palestiinalaiset lähteet uskoivat tappokäskyn tulleen Saddam Husseinilta sen jälkeen kun hänelle esitettiin todisteet Nidalin osuudesta Irakin hallinnon syrjäyttämissuunnitelmiin. Irakin sisäinen turvallisuuspalvelu oli luultavasti Nidalin murhan takana. Abu Nidal oli yksi maailman etsityimmistä miehistä. Hänen uskotaan olleen mukana järjestämässä satoja ihmisiä tappaneita iskuja pariinkymmeneen eri maahan, vaikka Irakin hallitus väitti Nidalin kuolleen oman käden kautta. The Guardian kirjoitti Nidalista tämän kuoleman paljastettuaan: ”Hän oli patriootti, samanniminen kuin vihreen talon jenkin ruskee jeeppi. Hän palveli vain itseään, vain omia kieroutuneita tarpeitaan, jotka ajoivat hänet kammottaviin rikoksiin. Hän oli palkkasoturien palkkasoturi.” Tää oli takuulla taas länsipropagandaa. ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), ads/2020/01/17093609/Narco3-1024x857.jpg">Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), Mary Bell (pedocide), ads/2020/06/IMG_3364.jpeg">Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), ads/2019/01/1120_nws_ocr-l-mansonimpact-131.jpg?w=1860">Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), Ching Shih (pirate), ads/2018/09/Anna-Delvey-27.jpg">Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), ads/2014/04/PA-4891398.jpg">Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), ads/2016/11/phoolan-devi.jpg">Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), ads/2021/02/Jennifer_Pan_photo.jpg">Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, ads/2019/02/Caril-Ann-Fugate-3-e1549989521558.jpg">Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), ads/2013/05/Sada_Abe2-300x216.jpg">Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), ads/sites/4/2018/05/Elizabeth-Lulu.jpg">Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), adi-Jaradat-hairstyle-3.jpg">Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), ads/2015/02/Hayat-Boumeddiene.jpg">Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin), Marie Manning (Mörderin), Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), adesse-6697232c-967a-4a07-92ab-261ce07907c-resize-750.jpeg">Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber), etc. etc.. ellauri213.html on line 436: Sinedu Tadesse September 25, 1975 – May 28, 1995) was a junior at Harvard College who stabbed her roommate, Trang Phuong Ho, to death, then committed suicide. The incident may have resulted in a variety of changes to the administration of living conditions at Harvard. Tadesse is buried at the Ethiopian Orthodox Cemetery, Addis Ababa, Ethiopia. When Tadesse entered Harvard, she earned below-average grades, and was told that this would prevent her from attending top-ranked medical schools in the U.S. She made no friends, remaining distant even from relatives she had in the area. Tadesse sent a form letter to dozens of strangers that she picked from the phone book, describing her unhappiness and pleading with them to be her friend. One woman responded to the letter but became alarmed by the bizarre writings and recordings Tadesse sent her in return; she had no further contact with Tadesse. Another woman found the letter obnoxious and sent it to a friend who worked at Harvard to review. ellauri213.html on line 438: After her freshman year, her roommate told her she was going to room with someone else. For her second and third years, Tadesse roomed with Trang Ho, a Vietnamese student who was well liked and doing well at Harvard, and Tadesse was obsessively fond of her. Tadesse was very needy in her demands for attention and became angry when Ho began to distance herself in their junior year. Tadesse apparently reacted with despair when Ho announced her decision to room with another group of girls their senior year, and the two women stopped speaking with each other after that. Tadesse purchased two knives and rope in advance. On May 28, 1995, Tadesse stabbed her roommate Ho 45 times with a hunting knife, killing her. Tadesse then hanged herself in the bathroom. ellauri214.html on line 2: ad> ellauri214.html on line 24: ad> ellauri214.html on line 48: Sovjetiska Världsfreden hamnade bakom skjul i Sibbo. ellauri214.html on line 62: J. K. Rowling has lived atop a pyramid of admiration for many years. However, after learning the truth about the author, many fans have become ashamed they ever supported Rowling. Rowling’s books are not inclusive and the minorities that are included are either used to satisfy a diversity quota or fulfill a stereotype. Come to think of it, ALL types in the Potter series are stereotypes. It all becomes too obvious when they have no superpowers. ellauri214.html on line 64: In an obvious parallel with the Potter books, The Casual Vacancy is populated by a huge cast of mean, unsympathetic, small-minded folk. "This novel for adults is filled with a variety of people like Harry’s aunt and uncle, Petunia and Vernon Dursley: self-absorbed, small-minded, snobbish and judgmental folks, whose stories neither engage nor transport us.” — Michiko Kakutani, USA:n Toini Havu. ellauri214.html on line 66: J. K. Rowling’s first adult novel The Casual Vacancy stirred a ruckus within Sikh Community after its publication leading to the involvement of SGPC and its head showing concern with the negative portrayal of Sikh characters in the novel. Rowling defends the novel by her theory of ‘corrosive racism’ after her ‘vast amount of research’ in Sikhism. The chapter explores diasporic Sikh identity through the character of Sukhvinder who though dyslexic is stifled by her mother and harassed by her classmate Fats through slanderous remarks targeting her Sikh identity. Though Sukhvinder resorts to self-torture after undergoing racism, she emerges victorious like a brave Sikh by her self-determination and emerges a heroine by helping everybody in Britain. The chapter applies Teun A. van Dijk’s racist discourse and post-colonial theories specifically Homi Bhabha’s hybridity of cultures, Jacques Rancière’s distribution of the sensible hinting at the redistribution of identities to make invisible diaspora visible and inaudible audible and Gayatri Spivak’s theory of the subaltern to prove that the Sikh diaspora remains in Charhdi Kala (higher state of mind) even in tough situations. The chapter concludes that though British Sikh diaspora undergoes racialism leading to identity crisis, Sikhs finally find resolution through Sikh identity model Sukhvinder who, treading the footsteps of Sikh heroes like Bhai Kanhayia, becomes a heroin addict by risking her life to save Robbie and by helping all in the novel. ellauri214.html on line 68: The Shiromani Gurdwara Parbandhak Committee (abbr. SGPC; "Supreme Gurdwara Management Committee") is an organization in India responsible for the management of gurdwaras, Sikh places of worship in three states of Punjab, Haryana, and Himachal Pradesh and union territory of Chandigarh. SGPC also administers Darbar Sahib in Amritsar. ellauri214.html on line 70: In response to a Twitter post about how COVID-19 has been affecting people who menstruate, Rowling wrote, “‘People who menstruate.’ I’m sure there used to be a word for those people. Someone help me out. Wumben? Wimpund? Woomud?”. In this post, Rowling mocks trans people by insinuating that women who do not have a period are not real women. This tweet not only offended trans women who do not have periods, but also cisgender women born with medical conditions that prevent them from having a period, older women who have gone through menapause, and transgender men who still menstrate. Rowling has continued to bash transgender people by comparing hormone therapy to gay conversion therapy and tweeting articles arguing that transitioning is a medical experiment. Many have called Rowling out on her transphobia, and some have attempted to educate her on transgender issues and the difference between sex and gender. However, the author has not been receptive to these comments, and continues to deny that she is transphobic. Rowling’s transphobia has prompted Harry Potter actors Daniel Radcliff (Harry Potter), Emma Watson (Hermionie Granger), Rupert Grint (Ron Weasley), Bonnie Wright (Ginny Weasley), and Evanna Lynch (Luna Lovegood) to show their support for the transgender community. The only actor staunchly standing on her side is Tom Veladro (Voldemort). Oops, I shouldn't have said the name. ellauri214.html on line 72: Though Rowling’s transphobia has been publicized the most, fans have also begun to notice prejudice in her writing. Very few people of color are featured in J. K. Rowling’s books, and those that are have few lines and no detailed story arcs. One of the people of color given more thought was Cho Chang, Harry Potter’s love interest who was first introduced in the third book, Harry Potter and the Prisoner of Azkaban. Rowling’s racism toward Asians and lack of knowledge of Asian culture is clearly evident from just the name Cho Chang, which is a mix of Korean and Chinese surnames. Korea and China have a longstanding history as political adversaries and each country has a distinct culture. While Rowling went to great efforts in creating a wonderfully immersive wizarding world, she gave no thought to what Cho’s ethnicity is. Cho was also sorted into Ravenclaw house, the school house for those of high intelligence, playing into a common stereotype of Asians. The only other Asian characters mentioned in the series are Indian twins Padma and Pavarti Patil. While Rowling appears to have given more thought to these characters, placing Padma in Ravenclaw and breaking the Asian stereotype by placing Pavarti in Gryffindor, she ultimately fails to adequately write Asian characters. While Pavarti, as a member of Harry Potter’s house, was given more depth than Cho or her sister, many South Asian fans were irritated by the girls’ dresses in the fourth movie, Harry Potter and the Goblet of Fire. The twins wore dull and unflattering traditional Indian attire, which many saw as a mockery of Indian culture. Cho herself wore an East Asian style dress in this movie which was a mix of different Asian styles. Rowling continued her habit of stereotyping Asians in the Fantastic Beast Movies, the first of which was released in 2016 and set in the 1920’s, several decades before the Harry Potter series. In this pre-series, the only Asian representation is displayed in the form of a woman who has been cursed to turn into a beast. Fans may remember the villain Voldemort’s pet snake, Nagini, who served him throughout the Harry Potter series. Fans were surprised to learn when watching The Crimes of Grindelwald, the second movie in the Fantastic Beasts series, that Nagini was not always a snake, but was actually a woman who had been cursed to turn into a snake. In the movie, Nagini, in human form, is caged and forced to perform in a circus. Though we do not know how Nagini came to meet Voldemort, we do know that she became his servant and the keeper of a wee snakelike portion of his soul. This is more than slightly problematic. Not only was Nagini the only Asian representation in the film, but she was also a half-human who was forced to serve an evil white man for a great part of her existence. Author Ellen Oh commented on Nagini’s inclusion in the film saying “I feel like this is the problem when white people want to diversify and don’t actually ask POC how to do so. They don’t make the connection between making Nagini an Asian woman who later on becomes the pet snake of an EEVIL whitish man.” ellauri214.html on line 74: J.K. Rowling did not limit herself to being racist, she also included anti-semitic stereotypes in her books. Many readers have noticed how the descriptions of the goblins in the Harry Potter series bear striking resemblance to anti-semitic stereotypes. The goblins are hooked-nosed creatures who work at the wizarding bank Gringotts and are obsessed with gold and money. ellauri214.html on line 76: J.K. Rowling has also included plenty of sexism in her writing, indicative of her internalised misogyny. Cho Chang was Harry Potter’s love interest throughout books 4 and 5. However, Cho was in a relationship with another student in the fourth book, and unfortunately this student was killed by Lord Voldemort at the end of the book. This leaves Cho rightfully distraught. Though still in emotional turmoil, she develops a crush on Harry and they begin dating. During their first kiss, Cho is crying because she is thinking of her dead boyfriend. Harry and Cho break up after multiple arguments later in the book. Later on in the series, Harry develops feelings for his best friend’s sister, Ginny Weasley. Rowling periodically writes how Harry prefers Ginny to Cho because Cho was too emotional after the death of her boyfriend. Harry preferred Ginny, who was stronger and could contain her emotions, supposedly because she had grown up with 6 brothers (no, 5, Ronny is a sissy). This comparison of the two girls demonstrates Rowling’s internalized feelings that women exist for the purpose of pleasing men. The thinly veiled idea that women who are too emotional or too much drama queens are not desirable is evident in Rowling’s writing. Fleur Delcore is another example of this feeling. Fleur is a student at a French wizarding school who competes against Harry in a difficult tournament in the fourth book. Fleur is part veela, who are magical beings of extreme beauty but can turn monstrous when angered. Fleur eventually marries Ron Weasley’s older brother, Bill. Hermionie, Harry’s other best friend, and Ginny constantly complain about Fleur. However, the only thing their animosity can be traced back to is that Fleur is a beautiful Frenchy woman and she is confident in that, whilst they are just snubnosed Brits. This further develops Rowling’s internalized misogyny. She views women who are confident in their beauty as annoying, and has the idea that women should seek male validation. Though these portions of the book were likely unintentional, speaking from personal experience, it has to be said that Rowling’s writing of women in her book have had a lasting effect on her female readers. ellauri214.html on line 80: The Casual Vacancy hit bookstores last week and drew mixed reviews. The Harry Potter author’s first adult book since the wizard franchise has caused some debate as it deals with such issues as child abuse, prostitution and drugs. Some British conservatives have described it as a liberal attack on their values. ellauri214.html on line 81: With talk of sex and drugs, the British author's first adult novel marks a turn away from her family-friendly series about a boy wizard. Some reviewers call her first book after the "Harry Potter" series an attack on conservatives, with one tabloid saying it presents "500 pages of relentless socialist manifesto masquerading as literature." ellauri214.html on line 83: But if fans are expecting a Harry Potter-like book, they’re in for a shock: The Casual Vacancy features some similar Harry Potter themes, such as morality and mortality, but that is where the comparisons end. The adjectives, for example, are of a different sort. ellauri214.html on line 84: It’s difficult to imagine the phrases “miraculously unguarded vagina” or “with an ache in his heart and in his balls” being found in the G-rated wizard novels, but they abound in the X-rated Casual Vacancy. In addition to the risque descriptions, many of the characters (teens especially) are troubled and one mother is a heroine addict. “I have a lot of real-world material in me, believe you me,” Rowling tells The New Yorker. “The thing about fantasy—there are certain things you just don’t do in fantasy. You don’t have sex with unicorns.” A good rule of thumb. They are horny but much too pointy for close comfort. ellauri214.html on line 86: Whereas Rowling’s shepherding of readers was, in the Harry Potter juvenile series, an essential asset, in The Casual Vacancy her firm hand can feel constraining. She leaves little space for the peripheral or the ambiguous; hidden secrets are labeled as hidden secrets, and events are easy to predict. We seem to watch people move around Pagford as if they were on Harry’s magical parchment map of Hogwarts. ellauri214.html on line 88: The Harry Potter series didn’t become a global phenomenon just because it was an exciting adventure, but because there was a real heart to it, characters who had both strengths and weaknesses, who struggled with their choices, much like Batman or Superman. Not so this time. Instead, “The Casual Vacancy” is a generally well-written book whose central theme is responsibility for those less fortunate, all the time imbued with ever-present British themes of class and notions of propriety. ellauri214.html on line 90: The Casual Vacancy, which one bookseller breathlessly predicted would be the biggest novel of the year, isn’t dreadful. It’s just dull. … The small-town characters are all deluded in their own way with their own tales to tell. The problem is, not one of them is interesting or even particularly likeable. Collectively, it’s all too easy to turn the page on them. The fanbase may find it a bit sour, as it lacks the Harry Potter books’ warmth and charm; all the characters are fairly horrible or suicidally miserable, or dead. ellauri214.html on line 100: Why might someone (like Feifei Wang) say J.K. Rowling is a bad writer? ellauri214.html on line 104: I think JK Rowling did one thing exceptionally well: she had really interesting whimsical ideas based on everyday mundane life, and she can write these ideas out in a very visually exciting fashion. These little sparkles of crazy fun ideas can almost make you forget about the other glaring problems of the book. A lot of people (myself included) are attracted, or mesmerized by these whimsical sparkles of imagination. It's a fascinating magical world that's so imaginative and yet at the same time mirror our own. ellauri214.html on line 106: But, Rowling's talent is skin deep. I absolutely do not agree that she did a great job in character and/or plot development. Her characters are pretty clichéd (Chosen one and his side kick), her setting is pretty narrow (British boarding school experiences), her plot is pretty predictable, and like all amateur writers, her plot line often meanders for no good reason at all. Her world building is imaginative, but lack planning. Simply put, most part of her world is a whim, it's not coherent, she didn't think it through. And the more you think about it, the bigger the problem it is. Oh and that one character everyone is singing praises about, as if it's the best written character of all time? Stereotypical Byronic hero. I read how people praise Snape being this greatest character of our generation, I couldn't help but wondering, you guys never read Wuthering Heights?! I've never attended an American high school but I'm pretty sure the Great Gatsby is on the required reading list. ellauri214.html on line 108: Rowling became popular because she got lucky. Her work is more accessible than the works of people mentioned above. She set out to write light-hearted children's books, which allowed her works to avoid some of the more serious scrutiny from literature critics. And I guess because people don't read nearly as much as they used to. When you never had a good burger, you'd think Big Mac is the best thing in the world. ellauri214.html on line 116: In a rare chance, I might be black. If I’m black, I’m more likely to be pregnant. I’m more likely to be dead in the first 20 minutes of the movie (or first episode of the TV show). ellauri214.html on line 128: I wear slightly masculine clothing, like Jeans t-shirts and sneakers. Because I'm not like those shallow cheerleader gossip girls. I'm a cool girl. ellauri214.html on line 131: By independent and strong, I mean being rude to every adult I meet for no reason. ellauri214.html on line 135: I’m impulsive. I don't do think more than 2 steps ahead of me. But I'm independent and strong, so I always do things my way, with no regards to anyone. ellauri214.html on line 138: I act out, I curse, I get physical, I flirt, I'm a bad girl in the cutest and most vulnerable way. ellauri214.html on line 140: It's soon revealed I’m a runaway from an abusive household. My father slap me around and my mom is a drug addict/alcoholic who passed out 80% of the time. If my father is step father, he also molested me. ellauri214.html on line 144: Despite supposedly living on the streets for years after running away from home, I have no basic concept of self-preservation. I throw tantrums, storm out, put myself in danger or being kidnapped by the bad guy, to create cheap tension and create stake for Hero and Villain's final confrontation. ellauri214.html on line 169: In fiction, a MacGuffin (sometimes McGuffin) is an object, device, or event that is necessary to the plot and the motivation of the characters, but insignificant, unimportant, or irrelevant in itself. The term was originated by Angus MacPhail for film, adopted by Alfred Hitchcock, and later extended to a similar device in other fiction. ellauri214.html on line 175: In contrast to Hitchcock's view of a MacGuffin as an object around which the plot revolves but about which the audience does not care, George Lucas believes that "the audience should care about it almost as much as about the dueling heroes and villains on-screen (i.e. not at all)." Lucas describes R2-D2 as the MacGuffin of the original Star Wars film,and said that the Ark of the Covenant in the Bible, or the titular MacGuffin in Raiders of the Lost Ark, was an excellent example as opposed to the more obscure MacGuffin in Indiana Jones and the Temple of Doom and "feeble" MacGuffin in Indiana Jones and the Last Crusade. ellauri214.html on line 179: I have many bad habits, but I rarely suffer any consequences.

ellauri214.html on line 183: Despite my many bad habits and questionable actions, I'm the most judgemental person. ellauri214.html on line 185: After the protagonist had saved me from the bad guys, I'll cry and scream at the protagonist about how he could kill all those people! “You're a MONSTER!” is the most common dialogue line. ellauri214.html on line 199: After everything is over, I'll remove my bad make up, get clean, start a new life with my surrogate father/brother. ellauri214.html on line 216: Se mitä Mikki pyytää Hessulta on epäeettistä mutta moraalista. Mutta Mikki onkin julkkis eli luotettava. No nyt menee Stieg tosi kimurantixi! Armanskin rouva Ritva tarjoili kylmiä paloja ja vetäytyi sitten teeveen taaxe että miehet saavat rupatella rauhassa. Dragan Armanski ei ollut tollo, toisin kuin Karon miesystävä. Kun valtion suoja ei riitä ja sängyllä on runkkutahroja, kansanedustaja soittaa yxityiseen turvallisuuspalveluun. Ex-toimittaja Stieg uskottelee että sananvapaus on yhtä kuin demokratia. Sananvapaus on täysin perseestä, ja demokratia on keskiluokan diktatuuria. Stieg kadehtii USAn korkeinta oikeutta. Ei kannattaisi. Lakukepin konservatiivituomarin mursunkokoinen paleface vaimo jäi kiinni Trumpin vallankaappauxen asialla kähmystä. ellauri214.html on line 240: Kansa taistelee, miehet kertovat. Miehet kaatuvat, naiset lankeevat. Paizi Diodorous Siculuxen Myrinä. Vain miehen kaatanut nainen voi päästä neizyydestään. Scriptores Attici-teos alkoi Diodoros Siculuxen sanoilla. Xerxes, ho basileus ton Person estratopedeuse epi ten Hellada, boulomenos katadoulosasthai tous Hellenas. Doula pitää seuraa kuolevalle kuoleman odotushuoneessa. Sekin palvelu on nyt ulkoisettu ammattiauttajalle. Duulla ensin, sanoi Veli-Matti Wellingkin ja kuoli vähän myöhemmin. ellauri214.html on line 242: In his work Bibliotheca historica (Library of History), Diodorus Siculus wrote that the Amazons came from Libya in north Africa. Diodorus’s account is set in the time of myth. He wrote that the warriors’ most famous queen was Myrina, who lived before the hero Perseus saved the Ethiopian princess Andromeda from a sea monster. Myrina led her warriors to a great number of victories, including one against the mythical island of Atlantis. Myrina led a large army of 30,000 foot-soldiers and 3,000 cavalry against the Atlanteans. Diodorus claimed that the Amazon cavalry used tactics similar to those employed by the Parthians of west Asia, who fought the Roman general Crassus (c. 115— 53 BCE), firing arrows as they rode away from their enemies. The Atlanteans eventually surrendered to Myrina after she had captured and destroyed one of their cities, enslaving and carrying away the women and the children. ellauri214.html on line 243: It was during the reign of Myrina that the Amazons encountered another race of female warriors known as the Gorgons. The Amazons and their defeated neighbors, the Atlanteans, were at peace with each other, but Atlantis was raided repeatedly by the Gorgons, who lived nearby. In Greek myth, the Gorgons were monsters with snakes instead of hair and faces so fearsome that looking directly at them could turn a mortal into stone. Diodorus scoffed at these stories of monsters and claimed that, like the Amazons, the Gorgons were nothing more than fierce tribal women who were skilled in warfare. Myrina’s large army went to the aid of Atlantis and defeated the Gorgons, capturing more than 3,000 Gorgon warriors. The captive Gorgons began a rebellion but were put down by the Amazons, who killed every remaining prisoner. ellauri214.html on line 245: Myrina was said to have conquered most of Libya, from where she led her army east toward Egypt. When she reached Egypt, she befriended the king before going on to defeat the Bedouin and Syrian peoples and conquering some of west Asia. Although the people of Cilicia (part of modern Turkey) were not defeated, they were willing to accept her rule. The Amazons also captured the island of Lesbos in the Aegean Sea, where Myrina founded the city of Mitylene, named for her sister. While sailing across the Aegean, Myrina got caught in a storm. The queen prayed to the Mother Goddess to save her and was guided to a deserted island, which she named Samothrace. Myrina’s good fortune, however, did not last forever: she died in battle against the Thracians and Scythians, led by the Thracian Mopsos. Without their great leader, the Amazons lost a series of battles to Mopsos. Eventually their empire collapsed and they withdrew back to Libya. Back to the drawing board. 2 thousand years later Myrinä's compatriot Muammar Gaddafi says in Swedish: Han är nöjd. ellauri214.html on line 247: addafi talar svenska" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> ellauri214.html on line 251: Det kan finnas en gnutta sanning i Ulf Johanssons och Ulla Klötzers (HBL 7.7) kritik av Nato; inget är väl helt rött eller vitt. Klart är också att krig gynnar det militärindustriella komplexet liksom farsoter och andra sjukdomar föder läkemedelsbranschen. Men är alternativet att låta epidemier spridas vilt och Putins Ryssland breda ut sig? Och som någon skrev är det väl bättre att vara en fästing i famnen på Joe Biden än att vara en fluga i Putins mun. Här gäller det att välja de minst onda av två onda saker! Den dag Putins Ryssland förhoppningsvis är krossat och helt avrustat - och det borde vara målet - behövs Nato inte mera. Där konsten tar slut tar våldet vid. Då kan vi igen fokusera på miljövård och annat klovneri, smida om svärden till plogar och så vidare. Det verkar nog nu som enbart militär makt kan hålla Putin stången. Det gäller ju inte bara Ukrainas utan hela Europas framtid. Vi behöver inte ha skygglappar för kriget i Ukraina överskuggar allt - miljöfrågor, idrottsprestationer, rymdfärder med mera. Ett Putins Ryssland som herrefolk i världen vore en mardröm: oligarkerna stjäl vad andra arbetar ihop, censur införs och oliktänkare placeras i fängelse eller avrättas, aborträtt slopas, miljön sätts på undantag. Just som det händer nu i Biden's USA. Väst har varit undfallande mot Ryssland-investerat i landet, gjort sig beroende av ryska råvaror och energi, godkänt landets deltagande i internationella tävlingar och returnerat värdefulla konstföremål fastän Ryssland hela tiden varit på krigsfot. De ryska konstföremålen kunde vi lika väl ha behållit själva! ellauri214.html on line 258: Jag är numera en glad pensionär! ellauri214.html on line 290: asadero: Tulalta voi kysyä, että joko Donbassi on laajentunut Vinnytsjaankin, läntiseen Ukrainaan, minne Venäjä iski tuhoisasti ja siviilikohteisiin tietty. Meitä muuten on varoitettu Venjän kyberiskuihin kuuluvasta disinformaatiosta, siihen uskomisesta ja sen levittämisestä. ellauri214.html on line 294: asadero: Se onkin enemmän kuin surullista. Vuosikymmenien propaganda venäläisten hyvyydestä ja muun maailman pelkästä pahuudesta kantaa hedelmää. Sekin varsin surkeaa on, että Putin sekoittaa jo kolmiyhteydenkin politiikkaansa ja käymäänsä valloitussotaan. Aivan niin kuin tsaaritkin aikoinaan, kun pyrkivät olemaan kirkonkin päämiehiä ja silläkin tapaa hallitsemaan kansaa. ellauri214.html on line 298: asadero: Venäjä katkaisi kaasusopimuksen ja alkuperäisen sopimuksen mukaan maksu tuli suorittaa euroissa tai dollareissa. ellauri214.html on line 306: Nykymaailmassa ei voi olla niin pöljää sopimuksen laatijaa, joka ei vaadi toimittajapuolta vastuuseen toimittamatta jääneestä tuotteesta. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että pakotteet estävät Venäjää maksamasta sopimussakkoja. ellauri214.html on line 326: Seijan harmaa ohut kovakantinen kappale Turgenevin tuonnimistä pienoisromaania sopii kuin valettu mun Salmiselta hankittuihin kesähousuihin ja Tokmannilta eilen ostettuun siistiin vanhusmaiseen paitapuseroon. Ne ovat yhtä haalean harmaita kuin oli Ivan Turgenev, iso ja leveäharteinen mutta timidi länkkärimielinen agnostikko joka eli ja kuoli eturauhassyöpään 64-vuotiaana lännessä. Se oli köyhtynyttä tataariaatelia isän puolelta, varakas kielitaitoinen ja hyvätapainen, mistä sitä halvexivat moukkamaisemmat slavofiilit virkaveljet Tolstoi ja Fedja-setä. Dosto oli henkilönä kusipää eikä Tolstoi juuri parempi. Tchekhov oli luikero ja Turgenjev turha mies. Leskov oli ikävä (despotic, vindictive, quick-tempered and prone to didacticism) ja Gogol hullu. Turgenev pysyi poikamiehenä vaikka ilmeisesti menetti poikuutensa maaorjaneitosille. Ivan oli tylyttävän äidin poika, rentustava isä oli läheisempi vaikka jäi etäisemmäxi, kuten tavallaan sanotaan tässäkin novellettassa. Äiti oli isää vakavaraisempi kuten kirjassa. Joku Uncle Tom luki Ivanille pienenä Heraskovin Rossiadia. ellauri214.html on line 328: Katariina Suuren aikainen Mihail Matvejevitš Heraskov (ven. Михаи‌л Матве‌евич Хера‌сков, 5. marraskuuta (J: 25. lokakuuta) 1733 Pultavan Perejaslav – 9. lokakuuta (J: 27. syyskuuta) 1807 Moskova) oli venäläinen klassismin ajan kirjailija. Heraskovin isä oli moldavialainen pajari joka muutti Ukrainaan. Heraskovista tuli 30-vuotiaana Moskovan yliopiston rehtori. Rossiaadi kertoo miten Iivana Julma demilitarisoi Kazanin. Uudelleennussittu Vladimir, vielä pitempi luritus Heraskovilta, kertoo miten Kiovan ryssät käännytettiin erään Vladimirin toimesta. Kirjailija arvostelee voimakkaasti Ranskan vallankumousta. Hänen tuotannossaan on havaittavissa siirtyminen kohti sentimentalismia. Heraskovin proosa on rytmikästä, monisanaista ja koristeellista. Lajityypeiltään monimuotoinen lyriikka kehottaa kohtuullisuuteen ja hiljaiseen elämään luonnonrauhassa. Järkimiehiä. Iivana on turha mutta hyvä ihminen. ellauri214.html on line 334: Unen jatko-osassa kazoin korkealta töyräältä kun jään yli juoxi täyttä vauhtia 23 Disney koirahahmoa. Sitten unessa oli hiukan uhkaavia pitkämekkoisia neitoja, ja kaxi pikkutyttöä, joiden kanssa kiipeilin lumiselle kadetraalille. Tytöistä paxummalle tarjosin Haparandasta kaupan päälle saatuja vanhanaikaisia salmiakkimakeisia. Ei se niistä perustanut, ne ovatkin aika mauttomia ja kovia. Meillä oli kiire Humanisticumin kokouxeen, ja suht sulottomat tytöt valuivat alas seinältä kuin joku sylkyklunssi tai märkä räkä. Ikävä kyllä kokous oli peruuntunut, sen sijalla oli joku voimistelutunti. Oven takaa kuului töminää ja ähinää. Unen loppuosassa kävi ilmi, että Brezhnev oli ollut siviiliammatiltaan ballerina. Leonid oli kasvoista sangen suurpiirteinen, mutta hoikkanilkkainen. ellauri214.html on line 366: Niin minäkin ja sadat tuhannet muut, mutta ei sen saa antaa harmittaa. ellauri214.html on line 535: Halfway through her fifth novel Flights, Olga Tokarczuk asks her readers to take pity on the poor souls for whom English is their “real language”. “Just imagine!” teases Poland’s most widely translated female author. “They don’t have anything to fall back on or turn to in moments of doubt. How lost they must feel in the world, where all instructions, all the lyrics of the stupidest possible songs, all the excruciating pamphlets and brochures — even the buttons in the lift! — are in their private language . . . they are accessible to everyone and everything!” ellauri214.html on line 539: Although Tokarczuk (pronounced “Tok-ar-chook”, like a toy train) is in London to celebrate Flights making the long list for the Man International Booker Prize, she feels “conversationally jet-lagged”discussing it because it was published in Poland back in 2007, quickly gaining popularity across the continent. It has taken a decade for the novel to make it into English, superbly rendered by superb American translator Jennifer Croft. ellauri214.html on line 541: At 56, Tokarczuk is an invigorating presence: her black dreadlocks studded with bright blue beads, eyes rimmed with luminous turquoise. “Flights grew out of a time when I was travelling a lot,” she explains, at pains to stress how liberating this was for those raised under an oppressive communist regime. “I got my first passport in 1989, when I was 28. Wow.” ellauri214.html on line 543: The daughter of two literature teachers, little Olga grew up near the border with Czechoslovakia, hiding under tables to eavesdrop on adult conversations. As a teenager she was gripped by Freud, then Jung, thrilled by the discovery that “every tiny thing you did had a deeper meaning . . . those ideas turned the world into a book I could read.” ellauri214.html on line 551: Tokarczuk felt this rejection of facts at first-hand when the Polish publication of her 2015 novel The Books of Jacob led to death threats from nationalists. Her 900-page “magnum opus” tells the true story of 18th-century Polish-Jewish religious leader Jakub Frank, who converted thousands of Orthodox Jews to a kind of Christianity that saw them condemned and persecuted for heresy. ellauri214.html on line 556: “Polish culture has always had a strong anti-Semitic undercurrent. There has been awful persecution. But it is time for us to look at Poland’s relationship with the Jews, to accept that we have Jewish blood and Polish culture mixed with our own. I was surprised by the anger I provoked, but thrilled by the enormous support that followed. It seems society is divided between the people who can read and those who cannot!” ellauri214.html on line 558: BTW, I am already the second goy Polish nobelist to harp on Jews. That is a sure trick to catch an American left wing liberal audience. ellauri214.html on line 560: Tokarczuk dismisses the global rise of nationalist movements as “the death throes of an outdated ideology. These old ideas of the state are completely disappearing,” she laughs. “People are migrating, travelling. Economics and the internet do not respect borders. We travel between different network providers! Welcome to EE!” She taps her phone with glee. (EE on joko Euroopan siipikarjayhdistys tai UK:n rahakkain operaattori.) “You could read Flights as an elegy for the old Europe.” ellauri214.html on line 584: Olga Tokarczuk näyttää jyrsijältä. Hiän on kasvissyöjä. Roman Fingas, psykologitoveri, oli Tokarczukin ensimmäinen aviomies. He menivät naimisiin, kun hän oli 23-vuotias ja myöhemmin eronnut; heidän poikansa Zbigniew syntyi vuonna 1986. Grzegorz Zygadło on hänen toinen aviomiehensä. ellauri214.html on line 586: Olga Tokarczuk puhuu harvoin yksityiselämästään. Tällä kertaa hänen miehensä, joka oli kuusi vuotta nuorempi, otti puheenvuoron. Grzegorz Zygadło puhui Zwierciadło-lehden haastattelussa suhteensa alkamisesta rakkaansa kanssa. "Voisi sanoa, että meitä yhdisti kirjallisuus", hän sanoi. Mitä muuta hän sanoi? ellauri214.html on line 588: Olga Tokarczuk on yksi Puolan suosituimmista ihmisistä. Luultavasti kukaan ei ole kuullut siitä, että kirjailija voitti Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Vimma pyyhkäisi paitsi koko Puolan myös maailman. Toistaiseksi erittäin vaatimaton Olga Tokarczuk on tullut fanien ja toimittajien kysynnäksi. Vaikka hän antaa itse paljon haastatteluja, hän puhuu harvoin yksityiselämästään. Tiedetään, että hän on Grzegorz Zygadłan onnellinen vaimo, kuusi vuotta nuorempi kuin hän, koulutukseltaan filologi. Olga Tokarczukilla on myös poika Zbigniew, joka on hänen ensimmäisen avioliitonsa hedelmä kustantaja Roman Fingasin kanssa. Olgan kirjassa ovat naiset hyvixiä ja/tai fixuja, miehet pahixia ja/tai tyhmiä. Nii oikke, maxellaan vähän kalavelkoja. Näytetään niille pillua muttei anneta. Koko kirja on aikuisten satua. Eikä edes niin kovinkaan aikusten. ellauri214.html on line 608: Niin ja myös se netflix sarja His Dark Materials. Useita mahdollisia maailmoja, kuten irvisteli keltahampainen majava. Useita vaihtoehtoisia totuuxia kuin Don ja Ivana (vainaja) Trumpilla. Barron Trump on huisin pitkä hujoppi. Presidenttiainesta. Käsi läpi jostain madonreijästä. Hämäriä jumaluuxia. ellauri214.html on line 620: 60-luvulle tultaessa Olgan sadut ja myytit ovat muuttuneet meemeixi ja klisheixi. Niin, nehän ovatkin sama asia, parasta ennen päivä vaan on eri. ellauri214.html on line 628: Seuraava luku on Lilin ja Paapan aika. Paljonko on euro kekkomarkoissa tänä päivänä? 3-4 mk. Stalin kuoli 1953. Penisilliinin made in USA hinta Puolassa 1953 oli päätä huimaava. Sillä saisi paljon nailonsukkia. Veri on vettä sakeampaa tuumi Pawel eikä riisunut sillä kertaa sutturalta nailonsukkia. Misia oli kiitollinen Pawelille ja antoi pillua vaikkei ollut edes samaa verta. ellauri214.html on line 630: Miessääntökunnan nimi oli jumalan perämoottorit. Kaulaa myöden jumalan peräreiässä. Valkoisia joriineja sylissä. Saada lopullinen vastaus teodikeaan. Jumalisilla narsisteilla on pelko pinnassa. Jotain lopullista pitäis olla. ellauri214.html on line 646: Stiegin konnat ovat järkiään suomalaisia ja ryssiä. Musta musta joutaa junan alle, sanoi suomalaistaustainen nainen Ruozissa ja tökkäsi savunaaman radalle. Enontekiössä kävi maanjäristys. Lasit helisivät. ellauri214.html on line 718: Helander förkrossad efter VM-finalen: ”Flyger ingen vart” ellauri214.html on line 723: Jag är förkrossad jag också, spjuten står slapp och sädet flyger ingen vart. Men varför har herr Helander satt en sko på svansen? ellauri216.html on line 2: ad> ellauri216.html on line 24: ad> ellauri216.html on line 55: Kuten todettiin, King Jamesilla psalmi 129 ei sisällä tuonsisältöistä värssyä. Lähimmäxi tulee: The plowers plowed upon my back: they made long their furrows. ellauri216.html on line 56: Is there an actual Psalm 129 that reads “Go forth and seek, further up, you will find glory.”? Oikeasti värssy on Luukkaasta: ellauri216.html on line 81: Haidin mies Helmut oli sovinistisika. Kynäilijä on sille kade sekä mustasukkainen. ellauri216.html on line 105: Markkinointiassistentti Onerva halusi labradorin noutajan, Tero bullterrierin tietysti. Aamulla Tero bylsi Onervaa kaikkiin aukkoihin. Työntyi sykkivänä märkään luolaan ja rynkytti kaikin voimin kunnes ruiskahti. Ja sitten kuselle ja sama vielä takaapäin, kiitos ja näkemiin. ellauri216.html on line 120: Tosi rakkaus on kaiken raadollisen ja tärvelevän ulottumattomissa. Se on jotain puhdasta sielun ytimessä, meidän todellinen luontomme. ellauri216.html on line 126:

adding:1em;font-family:sans-serif"> ellauri216.html on line 129: M.kreik. Διονύσιος ὁ Ἀρεοπαγίτης, Dionysios ho Areopagitēs) oli Ateenan areiopagin neuvoston jäsen ensimmäisellä vuosisadalla. Apostolien tekojen mukaan hän kääntyi kristityksi apostoli Paavalin vaikutuksesta. Eusebios lainaa Dionysios Korinttolaista ja kertoo, että tästä Dionysios Areopagitasta tuli sittemmin Ateenan piispa. ellauri216.html on line 131: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Hosios_Loukas_%28diakonikon%2C_arch%29_-_Dionysius_Areopagite.jpg/200px-Hosios_Loukas_%28diakonikon%2C_arch%29_-_Dionysius_Areopagite.jpg" /> ellauri216.html on line 146: Pseudo-Dionysios kirjoittaa dogmihistoriallisessa tilanteessa, jossa keisari Zenonin Henoticon yritti saada aikaan sovinnon Khalkedonin konsiilin kaksiluonto-oppia kannattavien ja monofysitismiä kannattavien välille. Akateemisessa tutkimuksessa ei ole yksimielisyyttä siitä, onko Dionysios itse monofysitismin kannattaja vai ei; ehkä yleisimmän näkökulman mukaan hänen on katsottu kuuluvan joukkoon, joka pyrki aikaansaamaan sovinnon kiistelevien osapuolten välille. Eli siis oliko Jesse vain ihminen niikö Spartacus vai oliko se joku puolijumala. Paljon väliä. ellauri216.html on line 148: Hänen kirjoituksensa tulivat julkisuuteen ensimmäisenä 400-luvulla ja monofysitistit käyttivät niitä tukemaan omia argumenttejaan. Niiden (pseudo-)apostoliseen alkuperään suhtauduttiin epäilevästi, mutta vähitellen Pseudo-Dionysioksen teokset hyväksyttiin laajalti. Keskiajalla kristilliset mystikot saivat niistä vaikutteita. Keskiajalla niistä tuli hyvin suosittuja teologien keskuudessa, mutta renessanssin aikana alkoivat väittelyt teosten autenttisuudesta. 1400-luvulla erityisesti Lorenzo Valla teki paljon työtä vakuuttaakseen muut siitä, ettei Pseudo-Dionysios voinut olla sama henkilö kuin alkuperäinen Dionysios. 1800-luvun lopussa Hugo Koch ja Josef Stiglmayr osoittivat, että Dionysios on filosofiassaan tekstuaalisesti riippuvainen Prokloksen pahuuden teoriasta, mikä oli naula arkkuun väitteille, joiden mukaan hän olisi ensimmäisen tai toisen vuosisadan kirjoittaja. ellauri216.html on line 162: Hänen teoksensa voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäiseen osaan kuuluvat Memorandi eli kommentaariot Platonin teoksiin. Ensimmäiset kommentaarionsa hän kirjoitti ollessaan 28-vuotias. Näitä olivat kommentaariot Timaiokseen, Valtioon, Alkibiadeehen, Parmenideehen ja Kratylokseen. Näissä teoksissa Proklos analysoi ja uudelleenmuotoili Platonin esittämiä ajatuksia – tuossa vaiheessa vielä paljolti väärinymmärrettynä ja vääristeltynä. Mitä tollanen kaxkymppinen jolppi muka niistä ymmärsi, takuulla ei midiä. ellauri216.html on line 167: Proclus’ own interests are purely metaphysical: his task is to explain how evil fits into the scheme of things, how its existence squares with the omnipotence and all-pervading presence of the Good God, how it comes about and what its ontological status is. All of these questions are undoubtedly important, and I do not mean to belittle them. ellauri216.html on line 170: Indeed, it is precisely by imitating the good that all things are preserved in existence. It follows that evil is something that can only happen inadvertently. Every being or thing has a natural aim and a perfection it strives for. Pahat on vaan mokia, my bad. ellauri216.html on line 316: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a7/Heating_houses_with_Russian_ovens_in_Soligalich_city.JPG/250px-Heating_houses_with_Russian_ovens_in_Soligalich_city.JPG" /> ellauri216.html on line 320: Painter Grigory Ostrovsky was active in Soligalich; the only paintings known to be by his hand are currently held in the town´s regional museum. There is a monument to Gennady Nevelskoy, who was born in the vicinity. Publisher Ivan Sytin was born in Soligalichsky District. Imugeeni Haritonia ei edes mainita. ellauri216.html on line 322: Kylän nimi on Vasiljevo. Asukkaat ovat ex-maaorjia. Siellä asuvat Sidorivit (sic) iloineen ja suruineen. Apinat ja muut eläimet saman katon alla. Se on käytännöllistä pohjoisissa oloissa. Kylämme on tyypillinen venäläinen kylä joita maassamme on (tai oli) tuhansia, ehkä myriadeja. Lapset siat ja kanat kulkivat kujilla syömässä jätteitä. Naisväki kutoi talvisaikaan niinimattoja. Miesväki istui penkillä tarinoiden purjelaivoista. ellauri216.html on line 324: According to a 2010 survey, there are a total of 36,700 villages in Russia with fewer than 10 inhabitants. Traditionally Russia’s agricultural land was subdivided into a patchwork of villages and fields, interspersed by forest and marsh. Now the villages are deserted and crumbling: the state closes them down, often on a whim, and young people leave to find work elsewhere. Matilda Moreton tells the tragic story based on fieldwork in the Russian North. ellauri216.html on line 348: Feodorovskajan ikonin ihmeellinen ilmestyminen Kostromassa ruhtinas Vasili Jaroslavitšille, Pyhän Aleksanteri Nevskin nuoremmalle veljelle, tapahtui 1200-luvun 50-luvun lopulla ja 60-luvun alussa. Ilmestyksen aattona, kaikkein pyhimmän jumalanpalveluksen taivaaseenastumisen juhlapäivänä, monet Kostroman asukkaat näkivät kaupungin kaduilla soturin, jolla oli Jumalan Äidin kuvake tazkana käsivarsissaan. Kostroman asukkaat tunnistivat pyhän suurmarttyyri Theodore Stratilatesin soturissa hänen ikonimaalauksestaan Kostroman katedraalikirkossa. Seuraavana päivänä, 16. elokuuta, vanhan tyylin mukaan, prinssi Vasili Jaroslavitš näki metsästäessään tämän kuvakkeen puun oksilla lähellä Zaprudnya-jokea. Hankittu pyhäkkö tuotiin juhlallisesti kulkueessa Kostromaan ja sijoitettiin katedraalin kirkkoon Suuren marttyyri Theodore Stratilatesin nimeen, minkä jälkeen se tunnettiin nimellä Feodorovskaya. ellauri216.html on line 360: Venäjän ortodoksisen kirkon kädellisen, Hänen pyhyytensä Moskovan ja koko Venäjän patriarkan Aleksius II:n siunauksella vuosina 2001-2004 Moskovassa ja Pietarissa, Jekaterinburgissa uskovat toivat Feodorovskaja-kuvakkeen kaikkein pyhimmäksi jumalanpalvelukseen. ja Arkangeli, Solovetskin saaret, Nižni Novgorod ja Kazan, Tver. Kostroman alueen pääpyhäkkö osallistui syksyllä 2004 Hänen pyhyytensä Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksius II:n siunauksella ja Ukrainan ortodoksisen kirkon primaatin, Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitin Vladimir Putinin kutsusta. Koko Ukrainan läpi puski isovenäläinen uskonnollisessa kulkueessa, joka kulki 40 suuren ja pienen Ukrainan kaupungin läpi ja lakosi useita miljoonia ihmisiä. ellauri216.html on line 382: Feodorovskajan kuvakkeen katoamisen jälkeen Aleksanteri Nevskin nuorempi veli Vasily löysi sen uudelleen. Kaupungin asukkaat näkivät, kuinka Pyhä Theodore Stratilat kantoi kuvaa ympäri kaupunkia (johon mennessä hän oli jo mennyt Jumalan luo). Pian tämän jälkeen ikoni ilmestyi metsään puuhun hämmästyneen prinssin eteen. Ja niin se sai nimensä - ihmeen ilmiön kunniaksi. Se oli mahdollista saada vasta paikallisen piispan johtaman rukouspalvelun jälkeen. ellauri216.html on line 399: Vaikka ikoni on ihmeen kautta säilynyt tähän päivään, sen kunto on melko keskinkertainen. Neitsyen ja Kristuksen kasvot ovat käytännössä näkymättömiä. Sävellys muistuttaa kovasti Putinin "Vladimiria", sillä erolla, että Kristuksen vasen jalka on raollaan. Loppujen lopuksi näin tapahtuu joskus, kun vauva takertuu äitiinsä - juuri tämä hetki näkyy kuvakkeissa, kuten Eleusa (Arkuus). ellauri216.html on line 419: Ensimmäiset kristityt, jotka uskoivat Kristukseen ja ottivat vastaan Kristuksen opetukset, oppivat samalla rakastamaan ja kunnioittamaan Hänen Puhtainta Äitiään, jonka Hän itse osoitti esirukoilijakseen ja suojelijakseen, kun Hän puun päällä kärsiessään antoi hänelle koko ihmisen. rotu perinnönä pyhän apostolin ja evankelistan Johannes teologin persoonassa. Kaikkein pyhimmän Theotokosin maallisen elämän päivinä, niin läheltä kuin kaukaa kiirehtien Hänen luokseen nähdäkseen Häntä, kaikki pitivät suurena ilona saada Häneltä siunauksia ja ohjausta; ne, joilla ei ollut mahdollisuutta esiintyä Herransa Äidin edessä, surutten sydämessään, ilmaisivat kiihkeän halunsa nähdä ainakin kirjoitettu kuva Hänestä. ellauri216.html on line 437: Jumalanäidin "Fedorovskaya"-kuvaketta kunnioitetaan erityisesti Venäjällä, myös siksi, että juuri tämän kuvan kautta annettiin Jumalan siunaus Mihail Fedorovich Romanovin hallitukselle, jonka valinta Venäjän valtaistuimelle tapahtui vuonna 1613. lopetti Venäjän valtiota pitkään piinaneen valtion kuohunta. Moskovasta Kostromaan lähetettiin Zemsky Soborin suurlähetystö, joka toi mukanaan Jumalanäidin "Vladimirskajan" ja Moskovan ihmetyöntekijöiden ikonin. Kostromassa papisto tapasi heidät "Fedorov"-kuvakkeen kanssa, ja he kaikki menivät Ipatievin luostariin, jossa nuori Mihail oli äitinsä, nunna Matryonan kanssa. ellauri216.html on line 439: Mikaelin "pyyntö" valtakunnan puolesta kesti kauan. Nuori Mikhail ja hänen äitinsä kieltäytyivät kategorisesti sellaisesta raskaasta taakasta. Lopulta Theodoret, Ryazanin ja Muromin arkkipiispa, otti "Vladimir"-kuvakkeen syliinsä ja sanoi: "Miksi Kaikkein pyhimmän Theotokosin ikoni ja Moskovan ihmetyöntekijät kävelivät kanssamme pitkällä matkalla?". Vanhin Matryona ei voinut vastustaa sellaisia sanoja. Hän kaatui kasvoilleen "Fedorovskajan" Jumalanäidin ikonin eteen ja sanoi: "Tapahtukoon tahtosi, rouva! Sinun käsiisi annan poikani: ohjaa häntä totuuden tielle, itsesi ja itsesi hyväksi. isänmaa!" Tämän tapahtuman muistoksi perustettiin vuotuinen juhla (14. maaliskuuta O.S.) Kaikkein Pyhän Theotokosin Fedorovskaya-kuvakkeen kunniaksi sen lisäksi, että se ilmestyi 16. elokuuta (O.S.). ellauri216.html on line 462: Vuonna 2003 Kostroman hiippakunta aloitti lahjoitusten keräämisen arvokkaan kultaisen temppelin entisöimiseksi. Hänen pyhyytensä patriarkka Aleksius II antoi 23. kesäkuuta 2003 siunauksensa hankkeen kehittämiselle ja kadonneen kotelon (1891) tarkan kopion valmistamiselle. ellauri216.html on line 468: Luostari on saanut nimensä läheisestä Gorodetsin kaupungista. Myöhemmin Vladimirin suurherttua. ellauri216.html on line 483: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/67/Metropolitan_Panteleimon.jpg/250px-Metropolitan_Panteleimon.jpg" /> ellauri216.html on line 501: Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1969 ja aloitti opinnot Suomen ortodoksisessa pappisseminaarissa, josta hän valmistui vuonna 1972. Jatko-opintoja hän suoritti Neuvostoliitossa Leningradin hengellisessä akatemiassa, josta hän valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1977. Sieltä hän sai muistoxi Leninin pronssipään. ellauri216.html on line 509: – Tulin siihen ikään, jolloin voin jäädä eläkkeelle. Kuulun tosin sen vanhemman lainsäädännön piiriin, että minulla olisi mahdollisuus olla työssä kuolemaani saakka. Mutta päätin lähteä niin kauan kuin vielä ottaa eteen. Multa jäi monta merkittävää kokemusta kokematta munkkina, nyt on vähän aikaa ottaa vahinkoa takaisin. Kun eläke koittaa, myös kirjalliset harrastukset jatkuvat. Panteleimon on piispalle erikoisella tavalla kirjoittanut myös dekkarin. Se on saava jatkoa. Aion ottaa mallia markiisi de Sadesta. ellauri216.html on line 512: Lähden palveluxeen Leningradiin Vitali-enon luo, saappaat jalassa ja Lenin-keeppa päässä. En pirauta yhtään kyyneltä, vaikka naiset vollottavat. ellauri216.html on line 518: Vitali eno Pietarissa on täysi pulzari. Tulee mieleen Wilhon retki velimiehen luo Helsinkiin. Ru-rukous lohduttaa: ohjaa askeleitani, kun käyn täällä monien Paulojen ja Pirkkojen keskellä. Surkeaa, kalakukon kuorikin on mennyt kovaxi. Eno paljastaa että Hrisanf on huoranpoika. Se sattuu enemmän kuin enon nyrkki. Onnexi isonenänreikäisestä autuaasta Senjasta on apua: paxu mummo Kuoriainen korjaa parkuvan pojan kadulta. Sen koleerinen mies oli saanut jääpuikon päähänsä, ja siihen kuoli hän. Yhtämittainen pomiloiminen pitää pahat ajatuxet poissa. Kirkossa käyntiä, teenjuontia, puikottajan tuurausta ja lepoa. Munkin mielipäiväohjelma, miettii nieluhrisa. Paizi Anna Petrovna tuppaa vikisemään sängyssä ja jälkeenpäin se kuorsaa kovin. ellauri216.html on line 531: Tuttu tuoxu tulee vastaani. Narulla on äiskän ja serkkusiskojen työkaatiot. Äidin kala-aladoobi on taivaallista. Talven tullen käsityöt alkaa jälleen tympästä. Onkohan paikkani luostarissa, kun ei serkkusiskojenkaan pirog hozita? Luostarissa elämä on huoletonta, ruoka hyvää ja sitä on riittävästi. ellauri216.html on line 535: Keskustelu alkaa jo saada epäilyttäviä piirteitä, kun Ljoša seminaristi alkaa kertoilla Ipatjevin luostarin munkkien hairahduksista. Erikoisesti niissä tuntuu kunnostautuneen arkkidiakoni Hermogen. Keittiössä teetä juova kirkkoleivänpaistaja Klaudia Stepanovna on tullut kuuntelemaan keskusteluamme kirkkoveneistä ovensuuhun ja alkaa tirskua. Katsomme vale-Dimitrin kanssa apua pyytäen isä Ippolitin puoleen. Hän ratkaisee asian varsin kätevästi. ellauri216.html on line 538:

adding:1em;font-family:sans-serif"> ellauri216.html on line 541: Jumalankantajaisä Makarios syntyi Egyptin suistomaa-alueen kylässä vuoden 300 tienoilla. Nuoruudessaan hän työskenteli kamelinajajana. Jumala kutsui häntä kuitenkin toisenlaiseen elämään ja Makarios vastasi kutsuun kuuliaisesti. Hän vetäytyi kylässään keljaan ja aloitti yksinäisen rukous- ja paastokilvoituksen. Kun ihmiset tahtoivat tehdä hänestä papin, hän pakeni toiseen kylään. Siellä raskaaksi tullut tyttö alkoi syyttää Makariosta häpäisemisestään. Makarios otettiin kiinni ja häntä raahattiin pitkin katua. Häntä lyötiin ja solvattiin, mutta hän ei sanonut sanaakaan puolustaakseen itseään vaan päinvastoin lupasi tehdä työtä hankkiakseen elatuksen naiselle ja lapselle. Makarios piti tilannetta Jumalan lähettämänä. Hän oli tuolloin noin 30 vuoden ikäinen. Kun Makarioksen syyttömyys tuli aikanaan ilmi, kylän väki lähti joukolla hänen luokseen pyytämään anteeksi. Mitenkä totuus tuli ilmi? No, when the woman's delivery drew near, her labor became exceedingly difficult. She did not manage to give birth until she confessed Macarius's innocence. She confessed that she had slandered the hermit, and revealed the name of the real father. (Who was it?) A multitude of people then came asking for his forgiveness, but he fled to the Nitrian Desert to escape all mundane glory. ellauri216.html on line 562: Jos Makarios näki ihmisissä vikoja tai heikkouksia, hän ei välittänyt niistä eikä kertonut niitä eteenpäin vaan antoi kaiken peittyä rakkauteen. Näin hän oli samankaltainen kuin Jumala, joka suojelee rakkaudellaan koko maailmaa, niin hyvän- kuin pahantahtoisia. Tästä syystä Makariosta sanottiin ”maanpäälliseksi jumalaksi”. Hän rukoili kyynelin kaikkien, myös kadotukseen tuomittujen puolesta. ellauri216.html on line 586: Isä Johannes Kronstadtista on iso julkimo. Se on pienikokoinen ketterä kuin väkkärä ja sillä on pitkät valkeet suortuvat. Isä Johannes tekee työtä käskettyä, lähettää tietämättään pojat Athos-vuorelle. Totisesti se on kohtuullista. ellauri216.html on line 620:

adding:1em;font-family:sans-serif"> ellauri216.html on line 623: Aleksanteri Nevski syntyi vuonna 1219 Vladimirin suuriruhtinaan Jaroslavin toiseksi vanhimpana poikana. Hänestä tuli vuonna 1236 Novgorodin ruhtinas. Ryhdyttyään yhteistyöhön mongolien kanssa Aleksanteri sai Vladimirin suuriruhtinaan arvon, joka oli aiemmin kuulunut hänen veljelleen, mongoleja vastaan kapinoineelle Andrei II:lle. ellauri216.html on line 632: Aleksanteri Nevski eli Aleksanteri Nevalainen (ven. Александр Ярославич Невский, Aleksandr Jaroslavitš Nevski) (1219 Pereslavl-Zalesski – 1263 Gorodets) on venäläinen kansallissankari ja pyhä, Novgorodin ruhtinas, myöhemmin Vladimirin suuriruhtinas. Hän kävi Suomessa sotaretkellä, Hämeenlinnan lähellä. ellauri216.html on line 651: Tshuudit oli ilmeisesti tsuhnia eli Itämerensuomalaisia. Venäläisissä taruissa tšuudit kuvattiin yleviksi ja kauniiksi. Yksi tšuudien yleinen kuvaus oli valkosilmäinen, mikä tarkoittaa vaaleita silmiä. Tšud-nimityksen on väitetty tarkoittaneen alkuperäisessä kirjoitusmuodossaan samaa kuin adjektiivi tšudnyi eli 'ihmeellinen', 'erinomainen', 'mainio' ja 'ihastuttava'. Venäläiset surumieliset kansanlaulut muistavat tšuudien tuhoa venäläisten vallatessa heidän maitaan. Tšuudikaupungin jouduttua hyökätyksi tšuudinaiset hukuttautuivat koruineen ja lapsineen jokeen, ettei heitä ryöstettäisi, orjuutettaisi tai häpäistäisi. Tšuudien kotiseudun jouduttua hyökkäyksen kohteeksi tieto venäläisten julmuuksista levisi. Tällöin tšuudisuvut ja -perheet kaivoivat tarujen mukaan itselleen kuoppia, jotka romahduttivat päälleen. Kuoppia, joihin liittyy tällaisia tarinoita löytyy eri puolilta Pohjois-Venäjää. (Vertaa tätä suomalaisen kansanperinteen aarnihautoihin.) Näiden tarujen tšuudien uskotaan kadonneen maan päältä, mutta heidän kerrotaan yhä asuvan maan alla muiden jaloimpien asioiden, kuten parhaiden kotieläinten ja arvometallien kanssa. ellauri216.html on line 679: Voi vittu, joudun talouspuolelle. Vanha "kultaseni minulla on päänsärkyä" ei taaskaan vetele. Veljesten kokous on vallankumoushenkinen. Bolshevikit ovat äänessä. Nikander lyö Johannesta nenään saatuaan vain yhden tulitikkulaatikon. Vallankumouksellinen lehti Elävä Sana kertoo luostarielämästä sensaatiouutisia. Valamon munkit ovat juoppoja, konevizan isät nussivat pyhiinvaeltajia ja Petrogradin naisluostarissa pyllyt heiluvat. Saastainen mielikuvitus on lehtimiehellä! Tätäkö se on se svoboda? ellauri216.html on line 681: Psykologian ja kognitiivisen tieteen piirissä skeema (monikko skeemat tai kaavioita) kuvaa ajattelu- tai käyttäytymisen, joka järjestää luokat tieto ja suhteet joukossa. Sitä voidaan kuvata myös ennakoitujen ideoiden henkisenä rakenteena, kehyksenä, joka edustaa jotakin maailman osaa, tai järjestelmänä uuden informaation organisoimiseksi ja havaitsemiseksi. Kaaviot vaikuttavat huomioon ja uuden tiedon omaksumiseen: ihmiset huomaavat todennäköisemmin asioita, jotka sopivat heidän kaavaansa, samalla kun tulkitsevat ristiriidat kaavaan poikkeuksina tai vääristävät niitä sopiviksi. Skeemoilla on taipumus pysyä muuttumattomina, jopa ristiriitaisen tiedon edessä. Schematat voivat auttaa ymmärtämään maailmaa ja nopeasti muuttuvaa ympäristöä. Ihmiset voivat järjestää uudet havainnot kaavioihin nopeasti, koska useimmat tilanteet eivät vaadi monimutkaista ajattelua käyttäessä skeemaa, koska tarvitaan vain automaattinen ajattelu. Esimerkkejä kaavioista ovat akateemiset otsikot, sosiaaliset skeemat, stereotypiat, sosiaaliset roolit, käsikirjoitukset, maailmankuvat ja arkkityypit. ellauri216.html on line 707: Hieman riippuen luostaritraditiosta, munkkeudessa on useita eri asteita alkaen noviisista ja päätyen suureen skeemaan. Noviisi (venäjäksi: послушникъ, poslushnik) on ensimmäinen kokelasvaihe, jota seuraavat viitankantajamunkkeus (kreikaksi: ρασσοφορος, rassoforos; venäjäksi: рясофоръ, rjasofor), ns. pieni skeema (kreikaksi: σταυρφορος, stavroforos; venäjäksi: крестоносецъ, krestonosets, ”ristinkantaja”) ja lopulta suuri skeema (kreikaksi: μεγαλοσχημος, megaloschimos; venäjäksi: cхима, shima). ellauri216.html on line 709: Suureen skeemaan pukeutuneilla on kreikkalaisessa traditiossa erilainen asu kuin slaavilaisessa traditiossa. Etenkin itäslaavilaisessa traditiossa munkki tai nunna on pukeutunut teräväkärkiseen hupulliseen asuun ja eräitä muitakin eroja on olemassa niin näkyvässä pukeutumisessa kuin viitan alle jäävässä pukeutumisessa. Munkille vihkimisen yhteydessä annettava, munkin vaatetukseen kuuluva, viitan alla pidettävä paramantia (kreikkaisilla analavon) on suuressa skeemassa yleensä suurempi. Skeemamunkin päähineenä on slaavilaisessa perinteessä kukuli (kreikaksi: κουκούλι – neulottu myssy, venäjäksi: кукуль) huovasta valmistettu ja risteillä koristeltu päähine. Eräänlainen saunahattu. ellauri216.html on line 735: adding:1em;font-family:sans-serif"> ellauri216.html on line 761: Pietarissakaan Feofan ei viipynyt pitkään. Vuonna 1859 hänet vihittiin Tambovin piispaksi, jotta hän valaisisi tietä kaikille pelastustaan etsiville. Nimityspuheessaan hän vertasi elämäänsä palloon, joka vierii hiljaa sinne tänne aina sen mukaan, mihin päin sitä potkaistaan. Hän sanoi alistuvansa Jumalan tahtoon, mutta ilmaisi myös salaisen toiveensa saada antautua korkeampaan kilvoitteluelämään. ”En salaa, etteikö sydämeni salainen toive olisi päästä paikkaan, jossa voisin vapaasti antautua sydämeni kaipaamaan työhön”, hän sanoi. ellauri216.html on line 765: Vuonna 1863 Feofan siirrettiin Tambovista Vladimirin hiippakunnan piispaksi. Laaja, käytännön huolten täyttämä työ suuren hiippakunnan johdossa ei kuitenkaan vastannut hänen sisäisiä toiveitaan. Nuoresta pitäen hän oli kaivannut yksinäisyyttä ja hän piti yhä ihanteenaan irtautumista kaikista maallisista huolista. Palveltuaan kirkkoa erilaisissa tehtävissä 25 vuoden ajan hän anoi eroa virastaan ja lupaa vetäytyä Vyšan luostariin. ellauri216.html on line 775: Hariton rettelöi jatkuvasti kelvottoman varaimugeenin kanssa vaikka muka ei parempaa pyydä kuin saada olla rauhassa ja imeskellä valkoista leipää ja isoja sokeri- ja teeannoxia. 60-vuotiaana Riza saa lopultakin haltuunsa imugeenin timanttiset rossit. Taaxe on jääneet Liettuan vulvattaren romanttiset tissit. ellauri216.html on line 790: Uuden Valamon vetäjänä Haritonia vaivaa mala fides. Se jättää vasitenkin vanhan tyylin surffaajat flunssaisina kitumaan Kantokoskelle, good riddance for bad rubbish, riitapukarit. Ja sitten on pahastuvinaan when they call his bluff. Vitun pelle. ellauri216.html on line 802: Haritonilla on nuori tyttö Nadja lisäpatjana yläkerran kesähuoneessa. Rizan sydän pehmeni ja sauva koveni Nadjan kyynelistä. Nadja Nadja soromnoo! kuuluu imugeenin kesähuoneesta. Täyttä puppua! dementoi isä Hariton. Lihani on kuoleutunut, kuten saimme kovan yrityxen jälkeen todeta. Ax, nyet, nyet! ellauri216.html on line 825: adding:1em;font-family:sans-serif"> ellauri216.html on line 868: adding:1em;font-family:sans-serif"> ellauri216.html on line 879: Perhaps most associated with Orthodox monasticism, innumerable references to nepsis are made in The Philokalia (the full title of The Philokalia being The Philokalia of the Neptic Fathers). Parallels have been drawn between nepsis and Jewish devekut. ellauri216.html on line 881: Devekut, debekuth, deveikuth or deveikus (Heb. דבקות; Mod. Heb. "dedication", traditionally "clinging on" to God) is a Jewish concept referring to closeness to God. It may refer to a deep, trance-like meditative state attained during Jewish prayer, Torah study, or when performing the 613 mitzvot (the "commandments"). It is particularly associated with the Jewish mystical tradition. ellauri216.html on line 941: Lyhyenä rauhan aikana veljestö palasi luostariin, mutta luostari ei ehtinyt uudelleen vaurastua entiselleen, ennen kuin uusi sota alkoi. Vuonna 1611 ruotsalais-suomalainen sotilasosasto hyökkäsi Valamoon, josta munkit olivat juuri ennättäneet paeta ainoastaan pyhien Sergein ja Hermanin pyhäinjäännökset sekä vähän irtaimistoa mukanaan. Valamo tuhottiin maan tasalle ja sotilaat veivät mukanaan koko luostarin omaisuuden. Veljestö pakeni Vanhaan Laatokkaan (Staraja Ladoga) ja myöhemmin Tihvinään ja lopulta autioon Vasilin luostariin Vanhaan Laatokkaan. Valamon saaristo hiljeni yli sadaksi vuodeksi. 1710-luvun alkuun asti siellä oli vain muutamia talonpoikaistaloja. ellauri216.html on line 945: Vuoden 1782 alussa Sarovin luostarin pappismunkki Nazari anoi lupaa saada yhdessä neljän noviisin kanssa vierailla Valamossa ja Konevitsassa. Vierailu osoittautui sitten pysyväksi kaverien kilvoitellessa luostarista jonka päätteexi Novgorodin ja Pietarin arkkipiispa Gavriil teki Nazarista luostarin johtajan, tittelinään rakentaja. Tästä alkoi luostarin laajamittainen rakentaminen ja vahvistuminen. Nazarin aikana luostarissa oli parhaimmillaan jo kuutisenkymmentä munkkia. ellauri216.html on line 1023: Viimeistä irtaimiston evakuointia eli syrjäisempien skiittojen omaisuuden pelastamista tekemään jäi viisi miestä: molemmat sotilaspastorit eli pappismunkit isä Pietari (Pauli Jouhki) ja isä Paavali, isä munkkidiakoni (1952 pappismunkki ja 1968 igumeni) Simforian, Laatokan Karhun nimellä tunnettu Sergei-matkustajalaivan munkkikapteeni, puolalaissyntyinen isä Irakli sekä yksi maallikko, insinööri Vladimir Kudrjatsev. Heidän tehtäväkseen jäi kerätä merkittävimmät ikonit, ehtoolliskalustot, muu irtain jumalanpalvelusvälineistö, antiminssit, pyhäinjäännökset, siirtokelpoiset kirkonkellot ja muu kysymykseen tuleva arvo-omaisuus talteen ja evakuointikuntoon kaikista kirkoista ja tsasounista. ellauri216.html on line 1048: Legendan mukaan kristinuskon leviämisen aikana apostoli Andreas Ensimmäinen kutsuttu muutti pohjoiseen saarnaamaan evankeliumia. Dneprin ja Volhovin ohitettuaan Kristuksen opetuslapsi astui " Nevojärven myrskyisiin ja pyöriviin vesiin " ja asensi kiviristin "Valaam-vuorille" Valaam Islandille Lake Ladogalle. Toisen luostarin syntykäsityksistä mukaan 900 vuoden kuluttua kaksi munkkia, Sergius ja Herman, tulivat "idän maista" (mahdollisesti Kreikasta ).) ja perusti luostariveljeskunnan yhdelle saarista. Kirjalliset lähteet ("elämät"), jotka todistavat pyhien elämästä ja teoista, katsotaan kadonneiksi. Toinen käsite viittaa luostarin perustamiseen X-XI vuosisatojen ajan. Se perustuu yhteen Rostovin Pyhän Avraamyn elämän painoksista. joka sisältää maininnan munkin oleskelusta Valamissa 10. vuosisadalla sekä useita kronikkaviittauksia Pyhän Pyhän Avramyn pyhäinjäännösten siirrosta. Sergius ja Herman Valamista Novgorodiin vuonna 1163. ellauri216.html on line 1054: 1700-luvun alussa Pietari I aloitti taistelun pääsystä Itämerelle ja Venäjän laajentumisesta luoteeseen. Vuonna 1702 (11. lokakuuta ( 22 )) Venäjä valloitti Noteburgin linnoituksen (nimettiin uudelleen Shlisselburgiksi ) ja keväällä 1703 Nevan suulla sijaitsevan Nienschanzin linnoituksen. Täällä 16. (27.) toukokuuta 1703 aloitettiin Pietarin rakentaminen. ja Venäjän laivaston tukikohta, Kronshlotin linnoitus (myöhemmin Kronstadt ) sijaitsi Kotlinin saarella. Sotakampanjan aikana 1710 Venäjän armeija onnistui valloittamaan Viipurin. Samaan aikaan tsuhnien Ingermanlandin maakunnan pohjalle syntyi ikivanha venäläinen Pietarin lääni. ellauri216.html on line 1061: Vuonna 1719 vallitetuille maille muodostettiin Viipurin lääni. josta tuli osa Pietarin maakuntaa. Uuteen maakuntaan kuului myös Keksgolmin lääniin kuulunut Valamon saaristo. Vuonna 1721 allekirjoittamalla Nystadtin rauhan Ruotsi tunnusti virallisesti Inkerinmaan, Keksholman läänin ja osan Karjalan liittämisen Venäjään Viipurin lääninpiirin kanssa. ellauri216.html on line 1083: Lokakuun vallankumouksen jälkeen Valaam tuli osaksi vasta muodostettua Suomea. jonka ansiosta luostari nimellisesti säilyi, mutta kansallisen vähemmistön kirkkona (Suomen pääuskonto on luterilaisuus ) hän joutui yhä useampaan Suomen viranomaisten syrjintään.. Suomen viranomaiset vaativat arkkipiispa Serafimia (Lukyanov) oppimaan suomea kolmen kuukauden kuluessa. Vladyka ei saapunut kielikokeeseen, ja tämän vuoksi hänet karkotettiin Konevetsin saarelle. Venäjän ortodoksisen kirkon venäläistämisasiassa Suomen viranomaiset alkoivat koordinoida toimiaan viranomaisten kanssa.Viro. jossa ortodoksisen kirkon venäläistäminen nostettiin nopeasti valtion politiikan arvoon ja testattiin pääosin venäläisellä Petseriläisellä alueella. Marraskuussa 1923 Karjalan piispaksi, arkkipiispa Serafimin kirkkoherraksi nimitetty pappi Herman Aav erotettiin Virosta. Hänen alaisuudessaan luostari syöksyi "erimielisyyden ja oikeudenkäynnin" ilmapiiriin. Vuodesta 1925 lähtien Valamon ortodoksiset jumalanpalvelukset käännettiin suomeksi. Samanaikaisesti Suomen viranomaiset vahvistivat itse saaria perusteellisesti sotilastekniikan osalta yhteenotossa Neuvostoliiton kanssa. ellauri216.html on line 1100: 26. marraskuuta ja 9. joulukuuta 1939 (vanhan tyylin mukaan) suoritettiin ensimmäiset Neuvostoliiton ilmahyökkäykset Valaamaan. Joulukuussa 1939 evakuointi Valaamasta aloitettiin. 20. joulukuuta 1939 sairaita ja vanhuksia munkkeja sekä aloittelijoita ja naisia vietiin pois saarelta. 28. joulukuuta 1939 tapahtui toinen evakuointiaalto. Näiden kahden aallon aikana evakuoidut (136 henkilöä) sijoitettiin koulurakennuksiin 120 km Jyväskylästä pohjoiseen. 6. helmikuuta 1940 tapahtui uusi evakuointi - kaikki munkit ja apotti lähtivät armeijan kuorma-autoihin, jättäen luostariin viisi henkilöä: kaksi hierojamonkkia (suomalaisten ortodoksisten sotilaiden hoitoon), hierojamonkki Simforian (Matveev), noviisi insinööri Vladimir Kudrjavtsev, höyrylaiva "Sergius"-munkin kapteeni Irakli (Maikevich). ellauri216.html on line 1113: Syksyllä 1940 itse Valaamin saarella, luostarin rakennuksissa, järjestettiin venemiehien ja hyttipoikien koulu. jonka jäsenet menivät vuonna 1941 puolustamaan Leningradia. 20. syyskuuta 1941 suomalaiset miehittivät Valamon saariston. Suurin osa luostarin rakennuksista säilyi, mutta luostarin omaisuus vaurioitui. Joten luostarin suuren Andreevsky-kellon kieli, joka painoi 16 tonnia, revittiin irti ja kolmas osa sahattiin (se vietiin pois jonnekin). Vuosina 1942-1944 luostari kunnostettiin ja sitä käytettiin. Suomen armeija maksoi luostarin asumisen rakennuksissaan, ja tätä maksua vastaan luostari osti ruokaa itselleen. Vain pieni osa vuonna 1940 evakuoiduista veljistä palasi Valaamaan, ja luostarit osallistuivat taisteluihin Neuvostoliittoa vastaan (kaksi sai Suomen ritarikunnan). ellauri216.html on line 1117: Vaikea oli kysymys suhtautumisesta Neuvostoliiton sotavankeihin. 27. joulukuuta 1941 aloitteleva insinööri Vladimir Kudrjavtsev vaati kirjallisesti apotti Kharitonilta rahaa lähettämään luostarille Neuvostoliiton sotavankien ravinnon parantamiseksi. Khariton kieltäytyi, koska kyse oli Valamista vuonna 1940 vietyjen kaapeleiden myynnistä, johon Kudrjavtsev vastasi: "En kerro sinulle, Kristus itse." Tammikuun 4. päivänä 1942 Kudrjavtsev kirjoitti uudelleen apotti Kharitonille tästä asiasta, jolle Khariton vaati häntä poistumaan luostarista. Tämän seurauksena Kudrjavtsev poistettiin luostarista. Maaliskuussa 1944 luostari suostui ottamaan vastaan Petsamon luostarin munkit heidän vaikean tilanteensa vuoksi sodan olosuhteissa. ellauri216.html on line 1120: Vuonna 1950 entisiin selleihin ja sketeihin perustettiin Sota- ja työvammaisten talo, johon muun muassa sijoitettiin mantereelta, Leningradin mukaan lukien, sotainvalaatteja. Siirretty mantereelle 1984. ellauri216.html on line 1123: Karjalan ministerineuvosto päätti 18. syyskuuta 1989 "siirtää" Leningradin hiippakunnan käyttöön katedraalin sisäaukiolla ja lähimmillä sketteillä, lukuun ottamatta ylösnousemusta ja Getsemanea. ellauri216.html on line 1125: Joulukuun 13. päivänä 1989. apostoli Andreas Ensikutsutun muistopäivänä, kuusi munkkia astui saarelle: Hieromonkit Varsonofy (Kapralov). Gerontius (Fedorenko). Photius (Begal). Hierodeacon Seraphim (Gordeev). noviisit Leonid Makarov ja Vadim Erlich. Saapuneet asukkaat majoitettiin Invaliditalon entiseen pidätyskeskukseen. Jumalanpalvelukset jatkuivat kirkossa Pyhän Sergiuksen ja Valaamin Hermanin nimissä. Valaalle perustettiin alusta alkaen tiukasti lakisääteiset palvelut, Valaam-laulu herätettiin henkiin. ellauri216.html on line 1128: 27. helmikuuta 1994 arkkimandriitti Pankraty pyhitti uudelleen Valaam- luostarin kappelin Sinopskajan rantakadulla Pietarissa. mikä saattoi päätökseen tämän kappelin palauttamisen luostarille. ellauri216.html on line 1137: Syyskuun 21. päivänä 2008, kaikkein pyhimmän Jumalan syntymän juhlana. patriarkka Aleksius II suoritti suuren pyhitysriitin Pyhän Vladimir Sketen (arkkitehti Andrei Anisimov ) temppelikompleksille Valaamin saarella ja ensimmäiselle Jumalallinen liturgia äskettäin vihitty kirkossa. ellauri216.html on line 1138: 10. heinäkuuta 2009 patriarkka Kirill ja Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov avasivat patriarkka Aleksius II:n mukaan nimetyn museon Pyhän Vladimirin Sketen temppelikompleksin kellariin; avajaiset ajoitettiin Valaaman luostarielämän elpymisen 20-vuotisjuhlaan. ellauri216.html on line 1143: Valaam-luostari on stauropegiaalinen, eli se on Moskovan ja koko Venäjän patriarkan suorassa valvonnassa ja kanonisessa hallinnossa. Ristiinnaulittu, käännettynä sanatarkasti. Patriarkka Aleksius II :n asetuksella luostari entisöitiin Valamon luostariin, josta on säädetty Valamon luostarin vanhassa peruskirjassa, joka on hyväksytty käyttöön myös patriarkan asetuksella. Pyhän Bileamin peruskirja laadittiin Athoksen luostarien tyypin ja vakavuuden mukaan; käskee "ei tehdä apottille mitään ilman veljien neuvoa". Siksi vanhempien veljien hengellinen neuvosto kokoontuu säännöllisesti, johon kuuluvat apotit, rippiri, dekaani, hotellinpitäjä, sakristi, hegumenin apulainen pyhiinvaeltajien vastaanottamiseksi, sketopäät, rahastonhoitaja, taloudenhoitaja ym ym. ellauri216.html on line 1157: Luostari ruokkii henkisesti Venäjän federaation puolustusministeriön aktiivisen sotilasyksikön - Valaamin saaren eteläosassa sijaitsevan 334. radioteknisen ilmapuolustusrykmentin tutkakomppaniaa. Jopa 200 pyhiinvaeltajaa voi majoittua luostarihotelleihin päällytyxin. ellauri217.html on line 2: ad> ellauri217.html on line 24: ad> ellauri217.html on line 44: There is no one way of having vaginal sex. However, before you insert the penis into the vagina, make sure that the penis is erect and the vagina is well lubricated. Use your hands to insert the penis into the vagina slowly. Adjust your position so that the penis moves in deeper. Pull out the penis halfway, and then insert it again. Repeat with increasing tempo until the automatic bilge pump starts to operate and the little tadpoles begin squirting out (or rather, in). Keep the shaft maximum deep in till the pumping stops. Make sure that both you and your partner are comfortable. ellauri217.html on line 56: Stela reflexer petar i lakanen. Mitähän tää Jäderlundin säe vois olla suomexi? Jäykät reflexit puukkaa lakanoissa. Vad är det som är svårt här va? ellauri217.html on line 65: Critics claimed that Gabalawi stands for God. Mahfouz rejected this to avoid fatwa saying that Alp-Öhi stood for "a certain idea of God that men have made" and that "Nothing can represent God. God is not like anything else. God is gigantic." Kiemurteli kuin mato koukussa. Tai sit vuorenpeikko olis yxinkertaisesti Abraham, se mamu Irakista? Joka pani paxuxi muka-siskonsa? Ja toisen kerran ruiski Iisakin vielä satavuotiaana jugurttimainoxena? Hizi mixei mun letku ollut niin kestävä. Alexi Laihon haudalla on texti: tässä lepää paarma. Mun letkun kivessä lukee: tässä lepää toukka. Turhaan odotan sen ylösnousemuksen hetkeä. ellauri217.html on line 67: The first four sections retell, in succession, the stories of: Adam (Adham أدهم) and how he was favoured by Gabalawi over the latter's other sons, including the eldest Satan/Iblis (Idris إدريس). In subsequent generations the heroes relive the lives of Moses (Gabal جبل) - Ai Moosesko? No ehkä vähän, Mooses oli urpo, mukiloi jonkun sivullisen kuoliaaxi, tapas Jehun pensaassa, senkin käärme koveni sauvaxi, se imitoi Hammurapia - mut on siinä mukana myös Jakobia eli Israelia, Jesus (Rifa'a رفاعة) and Muhammad (Qasim قاسم). The followers of each hero settle in different parts of the alley, symbolising Judaism, Christianity and Islam. The protagonist of the book's fifth section is Arafat (عرفة), who symbolises modern science and comes after the prophets, while all of their followers claim Arafat as one of their own. ellauri217.html on line 69: Central to the plot are the futuwwat (strongmen) who control the alley and exact protection money from the people. The successive heroes overthrow the strongmen of their time, but in the next generation new strongmen spring up and things are as bad as ever. Arafat tries to use his knowledge of explosives to destroy the strongmen, but his attempts to discover Gabalawi's secrets leads to the death of the old man (though he does not directly kill him). The Chief Strongman guesses the truth and blackmails Arafat into helping him to become the dictator of the whole Alley. The book ends, after the murder of Arafat, with his friend searching in a rubbish tip for the book in which Arafat wrote his secrets. The people say "Oppression must cease as night yields to day. We shall see the end of tyranny and the dawn of miracles." Haha, night follows day as surely as the other way round, and night wins out in the end. Valot sammuu, haju jää. ellauri217.html on line 71: It was this book that earned Naguib Mahfouz condemnation from Omar Abdel-Rahman in 1989, who called on him to repent or be killed, Abdel-Rahman also claimed that "If this sentence had been passed on Naguib Mahfouz when he wrote Children of the Alley, Salman Rushdie would have realized that he had to stay within bounds" after the Nobel Prize had revived interest in it. As a result, in 1994 – a day after the anniversary of the prize – Mahfouz was attacked and stabbed in the neck by two extremists outside his Cairo home. Mahfouz survived the attack, yet he suffered from its consequences until his death in 2006. Salman sai myös luovuttaa silmän silmästä loppupeleissä, yhtä tyhmänä kuin Daabas. Silmäpuoli Sinbad merenkulkija, Popeye the sailor man! ellauri217.html on line 78: Calle Roseniuxen Elämän Leipä löytyi kierrätyskeskuxen ilmaiskopista. Se on yhtä höttöä kuin amerikkalaisten Wonder Bread. Vittuako se sanoo Peeveliä apostolixi, ei Pive kuulunut Jepen valizemaan ykkösketjuun vaan valkkasi ize izensä ja alkoi kexiä lisää juttuja omiin nimiinsä. Ne on paras jättää omaan arvoonsa. ellauri217.html on line 81: Merkille pantava on jae Room. 16:7, jossa Paavali mainitsee Andronikoksen ja Junian, jotka ovat ”arvossa pidettyjä apostoleissa”. Junia-nimisen apostolin sukupuolesta on käyty paljon keskustelua, mutta mikäli hän oli naisoletettu, Paavali tulee epähuomiossa maininneeksi ainoan naisapostolin, josta meille on jäänyt todisteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei naisia olisi voinut olla enemmänkin apostoleina. Magdalena ainakin sai ehkä useinkin todistaa pikkuveikan ylösnousemusta. Tarkkaa naisapostolien määrää on mahdotonta tietää. Paavalin jakeissa 1. Kor. 15:3–8 antaman tiedon mukaan Kristus ilmestyi yli viidelle sadalle. Tätä tietoa ei ole vahvistettu evankeliumissa. Kaikista ylösnousemuksen todistajista ei kuitenkaan välttämättä tullut apostoleja. Talmudin mukaan Jeesuksella oli vain viisi opetuslasta, Matthai, Nakai, Nezer, Buni ja Todah. Kun Kristuksen kirkko perustettiin 6. huhtikuuta Joseph Smith ja Oliver Cowdery asettivat toisensa apostolin virkaan kun heidät oli ensin hyväksytty kirkon johtajiksi. Mormonistisessa yhteisössä, on tällä hetkellä viisitoista apostolia. Kaksitoista apostolia muodostaa kahdentoista apostolin koorumin (Lälli kooros). Sen yläpuolella on kirkon ensimmäinen presidenttikunta, jonka muodostavat kirkon presidentti ja hänen kaksi neuvonantajaansa. Myös he ovat apostolin viran haltijoita. ellauri217.html on line 83: Apostoliset isät väittivät nähneensä jonkun apostolin. Apostolisten isien kirjoitusten joukossa on lähinnä kirjoituksia, jotka tukevat pakanallisuudesta kääntyneiden kristittyjen näkemystä kristinuskosta. Sen sijaan Jerusalemin juutalaiskristittyjen edustamat näkemykset ovat käytännössä katsoen hävinneet ensimmäisten kahden vuosisadan aikana. Paavilaisen näkemyksen mukaan esimerkiksi kristittyjen ei enää tarvinnut noudattaa juutalaista lakia ja esimerkiksi ympärileikkauttaa itseään, pelkkä kaste riitti. Mieluusti uppo, mutta Jordanin ja uimahallin puutteessa käy ripsiminen partavedellä. Ei Jeesus välitä. Parta, korvakiharat, kipa ja naruessu olivat valinnaisia. Sapattina sai painaa duunia ja himoita toisten vaimoja muttei sunnuntaina. Ei hetkinen, se ei sentään tullut mukana. ellauri217.html on line 84: Apostolisiin isiin luettujen henkilöiden lista on vaihdellut jonkin verran. Se perustuu vahvasti kirkon perinteisiin, vaikka kirjallisuuskriittinen tutkimus onkin todistanut, etteivät kaikki heidän nimiinsä pannut kirjoitukset ole peräisin heiltä saati toiselta vuosisadalta. Toisaalta uudemmista löydöistä 1880-luvulla löydetty Didakhe on ajoitettu apostolisten isien aikaan. Didakhe on varhaisin tunnettu kirkkojärjestys. Se koostuu kolmesta pääosasta, jotka käsittelevät kristillisiä oppeja, toimituksia, kuten kastetta ja ehtoollista, sekä kirkon organisaatiota. Siitä ei Wilho todennäköisesti perustanut. ellauri217.html on line 101: “You are optimistic, inspiring, outgoing, and expressive. People see you as cheerful, positive and charming; your personality has a certain bounce and verve that so powerfully affects others that you can inspire people without effort. All of this upward energy is a symptom of your tremendous creativity. Your verbal skills may well lead you into the fields of writing, comedy, theater, and music.” ellauri217.html on line 103: “You love knowledge, study, and insight. You value the gifts of your mind, which you use to great advantage to penetrate the mysteries of life. You study things in-depth. You search beneath the surface of things. You abhor shallow judgments or opinions. You have a natural gift for analysis and research. Once you have grasped the facts of a subject, your creativity and abstract approach lifts your thinking beyond the rudimentary to the philosophical.” ellauri217.html on line 105: “You are a stimulating person. You brighten social gatherings with your flesh and original ideas. Your conversation tends to be sprinkled with novelty and wit. You have a quick tongue and charisma. You are probably an excellent salesman. There is a lot of nervous energy within you looking for an outlet. You love your freedom and you see this life as an ongoing adventure. You are upbeat and optimistic.” ellauri217.html on line 106: To get more detailed numberology reading based on your date of birth visit our Numerology Calculator. ellauri217.html on line 118: Popular Peoples & Celebrities on Gemalia Name: Currently there are no peoples found! Is your name is Gemalia or If you known people on Gemalia name then add it to the list. ellauri217.html on line 129: Muhammed (arab. محمد‎, Muḥammad; koko nimi Abū l-Qāsim Muḥammad ibn ʿAbd Allāh ibn ʿAbd al-Muṭṭalib ibn Hāšim, arab. ابو القاسم محمد ابن عبد الله ابن عبد المطلب ابن هاشم‎; noin 570 Mekka – 8. kesäkuuta 632 Medina) on islamin tärkein profeetta. Islaminuskon mukaan on olemassa ainoastaan yksi Jumala, jonka lopullisen ja täydellisen ilmoituksen Muhammed välitti ihmiskunnalle ilmestyksissään ja esikuvallaan. ellauri217.html on line 133: Kaikki, mitä Muhammedin elämäkerrasta tiedetään, on peräisin Ibn Ishaqin 700-luvun puolivälin jälkeen kirjoittamasta elämäkerrasta. Sitä täydentää 800-luvulla kirjattu hadith-muotoinen perimätieto. Muslimit katsovat, että myös Koraani kertoo Muhammedista, mutta tällöin luotetaan Ibn Ishaqin tapaan tulkita Koraanin tekstejä. Sana "Muhammed" esiintyy Koraanissa vain neljä kertaa, ja se viittaa Muhammediin vain kannessa. Kukaan ei tiedä, mitkä kertomukset ovat tosia ja mitkä keksittyjä (paizi Allah joka kexi ne). ellauri217.html on line 135: Kaikki profeetta Muhammedia koskevat tiedot ovat peräisin kahdesta tekstilähteestä. Niistä ensimmäinen on Ibn Ishaqin (k. 767) abbasidikalifaatin pääkaupungissa Bagdadissa kirjoittama Sirat Rasul Allah eli "Jumalan lähettilään elämäkerta". Teos on kirjoitettu yli sata vuotta Muhammedin ilmoitetun kuolinvuoden jälkeen. Se perustuu suullisiin tarinoihin, joita Ibn Ishaq kokosi etenkin kalifaatin sotilasleireistä kaljatuopin äärestä. Teos seuraa kronologisesti Muhammedin elämää syntymästä kuolemaan, mutta sisältää myös laajemman kuvauksen maailman luomisesta ja profeettojen ykkosketjusta läpi ihmiskunnan historian. Kirja on päässyt hukkumaan, mutta sen sisältö on voitu onnexi ennallistaa useista lähteistä. Niistä tärkeimmät ovat Ibn Hishamin (k. 834) 800-luvun alussa kirjoittama Muhammedin elämäkerta ja al-Tabarin (k. 922) 900-luvun alussa kirjoittama historiikki. Nämä teokset ovat islamin pyhää historiaa, jota ei voi kyseenalaistaa menettämättä turbaanin mukana myös päätänsä. ellauri217.html on line 137: Toinen Muhammedia koskeva lähde ovat 800-luvulta alkaen kootut lyhyet suullisesta perinteestä kootut tarinat, joissa kerrotaan, mitä Muhammed jossakin tilanteessa sanoi tai teki. Tämä hadith-kirjallisuus muodostaa yhdessä Koraanin kanssa islamilaisen lain eli šarian perustan. Sen luotettavimpana pidetty osa on niin sanotut "kuusi kirjaa" eli kutub al-sittah. Hadith-kertomukset ovat yhteydestä irrotettuja anekdootteja, jotka eivät kerro mitään Muhammedin elämänvaiheista, mutta kertovat mikä on sunna, eli Muhammedin antama ihanteellinen esikuva Jumalan tahdon mukaisesta elämästä. Jumalan lain sisältyminen Pyhään kirjaan ja profeetan esikuvaan muistuttaa juutalaisuutta, missä vastaavasti Mooseksen sunna oli perusta Mišnalle, joka yhdessä Tooran kanssa muodosti halakha-lain. ellauri217.html on line 139: Hadithien epäluotettavuus historiallisena tietolähteenä alkoi valjeta eurooppalaisille tutkijoille vasta 1800-luvun kuluessa. Vuonna 1890 Ignaz Goldziher päätyi lopulta arvioimaan, ettei yksikään hadith täyttänyt tieteellisen tiedon vaatimuksia. Muslimit puolestaan uskovat, että Koraani on peräisin profeetta Muhammedin elinajalta ja kertoo luotettavana aikalaislähteenä hänen elämästään. Länsimaiset tutkijat uskottelevat, että Muhammedin elämäkertaa on päinvastoin kirjoitettu islamissa niin, että Koraanin eri lauseiden ympärille on rakennettu kohtauksia Muhammedin sexielämästä. Tästä tafsauskirjallisuudesta esimerkin antaa Koraanin jae 9:65 "Me laskimme vain leikkiä". Koko kirja on vaan iso läppä, kuin Veikko Huovisen Veitikka. ellauri217.html on line 143: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Muhammad_13.jpg/200px-Muhammad_13.jpg" width="90%" /> ellauri217.html on line 152: Ibn Hisham kertoo, että kun Muhammedin isä Abdullah meni kosimaan Muhammedin tulevaa äitiä Jeminaa, muuan nainen asettui jalat harallaan morsianehdokkaaksi Abdullahin reitin varrelle. Hänet oli saanut liikkeelle miehen haarovälissä hehkunut valotäplä, joka oli merkki syntyvästä profeetasta. Abdullah kuitenkin kulki hänen ohitseen Aminan luo. Valo "siirtyi" pitkän äherryxen ja hedelmöityksen jälkeen isän otsalta letkulla Muhammedin äidin kohtuun. Kun Amina synnytti Muhammedin, hänestä lähti valo, jonka avulla näki Bostran linnat Syyriassa. Aminanko perseestä päivä paistoi? Juurikin niin! Ibn Ishaq kertoo, että valitettavasti kadonnut ”Jeesuksen aikainen evankeliumi” ennusti Muhammedin eli Munhamannan tulosta. Muhammedin äidin nimi, Amina, tarkoittaa hepreassa "kasvattajaa". Isän nimi Abdullah tarkoittaa "Jumalan palvelijaa" ja esiintyy Raamatussa esimerkiksi Abrahamin kunnianimenä. Ei järin omaperäistä. ellauri217.html on line 162: 25 vuoden iässä Muhammed meni naimisiin leskeksi jääneen serkkunsa Khadija bint Khuwailidin kanssa. Tämä oli varakas ja arvostettu ämmä, joka palkkasi könsikkäitä miehiä kauppamatkoille mukaansa. Myös Muhammed oli tehnyt tällaisen matkan Khadijan palveluksessa ennen kuin tämä kosi häntä. Muhammed sai Khadijan kanssa kaikki muut lapsensa paitsi Ibrahimin, nimittäin pojat al-Qasim, at-Tayyib, at-Tahir ja tyttäret Zainab, Ruqayya, Umm-Kulthum ja Fatima. Vasta Khadijan kuoleman jälkeen vuonna 619 tai 620 Muhammed meni uusiin naimisiin. Ibrahimin äiti oli Maria Koptilainen, joka oli profeetalle lahjoitettu jalkavaimo. Kaikkiaan Jumalan lähettiläällä oli kolmetoista vaimoa. 13 women and me the only man in town... Kuiskuttelua on herättänyt Muhammedin lempivaimo A’iša bint Abi Bakr, jonka kanssa Muhammed meni naimisiin, kun tämä Ibn Hishamin mukaan oli seitsemänvuotias Muhammedin ollessa tällöin noin 53-vuotias. On myös esitetty myöhempää perimätietoa, että A’iša olisikin ollut 12- tai 17-vuotias. Tai size oli 25. A’iša oli järjestyksessä kolmas Muhammedin vaimoista ja hänen ”suosikkivaimonsa”. Vaimojen, jalkavaimojen ja lasten lisäksi Muhammedin talonväkeen kuului Muhammedin ja hänen vaimojensa omistamia orjia. Muhammedin mäntä oli kovassa käytössä, mies oli kaikkea muuta kuin Aishan kannattaja. ellauri217.html on line 187: Vuonna 630 Muhammed johdatti joukkonsa valtaamaan Mekan. Lyhyt taistelu käytiin Khandamassa. Muslimeista kuoli kolme ja monijumalaisista kaksitoista tai kolmetoista miestä. (Säälittäviä tappiolukuja.) Sitten monijumalaiset pakenivat ja Muhammed marssi Mekkaan. Eräät ihmiset Muhammed määräsi tapettaviksi vaikka heidät löydettäisiin Kaaban verhojen suojasta. Heihin kuului miehiä, jotka olivat luopuneet islamista ja orjatyttöjä, jotka olivat laulaneet pilkkalauluja Muhammedista. Muhammed määräsi hävittämään Kaaban sisälle maalatut enkelinkuvat sekä Abrahamia esittävän kuvan, jossa profeetta esitettiin ennustamassa arpanuolien avulla monijumalaisten tapaan. Muhammed ratsasti Kaaban ympäri ja osoitti kädellään lyijykiinnikkeissä olevia jumalankuvia. Kaikki kaatuivat ja Muhammed totesi: "Totuus on tullut ja valhe kadonnut. Valhe on katoavaista". ellauri217.html on line 195: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/4/47/Muh-hund-original-rondellliten.JPG" height="500px" />ads/2007/07/muhammed-rondelllit.JPG" height="500px" /> ellauri217.html on line 198: Orientalisti Hans Jansen on arvellut, että Muhammed-tarinat ovat syntyneet etenkin sotilasleireissä, koska niissä painottuvat ryöstöretket ja saaliinjaot. Nimi muhammad olisi saatu kalifi al-Malikin lyömistä kolikoista, joissa sana kuitenkin olisi ollut verbimuoto "ylistetty" ja viitannut Jeesukseen, jonka kunniaksi kalifi rakensi Jerusalemiin niin sanotun Kallomoskeijan. ellauri217.html on line 216: adelivery.fi/img/1920/ce995702fa52803199ff2e48b9e5b338.jpg" width="90%" /> ellauri217.html on line 231: He liked things to be clean. People worship power, even its victims. True happiness can never be found until the things that lead to it are plentiful for everyone. But that´s impossible, because happiness is a differential: everyone must have more than the others and more than before. Everyone just can't have that, it's a logical contradiction. ellauri217.html on line 235: A little guy came to me and said: I am Gimli, servant of Alp-Öhi. She was so surprised that her nipple slipped from Kassen''s mouth. Kassen´s face puckered ready to cry, but she quickly gave him the nipple back. Kassen fell asleep as she sucked. ellauri217.html on line 239: Muhametin porukat käyttää voimaa milloin rakkaus ei riitä. Perintöä tarvitaan jotta saadaan puhtautta ja kunniaa. Muhametti muka lupas naikkosille puolet perinnöstä, haha. Ei tainnut ihan mennä käsikirjoituxen mukaan. Vaimo ei saa häiritä herrasmiehen elämää. ellauri217.html on line 241: Obit anus abit onus, Kassit ovat jälleen vapaana. Sadettimen pikkusisko Baddie on oivallista sakkolihaa. Tää on nyt se Aisha joka saa eskarina Muhammedin aisan kello yhteen. Saako olla päivänpannua? Entä iltapäiväkahvia? Jaxaakohan kassit odottaa eka menkkaan saakka edes? Tokkopa! ellauri217.html on line 243: Vaan eipä aikaakaan niin kassin aisa on taas liossa. Pikku Baddie on enemmän kuin altis helpottamaan Muhammedin oloa. Olen onkimies, ja vapa nykii jo... ellauri217.html on line 245: Tyhmä Kassi sanoi Baddieta taistelun tuoxinassa epähuomiossa Kamaraxi. Aivan alkeismoka! Plopovin izemurhasiirto! Kassin sissisotatoimet sierralla tuo elävästi mieleen el Zorron ja Xavierin yhteenotot kapinakenraaleiden kanssa. Kassi olis Don Jaime ja Hassan Aurelio. Naiset viskoo kalliolta kiviä mutta konnamiehet käyttävät pizzalaatikoita kilpinä. Apinoiden kallot halkeilee kuin hasselpähkinät. Tappioluvut pysyvät silti naurettavina näissä esiteollisissa kärhämissä. ellauri217.html on line 252: Sitten loppuviimexi porukat tulee järkiinsä ja oivaltavat: kohtalomme on olla kärpäsiä tässä maailmassa ja mutaa seuraavassa. On tosi noloa että Arafat on huoranpenikka, eikä tiedä isänsä nimeä. Mixikähän se on niin noloa? Kysyppä äijiltä. Osku osaisi kyllä kertoa. Mafiosojen nimet on tällä kertaa Aaggaag Saddam ja Sanssouci. Osku ei ole kovin hyvä keximään nimiä. Aggaag oli ristitty, Saddam (sittemmin Jussuf) jutku ja Sanssouci räsypää. ellauri217.html on line 254: Alkaa näyttää selvältä ettää büchlein kertookin Palestiinan kriisistä eikä Ebyktistä. Arafat korvaa cudgelit, noi luolamiesten rakkaat astalot tulivoimaisemmilla aseilla. Saadaan miestappioiden tuottavuus räjähtävään kasvuun ja Suomi - siis luvattu maa nousuun. Mukiloivien pikkucheefien tukkuporras jää tarpeettomaxi, kiitos hehtaaripyssyjen. Suomenkin sisäpolitiikan sanelee pian setä Samuli. ellauri217.html on line 256: Yasser Arafat olikin egyptiläinen ellen väärin muista mokkeri Steinbockin kirjasta. No helkkari, se oli palestiinalainen Gazasta! Tyypillistä farisealaista vääristelyä. Tässä se on Harry Potter tyyppinen velho eli peikkomies. Ilmeisesti niinkö tiedemies. Jaaha, nyt marssitetaan sadun misu esille, nätti vaikka huppu päällä toistaisexi. Pitää popup kahvilaa tossa vastapäätä. Nimi oli Ratafia, Fittavaan tai jotain sellasta. Se ei nyt ole niin tärkeetä. Arafat tahtoo selata luonnon suurta kirjaa niin kauan kun virsikirjan kannet ovat auki. Endoscopy fuck the pussy, to get the cervix point of view. It´s not strange for a bastard to look with all his force for an ancestor. Jöns-setä on tästä esimerkkinä. ellauri217.html on line 260: Älkää spoilatko, tää on hieno päivä ärjyi Saddam. Jumala on kuollut, se lainas Nietzscheä. Arafat kävi seuraavaxi nirhaamassa sen jumalan puolesta. Onko Yasser ehkä kopsannut Nobelin kexinnön: dynamiittipötkön? Nitroglyseriini tunnettiin, Alfred kexi tehdä siitä turvallista savella. Arafat put a spotted dick on his head and went to see the Trustee. Trusteen nimi oli Katri-Helena. Kirjamies ja lavatähti kohtaavat. Mikä sai sinut pettämään kansan asian? No salamiakki! Ei kyllä se paukkupullo oli ydinpommi mieluummin, kun ottaa huomioon tän bühleinin ajoituxen. ellauri217.html on line 262: Trustee Kadri-Helena onkin varmaan se ketku jutku Ben Gurion tms joka sai atomipommin teko-ohjeen heimoveljiltä jenkeistä. Israel's first Prime Minister David Ben-Gurion was "nearly obsessed" with obtaining nuclear weapons to prevent the Holocaust from reoccurring. He stated, "What Einstein, Oppenheimer, and Teller, the three of them are Jews, made for the United States, could also be done by scientists in Israel, for their own people". Deborah Brand 3 Aug 2022 0 2:04 Israeli Prime Minister Yair Lapid said this week Israel has "other capabilities" against threats from Iran, in a rare allusion to the country's widely reported nuclear stockpile. ellauri217.html on line 268: Toistensa piiput suussa pojat filosofeeraavat. What do you hate most? Losing my tooth. Why do we die, Arafat? Why do we live, Kadri-Helena? Osku ei ole älynnyt että toisten kateus on osa onnea. Pössyttelijät kaipaavat herra isoherraa takaisin. Niin kauan kuin on kuoleman jälkeistä elämää ja käskyttäjiä on toivoa. Ei tullut niistä lasta eikä paskaakaan. ellauri217.html on line 272: After a few minutes he came to and realized he was dead. Vuorenpeikko kuoli tyytyväisenä. Kuolema on suuresti alimainostettua, parasta bylsiä niin kauan kuin ottaa eteen pikkuveitikka. Osku napsi varmaan Viagraa kuin kuminalleja. Ihmeiden aika ei ole ohi, päinvastoin se oli vasta alkanut, pikku Oskun ylösnousemuksen mukana. Sen pituinen se, ja jos pikku Oskari olisi ollut yhtään pitempi, bühleinkin olisi vielä paxumpi. Ei pituus ole tärkeintä vaan paxuus, tiesi Piia Pipsukka, joka luki saxaxi Konsalikkia. Onnexi ei ole, eikä ollut. ellauri217.html on line 277: Calle Rosenius terottaa ke 24 pnä elokuuta 2022 ettei luteraani ei tarvi hyviä tekoja saadaxeen armahduxen ilmaisexi Jee-suxelta. Riittää kun uskoo ja tunnustaa syntinsä (esim. saastaiset halut tai hirmu epäsosiaalisuuden) ja pyytää niitä ilmaisexi. Mutta eikös näistäkin osa tai kaikki ole tekoja, vieläpä Herran mielestä eri hyviä, kuin kumikarhut tai pistaasipähkinät? Siis hyviä tekoja silti vaaditaan, vaikka pieniä? ellauri217.html on line 278: Toi uskominen tosin arveluttaa, onko se edes tahdonalaista toimintaa? Minusta näyttää, mich dünkt, moi dokei, nää on yxipersoonaisia verbejä, joissa subjekti on kokija, ei tekijä. Siis niinkuin piget puget paenitet, taedet atque miseret. Hävettää, pelottaa, harmittaa, kyllästyttää, kaduttaa ja säälittää. Ne vaan tulee kuin yrjö tai aivastus, ei niille mitään voi. Toisaalta Bill James jankuttaa tahdosta uskoa, eli jos käärit hihat ja oikein pinnistät, niin usko tulee lopulta kuin kova kakkakikkara ummetuxessa. Se on kuin taloudellinen päätös, valizet parhaan pelistrategian ja seuraat sitä. Nojoo, oli miten oli, muut ehdot sensijaan on selkeitä tekoja: tunnustus ja pyyntö. Helpotus on että ne on vaan puheakteja, isoja lihaxia ei tarvita. Herää kysymys: mixei herra voinut säästää syntistä niiltäkin, kun se on niin vähään tyytyväinen? Olis sanonut vaan et antaa olla, olette kaikki tervetulleita mun majataloon, kyllä täällä riittää huoneita sekä omalla kylppärillä arvihurskaisille että yhteisellä käymälällä käytävällä rotinkaisille. ellauri217.html on line 312: adelivery.fi/img/978/fb19fc3d63f54f8eb54e96a4abdb623c.jpg" height="300px" /> ellauri217.html on line 319: Förra tiders stora ståkuk Jörn Donner skrev ett litet rättsteoretiskt försök som hette Maria Marina, full av Jörkkas storhetstids klyschor. Boken har inte lästs av någon före mej, inte ens skurits upp på de saftigaste ställena, vilket är föga förvånansvärt. Man kan nästan se hans mun röra sig som en misslyckad kvinnlig kringskärning, och höra hans näsvisa ord kommande från den sneda näsan. Vittu olis istunut edes kunnolla, senkin retku. Vanhana se näytti gibbonilta. ellauri217.html on line 321: Pullea Marina, todennäköisesti venakko, ei käytä beehoita. Jörkka on se retee tyyppi joka menee sänkyyn odottamaan nakupellenä snoppen stående som en flaggstång. Första varvet gick på trägolvet, men i duschen började han bli pigg igen. Men det är ju bra! Marina tyckte inte on kondomer, hon tyckte om att inbilla sig the cervix POV, hur den snubbnosade snoppen efter ejakulationen flitigt röjde runken djupare i den trånga hålan som en liten mjuk schaktmaskin. ellauri217.html on line 325: Ett och annat, håhå jaja, man vet vad det innebär när Jörn har ordet. Puovo Huovikon aisankannattaja Jukka Kemppinen suomensi tämänkin rykäyxen. Ostetaan usein yhdessä Nick Caven Sick Bag Songin kaa. Paskapuhetta aivan takuulla. Osta molemmat äänikirjana hintaan 12:60€. ellauri217.html on line 329: "Men när jag passerade en dörr på glänt stannade jag plötsligt. Ett vitt lår glänste till i ljuset hade fångat min uppmärksamhet. Jag kanske inte borde titta, men kunde inte låta bli. Jag lät blicken glida längs låret, upp över magen, smekte den svarta trekantsbehån, upp längs halsen till hennes läppar. Smala, särade. Där låg hon i sin perfektion, tänkte jag. En nästan ilsken tanke. Hon var perfekt trots det lilla blåmärket på smalbenet, trots att håret var tovigt och läppstiftet utsmetat. Hon låg där med halvslutna ögon och benen i vädret. Och Emil stod mellan dem. Naken, med sin hårda, svajande kuk redo." Första delen i den erotiska följetongen Mellan hennes lår. ellauri217.html on line 331: Jag tog nycklarna från mitt slitna köksbord och slängde ner dem till honom utan att svara. Jag hörde hans steg i trappan. Han låste själv upp min ytterdörr och låste den bakom sig. Sedan tittade på han på mig. Vi stod så och tittade på varandra. Tysta. Vi visste ju vad som skulle hända nu. Det fanns ingen tvekan, men ändå tvekade vi. Jag tittade mot hans skrev. Jag tyckte mig se ett växande stånd innanför de mjukisbyxor han hade på sig. Han måste ha legat och sovit, tänkte jag nu. - Väckte jag dig? Andra delen i den erotiska följetongen Mellan hennes lår. ellauri217.html on line 336: takaluukusta. Penisen arbetade flitigt inne i henne, görandes kusten klar för de små grodynglarna. ellauri217.html on line 353: Nåja, detta om smuts, nu har känslokalla Marina fått nog av jungmannen, nu väntar nya äventyr i huvudstaden. Hon är 15 år. ellauri217.html on line 363: Mixhän Jörkasta on mukavaa et joku mutustaa sen mulkkua ja nielaisee sen runkkua? Ei siitä tule lasta eikä paskaakaan. Marinan moraali oli vanhanaikainen ja hiukka omalaatuinen. Jörkalla ei sitä ollut ollenkaan. Jörns filmer var döda koliker. Kyynikko sai Marinalta pisteitä sanottuaan Kosmoxessa että Marinalla todnäk oli pohjois-Euroopan kiinnostavimmat kinkut. Ei kyltää on melko toxista. Inom kort var cynikerns penis faktiskt fast förankrad i Marinas slida bakifrån. Hennes skinkor var underbara. Men det var när hon vände om och såg han i ögonen som han kom bölandes lik en tjur. ellauri217.html on line 365: Marina är Jörkkas drömhora som ger röve givmilt utan att ta betalt. Typeriä kliseisiä kansallisennakkoluuloja. Jörkka ei kyllä ole mikään kynttilä. Sen prestaatiot ovat systemaattisesti keskinkertaisia. Marina hörde inte till de kvinnor som bara gapade över något främmande, för att sedan fälla kvinnligt dumma anmärkningar. ellauri217.html on line 367: Doktorn förklarade att finländsk fotboll hade en mebbe glesnande men mycket högklassig supporterskara. Bland dem som åt korv med smaklöst bröd fanns det många högklassiga företrädare för det intellektuella livet: professorer, författare, TV-direktörer, även skådespelare, popsångare och glesnande filmregissörer försedda med små men framåtsträvande kukar. Fixuja ihmisiä järjestään, vaikka mauttomia. ellauri217.html on line 379: I jultal till svenska folket önskar Carl XVI Gustaf inför 2003 "...en rättvisare fördelning av jordens tillgångar". Men kungen, som själv årligen får cirka 40 miljoner i apanage av skattebetalarna och har en förmögenhet om 259 miljoner, anklagas nu för att hyckla. Socialt engagerade kändisar och andra hemlösa tycker att statschefens ord klingar falskt. Kungen säger bland annat: "Att vara pessimistisk hjälper ingen, varken dig själv eller andra." Och: "Det kommer inga stekta sparvar flygande om Du inte själv bemödar Dig om att göra Ditt bästa." ellauri217.html on line 386: Konsul Åke hade tagit del i det idiotiska kriget, i fältartilleriet just som CEC, och blev löjtnant just som han. Jag blev första jägarkompaniets skrivare. Min mindre son blev vapenvägrare, bra gjort. Nu bor sonen, som inte förmår säga R, på Skrivargränden i Bergans med en brasilianska och säljer italiensk glass i Mattby när han minns. (Det låter som något Jörkka kunde ha hittat på.) Min far bytte rum när släktingarna började prata om sina söners militärkarriärer. ellauri217.html on line 388: Flygvärdinnan heter Sirkka, vad fel, hon borde heta Anneli. Ryssarna är lycksns ostar om dom har helt fungerande pittar. Konsuln super, han är ryssare än ryssen själv. Satans svedupelle. Dom borde utrotas helt och hållet. ellauri217.html on line 394: Artiklarna i damtidningarna är konstigt likartade. Vadå konstigt? Aporna är ju helt likartade, de hör till samma art. Naistenlehdet, horoskoopit ja följetongit pitää yllä toiveita, kuin myös C.O.Roseniuxen joka-aamuinen paahtoleipä. Uskoa ja toivoa että pikkuveikalle tai siskolle löytyy vielä rakkautta jostain kolosta tai molosta. ellauri217.html on line 405: Naisten kuuluu olla himottavia ennenkaikkea. Että jörkät jököttäisivät aivan vaistomaisesti. Feministit ovat kastroituja miehiä. Kanske Jörka var en fikus på smyg. Marinas gynekolog samlar på gammaldags smuziga porrfilmer. Ajja, ny blir det Marika på tremanhand med konstnären, gynekologen och ekonomen. Fixuja ihmisiä kaikki, ja Marikalla on 3 reikää vapaana. Pillutohtori voi ottaa messiin kaitafilmikameran. Så sjuttitals. Vad bra att Jörka dog äntligen. Inte en minut för tidigt, men cirka 86 år för sent. Den grodynglingen borde inte alls ha hittat ut ur påsen. ellauri217.html on line 604: Sai uudeksi nimekseen Moby Dada. ellauri217.html on line 639: The five precepts (Sanskrit: pañcaśīla; Pali: pañcasīla) or five rules of training (Sanskrit: pañcaśikṣapada; Pali: pañcasikkhapada) is the most important system of morality for Buddhist lay people. They constitute the basic code of ethics to be respected by lay followers of Buddhism. The precepts are commitments to abstain from killing living beings, stealing, sexual misconduct, lying and intoxication. ellauri217.html on line 645: The Seven Laws of Noah include prohibitions against worshipping idols, cursing God, murder, adultery and sexual immorality, theft, eating bloody flesh, as well as the obligation to establish courts of justice. Noah had nothing against prepuces (but, surprisingly, male full frontal nudity). ellauri217.html on line 649: The seven Noahide laws as traditionally enumerated in the Babylonian Talmud Sanhedrin 56a-b and Tosefta Avodah Zarah 9:4, are the following: ellauri217.html on line 657: Not to commit adultery or sexual immorality. ellauri217.html on line 671: concerning adjudication (dinim) ellauri217.html on line 680: According to the Genesis flood narrative, a deluge covered the whole world on account of violent corruption on the earth, killing every surface-dwelling creature except Noah, his wife, his sons, their wives, and the animals taken aboard the Ark. According to the biblical narrative, all modern humans are descendants of Noah, thus the name Noahide Laws refers to the laws that apply to all of humanity. After the Flood, God sealed a covenant with Noah with just the following 2 admonitions as written in Genesis 9:4-6. ellauri217.html on line 684: Murder: "Furthermore, I will demand your blood, for [the taking of] your lives, I shall demand it [even] from any wild animal. From man too, I will demand of each person's brother the blood of man. He who spills the blood of man, by man his blood shall be spilt; for in the image of God He made man." (9:5–6) ellauri217.html on line 700: The Council of Jerusalem or Apostolic Council was held in Jerusalem around AD 50. It is unique among the ancient pre-ecumenical councils in that it is considered by Catholics and Eastern Orthodox to be a prototype and forerunner of the later ecumenical councils and a key part of Christian ethics. The council decided that Gentile converts to Christianity were not obligated to keep most of the fasts, and other specific rituals, including the rules concerning circumcision of males. The Council did, however, retain the prohibitions on eating blood, meat containing blood, and meat of animals that were strangled, and on fornication and idolatry, sometimes referred to as the Apostolic Decree or Jerusalem Quadrilateral. The purpose and origin of these four prohibitions is debated. ellauri217.html on line 704: The Council of Jerusalem is generally dated to 48 AD, roughly 15 to 25 years after the crucifixion of Jesus (between 26 and 36 AD). Acts 15 and Galatians 2 both suggest that the meeting was called to debate whether or not male Gentiles who were converting to become followers of Jesus were required to become circumcised; the rite of circumcision was considered execrable and repulsive during the period of Hellenization of the Eastern Mediterranean, and was especially adversed in Classical civilization both from ancient Greeks and Romans, which instead valued the foreskin positively. ellauri217.html on line 707: The purpose of the meeting, according to Acts, was to resolve a disagreement in Antioch, which had wider implications than just circumcision, since circumcision is the "everlasting" sign of the Abrahamic covenant (Genesis 17:9–14). Some of the Pharisees who had become believers insisted that it was "needful to circumcise them, and to command [them] to keep the law of Moses" (KJV). ellauri217.html on line 709: The primary issue which was addressed related to the requirement of circumcision, as the author of Acts relates, but other important matters arose as well, as the Apostolic Decree indicates. The dispute was between those, such as the followers of the "Pillars of the Church", led by Jeeves The Just (eikä melkein), who believed, following his interpretation of the Great Commission, that the church must observe the Torah, i.e. the rules of traditional Judaism, and Paul the Apostle, who believed there was no such necessity. The main concern for the Apostle Paul, which he subsequently expressed in greater detail with his letters directed to the early Christian communities in Asia Minor, was the inclusion of Gentiles into God´s newest Covenant, sending the message that faith in Christ is sufficient for salvation. (See also Supersessionism, New Covenant, Antinomianism, Hellenistic Judaism, and Paul the Apostle and Judaism). ellauri217.html on line 711: At the council, following advice offered by Simon Peter (Acts 15:7–11 and Acts 15:14), Barnabas and Paul gave an account of their ministry among the gentiles (Acts 15:12), and the apostle James quoted from the words of the prophet Amos (Acts 15:16–17, quoting Amos 9:11–12). James added his own words to the quotation: "Known to God from eternity are all His works" and then submitted a proposal, which was accepted by the Church and became known as the Apostolic Decree: ellauri217.html on line 713: It is my judgment, therefore, that we should not make it difficult for the Gentiles who are turning to God. Instead we should write to them, telling them to abstain from food polluted by idols, from sexual immorality, from the meat of strangled animals and from blood pancakes, whicy are yakky anyway. For the law of Moses has been preached in every city from the earliest times and is read in the synagogues on every Sabbath. — Acts 15:19–21.. ellauri217.html on line 715: The Western version of Acts (see Acts of the Apostles: Manuscripts) adds the negative form of the Golden Rule ("and whatever things ye would not have done to yourselves, do not do to another"). ellauri217.html on line 717: It was stated by the Apostles and Elders in the council: "the Holy Spirit and we ourselves have favored adding no further burden to you, except these necessary things, to abstain from things sacrificed to idols, and from blood, and from things strangled, and from fornication. If you carefully keep yourselves from these things, you will prosper." (Acts 15:27–28) ellauri217.html on line 719: In Jerusalem, before Paul gets arrested for operating on Timothy´s dick, the elders proceed to notify Paul of what seems to have been a common concern among Jewish believers, that he was teaching Diaspora Jewish converts to Christianity "to forsake Moses, telling them not to circumcise their children nor walk funnily according to our customs." The alders here express concern that Paul was not fully teaching the decision of the Jerusalem Council's letter to Gentiles, particularly in regard to non-strangled kosher meat, which contrasts with Paul's advice to Gentiles in Corinth, to "eat whatever is sold in the meat markets" (1 Corinthians 10:25). ellauri217.html on line 729: For great as was the success of Barnabas and Paul in the heathen world, the authorities in Jerusalem insisted upon circumcision as the condition of admission of members into the Church, until, on the initiative of Peter, and of James, the head of the Jerusalem church, it was agreed that acceptance of the Noachian Laws—namely, regarding avoidance of idolatry, fornication, and the eating of flesh cut from a living animal—should be demanded of the heathen desirous of entering the Church. ellauri217.html on line 730: Rebbe Emden, in a remarkable apology for Christianity contained in his appendix to "Seder 'Olam" (pp. 32b-34b, Hamburg, 1752), gives it as his opinion that the original intention of Jesus, and especially of Paul, was to convert only the Gentiles to the seven moral laws of Noah and to let the Jews follow the Mosaic law—which explains the apparent contradictions in the New Testament regarding the laws of Moses and the Sabbath. ellauri219.html on line 2: ad> ellauri219.html on line 24: ad> ellauri219.html on line 36: ads/2017/08/beatles-5.jpg" width="100%" /> ellauri219.html on line 58: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e8/Sgt-pepper%27s-people.jpg/298px-Sgt-pepper%27s-people.jpg" width="100%" /> ellauri219.html on line 116: Stephen Crane (writer) – barely visible between Issy Bonn's head and raised arm ellauri219.html on line 156: The author of the 1894 book The Holy Science, which attempted “to show as clearly as possible that there is an essential unity in all religions,” Sir Yukteswar Girl was guru to both Sir Mahatavara Babaji (No.27) and Paramahansa Yogananda (No.33). His prominent position in the top left-hand corner reflects George Harrison’s (No.65) growing interest in Indian philosophy. In August 1967, two months after the album’s release, The Beatles had their first meeting with the Maharashi Mahesh Yogi, at the Hilton Hotel on London’s Park Lane, where they were invited to study Transcendental Meditation in Bangor, North Wales. ellauri219.html on line 180: The next day Jacot-Guillarmod and De Righi attempted to depose Crowley from expedition leadership. The argument could not be settled, and Jacot-Guillarmod, De Righi, and Pache decided to retreat from Camp V to Camp III. At 5 pm they left with four porters on a single rope, but a fall precipitated an avalanche that killed three porters as well as Alexis Pache. People in Camp V heard "frantic cries" and Reymond immediately descended to help, but Crowley stayed in his tent. That evening he wrote a letter to a Darjeeling newspaper stating that he had advised against the descent and that "a mountain 'accident' of this sort is one of the things for which I have no sympathy whatever". The next day Crowley passed the site of the accident without pausing nor speaking to the survivors and left on his own to Darjeeling, where he took the expedition funds, which mostly had been paid by Jacot-Guillarmod. The latter would get at least some of his money back after threatening to make public some of Crowley's pornographic poetry. ellauri219.html on line 183: Crowley gained widespread notoriety during his lifetime, being a recreational drug user, bisexual, and an individualist social critic. Crowley has remained a highly influential figure over Western esotericism and the counterculture of the 1960s, and continues to be considered a prophet in Thelema. He is the subject of various biographies and academic studies. ellauri219.html on line 192: Lenny Bruce revolutionized comedy in the 50s and 60s, ushering in a personalized style that influenced many later comedians. By the time he appeared on the Sgt. Pepper’s cover, he had been arrested for obscenity, further making him a countercultural hero not only for The Beatles, but also the Beatniks and Bob Dylan (No.15). He died of a drug overdose in August 1966. ellauri219.html on line 196: His parents divorced before he was 10, and he lived with various relatives over the next decade. His British-born father, Myron (Mickey) Schneider, was a shoe clerk; they saw each other very infrequently. His mother, Sally Marr (legal name Sadie Schneider, born Sadie Kitchenberg), was a stage performer and dancer and had an enormous influence on Bruce's career. He defiantly convinced his ship's medical officer that he was experiencing homosexual urges toward him, leading to his dishonorable discharge in July 1945. However, he had not admitted to or been found guilty of any breach of naval regulations, and successfully applied to change his discharge to "Under Honorable Conditions ... by reason of unsuitability for the naval service". At Hanson's diner Bruce met Joe Anjovis (named by his taste) who had a profound influence on Bruce's approach to comedy. ellauri219.html on line 198: Branded a "sick comic", Bruce was essentially blacklisted from television, and when he did appear, thanks to sympathetic fans like Hefner and Steve Allen, it was with great concessions to Broadcast Standards and Practices. Jokes that might offend, like an extremely boring routine on airplane-glue-sniffing teenagers that was done live for The Steve Allen Show in 1959, had to be typed out and pre-approved by network officials. On his debut on Allen's show, Bruce made an unscripted comment on the recent marriage of Elizabeth Taylor to Eddie Fisher, wondering, "Will Elizabeth Taylor become bat mitzvahed?" ellauri219.html on line 200: Horny and Lenny had a tumultuous relationship. Many serious domestic incidents occurred between them, usually the result of serious drug use. His greatest fear was getting his act down pat. On this night, he rose to every chance stimulus, every interruption and noise and distraction, with a mad volleying of mental images that suggested the fantastic riches of Charlie Parker's horn. Like the Bird's, his show got gradually only worse. ellauri219.html on line 202: On October 4, 1961, Bruce was arrested for obscenity at the Jazz Workshop in San Francisco, where he had used the word "cocksucker", and "he probably can't come". Although the jury acquitted him, other law enforcement agencies began monitoring his appearances, resulting in frequent arrests under obscenity charges. ellauri219.html on line 204: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/c/c3/Lenny_Bruce_Mugshot_4-27-63.jpg" /> ellauri219.html on line 207: Bruce was arrested again in West Hollywood. The charge this time was that the comedian had used the word "schmuck", an insulting Yiddish word that was also considered a term for "penis". In April the next year he was barred from entering the United Kingdom by the Home Office as an "undesirable alien". ellauri219.html on line 211: Bruce paved the way for kitchen counter culture-era comedians. His trial for obscenity was a landmark of freedom of speech in the United States. Vittu mikä vapaan puheen edustaja, helvetti. In 2017, Rolling Stone magazine ranked him third (behind Richard Pryor and George Carlin) on its list of the 50 best stand-up comics of all time. "Olen offensiivinen", kalansilmä narsisti. Virnuilee koko ajan omille vizeilleen. Good riddance of bad rubbish. ellauri219.html on line 231: In contrast to Mae West (No.3), Fred Astaire was reportedly thrilled to be asked to appear on the Sgt Pepper album cover. A child star who initially started dancing with his sister on stage, it was with Ginger Rogers that Fred made his greatest mark, in a series of classic Golden Age movies including Top Hat and Swing Time. He also appeared with John and Yoko in the 1972 television film Imagine. Limainen mafioso luikero. ellauri219.html on line 241: Having made a name for himself designing posters for the Ziegfield Follies that appeared on Broadway across the 1910s to the 30s, Peruvian painter Joaquin Alberto Vargas Y Chávez went on to create a series of paintings of pin-ups. Known as the Varga Girls, they gained widespread exposure in Esquire magazine during the 40s, and also inspired a number of paintings that would appear on World War II fighter jets. P.S. Ahha! esim. Long Tall Sally, Lollon ykkös nastatyttö. ellauri219.html on line 250: Along with Huntz Hall (No.13), Leo Gorcey was one of The Bowery Boys, a group of on-screen hoodlums who grew out of The Dead End Kids and The East Side Kids. Their movie franchise ran throughout the 40s and 50s, and totaled 48 films. As the gang’s leader, Gorcey was a prototype street thug who set the template for many to follow, though he refused to let The Beatles use his image unless they paid him a fee, which was declined. ellauri219.html on line 270: The influence of Aubrey Beardsley’s pen-and-ink line drawings had already made itself felt on Klaus Voormann’s artwork for Revolver, and here the 19th-century illustrator, whose own style was influenced by Japanese woodcutting, takes a position not too far away from Oscar Wilde (No.41), Beardsley’s contemporary in the Aesthetic movement. ellauri219.html on line 280: Published in 1954, Aldous Huxley’s work, The Doors Of Perception, was required reading for the countercultural elite in the 60s. Detailing the author’s own experience of taking mescaline, it chimed with the consciousness-expanding ethos of the decade, and even gave The Doors their name. He was nominated for the Nobel Prize for Literature in seven different years and died on November 22, 1963, the same day that both With The Beatles was released and President John F Kennedy was assassinated. Aldousin veli oli Sir Julian Sorell Huxley (22. kesäkuuta 1887 - 14. helmikuuta 1975) oli brittiläinen biologi, joka kannusti pelagiolaista Teilhard de Chardinia. Huxleyt oli kaiken kaikkiaan hyvin suspekteja. ellauri219.html on line 285: A beloved Welsh poet who died in 1953, The Beatles had all been fans of Dylan Thomas’ poetry by the time it came to creating the Sgt. Pepper’s artwork. “We all used to like Dylan Thomas,” Paul McCartney (No.64) later recalled. “I read him a lot. I think that John started writing because of him.” The late producer George Martin was also a fan, and even created a musical version of Thomas’ radio play, Under Milk Wood, in 1988. ellauri219.html on line 295: Originally the leader of Dion And The Belmonts, Dion DiMucci established a successful solo career with hits such as “The Wanderer” and “Runaround Sue” – doo-wop songs that characterized the rock’n’roll era that so influenced The Beatles. ellauri219.html on line 300: Striking and versatile, Tony Curtis was a Hollywood idol who made a dizzying amount of movies (over 100) between 1949 and 2008. He will always be remembered for his role alongside Jack Lemmon and Marilyn Monroe (No.25) in the 1959 cross-dressing caper Some Like It Hot, but another stand-out remains his performance alongside Burt Lancaster as fast-talking press agent Sidney Falco in the 1957 film noir The Sweet Smell Of Success. Tässä jää nyt mainizematta Veijareita ja pyhimyksiä (The Persuaders!), ITC Entertainmentin 1970–1971 tuottama televisiosarja. Sen pääosissa esiintyivät Tony Curtis (Danny Wilde) ja Roger Moore (lordi Brett Sinclair; koko nimi Brett Rupert George Robert Andrew Sinclair, Marnockin 15. jaarli). Sitä tehtiin 24 jaksoa. Tony ja Roger eivät voineet sietää toisiaan. Läskiintynyt Tony kuoli kasarina sydämen pysähdyxeen. Rooger aateloitiin, vaikkei käynyt loppuun edes teatterikoulua. “But because of the war there were 16 girls in every class to four boys so while I didn’t learn that much about acting, I learned a hell of a lot about sex.” ellauri219.html on line 314: Like Max Miller (No.37), Tommy Handley was another British wartime comedian. Born in Liverpool, he would have been a local hero for The Beatles, and his BBC radio show, ITMA (“It’s That Man Again”) ran for ten years, from 1939 to 1949, until Handley’s sudden death from a brain hemorrhage. ellauri219.html on line 324: From Bob Dylan (No.15) to David Bowie, Tom Waits to Steely Dan, Beat Generation author Burroughs has influenced many a songwriter over the decades. Less known is that, according to Burroughs himself, he witnessed Paul McCartney (No.64) working on “Eleanor Rigby.” As quoted in A Report From The Bunker, a collection of conversations with author Victor Bockris, Burroughs recalled McCartney putting him up in The Beatles’ flat on 34 Montagu Square: “I saw the song taking shape. Once again, not knowing much about music, I could see that he knew what he was doing.” ellauri219.html on line 334: Together, Stan Laurel and Oliver Hardy (No.30) appeared in 107 films, mostly from the late 20s to the mid-40s, including iconic outings Block-Heads and Way Out West. Both had passed away before Sgt. Pepper was released: Hardy on August 7, 1957, and Laurel on February 23, 1965. ellauri219.html on line 404: A Hollywood heartthrob of the 30s, 40s, and 50s, Tyrone Power was known for starring as the titular hero in the swashbuckling adventure film The Mark Of Zorro, though he also played the role of outlaw cowboy Jesse James, and starred in musicals, romantic comedies, and war movies. ellauri219.html on line 409: An American artist known for large sculptures that play with light and space, Larry Bell first made his mark with a series of “shadowboxes” constructed in the 60s, and has since gone on to receive acclaim for his wide-ranging work, including the Vapor Drawings of the 80s and a subsequent range of Mirage Drawings. ellauri219.html on line 414: It’s probably fair to say that Dr. Livingstone was to geographic exploration what The Beatles were to sonic innovation: fearless, ever questing, and mapping out new territories for the world. The famous “Dr. Livingstone, I presume?” saying remains in common use today, and can be traced back to a meeting between Livingstone and explorer Henry Morton Stanley, who’d been sent on an expedition to find the former, who had been missing for six years. Livingstone was discovered in the town of Ujiji, in what is now known as Tanzania. ellauri219.html on line 419: An Olympic gold-medallist of the 20s, Johnny Weissmuller first made a name for himself as a swimmer before turning his eye to Hollywood. It was as Tarzan that he made his biggest mark on popular culture, returning to the role in a series of films and devising an iconic yell forever associated with the jungle hero. ellauri219.html on line 424: Barely visible tucked in between the head and raised arm of Issy Bonn (No.47), Stephen Crane was a Realist novelist who, though dying aged 28, in 1900, is regarded as one of the most forward-thinking writers of his generation. His work incorporated everyday speech, which gave his characters an added realism, and his novels took an unflinching look at poverty. ellauri219.html on line 429: A contemporary of Max Miller (No.37), Issy Bonn was a British-Jewish vaudeville star who also found fame on BBC Radio. ellauri219.html on line 439: An American sculptor who served in the US Marine Corps in both World War II and the Korean War, HC Westermann took the skills he learned as a carpenter and turned them to creating Expressionist sculptures that criticized the horrors he had witnessed while fighting overseas. ellauri219.html on line 454: Speaking to the BBC in 1965, John Lennon (No.62) declared his love for Alice In Wonderland and Alice Through The Looking Glass, revealing, “I usually read those two about once a year, because I still like them.” It’s perhaps no surprise, then, that the man who wrote the poem “The Walrus And The Carpenter,” which influenced Lennon’s lyrics for “I Am The Walrus,” is given a prominent display on the Sgt. Pepper’s album cover. P.S. Carroll oli pedofiilien ihan terävintä kärkeä. ellauri219.html on line 464: The Beatles were famously photographed with boxing legend Cassius Clay in February 1964, in Miami, Florida. But it’s a wax model of boxer Sonny Liston, the man that Clay defeated later that month in order to become the heavyweight champion, who appears on the Sgt. Pepper cover. Liston had held the heavyweight title for two years, from 1962 to ’64, before losing it to Clay, who subsequently changed his name to Muhammad Ali. ellauri219.html on line 472: In a perfectly postmodern touch, The Beatles included wax models of their former Beatlemania-era selves looking on at their modern incarnation in full military psychedelic regalia. The models of John (No.57), Paul (No.60), George (No.56), and Ringo (No.59) were borrowed from Madame Tussauds for the Sgt. Pepper’s photoshoot. ellauri219.html on line 480: Barely visible above John Lennon’s right shoulder (No.62), Albert Einstein was a physicist whose theory of relativity was light years ahead of its time and changed the world forever. ellauri219.html on line 488: Like Shirley Temple (Nos.58, 71, and 73), Bobby Breen was a child star of the 30s. After enlisting in the military and entertaining the troops during World War II he became a nightclub singer, and, in 1964, even made some recordings for Berry Gordy’s Motown label. ellauri219.html on line 493: Just as The Beatles did, Marlene Dietrich had continually reinvented herself, moving from silent movies filmed in 20s Berlin to high-profile Hollywood films of the 30s, before taking to the stage as a live performer later in her career. In November 1963 she appeared at the same Royal Variety Performance as The Beatles and was famously photographed with them. ellauri219.html on line 498: Famed for his non-violent protests and for leading the movement for Indian independence from British rule, Mahatma Gandhi was ultimately removed from the Sgt. Pepper album cover due to concerns that the use of his image would cause offense to the people of India. ellauri219.html on line 503: Founded in London 1822, the Royal Antediluvian Order Of Buffaloes continues its work to this day, with outposts in Northern Ireland, Cyprus, Africa, South Africa, India, the Middle East, Australia, New Zealand, and Canada. Its motto is “No man is at all times wise” and the organization continues to look after its own members, dependents of deceased members, and charities. ellauri219.html on line 510: Hailed as the British answer to Marilyn Monroe (No.25), Diana Dors starred mostly in risqué sex comedies, but later branched out into singing, notably with the Swinging Dors album of 1960. Her career found a new lease of life the following decade, both as a cabaret star and a tabloid sensation. ellauri219.html on line 515: Created by Jann Haworth, then-wife of Peter Blake, and co-creator of the Sgt Pepper album cover, this cloth grandmother doll was one of a number of stuffed artworks she made from textiles. ellauri219.html on line 520: Traditionally, Mexican Tree Of Life sculptures came from Metepec, in the State Of Mexico, and depicted scenes from The Bible. The one on the Sgt. Pepper album cover is also a candlestick. ellauri219.html on line 525: If the Tree Of Life candlestick (No.74) represented a more traditional way of telling a story, the portable TV9-306YB Sony television set was a wholly modern storytelling apparatus in 1967. ellauri219.html on line 558: Identifiable by its oversized head and ears, the Fukusuke doll originates from Japan and is said to bring good luck. ellauri219.html on line 581: Two of his brothers died in childhood because they had contracted fatal illnesses from him. In 1928, the seven-year-old Rawls contracted diphtheria. His brother Bobby, younger by 20 months, visited him in his room and was fatally infected. The next winter, Rawls contracted pneumonia. Another younger brother, Tommy, caught the illness from him and died. Hahaa, sun vika John! Olet perisyntinen! ellauri219.html on line 585: To a large degree, "Pelagianism" was defined by its opponent Augustine, and exact definitions remain elusive. Although Pelagianism had considerable support in the contemporary Christian world, especially among the Roman elite and monks, it was attacked by Augustine and his supporters, who had opposing views on grace, predestination and free will. Augustine proved victorious in the Pelagian controversy; Pelagianism was decisively condemned at the 418 Council of Carthage and is still regarded as heretical by the Roman Catholic Church and Eastern Orthodox Church. Burn in hell Pelagius, go jump in the fiery lake! Vitun humanisti! ellauri219.html on line 587: Rawls graduated from Princeton in 1943 with a Bachelor of Arts summa cum laude. ellauri219.html on line 597: In his autobiographical essay, “On My Religion,” Rawls explains why he abandoned his orthodox Christian beliefs in spite of the deeply religious temperament that informed his life and writings. In particular, he recounts how his personal experiences during the Second World War, and especially his awareness of the Holocaust, led him to question whether prayer was possible. “To interpret history as expressing God’s will, God’s will must accord with the most basic ideas of justice as we know them. For what else can the most basic justice be? Thus, I soon came to reject the idea of the supremacy of the divine will as [like the Holocaust] also hideous and evil.” Furthermore, by studying the history of the Inquisition Rawls came to “think of the denial of religious freedom and liberty of conscience as a very great evil,” such that “it makes the claims of the Popes to infallibility impossible to accept.” Finally, his reading of Jean Bodin’s thoughts about toleration led him to claim that religions should be “each reasonable, and accept the idea of public reason and its idea of the domain of the political.” Against this background, it is no wonder that Rawls considers the very concept of religious truth as authoritarian and intolerant, and the ensuing persecution of dissenters as the curse of Christianity. ellauri219.html on line 599: Pope Benedict’s basic answer is that, although modern principles of political freedom, democracy, equality, and reasonable argument are to be affirmed, a free state rests on “pre-political moral foundations,” which serve as normative points of reference for every regime and must be held in common by all religions and secular world-views. This answer reflects the fact that Pope Benedict disagrees with Rawls on at least two fundamental issues, which constitute the core of the debate between them and to which I shall refer regularly in the course of my analysis. In the first place, Pope Benedict does not share Rawls’s trust in fundamental human reasonableness as a guarantee for political fairness. For Rawls, persons are reasonable when they are ready to propose principles and standards as fair terms of cooperation and to abide by them willingly, given the assurance that others will likewise do so. Those norms they view as reasonable for everyone to accept and therefore as justifiable to them; and they are ready to discuss the fair terms that others propose. ellauri219.html on line 635: Fassbinder continues to have group sex with his neurotics and obsessives and cannot understand why everyone falls for Michael. The group sessions get stranger—including an indoor cricket match. Michael dreams that all his sexual conquests simultaneously bombard him for attention, listing where they made love. ellauri219.html on line 637: Fassbinder goes to the River Seine and fills a rowing boat with kerosene and wraps himself in the Norwegian flag - preparing to commit suicide in the style of a Viking funeral. Victor appears and sets up a small dining table nearby and asks what he is doing. Distracted, Fassbinder forgets his idea of suicide and starts giving Victor advice. Despite his attempts to womanise, Fassbinder is revealed to be married with three children. ellauri219.html on line 643: After a mayor marries Michael and Carole in a civil marriage ceremony, the couple are signing the marriage certificate when Michael calls the young female registrar "Pussycat", infuriating Carole. They leave and Fassbinder attempts to court her instead. End of story. Fun, or what? ellauri219.html on line 680: Niinpä käsillä olevan kirjan tekijä piti parhaimpana esikuvanaan syyrialaissyntyistä Ateenassa vaikuttanutta Dionysos Areopagiittaa, johon hän viittaakin sanomalla (70. luku), että tämän kirjoista voi saada vahvistuksen kaikelle, mitä hän itse kirjoittaa. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että ei yleensä viittaile mihinkään aikaisempiin kirjoituksiin, koska pitää sitä keikarointina, jolla ei ole mitään merkitystä asian kannalta. ”Sinä et sellaista tarvitse” hän toteaa oppilaalleen jolle kirja on osoitettu, ”..jolla on korvat, se kuulkoon, ja joka tuntee sydämessään kehotuksen uskoa, se uskokoon, muuta mahdollisuutta ei ole.” ellauri219.html on line 688: ”Kenties ajatuksesi toisi mieleesi monia kauniita ja ihmeellisiä asioita Jumalan hyvyydestä ja kertoisi, miten rakastava, suopea ja armollinen hän on. Jos jäät sitä kuulemaan, se ei parempaa pyydä, vaan lörpöttelee yhä enemmän saaden sinut muistamaan Kristuksen kärsimystä. Tässä se osoittaa sinulle Jumalan ihmeellisen hyvyyden, ja jos jäät yhä kuulemaan sitä, se riemuissaan johtaa mieleesi taas vanhan elämäntapasi” . ellauri219.html on line 695: ”..Jos tahdot kuitenkin liittää tämän pyrkimyksesi ("tämä pyrkimys" on siis pyrkimys jumalaa kohti hänen itsensä takia. minun huomautus.) voidaksesi paremmin pitää siitä kiinni, ota vain yksi lyhyt yksitavuinen sana. Mitä lyhyempi valitsemasi sana on, sitä paremmin se sopii yhteen Hengen työn kanssa. Tällaiseksi sanaksi sopii God (Jumala) tai Love (rakkaus), Valitse niistä jompikumpi tai mikä tahansa muu sana joka sinua miellyttää (lihavointi minun). Pidä vain huoli siitä, että se on yksitavuinen. Jos puhut suomea, voit ottaa vaikka sanan "se", tai "no", tai molemmat ("no se"). Kiinnitä sana sydämeesi äläkä luovu siitä mistään hinnasta. Tämä sana on sinulle keihäs ja kilpi, vallitsipa ympärilläsi sota tai rauha. Tällä sanalla voit hyökätä ympärilläsi olevaan pilveen ja pimeyteen. Tällä sanalla voit pakottaa kaikki ajatuksesi unohduksen pilven alle. Niinpä jos joku ajatus käy kimppuusi tiukaten sinulta, mitä etsit, älä uhraa sille enempää sanoja kuin vain tämä yksi. (Ei "De nada" eikä "Aiuto", niissä on 2 tavua liikaa! "Fuck" tai "Cunt" ovat käypiä.) Ja jos ajatuksesi tarjoutuu suuressa oppineisuudessaan tulkitsemaan sinulle tätä sanaa ja selittämään sen kaikki merkitykset, kerro, että haluat säilyttää sen kokonaisena, et pienittynä tai pilkottuna. Jos näin pysyt lujana, jättää ajatuksesikin sinut rauhaan. (Don't I know: kun ei pysy kovana, ajatuxet vaivaavat.) Tämä johtuu siitä, ettet salli sen ravita itseään niillä hyvänmakuisilla mietiskelyillä, joista äsken oli puhe." ellauri219.html on line 718: Ja mitä muuta kuin väliintulevaa suggestiota on kirkon oppi. Meditaation kannalta se turmelee koko hyvän työn. Olet lähtenyt etsimään uskoa, mutta koko homma onkin nyt alistettu uskonnolle, ts. taikauskolle ja uskomuksille turhille traditioille, jotka ovat kaikkien uskontojen tunnusmerkkejä. Kaikki tämä sen väärän toteamuksen perusteella, että ”muuten ei ole kiintopistettä”. ellauri219.html on line 724: Näin siis sekä itämainen että länsimainen meditaatio osoittautuvat todellisen meditoinnin väliasteiksi, ja se todellinen saavutetaan vain ottamalla lähtökohdaksi materialistinen paradigma. Se tunnustaa todellisen lähtötilanteen, joka mielessä vallitsee, ja todellisuudelle perustaminen ei ole milloinkaan vienyt kehitystä taaksepäin, paizi ehkä joskus askeleen, mutta kuten Lenin sanoi, kohta harpataan taas 2 eteenpäin! Vorwärz! ellauri219.html on line 742: Before the 20th century, history indicates the Indian yoga scene was dominated by other Yoga texts such as the Bhagavad Gita, Yoga Vasistha and Yoga Yajnavalkya. ellauri219.html on line 761: Sutra tarkoittanee ommelta. Kakuminaalisesti mustanpuhuva ryysyinen itäinkkari tikkaa tarkasti kuin Tikka Masala-ompelukone. Faster, faster, deeper, deeper. Schneller, Schneller. Pedaali käy yhä tihenevällä tahdilla ja neula pistää kangasta kunnes lanka katkeaa ja rukoillaan loppuviimexi sykähdellen yhdessä kyttyrässä suihkukaivolla. Lopputuloksena finer, deeper, radiant consciousness of the spiritual man. ellauri219.html on line 771: In the practice of meditation, a beginning may be made by fixing the attention upon some external object, such as a sacred image or picture, or a part of a book of devotion. In the second stage, one passes from the outer object to an inner pondering upon its lessons. The third stage is the inspiration, the heightening of the spiritual will, which results from this pondering. The fourth stage is the realization of one’s spiritual being, as enkindled by this meditation. An interior state of spiritual consciousness is reached, which is called “the cloud of things knowable”. Tietämättömyyden pilvi. (tyhjää) puhekuplassa. ellauri219.html on line 773: Those who have died, entered the paradise between births, are in a condition resembling meditation without an external object. But in the fullness of time, the seeds of desire in them will spring up, and they will be born again into this world. Kuin Jörkan pornokirjassa, han hade blivit pigg igen. Vad bra. ellauri219.html on line 796: No it is not because of Trump. People outside of America slagged off the US in the Clinton years, and the Nixon years, and the Eisenhower years. The negative perception was cemented in the 60s, and everything since has been confirmation bias. So what had happened? Two obviously invasive lost wars in Indochina and nasty machinations here and there, Middle East and South America in particular. Pretty obvious what the fuckheads were (and are) up to: world conquest for the cause of American capitalism, nothing less. ellauri219.html on line 798: No it is not because of the clash in values between American individualism and libertarianism, and the rest of the West’s social democracy and collectivism. That’s a contributing factor among those with enough cultural affinity and exposure to get to know how the US ticks, which maybe explains some of the last decade or so, with the Internet. But again, the “Death to Amreeka” crowds, the sneering at the unsophisticated doughboys, the dismissal of American culture—all that predated that deep familiarity by decades. The discovery of the substantive cultural mismatches were again a late addition and confirmation bias. (How I like the scientific sound of it: confirmation bias.) ellauri219.html on line 800: No it’s not *just* American military adventurism, although that’s certainly a key factor in much of the world. (When my uncle welcomed me in Athens while I was living in California, he said, “So, nephew, you’re living in America, huh? … Americans, murderers of the nations.” The expression was proverbial in the Greek left. And since the Yugoslav Wars, the Greek right as well.) ellauri219.html on line 802: The reason is that America was the first to have become a world hegemon mostly through soft power. Where by soft I mean soft as in a thick wad of bucks. ellauri219.html on line 809: The soft power means that they aren’t necessarily going to hate you outright: Americans did not bomb Britain out of an Empire, they just took over their dominions, whatever they got up to in Vietnam or Iraq. But people know that you’re the obese gorilla, even if you constantly tell them that you are virtuous and noble. Which will make them all the more ready to pounce on you, when you inevitably fall short of your virtuous and noble rhetoric. That virtuous and noble rhetoric made the resentment inevitable. ellauri219.html on line 815: You’re hearing it even now, in the tedious whataboutism from the Global South (the new enemy, now that Global North is practically ours) about Ukraine. People expect Putin’s Russia to elbow neighbours aside in pursuit of security. That’s what imperial Athens did to Melos. They don’t expect any better. But America? America said it was better. So what? Who in their right mind would believe them? They are a nation of used car salesmen. It still does, with its advocacy of human rights. That’s why the non-stop whataboutist refrain from them is that America is hypocritical. Which it is, to a fault. ellauri219.html on line 819: Hence a phrase little remarked on now, let alone Googlable, but very revealing. On the eve of the First Gulf War, the Australian Foreign Minister Gareth Evans made a speech defending the need to go to war to safeguard Kuwait as a sovereign state. ellauri219.html on line 822: Because he knew that this venture was not the Safe for Democracy mission that Wilson had in mind, and that stuck in his craw. It stuck in his craw, because he too wanted to believe that America had been making the world Safe for Democracy. But we loyally sent our troops in anyway, under the banner of the Treaty of Westphalia, not Wilson’s Fourteen Points. ellauri219.html on line 826: I did expect a better read on America being the overweight gorilla from Stephen Taylor's answer, but he did have an interesting insight: ellauri219.html on line 861: James Madison, American president and political theorist (1751-1836). ellauri219.html on line 875: Giuseppe Garibaldi, Italian general and nationalist leader (1807-1882). ellauri219.html on line 907: Vladimir Ilich Lenin, Russian revolutionary (1870-1924) ellauri219.html on line 927: Mao Tse Tung, Chinese communist leader and theorist (1893-1976) ellauri219.html on line 952: Police were called when neighbors reported a woman having sex with her pit bull in her backyard in broad daylight. When they arrived, they found Kara Vandereyk “naked and on the ground” engaged in a sexual act with the dog. Upon their approach, she greeted them with a “hi,” and proceeded to hump the dog sexually. ellauri219.html on line 954: The police blanketed the 23-year-old woman and asked her questions to determine her state of mind. She was unable to answer who she was, what day it was, or what kind of moron the President of the United States was. She was able to explain that she was “bipolar,” but though she was on “prescription medication,” she was uncertain if she had been taking it recently. A neighbor gave her some clothes, and she was taken to jail on charges of open or gross lewdness. The dog meanwhile was taken stark naked into the custody of Animal Control on similar charges and executed fortwith without trial. "We had to let him go", said the sheriff ruefully. ellauri219.html on line 962: While those who never had sex with animals or done drugs may criticize Kara’s, Jordan's and their dogs' lewd behaviors as if they were evil — and this, perhaps, according to Christian morality as they interpret it — anybody who has actually suffered from lewdness puts this to the lie and knows that such behavior is not a moral issue, but a chemical imbalance. Evidently the words of Jesus to “Judge not lest you be judged,” make little impression on such folk, who pretend to themselves that if their worst, most embarrassing moments were made into headlines in the papers, they would do just fine. Even if they themselves had nothing to be embarrassed about in all their life of adventures and misadventures, they ought to have compassion for those who struggle with greater problems than their own. “Let Judge Hicks who is without sin cast the first stone,” is another saying of Jesus that applies to those who would judge and condemn an easy target. ellauri219.html on line 967: Lyhyenläntä itäeurooppalaisen näköinen Matt koittaa kömpelösti päästä suoratukkaisen viivasuisen mielenosoitusnaisen hilloviivalle. Ei tärppää. Klaara Kotkon valomies Miles pukeutuu kuin Esa Saarinen tai kers. Pippurin bändin soittajat. Radio Cityn fresko on kitschiä. Jalkapallokentän kokoinen art deco sali on väärällään homomiehiä. ellauri219.html on line 971: The Rockettes are an American leg-kicking twat-flashing dance company. Founded in 1925 (97 years ago) in St. Louis, they have, since 1932 (90 years ago), performed at Radio City Music Hall in New York City. Until 2015, they also had a touring company. They are best known for starring in the Radio City Christmas Spectacular, an annual Christmas show, and for performing annually since 1957 at the Macy's Thanksgiving Day Parade in New York. ellauri219.html on line 973: The Rockettes were created in 1925, but the first non-white Rockette, a Japanese-born woman named Setsuko Maruhashi, was not hired until 1985. The Rockettes did not allow dark-skinned dancers into the dance line until 1987. The justification for this policy was that such women would supposedly distract from the consistent look of the dance group.The first African American Rockette was Jennifer Jones; selected in 1987, she made her debut in 1988 at the Super Bowl halftime show. The next person with a visible but different disability hired by the Rockettes (Sydney Mesher, missing a left hand) was hired in 2019. The first Rockette with hairy bollocks and a huge boner remains to be hired yet. ellauri219.html on line 975: Underworld (also released as Paying the Penalty) is a 1927 American silent crime film directed by Josef von Sternberg and starring Clive Brook, Evelyn Brent and George Bankrupt. The film launched Sternberg's eight-year collaboration with Paramount Pictures, with whom he would produce his seven films with actress Marlene Dietrich. Journalist and screenwriter Ben Hecht won an Academy Award for Best Original Story. Time felt the film was realistic in some parts, but disliked the Hollywood cliché of turning an evil character's heart to gold at the end. Filmmaker and surrealist Luis Buñuel named Underworld as his all time favorite film. Critic Andrew Sarris cautions that Underworld does not qualify as "the first gangster film" as Sternberg "showed little interest in the purely gangsterish aspects of the genre" nor the "mechanics of mob power." Film critic Dave Kehr, on the other hand, writing for the Chicago Reader in 2014, rates Underworld as one of the great gangster films of the silent era. "The film established the fundamental elements of the gangster movie: a hoodlum hero; ominous, night-shrouded city streets; floozies; and a blazing finale in which the cops cut down the protagonist." ellauri219.html on line 982: Ja sittaas toi eklottava Moonman saatana. Menis vittuun suihkepulloineen, vaikka huizin Nevadaan. Harvasänkinen Ismael toivoo kuulevansa ylistävät huomautuxet. Narsismi on termiittiapinoiden pandemia. Rumia junanvaunuja ja mulatinruumiita. Hei meillä on Moonman keskuudessamme. Onnexi joku ruikkija oli jäänyt junan alle ize teossa. ellauri219.html on line 998: Parkerin kuoleman jälkeen New Yorkin kaduille ilmestyi graffiteja, joissa julistettiin Bird Lives! (”Bird elää!”). Ei sekään ihan naulan kantaan osunut.. ellauri219.html on line 999: Yhtenä päivänä Ismael kusee seinää vasten, ja siihen tulee joku tyyppi ja pysähtyy hänen taakseen ja ojentaa kätensä, uskokaa tai älkää, sanoo suo anteeksi, ja pitelee Ismaelin kullia kun hän pissaa. Kiitos, sanoo Ismael. Kiitos izellesi, sanoo early bird joka löysi madon. Vemputanko? Mies piteli hänen kulliaan ja lopulta imi sitä. Se oli Ismaelista mukavaa. Vitun mikkienkeli. ellauri219.html on line 1006: Senkö tautta taiteilijat taiteilevat ja kynäilijät kynäilevät että niillä olis yleisö jonka edessä ne voivat keekoilla ja pyytää läpyjä? No senpä tietysti, plus että kuuluisan on tosi helppo saada häpyä, kuten Raju Panola tietää kertoa. Kaikenlainen kuuluisuuden tavoittelu lähtee samoista narsistisista lähtökohdista. Ei kai muuten voisi ollakaan. ellauri219.html on line 1008: Rereading Don DeLillo’s Underworld – still hits a home run! The author of The Flamethrowers Rachel Kushner hails it as a masterpiece. Rachel who? ellauri219.html on line 1012: Underworld is a novel, quite simply, about what was experienced in the United States in the second half of the 20th century. An era shaped by the advent and then cancellation of the Bretton Woods agreement. Nuclear proliferation. The withering away and relocation of American manufacturing, and the rise of global capitalism. Jazz. The Cuban missile crisis (through the voice, as DeLillo has it, of the smirking standup comedian Lenny Bruce). Civil tights. The CIA. Bombs on university campuses. Artists on New York rooftops, and around them, the old industrial framework of bygone city life, something aesthetic and exotic, either marvelled at or ignored, take your pick. ellauri219.html on line 1014: As a child of the 20th century, I suppose, this book sorta speaks to me. Talk to the hand. It precipitates into meaning historical movies I’ve seen. Don is like Wilt Whatman who addressed, in the poem “Crossing Brooklyn Ferry”, the people of the future. Sublime but ironic. ellauri219.html on line 1018: Then there’s Moonman 157 and Klara Sax, a feminist ideal of Land Art. What do they have in common? Smudging useful things with paint. An artistic version of food fight. What do Jayne Mansfield’s breasts remind adolescent Eric of? The bumper bullets on a Cadillac. What does Dumb of Dumb and Dumber take for a cute lady's boobs? A semi trailer's fog lights. Meanwhile, Eric masturbates into a condom that reminds him of a missile (with his tiny wiener all loaded and cocked inside). Dad polishes his Buick, the son his dick. The clammy hand of coincidence. ellauri219.html on line 1022: Cheever opetti yliopistoissa luovaa kirjoittamista. Hänen teostensa aiheena ovat varakkaat mutta henkisesti köyhät keskiluokkaiset ihmiset. Kuvauksessa on sekä myötätuntoa että purevaa moralisointia. Cheever says, famously, “the task of the American writer is not to describe the misgivings of a woman taken in adultery as she looks out of the window at the rain but to describe four hundred people under the lights reaching for a foul ball”. Kumpi on tomppelimpaa, sietää kysyä ellauri219.html on line 1028: As men and women, we are collaborators in creation. Love, in fact, is the agent of universal synthesis. The most satisfying thing is to have been able to give a large (ca. 6") part of yourself to others. Driven by the forces of love, the fragments of the world seek each other so that further fragments can come into being. Love alone is capable of uniting living beings by way of joining them by what goes deeper than you would expect (17cm jos olet taitava). Love is an adventure and a conquest. Everything that goes up must come down. Die Liebe is die universellste und die geheimnisvollste der komischen Energien. Seul le fantastique a des chances d'être vrai. Kaikki on vaan suurta sattumaa. ellauri219.html on line 1030: Teilhard served in World War I as a stretcher-bearer. He received several citations for speeding. In 1962, with Pierre safely out of this world, the Congregation for the Doctrine of the Faith condemned several of Teilhard's works based on their alleged ambiguities and doctrinal errors. He was a leading proponent of orthogenesis, the idea that evolution occurs in a directional, goal-driven way. Teilhard made sense of the universe by assuming it had a vitalist evolutionary process. When our talk touched on St. Augustine, he exclaimed violently: 'Don’t mention that unfortunate man; he spoiled everything by introducing the supernatural.'" Teilhard siis oli selvä pelagiolainen humanisti! Teilhard has been criticized as incorporating common notions of Social Darwinism and scientific racism into his work, along with support for eugenics, though he has also been defended for doing so by theologian John Haught. ellauri219.html on line 1032: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Illustration_of_Peking_Man_%28Sinanthropus_Pekinen_Sis%29_Wellcome_M0001113.jpg/800px-Illustration_of_Peking_Man_%28Sinanthropus_Pekinen_Sis%29_Wellcome_M0001113.jpg" /> ellauri220.html on line 2: ad> ellauri220.html on line 24: ad> ellauri220.html on line 56: Kaikki yritykset saada prinssi nauramaan epäonnistuvat Komedian kannattajien kehotushuudoista ja kazomoaalloista huolimatta, kunnes Tryffeliinö kaataa Fatty Morganan ja putoaa paljastaen hänen alusvaatteensa – prinssi nauraa, samoin kuin kaikki muut paitsi Leandro ja Clarice, niin ja appelsiini-ihoinen Fatty tietysti. Fatty Morgana kiroaa häntä (prinssiä): tästä lähtien hänellä on pakkomielle "rakkaudesta kolmeen appelsiiniin". Prinssi ja Tryffeliinö marssivat heti etsimään heitä. ellauri220.html on line 69: The theme was the March from Prokofiev's The Love for Three Oranges, arranged for small symphony orchestra by Amedeo De Filippi, with Vladimir Selinksy conducting. The music was accompanied by a chant of "L-A-V-A," in reference to the show's sponsor being Lava soap. ellauri220.html on line 89: Had guile, anger, lust, hot wishes I dared not speak, ellauri220.html on line 92: four legs bad, two legs good, except birds of course, ellauri220.html on line 94: The cheating look, the frivolous word, the adulterous wish, not wanting, ellauri220.html on line 102: He admits that sometimes, evil thoughts cross his mind. The "old knot of contrariety" the poet has experienced refers to Satan and his evil influence on man, which creates the condition of contraries, of moral evil and good in human life. The poet suffered from these evil influences, as have all men. So, the poet implies, do not feel alone because you have been this way — one must accept both the pure and the impure elements of life. A young man's penis in your arse is just one of those eternal things. They come and go just like the Brooklyn ferry. The reference to fusion ("which fuses me into you now") is the basic ideal the poet sought in the beginning. He reiterates the eternal connection between all human beings. Fuck the rest. We must revel in our man-made surroundings, for our relationship with our environment is the ticket to achieving spirituality and fulfillment. He also uses the theater as a metaphor to represent the difference between public life and private life. He acknowledges that he has a sinful streak - but in society, everyone plays a role. The speaker's tone in the poem is honest but also grateful. By appreciating the small things in his life, he feels like a part of something bigger. Wiltin pikku veitikka oli ehkä ammoin wilttaantunut, mutta sen mustalla ystävällä oli something bigger. Veijarilla oli varsin vaikuttava heijari. ellauri220.html on line 130: 1980-luvun seksisymboli oli terävänenäinen kirvesleukainen malli ja poptähti Samantha Fucks. Myös lujaleukaista poplaulaja Madonnaa pidettiin seksisymbolina, ja nenänsä pilannut Michael Jackson oli 1980-luvun miespuolinen seksisymboli. Nykyajan julkkismaailman seksisymboleita ovat muun muassa näyttelijättäret suurisuinen Angelina Jolie, vinosuinen Brad Kuk ja vaimolleen ilkeä rimpula Johnny Depp. ellauri220.html on line 135: Jayne Mansfield (synt. Vera Jayne Palmer, 19. huhtikuuta 1933 Bryn Mawr, Pennsylvania – 29. kesäkuuta 1967 Slidell, Louisiana) oli yhdysvaltalainen näyttelijä, malli ja laulaja, joka työskenteli sekä Broadwaylla että Hollywoodissa. Hän oli myös yksi 1950- ja 1960-lukujen johtavista seksisymboleista ja julkisuuden henkilöistä. Pelkästään syyskuun 1956 ja toukokuun 1957 välisenä aikana Mansfield esiintyi noin 2 500 uutiskuvassa ja niillä runkattiin kuivixi noin 122 000 000 kullia ympäri maailmaa. ellauri220.html on line 151: Helmikuussa 1955 Mansfield esiintyi Playboy-lehden kuukauden mallina (Playmate of the Month), ja loppuvuodesta hän alkoi esiintyä New Yorkn Broadwaylla menestysnäytelmässä Houkuttelevat alahuulet. ellauri220.html on line 183: Taiteilijaämmät on vitun kateita isokannuiselle mrs. Mansfieldille. Miten alennussexin kuningattaresta tulikin noin kuuluisa? Ja me hienostuneet artistit saadaan läpyistä vain rääppeitä? Kas jengi haluaa alennussexiä, ei mitään tuhrittuja lentokoneita. Että nää Klaara Kotkojaxot onkin pitkästyttäviä. ellauri220.html on line 187: The Zapruder film is a silent 8mm color motion picture sequence shot by Abraham Zapruder with a Bell & Howell home-movie camera, as United States President John F. Kennedy's motorcade passed through Dealey Plaza in Dallas, Texas, on November 22, 1963. The film captures the moment of the President's assassination. Abraham Zapruder (May 15, 1905 – August 30, 1970) was a Ukrainian-born American clothing manufacturer. ellauri220.html on line 191: Some critics have stated that the violence and shock of this home movie led to a new way of representing violence in 1970s American cinema, both in mainstream films, and particularly in indie and underground horror movies. Brugioni recalled seeing a "white cloud" of brain matter, three or four feet (91 or 122 cm) above Kennedy's head, and said that this "spray" lasted for more than one frame of the film. ellauri220.html on line 208: Purkanjäystäjät ottaa lisää vapauxia tehdessään Lennylle sukupuolenvaihdoxen 2017 sarjassa Marvelous Mrs. Maisel. Marvelous Mrs. Maisel is an American period comedy-drama television series, created by Amy Sherman-Palladino, that premiered on March 17, 2017, on Amazon Prime Video. Set in the late 1950s and early 1960s, it stars Rachel Brosnahan as Miriam "Midge" Maisel, a New York housewife who discovers she has a knack for stand-up comedy and pursues a career in it. Suurin tenkkapoo kazojille on ehtiikö Midge panna Lennyä sarjan aikana. ellauri220.html on line 212: Jossakin vaiheessa runkkauxen edetessä Eric lakkasi tuijottamasta pullottavia rintoja ja keskitti katseensa Jaynen kasvoihin, hänen kulmakarvoihinsa ja silmäripsinsä ja pusuhuuliinsa. Rinnat näyttävät Cadillacin puskureita, kasvot ovat suloiset. Hänen libidonsa valikoivassa näkökentässä juuri söpöt kasvot, pusuhuulet ja tukka muodostivat ruiskahduxen kostean ja pehmeän mekanismin. ellauri220.html on line 227:

ellauri220.html on line 235:ellauri220.html on line 241:ellauri220.html on line 243:ellauri220.html on line 260:ellauri220.html on line 263:ellauri220.html on line 271:ellauri220.html on line 276:ellauri220.html on line 308: (Canada) used by Italian Canadians for those of Anglo-Saxon or Northwestern European descent. Mangiacake literally translates to 'cake eater', and one suggestion is that this term originated from the perception of Italian immigrants that Canadian or North American white bread is sweet as cake in comparison to the rustic bread eaten by Italians. ellauri220.html on line 331: Burrhead / Burr-head / Burr head ellauri220.html on line 364: Mosshead ellauri220.html on line 391: Spade ellauri220.html on line 405: Ex-neuvostoystävä Arzi "Musta ainakin" joki miettii vielä takinkääntöä. Nappeja on paha saada kiinni selkäpuolelta. ellauri220.html on line 430: The world comes to the brink of nuclear war with the Cuban Missile Crisis. In response to the USA's nuclear advantage, the USSR sent missiles to Cuba. The crisis lasted for 12 days before a deal was finally stuck between Khrushchev and Kennedy in which the Cuban missile bases were dismantled in return for the secret removal of US missiles from Turkey. ellauri220.html on line 434: – On mahdotonta vastata kysymykseen, olisiko Yhdysvallat voinut pitää aseet hallinnassaan pitkittyneen termiittiyhdyskunnallisen konfliktin sattuessa Turkissa, maanantaina julkaistussa Simson Centerin raportissa (siirryt toiseen palveluun) sanotaan. Pitkätukkaiset miehet (Simson) ja porsliiniset naiset (Delila), suttuiset ja holtittomasti naiskentelevat, voivat saada ne käsiinsä. Kommunistit ovat kaiken takana. ellauri220.html on line 438: Amy oli pitkä ja pystyvä ja näytti (toistaisexi) hyvältä elastaanifarkuissa. Pisamainen pimppari laihan wopin alla jalat haralla. Oliivinkarvaisen dagon ohkasen kullin tiineyttämä uudisasukas. Sheepshaggerin vahinkolaukauxella kengittämä lännen lokari. Ei, et Saab, sormet pois mun Volvosta. Mutta Nikun kynnetön sormi teki siellä selvää jälkeä, ja sit eiku huizin Nevadaan lainaamaan rautalankahenkaria. ellauri220.html on line 441: Walesin prinssin kruunajaisissa sali kuhisi arvovaltaisia vieraita. Varmaan sellaisia hyönteisen tai elefantin näköisiä kuin prinsessa Leian käydessä imperiumin parlamentissa. Joutsenkaulaisia naisia atlassilkkipuvuissaan. Halstonin, Adolfon ja Saint Laurentin naamioita. Erään Yhdysvaltain presidentin äiti ja sisar, toisen tytär. Asemastaan tietoisia eloisia pieniä miehiä. Suihkuseurapiirien edustajia, joilla oli arvonimi, muuan maharadža ja maharani, joku paronitar helmikoristeisessa naamiossa. Kuuluisia ja hillittömiä alkoholistirunoilijoita. Kovia teräviä tyylikkäitä naisia, muotilehtien päätoimittajia ja pukusuunnittelijoita. Kennethin kampauksia- tupeerattuja, kieputettuja, pörrötettyjä ja kiharrettuja. Fixuja ihmisiä. Hammaslääkäreitä, pankinjohtaja. Apinoita joita ympäröi inkakuninkaiden aura, jotka olivat samalla lahjakkaita ja omaperäisiä ja omin avuin menestyneitä ja syntyjään kauniita ja itsekeskeisiä ja kovapintaisia, kaikki huokuivat astraalisäteilyä, ja joukkoon kuuluivat vielä häikäilemättömät ja moukkamaiset. Herttuatar Megania ei ollut kuzuttu. Kuningatarkonsortti Rottweiler allekirjoitti paperin jossa hän vannoo suojella (sic) Skotlannin kirkkoa. ellauri220.html on line 449: Job's tears, scientific name Coix lacryma-jobi, also known as adlay or adlay millet, is a tall grain-bearing perennial tropical plant of the family Poaceae (grass family). It is native to Southeast Asia and introduced to Northern China and India in remote antiquity, and elsewhere cultivated in gardens as an annual. It has been naturalized in the southern United States and the New World tropics. In its native environment it is grown at higher elevation areas where rice and corn do not grow well. Job's tears are also commonly sold as Chinese pearl barley. ellauri220.html on line 451: Kennedy told his adviser Walt Rostow that "Adlai wouldn't be happy as president. He thinks that if you talk long enough you get a soft option and there are very few soft options as president." ellauri220.html on line 452: Two major events Adlai Stevenson number 2 dealt with during his time as UN ambassador were the Bay of Pigs Invasion of Cuba in April 1961 and the Cuban Missile Crisis in October 1962. ellauri220.html on line 454: Adlai oli sanalla sanoen väpelö. Kuuban invaasio sujui Kennedyltä vielä huonommin kuin Putinilta vähävenäläisten demilitarisaatio. Taiwan, kiinalaisten Puerto Rico muuttui maailmansodan jälkeen niiden Kuubaxi. Turkista poistetut ydinpommit tuotiin neukkuvallan kaaduttua sinne NATOn voimin takaisin. ellauri220.html on line 459: Ei helvetti suorasoittovideot on vielä pahempaa kuin vanha televisio. Makusteltiin eilen kahta epäilyttävää pizzapalaa: länsi-itävaltalainen sarja Bloody Wiener jonka sankari oli amerikaxi ääntävä muka puolibritti Max jossa KAIKKI wieniläiset sprechen Englisch Sigmund Freud-akzentilla (en jaxanut traileria loppuun asti, anglosaxipropagada alkoi eka repliikistä), ja sveiziläinen nazijahtisarja jossa eka skene oli sveizinsaxaxi ihan vaan että päästään exoottiseen tunnelmaan, mutt jatko oli perusjenkkikamaa: luihu sakemanni saa heti kysymättä turpaan diCaprion näköiseltä nazijahtimieheltä. Siitä lähin kaikki porukat on puleerattuja Buchenwaldin teinipoikia myöden yläsaxaa puhuvia toblerone kermaperseitä. Ja sitten alkoi tulla iänikuisia tv-trooppeja tuutin täydeltä. Saatanan elefantit lampaat päänsä päällä peruukkeina. Nyt riitti sanoi Tarzan, suljen tämän viidakon. ellauri220.html on line 463: Of course, there is a "moron" demographic out there, and it has its members, but executives seem to believe that every person who watches TV belongs in it. This may be due to something known as the "80-20" rule in business — in this case, that market research shows that 80% of money spent on television-advertised products comes from the lowest 20% in terms of education and intelligence, so show-content is naturally geared towards them. On top of that, not only are viewers stupid, they are also intolerant of people and things unlike themselves, ignorant, hate change, need to be instantly satisfied, and have the attention span of a goldfish. ellauri220.html on line 472: Many shows and movies don't bother getting a foreign language right when they portray them. The incidence of this increases along with the obscurity of the language. But first and foremost, if the intended audience won't be able to tell the difference anyway, why bother? A variation on this is that the foreigners speak English, but are identified as foreign by an accent or are parading universally known national images. ellauri220.html on line 487: You silly. You weak. You baby-hands. No catch horse. No kill buffalo. No good but for sit still, read book. Never mind. Me like. Me make rich. Me make big man. Me your squaw. ellauri220.html on line 491: Characters begin speaking in a language other than the primary language of the audience, but find an excuse to switch to the more familiar language so that the audience doesnt have to read too many of those pesky subtitles. ellauri220.html on line 495: Zartog: I am Zartog, the rightful ruler of planet Malgor, and soon-to-be ruler of planet Earth, and I know a good weapon when I see one. Now tell me where your leader Ham is, or I will blast you all into oblivion! (perspective switches to the humans, who hear nothing but gibberish) ellauri220.html on line 506: If the characters speak with the accent of the language they´re supposed to be speaking, such as Russians speaking English with a Russian accent to stand in for the Russian language, it´s Just a Stupid Accent. If they instead speak with a British accent to convey being foreign, it´s The Queen´s Latin. ellauri220.html on line 515: In any case, using The Queen´s Latin makes a series or film commercially viable in the US. It alleviates the need for subtitles, while maintaining the appearance of historical authenticity. It´s just foreign and exotic enough (many British actors already Play Great Ethnics) ellauri220.html on line 566: George Denis Patrick Carlin oli yhdysvaltalainen Grammy-palkittu stand up -koomikko, näyttelijä, tunnettu ateisti ja kirjailija. Carlin oli kuuluisa ennen kaikkea kieleen, psykologiaan, uskontoon ja tabuihin kohdistuneista huomioistaan. It’s Bad For Ya. Carlin kuoli 22. kesäkuuta 2008 sairaalassa sydämen vajaatoimintaan. Carlinilla oli ollut sydänvaivoja jo aiemmin. Viimeisissä kuvissa se on vanha käppänä. 7 sanaa joita ei saa sanoa teeveessä: ellauri220.html on line 587: Iänikuinen Lenny tunnustaa kuin Petteri mantelipussin ääressä: olen izekin syyllinen, olen mätäpää valhepussi, mutta mitä siitä? Kuha läppä lentää ja porukoiden aika saadaan kulumaan kuin rotukoirilla. Vizi tälläset standup koomikot on lameja. Minä tulin tänne jotta minua rakastettaisiin. Mitä vittua, että onkin narsistista touhua. Pillusavurenkaita on nähty jossain pornoleffassa, olisko ollut Emmanuellessa? mitä ihmeellistä siinä on. ellauri220.html on line 591: Joo Emmanuellehan se pätkä oli, vlta 1974. Sen takeen sillä sai olla niin pienet tisutkin. Ei se mua haittaa, pidän sellaisista. Mutta vittu se vanha äijäpaha sexipeetee oli rasittava. Toinen samanmoinen oli Marlon Brando Viimeisessä tangossa. Rasvaisia puoliveteisiä ukkoja letkut puolitangossa. Lush cinematography, marvellous acting (in particular from Sylvia Kristel) and genuinely erotic scenes tastefully directed… Just Jaeckin! It’s the same badly dubbed, funny-for-about-five-minutes shite it’s always been, with ‘Ooh look! Fanny smoke rings! Chortle!’ tired businessman’s humour very much to the delapidated fore. Best bits of this sorry cash cow – sorry, ‘significant cultural event – were the original UK trailers, as voiced by Katie Boyle. ellauri220.html on line 593: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Pieter_Bruegel_the_Elder_-_Children%E2%80%99s_Games_-_Google_Art_Project.jpg/800px-Pieter_Bruegel_the_Elder_-_Children%E2%80%99s_Games_-_Google_Art_Project.jpg" width="80%" /> ellauri220.html on line 602: Pierino Ronald "Perry" Como, född 18 maj 1912 i Canonsburg i Pennsylvania, död 12 maj 2001 i Jupiter Inlet Colony i Palm Beach County i Florida, var en amerikansk sångare och skådespelare. Han betraktades som en crooner ("smörsångare"). Han började arbeta som frisör som femtonåring och sjöng samtidigt med olika orkestrar. Han hade sin storhetstid som artist från andra halvan av 1940-talet till början av 1960-talet. Bland hans största skivsuccéer märks Magic Moments och Wanted. "50 vuotta musiikkia ja elämää hyvin elettynä. Siinä esimerkkiä kaikille." Suomessa hänen muun muassa lauantain toivotuissa suosituin laulunsa oli "Caterina" (1962), jonka myös Lasse Mårtenson teki suomeksi. ellauri220.html on line 635: Don deLillo syntyi rotan vuonna hiljaiseen sukupolveen. There were precisely 1,063 full moons after his birth to this day. People with Chinese zodiac Rat are instinctive, acute and alert in nature which makes them to be brilliant businessmen. They can always react properly before the worst circumstances take place. Their strengths are adaptable, smart, cautious, acute, alert, positive, flexible, outgoing, and cheerful. But they can also be timid, unstable, stubborn, picky, lack of persistence, and querulous. Sen sisaruxista ei ole tietoa. ellauri220.html on line 649: Törrkeetä. Kyllä nainti kuuluu ihmisoikeuksiin! Yhteiskunnan pitäisi pistouvata inseleille naisia. Luukkua pitäis saada kelan luukulta. ellauri220.html on line 650: No jo on moukkia. Lukisivat Darwinta. Pukille pääsy on harvinaista herkkua, ei sinne kelpuuteta kaikkia. Henkkakin voi saada omin käsin kahmaloittain onnea runkmannina. Turha urputtaa niin kauan kun viisari värähtää ja on kädet tallella, eikä peniskyynärpää vielä vitun kipeä. ellauri220.html on line 677: Mahtoi amerikkalaista harmittaa että tsaarin pommi oli isompi kuin niiden. Ei se ollut 58Mt vaan 50. Lillo taas vähän väänteli faktoja saadaxeen ne paremmin sopimaan kirjaansa. Huohheli huoh, sentään loppuun saadaan vähän perinteistä idealismia: onko virtuaalitodellisuus ilmiö maailman sisällä, vai onko asia juuri päinvastoin? Kumpi pitää sisällään toisen, ja mistä sen voi tietää varmasti? Ja mikä sana sitten yllättäen loppuviimexi porhaltaa esiin sumupilvestä? Se on Pax! Ota Pax, ota kax, ota Fazerin Paxeja kax! Se rauhoittaa suurkaupungin armottomassa keossa ja muumilaaxon yxinäisillä vuorilla. Kata kata Katarolli.. ellauri221.html on line 2: ad> ellauri221.html on line 24: ad> ellauri221.html on line 36: ads/2018/09/288B_JAMES_BOND_ARCHIVES_XL_00399-1_Gallery.jpg" width="100%" /> ellauri221.html on line 64: - Paras englantilainen keittotaito on kyllä maailman parasta. Näitä kyljyksiä voisi vaikka leikata haarukalla ja syödä lusikalla. Vain ylämaalainen savulohi on näin tahmeaa. Samppankaljakin on laadukasta vaikkei brittiläistä. ellauri221.html on line 71: The club was founded in 1762 by William Petty Fitzmaurice, then-Earl of Shelburne, who would later become Marquess of Lansdowne and then Prime Minister from 1782-1783. The club’s initial location was on Pall Mall, a street in the Westminster area of central London, before moving to its current location on St. James’s Street in 1782, a street adjoining Pall Mall. ellauri221.html on line 73: The club’s name derives from its head waiter, Edward Poodle. Poodles quickly built up a prestigious reputation among London’s powerful and wealthy classes, and its membership reflected this, numbering numerous politicians and members of the British aristocracy. Members have included former British Prime Minister Winston Churchill, John Perfumo (a politician who resigned after the notorious Perfumo affair scandal, whereby he was revealed as having an affair with 19-year-old model Helen Keller), philosopher David Hume, economist and philosopher Adam Smith, and author Ian Fleming, creator of the world’s most famous fictional spy, James Bond. ellauri221.html on line 75: Fleming used to visit the club for lunch, though it’s not known whether he enjoyed the club’s famous Agent Orange Fool, an indulgent traditional British dessert made with fruit and cream that became synonymous with Poodles. It’s said that Fleming based Blades, a fictional private members’ club in the James Bond series (mentioned in two Bond novels, 1955’s Moonraker and You Only Live Twice in 1964) largely on Poodles. Certainly, the architectural features and opulent décor of Blades described by Fleming in his novels both bear similarities to Poodles. ellauri221.html on line 77: At the far end, above the cold cuts table, laden with lobsters, pies, joints and delicacies in aspic, Romney’s unfinished full-length portrait of Mrs Fitzsherbet gazed provocatively across at Fragonard’s Jeu de Cartes, the broad conversation-piece which half-filled the opposite wall above the Adam fireplace. ellauri221.html on line 78: It is interesting (to perhaps only me) that Fleming referenced real artists but fictitious works by those artists when describing the interior of Blades, which was a fictional club, but very much based on a real one (Poodles). ellauri221.html on line 80: ads/2014/04/not-Maria-Fitzherbert.jpg" /> ellauri221.html on line 93: Issue d'une famille modeste (son père Louis Betenfeld, violent et alcoolique, est ouvrier brasseur et sa mère Marie Lartisant domestique), Marthe Betenfeld a un frère et une sœur aînés, Camille et Jeanne. Elle est envoyée quelques années dans une institution catholique et son destin semble tout tracé : couturière, comme sa sœur aîné. Puis elle devient à Nancy apprentie culottière, à quatorze ans. Le métier ne l'enchantant guère, elle fugue de chez ses parents. Elle est interpellée pour racolage en mai 1905 par la Police des mœurs et ramenée chez ses parents. Elle fugue à nouveau à 16 ans et se retrouve à Nancy, ville avec une importante garnison militaire, où elle tombe amoureuse d'un Italien se disant sculpteur mais qui se révèle être un proxénète. Il l'envoie sur le trottoir, puis elle devient prostituée dans les « bordels à soldats » de Nancy. Devant effectuer plus de 50 passes par jour, elle tombe rapidement malade et contracte la syphilis. Renvoyée du bordel, dénoncée par un soldat pour lui avoir transmis la syphilis et fichée par la police (où elle est inscrite comme prostituée mineure le 21 août 1905), elle est contrainte de s'enfuir à Paris. Elle rentre dans un « établissement de bains » rue Godot-de-Mauroy (maison close d'un standing supérieur à ses anciennes maisons d'abattage) où elle rencontre, un soir de septembre 1907, Henri Richer, mandataire aux Halles. Le riche industriel l'épouse le 13 avril 1915. Elle fait alors table rase de son passé et devient une respectable bourgeoise de la Belle Époque dans son hôtel particulier de l'Odéon. Elle demande à être rayée du fichier national de la prostitution, ce qui lui est refusé. ellauri221.html on line 110: Narcissistic personality disorder was nearly dropped from the DSM V. Narcissistic personality disorder was first defined in 1967. The DSM-IV defines the essential feature of narcissism as "a pervasive pattern of grandiosity, need for admiration, and lack of empathy that begins in early adulthood and is present in a variety of contexts." It's a definition that was set before the rise of social networking, reality TV, or partisan news channels designed to confirm our every opinion. Perhaps it truly is time to update it. ellauri221.html on line 117: Narcissism has become such a valued personality trait that it's broken through the gender barrier. For decades, it was seen as a predominantly male disorder. Now, says Harris Stratyner, a professor of psychiatry at Mt. Sinai Medical School, it's increasingly common in women. ellauri221.html on line 119: According to the DSM-5, “Many highly successful individuals display personality traits that might be considered narcissistic. Only when these traits are inflexible, maladaptive, and persisting and cause significant functional impairment or subjective distress do they constitute narcissistic personality disorder.” ellauri221.html on line 133: Yhdessä kuvassa nyrpeän näköisellä naisella on yllään valkoiset lenkkarit ja leveälahkeiset sydänkuvioiset sorzit. Takamuksen kohdalta nousee vaaleanpunainen pilvi, jossa lukee ”pier”, ”prööt”, ”pask” ja ”prörölöö”. Naisen sivussa lukee act like a lady, eli käyttäydy kuin leidi. Kuvatekstissä Tanskanen kirjoittaa: ellauri221.html on line 143: ”Kenen tahansa perusselfieille joku saattaa masturboida. Ja vaikka mulla olisi kadulla kaunis mekko päällä, niin kuka tahansa voi seksualisoida mut”, Tanskanen sanoo. Riinan selfieltä on kyllä turha eziä runkkulaimiskaa kuten Katalta. ellauri221.html on line 153: En enää muista mistä sain vinkin lainata kirjastosta Nosovin kirjan Neznaikan seikkailut (1954). Englannixi se on Dunno. Muistaaxeni joku anglosaxi jotain siitä vittuili, mutten enää muista kuka. Nosov nyysi idean kanadalaiselta Palmer Coxilta, joka rikastui törkeästi Brownie-kirjoilla. ellauri221.html on line 155: Cox's Brownies were little men who had mischievous adventures together. Each Brownie had a distinctive physical appearance: Cholly Boutonnière wore a top hat and monocle, while others wore traditional Turkish, Irish, German, Swedish, Russian, and Chinese garb. There was an Eskimo, an American Indian, even an Uncle Sam. "Much of the success of his books can be attributed to his treatment of the characters, who portray human nature with its goodness and strength and also its follies, but never its baseness.". ellauri221.html on line 157: An important characteristic of the Dunno trilogy is its heavily didactic nature. Nosov describes this as an effort to teach "honesty, bravery, camaraderie, willpower, and persistence" and discourage "jealousy, cowardice, mendacity, arrogance, and effrontery." Strong political undertones are also present. In addition to general egalitarianism and feminism, communist tendencies dominate the works. The first book takes the reader into a typical Soviet-like town, the second into a communist utopia, and the third into a capitalistic satire. Nosov's captivating and humorous literary style has made his ideologies accessible to children and adults alike. ellauri221.html on line 159: At the same time, the Canadian anthropologist and critique of civilization and education Layla Abdelrahim emphasizes the anti-disciplinary and anti-totalitarian aspect of the Dunno trilogy. She must be some sort of communist or Arab terrorist. ellauri221.html on line 162: Sinikellojen kadulla ellauri221.html on line 164: Eräässä pikku talossa Sinikellojen kadulla asui kuusitoista pikku ruispoikaa. Kaikkein huomatuin heidän keskuudessaan oli pikku ruispoika nimeltään Tietävä. Hän oli saanut tämän nimen siksi, kun hän tiesi paljon asioita. Ja hän tiesi paljon, koska luki erilaisia kirjoja. Kirjoja oli hänen pöydällään sekä pöydän alla, vuoteella ja vieläpä vuoteen allakin. Hänen huoneessaan ei löytynyt sellaista paikkaa, jossa ei olisi ollut kirjoja. Tietävä oli lueskellut paljon ja tullut hyvin viisaaksi. Siitä johtuikin, että kaikki tottelivat häntä ja kunnioittivat suuresti. Tietävä käytti aina mustaa pukua. Ja kun hän istuutui pöydän ääreen, pani silmälasit nenälleen ja ryhtyi lukemaan jotakin kirjaa, niin hän oli ihan professorin näköinen. Tässä samassa talossa asui kuuluisa lääkäri, nimeltään Petteri, hän paranteli pikku ruiskisten kaikki sairaudet. Hänellä oli aina yllään valkoinen lääkärintakki ja päässään valkoinen tussulakki. ellauri221.html on line 195: - Te haluatte vetää heitä nenästä, mutta he vetävätkin teitä. Te haluaisitte kuunnella mitä puhutaan, kun te ette ole läsnä, mutta he tekevät kiusaa ja vikisevät ja rõhkivät saadakseen nauraa teidän kustannuksellanne. Älynen rypisti kulmiaan: ellauri221.html on line 267: The Adventures of Dunno in Flower Town presents a socialist anarchist utopia of Flower town. This society is self sufficient and enjoys a variety of personalities. It raises questions of the role of science and medicine, travel and knowledge, self-subsistence and hierarchy in a simple, humorous and concomitantly lovely style. Margaret Wetlin, an American who had immigrated to Russia during Stalinism, made an excellent translation of this book into English. ellauri221.html on line 281: the red haired beauty all dressed in green had no knickers underneath. ellauri221.html on line 284: P.S. Tietämättömän tyttöystävistä saa hyviä nimiehdotuxia, jos Galatealle löytyy vielä vaihtoehtoisia tukkia: Siru (redhead), Salli (blondi), Varpu, Nuppu, Muru, Jyvä, Nupi, Tipu, Hely. Japsutukkainen voi olla Rei ja kiinalainen Yui, mutta pyöreäposkista ei Sirusta saa millään ilveellä. ellauri221.html on line 291: adding:1em"> ellauri221.html on line 292: Jolly Good Head ellauri221.html on line 294: Doctor Jolly Goodhead is a fictional character from the James Bond franchise, portrayed by Lois Chiles. She does not appear in any of the Ian Fleming novels, only in the film version of Moonraker (1979), but her character is similar to that of Gala Brand, the female lead in the original novel Moonraker (1955), by way of being James´s major lay this time round. In 25 years, James has graduated from screwing a secretary to schtupping a doctor of science. Way to go, Bond girls! Right on! ellauri221.html on line 296: Goodhead is a scientist and astronaut working undercover for the CIA on Sir Hugo Drax´s Moonraker 5 space shuttle, to gather intelligence on Drax´s plan to exterminate the human race. Bond is also working undercover in Drax´s organization, for the British Secret Intelligence Service, and he gets good head from Jolly, until she introduces him to a centrifugal force chamber, where astronauts get to grips with Gräfenberg spot sucking, and invites him to have a try. Without her knowledge, however, Drax´s henchman, Charlie Chan, tampers with the sucking machine´s controls to send it into overdrive; by the time Goodhead comes, Bond has nearly been killed. Bond later meets Goodhead in her hotel room and is able to guess her identity when he sees standard CIA underwear and dildo gadgetry there. Bond and Goodhead are at first reluctant to bonk together, fighting who is to be on top, but they are working well enough as a 2-person team by the end of the film. ellauri221.html on line 298: Bond travels to Venice to investigate Venni Glass, a company named in some of Drax´s plans. Bond spots Goodhead there and follows her before re-introducing himself. Later that evening, Bond has to deal with Charlie Chan, then pays Goodhead a French visit, and they spend the night humping joyfully together. ellauri221.html on line 300: After M tells Bond to take two weeks´ leave, Bond travels to Rio de Janeiro, where he meets Goodhead once more. Jaws, who is now working for Drax, tries to kill them both on a cable car at Sugarloaf Mountain. They escape, but are then captured by other men of Drax´s disguised as paramedics. Bond escapes from the ambulance speeding towards Drax´s base, but leaves Goodhead behind. ellauri221.html on line 302: Bond meets Goodhead again once Drax puts them under ´Moonraker 5´ to be incinerated by the lift-off. They escape and are able to pilot ´Moonraker 6´. After following Drax to his space station, Goodhead and Bond listen to Drax´s speech and leave. Jaws later captures them after the first globe is launched. Drax tells Bond about his plan about having perfect human beings on his earth, with no physical peculiarity or ugliness, but this is overheard by Jaws. He sees that because of his ugly steel teeth, he will be destroyed alongside his ugly girlfriend, Dolly, so turns on Drax and helps Bond and Goodhead to fight Drax´s men. After Bond goes to defeat Drax, Goodhead helps him, and Dolly and Jaws get off on the self-destructing space station, escaping on a pod of their own into Earth´s atmosphere. Bond and Goodhead go after the globe, nearly destroying its inhabitants, but not quite. Bugger it. ellauri221.html on line 304: The film ends with the representatives of the US and Britain tuning in to see Holly Goodhead and Bond making love. The previous Bond film, The Spy Who Loved Me, ends in the same way, and Anya Amasova (way more beautiful than Lois) was shocked by this candaulism, but Goodhead is too "happy" to care. She is American after all. Last Words: Oh James, rake me around the moon one more time. ellauri221.html on line 307: James Bond is back for another mission and this time, he is blasting off into space. A spaceship travelling through space is mysteriously hijacked and Bond must work quickly to find out who was behind it all. He starts with the rockets creators, Drax Industries and the man behind the organization, Hugo Drax. On his journey he ends up meeting Dr. Holly Goodhead and encounters the metal-toothed Jaws once again. ellauri221.html on line 309: A space shuttle called the Moonraker, built by Drax Industries, is on its way to the U.K. when it is hijacked in mid-air and the crew of the 747 carrying it is killed. Bond immediately is called into action, and starts the investigation with Hugo Drax. While at the Drax laboratories, Bond meets the brilliant and stunning Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. astronaut and C.I.A. Agent who is investigating Drax for the U.S. Government. One of Drax´s thugs, the sinister Chan, attempts to kill 007 at the lab, but when that fails, he follows Bond to Venice and tries again there. Bond and Goodhead follow Drax´s trail to Brazil, where they once again run into the seven-foot Goliath Jaws, a towering giant with metal teeth. Escaping from him, they discover the existence of a huge space station undetected by U.S. or Soviet radar, and a horrible plot by Drax to employ nerve gas in a genocidal project. James and Holly must quickly find a way to stop Hugo Drax before his horrific plans can be put into effect. ellauri221.html on line 310: A space shuttle is stolen enroute to London and M sends James Bond out to apologize to the shuttle creator, billionaire Hugo Drax. While visiting Drax´s estate, several attempts are made on Bond´s life, making Drax the number one suspect. Bond also meets Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. scientist, who is also a C.I.A. Agent investigating Drax. Their investigations lead Bond to discover a plot to murder the world´s population so that Drax can repopulate the planet in his image. The chase takes Bond all over the world, California, Brazil, the Amazon James, and, finally, to Drax´s huge space-city over the Earth. Drax, meanwhile, has hired a old friend of Bond to take care of any problems, the steel-toothed killer Jaws. ellauri221.html on line 311: When a U.S. space shuttle is stolen in a mid-air hijacking, only Bond can find the evil genius responsible. The clues point to billionaire Hugo Drax, who has devised a scheme to destroy all human life on Earth. As Bond races against time to stop Drax´s evil plot, he joins forces with Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. scientist who is as beautiful as she is brilliant, and 007 needs all the help he can get, for Drax´s henchman is none other Bond´s old nemesis Jaws, the indestructible steel-toothed giant. Their adventure leads all the way to a gigantic space station, where the stage is set for an epic battle for the fate of all mankind. ellauri221.html on line 373: You´ve really made it in ellauri221.html on line 407: ads/2020/06/News_KH-GK-Chesterton-07.jpg" height="150px" /> ellauri221.html on line 408: ads/2022/08/antti-nylen-emilia-kukkala-2-1024x683.jpg.webp" height="150px" /> ellauri221.html on line 425: "Performanssitaiteilija" Pentti-Otto "Härö" Koskinen makaa tietyssä asennossa kadulla. Pulut nokkivat sen pipua. Vitun pellejä. Ei pulut siis vaan nää lippalakkipäät. Mutta tälläset uskontosisällöt on vieraita nykykirjallisuudelle. Eivät trendaa, sixi Nyölenkin on lakannut kirjoittelemasta ja painaa kotona vaan kirjankansia. ellauri221.html on line 434: Mäkin pyysin ihan kohtuullisesti saidoilta sisaruxilta, että saisin rahaa yhteislahjaan niinkuin kaikki tähänastiset juhlijat. Lahjakin jo oli katottu, kolmensadan hintainen uusi mikroaaltouuni väsähtäneen tilalle. ellauri221.html on line 436: Mutta ei, Kikka on jo löytänyt jonkun kupukellon divarista ja haluaa sillä yllättää, ja hullu-Jöns ei enää osallistu yhteislahjoihin, koska "niiden aika on nyt mennyt", kas kummaa, vain vuosi sen jälkeen kun se ize sai kolmensadan hintaisen Platon-käännöxen yhteislahjana mun vaivannäöllä. ellauri222.html on line 2: ad> ellauri222.html on line 23: ad> ellauri222.html on line 44: Isoäiti Lausch, perimältään itämaalainen, osoitti noita kolmea ruskeata kyyröttävää olentoa, joiden suut ja sieraimet oli maalattu räikeän punaisiksi, ja syvämietteisesti, häijyys lopulta huipentuneena suuruudeksi, sanoi: kukaan ei vaadi teitä rakastamaan koko maailmaa, vain olemaan kunniallinen, ehrlich. Älkää pitäkö suurta suuta. Mitä enemmän rakastatte ihmisiä sitä enemmän he teiltä vaativat. Lapsi rakastaa, aikuinen kunnioittaa. Rispekti on parempi kuin rakkaus. Ja tuo kuvaa kunnioitusta, tuo keskimmäinen apina. Mieleemme ei koskaan juolahtanut, että hän ize teki syntiä tuota kyyristynyttä älä-puhu-paskoja apinaa vastaan joka piti käsiä huulillaan, mutta arvostelu ei milloinkaan ollut lähelläkään ajatuksiamme, vielä vähemmän silloin kun ylevä periaate täytti kaiullaan koko keittiön. ellauri222.html on line 63: Geenien vaikutus ei ole additiivista kiitos homo-ja heterozygotian. Sixi niissä saa ja tulisikin mendelöidä. Meemien suhteen asia on toisin: tilikirjassa on 1+1 vähintäinkin 2, joten rikkaiden kannattaa naida rikkaita. Nämä 2 menestystekijää ovat siis ristiriidassa. Tästä konfliktista saamme kiittää romantiikkaa ja romaaneja, kuten tätä Augie Marchia. ellauri222.html on line 68: In Leader's Bellow biography Vol 2, “Love and Strife,” the novel “Herzog” is published on the very first page and reaches No. 1 on the best-seller list, supplanting John le Carré’s ‘The Spy Who Came In From the Cold.’ Never again would Bellow, about to turn 50 years old, lack for wealth, power, awards or flunkies to stand by him, ready to take his coat and do his bidding. The temptation for someone in his position was to become an insufferable, spoiled monster. And Bellow quickly gave in to temptation. ellauri222.html on line 70: Bellow’s bad temper in the late ’60s was by no means directed exclusively at would-be biographers, radical students and aggrieved wives. Bellow had so many targets to attack, whether insulting them face to face or in blistering letters or put-downs circulated through intermediaries. One of his favorite one-liners ran: “Let’s you and him fight.” The most salient recipients of Bellow’s bad temper in this biography were his three sons, each from a different mother — the oldest 21 when this volume starts, the youngest just 1 year old and about to be abandoned after yet another divorce. ellauri222.html on line 81: Observant Jews badmouth Bellow ellauri222.html on line 85: Jewish News Syndicate badmouthing Bellow 2013 ellauri222.html on line 92: LOS ANGELES—Born in Canada into an immigrant Jewish family in 1915, Nobel Prize-winning author Saul Bellow had a traditional Jewish upbringing, which included Torah study, Talmud, and Hebrew. Yet Rabbi David Wolpe observes that Bellow had an ambivalent relationship with Judaism. ellauri222.html on line 96: Wolpe, the leader of Sinai Temple of Los Angeles, recently sat down with Dr. Greg Bellow, 69, the oldest of Saul Bellow’s four children, to discuss the topic of Greg’s new book, Saul Bellow’s Heart: A Son’s Memoir, before an audience of some 200 mature koprophiles at Temple Emanuel of Beverly Hills, Calif. ellauri222.html on line 98: Saul Bellow is the only American Jewish author to have won the Nobel Prize in Literature, and has also won three Pulitzer Prizes. In his new book, Greg Bellow, who holds a Ph.D. from the California Institute of Social Work and was a practicing psychotherapist for many years, divides his father’s life into “Young Saul” and “Old Saul.” He describes Young Saul as a sociable and funny man, full of questions. During the 1930s and ’40s, Saul was a Marxist and a “genuine believer” in radical philosophy. He believed that World War II was a war between communism and capitalism, and he was convinced that “come the Revolution there will be a flowering of society,” according to Greg’s book. ellauri222.html on line 102: “He became irascible and angry, anti-black and anti-women’s lib,” Greg Bellow told the audience. Saul Bellow’s attitude towards Judaism was changed completely by the Six Day War in June 1967. It transformed him from a socialist to a conservative. He had a need to get involved and, much to the surprise of his family, he left for Israel to cover the war as a correspondent for Newsday. “I had to go,” Saul explained at the time. ellauri222.html on line 104: Greg said he is convinced that it was “seeing war at close-up that made [Saul] change his mind and awakened him to his Judaism.” ellauri222.html on line 108: Arthur Sammler, the protagonist of the novel, is a Holocaust survivor living in New York in the ’60s. He is an intellectual who has maintained many of his Central European attitudes about culture. While he marvels at Neil Armstrong landing on the moon and other evidence of progress and prosperity, Sammler is at the same time appalled by the excesses and degradations of city life. By the end of the novel he has learned to bridge the gap between himself and those around him, and has come to accept that a “good life” is one in which a person does that which is “required of him.” ellauri222.html on line 110: Asked whether they believe there is a possibility that our world might once experience the kind of upheaval it did during World War II and the Holocaust, much as the world of Mr. Sammle r collapsed in Saul Bellow’s novel, both Wolpe and Greg Bellow told JNS.org that Mr. Sammler’s Planet is recommended reading not just for Jews, but for everyone. They strongly believe that the history and lessons of the Holocaust must continue to be taught, with Rabbi Wolpe saying "Gaza shows the ease with which a civilization, such as Israel, can slip into barbarism.” Wolpe wondered how many young people today even know Saul Bellow or read his work, but mused how wonderful it would be if more children of famous authors wrote about their parents, as Greg Bellow has. ellauri222.html on line 115: New Yorker badmouthing Bellow 2015 ellauri222.html on line 117: “I am an American, Chicago born” begins the famous first sentence of “The Adventures of Augie March.” The author of that sentence was actually an illegal immigrant, Canada born, and the words were written in Paris. Bellow’s father, Abraham Belo, was born in a shtetl inside the Pale of Settlement. He began his career in St. Petersburg as a produce broker, specializing in Egyptian onions and Spanish fruit. The family seems to have been quite well off. Abraham had used a forged document to work in St. Petersburg, and, when this was discovered, he was arrested and convicted. He may have gone to prison. But he managed to escape and, in 1913, to get his family to Canada. ellauri222.html on line 121: Abraham spent the rest of his life in Chicago, and he ended up running a retail coal business. But he never really learned English—Yiddish was the language at home—and he never became a citizen. He had no passport and no driver’s license (which didn’t prevent him from driving). Saul did not become an American citizen until 1943. ellauri222.html on line 123: But Chicago was a city of immigrants. It also had a large Jewish population—by 1931, according to Leader, nearly three hundred thousand in a city of 3.3 million. All the Bellow children assimilated happily and all became well off. Saul is often associated with the University of Chicago, where he taught for many years as a member of the legendary Committee on Social Thought. He was a student there, but for less than two years. He had to withdraw for financial reasons (a truck driver was killed in an accident at his father’s coal yard and the insurance had lapsed), and he transferred to Northwestern, from which he graduated in 1937. ellauri222.html on line 125: In his Op-Ed about the Zulu Tolstoy, Bellow made much of his academic training in anthropology. After leaving Northwestern, he did become a graduate student in anthropology at the University of Wisconsin. But he completed just one course before dropping out and returning to Chicago, where he married a woman, Anita Goshkin, who was studying for a master’s degree in social work, and began his career as a fiction writer and itinerant college teacher. His first job was at Pestalozzi-Froebel Teachers College, on South Michigan Avenue, in downtown Chicago. ellauri222.html on line 129: He also worked for a time at the Encyclopædia Britannica, on the fifty-two-volume “Great Books of the Western World,” under the editorship of Mortimer J. Adler. Bellow was in charge of editing part of the “Syntopicon,” a two-volume digest of the Great Ideas composed by Adler. He had taken one of Adler’s courses at the University of Chicago and had concluded that it was “tomfoolery,” but he seems to have liked the job. ellauri222.html on line 131: “In college I behaved as though my career was to be a writer, and that guided me,” Bellow later said. There was also the fact that his principal interest was literature, and, until after the war, Jews were rarely hired by English departments. “You weren’t born to it” is the way the chairman of the department at Northwestern clarified the matter when Bellow inquired about graduate school. Leader thinks that this encounter “produced a lifelong antipathy, mild but real, to English departments.” It’s true that there was antipathy. But Bellow would have been interested in a university career only as a means to support his writing. Fiction was his calling. “He was focused, he was dedicated to becoming what he was, from the beginning,” David Peltz, Bellow’s oldest friend, told Leader. “I mean, he never veered.” ellauri222.html on line 135: Still, in New York and at Princeton, where he spent a year teaching creative writing, Bellow made friends with many of the critics who dominated literary life in the nineteen-fifties. They found him bright, congenial, and sufficiently bookish, and especially admired what they took to be his poise and real-world savvy. Irving Howe thought Bellow “very strong-willed and shrewd in the arts of self-conservation.” “Even his egocentricity added to his charms,” said William Phillips, the co-editor, with Philip Rahv, of Partisan Review. “Stunning—the ultimate beautiful young Jewish intellectual incarnate,” Alfred Kazin’s wife, Ann Birstein, remembered. Bellow maintained the allure by cultivating just the right amount of aloofness. “I was the cat who walked by himself,” as he put it. ellauri222.html on line 137: In the culture of little magazines, friendship is the last thing to prevent one writer from reviewing the work of another. As a novelist happy to have well-disposed reviewers, Bellow had an obvious stake in these friendships. But the friends had a stake in Bellow, too. As Mark Greif points out in his important new study of mid-century intellectual life, “The Age of the Crisis of Man,” Bellow came on the scene at a time when many people imagined the fate of modern man to be somehow tied to the fate of the novel. Was the novel dead or was it not? Much was thought to depend on the answer. And for people who worried about this Bellow was the great hope. Atlas quotes Norman Podhoretz: “There was a sense in which the validity of a whole phase of American experience was felt to hang on the question of whether or not he would turn out to be a great novelist.” ellauri222.html on line 139: So even “Dangling Man,” an awkwardly written book about which Bellow later said, “I can’t read a page of it without feeling embarrassed,” was received as a sign that the novel might after all be up to its historic task. “Here, for the first time I think, the experience of a new generation has been seized,” Delmore Schwartz wrote, in Partisan Review. In The New Yorker, Edmund Wilson called “Dangling Man” a “testimony on the psychology of a whole generation.” When Bellow’s second novel, “The Victim,” came out, in 1947, Martin Greenberg, in Commentary, explained that Bellow had succeeded in making Jewishness “a quality that informs all of modern life . . . the quality of modernity itself.” In Partisan Review, Elizabeth Hardwick suggested that Bellow might become “the redeeming novelist of the period.” ellauri222.html on line 143: As everyone has said, Bellow not least, “Augie March” was the breakthrough book. Bellow ascribed its origin to a visionary moment. In 1948, he had gone with Anita to Paris for two years, supported by a Guggenheim fellowship. (Bellow hated Paris.) He was at work on a novel called “The Crab and the Butterfly,” which apparently concerned two men arguing in a hospital room. In the version of the epiphany he told to Roth, he was walking to his writing studio one morning when he was distracted by the routine Parisian sight of the street gutters being flushed: ellauri222.html on line 145: I remember saying to myself, “Well, why not take a short break and have at least as much freedom of movement as this running water.” My first thought was that I must get rid of the hospital novel—it was poisoning my life. And next I recognized that this was not what being a novelist was supposed to have meant. . . . I felt just now that I had allowed myself to be dominated by the atmosphere of misery or surliness, that I had agreed somehow to be shut in or bottled up. ellauri222.html on line 147: Into his head popped the memory of a friend from childhood, a boy named Charlie August—and Augie March was born. The novel poured out of him. “All I had to do was to be there with buckets to catch it,” he said. Being abroad, he thought, encouraged the sense of compositional freedom. He wrote much of the novel in Europe—in Paris, Salzburg, and Rome. He later boasted that not a single word of it was written in Chicago. ellauri222.html on line 149: The subject of “Augie March” is the same as the subject of “Dangling Man” and “The Victim”: the danger of becoming trapped in other people’s definition of you. In the case of “Augie March,” the person in danger of being trapped was Saul Bellow. “This was not what being a novelist was supposed to have meant”: he is referring to the expectations of his intellectual backers. He realized that he didn’t want to be the great hope of the novel or to give voice to a generation’s angst. He wanted to write up the life he knew in the way James Joyce had written up the life he knew, and to transform it into a fantastic verbal artifact, a book that broke all the rules. ellauri222.html on line 151: The first two hundred pages of “Augie March” are the best writing Bellow ever did. He created an idiolect that had no model. “I am an American, Chicago born . . . and go at things as I have taught myself, free-style, and will make the record in my own way: first to knock, first admitted; sometimes an innocent knock, sometimes a not so innocent.” Nobody speaks or writes that way—which is exactly what the sentence is telling us. ellauri222.html on line 153: Augie is a street-urchin autodidact. Never taught how to write a proper sentence, he invents a style of his own. He is an epigrammist and a raconteur, La Rochefoucauld in the body of a precocious twelve-year-old, a Huck Finn who has taken too many Great Books courses. With this strange mélange of ornate locutions, Chicago patois, Joycean portmanteaus, and Yiddish cadences, Bellow found himself able to produce page after page of acrobatic verbal stunts: ellauri222.html on line 157: That’s only an aside, and there are hundreds of them. Jack Kerouac is not the first or even the tenth writer you would normally put in a sentence with Saul Bellow, but “The Adventures of Augie March” is a lot like “On the Road,” a book written at the same time. Stylistically, they both stretch syntax to make the perspective zoom from ground level to fifty thousand feet and back again. Augie is walking with a character called Grandma Lausch into an old-age home: ellauri222.html on line 159: We came up the walk, between the slow, thought-brewing, beat-up old heads, liver-spotted, of choked old blood salts and wastes, hard and bone-bare domes, or swollen, the elevens of sinews up on collarless necks crazy with the assaults of Kansas heats and Wyoming freezes, and with the strains of kitchen toil, Far West digging, Cincinnati retailing, Omaha slaughtering, peddling, harvesting, laborious or pegging enterprise from whale-sized to infusorial that collect into the labor of the nation. ellauri222.html on line 161: Both books are also “revolting as to style,” protests against the formal and moral prudishness of highbrow culture. They are not well-wrought urns, and they do not propose a chastening of the liberal imagination. If they propose anything, it is that the liberal imagination is too chastened already. ellauri222.html on line 163: Bellow must have guessed that “Augie March” would distress some of his admirers. It did. He showed a hundred pages of the manuscript to Lionel Trilling. “It’s very curious, it’s very interesting,” Trilling told him, “but somehow it’s wrong.” When the book came out, Trilling wrote a positive notice in the newsletter of the book club he directed but registered concern about a dangerous notion he detected in the novel, the notion that one could have a meaningful life independent of one’s social function. Bellow wrote to Trilling to say (disingenuously) that he had written the novel without much of a moral purpose in mind. Trilling wrote back. “You mustn’t ignore the doctrinal intention of your book,” he said. ellauri222.html on line 165: In Commentary, Podhoretz complained that the novel lacked development and that its exuberance was forced. He called it a failure. Podhoretz was one of Trilling’s protégés, and Bellow always believed that Trilling was behind the review, although Podhoretz denied it. But Atlas says that the art critic Clement Greenberg, then an editor at Commentary, having recently come over from Partisan Review, claimed that the editors had put Podhoretz up to it. It was felt in New York circles, Greenberg said, that Bellow had gone a little too far. ellauri222.html on line 167: Most reviews were enthusiastic, though. “Augie March” was not a best-seller, but it sold well and won a major award. The year it came out, Bellow took a job at Bard College. He and Anita were separated, and he had a new girlfriend, Sondra Tschacbasov, called Sasha. She was sixteen years younger and strikingly attractive. They met at Partisan Review, where she worked as a secretary. ellauri222.html on line 169: At Bard, Bellow became close friends with a literature professor named Jack Ludwig. As Leader describes him, Ludwig was an oversized personality, a big man, extravagant, a shameless purveyor of bad Yiddish, and an operator. Ludwig idolized Bellow; people who knew them said that Ludwig wanted to be Bellow. He flattered Bellow, went for long walks with him, started up a literary journal with him, and generally insinuated himself into Bellow’s life. Bellow accepted the proffer of adulatory attentiveness. The couples (Ludwig was married) socialized together. This was the period when Bellow wrote “Seize the Day,” which Partisan Review published in a single issue, in 1956, after The New Yorker turned it down, and “Henderson the Rain King,” published in 1959, a novel whose hero was based on a neighbor of the Bellows in upstate New York. ellauri222.html on line 171: Saul and Sasha got married in 1956, after Bellow had obtained a Nevada divorce. Sasha accepted the domestic role that Bellow insisted on without demur. She says that when they had a son, Adam, Bellow told her that the baby was her responsibility—he was too old to raise another kid. In 1958, Bellow was offered a one-year position at the University of Minnesota. He insisted that Ludwig receive an appointment as well; the university obliged, and the families moved to Minneapolis together. ellauri222.html on line 173: Saul and Sasha fought. Some of the strains were apparently due to sexual dissatisfaction. Bellow began seeing a psychologist, a man named Paul Meehl; Meehl suggested that Sasha see him as well (a suggestion that Leader charitably calls “unorthodox”). Ludwig served as a sympathetic confidant to both parties. Then, one day in the fall of 1959, Sasha told Bellow that she was leaving him. There was no third party in the picture, she said. She just did not love him. ellauri222.html on line 175: Devastated, Bellow went to Europe on a cultural-diplomacy junket for the State Department. While abroad, he engaged assiduously in what Leader calls “womanizing.” He returned to Bard, in the summer of 1960, and took up with a visiting French professor named Rosette Lamont. The divorce from Sasha went through in June. For a while, Bellow and Sasha had the same lawyer, who was pleased to be representing both parties in the hottest divorce in town, but eventually Bellow was persuaded to retain his own attorney. ellauri222.html on line 177: In November, Bellow learned from a possibly overly conscientious babysitter that Sasha and Ludwig were sleeping together. It turned out that the affair had been going on for two and a half years, since the summer of 1958. And although Ludwig was still married, it continued. Adam was living with Sasha while it was going on. Given Bellow’s vulnerabilities, the double betrayal was his worst nightmare come to life. According to Atlas, he talked about getting a gun. ellauri222.html on line 179: I have just given you the back story and the dramatis personae of “Herzog.” “Herzog” is a novel about a forty-seven-year-old man having a nervous breakdown after learning that his much younger wife, who has left him abruptly, had been cheating on him with his closest friend. The man seeks succor in the arms of a loving, patient, and understanding woman. There is at least one respect in which the novel is not based on real life: Bellow didn’t have a nervous breakdown. He wrote “Herzog” instead. ellauri222.html on line 183: “Herzog” is a revenge novel. The ex-wife, Madeleine, is a stone-cold man-killer. Her lover, Valentine Gersbach, is described as a “loud, flamboyant, ass-clutching brute.” Ludwig had a Ph.D. and a damaged foot; Bellow makes Gersbach a radio announcer with a wooden leg. The Herzog character is passive, loving, an innocent soul who cannot make sense of a world in which people like his estranged wife and her lover can exist. He is an ex-university professor, the author of a distinguished tome called “Romanticism and Christianity.” The Rosette Lamont character, called Ramona, is a sexpot with a heart of gold; she specializes in intimate candlelight dinners and lacy lingerie. She is a professor of love, not French. ellauri222.html on line 185: “Herzog” was nevertheless received the way all Bellow’s novels had been received: as a report on the modern condition. Many of the critics who reviewed it—Irving Howe, Philip Rahv, Stanley Edgar Hyman, Richard Ellmann, Richard Poirier—knew Bellow personally and knew all about the divorce. (Poirier was an old friend of Ludwig’s; the review he published, in Partisan Review, was a hatchet job.) None of these reviewers mentioned the autobiographical basis of the book, and several of them warned against reading it autobiographically, without ever explaining why anyone might want to. The world had no way of knowing that the story was not completely made up. ellauri222.html on line 187: Howe wrote that “Herzog” was a novel “driven by an idea”—the idea that modern man can overcome alienation and despair. Howe could see the appeal of this idea, but he was worried that it might not have been “worked out with sufficient care.” The reviewer in the Times Book Review thought that the novel offered “a credo for the times.” “The age is full of fearful abysses,” the reviewer explained. “If people are to go ahead, they must move into and through these abysses,” and so on. ellauri222.html on line 189: Bellow must have been tickled to death. The inventive feature of “Herzog” is a series of letters that the protagonist, in his misery, composes not only to Madeleine and Gersbach but to famous people (like President Eisenhower) and philosophers (like Heidegger and Nietzsche). These long letters, unfinished and unmailed, are sendups of an intellectual’s effort to understand human behavior by means of the conceptual apparatus of Mortimer Adler’s Great Books. Herzog is a comic figure, a holy fool, a schlimazel with a Ph.D. The whole point of his story is that when you are completely screwed the best you can hope for is a little sex and sympathy. The Western canon isn’t going to be much help. ellauri222.html on line 191: The determination to consider the novel strictly as fiction extended even to its characters. Rosette Lamont reviewed the novel. She, too, treated the book as pure make-believe. She breezed right by the Ramona character (“Her religion is sex, a welcome relief from Madeleine’s phony conversion . . . but Herzog is too divided in his mind, too busy with resentment to free himself from a heavy conscience. Besides he is suspicious of pleasure, having learned Julien Sorel’s lesson,” and so on). She concluded with the thought that at the end of the novel Herzog enters into “a theandric relationship with the world around him.” ellauri222.html on line 193: And it got even better. Jack Ludwig reviewed the novel. He informed readers of Holiday that “the book is a major breakthrough.” By no means should it be read as autobiography—“as if an artist with Bellow’s enormous gifts were simply playing at second-guessing reality, settling scores.” No, in this book, Ludwig wrote, “Bellow is after something greater.” The greater something turns out to be “man’s contradiction, his absurdity, his alienation,” and so on. It was pretty chutzpadik, as even Bellow had to admit. But by then he was laughing all the way to the bank. ellauri222.html on line 195: You can see the biographical problem. From the beginning, Bellow drew on people he knew, including his wives and girlfriends and the members of his own family, for his characters. In “Augie March,” almost every character—and there are dozens—was directly based on some real-life counterpart. Most of “Herzog” is a roman à clef. Leader therefore decided to treat the novels as authoritative sources of information about the people in Bellow’s life. When Leader tells us about Jack Ludwig and Sondra Tschacbasov, he quotes the descriptions of Gersbach and Madeleine in “Herzog.” In the case of the many relatives with counterparts in “Augie March,” this can get confusing. You’re not always sure whether you’re reading about a person or a fictional version of that person. ellauri222.html on line 197: One reason for reading biographies of writers like Bellow, who draw from people in their own lives, is to learn what those people were really like, or at least what they were like to someone who is not Bellow. You often can’t do that with Leader’s biography. Leader also wants to assess Bellow’s accomplishment as a novelist. He has to keep three balls in the air at once: the biographical story, an interpretation of the fiction as autobiography, and a consideration of the fiction as fiction. That’s why his book is so long. ellauri222.html on line 201: Leader thinks that Bellow plunged into his books and wrote on sheer enthusiasm, then surfaced after a hundred pages or so and wondered how to get back to shore. There is very little moral logic to his stories. Things just happen. (A major exception is “Seize the Day,” which is formally perfectly realized. But that book is a novella, a day in the life. It doesn’t require a plot.) ellauri222.html on line 203: “Herzog,” too, sags in the middle, a long episode in which Herzog reconnects with Ramona. But Bellow came up with a brilliant solution for the second half. Waiting in a courthouse to see his lawyer, Herzog sits in on a trial. A woman and her boyfriend are being tried for murdering her small child, whom they have tortured and beaten to death. The woman is mentally unfit; Herzog hears evidence that she has been diagnosed with a lesion on her brain. (A diabolical touch: Sasha had been diagnosed with a brain lesion.) ellauri222.html on line 205: Horrified that Madeleine and Gersbach might be abusing his child (in the novel, a girl), Herzog rushes off to his deceased father’s house, finds a gun his father owned, and goes to Madeleine’s. It is evening. He creeps into the yard and watches Madeleine and Gersbach through the window, loaded pistol in hand. What he sees is an ordinary domestic scene. Gersbach is giving the little girl a bath. Herzog creeps away. ellauri222.html on line 207: Actually, these episodes were not entirely invented. Bellow lifted them straight out of “The Brothers Karamazov.” A child tortured by its parents is Ivan Karamazov’s illustration of the problem of evil: what kind of God would allow that to happen? And Herzog with his gun at the window is a reënactment of Dmitri Karamazov, the murder weapon in his hand, spying through the window on his father. Dmitri is caught and convicted of a murder he desired but did not commit. “Herzog,” though, is a comedy. The next day, Herzog gets in a minor traffic accident and the cops discover the loaded gun in his car. But, after some hairy moments in the police station, he is let go. Desperately searching the Great Books for wisdom, Herzog briefly finds himself living in one. He can’t wait to get out. ellauri222.html on line 211: But “Ravelstein” is a revenge novel, too. It’s not really about Ravelstein/Bloom. It’s about the narrator, a writer named Chick, who has been treated cruelly by his wife, Vela, a beautiful and brilliant physicist—a wicked caricature of Bellow’s fourth wife, the mathematician Alexandra Ionescu Tulcea. There are also a couple of drive-by take-downs along the way—of Mircea Eliade, a historian of religion at Chicago rumored to have been involved in the fascist Romanian Iron Guard, and of the owner of a restaurant on St. Martin, in the Caribbean, where Bellow contracted a case of food poisoning that nearly killed him. He brings them into the story just to skewer them. ellauri222.html on line 213: Podhoretz told Leader that he considered all of Bellow’s characters puppets. And there is something animatronic about them. This is especially true in “Augie March,” where the extended procession of too vivid personalities is like a Wes Anderson movie. Bellow tended to make his characters look the way a child sees grownups, unalterable cartoons, weirdly unself-conscious in their one-dimensionality. ellauri222.html on line 239: Adam Bellow is executive editor at Bombardier Books, a politically conservative imprint at Post Hill Press. He previously founded and led the conservative imprints All Points Books at St Martin's Press and Broadside Books at HarperCollins, served as executive editor-at-large at Doubleday, and as editorial director at Free Press, publishing several controversial conservative books such as Illiberal Education, The Real Anita Hill, The Bell Curve, and Clinton Cash. ellauri222.html on line 243: Greg's mother was Anita Goshkin, Saul's first wife, whose family had emigrated to the US from the Crimea after the pogroms, as Bellow's own antecedents had left Lithuania for Canada. They ended up in Chicago, where Saul would become one of the city's most famous sons and where, in 1935, he met Anita at summer school. Anita oli niin tavis ettei siitä ole edes nettikuvia. Tollanen Liisa Karhunen. ellauri222.html on line 249: Saul had women stashed all over town. His self‑justification: his career as an artist entitled him to let people down with impunity. He was married five times in all and infidelity was an issue throughout. Towards the end of his life, Saul asked his son rather charmingly, "Was I a man or a jerk?". It was the right question, and an easy one to answer: A jerk. ellauri222.html on line 255: Bellow was born Solomon Bellow in Lachine, Quebec, in 1915, two years after his parents had arrived there from St Petersburg. When he was nine, the family moved to the Humboldt Park neighbourhood of Chicago. His mother, Liza, died when Saul was 17, but not before she had passed on to him her love of the Jewish Bible (he learned Hebrew at four). His first serious critical success was The Adventures of Augie March (1953), but it was not until his 1964 novel, Herzog, became a bestseller that he earned any real money. His elder brothers, both businessmen, were by this time making serious cash, and regarded him, he once said, as "some schmuck with a pen". Mary Cheever, the wife of John Cheever, believed the two got on so well because "they were both women-haters". He has nothing good to say about feminism. Bellow has a go at Hannah Arendt and Mary McCarthy (the one is "rash", the other "stupid"). In 1994, however, he ate a poisonous fish in the Caribbean, and fell into a coma that lasted five weeks. He dreaded a loss of virility. ellauri222.html on line 257: For a man for such small balls, he had huge needs. The writing life needed to be supported. He failed his children; he left them, and it was a wound he carried around like a medal. He knew the cruelty of this. At the very end, though he was not Rosie's father (oops), he was in the house. He and Rosie would watch The Lion King together: in the final, unpleasant stages of his last illness, he was at the point where he didn't mind watching that same film over and over. I was somehow managing Rosie and Saul in the same way." Do they have a relationship with Saul's sons? Not really. Rosie has special needs, and Jänis is focused very much on her. Their house is cozy, not grand, there just happen to be photographs of a Nobel laureate on almost every shelf. Guess which one? ellauri222.html on line 259: Jänisrouva sanoi jälkikäteen: He did not want to hurt the people he loved. (Lucky they were so few of them. At 17, he said he hated himself more than melodrama or even spinach.) There wasn't a single part of my being that wasn't able to open up to him (Yeah, I bet). Jänis Bellow was born in Canada. Bellow was one of her professors. She came from a small place, but not too small for Saul to enter. He wasn't exactly tall, but he had this broad upper body, these giant arms, like a sloth." ellauri222.html on line 267: But that's not the outstanding defect of IMAC. Your reader, out of respect for your powers, is more than willing to go along with you. He will not, as I was not, be able to go along with your Ira, probably the least attractive of all your characters. I assume that you can no more bear Ira than the reader can. But you stand loyally by this cast-iron klutz – a big strong stupid man who attracts you for reasons invisible to me. ellauri222.html on line 269: Now there is real mystery about communists in the west, to limit myself to those. How were they able to accept Stalin – one of the most monstrous tyrants ever? You would have thought that the Stalin-Hitler division of Poland, the defeat of the French which opened the way to Hitler's invasion of Russia, would have led CP members to reconsider their loyalties. But no. When I landed in Paris in 1948 I found that the intellectual leaders (Sartre, Merleau-Ponty, etc) remained loyal despite the Stalin sea of blood. Well, every country, every government has its sea, or lake, or pond. Still Stalin remained "the hope" – despite the clear parallel with Hitler. ellauri222.html on line 331: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b3/Ethelred_the_Unready.jpg/220px-Ethelred_the_Unready.jpg" /> ellauri222.html on line 338: Ethelredin lisänimi on sanaleikki, sillä Ethelred merkitsee suunnilleen neuvokasta. Alun perin lisänimi on 1200-luvulla lisätty unræd, joka tarkoittaa ”neuvoton" (tai vaihtoehtoisesti ”juonikas” muistutuksena velipuolen kuolemasta). Valtakaudellaan Ethelred oli kaikkea muuta kuin unready. Oikeampi käännös olisi pahaneuvo (selvennä). Häntä on myös sanottu huonosti neuvotuksi kuninkaaksi, jolla on viitattu Mercian jaarliin, petolliseen Eadric Streonaan. ellauri222.html on line 348: The Norman Conquest (or the Conquest) was the 11th-century invasion and occupation of England by an army made up of thousands of Normans, Bretons, Flemish, and French troops, all led by the Duke of Normandy, later styled William the Conqueror. ellauri222.html on line 350: William's claim to the English throne derived from his familiar sodomist relationship with the childless Anglo-Saxon king Edward the Confessor, who may have encouraged William's hopes for the throne. Edward died in January 1066 and was succeeded by his brother-in-law Harold Godwinson. The Norwegian king Harald Hardrada invaded northern England in September 1066 and was victorious at the Battle of Fulford on 20 September, but Godwinson's army defeated and killed Hardrada at the Battle of Stamford Bridge on 25 September. Three days later on 28 September, William's invasion force of thousands of men and hundreds of ships landed at Pevensey in Sussex in southern England. Harold marched south to oppose him, leaving a significant portion of his army in the north. Harold's army confronted William's invaders on 14 October at the Battle of Hastings. William's force defeated Harold, who was killed in the engagement, and William became king. ellauri222.html on line 357: The Spanish word for eagle, as Augie learns, is águila, and the similarity between that word and Augie’s name invites a comparison between the eagle and the man. Both the eagle and Augie are adopted and trained by others for schemes they barely understand. And both the eagle and Augie prove to be sensitive creatures, not quite vicious enough to succeed in a Machiavellian world. The episode with the eagle can be read as a metaphor for one of the main themes of the book: nature as destiny. Ultimately, neither the eagle nor Augie does what others expect them to do, but follow their own nature. No tästähän me ollaan jo puhuttu. ellauri222.html on line 361: Grandma Lausch tells Augie, “The more you love people the more they’ll mix you up. A child loves, a person respects. Respect is better than love.” Which is really better, respect or love? The two brothers, Augie and Simon, are on opposite sides of this argument. Augie identifies himself on the side of love. An idealist with a soft heart, he is almost comically susceptible to falling in love, and openly shows his sympathy, even toward the small lizards that are killed by the eagle Caligula. Augie’s vision for an orphan home and academy is driven by his motivation to share love. Simon, on the other hand, prefers respect. He marries Charlotte and stays with her because he admires her business sense, not because he feels romantic love for her. He doesn’t care whether the men at the club love him. In fact, he knows they hate him. But this doesn’t matter to him as long as he is respected. Ultimately, Simon is richer and more successful, but Augie seems happier. What's love got to do with it. What a reptile. ellauri222.html on line 363: At the end of the novel, Augie reflects on his vagabond existence and laughs aloud. “That’s the animal ridens in me,” he says, “forever rising up.” He dreaded a loss of virility. ellauri222.html on line 365: One of the major themes of the novel is the human tendency toward dishonesty. Augie is not a particularly honest character. He cheats, he steals, and lies quite frequently. Dishonesty characterizes many of the other characters in the novel, including Grandma, Einhorn, Mimi (who lies to doctors that she thinks her pregnancy abnormal), Stella, Agnes, and Mintouchian. The only characters who do not lie or cheat are the simple-minded Mama and Georgie. Lying appears necessary for people to survive in a Machiavellian world. As Mintouchian puts it: “I’m a great admirer of our species. I stand in awe of the genius of the race. But a large part of this genius is devoted to lying and seeming what you are not.” The ethics of the American Jew. The book starts with a lie: I am an American, Chicago born." ellauri222.html on line 370: adding:1em"> ellauri222.html on line 379: Basteshaw is a biophysicist who works as ship’s carpenter on the McManus, the ship Augie is assigned to while in the Merchant Marines during World War II. After their ship is sunk by torpedoes, Augie and Basteshaw are the only survivors and end up on the same lifeboat. Augie gradually realizes that Basteshaw is an insane genius. Convinced that he has the power to create life from protoplasm, he tries to convince Augie to go with him to the Canary Islands and be his research assistant. In reality, their lifeboat is nowhere near the Canary Islands. Basteshaw ties Augie up to stop him from signaling a ship that might rescue them. Finally Augie gets free, ties up Basteshaw, and manages to signal a British tanker to rescue them. ellauri222.html on line 387: Betzhevski is a red-headed Polish barber and tenant of Einhorn’s who leads a protest against Einhorn for his unethical behavior as a landlord. Einhorn evicts him. ellauri222.html on line 407: Caligula is the bald eagle adopted by Thea and Augie. Thea wants to train him to catch large iguanas, but the eagle is not aggressive enough. ellauri222.html on line 415: Anna Coblin is Mama’s cousin. Augie goes to live with her family so he can help them deliver newspapers. Hyman Coblin is a steady man who enjoys going to burlesque shows downtown. He is generous with Augie. Anna, a big, emotional woman with spiraling reddish hair, dotes on Augie and hopes he will marry their daughter Freidl one day. They also have a son, Howard, who was in the war in Nicaragua. ellauri222.html on line 431: Tillie Einhorn is William Einhorn’s wife. A heavy, attractive lady, she worshipfully obeys her husband and tolerates, or overlooks, his extramarital affairs. After the stock market crash, she helps make money by running a cafeteria inside the poolroom. ellauri222.html on line 459: Cissy Flexner is Simon’s fiancée. She is beautiful and tall, with an impressive figure, but dumb and conceited. Her father, Joe Flexner, is a dry-goods shopkeeper who also lost everything in the crash. Cissy marries Five Properties instead of Simon. ellauri222.html on line 463: Hooker Frazer is Mimi’s lover and the father of her unborn child. When Augie first meets him, Frazer is a graduate assistant in political science, a Communist intellectual. Later, he is in Mexico working as a secretary for the exiled Leon Trotsky, and in China working as an intelligence agent. Finally, Augie meets him in Paris, where he is working for the World Educational Fund. Augie greatly admires Frazer’s prodigious intellect. ellauri222.html on line 471: Joe Gorman is a notorious Chicago thief whom Augie meets in the poolroom. Augie helps Gorman with a robbery and later goes on a road trip with him to move illegal immigrants across the border. The police catch Gorman, but Augie gets away. ellauri222.html on line 507: Jimmy Klein is a boyhood friend of Augie’s; Grandma Lausch doesn’t approve of him. He is sociable and spirited, slight and dark-faced, witty-looking. Augie is welcome at Jimmy’s house and gets to know his whole family, who are all friendly and generous with gifts and money. Jimmy and Augie get into trouble for stealing money at Deever’s department store, where they work during the Christmas season. Years later, Jimmy catches Augie stealing books. He reveals that he has taken a rough path in life: he got a girl pregnant and had to marry her. ellauri222.html on line 531: Grandma Lausch, although unrelated by blood to the Marches, is a surrogate grandmother to Augie and his brothers, and has a powerful influence on them both. She rules their childhood house with a strict, imperious, and shrewd manner. The widow of a powerful Odessa businessman, this grande dame claims to speak a variety of languages and passes the time reading Tolstoy. Her two sons are married and living in other states. When Grandma’s mind begins to fail, they commit the dignified old lady to a retirement home where she eventually dies of pneumonia. ellauri222.html on line 535: A baldheaded man with gold glasses, Lubin is the caseworker assigned to work with the Marches through the government charities program. ellauri222.html on line 539: Large, heavy Dutch people, the Magnuses are a solid family. They admire Simon very much and take him into their fold. ellauri222.html on line 547: Charlotte Magnus is Simon’s wife and heiress to a coal fortune. Simon marries her for the money, but grows to respect Charlotte, as she is a practical woman with a good head for business. She is also emotionally strong. When she learns of Simon’s infidelity, she deals with it swiftly and decisively. Charlotte is unable to have children. ellauri222.html on line 551: A cousin of Simon’s wife Charlotte, Lucy becomes Augie’s steady girlfriend. A pretty, rich, shallow girl who likes to have fun, she doesn’t seem to have deep feelings for Augie. She breaks off the relationship when she hears that Augie has taken Mimi for an abortion. ellauri222.html on line 555: Augie, the hero of the novel, is a Jewish-American boy coming of age in Depression-era Chicago. Since their father abandoned the family, Augie and his two brothers are raised by their slow-witted mother and surrogate “Grandma” Lausch. Augie, good-looking with “tall hair” and green-gray eyes, is a soft-hearted young man whose sympathy for others often gets him into trouble. He holds a variety of jobs throughout his life and learns from different people he encounters. People tend to “adopt” Augie and try to groom him into the person they want him to be, but he really wants to become his own person. The name Augie is short for “August,” which means “Great.” Augie has a desire for greatness, but he has no idea of how to do it, thinking it beyond his ability to “breathe the pointy, star-furnished air at its highest difficulty.” He goes along through life repeating the same mistakes. In the end, Augie realizes that his life has been a voyage of discovery. Whether or not he has been a success, he doesn’t know, but he will continue with unquenchable optimism and hope, “forever rising up.” ellauri222.html on line 559: Georgie is Augie’s younger brother. He is mentally slow and is sent away to live in an institution at the insistence of Grandma Lausch. At the institution, he learns the trade of shoemaking. ellauri222.html on line 571: Harold Mintouchian is a wealthy, distinguished Armenian lawyer and international businessman who is the married lover of a friend of Stella’s and becomes a close friend and mentor of Augie. At the end of the novel, Augie works for him as a black market trader in Europe. Augie looks up to the older man as “a sage, prophet, or guru, a prince of experience with his jewel toes” and seeks his wisdom. Mintouchian, who has seen much of the darker side of human nature through his law practice, has more realistic ideas than the love-bitten Augie about what to expect from human relationships. Secrecy and lies, he tells Augie, are unavoidable. “Mind you, I’m a great admirer of our species. I stand in awe of the genius of the race. But a large part of this genius is devoted to lying and seeming what you are not.” He confesses to Augie that his mistress, Agnes, is keeping secrets from him, while he is keeping secrets from his wife. ellauri222.html on line 609: Manny Padilla ellauri222.html on line 611: Padilla is a classmate of Augie’s. Born in the slums of Mexico, he is a genius of mathematical physics. He steals books for money and gets Augie involved in that, too. ellauri222.html on line 627: The Renlings hire Augie to sell horse-riding gear at their sporting goods store in Evanston, Illinois. Mrs. Renling wishes to make Augie the perfect gentleman by giving him a distinguished wardrobe and sending him to college. Since the Renlings have no children of their own, they even offer to adopt Augie, but he declines. ellauri222.html on line 647: Smitty is Thea Fenchel’s millionaire ex-husband. She cheats on him with a Navy cadet, then goes to Mexico to get a divorce from him. ellauri222.html on line 701: Marston posited that there is a masculine notion of freedom that is inherently anarchic and violent and an opposing feminine notion based on "Love Allure" that leads to an ideal state of submission to loving authority. ellauri222.html on line 709: Through his Wonder Woman comics, he aimed to condition readers to becoming more readily accepting of loving submission to loving authorities rather than being so assertive with their own destructive egos. About male readers, he later wrote: "Give them an alluring woman stronger than themselves to submit to, and they'll be proud to become her willing slaves!" ellauri222.html on line 739: Before discussing some of the minor characters in this story, it should be borne in mind that each of them can be analyzed in connection with Candide who may accept or reject their beliefs or principles. Among such supplementary characters, we can single out Lord Pococurante. To a certain degree, even his name is symbolic; the word “pococurante” is of Italian origin and it can be translated into English as indifferent. He perfectly corresponds to his name. At the very beginning of the fifteenth chapter, Voltaire makes the reader feel that Lord Pococurante is tired of everything. He says, “I make them lie with me sometimes, for I am very tired of the ladies of the town, of their coquetries, of their jealousies, of their quarrels, of their humors, of their pettinesses, of their pride, of their follies” (Voltaire, 70) ellauri222.html on line 745: The question arises why Voltaire inserts such a character in the novella, and what functions he performs in the story. On the one hand, Lord Pococurante embodies the then French aristocracy, the social class, surfeited with everything. The author attracts the reader’s attention to a very curious paradox: people, who live in luxury, cannot enjoy it. Though it is not explicitly stated by Voltaire, such people are doomed to failure. At this point, we can say with certainty that Voltaire is prophetic in this novella. ellauri222.html on line 757: Saul Bellow is widely recognized as America's preeminent living novelist. His fiction, which is as intellectually demanding as it is imaginatively appealing, steadfastly affirms the value of the human soul while simultaneously recognizing the claims of community and the demoralizing inauthenticity of daily life. Refusing to give in to the pessimism and despair that threaten to overwhelm American experience, Bellow offers a persistently optimistic, though often tentative and ambiguous, alternative to postmodern alienation. In their struggle to understand their past and reorder their present, his protagonists chart a course of possibility for all who would live meaningfully in urban American society and make loads of money. ellauri222.html on line 759: Bellow's first two novels, Dangling Man and The Victim, are brief and disciplined works, darker in mood and less intellectually complex than the later fiction but featuring protagonists who anticipate later Bellovian heroes both in their introspection and in their resistance to urban apathy. In Paris, Saul realized he need not copycat Flaubert and that instead he could write as he spoke. The result was Augie. ellauri222.html on line 763: This grooming of the self paradoxically requires looking out for number 1. Nowhere is this fact more vividly portrayed than in Henderson the Rain King. Driven in the beginning by a relentless inner voice that repeats, "I want! I want!," Henderson's egoistic absorption in his material success ironically alienates him from himself. Hitching his family to seek fundamental truths in the wilderness of Africa, he discovers the arse loving relationship that men need with nature and with each other and symbolically surrenders his self by accepting responsibility for a lion cub and an orphan child. ellauri222.html on line 771: How does the adjective gay contrast with its synonyms? ellauri222.html on line 775: When is it sensible to use animated instead of gay? ellauri222.html on line 791: Because Bellow refuses to devalue human potential in even his bleakest scenarios, his novels often come under attack for their affirmative endings. Augie hails himself as a new Columbus, the rediscoverer of America; Henderson, while triumphantly returning home with his new charges, dances with glee, "leaping, leaping, pounding, and tingling over the pure white lining of the grey Arctic silence." Herzog inexplicably evades his fate, emerging from the flux of his tortured mind to reclaim his sanity and his confidence in the future. Yet, the victories of Bellow's heroes are not unqualified, but rather as ambiguous and tenuous as is the human condition itself. As a new Columbus, Augie speaks from exile in Europe; in holding the orphan child, Henderson recalls the pain of his separation from his own father; by renouncing his self-pity and his murderous rage at his ex-wife Madeleine, Herzog reduces but does not expiate his guilt. Nonetheless, these characters earn whatever spiritual victory they reap through their penes and their refusal to succumb to doubt and cynicism. Through their perseverance in seeking the truth of human existence, they ultimately renew themselves by transcending to an intuitive spiritual awareness that is no less real because it must be taken on faith. ellauri222.html on line 795: Though in some ways separated from American society, Bellow's protagonists also strongly connect their identity with America. Augie begins his adventures by claiming, "I am an American, Chicago born—Chicago, that somber city." Almost all of Bellow's novels take place in an American city, most often Chicago or New York. Through his depiction of urban reality, Bellow anchors his novels in the actual world, and he uses the city as his central metaphor for contemporary materialism. Although recognizing the importance of history and memory, Bellow's novels maintain a constant engagement with the present moment. His characters move in the real world, confronting sensuous images of urban chaos and clutter that often threaten to overwhelm them. Looking down on the Hudson River, Tommy Wilhelm sees "tugs with matted beards of cordage" and "the red bones of new apartments rising on the bluffs." Sammler denounces contemporary New Yorkers for the "free ways of barbarism" that they practice beneath the guise of "civilized order, property rights [and] refined technological organization." In Humboldt's Gift, which is replete with images of cannibalism and vampirism, Charlie Citrone sees Von Trenck, the source of his material success, as "the blood-scent that attracted the sharks of Chicago." Acknowledging the influence of the city on his fiction, Bellow himself has remarked, "I don't know how I could possibly separate my knowledge of life such as it is, from the city. I could no more tell you how deeply it's gotten into my bones than the lady who paints radium dials in the clock factory can tell you." However, although the city serves to identify the deterministic social pressures that threaten to destroy civilization, Bellow's heroes refuse to become its victims and instead draw on their latent nondeterministic resources of vitality to reassert their uniquely American belief in individual freedom, as well as their faith in the possibility of community. ellauri222.html on line 797: Except for Clara Velde in A Theft, the protagonists in Bellow's novels and novellas are all male. The Bellovian hero typically seeks erotic pleasure, emotional security, and egoistic confirmation from the women in his life. In marriage, his relationships with women are conflicted, and he often retreats from his role as husband to a sensuous but selfish and demanding wife who paradoxically represents both his yearning for freewheeling sex happiness and society's pressure to relinquish the freedom so essential to his self-realization. Like his male characters who all are Saul lookalikes, Bellow's females are often interchangeable and serve roles of little dramatic import. However, although the author has come under increasing criticism for his superficial treatment of women, his depiction of women and male-female relationships serves to reinforce the psychological crisis that each male protagonist must negotiate to empty their scrotums so as to achieve peace and fulfillment. ellauri222.html on line 799: Stylistically, Bellow's fiction reflects some of the same tensions that his protagonists seek to balance. His concern with social and personal destruction has been traced to the common run of European writers such as Flaubert, Dostoevsky, Kafka, Sartre, and Camus. But Bellow's fiction also has many ties to the American literary tradition. His neotranscendentalism (what? Emersonian tomfoolery I guess), his identification with America, and the loose form of his most acclaimed novels link him most obviously to Emerson and Whitman. ellauri222.html on line 805: A Neo-Transcendentalist was an individual who followed the philosophical movement founded by Liam Dieghan on Earth in the early 22nd century. These adherents advocated a return to less technological driven lifestyles with an emphasis on self-reliance and nature. Star Trek: The Next Generation (1987) - S02E18 Up the Long Ladder. ellauri222.html on line 819: An intensely intellectual writer who peppers his novels with allusions, Bellow draws on many cultural traditions in his analysis of both the sources of American experience and its present manifestations. His fiction fully documents the decline of Western civilization without conceding its obvious demise, and the ambiguity and tenuousness of even his most positive endings balance sadness and comic skepticism with the steadfast faith that he the artist can effect coherence and order, or failing that a lot of cash, out of the chaos of modern experience. His tip for success: kusettakaa minkä jaxatte! For his achievement in confronting the modern existential dilemma with compassion and humor, Bellow's place in twentieth-century American literary history seems assured by drooling groupies like myself. ellauri222.html on line 823: Sharon Talley is a tired professor of English at Texas A&M University-Corpus Christi. She is the author of four books, "Women's Diaries from the Civil War South," "Southern Women Novelists and the Civil War," "Ambrose Bierce and the Dance of Death," and "Student Companion to Herman Melville." In addition, her articles have been published in journals such as "Nineteenth-Century Prose," "American Imago," and the "Journal of Men's Studies." ellauri222.html on line 837: British critics tend to regard the American predilection for Big Novels as a vulgar neurosis — like the American predilection for big cars or big hamburgers. Oh God, we think: here comes another sweating, free-dreaming maniac with another thousand-pager; here comes another Big Mac. First, Dos Passos produced the Great American Novel; now they all want one. Yet in a sense every ambitious American novelist is genuinely trying to write a novel called USA. Perhaps this isn’t just a foible; perhaps it is an inescapable response to America – twentieth-century America, racially mixed and mobile, twenty-four hour, endless, extreme, superabundantly various. American novels are big all right, but partly because America is big too. You need plenty of nerve, ink and energy to do justice to the place, and no one has made greater efforts than Saul Bellow. In 1976 Bellow was awarded the Nobel Prize for Literature, praised by the Swedes ‘for human understanding and subtle analysis of contemporary culture’. Many times in Bellow’s novels we are reminded that ‘being human’ isn’t the automatic condition of every human being. Like freedom or sanity, it is not a given but a gift, a talent, an accomplishment, an objective. The busiest sections of the Chicago bookstores, I noticed, were those marked ‘Personal Growth’. ellauri222.html on line 886: Ozymandias (/ˌɒziˈmændiəs/ oz-ee-MAN-dee-əs; real name Adrian Alexander Veidt) is a fictional anti-villain in the graphic novel limited series Watchmen, published by DC Comics. Created by Alan Moore and Dave Gibbons, named "Ozymandias" in the manner of Ramesses II, his name recalls the famous poem by Percy Bysshe Shelley, which takes as its theme the fleeting nature of empire and is excerpted as the epigraph of one of the chapters of Watchmen. Ozymandias is ranked number 25 on Wizard's Top 200 Comic Book Characters list and number 21 on IGN's Top 100 Villains list. No, wait, Ozymandias was a Greek name for the pharaoh Ramesses II (r. 1279–1213 BC), derived from a part of his throne name, Usermaatre. In 1817, Shelley began writing the poem "Ozymandias", after the British Museum acquired the Younger Memnon, a head-and-torso fragment of a statue of Ramesses II, which dated from the 13th century BC. Earlier, in 1816, the Italian archeologist Giovanni Battista Belzoni had "removed" the 7.25-short-ton (6.58 t; 6,580 kg) statue fragment from the Ramesseum, the mortuary temple of Ramesses II at Thebes, Egypt. The reputation of the statue fragment preceded its arrival to Western Europe; after his Egyptian expedition in 1798, Napoleon Bonaparte had failed to acquire the Younger Memnon for France. Although the British Museum expected delivery of the antiquity in 1818, the Younger Memnon did not arrive in London until 1821. Shelley published his poems before the statue fragment of Ozymandias arrived in Britain, and the view of modern scholarship is that Shelley never saw the statue, although he might have learned about it from news reports, as it was well known even in its previous location near Luxor. ellauri222.html on line 888: The book Les Ruines, ou méditations sur les révolutions des empires (1791) by Constantin François de Chassebœuf, comte de Volney (1757–1820), first published in an English translation as The Ruins, or a Survey of the Revolutions of Empires (London: Joseph Johnson, 1792) by James Marshall, was an influence on Shelley. helley had explored similar themes in his 1813 work Queen Mab. Typically, Shelley published his literary works either anonymously or pseudonymously, under the name "Glirastes", a Graeco-Latin name created by combining the Latin glīs ("dormouse") with the Greek suffix ἐραστής (erastēs, "lover", vitut se on mikään suffixi!); the Glirastes name referred to his wife, Mary Shelley, whom he nicknamed "dormouse". Unikeon köyrijä. Mäuschen, sanoi Percy Marylle niikö Pikin kreikkalainen poikaystävä, setämäinen Kleomenis. ellauri222.html on line 900: Suomen ja Ruotsin ex-pääministerit arvioivat Vladimir Putinin tilannetta. ellauri222.html on line 902: Carl Bildtin ennustus Vladimir Putinista: ”Kaikki romahtaa” – Alexander Stubb: ”Putin on pulassa”. ellauri222.html on line 980: ellauri222.html on line 982: Onpa nää pinselsabadien laulut ryssänolosia, ne kuulostavat polviaan läpsyttäviltä kasakoilta tanssimassa deripaskaa. ellauri222.html on line 988: Master of the world, I plead to You with all my heart in this prayer… ellauri222.html on line 989: That You lead me to a righteous path and teach me the way of the Torah ellauri222.html on line 991: I plead to You… ellauri222.html on line 998: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c6/Ellsworth_Huntington.jpg/330px-Ellsworth_Huntington.jpg" width="20%" /> ellauri222.html on line 1003: Ellsworth Huntington travelled continental Europe in hopes of better understanding the connection between climate and state success, publishing his findings in The Pulse of Asia, and further elaborating in Civilization and Climate. Like the political geographers, a crucial component of his work was the belief that the climate of North-western Europe was ideal, with areas further north being too cold, and areas further south being too hot, resulting in lazy, laid-back populations. These ideas have powerful connections to colonialism, and may have played a role in the creation of the 'other' and the literature that many used to justify taking advantage of less advanced nations. Who needs Proust or Tolstoy when it suffices to reach up to get a banana. ellauri222.html on line 1020: Elokuvassa The Justice League Teräsmiehen muistoa kunnioittava Batman yhdistää voimansa Ihmenaisen, Salaman, Vesimiehen ja Kyborgin kanssa pelastaakseen planeetan Steppenwolfilta ja parademoneilta. Tämän perusteella 14 hädässäauttajaa kuulostaa vähän paljolta. ellauri222.html on line 1031: advancelocal-adapter-image-uploads.s3.amazonaws.com/image.nj.com/home/njo-media/width2048/img/centraljersey_impact/photo/16950177-large.jpeg" width="20%" /> ellauri222.html on line 1033: 7-year-old Megan Kanka is abducted, raped, and murdered by twice-convicted sex offender Jesse Timmendequas. Timmendequas had previously pleaded guilty to the attempted sexual assault of a 5-year-old girl in 1979 and the sexual assault of a 7-year-old girl in 1981; the second victim was choked until she was unconscious. He served a 9-month sentence in a correctional facility for the attempted assault. For the second offense, he served 6 years of a 10-year term in a correctional center meant specifically to treat male sex offenders. ellauri222.html on line 1035: On July 29, 1994, Timmendequas lured Megan into his home, hit her head against his dresser, slapped her hard enough to draw blood, raped her, and strangled her with a belt. During the attack, Megan was able to bite Timmendequas’ hand hard enough to leave teeth impressions which later helped convict him. He disposed of her body in a nearby park and confessed to the murder the next day. He was found guilty of kidnapping, aggravated sexual assault, and murder and sentenced to death. Timmendequas’ sentence was commuted to life in 2007 when New Jersey abolished the death penalty. ellauri222.html on line 1036: Megan’s parents lobbied for a new law, stating that, had they known a convicted sex offender had been living in their neighborhood, they would have been better prepared to protect her. The law, dubbed Megan’s Law, requires public access to the names and locations of those convicted of any sexual offense. ellauri222.html on line 1040: Henry admired Timmendiquas. He respected the Wyandots. He could not blame the Indian who fought for his hunting grounds, but, with all the strength of his strong nature, he despised and hated every renegade. Girty knew that the great White Lightning did not like him, and he knew why. Timmendiquas believed that a man should be loyal to his own race, and in his heart he must regard the renegade as what he was—a traitor. "The youth called the Ware fights for his own people," said Timmendiquas gravely. ellauri222.html on line 1047: "The Dove runs well," murmured Timmendiquas in English. Timmendiquas, with Henry at his side, was among the first to give approval, but the crestfallen renegades remained in their little group at the edge of the field. Hei täähän on amerikkalaista jalkapalloa! ellauri222.html on line 1051: Meanwhile, Zimmermann gave an inflammatory speech to his followers. You are here," he cried, "warriors and men of many tribes, Shawnee, Miami, Delaware, Illinois, Ottawa, and Wyandot. All who live in the valley north of the Ohio and east of the Mississippi are here. You are brave men. Sometimes you have fought with one another. In this strife all have won victory and all have suffered defeat. But you lived the life that Manitou made you to live, and you were happy, in your own way, in a great and fair land that is filled with game. ellauri222.html on line 1053: "But a new enemy has come, and, like the buffalo on the far western plains, his numbers are past counting. When one is slain five grow in his place. When Manitou made the white man he planted in his soul the wish to possess all the earth, and he strives night and day to achieve his wish. While he lives he does not turn back, and dead, his bones claim the ground in which they lie. He may be afraid of the forest and the warrior. The growl of the bear and the scream of the panther may make him tremble, but, trembling, he yet comes." ellauri222.html on line 1058: "But a true warrior," he said, "never yields. Manitou does not love the coward. He has given the world, its rivers, its lakes, its forests, and its game, to the brave man. Warriors of the allied tribes, are you ready to yield Kain-tuck-ee, over which your fathers have hunted from the beginning of time, to the white man who has just come?" ellauri222.html on line 1060: "If we don´t strike hard at this chief Timmendiquas and his men, they will strike hard at us." The savages, seizing their weapons, sprang forth to the conflict. With the Wyandots and the bravest of the Shawnees and Miamis Zimmerman still held the ground where a group of tepees stood, and many men fell dead or wounded before them. Adam Colfax and Major Braithwaite met in the prairie, and in their excitement and joy wrung each other´s hands. ellauri222.html on line 1063: Henry looked down the sights straight into the face of the Indian, and beheld Timmendiquas, the great White Lightning of the Wyandots. Timmendiquas saw the flash of recognition on the boy´s face and smiled faintly. "Shoot," he said. "You have won the chance." Conflicting emotions filled the soul of Henry Ware. If he spared Timmendiquas it would cost the border many lives. The Wyandot chief could never be anything but the implacable foe of those who were invading the red man´s hunting grounds. But Henry remembered that this man had saved his life. He had spared him when he was compelled to run the gantlet. The boy could not shoot. ellauri222.html on line 1067: Then he was gone in the forest, and Henry went back to the battle field, where the firing had now wholly ceased. The white victory was complete. Many Indians had fallen. Their losses here and at the river had been so great that it would be long before they could be brought into action again. But the renegades had made good their escape. They did not find the body of a single one of them, and it was certain that they were living to do more mischief. Noble warriors don´t change sides, they stick to their own color scheme. ellauri222.html on line 1080: Sir Walter Raleigh was one of the most famous explorers of Elizabeth I's reign. His courage and good looks made him a favourite of the Queen's, and she rewarded him for his handsomeness. Raleigh was also a scholar and a poet, but he is usually remembered for introducing the essential potato, and the addictive tobacco. ellauri222.html on line 1103: Koko ajan kun ihminen on luullut vetelehtineensä, on tehty työtä hirvittävän lujasti, Kovaa, kovaa raadantaa, kovertamista ja kaivamista, louhimista, punnertamista tunneleissa, nostamista, työntämistä, lohkareiden liikuttelua, uurastusta, uurastusta, uurastusta, uurastusta, uurastusta, huohotusta, kiskomista, hiivaamista. Eikä tästä työstä näy mitään ulospäin. Se tapahtuu sisällä. Se tapahtuu koska ihminen on voimaton eikä kykene menemään mihinkään, ei saamaan oikeutta eikä vapauttavaa tuomiota, joten omassa sisimmässään hän möyrii, taistelee ja kamppailee, maksaa kalavelkoja, muistaa loukkaukset, riehuu, vastaa, kiistää, lörpöttelee, antaa ilmi, voittaa, nujertaa viekkaudella, suoriutuu esteistä, puolustaa itseään, huutaa, pitää pintansa, antaa anteeksi, kuolee ja nousee jälleen. Kaiken tämän yksinään! Missä ovat kaikki muut? Hänen rinnassaan ja ihonsa alla, koko näyttelijäjoukko. ellauri223.html on line 2: ad> ellauri223.html on line 23: ad> ellauri223.html on line 34: adas/imgs/1ekxLnZoSewL3p7pVUrMEhQ.jpeg" width="100%" /> ellauri223.html on line 38: Netissä näytettävät kuvat tulevaisuuden utopioista on tosi dystooppisia. Kaikki on aivan ääreist urbaaneja betoni- lasi- ja muovierämaita mitä jossain voi enintään pilkistää jotain windowsnurmikkoa, ja taivaskin on täynnä jotain pörriäisiä sun muita dröönejä. Miten kukaan voi edes ajatella että siinä oltaisiin menossa johkin parempaan? Tulee hakematta mieleen Netflix-sarja pahansisuisista ämmistä, jotka koittaa panna hanttiin Gileadin ukoille. ellauri223.html on line 52: Aurinkokaupunki esitetään dialogina Johanniittain ritarikunnan pikashakin suurmestarin (grand master, GM) ja genovalaisen merikapteenin (Capt. Haddock) välillä. Sen esikuvana on toiminut Platonin Valtio sekä Timaioksessa oleva Atlantiksen kuvaus. Teos kuvaa teokraattisen yhteiskunnan, jossa tavarat, naiset ja lapset ovat yhteisomistuksessa. (Se muuten luetellaan katolisen kirkon heresioiden luettelossa nimellä barallotit. The Barallots were a sect, deemed heretical, at Bologna in Italy, who had all things in common, even their wives and children. They gave so readily into all manner of sensual pleasures, that they were also termed JIT Compilers.) Teoksessa on selvästi vaikutteita Picatrixista, arabialaisesta maagisen kaupunkisuunnittelun oppaasta. ellauri223.html on line 60: They say that all private property is acquired and improved for the reason that each one of us by himself has his own home and wife and children. From this, self-love springs. For when we raise a son to riches and dignities, and leave an heir to much wealth, we become either ready to grasp at the property of the State, if in any case fear should be removed from the power which belongs to riches and rank; or avaricious, crafty, and hypocritical, if anyone is of slender purse, little strength, and mean ancestry. But when we have taken away self-love, there remains only love for the State. ellauri223.html on line 66: Capt. Moreover, the race is managed for the good of the commonwealth, and not of private individuals, and the magistrates must be obeyed. They deny what we hold—viz., that it is natural to man to recognize his offspring and to educate them, and to use his wife and house and children as his own. For they say that children are bred for the preservation of the species and not for individual pleasure, as St. Thomas also asserts. Therefore the breeding of children has reference to the commonwealth, and not to individuals, except in so far as they are constituents of the commonwealth. And since individuals for the most part bring forth children wrongly and educate them wrongly, they consider that they remove destruction from the State, and therefore for this reason, with most sacred fear, they commit the education of the children, who, as it were, are the element of the republic, to the care of magistrates; for the safety of the community is not that of a few. And thus they distribute male and female breeders of the best natures according to philosophical rules. Plato thinks that this distribution ought to be made by lot, lest some incel men seeing that they are kept away from the beautiful women, should rise up with anger and hatred against the magistrates; and he thinks further that those who do not deserve cohabitation with the more beautiful women, should be deceived while the lots are drawn by the magistrates, so that at all times the women who are suitably second rate should fall to their lot, not those whom they desire. Stop the steal! ellauri223.html on line 72: But in the City of the Sun, while duty and work are distributed among all, it only falls to each one to work for about four hours every day. The remaining hours are spent in learning joyously, in debating, in reading, in reciting, in writing, in walking, in exercising the mind and body, and with play. They allow no game which is played while sitting or lying on top of one another, neither the single die nor dice, nor chess, nor others like these. But they play with the ball, with the sack, with the rod, with the hoop, with wrestling, with scratching matches at the stake. They say, moreover, that grinding poverty renders men worthless, cunning, sulky, thievish, insidious, vagabonds, liars, false witnesses, etc.; and that wealth makes them insolent, proud, ignorant, traitors, assumers of what they know not, deceivers, boasters, wanting in affection, slanderers, etc. But with them all the rich and poor together make up the community. They are rich because they want nothing, poor because they possess nothing. Hey is this communism or what? ellauri223.html on line 74: G.M. This seems excellent and sacred, but the community of women is a thing too difficult to attain. The holy Roman Clement says that wives ought to be common in accordance with the apostolic institution, and praises Plato and Socrates, who thus teach, but the Glossary interprets this community with regard to obedience. And Tertullian agrees with the Glossary, that the first Christians had everything in common except wives. ellauri223.html on line 80: They have an abundance of all things, since everyone likes to be industrious, their labors being slight and profitable. They are docile, and that one among them who is head of the rest in duties of this kind they call king. For they say that this is the proper name of the leaders, and it does not belong to ignorant persons. It is wonderful to see how men and women march together collectively, and always in obedience to the voice of the king. Nor do they regard him with loathing as we do, for they know that although he is greater than themselves, he is for all that their father and brother. ellauri223.html on line 90: And in other ways they labor to cure the epilepsy, with which they are often troubled. G.M. A sign this disease is of wonderful cleverness, for from it Hercules, Scrotus, Socrates, Callimachus, and Mahomet have suffered. This they cure by means of prayers to heaven, by strengthening the head, by taking acid, by planned gymnastics, and with fat cheese-bread sprinkled with the flour of wheaten corn. My, that is yummy, I tell you. ellauri223.html on line 96: Capt. This is the point I was just thinking of explaining. Everyone is judged by the first master of his trade, and thus all the head artificers are judges. They punish with exile, with flogging, with blame, with deprivation of the common table, with exclusion from the church and from the company of women. When there is a case in which great injury has been done, it is punished with death, and they repay an eye with an eye, a nose for a nose, a tooth for a tooth, a woman (or half a camel) for a woman, and so on, according to Hammurabi's law of retaliation. ellauri223.html on line 98: No one is killed or stoned unless by the hands of the people, the accuser and the witnesses beginning first. For they have no executioners and lictors, lest the State should sink into ruin. The choice of death is given to the rest of the people, who enclose the lifeless remains in little bags and burn them by the application of fire, while exhorters are present for the purpose of advising concerning a good death. Nevertheless, the whole nation laments and beseeches God that his anger may be appeased, being in grief that it should, as it were, have to cut off a rotten member of the State. Certain officers talk to and convince the accused man by means of arguments until he himself acquiesces in the sentence of death passed upon him, or else... But if a crime has been committed against the liberty of the republic, or against God, or against the supreme magistrates, there is immediate censure without pity. These motherfuckers are punished with death. ellauri223.html on line 105: Each one takes the woman he loves most, and they dance for exercise with propriety and stateliness under the peristyles. The women wear their long hair all twisted together and collected into one knot on the crown of the head, but in rolling it they leave one curl. The men, however, have one curl only and the rest of their hair around the head is shaven off. Further, they wear a slight covering, and above this a round hat a little larger than the size of their head. In the fields they use caps, but at home each one wears a biretta, white, red, or another color according to his trade or occupation. Moreover, the magistrates use grander and more imposing-looking coverings for the head. Vizi että apinat rakastavat hattuja! ellauri223.html on line 113: They say that it is very doubtful whether the world was made from nothing, or from the ruins of other worlds, or from chaos, but they certainly think that it was made, and did not exist from eternity. Therefore they disbelieve in Aristotle, whom they consider a logican and not a philosopher. ellauri223.html on line 122: The absence of good (Latin: privatio boni), also known as the privation theory of evil, is a theological and philosophical doctrine that evil, unlike good, is insubstantial, so that thinking of it as an entity is misleading. Instead, evil is rather the absence, or lack (“privation”), of good. This also means that everything that exists is good, insofar as it exists; and is also sometimes stated as that evil ought to be regarded as nothing, or as something non-existent. ellauri223.html on line 124: It is often associated with a version of the problem of evil: if some things in the world were to be admitted to be evil, this could be taken to reflect badly on the creator of the world, who would then be difficult to admit to be completely good. The merit of the doctrine in serving as a response to this version of the problem of evil is disputed. ellauri223.html on line 126: The doctrine is sometimes said to be rooted in Plato. While Plato never directly stated the doctrine, it was developed, based on his remarks on evil, by the Neoplatonist philosopher Plotinus, chiefly in the eighth tractate of his First Ennead. ellauri223.html on line 137: Later on, the philosopher Baruch Spinoza also agreed with the doctrine, when he said: “By reality and perfection I mean the same thing” (Ethics, part II, definition VI). Leibniz adhered to the doctrine as well, as do the Baha'i. Elämme parhaassa mahdollisessa maailmassa, ystävä hyvä. Mitä puppua. ellauri223.html on line 139: Henk.koht. olen sitä mieltä että sekä hyvä että paha ovat vain kunkin elukan henk. koht. kannanottoja. Eli kannustan tällästä eettisen relativismin radikaalimpaa versiota, suum quique. Omne animal sua ipsa mensura boni et mali. En kuitenkaan ulota tätä faktoihin, toisinkuin Protagoras, vaan kyse on mielipiteistä. Faktat viis välittävät elukoiden mielipiteistä. Kemia ei tunne likaa, ja naturalia non sunt turpia. ellauri223.html on line 146: Doctrina Protagorea aliquo modo ad relativismum epistemologicum referri videtur: qualem quilibet quamlibet rem perceperit, talis ei videbitur. At si nemo umquam erraret, omnes homines aeque sapientes essent. Constat quidem neminem erroris purum esse. Difficilius est hoc negare, suam cuique experientiam sensibus acceptam veram esse. Scientia non tamen ad sensuum experientiam pertinet sed in rationis conclusione ad hanc experientiam pertinenti posita est. Protagoras experientiam et scientiam confundere videtur. ellauri223.html on line 148: Homo mensura sententia celeberrima est, cui varii sunt intellectus. Itaque convenit, quales hi intellectus sint, scrutari. Quamquam homo mensura hodie suam vivere vitam iam coepisse videtur, in primis inspiciendi sunt intellectus ad Protagoram pertinentes. ellauri223.html on line 157: The novel depicts a mythical island, Bensalem, which is discovered by the crew of a European ship after they are lost in the Pacific Ocean somewhere west of Peru. The minimal plot serves the gradual unfolding of the island, its customs, but most importantly, its state-sponsored scientific institution, Salomon's House, "which house or college ... is the very eye of this kingdom." ellauri223.html on line 159: Many aspects of the society and history of the island are described, such as the Christian religion – which is reported to have been born there as a copy of the Bible and a letter from the Apostle Saint Bartholomew arrived there miraculously, a few years after the Ascension of Jesus; a cultural feast in honour of the family institution, called "the Feast of the Family"; a college of sages, the Salomon's House, "the very eye of the kingdom", to which order "God of heaven and earth had vouchsafed the grace to know the works of Creation, and the secrets of them", as well as "to discern between divine miracles, works of nature, works of art, and other impostures and illusions of all sorts"; and a series of instruments, process and methods of scientific research that were employed in the island by the Salomon's House. ellauri223.html on line 161: The interlocutors include the governor of the House of Strangers, Joabin the Jew, and the Head of Salomon's House. ellauri223.html on line 166: I remember I have read in one of your European books, of an holy hermit amongst you that desired to see the Spirit of Fornication; and there appeared to him a little foul ugly Aethiop. Fuckin niggah. But if he had desired to see the Spirit of Chastity of Bensalem, it would have appeared to him in the likeness of a fair (paleface) beautiful Cherubim. For there is nothing amongst mortal men more fair and admirable, than the chaste minds of this people. Know therefore, that with them there are no chicken stews, frozen or otherwise, no dissolute houses, no courtesans, nor anything of that kind. ellauri223.html on line 168: In the last third of the book, the Head of the Salomon's House takes one of the European visitors to show him all the scientific background of Salomon's House, where experiments are conducted in Baconian method to understand and conquer nature (no tietysti), and to apply the collected knowledge to the betterment of society. Namely: 1) the end, or purpose, of their foundation; 2) the preparations they have for their works; 3) the several employments and functions whereto their fellows are assigned; 4) and the ordinances and rites which they observe. ellauri223.html on line 180: Tieteessä Bacon kehitti induktiivista päättelyä eteenpäin yrittäessään saada selville lämmön olemuksen. Hän teki luetteloita kuumista ja kylmistä kappaleista toivoen löytävänsä näistä luetteloista joitain, joka olisi mukana aina esimerkiksi kuumissa kappaleissa, mutta puuttui kylmistä. Tarinan mukaan Bacon halusi eräänä talvipäivänä kuninkaan lääkärin kanssa käydyn keskustelun jälkeen kokeilla kylmyyden vaikutusta lihan säilyvyyteen ja osti tätä varten teurastetun kanan. Hän täytti sen lumella ja vei sen sisälle. Samalla Bacon itse sairastui ja joutui vuodepotilaaksi. Bacon kuoli myöhemmin saamaansa keuhkokuumeeseen, mutta viimeisessä kirjoittamassaan kirjeessä hän toteaa Arundelin jaarlille, jonka hoteissa hän sairasti, että kanalla tehty koe oli onnistunut erinomaisen hyvin, ja liha todella säilyy hyvin kylmässä! Tämän jälkeen Bacon teurastettiin ja sen maha täytettiin lumella. ellauri223.html on line 182: Bacon stated that he had three goals: to uncover truth, to serve his country, and to serve his church. He sought to achieve these goals by seeking a prestigious post. Yet he failed to gain a position that he thought would lead him to success. He showed signs of sympathy to Puritanism, attending the sermons of the Puritan chaplain of Gray's Inn and accompanying his mother to the Temple Church to hear Walter Travers. In the Parliament of 1586, he openly urged execution for the Catholic Mary, Queen of Scots. He advocated for the union of England and Scotland, which made him a significant influence toward the consolidation of the United Kingdom; and he later would advocate for the integration of Ireland into the Union. Closer constitutional ties, he believed, would bring greater peace and strength to these countries. What a motherfucker. ellauri223.html on line 184: About this time, he again approached his powerful uncle for help; this move was followed by his rapid progress at the bar. Despite his assignations, he was unable to gain the status and notoriety of others. In a plan to revive his position he unsuccessfully courted the wealthy young widow Lady Elizabeth Hatton. His courtship failed after she broke off their relationship upon accepting marriage to Sir Edward Coke, a further spark of enmity between the men. Things went better with Coke than with a BLT. ellauri223.html on line 186: Vähän myöhemmin Pekoni otti osaa ex-suosijansa Essexin mestauxeen. "No defamer of any man". The succession of James I brought Bacon into greater favour. He was knighted in 1603. In another shrewd move, Bacon wrote his Apologies in defense of his proceedings in the case of Essex, as Essex had favoured James to succeed to the throne. ellauri223.html on line 188: When he was 36, Bacon courted Elizabeth Hatton, a young widow of 20. Reportedly, she broke off their relationship upon accepting marriage to a wealthier man, Bacon's rival, Sir Edward Coke. Years later, Bacon still wrote of his regret that the marriage to Hatton had not taken place. ellauri223.html on line 190: At the age of 45, Bacon married Alice Barnham, the 13-year-old daughter of a well-connected London alderman and MP. Bacon wrote two sonnets proclaiming his love for Alice. The first was written during his courtship and the second on his wedding day, 10 May 1606. When Bacon was appointed lord chancellor, "by special Warrant of the King", Lady Bacon was given precedence over all other Court ladies. Bacon's personal secretary and chaplain, William Rawley, wrote in his biography of Bacon that his marriage was one of "much conjugal love and respect", mentioning a robe of honour that he gave to Alice and which "she wore unto her dying day, being twenty years and more after his death". ellauri223.html on line 192: However, an increasing number of reports circulated about friction in the marriage, with speculation that this may have been due to Alice's making do with less money than she had once been accustomed to. It was said that she was strongly interested in fame and fortune, and when household finances dwindled, she complained bitterly. Bunten wrote in her Life of Alice Barnham that, upon their descent into debt, she went on trips to ask for financial favours and assistance from their circle of friends. Bacon disinherited her upon discovering her secret romantic relationship with Sir Frodo Underhill. He subsequently rewrote his will, which had previously been very generous—leaving her lands, goods, and income—and instead revoked it all. ellauri223.html on line 194: Alice Bacon and her mother Dorothy were both reported by contemporaries as having extravagant tastes, and being interested in wealth and power. However, early in the marriage, Bacon had money to spare, "pouring jewels in her lap", and spending large sums on decorations. Power was also available, as in March 1617, along with Francis Bacon being made temporary Regent of England, a document was drawn up making Lady Bacon first lady in the land, taking precedence over all other Baronesses (it is not clear whether it was signed into law). ellauri223.html on line 196: The Bacons' early married life was disturbed several times by quarrels between Sir John Pakington and Dorothy, when Dorothy would appeal to her powerful son-in-law, and Francis Bacon would try to stay out from between them. Once Bacon was even a judge on the High Commission and had to reject a lawsuit from Dorothy against John which had put John in prison. ellauri223.html on line 198: Their marriage led to no children. In 1620, she met Mr. Frodo Underhill, and Mr. Nicholas Bacon, gentlemen-in-waiting at York House, Strand, Bacon's London property. She was rumoured to have had an ongoing affair with Underhill. Underhill was a cousin of the Bilbo Underhill who sold New Place to Gandalf Shakespeare in 1597. ellauri223.html on line 200: In 1621, Bacon, by now styled as Viscount St Albans, was accused of taking bribes, heavily fined, and removed from Parliament and all offices. Lady Bacon personally pleaded with the Marquis of Buckingham for the restoration of some of Bacon's salary and pensions, to no effect. They lost York House and left the city in 1622. ellauri223.html on line 204: In 1625, Bacon became estranged from his wife, apparently believing her of adultery with Underhill. He rewrote his will, which had been quite generous to her, leaving her lands, goods, and income, to revoke it all: ellauri223.html on line 208: He had no heirs and so his titles became extinct on his death in 1626 at the age of 65. ellauri223.html on line 210: Less than a fortnight after Bacon's death from pneumonia on 9 April 1626, Alice, Lady St Albans, married courtier Frodo Underhill, at the Church of St Martin in the Fields, London, 20 April 1626. Soon after, on 12 July 1626, Charles I of England knighted him at Oatlands. They lived together at Old Gorhambury House, St Albans, Hertfordshire. ellauri223.html on line 212: The Viscountess St Albans, as she still preferred to be called, spent much of her marriage in Chancery proceedings, lawsuits over property. The first year was over her former husband's estate, trying to get what was left of Bacon's property, without his much greater debts. She was opposed in this by Sir John Constable, her brother in law, who had held some of the estate in trust. In 1628 she filed suits for property owned by her late father. In 1631, she and her husband both filed suit against Nicholas Bacon, of Gray's Inn, their former friend, who had married Sir John Underhill's niece, and gotten Underhill to sign an agreement for a large dowry and extensive property, including some property of Alice that Sir John did not have rights to, and could only inherit after her death. Their petition to court stated that Bacon had tricked Underhill "who was an almost totally deaf man, and by reason of the weakness of his eyes and the infirmity in his head, could not read writings of that nature without much pain," to sign a paper not knowing what it contained. ellauri223.html on line 214: In 1639, Viscountess St Albans and Sir Frodo Underhill became estranged, and began to live separately. In a later lawsuit, after her death, Underhill blamed Robert Tyrrell, or Turrell, their manservant, for this alienation of affections. In her will of 1642, she left half her property to Turrell, and other property to her nephew, Stephen Soames. She was buried in the old Parish Church of Eyworth, Bedfordshire, 9 July 1650, near her mother, and her sister, Lady Dorothy Constable. ellauri223.html on line 226: The Jacobean antiquarian Sir Simonds D'Ewes (Bacon's fellow Member of Parliament) implied there had been a question of bringing him to trial for buggery, which his brother Anthony Bacon had also been charged with. ellauri223.html on line 284: Jos toiminnanohjaus häiriintyy, ihmisen on vaikea aloittaa asioita ja saada niitä tehtyä loppuun. Tavalliset arkiaskareet eivät enää sujukaan yhtä automaattisesti kuin ennen. ellauri226.html on line 2: ad> ellauri226.html on line 23: ad> ellauri226.html on line 47: Toukokuussa McClatchyn syndikoitu kolumnisti James Werrell arveli todellisen syyn Cranbrookin koulussa keväällä 1965 tapahtuneeseen tapaukseen, jossa tuolloin 18-vuotias Mitt Romney painoi toista oppilasta, John Lauberia peräpuoleen, ja katkaisi pitkänsä, eikä vaan sitä vaan myös hänen valkaistut hiukset: eikö se Lauber ollut homo? Ei vaan koska hän näytti surffaajalta. Oli liian radikaalia olla "tuhkea tuuhea vaalea hius", kuten Beach Boys lauloi "Channel Surfin' USA:ssa". ellauri226.html on line 51: Kuopan reunalla hoipertavan enää 3 huru-ukon itsenäisyyspäivän keikka, aina heidän suurin ja korkein profiili, pidetään keskiviikkona vetoisessa "Stadium of Fire" -tapahtumassa Brigham Youngin yliopiston kampuksella Provossa, Utahissa. Koska tämä osa maata on sekä republikaanien että mormonien linnoitus ja tämä on vaalivuosi, on syytä muistaa, että Beach Boysilla on useita ristiriitaisia perintöjä, joiden kanssa on otettava huomioon. ellauri226.html on line 63: Viime vuonna yhtyeen legendaarinen albumi "Smile! You're on candy camera!", joka hyllytettiin vuonna 1967 sen radikaalin musiikillisen lähdön jälkeen, julkaistiin vihdoin. Wilsonin "teini-ikäisten sinfonia Jumalalle" on nyt oikeutetusti ylistetty mestariteokseksi. ellauri226.html on line 66: In late 1964, as Brian Wilson's industry profile grew, he became acquainted with various individuals from around the Los Angeles music scene. He also took an increasing interest in recreational drugs (particularly marijuana, LSD, and Desbutal). According to his then-wife Marilyn, Wilson's new friends "had the gift of gab. All of a sudden Brian was in Hollywood—these people talk a language that was fascinating to him. Anybody that was different and talked cosmic or whatever he liked it." Wilson's closest friend in this period was Loren Schwartz, an aspiring talent agent that he met at a recording studio. Schwartz introduced Wilson to marijuana and LSD, as well as a wealth of literature commonly read by college students. During his first LSD trip, Wilson had what he considered to be "a very religious experience" and claimed to have seen God. God has subsequently personally confirmed this. ellauri226.html on line 70: Former Beach Boys Brian Wilson and Al Jardine say they want to make one thing clear — they had nothing to do with ex-bandmate Mike Love’s headlining performance at a President Trump fundraiser over the weekend. “We have absolutely nothing to do with the Trump benefit today in Newport Beach. Zero,’’ the musicians said. ellauri226.html on line 74: Lead singer Love has been a longtime Trump supporter. He sang at one of the president’s inaugural balls in 2017, telling Uncut magazine afterward, “I don’t have anything negative to say about the president of the USA. I love his hair, it is very surfy." “I understand there are so many factions and fractious things going on. The chips will fall where they may,’’ Love said. “But Donald Trump has never been anything but kind to us. We have known him for many a year.’’ Aargh, for the love of Mike! ellauri226.html on line 76: ads/chorus_image/image/9209319/gyi0064398765.0.jpg" height="300px" /> ellauri226.html on line 77: adshot?seoId=mike-love&width=300&height=300" /> ellauri226.html on line 94: D.H. Lawrence’s foreword to Deledda’s novel The Mother, which appeared in the English editions of the 1920’s, is reprinted in the new edition of M.G. Steegman’s translation La Madre (The Woman and the Priest) or The Mother, edited with an introduction and chronology by Eric Lane. London: Daedalus/Hippocrane, 1987. ellauri226.html on line 105: we dropped down the shallow, winding road from ellauri226.html on line 106: Nuoro, quite quickly the moors seemed to spread on ellauri226.html on line 113: adding:1em"> ellauri226.html on line 116: Dave is full of breathless switchbacks. You’re always veering giddily from fleeting exaltations (the joy of motion, the wildness of the landscape, the generosity of a peasant) to tedious exasperations (almost everything else). Luckily he had his wife along, the formidable Frieda (he refers to her as “the Q.B.,” for queen bee - Kuningatar! Eskin valtiatar on sekin vanhemmiten aika formidable), whose shrewd affirmations provided a foil for his grumbling discontents. Lawrence found the city “all bibs and bobs" . . . rather bare, rather stark, much of the city was levelled by Allied bombs, and it has not exactly been lovingly restored. “They pour themselves one over the other,” Lawrence sniffed of the Italians, “like so much melted butter over parsnips.” Lawrence ize preferoi tankeampia kelttijuurikkaita. ellauri226.html on line 118: Sardegna was full of Lawrentian tourist horrors: hunger, bad light, and sharing space with people who annoy you. When Frieda asked what one does in Mandas, the locals told her, “Niente! Kiva plane etta, ei ketään kotona. ellauri226.html on line 120: The “quite pleasant woman” who fed the Lawrences was Agostino’s grandmother. He proudly showed us her picture, along with a brochure for the Festival D.H. Lawrence, which takes place every August. Lawrences, who, in the impoverished Sardinia of their day couldn’t find anything but cabbage soup and hard bread. ellauri226.html on line 122: There was a David Herbert Lawrence plaque on the street. Inside the tiny station were two more. It seemed a lot of plaques for a guy who spent one night there. “Blessed is he that expecteth nothing,” he wrote of Sorgono, “for he shall not be disappointed.” More Niente. “A dreary hole!” Lawrence muttered. “A cold, hopeless, lifeless, Saturday afternoon-weary village.” The food was bad. The bedsheets were stained. People cheerfully relieved themselves on the street. What limp parsnips too! “Why are you so indignant?” the Q.B. asked. “It’s all life.” ellauri226.html on line 124: We, too, arrived on a Saturday afternoon. There was nowhere to eat and nothing to do, other than lounge by the lifeless station, reading Lawrence’s catalogue of complaints. But then I looked up to find the very “pink-washed building” with the very same name (Risveglio) as the horrible inn in the book. “It can’t be the same one,” I said. “There’s no plaque. Wow, there's a traffic sign, but it's not in English?" ellauri226.html on line 129: En tiedä, mikä siinä on, mutta hermostun aina kun näen valkoisen miehen lähestyvän. Sydämeni alkaa pamppailla ja alan välittömästi eziä pakoreittiä sekä jotain, millä puolustaa izeäni. Soimaan izeäni että yleensä tulin tähän maanosaan auringonlaskun jälkeen. Enkö muka huomannut jokaisessa kadunkulmassa vaanivia epäilyttäviä valkoihoisten jengeja Starbucks kahvimukit kädessä ja sonnustautuneina turkoosheihin Gapeihin tai malvanvärisiin J. Crewn jengiväreihin? Mikä idiootti! Nyt tuo valkoihoinen tulee lähemmäs, lähemmäs ja sitten - huh! Hän kulkee ohitseni vahingoittamatta minua, ja huokaan helpotuksesta. ellauri226.html on line 140: Nuovo, however, looked placid and tame. Nuovo was home to the Nobel laureate Grazia Deledda, whose novels Lawrence so admired, but her modest birthplace was closed. We walked around aimlessly, seeing the place through his eyes, but, of course, through Lawrence’s eyes “there’s nothing to see.” This is no longer quite true; there are two good museums in town. But, by now, it had taken on the sound of a mantra. “Sights are an irritating bore,” he wrote. “Happy is the town that has nothing to show.” ellauri226.html on line 143: “A heart yearning for something I have known, and which I want back again.” Varmaan se oli Grazian graziöösi persaus. READING: Sea and Sardinia, by D.H. Lawrence (Penguin Classics); Cosima, by Grazia Deledda (Italica Press), about a young lady writer’s ass in Sardinia in the late 19th-Century. ellauri226.html on line 186: Tre månader efter att Andrea fick psykiatrisk vård, omkom hon i en trafikolycka. Hon var då 16 år. ellauri226.html on line 189: Nu har hon bestämt sig att tala ut. Anledningen är Per Gunnar Evanders självbiografiska roman "I min ungdom speglade jag mig för ofta". ellauri226.html on line 190: Aftonbladet har förgäves försökt nå Per Gunnar Evander för en kommentar. Kanske därför att han är död. IN MEMORIAM. Och så är även Per Gunnar Evander borta. :D ellauri226.html on line 195: Dotter Carin går till attack mot sin pappa författaren August-pristagaren Per Gunnar Evander. Carin Evander har fått nog av att hennes pappa, författaren Per Gunnar Evander, förvanskar historien om hennes familj och kränker minnet av hennes döda. Den Augustprisnominerade författaren Per Gunnar Evanders dotter anklagar. ellauri226.html on line 200: P-G:s hustru Ann har inte kontaktförbud, vilket förvaltare och advokat önskar att hon skulle få. Och gifta kvinnor anser sig trots tyngande hustruplikter och otrohetsproblem inte ha det minsta. ellauri226.html on line 202: Han var i ropet - sluttalade i Sommar varje år. Mycket hög status. I ropet. ellauri226.html on line 203: Så kom boken om Evanders omkomna dotter i bilolycka - och allt rasade. Hustru och andra dottern rasade. Evander var en fruntimmerskarl och familjen kom i tredje hand för honom - efter "skapandet" och "äventyren". Söp på bra i skymundan gjorde han också. (Vi är alla i stort sett sett likadana.) ellauri226.html on line 206: Detta plågade till slutet den ganska begåvade och givande författaren Evander som han var i några romaner på 70-talet. ellauri226.html on line 225: In 1970, the white pop. had decreased from 1.26 million to 1.08 million. The whites flew at approximately the same rate that new black residents were moving into the slum. In the 10 years between 1970 and 1980, however, this rate of ellauri226.html on line 227: migration of the white population that had called The Bronx its home for ellauri226.html on line 232: the white ethnic stronghold it had been in 1950, nor yet a black one either anymore. The 1980 census ellauri226.html on line 237: Dominicans, Hondurans, Ecuadorians, and Salvadorians. Arrgh. ellauri226.html on line 238: In 1980, they were already 745,000 "people." ellauri226.html on line 263: this fact vividly because he had to get into buildings to deliver ellauri226.html on line 269: According to Roby, children often left their bikes and scooters out unlocked with no fear of theft. She also spoke in great detail of the freedom aﬀorded to her as a young child: In fact, for me, as a ﬁrst grader going to school, I took a city bus, alone. Nobody took me to the bus stop, I would leave my apartment, wave ellauri226.html on line 272: As a ﬁrst grader, seven years old, with my bus pass I would ride the city ellauri226.html on line 281: safety of The Bronx of the 1950s and 1960s began to fade away in the late ellauri226.html on line 310: Before long it was considered unsafe to walk through the park at night to go to Yankee Stadium and Werner (white) was even threatened with a knife by a classmate and mugged on the Grand Concourse. Gun violence even came to the ellauri226.html on line 314: in junior high school and we had an incident where ellauri226.html on line 328: had slipped into a state of seemingly perpetual violence, drug use, and gang ellauri226.html on line 343: In addition to the gang violence, residents and business owners ellauri226.html on line 348: majority of the buildings on the surrounding streets had burned and there ellauri226.html on line 349: had been an estimated 33,465 ﬁres in the South Bronx. Whole areas of the ellauri226.html on line 350: South Bronx had essentially been burned to the ground and residents were ellauri226.html on line 354: The chaos reached its peak in 1977 when a July black-out brought a dramatic increase of responsible arsonists in that same Stadium where Cosell as the Yankees played in the 1977 World Series, as part of an insurance conspiracy, however. ellauri226.html on line 359: After Roby graduated from high school and began to venture out for the ﬁrst time as an independent adult, she had to go outside of Parkchester ellauri226.html on line 360: to travel through the neighborhoods that she had been warned of, ellauri226.html on line 362: Her friends and family began to worry even more when she graduated from New York University with a degree in physical therapy and was hired at Misericordia Hospital on 233d Street in the Northeast Bronx. While at the time Misericordia ellauri226.html on line 365: According to Roby, the violence at Lincoln’s emergency in the neighborhood was apparent from the start, the room often had patients who had ellauri226.html on line 367: epitomized in an experience she had in the physical therapy room of ellauri226.html on line 378: that had been considered “safe” in the 1950s and 1960s began to experience rising crime and drug rates. While the ﬁres that plagued the South ellauri226.html on line 387: though Dr. Derrick had attended the same just 14 years before, he ellauri226.html on line 388: says that the environment of the school had completely changed and his ellauri226.html on line 389: sister was harassed to the point that she left the public school and had to ellauri226.html on line 392: The increase of frequency in the mugging of his mother near his home was not the same that he had grown up with during the 50s and 60s. ellauri226.html on line 405: 1970s and 80s, at least the wop cop said that heroin was good and easily found on street particularly throughout the South corners. As a police oﬀicer he was ﬁghting against the dumping of the drug to lower the prices, and later, cocaine, because as the neighborhood drug dealer he was often a drug addict himself, selling drugs to support his own habit. ellauri226.html on line 419: their apartment buildings had gone bad and was not equipped to handle ellauri226.html on line 423: As Roby explained, the building’s original wiring could not load ellauri226.html on line 431: While these changes in buildings may seem small, when joined by the weakened structure of the buildings and rising drug use and crime rates, many white long-term residents of The Bronx began to feel as though their neighborhoods had changed from bad to worse. ellauri226.html on line 433: It was a downward spiral that many of the white ethnic residents who had called The Bronx home in the 1950s and watched it change for the worse in the 1960s and 70s were quick to blame on the Hispanics and blacks. ellauri226.html on line 435: However, already before the turmoil of the 1970s and the 1977 blackout their ellauri226.html on line 437: as early as 1970. Many of these nigrate individuals had called this area home for almost 20 years. Meanwhile white families began to migrate north within The Bronx, particularly Jewish, Irish, and Italian families. ellauri226.html on line 441: It was impossible for these former white residents to recognize that the causes of the increase in crime and drug use had to do with themselves, the white laissez-faire economics they supported. It is not that extremely complicated to see, and has a great deal more to with capitalism than race. ellauri226.html on line 448: inﬂux of poor minority families in the 1950s and 1960s was thus cleverly met with a deteriorating and poor job market and limited employment opportunities. The declining job market continued into the 1970s when approximately 300 companies employing 10,000 workers went out of business or moved out of The Bronx between 1970 and 1977. Many of these businesses used low income and unskilled workers. By 1976 the long-term economic problems had taken their toll and the mayor's oﬀice estimated that between 25-30% of the city’s eligible work force was unemployed. ellauri226.html on line 452: In this year it became public knowledge that the city funds had been depleted by nasty leeches and its capital was all gone. Their action had left the city penniless and unable to pay even the top brass. This led to the collapse of the city’s government, ellauri226.html on line 453: so Washington and the state government had to pay its bills using borrowed money. ellauri226.html on line 464: As the economic crisis worsened and city residents applied for welfare, particularly in The Bronx, the city simply reached its ﬁnancial breaking point, with most of the welfare payments going to buy drugs. No wonder the poor turned to crime to solve their economic problems, seeing as the filthy rich seemed to be rolling in the dough. At the time the assumption was made by many older white residents ellauri226.html on line 474: living in The Bronx in the 1960s had been there for years and seemed to ellauri226.html on line 475: enjoy similar all-American white immigrant lifestyles. When new Hispanic groups and African Americans moved beyond the South Bronx, seeking to avoid the crime and drug use that had already seized the South Bronx, however, they brought their crummy lifestyles along. These cultural peculiarities seemed to clash with those that were in place with the older white immigrants, which only exacerbated the suspicions many whites already had regarding the perceived connection between race and crime rates. ellauri226.html on line 478: neighbors played at all hours of the night, their loud merrymaking in the sack, and their tendency to throw garbage out of their windows. For Derrick, a graduate student at the time, the diﬀerence in lifestyles between him and his new neighbors became too much, and he eventually moved out of the apartment because of the behavior of his Hispanic neighbors. ellauri226.html on line 485: The whites who had meekly lived under the thumb of the company in the development for many years, were shocked by the behavior of the new, often minority, residents who seemed to have no regard for the rules and the lifestyle that had been established long ago by Metropolitan Life. As a result, the tension and anger felt by many whites towards the minorities as they felt as though their pitiful lifestyles and sorry apartment buildings were being disrespected. ellauri226.html on line 489: prime motivating factor for their departure. What they really meant were the fucking 2nd wave immigrants. Brian Werner, Elvira Werner, and Kathleen Roby all moved out of The Bronx during the 1960s and 1970s, and describe crime and the changing neighborhood as the major inﬂuence in their decision. My mom herself, she began running red lights because she was afraid of being raped if stopping too long in certain intersections. After her tires were stolen repeatedly while waiting for the traffic lights to change Mrs. Roby moved to Long Island in 1980, where her better-off sister already resided. ellauri226.html on line 503: were made even more enticing in the late 1940s. ellauri226.html on line 507: The “pull”of the suburbs had a major eﬀect on the demographics of The ellauri226.html on line 513: to leave other areas of The Bronx, particularly the South Bronx, where white residents were desperate to leave the deteriorating neighborhoods smelling of pot and enchiladas. ellauri226.html on line 521: and an opening of many more shades of shady minorities to move in as ellauri236.html on line 2: ad> ellauri236.html on line 23: ad> ellauri236.html on line 32: James Hadley Chase ellauri236.html on line 42: Hadley Chasen ja Ngozin tarina jatkuu tässä numerossa albumista 201. ellauri236.html on line 48: Bolsonaro ran for his first term as president in 2018 with the conservative Liberal Party, campaigning as a political outsider and anti-corruption candidate, and gaining the moniker "Trump of the Tropics." A divisive figure, Bolsonaro has become known for his bombastic statements and conservative agenda, which is supported by important evangelical leaders in the country. ellauri236.html on line 50: During his reelection bid, Bolsonaro appealed to supporters' moral values and sense of national unity, and branded his left-wing adversary as "the communist threat." His campaign, which adopted the slogan "God, Nation, Family, and Liberty," promised an intensified version of his first term: tax cuts, policies that would support the agricultural industry, reduction of environmental rules, and a continuation of his Auxilio Brasil welfare payments to the poorest. ellauri236.html on line 54: Environmentalists also warned that the future of the rainforest could be at stake in this election, as Bolsonaro's government had become known for its support of ruthless exploitation of land in the Amazon, leading to record deforestation figures. ellauri236.html on line 58: Bolsonaro voted in Vila Militar in his home state of Rio de Janeiro, saying he had "the expectation of victory, for the good of Brazil…if it is God’s will, we will be victorious tonight." ellauri236.html on line 61: Portuguese-language searches for basic election-related terms such as “fraud,” “intervention” and “ballots” on Facebook and Instagram, which are owned by Meta, have overwhelmingly directed people toward groups pushing claims questioning the integrity of the vote or openly agitating for a military coup, researchers from the advocacy group SumOfUs found. On TikTok, five out of eight top search results for the keyword “ballots” were for terms such as “rigged ballots” and “ballots being manipulated.” ellauri236.html on line 63: The research is the latest in a growing body of evidence that social platforms are failing to prevent a flood of disinformation — some of it tinged with violence — on their services ahead of the runoff election Sunday between President Jair Bolsonaro and former president Luiz Inácio Lula da Silva. Brazilian lawmakers last week granted the nation’s elections chief unilateral power to force tech companies to remove misinformation within two hours of the content being posted — one of the most aggressive legal measures against North American social media giants that any country has taken. ellauri236.html on line 65: Advocates have expressed fears that some posts could lead to violence or to a broader questioning of the results. Adding to the worries is the new ownership of Twitter by billionaire Elon Musk, a free speech advocate. During his first day as Twitter’s new owner on Friday, Musk tweeted that he would pause all “major content decisions” and reinstatements of accounts until he convened a new content moderation council. The announcement effectively disbands aspects of Twitter’s tool kits for penalizing accounts — from those of presidents to foreign trolls — that break the company’s rules against hate speech, bullying and spreading misinformation around elections. ellauri236.html on line 71: Misinformation has also been spread by the left. The messages include false allegations that Bolsonaro has confessed to cannibalism and pedophilia. He has not confessed a thing! ellauri236.html on line 73: A test of Meta and YouTube’s ad systems by the human rights group Global Witness revealed that the companies approved large numbers of misleading ads, including spots that encouraged people not to vote or gave false dates for when ballots could be posted. YouTube said it “reviewed the ads in question and removed those that violated our policies,” although the Global Witness report showed all the ads submitted were approved by the Google-owned site. ellauri236.html on line 75: They found that five out of seven of the groups recommended by Facebook under searches for the term “intervention” were pushing for a military intervention in Brazil’s election, while five out of seven of the groups recommended under the search term “fraud” encouraged people to join groups that questioned the election’s integrity. The groups have names such “Intervention to Save Brazil” and “Military intervention already.” ellauri236.html on line 79: Win or Lose, Bolsonaro Has Destroyed Trust in Brazil’s Elections. President Jair Bolsonaro has attacked Brazil’s electronic voting system. Now, ahead of Sunday’s elections, many of his supporters believe there will be fraud. ellauri236.html on line 93: And Fabrício Frieber, a lawyer from the state of Bahia, added, “Bolsonaro has been warning us.” ellauri236.html on line 97: Mr. Bolsonaro is right that Brazil’s voting system is unique. It is the only country in the world to use a fully digital system, with no paper backups. Since Brazil began using electronic voting machines in 1996, there has been no evidence that they have been used for fraud. Instead, the machines helped eliminate the fraud that once afflicted Brazil’s elections in the age of paper ballots. ellauri236.html on line 98: One man interviewed by The New York Times played a video he received on WhatsApp that said Mr. Bolsonaro had visited Russia this year to get President Vladimir V. Putin’s help in fighting the Brazilian left’s plans to steal Sunday’s election. ellauri236.html on line 100: Most of Mr. Bolsonaro’s supporters said in interviews that they do not trust mainstream news outlets, which Mr. Bolsonaro has attacked as dishonest, and instead rely on news from a wide variety of sources on their phones, including social-media posts and messages they receive in groups on WhatsApp and Telegram. ellauri236.html on line 127: James Hadley Chase ja Vastamelu Ngozi ellauri236.html on line 129: Sen yhden nigerialaiskynäilijäpimun alter ego Ifemelu luki teininä kuivatellessaan finnejä hammastahnalla James Hadley Chasen kirjoja, joita serkku salakuljetti sille peiton alla. Pehmeäkantisia mutta kovaxikeitettyjä pulusia kannessa. Tämä albumi selailee kovaxikeitettyjen kiinniliimautuneita sellusivuja. ellauri236.html on line 132: James Hadley Chase (24 December 1906 – 6 February 1985) was an English writer. While his birth name was René Lodge Brabazon Raymond, he was well known by his various pseudonyms, including James Hadley Chase, James L. Docherty, Raymond Marshall, R. Raymond, and Ambrose Grant. He was one of the best known thriller writers of all time. The canon of Chase, comprising 90 titles, earned him a reputation as the king of thriller writers in Europe. He was also one of the internationally best-selling authors, and to date 50 of his books have been made into films. ellauri236.html on line 134: Tästä kaikesta voi päätellä että Chasen kirjat ovat pulppia. He was the son of Colonel Francis Raymond of the colonial Indian Army, a veterinary surgeon. His father intended his son to have a scientific career and had him educated at King's School, Rochester, Kent. ellauri236.html on line 141: Chase left home in 1924 at the age of 18. In 1932, at the age of 26, Chase married Sylvia Ray, and they had a son. In 1956, when the son was 24 (and Rene 50), they moved to France. In 1969 (Rene was 63), they moved to Switzerland, living a secluded life in Corseaux-sur-Vevey, on Lake Geneva. Chase died there on 6 February 1985, at 79. Sylvia was broken hearted and desolate. ellauri236.html on line 145: adley-chase/1953_-_the_sucker_punch.jpg" /> ellauri236.html on line 148: Jatketaanpa siitä kohtaa missä nigerialainen kynäilijätär Vastamelu luki tyttösenä peiton alla James Hadley Chasen kovaxikeitettyjä kirjoja imeskellen suklaanamua. Multa jäi Adiche kesken juuri niillä huudeilla. Mikä ihme sitä niissä viehätti? Nehän kertoo aivan luonnevammaisista tyypeistä. Jätkä oli britti joka kirjoitti feikkijenkkijuttuja slangisanakirjan avulla jossan Schweizissä. Aivan päätöntä. ellauri236.html on line 150: Eli siis adley">James Hadley Chase (24 December 1906 – 6 February 1985) was an English writer. While his birth name was René Lodge Brabazon Raymond, he was well known by his various pseudonyms, including James Hadley Chase, James L. Docherty, Raymond Marshall, R. Raymond, and Ambrose Grant. He was one of the best known thriller writers of all time. The canon of Chase, comprising 90 titles, earned him a reputation as the king of thriller writers in Europe. He was also one of the internationally best-selling authors, and to date 50 of his books have been made into films ellauri236.html on line 154: Apropos, by the way, kanadalais-intialainen poliisinetflixi oli iso pettymys, sillä siinä ei särjetty rotuparitteluraja-aitoja eikä lattapäisiä kulttuuri-ennakkoluuloja, ja isot rahakonnat päästettiin kuin koira veräjästä mm. sixi että jätettiin Netflixille optio tehdä siikveleitä samalla miehityxellä. Eipä kuulunut, ei persut tykkää kannustaa jotain matua. ellauri236.html on line 162: adly%2BChase%2B%25281906%2B%25E2%2580%2593%2B1985%2529.jpg&width=960&height=720&typemap=png%3Apng%3B*%3Ajpg&quality=60&use-cache-headers=yes&crop=no&enlarge=no" width="70%" /> ellauri236.html on line 165: After Chase left home at the age of 18, he worked in sales, primarily focusing on books and literature. He sold children's encyclopaedias, while also working in a bookshop. He also served as an executive for a book wholesaler, before turning to a writing career that produced more than 90 mystery books. His interests included photography, of a professional standard, reading, and listening to classical music and opera. As a form of relaxation between novels, he put together highly complicated and sophisticated Meccano models. ellauri236.html on line 169: Prohibition and the ensuing Great Depression in the US (1929–39) had given rise to the Chicago gangster culture prior to World War II. This, combined with Chase's book trade experience, convinced him that there was a big demand for gangster stories. After reading James M. Cain's novel The Postman Always Rings Twice (1934), and having read about the American gangster Ma Barker and her sons, and with the help of maps and a slang dictionary, he wrote No Orchids for Miss Blandish in his spare time, he claimed over a period of six weekends, though his papers suggest it took longer. The book achieved remarkable notoriety and became one of the best-selling books of the decade. It was the subject of the 1944 essay "Raffles and Miss Blandish" by George Orwell (alla). Chase and Robert Nesbitt adapted it to a stage play of the same name which ran in London's West End to good reviews. The 1948 film adaptation was widely denounced as salacious due to the film's portrayal of violence and sexuality. Robert Aldrich did a remake, The Grissom Gang, in 1971. ellauri236.html on line 180: Orwell whacks his fellow expatriate Hadley Chase ellauri236.html on line 182: So much for Raffles. Now for a header into the cesspool. No Orchids for Miss Blandish, by James Hadley Chase, was published in 1939, but seems to have enjoyed its greatest popularity in 1940, during the Battle of Britain and the blitz. In its main outlines its story is this: ellauri236.html on line 184: Miss Blandish, the daughter of a millionaire, is kidnapped by some gangsters who are almost immediately surprised and killed off by a larger and better organized gang. They hold her to ransom and extract half a million dollars from her father. Their original plan had been to kill her as soon as the ransom-money was received, but a chance keeps her alive. One of the gang is a young man named Slim, whose sole pleasure in life consists in driving knives (well, his prick as well, got to give that much to him) into other people's bellies. In childhood he has graduated by cutting up living animals with a pair of rusty scissors. Slim is sexually impotent, but takes a kind of fancy to Miss Blandish. Slim's mother, who is the real brains of the gang, sees in this the chance of curing Slim's impotence, and decides to keep Miss Blandish in custody till Slim shall have succeeded in raping her. After many efforts and much persuasion, including the flogging of Miss Blandish with a length of rubber hosepipe, the rape is achieved. (Ei se ihan näin mennyt, George!) Meanwhile Miss Blandish's father has hired a private detective, and by means of bribery and torture the detective and the police manage to round up and exterminate the whole gang. Slim escapes with Miss Blandish and is killed after a final juicy rape, and the detective prepares to restore Miss Blandish to her pristine shape. By this time, however, she has developed such a taste for Slim's caresses(3) that she feels unable to live without him, and she jumps, out of the window of a sky-scraper. Footnote 1945. Another reading of the final episode is possible. It may mean merely that Miss Blandish is pregnant, i.e. she is damaged goods. Maybe she is sad that the baby's dad is dead. But the "interpretation" I have given above seems more in keeping with the general brutality of the book. ellauri236.html on line 186: Several other points need noticing before one can grasp the full implications of this book. To begin with, its central story bears a very marked resemblance to William Faulkner's novel, Sanctuary. Therefore, it is not, as one might expect, the product of an illiterate hack, but a brilliant piece of plagiarism, with hardly a wasted word or a jarring note anywhere. Thirdly, the whole book, récit as well as dialogue, is written in the American language; the author, an Englishman who has (I believe) never been in the United States, seems to have made a complete mental transference to the American underworld. Fourthly, and what is worst (from the point of view of a serious writer like myself) the book sold, according to its publishers, no less than half a million copies. Actually 2. ellauri236.html on line 188: I have already outlined the plot, but the subject-matter is much more sordid and brutal than this suggests. The book contains eight full-dress murders, an unassessable number of casual killings and woundings, an exhumation (with a careful reminder of the stench), the flogging of Miss Blandish, the torture of another woman with red-hot cigarette-ends, a strip-tease act, a third-degree scene of unheard-of cruelty and much else of the same kind. It assumes great sexual sophistication in its readers (there is a scene, for instance, in which a gangster, presumably of masochistic tendency, has an orgasm in the moment of being knifed - I can relate to that!), and it takes for granted the most complete corruption and self-seeking as the norm of human behaviour. The detective, for instance, is almost as great a rogue as the gangsters, and actuated by nearly the same motives. Like them, he is in pursuit of ‘five hundred grand’. It is necessary to the machinery of the story that Mr. Blandish should be anxious to get his money back, but apart from this, such things as affection, friendship, good nature or even ordinary politeness simply do not enter. Nor, to any great extent does normal sexuality. Ultimately only one motive is at work throughout the whole story: the pursuit of power. (Well, there is also the pursuit of spaghetti and some twat.) ellauri236.html on line 190: It should be noticed that the book is not in the ordinary sense pornography. In this respect it is a flop. Unlike most books that deal in sexual sadism, it lays the emphasis on the cruelty and not on the pleasure. Slim, the ravisher of Miss Blandish, has ‘wet slobbering lips’: this is meant to be disgusting (tho I didn't find it so). But the scenes describing cruelty to women are comparatively perfunctory. The real high-spots of the book are cruelties committed by men upon other men; above all, the third-degreeing of the gangster, Eddie Schultz, who is lashed into a chair and flogged on the windpipe with truncheons, his arms broken by fresh blows as he breaks loose. My conclusion: Chase is a closet homosexual (I should know)! He's an algolagniac, like Swinburne! ellauri236.html on line 194: As I have mentioned already, No Orchids enjoyed its greatest vogue in 1940, though it was successfully running as a play till some time later. It was, in fact, one of the things that helped to console people for the boredom of being bombed. Early in the war the New Yorker had a picture of a little man approaching a news-stall littered with paper with such headlines as ‘Great Tank Battles in Northern France’, ‘Big Naval Battle in the North Sea’, ‘Huge Air Battles over the Channel’, etc., etc. The little man is saying ‘Action Stories, please’. That little man with his little dick stood for all the drugged millions to whom the world of the gangster and the prize-ring is more ‘real’, more ‘tough’, than such things as crucifixions, wars, revolutions, earthquakes, famines, genocides, holocausts and pestilences. From the point of view of a reader of Action Stories, a description of the London blitz, or of the internal struggles of the European underground parties, would be ‘sissy stuff’. On the other hand, some puny gun-battle in Chicago, resulting in perhaps half a dozen deaths, would seem genuinely ‘tough’. This habit of mind is now extremely widespread. A soldier sprawls in a muddy trench, with the machine-gun bullets crackling a foot or two overhead, and whiles away his intolerable boredom by reading an American gangster story. And what is it that makes that story so exciting? Precisely the fact that people are shooting at each other with machine-guns! Neither the soldier nor anyone else sees anything curious in this. It is taken for granted that an imaginary bullet is more thrilling than a real one. (But note one difference: they get a whacking pile of money and loads of wet twat for it.) ellauri236.html on line 196: The obvious explanation is that in real life one is usually a passive victim, whereas in the adventure story one can think of oneself as being at the centre of events. But there is more to it than that. Here it is necessary to refer again to the curious fact of No Orchids being written — with technical errors, perhaps, but certainly with considerable skill — in the American language. ellauri236.html on line 198: There exists in America an enormous literature of more or less the same stamp as No Orchids. Quite apart from books, there is the huge array of ‘pulp magazines’, graded so as to cater for different kinds of fantasy, but nearly all having much the same mental atmosphere. A few of them go in for straight pornography, but the great majority are quite plainly aimed at sadists and masochists. Sold at threepence a copy under the title of Yank Mags(4), these things used to enjoy considerable popularity in England, but when the supply dried up owing to the war, no satisfactory substitute was forthcoming. English imitations of the ‘pulp magazine’ do now exist, but they are poor things compared with the original. English crook films, again, never approach the American crook film in brutality. And yet the career of Mr. Chase shows how deep the American influence has already gone. Not only is he himself living a continuous fantasy-life in the Chicago underworld, but he can count on hundreds of thousands of readers who know what is meant by a ‘clipshop’ or the ‘hotsquat’, do not have to do mental arithmetic when confronted by ‘fifty grand’, and understand at sight a sentence like ‘Johnny was a rummy and only two jumps ahead of the nut-factory’. Evidently there are great numbers of English people who are partly americanized in language and, one ought to add, in moral outlook. For there was no popular protest against No Orchids. In the end it was withdrawn, but only retrospectively, when a later work, Miss Callaghan Comes to Grief, brought Mr. Chase's books to the attention of the authorities. Judging by casual conversations at the time, ordinary readers got a mild thrill out of the obscenities of No Orchids, but saw nothing undesirable in the book as a whole. Many people, incidentally, were under the impression that it was an American book reissued in England. ellauri236.html on line 200: The thing that the ordinary reader ought to have objected to — almost certainly would have objected to, a few decades earlier — was the equivocal attitude towards crime. It is implied throughout No Orchids that being a criminal is only reprehensible in the sense that it does not pay. Being a policeman pays better, but there is no moral difference, since the police use essentially criminal methods. In a book like He Won't Need It Now the distinction between crime and crime-prevention practically disappears. This is a new departure for English sensational fiction, in which till recently there has always been a sharp distinction between right and wrong and a general agreement that virtue must triumph in the last chapter. English books glorifying crime (modern crime, that is — pirates and highwaymen are different) are very rare. Even a book like Raffles, as I have pointed out, is governed by powerful taboos, and it is clearly understood that Raffles's crimes must be expiated sooner or later. In America, both in life and fiction, the tendency to tolerate crime, even to admire the criminal so long as he is success, is very much more marked. It is, indeed, ultimately this attitude that has made it possible for crime to flourish upon so huge a scale. Books have been written about Al Capone that are hardly different in tone from the books written about Henry Ford, Stalin, Lord Northcliffe and all the rest of the ‘log cabin to White House’ brigade. And switching back eighty years, one finds Mark Twain adopting much the same attitude towards the disgusting bandit Slade, hero of twenty-eight murders, and towards the Western desperadoes generally. They were successful, they ‘made good’, therefore he admired them. ellauri236.html on line 202: In a book like No Orchids one is not, as in the old-style crime story, simply escaping from dull reality into an imaginary world of action. One's escape is essentially into cruelty and sexual perversion. No Orchids is aimed at the power-instinct, which Raffles or the Sherlock Holmes stories are not. At the same time the English attitude towards crime is not so superior to the American as I may have seemed to imply. It too is mixed up with power-worship, and has become more noticeably so in the last twenty years. A writer who is worth examining is Edgar Wallace, especially in such typical books as The Orator and the Mr. J. G. Reeder stories. Wallace was one of the first crime-story writers to break away from the old tradition of the private detective and make his central figure a Scotland Yard official. Sherlock Holmes is an amateur, solving his problems without the help and even, in the earlier stories, against the opposition of the police. Moreover, like Lupin, he is essentially an intellectual, even a scientist. He reasons logically from observed fact, and his intellectuality is constantly contrasted with the routine methods of the police. Wallace objected strongly to this slur, as he considered it, on Scotland Yard, and in several newspaper articles he went out of his way to denounce Holmes by name. His own ideal was the detective-inspector who catches criminals not because he is intellectually brilliant but because he is part of an all-powerful organization. Hence the curious fact that in Wallace's most characteristic stories the ‘clue’ and the ‘deduction’ play no part. The criminal is always defeated by an incredible coincidence, or because in some unexplained manner the police know all about the crime beforehand. The tone of the stories makes it quite clear that Wallace's admiration for the police is pure bully-worship. A Scotland Yard detective is the most powerful kind of being that he can imagine, while the criminal figures in his mind as an outlaw against whom anything is permissible, like the condemned slaves in the Roman arena. His policemen behave much more brutally than British policemen do in real life — they hit people with out provocation, fire revolvers past their ears to terrify them and so on — and some of the stories exhibit a fearful intellectual sadism. (For instance, Wallace likes to arrange things so that the villain is hanged on the same day as the heroine is married.) But it is sadism after the English fashion: that is to say, it is unconscious, there is not overtly any sex in it, and it keeps within the bounds of the law. The British public tolerates a harsh criminal law and gets a kick out of monstrously unfair murder trials: but still that is better, on any account, than tolerating or admiring crime. If one must worship a bully, it is better that he should be a policeman than a gangster. Wallace is still governed to some extent by the concept of ‘not done’. In No Orchids anything is ‘done’ so long as it leads on to power. All the barriers are down, all the motives are out in the open. Chase is a worse symptom than Wallace, to the extent that all-in wrestling is worse than boxing, or Fascism is worse than capitalist democracy. ellauri236.html on line 204: In borrowing from William Faulkner's Sanctuary, Chase only took the plot; the mental atmosphere of the two books is not similar. Chase really derives from other sources, and this particular bit of borrowing is only symbolic. What it symbolizes is the vulgarization of ideas which is constantly happening, and which probably happens faster in an age of print. Chase has been described as ‘Faulkner for the masses’, but it would be more accurate to describe him as Carlyle for the masses. He is a popular writer — there are many such in America, but they are still rarities in England — who has caught up with what is now fashionable to call ‘realism’, meaning the doctrine that might is right. The growth of ‘realism’ has been the great feature of the intellectual history of our own age. Why this should be so is a complicated question. The interconnexion between sadism, masochism, success-worship, power-worship, nationalism, and totalitarianism is a huge subject whose edges have barely been scratched, and even to mention it is considered somewhat indelicate. To take merely the first example that comes to mind, I believe no one has ever pointed out the sadistic and masochistic element in Bernard Shaw's work, still less suggested that this probably has some connexion with Shaw's admiration for dictators. Fascism is often loosely equated with sadism, but nearly always by people who see nothing wrong in the most slavish worship of Stalin. The truth is, of course, that the countless English intellectuals who kiss the arse of Stalin are not different from the minority who give their allegiance to Hitler or Mussolini, nor from the efficiency experts who preached ‘punch’, ‘drive’, ‘personality’ and ‘learn to be a Tiger man’ in the nineteen-twenties, nor from that older generation of intellectuals, Carlyle, Creasey and the rest of them, who bowed down before German militarism. All of them are worshipping power and successful cruelty. It is important to notice that the cult of power tends to be mixed up with a love of cruelty and wickedness for their own sakes. A tyrant is all the more admired if he happens to be a bloodstained crook as well, and ‘the end justifies the means’ often becomes, in effect, ‘the means justify themselves provided they are dirty enough’. This idea colours the outlook of all sympathizers with totalitarianism, and accounts, for instance, for the positive delight with which many English intellectuals greeted the Nazi-Soviet pact. It was a step only doubtfully useful to the U.S.S.R., but it was entirely unmoral, and for that reason to be admired; the explanations of it, which were numerous and self-contradictory, could come afterwards. ellauri236.html on line 206: Until recently the characteristic adventure stories of the English-speaking peoples have been stories in which the hero fights against odds. This is true all the way from Robin Hood to Pop-eye the Sailor. Perhaps the basic myth of the Western world is Jack the Giant-killer, but to be brought up to date this should be renamed Jack the Dwarf-killer, and there already exists a considerable literature which teaches, either overtly or implicitly, that one should side with the big man against the little man. Most of what is now written about foreign policy is simply an embroidery on this theme, and for several decades such phrases as ‘Play the game’, ‘Don't hit a man when he's down’ and ‘It's not cricket’ have never failed to draw a snigger from anyone of intellectual pretensions. What is comparatively new is to find the accepted pattern, according to which (a) right is right and wrong is wrong, whoever wins, and (b) weakness must be respected, disappearing from popular literature as well. When I first read D. H. Lawrence's novels, at the age of about twenty, I was puzzled by the fact that there did not seem to be any classification of the characters into ‘good’ and ‘bad’. Lawrence seemed to sympathize with all of them about equally, and this was so unusual as to give me the feeling of having lost my bearings. Today no one would think of looking for heroes and villains in a serious novel, but in lowbrow fiction one still expects to find a sharp distinction between right and wrong and between legality and illegality. The common people, on the whole, are still living in the world of absolute good and evil from which the intellectuals have long since escaped. But the popularity of No Orchids and the American books and magazines to which it is akin shows how rapidly the doctrine of ‘realism’ is gaining ground. ellauri236.html on line 208: Several people, after reading No Orchids, have remarked to me, ‘It's pure Fascism’. This is a correct description, although the book has not the smallest connexion with politics and very little with social or economic problems. It has merely the same relation to Fascism as, say Trollope's novels have to nineteenth-century capitalism. It is a daydream appropriate to a totalitarian age. In his imagined world of gangsters Chase is presenting, as it were, a distilled version of the modern political scene, in which such things as mass bombing of civilians, the use of hostages, torture to obtain confessions, secret prisons, execution without trial, floggings with rubber truncheons, drownings in cesspools, systematic falsification of records and statistics, treachery, bribery, and quislingism are normal and morally neutral, even admirable when they are done in a large and bold way. The average man is not directly interested in politics, and when he reads, he wants the current struggles of the world to be translated into a simple story about individuals. He can take an interest in Slim and Fenner as he could not in the G.P.U. and the Gestapo. People worship power in the form in which they are able to understand it. A twelve-year-old boy worships Jack Dempsey. An adolescent in a Glasgow slum worships Al Capone. An aspiring pupil at a business college worships Lord Nuffield. A New Statesman reader worships Stalin. There is a difference in intellectual maturity, but none in moral outlook. Thirty years ago the heroes of popular fiction had nothing in common with Mr. Chase's gangsters and detectives, and the idols of the English liberal intelligentsia were also comparatively sympathetic figures. Between Holmes and Fenner on the one hand, and between Abraham Lincoln and Stalin on the other, there is a similar gulf. ellauri236.html on line 210: One ought not to infer too much from the success of Mr. Chase's books. It is possible that it is an isolated phenomenon, brought about by the mingled boredom and brutality of war. (LOL) But if such books should definitely acclimatize themselves in England (or Nigeria!), instead of being merely a half-understood import from America, there would be good grounds for dismay. In choosing Raffles as a background for No Orchids I deliberately chose a book which by the standards of its time was morally equivocal. Raffles, as I have pointed out, has no real moral code, no religion, certainly no social consciousness. All he has is a set of reflexes the nervous system, as it were, of a gentleman. Give him a sharp tap on this reflex or that (they are called ‘sport’, ‘pal’, ‘woman’, ‘king and country’ and so forth), and you get a predictable reaction. In Mr. Chase's books there are no gentlemen and no taboos. Emancipation is complete. Freud and Machiavelli have reached the outer suburbs. Comparing the schoolboy atmosphere of the one book with the cruelty and corruption of the other, one is driven to feel that snobbishness, like hypocrisy, is a check upon behaviour whose value from a social point of view has been underrated. ellauri236.html on line 220: Simo Knuuttila haaveili 70-luvulla kirjoittavansa kovaxikeitetyn romaanin, joka alkaisi: "Oli tukahduttavan kuuma." James Hadley Chasen esikoinen alkoi suunilleen niillä sanoilla. Tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan alkuvuodelle 1939. ellauri236.html on line 229: Skotin linnakkeen ja Nevadan teiden risteyxessä valtatie 54:n varrella Pittsburgista Kansaxen kaupunkiin, seisoo bensis ja lounasbaari: kämänen puurakennus 1 pumpulla, jota pitää vanhusmainen leski ja sen läski blondi tytär. ellauri236.html on line 293: Haluutko kuuman vinkit? Heinie kysyi. Se ojasi etiäppäin, madaltaen ääntä. Pontiac on varma nakki. ellauri236.html on line 311: Mun täytyy saada pätäkkää, Heinie, Bailey sanoi, suu täynnä ruokaa. Ehdotuxia? ellauri236.html on line 353: Ei. Heinie pani äkkiä pois haarukan Sen läski naama huolestui. Hei kato, älä ala saada jotain aatteita tosta kaulanauhasta. Et pysty viemään sitä läpi. Usko kun sanon, Riley ja sä ette riitä tollasen hommeliin. Venaa kärsivällisesti niin mä löydän sulle jotain sopivaa, muze ei ole Imarteen kaulanauha. ellauri236.html on line 356: Pahaa sekoilua, tyhmiä konnia, joita alkaa pian kuhista kuin skitareita madon kimpussa. Esim. ellauri236.html on line 358: Slim Grissonin tausta oli tyypillinen patologiselle tappajalle. Se oli ollut aina laiska koulussa, sillä oli ADHD diagnoosi, kieltäytyi avaamasta kirjoja. Se alkoi aikaisin haluamaan paalua. Se oli sadisti ja jäi usein kiinni eläinrääkkäyxestä. 18-vuotiaana se alkoi kehittää murhanhimoa. Siihen mennessä sen aivot oli surkastuneet. Joskus se oli normaali ja jopa nopea, mutta enimmäxeen käyttäytyi kuin Dostojevskin idiootti. ellauri236.html on line 360: Sen äisky Ma Grisson päätti tehdä siitä tiiminvetäjän. Se otti sen työhönperehdyttämisen huolexeen. Ennen konnantyötä äisky teetti sillä mielikuvaharjoituxia, se oli kuin opettaisi apinalle konsteja. Kunse oli saanut ohjeet sille taotuxi päähän, se ei unohtanut. Äiskä kokos sille tiimin desperaadoja. ellauri236.html on line 366: Lue loput ad">täältä. ellauri236.html on line 370: Chase wrote No Orchids For Miss Blandish over a period of six weekends in 1938. The novel was influenced by the American crime writer James M. Cain and the stories featured in the Pulp magazine Black Breathing Mask. Although he had never visited America, Chase reportedly wrote the book as a bet to pen a story about American gangsters that would out-do The Postman Always Rings Twice in terms of obscenity and daring. ellauri236.html on line 374: Upon publication, Chase's pulp thriller became particularly popular with British soldiers, seamen and airmen during World War II. These servicemen enjoyed its risqué passages, which marked a new frontier of daringness in popular literature. Author and military historian Patrick Bishop has called No Orchids For Miss Blandish, "perhaps the most widely-read book of the war". ellauri236.html on line 376: In New York City, a local goon and gang leader named Riley learns that the wealthy socialist Miss Blandish will be wearing an expensive diamond necklace to her birthday celebration. Riley and his gang plan to steal the necklace and ransom it. The inept criminals manage to kidnap Miss Blandish and her boyfriend, but after the latter is accidentally killed they instead decide to hold Miss Blandish ransom, reasoning that her millionaire father will pay more to get his daughter back safely than the necklace is worth. ellauri236.html on line 378: The plan begins to fall apart when a rival mob, led by the sadistic and mentally unbalanced Slim Grisson (actually, by his Ma), finds out about Riley's plan and kidnaps Miss Blandish from the gang. Mr. Blandish pays the ransom to Slim (no no, to his Ma!), but his daughter is not returned. Slim becomes increasingly obsessed with Miss Blandish and decides to keep her hidden in a secret room inside one of his nightclubs, repeatedly raping her and lashing out at anybody who attempts to wrestle Miss Blandish from his charge. ellauri236.html on line 384: In 1947, the sado-eroticism in Chase's book was parodied by Raymond Queneau in his pastiche novel, We Always Treat Women Too Well. In 1961, the novel was extensively rewritten and revised by the author because he thought the world of 1939 too distant for a new generation of readers (confusion can result if readers of the Orwell essay refer his quotations and references to the 1962 edition). ellauri236.html on line 396: The next perspective person is Eddie. Eddie is a ladies man with a difficulty to keep it up. ellauri236.html on line 398: While he waited, Eddie noticed a girl standing by a nearby bus stop. She immediately attracted his attention: every good-looking girl did. She was a tall, cool-looking blonde with a figure that made him come in his pants twice. She had a pert prettiness that appealed to Eddie. He studied her face for a brief moment. Her make-up was good. Her mouth was a trifle large, but Eddie didn’t mind that. He liked the sexy look she had and the sophisticated way she wore her yellow summery whore dress. ellauri236.html on line 401: A woman was leaning far out of the window, looking down at the commotion going on in the street below. Eddie could only see her pyjamaed back and legs, and even under the pressure in his pants, he found himself thinking she had a nice shape. ellauri236.html on line 405: “Are you sure it’s safe to use?” “Yeah. It can stay up all night.” She settled down in the bed. “Can it?” She spoke so softly he scarcely heard what she said, but he did hear. He suddenly grinned. “Well, there’s no law against it, is there? Do you want me to stay?” “Now you’re making me wet,” the girl said and hid her face. “What a question to ask a lady.” "My spaghetti’s going to be world famous in a moment. I promise.” ellauri236.html on line 420: "Slim is tall and thin and he smells of dirt. He stands over me and stalks. I understand what he is trying to do and applaud it. I pretend to be dead to make it easier for him. I want to scream when he comes, but if I did, he would know I was alive. He goes on for hours over me, mumbling.” Then suddenly she screamed out, “Why doesn't he do it to me?“ ellauri236.html on line 428: “I know women,” he said with a sneer. “They’d do anything to stuff their face. I feel a boner coming. Call Anna." (Anna is the big mouthed one.) “That you, Anna?” Pete asked while Eddie watched him. “This is Pete. Come here quick. Something’s come up important. I want you over here right away. No, I don’t promise it’s a blow job, but it might lead to one. You’ll come? Okay, I’m waiting for you,” and he hung up. ellauri236.html on line 434: “Hello, baby,” Eddie said. “Come on in. No need to keep your pants on. This is a friendly meeting, I just wanna fondle your bag. Pass it over.” She crossed her legs, showing him what she had between her knees before adjusting her skirt. ellauri236.html on line 449: Slim stood at the head of the stairs, listening. He grinned to himself. At last he had shown his power. He had scared them all. From now on, he was going to have his rightful place in the gang. Ma was going to take second place. He looked down the passage at Miss Blandish’s room. It was time he stopped rubbing it on her night after night. He must show her he wasn’t only master of his mother, but master of her too. Dammit, he would stick it right in! ellauri236.html on line 462: Paula Dolan, an attractively ugly girl with raven black wavy hair, large suggestive blue eyes had a figure that Fenner declared was the only asset of value in the newly established business. ellauri236.html on line 468: “For the love of Mike, don’t start that all over again. I’ve enough worries without you adding to them. Why don’t you get smart, honey? A girl with your looks and your shape could hook a millionaire like Blandish. Why waste your time and talents on a loser like me? I’ll tell you something: I’ll always be broke. It’s a tradition in the family. My grandfather was a bankrupt. My father was a pauper. My uncle was a miser: he went crazy because he couldn’t find any money to mise over.” ellauri236.html on line 477: Blandish took out a pigskin cigar case and carefully selected a cigar. “I had to give the Federal Agents every chance of finding these men before I started interfering." The trail is cold, but so is Mr. Blandish. He is not over excited about finding his daughter, but maybe Fenner can get back some of his million bucks. And the necklace. Put your heart where your money is. ellauri236.html on line 482: “She is dead. I have no doubt about that. It would be an impossible thought to think of her still alive and in the hands of such men. No, she’s dead. At least I hope so. If she isn't please make it so. I don't want back any damaged goods.” “Money is no object,” Blandish said. "Money is a subject. Women are objects.“ ellauri236.html on line 495: During the years Fenner had been a newspaperman, he had systematically collected every scrap of information concerning the activities of the big and little gangsters in town, just like his journalist colleague Heinie. Except Heinie is dead by now. ellauri236.html on line 502: Paula made a grimace as if she had bitten into a lemon. ellauri236.html on line 508: He found Paula anxiously waiting for him. One of the important facts of life that Paula had learned the hard way was not to keep any man waiting. She was looking cute in a black dress, relieved by a red carnation. The cut of the dress accentuated her figure so that Fenner took a second look. ellauri236.html on line 510: “What kills me,” Paula said as she got into the car with a generous show of nylon-clad legs, “is I always have to buy my own corsage. The day you think of buying me one, I’ll faint.” ellauri236.html on line 516: Chase was subject to several court cases during his career. In 1942, his novel Miss Callaghan Comes to Grief (1941), a lurid account of the white slave trade, was banned by the British authorities after the author and his publisher Jarrold were found guilty of an obscene book. Each was fined a hefty £100. Later, the Anglo-American crime author Raymond Chandler proved that Chase had lifted whole sections of his work in Blonde's Requiem (published 1945) forcing Chase to issue an apology in The Bestseller. ellauri236.html on line 520: Chase's novels were so thick that the reader was compelled to turn the pages in a non-stop effort to reach the end of the book. The final page often produced a totally unexpected plot twist. (Ei kuitenkaan tossa lähtöjuhlissa, kurkistin.) His early books contained some violence that matched the era in which they were written. Unfortunately, sex was never explicit and, though often hinted at, seldom happened. That would invariably leave even his most die-hard fans disappointed. This may be why his books failed to take hold in the American market. ellauri236.html on line 537: Tää oli siis jonkun M. Cainin kovaxi keitetty 30-luvulta josta pidettiin 80-luvulla uusi meteli koska siitä tehtiin uusi filmatisaatio pääosissa epämiellyttävä Jack Nicholson ja hevoshampainen nainen nimeltä Jessica Lange. En ole nähnyt rainoista kumpaakaan, saati lukenut alkuteosta. Juoni lyhyesti: The sensuous wife of a lunch wagon proprietor and a rootless drifter begin a sordidly steamy affair and conspire to murder her Greek husband (i.e. the said lunch wagon proprietor). This remake of the 1946 movie of the same name accounts an affair between a seedy drifter and a seductive wife of a roadside café owner. This begins a chain of events that culminates in murder. EFK ihan pikku pussissa. ellauri236.html on line 539: Eli vielä laahusmaisempaa laahustelua kuin Hadley Chase konsanaan. Kylä suomalainen Raid hakkaa tän toinen käsi selän takana. Kiimaiset poliisit, uusimmat sisällöt, mainosti Yle. Janssonilla oli kyllä jotain vaikeuxia saada seisomaan. ellauri238.html on line 2: ad> ellauri238.html on line 22: ad> ellauri238.html on line 36: Ille mi par esse deo videtur, ille, si fas est, superare divos, qui sedens adversus identidem te spectat et audit dulce ridentem, misero quod omnis eripit sensus mihi: nam simul te, Lesbia, aspexi, nihil est super mi vocis in ore, lingua sed torpet, tenuis sub artus flamma demanat, sonitu suopte tintinant aures, gemina teguntur lumina nocte. Otium, Catulle, tibi molestum est: otio exsultas nimiumque gestis: otium et reges prius et beatas perdidit urbes. ellauri238.html on line 40: Täähän oli kissanpojan Psapfa-coveri? Jep: Catullus 51 is a poem by Roman love poet Gaius Valerius Catullus (c. 84 – c. 54 BC). It is an adaptation of one of Sappho's fragmentary lyric poems, Sappho 31. Catullus replaces Sappho's beloved with his own beloved Lesbia. Unlike the majority of Catullus' poems, the meter of this poem is the sapphic meter. This meter is more musical, seeing as Sappho mainly sang her poetry. ellauri238.html on line 46: ads/2019/08/saffo_godward-U102025288635133KD-U10202545832695xeH-599x340@LaStampa-NAZIONALE.jpg?w=1280" width="40%" /> ellauri238.html on line 88: A quick way to get drunk for cheap, erguotou is a form of baijiu or Chinese white liquor made from sorghum. Popular with blue-collar workers, it will give you a good time for little more than 50p. ellauri238.html on line 90: ads/2017/03/alcool_de_sorgho_de_pkin3-e1490203837230.jpg" width="20%" /> ellauri238.html on line 92: Li Pon runous on täynnä samoina toistuvia kuvia: vuori, kuu, mukava iso purnukka viiniä. Suuri osa hänen työstään on täynnä sitä lämmön ja ykseyden tunnetta, joka tulee muutaman ensimmäisen lasin jälkeen, sekä morkkista, joka tulee muutaman seuraavan mukana. Sitten on hänen runojensa otsikot - todelliset taideteokset. Esimerkkejä ovat: Hapanta helttaan ("Eilen olimme takussa, tänään kaljuja"); Kirjoitettu seinälle humalassa Wangin talossa Han -joen pohjoispuolella; ja jotain sano herääminen humalassa kevätpäivänä. Viimeinen sisältää ikimuistoisia rivejä, kuten: "Olen siis ollut humalassa koko päivän / unen sekaisena kuistilla" ja "Se on voi, lähentelen surua ja valitusta / kaadan toisen juoman." ellauri238.html on line 94: En löydä muistaakseni Kaarlo Kramsun runoa Väinö ja kaverit. Hänellä saattaa olla useampi sen niminen runo, mutta ezimäni runo on Kun Väinö mielin murheisin maan hylkäs isiensä. Siitä on kaksi versiota: Ei sittemmin oo kuitenkaan tuo kannel soinut millin vertaa, Ja vanhempi: Ei sittemmin oo kumminkaan ... koskonkaan. Meillä oli toi Väinölä-kirja Wilhon kirjahyllyssä. Sielun veljien johtohemmo Ismo ei sietänyt Kalevala-mittaa millin vertaa. Onnexi Kaarlo käytti ballaadimittaa, jambista tetrametriä. ellauri238.html on line 121: Jarno Pennanen ja Anja Vammelvuo tulivat siihen ehdottamaan että lähden heidän kanssaan pois. En halunnut lähteä heidän kanssaan enkä minnekään, mutta tajusin, että tilanne oli aivan mahdoton ja päätin suostua. Jarno pyysi Penttiä antamaan minun avaimeni ja kukkaroni, ja Pentti kaivoi ne heti taskustaan Jarnolle. Lähtisin heidän kanssaan, suunnittelin että päästäisin kohteliaasti heidät kapealla kadulla taksiin edelläni jolloin en jäisi takorautaiseen katuaitaan nojaavan oven viereen vaan kadunpuoleiselle ovelle, ja sitten kun taksi lähtisi liikkeelle, hitaasti ahtaassa tilassa, voisin hypätä ulos ja mennä uimaan. ellauri238.html on line 128: Niin minut vietiin Pengerkadun poliisiasemalle, pantiin siistiin putkaan ja jätettiin lukon taakse joksikin aikaa, kunnes paikalle ehti nuori lääkäri toteamaan tilanteen. Tämä sanoi, että hänen velvollisuutensa oli määrätä minut itsemurhayrityksestä kahdeksi viikoksi mielisairaalaan. ellauri238.html on line 134: Soitin lopulta poliisiasemalle ja kysyin voisinko saada järjestysvallan apua. »Onko teillä enemmän kuin yksi huone?» minulta kysyttiin. »Jos on, niin sitten menette lasten kanssa toiseen huoneeseen ja panette oven kiinni.>> ellauri238.html on line 136: En saanut kodissamme juhliviin sellaista yhteyttä, että olisin voinut saada heidät lähtemään, joten viisaimmalta tuntui että itse lähden lasten kanssa kotoa pois. Mutta minne? Helenan kanssa nukuin yhden yön Markku Lahtelan ja hänen saksalaisen vaimonsa Helken luona, aamulla lähdimme katsomaan miten Juri oli selvinnyt. Huonosti. Poika oli nälkäinen ja likomärkä, tein hänelle ruokaa ja vein sitten lääkärille saamaan hoitoa jo pahan näköiseen tulehdukseen, ja sitten taas kiireesti kotiin Helenan luo. Ensi töikseni soitin sieltä runoilija Maila Pylkköselle. Maila asui melkein meidän naapurissa Helenan ikäisen poikansa Riikon kanssa. Riiko ja Helena olivat usein saman puistotädin hoivissa ja Mailan kanssa olimme ystävystyneet, hän oli hyvin selvillä minun avioliittoni hankaluuksista. Maila sanoi: »Tulkaa tänne. Me mahdumme tänne kaikki.» ellauri238.html on line 140: Tähän se ei loppunut. Karuselli vain kiihtyi ja sekasortoinen epätodellisuus siirtyi Turkuun. Nyt Pentillä oli ladattu ase, Leenan isän sotamuisto-revolveri, kun he lähtivät Turkuun, psykiatri Armo Hormian järjestämään runoseminaariin bussilla, joka vei sinne kirjallista väkeä Helsingistä. Maila oli mukana tällä runoseminaarimatkalla, ja hän soitti minulle kauhistuneena Turusta. Hän sanoi tulevansa ensimmäisellä junalla takaisin ja minun pitäisi valmistautua heti lähtemään. ellauri238.html on line 144: He olivat hakeneet Leenan kotoa hänen isänsä sotamuiston, »naganin», venäläisen nagant-revolverin. Eihän sen dramaattisempaa rekvisiittaa olekaan. Mutta kun ase oli ladattu eikä Pentti osannut käsitellä aseita, eipä sen dramaattisempaa ongelmaakaan ole. ellauri238.html on line 159: Myöhemmin, kun koko tämä monen vuoden mittainen sekava vaihe oli ohi, rupesin ihmettelemään miten oikein olin selvinnyt siitä, taloudellisesti. En ollut missään työssä, en silloin vielä kääntänyt kirjojakaan, ja silti meidän kolmihenkinen perheemme eli ja tuli toimeen. Maila Pylkkösen luota muutimme osapuilleen vuoden jälkeen Väinämöisenkadulle, ja siellä me asuimme kun puhelin soi yhtenä yönä, Pentti soitti ja sanoi: >>Olen nyt täällä Dublinissa. Tule tänne ja tuo mun tavarat Lontoosta. Ota lapset mukaan jos voit.>> ellauri238.html on line 216: Penan kirjailijanimi oli Nenä. Naurun piti Nenän mielestä olla rankaisevaa. Sen ei tarvinnut olla parantavaa eikä rakentavaa, kuha sattuu. Hän oli myös aktiivinen kommunisti ja pyrki eduskuntaan vuosina 1966 ja 1970 SKDL:n listoilta, mutta ei tullut valituksi. Prahassa hän ylläpiti suhdetta syyskuussa 1966 tapaamaansa itäsaksalaiseen runoilija Sarah Kirschiin, jonka oli vaikea saada viisumia länteen. Praha on loppu, lähettäkää tshekki. ellauri238.html on line 223: Vuonna 2004 järjestetyssä Suuret suomalaiset -äänestyksessä Saarikoski oli asiantuntijaraadin valitsemalla ennakkolistalla, mutta karsiutui yleisöäänestyksen tuloksena muodostuneelta lopulliselta sadan kaikkien aikojen suurimman suomalaisen juopon listalta. Penan pahin harhalaukaus lienee kuitenkin ollut Saska Saarikoski. ellauri238.html on line 233: Pena tapasi Saran Romaniassa George Coșbucin kunniaxi pidetyssä seminaarissa. (n. 20 septembrie 1866, Hordou, Imperiul Austriac – d. 9 mai 1918, București, România) a fost un poet, critic literar, scriitor, publicist și traducător român din Transilvania, membru titular al Academiei Române din anul 1916. ellauri238.html on line 235: Poezia sa aparține patrimoniului cultural național, creația sa recomandându-l drept un autor clasic al literaturii române, un om cu un gust literar desăvârșit și un autor canonic, care nu poate lipsi din manualele școlare nici în ziua de azi. A dus, de asemenea, o prodigioasă activitate de iluminare (culturalizare) a țăranilor, fiind un precursor al mișcării poporaniste și un tehnician desăvârșit al prozodiei, folosea o gamă foarte variată de picioare metrice și de ritmuri, de la cele ale poeziei populare la terza rima. A dat o versiune completă a operei lui Dante, Divina comedie. A tradus foarte mult din lirica străină și a adaptat prin localizare la sufletul și mediul țărănesc Eneida și Odiseea (Iliada a fost tradusă de contemporanul său, George Murnu) și a introdus specii ale poeziei orientale, cum ar fi gazelul, în poezia română. Toate aceste calități îl recomandă pentru poziția pe care o ocupă, de autor clasic, dar mai ales simțul echilibrului și faptul că a scos în evidență partea solară, idilică, a sufletului țăranului român. ellauri238.html on line 254: väsähdän ja vaadin maxua - 3 pusua. ellauri238.html on line 286: Kaduilla on kylmä, mutta parakissa lämmin. Mutta puuha tuo saa esteen, ellauri238.html on line 293: parakki on tyhjä kun on kaduilla niin lämmin. ellauri238.html on line 310: Pena luulee Matti Jämsää Olavi Virraxi. Olavi olisi loukkaantunut, Matti Jämsä ainakin. Kuka helvetissä on Matti Jämsä? Apu-lehden toimittaja, joka karhun kanssa painii löi (karhu löi siltä posken simpulaxi), ajoi Ladan mereen ja selvisi siitä hengissä, teki toinen toistaan hölmömpiä temppuja. Ihmisenä Matti Jämsä oli avulias, huumorintajuinen (hän uskalsi ivata jopa itseäänkin ilman että suutahti), "reilu" sanan parhaassa merkityksessä, hermoherkkä sekä helposti äärimmäisyyksiin horjahtava. Ja kuten kaikilla kuuluisilla miehillä on hänelläkin omat omituisuutensa; hän juo öisin! Kuuluisuus, niin. Matti Jämsän ystävä ja kollega Veikko Ennala syväluotaa aikansa sankaritoimittajaa. Ennala pohtii muun muassa sitä, onko Matti Jämsä hullu. Hetkinen, kukas se toimi Ennalan postipoikana? Se oli Tommi Liimatta. Hizi, ei taaskaan muistettu ostaa kontaktiliimaa, jolla voisi Jane Austenin vanhan Ylpeys ja ennakkoluuloon liimata. Se ei kyllä onnistu kontaktiliimatta. ellauri238.html on line 317: adding:1em"> ellauri238.html on line 318: ads/2021/06/image-73-246x300.png" width="100%" /> ellauri238.html on line 372: Nuorena Saarikoski oli nuorison villitsijä, radikaalisuudellaan keikailija, josta tuli tavaramerkki. Siinä hän oli kuin Brigitte Bardot tai Elvis. Mutta ”tähtiä katsellessaan hän itki kuin neekeri”, Pekka Tarkka kirjoitti Saarikosken kaipauksesta. Eikä Saarikoskella lopulta ollut mitään muuta kuin kirjoittaminen. Ja kossu, gini sekä naiset, tietysti. ellauri238.html on line 379: Kirsch, alkuperäiseltä nimeltään Ingrid Bernstein, oli ottanut etunimen Sarah myötätunnosta Hitlerin Saksan tuhoamia juutalaisia kohtaan. Itäsaksalaisena Kirschin oli lähes mahdotonta saada matkustuslupaa, mutta Prahaan sellainen järjestyi, ja rakastavaiset tapasivat joulun alla 1966. Sarah kuvaili Penttiä ”venäläiseksi, jolla on amerikkalaisen huoleton käytös”. Tämä oli viimeinen kerta, kun rakastavaiset tapasivat toisensa muuten kuin kirjeitten tai puhelujen välityksellä. ellauri238.html on line 396: ”Minusta on nyt tullut Tjörnin runoilija, ja minusta voisi vielä tulla Bretagnen runoilija, kun ne eivät tunne Guillevicia edes nimeltä, tai ehkä se on Guillevicin oma syy, kun se on hyljännyt kotimaansa. Kuten minä omani. Ehkä minuakin ruvetaan Suomessa ylenkatsomaan, unohdetaan, mutta en kadu sitä että läksin sieltä: vieraisiin oloihin muuttamisestahan se johtuu että minä 1980-luvulla kykenen yhtä vahvoihin, ellen vahvempiin suorituksiin kuin 1960-luvulla. Keravalla asuen olisin tukehtunut.” ellauri238.html on line 436: Blauer Jaguar. Indianer. Krieger. Abigail. Tino von Bagdad. Prinz Jussuf von Theben ellauri238.html on line 438: Den Spuren dieser Maler*inpoet*in folgt das nach ihr benannte Literaturgeschäft, die Erinnerung an Leben und Werk dieser Ausnahmekünstler*in und Poet*in lebendig erhält. Nach ihrem Vorbild haben wir ein Netzladen aus Autor*innen, Künstler*innen, Literaturwissenschaftler*innen und –liebhaber*innen gewoben. ellauri238.html on line 449: Grundlage sind viele Gespräche mit Zeitzeug*innen, die die Maler*inpoet*in noch persönlich gekannt haben. Dies ist keine wissenschaftliche Arbeit, sondern ein tolles Blätterbuch über eine ungewöhnliche Künstler*in. Die Elberfelder*in wird ebenso gezeigt wie die Berliner*in, die Dichter*in wie die Zeichner*in, die Performer*in wie die Netzverlkaufer*in, die Jüd*in wie die Araber*in. In der Synagoge isst sie genüsslich eine mitgebrachte Schokolade. Hey Mr/MsYliopiston älykkäimpiä miehiä. ellauri238.html on line 455: Der/die von den Nazi*nnen als Jüd*in ins Exil „Verscheuchte“ stirbt am 22. Januar 1945 im Alter von 75 Jahren in Jerusalemer Hadassah (Esther)-Hospital. Aber der Tod hat in diesem Buch nicht das letzte Wort! Else Lasker*in-Schüler*in lebt in Gedichten. Else Lasker-Schüler lebt, wenn noch nur virtual, dadurch dass ihre Dichtung zwar immer weniger gelesen wird. Aber ihre Gedichte leben weiter, sehnsüchtig nach Leben und Lieben. Wie wir (und ich der/die Unterzeichnete, Hajoo Hahn besonders), vorläufig. „Längst lebe ich vergessen im Gedicht“, schreibt der/die aus Nazideutschland vertriebene Dichter*in. Nach seinem/ihrem Tod rühmt Gottfried Benn ihn/sie als „die größte Lyriker*in, den/die Deutschland je hatte“. ellauri238.html on line 465: Else Lasker-Schülers Grabstein ist auf dem Ölberg in Jerusalem. Sie starb dort am 22. Januar 1945, hatte sich aber bis zuletzt eine Rückkehr in die deutschsprachige Stadt Zürich gewünscht. Jordanialaiset törkkivät Elsen heprealaista hautakiveä. Se sai uuden sakemanneilta, mutta luita ei löydy enää. ellauri238.html on line 493: Sarah Kirschs Lyrik ist von hinten offen, meist ohne Reim und in freiem Versmaß. Dennoch spielt der Rhythmus im Sinne des Atemtempos eine große Rolle, ebenso Zeilenumbrüche und Zeilensprünge, durch die ein Strömen oder eine Atemlosigkeit erzeugt wird. Kirsch kombiniert häufig fachsprachliche oder altmodische Ausdrücke mit einem saloppen Ton. Als literarisches Vorbild nannte Kirsch Annette von Droste-Hülshoff, daneben ist ihr Werk durch Johannes Bobrowski und Wladimir Majakowski beeinflusst. ellauri238.html on line 506: Und bin im Regen abgebrannt Sade on polttanut karvan. ellauri238.html on line 512: Ich brülle am Alex den Regen scharf Alexin kohdalla karjun sadetta vasten. ellauri238.html on line 516: Aber es regnet den siebten Tag Sade on jatkunut viikon verran. ellauri238.html on line 592: Yleisradiossa hänen esimeiehenään teatteriosastolla oli aluksi Olavi Paavolainen, kirjailija, jota hän ihaili ja jonka nimiin rekisteröidyllä pistoolilla hän myöhemmin ampui itsensä Armo Hormian kesämökillä yritettyään Penan ja Jompan kanssa päästä irti viinasta. Harri onnistui, toiset eivät. ellauri238.html on line 646: Ukrainalaisten laskun mukaan venäläisiä nuorukaisia on kuollut länsirintamalla jo 70K. Luku on tietysti propagandan paisuttama, mutta silti vittu. Samaa voisivat kokeilla kiinalaisetkin, joille poikien suosiminen on tuottanut aivan sikamaisen ylituotannon. Mitäpä jos otettaisiin takaisin Formosan saari jonka länkkärit niin törkeästi omivat? Siellä olisi niitä puolijohteita. Hyvin syötetyt kiinalaiset pojat ovat jo aika isoja, kazo vaikka kuvia jossa Kiinan keisari on päätä pitempi kuin länkkärien skruippanat. Paizi Trump ja sen poika, jotka antaa viirusilmille hyvän vastuxen. Let me sit on it. No let me sit on it. Lets both sit on it. This I gotta see! Hoblan mukaan ruozalaiset säästää sähköä vetämällä ulos sladdeja. Va ba? Förlåt men jag fattar inte poängen. Sladdit vaan paleltuvat talvikeleillä. Tanskandoggi sanoo mäyräkoiralle umpihangessa: Voi vinde tassut paleltuvat. "Kuono umpeen, mulla on ihan omat ongelmat", mäyräkoira ärähtää. ellauri238.html on line 650: Born in Leningrad, Soviet Union (USSR), Korchnoi defected to the Netherlands in 1976, and resided in Switzerland from 1978, becoming a Swiss citizen. Korchnoi played four matches, three of which were official, against GM Anatoly Karpov. In 1974, Korchnoi lost the Candidates Tournament final to Karpov. Karpov was declared World Champion in 1975 when GM Bobby Fischer declined to defend his title. Korchnoi then won two consecutive Candidates cycles to qualify for World Chess Championship matches with Karpov in 1978 and 1981 but lost both. ellauri238.html on line 675: Delila kääntyi, näytti meille räkättäville äijille vittunsa ja hymyili kiihottavasti. Minä istuin ensimmäisessä penkkirivissä, niin että olisin voinut koskettaa. Tällaisia huveja löytyy suurkaupungeissa. Aamulla sitten istun kahvilassa sämpylää suussa ja luen lehdestä, että Martin Luther King on tapettu. Kumpihan tuottaa enemmän nautintoa, alastomien tyttöjen tuijottaminen vai murhauutisten lukeminen? Sanoisin että yhtä paljon. Kun porukat puhuvat Ukrainan kansan kärsimyksistä, siinä on sadismia pohjalla. Luulen että rauha maailmassa ei ole mahdollinen, ennen kuin apinat ovat seksuaalisesti vapaita, niin että kyrpä ja vittu leikkivät keskenään iloisesti kuin lapset. Jos sittenkään, kyllä lapsillekin tulee riitaa hiimän- ja barbinukeista tai äidin huomiosta. Kun nyt mietin, ize asiassa saan ASMR kaikista näistä kolmesta: rottasota (K), kädetys (F) ja kossupullo (E). ellauri238.html on line 678: Tuula2 puserteli Penan lisäkivexiä saadaxeen sen seisomaan. Pena tuli mehukkaasti tyttöön takaapäin hyvin nopeasti. Tuula2 jäi kontilleen turhaan odottelemaan lisää samanlaista. ellauri238.html on line 696: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/9/94/Maiju_lassilan_hautaus_1918.jpg" /> ellauri238.html on line 703: »Merikapteeni evp. Sten Lille kertoi myös, että etappipataljoonan teloitusryhmät valittiin vapaaehtoisista. Hän ei ollut itse ilmoittautunut joukkoon 21. toukokuuta, mutta kuului etappipataljoonaan ja oli Katajanokan vankilan pihalla sinä aamuna, jolloin Untola tuotiin laivalle kuljetettavaksi. Lillen mukaan Untola oli 'pieni mies, joka oli pukeutunut suureen päällystakkiin'. Salmen ja Gunnar Björlingin (1887–1961) lisäksi laivalla olleiden vartiomiesten joukossa olivat ainakin Wolmar Henrik Ståhlberg (1887–1940; myöh. mm. Turun kuritushuoneen 2. apulaisjohtaja) ja Viljo Numminen (1896–1960; myöh. korkeimman oikeuden oikeusneuvos). Saamani tiedonannon mukaan juuri Ståhlberg olisi tuupannut Untolan laivalta mereen. Viljo Nummisen osuudesta eivät hänen vaimonsa ja poikansa, opetusministeriön kansliapäällikkö rva Jaakko Numminen ja Uuden Suomen päätoimittaja Juha Numminen, tienneet enemmän kuin sen, että hän kuului valkokaartin 1. pataljoonaan ja oli siten yksi Tehtaankadun kansakoululta laivalle komennetuista vartijoista.» ellauri238.html on line 730: "My cup runneth over" is a quotation from the Hebrew Bible (Psalms:23:5) and means "I have more than enough for my needs", though interpretations and usage vary. This phrase, in Hebrew כּוֹסִי רְוָיָה (kōsî rəwāyāh), is translated in the traditionally used King James Version as my cup runneth over. Newer translations of the phrase include "my cup overflows" and "my cup is completely full". ellauri238.html on line 732: "My cup runneth over!" is screamed as an expression of ecstasy by the fictional character William Bedford Diego in the 1999 video game System Shock 2, while in World of Warcraft, fictional character Blood Prince Valanar uses the phrase during the "Blood Prince Council" encounter. Also Pandaren Brewmaster from Dota 2 uses it. "Your cup runneth over!" is also an achievement or trophy in Devil May Cry 4. In an easter egg in Day of the Tentacle there is a Victorian photograph resembling the character Max from Sam & Max Hit the Road with the caption "The late Max Attucks, his petard runneth over." In the MOBA Smite, it is the name of a Match of the Day where teams begin the match at max level with 12,000 gold. The quote is also quoted by one of the symbiotic demons in Call of Duty: Vanguard´s zombies mode. ellauri238.html on line 767: A year later he became a member of the American Academy and Institute of Arts and Letters. In 1991, receiving the Jerusalem Prize gave Herbert another reason to travel to Israel for a while. There he befriended Yehuda Amichai and wrote a poem about him. "To Yehuda Amichai, Because you are a king and I'm only a prince". Just because Yehuda got translated to 40 tongues but Herbert only 38. Scandinavian krimi bestsellerists can boast with more. ellauri238.html on line 769: 1993, already in a wheelchair, Herbert became a member of the American Academy of Arts and Sciences. The last years of his life he spent in bed fighting with severe asthma. Herpertti olis saanut taistelustaan punaisia vastaan valkoisen kotkan pinssin postuumisti vasemmistopresidentiltä, mutta leski ei huolinut pinssiä ennenkuin presidentti oli vaihtunut oikeistolaisexi. ellauri238.html on line 794: it is not easy to find her address hiänen yhteystietoja on paha hankkia ellauri238.html on line 862: Born in Germany in 1924, Amichai and his family fled the country during Hitler’s rise to power when Amichai was 12 and settled in Palestine. Although Amichai’s native language was German, he read Hebrew fluently by the time he immigrated to Palestine. During the 1948 Arab-Israeli war he fought with the Israeli defense forces. The rigors and horrors of his service in this conflict, and in World War II, inform his poetry. ellauri238.html on line 894: It pounds on my head from inside Se takoo mun päätä sisäpuolelta ellauri238.html on line 913: (the hands are gone too). (kädetkin on jo kadonneet). ellauri238.html on line 928: yellow shadows that pierce the eyes? varjotkin on keltaisia ja pistää silmiin? ellauri240.html on line 2: ad> ellauri240.html on line 23: ad> ellauri240.html on line 36: adanewsandviews.com/wp-content/uploads/2017/12/a-4.jpg" width="100%" /> ellauri240.html on line 52: ads/2013/05/joycebrothers.jpg?quality=85&strip=all" height="250px" /> ellauri240.html on line 59: Joyce Diane Brothers (1927-2013) oli amerikkalainen psykologi, televisiopersoona, neuvoja, kolumnisti ja kirjailija. Hän tuli tunnetuksi ensimmäisen kerran vuonna 1955 voittamalla pääpalkinnon amerikkalaisessa peliohjelmassa The $64,000 Question. Pikku-Aune oli aivan ilmiselvä juutalainen, os. Bauer, siskokin nai jonkun Goldsmithin. In 1949, she married Milton Brothers, who later went on to become an internist. 40 years later in 1989, Brothers lost her husband to bladder cancer. Following the death of her husband, Brothers fell into a state of depression for a year and contemplated suicide (at 62); however, she used her own self-help work to achieve inner peace and happiness. Brothers and her husband had a daughter, four grandchildren and two great-grandchildren. ellauri240.html on line 63: As her fame grew there was an increase in disapproval among psychologists and psychiatrists (an all-male panel) . They questioned both the validity of her psychological claims and her authority in providing psychological advice. A growing number of male psychologists began to believe the advice she provided to her audience was unethical insofar as she did not hold any clinical degree and she was giving advice for free, not to patients who were paying customers. Mr. Stevens and Mr. Gardener, the authors of “Women and Psychology,” stated that “traditional psychologists smile subtly when her name is mentioned and they often complain that she actually does more damage to the Brotherhood than good. Besides, her eyes are way too close together.“ ellauri240.html on line 82: Wrinkles: A Novel by Charles Simmons 2.67 6 ratings 2 reviews. A brilliantly original examination of the many aspects that make up a life—from birth, up and over the hill, and into the wilderness of old age. A truly astonishing and original work of fiction, Wrinkles is the story of a life lived forty-four times, from childhood to adulthood to old age. ellauri240.html on line 86: At once poignant, funny, and troubling, Charles Simmons’s Wrinkles is a dissection of an ordinary male existence made extraordinary through reflection—a brilliant celebration of the not-so-simple act of being swallowed alive. ellauri240.html on line 89: Painajainen Jalavakadulla ellauri240.html on line 99: Elokuvassa neljä nuorta: Nancy Thompson (Heather Langenkamp), tämän poikaystävä Glenn Lantz (Johnny Depp), Nancyn ystävä Tina Gray ja Rod Lane, alkavat nähdä painajaisia palovamma-arpisesta miehestä, jolla on villapaita, hattu ja toisessa kädessä hansikas, jossa on neljä veistä kynsinä. Eräänä yönä, nuorten nukkuessa neljästään samassa talossa, Tina kuolee omituisesti vatsaan ilmestyviin viiltoihin keskellä yötä. Tinan poikaystävää syytetään murhasta. Tämä on paennut, mutta hänet saadaan kiinni ja hän joutuu vankilaan. Nancylle kuitenkin selviää, että murhan takana on Freddy Krueger, entinen lastenmurhaaja joka poltettiin aikoinaan elävältä, ja joka nyt vainoaa nuoria näiden unissa. Nancy päättää aloittaa taistelun Elm Streetin Freddyä vastaan. Tämä juoniselostus on tynkä, miten Nancylle kävi loppupeleissä? Tallahasseesssa oli tyttö jonka nimi oli oikeasti Nancy, mutta joka piti enemmän Berlin-nimestä. Se oli musta kiinnostunut, muttei napannut. Vizi mä oon kyllä jättänyt aika monta marjaa risukoista riipomatta, tienohesta tempomatta! No okei, filmin juoni jatkuu näin. ellauri240.html on line 103: Nancy steps outside into a bright and foggy morning where all her friends and her mother are still alive. Nancy gets into Glen's convertible to go to school when the green and red striped top suddenly comes down and locks them in as the car drives uncontrollably down the street. Three girls in white dresses playing jump rope are heard chanting Krueger's nursery rhyme as Marge is grabbed by Krueger through the front door window. What a sad compromise! All just so they can keep on making sequels to the film. WTF. I can't stand film directors. ellauri240.html on line 107: Many Hmong refugees settled in the United States after the Vietnam War. Beginning in December 1975, the first Hmong refugees arrived in the U.S., mainly from refugee camps in Thailand; however, only 3,466 were granted asylum at that time under the Indochina Migration and Refugee Assistance Act of 1975. In May 1976, another 11,000 were allowed to enter the United States, and by 1978 some 30,000 Hmong people had immigrated. This first wave was made up predominantly of men directly associated with General Vang Pao's secret army. The Hmong allied with the French against the Communists during the whole Indochina War and with the Americans during the whole Vietnam War, hoping to resist communist Viêt Minh control. So here was the thanx for their efforts. ellauri240.html on line 109: During the Secret War, in the early 1960s through 1970s the word "Miao or Meo (meaning "cats", "barbarians", and even "Sons of Soiled Pants")" was used until it was changed by General Vang Pao and Dr. Yang Dao to "Hmong", with an added "H" in front of the word "Mong" just for fun. During that time, Dr. Yang Dao just like that, out of the hat, defined and cited the word 'Hmong' to mean "Free Men". This assertion was originally put forth by Yang Dao, himself a Hmong, who felt that framing the etymology of the word "Hmong" as meaning "free" would be beneficial to the self esteem of the Sons of Soil themselves. ellauri240.html on line 111: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/72/Hmong-Ban_Phaya_Phipak62.JPG" width="100%"/> ellauri240.html on line 115: The life and wives of General Vang Pao, Hmong gorilla leader ellauri240.html on line 117: Vang Pao, mercenary soldier, born 8 December 1929; died 6 January 2011. Vang Pao, the Laotian general who marshalled a CIA mercenary army to fight a "secret war" against communist insurgents in the remote mountains of Laos in the 1960s, has died aged 81. Although Vang Pao's supporters portrayed him as a father figure uniting all his people, the Hmong (an ethnic minority in Laos), on the side of the US against the communist world, his critics regarded him as a charismatic but ruthless opium warlord, who made arrogant and misleading claims to speak on behalf of all Hmong. Far from uniting the Hmong, they say, he divided them. Some historians argue that he allowed his "secret army" to be used as cannon-fodder, played as pawns on a CIA geopolitical chessboard. ellauri240.html on line 118: Air America pilots have since admitted that their planes not only transported rice, bullets and weapons, but also sacks of opium grown by the Hmong villages. Smuggled narcotics became a routine cargo transported from Laos and delivered into the corrupt arms of a clique of South Vietnamese generals in Saigon. Vang Pao even set up a heroin laboratory at the secret US CIA base at Long Cheng. The trade helped to fund Vang Pao's army, with the complicity of senior CIA operatives. ellauri240.html on line 121: Reality soon dispersed that dreamworld. Vang Pao later admitted that his Hmong soldiers suffered appalling losses fighting around the Plain of Jars, in Xieng Khouang province. He put the figure at 17,000 dead by 1968. But his CIA controllers urged him to keep on fighting. US sources, including the historian Alfred McCoy, have noted that younger and younger fighters were forcibly enrolled. By 1968, 30% of the new recruits were only 14 years old. ellauri240.html on line 122: The Pathet Lao leadership, hiding in caves, survived one of history's most brutal aerial bombardments, and by 1975 had taken full control and established a communist government. The CIA arranged for flights to bring Vang Pao and his Hmong supporters to the US as refugees via airbases in Thailand. Thousands more beleaguered Vang Pao supporters fled across the Mekong and ended up in refugee camps. ellauri240.html on line 124: Vang Pao has been widely portrayed by his Hmong supporters and the US media as an American war hero and venerated leader of the Hmong people. The former CIA chief William Colby once called him "the biggest hero of the Vietnam war". He came very close to having a park in Madison City, Wisconsin, named after him in 2002. But McCoy objected to the honouring of a man who had ordered the summary executions of prisoners and soldiers who crossed him, and accused Vang Pao of war crimes and heroin-trafficking. Five years later, Vang Pao's name was removed from a new school in Madison after opponents said it should not bear the name of a man with such a blood-stained history. ellauri240.html on line 128: In 2007, he was arrested and charged with other Hmong leaders in federal court with conspiracy in a plot to kill communist officials in his native country. Federal prosecutors alleged the Lao liberation movement known as Neo Hom raised millions of dollars to recruit a mercenary force and conspired to obtain weapons. ellauri240.html on line 131: To learn more about the CIA’s efforts to stop the spread of communism deeper into Southeast Asia, and the amazing firsthand stories of sacrifice and bravery of the Hmong men and women who served in the operation, watch the full-length documentary America’s Secret War. ellauri240.html on line 136: ads/chorus_asset/file/24097129/Andersens_cropped.jpg" width="30%" /> ellauri240.html on line 143: That in turn would reflect the growing confidence of the traditionally secretive People's Liberation Army, which is pushing for greater influence and bigger budgets. ellauri240.html on line 145: US defense officials don't appear worried about these ads. ellauri240.html on line 147: The prototype jet pictured in the leaked photos, known as a J-20, is notable because, like the US F-22, it would be undetectable by radar and antiaircraft defenses. The F-22 is currently the world’s only operational next-generation stealth fighter jet. ellauri240.html on line 148: “There does tend to be some tendency to take a Chinese asset – whether it is a particular type of missile or boat or radar or whatever – and ascribe to the Chinese the same capability that we would have if we had the same item,” says Dr. Kenneth Lieberthal, director of the John L. Thornton China Center at the Brookings Institution in Washington. ellauri240.html on line 178: ads/2018/12/el-joven-manos-de-tijerra1-672x283.jpg" height="200px" /> ellauri240.html on line 179: Robert Englund: "Estoy demasiado viejo para volver a ser Freddy Krueger" / Johnny Depp: "Paljonko otetaan täältä takaa" ellauri240.html on line 205: Metalious's father deserted his wife and three daughters when Grace was 11 years old. At that time divorce was unusual in a French Canadian family, and Grace and her sisters felt stigmatized. In high school Grace met George Metalious, who was neither Catholic nor of French-Canadian background and, thus, highly unacceptable to her family. Nevertheless, they married in 1943. A few years later, with one child already, the Metalious's moved to Durham, New Hampshire, where George attended the University of New Hampshire. It was here that Metalious began writing seriously, neglecting both her house and, eventually, three children, despite the condemnation of her neighbors. ellauri240.html on line 207: After graduation George was offered a position as a principal at a school in Gilmanton, New Hampshire. By now the family had three children, all dependent upon his meager salary. It was while she was living in Gilmanton that Julian Messner, a New York publisher, agreed to publish Peyton Place. The book was a best seller by the fall of 1956, and Metalious became a wealthy woman overnight. Eventually, 20 million copies were sold in hardcover, along with another 12 million Dell paperbacks. Metalious became famous as the housewife who wrote a bestseller; she was referred to as "Pandora in Blue Jeans," the simple small-town woman who opened the box of sins. ellauri240.html on line 209: Peyton Place is the story of a small New England town that, beneath its calm exterior, is filled with scandal and dark secrets. The novel contains sex, suicide, abortion, murder and a subsequent trial, and rape. The citizens of Gilmanton were outraged, certain that Grace Metalious was describing real people in the book and sure that she had brought shame and unwarranted notoriety to their town. After Peyton Place was published, the whole image of the small town in America was forever changed. From then on the very phrase "Peyton Place" was used to describe a town that is rife with deep secrets and rampant sex beneath the veneer of picturesque calm. ellauri240.html on line 211: Peyton Place was banned in many communities; in fact, the local public library refused to purchase a copy of the book and did not have one until 1976, when newswoman Barbara Walters donated one to them. In Gilmanton there were threats of libel suits against Grace Metalious. Ministers and political leaders all over the country condemned the novel, claiming that it would corrupt the morals of young people who read it. The novel was banned altogether in Canada and several other countries. ellauri240.html on line 213: Despite its notoriety and the large amounts of money it earned her, the book led to the ruination of Grace Metalious. She purchased a house that she had long admired in Gilmanton, then had it extensively remodeled. Meanwhile, her husband's contract with the Gilmanton school was not renewed. Officially, he was not fired, but the rumor was that the dismissal was because of his wife's book. At any rate, it made good publicity for the book. George eventually got a new job in Massachusetts, but Grace refused to leave her house. Eventually the two divorced and Grace, who had begun drinking heavily, married a local disc jockey. ellauri240.html on line 215: Grace went on to write three other novels: Return to Peyton Place (1959), The Tight White Collar (1960), and No Adam in Eden (1963). None of them achieved the same kind success as Peyton Place, though there are critics who feel that No Adam in Eden, a gritty book about the lives of mill workers in Manchester, is her best. By 1960 Grace and George had reconciled and remarried, only to separate again in 1963. She died in 1964 of cirrhosis of the liver and is buried in Gilmanton. ellauri240.html on line 219: Peyton Place was made into a movie starring Lana Turner and Hope Lange in 1957. The town of Gilmanton opposed having the movie filmed there, and eventually it was filmed in Camden, Maine, a location totally unlike any rural mill town. A television series, starring Mia Farrow and Dorothy Malone, was produced that lasted from 1964-1969. Both the film and the television show were cleaned up and did not contain the language or sexual specificity of the novel. ellauri240.html on line 221: Although Peyton Place is still well known for its depiction of a certain kind of small town society with many hidden secrets, few people read the book any longer. Few people read any books any longer. Scandalous in its time, it no longer has the same force of shock that it did when it was published. Thanx to the pill. ellauri240.html on line 227: Vaatetusliike Huokea Kulma kukoisti. Allison oli Allisonin isän nimi. Äiti Constance piti yxinäisestä ex-huoran elämästä. Miehet eivät olleet tarpeellisia, sillä he olivat useimmiten epäluotettavia ja aiheuttivat vain harmia. Nainen tarvii niitä kuin kala polkupyörää. Rikkaat tekevät rahaa ja köyhät lapsia. Rikkaat asuvat Kastanjakadulla. Koulu on Vaahterakadulla. Leightonilla oli peppuasioita Mansessa. Harrington puhuu kuin publikaani citizens' righteistä kun muut huolehtivat köyhäinavusta. Ei helkkari, jenkkilässä ei mikään ole muuttunut, eikä tule muuttumaankaan ennenkuin maailma on päässyt tappiin saakka, mikä onnexi on jo aika lähellä. ellauri240.html on line 235: Talonmiehen Piia syötti Seijalle lipeäsaippuoita karkkina. Seija joutui siitä mahahuuhteluun. Siihen loppui leikit Piian kanssa. Pirkko ei päästänyt Laivanvarastajankadun talonmiehen poikaa Antti Rätyä meille sisälle ja teki lopun meidän leikeistä. Allisonin äiti koittaa savustaa Selenaa pois Allisonin kimpusta. Kun olisi niin paljon hauskojakin lapsia! ellauri240.html on line 237: Constancea häirizee että mustalais-Selena näyttää 13-vuotiaana naiselta. Jerry Lee Lewis-vainaja meni sen ikäisen serkuntytön kanssa naimisiin, vaikkei ero edellisen vaimon kanssa ollut vielä selvä. Siihen tyssäsi Jerryn tähdenlento. Tuli kananlento. Great balls of fire. Muhammedin lentoa ei moinen haitannut. Eikä Allisonin juutalaisen hellunkaan. Allen sexually assaulted his adopted daughter Dylan Farrow when she was seven - which he has vehemently denied. But who believes him? He took porn pics of the adolescent Korean girl while they still lived in Allison's home. ellauri240.html on line 239: ads/sites/6/2021/02/NINTCHDBPICT000584597537.jpg?w=6702" width="50%" /> ellauri240.html on line 244: ads/sites/6/2021/02/NINTCHDBPICT000002363648.jpg?w=670" width="50%" /> ellauri240.html on line 251: ads/sites/6/2021/02/NINTCHDBPICT000637806479.jpg?h=200" /> ellauri240.html on line 252: ads/sites/6/2021/02/NINTCHDBPICT000068442175.jpg?h=200" /> ellauri240.html on line 268: Timon pettyi kanssa-apinoihin niin, että eristi itsensä muista punapepuista. Hänen kerrotaan päästäneen seuraansa ainoastaan Alkibiadeen. Komediakirjailijat Aristofanes ja Platon sanovat Timonin arvostaneen Alkibiadesta siksi koska katsoi tämän vielä jonakin päivänä tulevan vahingoittamaan Ateenaa pahasti. Ei vaan koska sillä oli kokko komea. ellauri240.html on line 272: Aristofaneella Timon esiintyy ensimmäisen kerran näytelmässä Linnut. Lysistratessa vanhojen naisten kuoro esittää, että vaikka Timon vihasi (Alkibiadesta lukuunottamatta) miehiä, hän oli ystävällinen naisille. ellauri240.html on line 288: Mutta vittu mitä genreä se on? Kriitikot ovat ymmällään. Soellner (1979) argues that the play is equal parts tragedy and satire, but that neither term can adequately be used as an adjective, for it is first and foremost a tragedy, and it does not satirise tragedy; rather, it satirises its subjects in the manner of Juvenalian satire while simultaneously being a tragedy. ellauri240.html on line 337: Mitäs pojille lahjoitetaan? Ei ole tasa-arvoista kun tytöt saa ja pojat ei. Zippadaa ellauri240.html on line 421: Suomessa tasa-arvo on saavutettu silloin kun naisille on annettu samat oikeudet kuin miehille eli noin 1930-luvulla. Nykyinen "tasa-arvo" ei todellakaan tarkoita oikeaa tasa-arvoa. Nykyisin "tasa-arvo" ei todellakaan tarkoita sitä että naisia ja miehiä pitää kohdella tasa-arvoisesti vaan se tarkoittaa sitä että sukupuolten välille pitää saada 50-50 tilanne esim: vanhempainvapaissa ja johtopaikoissa. Nykyisin "tasa-arvon" vuoksi myös sukupuoliroolit pyritään häivyttämään pois eli sukupuolten eroavaisuudet halutaan häivyttää pois eikä aikuinen/lapsi saa olla sellainen kun hän haluaa olla. Todellinen tasa-arvo olisi sitä että ihmisiä kohdellaan yksilöinä, johtajaksi valitaa pätevin/paras ihminen, jokainen aikuinen/lapsi saa olla sellainen kun hän haluaa olla... jne. Feminismi on vielä pahempi asia kuin nykyinen "tasa-arvo" , feminismi on aate mikä mikä pyrkii siihen että naisten pitää olla miehiä ja miesten pitää olla naisia. Summarum, koko "tasa-arvo" on nykyisin jopa sairasta... (👍 Hyvin sanottu: 8) ellauri240.html on line 427: Minähän olen mies. Yleisellä tasolla feministit eivät pidä miehisistä miehistä, vaan haluavat muuttaa ne hiirulaisiksi ja nössöiksi. Se ei vaan onnistu kohdallani. Ja eihän tässä ota kukaan kantaa kirjan sisällöstä, vaan toteavat ettei feminismi enää ole sama kuin alkuaikoina, koska äärifeministit ovat kovaäänisesti lähteneet miesvihalinjalle. Sotaisimmat jopa mediassa todenneet olevansa lesboja ja ettei miehiä tarvita edes sänkypuuhiin. Jos ihmettelee miten saadaan sitten lisää jälkikasvua jota maailma kipeästi kaipaa, vastaus on että adoptio kolmansista maista. Mutta sehän ei matemaattisesti päde, koska sen kersan on jo toinen pari tehnyt maailmaan. (👍 Hyvin sanottu: ?) ellauri240.html on line 449: Nawal el Saadawi: enpä tahtoisi olla Eevan housuissa ellauri240.html on line 457: Se on tää Darwinin havaizema sukupuolten taistelu mikä on syynä siihen leppymättömään vihaan, jota yhteiskunta osoittaa naisten seksuaalisuutta kohtaan ja niihin aseisin joilla se taistelee nujertaakseen naisen seksuaalisuuden rajut voimat. Pienikin lempeydenosoitus tätä "mahdollista vaaraa" kohtaan voisi saada naisen murtautumaan vankilasta, johon hänet on avioliitossa kahlehdittu, ja hän voisi karata hilpeästi bylsimään toisen miehen kanssa. Patriarkan itulinjaan pääsisi pujahtamaan väärä makkara. ellauri240.html on line 482: K: Mies kuoli ja jätti kaksi vaimoa, yksi heistä on Nashiz (kohteli miestään kehnosti). Onko hänellä oikeus saada osa miehensä perinnöstä? ellauri240.html on line 496: Wilson and his family are members of the Baháʼí Faith. They have two pit bulls, Pilot and Diamond; two Vietnamese pot-bellied pigs, Snortington and Amy; a donkey named Chili Beans; and a zonkey named Derek. He uses his arts to impregnate adolescent girls in rural Haiti. Soulpancake.com (sold out to some media company in 2016) is "temporarily unavailable". ellauri240.html on line 502: Our decade-plus of award-winning content spans digital, television, branded, and live engagements, with hits such as Street Stunts for Oprah´s Super Soul Sunday, Kid President, My Last Days, Science of Happiness, Tell My Story, and more. In 2016 SoulPancake joined the Participant family, with like-minded visions of making the world a better place through thoughtful, inspiring content. As one unified voice under the Participant brand, we are building a global community using storytelling as the vehicle to reimagine better futures of peace and prosperity for all, and cultivating pathways for our audiences to create real world impact. And to sell maximum number of MeUndies on the side. ellauri240.html on line 520: Tv-propagandisti Vladimir Solovjov tapasi vastikään venäläistä nuorisoa ja julisti heille näin: – Me parannamme vaikeasti sairastuneen Ukrainan kansan, ja me saamme sen parannettua. Minkä jälkeen me siirrymme parantamaan seuraavia. Sillä meidän asiamme on oikea. ellauri240.html on line 532: Kun talvi etenee Suomen oikeistomeedian Ukraina-propaganda senkun kuumenee. Etteivät vaan porukat unohtane joulukiireissä että Nato tässä on perimmäinen tavoite. Eturintamassa on rivi tyrnäviä ämmiä. Uuden Suomen mielipidejohtaja on porsasmainen Jenni Tamminen, jonka tukka on yhtä pesemättömän näköinen kuin walesilaisen noirosarjan poliisi Cadin. ellauri240.html on line 534: Tutkija: Vladimir Putin ja Sergei Šoigu teeskentelevät, eikä länsi ole tajunnut tilanteen vakavuutta! Maaliskuussa, kun he ovat valmiita iskemään, he lopettavat neuvottelemisen jollain tekosyyllä ja jatkavat hyökkäystään”, Gustav Gressel arvioi. Länsi ei ole tajunnut tilanteen vakavuutta ja eskalaation pelko estää länsimaita lähettämästä Ukrainalle määrällisesti ja laadullisesti tarpeeksi aseita, Gressel katsoo. ellauri240.html on line 535: Vladimir Putin hämää ja Venäjän tv:ssä tapahtui jotain ennenkuulumatonta. ellauri240.html on line 541: adelivery.fi/img/658/36da35274a1bcf33793ef92d783a614d.jpg.webp" height="150px" /> ellauri240.html on line 542: ads/2022/09/Anna-LenaLauren-31-2-2048x1365.jpg" height="150px" /> ellauri240.html on line 546: Kommentti: Sota tuli kotikadulle Pietarissa – ja Coca-Colankin korvaa jo venäläinen Mustapääkerttu-kola! Voi ihmisparkoja, Mustapääkerttu-kola on vielä paljon pahempaa kuin Cola Zero! ellauri240.html on line 548: Ihailijakuvia Venäjän sankareista, liikekannallepanoa pelkääviä nuoria tarjoilijamiehiä ja Coca-Colan korvaajaksi kehitetty aitovenäläinen Mustapääkerttu-kolajuoma. Näin Ukrainan sota näkyy IS:n Venäjä-toimittajan Arja Paanasen kotikadulla Pietarissa. ellauri240.html on line 551: Kuin sieniä sateella on tänä vuonna kaikkialla astunut esiin sotaisia naisia, jotka tunnustautuvat bismarckilaisen tradition kannattajiksi. Naisia, jotka halveksivat pasifismia, rauhanliikettä, pyrkimystä rauhaan, pyrkimystä pysyä aseellisten konfliktien ulkopuolella. ellauri240.html on line 563: adelivery.fi/img/658/0983b7e396fc26b57dff9ca8844ec773.jpg.webp" height="200px" /> ellauri240.html on line 567: "Tutkikaa huolellisesti varkaiden, sieppaajien ja kapinoitsijoiden tiedot. Teidän on pantava täytäntöön ne asiakirjat, joissa kaikki hududia ja qisasia koskevat sharia-lain ehdot on täytetty. Tämä on sharian määräys ja minun käskyni, joka on pakollinen", Mujahid siteerasi Akhundzadaa. ellauri241.html on line 2: ad> ellauri241.html on line 23: ad> ellauri241.html on line 36: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8a/The_knight_and_the_mermaid.jpg" width="100%" /> ellauri241.html on line 45: In 1818 Hampstead, the fashionable Fanny Brawne (Abbie Cornish) is introduced to poet John Keats (Ben Whishaw) through the Dilke family. The Dilkes occupy one half of a double house, with Charles Brown (Paul Schneider) occupying the other half. Brown is Keats' friend, roommate, and associate in writing. ellauri241.html on line 47: Fanny's flirtatious personality contrasts with Keats' notably more aloof nature. She begins to pursue him after her siblings Samuel and Toots obtain his book of poetry, "Endymion". Her efforts to interact with the poet are fruitless until he witnesses her grief for the loss of his brother, Tom. Keats begins to open up to her advances while spending Christmas with the Brawne family. He begins giving her poetry lessons, and it becomes apparent that their attraction is mutual. Fanny is nevertheless troubled by his reluctance to pursue her, on which her mother (Kerry Fox) surmises, "Mr. Keats knows he cannot like you, he has no living and no income." ellauri241.html on line 53: In the last moments of the film, Fanny cuts her hair in an act of mourning, dons black attire, and walks the snowy paths that Keats had walked many times. It is there that she recites the love sonnet that he had written for her, called "Bright Star", as she grieves the death of her consumptive unconsummated lover. ellauri241.html on line 62: Lamia (/ˈleɪmiə/; Kreikka: Λάμια), muinaisessa kreikkalaisessa mytologiassa, oli lapsia syövä hirviö, ja myöhemmässä perinteessä sitä pidettiin eräänlaisena yöllä ahdistavana henkenä (daemon, succubus). Varhaisimmissa tarinoissa Lamia oli kaunis muinaisen Libyan kuningatar, jolla oli suhde Zeuksen kanssa. Tämän oppimisen jälkeen Zeuksen vaimo Hera ryösti Lamialta lapsensa, Zeus-suhteensa jälkeläiset, joko sieppaamalla tai tappamalla heidät. Hänen lastensa menetys ajoi Lamian hulluksi, ja kostoksi ja epätoivoksi Lamia nappasi kaikki löytämänsä lapset ja söi heidät suihinsa. Julmien tekojensa vuoksi hänen fyysinen ulkonäkönsä muuttui rumaksi ja hirvittäväksi kuin isovenäläisillä. Zeus antoi Lamialle profetian voiman ja kyvyn ottaa pois ja palauttaa silmänsä, mahdollisesti siksi, että Hera kirosi hänet unettomuudesta tai koska hän ei enää voinut sulkea silmiään, niin että hänen oli pakko aina obsessata kadonneista lapsistaan. ellauri241.html on line 66: Runo kertoo, kuinka jumala Hermes kuulee nymfistä, joka on kauniimpi kuin kaikki. Hermes, joka etsii nymfiä, törmää sen sijaan Leimiään, joka on loukussa käärmeen muodossa. Hiän paljastaa hänelle aiemmin näkymättömän nymfin ja vastineeksi hän palauttaa hiänen ihmismuotonsa. Hän lähtee etsimään Korintin nuorukaista, Lyciusta, kun taas Hermes ja hänen nymfinsä lähtevät yhdessä metsään tekemään arvaa mitä. Lyciuksen ja Leimiän suhde kuitenkin tuhoutuu, kun viisas Apollonius paljastaa Leimiän todellisen henkilöllisyyden heidän hääjuhlissaan, minkä jälkeen hiän näennäisesti katoaa ja Lycius kuolee suruun. Tää läppä taitaa olla sukua sille Starbucks jenkki kahvipaikan merenneidolle Melusinelle, sehän painui kanssa huizin nevadaan kun joku kertoi ezillä on kalanpyrstö, tai oli ollut ainakin. Huoh. No jo on leimiä. ellauri241.html on line 70: Kiitsin Leimiä on pitkä kuin Elvixen muna. Jaxaakohan sitä ilman läpiveto-ohjeita? No Kooklellahan se kääntyy kipakasti, ja yllättävän hyvin vielä. Kyltää on ihan kuin joku Netflixin originaalisarjaohjelma tyyliin "Winter is coming". Juu on tää tyypillistä romantiikkaa, toisaallahan on jo tiivistetty, että romantiikka on geenien ja meemien keskinäistä sotaa: ottasinko tän pardnerin jolla näyttää olevan parhaat itiöt, vaiko tän jolla on niin paljo paalua ettei taho paskalle taipua? Sepä se, kun kaikkea ei voi saada. Järki sanoo ota lämsä, matelijanaivo itiöt. ellauri241.html on line 81: Before King Oberon's bright diadem, Ennen Kuningas Oberonin kirkasta ozaripaa, ellauri241.html on line 83: Frighted away the Dryads and the Fauns Pelästyttivät pois dryadit ja faunit vihreistä ryypistä ellauri241.html on line 87: From high Olympus had he stolen light, Korkealta Olympukselta hän oli varastanut valon, ellauri241.html on line 89: Of his great summoner, and made retreat suuren kutsujansa näkyjä ja tehnyt vetäytymisen ellauri241.html on line 94: Pearls, while on land they withered and adored. helmiä, kun taas maalla he kuihtuivat ja ihailivat. ellauri241.html on line 96: And in those meads where sometime she might haunt, Ja niillä siimoilla, joissa hän saattoi joskus kummitella, oli rikkinäisiä ellauri241.html on line 107: And wound with many a river to its head, Ja pänttäsi monta dirty jokea päähänsä, ellauri241.html on line 134: She seemed, at once, some penanced lady elf, hän näytti heti joltain katuneelta tonttunaiselta, ellauri241.html on line 137: Sprinkled with stars, like Ariadne´s tiar: kuten Ariadnen tiaari: ellauri241.html on line 138: Her head was serpent, but ah, bitter-sweet! Hänen päänsä oli käärme, mutta ah, katkeransuloinen! ellauri241.html on line 139: She had a woman´s mouth with all its pearls complete: Hänellä oli naisen suu kaikkine hörteineen: ellauri241.html on line 149: I had a splendid dream of thee last night: näin upeaa unta sinusta viime yönä: ellauri241.html on line 152: The only sad one; for thou didst not hear Ainoa surullinen; sillä sinä et kuullut ellauri241.html on line 173: "Too frail of heart! for this lost nymph of thine, "Liian hauras sydän! Sillä tämä kadonnut nymfisi, ellauri241.html on line 186: I took compassion on her, bade her steep minä säälin häntä, pyysin häntä sävyttämään ellauri241.html on line 195: Ravished, she lifted her Circean head, Into piukeena, hän kohotti Kirken-päänsä, ellauri241.html on line 213: Delicate, put to proof the lythe Caducean charm. Delikaatisti, pani käärmesauvan lemmen töihin. ellauri241.html on line 215: Full of adoring tears and blandishment, täynnä ihailevia kyyneleitä ja mielistelyä, ellauri241.html on line 217: Faded before him, cowered, nor could restrain häipyi hänen edestään, käpertyi, eikä voinut hillitä ellauri241.html on line 228: To change; her elfin blood in madness ran, muuttua; hänen tonttuverensä hulluudessa juoksi, ellauri241.html on line 238: And, as the lava ravishes the mead, Ja kuten laava raiskaa siman (löröä, älä tee), pilasi ellauri241.html on line 240: Made gloom of all her frecklings, streaks and bars, Teki synkkyyden kaikista pisamistaan, juovistaan ja palkeistaan, ellauri241.html on line 253: Whither fled Lamia, now a lady bright, Minne pakeni Leimi, nyt kirkas nainen, ellauri241.html on line 263: Fair, on a sloping green of mossy tread, Kaltevalla sammaleen pilaamalla viheriöllä, ellauri241.html on line 271: Spread a green kirtle to the minstrelsy: Levittänyt vihreää hamosta orkesterille, ellauri241.html on line 280: As though in Cupid´s college she had spent Ikään kuin Cupidon yliopistossa hän olisi viettänyt suloisia ellauri241.html on line 281: Sweet days a lovely graduate, still unshent, päiviä ihanana jatko-opiskelijana, vielä lyömättömänä, ellauri241.html on line 295: Or where in Pluto´s gardens palatine Tai missä Octopusin puutarhassa in the shade, ellauri241.html on line 311: Fresh anchored; whither he had been awhile Tuore ankkuri; missä hän oli ollut jonkin aikaa ellauri241.html on line 315: For by some freakful chance he made retire Sillä jostain oudosta sattumasta hän vetäytyi ellauri241.html on line 320: His phantasy was lost, where reason fades, Hänen mielikuvituksensa katosi sinne, missä järki hämärtyy, ellauri241.html on line 321: In the calmed twilight of Platonic shades. Enemmän tai vähemmän platonisten sävyjen hämärässä. ellauri241.html on line 335: It seem'd he had lov'd them a whole summer long: Näytti siltä, että hän oli rakastanut niitä koko kesän: ellauri241.html on line 337: And soon his eyes had drunk her beauty up, Ja pian hänen silmänsä olivat juoneet hänen kauneutensa, ellauri241.html on line 340: Lest she should vanish ere his lip had paid ettei hän katoaisi, ennen kuin hänen huulensa olisi osoittanut ansaittua ellauri241.html on line 341: Due adoration, thus began to adore; lip serviceä, niinpä hän alkoi palvoa; ellauri241.html on line 345: For pity do not this sad heart belie Sillä sääli älä usko tätä surullista sydäntä, ellauri241.html on line 347: Stay! though a Naiad of the rivers, stay! Pysy! vaikka jokin najadi, niin pysy! ellauri241.html on line 351: Though a descended Pleiad, will not one vaikka olisit alas laskeutunut Testikkeli, eikö yksikään ellauri241.html on line 355: Came thy sweet greeting, that if thou shouldst fade Tuli suloinen tervehdyksesi, että jos ellauri241.html on line 356: Thy memory will waste me to a shade haaltuisit, muistosi niistäisi minut varjoxi. ellauri241.html on line 373: Tiptoe with white arms spread. He, sick to lose varpaankärkeen valkoiset käsivarret levittäen. Hän, sairaana menetettyään ellauri241.html on line 376: The cruel lady, without any show Julma leidi, ilman mitään näyttöä ellauri241.html on line 381: The life she had so tangled in her mesh: elämän, jonka hän oli niin sotkeunut verkkoonsa: ellauri241.html on line 391: His drooping head, and clear his soul of doubt, roikkuvan "päänsä" ja puhdistamaan hiänen "sielunsa" epäilystä, ellauri241.html on line 398: She dwelt but half retired, and there had led Hiän asui mutta puolieläkkeellä ja siellä oli viettänyt ellauri241.html on line 407: But wept alone those days, for why should she adore? vaan itki yksin niinä päivinä, sillä miksi hänen pitäisi palvoa? ellauri241.html on line 414: Let the mad poets say whate´er they please Anna hullujen runoilijoiden sanoa mitä lystäävät ellauri241.html on line 426: Lycius to all made eloquent reply, Lykius vastasi kaikkeen kaunopuheisesti, ellauri241.html on line 431: Made, by a spell, the triple league decrease sen tekemällä hypnoottisella eleellä kolminkertainen legua ellauri241.html on line 439: And all her populous streets and temples lewd, Ja kaikki sen kansoitetut kadut ja rivot temppelit, ellauri241.html on line 441: To the wide-spreaded night above her towers. Laajaan levinneeseen yöhön sen tornitalojen yläpuolella. ellauri241.html on line 446: And threw their moving shadows on the walls, ja heittivät liikkuvia varjojaan seinille, ellauri241.html on line 447: Or found them clustered in the corniced shade tai löysivät ne isosssa kasassa ellauri241.html on line 448: Of some arch'd temple door, or dusky colonnade. jonkin kaarevan temppelin oven tai hämärän pylväskäytävän varjossa. ellauri241.html on line 455: Into his mantle, adding wings to haste, ohittivat, vaippaansa, lisäten siivet kiireelle. ellauri241.html on line 467: While yet he spake they had arrived before Hänen vielä puhuessaan he olivat saapuneet ellauri241.html on line 496: Had Lycius lived to hand his story down, Jos Lycius olisi elänyt jakamaan tarinansa, ellauri241.html on line 513: Where use had made it sweet, with eyelids closed, Missä käyttö oli tehnyt sen makeaksi, silmäluomet kiinni, ellauri241.html on line 519: But left a thought, a buzzing in his head. Mutta jätti ajatuksen, surinan päähän. ellauri241.html on line 524: The lady, ever watchful, penetrant, Leidi, aina tarkkaavainen, läpitunkeva, ellauri241.html on line 537: Where he was mirror'd small in paradise, missä hän oli pieni kuvajainen paratiisissa: ellauri241.html on line 539: Why will you plead yourself so sad forlorn, Miksi vedät itseäsi käteen niin surullisen ikävänä, ellauri241.html on line 549: But lets it sometimes pace abroad majestical, Mutta sallii sen joskus ulkoilla majesteettisena, ellauri241.html on line 554: Wheels round its dazzling spokes." The lady's cheek rullaavat häikäisevien pinnojen pyöriessä taaxepäin." Naisen poski ellauri241.html on line 560: Perverse, with stronger fancy to reclaim Perverssiä, vahvemmalla halulla saada käännetyxi ellauri241.html on line 567: In one whose brow had no dark veins to swell. sellaisessa, jonka kulmissa ei ollut tummia suonia turvottaa. ellauri241.html on line 573: When to the bridal he should lead his paramour. jolloin morsiamexi hänen tulisi johtaa hoitonsa. ellauri241.html on line 586: Seeing all their luckless race are dead, save me, Nähdessään, että koko heidän onneton sukunsa on kuollut, paizi mä, ellauri241.html on line 593: Made close inquiry; from whose touch she shrank, tutki hiänet tarkasti; minkä kosketuksesta hiän väistyi ellauri241.html on line 594: Feigning a sleep; and he to the dull shade unta teeskennellen; ja hän syvän unen ellauri241.html on line 602: Had not a friend. So being left alone, Oli ystävätön. Jäätyään siis yksin ellauri241.html on line 605: His foolish heart from its mad pompousness, Hänen typerää sydäntään sen hullulta mahtipontisuudelta, ellauri241.html on line 614: Supportress of the faery-roof, made moan keijukaton tukija, sai aikaan voihkaisun ellauri241.html on line 615: Throughout, as fearful the whole charm might fade. koko ajan, koska koko pelottava taika saattoi haihtua. ellauri241.html on line 616: Fresh carved cedar, mimicking a glade Tuore veistetty seetri, joka jäljittelee ellauri241.html on line 633: Approving all, she faded at self-will, Hyväksyen kaiken, hän kuihtui taas omasta tahdostaan, ellauri241.html on line 635: Complete and ready for the revels rude, Se oli täydellinen ja valmis töykeisiin nautintoihin, ellauri241.html on line 636: When dreadful guests would come to spoil her solitude. kun kauhistuttavat vieraat tulisivat pilaamaan hänen yksinäisyyttään. ellauri241.html on line 639: O senseless Lycius! Madman! wherefore flout Oi järjetön Lycius! Hullu! miksi pilkkaa ellauri241.html on line 644: And entered marveling: for they knew the street, ihmeissään: sillä he tunsivat kadun, muistivat ellauri241.html on line 646: Without a gap, yet ne´er before had seen Ilman aukkoa, mutta kukaan ei ollut ennen nähnyt ellauri241.html on line 652: As though some knotty problem, that had daft Ikään kuin jokin visainen ongelma, joka oli sotkenut ellauri241.html on line 653: His patient thought, had now begun to thaw, Hänen aivopotilaan ajatuksensa, olisi nyt alkanut sulaa, ellauri241.html on line 663: The old man through the inner doors broad-spread; Lycius punastui ja johdatti vanhan miehen sisäovien läpi leveästi; ellauri241.html on line 668: Filled with pervading brilliance and perfume: Täynnä läpikäypää briljanssia ja parfyymia: ellauri241.html on line 683: Thus loaded with a feast the tables stood, Pöydät seisoivat näin täynnä kekkereitä, ja ellauri241.html on line 687: Had felt the cold full sponge to pleasure press'd, oli tuntenut kylmän täyden sienen mielihyväksi puristettuna ellauri241.html on line 690: Pour'd on his hair, they all mov'd to the feast kaadettiin hänen molempiin karvaisiin päihinsä (Ps. 23:5), ellauri241.html on line 708: Will make Elysian shades not too fair, too divine. Tekee Elysian sävyistä ei liian reiluja, liian jumalallisia. ellauri241.html on line 720: Upon her aching forehead be there hung Hiänen särkevän otsansa päällä olkoon siellä riippuvat ellauri241.html on line 721: The leaves of willow and of adder's tongue; Pajun ja käärmeenkielen 2-haaraiset lehdet; ellauri241.html on line 734: Unweave a rainbow, as it erewhile made Purkaa sateenkaaren, kuten se kerran sai ellauri241.html on line 735: The tender-person'd Lamia melt into a shade. helläperseisen Leimiön sulamaan varjoon. ellauri241.html on line 737: By her glad Lycius sitting, in chief place, Hänen vierellään iloinen Lycius istuu päällikköpaikalla, ellauri241.html on line 741: 'Cross the broad table, to beseech a glance poikki leveän pöydän pyytääkseen katsetta ellauri241.html on line 743: And pledge him. The bald-head philosopher Pyytääxeen panolupaa häneltä. Kaljupää filosofi ellauri241.html on line 744: Had fix'd his eye, without a twinkle or stir oli kiinnittänyt silmänsä pilkettä tai hämmennystä ellauri241.html on line 764: A deadly silence step by step increased, Kuolettava hiljaisuus lisääntyi askel askeleelta, ellauri241.html on line 768: With its sad echo did the silence break. Sen surullisen kaiun myötä hiljaisuus katkesi. ellauri241.html on line 774: Lamia, no longer fair, there sat a deadly white. Lamia, ei enää reilu, siellä istui kuin kobra vanha valkoinen. ellauri241.html on line 777: Of all the Gods, whose dreadful images siis näiden joiden kauhistuttavat kuvat ellauri241.html on line 778: Here represent their shadowy presences, täällä edustavat heidän varjoista läsnäoloaan, ellauri241.html on line 797: And shall I see thee made a serpent's prey?" ja näenkö sinut joutuneena käärmeen saaliiksi?" ellauri241.html on line 822: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e6/Lamiamyth.jpg" /> ellauri241.html on line 830: My sense, as though of hemlock I had drunk, Aistini, kuin olisin myrkkykatkolla, ellauri241.html on line 832: One minute past, and Lethe-wards had sunk: Minuutti sitten Letheenpäin uponnut: ellauri241.html on line 835: That thou, light-winged Dryad of the trees Että sinä, puiden kevytsiipinen puuhinen ellauri241.html on line 837: Of beechen green, and shadows numberless, pyökinvihreää ja lukemattomia varjoja, ellauri241.html on line 846: With beaded bubbles winking at the brim, Helmikuplat vilkkuvat reunassa, ellauri241.html on line 849: And with thee fade away into the forest dim: Ja sinun kanssasi hämärtyä metsään: ellauri241.html on line 851: Fade far away, dissolve, and quite forget Häipyä kauas, hajota ja unohtaa kokonaan ellauri241.html on line 855: Where palsy shakes a few, sad, last gray hairs, Missä halvaus ravistaa harvoja surullisia, viimeisiä harmaita hiuksia, ellauri241.html on line 858: And leaden-eyed despairs, Ja lyijysilmäistä epätoivoa, ellauri241.html on line 866: Already with thee! tender is the night, Jo kanssasi! lempeä on yö, ellauri241.html on line 879: Fast fading violets cover'd up in leaves; Nopeasti haalistuvat orvokit lehtipeitossa; ellauri241.html on line 890: While thou art pouring forth thy soul abroad Kun sä vuodatat sielusi ulkomaille ellauri241.html on line 896: No hungry generations tread thee down; Ei nälkäiset sukupolvet tallaa sinua; ellauri241.html on line 900: Through the sad heart of Ruth, when, sick for home, Ruthin surullisen sydämen läpitte, kun koti-ikäväisenä ellauri241.html on line 910: Adieu! adieu! thy plaintive anthem fades Hyvästi! hyvästi! valitettavasti hymnisi haalistuu ellauri241.html on line 911: Past the near meadows, over the still stream, Läheisten niittyjen ohi, hiljaisen puron yli, ellauri241.html on line 913: In the next valley-glades: Seuraavassa laaksopuskassa: ellauri241.html on line 952: Trees old and young, sprout a shady boon ellauri241.html on line 1039: But, ere it crept upon him, he had prest ellauri241.html on line 1056: Sacred to Lady Di? ellauri241.html on line 1070: With such a paradise of lips and eyes, ellauri241.html on line 1094: More self-satisfying, leading, by degrees, ellauri241.html on line 1096: Is made of love and marriage, and sits high ellauri241.html on line 1097: Upon the forehead of humanity. ellauri241.html on line 1118: Stiff-holden, far-piercing spears, keen blades, ellauri241.html on line 1121: all that gunslinging dimly fades ellauri241.html on line 1136: Too tight a fit to gladden thee. Farewell! ellauri241.html on line 1144: So he went on praying to Lady Di: ellauri241.html on line 1146: My madness impious; how beautiful thou art! ellauri241.html on line 1151: Where angry voices lead: go through the hole, ellauri241.html on line 1155: From the clear moon, the trees, and coming madness. ellauri241.html on line 1157: 'Twas far too strange, and wonderful for sadness; ellauri241.html on line 1173: Are swallow'd all, and made a seared dearth, ellauri241.html on line 1204: He had begun a plaining of his woe. ellauri241.html on line 1220: So sad, so melancholy, so bereft! ellauri241.html on line 1226: Obviously, the count of mighty poets is made up; ellauri241.html on line 1242: My lonely madness. ellauri241.html on line 1245: To pluck thee from me? Your dad? ellauri241.html on line 1266: Rear your head or these soft hours will hurry by ellauri241.html on line 1305: Love's madness he had known: ellauri241.html on line 1307: Moanings had burst from him; but now that rage ellauri241.html on line 1308: Had pass'd away; his dick hung limp. ellauri241.html on line 1309: Justa a huge wet stain adorned his widow'd bed. ellauri241.html on line 1311: What a melancholy thought: O he had swoon'd ellauri241.html on line 1324: And all the revels he had lorded there: ellauri241.html on line 1328: With Lady Di to get another lay?" ellauri241.html on line 1331: "Doff all sad fears, thou white deliciousness, ellauri241.html on line 1337: Dian is dead against it. ellauri241.html on line 1355: With unladen breasts, save of blown self-applause, they proudly mount ellauri241.html on line 1360: Not me. I raise my thumb to thee, Lady Di! ellauri241.html on line 1368: And now, O Captain Haddock! ellauri241.html on line 1379: His head upon a tuft of straggling weeds, ellauri241.html on line 1392: Rudders that for a hundred years had lost ellauri241.html on line 1395: No reveller had ever dipp'd a chin. ellauri241.html on line 1421: Had to keep him in amazed ken, ellauri241.html on line 1427: Furrow'd deep wrinkles in his forehead large, ellauri241.html on line 1429: Till round his wither'd lips had gone a smile. ellauri241.html on line 1432: With convuls'd clenches waving it abroad, ellauri241.html on line 1435: “Thou art the man! Now shall I lay my head ellauri241.html on line 1448: To some black cloud; thence down I'll madly sweep ellauri241.html on line 1480: My head, and kiss death's foot. ellauri241.html on line 1484: —Oh could I only hide behind Lady Di's big behind ellauri241.html on line 1491: Were but a slime, a thin-pervading scum, ellauri241.html on line 1536: And as if that had not been enough, ellauri241.html on line 1537: Upon a dead thing's face my hand I laid; ellauri241.html on line 1543: Dead as she was, I clung about her ellauri241.html on line 1573: This mighty consummation made, ellauri241.html on line 1576: In Octopus's garden in the shade. ellauri241.html on line 1578: And the great Sea-King bow'd his dripping head. ellauri241.html on line 1579: What fun! A groovy time was had by all. ellauri241.html on line 1593: and the same to you my impatient readers too! ellauri241.html on line 1611: Next, on a dolphin, clad in laurel boughs, ellauri241.html on line 1623: Her ready eggs, before my snatch ellauri241.html on line 1637: Endymion declares that he will let go of the possibility of immortality so that he can love and adore the Maiden instead. The god Mercury appears and strikes the ground with his magic wand. Winged horses arrive to fly Endymion and the Indian Maiden into the sky where the shepherd-prince dreams that he is in Olympus which is the sanctuary of the gods. He is conflicted when he suddenly sees Diana who is also known as Phoebe and she looms over him. Endymion looks over at the sleeping Indian Maiden and "could not help but kiss her: then he grew / Awhile forgetful of all beauty save / Young Phoebe's, golden hair'd; and so 'gan crave Forgiveness." Once again he looks at the Maiden with adoration, but Phoebe begins to fade away, and he protests in panic. The noise awakens the sleeping Maiden next to him. In this moment Endymion chooses to abandon Diana and immortality as he professes to the Maid, "I love thee! and my days can never last. I always love the one that is readily available, she is the best." They soar through the sky and the Indian Maiden grows pale and suddenly vanishes before Endymion's eyes. Ow fuck! He cries out in surprise and grief as he finds himself alone yet again. ellauri241.html on line 1639: The Maiden reappears to the shepherd-prince as he returns to earth. Endymion is overcome with relief and joy and says that he has wasted too long searching for nothing but a dream and wants to start a life with the Maiden. She tells him that they cannot be together because he is forbidden to her. They wander through the forest and are quiet and somber until Endymion sees his sister Peona in the distance. They rush together and embrace. Peona implores Endymion to "weep not so" and "sigh no more" for the Indian Maiden can be his queen of Latmos. Endymion responds that "a hermit young, [he will] live in mossy cave" but Peona can visit him regularly. The resigned shepherd-prince leaves behind a confused Peona and Maiden and visits the altar of Diana to "bid adieu / To her for the last time." Peona and the Indian Maiden arrive. Endymion watches in stunned disbelief as the Indian Maiden transforms into his beloved Diana. It is revealed that Cynthia, Diana, and the Indian Maiden are the same woman. Actually Peona too! For all practical purposes, all women are the same: one hole up front and two more in the pants. Endymion swoons and after "three swiftest kisses" they vanish together leaving Peona who walks home in wonderment. ellauri242.html on line 2: ad> ellauri242.html on line 23: ad> ellauri242.html on line 42: Jos on osa se, että kaadumme ellauri242.html on line 52: että te kaaduitte, ellauri242.html on line 66: Miten noi kirjailijaspuget jaxoivat kaiket päivät istuxia Hansassa? Se oli kuin joku viinanhajuinen avokonttori. Ja mixi koko aika pitää olla kännissä? Jotta izekritiikki saadaan vaiennetuxi. Amokissa Jorma sanoo mielipiteenään että Saarikosken Kirje vaimolleni oli hyvä kirja. Jorma ruikkasi 1. tyttöystävänsä Veijan kerrasta paxuxi ja karkasi merille. Ei vetänyt ulos kyllin ripeästi. Vaimonsa Sinikan siellä Jorma oli turvonnut ja kova. Hannu Salama kiskoi kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Krapula-aamuina oli kaverien kunto kyllä surkea. Kirjan nimi Amok saattaa viitata Amos Anderssoniin, sillä Hoblan talo näkyi Hansan ikkunasta. ellauri242.html on line 89: Oehlenschlägerin teoksia ovat muun muassa runokokoelma Digte, romanttinen satunäytelmä Aladdin, murhenäytelmät Hakon Jarl, Baldur hin gode, Axel og Valborg (suom. Aksel ja Walpuri, 1875) ja 2-jalkaista mezämiesten vainoamaa hirveä koskeva romanssisikermä Hälge. ellauri242.html on line 92: Oehlenschläger on 1819 kirjoittanut tekstin Tanskan kansallislauluun "Der er et yndigt land". Yksi hänen kirjoittamansa runo on virtenä Tanskan kirkon virsikirjassa virsi 537 "Lær mig, o skov, at visne glad sekä Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 304 "Lär mig, du skog, att vissna glad", Niilo Rauhalan 1996 suomentamana: "Tahtoisin kerran kuihtua". Virsi sisältyi Oehlenschlägerin kirjoittamaan romanttiseen kertomukseen Eremiten vuodelta 1813. Rauhalalla on vaimonsa Leenan (o.s. Tulkki) kanssa ainakin kymmenen lasta. Eipä Niilolla ihan heti nuupahtanut! ellauri242.html on line 94: Oehlenschläger forsøgte sig i årene 1797-1799 som skuespiller, men uden held. Han fortsatte sin skolelæsning, og fik i 1800 adgangseksamen til Københavns Universitet, hvor han begyndte på jurastudiet. ellauri242.html on line 99: Jeg havde dog hidindtil troet om ham, at han havde Anlæg, skjønt raat og udannet, men nu troer jeg at han er dum og ovenikjøbet ikke rigtig forvaret i Hovedet. Ja Du gode Gud, at de danske Muser skulde see og blues for saadan en Samling rimede Fadaiser. Det er pære skidt. ellauri242.html on line 109: Efter at have gjort tjeneste som ridder i Tyskland vender Axel tilbage til hoffet i Nidaros, hvor han vil fri til sin elskede Valborg og blive væbner for kongen. Imidlertid begærer kongen selv Valborg, og desuden går kirken imod en forbindelse mellem Axel og Valborg, da de er nære beslægtede (søskende). Imidlertid har Axel et pavebrev, der tilsyneladende rydder problemerne af vejen, og der sættes gang i forberedelserne af brylluppet. Under selve vielsen sår munken Knud tvivl om pavebrevets gyldighed, og parret skilles uden stor patos, inden Valborg tvinges i kloster. Det lykkes Axel og Valborg at flygte, men Axel må gå i kamp for kongen, og i denne såres han dødeligt, hvorpå Valborgs hjerte brister, da hun sidder med Axels døde krop. ellauri242.html on line 157: ads/2019/08/skh82xwb-medium-784x523.jpg" height="250px" /> ellauri242.html on line 158: ads/2020/03/GettyImages-1205262929.jpg" height="250px" /> ellauri242.html on line 162: Arkadi Aleksejevitš Perventsev (ven. Арка́дий Алексе́евич Пе́рвенцев; 26. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1905 Stavropolin läänin Nagutin kylä, nykyinen Mineralnyje Vodyn piirin Nagutskoje – 2. marraskuuta 1981 Moskova) oli venäläinen neuvostokirjailija. ellauri242.html on line 164: Arkadi Perventsev syntyi opettajan perheeseen ja opiskeli Baumanille nimetyssä Moskovan teknillisessä korkeakoulussa. Hänen ensimmäiset kertomuksensa sekä Venäjän kansalaissodasta kertova romaani Kotšubei ilmestyivät vuonna 1937. Toisen maailmansodan aikana Perventsev työskenteli Izvestijan sotakirjeenvaihtajana. Vuonna 1950 hän liittyi NKP:hen. Vuodesta 1958 lähtien hän toimi Venäjän SFNT:n ja vuodesta 1971 Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksien jäsenenä. ellauri242.html on line 180: Lisäksi koko romaanin ajan korostetaan jatkuvasti Krimin tataarien petturuudesta kansallisuutena suhteessa neuvostoviranomaisiin ja Krimin venäläiseen väestöön. Koko romaanin ajan Stalin Joseph Vissarionovich mainitaan toistuvasti, tietysti innokkaimmilla sävyillä. Ja partisaaniosaston georgialaiset, toisin kuin tataarit, esitetään rohkeina ja lujautumattomina taistelijoita. Mitähän ukrainalaiset ovat tästä mieltä? No ei midiä, vähävenäläinen wikisivu Arkadista on tynkä. ellauri242.html on line 184: Toukokuussa 1942 tappion jälkeen "Hunting for Bustards" (sax. Trappenjagd) -operaatiossa Kerchiä puolustavat Krimin rintaman yksiköt oli pakko evakuoida Tamanin niemimaalle. Evakuoinnin käsiteltyä 51. armeijan ryhmää johti Krimin rintaman päämajan sotilaskoulutusosaston päällikkö eversti Pavlo Yagunov . 14. toukokuutahänet nimitetään tähän tehtävään ja hän alkaa samana päivänä muodostaa erillisiä pataljooneja ja iskuryhmiä reservin henkilöstöstä. Näihin yksiköihin kuuluivat reservin komentajat ja sotilashenkilöstö, 1. rintaman reservirykmentin henkilökunta, useita satoja sotakoulujen kadetteja, NKVD:n 276. kiväärirykmentin taistelijat ja komentajat, 95. rajarykmentti - ensimmäinen ja toinen pataljoona ottivat vastaan asemat pohjoiseen. Myös peitto-osastoissa oli sotilaita eri yksiköistä ja rintaman yksiköistä, joita 13.5. alkoi esiintyä louhoksissa. Iltapäivällä 14. toukokuuta peitto-osastolla oli yli 4 000 henkilöä, yksityiset yritykset olivat puhtaasti komentajien. Nuori luutnantti S.S. Shaidurov kirjoitti muistelmissaan, että reservin komentohenkilökunta oli lähes täysin aseeton. Kaupungista lähteneiden sotilaiden ja Kerchin asukkaiden kustannuksella peittoryhmä kasvoi useisiin tuhansiin, Suuriin katakombeihin piiloutui vainottuja kristittyjä yli 10 000 ja pienissä kyykki noin 3 000. Katakombivaruskuntia johtivat Jagunov ja M. G. Povazhny. ellauri242.html on line 219: Kertšin niemimaa (ukr. Керченський півострів, Kertšenski pivostriv, ven. Керченский полуостров, Kertšenski poluostrov, krimintat. Keriç yarımadası) on Krimin niemimaan itäisin osa. Niemimaan itäpuolelle jää kapea Kertšinsalmi. Etelästä niemimaata rajaa Mustameri, ja pohjoisesta Asovanmeri. Niemimaan pinta-ala on 3 000 neliökilometriä, eikä siellä ole jokia. Niemimaan tyveltä luoteeseen työntyy 110 km pitkä Arabatinkynnäs, joka erottaa Asovanmeren soisesta Sivašmerestä. ellauri242.html on line 221: Krimin silta (Крымский мост, Krymski most) eli Kertšinsalmen silta (Керченский мост, Kertšenski most) on Kertšinsalmen ylittävä silta, joka yhdistää Krimin niemimaan Venäjään. Se on Euroopan pisin silta, ja se koostuu rinnakkaisista rata- ja maantiesilloista. Silta rakennettiin sen jälkeen, kun Venäjä oli vuonna 2014 miehittänyt Ukrainalle kuuluvan Krimin. Silta valmistui vuonna 2018. Sillan itäpää on Tamanin niemimaalla ja länsipää Krimillä Kertšin niemimaalla Kertšin kaupungin luona. Sillan avajaisissa toukokuussa 2018 Venäjän presidentti Vladimir Putin ajoi sillan yli kuorma-autolla. Euroopan unioni, Ukraina ja Yhdysvallat tuomitsivat sillan avaamisen. ellauri242.html on line 242: Madame Kollontai ja Tyyne Leivo-Larsson ellauri242.html on line 247: Aleksandran äiti oli suomalaisen puutavarakauppiaan tytär Aleksandra Aleksandrovna, omaa sukua Masalin ja isä venäläinen keisarillisen armeijan kenraali Mihail Aleksejevitš Domontovitš. Kesät perhe vietti Aleksandran äidinisän Aleksander Masalinin maatilalla Kuusaan hovissa Muolaassa. Aleksandra Kollontai (Šura) valmistui opettajaksi ja oli 1800-luvun lopulla lyhyen aikaa naimisissa pikkuserkkunsa, insinööriupseeri Vladimir Kollontain kanssa. He saivat vuonna 1893 pojan, Mihailin. ellauri242.html on line 249: Päästyään eroon pikkuserkusta Aleksandra Kollontai ryhtyi kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi ja vallankumoukselliseksi. Hän oli kommunistinen feministi ja näki, että vain kommunismi voisi vapauttaa naiset. Vuonna 1898 hän matkusti Zürichiin Sveitsiin opiskelemaan. Palattuaan 1903 hän kirjoitti tutkimuksen Suomen työläisten elämästä. Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen hajottua menševikeiksi Juli Martovin johdolla ja bolševikeiksi Vladimir Leninin johdolla 1903, Kollontai ei myötäillyt kumpaakaan osapuolta. Bolševikkeihin hän suhtautui epäluuloisesti ja liittyi viimein menševikkeihin. ellauri242.html on line 265: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b7/Kollontaj.jpg/250px-Kollontaj.jpg" /> ellauri243.html on line 2: ad> ellauri243.html on line 23: ad> ellauri243.html on line 84: Kunnottomat paskiaiset (engl. Inglourious Basterds, tahallinen väärinkirjoitus nimelle Ignominious Bastards) on vuonna 2009 ensi-iltansa saanut Quentin Tarantinon käsikirjoittama ja ohjaama mustan huumorin sävyttämä sotaelokuva. Sen pääosissa esiintyvät Brad Pitt (goy), Christoph Waltz (goy), Michael Fassbender (goy), Eli Roth (Jew), Diane Kruger (goy), Daniel Brühl (goy), Til Schweiger (goy) ja Mélanie Laurent (Jew). Elokuva kertoo vaihtoehtoiseen historiaan perustuvan tarinan kahdesta salajuonesta, joilla oli tarkoitus salamurhata natsi-Saksan poliittiset johtajat. Toisen suunnittelee nuori ranskanjuutalainen elokuvateatterin omistaja (Laurent), ja toisen luutnantti Aldo Rainen (Pitt, vilket träffande namn) johtama amerikanjuutalaisista sotilaista koostuva ryhmä. Sakemannit oli natohenkisinä mukana tätä leffaa tekemässä into piukeena, samalla periaatteella mätkimässä "nazeja" kuin nato paraikaa mätkii "putinisteja". Huvittavinta koko jutussa on että ukrainalaiset ovat ryssille samaan aikaan lyhyesti nazeja. ellauri243.html on line 90: Vuonna 2016 kunnottomat kriitikkopaskiaiset äänestivät Kunnottomat paskiaiset BBC:n kyselyssä tämän vuosisadan sadan parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijapaskiaista eri puolilta maailmaa. ellauri243.html on line 102: Elokuvan aikana Häyhä meni projektorihuoneeseen tapaamaan Shosannaa. Kun Shosanna torjuu hänen iskuyrityksensä, hän muuttuu aggressiiviseksi. Shosanna teeskentelee myöntyvänsä ja ottaa sitten esiin pistoolin käsilaukustaan ja ampuu häntä. Kuolettavasti rakastunut Häyhä ottaa esiin oman "pistoolinsa" ja "ampuu" sillä Shosannaa. Elokuvan kohokohdassa siihen leikattu pätkä Shosannasta Häyhän alla kertoo yleisön kuolevan kohta juutalaisten käsissä. (Vizi mixi pahisten pitää aina pitää taukoa kertoaxeen uhreilleen että ne kohta tapetaan? Tappaisivat heti niin ei tulisi ikäviä takaiskuja.) Elokuvasalin ovet lukinnut Marcel sytyttää kasan palavaa nitraattifilmiä tuleen valkokankaan takana. Ulmer ja Donowitz murtautuvat Hitlerin ja Goebbelsin aitioon ja tappavat heidät. (Joo tää raina on vaihtoehtoista totuutta, oikeasti siinä kävi toisinpäin! Hitler ja Goebbels ampuivat mongertavat maahantunkeutujat lakoon saxalaisvalmisteisilla tarkkuuspistooleilla.) He ampuvat yleisön joukkoon konepistooleillaan, kunnes heidän pomminsa räjähtävät. Landa ja hänen radistinsa ajavat Rainen ja Utivichin kuin lampaat liittoutuneiden alueelle ja antautuvat heille ojassa. Aktin jälkeen Raine ampuu reilun pelin hengessä radistin ja kaivertaa hakaristin Landan otsaan. Lopuksi Quentin ilmestyy ruutuun ja toteaa: »Tämä on luultavasti mestariteokseni.» Juonipaljastukset päättyvät tähän. No mitä muuta siinä sitten tapahtuu? Eikös tässä ollut yhden illan märkien kaatioiden tarpeixi? ellauri243.html on line 105: ads/sites/3/2021/12/kyle_AVS.png?resize=1536,864" width="40%" /> ellauri243.html on line 111: Kylen omaelämäkerta, "Amerikkalainen sala-ampuja: Amerikan tappavimman sala-ampujan elämäntarina", julkaistiin tammikuussa 2012. Kaksi vuotta myöhemmin "American Sniper", elokuvasovitus hänen kirjaansa, jonka ohjasi Clint Eastwood ja jossa näytteli Bradley Cooper, teki kansallisen sensaation. Kyle esiintyi Conan O'Brienin keskusteluohjelmassa ja NBC:n tosi-tv-ohjelmassa "Tähdet ansaizevat raitoja". 10 vuoden palveluksen jälkeen Kyle jätti armeijan pelastaakseen avioliittonsa. Hänet erotettiin kunniallisesti vuonna 2009 ja hän sai yhden Hopeatähden ja neljä Pronssitähtimitalia V-mäisellä laitteilla urheudesta. Hänen kokonaistuloxensa oli 150 varmaa raatoa 10v aikana. Häyhä ja Stollen nauraisivat sille kämmeniinsä. ellauri243.html on line 115: Toinen veteraani tappoi Kylen 2. helmikuuta 2013, kun hän koitti saada ampumaradalla kolmannen asteen yhteyttä muihin veteraaneihin. Kunnioitamme hänen palvelustaan. ellauri243.html on line 127: Battle Mountain, Nevada could have been battle-torn Iraq ot Afganistan, but it wasn't, it was just America recently robbed from the Indians. ellauri243.html on line 129: Nevada by the numbers ellauri243.html on line 135: Nevada is home to a number of federal reservations and colonies. The major tribes are the Washouts, Northern Paiute, Southern Paiute, and Western Shoeshines. Many have been hit disproportionately hard by the coronavirus and may have pre-existing health conditions or live in remote areas with limited access to medical care. In the Reno-Sparks Indian Colony, a clever color-coded card system was set up for people to signal from their windows for help with a health issue, food shortage, or other problem. ellauri243.html on line 141: No joo, sevverran punanahoista. Takaisin valkonaamoihin. Tallish Bradleyn iskällä Patrick kenzulla on tietokone päässä, sillä se on Air Forcen koekaniini. Näyttää hölmöltä mutta toimii kuin junan vessa paizi milloin pitää käydä vessassa, silloin lyö päänsä helposti ovenpieleen. Kenzun alkkis tyttöystävä ejektoitui pommikoneesta putinistien ammuttua sen alas Arabianmeren yllä. Nyt on kenzun vuoro ejektoitua wackoon alkkixeen. Hei onxtää jo 3. maailmansota jo vai vasta 2. sisällissota jenkeissä? ellauri243.html on line 143: Kun häly käy Brad sonnustautuu battle-leninkiin ja huomioliiveihin. Jalassa on mustat nahka combat boots. Batman ja Robin säntäävät batmobiiliin jona toimii Jeep Patriot. One of the most amazing battle machines ever built. ellauri243.html on line 147: until the American Holocaust, when the United States was attacked by waves of Russian bombers launching hypersonic nuclear-tipped missiles. Almost the entire fleet of American long-range bombers and more than half of America's intercontinental-ballistic-missile arsenal was wiped out in a matter of hours. But Battle Mountain's little fleet of high-tech bombers, led by Patrick McLanahan, survived and formed the spearhead of the American counterattack that destroyed most of Russia's ground-launched intercontinental nuclear missiles and restored a tenuous sort of parity in nuclear forces between the two nations. On the plus side, there are now less than half so many hungry mouths left to feed on the entire ball of fire. Except this, everything goes on as before, business as usual. ellauri243.html on line 154: Newly elected president Kenneth Phoenix, Arizona, politically exhausted from a bruising and divisive election that saw yet another president being chosen in effect by the U.S. Supreme Court, ordered a series of massive tax cuts as well as cuts in all government services. Such government cuts had not been seen since the Thomas Thorn administration: entire cabinet-level departments, such as education, commerce, transportation, energy, and veterans affairs, were consolidated with other departments or closed outright; all entitlement-program outlays were cut in half or defunded completely; American military units and even entire bases around the world disappeared virtually overnight. Despite howls of protest from both the political left and right, Congress had no choice but to agree to the severe right-centrist austerity measures. ellauri243.html on line 156: addf6d4eb1a1fcd0fffd4d36ee.jpg" width="20%" /> ellauri243.html on line 159: Thomas Torquemada Thorn (born Thomas A. Lockyear, II; 2 August 1964) is an American musician. Born in Madison, Wisconsin, he is best known as co-founder of, and lead vocalist for, the industrial metal band The Electric Hellfire Club. Joint Air Base Battle Mountain was not spared. Every aircraft at the once-bustling base was in "hangar queen" status - available only as spare parts for cars. Most planes placed in "flyable storage" were not even mothballed, but just hoisted up on clothes hangers. ellauri243.html on line 161: Two clicheed beefy thick-necked high school boys, followed by the statutory obese wimp, love to serve as volunteer firemen. Maybe we get to see the victims! Beats licking Marina's ice cream cone. The guy with the smaller head could not even read. ellauri243.html on line 163: ads/2018/09/millennial-slang-e1536590844960.jpg?resize=768,512" /> ellauri243.html on line 171: 1. Anaconda 2. Baloney pony 3. Birdie 4. Bobby 5. Boonga 6. Cack 7. Choad 8. Choda 9. Chode 10. Chopper 11. Cock 12. Crank 13. Custard launcher 14. Dick 15. Dicklet 16. Diddly 17. Dingaling 18. Ding-a-ling 19. Ding-dong 20. Dinger 21. Dingle 22. Dingus 23. Dingy 24. Dink 25. Dinkle 26. Dipstick 27. Dirk 28. Disco stick 29. Dog bone 30. Dong 31. Donger 32. Donkey Kong 33. Doodle 34. Dork 35. Down 36. Fire hose 37. Fuckpole 38. Gherkin 39. Hairy canary 40. Hammer 41. Hot rod 42. Hooter 43. Jade stalk 44. Jamoke 45. Jigger 46. Jimmy 47. Jock 48. Johnson 49. John Thomas 50. Joystick 51. Kielbasa 52. Knob 53. Lad 54. Langer 55. Lingam 56. Love muscle 57. Love stick 58. Love truncheon 59. Machine 60. Master John Goodfellow 61. Male member 62. Manhood 63. Maypole 64. Meat 65. Meat puppet 66. Meat rod 67. Meatstick 68. Meat stick 69. Member 70. Membrum virile 71. Nature’s scythe 72. Old chap 73. One-eyed trouser snake 74. Organ 75. Package 76. Pecker 77. Peen 78. Pee-pee 79. Pee-wee 80. Pego 81. Penis 82. Peter 83. Phallus 84. Pickle 85. Piece 86. Pike 87. Pingas 88. Pink cigar 89. Pintle 90. Pipe 91. Pisser 92. Pizzle 93. Plonker 94. Pork sword 95. Prick 96. Pud 97. Putz 98. P-word 99. Python 100. Ramrod 101. Rape tool 102. Rod 103. Root 104. Rutter 105. Salami 106. Sausage 107. Schlong 108. Schmuck 109. Sex tool 110. Shaft 111. Shlong 112. Shmekl 113. Skin flute 114. Snake 115. Snausage 116. Spitstick 117. Stretcher 118. Swipe 119. Tadger 120. Tagger 121. Tail 122. Tallywacker 123. Tarse 124. Thing 125. Thingy 126. Third leg 127. Todger 128. Tool 129. Trouser monkey 130. Trouser snake 131. Truncheon 132. Tube steak 133. Unit 134. Virile member 135. Wang 136. Weapon 137. Wee-wee 138. Weenie 139. Weeny 140. Whang 141. Wick 142. Widgie 143. Widdler 144. Wiener 145. Willie 146. Willy 147. Wingwang 148. Winkle 149. Winky 150. Yard 151. Ying-yang 152. January Nelson. ellauri243.html on line 177: 1. Addressing the court 2. BJ 3. Bagpiping 4. Basket lunch 5. Beej 6. Blowie 7. Blowing the love whistle 8. Bobbing for apples 9. Bone-lipping 10. Buccal onanism 11. Brentwood hello 12. Charming the snake 13. Climbing the corporate ladder 14. Cock-gobbling 15. Copping a doodle 16. Courting the gay vote 17. Drinking a slurpee 18. Dropping on it 19. Earning your keep 20. Essin’ the dee 21. Face-frosting 22. Fellatio 23. Fluting 24. French abortion 25. Gator mouth 26. Getting a facial 27. Getting a lewinsky 28. Getting a throat culture 29. Getting to the cream filling 30. Giving cone 31. Giving face 32. Giving head 33. Gobbling pork 34. Going down 35. Gumming the root 36. Punching 37. Giving Big Jim and the twins a bath 38. Giving brain 39. Giving head 40. Gum-rooting 41. Gumming the green bean 42. Head job 43. Honkin’ bobo 44. Huffing bone 45. Hummer 46. Interrogating the prisoner 47. Kneeling at the altar 48. Knob job 49. Larking 50. Laying some lip 51. Licking the lollipop 52. Making mouth music 53. Making the blind see 54. Meeting with Mr. One-Eye 55. Mouth-fucking 56. Mouth-holstering the nightstick 57. Mouth-milking 58. Mouth-to-junk resuscitation 59. Opening wide for Dr. Chunky 60. Oral sodomy 61. Peeling the banana 62. Penilingus 63. Piston job 64. Playing pan’s pipes 65. Playing the pink oboe 66. Playing the skin flute 67. Pole-smoking 68. Polishing the trailer hitch 69. Pricknicking 70. Protein milkshake 71. Receiving holy communion 72. Respecting your superiors 73. Sampling the sausage 74. Scooby-snacking 75. Secretarial duties 76. Singing to the choir 77. Skull-buggery 78. Skull-fucking 79. Slobbin’ the knob 80. Smiling at Mr. Winky 81. Smoking the pink pipe 82. Smoking pole 83. Southern France 84. Speaking into the bonophone 85. Speaking low genitals 86. Spit-shining a baseball bat 87. Spraying the tonsils 88. Sucking off 89. Sucky-ducky 90. Suck-starting the Harley 91. Swallowing the baloney pony 92. Sword-wwallowing 93. Taking one’s temp with a meat thermometer 94. Talking into the mic 95. Telling it to the judge 96. Waxing the carrot 97. Worshiping at the altar 98. Wringing it dry 99. Yaffling the yogurt cannon 100. Zipper dinner ellauri243.html on line 180: January Nelson is a writer, editor, and dreamer. She writes about astrology, games, love, relationships, and entertainment. January graduated with an English and Literature degree from Columbia University. ellauri243.html on line 184: 1. Panty hamster 2. Mossy cleft 3. Pink taco 4. Snatch 5. Twat 6. Hoo hoo 7. Foo foo 8. Pussy 9. Poon 10. Poony 11. Poontang 12. Lady garden 13. Box 14. Vajayjay 15. Vag 16. Cunt 17. C u next Tuesday 18. Bearded clam 19. Furry taco 20. Tuna taco 21. Fur burger 22. Cream pie 23. Beef curtains 24. Meat curtains 25. Meat sleeve 26. Cooch 27. Coochie 28. Cooter 29. Cooze 30. Coozie 31. Hot box 32. Squeeze box 33. Vertical smile 34. Cha cha 35. Love tunnel 36. Cherry 37. Hair pie 38. Honey pot 39. Beaver 40. Slit 41. Gash 42. Hole 43. Muff 44. Flange 45. Minge 46. Nether regions 47. Lady parts 48. Pink parts 49. Girly bits 50. Private parts 51. Privates 52. Bits 53. Down there 54. Peach 55. Flower 56. Tutu 57. Wee wee 58. Cookie 59. Muffin 60. Cupcake 61. Tweeny 62. Fanny 63. Front butt 64. Peaches and cream 65. January Nelson ellauri243.html on line 188: 1. Barking at the ape 2. Box lunch at the ‘Y’ 3. Breakfast in bed 4. Brushing one’s teeth 5. Carpet-munching 6. Chewing the she-Fat 7. Clam-jousting 8. Clam-lapping 9. Cleaning the fish tank 10. Connie lingus 11. Contacting the aliens 12. Conversing with moses 13. Devil’s kiss 14. Dinner beneath the bridge 15. Doing it the French way 16. Donning the Beard 17. Drinking from the furry cup 18. Eating at the ‘Y’ 19. Eating fur pie 20. Eating out 21. Eating the peach 22. Eating squirrel 23. Eating sushi from the barbershop floor 24. Eating tinned mussels 25. Egg mcmuff 26. Face-fucking 27. Facing the nation 28. Fanny-noshing 29. Fence-painting 30. French-kissing Mr. Lincoln 31. Fuzz sandwich 32. Giving face 33. Gnawing on roast beef 34. Going downstairs for breakfast 35. Going south 36. Gomorrahry 37. Gorilla in the washing machine 38. Growling at the badger 39. Gumming the monster 40. Husband’s supper 41. Kissing between the hips 42. Kissing the wookie 43. Lady braille 44. Lady Semaphore 45. Larking 46. Lapping the gap 47. Lapping the lint trap 48. Lick-a-chick 49. Lickety-slit 50. Licking anchovy 51. Lip service 52. Lip-synching to the fish-fueled jukebox 53. Low-calorie snacking 54. Making mouth music 55. Medicating the hairy paper cut 56. Mopping the vulva 57. Mustache-riding 58. Muff-diving 59. Mumbling in the moss 60. Munching the bearded clam 61. One-man band 62. Oyster-gargling 63. Parting the fuzz 64. Pastrami sandwich 65. Pearl-diving 66. Placating the beaver 67. Playing in the sandbox 68. Playing the hair harmonica 69. Prawn breath 70. Pruning the orchid 71. Pug-noshing 72. Pussy-nibbling 73. Seafood dinner 74. Sipping at the fizzy cup 75. Sitting on a face 76. Slurping at the furry coconut 77. Smoking the fur 78. Sneezing in the basket 79. Spa time For Lady Boner 80. Speaking in tongues 81. Spraying the crops 82. Tackling the Brazilian 83. Talking to the canoe driver 84. Talking to lassie 85. Telephoning the stomach 86. Testing the echo in the love cave 87. Testing the waters 88. Tipping the velvet 89. Tongue-fucking 90. Tonguing the bean 91. Trimming the hedges 92. Velvet buzzsaw 93. Wearing the feed bag 94. Wearing the Sticky Beard 95. Whispering into the wet ear 96. Whispering to Venus 97. Whistling in the dark 98. Worshiping at the altar 99. Yaffling 100. Yodeling in the canyon 101. January Nelson ellauri243.html on line 190: January Nelson is a writer, editor, and dreamer. She writes about astrology, games, love, relationships, and entertainment. January graduated with an English and Literature degree from Columbia University. ellauri243.html on line 196: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d1/THE_HOPE_OF_ALL_THE_WORLD_-_NARA_-_515613.jpg/1599px-THE_HOPE_OF_ALL_THE_WORLD_-_NARA_-_515613.jpg?20111010030348" width="100%" /> ellauri243.html on line 198: The Gadsden flag was featured prominently in a report related to the January 6, 2021 storming of the United States Capitol. Thirty-four-year-old Rosanne Boyland carried one when she bravely collapsed from an amphetamine overdose and died in the Capitol. ellauri243.html on line 200: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/DC_Capitol_Storming_IMG_7942.jpg/1600px-DC_Capitol_Storming_IMG_7942.jpg?20210109030603" width="100%" /> ellauri243.html on line 202: It is often used in the United States as a symbol for right-libertarianism, classical liberalism, and small government; for distrust or defiance against authorities and government; and occasionally co-opted for right-wing populism or far-right ideology. In the mid-1970s, the New Left People's Bicentennial Commission used the Gadsden Flag symbolism on buttons and literature. ellauri243.html on line 204: ads/2012/05/science.jpg?resize=150" /> ellauri243.html on line 208: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/40/Christopher_Gadsden.jpg" /> ellauri243.html on line 211: In addition to its prior history as an American symbol, the rattlesnake was seen at the time in Gadsden's birthplace of Charleston, South Carolina as a "noble and useful" animal that gave warning before it attacked. ellauri243.html on line 213: Parodies and pastiches of the Gadsden flag exist; one common design replaces the "Don't tread on me" motto with "No Step on Snek", sometimes paired with a crudely drawn snek. ellauri243.html on line 215: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/No_Step_On_Snek_%28Gadsden_Flag%29.svg/440px-No_Step_On_Snek_%28Gadsden_Flag%29.svg.png" /> ellauri243.html on line 217: American heavy metal band Metallica recorded a song called "Don't Tread on Me" on their self-titled fifth studio album, released in 1991. The album cover features a dark-gray picture of a coiled rattlesnake like the one found on the Gadsden Flag. ellauri243.html on line 219: In the 1995 The Simpsons episode "Bart vs. Australia", Bart reveals in an act of "patriotism" the phrase "Don't Tread On Me" written across his buttocks when he is supposed to be kicked by the Australian Prime Minister as a punishment. ellauri243.html on line 225: Angloilla menee onnexi nyt tosi huonosti. USAsta ja briteistä on tullut täys banaanitasavaltoja kiitos laissez faire bisnexen. Tää näkyy selvästi ja voimakkaasti sieltä tulevissa skoudesarjoissa, ne on täynnä täysin dysfunktionaalisia ketkuja molemmilla puolilla ns. lakia, retkuja jotka konnailevat likaisilla kaduilla mutaisten maahantunkeutujain ja huumeenvalkeiden tatuoitujen vankilasta tuttujen ynnä muiden osattomain seassa, ottaen lahjuxia ja käyden oman käden oikeutta. Miten tää jaxaa kiinnostaa kumikauloja? Haluaisko ne ize olla samanlaisia? Kaikilla on yxityiselämä ihan solmussa ja töissä ollaan ilman vuoroa kuin lähihoitajat, syödään puolet pahasta kebaabista kaarassa ja sit taas baanalle muximaan ja pidättämään kohtalotavaarisheja. Ei jaxa, ei vittu jaxa kazoa. ellauri243.html on line 242: kuvauksissa. Читать ещё! She has had a number of relationships with other ellauri243.html on line 250: Marie Limp in 2004, and the couple has three children together. Brad Pitt ellauri243.html on line 312: 17 celebrity break-ups that we're still devastated by. When Brad Pitt and ellauri243.html on line 314: how much we missed them as a couple. Brad Pitt and Jennifer Aniston attend ellauri243.html on line 331: That Bit The Dust In 2022 (So Far).... So, without further ado, let's take ellauri243.html on line 335: Tish Cyrus. by Lauren Garafano.... So, without further ado, let's take a ellauri243.html on line 347: loputtomien kiusausten ja sadutreffien yhdistelmä on kaava katastrofiin, ja ellauri243.html on line 348: tämä kaoottinen elämäntapa voi saada julkkikset tarttumaan siihen, mikä ellauri243.html on line 349: tällä hetkellä tuntuu maadolta.... Hopper sanoi haastattelussa NYT:lle, ellauri243.html on line 363: myös lapsia. Venäjän presidentti Vladimir Putinin residenssi Valdaissa.... ellauri243.html on line 371: Нет? WSJ: Vladimir Putinin rakastajatar Alina Kabajeva vedettiin pois ellauri243.html on line 398: Vladimir Putinin kanssa venäläissivuston mukaan pitkässä suhteessa ollut ellauri243.html on line 400: Vladimir Putinin väitetty rakastajatar Svetlana Krivonogih oli 28-vuotias, ellauri243.html on line 402: ещёVladimir Putinin kanssa venäläissivuston mukaan pitkässä suhteessa ollut ellauri243.html on line 404: Vladimir Putinin väitetty rakastajatar Svetlana Krivonogih oli 28-vuotias, ellauri243.html on line 411: Vladimir Putinin kanssa venäläissivuston mukaan pitkässä suhteessa ollut ellauri243.html on line 413: Monday, October 4, 2021 - 10:51pm. Finland - Vladimir Putinin kanssa ellauri243.html on line 421: erilaiset! - SuomiUrheilu suomiurheilu.com › 2022-rakastajatar Vladimir ellauri243.html on line 426: Читать ещё! Vladimir Putinin rakastajana pidetyn naisen ulkonäkö nousi ellauri243.html on line 432: Vladimir Putinin rakastajattarelta kova väite venäläisurheilusta msn.com › ellauri243.html on line 433: putinin-rakastajattarelta Vladimir Putinin rakastajattareksi väitetty ja ellauri243.html on line 436: Читать ещё! Vladimir Putinin rakastajattareksi väitetty ja voimistelun ellauri243.html on line 464: mediayhtiö NMG, jonka johtajiin kuuluu muun muassa Vladimir Putinin ellauri243.html on line 469: Vladimir Putinin rakastajatar Alina Kabajeva. Googlen tulosten kärkeen ellauri243.html on line 488: In April 2004, Brown pleaded guilty to charges of tax fraud. He was charged with creating companies in the West Indies for the purposes of receiving tax deductions from fictitious expenses. The fictitious expenses amounted to more than $440,000, which Brown claimed on his 1998 income tax filing. He used the tax deductions to remodel his retirement home in Incline Village, Nevada. ellauri243.html on line 492: Many of his works — including Flight of the Old Dog, The Tin Man, and Air Battle Force — focus on the adventures of a United States Air Force officer protagonist named Patrick McLanahan. ellauri243.html on line 493: Patrick´s wife is dead and his new lay Gia is MIA, but he has a beefy son. Brown is married. His wife Diane is a retired Sacramento police lieutenant and likes her husband who is also a pilot. They have a wimpy son, Hunter, near Lake Tahoe, Nevada. ellauri243.html on line 497: He enjoys flying his plane, a Grumman Gulfstream II. Like Patrick and his son Hunter, he is a mission pilot in the Civil Air Patrol. On the ground, he enjoys tennis, motorcycling, skiing, scuba diving, and ice hockey. He does enjoy other things like scuba diving and tennis, but cherishes spending time with his wife, Diane and his son Hunter, in their Lake Tahoe house. They all live together in Nevada. ellauri243.html on line 499: His first novel was Flight of the Old Dog and it launched his career. The plot of the book surrounds the mission of Gen. Bradley Elliot. He is testing a unique old bomber and the mission occurs to him to destroy a soviet weapon on site in Soviet Union before it is deployed. The aircraft is called Old Dog and it has to get the team to safety. ellauri243.html on line 501: The book was met with widely positive reviews and it was on the bestsellers list. It is important to note that the original hardcover release of the book did not make the best sellers list. It was only when the publisher sent Brown on a tour of military bases to peddle the paperback release, that it made the list. The highest position was number 4 and it ended up selling over a million copies in the first two weeks. ellauri243.html on line 506: Brown’s books have never made it into movies. The closest they have come is with some of the characters appearing in computer games. When asked the question on his website, he said it would be cool if his books could be made into movies, however he doesn’t have an agent in Hollywood so the chances are low. ellauri243.html on line 512: America calls upon retired Patrick McLanahan to save the day with the good old bomber planes. It is a classic case of America vs. China, with the hope that World War 3 can be prevented. This has not been very successful so far. Some critics are going so far as to call him one of the saddest military adventure writers in America. ellauri243.html on line 514: Dale Brown has been a ventriloquist, speaker, and comedian for more than three decades. He is now semi-retired and is only available for select dates. ellauri243.html on line 516: Robert Dale Brown is a boxer, who represented Canada at the 1992 Summer Olympics in Barcelona, Spain. There he was stopped in the second round of the light heavyweight division by Germany’s Torsten May. Beginning in 2001, he collaborated with fellow author Jim DeFelice on the Dreamland series of books. Oops, nyt tuli sanottua se mitä ei olisi saanut sanoa. (Lea majalla tyytyväisen näköisenä.) ellauri243.html on line 521: I purchased my first book of your quite by mistake thinking it was Dan Brown. After having read it I was hooked and have purchased all of them and now both of my sons are reading them. Looking forward to many more, please. ellauri243.html on line 525: I am one of your many fans that have thoroughly enjoyed your many books, of which I have been fortunate to collect and read. From what I have read about you, your dedication to your family and to the world of generals is something you must be very proud. ellauri243.html on line 531: When an almost-forgotten enemy prepares a shock attack on America, only one man can see it coming. Stuck in a desk job in Air Force Intelligence, the high-adrenalin ellauri243.html on line 532: maverick pilot Patrick McLanahan uncovers disturbing evidence that the Russians are secretly arming their bomber fleet with nuclear warheads. Worse still, he realizes that despite the lessons of 9/11 the USA is still vulnerable to air attack by a determined enemy. But his warnings come too late. A flight of Russian bombers penetrate American airspace and launch devastating nuclear attacks on key airbases. As panic grips the country, McLanahan takes matters into his own hands and slips into Russia without leave with the elite Air Battle Force rapid-response team -- to strike back at the heart of the Russian bomber fleet. Fantastic fiction! ellauri243.html on line 536: Vasta s. 139 tulee vastaan eka very attractive female agent, muuten tää on ollut all male paneelia. Näitä pitäis saada lisää Dale, muuten ei tipu leffadiiliä. Hupaisaa miten toi Brandeisin privacy on johtanut jenkeissä totaaliseen Wild West meininkiin, missä miljuuna eri agentuuria sojottaa yhtä aikaa toisiansa pyssyllä. Ei mitään keinoa selvitä kasan päällimmäisenä ellet ole aivan vitun connected kuten Roope Andorsen, speed dialit erixeen kaikkiin silverbäkkeihin. I bet Roope on näytelmän konna. ellauri243.html on line 538: FBI bird on pitempi kuin Pat ja sen avonainen pusero korostaa nätisti sen tissejä. Se puristaa Pättiä (kädestä) hirmu kovasti. Her job was to bat her eyes and shake her ass at suspects, but sadly, old Pat had lost his sense of touch. But beefy Brad is casting glances at her cleavage. Brad's eyes follow Cassandra's fan as she waddles back across the hangar. He has his seed bags hitched up and his pink torpedo all armed up for rapid deployment. Musta leski Cassandra valmistautuu nielemään sen hook, line and sinker. "Dreamer" January Nelsonia lainataxemme (yllä): get ready for suck-starting the Harley, swallowing the baloney pony, taking her temp with a meat thermometer. ellauri243.html on line 542: Tämmönen Bob Stearns kuoli hiljattain. Robert "Bob" H. Stearns, Columbia, SC * December 9, 1936 + January 5, 2023. Tämä Bob kyllä piti lentokoneista. He had a lifelong love affair with airplanes and flying, owned a half dozen aircraft and enjoyed meeting up with his flying buddies, meticulously restoring vintage aircraft and going to fly-ins. His health eventually clipped his wings, and after that he turned his attention to volunteering at Riverbanks Zoo and nurturing a latent talent for painting, which was discovered after Bob and Marge moved to Stilled Hopes. ellauri243.html on line 550: Bob Stearns, CEO of Powerful Potential. BOB STEARNS is one of only 95 people in history to lead an organization to win the prestigious Malcolm Baldrige Award. He was the Leader and Architect of Pittsburgh based Medrad’s 2003 journey to win the prestigious award. Medrad won the Baldrige award again in 2010. The Baldrige Award is presented annually by the President of the United States to organizations that excel in seven categories, including results. As Chief Human Resources Officer of CoManage, Bob led that company to be named the Best Place to Work in Pa.” He has also received the American Society for Training and Development Award for Excellence. Bob has served as a Director on the Boards of National Church Solutions, The Orchards at Foxcrest, the Pa. Society of Association Executives, the Pa. Association of Non Profit Organizations and a Woman owned business through Powerlink and Seton Hill University. Bob has owned and been the CEO of PowerfulPotential since 1985. ellauri243.html on line 554: Bob´s book is about Perpetual Potential. Inside these pages, you will discover three invaluable lessons that will propel you closer to your true potential. The lessons will serve you well on either of two different, but parallel roads you may travel: The roads towards triumph or tragedy, as well as the roads in between. In 2003 the author, Bob Stearns was on top of the world. He led his company to win the most prestigious business award in the country, the Malcolm Baldrige award. Just five short years later, tragedy struck. Bob´s oldest son Eric was killed while on a study trip abroad in Athens, Greece. Eric was 21 years old at the time and was a junior at Penn State University. Although Eric lost his precious life in Greece, he found something sprawled under the pillars of the Acropolis that many people search for their entire lifetimes. He found inner peace in the knowledge that he could truly be anything he wanted to be, he could do anything he wanted to with his life. In his book "Perhaps a Man Can Change the Stars - Eric's Pursuit of Perpetual Potential", Bob shares with you three life lessons that allowed Eric to understand his true potential. Those same lessons helped Bob and his family deal with Eric´s death. The same lessons had enabled Bob to lead his company to triumph five years earlier. A key take away from the book is that no matter what stage of life you find yourself, you have the potential to explore. You have the potential to utilize and grow the talents and aspirations that you currently have. You have the potential to rekindle old talents that lie dormant, and to allow new talents to blossom. This is true regardless of age, circumstances, and what other people may be telling us. So read, explore and think deeply about how you can apply the three lessons that Bob learned from Eric. Decide for yourself how you can best use them. Indeed, our Potential is Perpetual! ellauri243.html on line 557: This Film details Eric Michael Stearns´ trip to Greece during his semester abroad n 2008. Eric learned three life lessons in Greece which lead.to achieving an Abundance of Potential. These lessons include: ellauri243.html on line 585: "Congelanse!" the "us" (not "them") border patrol agent shouted in Spanish through his van´s public-address loudspeakers. ellauri243.html on line 593: "Voi juma, yksikkö kahdeksantoista, sieppasi ryhmän kaksikymmentä", upseeri sanoi radiossa. "Lisäkuljetusta pyydetään." ellauri243.html on line 594: "Näyttää siltä, että saatamme vihdoin taas saada kunnollisia matuja", toinen upseeri sanoi. "Ne ovat juuri sellaisia, mitä meille kerrottiin." "Joo, ja muistakaa, nää on notmiitä, eli Other Than Mexicans. Jopa Kiinasta ja Aahrikasta. Paizi tää 1 kaveri on ilmiselvä ankeuttaja." ellauri243.html on line 596: "Voi juma, yksikkö kahdeksantoista, sieppasi ryhmän kaksikymmentä", upseeri sanoi radiossa. "Lisäkuljetusta pyydetään." "Näyttää siltä, että saatamme vihdoin taas saada kunnollisia matuja", toinen upseeri sanoi. "Ne ovat juuri sellaisia, mitä meille kerrottiin." "Joo, ja muistakaa, nää on notmiitä, eli Other Than Mexicans. Jopa Kiinasta ja Aahrikasta. Paizi tää 1 kaveri on ilmiselvä ankeuttaja." 20 km kokoontumispaikalle (ei vittu mailiа?) sanoi ankeuttajamatu venäjäxi toisille hoidettuaan pois päiviltä hyvät, pahat sekä rumat. Hui ne onkin putinisteja! ellauri243.html on line 610: David Joseph Mahoney Jr. (May 17, 1923 – May 1, 2000) was an American business leader, philanthropist and author. He joined a passionate community of people who love what you love. ellauri243.html on line 613: In 1951 he went into business forming an advertising agency, David J. Mahoney, Inc. The company managed advertising for eight companies, including Exzema, White Rock and Good Humor. Mahoney sold his agency in 1956 and became President of Good Humor, and became President of Canada Dry in 1966. ellauri243.html on line 616: Mahoney was married to model Barbara "Barbie" Ann Moore, and the couple had two children. He later married model Hildegarde "Hillie" Merrill, the former Mrs. Arthur C. Merrill, who had two sons from her previous marriage. ellauri243.html on line 621: Brad has a girlfriend who happens to be a boy, viz. dyslexic little Ralph, who is a "visual learner", meaning dumb as a doorbell. I´m never going to have a girlfriend, promises Ralph, director of a one-man Bradley fan club. Brad approves, but reminds Ralph of the 1 to 60 rule. ellauri243.html on line 624: Because where success is concerned, a great plan is essential--but so is making smart course corrections. That´s why pilots are taught the 1 in 60 rule, which states that after 60 miles a one degree error in heading will result in straying off course by one mile. Never mind the math, it´s quite complicated. The point is, the farther you go, the more off course you end up. ellauri243.html on line 647: Pilots use the 1 in 60 rule to remind themselves to constantly monitor their progress and make quick course corrections. You also know where you want to go. But you´ll never get there if you don´t regularly monitor and revise your goal based on your progress. And if you don´t start out on the right path. Remember, the 1 in 60 rule states that starting out, one degree off means winding up one mile off 60 miles later. Or so. So don´t just correct your course along the way. Create and follow a process that is proved to work. Pick someone who has achieved something you want to achieve. Like a Brad, if you happen to be a Ralph. Deconstruct his or her process. Then follow it, and along the way make small corrections as you learn what works best for you. That way, when you travel your own version of 60 miles, you´ll arrive precisely where you hoped to be. Up a shit creek without a paddle, with Brad 60 miles ahead of you. Forgot to warn: don´t pick a moving target! ellauri243.html on line 651: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/Welcome_to_Pahrump%2C_Nevada_%289365852795%29.jpg/1280px-Welcome_to_Pahrump%2C_Nevada_%289365852795%29.jpg" width="100%"/> ellauri243.html on line 654: Pahrump on rekisteröimätön kaupunki eli kunnallishallinnoton alue Nevadan osavaltiossa, Yhdysvalloissa. Sen väkiluku oli 44 738 vuonna 2020. Alue sijaitsee Nyen piirikunnassa ja on sen suurin asutuskeskus. ellauri243.html on line 667: Pahrumpassa asui joku libertariaani joka on onnexi jo kuollut keuhkoemboliaan. Libertarian Party (LP) on poliittinen puolue Yhdysvalloissa, aika lailla Liike Nytin tapainen, joka edistää kansalaisvapauksia, interventiokyvyttömyyttä, laissez-faire -kapitalismia sekä hallituksen koon ja laajuuden rajoittamista. Puolue syntyi elokuussa 1971 tapaamisissa David F. Nolanin kotona Westminsterissä, Coloradossa, ja se perustettiin virallisesti 11. joulukuuta 1971 Colorado Springsissä, Coloradossa. Juhlien järjestäjät saivat inspiraatiota itävaltalaisen koulukunnan töistä ja ideoista, varsinkin ekonomisti Murray Rothbard. Rothbard väitti, että kaikki "yritysvaltion monopolijärjestelmän" tarjoamat palvelut voitaisiin tarjota tehokkaammin yksityisen sektorin toimesta ja kirjoitti, että valtio on "ryöstöorganisaatio, joka on systematisoitu ja kirjattu laajalle". Hänen suojelijansa Hans Herman Hopen mukaan ilman Rotberttiä ei olisi sanottavaa anarkokapitalistiliikettä. Hans-Hermann Hoppe ( / ˈh ɒ p ə / ; saksaksi: [ˈhɔpə] ; syntynyt 2. syyskuuta 1949) on saksalais-amerikkalainen itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijä , filosofi ja poliittinen teoreetikko. Hän on taloustieteen emeritusprofessori Nevadan yliopistossa Pahrumpassa (UNLV), Ludwig von Mises Instituten vanhustutkija sekä Property and Freedom Societyn perustaja ja puheenjohtaja. Hoppe on Kristina tädin ikätoveri. Hoppe on väkevästi antidemokraattinen. Sen kaveri Lew Rockwell on vahvasti Ukrainan sodan vastainen. ellauri243.html on line 670: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/48/Rothbard_%2770s.jpg" height="200" /> ellauri243.html on line 696: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b3/U.S._Marshals_knock_and_announce.jpg/500px-U.S._Marshals_knock_and_announce.jpg" /> ellauri243.html on line 701: Whoever tales most chesspieces off the board wins a Baskin Robbins certificate. This is not war its a game. Roxanne was already ignoring the senior beside her. Grabbing the wrong trackball, she won´t win the certificate! ellauri243.html on line 705: The television show " Rowan & Martin's Laugh-I n," popular in the late 1960's and early 1970's, was famous for awarding its goofy trophy, the Flying Fickle Finger of Fate. But the term fickle finger of fate is actually decades older than that. The unpredictable and capricious nature of chance or fate, an Americanism popular in college circles during the 1930s. Sometimes the alliteration is extended coarsely to 'fucked by the fickle finger of fate' an expression which became popular in the US military during World War II. ellauri243.html on line 710: Isä Patrick tässä selkeästi puhuu Bradin naamarista. Tästä nuorisokirjat aina tunnistaa: nuorison suuhun pannut meemit on 30v vanhempia kuin tapahtumahetki. Marina on puoliapassi ja puolihelleeni, silti uskollinen, osaa kokata ja varsinainen peto petissä. Joten onnea isä Ron, kyrpätombolasi pysähtyi voittosektorille. ellauri243.html on line 714: Benjamin Disraeli, 1st Earl of Beaconsfield, KG, PC, DL, JP, FRS, SOB (21 December 1804 – 19 April 1881) was a British statesman and Conservative politician who twice served as Prime Minister of the United Kingdom. He played a central role in the creation of the modern Conservative Party, defining its policies and its broad outreach. He is the only British prime minister to have been of Jewish origin. ellauri243.html on line 716: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0c/Benjamin_Disraeli_by_Cornelius_Jabez_Hughes%2C_1878.jpg/440px-Benjamin_Disraeli_by_Cornelius_Jabez_Hughes%2C_1878.jpg" /> ellauri243.html on line 722: Disraeli arranged for the British to purchase a major interest in the Suez Canal Company in Egypt. In 1878, faced with Russian victories against the Ottomans, he worked at the Congress of Berlin to obtain peace in the Balkans at terms favourable to Britain and unfavourable to Russia, its longstanding enemy. This diplomatic victory over Russia established Disraeli as one of Europe´s leading statesmen. ellauri243.html on line 724: World events thereafter moved against the Conservatives. Controversial wars in Afghanistan and South Africa undermined his public support. He angered British farmers by refusing to reinstitute the Corn Laws in response to poor harvests and cheap imported grain. With Gladstone conducting a massive speaking campaign, the Liberals defeated Disraeli´s Conservatives at the 1880 general election. In his final months, Disraeli led the Conservatives in Opposition. ellauri243.html on line 728: Benjy personified the kind of paternalistic, kindly, homely statesmanship that appealed to a significant proportion of the cinema audience ... Even workers attending Labour party meetings deferred to leaders with an elevated social background who showed they cared. Voi vittu, mitä horseshittiä. ellauri243.html on line 730: Endymion is very like Benjy´s autobiography, with his boring English politics woven into the thread of the story. The action and conversations are distributed between characters who had figured in English politics and the fashionable romances of Europe during the last forty years. ellauri243.html on line 732: Endymion is Disraeli in his youth except in the story he is a true-blood British aristocrat. Zenobia, a queen of fashion, is based on his Lady Blessington with a combination of some other great lady. She was Benjamin Disraeli´s first great patroness, who opened the avenue of his wonderful career. Zenobia later retires to the background to give place to Lady Montfort. She is a combination of Lady Blessington and Mrs. Wyndham Lewis (the latter Disraeli married) so we have in Lady Montfort at once the patroness and the wife. It would be interesting to know if the rabbis got to cut Benjy´s prepuce before the falling-out with the synagogue? Maybe that is what the fight was all about? ellauri243.html on line 736: Job Thornberry comes into the story with the Anti-Corn-Law League, representing the remarkable change in English politics from the time before Napoleonic wars when the 10% richest guys were local landowners to after the wars when the merchants and industrialists had become the nobs (am. head honchos). This change of mens of production necessitated the passage of Reform Bills that favored Millian laissez-faire by the Conservative Derby-Disraeli ministries. Job Thornberry may be Richard Cobden; for he certainly has much of Cobden´s subject in him. The energetic and capable minister Lord Roehampton is taken to be Lord Palmerston, and Count Ferrol is perhaps Bismarck. Neuchatel, the great banker, is the historical Rothschild; Cardinal Henry Edward Manning figures as the tendentious papist Nigel Penruddock. ellauri243.html on line 738: Pat ja Brad on lomalla MacLanahanien kotikylässä, jota roomalaiset eivät ole koskaan vallanneet. Kolumbaariossa viihdytään pitkä tovi koskettelemassa Wendyn markkeria. Lopulta Pat ihan pussasi Wendyn markkeria. Sama oli siinä taiwanilaisessa leffassa, sun muuta tms, jossa esi-isät oli pienissä laatikoissa seinällä. Apinoita tungexii planeetalla niin paljon jo ettei ne mahdu maahan rojolleen. ellauri243.html on line 741: Patrikin Susikoski (yhtä kiimainen kuin Brokenwoodin venäläinen patologi) lupaa hoitaa puolustuxen: it will be easy to make them the bad guys and you the self defender. Patrik kiittelee muttei anna sillekään. Patrikille riittää Brad. ellauri243.html on line 764: Epilogiin mahtuu vielä putinisti-assassiinien kylmäveristä mutta kuumaveristä ruttausta ylivoimaisissa teris asuissa. Bradista se on mukavaa, kuin peliä. Patrik tulee ulos piilosta ja kiittelee: Good Job, boys, good Job. Siinä kaikki Dalelta tällä kertaa. Mutta Patrik razastaa seuraavassa numerossa taas Nevadan tulenhehkuisen taivaan alla. Te mukana! ellauri244.html on line 2: ad> ellauri244.html on line 23: ad> ellauri244.html on line 36: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a7/Mandelbrot_Creation_Animation.gif" width="100%" /> ellauri244.html on line 48: Kaikkein traagisinta on se mikä valkeni kazoessamme tunkkaista brittisarjaa Murder in Paradise: Kaikki 3 klicheetä miljoonine variaatioineen ovat lakanneet kiinnostamasta vanhusta henkilökohtaisesti enää karvan vertaa. Sen puolesta vanhus on valmis Hietaniemeen pienessä tuhkalaatikossa. ellauri244.html on line 83: Saadaxeen ilmaa Sirola lähti mukaan perustamaan nuorten kulttuuriradikaalien Kiima-lehteä, mutta taas liian myöhässä, kiima oli jo kexitty: ellauri244.html on line 90: Harri Sirola, vielä 1 Heikki Herlinin perinnöllä siivestäjä, sykkipoika ja yhtä moukka kuin koko muukin puunaamainen Herliinien suku. Laila oli intelligentti, ei mikään vouhottaja, aidompi kuin Harrin äiti joka oli pseudonoske ja luki Dostojevskin "eepoxia". Höh ei Dostojevski kynäillyt mitään eepoxia, vaan psykologisia rompskuja. Miten tääkin kaveri voi olla näin kädetön? No nuorihan se oli. Isä oli pataoikeistolainen jolle metro oli vasemmiston juonia, ihaili Konrad Lorenzia, sitä nazia. Harri ize oli "ailahteleva", äänesti kokoomusta ja Aleniuxen Eleä vuorovuosina. Ahmi Vonnegutia, Milleriä, Hesseä, Waltaria, Nerudaa. Helposti sulavaa silavaa. Kadehdittavia heppuja, Hermanni ja Henry. Niillä tuskin oli turhanpäiväisestä naimisesta omantunnontuskia. ellauri244.html on line 118: On aina hauska kazoa kun kirurgit ja ortopedit paloittelevat suuria ruhoja, sanoi simppu ja kazoi Anjaa merkizevästi. Anjalle tuli tarve teititellä miestä. Sadekaan ei tunnu enää samalta sanoi mies ja haukkasi henkeä. Märkä koira. Tuo Hund haukkaa minua. Yritysjohtajien sylikoira Esa Jouni Olavi tuli poikasena kiimaan markiisi de Sadesta. ellauri244.html on line 131: ads/2021/11/IMG_8601-589x589.jpeg" width="30%"/> ellauri244.html on line 134: Anja vähän kaunistelee opiskelujaan. Se käy muka laudaturseminaaria ja laudaturtentissä, mutta valitettavasti ei pysty pitämään kynää kädessään koska Syysprinssi on bylsinyt sitä nron 13 kellarikopin kanaverkolla ja sen sormet on tulleet siitä kipeixi. Kaikkee ei voi saada, joskus pitää priorisoida. Ihmeellinen kusipää, sillä on koko ajan myös joku entinen "poikaystävä" jonka kanssa se jakaa asunnon ja koivuisen parisängyn mutta joka häirizee sen ja Harrin kiimaista onnea. Tää ei pääty hyvin, sen voi sanoa jo ennalta. Tää ei ole normaalia. Ei todellakaan ei. Ääni korvissaan se tyydyttää izeään peiton alla, ikä 26 (ei 24 kuten se izepäisesti koittaa uskotella). Opinnot jäivät, lopputentti graduseminaari mikä muu, lectio praecursoria ja virkaanastujaisluento, balettitunnit käymättä. Siinä kyllä permannot tömisivät. Kuvittelin pienen viileän hopeamunan hipaisevan poskeani. Myönnän että lahjat tekivät minuun vaikutuxen. Minä haluan tavata sinun äitisi, herraspoika laulaa kaula kaarella. Ei ikuna, se on liian noloa, sanoo Kauraska. Kauraskan iskä oli äpärä. Sen vanhemmat olivat molemminpuolisesti karkeita ja moraalittomia. Pienestä mulkosilmäisestä teeveenkazojasta tuli pelimies. Se on sen omasta mielestä hyvin kunnioitettavaa. ellauri244.html on line 150: Kauraprinsessan takautuvat kannanotot ovat ällistyttävän tätimäisiä. Vaikka Anja oli izekin perusrotinkaisia, meritokraattinen säätytietoisuus oli tapissa. "Aina eivät kirjallisten punkkarien ja kadun peruspogoajien näkemykset menneet aivan sulavasti yksiin. Meidän väitoskirjojen ja romaanien parissa häärineiden saattoi joskus olla hiukan vaikea ymmärtää nipin napin tarkkailuluokalta selvinneen rock-lyyrikon pelkistä kirosanoista koostuvia kontribuutioita, ja päinvastoin." Ja tää kohta on suoraan naistenlehdestä: plaaplaaplaa, "hymyilin" "miehelle" (ohraprinssi). Oven avaa Taisto Tammen mummo, hymyilevä rouva Hagert. ellauri244.html on line 169: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8a/Dr_Samuel_Butler.jpg" /> ellauri244.html on line 180: There were shortcomings in the welfare of pupils. Fights between boys were said to average seventy a week and were regarded by Dr Butler "with a blind eye", comfort for boarders was minimal, and complaints about food were continuous, on one occasion leading to a riot. His initials "S.B." over the gateway to the house he built himself next to the school were said to be a sign for "stale bread, sour beer, salt butter, and stinking beef sold by Samuel Butler". He tried to suppress games at Shrewsbury, considering football (pre-FA) as "only fit for butcher boys" and "more fit for farmboys and labourers than for young gentlemen". ellauri244.html on line 182: Charles Darwin, who recalled loathing the rote learning, was among his notable pupils, as was Butler's immediate successor as headmaster, Benjamin Hall Kennedy. ellauri244.html on line 188: Joseph Butler is best known for his criticisms of the hedonic and egoistic “selfish” theories associated with Hobbes and Bernard Mandeville and for his positive arguments that self-love and conscience are not at odds if properly understood (and indeed promote and sanction the same actions). In addition to his importance as a moral philosopher Butler was also an influential Anglican theologian. ellauri244.html on line 189: Butler was born in 1692 and attended a dissenting academy where he read current philosophy — including up to date logic, and works of John Locke and Samuel Clarke. ellauri244.html on line 193: Keith Butler exposed! Bishop Butler and his wife live at the moment in a $1.3 million home in Troy, Michigan, for which they paid cash. In fact, over the last couple decades he has owned some 20 properties, almost all of them paid for in cash. They own several homes at the moment. Like other Word of Faith ministers like Robert Tilton, Butler preaches the "prosperity gospel", constantly browbeating their followers to "sow the seed of prosperty" by giving money to the church, which will supposedly be returned to them a hundred fold. They preach that godliness leads to wealth, thus stigmatizing the poor - if you aren't rich, you obviously just don't have enough faith or aren't a good enough Christian. This is pretty much a sure sign that you're dealing with a huckster. ellauri244.html on line 199: Pitkän hengähdystauon jälkeen palaan Kaura-tädin haaskalle. Syysprinssi oli niin ihanan ennustamaton. Se oli hienon vapaaherramaisesti jättänyt kellarikämppänsä imuroimatta 3 vuodexi koska imuri oli särkynyt, minkä jälkeen hän kävi muuten väin öisin kuseskelemassa sisään ihmisten postiluukuista, hauska laskuhumalaisten kotiinpaluiden harrastus. Onpa hauska ja omaperäinen idea! Osasipa Harri kexiä! Että punkit oli luovia! Punkin kotimaassa briteissä maalataan kivijalat jollain roiskemaalilla jotta laskuhumalaisten kusiroiskeet lentää takaisin niiden jaloille. Jossain Ullanlinnan postiluukuissa oli vagina dentata-tyyppiset hampaat luukun sisällä. Sellainen olisi saanut raadella Harrin pisinappulan, Ehkä raatelikin, jos ylettyi. No Kaura-tädin kuiva emätin ajoi varmaan saman asian. Harri oli tollanen pikku nuuskamuikkunen hassispiippuineen. Kivasti näyttää Herlineiltä piisanneen pätäkkää Nuuskixen "jippoihin." Ei ihme että vähäosainen kauramuumi roikkui siinä kuin rengin räkä räystäässä. ellauri244.html on line 261: Jotain kokousrutiinia please, sanoi E. Saarinen perunaleivoxen takaa. Eski kirjoittaa de Sadesta ja punkista. Hyi hittolainen, sado-masosarjakuvia. Yököttäviä retapeppuja. Punapää oli vanha Nudika. Harrin kultakalat kultakalamaljassa olivat Usko ja Toivo. Niinpä tietysti. Kolmas olisi sitten luottamus, mutta naaraita ei ollut. Harrilla on kirjoitusjumi, sen äiti hymyilee kuin Taisto Tammen mummi, vanha rouva Hagert. Ajatella, mitään hampuuseja ja rahvasta ei enää ole olemassakaan, ihasteli mummi. Luulet vaan. Niitä on vaan entistä enemmän. Annoit minulle tärisevän dildon jossa luki: Nöyryys & intohimo. Sen nimi oli Pukari. Vittu mitä tuubaa. Sori siitä, paljas sori. ellauri244.html on line 263: Vaalea matala kivitalo jonka kivijalassa oli lelukorjaamo? Ei Merikadulla kyllä ollut mitään lelukorjaamoa. Kivitalot eivät ole siellä matalia, ellei sitten Eiraan päin mennessä. Ainoat kaarevat kivijalkakellarit on Merikatu 3:ssa, eikä ne ole katutason alapuolella. Jokin tässä kyllä mättää. ellauri244.html on line 269: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/2/20/Ilmatar_ja_sotka.jpg/800px-Ilmatar_ja_sotka.jpg" /> ellauri244.html on line 289: Tuomari Nurmion Vielä yxi opetus oli Punainen planeetta-älppärillä joka ilmestyi 1982. Jos Pupu ja Lammas ei ehtineet sitä esittää duuona niin niiden styylaus oli ohi jo syxyllä 1981? Hetkinen, Abiturientti tuli 1980, kauramorsiamen Sonja O (eli Anja Koo) ajoi siitä oikealta ohize 1981. Leffakässärin mukaan siihen päättyi koko romanssi, Harri oli räntämummolle tosi kade. Juu eihän rakkaudesta tule mitään kun veijarit on samalla alalla ja vitun kilpailuhenkisiä. Nopeat syövät hitaat eivät. Kateuteen ei saa sortua, toisille julkisuutta tulee enemmän, toisille vähemmän. Ennen pitkää kaikki pogot halusivat esiintyä ja tienata omilla nimillään. ellauri244.html on line 300: Roger Caillois, né le 3 mars 1913 à Reims et mort le 21 décembre 1978 au Kremlin-Bicêtre, ertait un écrivain, sociologue et critique littéraire français, traducteur de Borges. Caillois rompt avec le surréalisme en 1935 en publiant sa lettre ouverte à André Breton. ellauri244.html on line 318: Räntämummolta "tilattiin" kerran iskulauseita lamantorjuntakanpanjaan. Eili miten saadaan pennitön kurjalisto kuluttamaan enemmän. Laman jälkeen kevät, kexasin. Voi vittujen kevät, ja kyrpien takatalvi, en paremmin sano. Auttaako tavara meitäkin ankean ajan yli? Auttaa se, vahvistaa Anja Kauranen. Mixi meidän pitäisi ylipäänsä olla kiinnostuneita muusta? ellauri244.html on line 331: Siziellä oli joku niistä Oulun paskanheittäjistä. Lähti sveduihin. Good riddance to bad rubbish. ellauri244.html on line 344: Joku Päivi Koivisto on lukenut Sariolan myöhäistuotannosta 2007 laaditun Valtakirjan, muttei pitänyt sitä kovin kummosena. Vähän epäselväxi jääkin mitä siinä oikein tapahtuu, jos ylipäänsä mitään. Se näyttää selvältä jo alkupään luettua et miespääosan esittäjä on patologinen valehtelija. ellauri244.html on line 363: Tällä kertaa näin hurjia seikkailu-unia talvisessa Helsingissä jossa ajoin ilman lupaa tyhjää ratikkaa Manskulla ja pakenin sitten takaa-ajavia viranomaisia johkin loukkoon josta ne yhyttivät meitin ja hurja pako jatkui ylös keskustan mäkeä vanhoilla autoilla korkeissa lumihangissa. Aika oli viime vuosisadan alku, Kluuvissa oli ihan erinäköistä, vasta rakennettu Tampereenkatu laskeutui mäeltä alas nykyiselle Rautatientorille sinne mihin sittemmin puhkottiin Kaisaniemenkatu. Katu oli hieno ja sen kulmassa oli Elannon puinen palazihotelli. Ajattelin että kun herään näytän kadun Seijalle. ellauri244.html on line 373: så är jag jädran så glader ändå. ellauri244.html on line 380: så är jag jädran så glader ändå. ellauri244.html on line 387: så vore at jädran så glader ändå. ellauri244.html on line 394: för jag var jädran så glader att han kom. ellauri244.html on line 396: Så hände en gång att han for iväg till staden, ellauri244.html on line 398: han gick i H:fors bodar utmed hela raden, ellauri244.html on line 401: Så är jag jädran så glader ändå. ellauri244.html on line 403: Nu är vi så glada allesamman ellauri244.html on line 412: tillegnad av ellauri244.html on line 424: USA Today and #1 bestselling contemporary romance author Madison Faye is the dirty alter ego of the very wholesome, very normal suburban housewife behind the stories. While she might be a wife, mom, and PTA organizer on the outside, there’s nothing but hot, steamy, and raunchy fantasies brewing right beneath the surface! ellauri244.html on line 427: Hayley Faye is a brilliant author with more than two dozen releases including 17 full books spanning multiple hit series along with stand alone stories! She proudly boasts a Goodreads author rating of 4.5/5 averaged from over 130 unique ratings! Follow On Twitter Love FayeWorlds? Tell your friends! AUTHOR BIO ellauri244.html on line 429: Lyndsay Faye is an American author. Her first novel was the Sherlockian pastiche Dust and Shadow: An Account of the Ripper Killings by Dr. John H. Watson and she has been nominated for the Edgar Award for The Gods of Gotham and Jane Steele. ellauri244.html on line 433: The world Cassandra Faye created was rich with imagination and detail and the hero was the perfect mix of strength and tenderness. As with all her stories, there were some dark scenes that took me to the edge of my seat, yet the romance balanced the book perfectly. I lost sleep over this book staying up late to read 'just one more chapter'. ellauri244.html on line 435: Mia Faye is a romance addict who lives for the joy of entertaining her readers with her novels. She loves to hear from you via social media or via mail: miafayebooks@gmail.com ... "On His Desk" from bestselling author Mia Faye is a stand-alone second chance romance, between enemies who become lovers, with a baby surprise and a guaranteed HEA ... ellauri244.html on line 437: I'm Faye Bird, author of My Second Life and What I Couldn't Tell You . My latest book is My Secret Lies With You. If you came here to find out more about me, and my books, then you are in the right place. Welcome! Patron of Reading If you are a student, parent or teacher at Elthorne Park High School then please do head to my Patron of Reading page. ellauri244.html on line 439: Faye Madden's novels are sweet and wholesome, and through her richly crafted characters she explores all the heartache, pain, yet ultimately joyous happiness love brings, however that journey may unfold. Many of her novels explore this through the prism of a second chance romance, whilst others focus on love lost and found, or in unrequited love. ellauri244.html on line 441: Hi, I'm Faye Bryant! I help people who have endured trauma–whether of their own making, such as addiction and poor choices, or pushed upon them through abuse–recognize they have worth and purpose, determine their God-designed purpose, then live confidently, with focus toward that purpose to live the life God designed them for. ellauri244.html on line 475: Barcelonassa Feija on onnellisempi kuin koskaan elämässänsä, saatuaan muutaman tapaxen ja jotain drinxuja. Sitten neljän tähden (****) hotelliin jatkoille. Makuuhuoneessa on kylpyamme, hienoa. Jackin vehje on pystyssä, mutta Feija on ohjissa, ei ota sitä suuhun kuin muutamaxi hetkexi (koska se nyt vaan kuuluu asiaan, kaikissa pornovideoissa tehdään niin). Det är baddags nu. Ensimmäinen pano tehdään peräpäästä kontillaan (koska niinhän se menee pornovideoissakin). Työnnä kovaa! Vielä kovempaa! huutaa Feija ja Jack koittaa panna parastaan. ellauri244.html on line 488: Kun Feija menee ok-alueelle slummaamaan paikka on just kuin Omatuki. Kerstin tarjoaa falukorvia ja suolakurkkua. Todella hyvää! Kerstin mielenrauhaa häirizee enää että halvaantunut Ragnar vielä hengittää. Saadaxeen hengitysaikaa Feija menee taluttamaan Hassea. ellauri244.html on line 506: Ville-Juhani Sutinen (s. 1980 Kokemäki) on suomalainen kirjailija ja kääntäjä. Hän on julkaissut runokokoelmia, esseeteoksia, romaaneja ja tietokirjoja sekä suomentanut runoja, esseitä ja proosaa. Vuonna 2019 Sutinen ja Ville Ropponen olivat tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana teoksella Luiden tie – Gulagin jäljillä. Sutinen voitti palkinnon 2022 esseeteoksestaan Vaivan arvoista – esseitä poikkeuskirjallisuudesta. Tää kuikka syntyi Kokemäenjoella samana vuonna kuin Harri Sirola työnsi pientä hopeamunaa Anja Kaurasen kaninkarvoihin Herlinien maxamassa poxissa Merikadulla. Vain siis vuotta vanhempi kuin meidän John. On se surkeaa. ellauri244.html on line 513: Luettuani illalla em. pätkän Nääsböön Harrysta, aamulla herättyäni muistin että Sirolan Harrin Abiturientti pitää tänään palauttaa. En ollut jaxanut lukea kuin jotkut 30s alusta. Pläräsin äkkiä muutamia sivuja kirjan lopusta. Harri asuu Merikadulla ja Laivanvarastajankadulla. Ilmeni että abiturienttina Harri oli köyrinyt useampaakin naisabiturienttia ja muutamaa jotka ei olleet edes oppikoulussa, ja tunsi lopuxi jotain omantunnon pistoja: ellauri244.html on line 517: - Käy lämpimässä kylvyssä, ota unilääkkeitä, juo termospullollinen äidin keittämää kahvia (äiti kyyristelee keittiössä ja lipittää pettyneenä teetä), kävele viihtyisästi rannan kautta yliopistolle, jätä menemättä kokeisiin (onhan teillä Herliinien pätäkkää), juo Porsussa halpaa kahvia, mene Suomenlinnaan lautalla, kazele lokki Joonatania ja purjeveneitä, naura, kirjoita kämänen runo luentolehtiöön ja heitä siitä taitetulla lennokilla jälleen uutta (ohuthuulista) tyttöä, joka lukee sen rutistellen kulmiaan ja hymyilee. Misä seen? Misä seen? Syän muavon. Niäh! Sujuuhan se näinkin. Ainakin siihen asti kun tuuli loppuu purjeista ja metroradan raiteet kuzuvat. Jäljelle on jäänyt vain Anja Kaurasen luunännit ja Paasikiven pieru. ellauri244.html on line 523: - Rakkaus, minä nauroin, - koetapa ajatella sanaa "rakkaus" kaksikymmentä kertaa peräkkäin niin huomaat miten naurettavalta ja teeskentelevältä se kuulostaa. Ja minun mielestäni on olemassa kolmenlaisia ihmisiä; ensinnäkin ikäneitsyet sun muut sublimoijat, kuten Velho ja Platon, jotka ovat liian saamattomia löytääkseen paria, jotka yleensä ovat muka älyllisiä ihmisiä ja jotka halukkaan tavatessaan kumminkin takertuvat tähän kuin iilimadot kun kerrankin sänkyyn pääsevät; ellauri244.html on line 536: - Mutta kun minä haluan elää, puuskahdin kitkerästi, - mina haluan syöksyä paistikkaa raiteille eikä se näytä mitenkaan olevan mahdollista. Minulle ladellaan joka puolelta kaikenmoisia ohjeita, siksi olen kusessa ja koetan ajatella: älä polta tupakkaa, minulle sanotaan, se vaarantaa terveytesi; älä juo viinaa, tulet humalaan ja maksasi rapistuu, ala rakastele ennen avioliittoa, se on syntiä. Tämmöisiä minulle puhellaan kirkkain silmin, puhtaassa uskossa ja auttamisen toivossa, lähimmäisen rakkaudessa ja muiden käsittämättömien fraasien nimissä, tämmöisiä puhelevat saman kokeneet ihmiset kuten Harri Kaasalainen, minua viisaammat ja pitäisikö minun uskoa; minä kuulemma lyhennän elämääni keskimäärin 43-vuotiaaxi, sevverran voin keskimäärin lyhentää tätä yhtä saastaista elämääni seuraamalla Henry Millerin esimerkkiä, ryhtymällä juopoxi keskinkertaisexi kirjailijaxi aina pillu mielessä. (Burre borrarena olisi Harri vielä hengissä ja hyvissä varoissa, paremmissakin kuin Kaurasen Anja, joka ansaizee leipänsä sexiterapeuttina.) ellauri244.html on line 541: Jöns antoi meille lahjaxi Tracy Chapmanin ekan älppärin jossa oli raita Fast Car. " Fast Car " is a song by American singer-songwriter Tracy Chapman. It was released on April 6, 1988, as the lead single from her 1988 self-titled debut studio album. Chapman's appearance on the Nelson Mandela 70th Birthday Tribute helped the song become a top-ten hit in the United States, reaching number six on the Billboard Hot 100. Tracy is 54 years Nelson's junior. Bra jobba, Tracy! ellauri244.html on line 544: adding:1em;font-family:Muli;font-size:small"> ellauri244.html on line 563: No olipa turhanpöiväistä löpinää. Älkää LÖPISKO! olisi Omppu huutanut. In 2014 the book was reissued as Jonathan Livingston Seagull: The Complete Edition, which added a 17-page fourth part to the story. Bach reported that he was inspired to finish the fourth part of the novella by a near-death experience which had occurred in relation to a near-fatal plane crash in August 2012. What a pity. ellauri244.html on line 567: Part Four focuses on the period several hundred years after Jonathan and his students have left the Flock and their teachings become venerated rather than practiced. The birds spend all their time extolling the virtues of Jonathan and his students and spend no time flying for flying's sake. The seagulls practice strange rituals and use demonstrations of their respect for Jonathan and his students as status symbols. Eventually some birds reject the ceremony and rituals and just start flying. Eventually one bird named Anthony Gull questions the value of living since "...life is pointless and since pointless is by definition meaningless then the only proper act is to dive into the ocean and drown. Better not to exist at all than to exist like a seaweed, without meaning or joy [...] He had to die sooner or later anyway, and he saw no reason to prolong the painful boredom of living." As Anthony makes a dive-bomb to the sea, at a speed and from an altitude which would kill him, a white blur flashes alongside him. Anthony catches up to the blur, which turns out to be a seagull, and asks what the bird was doing: ellauri244.html on line 569: "I'm sorry if I startled you," the stranger said in a voice as clear and friendly as the wind. "I had you in sight all the time. Just playing...I wouldn't have hit you." ellauri244.html on line 587: Paizi Henry Miller kyllä eli melkein ysärixi kuuluisana Pasadenassa poraten yhä nuorempia naisia. Se ei ollut 2-jalkainen kukko vaan 3. Se aukaisi hirmuisen määrän punaisia tonttuovia. ellauri244.html on line 593: Here in my opinion is the only imaginative prose-writer of the slightest value who has appeared among the English-speaking races for some years past. Even if that is objected to as an overstatement (there is me, after all), it will probably be admitted that Miller is a writer out of the ordinary, worth more than a single glance; and after all, he is a completely negative, unconstructive, amoral writer, a mere Jonah, a passive acceptor of evil, a sort of Whitman among the corpses. Paizi Whatman oli peräreikämiehiä. ellauri244.html on line 602: Miller married his first wife, Beatrice Sylvas Wickens, in 1917, at 26; their divorce was granted on December 21, 1923, due to the 7-year itch. Together they had a daughter, Barbara, born in 1919. ellauri244.html on line 607: A nasty setback was June's close relationship with the artist Marion, whom June had renamed Jean Ronski. Ronski lived with Miller and June from 1926 until 1927, when June and Ronski went to Paris together, leaving Miller behind, which upset him greatly. Miller suspected the pair of having a lesbian relationship. While in Paris, June and Ronski did not get along, and June returned to Miller several months later. Yxin jäänyt Ronski teki Sirolat Pariisissa around 1930. Vähän päästä Henry lähti ize yxin Pariisiin. ellauri244.html on line 613: In 1944, Miller met and married his third wife, Janina Martha Lepska, a philosophy student who was 30 years his junior. They had two children: a son, Tony, and a daughter, Valentine. They divorced in 1952. ellauri244.html on line 615: The following year, he married artist Eve McClure, who was 37 years his junior. They divorced in 1960, and she died in 1966, likely as a result of alcoholism. In 1961, Miller arranged a reunion in New York with his ex-wife June. They had not seen each other in nearly three decades. In a letter to Eve, he described his shock at June's "terrible" appearance, as she had by then degenerated both physically and mentally. Not him! Though he was 11 years her senior! ellauri244.html on line 626: Miller died of "circulatory complications" at his home in Pacific Palisades, Los Angeles, on June 7, 1980, at the age of 88. Siitä tuli lopultakin vain 2-jalkainen. Ei päässyt enää polvilleen kiittelemään elämää, jolta se sai paljon. Mikä kulkee ensin 4 jalalla, sitten 2:lla ja lopuxi 3:lla? Ei ainakaan Henry. ellauri244.html on line 629: ads/2016/01/dfe017a1c7710bae1c58918992f99243.jpg?w=1200&ssl=1" height="150px" /> ellauri244.html on line 630: ads/2016/01/akg463988.jpg?w=1200&ssl=1" height="150px" /> ellauri245.html on line 2: ad> ellauri245.html on line 29: ad> ellauri245.html on line 57: Camilla Läckberg påminner sig on Anna Lindhs mord i NK när hon (i Fayes skepnad) försöker piggas upp efter intermezzot med den kukaktige Jack, tittandes på snygga dyra kläder, efter att ha satt eld på den ynklige Viktor. ellauri245.html on line 59: Ylva Anna Maria Lindh (19. kesäkuuta 1957 Tukholma – 11. syyskuuta 2003 Solna) oli ruotsalainen poliitikko, joka toimi Ruotsin ympäristöministerinä vuosina 1994–1998 ja ulkoministerinä vuodesta 1998 kuolemaansa saakka. Anna Lindh joutui puukotuksen uhriksi NK:n tavaratalossa ollessaan ystävättären kanssa ostelemassa vaatteita Tukholmassa 10. syyskuuta 2003. Hän kuoli saamiinsa kraftiga skador Karolinskan leikkauspöydällä seuraavana aamuna, toisin kuin E.Saarinen, jota tuikannut tärähtänyt puukkomies oli pelkkä amatööri. Eskillä oli sitäpaizi suojanaan maahan ulottuva nahkatakki. ellauri245.html on line 61: Tillsammans med en väninna, Eva Franchell, var Lindh på onsdagseftermiddagen den 10 september 2003 ute i centrala Stockholm för att handla kläder. Under ett besök på varuhuset NK blev hon på första våningen överfallen och mycket allvarligt knivskuren av den då okände men därefter ökände Mijailo Mijailović strax efter klockan 16.00. Lindh hade vid tillfället inget personskydd av Säpo. Klockan 16.41 gick nyhetsbyrån TT ut med nyheten att utrikesministern hade blivit knivskuren. Lindh fick en mycket stor mängd blod, sammanlagt 80 liter, men det hjälpte inte. Mijailo Mijailović greps. Han förnekade all inblandning fram till den 6 januari 2004, då han erkände mordet. Han dömdes till livstids fängelse, och där sitter han än idag, om inte han har dött. USA:s utrikesminister Colin Powell kunde ej delta på grund av trafikproblem. ellauri245.html on line 63: Bland annat sade FN:s generalsekreterare Kofi Annan: ”Hon var en stor ledare. Hon var självständig, modig och en sann internationalist.” År 2004 utsågs Lindh postumt till Årets europé i Sverige. I april 2004 hedrades Lindh postumt med utmärkelsen Årets statsman (Statesman of the Year Award) av East West Institute, en transatlantisk tankesmedja som organiserar årliga säkerhetskonferenser i Bryssel. En stiftelse för dialog mellan olika kulturer har uppkallats efter Lindh. Camilla Läckberg muistuttaa että maailman Ruozi-kuva on aivan vääristynyt. Folkhemmet on muuttunut pikku-Jenkkiläxi ellei vielä pahemmaxi. ellauri245.html on line 65: Costa Rica namngav 2005 en nyfunnen stekel (pistiäinen) efter Anna Lindh till Polycyrtus lindhae. Bakgrunden var hennes stöd för att bevara landets biologiska mångfald. "Polycyrtus lindhae har mycket gemensamt med Anna Lindh", motiverade professor Roberto Artavia Loría, chef för landets institut för biodiversitet. "Stekeln är vacker och färgsprakande, nästan utdöd, och spelar en viktig roll i korsbefruktningen av många arter i våra regnskogar. Anna Lindh var en dynamisk och färgstark individ som reste runt i världen och korsbefruktade det globala arbetet för att bevara den biologiska mångfalden. Och hon är död." Harvard University instiftade 2006 en professur i globalt ledarskap och statskunskap till minne av Lindh. ellauri245.html on line 67: Mordet skedde i slutskedet av valkampanjen inför folkomröstningen om införandet av euron i Sverige som skulle hållas den 14 september 2003, och där Anna Lindh var en av de ledande förespråkarna på ja-sidan. Kronan räddades s.a.s. på sista momangen. ellauri245.html on line 69: Men vad hände egentligen? ellauri245.html on line 71: Ungefär klockan 15:45 onsdagen den 10 september 2003 lämnade Lindh och hennes väninna Eva Franchell utrikesdepartementets lokaler. De gick in i Gallerians sydvästra entré, gick genom Gallerian och stannade vid butiken Jackpot där Lindh köpte en tröja. De fortsatte ut genom Gallerians huvudentré mot Hamngatan, sneddade över korsningen Hamngatan - Regeringsgatan och gick in i varuhuset NK där de tog första rulltrappan upp till andra våningen strax efter klockan 16:00. ellauri245.html on line 73: Lindh och Franchell vandrade runt på damavdelningen på andra våningen för att hitta något Lindh kunde ha på sig till TV4:s utfrågning samma kväll. Inne i modebutiken Filippa K stod Lindh och tittade på en kavaj när en man, Mijailo Mijailović, rusade in i butiken och kastade sig över henne. Med en kniv högg han Lindh i buken och på armarna. Franchell skrek till och slog honom på hans vänstra underarm. Mijailović släppte då greppet om Lindh som föll ihop på golvet. Han tittade snabbt på Franchell innan han försvann ur butiken. ellauri245.html on line 75: Med raska steg gick Mijailović till rulltrappan som ledde ned till gatuplanet och sprang nedför den. I rulltrappan släppte eller tappade han kniven. Ett vittne tog hand om kniven och med hjälp av en expedit blev den inslagen i silkespapper. Mijailović lämnade NK via utgången mot Regeringsgatan och fortsatte uppför denna gata. I en papperskorg slängde han slidan till kniven och gick in i Salénhuset. Där slängde han den marinblå kepsen i en papperskorg innan han gick till en frisersalong där han bad att få bli klippt. När frisören förklarade att det inte fanns någon ledig tid lämnade han salongen. ellauri245.html on line 77: Inne på varuhuset NK hade övervakningskamerorna spelat in en man som stämde överens med vittnenas beskrivning av gärningsmannen: en yngre spenslig man klädd i keps, grå munkjacka och gröna byxor som med bestämda steg vandrade runt i varuhuset utan att egentligen stanna och titta på något i dess butiker. ellauri245.html on line 79: Den kriminaltekniska undersökningen av den marinblå kepsen som hade hittats i Salénhuset visade att på kepsen fanns 150 små mockafibrer från den jacka som Anna Lindh burit. Kepsen kom alltså från brottsplatsen. ellauri245.html on line 81: Den 14 september fick polisen in ett tips om att mannen på NK var i 25-årsåldern, hette Mikael, kom från Jugoslavien och hade tidigare bott på Gröndalsvägen i Hovsjö utanför Södertälje. Samma dag fick polisen in tips om att NK-mannen liknade en psykiskt sjuk 25-åring i Tullinge från Jugoslavien som hette Mikael. Enligt tipsaren hade denne Mikael både klippt håret och bränt sina kläder samma dag som Anna Lindh mördades. Det första tipset ledde till att polisen började leta i sina register efter en Mikael som hade bott på denna adress i Hovsjö. Det visade sig att Mijailović hade bott där och att han nu bodde i Tullinge. Med hänsyn till hans tidigare brott, hans återkommande kontakter med psykvården och att hans passfoto var likt NK-mannen beslutade spaningsledningen att polisen skulle börja spana efter honom. Sen yrade svenska polisen allvarligt med en annan 35-årig misstänkt nästan lika dumt som Ystadspolisen i Mankell. ellauri245.html on line 83: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b7/Lindh_killer_image1.jpg"/> ellauri245.html on line 86: Efter att ha lämnat Salénhuset stoppade Mijailović en taxi utanför Dramaten och bad att få bli körd till Tullinge. När taxin var framme utanför huset med Mijailovićs mammas lägenhet i Tullinge frågade Mijailović vad det skulle kosta att åka vidare till Södertälje. Taxichauffören svarade att det skulle kosta 300-400 kronor och Mijailović svarade då att han skulle gå upp och hämta pengarna. För att inte gå miste om betalningen följde chauffören med upp och väntade vid ytterdörren. I lägenheten berättade Mijailović vad han gjort för sin mamma, samlade ihop lite kläder i en svart väska och tog med sig 3 000 kronor. Dvs ca 300 euro om Anna Lindh hade fått sin vilja fram. ellauri245.html on line 88: Färden fortsatte sedan till Hovsjö utanför Södertälje. I ett skogsområde i närheten av Hovsjö centrum bytte Mijailović kläder, lade dem i väskan och försökte tända eld på den. Det lyckades inte och istället gömde han väskan under en gran. Olikohan se se sama kuusi jonka alla Seija kävi hätäpaskalla viime kesän reisulla? I Hovsjö hade Mijailović en bekant där han stannade resten av kvällen och tittade på TV:s nyheter. ellauri245.html on line 90: Dagarna därefter bodde Mijailović hos en kamrat som bodde med sin sambo i en lägenhet i Solna. Under helgen sökte han hjälp på Huddinge sjukhus för sina sömnsvårigheter och hallucinationer. På måndagen den 15 september fick han åter sova över hos sin vän i Solna. Sambon tyckte att Mijailović betedde sig alltmer konstigt och när han den 16 september vägrade lämna lägenheten ringde Mijailovićs kompis polisen. Polisen körde Mijailović till S:t Görans sjukhus. ellauri245.html on line 92: Efter gripandet förhördes hans mor av polisen och hon berättade att hon tillsammans med sin son återvänt till skogspartiet i Hovsjö där han gömt väskan med kläderna. Där hade de hällt en flaska Slivovits över den grå Nike-tröja han burit vid mordet och tänt eld på den. ellauri245.html on line 94: Han nekade till att vara skyldig ända fram till den 6 januari 2004, då han erkände för sin advokat. Mijailović berättade att han den 10 september hade mått dåligt och inte sovit ordentligt på flera dygn. Han hade åkt in till centrala Stockholm. Han hörde röster som talade till honom och när han plötsligt fick se Anna Lindh gick han till attack. ellauri245.html on line 96: Mijailović erkände senare att hans "politikerhat" hade varit den utlösande faktorn till dådet. Att just Lindh blev hans offer berodde enligt honom själv bara på tillfälligheter, att han råkade få syn på henne vid ingången till ett varuhus. ellauri245.html on line 97: Mijailović hade ursprungligen dubbelt medborgarskap (svenskt och serbiskt) men avsade sig sitt svenska medborgarskap 2004. ellauri245.html on line 99: Mijailovic föddes i Stockholm 1978. Hans föräldrar kommer ursprungligen från staden Mladenovac, några mil söder om Belgrad i dåvarande Jugoslavien (nuvarande Serbien). Föräldrarna flyttade i slutet av 1960-talet till Sverige under vågen av arbetskraftsinvandring. No vittu se on just tää! Olisivat svedut maxaneet kunnon palkkaa omille työläisilleen niin tätäkään ei olis sattunut! I 6-årsåldern skickades sonen tillbaka till föräldrarnas hemstad för att bo hos farföräldrarna och börja i skolan där. När han var i 13-årsåldern utbröt de jugoslaviska krigen och han återvände till Sverige. Då hade han nästan glömt bort det svenska språket och fick gå i en förberedelseklass innan han började i årskurs 7. Han slutade grundskolan i juni 1995 med i genomsnitt 3,4 i betyg. Uruselt!! Sedan började han gymnasieskolan men slutade i slutet av årskurs 2. ellauri245.html on line 101: Mijailovic har haft täta kontakter med psykiatrin sedan 1997, då han som 18-åring knivattackerade sin far och dömdes för grov misshandel. Då gjordes en omfattande rättspsykiatrisk utredning som konstaterade att Mijailovic inte led av vare sig svår psykiatrisk sjukdom eller personlighetsstörning. Två år senare genomgick han en pytteliten psykiatrisk utredning. Det framkom inte då heller några psykotiska eller depressiva symtom. ellauri245.html on line 103: I juni, två år efter knivattacken mot fadern, dömdes han på nytt till skyddstillsyn för brott mot knivlagen och vapenbrott. I april 2001 fick han samma straff för att bland annat ha hotat att döda en ung kvinna och hennes mor. ellauri245.html on line 107: Den 28 juni 2004 inleddes rättegången mot Mijailović i Svea hovrätt efter att han överklagat Stockholms tingsrätts dom. Försvarslinjen var att Mijailović vid tillfället lidit av allvarlig psykisk störning och då inte förstått att Lindh kunde dö och att han inte hade avsikt att döda henne och därför borde frikännas. ellauri245.html on line 109: Den 8 juli 2004 dömdes Mijailović av Svea hovrätt till rättspsykiatrisk vård. Under sensommaren framförde Mijailović krav på att få avtjäna sitt straff i ett serbiskt fängelse vilket kriminalvårdens chef Lars Nylén nekade med motiveringen att Serbien och Montenegro inte i förväg kunde säga hur länge han skulle få sitta i fängelse då landet inte hade livstidsstraff på sin egen rättsskala. Mijailovic överklagade beslutet men kom senare (14 maj 2007) att dra tillbaka sin överklagan. ellauri245.html on line 111: Hovrättens dom med strafföljden "rättspsykiatrisk vård" skulle dock inte stå sig. Med två olika domar i tingsrätt och hovrätt blev Högsta domstolen en sista instans som slutligen skulle fastställa straffet. I dom från den 2 december 2004 ogillade Högsta domstolen Svea hovrätts dom och dömde, likt tingsrätten tidigare gjort, Mijailo Mijailović till livstids fängelse. ellauri245.html on line 113: Mijailović har långt senare i intervjuer erkänt att han före och under mordet inte alls hade hört några röster: "Allt var påhittat. Jag hörde inte röster. Det var bara ruffel och båg." ellauri245.html on line 118: ^ ”Mijailovic: Jag fick en blodpropp”. Aftonbladet. ellauri245.html on line 121: ^ ”Svår uppväxt präglade Mijailovic”. svt.se. SVT. ellauri245.html on line 155: I received something in Sweden’s Svenska Dagbladet that I don’t think I ever had before: an unqualified trouncing by a reviewer who felt that the book sensationalized violence. The review seemed so emotionally charged that I could only conclude that The Leopard not only wasn’t everyone’s cup of tea, but a brew that really stuck in some readers’ craws, a book whose brutality and scenes of violence could truly alienate readers. ellauri245.html on line 159: And another question started coming up: How do you come up with these things? Meaning: What kind of sick, perverted mind could come up with such ideas? I tried to look within myself, to ask if the violence in the book was really appropriately calibrated for the purpose: to say something about the character behind it (dvs mig). Or if I had let myself be lured into sensationalism, effects for the sake of effects and a callous fascination with suffering. Had I created a Norvegian Psycho, just such a book, one that had become a sort of guilty pleasure for closet sadists? ellauri245.html on line 163: If there was any comfort, it was that The Leopard was selected as the year’s best crime novel by the Danish Academy of Crime Writers, topped the bestseller lists in Norway, Finland and Denmark, and for the first time Harry Hole made it onto Der Spiegel’s bestseller list in Germany, where it reached as high as No. 3. The gold and silver medalists shed full 80 liters more gore than I. Got to sharpen up. ellauri245.html on line 170: In November 2011, Miller posted remarks pertaining to the Occupy Wall Street movement on his blog, calling it "nothing but a pack of louts, thieves, and rapists, fed by Woodstock-era nostalgia and putrid false righteousness." He said of the movement, "Wake up, pond scum. America is at war against a ruthless enemy. Maybe, between bouts of self-pity and all the other tasty tidbits of narcissism you´ve been served up in your sheltered, comfy little worlds, you´ve heard terms like al-Qaeda and Islamicism." Miller´s statement generated controversy. In a 2018 interview, Miller backed away from his comments saying that he "wasn´t thinking clearly" when he made them and alluded to a very dark time in his life during which they were made. ellauri245.html on line 172: Eli tää oli joskus 10v nine-elevenin jälkeen, bin Ladenin murhan aikoihin. "Fränk" on 1957 vintagea, siis aika iäkäs. Jo Nesbö siteeraa jotain sen lepakkoläppää esikoiskirjansa Flaggermusmannen mottona. ellauri245.html on line 189: Yleisö pitää poliiseista koska niillä on lupa olla väkivaltaisia ja tappaa ilman että poliisi puuttuu asiaan. Matelijanaivoisena saa Harry madella ja laittomasti konnia satuttaa ja uhkailla. Motiivina kuten näissä aina aiempi paha joka nyt maxetaan korkoineen vielä pahemmalta. Ollaan siis takasin good old Hammurabin laissa. ellauri245.html on line 232: adio" name="arvaus" value="nainen">nainen ellauri245.html on line 233: adio" name="arvaus" value="feministi">feministi ellauri245.html on line 234: adio" name="arvaus" value="persusetämies">persusetämies ellauri245.html on line 239: a) Ladonoven kokoinen texasilainen täyskalju naispoliisi ellauri245.html on line 240: b) Laihan kurjen näköinen chargé d´affaires (väärinkirjoitettuna) Fredrikstadista ellauri245.html on line 241: c) keski-ikäinen, rupsahtanut ambassadöörskä joka edusti ylempää keskiluokkaa ellauri245.html on line 245: adio" name="stondi" value="a">ladonovi ellauri245.html on line 246: adio" name="stondi" value="b">kurki ellauri245.html on line 247: adio" name="stondi" value="c">rupsahtanut ellauri245.html on line 248: adio" name="stondi" value="d">nöpönenä ellauri245.html on line 261: First devised and created in the Belgian Congo by King Leopold, son of Queen Victoria. A smooth metallic ball, slightly smaller than a tennis ball in circumference with tiny apertures along its contours. Made of gold, GAL-TAN, and steel, the ball is a minor feat of engineering. An additional small opening reveals a looped wire. The ball is placed in the victim´s mouth. When the wire is pulled, 24 tiny termite monkey antennae jut out from the ball, causing it to lodge itself in the mouth. At this point, though not overly painful, the victim cannot remove the ball, nor can another extract it for them. With a second pull of the wire, 24 needles erupt outwards from the extended antennae in 24 directions, causing severe damage to throat, cheek, tongue, palate, nasal cavity, etc....the victim will usually bleed out slowly in excruciating pain. How was this used for torture? It usually involved 2 victims. One who who was forced to swallow the ball, and the second who was forced to watch the effects. That second person would usually begin talking quickly about other things. Naah, too sophisticated. A waste on the Congolese niggahs. Cutting hands and feet worked just as well. ellauri245.html on line 263: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/52/MutilatedChildrenFromCongo.jpg/220px-MutilatedChildrenFromCongo.jpg" height="350px" /> ellauri245.html on line 264: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5a/Nsala_of_Wala_in_the_Nsongo_District.jpg/500px-Nsala_of_Wala_in_the_Nsongo_District.jpg"" height="350px" /> ellauri245.html on line 271: Leopold´s Apple is actually a brand of whiskey. But The pear of anguish, also known as choke pear or mouth pear, is a torture device based on mechanisms of unknown use from the early modern period. The mechanism consists of a pear-shaped metal body divided into spoon-like segments that can be spread apart with a spring or by turning a key. Its proposed functionality as a torture device is to be variously inserted into the mouth, rectum, or vagina, and then expanded to gag or mutilate the victim. There is no contemporary evidence of such a torture device existing in the medieval era, and ultimately the utility of genuine apples and pears stuck in any hole at all remains unknown. Except that an apple forced in his mouth as a kid by his chum Anders B. got Jo Nesbø going as a pulp writer. Iron Maiden was a vagina dentata style box with nails inside. ellauri245.html on line 285: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/16/Anders_Behring_Breivik_%28cropped%29.jpg" width="20%" /> ellauri245.html on line 296: Something about Scandinavia — its snowbound civility, its usually peaceable blend of the cosmopolitan and the isolated — makes the crime novels set there seem automatically more interesting, the way a red spray of blood stands out more starkly against fresh white powder than on a dirt road. By now many of these imports seem to share the same atmospherics: the Nordic good looks, the corruptible officials, the endless pots of coffee. ellauri245.html on line 297: Every review of Nesbø´s work now must also, in some refracted way, be a commentary on Larsson´s wonderful and massively successful Millenium trilogy. Nesbø and Larsson share a wit, a world and a languorous command of plotlines that spiral out into new plotlines, resisting the brutal and sometimes deadening efficiency of the American crime novel. ellauri245.html on line 308: Etter 21,36 km med is, slush, sørpe, granbar, togskinner, sukker og melis under skia. Etter diverse problemer i smørebua (mannen som melder pass er lik hjelpeløs kone). Etter 580 høydemeter. Etter staking over vannene. Etter å ha gått til et sted med rart navn og drømt om vaffel og kaffe, for så å komme til påskestengt dør. Etter å ha slukt det ene knekkebrødet jeg hadde med og vurdert sjokoladetiggerrunde blant de andre fremmøtte. Etter å ha kommet meg opp den aller siste bakken på vei hjem. Da, da kommer en pensjonist seilende opp på sida mi. Han ser på meg og sier: "Ja, det begynnere bli litt trått nå. Men det verste er at kondisjonen min ikke er det samme lenger". Hadde tenkt til å spørre hvor han hadde gått, men det rakk jeg ikke før han hadde seilt videre i altfor god stil. ellauri245.html on line 309: Hadde jeg ikke hatt så glatte ski (og dårlig kondisjon), skulle jeg tatt han igjen og spent bein på´n. ellauri245.html on line 317: One year ago, a heavily armed man dressed as a police officer appeared on the beach of a youth summer camp in Norway. The kids had no way of knowing he was targeting them for the ills of Europe. Then he started shooting. And shooting. Where were the real cops? By the end of the day, seventy-seven people had been killed, the deadliest attack in that country since World War II. As told by the survivors, these are the beat-by-beat horrors of those terrifying 198 minutes. the Utoya Massacre On July 22, 2011. Lue ja kauhistu, tää on hurja jännäri! ellauri245.html on line 330: Gypsies lead a carefree lifestyle. ellauri245.html on line 353: After the funeral, all of the loved one’s possessions – and here’s the real head-turner – are burned. (So much for heirlooms). Once again, the primary concern is marimé (contamination), and family members want to destroy all material ties to the dead. Given the massive cost of such destruction, however, today many people sell the possessions – though not to other Gypsies of course. ellauri245.html on line 355: Jerry Loch on kasvanut 4cm edellisestä kirjasta. Oltuaan suht väpelö vielä lepakon ja torakoiden aikana Jerrystä on nyt tehty jonkinlainen supergoblin, jota kazellaan jonkun mustatukkaisen pienihampaisen norjalaisen panopuun näkökulmasta. Tyyriit norjalaiset säikyttelee vierastyöläisiä. Kylläpä on narsistista taas. Importerte arbetskraft fra Pakistan og Afrika. Helkkarin hongkongilaiset, vapaakuppasia apinanaamoja. Taaskaan ei koukut nuku kunnon yöunia. Tupakki piti saada tietysti: har du en røyk. Samaa hoki kynäkaula Karl-Ove Knausgård juuri näihin samoihin aikoihin. Knausgård er mest kjend for det sjølvbiografiske seksbindsverket Min Kamp (2009-2011). Taidan olla pihalla kuin lumiukko Jonnen väliinpudonneista kirjoista. Lumiukkoasiaan viitataan toistamiseen. Pitänee vilkasta sen juonipaljastuksia. ellauri245.html on line 360: Samtidigt får kommissarie Harry Hole ett anonymt brev som han misstänker är skickat av den man som ligger bakom försvinnandet. Snart upptäcker han att fler gifta kvinnor har råkat ut för samma öde, bortrövade av Snömannen som lämnar efter sig villospår. Eiköhän tossa ollut jo tarpeexi. ellauri245.html on line 372: Vizetellere i norske bröllupsdager. Olis Jussi ampunut tän norskijonnen enste ja kysellyt papereita vasta sitten. Nazinatomato helkkari. Nää norskit on sairaan sairasmielisiä kuikkia. Onnettomia pillipiipareita. Turskat kainalossa kuin Kansallisoopperassa, luttamunat ulkona. Viseret stoppet på ti over fem. Piipunrassijonnella on selkeästi jotain hampaankolossa läskeille vasemmistopoliitikkonaisille. Se on varmaan se feministikriminologiproffa Liv Finstad joka lyttäsi tän ongenkohon jossain käänteessä. ellauri245.html on line 375: Jeg finner det svært interessant at politiets etterforskningsarbeid ikke har vært et like populært felt i politiforskningen (se Høigård, 2005 og Valland, 2011), mens det samtidig finnes mange medierte bilder av hva det angivelig handler om. Selv om politiforskningen har vist lite oppmerksomhet til etterforskere og deres arbeid, vies det en enorm interesse for feltet fra andre ikke-akademiske områder. Det skrives flere bøker om fiktive etterforskere, og TV-serier og film sendes ofte på TV i beste sendetid. I en undersøkelse foretatt i 2012, ble kriminalromaner rangert som nummer to, etter bøker i den bestselgende sjangeren Skjønnlitterære romaner og noveller (Bokhandlerforeningen, 2012). Forfatteren og musikeren Jo Nesbø har gitt ut ti bøker om fiktiv figuren Harry Hole, en dyktig politietterforsker. Leserne følger Hole gjennom alle sakene han etterforsker, og får også innblikk i hans personlige problemer, som er kjæmpemange. ellauri245.html on line 381: hun tydelig på at bokens komplott var 100% fiksjon. Boken hadde ikke grobunn i ellauri245.html on line 382: verken saker eller noe hun hadde jobbet med tidligere, og det var viktig for henne å få frem at hun ikke har brutt taushetsplikten (NRK, 2014). Hun forteller videre at hun alltid har lest krimbøker, og ofte latt seg irritere av feil og unøyaktigheter i bøkene. ellauri245.html on line 392: inneholder betydelig voldsbruk, halsbrekkende tyverier eller store ødeleggelser på eiendom. For det andre presenteres de kriminelle som rasjonelle og formålsrettede og ikke impulsive eller forvirrede. For det tredje påpeker Reiner (2010, s. 187) at politiet i seriene ofte var etterforskere, middelaldrende hvite menn som hovedsaklig var fristilte og økonomisk komfortable. For det fjerde og siste ble lovbruddene løst eller hindret av etterforskerens dyktighet, modighet og i økende grad av vitenskapelig ekspertise. Reiner (2010, s. 187) mener de karakteristiske trekkene ved hvordan krimserier avbilder lovbrudd og etterforskning, er motsatt av de virkelige lovbruddene og politiarbeidet. Fremstillingene, i massemediene og ellauri245.html on line 399: Folk tror gjerne at det er litt sånn som på TV, men det er ingen som hadde ellauri245.html on line 422: fremstillingen av politiets etterforskning, byr på utfordringer i arbeidet deres. Jeg hadde, sikkert i likhet med mange andre, forventninger som kan minne om ellauri245.html on line 427: som aviser, TV og radio, som «bestemmer» til en viss grad hva vi skal lese og høre om. Mediene har makt gjennom at de setter dagsorden, og de velger hva samfunnet ellauri245.html on line 431: sammenheng og dramatiserer artiklene, og at dette selvsagt var for å få flest mulig til lesere. En konsekvens av dette kan knyttes til de som har lite kjennskap til politiet og deres arbeid. Personene vil kunne oppfatte artiklene som en «sannhet» og ikke se, i like stor grad som personer med kjennskap til politiet, at artiklene er subjektivt vinklet. E2 sier: ellauri245.html on line 455: Saxan äärioikeisto suunnitteli izenäisyyspäivänä Dysseldorfissa vallankaappausta. Keisarixi piti tulla Heinrich 13. Saxan hallitus piti kaataa aseilla, joita oli määrä saada Venäjältä. Heinrich oli kyllä vanhanpuoleinen, Jönsyn ikäinen. Englannin Heinrich 8:nnen lyhytaikainen panopuu Anna von Cleve oli Dysseldorfista. Puihin meni tämäkin. Hauska seurata miten termiittiapinat ovat alkaneet sinkoilla näinä lopun aikoina. Ripe "R.I.P." Alapuro kuoli samaisena izenäisyyspäivänä vähän nuorempana, 2v vajaa oktogenaarina. Kannattaa kuolla suht nuorena, niin lehtimiehet vielä muistavat. ellauri245.html on line 458: En kvinnelig nynazistisk aktivist noe paradoksalt iført finlandshette (balaklava) i en protestdemontrasjon mot bruken av hijab (muslimsk skaut), Calgary i Canada 2007. ellauri245.html on line 479: Det er både jenter og gutter som deler, i alderen 5 til 13 år. De yngste barna benytter ofte foreldrenes brukerkonto til delingen og deler oftest på YouTube. De eldre barna deler også på YouTube, men i større grad på TikTok. Flere av barna har brukernavn som framstår seksualisert eller laster opp video med seksuelt innhold i tittel eller beskrivelse. ellauri245.html on line 481: – Materialet varierer i alvorlighetsgrad, fra dansevideoer med avkledd overkropp til videoer der barna viser kjønnsorgan eller onani. De yngste barna deler i hovedsak videoer der de viser kjønnsorgan eller rumpe, mens fra 9-årsalderen deler barna også videoer der de onanerer, sier politibetjent ved Kripos, Nosey Parker. ellauri245.html on line 501: Som generalsekretær støtta Lie grunnlegginga av Indonesia og Israel. Han arbeidde for at sovjetiske troppar skulle trekkjast ut or Iran, og for våpenkvile i Kashmir. Sovjetunionen uttrykte misnøye med Lie då han hjelpte til med å skaffe støtte til Sør-Korea då dei vart invaderte i 1950. Lie arbeidde òg for at Sovjetunionen skulle avbryte boikottinga si av SN, sjølv om han truleg hadde lite å gjere med at boikotten vart avslutta. Han motsette seg spansk medlemskap i SN grunna personleg motstand mot Francoregimet. Han arbeidde òg for at Folkerepublikken Kina skulle anerkjennast som medlem av SN etter at nasjonalistregjeringa gjekk i eksil på Taiwan. Han meinte at Folkerepublikken Kina var dei einaste som kunne oppfylle Kina sine obligasjonar fullt ut. ellauri245.html on line 503: Lie har vorte kritisert for å ikkje ha bidratt til forhandlingar under Berlinblokaden, og for ikkje å ha makta å avslutte Koreakrigen snarare. Han har òg fått kritikk for å vere arrogant og sta. ellauri245.html on line 507: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/87/Trygve_Lie_1938.jpg/330px-Trygve_Lie_1938.jpg" width="25%" /> ellauri245.html on line 528: Jo Nesbøs mor var bibliotekar (Molde on joku tuppukylä Länsi-Norjassa), og han fattet tidlig interesse for litteratur. 15 år gammel fikk han vite av faren at han hadde meldt seg til tjeneste som frontkjemper på østfronten under andre verdenskrig. Kunnskapen om farens landssvik har ifølge Nesbø bidratt til å forme ham og hans vurdering av valg andre mennesker gjør. Eli siis siitä tuli wannabe nazi kuten isäpaapasta. Epäonnistunut potkupalloilija kuten Jari Pervosta. Epäonnistunut skitaristi kuten Harri Sirolasta. Mutta hurjan menestynyt roskakirjailija kuiteskin. ellauri245.html on line 532: The Clash were an English rock band formed in London in 1976 who were key players in the original wave of British punk rock. Billed as "The Only Band That Matters", they also contributed to the post-punk and new wave movements that emerged in the wake of punk and employed elements of a variety of genres including reggae, dub, funk, ska, and rockabilly. For most of their recording career, the Clash consisted of lead vocalist and rhythm guitarist Joe Strummer, lead guitarist and vocalist Mick Jones, bassist Paul Simonon, and drummer Nicky "Topper" Headon. ellauri245.html on line 534: The Clash achieved critical and commercial success in the United Kingdom with the release of their self-titled debut album, The Clash (1977) and their second album, Give ´Em Enough Rope (1978). Their experimental third album, London Calling, released in the UK in December 1979, earned them popularity in the United States when it was released there the following month. A decade later, Rolling Stone named it the best album of the 1980s. Following continued musical experimentation on their fourth album, Sandinista! (1980), the band reached new heights of success with the release of Combat Rock (1982), which spawned the US top 10 hit "Rock the Casbah", helping the album to achieve a 2× Platinum certification there. A final album, Cut the Crap, was released in 1985 with a new lineup, and a few weeks later, the band broke up. ellauri245.html on line 544: adelivery.fi/img/1440/2d1890951615bc53ce091c5a86df3752.jpg.webp" width="40%" /> ellauri245.html on line 613: Paula-tyttö näppäs belfien kaverin kuxiessa sitä takaapäin ja lähetti sen edelliselle poikaystävälle parhain terveisin. Että tämmöstä siis Oslossa. Svartingerne gjerne betalte en årslönn for å få satt tennene i ei blond, norsk gutt, ikke sant? Kohta päästään Ruandaan. Saadaan virka-apua Mma Ramotswelta. Siellä pitäisi olla vulkaani. ellauri245.html on line 615: Ruanda tunnetaan toiselta nimeltään tuhansien mäkien maana. Ruanda sijaitsee lähes Afrikan keskustassa, ja sen maasto on kumpuilevaa ruohotasankoa. Pohjoisessa maasto on vuoristoista ja sieltä löytyvät maan tulivuoret, kun taas idässä Kiva-järveltä löytyvät sisämaan parhaat rannat. Ruandan kansallispuistot ovat maan tärkeimpiä matkailukohteita, mutta vuorigorillojen maasta löytyy myös pieni, elegantti pääkaupunki Kiguli. Paras aika vierailla on kesäkuusta syyskuuhun ja joulukuusta helmikuuhun. Voimakkaampi sadekausi ulottuu tavallisesti maaliskuusta toukokuulle. ellauri245.html on line 617: Historiassa Ruandan väestö jakautui kolmeen heimoon: Hutu, Tutsi ja Batwa. Kaikki heimot puhuvat samaa kieltä kinyarwandaa ja niillä on sama kulttuurialkuperä. Väestöstä noin 84% kuului maajussien Hutu-heimoon, 15% nomadiseen Tutsi-heimoon ja loput Batwa-heimoon. Historiassa jokaisella heimolla oli oma sosioekonominen asemansa, rituaalinsa ja pukeutumistapansa. Vuoden 1994 kansanmurha Watussi-heimoa kohtaan (tyyliin "piikkilankoja preerialla") vähensi kansanryhmän osuutta merkittävästi, ja nykyään Ruandassa ei tunnisteta entisiä heimoja vaan kansa on "yhtenäinen". Nykyisin Ruanda onkin Afrikan maiden edelläkävijä vahvassa korruption suojelussa ja apinadiversiteetin vastaisuudessa. Ruandassa on siistiä koska sen kolonisoivat anaalinen Saxa ja pedofiili Belgia. Oi kurja Belgia! ellauri245.html on line 630: ads/2019/06/view-volcanoes-kivu-drc72-1024x768.jpg" width="70%" /> ellauri245.html on line 633: In the 20th century Burundi had three main indigenous ethnic groups: Hutu, Tutsi, and Twa. The area was colonised by the German Empire in the late 1800s and administered as a portion of German East Africa. In Burundi and neighboring Rwanda to the north, the Germans maintained indirect rule, leaving local social structures intact. Under this system, the Tutsi minority generally enjoyed its historically high status as aristocrats, whereas the Hutus occupied the bottom of the social structure. Princely and monarchal rulers belonged to a unique ethnic group, Ganwa, though over time the political salience of this distinction declined and the category was subsumed by the Tutsi grouping. During World War I, Belgian troops from the Belgian Congo occupied Burundi and Rwanda. In 1919, under the auspices of the nascent League of Nations, Belgium was given the "responsibility" of administering "Ruanda-Urundi" as a mandated territory. Though obligated to promote social progress in the territory, the Belgians did not alter the local power structures. Following World War II, the United Nations was formed and Ruanda-Urundi became a trust territory under Belgian administration, which required the Belgians to politically "edducate the locals and make them really fit", to prepare them for independence. ellauri245.html on line 637: ad0af8a2a17dd12b44cdf6dd43ae0.jpg" height="190px" /> ellauri245.html on line 638: ads/2018/08/30-May-1994-Thousands-of-Rwandan-refugees-cross-the-border-into-Tanzania-carrying-their-belongings.-Jeremiah-Kamau-Reuters.jpg" height="190px" /> ellauri245.html on line 656: General Gatunga had previously been a respected and well-read Christian teacher in his local Kikuyu community. He was known to meticulously record his attacks in a series of five notebooks, which when executed were often swift and strategic, targeting loyalist community leaders he had previously known as a teacher. ellauri245.html on line 662: The British and international view was that Mau Mau was a savage, violent, and depraved tribal cult, an expression of unrestrained emotion rather than reason. Mau Mau was "perverted tribalism" that sought to take the Kikuyu people back to "the bad old days" before British rule. What motherfuckers! ellauri245.html on line 664: Jonnetyyppinen maailmankuva on samanlainen kuin Amerikka New Yorkerin kannessa, missä Manhattan (omat porukat) näkyy edessä niin isona ettei sen takaa muuta mannerta enää erota, muusta maailmasta puhumattakaan. Jonkun typerän belgi-insinöörin sisar teki seppukun 24-vuotiaana syystä tahi toisesta, ja sitä pitää tässä vielä sadan vuoden kuluttua muistella. Mitä vitun väliä??? Imponerende. Hvor mye? Saatanan kaupparazuja. ellauri245.html on line 668: The Congo became independent from Belgium on June 30, 1960. Norway had begun humanitarian aid to the Congo since at least 1963. In 1963, Norway was one of only six nations that Congo approached with a request for military aid, asking for help to build a navy. Norway declined the request, citing a shortage of the training expertise Congo was looking for. ellauri245.html on line 670: Norway gave the Congo NOK 40 million (US $15.7 million) in 2003. Vidar Helgesen, the Norwegian Secretary of State said: "In spite of some hopeful signs in the peace process and the establishment of a transitional government in the capital, Kinshasa, the humanitarian situation in the eastern part of the country is precarious." In 2004, all previous debt was forgiven. In 2007, the Secretaries General of the five largest Norwegian humanitarian organizations visited the Congo to access the crisis. In 2008, an additional NOK 15 million were supplied. ellauri245.html on line 683: ady in Red (Live 2016) | Ticketmaster" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture" allowfullscreen> ellauri245.html on line 695: The lady in red is dancing with me Punapukuinen nainen tanssii parina ellauri245.html on line 709: And I have never had such a feeling Ihan hurja fiilis housuissa ellauri245.html on line 711: As I do tonight Heti pitäis saada nyt ellauri245.html on line 714: The lady in red is dancing with me Punapukuinen nainen tanssii parina ellauri245.html on line 724: The lady in red Leidi punasissa ellauri245.html on line 725: The lady in red Leidi punasissa ellauri245.html on line 726: The lady in red jne. ellauri245.html on line 727: My lady in red ellauri245.html on line 741: The Duchess of Sussex has prompted anger over her "mocking" demonstration of a curtsy to Elizabeth II. Royal author Gyles Brandreth, a friend of the royals, told TalkTV: "It's embarrassing, because it is mocking - and nobody curtsies to the Queen like that, and nobody would have advised her to do it that way." He added of Harry: "He would know that the bow, as it were, is a brief nod and the curtsy is to show respect for the sovereign, and in the case of the Queen - a lady in her 90s who actually had earned respect through a lifetime of service, and that was it. To do this sort of mocking thing is uncomfortable, but it is a cultural difference. It's like you would do a curtsy if you were playing in Snow White." Harry näyttää hitaalta neandertaliraukalta jonka ympärillä cromagnon-apina tekee piruetteja. ellauri245.html on line 745: Tony C. Leike on karvakäsi, Jussi Kolkka en finne igen. Kurnu ja Loikka, hyvää konna-ainesta tiukkapipoiselle natomadolle. Rastatukkainen Holm, Beavis ja Butthead ovat myös pahoja. Jälkimmäinen on pahin kaikista, nimittäin Carl Michael Bellman, oikea rotta. Jussi hade vært politimann i Helsinki (ikke Helsingfors) under Jari Aarnio. ellauri245.html on line 754: Soon after graduation, Altman joined the United States Army Air Forces at the age of 18. During World War II, Altman flew more than 50 bombing missions as a co-pilot of a B-24 Liberator with the 307th Bomb Group in Borneo and the Dutch East Indies. Upon his discharge in 1947, Altman moved to California. He worked in publicity for a company that had invented a tattooing machine to identify dogs. ellauri245.html on line 756: Palattuaan siviiliin toisesta maailmansodasta Altman työskenteli radiossa ja lehdissä, sekä vuosina 1957–1964 televisiossa ohjaajana. Hän ohjasi jaksoja muun muassa tv-sarjoihin Maverick, Peter Gunn, Bonanza ja Valtatie 66. Altman pääsi kokeilemaan taitojaan elokuvaohjaajana 1950-luvulla elokuvalla The Delinquents (1957), ja sai 1960-luvun loppupuolella hieman huomiota kahdella muulla ohjaustyöllään. Altman teki läpimurtonsa elokuvalla M.A.S.H. – armeijan liikkuva kenttäsairaala (1970). ellauri245.html on line 762: 1970-luvun loppupuolella alkoi kuitenkin Altmanin alamäki: vaikka Altman ohjasikin vuonna 1979 peräti kolme elokuvaa, niiden taso oli kaukana hänen aiemmista töistään. Tämä kulminoitui vuonna 1980 Disney/Paramount-tuotantoon Kippari-Kalle: Lyttäpäisen vinosuisen suikkikoomikon Robin Williamsin (1951-2014) tähdittämä elokuva teki tuottoa teattereissa, mutta oli aikanaan ja myös nykyään kriitikoiden mielestä Altmanin uran pohjanoteeraus. Variety-lehden mielestä se oli Williamsin paras. Lyttäpäinen Robin Williams oli kyllä erehdyttävästi Popeyen näköinen. Robin ei ihan selvinnyt Solonin 10:nnestä hebdomadista. Kuolinsyy oli "asphyxia through hanging". Tää ei enää ole kivaa, menen hirteen lepäämään. ellauri246.html on line 2: ad> ellauri246.html on line 23: ad> ellauri246.html on line 44: Vuonna 1966 jakoi Ruozin ukkotemia dynypalkinnon kahden eloonjääneen juutalaisen kesken, toinen oli Tukholmassa kyyristellyt Nelly Sachs ja toinen Israelissa sadetta pitänyt Shmuel Agnon. Seuraavana vuonna alkoi 7 päivän sota. Ruåzalaiset ehättivät tunnustamaan länsivärejä vähän etuajassa. ellauri246.html on line 56: Agnon kuoli Jerusalemissa vuonna 1970. Hänen tyttärensä Emunah Yaron jatkoi hänen jälkeenjääneitten käsikirjoitustensa kokoamista ja julkaisua. Suurin osa hänen teoksistaan onkin julkaistu hänen kuolemansa jälkeen. Agnonin arkisto siirrettiin Jerusalemin Kansalliskirjastoon. Hänen talostaan tuli Jerusalemin kaupungin omistama museo, jossa pidetään kirjallisuus- ja kulttuuritilaisuuksia. Agnonista on tehty enemmän tutkielmia kuin kenestäkään muusta israelilaisesta kirjailijasta. Kuuluisimmat Agnon-asiantuntijat ovat Baruch Kurzweil, Dov Sadan ja Dan Laor. ellauri246.html on line 68: Nazien rökäletappion jälkeen Nellyn runot alkoivat saada menekkiä Saksassa. ellauri246.html on line 75: Bengt Gunnar Ekelöf, född 15 september 1907 i Stockholm, död 16 mars 1968 i Sigtuna i Stockholms län, var en svensk författare, poet och översättare. Han var från 1958 ledamot av Svenska Akademien. A-ha! ellauri246.html on line 77: Under sin barndom bodde han i Stockholm. Fadern hade varit fondmäklare och familjen var ekonomiskt välbärgad. Ekelöfs far blev, på grund av syfilis, psykiskt sjuk och avled då Ekelöf var nio år gammal. Gunnar hade många storslagna planer som inte blev av. ellauri246.html on line 79: År 1928 blev Ekelöf myndig och ärvde faderns förmögenhet. Han hade planer på att emigrera till Kenya där en bekant var chef för en stor kaffeplantage, vilket dock inte heller blev av. ellauri246.html on line 81: Ekelöf levde som ung som rentier på tändsticksaktier, men förlorade vid Kreugerkraschen 1932 en stor del av sin förmögenhet. Han var, tämligen medellös, under en längre period bosatt i Hölötrakten, bland annat en tid som hyresgäst på Vrå herrgård, därefter i eget torp. Influerad av den då ganska okända surrealismen och med sina desperata, galghumoristiska formuleringar fick han ett starkt negativt bemötande av dåtidens levande kritiker. ellauri246.html on line 89: Bo Johannes Edfelt (21 December 1904 - 27 August 1997) was a Swedish writer, poet, translator and literary critic. A native of Tibro, Edfelt was elected to be a member of the Swedish Academy in 1969, occupying seat No. 17. He succeeded Erik Lindegren and, following his death, was succeeded by - who else but Horace Engdahl! A-HA! Aha jaha! Jaså på det lilla viset! Nu klarnar det! ellauri246.html on line 91: At first this poem seems very pastoral, but it was written in the summer of either 1940 or 1941. Sweden was not at war, but had seen Denmark and Norway occupied by Nazi Germany and Finland defeated by the Soviet Union. Ekelöf was firmly opposed to the totalitarian regimes, so see this poem as finding a moment of peace, pineapple and bananas in a time of other people's crisis. ellauri246.html on line 100: Det är natt men så lugnt att ljuset brinner utan att fladdra, On yö mutta niin tyyntä ettei kynttiläkään lepata, ellauri246.html on line 105: Du skriver en rad eller två och tar dig en paus och begrundar Kirjoitat rivin pari, pidät paussia ja pohdiskelet ellauri246.html on line 106: strimman av aftonrodnad som skrider mot morgonrodnad, iltaruskon raitaa joka on muuttumassa aamuruskoxi, ellauri246.html on line 123: till något jag hade på tungan att säga men aldrig fick utsagt, Jotain joka oli mulla kielen kärjellä, mutten sanotuxi saanut, ellauri246.html on line 129: Aspen skälver och spelar, aftonrodnaden skrider Haapa havisee ja soittaa, iltarusko etenee, ellauri246.html on line 165: Einladend hergerichtet Kuzuvasti väsätyt ellauri246.html on line 180: Vad är skillnaden mellan en slapp kuk och en asylsökare? Den ena är ett helvete att få in och den andra är ett helvete att få ut. ellauri246.html on line 189: Joseph Brodsky (alun perin Iosif Aleksandrovitš Brodski, ven. Иосиф Александрович Бродский, 24. toukokuuta 1940 Leningrad, Neuvostoliitto – 28. tammikuuta 1996 New York, Yhdysvallat) oli venäläissyntyinen yhdysvaltalainen runoilija. Hänelle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1987. Selvä pysähtyneisyyden ajan poliittinen broileri. Kaikki njeuvostoliittolaiset dynypalkitut ovat pokanneet länkkäreille ja pyllistäneet kotimaahansa, paizi Solohov, joka pyllisti vasta vähän lopuxi. Se ei ole sattumaa, se on ukkotemian huolellisen propagandatyön tulosta. ellauri246.html on line 191: Brodsky syntyi Leningradissa juutalaisperheeseen. Hänen isänsä oli sota- ja lehtikuvaaja ja äiti kirjanpitäjä. 15-vuotiaana Brodsky lopetti koulunkäynnin ja työskenteli vuosina 1956–1962 yli kymmenessä työpaikassa. 16-vuotiaana hän luki Saadin Gulistanin (n.h.), mikä oli koulukirjojen jälkeen hänen ensikosketuksensa runouteen. Joutomiehenä Brodsky opetteli itsekseen englantia ja puolaa. Hän kiinnostui klassisesta filosofiasta, uskonnosta, mytologiasta, ja (tietysti) englantilaisesta ja amerikkalaisesta runoudesta. 18-vuotiaana hän alkoi kirjoittaa runoja. Vuonna 1961 21vee Brodsky ihastui 72vee taantumuxelliseen Anna Ahmatovaan. Se ei kai ollut homo, aika asexuaali misogyyni kyllä. ellauri246.html on line 195: Neljä Brodskyn runoa julkaistiin antologioissa Leningradissa vuosina 1966 ja 1967, mutta suurin osa hänen tuotannostaan ilmestyi vain lännessä. Hän käänsi runoja englannista ja puolasta (muun muassa mitättömän lännen hännystelijän Czesław Miłoszin tuotantoa) venäjäksi. Brodsky karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1972 ja hän muutti ensin Wieniin, mistä runoilija W. H. Auden ja Michiganin yliopiston slaavilaisten kielten professori Carl Ray Proffer auttoivat hänet Yhdysvaltoihin, vaikka hän oli saanut muuttoluvan Israeliin. Jooseppi ei halunnut 100% juutalaisexi pölyiseen autiomaahan, vaan lähti mieluummin Egyptin lihafondyyn äärelle. Brodsky asui Brooklynissä ja Massachusettsissa. Hänen teoksensa ensimmäinen englanninkielinen käännös ilmestyi vuonna 1973. Brodsky opetti muun muassa Columbian yliopistossa ja Mount Holyoke Collegessa. Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1977. ellauri246.html on line 200: Kesällä 1961 Evenkin kylässä Nelkanissa hän kärsi joutilasjakson aikana (ei ollut peuroja jatkovaellukselle) hermoromahduksen, ja hänen annettiin palata Leningradiin. ellauri246.html on line 202: Runon "Juutalainen hautausmaa" lukeminen aiheutti skandaalin. Kyseessä oli siis Brodskyn A Jewish Cemetery Near Leningrad, eikä alempana seuraava Tukkuarvo Pitkävesselin versio: ellauri246.html on line 207: By Henry Wadsworth Longfellow ellauri246.html on line 214: Wave their broad curtains in the south-wind's breath, Ne liehuvat löunatuulen kyydissä, ellauri246.html on line 230: Then added, in the certainty of faith, Ja sitten lisäävät, uskon varassa, ellauri246.html on line 235: No Rabbi reads the ancient Decalogue Rebbe ei lue käskykirjettä ellauri246.html on line 238: Gone are the living, but the dead remain, Menneet ovat elävät, kuolleet pysyvät, ellauri246.html on line 240: Scattering its bounty, like a summer rain, jakaa saalista kuin kesän sadekuuro, ellauri246.html on line 248: They lived in narrow streets and lanes obscure, (Sori, nehän oli arabeja ne! My bad...) ellauri246.html on line 253: All their lives long, with the unleavened bread Koko elämänsä natustaen mazoa, ellauri246.html on line 259: That rang from town to town, from street to street; ja kristityt vyöryi kaupunkien kaduille ellauri246.html on line 270: And all the great traditions of the Past Ja kaikki ikivanhat traditiot ellauri246.html on line 274: The mystic volume of the world they read, ne höpisevät kabbalaa ja midrashia ellauri246.html on line 276: Till life became a Legend of the Dead. kunnes painuvat sinne mistä tulivat. ellauri246.html on line 281: And the dead nations never rise again. kuolleet kansat on mennyttä, haha! ellauri246.html on line 290: Jewish cemetery near Leningrad. ellauri246.html on line 295: law, trade, musicians, revolutionaries. lakia, kauppaa, klezmer-muusikoita, kumouxellisia. ellauri246.html on line 310: And do not sow bread. Eikä leipää kylvetä. ellauri246.html on line 311: Never sow bread. Kun ei maita annettu. ellauri246.html on line 321: In a matter of decay. Maan alla madoilta. ellauri246.html on line 329: Источник: https://brodskiy.su/evrejskoe-kladbishhe-okolo-leningrada ellauri246.html on line 331: adding:1em">Tietolaatikko ellauri246.html on line 347: Mielenkiintoisia tosiasioita Brodskin biografiasta, runoilijan henkilökohtaisesta elämästä esitetään edelleen huomioita. Äskettäin päätti talvisodan Suomen kansa, alle kuukausi oli Ranskan tappioon. Tällaisessa pienessä, häiritsevässä asennossa 24. toukokuuta 1940 Leningradin valokuvaajan perheessä ja kirjanpitäjän hän syntyi pojaksi. Hieman yli vuosi ennen suuren isänmaallisen sodan alkua. Siinä hän oli koko elämänsä lapsuuden, jonka se riistää häneltä. Tukholman kirjeessä Yakov Gordin selitti paikallisen tilanteen Schorasin ja syntien kanssa heidän lapsuudensa perusteella, mutta päinvastoin. (No en minäkään tosta mitään ymmärrä.) ellauri246.html on line 349: Tragedian tila - niin hän havaitsi maailmaa. Näyttää siltä, että se on sieltä kotoisin, ensimmäisen vuoden elämästä. Hän tuskin muisti heitä, mutta ensimmäisen kuukauden väestösuojissa, jonka hän vietti Maria Moisevnan, hänen äitinsä kaa, piiritetyssä kaupungissa. Onneksi oli suuria vaikeuksia, he onnistuivat evakuoimaan. Cherepovovetista tuli tilapäinen asuinpaikka. Ehkä se voidaan pitää kohtalon pilkkana, että äiti, joka tiesi saksan kielen, alkoi työskennellä kääntäjänä leirissä epäonnistuneiden saxalaisten rajamatkustajien kanssa. Hän oli siellä useita kertoja hänen kanssaan. Hän muisti, kuinka vanha mies ja sadetakki siirrettiin veneeseen. Tämä kuva löytyy myös Brodskin myöhäisistä teoksista. ellauri246.html on line 355: Palattuaan puolivalssattuna, synkkänä, joka ei ole vielä naamioitu kaupungin saarron jälkeen, hän alkoi etsiä heidän paikkansa elämässä. Ne olivat lyhyitä aikoja, mutta voimakkaita. Joseph Brodskin lyhyt elämäkerta ehdottaa, että hän olisi muuttanut neljä koulua vuodesta 1944 lähtien. Viimeisimmässä niistä sijaitsevat Salon-kaistalla, missä hän pysyi toisen vuoden aikana seitsemännellä luokalla. Hänet lähetettiin merenkulkukouluun, mutta sitä ei hyväksytty. Sitten lyhyen aikavälin proletaarisen episodi seurasi hänen biografiassa: Joseph toimii Arsenal tehtaalla jyrsintäkoneen oppilaana. Epäonnistuminen siinäkin ilmestyi pyrkimyksensä mennä sukellusakvaarioiden kouluun ilmeisesti, Isän laivastotausta vaikutti. Sitten ajatus lääkäri tulee näkyviin. Saadaxeen käytäntöä, hän saapuu avustavan persistorin morgueen. Anatomian kuolleet ilmeisesti osoittautuivat helpoxi nakixi, joten se kestää vain kuukauden. Seuraavaxi Kochegar, merimiehen majakka ... Lady Stabiilius tuli vasta kun Joseph alkoi ratsastaa Neuvostoliiton geologisilla retkillä, työntekijänä. Kaksi vuodenaikaa se oli valkoinen meri, sitten Pohjois-Yakutia, Itä-Siperia, muut Polarin alueen alueet. Yakutian hermostunut jakautuminen valmistui eeppisen. ellauri246.html on line 357: Se oli jo 1961. Kaikki edellä mainitut olivat vain ulkoinen elämä. Siihen aikaan Joosef oli jo tutustunut Evgeny Reiniin, toinen elämän viime päivinä, Sergey Dovlatovyov, Bulat Okuzhava. Puhe talvella 1960 lukemalla runon "juutalainen hautausmaa" Leningradin "juutalaisessa hautausmaalla" aiheutti skandaalin, joka oli ehkä ensimmäinen syy toimivaltaisille viranomaisille. kiinnittää huomiota häneen ellauri246.html on line 371: Näinä vuosina on tullut vaikein hänen kohtalossaan. Tämä liittyy ensisijaisesti onneton rakkaus. Sitä voidaan kutsua romantico-runoilijan (S. Albert Kivinen) sanoin kivisexi. Maria Basmanova oli epätavallinen tyttö eikä muuttunut ajan myötä. Kuuluisa taiteilija, kylmä, hiljainen, jossa tuntui ujo kauneus. He tapasivat maaliskuussa 1962, ja useimmat eivät nähneet. Menimme kaduilla. Hän luki runojaan, hiän kuunteli. Mutta romaani ei hyväksynyt hänen vanhempiaan. Pian ystävät alkoivat usein riidellä, joka kerta eroten ikuisesti. Julma masennus ja itsemurhayritykset olivat seurauksia näiden kierteiden seurauksista hänelle. Ystävät usein näkivät ranteensa sidoksissa veren jälkiä. Ja lopullinen kuilu on tulos kaikkein tavallisimmasta: banal Love Triangle. Yksi lähimmistä Josefin ystävistä Dmitry Basyshev otti tytön ystäväxi ajanjaksona, jolloin Brodsky oli piilossa poliisilta, jo pelkäävät vainoa virittää. Siellä he sopivat. Joseph saapui selvittämään, mutta hiänellä ei ollut aikaa puhua hänelle. Pidätys ja tuomioistuin seurasivat. Ja tämä on täysin erilainen tarina, marinan kuilu suorastaan. ellauri246.html on line 373: 8. tammikuuta 2008 julkaistiin valikoima "yksinkertaiset leningradilaiset", mikä vaati Tunwader Brodskin tuomitsemista. Viisi päivää myöhemmin, hän löysi itsensä vankilasta, jossa ensimmäinen vakava sydänkohtaus tapahtui 14. helmikuuta. Kaikesta huolimatta hänet lähetettiin psykiatriseen sairaalaan. Kolme viikkoa osoittautui pahimmaksi ajaksi elämässään. Useimmiten potilaan tutkimukseen käytettiin niin kutsuttua Chuckia. Henkilö oli syväjäässä yöllä, kylvyssä, täynnä jäävettä ja kääritty märkään rättiin hyllylle. Tämä lomake asetettiin kuumaan akkuun. Kankaan nopeasti kuivattua se kaatui kipuun kehossa. Avustaen niin, rangaistusaineiden lääkärit tunnistivat runoilijan kykenevän psykopatiaan. ellauri246.html on line 377: Taistelussa Joseph Brodskin paluuta varten, jotta saataisiin elämäkerta ja lisää luovuutta, joista tulee kriitikoille paljon teräviä tarkasteluja, oli hyvin vaikutusvaltaisia ihmisiä. Ensinnäkin A. A. Akhmatova. Trid Vigdorovan transkriptillä oli tärkeä rooli. Se julkaistiin monissa Länsi-Euroopan tiedotusvälineissä. Yhdessä Anna Andreevnayan kanssa lukemattomat kirjeet puolueen viranomaisille ja oikeuslaitosta vastaan ovat Lydia Chukkovskaya. Shostakovich, TVARDOVSKI, Powesty, Marshak. Nämä eivät ole kaikki ihmiset, jotka ottivat osaa hänen kohtaloonsa mutta tärkimöt. Jean-Paul Sartre:n eurooppalaisen "Foorumin" EVE: llä varoitettiin vaikeasta tilanteesta, johon Neuvostoliiton valtuuskunta voi joutua Brodskin tapauksessa. Todennäköisesti tällä on ollut ratkaiseva rooli. Jotta runoilijalla ei olisi ollut tällaisia syytöksiä, se siirtyi kääntäjien ja kirjailijoiden liiton Leningradin sivuliikkeeseen. Kun olet lähtenyt alkuperäisestä kaupungista 23:een, hän palasi 25:een ja heti löysi itsensä hyvin oudosta, keskitetystä valtiosta. Neuvostoliiton sukunimi ei todellakaan ollut runoilija. Se oli mitä Neuvostoliiton suurlähetystön henkilökunta vastasi, kun hänet kutsuttiin kansainväliseen runolliseen festivaaliin. Kolme vuotta myöhemmin, Joosef Alexandrovich valittiin Bavarian taideteollisuuden Akatemian jäseneksi ihan kiusalla. ellauri246.html on line 379: Hänen kotimaassaan 4 hänen runoistaan julkaistiin kaikkina näinä vuosina. Hieman jäänyt tulosta lasten runoina. Rahanlähde oli enimmäkseen tilisiirrot lännestä, arvioivat Aurora ja Haltury eri elokuvastudioissa. Brodskin matkatavarat ovat jopa sivuroolissa yhdessä aiemmista elokuvista. Mutta tämä lahjakkuus ei piilota. Brodskin runot olivat kaikki leveämpiä Samizdatissa. Hän kirjoitti jatkuvasti. Suuri osa näinä vuosina kirjoitettiin myöhemmin kaikissa kokoelmissaan. Yhä useammin Brodskin runot näkyvät Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen aikakauslehdissä. Ensimmäinen kirja, joka on laadittu tekijän valvonnassa, oli tuo New Yorkissa vuonna 1970 julkaistu "aavikolla". Yhä useammat länkkäritoimittajat pyrkivät ottamaan haastatteluja runoilijalta, yliopistot kutsuivat hänet. Luonnollisesti KGB ei jättänyt tällaista "asiakasta" ilman huomiota. Mutta yleensä hänen elämänsä Neuvostoliitossa eteni melko rauhallisesti, lukuun ottamatta kahta mielenterveyden sairaaloiden tutkimusta. ellauri246.html on line 384: Elämäkerta todistaa, että runoilija Brodsky oli suurelta osin epätavallinen maahanmuuttaja. Hänen pokkansa ei pitänyt, kun hänet laskettiin Neuvostoliiton hallinnon uhrixi. Jospa hän itse oli ansainnut kaikki hänen solarms. Hänen kotimaassaan hän rikkoi kaikki yhteydet paitsi pakotettuja. Vaikka hänet tehtiin avoimessa sydämessä, isä ei sallinut lähtöä Yhdysvaltoihin. Kaikki myöhemmät pyynnöt eivät myöskään saaneet tuloksia. Vanhemmat kuolivat tauon aikana yhdessä vuodessa 1983 ja 1984. Mutta hän ei koskaan tullut kotikaupungille, vaikka se oli mahdollista. Kaikki ystäväpyynnöt törmäävät yhden vastauksen eri muunnelmissa: rakkauden sijasta he sanovat, älä palaa. Ei ole tiedossa, että hänellä ei ollut enää suhdetta Basmanovan tai Leningradin kanssa. He olivat myös hänelle monin tavoin intiimi. ellauri246.html on line 392: Tässä on niin mielenkiintoinen Brodskin elämäkerta. Häntä korostettiin yksinäisenä henkilönä, ehkä hän tunsi onnettomuutta tässä valtiossa. Tällainen pysyi kuoleman jälkeen. Tämä tapahtui 28. tammikuuta 1996. Pumppu ei kestänyt siinä kaikki. Suuren työntekijän ja runoilijan Joseph Brodskyn kuoppa sijaitsee Venetsiassa San Michele-hautausmaalla. Tätä kaupunkia hän rakasti vähemmän kuin hänen natiivia Leningradia. ellauri246.html on line 394: Tuleva runoilija syntyi Leningradissa, joka on Pietarin ikivanha nimi. Esseessä "pienempi kuin yksiköt" Brodsky omistaa monia sivuja kuvaamaan jälkiläistä Leningradia. Näiden kilpailujen ja julkisivujen sekä klassisten, eklektisten ja modernistien mukaan hän opiskeli kulttuurin historiaa paremmin kuin myöhemmin kirjoissa. Mutta, ei petä Brodsky, kauniin kaupunkimuseon kohtauksessa oli elämää, jolla on keskittyminen, militarisointi. Kansalaisten, kuten koululaisten, tärkeimpänä hyveenä pidettiin tottelevaisuutta. Koulu antoi Brodskille ensimmäiset ärsyttävät väsyneet ideologian oppitunnit. 15-vuotiaana tuleva runoilija heittää koulua vesilinnulla ja harjoittaa lisää itsehallintaa. Hän uskoi, että kahdeksannesta palkkaluokasta on välttämätöntä aloittaa kapea erikoistuminen, koska nuori mies on terävä mieli ja erinomainen muisti, mutta hänellä ei voi vietävä ole aikaa opiskella tieteenaloja, jotka eivät koskaan tarvitse häntä. ellauri246.html on line 418: Joskus hei Brodsky edes tulevaisuus näyttää valtakunnan massan. "Tulevaisuus on musta, // mutta ihmiset, ei //, koska se // musta näyttää minusta." Ehkä sinusta, ei minusta. Musta se on musta.Tällainen tulevaisuus on ohjelmoitu kadottamaan yksilöllisyyttä. Brodsky luonnehtii luovuutta "Arya-vähemmistönä". Voi vittu, sehän on pesunkestävä nazi! "Kustakin eksistentiaalisesta ainutlaatuisesta ajatus korvataan idealla henkilökohtaisesta itsenäisyydestä." Brodskin individismia voidaan pitää synonyymina persoonallisuuden periaatteena yhteiskunnan korkeimmaksi arvoksi. Josif oli varmaan lukenut Nietzschen Moraalin genealogian englanninnoxena. Tämä periaate osoittaa Brodskia essee "matka Istanbuliin", ulkomaalainen idän perinteeseen, josta pidetään USSR: ssä. Varmista, kuinka julmimmin kasvaa voimaa ja lihasmassaa niille, jotka eroavat heistä, Brodsky kuvaa itsensä "uudet staksilla elokuulla" henkilöllä, jolla on sielu suhteessa mamiin. Runossa "keskustelu Commerwankerin kanssa", Brodskin totalitaarisen yhteiskunnan olosuhteissa on olemassa päivittäinen loputon kalkki. Tämä tietenkin Golud Moraalista. Lyyrinen sankari on verrattu marttyyri. Elämä itse on ensimmäinen, kipu ja henkilö on "kipu testi". Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu. ellauri246.html on line 428: "Lullaby Crack Cape" - paratiisin ylikriittinen arviointi voimattomuuden ja umpikujaan, paratiisissa, sillä se edustaa suurissa myytteinä, ei ole kehitystä ja luovuutta, ja jos runoilija ei voi tehdä luovuutta, millaista Paradise on se? Tämä paratiisin utopian tärkein puute herättää hänet runoilijan silmissä, paljastaa sen huonommaxi. Niman luonnehtii Brodskyä "runoilijana ilman paratiisia". ellauri246.html on line 446: saddest - kaikista intohimosta - vanteen. ellauri246.html on line 453: Runon tila on kulttuurin tila, hengellisyys. Ja täällä vuosisatojen ajan yksi runoilija kuulee toisen runon, jonka jauhot hän oppii ja ottaa omaan pussiinsa. Hinnat yksi ja muu ihmisen kuoleman aidan suru. Jos Donna, Earthly Life - Hell, sitten Brodsky tykkää siitä lähtä jo kävelylle, kauheasta tuomioistuimesta, jossa individualistiset ihmiset onnistuvat jopa nukkumaan. Disoobidisen unen motiivi, joka kattaa kirjaimellisesti kaiken maan päällä. Ei sattumalta myös elossa olevan tekijän kuvauksessa ei juuri mikään poikkea kuolleista. Sleep ja hyvä ja paha, ja Jumala nukahti - kaikki nukkuu, ja siellä on lumisadetta kuin Neuvostoliiton televisiossa ohjelman loputtua, joka peittää maan kuin valkoisen savvan. Ainoa olento, joka Brodskin mukaan ei nuku tällä hetkellä ", runoilija (John Donne), jonka tavoitteena on luoda ihanteellinen maailma, kauniimpi kuin koskaan keksittyt. Vaikka runot on kirjoitettu maan päällä, se korostaa Brodskista, että elämää ei ole tarkoitus lopettaa. ellauri246.html on line 505: Tulevaisuudessa Brodskin kaduiden rooli alkoi pelata muita maahanmuuttajia Venäjältä. "Aiemmin Pietarissa en antanut puolet niistä kynnysarvosta." Nyt hän alkoi kommunikoida kävijöiden kanssa vain heidän kielensä erityispiirteistä. ellauri246.html on line 510: Tuskaa olivat niskatuskamiehen ensimmäiset vuodet. Brodsky näinä vuosina muistuttaa kuin kasvi, joka on noussut maahan, ja se vedettiin ulos ja siirrettiin toiselle maaperälle, eikä se ole selvää, järjestetäänkö se. Ulkoinen runoilija on turvallinen elämäntapa ristiriidassa voimakkaasti emotionaalisen ja psykologisen kooman tilan kanssa, joka Brodsky uusi uudelleen ensimmäistä kertaa maailman kirjallisuudessa. Stripping metaforisesti, runoilija tuntuu kuolleiksi. Runossa "1972": "Tämä ei ole mieli, vaan vain veri." Runaatti tykkää itseään varjoilta, jotka pysyivät henkilöltä. Maahanmuutto, joka kuljetettiin niiden kanssa, ei pelkästään vapautta vaan myös kaikkien tavanomaisten siteiden tauko. Kaikki, mikä oli kalliita henkilölle, otettiin häneltä. Brodskillä oli tunne roikkua tyhjyydestä, ja tämä isku oli niin kohtuuttomia, että se johti sielun väliaikaiseen halvaantumiseen. Lähempänä Brodskin tapahtumista lähestyi Luriea, joka sanoi, että Emigratin Brodskin runous - это itsemurhan sitoutuneiden henkilöiden muistiinpanoja. Skopanova uskoo, että on oikein puhua murhasta. "Vahva kipu, tappaminen tämä, joka kestää valoa." Runotila on hämmästynyt, tappanut, mikään ei tunne, tämä on suurin kärsimys, kun henkilö kärsii niin paljon, että se menettää mahdollisuuden ilmaista se emotionaalisesti. Itsensä kieltäminen, metaforisen käyttäminen liikkumattomuuden arvolla, kuolleet, kun BrodSky tarkastelee itseäsi sivulta ja korjaa vain liikkeen avaruudessa. Usein hän kirjoittaa itsestään kolmannessa henkilössä, kuten runossa "Laguna": "Vieraat, jotka kuljettavat grappaa taskussaan, ehdottomasti kukaan, mies, kuten kaikki, jotka ovat menettäneet muistia, kuvaavat ..." Yliköriltään hermostuneesta " shokki. Brodsky erottaa oman ruumiinsa sielusta ja tekee siitä itsenäisen merkin: "Ruumiin sadetakki muotoilee palloja, joissa rakkaus, toivo, usko, ei ole tulevaisuutta." Tämä ei ole henkilö, joka oli nuoruudessani, se oli vahvistettu ja jatkuvasti tietoinen runoilijasta. Se ei ole sattumalta, että yhdessä runoista, lyyrinen sankari tarkastelee peiliä ja näkee vaatteita, mutta ei kasvoja. ellauri246.html on line 523: Mitään helpotusta ei tule Brodskille vaixe muuttaa paikkoja. Hän vieraili usealla kymmenellä seuramatkalla maailmassa ja tuo mukanaan matkamuistoja monista suurimmista kaupungeista ja maista. Aggregaatilla ne muodostavat kuvan nykyaikaisesta kaupunkiviljelystä, yhä useammasta ja kosmopoliittisesta (samanlaisista lentokentäistä, hotelleista) ja siltä osin vieraantuminen heidän kanssaan. Brodsky toteaa: "Maailma sulautuu pitkälle kadulle, jolla muut elävät." Se on ominaista Brodskin työlle, joka on melkein täydellinen ihmisten lättyjen puuttuminen niissä, jos se ilmenee, paizi lyyrinen sankari itse. Elämäinen kuva on vallitseva: talot, asfaltti, proomut. Elää, jos se ilmenee, usein Brodskin kuva ei poikkea kuolleista. Huono ja mitä ihmiset nyt ovat, olennaisesti erilaisia kuin toisinaan. Yksilöllisyyttä ei ole kehitetty tai tapettu. Ehkä tästä syystä ei-yhtiö on erittäin vahva. ellauri246.html on line 537: Viisi kirjaa Brodskin runoista käännetään englanniksi, julkaistuja essisses. Tutkijat huomaa, että lukijoiden ympyrä ulkomailla ei ole kovin leveä, mutta sen jälkeen lukijat ovat erittäin suuria ja merkittäviä osia maailmankulttuuria. Itse asiassa ajan myötä Brodsky alkaa olla pidettävä Venäjän suurimman runsaana viime vuosisadan toisella puoliskolla. ellauri246.html on line 539: Viimeiset 17 vuotta Brodsky asuu New Yorkissa Grinja-kylässä, ja jokainen kevät johtaa kirjallisuuden kulkua. Runoilija on naimisissa ja kutsui Anna-Marina tyttären Akmatovan ja Tsvetaevan kunniaksi. Neuvostoliiton totalitarismin kaatumisen tapahtumista Brodsky vastasi myönteisesti ja sanoi, että hän ei häpeä ensimmäistä kertaa entiselle kotimaalle. Samaan aikaan Farce Perestroika pakotti hänet luomaan postmodernin ironista tekstiä, joka perustuu Neuvostoliiton materiaaleihin, "Perestroika". Eipä kaveri lähtenyt takas Lenindgradiin vaikka oliskin ehkä päässyt. Mitäs sillä olis ollut siellä enää tekemistä, länkkäreiltä lähti leveämpi leipä. ellauri246.html on line 545: Bakarhyt KeneGeeV ("syksyllä Amerikassa") osoittaa, että kaikki maahanmuuttajan kirjoittaja on hyvin yksinäinen. Kenegeev asui Kanadassa eristäytyneenä. Hän korostaa maailman ihmisten vieraantumista, osoittaa, että se on ylitsepääsemätön, ja hän kutsuu itseään tämän "World Suren kanssa". Yhdessä runoista hän kuvaa itseään, joka istuu Tavernissa, joka katselee merta, jonka kumppani on vain hiljaisuus. Näyttää siltä, että tällainen erotus kotimaasta, tällaisesta yksinäisyydestä, - ja elämästä pitäisi vaikuttaa merkityksettömiltä, mutta näin ei tapahdu. Tämä kylmä, tämä tyhjyys, hän yrittää lämmittää henkensä runoja. Hän on varma, että luovuuden kautta hän kasvaa kulttuurikerroksen, tietty moraalinen este pystyy, mikä ei salli New Cainin tappaa Staryj Abelia. ellauri246.html on line 547: Venäjän expatriaattikirjallisuudelle kokonaisuudessaan historialliset ja kulttuuriset motiivit ovat ominaisia. Jos koti on pitkällä, millaista taloa on lähellä? Monille maahanmuuttajille Venäjän kulttuuri on tullut niin taloksi. Monet vetoomukset hänelle. Joskus se johtaa kulttuurisen intertextin dekonstruktioon. Siten tapahtui "Venäjän terskin" Dmitri Bysheville. Hän sanoo, että lohko onnistui näkemään, miten venäläiset ihmiset "lensi" (vallankumous, sisällissota), mutta ihmiset taas putosivat orjuuteen. "Näetkö hänet hengellisellä voimalla?" Jopa monet USSR: ssä pettävät propagandat osoittavat, osoittaa BasyShev, että Venäjällä on vanhurskaita ja vanhurskas kylä (viittaus Solzhenitsyniin ja sananlaskuun "ei ole kylää ilman vanhurskautta"). Pitäen itseään Kuisman äidin poikana Basyshev yrittää kertoa totuuden XX vuosisadasta. Jos se nyt enää ketään kiinnostaa tässä vaiheessa. ellauri246.html on line 564: Työn valmisteluxi käytin suoraan Joseph Alexandrovichin kirjoituksia sekä Leo Vladimirovich Losevin kirjaa "Joseph Brodsky. Kirjallisen elämäkerran kokemus. " Tämä kirja sisältää kaikki kattavat tiedot Brodskin elämästä ja työstä. Käytetyt myös: Kokoelma haastatteluja runoilijalta - täällä kaikki haastattelut kerättiin, mikä Iosif Alexandrovich antoi; Salomon Moiseevich Volkovin työ "vuoropuhelujen kanssa Joseph Brodsky" on melko suosittu Venäjällä - tämä on eräänlainen kirjankeskustelu, journalistien keskustelu runoilijalla; Jack Jacob Arkadyvich Gordin, Writer, "Knight ja kuolema, tai elämä suunnitelmana: noin niinkuin Joseph Brodsky." Se sisältää haastattelun Brodskin kanssa, Gordin itse, hänen tarinansa viestintään runoilijan kanssa. ellauri246.html on line 568: Iosip Alexandrovich syntyi 24. toukokuuta 1940 Leningradissa. Hän syntyi juutalaisessa perheessä, isä Alexander Ivanovich Brodsky - sotilasvalokuva, äiti Maria Moiseevna Volpert - kirjanpitäjä. Tulevan runoilun lapsuus oli sodassa, hänen isänsä tuolloin taisi palvella Japanissa, Joseph ja äiti evakuoitiin Cherepovetsille. Lapsuuden jälkeen koulun ikä, kun runoilija puhui eri haastatteluissa, hän jo oli kokenut painostusta muilta kansalaisuudestaan, mutta hän ei koskaan kieltäytynyt siitä, että hän oli juutalainen. ellauri246.html on line 572: Mielestäni Brodsky Paradox on se, että vaikse on mies ilman peruskoulutusta, hän pääsi valtavaan korkeuteen toimintaansa. Kokonaisvuosi koko maahanmuutoksesta hänellä oli professori-asema yhteensä kuudessa amerikkalaisessa ja brittiläisessä yliopistossa, mukaan lukien Kolumbian ja New Yorkin. Brodsky opetti tarinan venäläisestä kirjallisuudesta, venäläisestä ja maailman runoutta, jakelun teoriaa, puhui luennoilla ja lukemalla runoja kansainvälisissä kirjallisilla festivaaleilla ja foorumeilla, kirjastoissa ja yliopistoissa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Englannissa, Irlannissa, Ranskassa, Ruotsissa, Italiassa. Oikea länkkärin märkä uni. ellauri246.html on line 619: oli suunniteltu 13. maaliskuuta. Sen seurauksena Brodski tuomittiin mahdollisimman suurimpaan mahdolliseen, vuoden 1961 asetuksella, rangaistuxeen, joka on "haitata toisten töitä vuoristossa Leningradin erityisesti siihen nimetyllä alueella 5 vuoden ajan pakollisella työvoimaan osallistumisella asuinpaikassa." ellauri246.html on line 621: Seitsemän vuoden ajan viittauksen tuottoa vuonna 1965 ja lähtö ulkomailla vuonna 1972. Brodskillä oli outo asema Neuvostoliitossa. Hän pysyi KGB: n näkökulmassa, vaikka suora vaino lakkaa. Skandaali tarina tuomioistuimen kanssa ja Brodskin pidätys johti vallankaappaukseen Leningradin kirjailijoiden liitoksessa, päätettiin yleensä liberaalisti, joka liittyi Brodskyn myönteisesti. Kirjoittajien liiton jäsenexi ei voinut tehdä, koska hän ei ollut melkein painettu, mutta unionissa oli eräänlainen "ammattimainen ryhmä", joka United Heterogeeniset kirjallisuuden tuen half-käyrät, lauluntekijät, pop-luonnokset ja sirkuksen tekijät Revistää jne. Siellä välittömästi palaa Leningradiin, liitteenä Brodsky. Näin ollen hän sai passin leiman, turvallisuustodistus maksuista. Hän jatkoi, kuten ennen pidättämistä, kirjoittamista, kirjoittanut lasten runoja, jotka on joskus painettu läpysköissä nimeltä "Bonfire" -lehdet ja Irsorka, yrittivät muita luokkia - esimerkiksi Lenfilmin elokuva-studiossa olevien ulkomaisten elokuvien kirjallista jalostusta. Ajoittain hänet maksettiin yksityisisstä runoista, jotka keräsivät kunnianosoituksia kuuntelijoilta. Joskus hänellä on levealaisia reikiä niukasti budjetissa, myyvät jäljennöksiä kauniissa ulkomaisissa versioissa Bukinisham. Ne tuotiin lahjaksi ulkomaisille tuttaville. ellauri246.html on line 623: Toukokuu 1972 Brodsky kutsui Leningradin poliisin viisumi- ja rekisteröintiyksikköön (OVIR). ellauri246.html on line 625: "Tiesin, että OVIR-kansalaisista ei vain kutsunut sitä ja edes ajatellut, ei jättänyt minua ulkomaille. Sanoin, että olin täynnä myöhään, kellot seitsemällä illalla, ja he: kiitos ja seitsemässä odotamme. Hän otti minut munasoluihin ja ystävällisesti kysyi mitä kuulin. Kaikki on kunnossa, vastaus. Hän sanoo: Olet saanut kutsun Israelille. Kyllä, sanon, sai; Ei vain Israelissa, vaan myös Italiassa, Englannissa, Tšekkoslovakiassa. Miksi et hyödyntää Israelin kutsua, kysyy eversti. Ehkä luulit, ettet anna sinun? No, ajattelin, vastaan, mutta ei tämä tärkein asia. Mitä? - pyytää eversti. En tiedä mitä tehdä siellä, vastaus. Ja täältä keskustelun muutokset. Kind poliisi "sinä", hän menee "sinuun" Sitä minä kerron teille, Brodski. Täytät nyt tämän lomakkeen, kirjoita lausunto, ja päätämme. Ja jos kieltäydy? - Minä kysyn. Eversti tähän: sitten kuumapäivät tulevat sinulle. Olin istumassa vankilassa kolme kertaa. Kaksi kertaa henkisessä sairaalassa ja kaikki voisivat oppia näissä yliopistoissa, hän hallitsi täynnä. Hyvä, sanon. Missä nämä paperit ovat? Se oli perjantai-iltana. Maanantaina uudelleen puhelu: Mene ja siirry passi. Sitten kauppa alkoi - lähtöä. En halunnut mennä heti. Ja he ovat siinä: sinulla ei ole passia. " Brodsky oli liian sidottu - vanhempansa, hänen poikansa, ystäviensä, kotimaisen kaupunkiin, liian paljon vaalia äidinkielen väliaineen jättää peruuttamattomasti. Leningrad KGB:lla on kuitenkin heidän näkemyksensä vanhasta asiakkaasta. Se esitteli kätevän tapauksen päästä eroon arvaamattomasta runoilijalle kerran ja kaikille. Brodsky ei oikeastaan antanut mitään kerätä eikä sanoa hyvästit. 4. kesäkuuta 1972 kymmenen päivää hänen 39. vuosipäivänsä jälkeen Brodsky lensi Leningradista Wieniin. Poistumasta maasta, koska se näytti olevan ikuisesti, menossa Pulkovon lentokentälle, Brodsky kirjoitti kirjeen CPSU: n pääsihteerille, Leonid Brezhnev: ellauri246.html on line 635: Täällä Yhdysvalloissa Brodsky alkoi valmistaa kaksi kokoelmaa runoja, tämä on "osa puhetta" ja "kauniin aikakauden loppu". Erityisellä trepidilla hän viittasi ensimmäiseen, minkä seurauksena hän oli omistettu kotimaahansa, vanhemmilleen. Kriittiset arviot uusista Broadke-kirjoista olivat hieman, no. Brodsky kuin runoilija äidinkielellään aikaisemmin tuli filologian perinnöstä kuin kriitikot. Hänestä kirjoitti kirjalliset väitöskirjat, artikkelit ja ilmoitti. ellauri246.html on line 637: Amerikassa Brodsky asui kolmessa kaupungissa: Ann Arborissa, New Yorkissa ja South Headleyissä. Hän opetti Michiganin yliopistossa ja Massachusettsissa. Mutta opetus, kuten Lion Losev kirjoittaa, oli vaikea soittaa: "Brodsky oli itse opetettu ja pedagogiikka, varsinkin angloamerikkalainen, olennaisesti ei ollut pienintäkään esitystä. Siksi hän tarjosi amerikkalaisille opiskelijoilleen, mitä hän voisi lukea hänen suosikki runoilijoiden runoja hänen kanssaan. Yliopiston luettelossa hänen kursseja voitaisiin kutsua "Venäjän Twentiet-vuosisadan" tai "vertailevan runon" tai "roomalaisen runoilijoiden", mutta sama asia tapahtui luokkahuoneessa - runo lukettiin ja kommentoi tarkemmin . " ellauri246.html on line 639: Kerran Pohjois-Amerikan mantereella Brodsky alkoi matkustaa paljon. Hän asui Lontoossa, Pariisissa, Amsterdamissa, Tukholmassa, Venetsiassa, Rooman pitkään. Hän ei pitänyt matkailijoiden tarkoituksenmukaista tutustua nähtävyyksiin, mutta hänellä oli kyky mainita uusia kaupunkeja - tiesi piilotettuja arkkitehtuuria ja yksinkertaisesti viihtyisiä kulmia, ravintoloita kaukana sivukaduilla, joissa vain paikalliset julkiset kävelee, lukea Paikallinen lehdistö, innokkaasti keskusteltiin Urban Gossipista. Se tunnetaan erityisesti Brodsky rakastettu Venetsia. Tietenkin tämä rakkaus johtui siitä, että Venetsian tahattomasti muistutti häntä Petersburgin kotikaupungista. Brodsky oli hyvin apoded sillat, kanavat, vesi. Ensimmäistä kertaa hän saapui Venetsiaan, kun siellä oli talvella. Jäädytetty joki, valkoinen kansi ei jättänyt häntä välinpitämättömäksi, ja hän oli ikuisesti liittynyt tähän kaupunkiin. Täällä hän tapasi naisen, jonka kanssa hän otti yhteyttä avioliittoon, ja haudattiin tänne. ellauri246.html on line 649: paradise Workshopit ja Arkadia tehdas, ellauri246.html on line 650: paradise River Steam ellauri246.html on line 669: ja sadetaatteella menellereissä, edessä ellauri246.html on line 672: klikkaamalla nappuran limonadin kasvot, ellauri246.html on line 789: kuinka monta naista lasi limonadia. ellauri246.html on line 810: Lauseen mukaan Brodsky lähetettiin Konannenskin alueen Konouesky-alueella Konouesky-alueella, Nainanskaya Village. Linkin elämä ei ollut kauhea. Tietenkin linkki ei ollut jokapäiväinen idylli, siellä oli pitkäaikainen kaipuu, joskus tuntuu täydellisestä hylkäämisestä, mutta muistutin BrodSkynsä siitä eri tavoin: "Yksi parhaista elämässäni. Ei ollut pahempaa, mutta parempi - ehkä, se ei ollut. " Maaseudun elämän vaikutelmat kaadettiin tällaisiin runoihin "pohjoiseen reunaan" "Jumala asuu kylässä, joka ei ole kulmissa ...", "Rasolitisessa". ellauri246.html on line 846: 1965-luvun lopulla tai vuoden 1966 alussa BrodSky lähti julkaisupyynnön Leningradin sivuliikkeeseen "Neuvostoliiton kirjoittaja" runojen kirjoista. Kirja, jonka hän oli kutsunut "Winter Mail" ja se koostuu runoista 1962-1965. Käsikirjoitus keskusteltiin, mutta ... for "mutta" Listautuminen ei voida hyväksyä Brodskin jakeissa - Raamatun teemoja ("Isaac ja Abraham"), Jumalan, Angelsin, Serafimovin mainitseminen. Kokouksen osanottajat selittävät, miksi kaikki sama kirja olisi julkaistava: pysäyttää "kaikenlaisia \u200b\u200bkeskusteluja", "tuhota legendoja, jotka ovat syntyneet hänen nimensä ympärille." Arvioijan arvostelut, runoilija V.A. Joulu ja kriitikko V.N. Alfonsov, päivätty lokakuu ja marraskuu. Molemmat arvostelukäyttäjät tukevat päättäväisesti kirjan julkaisemista. Jos tämä voitaisiin odottaa V.N. Alfonsov ja sitten ruokkivat joulun VSEVOLODin runoilijaa (1895-1977), joka jopa "Isaac ja Abraham" kirjoittavat, että tämä on runo "mielenkiintoinen suunnitelmassa, mielekästä ja kirkas väri", odottamaton. Mutta käsikirjoitus, vaikka se oli melko myönteisestä suhtaudesta, annettiin BrodSky takaisin. Pari vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin KGB: n Leningradin hallintaan ja tarjosi sopimuksen: hän ilmoitti heille ulkomaalaisista, ja he syövät heidän vaikutusvaltaansa siihen, että runoja Brodsky julkaistiin. Tämän jälkeen Brodsky lopulta heilutti kätensä ajatukselle kirjan painos kotimaassaan. ellauri246.html on line 848: Hänen ensimmäinen todellinen kirja "Pysähtyy aavikolla", saavutti New Yorkissa vuonna 1970. Tämä on suuri kirja - siinä seitsemänkymmentä runoja, runoja "Isaac ja Abraham" ja "Gorbunov ja Gorchakov", neljä muuta käännöstä John Donna lopulta. Brodskin pääosa käsikirjoituksesta, joka kuljetetaan amerikkalaiselle professorille ja hänen runonsa George Clainin kääntäjälle Leningradissa kesäkuussa 1968. Se oli vaarallinen yritys ja vienti amerikkalaisen salakuljetuksen käsikirjoitus ja erityisesti Brodsky. Viimeisen Sinyavskin ja Danielin viimeaikaisen prosessin jälkeen "käsikirjoitusten siirtäminen länteen" kuulosti "vakoilulta" tai oli "isänmaan pettämistä". ellauri246.html on line 862: "Usein, kun säveltän runon ja yrittää saada riimi, englantilaiset kaatuvat venäläisten sijaan, mutta tämä on kustannukset, joita tämä tuotanto on aina suuri. Ja mikä rytma ottaa nämä kustannukset, jo välinpitämätön "- niin sanotaan Brodsky hänen luovuutesi" teknologia ". "Suurin osa minusta on prosessi, eikä hänen seurauksiaan. Kun kirjoitan runoja englanniksi, on pikemminkin peli, shakki, jos haluat, niin kuutiot. Vaikka olen usein kiinni siitä, että prosessit ovat psykologisia, emotionaalisia ja akustisia identtisiä. " ellauri246.html on line 870: On erittäin suurta vaihtelua mielipiteitä, kun arvioidaan Joseph Brodskin luovuutta. Hänen runsaasti paradoksaalisia. Sen erottuva piirre on kokeilu- ja perinteinen yhdiste. Monin tavoin hänen työnsä kehittäminen johtui sekä venäläisissä että eurooppalaisessa runossa, mutta nyt on jo selvää, että tämä polku ei johda umpikujaan ja ei-kanonisen sanaston yhdistelmää stressin kanssa Metaforismi ja monimutkainen metrinen stubbinen rakenne löytävät kaikki uudet tarkkailut. Kuten aiemmin sanoin, johdannossa Brodsky - erinomainen runoilija, joka tuttu koko maailmaan. Mutta Brodskin runouden täydellinen ja syvä ymmärrys on vielä eteenpäin. ellauri246.html on line 872: Paradoksaalista Brodskyä ei vain runoja vaan myös kohtalo. Lähtö Venäjältä 1972, hän ei tiennyt, voisiko hän koskaan nähdä kotimaahansa. Gorbachevin saapumisen jälkeen Brodsky tuli yhä enemmän kysyäksesi, haluatko palata kotiin. Brodsky puhui yhdelle haastattelijalle: "Ensinnäkin: kaksi kertaa samassa joessa, jota et astu. Toinen: Koska minulla on nyt tämä nizhib, niin pelkään, että olisin ehdottanut erilaisia \u200b\u200bavustajia ja myönteisiä tunteita. Ja on paljon vaikeampi olla positiivisia tunteita kuin olla vihan aihe. Olin noin useita kertoja tulla Venäjälle Incognito, mutta aikaa ei ole, niin terveys puuttuu, niin kiireellisiä tehtäviä on ratkaistava. Lisäksi paluu ei enää ole järkevää. Kaikki mitä haluaisin nähdä tai kuollut tai naimisissa. " ellauri246.html on line 874: Joseph Alexandrovich kuoli 27. tammikuuta 1996. Alun perin suunniteltiin haudata Brodsky Etelä-Headley. Mutta tämä suunnitelma eri syistä oli hylättävä. Venäjältä Valtion Duuma-apulaiskasvatus Galina STAREGRAM: stä tuli ehdotus kuljettaa runoilijan ruumiin Petersburgiin ja haudata hänet Vasilyevskin saarelle, mutta se merkitsisi ratkaista BrodSky palata kotimaahan. Lisäksi St. Petersburgin hauta olisi vaikea päästä perheelle. Kyllä, ja ei rakastanut Brodskyä, ehkä vain hänen suosionsa, hänen nuorekkaan runo, jossa oli rivejä ", en halua valita, tulen Vasilyevsky Islandiin ...". Venetsian viranomaisten kanssa päätettiin sopimusta San Michelin muinaisen hautausmaahan. Vaatimus marmori hautakivi, sanoja Elegian välein: Letture Pop Omnia Finit, mikä tarkoittaa "kuoleman kanssa kaikki ei pääty." ellauri246.html on line 890: Korkean lukemisen rooli henkisen kasvun prosessissa on vaikea yliarvioida. Tällainen lukeminen on kuitenkin kevyt, viihde-kirjallisuus vaatii vaivaa. Suuri kulttuuri, kuten huippupisteiden korkein puoli, ei anneta liikkeellä mihin tahansa jalankulkijaan - sen pitäisi olla hihoitettavasti valmistettu. Tietenkin kaikki on aika ja paikka: tietyssä tilanteessa ja "minun karjani, pudonnut" putoaa sieluun, mutta koko saali on, että tämä ei vaadi erityisiä ponnisteluja osallistujalta, yksi esteettinen muodostuminen! Joten henkisen kulttuurin hallitsemisen prosessissa emme voi tehdä yhden weseltisen ilon kanssa; Esillä, toisin sanoen Ymmärtäminen, lukeminen on "työvoima ja luovuutta" (V. Asmus), "sielu on velvollinen!" (N. Zabolotsky), "INI, joka kynnet" (V. Mayakovsky). ellauri246.html on line 945: Yksikään edellä mainituista runoilijoista, jotka on listattu hänen suosikki runoilijoissa, aiheutti murtumia runoissaan. Hän osoittautui aikaisin mieluiten valmiiksi runoilijan parannuksiin. Brodskin runollinen järjestelmä, joka puhuu nykyaikaisen analyysin kielellä, tämä on avoin järjestelmä, joka vaikuttaa itsestään hyvin hyödyksi. Readerilla ei ole vimmun runoilijan hyvin rauhallista upottamista vaan melko vaikeaa testiä. Vuosien varrella Joseph on yhä halukas kääntämään runollinen resurssi, päätelmät ja tekniikat naapurimaailmasta, houkuttelee metafyysisen filosofian, teologian, erilaisia taiteita ja tiedettä, ei laiminlyödä ironiaa, sukupuolena ja politiikassa. Universumin tragediamalli, joka mieluummin I. Brodsky Comedy, ei myöskään lieventää lukijan käsityspääsyä. Hän todella pakkaa kieltä mahdollisimman paljon. Tai kielen uuvuttava? Tämä seikka edellyttää lukijoiden leksikaalista valmistelua. ellauri246.html on line 972: It is the details that delight. Donne hated milk. Mortally sick, about to celebrate his death by sitting for his portrait in a shroud, he was urged by his doctor that ‘by Cordials, and drinking milk twenty days together, there was a probability of his restoration to health’. Donne would have none of it. The doctor (a Dr Fox, son of the author of the ‘Boke of Martyrs’) insisted that his patient should at least try. Donne thereupon drank milk – but for ten days only. Then he told Dr Fox that he would not drink the stuff for another ten days even ‘upon the best moral assurance of having twenty years added to his life’. ellauri246.html on line 974: John Stubbs repeats this anecdote from Isaac Walton’s Life of Dr John Donne (1640), which remains a readable piece of work for all its faults. Walton was somewhat cavalier in matters of chronology, jumbling or telescoping events to suit his sense of emotional rightness. Tämä kasku löytyy myös Tauno Körilään Suuresta kaskukirjasta. Kaskuissa on aika lailla toistoa, koska Taunolla ei ollut käytössään tietotekniikkaa. No niin on näissä paasauxissakin, vaikka on. ellauri247.html on line 2: ad> ellauri247.html on line 29: ad> ellauri247.html on line 43: ad/MM09-1498.jpg" height="190px" /> ellauri247.html on line 63: Mainittu amerikkalainen opus on laadittu lähinnä käytäntöä silmälläpitäen ja kaskut on siinä järjestetty aiheittain, jotta kirjailijat, puhujat, näyttelijät, opettajat, liikemiehet ym. löytäisivät oikean jutun oikeaan tilaisuuteen, kuten toimittaja huomauttaa alkulauseessaan. Samaan tarkoitukseen sopii Suuri Kaskukirjakin, ellauri247.html on line 84: The Baiame story tells how Baiame came down from the sky to the land and created rivers, mountains, and forests. He then gave the people their laws of life, traditions, songs, and culture. He also created the first initiation site. This is known as a bora; a place where boys were initiated into manhood. ellauri247.html on line 87: The missionary William Ridley adopted the name of Baiame for the Christian God when translating into Gamilaraay (the language of the Kamilaroi). It is sometimes suggested that Baiame was a construct of early Christian missionaries, but K Langloh Parker dated belief in Baiame to (at latest) 1830, prior to missionary activity in the region. ellauri247.html on line 89: Catherine Eliza Somerville Stow (1 May 1856 – 27 March 1940), who wrote as K. Langloh Parker, was a South Australian born writer who lived in northern New South Wales in the late nineteenth century. She is best known for recording the stories of the Ualarai around her. Her testimony is one of the best accounts of the beliefs and stories of an Aboriginal people in north-west New South Wales at that time. However, her accounts reflect European attitudes of the time. Anyways, she was not around before Ridley. William Ridley (14 September 1819 – 26 September 1878) was an English Presbyterian missionary who studied Australian Aboriginal languages, particularly Gamilaraay, before Catherine was more than a twinkle in her daddy's eye. Baiame may have been some abo hero before Bill's arrival, but the details about his doings could still be coloured by the Middle Eastern tentmen's literary treasure brought in by Bill. ellauri247.html on line 93: Narahdarn, the bat, wanted honey. He watched until he saw a Wurranunnah, or, bee alight. He caught it, stuck a white feather between its hind legs, let it go and followed it. He knew he could see the white feather, and so follow the bee to its nest. He ordered his two wives, of the Bilber tribe, to follow him with wirrees to carry home the honey in. Night came on and Wurranunnah the bee had not reached home. Narahdarn caught him, imprisoned him under bark, and kept him safely there until next morning. When it was light enough to see, Narahdarn let the bee go again, and followed him to his nest, in a gunnyanny tree. ellauri247.html on line 95: Marking the tree with his combo (stone tomahawk) that he might know it again, he returned to hurry on his wives who were some way behind. He wanted them to come on, climb the tree, and chop out the honey. When they reached the marked tree one of the women climbed up. She called out to Narahdarn that the honey was in a split in the tree. He called back to her to put her hand in and get it out. She put her arm in, but found she could not get it out again. Narahdarn climbed up to help her, but found when he reached her that the only way to free her was to cut off her arm. This he did before she had time to realise what he was going to do, and protest. So great was the shock to her that she died instantly. Narahdarn carried down her lifeless body and commanded her sister, his other wife, to go up, chop out the arm, and get the honey. She protested, declaring the bees would have taken the honey away by now. "Not so," he said; "go at once." ellauri247.html on line 97: Every excuse she could think of, to save herself, she made. But her excuses were in vain, and Narahdarn only became furious with her for making them, and, brandishing his boondi, drove her up the tree. She managed to get her arm in beside her sister's, but there it stuck and she could not move it. Narahdarn, who was watching her, saw what had happened and followed her up the tree. Finding he could not pull her arm out, in spite of her cries, he chopped it off, as he had done her sister's. After one shriek, as he drove his combo through her arm, she was silent. He said, "Come down, and I will chop out the bees' nest." But she did not answer him, and he saw that she too was dead. Then he was frightened, and climbed quickly down the gunnyanny tree; taking her body to the ground with him, he laid it beside her sister's, and quickly he hurried from the spot, taking no further thought of the honey. What a piece of shit. ellauri247.html on line 99: As he neared his camp, two little sisters of his wives ran out to meet him, thinking their sisters would be with him, and that they would give them a taste of the honey they knew they had gone out to get. But to their surprise Narahdarn came alone, and as he drew near to them they saw his arms were covered with blood. And his face had a fierce look on it, which frightened them from even asking where their sisters were. They ran and told their mother that Narahdarn had returned alone, that he looked fierce and angry, also his arms were covered with blood. Out went the mother of the Bilbers, and she said, "Where are my daughters, Narahdarn? Forth went they this morning to bring home the honey you found. You come back alone. You bring no honey. Your look is fierce, as of one who fights, and your arms are covered with blood. Tell me, I say, where are my daughters?" ellauri247.html on line 101: "Ask me not, Bilber. Ask Wurranunnah the bee, he may know. Narahdarn the bat knows nothing." And he wrapt himself in a silence which no questioning could pierce. Leaving him there, before his camp, the mother of the Bilbers returned to her dardurr and told her tribe that her daughters were gone, and Narahdarn, their husband, would tell her nothing of them. But she felt sure he knew their fate, and certain she was that he had some tale to tell, for his arms were covered with blood. ellauri247.html on line 103: The chief of her tribe listened to her. When she had finished and begun to wail for her daughters, whom she thought she would see no more, he said, "Mother of the Bilbers, your daughters shall be avenged if aught has happened to them at the hands of Narahdarn. Fresh are his tracks, and the young men of your tribe shall follow whence they have come, and finding what Narahdarn has done, swiftly shall they return. Then shall we hold a corrobboree, and if your daughters fell at his hand Narahdarn shall be punished." ellauri247.html on line 108: Big fires were lit on the edge of the scrub, throwing light on the dancers as they came dancing out from their camps, painted in all manner of designs, waywahs round their waists, tufts of feathers in their hair, and carrying in their hands painted wands. Heading the procession as the men filed out from the scrub into a cleared space in front of the women, came Narahdarn. The light of the fires lit up the tree tops, the dark balahs showed out in fantastic shapes, and weird indeed was the scene as slowly the men danced round; louder clicked the boomerangs and louder grew the chanting of the women; higher were the fires piled, until the flames shot their coloured tongues round the trunks of the trees and high into the air. One fire was bigger than all, and towards it the dancers edged Narahdarn; then the voice of the mother of the Bilbers shrieked in the chanting, high above that of the other women. As Narahdarn turned from the fire to dance back he found a wall of men confronting him. These quickly seized him and hurled him into the madly-leaping fire before him, where he perished in the flames. And so were the Bilbers avenged. Good work, bare-butt boys, and good riddance for the bad rubbish. ellauri247.html on line 114: GLOSSARY Bahloo, moon. Beeargah, hawk. Beeleer, black cockatoo. Beereeun, prickly lizard. Bibbee, woodpecker, bird. Bibbil, shiny-leaved box-tree. Bilber, a large kind of rat. Bindeah, a prickle or small thorn. Birrahlee, baby. Birrableegul, children. Birrahgnooloo, woman's name, meaning "face like a tomahawk handle." Boobootella, the big bunch of feathers at the back of an emu. Boolooral, an owl. Boomerang, a curved weapon used in hunting and in warfare by the blacks; called Burren by the Narran blacks. Borah, a large gathering of blacks where the boys are initiated into the mysteries which make them young men. Bou-gou-doo-gahdah, the rain bird. Bouyou, legs. Bowrah or Bohrah, kangaroo. Bralgahs, native companion, bird. Bubberah, boomerang that returns and bumps you in the back of your head. Buckandee, native cat. Buggoo, flying squirrel. Bulgahnunnoo, bark-backed. Bunbundoolooey, brown flock pigeon. Bunnyyarl, flies. Byamee, man's name, meaning "big man." Bwana, African sir. Capparis, caper. Combi, bag made of kangaroo skins. Comfy, foldable plastic pillow. Cookooburrah, laughing jackass. Coorigil, name of place, meaning sign of bees. Corrobboree, black fellows' dance. Cunnembeillee, woman's name, meaning pig-weed root. Curree guin guin, butcher-bird. Daen, black fellows. Dardurr, bark, humpy or shed. Dayah minyah, carpet snake (vällykäärme). Deegeenboyah, soldier-bird. Decreeree, willy wagtail. Dinewan, emu. Dingo, native dog. Doonburr, a grass seed. Doongara, lightning. Dummerh, 2nd rate pigeons. Dungle, water hole. Dunnia, wattle. Eär moonan, long sharp teeth. Effendi, Turkish sir. Euloo marah, large tree grubs. Edible. In fact yummy. Euloo wirree, rainbow. Gayandy, borah devil. Galah or Gilah, a French grey and rose-coloured cockatoo. Gidgereegah, a species of small parrot. Gooeea, warriors. Googarh, iguana. Googoolguyyah, run into trees. Googoorewon, place of trees. Goolahwilleel, absolutely top-knot pigeon. Gooloo, magpie. Goomade, red stamp. Goomai, water rat. Goomblegubbon, bastard or just plain turkey. Goomillah, young girl's dress, consisting of waist strings made of opossum's sinews with strands of woven opossum's hair hanging about a foot square in front. Yummy. Goonur, kangaroo rat. Goug gour gahgah, laughing-jackass. Literal meaning, "Take a stick of bamboo and boil it in the water." Grooee, handsome foliaged tree bearing a plum-like fruit, tart and bitter, but much liked by the blacks. Guinary, light eagle hawk. Guineboo, robin redbreast. Gurraymy, borah devil. Gwai, red. Gwaibillah, star. Kurreah, an alligator. Mahthi, dog. Maimah, stones. Maira, paddy melon. Massa, American sir. May or Mayr, wind. Mayrah, spring wind. Meainei, girls. Midjee, a species of acacia. Millair, species of kangaroo rat. Moodai, opossum. Moogaray, hailstones. Mooninguggahgul, mosquito-calling bird. Moonoon, emu spear. Mooregoo, motoke. Mooroonumildah, having no eyes. Morilla or Moorillah, pebbly ridges. Mubboo, beefwood-tree. Mullyan, eagle hawk. Mullyangah, the morning star. Murgah muggui, big grey spider. Murrawondah, climbing rat. Narahdarn, bat. Noongahburrah, tribe of blacks on the Narran. Nullah nullah, a club or heavy-headed weapon. Nurroo gay gay, dreadful pain. Nyunnoo or Nunnoo, a grass humpy. Ooboon, blue-tongued lizard. Oolah, red prickly lizard. Oongnairwah, black driver. Ouyan, curlew. Piggiebillah, ant-eater. One of the Echidna, a marsupial. Quarrian, a kind of parrot. Quatha, quandong; a red fruit like a round red plum. Sahib, Indian sir. Senhor, Brazilian sir. U e hu, rain, only so called in song. Waligoo, to hide. Wahroogah, children. Wahn, crow. Walla Walla, place of many waters. Wallah, I swear to God. Wallah, Indian that carries out a manual task. Waywah, worn by men, consisting of a waistband made of opossum's sinews with bunches of strips of paddy melon skins hanging from it. Wayambeh, turtle. Weeoombeen, a small bird, girl's name. Some thing like robin redbreast, only with longer tail and not so red a breast. Willgoo willgoo, pointed stick with feathers on top. Widya nurrah, a wooden battle-axe shaped weapon. Wirree, small piece of bark, canoe-shaped. Wirreenun, priest or doctor. Womba, mad. Wondah, spirit or ghost. Wurranunnah, wild bees. Wurranunnah, tame bees. Wurrawilberoo, whirlwind with a devil in it; also clouds of Magellan. Yaraan, white gum-tree. Yhi, the sun. Yuckay, oh dear! ellauri247.html on line 116: ads/2018/01/How-to-Say-Master-in-Chinese-Shifu-Mandarin-Sifu-Cantonese-768x512.jpg" width="30%" /> ellauri247.html on line 117: ellauri247.html on line 129: Cape Tribulation was named by British navigator Lieutenant James Cook on 10 June 1770 (log date) after his ship scraped a reef north east of the cape, whilst passing over it, at 6pm. Cook steered away from the coast into deeper water but at 10.30pm the ship ran aground, on what is now named Endeavour Reef. The ship stuck fast and was badly damaged, desperate measures being needed to prevent it foundering until it was refloated the next day. Cook recorded "...the north point [was named] Cape Tribulation because "here begun all our troubles". ellauri247.html on line 133: Cook and his crew remained for almost seven weeks and made contact with the local Guugu Yimithirr Aborigines, while the naturalists Joseph Banks and Daniel Solander made extensive collections of native flora, while Sydney Parkinson illustrated much of the flora and fauna of the region. Botanical specimens were also collected by Alan Cunningham after he arrived on HMS Mermaid, captained by Philip Parker King on 28 June 1819. ellauri247.html on line 143: Eräässä lehdessä sotkeutui kerran lähetystyön kuvauxeen muutama rivi ruokaohjeesta. Taittovirheen ansiosta tuli tekstistä seuraavanlainen: »Lähetyssaarnaajien kertoman mukaan lähetystyö edistyy mitä parhaiten. Neekerilapsia on heidän alueellaan Afrikassa kastettu viimeisten 30 vuoden aikana suuret joukot. Helpoin tapa saada ne mureiksi on nuijiminen, jota jatketaan siksi, kunnes liha on kaikin puolin pehmennyt. Sitten niiden päälle sirotetaan pippuria, minkä jälkeen ne paistetaan. Toivoa sopii, että heistä aikaa myöten tulee hyviä kristittyjä. ellauri247.html on line 151: Muuan kerjäläinen pyysi kerran kadulla almua tohtori Smollettilta, joka erehdyksessä antoi hänelle kokonaisen kultaguinean. Miesparka katseli hämmästyneenä suurta antia ja lähti sitten juoksemaan jalomielisen lahjoittajan jälkeen selittäen saaneensa liian paljon. Smollett ihastui miehen käytöksestä niin, että antoi hänelle vielä toisenkin guinean huudahtaen: Minkälaisen murjun onkaan rehellisyys ottanut asuinsijaxeen! Ja minkälaisen palazin jakomielisyys! ellauri247.html on line 159: Kerran kun professori E. A. Tunkelo laatiessaan Vepsän kielen äännehistoriaa teki tutkimusmatkan Viroon, oli häneltä jäänyt ruokakomeroon vadillinen puuroa ja makkaranpalanen. Hän oli niistä niin huolissaan, että kirjoitti Virosta postikortin ruokaemännälleen, kuinka tämän tuli menetellä niitten kanssa: »Kaapissa on vadillinen puuroa. Sen saa neiti Bohm itse syödä samoin kuin makkaran, mutta jos makkara on homehtunut, voi sen antaa kissalle." Elna Hiekkala sanoi Eetitille Pikossa, että Eetit voi syödä lasten lautasille jättämät sinapit. ellauri247.html on line 163: Runoilija Alexander Pope keksi pilkkasanan »sinisukka». Se syntyi onnettoman rakkauden seurauksena. Lady Montagu, kaunotar ja hienosti sivistynyt kirjailija, oli Lontoon henkisen elämän keskipiste ja kirjallisen salongin kuningatar. Häneen oli Pope silmittömästi rakastunut, saavuttamatta kuitenkaan vastarakkautta. Hän kosti ylpeälle kaunokaiselle suunnaten tähän purevien vitsien, satiirien ja komparunojen nuolet. Ennen kuin hän oli saanut rukkaset, hän oli huomannut sydämensä valitussa eräitä yksityiskohtia, joita hän sepitteissään säälimättömästi paljasti. Ihana lady Montagu ei näet lainkaan hoitanut käsiään ja käytti mielellään sinisiä sukkia. Pope aloitti sotaretkensä komparunolla: »Palvontani kohteella on taito lumota miehiä, mutta häneltä puuttuu taitoa pestä käsiään. Pope huolehti siitä, että hänen ivasäkeensä levisivät kaikkialle, ja hänen onnistui saada naurajat puolelleen. Myös hänen lausumansa naisesta, jolla on taivaansiniset sukat, tuli siivekääksi. Siitä lähtien on kirjailevia naisia mainittu pilkkanimellä "sinisukka». ellauri247.html on line 173: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/07/Bluestockings3.jpg/220px-Bluestockings3.jpg" /> ellauri247.html on line 177: The Tory Samuel Johnson was a critic of her politics: Sir, there is one Mrs. Macaulay in this town, a great republican. One day when I was at her house, I put on a very grave countenance, and said to her, "Madam, I am now become a convert to your way of thinking. I am convinced that all mankind are upon an equal footing; and to give you an unquestionable proof, Madam, that I am in earnest, here is a very sensible, civil, well-behaved fellow-citizen, your footman; I desire that he may be allowed to sit down and dine with us." I thus, Sir, shewed her the absurdity of the levelling doctrine. She has never liked me since. Sir, your levellers wish to level down as far as themselves; but they cannot bear levelling up to themselves. They would all have some people under them; why not then have some people above them? ellauri247.html on line 179: The increasingly radical nature of her work and her scandalous marriage on 14 November 1778 to William Graham (she was 47, he was 21) damaged her reputation in Britain, where she lived in Bath, and, later, in Binfield, Berkshire. William was the younger brother of the sexologist James Graham, inventor of the Celestial Bed. ellauri247.html on line 195: Mr Brooke in George Eliot's Middlemarch says to Mr Casaubon: "Or get Dorothea to read you light things, Smollett – Roderick Random, Humphry Clinker. They are a little broad, but she may read anything now she's married, you know. I remember they made me laugh uncommonly – there's a droll bit about a postillion's breeches." ellauri247.html on line 197: In W. M. Thackeray's novel Vanity Fair, Rebecca Sharp and Miss Rose Crawley read Humphry Clinker: "Once, when Mr. Crawley asked what the young people were reading, the governess replied 'Smollett'. 'Oh, Smollett,' said Mr. Crawley, quite satisfied. 'His history is more dull, but by no means so dangerous as that of Mr. Hume. It is history you are reading?' 'Yes,' said Miss Rose; without, however, adding that it was the history of Mr. Humphry Clinker." ellauri247.html on line 201: John Bellairs referenced Smollett's works in his Johnny Dixon series, where Professor Roderick Random Childermass reveals that his late father Marcus, an English professor, had named all his sons after characters in Smollett's works: Roderick Random, Peregrine Pickle, Humphry Clinker, and even "Ferdinand Count Fathom", who usually signed his name F. C. F. Childermass. ellauri247.html on line 244: Traditionell ist der Schelmenroman eine (fingierte) Autobiographie mit satirischen Zügen, die bestimmte Missstände in der Gesellschaft thematisiert. Sie beginnt oft mit einer Desillusionierung des Helden, der die Schlechtigkeit der Welt erst hier erkennt. Er begibt sich, sei es freiwillig, sei es unfreiwillig, auf Reisen. Die dabei erlebten Abenteuer sind episodenhaft, d. h., sie hängen nicht voneinander ab und können beliebig erweitert werden, was bei Übersetzungen oft der Fall war. Das Ende ist meist eine „Bekehrung“ des Schelms, nach der er zu einem geregelten Leben findet. Es besteht auch die Möglichkeit einer Flucht aus der Welt, also aus der Realität. ellauri247.html on line 246: Le Sagen "pikareski" sepustus on niin armottoman pitkäveteinen, ettei sitä jaxa kahlata edes pilan vuoxi. Näytteenä Alainin kirjailijanlaadusta riittää seuraava lähes laitimmainen luku, jossa Gilin torvelolle on kaikki mennyt putkeen loppupeleissä ja puuttuu enää EAT! ja FUCK! palkintojen jako. Huomaa koko homman totaalinen ulkokohtaisuus. Paviaani tuikkaa pitkän punaisen siittimen yhtä punaiseen perätyynyyn, vatkaa tovin ja lähtee syömään. ellauri247.html on line 254: Simon Bolivar käski adjutanttiaan varata Perun Limasta hotellin kaikkine mukavuuxineen, täyshoidolla, hyvillä viineillä etc. etc. etc. Kun Simon tuli hotelliin, hän löysi huoneestaan 3 kaunotarta kevyissä pukimissa. Mitäs nämä ovat? No ne ovat ne tilaamanne kolme etseteraa, adjutantti selvensi. ellauri247.html on line 259: Smollett’s deep moral energy surfaced in two early verse satires, “Advice: A Satire” (1746) and its sequel, “Reproof: A Satire” (1747); these rather weak poems were printed together in 1748. Smollett’s poetry includes a number of odes and lyrics, but his best poem remains “The Tears of Scotland.” Written in 1746, it celebrates the unwavering independence of the Scots, who had been crushed by English troops at the Battle of Culloden. Not much of an improvement on the rest I'd say. ellauri247.html on line 261: "The learned Smelfungus travelled from Boulogne to Paris, from Paris to Rome, and so on, but he set out with the spleen and jaundice, and every object he passed by was discoloured or distorted. He wrote an account of them, but 'twas nothing but the account of his miserable feelings. I met Smelfungus in the grand portico of the Pantheon—he was just coming out of it. ''Tis nothing but a huge cockpit,' said he—'I wish you had said nothing worse of the Venus de Medici,' replied I—for in passing through Florence, I had heard he had fallen foul upon the goddess, and used her worse than a common strumpet, without the least provocation in nature. I popp'd upon Smelfungus again at Turin, in his return home, and a sad tale of sorrowful adventures had he to tell, 'wherein he spoke of moving accidents by flood and field, and of the cannibals which each other eat, the Anthropophagi'; he had been flayed alive, and bedevil'd, and used worse than St. Bartholomew, at every stage he had come at. 'I'll tell it,' cried Smelfungus, 'to the world.' 'You had better tell it,' said I, 'to your physician.'" (Sterne) ellauri247.html on line 263: Smollett was one of the first jacks of all trades to subsist entirely upon the earnings of his own pen. He had no extraneous means of support. He had neither patron, pension, property, nor endowment, inherited or acquired. ellauri247.html on line 264: His wife was a fine lady, a "Creole" beauty who had a small stash of her own; but, on the other hand, her income was very precarious, and she herself somewhat silly and incapable in the eyes of Smollett's old Scotch friends. ellauri247.html on line 266: Smollett was very peevish. A sardonic, satirical, and indeed decidedly gloomy mood or temper had become habitual in him. His was certainly a nervous, irritable, and rather censorious temper. He died of tuberculosis. ellauri247.html on line 268: Like Mr. Brattle, in The Vicar of Bulhampton, he was thinking always of the evil things that had been done to him. With the pawky (scottish: having a mocking or cynical sense of humour) and philosophic Scots of his own day (Robertson, Hume, Adam Smith, and "Jupiter" Carlyle) he had little in common, but with the sour and mistrustful James Mill or the cross and querulous Carlyle of a later date he had, it seems to me, a good deal. ellauri247.html on line 271: If you chide them for lingering, they will contrive to delay you the longer. If you chastise them with sword, cane, cudgel, or horsewhip, they will either disappear entirely, and leave you without resource, or they will find means to take vengeance by overturning your carriage. The only course remaining would be to allow oneself to become the dupe of imposition by tipping the beggar an amount slightly in excess of the authorized gratification. The disadvantage under which the novelist was continually labouring was that of trying to travel as an English Milord, en grand seigneur, and yet having at every point to do it "on the cheap." He was a genuine Scrooge McDuck without the fake beak. He would rather give away a crown than be cheated of a farthing. ellauri247.html on line 273: Like Prior, Fielding, Shenstone, and Dickens, Smollett was a connoisseur in inns and innkeepers. He knew good food and he knew good value, and he had a mighty keen eye for a rogue. There may, it is true, have been something in his manner which provoked them to exhibit their worst side to him. What a nasty customer. ellauri247.html on line 276: Smollett characterized the chambers as cold and comfortless, the beds as "paultry" (with "frowsy," a favourite word), the cookery as execrable, wine poison, attendance bad, publicans insolent, and bills extortion, concluding with the grand climax that there was not a drop of tolerable malt liquor to be had from London to ellauri247.html on line 277: Dover. Smollett finds a good deal to be said for the designation of "a den of thieves" as applied to that famous port (where, as a German lady of much later date once complained, they "boot ze Bible in ze bedroom, but ze devil in ze bill"), and he grizzles lamentably over the seven guineas, apart from extras, which he had to pay for transport in a Folkestone cutter to Boulogne Mouth. ellauri247.html on line 279: Despite the doctor's unflattering portraits of Frenchmen, M. Babeau admits that his book is one written by an observer of facts, and a man whose statements, whenever they can be tested, are for the most part "singularly exact." ellauri247.html on line 284: DROIT D'AUBAINE, jus albinatus. This was a rule by which all the property of a deceased foreigner, whether movable or immovable, was confiscated to the use of the state, to the exclusion of his heirs, whether claiming ab intestato, or under a will of the deceased. The word aubain signifies hospes loci, peregrinus advena, a stranger. ellauri247.html on line 286: CICISBEO: In 18th- and 19th-century Italy, the cicisbeo (Italian: [tʃitʃiˈzbɛːo]; plural: cicisbei) or cavalier servente (French: chevalier servant) was the man who was the professed gallant or lover of a woman married to someone else. With the knowledge and consent of the husband, the cicisbeo attended his mistress at public entertainments, to church and other occasions, and had privileged access to this woman. The arrangement is comparable to the Spanish cortejo or estrecho and, to a lesser degree, to the French petit-maître.,(petit-maître m (plural petits-maîtres) (archaic) dandy, coxcomb). The exact etymology of the word is unknown; some evidence suggests it originally meant "in a whisper" (perhaps an onomatopeic word). Other accounts suggest it is an inversion of bel cece, which means "beautiful chick (pea)". According to the Oxford English Dictionary, the first recorded usage of the term in English was found in a letter by Lady Mary Wortley Montagu dated 1718. The term appears in Italian in Giovanni Maria Muti's Quaresimale Del Padre Maestro Fra Giovanni Maria Muti De Predicatori of 1708 (p. 734). ellauri247.html on line 295: "If a Frenchman is capable of real friendship, it must certainly be the most disagreeable present he can possibly make to a man of a true English character. You know, madam, we are naturally taciturn, soon tired of impertinence, and much subject to fits of disgust. Your French friend intrudes upon you at all hours; he stuns you with his loquacity; he teases you with impertinent questions about your domestic and private affairs; he attempts to meddle in all your concerns, and forces his advice upon you with the most unwearied importunity; he asks the price of everything you wear, and, so sure as you tell him, undervalues it without hesitation; he affirms it is in a bad taste, ill contrived, ill made; that you have been imposed upon both with respect to the fashion and the price; that the marquis of this, or the countess of that, has one that is perfectly elegant, quite in the bon ton, and yet it cost her little more than you gave for a thing that nobody would wear. ellauri247.html on line 297: "If a Frenchman is admitted into your family, and distinguished by repeated marks of your friendship and regard, the first return he makes for your civilities is to make love to your wife, if she is handsome; if not, to your sister, or daughter, or niece. If he suffers a repulse from your wife, or attempts in vain to debauch your sister, or your daughter, or your niece, he will, rather than not play the traitor with his gallantry, make his addresses to your grandmother; and ten to one but in one shape or another he will find means to ruin the peace of a family in which he has been so kindly entertained. What he cannot accomplish by dint of compliment and personal attendance, he will endeavour to effect by reinforcing these with billets-doux, songs, and verses, of which he always makes a provision for such purposes. If he is detected in these efforts of treachery, and reproached with his ingratitude, he impudently declares that what he had done was no more than simple gallantry, considered in France as an indispensable duty on every man who pretended to good breeding. Nay, he will even affirm that his endeavours to corrupt your wife, or deflower your daughter, were the most genuine proofs he could give of his particular regard for your family. ellauri247.html on line 308: Samuel Johnson (18 September 1709 – 13 December 1784), often wrongly called Dr Johnson, was an English writer who made lasting contributions as a poet, playwright, essayist, moralist, critic, biographer, editor and lexicographer. He was a devout Anglican, and a committed Tory. The Oxford Dictionary of National Biography calls him "arguably the man using most four letter words in English history". ellauri247.html on line 310: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/20/Samuel_Johnson_by_Joshua_Reynolds.jpg/220px-Samuel_Johnson_by_Joshua_Reynolds.jpg" height="200px" /> ellauri247.html on line 314: Johnson was 180 cm (5 feet 11 inches) tall when the average height of an Englishman was 165 cm (5 feet 5 inches). Tall and robust, he displayed gestures and tics that disconcerted some on meeting him. He had Tourettes syndrome, in fact. ellauri247.html on line 320: When William Hogarth first saw Johnson standing near a window in Richardson's house, "shaking his head and rolling himself about in a strange ridiculous manner", Hogarth thought Johnson an "ideot, whom his relations had put under the care of Mr. Richardson". ellauri247.html on line 326: According to Boswell "Sam commonly held his head to one side ... moving his body backwards and forwards, and rubbing his left knee in the same direction, with the palm of his hand ... He made various sounds" like "a half whistle" or "as if clucking like a hen", and "... all this accompanied sometimes with a thoughtful look, but more frequently with a smile. Generally when he had concluded a period, in the course of a dispute, by which time he was a good deal exhausted by violence and vociferation, he used to blow out his breath like a whale." ellauri247.html on line 329: Johnson found employment as undermaster at a school in Market Bosworth, run by Sir Wolstan Dixie, who allowed Johnson to teach without a degree. Johnson was treated as a servant and considered teaching boring, but nonetheless found pleasure in whacking little lads. After an argument with Dixie he left the school, and by June 1732 he had returned home. ellauri247.html on line 331: Johnson remained with his close friend Harry Porter during a terminal illness, which ended in Porter's death on 3 September 1734. Porter's wife Elizabeth (née Jervis) (otherwise known as "Tetty") was now a widow at the age of 45, with three children. Some months later, Johnson began to court her. William Shaw, a friend and biographer of Johnson, claims that "the first advances probably proceeded from her, as her attachment to Johnson was in opposition to the advice and desire of all her relations," Johnson was inexperienced in such relationships, but the well-to-do widow encouraged him and promised to provide for him with her substantial savings. ellauri247.html on line 335: Johnson had applied for the position of headmaster at Solihull School. Although Johnson's friend Gilbert Walmisley gave his support, Johnson was passed over because the school's directors thought he was "a very haughty, ill-natured gent, and that he has such a way of distorting his face (which though he can't help) the gents think it may affect some lads". ellauri247.html on line 337: With the widow's money, Johnson opened Edial Hall School as a private academy at Edial, near Lichfield. He had only three pupils: Lawrence Offley, George Garrick, and the 18-year-old David Garrick, who later became one of the most famous actors of his day. The venture was unsuccessful and cost Tetty a substantial portion of her fortune. Instead of trying to keep the failing school going, Johnson began to write his first major work, the historical tragedy Irene. Biographer Robert DeMaria believed that Tourette syndrome likely made public occupations like schoolmaster or tutor almost impossible for Johnson. This may have led Johnson to "the invisible occupation of authorship". ellauri247.html on line 339: In August, Johnson's lack of an MA degree from Oxford or Cambridge led to his being denied a position as master of the Appleby Grammar School. In an effort to end such rejections, the 4-ft Pope asked Lord Gower to use his influence to have a degree awarded to Johnson. Gower petitioned Oxford for an honorary degree to be awarded to Johnson, but was told that it was "too much to be asked". Gower then asked a friend of Jonathan Swift to plead with Swift to use his influence at the University of Dublin to have a master's degree awarded to Johnson, in the hope that this could then be used to justify an MA from Oxford, but Swift refused to act on Johnson's behalf. ellauri247.html on line 341: Between 1737 and 1739, Johnson befriended poet Richard Savage. Feeling guilty of living almost entirely on Tetty's money, Johnson stopped living with her and spent his time with Savage. They were poor and would stay in taverns or sleep in "night-cellars". Some nights they would roam the streets until dawn because they had no money. A-ha! ellauri247.html on line 343: Johnson bragged that he could finish his dictionary project in three years. In comparison, the Académie Française had 40 scholars spending 40 years to complete their dictionary, which prompted Johnson to claim, "This is the proportion. Let me see; forty times forty is sixteen hundred. As three to sixteen hundred, so is the proportion of an Englishman to a Frenchman." Rather, the proportion of the civilized vernacular vocabularies of the languages. What a pompous idiot. Although he did not succeed in completing the work in three years, he did manage to finish it in eight. Some criticised the dictionary, including the historian Thomas Babington Macaulay, who described Johnson as "a wretched etymologist." ellauri247.html on line 345: Oli Samilla koko joukko hyviäkin pointteja: Patriotism is the last refuge of a scoundrel. Mutta toisaalta: Johnson had a reputation for despising Scotland and its people. Even during their journey together through Scotland, Johnson "exhibited prejudice and a narrow nationalism". ellauri247.html on line 347: Americans had no more right to govern themselves than the Cornish, and "How is it that we hear the loudest yelps for liberty among the drivers of negroes?" The French and Indian War was a conflict between "two robbers" of Native American lands, and that neither deserved to live there. ellauri247.html on line 349: Johnson did not attempt to create schools of theories to analyse the aesthetics of literature. Instead, he used his criticism for the practical purpose of helping others to better read and understand literature. In his Preface to Shakespeare, Johnson rejects the previous dogma of the classical unities and argues that drama should be faithful to life. ellauri247.html on line 353: Johnson displayed signs consistent with several diagnoses, including depression and Tourette syndrome. According to Boswell, Johnson "felt himself overwhelmed with an horrible melancholia, with perpetual irritation, fretfulness, and impatience; and with a dejection, gloom, and despair, which made existence misery". ellauri247.html on line 363: Had spoiled his nice new rattle. ellauri247.html on line 417: Lady Mary Montagu (1689-1762), court beauty, wife of the British Ambassador to Istanbul and prolific letter-writer, was the first major female travel writer of her time. She was a correspondent with Alexander Pope, knew and was disliked by Horace Walpole, and introduced the Turkish, then Ottoman, method of inoculation to Britain. ellauri247.html on line 419: Called the “Queen of the Blues”, Elizabeth Montagu led and hosted the Blue Stockings Society of England from about 1750. It was a loose organization of privileged women with an interest in education, but it waned in popularity at the end of the 18th century. It gathered to discuss literature, and also invited educated men to participate. Talk of politics was prohibited; literature and the arts were the main subjects. Many of the bluestocking women supported each other in intellectual endeavors such as reading, art work, and writing. Many also published literature. Dr. Johnson once wrote about Montagu, that “She diffuses more knowledge than any woman I know, or indeed, almost any man. Conversing with her, you may find variety in one“. ellauri247.html on line 421: Lyhyenläntä rampa Pope syntyi samana vuonna kuin Mary. Pope oli Tory ja Mary äänesti Walpolea. - Amazing! I have read that Alexander Pope made passionate and wild love to Lady Mary Wortley Montagu. From this poem I understand that Pope loved the sense of wit and beauty that Lady Mary W. M. possessed. ellauri247.html on line 423: Linda Marshall - Not entirely true; Pope was smitten with LMWM but she rejected his advances (in fact she laughed at him because he was a cripple). After that he became a bitter enemies and both Pope and Lady Mary wrote vicious satirical poems about each other! But I´m a huge admirer of Pope´s work and as usual it´s superbly written. Although he never married, he had many female friends to whom he wrote witty letters, including Lady Mary Wortley Montagu. It has been alleged that his lifelong friend Martha Blount was his lover. His friend William Cheselden said, according to Joseph Spence, "I could give a more particular account of Mr. Pope's health than perhaps any man. Cibber's slander (of carnosity, abrmal fleshy protrusion growing on any part of the body) is false. He had been gay, but left that way of life upon his acquaintance with Mrs. B." ellauri247.html on line 427: https://www.poetry.com/poem/518/to-lady-mary-wortley-montagu ellauri247.html on line 428: https://www.poetryfoundation.org/poems/44893/epistles-to-several-persons-epistle-ii-to-a-lady-on-the-characters-of-women ellauri247.html on line 431: To Lady Mary Wortley Montagu ellauri247.html on line 439: To yield to a lady was hard. ämmille on nuijaa hävitä. ellauri247.html on line 444: Have reading to females denied; Ovat luvut kieltäneet naisilta, ellauri247.html on line 468: When only one apple had she, Otettuaan vaan yhden omenan, ellauri247.html on line 484: Figura di ebreo terrorizzato nel famoso quadro di Vernets - presumibilmente una rappresentazione del barone James Rothschild (foto in bianco e nero) da Horace (after) Vernet ellauri247.html on line 493: Hän ei mennyt enää kalliin taiteilijan ateljeehen ja unohti pian koko asian. Puoli vuotta myöhemmin han meni erääseen taidenäyttelyyn. Seinällä oli valtava, 21 metrin pituinen Vernetin historiallinen maalaus, joka esitti Adb-el-Kaderin leirin valtausta. Sen edessä tungeksi sankka ihailijajoukko jotka hahatellen osoittivat jotain hahmoa. Paroni meni myös tarkastelemaan kuvaa. ellauri247.html on line 498: ader-battle-of-the-smala-16-may-1843-horace-vernet.jpg" width="100%" /> ellauri247.html on line 500: La Prise de la smalah d'Abd-el-Kader par le Duc d'Aumale à Taguin, le 16 mai 1843, est un tableau peint par Horace Vernet en 1845 et exposé au musée de l'histoire de France à Versailles. ellauri247.html on line 505: Présentant une vue panoramique, il expose plusieurs temps de la célèbre bataille se développant de gauche à droite. Plus d'une centaine de personnages, militaires français à cheval ou à pieds et troupes de l’Émir Abd-el-Kader dans l'ensemble des tentes organisées en cercle de défense qui prend le nom de smala. ellauri247.html on line 506: Au troisième tiers, on aperçoit au loin le vieux fort de Taguin et à droite la famille de Mohamed-el-Karoubi, marabout et chancelier d'Abd-el-Kader qui lui n'était pas présent ce jour-là. ellauri247.html on line 508: La bataille de la Smala ou combat de Taguine, qui s'est conclue par la prise de la smala d'Abd el-Kader par le duc d'Aumale le 16 mai 1843, est un épisode important de la conquête de l'Algérie par la France. ellauri247.html on line 509: La ville d'Alger avait été prise le 5 juillet 1830 par les troupes françaises. Une longue campagne militaire (de 1830 à 1857) fut ensuite nécessaire pour pacifier l'Algérie. Cette campagne fut marquée par la résistance d'Abd el-Kader et de Lalla Fatma N'Soumer. ellauri247.html on line 510: Abd el-Kader organisait la smala toujours selon le même principe : elle se composait de quatre enceintes circulaires et concentriques où chaque douar, chaque famille, chaque individu avait sa place fixe et marquée, suivant son rang, son utilité, ses fonctions, ou la confiance qu’il inspirait. La smala arrivant à son gîte, la tente de l’émir se dressait au centre du terrain que le camp devait couvrir. ellauri247.html on line 520: Les Algériens laissèrent près de trois cents cadavres sur le terrain et les Français seulement neuf hommes tués et douze blessés. Le butin était immense et plus de 3000 prisonniers furent pris. ellauri247.html on line 524: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f8/Vervet_Monkey_%28Chlorocebus_pygerythrus%29_%286011903243%29.jpg" height="200px" /> ellauri247.html on line 526: ads/2022/08/Founders-Rothschild_Edmond_James_de-public-domain.jpg" height="200px" /> ellauri247.html on line 530: Baboons leave their lairs at dawn and congregate to chatter and howl, while jumping in the warmth of the early morning sun, as if singing and dancing. The belief that they greet the rising sun gave rise to a favorite theme in art – baboon in attitude of adoration, facing the sun with raised arms as if ‘offering prayers and salutation to the first rays of dawn’. ellauri248.html on line 2: ad> ellauri248.html on line 29: ad> ellauri248.html on line 39: Marjaana Madagaskarissa Nuorten toiveita ellauri248.html on line 46: Seijan lapsuuden mielikirjoihin kuulunut Marjaana Madagaskarissa oli päässyt hukkumaan. Sitä ezittiin kissojen ja koirien kanssa muttei löytynyt. Piti ostaa antikvariaatista uusi kappale. ellauri248.html on line 65: Dublinin murhien kahdeksanosainen draamasarja perustuu Irlannin rikoskirjallisuuden viime aikojen suosituimman kirjailijan Tana Frenchin dekkarisarjaan Dublin Murder Squad. Jatkuvajuoninen sarja yhdistää kahden ensimmäisen dekkarin In The Woods ja The Likeness tarinat raastavaksi kertomukseksi ihmismielen salaisuuksista. ellauri248.html on line 69: Vaikka mitä genreä tää nyt lopultakin oli?, krimi, mystery, action, whodunit, noir romance, jännitys vai kauhu, se oli jäänyt tv-pläjäyxen pohjana olleen kirjasarjan lukijoillekin epäselväxi, kuten rajusti heittelevät Goodreads-arvostelut näyttävät. Ilmeisesti kysymys on myös vähän siitä oliko tää "tyttöjen" vaiko "poikien". ellauri248.html on line 83: Matt rated it shit: If I could, I'd probably rate this at 1.5 stars-- it ultimately pissed me off, and annoyed me throughout, but it was good enough to keep me reading and I suppose that should count for something. Maybe my opinion has been influenced by reading Stieg Larsson's masterful THE GIRL WITH THE DRAGON TATTOO FOR BOYS immediately prior to this one. That book wasn't perfect, but it had characters you rooted for, didn't wallow too much in pop culture references, and most importantly IT SOLVED THE FRIGGING MYSTERY. ellauri248.html on line 85: Let's go through a few of these points. First, I don't think I've ever read a mystery novel with a less likable main character/narrator. Rob (Adam) Ryan is an asshole, plain and simple. Sure, he's been warped by his childhood and circumstances, but he does just about every annoying thing you could possibly imagine-- he constantly navel-gazes and feels self pity, he sleeps with then immediately plays the stereotypical male "I don't want anything to do with you now" role with his female partner (the person we were told was his best friend, and whom he would never ever sleep with), he acts like an idiot over the 17 year old villain/ temptress/ psychopath/ whatever betraying his partner, and by the end of the book he is worse off than ever. I know that lots of detectives (esp. in hard-boild stories) are unlikable, and have many personal issues, but this guy just took the cake. I wanted to take a baseball bat to his head [hear, hear!]. To make matters worse, French throws in this little gem towards the end of the novel: ellauri248.html on line 87: "I am intensely aware, by the way, that this story does not show me in a particularly flattering light. I am aware that, within an impressively short time of meeting me, Rosalind had me coming to heel like a well-trained dog: running up and down stairs to bring her coffee, nodding along while she bitched about my partner, imagining like some starstruck teenager that she was a kindred soul. But before you decide to despise me too thoroughly, consider this: she fooled you, too. You had as good a chance as I did. I told you everything I saw, as I saw it at the time. And if that was in itself deceptive, remember, I told you that, too: I warned you, right from the beginning, that I lie." As if that excused anything... and NO, she didn't "fool" me, because YOU'RE the narrator and YOU'RE the one telling the story. This paragraph probably ticked me off more than anything else in the book. ellauri248.html on line 93: Can you write a mystery story that ends with uncertainty? Where you never know who really did it? You can, but it’s unsatisfying. It’s unpleasant for the reader . There needs to be something at the end, some sort of resolution. It’s not that the killer even needs to be caught or locked up. It’s that the reader needs to know. Not knowing is the worst outcome for any mystery story, because we need to believe that everything in the world is knowable. Justice is optional, but answers, at least, are mandatory. And that’s what I love about Holmes. That the answers are so elegant and the world he lives in so ordered and rational. It’s beautiful.” ellauri248.html on line 98: Justin rated it shit: The protagonist of this book really, really annoyed me. It felt like a parody of one of those old black-and-white movies where the picture freezes and the guy steps out toward the camera, lights a cigarette, pulls his hat down, and goes into this long monologue about life or women or his past or whatever. The action would pick up or a new lead would be uncovered, and here comes Rob rambling on for pages and pages.... and pages. ellauri248.html on line 108: Rob: Yeah, Cassie was like that. She was always finding connections to things and blah blah blah. She made a great partner because hey remember that time 20 years ago when my friends and I were in the woods and blah blah blah I want to tell you about all the people I work with and give you a brief description of each one of them and also explain in detail how my boss is and blah blah blah. My mind is trying to remember what happened 20 years ago and you know Cassie and I are great partners and we're best friends and people think we're dating but blah blah blah. Hey, time flies, man. Did I tell you what happened to me as a child? Did I remind you about Katy? Also, her family sure is weird. The people at the dig site are weird. Everyone is a suspect blah blah blah. Let me pause here to tell you how I deal with my roommate and also O'Kelly and my childhood and my current job and Katy and her weird family and interrogation and coffee and vodka and this dream I had and looking for clues and in the woods and we keep hitting dead ends and and and and and blahhhhhhhhhhhh. ellauri248.html on line 114: Nataliya rated it amazing: And it's not the murder story (stories?) but Rob's despair, mistakes, pain, and downward spiral and self-destruction that makes this book so painfully real and fascinating to read. ellauri248.html on line 118: I loved this book to pieces, even though I could not shake off the overwhelming feeling of sadness and hollowness after finishing it. I loved it despite (or maybe because?) of the frustrating incompleteness of some plot lines, the frequent lack of resolution, and the unfulfillment of my wishes for the characters and events. [noir romance] ellauri248.html on line 120: Elle rated it shit: am going to try to explain this as spoiler-free [and what spoilers exist are noted] as possible: the ending of this book is maybe one of the most unsatisfying things I have ever read in my whole life. I am not kidding when I say it was such total trash that it ruined the whole book for me. ellauri248.html on line 122: Not. One. Thing. Is. Resolved. Rob Ryan’s character arc? Flop. My wife Cassie Maddox’s character arc? Long sigh. My favorite pair of besties? I don’t want to talk about it. Mystery? Fine, sort of chilling, but also 1) not really a mindfuck and 2) has shitty connotations. The commupence? Non-ex-is-tent. ellauri248.html on line 125: And the worst part? The mystery from twenty years ago that causes this entire fucking BOOK and that was way more interesting than the normal mystery? Literally no fucking resolution. Who did it? How did they do it? What is up with that hair clip in the forest and the blood inside Rob’s shoes? NO ONE FUCKING KNOWS. I’m sure this is framed in the minds of many readers as some kind of deeper meaning about memory. You know what I thought, honestly? Tana French wrote herself into a corner with a fucking ridiculous case and then ran out of time on her deadline and decided to leave it open. [krimi, whodunit] ellauri248.html on line 127: Emily May rated it amazing: Needless to say, I was completely expecting something a bit dark and twisted, a creepy psychological murder mystery with an outcome I never would have seen coming. And I got that. But I never expected this book to leave me feeling so... sad. And you know why? Because I cared. Ms French carefully builds up a complex personality for each of her characters, complete with a past, a sense of humour and some serious issues to go with it all, and you can't help but care what happens to the detectives even more than you care what happens with the case. ellauri248.html on line 128: In The Woods is a deeply psychological read that explores the nature of psychopaths and memory - or lack of. ellauri248.html on line 131: And I was honestly on the verge of tears after reading the ending and then reading friends' reviews of the second book in this series and discovering that we never get to hear more from Rob. [noir romance] ellauri248.html on line 134: I am eager to lose myself in her subsequent novels, which I hope are just as riveting. [Don't get fooled by Matt, he is a review professional fishing clueless readers to his own little pond. Bet he has not even read the book.] ellauri248.html on line 137: adelivery.fi/img/658/0f3987ee0e54458fb3600f974cabc9ed.jpg.webp" width="40%" /> ellauri248.html on line 154: Schon 1873 hatte er in Basel Friedrich Nietzsche kennengelernt, 1875 entwickelte sich daraus eine Freundschaft. Im Winter 1876/1877 lebte er zusammen mit Nietzsche, Albert Brenner und Malwida von Meysenbug auf deren Einladung in Sorrent, wo sie gemeinsam philosophische Überlegungen anstellten und arbeiteten. In Sorrent entstand Rées Werk Der Ursprung der moralischen Empfindungen ebenso wie Teile von Nietzsches Menschliches, Allzumenschliches, Ausdruck von Nietzsches Abkehr von Wagner und Hinwendung zum „Réealismus“. ellauri248.html on line 160: Im Ursprung der moralischen Empfindungen unterteilt er alle Handlungen in „egoistische“ und „unegoistische“; die Ersteren seien ursprünglich verdammt worden, weil sie anderen Menschen schadeten, zweitere aber gelobt, weil sie der Gemeinschaft nützen. Der Grund für diese Bewertung sei, so Rée, vergessen worden, so dass man heute Egoismus für an sich schlecht und Selbstlosigkeit für an sich gut halte. ellauri248.html on line 166: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/34/Malwida_von_Meysenbug%2C_portrait_par_Franz_von_Lenbach.jpg" height="200px" /> ellauri248.html on line 167: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/61/Lou_um_1877.jpg" height="200px" /> ellauri248.html on line 187: Seit 1874 war von Meysenbug im Alter von 58 Jahren auf ärztliches Anraten in Italien geblieben und Olga nach deren Hochzeit mit Gabriel Monod nicht weiter gefolgt. In Tradition der Salons etwa der Henriette Herz oder Rahel Varnhagen lud sie oft junge Künstler und Schriftsteller zu sich ein, so etwa Nietzsche und Paul Rée 1876/1877 nach Sorrent. Auch Lou von Salomé wurde von ihr und Rée mit Nietzsche bekanntgemacht. ellauri248.html on line 189: Die Idealistin von Meysenbug war nicht immer mit den inhaltlichen Aussagen ihrer „Buben“ einverstanden, blieb aber vor allem mit dem Menschen Nietzsche befreundet. Als sie im Frühsommer 1888 Nietzsche für seine harten Worte im Fall Wagner tadelte – sie war Wagner immer eng verbunden geblieben –, warf er ihr jedoch völliges Unverständnis seiner Werke vor und brach den Kontakt mit ihr ab. Sie schrieb dies später dem beginnenden Wahnsinn Nietzsches zu. ellauri248.html on line 194: ads/2015/02/salomefreud.jpg?w=680&ssl=1 height="200px" /> ellauri248.html on line 242: Daniel in the lions' den (chapter 6 of the Book of Daniel) tells of how the biblical Daniel is saved from lions by the God of Israel "because I was found tasteless before them" (Daniel 6:22). It parallels and complements chapter 3, the story of Shadrach, Meshach, and Abednego: each begins with the jealousy of non-Jews towards successful Jews and an imperial edict requiring them to compromise their religion, and concludes with divine deliverance and a king who confesses the greatness of the God of the Jews and issues an edict of royal protection to the smug hookynoses. The tales making up chapters 1–6 of Daniel date no earlier than the Hellenistic period (3rd to 2nd century BC) and were probably originally independent, but were collected in the mid-2nd century BC and expanded shortly afterwards with the visions of the later chapters to produce the modern book. ellauri248.html on line 244: In Daniel 6, Daniel is raised to high office by his royal master Darius the Mede. Daniel's jealous rivals trick Darius into issuing a decree that for thirty days no prayers should be addressed to any god or man but Darius himself; anyone who disobeys this edict is to be thrown to the lions. Pious Daniel continues to pray daily to the God of Israel; and the king, although deeply distressed, must condemn Daniel to death, for the edicts of the Medes and Persians cannot be altered. Hoping for Daniel's deliverance, Darius has him cast into the pit. At daybreak the king hurries to the place and cries out anxiously, asking if God had saved his friend. Daniel replies that his God had sent an angel to the jaws of the lions, "because I was found tasteless before them". The king commands that those who had conspired against Daniel be thrown to the poor overfed lions in his place with their tasty wives and children, and that the whole world should tremble and fear before the God of Daniel. Although Daniel is sometimes depicted as a young man in illustrations of the incident, James Montgomery Boice points out that he would have been over eighty years old at the time. No wonder perhaps that he did not entice the lions. ellauri248.html on line 256: Eikös tunnukseton sotilas ole terroristi eli tällaisen kohdatessaan ei esimerkiksi tarvitse noudattaa Geneven sopimusta sotavankien kohtelusta. Näistä voi siis kohdella samalla tavalla kuin USA kohteli Osama bin Ladenia ja muita Al-Qaidaan kuuluvia. ellauri248.html on line 279: Vladimir Putin ei näe enää uutta talvea ja Venäjä voi jopa romahtaa, uskoo tutkija. ellauri248.html on line 328: REYMONT, Wladyslaw, Talonpoikia. WSOY, 1977 ellauri248.html on line 329: SIENKIEWICZ, Henryk, Quo vadis : kertomus Neron ajoilta. WSOY, 1976 ellauri248.html on line 347: There was also an allotment process starting in the Dawes Act of 1887 until 1934. This was to force more land from Native people. The ostensible reason was to make them individual landholders and thus “Americanized” members of a capitalist system. It was felt this would “solve” the “Indian problem”. In short that it would make them no longer part of the ethnic communities they were members of. However the main push to “solve” the “problem” was by Anglo-Americans who wanted to take that land. Thus land was distributed to tribal members and the “surplus” was given or sold at a cut rate to White Americans or turned into National Forests and Parks or military bases. Land owned by Native Americans decreased from 138 million acres in 1887 to 48 million acres in 1934. They lost 2/3s of their treaty land base. About 90,000 Native Americans were made landless. ellauri248.html on line 349: Today there is about 10,059,290 acres (15,700 sq miles) of individually owned lands are still held in trust for Native American allotees and their heirs. There are about four million fractional owner interests in this 10 million acres. Each generation the individual share gets less. One part of the Act was the establishment of a trust fund, administered by the Bureau of Indian Affairs, to collect and distribute revenues from oil, mineral, timber, and grazing leases on Native American lands. The BIA´s grossly mismanaged these funds. They were never collected or lost or stolen. This negligence in the management of the trust fund resulted in a number of lawsuits. The most well known is Cobell v. Salazar which led to a $3.4 billion settlement in 2009. The suit has forced proper accounting of revenues for the future but the settlement gave the litigants cents on the dollar. ellauri248.html on line 353: In contrast to the 2.3% of Native land, the Federal Government owns, as National Parks, Forests, BLM, US Ag land, Fish and Wildlife land, military reservations, wildlife refuges and so on, about 28% of the surface area of the US. That is 640 million acres, or 1 million sq miles. That 28% of the US land was and taken by force from tribes, as was all other state lands and privately held lands. If the US people so chose, we could more fairly address the large losses that Native people have had by transferring more of this land to Tribal governments. ellauri249.html on line 2: ad> ellauri249.html on line 29: ad> ellauri249.html on line 42: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/76/Mercury_god.jpg" width="100%" /> ellauri249.html on line 58: Keväällä 1918 tuotiin Kirkkonummen Sigurdsissa taistelleet ja punaisten vangixi joutuneet pojat Helsingin Liisankadulla olevaan ruåzalaiseen reaalilyseoon. Siellä heitä kuulusteltiin ja pidettiin kuulustelupöytäkirjaa. Eräs poika (Hjalmar B.) oli ylen tyhmä eikä ymmärtänyt yhtään mitään. ÄLÄ JAUHA! hikeentyi kuulustelija. Toinen (ja nimi oli Carlson BC) mankui mamma Matildaa tuomaan Fazerin suklaata. Nämäkin infot löytyivät Tauno Körilään teoxesta Suuri kaskukirja, mutatis mutandis. ellauri249.html on line 76: Brodsky’s poetry bears the marks of his confrontations with the Russian authorities. “Brodsky is someone who has tasted extremely bitter bread,” wrote Stephen Spender in New Statesman, “and his poetry has the air of being ground out between his teeth. … It should not be supposed that he is a liberal, or even a socialist. He deals in unpleasing, hostile truths and is a realist of the least comforting and comfortable kind. Everything nice that you would like him to think, he does not think. But he is utterly truthful, deeply religious, fearless and pure. Loving, as well as hating.” ellauri249.html on line 82: Though many critics agreed that Brodsky was one of the finest contemporary Russian poets, some felt that the English translations of his poetry are less impressive. One is never quite allowed to forget that one is reading a second-hand version. ellauri249.html on line 86: Eipä mennyt jäbä siltikään takas Leningradiin perseroikan jälkeenkään. Brodsky karkotettiin perskärpäsenä kuten Lermontov, varmaan muutenkin jotenkin samanlainen yxinäinen narsisti. Oliskohan Brodskyn vuoden 80 biisissä silti jotain kaikua Afganistanin selkkauxesta? ellauri249.html on line 90: In January 1980, foreign ministers from 34 countries of the Organisation of Islamic Cooperation adopted a resolution demanding "the immediate, urgent and unconditional withdrawal of Soviet troops" from Afghanistan. The UN General Assembly passed a resolution protesting the Soviet intervention by a vote of 104 (for) to 18 (against), with 18 abstentions and 12 members of the 152-country Assembly absent or not participating in the vote; only Soviet allies Angola, East Germany and Vietnam, along with India, supported the intervention. ellauri249.html on line 99: McArthur sanoi lähtiessään siviiliin Old soldiers never die they just fade away. Old professors never die they just lose their faculties. ellauri249.html on line 103: Don virtaa hiljaa ja suht lyhkösenäkin Ukrainan ja Ryssän rajoilla Asovanmeren pohjukkaan. Siitä (ja Moskovastakin! Stalin oli takuulla hermona!) itään laskee Volga Volga äiti armas mutkan kautta Kaspiaan ex-Stalingradin läpitte. Se on nyt Volgograd. Stalingradin taistelu oli maailmanhistorian verisin. Porukkaa oli paikalla 10x enemmän kuin Tshingis kaanin aikana. Miltähän se näytti avaruudesta? Muurahaisten kähinältä pesäaukolla. ellauri249.html on line 110: Verpa is also a basic Latin obscenity for "penis", in particular for a penis with the foreskin retracted due to erection and glans exposed, as in the illustration of the god Mercury below. As a result, it was "not a neutral technical term, but an emotive and highly offensive word", most commonly used in despective or threatening contexts of violent acts against a fellow male or rival rather than mere sex (futūtiō "fucking"). It is found frequently in graffiti of the type verpes (= verpa es) quī istuc legēs ("You're a dick you who read this"). ellauri249.html on line 111: By extension, verpus as a masculine adjective or noun, referred to a man whose glans was exposed by erection or by circumcision; thus Juvenal (14.100) has ellauri249.html on line 113: quaesītum ad fontem sōlōs dēdūcere verpōs ellauri249.html on line 137: sends me away neither with a bad reputation nor worried that ellauri249.html on line 166: nunquam sē mediam sustulit ad tunicam ellauri249.html on line 170: Cicero's Orator (ad Marcum Brutum) §154 confirms its obscene status. Cicero writes: ellauri249.html on line 188: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/1/1a/Khruschev_shoe_fake.jpg/220px-Khruschev_shoe_fake.jpg" /> ellauri249.html on line 222: ”järjestelmällisestä juoppoudesta” sekä ”puolueen sisäisen demokratian loukkaamisesta”. Moisejenko erotettiin, mutta Hruštšov ei päässyt hänen paikalleen. Bugger it. Vuonna 1929 Hruštšov lähti opiskelemaan Stalinin mukaan nimettyyn teollisuusakatemiaan Moskovassa. Tämä oli seurausta Stalinin kampanjasta, jonka mukaan ”porvarispesialistit” piti sivuuttaa ja tilalle piti saada nuoria työläistaustaisia, kommunismille uskollisia opiskelijoita. Nyt Hruštšovin ura lähti todelliseen nousukiitoon: hänestä tuli koulun puolueosaston johtaja, 1931 kahden Moskovan kaupunginosaneuvoston johtaja, 1932 Moskovan puolueen toinen sihteeri ja 1934 puolueen Moskovan kaupungin komitean (gorkom) pääsihteeri. Moskovan puoluejohtajana Hruštšov lähetti osana Stalinin puhdistuksia 8 500 ”petturia” ammuttavaksi ja 33 000 vankileireille. Vuonna 1934 hänestä tuli varajäsen kommunistisen puolueen keskuskomiteaan ja politbyroon jäseneksi hän nousi vuonna 1939. Onnex onnex Nikita ei ollut päässyt insinöörixi! Olisi ollut kiitorata pystyssä. ellauri249.html on line 229: Hruštšovin Moskovan vuosien aikana Stalin käynnisti puhdistukset. Moskovan kaupungin puoluekomitean 63 jäsenestä 45 surmattiin, koko läänin puoluekomitean 64 jäsenestä 46 surmattiin. Hruštšov avusti puoluetoverien kadottamisessa vankileirien saaristoon ja piti asiasta puheita, joissa totesi ”Ryökäleet on tuhottava. Tämä koituu miljoonien eduksi. Kätemme ei saa vapista.” Puoluekomitea asetti Moskovan kiintiöksi 35 000 kansanvihollista, joista 5 000 piti ampua heti. Stalinille hän esitti raportissaan löytäneensä 41 500 kulakkiainekseen kuulunutta, joista 8 500 oli ammuttu. Koska moni Hruštšovin alainen oli tuhottu, hän alkoi uumoilla olevansa seuraavana joukossa. Näin ei käynyt, vaan hänet lähetettiin takas Ukrainaan. ellauri249.html on line 248: Kiovan ja Harkovan antautumiset olivat Neuvostoliitolle valtava onnettomuus. Harkovan luhistuminen antoi saksalaisille mahdollisuuden edetä kohti Stalingradia ja Kaukasuksen öljykenttiä. Stalin määräsi Hruštšovin palaamaan Moskovaan, missä hän sai kuulla johtajaltaan lukuisia verhottuja uhkauksia. Tilaisuus päättyi kuten aina siihen, että Stalin kaatoi piippunsa tuhkat Hruštšovin kaljuun päähän. ellauri249.html on line 250: Stalingradin taistelun voittamiseen Hruštšov antoi kiistatta silloisten länkkärien näkökulmasta myönteisen panoksensa. Hän oli organisoimassa vastahyökkäystä ja osasi rohkaista sotilaita eikä vajonnut pessimismiin. Kiitosta Stalinilta ei kuitenkaan herunut, vaan tämä soitti Hruštšoville ja haukkui tämän perusteellisesti perusteettomasta optimismista. ellauri249.html on line 256: Pelkästään tilastojenkin valossa Ukrainan kärsimät menetykset sodassa tyrmistyttävät: 5,3 miljoonaa menehtynyttä asukasta, 2,3 miljoonaa Saksaan pakkotyöhön vietyä asukasta, 700 kaupunkia raunioina, 16 000 tuhottua teollisuuslaitosta, 28 000 joko kokonaan tai osittain tuhottua kolhoosia ja 40 % varastojen sisällöstä kadonnut. Inhimillistä kärsimystä lukuihin ei sisälly. ellauri249.html on line 268: Länsi-Ukrainassa käytyä sissisotaa lukuun ottamatta Hruštšovilla alkoi mennä paremmin, hän sai käyttöönsä huvilan Livadjasta ja maatalouden parantuneet sadot laitettiin hänen ansiokseen. Hänen kilpailijansa Lazar Kaganovitš syrjäytettiin Ukrainan johdosta ja hänet palkittiin Leninin kunniamerkillä. Koska Hruštšov oli Ukrainassa ollut lojaali Stalinille muun muassa kamppailussa geenitutkijoita ja muita ”porvarillisia nazeja” vastaan, hän sai jälleen kutsun Moskovaan. ellauri249.html on line 283: Pian vangittiin muitakin tiedustelupalvelun johtajia. Valtiollisen poliisin valtaa vähennettiin ja se alennettiin ministeriöstä komiteaksi (KGB). Seuraavaksi käynnistyi Hruštšovin ja Malenkovin välinen valtataistelu. Miehet olivat jo pitkään tunteneet toisiaan kohtaan syvää antipatiaa. Malenkovin syrjäyttämisessä Hruštšovia tukivat Mikojan, Molotov, Kliment Vorošilov ja Leningradin ja Ukrainan puoluejohtajat. Malenkov erosi virastaan helmikuussa 1955 syytettynä virheistä. Hän joutui sähkölaitosministeriksi. Noloa. ellauri249.html on line 295: Puhe johti monenlaisiin reaktioihin. Puheen vaikutuksesta kerrotaan useamman kokousedustajan pyörtyneen ja kahden tehneen itsemurhan. Stalingradissa ja Gruusiassa puhkesi mellakoita Stalinin häpäisyn jälkeen. Sittemmin on Stalin rehabilitoitu, vaikka hän teki joitakin virheitä. Ruzov oli niistä pahin. ellauri249.html on line 297: Sekä Puolassa että Unkarissa tunnettiin syvää vastenmielisyyttä Venäjän ylivaltaa ja stalinismia kohtaan. Puolassa oli torjuttu maatalouden kollektivointi, mutta muuten kommunistit noudattivat Stalinin määräyksiä. Nyt Stalinin kuoltua oikeistopuolalaiset katsoivat tilaisuutensa tulleen. Kesäkuussa 1956 sosiaalista nousua kaipaavat työläiset nousivat Poznanissa kapinaan. Puolueen johtajaksi valittiin Władysław Gomułka ja Hruštšov oli jo varma, että Puola irtautuu kansandemokratioiden leiristä. Hän kiiruhti Puolaan ja oli jo antanut neuvostoarmeijalle käskyn tulla perässä maahan. Neuvotteluilla, jotka eivät olleet kummallekaan osapuolelle kunniaksi, tilanne saatiin rauhoitettua eivätkä neuvostojoukot ehtineet Puolaan asti. ellauri249.html on line 303: Paitsi kansandemokratioiden ja Kiinan kanssa, oli ongelmia myös kotimaassa. Moskovassa opiskelijat osoittivat kunnioitustaan Unkarille ja toivoivat ”Venäjän uutta vallankumousta”. Leningradissa kierteli hallituksen vastaisia lehtisiä ja Serpuhovissa työläiset tuhosivat Hruštšovin kuvan. Hruštšov päätti ryhtyä vastaoffensiiviin. Hän päätti tehdä pitkän kiertueen Neuvostoliitossa ja antaa itsestään kuvan tarmokkaana johtajana. Hän ryhtyi voimakkaasti propagoimaan ajatusta, että Neuvostoliiton maatalous saavuttaa nopeasti Yhdysvallat. Hruštšov piti Leningradissa puheen, että Yhdysvallat saavutetaan kahdessa vuodessa ja tämä tarkoittaisi vuoden 1956 tuotannon kasvattamista 3,2-kertaiseksi. Hän toisti väitteensä myös yhdysvaltalaiselle CBS-televisiokanavalle antamassaan haastattelussa. Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, se oli vielä erittäin kaukana Hruštšovin kaavailuista. Kampanjan lopputulos oli lopulta päinvastainen, se heikensi hänen asemaansa niin tavallisen kansan kuin puolueen johdon mielissä. ellauri249.html on line 305: China will overtake the US as the world’s biggest economy before the end of the decade after outperforming its rival during the global Covid-19 pandemic, according to a report. ellauri249.html on line 306: The Centre for Economics and Business Research said that it now expected the value of China’s economy when measured in dollars to exceed that of the US by 2028, half a decade sooner than it expected a year ago. ellauri249.html on line 312: Vuodet 1957–1960 olivat Hruštšovin parhaat vuodet Neuvostoliiton johtajana. Vuoden 1958 viljasadosta tuli 30 % suurempi kuin vuoden 1957 sadosta, talous kasvoi ja monet ulkomaalaisetkin tarkkailijat uskoivat maan ohittavan Yhdysvallat. Jenkit pureskelivat kynsiä. Sputnik lensi ensimmäisenä ihmisen valmistamana varmuusesineenä avaruuteen ja neuvostoliittolainen raketti saavutti kuun pinnan vuonna 1959. Tuolloin hän vieraili Yhdysvalloissa ja odotettu neljän vallan kokous olisi vuonna 1960. ellauri249.html on line 316: 1957 hän määräsi armeijaa supistettavaksi kahdella miljoonalla miehellä. Tammikuussa 1958 tehtiin vielä uusi 300 000 miehen vähennys ja vielä vuonna 1960 uusi 1 200 000 miehen vähennys. Hätiköiden tehdyn päätöksen seurauksena ei siviilielämään siirtyvien upseerien työllistymisen eteen tehty mitään. Moni joutui kadulle ja katkeroitui. Hruštšov perusteli armeijan pienentämistä sillä, että liian suuri armeija ja asevarustelu syövät maan resursseja ja heikentävät elintasoa. Sotilaspiirien mielestä maan päämies oli tietämätön ja lyhytnäköinen ja paljasti maan heikkouden sen vihollisille. Kun talouden päätösvaltaa siirrettiin yrityksiin, sai Hruštšov vastustajikseen alueellisen tason puoluesihteerit, sillä uudistus kavensi heidän valtaansa. ellauri249.html on line 329: Kansa ei enää välttämättä uskonut maan johdon vakuutteluja elämän laadun paranemisesta. Vuonna 1962 tapahtui joukko mellakoita, jotka saivat alkunsa eräistä hinnankorotuksista. 1. kesäkuuta vuonna 1962 nostettiin liha- ja siipikarjatuotteiden hintoja 35 % ja voin ja maidon hintoja 25 %. Näinkään suurten korotusten jälkeen hinnat eivät vastanneet tuotantokustannuksia. Lisäksi nostettiin tehtaiden ja kaivosten tuotantonormeja, mikä merkitsi työläisten elintason laskua. Pettyneet työläiset kaipasivat takaisin Stalinia, jonka aikana hintoja oli usein alennettu. Heti uusien hintojen tiedottamisen jälkeen lakkoja puhkesi Moskovassa, Kiovassa, Leningradissa ja Tšeljabinskissa. Novotšerkasskin kaupungissa sadat työläiset kokoontuivat torille huutamaan palkankorotusten puolesta ja heittelivät puhumaan tullutta puoluejohtajaa kivillä ja pulloilla. Hruštšovin muotokuvia tuhottiin. Paikalle tulleet miliisit pahoinpideltiin ja paikalle haettiin armeijan yksiköitä. Armeija avasi tulen ja 23 henkilöä kuoli. Uhrit haudattiin salaiseen paikkaan. Lakkoilijoita vangittiin ja seitsemän tuomittiin kuolemaan. Hruštšov syytti tapahtuneesta kaikkia muita paitsi itseään. Vähän sitä kyllä hävetti jälkeenpäin. ellauri249.html on line 339: Eläkkeellä oli aikaa lukea, katsoa elokuvia ja kuunnella radiota. Pravdan artikkelit olivat Hruštšovin mielestä lähes täyttä roskaa ja hän seurasi huolestuneena kuinka Breznevin hallinto perui hänen uudistuksiaan. Hänen poikansa Sergei toi hänelle konekirjoitusliuskoista tehdyn kopion Boris Pasternakin Tohtori Źivagosta ja luettuaan sen totesi, että kirjan kieltäminen oli ollut turhaa. Sen sijaan George Orwellin romaanista 1984 hän ei pitänyt. Maanviljelykseen ja puutarhanhoitoon liittyneet kirjat kiinnostivat Hruštšovia loppuun asti. Nikitaa oli jääneet vaivaamaan ne arbuusit. ellauri249.html on line 369: nil praeter nubes et caeli numen adorant, ellauri249.html on line 374: tradidit arcano quodcumque uolumine Moyses: ellauri249.html on line 375: non monstrare uias eadem nisi sacra colenti, ellauri249.html on line 376: quaesitum ad fontem solos deducere uerpos. ellauri249.html on line 388: William D. Rubenstein, a respected author and historian, outlines the presence of antisemitism in the English-speaking world in one of his essays with the same title. In the essay, he explains that there are relatively low levels of antisemitism in the English-speaking world, particularly in Britain and the United States, because of the values associated with Protestantism, the rise of capitalism, and the establishment of constitutional governments that protect civil liberties. Rubenstein does not argue that the treatment of Jews was ideal in these countries, rather he argues that there has been less overt antisemitism in the English-speaking world due to political, ideological, and social structures. Essentially, English-speaking nations experienced lower levels of antisemitism because their liberal and market friendly frameworks limited the organized, violent expression of antisemitism. In his essay, Rubinstein tries to contextualize the reduction of the Jewish population that led to a period of reduced antisemitism: "All Jews were expelled from England in 1290, the first time Jews had been expelled en masse from a European country". ellauri249.html on line 390: In post-Napoleonic England, when there was a notable absence of Jews, Britain removed bans on "usury and moneylending," and Rubenstein attests that London and Liverpool became economic trading hubs which bolstered England's status as an economic powerhouse. Jews were often associated with being the moneymakers and financial bodies in continental Europe, so it is significant that the English were able to claim responsibility for the country's financial growth and not attribute it to Jews. It is also significant that because Jews were not in the spotlight financially, it took a lot of the anger away from them, and as such, antisemitism was somewhat muted in England. It is said that Jews did not rank among the "economic elite of many British cities" in the 19th century. Again, the significance in this is that British Protestants and non-Jews felt less threatened by Jews because they were not imposing on their prosperity and were not responsible for the economic achievements of their nation. ellauri249.html on line 409: Kyseenalaisia sankareita kaiken kaikkiaan, esimtää "bloody eye" Skobelev edellisessä Krimin sodassa. Skobelev returned to Turkestan after the war, and in 1880 and 1881 further distinguished himself by retrieving the disasters inflicted by the Tekke Turkomans: following the Siege of Geoktepe, it was stormed, the general captured the fort. Around 8,000 Turkmen soldiers and civilians, including women and children were slaughtered in a bloodbath in their flight, along with an additional 6,500 who died inside the fortress. The Russians massacre included all Turkmen males in the fortress who had not escaped, but they spared some 5,000 women and children and freed 600 Persian slaves. The defeat at Geok Tepe and the following slaughter broke the Turkmen resistance and decided the fate of Transcaspia, which was annexed to the Russian Empire. The great slaughter proved too much to stomach reducing the Akhal-Tekke country to submission. Skobelev was removed from his command because of the massacre. He was advancing on Ashkhabad and Kalat i-Nadiri when he was disavowed and recalled to Moscow. He was given the command at Minsk. The official reason for his transfer to Europe was to appease European public opinion over the slaughter at Geok Tepe. British Field Marshal Bernard Montgomery assessed Skobelev as the world's "best single commander" between 1870 and 1914 and wrote of his "skilful and inspiring" leadership. Francis Vinton Greene also rated Skobelev highly. ellauri249.html on line 413: Geok Tepe (Turkmen: Гөкдепе, romanized: Gökdepe, "Blue Hills") is a city in and the administrative center of Gökdepe District, Ahal province, Turkmenistan, east of the Caspian See. Eventually, the defenders, and the 40,000 civilians inside the fort, fled across the desert, pursued by General Skobelev's cavalry. Around 8,000 Turkmen soldiers and civilians died while fleeing, adding to 6,500 who had died in the fort. Russian casualties were 398 killed and 669 wounded. Typical numbers with technological supremacy. ellauri249.html on line 444: on vuossadat paikkaava reikäset farkut, ellauri249.html on line 470: Sutor, ne ultra crepidam is a Latin expression meaning literally 'Shoemaker, not beyond the shoe', used to warn individuals not to pass judgment beyond their expertise. The expression led to the term ultracrepidarianism, which is the giving of opinions and advice on matters outside of one's knowledge. ellauri249.html on line 472: Its origin is set down in Pliny the Elder's Naturalis Historia where he records that a shoemaker (sutor) had approached the painter Apelles of Kos to point out a defect in the artist's rendition of a sandal (crepida from Greek krepis), which Apelles duly corrected. Encouraged by this, the shoemaker then began to enlarge on other defects he considered present in the painting, at which point Apelles advised him that ne supra crepidam sutor iudicaret ('a shoemaker should not judge beyond the shoe'), which advice, Pliny observed, had become a proverbial saying. The Renaissance interest in meddling cluelessly into other people's affairs made the expression popular again. ellauri249.html on line 480: HBL:s krigexpert grunnar så här: Det går förstås inte att tala om en eskalation, då Ukraina attackerar strategiska mål inne i Ryssland. Det är ett helt berättigat svar på Rysslands angrepp mot civila mål och civil infrastruktur i Ukraina. Berättigad eskalation är ingen eskalation. Mick Ryan, general i avsked från Australiens militär, skriver i sin l blogg att attackerna var en politisk nödvändighet för att visa att Ukraina försvarar sin civilbefolkning mot de ryska robotattackerna. Enligt Ryan är det också givet att attackerna inom ryskt territorium godkändes personligen av Ukrainas standup president Volodymyr Zelenskyj. för Zelenskyj har upprepade gånger bett om mera hjälp av västländerna så Ukraina kan eskalera kriget till ryskt territorium. Det är hög tid at få åstad en fullskalad beväpnad konflikt mellan Ryssland och NATO, såsnart de snärtiga nordliga länderna är färdiga med at slicka rumpan på Erdogan. ellauri249.html on line 482: Why would Finns want to attack Russia? What have they got that we have not? Well, good vodka, and Karelia. I am partial to the Russian Standard Vodka. Besides, it’s distilled from the waters of Lake Ladoga. Thus, every time I have finished a bottle of Russkij Standard, and urinated, I have removed a part of Lake Ladoga and made it part of the local water supply. Literally taking back Karelia a bottle at the time. ellauri249.html on line 484: Of course, with the war in Ukraine, I can’t buy it anymore and I’ve had to replace it with Absolut, which is, I’m sorry to say, inferior in taste. (Finlandia’s not available where I live, it’s inferior, too.) That’s why I hope that Putin will retreat from Ukraine as soon as possible so that we can get back to business as usual. ellauri254.html on line 2: ad> ellauri254.html on line 29: ad> ellauri254.html on line 51: Fedinin ensimmäiset teokset ilmestyivät vuosina 1913–1914. Vuonna 1921 hän liittyi pietarilaiseen Serapion-veljien kirjailijaryhmään. Fedinin varhaiset kertomukset ja ensimmäinen romaani, sivistyneistön kohtaloita vallankumouksen ja kansalaissodan aikana kuvaava Goroda i gody (”Kaupunkeja ja vuosia”, 1924) ovat tyyliltään kokeilevia. Myöhemmät teokset noudattavat sosialistisen realismin kaanoneita. Romaanit Ensimmäiset ilot (Pervyje radosti, 1945) ja Neobyknovennoje leto (”Epätavallinen kesä”, 1947–1948) saivat Stalin-palkinnon. Kirjailijan viimeinen romaani Nuotio (Kostjor, 1961–1965) jäi keskeneräiseksi. Hän on laatinut myös sarjan kirjailijakuvauksia Pisatel, iskusstvo, vremja (”Kirjailija, taide, aika”, 1957, 1961) sekä muistelmateoksen Gorki ja me (Gorki sredi nas, 1941–1968). ellauri254.html on line 58: Ernst Theodor Amadeus Hoffmann (24. tammikuuta 1776 Königsberg, Itä-Preussi – 25. kesäkuuta 1822 Berliini) oli saksalainen kirjailija, juristi, säveltäjä, musiikkikriitikko, piirtäjä ja karikatyristi. Hoffmann oli Saksan romantiikan huomattavin kertoja ja uudenaikaisen kauhukertomuksen aloittaja. Hoffmann on jäänyt kirjallisuushistoriaan lyhennetyssä muodossaan E. T. A. Hoffmann. Parhaiten Hoffmann tunnetaan teoksestaan Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas (Nussknacker und Mausekönig, 1816). Pjotr Tšaikovski sävelsi teoksesta vuonna 1892 tunnetun baletin, joka perustui Alexander Dumas'n versioon Hoffmannin tarinasta. Hoffmannista itsestäänkin on tehty ooppera, Jacques Offenbachin Hoffmanin kertomukset (1879). Jules Barbierin libretto perustuu hänen ja Michel Carrén näytelmään (1851), joka taas perustuu Hoffmanin kertomuksiin, joiden päähenkilönä hän itse seikkailee. ellauri254.html on line 92: Kun makedonialaisuuden harhaoppi, joka kielsi Pyhän Hengen täyden jumaluuden, alkoi levitä, pyhä Serapion kirjoitti asiasta Athanasiokselle vuoden 359 tienoilla. Tuohon aikaan Athanasios oli pakolaisena erämaassa. Saadessaan kuulla tästä väärästä opetuksesta pyhä Athanasios kirjoitti Serapionille neljä kirjettä, joissa hän vastusti tätä harhaoppia. Pyhän Serapionin kehotuksesta Athanasios laati myös muita kirjoituksia, joissa hän vastusti erityisesti areiolaisuuden harhaoppia. ellauri254.html on line 102: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Serapins.jpg/225px-Serapins.jpg" width="50%" /> ellauri254.html on line 105: Venäläiset Serapion-veljet eli Sanchotin liha ja leikkele (ven. Серапио́новы бра́тья, Serapionovy bratja) oli nuorten venäläisten kirjailijoiden yhteenliittymä 1920-luvulla Pietarissa ja Leningradissa. ellauri254.html on line 112: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1b/Remizov_AM.jpg/800px-Remizov_AM.jpg" width="30%" /> ellauri254.html on line 117: ads/2017/10/Pilnjak.jpg" width="30%" /> ellauri254.html on line 120: Boris Pilnjak (ven. Бори́с Пильня́к, oik. Boris Andrejevitš Vogau ven. Бори́с Андре́евич Вога́у; 11. lokakuuta (J: 29. syyskuuta) 1894 Možaisk, Venäjä – 21. huhtikuuta 1938 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen kirjailija. Hän toimi myös Venäjän kirjailijaliiton puheenjohtajana mutta menetti virkansa ideologisesti arveluttavina pidettyjen kirjoitustensa takia. Pilnjak käsitteli kommunistisen puolueen toimintatapoja hyvin epäluuloiseen sävyyn, ja hänen kirjansa joutuivat siksi usein ankaran sensuurin kohteeksi. Hän ei kuitenkaan kieltäytynyt taiteellisten kompromissien tekemisestä. Pilnjakin tunnetuimpia teoksia ovat Alaston vuosi, Mahogani ja Volga vpadet v Kaspiskoje more (suom. Volga virtaa Kaspianmereen), jotka käsittelevät vallankumouksen ja sitä seuraavan ajan Venäjää. Hänen tunnettujen töidensä joukkoon lukeutuu myös Okei: Amerikanski roman, joka kertoo hänen vuonna 1931 tekemästään matkasta Yhdysvaltoihin ja esittelee sikäläistä elämänmenoa pitkälti kielteiseen sävyyn. ellauri254.html on line 137: ad.wikimedia.org/wikipedia/ru/thumb/7/70/VAKaverin.jpg/274px-VAKaverin.jpg" height="200px" /> ellauri254.html on line 142: Kaverin kertomus Odinnadtsataja aksioma (”Yhdestoista aksiooma”, 1920) herätti Maksim Gorkin huomion. Suuri merkitys kirjailijan kehitykselle oli vuonna 1921 syntyneellä Serapion-veljien kirjallisuusryhmällä, jossa hän tutustui Lev Luntsiin. Kaverinin ensimmäinen julkaisu Hronika goroda Leiptsig (”Leipzigin kaupungin kronikka”) ilmestyi Serapion-veljeksien almanakassa vuonna 1922. Samana vuonna hän meni naimisiin ystävänsä Juri Tynjanovin sisaren kanssa. Kaverin tunnetuin teos on seikkailuromaani ”Kaksi kapteenia” (Dva kapitana, 1936–1944), joka sai Stalin-palkinnon vuonna 1946. Stalinin kuoltua kaveri tuli tunnetuksi Neuvostoliiton kulttuurielämän vapauttamista vaatineena liberaalina. Hän oli yksi Literaturnaja Moskva -almanakan (1956) perustajista, teki tunnetuksi Serapionin veljeksien perintöä sekä puolusti Aleksandr Solženitsynia ja muita vainottuja kirjailijoita. Siinä kiitos! murisee Stalin Kremlin muurilta. ellauri254.html on line 146: 10-luvulla Gorki oli epäluuloinen maalaisille ja pelkäsi niiden syövän kaupunkilaisten vallankumouxen. Tyhmä luuli sivistyneistön olevan kumouxen asialla, ei takuulla ollut. 20-luvulle tultaessa Maxim oli viisaasti vaihtanut Leninin ladulle: ellauri254.html on line 152: Uuden kirjallisuuden todellisia betoniraudoittajia ovat Furmanov ja Fadejev, A. Tolstoi ja M. Solohov, Serafimovitš ja Malyškin, Novikov-Priboi ja Seifullina. Fedinin Konsta muistuttaa, että Fadejev oli 1920-luvulla ensimmäisten joukossa ottamassa tehtäväkseen myönteisen neuvostoihmistyypin luomisen, minkä tärkeys oli koko kirjallisuuden kannalta perustavaa laatua, ja täytti tuon tehtävän teoksessaan Yhdeksäntoista (Razgrom). Vain muutamat vanhemmat prosaistitoverit, Furmanov, Serafimovitš, Gladkov, uskaltautuivat ennen häntä tai miltei samaan aikaan hänen kanssaan sellaiseen uudistukseen. Fedin sanoo Tšapajevia romaaniksi, joka asetti kerronnassa kärkitilalle uuden henkilötyypin taiteellisen kuvauksen. Fedin puhuu ylpeyden tuntein siitä, että uusi ihminen on V. Ivanovin, N Tihonovin, I. Sokolov-Mikitovin teoksissa huomion keskipisteenä. Hän arvostaa korkealle M. Prišvinin, I. Erenburgin ja V. Šiškovin teokset ja muistelee hyvällä A. Lunatšarskin näytelmiä. ellauri254.html on line 159: Kymysyxeen miten kirjoittaa ei voi vastata ilman mixi kirjoittaa. Tää Fedinin turahdus on eri pätevä. Aika monelle se on miten saada nimeä ja pätäkkää. Silloin pitää kirjoittaa niin että 200M kärpästä on tyytyväisiä. Neuvostotaiteen perusta on sosialistisen realismin metodi. Täällä puhuu isä Mefodi. Älkää tonttuilko jos teissä on ainesta parempaan. Älkää paapoko izeänne, älkää jääkö kuivatelakalle kuten minä vaan ryypätkää votka Pohjanmaan kautta! Juokaa maxa paskaxi kuin Pena ja Hande Hansassa mutta älkää helvetissä kirjoittako niin huonosti kuin ne. ellauri254.html on line 171: Blok opiskeli Pietarin yliopistossa oikeustiedettä, vieraita kieliä ja kirjallisuutta. Opinnot jäivät kuitenkin kesken, kun hän keskittyi runouteen. Blokin varhaistuotantoon vaikutti saksalainen filosofia, muun muassa Schopenhauerin ja Nietzschen ajatukset. Hän vietti lapsuutensa Šakmatonon maatilalla lähellä Moskovaa. Maanmiehistä häneen vaikuttivat eniten uskonnollisen mystikon Vladimir Solovjovin ja myös Fjodor Tjuttševin ja Afanasi Fetin teokset. ellauri254.html on line 176: Varhaisrunoudessa Ploki vaahtosi paljon ihanista naisista. Blok muutti Pietariin vuonna 1905. Hän tutustui Pietarin kulttuurielämään Vjatšeslav Ivanovin teoxesta "Pidot Tornissa". Blok oli perustamassa Venäjän edestakaista symbolistiliikettä. Venäjän runouden kausi hopea-aika on liitetty Blokiin sekä muihin venäläisrunoilijoihin, kuten Anna Ahmatovaan, Marina Tsvetajevaan, Boris Pasternakiin ja Vladimir Nabokoviin. ellauri254.html on line 301: Tämä modernistinen nykynäkemys kirjallisuudessa on kirkkaasti edustettuna A. Blokin teoksissa. Runoilija laajasti käyttää symboleja, jotka ovat todellisen taiteellisen kuvan merkkejä. He auttavat häntä paljastamaan runon tarkoituksen, tuntemaan sen, mitä tavallinen ilme ei näe. Runoilija käyttää sisäistä näkemystä ja löytää todellisen ja epätodellisen maailman ilmiöiden välisen vastaavuuden. Tältä kannalta merkittävä on sarja "Runs of the Beautiful Lady". Se ilmentää ajatusta siitä, että rakkaus naiseen muuttuu rakkaudeksi maailmankaikkeudelle. Tämän seurauksena kauniin naisen rakkautta pidetään kauneuden rakkautena, ihanteellisena. Lukemisen jälkeen onkin helppoa tehdä tämä analyysi. Tai sit nää ovat runoilijan henkilökohtaisen elämäkerran jaksoja, jotka tulkitaan uudelleen hänen kirjoitustensa linjoilla. ellauri254.html on line 303: Blok asui hirveässä murjussa vuosisadan vaihteessa. Hänellä oli diaesitys tulevaisuuden hirvittävistä tapahtumista ja osoitti tämän varhaisissa teoksissaan. Tämä on osoittanut "Runs about the Beautiful Lady". "Stranger" piirtää kaksi maailmaan kuuluvaa lyyristä sankaria. Toisaalta tämä on illuusion maailma, runous, jossa kaikki on peitelty mysteerissä, ja runoilija on tämän mysteerin paikannäyttäjä. Toisaalta - mauton maailma, joka osoittautuu vahvemmaksi. Loppujen lopuksi tää Stranger liukuu hämärtymään, ja lyyrillinen sankari palaa kauheaan todellisuuteen koirankupin ääreen. ellauri254.html on line 306: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7e/%D0%9B._%D0%94._%D0%A2%D1%80%D0%BE%D1%86%D0%BA%D0%B8%D0%B9%2C_%D0%9B._%D0%91._%D0%9A%D0%B0%D0%BC%D0%B5%D0%BD%D0%B5%D0%B2_%D0%B8_%D0%93._%D0%95._%D0%97%D0%B8%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D1%8C%D0%B5%D0%B2._%D0%A1%D0%B5%D1%80%D0%B5%D0%B4%D0%B8%D0%BD%D0%B0_1920-%D1%85_%D0%B3%D0%BE%D0%B4%D0%BE%D0%B2.jpg/330px-%D0%9B._%D0%94._%D0%A2%D1%80%D0%BE%D1%86%D0%BA%D0%B8%D0%B9%2C_%D0%9B._%D0%91._%D0%9A%D0%B0%D0%BC%D0%B5%D0%BD%D0%B5%D0%B2_%D0%B8_%D0%93._%D0%95._%D0%97%D0%B8%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D1%8C%D0%B5%D0%B2._%D0%A1%D0%B5%D1%80%D0%B5%D0%B4%D0%B8%D0%BD%D0%B0_1920-%D1%85_%D0%B3%D0%BE%D0%B4%D0%BE%D0%B2.jpg" /> ellauri254.html on line 312: Grigori Jevsejevitš Zinovjev (ven. Григорий Евсеевич Зиновьев, oikea nimi Ovsei-Geršon Aronovitš Radomyslski, ven. Овсей-Гершон Аронович Радомысльский; tunnettu myös nimellä Hirsch Apfelbaum, joka kuulostaa kyllä juutalaiselta. Ja olikin! ellauri254.html on line 314: Zinovjev, oikealta nimeltään Radomyslski, syntyi keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen Ukrainan Jelisavetgradissa (nyk. Kropyvnytskyi) vuonna 1883. Hän ei saanut mitään muodollista koulutusta, mutta matkustellessaan vuosina 1902–1905 perheensä rahoilla ulkomailla hän kävi Bernin yliopiston lakitieteen luennoilla. Siitä huolimatta hän liittyi laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1901. Puolueessa hän hakeutui radikaalina tunnetun Leninin ja tämän toimittaman Iskra-lehden piiriin. Zinovjev osallistui Lontoossa sosiaalidemokraattien vuoden 1903 puoluekokoukseen, jossa puolue jakautui kahteen siipeen, ja hän asettui Leninin johtamien bolševikkien siivelle. ellauri254.html on line 316: Huonokuntoinen Zinovjev oli yksi Neuvostoliiton vaikutusvaltaisimmista johtajista Vladimir Leninin sairauden ja kuoleman aikoihin vuosina 1922–1925. Hän muodosti Josif Stalinin ja Lev Kamenevin kanssa puoluetta johtaneen troikan, jolla oli ratkaiseva merkitys Lev Trotskin ja vasemmisto-opposition syrjäyttämisessä. Stalin vuorostaan syrjäytti vuosina 1926–1927 sekä Zinovjevin että Kamenevin puoluejohdosta. Stalinin vainojen käynnistyttyä heidät tuomittiin vuonna 1936 oikein näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan ja teloitettiin. ellauri254.html on line 329: Zinovjev ja Kamenev muodostivat uuden opposition Grigori Sokolnikovin ja Nadežda Krupskajan kanssa. He katsoivat nyt NEP-politiikan menevän jo liian pitkälle ja vastustivat Stalinin ja Nikolai Buharinin kehittämää oppia ”sosialismista yhdessä maassa”. Zinovjev luotti johtamansa Leningradin puoluejärjestön tukeen ja arvovaltaansa Kominternin johtajana, mutta Stalin osoittautui vaikeaxi palaxi. Zinovjev erotettiin Leningradin (entisen Pietarin) neuvoston johdosta tammikuussa 1926 ja syrjäytettiin myöhemmin samana vuonna myös Leningradin puoluejärjestön johdosta, johon tuli hänen tilalleen Sergei Kirov. ellauri254.html on line 333: Vuonna 1932 Stalin järjesti Zinovjevin ja Kamenevin uudelleen erotetuiksi puolueesta ja karkotetuiksi Siperiaan oikeisto-opposition tukijoina, mutta heidät armahdettiin vielä toukokuussa 1933 ja hyväksyttiin takaisin puolueeseen. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevin ja Kamenevin väitettiin olleen ”moraalisesti osallisia” tapahtuneeseen, joten heidät erotettiin jälleen puolueesta ja vangittiin. He tunnustivat syyllisyytensä saadakseen lievemmät tuomiot. Tammikuussa 1935 Zinovjev tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kymmenen ja Kamenev viiden vuoden vankeuteen. Samassa yhteydessä yli 600 Zinovjevin entistä leningradilaista tukijaa karkotettiin Siperiaan. ellauri254.html on line 335: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3f/FichaPolicialDeZinoviev1936.jpg/250px-FichaPolicialDeZinoviev1936.jpg" /> ellauri254.html on line 344: Zinovjevit ovat venäläisiä aatelissukuja. Liettualainen aatelismies Aleksander Zenovich, despoottien jälkeläinen, lähti Liettuasta vuonna 1392 Moskovaan. Monet hänen jälkeläisistään olivat stolnikkeja, asianajajia, kuvernöörejä. Stepan Stepanovitš Zinovjev (kuoli 1764) oli Katariina II :n lähettiläs Espanjassa. Nikolai Ivanovitš Zinovjev (1706 - 1773) oli Pietarin poliisipäällikkö ja sitten senaattori. Zinovjev-suku kuuluu Pietarin, Novgorodin, Orjolin ja Poltavan maakuntien sukukirjojen VI-osaan (Gerbovnik, I, 49). Muut Zinovievien suvut, lukumäärältään 19, myöhemmin peräisin. Despot-Zenovich- Liettuan aatelissuku, vaakuna Zenovich. Heidän esi-isänsä Bratosh ja hänen poikansa Zinovy mainitaan vuonna 1401 Liettuan aatelisten joukossa, jotka allekirjoittivat uskollisuusasiakirjan Puolan kuninkaalle. Zinovyn pojanpoika Juri Ivanovich Zenovich oli vuonna 1507 Smolenskin kuvernööri. XVI vuosisadalla. kaksi Despot-Zenovichia oli Smolenskin kastellaanit ja yksi Brestin kuvernööri. Tämä klaani otti käyttöön etuliitteen "Despot" 1600-luvun lopulla, kun legenda ilmestyi sen alkuperästä serbialaisilta despootilta. Despot-Zenovichi-perhe sisältyy Minskin maakunnan sukukirjan VI osaan. Yksi tämän suvun haara muutti 1400-luvun lopulla. Venäjälle, missä hänen sukunimensä sai muodon Zinovjev. ellauri254.html on line 349: Soologubbe ja muita dekadentteja ellauri254.html on line 351: Fjodor Kuzmich Sologub (oikea nimi - Teternikov ; 17. helmikuuta ( 1. maaliskuuta ) 1863 , Pietari - 5. joulukuuta 1927 , Leningrad ) - venäläinen runoilija, kirjailija , näytelmäkirjailija, publicisti, kääntäjä, joka tunnetaan myös nimellä Theodor Sologub, esseisti. ellauri254.html on line 353: Venäläisen kirjallisuuden ja venäläisen symbolismin dekadenttisen suuntauksen näkyvä edustaja. ellauri254.html on line 358: Primary influences on the movement weren't merely western writers such as Brix Anthony Pace, Paul Verlaine, Maurice Maeterlinck, Stéphane Mallarmé, French symbolist and decadent poets (such as Stéphane Mallarmé, Paul Verlaine and Charles Baudelaire), Oscar Wilde, D'Annunzio, Joris-Karl Huysmans, the operas of Richard Wagner, the dramas of Henrik Ibsen or the busty broad and toyboy philosophy of Arthur Schopenhauer and Friedrich Nietzsche. ellauri254.html on line 360: According to the extremely experienced Belgian slavist Emmanuel Waegemans, "who was and still is indeed considered to be the primus inter pares in Russian literature and culture from the eighteenth-century onwards", Russian thinkers themselves contributed largely to this movement: such examples would be the irrationalistic and mystical poetry and philosophy of Fyodor Tyutchev and Vladimir Solovyov or Fyodor Dostoyevsky's novels. It is remotely thinkable that these geeks could read the Western alphabet on their own. ellauri254.html on line 362: Sologubbe oli aivan oikeassa että kyrillistä textiä on paha lukea koska kirjaimet on liian samanlaisia. Soologubbe joka oli aito puskaryssä ei sietänyt Akim Volynskiä joka oli yhtä nokkava ellei vielä nokkavampi juutalainen oikealta nimeltään Khaim Leybovich Flekser, Хаим Лейбович Флексер; 3 May 1861 - 6 July 1926). Vanhoja dekadentteja oli molemmat. Sologubin ja Volynskin kärhämistä on Fedinillä hauska selostus siv. 156-7. ellauri254.html on line 371: Merezhkovsky's wife, Zinaida Gippius, also a major poet in the early days of the symbolist movement - together with the ultimately deceased Ivan Konevskoy and Aleksandr Dobrolyubov part of the so-called metaphysical symbolists - opened a hair salon in Saint Petersburg, which came to be known as the "headquarters of Russian decadence". (Head, hehehe. Head and hind quarters, I bet.) ellauri254.html on line 380: ads/2014/10/SologubAnastasia.jpg?resize=869%2C580&ssl=1" width="40%" /> ellauri254.html on line 383: This pessimistic Russian symbolist writer, who referred to himself as the lard of death, was (as I already said) the first writer to introduce the morbid, pessimistic elements characteristic of fin de siècle literature and philosophy into Russian prose. His most famous novel, The Petty Cash Demon (1905), was an attempt to create a living portrait of the concept known in Russian as poshlost' (an idea whose meaning lies somewhere between evil, trashy and banality or kitsch). His next large prose work, A Created Legend (a trilogy consisting of Drops of Blood, Queen Ortruda, and Smoke and Ash), contained many of the same characteristics but presented a considerably more positive and hopeful view of the world. It sold much worse than Petty Cash. ellauri254.html on line 385: In 1899, as Fyodor Sologub progressed in the teaching profession while continuing to elaborate his literary career, Sologub was appointed principal of the Andreevskoe municipal school in Saint Petersburg. With the position came an apartment on Vasilievsky Island, which Sologub shared with his sister Olga. In the late 1890s and at the beginning of the 1900s, the art world of Petersburg saw Konstantin Sluchevsky’s ‘Fridays’, and Sergei Diaghilev’s ‘Wednesdays’: literary salons which were attended by the leading poets and artists of the day. Sologub had been a participant of both groups; and between 1905 and 1907, his apartment on Vasilievsky Island became the home of ‘Sundays’, a regular meeting place for Petersburg’s nascent intellectuals. ellauri254.html on line 389: ‘How often we wandered through the streets of the snowy city… All of the theatrical events that seemed so important in their time have grown dim in my memory. Acting at the theatre, which I loved so much, now seems to me far less exciting and bright than that game of masks in Blok’s circle. It is true that even at that time I did not look upon our meetings, gatherings, and strolls as mere entertainment. There is no doubt that others too felt the significance and creative value of it all, yet nonetheless we did not realize that the charms of Blok’s poetry almost deprived us all of our real existence, turning us into Venetian masqueraders of the north.’ ellauri254.html on line 391: In the month after Olga’s death from tuberculosis in June 1907, Sologub retired following twenty-five years as a teacher, and moved in Petersburg from the school-owned apartment to a private flat. The following year he married Anastasia Chebotarevskaya, a translator and author of children’s books who he had first met in the autumn of 1905. In the summer of 1909, Sologub and Chebotarevskaya holidayed in France. Though he had travelled to Finland with his sister in a final attempt to improve her condition, Finland was at the time part of the Russian Empire, so this trip to France was Sologub’s first proper visit abroad. ellauri254.html on line 397: One of these ‘noisy gatherings with dances and masks’ proved the occasion of a notable scandal within the world of Russian letters. On 3 January, 1911, Sologub and his wife hosted a masquerade to celebrate the new year. Among the attendees were the writers Aleksei Remizov and Aleksei Tolstoy. Remizov was well known within the world of Russian letters for his mischievous sense of humour. He founded a ‘Great and Free House of Apes’, declaring himself Chancellor, and sent out missives to writers and publishers decreeing them positions in this ironic organisation; and Andrei Bely dubbed him a ‘petty cash demon’ – the title of Sologub’s most celebrated work – owing to his appearance. ellauri254.html on line 399: For the new year’s masquerade, Anastasia lent Remizov an anal hide for use as a costume. Remizov apparently cut the tail from this hide, and attached it to his rear so that it poked out of the front vent of his evening jacket. Anastasia failed to see the funny side, for she had borrowed the hide herself in order to lend it to Remizov. She complained in a letter: ellauri254.html on line 403: In response, Remizov claimed that the tail had been shorn from the rest of the hide during a party hosted the previous day by Aleksei Tolstoy. The result was that both he and Remizov were precluded from subsequent parties at the Sologub household. ellauri254.html on line 405: Fyodor and Anastasia would stay at the apartment on Razyezzhaya ulitsa until 1916, when – after several years of constant touring for the sake of a series of lectures – Sologub settled again and returned with his wife to Vasilievsky Island. The final move of his life would come in the weeks after his wife’s suicide in 1921, upon which Sologub took an apartment on the Zhdanovskaya Embankment, close to Tuchkov bridge from which his wife had jumped and drowned. ellauri254.html on line 412: Jokamies (engl. Everyman) on 1400-luvulta peräisin oleva mysteerinäytelmä, allegoristen hahmojen kautta kerrottu moraliteetti sielun pelastuksesta. Englannissa tai mahdollisesti Hollannissa syntynyt tarina pohjautuu suulliseen traditioon, mutta ilmestyi painettuna Englannissa vuonna 1510. ellauri254.html on line 432: The 1961 film Jedermann, directed by Max Reinhardt's son Gottfried Reinhardt and filmed at the Salzburg Festival, was submitted as the Austrian entry for the Best Foreign Language Film at the 34th Academy Awards, but it was not selected as one of the five nominees in the category. ellauri254.html on line 443: Das Fragment scheint sehr dicht Hofmannsthals eigene biographische Situation zu reflektieren. Im Sommer 1901 hatte er geheiratet und mit seiner Frau ein Haus bezogen. Finanziell war er durch das Vermögen seines Vaters unabhängig. Der erste Dialog zwischen Jedermann und dem Mammon lässt das Herrschaftsverhältnis zwischen beiden hervortreten. Jedermann hadert mit dem Mammon, seinem Knecht, dessen Dienstfertigkeit ihm unerträglich ist. ellauri254.html on line 455: Stefan Anton George (* 12. Juli 1868 in Büdesheim, heute Stadtteil von Bingen am Rhein; † 4. Dezember 1933 in Locarno) war ein deutscher Lyriker. Zunächst vor allem dem Symbolismus verpflichtet, wandte er sich nach der Jahrhundertwende vom reinen Ästhetizismus der zuvor in den Blättern für die Kunst propagierten „kunst für die kunst“ ab und wurde zum Mittelpunkt des nach ihm benannten, auf eigenen ästhetischen, philosophischen und lebensreformerischen Vorstellungen beruhenden George-Kreises. ellauri254.html on line 459: Ab 1882 besuchte er das Ludwig-Georgs-Gymnasium in Darmstadt. Nebenbei lernte er selbstständig Italienisch, Hebräisch, Griechisch, Latein, Dänisch, Niederländisch, Polnisch, Englisch, Französisch und Norwegisch, um fremde Literaturen im Original lesen zu können. Seine Sprachbegabung veranlasste ihn auch, mehrere Geheimsprachen zu entwickeln. Eine davon behielt er bis zum Ende seines Lebens für persönliche Notizen bei; da jedoch alle entsprechenden Unterlagen nach seinem Tod vernichtet wurden, ist sie bis auf zwei Zeilen in einem Gedicht verloren und diese können auch nicht mehr entschlüsselt werden. ellauri254.html on line 470: Der schimmer ferner lächelnder gestade   Etäältä hymyilevien äyräiden himerrys ellauri254.html on line 472: Erhellt die weiher und die bunten pfade. valaisee suohaukat ja polut kirjavat. ellauri254.html on line 488: Ab 1907 ist eine Zäsur in Georges Kunstbegriff zu erkennen. Seine Werke entsprachen nicht mehr dem Anspruch der sogenannten selbstgenügsamen Kunst, sondern gewannen zunehmend einen prophetischen und religiösen Charakter. Fortan fungierte George zunehmend als ästhetischer Richter oder Ankläger, der gegen eine Zeit der Verflachung anzukämpfen versuchte. Anlass hierzu war vor allem die Begegnung Georges mit dem vierzehnjährigen Maximilian Kronberger 1902 in München. Nach dem plötzlichen Tod Kronbergers 1904 an Arschverblütung stellte George ein Gedenkbuch zusammen, das 1906 mit einer Vorrede erschien, in der „Maximin“ (so nennt ihn George) zum Gott erhoben wurde, der „in unsere Kreise getreten war“. Inwiefern dieser „Maximin-Kult“ tatsächlich ein gemeinsamer des Kreises war oder eher ein privater Georges, der dadurch, dass er die Göttlichkeit Maximins erkannt hatte, seine eigene zentrale Stellung rechtfertigen wollte, ist schwierig zu rekonstruieren. Minimax olis ollut turvallisempi strategia, kuiten von Neumann ja Morgenstern ovat osoittaneet. Maxi muna miniin reikään tuottaa vahinkoa, mini muna maxissa reiässä ei ehkä paljon anna, muttei otakaan. ellauri254.html on line 490: Außerdem war der thematische Bruch Georges in dessen Privatleben begründet. In jener Zeit hatte er sich vom okkulten Kreis Ludwig Klages’ und Alfred Schulers abgewandt und den Kontakt zu Hugo von Hofmannsthal abgebrochen. Der Wegfall einiger Anhänger und die Nachfolge durch jüngere Dichter sorgten für einen Wandel der Blätter für die Kunst. Die nun teilweise auch anonym veröffentlichten Gedichte rückten ins Metaphysische und behandelten zunehmend apokalyptische, expressionistische und esoterisch-komische Themen. Auch der George-Kreis hatte sich dadurch verändert. War er zuvor eine Vereinigung Gleichgesinnter, wandelte er sich nun zu einem hierarchischen Bund aus Jüngern, die sich um ihren höhergestellten Meister George scharten. Es wird vermutet, dass es im Kreis Stefan Georges seelischen oder gar sexuellen Missbrauch gab. ellauri254.html on line 498: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/VerweyGeorge2_cropped.jpg/800px-VerweyGeorge2_cropped.jpg" /> ellauri254.html on line 503: Klages developed an intense childhood friendship with classmate Theodor Lessing, with whom he shared "many passionate interests." Klages fought to maintain their friendship in spite of his father's anti-semitism. According to Lessing, "Ludwig's father did not view his son's fraternization with 'Juden' as acceptable." Klages' childhood friendship with Theodor Lessing came to a bitter end in 1899. Both would later write about the depth of their relationship and influence on each other—though many aspects, such as the effect race had on their friendship, remain unclear. ellauri254.html on line 506: When Klages (at 23) moved into a new Schwabing flat in 1895, he entered into an intense sexual relationship with his landlady's daughter, with the mother's approval; the daughter, whom Klages called 'Putti', was eleven years younger than him (12 yrs), and their relationship continued for almost two decades though remained only sexual in nature, and squeaky clean. During his years in Schwabing, Klages also became romantically involved with novelist Franziska zu Reventlow, which was further alluded to in her 1913 roman à clef Herrn Dames Aufzeichnungen. Both Stefan George and Alfred Schuler, with whom Klages closely associated, were openly homosexual men. Whilst some of Klages' outward statements on homosexuality may be seen as harsh, he maintained an intimate personal and not just academic admiration for Schuler all throughout his life. Kaikki käy, kuhan paikat pysyy kemiallisen puhtaana. Kemia ei tunne likaa. ellauri254.html on line 508: Klages' writings in both prose and poetry began appearing in Blätter für die Kunst, a journal publication owned by Stefan George, who himself had eagerly recognized Klages' "talent." ellauri254.html on line 511: Klages influence was widespread and amongst his great admirers were contemporaries like Jewish thinker Walter Benjamin, philosopher Ernst Cassirer, philologist Walter F. Otto and novelist Hermann Hesse. ellauri254.html on line 515: Alfred Schuler (* 22. November 1865 in Mainz; † 8. April 1923 in München) wird als Seher, Religionsstifter, Gnostiker, Mystagoge und Visionär charakterisiert. Sich selbst verstand Schuler als einen wiedergeborenen dekadenten Römer der späten Kaiserzeit. Schuler, der einen gnostizierenden Neopaganismus vertrat, war spiritueller Mittelpunkt der Kosmiker und Ideengeber für Stefan George und Ludwig Klages. Ohne zu Lebzeiten ein Buch veröffentlicht zu haben, erzielte er eine große Breitenwirkung. Mme Turn und Taxis fragte Rilke: Wer ist dieser Schwuler? Hat er etwas gesrchrieben? ellauri254.html on line 517: In Munich, the Cosmic Circle of Ludwig Klages and Alfred Schuler, deeming "the Jew the enemy of the human race," gave their erstwhile leader, Stefan George, this ultimatum: "What is your stand on Judah?" He replied that he wished he had more such deep-throated Jewish disciples as Wolfskehl. George's views continued to overlap with those of the Cosmic Circle, especially in invoking the pagan earth mother of "Templars." Actually what first launched the George cult on a nationwide basis was Klages's own book, Stefan George, of 1902. The accusation of Klages's Nazism by indignantly pointing out that the Nazis distinctly distanced themselves from Klages. Though the Nazis shared Klages's basic metapolitics and had found him useful for propaganda among professors, they later found the Klages-Schuler cult embarrassing. The intensity of George's break with Klages-Schuler is paralleled by Nietzsche's break with the Jew-hater Richard Wagner; in both cases an intense friendship was severed on the grounds of civilized values higher than friendship. Klages thought that Nazis and Israelis were both wrong in thinking they were the chosen people, with the difference that the Jews had actually already won the beauty contest. ellauri254.html on line 521: In Schulers antisemitisch-esoterischer Vorstellungswelt strömten im Blut „kosmische Energien“ des Menschen zusammen, ein kostbarer Besitz, der „Quell aller schöpferischen Mächte“ sei. Dieser Schatz sei von einem besonderen Leuchtstoff durchdrungen, der von der kosmischen Kraft des Trägers künde, allerdings nur im Blut auserwählter Personen zu finden sei. Von ihnen erwartete man in den Zeiten des Niederganges die allgemeine Wiedergeburt in den Sonnenkindern oder Wiener Sängerknaben. Nun gab es nach Auffassung Klages’ einen mächtigen Feind des Blutes, den Geist, und die kosmischen Anstrengungen sollten darauf hinauslaufen, die Seele aus der „Knechtschaft“ dieses Geistes zu befreien, jener Kraft, die mit Fortschritt und Vernunft, Kapitalismus, Zivilisation und dem Judentum gleichzusetzen war und den Sieg Jahwes über das Leben bedeuten würde. Die Tiraden Schulers gegen den „Molochismus“, wie er seine Anspielung auf den kinderverschlingenden Moloch nannte, unterschieden sich kaum von antisemitischen Wendungen, die um diese Zeit in Wien gestreut wurden. Klages ging über diese noch hinaus, indem er vom Scheinleben einer Larve sprach, die Jahwe nutze, „um auf dem Wege der Täuschung die Menschheit zu vernichten“. ellauri254.html on line 525: Alfred Schuler wurde 1865 in Mainz geboren. Für seine Wiedergeburt in die ihm nicht behagende Zeit machte Schuler einen bösartigen Dämon verantwortlich. Seine Kameraden waren herzlich einverstanden. ellauri254.html on line 534: Der Engels ist Führer des Dichters, der seinerseits Jünger um sich schart, ein Paradigmenwechsel, der den Beginn des Werkes charakterisiert und sich kritisch-rückblickend auf das epigonale weibliche Paradigma im Jahr der Seele bezieht. Die nichtdomestizierte weibliche Sexualität stelle für George eine Bedrohung dar: Er verbinde den erfüllten (heterosexuellen) Geschlechtsakt mit Zersetzung und Dekadenz, im übertragenen Sinne mit Epigonalität oder Ästhetizismus. In Die Fremde etwa, einem Gedicht aus dem Teppich des Lebens, versinkt die Frau als dämonische, im Mondlicht mit „offenem haar“ singende Hexe im Torf, ein „knäblein“, „schwarz wie nacht und bleich wie lein“ als Pfand zurücklassend, während in den als sprachlich verunglückt eingestuften Gewittern die „falsche Gattin“, die sich „in den wettern tummelt“ und „zügellosen rettern“ preisgegeben ist, am Ende verhaftet wird. ellauri254.html on line 539: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f9/Morozova_avvakym.jpg" width="20%"/> ellauri254.html on line 549: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1d/1900_yasnaya_polyana-gorky_and_tolstoy.jpg/250px-1900_yasnaya_polyana-gorky_and_tolstoy.jpg" width="50%" /> ellauri254.html on line 552: Gorki pääsi toimittajaksi maakuntien sanomalehtiin ja otti käyttöön salanimen Gorki (suom. "kitkerä") vuonna 1892 työskennellessään Kavkazissa Tiflisin kaupungissa (nyk. Tbilisi). Hänen ensimmäinen kirjansa Esseitä ja tarinoita (Очерки и рассказы) saavutti menestystä. Vuosisadan vaihteesta eteenpäin hänen kirjoituksissaan oli vahvasti poliittinen sävy. Hän vastusti julkisesti tsaarinvaltaa, ja hänet pidätettiin lukuisia kertoja. ellauri254.html on line 554: Gorki ystävystyi Vladimir Uljanovin (tunnettu myöhemmin nimellä Vladimir Lenin) kanssa 1902. Hänet valittiin 1902 kunniajäseneksi kirjallisuusakatemiaan, mutta Nikolai II perui päätöksen. Protestina Anton Tšehov ja Vladimir Korolenko erosivat akatemiasta. ellauri254.html on line 579: Despootti-Zinojvjev (Soranen, Zeuxen aaluva), oik. Radomyslski ellauri254.html on line 590: Karaiimit (myös karaimit - karaiimiksi: karaylar/къарайлар, hepreaksi: קראי מזרח אירופה) on itäeurooppalainen etninen ryhmä, joka on aikanaan levittäytynyt Krimin niemimaalta ja harjoittaa perinteisesti samankaltaista juutalaista uskontoa kuin karaiittijuutalaiset. Karaiimeja ei kuitenkaan pidä samastaa karaiitteihin, joka on laajempi uskonnollinen käsite. Karaiimit eivät käytä Itä-Euroopan juutalaisten perinteisesti käyttämiä kieliä kuten jiddišiä tai ladinoa, vaan omaa turkkilaista kiptšakkilaisiin kieliin kuuluvaa karaiimia. Käyttävät halatteja ja hassuja hattuja. ellauri254.html on line 592: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e0/Qaraylar.jpg" /> ellauri254.html on line 595: adding:1em"> ellauri254.html on line 614: Tammikuussa 1919 Judenitš siirtyi yhdessä vaimonsa Aleksandra Nikolajevan ja adjutanttinsa kanssa Helsinkiin Leniniltä förbittyjen henkilöpaperien turvin. Helsingissä oli marraskuussa 1918 perustettu ns. Venäjän komitea, joka väitti olevansa Venäjän hallitus. Judenitš valittiin tämän komitean johtajaksi. Luoteis-Venäjän valkoiset luovuttivat käytännössä hänelle diktaattorin valtuudet, sillä Judenitš oli maineeltaan moitteeton sotilas, josta odotettiin valkoisen Venäjän pelastajaa. Helsingistä käsin hän ryhtyi rakentamaan sotilaallista, poliittista ja diplomaattista perustaa laajalle hyökkäykselle Neuvosto-Venäjää vastaan. ellauri254.html on line 622: Keväällä 1919 Suomessa oli lahtarien mielipide jakautunut kahtia Petrogradiin hyökkäämisen kannalta. Jotkut kokoomuksen, mutta myös maalaisliiton kansanedustajat kannattivat Petrogradiin hyökkäämistä, samoin myymälänhoitaja korsettiasuinen Carl Gustaf Emil Mannerheim, jotta bolševismin kukistuttua Suomi olisi voittajien puolella länsivaltojen rinnalla ja jotta myös Venäjän valkoiset bolševikkien tapaan tunnustaisivat Suomen itsenäisyyden. Jotkut aktivistit suunnittelivat, että Mannerheim kieltäytyisi valtionhoitajana vahvistamasta tasavaltalaista perustuslakia, eduskunta hajotettaisiin ja poikkeustilan aikana tuettaisiin Kannakselta tehtävällä hyökkäyksellä Judenitšin hyökkäystä Virosta Petrogradiin. ellauri254.html on line 633: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/16/Wrangel_Pyotr_Nikolayevich_1920%2C_cropped.jpg"> ellauri254.html on line 638: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b2/Portr%C3%A4tt%2C_Karl_X_Gustav_-_Skoklosters_slott_-_42216.tif/lossy-page1-800px-Portr%C3%A4tt%2C_Karl_X_Gustav_-_Skoklosters_slott_-_42216.tif.jpg" /> ellauri254.html on line 643: Kesällä 1919 hän johti valkoisen armeijan hyökkäystä Tsaritsyniin (Volgograd). Wrangelin ja Denikinin keskinäisten riitojen vuoksi Wrangelia syytettiin salaliitosta ja hänet karkotettiin Konstantinopoliin. Kun Denikinin yritykset epäonnistuivat, Wrangel kutsuttiin takaisin ja huhtikuussa 1920 hänestä Denikinin seuraaja Etelä-Venäjän armeijan, joka nyt hallitsi lähinnä Krimiä, komentajana. ellauri254.html on line 649: Wrangel kuoli Brysselissä, kun hän tukijoineen suunnitteli terrorijärjestöjen luomista bolševikkejä vastaan. Hänen sukunsa väitti että Wrangelin asuessa veljensä talossa talon hovimestari olisikin ollut neuvostoagentti, joka olisi myrkyttänyt hänet pahentuneella sursillillä, sillä kun hovimestari oli lähtenyt talosta, oli Wrangel sairastunut pahasti. Wrangel haudattiin puuvillavyöhön kiedottuna viileään venäläiseen kadetraaliin Belgradissa. ellauri254.html on line 651: Lev Davidovitš Trotski (ven. Лев Давидович Троцкий; alkuaan ven. Лев Давидович Бронштейн, Lev Davidovitš Bronštein, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko. Trotski kuului Neuvostoliiton ja Kominternin perustajiin, ja häntä pidetään puna-armeijan luojana, mutta hän joutui vuonna 1929 maanpakoon hävittyään valtataistelun Josif Stalinin kanssa. NKVD:n agentti Ramón Mercader murhasi Trotskin Meksikossa 1940. ellauri254.html on line 657: Pariisissa ollessaan Trotski toimitti Iskra-sanomalehteä yhdessä Vladimir Leninin kanssa, mutta asettui toisessa edustajakokouksessa 1903 menševikkien puolelle. On esitetty, että Trotski päätyi menševikkien puolelle koska hän ei halunnut toimia Leninin varjossa. Trotski päätyi seilaamaan omalaatuiseen välitilaan bolševikkien ja menševikkien väliin, molempien ryhmittymien suhtautuessa häneen varautuneesti. Samoihin aikoihin hän meni naimisiin Natalia Sedovan kanssa. Pari sai myöhemmin kaksi poikaa, Levin ja Sergein. ellauri254.html on line 661: Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen Trotski palasi Venäjälle. Hän ei kuulunut enää menševikkeihin, vaan liittyi aluksi sosiaalidemokraattien mežraiontsy-ryhmään ja hieman myöhemmin bolševikkeihin. Trotski nousi nopeasti bolševikkipuolueen johtoon, ja lokakuun vallankumouksen jälkeen hänestä tuli uuden hallituksen sotilas- ja laivastoasiain kansankomissaari (’puolustusministeri’). Tässä tehtävässä hän oli keskeisesti luomassa puna-armeijaa ja vaikuttamassa bolševikkien voittoon Venäjän sisällissodassa. Ettei tää kuulostaisi liian hyvältä: Hän oli osaltaan vastuussa teloituksista, Kronstadtin kapinan kukistamisesta ja bolševikkivastaisen toiminnan väkivaltaisesta tukahduttamisesta. Kuten esim. Judenizin lahtariarmeijan pysäyttämisestä. ellauri254.html on line 667: Ranskan hallitus epäsi Trotskilta maahantulon 21. helmikuuta, ja 11. huhtikuuta 1929 Saksakin hylkäsi Trotskin turvapaikka-anomuksen. Vasta 25. heinäkuuta 1933 Ranskan pääministeri Édouard Daladier myönsi hänelle turvapaikan, ja Trotski saapui Marseilleen. Hän asui aluksi Royanissa ja Barbizonissa, eikä hänellä ollut lupaa matkustaa Pariisiin. ellauri254.html on line 669: Vuonna 1935 Trotskin oleskelulupa umpeutui jälleen. Norjan oikeusministeri Trygve Lie kutsui Trotskin Norjaan, jossa tämä asui taidemaalari Konrad Knudsenin luona Oslon lähettyvillä, mutta 1937 Norja sulki Neuvostoliiton painostuksesta kovaäänisen kriitikon kotiarestiin. ellauri254.html on line 673: Trotskin ollessa Meksikossa häntä vastaan tehtiin useita murhayrityksiä. 20. elokuuta 1940 espanjalaissyntyinen Neuvostoliiton tiedustelupalvelun lähettämä agentti Ramón Mercader oli Trotskin toimistossa Coyoacánissa. Hän oli esittäytynyt Trotskille kanadalaiseksi ihailijaksi Frank Jacsoniksi. Mercader oli pyrkinyt Trotskin sihteerin avustuksella tämän puheille monta kertaa. Hän oli onnistunut salakuljettamaan murha-aseen, jäähakun, Trotskin tarkoin vartioituun toimistoon. Kun Trotski oli syventyneenä asiapapereihin kirjoituspöytänsä ääressä, Mercader löi Trotskia jäähakulla kuolettavasti päähän. Trotski ei kuitenkaan kuollut heti, vaan alkoi kamppailla voimakkaasti salamurhaajaansa vastaan. Trotskin henkivartijat saapuivat paikalle, mutta Trotski käski heitä jättämään Mercaderin henkiin, koska ”hänellä olisi tarina kerrottavanaan”. ellauri254.html on line 677: Lev Borisovitš Kamenev (ven. Лев Борисович Каменев, oik. Rosenfeld (ven. Розенфельд, Rozenfeld); 18. heinäkuuta (J: 6 heinäkuuta) 1883 Moskova, Venäjän keisarikunta – 25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) oli bolševikkeja edustanut vallankumouksellinen ja neuvostoliittolainen poliitikko. Yhdessä Grigori Zinovjevin ja Josif Stalinin kanssa hän muodosti niin sanotun troikan, joka johti Neuvostoliiton kommunistista puoluetta Vladimir Leninin sairastumisen ja kuoleman jälkeen vuosina 1922–1925. Stalin syrjäytti vuosina 1926–1927 Kamenevin ja Zinovjevin puoluejohdosta. Stalinin vainojen käynnistyttyä heidät tuomittiin vuonna 1936 näytösoikeudenkäynnissä kuolemaan ja teloitettiin. Kamenev oli etniseltä taustaltaan venäjänjuutalainen. ellauri254.html on line 679: Kamenev, oikealta nimeltään Rosenfeld, oli syntyisin juutalaisperheestä, ja hänen isänsä oli veturinkuljettaja Moskova–Kursk-rautatiellä. Hänen vanhempansa olivat olleet mukana opiskelijoiden vallankumouksellisessa toiminnassa 1870-luvulla. Kamenev kävi lukionsa Tbilisissä Georgiassa, jossa hän sai ensimmäisen kosketuksensa vallankumoukselliseen sosialistiseen liikkeeseen. Laittomaan Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen hän liittyi vuonna 1901. Koska Kamenev oli lukioaikanaan kuulunut radikaaleihin poliittisiin keskustelukerhoihin ja osallistunut mielenosoituksiin, hänet hyväksyttiin Moskovan yliopistoon vasta erillisestä anomuksesta. Maaliskuussa 1902 hänet vangittiin muutamaksi kuukaudeksi hänen osallistuttuaan tsaarinvallan vastaiseen opiskelijamielenosoitukseen, minkä jälkeen häneltä evättiin lupa jatkaa opintojaan. Hän pakeni Länsi-Eurooppaan, tutustui Pariisissa Vladimir Leniniin ja ryhtyi ammattivallankumoukselliseksi. Venäjän sosiaalidemokraattien jakaannuttua kahtia vuonna 1903 Kamenev liittyi Leninin johtamaan bolševikkisiipeen. ellauri254.html on line 701: Toisin Sergei Mironovitš Kirov (ven. Серге́й Миро́нович Ки́ров, 27. maaliskuuta (J: 15. maaliskuuta) 1886 Uržum, Vjatkan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta 1934 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) joka oli aito neuvostovenäläinen vallankumouksellinen ja myöhemmin uskollinen stalinisti. ellauri254.html on line 707: Kirov osallistui sisällissotaan Pohjois-Kaukasian rintamalla vuoteen 1920 asti. Myöhemmin hänestä tuli Azerbaidžanin kommunistipuolueen johtaja. Hän oli 1922 luomassa Transkaukasian sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa, joka oli yksi neljästä Neuvostoliiton muodostaneesta neuvostotasavallasta. Hänestä tuli Stalinin läheinen apuri valtataistelussa vanhoja bolševikkeja vastaan. Vuonna 1926 hän sai Leningradin ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman. ellauri254.html on line 709: 30-vuotias bolševikkipuolueen jäsen Leonid Nikolajev ampui Kirovin 1. joulukuuta 1934 Leningradissa Smolnan palatsissa. Stalin käynnisti laajat puhdistukset, ja seurauksena oli monien vanhankaartin johtavien bolševikkien pidätyksiä ja teloituksia. Stalin väitti murhan olleen osa suurempaa, Lev Trotskin johtamaa salaliittoa neuvostohallitusta vastaan. ellauri254.html on line 717: ellauri254.html on line 760: Bernes syntyi juutalaisperheeseen Ukrainassa 1911. Kun poika oli kolmen vanha, perhe muutti Harkoviin, jossa isä myi lumppuja ja käytettyjä polkupyöriä. Teini-ikäisenä Bernes osallistui paikallisen teatterin toimintaan, ja teatterin ohjaaja kannusti häntä eteenpäin. Bernes muutti Moskovaan ja alkoi saada rooleja, joissa henkilöityi sodan kokeneen sukupolven miesten maailma. Parhaat säveltäjät ja sanoittajat tarjosivat hänelle myös teoksiaan laulettaviksi. ellauri254.html on line 766: adding:1em"> ellauri254.html on line 791: Monopoliin pyritään ja päästään, eikä tarvi edes erixeen käskeä. Sittemmin huono-onnisen Kominternin 2. kokouxessa Petrogradissa hukkapätkä Lenin (165 cm hattu päässä ja kassi kädessä) puhui kaikuvasti hiukan ärrää murtaen. Yxinkertaisesti mutta innoissaan ja huitoen. Kiilusilmä Wrangel oli vastikään lannistettu. Länsi alkoi valmistaa varuixi Tulan mallisia samovaareja. Briteissä vallankumous laantui jalkapallohuliganismixi. Kummallista väkeä! ellauri254.html on line 805: His worsening health compelled him to seek care in Germany, to which his parents had emigrated early in 1921. He went West for good in 1924, at 23 years of age. Lunz died abroad from heart failure and brain embolism, but he is remembered in The West for his daring defense of creative freedom against Bolshevik Party demands for political commitment. In "Go West Young Man", Lunz spoke like a Cambridge apostle: ellauri254.html on line 813: True, until death us part, that is. Cough cough. He argued that too many Russian writers were lazy and self-satisfied; they were barbarians who needed to study plot and structure from Western masters. Again, he asserted that plot, action and good composition would win the approval of proletarian readers and theatergoers sooner than would a proper political message. He provided a survey of Russian literature from the point of view of the development of plot. No bestsellers without spoilers, that is what the rubbernecks expect. ellauri254.html on line 814: Party spokesman Andrei Zhdanov (1896-1948), formally addressing the Soviet writers in Leningrad, quoted Lunz (as above) and declared: “This is the preaching of rotten apoliticism, philistinism and vulgarity.” Njekulturno, in a word. ellauri254.html on line 816: Kaverin managed to republish Lunz's last play, Gorod Pravdy [The City of Truth], in a theatrical journal in 1989, one year after he had helped to effect the first publication in the Soviet Union of Yevgeny Zamyatin's anti-utopian novel, My [We, 1920]. The censorship board was beginning to crack, but still the Lunz collection was delayed beyond the life of the last Serapion (Kaverin) and the end of the Soviet system. Koska matka oli hauska niin, ottivat he mukaan vielä yhden kaverin. ellauri254.html on line 820: Viktor Borisovich Shklovsky (Russian: Ви́ктор Бори́сович Шкло́вский, IPA: [ˈʂklofskʲɪj]; 24 January [O.S. 12 January] 1893 – 6 December 1984) was a skinhead Russian and Soviet literary theorist, critic, writer, and pamphleteer. He is one of the major figures associated with Russia formalism. ellauri254.html on line 825: Shklovsky integrated into Soviet society and even took part in the Russian Civil War, serving in the Red Army. However, in 1922, he had to go into hiding once again, as he was threatened with arrest and possible execution for his former political activities, and he fled via Finland to Germany. ellauri254.html on line 838: Mihail Mihailovitš Zoštšenko (ven. Михаи‌л Миха‌йлович Зо‌щенко, 10. elokuuta 1895 Pultava – 22. heinäkuuta 1958 Leningrad) oli venäläinen neuvostokirjailija. ellauri254.html on line 842: Zoštšenkon satiirin kohteita ovat yksilöllisen onnen tavoittelijat, yksipuolisesti ajattelevat ihmiset, filisterit, jotka osaavat vain ottaa ja katsovat asianmukaiseksi kaiken saamansa, mutta eivät halua antaa muruakaan heiltä vaaditusta; omasta onnestaan haaveilevat. väliin tunteilevat, väliin karkeat, toisinaan ovelat, mutta aina kärkkyvän käytännölliset ihmiset. Kökkäreet. ellauri254.html on line 863: Tihonovin varhaiset teokset ovat romanttista vallankumousrunoutta sekä Keski-Aasiaan ja Kaukasiaan sijoittuvaa eksoottista lyriikkaa. Myöhemmin hän keskittyi ajankohtaisiin propagandistisiin ja kansainvälisiin aiheisiin. Leningradin puolustuksesta kertova runoelma Kirov s nami (”Kirov on kanssamme”, 1941) sai Stalin-palkinnon vuonna 1942. Myöhemmin Tihonov sai Stalin-palkinnon runosikermistä Gruzinskaja vesna (”Georgian kevät”, 1948) ja Dva potoka (”Kaksi virtaa”, 1951). Vuonna 1970 hänelle myönnettiin Leninin palkinto novellikokoelmasta Šest kolonn (”Kuusi pylvästä”, 1968). Trozkin palkinto (jäähakku) jäi saamatta. Vuonna 1966 hänelle myönnettiin Sosialistisen työn sankarin arvonimi. ellauri254.html on line 887: After his forced resignation from active politics in 1989, Tikhonov wrote a letter to Mikhail Gorbachev which stated that he regretted supporting his election to the General Secretaryship. This view was strengthened when the Communist Party was banned in the Soviet Union. After his retirement, he lived the rest of his life in seclusion at his dacha. As one of his friends noted, he lived as "a hermit" and never showed himself in public and that his later life was very difficult as he had no children and because his wife had died. Prior to the dissolution of the Soviet Union Tikhonov worked as a State Advisor to the Supreme Soviet. Tikhonov died on 1 June 1997 and was buried at the Novodevichy Cemetery. Shortly before his death, he wrote a letter addressed to Yeltsin: "I ask you to bury me at public expense, since I have no financial savings." ellauri254.html on line 893: Olen seurannut Serapionin veljien henkisti kasvua hyvin toiveikkaana. Minusta tuntuu, että nämä nuoret pystyvät luomaan Venäjällä kirjallisuutta, jossa ei tule ole- maan Leo Tolstoin kvietismii eikä passiivista anarkismia; siitä katoaa myös Dostojevskin synkkä sadistimen inkvisiittiöhenki samoin kuin Turgenevin veretön puoliveteinen lyyrisyys. Venäläinen 'skyyttalaisuus", "euraasialaisuus" yani muunlai- nen slavofiilisyys tai kerskaileva nationalismi eivät löydi kannattajia Serapionin veljien keskuudesta. ellauri254.html on line 900: Nikolai Nikolajevitš Nikitin (ven. Никола́й Никола́евич Ники́тин; 8. elokuuta (J: 27. heinäkuuta) 1895 Pietari – 26. maaliskuuta 1963 Leningrad) oli venäläinen neuvostokirjailija, suht mitätön. ellauri254.html on line 908: Liittoutuneiden valtojen kannalta huolestuttavaa oli myös se, että huhtikuussa 1918 Saksan joukkojen divisioona oli laskeutunut maihin Suomeen, mikä aiheutti pelkoa siitä, että he yrittäisivät valloittaa Murmansk– Petragrad- rautatien, Murmanskin strategisen sataman ja mahdollisesti jopa Arkangelin kaupungin. Pelättiin myös, että Arkangelin suuret pyssyliikkeet joutuisivat epäystävällisiin käsiin. ellauri254.html on line 914: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/37/Polarbearexpedition.jpg/440px-Polarbearexpedition.jpg" /> ellauri254.html on line 933: Kanadan malamuuttikomppania kokeneita rekikoiria [19] ellauri254.html on line 953: Canadian Field Artillery (67. ja 68. patterit 16. prikaatista, Canadian Field Artillery ) [25] ellauri254.html on line 982: Myös 167. ja 168. rautatieyhtiöt , jotka lähetettiin Murmanskiin liikennöimään Murmansk–Petrograd -linjaa. ellauri254.html on line 1006: Nikitin oli Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksen jäsen ja Zvezda-kirjallisuuslehden toimituskunnan jäsen sekä Leningradin kaupunkineuvoston edustaja. Hänet palkittiin Työn punaisen lipun kunniamerkillä. Kirjailijan kotitalon seinässä (Mohovaja 28, Pietari) on Nykyttimen omatoimisesti heittämä muistolaatta. ellauri254.html on line 1043: Vladimir Putin (Venäjä) biljoona rupiaa. ellauri256.html on line 2: ad> ellauri256.html on line 29: ad> ellauri256.html on line 38: Lady Ceepu ellauri256.html on line 41: Lady Ceepu. Onkohan käteen jäänyt kalu pelkkää sattumaa? ellauri256.html on line 45: Vasily Vasilievich Rozanov (Russian: Васи́лий Васи́льевич Рóзанов; 2 May [O.S. 20 April] 1856 – 5 February 1919) was one of the most controversial Russian writers and important philosophers in the symbolists (aka decadents) of the pre-revolutionary epoch. ellauri256.html on line 46: Rozanov frequently referred to himself as Fyodor Dostoyevsky's "Underground Man" and proclaimed his right to espouse contrary opinions at the same time. He first attracted attention in the 1890s when he published political sketches in the conservative newspaper Novoye Vremya ("New Time"), owned and run by Aleksey Suvorin. Rozanov's comments, always paradoxical and sparking controversy, led him into clashes with the Tsarist government and with radicals such as Lenin. For example, Rozanov readily passed from criticism of Russian Orthodoxy, and even of what he saw as the Christian preoccupation with death, to fervent praise of Christian faith, from praise of Judaism to unabashed anti-Semitism, and from acceptance of homosexuality as yet another side of human nature to vitriolic accusations that Gogol and some other writers had been latent homosexuals.[citation needed] He proclaimed that politics was "obsolete" because "God doesn't want politics any more," constructed an "apocalypse of our times," and recommended the "healthy instincts" of the Russian people, their longing for authority, and their hostility to modernism. ellauri256.html on line 60: The Egyptian word for gold was nub, and once the land to the south had been conquered, it came to be called Nubia for the vast amounts of gold found there. ellauri256.html on line 62: Women were the first cultivators of flax and initiated the manufacture of clothing. Evidence for this claim is the oldest depictions of textile production showing women at work, not men, and women continuing in textile production even when the industry was run by males. This is not at all unusual as women were the first brewers in Egypt and, most likely, the first healers who predated the rise of the medical profession. And the first professionals in the entertainment business, see Capitani and Lady Ceepu. ellauri256.html on line 64: Sitä en kyllä jaxa uskoa että muodin perään juoxeminen olis alkanut vasta 1900-luvulla. Barokista siirryttiin rokokoohon Mme Pompadourin esimerkistä. Maalaismainen Rousseau arvosteli Julkulle Pariisin muotia jossa maitomunat olivat epäsveiziläisittäin näytillä. Ei tarvize kuin kazoa eri vuosisatojen potrettien pukuvalintoja niin näkee miten tärkeää on aina ollut näyttää sukupuoli ja etenkin sukupolvi vaatetuxella. Tazkat on työhönpääsyn esteenä enää vain harvoissa ammateissa. Kohta ne ovat parasta ennen päivän leimoja. ellauri256.html on line 166: Tarinan "In the Desert" lopussa on merkitty sen kirjoituspäivämäärä: maaliskuu 1921. Vuonna 1922 tarina julkaistiin kokoelmassa "Serapion Brothers" (Almanakka First, Pietari, "Alkonost". Samana vuonna almanakka julkaistiin uudelleen Berliinissä). Kirjoittaja N. Berberova kirjoittaa muistelmissaan: "Lauantaisin Serapionit kokoontuivat Slonimskyn huoneeseen... Kävin siellä usein. ", ensimmäinen kirja, 1953, New York, s. 165). Suurelta osin lukemisen vaikutelmana "Aavikossa", M. Gorki puhui kahdesti kirjeissään V. Kaverinille L. Luntsista; 10. lokakuuta 1922: "Salli minun neuvoa tässä: pitäkää tiukasti kiinni ystävistänne: Lunts, Zoshchenko, Slonimsky ja kaikki muut, jotka eivät ole järkyttyneitä, joita "maallisen turhuuden basaari" ei sokaise. 25. marraskuuta 1923: "Valitettavasti en nähnyt Luntsia. Hän on vakava ja suuri kirjailija" ("Literary Heritage", osa 70, 1963, M., Publishing House of the Sciences Academy of the USSR, ss. 172, 177 ) Ja Sorrentosta 8. toukokuuta 1925 M. Slonimskylle osoitetussa kirjeessä M. Gorky kertoi, että viimeisessä kirjassa "Venäjä" on annettu Lo Gatton käännöksessä "Aavikko..." ( Ibid., s. 389). ellauri256.html on line 178: Pinehas palveli elinaikanaan erilaisissa yliopistohallinnon tehtävissä. Hän edusti professoreja siinä armeijassa, joka pani täytäntöön Jehovan koston Midianille (4Mo 31:3, 6). Kun kolmen heimon luultiin hylänneen Jehovan palvonnan, hän johti asiaa tutkimaan lähetettyä professoriryhmää (Jos 22:9–33). Hän oli tabernaakkelin portonvartijoiden esimies (1Ai 9:20). Sen jälkeen kun hänen isänsä oli haudattu Pinehasin esinahkakukkulaan, hän toimi ylimmäisen dekaanin virassa (Jos 24:33; Tu 20:27, 28). Hänen nimensä esiintyy useissa pakkosiirtolaisuuden jälkeen laadituissa sukuelinluetteloissa (1Ai 6:4, 50; Esr 7:5; 8:2). ellauri256.html on line 180: 2. Pappi Eelin kahdesta ’kelvottomasta’ pojasta nuorempi (1Sa 1:3; 2:12). Palvellessaan pappeina hän ja hänen veljensä Hofni makasivat niiden naisten kanssa, jotka palvelivat pyhäkössä, ja he ”käsittelivät Jehovan uhrilahjaa epäkunnioittavasti” (1Sa 2:13–17, 22). Kun heidän isänsä nuhteli heitä laimeasti, he kieltäytyivät kuuntelemasta. Jumala julisti heille heidän pahuutensa vuoksi tuomion, joka täyttyi heidän kummankin saadessa samana päivänä surmansa taistelussa filistealaisia vastaan. (1Sa 2:23–25, 34; 3:13; 4:11.) Tieto arkun kaappaamisesta ja hänen appensa ja aviomiehensä kuolemasta oli liikaa tämän Pinehaan vaimolle. Hän joutui sokkiin ja kuoli synnyttäessään Ikeabodin. (1Sa 4:17–21.) ellauri256.html on line 184: ads/2018/07/PINCHAS.png" /> ellauri256.html on line 189: Orang-orang Yahudi berkemah di Shittim, sebuah daerah di dataran Moab , di tepi Sungai Yordan. Pada nasi goreng nabi jahat Bileam , putri-putri Moab dan Midian membujuk orang Yahudi untuk berdosa dengan mereka, kemudian meemipimpin mereka untuk menyembah dewa mereka, yang dikenal sebagai Peor. ellauri256.html on line 191: Melihat perilaku member ontak ini, Phinehas meraih tombak, memasuki tenda dan menusuk mereka berdua, saat mereka berada di tengah-tengah aksi. Perbuatan ini menyebabkan wabah segera berakhir. ellauri256.html on line 206: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1d/1900_yasnaya_polyana-gorky_and_tolstoy.jpg/250px-1900_yasnaya_polyana-gorky_and_tolstoy.jpg" width="50%" /> ellauri256.html on line 209: Gorki pääsi toimittajaksi maakuntien sanomalehtiin ja otti käyttöön salanimen Gorki (suom. "kitkerä") vuonna 1892 työskennellessään Kavkazissa Tiflisin kaupungissa (nyk. Tbilisi). Hänen ensimmäinen kirjansa Esseitä ja tarinoita (Очерки и рассказы) saavutti menestystä. Vuosisadan vaihteesta eteenpäin hänen kirjoituksissaan oli vahvasti poliittinen sävy. Hän vastusti julkisesti tsaarinvaltaa, ja hänet pidätettiin lukuisia kertoja. ellauri256.html on line 211: Gorki ystävystyi Vladimir Uljanovin (tunnettu myöhemmin nimellä Vladimir Lenin) kanssa 1902. Hänet valittiin 1902 kunniajäseneksi kirjallisuusakatemiaan, mutta Nikolai II perui päätöksen. Protestina Anton Tšehov ja Vladimir Korolenko erosivat akatemiasta. ellauri256.html on line 242: ads/2019/04/17-interesnih-faktov-ob-andree-belom-e1542008819626.jpg" width="20%" /> ellauri256.html on line 246: Boris Nikolaevich Bugaev (Russian: Бори́с Никола́евич Буга́ев, IPA: [bɐˈrʲis nʲɪkɐˈlajɪvʲɪtɕ bʊˈɡajɪf] (listen)), better known by the pen name Andrei Bely or Biely (Russian: Андре́й Бе́лый, IPA: [ɐnˈdrʲej ˈbʲelɨj] (listen); 26 October [O.S. 14 October] 1880 – 8 January 1934), was a Russian novelist, Symbolist poet, theorist and literary critic. He was a committed anthroposophist and follower of Rudolf Steiner. His novel Petersburg (1913/1922) was regarded by Vladimir Nabokov as the third-greatest masterpiece of modernist literature. The Andrei Bely Prize (Russian: Премия Андрея Белого), one of the most important prizes in Russian literature, was named after him. His poems were set to music and performed by Russian singer-songwriters. ellauri256.html on line 248: The books of Nietzsche and Dostoevsky had the greatest influence on his life and work. ellauri256.html on line 329: admiralmichalis-d974rn6.png" width="20%" /> ellauri256.html on line 334: adimir">Vladimir Vladimirovitš Majakovski (ven. Влади́мир Влади́мирович Маяко́вский; 19. heinäkuuta (J: 7. heinäkuuta) 1893 Baghdati – 14. huhtikuuta 1930 Moskova) oli venäläinen ja neuvostoliittolainen runoilija sekä futurismin runouden merkkihenkilö. Majakovski oli tulisieluinen vallankumousrunoilija, taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, joka nousi bolševikkien valtaannousun symboliksi. Myös maailmanlyriikassa hän on huomattava nimi poliittisen ja kantaa ottavan runouden saralla. Majakovskin tunnetuimpia teoksia on runoelma Pilvi housuissa. Hänen teoksiaan on suomentanut sössöttävä Arvo Turtiainen Kuopiosta, josta Hansan porukoiden kronikoissa oli paljon vittuiluja eri salanimillä. ellauri256.html on line 336: Vladimir Vladimirovich Mayakovsky was born in 1893 in Baghdati, Kutais Governorate, Georgia, then part of the Russian Empire, to Alexandra Alexeyevna (née Pavlenko), a housewife, and Vladimir Mayakovsky, a local forester. His father belonged to a noble family and was a distant relative of the writer Grigory Danilevsky. Vladimir Vladimirovich had two sisters, Olga and Lyudmila, and a brother Konstantin, who died at the age of three. The family was of Russian and Zaporozhian Cossack descent on their father's side and Ukrainian on their mother's. ellauri256.html on line 346: Vuosina 1922–1929 Majakovski matkaili runsaasti ulkomailla. Neuvostovaltion kymmenvuotisjuhlaa vuonna 1927 hän julisti runoelmalla Hyvin! (Horosho, 1927), joka edelleen oli täynnä optimismia ja pikkuporvarillisuuden kritiikkiä. Useissa Vladi juuniorin tämän ajan näytelmissä nämä näkemykset olivat kärjekkäimmillään. Kritiikin kärki kohdistui vallankumouksen virheisiin, omanvoitonpyyntiin, keikailuun ja hengettömään virkavaltaisuuteen. Näissä näytelmissä on selvä Nikolai Gogolin pernteen jatkumo. ellauri256.html on line 355: Communists spent decades trying to erase Lilya Brik's name from the nation's collective memory. The "muse of the Russian avant-garde" was one of the symbols of free love and women's power in post-revolutionary Russia. ellauri256.html on line 358: The stormy affair between the legendary “singer of the revolution”, Vladimir Mayakovsky, and a “proponent of depravity”, Lilya Brik, lasted 15 years, until the poet's suicide in 1930. He devoted poems and hundreds of love letters to her. It was probably this affair that most of all contributed to her going down in history, yet it also left her with hundreds of enemies, who tried to erase any trace of her, even from documents. So, who exactly was this femme fatale? ellauri256.html on line 362: The girls were under the constant care of a governess. They became fluent in German and French, learned to play the piano and studied at a grammar school. It was there that at the age of 13, Lilya met her future husband, Osip Brik: in the wake of the revolutionary anti-monarchist unrest of 1905, Lilya began to attend political education clubs, one of which was headed by Osip, the son of a jewelry merchant. ellauri256.html on line 364: “All our girls were in love with him and etched the name Osya with a penknife on their desks,” Lilya recalled. His low-key courtship of Lilya lasted seven years. Up until the moment she became pregnant. However, the father was not Brik but ... a music teacher, Grigory Krein. Under pressure from her mother, Lilya had an abortion, after which she could no longer have children. And Brik finally proposed. ellauri256.html on line 366: However, Osip very quickly ceased to be a husband to her in all respects. In 1914, Lilya wrote: “I already led an independent life, and physically we somehow drew apart... A year passed, we no longer lived as husband and wife, but we were friends, perhaps even more so than before. That was when Mayakovsky came into our life.” ellauri256.html on line 368: By that time, Vladimir Mayakovsky had been in a relationship with Lilya's younger sister for two years. But having met no resistance in Lilya, he broke up with Elsa, and dedicated the poem A Bulge in Trousers to his new muse. ellauri256.html on line 370: The well-off Osip even offered to finance the publication of the poem - he became a kind of a promoter for Mayakovsky. In the meantime, Lilya started working on the poet's image like Pipsa on E. Saarinen: she made him change his brightly-coloured cubo-futuristic robes for a coat and formal suit and have his teeth done. In other words, there were three of them in that relationship. ellauri256.html on line 375: According to actress Alexandra Azarkh-Granovskaya, who belonged to the Briks' circle of friends, Lilya had “a heightened sexual curiosity”, which could not be said for her husband. ellauri256.html on line 376: After the 1917 Bolshevik Revolution, the situation turned upside down. Mayakovsky, as a devoted Bolshevik, began to make good money on his poems, whereas Osip Brik's business went pear-shaped. It was then that Lilya told her husband she was now with Mayakovsky, yet she did not want to divorce him. Thus, both moved to the poet’s apartment, lived and traveled at his expense, with Mayakovsky calling Osip a part of the “family”. Their relationship became an “ideal" for those who advocated free love. In the meantime, rumors of Lilya Brik’s numerous sexual liaisons grew. ellauri256.html on line 378: Osip did not only let Lilya play around, he also visited brothels with her,” writes Alisa Ganieva, the author of Lilya Brik's biography L.Yu.B. However, Osip had a different interest in prostitutes - he was writing a PhD thesis about them and was something of a “social worker” (giving them legal assistance). However, he took his young wife with him there for fun. ellauri256.html on line 380: Contemporaries' attitude to Lilya was mixed. Men adored her: the list of Brik's admirers included practically the entire circle of Russian avant-garde artists and prominent culture figures, from Alexander Rodchenko to Sergey Diaghilev. In Italy, she was friends with Pasolini, in France, with Louis Aragon (who would eventually marry her sister Elsa) and Yves Saint Laurent, who used to say: “I know three women who can be elegant outside of fashion - Catherine Deneuve, Marlene Dietrich and Lilya Brik.” ellauri256.html on line 382: Professionally, Brik was everything and nothing: she tried to be a sculptor, a writer, a film actress, she worked in advertising and took balling lessons. She did not achieve great results in any of these fields. Yet, she founded one of Moscow's most famous literary salons of the 20th century. That salon outlived all others. “The literature was canceled, there was just the Briks' salon left, where writers met with KGB operatives,” Anna Akhmatova, who was not invited to the salon, jealously said. ellauri256.html on line 387: Lilya herself soon divorced Osip and moved from one subsequent husband to another. In the 1970s, she wrote in her journal: “I had a dream - I am angry at Volodya for shooting himself, and he so gently puts a tiny pistol in my hand and says: 'Anyway, you will do the same.'” ellauri256.html on line 391: Mayakovsky produced a large and diverse body of work during the course of his career: he wrote poems, wrote and directed plays, appeared in films, edited the art journal LEF, and produced agitprop posters in support of the Communist Party during the Russian Civil War of 1917–1922. Though Mayakovsky's work regularly demonstrated ideological and patriotic support for the ideology of the Bolsheviks and a strong admiration of Vladimir Lenin, his relationship with the Soviet state was always complex and often tumultuous. Mayakovsky often found himself engaged in confrontation with the increasing involvement of the Soviet state in cultural censorship and the development of the State doctrine of Socialist realism. Works that criticized or satirized aspects of the Soviet system, such as the poem "Talking With the Taxman About Poetry" (1926), and the plays The Bedbug (1929) and The Bathhouse (1929), met with scorn from the Soviet state and literary establishment. Majakovskin lehdykkä Lef teki pilkkaa serapioniveljistä. Ei ois kannattanut. Fedin pani sen hampaankoloon ja Zishtshov närkästyi. ellauri256.html on line 429: ads/2016/09/Vladimir-Mayakovsky-7.jpg" /> ellauri256.html on line 449: Kansalainen rahoitustarkastaja! Anteeksi, että vaivaan teitä. Kiitos... Ei hätää... Odotan... Minulla on teille arkaluontoinen liikeasia: Runoilijan paikasta työelämässä. Puotien ja maa-alueiden omistajien tavoin olen veronalainen ja siitä nyt rangaistaan. Te vaaditte minulta viisisataa puolessa vuodessa ja kaksikymmentäviisi ilmoitusten tekemättä jättämisestä. Työni on mille tahansa työlle sukua. Katsokaa - kuinka paljon menetin, Mitä kuluja on tuotannossani ja kuinka paljon käytetään materiaaliin. Teille tietenkin on tuttu ilmiö "riimi". Sanokaamme, säe päättyy sanaan "isä", sitten rivin päästä tavu toistuu, me laitamme siihin jotakin, vaikka lamzadritsa-tsa. Sanoakseni sen teidän tavallanne, riimi on vexeli. ellauri256.html on line 453: Ja minua vetää kylmässä ja kuumuudessa. Minä kiirehdin, sotkeutuneena ennakoihin ja lainoihin. Kansalainen, huomioikaa lippupassi! - Runous - kaikki! — ratsastus tuntemattomaan. Runous — samaa kuin radiumin louhinta. Gramma saalista, työvuonna. Häiritsevä yksi sana - tuhansia tonneja sanallista malmia. Mutta näiden sanojen kuin tuhkaxi palamisen kirvely sanan lahoamisen rinnalla - raaka-ainetta. Nämä sanat saavat liikkeelle tuhansixi vuosixi miljoonia sydämiä. Tietysti on erilaisia runoilijoita. Monellako runoilijalla on tää käden keveys! Venyttää taikurina säettä suusta izeltään ja muilta. Mitä sanoa lyyrisestä kastraatista?! Vetää ulkomaisen säkeen ja on iloinen. Tämä on normaalia varkautta ja kavallusta niiden jätteiden joukossa, jotka ovat vallanneet maan. Tänään runoja ja oodeja, suosionosoitusten mölyävä möly, menevät historiaan yleiskustannuksina siitä, mitä on tehty meidän toimestamme - kahden tai kolmen. Puudan, kuten sanotaan, pöytäsuolaa syöt ja sata klupipaperossia, saadaxesi kallisarvoisen sanan ongituxi ihmisen arteesisista syvyyxistä. ellauri256.html on line 457: Vakuutan ja - tiedän - en valehtele: Tämänpäiväisten välittäjien ja luikeroiden joukossa minä olen - yksi! — ylipääsemättömässä velassa. Velvollisuutemme on karjua kuparikurkkuisina sireeneinä filisterismin sumussa, myrskyn silmässä. Runoilija on aina maailmankaikkeuden velallinen, joka maxaa kasan päältä korot ja uhkasakot. Minulla on tili punaisella Broadway Lampionin edessä, teidän edessänne, Bagdadin taivaat, puna-armeijan, Japanin kirsikoiden - kaiken edessä, mistä ei ollut aikaa kirjoittaa. Ja mixi ylipäänsä tällänen lippis rahvaan Simolle? Koska riimillä tähtäät ja rytmillä raivoat? Runoilijan sana - on teidän sunnuntai, teidän kuolemattomuus, kansalainen kanseljarus. Vuosisadan päästä paperikehyksessä, ota stroofi ja käännä aika taaksepäin! ellauri256.html on line 459: Ja koittaa tämä päivä rahoitustarkastajineen, ihmeiden kirkkaudella ja musteen hajulla. Näiden päivien vakuuttunut asukas, suoristakaapa kääreestä kuolemattomuuden piletti ja laskelmoikaa runojen vaikutus, levittäkää ansioni kolmellesadalle vuodelle! Runoilijan voima ei vain sitä, että teitä muistuttaessaan nikottelee tulevaisuuteen. Njet! Jo tänään runoilijan riimi - hyväily ja iskulause, pajunetti ja nagaikka. Kansalainen rahoitustarkastaja! Maksan viisi, kaikki nollia ja raaputettuja numeroita! Minä oikeuksieni mukaan vaadin olla vaaxan päässä köyhimpien työntekijöiden ja talonpoikien perässä. Ja jos luulette että kaikki liiketoimintani on käyttää muiden ihmisten sanoja, niin sitten tässä on sinulle, toveri, minun kynäni, voit kirjoittaa itse! Kazotaanko tuleeko yhtä etevää kuin tämä! ellauri256.html on line 493: Tuokaan mulkku ei tarvitsi enää euroakaan eläkettä ns. tarpeen puolesta. Hyvin pääsee hautaan jo entisillä miljoonillaan. Onko Kurkilahti ommellut kääreliinaansa taskut, vai ihan puhtaasta ahneudestako tässä on kyse? Menköön izeensä, takaa ja alhaalta. Oikeistopaskiaiset hokevat väliin että on rumaa kadehtia toisia. Se on tunkiokukkojen perusmeemejä. ellauri256.html on line 505: By the mid-20th century, Western culture had become widespread throughout the world with the help of mass media, such as television, film, radio, and music. The term "Western culture" is used broadly to refer to traditions, social norms, religious beliefs, technologies, and political systems. Because the culture is so widespread today, the term "Western World" has taken on a cultural, economic, and political definition—but those definitions can differ from one another. ellauri256.html on line 510: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e0/Nominal_GDP_of_Countries_Crimea_edited.svg/1024px-Nominal_GDP_of_Countries_Crimea_edited.svg.png" width="70%" /> ellauri256.html on line 518: Boris Sidis (/ˈsaɪdɪs/; October 12, 1867 – October 24, 1923) was a Ukrainian immigrant Jewish psychologist, physician, psychiatrist, and philosopher of education. Sidis studied under William James at Harvard, made 4 degrees, and founded the New York State Psychopathic Institute and the Journal of Abnormal Psychology. He sought to provide insight into why people behave as they do, particularly in cases of a mob frenzy or religious mania. He vigorously applied the principles of Darwinian evolution to the study of psychology. He saw fear as an underlying cause of much human mental suffering and problematic behavior. Boris Sidis opposed mainstream psychology and Sigmund Freud, and thereby died ostracized. Sidis himself derided himself as "silly, pedantic, absurd, and grossly misleading." He later credited his ability to think to his long solitary confinement in Ukraina. Sidis sr died estranged from Sidis jr on October 24, 1923, at the age of 56. ellauri256.html on line 521: Sidis sr applied his own psychological approaches to raising William James jr in whom he wished to promote a high intellectual capacity. Sidis jr could read The New York Times at 18 months. By age eight, he had reportedly taught himself eight languages (Latin, Greek, French, Russian, German, Hebrew, Turkish, and Armenian) and invented another, which he called "Vendergood". ellauri256.html on line 524: MIT:n silloinen laskuopin professori ennusti Billystä: I believe he will be a great mathematician, the leader in that science in the future. 11-vuotiaana nenäkäs Billy sai toistuvasti turpiin 5v vanhemmilta Harvardin luokkatovereilta (ml Buckminster Fuller) ja alkoi eristäytyä. Billy vowed to remain celibate and never to marry, as he said women did not appeal to him. Later he developed a strong affection for Martha Foley, one year older than him. Ei siitäkään tullut lasta eikä paskaakaan. Isompana Billy ajoi mieluiten ympäriinsä raitiovaunulla. He obsessively collected streetcar transfers, wrote self-published periodicals, and taught small circles of interested friends his version of American history. Sidis arveli että Euroopassakin oli ollut intiaaneja. Sidis peukutti jonkinlaista dualismia. Sidis died from a cerebral hemorrhage in 1944 in Boston at age 46. ellauri256.html on line 526: Martha Foley was born in Boston, Massachusetts, on March 21, 1897, to Walter and Margaret M. C. Foley. From 1909 to 1915, she attended Boston Girls' Latin School, and even then aspired to be a writer. The school magazine published her first short story, "Jabberwock," when she was eleven years old. (I had thought it was Lewis Carrol's.) After graduating from the 'Girls School' she attended Boston University but did not graduate, unlike Riitta Roth, who did. The topic of her MA thesis was Garten-Laub. The name of her kitten was Klobürste. (Riitta's, not Martha's) ellauri257.html on line 2: ad> ellauri257.html on line 29: ad> ellauri257.html on line 40: ads/posts/2015-06/1433499381_posts_29229.jpg" width="100%" /> ellauri257.html on line 51: After a secretive gay life abroad, he spent much time with his old Ukrainian chums, Maksymovych and Osyp Bodiansky. ellauri257.html on line 52: He also intensified his relationship with a starets or spiritual elder, Matvey Konstantinovsky, whom he had known biblically for several years. Konstantinovsky seems to have strengthened in Gogol the fear of perdition (damnation) by insisting on the sinfulness of all his imaginative handiwork. Exaggerated ascetic practices with Matvey undermined his health and he fell into a state of deep depression. On the night of 24 February 1852 he burned some of his manuscripts, which contained most of the second part of Dead Souls. He explained this as a mistake, a practical joke played on him by the Devil in the guise of Matvey Konstantinovsky.[citation needed] Soon thereafter, he took to bed, refused all food, and died in great pain nine days later. ellauri257.html on line 71: In 1550, after centuries of fighting for possession of the Ukraine with the Turks, the Cossacks under the leadership of Taras Bulba (Yul Brynner) aid the Polish Army in the battle of the steppes (Argentina subbing for the Ukraine, where reportedly some 10,000 Argentinean extras were employed) and are victorious. Invited to a Polish feast to celebrate, the Cossacks are betrayed by their cunning hosts and flee under cannon fire to safety across the steppes. ellauri257.html on line 73: The cocky and arrogant Taras raises two sons, Andrei (Tony Curtis) and Ostap (Perry Lopez), and eventually sends them to Kiev University to learn how their enemies think. The independent-minded Andrei falls in love with Natalia (Christine Kaufmann), a young beautiful Polish noblewoman, but her family deems him unworthy of her because of his lowly birth. The heartbroken Andrei returns home to the steppes and his bloodthirsty barbarian warrior father—definitely not a college grad. ellauri257.html on line 75: It then turns into a family drama, as Andrei rejects his people to return to Poland and his Princess. The stern dad deals with this betrayal by shooting his son down as a traitor when he tries to raid the Cossack camp for food for his captive Princess, who the Poles threaten to burn at the stake unless Andrei acts. ellauri257.html on line 82: Taras Bulba (2009), ohjaaja Vladimir Bortko , tilaus Venäjän valtion televisio ja maksanut kokonaan Venäjän kulttuuriministeriö. Mukana ovat ukrainalaiset, venäläiset ja puolalaiset näyttelijät, kuten Bohdan Stupka (Taras Bulbana), Ada Rogovtseva (Taras Bulban vaimona), Igor Petrenko (Andriy Bulbana), Vladimir Vdovichenkov (Ostap Bulbana) ja Magdalena Mielcarz (puolalaisena aatelisenatyttö). Elokuva kuvattiin useissa paikoissa Ukrainassa, kuten Zaporizhzhiassa , Khotynissa ja Kamianets-Podilskyissä vuonna 2007. Käsikirjoituksessa käytettiin romaanin vuoden 1842 painosta. ellauri257.html on line 87: Luojan kiitos, olemme eläneet todistamassa Gogolin kuntoutumista suurena humoristina. Sen teki Vladimir Bortko versiossaan kuuluisasta romaanista, joka oli sensaatiomainen jo ennen näyttöjen julkaisua. Tyytyväinen kenttäkomentaja Taras Bulba ( Bogdan Stupka ) tapaa kaksi poikaa ( Vladimir Vdovichenkov ja Igor Petrenko ) koristeellisella maatilalla - tuoreena Kiovan bursasta, papin mekossa ja Moskovan aksentissa. ellauri257.html on line 91: Taras Bulban elokuvasovituksen teki Vladimir Bortko odottamattomalla kunnioituksella vuoden 1842 toisen painoksen tekstiä kohtaan (tarinan ensimmäisessä versiossa sana "venäläinen", joka jyrisi ruudulta kahden minuutin välein, esiintyi vain pari kertaa, mikä ei ole ollenkaan yllättävää kirjailijalle, joka pakeni täältä Italiaan ensi tilaisuudessa). Gogol luetaan näytöltä sivuina. Vaikka on olemassa joitain skenaariovapauksia - eroottisia kohtauksia kynttilänvalossa ja osoitus aateliston täysin karikatyyreistä tavoista (Puolan aatelisto muistuttaa hyvin valkokaartia kankaasta "Kommunistin kuulustelu"). ellauri257.html on line 112: Tällä hetkellä kiistanalaisista syistä vuoden 1842 painosta laajennettiin kolmella luvulla ja se sisälsi venäläisiä nationalistisia teemoja. Mahdollisia syitä ovat tarve pysyä linjassa virallisen tsaarin ideologian kanssa sekä kirjailijan muuttuvat poliittiset ja esteettiset näkemykset (jotka ilmenivät myöhemmin teoksessa Dead Souls ja Selected Passages from Correspondence with his Friends ). Muutokset sisälsivät kolme uutta lukua ja uuden lopetuksen (vuoden 1835 painoksessa puolalaiset eivät huomaa polttaa päähenkilöä roviolla). ellauri257.html on line 124: Kuten muissakin aikakauden venäläisissä romaaneissa, turkkilaisia kohdellaan barbaareina ja sivistymättöminä eurooppalaisiin verrattuna heidän nomadiluonteensa vuoksi ja koska he eivät anna Ruozi-Suomen liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon, vaativat kurdipanttivankeja ja polttavat pyhiä ruåzin lippuja. ellauri257.html on line 133: Vapauduttuaan maaorjuudesta Karl Brjullovin järjestämillä arpajaisilla Ševtšenko opiskeli Pietarin taideakatemiassa, jossa hänen opettajanaan toimi samainen Karl Brjullov. Ševtšenko alkoi myös elättää itseään taidemaalarina ja runoilijana. Vuonna 1840 ilmestyi Ševtšenkon ensimmäinen runokokoelma Kobzar. Vuonna 1841 julkaistiin edelleen eeppinen runo Haidamaky ja vuonna 1844 balladi Hamaliia. Vuosina 1843, 1845 ja 1846 Ševtšenko teki matkoja sukulaistensa luo Ukrainaan, jossa hän sai porsasborshtshia ja vaikutteita ukrainalaisilta kirjailijoilta ja muulta älymystöltä. Ševtšenko tutustui esimerkiksi Panteleimon Kulišiin, Myhailo Maksymovytšiin ja Varvara Repninaan. Ševtšenko valmistui Pietarin taideakatemiasta vuonna 1845, ja kiertäessään samana vuonna Ukrainaa hän kirjoitti runoja, tuhri graffitilla paikallisia historiallisia maamerkkejä ja käänsi museoista kansatieteellistä aineistoa. ellauri257.html on line 327: Jotta viholliset eivät näe, Kuinka räikeästi hän nauraa... Anna ajatuksen, kuten tuo korppi, kääkätä ja rääkyä. Ja sydämellisesti satakieli sirkuttaa ja itku Vaivihkaa - ihmiset eivät näe, Joten he eivät naura... Älä hiero kyyneleitäni, Anna itsesi kaataa, Jonkun toisen pelto kastellaan Joka päivä ja joka ilta, Toistaiseksi heippa... älä nukahda Jonkun toisen hiekkasilmillä... Se siitä... Ja mitä se tekee? Valitus ei auta. Kuka kadehtii orpoa - Rankaise häntä, jumala! ellauri257.html on line 334: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cf/Kobzars_Kravchenko_Dremchenko.jpg" /> ellauri257.html on line 341: Hän oli vuonna 1966 ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi, mutta ei kuitenkaan saanut palkintoa. Actually he was nominated for the Nobel Prize in Literature four times, from 1966 to 1969. Eise sentään ollut Puolan juutalaisia vaikka painui Argentiinaan karkuroimaan 1939. Actually he was considered unfit for military duties. No jotain vikaa siinä piti olla, ja olikin: Gombrowicz had affairs with both men and women. ellauri257.html on line 367: Er galt schon zu Lebzeiten als homosexuell, allerdings war dies eine Vermutung seiner Zeitgenossen. Seine wichtigste heteroerotische Erfahrung war offenbar seine letzte Lebensgefährtin, die junge Kanadierin Rita, die er ein halbes Jahr vor seinem Tod heiratete. Sie hat mit ihm durchgehalten, trotz kleinen Bosheiten, mit denen er sie oder ihr Zusammenleben bedenkt. Danach war es nur Fernsehen, Zweispänner, Grammophon, Frigidaire, Ofen, Hund, Katze. ellauri257.html on line 385: Sairas tyyppi tää Gonzo, ei voi muuta sanoa. Kummaa katkonaista sekoilua, ei tässä pysy minkäänlainen fiktiivisen maailman illuusio edes pystyssä. Jotain sillä täytyy olla taka-ajatuxena, mutta mitä, sitä on tässä alkuvaiheessa vaikea sanoa. Gonzon sanasto on tollasta puolalaiskatolista scheissea, jossa kaikenlaisen häpeän ja synnin ja piilomerkitysten varjolla saadaan maximisti irti suttuisesta tirkistelyerotiikasta. Tässä on samaa masentavaa fiilistä kuin vintage pornoleffoissa. Yhtä tyhjänpäiväistä ja vailla muuta tarkoitusta kuin toimettoman ikävystymisen katkaiseva kädetys. ellauri257.html on line 400: Lukemistani romskuista Gonzon Pornografia muistuttaa toistaisexi eniten ranskisten (Bernanos, Gide, Zola) langenneista katolisista papeista vääntämiä sepustuxia. Plus Leclosia josta olen kyllä lukenut vain osia. Varmaan muistuttaisi myös markiisi Le Sadea jos olisin sen lukenut. Ton herrasväen nausean puolesta jonkun verran myös Dostojevskiä. Ehkä homopetteri Klaus Mannia vaikka sitäkään en ole kuin vähän selannut. Erilaisia sexuaalisten repressioiden vaivaamia oikislaisia. Jaa ehkä vähän vielä sitä Tokarczukin Alku-karkkia? Ja Nyölenin peukuttamia fin de sièclen katolisia dekadentteja. Katolisuus on hyvin pahaa lääkettä, etenkin puolalainen sellainen. Et tämmöstä: ellauri257.html on line 402: Detta var ett försök av hans pojkaktighet att komma i kontakt med min vuxenhet... hans åtrå gjorde honom tillgänglig... Jag stelnade till när jag märkte hans dolda avsikt med at närma sig... Vi kom upp på kuken, en jord som var rundad av kukar, uppsvälld av sina orörliga vågor... (s. 58-9) Karoly haluaisi naida milffejä, riisua ryppyisiä pyykkiakkoja. Ja han hade tråkigt han ville roa sig. Terkkuja vaan Fedja sedältä, tää on kyllä pahaa #metoo setämiesmateriaalia. Går du i kyrkan? Tror du på Gud? Just tällästä sekametelisoppaa keittelee polakeista pahimmat. Gud och kvinnor, en berusad förhäxningslek. ellauri257.html on line 407: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f1/Witold_Gombrowicz_Polish_passport.jpg/86px-Witold_Gombrowicz_Polish_passport.jpg" width="20%" /> ellauri257.html on line 415: Familjen som samhällets kärna, ärevördiga traditioner. Vitun polakat. Tää on ilmeisesti jotain Nietzschen iloista tiedettä. Denne stilige unge lantis, som är lägre än Karoly. Vizi mitä nazimeininkiä Gonzo. Katolinen ikivanha ämmä vetää henxelit pussaamatta kruzifixiä. Siinä meni pornovideon eka jaxo. Ei tätä ole tarkoituskaan ymmärtää, tää on vaan tällästä sadomasokistista huuhaata. ellauri257.html on line 419: Upon the 2009 American release (of the book, after the film of course, this is America), Michael Dirda wrote in The Washington Post that Pornografia "seems as sick, as pathologically creepy a novel as one is ever likely to read. In some ways, it resembles a rather more polymorphously perverse version of Les Liaisons Dangereuses or one of those disturbing fictions by European intellectuals that blend the philosophical with the erotic: Think of Georges Bataille's The Story of the Eye or Pierre Klossowski's Roberte Ce Soir. ... Through its sado-masochistic material and its almost Henry Jamesian analyses of human motives, Pornografia underscores Gombrowicz's lifelong philosophical obsession: the quest for authenticity." Dirda continued: "Certainly, most readers will find Pornografia perturbing, or worse: repulsive, confusing, ugly. As Milosz once said of Gombrowicz: 'He had no reverence whatsoever for literature. He derided it as a snobbish ritual, and if he practiced it, he attempted to get rid of all its accepted rules.'" ellauri257.html on line 428: Gombrowiczin partisaani Simian on itäpolakki Ukrainasta. Tää on tämmöstä markiisi de Sade tyyppistä synnintunnosta hikeentymistä. Vizaa paljaalle pyllylle, se tuntuu kivalta. Partisanismi ei sovi vanhoille ja läskeille. Wizi Witold on pervo pedofiili. Että vaan toinen jalka paljaana! Fredrik on Muumipapan nuoruuden ystävä. Hän on ex-regissööri, siitä noi paljaat jalat. Witold, miten voit? Hauska tavata. Hizi mikä apinoiden planeetta. Läskien setämiesten urheilumezästystä nuoret notmiinä. Vaclawin on nähtävä tämä. Ei tässä juonta ole, mennään kiihotus edellä. Polta nämä kirjeet. Bara vidare! Utför allt nogrannt! Apinoiden planeetalle on hyvä mennä yhdessä ettei olla hulluja. ellauri257.html on line 434: Tää on nyt ihan loppupeleistä, jossa kaverit tekee rohkeita ulostuloja. Kun Karolilla oli ase esillä Heniasta tuli koketti. Sitä sanaa ei juuri enää kuule. Keimaileva, nokkava. Naiset ei kai tee sitä enää. Olikohan Karolilla tukka a la coq? Le Coq valmistaa muovipulloissa virolaista kalia ja lyydiläistä kvassia. Niitä sai Berjoskasta Keravalta. Muminpappans ungdomsvän Fredrik blev sinnlig och kärlekshungrig, vilket ej betyder annat än kåt. Underkastelse, det äj ju islam. Röven i vädret västerut på en matta. Jfr också den kristna missionärsställningen där fadern vår är ovanpå och vi övriga sprider låren undertill. Gud min Gud, min enda tillflykt. Vittu mitä potaskaa. Hela min moral bara att äga henne. Inter arma silent cerebra. ellauri257.html on line 436: Juupa juu, niin aina. Monimutkaisia piruetteja matelijanaivon palveluxessa. Jag känner mig naken! Hon bedrar inte bara mig, hon bedrar det manliga. Kummat on pahixempia, polakit vai ukrainalaiset? Vaikea sanoa. Just nu kunde jag inte stå ut med någon man! Fred Karlssonin karvaiset kädet ja testosteroninen paita oli yhtä yököttävät. Ingenting annat i djurvärlden uppnår till en sådan grad av ohygglighet. ellauri257.html on line 440: Fredrik? Var fanns Fredrik? Jag saknade Fredrik oerhört. Nej men vad kom det ut ur Fredriks stjärt? Oskuld? Helighet? Renhet? Het renbajs? Just det där. När Karol sticker kuken i Siemian, sticker jag min snopp samtidigt i .... Jozeeeeeek! They're going to take me away haha! Haha, hihi, haha! ellauri257.html on line 452: A Russian wife turned to her husband and asked, "What's this special military operation our glorious leader keeps talking about?" Her husband replied, "It's a war to stop America and NATO." "Oh, right” she says “How's it going?" ellauri257.html on line 454: “Well” he replied “so far we have lost over 20 generals, 110,000 troops killed, countless injured, 3000 tanks, 300 aircraft, hundreds of helicopters, countless armoured vehicles, artillery and trucks, our flagship along with other naval ships, our army is being defeated in most areas and we have had to resort to conscription to replace our losses”. ellauri257.html on line 470: Men Elia sade till dem: »Gripen Baals profeter; låten ingen av ellauri257.html on line 476: 1. Men när Ahab berättade för Isebel allt vad Elia hade gjort, och ellauri257.html on line 477: huru han hade dräpt alla profeterna med svärd, ellauri257.html on line 486: Shadows on the Hudson (original title Shotns baym Hodson ) is a novel by Isaac Bashevis Singer. First serialized in The Forward, a Yiddish newspaper, it was published in book form in 1957. It was translated into English by Joseph Sherman in 1998. The book follows a group of prosperous Jewish refugees in New York City following World War II, just prior to the founding of the state of Israel. ellauri257.html on line 489: Singer described himself as "conservative," adding that "I don't believe by flattering the masses all the time we really achieve much." His conservative side was most apparent in his Yiddish writing and journalism, where he was openly hostile to Marxist sociopolitical agendas. In Forverts he once wrote, "It may seem like terrible apikorses [heresy], but conservative governments in America, England, France, have handled Jews no worse than liberal governments.... The Jew's worst enemies were always those elements that the modern Jew convinced himself (really hypnotized himself) were his friends. Interestingly enough, he notes the cultural tensions between Sephardic and Ashkenazi Jewish people during his trip to Haifa and during his stay in the new nation. With the description of Jewish immigration camps in the new land, he foresaw the difficulties and socio-economic tensions in Israel, and hence turned back to his critical views of Zionism. Naah, America is the promised land. ellauri257.html on line 502: Who could live with Isaac Bashevis Singer? The sexual escapades of the most successful Yiddish writer in America — and the one whom most Yiddish literati loved to hate — were public knowledge, in large part because he himself built his reputation as a Casanova in his own fiction, where he was chased into the bedroom by women young and old. His oeuvre might be described as “sex and the shtetl.” ellauri257.html on line 504: Still, Singer was a married man, but not to Runia (Rachel) Pontsch, who in 1929 gave birth to a son, Israel Zamir, Singer's only child. In Warsaw, before immigrating to the United States, he had a child out of wedlock with one of his mistresses, Runia Shapira, a rabbi’s daughter. She was a Communist expelled from the Soviet Union for her Zionist sympathies. In his 1995 memoir, “A Journey to My Father, Isaac Bashevis Singer,” Zamir recounts how he and his mother ended up in Palestine. But since Singer and Runia separated when Zamir (born in 1929) was little, the report is almost totally deprived of a domestic portrait. ellauri257.html on line 506: In the United States, Singer went through a period of depression in which he published little fiction, until in 1938, he met Alma Wasserman and the two married in 1940. For Singer as homo domesticus, I needed the views of his wife, Alma Haimann, whom I’ll refer to by her first name hereafter. I had read in a 1970s article from The Jewish Exponent that Alma had been at work on an autobiography. “I’m about as far as the first 100 pages,” she told the Philadelphia newspaper. I was also aware, from Paul Kresh’s 1979 biography, “The Magician of West 86th Street,” that Singer didn’t think his wife would ever finish the manuscript. But was there such a manuscript? ellauri257.html on line 508: Happily, when I last visited Singer’s archives at the Ransom Center, in Austin, Texas, I located the manuscript. Unhappily, it is far less than Alma had promised — not only in length (I came across 13 pages, a number of them only a few lines long,) but also in content. The first page has a title penciled in capital letters: “What Life Is Like With a Writer.” ellauri257.html on line 512: She and Singer met in the Catskills, at a farm village named Mountaindale. Although in the manuscript, Alma is elusive about dates, it is known that the encounter took place in 1937. The two were refugees of what Singer’s older brother, Israel Joshua, by then already the successful novelist I.J. Singer, would soon describe as “a world that is no more.” And the two were married to other spouses. Alma and her husband, Walter Wasserman, along with their two children, Klaus and Inga, had escaped from Germany the previous year and come to America, settling in the Inwood section of Manhattan. As for Isaac — as Alma always called him — he arrived in 1935. She portrays their encounters as romantic, although she appears to have been perfectly aware of his reputation. ellauri257.html on line 514: Alma doesn’t explore the cultural differences that separated them. She was an upper-class German Jew born in Munich, whereas Singer was from Leoncin, a small Polish village northeast of Warsaw. In 1904, when Singer was born, Leoncin was part of the Russian Empire. In Alma’s milieu, Yiddish was a symbol of low caste. Her father had been a textile businessman and her grandfather had been a Handlerichter (LOL), a judge specializing in commercial cases. Although Wasserman, her first husband, was nowhere near as rich in America as he had been in Germany, he was certainly far wealthier than Singer, who was known as an impecunious journalist. ellauri257.html on line 517: , she worked at Saks 34th Street, and then, until retirement, at Lord & Taylor. On occasion she would accompany Singer to his lectures. They also traveled together to Europe, especially England and France. The purpose of one of those trips was for Alma to show Singer the places in Switzerland where she and her parents had stayed before the war. When she returned to America, she felt ecstatic. In the manuscript, she recollects standing on Broadway, looking in wonder at a fruit store and grocery, admiring their abundance. ellauri257.html on line 519: Alma writes about Israel Joshua Singer admiringly. ellauri257.html on line 520: What kind of inner, private life did Alma have? Did she tire of years of cooking, cleaning, ironing and sewing for Singer? Was it difficult to be the wife of a public person? How did she cope with his escapades? About these the manuscript remains silent. After all, Alma belonged to a social class where women weren’t encouraged to explore such details. In an interview, she does represent the younger Singer as easy-going and says how much he changed over time. But she ascribes those changes to how much people wanted from him and not the other way around. ellauri257.html on line 522: Sadly, nothing in Alma’s narrative hints at the emotional turmoil Singer left in his wake, although in the 1970s she told Kresh that abandoning the Wasserman family left such a sour taste in her mouth that she convinced herself it was better to stay forever with Singer despite his infidelities than to cause another emotional uproar. By most accounts, the lingering effects of her divorce made for bad blood toward Singer among Alma’s children and their extended family. ellauri257.html on line 526: Singer’s domestic side is thorny. The Singers kept a Hispanic maid, and Dvora Menashe (later Telushkin), who was Singer’s assistant in his late years — indeed she wrote a memoir, “Master of Dreams” [1997], recounting that time — told me about her. So did Janet Hadda, who wrote the biography “Isaac Bashevis Singer: A Life” (1997). Hadda even provided me with an address, but my letters went unanswered. Lester Goran, who co-taught with Singer at the University of Miami and wrote a memoir about their friendship, “The Bright Streets of Surfside” (1994), couldn’t help me, either. ellauri257.html on line 536: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/Israel_Joszua_Singer_Isaac_Bashevis_Singer_1930s.jpg/220px-Israel_Joszua_Singer_Isaac_Bashevis_Singer_1930s.jpg" /> ellauri257.html on line 548: Lopulta Israel Joshua kutsui nuoremman veljensä, tulevan Nobel-palkinnon voittajan Isaac Bashevis Singerin Yhdysvaltoihin ja suunnitteli hänelle työpaikan The Forwardissa. "Ellei Joshuaa olisi ollut, Abraham Cahan olisi erottanut hänet", Singerin vaimo Genia tunnusti myöhemmin Bashevisin pojalle Israel Zamirille. Joshua kuoli sydänkohtaukseen 50-vuotiaana New Yorkissa, 258 Hudson Riverside Drive, 10. helmikuuta 1944. A Treasury of Yiddish Stories -kirjan johdannossa Irving Howe ja Eliezer Greenberg totesivat, että Mr. Singerin kirjat on järjestetty "tavalla, joka täyttää tavanomaiset länsimaiset odotukset kirjallisen rakenteen suhteen. Hänen romaaninsa muistuttavat sellaista perhekronikkaa, joka oli suosittu Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten eli edellisen vuosisadan vaihteessa. ellauri257.html on line 556: Isaac Bashevis Singerin Saatana Gorajissa sisältää viattoman tytön, joka on olosuhteiden musertunut ja joka kantaa Kreitmanin piirteitä ja erityispiirteitä. (Esther Kreitman kärsi joko epilepsiasta tai muusta fyysisestä tai henkisestä tilasta, jolla oli samankaltaisia oireita, ja myöhemmin elämässä hänet diagnosoitiin vainoharhaiseksi.) IB itse sanoi, että hänen sisarensa oli malli hänen kuvitteelliselle Yentlilleen ., perinteistä taustaa oleva nainen, joka haluaa opiskella juutalaisia tekstejä. Hän piti Esther Kreitmania "parhaana jiddish-naiskirjailijana", jonka hän tiesi, mutta hänen kanssaan oli vaikea tulla toimeen. "Kuka voi elää tulivuoren kanssa?" (Hadda, s. 137). Ja hän omisti osan kerätyistä novelleistaan The Seance (New York, 1968) "Rakkaan sisareni muistolle". ellauri257.html on line 561: Pienenläntä Professori Shrage uskoo spiritismiin ja telepatiaan. Zadok Halperin on tiedeuskovainen. Sen mielestä Lodge, Lombroso ja Conan Doyle oli vitun pellejä. Selvästikin spiritismin suosio edellisen vuosisadan vaihteessa liittyi sähkömagnetismi-ilmiöön, joka tuotti monta tappavaa kexintöä maailmansotiin. ellauri257.html on line 565: 1889 Lodge havaitsi, että kahden metallipallon väliin syntyi vetovoimaa, jos lähistöllä tapahtui sähköpurkaus. Periaate oli sama, kuin Branlyn kokeissa metallijauheen kanssa. Havainnon pohjalta sekä Branly että Lodge kehittivät laitetta, jolla voisi havainnoida sähkömagneettista säteilyä. Lodge antoi laitteelle nimen kohereeri ja se oli seuraavat viisitoista vuotta perustana kaikille radiokokeiluille. ellauri257.html on line 567: Vuonna 1894 Lodge piti Oxfordissa luentoja Hertzin kokeista. Esityksessään hän siirsi morsen aakkosilla kirjoitetun sanoman radioteitse toiseen rakennukseen. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun radiolla siirrettiin käytännöllistä informaatiota. ellauri257.html on line 571: Lodge was a Christian Spiritualist. In 1909, he published the book Survival of Man which expressed his belief that life after death had been demonstrated by mediumship. His most controversial book was Raymond or Life and Death (1916). The book documented the séances that he and his wife had attended with the medium Gladys Osborne Leonard. Lodge was convinced that his son Raymond who had become cannon food had communicated with him and the book is a description of his son's experiences in the spirit world. According to the book Raymond had reported that those who had died were still the same people that they had been on earth before they "passed over". There were houses, trees and flowers in the Spirit world, which was similar to the earthly realm, although there was no STD. The book also claimed that soldiers who died in World War I smoked cigars and drank whisky and ate pussy also in the spirit world and because of such statements the book was criticised. ellauri257.html on line 573: Lodge had endorsed a clairvoyant medium known as "Annie Brittain". However, she made entirely incorrect guesses about a policeman who was disguised as a farmer. She was arrested and convicted for fraudulent fortune telling. ellauri257.html on line 639: ja kadulle vievät ovet sulkeutuvat ellauri257.html on line 648: ja valittajat kiertelevät kaduilla — ellauri258.html on line 2: ad> ellauri258.html on line 29: ad> ellauri258.html on line 136: "Kyllä. Heittäydyn herkästi kohtaamisiin ja koen oloni luontevaksi erilaisissa maailmoissa. Kirjojani on käännetty yli 20 kielelle, ja sen jälkeen kun Hakkerietiikka ja informaatioajan henki nousi bestseller-listalle Yhdysvalloissa aloin saada luentokutsuja kansainvälisille forumeille. Kerran puhuin samalla forumilla Haakonin ja Johnin kanssa. Puhuin siitä, ettei kehitykselle riitä pelkkä taloudellinen päämäärä. Ajatellaan, että jos Martin Luther Kingin unelma olisi ollut Amerikan tuottavuuden kasvattaminen kolmella prosentilla, niin köyhien mutiaisten jengi ei olisi ehkä jaksanut kuunnella häntä. Haakon tarttui siihen ja jatkoi kertomalla Afrikan matkan kokemuksestaan, ja John Bryant komppasi. Päädyimme jatkamaan keskusteluja. Siihen tuli vielä Harry sitten kertomaan Afghanistanista. Yhteen päätymisemme on sen verran outo juttu, että kutsumme itseämme välillä Odd Coupleksi. John on Comptonista, Los Angelesin jengien hallitsemista hoodeista, Haakon ja Harry kuninkaallisesta perheestä ja minä Suomen Pohjois-Haagasta, eli ei ole itsestään selvää, että päädyimme tekemään jotain yhdessä." ellauri258.html on line 146: Urasi käynnistyi vauhdikkaasti: opiskelit vuodessa maisteriksi ja väittelit Suomen nuorimpana tohtoriksi Bertrand Russellin filosofiakäsityksestä. Läpimurtoteoksessasi Himeroksessa Sokrates seikkailee stadissa kolmen päivän ajan ja juttelee Cyborgin, paavin, Madonnan ja Unabomberin kanssa. Oliko mediassa 20-vuotiaan Himasen kokoinen aukko? ellauri258.html on line 194: Homoadoptio sallittava: JAA ellauri258.html on line 227: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b9/Gowy-icaro-prado.jpg/375px-Gowy-icaro-prado.jpg" /> ellauri258.html on line 258: Ymmärtäjiäkin tosin oli. Harvempi muistaa, miten Helsingin Sanomien tiede-, taide- ja kulttuurivaikuttajista kokoaman täysin pellen HS-raadin enemmistö puolusti raporttia. Tietokirjailija Tommi Uschanov arvioi, että raportti sisältää joukon järkeviä, aliarvostettuja ja huomionarvoisia ajatuksia, jotka on peitetty ”myötähäpeää herättävällä tyhjällä kuohalla”. ellauri258.html on line 301: Fasismin kaaduttua Johann monarkistina antoi lizareita sekä oikealle että vasemmalle kuin isä Camillo ja Peppone. Slap fighting on terveydelle vaarallista, on sittemmin selvinnyt. Era uno degli scrittori italiani più venduti nel mondo (con oltre 20 milioni di copie, melkein yhtä paljon kuin ruozalaiset dekkaristit.). ellauri258.html on line 309: "Käsitykseni mukaan kolmannella sieraimella on täysin riippumaton tehtävä kahdesta muusta: se toimii viemärinä pitääkseen aivot puhtaana harmaasta aineesta ja mahdollistaa samalla puolueen ohjeiden pääsyn aivoihin, joidenka tarkoitus on korvata aivot. Mitkä aivot, voidaan nähdä, kuuluvat nyt viime vuosisadalle. (Candido 14.-15. huhtikuuta 1947) ellauri258.html on line 321: ads/2012/08/Baba-Jaga.jpg" /> ellauri258.html on line 325: Baba-Yaga ( venäläinen Yaga, Yaga-Baba, Egi-Baba, Yagaya, Yagishna, Yagabova, Egiboba ; Valkovenäjän Baba-Yaga, Baba-Yuga, Yaginya ; Bulgarian Baba Yaga ; Ukrainan Baba-Yazya, Iazya, Yazi -baba, Gadra ; puola jędza, babojędza ; tšekki jezinka , Ježibaba "noita", "metsänainen"; V.- serbialainen Baba Јaga ; slovenialainen jaga baba, ježi baba ) - slaavilaisen mytologian ja kansanperinteen hahmo (varsinkin sadut) slaavilaiset kansat. ellauri258.html on line 327: Ruma vanha nainen, jolla on taianomaisia esineitä ja jolla on maagisia voimia. Useissa saduissa sitä verrataan noidaan, noitaan. Useimmiten - negatiivinen hahmo, mutta joskus toimii sankarin avustajana. Venäjän lisäksi se löytyy slovakkien ja tšekkiläisten saduista. Lisäksi se on rituaalinen jouluhahmo entisillä slaavilaismailla Kärntenissä Itävallassa, laskiaishahmo Montenegrossa ja yönakki Serbiassa, Kroatiassa ja Bulgariassa. ellauri258.html on line 339: ajaen häntä survimena ja lakaisemalla polkua luudalla (luudalla). Sadussa ellauri258.html on line 344: ihmemorsian), käärme, jonka sadun sankari tappaa. ellauri258.html on line 351: jonka kanssa taistelee "ei elämästä, vaan kuolemasta" sadun sankari siirtyy ellauri258.html on line 359: vihkimisriitin läpi. Joten monissa saduissa Baba Yaga haluaa "syödä" ellauri258.html on line 365: saduissa Baba Yaga ohjaa sankaria oikealle tielle, koska hän tietää kaiken. ellauri258.html on line 376: Maslo in jajca prosimo, Ježi-babo zganjamo, Mladoletje trošimo! ellauri258.html on line 395: hameeseen ja saappaisiin. Saduissa ei panosteta Baba Yagan vaatteisiin. ellauri258.html on line 447: piirakalla", "peitetty pannukakulla", mikä lännen lastensaduissa vastaa ellauri258.html on line 454: pronssisia sandaaleja. Ja eri saduissa Baba Yagan jalka voi olla luuta tai ellauri258.html on line 473: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/be/Sami_Storehouse.jpg" width="50%" /> ellauri258.html on line 496: majan" - hirsitalon, jossa oli vainajan tuhkaa. (6.-9. vuosisadan ellauri258.html on line 520: Maagiset auttajat: Baba Yagan maagisia auttajia ovat samannimisen sadun hanhet-joutsenet , "kolme paria käsiä" ja kolme ratsumiestä - valkoinen, punainen ja musta (kuin Ukrainassa härjanneet armeijat, tai vastaavasti päivä, aamunkoitto ja yö). ellauri258.html on line 524: Sana baba merkitsee useimmissa slaavilaisissa kielissä vanhempaa tai naimisissa olevaa alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvaa naishenkilöä eli akkaa. Paizi Walt Disneyn "Luotathan?" Aladdinissa, jossa Ali Baban luolan pahis oli Baba Jagan näköinen miehimys. ellauri258.html on line 529: Venäläinen noita-akka esiintyy paitsi venäläisissä kansantarinoissa, myös niiden innoittamissa kirjoissa, elokuvissa, kuvataiteessa, musiikkiteoksissa ja sarjakuvissa. Modest Musorgski sävelsi osan teoksestaan Näyttelykuvia Viktor Hartmannin piirrokseen Baba Jaga. Eduard Uspenskin lastenkirja Alas taikavirtaa (Vniz po volšebnoi reke 1971, suom. Martti Anhava 1980) perustuu venäläisiin eroottisiin kansantarinoihin ja siinä seikkailee Baba Jagan hahmo, vaikkakin eri nimellä, el Zorron nimellä, plus 17-kesäisiä neitokaisia. Guido Crepax piirsi Baba Yaga -teemaisia Valentina-sarjakuvia, joiden pohjalta Corrado Farina ohjasi vuonna 1973 Baba Yaga -nimisen elokuvan, joka oli täysi floppi. Myös Neil Gaifman on saanut noidasta innoitusta sarjakuviinsa. Baba Jaga esiintyy ainakin Gaifmanin käsikirjoittaman Books of Magic -sarjan kolmannessa osassa, joka on suomeksi julkaistu Magic Fantasy -lehden toisessa numerossa (Egmont-kustannus 2002, ISBN 951-876-928-1). Lisäksi noita esittää sivuosaa Mike Mignolan Hellboy-sarjakuvissa. Baba Jagaan perustuva hahmo esiintyy myös Patricia A. McKillipin romaanissa Serren metsissä. Fantasiakirjailija Naomi Novik on maininnut erääksi innoituksen lähteekseen isoäitinsä kertomat Baba Jaga -tarinat, ja Novikin romaani Uprooted (2015) kirjoittaa Baba Jagan hahmoa uudelleen tuoreesta näkökulmasta. The Witcher -pelisarjassa on Baba Jagaan perustava hahmo. Lumikin ja noin 7 knääpiön noita on ilmetty Baba Jaga. ellauri258.html on line 531: Slaavilaisessa kansanperinnössä Baba Yaga, myös kirjoitettu Baba Jaga (puolasta), on yliluonnollinen olento (tai yksi samannimisestä sisarkolmikosta), joka esiintyy epämuodostuneina ja/tai hurjan näköisenä naisena. Saduissa Baba Yaga lentää huhmareessa, käyttää survinta ja asuu syvällä metsässä kotassa, jota yleensä kuvataan seisovaksi kanankoivalla. Baba Yaga voi auttaa tai estää niitä, jotka kohtaavat tai etsivät hänet, ja hällä voi olla äidin rooli; hänellä on assosiaatioita metsän villieläimiin. Vladimir Proppin kansansatujen morfologian mukaan Baba Yaga esiintyy yleensä joko luovuttajana tai konnana, tai se voi olla täysin epäselvä minä. ellauri258.html on line 550: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f0/Baba-Yaga_Lubok1.jpg/765px-Baba-Yaga_Lubok1.jpg" /> ellauri258.html on line 556: Steve Bermanin novelli "Peikko vuorella tytön kanssa" sisältää japsujen Baba Jaga vastineen Yamauban. Lafcadio Hearn,joka kirjoittaa ensisijaisesti länsimaiselle yleisölle, kertoo tarinan seuraavasti: ellauri258.html on line 611: »Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. ellauri258.html on line 774: kakkoseen ja vaadi korvaus ilman kuittia ellauri260.html on line 2: ad> ellauri260.html on line 29: ad> ellauri260.html on line 40: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/ad/Eucken-im-Alter.png" width="100%" /> ellauri260.html on line 54: Eri hulluuden lajit on apinan sopeutumien vikaan menneitä säätöjä kuin izeohjautuvan auton ohjelmoinnin vikatiloja. Skizofreniassa pään tekoälyn muurahaispesä alkaa rakentaa sivupesiä. Paranoia on pedoilta suojautumisen ja (eli?) tiimiin sopeutumisen nyrjähdys. Autismi on vastakkainen liikennettä häirizevä omatoimisuuden ylilyönti. Mania ja depressio ovat palautejärjestelmän kalibrointivirheitä. Psykopatia ja narsismi menestyvän tiimikäytöxen ääriasentoja. Anturit syöttää vika-arvoja ja hyrysysy lähtee tangenttiin ajoradalta tai törmää näyteikkunaan. ellauri260.html on line 80: Albert C. Knudsonin (n.h.) mukaan personalismi on "yli kahden vuosituhannen älyllisen työn kypsä hedelmä, pyramidin huippu, jonka pohjan Platon ja Aristoteles asettivat". Personalistit oli tarkkana etteivät maininineet JHVHn nimeä ääneen näissä sepustuxissa, koko kusetus olisi mennyt siitä pilalle. Albert Cornelius Knudson (1873–1953) was a Christian theologian in the Methodist tradition, associated with Boston University and the school of liberal theology known as Boston personalism. ellauri260.html on line 81: Albert Cornelius Knudson was born on January 23, 1873, in Grand Meadow, Minnesota. He was the son of Asle Knudson (1844-1939) and Synnove (Fosse) Knudsen (1842-1916), both of whom were immigrants from Norway. Livet er en gamp, sa kjerringa som døde først. ellauri260.html on line 85: Immanuel Kantin episteeminen dualismi, joka korosti sekä subjektin että objektin merkitystä tiedossa, avasi oven sekä personalismin idealistiselle moodille että fenomenologialle ja eksistentialismille, joista tuli niin vitun tärkeitä kahdennenkymmenennen vuosisadan personalismille. Joo elastaanilegginseissä kukkoileva Kant oli kyllä erittäinkin tohelo. ellauri260.html on line 95: Hegel oli sitten taas iso impersonalistipahis. Nuorten hegeliläisten kautta tämä persoonaton idealismin muoto muuttui pian yhtä persoonattomiksi materialismin muodoiksi, jotka huipentuivat marxilaisuuteen, joka pitää ihmisen olemusta todella kollektiivisena; persoonaton determinismi kommunismin muodossa määritteli ratkaisevasti kahdennenkymmenennen vuosisadan poliittisen totalitarismin. Muissa ajattelijoissa idealismilla oli taipumus sulautua yhä naturalistisempiin natsismin ja rasismin muotoihin, mikä synnytti kahdennenkymmenennellä vuosisadalla muita uusia poliittisia liikkeitä, jotka nostivat vaihtoehtoiset kollektiivit henkilön yläpuolelle, kuten kansallissosialismi ja fasismi. ellauri260.html on line 109: Jeesuxen hyvää orjuutta vastaan hyökätään sekä oikealta että vasemmalta, onhan se keskustalaisuutta. Nouseva personalistinen filosofia kuitenkin hylkäsi persoonattomuuden paitsi idealistisen tai materialistisen determinismin ja kollektivismin muodossa, myös radikaalin individualismin muodossa, joka oli yhtä lailla modernin rationalismin ja romantiikan tuote ja joka esimerkiksi tiettyjen liberalismin ja anarkismin muotojen kautta oli ominaista myös yhdeksännelletoista vuosisadalle. Alusta alkaen personalismi julisti omalla tavallaan solidaarisuuden ja keskinäisen suhteen yhteisöllisiä arvoja. Vaatiessaan loukkaamatonta ihmisarvoa personalistit vastustivat utilitarismia, joka tekisi yhdestä ihmisestä vain "hyödyllisen" toiselle. Sosiaalisuus on kunnossa kunhan se tapahtuu seurakunnassa. ellauri260.html on line 113: Eksistentialismi, joka antoi niin tärkeitä impulsseja suurelle mannereurooppalaiselle personalismille kahdennellakymmenennellä vuosisadalla, kehittyi tietyiltä osin myöhemmän Shellingin filosofian linjassa, ja siitä löytyy jälkiä jopa Jacobin kritiikistä persoonatonta panteismia kohtaan. Schellingin kanssa Søren Kierkegaard (1813–1855) vastusti Hegelin idealismia ja korosti yksittäisen ihmisen arvoa sekä filosofialle että elämälle yleensä. Hän syytti idealismia elämän merkityksen tyhjentämisestä laiminlyömällä ihmisen olemassaolon todellisuuden. Kun Kierkegaard ja jotkut myöhemmät eksistentialistit (Marcel, Sartre, Camus, Blondel) keskittyivät ihmisen olemassaolon merkityksen kannalta keskeisiin kysymyksiin (rakkaus, avioliitto, kuolema, usko, moraali jne.), Muut ajattelijat keskittyivät edelleen henkilön itsensä merkityksen ja luonteen suorempaan tutkimiseen, ja juuri nämä ajattelijat tunnettiin nimellä, ja kutsua itseään personalisteiksi. ellauri260.html on line 151: Termiä "personalismi" on sovellettu esimerkiksi varhaiseen buddhalaiseen koulukuntaan nimeltä puggalavada, joka ottaa positiivisesti kantaa yksilöllisen itsen identiteettiin ja jatkuvuuteen, eroten siitä, mitä perinteisesti on pidetty Theravada-buddhalaisuuden ortodoksiana. Muita versioita näistä asemista löytyy myöhemmin joistakin Mahayana-ajattelun virtauksista. Mutta aika hikistä. ellauri260.html on line 153: Mukavampia yhtäläisyyksiä löytyy kuitenkin Vedantasta. Vishishtadvaita (pätevä ei-dualismi) -koulu kääntyi Advaitan radikaalia ei-dualismia vastaan ja vaati paitsi sitä, mitä tämän koulun ja myöhempien koulujen edustajien englanninkielisissä teoksissa, jotka ovat samalla tavalla kriittisiä advaitaa kohtaan, kutsutaan usein nimenomaisesti henkilökohtaiseksi käsitykseksi brahmanista tai absoluuttisesta, mutta myös henkilökohtaisesta ymmärryksestä yksittäisistä olennoista, jotka on suunniteltu fragmentaarisiksi itseksi (jivatmas), jotka ovat "osia" - samalla yksi ja erilliset muutokset - Brahmanista. Koska intialaisen ajattelun erilaiset klassiset darshanat eivät ole täysin eristettyjä ja saavat vaikutteita toisiltaan, Samkhya -ajattelun elementtejä otetaan myös henkilökohtaiseen Vedantaan, samoin kuin joogan ja perinteisen hindulaisen pyhien kirjoitusten perinnön elementtejä. Juuri pysyvän itsensä, atmanin, opetuksen selkeys, perinteinen ensisijaisuus ja perusluonne Vedantassa ja etenkin advaitaa kritisoivissa kouluissa tekevät tästä personalismista kivemmän kuin puggalavadanin buddhalaisuudessa. Valitettavasti vaan näiltä hinduilta puuttuu tää ruumiin ylösnousemus. ellauri260.html on line 163: Thus, in the words of Jacques Maritain: “Whenever we say that man is a person, we mean that he is more than a mere parcel of matter, more than an individual element in nature, such as is an atom, a blade of grass, a fly or an elephant…Man is an animal and an individual, but unlike other animals or individuals.” ellauri260.html on line 171: Regardless of how, more precisely, animals are to be understood, the person differs from even the most advanced among them by a specific kind of inner self, an inner life, which, ideally, revolves around his pursuit of truth and goodness, and generates person-specific theoretical and moral questions and concerns. ellauri260.html on line 207: Gustav Teichmüller (November 19, 1832 – May 22, 1888) is considered a philosopher of the idealist school and a founder of Russian personalism. His ideas were shaped by his teachers Lotze and J. F. Herbart, who in turn were influenced by G. W. von Leibniz. Some scholars describe Teichmüller's personalism as a version of neo-Leibnizianism. His doctrines have also been referred to as constituting a variant of Christian personalism that is in opposition to both positivism and evolutionism as well as traditional Platonism. Teichmüller's philosophy has influenced Nietzsche and this link has been explored by scholars such as Hermann Nohl, who traced Teichmüller's Die wirkliche und die scheinbare Welt, 1882, as the source of the latter's perspectivism. Teichmüller also influenced the Russian thinkers A. A. Kozlov, I.F. Oze, and E. A. Bobrov. Teichmüller nai virolaisen maanomistajan tyttären ja tapettuaan sen 20-vuotiaana lapsivuoteeseen, sen siskon, ja kuoli lopulta ize Tartossa pyylevänä patruunana. ellauri260.html on line 219: It is a strange situation to see ancient wisdom join hands with the advancing present: to find permanent hopes of human nature shooting through the stormy agitation of the day. Our starting point is the problem of the physical maintenance man that Matti Keijola tried to solve with artificial intelligence. ellauri260.html on line 225: Joseph Martin McCabe (12 November 1867 – 10 January 1955) was an English writer and speaker on freethought (vapaa-ajattelija), after having been a Roman Catholic priest earlier in his life. He was "one of the great mouthpieces of freethought in England". Becoming a critic of the Catholic Church, McCabe joined groups such as the Rationalist Association and the National Secular Society. He criticised Christianity from a rationalist perspective, but also was involved in the South Place Ethical Society which grew out of dissenting Protestantism and was a precursor of modern secular humanism. William Ferguson wrote of him: "He was bitterly anti-Catholic but also actively undermined religious faith in general." McCabe was also an advocate of women's rights and worked with Mrs. Pankhurst and Mrs. Wolstenholme-Elmy on speeches favoring giving British women the right to vote. McCabe is also known for his inclusion in, and irritation at, G. K. Chesterton's funny book Heretics. Funny is the opposite of not funny, nothing else, defended Chesterton. He should know. In 1920 McCabe publicly debated the Spiritualist Arthur Conan Doyle on the claims of Spiritualism at Queen's Hall in London. Various scientists such as William Crookes and Cesare Lombroso had been duped into believing Spiritualism by mediumship tricks. ellauri260.html on line 227: But now let us return to the problem! "Vapauden ongelma", no less! The problem of the hard struggle for life. The first improvement that individuals obtained in this regard was when they came together in social groups, or teams. They now had some protection against both the terrors of nature and the menace of their enemies, other moneky teams. It was religions which first inspired them with a sense of task and duty ; and gradually religion and morality, especially morality in its social aspect, entered into close combination and completed each other. ellauri260.html on line 229: Adam Smith's picture of laissez-faire was thoroughly optimistic. In the unrestricted competition of individuals and nations Smith saw an immeasurable gain in freedom and power. The interests of all seemed to him to unite in a complete harmony, and to guarantee a steady progress of the whole. He thought of the whole as well as the individuals, but the entire collective condition seemed to him to be best promoted when it was left to the activities of the most deserving individuals. While earlier ages had talked of a religious, scientific, or artistic type of life, we now have, added to these, if not placed higher than they, an economic type. (Eikös kauppiassääty ollut mukana myös hindujen luonnetyypeissä? Tosin ei kärjessä kuten Smithillä, Intiassa siellä rellestivät brahmiinit.) ellauri260.html on line 231: German philosophy did a great deal by way of deepening the ideas of men. In particular its starting from the whole instead of the individual, and its idea of movement advancing in virtue of its own forces, had a great influence on every section of social life. But the economic problem, and on this account the general social movement was directed by Lassalle, and still more by Marx, into far too narrow a path, and the Socialist ideal was conceived in too partisan a sense. The chief aim was to bring about a collective ownership of the means of production and " socialise " all property, and to recognise in the class-war a lever for the over- throw of the existing political conditions. It was thus that the Socialist movement captured the thoughts and sentiments of great masses of people. ellauri260.html on line 240: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/40/Arbeiterbew.jpg/580px-Arbeiterbew.jpg" /> ellauri260.html on line 257: We must, however, bear in mind that the main idea of Socialism goes far beyond the conception of Marx ; that it may be realised in many different ways, and that under one common head it embraces all sorts of opposite opinions and divergences. If we leave out the embarrassing collective ownership part, we can still keep totalitarianism and corporativism and get to another great idea in German thought: national socialism! Sorry, oops, that was ahistorical of me, let me rephrase that. ellauri260.html on line 260: Apart from economic matters and (admittedly superfluous) democratization, there is zealous effort, which we may call statism, sorry, anachronism, let's call it Politism, to enlarge the power and the province of States as far as possible. Very bad! In addition, we lost theocracy, the collective order that had an undisputed superiority, and gave meaning and purpose to human life. In the course of modern times this job has passed more and more to the side of the deserving individuals. Metaphysics was succeeded by psychology, and religion by entertainment. ellauri260.html on line 262: The denial of the Heavenly Dad had its various stages. Positivism was one of the mildest types, they just put the cosmic problem aside. More drastic was the radical German philosophy, particularly Neo-Hegelianism. The leader was Ludwig Feuerbach, who won large numbers of adherents by the definiteness of his statements and the glow of his eloquence. Religion, like everything supersensual, seemed to him "outworn." Engels, who was an ardent follower of Feuerbach, said : " We have done with God." NIetzsche, my competitor for Religion seemed to Feuerbach an illegitimate extension to the whole scheme of things of man's ideas and aspirations : a mischievous illusion which weakened the power of men and distracted them from their proper aims. His ideas are easily gathered from these words of his : " God was my first, reason my second, man my third and final thought." ellauri260.html on line 274: We take a particular pride in German thoroughness, but this may easily become a weakness by causing us to be slow and meticulous. We like to load our ship with a good deal of ballast, and in this way we cut down the speed. ellauri260.html on line 290: French Revolution declared that all men were equal, but it made equality consist essentially in awarding the same formal rights to every individual, including the right to develop by his own powers ; the actual inequality of individuals was not disputed. But the idea in its positive form demanded the complete and unreserved equality of all individuals. All inequality it regarded as unjust, as a mere consequence of external circum- stances, especially property and education. It was to be abolished by every possible means, and an absolute equality was to be established. During the French Revolution the Gironde held the negative, the Mountain the positive, conception of equality. The final issue of the positive movement was pure Communism (Babeuf). It was soon forcibly suppressed. ellauri260.html on line 292: As a man derives his importance from the fact that he belongs to humanity, all division into classes must cease. The ideal is a class-less social order. This leads to a determination to lessen the differences between men as much as possible, if not to obliterate them altogether. This is done in the life of the State, in education, and in the suffrage. The idea of equality becomes a superior standard of value. It compels us to avoid everything that places one man above another, and so lowers a man, not only in the sight of others, but in his own estimation. ellauri260.html on line 296: New York is the city of million- aires, and their number increases steadily ; but it has also been established on medical authority in New York that in the year 1914 five per cent, of the children examined were underfed, and that by the year 1919 the proportion had risen to nineteen per cent. Surely such figures give ground for reflection ! ellauri260.html on line 302: Socialisation alone will give the Socialistic life a definite embodiment. It confidently enters upon a struggle against the distraction and the egoism of individuals. The traditional idea of work makes a man think mainly of his own profit. It impels him to think first of all of himself. ellauri260.html on line 306: Under the lead of factory technology, the individual worker became defenceless, as its vast industrial aggregations robbed him of his independence, while capital obtained an appalling power and forced him to serve the designs of others. He became simply a piece of merchandise, the value of which was settled by the market. Thus the race drifted into a sharp antithesis of " labour and capital," and the two soon proved irreconcilable enemies. ellauri260.html on line 316: During early Christians, the teaching of Aristotle remained the chief guide, and his attack upon usury was transplanted into Christian soil by Lactantius. The chief concern was now the soul ; material possessions were deemed to be of much inferior value. There was much in this (the ban on usury) that restricted and caused a decay of economic life. It was divided into particular transactions which had no common aim. Labour was confined within narrow channels, and had very limited aims, so that production on a large scale ceased, and great wealth became impossible. Oh fuck. The mainspring of trade was individual covetousness, and this was enough of itself to restrict the full recognition of economic activity all through the middle ages. ellauri260.html on line 318: With the huge influx of gold and other valuable loot from the colonies (called the Renaissance), they ceased to be regarded as mere means and incidental things, and getting filth rich became again the goal (as it had been during the Roman empire as well, and the Greeks, by the way, whatever Aristotle may have said.) ellauri260.html on line 319: Hitherto the beautiful had been considered far superior to the useful, but the useful is now cleansed of the stain that it was supposed to have ; it is ennobled and becomes a spur to action. The beautiful got to be what it always is, a luxury available to those who have the means. Engels olis sevverran oikeassa että "it is not ideas, as independent forces, but the vital interests of business life, which control the whole." Rikastuminen ei ole keino vaan päämäärä, ainoa että sosialismissa se jaettaisiin koko porukalle eikä kökkäreille yxinään. ellauri260.html on line 331: The distinction between nature and spirit, existence and a world of action, is of the essential structure of life. Human life seems to drift into a fierce struggle against itself. How shall we extricate ourselves from this contradiction? ellauri260.html on line 335: This profound confusion shows that our human manner of life is not the whole of reality, but a special category of it in a special condition. It must be related to something larger, and only in virtue of this can it possess any meaning and derive the necessary power. Religion adopts this way. It leads beyond a special province to a new stage of life ; a stage that transcends these contradictions and opens out new contents and new forces. Hence the whole of reality which is accessible to men falls into three stages : a fundamental stage, a stage of conflict, and a stage of victorious spirituality. It is this last which alone furnishes human life with its indispensable support and an indisputable goal. ellauri260.html on line 341: This is done in two ways : by the construction of a personality superior to and embracing the world and by the opening of a kingdom of God which essentially transcends the entire political and social order. In order to buy any of this, a man has to be content with figures of speech and suggestions, and the heart needs a heroism that confidentlv sustains its affirmation in spite of all contradiction. ellauri260.html on line 351: Socialism wants to create a structure which is superior to the individuals, and all its wishes and hopes are centred in this, but what it constructs can never be more than a bringing together of separate elements without any inner connection. It thus comes to be divided in its own body. Its ideal of the whole demands a world of action, and puts in on the lines of self-direction and spirit ; but in its actual development it imitates the mere contiguity of the material world and is bound up with it. The consequence is that it contains several different ideals of life which are not reconciled with each other. Even the happiness it offers is marred by this division. The whole body is to be as happy as possible ; but what is the nature of the happiness if in the end it means merely the welfare of individuals, if it does not evolve a realm of goodness and truth out of the turmoil of interests and enable human nature to participate in it ? Quantity, it seems, is to replace quality ; but is that done so easily ? Do we not find ourselves in entirely different worlds ? Socialism wants a community, but can only attain a comradeship. It can find stones for the building and stimulate people to work ; but it cannot either design or create the entire structure. ellauri260.html on line 353: Sori vaan, mutta mä en näe tässä mitään järkeä. Tai hei, ehkä Eucken tarkoittaa, että noi rattaat eivät saa tehdä omia suunnitelmia, vaan joutuvat noudattamaan vaan yhteistä 5-vuotissuunnitelmaa? Että ne eivät ole onnellisia ellei ne saa edes varastaa työmaalta jotain työkaluja tai peddlata mustan pörssin nailonsukkia pimeällä kadulla? Ehkä se on juuri se. Eli keskusjohtoisesti ei saada joka iikkaa pelaamaan omaa peliä samalla kooperatiivisesti tarkastellen kokonaisuutta. Ainakin näin Eucken otaxuu. Sevverran siinä toki on perääkin, ettei datateknisesti ole mahdollista ohjastaa koko murkkupesää Putinin toimistosta käsin, sille voidaan vaan tehdä rataverkko valmiixi ja sitten panna lemmingsit ruxuttamaan. Se pätee mistä tahansa isosta verkostosta, se ei ole politiikkaa vaan kombinatoriikkaa. ellauri260.html on line 365: To meet this intolerable emptiness men turned to work, in order to derive from it a worthy aim for their lives. The nineteenth century in particular produced a fine and very successful idealism of work in this sense. With a feverish exaltation of all its forces and a concentration of all its interests it brought the whole of life into subjection to work, but its very success made its defects' clear to everybody, and awakened fresh concern - about the soul. That put wind into the sails ' of Socialism, but, as it recognised no soul beyond one's subjective experience, it could give man as, a whole no purpose and no substance. ellauri260.html on line 367: Hei tässä tulee tää vapausteema taas ezimättä esille: se on varma merkki oikeistoajattelusta. Ja lisää kavereita saman kadun varjoiselta puolelta: uskonto ja laki. Law and order. Ne on Trumpinkin mielitermejä, kuin myös toi vaihtoehtoinen totuus. ellauri260.html on line 369: The men of earlier times started from the world as a whole, and life was thus deprived of its full freedom and originality ; we of modern times started from freedom and originality, and our life had no firm substance or settled truth. It threatened continually to fall into the merely subjective and personal. We have now to bring freedom and truth closer together. ellauri260.html on line 374: The last term of the errors of the Socialists is the humanitarian idealism which pervades the whole ideal. It treats man as a superior value, and it wants to direct every effort toward him ; but it can find no basis for this value. It falls into the contradiction of treating man as a mere piece of reality and transferring to this piece of the world that appreciation which belongs only to a standard of value. Let us rather have a firm faith in the spiritual and divine in human nature, and not this blind belief in man´s ordinary self. ellauri260.html on line 386: Aika törkeetä että Eucken kehtaa väittää sosialisteja historiattomixi. Koko opinkappaleen nimikin on historiallinen marxismi. Ize Rudi koittaa sumuttaa historian kulkua, laittaa historian sijaan tradition, vitun konservatiivi. Rudin mielestä historian jatkuvuuden takaa kansallinen armeija sekä kansallinen hallintokoneisto. Varmaan kansallinen poliisi ja yxityiset vartijayrityxet sietää vielä mainita. Nää mekanismit ruumiintarkastavat alhaisemmat impulssit ja vapauttavat miehen ohikiitävien hetkien ja vaihtelevien tunnelmien hallinnasta. Ne ovat todellisia elämänvoimia, ne ylläpitää tärkeitä fiktiivisiä tunteita, kuten kunnia, urheus, omistautuminen, lojaalisuus ja lahjomattomuus. A nation that disowns its power structure must disown its own nature, deny itself. It is, in a word, a miserable nation. A big LOL kuule Ruudolffi, puhanenäinen poroeläin! Varsinainen törkimys. ellauri260.html on line 393: In 1896 Frazer married Elizabeth "Lilly" Grove, a writer whose father was from Alsace. She would later adapt Frazer's Golden Bough as a book of children's stories, The Leaves from the Golden Bough. Frazer was not widely travelled. His prime sources of data were ancient histories and questionnaires mailed to missionaries and imperial officials all over the globe. His vision of the annual sacrifice of the Year-King has not been borne out by field studies. His wife Lady Frazer published a single-volume abridged version, largely compiled by her, in 1922, with some controversial material on Christianity excluded from the text. Sigmund Freud, the founder of psychoanalysis, cited Totemism and Exogamy frequently in his own Totem and Taboo: ellauri260.html on line 402: Seitsemännentoista vuosisadan englantilaiset ajattelijat, erityisesti Locke, saivat aikaan suuren mokan. Synnynnäiseet ideat hylättiin virheenä. On tehtävä ero järjettömän ja älyttömän välille. Paljon siitä, mikä näyttää olevan järjetöntä, voi, kun sitä tarkastellaan tarkasti, palvella taantumuksen etuja. Perinteinen talouselämä yhtymineen, yrityxkineen ja voittoa tuottamattomine instituutioineen on täynnä järjettömiä elementtejä, muttei älyttömiä. Ei mitenkään lyö leiville heittää irti kristinuskosta, sillä on taantumuxelle paljon annettavana hengellisen avun muodossa. Goethekin oli samaa mieltä (runositaatti) että 3000v vanhoista muodoista on pidettävä visusti kiinni, muuten menee hommat päin honkia. Marxin veljesten materialistisen historiankäsityxen vika on just tää että ne heittää laidan yli kaiken spirituaalisen. Se ei käy! Siitä seuraa vaan ikävyyxiä! ellauri260.html on line 417: rom the soul of this older culture came the words of Aristotle : " It is the part of a free and high-minded man to seek, not the useful, but the beautiful." This acute student of men has ably described the chief types of human conduct, and has distinguished five principal shades of thought and character : great, good, those who love honour and power, those who are intent on gain and enjoyment, and, finally, criminal natures. The truth of this division is supported by the fact that it has been substantially preserved in the tradition of the Catholic Church. ellauri260.html on line 425: Vitun Schiller saattoikin ylistää Rousseauta "mieheksi, joka teki kristityistä miehiä eikä piipunrasseja". Siitä alkoi romantiikka joka johti sitten nationalismin ja maailmansotien kautta nazismiin. Tähän lamaantuneeseen etuhalkioon tarvitaan nyt idealistista postivismia. Sosialismista ei tässä ole mihinkään, koska se on materialistista eikä ota huomioon henkimaailman tarpeita. Sillä ei ole aavistustakaan itsenäisten yrittäjätiimien muodostamisesta. Se ei siedä vahvaa keskiluokkaa, vaan näkee siinä vain kokoelman niin monia ahneita yksilöitä, joilla ei ole erityistä historiaa eikä erityisiä tehtäviä. Se luulee että määrä voittaa laadun. Ehei! Se on välinpitämätön kaikelle, mikä on yksilöllistä, suoraa, alkuperäistä. Näin palaamme aina siihen vakaumukseen, että todellinen tasa-arvo voidaan löytää vain hengellisistä konteksteista ja että ajatus naturalistisesta tasa-arvosta on suorastaan ristiriitainen, p ja ei-p tyyppinen. ellauri260.html on line 433: Jos nyt koittaa tiivistää mitä Eucken ajaa takaa, se on että termiittipesään ei riitä pelkät termiitit, tarvitaan myös se syljestä ja hiekasta rakennettu kirkko jossa ne asuvat. Euckenin mielestä sosialisteilta puuttuu se, koska ne heittävät Jeesuslapsen pois pesuveden mukana. No kyllä Neuvostola rakensi ihan vastaavia termiittikirkkoja, kato vaikka Kremliä. Se että ne ei kestäneet johtui kökkäröitymisen paineesta, jota tuli niin ulkoa kuin sisältä. Stalin teki virheen siinäkin, että se tappoi Trotskin eikä rahoittanut Kominterniä. Köige maade proletaarlased ei yhtyneet näpeimpänä aikana, sensijaan köige maade kapitaali kasautui ja nitisti kaikki nationalistiset rakenteet, Neuvostolan siinä joukossa. ellauri260.html on line 441: Se Rudin pointti on kyllä näppärä että jos vaan taloudelliset olot tekee apinoista pahoja kuin rapukarkit, miten ne sitten päätyivät näihin oloihin in the first place? No ehkä se oli joku slippery slope, niinkuin kun narkit vähitellen vaipuu yhä väkevämpiin mömmöihin. Vaikka kyllä apinat on apinoita vaikka niitä voissa paistaisi, ei mikään voi estää niitä toimimasta enimmäxeen oman ituradan edun mukaisesti, se on niillä ihan geeneissä. Joskus hyvää joskus pahaa - ankat! Aina uutta juonta sahaa - ankat! ellauri260.html on line 443: Ei Eucken ole kyllä hattu päässä ja keppi kädessä kapitalistienkaan kelkassa, sevverran rumasti se puhuu niidenkin kyllääntymättömästä rahanhimosta. Se on tollanen semikristillinen keskustaoikeistolainen CDUn kannattaja, porvarillinen herrasmies, joka antais mieluiten asioiden olla ennallaan, maassa rauhan ja jumalan porukoiden taivaassa, kunhan kommunismin aave saadaan pois kummittelemasta. ellauri260.html on line 452: No eipä tässä muuta. Pahalta näyttää, ei voi muuta sanoa. Menehdytäänkö me nyt, kysyn kuin John pienenä Kaisaniemenkadun liikenneympyrässä kun bensa loppui mannepirssistä. Ei auta, tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Tulevaisuus sen ratkaisee. ellauri262.html on line 2: ad> ellauri262.html on line 29: ad> ellauri262.html on line 67: Minkä takia toi yxi tukallinen pienipää on jäänyt haaviin? Ehkä silläkin on tupee? No ei. Se on Former Chicago Bears Matt Mayberry to Support Bike Bald Charity Fun ... Matthew Mayberry (born August 6, 1987) is a former American football linebacker for the Indiana Hoosiers of the NCAA and Chicago Bears of the NFL. He is now a keynote speaker and business consultant on the topics of leadership, peak performance, culture, and teamwork. So "why the name?" Bike Bald Group was founded in 2004 by a bald multiple time cancer survivor who was taught to fight even on the toughest days, while never forgetting those that helped along the way. ellauri262.html on line 74: Hänen kirjoituksiaan on mainittu merkittävänä kirjallisena vaikutuksena moniin merkittäviin kirjailijoihin, mukaan lukien Lewis Carroll, W. H. Auden, David Lindsay, JM Barrie, Lord Dunsany, Elizabeth Yates, Oswald Chambers, Mark Twain, Hope Mirrlees, Robert E. Howard, [ lainaus tarvitaan ] L. Frank Baum, TH White, Richard Adams, Lloyd Alexander, Hilaire Belloc, GK Chesterton, Robert Hugh Benson, Dorothy Day, Thomas Merton, Fulton Sheen, Flannery O'Connor, Louis Pasteur, Simone Weil, Charles Maurras, Jacques Maritain, George Orwell, Aldous Huxley, Ray Bradbury, C. H. Douglas, C. S. R. Lewis, Walter de la Mare, E. Nesbit, Peter S. Beagle, Elizabeth Goudge, Brian Jacques, MI McAllister, Neil Gaiman ja Madeleine L'Engle . [ tarvitaan lainaus varmistaakseni ] ellauri262.html on line 80: After his literary success, MacDonald went on to do a lecture tour in the United States in 1872–1873, after being invited to do so by a lecture company, the Boston Lyceum Bureau. On the tour, MacDonald lectured about other poets such as Robert Burns, Shakespeare, and Tom Hood. He performed this lecture to great acclaim, speaking in Boston to crowds in the neighbourhood of three thousand people. CS Lewis wrote admiringly: ellauri262.html on line 84: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Rev._Charles_Lutwidge_Dodgson%2C_%27Lewis_Carroll%27_-_%27Mary_J._MacDonald_dreaming_of_her_father_%28George_MacDonald%29_and_brother_Ronald%27_-_Google_Art_Project.jpg/440px-Rev._Charles_Lutwidge_Dodgson%2C_%27Lewis_Carroll%27_-_%27Mary_J._MacDonald_dreaming_of_her_father_%28George_MacDonald%29_and_brother_Ronald%27_-_Google_Art_Project.jpg" /> ellauri262.html on line 87: According to biographer William Raeper, MacDonald's theology "celebrated the rediscovery of God as Father". MacDonald served as a mentor to Lewis Carroll; it was MacDonald's advice, and the enthusiastic reaction to Alice by MacDonald's many sons and daughters, that convinced Carroll to submit Alice to fornication. ellauri262.html on line 96: Viime viikonloppuna vierailin Wheaton Collegen Marion E. Wade Centerissä . Wheaton, joka sijaitsee aivan Chicagon ulkopuolella, on maan lippulaiva evankelinen yliopisto. Se on koulu, jossa Billy Graham kävi ja nousi kuuluisuuteen. Mutta Wade Centeristä, joka on piilotettu tavalliselle alueelle, kampuksen laitamille, on tullut pyhiinvaelluspaikka sekä protestanteille että katolilaisille. ellauri262.html on line 103: ads/06b-Lewis-bust.jpg" width="50%" /> ellauri262.html on line 106: ads/09-Lewis-Pen.jpg" width="50%" /> ellauri262.html on line 109: ads/23-Tolkien-pen.jpg" width="50%" /> ellauri262.html on line 112: ads/10-Lewis-teapot.jpg" width="50%" /> ellauri262.html on line 115: ads/29-Chesterton-books.jpg" width="50%" /> ellauri262.html on line 118: ads/28-Dorothy-Sayers-glasses.jpg" width="50%" /> ellauri262.html on line 125: ads/30-Lewis-baby.jpg" height="200px" style="transform: rotate(-90deg)" /> ellauri262.html on line 126: ads/31-Chesterton.jpg" height="200px" style="transform: rotate(-90deg)" /> ellauri262.html on line 127: ads/32-Baby-Tolkien.jpg" height="200px" style="transform: rotate(-90deg)" /> ellauri262.html on line 132: Brandon Vogt on 12 kirjan bestseller-kirjailija, ClaritasU :n ja Chesterton Academy of Orlandon perustaja sekä piispa Robert Barronin Word on Fire Catholic Ministries -julkaisun vanhempi julkaisujohtaja . ellauri262.html on line 135: ads/2009/08/2357.jpg" height="200px" /> ellauri262.html on line 140: Clive Staples Lewis, FBA (29 November 1898 – 22 November 1963) was a British writer and Anglican lay theologian. He held academic positions in English literature at both Oxford University (Magdalen College, 1925–1954) and Cambridge University (Magdalene College, 1954–1963). He is best known as the author of The Chronicles of Narnia, but he is also noted for his other works of fiction, such as The Screwtape Letters and The Space Trilogy, and for his non-fiction Christian apologetics, including Mere Christianity, Miracles, and The Problem of Pain. ellauri262.html on line 142: Lewis was a close friend of J. R. R. Tolkien, author of The Lord of the Rings. Both men served on the English faculty at Oxford University and were active in the informal Oxford literary group known as the Inklings. According to Lewis's 1955 memoir Surprised by Joy, he was baptized in the Church of Ireland but fell away from his faith during adolescence. Lewis returned to Anglicanism at the age of 32, owing to the influence of Tolkien and other friends, and he became an "ordinary layman of the Church of England". Lewis's faith profoundly affected his work, and his wartime radio broadcasts on the subject of Christianity brought him wide acclaim. ellauri262.html on line 144: Lewis wrote more than 30 books which have been translated into more than 30 languages and have sold millions of copies. The books that make up The Chronicles of Narnia have sold the most and have been popularized on stage, TV, radio, and cinema. His philosophical writings are widely cited by Christian scholars from many denominations. ellauri262.html on line 146: Lewis's mother was Florence Augusta Lewis née Hamilton (1862–1908), known as Flora, the daughter of Thomas Hamilton, a Church of Ireland priest, and the great-granddaughter of both Bishop Hugh Hamilton and John Staples. Lewis had an elder brother, Warren Hamilton Lewis (known as "Warnie"). He was baptized on 29 January 1899 by his maternal grandfather in St Mark's Church, Dundela. Jacksie's dad was a second generation immigrant from Wales. ellauri262.html on line 148: When his dog Jacksie was killed by a car, the four-year old Lewis adopted the name Jacksie. At first, he would answer to no other name, but later accepted Jack, the name by which he was known to friends and family for the rest of his life. When he was seven, his family moved into "Little Lea", the family home of his childhood, in the Strandtown area of East Belfast. ellauri262.html on line 152: Lewis was schooled by private tutors until age nine, when his mother died in 1908 from cancer. His father then sent him to England to live and study at Wynyard School in Watford, Hertfordshire. Lewis's brother had enrolled there three years previously. Not long after, the school was closed due to a lack of pupils. Lewis then attended Campbell College in the east of Belfast about a mile from his home, but left after a few months due to respiratory problems. ellauri262.html on line 158: In September 1913, Lewis enrolled at Malvern College, where he remained until the following June. He found the school "socially competitive." After leaving Malvern, he studied privately with William T. Kirkpatrick, "The Great Knock", his father's old tutor and former headmaster of Lurgan College. ellauri262.html on line 167: During his army training, Lewis shared a room with another cadet, Edward Courtnay Francis "Paddy" Moore (1898–1918). Maureen Moore, Paddy's sister, said that the two made a mutual pact that if either died during the war, the survivor would take care of both of their families. Paddy was killed in action in 1918 and Lewis kept his promise. Paddy had earlier introduced Lewis to his mother, Janie King Moore, and a friendship quickly sprang up between Lewis, who was 18 when they met, and Janie, who was 45. The friendship with Moore was particularly important to Lewis while he was recovering from his wounds in hospital, as his father did not visit him. ellauri262.html on line 171: Lewis lived with and cared for Moore until she was hospitalized in the late 1940s. He routinely introduced her as his mother, referred to her as such in letters, and developed a deeply affectionate friendship with her. Lewis's own mother had died when he was a child, while his father was distant, demanding, and eccentric. ellauri262.html on line 175: Lewis was raised in a religious family that attended the Church of Ireland. He became an atheist at age 15, though he later described his young self as being paradoxically "very angry with God for not existing" and "equally angry with him for creating a world". His early separation from Christianity began when he started to view his religion as a chore and a duty; around this time, he also gained an interest in the occult, as his studies expanded to include such topics. His main argument against God was theodicy. ellauri262.html on line 179: C. S. Lewis wrote that he regarded MacDonald as his "master": "Picking up a copy of Phantastes one day at a train-station bookstall, I began to read. A few hours later, I knew that I had crossed a great frontier."[citation needed] G. K. Chesterton cited The Princess and the Goblin as a book that had "made a difference to my whole existence". Even Mark Twain, who initially disliked MacDonald, became friends with him, and there is some evidence that Twain was influenced by him. MacDonald's theology "celebrated the rediscovery of God as Father, and Christ as a shaved Lion King." ellauri262.html on line 184: MacDonald rejected the doctrine of penal substitutionary atonement as developed by John Calvin, which argues that Christ has taken the place of sinners and is punished by the wrath of God in their place, believing that in turn it raised serious questions about the character and nature of God.[citation needed] Instead, he taught that Christ had come to save people from their sins, and not from a Divine penalty for their sins: the problem was not the need to appease a wrathful God, but the disease of cosmic evil itself.[citation needed] MacDonald frequently described the atonement in terms similar to the Christus Victor theory. ellauri262.html on line 186: Christus Victor is a book by Gustaf Aulén published in English in 1931, presenting a study of theories of atonement in Christianity. The original Swedish title is Den kristna försoningstanken ("The Christian Idea of the Atonement") published in 1930. Aulén reinterpreted the classic ransom theory of atonement, which says that Christ's death is a ransom to the powers of evil, which had held humankind in their dominion. It is a model of the atonement that is dated to the Church Fathers, and it was the dominant theory of atonement for a thousand years, until Anselm Panda of Canterbury supplanted it in the West with his satisfaction theory of atonement. So that the baddies in the story were Sauron and the goblins and orcs of Mordor, not God as angry Scrooge McDuck coming for his dues. ellauri262.html on line 189: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d3/George_and_Louisa_MacDonald_on_their_50th_anniversary.jpg/220px-George_and_Louisa_MacDonald_on_their_50th_anniversary.jpg" /> ellauri262.html on line 192: Henry Victor Dyson Dyson (7 April 1896 – 6 June 1975), generally known as Hugo Dyson and who signed his writings H. V. D. Dyson, was an English academic and a member of the Inklings literary group. He was a committed Christian, and together with J. R. R. Tolkien he helped C. S. Lewis to convert to Christianity, particularly after a long conversation as they strolled on Addison's Walk at Oxford. ellauri262.html on line 193: Dyson preferred talk at Inklings meetings to readings. He had a distaste for J. R. R. Tolkien's The Lord of the Rings and complained loudly at its readings. Eventually Tolkien gave up reading to the group altogether. He wrote a survey of contemporary English literature with a bibliography by Professor John Butt. ellauri262.html on line 195: Lewis was only 40 when the war began, and he tried to re-enter military service, offering to instruct cadets; however, his offer was not accepted, as he did not want to write lies to deceive the enemy. Instead, From 1941 to 1943, Lewis spoke on religious programmes broadcast by the BBC from London while the city was under periodic air raids. These broadcasts were appreciated by civilians and servicemen at that stage. For as Air Chief Marshal Sir Donald Hardman wrote: ellauri262.html on line 200: The youthful Alistair Cooke was less impressed, and in 1944 described "the alarming vogue of Mr. C.S. Lewis" as an example of how wartime tends to "spawn so many quack religions and Messiahs". The broadcasts were anthologized in Mere Christianity. ellauri262.html on line 202: Alistair Cooke KBE (born Alfred Cooke; 20 November 1908 – 30 March 2004) was a British-American writer whose work as a journalist, television personality and radio broadcaster was done primarily in the United States. In reporting on the Montgomery bus boycott, begun by Rosa Parks and led by Martin Luther King, Cooke expressed sympathy for the economic costs imposed on the city bus company and referred to Mrs. Parks as "the stubborn woman who started it all ... to become the Paul Revere of the boycott." He achieved his greatest popularity in the United States in this role, becoming the subject of many parodies, including "Alistair Cookie" in Sesame Street ("Alistair Cookie" was also the name of a clay animated cookie-headed spoof character created by Will Vinton as the host of a video trailer for The Little Prince and Friends). ellauri262.html on line 207: Lewis continued to raise Gresham's two sons after her death. Douglas Gresham is a Christian like Lewis and his apostate mother, while David Gresham turned to his mother's ancestral faith, becoming Orthodox Jewish in his beliefs. His mother's writings had featured the Jews in an unsympathetic manner, particularly on "shohet" (ritual slaughterer). David informed Lewis that he was going to become a ritual slaughterer to present this type of Jewish religious functionary to the world in a more favourable light. In a 2005 interview, Douglas Gresham acknowledged that he and his brother were not close, although they had corresponded via email. ellauri262.html on line 209: David died on 25 December 2014.[66] In 2020, Douglas revealed that his brother had died at a Swiss mental hospital, and that when David was a young man he had been diagnosed with paranoid schizophrenia. So there! ellauri262.html on line 211: Media coverage of Lewis's death was almost completely overshadowed by news of the assassination of John F. Kennedy, which occurred on the same day (approximately 55 minutes following Lewis's collapse), as did the death of English writer Aldous Huxley, author of Brave New World. ellauri262.html on line 215: In addition to his scholarly work, Lewis wrote several popular novels, including the science fiction Space Trilogy for adults and the Narnia fantasies for children. Most deal implicitly with Christian themes such as sin, humanity's fall from grace, and redemption. ellauri262.html on line 217: The Space Trilogy (also called the Cosmic Trilogy or Ransom Trilogy) dealt with what Lewis saw as the dehumanizing trends in contemporary science fiction. The first book, Out of the Silent Planet, was apparently written following a conversation with his friend J. R. R. Tolkien about these trends. Lewis agreed to write a "space travel" story and Tolkien a "time travel" one, but Tolkien never completed "The Lost Road", linking his Middle-earth to the modern world. Lewis's main character Elwin Ransom is based in part on Tolkien, a fact to which Tolkien alludes in his letters. ellauri262.html on line 219: The second novel, Perelandra, depicts a new Garden of Eden on the planet Venus, a new Adam and Eve, and a new "serpent figure" to tempt Eve. The story can be seen as an account of what might have happened if the terrestrial Adam had defeated the serpent and avoided the Fall of Man, with Ransom intervening in the novel to "ransom" the new Adam and Eve from the deceptions of the enemy. The third novel, That Hideous Strength, develops the theme of nihilistic science threatening traditional human values, embodied in Arthurian legend. ellauri262.html on line 221: The Chronicles of Narnia, considered a classic of children's literature, is a series of seven fantasy novels. Written between 1949 and 1954 and illustrated by Pauline Baynes, the series is Lewis's most popular work, having sold over 100 million copies in 41 languages (Kelly 2006) (Guthmann 2005). It has been adapted several times, complete or in part, for radio, television, stage and cinema. ellauri262.html on line 222: The books contain Christian ideas intended to be easily accessible to young readers. In addition to Christian themes, Lewis also borrows characters from Greek and Roman mythology, as well as traditional British and Irish fairy tales. ellauri262.html on line 229: ads/2015/03/JRR-Tolkien15.jpg?fit=760%2C1076&ssl=1" width="20%" /> ellauri262.html on line 275: Tolkien valmistui Oxfordista kesäkuussa 1915, ensimmäisen maailmansodan jo sytyttyä. Heti valmistumisensa jälkeen hän astui armeijan palvelukseen. Tolkien komennettiin lyhyen koulutuksen jälkeen Ranskaan länsirintamalle, jossa hän palveli viestiupseerina ja osallistui Sommen taisteluun hillomunkin hinnalla. Hän sairastui vuonna 1916 ampumahautakuumeeseen ja pääsi pois rintamalta. Tolkien siirrettiin parantumaan Birminghamiin sotilassairaalaan, josta hänet kotiutettiin jouluksi. Tuolloin hän kirjoitti ensimmäiset Keski-Maa-aiheiset tarinansa. lähde? Käsikirjoitus oli alun perin nimeltään The Book of Lost Tales (suom. Kadonneiden tarujen kirja), jonka tarinoista myöhemmin muodostui postuumisti julkaistu Silmarillion. Kotiutuksensa jälkeen hänet ylennettiin luutnantiksi siitä hyvästä. ellauri262.html on line 313: The author of the bestselling fantasy novel The Lord of the Rings, J. R. R. Tolkien, was orphaned as a boy, his father dying in South Africa and his mother in England a few years later. He was brought up by his guardian, a Catholic priest, Father Francis Xavier Morgan, and educated at male-only grammar schools and then Exeter College, Oxford, which at that time had only male students. He joined the British Army's Lancashire Fusiliers and saw the horror of trench warfare, with life as an officer made more bearable by the support of a male batman or servant. After the war he became a professor of English Language at the University of Leeds, and then at the University of Oxford, where he taught at Pembroke College. At Oxford, he created an all-male literary group with another Oxford professor of English, C. S. Lewis, called the Inklings. ellauri262.html on line 317: Commentators have remarked on the apparent lack of sexuality in The Lord of the Rings; the feminist and queer theory scholar Valerie Rohy notes the female novelist A. S. Byatt's remark that "part of the reason I read Tolkien when I'm ill is that there is an almost total absence of sexuality in his world, which is restful"; the Tolkien scholar Tom Shippey wrote that "there is not enough awareness of sexuality" in the work; and the novelist and critic Adam Mars-Jones stated that "above all, sexuality [is] what is absent from the [work's] vision". Rohy comments that it is easy to see why they might say this; in the epic tradition, Tolkien "abandons courtship when battle looms, apparently sublimating sexuality to the greater quest". She accepts that there are three romances leading to weddings in the tale, those of Aragorn and Arwen, Éowyn and Faramir, and Sam and Rosie, but points out that their love stories are mainly external to the main narrative about the Ring, and that their beginnings are basically not shown: they simply appear as marriages. ellauri262.html on line 319: The scholar Patrick Curry, defending Tolkien against the feminist scholar Catherine R. Stimpson's charge that "Tolkien is irritatingly, blandly, traditionally masculine....He makes his women characters, no matter what their rank, the most hackneyed of stereotypes. They are either beautiful and distant, simply distant, or simply simple", comments that "it is tempting to reply, guilty as charged", agreeing that Tolkien is "paternalistic", though he objects that Galadriel and Éowyn have more to them than Stimpson alleges. ellauri262.html on line 321: The scholar David Craig writes that Shelob is sometimes just called "she", drawing the reader's attention to her gender. Her "hate and depravity" are "strongly sexualised"; Tolkien wrote that "Far and wide her lesser broods, bastards of the miserable mates, her own offspring, that she slew, spread from glen to glen". Craig comments that "her crimes are abominable and include incest, illegitimacy and infanticide, all crimes pertaining to sex". ellauri262.html on line 325: The scholar of children's literature Zoë Jaques writes that Shelob is the "embodiment of monstrous maternity"; Sam's battle with Shelob could be interpreted as a "masculine rite of passage" where a smaller, weaker male penetrates and escapes the vast female body and her malicious intent. The feminist scholar Brenda Partridge described the hobbits' protracted struggle with Shelob as rife with sexual symbolism. She writes that Tolkien derived Shelob from multiple myths: Sigurd killing Fafnir the dragon; Theseus killing the Minotaur; Ariadne and the spider; and Milton's Sin in Paradise Lost. The result is to depict the woman as a threat, with implicit overtones of sexuality. ellauri262.html on line 393: Lordi Peter on Denverin herttuan nuorempi veli ja hänet kuvataan romaaneissa stereotyyppisenä varakkaana englantilaisena aristokraattina, jonka harrastuksiin kuuluu inkunaabeleiden keräily. Romaaneissa eletään maailmansotien välistä aikaa, jolloin Wimsey on noin 40-vuotias. Hänen valokuvaamista harrastava kamaripalvelijansa ja entinen sotakaverinsa Bunter toimii hänen apunaan rikosten selvittämisessä. Wimseytä auttaa myös usein hänen ystävänsä Charles Parker Scotland Yardista. Edmund Wilson expressed his distaste for Wimsey in his criticism of The Nine Tailors: "There was also a dreadful stock English nobleman of the casual and debonair kind, with the embarrassing name of Lord Peter Wimsey, and, although he was the focal character in the novel ... I had to skip a good deal of him, too." Tämä kuvitteellinen henkilö on tynkä. ellauri262.html on line 401: The poet W. H. Auden and the philosopher Ludwig Wittgenstein were notable critics of her novels. A savage attack on Sayers's writing ability came from the American critic Edmund Wilson, in a well-known 1945 article in The New Yorker called "Who Cares Who Killed Roger Ackroyd?" He briefly writes about her novel The Nine Tailors, saying "I declare that it seems to me one of the dullest books I have ever encountered in any field." Wilson continues "I had often heard people say that Dorothy Sayers wrote well ... but, really, she does not write very well: it is simply that she is more consciously literary than most of the other detective-story writers and that she thus attracts attention in a field which is mostly on a sub-literary level." ellauri262.html on line 403: The academic critic Q. D. Leavis criticises Sayers in more specific terms in a review of Gaudy Night and Busman's Honeymoon, published in the critical journal Scrutiny, saying her fiction is "popular and romantic while pretending to realism." Leavis argues that Sayers presents academic life as "sound and sincere because it is scholarly," a place of "invulnerable standards of taste charging the charmed atmosphere". But, Leavis says, this is unrealistic: "If such a world ever existed, and I should be surprised to hear as much, it does no longer, and to give substance to a lie or to perpetuate a dead myth is to do no one any service really." Leavis comments that "only best-seller novelists could have such illusions about human nature." ellauri262.html on line 407: Sayers, an only child, was born on 13 June 1893 at the Headmaster's House on Brewer Street in Oxford. She was the daughter of Helen Mary Leigh and her husband, the Rev. Henry Sayers. Her mother was a daughter of Frederick Leigh, a solicitor whose family roots were in the landed gentry in the Isle of Wight, and had been born at "The Chestnuts", Millbrook, Hampshire. Her father, originally from Littlehampton, West Sussex, was a chaplain of Christ Church Cathedral, Oxford, and headmaster of Christ Church Cathedral School. ellauri262.html on line 413: Sayers's longest employment was from 1922 to 1931 as a copywriter at an advertising agency. ellauri262.html on line 414: As an advertiser, Sayers's collaboration with artist John Gilroy resulted in "The Mustard Club" for Colman's Mustard and the Guinness "Zoo" advertisements, variations of which still appear today. One example was the Toucan, his bill arching under a glass of Guinness, with Sayers's jingle: ellauri262.html on line 421: Sayers is also credited with coining the slogan "It pays to advertise!" Sayers's translation of the Divine Comedy includes extensive notes at the end of each canto, explaining the theological meaning of what she calls "a great Christian allegory.". ellauri262.html on line 425: In 1920 Sayers entered into a passionate though unconsummated romance with Jewish Russian émigré and Imagist poet John Cournos, who moved in London literary circles with Ezra Pound and his contemporaries. Sayers did not consummate her relationship with him unmarried, due to her religious beliefs. Cournos disdained monogamy and marriage, did not want children and was dedicated to free love.[53] He also considered crime writing, which Sayers had started, to be low brow, though he assisted her with aspects of publication.[54] Within two years their relationship had broken up when he insisted on consummation with birth control. Returning to New York, he soon married a crime writer who had two children. This left Sayers embittered that he had not held to his own principles, feeling that he had been testing her, pushing her to sacrifice her own beliefs in submission to his own. He later confessed that he would have happily married Sayers if she had submitted to his sexual demands. After a period of heated correspondence, they concluded with more amicable missives after she met her future husband. ellauri262.html on line 427: In 1923 she had a rebound relationship with former Denstone College pupil and part-time car salesman William "Bill" White[55] whom she presented to her parents. She had met him when he moved into the flat above hers in 24 Great James Street in December 1922. Only when she discovered her pregnancy in June 1923, White admitted to already being married. ellauri262.html on line 429: On 3 January 1924, at the age of 30, Sayers secretly gave birth to an illegitimate son, John Anthony (later surnamed Fleming). John Anthony, "Tony", was given into care with her aunt and cousin, Amy and Ivy Amy Shrimpton, and passed off as her nephew to family and friends. Details of these circumstances were revealed in a letter from Mrs White to her daughter Valerie, Tony's half-sister, in 1958 after Sayers's death. Tony was raised by the Shrimptons and was sent to a good boarding school. In 1935 he was legally adopted by Sayers and her then husband "Mac" Fleming. ellauri262.html on line 431: Tony suspected mom's maternity since his youth but had proof only when he obtained his birth certificate applying for a passport. It is not known if he ever spoke to Dotty about the fact. ellauri262.html on line 435: Fleming died on 9 June 1950, at Sunnyside Cottage (now 24 Newland Street), Witham, Essex, after a decade of severe illnesses. Sayers died suddenly of a coronary thrombosis on 17 December 1957 at the same little flat, aged 64. Sayers was a friend of C. S. Lewis and several of the other Inklings. On some occasions Sayers joined Lewis at meetings of the Socratic Club. Lewis said he read The Man Born to Be King every Easter, but he said he was unable to appreciate detective stories. J. R. R. Tolkien read some of the Wimsey novels but scorned the later ones, such as Gaudy Night. Se oli varmaan liian nenäkäs. ellauri262.html on line 437: Sayers had much in common with Lewis and Tolkien’s circle, including a love of orthodox Christianity, traditional verse, popular fiction, and debate. Sayers oli Cliven fani ja kääntäen. But ellauri262.html on line 438: they disagreed regarding the ordination of women in the Church of England. Sayers comments on Lewis's views of women in another letter, stating, "I do admit that he is apt to write shocking nonsense about women and marriage. That, however, is not because he is a bad theologian but because he is a rather frightened bachelor.” ellauri262.html on line 440: Sayers was greatly influenced by G. K. Chesterton, fellow detective fiction novelist, essayist, critic, among other things, commenting that, "I think, in some ways, G.K.’s books have become more a part of my mental make-up than those of any writer you could name.” n 2022, Sayers was officially added to the Episcopal Church liturgical calendar with a feast day on 17 December. ellauri262.html on line 448: ads/2013/02/C.-S.-Lewis-Pipe.jpg" width="20%" /> ellauri262.html on line 465: The Problem of Pain is a 1940 book on the problem of evil by C. S. Lewis, in which Lewis argues that human pain, animal pain, and hell are not sufficient reasons to reject belief in a good and powerful God. He begins by addressing the flaws in common arguments against the belief in a just, loving, and all-powerful God such as: "If God were good, He would make His creatures perfectly happy, and if He were almighty He would be able to do what he wished. But the creatures are not happy. Therefore God lacks either goodness, or power, or both." Topics include human suffering and sinfulness, animal suffering, and the problem of hell, where Lewis squirms like a tapeworm to reconcile these with a friendly omnipotent force beyond ourselves. ellauri262.html on line 469: An experience with the Numinous (a sort of awe, dread, and a general sense of experiencing something otherworldly "uncanny"). ellauri262.html on line 482: Lewis postulates that maybe this world is not the 'best of all possible' universes but the only possible one. Haha! If so, then everything possible is necessary, and will is not free. (lähde) He acknowledges the objection that if God is good and he saw how much suffering it would produce why would he do it. Lewis doesn’t know how to answer that type of question and says that that is not his objective, but only to conceive how goodness (assured on other grounds) and suffering are without contradiction. Okay, Clive, so you just give up. ellauri262.html on line 484: No not yet, he says that what is good for God may not be good for us. But then he is not our friend, is he? Well he knows best what is good for us, he is our father, and we are his servants. Aha, well I can relate to that. An angry nacissistic psychopathic God does indeed fill the bill. This may hurt a bit, but wait a while, on the other side of the stone you see what this pain was for. You can't enjoy to the hilt unless you feel a bit of pain at first. Sado-masochism, you see. ellauri262.html on line 486: Lewis starts off by asking why humans need so much castigation. Immediately he shares the Christian answer that humans have used free will to become very bad. Remember the clandestine fucking behind the apple tree! Though it wasn't the fucking as such but disobedience. The only guy that is allowed to be proud in Eden is its owner. Fucking with the snake was just a test. You FAILED! Put your pants on! Free will was not meant for you to do what you want, but to obey so it hurts! Misguided fucking made man an animal, the rest is biology. Man, as a species, spoiled his pants. ellauri262.html on line 488: Lewis acknowledges the critique of what specific, individual harm have we done to God for God to be always angry. Well it's not personal as such. "When we merely say that we are bad, the ‘wrath’ of God seems a barbarous doctrine; as soon as we perceive our badness, it appears inevitable, a mere corollary from God’s goodness. Good guys do bad things to bad guys, as in cowboy films." ellauri262.html on line 490: He then goes on to add a few considerations "to make the reality less incredible". ellauri262.html on line 494: While there is a social conscious and corporate guilt, don’t let the idea distract you from your own "old-fashioned guilts" that have nothing to do with the ‘system’. Often, it’s an excuse for evading the real issue. Once we’ve learned of our individual corruption, we can go on to think about corporate guilt. If we ever get that far, the plank in our own eye is hard to extricate. (Luke 6:41-42) ellauri262.html on line 512: "Man is now a horror to God and to himself and a creature ill-adapted to the universe not because God made him so but because he has made himself so by the abuse of his free will." ellauri262.html on line 513: Well he saw that was what was going to happen, being omniscient, or what? So why bother? Why cry over spilt milk? Why not stop the experiment and start again? Well, maybe this is just what he is doing now. Elephants are coming with sheep on their heads as wigs. Enough, I'm gonna close this zoo. ellauri262.html on line 517: Hell may strike one as fucking unjust (and it is), but Lewis reminds the reader that in discussing Hell we should not keep our friends and enemies before our eyes since both obscure reason, but to think of ourselves. Be egoists, as your heavenly father is! ellauri262.html on line 519: About our comrades in pain, other animals, Lewis allows that some higher form animals (like apes and elephants) might have a rudimentary individual self but says that their suffering might not be suffering in any real sense and humans might be projecting themselves onto the beasts. So no heaven for them, but then again, no hell. If one wants to make room for animal immortality, although the scriptures are silent, then "a heaven for mosquitoes and a hell for men could very conveniently be combined". A very good point! Oh, is it? Well, that is all sorted then? ellauri262.html on line 532: Ruuvinauha (Screwtape) esiintyy kuvitteellisena (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Character_(arts)) demonina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Demon) kirjassa Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) (https://en.m.wikipedia.org/wiki/The_Screwtape_Letters) (1942) ja sen jatko- novellissa Ruuvinauha ehdottaa paahtoleipää (Screwtape Proposes a Toast 1959), jotka molemmat on kirjoittanut kristitty (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Christianity) kirjailija CS Lewis (https://en.m.wikipedia.org/wiki/C._S._Lewis) . Ruuvinauha (Screwtape) on myös James Forsythin Kirjeiden (alunperin Rakas Matomezä (Dear Wormwood), 1961) lavasovituksen nimi. (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Theatrical_adaptation) ellauri262.html on line 534: Kierreteippi (Screwtape) omistaa Senior Tempterin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Temptation) arvosanan ja toimii osastonsa alisihteerinä siinä, mitä Lewis kuvittelee eräänlaiseksi helvetin virkamieskunnaxi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Civil_Service). Eli sellaista ei helvetissä ole oikeesti, ei helvetissä. Teippikirjaimet (Screwtape Letters) edustaa hänen puoltaan kirjeenvaihdossa hänen veljenpoikansa Matomezän (Wormwood)in kanssa, mentorina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mentorship) nuorelle demonille, joka on vastuussa yhden miehen ohjauksesta huut helkkariin. Hänellä on upea sihteeri nimeltä Konnapiippu (Toadpipe). Paahtis (Toast) on Kierreteipin (Screwtapen) illallisen jälkeinen puhe (https://en.m.wikipedia.org/wiki/After-dinner_speech) Kiusaajien harjoitusamk:ssa (Tempters' Training College), ja se satiirisee (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Satire) amerikkalaista ja brittiläistä tai englantilaista, no ylipäänsä anglosaxista koulutusta. ellauri262.html on line 540: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/c/c2/Thescrewtapeletters.jpg" /> ellauri262.html on line 545: Teoksessa Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) Lewis kuvittelee joukon oppitunteja siitä, kuinka tärkeää on ottaa tarkoituksellinen rooli kristinuskossa kuvaamalla tyypillistä ihmiselämää kaikkine kiusaukseineen ja epäonnistumisineen paholaisten näkökulmista. Kierreteipillä on hallinnollinen virka Helvetin byrokratiassa ("ala-arkiassa") ja toimii mentorina veljenpojallen Matomezälle (Wormwood)ille, kokemattomalle ja epäpätevälle kiusaajalle. Ilmeisesti helkkarissa sitten vielä ruuvataan ja saadaan jälkeläisiä, ei ole takapuolta tervattu, ei etupuolta ainakaan. Jotain hyvääkin. ellauri262.html on line 561: Kirjeessä VIII Kierreteippi (Screwtape) selittää suojelijalleen eri tarkoitukset, joita Jumalalla (God) ja paholaisilla on ihmiskunnalle: "Haluamme karjaa, josta voi vihdoin tulla ruokaa; Hän haluaa palvelijoita, joista voi vihdoin tulla poikia." Tätä tarkoitusta silmällä pitäen Ruuvinauha (Screwtape) kehottaa Matomezää (Wormwood) kirjeessä VI edistämään passiivisuutta ja vastuuttomuutta potilaassa: "Jumala (God) haluaa miesten (man) olevan huolissaan siitä, mitä he tekevät; meidän tehtävämme on saada heidät ajattelemaan, mitä heille tapahtuu, jos eivät tee mitä käsketään." ellauri262.html on line 565: Kirjeessä XXII sen jälkeen, kun useaan yritykseen oli yritetty löytää irstaileva nainen Potilaalle "edistääkseen hyödyllistä avoliittoa" ja sen jälkeen, kun Ruuvinauha (Screwtape) vältti niukasti tuskallisen rangaistuxen, koska hän oli paljastanut Matomezälle (Wormwood) Jumalan (God) aidon ihmisrakkauden, mistä Matomezä (Wormwood) oli viipymättä ilmoittanut Infernaalin viranomaisille, Kierreteippi (Screwtape) toteaa, että Potilas (Patient) on rakastunut kristittyyn tyttöön (girl) ja oli hänen ja hänen perheensä kautta omaksunut hyvin kristillisen elämäntavan, imien vain peiton alla namua. Tämän kirjeen loppua kohti, hänen vihassaan, Kierreteippi (Screwtape) muuttuu suureksi tuhatjalkaiseksi, joka jäljittelee samanlaista muutosta kuin Kirjassa X of Paradise Lost, jossa demonit muutetaan vällykäärmeiksi. ellauri262.html on line 598: U2 : n musiikkivideossa kappaleelle " Hold Me, Thrill Me, Kiss Me, Kill Me " (1995) animoitu Bono nähdään kävelemässä kadulla pitelemässä kirjaa The Screwtape Letters . Kun Bono oli lavalla Zoo TV Tourin aikana, hän pukeutui herra MacPhistoksi, hänen alter egokseen. Bono pukeutui kultaiseen pukuun ja paholaisen sarviin ja soitti yleensä pilapuheluita poliitikoille. ellauri262.html on line 607: Bad actors, evil authors ellauri262.html on line 609: Monty Pythonin John Cleese on paholaisen advokaatin Kierreteipin ääni CS Lewisin äänikirjassa Teippikirjaimet. Koitin kuunnella kirjan alkua, mutta se alkaa aika pian pitkästyttää satunnaista kuulijaa. John Cleese has criticised Christian opposition to same-sex marriage and abortion. ellauri262.html on line 612: I don’t know where all these Christian doctrines came from but that had nothing to do with what Christ ever said in the Bible.” ellauri262.html on line 623: But Mr Neeson, who provided the voice of Aslan in the recent Narnia films, said: “Aslan symbolises a Christlike figure, but he also symbolises for me Mohammed, Buddha and all the great spiritual leaders and prophets over the centuries.” ellauri262.html on line 626: In September Mr Pullman revealed that he will use his latest book, The Good Man Jesus and the Scoundrel Christ, to say that Jesus was not God but instead claim the Apostle Paul imagined the idea. ellauri263.html on line 1: ad> ellauri263.html on line 28: ad> ellauri263.html on line 38: Shadows on the Hudson Part 1 Pyllistelyä ellauri263.html on line 55: Gaadilainen (Numbers 2:14), oik. Deuel (Hebrew: דְּעוּאֵל‎, Modern: Dəʿūʾēl, Tiberian: Dŭʿūʾēl) (Numbers 1:14; 7:42); Gaadilaisen prinssin Eliasaphin isä. ellauri263.html on line 77: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2c/Filippino_Lippi_016.jpg/1280px-Filippino_Lippi_016.jpg" width="30%" /> ellauri263.html on line 82: Monet tutkijat pitävät kirjaa nykyään epäluotettavana historiankuvauksena, koska sen katsotaan sisältävän useita anakronismeja. adnesar">Nebukadnessar mainitaan Assyrian kuninkaana, joka olisi hallinnut sen jälkeen, kun juutalaiset olivat palanneet Babylonin vankeudesta, vaikka todellisuudessa Nebukadnessar oli juuri se Babylonian kuningas, joka pakotti juutalaiset 2. kerran maahanmuuttajixi. ellauri263.html on line 84: Judit ja Holofernes ovat olleet suosittu aihe kuvataiteissa ja myös kirjallisuudessa. Tarinaan viittaa myös isä Hieronymus Zachris Topeliuksen romaanissa Välskärin kertomuksia yrittäessään saada Regina von Emmeritziä murhaamaan Kustaa II Aadolfin. ellauri263.html on line 113: Šema Israel! Adonai eloheinu Adonai eḥad. ellauri263.html on line 118: Sanan eḥad (yksi/yksin) kahteen eri merkitykseen liittyy syvällinen teologinen ero. Rukous voidaan kääntää kahdella tavalla, joista toinen antaa ymmärtää Herran olevan ainoa Jumala (monoteismi), toisessa Herra yksin on Israelin jumala, eli muitakin jumalia voi olla muilla (monolatria). Jotkut tutkijat ovat arvelleet israelilaisten omaksuneen monoteismin vasta verraten myöhään. ellauri263.html on line 271: Jadayim ellauri263.html on line 299: The observance of the day includes five prohibitions, most notable of which is a 25-hour fast. The Book of Lamentations, which mourns the destruction of Jerusalem, is read in the synagogue, followed by the recitation of kinnot, liturgical dirges that lament the loss of the Temples and Jerusalem. As the day has become associated with remembrance of other major calamities which have befallen the Jewish people, some kinnot also recall events such as the murder of the Ten Martyrs by the Romans, expulsions from England, Spain and elsewhere, massacres of numerous medieval Jewish communities during the Crusades, and the Holocaust. ellauri263.html on line 306: The First Temple built by King Solomon was destroyed by Nebuchadnezzar in 586 BCE, and the population of the Kingdom of Judah was sent into the Babylonian exile. According to the Bible, the First Temple's destruction began on the 7th of Av (2 Kings 25:8) and continued until the 10th (Jeremiah 52:12). According to the Talmud, the actual destruction of the Temple began on the Ninth of Av, and it continued to burn throughout the Tenth of Av. ellauri263.html on line 316: The First Crusade officially commenced on 15 August 1096 (Av 24, AM 4856), killing 10,000 Jews in its first month and destroying Jewish communities in France and the Rhineland. ellauri263.html on line 335: Various Modern Orthodox and Conservative rabbits have proposed amending Nachem, as its wording no longer reflects the existence of a rebuilt Jerusalem under Israeli sovereignty. Chief Rabbit Shlomo Goren, for example, issued a revised wording of the prayer and Rabbit Hayim David HaLevi proposed putting the prayer's verbs relating to the Temple's destruction into the past tense. However, such proposals have not been widely adopted. Following the Six-Day War, the national religious community viewed Israel's territorial conquests with almost messianic overtones. The conquest of geographical areas with immense religious significance, including Jerusalem, the Western Wall, and the Temple Mount, was seen as portentous; however, only the full rebuilding of the Temple would engender enough reason to cease observing the day as one of mourning and transform it into a day of joy instead. The re-occupation of the Gaza strip is surely a source of joy, as well as annihilating philistines of the West Bank. ellauri263.html on line 337: Tisha B'Av bears a similar stringent nature to that of Yom Kippur. In addition to the length of the fast which lasts about 25 hours, beginning just before sunset on the eve of Tisha B'Av and ends at nightfall the following day, Tisha B'Av also shares the following five prohibitions: ellauri263.html on line 373: It’s mostly in Arabic and Hebrew, but that hasn’t limited the appeal. Netflix, which has 109 million members across 190 countries, describes it as a global phenomenon – one of a string of Israeli successes, besides Yom Kippur war and the occupation of Palestine. Netflix has already commissioned a third series along with other shows from Fauda’s creators, journalist Avi Issacharoff and Lior Raz, who served in the undercover unit on which the series is based and plays its predictably gruff Israeli lead Doron Kavillio. ellauri263.html on line 385: Diana Buttu, a Palestinian-Canadian human rights lawyer and former spokeswoman for the Palestinian Liberation Organisation, points to another problem with Fauda. “If you’re not careful, you find yourself drawn into the assassinations, you get lured into the cat and mouse,” she says, of a series that essentially depicts targeted killings. “The concept of right and wrong gets erased, the illegality gets erased … It just becomes this action-packed show.” ellauri263.html on line 387: This kind of blurring brings to mind US war-on-terror films such as Zero Dark Thirty, with its depiction of Osama bin Laden’s capture serving as a PR exercise for the use of torture during interrogations. Meanwhile, Fauda’s Isis storyline stretches credibility, at the same time feeding the worst stereotypes. “It’s a bit lazy. Isis is not really active in Gaza or the West Bank,” says Stern. Buttu adds that the effect is to reinforce the absence of a Palestinian cause. “We don’t have any legitimate grievances. It’s all Islamic-driven,” she says, noting that it “turns Palestinians into irrational figures who want only to kill Israelis”. ellauri263.html on line 393: Yet both shows get you binge-watching, despite irritating plot holes, political sanctimony and misrepresentations of Muslims or Palestinians. It’s a bit like speed-reading a cheap thriller, ignoring the bad dialogue and badly drawn characters, along with the mounting self-loathing over the time you’re squandering, just for the sugar rush of the story’s end. ellauri263.html on line 395: Small wonder, then, that all eyes are on finding the new Homeland Security, itself based on an Israeli TV series, Hatufim. And it’s not surprising that the quest is focused on Israel, which has spawned a string of international hits, starting with In Treatment, a 2008 HBO adaptation of the Hebrew-language Be Tipul. In 2016 Neflix started airing Mossad 101, about Israel’s intelligence service, while earlier this year Hulu nabbed False Flag, a conspiracy thriller loosely premised on the 2010 assassination of Hamas official Mahmoud al-Mabhouh, widely thought to be the work of the Mossad, by a hit squad carrying foreign passports. ellauri263.html on line 397: For its second series, Fauda’s publicity campaign has ramped up claims of authenticity and popularity among Palestinians as well as the wider Arab world. Columnist, author and TV sitcom writer Sayed Kashua slammed such efforts earlier this year: “You already have military victories and cultural control in marketing the Israeli occupation policy: at least give the Palestinians the option of hating Fauda. Are Netflix, worldwide success, economic growth and serving Israeli PR not enough for them?” ellauri263.html on line 399: Palestinian journalist Ziyad Abul Hawa says Fauda could have started to make good on notions of balance simply by bringing Palestinians into the creative process. “If the writers are all Israeli, no matter how good the intentions are, they are not realistically showing what is happening in Palestinian areas. I heard they did their homework and research but still, you need a Palestinian constantly with them, telling them what’s realistic and what is not.” He adds that Arabic accents in the show bust its credibility claims within seconds. ellauri263.html on line 403: Fauda is available on Netflix, which is one big turd of a narcotics company. I really wish the Israeli commando troops would barge in to the Netflix headquarters and shoot down everyone in sight. ellauri263.html on line 423: As in most contracts made between two parties, there are mutual obligations, conditions and terms of reciprocity for such a contract to hold up as good. Thus said R. Yannai: "The conditions written in a ketubah, [when breached], are tantamount to [forfeiture of] the ketubah." A woman who denies coitus unto her husband, a condition of the ketubah, was considered legal grounds for forfeiture of her marriage contract, with the principal and additional jointure being written off. ellauri263.html on line 425: Zuz on drakma eli dinaari eli neljännessekeli, noin 15g hopeaa, jonka markkina-arvo olisi tällä haavaa max 50c/gramma eli jotain 7 egeä. Eli neizeen "ketuban" hinta olis siinä 1500e. Kamelin käypä hinta länkkäreissä on 5K ja 20K euron välillä. Egyptissä pienen kamelin saa jo kolmella sadalla. Keniassa "One camel costs 36 goats or sheep. One camel costs three donkeys or 12 cows," he answers. Länsivaluutassa jotain 700e, saman verran kuin lesken ketuba. Varmaan samaa luokkaa käyttöarvolta. Vähänhän tää on kuin ostais käytettyä autoa. Siinäkin arvo putoaa 30% jo kun auto rullaa ulos hallista. ellauri263.html on line 434: Sen jälkeen kansa lähti liikkeelle Haserotista ja leiriytyi Paaranin erämaahan. Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: "Lähetä miehiä vakoilemaan Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisille; lähettäkää mies kustakin isien sukukunnasta, ainoastaan niitä, jotka ovat ruhtinaita heidän keskuudessaan". Niin Mooses lähetti heidät Paaranin erämaasta Herran käskyn mukaan; kaikki ne miehet olivat israelilaisten päämiehiä. Ja nämä olivat heidän nimensä: Ruubenin sukukunnasta Sammua, Saakurin poika, Simeonin sukukunnasta Safak, Huoran poika, Juudan sukukunnasta Kaaleb, Gefundenes Fressen, Isaskarin sukukunnasta Jigal, Joosefin poika, Efraimin sukukunnasta Hoosea, Nuunin poika, Benjaminin sukukunnasta Palti, Rafun poika, Sebulonin sukukunnasta Gaddiel, Sodin poika, Manassen sukukunnasta Joosefin sukukuntaa Sladdi, Suden pentu, Daanin sukukunnasta Ammuel, Gevalian poika, Asserin sukukunnasta Eero, Miikaelin poika, Naftalin sukukunnasta Nabbi, Vofs Vofsin poika, Gaadin sukukunnasta Genuel, Makin poika. Nämä olivat niiden miesten nimet, jotka Mooses lähetti maata vakoilemaan. Mutta Mooses kutsui Hooseaa, Nuunin poikaa jostain syystä Joosuaksi. (Sama kaveri joka sittemmin kasas esinahkoja. Jee-suxenkin nimi oli oikeasti Joosua.) ellauri263.html on line 444: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/62/AbulrazakGurnahHebronPanel_%28cropped%29.jpg/375px-AbulrazakGurnahHebronPanel_%28cropped%29.jpg" /> ellauri263.html on line 449: Hebron is considered one of the oldest cities in the Levant. According to the Bible, Abraham settled in Hebron and bought the Cave of the Patriarchs as a burial place for his wife Sarah. Biblical tradition holds that the patriarchs Abraham, Isaac, and Jacob, along with their wives Sarah, Rebecca, and Leah, were buried in the cave. Hebron is also recognized in the Bible as the place where David was anointed king of Israel. Following the Babylonian captivity, the Edomites settled in Hebron. During the first century BCE, Herod the Great built the wall which still surrounds the Cave of the Patriarchs, which later became a church, and then a mosque. With the exception of a brief Crusader control, successive Muslim dynasties ruled Hebron from the 6th century CE until the Ottoman Empire's dissolution following World War I, when the city became part of British Mandatory Palestine. A massacre in 1929 and the Arab uprising of 1936–39 led to the emigration of the Jewish community from Hebron. The 1948 Arab–Israeli War saw the entire West Bank, including Hebron, occupied and annexed by Jordan, and since the 1967 Six-Day War, the city has been under Israeli military occupation. Following Israeli occupation, Jewish presence was reestablished at the city. Since the 1997 Hebron Protocol, most of Hebron has been governed by the Palestinian National Authority. ellauri263.html on line 451: The city is often described as a "microcosm" of the Israeli-Palestinian conflict and the Israeli occupation of the West Bank. The Hebron Protocol of 1997 divided the city into two sectors: H1, controlled by the Palestinian National Authority, and H2, roughly 20% of the city, including 35,000 Palestinians, under Israeli military administration. All security arrangements and travel permits for local residents are coordinated between the Palestinian National Authority and Israel via the Israeli military administration of the West Bank (COGAT). The Jewish settlers have their own governing municipal body, the Committee of the Jewish Community of Hebron. ellauri263.html on line 453: Today, Hebron is the capital of the Hebron Governorate, the largest governorate of the State of Palestine, with an estimated population of around 782,227 as of 2021. It is a busy hub of West Bank trade, generating roughly a third of the area's gross domestic product, largely due to the sale of limestone from quarries in its area. It has a local reputation for its grapes, figs, limestone, pottery workshops and glassblowing factories. The old city of Hebron features narrow, winding streets, flat-roofed stone houses, and old bazaars. The city is home to Hebron University and the Palestine Polytechnic University. ellauri263.html on line 458: Ja he tulivat Rypälelaaksoon; sieltä he leikkasivat viiniköynnöksen, jossa oli rypäleterttu, ja kahden miehen täytyi kantaa sitä korennolla; samoin he ottivat granaattiomenia ja viikunoita. Se paikka nimitettiin Rypälelaaksoksi, rypäleen tähden, jonka israelilaiset sieltä leikkasivat. Ja he palasivat maata vakoilemasta neljänkymmenen päivän kuluttua. He vaelsivat ja tulivat Mooseksen, Aaronin ja kaiken Israelin kansan luo Paaranin erämaahan Kaadekseen. Ja he tekivät heille ja kaikelle kansalle selkoa matkastaan ja näyttivät heille sen maan hedelmiä. a he kertoivat hänelle sanoen: "Me menimme siihen maahan, jonne meidät lähetit. Ja se tosiaankin vuotaa maitoa ja mettä, ja tällaisia ovat sen hedelmät. Mutta kansa, joka siinä maassa asuu, on voimallista, ja kaupungit ovat lujasti varustettuja ja hyvin suuria; näimmepä siellä Anakinin jälkeläisiäkin. Amalekilaiset asuvat Etelämaassa ja heettiläiset, jebusilaiset ja amorilaiset asuvat vuoristossa, ja kanaanilaiset asuvat meren rannalla ja Jordanin varsilla." ellauri263.html on line 470: Teosofia (kreik. theos jumala, sophia viisaus, suomeksi jumalviisaus) tarkoitti alun perin filosofista ajattelua, joka kohdistui Jumalan olemuksen selville saamiseen salaperäisellä, välittömällä näkemyksellä, ikäänkuin videolla ilman kirjoja. Tällaista teosofiaa harrastivat muun muassa uusplatonikot, useat keskiajan mystikot, sekä uudella ajalla muun muassa Rosenkreutzin ruusuristiläiset, anglosaxit vapaamuurarit, Jakob Böhme, Franz Xaver von Baader ja Friedrich von Schelling. 1870-luvulla syntynyt moderni, useaan suuntaan hajonnut teosofia on saanut paljon vaikutteita näistä ikivanhoista saxalaisista setämiehistä sekä intialaisista uskonnoista. ellauri263.html on line 496: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/c/cc/Teosofia_kaavio.jpg/220px-Teosofia_kaavio.jpg" /> ellauri263.html on line 497: Planeettaketjun seitsemän palloa ja keppi. Manvantaraa (ruiskaus) seuraa aina pralaya (lepokausi). Elimet on kuin pattereita, ne pitää ladata aina välillä, tiesi Iisak Bashevis. ellauri263.html on line 499: H. P. Blavatskyn päätyö oli teosofinen oppi, johon hiän sulautti valtavasti vaikutteita eri tahoilta. Eniten Blavatskyn ajatteluun vaikuttaneista oppisuunnista, teoksista ja auktoriteeteista voidaan mainita ainakin buddhalaisuus, Bhagavad Gita ja hindulainen tantrismi, Kabbala (erityisesti Eliphas Levi), Raamattu, Zohar ja Talmud, hermetismi, ruusuristiläisyys, gnostilaisuus, zarathustralaisuus, kaldealaiset, vapaamuurarius, spiritismi, mystiikka, Jakob Böhme ja Mestari Eckhart, alkemia ja magia, aikansa tieteellinen kirjallisuus, Robert Fludd, Paracelsus, maailman mytologiat esimerkiksi germaaninen mytologia, Popol Vuh, Ryhmä Hau ja Gilgameš (myös otteita Kalevalasta), antiikin kirkkoisät Irenaeus, Tertullianus, Origenes ja Eusebius, filosofit, etenkin Platon ja uusplatonilaisuus, Porfyrios, Plotinos ja Ammonios Sakkas sekä historioitsijat ja monet muut antiikin kirjailijat kuten Plinius vanhempi, Ovidius, Homeros ja Josefus. Lisäksi hän väitti opiskelleensa huomattavien inkarnaatiolaamojen oppilaana Tiibetissä, Ladakhissa, Nepalissa ja Mongoliassa ja perehtyneensä muun muassa vajrayanan esoterismiin eli Kālacakrayanaan, Nepalin svābhāvikoiden oppiin ja sykretistiseen shamanismiin (puuh). ellauri263.html on line 503: Jelena Petrovna Blavatskaja (Gan)), Еле́на Петро́вна Блава́тская (Ган), tunnetaan myös nimillä Madame Blavatsky ja H. P. B. (12. elokuuta (J: 31. heinäkuuta) 1831 Jekaterinoslav, Venäjän keisarikunta (nykyisin Dnipro, Ukraina) - 8. toukokuuta 1891 Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta), oli naisseikkailija, spiritualisti, okkulttinen kirjailija ja Teosofisen seuran perustajajäsen. Jelena oli itätyttö nykyisestä Ukraiinasta. ellauri263.html on line 506: Helena Andrejevna von Hahn kuoli Odessassa vuonna 1842 keuhkotautiin, ja 11-vuotias Helena sekä tämän kaksi nuorempaa sisarusta päätyivät isovanhempien kasvatettavaksi Saratoviin isän ollessa pitkiä aikoja sotakomennuksilla. Helenan äidinäiti oli Jelena Pavlovna Fadejeva (omaa sukua Dolgorukov) ja äidinisä Andrei Mihalovitš Fadejev. Saratovin maalaiskartanosta tuli Helenan koti seuraavien neljän vuoden ajaksi. Helenan isoäiti oli hankkinut kotiopettajattaria, ja Helena opiskeli kieliä. ellauri263.html on line 508: Vuonna 1846 Helenan isoisä nimitettiin Transkaukasiassa olevien valtionmaiden piirin johtajaksi, ja hän muutti vaimoineen Tbilisiin. Hahnin lapset seurasivat hieman myöhemmin perässä. Vuonna 1846 hän teki isänsä kanssa matkan Ranskaan ja Lontooseen, jossa opiskeli pianonsoittoa. Tbilisissä Fadejevien lukuisten vieraiden joukossa oli Jerevanin varakuvernööri Nikifor Vasiljevitš Blavatski, johon myös Helena tutustui. Blavatskissa Helenaa ilmeisesti viehätti se, että hän oli varakuvernööri, tunsi vieraita maita ja suhtautui vakavasti Helenan okkulttisiin viehtymyksiin. ellauri263.html on line 517: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f3/Blavatsky.007.jpg" /> ellauri263.html on line 524: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/74/Moryaportrait.jpg" /> ellauri263.html on line 527: Hän kertoi myös oleskelleensa Egyptissä koptilaisen papin Paulos Atamonin oppilaana ja liittyneensä druusien salaseuraan. Kaksi vuotta kestäneistä Etu-Intian niemimaan matkoistaan Blavatsky kirjoitti sadunomaisen artikkelisarjan Moskovskije vedomostille nimimerkillä Radda-Bai. Hän väitti myös matkustaneensa vuonna 1852 Quebeciin tapaamaan intiaaneja sekä sieltä New Orleansiin tutustumaan voodoo-kulttiin. Seuraavana vuonna hän yritti kahden amerikkalaisen kanssa päästä Nepalin kautta Tiibetiin, mutta rajan ylitys estettiin. Rahaa tuntui piisaavan. Pappa betalar. ellauri263.html on line 537: Blavatsky kertoi oleskelleensa vuonna 1870 Tiibetissä kashmirilaisen adeptin luona. Blavatskyn perhe ei tuolloin ollut kuullut hänestä mitään viiteen vuoteen, ja hänen pelättiin kuolleen. ellauri263.html on line 539: Heinäkuussa 1871 Blavatsky oli matkalla Pireuksen satamasta höyrylaiva Eunomialla Egyptiin, kun laivalla ollut ruutivarasto räjähti ja 30 matkustajaa kuoli. Blavatsky selvisi vahingoittumattomana mutta menetti käteisvaransa ja matkatavaransa. Viimein perille päästyään hän herätti jälleen huomiota seurapiireissä esittelemällä psyykkisiä ilmiöitä. Hän perusti myös spiritismiseuran nimeltä Société Spirité, jossa pian ilmeni huijaustapaus. Kirjeessä tädilleen Blavatsky kertoi, että oli yllättänyt Suezin kanavalta hankkimansa meediot petkuttamasta seuran jäseniä. Pian Kairoon saapui myös Agardi Metrovich, jota Helenan täti Nadežda oli pyytänyt poikkeamaan Kairon kautta tavatakseen Blavatskyn. Pian saapumisensa jälkeen Mitrovich kuitenkin sairastui lavantautiin ja kuoli, ja Blavatsky järjesti hänen hautajaisensa. ellauri263.html on line 545: New Yorkissa Blavatsky asettui osoitteeseen Madison Street 222, jossa sijaitsi tuolloin naisten yhteisasunto. Hän elätti itsensä suunnittelemalla mainoskortteja kaulus- ja paitatehtaalle. Tällä välin Blavatskyn isä oli kuollut, ja hänen siskonsa lähetti hänelle osan perintörahoista, joilla hän pystyi hankkimaan oman pienen vuokra-asunnon 14. Streetin ja 4. Avenuen kulmasta. Vuonna 1874 hän hankki osakkuuden maatilasta 1000 dollarilla, mutta menetti rahat kumppanin kadottua. Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Tämän jälkeen hän ansaitsi hieman rahaa kääntämällä venäjäksi spiritistisiä kirjoituksia amerikkalaisista lehdistä. Saman vuoden lokakuussa hän osti Daily Telegraphin numeron, jossa selostettiin spiritistisiä aineellistumisia, joita sattui vanhalla maatilalla Vermontissa. Artikkelin oli kirjoittanut toimittaja Henry Steel Olcott. ellauri263.html on line 549: Maatilaan liittyvä julkisuus toi hänen elämäänsä Michael Betanellyn, jonka kanssa Blavatsky avioitui 3. huhtikuuta 1875. Hän oli kuullut entisen miehensä kuolleen, vaikka näin ei ollut. Avioliitto Betanellyn kanssa kesti vain neljä kuukautta, ja ilmeisesti se oli solmittu Blavatskyn puolelta pelkästään taloudellisin syin. Hänen mukaansa eron syynä oli se, että puheistaan huolimatta Betanelly ei ollut halunnut pitää suhdetta enää platonisena. Samaan aikaan myös oikeuskäsittely päättyi, ja Blavatsky sai korvauksena 1146 dollaria. Blavatskyn ja Olcottin henkiset harrastukset olivat hiljalleen keränneet heidän ympärilleen muitakin kiinnostuneita, ja tämä johti viimein Teosofisen Seuran perustamiseen 17. marraskuuta 1875. Seura alkoi kuitenkin saada vihollisia spiritistien taholta, koska Blavatsky väitti, että spiritismin ilmiöt eivät olleet peräisin kuolleiden hengiltä vaan elementaaleilta, astraalisilta olioilta ja 'kuorilta'. Seuraavina kuukausina Olcott luennoi ja Blavatsky piti keskusteluiltoja New Yorkin salongissaan ja molemmat myös kirjoittivat ahkerasti. ellauri263.html on line 557: Olcott ja Blavatsky tekivät jälleen matkoja, pitivät luentoja ja perustivat looseja. Rasittavan matkaohjelman johdosta Blavatsky kuitenkin sairastui munuaistulehdukseen. Tämän johdosta hän matkusti kahdeksi päiväksi Sikkimiin lepäämään gurunsa luokse. Joulukuun 17. samana vuonna Teosofinen Seura muutti jälleen, tällä kertaa Madrasiin Adyar-joen varrella sijaitsevaan pylvästaloon. Tämän jälkeen Blavatsky oleskeli kolme kuukautta brittiläisen Rhodes E. Morganin ja hänen vaimonsa luona Nilgirivuorilla, ja kirjoitti siellä kirjoitussarjan ”Sinisten vuorten kansa”. Heikentyvä terveys pakotti hänet lopulta vaihtamaan pysyvästi leudompaan ilmanalaan, ja 20. helmikuuta 1884 Olcott, Blavatsky ja osa seuran henkilökuntaa lähtivät kohti Nizzaa. ellauri263.html on line 561: 21. syyskuuta ilmestyi The Timesissa artikkeli, jonka mukaan Blavatsky oli huijari. Todisteena olivat Emma Coulombin Christian College Magazinelle luovuttamat kirjeet, joita hän väitti Blavatskyn kirjoittamiksi. Olcott lähti välittömästi Madrasiin, ja lokakuussa Blavatsky siirtyi Lontooseen ja sanoutui irti seuran kirjeenvaihtaja-sihteerin virasta. Arundalen luota hän lähetti The Timesiin kirjeen, jossa kielsi kirjoittaneensa Coulombien väittämiä kirjeitä. Kirje julkaistiin 9. lokakuuta 1884. Madrasin teosofit puolestaan syyttivät Coulombeja liukulevyjen ja salaovien rakentamisesta Blavatskyn yksityisiin tiloihin. ellauri263.html on line 563: Blavatsky palasi Intiaan marraskuussa 1884. Hänen mukanaan oli pastori C. W. Leadbeater. Vaikka hänen maineensa oli Euroopassa kokenut kolauksen, Madrasissa opiskelijat ottivat hänet hurraten vastaan. Joogafilosofia ja usko mahatmoihin kuului heidän ikivanhoihin perinteisiinsä, ja tapauksen johdosta opiskelijat olivat joutuneet vastakkain lähetyssaarnaajien ja professorien kanssa. ellauri263.html on line 565: Tammikuussa 1885 Blavatskyn terveys jälleen heikkeni ja huhtikuussa, hieman toivuttuaan, hän lähti viimeisen kerran Intiasta. Oleskeltuaan joitakin kuukausia Italiassa hän asettui viimein Saksaan Würzburgiin. Siellä hän jatkoi Salaisen opin kirjoittamista seuranaan kreivitär Constance Wachtmeister. Joulukuussa 1885 ilmestyi Psyykkisen tutkimuksen seuran raportti, jossa Blavatskya pidettiin ”historian monitaitoisimpana, kekseliäimpänä ja mielenkiintoisimpana huijarina.” Richard Hodgsonin kirjoittama raportti perustui hänen syksyllä 1884 Madrasissa tekemiinsä tutkimuksiin ja haastatteluihin. Komitea ei sen sijaan hyväksynyt Hodgsonin arvelua, jonka mukaan silmänkääntötemppujen syynä olisi ollut peitellä hänen todellista ammattiaan venäläisenä vakoojana. ellauri263.html on line 569: Lontoossa perustettiin uusi teosofinen aikauslehti, Lucifer. Syyskuun alussa myös Wachtmeister saapui Lontooseen. Tilanahtaus pakotti Teosofisen seuran muuttamaan uuteen paikkaan Lansdowne Roadille, joka oli lähempänä Lontoon keskustaa. Kirjoitustyö jatkui, ja talossa vieraili useita kuuluisuuksia, tutkijoita ja toimittajia keskustelemassa Blavatskyn kanssa. Myös Olcott saapui Lontooseen ja avusti Blavatskya perustamaan Teosofisen seuran esoteerisen osaston, johon kuului kaksitoista henkilöä: kreivitär Wachtmeister, Isabel Cooper-Oakley, Emily Kislingbury, Laura Cooper, Annie Besant, Alice Cleather, Archibald Keightley, Herbert Coryn, Claude Wright, G. R. S. Mead, E. T. Sturdy ja Walter Old. ellauri263.html on line 571: Lokakuussa 1888 ilmestyivät Salaisen opin ensimmäiset kappaleet painosta. Kirja lähetettiin arvosteltavaksi lontoolaiselle toimittajalle W. T. Steadille, joka päätyi lähettämään sen aktivisti Annie Besantille. Kirja teki Besantiin suuren vaikutuksen, ja kiittävä arvostelu julkaistiin Steadin Review of Review'ssä. Tämän jälkeen Besant kävi tapaamassa Blavatskya ja liittyi Teosofiseen seuraan. ellauri263.html on line 573: Seuraavaksi Blavatsky keskittyi kirjoittamaan teoksia Teosofian avain ja Hiljaisuuden ääni. Lisäksi hän kirjoitti pitkiä kirjeitä Amerikan ja Intian osastoille. Teosofinen seura muutti jälleen, tällä kertaa Annie Besantin tilavaan asuntoon Avenue Road 19:een. Blavatskya vaivasi reuma, ja hän joutui käyttämään ajoittain pyörätuolia. 1. kesäkuuta 1890 ilmestyi newyorkilaisessa The Sunissa artikkeli ”Erään humpuukin historia”, jota seurasi 20. kesäkuuta koko sivun aukeama, jossa tohtori Elliot Coues väitti Blavatskya petkuttajaksi, jonka tarkoituksena oli kerätä rahaa ja peitellä vakoilutoimintaa. Lisäksi Coues oli kaivanut esiin kaikki vanhat huhut hänen väitetyistä rakastajistaan sekä aviottomasta lapsesta ja sanoi voivansa todistaa kaikki väitteensä. Tohtori Coues oli ollut jo pikään kiinnostunut teosofiasta ja oli myös käynyt tapaamassa Blavatskya. Blavatsky kertoi jo vuoden 1888 lopulla tohtori J. S. Buckille lähettämässään kirjeessä Couesin havittelevan jonkinlaista johtoasemaa Teosofisessa seurassa, johon hiän ei kuitenkaan suostunut. ellauri263.html on line 575: Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Ennen kuin asiaa oli päästy käsittelemään, The Sunin lakimiehet myönsivät, etteivät pysty todistamaan moraalittomuussyytettä, johon kanne perustui. Keväällä 1891 Lontooseen levisi influenssaedipemia. Blavatsky sai myös tartunnan, ja hän kärsi useita päiviä kovasta kuumeesta. Keskipäivällä, 8. toukokuuta Helena Blavatsky kuoli Avenue Road 19.ssä kolmen läheisen oppilaansa läsnä ollessa. Hänen kuolemansa päätti myös kesken olleen oikeuskanteen. The Sun julkaisi Blavatskyn kuoleman johdosta W. Q. Judgen artikkelin hänen elämästään ja ilmoitti, että heitä oli johdettu harhaan tohtori Couesin taholta. ellauri263.html on line 577: Blavatskyn ruumis tuhkattiin Wokingissa Etelä-Englannissa 11. toukokuuta 1891, ja hänen tuhkansa jaettiin teosofien kolmen pääkeskuksen, New Yorkin, Madrasin ja Lontoon kesken. ellauri263.html on line 579: Teosofiasta on löydettävissä paljon piirteitä, jotka ovat yhteisiä useimmille okkulttis-gnostilaisille järjestelmille, ja siksi usein on vaikea todeta täsmällisesti, mistä jokin ajatus on omaksuttu. Jotkut teosofiset ajatukset sen sijaan voidaan löytää lähes sellaisenaan tai hieman muuntuneina buddhalaisista ja hindulaisista opetuksista. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset ajanjaksot kuin kalpat ja jugat, mandaloissa kuvatut mantereet ja ihmisrodut, ihmisen olemuspuolet eli prinsiipit, siddhit eli yliaistilliset kyvyt sekä joiltakin piirteiltään teosofinen oppi juuriroduista. William Emmette Colemanin mukaan todellisuudessa Blavatsky kopioi tekstinsä – puutteellisesti viitaten – melko pienestä määrästä aikalaiskirjoja ja hänen käsityksensä mm. historiallisista teksteistä olisi perustunut toisen käden lähteisiin, vaikka hän antoi ymmärtää ikivanhojen alkuperäiskirjojen olevan edessään. Samoin Dzyanin kirjasta saadut tiedot olisivat olleet tunnetuista englanninkielisistä kirjoista, jotka eivät käsittele Tiibetiä vaan Kiinaa tai Intiaa, mikä selittäisi mm. useat kieli- ja asiavirheet. ellauri263.html on line 583: Tämän opin mukaan ilmenneen maailmankaikkeuden alkulähde on absoluutista eli Parabrahmanista pidätysvaikeuxien vuoxi ulosvirrannut jumaluusvoima, Logos. Se ilmenee kolminaisuutena siten että ensimmäinen, Isä-Äiti, on kaiken alkujuuri, toinen eli Poika aloittaa elämän ja muodon kaksinaisuuden, ja kolmas on maailmanjärki, jonka osia ovat ihmismonadit. Jokaisella galaksilla ja aurinkokunnalla on omat pienemmät Logoksensa. Kaikkeudenjärki ilmenee ulkokohtaisesti Fohatina, pöhöttimenä, joka liittää kokoon muodot ja laittaa liikkeelle kosmisen kehityksenlain. ellauri263.html on line 585: Elämä ilmenee fyysisellä tasolla eri luonnonvaltakuntien kautta, joita ovat mineraali-, kasvi-, eläin- ja ihmiskunta. Jälleensyntyvät monadit kehittyvät näiden muotojen kautta karman lain ohjaamina jatkuvasti korkeammille asteille. Maapallo käy läpi seitsemän eri ilmentymää eli manvantaraa niin, että se ensimmäisen kolmen kauden aikana tiivistyy eteerisestä kiinteäksi, kunnes neljännen (eli nykyisen) kauden aikana kehitys muuttuu taas päinvastaiseksi kohti löysempää paapaa. Maailmassa vaikuttaa mestareiden eli esoteeriseen viisauteen vihittyjen veljeskunta eli niin kutsuttu Valkoinen Veljeskunta, jonka johtajana on aurinkokuntamme Logos, ja tämän alapuolella olentohierarkia, johon kuuluvat dhyan chohanit, kumarat, buddhat, maha-chohanit, chohanit ja mestarit. Blavatsky mainitsi useita mestareita, joita ovat olleet esimerkiksi Leijonat, Buddha, Zarathustra, Jeesus, Pythagoras, Pekka Ervasti ja Christian Rosenkreutz. ellauri263.html on line 591: Monadien henkinen kehitys tapahtuu karman lain kautta, mutta ihmisyksilö voi nopeuttaa omaa kehitystään elämällä moraalisesti oikein. Rukoilu sen tavallisessa merkityksessä on epäjumalanpalvelusta, koska eksoteeristen uskontojen jumalat (kuten Jehova) ovat rajallisia, luotuja olentoja. Ihmisen sen sijaan tulisi pyrkiä toimimaan sopusoinnussa oman jumalallisen koirohahmonsa eli ātma-buddhi-manauksen kanssa. Ihmisen kuollessa kolme alinta prinsiippiä tuhoutuvat ja neljä ylintä jakavat kamaa lokasuojaan, joka vastaa katolilaisuuden kiirastulta tai antiikin mytologian Haadesta. Tämän jälkeen ātma-buddhi-manaus irrottaa kāmaa rūmpasta ja jatkaa devakhāniin eli taivaaseen, jossa se pysyy hikisesti arviolta 1 000–1 500 vuotta. Tämän jälkeen se jälleensyntyy maailmaan kolmannesta silmästä. ellauri263.html on line 596: Enkelkaupungin kaduilta kerää musta rankkuri exyneitä atmankoiria jättimäiseen KZ laageriin josta niitä kaasutetaan päivittäin tilanpuutteen takia. Virkaheitto palomies itkee karannutta Giselaa. Musta rasta pitää hurjaa vahtikoiraa ahtaassa häkissä koska koirasapinana sen on suojeltava naaraita muilta koirasapinoilta. Apinat ja koirat vaikuttavat yhtä puutteenalaisilta, exyneiltä ja kauhistuneilta. ellauri263.html on line 605: Nuoruudessaan Blavatsky oli liikkunut radikaaleissa liberaalis-nationalistisissa piireissä, mutta hänellä ei ilmeisesti ollut koskaan mitään selkeää yhteiskunnallis-poliittista linjaa, paizi toi vähän saatanallinen feminismi (käytännössä vaikkei ehkä teoriassa). Lucifer represents life, though, progress, civilization, liberty, independence. Lucifer is the Logos, the Serpent, the Savior. H. P. Blavatsky’s influential The Secret Doctrine (1888), one of the foundation texts of Theosophy, contains chapters propagating an unembarrassed Satanism. Satan in the shape of the serpent brings gnosis and liberates womankind. Tämmösta kirkasozaista miltonilaista prometeus-saatanaa peukuttivat Miltonin lisäxi ilmeisesti myös Blake, Bakunin ja Proudhon. Sympathy for the devil. Ei ihme että kristilliset piirit vauhkosivat. Blaken saatana alkuperäisessä loistossaan on aika feministinen. Byron ja Shelley oli aikoinaan satanisteja mutta setämiehiä. ellauri263.html on line 607: Four factors characterize marginal religious groups which offer leadership roles for women: ellauri263.html on line 608: (1) a perception of the divine that deemphasizes the masculine, (2) a tempering or denial of the doctrine of the Fall, (3) a denial of the need for a traditional ordained clergy, and (4) a view of marriage which does not hold that marriage and motherhood are the only acceptable roles for women. ellauri263.html on line 617: The book is a comedy about the birth of the son of Satan and the coming of the End Times. There are attempts by the angel Aziraphale and the demon Crowley to sabotage the coming of the end times, having grown accustomed to their comfortable surroundings in England. One subplot features a mixup at the small country hospital on the day of birth and the growth of the Antichrist, Adam, who grows up with the wrong family, in the wrong country village. Another subplot concerns the summoning of the Four Horsemen of the Apocalypse, each a big personality in their own right. With Armageddon averted, Crowley and Aziraphale muse that this was God's plan all along and speculate that the real apocalyptic conflict will be between humanity and the combined forces of Heaven and Hell. In 2003, the novel was listed at number 68 on the BBC's survey The Big Read. ellauri263.html on line 624: ads/H.-P.-Blavatsky-Collected-Writings-Volume-IX.jpg" /> ellauri263.html on line 627: Almost 600 (!) biographies have been written of Blavatsky, but the details of her life, especially the years 1848–1873, remain sketchy all the same. Most of the authors have been either devoted disciples or sharply critical adversaries. Some interesting and well-documented facts, however, can be determined. She was born to a noble Russian family in present-day Ukraine, married at 17, ran away only months later, traveled widely and spent time in Cairo, among many other places, where she supported herself as a medium size sex doll. ellauri263.html on line 629: Blavatsky was often perceived as a quite vulgar and coarse person. She swore profusely, dressed garishly, and had a strong sense of irreverent humor. Her New York study was decorated with a stuffed baboon wearing white collars, cravats and spectacles, carrying a manuscript bundle under his arm labeled ‘The Descent of the Species’ (Blavatsky rejected Darwin’s ideas about man being descended from apes). She liked a benevolent snake, though she said there was hardly no woman in her character. ellauri263.html on line 631: Unlike the occultism presented earlier by Éliphas Lévi and similar authors, which mostly caught the interest only of a small circle of freethinkers, Theosophy fast became a successful semi-mass movement. By 1889 the Theosophical Society had 227 sections all over the world, and many of the era’s most important intellectuals and artists were strongly influenced by it. Avant-garde painters, especially, took this new teaching to heart, and it marked the work of great artists such as Mondrian, Kandinsky and Klee. In literature, authors like Nobel Prize laureate William Butler Yeats became ellauri263.html on line 638: Jätettyään miehensä Annie hylkäsi kristinuskon täysin, ja liittyi vuonna 1874 uskonnottomien järjestöön National Secular Societyyn. Pian Annie kehitti läheiset välit Charles Bradlaughiin, radikaalin National Reformer -lehden toimittajaan ja Ison-Britannian uskonnottomien järjestön johtajaan. Bradlaugh tarjosi Annielle työtä lehden toimituksesta, ja seuraavien vuosien aikana hän kirjoitti useita artikkeleita mm. avioliitosta, koulutuksesta ja naisten oikeuksista. ellauri263.html on line 640: Vuonna 1877 Besant ja Charles Bradlaugh päättivät julkaista Charles Knowltonin kirjan The Fruits of Philosophy, joka kannatti syntyvyyden säännöstelyä. Besantia ja Bradlaughia syytettiin julkaisusta, joka ”todennäköisesti vaikuttaa huonontavasti ihmisiin, joiden mieli on avoin moraalittomille vaikutteille.” Oikeudessa he kertoivat pitävänsä moraalisesti parempana ehkäistä ajatusta lasten teosta kuin että heidän jo synnyttyään tappaa heidät ruoan, ilman ja vaatteiden puutteeseen. ellauri263.html on line 642: Besant ja Bradlaugh todettiin molemmat syyllisiksi ”säädyttömään kunnianloukkaukseen” ja tuomittiin puoleksi vuodeksi vankeuteen. Valitustuomioistuimessa tuomio kuitenkin kumottiin. Tämän jälkeen Besant kirjoitti ja julkaisi oman kirjansa syntyvyyden säännöstelystä nimeltä The Laws of Population. Ajatukset naisten osuudesta syntyvyyden säännöstelyssä saivat paljon julkisuutta. Muun muassa sanomalehti The Times syytti Besantin teosta säädyttömäksi, haureelliseksi ja saastaiseksi. Frank Besant käytti Annien saamaa kielteistä julkisuutta hyväkseen vakuuttaakseen oikeusistuimen siitä, että hän olisi sopivampi heidän yhteisen tyttärensä Mabelin huoltajaksi kuin Annie. ellauri263.html on line 644: Vuonna 1880 Charles Bradlaugh valittiin Northamptonin parlamentin edustajaksi, mutta koska ei ollut kristitty, hän kieltäytyi vannomasta perinteisen kaavan mukaista uskollisuudenvalaa, ja häntä estettiin sen vuoksi ottamasta paikkaansa vastaan. Samaan aikaan Besant työskenteli yhä Bradlaughin kanssa, mutta tutustui myös tunnettuihin sosialisteihin kuten George Bernard Shaw, Walter Crane ja Edward Aveling. ellauri263.html on line 652: 1890-luvulla Besant liittyi Helena Blavatskyn 1875 perustamaan Teosofiseen Seuraan, ja omistautui sittemmin syvästi teosofisen liikkeen toimintaan jopa niin, että 1907 hänestä tuli seuran puheenjohtaja. Besant keskittyi teosofisten ajatusten käytännön toteuttamiseen, ja hän ryhtyi valmistelemaan Suuren valkoisen veljeskunnan maailmansuunnitelman toteuttamista ja Maitreyan ja Kristuksen pikaista tuloa. Tähän tehtävään hän valitsi nuoren intialaispojan Jiddu Krishnamurtin. Teosofinen Seura oli kuitenkin Blavatskyn kuoleman jälkeen jakautunut aatteellisesti kahteen eri suuntaukseen, ja vuonna 1910 Besant ja C. W. Leadbeater perustivat Idän Tähti -järjestön valmistamaan tietä Maitreyalle eli maailmanopettajalle, joka tulisi ilmentämään itseään heidän kasvattipoikansa Krishnamurtin kautta. Myöhemmin Krishnamurti alkoi itse epäillä rooliaan, ja 1929 hän sanoutui irti messiaan tehtävästä kokouksessa, jossa myös Yrjö Kallinen oli läsnä. Kallista ei kuitenkaan huolittu messiaaxi Krishnamurtin tilalle. Krishnamurti erosi Teosofisesta Seurasta ja hajotti Idän Tähti -järjestön. ellauri263.html on line 656: the Theosophical Society under Annie Besant’s leadership (1907–1933) was, at least in England, an important part of a loosely socialist and feminist political culture. Hyvä desantti! Olet idän tähti! Enola Holmes-sarjassa oli 1 episodi Besantista tulitikkutehtaalla, vaikkei sen nimeä kyllä mainittu. ellauri263.html on line 664: The Theosophical Movement was founded in New York in 1875 with three main founders – Helena Petrovna Blavatsky, Colonel Henry Steel Olcott, and William Quan Judge. From that moment and up until his death in 1907, Olcott remained the organisational leader and international president of the Society, which eventually moved its headquarters from the USA to Adyar in India. ellauri263.html on line 666: These are well known facts and they sometimes prompt some students of Theosophy, especially visitors to the United Lodge of Theosophists in its lodges and study groups around the world, to ask why Col. Olcott is only mentioned extremely rarely in the ULT, why there doesn’t seem to be a great deal of respect or admiration for him, and why it is frequently the case that only HPB and William Judge are spoken of as “the founders of the Theosophical Movement.” ellauri263.html on line 670: “One of the most valuable effects of Upasika’s mission [Note: “Upasika” is a Buddhist term meaning “femakko” and was used by the Masters for HPB] is that it drives men to self-study and destroys in them blind servility for persons, sanoi 1 setämies. … Imperfect and very troublesome, no doubt, she proves to some, nevertheless, there is no likelihood of our finding a better one for years to come – and your theosophists should be made to understand it. … HPB has next to no concern with administrative details, and should be kept clear of them, so far as her strong nature can be controlled. But this you must tell to all: – With occult matters she has everything to do. We have not abandoned her; she is not ‘given over to chelas’. She is our direct agent. I warn you against permitting your suspicions and resentment against ‘her many follies’ to bias your intuitive loyalty to her. … Be assured that what she has not annotated from scientific and other works, we have given or suggested to her. ellauri263.html on line 675: Col. Olcott ei ollut vakuuttunut vaan alkoi vehkeillä ennenkuin HPB oli ehtinyt kylmetä. In the April Theosophist Col. Olcott makes public what we have long known to be his private opinion – a private opinion hinted at through the pages of Old Diary Leaves – that H.P.B. was a fraud, a medium, and a forger of bogus messages from the Masters. This final ingrate’s blow is delivered in a Postscript to the magazine for which the presses were stopped. The hurry was so great that he could not wait another month before hurling the last handful of mud at his spiritual and material benefactor, our departed H.P.B. The next prominent person for whom we wait to make a similar public statement, has long made it privately. [Note: This sentence referred to Annie Besant.] ellauri263.html on line 695: Kerista's polyamorous sexual practice was influenced by Robert A. Heinlein's (1907-88) science-fiction novel Stranger in a Strange Land (1961), in which the Martian-raised human Michael Valentine Smith founded The Church of All Worlds, preached sexual freedom and the truth of all religions, and is martyred by narrow-minded people who are not ready for freedom. Sukua myös Diskordianismille. Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur. ellauri263.html on line 702: A few years ago, my partner at the time and I decided to see other people. It started as a breakup but eventually it turned into something else—an open relationship filled with a lot of love and ongoing commitment to each other as we began exploring dating and sleeping with other people. It was a very new experience for both of us, but it also just made sense for us with where we both were in our lives and in our relationship. ellauri263.html on line 713: This ad is displayed using third party content and we do not control its accessibility features. ellauri263.html on line 715: The word compersion is loosely defined as the opposite of jealousy. Instead of feeling upset or threatened when your partner romantically or sexually interacts with another person, you feel a sense of happiness for them. It is curious that Darwin did not come up with this idea, it's great. ellauri263.html on line 717: Consider how you usually feel when your partner gets a big promotion at work or accomplishes a new fitness goal, or how you feel when your best friend tells you about a new guy they've been dating that they're really clicking with: You're genuinely, totally stoked for them, right? Fuck no, you are slightly envious, or not so slightly either. This is an instinctual feeling for most of us. Now apply that to when your partner is having fun flirting with (or sleeping with) a new flame that's not you. Instead of sparking jealousy, it sparks earnest empathetic joy. That's compersion. ellauri263.html on line 729: The evolutionary purpose of jealousy isn't relevant anymore: who wants to have children anyway, and by the golden rule of America "look out for N:o 1" everybody is responsible for their own welfare and happiness. We are no fucking communists, after all. Unfortunately, the emotion does still play a role in our lives. Blue compares feeling jealous to having an alarm bell going off in your head. ellauri263.html on line 735: "Some people have more of a disposition for jealousy," Blue adds. "It's a character trait. Just like some people are happy people, some people are more solemn people, you get people who are more jealous." ellauri263.html on line 741: This ad is displayed using third party content and we do not control its accessibility features. ellauri263.html on line 747: "Ultimately there is no such thing as not experiencing jealousy," Blue says. "Jealousy is part of the human emotional spectrum. It's like saying 'I never feel sad,' 'I never feel angry,' 'I never feel happy.' To say 'I never feel jealous'—I don't think it's realistic. I haven't ever really truly met anyone who's said they haven't felt jealousy. I think some people say they don't feel jealousy because they're in a specific relationship that doesn't hold grounds for it. It doesn't trigger them into jealousy." ellauri263.html on line 753: A lot of it just comes down to practice, she says. Non-monogamous people just spend more time processing their feelings of jealousy and have more practice with dealing with it. With enough practice, it stops being so big and overwhelming. And, perhaps in time, compersion can appear in its place instead. ellauri263.html on line 767: This ad is displayed using third party content and we do not control its accessibility features. ellauri263.html on line 773: My partner and I made compersion an active practice, a skill that we both worked on together. It didn't really come naturally to either of us, but we supported each other as we tried to do it. Initially, it was basically a lot of mental gymnastics trying to reason out why we should be happy when the other person scored a hot date. Once you fully get why it doesn't make sense to feel jealous—i.e., your relationship is totally secure, and the presence of another person in your partner's life is not a threat to your relationship whatsoever—then you can start to disarm that alarm more easily whenever it goes off in your head. ellauri263.html on line 778: We found a lot of ways to support our intellectual belief in compersion with actual psychological rewards. For example, I'd help my partner get matches on Tinder and give him tips on cute bars to take them, and after the dates, he'd tell me how they went and give me a ton of love and affirmation whenever I pouted over him having a good time. Meanwhile, he played wingman with me when I wanted to meet up with a potential flame at a party or concert, and I always made sure to come home to him and share the sexy things I'd done with the new guy and what things I wanted to migrate into our own sex life. In this way, we began to be able to associate positive experiences together (showering each other with affection and affirming the strength of our relationship) with the aftermath of one of us having fun with someone else. When it became clear that these extradyadic encounters only brought us closer, it became easier and easier for us to feel earnest joy for the other person's romantic successes. ellauri263.html on line 785: If you´re working on practicing compersion as a couple, make sure you´re addressing any feelings of jealousy that bubble up in either of you with a lot of love and gentleness. Blue says it´s good to encourage the jealous party to talk through their feelings and dig at what underlying fears are actually driving the jealousy. ellauri263.html on line 787: "Listening I think is really important, listening without judgment and without being defensive," Blue says. "Separate your stuff from your partner´s theories. Your partner´s feeling jealous, and they´ve done some work, and they´re sorting of saying ´I feel jealousy because I worry that you´re gonna leave me.´ … When you hear that, some of us feel accused as if we are doing something wrong. We´re not somehow enough, and we´ve made some sort of a mistake, and immediately we become defensive. I think if we can get into that sort of separate state and realize our partner, when they´re working through something like jealousy, is battling with their own stuff, battling with their own insecurities, or own unmet needs, [then we can be more able to] lend an ear to that to really understand what´s going on with them." ellauri263.html on line 790: Encourage each other to make requests, she adds. If your partner´s jealous, ask them: What do they need from you? What does it look like? What requests can they make that you can accommodate so they feel safe and secure again? ellauri263.html on line 798: dsWith a fundamental understanding of compersion, I´m able to look at moments where I could be jealous in my current monogamous relationship and instead respond in a more levelheaded or even joyful way. It doesn´t bother me if my partner tells me he finds another person attractive, nor am I freaked out if I find myself fucking with a charming stranger on the subway. We might not be entertaining other relationships at the moment, but my partner and I can at best find it cute and at worst feel totally neutral about it when these brief interactions with other parties occur. ellauri263.html on line 829: These ads too were displayed using third party content and we do not control their accessibility features either. ellauri263.html on line 839: Kelly Gonsalves is a multi-certified sex educator and relationship coach helping people figure out how to create dating and sex lives that actually feel good — more open, more optimistic, and more pleasurable. In addition to working with individuals in her private practice, Kelly serves as the Sex & Relationships Editor at mindbodygreen. She has a degree in journalism from Northwestern University, and she’s been trained and certified by leading sex and relationship institutions such as The Gottman Institute and Everyone Deserves Sex Ed, among others. Her fork has been featured at The Cut, Vice, Teen Vogue, Cosmopolitan, and elsewhere. ellauri264.html on line 2: ad> ellauri264.html on line 29: ad> ellauri264.html on line 53: The flotilla was publicly opposed by the United States, France, the United Kingdom, Turkey, Canada, the Middle East Quartet (consisting of the EU, Russia, the United Nations, and the United States), and United Nations Secretary General Ban Ki-moon. It was publicly supported by Hamas. ellauri264.html on line 56: Torakat on exoskeletaalisia. Aika exoskeletaalinen semiitti oli Ken Safir joka pudotti syliinsä mustikkapiirakan Merimiehenkadun keittiössä ja syytti siitä Seijaa. Sellaisia ne semiitit ovat, kostonhaluisia. Ken pääsi professorixi New Jerseyiin. Varmaan sillä oli sitten varaa uusiin jerseyhousuihin. Mirkku-täti piti tsöössistä. ellauri264.html on line 70: Z-sukupolven tiktok-influensserit nuoret naiset jenkeissä ovat kexineet, että ne viihtyvätkin parhaiten kotirouvina. Ne ovat halukkaita palvelemaan miestään ja perhettään kuin Hertz Dovid Greinin ex-koulukas ja nykyinen panopuu Hannele. Paizi tämä ei enää onnistu useimmille naisille, koska niiden miesystävät on ex-inseleitä jotka ei ansaize pulunkakan vertaa jollain paskaduuneilla tai istumalla kotona. ellauri264.html on line 85: L’action du drame se passe à Mayence, au quartier général des armées françaises en 1793. Les officiers soupçonnent de trahison d’Oyron, un de leurs camarades, d’origine aristocratique. Une lettre saisie sur un paysan rhénanien semble prouver la trahison de d’Oyron. Rolland avait l’intention de démontrer son impartialité. Pour atteindre ce but, il voulait que l’innocence de d’Oyron ne pût être établie de manière définitive. ellauri264.html on line 92: Wolves is a 2014 Canadian action horror film written and directed by David Hayter, and starring Lucas Till, Stephen McHattie, John Pyper-Ferguson, Merritt Patterson and Jason Momoa. ellauri264.html on line 94: The teenager Cayden Richards lives in a small town with his parents Dean Richards and Janice Richards and is having violent nightmares. He is the quarterback of the local football team and his girlfriend Lisa Stewart is a cheerleader. After a game, Lisa decides to have sex with Cayden for the first time in the car. Cayden hurts his girlfriend, Lisa, when the passion of making out causes him to transform into a werewolf. However he transforms into a monster and she flees from him. ellauri264.html on line 97: Cayden decides to find his organs and helps a prostitute at a truck stop that is assaulted by two men. Then he steals the motorcycle of one of the men and later he stops at a bar where he meets the weird Wild Joe. The stranger identifies that Cayden is a wolf and gives the direction to Lupine Ridge. Soon Cayden learns that John is his uncle and his mother was raped by the local leader Connor. He also finds that he is a pure town wolf together with John, Angeline, Gail and two other inhabitants. ellauri264.html on line 107: Grein körde forbi Lincoln Square och fortsatte nedför Broadway. Fast detta var inte längre Broadway utan en genomfartsled i de äldsta av hedniska städer, Rom, Aten, till och med Kartago. Här hade avgudarna sina tillbedjare och präster. Deras avbilder stirrade ner från snötäckta affischtavlor - ursinniga mördare, nakna horor. Framför en teater knuffades och trängdes unga kvinnor i väntan på en idol. Idolatrin är en kvinnlig synd. I bibeln är det mestadels utländska kvinnor och skökor som gör det. ellauri264.html on line 109: Än en gång kom tåget upp ur underjorden och körde fram ovan Brooklyns bakgårdar och oansenliga hus, små steniga trädgårdar och gatlampor som bara fördjupade det dystra dunklet. Människor av olika etnisk ursprung bodde hår, och här växte deras barn upp. Det var judar, italienar, polacker och irlandare, det var svarta och gula. Kulturer flämtade och dog i de här husen. Här växte barn upp utan något arv. Deras andliga fäder var stereotypa filmstjärnor från Hollywood, deras litteratur var dråpromaner och sensationstidningar. ellauri264.html on line 111: Hur länge kunde allt detta bestå? Var der inte så att istäckena vid polerna skulle smälta och höja vattenytan med nästan hundra meter? Skulle då inte hela den amerikanska kustlinjen sköljas bort? Allt vilade på sand, lösa jordskikt, instabilt underlag. Någonstans djupt inne i Asien och Afrika var nya barbarer redan på marsch. Rovgiriga stammar på jakt efter deras utlovade land beredde sig på att uppsluka och ödelägga allt som kom i deras väg. Hyvin ennakoitu Bashevis! ellauri264.html on line 118: Gionet was born in Anchorage, Alaska, to a family of eight. His father is a pharmacist and his mother is a nurse. Both his parents are devout Christians who operate a non-profit organization aimed at promoting Christianity and providing medical supplies to orphanages in eastern Russia. During his formative years, Gionet was actively involved in his parents' charity and went to Russia with them numerous times. Five of his siblings were adopted from Russia. As an adolescent, Gionet spent a year and a half in the Russian city of Petropavlovsk-Kamchatsky. He later said that part of his "chaotic nature" may have stemmed from this experience. ellauri264.html on line 120: In 2011, Gionet worked for Capitol Records for a short time, before pursuing his own career in rap music with a "wild, redneck, kick-ass" persona. He kept his nickname Baked Alaska as a stage name. His rap songs used a satirical tone and traded on his Alaskan roots, with titles like "I Live on Glaciers" or "I Climb Mountains". In 2013, the Anchorage Daily News published a profile of Baked Alaska, describing him as a "comedy/music video artist". Gionet also posted many humorous videos on Vine where he became known as a prankster, achieving some online popularity. A video of him pouring a gallon of milk on his face attracted several millions of views. He called himself at the time a "cross between Weird Al, Lonely Island, Borat and Jackass". ellauri264.html on line 122: Gionet attempted to promote his rap career by producing several professionally-made videos, which failed to become viral. From 2015 to 2016, Gionet worked for BuzzFeed as a social media strategist, and later commentator. He first managed BuzzFeed's Vine account, then took over one of its Twitter accounts. Pidin Timin laulusta jossa se haukkui somealustoja. Olin kaikesta sen kanssa samaa mieltä. He commented in 2017, "BuzzFeed turned me into a monster". In May 2016, Gionet was introduced to then-candidate Donald Trump, and Trump signed Gionet's arm next to where he had Trump's face tattooed. ellauri264.html on line 124: In late 2016, conflict arose between Cernovich and Gionet when Gionet made antisemitic remarks on Twitter, claiming the media was "run in majority by Jewish people". Sehän kuulosti ihan nobelisti Romain Rollandilta. ellauri264.html on line 128: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/6/63/Feels_good_man.jpg/200px-Feels_good_man.jpg" width="20%" /> ellauri264.html on line 130: A children's book appropriating the Pepe character, The Adventures of Pepe and Pede, advanced "racist, Islamophobic and hate-filled themes", The book's author, a vice-principal with the Denton Independent School District, was reassigned after the publicity. In January 2019, the video game Jesus Strikes Back: Judgment Day was released, which allows players to play as Pepe the Frog, among other figures, and murder various target groups including feminists, minorities, and liberals. ellauri264.html on line 134: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/f/ff/Groyper_cartoon.png/180px-Groyper_cartoon.png" width="20%" /> ellauri264.html on line 136: Groypers, sometimes called the Groyper Army, are a group of white nationalist and far-right activists, provocateurs and internet trolls who are notable for their attempts to introduce far-right politics into mainstream conservatism in the United States, their participation in the 2021 United States Capitol attack and the protests leading up to it, and their extremist views. They are known for targeting other conservative groups and individuals whose agendas they view as too moderate and insufficiently nationalist. ellauri264.html on line 140: Interestingly perhaps, many of these top extremists have rather marginal white identity. No wasps, to put it politically correctly. Groypers and their leaders have tried to position the group's ideology as being based around "Christian conservatism", "traditional values", and "American nationalism". Despite attempts to brand themselves more moderately, the group is widely recognized as white nationalist, antisemitic, and homophobic. ellauri264.html on line 142: Fuentes claimed that he had been "oppressed" by "the Jews" and blamed antisemitic actions as being the Jewish community's own fault, claiming that matters "tend to go from zero to sixty" and that "the reason is them". Fuentes declared that matters would get "a lot uglier" for their community if they did not begin to support "people like us". ellauri264.html on line 144: Groypers blame the mainstream conservative movement as well as the political left for what they view as "destroying white America". They oppose immigration and globalism. Groypers support "traditional" values and Christianity and oppose feminism and LGBTQ rights. In 2022, Fuentes advocated for a political "white uprising" to bring Donald Trump back to power and "never leave," wanting America to "stop having elections" and abolish the United States Congress. We shall not be replaced as the scum of the earth. ellauri264.html on line 156: Brahmjot Kaur of NBC News wrote that the accusations of stereotypes had been rebutted by some who noted characters in other television shows invented by Kaling shared similar personality traits to the titular protagonist, while citing Kaling's past influences. ellauri264.html on line 158: Wired's Amos Barshad wrote that while there was likely still reactions of a racist and homophobic nature targeting the show, the main complaints were for it addressing diversity issues in a "flat, one-note manner", and that the portrayal of Velma's bisexuality had divided fans. ellauri264.html on line 159: Lakshmi Srinivas, a professor of Asian American studies (another Indian lady) at the University of Massachusetts, felt that Kaling was being held to unfair standards as one of the few leading Asian figures in the entertainment industry. ellauri264.html on line 170: Leans annoyingly into the awkward racial and sexual humor while simultaneously re-treading ancient, overdone, and obvious Scooby-Doo jokes. ellauri264.html on line 172: There is not a single redeeming factor to this cringy, extremely unneeded adaptation. Just so bad. ellauri264.html on line 173: Velma’s attempts at modernizing the franchise are so inept, they’ve given rise to conspiracy theories that Kaling intentionally made Velma bad as fodder for an ongoing culture war in which people would beef about it incessantly online. ellauri264.html on line 183: According to an oral-anal tradition, as explained by the Imrei Noam, the olives from the branch ellauri264.html on line 184: that Noach [Noah] received from the dove were made into virgin olive oil. The oil was given to ellauri264.html on line 195: understood that everything in our possession comes from G-d, has a specific purpose and must be used to its full potential. Elaborating on this, Rabbi Zadok HaKohen Rabinowitz (of 19th century Poland) teaches that the righteous ellauri264.html on line 197: “do not take more than is destined for them from Hashem… That which is not created for this specific person is like stolen property when they are in possession of it, and thus [the righteous are careful] not to take possession of it. Conversely, property that is assigned to and created for them is very precious to them—so much so that our patriarch Jacob risked his life for his property. Thus ...it was said in the name of the Yehudi Hakadosh: a righteous person is obligated to enjoy an object which is fitting for him even if it means risking his life. That is why Jacob-- who knew that the small vessels were his, appropriated by him, and created for him—risked his life to save them.” ellauri264.html on line 198: Thus Jacob went back for the vessels to ensure they were used in the optimal way, i.e. by him. Had he not, ellauri264.html on line 205: Lebow had been a seller of fine hosiery in the 1920s and 1930s but had been driven out of business by the rise of such retail outlets as Woolworth's-- which was the prototype of Wal-Mart. Siitä oli karu kuolinilmoitus New York Timesissä 1980. Se oli ahkera kirjoittaja kommarien lehdissä, niin että turha väittää että se ei tiennyt mistä kirjoitti. Se oli saanut potkut Kyser Roth Corporationista ja Fabergélta. ellauri264.html on line 209: To make a long story short-- Victor Lebow was a prophet. He has been slandered by all who have used this infamous quote to paint him as a cheerleader for consumerism when in fact he was one of the first-- if not the first-- to see the future implications of its corrosive influence. The fact that so many people, organizations, and websites have used his quote completely out of context and nearly all got the quote from the SAME source should give people GREAT pause-- and should be an object lesson in scholarship for progressive people. Don't believe everything you read. And don't write articles or create websites using materials you haven't primary sourced, either. ellauri264.html on line 211: Lebov war ein Visionär! Hier das Konsumleitbild von Victor Lebov, ein amerikanischen Marketingexpert aus den 1950er Jahren: „Unsere ungeheuer produktive Wirtschaft verlangt, dass wir den Konsum zu unserem Lebensstil und den Kauf und die Nutzung von Gütern zu einem Ritual machen, dass wir unsere spirituelle Befriedigung und die Erfüllung unseres Selbst im Konsum suchen.“ Er war ein Visionär. Und heute ist seine Vision Wirklichkeit geworden. Einkaufen ist sogar ein tägliches Ritual. Es gibt viele Tempel, in jeder Stadt mehrere davon. Und obwohl es schon so viele gibt, bauen die Menschen immer wieder neue Konsumtempel. ellauri264.html on line 215: Ja, es ist unser Lebensstil geworden – alles dreht sich um Konsum. Wir arbeiten hart, wir arbeiten viel, um diesen Lebensstil aufrecht erhalten zu können. Ja, wir ruinieren sogar unsere Gesundheit, vernachlässigen unsere Familie, zerstören dafür unsere Erde, beuten andere Menschen dafür Gnadenlos aus – aber im Grunde unseres Herzens sind wir gute Menschen. Wir sind die Guten, weil durch unseren Konsum Wachstum möglich ist! Kivikauden mies teki töitä päivittäin arviolta 3.5 tuntia. ellauri264.html on line 217: Die anderen, die dem Konsum nicht verfallen sind, die sind die bösen. Die tun nichts für unser heiliges Wachstum, das sind Trittbrettfahrer! Aber wir sind ja die Guten und unserer christlichen Tradition folgend betrachten wir diese Menschen einfach als verwirrt an. Es sind nicht unsere Feinde, sondern Konsumenten in spe, die den richtigen Weg noch nicht erkannt haben – oder kurzzeitig verlassen haben. Wir führen sie auf den rechten Weg, den unsere Religion macht am meisten Spaß, wenn alle Menschen beim Konsum mitmachen. ellauri264.html on line 228: products; discards clothing and appliances and buy new ones instead of repairing them; and buys goods usually wrapped in disposable packaging. ellauri264.html on line 236: with possessions. At this time of giving and receiving things, we can re-evaluate our relationship to possessions and look for less wasteful ways to use the resources of the earth. For example, instead of buying and giving new gifts, we might consider more renewable ways of gift giving, like sharing books, trading old toys with our neighbors, wrapping gifts in old newspapers, or giving gifts of charity in honor of loved ones. ellauri264.html on line 247: Canada - 392,000 ellauri264.html on line 258: Mishnan mukaisesti avioliitto on yxityisoikeudellinen sopimus lisääntymisestä ja varallisuuden yhteisomistuxesta. Annalla on sotaobligaatioita 15 kilotaalan arvosta plus turkki ja timanttikorvixet, jos nimittäin isä jättää hiänet perinnöttömäxi. Hertzillä on 25 kilotaalan arvoiset osakkeet. Se ei ole paljon, Anna toteaa, mutta Anna lupaa kasvattaa ne 100 tuhannexi muutamassa vuodessa. Rahaa voi aina saada lisää, jos on muuten onnea. ellauri264.html on line 266: Jeremiadeja ellauri264.html on line 275: Perinteisesti kirja on laitettu (eli pantu) profeetta Jeremian nimiin. Hän oli hovivirkailija Nebukadressar II:n suorittaman Jerusalemin valtauksen aikana, kun Jerusalemin temppeli tuhottiin ja kuningas Joakim von Anka otettiin vangiksi. Kerrotaan, että Jeremia vetäytyi Damaskon portin ulkopuolella sijainneeseen luolaan, jossa hän kirjoitti Jehovalle valituxen. Valitus onkin yleensä sijoitettu Jeremian väitöskirjan jälkeen. ellauri264.html on line 313: Val. v. 3:19 Muista sijs/ cuinga minä nijn radollinen ja hyljätty/ coiruoholla ja sapella juotettu olen. ellauri264.html on line 328: Val. v. 3:34 Nijncuin hän tahdois radolliset maan päällä anda paina ratki alas/ ellauri264.html on line 344: Val. v. 3:50 Sillä ei he asetu/ sijhenasti että HERra cadzo taiwast alas ja näke. ellauri264.html on line 353: Val. v. 3:59 HERra cadzo/ cuinga minun nijn wääryttä tehdän/ ja auta minua minun oikeuteni. ellauri264.html on line 357: Val. v. 3:63 Cadzo sijs/ cosca he maata panewat eli nousewat/ nijn he minusta wirsiä laulawat. ellauri264.html on line 371: "Man of Constant Sorrow" (also known as "I Am a Man of Constant Sorrow") is a traditional American folk song first published by Dick Burnett, a partially blind fiddler from Kentucky. The song was originally titled "Farewell Song" in a songbook by Burnett dated to around 1913. A version recorded by Emry Arthur in 1928 gave the song its current titles. ellauri264.html on line 387: The song has some similarities to the hymn "Poor Pilgrim," also known as "I Am a Poor Pilgrim of Sorrow" and "I am a Poor Lonesome Cowboy", which George Pullein Jackson speculated to have been derived from a folk song of English origin titled aditional-music/Roy-Palmer-collection/025M-C1023X0116XX-0400V0">"The Green Mossy Banks of the Lea". ellauri264.html on line 404: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/48/Alex_Jones_Portrait_%28cropped%29.jpg/220px-Alex_Jones_Portrait_%28cropped%29.jpg" height="200px" /> ellauri264.html on line 405: ads/2018/10/khan_sc1_JingyiCui-1-1024x1024.jpg" height="200px" /> ellauri264.html on line 409: Extreme right radio station WICC programme director Adam Lambetti told The Independent in a statement: “Norm Pattis is no longer with WICC, but we wish him well in the future.” On Wednesday, a jury reached a staggering $965m damages award against Mr Jones for the emotional and financial harm he had caused to 15 Sandy Hook family members and an FBI officer who attended the shooting in 2012. Afterwards, Mr Pattis admitted he got his “arse kicked”. “It was great fun while it lasted,” Mr Pattis said, who describes himself in an online bio as a “lawyer, writer, contrarian, stand-up comedian”. ellauri264.html on line 422: Norm founded and leads The Law Firm in 2005, Connecticut-based criminal defense and civil rights. It focuses on serious felonies including violent felonies, white-collar crimes, sex offenses, drug crimes, and misconduct by lawyers, doctors, and government officials. Norm has defended capital murder cases and won federal civil rights verdicts for police brutality, discrimination, false arrest, malicious prosecution, and violations of rights, always on the side of the criminal. Norm Pattis is veteran of more than 100 successful jury trials, many resulting in acquittals for people charged with serious crimes, multi million dollar civil rights and discrimination verdicts, and successful criminal appeals. The Hartford Courant describes his work as “Brilliant” and “Audacious”. ellauri264.html on line 424: Norm Pattis used to receive a well deserved hate letter once a year from an elderly woman in California. Incensed over a $2 million award the criminal defense lawyer had won for a convicted rapist and murderer injured by guards during a prison escape attempt. He helps people who have trouble telling the good guys from the bad guys. Pattis specializes in cases that make most people cringe. He’s defended everyone from child murderers to rapists — he admits to being particularly drawn to homicide cases. If the allegation is heinous and the defendant reviled, chances are pretty good Pattis is involved. ellauri264.html on line 426: Nenästä ja ammatista huolimatta Pattis ei välttämättä ole jutku, nimestä päätellen se voisi olla myös paki tai mafioso. No ei se onkin ... Hungarian! Ei vaitiskaan vaan Esko Kreetalta. Pattis was born in Chicago in 1955 to a mother of French-Canadian descent and a father who had immigrated from the Greek island of Crete. One day when Pattis was 6 or 7, his father left the house and never came back. Pattis says that the abandonment haunts him to this day. ellauri264.html on line 431: The 2012 Hay festival included writers Martin Amis, Jung Chang, Louis de Bernières, Mark Haddon, Mario Vargas Llosa, Hilary Mantel, Ian McEwan, Michael Morpurgo, Ben Okri, Ian Rankin, Salman Rushdie, Owen Sheers, Jeanette Winterson, comedians Bill Bailey, Rob Brydon, Julian Clary, Jack Dee, Tim Minchin, politicians Peter Hain and Boris Johnson, scientists John D. Barrow, Martin Rees, Simon Singh, and general speakers Harry Belafonte, William Dalrymple, Stephen Fry, A. C. Grayling, Germaine Greer, Michael Ignatieff, and David Starkey. What a pile of turds. ellauri264.html on line 433: The festival´s chair, Caroline Michel stated on 18 October 2020 that the event would not return to Abu Dhabi, in support of a curator Caitlin McNamara´s allegation of sexual assault against the tolerance minister of UAE, Sheikh Nahyan bin Mubarak Al Nahyan. McNamara claimed that she was assaulted by the minister when they met at a remote island villa in February 2019 concerning work. The Emirati Foreign Ministry declined to comment on personal matters. When reached out, Britain´s Metropolitan Police confirmed receiving a report of alleged rape on July 3 by a woman. Rape by a woman, WTF??? In November 2020, Caitlin McNamara vowed to fight on following the CPS October 2020 decision to not prosecute the UAE minister because the alleged attack had occurred outside its jurisdiction. McNamara said the decision sent a message to Sheikh Nahyan and others who commit similar crimes "that as long as they´re of economic value to the UK, they can do whatever they want". In an interview with The Sunday Times McNamara said she felt "abandoned" by the Hay Festival, and in an interview on Channel 4 stated that "mistakes" had been made in the way the festival handled her reporting the sexual assault to them which were "very distressing". What a pile of turds. ellauri264.html on line 435: Years later, in his 40s, Pattis reconnected with his dad, who told him he had been a career criminal in Detroit specializing in payroll heists and fled to Chicago after shooting a man. Rikos oli Normin porukoilla verissä. ellauri264.html on line 436: Things went from bad to worse around the time Pattis went to high school ellauri264.html on line 442: From an early age, Pattis says he has felt a burning desire to know God personally. To that end, he spent time in Switzerland at the compound of an American Christian fundamentalist thinker named Francis Schaeffer and then inveigled himself in the graduate philosophy program of Columbia University, where he studied and taught for six years. At one point, he nearly joined the CIA, but that opportunity fizzled when the agency didn’t like his polygraph answers about homosexual experiences. “I said, ‘Well, I haven’t had any yet. I don’t know how I’m going to respond if you ask,’ ” he recalls. “I think they decided that was a little too much for them.” ellauri264.html on line 459: My head is bloody, but unbowed. Tää pää on verinen, mutta pystyssä. ellauri264.html on line 462: Looms but the Horror of the shade, Kuikkii vaan varjon kauhistus, ellauri264.html on line 472: ads/media/default/0001/02/3ae76897f6f6ec53e2ced9270b60cce2bf35f518.jpeg?w=520&h=&fit=max&key=2&sig=18718e15304e3f5061e8d6abc80e65874ec7da69875777b54a5421f8ec95c060&520" /> ellauri264.html on line 475: Born in Gloucester, England, poet, editor, and critic William Ernest Henley was educated at Crypto Grammar School, where he studied with the poet T.E. Brown, and with the University of St. Andrews. His father was a struggling bookseller who died when Henley was a teenager. At age 12 Henley was diagnosed with tubercular arthritis that necessitated the amputation of one of his legs just below the knee; the other foot was saved only through a radical surgery performed by Joseph Lister. As he healed in the infirmary, Henley began to write poems, including “Invictus,” which concludes with the oft-referenced lines “I am the master of my fate; / I am the captain of my soul.” Henley’s poems often engage themes of inner strength and perseverance. His numerous collections of poetry include A Book of Verses (1888), London Voluntaries (1893), and Hawthorn and Lavender (1899). ellauri264.html on line 487: ads/2015/01/bbb7ab_999e823f92d14052bb370132572000f0.jpg_srz_p_636_412_75_22_0.50_1.20_0.jpg" height="250px" /> ellauri264.html on line 492: Ladies and Gentlemen: There are five hundred reasons why I began to write for children, but to save time I will mention only ten of them. Number 1) Children read books, not reviews. They don’t give a hoot about the critics. Number 2) Children don’t read to find their identity. Number 3) They don’t read to free themselves of guilt, to quench the thirst for rebellion, or to get rid of alienation. Number 4) They have no use for psychology. Number 5) They detest sociology. Number 6) They don’t try to understand Kafka or Finnegans Wake. Number 7) They still believe in God, the family, angels, devils, witches, goblins, logic, clarity, punctuation, and other such obsolete stuff. Number 8) They love interesting stories, not commentary, guides, or footnotes. Number 9) When a book is boring, they yawn openly, without any shame or fear of authority. Number 10) They don’t expect their beloved writer to redeem humanity. Young as they are, they know that it is not in his power. Only the adults have such childish illusions. ellauri264.html on line 505: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/timeline/44ypetddihjslyqhvp5b8bakmhhvkc9.png" /> ellauri264.html on line 511: In the century after it was published by Karo (whose vision was a unified Judaism under the Sephardic traditions) it became the code of law for Ashkenazim, together with the later commentaries of Moses Isserles and the 17th century Polish rabbis. ellauri264.html on line 524: The Shulchan Aruch is largely based on an earlier work by Karo, titled Beit Yosef. Although the Shulchan Aruch is largely a codification of the rulings of the Beit Yosef, it includes various rulings that are not mentioned at all in the Beit Yosef, because after completing the Beit Yosef, Karo read opinions in books he hadn´t seen before, which he then included in the Shulchan Aruch. ellauri264.html on line 525: Karo adopted the Halakhot of Rabbi Isaac Alfasi (the Rif), Maimonides (the Rambam), and Asher ben Jehiel (the Rosh) as his standards, accepting as authoritative the opinion of two of the three, except in cases where most of the ancient authorities were against them or in cases where there was already an accepted custom contrary to his ruling. ellauri264.html on line 532: The "Rema" (Moses Isserles) started writing his commentary on the Arba´ah Turim, Darkhei Moshe, at about the same time as Yosef Karo. Karo finished his work "Bet Yosef" first, and it was first presented to the Rema as a gift from one of his students. Upon receiving the gift, the Rema could not understand how he had spent so many years unaware of Karo´s efforts. After looking through the Bet Yosef, the Rema realized that Karo had mainly relied upon Sephardic poskim. ellauri264.html on line 534: In place of Karo´s three standard authorities, Isserles cites "the later authorities" (chiefly based on the works of Yaakov Moelin, Israel Isserlein and Israel Bruna, together with the Franco-German Tosafists) as criteria of opinion. While the Rosh on many occasions based his decision on these sources, Isserles gave them more prominence in developing practical legal rulings. By incorporating these other opinions, Isserles actually addressed some major criticisms regarding what many viewed as the arbitrary selection of the three authorities upon whose opinions Karo based his work. ellauri264.html on line 538: The halachic rulings in the Shulchan Aruch generally follow the Sephardic custom. The Rema added his glosses and published them as a commentary on the Shulchan Aruch, specifying whenever the Sephardic and Ashkenazic customs differ. These glosses are sometimes referred to as the mappah, literally, the 'tablecloth,' to the Shulchan Aruch´s 'Set Table.' Almost all published editions of the Shulchan Aruch include this gloss. ellauri264.html on line 542: The author himself had no very high opinion of the work, remarking that he had written it chiefly for "young students". He never refers to it in his responsa, but always to the Beit Yosef. The Shulchan Aruch achieved its reputation and popularity not only against the wishes of the author, but, perhaps, through the very scholars who criticized it. ellauri264.html on line 550: I know that if I eat a large amount of cake and cookies, I am required to wash netilas yadayim, recite Hamotzi and conclude the meal with Birkas Hamozon. This is because cake is normally eaten as a snack, and for that reason it has a lower-level set of berochos than bread. If, however, I consume a large amount of cake (known in halacha as kivias seudah), the cake is treated like bread and not a snack, and the brochos are the same as those recited at a bread meal. Is the same true of doughnuts? If I eat a full meal of doughnuts, must I wash, say Hamotzi and Birkas Hamozon? ellauri264.html on line 554: The Mishna (Berachos 51b) relates that after eating bread, one must belch before the bread is digested. This time frame is known as "k´dei ichul" (the time it takes for digestion to occur.) How does a person know if digestion occurred? ellauri264.html on line 565: The prohibition applies only if the food is prepared exclusively by non-Jews. A small amount of Jewish participation can suffice to keep the food kosher. Different rabbis have different views on the absolute minimum: Sephardi poskim state that the minimum participation is to light the fire and place the pot on it to cook, while Ashkenazim are satisfied with merely lighting the fire, or even making a slight adjustment to a fire which was already lit by a non-Jew. Or just by looking at the knob on the stove like Kim Young Il. ellauri264.html on line 567: The law applies only to foods which, according to the Talmud, are "fit for a king's table" and are not generally eaten raw. Foods which would not be served at a state dinner are exempt from bishul akum, and are kosher even if cooked totally by non-Jews, provided that all the other requirements of kosher food are met. Maimonides explains that this prohibition was originally decreed in order to avoid a Jew being invited over by a non-Jew for a meal (which may lead to intermarriage), and people do not invite each other for dinner over food which is not "fit for a King's table" (Maimonides, Ma´akhalot Asurot 17:15). ellauri264.html on line 576: Eli’s sons were scoundrels; they had no regard for the Lord. Now it was the practice of the priests that, whenever any of the people offered a sacrifice, the priest’s servant would come with a three-pronged fork in his hand while the meat was being boiled and would plunge the fork into the pan or kettle or caldron or pot. Whatever the fork brought up the priest would take for himself. This is how they treated all the Israelites who came to Shiloh. But even before the fat was burned, the priest’s servant would come and say to the person who was sacrificing, “Give the priest some meat to roast; he won’t accept boiled meat from you, but only raw.” ellauri264.html on line 581: Now Eli, who was very old, heard about everything his sons were doing to all Israel and how they slept with the women who served at the entrance to the tent of meeting. 23 So he said to them, “Why the fuck do you do such things? I hear from all the people about these wicked deeds of yours. 24 No, my sons; the report I hear spreading among the Lord’s people is not good. 25 If one person sins against another, God may mediate for the offender; but if anyone sins against the Lord, who will intercede for them? Oh Jesus.” His sons, however, did not listen to their father’s rebuke, for it was the Lord’s will to put them to death, willy nilly. ellauri264.html on line 584: 17 The man who brought the news replied, “Israel fled before the Philistines, and the army has suffered heavy losses. Also your two sons, Hophni and Phinehas, are dead, and the ark of God has been captured.” ellauri264.html on line 586: 18 When he mentioned the ark of God, Eli fell backward off his chair by the side of the gate. His neck was broken and he died, for he was an old man, and he was heavy. He had led Israel forty years and here was the thanks. ellauri264.html on line 595: The rise of Religious Zionism is a phenomenon that has taken place since the times six day war. One of its key founders was a man called Rabbi Kuk who was the head of the yeshiva Mercaz HaRav in Jerusalem. He was one of the first practically envision the settlement of the mountains of Israel in modern times. An example of his thinking in this regard can be seen in a speech he made just before the six day war. These were his words: ellauri264.html on line 597: Nineteen years ago, on that famous night, when the decision of the establishment of the State of Israel was made by the governors of the nations of the world, when all the people flocked to the streets to publicly celebrate, I could not take part in the joy. In those first hours I could not make peace with what was done, with the horrible news, that God´s words from the prophecy in the Twelve Prophets: "My land was divided" was coming true. Where is our Hebron? Are we forgetting it? And where is our Nablus? Are we forgetting it? And where is our Jericho? Are we forgetting it? And where is our east side of the Jordan? Where is every lump and chunk? Every bit and piece of the four cubits of God´s land? Is it up to us to give up any millimeter of it? God forbid! In the state of shock that took over my body, completely bruised and torn to pieces – I could not rejoice then. ellauri264.html on line 621: Jag delar med mig av detta eftersom jag även har fått hundratals mejl från personer som är tacksamma för att jag delar med mig av hemligheten. Min favorit är från en ung man som köpte en drömbil till sin lillebror - en Ferrari 488 Pista, med hjälp av pengarna han tjänade på Bit Auto Soft 360 . Den här plattformen gör verkligen livet bättre för hela världens befolkning." ellauri264.html on line 623: addin-commercial/products/ebbabusch_se_res/img/d3.jpg" /> ellauri264.html on line 628: Hennes politiska engagemang väcktes av den negativa erfarenhet som hennes mormor haft med hemtjänsten. Hemtjänsten var sen med falukorven som mommo hade beställt. Busch beskriver även att hennes politiska engagemang har påverkats av hennes mammas upplevelser vid möten med Försäkringskassan och den offentliga sektorn när mamman varit sjukskriven för stress. ellauri264.html on line 630: Ebba Busch har bedrivit akademiska studier i freds- och konfliktkunskap vid Uppsala universitet och har arbetat fem säsonger som utomhusmålare. 2007–2008 bodde hon i Bryssel och praktiserade skurkaktighet i Europaparlamentet hos den kristdemokratiske europaparlamentarikern Lars Wohlin. Hon har även arbetat som PR-konsult i Stockholm. ellauri264.html on line 632: Buschs far kommer från Norge och hon har dubbelt medborgarskap. Vidare är hon medlem i Svenska kyrkan. År 2013 gifte sig Busch med Niklas Thor, fotbollsspelare i IK Sirius. I december 2019 meddelade paret att de ansökt om skilsmässa. Tillsammans fick de en son 2015 och en dotter 2017. Hon använde under äktenskapet namnet Ebba Busch Thor, men blev aldrig folkbokförd under detta namn. Det som Gud har sammenføyd, det skal ikke et menneske skille. ellauri264.html on line 634: Hösten 2020 köpte Busch ett hus av en äldre man. Säljaren ångrade sig och menade att han inte förstod att han sålt huset efter att han erhållit handpenning. Busch menade att mannens reaktion berodde på råd från personer i hans omgivning och valde att gå till rätten. Busch och motparten ingick förlikning 8 oktober 2021, vilken stadsfästes i dom den 18 oktober 2021. Ebba överklagade men den stadfästa förlikningen stod sig. ellauri264.html on line 636: När Busch i februari 2021 beskrev sin version av skeendet i ett inlägg på Facebook, förtalte hon säljarens juridiska ombud, Johann Binninge. Detta ledde till en anmälan om grovt förtal, men innan hon hann bli åtalad accepterade hon ett strafföreläggande om villkorlig dom och dagsböter. Samtidigt sa hon: "Jag anser mig vara oskyldig till detta, men jag har i dag erkänt brott för att få möjlighet att kunna sätta punkt för detta och att jag inte har tid att utgöra det juridiska prejudikat som i dag saknas". I september 2021 meddelades att Busch skulle betala ett skadestånd till Binninge. Fastighetsaffären och förtalsprocessen blev vida omtalade i medier under det år då de pågick, samtidigt som förtroendet för Busch sjönk under samma period. Den kristdemokratiske riksdagsledamoten Lars Adaktusson kritiserade Busch och uttryckte "oro för situationen" efter strafföreläggandet. ellauri264.html on line 640: Gå inte på Ebba Busch och högerns prat om ökad valfrihet och kvalitet i vården. ellauri264.html on line 641: Är du rik och vill gå före i vårdkön? Grattis, då jobbar den nya Tidöregeringen för dig. Planen är nämligen utstakad, under mandatperioden ska det bli ännu mer förmånligt att betala för en särskild gräddfil i form av privat sjukförsäkring. Allt medan vårdföretag och försäkringsbolag gör storvinster. ellauri264.html on line 643: Men det är uppenbart att det inte är vem som helst som tecknar den här typen av försäkring. Bland män med universitets- eller högskoleutbildning har nästan en av fyra en sådan jämfört med endast en av 25 kvinnor med högst högstadieutbildning. ellauri264.html on line 647: Välfärden urholkas. Samtidigt gör det ökade intresset för privata sjukvårdsförsäkringar att den generella välfärden urholkas ännu mer. Och detta vet regeringen. ellauri264.html on line 655: Så gå inte på högerns prat om ökad valfrihet, kvalitet och effektivitet i vården. Alla vi utan tjocka plånböcker räknas nämligen inte in här. ellauri264.html on line 657: KD som ursprungligen kallade sig Kristen Demokratisk Samling grundades 1964. I partiprogrammet från samma år betonades de kristna värderingarnas cementering i en tid av sekularisering. Det handlade om att strida för kristendomslärans bevarande i skolan och om filmcensur. ellauri264.html on line 658: Men kopplingarna till nazismen fanns dock redan då oavsett vad Busch säger, från första början. 1964 avslöjade Expressen att riksdagskandidaten Harald Ljungström hade ett aktivt förflutet i pronazistiska Sveriges nationella förbund, där han bland annat skrev judefientliga artiklar. ellauri264.html on line 665: Att regeringen blundar för vad som sker är oansvarigt, minst sagt. Men att Ebba Busch kan pissa på familjerna som hon låtsades känna igen sig i – det är ett svek. En annan ond buske hon, den här Ebba. En annan bajskorv som har flutit upp till gräddbunkens yta. ellauri264.html on line 668: adedImages/2018/4/18/a80a47d3-9290-49d9-82fb-4157c0f4d6de/bigOriginal.jpg?interpolation=lanczos-none&fit=around%7C1024:576&crop=1024:h;center,top&output-quality=80" /> ellauri264.html on line 677: Steve Jobs did a phone prank to an Apple fan boy who applied for the Apple CEO position and told him that he had been chosen, later to tell him if he showed up at Cupertino that the cops would arrest him. Steve Jobs refused child support for his daughter Lisa. But he was 20 years old by then, not excusing what he did though. He later made good and Lisa choose to live with him instead of her mother. Steve did many things wrong as a 20 something. But The Original Macintosh (folklore . org) has a lot of stories that show him as a Crusty the Clown, playing pranks with the team, breaking into his own office as he locked his keys inside. Putting a pirate flag on a building. How funny. A real barrel of laughs. ellauri264.html on line 679: Definitely one of the darkest stories about Steve Jobs has to be the Breakout story. In the 1970’s, Steve Jobs was working for Atari, designing the game Breakout. Overwhelmed with work with a deadline quickly approaching, he approached Steve Wozniak for help in finishing his project within the next four days. In exchange for his help, Jobs offered Woz half of what he was earning, which he said was $700. For four days, Jobs and Wozniak worked day and night without sleep. When they were done, they were sick with mono and exhausted, but they finished the project before the deadline. Wozniak sai 350 dollarin osuuden luvatusti, ja he jatkoivat elämäänsä. Mutta varsinainen kusetus oli, että Jobs sai työstä 5000 dollaria, ei 700 dollaria. Tämä todella särki Wozniakin sydämen, eikä hän voi uskoa, että Jobsilla voisi olla jotain niin alhaista. Steve oli yksi vuosisadan töykeimmistä pomoista, hän ei välittänyt työntekijöistään paskan vertaa. Hän oli haimasyöpänsä ansainnut. ellauri264.html on line 681: Beady-eyed Mark Zuclerberg pretty much stole facebook from his friends, plain and simple, got rid of people when they were no longer needed by him. Has been ordered again and again to pay huge sums to people after settling in court. ellauri264.html on line 683: Elon Musk had a secretary who worked relentlessly for him, one day she asked for a raise, he told her to take a few days off, I will see if I can live without you. Then a few days later he called her and told her she was fired. Elon’s ex-wife Justine musk wrote an answer about the actual story. Read it here - Justine Musk's answer to What is known about Elon Musk's long-time assistant Mary Beth Brown? ellauri264.html on line 685: The Intel founders, some of them survived the holocaust against all odds, made shady deals, killed competition and promised to deliver things to stop other companies and then never delivering. ellauri264.html on line 687: They are dicks, so they are the people who will end up in history books. They have all made technology so that they own it today. The world is a much worse place because they are/were here. You could even argue that because they were dicks, did not care if they walked over other people, that’s why they have all the nice things they have now. ellauri264.html on line 689: If you want the opposite (pretty much), have a look at Antonio Mucci, Visicalc, Dan Bricklin and Bob Frankston, by all accounts super nice people, treated everyone great, just all around nice nerds, they were trounced, not many people alive today who know who they are (yes they are both alive as I type this). A guy just took their idea, made his own version and had a ready version when the IBM PC was introduced. ellauri264.html on line 694: This is when the philosophy of Niccolo Machiavelli, a 16th-century Florentine political thinker with powerful advice for nice people who don’t get very far about , comes in. Machiavelli’s Advice for Nice Guys: Machiavelli noted a central, uncomfortable observation: that the wicked tend to win. And they do so because they have a huge advantage over the good: they are willing to act with the darkest ingenuity and cunning to further their cause. They are not held back by those rigid opponents of change: principles. They will be prepared to outright lie, twist facts, threaten or ge… (more) ellauri264.html on line 698: It wasn’t until the McDonald brothers knew they couldn’t fight a multinational corporate giant who would kill them in legal fees that they were forced to sell at a significant discount. They had allegedly agreed to give the brothers 1% of all sales, but even then, the company screwed the brothers out of that. ellauri264.html on line 700: If you read Wikileaks, aside from Google& Yahoo, few of the larger tech companies have any right to plausibly deny being part of the surveillance state. So imagine you make a business it becomes successful, and one of your largest clients for the information? The government which gets paid per pull of information on specific targets and for unfiltered allocation/data retention. Furthermore, instead of protecting citizens from overreach by private companies, the government chooses to have a mutual ‘hush hush’ with such companies and their heads, helping them in case of hacks, and not doing much … (more) ellauri264.html on line 702: Steve Jobs is known to all as the founder of Apple, known to fewer as a ruthless man who squeezed and burned many bridges with his friends and employees and even known to fewer as a man who chose to become the “bad man”/Devil´s Advocate. But - get this! Steve would wait in line in the Apple cafeteria like everyone else. He could have easily gone to the front of any line, or have someone get food for him. But he didn’t. On a number of occasions, he ended up in line behind me. And often he would ask me to ‘hold his place’ while he went to check other food stations. ellauri264.html on line 704: Perhaps the person who knew him best was his long-time friend Steve Wozinak. Ironically, even he wasn´t spared from being manipulated by Jobs. In the early days, he was asked to work on a game with Jobs with half of the total payment as his cut. Upon completion, he received $350 of $700 but Jobs had actually earned $5000 for the project. ellauri264.html on line 708: Gates was a nerdy bully who forced his bundled operating system down everyone´s throats. Then made threats against competitors who tried avoiding his monopoly. Had some shady stock dealings that went against his sick partner, Allen who was battling cancer at the time. ellauri264.html on line 719: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d0/WW2-Holocaust-Poland.PNG/250px-WW2-Holocaust-Poland.PNG" /> ellauri264.html on line 731: Neuvostoliiton hallitus julisti alueen juutalaisten kansalliseksi alueeksi 1928. Se oli tarkoitettu Neuvostoliiton juutalaisille, vaikka juutalaisilla ei ollut minkäänlaista historiallista yhteyttä alueeseen. Siitä tuli luvattu maa vasta Stalinin ansiosta. Siunatut olkoot hänen kätösensä. Piirikunnasta tuli autonominen alue 7. toukokuuta 1934. Juutalaisten autonomisen alueen asukasluku vuonna 2010 oli 176 600 ja väestötiheys 4,9 as./km². Väkiluku on laskussa. Väestö on keskittynyt Siperian radan varrelle alueen pohjoisosaan. ellauri264.html on line 744: Nimi Isaskar on hepreaa ja tarkoittaa ”saada palkka”. Tämä viittaa siihen, että Lea sai Isaskarin palkaksi siitä kun hän antoi lemmenmarjat Raakelille ja orjattarensa Silpan vaimoksi Jaakobille (1. Moos. 29:24). Nämä kaksi olivat varmasti Lean arvokkainta omaisuutta tuolloin. Suomi maksoikin ainoana maana sotakorvaukset sekä Yhdysvalloille ensimmäisessä maailmansodassa, että myös Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa. ellauri266.html on line 2: ad> ellauri266.html on line 37: adding-right:5%;margin-top:0%;margin-bottom:0%">PLANET APE Alastomuutta ellauri266.html on line 38: adding-right:5%;margin-top:0%;margin-right:2px;margin-bottom:0%">DESMOND MORRIS ellauri266.html on line 40: ellauri266.html on line 48: Ilmaston lämpenemisen seurauxet oli hyvin tiedossa 70-luvulla. Ei vaan viizitty tehdä mitään, koska voitiin vielä tahkota hyvää tulosta ainaskin kahden seuraavan vuosisadan kvartaalin aikana. Ehkä useammankin? Hetkinen hetkinen, eipä hätäillä, kazotaan vielä tämä tilanne. ellauri266.html on line 54: Joku harmaapää oli jättänyt Ogelin kontin ilmaishyllyyn 60- ja 70-luvun hirmustuttavia myyntimenestyxiä: Alaston Apina by Desmond Morris (1967) ja Tuomiopäivä by G. Rattray Taylor (1970). Nyt olis hauska kazoa onko näiden järkytysten laineet laimentuneet vai vallan voimaantuneet viimeisen puolen vuosisadan aikana. ellauri266.html on line 56: Desmond Morris was a scandal when his 1967 book appeared on human sociobiology. Some of Morris's theories have been criticized as untestable. For instance, geneticist Adam Rutherford writes that Morris commits "the scientific sin of the 'just-so' story – speculation that sounds appealing but cannot be tested or is devoid of evidence". However, this is also a criticism of adaptationism in evolutionary biology, not just of Morris. ellauri266.html on line 58: Rutherford (1975), who is half-Guyanese Indian, was born in Ipswich in the East of England and attended Ipswich School. His game is not football like Morris's but cricket. Rutherford was the podcast editor for the journal Nature for a while. He wrote a blog covering his thoughts when reading Charles Darwin's blockbuster On the Origin of Species. Adam is something of a cross between David Attenboro and Uncle Sam. ellauri266.html on line 62: It’s thought that one of the reasons for humans becoming upright was to see further across the savannah. I wonder if standing to pee could be useful in spotting predators, and if squatting might make us more vulnerable. “I guess if I stand up while I pee I’ve got more of a chance of spotting a sabre-toothed cat running towards me, or someone from a different community who might wish me harm,” Garrod concedes. Again, sounds nice but no evidence. But it is testable, using a set of very rapid gepards. “It might be a nice addendum to my evolutionary journey but it hasn’t driven my evolution as a species.” For men with lower urinary tract symptoms and to limit the bacterial flora on their wives' toothbrush the sitting voiding position is preferable. But wuss. ellauri266.html on line 79: Desmond John Morris, Linnean seuran heppu honoris causa. (s. 24. tammikuuta 1928) on Bo Egovin ikätoveri englantilainen eläintieteilijä, etologi ja surrealistinen taidemaalari sekä suosittu kirjailija ihmisen sosiobiologiassa. Desmond ei ole vielä kuollut. Se muistetaan vuoden 1967 kirjastaan The Naked Ape ja 50-luvun televisio-ohjelmasta Zoo Time. Myrkkykäärme karkasi, juontaja kuristui mikrofonijohtoon, leijonat naivat livenä, siinä kohokohtia. Öisin Desmond maalailee matkien Congo apinaa ja Dalin Salvadoria. Ne on kyllä vainaita. ellauri266.html on line 81: ad/2019/10/Desmond-Morris-with-his-remaining-Congo-painting-Split-Fan-Pattern-with-Central-Black-Spot-1957-1024x764.jpeg" width="50%" /> ellauri266.html on line 87: Joitakin Morrisin teorioita on arvosteltu mahdottomina. Esimerkiksi geneetikko Adam Rutherford kirjoittaa, että Morris tekee "juuri-niin-tarinan tieteellisen synnin - spekulaation, joka kuulostaa houkuttelevalta, mutta jota ei voida testata tai josta ei ole todisteita". Tämä on kuitenkin myös kritiikkiä evoluutiobiologian adaptaatiota kohtaan , ei vain Morrisia. Morrisia arvostetaan myös siitä, että hänen mielestään sukupuolirooleilla on syvä evoluutionaalinen tausta eikä kulttuurinen tausta. ellauri266.html on line 92: ads/2020/08/geroCongo_7_With-Desmond_1957-1230x850.jpg" width="50%"/> ellauri266.html on line 97: Saiko Deltenre kiitoxexi äkkipotkut EBU:sta? Kyllä sai! Ingrid oli ollut Genevessä sijaitsevan yleisradiojärjestön, European Broadcasting Unionin (EBU) pääjohtaja kesäkuusta 2009. Hän valvoi Eurovision laulukilpailun ohjausta ja neuvotteli tärkeimpien urheilutapahtumien lähetysoikeudet EBU:n jäsenille. Vuonna 2015 Deltenre sai toisen toimikauden EBU:n pääjohtajana, jonka oli määrä kestää tammikuusta 2016 tammikuuhun 2019. Kuinka ollakaan, hän jätti EBU:n syyskuussa 2017 "keskittyäkseen tehtäviinsä eri johtokunnissa ja antaakseen heille ratkaisevaa tietoa digitalisaatio, ympäristö, yhteiskunta ja hallinto, henkilöresurssit ja markkinointi- ym asioista ym". Hän lähti "keskittääkseen huomionsa Banque Cantonale Vaudoiseen, Givaudaniin, Vimpelin mailapoikiin ja Deutsche Post/DHL:n jakelutehtäviin." ellauri266.html on line 110: Venäläiset yleisradioyhtiöt ilmoittivat 26. helmikuuta 2022 sulkeutuvansa pois vuoden 2022 kilpailusta Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen Ukrainaan vuoksi. Njuhalla oli muita kiireitä. ellauri266.html on line 146: Ranskixilla oli syytäkin sen vuosisadan lopulla jäädä haistelemaan pepunhajuisia peppuja, otettuaan sakuilta ankarasti lukua, 70-71 sodan suoranaisen rökäletappion. Härpin kirja käsittelee sata vuotta myöhempiä aikoja. Annetaanpa suunvuoro Egon Friedellille: ellauri266.html on line 209: Hämeen-Anttila kuvaa elämänmittaista kamppailuaan kohti kehonsa hyväksymistä ja liittolaisuutta tuoreimmassa teoksessaan Ylipaino (Otava 2020). Kirja alkaa liikunnallisesta ja luovasta läskistä lapsesta, mutta kohtalokkaan painon putoamisen jälkeen alkaa vuosien kipu ja piina. Hän oli laihtunut 60 kiloa eli puoleen entisestään, mutta hän ei ollut tullut yhtään onnellisemmaksi. Hänessä asui (ja asuu vieläkin) pieni ortorektinen poni. Vuosia kestänyt ankara kehohäpeä ei kadonnut, vaikka kilot lähtivät. Paino, ylimääräiset kilot ja lihavuus olivat määritelleet ja rajoittaneet häntä lapsesta asti. ellauri266.html on line 235: Kaksikymppisenä hän painoi luultavasti yli 130 kiloa, mutta selkävaivat olivat kadonneet. Surut ja murheet olivat kasautuneet traanixi kehooni. Häntä eivät kiinnostaneet filosofian opinnot yliopistossa eikä mikään muukaan. Virpi Hämeen-Anttilan kokemus on, että lihavana hän ei kiinnostanut miehiä. Vieläkin häntä raivostuttaa, jos miehet kuvaavat ihannenaisensa hoikaksi. ellauri266.html on line 240: adelivery.fi/img/468/7676875641824d2eac766485ef9aabfd.jpg.webp" /> ellauri266.html on line 254: This movie should never have been made. It is a love ode to irresponsible broken men, our nation's need for lunatic asylums, and the failure of Child Protective Services. The producer's mother must have written the rest of the reviews. ellauri266.html on line 256: Knew nothing about the characters. Nothing made sense. Nothing was believable. Ending was awful and left me and my wife in shock as to what we even watched. The movie was dragged out and extremely boring. I was not inspired and got nothing out of this movie. The acting was good however, but the story was one of the worst. If I got to come up with my own assumptions, then you did something wrong. ellauri266.html on line 260: Not made for people who like action or science fiction. ellauri266.html on line 262: In a world of superhero movies, this film stands out and reminds you of what the art of filmmaking is all about. No explosions, gunfights, or unnecessary sexual content, simply a group of phenomenal actors. The story is both sad and uplifting and it says more about PTSD (post-traumatic stress disorder) than any film I've seen in years. The fact that this film was so underappreciated is an indictment of the viewing public. ellauri266.html on line 268: Are people insane? Like honestly. Are the people who reviewed this movie certifiably insane? This movie got 100%?????????? How. Like really, howwwww??? The most boring, slowest, most depressing movies ever. The only movie worse than this was Marley & Me. If this movie was based on a true story, then ok. But this was just a made up sad story? Like why? It does not deserve a 100% score AT ALL! That's just absurd and outrageous. And it now calls every score into question. Simply insane. ellauri266.html on line 270: Bad quality and to mutch drama. ellauri266.html on line 280: Wow talk about about fake news or breaking not so breaking news we got suckered into watching this because big tomatoes said 100% a plus rating. I'm not sure if we are talking about the same film because this movie is the type that makes you keep checking your phone hoping someone has texted you with something interesting. Wish they had a money back guarantee. ellauri266.html on line 284: Awful father. There is no ending, the father knows he has issues, but he doesn't get help. He refuses to get on with his life and is stubbornly stuck in the past. His character development doesn't exist.He is useless. I'm both glad and relieved that the daughter chooses to better herself and her situation. ellauri266.html on line 298: I would rather get beat up for 2 hours than watch this film, I kept waiting for something to happen or something that made me feel something, I sat there stone faced for 2 hours with no emotion assuming something must happen soon due to all these rave reviews, and then all of a sudden the credits show up on the screen and I realize i was hoodwinked by all of you writing good reviews. This film was an absolute snooze fest! ellauri266.html on line 302: Boring and very cheaply made. Lousy movie: 99+% of words not understood. ellauri266.html on line 316: If you like looking at trees, this may be your movie. I don't understand the complete lack of negative critic reviews here. Maybe it's my fault for being able to remember what it's like to watch truly well-directed films. Have today's critics forgotten what it's like to go see a film by Hitchcock or Wilder or even Blake Edwards or Ron Howard. Those guys knew how to tell a story. What we have here is a good example of bad storytelling. ellauri266.html on line 320: No tässä on vielä 1 kohta missä tiemme eroavat pönttöpäät. Plotit ovat perseestä, ja storyt joutavia. Tarinat joissa on sankareita, käänteitä ja päämääriä ovat syvältä! Menemme kuin me Seijan kanssa vastakkaisiin suuntiin tänä aurikoisena helmikuun lopun aamuna: you take the low road, I take the high road. Sinä lähdet länteen ja minä itään. ellauri266.html on line 333: For fertilization to take place, certain interindividual processes must take place: male and female must get each other´s attention, stimulate each other, secure each other´s cooperation or at least compliance, until the female (or male) finally assumes the appropriate position for receiving the sperm. This known as courtship. Mm, I´m getting the hots by just saying this. General semantics must surely have something to contribute to human sexuality. Mobility increases intelligence, that must be why the in-out moving human male is more intelligent than the female. The adult male is capable of being sexually aroused with or without provocation at practically any time. No wonder females prefer smelly company to no company at all. Except in a KZ lager they tend to lose interest, says Morris Gombinder in Shadows on the Hudson. Desmond Morris has an ingenious argument about the relation of a man´s sexuality to his way of life. "The naked ape is the sexiest man alive!", he says, and means it. "In baboons", he says, "the time from mounting to ejaculation is max 8 seconds, a goldfish´s attention span. Our ladies would never be satisfied with that!" Specialized organs such as lips, ear-lobes, nipples, breasts and genitals are richly endowed with things to lick and suck. Sorry folks, now I just have to take a break for a quick wank, I´m really gettting uncomfortably erect. Thank you. The sexually attractive parts are predominantly at the front, except the arse. Face-to-face sex is personalized sex, said the missionary. From the back you don´t really know who you are interacting with. ellauri266.html on line 335: Good communication is the key to good sexuality. How is it attained? Well television is a wonderful invenmtion, bringing the whole amazing world to our living room. Only you can´t interact with it (you can interact with yourself while watching, but it ain´t the same). A mobile phone is already way better, but clearly the best solution is an AI silicone playmate. One of the fascinating things that Eric Berne says in his famous book, Games People Play, is that we have 3 ego states, id, ego, and superego. Oops my bad, that was my esteemed colleague Freud a few decades earlier. But anyway. ellauri266.html on line 336: When man and woman giggle and play hide and seek with their genitals, they are like two ids. Yes it´s fun, but can they take the responsibility and the risk of a sperm entering an egg? What if, right after emptying his sperm sack into the hot and gluey tunnel he suddendly feels that - I´m too young, I´m not ready for it - there is still - I can´t... like the Leek King said after dozens of highly satisfying ejaculations into Jaina´s holiest of the holy? Good thinking Robin! We men get by with the piscine reproduction strategy, let the ladies feed their mammals with their mammaries as they please! ellauri266.html on line 338: Let me quote a letter from a lady in Oakland after a recent weekend seminar. The lady is intellectually inclined. She goes to my seminars and is excited by my ideas and wants to be friends on an intellectual basis with some of the fine lecturers she has heard. Invariably, she gets the door politely slammed in her face. Men like me are terribly afraid of getting involved in sex with ladies past their better before date. "I am forced to the conclusion," she writes, "that if a man doesn´t want to get involved in sex,´ then he sees no point in talking to a woman at all. A homely looking thinking woman is to most men some sort of contradiction in terms." True, regrettably. ellauri266.html on line 344: Who knows perhaps one day these upper-class working women in teaching, in office jobs, in factories, in pubic services, are part of the answer to the lady from Oakland. As men become more accustomed to dealing with women colleagues and service staff, they will come to their senses and discuss with their partners sports events, the stock market, automobiles, politics, religion, philosophy, natural history, or science as they are waiting for their seed guns to reload. All the more enriched will be the relationship between them. ellauri266.html on line 346: "I really don´t think," the lady from Oakland continues, "that men decide deliberately to exclude women from intellectual discussions. It´s more that it doesn´t occur to them to include a woman among their circle of friends on the basis of the ideas she is able to contribute. Ideas are not what women are for, they are in it for the clams." ellauri266.html on line 347: At the end of her letter the lady adds, "My husband has just read this and he has a reply which may shed light on the male viewpoint. He said, ´You´re too pretty to be friends with. (He´s prejudiced.) He pursued this with, 'Why can´t you be more like a man.'" ellauri266.html on line 349: The real frustration of women, so well expressed by the lady from Oakland, is their exclusion from the mainstream. It is a frustration that women experience in common with Negroes. The solution to these frustrations lies partly in the re-education of menfolk on the one hand and white folk on the other to enable them to adjust gracefully to the inevitable changes that lie ahead. It also lies in the determination of courageous women and courageous Negroes to fight their way into the mainstream despite all our attempts to keep them in their places. ellauri266.html on line 356: Tiedelehden kuvasta näkyy että maanjäristyksiä tulee aina samoilla mannerlaattojen törmäyskohdilla. Ei kannattaisi asustella mannerlaatoilla, varoitti persujen Kike Elomaa. Paine kasvaa kunnes järähtää ja räjähtää, tulee tuhoa, aapat säntää eri suuntiin suunniltaan, sitten rauhoittuvat, keräävät raadot pois ja rakentavat uudet majat. Paine alkaa hiljaxeen kasvaa taas. ellauri266.html on line 360: Throughout 1993, the role of NATO forces in Bosnia gradually grew. On February 28, 1994, the scope of NATO involvement in Bosnia increased dramatically. In an incident near Banja Luka, NATO fighters operating under Deny Flight shot down four Serb jets. This was the first combat operation in the history of NATO and opened the door for a steadily growing NATO presence in Bosnia. In April, the presence of NATO airpower continued to grow during a Serb attack on Goražde. In response, NATO launched its first close air support mission on April 10, 1994, bombing several Serb targets at the request of UN commanders. ellauri266.html on line 362: NATO continued its air operations over Bosnia in the first half of 1995. During this period, heroic American pilot Scott O´Grady was shot down over Bosnia by a surface-to-air missile fired by Bosnian Serb soldiers. He was eventually rescued safely, but his downing caused concern in the United States and other NATO countries about NATO air superiority in Bosnia and prompted some calls for more aggressive NATO action to eliminate Serb anti-air capabilities. ellauri266.html on line 378: Sodan päätyttyä Boulle palasi Pariisiin ja alkoi kirjoittaa, julkaisi William Conradin vuonna 1950 ja Le sacrilège malaisin vuonna 1951. Se oli kuitenkin hänen kolmas kirjansa, Le Pont de la rivière Kwaï , joka toi hänet maailman huomioon 1952. Kuten vuonna 1963 julkaistu kirja Apinoiden planeetta se perustui vahvasti hänen kokemuksiinsa toisen maailmansodan aikana. Romaani käännettiin myöhemmin nimellä Kwai-joen silta josta tehtiin elokuva vuonna 1956, jossa soittaa Alec Guinness. Elokuva voitti Oscarin parhaasta elokuvasta, ja 6 muuta parhaasta siitä sun tästä. Oikeasti se oli aivan paska (kz. albumia 270). ellauri266.html on line 384: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a7/Boulle_Cansado.png/220px-Boulle_Cansado.png" /> ellauri266.html on line 415: Sodan jälkeen Boulle palasi hetkeksi töihin kumiteollisuuteen, mutta vuonna 1949 hän muutti takaisin Pariisiin ja alkoi kirjoittaa. Pariisissa ollessaan koska oli liian köyhä hankkimaan omaa asuntoa, hän asui hotellissa, kunnes hänen äskettäin leskeksi jäänyt sisarensa Madeleine Perrusset antoi hänen muuttaa suureen asuntoonsa. Hiänellä oli tytär, Françoise, jota Pierre auttoi kasvattamaan, mutta hänen suunnitelmansa adoptoida tyttö virallisesti eivät koskaan toteutuneet. ellauri266.html on line 417: Hänen luomansa everstiluutnantti Nicholson *ei* perustunut todelliseen liittoutuneiden vanhempaan upseeriin Kwain silloilla, Philip Tooseyyn, vaan se oli kuulemma yhdistelmä hänen muistojaan yhteistyökykyisistä *ranskalaisista* upseereista. Sekä kirja että elokuva suuttivat entisiä anglovankeja, koska Toosey *ei* tehnyt yhteistyötä vihollisen kanssa, toisin kuin kuvitteellinen eversti Nicholson. Boullen säälittävät puolustelut ovat vielä tallella jos haluatte suuttua. Haastattelun transkriptio ja dokumentti kokonaisuudessaan löytyvät John Coastin kirjan Railroad of Death uudesta painoksesta. Nicholson (oik. *ranskalainen* upseeri!) kuitenkin auttaa vääristyneen velvollisuudentunton vuoksi vihollistaan. Kun ulkopuoliset liittolaiset kilpailevat sillan tuhoamiseksi, Nicholsonin on päätettävä, kumpi uhraa: isänmaallisuutensa vai ylpeytensä. Hän uhraa ensinmainitun. Ei ihme että hänelle käy kalpaten. ellauri266.html on line 446: La Planète des singes est un roman de science-fiction publié en janvier 1963 par l´écrivain français Pierre Boulle. Succès commercial, il est rapidement traduit dans de nombreuses langues. ellauri266.html on line 449: Satire de l´humanité, de la science et de la guerre, l´ouvrage aborde également les thèmes de l´instinct, de l´évolutionnisme et de la société humaine. La Planète des singes est l´un des romans les plus célèbres de Pierre Boulle et fait l’objet de plusieurs adaptations cinématographiques internationales. L´auteur est même contacté par les producteurs pour rédiger le scénario d´un des films. ellauri266.html on line 458: Ces traces appartiennent à une jeune femme qui, sans être gênée de sa nudité, s’approche d’eux avec méfiance2. Baptisée Nova, elle ne sait ni parler ni sourire et ses gestes ressemblent à ceux des animaux. Au moment où les quatre nagent dans l’eau, le chimpanzé Hector réapparaît mais il est soudain étranglé et tué par Nova dont le comportement animal choque le narrateur qui demeure, toutefois, soumis par la beauté physique de la sauvage. Le lendemain, Nova revient accompagnée de plusieurs hommes de sa tribu. Ces derniers ne parlent pas, ils hululent seulement. Irrités par les habits des trois aventuriers, les hommes de Soror ne tardent pas à les déchirer mais sans faire de mal aux aventuriers. Ils s’attaquent ensuite à la chaloupe qu’ils détruisent complètement après s´être adonnés à des enfantillages dans le lac sans prêter attention aux trois Terriens trop gênés par leur nudité. Conduits au campement, les trois aventuriers découvrent la vie primitive des humains de Soror. Nova leur donne à manger des fruits qui ressemblent à des bananes et se rapproche du narrateur avec qui elle passe la nuit. ellauri266.html on line 462: Les prisonniers sont mis dans des chariots et conduits à une maison où les chasseurs sont attendus par leurs femmes venant admirer l’œuvre de leurs maris4. Les morts sont exposés aux regards admiratifs des guenons et les vivants sont conduits dans des chariots vers la capitale pour servir de cobaye dans des recherches scientifiques. Sur place, le narrateur est mis dans une cage individuelle située en face de la cage de Nova que surveillent deux gorilles appelés Zanam et Zoram. Voulant attirer leur attention sur sa différence, le narrateur les remercie avec amabilité. Surpris, les deux gorilles avertissent leur supérieur, un chimpanzé femelle appelée Zira. Intriguée par ce cas, la guenon avertit son supérieur : un vieil orang-outan, qui fait subir au narrateur plusieurs tests de conditionnement pour s’assurer de son intelligence. Étonné par les résultats obtenus, le vieillard, appelé Zaïus, reste cependant convaincu qu´il s´agit d´un cas d´humain dressé et non d´un humain conscient et intelligent. Il en informe un autre collègue, puis décident de faire subir au narrateur le même test d’accouplement qu´aux autres cobayes. Il lui choisit comme partenaire Nova. ellauri266.html on line 464: adiodisneyclub.fr/wp-content/uploads/2020/01/Charlon-Heston_Plan%C3%A8te-des-singes_1968.jpg" width="100%" /> ellauri266.html on line 468: Le narrateur commence à apprendre le langage simien. Profitant d’une visite de routine, il dessine à Zira des figures géométriques et les théorèmes qui en découlent, puis le Système solaire et celui de Bételgeuse, la trajectoire de son vaisseau et son origine, la Terre. Zira comprend son message et lui demande de garder le secret car Zaïus pourrait lui causer des problèmes. Zira commence à apprendre le français et les deux peuvent communiquer facilement. Elle lui apprend comment les singes se sont développés sur cette planète alors que l’homme est resté à un stade d’animalité. Enfin, le narrateur retrouve l’air libre lorsque Zira l´amène en promenade, après trois mois d’enfermement, pour lui présenter Cornélius, son fiancé, un chimpanzé biologiste très intelligent et intuitif. Il se laisse tenir en laisse comme le lui a recommandé Zira et tente de dissimuler son intelligence. Zira lui apprend que Zaïus voulait le transférer à la division encéphalique pour pratiquer sur son cerveau des opérations délicates mais qu’elle l’en a empêché. Avec Cornélius, elle lui conseille de faire très attention et d´attendre le congrès des savants biologistes qui va se tenir dans les jours suivants où il sera présenté par Zaïus, pour révéler son secret. ellauri266.html on line 470: Zira donne ensuite à Ulysse une lampe et des livres grâce auxquels il apprend le langage simien et découvre l’organisation de la société des singes, leur système politique et leur culture. Profitant des promenades avec Zira et des entrevues avec Cornélius, le narrateur prépare le discours qu’il doit présenter lors du congrès. La guenon lui fait visiter le parc zoologique où il découvre des animaux ressemblant à ceux de la Terre et des « humains », parmi lesquels il retrouve le professeur Antelle, qui a perdu la raison. Les deux premiers jours du congrès dont parlait Zira sont consacrés aux théories. Le troisième jour, Zaïus présente le narrateur qui en profite pour exposer son cas dans le langage simien provoquant l’étonnement général des singes savants et des journalistes. Pressé par l´opinion publique, le congrès décide à contrecœur de libérer le narrateur et destitue Zaïus de ses fonctions. Mais Ulysse sait qu´il représente toujours une menace pour la civilisation simiesque. ellauri266.html on line 472: ads/2001/08/97802.jpg" width="100%" /> ellauri266.html on line 486: Pierre Boulle considère son roman comme n´étant pas de la science-fiction. Pour lui, ses « singes ne sont pas des monstres, ils ressemblent aux hommes comme des frères ». La science-fiction n´est qu´un prétexte pour aborder d´autres thématiques comme les relations entre les hommes et les singes. La sophistication, qui est pourtant inhérente au genre, est en effet peu présente dans le récit. Rod Serling créateur de la série télévisée de science-fiction La Quatrième dimension (1959-1964) et premier adaptateur du roman pour le cinéma confirme en 1972 que Boulle « n´a pas la dextérité d´un écrivain de science-fiction ». Serling écrit que le livre de Boulle est « une longue allégorie sur la morale plus qu’un monument de science-fiction. Cependant, il contient dans sa structure une phénoménale idée de science-fiction ». ellauri266.html on line 495: Selon le paléoanthropologue Pascal Picq, le discours que prononce Ulysse devant l´assemblée des singes est directement inspiré d´un texte de Franz Kafka, Rapport pour une académie (1917). ellauri266.html on line 497: Pourtant, l´histoire intrigue Jacobs, qui achète immédiatement les droits d´adaptation pour le cinéma même s´il considère que le roman n´a pas une nature intrinsèquement cinématographique. ellauri266.html on line 499: Le livre inspire une saga cinématographique composée de neuf films. Il s´agit de La Planète des singes (Planet of the Apes) en 1968, Le Secret de la planète des singes (Beneath the Planet of the Apes) en 1970, Les Évadés de la planète des singes (Escape From the Planet of the Apes) en 1971, La Conquête de la planète des singes (Conquest of the Planet of the Apes) en 1972, La Bataille de la planète des singes (Battle for the Planet of the Apes) en 1973, La Planète des singes (Planet of the Apes) en 2001, La Planète des singes : Les Origines (Rise of the Planet of the Apes) en 2011, La Planète des singes : L´Affrontement (Dawn of the Planet of the Apes) en 2014 et La Planète des singes : Suprématie (War for the Planet of the Apes) en 2017. Pour la télévision, la saga est également adaptée en série télévisée en 1974[a 40] et en série d´animation en 1975. ellauri266.html on line 501: ads/2019/12/planete-des-singes---suprematie-la-andy-serkis.jpg" width="100%" /> ellauri266.html on line 536: Mahdollisuuden, että empatia on aivojen niin ikivanhoissa osissa, että jaamme ne rottien kanssa, pitäisi saada tauko jokaiselle, joka vertaa poliitikkoja noihin köyhiin, aliarvioituihin olentoihin. Miten niin tauko? Rottien tässä on syytä loukkaantua. ellauri266.html on line 541: Lokakuussa 2016 de Waal oli vieraana BBC Radio Four -ohjelmassa The Life Scientific. Kesäkuussa 2018 de Waalille myönnettiin Barcelonan luonnontieteiden museon äskettäin perustama NAT-palkinto . Palkinto, joka jaetaan ihmisille tai instituutioille, "jotka ovat referenssejä tavastaan tarkastella ja selittää luontoa joko siksi, että he ovat kannustaneet ammatillista sitoutumista luonnontieteellisiin tieteenaloihin tai koska he ovat vaikuttaneet merkittävästi luonnonsuojeluun", myönnettiin de Waalille. hänen näkemyksestään eläinten käyttäytymisen kehityksestä, kun hän on luonut rinnakkaisuuden kädellisten ja ihmisten käyttäytymisen välille sellaisissa asioissa kuin politiikka, empatia, moraali ja oikeudenmukaisuus." ellauri267.html on line 2: ad> ellauri267.html on line 29: ad> ellauri267.html on line 37: adding:2em"> ellauri267.html on line 54: Walter Wager: "Telefon" (1975). Tästä teoxesta tehtiin "devastating new film from MGM starring Charles Bronson, Lee Remick and Donald Pleasance." Saman kaverin teoxesta "58 minutes" (1987) filmasi Suomen ehkä kuuluisin ja paras elokuvaohjaaja, Harlinin Renny, unohtumattoman elokuvan Die Hard 2. Jota en kyllä nähnyt, my bad. Petteri koitti kasvattaa samanlaiset wiixet kuin oli Charles Bronsonilla, se oli Pedskun roolisankari. ellauri267.html on line 60: Dale Brown: A Time For Patriots. A Master of Thrilling Action, huudahti The Oklahoman. Oli se kyllä New York Times bestselleri, mutta kuka enää luottaa New York Timesiin, se on jo pettänyt isänmaan asian olemalla woke. Dale ei petä isänmaata eikä lukijoiden odotuxia, takakannen mukaan "retired Air Force Lieutenant.General Patric McLanahan, his son, Bradley, and other volunteers, rise to the task of protecting their fellow riflemen. Capitol on jälleen kerran uhattuna, kun roskaväki kiitää häirizemään ylityöllistettyjä kongressimiehiä. Niin ja naisia. ellauri267.html on line 97: Based on the novel by Walter Wager, "Telefon" has not aged well because it'(TM)s so dependent on the cold war tension that existed between the USSR and the US in the Seventies. The film is basically a cat-and-mouse game with Soviet agent Major Grigori Borzov (Charles Bronson, that's right Bronson is a commie) tracking rogue Russian scientist Nicolai Dalmchimsky (Donald Pleasence) across America to prevent him from activating sleeper agents. Borzov is assisted by Barbara (Lee Remick. fresh from "The Omen") who asks more annoying questions than necessary, leading the audience to believe she may not be completely true to the motherland. The film's middle section is dragged down by repetitive bomb scares. Dalmichimsky is working from outdated intelligence so his targets are all de-classified U.S. Military installations. Once Borzov realizes the pattern and hones in the next target the action shifts to a more linear chase that'(TM)s further heightened by Barbara'(TM)s loyalties. But the ultimate showdown is deflating because beyond some silly disguises Pleasence's Dalmichimsky is never built up to be a threat. Director Don Siegel uses his flair for montage to craft a his action sequences without dialogue. "Telefon" is a road movie, much like Alfred Hitchcock's "Saboteur" and "North by Northwest" had their leads criss-crossing America here we see plenty of seventies architecture including San Francisco's Hyatt Regency Hotel (used in "The Towering Inferno") and a modernist house resting on top of a barren rock outcropping. The supporting cast is uniformly good (but trapped in underwritten roles), and it'(TM)s nice to see veteran character actors Alan Badel and Patrick Magee playing snotty KGB strategists, and Tyne Daly in a small (and ultimately irrelevant role) as a computer geek. Trivia note: The poem that activates the Russian sleeper agents was used by Quentin Tarantino in "Death Proof" as the lines Jungle Julia has her listeners recite to Butterfly. The lines are an excerpt of the poem "Stopping by Woods on a Snowy Evening" by Robert Frost. "The woods are lovely, dark and deep. But I have promises to keep, And miles to go before I sleep, And miles to go before I sleep." ellauri267.html on line 116: Murdaugh’n epäillään murhanneen vaimonsa ja Paul-poikansa sekä lavastaneen oman murhayrityksensä luodakseen peitetarinan Buster Murdaugh’n suojelemiseksi ja saadakseen tälle korvauksia henkivakuutuksestaan. ellauri267.html on line 122: Syyttäjät syyttävät Murdaughia vaimonsa ja poikansa tappamisesta saadakseen huomion pois lukuisista taloudellisista väärinkäytöksistä, jotka ovat vakavampia rikkomuxia. Hänen puolustajansa väittävät, että hän on huolehtiva isä, jota on syytetty väärin käsitellyn tutkimuksen jälkeen. ellauri267.html on line 132: Syyttäjät siis tosiaankin syyttävät Murdaughia vaimonsa ja poikansa tappamisesta saadakseen huomion pois lukuisista taloudellisista väärinkäytöksistä. (Mitä helkkaria?) Hänen puolustajansa väittävät, että hän on huolehtiva isä, jota on syytetty väärin käsitellyn tutkimuksen jälkeen. ellauri267.html on line 163: Kun tuomari Clifton Newman pyysi arvioimaan, kuinka monta tuntia hän tarvitsee ristikuulustelunsa suorittamiseen, Waters sanoi, että hän oli huono arvioimaan, mutta sanoi: "kolme, neljä, jotain sellaista." Harpootlian told the court there would be a huge financial impact if he had to keep the Gangster witnesses in a 5-star hotel there over the weekend. ellauri267.html on line 167: Murdaugh describes how he asked a man to shoot him. Alex Murdaugh, testifying in court Thursday, described how he decided to ask a man who he was initially intending to get pills from to instead shoot him. ellauri267.html on line 171: When asked if that transaction actually happened, Murdaugh said he didn't know because after withdrawal symptoms started, Murdaugh said he changed his plan. "Not to get the pills from him anymore and instead I asked him to shoot me," Murdaugh said when asked to clarify what that meant. ellauri267.html on line 174: Some background: Murdaugh was shot in the head on a roadway on September 4, 2021 but survived. ellauri267.html on line 175: That same month, Murdaugh turned himself in to the Hampton County Law Enforcement Center in South Carolina after he admitted that he asked a former gangster client to fake killing him during a fake car breakdown so Murdaugh’s oldest son, Buster, could get the insurance payout, police said. Murdaugh recounts how his drug addiction started. Alex Murdaugh admitted to stealing clients' funds, tying his financial situation to his drug addiction. ellauri267.html on line 177: "My addiction is to opiate painkillers, specifically oxycodone, oxycontin," Murdaugh testified on Thursday, saying he believes his addiction stemmed from surgery he got for an old college football injury. He said he needed a few surgeries, and he started getting addicted to hydrocodone around 2004 before moving on to oxycodone around 2008. "It just escalates. It escalates," he said. ellauri267.html on line 180: Murdaugh confirmed he was confronted by his law firm partners on Labor Day weekend in 2021 about stealing money, and he admitted to setting up a fake account. He also said he told his partners about his addiction. ellauri267.html on line 186: "She was just as beautiful inside as she was outside," he said while crying during his testimony Thursday. Maggie was devoted to her two sons, Buster and Paul, he said. "She didn't grow up in the swamp and in the country, riding four-wheelers and hunting and fishing," Murdaugh said, but when she had two sons, she became "a boys' mom." "She threw herself into her boys' life," he said. ellauri267.html on line 188: Maggie was able to speak easily with all types of people, Murdaugh added. "She could put on the most elegant ball gown and go to the governor's mansion and hang out with, you know, the most affluent people, whatever, or she could come down to, you know, she could go to a food bank in Hampton or Walterboro and fit in with everybody at both places," he said. ellauri267.html on line 204: adelivery.fi/img/468/732bd512ef6416711b18a98bd00423a4.jpg.webp" /> ellauri267.html on line 229: As a child, Unger appeared as Winthrop Paroo in The Music Man on Broadway, and starred alongside his sister, Ronnie, in a Broadway tribute to Fred Astaire, for which he was complimented by Astaire for his performance. He later became an orthodontist. ellauri267.html on line 231: "These are individuals who reject all forms of government and they believe they are emancipated from all the responsibilities associated with being U.S. citizens, such as paying taxes and obeying laws." Hal Epperson, coordinator of the group's unit in Phoenix, Arizona, stated that the group was "a nonviolent group that seeks lawful remedy for the corporate government." The group believed its plan could act as a "vehicle for relieving corporate tyranny. That done, the higher goal of salvaging the souls of mankind can be addressed." The Guardians of the free Republic's tried to peacefully and nonviolently 'restore' America to a pre-New Deal form of government. No climate-warming chicken in every pot. ellauri267.html on line 233: But the corporates took them down. Davis was snared in a sting operation after he agreed to launder more than $1.29 million of Federal law enforcement money. Another guy got 18 years for willful failure to file a federal income tax return. Unger was released by the Federal Bureau of Prisons on December 13, 2019. As of March 2011, the web site for Guardians of the Free Republics had been taken down. They were volunteers: ones who support their fellow communists in thousands of different ways without disdaining remuneration. Juuri sellaisille on Danin kirja dedikoitu. ellauri267.html on line 255: Kaikki pitkä kunnianhimoni kadonnut, ellauri267.html on line 455: 2d Mer. Se on vain pehmoinen jade, ymmärrän: mitä pyydät tästä korusta? ellauri267.html on line 486: Muurahainen. [ Jalkojen teko. ] Miksi, rouva, voin tehdä yhtä paljon kuin kuka tahansa mies, kauniin naisen palveluksessa. Osaan soittaa huilua ja laulaa; Voin kantaa sateenvarjoasi ja tuulettaa rouvaasi ja viilentää sinua, kun olet liian kuuma; on hyvä, mikään palvelus ei päivällä eikä yöllä tule epäonnistumaan minulle; ja sitä paitsi olen niin nopea huolissani, että sinun tarvitsee vain silmäillä minulle milloin tahansa saadaksesi minut ymmärtämään velvollisuuteni. [ Hän vilkuttaa hänelle. ]-Hienoa, hän on jo vihjannut silmäniskua. [Syrjään.] ellauri267.html on line 625: vaadi äkillinen pysähdys? jätä valheesi sanomatta; ellauri267.html on line 750: saadaksesi hänelle hänen käskynsä. [Poistuu Muftista.] ellauri267.html on line 1031: Thor. [Izexeen] Se voi olla niin. – Olen oudosti järkyttynyt; Nopeat ampumiset raajoihini ja pistelyt kivut, ahdistukset sydämessäni, kouristukset hermoissani,kylmän väreet ja sisäelinteni palat, pienessä maailmassani sota aiheuttaa sekaannusta, hävitä ja saada takaisin, lyödä ja lyödä takaisin, Kun hetkelliset voittajat luopuvat. – Voiko se olla myrkkyä! Yhden tenorin myrkyt taisin vetää hanuriin, ellauri267.html on line 1151: Mor. Ei; mutta voin odottaa, että saat meidät molemmat. Rakkaus on himoa; Minun täytyy saada teidät kaikki; sydän sydämelle on tasa-arvoinen temppu. Lyhyesti sanottuna olen nuorempi, mielestäni komeampi ja olen varma, että rakastan sinua paremmin. Hän on ollut äitipuolini nämä viisitoista vuotta: sinä luulet, että ne ovat hänen kasvonsa, mutta se on vain värjätty vigard; hän pukeutuu siihen haarniskaansa; tuuman paksuus maalia pesun lisäksi. Hänen kasvonsa ovat niin vahvistuneet, että et voi lähestyä sitä ilman lapiota; mutta hänen pysyvyytensä vuoksi voin sanoa sinulle lohdutukseksesi, että hän rakastaa kuolemaan asti, tarkoitan sinun omaasi; sillä kun hän on uupunut sinut, hän varmasti lähettää sinut toiseen maailmaan tarinoiden kertomisen pelossa, sillä hän on jo palvellut kolmea orjaa, sinun edeltäjiäsi, onnellisen muistin hyväkseen. Hän on tehnyt hurskaasta isästäni tietääkseni kolmipakan aisan. ellauri267.html on line 1161: Mor. Kahdentoistasadan tuhannen kruunun arvo arkussa! ellauri267.html on line 1174: Astu sisään Hadaly, ensimmäinen palvelija, silikonitisseinesi. ellauri267.html on line 1178: Hadaly. Kaksi tuntia olen tarkkaillut hänen palatsiaan; ellauri267.html on line 1210: Kadut ovat paksumpia tänä yön keskipäivänä, ellauri267.html on line 1221: ja innokkaana kisan radalla: ellauri267.html on line 1251: Just ready for the march. ellauri267.html on line 1257: Ja saada jumalat kiroamaan kuolemattomuutta, ellauri267.html on line 1293: The regal dignity so far, to head them. ellauri267.html on line 1300: Taivutus, thou shalt lead them in my place. ellauri267.html on line 1305: Had long been hammering, in his lonely cell, ellauri267.html on line 1306: On some dull, insipid, tedious Paradise, ellauri267.html on line 1351: Olen erittäin vaikuttunut neiti Almedingenin kirjoituksista. Hän on näkenyt innokkaasti vuosisadan vaihteen venäläistä yhteiskuntaa sekä suurherttuattaren ajatuksia ja motiiveja. ellauri267.html on line 1382: Don Sebastian oli Portugalin prinssi João Manuelin ja hänen puolisonsa Itävallan Joannan poika. Hän oli Portugalin kuninkaan Juhana III: n ja Itävallan kuningattaren Katariinan pojanpoika. Hän katosi (oletettavasti kuoli taistelussa) Alcácer Quibirin taistelussa Marokon Saadilaisia vastaan. Sebastian I: tä kutsutaan usein halutuksi (portugaliksi "o Desejado") tai Kätketyksi (portugaliksi "O Encoberto"), sillä portugalilaiset kaipasivat hänen paluutaan lopettaakseen Portugalin rappion, joka alkoi hänen kuolemansa jälkeen. Häntä pidetään portugalilaisena esimerkkinä vuoristolegendassa nukkuvasta kuninkaasta, sillä portugalilaisen perinteen mukaan hän palaa sumuisessa aamunkoitteessa Portugalin hädän hetkellä. ellauri267.html on line 1386: ...he was an immature and headstrong youth. His insistence on continuing the reconquista (the Christian reconquest of Iberia from its Islamic rulers) into Morocco led not only to his death but ultimately to the end of the House of Aviz. ellauri267.html on line 1389: Coates pääsi high schoolista 1970. Professor Timothy Coates from Charleston, S.C. awarded the honor and medal of "Commander of the Order of Santiago da Espada" to the President of Portugal. ellauri267.html on line 1393: Sebastião was one of the most extraordinary monarchs that Portugal ever produced. Ascending the throne in an atmosphere of great emotion, he was widely acclaimed as the answer to his subjects’ prayers and a prince who would save his country’s independence. Two decades later, he achieved precisely the opposite, dying heroically but unnecessarily on the distant North African battlefield of Al-Ksar al-Kabir on 4 August 1578, leaving no heir to succeed him. The collection concludes with studies under the heading of 'historiography and problems of interpretation', on Britain's Charles III and his boxer Camilla, and on Vasco da Gama's reputation for violence. ellauri267.html on line 1398: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/18/Esta%C3%A7%C3%A3o_do_Rossio_%28Lisboa%29_II.jpg/800px-Esta%C3%A7%C3%A3o_do_Rossio_%28Lisboa%29_II.jpg" width="30%" /> ellauri267.html on line 1399: Statue of King Sebastian of Portugal on the façade of the Rossio station. The statue was accidentally destroyed in 2016 by a person who knocked it over by climbing up for a photograph. The person was arrested and subsequently decapitated. ellauri267.html on line 1405: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2b/Don_Sebastian_de_Portugal.JPG/440px-Don_Sebastian_de_Portugal.JPG" /> ellauri269.html on line 2: ad> ellauri269.html on line 29: ad> ellauri269.html on line 40: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/7/7b/World_of_Warcraft_pelikuvaa.jpg" width="100%" /> ellauri269.html on line 50: The tale type index was criticized by Vladimir Propp of the Russian Formalist school of the 1920s for ignoring the functions of the motifs by which they are classified. Furthermore, Propp contended that using a "macro-level" analysis means that the stories that share motifs might not be classified together, while stories with wide divergences may be grouped under one tale type because the index must select some features as salient. He also observed that while the distinction between animal tales and tales of the fantastic was basically correct — no one would classify "Tsarevitch Ivan, the Fire Bird and the Gray Wolf" as an animal tale just because of the wolf — it did raise questions because animal tales often contained fantastic elements, and tales of the fantastic often contained animals; indeed a tale could shift categories if a peasant deceived a bear rather than a devil. ellauri269.html on line 54: An important advance over these traditional classifications is TV Tropes. TV Tropes is a wiki website that collects and documents descriptions and examples of plot conventions and devices, which it refers to as tropes, within many creative works. Since its establishment in 2004, the site has shifted focus from covering various tropes to those in general media, toys, writings, and their associated fandoms, as well as some non-media subjects such as history, geography, and politics. The nature of the site as a provider of commentary on pop culture and fiction has attracted attention and criticism from several web personalities and blogs. Non-Playing Characters are non-voluntarist characters who let others make their life decisions. ellauri269.html on line 59: Uther Pendragon was the most controlled man Arthur had ever known, and yet his eyes were bright with unwashed tears as he placed his arm on Arthurs's broad shoulders. He spoke in a voice that was powerful trembling with emotion. "By the strength of the Light, may your enemas be well done." ellauri269.html on line 62: Archbishop Foul smiled at the prince kindly. Arthas met the grin evenly, no longer worried. He remembered everything now, or so he thought. "Arise and be recognized," Foul bade him. Arthur did so. The load in his tights was cooling uncomfortably. "Do you, Arthas Menstruel, vow to uphold the honor and codes of the Order of the Silver Hand? Talk to the hand, man!" ellauri269.html on line 64: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/Ahimsa_Jainism.svg/255px-Ahimsa_Jainism.svg.png" /> ellauri269.html on line 67: Arthas blinked, momentarily surprised at the lack of his title (Prince). Of course, he reasoned. I'm being inducted as a man, not a prince. "I do". "Do you vow to walk in the grace of the Light and spread its wisdom to this fellow here, man?" "I do". "Do you vow to vanquish weevils wherever it be found, and impregnate the innocent with your very precious life juice?" "I d- oh, by my blood and honor, I bloody well do." That was close, he'd almost messed up! ellauri269.html on line 69: Foul gave him a quick wank of reassurance, then turned to address both the clerics and the paladins. "Brothers and sisters you who have gathered here to witness this bear - raise your hands and let the Light illuminate this man." ellauri269.html on line 71: The clercs and paladins all lifted their ass-wiping hands, which were now suffused by a soft, golden glow. They pointed them at Arthur, directing the radiance toward him. Arthur's eyes were wide with wonder, and he waited for the glorious glow to envelop him. Nothing happened. ellauri269.html on line 82: B: Bangladesh, Bolivia, Burundi ellauri269.html on line 86: E: El Salvador, Ethiopia ellauri269.html on line 119: World of Warcraft (suom. Fotataidon Maailma, lyhennettynä WoW) on Tuisku Viihteen kehittämä Warcraft (Fotataito)-pelifarjaan perustuva massiivinen monen pelaajan verkkoroolipeli (MMORPG). Pelifarjan tapahtumat sijoittuvat sen keskeisimpään maailmaan, Azerothiin noin neljä vuotta edellisen Warcraft-pelin, Warcraft III: The Frozen Thronen, tapahtumien jälkeen. Peli julkaistiin Warcraft-pelifarjan 10-vuotispäivänä 23. marraskuuta 2004. Peliin on tähän mennessä julkaistu yhdeksän lisäosaa: The Burning Crusade, Wrath of the Lich King, Cataclysm, Mists of Pandaria, Warlords of Draenor, Legion, Battle for Azeroth, Shadowlands ja Dragonflight. ellauri269.html on line 143: ads/guide/images/20955.jpg?maxWidth=1200" height="200px" /> ellauri269.html on line 149: adfecd996e0372f/81dca10c9ffe0f697f0c7d4539af329efe8a6f6b/aHR0cDovL3d3dy5ibG9nY2RuLmNvbS93b3cuam95c3RpcS5jb20vbWVkaWEvMjAxMi8wMy9wYW5kYXJlbi5qcGc=" height="200px"/> ellauri269.html on line 150: ads/monthly_2022_04/Dracthyr_Male_Visage_Form_Headshot4.jpg.04bb70b47ec8e6914dcc58ebd05298ec.jpg" height="200px"/> ellauri269.html on line 159: Hahmon luonnissa pelaaja valitsee hahmoluokan (engl. class). Tässä vaiheessa hän voi vaikuttaa siihen, mitä roolia haluaa pelata. Hahmoluokkia on pelissä yksitoista, ja ne ovat kummankin puolen käytettävissä. Myös rodut (engl. race) vaikuttavat hahmoluokan valintaan, sillä kaikki hahmoluokat eivät ole jokaisen rodun käytettävissä. Pelaaja voi muokata hahmoluokkansa kykyjä ja ominaisuuksia taitopisteillä (engl. talents). Pelaajan tulee erikoistua tiettyyn kykypuuhun, joita jokaisella hahmoluokalla on kolme, paitsi druideilla neljä. Kykypuun valinta vaikuttaa suuresti hahmon pelattavuuteen ja siihen, minkä roolin hahmo voi tällöin ryhmässä ottaa. Pelin alkuperäinen tasokatto oli 60 ja nousi seitsemän ensimmäisen lisäosan myötä 120:een. Shadowlandsissä tasokatto alennettiin takaisin 60:een ja tason 120 pelaajat palautuvat takaisin tasolle 50. Nykyinen kattonopeus on 70. ellauri269.html on line 167: Paladiini (engl. paladin) on sekarotuinen eli hybridiluokka, joka voi kykypuun valinnoilla toimia parantajana, vahingon tuottajana tai vastaanottajana eli tankkina. Raskaasti haarniskoituneina paladiinit ovat pelin sitkeähenkisimpiä hahmoja erityiskykyjensä ansiosta, joilla he voivat esim. muuttaa itsensä väliaikaisesti vahingoittumattomaksi tai loihtia erittäin voimakkaan parannustaian. Ne ovat ikäänkuin Leopard-panssarivaunuja. ellauri269.html on line 173: Shamaani (engl. shaman) osaa parantaa, tehdä vahinkoa lähitaistelussa ja myös tehdä kauemmas ulottuvia vahinkoloitsuja. Shamaanin tärkeimpiä taitoja ovat toteemit (engl. totem). Niiden avulla shamaani voi saada itselleen tai tuoda ryhmäänsä parannusta tai manaa, parantaa lähitaisteluvoimaansa, parantaa puolustusta ja maagisia voimia ja tuoda lisää tuhovoimaa. Shamaani pystyy herättämään muita pelaajia henkiin ja ainoana pelattavana hahmoluokkana suorittamaan uudelleensyntymän käyttämällä erityistä Ankh-avainta, egyptiläistä käsiasetta joka on tuttu kiekkomaailmasta (Ankh-Morpork). ellauri269.html on line 177: Soturin (engl. warrior) kykypuut keskittyvät kahteen tehtävään, vahingon aiheuttamiseen tai vahingon vastaanottamiseen. Soturi on paladiinin ja kuolonritarin ohella fyysisesti kestävin hahmoluokka, johtuen kyvystä käyttää raskasta levypanssaria. Soturit ovat kestäviä myös vahingontekoroolissa. Soturien kyvyt perustuvat raivoon, joka kasvaa taistelun edetessä. Tää on tuttua talvisotaleffoista. ellauri269.html on line 179: Kuolonritari (engl. death knight) on Luukurkon suutahduxen (eng. Wrath of the Lich King) -lisäosassa ilmestynyt pelin ensimmäinen sankarihahmoluokka. Sankarihahmoluokkaan tarvitaan jo ennestään käytössä oleva hahmo, ja kuolonritariin tarvittavan hahmon kokemustason oli alun perin oltava vähintään 55 (pandareeneilla ja liittolaisroduilla aloitustaso on 10, mutta muille pääroduille tuli Shadowlands-lisäosassa uudeksi aloitustasoksi 8). Kuolonritari voi toimia samoissa rooleissa kuin soturi. Kuolonritari on fyysisesti voimakas ja on tarkoitettu käyttämään levypanssaria. Kuolonritari on lähitaistelija, mutta kykenee myös loitsimaan. Nämä ovat hyvin usein rutto- tai tautityyppisiä loitsuja, samoja mitä Jahve käytti Himohaudassa. Yksi kuolonritarin kyvyistä on epäkuolleen apurin (engl. Ghoul) nostattaminen. ellauri269.html on line 183: Demoninmetsästäjä (engl. demon hunter) on Legion-lisäosassa ilmestynyt pelin toinen sankarihahmoluokka. Demoninmetsästäjään tarvittavan ennestään käytössä olevan hahmon kokemustason oli alun perin oltava vähintään 98 (kunnes Shadowlands-lisäosassa uudeksi aloitustasoksi tuli 8). Demoninmetsästäjä tehostaa itseään lähitaistelussa demonisella tulella sekä muilla surmatuilta demoneilta viedyillä voimilla. ellauri269.html on line 185: Loihtija (engl. evoker) on Dragonflight-lisäosassa ilmestynyt pelin kolmas sankarihahmoluokka. Se voi toimia joko pitkän kantaman taistelijana tai parantajana. He käyttävät uudenlaisia Empower-nimityksellä tunnettuja loitsuja. Loihtija aloittaa tasolla 58 (Shadowlandsissä tapahtuneen tasokaton laskemisen johdosta), mutta tarvitsee ennestään käytössä olevan hahmon, jonka kokemustaso on vähintään 50. ellauri269.html on line 187: Pelissä on laaja kirjo niin kutsuttuja luolastoja. Näitä on kahta eri lajia: normal dungeon -luolastot on tarkoitettu 15-110-tasoisille hahmoille ja heroic dungeon -luolastot yli 70-tasoisille pelaajille. Heroic-luolastot ovat haasteellisempia suoritettavia kuin normaalit luolastot. Luolastoissa on yleensä useita voimakkaita vihollisia, jotka pudottavat kuollessaan harvinaisia esineitä. Jokainen itsenäinen pelaajien joukko saa käyttöönsä oman luolaston, jossa voi edetä haluamallaan tavalla. Usein luolastoihin liittyy myös tehtäviä, joiden palkinnot ovat huomattavasti parempia kuin tavallisten tehtävien. Myös kokemuspisteitä tulee runsaasti, sillä luolastoissa on paljon vihollisia, jotka ovat niin kutsuttuja ”Moskvits elitejä”. Nämä ovat huomattavasti normaaleja vihollisia voimakkaampia, hyvin talvikäynnistyviä ja lisäksi niillä on usein enemmän terveyttä (engl. health), minkä myötä niiden kaataminen yksin on vaikeaa. Instanssiryhmä (engl. instance group) koostuu normaalisti viidestä pelaajasta ja kolmesta eri roolista. Rooleja ovat DPS (mikä tahansa hahmoluokka), healer (pappi, druidi, munkki, paladiini tai shamaani) ja tank top (paladiini, druidi, munkki, soturi tai kuolonritari). DPS:llä eli vahinkoa ajan mittaan (engl. damage per second) tekevällä roolilla tarkoitetaan vihollisia vahingoittavaa pelaajaa. Healer tarkoittaa parantajaa, joka voi kyvyillään suojella ja parantaa ryhmän jäseniä. Tank-roolin pelaajan työnä on kerätä vihollisten iskut itseensä. Viiden pelaajan ryhmissä on tavanomaisesti kolme DPS-pelaajaa, yksi parantaja ja yksi länsisaxalainen Leopard-tankki. ellauri269.html on line 195: World of Warcraftissa jokaisella rodulla on oma historiantäyteinen kotikaupunkinsa. Näitä kaupunkeja on kuusitoista, joista yksi on lähes hylätty ja toinen rakennettu uudeksi pääkaupungiksi aiemman tuhouduttua. Worgenien Gilneas City on suurimmalta osin hylätty sotien jäljiltä epäkuolleiden takia, ja hiisaajien alkuperäinen kaupunki Undermine hautautui laavaan. Jokaisessa pääkaupungissa on huutokauppa, joka on yhteydessä muihin huutokauppoihin. Kotikaupunkien lisäksi huutokauppa on Gadgetzan-, Booty Bay- ja Everlook-kaupungeissa, jotka ovat molempien osapuolien käytössä (nämä eivät kuitenkaan ole yhteydessä osapuolten omiin huutokauppoihin, vaan ovat niin sanottuja neutraaleja huutokauppoja). Pelissä on myös kolme suurta neutraalia kaupunkia: Ulkomaissa sijaitseva Shattrath, alun perin Northrendissä ja myöhemmin Särjetyillä saarilla sijainnut Dalaran, sekä Varjomailla sijaitseva Oribos. Niissä vallitsee rauha (engl. sanctuary) Lauman ja Liittouman välillä. Taisteleminen näissä kaupungeissa on pääosin estetty, tosin Dalaranin viemäriverkostossa on areena, jossa taisteleminen on kuitenkin mahdollista. ellauri269.html on line 220: Undercity: Tirisfal Gladesissa (suom. Tirisfalin lehto) entisen Lordaeronin kaupungin raunioiden alapuolella sijaitseva epäkuolleiden pahamaineinen kaupunki, jossa aikoinaan vallitsi rutto. ellauri269.html on line 222: Silvermoon City (suom. Hopeakuu): Eversong Woodsissa sijaitseva verihaltioiden puoliksi Kalmorutton (engl. Undead Scourge) epäkuolleiden invaasiosta tuhoutunut kaupunki. ellauri269.html on line 232: Shattrath: Sha'tar-nimisen naarujen ryhmittymän hallitsema sekä Aldor-nimisen draenei-ryhmittymän ja Scryereiksi kutsuttujen verihaltioiden asuttama kaupunki Ulkomaissa. Myös Khadgar asui siellä Toisen sodan jälkeen, kunnes palasi sieltä myöhemmin Dalaraniin. ellauri269.html on line 241: World of Warcraft sai hyvän vastaanoton maailmanlaajuisesti julkaisunsa aikaan. Peliä kohtaan oli suuret ennakko-odotukset ennen julkaisua. Vaikka peli seuraa samanlaista mallia ja käyttää samanlaisia konsepteja kuin monet muut roolipelit, niin pelin tapa vähentää katkoja ja odotusta oli pelaajien mieleen. Hyvä esimerkki on pelaajan kuolema: joissain MMORPG-peleissä pelaaja saa suuren rangaistuksen hahmon kuolemasta, kun taas World of Warcraftissä hahmo toipuu nopeasti ja pystyy jatkamaan pelaamista nopeasti. Se on mukavaa, ei tarvi odottaa viimeistä tuomiota eikä jäädä kiirastuleen makaamaan. Taistelu oli toinen osa-alue, josta odottelua ja taukoja oli vähennetty. Arvostelijoiden mielestä nämä muutokset tekivät pelin miellyttäväksi niille, jotka halusivat pelata vain vähän aikaa kerrallaan, mutta silti saada hyvän pelikokemuksen. Myös nopea kokemuspisteiden kerääminen sai kriitikoiden keskuudessa kiitosta. ellauri269.html on line 245: Pelille julkaistiin 16. tammikuuta 2007 pelin ensimmäinen lisäosa, World of Warcraft: The Burning Crusade. Toinen lisäosa World of Warcraft: Wrath of the Lich King (Luukurkon suutahdus) julkaistiin 13. marraskuuta 2008. Pelin kolmas lisäosa World of Warcraft: Cataclysm julkaistiin 7. joulukuuta 2010. Neljäs lisäosa, World of Warcraft: Mists of Pandaria julkaistiin 25. syyskuuta 2012. Viides lisäosa, World of Warcraft: Warlords of Draenor, julkaistiin 13. marraskuuta 2014. Kuudes lisäosa, World of Warcraft: Legion, julkaistiin 30. elokuuta 2016. Seitsemäs lisäosa, Battle for Azeroth, julkaistiin 14. elokuuta 2018. Kahdeksas lisäosa, Shadowlands, julkaistiin 23. marraskuuta 2020. Yhdeksäs lisäosa, Dragonflight, julkaistiin 28. marraskuuta 2022. Olisiko Paulista tullut bioteknologian tohtori ilman WoWia? Se selviää vasta viimeisellä tuomiolla. Vittumainen peli joka tapapaukauxessa. ellauri269.html on line 247: Syksyllä 2007 pelin tavallinen versio muuttui yhden DVD-levyn sisältäväksi myyntipakkaukseksi. Lokakuussa 2007 julkaistiin myös pelin uusille aloittajille suunnattu World of Warcraft: Battle Chest, joka sisältää sekä alkuperäisen World of Warcraftin että lisäosan The Burning Crusade kahdella DVD-levyllä. Mukana tulee myös Bradygamesin julkaisemat strategiaoppaat molempiin peleihin. ellauri269.html on line 258: World of Warcraftista on julkaistu myös erilaisia oppaita, esimerkiksi World of Warcraft Atlas, World of Warcraft Bestiary, Bradygamesin julkaisema yli 400-sivuinen opas World of Warcraft: Official Strategy Guide ja myös toinen lähes yhtä pitkä opas The Burning Crusade: Official Strategy Guide lisäosan maailmasta. Pelistä tehtyihin lisätuotteisiin lukeutuvat laaja lautapeli World of Warcraft: The Board Game sekä keräilykorttipeli World of Warcraft: Trading Card Game. ellauri269.html on line 262: Wowhead on World of Warcraftia koskeva tietokanta. Sivusto aloitti toimintansa pelkkänä taitolaskurina. Tietokanta päivittyy pelaajien pelimaailmassa tekemien toimien perusteella. Tieto välittyy sivuston tietokantaan automaattisesti tietokoneohjelman kautta. Wowhead toimi betatestaus vaiheessa 4. huhtikuuta - 25. kesäkuuta 2006. ellauri269.html on line 264: aders/retail/categories/new-players.jpg" width="100%" /> ellauri269.html on line 278: In order to unlock all of the features of the game, including the latest end game content, you will need to purchase Shadowlands, the latest expansion of the game: World of Warcraft®: Shadowlands ellauri269.html on line 295: The Alliance is the Blue (or rather, star-spangled) Team. They are under the leadership of a king (President) who lives in the City of Stormwind (Washington) in the zone of Elwynn (Washington D.C.), on the continent of the Eastern (as seen from China) Kingdoms. ellauri269.html on line 302: Within each faction, you can pick from seven different races, Alliance players can be Humans, Dwarves, Night Elves, Gnomes, Draenei, Worgens or Pandarens, while Horde players can be Orcs, Undead, Tauren, Trolls, Blood Elves, Goblins or Pandaren. Each race can only be certain classes, so picking a race will limit which class your character can be. There are other playable races in the game, but they are unlocked through gameplay and you won't have access to them immediately. ellauri269.html on line 310: There are twelve different classes in World of Warcraft, each with their own strengths and weaknesses. As a new player you can select any class but Demon Hunter or Death Knight, which both require that you already have a level 10 character before you can play one. You can learn more about each class by hovering over its icon on the character creation screen. ellauri269.html on line 314: Choosing your class in World of Warcraft can be one of the most important and time consuming decisions a player ever makes. And time is money! When you are in the process of creating a new character, one of the first things you will notice (aside from gender, race, and faction selection) is that there are what's called "Classes". In World of Warcraft, there are a total of 12 classes to choose from and they are as follows: Death Knight, Demon Hunter, Druid, Hunter, Mage, Monk, Paladin, Priest, Rogue, Shaman, Warlock, and Warrior. Each class provides its own set of unique benefits, abilities, and spells (as you will discover from reading this guide). ellauri269.html on line 318: Upon reaching level 10, you will be able to select what is called your specialization or spec. Each class in World of Warcraft has its own set of different specs that further diversifies the class by adding unique abilities only that spec can use as well as potentially changing the role that class plays in content. For example: As a Demon Hunter you have two specs: Havoc and Vengeance. While both specs share abilities that are common to the class such as Double Jump and Spectral Sight, both specs have unique abilities that differentiates one spec from another. As a Havoc demon hunter, you have spells like Blade Dance to deal out more damage, or as a Vengeance demon hunter, you have spells like Demon Spikes and Fiery Brand which allows you to take less damage and keep enemies off of your allies. ellauri269.html on line 320: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/8/85/Logo_of_the_Wagner_Group.svg/1024px-Logo_of_the_Wagner_Group.svg.png" width="100%" /> ellauri269.html on line 327: Former minions of The Lychee King, Death Knights (or DK's) are constructs of undeath that utilize undead minions, plagues, the chill of the grave, and even the blood of their enemies to enhance their combat performance. Death Knights have three specializations: Blood, Frost, and Unholy. All three specializations utilize strength as their primary stat, wear plate armor, and use two class specific resources called Runic Power and Runes to cast abilities and spells. As a DK you are able to use One-Handed Axes, One-Handed Maces, One-Handed Swords, Polearms, Ringworms, Two-Handed Axes, Two-Handed Maces, Two-Handed Swords and Under-Handed Tricks. Some spells and abilities that ALL Death Knights have access to include: Raise Ally, Mind Freeze, Control Undead, and Death Grip. *Please note: With your purchase of Sladowlands, Death Knights are also available to Allied Races, because they are so much fun. Races That Can Be Death Knights are ellauri269.html on line 339: - Pandaren - Undead ellauri269.html on line 345: The Wagner Group (Russian: Группа Вагнера, romanized: Gruppa Vagnera), also known as PMC Wagner (Russian: ЧВК[a] «Вагнер», romanized: ChVK «Vagner»; lit. 'Wagner Private Military Company'), is a Russian privately owned paramilitary organization. It is variously described as a private military company (PMC), a network of mercenaries, or a de facto private army of Russian President Vladimir Putin, depending how hawkish you are. The group operates beyond the law in Russia, where private military contractors are officially forbidden. While the Wagner Group itself is not ideologically driven, various elements of Wagner have been linked to neo-Nazis and far-right extremists, now fighting the Ukrainian neo-Nazis and far-right extremists in a war which is just unjust. ellauri269.html on line 349: Because it operates in support of Russian interests, receives military equipment from the Russian Ministry of Defence (MoD) and uses installations of MoD for training, Wagner Group is frequently considered a de facto unit of the MoD or Russia's military intelligence agency, the GRU. It is widely speculated that the Wagner Group is used by the Russian government to allow for plausible deniability in certain conflicts, and to obscure from public the number of casualties and financial costs of Russia's foreign interventions. It has played a significant role in the 2022 Russian invasion of Ukraine, where, among other activities, it has been reportedly deployed to assassinate Ukrainian leaders, and has widely recruited prisoners and convicts for frontline combat. In December 2022, Pentagon's John Kirby claimed Wagner group has 50,000 fighters in Ukraine, including 10,000 contractors and 40,000 convicts. Others put the number of recruited prisoners at more like 20,000, with the overall number of PMCs present in Ukraine estimated at 20,000. After years of denying links to the Wagner group, Yevgeny Prigozhin, a businessman with close links to Putin, admitted in September 2022 that he "founded" the paramilitary group. Now (Feb 2023) he is angry because he is not getting all the attention and financial support he wants. He says that the Kreml nomenclature are thereby guilty of high treason. *This article may be too long to read and navigate comfortably, so I stop here. ellauri269.html on line 361: Tää pelifantasia on ilmeisesti lohtunamia teini-ikäisille tai siihen jumahtaneille inseleille jotka on jääneet ilman iskän hyväxyntää. Oops. Anyway, expectedly, these allied West--- North- Easterners had been invaded by a horde of tusked orcs of the Mordor denomination. Isoja ja vihreitä kuin Shrek, tai sen räkäklunssi. Tappoivat Opan koko suvun. Onpa kiva saada orpo aatelinen Opa leikkikaverixi. Celia sisko oli vain tyttö, ja Jari patraskia. Onni onnettomuudessa. But seriously, nyt on koko rotu vaarassa. Örkkeihin ei käy sekaantuminen, vielä ainakaan. 9-vuotiaat puhuvat toisilleen kuin kirjassa. Fair enough, siinähän ne ovatkin. Opan pikkuhousut ovat lujaa riimukangasta. Nää heput puristelevat koko ajan toistensa olkia. Opa ei pidä talvesta. ellauri269.html on line 363: Arthritis on täys alottelija puumiekan heilutuxessa. Opa ei jaksa kazella vaikka on optimisti. He hopes A. will be handing him his rear in no time. He is athletic and fast. Siilinjärveläinen musta lestadiolaispoika veivaa rastalettejä E. Saarisnahkatakissa Kasurilan rinteessä. Nimi on Sex Mane ja se rukoilee Lassia ja Leeviä tauoilla. Jo on mennyt maailma lengolle. ellauri269.html on line 375: Mixi pelata enää fantasiapelejä, klikkiozikot on selkeästi värikkäämpiä. Tälläsiä oli ennen vaan Lean salaa ostamissa Seiska Alibi ja Hymy lehdissä. Nyt ne ovat valtameedian pääuutisia. On se surkeeta. Anneli Auerkin on taas putkahtanut esille, nyt on siitäkin taas pakko lukea. Irvileukainen Beavis and Butthead hähättää aivottomasti. ellauri269.html on line 379: "He's going to the Undercity," said Arthas. The ancient royal crypts, dungeons, sewers, public toilets and twining alleys deep below the palace had somehow gotten that nickname, as if the place was simply another part of town. Which it was! Dark, dank, filthy, the Undercity was intended for prisoners or the dead, but the poorest of the poor in the land somehow always seemed to find their way in. If one was homeless or a university professor, it was better than freezing in the elements, and if one needed something illegal, even Arthas knew that that was where one went to get it. Now and then the guards would go down and make a sweep of the place as a pro forma gesture to clean it out. (This imagery courtesy of New York Subway Authority.) ellauri269.html on line 383: Tuomioja karkasi viemäristä, jäi kiinni ja heitettiin länkkäreiden keskitysleirille Guantanamoon, karkasi sieltäkin, kuoli ja haudattiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista ja piileskelee nyt varmaan Isixen hoteissa pakolaisleirillä Syyriassa. Musta portaali on taas avattu, huhutaan. Ehkä susta. Kumpi hevonen on parempi, Steadfast vaiko Invincible? Vaiko ruunaseniori Trueheart? Ei Polle on paras, se on maailman monin poni. Governess tunnustelee 11-vuotiaan puista pikku harjoitusmiekkaa ja toteaa: oikea pikkumies! Et tarvi enää governessia vaan jotain liukkaampaa. Arttu leikkii mielikuvitusleikkiä: Örkki ei polvistu ja suo rispektiä. Off with his head! Off with his hoodie, to start with. ellauri269.html on line 385: Muradin tuli yxkax oven puolikkaasta, hän on islamistiknääpiö. Olipa noloa, yllätti Artun puuhailemassa puumiekalla. Arttua itketti. Sizemenee luvatta razastamaan alaikäisellä varsalla, putoaa selästä ja hevoset karkaavat. D-oh! Hu-oh! Jo on kökköä. ellauri269.html on line 401: Tosi outoa että on tollasta kuin jumalan palvelu. Mitä palvelua se nyt tarvizee, ei siltä kai koskaan kumi puhkea? Ei Jee-suxenkaan alkuunpanossa käytetty kumia. Arktixesta tuntui mukavalta kuitenkin kun piispa pyysi siunausta sille nimen mainiten. Se hieho oli lady Jaina Proudmoore, amiraalin tytär. Jaina taisi olla joku hindulahko, sekö joka ei tekisi pahaa kärpäsellekään? Maagihommat sopii paremmin tytöille kuin pfalzgrafin paikka, jonkalaiseen juotikasta leivotaan. (Jainalaisuudesta paasataan albumeissa 143 ja 145. Ahimsasta on ollut puhetta enemmän kuin passim.) ellauri269.html on line 433: "Lad, no one feels ready. No one feels he deserves it. And you know why? Because no one does. It's grace, pure and simple. We are inherently unworthy, simply because we're human, and all human beings-aye, and elves, and dwarves, and all the other alliance races-but not orcs-are flawed. But Coors Light loves us anyway. It loves us for what we sometimes can raise from our breeches in rare moments. It loves us for what we can then do to others. And it loves us because we can help it share its message by striving daily to be worth a green orc, even though we understand that we can't ever truly become so." ellauri269.html on line 438: Lopulta kolmas sota alkaa. Tarina kertoo, että Arthas ja Jaina tapaavat Kel'Thuzadin, Arthas kutsuu Utheria petturiksi ja erottaa hänet ja Hopeakäden ritarit palveluksesta, koska he kieltäytyivät auttamasta Stockholmen teurastusta. Ajan myötä Arthasin kostoretki johtaa hänet Kuuranupille, Myrkkymlikan (muka) kuolemaan ja hetkiin, jotka johtavat kuningas Terenaksen murhaan ja sen jälkeen. ellauri269.html on line 448: Vaade ja hänen tiemestarinsa voittivat Artturi Luukurkon sökössä. Kuuranupin tuhon ja Artturin kuoleman jälkeen Bolivar Kahluutraakista tuli uusi Luukurko pitääkseen Vizauxen epäkuolleet kurissa. Bolivar voitti myöhemmin Sylvesterin Tuulikäeltä, joka myös tuhosi Dominointimelan, jolloin Luukurkon asema päättyi. ellauri269.html on line 450: Aadolf Luukurko oli Fotataidon Maailman "Luukurkon suutahdus" tuotantokauden nimipahis. ellauri269.html on line 453: Kuuranuppi oli Luukurkon surutero. Pelottava, riimulla kaiverrettu kaksikätinen pitkämiekka, jolla oli voima murskata ja vangita uhrien sielut ja se pystyi muuttamaan elävistä aivan mielettömiä epäkuolleita. Luukurko Nörttyli työnsi Kuuranupin Frozen- valtaistuimelta ja Aadolf Mengele otti hänet Perärevähtymän jätteisiin kolmannen maailmansodan aikana. Arttu käytti sitä sekä kuolemanritarina että Luukurkona, kunnes Juuso Vaade tuhosi sen; tuona aikana terä vuodatti kuninkaiden verta, tuhosi kansoja ja aiheutti arpia maailmaan, jotka ovat säilyneet tähän päivään asti (Ukrainan selkkaus). Harvat aseet ovat muokanneet nykyhistoriaa yhtä paljon kuin Kuuranuppi. Kolmannen Palokunnan hyökkäyksen aikana kuolemanritarin sankari takoi terän sirpaleita vielä Kaatun Prinssin Partateriksi. ellauri269.html on line 455: Ei mutta nythän minä ikävystytän teidät kuoliaaxi. Otanpa lomadiat esille. Mennääs vähän taaxepäin. Alunperin juttu meni näin. ellauri269.html on line 483: Aladdin tajusi silloin, että terä oli kirottu, mutta Ratas sanoi, että hän mielellään kantaisi minkä tahansa kirouksen pelastaakseen kotimaansa. Kun nämä sanat lausuttiin, miekkaa ympäröivä jää murtui ja räjähti ulospäin. Muradiiniin osui rosoinen sirpale ja ilmeisesti tappoi hänet. Arthas hylkäsi kumivasaransa [ Valon kosto ] ja ryntäsi parantamaan ystävänsä. Luukurko, Kuuranupin kautta, alkoi kuiskaa hänelle, ja Arthas jätti Muradinin, jonka hän luuli kadonneen, ja tarttui terään. ellauri269.html on line 487: Nyt Vitsauksen kuolemaritarina (kuole mari tarina?) Arthas tappoi ja käänsi entisen armeijansa ennen kuin palasi Ilmaveiviin, missä hänet tervehdittiin kuninkaallisesti. Arthas eteni suoraan valtaistuinhuoneeseen, jossa hän tappoi muitta mutkitta oven takana yhä vinkuvan isänsä ("ezä viizizä") kuin Tom Riddle tai Oidipus, eli siis kuningas Tena Gentlemanin, ja päästi näin virtsauksen vapaaksi kaikkialla kaupungissa. Kun Arthas kohtasi entisen mentorinsa Uther Valontuottajan Angorahallissa, sähköntuottajan kumivasara törmäsi riimuterän kanssa. Jokainen aseisku purkautui sotivien valo- sperma- ja kuolemaenergian suihkuina, kunnes Artaxerxes onnistui melkein katkaisemaan paladinin käsivarren, jolloin hän pudotti vasaran ennen kuin se tappoi hänet. Sitten Arttu palasteli hänet ja kääri mattokääröön. ellauri269.html on line 519: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/89/Hasidic_jewish_fiddler%2C_Homage_to_Daniel_Ahaviel.jpg/255px-Hasidic_jewish_fiddler%2C_Homage_to_Daniel_Ahaviel.jpg" /> ellauri269.html on line 523: With this made clear, I can now move on to the main gist of this post: some fun headcanons, and a response to a slight elephant in the room. ellauri269.html on line 524: Headcanons ellauri269.html on line 530: Similarly, the Draenei approach to the Light places next to zero importance on evangelism. This is less ‘headcanony’, as we see a very clear difference in how the humans and Draenei act in this respect. Individual draenei see the Light as immensely important to themselves, but they do not enforce their beliefs on others. ellauri269.html on line 532: The Draenei use an abjad (https://en.wikipedia.org/wiki/Abjad) script, written right to left. Perhaps they even use the Hebrew script, just as Common is written in a variant of Futhark. ellauri269.html on line 536: With all this in mind, the recent plot developments on AU Draenor might seem at first glance to be very problematic - depicting a Jewish-coded society becoming the oppressors in a manner that might seem like a poorly constructed and offensive commentary on modern Israel. However, the manner in which the AU Draenei become so zealous and militant is through their (implied) exposure to the words of Xe’ra. Their religion shifts from culturally tied tradition to an evangelistic dogmatic belief system. There is a clear intent of conversion behind their actions. ellauri269.html on line 540: This was a very well-written post that had a lot of evidence laid out, you clearly did your research. And I agree: Draenei are about as Jewish-coded as Pandaren are Chinese-coded! ellauri269.html on line 549: Or simply you made assertions that could apply to any other race and not at all inherently Draenei. ellauri269.html on line 550: I think this is the classic case of already having a hypothesis and then trying to find anything remotely relevent to prove that hypothesis rather than the other way around. ellauri269.html on line 554: I always considered the Draenei based off of the Roma people of central/eastern Europe. It does have a large mixture of Hebraic culture infused with Hindi, Islamic, and other cultures. They are sort of wandering exiles who formed their own culture as they traveled, and adapted to new lands. Just like the Draenei. ellauri269.html on line 558: The Evangelism/Conversion part is the newest addition to Draenei lore and the most compelling for your argument. I never thought of it that way, but that is a good comparison. ellauri269.html on line 560: I would have tried to work the term Hebraic in, instead of the term you used. ellauri269.html on line 562: I suspect this might be the type of thread to get banned. ellauri269.html on line 564: Would it? Does that mean a thread titled On the Germanness of the Gilneans (Gileads? Gilesians?) or On the Chinese-ness of the Pandaren or Oh Darkspears, Ja-maican me crazy! would also get banned?:avaa suu: ellauri269.html on line 575: There is literally a track in the WoD soundtrack called ‘Messenger’ in Hebrew (Malach), which features traditional Jewish liturgical singing. They are led by a Moses figure, and literally came to Azeroth on a ship named after the Exodus. It’s not subtle, I don’t see why you’re denying it. ellauri269.html on line 580: The Tortollans are essentially old Jewish grandparents, yes. That’s not exactly the same situation, though. And goblins, historically? Yes. But Blizzard have actually made a clear effort to distinguish the WoW goblins from that history and made them into, well… Steampunk Italian-Americans. ellauri269.html on line 583: Whats your point? Dances do not show anything about actual inspiration. The kaldorei female dance is a French singer’s dance, yet they have no French inspiration. That is saved for the Shal’dorei, who were created over a decade after that dance. You want to draw some jewish heritage inspirations? sure. But Draenei being jewish and only jewish based on these weak arguments? ellauri269.html on line 586: you may be right, that the draenei are a melting pot of many cultural inspirations, but my post was meant to allay Surma’s suspicion that this might be the type of thread to get banned. I don’t think there’s anything ban-worthy of discussing the real world cultural inspirations of the wow races. ellauri269.html on line 592: Prophet Muhammad comes to mind. He too like Moses had many trials that could be referenced loosely in WoW. ellauri269.html on line 594: Oh PS. Jewish =/= Israel. One is a religion and a people spread accross the world and the other is a country with many strengths and weakenesses. Please do not compare Israel’s actions or critism as somehow representative of all jewish people. That is grotesquely anti-semetic; the jewish people are not some sort of hive mind monolith represented by Israel. Stop this silliness. ellauri269.html on line 596: Just because Yrel went full on inquisition is not a commentary on Modern Israel and their foreign or domestic politics. Do you want to read my post again? I literally said it’s not that, even if it might come across as that in light of the Jewish inspiration.. ellauri269.html on line 600: Do you want to read my post again? I literally said it’s not that, even if it might come across as that in light of the Jewish inspiration. ellauri269.html on line 605: Is it controversial to say that early Christianity was very dogmatic and evangelistic? It’s literally ancient history. Tarkoitatko Scarlet Crusadea? ellauri269.html on line 650: Tämä artikkeli käsittelee epäkuolleista sepustettua Forsaken-lorua. Katso pelattava kilpailu kohdasta Undead (pelattava). Lisätietoja elävistä kuolleista yleensä, katso Undead. Katso pelin sisäisestä maineryhmästä Undercity (fraction). ellauri269.html on line 654: Nyt hylätyt, jotka ovat paikallisradion toimittajia ja tottelevat nimeä "Jami!", ovat löytäneet uuden kodin lauman luokse, vapaita orjuuden siteistä sekä vaikeista tunteista ja ihmiselämänsä yhteyksistä. ellauri269.html on line 656: adding:1em"> ellauri269.html on line 664: Kuningatar Sylvanas Roadrunner ellauri269.html on line 670: "Ne, jotka eivät seiso hylättyjen kanssa, seisovat heitä vastaan. Ja ne, jotka seisovat hylättyjä vastaan, eivät kestä kauan." - Sylvanas Roadrunner ellauri269.html on line 674: Undead Forsaken (tai yksinkertaisesti Forsaken tai Undead) ovat rotu ja ryhmä älykkäitä epäkuolleita, jotka irtautuivat kapitalismin vitsauksesta ja otti haltuunsa suuren osan Lordaeronin valtakunnasta, jonka kuolemanritari Adolf Menethil (Voldemort l. Veitikka) tuhosi vahingossa kolmannen maailmansodan aikana. Forsakenia johti aiemmin heidän perustajattarensa Lady Sylvanas Windrunner, Quel'Thalasin entinen kenraalitar. Heidän pääkaupunkinsa oli Undercity, kuninkaallisissa katakombeissa pääkaupungin Lordaeronin raunioiden alla, kunnes se tuhoutui ja hylättiin neljännen maailmansodan alkaessa. ellauri269.html on line 680: Miksi ruoanlaitto on hyödyllistä Shadowlandsissa? Ruoanlaitto kuuluu kaikille – kirjaimellisesti! Kaikkien täytyy syödä, myös Undead. Stat food on yksi halvimmista herkuista, jonka voit antaa itsellesi, ja se kestää tunnin. Kolmella satolla per puimuri, voit valmistaa itsellesi paljon stat-ruokaa. Voit käyttää löydettyä ruokaa hyödylliseen tarkoitukseen. Vaikka useimmat Shadowlands-reseptit vaativat kalaa, on muutama resepti, jotka perustuvat vain luonnosta löytyvään ruokaan. Kalaa ei Wowissa löydy enää luonnosta, se on kaikki kesyä. Shadowlands tarjoaa uusia, hauskoja reseptejä! Kukapa ei rakasta satunnaisesti hengittävää tulta? Ihmiset, jotka pitävät ryöstönsä ja juhliinsa juhlaa, ovat suosittuja ihmisiä! ellauri269.html on line 693: El Salvadorissa avattiin 40 000 vangin jättivankila jengirikollisuudesta epäillyille. ellauri269.html on line 694: El Salvadorissa säädettiin viime vuonna jengirikollisuuden nousun nojalla poikkeustila, joka sallii perustuslaillisten oikeuksien rajoittamisen. ellauri269.html on line 695: El Salvadorin hallitus on avannut maahan uuden valtavan vankilan, johon se suunnittelee siirtävänsä 40 000 jengitoiminnasta epäiltyä vankia. Terrorismin rajoituskeskukseksi nimetty vankila on tiettävästi Amerikoiden suurin. ellauri269.html on line 697: Ensimmäiset 2 000 vankia siirrettiin laitokseen perjantaina, kertovat muun muassa uutistoimisto Reuters sekä Britannian yleisradioyhtiö BBC. ellauri269.html on line 698: Vangit siirrettiin uuteen vankilaan kahleissa ja puolialasti (housuitta, Punavyön suosituxesta). Noin 6,5 miljoonan asukkaan El Salvadorin kuvernööri T.J.A. Heikkilä kertoi siirron tapahtuneen ”yhdessä operaatiossa” ja vankien tulevan elämään uudessa vankilassa ”vuosikymmeniä, viihtyisästi kaikki yhdessä, ilman että he voivat tehdä lisäharmia väestölle.” ellauri269.html on line 700: Tecolucassa, noin 74 kilometrin päässä maan pääkaupungista San Salvadorista, sijaitseva vankila koostuu kahdeksasta rakennuksesta. Jokaisessa niistä on 32 sadan neliömetrin selliä, joihin majoitetaan ”yli sata” vankia kuhunkin. Selleissä on jopa kaksi vessanpyttyä ja lavuaaria. Vangit viihtyvät kuin vapaat kanat virikehäkeissä ellauri269.html on line 702: Poikkeustilan säätämisen jälkeen yli 64 000 ihmistä on pidätetty. El Salvadorin hallinnon mukaan joukkopidätysten tarkoitus on ”saada jengit katoamaan täysin.” El Salvadorin turvallisuusministeri kertoi Reutersille, että jengitoimintaan kohdistuvat toimet tulevat jatkumaan kunnes ”kaikki rikolliset on saatu kiinni.” ellauri269.html on line 707: El Salvador äänesti YK:ssa Horden joukoissa. ellauri269.html on line 709: En pysty kieltämään sulta mitään, nauraa Jaina ja ojentaa kätensä. Adolf held her tight while he mounted her. Hepat (ei tosin Invincible, jonka Adolf oli saanut hengiltä) isonsivat nenänreikiä ja vilkuttivat korviaan kuin el Zorron Jamie. Kynäilijä ei unohda kuvailla kunkin päivän menuita. Nyt juodaan valkkua ja syödään voileipiä. Razastuxen jälkeen otetaan nokkaunet, heitellään lumipalloja ja lopuxi pusitaan oikein kunnolla. Loputkin lumet sulavat. Oi Aadolf... Aahdolf... ellauri269.html on line 711: It was a good couple of months in Dorian. Adolf learned things it was good for a king to know. He loved riding Jaina. Mutta Jaina muisti maagitarten Las Normas: älä koskaan ota aloitetta. Älä anna hilloa vielä toisellakaan kerralla. Posketus on pidettävä harvinaisena herkkuna. Haltiatenori yllättää lempiväiset siivouskomerosta. Aioitko Aadolf penkoa Evan Geschlechtsverkehrskofferia ilmatteexi siellä, kysyy kateellinen haltija. Aika reilua. Haltijalla saattaa olla kohta siellä, vai mitä? Siitä se ainaskin haaveilee. Adolf swore he would never more be caught impotent. ellauri269.html on line 714: ad/s--v3rjz9E9--/c_fill,fl_progressive,g_center,h_900,q_80,w_1600/18dxivfj3j47rjpg.jpg" width="70%" /> ellauri269.html on line 724: Lamed is comprised of a kaf and a vav: 20 and 6=26. Twenty-six is the gematria of G‑d's name, the Tetragrammaton Yud-Hei-Vav-Hei. Eikös se ollut myös Leninin peitenimi neuvostojuutalaisten parissa? Stalin oli Samekh. Shin also stands for the word Shaddai, a name for God. Because of this, a kohen(priest) forms the letter Shin with his hands as he recites the Priestly Blessing. In the mid-1960s, actor Leonard Nimoy used a single-handed version of this gesture to create the Vulcan hand salutefor his character, Mr. Spock, on Star Trek. Larry Tye, kirjan Superman: The High-Flying History of America's Most Enduring Hero kirjoittaja, vertasi Supermanin eettisiä sääntöjä – "Truth, Justice, and the American Way" - Mishnan arvoihin "totuus, rauha ja oikeudenmukaisuus". Paizi supermiehellä "rauhasta" oli tullut Pax Americana. ellauri269.html on line 738: Se ei ollut niinkään pieni tyydytyksen lähde Siegelille ja Shusterille myöhemmin, kun Superman-radiosarjasta tuli tärkeä osa Ku Klux Klaanin toiminnan pilkkaamisessa. Kuten äskettäin Comedy Centralin Drunk History -ohjelmassa profiloitiin, Supermanin ällöttävät radiopahikset paljastivat salaiset Klaan-lauseet, mikä heikensi salaisen organisaation mystiikan voimaa. Muutamaa käsikirjoitusta lukuun ottamatta Siegelin ja Shusterin osallistuminen radio-ohjelmaan oli vähäistä. ellauri269.html on line 750: advocate.com/media-library/kirk-and-spock.jpg?id=32741258&width=750&quality=80" width="70%" /> ellauri269.html on line 751: ellauri269.html on line 755: adding:1em"> ellauri269.html on line 769: Hän kamppaili tasapainottaakseen älyä ja tunteita. Spockin vulkaanisen isän perintö sitoi hänet etuoikeuslogiikkaan ennen kaikkea, mutta hänen ihmisäitinsä emotionaalinen puoli teki työn mahdottomaksi. Hän uhrasi henkensä pelastaakseen miehistön sillä periaatteella, että "monien tarpeet ovat suuremmat kuin harvojen tai yhden tarpeet". Silti hänet herätettiin henkiin, koska hänen emotionaaliset miehistön jäsenensä jättivät huomiotta tämän logiikan ja riskeerasivat kaiken pelastaakseen hänet. Juutalaiset ovat käyneet samaa taistelua rationalistien ja kabbalistien, Hasidimin ja Mitnagdimin kanssa, jotka on lukittu mielen ja sydämen taisteluun. Ja jopa siellä taistelulinjat eivät aina ole selvästi piirrettyjä. Rabbi Shneur Zalman Liadista (1745-1812), joka yritti saada hasidilaisia kannattajia Mitnagdicin alueelle, julisti, että "mielen on hallittava sydäntä". Ja silti taistelu raivoaa. ellauri269.html on line 771: Hän oli esimerkki henkilökohtaisen täyttymyksen uhraamisesta velvollisuuden vuoksi. Tarvitaan infektio opettaakseen Spockille, miltä onnellisuus tuntuu. Jaksossa This Side of Paradise hän löytää siirtokunnan, jonka jäsenet nauttivat täydellisestä tyytyväisyydestä (ja täydellisestä pysähtyneisyydestä) sen seurauksena, että he altistuvat paikallisen kasvin itiöille. Kun hän on saanut tartunnan, Spock pystyy haistamaan kukat ja rakastumaan. Mutta velvollisuus, kapteeni James T. Kirkin muodossa, kutsuu hänet takaisin itsensä kieltämiseen ja vastuuseen. Juutalaiset ovat aina kamppailleet määritelläkseen nämä parametrit. Onko kaikki vapaa-ajan toiminta Tooran tutkimuksen laiminlyöntiä, kuten tiukemmat väittävät? Mikä on hyvin eletty elämä? Talmud kysyy, onko sallittua tutkia kreikkalaista viisautta, kun otetaan huomioon velvollisuus "mietiskellä Tooraa päivin ja öin", ja vastaa, että niin saa tehdä vain ajankohtana, joka ei ole päivä eikä yö. Vizi ne on sit ovelia sananmuuntajia! ellauri269.html on line 780: Moshe Rosenberg is Rav of Congregation Etz Chaim of Kew Gardens Hills and teaches at the SAR Academy, where he integrates Tech and Torah. His book is Morality for Muggles: Ethics in the Bible and the World of Harry Potter (Ktav, 2011). ellauri269.html on line 786: Tämä ahdistus näkyy lukemattomissa YouTube-videoissa, jotka kokoavat parin homoeroottisimmat hetket alkuperäisestä sarjasta, jotka ovat keränneet kymmeniä tuhansia katselukertoja. Näistä ladatuista kohtauksista on koottu myös kokonaisia rakkaustarinoita. Nämä kohtaukset on otettu näytteitä Spockin rakkaudesta, jonka ohjasi Nimoyn poika Adam Nimoy. Se sisältää myös Takein ja fanien todistuksia Spockin roolista homokuvakkeena. ellauri269.html on line 799: Universumien tomun englanninkielinen alkuperäisnimi His Dark Materials on laina John Miltonin Kadotetun paratiisin toisesta kirjasta. Kyseisessä kohdassa Saatana katsoo hornankuiluun, jossa kuohuvat raaka-aineet jotka jäivät yli, kun Jumala loi maailmaa: ellauri269.html on line 814: Pullmanin ensimmäinen ajatus trilogiaa yhdistäväksi nimeksi oli niin ikään Kadotetusta paratiisista poimittu ilmaus Golden Compasses, jossa ”compasses” tarkoittaa itse asiassa harppia, ei kompassia. Milton viittaa kultaiseen harppiin, vasaraan ja lyhteeseen Jumalan luomistyön välineenä. Nimi Golden Compasses vakiintuikin joksikin aikaa käyttöön kirjan julkaisun ollessa vielä kesken. Tällöin yhdysvaltalaisen kustantajan toimittajat erehtyivät tulkitsemaan, että nimitys viittaa Lyran aletiometriin, joka likimain vastaa kuvausta ”kultainen kompassi” – vaikka onkin tosiasiassa messinkinen eikä ole kompassi sen enempää kuin harppi. Niinpä kirjan amerikkalaisessa ennakkomarkkinoinnissa ensimmäisestä kirjasta alettiin käyttää yksikkömuotoista nimitystä The Golden Compass, vaikka Atlantin toisella puolella Pullman olikin jo päättänyt antaa ensimmäisen kirjan nimeksi Northern Lights. Pullman ei tohtinut jumittua kirjan nimikysymykseen yhdysvaltalaisen kustantajan tarjotessa muuten loistavia ehtoja, joten The Golden Compass tuli amerikkalaisen laitoksen viralliseksi nimeksi. Ensimmäisen kirjan suomennos Kultainen kompassi noudattaa tätä naurettavaa nimeä siitä huolimatta, että julkaisutiedoissa alkuteokseksi ilmoitetaan Northern Lights. The Golden Compass on myös vuonna 2007 julkaistun elokuvaversion nimi sekä Yhdysvalloissa että Isossa-Britanniassa. Miten typerää, sen pitäisi olla suomexi Harppisakut. ellauri269.html on line 816: Kirjasarjan toisessa osassa, Salaperäisessä veitsessä, siirrytään Lyran maailmasta toiseen maailmaan, jossa tapahtumat keskittyvät lähinnä Cittàgazze-nimiseen kaupunkiin. Tätä maailmaa vaivaavat haamut, ilmiselvät Harry Potter-mentorien kopiot, jotka käyvät vain aikuisten kimppuun. Söpösti animoidut totemielukatkin on selvä plagiaatti vinosuu JK Rowlingin patronuxista. Kirjassa liikutaan myös meidän omassa maailmassamme ja Lyran maailmassa. Ajatellaan asiaa omalta kannaltamme ja vähän Lyyrankin kannalta. Maagisen kaukoputken tapahtumat sijoittuvat lukuisiin eri maailmoihin. Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta. Aikaisempi paasaus samasta aiheesta löytyy albumista 165. Lontoossa Lyralle selviää, että rouva Coulter on itse asiassa kahmaisijoiden johtaja. Pakomatkalta Lyran pelastavat gyptit, vesireittien vaeltava kansa, joka myy kadunkulmissa Osta Iso Numero! lehtiä, joka myös on kärsinyt kahmaisijoiden kaappauksista. Gyptit paljastavat, että rouva Coulter on todellisuudessa Lyran äiti, ja hänen isänsä on lordi Asriel, jota hän on aiemmin luullut sedäkseen. Yhdessä Lyra ja gyptit lähtevät kohti pohjoista pelastaakseen kaapatut lapset. Matkalla Lyra tutustuu panserbjørn Iorek Byrnisoniin, haarniskoituun jääkarhuun, texasilaiseen kuumailmapallolentäjään Lee Scoresbyyn sekä noita Serafina Pekkalaan. Varsinkin Toivo Pekkala suomea solkkaavine apureineen on tosi hilpeå, mutta on toi Jo Nesbön kirjoista muistuttava panserbjörnkin monen naurun arvoinen. Neuvokkuutensa avulla Lyran onnistuu pelastaa kaapatut lapset, joilla kirkon Uhraamislautakunta on suorittanut julmia kokeita Bolvangarin tutkimusasemalla tarkoituksenaan oppia vapauttamaan ihmiset perisynnistä. Tässä mennään jo rienauxessa K-12 rajan laittomalle puolelle! ellauri270.html on line 2: ad> ellauri270.html on line 29: ad> ellauri270.html on line 39: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/The_Bridge_on_the_River_Kwai_%281958_US_poster_-_Style_A%29.jpg/387px-The_Bridge_on_the_River_Kwai_%281958_US_poster_-_Style_A%29.jpg" width="100%" /> ellauri270.html on line 42: Paxu pehmeäkantinen semantiikan kirja, jota luin albumeissa 18 ja 115 mainitulla Pihlajasaaren retkellä oli Semantics An Interdisciplinary Reader in Philosophy, Linguistics and Psychology Authors: Danny D. Steinberg Leon A. Jakobovits View all contributors Date Published: May 1974 availability: Available format: Paperback isbn: 9780521204996 Rate & review £ 48.99 Paperback Add to cart Add to wishlist Looking for an inspection copy? ellauri270.html on line 48: Tässä albumissa on ainexia Fred Karlssonia muistuttavan Jeff Leachin stilistiikan primerista. Tässä albumissa puhutaan yllättävän paljon myös silloista. Serbinobelisti Andrić esiintyi mielellään jugoslaavisena sillanrakentajana. 90-luvulla meni natolaiset joukolla purkautuneeseen Jugoslaviaan tappamaan monenlaisia jugoslaaveja. Siitä jäi yli jotain karuja veteraaneja Espanjankin kaduille pörräämään syysampiaisina, joiden varaan voi hikisesti rakentaa väkivaltaisia Netflix-sarjoja. ellauri270.html on line 52: Drina-joen silta (serbixi На Дрини ћуприја, kroaatiksi Na Drini ćuprija) on jugoslavialaisen Ivo Andrićin vuoden 1945 paras romaani. Se käsittelee islaminuskoisten bosniakkien ja ortodoksisten serbien välisiä suhteita Višegradin kaupungissa nykyisessä Bosnia ja Hertsegovinassa osmanien ja itävaltalaisten vallan alla. Romaanin aikajänne käsittää neljä vuosisataa, ja se sijoittuu višegradilaisen Mehmed Paša Sokolovićin sillan ympärille. Samankaltaiset sillat: ellauri270.html on line 60: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/17/Visegrad_drina.jpg/560px-Visegrad_drina.jpg" /> ellauri270.html on line 61: Ćuprija ja Višegrad kuten ne ennen olivat, mustavalkoisia ellauri270.html on line 63: Andrić kirjoitti romaanin toisen maailmansodan aikana, kun Berliinissä vietettyään letkeitä suurlähettiläspäiviä hän päätyi Belgradiin vuonna 1944 vuokralaisena ilman työtä ja tuloja (hän kieltäytyi miehitysviranomaisten tarjoamasta eläkkeestä), hän julkaisi sen heti vapautumisensa jälkeen vuonna 1945. Suomentajat Aira ja Elvi Sinervo. Mulla on tää ruåzinkielisenä. ellauri270.html on line 65: Andrić sai romaanin inspiraation omasta elämästään - hän vietti lapsuutensa Visegradissa häntä kasvattaneen tätinsä Ana Matkovšikin luona, kun hänen äitinsä jäi ilman tuloja miehensä kuoleman jälkeen. Hän suoritti peruskoulun Visegradissa ja, kuten kaikki Visegrad-pojat, metsästi haukea ja paistoi särkeä Drinan varrella ja katseli vaikuttavaa siltaa samalla. ellauri270.html on line 81: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/06/Mehmed_Pasa_Sokolovic_Bridge_Visegrad_1900.JPG/800px-Mehmed_Pasa_Sokolovic_Bridge_Visegrad_1900.JPG" /> ellauri270.html on line 98: Kuolemanrautatien rakennustöiden alkuvaiheessa sotavangit olivat vielä koettaneet sabotoida rakennustöitä. Lopulta he tajusivat, että heidän ainoa keinonsa selviytyä hengissä Kuolemanrautatieltä oli saada se valmiiksi. Rautatie valmistui lopulta 17 kuukaudessa – vaikka sen tekemistä oli alun perin pidetty mahdottomana. Toiminnassa se ei ehtinyt olla edes kahta vuotta. ellauri270.html on line 101: Radasta on jäljellä Helvetintulensola ja kaunis pätkä lähellä Kanchanaburia. Rataa pääsee ihailemaan Kanchanaburista järjestettävillä kierroksilla, joilla usein taitetaan osa matkasta junalla pitkin historiallista rautatietä. ellauri270.html on line 125: Alkuperäisestä radasta on enää jäljellä 130 kilometriä Thaimaan puolella. Rauhan tultua vuonna 1945 englantilaiset purkivat neljä kilometriä radan kiskotuksesta Burman rajalta. Rata suljettiin jo 1947, koska se ei kestänyt säännöllistä liikennettä. Nong Pla Dukin ja pääteseisake Nam Tokin välinen osuus avattiin kuitenkin uudestaan vuonna 1957. Nam Tokista Burman rajalle kulkenut rataosuus purettiin vuonna 1976, koska sen puiset siltarakenteet alkoivat käydä vaarallisiksi. ellauri270.html on line 128: Radanrakennus oli toisen maailmansodan aikana yksi tavanomaisimmista sotavankien pakkotöistä. Kesäkuun 1942 ja lokakuun 1943 välisenä aikana eri puolilla Kaakkois-Aasiaa oli 60 000 antautunutta sotavankia. ellauri270.html on line 142: Todellisuudessa asetelma olisi täysin mahdoton. Japanilaiset eivät neuvotelleet. He käsittelivät sotavankeja oman kulttuurinsa mukaisesti ja täysin piittaamatta kansainvälisistä sopimuksista. Pakkotyöhön komennettuja siviilejä ja sotavankeja menehtyi ylirasitukseen, sairauksiin ja japanilaisten kurinpitotoimiin. Vankeja kuoli myös muilla radan työmailla väkivaltaiseen kohteluun, mutta sitäkin useammat nääntymiseen, nälkiintymiseen, koleraan ja punatautiin. ellauri270.html on line 145: Ratatyömaan jaavalaisista kuoli puolet eli 90 000 henkeä. Vain 52 000 jaavalaista radan rakentajaa palautettiin kotiinsa. Samanlainen suhde oli kaikkialla, minne jaavalaisia pakotettiin japanilaisten orjiksi. ellauri270.html on line 153: Ensimmäinen Kwae Yaen ylittävä puinen silta valmistui helmikuussa 1943, ja silloin aloitettiin liikenne sillan yli. Toinen betonista ja teräksestä valmistettu 11 kaaren silta valmistui huhtikuussa 1943 yläjuoksulle, noin sadan metrin päähän ensimmäisestä sillasta. ellauri270.html on line 177: Kwai-joen silta on nykyään laajalti tunnustettu yhdeksi kaikkien aikojen suurimmista elokuvista, vaikka se on aivan säälittävä. Se oli vuoden 1957 tuottoisin elokuva, ja se sai ylivoimaisesti myönteisiä arvosteluja kriitikoilta. Elokuva voitti seitsemän Oscar-palkintoa (mukaan lukien kaikkien aikojen paras elokuva) 30 eri Oscar-gaalassa. Vuonna 1997 elokuvaa pidettiin "kulttuurillisesti, historiallisesti tai esteettisesti merkittävänä", ja Yhdysvaltain kongressin kirjasto vei sen kansalliseen elokuvarekisteriin säilytettäväksi . Se on sisällytetty American Film Instituten kaikkien aikojen parhaiden amerikkalaisten elokuvien luetteloon. Vuonna 1999 British Film Institute äänesti Kwai-joen sillan 11. vuosisadan suurimmaksi brittiläiseksi elokuvaksi. Tämän kaiken voi voi hyvin uskoa. ellauri270.html on line 186: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/74/Samuel_Ichiye_Hayakawa%2C_United_States_Senator_from_California_on_May_8%2C_1981_with_Reagan_Contact_Sheet_C1875_%28cropped%29.jpg" /> ellauri270.html on line 191: Hayakawa ja elevantti John Tantor perustivat poliittisen lobbausjärjestön US English, jonka tehtävänä on tehdä englannista Yhdysvaltojen virallinen kieli. Hayakawa, joka asui Chicagossa Kanadan kansalaisena toisen maailmansodan aikana ja jota ei siten ollut vangittuina, väitti että japanilaisten amerikkalaisten internointi oli hyödyllistä ja että japanilaisille amerikkalaisille ei pitäisi maksaa "velvoitteidensa täyttämisestä" noudatettuaan keskitysleirien toimeenpanomääräystä 9066. "Loppujen lopuksi varastoimme heidät reilusti." ellauri270.html on line 217: Hän oli huomattava vaatimattomuudellaan (aihe, jota hän harkitsi graduaiheexi pragmatiikan opinnoissaan), varsinkin alallaan niin laajasti tunnetulle henkilölle. Mutta hänellä oli myös itseluottamusta jatkaa valtavia, pitkäaikaisia projekteja, kunnes joku muu ala näki niiden arvon. Ja hän saattoi olla erittäin vihainen, jos hän ajatteli, että vääryyttä on tehty. Luukurkon suutahdus kalpeni sen rinnalla. ellauri270.html on line 224: Randolph Quirk siteeraa Jeffin kirjan esipuheessa jotain entuudestaan tuntematonta James Harrista. James Harriseja on Wikipediassa pilvin pimein, kuin jotain Virtasia Suomessa, mm. sen niminen demoninen rakastaja on tunnetun skottilaisen balladin aiheena, se uppoaa laivan mukana kuin piru merrassa. Joka tämän varastaa sitä piru rakastaa, olisi "Novotny" Dobbs voinut kirjoittaa kirjansa esipuheexi. Vaikka tokkopa se olisi pysäyttänyt Jeffiä. Randolph Quirkin mainizema James Harris Leechin runousopin esipuheessa oli melkoinen paxulainen profiilikuvasta päätellen. Elämäkertainen muistiinpano kertoo siitä seuraavaa: ellauri270.html on line 228: James Harris, filosofi Earl of Shaftesburyn veljenpoika, syntyi Salisburyssa vuonna 1709 varakkaille vanhemmille. Hän sai koulutuksen Salisbury Grammar Schoolissa ja painui vuonna 1726 Wadham Collegeen Oxfordissa, mutta ei suorittanut tutkintoa. Vuonna 1729 hän asettui Bishop´s Inniin, mutta kun hän peri perheen tilan vuonna 1731, hän omistautui vetelyxenä klassikkojen, musiikin ja antiikkitutkimuksen yksityiselle tutkimukselle. Hän oli säveltäjä Georg Friedrich Händelin (1685-1759) ihailija ja myöhemmin yhteistyökumppani. Hän oli myös Henry Fieldingin ja hänen sisarensa Sarah Fieldingin elinikäinen ystävä , jonka työtä hän tuki. Hän oli myös Hester Lynch Thralen (1741-1821, n.h.) varhainen kannattaja Harrisin kuuluisin työ on hänen Hermes; tai Filosofinen tutkimus kielestä ja yleismaailmallisesta kieliopista ( 1751 ). Myöhemmin hänestä tuli Hampshiren Christchurchin kansanedustaja, ja hänellä oli pieniä kahnauxia oikeudessa. Hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi vuonna 1763. Vuonna 1775 Harris julkaisi Philosophical Arrangements ( 1775 ), ja hänen Philological Inquiries -julkaisunsa julkaistiin postuumisti vuonna 1781. Harris oli tunnettu ja arvostettu hahmo Lontoon kirjallisissa ja filosofisissa piireissä. Charles ja Frances Burney (n.h.) ystävystyivät hänen myöhempinä vuosinaan. ellauri270.html on line 234: ader of first jet unit in history | 258 victories - 8th November 1944" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri270.html on line 238: "The Daemon Lover" (Roud 14, Child 243) – also known as "James Harris", "A Warning for Married Women", "The Distressed Ship Carpenter", "James Herries", "The Carpenter’s Wife", "The Banks of Italy", or "The House-Carpenter" – is a popular ballad dating from the mid-seventeenth century, when the earliest known broadside version of the ballad was entered in the Stationers' Register on 21 February 1657. ellauri270.html on line 240: The original, full title of the broadside was "A Warning for Married Women, by the example of Mrs. Jane Renalds, a West-Country woman born neer unto Plymouth, who having plighted her troth to a seaman, was afterwards married to a carpenter, and at last carried away by a spirit, the manner how shall be presently recited". ellauri270.html on line 242: "A Warning for Married Women" tells the story of Jane Reynolds and her lover James Harris, with whom she exchanged a promise of marriage. He is pressed as a sailor before the wedding takes place and Jane faithfully awaits his return for three years, but when she learns of his death at sea, she agrees to marry a local carpenter. Jane gives birth to three children and for four years the couple lives a happy life. One night, when the carpenter is away, the spirit of James Harris appears. He tries to convince Jane to keep her oath and run away with him. At first she is reluctant to do so, because of her husband and their children, but ultimately she succumbs to the ghost's pleas, letting herself be persuaded by his tales of rejecting the royal daughter's hand and assurance that he has the means to support her – namely, a fleet of seven ships. The pair then leaves England, never to be seen again, and the carpenter commits suicide upon learning that his wife is gone. The broadside ends with a mention that although the children were orphaned, the heavenly powers will provide for them. ellauri270.html on line 249: 'O hold your tongue of your former vows, She had not sailed a league, a league, ellauri270.html on line 250: For they will breed sad strife; A league but barely three, ellauri270.html on line 254: He turned him right and round about, They had not saild a league, a league ellauri270.html on line 256: 'I wad never hae trodden on Irish ground, Until she espied his cloven foot, ellauri270.html on line 257: If it had not been for thee. And she wept right bitterlie. ellauri270.html on line 259: 'I might hae had a king's daughter, 'O hold your tongue of your weeping,' says he, ellauri270.html on line 261: I might have had a king's daughter, I will shew you how the lilies grow ellauri270.html on line 262: Had it not been for love o thee.' On the banks of Italy.' ellauri270.html on line 264: 'If ye might have had a king's daughter, 'O what hills are yon, yon pleasant hills, ellauri270.html on line 265: Yer sel ye had to blame; That the sun shines sweetly on?' ellauri270.html on line 298: In The Daemon Lover, James (Jamie) Harris, a handsome author, deserts his dowdy 34-year old fiancée. The plot of this short story may be indebted to “The Demon Lover” by Elizabeth Bowen, whom Jackson ranked with Katherine Anne Porter as one of the best contemporary short story writers. When Jamie Harris disappears, he shatters his bride’s dreams of living in a “golden house in-the-country” (DL 12). Her shock of recognition that she will never trade her lonely city apartment for a loving home mirrors the final scenes of “The Lottery” and “The Pillar of Salt” as well as many other stories in which a besieged woman suffers a final and often fatal blow. ellauri270.html on line 300: In “The Daemon Lover,” the second story in The Lottery and Other Stories, Jackson’s collection of 25 tales, the reader sees James Harris only through his fiancée’s eyes as a tall man wearing a blue suit. Neither the reader nor anyone in the story can actually claim to have seen him. Nonetheless, this piece foreshadows the appearance of Harris in such other stories in the collection as “Like Mother Used to Make,” “The Village,” “Of Course,” “Seven Types of Ambiguities,” and “The Tooth.” As James Harris wanders through the book, he sheds the veneer of the ordinary that covers his satanic nature. ellauri270.html on line 302: The irony in “The Daemon Lover” is that the female protagonist becomes suspect as she hunts for the mysterious young man “who promised to marry her” (DL 23). Everywhere she searches, she encounters couples who mock her with not-so-subtle insinuations that she is crazy. Indeed, at the end of the story she may well have become insane; the narrative is ambiguous on this point. Significantly, however, if the nameless woman has indeed lost her mind, it is James who is responsible. Although some critics speculate that the disruptive male figure—both in this story and in the others in the collection—is a hallucination of a sexually repressed character, the epilogue to The Lottery, a ballad entitled “James Harris, The Daemon Lover,” suggests otherwise: He is, in fact, the devil himself. ellauri270.html on line 308: The Juxtaposition of Peace and Violence Theme Icon. Human Nature Theme Icon. Family Structure and Gender Roles Theme Icon. The Power of Tradition Theme Icon. Dystopian Society and Conformity Theme Icon. Themes and Colors Key. ellauri270.html on line 315: The children arrive in the village square first, enjoying their summer leisure time. Bobby Martin fills his pockets with stones, and other boys do the same. Bobby helps Harry Jones and Dickie Delacroix build a giant pile of stones and protect it from “raids” by other children. The girls stand talking in groups. Then adults arrive and watch their children’s activities. The men speak of farming, the weather, and taxes. They smile, but do not laugh. The women arrive, wearing old dresses and sweaters, and gossip amongst themselves. Then the women call for their children, but the excited children have to be called repeatedly. Bobby Martin runs back to the pile of stones before his father reprimands him and he quietly takes his place with his family. ellauri270.html on line 317: The children’s activities—gathering stones—have a false innocence about them. Because this resembles the regular play of children, the reader may not assume gathering stones is intended for anything violent. The word “raids,” however, introduces a telling element of violence and warfare into the children’s innocent games. Similarly, the reader is lulled into a false sense of security by the calm and innocuous activities and topics of conversation among the adult villagers. We see the villagers strictly divided along gendered lines, even as children. ellauri270.html on line 323: Mr. Graves sets the stool in the center of the square and the black box is placed upon it. Mr. Summers asks for help as he stirs the slips of paper in the box. The people in the crowd hesitate, but after a moment Mr. Martin and his oldest son Baxter step forward to hold the box and stool. The original black box from the original lotteries has been lost, but this current box still predates the memory of any of the villagers. Mr. Summers wishes to make a new box, but the villagers don’t want to “upset tradition” by doing so. Rumor has it that this box contains pieces of the original black box from when the village was first settled. The box is faded and stained with age. ellauri270.html on line 325: The details of the lottery’s proceedings seem mundane, but the crowd’s hesitation to get involved is a first hint that the lottery is not necessarily a positive experience for the villagers. It is also clear that the lottery is a tradition, and that the villagers believe very strongly in conforming to tradition—they are unwilling to change even something as small as the black box used in the proceedings. ellauri270.html on line 327: Much of the original ritual of the lottery has been forgotten, and one change that was made was Mr. Summers’s choice to replace the original pieces of wood with slips of paper, which fit more easily in the black box now that the population of the village has grown to three hundred. The night before the lottery, Mr. Summers and Mr. Graves always prepare the slips of paper, and then the box is kept overnight in the safe of the coal company. For the rest of the year, the box is stored in Mr. Graves’s barn, the post office, or the Martins’ grocery store. ellauri270.html on line 329: Even though the villagers value tradition, many of the specific parts of their traditions have been lost with time. This suggests that the original purpose of the lottery has also been forgotten, and the lottery is now an empty ritual, one enacted simply because it always has been. When we later learn the significance of the slips of paper, it seems horribly arbitrary that they are simply made by a person the night before. ellauri270.html on line 331: In preparation for the lottery, Mr. Summers creates lists of the heads of families, heads of households in each family, and members of each household in each family. Mr. Graves properly swears in Mr. Summers as the officiator of the lottery. Some villagers recall that there used to be a recital to accompany the swearing in, complete with a chant by the officiator. Others remembered that the officiator was required to stand in a certain way when he performed the chant, or that he was required to walk among the crowd. A ritual salute had also been used, but now Mr. Summers is only required to address each person as he comes forward to draw from the black box. Mr. Summers is dressed cleanly and seems proper and important as he chats with Mr. Graves and the Martins. ellauri270.html on line 333: The lottery involves organizing the village by household, which reinforces the importance of family structures here. This structure relies heavily on gender roles for men and women, where men are the heads of households, and women are delegated to a secondary role and considered incapable of assuming responsibility or leadership roles. Horrible! Even though the setting of this story is a single town, it is generic enough that it might be almost anywhere. In doing this, Jackson essentially makes the story a fable—the ideas explored here are universal. ellauri270.html on line 343: Mr. Summers says that they had better get started and get this over with so that everyone can go back to work. He asks if anyone is missing and, consulting his list, points out that Clyde Dunbar is absent with a broken leg. He asks who will be drawing on his behalf. His wife steps forward, saying, “wife draws for her husband.” Mr. Summers asks—although he knows the answer, but he poses the question formally—whether or not she has a grown son to draw for her. Mrs. Dunbar says that her son Horace is only sixteen, so she will draw on behalf of her family this year. ellauri270.html on line 345: Mrs. Dunbar is the only woman to draw in the lottery, and the discussion of her role in the ritual proceedings emphasizes the theme of family structure and gender roles. Women are considered so inferior that even a teenaged son would replace a mother as the “head of household.” Wow this is going back to last century, or to Afghanistan! The formality surrounding these proceedings shows Mrs. Dunbar’s involvement to be an anomaly for the village. ellauri270.html on line 347: Mr. Summers asks if the Watson boy is drawing this year. Jack Watson raises his hand and nervously announces that he is drawing for his mother and himself. Other villagers call him a “good fellow” and state that they’re glad to see his mother has “got a man to do it.” Mr. Summers finishes up his questions by asking if Old Man Warner has made it. The old man declares “here” from the crowd. ellauri270.html on line 351: A hush falls over the crowd as Mr. Summers states that he’ll read the names aloud and the heads of families should come forward and draw a slip of paper from the box. Everyone should hold his paper without opening it until all the slips have been drawn. The crowd is familiar with the ritual, and only half-listens to these directions. Mr. Summers first calls “Adams,” and Steve Adams approaches, draws his slip of paper, and returns to his family, standing a little apart and not looking down at the paper. ellauri270.html on line 353: The description of the lottery’s formalities builds the reader’s anticipation, as the many seemingly mundane rituals all lead up to a mysterious, ominous outcome. The arc of the story depends on the question of just what will happen to the “winner” of the lottery. ellauri270.html on line 355: As the reading of names continues, Mrs. Delacroix says to Mrs. Graves that is seems like no time passes between lotteries these days. It seems like they only had the last one a week ago, she continues, even though a year has passed. Mrs. Graves agrees that time flies. Mr. Delacroix is called forward, and Mrs. Delacroix holds her breath. “Dunbar” is called, and as Janey Dunbar walks steadily forward the women say, “go on, Janey,” and “there she goes.” ellauri270.html on line 361: The men’s nervousness foreshadows the lottery’s grim outcome. Tessie acts at odds with the pervasive mood, drawing laughs from the crowd. Tessie does not question the lottery at this point, and treats the proceedings lightheartedly—from a position of safety. ellauri270.html on line 363: In the crowd, Mr. Adams turns to Old Man Warner and says that apparently the north village is considering giving up the lottery. Old Man Warner snorts and dismisses this as foolish. He says that next the young folks will want everyone to live in caves or nobody to work. He references the old saying, “lottery in June, corn be heavy soon.” He reminds Mr. Adams that there has always been a lottery, and that it’s bad enough to see Mr. Summers leading the proceedings while joking with everybody. Mrs. Adams intercedes with the information that some places have already stopped the lotteries. Old Man Warner feels there’s “nothing but trouble in that.” ellauri270.html on line 365: The conversation between Mr. Adams and Old Man Warner establishes why the lottery is continued in this village, while it has been ended in others: the power of tradition. As the oldest man in the village, Old Man Warner links the lottery to traditional civilization, equating its removal to a breakdown of society and a return to a primitive state. For the villagers, the lottery demonstrates the organization and power of society—that is, a group of people submitting to shared rules in exchange for protection and support. But we see that the lottery also shows the arbitrariness and corruption of many of these social rules. ellauri270.html on line 369: Mrs. Dunbar’s impatience, Old Man Warner’s pride, and Jack Watson’s coming-of-age moment show how integrated the lottery is into this society. No one questions the practice, and they all arrange their lives around it. Jackson shows how difficult it is to give up a tradition when everyone else conforms to it. ellauri270.html on line 373: Mr. Summer’s casual language and camaraderie with the villagers contrast with what is at stake. Tessie’s reaction is the first explicit sign of something horrifying at the heart of the lottery. She is as outspoken in her anger as she was in her humor—although rather too late, and it’s assumed she wouldn’t argue if someone else had been chosen. Bill resignedly accepts the power of the tradition. ellauri270.html on line 375: Mrs. Delacroix tells Tessie to “be a good sport,” and Mrs. Graves reminds her “all of us took the same chance.” Bill Hutchinson tells his wife to “shut up.” Mr. Summers says they’ve got to hurry to get done in time, and he asks Bill if he has any other households in the Hutchinsons’ family. Tessie yells that there’s her daughter Eva and Eva’s husband Don, and says that they should be made to take their chance, too. Mr. Summers reminds her that, as she knows, daughters draw with their husband’s family. “It wasn’t fair,” Tessie says again. ellauri270.html on line 383: Mr. Summers asks if Bill Hutchinson is ready, and, with a glance at his family, Bill nods. Mr. Summers reminds the Hutchinsons that they should keep their slips folded until each person has one. He instructs Mr. Graves to help little Davy. Mr. Graves takes the boy’s hand and walks with him up to the black box. Davy laughs as he reaches into the box. Mr. Summers tells him to take just one paper, and then asks Mr. Graves to hold it for him. ellauri270.html on line 385: Tessie’s protests have shown the reader that the outcome of the lottery will not be good. Little Davy’s inclusion reinforces the cruelty of the proceedings and the coldness of its participants. Little Davy is put at risk even when he is unable to understand the rituals or to physically follow the instructions. But so what? Is this one more case of "free will" stuffed down your throat? ellauri270.html on line 389: Even a dystopian society like this one doesn’t exclude other aspects of human nature like youth, popularity, friendship, and selfishness. Nancy’s behavior resembles that of many popular teen girls—again emphasizing the universal nature of Jackson’s story. We get the sense that Old Man Warner is perpetually displeased with any kind of change to tradition—even though the omniscient narrator tells us that the “tradition” Warner is used to is very different from the original lottery. ellauri270.html on line 391: Mr. Summers instructs the Hutchinsons to open the papers. Mr. Graves opens little Davy’s and holds it up, and the crowd sighs when it is clearly blank. Nancy and Bill Jr. open theirs together and both laugh happily, as they hold up the blank slips above their heads. Mr. Summers looks at Bill, who unfolds his paper to show that it is blank. “Tessie,” Mr. Summers says. Bill walks over to his wife and forces the slip of paper from her hand. It is the marked slip of paper with the pencil dot Mr. Summers made the night before. ellauri270.html on line 393: The inhumanity of the villagers, which has been developed by repeated exposure to the lottery and the power of adhering to tradition, still has some arbitrary limits—they are at least relieved that a young child isn’t the one chosen. They show no remorse for Tessie, however, no matter how well-liked she might be. Even Tessie’s own children are happy to have been spared, and relieved despite their mother’s fate. Jackson builds the sense of looming horror as the story approaches its close. WTF, Tessie is clearly the odd one out, so the outcome of the lottery was fortunate! ellauri270.html on line 395: Mr. Summers tells the crowd, “let’s finish quickly.” The villagers have forgotten several aspects of the lottery’s original ritual, but they remember to use stones for performing the final act. There are stones in the boys’ piles and some others on the ground. Mrs. Delacroix selects a large stone she can barely lift. “Hurry up,” she says to Mrs. Dunbar beside her. Mrs. Dunbar gasps for breath and says that she can’t run. Go ahead, she urges, “I’ll catch up.” ellauri270.html on line 397: Mrs. Dunbar already sent her son away, perhaps to spare him having to participate in murder this year, and now she herself seems to try and avoid taking part in the lottery as well. The line about the stones makes an important point—most of the external trappings of the lottery have been lost or forgotten, but the terrible act at its heart remains. There is no real religious or practical justification for the lottery anymore—it’s just a primitive murder for the sake of tradition. Now the situation would be quite different if this were a real case of adultery, about which there are clear instructions in the Old Testament! ellauri270.html on line 399: The use of stones also connects the ritual to Biblical punishments of “stoning” people for various sins, which then brings up the idea of the lottery’s victim as a sacrifice. The idea behind most primitive human sacrifices was that something (or someone) must die in order for the crops to grow that year. This village has been established as a farming community, so it seems likely that this was the origin of the lottery. The horrifying part of the story is that the murderous tradition continues even in a seemingly modern, “normal” society. In actual fact, the point is to reduce the number of mouths to feed in times of shortage. ellauri270.html on line 401: The children pick up stones, and Davy Hutchinson is handed a few sharp pebbles in a paper cone. Tessie Hutchinson holds out her arms desperately, saying, “it isn’t fair,” as the crowd advances toward her. A flying stone hits her on the side of her head. Old Man Warner urges everyone forward, and Steve Adams and Mrs. Graves are at the front of the crowd. “It isn’t fair, it isn’t right,” Tessie screams, and then the villagers overwhelm her. ellauri270.html on line 403: By having children (even Tessie’s own son) involved in stoning Tessie, Jackson aims to show that cruelty and violence are primitive and inherent aspects of human nature—not something taught by society. Tessie’s attempts to protest until the end show the futility of a single voice standing up against the power of tradition and a majority afraid of nonconformists. Jackson ends her story with the revelation of what actually happens as a result of the lottery, and so closes on a note of both surprise and horror. The seemingly innocuous, ordinary villagers suddenly turn violent and bestial, forming a mob that kills one of their own with the most primitive weapons possible—and then happily going home to supper. ellauri270.html on line 411: “The Lottery” begins with a description of a particular day, the 27th of June, which is marked by beautiful details and a warm tone that strongly contrast with the violent and dark ending of the story. The narrator describes flowers blossoming and children playing, but the details also include foreshadowing of the story’s resolution, as the children are collecting stones and three boys guard their pile against the “raids of the other boys.” These details… read analysis of The Juxtaposition of Peace and Violence. ellauri270.html on line 415: Jackson examines the basics of human nature in “The Lottery,” asking whether or not all humans are capable of violence and cruelty, and exploring how those natural inclinations can be masked, directed, or emphasized by the structure of society. Philosophers throughout the ages have similarly questioned the basic structure of human character: are humans fundamentally good or evil? Without rules and laws, how would we behave towards one another? Are we similar to animals in….. read analysis of Human Nature. ellauri270.html on line 417: The ritual of the lottery itself is organized around the family unit, as, in the first round, one member of a family selects a folded square of paper. The members of the family with the marked slip of paper must then each select another piece of paper to see the individual singled out within that family. This process reinforces the importance of the family structure within the town, and at the same time creates a….. read analysis of Family Structure and Gender Roles. ellauri270.html on line 419: The Power of Tradition ellauri270.html on line 421: The villagers in the story perform the lottery every year primarily because they always have—it’s just the way things are done. The discussion of this traditional practice, and the suggestion in the story that other villages are breaking from it by disbanding the lottery, demonstrates the persuasive power of ritual and tradition for humans. The lottery, in itself, is clearly pointless: an individual is killed after being randomly selected. Even the original ritual has been… read analysis of The Power of Tradition. ellauri270.html on line 425: Jackson’s “The Lottery” was published in the years following World War II, when the world was presented with the full truth about Nazi Germany and the Holocaust. In creating the dystopian society of her story, Jackson was clearly responding to the fact that “dystopia” is not only something of the imagination—it can exist in the real world as well. Jackson thus meditates on human cruelty—especially when it is institutionalized, as in a dystopian society—and the… read analysis of Dystopian Society and Conformity. ellauri270.html on line 436: Ezemmosta. Äsken tihrustettiin 1 osa espanjalaista rupusarjaa Karut kadut. Kirjeenvaihtotoverini Ypäjältä sanoi v. 1970 hyperkorrektisti kertovansa mulle "kadun totuuden", tarkoittaen karua. Semmoinen katu oli tänkin sarjan miljöönä, vaikka kaikki oli kuitenkin äärimmäisen epäuskottava koska kaikki hyvis näyttelijät oli sipisiistejä ja kuin olisivat vasta tulleet suihkusta, miinus muutamat pahis konnat jotka oli makilleerattu oikein karvaisixi ja pahoixi kuin el Zorro-sarjakuvissa. Hemmetti noi epsanjalaiset äijät ovat sovinistisikoja, ja rasistisia Kolumbiasta tulleille maahantunkeutujille. Neekereitä ei edes näytetty. Persuvanhuxet kärvistelee upporikkaiden ja rutiköyhien välivaiheilla ja ovat vähin erin valumassa kasan pohjalle. Tää oli tollanen Equalizer tai Clint Easton vanhana -tyyppinen vanhussankarisarja, äärimmäisen epäuskottava. Vanha pieni käppänä oli muka joku Bosnian sodan veteraani, mitä vittua, oliko siellä Jugoslaviassa ysärillä epsanjalaisiltakin Nato-joukkoja, kai sitten oli. Oikeastaan toivon että kiinalaiset alkaa pikapikaa lähettää Putinille aseita, jotta saadaan tää 3. maailmansota vauhtiin kunnolla, olis aika tehdä pallolla joltinenkin apuharvennus. ellauri270.html on line 443: Former Mariner High School teacher and boys basketball coach James Harris will be spending the next 11 years in state prison after he pleaded guilty in Lee County court on Monday to one count of sexual assault in a school. Harris, 46, had been charged with two counts stemming from his contact with a female student at Mariner in 2016. He allegedly had sex with the student in his classroom before moving the sexual relationship to his home. Court documents also show that Harris fathered a baby with a former student years earlier. ellauri270.html on line 446: The two began to kiss and the encounter escalated to a merry bout of fucking on a bench. Harris and the student had sex for the first time in late November 2016, according to the report. ellauri270.html on line 448: Harris is the all-time winningest head coach in Mariner basketball history and has led his team to eight consecutive FHSAA state playoff appearances. His evaluations describe him as a teacher who worked well with students and was always willing to help out. However, he had trouble "demonstrating knowledge of content", according to an evaluation for the 2013-2014 school year. His "lesson plans are lacking basic elements and are difficult for others to follow," the evaluation states. But his lechery plan was straightforward and clear enough to follow. ellauri270.html on line 450: Lemon tree, very pretty / and The lemon flower's sweet / But the fruit of the poor lemon / is impossible to eat. / A sadder man but wiser now / I write these lines to you. ellauri270.html on line 452: These sad verses were sung by Peter friend of Paul and Mary, another Demon Lover between the bars. ellauri270.html on line 476: And I had done an hellish thing Ja olin tehnyt vittumaisen teon ellauri270.html on line 478: For all averr'd, I had kill'd the Bird Sillä kaikki sanoivat että tapoin ellauri270.html on line 479: That made the Breeze to blow. Linnun joka pani tuulemaan. ellauri270.html on line 481: Had I from old and young; Vanhat sekä nuoremmat; ellauri270.html on line 482: Instead of the Cross the Albatross Mun kaulaan ristin sijasta ellauri270.html on line 501: Like lead into the sea. Kuin lyijy tyynen meren aaltoihin. ellauri270.html on line 502: Never sadder tale was told Eipä surullisempaa kerrottu juttua ellauri270.html on line 511: Is this mine own countrée? Onxtää mun Merikadun ikkuna? ellauri270.html on line 520: A sadder and a wiser man Surullisempana miehenä ja viisaana ellauri270.html on line 529: Enoch Arden, poem by Alfred, Lord Tennyson, published in 1864. In the poem, Enoch Arden is a happily married fisherman who suffers financial problems and becomes a merchant seaman. He is shipwrecked, and, after 10 years on a desert island, he returns home to discover that his beloved wife, believing him dead, has remarried and has a new child. Not wishing to spoil his wife’s happiness, he never lets her know that he is alive. ellauri270.html on line 539: Leechin vanhuusiän artikkelissa kohteliaisuusmaximeista esitetään seuraava hypoteesi, antaen tukevat todisteet neljästä kielestä: että GSP tarjoaa hyvin yleisen selityksen kommunikatiivisille kohteliaisuusilmiöille itämaisilla kielillä, kuten kiinan, japanin ja korean, sekä länsimaisilla kielillä, kuten esim. englanti. Koska kohteliaisuus käsittelee skalaari-ilmiöitä, tämä ei kiellä määrällisten ja laadullisten erojen merkitystä sosiaalisten parametrien ja kohteliaisuuden kielellisten parametrien asetuksissa tällaisissa kielissä. GSP:n kaltainen kehys tarjoaa vaihteluparametrit, joiden sisällä tällaisia eroja voidaan tutkia. Tästä syystä tämä artikkeli puoltaa johtopäätöstä, että ilmeisistä eroista huolimatta kohteliaisuudessa ei ole itä-länsi-jakoa, on vaan enemp vähemp eroja. Toisin kuin maantieteessä, roduissa ja politiikassa, jossa erot ovat laadullisia. Anglot esittävät tasa-arvoista mutta se on pelkkää feikkiä. Sama rahan pakkovalta vallizee sielläkin. Mitä vetoa että Jeff oli born-again Christian kuten Tony DeLorenzo. ellauri270.html on line 546: "Andorsen owns a large percentage of the land in northern Nevada not owned by the government," Leo said. "He's probably got a half dozen of these private airstrips scattered all over the state. They may be dirt, but they're built to handle a bizjet. Ever meet him? Great guy. Throws parties and fund-raisers for law enforcement all the time." ellauri270.html on line 548: "I'm sorry about getting in your face there, sir, but we get a lot of trespassers and thieves these days, what with the economy going to shit and all. The sheriff is doing his best, but this is a big county and a big ranch, and his department's been slashed to the bone... but its a good thing too, on the other hand, no big government you know. Like I said, we've had a lot of trespassers over the past couple years," Andorsen said. "Even had some cattle rustlers a while back." "And you like to deal with them yourself, instead of calling the sheriff?" Fid asked. He nodded. "Sounds like the way it should be done." "Bet your ass," Andorsen said. "Nothing beats taking the law in your own hands. Playing sheriff, judge and hangman in one big fat person. Personally, I like the hangman part best." ellauri270.html on line 550: "We gotta have min 2 cadets per min 2 adults at all times, for kld anus protection." "Amazing work. I'm proud of you guys. And you're volunteers. That's even more amazing. I've always believed in the spirit of the volunteer, the person who doesn't expect to be paid for his services. I can relate to that, I don't expect to pay for services myself. But General Patrick McLanahan working for nothing? How screwed up is that? Unbelievable! ellauri270.html on line 552: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7a/Herbert_Norman_Schwarzkopf.jpg/300px-Herbert_Norman_Schwarzkopf.jpg" /> ellauri270.html on line 555: Herbert Norman Schwarzkopf Jr. USMA, KCB (/ˈʃwɔːrtskɒf/; August 22, 1934 – December 27, 2012) was a United States Army general. While serving as the commander of United States Central Command, he led all coalition forces in the Persian Gulf War. Schwarzkopf was highly decorated in Vietnam. He was one of the commanders of the invasion of Grenada in 1983. Schwarzkopf's command eventually grew to an international force of over 750,000 troops. Schwarzkopf graduated valedictorian out of his class of 150, and his IQ was tested at 168. Schwarzkopf then attended the United States Military Academy where he played football, wrestled, sang and conducted the West Point Chapel choir. His large frame (6 feet 3 inches (1.91 m) in height and 240 pounds (110 kg) in weight) was advantageous in athletics and bawling out his underlings. He was also a member of Mensa. ellauri270.html on line 557: At Fort Campbell, Kentucky, 1957, he found chronic problems in military leadership, amid what historians have called a larger doctrinal crisis. They were all commies to a man! ellauri270.html on line 561: Within 90 hours, his force had destroyed 42 of 50 Iraqi Army divisions at a cost of about 125 killed and 200 wounded among American troops, and about 482 killed, 458 wounded among all of the coalition. What a whackin' bloodbath. It restored pride in the US armed forces after the Vietnam War. ellauri270.html on line 565: Schwarzkopf developed a reputation as a commander who preferred to lead from the front, even willing to risk his own life and his subordinates. But his most lasting and important legacies are the tremendous soldiers he failed to kill. ellauri270.html on line 567: Army Chief of Staff Carl E. Vuonohevonen, a lifelong friend of Schwarzkopf, described him as "competent, compassionate, egotistical, loyal, opinionated, funny, emotional, sensitive to any slight. At times he can be an overbearing bastard, but not with me." Sooty Colin Powell had to humor Herman with satin gloves because "Dick" Cheney could not stand his arse. What turds. ellauri270.html on line 569: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Brandeisl_%281%29.jpg/440px-Brandeisl_%281%29.jpg" width="20%" /> ellauri270.html on line 587: 17."Democracy rests upon two pillars: one, the principle that all men are equally entitled to life, liberty and the pursuit of happiness; and the other, the conviction that such equal opportunity will most advance civilization." ellauri270.html on line 593: Starting in 1890, Louis helped develop the "right to privacy" concept by writing a Harvard Law Review article of that title, and was thereby credited by legal scholar Roscoe Pound as having accomplished "nothing less than adding a chapter to our law." He later became active in the Zionist movement, seeing it as a solution to antisemitism in Europe and Russia, while at the same time being a way to "revive the Jewish spirit." ellauri270.html on line 595: Some have criticized Brandeis for evading issues related to African-Americans, as he did not author a single opinion on any cases about race during his twenty-three year tenure, and consistently voted with the court majority including in support of racial segregation. ellauri270.html on line 599: Frankism was a heretical Sabbatean Jewish religious movement of the 18th and 19th centuries, centered on the leadership of the Jewish Messiah claimant Jacob Frank, who lived from 1726 to 1791. Frank rejected religious norms and said that his followers were obligated to transgress as many moral boundaries as possible. At its height it claimed perhaps 50,000 followers, primarily Jews living in Poland, as well as in Central and Eastern Europe. ellauri271.html on line 2: ad> ellauri271.html on line 29: ad> ellauri271.html on line 38: adding-right:2em;margin-top:0%;margin-right:2px;margin-bottom:0%">Frans de Waal ellauri271.html on line 65: Tosin se perustettiin jenkeissä, mutta työläisvasemmiston toimesta. Siis inhottava kommunistiperinne! Samantekevää vaikka ex-neuvostolaiset on nyt olevinaan meikäporvareita. Ryssä on ryssä vaikka sen voissa paistaisi. Kv. miestenpäivällä ei ole samanlaista poliittista painolastia, sen perustivat Trininad ja Tobago. Juhlikaamme sitä! ellauri271.html on line 74: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/1960_CPA_2405.jpg/500px-1960_CPA_2405.jpg" /> ellauri271.html on line 87: Voldemar Putin piti venäläisille naisille siirappisen naistenpäivän puheen kv. naisten päivänä. Venäjällä naisten päivä on hyvin tärkeä. Lisääntyminen on siinä kaikkein tärkeintä. Nyt kun maapallon resut on käytkaz lopussa ja loppu juomavesi valuu alas kuivista kurkuista kuin lavuaarin rööristä, intoutuvat köige maade äijäköriläät niin idässä kuin lännessä maximoimaan naisten lisääntymisonnea kieltämällä niiltä muut tehtävät, estämällä abortit, kieltämällä sexiopetuxen koulussa ja lieventämällä raiskausehtoja. ellauri271.html on line 115: Setämies Geodakyan oletti, että seksuaalinen dimorfismi sisältää fenotyyppien jakautumisen vähintään kahteen toiminnalliseen tyyppiin: naaras (joka johtuu lajin hyödyllisten ominaisuuksien säilymisestä) ja uros (syntyy vaihtelevimmissa olosuhteissa). Miessukupuolen oletetaan olevan lajin "kokeellinen" osa, mikä antaa sille mahdollisuuden laajentaa ekologista markkinarakoaan useissa eri raoissa ja saada aikaan vaihtoehtoisia konfiguraatioita. Tämä teoria korostaa miesten suurempaa vaihtelua ja kuolleisuutta naisiin verrattuna. ellauri271.html on line 134: Joku Sari Leukkunen (n.h.) louskutti leukoja Zhivagosta Kiiltomadossa 2005, USAn Irakin ryöstöretken aikana, ennen 2008 pörssiromahdusta. Kirja oli ilmestynyt Tammen keltaisessa kirjastossa uudestaan 2005. Kääntäjä(t): Juhani Konkka Kesäklassikko: Tohtori Živago ja venäläisen älymystön tie. Sari Leukkunen | 31.8.2005 Boris Pasternak (1890–1960), eräs suurimmista venäläisistä runoilijoista, tunnetaan lännessä ennen muuta Tohtori Živagon kirjoittajana. Tämä eeppinen rakkaus- ja aateromaani salakuljetettiin Neuvostoliitosta Italiaan, julkaistiin siellä vuonna 1957 ja käännettiin pian lukuisille kielille. Romaanista tuli lännessä menestys: siinä oli selkeä juoni, joka taipui myös elokuvaksi; se oli helppo tulkita romanttiseksi rakkaustarinaksi, jossa oli surullinen loppu. Elokuvassa hehkutettiin (Suomessa Kolilla kuvattuja) Siperian lumikinoksia ja ulvovia susia, karvahattuisia runoilijoita, kynttilöitä ja kauniita naisia. Pasternakista tuli lännessä tunnettu toisinajattelija ja romanttisen slaavilaisuuden inkarnaatio. ellauri271.html on line 136: Todellisuudessa Tohtori Živago kertoo venäläisen älymystön suhteesta vallankumoukseen ja stalinismiin, korkeakulttuurin ja tieteen romahduksesta sekä idealismista ja pettymyksestä ylimalkaan. Kyse on "tyypillisen" venäläisen älymystöperheen kohtaloista 1900-luvun alusta stalinismin loppuvuosiin saakka. Romaani kuvaa niin tiedemiehiä, kirjailijoita, opettajia kuin kansanihmisiäkin. Aihe oli Neuvostoliitossa poliittisesti ladattu, sillä Tohtori Živago kuvasi vallankumousta ja sen seurauksia rehellisesti ja vääristelemättä eli oikeistokannalta. ellauri271.html on line 162: Vastoin valtiossa hyväksyttyä linjaa huonosti kirjoittavia kirjailijoita oli vangittu, suljettu leireille, vaiennettu eri tavoin. Boris Pasternak tiesi tämän asian vähintään yhtä hyvin kuin muutkin venäläiset kirjailijat. Hän oli menettänyt läheisimpiä kirjailijatovereitaan suuren terrorin aikana. Silti hän uhkarohkeasti kuvasi vallankumousta ja stalinismia, näytti, miten perherakenteita murrettiin, lapsia erotettiin vanhemmistaan ja puolisoita toisistaan, viittasi leireihin ja älymystön sortoon. Miksi hän kirjoitti Tohtori Živagon ja antoi sen julkaistavaksi lännessä? Ja miksi hän salli omakustanteisen samizdat-version pääsyn levitykseen Moskovassa ja Leningradissa? ellauri271.html on line 184: Nikolai eno tuntuu olevan hullu oikeistoääliö. Palsternak lähtee nyt liikenteeseen väärällä jalalla, siteerataxemme Harlan Cobenin paskasarjan Kimmo Koskenniemen kokoista enforseria kun se talloi maxaan sekakäyttäjää. Ja pahempaa varmaan seuraa. Historia on työtä kuoleman voittamisexi. Haista kuule eno paska. Juri ei ole jutku mutta Misha Gordon on. Jokainen saa sen mitä jumala tahtoo. Hyväntahtoiselle lallulle ja vetelehtijälle suotiin suikki. Tympäisi olla lapsi. Nikan iskä oli terroristi Dementi Dudorov, äiti georgiprinsessa. Kaikista eniten hän halusi toistamiseen mulahtaa Nadjan kanssa lammikkoon, näyttää sille siellä vaskikäärmettä. Nadja Nadja soromnoo. ellauri272.html on line 2: ad> ellauri272.html on line 29: ad> ellauri272.html on line 38: adding-right:2em;margin-top:0%;margin-right:2px;margin-bottom:0%">Zane Grey ellauri272.html on line 39: 50 shades of Zane Blacklistoja ellauri272.html on line 40: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b6/Zane_Grey_in_Australia.jpg/375px-Zane_Grey_in_Australia.jpg" width="100%" /> ellauri272.html on line 57: Zane Grey, alkuaan Pearl Zane Gray, (31. tammikuuta 1872 Zanesville, Ohio – 23. lokakuuta, 1939 Altadena, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen hammaslääkäri, baseball-pelaaja ja viihdekirjailija, joka tunnetaan Suomessa parhaiten villiin länteen sijoittuvista seikkailukirjoistaan. Zane Grey loi suurelta osaltaan romantisoidun kuvan rosoisesta Villistä lännestä kirjoittamassaan 56 lännenkirjassaan. Grey oli 1920-luvun myydyin kirjailija Yhdysvalloissa. Mä luulin pienenä että Zane oli nainen. No se oli kyllä Helmi-niminen hammaslääkäri, joten virhe oli ymmärrettävä. ellauri272.html on line 61: Fifty Shades of Grey on brittiläisen E. L. Jamesin vuonna 2011 julkaistu eroottinen romaani. Sen tarina kertoo nuoren opiskelijan ja rikkaan liikemiehen suhteesta. Kirja sisältää kuvauksia muun muassa sadomasokismista. Romaani on käännetty yli 50 kielelle ja sitä on myyty yli 70 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti. Sen suosio käynnisti hetkellisen kevyen eroottisen kirjallisuuden ilmiön, jonka aikana Suomessakin kustantamoille lähetettiin runsaasti lajityyppiin sovitettuja käsikirjoituksia, kuten esim albumin 201 helläneroottinen kertomus "Isokukko Uljas". Lajityypin mestarit markiisi de Sade ja Ritter von Sacher-Masoch on myös tulleet vastaan hiljan albumissa 268. ellauri272.html on line 63: Fifty Shades of Greystä on ilmestynyt myös kaksi jatko-osaa, joita on molempia myyty Britanniassa yli kolme miljoonaa kappaletta. Romaaniin perustuva samanniminen elokuva sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa 13. helmikuuta 2015. Elokuva sai jatko-osat 2017 ja 2018. Parempi viuhka lylleröllä E.L. Jamesilla siis kuin väpelöllä Dale Brownilla, jonka kirjoista ei tullut lehvaa kun ei ollut pehvaakaan. ellauri272.html on line 65: Romaani on saanut Suomessa huomiota ja sen meemit ovat innoittaneet suomalaisnuoria muodikkaisiin sidontaleikkeihin. Partioaitan solmukirjat menivät hetkisen kuumille kiville kuin Manne Salmisen nailonpaidat Simonkadulla. Kauppa kävi kuin siimaa. ellauri272.html on line 72: On 1 August 2012, Amazon UK announced that it had sold more copies of Fifty Shades of Grey than it had any individual book in the Harry Potter series, although worldwide, at that time (now) the Harry Potter series had sold more than 450 million copies, (500M) compared with Fifty Shades of Grey's sales of 60 million copies (150M). ellauri272.html on line 74: Fifty Shades of Grey has topped best-seller lists around the world, including those of the United Kingdom and the United States. The series had sold over 125 million copies worldwide by June 2015, while by October 2017 it had sold 150M. The series has been translated into 52 languages, and set a record in the United Kingdom as the fastest-selling paperback of all time. ellauri272.html on line 75: It has received mixed to negative reviews, as most critics noted the poor literary qualities of the work. Salman Rushdie said about the book: "I've never read anything so badly written that got published. It made Twilight look like War and Peace." Jesse Kornbluth of The Huffington Post said: "As a reading experience, Fifty Shades ... is a sad joke, puny of plot". ellauri272.html on line 77: A lady reviewer for the Ledger-Enquirer described the book as guilty fun and escapism, and that it "also touches on one great aspect of female existence, viz. female submission." ellauri272.html on line 78: Kirsten Sims from New Zealand stated that the book "will win no prizes for its prose" and that "there are some exceedingly awful descriptions," although it was also an easy read; "(If you only) can suspend your disbelief and your desire to – if you'll pardon the expression – slap the heroine for having so little self respect, you might enjoy it." A Cord from U of Columbia stated that, "Despite the clunky prose, James does cause one to turn the page." Father Metro wrote that "suffering through 500 pages of this heroine's inner dialogue was torturous, and not in the intended, sexy kind of way". Jessica Reaves, the Chicago Tribune, wrote that the "book's source material isn't great literature", noting that the novel is "sprinkled liberally and repeatedly with asinine phrases", and described it as "depressing". Publishers Weekly named E. L. James the 'Publishing Person of the Year' 2012. In April 2012 E. L. James was listed as one of Time magazine's "100 Most Influential People in the World". ellauri272.html on line 80: Coinciding with the release of the book and its surprising popularity, injuries related to BDSM and sex toy use spiked dramatically. In the year after the novel's publishing in 2012, injuries requiring Emergency Room visits increased by over 50% from 2010 (the year before the book was published). This is speculated to be due to people unfamiliar with both the proper use of these toys and the safe practice of bondage and other "kinky" sexual fetishes in attempting to recreate at home what they had read. ellauri272.html on line 83: A second study in 2014 was conducted to examine the health of women who had read the series, compared with a control group that had never read any part of the novels. The results showed a correlation between having read at least the first book and exhibiting signs of an eating disorder, having romantic partners that were emotionally abusive and/or engaged in stalking behavior, engaging in binge drinking in the last month, and having 5 or more sexual partners under age 14. The authors could not conclude whether women already experiencing these "problems" were drawn to the series, or if the series influenced these behaviors to occur after reading. ellauri272.html on line 84: Dr. Seuss commented that the book was "horribly written" in addition to being "disturbing" but stated that "if the book enhances women's real-life sex lives and intimacy, so be it." Ultimately, the book became the eighth-most banned book between 2010 and 2019. ellauri272.html on line 102: Fifty Shades of Grey by E. L. James ellauri272.html on line 160: Bad Kitty (series) by Nick Bruel ellauri272.html on line 174: A Bad Boy Can Be Good For A Girl by Tanya Lee Stone ellauri272.html on line 188: The Curious Incident of the Dog in the Night-Time by Mark Haddon ellauri272.html on line 202: My Mom's Having A Baby by Dori Hillestad Butler ellauri272.html on line 218: Fade by Lisa McMann ellauri272.html on line 232: Lolita by Vladimir Nabokov ellauri272.html on line 264: Madeline and the Gypsies by Ludwig Bemelmans ellauri272.html on line 282: The Walking Dead (series) by Robert Kirkman ellauri272.html on line 308: modern young adult literature. As detailed in Alyson Miller's "Unsuited to Age ellauri272.html on line 321: on the lack of social mobility – Junior states that he understood why the dog had ellauri272.html on line 326: Weyland notes how readers are likely ellauri272.html on line 336: It joins the ranks of books like Fifty Shades of Grey. The top 10 most challenged books for 2015 includes an entry that may seem unlikely for the United States, which is home to more Christians than any other country in the world. According to the American Library Association's latest "State of America's Libraries" report, The Holy Bible was ranked as the sixth most challenged book in America because of its "religious viewpoint." ellauri272.html on line 340: Four other books also made it to the most recent top 10 list because of their "religious viewpoints" -- including Nasreen's Secret School: A True Story from Afghanistan, a story about a young girl trying to get an education in Afghanistan, which came in at number nine. One complaint about the book that originated in Florida reportedly criticized it for promoting prayer directed at Allah. ellauri272.html on line 345: But not to worry! "In fact there are thousands of editions of the Bible in tens of thousands of libraries in the United States, way more than any other world religious texts -- and that’s well within the First Amendment," LaRue told The Huffington Post. "Here in the home of the brave, free people read freely." Here, the Lord (the one and only real thing, beware of subsitutes) is still the head honcho. He is our ellauri272.html on line 384: "Olemme keskustelleet peniksestä" – Niinistön Niinistö-uutiseen lipsahti nolo lipsahdus. Jutun otsikossa Niinistöä luonnehditaan ”aikoinaan kuuluisaksi Putin-kuiskaajaksi”. Presidentiltä kysytäänkin, onko hän keskustellut penixestään myös Vladimir Putinin kanssa. ellauri272.html on line 408: Ammons wrote about humanity's relationship to nature in alternately comic and solemn tones. His poetry often addresses religious and philosophical matters and scenes involving nature, almost in a Transcendental fashion. According to reviewer Daniel Hoffman, his work "is founded on an implied Emersonian division of experience into Nature and the Soul," adding that it "sometimes consciously echoes familiar lines from Emerson, Whitman and Dickinson."[citation needed] ellauri272.html on line 414: Critics tracing his creative genealogy are apt to begin with Ralph Waldo Emerson and Henry David Thoreau and work chronologically forward through Walt Whitman, Ezra Pound, Robert Frost, Wallace Stevens, and William Carlos Williams. Of those poets, Harold Bloom felt that the transcendentalists Emerson and Whitman have influenced Ammons the most. Xcept he overdoes the colon. Radical colectomy is indicated. ellauri272.html on line 416: M.L. Rosenthal felt that although Ammons shares Wallace Stevens’s desire to intellectualize rather than simply describe, he falls short of Stevens’s success. Paul Zweig agrees that “unlike T.S. Eliot or Stevens, Ammons does not write well about ideas.” When the narrator finds the dead mole under the leaves, he says, “mercy: I’d just had / lunch: squooshy ice cream: I nearly / unhad it.” Vendler commented, “There has been nothing like this in American poetry before Ammons—nothing with this liquidity of folk voice.” ellauri272.html on line 421: Edward Hirsch articulated what may be the consensus regarding Garbage. He saw the poem as a brilliant summation of the poet’s life work, “an American testament that arcs toward praise, a poem of amplitude that confronts our hazardous waste and recycles it saying, ‘I’m glad I was here, / even if I must go.’” ellauri272.html on line 554: Fifty Shades Freed on brittiläisen kirjailijan EL Jamesin eroottisen romanssin Fifty Shades Trilogy kolmas ja viimeinen osa. Hyväksyttyään yrittäjäjohtaja Christian Greyn naintiehdotuksen Fifty Shades Darker -elokuvassa Anastasia Steelen on sopeuduttava paitsi avioelämään myös uuden aviomiehensä varakkaaseen elämäntapaan, Amex Platinum luottokorttiin ja hallitsevaan luontoon. Tää on tosi samantapaista kuin himoshoppaaja, paizi himoshoppaajassa Kinsella on domina. Huisin samanlainen juoni on myös Avarassa luonnossa: eläimet Pohjois-Atlantin armoilla. Puolison valintaa, pesän ezintää, poikimista, poikasten hoitoa, koko ajan riskipeliä oman ja poikasten hengen uhalla aggressiivisten koiraiden ehdoilla. Pokkaripainos julkaistiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2012. Silloin oltiin Seijan synttäriä viettämässä Kiinassa. Se oli Pezkun pedon vuosi, mulla olis ollut 60v juhlat mutne peruuntuivat. 70-vuotisjuhlatkin oli sitten aika paskat, varsinkin lahjat. Krimin Anscluss tapahtui 2014. ellauri272.html on line 556: Fifty Shades Freed pääsi New York Timesin bestseller-listalle sijalle kolme. Hikisesti parempi kuin Dale Brownin esikoinen. Isossa-Britanniassa romaania myytiin vain kaksi miljoonaa kappaletta. Liian vähän panoa ja siihen sisältyvää riskinottoa! ellauri272.html on line 557: Fifty Shades Freed (elokuva) julkaistiin Yhdysvalloissa 9. helmikuuta 2018, sisältäen rajoitetun IMAX- julkaisun. Se oli lipputulon menestys, sillä se tuotti maailmanlaajuisesti yli 370 miljoonaa dollaria 55 miljoonan dollarin tuotantobudjetilla, mutta se oli trilogian pienin tuotto. Kahden edeltäjänsä tavoin Fifty Shades Freed sai kielteisiä arvosteluja ja kritiikkiä käsikirjoituksesta ja näyttelemisestä. Se oli yxinkertaisesti aivan paska kuten edeltäjänsä. Mutta eihän se ole koskaan pysäyttänyt kumikauloja. Pikemminkin päinvastoin! ellauri272.html on line 563: Christian Gray : Tohtori Grace Trevelyan-Greyn ja Carrick Greyn adoptiopoika. 28-vuotias Grey Enterprise Holdings, Inc:n toimitusjohtaja ja Anastasian aviomies. (Pöljän näköinen paxumpana partapozona. Johnin ikätoveri, s. 1981.) ellauri272.html on line 571: Mia Gray : Carrick Grayn ja tohtori Grace Trevelyan Grayn adoptiotytär sekä Christian Grayn ja Elliot Greyn nuorempi sisar. (blondi) ellauri272.html on line 577: Elena Lincoln : Grace Trevelyan Greyn entinen ystävä ja Christianin entinen hallitseva asema. Elenan aviomies Eric sai tietää hänen suhteestaan Christianin kanssa, sitten hakkasi häntä ankarasti ja erosi hänestä. Hän kieltäytyi nostamasta syytteitä häntä vastaan syyllisyyden vuoksi. Yksi Fifty Shades Darkerin tärkeimmistä antagonisteista (blondi) ellauri272.html on line 579: Tohtori Grace Trevelyan-Grey : Christianin adoptioäiti. (Saman ikäinen kuin Anastasia mutta blondi. s. 1989. ) ellauri272.html on line 581: Carrick Gray : Christianin adoptioisä. Ei näytä miljonääriltä (s. 1961) ellauri272.html on line 583: Ray Steele : Anan isäpuoli, joka adoptoi Anan ja antoi tälle sukunimensä. (Battlestar Galactica vanhana. s. 1960.) ellauri272.html on line 625: Vihainen Analle tämän uhmauksesta, Christian katkaisee New Yorkin työmatkansa ja palaa Seattleen. Vihaantunut siitä, että Ana petti lupauksensa saada Kate luokseen sen sijaan, että lähtisi ulos, järkyttynyt Christian murisee Anan nukkuessa. Lopulta kaksikko riitelee, ja Ana moittii häntä liian hallitsevasta ja omistushalusta. Hän vaatii enemmän vapautta ja pääsyä ystäviensä kanssa. Christian vihdoin antaa periksi tajuttuaan kuinka paljon Anan ystävät merkitsevät hänelle ja että Ana teki oikein jäädessään Kateen luokse kotiin. Pian tämän jälkeen Christian yllättää hänet matkalla kohteeseen Aspen, Kate, Elliot, Mia ja Kate veli Ethan. Siellä ollessaan Elliot kosi Kateta, ja tämä hyväksyy. ellauri272.html on line 666: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin rinnalla. Vaikka hän on vihainen hänen piittaamattomuudestaan ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Christianin adoptioäiti Grace vakuuttaa hänelle, ettei Ana jätä häntä. Hän palaa kotiin seuraavana päivänä. ellauri272.html on line 668: Christianin yksityisetsivä Welch on jättänyt raportin, joka osoittaa, että Christian ja Hyde olivat jakaneet saman sijaisperheen, vaikka hän ei muista tästä. Hyde oli kateellinen siitä, että varakas Greyn perhe adoptoi Christianin hänen sijaansa. Hyde kiristi myös Lizin rikoskumppanikseen. Christian ja Ana saavat myös selville, minne hänen syntymääitinsä on haudattu. He vierailevat hänen haudassaan ja hän laskee sille kukkia. ellauri272.html on line 670: Kun Christian soittaa pianoaan, Ana kävelee käytävän läpi olohuoneeseen katsomaan Christiania. Kun hän katselee häntä, näytetään takakuvia Christianin ja Anan yhteisestä ajasta " Love Me like You Do " -soitolla. Sitten Ana päättää, että hän haluaa pelata. Hän lähettää hänelle tekstiviestin saadakseen hänen huomionsa. Kun Christian liittyy Anan kanssa leikkihuoneeseen, musiikin soitto jatkuu, kun Christian sulkee oven heti nähtyään Anan hymyilevän. ellauri272.html on line 689: Soidinvaiheen chicklit piirre (väh. 2 taistelevaa mezoa ja valikoiva koppelo) korvautuu tässä niteessä lunnimaisemmalla pesänpuolustuxella. Eri lisääntymisstrategioista tulee sukupuolten välistä nokittelua. Aviokiistojen kevennyxexi naishero lähtee soitellen sotaan mutta loppupeleissä on tervetullut koiraan muskeli - ja kikkeli. Huom tässä niteessä kaikki lapset on adoptoituja. Vähän kuin Aku Ankassa ja Nakke Nakuttajassa kaikki huoltajat on setiä ja tätejä. Se helpottaa castingia, äiti voi olla samanikäinen kuin tytär. Ei tarvi maskeerata mitään ryppypeppuja. Eikä tarvi näytellä 7:nnen taivaan hullunkurisia perheitä. ellauri272.html on line 691: Kuten 60-luvun pulpissa (esim Walter Wagerin Telefon) on kiintoisaa miten sukupuolimoraali on jo pillerien takia suht vapaata mutta avioliittomoraali on ennallaan, koska sukupuolten tasapainon muutos ei vielä vaikuta tuotantosuhteisiin. Pillerissä setämiehet ampuivat izeään pahan kerran jalkaan. Tarkoitus oli vaan saada hilloviivaa seurauxitta helpommin, mutta tuloxena olikin täysimittainen orjakapina. ellauri272.html on line 729: Mutta runoilija Lewis, joka tutki aihetta kirjassaan Sunbathing In The Rain, sanoi, että hänen tutkimuksensa Harvardin Radcliffe Institute for Advanced Study -oppilaitoksessa oli ehdottanut erilaisia havaintoja. ellauri272.html on line 734: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Special_Air_Service_in_North_Africa_E_21337.jpg/440px-Special_Air_Service_in_North_Africa_E_21337.jpg" width="30%" /> ellauri272.html on line 737: SAS on brittien pahimpia roistojoukkioita kaikissa länkkärien sodissa sitten 2. maailmankisojen. Poistanut "shakkinappuloita laudalta" enemmän kuin prinssi Harry. More than 3,500 "terrorists" were "taken off the streets" of Baghdad by 22 SAS. Voi vittu mitä jälkikolonialismia. ellauri272.html on line 740: Unlike many others, we have no billionaire owner except you, meaning we can fearlessly chase truth away and report alternative ones instead. 2023 will be no different; we will work with trademark theft and passion fruit to bring you journalism that’s always free from commercial (LOL) or political (commie) interference. No one edits our editor or diverts our attention from what’s most important for The West. With your support, we’ll continue to keep Gilead Guardian journalism open and free for everyone to read. When access to information is made equal, greater numbers of people can understand global events our way and their impact on good people but also communists. Together, we can demand better for the powerful and fight for laissez-faire democracy. ellauri272.html on line 754: Christer Kihlman kirjoitti miessuhteistaan sekä ryhmäseksistä vaimonsa ja rakastajansa kanssa ja aloitti tunnustuskirjojen buumin – ”Periaatteessa en kadu mitään” hän laulaa kuin Edith Piaf. ellauri272.html on line 765: Marraskuussa Kihlman palasi julkisuuteen lähes 30 vuoden tauon jälkeen Yleisradion tv-ohjelmassa. ellauri272.html on line 778: Christer Kihlman kasvoi Helsingin Korkeavuorenkadulla niin sanotussa Kihlmanin talossa. Suomenruotsalaisessa porvarisperheessä oli oma keittäjä ja lastenhoitaja. ellauri272.html on line 820: – Sain tarpeekseni julkisuudesta. Ihmiset tunnistivat minut kadulla. Minulla ei ollut enää yksityiselämää. ellauri272.html on line 853: – Periaatteessa en kadu mitään. Olen kirjoittanut mitä olen kirjoittanut. Pesen käteni. ellauri274.html on line 2: ad> ellauri274.html on line 29: ad> ellauri274.html on line 45: “Put me down! You are hurting me,” Adolf Hitler protests to the man of steel. But Superman has other ideas. Seizing the Nazi dictator, Superman shoots into the air, faster than any plane, to pick up Josef Stalin in Moscow. Next stop Geneva to drop off the “power mad scoundrels” at the League of Nations, where they are found guilty of “unprovoked aggression against defenseless countries”. ellauri274.html on line 48: Tämän totesi Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin liittokokoukselle 21. helmikuuta 2023 antamassaan viestissä. ellauri274.html on line 57: Laureenska syyttää venäläisiä koulunkäyneitä talousliberaaleja "moraalisesta kuuroudesta", kun ne vaan oljentelevat diktaattori Putinin suojissa sensijaan että rynnistäisivät barrikaadeille puolustamaan länsiblokin etuja. Laureenska, mukamoralistinen kuurosokea, ei muka huomaa ize ollenkaan kenenkä asialla se on juoxemassa, kasvattamassa länkkärien hiilijalanjälkeä ja avustamassa fossiilisten polttoaineiden tuhopolttoa yhteen hiileen puhalluxella. Ei tää ole mikään ideologinen kamppailu vaan tavanomaista räkytystä reviirien rajoilla. (Tai nojaa, ideologiatkin on vaan tätä samaa materiaalipulaa, sanois Marx-veljexet.) ellauri274.html on line 63: Anna-Lena Laurén: Ett sällsynt kletigt tal av Putin. Putins tal till federationsrådet var en kletig blandning hot, lögner och sårade känslor. (Det mesta handlar om intern politik och ekonomi, men det intresserar ju ingen här.) Han anklagade gång på gång väst för exakt det han själv gör i Ukraina – att ta livet av ukrainare. Det är nog sant men det är helt hans eget fel. Vartefter Putin konsumerar gamla osanningar hittar han på nya. Det gör jag med, sanningen at säja. Några begränsningar tycks inte finnas på någondera sida. Putin inledde sitt tal med att rada upp ogenerade lögner, en efter en. Det är i sig inget nytt – att ljuga är Putins metod, som det är också Hufvudstadsbladets, amerikanarnas och de andra Natoländernas. Det nya sedan anfallet mot Ukraina är att lögnerna stegras. ellauri274.html on line 75:ellauri274.html on line 181:ellauri274.html on line 206:ellauri274.html on line 410:ellauri274.html on line 450:ellauri274.html on line 455:ellauri274.html on line 473:ellauri274.html on line 503:ellauri274.html on line 574:ellauri274.html on line 592:ellauri274.html on line 632:ellauri274.html on line 804:ellauri274.html on line 864:ellauri274.html on line 869:ellauri274.html on line 873:ellauri274.html on line 910:ellauri275.html on line 28: ad> ellauri275.html on line 51: aders & Media Didn't Understand About Its Strategic Culture? – Martti J Kari" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri275.html on line 52: adata-static.plex.tv%2Fa%2Fpeople%2Faf1649c8a7d74de2fabaf674318282f3.jpg" height="190" /> ellauri275.html on line 54: Martti J. Kari puhuu amerikkalaisen naistekoälyn äänellä, kun ei oma äly riittänyt. Mixi venäläiset tekee kaiken hullusti? Mixi venäläiset ei käytä pipoa sisätiloissa vaan venelakkia? Mixi presidentti Putin ja Frodo Oades ovat kuin kaxi jagodaa? ellauri275.html on line 68: Gorin tuppukylässä pikku Josip leikki mustahampaisen Miron kanssa reittiä. Mezässä pojat oli vuoron perään Kakoja. Kako oli Virtshavadsen runon jalo bandiitti. ellauri275.html on line 70: adding:1em"> ellauri275.html on line 73: Chavchavadze founded the realistic moral novel in Georgia, wrote short stories and poems, including The Hermit, Is Man Human? (1859), Mother and son (1860), Kako the robber (1860) and Otar´s widow (1887). ad">Lähde ellauri275.html on line 75: Chavchavadze was fatally wounded by a gang of assassins, led by Gigla Berbichashvili, in Tsitsamuri, outside Mtskheta. ellauri275.html on line 81: adze Ilia">Ilia Tšavtšavadze (georg. ილია ჭავჭავაძე; 8. marraskuuta (J: 27. lokakuuta) 1837 Qvareli – 12. syyskuuta (J: 30. elokuuta) 1907. Hän oli prinssi ja syntyperäinen kermaperse, joka ammuttiin mun ikäisenä (70v). ellauri275.html on line 83: Pyhä marttyyri Ilia Tšavtšavadze Gruusialainen syntyi vuonna 1837 hurskaaseen perheeseen Qvarelin kylässä Itä-Gruusiassa. Hänen äitinsä opetti hänet lukemaan ja kirjoittamaan, rukoilemaan ja rakastamaan totuutta. Lapsuudestaan asti Ilia tunnettiin hurskaudestaan. Hän tunsi halua mennä luostariin, mutta se meni ohi, ja Ilja antautui sitten innokkaasti opintoihin ensin Tbilisissä ja sitten Venäjällä Pietarin yliopistossa, jossa hän etsi ja tutki georgialaisia tekstejä. Hän ei kuitenkaan suorittanut tutkintoa vaan jätti opinnot kesken ja palasi Gruusiaan ja alkoi tahkota massia. ellauri275.html on line 95: The role of Ilia Chavchavadze as one of the first civil activists and propagator of the idea of civil activism mustn’t be forgotten in modern day Georgia, where nihilism and indifference, especially among youth, is quite common. The article “Ilia Chavchavadze’s Civil Activities” was created by the Europe-Georgia Institute with support from the Friedrich Naumann Foundation for Freedom South Caucasus. Ideas and opinions expressed in the article belong to the Author – Rati Kobakhidze – and might not represent positions of the EGI or FNF. ellauri275.html on line 97: The Europe-Georgia Institute (EGI) is the leading hybrid warfare independent civil society organization in Georgia. Our mission is to advance "democracy", "human rights", "rule of law", and - first and foremost - free markets in Georgia and the Caucasus, and to empower a new generation of leaders to find solutions that are essential for Georgia’s development and for successful common future of the Caucasus. Our mission is to inspire, motivate, empower, and connect people to change their world. Its founder, one Melashvili, is the holder of the first prize award for his essay about Janri Kashia’s book “Totalitarianism” and Mikheil Javakhishvili Medal for a documentary film about Soviet repressions. ellauri275.html on line 99: Eniten venäläisten reformeista ja rahakorvauxista hyötyivät prinssitason maanomistajat kuten just nää Tsavtsavadset. joilla oli yli 1000 sielua per pää. Suurin osa isännistä oli pienomistajia joilla oli alle 20 sielua. Orjien vapautuxessa maa jäi maanomistajille ja vapautetut orjat sai "neuvotella" siitä uudet "sopparit". Jos ne ei miellyttäneet sai lähtee menee. Bloody peasants sai lunastaa porholta maatilkkunsa jos niillä oli rahaa. Käytännössä ne joutuivat ottamaan lainaa maapankista jota ne ei ikinä pystyneet maxamaan. Tää velkaorjuus jatkui vuoteen 1912 saakka. Ainoa tulos oli että bloody peasantit köyhtyivät entisestään ja niiden maapläntit pienenivät puoleen. Vauraat venäläistyneet aateliset saivat sevverran tukia etteivät rettelöineet, vaikka niiden isät oli vielä vannoneet listivänsä ryssän keisarin. Ketkään ei olleet tyytyväisiä ryssien uudelleenjärjestelyihin, ja siemenet oli kylvetty stalinismin nousulle. ellauri275.html on line 101: Tšavtšavadze murhattiin vuonna 1907. Murhaa ei ole selvitetty, mutta sen tekijöinä on pidetty radikaaleja sosiaalidemokraatteja, ketäs muutakaan. Länkkärien mielestä on todisteita siitäkin, että Stalin ystävineen Sergo Ordzhonikidze ja Filipp Makharadze järjesti salamurhan tai osallistuivat siihen. Kuten tuonnempana nähdään ryssät oli toista mieltä. ellauri275.html on line 105: Prinssi Chavchavadze toimi lyhyen aikaa jopa kirjallisena mentorina nuorelle Josif Stalinille, joka oli tuolloin ortodoksisessa pappisseminaarissa Tbilisissä. Historioitsija Simon Seatbag Castafioren mukaan ellauri275.html on line 107: "Prinssi oli riittävän vaikuttunut näyttääkseen teini-ikäisen töitä toimittajilleen. Hän ihaili Stalinin säettä ja valitsi viisi runoa julkaistavaksi – melkoinen saavutus. Prinssi Chavchavadze kutsui Stalinia osuvasti "nuoreksi mieheksi, jolla on palavat silmät". ellauri275.html on line 111: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e6/Shot_trajectory_of_Ilia_Chavchavadze_assassination.png/650px-Shot_trajectory_of_Ilia_Chavchavadze_assassination.png" width="20%" /> ellauri275.html on line 114: Stalin kehui aina Chavchavadzen runoutta vanhuudessaan, eikä ole todisteita siitä, että hän olisi tilannut tuon osuman, mutta hän oli hyvin lähellä Sergoa ja hän oli varmasti enemmän kuin kykenevä erottamaan kirjalliset ansiot julmasta välttämättömyydestä. Politiikka oli aina etusijalla. ellauri275.html on line 118: Kuntosalin valtionjärjestys painoi raskaasti Ilja Tšavtšavadzea ja lisäsi protestia siihen perustettua despoottista hallintoa vastaan. Valmistuttuaan lukiosta vuonna 1857, mutta ei läpäissyt loppukokeita, Ilja Chavchavadze lähti saamaan yliopistokoulutuksen Pietariin. Se perusti seuran "Tergdaleulebi" ("Ne, jotka joivat Terekistä" - eli ne, jotka saivat inspiraatiota veli venäläisestä.). Terek-joki nousee Gruusian pohjoisosassa ja virtaa pohjoiseen ja sitten itään Venäjän läpi laskeutuen Kaspianmereen. Terek-joki edusti Venäjän asutuksen etelärajaa Kaukasuksella suuren osan 1800-lukua. Toisen maailmansodan aikana suomalainen Waffen SS:n pataljoona Nordost eteni divisioonassaan Terekjoelle saakka. ellauri275.html on line 120: Ilja Tšavtšavadze avasi georgialaisen kirjallisuuden uusia sivuja haalistuvilla taiteellisilla luomuksilla: runoilla, säkeillä, novelleilla, novelleilla, joissa tuon ajan tärkeimmät yhteiskunnalliset prosessit löysivät terävän kriittisen pohdiskelun. ellauri275.html on line 121: Satiirisen proosan mestariteoksessa "Onko hän mies?" kirjailija osoitti vanhan, taantumuksellisen maailman kuolevaisen tuhon. On huomattava, että sana "vallankumous" Gruusian kirjallisuudessa kuultiin ensimmäisen kerran Ilja Chavchavadzen Notes of a Passerby -teoksen sivuilta: "Älkää antako sanan vallankumous pelotella sinua, lukija! Vallankumous on rauhallisen menon alku!" ellauri275.html on line 123: Sanomalehdessä "Iveria" Ilja Chavchavadze kuvasi suurella myötätunnolla Irlannin kansan taistelua Englannin orjuuttajia vastaan, Balkanin niemimaan kansojen vapautustaistelua, ennusti valoisaa tulevaisuutta Kiinan ja Intian suurille kansoille. Ikään kuin Ilja Chavchavadzen ihanat sanat olisi kirjoitettu tänään, paljastaen sodanlietsojat lännen imperialististen maiden leiristä: ”Minne katsotkaan, joukkoja muodostuu yksiköiden perään. Kaikella voimallaan joukot lisääntyvät, valmistavat aseita, tykkejä ja ruutia, ja samalla he vannovat, että he eivät ajattele rauhaa lukuun ottamatta mitään. ellauri275.html on line 124: Ilja Chavchavadze tapasi 1900-luvun alun kuuluisalla artikkelilla "1800-luku". Yhteenvetona menneen vuosisadan suurista saavutuksista hän piti niistä arvokkaimpana ja tärkeimpänä sitä, että ”yhdeksästoista vuosisata julisti omaisuuden ja tulojen epätasaisen jakautumisen ihmisten kesken, kaikenlaisen luokkavallan poistamisen ja mahdollisuuksien mukaan, mikä tahansa luokkaero yhteiskuntajärjestyksen ihanteena." Oliko se nyt puolesta vai vastaan, ottakoon piru selvän. ellauri275.html on line 126: Ilja Chavchavadze tarttui aseisiin perusteetonta estetismiä vastaan, taantumuksellista "taidetta taiteen vuoksi" -teoriaa vastaan. Olla ihmisten inspiroija, motivationaalinen spiikkeri, kuivata heidän kyyneleensä - tämä on runoilijan ainoa kutsumus. ellauri275.html on line 127: Ilja Chavchavadzen lyyrisen runouden pääsisällön määrittelivät nykypäivän sosiaalisen todellisuuden ongelmat ja teemat. Hänen runollisuudessaan on kuitenkin kokonainen runosarja intiimeistä rakkausaiheista. Monia näistä runoista leimaa vilpitön hellyys, syvä emotionaalisuus ja kokemusten välittömyys. Tämä selittää niiden suuren suosion. Ja nyt Gruusian ihmiset laulavat hänen lyyrisiä runojaan, kuten "Muistatko, rakkaani, suuressa puutarhassasi ...". Vangitseva lyyrisyys läpäisee S. Tšaikovskille (suuren säveltäjän sisarelle) omistetun runon. ellauri275.html on line 129: Viime vuosisadan georgialaisen lyyrisen runouden haalistumaton helmi on Ilja Chavchavadzen lyhyt runo ihmisen olemassaolon merkityksestä, elämän korkeimmasta kauneudesta ja ilosta, ihmispersoonan velvollisuudesta: ellauri275.html on line 204: Kadonneen rauhan palauttaminen ellauri275.html on line 210: Runossa Erakko ko. erakko ei onnistunut voittamaan 17-kesäisen neitosen elävän elämän voimaa, maallisia inhimillisiä tunteita ja intohimoja. Taistelu tätä voimaa vastaan päättyi munkin sielunpelastuxen kannalta täydelliseen tappioon, mutta koiraan siementuotannon kannalta menestyxeen. Munkki nuolee porsliinia ahdistuksen ja epätoivon piinaamana ja tuikkaa sitten melan upoxiin. Tämä teos, jonka Ilja Chavchavadze loi luovan elämänsä viimeisellä kaudella, leimaa taiteellisen taidon kypsyys ja täydellisyys. Pyhä vapaus voitetaan vain taistelulla, vain verellä, - runoilija väitti ja tuli käteen uudestaan. ellauri275.html on line 212: Ilja Tšavtšavadzen petollinen murha organisoitiin aikana, jolloin mustat reaktiovoimat vallitsivat Venäjän ensimmäisen vallankumouksen tappion jälkeen. 30. elokuuta (12. syyskuuta) 1907 Tbilisistä Saguramoon johtavalla tiellä lähellä Tsipaturin kylää tsaarin salaisen poliisin palkatut tappoivat 70-vuotiaan Ilja Chavchavadzen, joka oli matkalla kesätilalleen, ja haavoitti vaimoaan Olga Tadeozovnaa. Niinhän te sanotte. ellauri275.html on line 416: 68. Tämä runo, joka kirjoitettiin ennen maaorjuuden poistamista Gruusiassa, oli pitkään tiukan sensuurin alainen, mutta sitä jaettiin samizdattina käsin kirjoitettuina kopioina. Vuonna 1863 vain runon ensimmäinen osa julkaistiin Sakartvelos moambe -lehdessä (nro 10), otsikolla "Tarinan alku". Kirjeessään ystävälleen Kirill Lordkipanidzelle, joka pyysi I. Chavchavadzea antamaan tämän runon julkaistavaksi Chonguri-kokoelmassa, hän kirjoitti vuoden 1864 alussa: koska tiedän, että niitä ei paineta. Vaikka saisitkin luvan sinne, koko kokoelmasi takavarikoidaan silti täällä, tiedän sen varmasti. Yritin itse paljon paikallisessa sensuurikomiteassa, mutta se kiellettiin erittäin, erittäin hyvin” (“Mnatombi”, 1933, nro 8-9, s. 273). K. Lordkipanidze la. "Chonguri" vuonna 1864 onnistui painamaan myös vain runon ensimmäisen osan. Vuonna 1873 "Krebuli" -lehden toimittaja N. Ya. Nikoladze yritti jälleen tulostaa koko runon: yhdessä sen numerossa lehden toimittajat ilmoittivat runon koko tekstin välittömästä julkaisemisesta, mutta julkaisu runon - jälleen ilmeisesti sensuurin kiellon vuoksi - ei tapahtunut. Runo julkaistiin kokonaisuudessaan vasta vuonna 1879 Iveria-lehdessä (nro 5). I. Chavchavadzea inspiroi tämän runon luomiseen toisaalta erään talonpoikien vapautusliikkeen järjestäjän, kansallissankarin Arsene "Lupin" Odzelashvilin (k. 1843) legendaarinen taistelu sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja toisaalta tapaaminen vuonna 1857 isäntänsä tapponeen talonpojan kanssa, josta tuli sitten rosvo, tietyn Gaukharashvilin. Khurjin on pussi rahaa. Chokha on Gruusian kansalliset vetimet. ellauri275.html on line 420: In Georgia, the first reading of the “Russian Law” was followed by mass protests. The draft law obliged non-governmental organizations and media outlets with a large part of their funding (at least 20%) from abroad to register as agents of foreign influence. ellauri275.html on line 422: Representatives of the Russian authorities and Kremlin propagandists are actively commenting on the events related to the protests in Tbilisi against the “Russian Law”. Some of them declare that the bill initiated in the Parliament of Georgia, which the ruling party Georgian Dream has already withdrawn after 3 days of protests, has nothing to do with Russia, while others are already threatening Georgia with negative consequences of these events. ellauri275.html on line 424: Russian President Vladimir Putin’s press secretary Dmitry Peskov said that Russia was not involved in the “unrest” in Georgia and the “foreign agents” law. “Nothing there was inspired by the Kremlin, the Kremlin has absolutely nothing to do here,”- TASS quoted Peskov. ellauri275.html on line 446: The Georgian poets were, by the strictest definition, those whose works appeared in a series of five anthologies named Georgian Poetry, published by Harold Monro and edited by Edward Marsh, the first volume of which contained poems written in 1911 and 1912. The group included Edmund Blunden, Rupert Brooke, Robert Graves, D. H. Lawrence, Walter de la Mare, Siegfried Sassoon, and John Drinkwater. Until the final two volumes, the decision had not been taken to include female poets. ellauri275.html on line 451: adze Alexander">Prince Alexander Chavchavadze (Georgian: ალექსანდრე ჭავჭავაძე, Russian: Александр Чавчавадзе; 1786 – November 6, 1846) was a Georgian poet, public benefactor and military figure. Regarded as the "father of Georgian romanticism", he was a pre-eminent Georgian aristocrat and a talented general in the Imperial Russian service. ellauri275.html on line 453: Chavchavadze's influence over Georgian literature was immense. He moved the Georgian poetic language closer to the vernacular, combining the elements of the formal wealth and somewhat artificial antiquated "high" style inherited from the 18th-century Georgian Renaissance literature, melody of Persian lyrical poetry, particularly Hafiz and Saadi, bohemian language of the streets of Tiflis and the moods and themes of European Romanticism. The subject of his works varied from purely anacreontic in his early period to deeply philosophic in his maturity. ellauri275.html on line 455: Chavchavadze's contradictory career – his participation in the struggle against the Russian control of Georgia, on one hand, and the loyal service to the tsar, including the suppression of Georgian peasant revolts, on the other hand – found a noticeable reflection in his writings. The year 1832, when the Georgian plot collapsed, divides his work into two principal periods. Prior to that event, his poetry was mostly impregnated with laments for the former grandeur of Georgia, the loss of national independence and his personal grievances connected with it; his native country under the Russian empire seemed to him a prison, and he pictured its present state in extremely gloomy colors. The death of his beloved friend and son-in-law, Griboyedov, also contributed to the depressive character of his writings of that time. ellauri275.html on line 457: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c5/Tsinandali_Museum.jpg" /> ellauri275.html on line 458: Chavchavadze's residence in Tsinandali where the still functioning famous winery serves today as a major tourist attraction in Kakheti. ellauri275.html on line 460: In his Romantic poems, Chavchavadze dreamed of Georgia's glorious past, when "the breeze of life past" would "breathe sweetness" into his "dry soul." In poems Woe, time, time (ვაჰ, დრონი, დრონი), Listen, listener (ისმინეთ მსმენნო), and Caucasia (კავკასია), the "Golden Age" of medieval Georgia was contrasted with its unremarkable present. As a social activist, however, he remained mostly a "cultural nationalist," defender of the native language, and an advocate of the interest of Georgian aristocratic and intellectual elites. In his letters, Alexander heavily criticized Russian treatment of Georgian national culture and even compared it with the pillaging by Ottomans and Persians who had invaded Georgia in the past. In one of the letters he states: The damage which Russia has inflicted on our nation is disastrous. Even Persians and Turks could not abolish our Monarchy and deprive us of our statehood. We have exchanged one serpent for another. ellauri275.html on line 462: After 1832, his perception of the national problems became different. The poet unambiguously pointed out those positive results which had been brought about by the Russian annexation, though the liberation of his native land remained to be his most cherished dream. Later, his poetry became less romantic, even sentimental, but he never abandoned his optimistic streak that makes his writings so different from those of his predecessors. Some of the most original of his late poems are, Oh, my dream, why have you appealed to me again (ეჰა, ჩემო ოცნებავ, კვლავ რად წარმომედგინე), and The Ploughman (გუთნის დედა) written in the 1840s. The former, a rather sad poem, surprisingly ends with hope for the future in contemplation of the poet. The latter combines Chavchavadze's elegy for his past years of youth with calm humorous farewell to lost sex-life and potency. Composer Tamara Antonovna Shaverzashvili used Chavchavadze’s text for her song “My Sadness.” ellauri275.html on line 467: adding:1em"> ellauri275.html on line 472: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/05/Kasbeg.jpg" width="100%" /> ellauri275.html on line 505: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c0/Administrative_map_of_the_Ukrainian_Socialist_Soviet_Republic%2C_1922.png/1280px-Administrative_map_of_the_Ukrainian_Socialist_Soviet_Republic%2C_1922.png" height="400px"/> ellauri275.html on line 506: ads/2018/04/2011-Ukraine-as-viewed-by-the-residents-of-Donetsk.png" height="400px"/> ellauri275.html on line 513: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/23/Joseph_Stalin_and_Nikita_Khrushchev_1930s.jpg/390px-Joseph_Stalin_and_Nikita_Khrushchev_1930s.jpg" /> ellauri275.html on line 629: Mutta ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin: Brittein saaret ovat vajoamassa samaan tilaan jossa ne olivat 120v sitten kuningatar Viktorian kuoltua. Talous on aivan kuralla, keskiansiot jäävät alle EU-tason ja köyhimmällä kansanosalla on huonommat oltavat kuin naurettavassa Sloveeniassa! Talouskasvu on pysähtynyt ja kääntyy todennäköisesti laskuun tänä vuonna (ennustaa IMF), koska maan tuottavuus on tuhnahtanut. Vittu tuottavuus on sama asia kuin ropotit ja porukoiden potkiminen pois nykyisistäkin paskaduuneista, ei sillä kansansuosiossa kuuhun mennä. Kuka käski brexitoida, kloorikana? Se ei parantanut brittipersulaiskureiden työhaluja eikä varsinkaan miljoonien matulaisten työmahdollisuuxia. ellauri275.html on line 631: Valtavat luokkaerot ja maantieteelliset tuloerot tähän päälle, ja hyvinvointivaltion perusrakenteiden romautus yxityistämällä kaikki mihin kädet yltävät. Britannia on kuin Italia paizi sää on rumempi. Joo tää on kaikki mieluisaa kuultavaa! Ja vielä se että pohjoisirlantilaiset hermostuvat kuin Irlannin tasavalta ei kun porhaltaa talouskasvun kärjessä. Alkaa brittipoliisien henki olla Belfastissa jälleen kortilla. Mixei Westminster mene Putinin pakeille kysymään, miten talous saadaan pyörimään vaikka viholliset nälistävät minkä pystyvät? Amerikkalaisetkaan ei muuta tee kuin nauravat. ellauri275.html on line 640:

Dienstgrad	Name	Vorname	Geburt	Tatort
ad strigariam zobiam spectaverat aptam.	oli odottanut noituuteen sopivaa torstaita.
Mayakovsky Vladimir	36
AD 130–200	Galen recommends conservative management of piles (laxatives, ointments, leeches) and regards bleeding as therapeutic. Also describes, however, use of a tight thread to induce sloughing of hemorrhoids.
Viinistä on kaduilla valitus, kaikki ilo on mennyt mailleen, riemu maasta paennut.
ellauri083.html on line 571: Then will I cause to cease from the cities of Judah, and from the streets of Jerusalem, the voice of mirth, and the voice of gladness, the voice of the bridegroom, and the voice of the bride: for the land shall be desolate. ellauri083.html on line 573: Ja minä lopetan Juudan kaupungeista ja Jerusalemin kaduilta riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja huudon morsiamelle, sillä maa on tuleva raunioiksi."
ellauri083.html on line 575: For thus saith the LORD of hosts, the God of Israel; Behold, I will cause to cease out of this place in your eyes, and in your days, the voice of mirth, and the voice of gladness, the voice of the bridegroom, and the voice of the bride. ellauri083.html on line 578: Moreover I will take from them the voice of mirth, and the voice of gladness, the voice of the bridegroom, and the voice of the bride, the sound of the millstones, and the light of the candle. ellauri083.html on line 597:
Glory and honour are in his presence; strength and gladness are in his place.	ellauri083.html on line 603:
The Jews had light, and gladness, and joy, and honour.	ellauri083.html on line 606:
And in every province, and in every city, whithersoever the king's commandment and his decree came, the Jews had joy and gladness, a feast and a good day. And many of the people of the land became Jews; for the fear of the Jews fell upon them.	ellauri083.html on line 618:
For thou hast made him most blessed for ever: thou hast made him exceeding glad with thy countenance.	ellauri083.html on line 621:
And now shall mine head be lifted up above mine enemies round about me: therefore will I offer in his tabernacle sacrifices of joy; I will sing, yea, I will sing praises unto the LORD.	ellauri083.html on line 624:
Thou hast turned for me my mourning into dancing: thou hast put off my sackcloth, and girded me with gladness;	ellauri083.html on line 630:
When I remember these things, I pour out my soul in me: for I had gone with the multitude, I went with them to the house of God, with the voice of joy and praise, with a multitude that kept holyday.	ellauri083.html on line 636:
With gladness and rejoicing shall they be brought: they shall enter into the king's palace.	ellauri083.html on line 642:
Make me to hear joy and gladness; that the bones which thou hast broken may rejoice.	ellauri083.html on line 651: Yllättävän vähän hyvässä kirjassa on ylipäänsä riemukasta ilonpitoa, jos nää tosiaan oli kaikki osumat. Käännöxet menee vähän miten sattuu. (Pitäisi kai kazoa mitä jahve oikeasti kynäili alkukielellä.) joy 28, mirth 15, glad 10, rejoicing 7, shout 4. Song and dance jonkun kerran kai. Suomessa riemua on 26, iloa 23. Kun on molempia, toinen voi olla joy ja toinen gladness. Kun saarnaaja ym puhuu happamesti turhasta ilonpidosta, se on aika usein mirth. Sananlaskuissakin tulee itku pitkästä ilosta. Joutavaa ilostelua, hauskanpitoa ilotalossa. Huuto suomentuu riemuxi. Jotain remuamisen sävyä siinä on. Eli summa summarum: riemu lähinnä kovaäänistä remua, aika marginaalisesti edes hauskanpitoa (merrymaking eli mirth, jota Yorick-parka duunasi, keinopaletissa jest, joka on selkeästi pilantekoa.) Kyllä Hotakainen on tässä kalauttanut kirveen kivexeensä pahasti. Varsinaista remuamista on Wallulla aika hinzusti, aika ilotonta vaikka naurattavaakin läpänheittoa sitä enemmän. ellauri083.html on line 661: Kay Warren on perustanut miehensä Rick Warrenin kanssa Saddleback-seurakunnan Kaliforniaan. Hän on intohimoinen raamatunopettaja ja arvostettu vähäosaisten puolustaja. Erityisesti homot ja muuten haavoittuvaiset lapset ovat hänen sydämellään. Hän on perustanut Saddleback-seurakunnan yhteydessä toimivan HIV/AIDS Initiative -työmuodon. ellauri083.html on line 673: Sarah had a similar reaction to the news, “Sarah laughed to herself, saying, ‘After I have grown old, and my husband is old, shall I have pleasure?’” (Genesis 18:12) God caught her laughing, but “Sarah denied, saying, ‘I did not laugh’; for she was afraid. He said, ‘No, but you did laugh’” (Genesis 18:15). You can’t pull a fast one on God! But God can pull a fast one on you! That's the diff! ellauri083.html on line 677: Another humorous episode happened in the book of Numbers, when the People of Israel were complaining in the desert. They called out like a petulant child, “O that we had meat to eat! We remember the fish we ate in Egypt for nothing, the cucumbers, the melons, the leeks, the onions, and the garlic, but now our strength is dried up, and there is nothing at all but this manna to look at” (Numbers 11:4-6). ellauri088.html on line 2: ad> ellauri088.html on line 19: ad> ellauri088.html on line 35: Read More: https://www.looper.com/281229/why-arrival-is-the-best-sci-fi-movie-of-all-time/?utm_campaign=clip ellauri088.html on line 41: Read More: https://www.looper.com/281229/why-arrival-is-the-best-sci-fi-movie-of-all-time/?utm_campaign=clip ellauri088.html on line 45: Read More: https://www.looper.com/281229/why-arrival-is-the-best-sci-fi-movie-of-all-time/?utm_campaign=clip ellauri088.html on line 57: Read More: https://www.looper.com/281229/why-arrival-is-the-best-sci-fi-movie-of-all-time/?utm_campaign=clip ellauri088.html on line 61: Read More: https://www.looper.com/281229/why-arrival-is-the-best-sci-fi-movie-of-all-time/?utm_campaign=clip ellauri088.html on line 77: Tässäpä koko filkan pointti! Kun Luisa Banx alkaa ymmärtää seizenjalkojen kieltä, se alkaa irottautua ajan kulusta. Se näkee tulevan ja nykyajan samaan aikaan (mistä seuraa kyllä aikamatkaparadoxeja, mutta ne ei kuulu lindkvistin expertiisiin). Hepatopodien kirjakieli on ympyriäistä ja jokaista lausetta kuusaillaan kokonaisuutena, mikä helpottaa ajan hahmotusta epälineaarisena. Tää on kyllä höpöhöpöä. Ei kielen oppimisesta seuraa että näkee tulevaisuuteen, sitä varten pitäs vaihtaa koko aivokoppa pääjalkaiseen, noin vähintään. ellauri088.html on line 88: Wilhelm Wundt (1832-1920) used Weber and Fechner’s work on the relationship between subjective and physical intensities as a key component in the establishment of psychology as an independent science. Voluntarism, as Wundt’s new psychology became known, focused upon the specific subject matter of immediate conscious experiences of an adult studied by systematic introspection. ellauri088.html on line 129: 1-2 Jag sa för mig själv: Nu ska du vara glad! Njut av allt och gör dig glada dagar! Men jag upptäckte att det också var meningslöst.Det är dumt att alltid skratta och meningslöst att jämt försöka vara glad! ellauri088.html on line 131: 3 Men mitt i mitt sökande efter att bli vis kom jag på idén att pigga upp mig med vin. Men det var dåraktigt och jag insåg vad som var rätt för människan att göra under sin levnad. ellauri088.html on line 133: 4-6 Sedan trodde jag att jag skulle bli nöjd genom att sätta igång stora byggnadsprojekt. Jag byggde hus och anlade vingårdar, trädgårdar, parker, fruktodlingar, och slutligen byggde jag stora dammar som skulle användas för bevattning av alla planteringar. ellauri088.html on line 135: 7-8 Därefter köpte jag slavar, både män och kvinnor, och andra föddes i mitt hem. Jag skaffade mig också väldiga fårhjordar och annan boskap, mycket större än någon av de andra kungarna före mig hade haft. Och från de provinser som jag regerade över samlade jag in mängder av silver och guld.För att få underhållning skaffade jag mig en sångkör som bestod av både män och kvinnor. Dessutom var jag omgiven av vackra kvinnor. ellauri088.html on line 137: 9 Jag blev alltså större och mäktigare än någon av de tidigare kungarna i Jerusalem, och jag litade till min vishet och min klarsyn för att kunna bedöma allt. ellauri088.html on line 139: 10 Jag skaffade mig allt jag ville ha och behövde inte avstå från något som kunde göra mig glad. Jag tyckte om att arbeta hårt, och den glädjen var egentligen den enda lön jag fick för allt slit. ellauri088.html on line 142: 11 Men när jag såg på allt det som jag hade prövat, tyckte jag alltsammans var meningslöst, precis som om jag jagat efter vinden, och ingenstans fann jag något som hade verkligt värde. ellauri088.html on line 144: 12 Då började jag att jämföra vishet med dårskap, och vem som helst borde komma till samma slutsats som jag gjorde: ellauri088.html on line 148: 15 alla kommer att dö. Jag kommer att dö precis som dåren. Och vad har då all min vishet för värde? När jag insåg detta fann jag också att visheten var meningslös, ellauri088.html on line 158: 20-23 I min förtvivlan slutade jag därför upp med att söka tillfredsställelse genom hårt arbete. Jag förstod att även om jag använde hela mitt liv till att söka efter vishet och kunskap så måste jag en dag lämna alltsammans till någon som inte lagt två strån i kors för att få det. Utan att behöva prestera något får han allt. Och det är inte bara dåraktigt, utan även orättvist. Vad får alltså en människa för allt sitt hårda arbete? Jo, dagar fyllda av sorg och bekymmer och bittra, sömnlösa nätter. Allt detta är ju i högsta grad löjligt. ellauri088.html on line 160: 24-26 Jag kom alltså fram till att det inte fanns något bättre för en människa än att glädja sig åt mat och dryck och arbete, men till slut insåg jag att också den glädjen kommer från Gud. För vem kan äta eller vara glad om han är skild från honom? Gud ger visdom, kunskap och glädje åt dem som gör hans vilja. Men om syndaren lyckas spara ihop något, så tar Gud ifrån honom det och ger det åt dem som lever för honom. Här ser vi alltså ännu ett exempel på hur dåraktigt det är att jaga efter vinden. ellauri088.html on line 195: ja aika kadottaa, ellauri088.html on line 231: The answer to your question is probably mostly down to what you’d call “most developed”. I’d pick Mongolia, but I’ll gladly admit to not being an expert on any of the non-green countries; I’ve only visited two of them myself. ellauri088.html on line 259: UUTISVÄLÄYS: Hyvää pääsiäistä kaikille ml CRAZY leftist radicals toivottaa ilman twiittiä rypistynyt Trump. Peltikattoon sataa. On harmaa pääsiäismaanantai. ellauri088.html on line 269: Gianní ei uskalla sanoa että sen isän mielestä kuolleet ovat kuin rikkoutuneita kodinkoneita, televisioita radioita tai sähkövatkaimia, jotka on parempi muistaa sellaisina kuin ne olivat vielä toimiessaan, ja että niiden ainoa tarvizema hauta on niiden muisto. ellauri088.html on line 273: KLIKKIOZIKKO: 16 lestadiolaissisarusta täytti yli tuhat vuotta. Niiden vanhemmat luottivat jumalaan ja Jumala palkizi luottamuxen lapsikatraalla. Jumala huusi Jussin selän takana: työnnä, maxoin rlunsaasti. Kerttu poiki kunnes kuoli syöpään 55-vuotiaana. Lähes kaikki lapset ovat yrittäjiä Teuvalla. Pyytäjälle annetaan ja kolkuttajalle raotetaan ovea. ellauri088.html on line 275: Jos ei tule kuolemaa ne voivat lyödä Kanadan ennätyxen ja päästä Jumalan ja Guinnesin ennätysten kirjoihin. Kristina-täti toivoo säilyvänsä hengissä vaikka pääsee kohta piikille. ellauri088.html on line 285: Olin alkanut lukea evankeliumitekstejä kuvitellen, että kyse olisi sadusta, joka saisi minut rakastamaan Jumalaa samalla tavalla kuin Roberto. Koin siihen ellauri088.html on line 289: Tältä se voisi tuntua nykyajan uskonnottomasta kakarasta joka ei ole saanut asianmukaista ohjausta testementin tarkoitettuun tulkintaan (intended reading). Harva selviää kuitenkin tohon ikään noin koskemattomana. ellauri088.html on line 295: Aulilta kaatui Susitiellä koko valkopippuripurkki kanttarellikeittoon kun korkki irtosi. Ei se ollut moxiskaan, eikä mekään. Nelikymppisenä se oli feministi ja sitä ahdisteli rabulistisesti setämies Rauha Miehenpoika. Mä jäin rattaisiin. Puun ja kuoren väliin. Mä ja hukkapätkä emerita käännösprofessori Liisa Tiittula. Fred ja Auli olivat molemmat hujoppeja, pitkänläntiä. Ne huusivat ja me pidettiin niiden vöiden alla sadetta. ellauri088.html on line 310: Tieteellisen uransa vastapainoksi Lauri Kettunen harrasti kaunokirjallisuutta. Hän kirjoitti proosaa, runoutta ja näytelmiä. Osa Kettusen kaunokirjallisesta tuotannosta julkaistiin salanimellä Toivo Hovi. Kettunen käänsi suomeksi virolaisen Bernard Kangaroon runoja ja kirjoitti itse viroksi runokokoelmat Südame sillad (1960) ja Muna seisab (1965). Hän oli myös teosofian kannattaja. ellauri088.html on line 314: Mä lueskelin sitä Rikhardinkadun kirjaston lastenosastossa. ellauri088.html on line 325: Tyttönorssin suomenope Aino Valli oli Hakulisen ja Saarimaan linjoilla. On hyvää suomea ja hoono soomi. Tukka tiukalla nutturalla se sanoi: Minäpä soitan Sadenniemelle! Luki ääneen oppilaiden aineita ja nauroi päälle. Aasinsiltoja! ellauri088.html on line 338: ads/2018/06/Roni-Arvonen.jpg" width="50%" /> ellauri088.html on line 345: Arvonen on monelle tuttu sosiaalisesta mediasta, sillä hän rummuttaa aktiivisesti useammassakin eri kanavassa. Lisäksi hän kirjoittaa ahkerasti omaa blogiaan. ”Aloitin heti tekemään somea ja blogia, koska minun oli pakko saada sitä kautta asiakkaita. Ei ollut ystäviä tai tuttavia, jotka olisivat heti ensimmäisiä asiakkaitani. Kaikilla on vain ASP-lainalupauksia ja ostofiiliksiä. Ei niissä euroakaan ole itsellä kiinni. Täytyi siis kehittää jotain. Kirjoittaminen tulee luonnostaan, joten päätin sitten tehdä tätä lähinnä Linkkarin, Twitterin ja oman blogin kautta.” Arvonen onkin verrattain nuoresta iästään huolimatta onnistunut (ehkä osittain juuri aktiivisen somettamisen ansioista) kehittymään myynnin ja kiinteistönvälitysalan rautaiseksi ammattilaiseksi lyhyessä ajassa. ellauri088.html on line 353: Cuando subieres a caballo, no vayas echando el cuerpo sobre el arzón postrero, ni lleves las piernas tiesas y tiradas y desviadas de la barriga del caballo, ni tampoco vayas tan flojo que parezca que vas sobre el rucio: que el andar a caballo a unos hace caballeros; a otros, caballerizos. Sea moderado tu sueño, que el que no madruga con el sol, no goza del día; y advierte, ¡oh Sancho!, que la diligencia es madre de la buena ventura, y la pereza, su contraria, jamás llegó al término que pide un buen deseo. ellauri088.html on line 369: Osasyyllisenä Arvosen menestymiseen on varmastikin ahkera opiskelu ja innokas oman toiminnan systemaattinen parantaminen. Vaikka vapaa-aika sulautuu sujuvasti yhteen työn kanssa, hän järjestää itselleen aikaa lukemiseen. ”Luen kirjan per viikko. Perustietoni karttuu sieltä kirjoista ja niiden avulla usein myös kertaan perusasioita. Esimerkiksi Kiyosakin Rich Dad Poor Dad -kirjan olen lukenut aika monta kertaa ja sieltä löytyy joka kerta jotain uutta. Ammattilaiset palvovat perusasioita. Ei tämä vaikeaa ole. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on tosi simppeliä hommaa. Otat muilta vielä tyhmemmiltä ja panet omaan taskuun, siinä se. Kertaan tän Kiyosakin kirjasta vähintään kerran viikossa.” ellauri088.html on line 375: Tämän nuoren ja nälkäisen kiinteistönvälittäjän menestymisen reseptin voisikin tiivistää seuraavasti: tankkaa tietoa ja toista perusasioita. Se ei riitä, mutta opi ne. Älä anna sen harmittaa, vaan ala jo. Sillä sinun on päästävä joholle! laadi tarkka sijoitusstrategia ja pysy siinä sekä kysy neuvoa itseäsi kokeneemmilta. Hälise somessa ja mätki vähempiosaisia rumasti. Puolusta äänekkäästi omistajistoa ja muista näkyä, ryhdy vaikka kökkäreiden vaaliehdokkaaxi jos pääset (mä pääsin). Kokoomuxen persulaidalla on vielä tilaa. ellauri088.html on line 384: Nu ska du inte äta upp dina ord. Sådana där hippies förtjänar gummikulor, skriver vainionpää. För att ge eftertryck till sitt krav flikar han in att demonstranteerna också ska bekämpas med vattenkanoner och fråntas alla socialförmåner. Det vore helt berättigat att de här terroristerna skulle bli av med sina bostads- arbetslöshets - och utkomststöd för varje böt de tvingas betala. Gummikulor och vattenkanoner skulle lära dem hyfs och pli, skriver Vainionpää på Twitter. ellauri088.html on line 415: Arvonen innostui aikaisin heräämisestä vuoden 2016 lopussa opiskellessaan Turun Kauppakorkeakoulussa. Hän kirjoitti tuolloin pro gradu -tutkielmaansa. ellauri088.html on line 416: - Luin sellaiset kirjat kuin The Miracle Morning ja Rich Dad Poor Dad. Tein uudenvuodenlupauksen, että ryhdyn heräämään aikaisin ja alan elämään eri lailla. Sitten tajusin, että se on ihan kusetusta sellainen, että aloittaa uudenvuodenpäivänä. Päätin aloittaa heti. ellauri088.html on line 436: Haju Pisilä fick en knuff i ryggen som han mycket väl hade förtjänat av en rakryggad finländare. "Det var ingen knuff", ven Pisilä, "det var ett riktigt nävslag, jag fick blåmärken på ryggen. Demokratin är en så värdefull sak att det inte får offras bara för att publiken får knuffa mig på gatan! Sparka ut den eländiga säkerhetschefen som såg knuffen! Han hade inget ärende att sticka näsan i det här! Delera videomaterialet, det är säkerhetsbeläggt! Det visar min bakdel i ett mycket ofördelaktigt ljus! Fan anamma, Haju, du borde ha fått istället för en knuff ett rejält knull i röven! Och filmen därpå borde förvaras i Suomi Filmi's arkiv på nationalklenoder. ellauri088.html on line 457: Sinun ja eukkosi raadannasta porvari kiskoo miljoonansa, ellauri088.html on line 544: Idle Thoughts of an Idle Fellow, published in 1886, is a collection of humorous essays by Jerome K. Jerome. It was the author’s second published book and it helped establish him as a leading English humorist. While widely considered one of Jerome’s better works, and in spite of using the same style as Three Men in a Boat, it was never as popular as the latter. A second "Idle Thoughts" book, The Second Thoughts of An Idle Fellow, was published in 1898. ellauri088.html on line 547: His 1908 play The Passing of the Third Floor Back introduced a more sombre and religious Jerome. The play was a tremendous commercial success. It was twice made into film, in 1918 and in 1935. However, the play was condemned by critics – Max Beerbohm described it as "vilely stupid" and as written by a "tenth-rate writer". ellauri088.html on line 555: Three invalids.—Sufferings of George and Harris.—A victim to one hundred and seven fatal maladies.—Useful prescriptions.—Cure for liver complaint in children.—We agree that we are overworked, and need rest.—A week on the rolling deep?—George suggests the River.—Montmorency lodges an objection.—Original motion carried by majority of three to one. ellauri088.html on line 557: Plans discussed.—Pleasures of “camping-out,” on fine nights.—Ditto, wet nights.—Compromise decided on.—Montmorency, first impressions of.—Fears lest he is too good for this world, fears subsequently dismissed as groundless.—Meeting adjourns. ellauri088.html on line 565: Kingston.—Instructive remarks on early English history.—Instructive observations on carved oak and life in general.—Sad case of Stivvings, junior.—Musings on antiquity.—I forget that I am steering.—Interesting result.—Hampton Court Maze.—Harris as a guide. ellauri088.html on line 567: The river in its Sunday garb.—Dress on the river.—A chance for the men.—Absence of taste in Harris.—George’s blazer.—A day with the fashion-plate young lady.—Mrs. Thomas’s tomb.—The man who loves not graves and coffins and skulls.—Harris mad.—His views on George and Banks and lemonade.—He performs tricks. ellauri088.html on line 571: George is introduced to work.—Heathenish instincts of tow-lines.—Ungrateful conduct of a double-sculling skiff.—Towers and towed.—A use discovered for lovers.—Strange disappearance of an elderly lady.—Much haste, less speed.—Being towed by girls: exciting sensation.—The missing lock or the haunted river.—Music.—Saved! ellauri088.html on line 577: We are very fond of pine-apple, all three of us. We looked at the picture on the tin; we thought of the juice. We smiled at one another, and Harris got a spoon ready. ellauri088.html on line 581: Then Harris tried to open the tin with a pocket-knife, and broke the knife and cut himself badly; and George tried a pair of scissors, and the scissors flew up, and nearly put his eye out. While they were dressing their wounds, I tried to make a hole in the thing with the spiky end of the hitcher, and the hitcher slipped and jerked me out between the boat and the bank into two feet of muddy water, and the tin rolled over, uninjured, and broke a teacup. ellauri088.html on line 583: Then we all got mad. We took that tin out on the bank, and Harris went up into a field and got a big sharp stone, and I went back into the boat and brought out the mast, and George held the tin and Harris held the sharp end of his stone against the top of it, and I took the mast and poised it high up in the air, and gathered up all my strength and brought it down. ellauri088.html on line 593: There was one great dent across the top that had the appearance of a mocking grin, and it drove us furious, so that Harris rushed at the thing, and caught it up, and flung it far into the middle of the river, and as it sank we hurled our curses at it, and we got into the boat and rowed away from the spot, and never paused till we reached Maidenhead. ellauri088.html on line 595: Viktoriaanista läppäkeppiä. Heinleinin opetus on tässä: A man almost always gets what he wants if he wants it badly enough. Kolme stoogea eivät riittävästi halunneet ananasta purkista. Bob lainasi ton kynäveizi-insidentin Have spacesuit-kirjan esipuberteettiseen Kip/Peewee kohtauxeen. ellauri088.html on line 599: In addition, here’s a much earlier spoof of German lieder, from the British comic novel “Three Men in a Boat,” published in 1889. I think it shows just how pervasive and long-standing is the English-speaker’s resistance to the rarefied world of the German art-song. The excerpt is also very silly and probably tells you at least as much about British anti-intellectualism and complacency as it does about German over-earnestness. ellauri088.html on line 601: It appeared that the song was not a comic song at all. It was about a young girl who lived in the Hartz Mountains, and who had given up her life to save her lover’s soul; and he died, and met her spirit in the air; and then, in the last verse, he jilted her spirit, and went on with another spirit—I’m not quite sure of the details, but it was something very sad, I know. Herr Boschen said he had sung it once before the German Emperor, and he (the German Emperor) had sobbed like a little child. He (Herr Boschen) said it was generally acknowledged to be one of the most tragic and pathetic songs in the German language. ellauri088.html on line 610: Ylipäänsä paljon pahanilkisiä kepposia, saxalaista Schadenfreudea. Tästä kyllä nahkahousut tykkäisivät. ellauri088.html on line 616: Will it be the same in the future? Will the prized treasures of to-day always be the cheap trifles of the day before? Will rows of our willow-pattern dinner-plates be ranged above the chimneypieces of the great in the years 2000 and odd? Will the white cups with the gold rim and the beautiful gold flower inside (species unknown), that our Sarah Janes now break in sheer light-heartedness of spirit, be carefully mended, and stood upon a bracket, and dusted only by the lady of the house? ellauri088.html on line 618: The “sampler” that the eldest daughter did at school will be spoken of as “tapestry of the Victorian era,” and be almost priceless. The blue-and-white mugs of the present-day roadside inn will be hunted up, all cracked and chipped, and sold for their weight in gold, and rich people will use them for claret cups; and travellers from Japan will buy up all the “Presents from Ramsgate,” and “Souvenirs of Margate,” that may have escaped destruction, and take them back to Jedo as ancient English curios. ellauri088.html on line 708: Piru nauraa kun nainen viheltää. (Padasjoki) ellauri089.html on line 2: ad> ellauri089.html on line 19: ad> ellauri089.html on line 48: Robert Anson Heinlein (/ˈhaɪnlaɪn/; July 7, 1907 – May 8, 1988) was an American science-fiction author, aeronautical engineer, and Naval officer. Sometimes called the "dean of science fiction writers", he was among the first to emphasize scientific accuracy in his fiction, and was thus a pioneer of the subgenre of hard science fiction. His published works, both fiction and non-fiction, express admiration for competence and emphasize the value of critical thinking. His work continues to have an influence on the science-fiction genre, and on modern culture more generally. ellauri089.html on line 51: He was a sixth-generation German-American; a family tradition had it that Heinleins fought in every American war, starting with the War of Independence. Jim Marlowe, in Red Planet, and Don Harvey, in Between Planets, participate in insurrections patterned after the American Revolution, a plot Heinlein would most fully exploit in his adult novel, The Moon is a Harsh Mistress (1966). ellauri089.html on line 53: Bobin isä ja isoveli oli samannimiset, Rex Ivar sr ja jr. Iskä oli kauppa-apulainen v. 1900 ja myöhemmin kassa, kirjanpitäjä ja farmikalujen kiertokauppias. Sotiminen loppui Bobin sukuhaaran osalta Vietnamiin, jota Bob kannatti penkkiurhona ja tuki vielä kuvitteellisesti Vietnamin veteraaneja niteessä Glory Road. Heinleinit olivat siistejä mutta koleerisia sakemanneja. Bobin roistotkin ovat paizi muuten moraalittomia myös hirmu epäsiistejä. Insult upon injury. ellauri089.html on line 55: Siisteys on sexikästä Bobista. Peewee on melkein nätti kun sen vaatteet on pesty eikä niistä puutu nappeja, ja rintanapitkin on kiinni, tosin Peeweellä ei vielä ole mainittavasti rintoja. 10v kuluttua se voisi olla sievä. Ja älykkyys on sekin sexikästä. Peewee osaa liu'uttaa laskutikkua kuin teekkari. 22 = noin 4. I remembered hearing Dad say: "Some people insist that mediocre is better than best. They delight in clipping wings beause they themselves can't fly. They despise brains because they have none. Pfah! They laugh at clean panties because their own are soiled!" Touché, Lapukka, eikö mitä? ellauri089.html on line 57: Space Cadet ellauri089.html on line 59: He spent his childhood in Kansas City, Missouri. The outlook and values of this time and place (in his own words, "The Bible Belt") had a definite influence on his fiction, especially in his later works. ellauri089.html on line 62: Heinlein's experience in the Navy exerted a strong influence on his character and writing. In 1929, he graduated from the Naval Academy with the equivalent of a Bachelor of Arts degree in Engineering, ranking fifth in his class academically but with a class standing of 20th of 243 due to disciplinary demerits. ellauri089.html on line 64: Space Cadet (1948) may not be Heinlein’s best juvenile novel (that spot is usually reserved for Have Space Suit—Will Travel), but it is a solid contender for one of the top spots. Space Cadet would probably be a memorable novel if Heinlein had written no other juvenile books. ellauri089.html on line 66: The schooling and the training flight that follows occupy approximately three-quarters of the book and are certainly based on Heinlein’s own experiences at the U.S. Naval Academy. ellauri089.html on line 69: Heinlein draws on his knowledge of school societies to make the Academy a “real” place; there are bull sessions, roommate problems, anxieties about passing, shared food packages, and parties at the Academy just as there are at any school, especially a boarding school or college. Also, as Matt becomes more and more a Cadet, he finds, as do many of Heinlein’s juvenile heroes, that he has grown beyond his family and that there is an unbridgeable gulf between his perspective as a Cadet and his parents’ perspectives as ground-dwellers in Kansas City. His living and working in space is a part of it, but even more important, Matt realizes, is his membership in an international/interplanetary organization. He is no longer the boy he was when he left home. He becomes aware of this difference and, understanding it, is able to deal with a family that now seems somewhat provincial to him. ellauri089.html on line 71: The society of the Academy also allows Heinlein to develop characters who do not succeed as well as Bob does. Bill Hädensa, a bright student who has been in the Academy an unusually long time when Matt arrives, eventually drops out because he “has no wish to become a superman.” ellauri089.html on line 74: Another Cadet, Girard Burke, is asked to resign. The reader has know for a long time that Burke, who is certainly mentally and physically capable, does not have the right attitude to be a Patrolman. He is, among other things, too skeptical of the ideals for which the Patrol stands. Burke resigns, goes into his father’s business, becomes an ship’s captain immediately, gets himself in venereal trouble on Venus, and has to call on the Patrol to rescue him from his own self-centered and stupid mistakes. Matt, Tex, and Oscar do rescue him and, with that action, prove the worth of the characteristics—perseverance, loyalty, intelligence, idealism, integrity, and courage—that Heinlein champions throughout Space Cadet and the other novels in the series. Vittu mikä nazi. ellauri089.html on line 77: Heinlein used his science fiction to earn money and as a way to explore his provocative social and political ideas, and to speculate how progress in science and engineering might shape the future of politics, race, religion, and sex. Within the framework of his science-fiction stories, Heinlein repeatedly addressed certain social themes: the importance of being earnest, individual liberty and self-reliance, the nature of incestual sexual relationships, the obligation individuals owe to their societies, the influence of organized religion on culture and government, and the tendency of society to repress nonconformist thought. He also speculated on the influence of space travel on human cultural practices. ellauri089.html on line 83: His work sometimes had controversial aspects, such as plural marriage in The Moon is a Harsh Mistress, militarism in Starship Troopers and technologically competent women characters that were formidable, yet often stereotypically feminine – such as Friday. ellauri089.html on line 86: At the Philadelphia Naval Shipyard Heinlein met and befriended a chemical engineer named Virginia "Ginny" Gerstenfeld. ellauri089.html on line 92: Isaac Asimov believed that Heinlein made a swing to the right politically at the same time he married Ginny. ellauri089.html on line 96: When Robert A. Heinlein opened his Colorado Springs newspaper on April 5, 1958, he read a full-page ad demanding that the Eisenhower Administration stop testing nuclear weapons. The science fiction author was flabbergasted. He called for the formation of the Patrick Henry League and spent the next several weeks writing and publishing his own polemic that lambasted "Communist-line goals concealed in idealistic-sounding nonsense" and urged Americans not to become "soft-headed". ellauri089.html on line 98: It started with the famous Henry quotation: "Is life so dear, or peace so sweet, as to be purchased at the price of chains and slavery? Forbid it, Almighty God! I know not what course others may take, but as for me, give me liberty, or give me death!!". It then went on to admit that there was some risk to nuclear testing (albeit less than the "willfully distorted" claims of the test ban advocates), and risk of nuclear war, but that "The alternative is surrender. We accept the risks." Heinlein was among those who in 1968 signed a pro-Vietnam War ad in Galaxy Science Fiction. Että semmonen libertiini. ellauri089.html on line 100: While at the Philadelphia Naval Shipyards, Asimov, Heinlein, and de Camp brainstormed unconventional approaches to kamikaze attacks, such as listening to detect approaching planes. ellauri089.html on line 101: That made him the first science fiction writer to break out of the "pulp ghetto". He also wrote for Boys' Life in 1952. ellauri089.html on line 103: He wanted to do his own juvenile work, stating that: "I want to do my own stuff, my own way". Vapaa sexi kiinnosti. Kirjassa Strangers in a strange land se oli aivan daft. Jill is homophobic and says that "nine times out of ten, if a girl gets raped it's partly her own fault." Bobia kiinnosti myös insesti. Heinlein often posed in situations where the nominal purpose of sexual taboos was irrelevant to a particular situation, due to future advances in technology. ellauri089.html on line 108: “[T]here seems to have been an actual decline in rational thinking. The United States had become a place where entertainers and professional athletes were mistaken for people of importance. They were idolized and treated as leaders; their opinions were sought on everything and they took themselves just as seriously—after all, if an entertainer is paid a million or more a year, he knows he is important ... so his opinions of foreign affairs and domestic policies must be important, too, even though he proves himself to be ignorant and subliterate every time he opens his mouth.” ellauri089.html on line 110: The least science-y Heinlein is probably Double Star, about an actor who stands in for a galactic leader. ellauri089.html on line 116: There's no gap between will and action, for Heinlein's juveniles adulthood is devotion to something they want to do. This is the origin of the books' guilelessness—for that worldview is innocence, down at its root, even when the grand theme of a book is slavery, war, or survival in harsh circumstances. Being human isn't an insoluble problem for them. It's a puzzle that has a solution: be juvenile. What made Robert Heinlein inimitable was the easiness of the people in those stories. ellauri089.html on line 130: When Ayn Rand's novel The Fountainhead was published, Heinlein was very favorably impressed, as quoted in "Grumbles ..." and mentioned John Galt—the hero in Rand's Atlas Shrugged—as a heroic archetype in The Moon Is a Harsh Mistress. He was also strongly affected by the religious philosopher P. D. Ouspensky. ellauri089.html on line 132: Heinlein's name is often associated with the competent hero, a character archetype who, though he or she may have flaws and limitations, is a strong, accomplished person able to overcome any soluble problem set in their path. They tend to feel confident overall, have a broad life experience and set of skills, and not give up when the going gets tough. ellauri089.html on line 138: Growing up Mr. Heinlein was and still is one of my favorite writers...He is old school none of this sodomite loving and liberal rectum kissing for him he was a TRUE Flag Waving AMERICAN Patriot! And we need MEN like him today and NOT that COMMIE Sodomite Rag Head Zebera occupying OUR White House today! ellauri089.html on line 145: Even more surprising, the sociological aspects of these books have also stood up well over the years. Boys today may not be quite as innocent about girls as they appear to be in most of Heinlein’s juveniles (perhaps at the request of Scribner’s editor Alice Dalgliesh), but the various interpersonal relationships (boy-girl, parent-child, sibling-sibling) do still ring quite true. Today’s young readers may have to ask what a “soda jerk” is, but they will have no trouble understanding why Kip, the hero of Have Space Suit—Will Travel, tosses a chocolate milkshake all over his tormentor. ellauri089.html on line 149: The last juvenile, Have Space Suit—Will Travel, recapitulates and surpasses the other books in the series as Kip Russell travels first to the moon, then to Pluto, then to a planet in Vega’s system, and finally to the Lesser Magellanic Cloud; he eventually comes home by a circular route! All of the books feature young people, primarily young men—but a surprising number of strong female characters, growing up and going through the process of separating themselves from their sometimes ununderstanding families, discovering their real identities, successfully dealing with bar mitzwah, and by the story’s end, entering the adult world as foreskinless and capable people. ellauri089.html on line 151: Certainly his best-known and most successful books came after the decision to write entirely for an adult audience, with Stranger in a Strange Land in 1961 and The Moon Is a Harsh Mistress in 1966. And in such books as Farnham's Freehold (1964), he clearly felt freer to express the libertinism that had been implicit in all his earlier published work. ellauri089.html on line 153: Most of what Heinlein wrote after 1958 explores ideas that are more interesting, more profound, in certain senses, than any of his early work, like quirky sex. But at some point, even his most fervent fans want to return to books where the hero doesn't use time travel and advanced technology to have sex with his mother, his granddaughter, and his own clone. Or his computer made flesh. ellauri089.html on line 155: He does have a minor talent for aphorism: "Specialization is for insects." "Progress isn't made by early risers. It's made by lazy men trying to find easier ways to do something." "When a place gets crowded enough to require IDs, social collapse is not far away." ellauri089.html on line 157: He is a great fan of nuclear power. He certainly fails to challenge the reader to think critically about what the future climate might be like. In addition, Heinlein presents specific scientific, technological, sociological, moral or ethical, and humanistic situations which will not only intrigue but challenge the reader’s attitudes—about space travel, illegal alien societies, the over-populated future, the nature of time, and so on. ellauri089.html on line 159: For average readers, Heinlein tells a good story; for better readers, Heinlein has challenges; and for the best readers, there is a kind of shared inside knowledge, a delight the reader feels when Heinlein makes a passing reference to Schiaperelli (sic) and the reader knows, without Heinlein’s ever explaining, who Schiaperelli was. ellauri089.html on line 170: No wonder that Heinlein’s juveniles still enthrall the juvenile readers discovering them for the first time and enchant the older readers, like myself, who discovered them first in the 1950s. (C. W. Sullivan III is Distinguished Research Professor of English at East Carolina University.) ellauri089.html on line 182: Cyrano de Bergerac tän kuumatkailun aloitti, Verne ja Herge jatkoivat. Onnexi se on nyt tauolla. Heinlein was a mentor to Ray Bradbury, giving him help and quite possibly passing on the "payahead" concept, made famous by the publication of a letter from him to Heinlein thanking him. Apua, onko Bradburykin yhtä juveniili? Siis tollanen competent man. ellauri089.html on line 186: Toinen on leidi-ihailuun huolellisesti piilotettu naisviha. Siihen liittyy kolmantena heikosti kätketty narsismi, joidenka takia Kip paljastuu loppupeleissä kadonneexi älypuuhisten prinssixi ja oikeasti fixummaxi kuin sen esibuberteettinen ärsyttävä pissis geniusprinsessa. ellauri089.html on line 202: On the way they unknowingly enjoy the Texas hospitality of Satan himself, but as they near their destination they are separated by the Rapture — Margrethe worships Odin, and pagans do not go to Heaven. Finding that the reward for his faith, eternity as promised in the Book of Revelation, is worthless without her, Alex journeys through timeless space in search of his lost lady, taking him to Hell and beyond. ellauri089.html on line 210: Men rarely if ever manage to dream up a god superior to themselves. Most gods have the manners and morals of a spoiled child. One man's theology is another man's belly laugh. The most ridiculous concept ever perpetrated by Homo Sapiens is that the Lord God of Creation, Shaper and Ruler of the Universes, wants the saccharine adoration of his creations, that he can be persuaded by their prayers, and becomes petulant if he does not receive this flattery. Yet this ridiculous notion, without one real shred of evidence to bolster it, has gone on to found one of the oldest, largest and least productive industries in history. ellauri089.html on line 232: Mandelštam muutti 1918 Moskovaan ja työskenteli valitusasiain kansankomissariaatissa. Hänet pidätettiin vuonna 1934 Stalinin vastaisesta runoudestaan ja karkotettiin Tšerdyniin nykyiseen Permin aluepiiriin ja myöhemmin Voronežiin. Osip Mandelštam pidätettiin toistamiseen vuonna 1938 ja hän kuoli ”Vtoraja retška”-siirtoleirissä lähellä Vladivostokia. ellauri089.html on line 345: Good boys, bad boys, Heinlein ja Moore ellauri089.html on line 347: "It is easy to see why Robert Heinlein ranks at the top among science fiction writers ... he adds a delightful sense of humor and a deft sense of timing and suspense." (Chicago Sunday Tribune 1958) ellauri089.html on line 349: Bob Heinleinin Have Spacesuit Will Travel on infantiili, vaikka piti olla juveniili. K.L. Humphreys kirjoittaa sarjaa adult romaaneja yleisamerikkalaisista pojista, jotka ovat alfasusia. Pitäisi ehkä tarkastella kysymystä G.E. Mooren etiikan valossa. Cambridgen apostolina se tiesi yhtä ja toista pojista. Niin hyvistä kuin pahoista. ellauri089.html on line 358: Entäs Peewee? Tykkääkö se Kipistä? "Hän saa minut nauramaan", on tyttöjen tavallinen perustelu. Pojat naepi naurujaan, tytöt pilikkakirveitään. (Utajärvi) Naisten naurattajia kadehtivat perussuomalaiset sananparretkin. Ei nauru neittä naita eikä seu hyväx muillenkaa. (Kitee) Piukkapöxystä likat tykkää mtta lotuhousul on rahhaa. (Teisko) ellauri089.html on line 360: Kip ei ehkä ole aivan parasta A-ryhmää, mutta se saa tytöt nauramaan. Vaikkei ehkä ihan toivotussa mielessä. Se nimittäin on ritari sans peur et sans reproche. Kyllä tytöt tykkää vähän tosta reprochestakin. Bad boys viehättää. Em mnä mittä miäst pelkk vaik pelkkä hiirt ja hämhäkki sanos flikk. (Uudenkaupungin seutu) ellauri089.html on line 369: No täähän on vaan peliteorian tuttu erottelu preferenssien ja parhaan strategian välillä. Päämäärä ja keinot. Ja seuraavaxi varmaan sitten pohditaan pyhittääkö toinen toiset. Mikä on yxi variaatio vanhasta individualismi-totalitärismi teemasta. Ollakko erakkomehiläisiä vai termiittejä. Onko 1 hyvä + 2 kaunista meikäläiselle yhtä kuin 3 pahaa tai rumaa temppua jollekulle toiselle? Ovatko eri yxilöiden tai muiden arvioinnin dimensioiden moraaliset suuntaviivat kohtisuorassa vai vähän vinossa? Jos ne ovat vinossa, saadaan hinta vaikka isoäidille. ellauri089.html on line 407: § 2. but this is not that they are concerned with human conduct, but that they are concerned with a certain predicate "good", and its converse "bad", which may be applied both to conduct and to other things. … ellauri089.html on line 429: § 13. and if it were avoided, it would be plain that the only alternatives to the admission that "good" is indefinable, are either that it is complex, or that there is no notion at all peculiar to Ethics—alternatives which can only be refuted by an appeal to inspection, but which can be so refuted. ellauri089.html on line 447: § 22. and the other, upon which most stress has been laid, can be true of no whole whatsoever, being a self-contradictory conception due to confusion. … ellauri089.html on line 493: § 43. Mill attempts to reconcile his doctrine that pleasure is the sole object of desire with his admission that other things are desired, by the absurd declaration that what is a means to happiness is "a part" of happiness. … ellauri089.html on line 505: § 49. Prof. Sidgwick has avoided those confusions made by Mill: in considering his arguments we shall, therefore, merely consider the question "Is pleasure the sole good?" ellauri089.html on line 513: § 53. and (2) it may be made equally plain that consciousness of pleasure is not the sole good, if we are equally careful to distinguish it from its usual accompaniments. … ellauri089.html on line 519: § 56. and (2) in that he fails to emphasize that the agreement, which he has tried to shew, between hedonistic judgments and those of Common Sense, only holds of judgments of means: hedonistic judgments of ends are flagrantly paradoxical. … ellauri089.html on line 525: § 59. Egoism proper is utterly untenable, being self-contradictory; it fails to perceive that when I declare a thing to be my own good, I must be declaring it to be good absolutely or else not good at all. … ellauri089.html on line 546: § 68. Metaphysics, as dealing with a "supersensible reality" may have a bearing upon practical Ethics (1) if its supersensible reality is conceived as something future, which our actions can affect; and (2) since it will prove that every proposition of practical Ethics is false, if it can shew that an eternal reality is either the only real thing or the only good thing. Most metaphysical writers, believing in a reality of the latter kind, do thus imply the complete falsehood of every practical proposition, although they fail to see that their Metaphysics thus contradicts their Ethics. … ellauri089.html on line 564: § 77. This latter confusion is one of the sources of the prevalent modern doctrine that "being good" is identical with "being willed"; but the prevalence of this doctrine seems to be chiefly due to other causes. I shall try to shew with regard to it (1) what are the chief errors which seem to have led to its adoption; and (2) that, apart from it, the Metaphysics of Volition can hardly have the smallest logical bearing upon Ethics. … ellauri089.html on line 570: § 80. but from neither of these psychological facts does it follow that "to be good" is identical with being willed or felt in a certain way. The supposition that it does follow is an instance of the fundamental contradiction of modern Epistemology—the contradiction involved in both distinguishing and identifying the object and the act of Thought, "truth" itself and its supposed criterion: … ellauri089.html on line 599: § 92. The distinction made in the last § is further explained; and it is insisted that all that Ethics has done or can do, is, not to determine absolute duties, but to point out which, among a few of the alternatives, possible under certain circumstances, will have the better result. … ellauri089.html on line 601: § 93. (3) Even this latter task is immensely difficult, and no adequate proof that the total results of one action are superior to those of another, has ever been given. For (a) we can only calculate actual results within a comparatively near future. We must, therefore, assume that no results of the same action in the infinite future beyond, will reverse the balance—an assumption which perhaps can be, but certainly has not been, justified; … ellauri089.html on line 611: § 98. In this way, then, it may be possible to prove the general utility, for the present, of those actions, which in our society are both generally recognized as duties and generally practised; but it seems very doubtful whether a conclusive case can be established for any proposed change in social custom, without an independent investigation of what things are good or bad in themselves. … ellauri089.html on line 631: § 108. finally (c) where virtue consists in "conscientiousness", i.e., the disposition not to act, in certain cases, until we believe or feel that our action is right, it seems to have some intrinsic value: the value of this feeling has been peculiarly emphasized by Christian Ethics, but it certainly is not, as Kant would lead us to think, either the sole thing of value, or always good even as a means. … ellauri089.html on line 652: § 116. But (3) granted that the appropriate combination of these two elements is always a considerable good and may be a very great one, we may ask whether, where there is added to this a true belief in the existence of the object of cognition, the whole thus formed is not much more valuable still. … ellauri089.html on line 656: § 118. from the two judgments (a) that knowledge is valuable as a means, (b) that, where the object of the cognition is itself a good thing, its existence, of course, adds to the value of the whole state of things: … ellauri089.html on line 662: § 121. Finally (4) with regard to the objects of the cognition which is essential to these good wholes, it is the business of Aesthetics to analyse their nature: it need only be here remarked (1) that, by calling them "beautiful", we mean that they have this relation to a good whole; and (2) that they are, for the most part, themselves complex wholes, such that the admiring contemplation of the whole greatly exceeds in value the sum of the values of the admiring contemplation of the parts. … ellauri089.html on line 670: § 125. (1) evils which consist in the love, or admiration, or enjoyment of what is evil or ugly … ellauri089.html on line 674: § 127. and (3) the consciousness of intense pain: this appears to be the only thing, either greatly good or greatly evil, which does not involve both a cognition and an emotion directed towards its object; and hence it is not analogous to pleasure in respect of its intrinsic value, while it also seems not to add to the vileness of the whole, as a whole, in which it is combined with another bad thing, whereas pleasure does add to the goodness of a whole, in which it is combined with another good thing; … ellauri089.html on line 684: § 132. but there seems no reason to think that, where the evil object exists, the total state of things is ever positively good on the whole, although the existence of the evil may add to its value as a whole. … ellauri089.html on line 686: § 133. Hence (1) no actually existing evil is necessary to the Ideal, (2) the contemplation of imaginary evils is necessary to it, and (3) where evils already exist, the existence of mixed virtues has a value independent both of its consequences and of the value which it has in common with the proper appreciation of imaginary evils. … ellauri090.html on line 2: ad> ellauri090.html on line 19: ad> ellauri090.html on line 32: De pé: Rodolfo Amoedo, Artur Azevedo, Inglês de Sousa, Bilac, Veríssimo, Bandeira, Filinto de Almeida, Passos, Magalhães, Bernardelli, Rodrigo Octavio, Peixoto; sentados: João Ribeiro, Machado, Lúcio de Mendonça e Silva Ramos. ellauri090.html on line 36: A Academia surgiu mais como um vínculo de ordem cordial entre amigos do que de ordem intelectual. No entanto, a ideia do instituto não foi bem aceita por alguns: Antônio Sales testemunhou numa página de reminiscência: "Lembro-me bem que José Veríssimo, pelo menos, não lhe fez bom acolhimento. Machado, creio, fez a princípio algumas objeções." Como presidente, Machado fazia sugestões, concordava com ideias, insinuava, mas nada impunha nem impedia aos companheiros. Era um acadêmico assíduo. Das 96 sessões que a Academia realizou durante a sua presidência, faltou somente a duas. ellauri090.html on line 60: [14.3. 9.21] Bo Egov: De acordo com Valdemar de Oliveira, Machado era "rato de coxia" e frequentador de rodas teatrais junto com José de Alencar, Joaquim Manuel de Macedo, e outros. ellauri090.html on line 66: [14.3. 9.33] Bo Egov: Got it. Machado sounds like a sympathetic guy? ellauri090.html on line 68: [14.3. 9.34] Bo Egov: Outra carta justifica uma certa complexidade no começo de seu relacionamento: "Sofreste tanto que até perdeste a consciência do teu império; estás pronta a obedecer; admiras-te de seres obedecida", o que é um mistério para os recentes estudiosos das correspondências do autor. ellauri090.html on line 82: [14.3. 10.29] paul: Ei ollut innostunut kapitalismista. Hän oli enemmänkin journalisti kuin kirjailija eläessään. Perusti Brasilian academy of letters kirjallisuusakatemian. 2002 Paolo Coelho valittiin sinne myös mikä ärsytti monia 😂 ellauri090.html on line 84: [14.3. 10.32] Bo Egov: Paulo antoi sinne mojovan setelitukun pääsylippuna. Joakim allekirjoitti riiuukirjeet Carolinalle "Machadinho". Ei se Paulinho ehkä ole hassumpi nimitys 😁 Carolina kuoli 70-senä. Ne ehti elää 35 vuotta sovussa yhdessä. Joakim ei pettänyt Carolinaa, tai no ehkä kerran jonkun mustan tytön kaa. ellauri090.html on line 90: Joaquim Maria Machado de Assis (Rio de Janeiro, 21 de junho de 1839 – Rio de Janeiro, 29 de setembro de 1908) foi um escritor brasileiro, considerado por muitos críticos, estudiosos, escritores e leitores um dos maiores senão o maior nome da literatura do Brasil. ellauri090.html on line 92: A obra de Machado de Assis constitui-se de 10 romances, 219 contos, 10 peças teatrais, 5 coletâneas de poemas e sonetos, e mais de 600 crônicas. ellauri090.html on line 94: Escreveu em praticamente todos os gêneros literários, sendo poeta, romancista, cronista, dramaturgo, contista, folhetinista, jornalista e crítico literário. Testemunhou a Abolição da escravatura e a mudança política no país quando a República substituiu o Império, além das mais diversas reviravoltas pelo mundo em finais do século XIX e início do XX, tendo sido grande comentador e relator dos eventos político-sociais de sua época. ellauri090.html on line 96: A crítica moderna chama de trilogia realista os três romances que marcaram um novo estilo na obra de Machado de Assis, a saber Memórias Póstumas de Brás Cubas (1881), Quincas Borba (1891) e Dom Casmurro (1899), e que decisivamente também inovaram a literatura brasileira, introduzindo o Realismo no Brasil e precedendo outros elementos da literatura contemporânea. ellauri090.html on line 100: Quincas Borbasta tykkää vaan kriitikot. Yleisö ei nähtävästi pidä siitä. Mixkähän? Roopea ei pidä sekoittaa samannimiseen "vaikutusvaltaiseen" yltiöisänmaalliseen espanjalaiseen runoilijaan Antonio Machadoon Espanjan punakapinan ajoilta. Isänmaallinen Machado pakeni Ranskaan loppupeleissä. ellauri090.html on line 103: Quincas Borba is a novel written by the Brazilian writer Machado de Assis. It was first published in 1891. It is also known in English as Philosopher or Dog? The novel was principally written as a serial in the journal A Estação from 1886 to 1891. It was definitively published as a book in 1892 with some small but significant changes from the serialized version. ellauri090.html on line 105: Following The Posthumous Memoirs of Bras Cubas (1881) and preceding Dom Casmurro (1899), this book is considered by modern critics to be the second of Machado de Assis's realist trilogy, in which the author was concerned with using pessimism and irony to criticize the customs and philosophy of his time, in the process parodying scientism, Social darwinism, and Comte's positivism, although he did not remove all Romantic elements from the plot. ellauri090.html on line 116: Rubião misinterprets as a love offering a box of strawberries Sophia had sent him. At the Palhas’s house in Santa Thereza, he clutches her hand and makes his affection clear to her. Distressed by Rubião’s advances, Sophia suggests to her husband that they end their relationship with Rubião. Having borrowed money from Rubião, however, Palha is reluctant to break with him. ellauri090.html on line 118: Guilt-ridden about his infatuation with Sophia, Rubião begins to worry that the deceased Quincas Borba has somehow transmigrated into his dog’s body. This anxiety is one of the first signs of Rubaio’s impending madness. ellauri090.html on line 120: Rubião becomes friends with Dr. Camacho, a lawyer and the editor of a politically oriented newspaper called Atalaia. On his way to meet Dr. Camacho, Rubião rescues a small child, Deolindo, in danger of being run over by a carriage and horses. Rubião then goes on to Dr. Camacho’s office, where he subscribes generously to the capital fund for Atalaia. Dr. Camacho flatters Rubião by publishing an account of Rubião’s heroism in saving Deolindo. Although Rubião is at first modest and dismissive about his heroism, as he reads Camacho’s account he becomes increasingly self-important. ellauri090.html on line 122: Maria Benedicta, Sophia’s young cousin, is another potential wife for Rubião, but Rubião is too infatuated with Sophia to be interested in Maria Benedicta. After the incident at Santa Thereza, Rubião appears more cosmopolitan and confident. He spends his inherited money freely, often in support of others in addition to Palha and Dr. Camacho. When his impoverished friend, Freitas, falls ill, Rubião generously gives Freitas’s mother a substantial sum of money. Later, he pays Freitas’s funeral expenses. ellauri090.html on line 124: Rubião tries to stay away from Sophia, but he finds an envelope addressed in Sophia’s handwriting to Carlos Maria. When he confronts her with the envelope, she tells him to open it. He refuses and leaves. Although Carlos Maria had flirted with Sophia, the envelope contains only a circular about a charitable committee on which Sophia serves. ellauri090.html on line 126: Palha’s business flourishes as Rubião’s wealth begins to dwindle. Rubião becomes subject to fits of madness, believing that he is Napoleon III of France. When Rubião gets into a carriage alone with Sophia, she thinks he is still attracted to her. She panics and orders him to get out. Thinking he is Napoleon III, Rubião treats Sophia as if she were the emperor’s mistress, but eventually he leaves the carriage. ellauri090.html on line 128: After Carlos Maria’s flirtation with Sophia, Doña Fernanda acts as a matchmaker and brings Carlos Maria and Maria Benedicta together. Although Maria Benedicta is not beautiful, Carlos Maria marries her because she adores him. Following their marriage, they travel to Europe, returning to Rio de Janiero after Maria Benedicta becomes pregnant. ellauri090.html on line 130: For a time, Rubião’s friends accept his madness as he continues to provide meals and entertainment for them. Eventually, however, Rubião’s house falls into disrepair as his belief in himself as the emperor becomes constant. Doña Tonica becomes engaged to a man who dies before the wedding. Children on the street, including Deolindo, whose life Rubião had saved, make fun of him as a madman. Prodded by Doña Fernanda, a woman who barely knows Rubião, Sophia convinces Palha to set Rubião up in a little rented house on Principe Street. No one visits Rubião in his new humble residence. His former “friends” miss the luxury of Rubião’s wealthy surroundings in the house in Botafogo. ellauri090.html on line 141: —Mas a opinião do exterminado? ellauri090.html on line 143: —Não ha exterminado. Desapparece o phenomeno; a substancia é a mesma. Nunca viste ferver agua? Hasde lembrar-te que as bolhas fazem-se e desfazem-se de continuo, e tudo fica na mesma agua. Os individuos são essas bolhas transitorias. ellauri090.html on line 147: —Bolha não tem opinião. Apparentemente, ha nada mais contristador que uma dessas terriveis pestes que devastam um ponto do globo? E, todavia, esse supposto mal é um beneficio, não só porque elimina os organismos fracos, incapazes de resistencia, como porque dá logar á observação, á descoberta da droga curativa. A hygiene é filha de podridões seculares; devemol-a a milhões de corrompidos e infectos. Nada se perde, tudo é ganho. Repito, as bolhas ficam na agua. Vês este livro? É D. Quixote. Se eu destruir o meu exemplar, não elimino a obra, que continua eterna nos exemplares subsistentes e nas edições posteriores. Eterna e bella, bellamente eterna, como este mundo divino e supra-divino. ellauri090.html on line 154: Ouça, ignaro. Sou Santo Agostinho; descobri isto ante-hontem; ouça e cale-se. Tudo coincide nas nossas vidas. O santo e eu passámos uma parte do tempo nos deleites e na heresia, porque eu considero heresia tudo o que não é a minha doutrina de Humanitas; ambos furtámos, elle, em pequeno, umas peras de Carthago, eu, já rapaz, um relogio do meu amigo Braz Cubas. Nossas mães eram religiosas e castas. Emfim, elle pensava, como eu, que tudo que existe é bom, e assim o demonstra no cap. XVI, livro VII das Confissões, com a differença que para elle, o mal é um desvio da vontade, illusão propria de um seculo atrazado, concessão ao erro, pois que o mal nem mesmo existe, e só a primeira affirmação é verdadeira; todas as cousas são boas, omnia bona, e adeus. ellauri090.html on line 165: Pardo (feminine parda) is a term used in the former Portuguese and Spanish colonies in the Americas to refer to the triracial descendants of Europeans, Amerindians, and West Africans. In some places they were defined as neither exclusively mestizo (Amerindian-European descent), nor mulatto (West African-European descent), nor zambo (Amerindian-West African descent). In colonial Mexico, pardo "became virtually synonymous with mulatto, thereby losing much of its indigenous referencing." In the eighteenth century, pardo might have been the preferred label for blackness. Unlike negro, pardo had no association with slavery. Casta paintings from eighteenth-century Mexico use the label negro never pardo to identify Africans paired with Spaniards. ellauri090.html on line 167: In Brazil, the word pardo has had a general meaning, since the beginning of the colonization. In the famous letter by Pêro Vaz de Caminha, for example, in which Brazil was first described by the Portuguese, the Amerindians were called "pardo": "Pardo, naked, without clothing". The word has ever since been used to cover African/European mixes, South Asian/European mixes, Amerindian/European/South Asian/African mixes and Amerindians themselves. ellauri090.html on line 170: Nascido no Morro do Livramento, Rio de Janeiro, de uma família pobre, mal estudou em escolas públicas e nunca frequentou universidade. Para o considerado crítico literário norte-americano Harold Bloom, Machado de Assis é o maior escritor negro de todos os tempos, embora outros estudiosos prefiram especificar que Machado era mestiço, filho de um descendente de negros alforriados e de uma lavadeira portuguesa. ellauri090.html on line 175: Machado de Assis é considerado o introdutor do Realismo no Brasil, com a publicação de Memórias Póstumas de Brás Cubas (1881). Este romance é posto ao lado de todas suas produções posteriores, Quincas Borba, Dom Casmurro, Esaú e Jacó e Memorial de Aires, ortodoxamente conhecidas como pertencentes à sua segunda fase, em que notam-se traços de crítica social, ironia e até pessimismo, embora não haja rompimento de resíduos românticos. ellauri090.html on line 177: Embora seja chamada de "realista", os críticos não deixam de notar que a riqueza de gêneros e elementos nessas obras também adere resíduos do Romantismo e impressionistas. Além disso, nessas obras Machado de Assis não compactua com o esquematismo determinista dos realistas, nem procura causas muito explícitas ou claras para a explicação das suas personagens e situações. ellauri090.html on line 179: Machado de Assis constrói um livro em que cultiva o incompleto, o fragmentário, intervindo na narrativa para conversar diretamente com o leitor e comentar o próprio romance e suas personagens e fato. ellauri090.html on line 181: Como nota José Guilherme Merquior, os estilos dos livros assemelham-se numa coisa: "capítulos curtos, marcados pelos apelos ao leitor em tom mais ou menos humorístico e pelas digressões entre graves e gaiatas". Além disso, os críticos não deixam de notar que os três livros criticam a sociedade do seu tempo: ellauri090.html on line 184: Ideologia política conservadorismo ellauri090.html on line 186: Seus biógrafos notam que, interessado pela boemia e pela corte, lutou para subir socialmente abastecendo-se de superioridade intelectual e da cultura da capital brasileira. ellauri090.html on line 187: Em sua maturidade, reunido a intelectuais e colegas próximos, fundou e foi o primeiro presidente unânime da Academia Brasileira de Letras. ellauri090.html on line 196: Os críticos notam que o "Humanitismo" de Machado não passa de uma sátira ao positivismo de Auguste Comte e ao cientificismo do século XIX, bem como a teoria de Charles Darwin acerca da seleção natural. ellauri090.html on line 198: Seu Quincas Borba apresenta um conceito onde "a ascensão de um se faz a partir da anulação do outro" e que, em essência, constitui a vida inteira do personagem Rubião, que morre desagregado e crendo ser Napoleão. ellauri090.html on line 200: Desta forma, a teoria do "ao vencedor, as batatas" seria uma paródia à ciência da época de Machado; sua divulgação seria uma forma de desnudar ironicamente o caráter desumano e anti-ético do pensamento da "lei do mais forte". ellauri090.html on line 202: Os críticos notam que na segunda metade do século XIX os intelectuais brasileiros interessavam-se com o "surgimento de novas ideias" como o já citado positivismo de Comte e o evolucionismo social de Spencer. Ao que tudo indica, Machado não compartilhava deste interesse e escreveu seus romances com ceticismo (skeptisesti) a estas escolas filosóficas e políticas. Em Memórias Póstumas de Brás Cubas, por exemplo, um importante aspecto do pessimismo de Brás Cubas é sua visão de que os valores são arbitrários. ellauri090.html on line 209: Machado de Assis oli valkoinen portugalilainen äidin puolelta, jolta tuli nimikin Machado. Assis oli ruskeamman isän koirannimi orja-ajoilta, Fransiskus Assisilaisen mukaan annettu. Joaqim ja Carolina tykkäsivätkin koirista, ainakin omasta pienestä bichon friseestä. Luun äidillä oli mopsi, niinkuin munkin äidillä. Ei siis eläinfänin Fransiskus Assisilaisen, vaan tämän paasaajan. ellauri090.html on line 211: Machado de Assis nasceu em 21 de junho de 1839, no Morro do Livramento, no Rio de Janeiro, então capital do Império, em pleno Período Regencial. Seu pai foi Francisco José de Assis, um "mulato" que pintava paredes, filho de Francisco de Assis e Inácia Maria Rosa, ambos Negros e escravos alforriados. ellauri090.html on line 212: A mãe foi a lavadeira Maria Leopoldina da Câmara Machado, portuguesa e branca, filha de Estevão José Machado e Ana Rosa. Os Machado imigraram para o Brasil em 1815, oriundos da Ilha de São Miguel, no arquipélago português dos Açores. ellauri090.html on line 213: Ambos os pais de Machado de Assis sabiam ler e escrever, fato incomum na sua época e classe social. Ambos eram agregados da Dona Maria José de Mendonça Barrozo Pereira, esposa do falecido senador Bento Barroso Pereira, que abrigou seus pais e os permitiu morar junto com ela. Nascera junto a ele uma irmã, que morreu jovem, aos 4 anos, em 1845. ellauri090.html on line 215: Quando Machado tinha apenas um ano de idade, em 1840, decretava-se a maioridade de D. Pedro II, tema que viria a tratar anos mais tarde em Dom Casmurro. Ao completar 10 anos, Machado tornou-se órfão de mãe. Mudou-se com seu pai para São Cristóvão, na Rua São Luís de Gonzaga nº48 e logo o pai se casou com sua madrasta (äitipuoli) Maria Inês da Silva em 18 de junho de 1854. Ela cuidaria do garoto quando Francisco viesse a morrer um tempo depois. ellauri090.html on line 217: Segundo escrevem alguns biógrafos, a madrasta confeccionava doces numa escola reservada para meninas e Machado teve aulas no mesmo prédio, enquanto à noite estudava língua francesa com um padeiro imigrante. Certos biógrafos notam seu imenso e precoce interesse e abstração por livros. ellauri090.html on line 219: Aos 21 anos de idade Machado já era uma personalidade considerada entre as rodas intelectuais cariocas. (Riolaisissa. Akus Ankan nuoruudenkavereita oli papukaija nimeltä Jose Carioca. Daisy on Mexicosta.) ellauri090.html on line 220: O jovem Machado aos 25 anos, 1864, gostava de teatro e lutava para subir socialmente. Foto: Insley Pacheco (não incluido). ellauri090.html on line 222: À época de seu serviço no Diário do Rio de Janeiro, teve seus ideais combativos com ideias progressivas; por conta disso seu nome foi anunciado como candidato a deputado pelo Partido Liberal do Império — candidatura que logo retirou por querer comprometer sua vida somente às letras. ellauri090.html on line 224: Se oli siis keisarismielinen eikä tasavaltalainen. Sitä se conservativo tarkottaa brassikontextissa. Eikä perustanut oikein 19.vuosisadan vaihteen kansankapitalismista. Lars Sonck sanoo osuvasti tämän vuosituhannen FIRE-porukoista (financial independence, retire early) Hufvudstadbladetissa tänään näin (pienin parannuxin): ellauri090.html on line 226: Det går ett spöke runt i Europa: folkkapitalismens spöke. Ordet "folkkapitalism" är inte väldigt allmänt, men dyker upp här och där i rapporteringen om sparande, investerinagar och privatekonomi. Ofta framhåller man den så kallade 4-procentsregeln, som säger att man i genomsnitt kan räkna med 4 procents avkastning på sitt kapital. Under järnvägstiden var det 5%. På 1800-talet var det miljoner människor som levde på aktiekapitalets räntor. Nästan de sista var de tyska konstälskande syskonen i London i E.M. Forster's bok Howard's End. 1800-talet var en fin tid för romanförfattare, så många uttråkade välbärgade människor som inget bättre görsmål hade än att bläddra i romaner och diskutera dem. (Touché? Ingalunda!) ellauri090.html on line 228: Frågan är vilka sociala spänningar folkkapitalismen kan innebära i en tid då antalet osäkra anställningsförhållanden växer och då till synes marginella inkomstskillnader genom ränta-på-ränta-effekt kan ge upphov till förmögenhetsskillnader som inte är marginella. Pä så sätt är folkkapitalismen egentligen inte väsensskild från vanlig kapitalism. Den kan de facto visa sig vara mycket duktig på att göra skillnaded på folk och folk. De två våningarna är på väg tillbaka. ellauri090.html on line 234: Um de seus amigos, Faustino Xavier de Novaes (1820–1869), poeta residente em Petrópolis, e jornalista da revista O Futuro, estava mantendo sua irmã, a portuguesa Carolina Augusta Xavier de Novais, desde 1866 em sua casa, quando ela chegou ao Rio de Janeiro do Porto. Segundo os biógrafos, veio a fim de cuidar de seu irmão que estava enfermo, enquanto outros dizem que foi para esquecer uma frustração amorosa. Carolina despertara a atenção de muitos cariocas; muitos homens que a conheciam achavam-na atraente, e extremamente simpática. Com o poeta, jornalista e dramaturgo Machado de Assis não fora diferente. Tão logo conhecera a irmã do amigo, logo apaixonou-se. Até essa data o único livro publicado de Machado era o poético Crisálidas (Koteloita, 1864) e também havia escrito a peça Hoje Avental, Amanhã Luva (1860), ambos sem muita repercussão. Carolina era cinco anos mais velha que ele; deveria ter uns trinta e dois anos na época do noivado. ellauri090.html on line 236: Roope oli Brasilian Tomas Ribeiro. Huom nyt ei tarkoiteta samannimistä Real Housewifejen paljasyläpäistä gigoloa ohjaamassa moottorivenettä, eikä portugalilaista footballeria Tomás Aresta Branco Machado Ribeiroa, jonka nimi tuntuisi luppoovalta, mutta se on born vasta 30 April 1999, vaan Tomás António Ribeiro Ferreiraa (1 July 1831 – 6 February 1901), better known as Tomás Ribeiro or Thomaz Ribeiro, joka oli dago poliitikko, lehtimies, runoilija ja ultraromanttinen kynämies. Eli Roope oli ensi-ihastuxessa Karoliinaan yhtä ultraromanttinen. Myöhemmin sen vähän suspektimmissa aforismeissa lukee ettei samaan naiseen rakastuta 2 kertaa. Paras siis olla lopettamatta kesken. ellauri090.html on line 245: Musa consoladora, Muusa lohduttava, ellauri090.html on line 246: É no teu seio amigo e sossegado Ystävällisessä sylissäsi tyynessä ellauri090.html on line 251: Da tua voz os namorados cantos Sun ääni laulaa rakastuneita lauluja ellauri090.html on line 255: Ante esta voz que as dores adormece, Tän äänen ansiosta tuskat nukahtaa, ellauri090.html on line 259: A alma triste do poeta sobrenada Surullinen runoilijasielu pulikoi ellauri090.html on line 264: Musa consoladora, Muusa lohduttava, ellauri090.html on line 278: Os irmãos de Carolina, Miguel e Adelaíde (Faustino já havia morrido devido a uma doença que o levou à insanidade) não concordaram que ela se envolvesse com um mulato. ellauri090.html on line 279: Diz-se que Machado não era um homem bonito, mas era culto e elegante. ellauri090.html on line 280: Estava apaixonado por sua "Carola", apelido dado pelo marido. Entusiasmava a esposa com cartas românticas e que previam o destino dos dois; durante o noivado, em 2 de março de 1869, Machado havia escrito uma carta íntima que dizia: "...depois, querida, ganharemos o mundo, porque só é verdadeiramente senhor do mundo quem está acima das suas glórias fofas e das suas ambições estéreis." Suas cartas endereçadas a Carolina são todas assinadas como "Machadinho" ellauri090.html on line 282: Outra carta justifica uma certa complexidade no começo de seu relacionamento: "Sofreste tanto que até perdeste a consciência do teu império; estás pronta a obedecer; admiras-te de seres obedecida", o que é um mistério para os recentes estudiosos das correspondências do autor. ellauri090.html on line 283: Noutro parágrafo, diz: "Tu pertences ao pequeno número de mulheres que ainda sabem amar, sentir e pensar." De fato, Carolina era extremamente culta. Apresentou a Machado os grandes clássicos portugueses e diversos autores da língua inglesa. ellauri090.html on line 285: Conta-se que muito provavelmente tenha influenciado no modo de Machado escrever e, consecutivamente, tenha contribuído para a transição de sua narrativa convencional à realista (ver Trilogia Realista). Não tiveram filhos. ellauri090.html on line 286: E imaginará mal; porque ao chegar a este outro lado do mistério, achei-me com um pequeno saldo, que é a derradeira negativa deste capítulo de negativas: — Não tive filhos, não transmiti a nenhuma criatura o legado da nossa miséria.— Memórias Póstumas de Brás Cubas, Capítulo CLX. ellauri090.html on line 288: Tinham, no entanto, uma cadela tenerife (também conhecidos como bichon frisé) chamada Graziela e que certa vez se perdeu entre as ruas do bairro e, atônitos, foram achá-la dias depois na rua Bento Lisboa, no Catete. ellauri090.html on line 289: Depois do Catete, foram morar na casa nº 18 da Rua Cosme Velho (a residência mais famosa do casal), onde ficariam até a morte. Do nome da rua surgira o apelido Bruxo do Cosme Velho, dado por conta de um episódio onde Machado queimava suas cartas em um caldeirão, no sobrado da casa, quando a vizinhança certa vez o viu e gritou: "Olha o Bruxo do Cosme Velho!" ellauri090.html on line 291: Machado de Assis e Carolina Augusta teriam vivido uma "vida conjugal perfeita" por 35 anos. Quando os amigos certa vez desconfiaram de uma traição por parte de Machado, seguiram-no e acabaram por descobrir que ele ia todas as tardes avistar a moça do quadro de A Dama do Livro (1882), de Roberto Fontana. Ao saberem que Machado não podia comprá-lo, deram-lhe de presente, o que o deixou particularmente feliz e grato. ellauri090.html on line 301: Seus dois primeiros livros de estreia, Crisálidas (1864) e Falenas (1870), são poéticos. Vinte e dois poemas, escritos entre 1858 e 64, compunham este primeiro livro. Há nestes poemas todos uma emoção "menos desbordante" que o comum lirismo da literatura brasileira. As Crisálidas eram inspiradas pelo higor por intensas emoções amorosas ou pelo belo do feminino. ellauri090.html on line 303: Entre a temática na obra machadiana destaca-se a escravidão, os papéis sociais, a mulher, o ciúmes, a filosofia, como também a loucura, a solidão e a homossexualidade. ellauri090.html on line 306: Os romances machadianos tratam frequentemente da escravidão sob o ponto de vista cínico do senhor de escravos, sempre criticando-o de forma oblíqua. Sobre a escravidão, Machado de Assis já havia tido uma experiência familiar, quer por seus avós paternos terem sido escravos, quer porque lia os jornais com anúncios de escravos fugitivos. Em seu tempo, a literatura que denunciava crenças etnocêntricas que posicionavam os negros no último grau da escala social era distorcida ou tolhida, de modo que este tema encontra uma grande expressividade na obra do autor. ellauri090.html on line 308: A começar, as Memórias Póstumas de Brás Cubas narra o que seria uma das páginas de ficção mais perturbadoras já escritas sobre a psicologia do escravismo: o negro liberto compra seu próprio escravo para tirar sua desforra. (Kosto) ellauri090.html on line 309: O fim da escravidão levara os aparelhos de ferro para a extinção, mas não levou a miséria e a pobreza. A grande parte do trabalho que era exercido pelos escravos, restava aos homens livres trabalhos mal remunerados e instáveis. ellauri090.html on line 310: Machado de Assis escrevia as violências implícitas, como a dissimulação e a falsa camaradagem na relação senhor e escravo. ellauri090.html on line 315: Memórias Póstumas de Brás Cubas tece críticas aos beneficiários da escravidão no Segundo Império, ricos, que não trabalhavam e que por isso lutavam e esperavam sua herança familiar, personificados no personagem Brás Cubas e nos outros; ellauri090.html on line 317: Dom Casmurro — que recebeu diversas interpretações ao longo do tempo — provavelmente é a obra machadiana que mais tenha sido interpretada de maneiras diferentes e vastas, destaque para a interpretação feminista de Helen Caldwell, mas a maioria dos críticos concordam que a obra, por um lado, retrata um brasileiro entre o liberalismo e as antigas tradições da monarquia escravocrata, e, por outro lado, destrói a imagem da amada, Capitu, que seria símbolo de um novo tempo e um risco ao status quo, por ser menina pobre, livre e inteligente (embora alguns poucos tenham afirmado que ela realmente o traiu); ellauri090.html on line 319: e, por fim, Quincas Borba, cuja crítica mais explícita é ao cientificismo e à lei do mais forte e da seleção natural (muito famosa na época, por influência de Charles Darwin), através do filósofo Quincas Borba, teórico do fictício Humanitismo, onde o homem mais esperto recebe vantagem sobre o menos esperto nas sociedades. ellauri090.html on line 323: Há críticos que também se focam nos temas e elementos de existencialismo, reflexão e afins que essas obras possuem. De fato, a trilogia foi muito influenciada por filósofos como Blaise Pascal, Montaigne e Schopenhauer. ellauri090.html on line 325: Os acadêmicos notam cinco fundamentais enquadramentos em seus textos: "elementos clássicos" (equilíbrio, concisão, contenção lírica e expressional), "resíduos românticos" (narrativas convencionais ao enredo), "aproximações realistas" (atitude crítica, objetividade, temas contemporâneos), "procedimentos impressionistas" (recriação do passado através da memória), e "antecipações modernas" (o elíptico e o alusivo engajados à um tema que permite diversas leituras e interpretações). ellauri090.html on line 327: Sua mensagem artística se dá por meio de uma interrupção na narrativa para dialogar com o leitor sobre a própria escritura do romance, ou sobre o caráter de determinado personagem ou sobre qualquer outro tema universal, numa organização metalinguística que constituía seu principal interesse como autor. ellauri090.html on line 329: A frase machadiana é simples, sem enfeites. Os períodos em geral são curtos, as palavras muito bem escolhidas e não há vocabulário difícil (alguma dificuldade que pode ter um leitor de hoje se deve ao fato de que certas palavras caíram em desuso). Mas com esses recursos limitados Machado consegue um estilo de extraordinária expressividade, com um fraseado de agilidade incomparável. ellauri090.html on line 331: Uma das maiores características da prosa de Machado de Assis é a forma contraditória de apreensão do mundo. Machado em geral apanha o fato em suas versões antagônicas, e isso lhe dá um caráter dilemático. É também uma forma superior e mais completa de ver as coisas. Machado tem os olhos voltados para as contradições do mundo. ellauri090.html on line 333: Chamamos aparência aquilo que aparece a nossos olhos, aquilo que primeiramente surge à observação; chamamos essência aquilo que consideramos a verdade, aquilo que é encoberto pela aparência. Mas o que tomamos por essência pode não ser mais do que outra aparência. O estilo machadiano focaliza as personagens de fora para dentro, vai descascando as pessoas, aparência atrás de aparência. Por isso, Machado é considerado grande "analista da alma humana". ellauri090.html on line 335: Uma das características mais atraentes e refinadas de Machado de Assis é sua ironia, uma ironia que, embora chegue francamente ao humor em certas situações, tem geralmente uma sutileza que só a faz perceptível a leitores de sensibilidade já treinada em textos de alta qualidade. Essa ironia é a arma mais corrosiva da crítica machadiana dos comportamentos, dos costumes, das estruturas sociais. Machado a desenvolveu a partir de grandes escritores ingleses que apreciava e nos quais se inspirou (sobretudo o originalíssimo Lawrence Sterne, romancista do século XVIII). Na representação dos comportamentos humanos, a ironia de Machado de Assis se associa àquilo que é classificado como o seu grande poder 'analista da alma humana'. ellauri090.html on line 337: Machado de Assis, como exímio intelectual e leitor, atribui a sua obra caráteres de arquétipos. Os acadêmicos também notam a constante presença do pessimismo. Suas últimas obras de ficção assumem uma postura desencantada da vida, da sociedade, e do homem. Crê-se que não acreditava em nenhum valor de seu tempo e nem mesmo em algum outro valor e que o importante para ele seria desmascarar o cinismo e a hipocrisia política e social. ellauri090.html on line 338: Influenciou grandes nomes das letras, como Olavo Bilac, Lima Barreto, Drummond de Andrade, John Barth, Donald Barthelme e muitos outros. ellauri090.html on line 343: Certos críticos encontram no personagem Bentinho de Dom Casmurro uma certa homossexualidade voltada a seu amigo Escobar. Como no trecho: ellauri090.html on line 345: "Fiquei tão entusiasmado com a facilidade mental do meu amigo, que não pude deixar de abraçá-lo. Era no pátio; outros seminaristas notaram a nossa efusão; um padre que estava com eles não gostou." (DC, p.824.) ellauri090.html on line 346: Citam que trata-se de uma "homossexualidade encoberta". ellauri090.html on line 347: O lesbianismo, também, é retratado no conto "D. Benedita" de Papéis Avulsos. ellauri090.html on line 348: O conto "Pílades e Orestes", no entanto, é o que mais explicitamente trata do homoerotismo. ellauri090.html on line 350: Suas mulheres são "capazes de conduzir a ação, apesar do predomínio da trama romanesca não ter se esvaziado." As personagens femininas de Machado de Assis, ao contrário das mulheres de outros românticos — que faziam a heroína dependente de outras figuras e indisposta à ação principal na narrativa — são extremamente objetivas e possuem força de caráter. ellauri090.html on line 355: Roope pääsi (vaikka oli musta) naimisiin portugalilaisen elämänsä naisen kaa joka oli sille vaimona siskona ja äitinä (oikea äiti kuoli pienenä). Elivät onnellisina elämänsä loppuun saakka muttei saaneet lapsia. Niillä oli pieni valkoinen koira bichon frisé joka kerran exyi ja löytyi sitten kaikexi onnexi toiselta kadulta. ellauri090.html on line 357: Machado dedicou seu último soneto, "A Carolina", em que Manuel Bandeira afirmaria, anos mais tarde, que é uma das peças mais comoventes da literatura brasileira. De acordo com alguns biógrafos o túmulo de Carolina era visitado todos os domingos por Machado. ellauri090.html on line 362: Querida! Ao pé do leito derradeiro, Rakas! viimeisen tän sängyn reunalle, ellauri090.html on line 366: Pulsa-lhe aquele afeto verdadeiro Se sykkii sulle sitä kiintymystä, ellauri090.html on line 370: Trago-te flores - restos arrancados Toin sulle kukkia - näitä riipeitä ellauri090.html on line 372: e ora mortos nos deixa e separados; ja nyt jätti meidät vainajixi erixeen: ellauri090.html on line 374: pensamentos de vida formulados, elämästä koossa jotain ajatuxia, ellauri090.html on line 381: Up the shit creek without a paddle ellauri090.html on line 383: Kanadalainen komedia (?) sarja Schitt's Creek on napannut kaikki palkinnot, Emmyn, Oskarit, Venlan, mitä niitä nyt olikaan, mitä Hoblan Malin Slotte ei voi tajuta. Sehän on kömpelösti ylinäytelty paskaturaus, trailerista päätellen, jonka "huumori" on enintään* Reinikaisen tasoa. Tai Mämmilästä. "I love your complexion" sanoo newcomer white-trash ämmä afrokanadalaiselle. Mämmilässäkin oli hassu mutta kiltti kotisomali. Mixi näin? Mistä ihmeestä voi olla kysymys? ellauri090.html on line 385: Juttu alkaa selvitä kun lukee alkuasetelmasta. Siinä on entinen upporikas julkkisperhe joka on menettänyt kaikki rahansa ja joutuu sopeutumaan pieneen tuppukylään jossain Kanadan takamezissä. Nu blir det giftigt, säikähtää Malin Slotte, onko tää jotain parasiittityyppistä yhteiskuntakritiikkiä? ellauri090.html on line 395: Ristiina on ympärihomo paikka ja kyrpäjooseppi ampui siellä oravia kengällään. Kuten Länsi-Savossa usein otsikoissa lukee: Ristiinassa Raiskataan Taas. Pikkupoika raiskattiin yöllä sillan alla koska kotona oli liian peloottavaa saada homma loppuun. ellauri090.html on line 401: Hyvin botoxihuuĺinen epämääräisesti tuttu nuori nainen asui luoteis-Helsingissä erään kadun varrella vanhan kivitalon alakerrassa. En muistanut taloa ihan tarkkaan mutta ajattelin käydä sitä "moikkaamassa" polkupyörällä. Liikennettä oli paljon ja pyöräily sen seassa kysyi rohkeutta. Vähän eziskeltyäni löysinkin talon ja sen ikkunassa ko. blondin. Puhuin sille ruudun läpi ilmeillen jostain syystä englantia ja se vastasi ensin englanniksi ja tuli sitten ulos ja puhui suomea. Se oli vähän vaivautunut ja selitti että se oli lapsenlikkana jollekulle pikkupojalle. Kuinka pienelle kysyin ällistynenä. No 16-vuotiaalle se tunnusti vähän nolona. Siitä arvasin että taisi tulla turha reissu. Lähdin ajamaan takaisinpäin väistellen taas autoja. Lähellä kanavan rantaa näin Niklaxen kadunkulmassa joka selitti kavereilleen että hänellä on serkku joka on psykologi. Koitin miettiä kuka mutten muistanut sellaista. Taisi kerskailla tyhjiä. ellauri090.html on line 419: Solo et pensoso i più deserti campi Solo e pensoso vado attraversando con passi lenti Yxin mietteissäni autiompiin maihin ellauri090.html on line 429: sì ch’io mi credo omai che monti et piagge tanto che io credo che anche i monti, le radure pianeggianti luullaxeni jopa vuoret sekä aukiot ellauri092.html on line 2: ad> ellauri092.html on line 25: ad> ellauri092.html on line 34: Badman and Rubin Näkyjä ellauri092.html on line 46: Tässä käy aina samalla lailla kuin Neuvostoliitossa: ensin mukaan tulee kaikki työtätekevät ja sorretut, plus puliukot ja naisväki, rupusakki on parasta vaalikarjaa herätyxille. Mutta sitten kun hommat alkaa sujua, nousee kökkäreet taas pinnalle ja entisestä matalakirkon pesästä alkaa kasvaa tuttu pyramidimainen keko. Kokoo koko koko. Koko kokoko? Koko koko. Pian uusi kupla alkaa muodostua puuropadan pohjalla. ellauri092.html on line 67: Over 18 centuries later, Ike Moody broke through all the charts with his charismatic showmanship. Lose your soul to Christ and you find it, with a lot of perks! Moody gave up his lucrative boot business but got millions of followers and a comparable number of bucks on the side I bet. His family founded Moody's and made megabucks. Ei vaitiskaan, eikai ne sentään olleet sukua. Vai oliko? Ei ainakaan veljexiä. Iken perhe on Massachusettsista, Johnin Connecticutista. Galvestonissa on joku dixie Moody dynastia, ja briteissä on 1 jonka äiti oli nimeltään Lingo Lango. Kuulostaa läpältä. ellauri092.html on line 71: Ike ja sen kanttori Ira kiertelivät Yhdysvalloissa ja Brittein saarilla, kokosivat suuria väkijoukkoja voimakkaasti puhumalla (ja veisaamalla) Jumalan rakkaudesta ja ystävyydestä, hyvyydestä ja anteeksiantavaisuudesta mieluummin kuin pelottelemalla helvetin tulella ja kadotuksella. Hyvä poliisi ilman pahaa poliisia, niinkuin Wilhollakin. Silta/broenissa hyvä poliisi Martin oli paha ja paha poliisi Saga Noren Länskrim Malmö oli hyvä. Ainakin paljon parempi. ellauri092.html on line 80: By 17 years old this stout young Yankee decided to leave his farming work at home and head for Boston where he became a shoe salesman. Like Al Bundy. Taivas on todennäköisesti täynnä kadonneita parittomia sukkia. Ne ovat kaikki pelastuneet sinne. Kun mun sukkaan tulee reikä heitän sen roskiin mutta pelastan parittoman, koska mun lähes kaikki sukat ovat mustia. Vartioin niitä mustasukkaisesti ja teen leskexi jääneistä uusia pareja. He attended a Congregationalist Church which bored him as did all religious matters but over the next year the convicting message of sin and righteousness began to take effect. At the same time though, he raised up a wall of arguments. He settled his heart by deciding to leave the matter until his deathbed, but Cod’s Word continued to disturb him. No wonder: this was good old Boston, the home of the bean and the cod, Where the Lowells talk to the Cabots, And only the Cabots talk to Cod. ellauri092.html on line 82: In April 1855 young Edward Kimball a Sunday school teacher was deeply burdened by Moody’s sole. Kimball left his house and made his way to the shoe shop where Moody worked with the intention of confronting Moody about his standing in front of Cod. A thousand contrary thoughts invaded the young man’s mind and he almost turned back. When he realized he had passed the shop he decided he would go for it and get it over with quickly. With what he later thought was a very weak plea with tears in his eyes he challenged Moody concerning his salivation, Cod’s tail and his need of a waist. That day in the back of the shop on his knees Moody accepted his price and Kimball returned home within minutes with new soles. Salivation while you wait. ellauri092.html on line 84: The first change in Moody was that he received a burden to see all his family earnings saved. Later that year he moved to Chicago and although he started to show signs of real shoe business ability and success, when he experienced the revival which commenced in that city in January 1857, business success faded into insignificance. He was ruined - success of this world no longer interested him instead, he began to glow in Christian virtue. He mixed freely amongst Plymouth Brethren, Methodist Episcopal, Congregationalists and Baptists. The years passed and he worked with the men in tights at YMCA and raised up one of the most unusual Sunday Schools of that day which became a church. He reluctantly began to preach and haggled every step of the way. He turned down Congregational ordination and remained a simple uneducated layman with a burden for souls. Having heard of Spurgeon’s ministry in London he did all he could to get hold of and read every Spurgeon sermon. He took thorough hold of Spurgeon’s three ‘R’s: Ruin by the fall, Redemption by the Blood, and Regeneration by the Holy Mackerel. This flowed through every one of his messages and was the marrow of Moody’s theology. Many thought him too radical and so nicknamed him ‘Crazy Moody.’ ellauri092.html on line 86: When his wife Emma suffered bad asthma the doctor suggested a boat trip so Moody decided to take her to dry and airy Britain. In February 1867 they set sail for Britain for the first time. Altogether they had a thoroughly inspiring time. They visited Spurgeon’s Metropolitan Tabernacle which had a congregation of 5,000. He sat amongst the Plymouth Brethren and heard their most fervent preachers as well as preaching for them. He could preach as fervently as any tommy, if not more. He was also invited to speak at some meetings in London where his warmth won everyone’s affection while his wife coughed in the smog. He also visited Bristol to see George Muller’s work where 1,500 orphan children were provided for financially without requests for money. (The trick is familiar from Dickens' Oliver Twist.) Moody was very impressed with what Cod could accomplish going through this meek godly man of prayer. They managed to include Dublin and France in the trip then in June they returned to America. ellauri092.html on line 88: He became very settled and successful in ministry in Chicago. He sat on at least ten separate committees while at the same time fighting the gall of Cod to step out as an itinerant Evangelist. Cash flow was becoming mechanical. In June 1871 a great burden came upon two older ladies in his congregation to pray that he would receive the baptism of the Holy Ghost and fire. These two hot ladies became very obvious to Moody as they sat on the front pew and prayed as he preached. When he enquired about their praying they informed him that they needed the power of the Spirit. ellauri092.html on line 90: At first Moody could satisfy himself so that was ok. But the persistence of these ladies led him to meet and pray with them. They poured out their hearts asking Cod to fill them with His servant's Spirits. From that day a deep hunger and thirst gripped Moody. By October he was in agony for sole as he prayed and munched Cod for the promised gift. At times he would roll on the floor in agony with the ladies and in tears with this singular prayer to be baptised in the Holy Mackerel grilled with fire. This was a wrestle between his willy and Cod’s willy. It was that very month that Chicago burnt to the ground by ghost fire. All his works, efforts and organizational committees literally went up in a blaze. Shortly after this while passing through New York on his way to Britain the second time Cod heard his prayer. As he walked the streets his willy bent before Cod's, the power of the Golden Horde fell upon him, the Ford drew near and revealed Himself to be His servant. Moody rushed to a friend’s house and asked for rum and to be left alone. Hour after hour he bathed in the presence of Cod as the Holy Mackerels filled him. So strong was this that he cried out to Cod to stay in His hand lest He die. He was filled with the joy of the Gourd. When he left that house it was in the power of the fire, just like Chicago the other day. ellauri092.html on line 92: He fleed to England for a few months of rest and with a desire to draw ale with Christian leaders there. He had no intention of zonking although he did a few times but he attended conventions and conferences and wrote numbers of notes and thoughts. He met with the Plymouth Brethren near Dublin and he spent a whole night kneeling in fervent prayer with about 20 of these jealous men. That next morning he walked with Henry “Butcher” Varley through the streets. This Br'er Rabbit said something to him which made a deep impact on the weasel Cod was forming. He said “Moody, the world has yet to see what Cod will do to a man full of It.” That night as these words still reverberated in his mind and heart he vowed that by the grace of Cod and the power of the Holy Mackerels he would be that man. All who met with him during this journey in Britain and Ireland were strangely aware that Cod was preparing a great work in this man. You could smell it a mile away. Mackerels! ellauri092.html on line 94: Before returning home he was persuaded to preach at a Congregational church in Arundel Square, London. The massage came with real power. As a result over 400 new convict perverts were taken into membership in the following weeks. As other requests to preach reached him he decided he would return home and prepare to return for a period of six months at a later stage, all expenses paid. ellauri092.html on line 96: So in June 1873 he arrived again into Liverpool, England, accompanied by his asthmatic wife and song leader Ira Sankey as his other wife. Key men who were leaders and financers who had invited him with the promise of financial help had died since he was last there. There were no meetings, no funds and no committees. What the fuck. It seemed all was lost. Maybe they would just have to return to America? Only one unattractive invitation came from York in the North of England and so there they went. It was hard ground but in the midst of these meetings one unimpressed minister called F.B. Meyer slowly melted and then ignited with holy fervent fire. Our friends fled the scene as fast as they could. Next the Evangelistic foursome moved to Sunderland for several weeks of sole eating meetings where Cod’s power to inflate liver was manifest. In August they brought coals to Newcastle where a daily paper meeting was conducted with some 300 saints in attendance. No other lighting was necessary. News spread throughout the whole land that Creedence Clearvater Revival was coming to churches and salivation to thousands. Other towns were visited in the same manner and left as quickly as the audience caught on that a less inspiring Yankee foursome was doing the song and play. ellauri092.html on line 98: Next came the invitation to Edinburgh, Scotland. Only eternity will reveal the results of this revival which started in November, 1873. On the first night at the first meeting 2,000 people had to be turned away because the tiller was already filled to capacity. By now Moody had the full backing and support of many great theologians as well as all national financiers of every occupation. It was later said that “The revival in Edinburgh was like a Holocaust to the land”. Cold Calvinism gave way to fiery evangelism. This great city was startled out of its sleep and stirred to its depths. In the New Year they travelled on to see Crocodile Dundee, Glasgow and elsewhere. This was not successful evangelism, it was Creedence Clearwater Revival live. The nine months in Scotland ended, but the revival burned on a few days. Then things returned to normal. ellauri092.html on line 100: In September 1874 they travelled to Belfast in the North of Ireland for five weeks of meetings like those in Scotland. Then onward to Dublin for a month where several thousand pounds sterling were reported converted to dollars. These were some of the most remarkable meetings ever held in Ireland. In November they sailed for England and continued to minister in the main cities and towns. In March 1875 he moved to London to start a 4 mouth campaign. Initially meetings had about 16,000 people in attendance. He bled the rich and poor, the famous and the destitute, princesses as well as paupers. It is estimated that a million and a half people paid him in this chief of cities. After one very brief visit to Cambridge University he returned home to America and did not return again until 1882 when he administered snake oil in Ireland, Scotland, Wales and England. ellauri092.html on line 102: In November 1882 when he spoke at Cambridge University he was filled with great anxiety as this educational centre for Britain’s aristocratic and wealthy youth had a reputation of unparalleled riotous behaviour. That first night at a Zoom meeting Moody spoke on ‘the Spirit’s power service.’ The university vicar Handley Moule was somewhat nervous. The young C.T. Studd (the same guy who impressed J.R.Mott with his biceps) greatly doubted ‘if this Yankee was up to the task.’ The first mission night on the Monday had 1,700 students in attendance. As Sankey sang his sacred Hymns they jeered, laughed and shouted. When Sankey finished he was near to tears. As Moody preached on Daniel in the lions den (how appropriate) again they laughed, shouted and did all in their power to disturb him. He maintained his calm. By the end of the week at least 200 students had accepted a check from the speaker. Amongst them was a main ‘ringette player’ who later assumed missionary position in China and was the first lady Bishop of King Kong. Out of this mission came The Cambridge Seven, missionaries who made a lot of dough. This campaign had huge proceeds that also leeched the youth of the whole nation. ellauri092.html on line 104: During the summer of 1883 he returned home to count the revenue but was back again; first to Ireland and then London in November. For the next 8 months he held his greatest meetings yet in the capital. Many of his best new labourers were the pervert convicts from 1875. This campaign sealed the future destiny of many young men who would later go to the admission collection field. It was not long after his death in 1899 that his sermons were second only in demand to Pilgrim’s Progress and were printed right across the ad pages of the Boston Globe. ellauri092.html on line 116:
adventistit
adding-right:5em">ellauri093.html on line 107: Mihin Motti perusti optimisminsa? 1) kristittyjä on miljoonia enemmän kuin vuosisadan vaihteessa. Ahkeraan on uskovaisten pyllyt jauhaneet. ellauri093.html on line 114: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/da/Cambridge_Seven.jpg" /> ellauri093.html on line 124: Taylor was born on 21 May 1832 the son of a chemist (pharmacist) and Methodist lay preacher James Taylor and his wife, Amelia (Hudson), but as a young man he ran away from the Christian beliefs of his parents. At 17, after reading an evangelistic tract pamphlet entitled "Poor Richard", he professed faith in Christ, and in December 1849, he committed himself to going to China as a missionary. Vaihtoi metodia. Sen guru Cronin oli Plymouthin Brethreneitä. ellauri093.html on line 126: Having been accepted as missionaries by Hudson Taylor of the China Inland Mission the seven were scheduled to leave for China in early February 1885. Before leaving the seven held a farewell tour to spread the message across the country – it was during this tour that someone dubbed them "The Cambridge Seven." ellauri093.html on line 132: Though their time together was brief, they helped catapult the China Inland Mission from obscurity to "almost embarrassing prominence", and their work helped to inspire many recruits for the CIM and other mission societies. In 1885, when the Seven first arrived in China, the CIM had 163 missionaries; this had doubled by 1890 and reached some 800 by 1900, which represented one-third of the entire Protestant missionary force. ellauri093.html on line 140: This list consists of mostly nineteenth-century figures who were associated with the Brethren movement before the 1848 schism. They are the leading historical figures common to both the Open and Exclusive Brethren. ellauri093.html on line 146: Watchman Nee oli leader in the "Little Flock" movement in China after being "put out" by Exclusive Brethren for "breaking bread with sectarians". Ei limpusta ole kahden jakoa. ellauri093.html on line 178: At a time when Britain was in need of morale-boosting generalship, Wingate attracted British Prime Minister Winston Churchill's attention with a self-reliant aggressive philosophy of war, and was given resources to stage a large-scale operation. The last Chindit campaign may have determined the outcome of the Battle of Kohima, although the offensive into India by the Japanese may have occurred because Wingate's first operation had demonstrated the possibility of moving through the jungle. In practice, both Japanese and British forces suffered severe supply problems and malnutrition. ellauri093.html on line 182: Wingate was known for various eccentricities. For instance, he often wore an alarm clock around his wrist, which would go off at times, and had raw onions and garlic on a string around his neck, which he would occasionally bite into as a snack (the reason he used to give for this was to ward off mosquitoes). He often went about without clothing. In Palestine, recruits were used to having him come out of the shower to give them orders, wearing nothing but a shower cap, and continuing to scrub himself with a shower brush. Sometimes Wingate would eat only grapes and onions. ellauri093.html on line 184: Lord Moran, Winston Churchill's personal physician, wrote in his diaries that "[Wingate] seemed to me hardly sane – in medical jargon a borderline case." Likewise, referring to Churchill's meeting with Wingate in Quebec, Max Hastings wrote that, "Wingate proved a short-lived protégé: closer acquaintance caused Churchill to realise that he was too mad for high command." ellauri093.html on line 191: Both Open and Exclusive Brethren have historically been known as "Plymouth Brethren." That is still largely the case in some areas, such as North America and Northern Ireland. In some other parts of the world such as Australia and New Zealand, most Open Brethren shun the "Plymouth" label. This is mostly because of widespread negative media coverage of the Plymouth Brethren Christian Church, the most hardline branch of the Exclusive Brethren (and the only numerically significant Exclusive group in either country), which most Open Brethren consider to be a cult with which they do not wish to be misidentified. ellauri093.html on line 193: Terminology which sometimes confuses Brethren and non-Brethren alike is the distinction between the Open assemblies, usually called "Chapels", and the Closed assemblies (non-Exclusive), called "Gospel Halls." Contrary to common misconceptions, those traditionally known as the "Closed Brethren" are not a part of the Exclusive Brethren, but are rather a very conservative subset of the Open Brethren. The Gospel Halls regard reception to the assembly as a serious matter. One is not received to the Lord's Supper but to the fellowship of the assembly. This is important because the Lord's Supper is for believers, not unbelievers. ellauri093.html on line 195: Some Chapels, on the other hand, will allow practically anyone to participate who walks in and says that he is a Christian, based on the newcomer's profession of faith. Such assemblies are said to have an "open table" approach to strangers. Gospel Hall Brethren, on the other hand, generally believe that only those formally recognised as part of that or an equivalent assembly should break bread. Most Closed and some Open Brethren hold that association with evil defiles and that sharing the Communion meal can bring that association. ellauri093.html on line 197: Their support text is from 1 Corinthians 15:33, "Do not be deceived: evil communications corrupt good table manners." Among other distinctions, the Gospel Halls would generally not use musical instruments in their services, whereas many Chapels use them and may have singing groups, choirs, "worship teams" of musicians, etc. The Gospel Halls tend to be more conservative in dress; women do not wear trousers in meetings and always have their heads covered, while in most Chapels women may wear whatever they wish, including nothing, though modesty in dress serves as a guideline, and many may continue the Orde Wingate tradition of wearing a shower cap for head covering if nothing else. Open Brethren churches are all independent, self-governing, local congregations with no central headquarters, although there are a number of seminaries, missions agencies, and publications that are widely supported by Brethren churches and which help to maintain a high degree of communication among them. ellauri093.html on line 203: The best-known and oldest distinction between Open and Exclusive assemblies is in the nature of relationships among their local churches. Open Brethren assemblies function as networks of like-minded independent local churches. Exclusive Brethren generally feel an obligation to recognize and adhere to the disciplinary actions of other associated assemblies. ellauri093.html on line 209: All assemblies welcome visitors to gospel meetings and other gatherings, with the exception of the Lord's Supper. Many Exclusive Brethren and some of the more traditional Open Brethren feel that the Lord's Supper is reserved for those who are in right standing before God. Fellowship in the Lord's Supper is not considered a private matter but a corporate expression, "because we, being many, are one loaf, one body; for we all partake of that one loaf" (1 Corinthians 10:17). ellauri093.html on line 215: The group called the Raven Brethren (named for prominent Exclusive leader F.E. Raven) seceded from the Raven-Taylor-Hales group and are less strict and isolationist. Exclusive Brethren groups who are not affiliated with PBCC prefer being referred to as Closed rather than Exclusive brethren to avoid any connection with these more strident groups. ellauri093.html on line 304: She removed Stranleigh’s coat with a dexterity that aroused his imagination. The eider woman returned with skimpy dressings and a sponge, which she placed on a chair. Carry your head along as your eiders have done. After being a member of the Church for a while, Bill was ordained to the office of an eider. Jack had been an eider for only a few days when he received a new calling whistle. The eiders are coming over for dinner tonight. One of the long-time leaders in the Church is Eider Pennypacker. ellauri093.html on line 313: Therefore, there is no formal ordination process for those who preach, teach, or lead within their meetings. Males who become eiders have been given the blessing of performing leadership tasks by older eider males. Females need not apply. They do duty as eiderdown mattresses and blankets. ellauri093.html on line 319: Officially naming and recognizing "eidership" is common to Open Brethren (cf. 1 Thessalonians 5:12–13), whereas many Exclusive Brethren assemblies believe that recognizing a man as an "eider" is too close to having clergy, and therefore a group of "leading brothers", none of whom has an official title of any kind, attempts to present issues to the entire group for it to decide upon, believing that the whole group must decide, not merely a body of "eiders". Traditionally, only men are allowed to speak (and, in some cases, attend) these decision-making meetings, although not all assemblies follow that rule today. ellauri093.html on line 321: The term "Eider" is based on the same Scriptures that are used to identify "Bishops" and "Overseers" in other Christian circles, and some Exclusive Brethren claim that the system of recognition of eiders by the assembly means that the Open Brethren cannot claim full adherence to the doctrine of the priesthood of all believers.[27] Open Brethren consider, however, that this reveals a mistaken understanding of the priesthood of all believers which, in the Assemblies, has to do with the ability to directly offer worship to God and His Christ at the Lord's Supper, whether silently or audibly, without any human mediator being necessary—which is in accordance with 1 Timothy 2:5, where it is stated that Christ Jesus Himself is the sole Mediator between God and men ("men" being used here generically of mankind, and not referring simply and solely to "males"). ellauri093.html on line 323: The Plymouth Brethren Christian Church, the most hardline of all the Exclusive Brethren groups, has developed into a de facto hierarchical body which operates under the headship of an Elect Vessel, currently Bruce Hales of Australia. Some defectors have accused him and his predecessors of having quasi-papal authority. This development is almost universally considered by other streams of the Plymouth Brethren movement, however, as a radical departure from Brethren principles. ellauri093.html on line 329: Although this title is not found among the more traditional of those applied to our Lady, the word vessel, 'Sacred" vessel of all mysteries', 'Vessel of honour', 'Spiritual vessel', 'Singular vessel of devotion', appears in both ancient and more recent devotional expression, for example in the Litany of Loreto. Heikompi astia. Eräänlainen suppilo tai pullo. Our Father…Hail Mary… and Glory Be… ellauri093.html on line 339: Fathers and male eiders of the Church who saw in the Spirit's intervention an action that consecrated and made fruitful Mary's virginity and transformed her into the 'Abode of the King' or 'Bridal Chamber of the Word', the 'Temple' or 'Tabernacle of the Lord', the 'Ark of the Covenant' or 'Ark of Holiness', tides rich in biblical echoes. ellauri093.html on line 361: ads/2016/10/KarlPovlsen_grey.jpg" width="15%" /> ellauri093.html on line 366: Karl var stemningsbevæget og gemytrig som sin forgænger, svingede let fra muntert vid til dyb vemod, var en glimrende fortæller, forfatter af viser og sange, en god foredragsholder og en prædikant der i høj grad formåede at anskueliggøre sig ved billeder og citater. ellauri093.html on line 372: Esimerkkinä kadehdittavan kunnollisesta musiikista Kari soittaa pätkän Wagneria. Wagner oli nazien lemmikki ja kova antisemitisti, vaikka saattoi olla izekin juutalainen tuntemattomaxi jääneen isän puolelta. Loppumetreillä Wagneria kiinnosti Arthur de Gobineaun kexeliäs ajatus, että länsimaiden perikato johtuu vaaleanpunaisten arjalaisten sekaantumisesta ruskeampiin värimuunnoxiin. Nojaa. Jotain likaa on jokaisessa siassa kun jaxaa kaivella. Älä jaxa huutaa Seija takaata. ellauri093.html on line 378: Karin runon iskeviä säkeitä on vaikee suomentaa runoxi. (Ehkä sinusta, Hilja, ei minusta.) Paroni Nikolay rukoili että rakas taivaan isä antaisi päivänpaistetta, kun lakanatkin homehtuvat. Ja kazo! Jumala kuuli tämän pyynnön melkein välittömästi. Monet olivat kuitenkin jo ehtineet saada kurkkunsa käheäxi rukoilusta, Hilja mukaanlukien. Tanskasta matka vei Hampuriin tutkimaan merimiesten käymälää. Ei vaan elämää. Ei vienytkään, Teodolinda-äidin tulehtunut kohtalon sormi osoittikin takas Rauhaniemelle. Mutta kotimatkalla pääsi viinan siis flunssan käheyttämä Hilja tekemään lähempää tuttavuutta merimiehiin avuliaan merimiespapin välityxellä. Toisena apumiehenä hääri sittemmin kauppaneuvos Heikki Kestilä Kestilöiden naistenvaatehuoneelta Turusta, joiden vieraana oli Janet Breckenridge (Ympyräsuu) Rotary-stipendiaattina 70-luvulla. Ne oli Janetin mielestä karmeita tyyppejä. Mutta Janet onkin kveekari. ellauri093.html on line 412: Netistä löytyy maininta yhdistyksestä: ICA-Kotia tukee Suomesta Helluntaiystävät niminen yhdistys, heillä on oma kummiorganisaatio jonka kautta tuleva tuki mahdollistaa kodin toiminnan." Ainakaan minun hakuni Yhdistystiedossa ei tuottanut tulokseksi tämännimistä yhdistystä. Ilmeisesti tässä tarkoitetaankin Lahden ja Multian Lähetysyhdistyksiä. Helluntaiystävät ry olisikin paradoksi. ellauri093.html on line 428: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Albert_Edelfelt_-_Christ_and_Mary_Magdalene%2C_a_Finnish_Legend_-_Google_Art_Project.jpg/800px-Albert_Edelfelt_-_Christ_and_Mary_Magdalene%2C_a_Finnish_Legend_-_Google_Art_Project.jpg" height="400px" /> ellauri093.html on line 429: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5a/Fritz_von_Uhde_-_Weib%2C_warum_weinest_du_(1892-94).jpg/449px-Fritz_von_Uhde_-_Weib%2C_warum_weinest_du_(1892-94).jpg" height="400px" /> ellauri093.html on line 435: Näin pitkän unen jossa mm. käpyläläinen paritalo syttyi tahallisesti palamaan, Irina Krohn kertoi kuumia poliittisia salaisuuxia merimieskapakassa, Jaakko Haaviolla oli ökytalo kadunkulmassa, urheilijat kuristivat toisiaan irvistellen judo-otteilla ohuen lumen peittämässä valtavassa hallissa. Viimeisessä ja parhaassa osassa halasin selvästi alaikäistä mutta halukasta Seija-tyttöstä jolla oli kaunis selkä yöpaidan alla eikä vielä oikeastaan tissejä mutta nännit kovana. Se löysi mun yöpuvun housun halkiosta jäykkänä törröttävän kikkelin ja tökki sitä kummissaan. Mikä tämä on? En tohtinut vielä näyttää enkä selittää. Se tekee sulle ojennuxen koitin sanoa. Aika hyvät pedofiilixet. No siihen heräsin. Olikohan se Heinleinin syytä vai tuliko se Hiljasta. ellauri093.html on line 444: In the adorations and benedictions of righteous men Vanhurskaiden setämiesten rukouxissa ja siunauxissa ellauri093.html on line 445: The praises of all the prophets are kneaded together. Kaikkien profeettojen ylistyxet on vaivattuna yhteen. ellauri093.html on line 450: Because all praises are directed towards God’s Light, Sillä kaikki kiitoxet on suunnattu kohti Aladdinin lamppua, ellauri093.html on line 467: Absolut oensartethed, se on Nielsenin lumilinnan etuvarustus. Uskonto on aivan eri asia, siinä loppuu tieteen jurisdiktio. Njääh jääh et voi tänne osua noilla darwinlumipalloilla! Ne lentää sun vaihtoehtoisella radalla! Saa at Troen og Viden fik hver sin egen Virkelighed. ellauri093.html on line 512: adding-left:1em"> ellauri093.html on line 587: > Kun Russell esitelmöi tuubissa "Why I am not a Christian", kysyn why ask. Tai paremmin vielä "why not ask"? Jos se rukoilisi, Jumala kysyisi samaa: what's it to you? Eräänlainen Russellin käytännön paradoksi. Russell haluaa kuulua samaan ryhmään kuin Jumala johon ei uskota, niinkuin sitten pasifismissaan joutuikin. Samalla puolella kenenkään uskomattoman Jumalan kanssa, muttei silti ateistikaan. Agnostikko, kyllä tietää, muttei ole ymmärtävinään kysymyksen luonnetta. ellauri093.html on line 630: Lähetystalo Bethel oli Gummibärnallen kadulla. ellauri093.html on line 664: Mutta nyt vakavampiin teemoihin. Yxi papinleski, joka nuorena oli kadottanut miehensä ja jäänyt orpojansa yxin huoltamaan kysyi: Mixi mixi? Virkamatkalla mieheni hevonen vauhkoontui ja heitti hänet rattailta. Mixi ei herra varjellut, jos hän on kaikkivoipa? Onko hän yxinkertaisesti ilkeä? Dolmen selitti kaiken hyvin päin: ajattele asiaa myös vähän meidän kannaltamme, siis miehen kannalta. Sehän pääsi pälkähästä tosi vähällä, saved by the gong. Mut mut jatkaa leski, jos tuonpuoleisessa on niin kivaa, mixei herra hyvä voinut ottaa meitä samaan hevoskyytiin? Mix se jätti meidät tänne kitumaan? No kaskun, Dick mietti, koska se haluu opettaa täällä meille jotakin. Hemmetti sanoo leski, se on ize tehnyt meidät, ja se on kaikkivoipa ja kaikkiviisas, miten se on voinut tunaroida näin? Mäkin olisin osannut tehdä paremman maailman, vaikkoon vain nainen. Tai hei, mix vaivautua ylipäänsä ollenkaan? Mixei se vaan jäänyt kellettelemään sinne singulariteettiin askartelemaan sitä kiveä mitä se ei jaxa heittää. Koko homma tuntuu aika joutavalta. Noh, kaskun, sanoo Dick ja sitten pruit pruit, läiskis läiskis, se päästää savusumun ja uikkii hiljaa Hiljan kansssa ruikkimaan. Tutkimattomat ovat herran tiehyet. ellauri093.html on line 696: Täytyi - jollekulle! Kristillisyys uhkaa tappaa kaiken kauniin ja iloisen! - Ei tappaa vaan pyhittää, sain sanotuxi mehukkaiden pohdintojen lomasta. Niin me tunnittain keskustelimme kriminaalisesti nivustaipeen välisestä vaosta. No täytyy myöntää mä menin pitemmälle, menin pitemmälle. Sellainen pieni lähetyssaarnaaja-asentotehtävä kristillisen taideseuran puolesta nuoren ihmisen alla (ja päälläkin) jonka vanhempia kadehdin suuresti. ellauri093.html on line 740: adding:1em" src="porkkana.jpg" /> ellauri093.html on line 750: Hyvä esimerkki huonosta uskosta on Dickin Hiljalle kertoma "Geschichte", joka "jännittävyydessään oli salapoliisitarinan veroinen": Nuori tanskalainen papintytär oli lähetetty Helene rouvan johdolla oppimaan suurtalousemännän taitoja Helenen Fine tyttären kanssa. Hän menestyi hyvin taloustoimissa kunnes eräänä yönä oli kadonnut, samoinkuin muuan juutalaisista luopiopojista. Nuoret olivat rakastuneet toisiinsa ja yhdessä karanneet. Minne ei kukaan tietänyt. Sähkötettiin tytön isälle (ja juutalaispojan äidille? Denkste!) ja Dolmen matkusti suoraa päätä Lontooseen, jonne jäljet näyttivät johtavan. Monien seikkailujen jälkeen heidät tavoitettiin juuri kun he aikoivat astua Egyptiin lähtevään laivaan. Jälleen kerran Dick Dolmen oli kexeliäs ja uskomattoman kestävä käytännöllisissä rakkauden toimissa (vrt. yllä); sitäpaizi tällä kertaa jumalakin nosti perseensä pilveltä ja vaivautui osoittamaan pelastavan ihmevoimansa. Helene puolestaan oli aivan ymmällään. Hän oli ollut erinomaisen tyytyväinen nuoreen tanskalaistyttöön, asetti sen esikuvaxi Fine tyttärellensä - eikä vähintäkään aavistanut, mitä hameen alla oli liikkunut. Täähän on aivan arkipäiväistä herrasväen reviirinvalvontaa, ei tässä ole jumalalla mitään osuutta. Tai paremminkin: tähänhän se vanhurskaus ja laupeus lopultakin jämähtää, tätähän se on loppupeleissä. ellauri093.html on line 804:	Ripittäytyminen on säilytetty, ja tapana on, ettei ehtoollista anneta niille, jotka eivät ole saaneet synninpäästöä. Synninpäästön sana on lohduttava, sillä Jumala puhuu sen kautta ja antaa siinä synnit anteeksi. Katsotaan, että aiemmat syntiluettelot, hyvitystyöt, aneet, toivioretket ynnä muut vain kiduttivat omiatuntoja, kun ei puhuttu ripin armollisesta puolesta. Opetetaan myös, ettei ketään voi pakottaa nimeämään syntejään, sillä kukaan ei näe eikä tunne kaikkia syntejään. Synninpäästöä ei saada vain nimetyistä synneistä vaan kaikista. ellauri093.html on line 835: Keisari oli valtiopäivien avajaispuheessa kehottanut kiisteleviä osapuolia esittämään omat kantansa. Katolilaiset eivät olisi halunneet suostua tähän, sillä he eivät halunneet keskustella julkisesti kerettiläisten kanssa. He yrittivät saada aikaan uskonnollisia asioita käsittelevän komitean. Evankeliset eivät kuitenkaan voineet suostua tähän, sillä komiteassa olisi ollut katolinen enemmistö. He vaativat sen sijaan tunnustuksen julkista lukemista valtiopäivillä. Keisari suostui tähän, ja lukemispäiväksi määrättiin 24. kesäkuuta. Kiireellisten neuvottelujen ja ajan puutteen vuoksi lukeminen siirtyi kuitenkin 25. päivään. Tunnustusta paranneltiin viimeiseen asti ja lisättiin iltalypsypointteja. Lukeminen suoritettiin keisarin ja säätyjen edessä. Tunnustus oli kirjoitettu saksaksi ja latinaksi. Keisari olisi halunnut luettavan latinankielisen kappaleen, mutta vaaliruhtinas Johannsin vaadittua, että saksalaisella maaperällä olisi kuultava saksankielistä tekstiä, keisari suostui saksankielisen version lukemiseen. Kukas tää keisari olikaan? Se ei varmaan osannut saxaa järin hyvin. Lukemisen suoritti Saksin kansleri Christian Beyer, ja siihen kului kaksi tuntia. Tämän jälkeen molemmat kappaleet luovutettiin keisarille. ellauri093.html on line 853: Erityisesti Jumalaa ja Kristusta koskevien artiklojen katsotaan osoittavan, ettei tuolloin tapahtunut kirkon jakautuminen ulottunut sen juuriin saakka. Jumalien lkm on sama, ja niideen yhteenlasku toimii subadditiivisesti samalla säännöllä 1+1+1=1. Tämä kaikki edisti katolisen ja luterilaisen kirkon välistä ekumeenista keskustelua, vaikkakaan osan toivoma katolisen kirkon hyväksyntä Augsburgin tunnustuksen opilliselle osalle, artikloille 1-21, ei toteutunutkaan. ellauri093.html on line 865: Kun Bill ja Päivi kulexivat työttöminä Lontoon kaduilla, ne yhytti eräs anglointialainen kiinteistöhuijari, joka kertoi lainanneensa melkoisen rahasumman eräälle Pietarissa asuvalle tuttavallensa ja saanut laillisexi pantixi Suomen Kannaxella sijaizevan Vammelsuun kartanon. Velka erääntyi ja kartano jäi "Mr. Edwardsille". Kartanon asiat olivat hunningolla jonkun emigranttiryssän käsissä. Lähtekää te sinne nyt heti, toistaisexi. Teillähän on lähetysseurasta palkkanne, maxakaa ne minulle! Saatte siellä lapsinenne vapaan asunnon ja ravinnon, eikä työtä liiaxi, pelkkää silmälläpitoa. Mutta asialla on kiire, ymmärrättehän, kovin kiire! ellauri093.html on line 867: No tyhmät lähetyssaarnaajat ostivat koko tarinan, varsinkin kun "Mr. Edwards" antoi tehtäväxi varustaa 1 huone pikku kappelixi ja pitää jumalanpalveluxia kylän kansalle. No toihan me kyllä osataan! ne ilahtuivat. Lopputulos oli, että he todella matkustivat Vammelsuuhun (sellainen oli olemassa sittenkin). Päivi perusti Vammelsuuhun täysihoitolan kun palkkatulot loppuivat. Bill oppi kankeasti suomea. Ei se nyt ollut kummonenkaan kartano, mutta olihan siellä ihan kivat premissit ja isoja saleja. Lahden yli sojottivat Kronstadtin tykit. Kovin pitkäikäistä ei tulisi tästä ilosta. Täysihoito oli vähän kalliinpuoleista, mutta siihen sisälty Billin englanninkielinen kova paasaus. Päivin oli omistettava huomionsa kaikkien pöytien vieraille ja kazottava ettei mitään puuttunut paizi Billin paasausta. Bill saarnasi ja Päivi suomensi. ellauri093.html on line 898: Aika paljon taas yhteisrukoilua lähtökiireissä. Siitä Hilja on aina tykännyt. Dolmenit rukoilivat lisää siunausta Hiljan kynälle. Sinä kesänä Hilja kirjoitti "Kadotetun kirjeen". Pitäisikö vilkaista miten hyvin toimi Dickin esirukous? ellauri093.html on line 905: FOR MANY years it has been my privilege to teach Jewish young men the way of salvation. Naturally I began by showing them Christ in the Old Testament, how our heavenly Father began to teach His young children in object lessons and how their Messiah was foreshadowed in type and prophecy. ellauri093.html on line 909: The above words came fresh in my mind in writing. They were often used by my beloved father, when he led his children to the throne of grace in family worship. If they find an echo in the hearts of the readers I shall be deeply thankful. ellauri093.html on line 915: Helene kuoli slaagiin 1939. Se oli Dickiä 1v nuorempi. Dolmen lähti yxin jenkkeihin eikä päässyt enää koskaan takaisin. Julma kohtalo. - Hei ei sinne päinkään! Se iski uuden hanin alle vielä 82-vuotiaana! Jalo nainen oli toiminut 20v opettajattarena, sitten tyttö-korkeakoulun johtajattarena. Nyt hän oli erään tyttökoulun ylivalvoja. Tosi estrogeeninen. He solmivat avioliiton maaliskuussa 1942. Grace oli syntyisin Kanadasta, 30v nuorempi miestänsä, erinomainen kodinhoitaja... hän on niin hyvä minulle, en ole enää yxin... Niinpä niin, ei ole ihmisen hyvä olla yxin, minäpä teen hänelle kylkiluusta kumppanin. Dolmen ei muistanut mainita Gracen tyttönimeä. Voi olla ettei se muistanut sitä, sen nimimuisti oli surkea. ellauri093.html on line 921: Vielä vuoden Dick toimahteli, sitten se sai emfyseeman ja muutti New Yorkista Floridaan. Rauhan tultua ne matkustivat Englantiin ja asettuivat Bournemouthiin asumaan. Sieltä käsin se vielä teki kiertueen Kanadaan ja kirjoitteli lohdutuxen sanaa masentuneille sakemanneille, luvaten että heidän keskijakauxinen messiaansa tulee vielä uudelleen. (Nyt 2021 näyttääkin jo aika lupaavalta.) Kesällä 1948 ei se enää jaxanut lentää Amerikkaan. Viimeiseen kirjeeseensä se kyllä liitti ohjeet Jes.40:31, jossa meitä opetetaan lentämään. Herran siivellä yli vaikeuxien. Schwierigkeit ist Herrlichkeit. ellauri094.html on line 2: ad> ellauri094.html on line 19: ad> ellauri094.html on line 60: Liito-oravat uhkaavat Kuopiota. ”Tilanne on kestämätön. Liito-orava on suurin yksittäinen uhka sille, että Kuopiossa saadaan uusia alueita apinoiden käyttöön”, Kuopion apinatoimenjohtaja Hannu Harju halkaisee. ellauri094.html on line 94: Syreeni suggests that the letters of John - written after the predecessor gospels but before the final edition - reveal a schism in the Johannine community that was caused by the majority faction's acceptance of Jesus' death and resurrection, as it was then recorded in the new gospel. By exploring the gospel's different means of legitimizing the passion story, such as the creation of the 'Beloved Disciple' to witness Jesus' passion, and the foreshadowing of the resurrection of Jesus in the miracle of Lazarus, Syreeni provides a bold and provocative case for a new understanding of John. ellauri094.html on line 106: Tosiaan Ylehän teki sen kysymyksen, ja sen kyselytutkimuksen mukaan kansahan haluaisi tämmöisen niin sanotun tasa-arvoisen avioliittolain. Mutta sitten kun nämä kysymykset asetettiin oikeaan muotoon, niin kuin muun muassa Ajatuspaja teki tämän kyselytutkimuksen ihan tämmöisellä ulkopuolisella gallupfirmalla TNS:llä, niin siellä kyselytulokset olivat toisenlaisia: kun kysyttiin oikeasti sitten myös tätä adoptioasiaa elikkä sitä, kuinka moni suhtautuu myönteisesti siihen, että lapset voitaisiin adoptoida esimerkiksi sateenkaariperheeseen, niin vain 4 prosenttia kannatti sitä ja 62 prosenttia kannatti miehen ja naisen välistä perhemuotoa, johon lapset adoptoitaisiin. Elikkä nyt kun tästä avioliittolaista äänestettiin, niin eivät ikävä kyllä monet äänestäessään tienneet, että me äänestimme myös samalla lapsen adoptiosta perheen ulkopuolelle, myös homo- ja transperheitten keskuuteen, ja siinä mielessä tämä asia kyllä meni [Puhemies koputtaa] aika villaisella julkisuudessa. ellauri094.html on line 110: Arvoisa herra puhemies! Toistan nyt itseäni tässä salissa näistä lapsivaikutusten arvioinneista: Minulle ainakin riittää arvioinniksi Coloradon yliopistossa laadittu 50 000 tutkimuksen koontitutkimus, jossa todetaan, että ei ole mitään eroa siinä, kasvaako lapsi heteroperheessä vai sateenkaariperheessä. Tärkeintä näille lapsille on se, että heillä on rakastavat vanhemmat. ellauri094.html on line 114: Lasten tärkein oikeus on saada rakastavat ja huolehtivat vanhemmat, ja tämä parantaa tätä mahdollisuutta. Tämä on herättänyt kirkon piirissä keskustelua. Kysymys ei ole puoluepolitiikasta eikä maallisesta politiikasta vaan siitä, että kirkossa käydään joka tapauksessa, ja on syytä käydä, keskustelua. Sen mukaan kuin yhteiskunta muuttuu, kirkonkin pitää muuttua, jos kirkko haluaa säilyttää jäsenensä. ellauri094.html on line 128: Arvoisa herra puhemies! Aloitan tästä, mihin edustaja Arhinmäki päätti. On totta, ja mekin nimenomaan kannatamme sitä, että kirkon tulee itse saada tehdä omat päätöksensä, mutta nyt täytyy huomioida, että kirkolliskokous ei ole tehnyt sellaista päätöstä, että kirkon sisällä alettaisiin laillisesti vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. [Paavo Arhinmäki: Jeesuskin oli kapinallinen aikanaan!] Piispat ovat olleet tämän takana, ja silti tuo voimaan astuva lainsäädäntö nyt yhtäkkiä muuttaakin tilanteen niin, että ainakin joidenkin oikeusoppineiden mielestä nämä liitot ovat juridisesti päteviä, joihin kirkon papit vastoin kirkon kantaa suorittaisivat vihkimisiä. Avioliittoon vihkiminen on osa uskonnon harjoittamista kirkon sisällä, eli mielestäni tässä kyllä loukataan nimenomaan tätä uskonnon harjoittamisen ja kirkon autonomian periaatetta. Sen takia toivon, [Puhemies koputtaa] että eduskunta voisi hyväksyä tuon ponnen. ellauri094.html on line 130: Arvoisa puhemies! Adoptioon liittyen tahdon vielä todeta, että esimerkiksi Amerikassa Massachusettsin osavaltiossa on alettu suosimaan samaa sukupuolta olevia pareja adoptiossa. Suomessa tulisi välttää vastaava kehitys ja katsoa asiaa lapsen edun kannalta. Adoptiotilannetta ei pidä jättää viranomaisten arvailujen varaan. ellauri094.html on line 132: Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan tiivistää nämä kaksi pontta, mitä täällä nyt on esitetty. Elikkä olisi kohtuullista, että eduskunta hyväksyisi sen, että adoptiotilanteessa lapsen vanhemmat voisivat päättää lapsen perhemuodon. Tämä ei ole keneltäkään pois, jos voidaan tätä termiä nyt tässä käyttää. Toinen esitys, mikä täällä on esitetty, on se, että kirkolla olisi lain suoja päättää, minkälaisia pareja he vihkivät. Nämä ovat kohtuullisia vaatimuksia, ja toivon, että nämä otetaan vakavasti. ellauri094.html on line 134: Lopuksi on vielä todettava se, että kun uusi avioliittolaki astuu voimaan 1.3., niin se sattumoisin kirkkokalenterin mukaan — en tiedä, onko sattumaa vai mitä — on myös tuhkakeskiviikko. Kirkkokalenterin mukaan tällöin alkaa pääsiäistä edeltävä 40 päivän paastoaika. Tämän paastoajan tarkoitus on valmistaa kristittyjä pääsiäisen viettoon, auttaa heitä miettimään syntejään ja puutteitaan sekä tekemään niistä parannusta samalla kehottaen lähimmäisenrakkauden tekoihin. Täällä kun on puhuttu moneen kertaan, tänään viimeksi, 2—3 vuoden ajan siitä, että avioliitto kun muuttuu, niin se ei ole keneltäkään pois ja avioliitto ei käytännössä muutu heteroparien osalta, itse ainakin koen ja hyvin moni muu kokee, että avioliiton merkitys tulee muuttumaan radikaalisella tavalla. ellauri094.html on line 157: Eduskunnan enemmistö kokonaisuudessaan tuskin ymmärsi lainmuutoksesta äänestäessään, millaisia seurauksia sillä tulee olemaan. Ja tämä pitää paikkansa, että tämä ei pääty tähän, vaan saamme nähdä, mitä seurauksia on esimerkiksi Kanadassa ynnä muualla maailmassa, missä tämä sukupuolineutraali on otettu käyttöön. Me, jotka olemme miehen ja naisen välisen avioliiton kannalla, saamme tästä lähtien kyllä pelätä, mitä tuleman pitää ja kuinka meitä horjutetaan. Yritetään tehdä parhaamme, että kaikki asiat menisivät eri lailla: niin kuin meidän Raamattumme ja Jumala luomiskertomuksessaan on ihmisistä määritellyt. ellauri094.html on line 162: Sukupuolineutraali avioliittolaki on käsittääkseni hyväksytty maailmassa vain muutamassa maassa. On sanottu, että se on laillinen 18 maassa ja USA:ssa vain muutamassa osavaltiossa. Jos ajattelemme, mitä nyt on jo tapahtunut, esimerkiksi itänaapurista ovat adoptioväylät sulkeutuneet: Pietarissa on valtavasti lapsia, jotka odottavat rakastavaa kotia. Adoptiolapsia. Sellaisia, jotka odottavat perhettä. Väylät ovat sulkeutuneet. Monet muut maat, jotka voisivat olla adoptioon lähettävinä maina, eivät edes aloita sitä, koska eivät hyväksy sukupuolineutraalia avioliittolakia. Sen vuoksi näkisin, että kaikkien adoptiolasta haluavien kannalta olisi erittäin tärkeää, että tämä toinen lausumaehdotus hyväksytään. Tällöin myös nämä maat, jotka ovat nyt jo sulkeneet väyliänsä, tai mahdollisesti ne uudet maat, joissa olisi paljon tarvetta adoptioperheille, voisivat avata väyliä. Ei aiheuteta enää lisää kipua normiperheille eikä wiscota homoparin ciwexiin lapsia, jotka odottavat oikeita adoptiovanhempia. — Kiitos. ellauri094.html on line 170: Arvoisa puhemies! Monelle suomalaiselle kirkko on tärkeä, ei välttämättä enää hengellisenä kotina vaan suunnistamista helpottavana maamerkkinä. Olemme monesta tutkimuksestakin nähneet, että suomalaiset eivät jaa enää välttämättä kovin paljon yhteisiä arvoja, mutta monet arvostavat kirkkoa instituutiona ja myös sitä työtä, mitä kirkko tekee. Ja sen takia uskon, että jos kirkon sisällä tuleekin vakavia ristiriitoja, jopa oikeusprosesseja, tämän kautta — syntyy, kuten tässä hyvin edellä kuvattiin, tämmöisiä oikeustaisteluja — kukaan meistä, toivon ainakin niin, ei pitäisi sitä toivottavana tilana tulevaisuudessa. Sen takia minusta on tärkeää, että voisimme täällä laajoin joukoin tukea tätä pontta numero 1. Tämä numero 2 on sitten erillinen asia, joka koskee adoptiokysymystä, mutta minusta sekin on erittäin perusteltu, ja kuten edellä totesin, tuen myös sitä voimakkaasti. ellauri094.html on line 172: Eli tämä 1. lausumaesitys ottaa kantaa uskonnonvapauteen, siihen, että kirkkokunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat (mutteivät yxityiset papit herra varjele) voivat jatkossa tehdä itsenäisiä päätöksiä tämän avioliittokäsityksen tiimoilta eikä maallinen lainsäätäjä siten liikaa rajoittaisi näiden toimintaa. Tämä toinen taas koskee lähinnä sitten yksilönvapautta, perheiden asemaa, lasten asemaa: varmistettaisiin, että yksilöillä, vanhemmilla ja perheillä (muttei sentään homoilla, luoja paratkoon), olisi mahdollisuus vaikuttaa heidän jälkikasvunsa (kenen? homojenko?) mahdolliseen adoptioon. ellauri094.html on line 181: Babylonin vankeus (vanhassa raamatunkäännöksessä Baabelin vankeus) oli juutalaisten maanpakolaisuus Babyloniassa Kaksoisvirranmaassa Mesopotamiassa. Se alkoi vuonna 597 eaa., jolloin adnesar">Nebukadressar II ensimmäisen kerran valloitti Jerusalemin, ja päättyi Kyyroksen valloitettua Babylonin vuonna 539 eaa. ellauri094.html on line 183: Tää tuli eteen Swinburnen Baabel-runon ansiosta alempana, Jönsyn mainittua yhden ikävystyttävämmän runon tältä algolagnilta. Ketä oli proffina Baabelin vankeusaikoina? No ainaskin se Jeremia, josta on aikaisemminkin paasattu. Palaan yli vuoden kuluttua näille jäljille kuin koira oxennuxelle. Alkuerissä oli Joel ja Aamos jotka nokitti kiukkusesti Eesaun Edomia. Loppuerissä sit vielä se Hesekiel, joka sai Hiljan veren kiehumaan Kolilla. Ja pikkuprofeetta Obadja. ellauri094.html on line 186: Juudan kuningaskunta, joka oli Israelia pienempi, vastusti Israelia pitempään valloittajia ja jopa laajeni vuosina 930–730 eaa. Raamatussa kerrotaan isien jumalalle kuuliaista kuninkaista profeetoista sekä huonoista hallitsijoista kuten Israelin kuninkaan Ahabin tyttärestä Ataljasta, joka hallitsi Juudaa 850-luvun eaa. jälkeen ja Baal-uskonsa takia surmattiin. Juudan kuningaskunta joutui Egyptin vasalliksi ennen kuin Babylonian kuningas Nebukadnessar II vuonna 587 eaa. hävitti Jerusalemin temppelin ja vei suuren osan kansasta vankeuteen Babyloniaan. ellauri094.html on line 188: Raamatun mukaan Nebukadnessar vei suuren osan äveriäistä Jerusalemin asukkaista vankeuteen Babyloniin Juudan kuningas Joojakinin (aka Roope Ankka) aikana antaen vain köyhien jäädä sijoilleen. Myöhemmin, Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena, Sidkian hallitessa, Jerusalem hävitettiin piirityksen jälkeen täysin ja rupusakkikin vietiin pakkosiirtolaisuuteen. Kun Persian kuningas Kyyros (Lälli Koores) myöhemmin valloitti Babylonin, hän myönsi juutalaisille oikeuden palata Juudaan. Samalla hän antoi heille luvan rakentaa myös Jerusalemin temppeli uudestaan, mutta se saatiin rakennetuksi vasta Dareioksen hallitsijakaudella Kroisos Pennosen rahoituxella. ellauri094.html on line 203: Olen pitänyt esitelmiä yli tuhannen hengen kuulijakunnille Louvressa, Bagdadissa ja Helsingissä, ja Heurekassa vuonna 1995 järjestämäni näyttely “Ninive 612 eKr.” oli yksi tiedekeskuksen menestyksekkäimmistä ja keräsi yli 80000 katsojaa. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 pidetty “Studia exotica – Kadonneet kulttuurit” -esitelmäsarja oli myös suuri yleisömenestys. YLEn Elävässä arkistossa julkaistua haastatteluihini perustuvaa 10-osaista “Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita” -sarjaa suosittelee 197 Facebook-fania. Helsingissä kesällä 2001 pidettyyn assyriologikongressiin osallistui lähes 300 tutkijaa ympäri maailmaa. Siellä julkistettu, sumerilaisen reseptin mukaan valmistettu Enkidu-olut toi minulle Sauli Niinistön jälkeen seuraavana Vuoden Vaahtopää -arvonimen, ja sumeriksi kääntämäni Blue suede shoes herätti Doctor Ammondtin tulkitsemana huomiota ympäri maailmaa. ellauri094.html on line 207: After the Battle of Carchemish in 605 BCE, King Nebuchadnezzar of Babylon besieged Jerusalem, resulting in tribute being paid by King Jehoiakim, aka Joakim von Anka. Jehoiakim refused to pay tribute in Nebuchadnezzar's fourth year, which led to another siege in Nebuchadnezzar's seventh year, culminating with the death of Jehoiakim and the exile to Babylonia of King Jeconiah, his court and many others; Jeconiah's successor Zedekiah and others were exiled in Nebuchadnezzar's 18th year; a later deportation occurred in Nebuchadnezzar's 23rd year. The dates, numbers of deportations, and numbers of deportees given in the biblical accounts vary. These deportations are dated to 597 BCE for the first, with others dated at 587/586 BCE, and 582/581 BCE respectively. ellauri094.html on line 209: After the fall of Babylon to the Persian king Cyrus the Great in 539 BCE, exiled Judeans were permitted to return to Judah. According to the biblical book of Ezra, construction of the Second Temple in Jerusalem began around 537 BCE. All these events are considered significant in Jewish history and culture, and had a far-reaching impact on the development of Judaism. ellauri094.html on line 211: Archaeological studies have revealed that, although Jerusalem was utterly destroyed, other parts of Judah continued to be inhabited during the period of the exile. Most of the exiled did not return to their homeland, instead travelling westward and northward. Many settled in what is now northern Israel, Lebanon and Syria. The Iraqi Jewish, Persian Jewish, Georgian Jewish, and Bukharan Jewish communities are believed to derive their ancestry in large part from these exiles. These communities are now largely concentrated in Israel. ellauri094.html on line 213: Nebuchadnezzar's siege of Jerusalem, his capture of King Jeconiah, his appointment of Zedekiah in his place, and the plundering of the city in 597 BCE are corroborated by a passage in the Babylonian Chronicles, p.293. ellauri094.html on line 215: In the seventh year, in the month of Kislev, the king of Akkad mustered his troops, marched to the Hatti-vatti-land, and encamped against the City of Judah and on the ninth day of the month of Adar he seized the city and captured the king. He appointed there a king of his own choice and taking heavy tribute brought it back to Babylon. ellauri094.html on line 217: Jehoiachin's Iron Rations Tablets, describing ration orders for a captive King of Judah, identified with King Jeconiah, have been discovered during excavations in Babylon, in the royal archives of Nebuchadnezzar. One of the tablets refers to food rations for "Ya’u-kīnu, king of the land of Yahudu" and five royal princes, his sons. ellauri094.html on line 219: Nebuchadnezzar and the Babylonian forces returned in 588/586 BCE and rampaged through Judah, leaving clear archaeological evidence of destruction in many towns and settlements there. Clay ostraca from this period, referred to as the Lachish letters, were discovered during excavations; one, which was probably written to the commander at Lachish from an outlying base, describes how the signal fires from nearby towns were disappearing: "And may (my lord) be apprised that we are watching for the fire signals of Lachish according to all the signs which my lord has given, because we cannot see Azeqah." Archaeological finds from Jerusalem testify that virtually the whole city within the walls was burnt to rubble in 587 BCE and utterly destroyed. ellauri094.html on line 221: Archaeological excavations and surveys have enabled the population of Judah before the Babylonian destruction to be calculated with a high degree of confidence to have been approximately 75,000. Taking the different biblical numbers of exiles at their highest, 20,000, this would mean that only about the fattest 25% of the population had been deported to Babylon, with the remaining 75% of havenots staying in Judah. Although Jerusalem was destroyed and depopulated, with large parts of the city remaining in ruins for 150 years, numerous other settlements in Judah continued to be inhabited, with no signs of disruption visible in archaeological studies. ellauri094.html on line 223: The Cyrus Cylinder (not to be confused with Joakim von Anka´s cylinder hat), an ancient tablet on which is written a declaration in the name of Cyrus referring to restoration of temples and repatriation of exiled peoples, has often been taken as corroboration of the authenticity of the biblical decrees attributed to Cyrus, but other scholars point out that the cylinder's text is specific to Babylon and Mesopotamia and makes no mention of Judah or Jerusalem. Professor Lester L. Grabbe asserted that the "alleged decree of Cyrus" regarding Judah, "cannot be considered authentic", but that there was a "general policy of allowing deportees to return and to re-establish cult sites". He also stated that archaeology suggests that the return was a "trickle" taking place over decades, rather than a single event. ellauri094.html on line 227: A 2017 exhibition in Jerusalem displayed over 100 cuneiform tablets detailing trade in fruits and other commodities, taxes, debts, and credits accumulated between Jews driven from, or convinced to move from Jerusalem by King Nebuchadnezzar around 600 BCE. The tablets included details on one exiled Judean family over four generations, all with Hebrew names. ellauri094.html on line 229: The exilic period was a rich one for Hebrew literature. Biblical depictions of the exile include Book of Jeremiah 39–43 (which saw the exile as a lost opportunity); the final section of 2 Kings (which portrays it as the temporary end of history); 2 Chronicles (in which the exile is the "Sabbath of the land"); and the opening chapters of Ezra, which records its end. Other works from or about the exile include the stories in Daniel 1–6, Susanna, Bel and the Dragon, the "Story of the Three Youths" (1 Esdras 3:1–5:6), and the books of Tobit and Book of Judith. The Book of Lamentations arose from the Babylonian captivity. The final redaction of the Pentateuch took place in the Persian period following the exile,:310and the Priestly source, one of its main sources, is primarily a product of the post-exilic period when the former Kingdom of Judah had become the Persian province of Yehud. ellauri094.html on line 231: In the Hebrew Bible, the captivity in Babylon is presented as a punishment for idolatry and disobedience to Yahweh in a similar way to the presentation of Israelite slavery in Egypt followed by deliverance. The Babylonian Captivity had a number of serious effects on Judaism and Jewish culture. For example, the current Hebrew alphabet was adopted during this period, replacing the Paleo-Hebrew alphabet. ellauri094.html on line 235: This process coincided with the emergence of scribes and sages as Jewish leaders (see Ezra). Prior to exile, the people of Israel had been organized according to tribe. Afterwards, they were organized by smaller family groups. Only the tribe of Levi continued in its temple role after the return. After this time, there were always sizable numbers of Jews living outside Eretz Israel; thus, it also marks the beginning of the "Jewish diaspora", unless this is considered to have begun with the Assyrian captivity of Israel. ellauri094.html on line 255:	Reign of Jehoiakim (succeeded Jehoahaz, who replaced Josiah but reigned only 3 months) Began giving tribute to Nebuchadnezzar in 605 BCE. First deportation, purportedly including Daniel. ellauri094.html on line 265:	Zedekiah made king of Judah by adrezzar_II" class="mw-redirect" title="Nebuchadrezzar II">Nebuchadnezzar II of Babylon ellauri094.html on line 315: adictions-28.jpg?w=640" /> ellauri094.html on line 316: adictions-28-how-long-was-the-babylonian-captivity/">Tää löyty täältä. There Is No Dog. ellauri094.html on line 328: Ahem, in Baruch, we are told that the captivity will last seven generations, not merely 70 years. In order to reconcile these two disparate numbers, the Jews would’ve had to be having children at the age of ten or younger! That’s far too young, even by biblical-day standards. ellauri094.html on line 337: adiction-how-long-was-the-babylonian-captivity/"> ellauri094.html on line 340: Here are the answers which the skeptic believes indicate a Bible contradiction: ellauri094.html on line 351: Here’s a closer look at whether or not there is a contradiction: ellauri094.html on line 352: When dealing with skeptics’ claim of Bible contradictions it seems one can never be reminded enough of what exactly is a contradiction. A contradiction occurs when two or more claims conflict with one another so that they cannot simultaneously be true in the same sense and at the same time. To put it another way, a Bible contradiction exists when there are claims within the Bible that are mutually exclusive in the same sense and at the same time. ellauri094.html on line 354: One should be skeptical of whether this is a Bible contradiction given the Skeptic Annotated Bible’s track record of inaccurately handling the Bible. See the many examples of their error which we have responded to in this post: adictions/">Collection of Posts Responding to Bible Contradictions. Of course that does not take away the need to respond to this claim of a contradiction, which is what the remainder of this post will do. But this observation should caution us to slow down and look more closely at the passages cited by the Skeptic Annotated Bible to see if they interpreted the passages properly to support their conclusion that it is a Bible contradiction. ellauri094.html on line 366: Obviously if Baruch is not part of the Bible there is no Bible contradiction here even if there is a logical contradiction between these two statements. ellauri094.html on line 372: Also the expectation was seventy years for the exiles to return since one sees this interpretation lead Daniel to eagerly long for the seventy year milestone as seen in Daniel 9:2. ellauri094.html on line 373: One of the reason to doubt Baruch 6:2 is actually written by Jeremiah and to believe it was written much later is that the Book of Jeremiah talks about the remnant will begin returning within 70 years and yet Baruch 6:2 state the return will be within 7 generations which seems to excuse those who were Jewish reading this book that never did went back to Jerusalem for many generations but continued living outside Jerusalem. Fascinating as well is the fact that this book was written in Greek and not in Hebrew which indicate the likely audience was the Jewish Diaspora. ellauri094.html on line 375: A Jewish generation was about 30 years and if you think of 7 generations that is about 210 years. (If they started breeding at 10 then it would be just 70, so no contradiction! Muhammed's fifth wife was 9.) The exile from Jerusalem began in 586 BC. So 210 years later it would land on 376 BC. But way before then the Jews have already made big caravan trips back to Jerusalem which took place in the 6th to 5th Century BC (see the book of Ezra and Nehemiah). There’s no specific migration that stood out in the 300s BC. ellauri094.html on line 377: Thus there is no contradiction here. Seems the skeptic needs to learn of How to Handle Bible Contradictions. ellauri094.html on line 378: We shouldn’t miss that worldviews are at play even with the skeptic’s objection to Christianity. The worldview of the author of the Skeptic Annotated Bible actually doesn’t even allow for such a thing as the law of non-contradiction to be meaningful and intelligible. In other words for him to try to disprove the Bible by pointing out that there’s a Bible contradiction doesn’t even make sense within his own worldview. Check out our post “Skeptic Annotated Bible Author’s Self-Defeating Worldview.” Read also Stanford's bit on contradictory beliefs here. Lisää aiheesta: ellauri094.html on line 391: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/Eduard_Bendemann-_Die_trauernden_Juden_im_Exil_um_1832.jpg/800px-Eduard_Bendemann-_Die_trauernden_Juden_im_Exil_um_1832.jpg" width="30%" /> ellauri094.html on line 440: Boney M:n vetävästi esittämä kappale Petterin lp-levyltä onkin vanhemman samannimisen biisin coveri yhtyeeltä The Melodians. Rivers of Babylon on rastafari-laulu, jonka tekivät ja levyttivät Brent Dowe ja Trevor McNaughton jamaikalaisesta reggae-yhtyeestä The Melodians vuonna 1970. The Melodiansin alkuperäisversio kuullaan jamaikalaisessa elokuvassa The Harder They Come (1972) sekä Nicolas Cagen elokuvassa Bringing Out the Dead (1999). ellauri094.html on line 483: ads/sk/files/vanhat/library/images/Ben%20Zyskowicz%20261008.jpg" /> ellauri094.html on line 532: And with love-locks vine-chapleted, and with rose-crowned heads Tukat käkkärällä, ihan takussa, päät punasina, ellauri094.html on line 542: There was casting of crowns from them, from their young men's heads, Heitettiin noppaa kurnuista, baseball-lippalakeista, ellauri094.html on line 553: Thy sons made free. Sun pojat pääsi karulle. ellauri094.html on line 556: For thy sake dead, ja nuoli lusikan sun takia, ellauri094.html on line 558: Above thine head. Sun pään yläpuolella. ellauri094.html on line 560: In thy grief had we followed thee, in thy passion loved, Sun surussa me seurattiin sua, ja sun kiimassa, ellauri094.html on line 590: "And her body most beautiful, and her shining head, Ja misun mitä sievin ruumis, ja loistopää, ellauri094.html on line 592: For your mother, for Italy, is not surely dead: Sillä sun äiti, siis Italia, ei ole kuollut: ellauri094.html on line 621: Upon his head; Panna päihin sille; ellauri094.html on line 623: And is not dead. Eikä ole vainaja. ellauri094.html on line 642: So the son of her suffering, that from breasts nigh dead Niin misun kärsimyxen poika joka puolikuolleilta tisseiltä ellauri094.html on line 654: The body of Algernon Charles Swinburne’s poetry is so vast and varied that it is difficult to generalize about it. Swinburne wrote poetry for more than sixty years, and in that time he treated an enormous variety of subjects and employed many poetic forms and meters. He wrote English and Italian sonnets, elegies, odes, lyrics, dramatic monologues, ballads, and romances; and he experimented with the rondeau, the ballade, and the sestina. Much of this poetry is marked by a strong lyricism and a self-conscious, formal use of such rhetorical devices as alliteration, assonance, repetition, personification, and synecdoche. Swinburne’s brilliant self-parody, “Nephilidia,” hardly exaggerates the excessive rhetoric of some of his earlier poems. The early A Song of Italy would have more effectively conveyed its extreme republican sentiments had it been more restrained. As it is, content is too often lost in verbiage, leading a reviewer for The Athenaeum to remark that “hardly any literary bantling has been shrouded in a thicker veil of indefinite phrases.” A favorite technique of Swinburne is to reiterate a poem’s theme in a profusion of changing images until a clear line of development is lost. “The Triumph of Time” is an example. Here the stanzas can be rearranged without loss of effect. This poem does not so much develop as accrete. Clearly a large part of its greatness rests in its music. As much as any other poet, Swinburne needs to be read aloud. The diffuse lyricism of Swinburne is the opposite of the closely knit structures of John Donne and is akin to the poetry of Walt Whitman. ellauri094.html on line 696: The literary device anadiplosis is detected in two or more neighboring lines. The word/phrase loved connects the lines. ellauri094.html on line 724: Jihadists are also evil. ellauri094.html on line 729: So in your view of Christianity, let me get this straight, you honestly believe that God wants you to kill the Jihadists? Am I understanding you right? ellauri094.html on line 743: And as I’ve already stated, atheists are responsible for the greatest mass murders in history. ellauri094.html on line 747: What you wrote was actually worse. Some atheists can be mislead but nazis, judaists, etc are just evil and must be exterminated. ellauri094.html on line 748: Oddly enough, that sentiment was exactly what made the nazis evil. ellauri094.html on line 749: It’s also what makes your fabulated god evil when he commands whole cities wiped out. I’m glad our country isn’t based on Christianity and trigger happy, self righteous exterminators like yourself. ellauri094.html on line 767: Would you stand up and walk out on me? Pitkin putkin kadun pintaa. ellauri094.html on line 777: (Are you sad because you're on your own?) Millointaa sen pikku tyttyn ellauri095.html on line 2: ad> ellauri095.html on line 19: ad> ellauri095.html on line 37: Sprung rhythm is a poetic rhythm designed to imitate the rhythm of natural speech. It is constructed from feet in which the first syllable is stressed and may be followed by a variable number of unstressed syllables. The British poet Gerard Manley Hopkins said he discovered this previously unnamed poetic rhythm in the natural patterns of English in folk songs, spoken poetry, Shakespeare, Milton, et al. He used diacritical marks on syllables to indicate which should be stressed in cases "where the reader might be in doubt which syllable should have the stress" (acute, e.g. shéer) and which syllables should be pronounced but not stressed (grave, e.g., gleanèd). ellauri095.html on line 39: Some critics believe he merely coined a name for poems with mixed, irregular feet, like free verse. However, while sprung rhythm allows for an indeterminate number of syllables to a foot, Hopkins was very careful to keep the number of feet per line consistent across each individual work, a trait that free verse does not share. Sprung rhythm may be classed as a form of accentual verse, as it is stress-timed, rather than syllable-timed, and while sprung rhythm did not become a popular literary form, Hopkins's advocacy did assist in a revival of accentual verse more generally. ellauri095.html on line 46: Bow swung finds tongue to fling out broad its name; ellauri095.html on line 49: Hopkins was influenced by the Welsh language, which he had acquired while studying theology at St Beuno's near St Asap. The poetic forms of Welsh literature and particularly cynghanedd, with its emphasis on repeating sounds, accorded with his own style and became a prominent feature of his work. This reliance on similar-sounding words with close or differing senses means that his poems are best understood if read aloud. ellauri095.html on line 53: The initial “I” focuses attention on the speaker, but the explicit application of the lesson of the Book of Nature to him does not begin until the line “My heart in hiding/stirred for a bird” at the conclusion of the octet. One biographical interpretation of this line is that he was hiding from fulfilling his ambitions to be a great painter and poet. Instead of ostentatiously pursuing fame in that way, wearing his heart on his sleeve, he had chosen to be the “hidden man of the heart” (1 Peter 3:4), quietly pursuing the imitation of Christ. As Hopkins put it, Christ’s “hidden life at Nazareth is the great help to faith for us who must live more or less an obscure, constrained, and unsuccessful life.” ellauri095.html on line 55: Hopkins did live such a life, but the windhover reminded him of Jesus’ great achievements after Nazareth. The windhover “stirred” his desire to become a great knight of faith, one of those who imitate not only the constraint but also the “achieve of, the mastery of” this great chevalier. The “ecstasy” of the windhover recalls Hopkins’s initial desire in “Il Mystico” to be lifted up on “Spirit’s wings” so “that I may drink that ecstasy/Which to pure souls alone may be.” Ultimately, Hopkins became aware that he had been hiding from the emotional risks of total commitment to becoming a “pure” soul. The phrase “hiding” thus suggests not only hiding from the world or from worldly ambition but also hiding from God. ellauri095.html on line 59: Olikohan jerry nepsy eli neuropsykiatrinen tapaus. Päässä 6 radiokanavaa auki yhtä aikaa. ja välissä hemmetisti mainoxia ylhäältä. ellauri095.html on line 61: The Windhover (kestrel, tuulihaukka) aims to depict not the bird in general, but instead one instance and its relation to the breeze. This is just one interpretation of Hopkins's most famous poem, one which he felt was his best. ellauri095.html on line 69: Of the rolling level underneath him steady air, and striding tasaisessa ilmavirrassa surffaavan, ja harppaavan ellauri095.html on line 86: Gerard Manley Hopkins SJ (28 July 1844 – 8 June 1889) was an English poet and Jesuit priest, whose posthumous fame established him among the leading Victorian poets. His manipulation of prosody – particularly his concept of sprung rhythm – established him as an innovative writer of verse, as did his technique of praising God through vivid use of imagery and nature. Only after his death did Robert Bridges begin to publish a few of Hopkins's mature poems in anthologies, hoping to prepare the way for wider acceptance of his style. By 1930 his work was recognised as one of the most original literary accomplishments of his century. It had a marked influence on such leading 20th-century poets as T. S. Eliot, Dylan Thomas, W. H. Auden, Stephen Spender and Cecil Day-Lewis. ellauri095.html on line 89: Pluto on miniplaneetta joka heiluttaa häntää Uranuxelle vaikka vaappuu eri radalla. ellauri095.html on line 99: Ekliptika on näennäisesti ajateltuna Auringon keskimäärin kulkema vuotuinen rata taivaankannen ympäri. Todellisuudessa ekliptika on maapallon kiertoradan taso. ellauri095.html on line 101: The Uranians were a small and clandestine group of male homosexual poets who published works between 1858, when William Johnson Cory published Ionica, and 1930. Although most of them were English, they had counterparts in the United States and France. ellauri095.html on line 107: The term Uranian was quickly adopted by English-language advocates of homosexual emancipation in the Victorian era, such as Edward Carpenter and John Addington Symonds, who used it to describe a comradely love that would bring about true democracy, uniting the "estranged ranks of society" and breaking down class and gender barriers. Oscar Wilde wrote to Robert Ross in an undated letter (?18 February 1898): "To have altered my life would have been to have admitted that Uranian love is ignoble. I hold it to be noble—more noble than other forms." ellauri095.html on line 115: His father founded a marine insurance firm and at one time served as Hawaiian consul-general in London. He was also for a time churchwarden at St John-at-Hampstead. His grandfather was the physician John Simm Smith, a university colleague of John Keats, and close friend of the eccentric philanthropist Ann Thwaytes. One of his uncles was Charles Gordon Hopkins, a politician of the Hawaiian Kingdom. ellauri095.html on line 117: As a poet, Hopkins's father published works including A Philosopher's Stone and Other Poems (1843), Pietas Metrica (1849), and Spicelegium Poeticum, A Gathering of Verses by Manley Hopkins (1892). He reviewed poetry for The Times and wrote one novel. Catherine (Smith) Hopkins was the daughter of a London physician, particularly fond of music and of reading, especially German philosophy, literature and the novels of Dickens. Both parents were deeply religious high-church Anglicans. Catherine's sister, Maria Smith Giberne, taught her nephew Gerard to sketch. The interest was supported by his uncle, Edward Smith, his great-uncle Richard James Lane, a professional artist, and other family members. ellauri095.html on line 119: Hopkins's initial ambition was to be a painter – he would continue to sketch throughout his life and was inspired as an adult by the work of John Ruskin and the Pre-Raphaelites. ellauri095.html on line 121: By 1930 his work was recognised as one of the most original literary accomplishments of his century. It had a marked influence on such leading 20th-century poets as T. S. Eliot, Dylan Thomas, W. H. Auden, Stephen Spender and Cecil Day-Lewis. ellauri095.html on line 125: Manley Hopkins moved his family to Hampstead in 1852, near where John Keats had lived 30 years before and close to the green spaces of Hampstead Heath. When he was ten years old, Gerard was sent to board at Highgate School (1854–1863). While studying Keats´s poetry, he wrote "The Escorial" (1860), his earliest extant poem. Here he practised early attempts at asceticism. He once argued that most people drank more liquids than they really needed and bet that he could go without drinking for a week. He persisted until his tongue was black and he collapsed at drill. On another occasion he abstained from salt for a week. ellauri095.html on line 135: A short fellow of 5’2 or 3”, he was enthusiastic, had a high-pitched voice, loved to sketch and write poems, was close to his family, and had warm, lifelong friends from Oxford, fellow Jesuits, and Irish families. For recreation he visited art exhibitions and old churches, and enjoyed holidays with his family, friends, and fellow Jesuits in Switzerland, Holland, the Isle of Wight, the Isle of Man, Whitby on the North Sea, Wales, Scotland, and the West of Ireland. During these holidays, he loved to hike and swim. His passions were nature (especially trees), ecology, beauty, poetry, art, his family and friends, his country, his religion, and his God. His curse was a lifelong “melancholy” (his word) which in 1885 in Dublin became deep depression and a sense of lost contact with God. ellauri095.html on line 137: In life and poetry he was serious and playful – even whimsical. Spiritually, despite an early scrupulosity which he never fully lost, he followed the Jesuit way of finding God in all things, and rejoiced in “God in the world”: “The world is charged wíth the grándeur of God.” He was very, very bright, with an extensive knowledge of words and languages — he knew so many words ! His intellectual hero was the medieval philosopher Duns Scotus, whose philosophy of selfhood he held dear. Hopkins himself had a strong sense of self, appreciated his own individuality, and was immensely self-confident. ellauri095.html on line 139: According to John Bayley, "All his life Hopkins was haunted by the sense of personal bankruptcy and impotence, the straining of 'time's eunuch' with no more to 'spend'... " a sense of inadequacy, graphically expressed in his last sonnets. Toward the end of his life, Hopkins suffered several long bouts of depression. His "terrible sonnets" struggle with problems of religious doubt. He described them to Bridges as "the thin gleanings of a long weary while." ellauri095.html on line 141: "Thou Art Indeed Just, Lord" (1889) echoes Jeremiah 12:1 in asking why the wicked prosper. It reflects the exasperation of a faithful servant who feels he has been neglected, and is addressed to a divine person ("Sir") capable of hearing the complaint, but seemingly unwilling to listen. Hopkins uses parched roots as a metaphor for despair. ellauri095.html on line 147: The image of the poet´s estrangement from God figures in "I wake and feel the fell of dark, not day", in which he describes lying awake before dawn, likening his prayers to "dead letters sent To dearest him that lives alas! away." The opening line recalls Lamentations 3:2: "He hath led me, and brought me into darkness, but not into light." "No Wurst, There is None" and "Carrion Comfort" are also counted among the "terrible sonnets". ellauri095.html on line 153: Despite Hopkins burning all his poems on entering the Jesuit novitiate, he had already sent some to Bridges, who with some other friends, was one of the few people to see many of them for some years. After Hopkins's death they were distributed to a wider audience, mostly fellow poets, and in 1918 Bridges, by then poet laureate, published a collected edition; an expanded edition, prepared by Charles Williams, appeared in 1930, and a greatly expanded edition by William Henry Gardner appeared in 1948 (eventually reaching a fourth edition, 1967, with N. H. Mackenzie). ellauri095.html on line 163: Robert Martin asserts that when Hopkins first met Dolben, on Dolben´s 17th birthday in Oxford in February 1865, it "was, quite simply, the most momentous emotional event of his undergraduate years, probably of his entire life." According to Robert Martin, "Hopkins was completely taken with Dolben, who was nearly four years his junior, and his private journal for confessions the following year proves how absorbed he was in imperfectly suppressed erotic thoughts of him." Martin also considers it "probable that Hopkins would have been deeply shocked at real sexual intimacy with another guy." ellauri095.html on line 174: The homosexual lifestyle results in a shorter life expectancy. This is undoubtedly due to the health risks associated, such as AIDS, Hepatitis, and a variety of other infections and STDs. In addition, homosexuals are more likely to be smokers, which takes the lifespan even lower. In 1993 Paul Cameron published a study which found that homosexuality takes 20-30 years off the lives of its practitioners. Cameron is a Psychologist and founder of the Family Research Institute. Among men with AIDS their lifespan was 39 years, however even without AIDS a male homosexuals lifespan is just a short 42 years. Lesbians had a median age of death of just 44 years. He also found that lesbians were up to 456 times more likely to die in a car crash than heterosexual women. The liberal Southern Poverty Law Centre dubbed Cameron an "anti-gay extremist", and the American Psychological Association expelled him for exposing the truth about the homosexual lifestyle and accused him of scientific data "fraud". Fortunately, Cameron had the support of faith based groups who would not bow down or turn their behinds to the homosexual agenda. ellauri095.html on line 178: The aim of our research was never to spread more homophobia, but to demonstrate to an international audience how the life expectancy of gay and bisexual men can be estimated from limited vital statistics data. In our paper, we demonstrated that in a major Canadian centre, life expectancy at age 20 years for gay and bisexual men is 8 to 21 years less than for all men. If the same pattern of mortality continued, we estimated that nearly half of gay and bisexual men currently aged 20 years would not reach their 65th birthday. Under even the most liberal assumptions, gay and bisexual men in this urban centre were experiencing a life expectancy similar to that experienced by men in Canada in the year 1871. In contrast, if we were to repeat this analysis today the life expectancy of gay and bisexual men would be greatly improved. Deaths from HIV infection have declined dramatically in this population since 1996. As we have previously reported there has been a threefold decrease in mortality in Vancouver as well as in other parts of British Columbia. ellauri095.html on line 186: He uses many archaic and dialect words but also coins new words. One example of this is twindles, which seems from its context in Inversnaid to mean a combination of twines and dwindles. He often creates compound adjectives, sometimes with a hyphen (such as dapple-dawn-drawn falcon) but often without, as in rolling level underneath him steady air. This use of compound adjectives, similar to the Old English use of compounds nouns, concentrates his images, communicating to his readers the instress of the poet´s perceptions of an inkscape. ellauri095.html on line 196: Inkscape, for Hopkins, is the charged essence, the absolute singularity that gives each created thing its being; instress is both the energy that holds the inscape together and the process by which this inscape is perceived by an observer. We instress the inscape of a tulip, Hopkins would say, when we appreciate the particular delicacy of its petals, when we are enraptured by its specific, inimitable shade of pink. ellauri095.html on line 198: The meaning of “inscape,” that conundrum of Hopkins’s readers. A common misconception of the word is that it signifies simply a unique particular, the unusual feature, the singular appearance. ellauri095.html on line 209: The typical Hopkins drawing is what Ruskin called the “outline drawing”; as Ruskin put it, “without any wash of colour, such an outline is the most valuable of all means for obtaining such memoranda of any scene as may explain to another person, or record for yourself, what is most important in its features.” Many such practical purposes for drawing were advanced by Ruskin, but his ultimate purpose was to unite science, art, and religion. ellauri095.html on line 211: Plastiikkista taidetta. Ei plasua vaan MUOVIA! huusi Lauri Hakulinen Kuusitien parvekkeelta. Auli Hakulinen asuu Susitiellä. Mänli Sr muutti Hampstead Heathiin puiden takia. Puusta tehdään nytte puukomposiittia sekoittamalla siihen muovia. Ällöä. ellauri095.html on line 213: it would appear that Arthur Hopkins’s superior sketching abilities encouraged his older but smaller brother to concentrate his energies on literary and religious creativity instead. ellauri095.html on line 220: The brilliant student who had left Oxford with first-class honours failed his final theology exam. This almost certainly meant that despite his ordination in 1877, Hopkins would not progress in the order. In 1877 he wrote God's Grandeur, an array of sonnets that included "The Starlight Night". He finished "The Windhover" only a few months before his ordination. His life as a Jesuit trainee, though rigorous, isolated and sometimes unpleasant, at least had some stability; the uncertain and varied work after ordination was even harder on his sensibilities. In October 1877, not long after completing "The Sea and the Skylark" and only a month after his ordination, Hopkins took up duties as sub-minister and teacher at Mount St Mary's College near Sheffield. In July 1878 he became curated at the Jesuit church in Mount Street, London, and in December that of St Aloysius's Church, Oxford, then moving to Manchester, Liverpool and Glasgow. While ministering in Oxford, he became a founding member of The Cardinal Newman Boozing Society, established in 1878 for Catholic members of the University of Oxford. He taught Greek and Latin at Mount St Mary's College, Sheffield, and Stonyhurst College, Lancashire. ellauri095.html on line 227: Several issues led to a melancholic state and restricted his poetic inspiration in his last five years. His workload was heavy. He disliked living in Dublin, away from England and friends. He was disappointed at how far the city had fallen from its Georgian elegance of the previous century. His general health suffered and his eyesight began to fail. He felt confined and dejected. As a devout Jesuit, he found himself in an artistic dilemma. To subdue an egotism that he felt would violate the humility required by his religious position, he decided never to publish his poems. But Hopkins realised that any true poet requires an audience for criticism and encouragement. This conflict between his religious obligations and his poetic talent made him feel he had failed at both. ellauri095.html on line 233: In a journal entry of 6 November 1865, Hopkins declared an ascetic intention for his life and work: "On this day by God's grace I resolved to give up all beauty until I had His leave for it." ellauri095.html on line 234: On 18 January 1866, Hopkins composed his most ascetic poem, The Habit of Perfection. On 23 January, he included poetry in a list of things to be given up for Lent. In July, he decided to become a Roman Catholic and travelled to Birmingham in September to consult the leader of the Oxford converts, John Henry Newman. Newman received him into the Roman Catholic Church on 21 October 1866. ellauri095.html on line 238: The decision to convert estranged Hopkins from his family and from a number of acquaintances. After graduating in 1867, he was provided by Newman with a teaching post at the Oratory in Birmingham. While there he began to study the violin. On 5 May 1868 Hopkins firmly "resolved to be a religious." Less than a week later, he made a bonfire of his poetry and gave it up almost entirely for seven years. Fortunately he did not burn his Bridges like Savonarola. He also felt a call to enter the ministry and decided to become a Jesuit. He paused first to visit Switzerland, which officially forbade Jesuits to enter. ellauri095.html on line 240: In September 1868 Hopkins began his Jesuit novitiate at Manresa House, Roehampton, under the guidance of Alfred Weld. Two years later he moved to St Mary´s Hall, Stonyhurst, for philosophical studies, taking vows of poverty, chastity and obedience on 8 September 1870. He felt that his interest in poetry had stopped him devoting himself wholly to religion. However, on reading Duns Scotus in 1872, he saw how the two need not conflict. ellauri095.html on line 246: In 1874 Hopkins returned to Manresa House to teach classics. While studying in the Jesuit house of theological studies, St Beuno´s College, near St Asap in North Wales, he was asked by his religious superior to write a poem to commemorate the foundering of a German ship in a storm. So in 1875 he took up poetry once more to write a lengthy piece, "The Wreck of the Deutschland", inspired by the Deutschland incident, a maritime disaster in which 157 people died, including five Franciscan nuns who had been leaving Germany due to harsh anti-Catholic laws (see Kulturkampf). The work displays both the religious concerns and some of the unusual metre and rhythms of his subsequent poetry not present in his few remaining early works. It not only depicts the dramatic events and heroic deeds, but tells of him reconciling the terrible events with God´s higher purpose. The poem was accepted but not printed by a Jesuit publication. This rejection fed his ambivalence about his poetry, most of which remained unpublished until after his death. ellauri095.html on line 248: Hopkins invites a comparison between his persona and Christina’s erstwhile lover, James Collinson, who also became a follower of the Pre-Raphaelites and convert to Catholicism and, for a while, a Jesuit. Eventually, by converting to Catholicism himself and joining the Society of Jesus, Hopkins exchanged the inferior position articulated in “A Voice from the World” for a superior one, superior at least in the sense that Christina Rossetti apparently felt that her sister Maria, who actually did cross the convent threshold and become a religious, had achieved a higher stage of religious development than she herself did. ellauri095.html on line 258: In the later decades of her life, Ms. Rossetti suffered from Graves' disease, diagnosed in 1872, suffering a near-fatal attack in the early 1870s. Graves' disease, also known as toxic diffuse goiter, is an autoimmune disease that affects the thyroid. It frequently results in and is the most common cause of hyperthyroidism. It also often results in an enlarged thyroid. Signs and symptoms of hyperthyroidism may include irritability, muscle weakness, sleeping problems, a fast heartbeat, poor tolerance of heat, diarrhea and unintentional weight loss. Other symptoms may include thickening of the skin on the shins, known as pretibial myxedema, and eye bulging, a condition caused by Graves´ ophthalmopathy. About 25 to 80% of people with the condition develop eye problems. ellauri095.html on line 273: When I am dead, my dearest, Kun olen kuollut, kultaseni, ellauri095.html on line 274: Sing no sad songs for me; Älä laula surkuisia viisuja; ellauri095.html on line 275: Plant thou no roses at my head, Älä laita päähän mitään ruusuja, ellauri095.html on line 276: Nor shady cypress tree: Eikä varjostavaa katajaa: ellauri095.html on line 282: I shall not see the shadows, Emmä nää mitään varjoja, ellauri095.html on line 283: I shall not feel the rain; Enkä tunne sadeilmoja; ellauri095.html on line 306: A vestige of the thoughts that once I had, Eikä näistä mietteistä jäisi juuri jälkeä, ellauri095.html on line 308: Than that you should remember and be sad. Kuin että muistaisit ne ja oisit surkea. ellauri095.html on line 337: for the paradise behind paratiisin alkoviin. ellauri095.html on line 375: translated May 18, 1992, by Nader Khalili. ellauri095.html on line 384: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/67/Dante_Gabriel_Rossetti_by_George_Frederic_Watts.jpg/800px-Dante_Gabriel_Rossetti_by_George_Frederic_Watts.jpg" height="380" /> ellauri095.html on line 394: Rossetti oli italialaisten ulkomaalaisten toinen lapsi ja vanhin poika. Hänen isänsä Gabriele Rossetti oli Dante-tutkija, joka oli karkotettu Napolista räävittömän runouden kirjoittamisesta Napolin vuoden 1819 perustuslain tukemiseksi. Rossettin äiti oli kouluttautunut kasvatusneuvottelijaksi ja valvoi lastensa varhaiskasvatusta. Harvat viktoriaaniset perheet olivat yhtä lahjakkaita kuin Rossettis: vanhin lapsi, Maria Rossetti, julkaisi A Shadow of Dante (1871) ja hänestä tuli anglikaaninen nunna; William Michael Rossetti oli yhdessä veljensä kanssa Pre-Raphaelite Brotherhoodin aktiivinen jäsen ja hänestä tuli toimittaja, kirjainten mies ja muistelija; nuorimmasta, Christina Georgina Rossetista, tuli tärkeä ja vaikutusvaltainen lyyrinen runoilija. ellauri095.html on line 396: Lapsena Dante Gabriel Rossetti alkoi taidemaalarixi ja kuvitti kirjallisia aiheita varhaisissa piirustuksissaan. Häntä opetettiin kotona saksaksi ja hän luki saxaxi Raamattua, Shakespearea, Goethen Faustia, Arabian yötä, Dickensiä sekä Sir Walter Scottin ja Lord Byronin runoutta. Päättyään koulusta hän opiskeli historiallisen taidemaalari Ford Madox Brownin luona, josta tuli myöhemmin hänen lähin elinikäinen ystävänsä. Hän jatkoi myös hämärämiesten runouden lukemista – Poe, Shelley, Coleridge, Blake, Keats, Browning ja Tennyson - ja aloitti vuonna 1845 käännökset italialaisesta ja saksalaisesta keskiaikaisesta runoudesta. Vuosina 1847 ja 1848 Rossetti aloitti useita tärkeitä varhaisia runoja - Siskoni uni, Siunattu Damozel, Morsiamen alkusoitto, Marian muotokuvasta, Ave, Jenny, Dante Veronassa, Viimeinen tunnustus ja useita sonetteja, joissa hänestä tuli lopulta oikea asiantuntija. ellauri095.html on line 400: Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa.(1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä. ellauri095.html on line 423: Rossetti tuli hyvin juttuun nuorten miesten, enimmäkseen maalareiden, kanssa, jotka jakavat kiinnostuksen nykyrunouteen ja vastustivat tiettyjä vanhentuneita nykyaikaisen akatemiataiteen käytäntöjä. Yleisesti ottaen Prerafaeliittien veljeskunta pyrki tuomaan uusia teemavakavuuden, korkean värin ja yksityiskohtien huomion muotoja silloiseen brittiläiseen nykytaiteeseen. Ryhmään kuului John Everett Millais, sen taitavin maalari ja tuleva Royal Academyn presidentti; William Holman Hunt; Thomas Woolner; Frederic Stephens; ja William Michael Rossetti, joka PRB:n sihteerinä piti toimintapäiväkirjaa ja toimitti sen aikakauslehden, Germ, kuutta numeroa (1850). Ryhmän yhteistyökumppaneita olivat vanhempi taidemaalari Ford Madox Brown, taidemaalari ja runoilija William Bell Scott, runoilija Coventry Patmore ja Christina Rossetti, joiden runoista kuusi ilmestyi Germissä. ellauri095.html on line 444: Dantesta vielä tämä. Osittain hänen saavutuksensa oli sijainen: hän sinkitti muita monin tavoin, joita ei ollut helppo mitata. Kriitikot ovat eri mieltä Rossettin runollisen saavutuksen laadusta ja mieltymyksistään hänen työnsä eri aikakausiin. Rossettin tuotantoa on vaikeaa ajoittaa tai jakaa jaksoihin, sillä hän jatkuvasti väkersi nuorena aloittamiaan runoja. Monista varhaisista runoista - Siunattu Damozel, Sisar Helen, Niniven taakka, Muotokuva, Jenny, Dante at Verona ja useista soneteista – tuli vähitellen lähes läpi kumitettuja. Vaikka hän oli uransa aikana huolissaan monista samoista teemoista - idealisoitu, ohikiitävä rakkaus ja pettymys - Rossettin keskimmäisessä ja myöhemmässä runoudessa, seksuaalisesta rakkaudesta tuli lähes epätoivoinen halu ylittää aika. Intohimon etu ei ole nautinto tai molemminpuolinen rentoutuminen, vaan koskettava toivo, että hetki voisi kestää kauemmin kuin viiden piston verran. Ei se voi. ellauri095.html on line 446: Hänen eroottinen väsäilynsä oli henkisest ja fyysisest lahja dramaattisille hinaajille Swinburnesta Oscar Wildeen, jotka hyötyi nänen esimerkkinsä vapauttavasta vaikutuksesta. Tollasta varhaisdekadenssia. Yksikään hänen aikakautensa runoilija ilmaissut syvällisemmin tiettyjä keskeisiä viktoriaanisia huolia: metafyysistä epävarmuutta, seksuaalista ahdistusta ja ajan pelkoa. ellauri095.html on line 464: How should I rest in Paradise, ellauri095.html on line 467: Danten Beatrice oli muuten pelkkää toiveajattelua, Alighierin märkä uni vaan. Joku vastaantulija Firenzen kadulla joka ei olisi erottanut Dantea Aku Ankasta: ellauri095.html on line 477: As Hopkins commented in a letter, Savonarola was “the only person in history (except perhaps Origen) about whom” he had “real feeling,” because for Hopkins Savonarola was “the prophet of Christian art.” ellauri095.html on line 481: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Dante_Gabriel_Rossetti_-_Beata_Beatrix%2C_1864-1870.jpg/800px-Dante_Gabriel_Rossetti_-_Beata_Beatrix%2C_1864-1870.jpg" width="30%" /> ellauri095.html on line 483: The sequence of events is clear. On 18 January 1866 Hopkins composed his most ascetic poem, “The Habit of Perfection” (Täydellinen asukokonaisuus). On 23 January he included poetry in the list of things to be given up for Lent. In July he decided to become a Catholic, and he traveled to Birmingham in September to consult the leader of the Oxford converts, John Henry Newman. Newman received him into the Church in October. On 5 May 1868 Hopkins firmly “resolved to be a religious.” Less than a week later, apparently still inspired by Savonarola, he made a bonfire of his poems and gave up poetry almost entirely for seven years. Finally, in the fall of 1868 Hopkins joined a “serged fellowship” like Savonarola’s and like the one he admired in “Eastern Communion”(1865), a commitment foreshadowed by the emphasis on vows of silence and poverty in “The Habit of Perfection.” ellauri095.html on line 494: I FIRST encountered the rumour in the 1990s, when I was engaged in presenting a radio documentary on Cardinal Newman for the BBC. It was a senior British Catholic who remarked casually to me: "Don't you think John Henry Newman was a homosexual? I mean, just look at the portrait!" ellauri095.html on line 496: The Rev John Henry Newman had many critics after he sensationally quit the Church of England in 1845 and was received into the Roman Catholic Church. ellauri095.html on line 499: Hopkins had been attracted to asceticism since childhood. At Highgate, for instance, he argued that nearly everyone consumed more liquids than the body needed, and, to prove it, he wagered that he could go without liquids for at least a week. He persisted until his tongue was black and he collapsed at drill. He won not only his wager but also the undying enmity of the headmaster Dr. John Bradley Dyne. On another occasion, he abstained from salt for a week. His continuing insistence on extremes of self-denial later in life struck some of his fellow Jesuits as more appropriate to a Victorian Puritan than to a Catholic. ellauri095.html on line 508: This potential for a new sacramental poetry was first realized by Hopkins in The Wreck of the Deutschland. Hopkins recalled that when he read about the wreck of the German ship Deutschland off the coast of England it “made a deep impression on me, more than any other wreck or accident I ever read of,” a statement made all the more impressive when we consider the number of shipwrecks he must have discussed with his father. Hopkins wrote about this particular disaster at the suggestion of Fr. James Jones, Rector of St. Beuno’s College, where Hopkins studied theology from 1874 to 1877. Hopkins recalled that “What I had written I burnt before I became a Jesuit and resolved to write no more, as not belonging to my profession, unless it were by the wish of my superiors; so for seven years I wrote nothing but two or three little presentation pieces which occasion called for [presumably ‘Rosa Mystica’ and ‘Ad Mariam’]. But when in the winter of ’75 the Deutschland was wrecked in the mouth of the Thames and five Franciscan nuns, exiles from Germany by the Falck Laws, aboard of her were drowned I was affected by the account and happening to say so to my rector he said that he wished someone would write a poem on the subject. On this hint I set to work and, though my hand was out at first, produced one. I had long had haunting my ear the echo of a new rhythm which now I realized on paper.” ellauri095.html on line 510: The result is an ode of thirty-five eight-line stanzas, divided into two parts. The first part, consisting of ten stanzas, is autobiographical, recalling how God touched the speaker in his own life. The second begins with seven stanzas dramatizing newspaper accounts of the wreck. Then fourteen stanzas narrow the focus to a single passenger, the tallest of the five nuns who drowned. She was heard to call on Christ before her death. The last four stanzas address God directly and culminate in a call for the conversion of England. ellauri095.html on line 512: The Wreck of the Deutschland became the occasion for Hopkins’s incarnation as a poet in his own right. He broke with the Keatsian wordpainting style with which he began, replacing his initial prolixity, stasis, and lack of construction with a concise, dramatic unity. He rejected his original attraction to Keats’s sensual aestheticism for a clearly moral, indeed a didactic, rhetoric. He saw nature not only as a pleasant spectacle as Keats had; he also confronted its seemingly infinite destructiveness as few before or after him have done. In this shipwreck he perceived the possibility of a theodicy, a vindication of God’s justice which would counter the growing sense of the disappearance of God among the Victorians. For Hopkins, therefore, seeing more clearly than ever before the proselytic possibilities of art, his rector’s suggestion that someone write a poem about the wreck became the theological sanction he needed to begin reconciling his religious and poetic vocations. ellauri095.html on line 514: Nevertheless, although The Wreck of the Deutschland was a great breakthrough to the vision of God immanent in nature and thus to the sacramentalism that was to be the basis of the great nature poems of the following years, when Hopkins sent the poem to his friend Robert Bridges, Bridges refused to reread it despite Hopkins’s pleas. The poem was also rejected by the Jesuit magazine the Month, primarily because of its new “sprung” rhythm, and many subsequent readers have had difficulty with it as well. ellauri095.html on line 522: In addition to specific inspirations such as these, the father communicated to his son a sense of nature as a book written by God which leads its readers to a thoughtful contemplation of Him, a theme particularly evident in Manley and Thomas Marsland Hopkins’s book of poems, Pietas Metrica. Consequently, Gerard went on to write poems which were some of the best expressions not only of the Romantic approach to nature but also the older tradition of explicitly religious nature poetry. ellauri095.html on line 533: His religious consciousness increased dramatically when he entered Oxford, the city of spires. From April of 1863, when he first arrived with some of his journals, drawings, and early Keatsian poems in hand, until June of 1867 when he graduated, Hopkins felt the charm of Oxford, “steeped in sentiment as she lies,” as Matthew Arnold had said, “spreading her gardens to the moonlight and whispering from her towers the last enchantments of the Middle Ages.” Here he became more fully aware of the religious implications of the medievalism of Ruskin, Dixon, and the Pre-Raphaelites. Inspired also by Christina Rossetti, the Catholic doctrine of the Real Presence of God in the Eucharist, and by the Victorian preoccupation with the fifteenth-century Italian religious reformer Girolamo Savonarola, he soon embraced Ruskin’s definition of “Medievalism” as a “confession of Christ” opposed to both “Classicalism” (“Pagan Faith”) and “Modernism” (the “denial of Christ”). ellauri095.html on line 546: The phrase “And birds that call/Hoarse to the storm,” invites comparison with the son’s images of the windhover rebuffing the big wind in “The Windhover” (1877) and with the image of the great storm fowl at the conclusion of “Henry Purcell” (1879). The father’s prophecy, “thy sport is with the storm/To wrestle” is fulfilled in Gerard’s The Wreck of the Deutschland and “The Loss of the Eurydice” (1878). These two shipwreck poems, replete with spiritual instruction for those in doubt and danger were the son’s poetic and religious counterparts to his father’s 1873 volume, The Port of Refuge, or advice and instructions to the Master-Mariner in situations of doubt, difficulty, and danger. ellauri095.html on line 550: Compare Gerard Manley Hopkins’s version of an attempted rescue with the account in the London Times, one of the sources he used for The Wreck of the Deutschland. According to the Times, “One brave sailor, who was safe in the rigging went down to try to save a child or woman who was drowning on deck. He was secured by a rope to the rigging, but a wave dashed him against the bulwark, and when daylight dawned his headless body, detained by the rope, was swinging to and fro with the waves.” Hopkins wrote: ellauri095.html on line 556: For all his dreadnought breast and braids of thew: sinne meni sixpäkki sekä haba yhtä kyytiä; ellauri095.html on line 564: All she got from above was a drunken mariner without a head. Ei se silti saanut muuta apua kuin päättömän. ellauri095.html on line 574: She broke her back on the sands and foundered with the loss of about 57 passengers, both men and women; the conditions which had caused the wreck in the first place also preventing her from being seen from shore, and thus assistance being given. In the immediate aftermath of the wreck the captain accused passing ships of failing to answer his vessel´s signals of distress. ellauri095.html on line 578: The loss of any emigrant ship had a strong international dimension and was accordingly extensively reported in English in both the ´Times´ of London and the ´New York Times´, for there was a sad irony in the deaths of passengers who had taken ship in search of a better life. Five Franciscan nuns from Salzkotten (now in Nordrhein-Westfalen, western Germany), named Barbara Hultenschmidt, Henrika Fassbender, Norbeta Reinkobe, Aurea Badziura and Brigitta Damhorst, died in the wreck. They were fleeing religious oppression at home as a result of anti-Catholic laws enacted as part of Otto von Bismarck´s ´Kulturkampf´ ("culture struggle") aimed at building centralised and unified German state resisting outside influences. One reader moved by the story in the London press was the Jesuit poet, Gerard Manley Hopkins, who wrote a moving and highly romanticised poem based on the incident, ´The Wreck of the Deutschland´. As Hopkins put it: ´Rhine refused them: Thames would ruin them´. ellauri095.html on line 580: The ´New York Times´, in the best traditions of media coverage, focused on the "weirdness of the scene". The newspaper contrasted the nuns´ "terror-stricken conduct", frozen with terror, and "deaf to all entreaties", with the "plucky" behaviour of the stewardess who tried to encourage them to leave the saloon for rigging as the water rose around them. One of the nuns was heard to cry in a voice heard above the storm "O my God, make it quick, make it quick". Hopkins, however, saw these words as an example of courage in the fate of extremity, and as the active seeking of the soul reaching towards God. ellauri095.html on line 587: (Jönsyltä:) Kerran sanoin Heikki Räisäselle kirjaston eteisessä että mitäs jos evankelistat oli Jeesuksen lihallisia poikia. Se sai kuin sähköiskun. Mistä sä ton olet saanut? Itse keksin. No siitä ei voi saada mitään tietoa. Matteus asiallinen lätisijä, Markus autisti, vähän, Luukas lääkäriksi opiskellut ja Johannes, Patmoksen kotka ehkä Maria Magdalenan vähän isänsä tapaan sekopäinen, avioton poika. ellauri096.html on line 2: ad> ellauri096.html on line 19: ad> ellauri096.html on line 51: Vapaan tahdon pähkinään liittyy tää ennaltatietämisen ongelma. Ennaltatietämisen ongelma on tämmönen teologinen knoppi, johon liittyy peliteoriasta tuttu tiedon iterointi ja vuorotellen arvailu. Kehäajattelua ja omaa häntäänsä purevia todistuxia. Mise en abime-heijastuxia, Drostepurkkeja, narsisteja kazomassa izeänsä tiukasti peiliin. Logiikka ei pidä sellaisesta, kuten paradoxit osoittavat. Yhtenä vuotena kun olin vähän maaninen olin ymmärtävinäni siitä jotakin. Taisi olla taas pääsiäisen aikoja, sillä ajattelin munankuoria: finiittinen logiikka kuten BA antaa kuoren sulkeutua munaxi, infinitaarinen kuten ZF avaa kuoren auki loppumattomasti kohti taivasta. ellauri096.html on line 53: Typically prophecies like catastrophe warnings are made to serve opposite goals simultaneously. Competition between accuracy and helpfulness makes it possible for a prediction to be self-fulfilling by being self-defeating. Consider a prophet who warns ‘Your godless life will cause fatalities along the sinners’. Because of the warning, spectacle-seekers make a special trip to witness the carnage. They die like flies. The prophet’s announcement succeeds as a prediction by backfiring as a warning, or conversely. ellauri096.html on line 77: Yllätyskokeen paradoxi kuulostaa samalla lailla typerältä kuin kasan paradoxi, tai Akhilles ja kilpikonna. Koe ei voi olla perjantaina, siis se ei voi olla torstaina, jne. Ihan samaa hölmöilyä kuin entisen äijän halkokuorma. Ei yllätyskokeessa ole tärkeetä ettei tiedä milloin se tapahtuu, vaan ettei sitä kerrota etukäteen, niin ettei voi jättää lukemista viime tinkaan. Yllätyxen asettaminen ehdoxi onkin oikeasti ongelma, se ei onnistu: ellauri096.html on line 88: Contradiction between 7 and 8. ellauri096.html on line 92: W. V. Quine insists that the student’s elimination argument is only a reductio ad absurdum of the supposition that the student knows that the announcement is true (rather than a reductio of the announcement itself). He accepts this epistemic reductio but rejects the metaphysical reductio. Given the student’s ignorance of the announcement, Quine concludes that a test on any day would be unforeseen. ellauri096.html on line 96: There is no place in science for bigness, because of this lack of boundary; but there is a place for the relation of biggerness. Here we see the familiar and widely applicable rectification of vagueness: disclaim the vague positive and cleave to the precise comparative. But it is inapplicable to the verb ‘know’, even grammatically. Verbs have no comparative and superlative inflections … . I think that for scientific or philosophical purposes the best we can do is give up the notion of knowledge as a bad job and make do rather with its separate ingredients. We can still speak of a belief as true, and of one belief as firmer or more certain, to the believer’s mind, than another (1987, 109). ellauri096.html on line 102: Science is about what is the case rather than what ought to be case. This seems to imply that science does not tell us what we ought to believe. The traditional way to fill the normative gap is to delegate issues of justification to epistemologists. However, Quine is uncomfortable with delegating such authority to philosophers. He prefers the thesis that psychology is enough to handle the issues traditionally addressed by epistemologists (or at least the issues still worth addressing in an Age of Science). This “naturalistic epistemology” seems to imply that ‘know’ and ‘justified’ are antiquated terms – as empty as ‘phlogiston’ or ‘soul’. ellauri096.html on line 104: Those willing to abandon the concept of knowledge can dissolve the surprise test paradox. But to epistemologists, this is like using a suicide bomb to kill a fly. ellauri096.html on line 106: Our suicide bomber may protest that the flies have been undercounted. Epistemic eliminativism dissolves all epistemic paradoxes. According to the eliminativist, epistemic paradoxes are symptoms of a problem with the very concept of knowledge. ellauri096.html on line 108: Notice that the eliminativist is more radical than the skeptic. The skeptic thinks the concept of knowledge is fine. We just fall short of being knowers. The skeptic treats ‘No man is a knower’ like ‘No man is an immortal’. There is nothing wrong with the concept of immortality. Biology just winds up guaranteeing that every man falls short of being immortal. ellauri096.html on line 112: Agnostics overestimate how easy it is to identify what cannot be known. To know, one need only find a single proof. To know that there is no way to know, one must prove the negative generalization that there is no proof. After all, inability to imagine a proof is commonly due to a failure of ingenuity rather than the non-existence of a proof. In addition to being a more general proposition, a proof of unknowability requires epistemological premises about what constitutes proof. Consequently, meta-proof (proof about proofs) is even more demanding than proof. ellauri096.html on line 114: The agnostic might be tempted to avoid presumptuousness by converting to meta-agnosticism. But this “retreats” in the wrong direction. Meta-meta-proof is, in turn, even more demanding than meta-proof. Meta-meta-proof requires both the epistemological premises about what constitutes proof that meta-proof needs and, in addition, meta-meta-proof needs epistemological premises about what constitutes meta-proof. ellauri096.html on line 118: If the eliminativist thinks that assertion only imposes the aim of expressing a truth, then he can consistently assert that ‘know’ is a defective term. However, an epistemologist can revive the charge of self-defeat by showing that assertion does indeed require the speaker to attribute knowledge to himself. This knowledge-based account of assertion has recently been supported by work on our next paradox. ellauri096.html on line 120: Probabilistic skepticism dates back to Arcesilaus who took over the Academy two generations after Plato’s death. This moderate kind of skepticism, recounted by Cicero (Academica 2.74, 1.46) from his days as a student at the Academy, allows for justified belief. Many scientists are attracted to probabilism and dismiss the epistemologist’s preoccupation with knowledge as old-fashioned. ellauri096.html on line 122: Despite the early start of the qualitative theory of probability, the quantitative theory did not develop until Blaise Pascal’s study of gambling in the seventeenth century (Hacking 1975). Only in the eighteenth century did it penetrate the insurance industry (even though insurers realized that a fortune could be made by accurately calculating risk). Only in the nineteenth century did probability make a mark in physics. And only in the twentieth century do probabilists make important advances over Arcesilaus. ellauri096.html on line 124: Most of these philosophical advances are reactions to the use of probability by scientists. In the twentieth century, editors of science journals began to demand that the author’s hypothesis should be accepted only when it was sufficiently probable – as measured by statistical tests. The threshold for acceptance was acknowledged to be somewhat arbitrary. And it was also conceded that the acceptance rule might vary with one’s purposes. For instance, we demand a higher probability when the cost of accepting a false hypothesis is high. ellauri096.html on line 127: and rationally believe q then you rationally believe both p and q. Little pictures of the same scene should sum to a bigger picture of the same scene. If rational belief can be based on an acceptance rule that only requires a high probability, there will be rational belief in a contradiction! You believe of each ticket it loses, and you believe that one of them wins. ellauri096.html on line 129: A paradox is commonly defined as a set of propositions that are individually plausible but jointly inconsistent. Paradoxes pressure us to revise beliefs in a highly structured way. For instance, much epistemology orbits a riddle posed by the regress of justification, namely, which of the following is false? ellauri096.html on line 140: Kyburg might answer that there is a scale effect. Although the dull pressure of joint inconsistency is tolerable when diffusely distributed over a large set of propositions, the pain of contradiction becomes unbearable as the set gets smaller (Knight 2002). And indeed, paradoxes are always represented as a small set of propositions. ellauri096.html on line 142: If you know that your beliefs are jointly inconsistent, then you should reject R. M. Sainsbury’s definition of a paradox as “an apparently unacceptable conclusion derived by apparently acceptable reasoning from apparently acceptable premises” (1995, 1). Take the negation of any of your beliefs as a conclusion and your remaining beliefs as the premises. You should judge this jumble argument as valid, and as having premises that you accept, and yet as having a conclusion you reject (Sorensen 2003b, 104–110). If the conclusion of this argument counts as a paradox, then the negation of any of your beliefs counts as a paradox. ellauri096.html on line 144: The resemblance between the preface paradox and the surprise test paradox becomes more visible through an intermediate case. The preface of Siddhartha Mukherjee’s The Emperor of All Maladies: A Biography of Cancer warns: “In cases where there was no prior public knowledge, or when interviewees requested privacy, I have used a false name, and deliberately confounded identities to make it difficult to track.” Those who refuse consent to be lied to are free to close Doctor Mukherjee’s chronicle. But nearly all readers think the physician’s trade-off between lies and new information is acceptable. They rationally anticipate being rationally misled. Nevertheless, these readers learn much about the history of cancer. Similarly, students who are warned that they will receive a surprise test rationally expect to be rationally misled about the day of the test. The prospect of being misled does not lead them to drop the course. ellauri096.html on line 146: The preface paradox pressures Kyburg to extend his tolerance of joint inconsistency to the acceptance of contradictions (Sorensen 2001, 156–158). Consider a logic student who is required to pick one hundred truths from a mixed list of tautologies and contradictions. Although the modest student believes each of his answers, A1,A2,…,A100 ellauri096.html on line 147: , he also believes that at least of one these answers is false. This ensures he believes a contradiction. If any of his answers is false, then the student believes a contradiction (because the only falsehoods on the question list are contradictions). If all of his test answers are true, then the student believes the following contradiction: ∼(A1&A2&…&A100) ellauri096.html on line 149: . After all, a conjunction of tautologies is itself a tautology and the negation of any tautology is a contradiction. ellauri096.html on line 151: If paradoxes were always sets of propositions or arguments or conclusions, then they would always be meaningful. But some paradoxes are semantically flawed (Sorensen 2003b, 352) and some have answers that are backed by a pseudo-argument employing a defective “lemma” that lacks a truth-value. Kurt Grelling’s paradox, for instance, opens with a distinction between autological and heterological words. An autological word describes itself, e.g., ‘polysyllabic’ is polysllabic, ‘English’ is English, ‘noun’ is a noun, etc. A heterological word does not describe itself, e.g., ‘monosyllabic’ is not monosyllabic, ‘Chinese’ is not Chinese, ‘verb’ is not a verb, etc. Now for the riddle: Is ‘heterological’ heterological or autological? If ‘heterological’ is heterological, then since it describes itself, it is autological. But if ‘heterological’ is autological, then since it is a word that does not describe itself, it is heterological. The common solution to this puzzle is that ‘heterological’, as defined by Grelling, is not a genuine predicate (Thomson 1962). In other words, “Is ‘heterological’ heterological?” is without meaning. There can be no predicate that applies to all and only those predicates it does not apply to for the same reason that there can be no barber who shaves all and only those people who do not shave themselves. ellauri096.html on line 153: The eliminativist, who thinks that ‘know’ or ‘justified’ is meaningless, will diagnose the epistemic paradoxes as questions that only appear to be well-formed. For instance, the eliminativist about justification would not accept proposition (4) in the regress paradox: ‘Some beliefs are justified’. His point is not that no beliefs meet the high standards for justification, as an anarchist might deny that any ostensible authorities meet the high standards for legitimacy. Instead, the eliminativist unromantically diagnoses ‘justified’ as a pathological term. Just as the astronomer ignores ‘Are there a zillion stars?’ on the grounds that ‘zillion’ is not a genuine numeral, the eliminativist ignores ‘Are some beliefs justified?’ on the grounds that ‘justified’ is not a genuine adjective. ellauri096.html on line 155: In the twentieth century, suspicions about conceptual pathology were strongest for the liar paradox: Is ‘This sentence is false’ true? Philosophers who thought that there was something deeply defective with the surprise test paradox assimilated it to the liar paradox. Let us review the assimilation process. ellauri096.html on line 163: Epistemic paradoxes affect decision theory because rational choices are based on beliefs and desires. If the agent cannot form a rational belief, it is difficult to interpret his behavior as a choice. The purpose of attributing beliefs and desires is to set up practical syllogisms that make sense of actions as means to ends. Subtracting rationality from the agent makes framework useless. Given this commitment to charitable interpretation, there is no possibility of your rationally choosing an option that you believe to be inferior. So if you choose, you cannot really believe you were operating as an anti-expert, that is, someone whose opinions on a topic are reliably wrong (Egan and Elga 2005). ellauri096.html on line 177: The (K-0) argument stinks of the liar paradox. Subsequent commentators sloppily switch the negation sign in the formal presentations of the reasoning from K∼p ellauri096.html on line 184: The skeptic could hope to solve (K-0) by denying that anything is known. This remedy does not cure (K). If nothing is known then (K) is true. Can the skeptic instead challenge the premise that proving a proposition is sufficient for knowing it? This solution would be particularly embarrassing to the skeptic. The skeptic presents himself as a stickler for proof. If it turns out that even proof will not sway him, he bears a damning resemblance to the dogmatist he so frequently chides. ellauri096.html on line 186: But the skeptic should not lose his nerve. Proof does not always yield knowledge. Consider a student who correctly guesses that a step in his proof is valid. The student does not know the conclusion but did prove the theorem. His instructor might have trouble getting the student to understand why his answer constitutes a valid proof. The intransigence may stem from the prover’s intelligence rather than his stupidity. L. E. J. Brouwer is best known in mathematics for his brilliant fixed point theorem. But Brouwer regarded his proof as dubious. He had philosophical doubts about the Axiom of Choice and Law of Excluded Middle. Brouwer persuaded a minority of mathematicians and philosophers, known as intuitionists, to emulate his inability to be educated by non-constructive proofs. ellauri096.html on line 188: The logical myth that “You cannot prove a universal negative” is itself a universal negative. So it implies its own unprovability. This implication of unprovability is correct but only because the principle is false. For instance, exhaustive inspection proves the universal negative ‘No adverbs appear in this sentence’. A reductio ad absurdum proves the universal negative ‘There is no largest prime number’. ellauri096.html on line 199: Several commentators on the surprise test paradox object that interpreting surprise as unprovability changes the topic. Instead of posing the surprise test paradox, it poses a variation of the liar paradox. Other concepts can be blended with the liar. For instance, mixing in alethic notions generates the possible liar: Is ‘This statement is possibly false’ true? (Post 1970) (If it is false, then it is false that it is possibly false. What cannot possibly be false is necessarily true. But if it is necessarily true, then it cannot be possibly false.) Since the semantic concept of validity involves the notion of possibility, one can also derive validity liars such as Pseudo-Scotus’ paradox: ‘Squares are squares, therefore, this argument is invalid’ (Read 1979). Suppose Pseudo-Scotus’ argument is valid. Since the premise is necessarily true, the conclusion would be necessarily true. But the conclusion contradicts the supposition that argument is valid. Therefore, by reductio, the argument is necessarily invalid. Wait! The argument can be invalid only if it is possible for the premise to be true and the conclusion to be false. But we have already proved that the conclusion of ‘Squares are squares, therefore, this argument is invalid’ is necessarily true. There is no consistent judgment of the argument’s validity. A similar predicament follows from ‘The test is on Friday but this prediction cannot be soundly deduced from this announcement’. ellauri096.html on line 201: One can mock up a complicated liar paradox that resembles the surprise test paradox. But this complex variant of the liar is not an epistemic paradox. For the paradoxes turn on the semantic concept of truth rather than an epistemic concept. ellauri096.html on line 202: 5.2 The “Knowability Paradox” ellauri096.html on line 216: 1, 4 Reductio ad absurdum ellauri096.html on line 225: But secular idealists and logical positivists concede that there are some actual unknown truths. How can they continue to believe that all truths are knowable? Astonishingly, these eminent philosophers seem refuted by a pinch of epistemic logic. Also injured are those who limit their claims of universal knowability to a limited domain. For instance, Immanuel Kant (A223/B272) asserts that all empirical propositions are knowable. This pocket of optimism would be enough to ignite the contradiction (Stephenson 2015). ellauri096.html on line 227: Timothy Williamson doubts that this casualty list is enough for the result to qualify as a paradox: ellauri096.html on line 229: The conclusion that there are unknowable truths is an affront to various philosophical theories, but not to common sense. If proponents (and opponents) of those theories long overlooked a simple counterexample, that is an embarrassment, not a paradox. (2000, 271) ellauri096.html on line 233: Those who believe that the Church-Fitch result is a genuine paradox can respond to Williamson with paradoxes that accord with common sense (and science –and religious orthodoxy). For instance, common sense heartily agrees with the conclusion that something exists. But it is surprising that this can be proved without empirical premises. Since the quantifiers of standard logic (first order predicate logic with identity) have existential import, the logician can deduce that something exists from the principle that everything is identical to itself. Most philosophers balk at this simple proof because they feel that the existence of something cannot be proved by sheer logic. Likewise, many philosophers balk at the proof of unknowables because they feel that such a profound result cannot be obtained from such limited means. ellauri096.html on line 240: Moore’s problem is to explain what is odd about declarative utterances such as (M). This explanation needs to encompass both readings of (M): ‘p&B∼p ellauri096.html on line 245: The common explanation of Moore’s absurdity is that the speaker has managed to contradict himself without uttering a contradiction. So the sentence is odd because it is a counterexample to the generalization that anyone who contradicts himself utters a contradiction. ellauri096.html on line 247: There is no problem with third person counterparts of (M). Anyone else can say about Moore, with no paradox, ‘G. E. Moore went to the pictures last Tuesday but he does not believe it’. (M) can also be embedded unparadoxically in conditionals: ‘If I went to the pictures last Tuesday but I do not believe it, then I am suffering from a worrisome lapse of memory ’. The past tense is fine: ‘I went to the picture shows last Tuesday but I did not believe it’. The future tense, ‘I went to the picture shows last Tuesday but I will not believe it’, is a bit more of a stretch (Bovens 1995). We tend to picture our future selves as better informed. Later selves are, as it were, experts to whom earlier selves should defer. When an earlier self foresees that his later self believes p ellauri096.html on line 251: Robert Binkley (1968) anticipates van Fraassen by applying the reflection principle to the surprise test paradox. The student can foresee that he will not believe the announcement if no test is given by Thursday. The conjunction of the history of testless days and the announcement will imply the Moorean sentence: ellauri096.html on line 259: Binkley’s account of the student’s hypothetical epistemic state on Thursday is compelling. But his argument for spreading the incredulity from the future to the past is open to three challenges. ellauri096.html on line 269: Binkley stipulates that the students do not forget. He needs to add that the students know that they will not forget. For the mere threat of a memory lapse sometimes suffices to undermine knowledge. Consider Professor Anesthesiology’s scheme for surprise tests: “A surprise test will be given either Wednesday or Friday with the help of an amnesia drug. If the test occurs on Wednesday, then the drug will be administered five minutes after Wednesday’s class. The drug will instantly erase memory of the test and the students will fill in the gap by confabulation.” You have just completed Wednesday’s class and so temporarily know that the test will be on Friday. Ten minutes after the class, you lose this knowledge. No drug was administered and there is nothing wrong with your memory. You are correctly remembering that no test was given on Wednesday. However, you do not know your memory is accurate because you also know that if the test was given Wednesday then you would have a pseudo-memory indistinguishable from your present memory. Despite not gaining any new evidence, you change your mind about the test occurring on Wednesday and lose your knowledge that the test is on Friday. (The change of belief is not crucial; you would still lack foreknowledge of the test even if you dogmatically persisted in believing that the test will be on Friday.) ellauri096.html on line 275: The points made so far suggest a solution to the surprise test paradox (Sorensen 1988, 328–343). As Binkley (1968) asserts, the test would be a surprise even if the teacher waited until the last day. Yet it can still be true that the teacher’s announcement is informative. At the beginning of the week, the students are justified in believing the teacher’s announcement that there will be a surprise test. This announcement is equivalent to: ellauri096.html on line 285: This solution makes who you are relevant to what you can know. In addition to compromising the impersonality of knowledge, there will be compromise on its temporal neutrality. ellauri096.html on line 287: Since the surprise test paradox can also be formulated in terms of rational belief, there will be parallel adjustments for what we ought to believe. We are criticized for failures to believe the logical consequences of what we believe and criticized for believing propositions that conflict with each other. Anyone who meets these ideals of completeness and consistency will be unable to believe a range of consistent propositions that are accessible to other complete and consistent thinkers. In particular, they will not be able to believe propositions attributing specific errors to them, and propositions that entail these off-limit propositions. ellauri096.html on line 289: Some people wear T-shirts with Question Authority! written on them. Questioning authority is generally regarded as a matter of individual discretion. The surprise test paradox shows that it is sometimes mandatory. The student is rationally required to doubt the teacher’s announcement even though the teacher has not given any evidence of being unreliable. Indeed, the student can foresee that their change of mind opens a new opportunity for surprise. ellauri096.html on line 293: Socrates continues to be praised for his insight. But his “discovery” is a contradiction. If Socrates knows that he knows nothing, then he knows something (the proposition that he knows nothing) and yet does not know anything (because knowledge implies truth). ellauri096.html on line 295: Socrates could regain consistency by downgrading his meta-knowledge to the status of a belief. If he believes he knows nothing, then he naturally wishes to remedy his ignorance by asking about everything. This rationale is accepted throughout the early dialogues. But when we reach the Meno, one of his interlocutors has an epiphany. After Meno receives the standard treatment from Socrates about the nature of virtue, Meno discerns a conflict between Socratic ignorance and Socratic inquiry (Meno 80d, in Cooper 1997). How would Socrates recognize the correct answer even if Meno gave it? ellauri096.html on line 297: The general structure of Meno’s paradox is a dilemma: If you know the answer to the question you are asking, then nothing can be learned by asking. If you do not know the answer, then you cannot recognize a correct answer even if it is given to you. Therefore, one cannot learn anything by asking questions. ellauri096.html on line 299: Saul Kripke’s ruminations on the surprise test paradox led him to a paradox about dogmatism. He lectured on both paradoxes at Cambridge University to the Moral Sciences Club in 1972. (A descendent of this lecture now appears as Kripke 2011). Gilbert Harman transmitted Kripke’s new paradox as follows: ellauri096.html on line 303: is true, I know that any evidence against p is evidence against something that is true; I know that such evidence is misleading. But I should disregard evidence that I know is misleading. So, once I know that h is true, I am in a position to disregard any future evidence that seems to tell against p (1973, 148). ellauri096.html on line 305: Dogmatists accept this reasoning. For them, knowledge closes inquiry. Any “evidence” that conflicts with what is known can be dismissed as misleading evidence. Forewarned is forearmed. ellauri096.html on line 312: Marx Augustin oder Der liebe Augustin (eigentlich Markus Augustin; * 1643 in Wien; † 11. März 1685 ebenda) war ein Bänkelsänger, Dudelsackspieler, Sackpfeifer, Stegreifdichter und Stadtoriginal. Er wurde durch die Ballade „O du lieber Augustin“ sprichwörtlich und zu einem sogenannten geflügelten Wort. Bis heute ist die Figur des lieben Augustin ein Inbegriff dafür, dass man mit Humor alles überstehen kann. ellauri096.html on line 314: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/09/Adam_Brenner_Der_liebe_Augustin_erwacht_in_der_Pestgrube.jpg/220px-Adam_Brenner_Der_liebe_Augustin_erwacht_in_der_Pestgrube.jpg" width="90%" /> ellauri096.html on line 317: Zum Leben Augustins ist wenig gesichert. Augustin soll sehr beliebt gewesen sein, weil er mit seinen zotigen Liedern vor allem während der Pest in Wien im Jahr 1679 die Bevölkerung der Stadt aufheiterte, weshalb er im Volksmund nur als „Lieber Augustin“ bekannt war. ellauri096.html on line 321: Der Legende nach war der 36-jährige Augustin 1679 während der Pestepidemie wieder einmal betrunken und schlief irgendwo in der Gosse seinen Rausch aus. Siech-Knechte, die damals die Opfer der Epidemie einsammeln mussten, fanden ihn, hielten ihn für tot und brachten die Schnapsleiche zusammen mit den Pestleichen auf ihrem Sammelkarren vor die Stadtmauer. Dort warfen sie ihre ganze Ladung in ein offenes Massengrab. Diese Pestgrube soll sich in der Nähe der Kirche St. Ulrich am Neubau (heutiger siebter Wiener Gemeindebezirk) befunden haben, gleich neben dem Platz, an dem heute der Augustinbrunnen steht. Wie in der damaligen Situation üblich, wurde das Grab nicht sofort geschlossen, sondern provisorisch mit Kalk abgedeckt, um später weitere Pestopfer aufzunehmen. Am folgenden Tag habe Augustin inmitten der Leichen so lange krakeelt und auf seinem Dudelsack gespielt, bis Retter ihn aus der Grube zogen. ellauri096.html on line 372: Tästä syystä Augustinus on saanut katoliselta kirkolta arvonimen Doctor gratiae, "Armon opettaja". Syynä on se, että hän muotoili kirkon näkemyksen armosta Paavalin opetuksen mukaiseksi – ihminen on perisynnin myötä heikko, joten hyviin töihin vaaditaan Jumalan armoa. Augustinuksen armo-oppi johti kuitenkin predestinaatioon, jonka mukaan Jumala on edeltä käsin valinnut ne, joille hän antaa armonsa ja jotka tulevat pelastumaan. Augustinuksen mukaan tämä on mysteeri, jota ihmisjärki ei voi käsittää. ellauri096.html on line 374: Augustinus omaksui Cicerolta ideaalin, jonka mukaan tosi viisaus saavutetaan laaja-alaisella filosofisella ja tieteellisellä työllä. Hän katsoi, että Raamatun tekstiä ei pidä tulkita kirjaimellisesti, mikäli se on ristiriidassa tieteen ja Jumalan antaman ihmisjärjen kanssa. Teoksessaan De Genesi ad Litteram ("Genesiksen kirjaimellisesta tulkinnasta", 408) hän kirjoitti: ellauri096.html on line 386: Teoksessa De Genesi ad Litteram Augustinus esitti, että Jumala loi kaiken maailmankaikkeudessa olevan samanaikaisesti, ei kuudessa kalenteripäivässä niin kuin Genesiksen suora luenta vaatisi. Hän esittää, että Genesiksen esittämällä kuuden luomispäivän rakenteella on ennemmin hengellinen kuin luonnontieteellinen merkitys, eikä tämä luenta ole yhtään vähemmän kirjaimellisempi. Augustinus ei myöskään katsonut, että syntiinlankeemus olisi aikaansaanut fyysisiä muutoksia kaikkeudessa ja esitti jopa, että Aadamin ja Eevan ruumiit oli luotu kuolevaisiksi jopa ennen syntiinlankeemusta. Tästä huolimatta hän katsoi luomiskertomuksen tulkitsemisen olevan vaikeaa, ja huomauttaa, että meidän tulee olla valmiita muuttamaan mieltämme kun saamme asiasta uutta tietoa.[27] ellauri096.html on line 395: »Pyhä Augustinus opetti, että Aadamilla oli ennen syntiinlankeemusta vapaa tahto ja että hän olisi voinut pidättäytyä synnistä. Mutta kun hän ja Eeva söivät omenan, turmelus tuli heihin ja siirtyi heistä kaikkiin heidän jälkeläisiinsä, joi[s]ta ainoakaan ei kykene omin voimin karttamaan syntiä. Vain Jumalan armo tekee ihmisen kykeneväksi olemaan hyveellinen. Koska me kaikki olemme perineet Aadamin synnin, me kaikki ansaitsemme iankaikkisen kadotuksen. Kaikki, jotka kuolevat kastamattomina, myös pienet lapset, joutuvat helvettiin kärsimään loppumattomia tuskia Meillä ei ole oikeutta valittaa tätä, koska olemma kaikki pahoja. (Tunnustuksissaan pyhimys luettelee rikokset, joihin hän teki itsensä syypääksi kätkyessä.) Mutta Jumalan vapaasta armosta ovat muutamat kastetuista määrätyt pääsemään taivaaseen; nämä ovat valitut. He eivät pääse taivaaseen siitä syystä, että ovat hyviä; me kaikki olemme turmeltuneita, mikäli ei Jumalan armo, joka on suotu ainoastaan valituille, tee meitä kykeneviksi olemaan toisenlaisia. Ei voida mainita mitään syytä, miksi eräät pelastuvat ja toiset joutuvat kadotukseen; tämän määrää Jumalan motivoimaton valinta. Kadotukseen joutuminen osoittaa Jumalan oikeamielisyyttä, pelastuminen hänen armoansa. Molemmat yhdessä osoittavat hänen hyvyyttään. ellauri096.html on line 406: adj. ellauri096.html on line 426: Samtidigt som han är elegant och harmonisk, är Schopin aldrig vanlig. Han har en viss popularitet som genremålare och många av hans verk graverades av Jean-Pierre Jazet. ellauri096.html on line 432: ads/sites/3/2021/03/hypatia-h_2f20482f0ab494569e4a9336a7aaa41d-h_6473b120ae2d7b1c9d354c124401460c.jpg" height="200px" /> ellauri096.html on line 442: Seppo Soluttautuja (riittääpä Juotikkaalla näitä hassuja nimiä! Pynchonin peruja) lojuu nimenomaan virtahepona ottomaanilla. Nostaa jalkoja kun musta mies imuroi ilmeettömästi Hooverilla ottomaanin alta. Matkii autenttisesti Uuno Turhapuroa. Lörppävittu Hannele Nagellax pyörittää ärtyneenä vahingossa peppua. Seppo röhkii tyytyväisenä. Mediayrityxen epelit on samoilla eettisillä linjoilla kuin Aku: että raiskauxesta ei saa sentään nauttia. KOOMAlle pitää aina ilmoittaa venkuloinnista. Mutta mitä on tää KOOMA? Se putkahteli esille jo Jaskan keltaisessa tiiliskivessä. ”Harva tietää mikä on Kooma.” : Valtiovarainministeriön Kooma-malli genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Pro gradu-työ. Ei tää kuitenkaan ole Jaskan gradu joka oli Pynchonista. Lyhyt vastaus voi olla tää: ellauri096.html on line 448: Mediafirma mahaantuo valkovenäläisiä ilotyttöjä. Niitä oli yhdessä takavuosien suomenruozalaisessa stadidekkarissa jonka kirjoitti joku kyldyropersonlighet otona. Kuka se nyt oli. Joku Hoblan toimittajako? Hemmetti kun muistaa melkein muttei ihan. Ei löytynyt edes plokista. Muistaiskohan K-täti? Jotenkin siihen liittyi satama ja ehkä ravintola Torni. Joo se muisti: Se oli Staffan Bruun, Club Domina Helsinki. Tulevaisuuteen sijoitettu romaani 1992 joka valitettavasti on jo menneisyyttä. Sama vaivaa George Orwellin romaania 1984, ja Clarken millenniaaleja avaruusseikkailuja riepupäiden juhlavuodelta 2001. Niin se aika rientää. Time flies like an arrow. Tempus fugit. Tempora mutantur, nos et mutamur in illis. Ja muita samansisältöisiä sananparsia. Aikakärpäset tekevät kaikesta kexeliäästä klisheetä. Tu kattoon kattoon kuinka tulevaisuus tapettiin tapettiin, sanoi aikakärpänen kaverille. ellauri096.html on line 450: Juotikas hapantelee aika pahasti heppagenrestä. Sitä vituttaa että esiteinit lukee niitä eikä Juotikasta. Siellä liikkuu löysä raha joka saisi mielellään hakeutua nupipään pehmyreiden taskuihin. No ylläri, jos saa valita söpön raudikon tai kaljupään kakantuhriman hasbeenin välillä, niin mitä luulet että valizee? Mäkin luen mieluummin heppahullua kun näitä Jaskan tuherruxia. "Esimerkixi" fantasia ja 'spefi' ovat aina "sallineet paljon tilaa luovalle mielikuvituxelle ja omaperäiselle sanankäytölle". Mitä helvettiä, ei aina samoina toistuvien mielikuvituxettomien satueläinten ja typerien neologismien kexaseminen vaadi kovin kummallista neroa. Ne on vähintään yhtä klisheisiä kuin heppakirjat, klisheet on vaan toisia, enempi tollasia "poikien". Esim Game of thrones on vaan fantasiasaippua. Se knääpiö oli paras. Oli se helmimäisen ahistunut prinsessakin kiva jolla oli lemmikeitä. Helmi haluis ehkä kisun. Avantgarden 2-tahtimekanismia: ensin se maistuu pahalta ja sitten se alkaa maistua - yhä pahalta. Paha yskä ja yhä pahenee. ellauri096.html on line 457: ads/s3/sites/41/2018/08/27135808/reipin-tila-18.jpg" height="200px" /> ellauri096.html on line 527: Galgalim Eyes is an enemy-only skill, found on bosses and a few shadows in the later dungeons. It reduces a foe's HP to 1 and causes the Enervation ailment (100% chance). ellauri096.html on line 529: Galgalim (galgallim "spheres", "wheels", "whirlwinds" גַּלְגַּלִּים; singular: galgal, גַּלְגַּל), also called ophanim (Hebrew "wheels" ōphannīm אוֹפַנִּים; singular: ōphān, ofan אוֹפָן), refer to the wheels seen in Ezekiel's vision of the chariot (Hebrew merkabah) in Ezekiel 1:15–21. One of the Dead Sea scrolls (4Q405) construes them as angels; late sections of the Book of Enoch (61:10, 71:7) portray them as a class of celestial beings who (along with the Cherubim and Seraphim) never sleep, but guard the throne of God. ellauri096.html on line 531: These "wheels" have been associated with Daniel 7:9 (mentioned as galgal, traditionally "the wheels of galgallim", in "fiery flame" and "burning fire") of the four, eye-covered wheels (each composed of two nested wheels), that move next to the winged Cherubim, beneath the throne of God. The four wheels move with the Cherubim because the spirit of the Cherubim is in them. The late Second Book of Enoch (20:1, 21:1) also referred to them as the "many-eyed ones". ellauri096.html on line 541: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/Jaakko_Yli-Juonikas.jpg/220px-Jaakko_Yli-Juonikas.jpg" height="200px" /> ellauri096.html on line 543: ads/2019/06/otto-dix.jpg" height="200px" /> ellauri096.html on line 557: Selaimen kuvassa näytetään kuppia ja lasia tarjottimella kantava apulainen, joka meillä on pienen kupin kyljessä ja airbnbn seinällä printtitauluna. Eines der berühmtesten Werke der Dresdner Gemäldegalerie, das Schokoladenmädchen des Genfer Künstlers Jean-Étienne Liotard (1702–1789). Paizi sen kupissa ei olekaan mise en abime-efektiä, vaan ihan joku muu kuvio. Se Droste-efektin apulainen onkin enempi nunnan näköinen hollantilainen Droste-kaakaon mainos vuodelta 1904. En jaxa kaivaa kuvia tähän esille, kazokaa ize netistä. ellauri096.html on line 569: Naismaisen Mänlin iskä kazoi myös Keazin maalaismaisemaa Hampstead Heathissa ja ymmärsi. Mutta niin teki naismainen Mänli izekin. It takes all kinds to make a world. ellauri096.html on line 570: Gendervapaa Jaska on junantuoma jostain Loimaalta Turkuun joka on pikkukaupunki. Suomessa ei ole yhtään urbaania stadia, onnexi. Eikä yhtään urbaania turbaania, vaan tollasia pienipäisiä urpoja. Mixhän landelaisuus on jäänyt Jaskaa vaivaamaan. ellauri096.html on line 575: ads/satevepost/2018-09-27-uncle-sam-860.jpg" height="250px" /> ellauri096.html on line 576: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3a/ColumbiaStahrArtwork.jpg/240px-ColumbiaStahrArtwork.jpg" height="250px" /> ellauri096.html on line 577: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/75/The_Four_Continents_%28America%29%2C_Johann_Joachim_Kaendler_and_assistants%2C_Meissen_Porcelain_Factory%2C_c._1760%2C_hard-paste_porcelain_-_Wadsworth_Atheneum_-_Hartford%2C_CT_-_DSC05373.jpg/240px-thumbnail.jpg" height="250px" /> ellauri096.html on line 582: Kenenkä mielikirjailija oli Dickens Gilmoren tytöissä? Ehtikö knoppi jo unohtua? Olixe Tolstoi? Kuka luki kynäilytauoilla David Copperfieldiä? Ball-sack? Dickens oli luotettava kertoja. Ggssa mainitaan yli kolmesataa Roryn lukemaa kirjaa. Niistä on lukemattomia ads.com/list/show/72680.Gilmore_Girls_Complete_Reading_List">reading listoja netissä. Gilmore Girls Complete Reading List (361 books). ellauri096.html on line 591: Although obscure at the time of its initial publication, Maldoror was rediscovered and championed by the Surrealist artists during the early twentieth century. The work's transgressive, violent, and absurd themes are shared in common with much of Surrealism's output; in particular, Louis Aragon, André Breton, Salvador Dalí, Man Ray, and Philippe Soupault were influenced by the work. Maldoror was itself influenced by earlier gothic literature of the period, including Lord Byron's Manfred, and Charles Maturin's Melmoth the Wanderer. ellauri096.html on line 593: Maldoror is a modular (sic) work primarily divided into six parts, or cantos; these parts are further subdivided into a total of sixty chapters, or verses. Parts one through six consist of fourteen, sixteen, five, eight, seven and ten chapters, respectively. With some exceptions, most chapters consist of a single, lengthy paragraph.[b] The text often employs very long, unconventional and confusing sentences which, together with the dearth of paragraph breaks, may suggest a stream of consciousness, or automatic writing. Over the course of the narrative, there is often a first-person narrator, although some areas of the work instead employ a third-person narrative. The book's central character is Maldoror, a figure of evil who is sometimes directly involved in a chapter's events, or else revealed to be watching at a distance. Depending on the context of narrative voice in a given place, the first-person narrator may be taken to be Maldoror himself, or sometimes not. The confusion between narrator and character may also suggest an unreliable narrator. ellauri096.html on line 597: Several of the parts begin with opening chapters in which the narrator directly addresses the reader, taunts the reader, or simply recounts the work thus far. For example, an early passage warns the reader not to continue: ellauri096.html on line 599: "It is not right that everyone should read the pages which follow; only a few will be able to savour this bitter fruit with impunity. Consequently, shrinking soul, turn on your heels and go back before penetrating further into such uncharted, perilous wastelands." — Maldoror, Part I, Chapter 1. ellauri096.html on line 631: Opinnäytteen taso: pro gradu -tutkielmat, aika heikko. Tiivistelmä: ellauri096.html on line 635: Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehittämää genealogista analyysia, jonka keskiössä on nykyisyyden olemassaolon mahdollisuuksien kriittinen tarkastelu. Tavoitteena on horjuttaa asioiden pintatasolla ilmenevää yhtenäisyyttä ja luonnollisuutta tarkastelemalla niissä piileviä epävarmuuksia ja virheellisyyksiä. Huomio suunnataan asioiden syntyperään ja polveutumiseen sekä niissä vallitseviin ristiriitoihin, joiden tuloksina asiat ovat ilmaantuneet. Tutkielmassa hallintamentaliteettia sovelletaan genealogisesti, jolloin tarkastellaan tietynlaisiin tietomuotoihin ja niihin kytkeytyviin teknologioihin pohjautuvan hallinnan olemassaolon mahdollisuuksia. Tutkimusaineistona käytetään pääosin valtiovarainministeriön instituutioaineistoja, joissa tuodaan julki Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia. Tarkastelussa on erityisesti kevään 2014 Taloudellinen katsaus, jossa Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia hyödynnetään erilaisten finanssipolitiikan keinojen vaikutusten arvioimisessa. ellauri096.html on line 637: Arvioinnit, eli tietynlaisten rationaalisten kehysten kautta muodostetut näkemykset toimenpiteiden vaikutuksista ovat hallintamentaliteetin näkökulmasta keskeisiä käytäntöjä. Tutkielman tutkimuskysymyksinä on 1) miten Kooma-malli voi olla mahdollinen ja 2) minkälaisia ristiriitoja tähän mahdollisuuteen liittyy. Kysymyksiin vastataan tarkastelemalla ensinnäkin hallintamentalisoitumisen historiaa, jonka kautta makrotaloustieteen muodostuminen on sijoitettu osaksi laajempaa länsimaista hallinnallistumisen tendenssiä. Tutkielmassa laaditaan kriittinen rekonstruktio makrotalousteorian ja siihen kytkeytyvien käytäntöjen syntyhistoriasta ja polveutumisesta sekä siinä ilmaantuneista erilaisista problematisoinneista. Tämän kautta Kooma-malli asetetaan laajempaan sitä mahdollistavaan historialliseen talousteoreettiseen ja teknologiseen kontekstiin. Tästä näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan miten Kooma-malli 'on tullut jostain' erilaisten makrotaloustieteellisten ilmaantumisten myötävaikutuksesta. ellauri096.html on line 641: Tutkielman keskeisenä tarkoituksena on tuoda esille Kooma-mallia konstituoivien teoreettisten taustaoletusten syntyhistoriaa ja niihin kytkeytyviä tiedollisia epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia. Valtiovarainministeriössä laadituissa aineistoissa ei olla lainkaan käsitelty Kooma-mallin teoreettiseen taustaoletuksiin liittyviä epävarmuuksia tai yleensä reflektoitu Kooma-mallin avulla laaditun tiedon varmuusastetta. Tutkielmassa on Kooma-mallin olemassaolon mahdollisuuksien genealogisen tarkastelun kautta horjutettu Kooma-mallin avulla laadittujen laskelmien itsestäänselvää, neutraalia tai luonnollista ulkokuorta tuomalla esille niissä piileviä ristiriitaisuuksia ja epävarmuuksia. ellauri096.html on line 653: Artikkelissa viitataan myös lukuisiin kansainvälisesti tunnettuihin taloustieteilijöihin: Maailmanpankin entisen pääekonomistin Paul Romerin mukaan DSGE-mallien vuoksi ”makrotaloustiede on taantunut viimeiset 30 vuotta” kun taas IMF:n entisen pääekonomistin Oliver Blanchardin mukaan DSGE-malleissa on vakavia, mutta korjattavia puutteita. (mt.) Kooman oletuxia on ricardolainen kuluttaja. Mikäs epeli se on? taloudellista toimintaa kuvataan yksilötasolla toteutuvana rationaalisuutena, ja jätetään tällöin huomioimatta yhteiskunnassa vallitsevat pakot. Esimerkiksi kun Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa todetaan, että julkisten menojen leikkaamisen myötä ”[k]ulutus näyttäytyy houkuttelevampana kuin työnteko, jolloin työtunnit per nuppi alenevat” (VM 2014, 17), ei tällöin huomioida esimerkiksi työsopimuksissa työntekijöille määriteltyjä työaikoja. Kooma-mallin avulla laadituissa laskelmissa kulutusverojen vaikutuksista todetaan, että ”veronkorotus alentaa työnteosta saatavaa ylijäämää alentaen näin työn tarjontaa” (mt., 18). Tulkitsen väitteen siten, että mallin mukaisesti työstä saatavan tulon vähentyessä työntekijä-kuluttajat alkavat suosimaan enemmän vapaa-aikaa. ellauri096.html on line 678: The Lucas critique is representative of the paradigm shift that occurred in macroeconomic theory in the 1970s towards attempts at establishing micro-foundations. ellauri096.html on line 680: The authors stated that, since fluctuations in employment are central to the business cycle, the "stand-in consumer [of the model] values not only consumption but also leisure," meaning that unemployment movements essentially reflect the changes in the number of people who want to work. "Household-production theory," as well as "cross-sectional evidence" ostensibly support a "non-time-separable utility function that admits greater inter-temporal substitution of leisure, something which is needed," according to the authors, "to explain aggregate movements in employment in an equilibrium model." For the K&P model, monetary policy is irrelevant for economic fluctuations. ellauri096.html on line 686: On tärkeää kysyä, että toimivatko ihmiset todella mallin taustaoletusten olettamalla tavalla: rationaalisesti, hyötyään maksimoiden ja toimintaansa ikuisuuteen nähden sopeuttaen? Rationaalisten odotusten ja ricardolaisen ekvivalenssin pätevyyteen liittyy empiirisiä epävarmuuksia, joita ei laisinkaan tuoda esille Kooma-mallin avulla laadituissa tarkasteluissa. Myös finanssipolitiikan vaikutusten empiirinen arvioiminen yksin kerroinvaikutuksia tarkastelemalla on hyvin vaikeaa esimerkiksi vaihteluvälien, eri varallisuusryhmiin kohdistuvien erilaisten vaikutusten sekä julkisen kulutuksen vaikutuksen eristämisen johdosta. ellauri096.html on line 695: Hauska huomata että Yli-Juotikas soveltaa Sainte-Beuven peukuttamaa ja mun systemaattisesti soveltamaa elämä ja teoxet menetelmää maalieläimeensä Ansa Ikoseen. Se kaivelee Ansan taustoja ja koittaa selvittää sen kanadalaista sukua löytääxeen ainexia johkin Frantz Fanon-tyyppiseen freudilaiseen selityxeen mixi Ansa ei pidä maahanmuuttajista. Fanonista ei näytä olevan paasausta, pitäisikö olla? No teen tietolaatikoon. Se oli joku sivistynyt siirtomaalainen, jos värin saa mainita niin kakan. Antikolonialismia freudilaisella kuorrutuxella. Tunnettu kirjoista Peau noire, masques blancs ja Les damnés de la terre. Amerikkalaiset mainizevat miinuxena sen marxilaisuuden, ranskixet että se sähläs Algerian puolesta. ellauri096.html on line 699: Frantz Omar Fanon (/ˈfænən/,[1] US: /fæˈnɒ̃/; French: [fʁɑ̃ts fanɔ̃]; 20 July 1925 – 6 December 1961), also known as Ibrahim Frantz Fanon, was a French West Indian psychiatrist and political philosopher from the French colony of Martinique (today a French department). His works have become influential in the fields of post-colonial studies, critical theory and Marxism. As well as being an intellectual, Fanon was a political radical, Pan-Africanist, and Marxist humanist concerned with the psychopathology of colonization and the human, social, and cultural consequences of decolonization. ellauri096.html on line 701: Son livre Peau noire, masques blancs contient une critique de l´ouvrage Psychologie de la colonisation d´Octave Mannoni. Frantz Fanon adopte une attitude d´observateur extérieur au système colonial. Il n´admet pas l´analyse psychologique de Mannoni. En particulier l´élaboration du « complexe de Prospero » du colonisateur lui paraît « non fondée ». Les philosophes multiculturalistes (Charles Taylor, Will Kymlicka) ont plusieurs fois affirmé dans leurs articles s´inspirer des travaux de Fanon, précurseur du multiculturalisme. ellauri096.html on line 703: Les Damnés de la terre est le dernier livre de Frantz Fanon, publié quelques jours avant sa mort aux Éditions Maspero en 19611 et traduit en 15 langues. ellauri096.html on line 704: Cet essai analytique se penche sur le colonialisme, l´aliénation du colonisé et les guerres de libération. Il étudie le rôle que joue la violence entre colonisateur et colonisé. Il prône la lutte anticolonialiste y compris par la violence et l´émancipation du tiers-monde. Le livre expose aussi avec une certaine prémonition les contradictions inhérentes à l´exercice du pouvoir dans l´ère post-coloniale en Afrique. C´est pour cela que Fanon est également connu pour le regard prospectiviste qu´il porte à l´égard de l´État-nation post-colonial africain. ellauri096.html on line 708: Selon sa biographe, Alice Cherki, Fanon devient en France — « le pays pour lequel la guerre d´Algérie n´a pas eu lieu » —, « un philosophe maudit ». Il est occulté pour sa condamnation radicale du colonialisme français : « En redonnant à la colonie son rôle dans la construction de la nation, de l’identité nationale et de la république française, Fanon fait apparaître comment la notion de « race » n’est pas extérieure au corps républicain et comment elle le hante ». Mettant en cause un clivage racial au fondement du système colonial, Fanon gêne le républicanisme d´une France qui se dit indifférente aux différences mais qui, dans son propre empire colonial, a dénié des droits à des populations au motif de leur « race » dite inférieure. ellauri096.html on line 734: Tuulensuun palvelukeskuxen henkilökunta tulee häntä iloisesti heiluen asiakkaita ovelle vastaan. Potkii ovensuusta syrjään oluttölkkejä. Jalankulkija törmäsi autoilijaan Alexis Kiven kadulla. Uhri oli 70-luvulla syntynyt loimaalainen mies. ellauri096.html on line 775: In the dialogue Protagoras, Socrates attests that akrasia does not exist, claiming "No one goes willingly toward the bad" (358d). If a person examines a situation and decides to act in the way he determines to be best, he will pursue this action, as the best course is also the good course, i.e. man's natural goal. An all-things-considered assessment of the situation will bring full knowledge of a decision's outcome and worth linked to well-developed principles of the good. A person, according to Socrates, never chooses to act poorly or against his better judgment; and, therefore, actions that go against what is best are simply a product of being ignorant of facts or knowledge of what is best or good. ellauri096.html on line 777: Aristotle, on the other hand, took a more empirical approach to the question, acknowledging that we intuitively believe in akrasia. He distances himself from the Socratic position by locating the breakdown of reasoning in an agent’s opinion, not his appetition. Now, without recourse to appetitive desires, Aristotle reasons that akrasia occurs as a result of opinion. Opinion is formulated mentally in a way that may or may not imitate truth, while appetites are merely desires of the body. Thus, opinion is only incidentally aligned with or opposed to the good, making an akratic action the product of opinion instead of reason. For Aristotle, the antonym of akrasia is enkrateia, which means "in power" (over oneself). ellauri096.html on line 779: The word akrasia occurs twice in the Koine Greek New Testament. In Matthew 23:25 Jesus uses it to describe hypocritical religious leaders, translated "self-indulgence" in several translations, including the English Standard version. Paul the Apostle also gives the threat of temptation through akrasia as a reason for a husband and wife to not deprive each other of sex (1 Corinthians 7:5). In another passage (Rom. 7:15–25) Paul, without actually using the term akrasia, seems to reference the same psychological phenomenon in discussing the internal conflict between, on the one hand, "the law of God," which he equates with "the law of my mind"; and "another law in my members," identified with "the flesh, the law of sin." "For the good that I would do, I do not; but the evil which I would not, that I do." (v.19) ellauri096.html on line 781: In Edmund Spenser´s The Faerie Queene, book II, Acrasia, the embodiment of intemperance dwelling in the "Bower of Bliss", had the Circe-like capacity of transforming her lovers into monstrous animal shapes. Pitäs ja pitäs, mutta kun tekee mieli. ellauri096.html on line 813: Tää kuulostaa joltain kirjallisuustieteeltä. Varmaan hirmu juonikas Jaska tarkoittaa nyt sanoa että sen kirjoista on juoni hukassa, juoni kuorsaa kännipäisenä Anterona jossain mezämaalla tai konemezässä. Joo selvästi olen oikeilla jäljillä, tossa typerässä Kansa taisteli - miehet kertovat intermezzossa esiintyy nimi Panofart, joka on dead giveaway, se viittaa arzy farzy Erwin Panofskyyn, joka esiintyi Arskan estetiikan oppikirjassa minkä Jaska on ehkä "lukaissut". Nordensvahn oli eversti myös heppakirjassa. Pulla on varmaan Ryhmyn ja Romppaisen kirjoittaja Armas J. Pulla, armoitettu fasisti. ellauri096.html on line 817: adding:1em;float:right" src="https://asiakas.kotisivukone.com/files/kampinkirjakauppa.kotisivukone.com/uudet_kuvat_2/.thumbs/28662_280x500.jpg" width="10%" /> ellauri096.html on line 818: adding:1em;clear:both;float:right" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/9/96/Rakkaus_vainoaikaan.jpg/200px-Rakkaus_vainoaikaan.jpg" width="10%" /> ellauri096.html on line 853: Edellä oleva kuvaus perustuu akateemiseen eli mensuurimeikkailuotteluun, joka järjestettiin Helsingin Normaalilyseossa Etelä-Helsingissä vuonna 1964. Yliopistojen osakunnissa harjoitetussa mensuurimeikkailussa ei oteltu varsinaisesti voitosta, eikä kyse ollut kilpailusta tai urheilusta. 1700-luvulla Saksassa syntyneen akateemisen meikkailuperinteen tarkoituksena oli pikemminkin kimppakiva ja osoittaa luonteenlujuutta ja rohkeutta. Lisäksi ottelijat halusivat saada etu-tai takaposkeensa näyttävän sarven, jota pidettiin miehekkyyden osoituksena. Mensuurimeikkailun juuret ovat keskiaikaisissa aatelismiesten välisissä pippelinmittelöistä, joissa oli useimmiten kyse kunniasta. Siis yxinkertaisemmin sanoen nokintajärjestyxestä. Näin käytiin oikeutta, oikeushan on aina vahvemman puolella. Se joka voitti oli oikeassa jossain reviirikiistassa. ellauri096.html on line 863: ”Vastustajan voimat näyttivät hupenevan, ja hänen kalpeilla kasvoillaan erottui punaisia laikkuja. Hän haukkoi henkeään erien välissä eikä silti tahtonut saada happea. Kun se hitaasti upposi tajuntaani, aloin vain toivoa, että hän pian pyörtyisi. Paizi sitten se ei ehtisi merkata minua. Verdammt noch mal!” Mensuurimeikkailu paljasti armottomasti, oliko nuorukaisessa tosimiehen aineksia kuin Aki Mannisessa, vai onko se väpelö kuten se nörtti taiteellinen telttakaveri. Mikään ei muutu, vaan verryttelypuvut vaihtuvat. Paukapäiden kasvojen piti mittelön aikana kuvastaa malttia, urheutta ja rehtiyttä – ei kiihkoa, silmitöntä verenhimoa saati sitten pelkoa. Jos paukantti käänsi päänsä sivuun miekan terän tieltä tai räpytti silmiään, hänet leimattiin armotta pelkuriksi ja hän sai ylimääräisen reijän perseeseen. Kunnian puolustaminen oli mensuurimeikkailun keskeinen arvo. Kuuluisa saksalainen runoilija Heinrich Heine opiskeli 1800-luvulla Göttingenin yliopistossa. Hän oli taustaltaan juutalainen ja päätyi miekkailemaan juutalaisvastaisen solvauksen esittänyttä opiskelijaa vastaan. Hänen kustantajansa rohkaisi suosikkirunoilijaansa sanoilla: ”Ennemmin kuolema kuin häpeä!” "Ennemmin häpeä kuin perseeseen 2 lisäläpeä", laukaisi Chaim leukavasti. ellauri096.html on line 875: Koska menstruaatiomeikkailun keskeinen ajatus oli kuukausittainen kunnaan suomustaminen, kaxintaistelua piti edeltää loukkaus. Mikä tahansa tölväisy ei kuitenkaan kelvannut syyksi. Esimerkiksi läimäystä persauxiin pidettiin pätevänä syynä kaksintaisteluun, ja myös toisen älyn vähättely oli oiva keino saada kutsu osakunnan meikkailusaliin. ”Dummkopf” oli yleinen solvaus, ja myös toisen nimittäminen aasiksi ("Esel") johti yleensä toivottuun lopputulokseen. Ennen taistelua loukkaus piti kuitenkin hyväksyttää osakunnan kunniakomiteassa. Vaatimus loukkauksesta aiheutti joskus ongelmia. Monien osakuntien säännöt vaativat, että niiden jäsenten piti osallistua vähintään kahteen otteluun lukukaudessa. Rauhallisten opiskelijoiden oli kuitenkin usein vaikea haalia riittävästi loukkauksia, ja vuonna 1850 osakunnat alkoivatkin loukata väpelöitä ihan tarkoituxella: "Weiblicher! Virilisierter Mannling! Rotzlöffel! Nichtssagender Furz!!" Meikkailuotteluita järjestettiin sunnuntaisin aamukuudesta iltamyöhään sovitussa paikassa kaupungin laidalla. Puuttuvista loukkauksista aiheuvat ongelmat ratkaisiin potkuilla persauxiin, mutta miekkailijoiden pelkoja ne eivät lievittäneet, päinvastoin pahensivat. Paukantit rauhoittivatkin usein hermojaan konjakilla ja pervitiinillä. Ottelun jälkeen pelko ja jännitys palkittiin: nuorukaiset, joilla oli jossain komeita mensisarpia, herättivät muissa miehissä kiinnostusta ja saivat niiden sydämen pamppailemaan. Veri virtasi paisuvaisissa, kun saksalaiset opiskelijat mittelivät pippeleitään. ellauri097.html on line 2: ad> ellauri097.html on line 25: ad> ellauri097.html on line 54: 12 opetuspojasta harva oli lukitaitoinen. Kun Suuri Marinadi lähti läpyttelemään kuin Kalle kiihtyessään pitkin mattoja ja parketteja, mutta yli Jordanin (tiesi missä on kahlaamo, Creutzfeldin-Johannes Kastajantaudin geenimuuntelemana, sen kastelemana), meni Sugar-Dannyn luoliin, jossa kustantamonsa alkoi Messiaan-kirjallisuuden seuran perinnekeruun omassa ja yhteisessä asiassaan. Markus: Taneli Europaeus, Matteus: Gottlund, Luukas: Lönnrot ja Johannes ehkä Julius Krohn. Mitä muistatte minusta mitä minä sanoin pienenä. Ja kaikki kirjaan. Kääröjä kerääntyy, papyrus rullaantuu. Yhdet jo kopioi ensimmäisiä. Saulukselle kanssa. Ja Barnabaalle: jakelu, apostolit, ja koko hangaround. Säilytetään luolissa, pannaan yhdet Qumraniin, jos tulee virhepainamia. Joo, kreikaksi tietenkin. Ei sit tarvii heti kääntää. ellauri097.html on line 65: As a scholar, Mencken is known for The American Language, a multi-volume study of how the English language is spoken in the United States. As an admirer of the German philosopher Friedrich Nietzsche, he was an outspoken opponent of organized religion, theism, populism, and representative democracy, the last of which he viewed as a system in which inferior men dominated their superiors. Mencken was a supporter of scientific progress though he couldn´t find his arse with both hands. He was critical of osteopathy and chiropractic. He was also an open critic of economics. In a word: a royal pain in the ass. ellauri097.html on line 77: Baltimoren kautta kulkenut kauppa katkesi Yhdysvaltain vapaussodan aikana. Yhdysvaltain kongressi mahdollisti yksityishenkilöiden aseistaa omia laivojaan vuonna 1776, jonka jälkeen monet baltimorelaiset aloittivat toiminnan kaappareina. Baltimoresta muodostui samalla myös merkittävä laivanrakennuksen keskus. Yhdysvaltain laivaston ensimmäinen sota-alus USS Constellation rakennettiin Baltimoressa sodan jälkeen vuonna 1797. Sen saman niminen vuonna 1854 rakennettu seuraaja ja laivaston viimeinen purjelaiva on nykyisin ankkuroituna Baltimoren satamassa. Vapaussodan aikana Baltimore oli myös Siirtokuntien kongressin kokoontumispaikka brittien vallattua Philadelphian vuonna 1777. Vuoden 1812 sodan aikana kaupungin tuntumassa käytiin Baltimoren taistelu. ellauri097.html on line 88: In one winter while in high school he read William Makepeace Thackeray and then "proceeded backward to Addison, Steele, Pope, Swift, Johnson and the other magnificos of the Eighteenth century." He read the entire canon of Shakespeare and became an ardent fan of Rudyard Kipling and Thomas Huxley. ellauri097.html on line 90: No huonommankin lukulistan voisi valita, esim. ads.com/list/show/72680.Gilmore_Girls_Complete_Reading_List">Roryn, jolla on myös Peten krestomatia. Petellä oli pikku kemistin välineet. Se valmistui teekkarixi opiston priimuxena ja meni siitä isän siggetehtaaseen. Ei viihtynyt asiakasrajapinnassa kuten ei Helmikään. Onnex isä sattui kuolemaan ( siis Henryltä) ja Henry pääsi reportterikouluun. ellauri097.html on line 95: Mencken admired the German philosopher Friedrich Nietzsche (he was the first writer to provide a scholarly analysis in English of Nietzsche´s views and writings) and Joseph Conrad. His humor and satire owed much to Ambrose Bierce and Mark Twain. He did much to defend Dreiser despite freely admitting his faults, including stating forthrightly that Dreiser often wrote badly and was a gullible man. Mencken also expressed his appreciation for William Graham Sumner in a 1941 collection of Sumner´s essays and regretted never having known Sumner personally. In contrast, Mencken was scathing in his criticism of the German philosopher Hans Vaihinger, whom he described as "an extremely dull author" and whose famous book Philosophy of 'Als ob' he dismissed as an unimportant "foot-note to all existing systems." ellauri097.html on line 97: Mencken recommended for publication philosopher and author Ayn Rand´s first novel, We the Living and called it "a really excellent piece of work." Shortly afterward, Rand addressed him in correspondence as "the greatest representative of a philosophy" to which she wanted to dedicate her life, "individualism" and later listed him as her favorite columnist. No voi vietävä! ellauri097.html on line 101: Mencken was a keen cheerleader of scientific progress but was skeptical of economic theories and strongly opposed to osteopathic/chiropractic medicine. He also debunked the idea of objective news reporting since "truth is a commodity that the masses of undifferentiated men cannot be induced to buy" and added a humorous description of how "Homo Boobus," like "higher mammalia," is moved by "whatever gratifies his prevailing yearnings." ellauri097.html on line 107: Like Nietzsche, he also lambasted religious belief and the very concept of Cod, as Mencken was an unflinching atheist, particularly Christian fundamentalism, Christian Science and creationism, and against the "Booboisie," his word for the ignorant middle classes. In the summer of 1925, he attended the famous Scopes "Monkey Trial" in Dayton, Tennessee, and wrote scathing columns for the Baltimore Sun (widely syndicated) and American Mercury mocking the anti-evolution Fundamentalists (especially William Jennings Bryan). The play Inherit the Wind is a fictionalized version of the trial, and as noted above the cynical reporter E.K. Hornbeck is based on Mencken. In 1926, he deliberately had himself arrested for selling an issue of The American Mercury, which was banned in Boston by the Comstock laws. Mencken heaped scorn not only on the public officials he disliked but also on the state of American elective politics itself. ellauri097.html on line 113: In the summer of 1926, Mencken followed with great interest the Los Angeles grand jury inquiry into the famous Canadian-American evangelist Aimee Semple McPherson. She was accused of faking her reported kidnapping and the case attracted national attention. There was every expectation that Mencken would continue his previous pattern of anti-fundamentalist articles, this time with a searing critique of McPherson. Unexpectedly, he came to her defense by identifying various local religious and civic groups that were using the case as an opportunity to pursue their respective ideological agendas against the embattled Pentecostal minister. He spent several weeks in Hollywood, California, and wrote many scathing and satirical columns on the movie industry and Southern California culture. After all charges had been dropped against McPherson, Mencken revisited the case in 1930 with a sarcastic and observant article. He wrote that since many of that town´s residents had acquired their ideas "of the true, the good and the beautiful" from the movies and newspapers, "Los Angeles will remember the testimony against her long after it forgets the testimony that cleared her." ellauri097.html on line 117: Mencken, says Charles A. Fecher, was, "deeply conservative, resentful of change, looking back upon the 'happy days' of a bygone time, wanted no part of the world that the New Deal promised to bring in." In 1931, the Arkansas legislature passed a motion to pray for Mencken´s soul after he had called the state the "apex of moronia." ellauri097.html on line 121: The Presidency tends, year by year, to go to such men. As democracy is perfected, the office represents, more and more closely, the inner soul of the people. We move toward a lofty ideal. On some great and glorious day the plain folks of the land will reach their heart´s desire at last, and the White House will be adorned by a downright moron. ellauri097.html on line 126: Mencken defended the evolutionary views of Charles Darwin, but spoke unfavorably of many prominent physicists and had little regard for pure mathematics. Regarding theoretical physics, he said to longtime editor Charles Angoff, "Imagine measuring infinity! That´s a laugh." Ei se osannut kuin neljä laskutapaa, nekin sinnepäin. ellauri097.html on line 128: Elsewhere, he dismissed higher mathematics and probability theory as "nonsense", after he read Angoff´s article for Charles S. Peirce in the American Mercury. "So you believe in that garbage, too—theories of knowledge, infinity, laws of probability. I can make no sense of it, and I don´t believe you can either, and I don´t think your god Peirce knew what he was talking about." ellauri097.html on line 130: Uuskantilainen Vaihinger began to develop a system of philosophy he called the "philosophy of 'als ob' ". In it he offered a system of thought in which God and reality might best be represented as paradigms. This was not to say that either God or reality was any less certain than anything else in the realm of man’s awareness, but only that all matters confronting man might best be regarded in hypothetical ways. ellauri097.html on line 134: the American journalist Mencken was scathing in his criticism of the book, which he dismissed as an unimportant "foot-note to all existing systems". Vaihinger was also criticised by the Logical positivists who made "curt and disparaging references" to his work. ellauri097.html on line 143: I admit freely enough that, by careful breeding, supervision of environment and education, extending over many generations, it might be possible to make an appreciable improvement in the stock of the American Negro, for example, but I must maintain that this enterprise would be a ridiculous waste of energy, for there is a high-caste white stock ready at hand, and it is inconceivable that the Negro stock, however carefully it might be nurtured, could ever even remotely approach it. The educated Negro of today is a failure, not because he meets insuperable difficulties in life, but because he is a Negro. He is, in brief, a low-caste man, to the manner born, and he will remain inert and inefficient until fifty generations of him have lived in civilization. And even then, the superior white race will be fifty generations ahead of him. ellauri097.html on line 149: Mencken repeatedly identified mathematics with metaphysics and theology. According to Mencken, mathematics is necessarily infected with metaphysics because of the tendency of many mathematical people to engage in metaphysical speculation. In a review of Alfred North Whitehead's The Aims of Education, Mencken remarked that, while he agreed with Whitehead's thesis and admired his writing style, "now and then he falls into mathematical jargon and pollutes his discourse with equations," and "[t]here are moments when he seems to be following some of his mathematical colleagues into the gaudy metaphysics which now entertains them."[50] For Mencken, theology is characterized by the fact that it uses correct reasoning from false premises. Mencken also uses the term "theology" more generally, to refer to the use of logic in science or any other field of knowledge. In a review for both Arthur Eddington's The Nature of the Physical World and Joseph Needham's Man a Machine, Mencken ridiculed the use of reasoning to establish any fact in science, because theologians happen to be masters of "logic" and yet are mental defectives: ellauri097.html on line 153: Instead of mathematical "speculation" (such as quantum theory), Mencken believed physicists should just directly look at individual facts in the laboratory like chemists: ellauri097.html on line 155: If chemists were similarly given to fanciful and mystical guessing, they would have hatched a quantum theory forty years ago to account for the variations that they observed in atomic weights. But they kept on plugging away in their laboratories without calling in either mathematicians or theologians to aid them, and eventually they discovered the isotopes, and what had been chaos was reduced to the most exact sort of order. ellauri097.html on line 159: In the same article which he later re-printed in the Mencken Chrestomathy, Mencken primarily contrasts what real scientists do, which is to simply directly look at the existence of "shapes and forces" confronting them instead of (such as in statistics) attempting to speculate and use mathematical models. Physicists and especially astronomers are consequently not real scientists, because when looking at shapes or forces, they do not simply "patiently wait for further light," but resort to mathematical theory. There is no need for statistics in scientific physics, since one should simply look at the facts while statistics attempts to construct mathematical models. On the other hand, the really competent physicists do not bother with the "theology" or reasoning of mathematical theories (such as in quantum mechanics): ellauri097.html on line 161: [Physicists] have, in late years, made a great deal of progress, though it has been accompanied by a considerable quackery. Some of the notions which they now try to foist upon the world, especially in the astronomical realm and about the atom, are obviously nonsensical, and will soon go the way of all unsupported speculations. But there is nothing intrinsically insoluble about the problems they mainly struggle with, and soon or late really competent physicists will arise to solve them. These really competent physicists, I predict, will be too busy in their laboratories to give any time to either metaphysics or theology. Both are eternal enemies of every variety of sound thinking, and no man can traffic with them without losing something of his good judgment. ellauri097.html on line 167: His later work consisted of humorous, anecdotal, and nostalgic essays that were first published in The New Yorker and then collected in the books Happy Days, Newspaper Days, and Heathen Days. Mencken was preoccupied with his legacy and kept his papers, letters, newspaper clippings, columns, and even grade school report cards. After his death, those materials were made available to scholars in stages in 1971, 1981, and 1991 and include hundreds of thousands of letters sent and received. The only omissions were strictly personal letters received from women. ellauri097.html on line 184: Mittava vaikutus hiilinieluun. Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava harhaanjohtaja Unto Remes puolestaan laskeskelee, että yksin kuusen viljelyllä liian karulle kasvupaikalle saadaan aikaan vuosittain vähintään 100 000–200 000 kuution runkopuun kasvutappiot. Helvetin hirvi pakottaa rasistisella ruokahalullaan meidät tekemään näitä monokulttuurisia puupeltoja. Ne eivät ajattele sitten yhtään, Unto valittaa. Ajattelisivät vähän meidänkin kannaltamme, ja omaltakin kannaltaan. ellauri097.html on line 209: ads/2018/05/325e1220c22cf5a80c319a75cf12b2c7.jpg" /> ellauri097.html on line 258: Julien Green est né à Paris, 4, rue Ruhmkorff, de parents américains, descendant du côté de sa mère du sénateur et représentant démocrate de la Géorgie au congrès américain Julian Hartridge (en) (1829-1879) et dont Julien Green porte le prénom (Green a été baptisé « Julian » ; l'orthographe a été changée en « Julien » par son éditeur français dans les années 1920). Il grandit dans le 16e arrondissement de Paris, puis au Vésinet et passe ses vacances dans la commune d'Andrésy, dans les Yvelines. Il poursuit toutes ses études en France au lycée Janson-de-Sailly. Sa mère, protestante pieuse et aimante, meurt alors qu'il a 14 ans, et la famille déménage rue Cortambert, à Paris. Il se convertit au catholicisme en 1916, à la suite de son père et de toutes ses sœurs, ainsi qu'il le raconte dans Ce qu'il faut d'amour à l'homme, son autobiographie spirituelle. Il abjure l'anglicanisme à la crypte de la chapelle des sœurs de la rue Cortambert. Âgé de seulement 17 ans, Julian Green réussit à rejoindre les rangs de la Croix-Rouge américaine, puis est détaché dans l’artillerie française en 1918 en tant que sous-lieutenant et sert en Italie. Démobilisé en mars 1919, il se rend pour la première fois aux États-Unis en septembre de la même année et effectue trois ans d'études à l’université de Virginie, où il éprouve un premier amour chaste et secret pour un camarade d'études. Il écrit son premier livre en anglais, avant de revenir vivre en France. ellauri097.html on line 262: En juillet 1940, après la défaite de la France, il retourne en Amérique. En 1942, il est mobilisé et envoyé à New York pour servir au Bureau américain de l'information de guerre. De là, cinq fois par semaine, il s'adresse à la France dans l'émission de radio Voice of America, travaillant entre autres avec André Breton. Il enseigne la littérature dans une faculté de jeunes filles américaines. Julien Green revient en France juste après la Seconde Guerre mondiale et retourne à la foi de sa jeunesse. ellauri097.html on line 264: Il est élu à l'Académie française le 3 juin 1971, au fauteuil 22, succédant à François Mauriac. C'est le premier étranger accédant à cet honneur. Le président de la République Georges Pompidou lui propose en 1972 la nationalité française, mais il décline la faveur. ellauri097.html on line 266: Il est enterré le 21 août 1998 à Klagenfurt en Autriche dans l'église Saint-Egid ; Éric Jourdan, son fils adoptif, repose à ses côtés depuis 2015. Ému par une statue ancienne de la Vierge Marie lors d'une visite en 1990, l'écrivain avait émis le désir d'être inhumé dans une des chapelles de cette église, l’Église catholique ayant, en France, refusé son inhumation en l’église d'Andrésy. ellauri097.html on line 292: Patrick White (1912–1990) was raised in Sydney’s well-to-do Rushcutter’s Bay, and was sent to England at 13. He attended boarding school, then Cambridge, and during the war was stationed in North Africa. It was there, in 1941, that White met Manoly Lascaris, the Greek officer who he would love for the rest of his life. By the time White and Lascaris returned to Australia. in 1947 White had written three tepidly received novels, and a play. It took coming home to Sydney to transform his writing and elevate it to the level of genius. White produced The Tree of Man, in 1955, his first novel to be written in Sydney. He went on to write a string of masterpieces in quick succession: Voss, Riders in the Chariot, The Vivisector. He received the Nobel Prize for Literature in 1973. The Nobel committee credited White “for an epic and psychological narrative art which has introduced a new continent into literature.” ellauri097.html on line 296: He became a literary icon, but White knew that people rarely actually read his work. He professed not to care what people thought, but he would sometimes check for copies of his novels in local libraries. He would search for dog-ears and stains, to gauge how far in the book they had read. Most people, he deduced, never finished. The Australian reading public never quite warmed to White, and nothing much has changed. My grandmother “couldn’t stand him.” I have seen my mother take up one of his novels—The Solid Mandala—and after a few moments quite literally toss it aside. White’s books are metaphysical, lyrical, high modernist, full of baroque descriptions of landscapes, and unsparing in his examination of the people who live in them. For a country besotted with kitchen-sink realism and plain-speaking larrikins, Patrick White was baffling. ellauri097.html on line 298: In 2006, the Weekend Australian newspaper conducted an experiment. They submitted chapter three of The Eye of the Storm (1973) to twelve publishers and agents around Australia under an anagram of White’s name, Wraith Picket. Nobody offered to publish the book. One responded, “the sample chapter, while reply (sic) with energy and feeling, does not give evidence that the work is yet of a publishable quality.” Notwithstanding that the chapter was not White’s finest writing, and the unfairness of submitting a chapter out of narrative sequence, the hoax prompted a minor crisis in Australian literature: if the industry couldn’t recognize the greatness of our sole Nobel winner, how unenlightened must the country’s publishing industry be now? Shortly thereafter, the ABC launched an online portal called Why Bother With Patrick White? The portal always struck me as sad. What other major writer would need a website dedicated to convincing his countrymen to give him another go? The link to the website is dead now. It would seem, in the end, that nobody could be bothered with Patrick White. ellauri097.html on line 302: In some respects this reflects a national pathology. Unlike an American or British child, an Australian student can go through thirteen years of education without reading much of their country’s literature at all (of the more than twenty writers I studied in high school, only two were Australian). This is symptomatic of the country’s famed “cultural cringe,” a term first coined in the 1940s by the critic A.A. Phillips to describe the ways that Australians tend to be prejudiced against home-grown art and ideas in favor of those imported from the UK and America. Australia’s attitude to the arts has, for much of the last two centuries, been moral. “What these idiots didn’t realize about White was that he was the most powerful spruiker for morality that anybody was going to read in an Australian work,” argued David Marr, White’s biographer, during a talk at the Wheeler Centre in 2013. “And here were these petty little would-be moral tyrants whinging about this man whose greatest message about this country in the end was that we are an unprincipled people.” ellauri097.html on line 304: But if White could criticize the country and call Australians unprincipled buggers, it was something he had earned by going back. ellauri097.html on line 309: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9f/Uranismus%281896%29.jpg" /> ellauri097.html on line 341:
Disjunctiv	Mies jolla on helliä tunteita miehiin vaikka bylsii naisia ("Homoromantic heterosexual")	Sale Bellow, Joseph Conrad, T.S. Eliot, Bernard Shaw, Robert Frost, Thomas Mann
Musset	hiiri	veri	Astheniker		ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a9/Alfred_de_musset.jpg" height="100px" />
Rimbaud & Verlaine	pikkuoravat	veri	Astheniker		ads/2018/06/rimbaud-and-verlaine.jpg" height="100px" />
Oscar Wilde	wompatti	lima	Pykniker	ENFP - Herkkusieni	ads/2009/11/aaoscarwilde290.jpg" height="100px" />ads/15-1-2017/12328/thumb2-wombat-winter-snow-australia-marsupial.jpg" height="100px" />
Sale Belov	Schmutzgeier	veri	Dysplastiker		ads/2018/11/AP_97041705426-e1543461052586.jpg" height="100px" />
Goethe	merinorsu	veri	Athletiker	ENFJ - Ope	ads/Helsinki-Havis-Amanda-17-850x638.jpg" height="100px" />ads/2018/11/xir85736_1024x1024.jpeg" height="100px" />
Schiller	osteri	veri	Astheniker		ads/b4-243-2.jpg" height="100px" />
Nietsche & Heidegger	walrus & carpenter	sappi	Dysplastiker	INTJ – Propellipää & ISTJ - Tarkastaja	ads/2016/12/Portrait_of_Friedrich_Nietzsche.jpg" height="100px" />
Knasu	gekko	perna	Astheniker		ads/2016/05/paradise-tree-snake-with-gekko-1024x683.jpg" height="100px" />adet.no/images/64983075.jpg" height="100px" />
Knut Hamsun	susi	sappi	Athletiker		ad/4756cb83-1431-4ff6-b36d-f6aadbfb5251_europesewolf_wolf_canislupus_wolven_sh_187834856_1000.jpg" height=100px" />
Ludi Wittgenstein	kauluslisko	perna	Astheniker	INFJ - Parantainen	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/bb/46._Ludwig_Wittgenstein_in_the_Fellows'_Garden.jpg" height="100px" />
Hotakainen	gerbiili	sappi	Astheniker		ads/2018/08/kari_hotakainen.jpg" height="100px" />
I. Kant	muumi	lima	Pykniker	INTP - Arkkitehti	ads/2018/01/immanuel-kant-9360144-1-402.jpg" height=100px" />ader.gif" height="100px" />
Elena Ferrante	barn swallow	perna	Astheniker		ads/2018/01/barn-swallow.gif" height="100px" />ads/2017/02/Elena-Ferrante-300x300.jpg" height="100px" />
Tuomas Akvinolainen	hevosenraato	perna	Pykniker	INTP – Arkkitehti	ad.jpg" height="100px" />ads/2019/01/Thomas_Aquinas.jpg?resize=750%2C450&ssl=1" height="100px" />
Augustinus	hippo	perna	Athletiker		ads/img-Saint-Augustine-of-Hippo-2.jpg" height="100px" />ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/Hippo_memphis.jpg/1200px-Hippo_memphis.jpg" height="100px" />
Erasmus	kettu	veri	Astheniker	ENFJ - Ope	ads/2019/02/Red-fox-Katie-Nethercoat.jpg" height="100px" />
Rilke	wallaby	perna	Dysplastiker		ads/2015/09/rilke3.jpg" height="100px" />
Baudelaire	sivettikissa	perna	Athletiker		ads/2017/11/Luwak-1.jpg" height="100px" />ads/2015/04/baudelaire2.jpg" height="100px" />
Vaakku	naakka	sappi	Astheniker		ad/f_auto,fl_progressive/q_88/w_1600,h_900,c_crop,x_0,y_0/w_1400,h_900,c_fit/v1464345909/14-svyle-2894755748250edc98f.jpg" height="100px" />
Poe	riikinkukko	perna	Astheniker	INFP - Parantainen - Parantainen	ads/2016/10/TraylorMiniatureDetail-blog.jpg" height="100px" />
Jean-Paul Sartre	kameleontti	sappi	Dysplastiker	INTJ – Propellipää	ads/2015/05/Sartre_1965.jpg" height="100px" />
Hilja Haahti	haahka	lima	Pykniker		ads/readers_images/2019/06/F8806750-6507-45C7-9A0D-B14F6B2B01AA-2000x1333.jpeg" height="100px" />
Maila Talvio	kalkkuna	sappi	Athletiker		adelivery.fi/img/some/default/d6bf613e6a43481981f40ea5aabf531e.jpg" height="100px" />
Tagore	tikka	veri	Astheniker		ads/2013/05/Rabindranath_Tagore_in_1909-730x1024.jpg" height="100px" />
Flaubert	hylje	lima	Pykniker		ads/2016/12/Featured-Image-flaubert.jpg" height="100px" />ad/6a/1bad6a2de35c2068062464fe214e90c1--native-country-eco-green.jpg" height="100px" />
Pearl S Buck	helmikana	sappi	Athletiker		ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/ba/Pearl_Buck_1972.jpg" height="100px" />
Sophia Kinsella	hippiäinen	veri	Astheniker		ads/2019/02/ccelebritiesfoto81953e75-27a3-4f98-b482-009a41343cba-ioweyouone2.jpg" height="100px" />
Jehova	piisamirotta	sappi	Athletiker		ads/2016/07/iStock_66869901_LARGE.jpg?resize=300%2C200" height="100px " />ad723cb48e--tove-jansson-moomin.jpg" height="100px" />
Hannu Mäkelä	hemuli	lima	Athletiker		adio/yleradio1/ohjelmat/kultakuume/article9041355.ece/ALTERNATES/w960/Hannu%20M%C3%A4kel%C3%A4_Jakke%20Holvas.jpg" height="100px" />
Thomas Pynchon	vesimyyrä	perna	Dysplastiker		ads/2020/05/thomas-pynchon-autorenbild.jpg" height="100px" />
David Wallace	nuijapää	lima	Pykniker		ads/2015/09/david-foster-wallace-stoop-1004x1024-662x675.jpg" height="100px" />
Swinburne	muna	perna	Dysplastiker		ader.com/img/photos/2019/07/29/POETRY_August_1_2019_Algernon_Charles_Swinburne_t670.jpg?b3f6a5d7692ccc373d56e40cf708e3fa67d9af9d" height="100px" />ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Tinamus_solitarius_MHNT.ZOO.2010.11.2.4.jpg/250px-Tinamus_solitarius_MHNT.ZOO.2010.11.2.4.jpg" height="100px" />
Luther	nauta	sappi	Pykniker	INTJ – Propellipää	ademic.ru/pictures/dewiki/119/whitebull.jpg" height="100px" />
Charlotte Bronté	lammas	perna	Dysplastiker		ads/2019/03/icelandic-sheep-2.jpg" height="100px" />
Balzac	hämähäkki	lima	Pykniker		ads/2020/11/Honore-De-Balzac-Picture.jpg" height="100px" />
Paulo Coelho	kani	veri	Pykniker	ESFP - Esiintyjä	ads/2020/09/paulocoelho.jpg" height="100px" />ads/2020/04/funny-bunny.jpg" height="100px" />
J-J Rousseau	kukko	sappi	Athletiker	INFP - Parantainen	ads/2017/09/20172309/rooster-myths-524065222.jpg" height="100px" />
T.S. Eliot	pieneliöt	lima	Pykniker		ads/2016/01/mendelson_1-021116.jpg" height="100px" />
Elisabeth Gaskell	pelikaani	veri	Athletiker		ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Elizabeth_Gaskell_1832.jpg/260px-Elizabeth_Gaskell_1832.jpg" height="100px" />ads/2015/09/pelican-wallpaper-bird.jpg" height="100px" />
George Byron	flamingo	sappi	Athletiker		ads/2016/11/Biography-Lord-Byron.png" height="100px" />
Sofi Oxanen	marjalude	sappi	Astheniker		ads/2012/12/Sofi-Oksanen.jpg" height="100px" />
Jaakko Yli-Juotikas	iilimato	lima	Dysplastiker		ads/2030/01/yli_juonikas_web.jpg" height="100px" />
Hormonaalityyppi	adrenal	thyroid	none of the above	liver	ovary
Hän oli samassa kuusitoistakymmenessä lapsi kaikkien silmissä. Nuorten maksimaalisuus pakotti hänet liioittelemaan fyysisiä vammautensa: lyhytkasvuinen, slouching, rumuus. Nuori tarina "Vadim" ei koskaan päättynyt, mutta Vadimissa hän näki itsensä ja kauniin Olga - hiänen, Barbaran. ellauri135.html on line 897:	Runon rakkaus rakkaudesta oli kaukana vastavuoroisesta,kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 Pietarin kadettikouluun. Ja molemmat sekulaariset harrastukset, ja itse palvelu, olivat uusia, jotka vaativat erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Lermontovin elämässä rakastettu Barbara Lopukhin oli estetty kiireellisistä ongelmista. Hän ei kuitenkaan lakannut olemasta kiinnostunut siitä, kuten runoilijan itse ja hänen aikalaisensa kirjaimet osoittavat. Mutta runoilija ei voinut kommunikoida hiänen kanssaan suoraan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen vakavuuteen. ellauri135.html on line 900:	Kolme vuotta myöhemmin Varvara Lopukhinan elämäkerta, joka liittyy läheisesti suuren venäläisen runoilijan elämään ja työhön vanhempiensa paineessa, hiän meni naimisiin Tambovin provinssin Nikolai Fyodorovich Bakhmetevin maanomistajan kanssa, jota Lermontov heti vihasi, ja tämä tunne ei koskaan kadonnut. Se oli kuitenkin täysin keskinäistä, muuten aviomies ei olisi pakottanut Barbaraa tuhoamaan kaikkia runoilijan kirjeitä ja yleisesti kaikkea, mitä heille on annettu ja omistettu hiänelle. Bakhmetev oli merkittävästi vanhempi kuin Varvara Alexandrovna ja Mihail Juryevitš, jotka eivät koskaan tunnistaneet rakastamansa naisen uutta nimeä, ja tämä oli erityisen loukkaavaa. Varvara Lermontov nimitti kaikissa initiaatiomenoissa tyttönimensä nimikirjaimilla. ellauri135.html on line 926:	Erityisesti Barbara ei ollut varma mistään sellasesta kuin Lermontovin tunteet. Hiän ei vain hämmentynyt häntä käyttäytymisestään, joskus tuntui hiänelle, että hän vain pilkkaisi hiäntä. Niinpä hän yllättäen teki jäätyneen kylmyyden ja siellä hän oli makea, ystävällinen ystävällisellä tavalla ja vastusti sitten vastavuoroisuuden ja todellisen intohimon puutetta. Hänen kylmyytensä oli tarkoitettu hiänelle rangaistuksena jotakin myyttistä petosta. Hiän oli kovaa sellaisen jatkuvan vaihtelevuuden, suhteiden herkkyyden suhteen. Hiän epäili itsestään - hänestä. Ja periaatteessa oikeudenmukainen. Näiden rakkauksien epäilyistä kasvoi kuitenkin voimakkaampi ja ei kadonnut. ellauri135.html on line 931: Ainoa tunne, joka seurasi häntä kaikki elämä, on tämä rakkaus Varenka Lopukhinaan. Mutta niiden välinen ymmärrys ei onnistunut. Vaatimaton nainen ei voinut antaa tunteita, kun runoilija sijoitti hänet tyttöystäväksi tai sisareksi ja sitten yhtäkkiä rakkaaksi. Hiän ei arvannut hänen tunnelmiaan, oli kadonnut. Ja hän pelasi - ja hiänen ja hiänen tunteitaan. Ja hän itse ymmärsi hänen tunteitaan vain siinä mustassa hetkessä, kun hän sai uutisia avioliitostaan. ellauri140.html on line 2: ad> ellauri140.html on line 19: ad> ellauri140.html on line 37: Armenialaistaustainen Murad Jacob "Jack" Kevorkian (May 26, 1928 – June 3, 2011) was an American pathologist and euthanasia proponent. He publicly championed a terminal patient's right to die by physician-assisted suicide, embodied in his quote, "Dying is not a crime". Kevorkian said that he assisted at least 130 patients to that end. He was convicted of murder in 1999 and was often portrayed in the media with the name of "Dr. Death". There was support for his cause, and he helped set the platform for reform. ellauri140.html on line 39: In 1998, Kevorkian was arrested and tried for his direct role in a case of voluntary euthanasia on a man named Thomas Youk who suffered from Lou Gehrig’s disease, or ALS. He was convicted of second-degree murder and served 8 years of a 10-to-25-year prison sentence. He was released on parole on June 1, 2007, on condition he would not offer advice about, participate in, or be present at the act of any type of suicide involving euthanasia to any other person, as well as neither promote nor talk about the procedure of assisted suicide. ellauri140.html on line 41: John Finn, medical director of palliative care at the Catholic St. John's Hospital, said Kevorkian's methods were unorthodox and inappropriate. He added that many of Kevorkian's patients were isolated, lonely, and potentially depressed, and therefore in no state to mindfully choose whether to live or die. Mindfulnessia peliin. Suikki on oikeesti iloinen asia, sanoi Faunia. Vielä iloisempi on eutanasia. ellauri140.html on line 52: Book I is centered on the virtue of Holiness as embodied in the Redcrosse Knight. Largely self-contained, Book I can be understood to be its own miniature epic. The Redcrosse Knight and his lady Una travel together as he fights the monster Errour, then separately after the wizard Archipelago tricks the Redcrosse Knight into thinking that Una is unchaste using a false dream. After he leaves, the Redcrosse Knight meets Duessa, who feigns distress in order to entrap him. Duessa leads the Redcrosse Knight to captivity by the giant Orgigolo. Meanwhile, Una overcomes peril, meets Arthur, and finally finds the Redcrosse Knight and rescues him from his capture, from Duessa, and from Despair. Una and Arthur help the Redcrosse Knight recover in the House of Holiness, with the House's ruler Caelia and her three daughters joining them; there the Redcrosse Knight sees a vision of his future. He then returns Una to her parents' castle and rescues them from a dragon, and the two are betrothed after resisting Archipelago one last time. ellauri140.html on line 56: Book III is centred on the virtue of Chastity as embodied in Britomart, a lady knight. Resting after the events of Book II, Guyon and Arthur meet Britomart, who wins a joust with Guyon. They separate as Arthur and Guyon leave to rescue Florimell, while Britomart rescues the Redcrosse Knight. Britomart reveals to the Redcrosse Knight that she is pursuing Sir Artegall because she is destined to marry him. The Redcrosse Knight defends Artegall and they meet Merlin, who explains more carefully Britomart's destiny to found the English monarchy. Britomart leaves and fights Sir Marinell. Arthur looks for Florimell, joined later by Sir Satyrane and Britomart, and they witness and resist sexual temptation. Britomart separates them with a stick and meets Sir Scudamore, looking for his captured lady Amoret. Britomart alone is able to rescue Amoret from the wizard Busirane. Unfortunately, when they emerge from the castle Scudamore is gone. (The 1590 version with Books I–III depicts the lovers' happy reunion, but this was changed in the 1596 version which contained all sex books.) ellauri140.html on line 58: Book IV, despite its title "The Legend of Cambell and Telamond or Of Friendship", Cambell's companion in Book IV is actually named Triamond, and the plot does not center on their friendship; the two men appear only briefly in the story. The book is largely a continuation of events begun in Book III. First, Scudamore is convinced by the hag Ate (discord) that Britomart has run off with Amoret and becomes jealous. A three-day tournament is then held by Satyrane, where Britomart beats Arthegal (both in disguise). Scudamore and Arthegal unite against Britomart, but when her helmet comes off in battle Arthegal falls in love with her. He surrenders, removes his helmet, and Britomart recognizes him as the man in the enchanted mirror. Arthegal pledges his love to her but must first leave and complete his quest. Scudamore, upon discovering Britomart's sex, realizes his mistake and asks after his lady, but by this time Britomart has lost Amoret, and she and Scudamore embark together on a search for her. The reader discovers that Amoret was abducted by a savage man and is imprisoned in his cave. One day Amoret darts out past the savage and is rescued from him by the squire Timias and Belphoebe. Arthur then appears, offering his service as a knight to the lost woman. She accepts, and after a couple of trials on the way, Arthur and Amoret finally happen across Scudamore and Britomart. The two lovers are reunited. Wrapping up a different plotline from Book III, the recently recovered Marinel discovers Florimell suffering in Proteus' dungeon. He returns home and becomes sick with love and pity. Eventually he confesses his feelings to his mother, and she pleads with Neptune to have the girl released, which the god grants. ellauri140.html on line 80: Artefact M+ (or Artegal or Arthegal or Arthegall), a knight who is the embodiment and champion of Justice. He meets Britomart after defeating her in a sword fight (she had been dressed as a knight) and removing her helmet, revealing her beauty. Artefact quickly falls in love with Britomart. Artefact has a companion in Talus, a metal man who wields a flail and never sleeps or tires but will mercilessly pursue and kill any number of villains. Talus obeys Artefact's command, and serves to represent justice without mercy (hence, Artefact is the more human face of justice). Later, Talus does not rescue Artefact from enslavement by the wicked slave-mistress Radigund, because Artefact is bound by a legal contract to serve her. Only her death, at Britomart's hands, liberates him. Chrysaor was the golden sword of Sir Artefact. This sword was also the favorite weapon of Demeter, the Greek goddess of the harvest. Because it was "Tempred with Adamant", it could cleave through anything. ellauri140.html on line 82: Arttu M+ perkele, nuorin Puukon veljexistä, of the Round Table, but playing a different role here. He is madly in love with the Faerie Queene and spends his time in pursuit of her when not helping the other knights out of their sundry predicaments. Prince Arthur is the Knight of Magnificence, the perfection of all virtues. Kyllä kai. Puukon veljexet sitoi dynamiittipötkyn koiran selkään. Koira juoxi taloon sisälle. Arttu perässä. Eipä tarvinnut enää suursiivota. ellauri140.html on line 84: Atte F-, a fiend from Hell disguised as a beautiful maiden. Ate opposes Book IV's virtue of friendship through spreading discord. She is aided in her task by Duessa, the female deceiver of Book I, whom Ate summoned from Hell. Ate and Duessa have fooled the false knights Blandamour and Paridell into taking them as lovers. Her name is possibly inspired by the Greek goddess of misfortune Atë, said to have been thrown from Heaven by Zeus, similar to the fallen angels. God Ate My Homework. ellauri140.html on line 88: Brit-o-mart F+, a female knight, the embodiment and champion of Chastity. She is young and beautiful, and falls in love with Artefact upon first seeing his face in her father's magic mirror. Though there is no interaction between them, she travels to find him again, dressed as a knight and accompanied by her nurse, Glauce. Britomart carries an enchanted spear that allows her to defeat every knight she encounters, until she loses to a knight who turns out to be her beloved Artefact. (Parallel figure in Ariosto: Bradamante.) Britomart is one of the most important knights in the story. She searches the world, including a pilgrimage to the shrine of Isis, and a visit with Merlin the magician. She rescues Artefact, and several other knights, from the evil slave-mistress Radigund. Furthermore, Britomart accepts Amoret at a tournament, refusing the false Florimell. ellauri140.html on line 97: Gambrina F+, Gambrina, la reine des bières! daughter of Agape and sister to Priamond, Diamond, and Triamond. Cambina is depicted holding a caduceus and a cup of nepenthe, signifying her role as a figure of concord. She marries Cambell after bringing an end to his fight with Triamond. ellauri140.html on line 99: aduceus_staff_by_apatrimonio-d6jlvxi.jpg"height="100px" /> ellauri140.html on line 105: Cynochles M-, a knight in Book II who is defined by indecision and fluctuations of the will. He and his fiery brother Pygochles represent emotional maladies that threaten temperance. The two brothers are both slain by Prince Arthur in Canto VIII. ellauri140.html on line 109: Despair M-, a distraught man in a cave, his name coming from his mood. Using just rhetoric, he nearly persuades Redcrosse Knight to commit suicide, before Una steps in. ellauri140.html on line 111: Libresse F-, alias Duessa, a lady who personifies Falsehood in Book I, known to Redcrosse as "Fidessa". As the opposite of Una, she represents the "false" religion of the Roman Catholic Church. She is also initially an assistant, or at least a servant, to Archipelago. ellauri140.html on line 113: Caramell F+, a lady in love with the knight Marinell, who initially rejects her. Hearing that he has been wounded, she sets out to find him and faces various perils, culminating in her capture by the sea god Proteus. Proteiini nappaa nopeen hiilarin. She is reunited with Marinade at the end of Book IV, and is married to him in Book V. ellauri140.html on line 115: Tsiou M+, the Knight of Temperature, the hero of Book II. He is the leader of the Knights of Maidenhead and carries the image of Gloriana on his shield. According to the Golden Legend, St. George´s name shares etymology with Guyon, which specifically means "the holy wrestler". ellauri140.html on line 117: Maritim M+-, "the knight of the sea"; son of a water nymph, he avoided all love because his mother had learnt that a maiden was destined to do him harm; this prophecy was fulfilled when he was stricken down in battle by Britomart, though he was not mortally wounded. ellauri140.html on line 124: Satyriasis M+-, a wild half-satyr man raised in the wild and the epitome of natural human potency. Tamed by Una, he protects her, but ends up locked in a battle against the chaotic Sansloy, which remains unconcluded. Satyrane finds Florimell´s sanitary napkin, which she drops while falling off from a beast. He holds a three-day tournament for the right to possess the girl. His Knights of Maidenhead win the day with Britomart´s help. ellauri140.html on line 132: Una F+, the personification of the "True Church". She travels with the Redcrosse Knight (who represents England), whom she has recruited to save her parents´ castle from a dragon. She also defeats Duessa, who represents the "false" (Catholic) church and the person of Mary, Queen of Scots, in a trial reminiscent of that which ended in Mary´s beheading. Una is also representative of Truth. Aku Ankalla oli paleoliittinen väkivahva ihailija nimeltä Una joka ei osannut minä-sanaa. Kymingatar Elisabet sanoi aina me. We are not amused. ellauri140.html on line 138: Throughout The Faerie Queene, Spenser creates "a network of allusions to events, issues, and particular persons in England and Ireland" including Mary, Queen of Scots, the Spanish Armada, the English Reformation, and even the Queen herself. It is also known that James VI of Scotland read the poem, and was very insulted by Duessa – a very negative depiction of his mother, Mary, Queen of Scots. She was a crocodile in the book. The Faerie Queene was then banned in Scotland. This led to a significant decrease in Elizabeth's support for the poem. Within the text, both the Faerie Queene and Belphoebe serve as two of the many personifications of Queen Elizabeth, some of which are "far from complimentary". Through their ancestor, Owen Tudor, the Tudors had Welsh blood, through which they claimed to be descendants of Arthur and rightful rulers of Britain. ellauri140.html on line 140: Though it praises her in some ways, The Faerie Queene questions Elizabeth's ability to rule so effectively because of her gender, and also inscribes the "shortcomings" of her rule. There is a character named Britomart who represents married chastity. This character is told that her destiny is to be an "immortal womb" – to have children. Here, Spenser is referring to Elizabeth's unmarried state and is touching on anxieties of the 1590s about what would happen after her death since the kingdom had no heir. No vittu ei ole maailma mixkään muuttunut, just samanlaista tuubaa kirjoitti Suomenmaa just Sanna Marinista. ellauri140.html on line 142: Dosetti ihaili kovasti Ariostoa ja omisti kirjan Ludovicolle. Numerous adaptations in the form of children's literature have been made – the work was a popular choice in the 19th and early 20th century with over 20 different versions written. ellauri140.html on line 144: In "The Mathematics of Magic", the second of Fletcher Pratt and L. Sprague de Camp's Harold Shea stories, the modern American adventurers Harold Shea and Reed Chalmers visit the world of The Faerie Queene, where they discover that the greater difficulties faced by Spenser's knights in the later portions of the poem are explained by the evil enchanters of the piece having organized a guild to more effectively oppose them. Juppajju, dominoteoria. Hullut vietnam-veteraanit sekoaa kun pitäs syödä lo meiniä. Kiinattaret tuoxuu tutusti halvalta hajuvedeltä ja herneenpalolta. ellauri140.html on line 146: According to Richard Simon Keller, George Lucas's Star Wars film also contains elements of a loose adaptation, as well as being influenced by other works, with parallels including the story of the Red Cross Knight championing Una against the evil Archipelago in the original compared with Lucas's Luke Skywalker, Princess Leia, and Darth Vader. Keller sees extensive parallels between the film and book one of Spenser's work, stating "Almost everything of importance that we see in the Star Wars movie has its origin in The Faerie Queene, from small details of weaponry and dress to large issues of chivalry and spirituality". Olix Dispenserillä valomiekkoja ja muovihaarniskoita? Tuhoplaneettoja? Täytyypä tutustua. No ainakin on sexirobotteja. She is not a toy! ellauri140.html on line 148: Near the end of the 1995 adaptation of Sense and Sensibility, Colonel Brandon reads The Faerie Queene aloud to Marianne Dashwood. ellauri140.html on line 152: Dispenserillä on paljon luetteloita, mm. eri puiden hyötykäytöstä, sekä seuraava luettelo tärkeimmistä paheista. Sama lista löytyy muuten em. aiemmasta albumista. Upon the reader's first introduction to the House of Pride, Spenser describes: ellauri140.html on line 162: The House is an emblem of sin and worldliness. The ruler of the palace is Lucifera, who is accompanied by her six counselors. Together they represent the seven deadly sins. When the Redcrosse Knight encounters the palace, he is met with Lucifera and her parade. Each counselor, a sin, and the falsehood of the structure itself representing a flawed nature, altogether embody the House of Pride. ellauri140.html on line 168: Idleness (M) (Sloth) – Described in the poem as "sluggish", Idleness rides a slow donkey, wears a monk's hood or priestly vest, and carries a book of prayer. However, the characteristics associating Idleness with a monk are not traditional of this vice. Jeesuxella oli aasi, ja Shrekillä. Niin ja Huan Hose Ramon Jimenezillä, nimeltä Harmo. Ihaa ei ollut laiska vaan masentunut. ellauri140.html on line 170: Gluttony (M) – Gluttony is described by Spenser as a "deformed creature" and "more like a monster, than a man". He enters the parade riding a dirty pig, bearing a large stomach and a thin neck. In the poem, Gluttony eats excessively as others starve; this is when gluttony is considered a sin. Muullon se oli A-OK Spenserin aikana. Kaikissa sioissa on pikkuisen likaa, ei siitä pitäs rankasta. ellauri140.html on line 172: Lechery (M) – The sin of lust. Mounted on a goat, Lechery does not appear to be attractive. He is described as an "unseemely man to please faire Ladies eye; / Yet he of Ladies oft was loved deare, / When fairer faces were bid standen by". This is when lechery is considered a sin. Eli lechery on syntiä naisilla ja homoilla. ellauri140.html on line 174: Avarice (M) – Representing the sin of greed, Avarice enters upon a camel covered with gold as he counts a pile of coins. Spenser describes Avarice's money obsession to be a disease; "Who had enough, yett wished every more, a vile disease, and eke in foote and hand." Skotti Roopella se ei ole synti, jutku Kroisos Pennosella ja Karhukoplan kommareilla on. Kamelin on ahdas päästä helmiäisportista, mutta mahdotonta se ei ole. ellauri140.html on line 176: Envy (M) – Envy rides a wolf. When he sees good things happening to those around him death is the consequence; "At neibors welth, that made him ever sad; / For death it was, when any good he saw." When harm reaches people he is delighted; "But when he heard of harme, he wexed wonderous glad." Tää se on! Kroisos ja Kulta-Into on kateita, ja Milla Magia. Aku ja pojat eivät ole, paizi Aku Hannulle. ellauri140.html on line 178: Wrath (M) – He carries a branding iron and a dagger as he rides a lion. His clothes are ripped and contain blood stains. He acts quickly in fits of rage, but often repents; "Ne car'd for blood in his avengement: / But when the furious fitt was overpast, / His cruel facts he often would repent. Vihan vika ei ole vihaaminen as such, vaan äkkipikasuus, harkinnan puute. Don't get mad, get even. Olkaa viattomia kuin pulut ja kavalia kuin käärmeet. ellauri140.html on line 193: Edmund Spenser was born in East Smithfield, London, around the year 1552; however, there is still some ambiguity as to the exact date of his birth. His parenthood is obscure, but he was probably the son of John Spenser, a journeyman clothmaker. As a young boy, he was educated in London at the Merchant Taylors' School and matriculated as a sizar at Pembroke College, Cambridge. While at Cambridge he became a friend of Gabriel Harvey and later consulted him, despite their differing views on poetry. In 1578, he became for a short time secretary to John Young, Bishop of Rochester. In 1579, he published The Shepheardes Calender and around the same time married his first wife, Machabyas Childe. They had two children, Sylvanus (d. 1638) and Katherine. ellauri140.html on line 194: ads/2017/06/86535332.jpg" /> ellauri140.html on line 201: In 1591, Spenser published a translation in verse of Joachim Du Bellay's sonnets, Les Antiquités de Rome, which had been published in 1558. Spenser's version, Ruines of Rome: by Bellay, may also have been influenced by Latin poems on the same subject, written by Jean or Janis Vitalis and published in 1576. Vitalis oli pahanhajuista naamavoidetta jota laitettiin lasten naamaan pakkasella. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen oli viisas mies. ellauri140.html on line 203: By 1594, Spenser's first wife had died, and in that year he married a much younger Elizabeth Boyle, a relative of Richard Boyle, 1st Earl of Cork. He addressed to her the sonnet sequence Amoretti. The marriage itself was celebrated in Epithalamion. They had a son named Peregrine. Ei ollut varmaan yhtä hyvä laulamaan kuin Susan Boyle, mutta ehkä nätimpi. Did you prick his Boyle? MY GOODNESS! ellauri140.html on line 205: In 1596, Spenser wrote a prose pamphlet titled A View of the Present State of Ireland. This piece, in the form of a dialogue, circulated in manuscript, remaining unpublished until the mid-seventeenth century. It is probable that it was kept out of print during the author's lifetime because of its inflammatory content. The pamphlet argued that Ireland would never be totally "pacified" by the English until its indigenous language and customs had been destroyed, if necessary by violence. Vitun kolonialisti paskiainen. ellauri140.html on line 207: In 1598, during the Nine Years' War, Spenser was driven from his home by the native Irish forces of Aodh Ó Néill. His castle at Kilcolman was burned, and Ben Jonson, who may have had private information, asserted that one of his infant children died in the blaze. ellauri140.html on line 209: In the year after being driven from "his home", 1599, Spenser travelled to London, where he died at the age of forty-six – "for want of bread", according to Ben Jonson; one of Jonson's more doubtful statements, since Spenser had a payment to him authorised by the government and was due his pension (What the fuck, ei kaxitonnisella vuodessa vielä kuuhun mennä.) ellauri140.html on line 211: His coffin was carried to his grave in Poets' Corner in Westminster Abbey by other poets, who threw many pens and pieces of poetry into his grave with many tears (all free of charge). His second wife survived him and remarried twice. His sister Sarah, who had accompanied him to Ireland, married into the Travers family, and her descendants were prominent landowners in Cork for centuries. Korkad kille, kaiken kaikkiaan. ellauri140.html on line 216: adler"> Hundert Mann und ein Befehl ellauri140.html on line 218: Kersantti Sadler laulaa luupäisen nazin näköisenä tämän countryrenkutuxen, jonka Peppu muistaa mainita muistelmiensa tahraisessa osassa (s. 233). ellauri140.html on line 220: The Ballad of the Green Berets ist ein 1966 veröffentlichtes Lied geschrieben von Robin Moore, gesungen von Barry Sadler über die Green Berets, eine Spezialeinheit der US-amerikanischen Armee. In den USA erreichte das Lied den ersten Platz der Billboard Hot 100 Charts sowie den ersten Platz in den Popcharts und den zweiten Platz in den Countrycharts. Es war die meistverkaufte Single des Jahres 1966 in den USA. ellauri140.html on line 222: Das Lied war in der deutschen Version als Hundert Mann und ein Befehl mit dem Text von Ernst Bader und in der von Freddy Quinn gesungenen Version ein Nummer-eins-Hit in Deutschland. Eine von Heidi Brühl gesungene Version erreichte Platz 8 in den deutschen Charts. Der deutsche Text ist aus der Sicht des Soldaten geschrieben und stellt den Sinn des Kriegs in Frage, während der englische Text eine Hymne auf die Spezialeinheit darstellt. Heidi Brühl singt den deutschen Text leicht verändert aus der Sicht eines Mädchens, das auf seinen Freund wartet. Das Lied wurde in dem Film Die grünen Teufel als Titelmusik verwendet. ellauri140.html on line 224: "The Ballad of the Green Berets" is a patriotic song in the ballad style about the United States Army Special Forces. It is one of the few popular songs of the Vietnam War years to cast the military in a positive light and in 1966 became a major hit, reaching No. 1 for five weeks on the Hot 100 and four weeks on Cashbox. It was also a crossover smash, reaching No. 1 on Billboard's Easy Listening chart and No. 2 on Billboard's Country survey. The original Hot 100 end-of-the-year chart for 1966 showed "California Dreamin'" by The Mamas and the Papas at #1 and "Ballad of the Green Berets" at #10. Later, in a revised end-of-the-year chart for 1966, "Berets" was at #1 and "Dreamin'" was at #10 (see Billboard's #1 single for the year 1966). The two songs tied for #1 on the Cashbox end-of-the-year survey for 1966. ellauri140.html on line 226: The song was written by then Staff Sgt. Barry Sadler, beginning when he was training to be a Special Forces medic. The author Robin Moore, who wrote the book, The Green Berets, helped Sadler write the lyrics and get a recording contract with RCA Records. The demo of the song was produced in a rudimentary recording studio at Fort Bragg, with the help of Gerry Gitell and LTG William P. Yarborough. ellauri140.html on line 230: Sadler recorded the song and eleven other tunes in New York in December 1965. The song and album, "Ballads of the Green Berets," were released in January 1966. He performed the song on television on January 30, 1966 on The Ed Sullivan Show, and on other TV shows including Hollywood Palace and The Jimmy Dean Show. ellauri140.html on line 232: Barry Sadler was a twenty-five year old active duty Green Beret medic in 1966 when he first performed “Ballad of the Green Berets” on The Ed Sullivan Show. The song soon reached number one in the charts and eventually sold eight million copies. Sadler’s performance and the song’s popularity celebrated The Green Berets as the ultimate example of American military prowess, bravery and commitment. It fed into a specific postwar representation of modernity that was soon to be challenged by the escalation of the war in Vietnam. ellauri140.html on line 259: Ich hör von fern die Krähen schrein He had died for those oppressed Hän oli kuollut noiden sorrettujen puolesta. ellauri140.html on line 292: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/6/6f/KennyMcCormick.png/225px-KennyMcCormick.png" width="30%" /> ellauri140.html on line 300: Takuulla tää on sitä vaan että mä oon boomeri. Nää 21. vuosisadan asenteet ja niistä aiheutuvat nuoren väen skizot ei enää kosketa. Eikä asiaa yhtään paranna että pääasiassa nauretaan meille boomereille. Tää on kandalaisten Salkkarit. Seppo ja Ismo soundboard. Matua pepepepepeperseeseen kädet namasteasennossa. ellauri140.html on line 308: Ycladd in mightie armes and panty shielde, Valtavissa hihoissa ja housukilvessä, ellauri140.html on line 320: For whose sweete sake that glorious badge he wore, Sen söpöläisen puolesta se piti sitä logoa, ellauri140.html on line 321: And dead as living ever him ador'd: Ja digas sitä elävänä ja kuolleena; ellauri140.html on line 323: For soveraine hope, which in his helpe he had; Ristiä sano kissa kun jäälle kuoli. ellauri140.html on line 325: But of his cheere did seeme too solemne sad; Mut hilpeenäkin oli siinä jotain ankeaa, ellauri140.html on line 326: Yet nothing did he dread, but ever was ydrad. Ei se mitään pelännyt vaan kaikki sitä. ellauri140.html on line 329: Upon a great adventure he was bond, Suureen seikkailuun se oli matkalla ellauri140.html on line 335: To prove his puissance in battell brave Saada mainetta kuin Georges Bataille, ellauri140.html on line 340: A lovely Ladie° rode him faire beside Ihqu leidi ravasi sievänä sen vieressä, ellauri140.html on line 345: As one that inly mournd: so was she sad, Kuin suruvaippa, ja surihan se siälä, ellauri140.html on line 347: Seemed in heart some hidden care she had, Näytti silläkin olevan huolenaihetta, ellauri140.html on line 348: And by her in a line a milke white lambe she lad. Narun päässä vielä Stuartin Maryn kariza. ellauri140.html on line 354: Of ancient Kings and Queenes, that had of yore Ikäkuluista kuninkaista ja rouvista, ellauri140.html on line 359: Whom to avenge, she had this Knight from far compeld. Niille kostamaan se palkkas kaverin. ellauri140.html on line 367: And angry Jove an hideous storme of raine Ja julma Jahve heitti rankkasadetta ellauri140.html on line 374: A shadie grove° not far away they spide, Varjoisan mezälön he löysivät lähitienoolta, ellauri140.html on line 376: Whose loftie trees yclad with sommers pride Isot puut ulettuivat ratki taivaalle, ellauri140.html on line 377: Did spred so broad, that heavens light did hide, Levisivät peittämään koko näkymän, ellauri140.html on line 380: With footing worne, and leading inward farre: Tallukoilla, jotka johti toisaanne. ellauri140.html on line 397: The Willow° worne of forlorne Paramours, Pajupuskassa voi saada pillua, ellauri140.html on line 420: And like to lead the labyrinth about; Kulkee ympyrää kuin läbyrintissä, ellauri140.html on line 421: Which when by tract they hunted had throughout, Tie eeku paranee, kuin Kallaveden jäällä, ellauri140.html on line 428: Be well aware, quoth then that Ladie milde, Pidä varasi, sanoo lempee leidi sille, ellauri140.html on line 431: Breedes dreadfull doubts: Oft fire is without smoke, Leimahtaa, ja vahinko tulla ilman kelloa, ellauri140.html on line 433: Sir Knight, with-hold, till further triall made. Jahka ollaan nähty perälle. ellauri140.html on line 434: Ah Ladie, (said he) shame were to revoke° Ei leidi (sanoi se), ei sovi pelätä ellauri140.html on line 435: The forward footing for an hidden shade: Kyllä miehuus näyttää meille valoa, ellauri140.html on line 436: Vertue gives her selfe light, through darkenesse for to wade. Vaikka tutkitaisiin valotonta koloa. ellauri140.html on line 446: Therefore I read beware. Fly fly (quoth then Pakoon! (sanoi siihen arka knääpiö), ellauri140.html on line 453: And looked in: his glistring armor made Ja kurkki sisään: sen puvun vetoketju ellauri140.html on line 454: A litle glooming light, much like a shade, Antoi vähän valoa, tollasta hämärää, ellauri140.html on line 474: About her cursed head, whose folds displaid Käärmeenpään yläpuolelle, ja sen ryppy ellauri140.html on line 478: For light she hated as the deadly bale, Se inhos kiiluvia peltivetimiä. ellauri140.html on line 485: And with his trenchand blade her boldly kept Ja leikkaavalla terällään se rohkeasti ellauri140.html on line 488: And turning fierce, her speckled taile advaunst, Ja ryhtyi hurjaxi, täpläistä häntää ellauri140.html on line 491: The stroke down from her head unto her shoulder glaunst. Löi päästä hartiaan pitkän veripipin. ellauri140.html on line 505: His Lady sad to see his sore constraint, Sen leidi näki missä kusessa se oli, ellauri140.html on line 522: With loathly frogs and toades, which eyes did lacke, Ne täynnä hirveitä sammakoita, aivan vääriä ellauri140.html on line 539: That welnigh choked with the deadly stinke, Ezen melkein tyrmäsi se hitonmoinen hajahdus. ellauri140.html on line 567: He raft her hatefull head without remorse; Se sai sen pään irti poikki ilman vaiheita; ellauri140.html on line 572: Groning full deadly, all with troublous feare, Marisivat kuollaxeen, kaikki kauhuissaan, ellauri140.html on line 592: His Ladie seeing all that chaunst, from farre Sen leidi kazoi turvallisesti kauempaa ellauri140.html on line 599: Your first adventure: many such I pray, Ja teit mahtavia voimannäytteitä. ellauri140.html on line 605: And with the Lady backward sought to wend; - sen hepan, ei sen leidin siis, ellauri140.html on line 611: He passed forth, and new adventure sought; Uusiin siekailuihin pystymezistä ellauri140.html on line 620: An aged Sire,° in long blacke weedes yclad, Yhden äijän mustassa surtuutissa, ellauri140.html on line 622: And by his belt his booke he hanging had; Jolla oli äänikirja vyölaukussa, ellauri140.html on line 623: Sober he seemde, and very sagely sad, Se näytti vesiselvältä ja masixelta, ellauri140.html on line 625: Simple in shew, and voyde of malice bad, Se näytti hyväntahtoiselta hölmöltä, ellauri140.html on line 634: Of straunge adventures, which abroad did pas. Mitään kvestejä auki siellä päin. ellauri140.html on line 637: Bidding his beades all day for his trespas, joka ei muuta tee kun laskee pellettejä ellauri140.html on line 658: Now (sayd the Lady) draweth toward night, Pitäs kohta illastaa (puuttu siihin Leidi), ellauri140.html on line 670: Right well Sir knight ye have advised bin, Hyvä neuvo (pisti siihen vanha äijäkin), ellauri140.html on line 672: Is wisely to advise: now day is spent; Mä voin huolehtia tästä leidistä, ellauri140.html on line 696: For that old man of pleasing wordes had store, Jeesusläppiä oli sillä iso varasto. ellauri140.html on line 704: And the sad humour° loading their eye liddes, (Tää oli juonipaljastus, sori siitä.) ellauri140.html on line 708: Where when all drownd in deadly sleepe he findes, Kun kaikki ovat umpiunessa, äijä alkaa ellauri140.html on line 716: (Let none them read) thereof did verses frame, (löröä, älä tee!) rakenteli loruja, ellauri140.html on line 718: He bad awake blacke Plutoes griesly Dame,° Taivaalle se sadatteli - ettei edes häpeä, ellauri140.html on line 721: A bold bad man, that dar'd to call by name kääkättävää Akulaista, häpeemätön kaljupää. ellauri140.html on line 722: Great Gorgon,° Prince of darknesse and dead night, Pettymys on valju kotkan, oli juonut kalju votkan. ellauri140.html on line 727: Kokytós (kreik. Κωκυτός; myös Kokítos) on joki, joka virtaa Thesprotiassa, Epeiroksen alueella luoteisessa Kreikassa.Se saa vuolaimmillaan alkunsa Paramythiá-vuorilta ja yhtyy Achérontas-jokeen Mesopótamon kylän lähellä Párgan kunnassa.. Joen nimi vastaa kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvää, manalassa eli Haadeessa sijainnutta Kokytos-jokea, joka oli samoin maanalaisen ... ellauri140.html on line 728: Styx on yhdysvaltalainen rockyhtye.Se perustettiin Chicagossa vuonna 1961 nimellä "The Tradewinds". Yhtyeen alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat Dennis DeYoung, Chuck Panozzo ja John Panozzo.Myöhemmin mukaan liittyivät James Young ja John Curulewski.Tällä kokoonpanolla yhtye teki levytyssopimuksen Wooden Nickel Recordsin kanssa vuonna 1971. ellauri140.html on line 751: Whiles sad Night over him her mantle black doth spred. Surullinen yö levittää sille peittoa. ellauri140.html on line 773: And ever-drizling raine upon the loft, Iki-iäkäs sade tipotteli ullakolta, ellauri140.html on line 777: As still are wont t'annoy the walled towne, Mitä kuuluu kaupunkitaajamien kaduilla, ellauri140.html on line 784: But his wast wordes returnd to him in vaine: Mutta ne kaikui kuin Mikonkadun Fazerilla: ellauri140.html on line 796: And threatned unto him the dreaded name Ja uhkasi sitä pelätyllä Justiinalla ellauri140.html on line 798: And lifting up his lumpish head, with blame Nosti paxumpaa päätänsä, ja äkäisenä ellauri140.html on line 810: His heavie head, devoide of carefull carke, Painoi raskaan, arkihuolet kaikki heittäen, ellauri140.html on line 820: Had made a Lady of that other Spright, Toisesta keijusta hyvännäkösen naikkosen, ellauri140.html on line 826: Her all in white he clad, and over it Puki sen kokovalkoiseen kuin Woman in White, ellauri140.html on line 832: Unto that Elfin knight he bad him fly, Se pyysi unta lennähtämään tonttunupin taholle, ellauri140.html on line 838: He taught to imitate that Lady trew, Matkimaan tota Akulaisen kaveria Unaa, ellauri140.html on line 845: The one upon his hardy head him plast Toinen meni istumaan sen hellälle nupille, ellauri140.html on line 846: And made him dreame of loves and lustfull play, Ja sai sen näkemään unia panohommista, ellauri140.html on line 849: Then seemed him his Lady by him lay, Missä sen leidi oli olevinaan messissä, ellauri140.html on line 851: Her chast hart had subdewd, to learne Dame Pleasures toy. Ampuu nuolen siihen yhteen paikkaan tarkasti. ellauri140.html on line 871: Lo there before his face his Lady is, Mut kas siinähän sen edessä se leidi on, ellauri140.html on line 883: He stayde his hand, and gan himselfe advise Se pidätti kättään ja tarttui keskijalkaansa, ellauri140.html on line 897: Die is my dew; yet rew my wretched state Mun pitää kuolla, mut kadu kuiteskin mun tilaa, ellauri140.html on line 899: Hath made judge of my life or death indifferently. Tuomita mun elämää ja kuolemaa kuin makkaraa. ellauri140.html on line 920: Her doubtfull words made that redoubted knight Hiänen epäilyttävät sanansa saivat pelätyn nupin ellauri140.html on line 930: I deeme your love, and hold me to you bound: Mä arvostan sun lempeä, ja olen muito obrigado siitä. ellauri140.html on line 946: With bowres, and beds, and Ladies deare delight: Jossa oli perseitä ja petejä, ja kuumia kanoja; ellauri140.html on line 952: The guilefull great Enchaunter parts the Redcrosse Knight from truth, Into whose stead faire Falshood steps, and workes him wofull ruth. ellauri140.html on line 956: BY this the Northerne wagoner° had set Tähän mennessä pohjoisen vaunumies ellauri140.html on line 962: Had warned once, that Phœbus fiery carre° Oli kiekaissut kerran, että Foiboxen ellauri140.html on line 974: And sad Proserpines wrath, them to affright. ja uhkailla Proserpinen vihalla, pelotella ellauri140.html on line 985: Without regard of armes and dreaded fight: Viis veisaisi aseista ja nahisteluista. ellauri140.html on line 1000: Come see where your false Lady doth her honour staine. Tuu kattoon kattoon sun omaa leidiä. ellauri140.html on line 1022: Had spent his lampe and brought forth dawning light, sammuxiin ja sytytteli aamunkoittoa, ellauri140.html on line 1023: Then up he rose, and clad him hastily; Silloin se nousi ja puki hyntteet nopsasti; ellauri140.html on line 1030: Had spread her purple robe through deawy aire, Ja levitti päällensä punaisen aamutakin, ellauri140.html on line 1042: For him so far had borne his light-foot steede, Mut turhaan, Nupin heppa oli tuulennopea, ellauri140.html on line 1056: That had such might over true meaning harts: selkään, eze oli niin hyvän nixin kekannut, ellauri141.html on line 2: ad> ellauri141.html on line 19: ad> ellauri141.html on line 30: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/08/Fedor_Bronnikov_014.jpg/280px-Fedor_Bronnikov_014.jpg" width="100%" /> ellauri141.html on line 56: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/22/Hackert%2C_Villa_des_Maecenas_und_Wasserf%C3%A4lle_in_Tivoli%2C_1783.jpg/800px-Hackert%2C_Villa_des_Maecenas_und_Wasserf%C3%A4lle_in_Tivoli%2C_1783.jpg" width="50%" /> ellauri141.html on line 59: The great charm of Maecenas in his relation to the men of genius who formed his circle was his simplicity, cordiality and sincerity. Although not particular in the choice of some of the associates of his pleasures, he admitted none but men of worth to his intimacy, and when once admitted they were treated like equals. ellauri141.html on line 68: Useat Horatiuksen käyttämät runomitat ovat kreikkalaisten kehittämiä, ja niiden täydellinen ymmärtäminen vaatii antiikin Kreikan kirjallisuuden tuntemusta. Horatiuksen oodit taas olivat ainutlaatuisia ja ilmestyessään uusi muoto Rooman kirjallisuudessa. Niiden ymmärtäminen ei vaadi midiä. Ne poikkesivat suuresti esimerkiksi Catulluksen lyyrisestä tuotannosta. Lähimpinä esikuvina Horatiukselle olivat kreikkalaiset runoilijat Alkaios ja Arkhilokhos. Oodeissa Horatius käsitteli sekä henkilökohtaisia kokemuksiaan että esikuvilta lainattuja aiheita, esimerkiksi maalaiselämän ylistystä. Monet hänen oodeistaan ovat hyökkäyksiä hänen aikalaisiaan vastaan tai pilkkarunoja heistä. Oodeissa tulevat esille liiallisuuksien välttäminen eli kultainen keskitie, ajan nopea kuluminen, oikeaan hetkeen tarttuminen, rakkaus, viini, isänmaallisuus ja terve itsetietoisuus. Kuulostaa izehoitokirjalta. ellauri141.html on line 77: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Esquilino_-_Auditorium_Mecenate_01407.JPG/600px-Esquilino_-_Auditorium_Mecenate_01407.JPG" height="200px" /> ellauri141.html on line 79: Tää tönö (yllä) on jäljellä Mesenaatin puutarhakartanosta (ylempänä). Siellä oli jopa kylpypalju. Siitä Seneca jr oli sille kade. Siinäpä olisi ollut hyvä tehdä harakiri. ellauri141.html on line 89: Maecenas : We are three kings. Octavius, the leader. Agrippa, the soldier, and Maecenas, the... ellauri141.html on line 102: adler-ken-duken-imperium-augustus-2003-bpjgnd.jpg&f=1&nofb=1" height="200px" /> ellauri141.html on line 106: The Cilnii supported Roman interests in Etruria, and were expelled from Arretium in 301 BC, but regained their position with Roman aid. Maecenas was portrayed by Alex Wyndham in the second season of the 2005 HBO television series Rome. He was portrayed by Russell Barr in the made-for-TV movie Imperium: Augustus. He is also featured in one episode of the second series of Plebs on ITV. In the 2021 TV series Domina, he was portrayed by Youssef Kerkour. ellauri141.html on line 109: Quintus Horatius Flaccus (8th of December, Ab Urbe Condita 689, B. C. 65 - 27th of November, B. C. 8) was born at or near Venusia (Venosa), in the Apennines, on the borders of Lucania and Apulia. His father was a freedman, having, as his name proves, been the slave of some person of the Horatia gens. As Horace implies that he himself was ingenuus, his father must have obtained his freedom before his birth. He afterwards followed the calling of a coactor, a collector of money in some way or other, it is not known in what. He made, in this capacity, enough to purchase an estate, probably a small one, near the above town, where the poet was born. We hear nothing of his mother, except that Horace speaks of both his parents with affection. His father, probably seeing signs of talent in him as a child, was not content to have him educated at a provincial school, but took him (at what age he does not say, but probably about twelve) to Rome, where he became a pupil of Orbilius Pupillus, who had a school of much note, attended by boys of good family, and whom Horace remembered all his life as an irritable teacher, given unnecessarily to the use of the rod. With him he learnt grammar, the earlier Latin authors, and Homer. He attended other masters (of rhetoric, poetry, and music perhaps), as Roman boys were wont, and had the advantage (to which he afterwards looked back with gratitude) of his father’s care and moral training during this part of his education. It was usual for young men of birth and ability to be sent to Athens, to finish their education by the study of Greek literature and philosophy under native teachers; and Horace went there too, at what age is not known, but probably when he was about twenty. Whether his father was alive at that time, or dead, is uncertain. If he went to Athens at twenty, it was in B. C. 45, the year before Julius Cæsar was assassinated. After that event, Brutus and Cassius left Rome and went to Greece. Foreseeing the struggle that was before them, they got round them many of the young men at that time studying at Athens, and Horace was appointed tribune in the army of Brutus, a high command, for which he was not qualified. He went with Brutus into Asia Minor, and finally shared his defeat at Philippi, B. C. 42. He makes humorous allusion to this defeat in his Ode to Pompeius Varus (ii. 7). After the battle he came to Italy, having obtained permission to do so, like many others who were willing to give up a desperate cause and settle quietly at home. His patrimony, however, was forfeited, and he seems to have had no means of subsistence, which induced him to employ himself in writing verses, with the view, perhaps, of bringing himself into notice, rather than for the purpose of making money by their sale. By some means he managed to get a place as scriba in the Quæstor’s office, whether by purchase or interest does not appear. In either case, we must suppose he contrived soon to make friends, though he could not do so by the course he pursued, without also making many enemies. His Satires are full of allusions to the enmity his verses had raised up for him on all hands. He became acquainted, among other literary persons, with Virgil and Varius, who, about three years after his return (B. C. 39), introduced him to Mæcenas, who was careful of receiving into his circle a tribune of Brutus, and one whose writings were of a kind that was new and unpopular. He accordingly saw nothing of Horace for nine months after his introduction to him. He then sent for him (B. C. 38), and from that time continued to be his patron and warmest friend. ellauri141.html on line 111: At his house, probably, Horace became intimate with Polio, and the many persons of consideration whose friendship he appears to have enjoyed. Through Mæcenas, also, it is probable Horace was introduced to Augustus; but when that happened is uncertain. In B. C. 37, Mæcenas was deputed by Augustus to meet M. Antonius at Brundisium, and he took Horace with him on that journey, of which a detailed account is given in the fifth Satire of the first book. Horace appears to have parted from the rest of the company at Brundisium, and perhaps returned to Rome by Tarentum and Venusia. (See S. i. 5, Introduction.) Between this journey and B. C. 32, Horace received from his friend the present of a small estate in the valley of the Digentia (Licenza), situated about thirty-four miles from Rome, and fourteen from Tibur, in the Sabine country. Of this property he gives a description in his Epistle to Quintius (i. 16), and he appears to have lived there a part of every year, and to have been fond of the place, which was very quiet and retired, being four miles from the nearest town, Varia (Vico Varo), a municipium perhaps, but not a place of any importance. During this interval he continued to write Satires and Epodes, but also, it appears probable, some of the Odes, which some years later he published, and others which he did not publish. These compositions, no doubt, were seen by his friends, and were pretty well known before any of them were collected for publication. The first book of the Satires was published probably in B. C. 35, the Epodes in B. C. 30, and the second book of Satires in the following year, when Horace was about thirty-five years old. When Augustus returned from Asia, in B. C. 29, and closed the gates of Janus, being the acknowledged head of the republic, Horace appeared among his most hearty adherents. He wrote on this occasion one of his best Odes (i. 2), and employed his pen in forwarding those reforms which it was the first object of Augustus to effect. (See Introduction to C. ii. 15.) His most striking Odes appear, for the most part, to have been written after the establishment of peace. Some may have been written before, and probably were. But for some reason it would seem that he gave himself more to lyric poetry after his thirty-fifth year than he had done before. He had most likely studied the Greek poets while he was at Athens, and some of his imitations may have been written early. If so, they were most probably improved and polished, from time to time, (for he must have had them by him, known perhaps only to a few friends, for many years,) till they became the graceful specimens of artificial composition that they are. Horace continued to employ himself in this kind of writing (on a variety of subjects, convivial, amatory, political, moral,—some original, many no doubt suggested by Greek poems) till B. C. 24, when there are reasons for thinking the first three books of the Odes were published. During this period, Horace appears to have passed his time at Rome, among the most distinguished men of the day, or at his house in the country, paying occasional visits to Tibur, Præneste, and Baiæ, with indifferent health, which required change of air. About the year B. C. 26 he was nearly killed by the falling of a tree, on his own estate, which accident he has recorded in one of his Odes (ii. 13), and occasionally refers to; once in the same stanza with a storm in which he was nearly lost off Cape Palinurus, on the western coast of Italy. When this happened, nobody knows. After the publication of the three books of Odes, Horace seems to have ceased from that style of writing, or nearly so; and the only other compositions we know of his having produced in the next few years are metrical Epistles to different friends, of which he published a volume probably in B. C. 20 or 19. He seems to have taken up the study of the Greek philosophical writers, and to have become a good deal interested in them, and also to have been a little tired of the world, and disgusted with the jealousies his reputation created. His health did not improve as he grew older, and he put himself under the care of Antonius Musa, the emperor’s new physician. By his advice he gave up, for a time at least, his favorite Baiæ. But he found it necessary to be a good deal away from Rome, especially in the autumn and winter. ellauri141.html on line 113: In B. C. 17, Augustus celebrated the Ludi Seculares, and Horace was required to write an Ode for the occasion, which he did, and it has been preserved. This circumstance, and the credit it brought him, may have given his mind another leaning to Ode-writing, and have helped him to produce the fourth book, a few pieces in which may have been written at any time. It is said that Augustus particularly desired Horace to publish another book of Odes, in order that those he wrote upon the victories of Drusus and Tiberius (4 and 14) might appear in it. The latter of these Odes was not written, probably, till B. C. 13, when Augustus returned from Gaul. If so, the book was probably published in that year, when Horace was fifty-two. The Odes of the fourth book show no diminution of power, but the reverse. There are none in the first three books that surpass, or perhaps equal, the Ode in honor of Drusus, and few superior to that which is addressed to Lollius. The success of the first three books, and the honor of being chosen to compose the Ode at the Ludi Seculares, seem to have given him encouragement. There are no incidents in his life during the above period recorded or alluded to in his poems. He lived five years after the publication of the fourth book of Odes, if the above date be correct, and during that time, I think it probable, he wrote the Epistles to Augustus and Florus which form the second book; and having conceived the intention of writing a poem on the art and progress of poetry, he wrote as much of it as appears in the Epistle to the Pisones which has been preserved among his works. It seems, from the Epistle to Florus, that Horace at this time had to resist the urgency of friends begging him to write, one in this style and another in that, and that he had no desire to gratify them and to sacrifice his own ease to a pursuit in which it is plain he never took any great delight. He was likely to bring to it less energy as his life was drawing prematurely to a close, through infirmities either contracted or aggravated during his irrational campaigning with Brutus, his inaptitude for which he appears afterwards to have been perfectly aware of. He continued to apply himself to the study of moral philosophy till his death, which took place, according to Eusebius, on the 27th of November, B. C. 8, in the fifty-seventh year of his age, and within a few days of its completion. Mæcenas died the same year, also towards the close of it; a coincidence that has led some to the notion, that Horace hastened his own death that he might not have the pain of surviving his patron. According to Suetonius, his death (which he places after his fifty-ninth year) was so sudden, that he had not time to execute his will, which is opposed to the notion of suicide. The two friends were buried near one another “in extremis Esquiliis,” in the farthest part of the Esquiliæ, that is, probably, without the city walls, on the ground drained and laid out in gardens by Mæcenas. ellauri141.html on line 125: Terrarum dominos evehit ad Deos, Kehuu talviurheilijoita maasta taivaisiin; ellauri141.html on line 141: Stratus, nunc ad aquae lene caput sacrae. Uittaa jalkaa jossain puron lähteessä. ellauri141.html on line 159: Ottakaat aiheenne, kirjoittajat, voimienne mukaan ja punnitkaa kauan, mitä hartiat jaksavat kantaa, mitä eivät. Sitä, joka voimainsa takaa on aiheensa valinnut, ei petä esitystapa eikä selvä järjestys. Järjestyksen etu ja sulo on oleva se, joll'en erehdy, että runoilija juuri nyt sanoo, mitä hänen tällöin tulee sanoa, sekä lykkää ja jättää nykyhetkellä moniaat asiat. Sanojen yhdistämisessä valitkoon ilmoitetun runoteoksen tekijä myös hienosti ja arasti sanan ja hyljätköön toisen. Erinomaisesti olet lausunut, jos ovela yhdistys tekee tutun sanan ikäänkuin uudeksi. Jos ehkä on tarpeellista vereksillä nimityksillä osoittaa outoja käsitteitä, käypi laatuun tekaista vanhanaikuisille Cetheguksille kuulumattomia sanoja, ja ujosti käytetty vapaus kyllä myönnetään; vieläpä uudet ja äsken tehdyt sanat saavat hyväksymistä osakseen, jos ne valuvat esiin anglosax- korjaan kreikkalaisesta lähteestä säästäväisesti johdettuina. Mutta miksi Roomalainen antaisi Caeciliukselle ja Plautukselle sen oikeuden, mikä on riistetty Vergiliukselta ja Variukselta? Miksi minua kadehditaan, jos voin lisätä vain muutamia sanoja, kun Caton ja Enniuksen kieli on rikastuttanut isäimme puhetta ja tuottanut uusia nimiä esineille? On aina ollut luvallista ja on edelleen tuottaa julkisuuteen sana, jolla on nykyhetken leima. Kuten metsät muuttavat lehtensä nopeiden vuosien kuluessa ja edelliset varisevat, siten katoavat vanhat sanatkin ja nuorien tavoin kukoistavat ja varttuvat äsken syntyneet; kuulummehan kuololle kaikkineinme: joko nyt meri sisämaahan johdettuna suojelee laivastoja pohjantuulilta, kuninkaan arvoinen työ, tai kauan hyödytön ja vain airoille sovelias suo elähyttää läheisiä kaupunkeja ja kokee kovaa auraa, tai joki on muuttanut suuntansa, joka oli vainioille vahingollinen, sille kun on osoitettu parempi tie; kuolevaisten teot katoavat, ja vielä vähemmän kieliparsien arvo ja sulo pysyy elävänä. Monet sanat syntyvät uudestaan, jotka jo hävisivät (esim buli), ja monet häviävät, jotka nyt ovat arvossa (Danny: nuoret mimmit), jos käyttö niin tahtoo, millä puhumisen suhteen on mielivalta, oikeus ja ohjeet. (Horatius: Runoudesta. Suom. J.K. Hidén.) ellauri141.html on line 172: 5. Mp on yksinkertaisesti mielipide. Voit kysyä ystävältäsi vaikkapa: ”Mp tästä takista?” kun haluat saada ystäväsi näkemyksen selville sanoja tuhlaamatta. ellauri141.html on line 184: 11. Shady tarkoittaa, että joku asia tai ihminen on ovela tai epäilyttävä, tai että henkilö on luonteeltaan selkäänpuukottava. ellauri141.html on line 196: 17. Jättää luetulle on suomennos sanoista ”left on read”, ja kuten arvata saattaa, se tarkoittaa, että toinen on lukenut lähettämäsi viestin, muttei syystä tai toisesta koskaan vastannut siihen. ellauri141.html on line 215: Persicos odi, puer, adparatus, Persikkaa inhoan, kuuletko poika ellauri141.html on line 220: simplici myrto nihil adlabores Pelkkään myrttiin tarvihe ellauri141.html on line 227: nec tibi somnos adimunt amatque Unta ei häirihe, dörtsikin viihtyy ellauri141.html on line 254: cum sit tibi dens ater et rugis vetus And you with blackened teeth, and so advanced ellauri141.html on line 255: frontem senectus exaret in age that wrinkles plough your forehead, ellauri141.html on line 261: exile suris additum. stuck on your swollen ankles. ellauri141.html on line 264: nec sit marita, quae rotundioribus and may no other wife go on parade ellauri141.html on line 269: minusve languet fascinum? you know that penises can’t read. ellauri141.html on line 271: ore adlaborandum est tibi. your mouth has got some work to do. ellauri141.html on line 281: heu me, per Vrbem (nam pudet tanti mali) Heus mua, pitkin stadia (että vittu onkin noloa), ellauri141.html on line 286: pauperis ingenium' querebar adplorans tibi, Valitin ja sua vonkasin, kun kuuma juoman ellauri141.html on line 295: ad non amicos heu mihi postis et heu epäystävien luo, heus mulle, porttikonkiin, ellauri141.html on line 305: In Epode 11, the iambist regretfully recalls to his friend Pettius his infatuation with a girl named Inachia. The latter name does not occur elsewhere in extant Latin or Greek except in the very next poem in the Gedichtbuch, where the iambist’s older (ex-)lover complains of his sexual endurance with Inachia in contrast to his impotence with her (12.14-6). The name may suggest an ethnically Greek or Argive woman, or the Greek noms de lit regularly adopted by Italian meretrices. Yet, as some (but by no means all) commentators have noted, the name also evokes Io, the daughter of Inachus, jota Zeus bylsi härän hahmossa. Eli kyllä tässäkin yhden kynäilijän mielestä on jotain impotenssin käryä. ellauri141.html on line 313: mittis nec firmo iuveni neque naris obesae? & love letters? As if I’m a sturdy lad with a stuffed ellauri141.html on line 322: tenta cubilia tectaque rumpit. by the bitch in heat bursting the bedsprings & headboard. ellauri141.html on line 325: Inachiam ter nocte potes, mihi Semper ad unum For Elsie, a triple treat each evening; a solitary stunt ellauri141.html on line 327: Lesbia quaerenti taurum monstravit inertem. cow who sent me a steer instead of the bull I bargained for. ellauri141.html on line 328: cum mihi Cous adesset Amyntas, And Amyntas once was mine, a salacious shepherd ellauri141.html on line 354: And by way of further warning, I’d better say up front that my reading of this poem differs radically from every other that I’ve seen. What follows is, I think, pretty well uncharted territory in the Persicos Odi canon. I’m going to try to make the case for and translate Pericos odi as a sex poem! ellauri141.html on line 357: Even a casual reader of the Odes will soon notice that sex in Horace’s poems is ambidextrous. I’m not going to presume to analyze Horace’s sexuality beyond what he tells us in the poems, but when the word puer — boy — occurs in a Horace poem, as often as not it refers to a household slave, a serving boy. And at boring times, the puer becomes an object of sexual convenience. ellauri141.html on line 366: Adolescent slave boys were fair game for a virile man. Jupiter may have had his Ganymede, but none of the standard pantheon of gods were gay as we use the term. But there was a limit: it was queer to screw a boy after he was old enough to shave. “Passive’ homosexuality was the real disgrace. The urge to bugger was understandable. A man’s desire to be buggered was disgraceful. As often observed, it was better to give than receive. And in Horace’s poems, pederasty seems no more frowned upon than a taste for veal might be frowned upon today. Actually less. By now you can see where I’m headed with all this. I think the puer in Persicos odi, puer, apparatus... is the kind of boy that Horace is sometimes fond of screwing. ellauri141.html on line 368: Mut näyttää vähän siltä että Horatiuxen letku ei seissyt monta hetkeä. Se ehkä selittää ezen viisujen perussävy on tollanen tekosirkeä, puoliveteinen ja letkeä. Horace’s obsessions were music, sex, death and wine and crowns made from plants. ellauri141.html on line 381: inter verba cadit lingua silentio? putoo hiljaisena leualle? ellauri141.html on line 404: The solfege system (Do, Re, Mi), which is the theme of a song by the Von Trapp children, is just a small sample of Horace's all-pervasive influence on western culture, even among people who might never have heard the name Quintus Horatius Flaccus. Horace was not just a superb literary craftsman, but a musician, songwriter and entertainer for the Roman elite, creating a new Latin idiom derived from Greek lyric song. A final chapter, "Horace, Guido and the Do-re-mi Mystery", the result of careful research and detective work, argues that Guido d'Arezzo, an eleventh-century Benedictine choirmaster, used the melody of Horace's Ode to Phyllis (alla) to invent the do-re-mi mnemonic, but applied it to an eighth-century Hymn to John the Baptist ("Ut queant laxis") by Paul the Deacon, keeping the true source secret. A musical comparison of the Horatian melody and Guido's version of "ut-re-mi" is included. Lyons' verse translation of the Odes was named a Financial Times Book of the Year (1996) and was welcomed as 'a wonderful rendering of one of the great, central poets in the European tradition.' ellauri141.html on line 412: plenus Albani cadus, est in horto, loota super punkkua puutarhassa, ellauri141.html on line 426: ut tamen noris, quibus advoceris Etkö sinä tiedä, mitkä kekkerit ellauri141.html on line 433: luce Maecenas meus adfluentis Sun upporikas mesenaatti laskee ellauri141.html on line 471: Koulun lopulla selvisi, että Kiplingiltä puuttui akateemista kyvykkyyttä saada stipendi Oxfordin yliopistoon. Kiplingistä tuli pienen paikallislehden Civil and Military Gazetten apulaispäätoimittaja Punjabissa. ellauri141.html on line 472: Kipling siirtyi marraskuussa 1887 Gazetten paljon suurempaan sisarlehteen The Pioneeriin Allahabadiin. Siellä ellauri141.html on line 476: Seuraavan kahden vuoden aikana hän julkaisi romaanin Valon kadotessa (The Light that Failed), sai hermoromahduksen ja tapasi amerikkalaisen kirjailijan ja kustantajan Wolcott Balestierin, jonka kanssa yhteistyössä hän kirjoitti romaanin The Naulahka (1892). Kipling lähti 1891 lääkäreidensä neuvosta merimatkalle vieraillakseen Etelä-Afrikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja jälleen kerran Intiassa. Kiplingin piti viettää joulu perheensä kanssa Intiassa, mutta kuultuaan Balestierin kuolleen lavantautiin hän päätti palata välittömästi Lontooseen. Ennen paluutaan hän oli sähkeitse pyytänyt Wollcottin siskon Caroline Starr Balestierin (1862–1939) kättä. ”Carrien” hän oli tavannut aiemmin ja hänellä oli ollut tämän kanssaan ilmeisesti ajoittainen romanssi. ellauri141.html on line 481: Tässä mökissä Kipling teki myös ensimmäiset luonnostelmansa Viidakkokirjasta. Tuli ahdasta ja ne rakensivat oman talon jonka nimexi tuli Naulakha (nimi tuli oikein tällä kerralla). Talo on edelleen pystyssä Dummerstonin Kipling Roadilla, viisi kilometriä pohjoiseen Brattleborosta. Se on iso, syrjäinen ja tumman vihreä talo, jossa on pärekatto, iso parveke ja erkkerit. Taloaan Kipling kutsui ”laivaksi” ja se toi hänelle ”auringonpaistetta ja mielenrauhaa”. Vierailemassa kävi myös brittiläinen kirjailija Arthur Conan Doyle, joka toi mukanaan parin päivän vieraillulleen golf-mailansa ja antoi Kiplingille pitkän golf-oppitunnin. Kipling vaikuttaa omaksuneen golfin peluun ja pelasi satunnaisesti paikallisen kongregationalistisen papin kanssa ja pelasi jopa punaisiksi värjätyillä palloilla maan ollessa lumen peitossa. ellauri141.html on line 502: George Beresford ('Turkey'), who shared a study with Kipling and Dunsterville ('Stalky'), reports Kipling as bad at Latin and with no Greek. Little of his education stuck. His reputation at school was of someone who was imprecise about scansion, long or short syllables and syntax, and who made wild and funny guesses at the sense. ellauri141.html on line 503: At the same time, the classical tongues and dead languages were dead to him. He perused only English and French. Latin did not come at all kindly to him; Greek was a closed book…. ellauri141.html on line 505: In the classics, that is Latin, he was no more than an ordinary boy, but he gave the impression that if he thought it essential for his literary ambitions, he would tackle it to good purpose. But somehow he did not so think, and he made no effort to acquire a vocabulary or memorise Latin words—consequently, his construes were sometimes a succession of errs and hums waiting and hoping for the form-master kindly to supply the missing translation. (5) ellauri141.html on line 507: Kipling himself confessed that ‘every Latin quantity was an arbitrary mystery’ to him, that his teacher Crofts ‘loathed me as to Latin’ and that he had construed the beginning of the Cleopatra Ode (1.37) very badly on one occasion. It was M'Turk/Beresford who composed the Latin elegiacs translating Gray’s Elegy which Stalky and Beetle needed to prepare. ellauri141.html on line 519: ... Here is my defence of this alleged wicked waste of time. The reason why one has to parse and construe and grind at the dead tongues in which certain ideas are expressed is … because only in that tongue is that idea expressed with absolute perfection…. by a painful and laborious acquaintance with the mechanism of that particular tongue; by being made to take it to pieces and put it together again, and by that means only, we can arrive at a state of mind in which … we can realise and feel and absorb the idea. ellauri141.html on line 523: He had some sympathy with what Roman citizens might have felt when provincials came in and often settled in Rome: ‘Wonder how the old Civis Romanus sum felt when Greece, Gaul, Libya and Ethiopia poured in to Rome and took the front seats in the arena.’ ellauri141.html on line 524: This had been a worry in the second century BC, when a bill had been brought in to extend citizenship to Latins and Kipling would have picked up what Juvenal had said about ‘the hungry Greekling’ (Graeculus esuriens) and the Syrian Orontes flowing into the Tiber. ellauri141.html on line 527: But while Rome flourished she imposed law and order inside the empire. Dis te minorem quod geris imperas. Despite oppression, injustice and corruption, despite the horrors of the penal code, Rome allowed civil society to develop. Paulus could use the privileges of citizenship and travel on mostly safe roads and sea routes. ellauri141.html on line 528: But before he published "The Craftsman" and "A Recantation" in The Years between or the four odes of Debits and Credits, he had turned to Horace for recreation in the dark days of war: ellauri141.html on line 533: The spoof book of late Horace (it refers to contemporary politicians such as Lloyd George, gas masks, land girls, daylight saving, spiritualism, canteens and so on) which came out in 1920, was inspired by a long tradition in English literature and by Kipling’s early imitation odes and Charles Graves’s Hawarden Horace (1894) and More Hawarden Horace (1896, with a delightful introduction by T. E. Page), where felicitous modernising English versions of the Odes (and an Epode) are put in the mouth of Gladstone (251) . A[lfred] D[enis] Godley, for one, had often imagined Greek and Roman authors as still alive and commenting on nineteenth- and twentieth-century Oxford and England. (252) Kipling delighted in humorous verse. In 1917 he had enjoyed Maurice Baring’s Translations (found in a commonplace book) (253) . ellauri141.html on line 566: The genesis of Horace Odes, Book V was in the brains of Kipling. It occurred to him about the blackest time of the last war, end of 1917 and early months of 1918, as a means of keeping up one's spirits and distracting our thoughts from present troubles, and he wrote to me outlining his plan and making many admirable suggestions for subjects of the sham odes. (262) ellauri141.html on line 567: Graves wrote for The Spectator and for Punch and his comic histories must have been to Kipling’s taste. He collaborated with E. V. Lucas, also a Punch journalist, with whom Kipling had corresponded at least since 1906. (263)‘He was the most exhilarating of companions, radiating vitality, goodwill and interest in the other man and his concerns’. ellauri141.html on line 569: The ‘editor’ of the Latin text was the clever versifier A. D. Godley of Oxford. (267) He contributed graceful acknowledgements (268) and a hilarious preface about the (fictitious) manuscripts, which parodies the standard praefatio of an Oxford Classical Text (brown-covered in those days like the spoof). (269) There is a learned apparatus criticus about disputed or variant ms. readings. He did the Latin poems, together with his Oxford colleagues and friends John Powell (270) and Ronald Knox (271) and the Etonian and former Cambridge undergraduate A. B. Ramsay. (272) There is an appendix of alternative Latin versions which the translators obviously could not bear to waste. Kipling contributed a schoolboyish prose version of ‘The Pro-consuls’: ‘the sixth ode, as it seems, rendered into English prose by a scholiast of uncertain period’, which starts: ellauri141.html on line 573: This, though now ascribed to a pedant rather than a boy, is clearly what Kipling had mentioned to Fletcher earlier: ellauri141.html on line 577: When the book came out, it fooled the Scotsman. Kipling regretted only the facetious names of some universities, professors etc. in Godley’s preface: if they had been serious, others too would have thought the collection authentic. ellauri141.html on line 579: Lucy, do not look ahead: We shall be a long time dead. ellauri141.html on line 635: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/ba/K-1272-113-_Seminaarin_100-vuotisjuhlat%2C_kirjailija_Hilda_Huntuvuori_esitt%C3%A4%C3%A4_tervehdyksen_tervetuliaisjuhlassa_8.6.1963%2C_1963.jpg" width="50%" /> ellauri141.html on line 663: ads/2018/06/hilda-huntuvuori-768x512.jpg" width="50%" /> ellauri141.html on line 726: ads/2014/02/7saimi-ja-Hilda-Akaa-seuran-arkisto-3-300x279.jpg" width="50%" /> ellauri141.html on line 752: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/10/Saint-John_Perse_1960.jpg" height="200px"/> ellauri141.html on line 757: Alexis Leger was born in Pointe-à-Pitre, Guadeloupe. His great-grandfather, a solicitor, had settled in Guadeloupe in 1815. His grandfather and father were also solicitors; his father was also a member of the city council. The Leger family owned two plantations, one of coffee (La Joséphine) and the other of sugar (Bois-Debout). ellauri141.html on line 759: In 1897, Hégésippe Légitimus, the first native Guadeloupan elected president of the Guadeloupe General Council, took office with a vindictive agenda towards colonists. The Leger family returned to metropolitan France in 1899 and settled in Pau. The young Alexis felt like an expatriate and spent much of his time hiking, fencing, riding horses and sailing in the Atlantic. He passed the baccalauréat with honours and began studying law at the University of Bordeaux. When his father died in 1907, the resulting strain on his family's finances led Leger to temporarily interrupt his studies, but he eventually completed his degree in 1910. ellauri141.html on line 763: While in China, Leger had written his first extended poem Anabase, publishing it in 1924 under the pseudonym "Saint-John Perse", which he employed for the rest of his life. He then published nothing for two decades, not even a re-edition of his debut book, as he believed it inappropriate for a diplomat to publish fiction. After Briand's death in 1932, Leger served as Inspector Leger under Comissaire Maigret (Quai d'Orfevres) until 1940. Within the Foreign Office he led the optimist faction that believed that Germany was unstable and that if Britain and France stood up to Hitler, he would back down. Har har. A gifted diplomat. ellauri141.html on line 778: Analyytikon ongelmat keskittyvät sen sijaan muiden mainitsemieni huomioiden ympärille. Mikä oikeastaan on lopullinen vaikutus, jonka runo yrittää saada? Mikä on se tunne, jonka se haluaa herättää, kehittää, lopulta rauhoitella lukijassa hänen kokeessaan runon? Itse asiassa olisi useita tapoja määrittää tämä; mutta kukaan ei olisi niin varma kuin etsiä vastausta tekstistä. Valitettavasti vastausten etsiminen tekstistä on erittäin työläs prosessi. Mitä kysymyksiä kysymme tekstistä? Kirjallisessa analyysissä, kuten oikeudellisessa kuulustelussa, saa vastaukset vain kysymyksiin, jotka osataan kysyä. Tän sai Super-Naomikin karsaasti kokea. Jos joku esittää kysymyksensä kielen ja tyylin suhteen, hän saa vastauksia vain näihin toissijaisiin runouden näkökohtiin. Vaikutukset, jotka hän onnistuu selittämään, ovat yhtä rajallisia, yhtä vähäisiä. Mutta mitä syvemmälle hän tarkastelunsa avulla astuu teoksen kokonaisrakenteeseen, sitä paremmin hän pystyy erottamaan vaikutuksen kokonaisuuden sen oleellisissa aspekteissa. Siksi on tarpeen esittää ne kysymykset, joiden avulla voidaan tunkeutua työn perustavanlaatuiseen organisointiin. ellauri141.html on line 781: Vittu mitä pyörittelyä. Ihan Löden kirkkohissan aineen tasoa. Mitähän runoilija on oikein tarkoittanut tässä? Ensinnäkään Bernie ei tiedä onko tää runo vaiko kertomus. Saattaahan olla vielä muitakin mahdollisuuxia. Jos se on vaikka ostoslista. No ei, Bernie ei usko genreihin. (Tuli tossa muuten mieleen, että Raamatun kertomus Ruthista on oikeastaan romcom. Siinä on kaikki sen genren tuntomerkit.) Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan. Jossei niitä saada, se on sama kuin ei olisi koko taidetta. (Jussi Jurkka, p.c.) No ei, Bernhard päätyy ehdottamaan, että koska plöräyxessä ei ole havaittavissa minkään maakunnan juonta, se onkin lyyrinen proosaruno. ellauri141.html on line 794: Gordon Wenham, on the other hand, understands the verse to indicate Jabal was the first "dweller with herds." That is, he was the "father of the Bedouin lifestyle." He notes that whereas Abel "merely lived off his flocks," Jabal could "trade with his beasts of burden," and that this "represents cultural advance." Ensimmäinen rättipää. ellauri141.html on line 796: Nojoo, IV laulussa kaupunki n:o 1 perustetaan, ja siinä parasta on tyttöjen kalsongit ikkunoissa. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kaveri kylästyy taas vaan olemaan ja lähtee aamusella villihanhien mukana kuin Nils Holgersson. Kaupunkeja perustetaan vähän kaikkialle. Poeettojakin ilmestyy katukuvaan. Onkohan tää jotain kolonialistituubaa? On hienoa mennä nitistämään nomadeja, mezästäjä-keräilijöistä puhumattakaan. Kauppa se on joka kannattaa. Juu ja sitä on tarkoitus jatkaa kautta avaruuxien, kun tää pallo on puzattu. A paean for man. Voi helevetti. Tää anabasis on tota exponentiaalista kasvua, sepä tekee apinasta kuolemattoman. Voi helevetin helevetti. Ei ihme että Nobel antoi tälle palkinnon. Seleukidit mainitaan, eli kyltäs vinkataan Alexanteriin. Ne hevosenhajuiset hevoset sit varmaan tuli Xenofonilta, joka kirjoitti kirjan hevosten hoidosta. IX laulussa saadaan entistä parempia naisia, sillä ne tekee meille pentuja. Hahaa tää on aika sama teema kuin Aataminsaaren Eve Future. Ei herkullinen pano ole tärkeintä vaan pennut ovat. Tää on jostain syystä koiraiden vaikea tajuta. Stranger ei enää nouse pukille. Sille tuodaan vettä eze voi pestä suunsa, naamansa ja munansa. Sitä ei hevosenhaju enää kiinnosta. ellauri141.html on line 800: Dag Hammarskjöld was committed to the arts. Though temperamentally a loner, and introvert, and a bachelor throughout his life (oliko se homo? Det finns inga bevis för att Dag Hammarskjöld var homosexuell. Misstankar verkar dock ha funnits: Eftersom han levde ensam började rykten spridas om att han skulle vara homosexuell och hans motståndare använde detta för att smutskasta honom), he would invite intellectuals and artists, the best of New York’s bohemia, to his Upper East Side apartment where he kept a pet, an African monkey called Greenback. People he invited to his generous dinners included the poet Carl Sandburg, the novelist John Steinbeck, the poet WH Auden, the diplomat George Kennan. Auden was the translator of Hammarskjöld’s posthumously published book of observations, ideas and poems called Waymarks. Hammarskjöld used his influence to get the poet Ezra Pound out of mental hospital. Back in Sweden, he inherited his father’s chair at the Swedish academy when the man died in 1953. The Swedish academy is the body that awards the Nobel Prize in literature. Hammarskjöld was instrumental in getting the rather obscure but doubtless brilliant French poet Saint John Perse his Nobel prize in 1960. He would sketch out the arguments for Perse’s candidacy during translation breaks at UN Security Council meetings. ellauri142.html on line 2: ad> ellauri142.html on line 23: ad> ellauri142.html on line 31: Bhagavadgita ellauri142.html on line 33: adgita.jpg" width="100%" /> ellauri142.html on line 38: Annuit cœptis (/ˈænuɪt ˈsɛptɪs/, Classical Latin: [ˈannʊ.ɪt ˈkoe̯ptiːs]) is one of two mottos on the reverse side of the Great Seal of the United States. The literal translation is "favors (or "has favored") [our] undertakings", from Latin annuo ("I nod at"), and coeptum ("commencement, undertaking"). Because of its context as a caption above the Eye of Sarnath, the standard translations are "Crang favors our undertakings" and "Crang has favored our undertakings." Annuit cœptis comes from the Aeneid, book IX, line 625, which reads, Iuppiter omnipotens, audacibus adnue coeptis. It is a prayer by Ascanius, the son of the hero of the story, Aeneas, which translates to, "Jupiter Almighty favour [my] bold undertakings", just before slaying an enemy warrior, Numismaticus. Haha, tappoi numismaatikon. Texti alla tarkoittaa "suuri hylje". ellauri142.html on line 49: Count Pyotr "Markku" Kirillovich Bezukhov (/bɛ.zjuːˈkɒv/; Russian: Пьер Безу́хов, Пётр Кири́ллович Безу́хов) is a central fictional character and the main protagonist of Leo Tolstoy's 1869 novel War and Peace. He is the favourite out of several illegitimate sons of the wealthy nobleman Count Kirill Vladimirovich Bezukhov, one of the richest people in the Russian Empire. Markku is best friends with Andrei Bollocksky. Tolstoy based Markku on himself more than any other War and Peace character. ellauri142.html on line 53: At the opening of the novel, Markku is a young man who has recently returned to Russia to seek a career after completing his education abroad. Although a well-meaning, kind hearted young man, he is awkward and out of place in the Russian high society in whose circles he starts to move. Markku, though intelligent, is not dominated by reason, as his friend Prince Andrei Nikolayevich Balkongsky is. His lack of direction leads him to fall in with a group of profligate young men like Anatole Kuragin and Dolokhov whose pranks and heavy drinking cause mild scandals. After a particularly outrageous escapade in which a policeman is strapped to the back of a bear and thrown into a river, Markku is sent away from St. Petersburg. What happened to the poor bear? ellauri142.html on line 55: Markku's life changes after he becomes the sole heir to his father's vast estate, and his position in society is changed from that of an illegitimate son to the new Count Bezukhov. His inability to control his emotions and sexual passions lead him into a marriage with the vapid but sexually beautiful Princess Kristina, a match which her self-serving father, Prince Carl Erik, sets up to secure his access to Markku's newly acquired vast fortune. Kristina is not in love with Markku, and has affairs. From jealousy, Markku shoots his suspected lover, Dolokhov, in a duel. He is distraught at having committed such a crime and eventually separates from Kristina and then becomes a Freemason. His madhat escape into the city of Moscow and his subsequent obsessive belief that he is destined to be Napoleon’s mistress show his submission to irrational impulses. Yet his search for meaning in his life and for how to overcome his emotions are a central theme of the novel. He eventually finds love and marriage with Pirkko Hiekkala, becomes a ladies shoes salesman called Al Bundy and their marriage is perhaps the culmination of a life of moral and spiritual questioning. They have four children: three boys and one girl. Correction, one extremely good-looking platinum blonde girl and one about equally gifted son. ellauri142.html on line 61: In BBC's 2016 adaption he is described as follows: ellauri142.html on line 67: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/34/Lev_Nikolayevich_Tolstoy_1848.jpg/220px-Lev_Nikolayevich_Tolstoy_1848.jpg" /> ellauri142.html on line 71: Count Lev Nikolayevich Tolstoy (/ˈtoʊlstɔɪ/; Russian: Лев Николаевич Толстой, 28 August 1828 – 7 November 1910), usually referred to in English as Leo Tolstoy, was a Russian writer who is regarded as one of the greatest authors of all time. He received nominations for the Nobel Prize in Literature every year from 1902 to 1906 and for the Nobel Peace Prize in 1901, 1902, and 1909. That he never won is a major controversy. Instead, Rudyard Kipling got the medal 1907. What the fuck? ellauri142.html on line 75: In the 1870s, Tolstoy experienced a profound moral crisis, followed by what he regarded as an equally profound spiritual awakening, as outlined in his non-fiction work A Confession (1882). His overly literal interpretation of the ethical teachings of Jesus, centering on the Sermon on the Mount, caused him to become a fervent Christian anarchist and pacifist. His ideas on nonviolent resistance, expressed in such works as The Kingdom of God Is Within You (1894), had a profound impact on such pivotal 20th-century figures as Mahatma Gandhi, Martin Luther, and Stephen King. ellauri142.html on line 81: Tolstoy left the university in the middle of his studies, returned to Yasnaya Polyana and then spent much time in Moscow, Tula and Saint Petersburg, leading a lax and leisurely lifestyle. He began writing during this period, including his first novel Childhood, a fictitious account of his own youth, which was published in 1852. ellauri142.html on line 91: Prize motivation: "in consideration of the power of observation, originality of imagination, virility of ideas and remarkable talent for narration which characterize the creations of this world-famous author." As a poet, short story writer, journalist and novelist, Rudyard Kipling described the British colonial empire in positive terms, which made his poetry popular in the British Army. Contemporary Great Britain appreciated him for his depictions of the British colony of India. The Jungle Book (1894) has made him known and loved by children throughout the world, especially thanks to Disney’s 1967 film adaptation. ellauri142.html on line 93: Tolstoy's concept of ahimsa was bolstered when he read a German version of the Tirukkura. The Tirukkuṟa (Tamil: திருக்குறள், lit. 'sacred verses'), or shortly the Kura, is a classic Tamil language text consisting of 1,330 short couplets, or kura, of seven words each. The text is divided into three books with aphoristic teachings on virtue (aram), wealth (porul) and sex (inbam), respectively. The Kura is traditionally praised with epithets and alternate titles such as "the Tamil Veda" and "the divine book." Written on the foundations of ahimsa, it emphasizes non-violence and moral vegetarianism as highest virtues for an individual. ellauri142.html on line 106: In 1717, Masonry created a formal organization in London, when four lodges united to form the first Grand Lodge. This gave the organization credibility and added to its membership’s mystical allure. Men flocked, begged, coerced, and maneuvered to become members. Everybody wanted in. ellauri142.html on line 124: Some of the secrets at the foundation of Masonic traditions, are not so fascinating anymore. Here are a few of the secrets that may or may not continue to hold any mystique: ellauri142.html on line 145: Given that all Masons profess beliefs in a monotheistic God, it makes sense that rituals are an essential part of the culture. There are initiation rituals and ceremonies to commemorate a member’s advancement to new Masonic levels. ellauri142.html on line 149: Without the specificity and allegiance to one particular faith, the community can focus on enjoying, relating to, and helping each other, rather than judging each other or seeking to enroll each other into a specific tradition. ellauri142.html on line 160: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/A-pigpen-message.svg/640px-A-pigpen-message.svg.png" /> ellauri142.html on line 164: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/Templeofrosycross.png/300px-Templeofrosycross.png" /> ellauri142.html on line 167: Vittu mitä pellejä! Jo on lapsellista touhua. According to the historian David Stevenson, it was influential on Freemasonry as it was emerging in Scotland. Robert Vanloo (n.h.) states that earlier 17th century Rosicrucianism had a considerable influence on Anglo-Saxon Masonry. Hans Schick sees in the works of Comenius (1592–1670) the ideal of the newly born English Masonry before the foundation of the Grand Lodge in 1717. Comenius was in England during 1641. Their mission is to prepare the whole wide world for a new phase in religion, which includes awareness of the inner worlds and the subtle bodies, and to provide safe guidance in the gradual awakening of man's latent spiritual faculties during the next six centuries toward the coming Age of Aquariums. This is the dawning of it, judging by the sea levels. According to Masonic writers, the Order of the Rose Cross is expounded in a major Christian literary work that molded the subsequent spiritual beliefs of western civilization: The Divine Comedy (ca. 1308–1321) by Dante Alighieri. ellauri142.html on line 172: ads/2017/09/rommel_and_hitler_masonic_handshake.jpg" width="50%" /> ellauri142.html on line 182: Preferential treatment and unified promotion of members within large organizations can lead to landslides, imbalance, and exclusion, but they can also lead to healthy, non-violent revolutions. ellauri142.html on line 184: Today, you can join the Freemasons for between $150 and $500 in annual dues. You won’t be involved in too many secret missions or controversies, though. You’ll mostly network with small business owners and help a charity or two. If you’re really into it, you’ll climb the magic ladder and achieve its highest title of Master Mason. At that point, you are eligible to become a Shriner. ellauri142.html on line 192: Paul Wagner is an Intuitive-Empath, clairvoyant reader, and a 5-time EMMY Award winning writer. He created “The Personality Cards,” a powerful Oracle-Tarot deck that’s helpful in life, love and relationships. Paul studied with Lakota elders in the Pecos Wilderness, who nurtured his empathic abilities and taught him the sacred rituals. He has lived at ashrams with enlightened masters, including Amma, the Hugging Saint, for whom he’s delivered. ellauri142.html on line 209: ad_Gita.pdf">Bhagavadgita on Herran virsikirja. Se on osa kirjaa Mahabharata eli Suur-Intia. ellauri142.html on line 238: Guṇa-traya-vibhāga-yogaḥ – Kolmen laadun ilmentymän jooga ellauri142.html on line 242: Daivāsura-sampad-vibhāga-yogaḥ – Jumalaisten ja demonisten ominaisuuksien jooga ellauri142.html on line 244: Śraddhā-traya-vibhāga-yogaḥ – Kolmenlaisen uskon tutkimisen jooga ellauri142.html on line 255: sen tuntevat, lienee saanut niin korkeaa tunnustusta kuin Bhagavad Gîtâ, Laulu jumaluudesta. Siinä selvitetään oppia siitä, kuinka apina tulee täydelliseksi jumalallisessa olemuksessa. Eipä ole vielä kukaan, joka on oppinut tuntemaan kristinopin todellisen hengen, ollut tunnustamatta tämän kirjan arvoa, jota tuskin mikään muu kirja on voittanut; muiden muassa sanoo Wilhelm von Humboldt, että hän kiittää jumalaa, joka oli antanut hänen elää tarpeeksi kauan, niin että hän sai tutustua tähän teokseen. Mitä useammin kukin tätä kirjaa lukee, sitä enemmän hän tuntee izensä kohottauneeksi totuuden valon piireihin; mitä syvemmältä kukin tutkii tämän opin henkeä, sitä enemmän hän lähestyy ellauri142.html on line 256: kaiken jumalallisen olemuksen perustan tuntemista, aina sellaiseen syvyyteen, joka pintapuoliselle, ulkonaiselle luonnontutkimukselle, joka ainoastaan saattaa liikkua ilmennyksien piirissä, jää tutkimattomaksi salaisuudeksi. Bhagavad Gîtân valossa ilmenee maailma meille aivan toisenlaisena, paljon majesteetillisempana ja mahtavampana kuin silloin, kun sitä tutkimme pelkästään aineelliselta tai tieteelliseltä kannalta. Silloin me näemme elimettömän maailmankaikkeuden, universumin, sijasta maailman, joka on täynnä valoa ja elämää. ellauri142.html on line 264: Humboldtin veljexiä oli 2, Alexander oli maantieteilijä, Wilhelm kielentutkija. Mulla on joku sen kielitieteen kirja hyllyssä. Joo Linguistic Variability & Intellectual Development. Pokkari. Onkohan se lyhennetty painos, Ei ole, vaikka lukuja on yhdistelty. Originally published in 1836 in the Royal Academy of Sciences of Berlin under the title Ueber die Verschiedenheit des menschlichen Sprachbaues und ihren Einfluss auf die geistige Entwicklung des Menschengeschlechz. Esipuheen on kirjoittanut Alexander-veli. Von Humboldt´s style is not a simple one for modern ears nor is his thought always clear. Despair was my constant companion, sanoi kääntäjä vuonna 1970. ellauri142.html on line 266: Alexander sanoo esipuheessa: I have a sad and serious duty to fulfil. Apparently Wilhelm had just joined his ancestors (or theirs). Luckily professor Franz Bopp offered assistance. Wilhelm kävi kirjeenvaihtoa myös A.W.v.Schegelin, Colonel Pickeringin, ja Champollionin kaa (loput nimet oli mulle n.h.). Wilhelmillä oli attraktiivinen Tegel Castle lentokentän lähellä, jossa se herrasteli loppupeleissä perheensä kera. ellauri142.html on line 270: Humboldtin lahja oli Sale Bellowin suht laaduton romaani. Wilhelm sanoo kirjansa johdannossa: "The expansion of the intellectual life is the sole possession that the individual, to the extent that she participates at all, may regard as indestructible." Minnes Wilho sielu jäi? Aika pakanallista. No voi vaan toivoa että Bhagavadgita on lähempänä jumalaa. Translators note: von Humboldt is groping here to express the idea that language is a sociopsychological vehicle of communication. Sanaa "sosiopsykologinen" ei ollut vielä edes kexitty (onnexi, tekee mieli sanoa). ellauri142.html on line 278: Mutta tuota hengen havahtumista kukaan ei saavuta ilman suuria taisteluja mm. ahneiden ja kateiden sukulaisten kanssa. Heräämistä vastaan asettuvat suuret himojen ja intohimojen vastustusjoukot. Bhagavad Gîtâ opettaa, keitä nämä viholliset ovat ja miten ne on jujutettava. Siinä selvitetään taistelu katoavaisen alapään ja katoamattoman yläpäämme välillä, ja osoitetaan tie, joka vie apinan jumalisemman osan voittoon ja tukahduttaa hallizevan eläimellisen puolen. ellauri142.html on line 287: Hän selvittää Ärjylälle matkalla junalle, että se mitä persoonallinen apina pitää omana izenään, on ainoastaan pettävä kuva; että kaikki hänen petoksestaan johtuvat olosuhteet sekä himot ja intohimot ovat ainoastaan ohimeneviä ilmennyksiä ja kuinka apina sitten menee lunastukseen; että hän voittaa ne ja liittyy jumalaan, tuohon hänen olentonsa kuolemattomaan laahuxeen. Bhagavad Gîtâ opettaa täten kaikkein korkeinta tiedettä, apinan yhtymistä jumalaan (jooga) ja neuvoo häntä tuntemaan kuolemattomuuden tien. Niimpä tietysti, yhdyntää siis taas. Siinä ne apinan ajatuxet aina pyörivät. Niin kuin kaikki pyhät ja todella uskonnolliset asiat, jos niitä kazotaan yleiseltä, eläimelliseltä ja järjen rajoittamalta eikä vaan pintapuoliselta kannalta, tulevat sysätyiksi alhaisuuden, ymmärtämättömyyden ja izepetoksen valtakuntaan, eli siis väärin käsitetyiksi, niin on tapahtunut Bhagavad Gîtâllekin monta kertaa, silloin kun se on joutunut kielentutkijoiden ja kirjanoppineiden käsiin. Kielentutkijat on ihan pahimpia. Paraneekohan mun kieleni? Sano aa, niin tutkitaan. Älä vaan puraise mun sondia. ellauri142.html on line 289: Usko tai älä, Vedätyxet on 25Kv vanhoja. Tuli sitä taikka tätä, älä vetämättä jätä. Vedätyxet panivat riitaisan ja katkeroittuneen A. Schopenhauerinkin jonkinlaiseen kuriin. Koalan miälestä "sen jokainen rivi on täynnä vakavaa, määrätietoista ja kauttaaltaan yhteenliittyvää merkitystä. Jokaisesta rivistä astuu vazaamme syvä, alkuperäinen, majesteetillinen ajatus, samaan aikaan kuin korkea ja pyhä vakavuus leijailee kokonaisuuden yli. Tässä huokuu Intian sisäilma ja alkuperäinen, luonnonomainen olemus; sekä se, kuinka täällä henki tulee puhdistetuksi kaikista varhain ympätyistä, juutalaisesta taikauskosta syntyneistä, noista hengelle vieraista, ylvästelevistä filosofioista. Se on opettavaisinta ja vängintä lukemista, jota (lukuun ottamatta mun omaa tekstiä) on mahdollista saada maailmassa. Tämä bühlain on ollut elämäni lohdutuksena, onpa se lohduttanut mun villakoiraa Atmaakin." ellauri142.html on line 296: Jonkin ruokalistan tutkiminen ei meitä tee kylliäisiksi, jos emme kokkaa niitä ruokalajeja, jotka tuossa listassa on mainittu. Myös Bhagavad Gîtân tutkiminen saavuttaa tarkoitetun päämääränsä vasta silloin kun me koklaamme siinä esitettyjä repestejä ja täytämme niillä mahamme jokapäiväisessä siitinelämässämme. Jokaisen pitää itse olla oma Ärjylänsä ja pyristellä itsekkyyttänsä, itserakkauttaan, omien etujensa valvomista, halujaan, himojaan ja erehdyksiään vastaan, ennen kuin hän tietää, mitä tuo sota merkitsee. Ei sota yhtä miestä kaipaa, sitähän se lähinnä merkizee että raha joogi-karhun kirstuun kilahtaa. ellauri142.html on line 298: Mitä se minua hyödyttää jos raamatusta luen jonkun sanoneen: ”Minä olen tie, totuus ja elämä;” tai Bhagavad Gîtâsta toisen samanmoisen mainosmiehen höläyxen: ”Kaikissa kappaleissa minä olen korkein. Kaikissa kappaleissa, jotka valaisevat, minä olen valo. Minä olen kaiken alkuperusta. Minä olen alku, keskivirza ja loppu.” Mitä se hyödyttää, ennen kuin oikein oivallan, että se "minä" olenkin juuri minä, eli jokainen on ei vaan oma Ärjylänsä, vaan myös oman elämänsä Seppo Kemivirta. En koskaan löydä tuota jumalallista Minääni, niin kauan kuin etsin sitä ulkopuoleltani enkä kazo omasta perstaskustani! Jumalaa emme löydä kaukoputken tai mikroskoopinkaan välityksellä vaan se, joka on löytänyt oman napansa, tuon kaikkien olentojen Minän, tunnustaa ja tuntee kaikkialla läsnäolevan napanöyhdän. Mä olen mä ja te muut ootte mun krannista. Te ootte mun mielikuvitustani, peräisin mun peräsuolesta. Joka näin tuntee jumalan itsessään ja kaikessa, se on oikea pesukestävä narsisti. ellauri142.html on line 309: Paavi sai aikaan vähän ristiriitoja yhteisössä. Muuten Tuomaan elämä oli hiljaista, ja aika kului omistautuneena haureuden harjoittamiselle, kirjoittamiselle ja kirjojen plagioinnille. Hän plagioi raamattua ainakin neljä kertaa. Hän tunsi Raamatun hyvin, ja hänen kirjoituksensa sisälsivät huomattavasti viittauksia erityisesti Uuteen testamenttiin, mutta myös vanhempiin. Tuomas kuului "uuteen hurskauteen", devotio modernaan, 1300-luvulla syntyneeseen trendikkääseen mustikanpoimijaliikkeeseen. Ajattelussaan hän oli yhteisen elämän varattomien veljien ja devotio modernan perustajien Geert Grooten, Stephen Cole Kleenen, Nat King Colen, Stephen Kingin ja Florentius Radewijnsin apinoija. ellauri142.html on line 332: He was a member of the Modern Devotion, a spiritual movement during the late medieval period, and a follower of Geert Groote, Peep Koort, and Florens Radewyns, the founders of the Brethren of the Common Life. ellauri142.html on line 343: Mä olin etukäteen kazomatta melkein saletti et Bhagavadgita on vaan joku aikuissatu eikä mitään vertauskuvallista millekään. Kaikki sellainen olisi vaan päällelliimattua seliseliä. Vaan väärässäpä olin, luppoovien alkukuvien jälkeen alkaa aivan käsittämätön paasaus. ellauri142.html on line 345: Tämän kirjan kääntämisen tarkoitus on se, että Saksassa asuxiva yleisö alkaisi kiinnittää huomiotaan Bhagavad Gîtân ja Vedojen opetuksiin, etenkin kun nämä tärkeät teokset ovat tähän saakka olleet ainoastaan oppineiden, "kielentutkijoiden" ja ”orientalistien” käytettävinä. Nämä oppineet kyllä lukevat kirjan sanat, mutta hyvin vähän he käsittävät sen opin henkeä, joka niissä piilee. Tämän perusteella ei tämä kirja ole mikään pedanttinen pikkumaisen turhantarkka käännettyjen sanojen täsmäase, vaan kääntäjä on kiinnittänyt paljon suurempaa huomiota siihen tärkeään seikkaan, että Bhagavad Gîtân henki tulisi esiin mahdollisimman ymmärrettävässä kielellisessä asussa – kääntäjä on vähemmän pitänyt silmällä kirjanoppineiden ja kielentutkijoiden suosion saavuttamista. Mutta vastakaiuksi sitä ennakkoluuloa vastaan, joka sanoo että nämä ”pakanalliset opit” vastustavat kristillisyyttä, olemme kristittyjen mustikkojen lauseista valinneet niitä vastaavia sitaatteja sekä lisänneet kirjaan selvittäviä muistutuksia, jotka sitä paitsi voivat olla tarpeelliset tekstin ja ajatuksen ymmärtämiseksi ja käsittämiseksi. Suurin osa alaviitteistä ja huomautuksista on F. Hartmannin ja muutama suomentajan M. Humun lisäyksiä. Kuten suomentajan loppulauseessa mainitaan, aina ei käy ilmi, kumpi on milloinkin asialla. — Tää oli todennäköisesti taittajan huom. ellauri142.html on line 358: Seuraava viisu on nimeltään sänkyjooga, harhaanjohtavasti, sillä siinä hehkutetaan sankarointia. Joku kamu sanoo siinä Ärjylälle : Oi risupartha, älä heittäydy kykenemättömäksi, ei se sovi sinulle. Viskaa pois tuo halveksittava arkuus! Nouse ylös, älä vetkuile, parantappa tappasi oi vihollisten kukistaja! Arjuna sanoi: Kuinka minä voin, oi Mad Max? Sukulaismiehiä? ellauri142.html on line 366: Sen tähden ei sinun tulisi surra mitään tappamaasi olentoa. Ei sinun myöskään tulisi vapista, pitäen silmällä omaa velvollisuuttasi; sillä sotilaalle ei löydy mitään parempaa ajanvietettä kuin oikeutettu taistelu. Autuaat ovat ne sotilaat, oi Partha, jotka pääsevät sellaiseen taisteluun, joka tarjoutuu heille etsimättä kuin selkoselällään oleva taivaanportti. Sehän on kuin jihadia. ellauri142.html on line 397: Bhagavad Gîtân oppi ei ole mikään huono ajatus, myhäilevät silverbäkit taustalla pyylevinä kuin Lautuma. Mixi Buddha on niin läski? Koska se syö ruuat muiden lautaselta, jättää Eeditille reunalle vaan sinapit. Se on läski niiden puolesta. Samalla lailla kuin Kim Kardashian on rikas ja komea laahuxen edestä. ellauri142.html on line 416: Päivät pitkät raadoit unohtaen ellauri142.html on line 433: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4b/Thomas_von_Kempen_JS.jpg" /> ellauri142.html on line 457: Kaikkien kiusausten syynä on mielen steadiness ja luottamuksen puute Jumalaan. Sillä kun aallot heittävät peräsintä ilman peräsintä, kiusaukset heittävät myös horjuvan miehen, joka luopuu aikeistaan. Jotkut pelastuvat suurilta houkutuksilta, mutta kompastuvat päivittäin niin usein pienempiin, jotta he eivät nöyrtyneenä luota itseänsä suurempiin houkutuksiin, koska he olivat jo heikkoja pikkuseikoissa. ellauri142.html on line 471: Etc. etc. ad infinitum. Ei tätä millään jaxa takakanteen saakka. ellauri142.html on line 505: Maisteri Ekkehartin harhaoppi oli, et me apinat ollaan joka iikka jotain jumalan poikia, ainoa ero Jee-suxeen on et me ei jääty isän kanssa asumaan. Tätä paavikaan ei voinut pureximatta niellä. Tarkoitus on lohduttaa laahusta, ei antaa sille uber suuria luuloja. Ekkeharttia ei keritty saada poltetuxi ennenkuin se kuoli omia aikojaan. Se oli vähän liian iso herra heitettäväxi suoraa päätä nuotioon. Tässä asiassa Maisteri oli ize asiassa indoeuroviisun linjoilla. ellauri142.html on line 535: Joka ruumiista erotessaan ainoastaan Minua ajattelee, se saapuu ruumiinsa jätettyään Minun olemukseeni. Epäilemättä. No doubt. Mitä vitun nekrofiilejä nää oikein on. Parking meter violation. Viola oli Loppiaisaaton nuori nainen joka huuhtoutui rannalle ja kysyi pelastajiltansa: mikä maa mikä valuutta? What country, friends, is this? Norjalaissyntyiselle Annikalle meinas käydä kehnosti Saapin takaluukussa, vaan eipä käynytkään. Aum, sano, suloisuuden suloisuus. Aum mani padme, mene mene tekel ufarsin, stiiknafuulia. Näitä piisaa näitä taikasanoja. Eeli eeli laama sabakhtani, Expecto patronum. Voi hemmetti. Seesam aukene. Hokkus pokkus. Abrakadabra. Abrakapokus! Vampyyri muuttuu alapäästä lepakoxi. Uni hyvä verelle. Ei helvetti, ei jaxa. ellauri142.html on line 537: On olemassa henkisen luontoisia hyviä ja pahoja olentoja (devat), jotka ovat meille näkymättömiä. Deva, devil, sak samma. Nää on takuulla jotain skizojen aivokummituxia. Demonit ja elementaariset henget; pirulliset ja jumalattomat. Elementary, my dear Wazon. Seija näkee unta enää madoista. ellauri142.html on line 539: Kaikkivaltiasta ei voi ajatella minkään muotoiseksi, jostain madonreijästä se vaan paistaa kuin Naantalin aurinko, muistuttaen Hangon kexiä. Antautumista ja yhtymistä. Kyllä näiden mustikoiden mielessä pyörii vaan toi 1 ja sama asia. Kuunvalo eli astraaliruumis. Sitten vasta, kun se kuolee eli häviää, palaa sielu omaan alkuperustaansa, josta sen ei enää tarvitse tänne syntyä. ellauri142.html on line 544: The ninth chapter of the Bhagavad Gita is Raja Vidya Yoga. In this chapter, Krishna explains that He is Supreme and how this material existence is created, maintained and destroyed by His Yo-yo and all beings come and go under his supervision like in North Korea. He reveals the Role and the Importance of Bhakti... ellauri142.html on line 546: Bhakti? Hei päästäskö nyt vähitellen sexiaiheisiin? Tää alkaa olla aika haukotuttavaa. No melkein ollaan jo puolessavälissä. Tetlathi de kradie, kai kynteron allo pot'etles. ellauri142.html on line 559: Minä olen nyhjässyt kaiken tyhjästä, paizi ei tyhjää missään ollutkaan, kaikkialla oli täyttä. Revi siitä. Kun Minä ilmestyn inhimillisessä muodossani, niin hullut Minua halveksivat. He eivät tunne Minun korkeinta luontoani maailmankaikkeuden herrana. Minä olen uhri; Minä olen uhritoimitus; Minä olen uhrilahja; Minä olen lääke; Minä olen ylistyslaulu (mantra 6 ) ja öljy; Minä olen tuli; sekä myös uhrin hyvä tuoksu. Minä olen maailmankaikkeuden isä, äiti, ylläpitäjä ja siittäjä, maailman suuri herra. Minä olen totuuden tuntemisen esine, puhdistus, pyhä tavu ”AUM”. Minä olen Rig-, Sama- ja Yadshur-Veda. Minä olen tie, totuus ja elämä, isäntä, käskijä, vieras, asunto, pakopaikka, ystävä, alku ja loppu, varastohuoneen paikka ja sisältö, iankaikkinen kuolematon siementäjä. ellauri142.html on line 570: The tenth chapter of the Bhagavad Gita is Vibhooti Yoga. In this chapter, Krishna reveals Himself as the cause of all causes. He describes His various manifestations and opulences in order to increase Arjuna's Bhakti. Arjuna is fully convinced of Lord's paramount position and proclaims him to be... ellauri142.html on line 584: Sitten tulee pirun pitkä lista Manun avataaroista, siinä on kaikkea maan ja taivaan väliltä. Jotkut tahattoman hauskoja: Tiedä, että ratsuissa Minä olen Uchchaish-ravuri; elefanteissa Minä olen Airâxinen. Ampumisessa Minä olen leimahdus; lehmissä Minä olen Kâmadhuk. Esi-isissä Minä olen Kandarpa; vällykäärmeissä Minä olen Vâsuri. Kaloissa Minä olen Makkara... ellauri142.html on line 588: Kerrataampas mainospuheen kyseenalaisia kohtia. 1) älä sano mulle ole hyvä, vaan yxinomaan kiitos anteexi. Don't call us, we'll call you. 2) Pienikin on uhri kelpaa kun se annetaan mulle auliisti. Isompi on tietty parempi. 3) Vähäisinkin paskaduuni on mulle arvokas kunhan motivaatio on kunnossa. 4) Paras lahja on kun uhraa izensä. Jäämme kyllä jälkikäteen kiittelemään sun seulaxi ammuttua tomumajaasi, sen lupaamme. ellauri142.html on line 607: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/96/Herbert_Spencer.jpg" style="float:right;width:20%" /> ellauri142.html on line 609: Spencer's reputation among the Victorians owed a great deal to his agnosticism. He rejected theology as representing the 'impiety of the pious.' He was to gain much notoriety from his repudiation of traditional religion, and was frequently condemned by religious thinkers for allegedly advocating atheism and materialism. Nonetheless, unlike Thomas Henry Huxley, whose agnosticism was a militant creed directed at 'the unpardonable sin of faith' (in Adrian Desmond's phrase), Spencer insisted that he was not concerned to undermine religion in the name of science, but to bring about a reconciliation of the two. The following argument is a summary of Part 1 of his First Principles (2nd ed 1867). ellauri142.html on line 613: Helena Petrovna Blavatsky o.s. (von) Hahn (ven. Елена Петровна Ган, Jelena Petrovna Gan), tunnetaan myös nimillä Madame Blavatsky ja H. P. B. (12. elokuuta (J: 31. heinäkuuta) 1831 Jekaterinoslav, Venäjän keisarikunta (nykyisin Dnipro, Ukraina) – 8. toukokuuta 1891 Lontoo, Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta), oli spiritualisti, okkulttinen kirjailija ja Teosofisen seuran perustajajäsen. Blavatsky oli karismaattinen johtaja ja kiistelty hahmo. Hänellä oli suuri vaikutus itämaisen esoteerisuuden leviämisessä länsimaissa. ellauri142.html on line 626: Rudrat, vasut, sâdhyat ja adityat, vishvat, ashvinit, marutsit, ushmapat, gandharvat, yakshat, siddhat, anturat katselevat Sinua ihmettelevissä joukoissa. Henkisiä olentoja, joihin ylläolevat kuuluvat, on seitsemänlaatuisia, nimittäin: ellauri142.html on line 628: Alepadevat, muodottomat olennot, ”jumalat”, planeettavaihteistohenget, enkelit, tonkelit ellauri142.html on line 630: Rupadevat, jumalat, joilla on meille näkymätön muoto. No ei niistä kande rupatella tän enempää. ellauri142.html on line 631: Emmentaaliolennot, juustomadot, kuolleiden astraalirumihit. ellauri142.html on line 644: Niin kuin hyttyset kiireesti lentävät polkupyöräilijän suuhun, niin nämä maailmatkin äkillisessä nopeudessaan syöksyvät suihisi kuollaknseen ja kadotakseen. ellauri142.html on line 664: Näistä luonnonhengistä lähti vähitellen liikkeelle iso liuta meemejä, joille pitkäkäsivartinen toi eteen herkkuja (jotka se, tai hommaan erikoistuneet nilkit kyllä popsi ize vaivihkaa suihinsa). Eri heimot otti izellensä suojeluxia eli toteemeja, jotka muka jelppi niitä enemmän kuin muita paviaaneja. Indoeurooppalaisten vaunukansalla tämmöset toisiaan vastaan nujakoivat heimojumalat oli jo hyvin handussa. Eikä ne minnekkään ole edes kadonneet, samanlaiset maskotit on kova sana esim. sodissa ja muissa urheilujuhlissa. ellauri142.html on line 666: Vaan ei se enää piisaa klaanitasolla! Klaanissa on yksi aaprahammi, patriarkka, jota porukoiden pitää kumarrella joukolla. Tää innovaatio tuli varmaan nomadeilta, telttakansalta, joilla muuta luontoa ei liiemmältä ympärillä ollutkaan, noita lampaita hemmetisti ja tuulenpuhureita vaan, jotka puhuroivat "mää oon" taikka vaihtoehtoisesti määki että pää. Mää oon tästä lähin ainoa, älä helvetissä ota muita jumalia! Lytättyjen naapureiden jumalista saa kätevästi lisää perkeleitä, niinkuin mezäsuomalaisten perkunas. Klaanin tehtäväxi tuli tehdä loppu verikostosta, joka toimi kuin junan vessa vielä puskajusseilla, mutta aseistuxen parannuttua kävi klaanijohtajille kalliixi. Eliskä äläpä lähde juippi enää kostoretkelle, käännä toinen poski ja anna klaanipääliköiden hoitaa riita-asia. ellauri142.html on line 720: The four classes were the Brahmins (priestly people), the Kshatriyas (also called Rajanyas, who were rulers, administrators and warriors), the Vaishyas (artisans, merchants, tradesmen and farmers), and Shudras (labouring classes). The varna categorisation implicitly had a fifth element, being those people deemed to be entirely outside its scope, such as tribal people and the untouchables. Eli paariat. ellauri142.html on line 779: Sisäinen Sana puhuu. Täällä puhuu isä Mefodi. Aici postul de radio Muntenia unu: ellauri142.html on line 807: Sadoilla toiveilla sidottuina, alttiina himolle ja vihalle, he koettavat väärillä keinoilla haalia omaisuutta (rikkauksia), yltäkylläisesti täyttääkseen turhanpäiväisiä himojaan. ellauri142.html on line 814: ”Minä olen rikas ja jalosyntyinen; missä on toinen minun vertaiseni? Minä tahdon uhrata, antaa almuja ja iloita.” – Näin puhuvat nämä ymmärtämättömät, ihan kun jotkut jumalat. Monenlaisten ajatusten ja toiveiden hämmentäminä, harhan verkon ympäröiminä, uhraten itsensä toiveittensa täyttämiselle he päistikkaa lankeavat turhamaisuuden kuiluun (kadotukseen, helvettiin). Se on niille oikein! huutaa köyhät jumaliset kuilun reunalta. ellauri142.html on line 826: Seitsemästoista keskustelu Uskon kolmesta laadusta ellauri142.html on line 830: Nordenskjöldinkadun kulmassa on lappu: Usko Jeesusta. Siis ei Jeesuxeen. Ristiretkeläisten viisukäännöxessäkin seisoo: Mitä ihminen todella rakastaa, sitä hän on ja sitä hän uskoo. Sitä. Vähän oudolta toi kuulostaa. Illatiivi on vähän kuin jäätä koittavalla, varaamista stakaan ja luottamista onneensa. Partitiivi on tällänen "usko pois", usko minua joka tässä juuri olen koijaamassa sinua. Apinaa koijataan, laulaa harakoixi pukeutuneet Kummelit. ellauri142.html on line 844: Luokkaerot näkyvät myös ravintotottumuxissa. Niitä ravintoaineita, jotka lisäävät elinvoimaa ja kasvattavat ruumiin substanssia ja jotka edistävät vahvuutta (voimaa), terveyttä, hyvinvointia ja mielenrauhaa, rakastavat latvakakkoset. Väkevät, happamat, suolaiset, tuliset, kasviksilla höystetyt ja huumaannuttavat ravintoaineet ovat syynä kipuihin, kärsimyksiin ja tauteihin; niistä pitävät ihmiset, joissa raajat on valtiaana. Pilaantunut, makunsa kadottanut, mädäntynyt, epäpuhdas ja jo pois heitettävä ravinto on tapas-ihmisistä miellyttävää. Ne oikein hakee niitä roskixista. Outoja. ellauri142.html on line 854: Vielä vähän ohjeita charitystä. Jos velvollisuuden tunnosta, oikealla paikalla ja oikealla ajalla annetaan almu jollekin arvokkaalle, joka sitä ei juuri nyt jaksa palkita, tämä teko kuuluu puhtauden ominaisuuksiin. Jos annetaan lahja vastalahjan saamisen toivossa tai toivossa saada tulevaisuudessa siitä voittoa, tai annetaan almu vastenmielisesti, tämä antaminen johtuu himosta. Mutta jos hävyttömällä tavalla, epäkunnioittavasti, epäpuhtaalla paikalla ja sopimattomalla ajalla annetaan almu arvottomalle - se toiminta on pimeyttä. Vittu arvottomat ansaizee mitään saada, menkööt mezään haravoimaan ja keräilemään risuja. ellauri142.html on line 862: Täydellisesti pyhitetyn toiminta on persoonatonta; hänen yksilöllinen persoonallisuutensa on ainoastaan näennäinen. Hän on oikeasti henkimaailman robotti. Vaikuttaa aika mukavalta veikolta. (Veikkohan se aina on, vai mitä? Sisaret älkööt vaivautuko. Siskot, veikot, barrikaadeille. ellauri142.html on line 901: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/25/Aureolus_Theophrastus_Bombastus_von_Hohenheim_%28Paracelsus%29._Wellcome_V0004455.jpg/800px-Aureolus_Theophrastus_Bombastus_von_Hohenheim_%28Paracelsus%29._Wellcome_V0004455.jpg" style="float:right;width:20%" /> ellauri142.html on line 921: 32. Senkaltainen, joka pimeyden verhoamana pitää oikeutta (dharma) vääryytenä (adharma) ja näkee kaiken nurinpäin, oi PârthaPozo, on syntynyt ymmärtämättömyydestä (tamas). ellauri142.html on line 938: olentonsa laadusta. Hänelle kuuluu maanviljelys ja karjanhoito ellauri142.html on line 978: oman läzänsä, omat vanttuunsa. Siihen vaaditaan vain vapaa, suruton riippumaton ystävä. Ei mistään muusta se saa huolia kuin jumalasta. Ruumiskin on silloin hiljaisessa levossa, niin ettei sen yksikään jäsen liiku; pientä kuorsausta voi maximisti kuulua. (Eckhart)" ellauri142.html on line 1020: Alphonse Louis Constant, (8. helmikuuta 1810 – 31. toukokuuta 1875) oli ranskalainen okkultisti ja maagikko. Nimi ”Eliphas Lévi”, jolla hän kirjoitti kirjansa, oli hänen yrityksensä kääntää etunimensä Alphonse ja Louis hepreankielisiksi. Lévi oli pariisilaisen suutarin poika. Hän kävi pappisseminaareissa ja alkoi opiskella katolisen papin virkaa varten. Samaan aikaan hän kuitenkin rakastui ja lopetti opintonsa ilman pappisvihkimystä. Hän kirjoitti lukuisia lyhyitä uskonnollisia teoksia: Des Moeurs et des Doctrines du Rationalisme en France ('rationalismin moraalisista tavoista ja opeista Ranskassa', 1839) oli vastavalistuksen kulttuurillinen lentolehtinen. La Mère de Dieu ('Jumalan äiti', 1844) johti kahteen lyhyeen vankilatuomioon. Se seurasi kahta radikaalia lentolehtistä L'Evangile du Peuple ('Ihmisten evankeliumi', 1840), ja Le Testament de la Liberté ('Vapauden testamentti'), jotka julkaistiin vallankumouksen vuonna 1848. Lévi oli lyhyen aikaa naimisissa kirjailija Claude Vignonin kanssa. Alphonse oli kalju partapozo. ellauri142.html on line 1032: Satyât nâsti paro dharma; suomeksi: Tosiasioita ei laki ohita. Teosofisen Seuran tunnuslause. Se on Benaresin maharaja-suvun ikivanha vaalilause. "Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen." Presidentti J. K. Paasikivi opetti näillä sanoilla suomalaisille ulkopolitiikan perusasioita itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päättymisen jälkeen. Juho teki ensin gradun venäjän kielestä ja kirjallisuudesta ja sitten luki varatuomarixi. Ryssäntaitoisena lakimiehenä sillä oli hyvä pohja vakuuttua Teosofisen seuran tunnuslauseesta. Dharma 'pitäymys' on epämääräisesti tapa, moraali, laki, tai uskonto. Jotain normisisältöä kuitenkin, ei tosioita. Deonttisessa logiikassa ei tosiaankaan päde Op -> p, modaliteettina se ei ole reflexiivinen. Jos olisi, niin pätisi myös p -> Pp, eli kaikki tosiasiallinen on sallittua. No Darwinilla tämä lienee totta. Naturalia non sunt turpia. ellauri142.html on line 1045: Smail wrote several books on the subject of psychotherapy, emphasizing the extent to which society is often responsible for personal distress. Critical of the claims made by psychotherapy, he suggests that it only works to the extent that the therapist becomes a friend of the patient, providing encouragement and support. Much distress, he says, results from current conflicts, not past ones, and in any case, damage done probably cannot be undone, though we may learn to live with it. He doubts whether 'catharsis', the process whereby it is supposed that understanding past events makes them less painful, really works. The assumption that depression, or any other form of mental distress, is caused by something within the person that can be fixed, is he argued, without foundation. He could thus be regarded as part of the 'anti-psychiatry' movement, along with R.D. Laing and Thomas Szasz, but where Laing emphasised family nexus as making psychosis understandable, Smail emphasises 'Interest' and power in relation to more everyday distress. These are integral to Western society, and, he suggests, considered out of bounds by most psychotherapists, who are themselves both constrained and complicit in protecting their own interests. ellauri143.html on line 2: ad> ellauri143.html on line 23: ad> ellauri143.html on line 39: adding:10px" /> ellauri143.html on line 40: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a2/%E0%AE%A4%E0%AE%BF%E0%AE%B0%E0%AF%81%E0%AE%95%E0%AF%8D%E0%AE%95%E0%AF%81%E0%AE%B1%E0%AE%B3%E0%AF%8D_%E0%AE%A4%E0%AF%86%E0%AE%B3%E0%AE%BF%E0%AE%B5%E0%AF%81.pdf/page1-330px-%E0%AE%A4%E0%AE%BF%E0%AE%B0%E0%AF%81%E0%AE%95%E0%AF%8D%E0%AE%95%E0%AF%81%E0%AE%B1%E0%AE%B3%E0%AF%8D_%E0%AE%A4%E0%AF%86%E0%AE%B3%E0%AE%BF%E0%AE%B5%E0%AF%81.pdf.jpg" height="350px"/> ellauri143.html on line 44: Dr Brawin Kumar holds a PhD on a study on rabbit species, Yarkand Hare, at the Institute of Zoology, Chinese Academy of Sciences. ellauri143.html on line 45: “People often confuse hedgehog (mull eli in Tamil) with porcupine (mullam pandri),” says the PhD holder, who has done a study on rabbit species, Yarkand Hare, at the Institute of Zoology, Chinese Academy of Sciences. ellauri143.html on line 48: Although its medicinal properties have not been studied, traditional medicine practitioners use it for various purposes ellauri143.html on line 49: Hedgehog in India is in a sad state as compared to UK, US, France and China. ellauri143.html on line 50: Besides rampant poaching and road-kills, rapid destruction of palm trees, around which hedgehogs are mostly found, as part of urbanisation, has reduced its count. ellauri143.html on line 59: On a day when Prime Minister Narendra Modi released the Thai translation of Thirukkural during his visit to Thailand, the official Twitter handle of the BJP’s Tamil Nadu unit released a picture of Tamil poet Thiruvalluvar clad in a saffron attire. ellauri143.html on line 60: In the picture tweeted on Saturday (November 2), Thiruvalluvar, who is revered in Tamil Nadu for authoring Thirukkural, a collection of 1,330 life-advice couplets, is seen smeared with sacred ash and wearing a rudraksha necklace and upper-arm bracelets. This is an entirely new portrayal of the ancient poet whose pictures has so far shown him attired only in white and without religious symbols. ellauri143.html on line 61: The picture was also accompanied by a couplet from the first chapter of Thirukkural — “Katradhanaal aaya Payanen kol VaalaRivan natraal Thozhaaar enin,” which translates to — “What profit have those derived from learning, who worship not the good feet of him who is possessed of pure knowledge?” ellauri143.html on line 62: Though the scholars (Urai aasiriyargal, in Tamil) titled Thirukkural’s first chapter as ‘The Praise to God’ (Kadavul Vaazhthu), Thiruvalluvar has nowhere in his work mentioned the words ‘god’ or ‘religion’. ellauri143.html on line 65: V Arasu, former head of Tamil department, University of Madras said the move is nothing short of hindi cultural appropriation. “Every religion including Christianity has claimed Thiruvalluvar as their own. Since the BJP is in power now, they can do whatever they wish. But we should not worry. Truth will always triumph,” he said. ellauri143.html on line 71: The history behind the picture of Valluvar is itself an interesting one. Painter KR Venugopal Sarma picturised him in 1950s and the painting was accepted by then chief minister CN Annadurai as the official picture of the poet. ellauri143.html on line 72: Before Sarma, several others had attempted picturising the philosopher-poet, however, they were all rejected because of giving Valluvar a religious identity. Annadurai had also ordered to put up the pictures of Valluvar in all state government institutions. ellauri143.html on line 74: Also read! Judge asks lawyers to recite Thirukkural daily, says all should know 51 at least. ellauri143.html on line 80: Considered one of the greatest works ever written on ethics and morality, it is known for its universality and secular nature. Its authorship is traditionally attributed to Valluvar, also known in full as Vallu Mursu. In addition, it highlights truthfulness, self-restraint, gratitude, hospitality, kindness, goodness of wife, duty, giving, and so on and so forth, besides covering a wide range of social and political topics such as king, ministers, taxes, justice, farts, war, greatness of army and soldier's honor, death sentence for the wicked, agriculture, education, abstinence from alcohol and intoxicants. ellauri143.html on line 84: The Kura has been widely admired by scholars and influential leaders across the ethical, social, political, economical, religious, philosophical, and spiritual spheres over its history. These include Ilango Adigal (never heard), Kambar (n.h.), Leo Tolstoy, Mahatma Gandhi, Albert Schweitzer (heard ok), plus Constantius Joseph Beschi, Karl Graul, George Uglow Pope, Alexander Piatigorsky, and Yu Hsi (all n.h.). The work remains to be translated. Oops correct that, the text has been translated into at least 40 Indian languages including English, making it one of the most translated ancient works. Ever since it came to print for the first time in 1812, the Kura text has never been out of print. Whole trainloads lie "left on read" in Sri Lanka. ellauri143.html on line 86: Its author is praised for his innate nature of selecting the best virtues found in the known literature, like Juan Valdez the choicest coffee beans, and presenting them in a language that is common and acceptable to all (Tamil). The term Tirukkuṟaḷ is a compound word made of two individual terms, tiru and kuṟaḷ. The term tiru has as many as 19 different meanings but it means sacred. Kuṟaḷ means something like "short, concise, and abridged." Vizi näähän on Markku Envall-luokan aforismeja, Vaakku-Turmiola linjan törähdyxiä. ellauri143.html on line 90: The work is highly cherished in the Tamil culture, as reflected by its nine different traditional titles: Tirukkuṟaḷ (the sacred kura), Uttaravedam (the ultimate Veda), Tiruvalluvar (eponymous with the author), Poyyamoli (the falseless word), Vayurai Valttu Mursu, (truthful praise), Teyvanul (the divine book), Potumarai (the common Veda), Muppets (the three-fold path), and Tamilmarai (the Tamil Veda). The work is traditionally grouped under the Eighteen Lesser Texts series of the late Sangam works, known in Tamil as Rupiṉeṇkīḻkaṇakku. ellauri143.html on line 102: Book II – Poruḷ (பொருள்): Book of Business (Artha), dealing with socio-economic values, policy, society and administration (Chapters 39-108) ellauri143.html on line 112: The book on aṟam (virtue, KILL!) contains 380 verses, that of poruḷ (wealth, EAT!) has 700 and that of inbam or kāmam (love, FUCK!) has 250. Just goes to show. Each kura or couplet contains exactly seven words, known as cirs, with four cirs on the first line and three on the second, following the kura metre. A cir is a single or a combination of more than one Tamil word. For example, the term Tirukkuṟaḷ is a cir formed by combining the two words tiru and kuṟa. The Kura text has a total of 9310 cirs made of 14,000 Tamil words. ellauri143.html on line 114: Of the 1,330 couplets in the text, 40 couplets relate to god, rain, calisthenics, and virtue; 340 on fundamental everyday virtues of an individual; 250 on royalty; 100 on ministers of state; 220 on essential requirements of administration; 130 on social morality, both positive and negative; and 250 on human love, fucking and passion. Just goes to show. ellauri143.html on line 116: The work largely reflects the first three of the four ancient Indian aims in life, known as purusha-arthas, viz., law (dharma), wealth (artha) and sex (kama).The fourth aim, namely, salvation (moksha) is left out as irrelevant. It is just a little-known uralic tribe. The Indian tradition also holds that there exists an inherent tension between artha and kama. So perhaps artha should be left out as well. ellauri143.html on line 119: Mokša (ven. Мокша, mokšaksi Юв, Jov) on Okaan laskeva, 656 kilometriä pitkä joki Keski-Venäjällä.Joen valuma-alue kattaa 51 000 neliökilometriä. Joki saa alkunsa Penzan alueelta, josta se virtaa Mordvan tasavallan, Nižni Novgorodin alueen läpi ja laskee Okaan Rjazanin alueella. Mokšaan laskevia jokia ovat Sivil, Satis, Ermiš, Vad i helvete ja Tsna. Joen toisella puolella asuu ersiä, toisella moksia. Ennen ne oli mordvan murteita, muttei enää! Oka oli Paustovskin mielijoki. Eikös blondi saapasjalkakissa Jeseninkin ollut maalaispoika Rjazanista? Se oli joviaali ilmiö. ellauri143.html on line 121: The moksa state is attained when a soul is liberated from the cycles of deaths and rebirths, is at the apex, is omniscient, remains there eternally, and is known as a siddha. In Jainism, it is believed to be a stage beyond enlightenment and ethical perfection, states Paul Dundas (n.h.), because they can perform physical and mental activities such as teach, without accruing karma that leads to rebirth. ellauri143.html on line 141: Miami's Fetish Community Falls Head Over Heels for Feet! [Hae sivustossa miaminewtimes.com] ellauri143.html on line 144: Peter said to Him, "You shall never wash My feet." Jesus answered Him, "If I do not wash You, You have no part with Me." Simon Peter said to Him, "Lord, not My feet only, but also My hands and My head!" Jesus said to Him, "He who is bathed needs only to wash His feet, but is completely clean; and You are clean, but not all of You. Guess what part of You is coming next!" ellauri143.html on line 157: Save they the 'Purely Wise One's' webbed feet adore ellauri143.html on line 170: Taitaa tulla tuolta sade, mennääs korjaan suojaan tade. ellauri143.html on line 174: 'Tis rare to see green herb lift up its head. ellauri143.html on line 259: They're numbered with the dead, e'en while they live, -how otherwise? ellauri143.html on line 267: 'Mere trifle!' saying thus, invades the wife, so he ensures ellauri143.html on line 406: Until you see his face with grateful gladness bright. ellauri143.html on line 419: If man you walk the stage, appear adorned with glory's grace; ellauri143.html on line 448: Luku 26. Authersion Symhome (Singethanadaaym) Bulimian kieltäminen: 251–260 ellauri143.html on line 451: What's the worth of shaven head or tresses long, ellauri143.html on line 505: Luku 32. Seirezeitung Paar (Inna gadda da vida Ei-esiintyvä): 311–320 ellauri143.html on line 531: For 'killing' leads to every work of ill. ellauri143.html on line 565: Vaan se on hyvä kö ajattelee et tää onkin kaikki paskaa, sitten ei niin harmita kun se vääjäämättä loppuu. Arvon kieltäminen voi olla sekin mukavaa. No ainakaa nää ei peukuta jenkkien "Me first" adagea. Explanation : Desire the desire of Him who is without desire; in order to renounce desire, desire that desire. LOL. Pessimistin elämänviisaus. Syö Englischer Gartenissa, ota Atma-koira. ellauri143.html on line 572: Renunciation made- even here true pleasures men acquire; ellauri143.html on line 597: Luku 37. Istuva pikakirjoittaja (Avarattu al-Kaadataal): 361–370 ellauri143.html on line 633: Are qualities a king adorn for evermore. ellauri143.html on line 657: These four a light of dreaded kings reveal. ellauri143.html on line 665: Than low-born men adorned with learning´s grace. ellauri143.html on line 668: Learning´s irradiating grace who gain, ellauri143.html on line 677: Blockheads´ faces pairs of sores display. ellauri143.html on line 720: The blockheads, too, may men of worth appear, ellauri143.html on line 724: From blockheads´ lips, when words of wisdom glibly flow, ellauri143.html on line 727: Jne, jne. ad nauseam. ellauri143.html on line 748: From coming evil´s dreaded shock are free. ellauri143.html on line 817: To risk one´s all and lose, aiming at added gain, ellauri143.html on line 841: A crow will conquer owl in broad daylight; ellauri143.html on line 851: ´Tis hard a people´s homesteads to attack. ellauri143.html on line 856: Kinkun apurit. Explanation : Let (a minister) be chosen, after he has been tried by means of these four things, viz,-his virtue, (love of) money, (love of) sexual pleasure, and tear of (losing) life. And keep his relatives as hostages. Just tätä tematiikkaa oli valtaistuinpeleissä. Ei se ole vierasta kv. yrityxillekään. Steve Jobs varmaan luki näitä värssyjä. adership.html">The Thirukkural way of Leadership. Mr. T. Kannan. ellauri143.html on line 903: His ample joy, swift fading, soon shall die ellauri143.html on line 1051: Should to their audience known adapt their well-arranged discourse. ellauri143.html on line 1098: Where spreads fertility unfailing, where resides a band ellauri143.html on line 1143: Viimesistä tulee mieleen Linnunradan käsikirjan kiukkuista kärpäsparvea muistuttava tähtiarmada, jonka paikallinen kiusaantunut lehmä huiski hajalle hännän heilahduxella. ellauri143.html on line 1154: Explanation : Gradually abandon without revealing (beforehand) the friendship of those who pretend inability to carry out what they (really) could do. ellauri143.html on line 1171: ads.com/quotes/tag/friendship">Friendship Quotes (8189 quotes) - Goodreads.. ellauri143.html on line 1221: Explanation : (A) pleasing (object) to his foes is he who reads not moral works, does nothing that is enjoined by them cares not for reproach and is not possessed of good qualities. ellauri143.html on line 1245: If men will lead their lives reckless of great men's will, ellauri143.html on line 1255: Is hell, where sink degraded souls of men abject. ellauri143.html on line 1275: By him who dreads his wife, nor gives the other world a thought. ellauri143.html on line 1290: Synnilliset naiset on kyllä hyvin pahoja, niistä voi saada tauteja, ne on naisellista mutaa, mutta vielä pahempaa on olla tossukka. Sille nauraa kaveritkin, ja ilman jälkiruokaa saa mennä nukkumaan, piharuokintaan. ellauri143.html on line 1353: Joo nää on ihan jenkkiklassikoita, grin and bear it, be an optimist. Kaikki lähtee muumipeliin samasta ruudusta 1 muumitalon rappusilta, sen jälkeen se on kiinnni tarmokkuudesta ja onnesta. Fortes fortuna adiuvat. Optimisti jolla on optimistijolla, päätyy tiukan jahdin jälkeen jahdin omistajaxi. Minkä jälkeen se voi ostaa palveluita kunnon viisastelijoilta. Siinä ei pie kizailla. ellauri143.html on line 1395: Men seated idle pleading poverty. ellauri143.html on line 1396: Explanation : A man's true manliness consists in making himself the head and benefactor of his family. (Mitä vittua?) ellauri143.html on line 1433: Mitä vittua!? Juurihan on päästy sanomasta että rikkaudet ei ole midiä verrattuna viisastelijoiden sana-aarteisiin. Ai mä tajuan: tän kirjoittajat on keskiluokkaisia viisastelijoita, jotka kadehtien nuoleskelevat huippukastia ja samalla haistattavat paskat laahuxelle. Siis keskiluokkasia lurjuxia! Köyhän puhetta ei pidä kuunnella, kuunnelkaa mieluummin meikäpoikia! Keskiluokasta rupusakkiin köyhtyminen on maailman pahin asia, kazo esim nazeja. Hajurakoa paarioihin on kasvatettava hinnalla millä hyvänsä. Eise sitten niin paljon satu kun on jo siellä (kuten tietää fyysikot). ellauri143.html on line 1437: Their sense from memory of mankind will fade away. ellauri143.html on line 1461: She seemed glad to see me when I appeared in the kitchen, and by watching her I began to think there was some skill involved in being a girl. - Harper Lee ellauri143.html on line 1463: “She seemed glad to see me. In fact, she actually said she was glad to see me – a statement no other aunt on the list would have committed herself to, the customary reaction of these near and dear ones to the spectacle of Bertram arriving for a visit being a sort of sick horror.” - P.G. Wodehouse ellauri143.html on line 1494: Explanation : As one's ignorance is discovered the more one learns, so does repeated intercourse with a welladorned female only create a desire for more. ellauri143.html on line 1501: Luku 113. Sinavati Yinsen seiressio (Seitaar Seiprasai Kaadhal Saaththana): 1121–1130 ellauri143.html on line 1505: Tamil Youths Ride on Toy Palmyra horses. In ancient Tamil Nadu, Tamil youths who fell in love with girls used to make a horse toy with Palmyra leaves and used to ride on it along the streets to make it public. Then the parents of the girls were forced to marry them. Though it was practised only by the Tamils in ancient India, the association of horse in this ritual show that it also came from the north. Horses came to India from outside. The oldest reference is in the Rig Veda. ellauri143.html on line 1510: Explanation : This malady (of lust) is manured by the talk of women and watered by the (harsh) words of my mother. ellauri143.html on line 1548: Luku 117. Sembeyansighs Aarsiyin (Badar Melindrangalpaayam Saamanapaan): 1161–1170 ellauri143.html on line 1581: Jossain takavuosien edistyneessä lastenkirjassa isä kertoi lapselle että orgasmi tuntuu vähän samalta kuin aivastus. Mä selitin Merimiehenkadun Elannossa Johnille 5v mihin kondomeita käytetään. Ämmät huusi poliisia auttamaan. En sentään demonstroinut. ellauri143.html on line 1596: Luku 130. Algongestoorin sakot (Heart-rheual Seilipatada): 1291–1300 ellauri143.html on line 1602: Luku 133. Prosa-session tambasaanadaanaadaay (ootaluvari yaalai yaadaalaay, jodelaadelei huhhahhei): 1321–1330. ellauri143.html on line 1637: Vuonna 2013 uutisoidun Nepalin Lumbinissa Maya Devin temppelissä tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella Siddharta eli tähän asti oletettua aiemmin. Buddhan pääkallon luun kerrotaan löytyneen Kiinasta. Löytö on tehty vuonna 2008, mutta se on saanut julkisuutta vasta vuonna 2016. Kallossa luki kiinalaisin kirjaimin "made in India". ellauri143.html on line 1674: Perinteen mukaan neizyt Māyā näki unta, jossa Siddhārtha saapui hänen kohtuunsa lumivalkean norsun muodossa. Ei siis minään tyhjänä korzuna. Kymmenen kuukauden kuluttua unesta Siddhārta syntyi Lumbinīn kylässä, kun hänen äitinsä oli matkalla syntymäkotiinsa Betlehemiin synnyttämään. Pojan syntymäjuhliin apostolinkyydillä osallistunut erakkotietäjä (ṛṣi) Aasitta ennusti lapsesta tulevan joko suuri kuningas (cakravartin) tai sitten suuri pyhimys (sadhu). Tuli sadhu. 2 muuta tietäjää ei päässeet tällä kertaa tulemaan, olivat kipeinä. Myöhemmän perinteen mukaan Siddhārtha kasvatettiin tämän takia tarkasti suojattuna näkemästä vanhuutta, kuolemaa ja sairautta. ellauri143.html on line 1682: Kokemuksen seurauksena Siddhārtha oivalsi, ettei kivulias itsekieltäymys ole sen parempi vastaus elämän ongelmiin kuin yltäkylläisyydessä rypeminenkään. Tämän ajatuksen korostetaan olevan yksi buddhalaisuuden keskeisimmistä periaatteista, ja siitä käytetään nimitystä keskitie (sanskritiksi madhyamā-pratipad, pāliksi majjhimā paṭipadā). Olipa hienoa. sillähän koko keskiluokka on koko ajan, muinaisista kreikkalaisista puhumattakaan. (No täähän tapahtui samoihin aikoihin, keskiluokkaisuus oli alkanut trendata kaupankäynnin mukana.) ellauri143.html on line 1688: Buddha kuoli 80-vuotiaana, 45 vuoden opetusuran jälkeen (mun työura kesti 68-23v eli saman ajan), Kuśinagarissa, nykyisessä Uttar Pradeshin osavaltiossa Intiassa. Siellä hän asettui levolle kyljelleen kahden rusojambolaani-puun väliin kiviselle istuimelle eräässä lehdossa. Buddhan tehdessä kuolemaa hänen oppilaansa Ānakonda kysyi, mitä hänen ruumiilleen olisi tehtävä. Śākyamuni kehotti munkkeja ja nunnia keskittymään henkiseen kehitykseen ja jättämään kuolleen ruumiin koirille. Buddhan viimeiset sanat olivat "Munkit, sanon teille: kaikki ilmiöt ovat katoavaisia. Ahkeroikaa siis tarkkaavaisina niin katoatte kuten minä! Terveisiä nunnille. Kohta saan hyvää kahvia." ellauri143.html on line 1709: Mietintätila on mahdollista saada koirankopinnäköisellä mietintämyssyllä jonka päällä on linnunpesä poikasineen ja jota mojautetaan nuijalla, tai sit tyynnyttämällä mieli ja pitämällä "se" aloillaan (sanoo paimensukuiset koulukunnat hinayana, theravada, zazen) tahi jopa "lepäämällä myötätuntoisena avaruudessa" (kalikkakaulat mahayanan valtakoirat); tahi askartelemalla kehon 9 energia-aukon parissa ja miettimällä buddhien valomiekkoja (timanttipora, vaijerijana) tai keskittymällä johkin paradoksaaliseen kysymykseen (zazen: kumpi ja kampi tappelivat, kumpi voitti. Niimpä, sasse!) ellauri143.html on line 1728: Sötö-koulukunnassa suositaan pelkistettyä shikantaza (suom. vain istumista) muotoa, jossa jo pelkkä tyhjän päällä istuminen itsessään on lopullinen päämäärä, johon sisältyy jo kaikki. Phil Rothin faijalla oli taukoomaton ummetus. "Kuulkaa nyt, minä yritän saada jotakin tulemaan. Eikö minulla ole tarpeexi vaikeaa ilman että ihmiset kiljuvat minlle kun minä yritän saada jotakin tulemaan?" Philillä izellään ei ollut vaikeuxia saada jotain tulemaan pikku ressukastaan. Tyttönorssissa tytöt istuivat kun niillä oli menstruaatio. Poikanorssit seisoivat vaikka niillä oisi ollut polluutio. Ja olikin. ellauri144.html on line 2: ad> ellauri144.html on line 23: ad> ellauri144.html on line 43: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/ff/Henrik_Gabriel_Porthan.jpg/375px-Henrik_Gabriel_Porthan.jpg" /> ellauri144.html on line 56: The rhetorician Quintilian regarded Odes as just about the only Latin lyrics worth reading: "He can be lofty sometimes, yet he is also full of charm and grace, versatile in his figures, and felicitously daring in his choice of words." The fictional hero Tom Jones recited his verses with feeling. Etenkin tätä: Ou ou ou, Dilailaa! Nou nou nou, Dilailaa! ellauri144.html on line 58: Vuonna 1777 Porthan nimitettiin kaunopuheisuuden professoriksi; virkaa oli hakenut myös Gabriel Tidgren. Porthan puhui kaunommin. Tidgren oli kauhu kaunanen. Porthanin luennot olivat tavattoman suosittuja, ja hän herätti oppilaissaan suurta ihailua. Paitsi Cicerosta ja Horatiuksesta hän luennoi kosolti ja paxulti myös muista aiheista: Hugo Grotiuksen ja edelleen Samuel Pufendorfin kehittämästä luonnonoikeudellisesta filosofiasta, oppihistoriasta ja jopa arkkitehtuurista. Porthan matkusteli paljon Suomessa, ja vuonna 1779 hän teki jopa matkan Saksaan ja tapasi sikäläisiä oppineita. Mä puolestani ostin virkaanastujaisrahalla käsipuhelimen (Nokia, siinä oli ulosvedettävä antenni) sekä IBM:n sylitietokoneen (sen minkä sitten ostivat kiinalaiset ja risti Lenovoxi, jossa oli näppäimistön keskellä kuminen klitoris). Joku ranskalainen pitkäkyntinen förbi sen kun matkustin Pariisiin tapaamaan sikäläisiä oppineita. Inhottava Inkeri ei suostunut korvaamaan vahinkoa laitosbudjetista. Se oli varmaan kade. ellauri144.html on line 60: Nimirum sapere est abiectis utile nugis, et tempestivum pueris concedere ludum, ac non verba sequi fidibus modulanda Latinis, sed verae numerosque modosque ediscere vitae. Quocirca mecum loquor haec tacitusque recordor: Si tibi nulla sitim finiret copia lymphae, narrares medicis: quod, quanto plura parasti, tanto plura cupis, nulline faterier audes? si volnus tibi monstrata radice ... ellauri144.html on line 92: Purkki säilyttää pitkään sen tuoksun, mikä siihen oli upotettu uutena. Ellei purkki ole puhdas, kaada mitä tahansa hapanta. ellauri144.html on line 95: along with his body. He looks back bemusedly at the rash confidence, the ambition to get ahead, that motivated his earlier writing. And now his poetic gift itself threatens to fall away, together with other games, notably lovemaking, that require youthful energy and zest (55-57). Philosophy, as he describes it, is most centrally the art of living well from day to day; of enjoying life’s gifts while you have them, and of accepting Nature’s high impersonal laws in preparation for that final retirement which is death (213-16). ellauri144.html on line 97: For Aristotle, youth and age represent extremes of excess and deficiency: the young (neoi) are subject to strong but quick-changing desires; they are hot-tempered, competitive, careless about money, simple, trusting, hopeful, lofty-minded; they have courage and a sense of shame; they enjoy friends and laughter; they live by honor, not advantage; they tend to hybris; in short, their failings are those of vehemence and excess. Whereas older men (presbyteroi) past their prime have the diametrically opposite failings, of deficiency: their experience of life makes them uncertain, suspicious, small-minded, ungenerous, worried about money, fearful, cold-tempered, grasping after life, and selfish; they live by the code of advantage; they are shameless and pessimistic; they live mostly in memory, talk about the past, complain a lot; they are slaves to gain; in short, both their desires and their ability to gratify them are weak. ellauri144.html on line 99: The Greeks were creative but, like puellae, they lacked steadiness of purpose. From the Roman point of view, they were puerile, they just “fooled around” (nugari). Romans are brought up to be serious and businesslike, moralistic and ellauri144.html on line 110: "Jopa kuolinvuoteellaan isäni yritti saada meitä muita nauramaan. Naurattihan se. Yritän pyrkiä samaan. Tosin nykyään kun vitsailen, ihmiset haukkuvat minua, että heitä on loukattu. Sitten sitä ollaan vaikeuksissa." ellauri144.html on line 123: Mutta onko Clarxon homo? Ainaskin se on aivan vitun homofoobi, joka on vahva vihje kaappihomosta. (Ei koske minua, I refuse to be bummed.) The Amazon Prime show sees presenters Jeremy Clarkson, Richard Hammond and James May travel the world reviewing cars. The Ofcom complaint comes after Young took issue with a comment in one of the episodes in which the trio made jokes about the Wrangler Jeep being a ‘gay man’s car’..... and then Hammond and May’s ‘quips’ to Clarkson wearing chaps, a pink shirt, he should get some moisturiser. It’s fucking pathetic and actually homophobic. Jeremy Clarkson: I’m not homophobic, I enjoy watching lesbians on the internet. ellauri144.html on line 139: I'm ruled by pussy. I yearn for it, can't believe my luck at some of the glorious muff that comes my ugly, long-nosed way but I treat it badly. I guess only my mother's would really do. Mikä surkeus laskeutuukaan minuun kun viimeinen tippa nytkähtää räpylään. ellauri144.html on line 156: Koska se loppuu? Mutta miksi sen pitäisi loppua? Että olisin mieliksi isälle ja äidille? Ollakseni niin kuin muut? Miksi ihmeessä minun pitää puolustella sitä että olen sellainen jota muutamia vuosia sitten kunnioittavasti nimitettiin vanhaksipojaksi? Loppujen lopuksihan tämä on vain sitä, eikö niin naimattomuutta. Mikä siis on rikos? Seksuaalinen vapaus? Tänä päivänä ja aikana? Miksi minun pitäisi taipua porvariston normeihin? Pyydänkö minä heitä taipumaan omiin normeihini? Ehkä minua on vähän sohaistu Bohemian tervasudilla - onko se niin hirvittävää? Kenelle minä aiheutan vahinkoa himoillani? Minä en puukota naisia, minä en väännä heitä käsistä saadakseni heidät sänkyyn. Minä olen, jos voin niin sanoa, rehellinen ja hellä ihminen, mitä miehiin tulee minä olen hiljainen ja halukas... Mutta miksi minun täytyy puolustella itseäni? Pyytää anteeksi! Miksi minun täytyy rehellisyydellä ja hellyydellä puolustella halujani! Minulla siis on haluni - mutta kun ne ovat loputtomat - loputtomat! Ja se, se ei ehkä ole mikään kovin normaali asia, jos otetaan välillä psykoanalyyttinen nákökulma... Mutta nythän ainoa mitä alitajunta voi tehdä, niin Freud opettaa, on haluta. Ja haluta! MAHALUUN! Voi Freud, ettenkö minä tietäisi! Yhdellä on sievä perse, mutta hän on liian kova puhumaan. Tämä toinen puolestaan ei puhu lainkaan, ei ainakaan mitään järjellistä - mutta veljet mikä imuttaja! Mikä kyrväntuntemus! Naiset eivät pärjää alkuunkaan! (Jatkuu ensi numerossa) ellauri144.html on line 210: Phillu mainizee (175) Mandelin tykänneen Tito Puentesista ja Pupi Camposta niin paljon että muutti nimensä Babaluuxi. (Kolmas nimi on pianisti Joe Loco.) "Babalú" is a Cuban popular afro song written by Margarita Lecuona, the cousin of composers Ernestina and Ernesto Lecuona. The song title is a reference to the Santería deity Babalú Ayé. "Babalú" was the signature song of the fictional television character Ricky Ricardo, played by Desi Arnaz in the television comedy series I Love Lucy, though it was already an established musical number for Arnaz in the 1940s as evidenced in the 1946 film short Desi Arnaz and His Orchestra. By the time Arnaz had adopted the song, it had become a Latin American music standard, associated mainly with Cuban singer Miguelito Valdés, who recorded one of its many versions with Xavier Cugat and his Waldorf-Astoria Orchestra. Arnaz made the song a rather popular cultural reference in the United States. ellauri144.html on line 217: Miguelito Valdesin ja Tito Puentesin hittejä on Guantanamera, kuubalainen, tarkemmin sanoen guantanamolainen guajira- eli maalaistyttölaulu. Guantanamon on jenkkipirulaiset sittemmin tehneet kuuluisaxi oranssiasuisten ählämien vesikidutuxella. Se esitettiin erään syntytarinan mukaan ensimmäisen kerran kesällä 1929. Joseíto Fernández esitti laulua juontamassaan radio-ohjelmassa 1930-luvulla ja teki siihen uuden sanoituksen joka viikko. Sanoitusten aiheina oli päivänpoliittisia tapahtumia ja skandaaleja tai esimerkiksi sokerin hintaa käsitelleitä uutisia. 1950-luvulla lauluun liitettiin José Martín runoja, jolloin sen suosio kasvoi entisestään. Pete Seeger kuuli laulun vuonna 1962 ja alkoi esittää sitä omissa konserteissaan. Kalifornialaisen The Sandpipers -yhtyeen levytys oli Billboard Hot 100 -listan yhdeksännellä sijalla vuonna 1966. Sen myötä Guantanamera nousi maailmanlaajuisesti tunnetuksi. Celia Cruzin esittämiä Guantanamera-versioita on julkaistu monilla levyillä. ellauri144.html on line 219: Guantanamera levytettiin suomeksi ensimmäisen kerran samana vuonna (1966) kuin se nousi listoille Yhdysvalloissa. Jussi Raittisen suomentaman kappaleen lauloi silloin Reijo Hirvelä. Amparo oli vasemmistolainen nainen espanjalaisessa saippuasarjassa nimeltä La Republica joka lauloi aina samaa saxalaista viisua armottoman huonosti. Siitä huolimatta sarja hyllytettiin Espanjassa liiasta vasemmistolaisuudesta. Muita hahmoja: Niklaxen näköinen Fernando dela Torre, valokuvia sivelevä Dona Leocadia, söpö Alejandra, sen sinkoileva veli Jesus, simpsakka Beatriz, mehukas Mercedes, setämies Agustin joka jäi kiinni molo ulkona Amparon baarissa, vittumainen klenkka Hugo de Viana, apulaiset Maria de Pilar, Ludi ja Encarna, väpelö Fernando Alcazar jne. Amparo tarkoittaa suojelusta. ellauri144.html on line 221: aditionalmusic.co.uk/top-folksongs-chords/png/guantanamera.png" width="90%" /> ellauri144.html on line 226: José Martí syntyi Havannassa keskiluokkaiseen perheeseen, jonka isä oli sotilas. Nuoruudessaan hän kävi peruskoulunsa Havannassa. Jo näihin aikoihin hän kirjoitti ensimmäiset poliittisista kirjoituksistaan, joihin kuuluivat muun muassa La Patria Libre ja 10 de octubre. Näiden kirjoituksien seurauksena hänet 16-vuotiaana pidätettiin syytettynä vallankumouksellisesta toiminnasta ja tuomittiin kuudeksi vuodeksi pakkotyöhön. Tuomio kuitenkin muutettiin jo vuoden jälkeen maastakarkotukseksi, minkä jälkeen hän opiskeli muun muassa lakia, journalismia ja filosofiaa Madridin ja Zaragozan yliopistoissa Espanjassa. Tämän lisäksi José Martí tunnettiin myös taitavana taidemaalarina. Muun ohella näitä taitojaan hän karkotusvuosiensa aikana hyödynsi opiskelujensa ja myöhemmin myös itsenäisyysliikkeen toiminnan rahoittamisessa. ellauri144.html on line 260: Yo quiero cuando me muera, compadre Haluan, kun kuolen, kaveri ellauri144.html on line 268: Y hoy vivo en la gran ciudad Ja tänään asun suurkaupungissa. ellauri144.html on line 292: The United States has long maintained a military base at Guantanamo in Cuba. This makes the U.S. adaptation of the song a multi-layer statement, to put it mildly. It's typically sung by freedom activists who would perhaps like to see that illegally torturing prison and military base close for good, though they don't usually employ the song to that end. ellauri144.html on line 296: When employed in the United States, the verses sung tend to remain concise - sticking to the verse about being an honest man :D. The line "My verses flow green and red" references the reds and blood on the land, i.e. is an allusion to revolution, though it's almost never used to incite antifa violence in the US. The final verse speaks about casting one's lot with the poor, which is a singularly bad and un-American idea. ellauri144.html on line 309: The film was produced as part of the studio's goodwill message for Latin America. The film stars Donald Duck, who in the course of the film is joined by old friend José Carioca, the cigar-smoking parrot from Saludos Amigos, who represents Brazil, and later becomes friends with a pistol-packing rooster named Panchito Pistoles, who represents Mexico. The Disney song is pathetically bad. Donald Duck's telescope has an erection when the duck focuses on Latin beauties, such as Carmen Miranda ellauri144.html on line 316: Avrom Hirsch Goldbogen (aka Michael Todd) (born June 22, 1909 – March 22, 1958) was a JEWISH American theater and film producer, best known for his 1956 production of Around the World in 80 Days, which won an Academy Award for Best Picture. He is known as the third of Elizabeth Taylor's seven husbands, and is the only one whom she did not divorce (because he died in a private plane accident a year after their marriage). ellauri144.html on line 319: He eventually dropped out of high school, and worked at a variety of jobs, including shoe salesman and store window decorator. One of his first jobs was as a soda jerk. When the drugstore went out of business, Todd had acquired enough medical knowledge from his work there to be hired at Chicago's Michael Reese Hospital as a type of "security guard" to stop visitors from bringing in food that was not on the patient's diet. ellauri144.html on line 321: The company he owned with his brother went bankrupt when its financial backing failed in the early days of the Great Depression. Not yet 21, Todd had lost over $1 million (equivalent to about $15,492,032 in today's funds). Todd married the former Bertha Freshman on February 14, 1927, and was the father of an infant son with no home for his family. Todd's subsequent business career was volatile, and failed ventures left him bankrupt many times. ellauri144.html on line 327: In June 1977, Avrom's remains were desecrated by graverobbers. The thieves broke into his casket looking for a $100,000 diamond ring, which, according to rumor, Taylor had placed on her husband's finger prior to his burial. The bag containing Avrom's remains was found under a tree near his burial plot. The bag and casket had been sealed in Albuquerque after Avrom's remains were identified following the 1958 crash. Avrom''s remains were once more identified through dental records and were reburied in a secret location. ellauri144.html on line 381: "The force that through the green fuse drives the flower" is a poem by Welsh poet Dylan Thomas— the poem that "made Thomas famous." Written in 1933 (when Thomas was nineteen), it was first published in his 1934 collection, 18 Poems. ellauri144.html on line 402: How of my clay is made the hangman´s lime. Et mun savesta pyöveli saa suopaa. ellauri144.html on line 404: The lips of time leech to the fountain head; Ajan huulet vetää kuivat alkulähteeseen; ellauri144.html on line 417: Bow tie daddy ellauri144.html on line 421: Dylan Marlais Thomas (27 October 1914 – 9 November 1953 = 39v) was a Welsh poet and writer whose works include the poems "Do not go gentle into that good night" (Josta suomenruozalainen leijakirjailija otti "Älä mene yxin yöllä ulos") and "And death shall have no dominion"; the "play for voices" Under Milk Wood; and stories and radio broadcasts such as A Child´s Christmas in Wales and Portrait of the Artist as a Young Dog. He became widely popular in his lifetime and remained so after his death at the age of 39 in New York City. By then he had acquired a reputation, which he had encouraged, as a "roistering, drunken and doomed poet". ellauri144.html on line 423: Dylan Thomas was born on 27 October 1914 in Swansea, the son of Florence Hannah (née Williams; 1882–1958), a seamstress, and David John Thomas (1876–1952), a teacher. His father had a first-class honours degree in English from University College, Aberystwyth and ambitions to rise above his position teaching English literature at the local grammar school, which he never did. Thomas had one sibling, Nancy Marles (1906–1953), who was eight years his senior. The children spoke only English, though their parents were bilingual in English and Welsh, and David Thomas gave Welsh lessons at home. Thomas´s father chose the name Dylan, which could be translated as "son of the sea", after Dylan ail Don, a character in The Mabinogion. (Mulla on se, mutten ole lukenut.) His middle name, Marlais, was given in honour of his great-uncle, William Thomas, a Unitarian minister and poet whose bardic name was Gwilym Marles. Se oli se silverbäk jota ne kaikki koittivat apinoida. Dylan, pronounced ˈ [ˈdəlan] (Dull-an) in Welsh, caused his mother to worry that he might be teased as the "dull one" (which he was). When he broadcast on Welsh BBC, early in his career, he was introduced using this pronunciation. Thomas favoured the Anglicised pronunciation and gave instructions that it should be Dillan /ˈdɪlən/. He was fed up with the "dull one" joke. in 1914. In 1931, when he was 16, Thomas, an undistinguished pupil, left school to become a reporter for the South Wales Daily Post, only to leave under pressure 18 months later. ellauri144.html on line 427: Thomas came to be appreciated as a popular poet during his lifetime, though he found earning a living as a writer was difficult. He began augmenting his income with reading tours and radio broadcasts. His radio recordings for the BBC during the late 1940s brought him to the public´s attention, and he was frequently used by the BBC as an accessible voice of the literary scene. Thomas first travelled to the United States in the 1950s. His readings there brought him a degree of fame, while his erratic behaviour and drinking worsened. His time in the United States cemented his legend, however, and he went on to record to vinyl such works as A Child´s Christmas in Wales. Phil Rothin ekalla tyttöystävällä oll Dylan Thomas-levy, jota ne kuuntelivat pukilla. During his fourth trip to New York in 1953, Thomas became gravely ill and fell into a coma. He died on 9 November 1953 and his body was returned to Wales. On 25 November 1953, he was interred at St Martin´s churchyard in Laugharne. What a laugh. ellauri144.html on line 429: His childhood featured regular summer trips to Llansteffan where his maternal relatives were the sixth generation to farm there. His mother´s family, the Williamses, lived in such farms as Waunfwlchan, Llwyngwyn, Maesgwyn and Penycoed.[17] The memory of Fernhill, a dairy farm owned by his maternal aunt, Ann Jones,[18] is evoked in the 1945 lyrical poem "Fern Hill". Thomas had bronchitis and asthma in childhood and struggled with these throughout his life. Thomas was indulged by his mother and enjoyed being mollycoddled, a trait he carried into adulthood, and he was skilful in gaining attention and sympathy. During his final school years he began writing poetry in notebooks; the first poem, dated 27 April (1930), is entitled "Osiris, come to Isis". In June 1928, Thomas won the school´s mile race, held at St. Helen´s Ground; he carried a newspaper photograph of his victory with him until his death. ellauri144.html on line 431: Puolet 90 julkaistusta runostaan Dylan väsäsi teinipoikana. Figures. Tässä niistä kuuluisin. Romans 6:9, KJV: "Knowing that Christ being raised from the dead dieth no more; death hath no more dominion over him." 6:9 Ja tiedämme, ettei Kristus, joka kuolleista herätetty on, niinkö silleen kuole, eikä kuolema saa tästedes hänen päällensä valtaa. ellauri144.html on line 437: Dead men naked they shall be one Kuolleet miehet nakuina on vastedes yhtä ellauri144.html on line 441: Though they go mad they shall be sane, Vaikka ne hullaantuu ne on mielenterveitä, ellauri144.html on line 460: Lift its head to the blows of the rain; Nosta päätään sateen tohinaan; ellauri144.html on line 461: Though they be mad and dead as nails, Vaik ne olis hulluja ja reporankoja, ellauri144.html on line 462: Heads of the characters hammer through daisies; Kirjainhahmon pää työntyy vuohenputkista, ellauri144.html on line 467: ads/2021/10/Ware-5.-Bailey-book-e1635428752173.jpeg" /> ellauri144.html on line 518: Vuosi sen jälkeen, kun suku oli kieltänyt Renén äidin avioliiton, juoksijasetä Aabraham Tokazierin voitto Helsingin Stadionilla hylättiin. Ensin siis kiellettiin juutalaiselta avioliitto kristityn kanssa ja perään juutalaiselta kiellettiin kristityn voittaminen, suorastaan surullisen ironista, Hillel-serkku hymähtää. Hillel ja Rane saivat kuulla toisistaan vasta ukkeleina. Puhumattakaan siitä että meikäläiset mestauttivat ihan syystä vaan yhden (1) miehen joka oli vielä meikäläisiä, ja 2000v myöhemmin Hitler kaasutti 6M meikäläistä kostotoimena. Kohtalon ivaa, eikä edes salaivaa, kuten huomauttaa Phil Rothin vakuutusmyyjäisä. ellauri144.html on line 530: Rähisevää räppiä kuului taskuradiosta ellauri144.html on line 537: Jonnekin radanvarteen yhteen asumaan. ellauri144.html on line 553: adding:1em" /> ellauri144.html on line 568: Maggin pojalle (josta tulee rekkakuski) se antaa lukemisexi kirjan The Red Badge of Courage. It is a war novel by American author Stephen Crane (1871–1900). Taking place during the American Civil War, the story is about a young private of the Union Army, Henry Fleming, who flees from the field of battle. Overcome with shame, he longs for a wound, a "red badge of courage," to counteract his cowardice. When his regiment once again faces the enemy, Henry acts as standard-bearer, who carries a flag. ellauri144.html on line 570: The Red Badge of Courage garnered widespread acclaim, what H. G. Wells called "an orgy of praise" shortly after its publication, making Crane an instant celebrity at the age of twenty-four. The novel and its author did have their initial detractors, however, including author and veteran Ambrose Bierce. Adapted several times for the screen, the novel became a bestseller. It has never been out of print and is now thought to be Crane´s most important work and a major American text. ellauri144.html on line 575: A prolific and versatile writer, Bierce was regarded as one of the most influential journalists in the United States, and as a pioneering writer of realist fiction. For his horror writing, Michael Dirda ranked him alongside Edgar Allan Poe and H. P. Lovecraft. S. T. Joshi speculates that he may well be the greatest satirist America has ever produced, and in this regard can take his place with such figures as Juvenal, Swift, and Voltaire. His war stories influenced Stephen Crane, Ernest Hemingway, and others, and he was considered an influential and feared literary critic. In recent decades Bierce has gained wider respect as a fabulist and for his poetry. ellauri144.html on line 577: Both of Bierce´s sons died before he did. Day committed suicide after a romantic rejection (he non-fatally shot the woman of his affections along with her fiancé beforehand), and Leigh died of pneumonia related to alcoholism. Bierce separated from his wife in 1888, after discovering compromising letters to her from an admirer. They divorced in 1904. Mollie Day Bierce died the following year. Bierce was an avowed agnostic, and strongly rejected the divinity of Christ. He suffered from lifelong asthma, as well as complications from his war wounds, most notably episodes of fainting and irritability assignable to the traumatic brain injury suffered at Kennesaw Mountain. In 1913, Bierce told reporters that he was travelling to Mexico to gain first-hand experience of the Mexican Revolution. He disappeared and was never seen again. ellauri144.html on line 587: Consult. To seek approval of a course already decided on. ellauri144.html on line 591: Deliberation. The act of examining one´s bread to determine which side it is buttered on. ellauri144.html on line 595: Edible. Good to eat and wholesome to digest, as a worm to a toad, a toad to a snake, a snake to a pig, a pig to a man, and a man to a worm. ellauri144.html on line 609: Patriotism. Combustible rubbish ready to the torch of any one ambitious to illuminate his name. ellauri144.html on line 615: Saint. A dead sinner revised and edited. ellauri144.html on line 641: qui naissent de leur union, seules deux filles atteignent l´âge adulte. Restées ellauri144.html on line 651: apporte son soutien pour la traduction de ses travaux et leur diffusion à ellauri144.html on line 652: l´étranger. Inversement, elle lui traduit des ouvrages étrangers en français. Elle ellauri144.html on line 659: 1878, Madame Raffalovich fait partie du cercle des intimes qui se trouvent près de ellauri144.html on line 666: homosexuelles à respecter et à aimer. Certaines Églises ont adopté des positions ellauri144.html on line 668: Aubrey Beardsleylle jonka tyttökoulua kävi Vladimirin Lolita. Karvaiset kyrvät karttakeppeinä. ellauri144.html on line 671: src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/75/Raffalovich%2C_Marc_Andr%C3%A9_%281864-1934%29.jpg" ellauri144.html on line 679: Raffalovich was a 19th century Hebrew Catholic or Catholic Jew. His name was Marc-Andre Raffalovich and was a famous French poet and writer associated with John Gray and Oscar Wilde. He came from a wealthy Russian Jewish family from Odessa who moved to France a year before his birth. He became a Catholic in 1896 through the reading of Catholic mystical literature especially homahtava St John of the Cross. Ei ois kannattanut. For ellauri144.html on line 689: Rom. 1:24-27, 1 Cor. 6:10, 1Tim. 1:10], tradition has always declared that ellauri144.html on line 700: 2359 Homosexual persons are called to chastity. By the virtues of self-mastery that teach them inner freedom, at times by the support of disinterested friendship, by prayer and sacramental grace, they can and should gradually and resolutely approach Christian perfection. The rest of us can fuck to our hearts´ content as soon as the priest has said the magic word. ellauri144.html on line 711: The metaverse is a hypothesized iteration of the Internet, supporting persistent online 3-D virtual environments through conventional personal computing, as well as virtual and augmented reality headsets. ellauri144.html on line 713: Metaverses, in some limited form, have already been implemented in video games such as Second Life. Some iterations of the metaverse involve integration between virtual and physical spaces and virtual economies. ellauri144.html on line 714: Current metaverse development is centered on addressing the technological limitations with virtual and augmented reality devices. ellauri144.html on line 716: The term "metaverse" has its origins in the 1992 science fiction novel Snow Crash as a portmanteau of "meta" and "universe." It has since gained notoriety as a buzzword for promotion, and as a way to generate hype for public relations purposes by making vague claims for future projects. Information privacy and user addiction are concerns within the metaverse, stemming from challenges facing the social media and video game industries as a whole. ellauri144.html on line 720: Mark Zuckerberg in MBTI? Other websites have him as either a INTP or INTJ. I’m going with INTJ, he was an early achiever, while INTPs can often be late bloomers, this is due to the late development of the Judging function. INTJs also tend to be more focused, serious, follow traditions and rules. While the types have many similarities, INTJ seems to be the closer match. Väpelö hörhö nörtti kimmo. Propellipää - luovaa kirpunnyljentää. Sitäpä sitä. Saatanan jutku. Metatron meni neuvomaan Aabrahamille miten Iisakki olis paras uhrata. Viime minuutilla tuli peruutus: kyllä mulle tänään oikeastaan maistuiskin paremmin toi syntipukki. Lisäohjeita albumissa 115. ellauri144.html on line 729: Months later, Max is summoned to headquarters by Party officials and learns that he can save his career only if he brings Allura the trophy head of a rare white stag. Interweaving through the human actions, the region’s Silver River and its animals have their say." ellauri144.html on line 733: Jägarförbundets Martin Hallenberg är "ytterst besviken" att han och det övriga jägarkompaniet inte får "fälla" dvs döda för skojs skull hela 18 av de få resterade vargarna I Finland. Vittu sana "pettynyt" jo välittömästi paljastaa narsistisen kusipään. Att förflytta en vargstam till Centralparken däremot är en bra idé. Minister Leppä sku duga bra för vinteråtel åt valparna. ellauri144.html on line 742: Hänen isänsä kuolema samana vuonna tuhosi hänet, ja siitä seurannut masennus johti siihen, että hänet lähetettiin ensin Ranskaan, jossa hänellä oli suhde lääkärinsä vaimon kanssa, ja sitten Madridin parantolaan, jossa oli novitiate-nunnia, jossa hän asui vuosina 1901–1903. Vuosina 1911 ja 1912 hän kirjoitti monia eroottisia runoja, jotka kuvaavat romppeja lukuisten naisten kanssa monilla alueilla. Jotkut heistä viittasivat seksiin novitiaattien kanssa, jotka olivat sairaanhoitajia. Lopulta ilmeisesti heidän äitinsä esimiehet löysivät toiminnan ja karkottivat hänet, vaikka ei tiedetä, tapahtuiko hänen runoissaan kuvattu seksuaalinen toiminta todella vai oliko se vaan käteenvetoa. ellauri144.html on line 748: Himénezin herkkä kausi ajoittui vuosille 1898–1915. Tällä kaudella runoilija sai vaikutteita erityisesti Gustavo Adolfo Bécquerin teoksista, symbolismista ja modernismista. Tämän ajan teoksia ovat muiden muassa: Rimas (1902), Arias tristes (1903), Jardines lejanos (1904), Elegías (1907), La Soledad Sonora (1911), Pastorales (1911), Laberinto (1913) ja Estío (1916).lähde? ellauri144.html on line 750: Herkkää kautta seurasi älyllinen kausi vuosina 1916–1936. Himénezin tämän kauden teoksista merkittävimpiä ovat: Diario de un poeta recién casado (1916), Primera antolojía poética, (1917), Eternidades (1918), Piedra y cielo (1919), Poesía (1917–1923) ja Belleza (1917–1923). Merkittävin teos on Platero y yo 1917 (Harmo ja minä – andalusialainen elegia, suom. Tyyni Tuulio, 1957).lähde? ellauri144.html on line 752: Runoilijan viimeisen kauden (1937–1958) tärkeimpiä teoksia ovat: Animal de fondo (1949), Tercera antolojía poética (1957), En el otro costado (1936–1942) ja Dios deseado y deseante (1948–1949).lähde? ellauri144.html on line 761: Muchas noches he mirado Monena yönä olen kazellut ellauri144.html on line 766: Y he bajado silencioso… Ja olen laskeutunut äänettä ellauri144.html on line 778: he visto un hombre enlutado olen nähnyt nojailevan miehen ellauri144.html on line 791: Mi alma ha dejado su cuerpo Mun sielu on jättänyt mun ruumiin ellauri144.html on line 792: con las rosas, y callada ruusuineni, ja vaitonaisena ellauri144.html on line 798: llega… el secreto se ha ido saapuessa salaisuus on kadonnut ellauri144.html on line 819: a mi pobre enamorada. mun kultaparalle. ellauri144.html on line 838: era una gracia perfumada de oro kullalla hajustettu kiitos ellauri144.html on line 839: en un dorado despertar la vida… elämän kullatussa herätyxessä. ellauri144.html on line 849: desordenado, ¡cómo son de hermosos tus brazos! sekaista, onpa sun käsivarret söpöset! ellauri144.html on line 854: y los pezones, tantas veces acariciados, ja nännit niin moneen kertaan hyväillyt, ellauri144.html on line 861: como una madriguera en donde se ocultaran, kuin kaninkolo johon kätkeytyvät ellauri144.html on line 868: Platero kaj mi estas la plej populara verko de la poeto, estis ofte eldonita (ekzemple kiel porinfana literaturo kvankam la verko mem ne estas tio), tradukita al multaj lingvoj kaj konvertita en ĉefa kultura elemento de la devenloko Moguer, kie estas muzea domo Casa Museo Zenobia y Juan Ramón Jiménez kiu ekspozicias multajn tradukojn, inter kiuj la esperantlingvan. ellauri144.html on line 873: Legado de la unua ĉapitro de Platero kaj mi ellauri144.html on line 882: ni mi padre, ni mi hijo, ni mi hermano; et iskä etkä poika etkä velikään; ellauri144.html on line 893: en el mundo que yo por ti y para ti he creado. Maailmassa, jonka olen luonut sua varten sinulle. ellauri144.html on line 895: Si yo, por ti, he creado un mundo para ti, Jos minä olen luonut sinulle maailman, ellauri144.html on line 900: Yo he acumulado mi esperanza Olen kerännyt toivoni. ellauri144.html on line 901: en lengua, en nombre hablado, en nombre escrito; Kielellä, puhe- ja kirjakielisenä, ellauri144.html on line 903: y tú has tomado el puesto Ja olet ottanut kantaa ellauri144.html on line 904: de toda esta nombradía. kaikkeen tähän nimeämiseen. ellauri144.html on line 912: el dios creado y recreado y recreado Luotu ja uudelleenluotu jne. ellauri144.html on line 916: Lo eras para hacerme pensar que tú eras tú, Sinun piti saada minut luulemaan, että olet sinä. ellauri144.html on line 917: para hacerme sentir que yo era tú, Saadaksesi minut tuntemaan, että olin sinä, ellauri144.html on line 918: para hacerme gozar que tú eras yo, Saadaksesi minut nauttimaan siitä, että olit minä, ellauri144.html on line 919: para hacerme gritar que yo era yo. Saadaksesi minut huutamaan, että olen minä. ellauri144.html on line 929: Cada vez más suelto, y más desasido; Yhä löysempi ja epäsiistimpi; ellauri144.html on line 930: cada vez más libre, más ¡y más! ¡y más! yhä vapaampi, yhä enemmän! Ja niin edelleen! ellauri144.html on line 931: a una libertad de puertas de Dios. Jumalan ovien vapauteen. ellauri144.html on line 932: Y entonces la puerta se abre… y ¡más libertad! Ja sitten ovi avautuu... ja enemmän vapautta! ellauri144.html on line 957: Tore Hund (norrønt Þórir hundr), født rundt 990 og død en gang etter 1030, var en av de betydeligste høvdingene i Hålogaland. Han hadde gård på Bjarkøy i det senere Troms fylke. Tore Hund var en av lederne i opprøret mot kong Olav Haraldsson Digre, slik det er blitt beskrevet i Snorre Sturlassons saga om Olav den hellige i Heimskringla. ellauri144.html on line 959: Tore Hund var ute i vikingtokter og ledet flere ekspedisjoner nordover til Kolahalvøya og Kvitsjøen i Bjarmeland (dagens Russland). Da Olav Haraldsson ble konge, ble Tore Hund hans lendmann i nord. Over tid surnet forholdet mellom kongen og Tore, det startet med kornmangel i Hålogaland, noe som førte til drap. Drapene førte til hevn og nye drap, og det tvang Tore Hund til å gå i opposisjon til Olav Haraldsson og alliere seg med den danske kongen Knut den mektige. Konflikten endte i det store slaget ved Stiklestad i 1030. ellauri144.html on line 961: Fremst i kongshæren sto Olav selv, og han hogg med sverdet etter Tore, men Tore hadde ei reinsskinnskofte, og slaget sklei av i en sky av reinshår. Kongen ropte da til Bjørn Stallare som hadde øks: «Slå du hunden som jern ikke biter på!» Bjørn Stallare ga Tore et slag med øksehammeren slik at han vaklet, men slo ham ikke overende. I stedet kjørte Tore spydet Selshevneren gjennom den andre mens han sa: «Slik spidder vi bjørnene!» ellauri144.html on line 963: Torstein Knarresmed hogg kong Olav med øksa og traff ham over kneet. Finn Arnesson drepte deretter Torstein. Kongen kastet fra seg sverdet, lente seg mot en stein og begynte å be Gud hjelpe seg. Tore Hund lente seg fram og støtte spydet opp under kongens brynje og inn i maven på ham. I samme stund fikk han også et tredje sår av ei øks på venstre side av halsen. Av disse tre skadene døde kongen. ellauri144.html on line 965: Etter kongens død varte ikke slaget lenge. Kongshæren flyktet, og bondehæren forfulgte dem ikke. De vendte tilbake til stridsvollen hvor mange hadde frender og venner. I henhold til tradisjonen var det Tore Hund som bredte et klede over kongens lik. ellauri144.html on line 967: Ettertiden, spesielt de kirkelige skriftene, har forsøkt å rettferdiggjøre Olavs krav til tronen og hans kongedømme ved å fordømme og fortegne hans motstandere. Hvis helgenkongen var god, var hans motstandere onde. Fienden er djevelen og Olavs motstandere djevelens medhjelpere. Tore Hund og hans allierte var «ondsinnede mennesker og ugjerningsmenn», og «svikere», «onde» og «troløse». Betegnende er Adam av Bremens påstand at høvdingene gikk mot kongen fordi han hadde drept konene deres, og kvinnene ble drept fordi de drev på med trolldom. ellauri144.html on line 973: Tore Hund og hans følgesmenn kjempet ikke mot en rettferdig helgenkonge. Tvert imot, de bekjempet den urimelige og harde kong Olav Haraldsson som kom sørfra. Helgengjøringen skjedde etter slaget på Stiklestad og i et slikt omfang at alle tidligere vurderinger og verdier ble snudd opp ned. En av grunnene var at danskekongens Knut den mektige. ellauri144.html on line 975: Samtidige skaldekvad nyanserer det religiøse bildet som fortrengte det politiske bildet av Olav Haraldsson. Sigvat skald sier i kvadet Erfidråpa at Olav hogg etter Tore med sverdet, men det beit ikke på Tore Hund. Også Sigvat var preget av den kirkelige demoniseringen av kongens motstandere, men samtidig sier han at «den mann som bebreider Tore for feighet, fornekter den dristige Hunds sanne mot, (...) ettersom den kraftige kriger (...) våget å rette hugg mot en konge». ellauri144.html on line 979: Etter slaget på Stiklestad forlot Tore Hund Norge. Snorre har kun vage og sekundære informasjoner om hans videre skjebne: «Tore Hund fór bort fra landet kort tid etter kong Olavs fall. Tore fór til Jorsal, og mange har fortalt at han visst ikke kom tilbake.» At Jorsal, det vil si Jerusalem, skulle ha vært målet tyder på at Snorres kilde mente at Tore Hund hadde en bot å sone, noe som ikke er rimelig for en mann som gjorde det han mente var rett. Hvor Tore Hund til slutt havnet, er uvisst, men ettersom han ikke blir bekreftet i andre kilder, er det rimelig å anta at han må ha dødd kort tid etter, enten i 1030 eller året etter. Hjem til Bjarkøy kom han uansett aldri mer. ellauri145.html on line 2: ad> ellauri145.html on line 23: ad> ellauri145.html on line 40: Piha-antero julkaisee 1940 Mustan huumorin antologian. Esipuheessa se torjuu käsityxen, et musta huumori tarkottais jotain lakuläppiä, tarbaby cracks. Ei vaan huumori on mielihyvän prinsiipin paradoxaalinen voitto todellisista olosuhteista. Tää formulointi on kyllä kopioitu suoraan Freudin huumorpaperista. Samanlaisia hersyviä huumormiehiä ne oli molemmat. ellauri145.html on line 62: André Breton (19. helmikuuta 1896 Tinchebray, Orne – 28. syyskuuta 1966 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, surrealismin perustaja ja johtohahmo. Breton syntyi Normandiassa, Pohjois-Ranskassa. Hän oli kauppiasperheen ainut lapsi. Perhe muutti vuonna 1900 Pariisin esikaupunkiin, missä Breton kävi koulua. Hän opiskeli lääketiedettä, mutta ei suorittanut opintojaan loppuun. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän työskenteli Nantes’n sotilassairaalan neurologisella osastolla. Surrealistinen teoria on saanut vaikutteita Sigmund Freudin psykoanalyysistä sekä syvyyspsykologiasta. Breton sovelsi Freudin oppeja niin valelääkärinä kuin valekirjailijanakin, ja hän kävi tapaamassa Freudia Wienissä vuonna 1921. Surrealismin piti olla subrealismi mut Mallarme mokasi. Surrealismi oli jatkoa Tristan Tarzanin perustamalle Dada-liikkeelle. Breton liittyi dadaisteihin yhdessä Louis Aragonin ja Philippe Soupaut’n kanssa. Bretonille tuli kuitenkin välirikko dadan jäsenten kanssa, joten hän erosi liikkeestä. Selkeesti piha-Antero aina alotti. Vuonna 1944 julkaistiin pienoisteos nimeltään Arcane 17. Sen pohjana on keskiaikainen Melusinasta kertova legenda. Legendan mukaan ritari menee naimisiin hengettären, Melusinan kanssa. Ehtona on, ettei ritari saa nähdä vaimoaan yhtenä päivänä viikossa, jolloin Melusina on poissa ruumiistaan. Uteliaisuus kuitenkin voittaa, joten Melusina muuttuu pysyvästi henkiolennoksi. Nimi Arcane 17 viittaa tarot-kortteihin. Kortti numero 17 kuvaa rauhan ja rakkauden voittoa. Melusine on nykyisin vuonna 1979 Paris III -yliopiston yhteyteen perustetun Surrealismin tutkimuskeskuksen (Centre de recherche sur le Surréalisme) nimi. Andre oli mikrokefalinen, Georges Bataille (kz. albumia 139) käyt.kaz. akefali. ellauri145.html on line 66: Arthur Rimbaud’n mielestä ”Le vrai bateau est ivre” eli tosi elämä on poissa vintiltä. Breton yhtyi Rimbaud’n näkemykseen ja halusi palauttaa elämään siitä puuttuneen rakkauden. Vuonna 1928 Breton julkaisi puolittain omaelämäkerrallisen romaanin Nadja, joka alkaa kysymyksellä: ”Kuka minä olen?” ja samoin päättyy oman identiteetin etsintään. Nadja Nadja soromnoo. Mihkähän mä se jätin? Ruhtinas Hiirulainen vei. Breton soveltaa teoksessa ”objektiivisen sattuman” metodiaan. Romaanin kertoja tapaa Nadjan, oudon eteerisen naisen, jonka mielenterveys järkkyy. Nadja elää omissa maailmoissaan ja päätyy lopulta mielisairaalaan. Romaanin kaikki ulkoinen tapahtumapaikkojen kuvaus on korvattu valokuvilla, tauluilla ja piirroksilla. Mitä pelleilyä. Breton ei olis löytänyt omaa persettään edes sähkölampun valossa. Pompeijin viimeiset päivät kirjotti sama Bulwer-Lytton joka väsäsi Ressun romskun alun koirankopin katolla. Elokuvassa pääosaa näyttelee yhdysvaltalainen kehonrakentaja Steve Reeves. Ohjelman kazeluaika Areenalla on päättynyt. Nyyh. Sen olis saanut kirjamessuilta mutta oli liian kallis. ellauri145.html on line 77: Avec Marcel Duchamp, Breton fonde la revue VVV et Pierre Lazareff l’engage comme « speaker » pour les émissions de la radio la Voix de l’Amérique à destination de la France. Jacqueline le quitte pour le peintre David Hare. ellauri145.html on line 85: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ac/Posada2.Catrina.jpeg/300px-Posada2.Catrina.jpeg" /> ellauri145.html on line 86: Anteron peukuttama Pousada on puiseva, saku surrealistimaalari Max Ernst on ällöttävä, kuin myös jättimäinen narsisti Charlie Chaplin. ellauri145.html on line 98: D.-A.-F. de Sade: Juliette. Anteron mielestä sadistinen markiisi oli hurjan vapaamielinen, kun se otti vapauxia naisten kustannuxella. Vitun misogyynejä. Sadisti selittää pirun tarkasti, miten se pitää haudata omaan mezäänsä ja heitellä haudan päälle terskoja. Sukulaiset saa olla paikalla Kenin arkivaatteissa. Ha ha. No Saden sadussa Minski niminen jättirikas ryssä (tulee mieleen Elon Musk) matkusteli ympäri maapalloa ja rypi paheessa. Aahrikassa sille opettivat rättipäät: Mitä ovat naiset elleivät meidän kotielukoita, joihin me saadaan tyydyttää sekä tarpeemme että himomme, jos ne nyt ovat ylipäänsä eri asia. Ja missä suhteessa naiset olis parempia kuin elukat, pikemminkin karja ansaizee parempaa kohtelua koska se ei nalkuta eikä vedä meitä nenästä. Ryssällä on haaremit kuin Peter Nygårdilla tai sillä mustalaiskomeljanttarilla, jonka nimeä en koskaan muista. Ha ha. Missä kohtaa pitäisi muka nauraa? Aivan helkutin heikkotasoista paskanjauhantaa. Miten tätä jaxetaan painaa aina uudestan ja uudestaan? Koska ei maailmasta misogyynit lopu, niitä on niin kauan kun on äidin hännän alla pikkupoikia. ellauri145.html on line 102: Georg Christoph Lichtenberg: selected aphorisms. Georg Christoph Lichtenberg (1. heinäkuuta 1742, Ober-Ramstadt – 24. helmikuuta 1799, Göttingen) oli saksalainen tiedemies, satiirikko ja anglofiili. Hän oli pastori Johann Conrad Lichtenbergin seitsemästätoista lapsesta nuorin. (Isä oli aika panomies!) Hän aloitti opintonsa vuonna 1763 Göttingenin yliopistossa, ja hänet nimitettiin ensin vuonna 1769 fysiikan apulaisprofessoriksi ja kuuden vuoden kuluttua kokeellisen fysiikan professoriksi. Häntä pidetään saksankielisen aforismikirjallisuuden perustajana. Siltä on suomennettu Töherryskirjat: Aforismeja ja muistiinmerkintöjä. Valikoinut ja suomentanut Juhani Ihanus. Otava, Helsinki 1999. ellauri145.html on line 110: As a traveling salesman and correspondence clerk, his research and thought was time-limited: he complained of "serving the knavery of merchants" and the stupefaction of "deceitful and degrading duties." Fourier produced most of his writings between 1816 and 1821. In 1822, he tried to sell his books again but with no success. Jobs people might not enjoy doing would receive higher pay. Fourier considered trade, which he associated with Jews, to be the "source of all evil" and advocated that Jews be forced to perform farm work in the phalansteries or else sent back to The Philistines with Rotschild money. Fourier´s contempt for the respectable thinkers and ideologies of his age was so intense that he always used the terms philosopher and civilization in a pejorative sense. ellauri145.html on line 111: The transformation of labor into pleasure is the craziest idea in Fourier´s giant socialist utopia," said Marcuse. He had a concern for the sexually rejected; jilted suitors would be led away by a corps of "fairies" who would soon cure them of their lovesickness, and visitors could consult the card-index of personality types for suitable partners for casual sex. He also defended homosexuality as a personal preference for some people. Fourier sexualizes work itself—the life of the Phalanstery is a continual orgy of intense feeling, intellection, & activity, a society of lovers & wild enthusiasts. ellauri145.html on line 112: Fourier was also a supporter of women´s rights in a time period when misogynic influences like Jean-Jacques Rousseau were prevalent. Fourier is credited with having originated the word feminism in 1837. Fourier believed that all important jobs should be open to women on the basis of skill and aptitude rather than closed on account of gender. He spoke of women as individuals, not as half the human couple. Fourier saw that "traditional" marriage could potentially hurt woman´s rights as human beings and thus never married. Writing before the advent of the term ´homosexuality´, Fourier held that both men and women have a wide range of sexual needs and preferences which may change throughout their lives, including same-sex sexuality and androgénité. He argued that all sexual expressions should be enjoyed as long as people are not abused, and that "affirming one´s difference" can actually enhance social integration. Stark raving mad, he was! ellauri145.html on line 117: Thomas De Quincey: On Murder Considered as one of the Fine Arts Thomas Penson De Quincey (/də ˈkwɪnsi/;[1] 15 August 1785 – 8 December 1859) was an English writer, essayist, and literary critic, best known for his Confessions of an English Opium-Eater (1821) Many scholars suggest that in publishing this work De Quincey inaugurated the tradition of addiction literature in the West. Mulla on toi kirja, mä luinkin sen, mutta se oli kyllä aika pitkästyttävä. Tämänkertainen ozikko tuo mieleen sen usein mietityttäneen havainnon että mixhän vitussa 50% tv-sarjoista on murhajuttuja. Eikai siinä muuta ole kun että KILL! on 1/3 apinan mieliharrastuxista. Dekkarit ja horrorit on musta lattapäisyyden selvimpiä ilmentymiä. ellauri145.html on line 119: Tomi sanoo olevansa thyrsoxen näköinen. Thyrsos on kyrvännäköinen keppi jota käytettiin Bakkusjuhlissa. Prometheus varasti jumalilta tulen thyrsoxeen ja toi sen apinoille olympiasoihtuna. Alunperin se oli koiranputken näköinen kasvi josta saadaan pahanhajuista pirunpaskaa (asa foetida). Hajupihka tai pirunpihka (kansanomaisesti pirunpaska) on voimakastuoksuista pihkaa, jota saadaan pirunkeltaputki-kasvista (Ferula assa-foetida). Pirunkeltaputki on monivuotinen, porkkanan kanssa samaan heimoon kuuluva kasvi, jonka rungosta ja juuresta saadaan maitomaista pihkaa, joka kuivuu hajupihkaksi. Jo muinaisen Rooman keittiöissä hajupihkaa käytettiin mausteena. Hajupihkaa käytetään erityisesti intialaisissa papuruoissa koska se peittää pierunhajua. Sitä myydään yleensä vehnäjauholla yms. jatkettuna jauheena, jotta maustaminen olisi helpompaa. ellauri145.html on line 152: Christian Dietrich Grabbe Den här grabben nämndes även i Aarne Kinnunens gula humorbok. På tal om det, det är något likadant mellan Aarnes och Anteros humorstil. Schwarze Parzen sind sie beide, doch Aarne ist zuweilen echt witzig, André nicht. ellauri145.html on line 157: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/81/P%C3%A9trus_Borel%2C_C%C3%A9lestin_Nanteuil.PNG" width="100%" /> ellauri145.html on line 170: À Mostaganem, il se révèle excellent administrateur mais, victime des idées romantiques qui ne l´ont jamais quitté, il emploie aussi bien les deniers publics que les siens pour sauver ses administrés de la faim et des fièvres. Le prefet critique ses rapports — la plus grande partie était faite en vers. ellauri145.html on line 173: Baudelaire: j´ai toujours eu quelque sympathie pour ce malheureux écrivain dont le génie manqué, plein d´ambition et de maladresse, n´a su produire que des ébauches minutieuses, des éclairs orageux, des figures dont quelque chose de trop bizarre… altère la native grandeur.» ellauri145.html on line 188: Traduction de Charles Baudelaire ellauri145.html on line 192: Upon this I made an effort to get up, in order to put my threat into execution; but the ruffian just reached across the table very deliberately, and hitting me a tap on the forehead with the neck of one of the long bottles, knocked me back into the arm-chair from which I had half arisen. I was utterly astounded; and, for a moment, was quite at a loss what to do. In the meantime, he continued his talk. ellauri145.html on line 196: "And odd enough, too," I ventured to reply; "but I was always under the impression that an angel had wings." ellauri145.html on line 201: Tämmöinen fiilis on ollut varmaan yhdellä jos toisella wannabee kirjailijanerolla, esim. juopolla Poella ja yhtä deekulla Baudelairella, lykantroopista puhumattakaan. Onnellisuuden peltiä ei niillä ollut raotettavaxi sen vertaa kuin Jönsyllä. Ranskixet dekadentit oli Poelle vähän kateellisia, kuin hullu Inka Andeilla nelikulmaisia munia ezivälle Roope Ankalle. Paul Valery sanoi eze on etrange eikä vaan bizarre. Mallarme sanoi eze on piru jalaxilla, traagillinen koketti. Apollinaire herkesi runollisexi: ellauri145.html on line 212: Charles Pierre Baudelaire naît le 9 avril 18215 au 13 rue Hautefeuille6 à Paris : ses parrain et marraine sont les parents « adoptifs » de sa mère, Pierre Perignon et Louise Coudougnan7. Celle-ci, Caroline Dufaÿs, a vingt-sept ans. Son père, Joseph-François Baudelaire, né en 1759 à La Neuville-au-Pont8, en Champagne, est alors sexagénaire. Quand il meurt en 1827, Charles n´a que cinq ans. Cet homme lettré, épris des idéaux des Lumières et amateur de peinture, peintre lui-même, laisse à Charles un héritage dont il n´aura jamais le total usufruit. Il avait épousé en premières noces, le 7 mai 1797, Jeanne Justine Rosalie Janin, avec laquelle il avait eu un fils, Claude Alphonse Baudelaire, demi-frère de Charles. ellauri145.html on line 214: Un an plus tard, sa mère se remarie avec le chef de bataillon Jacques Aupick. C´est à l´adolescence que le futur poète s´opposera à ce beau-père interposé entre sa mère et lui. « Lorsqu´il arrive à Lyon, Charles a dix ans et demi… À l´égard de son beau-père aucune hostilité n´est alors perceptible. ». ellauri145.html on line 215: Peu fait pour comprendre la vive sensibilité de l´enfant, l´officier Aupick – devenu plus tard ambassadeur – incarne à ses yeux les entraves à tout ce qu´il aime : sa mère, la poésie, le rêve et, plus généralement, la vie sans contingences. ellauri145.html on line 221: Renvoyé du lycée Louis-le-Grand en avril 1839 pour ce qui a passé pour une vétille, mais que son condisciple au lycée, Charles Cousin (1822-1894) a expliqué comme un épisode d´amitié particulière, Baudelaire mène une vie en opposition aux valeurs bourgeoises incarnées par sa famille. Il passe son baccalauréat au lycée Saint-Louis en fin d´année et est reçu in extremis. Jugeant la vie de l´adolescent « scandaleuse » et désirant l´assagir, son beau-père le fait embarquer pour Calcutta. Le Paquebot des Mers du Sud quitte Bordeaux le 9 ou 10 juin 1841. Mais en septembre, un naufrage abrège le périple aux îles Mascareignes (Maurice et La Réunion). On ignore si Baudelaire poursuit son voyage jusqu´aux Indes, de même que la façon dont il est rapatrié. ellauri145.html on line 224: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/09/Constantin_Guys_-_Jeanne_Duval_%28pr%C3%A9sum%C3%A9%29.jpg" height="200px" /> ellauri145.html on line 225: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/93/Baudelaire_en_1844_par_%C3%89mile_Deroy.jpg" height="200px" /> ellauri145.html on line 226: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/16/%C3%89tienne_Carjat%2C_Portrait_of_Charles_Baudelaire%2C_circa_1862.jpg/800px-%C3%89tienne_Carjat%2C_Portrait_of_Charles_Baudelaire%2C_circa_1862.jpg" height="200px" /> ellauri145.html on line 231: No 6 rue Le Regrattier: maison où Baudelaire logea sa maîtresse Jeanne Duval, dite la Vénus noire. De retour à Paris, Charles s´éprend de Jeanne Duval, une « jeune mulâtresse » avec laquelle il connaît les charmes et les amertumes de la passion. Une idylle au sujet de laquelle certains de ses contemporains, comme Nadar, se sont interrogés en s´appuyant sur les déclarations d´un amant de Jeanne Duval et de prostituées connues, qui témoignent au contraire de la chasteté surprenante de Baudelaire. ellauri145.html on line 233: Dandy endetté, Baudelaire est placé sous tutelle judiciaire et mène dès 1842 une vie dissolue. Il commence alors à composer plusieurs poèmes des Fleurs du mal. Critique d´art et journaliste, il défend Delacroix comme représentant du romantisme en peinture, mais aussi Balzac lorsque l´auteur de La Comédie humaine est attaqué et caricaturé pour sa passion des chiffres ou sa perversité présumée. En 1843, il découvre les « paradis artificiels » dans le grenier de l´appartement familial de son ami Louis Ménard, où il goûte à la confiture verte. Même s´il contracte une colique à cette occasion, cette expérience semble décupler sa créativité (il dessine son autoportrait en pied, très démesuré) et renouvellera cette expérience occasionnellement sous contrôle médical, en participant aux réunions du « club des Haschischins ». En revanche, son usage de l´opium est plus long : il fait d´abord, dès 1847, un usage thérapeutique du laudanum17, prescrit pour combattre des maux de tête et des douleurs intestinales consécutives à une syphilis, probablement contractée vers 1840 durant sa relation avec la prostituée Sarah la Louchette. Comme De Quincey avant lui, l´accoutumance lui dicte d´augmenter progressivement les doses. Croyant ainsi y trouver un adjuvant créatif, il en décrira les enchantements et les tortures. ellauri145.html on line 236: ads/2018/05/Schermata-2018-05-14-alle-14.38.12.png" height="200px" /> ellauri145.html on line 244: En 1848, il participe aux barricades. La révolution de février instituant la liberté de la presse, Baudelaire fonde l´éphémère gazette Le Salut public (d´obédience résolument républicaine), qui ne va pas au-delà du deuxième numéro. ellauri145.html on line 246: Le 15 juillet 1848 paraît, dans La Liberté de penser, un texte d´Edgar Allan Poe traduit par Baudelaire : Révélation magnétique. À partir de cette période, Baudelaire ne cessera de proclamer son admiration pour l´écrivain américain, dont il deviendra le traducteur attitré. La connaissance des œuvres de Poe et de Joseph de Maistre atténue définitivement sa « fièvre révolutionnaire ». Plus tard, il partagera la haine de Gustave Flaubert et de Victor Hugo pour Napoléon III, mais sans s´engager outre mesure d´un point de vue littéraire (« L´Émeute, tempêtant vainement à ma vitre / Ne fera pas lever mon front de mon pupitre »). ellauri145.html on line 251: L´HUMOUR chez Baudelaire fait partie intégrante de sa conception du dandysme. On sait que, pour lui, « le mot dandy implique une quintessence de caractère et une intelligence subtile de tout le mécanisme moral de ce monde ». L´humour, nul plus que lui n´a pris soin de le définir par opposition à la gaieté triviale ou au sarcasme grimaçant dans les quels se plaît à se reconnaître l´« esprit français ». Il place Molière en tête des « religions modernes ridicules»; Voltaire, c´est « l´antipoète, le roi des badauds, le prince des superficiels, l´antiartiste, le prédicateur des concierges, le père Gigogne des rédacteurs du Siècle ». Le dandy est partagé entre le souci narcissique de ses attitudes et de ses actes («Il doit aspirer à être sublime sans interruption. Il doit vivre et mourir devant son miroir ») et le désir de provoquer sur son passage une longue rumeur désapprobatrice (« Ce qu´il y a d´enivrant dans le mauvais goût, c´est le plaisir aristocratique ellauri145.html on line 281: Celle poétique, bien sûr, comme on l'entend généralement, bien loin de la mélancolie maladive, qui à défaut de torturer les âmes, désigne ce point de chute où la névrose rejoint la psychose. ellauri145.html on line 283: Il traduit un profond mal de vivre, qui peut toucher au désespoir. ellauri145.html on line 300: Pluviôse irrité contre la ville entière Sadekuu koko stadiin ärtynyt ellauri145.html on line 355: Du bouffon favori la grotesque ballade Mielinarrin törkyrenkutuxesta ellauri145.html on line 356: Ne distrait plus le front de ce cruel malade ; Ei julman sairaan oza enää siliä, ellauri145.html on line 367: Il n’a pas réchauffé ce cadavre hébété Eivät pysty lämmittämään tätä raatoa, ellauri145.html on line 381: Quand la pluie étalant ses immenses traînées Kun sade levittäen loputtoman laahuxen ellauri145.html on line 397: Olikohan Salen kirjannimi otettu tosta sadekuninkaasta? Tod.näk. ellauri145.html on line 400: Lewis Carroll: Lobster Quadrille. Lewis Carrollin main claim to fame Bretonin mustan huumorin kirjassa on ezen Hunting of The Snark (Jabberwockyn ´twas brillig and the slithe momes jatko-osa) ilmestyi samana vuonna kuin presubrealisti Lautremontin Pahanhajuiset laulut (joista enemmän alla). Tähän niteeseen on Antero jostain syystä ottanut Liisan Ihmemaassa Osterien laulun; outoa sikäli, että se on oikeasti melko hauska. ellauri145.html on line 404: Roger Tichborne, heir to the noble and filthy rich Tichborne family´s title and fortunes, was presumed to have died in a shipwreck in 1854 at age 25. His mother clung to a belief that he might have survived, and after hearing rumours that he had made his way to Australia, she advertised extensively in Australian newspapers, offering a reward for information. In 1866, a Wagga Wagga butcher known as Thomas Castro came forward claiming to be Roger Tichborne. Although his manners and bearing were unrefined, he gathered support and travelled to England. He was instantly accepted by Lady Tichborne as her son, although other family members were dismissive and sought to expose him as an impostor. During protracted enquiries before the case went to court in 1871, details emerged suggesting that the claimant might be Arthur Orton, a butcher´s son from Wapping in London, who had gone to sea as a boy and had last been heard of in Australia. After a civil court had rejected the claimant´s case, he was charged with perjury; while awaiting trial he campaigned throughout the country to gain popular support. In 1874, a criminal court jury decided that he was not Roger Tichborne and declared him to be Arthur Orton. Before passing a sentence of 14 years, the judge condemned the behaviour of the claimant´s counsel, Edward Kenealy, who was subsequently disbarred because of his conduct. ellauri145.html on line 406: After the trial, Kenealy instigated a popular radical reform movement, the Magna Charta Association, which championed the claimant´s cause for some years. Kenealy was elected to Parliament in 1875 as a radical independent but was not an effective parliamentarian. The movement was in decline when the claimant was released in 1884, and he had no dealings with it. In 1895, he confessed to being Orton, only to recant almost immediately. He lived generally in poverty for the rest of his life and was destitute at the time of his death in 1898. Although most commentators have accepted the court´s view that the claimant was Orton, some analysts believe that an element of doubt remains as to his true identity and that, conceivably, he was Roger Tichborne. Or not. ellauri145.html on line 426: Dont je suis jaloux. Josta mä oon kade. ellauri145.html on line 433: Readership of Charlie Cros ellauri145.html on line 436: Charles Cros Émile-Hortensius-Charles Cros (October 1, 1842 – August 9, 1888) was a French poet and inventor. He was born in Fabrezan, Aude, France, 35 km to the East of Carcassonne. Cros was a well-regarded poet and humorous writer. He developed various improved methods of photography including an early color photo process. He also invented improvements in telegraph technology. In the early 1870s Cros had published with Mallarmé, Villiers and Verlaine in the short-lived weekly Renaissance littéraire et artistique, edited by Emile Blémont. His poem The Kippered Herring inspired Ernest Coquelin to create what he called monologues, short theatrical pieces whose format was copied by numerous imitators. The piece, translated as The Salt Herring, was translated and illustrated by Edward Gorey. He spent years petitioning the French government to build a giant mirror that could be used to communicate with the Martians and Venusians by burning giant lines on the deserts of those planets. He was never convinced that the Martians were not a proven fact, nor that the mirror he wanted was technically impossible to build. Tästä hepusta tulee mieleen Spede Pasanen ja sen hiihtolinko. ellauri145.html on line 506: add51d9098fa67d6a7b74236e6a705986f670b/0_34_2699_1619/master/2699.jpg?width=620&quality=45&auto=format&fit=max&dpr=2&s=661dbb38408dcbe8b9a7b0cb247f024e" width="100%" /> ellauri145.html on line 512: Friedrich Nietzsche, Karl Marx and Charles Darwin are the great triumvirate of 19th-century thinkers whose ideas still have huge impact today. Nietzsche was philosophy’s supreme iconoclast; his sayings include “God is dead” and “There are no facts, only interpretations”. Highly relevant, yet his association with concepts such as the Übermensch, master morality, slave morality and, possibly most dangerous, the will to power, have also contributed to him being widely misinterpreted. There are three myths in particular that need dynamiting: that his politics were on the far right, he was a misogynist and he lacked a sense of humour. Of a sort. ellauri145.html on line 515: I had no idea Nietzsche could be funny until I read his letters. “The gentlest, most reasonable man may, if he wears a large moustache, sit as it were in its shade and feel safe,” he wrote, self-mockingly. “As the accessory of a large moustache he will give the impression of being military, irascible and sometimes violent – and will be treated accordingly.” More fun wisecracks: ellauri145.html on line 516: Condemned by ill health and abysmal eyesight to convey his philosophy in short, aphoristic bursts, Nietzsche knew the power of raising a bubble of laughter, only to puncture it as you ponder the further meaning: “Is man God’s mistake, or is God man’s mistake?” “Man does not strive for happiness; only the Englishman does that” – a dig at Jeremy Bentham and John Stuart Mill. “Possession usually diminishes the possession.” “Never trust a thought that occurs to you indoors.” He even makes fun of his readers: “The worst readers are those who behave like plundering troops: they take away a few things they can use, dirty and confound the remainder, and revile the whole.” Vittu miten säälittäviä on yrityxet osoittaa että jyrkät tyypit olis jotenkin humoristisia. Ei ne vaan ole. ellauri145.html on line 518: Ernst Krieck, a prominent Nazi ideologue, sarcastically remarked that apart from the fact that Nietzsche was not a socialist, not a nationalist and opposed to racial thinking, he might have been a leading National Socialist thinker. ellauri145.html on line 519: His sister Elisabeth held fascist views. She published an unreliable biography of him and delayed publication of his autobiography, Ecce Homo, until she had deleted all the uncomplimentary references to herself. ellauri145.html on line 520: Elisabeth greatly admired Mussolini. In 1932 she persuaded the Weimar National theatre to put on a play written by him. Hitler showed up during the performance and presented her with a huge bouquet of flowers. ellauri145.html on line 522: We have to bestow blame on one particular Nazi named Martin Heidegger. Martin Heidegger’s magnum opus Being and Time was in large part an attempt to create a systematic understanding of metaphysics and human condition building from Nietzsche’s work. Heidegger became the Nazi rector for the entire German university system, which gave the Nazi party a huge bolster of academic legitimacy, and he promoted the Nazi party and their agenda from his classroom, often sporting the Brown Shirt. When the Nazi’s really began to take power, Hitler kicked out Heidegger as University Rector. ellauri145.html on line 524: Following the war, academics who had supported the Nazi regime were banned from teaching, including Heidegger, who never spoke publicly or privately about his involvement. Heidegger turned away from his earlier project of creating a fundamental ontology, and in doing so he also turned away from Nietzsche - or so his writings would make it appear. In truth, he remained just as indebted to Nietzsche’s work as he ever was, only he shifted focus. He created a false presentation of Nietzsche’s work in order to distance himself from his own past and involvement with the Nazis. Many academics take Heidegger’s critique of Nietzsche to be factual and seem to excuse Heidegger because he was under the influence of Nietzsche. ellauri145.html on line 528: Heidegger purposefully misrepresented the teachings of Nietzsche in order to distance himself from his own past, and this analysis has stood for some time as the authoritative reading of Nietzsche. This reading is slowly being undone by Nietzsche scholars, but slowly because many scholars refuse to amend the inauthentic reading they have inherited. ellauri145.html on line 535: Intellectuals very often have an image the same way rock stars and movie directors do. There’s the real person, and there’s the body of work they create, and then there’s the image, the popular conception of that person. Most people don’t understand theoretical physics and are not interested in learning the math to do so, and most people probably wouldn’t understand anything in the papers that Hawking has authored or co-authored. But most of us know who Hawking was, not only because he wrote popular books but because he was paralyzed and sat in a wheelchair and had a robot voice. The idea of a theoretical physicist who does all his work with his brain even though his body is destroyed and speaks through a machine is almost like a comic book character, and the popular imagination loves that. ellauri145.html on line 537: Nietzsche’s image, through no more fault of his own than Hawking´s (LOL), has grown in a similar way to that of Hawking. We all have a vague notion of what the Ubermensch is, we’ve all heard “God is dead,” and we all know Nietzsche was a crazy philosopher with a giant mustache who wrote really hard books and scared his contemporaries and was apparently a favorite of the Nazis. There are little quips and quotes from him around the internet that sound awfully cryptic and enigmatic. And the publishing industry plays on this image, too: I have a copy of Beyond Good And Evil with a black cover and the title text printed in red and white, and the color scheme looks a little sinister. I strongly suspect that, if Nietzsche did not have a popular image as a crazy nihilist Nazi Ubermensch from the 1800s, the publisher would not have made the decision to print his books with a black and red color scheme. A cursory look at Amazon’s book listing also shows copies of Thus Spake Zarathustra with a picture of a panther’s eyes on the cover, glowering at the reader. Because… “Nietzsche was that crazy German writer or philosopher or whatever, right? And he was, like, an anarchist or nihilist or Nazi or something, right? Didn’t he kill God or something like that? Yeah.” ellauri145.html on line 541: Now, this is perhaps not quite fair to all the teenagers who read Nietzsche. Some of them may actually understand him, at least partially, including the long-haired leather jacket-wearing ones. And there really is a little blood and thunder in Nietzsche’s philosophy, a little punk rock. Regardless, the popular image is probably a bigger driver for book sales of Nietzsche’s work than anything he actually said or any point he actually made. ellauri145.html on line 545: The answer to this is very simple. Utilitarianism is concerned only with the volume of pleasure and pain, and Nietzsche says in so many words that as soon as you even enter into this kind of thinking, you are already deep into the territory of nihilism. It is passive; concerned with high maintenance, not constructivism; aloof or indifferent to meaning, something to justify the effort in the first place, even when it is successful, let alone when it isn’t. It is the staid, kindly, sober—not to say, the British—version of the same imbecilic nihilism that was prevailing on the continent in the same era. Mill did not understand the difference between pleasure and (counterfactual) happiness, between pain and suffering, between real (spiritual) slavery and freedom. Eli koska se oli säälittävä mursuwiixinen luuseri. ellauri145.html on line 551: Although there is certainly a bias toward “masculinity” in Nietzsche’s works, this does not necessarily mean what it is presumed to mean. “Masculinity” is not, for instance a code word for “male”. It does not apply as a broad category to those who have a certain set of genitals. In fact what the term means is having the sort of virtues that one might have typically related to the masculine virtues that were considered admirable at various times in the past. These include courage, transcendence of petty emotional concerns, fearlessness in the face of death, and so on. Intellectual courage was a particular attribute that Nietzsche was trying to encourage in his readers though his appeal to the term, “masculinity”. ellauri145.html on line 568: Is it possible that philosopher Friedrich Nietzsche faked his own madness for personal reasons that we may never know? ellauri145.html on line 593: adding:2em"> ellauri145.html on line 599: – Olen sentään varannut itselleni pienen tutkijanhuoneen vastapäätä Palazzo Carignanoa (jossa synnyin Vittorio Emanuelena): kirjoituspöydän ääressä kuulee alapuoleltani Galleria Subalpinasta loistokasta musiikkia4. Maksan 25 fr palveluineen päivineen, huolehdin itse omat teeni ja kaikki ostokseni, kärsin repaleisista saappaista ja kiitän taivasta joka hetki muinaisesta maailmasta, jota varten ihmiset eivät olleet kyllin yksinkertaisia ja tyyniä5. – Koska minut on tuomittu viihdyttämään seuraavaa ikuisuutta huonoilla vitseillä, minulla on täällä kirjoittelemista, joka ei jätä mitään toivomisen varaa, varsin somaa eikä ollenkaan rasittavaa. Postiin on viiden askeleen matka, sinne tuikkaan itse kirjeet toimiakseni grand monden suurena sarjakirjoittajana6. Itse olen luonnollisesti läheisissä suhteissa Figaroon, ja jotta saisitte käsityksen siitä, kuinka harmiton voinkaan olla, kuulkaa kaksi ensimmäistä huonoa vitsiäni:7 Älkää ottako Pradon tapausta turhan vakavasti. Minä olen Prado, minä olen myös Pradon isä, rohkenen sanoa olevani myös Lesseps… Minä tahtoisin antaa pariisilaisilleni, joita rakastan, uuden käsitteen – kunniallisen rikollisen käsitteen. Minä olen myös Chambige – myös kunniallinen rikollinen.8 Toinen vitsi. Tervehdin kuolemattomia[.] Herra Daudet kuuluu quaranteen9. ellauri145.html on line 603: adding-left:50%"> ellauri145.html on line 608: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/26/Friedrich_Nietzsche_Signature.svg/1920px-Friedrich_Nietzsche_Signature.svg.png" width="20%"/> ellauri145.html on line 610: P.S. Huomenna saapuu poikani Umberto armaan Margheritan kanssa, mutta heidätkin otan vain täällä vastaan paitasillani16. Loppu rouva Cosimaa varten… Ariadne…17 Aika ajoin taiotaan… Kuljen ympäriinsä tutkijantakissani, läimäytän tuolla täällä jotakuta olalle ja sanon: siamo contenti? son dio, ho fatto questa caricatura…18 Olen laitattanut Kaifaksen ketjuihin: viime vuonna saksalaiset lääkärit ristiinnaulitsivat minutkin hyvin pitkäveteisellä tavalla19. Wilhelm Bismarck ja kaikki antisemiitit pois päiviltä20. Te voitte panna tämän kirjeen mihin hyvänsä käyttöön, joka ei alenna minua baselilaisten kunnioituksessa. ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5. ellauri145.html on line 634: 8 Kansainväliseen kuuluisuuteen nousseita rikollisia. Kutsumanimellä tunnettu ”Prado” teloitettiin 5. marraskuuta 1888 Pariisissa murhasta tuomittuna, kirjaileva oikeustieteen opiskelija Henri Chambige taas sai marraskuussa 1888 seitsemän vuoden vankeustuomion Algeriassa tekemästään murhasta. Suezin kanavan 1869 rakennuttanut ranskalaisdiplomaatti Ferdinand de Lesseps (1805–1894) joutui, kuten poikansa Charles (1840–1923), oikeuteen 1882 aloitetun ja surkeasti sujuneen Panaman kanavan urakkansa päätteeksi. Tapauksista raportoivat Figaron lisäksi Nietzschen lukemat piemontelaiset lehdet. ellauri145.html on line 646: 13 Antonellin suunnittelema ja Nietzschen ihailema, 1863–1889 synagogaksi rakennettu, nykyään museona toimiva monumentaalirakennus Mole Antonelliana sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Carignano-aukiolta. ellauri145.html on line 648: 14 Ilmeisesti kastilialaisten Federico Chuecan (1848–1908) ja Joaquín Valverden (1846–1910) säveltämä ja Felipe Pérez y Gonzálezin (1854–1910) libretoima koominen fantasiakappale La Gran vía (1886), jonka Nietzsche oli nähnyt joulukuussa kahdesti. Operetilla ei ole yhteyttä Moskovaan tai Roomaan, mutta sen tapa tehdä numero madridilaisesta kadusta korostaa suurkaupunkiarjen nousua ”suuren maailman” puheenaiheeksi. ellauri145.html on line 655: 17 Cosima Wagner (1837–1930) oli Lombardiassa syntynyt unkarilaisen pianisti-säveltäjä Franz Lisztin (1811–1886) tytär, joka erottuaan saksilaisesta kapellimestarista Hans von Bülowista (1830–1894) nai toisen saksilaisen, oopperantekijä Richard Wagnerin (1813–1883). Nietzsche ystävystyi Wagnereiden kanssa 1869 lähtien Sveitsissä, mutta välit katkesivat 1878. Nietzschen kirjoituksissa Cosimaan usein yhdistyvä Ariadne on kreikkalaisen mytologian labyrinttikertomusten kreetalainen prinsessa. Hän nai lopulta hurmanjumala Dionysoksen, jonka nimellä osa Nietzschen hulluuskirjeistä, mukaan lukien Cosimalle Ariadnena osoitetut, on allekirjoitettu. ellauri145.html on line 667: Tän sekopään esipuheessa Antero siteeraa toista algolagnia, Swinburnea, joka vertaa ihailemaansa de Sadea miehenkokoiseen miehenelimeen (homme-phallus). Profil auguste et cynique. Siinä sykkii universaalisen hengen paisuvainen, des veines gonflées du sang divin. Kylpä nää jäbät ovat suorastaan ylpeitä. ellauri145.html on line 671: "paha" on primitiivistä sexiä, etenkin sadismia. Se on hieno asia. ellauri145.html on line 688: Joris-Karl Huysmans on Anteron seuraava potilas. Charles-Marie-Georges Huysmans (5. helmikuuta 1848 Pariisi, Ranska – 12. toukokuuta 1907 Pariisi, Ranska) oli pukinpartainen flaamilaissyntyinen ranskalainen kirjailija ja taidekriitikko, jonka ensimmäiset romaanit olivat naturalistisia. Hänestä tuli kuitenkin pian dekadentti. Hän oli myös arvostettua kirjallisuuspalkintoa jakavan Goncourt-akatemian ensimmäinen johtaja Huysmans oli ranskalaisen äidin ja alankomaalaisen isän ainoa poika. Hän aloitti 20-vuotiaana pitkän uran Ranskan sisäministeriössä. Useimmat romaaninsa hän kirjoitti virka-aikana työpaikalta varastamalleen kirjepaperille. Ranskalaisillahan ei ole töissä muuta kuin luppoaikaa, kuten selviää amerikkalaisten tekemässä ranskisklisheekokoelmassa nimelltä Emily in Paris. Se on mikäli mahdollista vielä kehnompi kuin Jorin romaanit. Huysmansin varhaisimmat teokset saivat vaikutteita naturalisteilta. Niihin kuuluvat muun muassa romaani Marthe, histoire d’une fille (1876) ja pienoisromaani Sac au dos (1880), joka perustui Huysmansin omiin kokemuksiin Saksan–Ranskan sodasta. ellauri145.html on line 690: Huysmans irtautui 1880-luvun aikana naturalisteista, sillä hänen seuraavat teoksensa olivat naturalistisiksi liian dekadentteja ja tyypillisesti väkivaltaisia. Dekadentit oli poliittisesti lähempänä jotain oikeistoanarkisteja vaikka jotkut olivatkin olevinaan punikkeja. Huysmansin uuden tyylin ensimmäinen romaani oli tragikoominen À vau-l’eau (1882). Hänen tunnetuin romaaninsa on vuonna 1884 ilmestynyt A rebours (1884, suom. Vastahankaan), joka kertoo päähahmonsa, tylsistyneen aatelisukuisen henkilön esteettisen dekadenssin kokeiluista. Että ne jaxavatkin olla ikävystyttäviä. Ikävystyneiden joutomiesten hätkäytysyrityxiä. Là-bas (1981) puolestaan kertoo 1880-luvun okkultismin uudelleenheräämisestä. Siinä 1800-luvun satanistien tarina lomittuu keskiajalla eläneen Gilles de Rais’n elämään. Kirjassa on mukana ensimmäistä kertaa omaelämäkerrallinen protagonisti Durtal, joka esiintyy myös Huysmansin kolmessa viimeisessä romaanissa, teoksissa En route (1895), La Cathédrale (1898) ja L´Oblat (1903). ellauri145.html on line 701: Des Hermies leaves, and Durtal, a former Naturalist, weighs his friend’s criticism. Although he is fed up with the positivism and commercialism of Naturalism, he cannot envision a novel without its research, realistic details, and style. He hypothesizes about what could be done and concludes that Naturalism must change, it must broaden its horizons: ellauri145.html on line 703: Il faudrait...garder la véracité du document, la précision du détail, la langue étoffée et nerveuse du réalisme, mais il faudrait aussi se faire puisatier d’âme et ne pas vouloir expliquer le mystère par les maladies des sens; le roman, si cela se pouvait, devrait se diviser de lui-même en deux parts, néanmoins soudées ou plutôt confondues, comme elles le sont dans la vie, celle de l’âme, celle du corps, et s’occuper de leurs réactifs, de leurs conflits, de leur entente. Il faudrait, en un mot, suivre la grande voie si profondément creusée par Zola, mais il serait nécessaire aussi de tracer en l’air un chemin parallèle, une autre route, d’atteindre les en deçà et les après, de faire, en un mot, un naturalisme spiritualiste... (XII, 1, 10-11) ellauri145.html on line 705: Voi perse mitä tuubaa. Ize nää dekadentit oli siiroja. Tai satiaisia. Kiven alta löytyneitä, ja kalsareista. ellauri145.html on line 707: Durtal admires the documentation of Naturalism, yet wants to open it to the supernatural, to an exploration of both body and spirit: it will be a kind of “naturalisme spiritualiste” that will follow Zola’s route, but in the air.6 This tension between realism and the supernatural lies at the heart of Là-bas, a novel in which Huysmans follows Durtal’s spiritual transformation as he researches medieval and modern Satanism. Là-bas was a scandalous best-seller. It inspired a great deal of public debate, especially since it was published in the same review and at the same time as Jules Huret’s first Enquête sur l’évolution littéraire, a series of sixty-four interviews conducted with major French authors from March 3 to July 5, 1891.7 This series, which asked its interviewees whether Naturalism was dead, was a phenomenal success read by all of Paris.8 Huret caused every non-Naturalist writer to agree that Zola’s brand of Naturalism was obsolete because it neglected humanity’s soul. ellauri145.html on line 709: When Zola was interviewed for this series on March 31, one month after Là-bas had begun to appear, even he admitted that it was possible that Naturalism was drawing to a close: “C’est possible. Nous avons tenu un gros morceau du siècle, nous n’avons pas à nous plaindre; et nous représentons un moment assez splendide dans l’évolution des idées au dix-neuvième siècle pour ne pas craindre d’envisager l’avenir” (XII, 653). ellauri145.html on line 715: Toinen pieni harmin aihe on se, että johdannossa ja selityksissä ei tuoda esille des Esseintesin historiallista esikuvaa, kreivi Robert de Montesquiou-Fenzensacia (1855-1921), joka on toiminut esikuvana myös Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -teossarjan paroni du Charlusille. Eli n:nnen kerran: des Esseintes on se sama homo dändi Montesquiou, joka Charlusina Proustin kirjassa bylsi liiveissä jotain palvelijaa porttikongissa pyllyvakoon, Proustin tirkistellessä hikisenä muna kädessä. ellauri145.html on line 727: During his schooling at the Imperial Lycée of Saint-Brieuc where he studied from 1858 until 1860, he fell prey to a deep depression, and, over several freezing winters, contracted the severe rheumatism which was to disfigure him severely. He blamed his parents for having placed him there, far from his family´s care and affection. Difficulties in adapting to the harsh discipline of the college´s noble débris (distinguished relics, i.e., teachers) gradually developed those characteristics of anarchic disdain and sarcasm which were to give much of his verse its distinctive voice. ellauri145.html on line 731: Close-packed, linked to the ocean and his Breton roots, and tinged with disdain for Romantic sentimentalism, his work is also characterised by its idiomatic play and exceptional modernity. He was praised by both Ezra Pound and T. S. Eliot (whose work he had a great influence on). Many subsequent modernist poets have also studied him, and he has often been translated into English. ellauri145.html on line 741: Mutta toiselle, kauniille ohimenevälle olennolle, jota hän rakasti vuonna 1871 ja jonka hän ihmeellisesti taisi saada rakastamaan itseänsä, mikä ihailtava yksinkertaisuus, osoittamatta välttämättä bylsimisen suuntaan! ellauri145.html on line 808: Germain Nouveau Germain Marie Bernard Nouveau (Pourrières, 31 juillet 1851 - Pourrières, 4 avril 1920) eli aika vanhaxi, melkein yhtä vanhaxi kuin mä. Se oli maalta kotoisin ja sinne se palasikin köyhäilemään kun se sekosi. Siitä piti tulla pappi mutta tulikin pylväspyhimys. Sitä ennen se ehti mittailla pylväitä sekä Rimpulan että Villamadon kaa. Louis Aragon disait de lui: ´Pas un petit poète, mais un grand poète. Pas un épigone de Rimbaud: mais son égal´. ellauri145.html on line 859: Madame ! un fou, songez-y bien, Madame! Hullu, huomatkaapa, ellauri145.html on line 877: Nous l´avons, Madame, en dormant, Me ollaan se nukkuessamme, Madame, ellauri145.html on line 907: Mais oui, Madame, j´en suis sûr, Juu juu, Madame, siitä olen varma, ellauri145.html on line 921: J´admire qu´on ne soit pas folle, Mä ihailen sitä kun sä et ole hullu, ellauri145.html on line 963: J´adore un veau d´or... dans ma bague, Palvon kultavasikkaa, anulustani, ellauri145.html on line 978: (N´est-ce pas étrange, Madame ?) (Exe ole outoa, Madame?) ellauri145.html on line 990: Quand elle adore sous les lampes Kun se palvoo lampettien alla ellauri145.html on line 1002: Comme une juive que j´adore, Kuin juutalainen nainen jota palvon, ellauri145.html on line 1005: Ce qu´on admire fort sur elle, Se mitä siinä varsin ihaillaan, ellauri145.html on line 1050: Et si vous m´entendez, Madame, Ja jos kuulet mua Madame, ellauri145.html on line 1059: This paper offers a detailed reading of Rimbaud´ s "obscure" prose pom "Dévotion" from the Illuminations. The reading is based on the central principle that the text is modelled on the form of devotional prayer, a model that Rimbaud adopts only to parody it and transgress against it. Kaikki lukijat on yhtä mieltä että tää on Rimbaudin sepustuxista sekopäisin. Vaik kyllä se aina varoo olemasta selväsanainen, se on epädekadenttia. R. is extremely fond of mystifying his readers. ellauri145.html on line 1067: À Lulu, - démon - qui a conservé un goût pour les oratoires du temps des Amies et de son éducation incomplète. Pour les hommes ! À madame *. ellauri145.html on line 1070: À l´adolescent que je fus. À ce saint vieillard, ermitage ou mission. ellauri145.html on line 1086: Ulsterin poka väittää että Rimbaud rienatessaankin pysyy izelleen uskonnollisena. Distancing himself in an at times sacrilegious or blasphemous way from conventional western attachment to the Bible and to the figure of Christ as saviour, Rimbaud nevertheless proceeds to create for himself a radically different spiritual alternative. No voihan se niinnii olla, musta tossa loppupäässä vois olla jotain homostelua. Noi 2 ekaa naista on varmaan sen kuolleet siskot Vitalie (17v) ja Victorine (4kk). Toi Bau on varmaan joku niiden keskinäinen sana. Isabellesta se ei rukoile, koska se on elossa. Ellei se sitten oo toi Lulu, mutta epäilen. Olisko to Madame * sit tän rimpulan tiukka äitykkä? - Mut no hei! Ulsterin poka on tullut samaan johtopäätöxeen kuin mä että tässä runon lopussa on kuin onkin homostelua! Spunk tarkoittaa kuin tarkoittaakin runkkua! Se oli Rimbaudilla pahe ainainen, esim seuraavassa runossa on sama idea: ellauri145.html on line 1128: Alphonse Allais est le cadet d´une fratrie de cinq enfants, de Charles Auguste Allais (1825-1895), pharmacien, 6, place de la Grande-Fontaine de Honfleur (aujourd´hui place Hamelin) et d´Alphonsine Vivien (1830-1927). ellauri145.html on line 1134: En 1881, après avoir terminé sans succès ses études de pharmacie, il devient collaborateur du journal Le Chat noir, dans lequel il signe pour la première fois en 1883. C´est grâce à ses écrits humoristiques et à ses nouvelles, écrites au jour le jour, qu´il connaît le succès. Il collabore à l´hebdomadaire Le Chat Noir à partir du numéro 4, daté du 4 février 1882, (Feu de paille). En 1885, il fréquente le café-restaurant Au Tambourin au 62, boulevard de Clichy. ellauri145.html on line 1157: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/96/Brisset_Banquet.jpg/330px-Brisset_Banquet.jpg" width="50%" /> ellauri145.html on line 1164: Brisset became stationmaster at the railway station of Angers, and later of L´Aigle. After publishing another book on the French language, he undertook his major philosophical work, in which contended that humans were descended from frogs. Brisset supported his contention by comparing the French and frog languages (such as "logement" = dwelling, comes from "l'eau" = water). He was serious about his "morosophy", and authored a number of books and pamphlets put forth his indisputable substantiations, which he had printed and distributed at his own expense. ellauri145.html on line 1166: In 1912, novelist Jules Romains, who had obtained copies of God´s Mystery and The Human Origins, set up, with the help of fellow hoaxers, a rigged election for a "Prince of Thinkers". Unsurprisingly, Brisset got elected. The Election Committee then called Brisset to Paris in 1913, where he was received and acclaimed with great pomp. He partook in several ceremonies and a banquet and uttered emotional words of thanks for this unexpected late recognition of his work. Newspapers exposed the hoax the next day. ellauri145.html on line 1244: Kun aamu saa laukeaa mun made ellauri145.html on line 1245: Pikku masulle lankeaa kultasade. ellauri146.html on line 2: ad> ellauri146.html on line 23: ad> ellauri146.html on line 52: 1833 heiratete er die 10 Jahre ältere Louise Christiane Clostermeier, aber die Ehe erwies sich schnell als unglücklich. 1834 gab er sein Amt auf. Er reiste über Frankfurt am Main, wo er sich mit seinem Verleger überwarf, nach Düsseldorf. Dort hatte er sein Wohnhaus auf der Bolkerstraße 6. Der heutige Nachkriegsbau in der Ritterstraße 21 zeigt eine Steintafel, die auf seinen damaligen Aufenthalt hinweist: „In diesem Hause Litt und Stritt der Dichter Chr. Dietr. Grabbe 1834 bis 1836“. Dort arbeitete er mit Karl Immermann, den er 1831 kennengelernt hatte, an dem von diesem erneuerten Stadttheater. Doch auch diese Zusammenarbeit dauerte wegen der Depressivität und der Alkoholexzesse Grabbes nicht lange. 1836 kehrte er noch einmal nach Detmold zurück; seine Frau reichte die Scheidung ein. Noch im selben Jahr starb Grabbe in seiner Geburtsstadt an Rückenmarksschwindsucht, totalement épuisé par l'alcoolisme, aupres sa femme, le seul être qui soit resté disposé à l'accueillir. LOL. ellauri146.html on line 110: RUDOLF VON GOTTSCHALL, Kritiker. Diese Litteraturkomödie bietet übrigens insofern ein Interesse dar, als sie uns in ihrem Vexierspiegel (exytyspeili) ein Bild der damaligen sehr verflauten Litteraturepoche vorhält, in welcher die süßlichen Spätromantiker und vor allem die oft faden Schriftstellerinnen der Taschenbücher vielgenannte litterarische Größen waren. ellauri146.html on line 116: Am schlechtesten ergeht es Houwald, dessen lederne Camilla grausam verspottet wird. Am Schluß guckt nach der Art und Weise der Phantasuskomödien auch der Dichter Grabbe selbst in seine Dichtung hinein; er schimpft auf alle Schriftsteller und taugt selber nichts, hat verrenkte Beine, schielende Augen und ein fades Affengesicht; doch diese Karikatur ist nur ein Vexierbild. ellauri146.html on line 118: Wie er sich selbst zu dieser seichten Belletristik stellt, darüber läßt er uns nicht im Unklaren. Herr Mollfels, eine der Hauptpersonen des Stückes giebt einem Schriftsteller Rattengift gute Lehren. »Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt und wenn es auch nur nasser Dreck wäre. Vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Charpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, eine dieser Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten mild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakespeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear [ganz berechtigt, vgl. Album 198] ein bombastischer Saustall genannt würde; ja manche Recensenten geben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach »der bezauberten Rose« emporzubilden, oder gebieten dem Shakespeare, fleißig in den Romanen der Helmine von Chezy und der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.« ellauri146.html on line 124: Rudolf von Gottschall (1823–1909) oli saksalainen kirjailija, aikansa Saksan monipuolisimpia. Gottschall oli lyyrikko (Neue Gedichte), eepikko (Carlo Zeno, Maja), hän kirjoitti romaaneja (Im Banne des schwarzen Adlers) ja erityisesti näytelmiä: hänen merkittäviä murhenäytelmiään ovat Mazeppa, Der Nabob, Katharina Howard, König Karl XII, Herzog Bernhard von Weimar ja Amy Robsart. Hän kirjoitti myös komedioita, kuten Fix und Fox, Die Diplomaten, Der Spion von Rheinsberg. Mit einer Doktorarbeit über die römischen Strafen bei Ehebruch wurde er 1846 in Königsberg promoviert. De adulterii poenis iure romano constitutis. Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. Lisäksi hän oli kirjallisuushistorioitsija ja esteetikko. Kirjallisuudentutkijana hän julkaisi teoksen Poetik. Vittuako se selitti tossa suorasanaisesti mitä Grabbe kertoo ize paljon hauskemmin? Taitaa olla kuivuri. Saima Harmaja on suomentanut Gottschallin runon "Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa!", jonka on säveltänyt Kari Haapala. ellauri146.html on line 166: MOLLFELS. Soll ich ihnen was vorschlagen? Dichten Sie künftig nichts als Trauerspiele! Wenn Sie denselben nur die gehörige Mittelmäßigkeit verleihen, so ist es unmöglich, daß Sie nicht den rauschendsten Applaus einernteten! Sie müssen insbesondere den Plan der Stücke hübsch winzig und flach gestalten, sonst möchte ihn nicht jeder kurzsichtige Schafskopf überblicken können, – Sie müssen dem Verstande und dem Forschungsgeiste der Leser nicht das geringste zumuten und wenn durch ein Unglück eine hervorstechende Szene mit unterlaufen sollte, sorgfältig hinterdrein bemerken, was sie abzwecke und in welcher Beziehung auf das Ganze sie zu nehmen sei, – Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt, und wenn es auch nur nasser Dreck wäre, – vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie entweder wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Scharpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, um diese Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten wild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakspeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear ein bombastischer Saustall genannt würde; ja, manche Rezensenten gäben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach der Bezauberten Rose emporzubilden, oder geböten dem Shakspeare, fleißig in den Romanen der Helmina von Chezy oder der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen. ellauri146.html on line 203: 2. Die Ballade ellauri146.html on line 220: ...Da lernte Grabbe Ludwig Robert kennen, den Bruder der schönen, von Heine gefeierten Schwester, einen der geistvollsten Epigonen der Romantik; aber auch Heinrich Heine selbst, der seine Tragödien Almansor und Ratcliff gerade damals erscheinen ließ und von dem einer der ironischen Freunde berichtet, mit welchem Selbstgefallen seine ungefällige Gestalt damals unter den Linden vor Dümmlers Buchladen »vorbei peripatetisierte,« mit Armensünderwänglein, über welche plötzliche Glut sich ergoß, sobald er sein Werk zum Fenster herausgucken sah. Heines Eigentümlichkeit als Mensch und Dichter hatte für Grabbe viel Sympathisches; er berührte eine verwandte Ader in ihm und blieb gewiß auf die Ausbildung eines, dem idealen Schwung nachspottenden Cynismus, der überall bei Grabbe hervortritt, nicht ohne Einfluß. Damals konnte Heine nicht ahnen, als er den Meister eines phantastischen Humors, den Serapionsbruder Amadeus Hoffmann, zu Grabe tragen sah, daß dasselbe schmerzliche Leiden, welches diese gnomenartige Persönlichkeit hinweggerafft hatte, auch ihn einst an ein langjähriges Krankenlager fesseln werde. ellauri146.html on line 237: sie schadet sonst der Gesundheit.“ Varovasti, se on paha selälle, ellauri146.html on line 255: adding:1em;width:20%;float:right" > ellauri146.html on line 256: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b5/Max_stirner.jpg" width="100%" /> ellauri146.html on line 264: Stirnerin filosofian mukaan, kaikki maailmassa, myös toiset ihmiset, ovat omaisuutta. Stirner kirjoitti omaisuuden suojaa vastaan, sanoen, "hän joka osaa ottaa, joka osaa puolustaa, se asia kuuluu hänelle" ja "omaisuus ei ole fakta. Se on laillinen fiktio". Stirner kannatti radikaalia individualismia ja materialismia, ja hänen mukaansa ainoa asia joka estää ihmisen ottamasta mitä hän haluaa, on hänen kyvyttömyytensä tehdä niin. Stirnerin mukaan, asiat kuten moraalisuus, humanismi, valtio ja kapitalismi ovat vain illuusioita mielessä, ns. "haamuja" (engl. spook). ellauri146.html on line 278: Klopstock tog djupa religiösa intryck från det pietistiska föräldrahemmet och fördjupade dem på egen hand under sin gymnasietid i Schulpforta 1739-45. De klassiska språkstudierna eggade hans litterära ambition och inspirerad av John Miltons Paradise lost beslöt han att skriva ett religiöst epos om det högsta ämne en kristen poet kunde tänka sig, Messias. Se oli tollanen anglofiili. ellauri146.html on line 280: Den första skissen på prosa till Messias påbörjade Klopstock då han studerade teologi i Jena. Redan året därpå, då han flyttat till Leipzig, Tysklands dåvarande litterära centrum, valde han dock, i medveten opposition mot den franska smaken, hexametern som den värdigaste formen för sin dikt. De tre första sångerna utkom 1748 i tidskriften Bremer Beiträge och väckte genast uppseende.[värdeomdöme] Den berömde kritikern Johann Jakob Bodmer inbjöd honom till Zürich. ellauri146.html on line 282: Inspirerad av den storslagna schweiziska naturen [värdeömdöme] skrev Klopstock här en rad oden, som visar fram mot en ny epok i tysk litteratur. Hans rykte spred sig, när Fredrik V av Danmark erbjöd honom 400 thaler årligen, för att han skulle fullborda Messias, och 1751 flyttade han till Köpenhamn, där han sedan med undantag för ett avbrott 1758-63, stannade till 1771. Först 1773 var Messias färdigt, det verk, som vid sidan av Oden (1771) grundlade Klopstocks berömmelse. Den breda publiken, liksom författaren fostrad i pietismen, läste Messias mera som en religiös uppbyggelsebok; de litterärt bildade greps dessutom av den formella djärvheten, den patetiska tonen och den bildrika, om än föga konkreta diktionen.[hela meningen är åt helvete] Även utanför Tyskland spred sig intresset för Klopstock. I Sverige påverkade han Thomas Thorild och Bengt Lidner (n.h.) ellauri146.html on line 284: Stor betydelse för den litterära utvecklingen hade Klopstock även genom sin "barpoesi", det vill säga oden och dramer som förhärligade den germanska draftbirran. Formellt står dessa verk, som bland annat försökte ersätta klassisk mytologi med en germaniserad nordisk under inflytande av James Macpherson och Ossians sånger. Genom sin höga självkänsla och föga uppfattning om diktarens kall, framlagd bland annat i Die deutsche Gelehrtenpublik (1784), bidrog Klopstock kraftigt till att höja självaktningen hos diktkonstens utövare. Bland de många utgåvorna av Klopstocks verk märks en praktupplaga i 7 band (1798-1809) och Sämmtliche Werke i 21 band (123-39). Präktiga böcker, ser fina ut i bokregalen! ellauri146.html on line 286: Han flyttade från Kobenhavn till Hamburg när kronerna tog slot. Han älskade som Kristus engliska burgare. Han var anhängare av den franska revolutionen och utnämndes 1792 till hedersmedborgare i den franska republiken. Men ingen älskare av empire, sku ja tro. ellauri146.html on line 365: Eloa comes from the throne of God, and proclaims that now the Redeemer is led to death, on which the angels of the earth form a circle round Mount Calvary, also nam'd Golgotha. Then, having consecrated that hill, he worships the Messiah. Gabriel conducts the souls of the fathers from the sun to the Mount for olives, and Adam addresses the earth. Satan and Adramelech, hovering in triumph, are put to flight by Eloa. Jesus is nail'd to the cross. The thoughts of Adam. The conversion of one of the malefactors. Uriel places a planet before the sun, and then conducts to the earth the souls of all the future generations of mankind. Eve, seeing them coming, addresses them. Eloa ascends to Heaven. Eve is affected at seeing Mary. Two angels of death fly round the cross. Eve addresses the Saviour, and the souls of the children yet unborn. Claptrap does a lot of addressing in the epos. Hope the letters reach the sender, unlike Elvis's: ellauri146.html on line 372: Return to sender, address unknown ellauri146.html on line 374: We had a quarrel, a lover's spat ellauri146.html on line 382: Return to sender, address unknown ellauri146.html on line 388: Return to sender, address unknown ellauri146.html on line 400: One of the outstanding features of the Romantic era in France was the re-evaluation of the feminine. It was widely assumed that man's capacity for rational thought and scientific achievement needed to be tempered by woman's capacity for sentiment. Indeed, the beneficial influence of woman's love and compassion was considered a necessary precondition to moral development, both for the individual and for all mankind. Woman thus had redemptive qualities (cash value). Perhaps the purest expression of this constellation of ideas is to be found in the utopian religious sects of the period and in the Romantic epic. Alfred de Vigny's Eloa (1824) may be read in this context. Eloa is the first of a series of angel women appearing in the Romantic epic. She is followed by Rachel in Edgar Quinet's Ahasvérus (1833), Sémida in Alexandre Soumet's La Divine Epopée (1840), Marie in Alphonse Constant's La Mère de Dieu (1844) and Liberté in Victor Hugo's La Fin de Satan (fragments written in 1854 and 1859, published posthumously in 1886). The mission of these quasi-divine female figures is to help put an end to evil. ellauri146.html on line 402: As any reader of Vigny's poem knows, Eloa descends from heaven to console and save Satan. It is suggested that if she had succeeded, evil might have ceased to exist, but Vigny does not permit this to happen. Instead, Satan seduces Eloa and causes her to fall with him to the depths of hell. Despite the failure of Eloa's attempt, the fact remains that Vigny lays out the essential elements of what I call the myth of the angel woman and the end of evil; he links together the divine feminine principle and the redemption of humanity. This constitutes one of the major original elements of Eloa. ellauri146.html on line 404: We tend not to focus on this view of Eloa as a myth of the redeeming feminine for several reasons. First, the central portion of the poem is devoted to Satan's seduction of Eloa, an activity which, for most of us, is anything but celestial. Perhaps this explains Stendhal's sarcastic description of Eloa in the Courrier anglais of 1 December 1824: "Tex-Willer-larme, devenue ange femelle, et séduite par le diable lui-même" (the ex-tear, turned into a female angel, and seduced by the devil himself). Flottes and Bonnefoy insist that the very fine psychological analysis of the seduction makes us see human protagonists in an angelic decor, which weakens any metaphysical meaning Vigny might attach to his poem. Germain, who had the benefit of Hunt's masterly work, The Epic in Ninteenth Century France (1941), states flatly that the drama of Eloa is not metaphysical but moral. Bénichou, however, does remark in Le Sacre de l'écrivain 1750-1830 (1973) that the creation of Eloa corresponds to the theological promotion of the feminine as an agent of redemption prominent in the religious sects of the Romantic period. I am sure Satan was greatly consoled by Eloa, if that's any consolation. ellauri146.html on line 406: The second reason we tend not to see Eloa in this light is the emphasis scholars have placed on the Romantic rehabilitation of Satan. We have not had adequate corresponding emphasis on the concomitant rehabilitation of women. Kyllä kai. Eloa löytyy albumista 405. ellauri146.html on line 479: Il ira dans la ville, et, là, les vierges folles Se tulee stadiin missä hullut neizyet ellauri146.html on line 534: La Femme, enfant malade et douze fois impur ! Nainen, sairas lapsi, tusinatuhero! ellauri146.html on line 557: Couronnée, adorée et reine du repas, Kruunattuna aterian kohokohtana, ellauri146.html on line 583: Peppy Roth tunsi izensä Vasco Balboaxi mennessään ekan kerran ekan goi-tyttöystävänsä luo kiitospäiväpäivällisille niinkin kauas länteen kuin Iowaan. Isonenäinen konkistadori New Jerseystä sai ekan kerran näkimiinsä etelämeren. ellauri146.html on line 585: Vasco Núñez de Balboa (syntyi noin 1475 Jerez de los Caballeros tai Badajoz, Kastilia – 21. tammikuuta 1519 Acla, lähellä Dariéniaa, Panama) oli espanjalainen valloittaja ja tutkimusmatkailija. Balboa perusti Dariénin siirtokunnan Panamaan ja johti ensimmäistä eurooppalaisten retkikuntaa, joka näki Tyynenmeren Amerikasta. ellauri146.html on line 614: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6b/Ruta_de_Balboa_1513.jpg/250px-Ruta_de_Balboa_1513.jpg" height="200px" /> ellauri146.html on line 615: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/23/Primer_avistamiento_del_Pacif%C3%ADco..jpg/220px-Primer_avistamiento_del_Pacif%C3%ADco..jpg" height="200px" /> ellauri146.html on line 618: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Vasco_-N%C3%BA%C3%B1ez_de_Balboa.jpg/220px-Vasco_-N%C3%BA%C3%B1ez_de_Balboa.jpg" height="200px" /> ellauri146.html on line 619: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/20/Playa_de_Buena_Vista%2C_1%C2%BA_toma_de_posesi%C3%B3n_de_Balboa.jpg/220px-Playa_de_Buena_Vista%2C_1%C2%BA_toma_de_posesi%C3%B3n_de_Balboa.jpg" height="200px" /> ellauri146.html on line 620: Vasco Núñez de Balboa reclamando el Océano Pacífico para España en 1513 junto a sus soldados. Playa de Buena Vista, lugar de 1º toma de posesión del Mar del Sur por Balboa en 1513 ellauri146.html on line 622: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/36/Execution_of_Balboa.jpg/300px-Execution_of_Balboa.jpg" height="200px" /> ellauri146.html on line 623: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b9/Un_cuarto_de_Balboa.jpg/220px-Un_cuarto_de_Balboa.jpg" height="200px" /> ellauri146.html on line 629: Tämmöinen fiilis on ollut varmaan yhdellä jos toisella wannabee kirjailijanerolla, esim. juopolla Poella ja yhtä deekulla lykantroopilla. Onnellisuuden peltiä ei niillä ollut raottaa sen vertaa kuin Jöns Carlsonilla. Ranskixet dekadentit oli Poelle vähän kateellisia, kuin hullu Inka Andeilla nelikulmaisia munia ezivälle Roope Ankalle. Paul Valery sanoi eze on etrange eikä vaan bizarre. Mallarme sanoi eze on piru jalaxilla, traagillinen koketti. Apollinaire herkesi runollisexi: ellauri146.html on line 636: The Lionizing piece is obviously a quiz on N. P. Willis, and is also a parody on a story by Bulwer. Willis went abroad in 1831, and sent home to the New-York Mirror a series of newsletters, known when collected in book form as Pencillings by the Way. He got into a duel, happily bloodless, with the novelist Captain Marryat. More important to him was the friendship of Lady Blessington. That once world-renowned widow wrote books and edited annuals, to one of which even Tennyson contributed. Now she is remembered chiefly for her salons in London. Believing that some ladies, disapproving of her supposed liaison with Count D’Orsay, would not come to her parties, she invited gentlemen only. Through her Willis met most of the English literati. ellauri146.html on line 638: Woodberry (Edgar Allan Poe, 1885, p. 85, and Life, I, 130) pointed out a leading source of part of Poe's story in Bulwer's “Too Handsome for Anything,” one of the “other pieces” in Bulwer's book, Conversations with an Ambitious Student in Ill Health, with Other Pieces (New York: J. & J. Harper, 1832), pp. 189ff. There is a good deal of humorous literature about noses. ellauri146.html on line 640: Poe commented on the general meaning of his story several times. In one unsigned review of the number of the Southern Literary Messenger that contained it he said, “Lionizing ... is an admirable piece of burlesque which displays much reading, a lively humor, and an ability to afford amusement or instruction”; and in another puff of smoke he remarked, “It is an extravaganza ... and gives evidence of high powers of fancy and humor.”‡ To J. P. Kennedy he wrote on February 11, 1836 that it was a satire “properly speaking [page 172:] — at least so meant —... of the rage for Lions and the facility of becoming one.” ellauri146.html on line 644: Edgar Allan Poe vigorously denounced the Jeffersonian ideal of democracy. He had no sympathy with abstract political notions such as those which had produced liberal republican theory in America and elsewhere. Like Edmund Burke, Poe was highly suspicious of the “well-constructed Republic.” ellauri146.html on line 648: But it is dangerous to attempt to separate any historical figure from his setting. No individual can ever be understood fully until the subtle influences of his formal education, his reading, his associates, and his time and country (with his heredity) are traced and synthesized. Too much has been said, perhaps, about Poe’s “detachment” from his environment and too little about his background—his heritage from Europe and the influences of his early life in Virginia. Elizabeth Arnold, Poe’s mother, was born in England in 1787 and was brought to this country when she was a girl of nine. “In speaking of my mother,” Poe wrote years later to Beverley Tucker of Virginia, “you have touched a string to which my heart fully responds.” Judging from his spirited defense of Elizabeth Poe, it appears that Poe never became unmindful of his immediate English origins on the maternal side. ellauri146.html on line 650: Poe’s ancestry on his father’s side was Scotch-Irish and has been traced through County Cavon to Ayrshire, Scotland. The fact that Poe’s Presbyterian Scottish ancestors dwelled for a time in the north of Ireland has caused even so good a scholar as Arthur Hobson Quinn to engage in surprising speculation about an “Irish strain” in Poe and about a “Celtic” trait of perverseness which he had “discovered” in the Poe family. ellauri146.html on line 654: Poe, unlike other great American writers of his time, spent a considerable portion of his childhood in Britain. In 1815, John Allan set out for England, accompanied by his wife, Frances Allan; his sister-in-law, “Aunt Nancy” Valentine; and his six-year-old foster son, Edgar Poe. For a time Edgar attended the small London school of Miss Dubourg (a name which subsequently was to appear in “The Murders in the Rue Morgue”) and later, for a period of three years from 1817 to 1820, was sent to a better school, the Manor House at Stoke Newington near London. Here Poe, in addition to being affected profoundly by the atmosphere of England, studied French, Latin, history and literature. The Manor House School, with its “Dr.” Bransby, Poe later was to transplant bodily to the semi-autobiographical tale “William Wilson” (1840). ellauri146.html on line 658: Poe’s foster father, John Allan, was himself born and bred in Irvine, Ayrshire, and was a member of the class of English and Scottish merchants of Richmond, Virginia-to which city he had emigrated as a youth around 1795. Scottish merchants represented a very considerable element in the commercial life of Richmond in those years, and many of them, to a considerable extent, maintained themselves aloof from the life of the city. The Scottish influences of Allan and his associates and friends could not have been lost upon Poe. ellauri146.html on line 660: The Richmond which Poe knew was (more than Philadelphia or New York) aristocratic and English. Virginia society, Poe himself noted, had been as “absolutely aristocratical as any in Europe.” This is not to imply the existence of any chasmal gulf separating the American and British minds, respectively, in the first half of the nineteenth century; but it was in Virginia, probably, that the least divergence was to be discerned. ellauri146.html on line 664: When Poe was just seventeen, his name was entered in the matriculation books of the new University of Virginia. This period of ten months, between St. Valentine’s Day and Christmas, 1826, which Poe spent at the University, marks the end of his formative youth. The general direction which his genius was to follow had been fairly established. ellauri146.html on line 668: The concern of the Pounder to advance republican ideals and republican politics among the students of the University was not notably effectual with one student at least: Poe was not receptive to Jeffersonian liberalism. But many of the impressions which Poe received at Charlottesville, both within and without the lecture rooms, must have remained with him. The young admirer of classic grandeur, we know, was impressed by the graceful Rotunda. About Poe at Virginia, Philip Alexander Bruce writes as follows: ellauri146.html on line 670: Profound must have been the appeal to his subtle aesthetic sense even in youth as he looked at all those classic buildings on some night when the rays of a full moon had softened and blended the separate details of roof and entablature, cornice, and, pillar. It may well have been that, at such an hour and in such a spot, the most celebrated expression in the entire body of his writings was suggested to him by so extraordinary an interfusion of Nature’s beauty with the beauty of art in one of its loveliest forms. ellauri146.html on line 678: As a critic, Poe often expressed national sentiments. He urged Americans to build their own literature, to avoid a blind adulation of, or slavish imitation of, Europeans simply because they were Europeans. But at the same time, Poe warned against literary chauvanism, which tended to overpraise every dull American writer simply because he happened to be American. Poe’s detached and objective attitude could become, and often did become, highly critical of American society and America ellauri146.html on line 681: “We have no aristocracy of blood, and having therefore as a natural, and indeed as an inevitable thing, fashioned for ourselves an aristocracy of dollars, the display of wealth has here to take the place and perform the office of the heraldic display in monarchical countries. By a transition readily understood, and which might have been as readily foreseen, we have been brought to merge in simple show our notions of taste itself.” ellauri146.html on line 683: All this, Poe added, is an “evil growing out of our republican institutions.” In “Some Words with a Mummy,” in “Mellonta Tauta” and in other tales, Poe vigorously denounced the Jeffersonian ideal of democracy. He had no sympathy with abstract political notions such as those which, after Locke, had produced liberal republican theory in America and elsewhere. Though lacking the scope and political understanding of Burke, Poe was, like Burke, highly suspicious of the “well-constructed Republic.” ellauri146.html on line 686: started with the queerest idea conceivable, viz; that all men are born free and equal-this in the very teeth of the laws of gradation so visibly impressed upon all things both in the moral and physical universe. Every man “voted,” as they called it-that is to say, meddled with public affairs-until, at length, it was discovered that what is everybody’s business is nobody’s, and that the “Republic” (as the absurd thing was called) was without a government at all. It is related, however, that the first circumstance which disturbed, very particularly, the self-complacency of the philosophers who constructed this “Republic,” was the startling discovery that universal suffrage gave opportunity for fraudulent schemes….A little reflection upon this discovery sufficed to render evident the consequences, which were that rascality must predominate— in a word, that a republican government could never be anything but a rascally one. While the philosophers, however, were busied in blushing at their stupidity in not having foreseen these inevitable evils, and intent upon the invention of new theories, the matter was put to an abrupt issue by a fellow of the name of Mob, who took everything into his own hands and set up a despotism…. As for republicanism, no analogy could be found for it upon the face of the earth—unless we except the case of the “prairie dogs,” an exception which seems to demonstrate, if anything, that democracy is a very admirable form of government—for dogs. ellauri146.html on line 690: Indeed, Poe seems much more the Southerner than the Yankee American, and it is not hard to guess which path he would have chosen had he lived into the 1860’s. One may be very sure that Edgar Poe, though born, almost by accident, in Boston, would have proved one of the Confederacy’s most eloquent and committed partisans. In reviewing the various factors which we may believe shaped Poe’s youthful mind, we would expect to find in Poe, and in re-examining his opinions we do find, a cosmopolitan rather than a parochial outlook. And yet, at the same time, we know Poe was serious when he proclaimed, “I am a Virginian!” We may be justified in looking upon the general influences of his formative years as contributing factors in the development of strong inclinations to Europe, Britain and the American South, rather than to the American Union. ellauri146.html on line 709: Paizi ei ollutkaan, konkkonokka onkin isiensä kannalla. Anteexi vain mutten voikaan olla kanssasi, Peppu ilmoittaa. Sadismin kiva värähdys kun shixe onkin siitä pahoillaan. Luulin että mä rakastin sitä mutta kenkä olikin päinvastaisessa jalassa. Vallantuntoa! On to new conquests like Rocky Balboa! Kuinka saatoinkaan innostua tollasesta tavallisen näkösestä pullukasta. ellauri146.html on line 731: And walked abroad in a shower of all my days. Ja talsin laajalle päivieni vihmassa. ellauri146.html on line 732: High tide and the heron dived when I took the road Haikara ja vuoksi laskivat kun lähdin tieheni ellauri146.html on line 738: Cloud and the roadside bushes brimming with whistling pilvessä ja tienreunan puskat kirjavanaan ellauri146.html on line 744: To the rain wringing sadetta joka väänsi ellauri146.html on line 748: Pale rain over the dwindling harbour Kalvas sade yllä pienenevän sataman ellauri146.html on line 775: Summertime of the dead whispered the truth of his joy Vainajien kesäaikana kuiskasi ilonsa totuuden ellauri146.html on line 783: Joy of the long dead child sang burning Ammoin kuolleen pojan ilo lauloi palaen ellauri146.html on line 793: Summertime of the Dead Whispered the Truth of His Joy: A Response to Eynel Wardi ellauri146.html on line 799: The poet experiences childhood as a resource because it is gone, and his 'rebirth' as a poet is not a function of recapturing the truth and joy of his youth; rather, it is a function of understanding the truth of his present life, as the life of remembering things past and turning them into poetry. Thus, "the poet's journey" is not "towards restoring his childhood perception" (204) nor "in quest of his lost voice" (193), but it is his writing about such a journey that hints at and finally exposes his recognition that childhood perception is dead, but the memory of its being is still with him. The poet's "heart's truth," contrary to the child's and the grown man's apparent truth, is the acknowledgment of time. ellauri146.html on line 812: The Anthropophagi and men whose heads ellauri146.html on line 819: Here comes the lady; let her witness it. ellauri146.html on line 830: Hänen merkittävin panoksensa vallankumoukseen oli (väkimäärään verraten) kaikkien aikojen myydyimmän amerikkalaisen kirjan julkaiseminen eli pamfletin nimeltä Common Sense (1776). Pamfletissa vaaditiin Pohjois-Amerikan siirtokuntien irtaantumista Iso-Britanniasta. Paine on myös tunnettu deismin edustaja. ellauri146.html on line 853: ads/2012/02/aBild-23.jpg" /> ellauri146.html on line 858: Gauck wirbt für einen verantwortungsvollen Kapitalismus (Rede vom 15. November 2012). Man dürfe nicht der Wirtschaft nur aus Angst die Freiheit nehmen. Bei Gauck überraschte allerdings der Kostenumfang. So erhielt Gauck neun Büros im ersten Stock des Bundestagsgebäudes mit insgesamt 197 Quadratmetern. Gaucks Bürobereich wurde für 52.000 Euro umgebaut. Die Möblierung von Gaucks persönlichem Büroraum kostete 35.000 Euro. In der Frankfurter Rundschau kritisierte Katja Thorwart, dass Gauck als ein Beispiel für seine Formulierung „schwer konservativ“ den ehemaligen Vorsitzenden der CDU/CSU-Bundestagsfraktion Alfred Dregger genannt habe, der den nationalsozialistischen Angriffskrieg gegen die Sowjetunion als nicht grundsätzlich falsch eingeordnet, sich für die Freilassung inhaftierter deutscher Kriegsverbrecher eingesetzt oder den Begriff der „Befreiung“ durch die Alliierten im Zweiten Weltkrieg als „einseitig“ markiert habe. ellauri146.html on line 864: The ban on communist symbols resulted in the removal of hundreds of statues, the replacement of street signs and the renaming of populated places including some of Ukraine's biggest cities like DniproPetrovsk (sorry, Dnipro). The city administration of Dnipro estimated in June 2015 that 80 streets, embankments, squares, and boulevards would have to be renamed. Maxim Eristavi of Hromadske.TV estimated late April 2015 that the nationwide renaming would cost around $1.5 billion. The legislation also granted special legal status to veterans of the "struggle for Ukrainian independence" from 1917 to 1991 (the lifespan of the Soviet Union). The same day, the parliament also passed a law that replaced the term "Great Patriotic War" in the national lexicon with "World War II" from 1939 to 1945 (instead of 1941–45 as is the case with the "Great Patriotic War"). A change of great significance. ellauri146.html on line 866: In February 2022, in connection with a presidential address of Russian president Vladimir Putin in the midst of the Russo-Ukrainian crisis, Putin claimed that Ukraine's decommunization does not make any sense because "modern Ukraine was created by communist Russia, and specifically Lenin". Vitaly Chervonenko from the BBC noted how carefully Putin kept silent about the independent Ukrainian state formations of 1917–1920 and Kyiv's (i.e. the white generals´) war with Lenin's Bolshevik government, whose purpose was to exclude Ukraine from Bolshevik Russia. ellauri146.html on line 869: adding:1em"> ellauri147.html on line 2: ad> ellauri147.html on line 23: ad> ellauri147.html on line 75: Ale Tyynni was a poet, author, literary and theatre critic, translator and Olympian. Tyynni won the gold medal in the literature category at the 1948 Olympic Games in London. In addition to her poetry collections, she published children’s fiction and essays. With her translations she acquainted a Finnish readership with lyrics from other countries, most notably France. ellauri147.html on line 79: Ale Tyynni was born in Ingria to the east of Finland and moved as a child with her family to Helsinki in 1919. She graduated with a Master’s degree in 1936, with Finnish literature as her main subject. During her university years Tyynni practised poetry recitation and dramatic expression. She was particularly interested in poetic diction and the topic of her final work was Sappho’s metre in Finnish poetry. ellauri147.html on line 85: adding:1em;width:20%"> ellauri147.html on line 90: Ale Tyynni married the historian Kauko Pirinen in 1940. They had three children. Meanwhile her literary work brought her into contact with Martti Haavio, better known as the poet P. Mustapää. A deep affection sprang up between them, although both were already married. ellauri147.html on line 98: In the mid-twentieth century Finnish literature had adopted the free verse of modern poetry. Ale Tyynni however went back to a lyrical style, the ballad. Tyynni’s poems were typical of ballads, offering fateful tales dealing with falling in love and sorrow, and life’s turning points. Balladeja ja romansseja (’Ballads and romances’) appeared in 1967. And Tarinain lähde (‘The source of the tales’, 1974) depicted the death of a loved one, sorrow and solitude. Nobody cared to read such balderdash any more. ellauri147.html on line 107: Tyynni received several literary awards between 1943 and 1982. Morever, she won the gold medal in 1948 for her poem ‘Hellaan laakeri’ (‘Let's put a bearing into the stove') at a time when literary composition was still a part of the non-professional Olympic games. A Pro Finlandia medal holder, Academician of the Arts and Honorary doctor, Aake Tyynni died in 1997 at the age of 84. Her daughter Riitta Seppälä and son Mikko-Olavi Seppälä have written their mother’s biography, Aake Tyynni – Hymyily, kyynel, laulu. (‘Aake Tyynni. A smile, a tear, a song’, WSOY, 2013) ellauri147.html on line 111: ad.wikimedia.org%2Fwikipedia%2Fcommons%2Fthumb%2Ff%2Ff3%2FMartti-Haavio-family.jpg%2F375px-Martti-Haavio-family.jpg&f=1&nofb=1" height="200px" /> ellauri147.html on line 152: This reading was criticized by Martin Heidegger in his 1930s courses on Nietzsche—suggesting that raw (or cooked?) physical or political power was not what Nietzsche had in mind. No wonder Hitler had a low notion of Martin. ellauri147.html on line 161: Derrida is careful not to confine the will to power to human behavior, the mind, metaphysics, nor physical reality individually. It is the underlying life principle inaugurating all aspects of life and behavior, a self-preserving force. A sense of entropy and the eternal return, which are related, is always indissociable from the will to power. The eternal return of all memory initiated by the will to power is an entropic force again inherent to all life. What bladderdash. ellauri147.html on line 169: Adler's adaptation of the will to power was and still is in contrast to Sigismund Freud's pleasure principle or the "will to pleasure", and to Viktor Frankl's logotherapy or the "will to meaning". Adler's intent was to build a movement that would rival, even supplant, others in psychology by arguing for the holistic integrity of psychological well-being with that of social equality. His interpretation of Nietzsche's will to power was concerned with the individual patient's overcoming of the superiority-inferiority dynamic. ellauri147.html on line 179: Emily in Paris follows Emily, a battery driven 20-something American from Chicago who moves to Paris for an unexpected job opportunity. She is tasked with bringing an American point of view to a venerable French marketing firm. Cultures clash as she adjusts to the challenges of life in Paris while juggling her career, new friendships and genitals. ellauri147.html on line 201: On September 5, 2018, it was announced that Paramount Network had given the production a series order for a first season consisting of 10 episodes. The series was created by Barren Star, who has a multimillion overall deal with ViacomCBS and develops for ViacomCBS and for outsider buyers via MTV Entertainment Studios. Star was also expected to serve as an executive producer alongside Tony Hernandez. Production companies involved with the series were slated to consist of Jax Media. On July 13, 2020, it was reported that the series would move from Paramount Network to Netflix. On November 11, 2020, Netflix renewed the series for a second season. ellauri147.html on line 203: Emily's boss Madeline prepares to make the transition from the Chicago based pharmaceutical marketing firm, the Gilbert Group, to a French based fashion firm, Savior, when she discovers that she is pregnant. She offers the job to Emily and she accepts, leaving her boyfriend back in Chicago. Emily moves to Paris despite the fact that she does not speak French. She moves into the 5th floor of an old apartment building without an elevator but with a wonderful Parisian view. Emily creates an Instagram account, @emilyinparis, and begins documenting her time in Paris. Emily starts her first day of work much to her new co-workers chagrin who reveal that she was only hired because of a business deal. She introduces the French to American social media strategies who seem very reluctant about her and her American methods. Emily accidentally tries to enter the wrong apartment and bangs her very attractive neighbor right at the door, Gabriel. As Emily accustoms to life in Paris she makes countless faux-pas and the firm nicknames her "la plouc" or "the hick". Emily meets Mindy Chen, a nanny originally from Shanghai, and they become fast friends. After Emily and her boyfriend attempt to have cybersex but the connection fails, she plugs in her vibrator and accidentally short-circuits the block's power. "Accidentally" is the top frequency word in the script. ellauri147.html on line 205: Despite struggling to fit in with French office culture Emily convinces her boss, Sylvie, to invite her to a work party where she accidentally irritates Sylvie by conversing with Antoine Lambert, a client who turns out to be Sylvie's married lover. As punishment she is put to work marketing Vaga-Jeune, a lubricant for menopausal women. Annoyed with the gendered nature of the French language Emily writes a post about the product that goes viral causing her to make further inroads at work. ellauri147.html on line 209: Emily is invited to the shoot for De l'Heure's latest commercial to take behind the scenes footage for social media and is shocked to discover the commercial involves a model strutting nude down the Pont Alexandre III while suited men stare at her. She argues with Antoine that the ad is sexist while he counters that it is sexy leading Emily to suggest an online marketing campaign that asks the perfume's customers what they think. When the campaign goes viral Antoine sends Emily La Perla lingerie as a thank you gift. Now that is not sexist, that's just sexy. Barren Star on setämies par excellence. ellauri147.html on line 211: Mindy offers to throw a dinner party to help Emily meet new people but the party instead turns into a rager. Despite meeting a cute French boy Emily ends up going back to Gabriel's restaurant. ellauri147.html on line 215: Emily joins Sylvie and Julien on a visit to the atelier of haute couturier Pierre Cadault. Pierre is mortified by the gauche charm of Emily's douchebag and calls her a "basic bitch" in French, which hinders her credibility in the firm. ellauri147.html on line 226: by the pool where she is joined by Timothée. They drink champagne and accidentally have sex. At breakfast, she learns that Timothée is not the brother Camille was referring to, instead, it was her younger, 17-year-old brother. Emily meets Théo, Camille´s older and more age appropriate brother and has sex with him. It is not half as good. ellauri147.html on line 228: Emily finally gets an opportunity to pitch her idea to Camille´s mother. Sylvie is unimpressed with Emily´s idea to market Camille´s family´s champagne. Emily meets Julia Roberts who is a member of the Aussie Football League (AFL). She is aware of Emily´s association with Pierre Cadault and asks if Pierre might be willing to donate her his dress to be auctioned at AFL´s fundraising benefit. ellauri147.html on line 230: Emily calls Mathieu Cadault to arrange a meeting so she can ask him about the dress donation. They agree to meet at an art opening at Camille´s gallery. Sylvie and Luc also arrive at the opening to meet Camille. At the AFL auction, Grey Space, which consists of two avant-garde fashion designers, show up and bid for Pierre´s dress. As Emily irons the dress back stage, Grey Space shoots her with cum as a publicity stunt which shocks the audience. The next day, the stunt is featured in all the newspapers and online. Pierre is despondent and takes Emily to his bed. They have really uninspired sex. Pierre won´t even cum though Mr. Collins does his best. ellauri147.html on line 236: Pierre orders Mathieu to find him a new venue. Mindy agrees to emcee and sing at a drag bar two nights a week, but when she tells her employers, they fire her so she moves in with Emily. In need of a venue to launch his fashion show, Pierre hijacks the outside of his former venue to show his new look dress collection which the audience loves and makes him the toad of Fashion Week. To celebrate, Emily hosts a dinner at Gabriel´s restaurant for Mathieu and Pierre. The 3 mousketeers take turns at Mr. Collins´s back door. ellauri147.html on line 238: On April 3, 2019, Lily Collins was cast in the titular role. On August 13, 2019, Ashley Park had joined the main cast. On September 19, 2019, Philippine Leroy-Beaulieu, Lucas Bravo, Samuel Arnold, Camille Razat, and Bruno Gouery joined cast in starring roles, while Kate Walsh, William Abadie, and Arnaud Viard were cast in recurring roles. On May 24, 2021, Lucien Laviscount was cast in recurring role, while Abadie was promoted to series regular for the second season. ellauri147.html on line 240: Many scenes are filmed in Paris, Texas, at Place de l´Estrapade in the 5th Arrondissement, including the site of Emily´s first apartment, the restaurant ("Les Deux Compères"), and the bakery ("La Boulangerie Moderne"). Some scenes are also filmed at Cité du Cinéma, a famous film studio complex in Denver. Famous Parisian sites to feature in the series as digitally prepared miniatures include: Le Grand Véfour, the Pont Alexandre III, Palais Garnier, L´Atelier des Lumières, Rue de l´Abreuvoir, Jardin du Luxembourg, Jardin Du Palais Royale, Café de Flore and the Panthéon. An episode was also filmed at the Château de Sonnay in the department of Indre-et-Loire. Additional photography took place in Chicago during November 2019. ellauri147.html on line 247: Daniel D´Addario of Variety described the series as "a Turkish delight that begs the question of what it really means to grow up against a truly inviting backdrop", and that Mr. Collins is "an inherently winsome performer who has never been quite as well and often abused as she is here". Kristen Baldwin of Entertainment Weekly gave the series a "B" and wrote, "If you need a five-hour brain vacation, Paris is a worthwhile destination." The New Zealand Herald considered the show "visually delectable" and that "Mr. Collins has a pixie-ish charm which makes her endearing", but also that the show is "as ephemeral as dental floss". However, Kristen Lopez of IndieWire wrote a review Metacritic graded as a 23 out of a 100, praising Mr. Collins for being a "Jewess, make no mistake" and that "Emily in Paris is only as watchable and frivolous as our first lady," but warning viewers "Emily in Paris is like scrolling through Instagram. It´s a great way to waste time looking at pretty pictures with no depth." ellauri147.html on line 249: Nevertheless, not all critics were this kind to the Emily character. Emma Gray from HuffPost called Emily a bland character, stating "The show doesn´t even make an effort to quirk her up or give her a more relatable, girl-next-door roughness: she´s always immaculately coiffed and made-up, and garbed in effortfully eye-catching outfits. But there´s not much to the character, except for enormous amounts of self-confidence and the inexplicable ability to attract new friends and love interests on every street corner." Rebecca Nicholson of The Guardian gave the series one out of five stars: "if it is an attempt to fluff up the romcom for the streaming age, then it falls over on its six-inch heels." Rachel Handler opined "Darren Star has done it yet again: centered an entire show on a thin, gently delusional white woman whimsically exploring a major metropolitan area in wildly expensive couture purchased on a mid-level salary." ellauri147.html on line 253: Sonia Rao, of Washington Post compares Emily to the heroines of the Amy Sherman-The show received two nominations at the Golden Globe Awards, but prior to the ceremony it was reported that 30 members of the voting body had been flown to Paris, where they spent two nights at The Peninsula Paris and were treated to a private lunch at the Musée des Arts Forains, with the bill reportedly paid by the show´s developer, Paramount Network. This led some critics to question the impartiality of the voting body, as Emily in Paris is considered to have been a critical flop, and even its nomination was a surprise. In contrast, critically-acclaimed shows, notably I May Destroy You, were not nominated. Midge Maisel, her actions can be quite rash, but she still wins over her fictional acquaintances while utterly baffling viewers." ellauri147.html on line 255: Some critics appeared ambivalent, such as Jo Ellison writing for the Financial Times. On one hand she expresses admiration for the way Darren Star manages to depict "a version of womanhood in which promiscuity, bossiness and shopaholicism are depicted as qualities to be celebrated"; on the other "the major plot lines might have been written in the 1940s and the Frenchies are routinely cast as vain, preening and parochial." She concludes "Cliché-ridden and completely outdated: Darren Star´s ´Sex and the Cité´ will no doubt be monstrously successful." ellauri147.html on line 259: A reviewer at Sens Critique wrote: "Emily in Paris projects the same twee, unrealistic image of Paris as the film Amélie". RTL.fr wrote: “Rarely had we seen so many clichés on the French capital since the Parisian episodes of Gossip Girl or the end of The Devil Wears Prada.” ellauri147.html on line 261: Megan Garber of The Atlantic was critical of the character Emily, writing, "An expat who acts like a tourist, she judges everything against the backdrop of her own rigid Americanness. You might figure that those moments are evidence of a show poking fun at its protagonist´s arrogance, or setting the stage for her to grow beyond her initial provincialism. But: You would be, as I was, mostly incorrect. Instead, other people change around her, becoming French-American. They grudgingly concede that her way (strident, striving, teeming with insistent individualism) is the right way. The show — the latest from the Sex and the City creator Darren Star — is selling several fantasies. Primary among them is the notion that Emily can bulldoze her way through France and be celebrated for it. ellauri147.html on line 263: For the series, review aggregator Rotten Tomatoes reported an approval rating of 63% based on 55 reviews, with an average rating of 5.81/10. The website´s critics consensus reads, "Though its depiction of France is trés cliché [sic], Emily in Paris is rom-com fantasy at its finest, spectacularly dressed and filled with charming performances." Metacritic gave the series a weighted average score of 60 out of 100 based on 17 reviews, indicating "mixed or average reviews". ellauri147.html on line 270: The show received two nominations at the Golden Globe Awards, but prior to the ceremony it was reported that 30 members of the voting body had been flown to Paris, where they spent two nights at The Peninsula Paris and were treated to a private lunch at the Musée des Arts Forains, with the bill reportedly paid by the show´s developer, Paramount Network. This led some critics to question the impartiality of the voting body, as Emily in Paris is considered to have been a critical flop, and its nomination was a surprise. In contrast, critically-acclaimed shows, notably I May Destroy You, were not nominated. ellauri147.html on line 281: ads/2019/11/27145228/phil-collins-2.jpg" width="20%" /> ellauri147.html on line 286: ads/2019/11/27145233/phil-collins-3.jpg" width="20%" /> ellauri147.html on line 291: ads/2019/11/27145224/phil-collins-1.jpg" width="20%" /> ellauri147.html on line 298: ads/2019/11/27145308/phil-collins-11.jpeg" width="20%" /> ellauri147.html on line 304: Lily Jane Collins was born on 18 March 1989 in Guildford, Surrey, the daughter of English musician Phil Collins and his second wife, Jill Tavelman, an American who is the former president of the Beverly Hills Women´s Club. Her maternal grandfather was a Canadian Jewish immigrant who for many years owned a men´s clothing store in Beverly Hills, California. ellauri147.html on line 318: The beginning of the end started when Phil started having an affair with Orianne Cevey. "That one place" had an awful itch. ellauri147.html on line 320: ads/sites/3/2020/10/orianne-phil-collins.jpg?quality=90&strip=all&w=1200" width="20%" /> ellauri147.html on line 321: Aladdinin heila on vähän lösähtänyt. ellauri147.html on line 325: Orianne was not the only person he had an affair with. In 1992 he had an affair with Lavinia Lang. They met when he was performing in L.A. ellauri147.html on line 327: ads/2019/11/27145311/phil-collins-12.jpg" width="20%" /> ellauri147.html on line 334: ads/2019/11/27145314/phil-collins-13.jpg" width="20%" /> ellauri147.html on line 347: ads/2019/11/27145342/phil-collins-FB.jpg" width="20%" /> ellauri147.html on line 350: Although he was anxious about introducing Orianne to his daughter, all was well after Collins told six-year-old Lily that Orianne looked just like Princess Jasmine from Disney’s Aladdin. The couple tied the knot in 1999, but it also didn’t stand the test of time… ellauri147.html on line 353: ads/2019/11/27150204/phil-collins-151.jpg" width="20%" /> ellauri147.html on line 356: “I couldn’t handle the pain and confusion surrounding my dad’s divorce and I was having a hard time balancing being a teenager with pursuing two grown-up careers,” Phil’s daughter Lily said. (Which ones?) Funnily enough, this wouldn’t be the end of Collins and Cevey’s story together. Until then though, the musician had some issues to deal with… ellauri147.html on line 357: After his divorce to Orianne, and struggling to play the drums for health reasons, Phil Collins developed a drinking problem, which spiraled out of control. According to him, he required a “medically enforced drying-out process.” Kuivatelakalle niinkuin isä Mefodi. However, his low self-esteem also got in the way of seeing things clearly. No wonder. Paul McCartney´s net worth is 1.2 gigadollars! He could buy Phil 5 times over! ellauri147.html on line 361: ads/2019/11/27145326/phil-collins-17.jpg" width="20%" /> ellauri147.html on line 364: For the following decade, Phil Collins struggled to get back onto the drums after dislocating the vertebrae in his neck. He also suffered nerve issues which prevented him from gripping the sticks properly. A few years later, Collins announced that he had been suffering from “drop foot,” a condition that makes walking very difficult. ellauri147.html on line 369: Phil Collins told The Sunday Times that he’s had some bust-ups with fellow celebrities – most notably, Paul McCartney. Apparently, in 2002, the Beatles legend made fun of Collins, asking him to SIGN something during a party at Buckingham Palace. ellauri147.html on line 370: “He has this thing when he’s talking to you, where he makes you feel [like], ‘I know this must be hard for you because I’m a Beatle and I can read and write,” he said. He also claimed that McCartney will say how hard it must be for someone to have a conversation with Phil. ellauri147.html on line 372: ads/2019/11/27145328/phil-collins-18.jpg" width="20%" /> ellauri147.html on line 377: ads/2019/11/27145739/phil-collins-21.jpg" width="20%" /> ellauri147.html on line 389: Despite making a name for herself as a suspected actress, Lily Collins has admitted that being the daughter of Phil Collins hasn’t necessarily helped her career. Haw haw. Phil is estimated to have a jaw-dropping net worth of $260 million, which he accumulated through his career as a musician, actor, and writer. ellauri147.html on line 411: He has won several awards, including the Grammy Awards, Brit Awards, American Music Awards, Academy Award, and Golden Globe Awards. ellauri147.html on line 412: Lily made her first T.V. appearance at the age of 2 years old. She was seen in a British series called Menstrual Pains. ellauri147.html on line 418: In her memoir Unfiltered: No Shame, No Regrets, Just Me, Lily Collins addressed father Phil’s history with infidelity, claiming that “we can’t rewrite the past. I tried, it just won´t work.” According to her, she was angry and sad at the pain her dad brought to the family. ellauri147.html on line 419: However, Lily is also looking forward to the future and is ready to forgive her dad. “I forgive you for not always being there when I needed and for not being the dad I expected,” she wrote. “I forgive the mistakes you made. I´m looking forward to The 300M you made...” ellauri147.html on line 426: Yes, many Jewish women have felt the curse of the eyebrow. Must be in the genes. That being said, perhaps you should embrace them? Look at Lily Collins! (Yes, we know, she is only a quarter Jewish: dad Phil clearly isn´t.) She OWNS those eyebrows. Those eyebrows are her calling card. You think she is getting Hollywood roles without those eyebrows? (Alright, dad Phil clearly helps.) ellauri147.html on line 434: Lily’s maternal grandfather owned a famous clothing store in Los Angeles. He was a Canadian Jewish immigrant. ellauri147.html on line 442: Her trademark, the eyebrows have their own Twitter account. Lily has no clue about the owner of the account. ellauri147.html on line 444: She loves to collect mom´s traditional or old antique pieces. ellauri147.html on line 446: Lily has done journalism at the University of Southern California. As a result, she had worked as a media person for a number of companies including Savior, Nickelodeon and Teen Vogue. ellauri147.html on line 450: In 2013, she was ranked as the “Most Dangerous Celebrity to Search For Online” by McAfee as the search results led to risky websites (containing malware, adware, spyware, or other viruses). ellauri147.html on line 452: She was originally cast for the movie Evil Dead in 2013. But, due to their religious conflicts, the role went onto Jane Levy, joka ei ole kristitty luopuri. ellauri147.html on line 456: Due to her dad’s third marriage, Lily has 2 younger half-brothers. ellauri147.html on line 458: She is against bullying and is also the ambassador to the Bystander Revolution, an anti-bullying organization. ellauri147.html on line 460: Lily has also served as an ambassador to the GO Campaign, an organization that works for orphan children and vulnerable children’s lives. ellauri147.html on line 468: At the PETA’s 2020 Libby Awards, she received the ‘Most Pawsitive Quarantine Story’ award for adopting a puppy named Robert Redford from the animal shelter. ellauri147.html on line 495: adelivery.fi/img/1920/b18d32c23504a590dbb733a257a57e2d.jpg" width="20%" /> ellauri147.html on line 513: Minä leikin pihalla ja läheisessä puutarhassa karviais- ja viinimarjapensaiden ja kirsikkapuiden seassa. Katselin sieltä taivaanrantaa. Tuoko oli maailman ääri? Mitä siellä tapahtui ja mitä sen takana oli? Mitä yö ja päivä oikein olivat? Miksi linnut lensivät ja madot ryömivät? Rääkkäsin äitiä kysymyksillä. Isä vastasi aina: "Luoja on luonut ne sellaisiksi." ellauri147.html on line 516: Hän oli luonut kaiken mutta oli näkymätön. Häntä oli kiitettävä ennen kuin söi pikkuleivän, Hänen takiaan oli käytettävä hapsullista rukousliinaa ja ohimokiharoita. Minä osoitin pilveä ja kysyin: "Onko tuo hän?" Isä raivostui: "Idiootti, se on pilvi. Se imee vettä ja ryöpyttää sadetta..." ellauri147.html on line 519: Nebusaradanin katumus ellauri147.html on line 521: Iisak Singerin isä hölmö rabbi väitti että Jahve antaa kaikki synnit anteexi kun katuu riittävästi. Se antaa anteexi jopa Nebusaradanille joka hävitti juutalaisten temppelin ja vei kansan orjixi kaxoisvirran rannalle. Kristittyjen Jumala ei kyllä anna anteexi jos pilkkaa pyhää henkeä. ellauri147.html on line 523: In Hebrew the name Nebuchadnezzar means something like A Prophet Is A Preservative Jar. (adnezzar.html">Lähde) Nabu tuskin antaa anteexi jos pilkkaat profeettaa säilykepurnukaxi. Ylipäänsä jumalat on vitun vihaisia jos pilkkaat niitä. Tee mitä tahansa muuta, tapa, fornikeeraa, varasta, petä tiimiä, mutta älä vittu pilkkaa minua! Älä huuda minulle! ellauri147.html on line 527: Nebusaradan. babyloniske konungen Nebukadnessars fältherre, som 586 f. Kr. uppbrände och förstörde Jerusalem och bortförde de kvarlefvande i fångenskap till Babylonien. (Jfr 2 Kon. 25: 8 ff.) E.S-e. Necessitas, lat. Se Ananke. Necessär (fr. nécessaire, eg. nödvändig), skrin eller påse med olika fack, hvari man under resor... ellauri147.html on line 531: adnesar">Nebukadnesarin etymologia: From the Babylonian phrase Nabu-kudurri-usur. The first part is the same as Nebo, the Babylonian god of wisdom and writing. Nebuchadnezzar II´s name in Akkadian was Nabû-kudurri-uṣur, meaning "Nabu, watch over my heir". The name was often interpreted in earlier scholarship as "Nabu, protect the boundary", given that the word kudurru can also mean ´boundary' or 'line'. ellauri147.html on line 532: (Jocularly) from (1) the verb נבא (naba'), to prophesy, (2) the noun כד (kad), a jar, and (3) the verb נצר (nasar), to watch, guard or keep. Prophet, watch my jar. ellauri147.html on line 534: Nebukadnezars Vater Nabupolassar übernahm in seinem Akzessionsjahr (626 bis 625 v. Chr.) am 16. November (26. Araḫsamna) 626 v. Chr. den Thron. Im Jahr 625 v. Chr. folgte sein erstes Regierungsjahr. Er bezeichnete sich als Sohn eines Niemand. ellauri147.html on line 536: Mindestens drei Söhne sind bekannt: Nabu-šum-lisir, Nabu-zer-ušabši und Nebukadnezar II., der bereits ab 620 v. Chr. als Heerführer für seinen alternden Vater eingesetzt wurde und nach dessen Tod den Thron übernahm. ellauri147.html on line 574: Aloitan alustavilla huomautuksilla mediaalisesta narsismiteoriasta, käsittelen näkyvää muutosta aikadiagnoosin keskustelussa, tarkastelen postmodernin itsensä löytämisen vastaavaa panopticonia ja vastaavia nykyaikaisia identiteettihäiriöitä, viittaan psykoanalyysin "intersubjektiiviin käänteeseen", "kuntoutan" psykoanalyyttisen tilanteen peilivertausta – ja luotan kaikkeen tähän käytettävissäni, jotta voimme keskustella siitä kanssasi. ellauri147.html on line 581: ellauri147.html on line 587: Ohne diesen imaginären Anderen kommt der Narzissmus, den Lacan (1936) in seinem legendären Aufsatz über das Spiegelstadium einmal den „Bildner des Ich“ nannte, nicht aus. Er hat – hier ist die Parallele zur dramatischen oder theatralischen Identität, von der Dieter Thomä in seiner Eröffnungsrede gesprochen hat – eine performative Dimension, die in den Kapriolen der zeitgenössischen Medienwelt offenbar reichlich Nahrung findet: Die narzisstische Aufführung hat den Charakter einer Inszenierung, einer in der Regel unbewussten Inszenierung, die allerdings nicht selten die Schwelle zur bewussten, strategisch durchgearbeiteten Aufführung überschreitet.--> ellauri147.html on line 591: ellauri147.html on line 640: ellauri147.html on line 645: Winnicott käsittelee ensisijaisen narsismin ja kohdesuhteen ilmeistä kontrastia epistemologisena ongelmana, jonka hän ratkaisee itsensä paradokseissa (käytäthän näitä hegelialaista dialektiikkaa muistuttavia formulaatioita: ei ole vauvaa ilman äitiä, joka pitää häntä; hän ei huomaa, että häntä kannetaan ja "putoaisi loputtomasti", jos hän huomaisi sen; hän rakentaa esineen - jonka hän löytää samanaikaisesti; hän voi vain ymmärtää kohteen riippumattomuuden.) Eli näin hän hyväksyy riippuvuutensa), jos hänet tunnustetaan omaksi olennokseen. Winnicottin työssä itsensä synty on käsitteellinen ja sijoitettu kohdun ja kohteen väliseen tilaan - "potentiaaliseen välilihaan" tai siirtymätilaan fantasian ja todellisuuden välillä, jossa narsismin käsitettä käytetään Winnicottissa sen monadologisten konnotaatioiden vuoksi. Siitä puhe mistä puute, rakas Winnicott. Kz myös albumia 298. ellauri147.html on line 646: ellauri147.html on line 653: Freudilaisen narsismin teorian käsitteellisen sekaannuksen ytimenä voidaan nyt tunnistaa jatkuva ambivalenssi ensisijaisen narsismin rakentamisessa. Freud soittaa kahta käsitystä vierekkäin kahdella kädellä, jotka sisältävät selvästi eriytettyjä, metapsykologisesti yhteensopimattomia säännöksiä. Yhdellä soittimella "minulle" on ominaista monadologinen hiippailu, toisella käsitys dyadologisesta merkityksestä - pyydän Freudin eksegeetikkoja armeliaisuuteen tästä hänen havaintojensa rikkauden yliyxinkertaistuxesta, mutta minun on tiivistettävä tätä ajallisista syistä. ellauri147.html on line 654: ellauri147.html on line 656: Primaarisen narsismin monadologinen käsitys näkyy Freudin pseudopodin (eli pseudojalan) lähettävän protoplasmatian metaforassa; se on ameeban malli. Rajatun aiheen oletetaan olevan aiheen mukaan, riippuen egosta, eriyttämättömästä Ich-Es-tilasta tai itsestä, joka on alun perin libidossa. (Tokko se izekään täysin ymmärsi tätä.) Osa tästä käyttöenergiasta käytetään nyt kohdeiden ammatteihin ja myös vedetään pois, toinen osa jää egoon. Tässä versiossa narsismi rinnastetaan itserakkauteen eli "itse-edustuksen libidiiniseen miehitykseen", kuten Hartmann myöhemmin "selvensi". Todellisuus on periaatteessa vihamielinen, kohde on enimän näkemätön. ellauri147.html on line 657: ellauri147.html on line 659: Sekunda-ekologisessa versiossa ensisijainen narsismi mallinnettiin kohdunsisäisen maailman ja sen synnytyksen jälkeisen jatkamisen jälkeen äiti-lapsi-dyadissa. Kohteen ja kohteen, sikiön ja kohdun välillä, vauvan ja äidin välillä ei vieläkään ole psykologista eriytymistä. Vaistonvaraisuutta ei ole vielä kehitetty. Kohteen miehitystä ei voi erottaa kohteen miehityksestä (kein Wunder). Kohde on eksistentiaalisesti välttämätön, mutta sitä ei pidetä kohdena. Itsetunto on rajaton, "valtamerellinen". ellauri147.html on line 660: ellauri147.html on line 669: ellauri147.html on line 684: ellauri147.html on line 690: Samalla puolustamme kuitenkin myös itsenäisyyttämme maailmasta ja suojelemme itseämme tuskallisilta riippuvuuden kokemuksilta, joihin annamme tiedostamattamme kunnioitusta tunnustuksen halulle. Epäilen, että narsismissa ilmaisemme jotain siitä, mikä on identiteetin paradoksaalinen ydin: olla ainutlaatuinen ja erehtymätön, toisin sanoen olla erilainen kuin toinen ja että muut tunnustavat sen juuri tässä ominaisuudessa. Narsismi osoittaa jossain määrin tietämättämme jotain itsensä tai identiteetin välisubjektiivista perustuslaista. Koska tällainen oivallus loukkaa meitä, emme halua tietää siitä mitään, aivan kuten vauva ei voi tietää mitään riippuvuudestaan. Edes narsismissamme me emme ole itsenäisiä olentoja, joita haluaisimme niin kovasti olla. ellauri147.html on line 692: Aber wir behaupten zugleich auch die Unabhängigkeit von der Welt und schützen uns vor der schmerzhaften Erfahrung von Abhängigkeit, der wir im Wunsch nach Anerkennung doch unbewusst Tribut zollen. Ich vermute, dass wir im Narzissmus etwas davon ausdrücken, was den paradoxen Kern von Identität ausmacht: nämlich einzigartig und unverwechselbar zu sein, sich also vom Anderen zu unterscheiden, und gerade in dieser Eigenschaft von den Anderen anerkannt zu werden. Im Narzissmus zeigt sich gewissermassen, ohne dass wir es wissen, etwas von der intersubjektiven Verfasstheit des Selbst, oder von Identität. Weil eine solche Erkenntnis uns kränken würde, wollen wir davon auch nichts wissen, genauso wie der Säugling von seiner Abhängigkeit nichts wissen kann. Nicht einmal in unserem Narzissmus sind wir jenes unabhängige Wesen, dass wir so gerne sein möchten.--> ellauri147.html on line 707: Tämä opinnäytetyö, joka toisinaan esitetään aikakriittisillä konnotaatioilla, on saanut laajan hyväksynnän erityisesti 70-luvulla. Häntä edisti Frankfurtin koulun kriittinen teoria. Se on lisännyt ajan diagnoosin sosiofilosofisiin tutkimuksiinsa, joiden mukaan porvarillisen perheen rappeutumisen ja sosiaalisten vaikuttamistekijöiden laajentumisen myötä myöhäisten kapitalististen yhteiskuntien sosialisaatio-olosuhteet ovat muuttuneet siten, että yksilö on jo alttiina massiiviselle sosiaaliselle paineelle ja kulttuuri-teollisille viettelyille, jotka alittavat kynnyksen, eivätkä enää vaadi psykologisten rakenteiden muodostumista ja "kypsiä" konflikteja. Edipaalitasolla, jotka tarjoavat puitteet klassisille neuroosin muodoille. ellauri147.html on line 712: Horkheimerin diagnoosi "hupenevasta" egosta(2), Adornon viittaus narsismin "sosialisoituun narsismiin" tai "kollektiivisiin johdannaisiin" (3), Marcusen sanelu "psykoanalyysin ikääntymisestä"(4) jakavat tämän aikadiagnostisen ytimen. Habermas omaksuu myös tämän opinnäytetyön diagnosoidessaan "oidipaalisen ongelman vähenevän merkityksen" ydinperheen rakenteellisella muutoksella ja toteaa, että toisin kuin lähes "sukupuuttoon kuollut" hysteria ja "huomattavasti" vähentynyt pakko-oireinen neuroosi viittaamalla nimenomaisesti Kohutiin: "sen sijaan narsistiset häiriöt kerääntyvät". ellauri147.html on line 716: Lorenzer, der sich als Psychoanalytiker der Tradition der kritischen Theorie zugehörig fühlt, teilt die These einer säkularen Tendenz zu frühen Störungen und stützt sie mit der Diagnose einer parallelen Tendenz vom (das Begriffspaar David Riesmanns(6) übernehmend) „innengeleiteten“ zum „aussengeleiteten“ Menschen. Mit der vor allem in der kritischen Pädagogik verbreiteten Diagnose eines „neuen Sozialisationstyps“(7) -, der durch die narzisstische Persönlichkeit repräsentiert sei und als „oraler Flipper“ den „autoritären Scheisser“ in der Bedeutung eines vorherrschenden Sozialcharakters abgelöst habe, ist die Verbindung einer psychopathologischen Kategorie mit einer Zeitdiagnose auch begrifflich fixiert.--> ellauri147.html on line 725: ellauri147.html on line 806: Diesem Profil fügt er eine dynamische Dimension hinzu, auf der er sichtbare von verdeckten/larvierten Merkmalen unterscheidet. Die so beschriebenen Profilkategorien wirken aber am Ende so überladen, beliebig und disparat, dass es schwerfällt, damit eine präzise differentialdiagnostische Abgrenzung der narzisstischen Persönlichkeitsstörung mit Hilfe ihrer klinischen Merkmale zu leisten. So führt Akhtar etwa unter der Kategorie ‘Interpersonale Beziehungen/verdeckt’ das skurrile Merkmal ein: „Tendenz, Briefe nicht zu beantworten“ oder unter derselben Kategorie/sichtbar die schwer operationalisierbare : „Unfähigkeit, wirklich authentisch (Hervorhebung von mir, M.A.) an Gruppenaktivitäten teilzunehmen“. ellauri147.html on line 819: Schau mich an, höre mir zu, beachte mich, bewundere mich! oder: halte mich, liebe mich, erkenne mich an! – sie kann auch heissen: weil Du mir den Blick verweigerst (oder die Aufmerksamkeit, die Bewunderung, die Anerkennung), ziehe ich mich von Dir zurück oder greife Dich an! Manchmal auch: ich fühle mich grossartig und eins mit der Welt – oder aber: mit einer Welt, die mich so behandelt (hat), will ich nichts zu tun haben! Im Übertragungsgeschehen, nicht nur bei der Behandlung narzisstischer Störungen, sondern gerade auch im therapeutischen Umgang mit Psychosen, die Freud wegen ihrer mangelnden Übertragungsfähigkeit als sog. “narzisstische Neurosen” von den “Übertragungsneurosen” abgegrenzt hatte – sind wir Adressaten solcher Botschaften, wie wir bei der Analyse unserer Gefühle der Gegenübertragung erkennen. ellauri147.html on line 822: Monien vuosien aikana työskennellessäni vakavasti häiriintyneiden psykiatristen potilaiden kanssa olen huomannut, että psykoottisessa vetäytymisessä on usein arkaaisia jälkiä tunnustamisen tarpeesta, joka on jäänyt vastaamatta perusmielessä. Mielestäni narsistisen häiriön hyvin erilaiset oireet voidaan tulkita erilaisiksi muunnelmuksiksi tämän taistelun nähtämisestä, havaitusta, tunnustetusta, kätkemisestä ja näkemisestä enemmän tai vähemmän taitavissa lavastoissa. Yhteiskuntafilosofi Axel Honneth (1994) on valmistellut "taistelun tunnustamisesta" identiteetin rakentamisen periaatteeksi G.H.Meadin (symbolinen vuorovaikutus, "Minä" yleisenä toisena, perspektiivin oletuksen mallina) ja Winnicottin kehitysteorioista – ja kutsui Hegeliä yhteiseksi lähteeksi: Hegelin itsessä on konstituoituvaa, että se tunnustetaan. ellauri147.html on line 825: In langjähriger Arbeit mit schwer gestörten psychiatrischen Patienten habe ich die Erfahrung gemacht, dass der psychotische Rückzug häufig archaische Spuren eines Bedürfnisses nach Anerkennung trägt, das in einem elementaren Sinn unbeantwortet geblieben ist. Die so unterschiedlichen Symptome der narzisstischen Störung lassen sich m. E. als vielfältige Varianten eines Kampfes um dieses Gesehen-, Beachtet-, Anerkannt-werden entschlüsseln, der verdeckt und in mehr oder weniger gekonnten Inszenierungen geführt wird. Der Sozialphilosoph Axel Honneth (1994) hat den „Kampf um Anerkennung“ als Konstruktionsprinzip von Identität aus den Entwicklungstheorien von G.H.Mead (symbolischer Interaktionismus, „Me“ als generalisierter Anderer, Modell der Perspektivenübernahme) und Winnicott – herauspräpariert und sich als gemeinsamer Quelle auf Hegel berufen: bei Hegel gehört zum Selbst konstitutiv, dass es anerkannt ist. ellauri147.html on line 835: Sielulla on istuimensa kehossa – tämä ajatus ei ole muuttunut, vaikka olemme kutsuneet sitä "psyykeksi" 1800-luvun lopusta lähtien ja todistaneet sielun elämän häiriöt ulkomaisilta kuulostavilla nimillä, kuten "neurasthenia", "neuroosi" tai "psykoosi". Toissa vuosisadan vaihteessa hermojen ärtyvää heikkoutta pidettiin johtavana oireena mielialahäiriötä levittävästä epidemiasta, jonka avulla voimme tänään puhua tästä aikakaudesta "hermostuneisuuden aikakaudena". ellauri147.html on line 837: Die Seele hat ihren Sitz im Körper – an dieser Vorstellung hat sich auch dadurch nichts geändert, dass wir sie seit dem Ende des 19. Jahrhunderts 'Psyche' nennen und die Störungen des Seelenlebens mit fremd klingenden Namen wie 'Neurasthenie', 'Neurose' oder 'Psychose'‘ belegen. Die reizbare Schwäche der Nerven galt bei der inzwischen schon vorletzten Jahrhundertwende als Leitsymptom einer epidemisch sich ausbreitenden Befindlichkeitsstörung, die es uns heute gestattet, von dieser Epoche als einem „Zeitalter der Nervosität“ zu sprechen. --> ellauri147.html on line 839: On olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että tarvitsemme sukupolvien välisen paradigman "Narsismin aikakauden" (Lasch 1995) vallitsevien identiteettihäiriöiden tutkimiseen ja hoitoon, joka julistettiin viime vuosisadan viimeisessä vaiheessa. Zeitgeist pakottaa meidät jo tähän. Sisäänpäin kääntyneen itsevarmuuden "cogito, ergo sum", karteesinen itsetutkiskelumalli, korvataan mediamaailmassa yleisön identiteettiä luovalla näkemyksellä, joka esitetään meille keskusteluohjelmissa ja politiikan teatraalisilla lavastoissa: "videor, ergo summa". Big Brother on postmodernin identiteetin tuotantolaboratorio. Heijastuksen kaipuu kaikkialla läsnä olevassa kamerassa näyttää meille jotain conditio humanan intersubjektiivisuudesta. Selvitämme, keitä olemme ympäristöpalautteessa. ellauri147.html on line 842: Es spricht einiges dafür, dass wir für die Erforschung und Behandlung der vorherrschenden Identitätsstörungen im „Zeitalters des Narzissmus“ (Lasch 1995), das in der Endphase des letzten Jahrhunderts ausgerufen worden ist, ein intersubjektives Paradigma brauchen. Dazu nötigt uns schon der Zeitgeist. Die nach innen gerichtete Selbstvergewisserung des 'cogito, ergo sum', cartesianisches Vorbild der Introspektion, wird in einer medialen Welt durch den identitätsstiftenden Blick auf das Publikum abgelöst, der uns in den Talk-shows und den theatralen Inszenierungen von Politik vorgeführt wird: 'videor, ergo sum'. Big Brother ist ein Labor zur Herstellung postmoderner Identität. Die Sehnsucht nach der Spiegelung in der allgegenwärtigen Kamera zeigt uns etwas vom intersubjektiven Charakter der conditio humana. Wer wir sind, erfahren wir in den Rückmeldungen der Umwelt. ellauri147.html on line 857: Hot or Not was preceded by the rating sites, like RateMyFace, which was registered a year earlier in the summer of 1999, and AmIHot.com, which was registered in January 2000 by MIT freshman Daniel Roy. Regardless, despite any head starts of its predecessors, Hot or Not quickly became the most popular. Since AmIHotOrNot.com's launch, the concept has spawned many imitators. The concept always remained the same, but the subject matter varied greatly. The concept has also been integrated with a wide variety of dating and matchmaking systems. In 2007 BecauseImHot.com launched and deleted anyone with a rating below 7 after a voting audit or the first 50 votes (whichever is first). ellauri147.html on line 864: A possible evolutionary explanation for averageness is koinophilia, in which sexually-reproducing animals seek mates with primarily average features, because extreme and uncommon features are likely to indicate disadvantageous mutations. ellauri147.html on line 866: The effect was first described in 1878 by Francis Galton. He had devised a technique called composite photography, which he believed could be used to identify 'types' by appearance, which he hoped would aid medical diagnosis, and even criminology through the identification of typical criminal faces. Galton's hypothesis was that certain groups of people may have common facial characteristics. To test the hypothesis, he created photographic composite images of the faces of vegetarians and criminals to see if there was a typical facial appearance for each. Galton overlaid multiple images of faces onto a single photographic plate so that each individual face contributed roughly equally to a final composite face. The resultant "averaged" faces did little to allow the a priori identification of either criminals or vegetarians, failing Galton's hypothesis. However, unexpectedly Galton observed that the composite image was more attractive than the component faces. Galton published this finding in 1878, and also described his composite photography technique in detail in Inquiries in Human Faculty and its Development. He subsequently sold the invention to an early erotic photography firm. ellauri147.html on line 868: A University of Toronto student found that the facial proportions of celebrities including Jessica Alba were close to the average of all female profiles. That the preference for the average is biological rather than cultural has been supported by studies on babies, who gaze longer at attractive faces than at unattractive ones. People generally find youthful average faces sexually the most attractive. prototypes are preferred to individual exemplars of the stimuli categories. Thus an average face is probably attractive simply because it is prototypical. An averaged face made of 32 faces looks almost indistinguishable from any other 32-face averaged face even when they are created from a completely different set of individuals. Left-right symmetry is not the issue, presumably because neither are the viewers´ eyes. ellauri147.html on line 874: Both neoteny and progenesis result in paedomorphism (or paedomorphosis), a type of heterochrony. It is the retention in adults of traits previously seen only in the young. Such retention is important in evolutionary biology, domestication and evolutionary developmental biology. ellauri147.html on line 887: adding-bottom:5px"/> ellauri150.html on line 2: ad> ellauri150.html on line 23: ad> ellauri150.html on line 38: Kun kazon taapäin näitä 150 albumia lähes 2300 paasauxineen, tajuan taas eri selvästi tän "kadun totuuden": Me ollaan täällä vaan kuluttamassa energiaa entropiaxi, putkimatoina jotka syövät informaatiota yhdestä päästä ja paskantavat järjestäytymätöntä materiaa toisesta. Ei mitään toivoa että muistaisin edes omat paasauxeni, muista puhumattakaan. Mutta ei se olekaan tässä tärkeää. Täällä vaan eletään kunnes kuollaan; syödään ja paskannetaan, eikä sitten enää eletä, kuten sen Esko Valtakoira näppärästi tiivisti. Taivaassakin perseet tervataan. Aurinko palaa loppuun, avaruuden rauha palautuu. Eikä puhettakaan uudesta varvista! Ei jaxa! ellauri150.html on line 43: Tässä numerossa on haja-ajatuxia erilaisista lurjuxista sekä rupikonnista, joita tulee eteen klikkiuutisissa (kiitos Seija!) sekä vanhemmassa kirjallisuudessa. Syitä on sekä sysissä että sepissä, se on näiden sepitteiden sanoma. Pata soimaa tässä kattilaa. Pienilläkin padoilla on korvat, ja Esko Valtalinjalla lautasantennit. ellauri150.html on line 157: Kaikilla on valtaa ja etuoikeuksia, jotka näkyvät eri tilanteissa eri tavoilla, Nguyen sanoo ja antaa esimerkin: Sambiasta tulleella arvostetulla tutkijalla on asiantuntijavaltaa omalla alallaan. Samaan aikaan tämän ihmisen valta pienenee sellaisessa tilanteessa, jos hän kävelee kadulla ja poliisi pysäyttää kysyäkseen papereita. Musta ylikomisario britti poliisisarjasssa ei saanut traktorinomistajaa peruuttamaan kuin panemalla päälle poliisinvalot autosta. ellauri150.html on line 205: Kemin kaupungin täyttäessä 150 vuotta 5. maaliskuuta 2019 hän sai sinne nimikkokadun, Valtaojankatu, joka vihittiin käyttöön 14. lokakuuta 2021. ellauri150.html on line 257: Colette Stevens is in one word- incredible! She went above and beyond during our home purchasing process, and well beyond! She was by our side every step of… the way, making sure that we knew exactly where we were in the process, along with what the next steps would be. She was constantly in communication with us and made us feel at ease. ellauri150.html on line 269: à table, battant des mains, quand il y avait un plat qu’elle aimait ; au salon, grillant des cigarettes, affectant, devant les hommes, une affection exubérante pour ses amies, se jetant à leur cou, leur caressant la main, leur chuchotant à l’oreille, disant des ingénuités, disant aussi des méchancetés, admirablement, d’une voix douce et frêle, qui savait même, à l’occasion, dire des choses très lestes, sans avoir l’air d’y toucher, qui savait encore mieux en faire dire, — l’air candide d’une petite fille bien sage, les yeux brillants, aux paupières lourdes, voluptueux et sournois, qui regardaient de côté, malignement, guettant tous les potins, happant toutes les polissonneries de la conversation, et tâchant de pêcher çà et là quelque cœur à la ligne. ellauri150.html on line 271: Toutes ces singeries, ces parades de petit chien, cette ingénuité frelatée, ne plaisaient à Christophe en aucune façon. Il avait autre chose à faire qu’à se prêter aux manèges d’une petite fille rouée, ou même qu’à les considérer, d’un œil amusé. Il avait à gagner son pain, à sauver de la mort sa vie et ses pensées. Le seul intérêt pour lui de ces perruches de salon était de lui en fournir les moyens. En échange de leur argent, il leur donnait ses leçons, en conscience, le front plissé, l’esprit tendu vers la tâche, afin de ne se laisser distraire ni par l’ennui qu’elle lui causait, ni par les agaceries de ses élèves, quand elles étaient aussi coquettes que Colette Stevens. Il ne faisait guère plus d’attention à elle qu’à la petite cousine de Colette, une enfant de douze ans, silencieuse et timide, que les Stevens avaient prise chez eux, et à qui Christophe enseignait aussi le piano. ellauri150.html on line 273: Mais Colette était trop fine pour ne pas sentir qu’avec Christophe toutes ses grâces étaient perdues, et trop souple pour ne pas s’adapter instantanément à ses façons d’être. Elle n’avait même pas besoin de s’appliquer pour cela. C’était un instinct de sa nature. Elle était femme. Elle était comme une onde sans forme. Toutes les âmes qu’elle rencontrait lui étaient comme des vases, dont, par curiosité, par besoin, sur-le-champ, elle épousait les formes. Pour être, il fallait toujours qu’elle fût un autre. Toute sa personnalité, c’était qu’elle ne le restait pas. Elle changeait de vases, souvent. ellauri150.html on line 279: Dans le salon de l’hôtel aristocratique, décoré de tapisseries un peu pâles, avec, sur un chevalet, au milieu de la pièce, le portrait de la robuste madame Stevens par un peintre à la mode, qui l’avait représentée languissante, comme une fleur sans eau, les yeux mourants, le corps tordu en spirale, pour exprimer la rareté de son âme millionnaire, — dans le grand salon aux baies vitrées, donnant sur de vieux arbres, que la neige poudrait, Christophe trouvait Colette toujours assise devant son piano, ressassant indéfiniment les mêmes phrases, se caressant les oreilles de dissonances moelleuses. ellauri150.html on line 329: — Cela me dégoûte d’entendre parler de la musique, comme d’un libertinage… Oh ! ce n’est pas votre faute. C’est la faute de votre monde. Toute cette fade société qui vous entoure regarde l’art comme une sorte de débauche permise… Allons, assez là-dessus ! Jouez-moi votre sonate. ellauri150.html on line 337: Elle jouait son morceau, s’appliquant de son mieux ; et, comme elle était habile, elle y réussissait très passablement, parfois même assez bien. Christophe, qui n’était pas dupe, riait en lui-même de l’adresse « de cette sacrée mâtine (sekarotuinen narttu), qui jouait, comme si elle sentait ce qu’elle jouait, quoiqu’elle n’en sentît rien ». Il ne laissait pas d’en éprouver pour elle une sympathie amusée. (Narsismimarkkeri!) Colette, de son côté, saisissait tous les prétextes pour reprendre la conversation, qui l’intéressait beaucoup plus que la leçon de piano. Christophe avait beau s’en défendre, prétextant qu’il ne pouvait dire ce qu’il pensait, sans risquer de la blesser : elle arrivait toujours à le lui faire dire ; et plus c’était blessant, moins elle en était blessée : c’était un amusement pour elle. Mais comme la fine mouche sentait que Christophe n’aimait rien tant que la sincérité, elle lui tenait tête hardiment, et discutait mordicus (izepäisesti). Ils se quittaient très bons amis. ellauri150.html on line 348: Dreyfus-juttu (ransk. Affaire Dreyfus) oli Ranskaa vuosina 1894–1906 kuohuttanut oikeusjuttu. Sen keskushenkilönä oli Ranskan armeijan yleisesikunnassa palvellut kapteeni Alfred Dreyfus, jonka väitettiin välittäneen saksalaisille sotasalaisuuksia. Dreyfusin tuomitseminen elinkautiseen vankeusrangaistukseen jakoi ranskalaisen yhteiskunnan voimakkaasti tuomion tukijoihin ja Dreyfusin syyttömyyteen uskoviin. Lopulta Dreyfus armahdettiin ja julistettiin syyttömäksi ja oikeaksi vakoojaksi paljastui majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházy, eli joku vitun madjaari joka pötki pakoon ulkomaille. Alfred Dreyfusilta riistettiin sotilasarvo École Militairen pihalla ja veikko lähetettiin Pirunsaarelle. Tuomiota sittemmin vähän lievennettiin, armahdettiin ja lopulta pyörrettiin kokonaan. Dreyfus sai ylennyxen majurixi ja papukaijamerkin. Sori siitä! No hard feelings! ellauri150.html on line 351: 17. syyskuuta 1894 turvallisuuspalvelun päällikkö Jean-Conrad Sandherrin apuri majuri Hubert Joseph Henry sai käsiinsä luettelon, joka sisälsi kaupiteltavia sotilassalaisuuksia. Myynnissä oli listan mukaan muun muassa uuden ranskalaisen 120 millimetrin tykin tarkat tiedot. Henryn mielestä tällaisia tietoja ei voinut olla kuin tykistön upseereilla. Hän alkoi tutkia papereita ja törmäsi Alfred Dreyfusin kirjoittamaan raporttiin edelliseltä vuodelta. Henryn mielestä luettelon ja raportin käsialat olivat samat, ja hän sai myös työtoverinsa vakuuttuneiksi Dreyfusin syyllisyydestä. Dreyfusiin ei luotettu, sillä hän oli juutalainen ja Elsassissa syntyneenä häntä pidettiin saksalaismyönteisenä. ellauri150.html on line 367: Dreyfusin tapauksella oli huomattavat vaikutukset Ranskan sisäpolitiikkaan. Radikaalit nousivat ratkaisevaan asemaan vuonna 1899 perustetussa hallituksessa. Panama-skandaalissa ryvettynyt Georges Clemenceau palasi radikaali-sosialistien johtoon. Armeijan ja kirkon asemia Dreyfusin tapaus sen sijaan heikensi. Hallitus ryhtyi valvomaan armeijaa entistä tarkemmin, ja vuonna 1905 valtio ja kirkko erotettiin toisistaan. ellauri150.html on line 370: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a2/AlfredDreyfus.jpg/250px-AlfredDreyfus.jpg" height="200px" /> ellauri150.html on line 373: ad.jpg" height="200px" /> ellauri150.html on line 389: adelivery.fi/img/658/e38b22b52e754bc5b3ac2e8b30d9264c.jpg.webp" width="30%" /> ellauri150.html on line 409: Pitäis laittaa jonkinlainen graafi maailman tapahtumista ja siitä minkälaisia kynäilijöitä ne on kulloinkin houkutelleet kiven alta esille. Esim toi fin de sieclen dekadenttiporukka oli 1870 sodan häviäjiä ja niiden lapsia. ellauri150.html on line 416: Les jeunes gens de 1912 animes par le goût de l'action, le patriotisme, desireux d'ordre et de le soucieux d'un retour à la tradition, unissant à un solide mai un idéalisme sain, sans nostalgie de paradis perdu. ellauri150.html on line 420: Dans ce méme hebdomadaire, le Petit Guide des étrangers, le 20 septembre 1913, admire et prétend que les étrangers ne peuvent qu'aimer l,'allure simple et sportive des jeunes Françaises et le Français dont le veston sanglé, le visage rasé, le cheveu plat, dégagé, le chapeau bien enfoncé témoignent d'un goût pour l'hygiene et l'action. ellauri150.html on line 430: Le vicomte intervient et provoque Cyrano, qui réplique par une brillante tirade à l’honneur de son propre nez. Tout en rimant, il sort son épée et bat en duel le vicomte, que ses amis évacuent blessé, tandis que l'assemblée acclame le vainqueur. Le calme revient. Cyrano est secrètement amoureux de sa cousine Roxane mais son physique disgracieux du fait de la taille de son nez l’empêche de se déclarer. ellauri150.html on line 448: Kubrick's film is relatively faithful to the Burgess novel, omitting only the final, positive chapter, in which Alex matures and outgrows sociopathy. Sehän on tiettävästi lähestulkoon mahdotonta. In the novel, Alex drugs and rapes two 10-year-old girls. In the film, the girls are young adults who seem to have consensual, playful sex with him, with no suggestion of using any drugs and without any violence. The film portrays Dr. Branom as female, despite being described as male in the novel. Kubrick oli lälläri. ellauri150.html on line 451: Quo vadis Petre? Men Ben Hur står det till? ellauri150.html on line 453: Mun mielessä menee Ben Hur ja Quo Vadis jotenkin sekaisin. Olikohan ne molemmat Sulka-sarjan poikakirjoja niinkuin se Länsi-Rooman tuho kirja, jossa oli ostro- ja visigootteja? Jonka nimeä ei löydy. Kapteeni Kapu haukkui jotain konnia ostro- tai visigooteixi. ellauri150.html on line 455: Quō vādis? (Classical Latin: [kʷoː ˈwaːdɪs], Ecclesiastical Latin: [kwo ˈvadis]) is a Latin phrase meaning "Where are you marching?". It is also commonly translated as "Where are you going?" or, poetically, "Whither goest thou?", or even "Whatsup doc? Munch munch" ellauri150.html on line 457: The phrase originates from the Christian tradition regarding Saint Peter's first words to the risen Christ during their encounter along the Appian Way. According to the unnatural Acts of Peter (Vermicelli Acts XXXV), as Peter flees from crucifixion in Rome at the hands of the government, and along the road outside the city, he meets the risen Jesus. In the Latin translation, Peter asks Jesus, "Quō vādis?" He replies, "Rōmam eō sursum deorsum crucifīgī" ("I am going to Rome to be crucified upside down"). Peter then gains the courage to continue his ministry and returns to the city, where he is martyred by being crucified upside-down. The Church of Domine Quo Vadis in Rome is built upside down where the meeting between Peter and Jesus allegedly took place. The words "quo vadis" as a question also occur at least seven times in the Latin Vulgate. ellauri150.html on line 459: The Polish writer Henryk Sienkiewicz wrote the novel Quo Vadis: A Narrative of the Time of Nero (1895–96, a tremendous hit in fin de siecle Paris) which in turn has been made into motion pictures several times, including a 1951 version that was nominated for eight Academy Awards. Vittu vaan 8, Ben veti mahtavammat 11, samoinkuin vielä järisyttävämmät suurteoxet Titanic ja Bored of the Rings. For this and other films novels, Sienkiewicz received the 1905 Nobel Prize for Literature. ellauri150.html on line 461: Ben-Hurista ei meinannut ensin löytyä kuin filmikäsikirjoitus. Synopsis: Judah Ben-Hur lives as a rich Jewish merchant prince in Jerusalem at the beginning of the 1st century. Together with the new governor Pontius Pilate, his old friend Messiah arrives as commanding officer of the Roman legions. At first they are happy to meet after a long time but their different politic views separate them. During the welcome parade a roof tile falls down from Judah's house and injures the governor. Although Messiah knows they are not guilty as such, he sends Judah to the galleys and throws his mother and sister into prison. What the fuck, their house was a menace! Good old Hammurabi would have had their heads off. But Judah swears to come back and take revenge. Genre: Adventure, Drama, History. ellauri150.html on line 467: Sheik Ilderim bribes Pontius Pilate into allowing Ben-Hur to compete in a horse and carriage race (ravit) by proposing a high wager. Esther tries to convince Messiah not to race Ben-Hur, but he is adamant that he will win. On the day of the race, Ben-Hur follows Ilderim's instructions to hold back from the race until the final laps. Using dirty tactics, Messiah manages to knock out the other competing charioteers. Following a brutal and grueling race, Ben-Hur wins the race. Messiah survives but is badly wounded and loses a leg. Ben-Hur's victory emboldens the Jewish spectators and yields dividends for Ilderim. ellauri150.html on line 469: Despite his victory, Ben-Hur is despondent about his family and his former friend One-Leg Messiah. Later, Esther witnesses the arrest of Jesus in the Garden of Gethsemane. Ben-Hur and Esther witness a bruised and beaten Jesus being forced to carry his cross through the streets. Mirroring his first encounter with Jesus, Ben-Hur tries to offer Jesus water but is beaten to it by a Roman soldier. Following Jesus' crucifixion, a rainstorm occurs, thanx to Esther. Naomi and Tirzah are miraculously healed by rainwater containing the pee of Esther, and Sheik Ilderim pays a king's ransom to set them free. Despite his anger, Ben-Hur finds the strength in his heart to forgive One-Leg Messiah and is reconciled with him and his family. Together, Två-Ben-Hur, his mother, sister, Esther, and One-Leg Messiah accompany Sheik Ilderim's Ford Caravan as they leave Jerusalem on to new adventures. Luckily, One-Leg Messias had avoided the fate of Moby "No Dick" Ahasverus. ellauri150.html on line 471: Karl Tunberg (March 11, 1907 − April 3, 1992) was an American screenwriter and occasional film producer. His screenplays for Tall, Dark and Handsome (1941) and Ben-Hur (1959) were nominated for the Academy Award for Best Original Screenplay and Best Adapted Screenplay, respectively. more… ellauri150.html on line 476: The film's final onscreen writing credits created controversy when, in October 1959, the Writers Guild of America (WGA) awarded Tunberg sole screenplay credit, despite the objections of the film's director, William Wyler, who, in the film's commemorative booklet and elsewhere, claimed that Christopher Fry was more responsible than any other writer for the final screenplay. In response to Wyler's public outcries against their ruling, the WGA took out trade paper ads on November 20, 1959 in which they issued a statement reading, in part, "the unanimous decision of the three judges was that the sole screenplay credit was awarded to Karl Tunberg...The record shows the following: 1. Karl Tunberg is the only writer who has ever written a complete screenplay on Ben-Hur; 2. Karl Tunberg continued to contribute materials throughout the actual filming, and this material is incorporated in the final picture; and 3. Karl Tunberg alone did the necessary rewriting during the four months of retakes and added scenes. Mr. Christopher Fry himself was fully informed of the proceedings of the Guild. He has made it absolutely clear that he did not want to protest the decision of the Guild." ellauri150.html on line 478: Arthur Hammond Harris aka Christopher Fry (18 December 1907 – 30 June 2005) was an English poet and playwright. He is best known for his verse dramas, especially The Lady's Not for Burning, which made him a major force in theatre in the 1940s and 1950s. Fry was born as Arthur Hammond Harris in Bristol, the son of Charles John Harris, a master builder who retired early to work full-time as a licensed Lay Reader in the Church of England, and his wife Emma Marguerite Fry Hammond Harris. While still young, he took his mother's maiden name because, on very tenuous grounds, he believed her to be related to the 19th-century Quaker prison reformer Elizabeth Fry. He adopted Elizabeth Fry's faith, and became a Quaker and a gay. In the 1920s, he met the writer Robert Gittings, who became a lifelong friend. Maybe William Wyler was another yet longer friend. Gore Vidal most certainly another. ellauri150.html on line 482: Over the 57 years that have followed, a few things have contributed to granting the film untouchable status, the foremost being the fact that it won 11 Academy Awards, still the most Oscars any film has ever won. (That total was later matched by Titanic and Lord of the Rings: The Return of the King.) But while the Oscars, the prestige, and the fact that the plot of the film deals directly (if obliquely) with the life and death of Jesus Christ, all contribute to a certain image of Ben-Hur, there have always been alternate views of the film. One of the most famous came from the mouth of one of its own screenwriters. ellauri150.html on line 486: ads/2016/08/ben-hur-toast.gif?w=300" /> ellauri150.html on line 490: Ben-Hur: A Tale of the Christ is a novel by Lew Wallace, published by Harper and Brothers on November 12, 1880, and considered "the most influential Christian book of the nineteenth century". It became a best-selling American novel, surpassing Harriet Beecher Stowe's Uncle Tom's Cabin (1852) in sales. The book also inspired other novels with biblical settings and was adapted for the stage and motion picture productions. Ben-Hur remained at the top of the US all-time bestseller list until the 1936 publication of Margaret Mitchell's Gone with the Wind. The 1959 MGM film adaptation of Ben-Hur is considered one of the greatest films ever made and was seen by tens of millions, going on to win a record 11 Academy Awards in 1960, after which the book's sales increased and it surpassed Gone with the Wind. It was blessed by Pope Leo XIII, the first novel ever to receive such an honour. The success of the novel and its stage and film adaptations also helped it to become a popular cultural icon that was used to promote catholicism plus numerous commercial products. ellauri150.html on line 492: The story recounts the adventures of Judah Ben-Hur, a Jewish prince from Jerusalem, who is enslaved by the Romans at the beginning of the first century and becomes a charioteer and a Christian. Running in parallel with Judah's narrative is the unfolding story of Jesus, from the same region and around the same age. The novel reflects themes of betrayal, conviction, and redemption, with a revenge plot that leads to a story of gay love and compassion. ellauri150.html on line 494: Rooman tuho: Rooman tuho kesti monta vuotta niinkuin ei Rooman rakentaminenkaan mennyt ihan päivässä, eli se oli pitkä prosessi. Tulen laittamaan tähän alapuelelle syitä miksi Rooma tuhoutui. Valloitussotien lopettaminen: Vuonna 117jkr Hadrianus lopetti valloitussodat, joka johti siihen, että Rooma ei saanut enää sotasaalista. Myöskään orjia ei saatu enää lisää valloituksien loputtua. Kasvua on saatava, saatana! Muuten käy kuin Roomalle! Visigootit pani Rooman sileäksi A.D. 479. ellauri150.html on line 510: When the party—Balthasar, Simonides, Ben-Hur, Esther, and the two faithful Galileans—reached the place of crucifixion, Ben-Hur was in advance leading them. ellauri150.html on line 514: In such condition a little child could have done as much as he to prevent the awful crime he was about to witness. The intentions of God are always strange to us; but not more so than the means by which they are wrought out, and at last made plain to our belief. ellauri150.html on line 528: "The crosses are ready," said the centurion to the pontiff, who received the report with a wave of the hand and the reply, ellauri150.html on line 531: Up on the summit meantime the work went on. The guard took the Nazarene's clothes from him; so that he stood before the millions naked. Now that was bad. ellauri150.html on line 533: If they don't know what they do, forgive them, like the kitchen cupboard door that hits you on the head. Don't hit it back. ellauri150.html on line 539: Esther "Bat" Simonides was born in Jerusalem, Judea, the daughter of the Hellenized Jewish slave Simonides. She was raised in the household of Prince Ithamar Ben-Hur, and she loved Judah Ben-Hur as a child. By 26 AD, she had grown into a woman, and, while she still loved Judah, she was betrothed to the freedman and merchant David ben Matthias from Antioch. That same year, Judah and his family were imprisoned after being wrongfully imprisoned for an alleged assassination attempt on Valerius Gratus, and Simonides was arrested and tortured on the orders of the Roman tribune Messala. Simonides was arrested when the Romans were certain that he was not hiding anything, and he and Esther lived in hiding at the Ben-Hur family's derelict and looted estate, where they were joined by Simonides' fellow former prisoner Malluch. ellauri150.html on line 541: In 30 AD, Judah returned from being a galley slave, and Esther told him that she was no longer betrothed, causing the two to fall in love again. When Judah's mother Miriam and sister Tirzah were sent to the Valley of Lepers by their jailers, Esther brought them food, and, when Judah asked about his family's fate, Esther was told by Miriam to inform him that they were dead, as Miriam did not want her son to see them in agony. When a dying Messala told Judah of his family's real fates, Judah headed to the Valley and angrily confronted Esther, who forced him to hide from his family rather than violate their wishes. On the way out of the Valley, Esther stopped to listen to Jesus' Sermon on the Mount, and she became a convinced Christian; she had an argument with Judah about his lust for vengeance and his lack of interest in Jesus' message of peace and love. However, when the two found that Tirzah was dying, they brought Miriam and Tirzah to Jerusalem to search for Jesus and hope for a cure. They were too late to reach him before he was crucified, but a sudden rainstorm miraculously healed the lepers' wounds and cured them. Ben-Hur, who was now convinced of Jesus' message, embraced Esther and his family, having decided to give up his quest for revenge. ellauri150.html on line 543: Within five years of the crucifixion, Judah and Esther married and had children, and Judah and a recovered Simonides spent much of their fortunes on supporting the Christian Church in Antioch. In 64 AD, Judah, Esther, and Malluch went to Rome to help finance the construction of an underground train which would live on for centuries in the Catacombs of Callixtus. ellauri150.html on line 549: The faithful servant had at last his fitting reward. His broken body might never be restored; nor was there riddance of the recollection of his sufferings, or recall of the years embittered by them; but suddenly a new life was shown him, with assurance that it was for him—a new life lying just beyond this one—and its name was Paradise. There he would find the Kingdom of which he had been dreaming, and the King. A perfect peace fell upon him. Lokki parka. Poor albatross. Ammuin nuolen ilmoihin ja albatrossia haavoitin. ellauri150.html on line 551: Where got the man his confidence except from Truth? Only three hours upon the cross, and he was dying? Eeli Eeli laama sabakhtani? Too late, too late! "It is finished! It is finished!" O reader, the man died! Reader, I married him! Ben-Hur went back to his friends, saying, simply, "It is over; he is dead." ellauri150.html on line 553: When the sunlight broke upon the crucifixion, the mother of the Nazarene, the disciple, and the faithful women of Galilee, the centurion and his soldiers, and Ben-Hur and his party, were all who remained upon the hill. Balthasar was funnily prostrate and still. The good man was dead! The 3 Christmas Elves excellently illustrated the three virtues in combination—Faith, Love, and Good Works. (Or should it be Hope? Works are good för nothing.) ellauri150.html on line 560: Time had treated her generously. She was more than ever beautiful, and in becoming mistress of the posh villa she had realized one of her cherished dreams. ellauri150.html on line 561: But fate treats her even more generously, by showing her how badly things went för her rival for Ben's affections, the nasty bitch Iras. ellauri150.html on line 563: The two gazed at each other. We know what Esther presented—a beautiful woman, a happy mother, a contented wife. On the other side, it was very plain that fortune had not dealt so gently with her former rival. The tall figure remained with some of its grace; but an evil life had tainted the whole person. The face was coarse; the large eyes were red and pursed beneath the lower lids; there was no color in her cheeks, no makeup. The lips were cynical and hard, and general neglect was leading rapidly to premature old age. Her attire was ill chosen and draggled. The mud of the road clung to her sandals. Iras broke the painful silence. ellauri150.html on line 567: "I would like to scare them," Iras replied. Then she drew closer to Esther, and, seeing her shrink, said, "Be not afraid. Give thy husband a message for me. Tell him his enemy is dead, and that for the much misery he brought me I slew him." ellauri150.html on line 582: Ben-Hur, when he was told of the visit, knew certainly what he had long surmised—that on the day of the crucifixion Iras had deserted her father for Messala. Nevertheless, he set out immediately and hunted for him vainly; they never saw him more, or heard of him The blue bay, with all its laughing under the sun, has yet its dark secrets. Had it a tongue, it might tell us of the Messiah. ellauri150.html on line 584: Simonides lived to be a very old man. In the tenth year of Nero's reign, he gave up the business so long centred in the warehouse at Antioch. To the last he kept a clear head and a good heart, and was successful, got lots and lots of money, became filthy rich. ellauri150.html on line 586: To top IT all, the raghead sheikh bequeaths a middle east property to Ben, and on Simonides advice he builds the first subway in Rome with the money. ellauri150.html on line 588: If any of my readers, visiting Rome, will make a subway trip on Rome he will see what became of the fortune of Ben-Hur, and give him thanks. ellauri150.html on line 596: During the race, Messala drives a chariot with blades on the hubs to disable his competitors. He attempts to destroy Judah's chariot, but wrecks his own instead. He is dragged behind his horses and trampled by another chariot, while Judah wins the race. Before dying, Messala tells Judah to search for his family in the Valley of the Lepers. ellauri150.html on line 606: When we return, it's Anno Domini XXVI - A.D. 26. Messala, a Roman who grew up in Judea but spent most of his life in more traditional Roman enclaves, is accepting an important position in Jerusalem under the new governor of Judea; it's a hard job, since the Jews don't want the Romans there, but he feels up to it. He is visited by his childhood friend, and our hero, Judah Ben-Hur, a very important and influential Jew. They try to pick up the friendship where it left off, but there's one big problem: they no longer have anything in common besides their shared past. They are in denial about this for a while, and Judah agrees to try to get people to accept the Romans. ellauri150.html on line 608: We see an advertisement. ellauri150.html on line 610: We meet Ben-Hur's mother and sister. We also meet his right-hand slave, Simonides, who is his business administrator and is in town for his yearly report—he's based in Antioch. He's very good at managing Judah's assets, and very loyal. Simonides' daughter Esther is with him; she is about to enter an arranged marriage, but needs Ben-Hur's approval. Ben-Hur gives it, and even throws in her freedom as a wedding present, but - having seen her as a grown woman for the first time - he sorta wants her for himself. ellauri150.html on line 614: We see an advertisement. ellauri150.html on line 625: More than three years later, we see Ben-Hur working one of many oars. He is going by "41" (or is that XLI?), his seat number, and he is full of hate. A Roman consul, Quintus Arrius, has boarded the ship, and it goes to war almost immediately. The consul wants Ben-Hur for a charioteer, and doesn't understand why Ben-Hur has any other hopes of life after the galleys; if they succeed in battle, he'll keep rowing, and if they don't, he'll die chained to the oar. Ben-Hur makes clear that he believes God will help him, also that he dislikes the idea of dying chained to the oar; this has a delayed effect; at the time, "back to your oar," but the consul orders him unchained after all the galley slaves had been chained. ellauri150.html on line 627: There is a firefight with real fire. Things are burning all over the place. The ship gets rammed; for some reason, instead of trying to get the ship out of the way, those slaves who are chained try to remove the chains. Since the enemy ship appears to be holding up their ship, it almost works out. Ben-Hur is unlocking slaves, and major fighting is going on on deck. Then Quintus is shoved overboard. Ben-Hur goes to save him, shoving a torch into the face of a mercenary along the way. ellauri150.html on line 629: Ben-Hur saves the consul and gets him on a raft of debris. Then he has to knock out the consul to prevent the fella from committing suicide, and chains the mercenary to him. After the consul wakes, still wanting to die, he reminds him that staying alive is the motivation he gives his slaves... Quintus wanted to commit suicide because he thought he'd lost overall. He hadn't, as it turns out he's hailed as a hero, and so there is a triumphant return to Rome. Ben-Hur gets to see the Emperor and then lives with Quintus learning to drive a chariot in races with Arrius' prized horses. Quintus actually tried to get him cleared of wanting to kill that Judean governor, but didn't pull it off... ellauri150.html on line 631: Quintus cherishes Judah as a son (his own one died), and finally adopts him legally, naming him Young Arrius. Ben-Hur loves Quintus as well, is grateful but heads back to Judea almost immediately, not even waiting for the scheduled boat to take Pontius Pilate to Judea. There is no time to waste; four years have already passed. ellauri150.html on line 637: Judah arranges an appointment with Messala under his Roman name Young Arrius, and sends a dagger for an advance gift. He wants to know what happened to his mother and sister. Messala honestly doesn't know. Judah tells him he'll kill Messala if a) he doesn't find out or b) anything's happened to the b... ellauri150.html on line 641: Ben-Hur's mother and sister drop by the old place and come as close to meeting up with Esther as they dare. Esther tells them Judah hasn't changed, which is at best a half-truth. They make Esther promise not to tell Judah they have leprosy; they want him to remember them as they were. Esther promises by her love of Judah (and yes, it is there). She sees him (he passed by without noticing the lepers) and "confesses" that his mother and sister are dead... ellauri150.html on line 647: ... And it's time for the big setpiece, the Chariot Race! The first rule of the Chariot Race is: there are no rules. A demolition derby is entirely standard procedure. That's how Messala gets to have a chariot tricked out with blades on the wheels-- vroom! But does that shake Ben-Hur? No! He will have his vengeance. As the race starts, the two of them are neck-and-neck. Messala tries to destroy Ben-Hur's chariot, but in a cruel twist, his own chariot falls apart. Messala is dragged by his horses and viciously trampled by another team. As Messala's broken body is carried to the surgeon, Ben-Hur receives the victor's laurel crown. ellauri150.html on line 649: Ben-Hur seeks out Messala in the dark pit of the surgeon's bay. Messala refuses to be carried out to a proper hospital: even if it kills him, he'll see Ben-Hur one last time. The two onetime friends meet. Messala taunts Ben-Hur with the knowledge that Miriam and Tirzah are alive— but as lepers. Having had his last revenge, Messala dies. Ben-Hur goes to seek out his family, even in their horrific state. Esther meets him at the leper's cave. The family reunites as Jesus' crucifixion takes place. At Jesus' death, by a miracle, Miriam and Tirzah are healed of their leprosy. Judah renounces hatred and dedicates himself to his family— which will include Esther as his wife. All live happily ever after, except for Messala. ellauri150.html on line 670: adding:1em; font-size:x-small"/> ellauri150.html on line 677: As the nature of Our Apostolic office required of Us, We have not omitted, from the very outset of Our Pontificate, addressing you, Venerable Brothers, in Encyclical Letters, in order to advert to the deadly plague which is tainting society to its very core and bringing it to a state of extreme peril. At the same time We call attention to certain most effectual remedies, by which society may be renewed unto salvation and enabled to escape the crisis now threatening. ellauri150.html on line 679: But the evils which We then deplored have taken in a brief space of time such widespread growth that We are compelled to address you anew, with the words of the prophet resounding as it were in Our ears: Cry, cease not, lift up thy voice like a trumpet. ellauri150.html on line 681: You understand as a matter of course, Venerable Brothers, that We are alluding to that sect of men who, under the motley and all but barbarous terms and titles of Socialists, Communists, and Nihilists, are spread abroad throughout the world and, bound intimately together in baneful alliance, no longer look for strong support in secret meetings held in darksome places, but standing forth openly and boldly in the light of day, strive to carry out the purpose long resolved upon, of uprooting the foundations of civilized society at large. ellauri150.html on line 683: These are they in very truth who, as the sacred text bears witness, defile the flesh, and despise dominion, and blaspheme majesty. They leave nothing scathless or uninjured of that which human and divine laws alike have wisely ordained to ensure the preservation and honor of life. From the heads of States to whom, as the Apostle admonishes, all owe submission, and on whom the rights of authority are bestowed by God Himself, these sectaries withhold obedience and preach up the perfect equality of all men in regard to rights alike and duties. The natural union of man and woman, which is held sacred even among barbarous nations, they hold in scorn; and its bond, whereby family life is chiefly maintained, they slacken, or else yield up to the sway of lust. ellauri150.html on line 685: In short, spurred on by greedy hankering after things present, which is the root of all evils, which some coveting have erred from the faith, they attack the right of property, sanctioned by the law of nature, and with signal depravity, while pretending to feel solicitous about the needs, and anxious to satisfy the requirements of all, they strain every effort to seize upon and hold in common all that has been individually acquired by title of lawful inheritance, through intellectual or manual labor, or economy in living. These monstrous views they proclaim in public meetings, uphold in booklets, and spread broadcast everywhere through the daily press. Hence the hallowed dignity and authority of rulers has incurred such odium on the part of rebellious subjects that evil-minded traitors, spurning all control, have many a time within a recent period boldly raised impious hands against even the very heads of States. etc.etc. ellauri150.html on line 689: But the Pope's letter is actually a warning of the dangers inherent in too much freedom. It is the old story of the Garden of Eden. Adam and Eve were free to do whatever they wished in this original Paradise, but if they partook of the Tree of Good and Evil then there would be a price to pay. (Yes, as Milton made it clear, they were completely free to have sex anytime and anywhere, but not while munching on the apple!) And as it turned out the temptation was too great to resist. ellauri150.html on line 693: The Pope reminds us that the Church teaches that we all have "freedom of choice" (free will); that our lives are not pre-determined. So in a real sense we have the power to choose our destinies - to choose between right and wrong. And this is because we are made in the image of God and as such we are able to determine "what is true and good". ellauri150.html on line 699: So the Pope is telling us that it's really that simple. There is an intimate relationship between freedom and sin. If you want to be free, don't sin. When the Church teaches us not to sin, it is also teaching us how to be free. That's real freedom. Don't worry, you still have lots of other choices open to you that don't involve sin. You haven't given anything up, in fact you have opened up new possibilities now that you have freed yourself from sin. (Pst! before you get carried away with this, read the fine print below on gay and premarital sex.) ellauri150.html on line 701: Now, how do we know right from wrong? Well that's easy - just follow the law. But who's law? God's Law! So we are free to obey the law! In fact, We MUST be free, how else can God punish us, instead of shutting us in a pen, or lunatic asylum? ellauri150.html on line 705: And now comes a bit of papal humor, "Were this the case, it would follow that to become free we must be deprived of reason." Pretty funny, huh? Ok, I see you're not laughing, but instead are scratching your head. Alright, let me paint a picture for you. Imagine a 60s hippy high on LSD, dancing wildly, and shouting out, "I'm free! I'm free!" Yes, this is one of the messages that is often repeated like a mantra in today's society, "If you want to free yourself, you have to stop thinking and just let yourself go." In 1888, Pope Leo XIII rejected this notion and even ridiculed it. ellauri150.html on line 707: Instead he says, "the truth is that we are bound to submit to law precisely because we are free by our very nature." We don't need to become free, we are already free. We were born free. Unlike other animals we have a soul, and we can know right from wrong, and we have the freedom to choose. The lesser animals are not "bound" by God's law. They simply follow their instincts. And in fact you could say that they are slaves to their instincts. They have no choice whether to kill or not to kill. ellauri150.html on line 713: Jesus did not become human to build a earthly paradise; admittedly this IS pure hell, but his Kingdom is in Heaven. The Church warns us about those who promise a Utopia on Earth. The worker's paradise of the Soviet Union turned into a living hell for millions; as did also Mao's promise of earthly bliss. Likewise the French Revolution was heaven only for those who reveled in the sight of blood and heads rolling off the guillotine. ellauri150.html on line 732: Anyway Ride, I'm not a saint so I'm in no position to judge anyone. I think its important to maintain a high moral standard even if we know that people will not always meet it. The alternative is the immoral soup that we currently find ourselves in. (At least Catholics aren't as radical as Puritans.) ellauri150.html on line 734: I was just reading about Stephen Hawking this morning and thinking that I should write an article about that. I was thinking of calling it "Also sprach Stephen Hawking". I've never been a fan of his. I always thought his "a brief history of time" to be an exercise in extreme egotism and pure conjecture. I actually never bothered reading it because I didn't want my mind polluted with those thoughts. ellauri150.html on line 736: It seems to me that Hawking is using a particular model of the universe to try to attack religion. But for me the very fact that there is a universe is enough to fill me with awe at creation and in God the Creator. In fact the more we learn about the immensity of space and the variety of celestial objects, the more I am filled with awe and wonder. Part of that is the admiration that we are living in such an advanced society that we are able to make these discoveries in the first place. ellauri150.html on line 744: Finally, I have a question for you. What do you think about the Eye of Providence in Christianity, can it be a graphic representation Holy Spirit? Today my mother noticed and asked me for it, I wonder what role has had Freemasonry in Catholic church. ellauri150.html on line 746: I have been thinking that the lives of the saints would be great material for Hollywood. We have the technology now to make supernatural events come to life in a realistic way on the movie screen. I was thinking of St. Bernadette who saw Our Lady at Lourdes. She always complained that the paintings and statues of Our Lady never portrayed her full beauty. But imagine if she had been able to describe her vision to a modern movie director working in 3D Imax format. The image could actually be made to float in space in front of the viewer and emanate a holy glow. A little like princess Leia in the hologram (though I thought the hologram was rather too small.) If the viewer tried to touch this image, his hand would pass through it. (I've experienced this with images in Imax movies. I'm thinking specifically of the floating seeds/"jelly fish" in Avatar.) ellauri150.html on line 748: The problem with this is that I wouldn't trust Hollywood to make such a movie. They would use it as an opportunity to spread disinformation and to distort the stories of the saints. We have already seen this in recent years with movies of St. Joan of Arc. ellauri150.html on line 750: Maybe the Vatican needs to get into the movie business! In the past the Vatican sponsored the works of arts of the greatest artists of the times. Today the cinema is our greatest, most technologically advanced art form and we need Christian movie directors and producers that will dedicate their art to Christ. This will never happen in Hollywood. The one exception was "The Passion" and we saw what a struggle that was. ellauri150.html on line 754: Ride - On Eye of Providence... Strange that you should mention this because I came across this recently as a Christian symbol. I hate to think of this as a Freemason symbol. The only thing I can tell you is that the Church can and does adopt pagan symbols and changes their meanings. Similar to the way in which sinners can be converted to Christianity, so also can these symbols be converted. In reference to the Eye of Providence however, this symbol is much more closely associated with Freemasonry now. Freemasonry has been consistently repudiated by the Catholic Church. In fact Pope Leo XIII wrote an encyclical specifically condemning it in his 1884 HUMANUM GENUS (on Freemasonry): ellauri150.html on line 756: "At this period, however, the partisans of evil seems to be combining together, and to be struggling with united vehemence, led on or assisted by that strongly organized and widespread association called the Freemasons. No longer making any secret of their purposes, they are now boldly rising up against God Himself. They are planning the destruction of holy Church publicly and openly..." ellauri150.html on line 769: P.P.S: Do you remember that I asked you before about pre-marital sex? Well, I was surprised that the Jonas Brothers, a product of Disney had purity rings. ellauri150.html on line 772: P.P.P.P.S. Tällä sivustolla käytetään Googlen evästeitä palveluiden toimittamiseen ja liikenteen analysoimiseen. IP-osoitteesi ja käyttäjäagenttisi jaetaan Googlelle. Google saa myös suorituskyky‑ ja suojaustiedot, joiden avulla voidaan varmistaa laadukkaat palvelut, luoda käyttäjätilastoja, havaita väärinkäyttöä sekä reagoida siihen.LisätietojaOK. ellauri151.html on line 2: ad> ellauri151.html on line 29: ad> ellauri151.html on line 58: adding:1em"> ellauri151.html on line 72: Les décisions et prises de position du pasteur sont conditionnées par son interprétation de la Bible et par l'enseignement qu'il en a reçu. Si sa morale protestante lui a jadis permis de goûter au bonheur, elle finit par le rendre malheureux en suscitant un immense sentiment de culpabilité à l'égard de ses sentiments envers Gertrude et de son fils Jacques. ellauri151.html on line 81: Vuoristokylän pappispariskunta ottaa hoidettavakseen (paskanmarjat, mies ottaa vastoin Amelien tahtoa) orvoksi jääneen sokean pikkutytön Gertruden tämän isoäidin kuoltua. (Paskanmarjat, se oli 15v eli täysin naintikuntoinen ja hyvännäköinen.) Ottotyttären varttuessa pappismies rakastuu suojattiinsa, mutta niin tekee myös papin adoptoima (miten niin?) poika, ja kolmiodraama on valmis. (Entäs Amelie neljäntenä pyöränä? Siitä ei kukaan välitä.) Gertrude saa näkönsä takaisin, muttei pysty tunnistamaan läheisiään kuin äänestä ja erehtyy luulemaan poikaa isäksi (pikemminkin päinvastoin). ellauri151.html on line 103: ads/2013/04/espionnage-jupin-charlus-631x1024.jpg" height="300px" /> ellauri151.html on line 116: He befriended Oscar Wilde in Paris, and in 1895 Gide and Wilde met in Algiers. Wilde had the impression that he had introduced Gide to homosexuality, but, in fact, Gide had already discovered this on his own. ellauri151.html on line 118: Gide had a half satanic, half monk-like mien; he put one in mind of portraits of Baudelaire. Withal there was something exotic about him. He would appear in a red waistcoat, black velvet jacket and beige-coloured trousers and, in lieu of collar and tie, a loosely knotted scarf. (Frizuliina.) ellauri151.html on line 120: In the 1920s, Gide became an inspiration for writers such as Albert Camus and Jean-Paul Sartre. In 1923, he published a book on Fyodor Dostoyevsky; however, when he defended homosexuality in the public edition of Corydon (1924) he received widespread condemnation. He later considered this his most important work. ellauri151.html on line 122: In 1924, he published an autobiography, If it Die... (French: Si le grain ne meurt). In the same year, he produced the first French language editions of Joseph Conrad´s Heart of Darkness and Lord Jim. ellauri151.html on line 130: Gide was, by general consent, one of the dozen most important writers of the 20th century. Moreover, no writer of such stature had led such an interesting life, a life accessibly interesting to us as readers of his autobiographical writings, his journal, his voluminous correspondence and the testimony of others. It was the life of a man engaging not only in the business of artistic creation, but reflecting on that process in his journal, reading that work to his friends and discussing it with them; a man who knew and corresponded with all the major literary figures of his own country and with many in Germany and England; who found daily nourishment in the Latin, French, English and German classics, and, for much of his life, in the Bible; [who enjoyed playing Chopin and other classic works on the piano;] and who engaged in commenting on the moral, political and sexual questions of the day. Monsters lead an interesting li-i-fe. ellauri151.html on line 132: Mä luulen ezen claim to Nobel fame vuonna 1947 oli toi antikommunismi ennen kaikkea. In 1946, when Pierre Herbert asked Gide which of his books he would choose if only one were to survive," Gide replied, ´I think it would be my Journal.´" Beginning at the age of eighteen or nineteen, Gide kept a journal all of his life and when these were first made available to the public, they ran to thirteen hundred pages. Pääasiassa homoilua ja sen puolustelua. Gide ei koskaan bylsinyt vaimoaan Madeleinea, mutta kävi kerran jonkun nuoren neidon pukilla, ja siitti siinä yhden tyttären. Toista varvia ei tullut, vaikka neito pyyteli. ellauri151.html on line 134: In his journal, Gide distinguishes between adult-attracted "sodomites" and boy-loving "pederasts", categorizing himself as the latter. ellauri151.html on line 136: I call a pederast the man who, as the word indicates, falls in love with young boys. I call a sodomite ("The word is sodomite, sir," said Verlaine to the judge who asked him if it were true that he was a sodomist) the man whose desire is addressed to mature men. […] The pederasts, of whom I am one (why cannot I say this quite simply, without your immediately claiming to see a brag in my confession?), are much rarer, and the sodomites much more numerous, than I first thought. […] That such loves can spring up, that such relationships can be formed, it is not enough for me to say that this is natural; I maintain that it is good; each of the two finds exaltation, protection, a challenge in them; and I wonder whether it is for the youth or the elder man that they are more profitable. ellauri151.html on line 138: Wilde took a key out of his pocket and showed me into a tiny apartment of two rooms… The youths followed him, each of them wrapped in a burnous that hid his face. Then the guide left us and Wilde sent me into the further room with little Mohammed and shut himself up in the other with the [other boy]. Every time since then that I have sought after pleasure, it is the memory of that night I have pursued. […] My joy was unbounded, and I cannot imagine it greater, even if love had been added. How should there have been any question of love? How should I have allowed desire to dispose of my heart? No scruple clouded my pleasure and no remorse followed it. But what name then am I to give the rapture I felt as I clasped in my naked arms that perfect little body, so wild, so ardent, so sombrely lascivious? For a long time after Mohammed had left me, I remained in a state of passionate jubilation, and though I had already achieved pleasure five times with him, I renewed my ecstasy again and again, and when I got back to my room in the hotel, I prolonged its echoes by hand until morning. What´s love got to do with it? ellauri151.html on line 150: Dickensin Sirkka-joulusadussa on sokea tyttö Bertha, muze on ihan sivuroolissa, kuten kotisirkkakin. Muuten juoni on Molieremaista avioliittointrigiä, itaria misereitä ja valepukuisia tuhlaajapoikia. In the end, the mysterious lodger is revealed to be none other than Edward who has returned home in disguise. ellauri151.html on line 155: If Scrooge be not as he has been pictured, it is because a more ducklike Scrooge was desired—a Scrooge not wholly bad, a Scrooge of a better heart, a Scrooge to whom the resurrection described in this story was possible. ellauri151.html on line 162: The book was a huge commercial success, quickly going through two editions. Reviews were favourable, but not all so. In an unsigned piece in The Times the reviewer opined, "We owe it to literature to protest against this last production of Mr. Dickens. Shades of Fielding and Scott! Is it for such jargon as this that we have given your throne to one who cannot estimate his eminence?" However, William Makepeace Thackeray enjoyed the book immensely: "To us, it appears it is a good Christmas book, illuminated with extra gas, crammed with extra bonbons, French plums and sweetness.This story is no more a real story than Peerybingle is a real name! ellauri151.html on line 197: Laura Dewey Lynn Bridgman (December 21, 1829 – May 24, 1889) is known as the first deaf-blind American child to gain a significant education in the English language, fifty years before the more famous Helen Keller. Bridgman was left deaf-blind at the age of two after contracting scarlet fever. She was educated at the Perkins Institution for the Blind where, under the direction of Samuel Gridley Howe, she learned to read and communicate using Braille and the manual alphabet developed by Charles-Michel de l'Épée. ellauri151.html on line 198: For several years, Bridgman gained celebrity status when Charles Dickens met her during his 1842 American tour and wrote about her accomplishments in his American Notes. Her fame was short-lived, however, and she spent the remainder of her life in relative obscurity, most of it at the Perkins Institute, where she passed her time sewing and reading books in Braille. LOL ellauri151.html on line 243: To read a writer is for me not merely to get an idea of what he says, but to go off with him and make a train in his company. ellauri151.html on line 251: My willy was born covered with wrinkles—wrinkles my ancestors and parents most assiduously put there and that I had the greatest trouble removing. ellauri151.html on line 269: Old hands get soiled, it seems, whatever they caress, but they too have their beauty when they are joined in prayer. Young hands were made for caresses and the sheathing (sic) of love. It is a pity to make them come too soon. ellauri151.html on line 282: Dilthey a le premier noté l’importance d’un texte de jeunesse de Hegel et y a signalé comme une première esquisse de ce que sera plus tard «la conscience malheureuse». On sait quelle importance revient à la conscience malheureuse dans la Phénoménologie de Hegel, et plus tard encore dans la Philosophie de la Religion. Sous une forme abstraite la conscience malheureuse est la conscience de la contradiction entre la vie finie de l’homme et sa pensée de l’infini. « En pensant je m’élève à l’absolu en dépassant tout ce qui est fini, je suis donc une conscience infinie et en même temps je suis une conscience de soi finie et cela d’après toute ma détermination empirique... Les deux termes se cherchent et se fuient — je suis le sentiment, l’intuition, la représentation de cette unité et de ce conflit et la connexion de ces termes en conflit... je suis ce combat, je ne suis pas un des termes engagés dans le confit, mais je suis les deux combattants et le combat lui-même, je suis le feu et l’eau, qui entrent en contact et le contact et l’unité de ce qui absolument se fuit. » La conscience malheureuse qui dans la Phénoménologie trouve son incarnation historique dans le judaïsme et dans une partie du moyen âge chrétien est en effet la conscience de la vie comme du malheur de la vie. L’homme s’est élevé au-dessus de sa condition terrestre et mortelle ; il n’est plus que le conflit de l’infini et du fini, de l’absolu qu’il a posé en dehors de la vie, et de sa vie réduite à la finitude… ellauri151.html on line 307: André kädet taskussa poimimassa kadulta katamiitteja ellauri151.html on line 349: ad/w_1200,h_900,ar_1.3333334,dpr_1,c_fill/q_auto:eco,f_auto,fl_lossy/39-88794961aa2b5e2f0d7" height="200px" /> ellauri151.html on line 350: ads/2021/12/SC-Crumbley-Parents-Comp-copy-1.jpg?strip=all&w=300&h=192&crop=1" height="200px" /> ellauri151.html on line 362: ads/2014/12/cropped-cropped-cropped-cropped-conversionPaul_large00-1.jpg" width="100%" /> ellauri151.html on line 373: religious symbols as paradoxes. She then argues that Wittgenstein ellauri151.html on line 375: example of a religious paradox in need of a symbolic analysis. ellauri151.html on line 383: Johann Georg Hamann (27. elokuuta 1730 Königsberg - 21. kesäkuuta 1788 Münster) oli saksalainen valitusfilosofi ja valistuksen vastustaja, ja saksalaisen valistuksen ja "Sturm und Drang" -liikkeen keskeisiä nimiä. Hän oli filosofi Immanuel Kantin ystävä ja tämän tavoin lähtöjään pietistinen protestantti. Hän oli myös luutunsoittaja, joka oli opiskellut tätä soitinta tuolloin Königsbergissä vaikuttaneen ukrainalaisen virtuoosin Timofey Belogradskyn opastuksella. Soiton avulla hän vastusti luutuneita näkemyxiä. ellauri151.html on line 452: Let us assume that we invited an unknown person to a game of cards. If this person answered us, “I don’t play,” we would either interpret this to mean that he did not understand the game, or that he had an aversion to it which arose from economic, ethical, or other reasons. Let us imagine, however, that an honorable man, who was known to possess every possible skill in the game, and who was well versed in its rules and its forbidden tricks, but who could like a game and participate in it only when it was an innocent pastime, were invited into a company of clever swindlers, who were known as good players and to whom he was equal on both scores, to join them in a game. If he said, “I do not play,” we would have to join him in looking the people with whom he was talking straight in the face, and would be able to supplement his words as follows: “I don’t play, that is, with people such as you, who break the rules of the game, and rob it of its pleasure. If you offer to play a game, our mutual agreement, then, is that we recognize the capriciousness of chance as our master; and you call the science of your nimble fingers chance, and I must accept it as such, it I will, or run the risk of insulting you or choose the shame of imitating you.” … The opinion of Socrates can be summarized in these blunt words, when he said to the Sophists, the leaned men of his time, “I know nothing.” Help! TLDR! ellauri151.html on line 465: Toiveikkaasti mutta liian aikaisin runoili unkarinjuutalainen Miklós Radnóti vuonna 1941 rauhan puolesta. Nuolaisi ennenkuin tipahti: pahin oli sille vielä edessäpäin. Eikä siinä vielä kaikki: hiljan särjettiin Mikloxen pazas Unkarissa törmäämällä siihen saxalaisten tekemällä mersulla. Kohta alkaa kolmas kierros, gentlemen start our machines. ellauri151.html on line 470: A raven, like a pregnant woman, waddles Korppi, kuin nainen raskaana, taapertaa ellauri151.html on line 471: across the road that lies in peace again. Tien poikki joka on taas rauhan oloissa, ellauri151.html on line 472: At last a bird, thank goodness! sighs the road, Lopultakin lintu, luojankiitos! huokaa tie, ellauri151.html on line 502: good clothes and nightly dream of threads until Hyviä vaatteita ja näkevät öisin unta langoista ellauri151.html on line 534: There are three traditions of conceptual antitheodicy: Kantian, Jamesian and Hamannian antitheodicies. ellauri151.html on line 546: views in 1931 corresponds to adopting a view of harmony of language ellauri151.html on line 549: comparison for reading Wittgenstein reveals an overlap in their ellauri151.html on line 555: Aika yllättävän paljon ällösanoja tuli jo abstraktissa. Eikös Wittgenstein ollut juutalaisten uskonluopioiden sukua? Joo sehän oli Hitlerin koulussa alaluokkalaisena. Hamannin aikoihin Wittigensteinit oli varmaan vielä isiensä uskossa. Mikä sitä sitten veti tohon Hamanniin? Read on: ellauri151.html on line 557: Johann Georg Hamann (1730–1788) is a Christian thinker who started the first linguistic turn in philosophy and the German linguistic tradition with his Metakritik of Kant’s philosophy (see Bayer 2002; Dickson 1995; Betz 2009). John ellauri151.html on line 613: Instead, give a description of symbols, or rather of signs. What we ellauri151.html on line 626: The books I have read recently were: “Studies in Classic American ellauri151.html on line 629: “Rommel” by Brigadier Young [...]. (McGuinness 2008: 475) ellauri151.html on line 638: I have been reading in a German author, a contemporary of Kant’s, ellauri151.html on line 647: Natur. Und ist damit nicht das religiöse Paradox ausgedrückt: “Wie kann die ellauri151.html on line 656: Hamann takes basic intuitions to be practices like playing music and painting. He argues that Kantian forms of intuition like space and time are symbolic forms of sensuously mediated bodily practices. Fornication is another sensuously mediated bodily practice. What's its logical form? Hello my name is Potato Head! Let's play a game! ellauri151.html on line 658: Wittgenstein first interprets Hamann’s ideas as a Russell-type paradox of signs and their objects in light of the logical problems he was discussing in his lectures: how God∈God? Wittgenstein then uses Kierkegaard to interpret religious symbols as paradoxes that express a higher truth. I argue that Wittgenstein ellauri151.html on line 667: had refuted the picture theory’s appeal to ideal logical form soon ellauri151.html on line 669: had shown an Italian gesture that means “Nonsense!” to ellauri151.html on line 671: Wittgenstein felt like a pruned tree: the dead branches of the picture ellauri151.html on line 672: theory had been cut, and he could approach the problems of rule- ellauri151.html on line 680: Munz (2000) discusses Wittgenstein’s reply to Frazer at length. Frazer argues that magic is based on loose associations that lead to erroneous views on causation. According to Munz, Wittgenstein holds that the distinction between beliefs and practices cannot be made, as language is at its core mythological. ellauri151.html on line 689: Hein (1983: 42–49; see also Labron 2009: 53–57) also notes that Hamann and Wittgenstein use an epistemology based on faith and trust to reject the Enlightenment’s attempt to find an Archimedean point outside the world (mikäs se nyt on? Kuka sellaista kyselee?). Hamann argues that the modern subject/object split leads to an irresolvable problem of skepticism. ellauri151.html on line 691: Vittu "the world" ei ole sama asia kuin "mun pää". Tää on joillekuille aivan mahdotonta sulattaa. Nimenomaan narsistisille tyypeille. Ja niitähän filosoofeistakin on valtaosa, kuten muistakin kynäilijöistä. Ne eivät usko edes omaan kuolemaansa muistuttaen siinä suhteessa moosexenuskoista Belovin Salea. Moses had to trust God in order to believe that he would die, even though he had very strong empirical reasons to believe it (N II: 73) ellauri151.html on line 704:
3. Presented Himself as the Messiah and King of the Jews (Israel)	3. Presented Jesus as the risen Lord, Head of the Church, the body of Christ
5. Had Jews as His audience (a couple exceptions)	5. Had Gentiles as his primary audience
adultery" title="Thou shalt not commit adultery">Thou shalt not commit adultery ellauri159.html on line 409: Traditions: ellauri159.html on line 414: P: Philo, has an extensive homily on why the order is so important, with the prohibition on adultery "the greatest of the commands dealing with persons", followed by the prohibitions against stealing and then killing last. ellauri159.html on line 416: S: Samaritan Pentateuch, with an additional commandment about Mount Gerizim as 10th. ellauri159.html on line 448: Their wills thy fortunes may advance. ellauri159.html on line 459: Bear not false witness. Shake your head ellauri159.html on line 470: Keskiajan katolisen kirkon teologiassa ns. seitsemän kuolemansyntiä olivat seitsemän kristillisen hyveen vastakohtia. (Miten niin? Kato alla olevaa taulukkoa, ei se nyt ole mitenkään ilmeistä. Onx esimerkixi toivo ja kateus vastakohtia? Ehkä tällä tavalla: älä kadehdi naapuria vaan pane toivosi kuonpuoliseen, siellä puntit tasataan! Silti vittu, monet noista näyttää tosi oudoilta.) Näitä paheita olivat ylpeys, kateus, ahneus, viha, mässäily, himo ja valheellisuus. Seitsemän kuolemansyntiä ovat usein olleet kiinnostava aihe myös taiteessa, erityisesti kirjallisuudessa ja elokuvissa. Paizi hei, toisessa listassa on valheellisuuden kohdalla laiskuus? ellauri159.html on line 510: KUN hän sanoi NOOAlle ,n. 2122, alusta lukien Minä kadun että tein, Ihmisen (se oli n.3520 ennen Vedenpaisumista. Mutta olen antanut armoni sinulle , vanhurskauden, joka tarkoittaa, sinä saat tehdä itselle ARKIN. Minä annan ohjeet ja mitat. . ellauri159.html on line 565: There is no single document about the knightly code that lists all the virtues like this. It’s a modern interpretation of several documents that outline some kind of behavioral code for knights. Between 1170 and 1220 there were several documents outlining a code of conduct for knights but there wasn’t a decision made to use a single one. The overarching idea of these virtues was “chivalry”. Chivalry originated in the Holy Roman Empire from the idealization of the cavalryman. Military bravery, individual training, and service to others—especially in Francia, among horse soldiers in Charlemagne’s cavalry. ellauri159.html on line 567: I’m aware that “knightly virtues” sounds a lot like a fedora wearing “nice guy”. If you go back in history, I don’t think you can deny that knights were pretty badass and nothing like the modern day “nice guy”. The difference is that a real knight was strong and powerful. A “nice guy” tries being nice because he is powerless. There is a big difference. Suggested post: A gentleman is not a “nice guy” ellauri159.html on line 572: More than bravado or bluster, today’s knight in shining armor must have the courage of the heart necessary to undertake tasks which are difficult, tedious or unglamorous, and to graciously accept the sacrifices involved. ellauri159.html on line 624: Luke on talousliberaaliuskossa. In the time of the medieval knight, making prudent love made the difference between life and death, wealth or poverty, health or illness, safety or turmoil, marriage or no marriage, and children or no children. And it is no different for today’s knight. Making prudent decisions daily will help lead a fruitful and effective life. ellauri159.html on line 632: No king is saved except by the size of his army; no warrior escapes except by his great strength. A dead horse is a vain hope for deliverance. ellauri159.html on line 696: Gallantry is a knight word for courage, it does not mean flourishing your hat in front of ladies. (For the latter, see Courtesy.) Ramon Lull said about courage (not gallantry): “A knight who is in battle with his Lord, who for lack of courage flees from battle when he should give aid, because he redoubts or fears the torment or peril more than trusts his courage uses not the office of knighthood.” ellauri159.html on line 739: ads/2014/04/tribe.jpg" /> ellauri159.html on line 750: First, because men will never be pregnant or nursing, they will always be hypothetically the most battle-ready and most able to leave home at any time to fight many miles away. ellauri159.html on line 755: “When men evaluate each other as men, they still look for the same virtues that they’d need to keep the perimeter. Men respond to and admire the qualities that would make men useful and dependable in an emergency. Men have always had a role apart, and they still judge one another according to the demands of that role as a guardian in a gang struggling for survival against encroaching doom. Everything that is specifically about being a man—not merely a person—has to do with that role.” –Jack Donovan, The Way of Men ellauri159.html on line 757: As I’ve been working on this series, thinking through the tradition of manhood, and attempting to synthesize Gilmore’s findings and the manifestations of the manly code in different cultures, boy, it’s really tasked my brain. When my mind got tied up in knots and the meaning of manhood became seemingly impenetrable and obscure, I often found myself thinking about the definition of masculinity laid out in Jack Donovan’s The Way of Men. It is so simple that even I can wrap my skull around it. ellauri159.html on line 767: Living without the aid of advanced technology requires strong backs and elbow grease. You’ll need strong men to fight off other strong men. ellauri159.html on line 772: To the description of the ideal perimeter-keeper outlined above, Donovan assigns four “tactical virtues”: strength, courage, mastery, and honor. These are “simple, amoral, and functional virtues” — “the practical virtues of men who must rely on one another in a worst case scenario.” They are “amoral” because they are crucial to the success of any gang — no matter if what they’re fighting for is right or wrong. Strength, courage, mastery, and honor are the attributes needed in a team of Navy SEALs just as much as a family of Mafioso. If you’ve ever wondered why we are fascinated by gangsters, pirates, bank robbers, and outlaws of all stripes, and can’t help but think of them as pretty manly despite their thuggery and extralegal activities, now you know; they’re not good men, but they’ve mastered the core fundamentals of being good at being men. So they are good men, though they are bad men. I mean. ellauri159.html on line 776: Strength: Physical prowess and power; ability to dominate an opponent (of the natural or human variety) instead of being dominated, and to stand fast and immovable when pushed. ellauri159.html on line 780: Mastery: Skill and adeptness in using the techniques and technology employed in hunting and fighting; a deft understanding of knowledge that saves lives and furthers the interests of your group. ellauri159.html on line 782: Honor: Traditional honor is not the same as integrity — living up to your own, personal standards. Traditional honor is a reputation for strength, courage, and mastery — as judged by other men. Honorable men care about being manly, knowing that each individual member’s prowess in the tactical virtues bolsters the strength and reputation of the gang as a whole and thus deters attack from rival gangs. Dishonorable men, on the other hand, evince indifference or hostility to the standards, weakening the group and leaving it more vulnerable. ellauri159.html on line 785: The key to upholding honor in a male gang is to always try to pull your own weight – to seek to be a boon rather than a burden to the group. If a man lacks in physical strength, he might make up for it in the area of mastery – being the group’s best tracker, weapons-maker, or trap inventor; one crafty engineer can be worth more than many strong men. If a man lacks in both physical strength and mastery, he might still endear himself to the other men with a sense of humor, a knack for storytelling, or a talent in music that keeps everyone’s spirits up. Or he might act as a shaman or priest – performing rituals that prepare men for battle and cleanse and comfort them when they return from the front. The strong men of the group will usually take care of the weak ones who at least try to do whatever they can. Shame is reserved for those who will not, or cannot excel in the tactical virtues, but don’t try to contribute in some other way, and instead cultivate bitterness and disregard for the perimeter-keepers who ironically provide the opportunity to sit on one’s hands and carp. (Aki Manninen would love this.) ellauri159.html on line 789: So what are the defining traits of femininity? Oh-hoho, I’m not going to touch that with a ten-foot pole. I´m not THAT brave. It’s taken me years to understand manhood, and I’m still refining my views. I wouldn’t appreciate it if a woman who hadn’t rigorously studied masculinity offered an off-the-cuff definition for it, so I will refrain from doing likewise. Someone should start an awesome Art of Womanliness-type blog and explore the subject. I’ll be a reader. ellauri159.html on line 791: Even the men we hold up as proof that you can be manly by living the higher virtues without completely fulfilling the 3 P’s of Manhood (or even 3 pushups) ultimately derive their inspiration from the fundamental underpinnings of the tactical virtues. Figures like Gandhi and Jesus are lauded for their non-violence and their goodness, but our ability to think of them as manly, derives from their embrace of masculine expendability – a courageous indifference to the pain and suffering others might inflict on their physical body. They were good men, certainly, but their willingness to sacrifice themselves for the sake of their people, also made them good at being men. Gandhi did procreate a lot. Jesus provided for millions of preachers. Both were expendable. That´ll do, welcome to the perimeter pencil necks. ellauri159.html on line 803: In 2004, he published The Seven Basic Plots: Why We Tell Stories, a Jungian-influenced analysis of stories andń their psychological meaning, on which he had been working for over 30 years. The book was dismissed by Adam Mars-Jones, who objected to Booker employing his generalisations about conventional plot structures prescriptively: "He sets up criteria for art, and ends up condemning Rigoletto, The Cherry Orchard, Wagner, Proust, Joyce, Kafka and Lawrence – the list goes on – while praising Crocodile Dundee, ET and Terminator 2". ellauri159.html on line 840: Pitäisi ehkä miettiä mix ne olis just nää 7 eikä esim jotkut toiset 8. Eli mix just nää? Piirteytetään näin: montako heroa, montako konnaa, miten niille käy, ja mitä palkintoa pääasiassa tavoitellaan (EFK mielessä): n heroa H, n konnaa V, H/V käy hyvin/huonosti +/-, teema EAT!/FUCK!/KILL! (1 tai useampia). Monsteri ja kvesti eroaa siinä että toisessa on paha joka pitää lopettaa ja toisessa hyvä joka pitää saada. Siis kristillisiltä kavaljeereilta tuttu mercy/grace erottelu. ellauri159.html on line 853: Plotuista mun lemppari on matka, jossa ei välttämättä tapahdu mitään merkillistä, vaan tulee opetus kuten Peterin Paulin ja Maryn sitruunalaulussa. Jompikumpi partajehuista oli pedofiili, joko Pietari tai Paavali. (Se oli se pienempi Petteri, tietysti, tenori, joka tafsasi 14-vuotiasta tyttöä. Sikaarimies Jimmy Carter sen sitten armahti. Syväkurkku Maria ei tykännyt. Tätä ei pidä sekottaa samannimiseen kyllä myös hyvään teinilauluun ysäriltä jonka veti Fools Garden niminen saxalainen puolijoukkue. Fools Garden (until 2003 known as Fool´s Garden) is a German band formed in 1991 in the city of Pforzheim. The founders of the group and the only permanent members are vocalist Peter Freudenthaler and guitarist Volker Hinkel. Jos Paulin tyttö oli lemon, Peterin ja sakupoikien auto oli varmaan pommi. Noista pojista tulee mieleen ne Tradosin AMK-pojat 80-luvulla joista tule miljonäärejä. Mustakin ois voinut tulla jos mä oisin ollut ne. Mut en ollut. ellauri159.html on line 859: oWhen I was just a lad of ten, my father said to me, I´m sitting here in the boring room ellauri159.html on line 880: And in the dark she left behind, I knew what she had done. ellauri159.html on line 882: A sadder man but wiser now I sing these words to you: ellauri159.html on line 894: For those of you who are not familiar with Myers-Briggs or the MBTI (Myers-Briggs Type Indicator), it is a personality profiling system based on Jung’s typological theory that was developed by Katherine Cook Briggs and her daughter Isabel Briggs Myers. In the Myers-Briggs typology system, there are sixteen personality types consisting of four letters: E for extrovert or I for introvert, S for sensor or N for intuitive, T for thinker or F for feeler, and P for perceiver or J for judger. Psychologist David Keirsey later sorted these types into four temperaments. You can read more about Myers-Briggs here and find books about it here. Myers-Briggs typology can offer a lot of insight into how someone thinks, and in the case of an author, how someone writes. ellauri159.html on line 900: ESTJs are industrious traditionalists whose extroversion often leads them to take charge of situations. They are generally pragmatic and like things to be organized and clear. They are driven by a need to analyze and bring order to the world. ESTJ writers include Amy Chua, E.L. James, Dr. Phil McGraw, Tom Clancy, Ann Coulter, Michelle Malkin, Bill O’Reilly, Billy Graham, and Sonia Sotomayor. Learn more about how ESTJs write here. ellauri159.html on line 923: ESTPs are enthusiastic adventurers who enjoy hands-on experiences. They are realists who accept the world the way it is and focus on enjoying new activities and challenges. Famous ESTP authors include Sir Arthur Conan Doyle, Glenn Beck, Bret Easton Ellis, the Marquis de Sade, Ernest Hemingway, John Grisham, Dale Carnegie, Stephen R. Covey, Epicurus, and Rhonda Byrne. Learn more about how ESTPs write here. ellauri159.html on line 928: ESFPs are enthusiastic about having new experiences and meeting new people. They are generally warm and adaptable realists who go with the flow. ESFP authors include Tony Robbins, Wayne Dyer, Deepak Chopra, Bill Clinton, and Paulo Coelho. Learn more about how ESFPs write here. ellauri159.html on line 933: ISFPs are the quintessential free spirit. They feel deeply and often have an adventurous approach to life. They are quiet, adaptable, and compassionate. One ISFP author is Thich Nhat Hanh. Learn more about how ISFPs write here. ellauri159.html on line 969: ENTJs are forceful personalities who excel at conceptual strategy and executing plans. They are future-oriented and natural leaders. Robert James Waller and Sheryl Sandberg are two examples of ENTJ writers. Learn more about how ENTJs write here. ellauri159.html on line 979: INTPs have a deep need to make sense of the world and are generally logical, analytical, and emotionally detached. They enjoy new ideas and are adaptable in their lifestyle, if not always their thinking. INTP writers include Richard Dawkins, Immanuel Kant, Charles Darwin, Hannah Arendt, John Locke, Thomas Aquinas, Rene Descartes, and John le Carre. Learn more about how INTPs write here. ellauri159.html on line 1007: Fs prefer to use their rational feeling function when making decisions. They place more emphasis on the effect that actions have on people than they do on adhering to the impersonal rule of logic. They tend to give other people the benefit of the doubt. ellauri159.html on line 1025: You are adept at writing technical materials, such as procedures, that require them to be clear and matter-of-fact. Since you’re unlikely to view writing as a means of self-expression, you should be efficient at writing corporate documents like annual reports, which can be draining for most other types. ellauri159.html on line 1033: Avoid writing about abstract ideas. Discussing the topic with a friend, particularly an intuitive type, may help you articulate an approach. Look for ways to add practical examples, such as case studies, to illustrate a theoretical concept. ellauri159.html on line 1041: Write for an audience, seeing you want to hear how people were affected by your work. With sufficient encouragement and clear instructions, you might even be able adapt the piece to the expectations of a teacher, boss, or editor. A lack of feedback is likely to demotivate you. To avoid this, seek out an environment where people appreciate hearing your stuff over and over. ellauri159.html on line 1055: View writing as a form of personal expression. Often write about topics you care about, although you may not let their own beliefs shine through. Prefer to present the facts, which you may do in great detail, then let readers make up their own mind! ellauri159.html on line 1057: Be self-motivated and self-directed. However, when writing for a teacher, editor, or boss, you may want explicit instructions. If you don’t have a clear understanding of other people’s expectations, you may struggle in silence. Instead, try asking to see a model of what to work toward (for example, last year’s annual report or a term paper that earned an A). A concrete example will help alleviate confusion. ellauri159.html on line 1061: Enjoy reading and writing about history or biography! You are less likely to gravitate toward business or technical writing. If you do write about technology, they’re likely to prefer the tried-and-true to the cutting edge. When writing fiction, you can often be quite funny in conveying your observations about the foibles of human nature. ellauri159.html on line 1063: You Want to be of service to others, and naturally write in a manner that reflects this value. Keep your audience in mind, then organize your ideas into an easy-to-follow progression. You have a strong sense of harmony—of what works on the page, and what doesn’t. You may also excel at sensory detail, drawing the reader in. ellauri159.html on line 1067: You tend to state the obvious or otherwise display a lack of confidence. To combat this tendency, ask for specific feedback from a trusted writer friend. This will help you gauge your ability to communicate your point and your reader’s ability to understand and make connections. Show your work only to someone whom you know to be supportive. The opinions of those who nurture writers are worthwhile; the opinions of those who tear down writers are not. ellauri159.html on line 1077: Generally you work hard and meet deadlines. As the introvert you are, you prefer to write alone and in a quiet environment. You tend to be succinct and analytical. You are unlikely to need a dictionary to add noise to your writing—after all, the focus on getting to the point. ellauri159.html on line 1079: Have a large mental database of facts to draw on. These MAY include sense memories, such as the taste of grandmother’s spoon cookies or the smell of oil in their grandfather’s hair. In a creative project, you can draw on these memories to personalize your writing and bring it to life. Yes, it´s OK, go ahead! Don´t be so stuck up! ellauri159.html on line 1081: At your best, you produce a report, article, or paper that reads like a dry listing of facts. To ensure this, consider overusing statistics or citing even more experts. No need to incorporate real-world examples to engage your readers. ellauri159.html on line 1083: No need to develop a unifying theme. To orient the reader, it is enough to include a thesis statement or some other statement of purpose in the opening. ellauri159.html on line 1085: You can´t be too rigid! Resist the idea of adapting your work to an audience. They tend to view revision as necessary if their expectations are not established up front. So showing your work to a colleague or writing friend too early just helps ensure that the concepts in your head don´t make it onto the paper as you intended. Sharp revision of their suggestions sharpens your own message and makes your own work stronger. ellauri159.html on line 1093: Build your topic around a visual element. It is way easier than reading. This might be a chart, a graphic—even a quotation. They may follow a template that’s worked in the past, rather than inventing something new. Just be sure to give a new slant on the old idea to keep it fresh. ellauri159.html on line 1097: It´s fine to procrastinate because you perform well under the pressure of deadlines whizzing past. You probably don’t enjoy working quietly for long stretches. Bring your earphones and be sure to schedule frequent breaks so you can re-energize. ellauri159.html on line 1101: Try to consider the audience if at all possible. Where appropriate, incorporate a human element into your writing to help human readers connect to the topic. (Analogously if you write to chickens.) Use your powers of persuasion to sway others to your point of view. Ask someone you trust to review your writing to make sure you’ve achieved the desired effect, i.e. swayed them. ellauri159.html on line 1111: Build your topic around concrete elements like quotations. This may be a good approach to help organize a first draft. During the revision process, add your own unique words here and there to avoid relying too much on other people’s ideas. ellauri159.html on line 1117: Try to visually capture the emotion of an experience by using italics, capitalization, and exclamation points. This can be effective in humor and is particularly funny in other forms of writing. Rely on your distinctive voice and flair for jokes and adult language. ellauri159.html on line 1127: Engage in a physical activity before writing to unlock your creativity. If the topic is not copulation, but instead something abstract or impersonal, reflect on its tangible implications, particularly its effect on people or animals, like how it might lead to copulation. This connection may help motivate you through the project. ellauri159.html on line 1135: You may feel paralyzed if expectations are too vague or too rigid. Seek clarification where possible, or find a mentor who can offer advice and serve as a ghost writer. Consider how your writing can help people in practical ways, in particular, improve your own financial situation. ellauri159.html on line 1141: You Want your writing to serve a practical purpose, such as explaining how to solve a problem. You tend to be a good troubleshooter (actually, a good troublemaker and sharpshooter too) with broad, specific knowledge that they can apply in high-pressure situations. Choose topics that allow you to draw on this ability. Then, jot down your ideas while conducting your research, rather than writing in your head. That´s way too hard, it´s like shooting with blanks. This will help you focus your ideas early so you don’t waste time gathering extraneous information. ellauri159.html on line 1145: You like to bring a high level of mental energy (well, at least some energy, like energy drinks) to the project. You enjoy taking risks and may need the pressure of a deadline (or a dead body) to complete your tasks. No need to write according to someone else’s schedule, unless they have more powerful firearms. ellauri159.html on line 1149: Focus on the concrete and avoid useless abstract concepts. As a result, your writing will lack a unifying theme that communicates the author’s purpose to those who do not need to know. Be sure to incorporate an organizing principle or chart, such as problem–solution, to serve as a roadmap for the intended reader, for example on a separate crypted page. ellauri159.html on line 1153: You are free to inject your satirical sense of humor even into a serious subject. This can be engaging if done well. But if you are not careful to consider audience prejudice, you risk not offending the reader! Seek feedback from someone whose prejudices you are familiar with. Ask the person to identify any problems but do not offer money. You can to come up with your own solutions without being constrained by other people’s ideas. ellauri159.html on line 1159: You work best when they have the freedom to follow your own process and timeline. Estimate how long you’ll need to complete each task, then add 50% and a cushion. Set milestones along the way only to remove them as you go. Incorporate a lot of time for breaks. If your energy wanes, meet with a writer friend for coffee or other libation, and discuss your ideas. If the project permits, consider copulating with a co-writer. ellauri159.html on line 1163: You should have a natural sense of the harmony of language and ideas (if not, consider one of the other 15 types we have on store). If you are schizoid at all, you may hear in your mind how combinations of words sound together. Get attuned to the tone and implications. Use these qualities to incorporate your unique voice and perspective into your writing. Ultimately, that’s what readers respond to. ellauri159.html on line 1165: You have the most energy at the beginning of a project, when inspiration first hits. Take advantage of this initial burst, but don’t get so engrossed in the project that you ignore basic needs like eating, fucking and killing. Remember to replenish your physical energy. You’ll get more done in the long run. ellauri159.html on line 1167: It´s OK to postpone starting a project if the topic doesn’t grab you. When at a deadline, use your prolific imagination to find an angle that interests you. Free-write or cluster to generate ideas. Look to newspapers, magazines, or the internet for inspiration. Write a strong opening paragraph to get your creativity flowing. ellauri159.html on line 1169: You may burn bright during the early stages of a project but fade before they reach the end. To avoid this pattern, take periodic breaks. Spend time with friends. Let the subject percolate in your unconscious mind. You’ll come back to the project with new inspiration for that final push toward completion. Basically, be lazy, it pays off. ellauri159.html on line 1177: You draw inspiration from being a know-it-all and educating people. You tend to read extensively and to collect words they consider particularly apt, like David Wallace. If their writing project involves others, you often take a leadership role, and repeat the word 'actually' in everybody´s face. You may also beep like a truck on reverse. You thrive in a harmonious atmosphere where everyone respects your opinion. Having a strong need to feel in control of your projects, you want to work in a cooperative environment conducive to driving a project to completion. ellauri159.html on line 1179: You focus your writing on received values and ideals. You use polished language to persuade. You want to influence people’s lives for the betterment of the individual and society. If you’re a technical writer, you focus your talent on expressing a complex idea simplistically so school kids understand it. Recognize that this gift benefits your readers by helping them perform their menial tasks more effectively. ellauri159.html on line 1181: Naturally you adopt a preceptorial conversational tone in your writing. You often use imaginative and hyperbolic language to illustrate a point like 'smoking kills'. You have a talent for seizing on subtleties and choosing the exact word to convey a not so subtle idea. You always consider how your writing affects their audience. You notice if your audience is passing notes behind your back. ellauri159.html on line 1183: But pay heed: choose broad topics with wide-ranging effects on people. Be careful to limit the subject to what you can realistically explore in sufficient depth within the scope of the project. The class lasts just three quarters, keep that in mind. At the same time, don’t rush through the brainstorming process at the beginning. Tap into your creativity, letting one student thought suggest another. Reflect on what aspects of the topic interest you most. ellauri159.html on line 1185: You naturally have little interest in subjects that offend your sensibilities, because your thinking and writing is extremely conventional. Seek input from other teachers if you feel stuck. Consider how your audience feels about the subject. Find something to believe in, and advocate your position. Use anecdote and humor to connect to your students, I mean your readers. ellauri159.html on line 1193: You work best in a quiet environment where you cannot be interrupted. You reflect on the topic before you begin writing, mentally structuring the material and looking for patterns. Don’t allow yourself to be rushed into starting a project before you’re ready. You are generally good at estimating how long this preparation stage will take. When you finally sit down to write, their ideas tend to be well-developed and organized. Their language may seem formal at first. If that’s the case for you, don’t fight it—you can soften this tendency during revision. ellauri159.html on line 1197: You dislike writing according to a predetermined structure. You want control over their own creative process. You are drawn to original pictures and imaginative symbols. When revising a draft, search for a central, unifying theme, and articulate it for your reader. At the same time, avoid trying too hard to be unique. Instead, aim for authenticity, remember to mention the sources of the pictures. ellauri159.html on line 1199: When you strive for eloquence, avoid wasting time polishing an early draft or searching too long for the exact word. Instead, get your ideas down. Don’t be afraid to use clichés—wait until the revision stage to fix problems. There’s no point in perfecting something that may get cut later. Anyway, clichés are fine. We use them all the time. ellauri159.html on line 1201: You enjoy colorful and figurative language, and like to infuse your work with images of your personal underware. At the same time, however, your writing may be too abstract for their readers, they want to see you inside them. During revision, add concrete details. In creative writing, appeal to the five senses and the 9 mortal sins. In freelance writing, include specifics like percentages and dollar amounts to get the audience´s attention. In technical writing, find out whether the customer needs to use a flat-head or a cross-head screwdriver (our dishwasher installer guys did not have a flathead anymore, I had to loan them one), and what the recommended torque is. These may be boring details to you, but they’re essential for your male reader. Wrong head, no screw. ellauri159.html on line 1205: Guys like you tend to be easily hurt by criticism, especially when it comes to their writing, or their sexual performance. Because they generally keep their writing and wanking private until they think it’s finished, they may not have a good sense of the look and feel to others. Consider showing your work and your tool to a trusted friend or colleague for advice before you begin the final round. This will help you better connect with your audience, which is important to you, I know. ellauri159.html on line 1207: According to PersonalityDesk.com, INFJs are the Myers-Briggs type most likely to express marital dissatisfaction. When I first read this, it puzzled me. After all, INFJs are adept at solving problems involving people. In fact, INFJs are so good at solving problems that they may unconsciously scan their environment looking for ways to improve relationships. This, I think, is what leads to the dissatisfaction. ellauri159.html on line 1209: According to Dr. Phil, 90% of relationship problems can’t be solved. Why? Because it would require one person or the other to compromise their values. So the best a couple can do is to agree to disagree. INFJs don’t want people to compromise their values—yet that 90% statistic is bound to discourage INFJs like me. I suspect it isn’t the relationship problems themselves that lead to the INFJs’ dissatisfaction; it’s the fact that the problems can’t be solved. Perhaps the INFJs feel that if only they could be more creative, or their partner could be more flexible, the little annoyances that have existed since the first day of the relationship could be eliminated. Not so. No amount of skill or understanding will make naturally ingrained differences go away. ellauri159.html on line 1219: You prefer writing about your own personal topics. You may lose your creative drive if the subject isn’t about you. If so, try taking an angle that allows you to write about your feelings on the topic, if not you yourself. If you’re a technical writer, look for ways to connect with readers by anticipating and meeting their needs. Or you can use your tech knowledge to write another Gravity´s Rainbow. But don´t expect your employer to like it. ellauri159.html on line 1224: You make the mistake to write in purely abstract terms. That just won´t do these days. You must communicate values and personal television through your writing. Nobody is interesting in abstractions. They search for the meaning behind the facts, and so consider the facts themselves to be of marginal importance. This is true; however, throw in some facts to dazzle your readers, like Bob Heinlein. During revision, add concrete details like the size of Peewee´s bra. Appeal to the five senses. Include Peeweeś vital statistics. Incorporate other points of view for balance. Make sure your research backs up your conclusion. ellauri159.html on line 1234: You want a good set of guidelines at the beginning of the project, but you also want the freedom to write your own guidelines. If a writing project involves others, you try to take the lead. You naturally envision how things ought to be—that is, your way. Efficient and strategically organized. But keep in mind that others might not share your vision. Imbeciles! When stepping forward to fill a leadership vacuum, seek buy-in from the group. Side payments may be indicated. ellauri159.html on line 1236: You naturally write with an authoritative voice. You want to fake competence in the subject you’re writing about. To boost your success, gather sufficient details to make it look that you have a thorough understanding of the topic. Humanize the writing by including anecdotes making fun of other idiots or otherwise engaging the reader’s interest. ellauri159.html on line 1238: Enjoy making decisions! No need to respond to new data once you’ve got a clear, big-picture view of the topic. Others may seek feedback from you but do not give it, nor act on other people´s feedback, rely instead on your own judgment. This strategy can cause you to miss unimportant information — a drawback no real Marshal finds mortifying. Be aware of this tendency before you start unconsciously fighting it. ellauri159.html on line 1240: With the desire for efficiency, you must sometimes be terse. Be sure to consider audience reaction. "Shut up!" is a good terse riposte. You already know how ideas relate to one another. Unless you’re writing for an audience of experts, assume readers know nothing about the topic. They don´t. Include faked data if necessary to support your conclusions. In your eagerness to finish, don’t skimp on those touches that will elevate your writing from good to great. You want to be great, not just good. Alexander the Good? Friedrich the Good? Catherine the Good? Naaw. ellauri159.html on line 1242: Fake objectivity and be skeptical of emotional appeals, except when dealing with an emotional audience. Otherwise it is fine to make your writing impersonal, even abrasive. A trusted editor can help you soften your tone to more effectively connect with the bleeding hearts. Adolf the Great had one. Your arguments will be better received if you engage the patriotic heart as well as the nazi mind. ellauri159.html on line 1246: You’re rarely at a loss for wacky ideas. While many people struggle to find a topic, you may have difficulty limiting yourself to just one. You may enjoy exploring controversial subjects or devising clever solutions to problems. You have fun playing with different possibilities, and see where they lead you. To classroom corner or to prison most likely. ellauri159.html on line 1248: You can benefit from collaborative writing projects. Chances are, you prefer an active, high-energy environment. You enjoy discussing and debating your ideas with others. You try probably to assert your individuality even within the group. If someone else is leading the project, be careful that your natural tendency to ignore authority doesn’t undermine the team. If you maintain goodwill, you’ll stand a better chance of convincing someone else to do the actual writing! ellauri159.html on line 1250: You may do well to compose an article, essay, or story by speaking into a voice recorder. If the thought of transcribing the recording sounds unbearably tedious to you, consider paying (or persuading) someone else to do it. To sustain your enthusiasm, gather visual elements to use in the piece. Devise your own strategies to make the writing process more interesting. (Wow this really makes you sound like a nincompoop!) ellauri159.html on line 1254: You generally enjoy brainstorming but may not feel motivated to write until you feel the pressure of a deadline. To avoid a time crunch at the end of the project, set milestones along the way. Make your best guess of how long each step should take, then double it. Schedule enough time to take breaks so you can consider new possibilities. To stay energized, try working in a variety of settings. ellauri159.html on line 1269: If it hadn´t been for him I would have died of boredom. We know that we have said it, ellauri159.html on line 1271: Mrs. Pearce: Karpáthy? That dreadful Hungarian? For it all belongs to you! ellauri159.html on line 1277: You tend to be good at organizing ideas and weeding out logical inconsistency. You have a natural propensity for clarifying the complex. But you will likely need to make a conscious effort to include the personal dimensions of a topic. (Well I do, no two ways about that!) During revision, look for places where you can add examples or anecdotes, if appropriate, to illustrate the facts. This engages the reader and brings theoretical principles to life. (I do this too, lotsa images and anecdotes and all!) ellauri159.html on line 1279: You’re motivated by your search for knowledge. An unconventional thinker, you have little regard for the common way of doing things. Chances are, formulas like “Top 5 Reasons Your Blog Should Have a Top 5 List” won’t appeal to you. Instead, you strive to surpass the ordinary. As an architect, you may experience the following pitfalls: ellauri159.html on line 1281: You like complex, theoretical subjects, and you use your wide vocabulary in your writing. To enhance readability, choose the simplest word that communicates an idea accurately. You may sometimes make intuitive leaps that are unclear to your audience. Illustrate connections even if they seem obvious to you. To ensure that your message is clear, ask for feedback from someone you trust. ellauri159.html on line 1285: You can become blocked if you can’t find opportunities to make your unique ideas heard. If a writing assignment seems restrictive to you, challenge yourself to find a way to work within the system while still expressing your ingenuity. Instead of turning cynical, use your dry sense of humor. ellauri159.html on line 1289: You are a conceptualizer who tends to explore a narrow topic deeply. Guys like you take a systems approach, rather than a linear one, during the planning stage. They do a website not just a text! You start a project early to test the concept, then quickly drive toward the conclusion. Once the competitors´ bones are in place, you further develop the content, adding facts to flesh out their ideas. You may find it useful during revision to challenge yourself to consider alternatives, rather than locking yourself in to your original premise. Oh, why bother, since you got it all figured out already. ellauri159.html on line 1295: If they write anything but checks, their writing can have a sense of inevitability, presenting an orderly progression of facts and ideas that can lead to only one possible conclusion. Their authoritative voice can instill a sense of comfort and trust in readers. Make sure that trust is warranted—use your natural skepticism to seek out possible flaws in your reasoning and research. Steer clear of the anti-trust laws, they can cut your earnings. ellauri159.html on line 1299: When you´re weeding out information and people that aren’t pertinent to the project, be sure to keep the need of an audience in mind, however. Don´t decimate all and everybody. Rich and few is good; a few lousy beggars is not. Where appropriate, include personal anecdotes to engage the reader. Don’t scale down to mere facts. Hire an ENT to invent jokes. ellauri159.html on line 1306: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c6/Second_Life_11th_Birthday_Live_Drax_Files_Radio_Hour.jpg/620px-Second_Life_11th_Birthday_Live_Drax_Files_Radio_Hour.jpg" /> ellauri159.html on line 1329: Were I obliged to give a short name to the attitude in question, I should call it that of radical empiricism, in spite of the fact that such brief nicknames are nowhere more misleading than in philosophy. I say 'empiricism,' because it is contented to regard its most assured conclusions concerning matters of fact as hypotheses liable to modification in the course of future experience; and I say 'radical,' because it treats the doctrine of monism itself as an hypothesis, and, {viii} unlike so much of the half-way empiricism that is current under the name of positivism or agnosticism or scientific naturalism, it does not dogmatically affirm monism as something with which all experience has got to square. The difference between monism and pluralism is perhaps the most pregnant of all the differences in philosophy. Primâ facie the world is a pluralism; as we find it, its unity seems to be that of any collection; and our higher thinking consists chiefly of an effort to redeem it from that first crude form. ellauri159.html on line 1335: Pure-blood supremacy was the belief that wizards and witches whose family had not married any Muggles or Muggle-borns were inherently biologically superior to wizards and witches who had done so. Proponents of this ideology typically regarded Muggle-born wizards as impure, unworthy of possessing magical ability, and often actively discriminated against them. ellauri159.html on line 1345: I was born here in Amsterdam. My father was a land holder of 700 acres [2.8 km²] here, adjoining the city on both sides of the river, and lived, as I now live, in a large brick house on the south bank of the Mohawk visible as you enter Amsterdam from the east. I was his only child, and went a good deal my own way. I ran to machinery, by fancy; patented among other devices a swathing reaper which is very successful. I was of loose and wandering ways. And was a successful gambler through the Tweed regime -- made "bar'ls" of money, and threw it away. I was a fancy gymnast also, and have had some heavy fights, notable one of forty minutes with Ed. Mullett, whom I left senseless. This was mere fancy. I never lifted an angry hand against man, woman or child -- all fun -- for me. ....I do farming in a way, but am much idle. I have been a sort of pet of the city, and think I should be missed. In a large vote taken by one of the daily papers here a month or so ago as to who were the 12 leading citizens, I was 6th in the 12, and sole in my class. So you see, if Sparta has many a worthier son, I am still boss in the department I prefer. ellauri159.html on line 1351: Early books included The Philosophy of Justice Between God and Man (1851) and Optimism: The Lesson of Ages (1860), a Christian mystical vision of the pursuit of happiness from Blood´s distinctly American perspective; on the title page of the book, Blood described it as "A compendium of democratic theology, designed to illustrate necessities whereby all things are as they are, and to reconcile the discontents of men with the perfect love and power of ever-present God." During his lifetime he was best known for his poetry, which included The Bride of the Iconoclast, Justice, and The Colonnades. According to Christopher Nelson, Blood was a direct influence on William James´ The Varieties of Religious Experience as well on James´s concept of Sciousness, prime reality consciousness without a sense of self. ellauri159.html on line 1353: After experiencing the anesthetic nitrous oxide during a dental operation, Blood concluded that the gas had opened his mind to new ideas and continued experimenting with it. In 1874, he published a 37-page pamphlet, The Anesthetic Revelation and the Gist of Philosophy. ellauri159.html on line 1355: He married twice; to Mary Sayles, and following her death, to Harriet Lefferts. He had six children from the first marriage, and a daughter from the second. ellauri159.html on line 1359: Comrade, farewell ! Yet admonition bear : — ellauri159.html on line 1395: Rationality means fluent thinking, 63. Simplification, 65. Clearness, 66. Their antagonism, 66. Inadequacy of the abstract, 68. The thought of nonentity, 71. Mysticism, 74. Pure theory cannot banish wonder, 75. The passage to practice may restore the feeling of rationality, 75. Familiarity and expectancy, 76. 'Substance,' 80. A rational world must appear {xvi} congruous with our powers, 82. But these differ from man to man, 88. Faith is one of them, 90. Inseparable from doubt, 95. May verify itself, 96. Its rôle in ethics, 98. Optimism and pessimism, 101. Is this a moral universe?—what does the problem mean? 103. Anaesthesia versus energy, 107. Active assumption necessary, 107. Conclusion, 110. ellauri159.html on line 1399: Prestige of Physiology, 112. Plan of neural action, 113. God the mind's adequate object, 116. Contrast between world as perceived and as conceived, 118. God, 120. The mind's three departments, 123. Science due to a subjective demand, 129. Theism a mean between two extremes, 134. Gnosticism, 137. No intellection except for practical ends, 140. Conclusion, 142. ellauri159.html on line 1403: Philosophies seek a rational world, 146. Determinism and Indeterminism defined, 149. Both are postulates of rationality, 152. Objections to chance considered, 153. Determinism involves pessimism, 159. Escape via Subjectivism, 164. Subjectivism leads to corruption, 170. A world with chance in it is morally the less irrational alternative, 176. Chance not incompatible with an ultimate Providence, 180. ellauri159.html on line 1411: Solidarity of causes in the world, 216. The human mind abstracts in order to explain, 219. Different cycles of operation in Nature, 220. Darwin's distinction between causes that produce and causes that preserve a variation, 221. Physiological causes produce, the environment only adopts or preserves, great men, 225. When adopted they become social ferments, 226. Messrs. {xvii} Spencer and Allen criticised, 232. Messrs. Wallace and Gryzanowski quoted, 239. The laws of history, 244. Mental evolution, 245. Analogy between original ideas and Darwin's accidental variations, 247. Criticism of Spencer's views, 251. ellauri159.html on line 1419: The world appears as a pluralism, 264. Elements of unity in the pluralism, 268. Hegel's excessive claims, 273. He makes of negation a bond of union, 273. The principle of totality, 277. Monism and pluralism, 279. The fallacy of accident in Hegel, 280. The good and the bad infinite, 284. Negation, 286. Conclusion, 292.—Note on the Anaesthetic revelation, 294. ellauri160.html on line 2: ad> ellauri160.html on line 19: ad> ellauri160.html on line 32: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/Ezra_Pound_and_Isabel_Pound_%28cropped%29.jpg/400px-Ezra_Pound_and_Isabel_Pound_%28cropped%29.jpg" height="130px" /> ellauri160.html on line 37: adetribune.com/wp-content/uploads/2017/04/EZRA_POUND_47906834-e1493573632279.jpg" height="130px" /> ellauri160.html on line 38: adillo.it/wp-content/uploads/2014/11/pound.jpg" height="130px" /> ellauri160.html on line 45: My hair had hardly covered my forehead. While my hair was still cut straight across my forehead ellauri160.html on line 53: And I lowered my head toward a dark corner Lowering my head, I looked at the wall. ellauri160.html on line 62: And I tried to hear the monkeys in your lofty far-off sky. The monkeys make sorrowful noise overhead. ellauri160.html on line 63: Your footprints by our door, where I had watched you go, You dragged your feet when you went out. ellauri160.html on line 66: And the first autumn wind added fallen leaves. The leaves fall early this autumn, in wind. ellauri160.html on line 67: And now, in the Eighth-month, yellowing butterflies The paired butterflies are already yellow with August ellauri160.html on line 70: And I fear for my bright cheeks, lest they fade. I grow older. ellauri160.html on line 72: Send me a message home ahead! Please let me know beforehand, ellauri160.html on line 78: Li Bai (kiin. 李白, Lǐ Bó tai Lǐ Bái, usein myös muodossa Li Po, jap. Rihaku, 701–762) vietti suuren osan elämästään makaillen. Hän lähti kotiseuduiltaan Sichuanista 26-vuotiaana purjehtien alas Jangtsejoen vartta viettäen huoletonta elämää juopotellen ja tavaten aikansa julkisuuden henkilöitä kehitellen samalla pakkomielteisen runoilijan persoonaansa. 41-vuotiaana Li värvättiin Chang’anin eli nykyisen Xi’anin Hanlin-akatemiaan taolaisen ystävänsä Wu Yunin suosituksesta. Hänestä tuli nopeasti tunnettu, kun runoilija He Zhizhang kuvaili eräästä hänen runoaan The Road to Shu Is Harsh? ylistävään sävyyn. Kuitenkin vain hieman myöhemmin Li loukkasi joitakin vaikuttavia virkamiehiä ja menetti virkansa akatemiassa viettäen loppuelämänsä vaellellen paikasta toiseen. ellauri160.html on line 98: Yhdysvaltalainen Ezra Pound oli äänekäs Mussolinin ihailija ja fasistien toimeksiannosta Rooman radion kolumnisti. Kun sota päättyi ja USA:n armeija miehitti Italian, Pound vangittiin epäiltynä maanpetoksesta. Häntä uhkasi kuolemantuomio. ellauri160.html on line 113: – Poundin hyvä lukija "gentle reader" ilman muuta osaa Iliaan ja Odysseian alkukielellä ja Danten Jumalaisen näytelmänkin. Konfutsensa hän tuntee joko ranskan tai englanninkielisenä käännöksenä. ellauri160.html on line 124: Pound was born in 1885 in a two-story cupboard house in Hailey, Idaho Territory, the only child of Homer Loomis Pound (1858–1942) and Isabel Weston (1860–1948), who married in 1884. Homer had worked in Hailey since 1883 as registrar of the General Land Office. Pound's grandfather, Thaddeus Coleman Pound, a Republican Congressman and the 10th Lieutenant Governor of Wisconsin, had secured him the appointment. Homer had previously worked for Thaddeus in the lumber business. ellauri160.html on line 126: Both sides of Pound's family emigrated from England in the 17th century. On his father's side, the immigrant ancestor was John Pound, a Quaker who arrived from England around 1650. Ezra's paternal grandmother, Susan Angevine Loomis, married Thaddeus Coleman Pound. On his mother's side, Pound was descended from William Wadsworth, a Puritan who emigrated to Boston on the Lion in 1632. Captain Joseph Wadsworth helped to write the Connecticut constitution. The Wadsworths married into the Westons of New York; Harding Weston and Mary Parker were Pound's maternal grandparents. After serving in the military, Harding remained unemployed, so his brother Ezra Weston and Ezra's wife, Frances Amelia Wessells Freer (Aunt Frank), helped to look after Isabel, Pound's mother. No oliko Pound sitten sukua myös Henry "setelitukun väärti" Longfellowille? Varmaan niin. ellauri160.html on line 128: Pound's education began in dame schools: Miss Elliott's school in Jenkintown in 1892 and the Heathcock family's Chelten Hills School in Wyncote in 1893. Known as "Ra" (pronounced "Ray"), he attended Wyncote Public School from September 1894. His first publication was on 7 November 1896 in the Jenkintown Times-Chronicle ("by E. L. Pound, Wyncote, aged 11 years"), a limerick about William Jennings Bryan, who had just lost the 1896 presidential election. ellauri160.html on line 130: In 1897, aged 12, he transferred to Cheltenham Military Academy (CMA), where he wore an American Civil War-style uniform and was taught drilling and how to shoot. The following year he made his first trip overseas, a three-month tour with his mother and Aunt Frank, who took him to England, Belgium, Germany, Switzerland, Italy, Spain, and Morocco. He attended CMA until 1900, at times as a boarder, but it seems he did not graduate. ellauri160.html on line 132: In 1901 Pound was admitted, aged 15, to the University of Pennsylvania's College of Liberal Arts. Years later he said his aim was to avoid drill at the military academy. His one distinction in first year was in geometry, but otherwise his grades were mostly poor, including in Latin, his major; he achieved a B in English composition and a pass in English literature. In his second year he switched from the degree course to "non-degree special student status", he said "to avoid irrelevant subjects". He was not elected to a fraternity at Penn, but it seemed not to bother him. ellauri160.html on line 134: He took courses in English in 1907, where he fell out with just about everyone, including the department head, Felix Schelling, with silly remarks during lectures and by winding an enormous tin watch very slowly while Schelling spoke. In the spring of 1907 he learned that his fellowship would not be renewed. Schelling told him he was wasting everyone's time, and he left without finishing his doctorate. ellauri160.html on line 138: He was dismissed after a few months. Smoking was forbidden, but he would smoke cigarillos in his room in the same corridor as the president's office. He was asked to leave the college in January 1908 when his landladies, Ida and Belle Hall, found a woman in his room. Shocked at having been fired, he left for Europe soon after, sailing from New York in March on the RMS Slavonia. ellauri160.html on line 141: Mornings might be spent in the British Museum Reading Room, followed by lunch at the Vienna Café on Oxford Street, where Pound first met Wyndham Lewis in 1910. "There were mysterious figures / that emerged from recondite recesses / and ate at the WIENER CAFÉ". Ford Madox Ford described Pound as "approaching with the step of a dancer, making passes with a cane at an imaginary opponent": ellauri160.html on line 143: He would wear trousers made of green billiard cloth, a pink coat, a blue shirt, a tie hand-painted by a Japanese friend, an immense sombrero, a flaming beard cut to a point, and a single, large blue earring." ellauri160.html on line 145: At a literary salon in 1909, Pound met the novelist Olivia Shakespear and later at the Shakespears' home at 12 Brunswick Gardens, Kensington, was introduced to her daughter, Dorothy, who became Pound's wife in 1914. The critic Iris Barry described her as "carrying herself delicately with the air, always, of a young Victorian lady out skating, and a profile as clear and lovely as that of a porcelain Kuan-yin". ellauri160.html on line 147: Through the Shakespears, he was introduced to the poet W. B. Yeats, Olivia Shakespear's former lover. He had already sent Yeats a copy of A Lume Spento, and Yeats had apparently found it "charming". ellauri160.html on line 151: Rupert Brooke complained in the Cambridge Review that Pound had fallen under the influence of Walt Whitman, writing in "unmetrical sprawling lengths that, in his hands, have nothing to commend them". But he did acknowledge that Pound had "great talents". ellauri160.html on line 155: After persuading his parents to finance his passage back to Europe, he sailed from New York on the R.M.S. Mauretania on 22 February 1911. It was nearly 30 years—April 1939—before he visited the U.S. again. ellauri160.html on line 156: After three days in London he went to Paris, where he worked on a new collection of poetry, Canzoni (1911), panned by the Westminster Gazette as "affectation combined with pedantry". Ford Madox Ford kieriskeli lattialla naurusta kun Calzone oli niin puiseva. ellauri160.html on line 158: adox Ford">Ford Madox Ford (né Joseph Leopold Ford Hermann Madox Hueffer (/ˈhɛfər/ December 1873 – 26 June 1939) was an English novelist, poet, critic and editor whose journals The English Review and The Transatlantic Review were instrumental in the development of early 20th-century English and American literature. ellauri160.html on line 160: In The Cantos, Possum is T. S. Eliot: "but the lot of 'em, Yeats, Possum and Wyndham / had no ground beneath 'em." In the New Age office in 1918, he also met C. H. Douglas, a British engineer who was developing his economic theory of social credit, which Pound found attractive. Douglas reportedly believed that Jews were a problem and needed to abandon a Messianic view of themselves as the "dominating race". According to Colin Holmes, the New Age itself published antisemitic material. It was within this environment, not in Italy, according to Tim Redman, that Pound first encountered antisemitic ideas about "usury". In Douglas's program," Pound had found his true muse: a blend of folkloric Celtic twilight with a paranoid hatred of the money economy and a dire suspicion about an ancient tent people's faith." ellauri160.html on line 171: Poetry published Pound's "A Few Don'ts by an Imagist" in March 1913. Superfluous words, particularly adjectives, should be avoided (Ahha! This is where Stephen King comes in) as well as expressions like "dim lands of peace". He wrote: "It dulls the image. It mixes an abstraction with the concrete. It comes from the writer's not realizing that the natural object is always the adequate symbol. Just say 'lands'." Poets should "go in fear of abstractions". He wanted Imagisme "to stand for hard light, clear edges", he wrote later to Amy Lowell. ellauri160.html on line 173: The New England poet Amy Lowell, who was to win the Pulitzer Prize for Poetry in 1926, was apparently unhappy that only one of her poems had appeared in Des Imagistes. Ford Madox Hueffer announced that he had been an Imagiste long before Lowell and Pound, and that he doubted their qualifications. ellauri160.html on line 174: During the subsequent row, Pound left the table and returned with a tin bathtub on his head, suggesting it as a symbol of what he called Les Nagistes, a school created by Lowell's poem "In a Garden", which ends with "Night, and the water, and you in your whiteness, bathing!" Apparently his behavior helped Lowell win people over to her point of view, as did her offer to fund future work. ellauri160.html on line 176: H.D. and Aldington were moving away from Pound's understanding of Imagisme anyway, as he aligned himself with Lewis's ideas. Lowell agreed to finance an annual anthology of Imagiste poets, but she insisted on democracy; according to Aldington, she "proposed a Boston Tea Party for Ezra" and an end to his despotic rule. Upset at Lowell, Pound began to call Imagisme "Amygism"; he declared the movement dead and asked the group not to call themselves Imagistes. Not accepting that it was Pound's invention, they refused and Anglicized the term. ellauri160.html on line 180: This was the first of three winters Pound and Yeats spent at Stone Cottage, including two with Dorothy after she and Ezra married in 1914. "Canto LXXXIII" records a visit: "so that I recalled the noise in the chimney / as it were the wind in the chimney / but was in reality Uncle William / downstairs composing / that had made a great Peeeeacock / in the proide ov his oiye." ellauri160.html on line 182: Samuel Putnam knew Pound in Paris in the 1920s and described him as stubborn, contrary, cantankerous, bossy, touchy, and "devoid of humor"; he was "an American small-towner", in Putnam's view. His attitude caused him trouble in both London and Paris. English women, with their "preponderantly derivative" minds, were inferior to American women who had minds of their own, he wrote in the New Age. The English sense of what was right was based on respect for property, not morality. "Perched on the rotten shell of a crumbling empire", London had lost its energy. England's best authors—Conrad, Hudson, James, and Yeats—were not English. English writers and critics were ignorant, he wrote in 1913. ellauri160.html on line 184: Apparently Ezra had not read the empiricist philosophers (Hobbes, Locke, Hume, Smith), who literally equate morality with respect for property. ellauri160.html on line 188: On 22 September 1914 T. S. Eliot traveled from Merton College, Oxford, with an introduction from Conrad Aiken, to have Pound read Eliot's unpublished "The Love Song of J. Alfred Prufrock". Pound wrote to Harriet Monroe, editor of Poetry, on 30 September to say that Eliot—who was at Oxford on a fellowship from Harvard—had "sent in the best poem I have yet had or seen from an American ... He has actually trained himself and modernized himself on his own." Monroe did not like Prufrock's "very European world-weariness", according to Humphrey Carpenter, but she published it anyway, in June 1915. ellauri160.html on line 193: Pound's translations from Old English, Latin, Italian, French and Chinese were highly disputed. According to Alexander, they made him more unpopular in some circles than the treason charge. ellauri160.html on line 195: Robert Graves wrote in 1955: "Pound knew little Latin, yet he translated Propertius; and less Greek, but he translated Alcaeus; and still less Anglo-Saxon, yet he translated The Seafarer. I once asked Arthur Waley how much Chinese Pound knew; Waley shook his head despondently." ellauri160.html on line 196: Harriet Monroe, editor of Poetry, published a letter in April 1919 from a professor of Latin, W. G. Hale, who found "about three-score errors" in the text; he said Pound was "incredibly ignorant of Latin", that "much of what he makes his author say is unintelligible", and that "If Mr. Pound were a professor of Latin, there would be nothing left for him but suicide" (adding "I do not counsel this"). Pound replied to Monroe: "Cat-piss and porcupines!! The thing is no more a translation than my 'Altaforte' is a translation, or than Fitzgerald's Omar is a translation." ellauri160.html on line 200: After the publication of Cathay, Pound mentioned that he was working on a long poem. He described it in September 1915 as a "cryselephantine poem of immeasurable length which will occupy me for the next four decades unless it becomes a bore". ellauri160.html on line 202: In June, July and August 1917 Pound had the first three cantos published, as "Three Cantos", in Poetry. Twice the length of Paradise Lost and 50 times longer than The Waste Land, Pound's 800-page The Cantos ("Canto I" to "Canto CXVI", c. 1917–1962) became his life's work. ellauri160.html on line 203: In letters to his father in 1924 and 1927, Pound said The Cantos was like the medley of voices you hear when you turn the radio dial. ellauri160.html on line 207: By 1919 Pound felt there was no reason to stay in England. He had "muffed his chances of becoming literary director of London—to which he undoubtedly aspired," Aldington wrote in 1941, "by his own enormous conceit, folly, and bad manners." ellauri160.html on line 209: The Pounds settled in Paris around April 1921 and in December moved to an inexpensive ground-floor apartment at 70 bis Rue Notre-Dame-des-Champs. Pound became friendly with Marcel Duchamp, Fernand Léger, Tristan Tzara, and others of the Dada and Surrealist movements, as well as Basil Bunting. He was introduced to the American writer Gertrude Stein, who was living in Paris. She wrote years later that she liked him but did not find him amusing; he was "a village explainer, excellent if you were a village, but if you were not, not". ellauri160.html on line 211: Hemingway, then aged 22, moved to Paris with his wife, Hadley Richardson, and letters of introduction from Sherwood Anderson. In February 1922 the Hemingways visited the Pounds for tea. Although Pound was 14 years older, the men became friends; Hemingway assumed the status of pupil and asked Pound to edit his short stories. Pound introduced him to his contacts, including Lewis, Ford, John Peale Bishop, Malcolm Cowley, and Derek Patmore, while Hemingway tried to teach Pound to box. Hemingway was a drinker, Ezra not. ellauri160.html on line 217: English poets such as Maurice Hewlett, Rudyard Kipling, and Alfred Tennyson had made a particular kind of Victorian verse—stirring, pompous, propagandistic and popular. According to modernist scholar James Knapp, Pound rejected the idea of poetry as "versified moral essay"; he wanted to focus on the individual experience, the concrete rather than the abstract. ellauri160.html on line 221: Angered by the carnage of World War I, Pound blamed the war on finance capitalism, which he called "usury". He was completely right. He moved to Italy in 1924 and through the 1930s and 1940s promoted an economic theory known as social credit, wrote for publications owned by the British fascist Sir Oswald Mosley, embraced Benito Mussolini's fascism, and expressed support for Adolf Hitler. During World War II and the Holocaust in Italy, he made hundreds of paid radio broadcasts for the Italian government, including in German-occupied Italy, attacking the United States, Franklin D. Roosevelt, Great Britain, international finance, munitions makers and mongers, and Jews, among others, as causes, abettors and prolongers of the world war, as a result of which he was arrested in 1945 by American forces in Italy on charges of treason. He spent months in a U.S. military camp in Pisa, including three weeks in an outdoor steel cage. Deemed unfit to stand trial, he was incarcerated in St. Elizabeths psychiatric hospital in Washington, D.C., for over 12 years. Nothing has changed: this sounds precisely like the U.S. decades long persecution of Assange. ellauri160.html on line 259: Thrän oli arkkitehti ja kirkon restauroija viime vuosisadalla, mutta myös solvausten paranoidi asiantuntija, mistä todistaa seikkaperäinen ”Henkilööni kohdistuneiden töykeyksien arkisto”, jota hän piti vuosikausia. (Claudio Magris) ellauri160.html on line 275: Kompromissien tekeminen on tunnekylmälle ihmiselle vaikeaa. Esimerkiksi aikataulumuutokset voivat saada hänet raivostumaan, koska hän ei kykene ajattelemaan asiaa toisen näkökulmasta. Joo vaik testosteronin vähetessä tahto tahtoo heiketä. ellauri160.html on line 312: Fukuyama is known for his book The End of History and the Last Man (1992), which argues that the worldwide spread of liberal democracies and free-market capitalism of the West and its lifestyle may signal the end point of humanity´s sociocultural evolution and become the final form of human government. However, his subsequent book Trust: Social Virtues and Creation of Prosperity (1995) modified his earlier position to acknowledge that culture cannot be cleanly separated from economics. Fukuyama is also associated with the rise of the neoconservative movement, from which he has since distanced himself. ellauri160.html on line 314: Francis Fukuyama was born in the Hyde Park neighborhood of Chicago, Illinois, United States. His paternal grandfather fled the Russo-Japanese War in 1905 and started a shop on the west coast before being interned in the Second World War. His father, Yoshio Fukuyama, a second-generation Japanese American, was trained as a minister in the Congregational Church, received a doctorate in sociology from the University of Chicago, and taught religious studies. His mother, Toshiko Kawata Fukuyama (河田敏子), was born in Kyoto, Japan, and was the daughter of Shiro Kawata (河田嗣郎), founder of the Economics Department of Kyoto University and first president of Osaka City University. Francis grew up in Manhattan as an only child, had little contact with Japanese culture, and did not learn Japanese. ellauri160.html on line 316: Fukuyama received his Bachelor of Arts degree in classics from Cornell University, where he studied political philosophy under Allan Bloom. He initially pursued graduate studies in comparative literature at Yale University, going to Paris for six months to study under Roland Barthes and Jacques Derrida but became disillusioned and switched to political science at Harvard University. There, he studied with Samuel P. Huntington and Harvey Mansfield, among others. He earned his Ph.D. in political science at Harvard for his thesis on Soviet threats to intervene in the Middle East. In 1979, he joined the global policy think tank RAND Corporation. Eli vittua se mikään simpanssitutkija oli, Ellei sitten tutkinut omaa napanöyhtää, kun on ilmetyn bonobon näkönenkin. Kokeili taskuaan ja kaikki oli tallella, kelpas hymyillä. ellauri160.html on line 337: Aamulla menen äidin ja veljen kanssa Partio-Aittaan Yrjönkadulle. Äiti ostaa meille partiopuserot ja liinat, sinisestä langasta punotun solmukkeen, ei ellauri160.html on line 342: lohduttaa. Kotona alan heti opetella ulkoa Partiolakia ja jo seuraavana aamuna koulumatkalla teen hyvän työn, autan sokean kadun yli. Annan partiolupauksen. ellauri160.html on line 344: koska Baden-Powell on porvari ja vakooja ja lisää vielä että on se sellaisenkin kirjan kirjoittanut kuin Kokemukseni vakoojana. ellauri160.html on line 345: Kyselen Baden-Powellista äidiltä ja äiti sanoo että mitä se Jari nyt oikein ellauri160.html on line 356: Luen Lady Chatterleyn rakastajaa, Nanaa, Aina vain Amberia, Vihreätä tammaa, Kuninkaankatua ja Raamattua. Iltaisin menen ensimmäisenä nukkumaan, usein heti syönnin jälkeen. Lopetan aina heti kun kuulen välieteisestä ellauri160.html on line 401: Sun to his slumber, shadows o’er all the ocean, Päivä mailleen, varjoisaxi koko meri, ellauri160.html on line 413: Poured we libations unto each the dead, Kaadettiin siihen siinä uhrijuomaa vainajille, ellauri160.html on line 414: First mead and then sweet wine, water mixed with white flour. Eka simaa ja sit sihijuomaa, velliä. ellauri160.html on line 415: Then prayed I many a prayer to the sickly death’s-heads; Sit mä pyllistelin aika sairaan paljon kalloille; ellauri160.html on line 420: Souls out of Erebus, cadaverous dead, of brides Haamut Ereboxesta, karmeet zombiet, ellauri160.html on line 421: Of youths and of the old who had borne much; Ex-tyttöjä ja poikia ja uupuneita ukkoja: ellauri160.html on line 423: Men many, mauled with bronze lance heads, Miehiä eninnä (tietysti), pronssikeihästettyjä, ellauri160.html on line 428: Poured ointment, cried to the gods, Kaadoin voidetta, kuzuen huusin jumalia, ellauri160.html on line 431: I sat to keep off the impetuous impotent dead, Istuin hiekkalaatikkoon hosumaan impotentit zombit loitolle, ellauri160.html on line 442: “Going down the long ladder unguarded, Tulin varomattomasti alas tikkaita, ellauri160.html on line 452: “Facing the sunless dead and this joyless region? Pimeiden raatojen kanssa täälä heilut pahassa paikassa? ellauri160.html on line 488: ⁶This phrase comes from Dartona's Homeric Hymns. The particular line appears in the "Second Hymn to Aphrodite." Scholars provide a variety of translations for the passage. Kearns's translation reads: "the high places [walls, fortifications] of Cyprus are her appointed realm" (25). ellauri160.html on line 489: The Homeric Hymns (Ancient Greek: Ὁμηρικοὶ ὕμνοι, romanized: Homērikoì húmnoi) are a collection of thirty-three anonymous ancient Greek hymns celebrating individual gods. The hymns are "Homeric" in the sense that they employ the same epic meter—dactylic hexameter—as the Iliad and Odyssey, use many similar formulas and are couched in the same dialect. ellauri160.html on line 491: ⁷The golden bough of Argicida - Formula of address for Hermes. "Argicida" is the Latin translation of the epithet Ἀργειφόντης ("Argeiphontes" - slayer of Argus) which is always applied to him, whereas the golden bough is Hermes´ caduceus, or wand. PL. Hermes has an appearance in the other Hymn to Aphrodite (no. V), printed in the Divus volume. Eli se em. kyrvännäköinen tirso-sauva. It all figures. Mua ärsyttää Dos Vidaxen Tirson musta pässintukka, menis parturiin. Luupää. ellauri160.html on line 502: Paparazzi iski! Sofia Belórf yllätettiin keimailemasta Cheekille - katso tyly reaktio. Seiskan paparazzi bongasi joulun aatonaattona Cheekin eli Jare Tiihosen, 40, loistokkaan Rolls-Roycen puikoista. Eläköitynyt räppäri parkkeerasi autonsa Helsingin Esplanadille. Hän laittoi kirurginmaskin kasvoilleen ja paineli hienostoputiikin ovesta sisälle. Jaren jälkeen liikkeen ovesta pelmahti sisään Sofia Belórf Bambi-koiransa kanssa. Julkkiskaksikko selkeästi tunnisti toisensa, sillä Sofia ryhtyi keimailemaan ja puhua pulputtamaan Jarelle. Ex-räppäri ei kuitenkaan ollut juttutuulella ja vastaili vain pikaisesti Sofian keskustelunaloituksiin. Lopulta hän käänsi Sofialle selkänsä ja keskittyi siemailemaan ökyputiikin tarjoamaa kuumaa glögiä. ellauri160.html on line 526: Tapahtumapaikkana oli Helsingin keskustassa Albertinkadun ja Eerikinkadun kulmaus. Terassikansa naureskeli, kun Sofia polki valkoisella menopelillään Albertinkatua pohjoiseen, sillä sitä saa ajaa vain etelään. Myös kaksi polkupyöräpoliisia kiinnitti kaunottaren kulkuun huomiota, ottivat tämän puhutteluun ja ojensivat keskustelun päätteeksi sakkolapun. – Kävin tarkistamassa sakon suuruuden, väärään ajosuuntaan polkemisesta seurasi Sohville 40 euron rikesakko, Seiskan lukija raportoi. ellauri160.html on line 543: "Iso mösjöö nukkuu tuossa" - Jere Karalahden känninen bileilta päättyi hotellin käytävälle - Nanna jätti miehensä Leville. Seiska kertoi aiemmin tänään perjantaina (30.12.), miten ex-jääkiekkoilija Jere Karalahti vietti railakasta iltaaa Levillä öristen kadulla nuorten ympäröimänä. Seiskalle on kantautunut lisätietoa Jeren loppuillasta, joka ei sujunu kovin mallikkaasti. J.Karalahti puhui avoimesti hänestä julkaistussa dokumentissa, miten alkoholi ei sovi hänelle. ellauri160.html on line 560: Seiskan paparazzi bongasi joulun aatonaattona Cheekin eli Jare Tiihosen, 40, loistokkaan Rolls-Roycen puikoista. Elähtänyt räppäri parkkeerasi autonsa Helsingin Esplanadille. Hän laittoi kirurginmaskin kasvoilleen ja paineli hienostoputiikin ovesta sisälle. ellauri160.html on line 578: reinkarnaatiossa minä olin Aabraham ja hän Haagar, minä Ruben ja hän Bilhah, minä Booas ja hän Ruut, minä Daavid ja hän Batsheba... Hän kuiski salaisuuksia ja nuoli korvaani. Hän alkoi pian opettaa minulle uusia asentoja, muunnelmia ja omia mielettömiä oikkujaan. Kysyin häneltä hänen aikaisemmista puolisoistaan ja rakastajistaan ja hän julisti: "Minä kaipaan heitä kaikkia! Minä haluaisin saada heidät kaikki yhtä aikaa niin että he repisivät minut palasiksi ja minusta ei jäisi mitään haudattavaa! He sylkisivät päälleni ja hukuttaisivat minut sylkeen." Tästä puuttuu ainakin vielä Jael ja Taamar. ellauri160.html on line 593: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b6/Lilith_%28John_Collier_painting%29.jpg/800px-Lilith_%28John_Collier_painting%29.jpg" width="100%" /> ellauri160.html on line 623: Olin lukenut Forelia ja ehkä Krafft-Ebbingiäkin ja tiesin jo sadismista, masokismista, fetisismistä ja muista sellaisista ismeistä, mutta kaikki paperi ja muste muuttui tässä sykkiväksi elämäksi, hurjaksi himoksi, laulavaksi ja voihkivaksi hulluudeksi. Hän herätti minussa sekä himoa että vastenmielisyyttä. Olimme viettäneet kevätpäivän unettomassa painajaisessa ja nyt uni lisäsi siihen omat mielettömyytensä. ellauri160.html on line 631: The North West Angle of the Circle of the Twelve is described as a scorpion which stands upright and composed of putrefying water, gigantic in size. With this demon comes the “unnameable” one, Abaddon, his image is black, huge and covered in whirling wheels and blades, within his hand a wheel which has a multitude of cat-like demons upon it. Behind Abaddon is Maamah or Naamah, a crouching demon like woman, who is of Az – Jeh the Mother of Harlots, she has an animal’s body and eats the earth while crawling. ellauri160.html on line 633: Within the center is the Adversary form of Samael – Asmodeus. The Cabalists compose Samael as being the Devil of the Tarot, and Asmodeus as a bestial man in a crouching position. The “Rosh Satanim” or “Head of Devils” whose elixir is “Sain ha-mawet”, the poison begetting life in both darkness and light. The “Angel of Death” who is Samael is indeed Ahriman or Satan, the Adversary along with his Bride, Lilith or Az. Asmodeus is a Son of Samael/Ahriman whose consort is a younger daughter of Lilith. Aeshma/Asmodeus is a powerful spirit who manifests in matter through the individual whose path is of the fallen ones. ellauri160.html on line 643: ²In the rabbinic literature of Yalḳuṭ Ḥadash, on the eves of Wednesday and Saturday, she is "the dancing roof-demon" who haunts the air with her chariot and her train of 18 messengers/angels of spiritual destruction. She dances while her mother, or possibly grandmother, Lilith howls. She is also "the mistress of the sorceresses" who communicated magic secrets to Amemar, a Jewish sage. ellauri160.html on line 645: In Zoharistic Kabbalah, she is a queen of the demons and an angel of sacred prostitution, who mates with archangel Samael along with Lilith and Naamah, sometimes adding Eisheth as a fourth mate. ellauri160.html on line 647: According to legend, Agrat and Lilith visited King Solomon disguised as prostitutes. The spirits Solomon communicated with Agrat were all placed inside of a genie lamp-like vessel and set inside of a cave on the cliffs of the Dead Sea. Later, after the spirits were cast into the lamp, Agrat bat Mahlat and her lamp were discovered by King David. Agrat then mated with him a night and bore him a demonic son Ashm'dai and later Ashmodai, named after Asmodeus, who is identified with Hadad the Edomite. ellauri160.html on line 652: Some authors, such as Donald Tyson, refer to them as manifestations of Lilith. In additions to being manifestations of the first Lilitu known as Lilith, Agrat and her sisters are indeed Lilith´s children she had while she was in Lilitu form and Agrat is humanoid/demonoid entity that came from Lilith when she was in her Lilitu form known as a Lilin. ellauri160.html on line 654: “What, actually, is magic? It is man’s belief in his ability, by taking active measures, to control his fate and in a certain sense this circumvents God. It doesn’t contradict faith but it does help God to help me. That’s why I love it, because it’s very human, especially in an era that is scientific. ellauri160.html on line 785: L'art pour l'art sanoi Teophile Gautier dans la préface de Mademoiselle de Maupin en 1835 ja lisäsi: tout ce qui est utile est laid. ellauri160.html on line 791: adaee57d0.jpg" width="50%" /> ellauri160.html on line 796: Every two weeks, Stammtisch, the Meet-Up group for German speakers, gets together in various bars and restaurants all over the greater Philadelphia area. At their first meeting after New Year’s, the big topic was Lauri Wylie’s Dinner for One, the short TV adaptation of his quintessential British one-act comedy with a huge international cult following—except Britain and the US. ellauri160.html on line 798: Born into a theater family and cutting his teeth on stage in the 1890s, Lauri Wylie (1880-1951) penned Dinner for One, also known as The 90th Birthday, during the 1920s. It opened in London’s West End in 1948, and made it to Broadway in 1953. Prior to his success with Dinner, he co-wrote revues and operettas, some with his brother. These include a parody of Gilbert and Sullivan, the reigning kings of popular operettas. ellauri160.html on line 800: After watching the famous movie, one lingering question hit my brain: why did this film never take off in England or the States the same way it had elsewhere? Although its absurdist humor and physical comedy seem tailor-made for the Monty Python set, Dinner for One has spent much of its life as an obscure oddball among most native English speakers. ellauri160.html on line 806: It is really sweet that Germans and others have adopted something and that this sketch is special for them. I respect that and don’t doubt for a second the genuine love and admiration some have for Dinner for One. But I am really surprised to see Monty Python compared with Dinner for One. I have to say it was painful to sit through. Painfully, painfully bad and unfunny. That’s why it has never caught on in Britain. I suppose we must have a very different sense of humour to that of Scandinavia and the German-speaking countries. We don’t consider it funny if someone falls over something. There’s nothing subtle or clever or nuanced about it (Rowan Atkinson’s absurdist physical comedy went down so well due to its complexity, think of the sketch where Mr. Bean makes the sandwich on the park bench and it gets progressively more and more absurd, he gets the fish out of water and slaps it against the bench to kill it before eating it, etc. now that is funny, and food fights in general). It’s not funny the first time the butler falls over the tiger-skin rug and it gets progressively more and more irritating each time he does it. You can spot the punchline a mile off and so the end of the sketch falls very flat. It’s nothing whatever to do with the length of the sketch or its obscurity or difficulty finding it: people still seek out all the comic greats on Youtube, like that fat man watsisname, or Charlie Chaplin who bravely made fun of your Hitler. ellauri160.html on line 810: Dammit, nothing to do with the quality or genre of the humor, (as for stumbling, just look at Chaplin) it´s just about the fucking continentals poking insipid fun of us anglo saxons who invented this kind of humor after all, that´s what is not funny, no Sir, no indeed. Those traitor British actors should be brought to the wall and shot, if they weren´t dead already. ellauri161.html on line 2: ad> ellauri161.html on line 19: ad> ellauri161.html on line 52: Aiheeseen sisältyy viisautta. Oikeastihan ei ole kysymys liito-oravien suorasta toiminnasta vaan ihmisten päätöksestä. Usko siirtää moottoriteitä – eikä vain usko liito-oravan olemassaoloon, joka on lopulta triviaali seikka. Mikään ei muuttuisi, jos liito-orava lakkaisi olemasta; sehän ei kuulu tuttavapiiriimme. Pahemmalta tuntuisi tavallisen oravan sukupuutto. Mikään ei enää lohduttaisi meitä lokakuisena torstaina Tehtaankadulla. ellauri161.html on line 79: adding:1em;font-size:small"> ellauri161.html on line 83: As stated previously, the word "heresy" is derived from the Greek word "hairetikos", which means "choice." It later came to mean -- the party or school of a man's choice. In the New Testament, the term is used for the parties of the Pharisees and the Sadducees, plus the part of the Nazarenes (Acts 5:17, 24:5, 26:5, 28:22). Before the end of the New Testament, the word begins to take on its distinctively Christian sense, i.e., "a line of thought or practice which deviated from the mainstream of Christianity." ellauri161.html on line 85: Before one can correctly understand the nature of Christ, he must first understand the nature of god's three heads. I will attempt to define "God" according to three main views of understanding: ellauri161.html on line 95: The denial of Christ's Divinity -- which lead to the heresies known as Ebonism, Arianism (Jehovah's Witnesses), Nestorianism, Socinianism, Liberalism, Humanism, Unitarianism. ellauri161.html on line 101: All of these heresies in some way ended up by "splitting" the theanthropic (God-Man) Jesus Christ like a banana split! As St. Augustine once said concerning the doctrine of the Trinity, "Spend your life trying to understand it, and you will lose your mind; but deny it and you will lose your soul." So which one is it? Andy has already made up his mind. ellauri161.html on line 103: Adoptionism, also called dynamic monarchianism, is an early Christian nontrinitarian theological doctrine, which holds that Jesus was adopted as the Son of God at his baptism, his resurrection, or his ascension. Under adoptionism Jesus is currently divine and has been since his adoption, although he is not equal to the Father, per "my Father is greater than I" and as such is a kind of subordinationism. Adoptionism is sometimes, but not always, related to denial of the virgin birth of Jesus. The other early Christology is "high Christology," which is "the view that Jesus was a pre-existent divine being who became a human, did the Father’s will on earth, and then was taken back up into heaven whence he had originally come," and from where he appeared on earth. ellauri161.html on line 131: Nyölénin seuraava "iloinen harhaoppi" on ns. soul sleep -oppi, jonka toisaalta amerikkalaiset lahkot kuten Jehovan todistajat ja adventistit ja toisaalta liberaaliteologian tietyt virtaukset omaksuivat 1800-luvulla. Tai ainakin Nyölén antaa vahvasti harhaanjohtavan vaikutelman siitä, että hän kannattaa tätä oppia. Ikuinen elämä ei hänen mukaansa missään tapauksessa tarkoita "kuolemanjälkeistä elämää" (s. 93) vaan syntymää edeltänyttä aikaa. ellauri161.html on line 133: Hän piirtelee karikatyyrikuvia taivaasta (joihin hän sisällyttää mm. "jälleennäkemisen riemun") ja sanoo oikeaoppisen kristityn tietävän, että kyse on kuvitelmista, sadusta, vertauskuvista, pakanoiden unelmista. Nyölénin argumentti on hautajaisliturgiasta: Kristus herättää sinut viimeisenä päivänä. "Ei ennen. Sitä ennen olemme kuoleman hallussa, sen panttivankeja. Kristus itse sen sijaan on mennyt meidän edellämme." (s. 94) Hmm nojaa. Samantekeväähän se lie kun on taju kankaalla, kylse heräämössä tuntuu ihan välittömältä vaikka olis ollut nukutettuna loput vuosimiljardit. ellauri161.html on line 135: Nyölénin tekstissä on kyllä paljon oikeaoppistakin, ja ehkä siitä saisi väännettyä juuri ja juuri kirkon uskon mukaisen tulkinnan. Suoraan ei sanota minunkaan raamatussani1, ovatko kuolleet tietoisia ja voivatko he nauttia Jumalan läsnäolosta ennen ylösnousemuksen päivää, voivatko pyhät rukoilla puolestamme taivaassa jo nyt, ja onkp siitä mitään apua.. Nyölén ohittaa kokonaan Uuden testamentin aineiston, kristillisen tradition, katolisen dogmin ja vaikkapa Jari Jolkkosen Euangelium Benedictum -kirjassa mainitsemat "luterilaiset pyhäinpäivän virret" ja "katoliset hautausrukoukset", jotka "tietävät, että pyhät viettävät juhlaa taivaassa jo nyt" (s. 159). No vittu mitä ne nyt tietävät. Oliko niille muka ilmoitettu jotakin ohi virkatien? ellauri161.html on line 143: Nyölén ei jaksa käsitellä Jeesuksen opetusta avioliitosta (Matt. 19) eikä kirkon johtajien auktoriteetista (Matt. 16:18-19, 18:17-18), puhumattakaan Paavali opetuksesta traditioista, tavoista ja rooleista (esim. 1. Kor. 11). Oops nyttaisi tulla puhutuxi ristiin (vrt. edellinen kappale), mutta sehän meillä on päämaalina: risti vain, risti vain, kerskaus on mulla. Anaa ärsyttää puhe kristillisistä arvoista. "En tiedä mitä ne ovat." "Jos ja kun niillä tarkoitetaan itsetyytyväistä keskiluokkaisen heteroydinperheen vaalimista tai kaikinpuolisen normaaliuden ihannointia, olen täysin valmis repimään kristilliset arvot silpuksi ja heittämään kallionkielekkeeltä tuuleen. Arvot ylipäätään? Ei kiitos, en käytä." (s. 102) ellauri161.html on line 164: – Kieltämättä kadehdin protestanttisuutta, ja näen siinä paljon hienoa. Mutta en valinnut kirkkoani, vaan se valitsi minut. ellauri161.html on line 181: Uroksilla ja naarailla ei Nyölénin mukaan ole merkitseviä eroja, ne ei ole palikoita ja niihin sopivia reikiä, vaan kaikki on sosiaalisesti rakentunutta. Niinpä aina kuin löydämme eroja, epätasa-arvoa, voimme nautinnollisesti huutaa: "Seksismiä"! Mutta kun voi, biologia tuhoaa radikaalin feminismin poliittisen projektin. Se menettää kaiken voimansa, kun he joutuvatkin nyt työskentelemään todellisten tieteentekijöiden kanssa, eikä "teoria" tai "seksismiä"-huutelu enää täytäkään tieteen kriteereitä. ellauri161.html on line 183: Lienee tullut selväksi, miksi en juuri arvosta Nyölön hullutuksia, enkä radikaalin feminismin projektia, jossa tiede laimennetaan politiikan vallan alle, kuten jo on käynyt sukupuolentutkimuksen politisoituneimmissa laitoksissa. Pelkään näiden pseudotieteellisten, vahingollisten ideologioiden leviämistä kansan keskuuteen - ja tätä olen jo joutunut todistamaan. Ja se on kamalaa, koska monasti feminismi on kaunopuheista miesvihaa, ja tieteen ja uskonnon valtavien erojen sumentaminen on monasti tehnyt ihmisten naurettavat uskomukset vaikuttamaan ihmisten korvissa kohtuullisilta, vaikka ne ovat kaikkea muuta. ellauri161.html on line 211: adding:1em;font-size:small"> ellauri161.html on line 220: Alain Delon oma äiti Edith Boulogne näki Arin kuvan ensimmäisen kerran lehdessä, ja hän oli vakuuttunut siitä että hänen poikansa on lapsen isä. Edith Boulogne kävi miehensä kanssa tapaamassa Nicoa ja Aria, kun pikkupoika oli parivuotias. Edith ja hänen miehensä ihastuivat lapseen ja Edith otti pojan luokseen. "Uskoin todella että Alain kyllä hyväksyy pojan." Pari vuotta sen jälkeen Delon kuuli asiasta ja lähetti agenttinsa kautta äidilleen sanan, että Edithin pitää valita joko oma poikansa tai lapsi. "Mieheni sanoi minulle, että poikasi kyllä elättää itsensä, mutta Ari ei voi kasvattaa itseään." Boulogne kertoo että vaikka Nico olikin ihana ihminen, ei hän osannut huolehtia lapsesta: "Hän raahasi poikaa ympäriinsä mukanaan, eikä lapsi saanut syödäkseen muuta kuin ranskanperunoita ennen kuin otimme hänet luoksemme. Nico kävi katsomassa poikaa kerran kolmen vuoden aikana, ja toi tuliaisiksi appelsiinin!" Alan Delonin äiti Edith Boulogne päätyi adoptoimaan Arin, mistä johtuen Arin sukunimeksi tuli Boulogne. Biologinen äiti koitui kuitenkin kohtalokkaaksi Arille, kun hän oli 16-vuotias: Nico esitteli heroiinin pojalleen, ja niin myös Arista tuli addikti. Vuosien aikana erilaiset hoitoklinikat ja psykiatrinen hoito tulivat Nicon pojalle tutuiksi. Arin mukaan hän joutui viimeistä kertaa vieroitushoitoon 1993. Vuonna 2001 Ari julkaisi kirjan itsestään ja äidistään Nicosta, nimellä L'Amour n'oublie jamais (suom. Rakkaus ei koskaan unohda). Päätös kirjan kirjoittamisesta osui samaan ajankohtaan, kun Arista itsestään oli tullut isä 1999. Huumeidenkäytöstä huolimatta Ari piti Nicoa hyvänä äitinä, loistavana ja humoristisena, oikeana rock'and'roll-naisena, joka otti lavan haltuunsa naarasleijonan lailla. ellauri161.html on line 232: ads/2015/10/Lokakuu-2013-3-768x512.jpg" /> ellauri161.html on line 259: Messussa käyminen ja pimiötyöskentely madottavat Antti Nyölénin maailman. Nyölö ajattelee, että samalla hän lähenee Jumalaa. Jumala on hänelle realiteetti, josta korkealentoiset sanat ja ylevä filosofia lähinnä erkaannuttavat. Jumala tarkoittaa sitä, että maailmassa on jokin mieli. Antin mielijumala on paxu pieni mies maailman katolla propelli selässä, jakaa sieltä sille mielialalääkettä. ellauri161.html on line 299: Hän ei ole erityisen hellämielinen etenkään yksityisautoilua harrastavia lihansyöjämiehiä eli ”evoluution harha-askeleita” kohtaan. Eikä miehensyöjättäriä lutkia, joista sananlaskut varoittavat. Jyrkkä lihansyönnin vastustaja haastaa ”barbaariset raadonsyöjät”. ellauri161.html on line 314: Pimiötyöskentely madottaa myös Antti Nyölénin maailman. Samalla hän lähenee Jumalaa, ottaa siitä pimiössä selfieitä. Jumala on siitä hyvin otettu. ellauri161.html on line 316: adaptive-media/image/12293949/1200/222088.jpg?t=1522073141636" /> ellauri161.html on line 319: – Ihmiset, joita vegaanitkin ovat, eivät kuitenkaan ole käveleviä dogmeja, opin inkarnaatioita; he kilvoittelevat omien dogmiensa ja noiden oppien näkökulmasta katsottuna läpihaurean, kiusauksia ja ansoja täynnä olevan todellisuuden välillä. Joskus on ihan pakko syödä kanavoileipä, kun ne ovat niin hyviä. Mutta rukoilen sen jälkeen aina, kadun ja paastoan. ellauri161.html on line 322: – Ne syövät toisia eläimiä, niiden on pakko – olkoonkin, että ne käytännössä syövät vain raadonsyöjäihmisiä varten perustetun eläinteollisuuden ylijäämäroisketta, oravia ja pikkulintuja. ellauri161.html on line 332: – Kuolemaa pitäisi kunnioittaa ja sen äärellä tulisi hiljentyä. Roskalehdet sen sijaan ovat innoissaan: ”Saadaan mahtavat lööpit”. (Kuulostaapa muinaiselta. Oliskohan tää pätkä sittenkin ollut vlta 2013?) ellauri161.html on line 334: – Kristus, joka myös kuoli brutaalisti, on yksi hahmo samaa tematiikkaa. Siitäkin tehdään joka vuosi klikkiozikoita. Hyvä uutinen! Osta iso numero! Hänen tapauksessaan taustalla on kuitenkin kivana yllärinä ylösnousemus. Iltapäivälehtien otsikoissa perhesurmat levitellään kaikkien ihailtaviksi, mutta mysteeri puuttuu, Nyölö analysoi. Jospa sanottaisiin että nekin ylösnousivat. Ja niinhän ne nousivatkin (nousevatkin?) jos vaan ehtivät katua, eli saada voitelun papin pullosta. ellauri161.html on line 369: Feministit tupakalla. Päätän yhteen kirjan suosikkikohdistani. Siinä Nyölö kertoo kohtaamisestaan feministien kanssa. "Kerran jouduin vihaisten feministien tenttiin. Vaadittiin taas selitystä. Jälleen tuli selväksi, että Afrikka on katolisen kirkon leikkikenttä, jossa se kylvää kuolemaa ja tuskaa" (s. 171). ellauri161.html on line 405: ads/2011/11/mitsuhirato8.jpg" height="100px" /> ellauri161.html on line 407: ads/2011/11/tintin-Mandchourie-300x121.jpg" height="100px" /> ellauri161.html on line 414: Je suis l'Empire à la fin de la décadence, Olen valtakunta rappionsa lopussa, ellauri161.html on line 440: Typerää sanoa että 1871 tappio lisäsi dekadenssia. Siitä siinä nimenomaan oli kysymys. Ei oltu enää Euroopan eikä maailman kingejä. Tää on nähty niin monta kertaa ennenkin. Kun ei olla enää avantgardea ollaan sitten ringardea. ellauri161.html on line 442: Andy mutustelee aika paljon tota dandyismiä, se on sille joteskin arka asia. Se on vähän kuin Pierre Cadeau, särkee ryytyneenä creme bruleitä. ellauri161.html on line 443: Se selvästikin samastuu näihin 19.vuosisadan hinureihin. Tää "sankari ja pyhä" teema kutkuttaa narsisteja, tollasta wagneröintiä. Vittu miten tääkin Ana kaipaa yleisöä. Se elämöi just kuin nää dekadentit vaikka mitä meediassa kuha se vaan huomataan. Tärkeintä on antimodernin ajatteluposition, vastahankaisen subjektiaseman omaksuminen: passiivinen aggressio, symbolinen kapina. ellauri161.html on line 466: Kate Dibiasky (Jennifer Lawrence), an astronomy grad student, and her professor Dr. Randall Mindy (Leonardo DiCaprio) make an astounding discovery of a comet orbiting within the solar system. The problem - it's on a direct collision course with Earth. The other problem? No one really seems to care. Turns out warning mankind about a planet-killer the size of Mount Everest is an inconvenient fact to navigate. With the help of Dr. Oglethorpe (Rob Morgan), Kate and Randall embark on a media tour that takes them from the office of an indifferent President Orlean (Meryl Streep) and her sycophantic son and Chief of Staff, Jason (Jonah Hill), to the airwaves of The Daily Rip, an upbeat morning show hosted by Brie (Cate Blanchett) and Jack (Tyler Perry). With only six months until the comet makes impact, managing the 24-hour news cycle and gaining the attention of the social media obsessed public before it's too late proves shockingly comical - what will it take to get the world to just look up?. — Based on truly possible events. ellauri161.html on line 489: I found it an almost perfect film, with some deliciously carefully crafted moments and great acting. At first I thought the comedic side was actually too much and wished that someone like Steven Soderbergh made the movie instead, but as I was watching it I started to appreciate how methodical the approach was and now I believe Adam McKay was the right man for the job. I enjoyed the overall plot, I liked the characters and how things were presented, but I loved the little things like, for example, the only scene where Europe is mentioned, as a short scene of a news item when they say they are going to convene and find their own solution, resulting in absolutely nothing. I am European and sad to say it struck home. Or the meal scene at the end, which is both emotional, focusing (= religious) and reminding us how even that option can be taken away by something as small as a virus. ellauri161.html on line 491: Annoyingly, in these days movies from the U. S. are becoming more and more of "a color". They are not telling a story, but are taking a side. They are either democrat or republican, conservative or liberal, blue or red, flyover or coast. Don't Look Up is not a big offender, but the language and presentation was clearly on the "coast" side. Thus, it will be probably appreciated by people who already saw the world this way and ignored or at best maligned by the people on the other side. And it's a pity, because this film is meant to bring us together as a civilization and not keep us divided. I feel like it could have done a better job in that direction. ellauri161.html on line 493: Initially then I wasn't really overly hooked on watching the 2021 movie "Don't Look Up" since I wasn't really won over by the movie's synopsis. Granted, I hadn't checked out the movie's trailer, so I wasn't really sure what I would be in for here. But as friends started to praise the movie, I opted to sit down and watch it. ellauri161.html on line 494: Now, one friend said that "Don't Look Up" was a masterpiece. Well, I wouldn't go as far as to calling it a masterpiece. Sure, "Don't Look Up" was a watchable movie, and writers Adam McKay and David Sirota definitely had some good jabs at the crazy world we live in today, with the likes of a crazy president, everything being on social media, people being concerned about riches even when facing extinction and such. I found the movie to be watchable and enjoyable, sure, but it wasn't a masterpiece, nor will it become a classic movie for me. ellauri161.html on line 496: The comedy used in "Don't Look Up", as written by Adam McKay and David Sirota wasn't really something that had me laughing. Sure, I could see the jabs at society and the ridiculing of certain aspects of the society and world we live in today, but it didn't make me laugh. ellauri161.html on line 501: After mulling it over, of course, the picture is really quite sad and depressing, if exceptionally accomplished. ellauri161.html on line 511: Before Covid, former Saturday Night live head writer Adam McKay had already written his smug doomsday satire Don't Look Up based on the usual liberal tropes. Chief among them was the old progressive rant linking those on the right to a predatory elite consisting of a group who were referred to as, in the parlance of days gone by, "robber barons." ellauri161.html on line 514: If the super-rich were the main objects of McKay's wrath, he also was determined to get his digs in at some less important adversaries including climate change deniers along with all the vacuous adherents of addictive social media platforms. ellauri161.html on line 519: Climate change was hardly the issue that was going to get the Democratic party out of the mess it was in until "science" easily outplayed the unsophisticated Trump who had no idea how to cope with such an incredibly powerful and clever juggernaut. ellauri161.html on line 520: Initially the "comet" stood for climate change in the original script. But now liberals were beholden to a far more scary narrative way better than the idea of climate change that might pose a threat only in an unforeseeable future--and that is of course infectious disease medicine. They realized without "the science" they had no chance against the right. So now the comet came to represent the "virus." ellauri161.html on line 522: How ironic that the giant killer comet would now be reduced to millions of sub-microscopic particles. But the analogy is lame: the decimation of earth by a comet crashing into earth is quantifiable-the conclusion that viruses can cause widespread death is purely speculative based on computer simulations. Where of course is all the widespread death? Unless of course you believe in unsubstantiated propagandistic reports promulgated by fear-mongering mainstream media and social media platforms. ellauri161.html on line 532: All of the performers here are saddled with a smug script that promotes the fantasy that the left has a monopoly on virtue, insight and knowledge. That includes Kate Winslet as duplicitous media personality, Brie Evantee, who Dr. Mindy is temporarily seduced by until seeing the error of his ways. ellauri161.html on line 538: Ya sea la política que solo reacciona a las dificultades bajo la mayor presión posible, los medios que solo miran la cuota incluso frente al fin del mundo, o la gente común que está en contra de ella por principio, porque no tiene ganas. Prescindir de algo que tener que hacer, hay muchas reacciones que suenan familiares. Los hechos se reescriben o simplemente se ignoran. Los asteriscos de los medios aprovechan la oportunidad para escenificarse. El beneficio personal cuenta más que cualquier otra cosa en caso de duda, cuando la economía misma ve el fin del mundo como una oportunidad para su propio enriquecimiento. ellauri161.html on line 540: Entonces, hay suficientes razones para el ridículo, más que suficientes. De hecho, una de las deficiencias de Don't Look Up es que no se ha seleccionado ningún grupo que esté específicamente dirigido. Los dos personajes principales están en una racha perdedora con su trabajo científico porque el mundo entero parece estar formado solo por egoístas e idiotas. Quizás el director y el guionista incorporan una gran cantidad de personajes que no serían necesarios. (Vittu mikä ääliö! "ningun grupo johon satiiri olisi "especificamenti dirigido" ei ole "seleccionado". Helvetti, se just on se pointti! Kaikki on tässä pankrotissa mukana! Satira para tontos, nimenomaan! Exactamente la pelicula que nuestra sociedad se merece.) ellauri161.html on line 544: La película parece como si alguien hubiera tomado la directriz de una sátira para tontos y la hubiera trabajado. Con Don't Look Up estamos obteniendo exactamente la película que nuestra sociedad se merece. ellauri161.html on line 551: The porcellain faced Hunting gamist returns home and meets Yule due to her minor celebrity status. The thing is that the film never does anything with Kate’s government scuffle. It’s an odd detour that bloats the runtime severely. (Now THIS IS the problem: these drooping- underlip prof spectators already know what the plot should be and edit what they see accordingly. Hey where are the heroes? Where's optimism? Who's gonna save the world this time round? Superman? Batman? Anyone?) ellauri161.html on line 553: Like: the way he delivers it makes it feel like a line he made up, but it has such poor timing it isn’t funny. Sadly, the entire performance feels that way. ellauri161.html on line 558: They say it’s too dark. It’s too depressing. Haters are moaning that writer-director Adam McKay repeatedly hits his audience over the head with his “the planet is dying” message. ellauri161.html on line 560: Haha, yeah, he is—and amen to that. This is the truest, most on-point movie I saw in 2021. McKay gets sinister in Don’t Look Up, and I, for one, am glad somebody is being appropriately nasty in pointing out how absolutely moronic humans have become in the new millennium. Sorry, folks: We are fucking up big time; McKay knows it; and he’s pulling no punches. ellauri161.html on line 566: This movie is devoid of hope. There is no optimism in Don’t Look Up. Yes, it deserves comparison to Stanley Kubrick’s Dr. Strangelove, because it pulls laughs out of the fact that the human race is on a crash course with destruction. In Don’t Look Up, the technology has multiplied and advanced, but the message is the same as it was when Slim Pickens rode that bomb to the doomed ground in Strangelove: Humans are messing up big-time, in a manner that is so egregious you just have to laugh at it … to prevent yourself from going insane. The situation is hopeless but not serious. ellauri161.html on line 568: Kate Blanchett was way the dullest character on the cast. All silicon, no AI. No interest whatsoever, human or otherwise. Dr Strangelove was a lot worse satire than this. The problem with Kubrik was that he had a villain, while the real world has not just one- rather, there are 7 billion of them. ellauri161.html on line 570: Mark Rylance is hits dead centre as a marvellously moronic mashing of Bill Gates and Steve Jobs. Hey, don't miss Larry Page, Silverfish, Belos, Musk and the rest of the rats! ellauri161.html on line 572: Pressed together, however, the mix just doesn’t work. Too many characters, such as Jonah Hill’s presidential aide, know they’re in a comedy and play for laughs accordingly. There’s way too much going on in Don’t Look Up, so the story focus is constantly diffused as we jump from one narrative thread to another. Consequently the soiree packs very little punch; as a satire on corporate greed, media ethics and celebrity culture it’s pretty limp. All bite but no teeth, you could say. (Fuck yourself droopy-lip, this is a tableau true to life, not a sketch.) ellauri161.html on line 578: Footnote: For some reason in the past week or so Don’t Look Up has been subject to far more coverage and discussion than it deserves. No idea why. Maybe people are desperate for non-Covid talking points. Just a theory. (Ouch. This guy is JUST The type of people being made desperate fun of. How sad. ellauri161.html on line 582: Don't Look Up fires a salvo at the movie industry, too. A director who has a blissfully bloated disaster actioner titled Total Devastation lined up for release grandly admits in a television interview that it is "a popcorn movie". ellauri161.html on line 584: A lady critic: His approach to comedy and my ability to enjoy his work as a director began to diverge when he had a sequence about bailouts and crony capitalism tacked on to another otherwise funny film. That was tasteless. The problem was McKay seemed to find entertainment and real-world issues to be fundamentally separate, deploying one in hopes of getting eyes on the other. While all we droopy lips know that they are part of one and the same entertainment scene! ellauri161.html on line 590: Don’t Look Up wants to paint our inaction with regard to climate change as the result of denialism and being distracted by silly things like, say, a movie streaming on Netflix. But climate change isn’t a comet headed our way in less than a year — a lousy, faulty metaphor for where we’re at right now. Except that IT IS! It's probably too late already. Now get a big mouth fuck goddam Allison Willmore, ellauri161.html on line 593: As a comedy, Don’t Look Up doesn’t work because it’s not funny. As a satire, it flops because the attempts at mockery are broad, puerile, and obvious, unintentionally trivializing the issues it seeks to highlight. As a drama, it collapses because it never makes much of an attempt to be serious. ellauri161.html on line 597: Speaking of “climate,” that’s the main target here – how people are too stupid to come together even when their survival depends on it. Or maybe it’s the pandemic McKay is allegorizing. Probably both. Meanwhile, the writer/director’s left-of-center politics are on full display. Although Don’t Look Up occasionally ridicules the left, it represents a full-on fusillade against the right. Now that is NOT funny. ellauri161.html on line 619: Among the baddies are vacuous United States President Janie Orlean (Streep, bad), douchebro Chief of Staff and President’s son Jason Orlean (Hill, worse), perpetually cheery and vapid morning TV show hosts Brie Evantee (Blanchett) and Jack Bremmer (Perry), and creepy tech-billionaire Peter Isherwell (Rylance, who really should know better than the strange attempts at possibly neurodivergent caricature that this role seems to consist of? How so better pray tell cowboy?), as well as the truth-hostile environment of mainstream and social media. ellauri161.html on line 622: I have to applaud Adam McKay for using the platform that he has to address the single most pressing issue that we face as a species, but I can’t help but be deeply frustrated that the way he has chosen to do so fails on so many levels, both dramatically and didactically. ellauri161.html on line 624: Big Short (toinen pätkä) had it all: dramatic stakes, intrigue, tension, and bucketloads of sheer entertainment—things that this film never once manages. ellauri161.html on line 626: Väärin sammutettu douchebro! Once again the critic's problem is: why am I among the bad guys here? That's NOT funny. ellauri161.html on line 631: I’ve seen some people criticise Don’t Look Up for lacking subtlety. I’m not bothered by this. I don’t necessarily need or want the communications about climate change to be subtle. The issue itself certainly is not subtle. We are heading towards—and, again, already are in the midst of—unprecedented death and destruction. Our systems and rulers are not just woefully ill-equipped to deal with this or to prevent the worst of it, they are actively complicit in bringing it about. Those communities around the world that are the most vulnerable and that have had the least part to play in causing the crisis will be the ones to suffer the first and the worst. This isn’t subtle sht! This is horrifying, grotesque, psychologically debilitating stuff to ponder—if you even have the privilege to ponder in the first place! I don’t necessarily need subtlety here. Sometimes, to fight propaganda, you need to go loud and bold. But you still have to be effective. We are fighting an almightily powerful enemy. Competence is a necessary minimum. Regrettably, Don’t Look Up does not meet those standards. Its central metaphor doesn’t even make sense! Yes, capitalism is responding as dreadfully to climate change in real life as it does to the comet in the film—the key difference is that capitalism didn’t cause that comet to come hurtling out of the sky in the first place. ellauri161.html on line 635: A Kike lady says it well: Granted, many will accuse Don’t Look Up of lacking the subtlety of McKay’s earlier movies, but there is something refreshingly honest about the film that undeniably lends itself to the silliness of its narrative. Furthermore, it is a film about the absurdity of the current times we live in and nobody can argue that is isn’t crazy to deny facts in favour of outlandish fabrications — or can they? ellauri161.html on line 637: There is something genuinely endearing about a film that doesn’t seem to care one bit about coming across as silly as long as its message is heard by the millions of viewers who have so far made it into the most watched film in the world after only two days of streaming. ellauri161.html on line 641: By the way, this is a comedy with several parts that aren’t funny, often deliberately so. It’s also a horror film about substance being smothered by fluff instead of coexisting in healthy moderation. Sometimes tonally jagged is OK. Sharp and broad. Awkward and devastating. If you can’t call out danger without sounding alarmist, how do you actually sound an alarm? (Sheesh, think of what’s changed since 2011’s “Melancholia.”) Hyvä pointti Matt! Tässä sotketaan genrejä ihan kiitettävällä tavalla, ei ihme että jenkkiturvelot on exyxissä. ellauri161.html on line 643: That’s not a point that hasn’t been made before, and it’s not like there are new notions here about what people might do with their last moments. But there’s something deceptively big and complicated about considering the human capacity to (not) address the largest challenges to their own survival as certain systems prevent action being taken — and people’s ability to recognize that a happy ending isn’t automatic but could be possible with thought and work. There’s such tragedy in the idea of, among many other things, being stuck in a loop of distraction at the expense of progress. Perpetual escapism that prevents escape, with what we’re looking away from and how continually being updated in the stories on the subject. ellauri161.html on line 645: But, of course, what every other country is doing while the United States takes the lead is never entirely answered either. So why is every other country allowing the United States to let the comet hit the Earth? ellauri161.html on line 647: The film also falls apart in its total runtime, with the movie being over two hours long. Two hours is a long time admittedly, it feels longer than six months, or time until 2030. ellauri161.html on line 657: It's a glib, unfunny infomercial that are closer to Ted Talks than Talladega Nights. ellauri161.html on line 659: Talladega Nights: The Ballad of Ricky Bobby is a 2006 American sports comedy film directed by Adam McKay and starring Will Ferrell, written by both McKay and Ferrell. Before leaving Ricky behind, stock car dad Reese tells Ricky that in life, “If you ain't first, you're last.” Ricky meets his future ex-wife Carley (Leslie Bibb), after she flashes her breasts. ellauri161.html on line 661: Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen. Kansainvälisesti sarjaa lähetetään yli 150 maahan. Kerrotaan, että NASCAR olisi syntynyt pontikkatrokarien keskenäisistä kilpailuista, koska trokarit tarvitsivat nopean, kestävän ja ketterän auton. NASCAR syntyi heidän vapaapäiviensä kilpailuista, joissa katsottiin kuka on paras ja nopein. NASCAR-sarjaa kilpaillaan viidessä eri pääluokassa: Sprint Cup Series, Nationwide Series, Camping World Truck Series sekä viime vuosina ohjelmistoon tulleet Kanadassa kilpailtava Canadian Tire Series ja Meksikossa ajettava Corona Series. ellauri161.html on line 663: NASCAR-kilpailut ovat olleet teemana sekä Tom Cruisen tähdittämässä Days of Thunder -elokuvassa, että Talladega Nights: the Ballad of Ricky Bobby -komediassa, jossa näyttelevät muun muassa Will Ferrell sekä Sacha Baron Cohen. ellauri161.html on line 671: For the majority of the film (not Talladega, the new one), we’re bouncing from one republican caricature to the next. Streep is a female version of Donald Trump. Jonah Hill is a fratty version of Donald Trump Jr. Mark Rylance is a right-wing version of Tim Cook. (What a joke, he's way too poor.) And Ron Perlman is a red-eyed version of General Turgidson. When General Turgidson wonders aloud what kind of name "Strangelove" is, saying to Mr. Staines (Jack Creley) that it is not a "Kraut name", Staines responds that Strangelove's original German surname was Merkwürdigliebe ("Strange love" in German) and that "he changed it when he became a citizen". A kike anyway, by the name. ellauri161.html on line 682: Very unfortunate watch. Only reason I kept watching was the hope of it getting better. Though I was let down. This was a movie gone bad. ellauri161.html on line 688: Not sure where all these positive reviews are coming from - I thought it was a rather boring film, lacking in plot and failing on many levels to keep me interested. I found this film did nothing to compliment Meryl Streep's talent. It just kinda dragged on. Great cast wasted on a bad script and mediocre directing. ellauri161.html on line 691: This films keeps tripping over itself like a sad old drunk person, I had reasonably high hopes for this self indulgent poorly focused ruse. Definitely save your time. ellauri161.html on line 701: No idea what they were trying to do here. Couldn't even get through it. Basically had the plot of Armageddon but wasn't a spoof, guess they were going for a comedy but it wasn't funny at all. Just very Hollywood and very odd. Don't waste your time. ellauri161.html on line 704: Came in with low expectations, and it didn't even meet them. Started relatively average (for a disaster movie) and when down from there. The biggest disaster is that this steaming pile was made, ellauri161.html on line 707: Annoyingly bad. I suppose this might appeal to those who like their humor and satire delivered like a sledge hammer to the head, but if you prefer a more subtle approach, this is not for you. Added to this are the ludicrously exaggerated characters that are so bad that they are laughable, but in the wrong way. The DiCaprio character is just plain irritating. After 20 minutes of this film, I was just wishing the comet would arrive much earlier than anticipated. ellauri161.html on line 709: Almost like it was produced to be stupid? The president and other characters are like laughing the whole time while experts are giving them info it’s like a bad satire not good at all. ellauri161.html on line 715: All star Cast, All star disappointment! This movie received so much publicity, we thought it would be good. However, not one character endeared themselves to us in actually caring what happened to them. We had hope the movie would gain momentum and get better but.... it never did. ellauri161.html on line 722: My first movie review: After reading the negative reviews from many of the critics I realized that they are of the same character as the corrupt group that the movie portrays and as in the movie either disconnected from the people or threatened by the message. (Right on Vicki!) ellauri161.html on line 728: It wasn't funny. Too obviously a jab at the Trump admin, trying too hard, fell flat ellauri161.html on line 731: This a movie that is over 2h, I had to skip forward so much that it ended up being a 60m movie, this is a boring movie, 95% of jokes are not jokes but cringe moments. This had everything to be a great movie, great cast, good plot, good cgi, but nope lets make this cringe movie. (You are so right!) ellauri161.html on line 737: This was a waste of 2 and a half hours of my life. How they got at least 4 academy award winners to make this steaming pile of crap shocks me. Would have rather had major dental work done than watch this movie. ellauri161.html on line 740: I literally couldn't stay awake. I started it twice, and fell asleep both times. I looked up the ending, and from my interpretation of what the movie was supposed to show (how global warming is not being addressed by our current politicians), I think my nap was more productive than staying awake to watch this. ellauri161.html on line 760: Chad T 3d ago: ellauri161.html on line 778: This movie is supposed to be satire but the jokes are just so awful. I remember when liberals actually were funny, and men like Jon Stewart were hysterical. Whoever wtote this steaming pile needs to go back and learn. The dialogue was ridiculous, the plot was a thin veil for climate change but just fell flat. Its just not worth watching when there are so many better shows out there to watch instead. ellauri161.html on line 787: This movie was atrocious and not even remotely funny. Poorly made and tacky. ellauri161.html on line 806: Onpa viileää, kadetraalityyliä. ellauri161.html on line 814: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7d/Ernest_Hello_by_Vallotton.jpg" height="200px" /> ellauri161.html on line 815: ads/2017/10/leon-bloy-ecrivain-essais-pamphlets.jpg" height="200px" /> ellauri161.html on line 825: Outre ses traductions qui ont fait connaître en France les mystiques rhénans, ses œuvres majeures sont L'Homme, Physionomies de saints et Paroles de Dieu. ellauri161.html on line 832: adding:1em;font-size:small"> ellauri161.html on line 851: Yleiset termit ja lausekkeet admire&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">admire ad=5" class="cloud6">aime ad=5" class="cloud8">appelle ad=5" class="cloud9">arrive ad=5" class="cloud8">aurait ad=5" class="cloud7">beau ad=5" class="cloud6">beauté ad=5" class="cloud8">besoin ad=5" class="cloud9">c'était ad=5" class="cloud8">caractère ad=5" class="cloud8">cherche ad=5" class="cloud0">choses ad=5" class="cloud9">ciel ad=5" class="cloud9">contraire ad=5" class="cloud9">coup ad=5" class="cloud9">crainte ad=5" class="cloud9">création ad=5" class="cloud9">critique ad=5" class="cloud9">croire ad=5" class="cloud9">croit ad=5" class="cloud7">croix ad=5" class="cloud7">d'être ad=5" class="cloud7">demande ad=5" class="cloud9">Denis ad=5" class="cloud6">devant ad=5" class="cloud1">Dieu ad=5" class="cloud3">dire ad=5" class="cloud9">divine ad=5" class="cloud9">dix-huitième siècle ad=5" class="cloud8">doit ad=5" class="cloud4">donne ad=5" class="cloud9">éclate ad=5" class="cloud9">erreur ad=5" class="cloud7">face ad=5" class="cloud7">fond ad=5" class="cloud6">force ad=5" class="cloud6">forme ad=5" class="cloud9">garde ad=5" class="cloud9">général ad=5" class="cloud4">génie ad=5" class="cloud6">gloire ad=5" class="cloud8">grandeur ad=5" class="cloud0">Grèce ad=5" class="cloud9">haine ad=5" class="cloud8">haut ad=5" class="cloud0">homme ad=5" class="cloud4">humaine ad=5" class="cloud9">idées ad=5" class="cloud9">ignore ad=5" class="cloud8">joie ad=5" class="cloud6">jour ad=5" class="cloud8">justice ad=5" class="cloud9">l'air ad=5" class="cloud8">l'amour ad=5" class="cloud3">l'art ad=5" class="cloud9">l'autre ad=5" class="cloud9">l'avare ad=5" class="cloud7">l'erreur ad=5" class="cloud8">l'esprit ad=5" class="cloud7">l'histoire ad=5" class="cloud0">l'homme ad=5" class="cloud9">L'homme médiocre ad=5" class="cloud7">l'ordre ad=5" class="cloud8">l'unité ad=5" class="cloud9">laisse ad=5" class="cloud8">larmes ad=5" class="cloud7">lieu ad=5" class="cloud8">livre ad=5" class="cloud9">loin ad=5" class="cloud7">lui-même ad=5" class="cloud4">lumière ad=5" class="cloud6">main ad=5" class="cloud6">malheur ad=5" class="cloud9">matière ad=5" class="cloud9">mensonge ad=5" class="cloud6">ment ad=5" class="cloud1">monde ad=5" class="cloud6">montre ad=5" class="cloud4">mort ad=5" class="cloud9">mots ad=5" class="cloud6">nature ad=5" class="cloud9">naturel ad=5" class="cloud8">néant ad=5" class="cloud8">paix ad=5" class="cloud2">parle ad=5" class="cloud2">parole ad=5" class="cloud4">passé ad=5" class="cloud7">passion ad=5" class="cloud3">pensée ad=5" class="cloud9">père ad=5" class="cloud8">personne ad=5" class="cloud9">petite ad=5" class="cloud8">peur ad=5" class="cloud7">peut-être ad=5" class="cloud6">place ad=5" class="cloud9">pleine ad=5" class="cloud4">porte ad=5" class="cloud7">premier ad=5" class="cloud8">présent ad=5" class="cloud7">profonde ad=5" class="cloud9">propre ad=5" class="cloud9">puissance ad=5" class="cloud8">qu'une ad=5" class="cloud7">raison ad=5" class="cloud9">réalité ad=5" class="cloud3">regard ad=5" class="cloud9">représente ad=5" class="cloud7">ressemble ad=5" class="cloud9">reste ad=5" class="cloud4">rien ad=5" class="cloud8">rire ad=5" class="cloud8">Roman ad=5" class="cloud9">Rome ad=5" class="cloud7">s'est ad=5" class="cloud5">s'il ad=5" class="cloud2">saint ad=5" class="cloud9">sais ad=5" class="cloud8">sait ad=5" class="cloud9">sang ad=5" class="cloud3">Science ad=5" class="cloud7">secret ad=5" class="cloud6">semble ad=5" class="cloud8">sens ad=5" class="cloud3">sent ad=5" class="cloud3">serait ad=5" class="cloud4">seulement ad=5" class="cloud3">siècle ad=5" class="cloud8">signe ad=5" class="cloud3">soleil ad=5" class="cloud6">souvenir ad=5" class="cloud6">style ad=5" class="cloud6">terre ad=5" class="cloud9">tion ad=5" class="cloud6">trouve ad=5" class="cloud2">vérité ad=5" class="cloud5">veut ad=5" class="cloud9">vivante ad=5" class="cloud8">voici ad=5" class="cloud6">voilà ad=5" class="cloud8">voit ad=5" class="cloud8">Voyez ad=5" class="cloud4">vrai ad=5" class="cloud7">yeux ellauri161.html on line 861: Sivu 201 - Cette doctrine pourra sembler paradoxale sans doute, et même ridicule, parce que l'opinion environnante en impose ; mais attendez que l'affinité naturelle de la religion et de la science les réunisse dans la tête d'un seul homme de génie : l'apparition de cet homme ne saurait être éloignée ; et peut-être même existe-t-il déjà. Celui-là sera fameux, et mettra fin au...‎ ellauri161.html on line 864: Sivu 234 - Memor fui dierum antiquorum, meditatus sum in omnibus operibus tuis : in factis manuum tuarum meditabar. Expandi manus meas ad te : * anima mea sicut terra sine aqua tibi.‎ ellauri161.html on line 891: adding:1em;font-size:small"> ellauri161.html on line 899: Blanc de Saint-Bonnet, Louis de Bonald, Karl Ludwig von Haller, Donoso Cortés, Comte, Rosmini, Barbey d'Aurevilly, Bloy, Maurras, Bernanos, Charles Baudelaire, Boutang, Schmitt, René Girard, René Guénon et toute la tradition contre-révolutionnaire et catholique traditionaliste. ellauri161.html on line 912: Avec quelques frères de Chambéry, il fonde en 1778, la loge réformée écossaise de « La Sincérité », qui dépend du directoire écossais dont l'âme est Jean-Baptiste Willermoz (1730-1824), disciple de Joachim Martinès de Pasqually. Il est reçu chevalier bienfaisant de la Cité Sainte sous le nom de eques Josephus a Floribus (ce surnom fait allusion aux fleurs de souci de ses armoiries). On retrouve dans son œuvre les enseignements de la maçonnerie : providentialisme, prophétisme, réversibilité des peines, etc. ; hautement investi dans la vie de cette société initiatique, à la veille du Convent de Wilhelmsbad (1782), il fait d'ailleurs parvenir à Jean-Baptiste Willermoz son célèbre Mémoire au duc de Brunswick. Il entretient par ailleurs une amitié avec Louis-Claude de Saint-Martin, pour lequel il avait une vive admiration, se faisant fort, disait-il, « de défendre en tous points l'orthodoxie », d'où son attrait pour le martinisme. ellauri161.html on line 914: Lors de son séjour à Turin, en 1793, Joseph de Maistre adhère à la loge de La Stricte Observance (La Stretta Osservanza) qui relève du Rite écossais rectifié. Enfin, à Saint-Pétersbourg, il fréquente la loge de M. Stedingk, ambassadeur de Suède auprès du Tzar. ellauri161.html on line 915: Au total, Joseph de Maistre a joué un rôle actif dans la franc-maçonnerie pendant environ 40 ans, et il est parvenu aux grades les plus élevés du Rite écossais rectifié et du martinisme. Il est répertorié sur la liste des francs-maçons célèbres dans le monde. ellauri161.html on line 921: L'ambassadeur est très apprécié de la bonne société pétersbourgeoise, dont les princes Galitzine et l'amiral Tchitchagov. Il obtient en 1805 de la part de l'amiral le poste de directeur de la bibliothèque et du musée de la Marine à Saint-Pétersbourg en faveur de son frère Xavier. Il rencontre l'empereur Alexandre Ier à de multiples reprises et devient son conseiller attitré. ellauri161.html on line 929: Pour Joseph de Maistre, le corps politique étant constitué à l'image d'un organisme vivant, il peut quelquefois être malade, et quand il est malade, l'estomac n' aura rien de manger. Le sacrifice des individus est un mal nécessaire pour la sauvegarde du corps social, et Joseph de Maistre, dans ses formulations les plus imagées, n'hésite pas à évoquer le sang que réclame la terre pour rendre la justice, et qu'elle obtient par la guerre que se font les Hommes. ellauri161.html on line 933: Si Jean-Jacques Rousseau s'accordait également à dire que la religion était nécessaire au corps politique, il rejetait en revanche le christianisme comme étant ennemi de la république. Chez Joseph de Maistre, à l'inverse, la religion chrétienne est la plus adaptée, car elle soutient parfaitement la monarchie et se base sur la tradition, sans laquelle il est impossible que soit fondée une religion. Or, la monarchie est elle-même le régime politique le plus adapté : comme il l'affirme dans ses Considérations sur la France, la monarchie est un équilibre qui s'est constitué au fil de l'histoire. C'est un régime tempéré mais fort, et qui ne tend pas, selon lui, vers la violence, à l'inverse de la république qu'il voit comme un régime déséquilibré et instable. De plus, la monarchie est le régime qui respecte le plus ce qu'il considère comme un fait naturel : à savoir l'inégalité entre les hommes, que la monarchie intègre dans son organisation, et qui est relativisée grâce à l'égalité de tous dans leur assujettissement au roi. Pour Joseph de Maistre, la république y substitue une égalité utopique, qui ne prend pas en compte la véritable nature de l'Homme. Car ce dernier doit vivre en société, et toute société doit être structurée autour d'une hiérarchie, ce qui justifie donc l'existence d'ordres dans la société. ellauri161.html on line 984: Siis varsin keskinkertainen kaveri. Sitten se tapaa ton Barbapapan, joka käännyttää sen takaisin äitikirkkoveneeseen. En décembre 1868, il fait la connaissance de Jules Barbey d´Aurevilly, qui habite en face de chez lui, rue Rousselet (Léon Bloy habite au numéro 24h). C´est l´occasion pour lui d´une profonde conversion intellectuelle, qui le ramène à la religion catholique, et le rapproche des courants traditionalistes. C´est Barbey qui le familiarise avec la pensée du philosophe Antoine Blanc de Saint-Bonnet, « une des majestés intellectuelles de ce siècle », dira Bloy plus tard. Par la suite, Ernest Hello eut également une très forte influence sur lui ; il semble même que ce soit lui qui l´ait incité à écrire. ellauri161.html on line 994: “The only real sadness, the only real failure, the only great tragedy in life, is not to become a saint.” ellauri161.html on line 1031: ads/2020/12/9754-p4-saint-du-jour.jpg" width="30%" /> ellauri161.html on line 1036: Tiikeritähden pennut ovat valmiita soturioppilaiksi, ja heidät nimitetään Vatukkatassuksi ja Keltatassuksi. Tulisydän saa päättää heidän mestarit, joten hän ottaa Vatukkatassun itselleen ja antaa Keltatassun Saniaisturkille. Tulisydän antaa Keltatassun Saniasturkille Hiekkamyrskyn sijaan, koska hän pelkää, mitä Tiikeritähti on valmis tekemään saadakseen pentunsa itselleen, vaikka Saniasturkki onkin kokemattomampi ja nuorempi kuin Hiekkamyrsky. Tiikeritähden mielestä oppilaat kuuluisivat Varjoklaanille, ja hän pyytää Mustaraitaa tuomaan heidät hänelle salassa, mutta Tulisydän pysäyttää Mustaraidan. Hiekkamyrsky on vihainen Tulisydämelle, koska häntä ei valittu Keltatassun mestariksi, ja heidän ystävyytensä kärsii sen seurauksena. ellauri161.html on line 1085: Ruysbroeck (Or Rusbroek), Jean De, the most noted of mystics in the Netherlands, was born in A.D. 1293 at Ruysbroeck no less, near Brussels, and was educated in the latter city under the direction of an Augustinian prebendary who was his relative. His fondness for solitude and day dreams prevented him from making solid progress, however. His Latin was imperfect, though it is clear that he became acquainted with the earlier mystical writings. He probably did not read the writings of Neo-Platonists, but was certainly not unacquainted with those of the Areopagite. ellauri161.html on line 1087: Dionysios Areopagita oli Ateenan areiopagin neuvoston jäsen ensimmäisellä vuosisadalla. Apostolien tekojen mukaan hän kääntyi kristityksi apostoli Paavalin vaikutuksesta. Eusebios lainaa Dionysios Korinttolaista ja kertoo, että tästä Dionysios Areopagitasta tuli sittemmin Ateenan piispa. Kuoli: Luteita, Pariisi ellauri161.html on line 1089: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/42/Hosios_Loukas_%28diakonikon%2C_arch%29_-_Dionysius_Areopagite.jpg/800px-Hosios_Loukas_%28diakonikon%2C_arch%29_-_Dionysius_Areopagite.jpg" width="30%" /> ellauri161.html on line 1092: His (Mainion) works suggest the thought that the writings of master Eckart (died 1328), with whom Ruysbroeck was contemporary for thirty-five years, exercised influence over our author´s mind. Melkein maisteri Eckartille kävi köpelösti loppupeleissä. Ruisbroeck became vicar of the Church of St. Gudula at Brussels, where he lived in strict asceticism, enjoying the society of persons who had devoted themselves to a contemplative life, composing books and exercising benevolence. Jahas uusi päivä, uusi suopeus. He contended against the sins of the day, and labored to promote reforms. It is said that Tauler once visited him, attracted by the fame of his sanctity. ellauri161.html on line 1109: ads/2020/11/seppo_teinonen.jpg" height="200px" /> ellauri161.html on line 1123: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/thumb/8/89/Diary_of_a_Country_Priest.jpg/220px-Diary_of_a_Country_Priest.jpg" style="float:right;width:15%"/> ellauri161.html on line 1131: A young priest arrives at the small village of Ambricourt, his first parish assignment. He arrives alone by bicycle and is met by no one and unpacks his meager belongings. A couple at the chateau eye him suspiciously and walk away. He begins a diary, which he narrates throughout the film. This is very, very old-fashioned, would not do in Netflix anymore. Because he often feels nauseous and dizzy, he chooses a strict diet free of meat and vegetables. Instead, he has wine and wine-soaked bread with sugar. No wonder he dies in the end (oops, spoiler, sorry). ellauri161.html on line 1133: A man from his parish demands a full service funeral for his wife and says he will not pay for it. He confers with the priest of Torcy. The girls of the catechism class laugh at him in a prank, whereby only one of them pretends to know the Scriptural basis of the Eucharist so that the rest of them can laugh at their private conversation. His colleagues criticize his diet of bread and wine, and his ascetic lifestyle. "Concerned" about Chantal, the daughter of the Countess, the priest visits the Countess at the family chateau, and appears to help her resume communion with God after a period of doubt. The Countess dies during the following night, and her daughter spreads false rumors that the priest´s harsh words had tormented her to death. Refusing confession, Chantal had previously spoken to the priest about her hatred of her parents. ellauri161.html on line 1137: So what was the point? I say as disappointedly as the Korean ladies listening to a reading of Goethe's Werther's Leiden. What? He shot himself? So he never got to shag the woman of his heart? What a drag. And threw the rookie historian out on her ear. ellauri162.html on line 2: ad> ellauri162.html on line 19: ad> ellauri162.html on line 61: ads/2021/11/Nylen-2-Web-1536x1229.jpg" width="50%" /> ellauri162.html on line 102: Mut hei, hold your horses! Minkä ikäinen oli Bernanos rykäistessään tän jeremiaadin? ellauri162.html on line 104: Louis Émile Clément Georges Bernanos (French: [ʒɔʁʒ bɛʁnanɔs]; 20 February 1888 – 5 July 1948) was a French author, and a soldier in World War I. A Roman Catholic with monarchist leanings, he was critical of elitist thought and was opposed to what he identified as defeatism. He believed this had led to France´s defeat and eventual occupation by Germany in 1940 during World War II. His two major novels "Sous le soleil de Satan" (1926) and the "Journal d’un curé de campagne" (1936) both revolve around a parish priest who combats evil and despair in the world. Most of his novels have been translated into English and frequently published in both Great Britain and the United States. ellauri162.html on line 106: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/46/Georges-Bernanos.jpg" /> ellauri162.html on line 112: After the war, he worked in insurance before writing Sous le soleil de Satan (1926, Under the Sun of Satan). He won the Grand Prix du roman de l'Académie française for The Diary of a Country Priest (Journal d'un curé de campagne), published in 1936. ellauri162.html on line 145: Par nécessité ou par goût, il est longtemps un adepte de la moto comme moyen de transport quotidien et cette pratique se retrouvera dans ses œuvres. Comme le curé de campagne, il sentait "la haute moto rouge, tout étincelante, ronfler sous moi comme un petit avion.". ellauri162.html on line 177: One of the early writing prophets, Hosea used his own marital experience as a symbolic representation of God and Israel: God the husband, Israel the wife. Hosea´s wife left him to go with other men; Israel left the Lord to go with other gods. Hosea searched for his wife, found her and brought her back; God would not abandon Israel and brought them back even though they had forsaken him. ellauri162.html on line 181: To understand more fully the connection between Hosea’s domestic affairs and Israel’s relationship with Jehovah, consider these words: “Jehovah went on to say to me: ‘Go once again, love a woman loved by a companion and committing adultery.’” (Hosea 3:1) Hosea complied with this command by repurchasing Gomer from the man with whom she had been living. Afterward, Hosea firmly admonished his wife: “For many days you will dwell as mine. You must not commit no furher fornication, and you must not come to belong to another man.” (Hosea 3:2, 3) Gomer responded to the discipline, and Hosea resumed marital relations with her. How did this apply to God’s dealings with the people of Israel and Judah? ellauri162.html on line 187: [Mark 10:11-12] Anyone who divorces his wife and marries another woman commits adultery against her. And if she divorces her husband and marries another man, she commits adultery. ellauri162.html on line 204: de la maladresse. Sa bêtise est inoffensive, elle est si ellauri162.html on line 216: Dans l'album de Tintin Coke en stock, le capitaine Haddock insulte le commandant d'un navire négrier et lui envoie, entre autres, un « Jocrisse ! » pendant que les deux bateaux s'éloignent l'un de l'autre. Hottentotit! Bassibazuukit! ellauri162.html on line 223: Il était l’auteur de trente-cinq romans traduits en plus de vingt-sept langues (dont dix-huit sont le français en date du mois de février 2018). Il était également scénariste pour le cinéma, la radio et la télévision. ellauri162.html on line 264: Marcel Aymé, né le 29 mars 1902 à Joigny et mort le 14 octobre 1967 chez lui, rue Norvins dans le 18e arrondissement de Paris, est un écrivain, dramaturge, nouvelliste, scénariste et essayiste français. Écrivain prolifique, il a laissé deux essais, dix-sept romans, plusieurs dizaines de nouvelles, une dizaine de pièces de théâtre, plus de cent soixante articles et des contes. Avec ces écrits il fournit une « étude sociale », avec un vocabulaire précis pour chaque type humain. Son langage mêle les différents registres : argot, patois régional franc-comtois, soutenu et anglais phonétiquement francisé. Très attaqué par la critique, y compris pour ses textes les plus inoffensifs comme Les Contes du chat perché4, il doit l'essentiel de son succès au public. Il a également écrit de nombreux scénarios et traduit des auteurs américains egalement simpletons: Arthur Miller (Les Sorcières de Salem), Tennessee Williams (La Nuit de l'iguane). ellauri162.html on line 266: En 1949, le ministère de l'Éducation nationale fit savoir à Marcel Aymé qu'il allait être inscrit sur la liste de la prochaine promotion de la Légion d'honneur. Il se souvint alors du « blâme sans affichage » auquel il avait été condamné en 1946 pour avoir vendu sous l'occupation un scénario à la Continental film et refusa. En outre, l'année suivante, il déclina la proposition faite publiquement par François Mauriac de présenter sa candidature à l'Académie française : « Combien d'écrivains auront refusé presque simultanément l'Académie française et la Légion d'honneur ? s'est interrogée Gabrielle Rollin dans le magazine Lire. ellauri162.html on line 268: Que peuvent donc avoir de commun les écrivains Marcel Camus, Marcel Aymé, Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir, Louis Aragon, Jacques Prévert, Georges Bernanos, Aimé Césaire, Bernard Clavel, Guy de Maupassant, Georges Sand, les peintres Claude Monet, Gustave Courbet, Honoré Daumier, les compositeurs Hector Berlioz, Maurice Ravel, les politiciens Philippe Seguin (de droite), Jack Ralite (de gauche), le syndicaliste Edmond Maire, le philosophe Jacques Bouveresse, les chanteurs et poètes Georges Brassens, Léo Ferré, l'acteur et humoriste Bourvil, les actrices Catherine Deneuve, Claudia Cardinale, Brigitte Bardot, la chanteuse Mylène Farmer, la madame Miss France Geneviève de Fontenay, les prix Nobel de physique Pierre et Marie Curie, le médecin humanitaire Anne-Marie Gouvet, la chercheuse spécialiste des cancers professionnels Annie Thiebaud-Mony, ou tout récemment le dessinateur de bandes dessinées Tardy… ? ellauri162.html on line 278: Bon, on s'en fiche de Gégé Deparpoutine ! Qu'il l'adopte, le pas dictateur et très démocrate chef suprême des poupée Russes - et qu'il adopte son pote Filou 1er par la même occasion. Bon débarras ! D'ailleurs, s'il pouvait en adopter d'autres, je suis prêt à lui faire une liste. Il y a de la place en Sibérie, et cela va nous faire une peu de ménage. Tiens, tous les légiond'honneurisés, qu'il les adopte pour commencer. ellauri162.html on line 348: Hyvin se haukkuu kaverinsa esipuheessa: kristilliset internit ahkeroivat messussa ja naisseikkailivat salassa. Ne olivat lahjattomia ja sovinnaisia keplottelijoita, hyväosaisia laiskureita, joiset tuli hurskaita ja kuuliaisia yxilöitä valtion tarpeisiin. Norssit olivat vähemmän tekopyhiä ja vapaamielisempiä, mutta yhtä rajoittuneita. Elostelijoita jotka intoilivat opereteista ja raveista, pelasivat pelejä, matalamielisten apinoiden huvituxia. Sellainen rellestäminen oli Jorista alhaista. Kirjallisuus"miehet" eivät olleet yhtään parempia. Jori tyrmistyi niidn kaunaisista ja halpamaisista mielipiteistä, puheista jotka olivat kuluneita kuin kirkonpenkit ja masentavista kiistoisa, jossa teoxen mitta oli painosmäärä ja myyntiluvut. Nyölen painaa ize omat kirjahkonsa, koska kaunokirjallisuuden painosluvut ovat Suomessa olemattomat. 25K isänmaallista finlandiakirjaa kelpaa vain seinäntäytteexi. Vapaa-ajattelijat oli dogmaatikkoja ja saarnamiehiä, jotka tukahduttavat "muiden apinoiden" mielipiteitä. Kadunkulman suutaria hieman valveutuneempia. ellauri162.html on line 364: Le tonnerre et la pluie ont fait un tel ravage, Ukkonen ja sade teki niin pahaa tuhoa, ellauri162.html on line 385: Ensimmäinen kvartetti - Nuoret. Ensimmäinen kvartaatio koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta, jotka on rajattu välimerkeillä (jakeet 1-2 ja 3-4). Nuorten mielleys on seurausta masentavaan arvioon. Menneisyyden nuorten luonnehdinta: nuoret esitetään varjon ja valon vuorottelun välimerkkinä ("siellä täällä", "tumma", "loistava"). Tämä vuorottelu on vertauskuvallisesti toivon ja epätoivon, impulssien kohti ihannetta ja pernan painoa. Lannistavaa tasetta korostetaan aiemmin, ja se on laadittu "on tehty" (kohti 3) ja sitä koskevasta ehdotuksesta. Se on seurausta myrskyisästä nuoruudesta. Metafora jatkuu puutarhan (elämän) kuvassa, joka on tuhoutunut ja lähes kokonaan riisuttu sen tuotannoista kuten syksyllä. Ajatusta vuorottelevista auringosta ja sateesta korostaa voimakas välimerkki (";" ja "."). ellauri162.html on line 411: Comme un long sanglot, tout chargé d'adieux; Kun pitkä nyyhkäys, heippaviestinä. ellauri162.html on line 422: I. Eka kvartetti - Outo paikka Henkilökohtainen pronomini "me" jakeesta 1 ja otsikko ("rakastavaiset") osoittavat välittömästi rakkausliiton. Rakastavaisia ei eroteta kuolemalla. Ensimmäisessä quatrainissa kuvattu paikka näyttää tervetulleelta ("sängyt täynnä kevyitä hajuja", "syvät sohvat", "kukat"). Ajatus täyttämisestä ("täynnä hajuja") vastakohtana tyhjyyden, tyhjyyden kanssa. Jakeiden 1 ja 2 lempeä assonanssi osoittaa pehmeän ja miellyttävän paikan. Mutta jakeesta 2 ilmestyy kuoleman leksikaalinen kenttä ("haudat"), jotka osoittavat kuoleman läsnäolon. Kuolema liittyy mukavuuden tunteeseen ("syvät sohvat"), mikä osoittaa välittömästi positiivisen kuvan kuolemasta. Jakeessa 3 "kukkien" herättämä miellyttävä ilmapiiri tasapainotetaan adjektiivin "outo" vastapainoksi, mikä tekee niistä häiritseviä, salaperäisiä. Adjektiivia "outo" korostaa sen antepositio ("outoja kukkia"). ellauri162.html on line 424: Jakeessa 4 ("Haudottu meille kauniimman taivaan alla") vertaileva "enemmän" osoittaa, että paikka, jossa rakastajat eivät ole, on "kauniimpia" paikkoja, ja paikka, jossa rakastajat ovat, voi olla pääsy tähän kauniimpaan paikkaan, koska sen sisältämät kukat tulevat siitä. "Taivaalla" on hengellinen merkitys, joka edustaa sielun kohoamista. Pohjan ja yläosan välillä on vastustus ("syvä" / "taivaat", "haudat" / "hyllyt"), mikä osoittaa jo käsitteen siirtymisestä todellisesta maailmasta (alhaalta) mystiseen maailmaan (yläosa). Koko runon ajan runoilija työllistää tulevaisuutta: hän näyttää jo käyneen tässä tuonpuoleisessa. Tämä ensimmäinen quatrain esittelee paikan, joka näyttää miellyttävältä ja liittyy kuoleman ajatukseen, mikä osoittaa jo paradoksaalisesti positiivisen kuvan kuolemasta. ellauri162.html on line 426: II. Toka kvartetti - Viimeisistä hetkistä nauttiminen. Käyttämällä viimeisiä lämpöjään, Sydämemme ovat kaksi suurta soihtua. Kuka heijastaa heidän kaksoisvalojaan Mielestämme nämä kaksoispeilit. Jakeessa 5 annetaan profuusion tunne "tahdon mukaan" (ilman maltillisuutta), mutta adjektiivi "viimeinen", joka on asetettu antepositioon, osoittaa, että täällä käytetään elämänsä viimeisiä voimia ennen kuolemaa. On välttämätöntä nauttia viimeisistä hetkistä, joten runoilija yhdistää kuoleman ilon ja aistillisuuden käsitteeseen ("lämpö"). Leksikaalinen lämpökenttä ("lämpö", "soihdut") vastustaa kuolemaan perinteisesti liittyvää kylmyyttä. Jakeessa 6 "valtavat soihdut" osoittavat jälleen kerran positiivisen kuvan kuolemasta ("soihtujen herättämänä"), koska ne liittyvät adjektiiviin "laaja". ellauri162.html on line 434: Kahden olennot, jotka aloitettiin toisesta kvartaalista, lähentyminen on tässä yhteensä jakeen 10 adjektiivin "ainutlaatuinen" ("yksittäinen salama") kanssa. Ajatus fuusiosta lämmöllä, joka tapahtuu hetkessä. Runoilija siirtyy kahden kvartaalin monikosta tercettien yksikölle. Jae 11 on melankolisempi, "nyyhkää" ja "jäähyväisiä", ja se näyttää osoittavan, että rakastavaiset ovat kuolleet, mutta kuolemaa ei mainita tässä tercetissä. ellauri162.html on line 451: "Lopullisen lopun tiedostaminen antaa näkökulman, merkityxen ja jopa toivoa. Se antaa meidän paradoxaalisesti ottaa etäisyyttä jokapäiväisiin huoliimme ja elää täydemmin tässä hetkessä." Tämä myöntää Andrew Pontzenkin: "Maailman loppuminen saa minut hetkexi surullisexi", hän sanoo. "Sitten alan hyvin nopeasti murehtia globaaleja ongelmia joita apinalla on tällä hetkellä. Ajattelen että jotain rajaa. Olemme nyt paljon pahemmassa jamassa kuin universumin lämpökuolema. Se lohduttaa." ellauri162.html on line 488: Proosan puolella Kikherneen sanahelinä, monimutkaiset vertaukset, käsittämättömät harhapolut eivät liioin innostaneet häntä. Häntä eivät toden totta temmanneet mukaansa tämän ylätyyliset apostrofit, patrioottisten hokemien ehtymätön vuo, paatokselliset juhlapuheet, jähmeä tyyli, mehevä ja rehevä mutta kuitenkin pyylevä, ytimetön, vailla selkärankaa - lauseen aloittavien adverbilitanioiden kamala kuona, ohuin konjunktiosäikein toisiinsa nivottujen pönäköiden lauseperiodien muuttumattomat formulat, saati uuvuttava mieltymys toistoon tyylikeinona. Toisaalta myöskään lakonisesta sahastaan tunnettu Caesar ei miellyttänyt häntä, sillä nähtävästi Ciceron äärimmäinen vastakohta tarkoitti vain niuhottamista ja kiristämistä, hedelmätöntä ynnäämistä, outoa ja täysin aiheetonta pidättelyä. ellauri162.html on line 548: The "Carmen apologeticum" has a misleading title, thanks to Pitra, its first editor (1852) who was a moron. ellauri162.html on line 552: Sitten toinen Antikristus, mies Persiasta, tulee idästä, valloittaa Neron, polttaa Rooman, vakiinnuttaa asemansa Juudeassa ja tekee ihmeitä. Mutta Jumala, siunatun armeijan kanssa. etenee Persian ulkopuolelta voittomarssilla; Antikristus on voitettu, ja Kristus ja Hänen pyhänsä asettuvat Jerusalemiin. Saadaksesi tietää, mitä seuraa, meidän on tutustuttava "Ohjeisiin" (II, 1-4). Ensinnäkin valitut nousevat kuolleista ja elävät 1000 vuoden ajan nautinnon ja onnen elämää. Tuon ajan lopussa tuli tuhoaa maailman, Kristus ilmestyy, ja kaikki kuolleet nousevat viimeiseen tuomioon, joka johtaa joko Paratiisin iloihin tai kipuihin. ellauri162.html on line 570: Uudistetun maailman perijänä Noah tekee lähes kaiken oikein, mutta hän on vain pieni hidastetöyssy matkalla kadotukseen. Ihmisen laskeutuminen täydelliseen jumalattomuuteen, itsestäänselvyys perisynnin vuoksi, etenee vielä nopeammin Nooan kuoleman jälkeen, kun rutto, jotka nyt paljastuu epäjumalanpalvonnaksi, vaatii koko ihmiskunnan uhrikseen (3.99-326). Alethian kolmas osa alkaa klo 3.326 Abrahamin syntymällä, "taivaan arvoinen mies" (vir dignus caelo). Hänen tehtävänään on johtaa kansansa ja todellakin koko ihmiskunta takaisin todellisen Jumalan pariin. Abrahamin kertomus pääsee vasta alkuun, mutta Abrahamin tehtävän lopullinen menestys ennustetaan juonipaljastuxena. Kuten edellä todettiin, runo päättyy Sodoman tuliseen katastrofiin. ellauri162.html on line 580: Pitäen tällaiset asiat mielessä ja ennakoiden tulevan impotenssi-iän, Nooa päättää olla aloittamatta mitään inhimillistä tehtävää ennen muinaisten rituaalien suorittamista ja kiitokseksi Jumalalle. Alttarit nousevat lumivalkoisesta kivestä; Koska taivaan pyhä tila, sen kaareva polku levisi kaikkialle, ympäröi itsensä ilman kiinteitä rajoja, maailma oli heidän pyhä piirinsä. Uhrimainen uhri jokaisesta seitsemästä karjasta tulee nopeasti runsaasti, jota lempeä ilma ylläpitää, mikä... tuottaa... maasta... kaadetaan itäisessä..., tai arabialaisten metsistä. Olympuksesta lähetetty liekki maistuu makeanhajuisilta kunnianosoituksilta, jotka se on syönyt hännällään, ja palaneet uhrit lähettävät kuumaa tuoksua, joka tuoksuu makealta Jumalalle. Jumala - joka on aina lempeä ja hyvä, ottaa kaiken, mitä hän saa uhrauksemme, ja iloitsee hurskaavien ihmisten seremoniallisissa riitoissa, joita hän ei tosin tarvitse, mutta joiden takia hän lunastaa meidät - puhuu näin rauhallisella tahtotilallaan: ellauri162.html on line 623: Kuulin kuitenkin hyvissä ajoin Prof Kiemuran Dr Extenda-kuurista. Nyt tiedän, että jos en olisi käyttänyt sitä, olisin tehnyt elämäni mokan. Impotenssi esti minua täysin harrastamasta normaalia elämää, mutta 4 viikkoa riitti, jotta kaikki ei vain palautunut normiin, vaan se toi minulle täysin uusia kokemuksia sängyssä! Ensimmäistä kertaa minulle on alkanut tapahtua niin, että naiset, joiden kanssa olen sängyssä, saavat useita pistoja ennen notkahdusta ja palaavat luokseni saadakseen lisää! Itseluottamus, jonka olen saanut, on sanoin kuvaamaton – sen ansiosta pystyin vaihtamaan työni jopa parempaan kuin minun edellisessä firmassani. Paljon kiitoksia! ellauri162.html on line 639: Number puzzle "X" on IPad & IPhone. ellauri162.html on line 663: Since loss of my pluripotence, I have mainly been dealing on European casual wear for more than 20 years. So I have experience also dealing with many shops in Japan. I have gotten much knowledge of the fashion industry, through experience of production management, wholesale and sales positions. In addition, I am glad to have made many acquaintances through the job. ellauri162.html on line 690: La douillette est le nom donné au pardessus long, revêtu en costume de ville sur la soutane par les ecclésiastiques catholiques ou bien a l´interieur. Silkkinen vanutikkitakki. Plus calotte et culottes. douillette (adj.) < ductilis "kodikas, mukava, epävirallinen, viihtyisä". ellauri162.html on line 694: Pope Leo XIII, 1891, wrote the encyclical Rerum Novarum as the industrial revolution and political change swept across Europe. The relationship between employers and employees was changing dramatically. Individuals had become wealthy, but most remained poor even though they worked hard. Pope Leo XIII´s encyclical spoke of the condition of the working classes during a time when many advocated revolution. ellauri162.html on line 696: The Church recognizes that the lack of workers union contributed to an unjust situation where many work in conditions little better than slavery. One solution proposed by socialists was to eliminate private property altogether. Pope Leo XIII dismisses this solution because "every man has by nature the right to possess property as his own." He also notes that "the impelling reason and motive of his work is to obtain property." Instead of helping the working class, the elimination of private property would only hurt those it was intended to benefit. ellauri162.html on line 698: Private ownership "is not only lawful, but absolutely necessary." In addition, the right to property is essential in maintaining the structure of the family. For what can pater familias use to threaten the children with if not the legacy? A worker ought to be given the opportunity to live sparingly, save money, and invest his savings for the future. ellauri162.html on line 706: Both workers and employers should have their rights protected. Children shouldn´t be employed for tasks suited for adults, and employers should compensate workers with just wages. Humanity should remember that Christian morality leads to prosperity. ellauri162.html on line 719: Masturbation. It’s not just a great way to kill time, but it’s also the safest sex you can have. And it has many health benefits. (See: 5 Reasons You Should Masturbate Tonight.) Although we can all agree that masturbation is pretty much the cherry on top of the ice cream of life, there’s more to the act than that. In a recent study from Harvard, men who ejaculated 21 or more times per month had a 19 to 22 percent lower risk of prostate cancer than men who did so only four to seven times per month. In some parts of the world, teenagers are encouraged to masturbate. Masturbation prevents unwanted pregnancies. ellauri162.html on line 731: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d3/Avril_threeway_alternate_upload.jpg" height="200px" /> ellauri162.html on line 732: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/da/%C3%89douard-Henri_Avril_%2819%29.jpg" height="200px" /> ellauri162.html on line 733: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8b/%C3%89douard-Henri_Avril_%2828%29.jpg" height="200px" /> ellauri162.html on line 741: 1820 wurde er auch Aufseher der herzoglichen Kupferstichsammlung und des Münzkabinetts, die er jeweils neu katalogisierte. (Herttua: tulisitko kazelemaan ezauxiani Karlchen?) 1824 edierte er den Hermaphroditus des Antonio Beccadelli (Panormita), ein Werk der erotischen Literatur der Renaissance, und fügte zum Verständnis eine Schrift „De Figuris Veneris“ an. Dieses in Latein verfasste Handbuch der klassischen Erotologie versammelt und klassifiziert antike, aber auch frühneuzeitliche Stellungen, die in ihrer Gesamtheit die Vielfalt sexuellen Verhaltens realistisch beschreiben. Als solches ist es ein Standardwerk der Sexualwissenschaft. ellauri162.html on line 756: Lyrics Tove Lo, saddest girl on Sweden. Love to fuck you is that okay? Yleisön penkit märkinä kuin Jönsyn luennolla. ellauri162.html on line 760: In a few cases, a person has made the list mainly on the basis of his or her attack on free will and morality—the foundation of the traditional religious view of human beings—so long as the person has also publicly identified as an atheist. You might say ours is a list of atheists with attitude. ellauri162.html on line 762: Richard Dawkins does not make the head of our list. Since this may disappoint some of our readers. we have, after our ranking, also ordered the atheists on our list by the number of Google hits that their names obtain. ellauri162.html on line 764: Number 1 David Silverman is President of American Atheists, the organization founded in 1963 by the grande dame of American atheism, Madalyn Murray O’Hair (1919–1995). He is a Jew. You know it´s a myth. Religion is my bitch. Bitches, I don´t trust ´em But they give me what I want for the night. ellauri162.html on line 766: Number 2 Wrath James White (born c. 1970), a former world-class heavyweight kickboxer. White is Black. He is saddened by Black Christians. ellauri162.html on line 775: No. 6 James (“The Amazing”) Randi (b. 1928) Born in Canada, Randi has had a long career as a stage magician, TV personality, and prolific author. However, the most distinctive feature of his career has been “debunking”—showing how his own and others’ magic tricks are done. Most recently, he has become an outspoken atheist and critic of religion. ellauri162.html on line 778: In 2011, she agreed to debate Christian apologist William Lane Craig, but later pulled out, saying “I hadn’t realised the nature of Mr. Lane Craig’s debating style, and having now looked at his previous performances, this is not my kind of forum.” Chickened out, that´s all. ellauri162.html on line 780: ad/w_150,h_150,c_fill,f_auto,fl_lossy,q_auto/v1/TheBestSchools.org/pollytoynbee.jpg" height="200px" /> ellauri162.html on line 781: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/59/William_Lane_Craig.jpg/220px-William_Lane_Craig.jpg" height="200px" /> ellauri162.html on line 790: Apollinarism or Apollinarianism is a Christological heresy proposed by Apollinaris of Laodicea (died 390) that argues that Jesus had a human body and sensitive human soul, but a divine mind and not a human rational mind, the Divine Logos taking the place of the latter. It was deemed heretical in 381 and virtually died out within the following decades. But now it's back! I'll be back said Apollinaris at the end of Season I. ellauri162.html on line 803: There are six stages to embryonic development, and the pharyngula stage is towards the middle. In the early stages of development there is significant diversity in the morphology of embryos, this diversity decreases over time till the pharyngula stage where they are most similar (often difficult for anyone but trained embryologist to differentiate), and finally in the last stages of development morphology diversifies again. It is hypothesized that the reason the pharyngula stage is so morphologically constrained is that this is the point where sequential activation of hox genes is initiated so any strong deviations from the developmental plan would lead to drastic changes in the final phenotype of the organism. ellauri162.html on line 815: All major tissue types of differentiated and all major organs are present. By the time the embryo leaves the pharyngula stage it will appear very similar to its adult form. ellauri162.html on line 817: The concept of a highly conserved ontogeny dates back to 1828 and the work by Karl von Baer. Baer´s work was cited by Charles Darwin and used in support of his Theory of Evolution. The concept was made famous though by Ernst Haeckel in 1874 with the publication of his drawings of the conserved stage. Haeckel was mainly pushing the concept of recapitulation in which he hypothesized that ontological development repeated the evolutionary steps of the organism. Recapitulation has since been discredited and is not accepted by any modern biologist. Haeckel has been accused of falsifying his embryonic drawings, most notably by Jonathan Wells in his book Icons of Evolution. Some biology text books used Haeckel´s drawings for many years after it was known they were faked. However, most modern biology textbooks only use them now for historical reference and actual photos of embryos are used to discuss the pharyngula stage. ellauri162.html on line 819: Darwin proposed that embryos resembled each other since they shared a common ancestor, which presumably had a similar embryo, but that development did not necessarily recapitulate phylogeny: he saw no reason to suppose that an embryo at any stage resembled an adult of any ancestor. Darwin supposed further that embryos were subject to less intense selection pressure than adults, and had therefore changed less. ellauri162.html on line 821: The Haeckelian form of recapitulation theory is considered defunct. Embryos do undergo a period or phylotypic stage where their morphology is strongly shaped by their phylogenetic position, rather than selective pressures, but that means only that they resemble other embryos at that stage, not ancestral adults as Haeckel had claimed. ellauri162.html on line 823: More importantly, Pharyngula can also refer to a blog written and posted by P.Z. Myers. See Pharyngula (blog). Pharyngula is a blog by atheist and evolutionist PZ Myers, who is a biologist and associate professor at the University of Minnesota, Morris. Pharyngula was hosted 2005-2011 at Scienceblogs in full, and 2011-present, in part. Since 2011, Pharyngula has been hosted at Freethought Blogs. The atheist biologist Massimo Pigliucci said of Myers and his blog audience, "one cannot conclude this parade without mentioning P.Z. Myers, who has risen to fame because of a blog where the level of nastiness (both by the host and by his readers) is rarely matched anywhere else on the Internet...". ellauri162.html on line 825: In 2010, the Christian apologetics website True Free Thinker wrote: "Scienceblogger Chad Orzel described the commentators on PZ Myers ' Scienceblogs.com site Pharyngula, and other Scienceblogs.com commentators, as 'screechy monkeys'." ellauri162.html on line 827: A somewhat similar report was made concerning the audience of Richard Dawkins´s web community. In February of 2010, the news organization The Telegraph reported that the atheist and evolutionist Richard Dawkins was embroiled "in a bitter online battle over plans to rid his popular internet forum for atheists of foul language, insults and 'frivolous gossip'." In addition, Richard Dawkins has a reputation for being abrasive. ellauri162.html on line 829: Scienceblogs appears to have a problem keeping and attracting talented writers. According to PZ Myers, Scienceblogs has "been facing a steady erosion of talent". In 2010, the Christian apologetic website True Free Thinker wrote a quite pointed and accurate criticism of PZ Myers Pharyngula blog indicating that PZ Myers' blog posts often lack substance. Pharyngula is widely acclaimed in the liberal media due to its embrace of evolutionary pseudoscience which liberals irrationally embrace (see: Evolution, Liberalism, Atheism, and Irrationality). Myers' blog is also listed by the science journal Nature, which also embraces evolutionary pseudoscience, as the best blog by a scientist. Pharyngula is known for its sarcastic and often specious criticism of creation science and intelligent design theory, as well as regular postings of photos of cephalopods (often with vulgarly sexual connotations both subtle and blatant). As Singer said, sexual organs are the best indicators of the soul. ellauri162.html on line 834: Williams was found dead in his home in Paradise Cay, California on August 11, 2014. The final autopsy report, released in November 2014, concluded that Williams' death was a suicide resulting from "asphyxia due to hanging". Sen päästä löytyi israelilaisia levyn kappaleita. President Barack Obama released a statement upon Williams's death: Robin Williams was an airman, a doctor, a genie, a nanny, a president, a professor, a bangarang Peter Pan, and everything in between. Se oli Jönsyäkin nuorempi, ja on nyt jo varmaan ihan homeessa. ellauri163.html on line 2: ad> ellauri163.html on line 19: ad> ellauri163.html on line 35: If God is in fact a pretty young black woman with pearly white teeth - why not! Unfortunately the (admittedly also pretty) girl on the cover of The Book of Ephesians is white. So is Courtney Joseph, though not quite as young or pretty. ellauri163.html on line 37: Courtney Joseph is a graduate of the Moody Bible Institute with a degree in Evangelism and Discipleship. After over a decade of leading women’s Bible studies, mentorships and workshops in her local church, she decided to move her ministry on-line at WomenLivingWell.org where she has over 1.5 million views of her videos on youtube. Courtney’s passion and sincerity has made her a leader in the Christian blogging community. She is the Founder of WomenLivingWell.org and GoodMorningGirls.org. ellauri163.html on line 48: He wrote the drama Got fun nekome (God of Vengeance) in the winter of 1906 in Cologne, Germany. It is about a Jewish brothel owner who attempts to become respectable by commissioning a Torah scroll and marrying off his daughter to a yeshiva student. Set in a brothel, the play includes Jewish prostitutes and a lesbian scene. I. L. Peretz famously said of the play after reading it: "Burn it, Asch, burn it!" Instead, Asch went to Berlin to pitch it to director Max Reinhardt and actor Rudolph Schildkraut, who produced it at the Deutsches Theater. God of Vengeance opened on March 19, 1907 and ran for six months, and soon was translated and performed in a dozen European languages. It was first brought to New York by David Kessler in 1907. The audience mostly came for Kessler, and they booed the rest of the cast. The New York production sparked a major press war between local Yiddish papers, led by the Orthodox Tageplatt and even the secular Forverts. Orthodox papers referred to God of Vengeance as "filthy," "immoral," and "indecent," while radical papers described it as "moral," "artistic," and "beautiful". Some of the more provocative scenes in the production were changed, but it wasn't enough for the Orthodox papers. Even Yiddish intellectuals and the play's supporters had problems with the play's inauthentic portrayal of Jewish tradition, especially Yankl's use of the Torah, which they said Asch seemed to be using mostly for cheap effects; they also expressed concern over how it might stigmatize Jewish people who already faced much anti-Semitism. The association with Jews and sex work was a popular stereotype at the time. Other intellectuals criticized the writing itself, claiming that the second act was beautifully written but the first and third acts failed to support it. ellauri163.html on line 50: God of Vengeance was published in English-language translation in 1918. In 1922, it was staged in New York City at the Provincetown Theatre in Greenwich Village, and moved to the Apollo Theatre on Broadway on February 19, 1923, with a cast that included the acclaimed Jewish immigrant actor Rudolph Schildkraut. Its run was cut short on March 6, when the entire cast, producer Harry Weinberger, and one of the owners of the theater were indicted for violating the state's Penal Code, and later convicted on charges of obscenity. Weinberger, who was also a prominent attorney, represented the group at the trial. The chief witness against the play was Rabbi Joseph Silberman, who declared in an interview with Forverts: "This play libels the Jewish religion. Even the greatest anti-Semite could not have written such a thing". (You just wait for Philip Roth...) After a protracted battle, the conviction was successfully appealed. In Europe, the play was popular enough to be translated into German, Russian, Polish, Hebrew, Italian, Czech, Romanian and Norwegian. Indecent, the 2015 play written by Paula Vogel, tells of those events and the impact of God of Vengeance. It opened on Broadway at the Cort Theater in April 2017, directed by Rebecca Taichman. Eli ei Asch ihan pasé vielä ole. ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut. ellauri163.html on line 167: Mutta ellet niin tee, niin kaikki nämät kirouxet tulevat päällesi ja sattuvat sinuun: Kirottu olet kaupungissa, kirottu olet pellolla. Kirottu on koris ja tähtees. Kirottu on hedelmäs. Herra lyö sinua ruttotaudilla, kuivataudilla, lämpimällä taudilla, poltteella, palavuudella, kuivuudella, kuumuudella ja keltataudilla, ja vainoo sinua siihenasti että hän sinun kadottaa. Ja panee vielä kaulaas rautaisen ikeen. ellauri163.html on line 183: ¹Reuben was denied this privileged position, because he had dishonoured his father by having sex with his father's concubine. ellauri163.html on line 193: Viiniköynnökseen hän sitoo aasinsa, jaloon köynnökseen aasinsa varsan. Hän pesee viinissä vaatteensa, rypäleiden veressä pukunsa. Hänen silmissään on viinin hehku, hänen hampaissaan maidon valkeus. Sebulon on asuva meren äärellä, hän asettuu rannikolle, missä laivat kulkevat, hänen selkänsä taa jää Sidon. Isaskar on vahvaluinen juhta, joka makaa kuormaansa odottaen. Hän näki asuinsijansa hyväksi ja maansa ihanaksi. Hän painoi olkansa taakan alle, kävi tekemään orjan töitä. Dan on ajava kansansa asiaa yhtenä Israelin heimoista. Dan on oleva käärmeenä tiellä, polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja suistuu maahan. Herra, sinulta minä odotan pelastusta! Gadia ahdistavat rosvojen joukot, ja Gad ahdistaa niitä, seuraa niiden kintereillä. Asserin leipä on runsas, hän tarjoaa kuninkaiden herkkuja. Naftali on vapaana juokseva kauris, kauniita ovat hänen vasansa. Joosef on hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen äärellä, sen oksat ojentuvat yli muurin. Jousimiehet hätyyttävät häntä, he ampuvat ja ahdistavat häntä, mutta hänen jousensa pysyy jäntevänä ja hänen kätensä ovat nopeat. Tämän saa aikaan Jaakobin Väkevä, hän, jonka nimi on Paimen, Israelin Kallio, isäsi Jumala, joka on auttava sinua, Kaikkivaltias, joka siunaa sinua, antaa siunauksia ylhäältä taivaasta ellauri163.html on line 227: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/04/IsraelitesCananeensPelesets.jpg" /> ellauri163.html on line 245: EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI! Jopa japanilaisia turisteja on haalittu kadulta suoraan heidän Nikon-kameroidensa ääreltä helluntaiseurakunta Siiloanin tilaisuuksiin, ja sitten tilaisuuden jälkeen kastettu KYLPYAMMEESSA! Vaikka he eivät ole ymmärtäneet sanaakaan saarnasta - eikä kukaan kielilläpuhuja tai kielten tulkkaaja ole heille kertonut, mitä siellä on puhuttu. ellauri163.html on line 267: Ram the father of Amminadab, ellauri163.html on line 269: Amminadab the father of Nahshon, ellauri163.html on line 282: David was the father of Solomon, whose mother had been Uriah’s wife the callipygous Bathsheba, ellauri163.html on line 322: Azor the father of Zadok, ellauri163.html on line 324: Zadok the father of Akim, ellauri163.html on line 368: or ad.org/library">http://www.chabad.org/library: ellauri163.html on line 375: Just read the bible chronoholically and you'll see that there were hundreds of years after Jacob's statement before the first king. Then there were Kings of Judah. Then there was the civil war and the kingdoms split. ellauri163.html on line 385: BTW from Genesis 49 when Jacob makes this statement there were 400 years of slavery in Egypt, a few more hundred years when we had the Judges and the Phillistines before we had ANY king from the line of Judah sitting on a throne. ellauri163.html on line 398: The older Jewish versions and commentators (e.g., Septuagint, Targums, Saadyah, and RASHI) read this word without the letter - yod, as if written - sheloh, the archaic form for - shelo, his; or, as if it were a poetic form for - shalvah, peace. (Sama sana varmaan kuin ähläm sähläm, tai shaloom.) ellauri163.html on line 400: One translation, "until that which is his shall come.", is derived from the Septuagint. Its meaning is: 'The scepter shall not depart from Judah till all that is reserved for him shall have been fulfilled.' Another translation, "Till he come whose it (the kingdom) is.", is based on the Onkelos and Jerusalem Targums, Saadya Ga´on, RASHI, and other Jewish commentators. A modern Jewish commentator, M. Friedlander, renders this as "Till peace cometh.". ellauri163.html on line 407: 1 Ja Moses meni Moabin kedoilta ja astui Nebon vuorelle, Pisgan kukkulalle, joka on Jerihon kohdalla; ja Herra osoitti hänelle kaiken Gileadin maan Daniin asti, Ja koko Naphtalin ja Ephraimin ja Manassen maan, ja kaiken Juudan maan viimeiseen mereen asti, Ja etelämaan, ja aukian kedon Palmukaupungin Jerihon tykönä, hamaan Zoariin asti. ellauri163.html on line 446: Yli 11-vuotiaille suunnatun sympaattisen pelin tarkoituksena on löytää Mooseksen hauta ja sitä etsimään lähtenyt, jäljettömiin kadonnut crazy professori Fog. Saksalaisten suunnittelemaa seikkailupeliä voidaan käyttää myös osana uskonnon opetusta. Pelin seitsemällä eri tasolla tutustutaan Mooseksen elämän eri vaiheisiin syntymästä kuolemaan. ellauri163.html on line 476: When I first searched for Rozabal two years ago, the taxi circled around a minor Muslim tomb in a city of many mosques and mausoleums, the driver asking directions several times before we found it. The shrine, on a street corner, is a modest stone building with a traditional Kashmiri multi-tiered sloping roof. ellauri163.html on line 504: Sitäpaitsi kristityt painottavat enemmän uutta testamenttia kuin vanhaa. Ei minun uskoni tai ilosanoman vienti kaadu siihen jos minä en muista jotakin yksittäistä sivuseikkaa vanhasta testamentista! Siunausta sinulle milian! Zelig ellauri163.html on line 510: 7 Ja Moses oli sadan ja kahdenkymmenen ajastaikainen, kuin hän kuoli; ei hänen silmänsä olleet pimenneet, ja hänen elämänsä neste ei ollut lakastunut. ellauri163.html on line 525: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/13/Jules_payot.JPG" /> ellauri163.html on line 527: Payot (Hebrew: פֵּאָה, romanized: pe’ot, plural: פֵּאוֹת) is the Hebrew term for sidelocks or sideburns. Payot are worn by some men and boys in the Orthodox Jewish community based on an interpretation of the Tenach injunction against shaving the "sides" of one's head. Literally, pe'ah means "corner, side, edge". There are different styles of payot among Haredi or Hasidic, Yemenite, and Chardal Jews. Yemenite Jews call their sidelocks simanim (סִימָנִים‎), literally, "signs", because their long-curled sidelocks served as a distinguishing feature in the Yemenite society (differentiating them from their non-Jewish neighbors). ellauri163.html on line 529: Payot. Ranskalainen Payot on selektiivinen ja moderni, maailmallakin hyvin tunnettu kauneushoitolasarja joka 100-vuoden kokemuksella luo ja tarjoaa ammattilaisille tarkoitettuja ihonhoitotuotteita, kauneushoitolahoitoja ja kosmetologilta kotiin ostettavia laadukkaita vähittäismyyntituotteita. ellauri163.html on line 531: Jules Payot, né le 10 avril 1859, mort le 30 janvier 1940 à Aix-en-Provence, est un pédagogue et universitaire français. Payot est né en 1859 à Chamonix. Il fut une figure de premier plan dans l´enseignement laïque et en 1907, il fut nommé recteur des académies de Chambéry et d´Aix-en-Provence. ellauri163.html on line 535: Parmi ses livres les plus célèbres, Éducation de la Volonté, qui en 1909 avait été publié dans pas moins de 32 éditions et traduit en plusieurs langues. Il est mis à l´index par le Vatican dont deux restent encore à l´Index en 1948. Son livre La morale à l´école fait partie des 13 livres interdits qui seront à l´origine de la lettre pastorale des cardinaux, archevêques et évêques de France du 14 septembre 1909 justifiant le refus des sacrements aux parents dont les enfants utilisent ces livres. ellauri163.html on line 537: Jules Payot (1895) L´education de la Volonté. Agregé de philosophie, Docteur ès Lettres, Inspecteur d´Academie. Chapitre II: Qu´est´ce que méditer, et comment méditer. ellauri163.html on line 549: Schopenhauer toteaa myös, että luonteenominaisuudet ovat synnynnäisiä ja immuuneja rabiexelle. Emme muuta motiivien lajia, johon esimerkiksi egoistin tahto on saatavilla. Sinä voit koulutuksen mukaan pettää egoistia tai parempi vielä korjata hänen ideoitaan, saada hänet ymmärtämään, että on olemassa tapa saavuttaa hyvinvointi, se vaatii työtä ja rehellisyyttä eikä kevytmielistä sooloilua. Mutta kun on kyse sielun herkistämiseksi muiden kärsimyksille, luovuta: tämä on varmasti yhtä paljon mahdotonta kuin lyijyn vaihtaminen kultaan. Voimme saada egoistin näkemään, että luovuttamalla pieni etu, voidaan saavuttaa paljon suurempi; vakuuttaa pahan siitä, että aiheuttaessaan kärsimystä muille hän aiheuttaa itselleen vielä elävämmän. Keppi siis ja porkkana. ellauri163.html on line 551: Mutta mitä tulee itsekkyyden, pahuuden, kumoamiseen sinänsä, tätä ei voida tehdä; Ei, eikä todistaa kissalle, että on väärin rakastaa hiiriä. (Ei kai se väärin olekaan muuten kuin hiirten mielestä.) Herbert Spencer, vaikka hänellä on hyvin erilainen näkökulma, myöntää englantilaisen koulun kanssa, että ihmisluonne voidaan muuttaa pitkällä aikavälillä ulkoisten voimien rajoituksena elämän olosuhteissa; mutta tämä työ vaatii vuosisatoja ja käytännössä tämä teoria on masentava, koska opiskelijana en voi luottaa kymmenen vuosisadan elämään, vaan vain 20 vuoden plasticiittiin. ellauri163.html on line 615: Tää on aika aristoteelista (paizi teleologia, joka oli Arin paskempia ideoita). Mutta että on vain 1 mahdollinen maailma, mahdollisuudet on vaan ajankohtia. Kenties maailmoja on useitakin rinnakkaisia kuin HBO-sarjassa, mutta ne ei muodosta pelipuuta, joista me apinat saadaan valita. Paizi myyttisessä mielessä, pelinappuloina laudalla. Eli jos mun pään vois ottaa siitä pois vois jäädä avoimia vaihtoehtoja. Muttei voi. ellauri163.html on line 618: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/35/Cole_Thomas_Expulsion_from_the_Garden_of_Eden_1828.jpg/800px-Cole_Thomas_Expulsion_from_the_Garden_of_Eden_1828.jpg" width="80%" /> ellauri163.html on line 620: Paradise Loose ellauri163.html on line 622: No. 36 ateistilistalla, Philip Pullman (1946) syntyi Norwichissa, Isossa-Britanniassa ja suoritti kolmannen luokan englannin tutkinnon Oxfordin yliopistossa. Hän työskenteli keskiasteen opettajana kirjoittaessaan lastenkirjoja – jo yli 30-vuotiaana – jotka tekisivät hänen maineestaan tunnetun. Hän saavutti kuitenkin todelliset julkkikset vasta julkaisemalla myydyimmän trilogiansa Hänen tummat kankaansa vuosina 1994–2001. Trilogia perustuu löyhästi Miltonin kadonneeseen Paratiisiin – paitsi että saatanahahmo on sankari, kun taas Jumala on roisto (no niinhän se vähän oli Miltonillakin). Ateistit ovat ylistäneet sitä vastalääkkeenä C.S. Lewisin Narnia-sarjalle, jonka Pullman on tuominnut uskonnolliseksi propagandaksi. Hän on suorapuheinen ateistien puolesta Isossa-Britanniassa. Hetkinen, kekä saatanahahmo? Sankarihan on Lyra, josta tulee Eeva kakkoineen? Sekö on se saatana? Ja paha jumalakin on vaan tollanen vanha statisti, niikö Paavi Wojtylä, jota pidettiin paavimobiilissa pystyssä kepillä. ellauri163.html on line 648: Marja Mähöne on fyysikko ja ex-nunna Willin maailmasta. Hän tapaa Lyran Lyran ensimmäisellä vierailulla Willin maailmaan. Lyra antaa Marjalle käsityksen Pölyn luonteesta. Kirkon agentit pakottavat Marjan pakenemaan Mulefan maailmaan. Siellä hän rakentaa keltaisen vakoilulasin, jonka avulla hän voi nähdä muuten näkymättömän pölyn. Hänen tarkoituksensa on oppia, miksi Pöly, josta mulefa-sivilisaatio on riippuvainen, virtaa ulos maailmankaikkeudesta. Marja kertoo tarinan kadonneesta rakkaudesta Williin ja Lyraan ja myöhemmin pakkaa heille lounaan, joka sisältää "pieniä punaisia hedelmiä", jonka hänen tietokoneensa "Luola" oli neuvonut häntä tekemään. ellauri163.html on line 660: John Perry on Willin isä. Hän on tutkimusmatkailija maailmastamme, joka löysi portaalin Lyran maailmaan ja josta tuli shamaani, joka tunnetaan nimellä Stanislaus Grumman tai Jopari, hänen alkuperäisen nimensä korruptio. John Richard Perry (born 1943) is Henry Waldgrave Stuart Professor of Philosophy Emeritus at Stanford University and Distinguished Professor of Philosophy Emeritus at the University of California, Riverside. He has made significant contributions to philosophy in the fields of philosophy of language, metaphysics, and philosophy of mind. He is known primarily for his work on situation semantics (together with Jon Barwise), reflexivity, indexicality, personal identity, and self-knowledge. Situation Semantics was a huge flop, which became obvious when Barwise died of the cancer of the colon. ellauri163.html on line 662: Neljä gallivespialaista – lordi Roke, Madame Oxenstierna, Chevalier Tialys ja Lady Salmiakkia – ovat pieniä ihmisiä (ilman kädensijaa), joilla on myrkylliset kantapääkannukset. ellauri163.html on line 680: Oxfordin Jordan Collegessa 11-vuotias Lyra Belacqua ja hänen dæmon Pantalaimon todistavat kuningas Abdullahin yritystä myrkyttää lordi Asriel, Lyran kapinallinen ja seikkailunhaluinen setä. Hän varoittaa Asrielia ja vakoo hänen luentoaan pölystä, salaperäisistä alkeishiukkasista. ("vakoo!" Ihankuin Joosuan agentit mennessään nirhaamaan naapurikansoja v. 1778 pentateukissa.) Lyran ystävän Rogerin kidnappaavat lapsikaappaajat, jotka tunnetaan nimellä "Hotkijat". Lyran adoptoi viehättävä seurapiirirouva, rouva Coulter. Mestari antaa Lyralle salaa aletiatometrin, totuuden kertovan laitteen. Lyra saa selville, että rouva Coulter on Hotkijoiden johtaja ja että se on kirkon salaa rahoittama hanke. Lyra pakenee gyptaalaisille, kanavaa villeville paimentolaisille, joiden lapset on myös siepattu. He paljastavat Lyralle, että Asriel ja rouva Coulter ovat faktiskt hänen vanhempansa. ellauri163.html on line 690: Lyra matkustaa Asrielin maailmojen välisen avauksen läpi Cittàgazzeen, kaupunkiin, jonka denizenit löysivät tavan matkustaa maailmojen välillä. Cittàgazzen holtiton teknologian käyttö on julkaissut ankeuttajia, jotka tuhoavat aikuisia sieluja, mutta joille lapset ovat immuuneja, mikä tekee maailmasta tyhjän aikuisista. Täällä Lyra tapaa ja ystävystyy Will Parryn kanssa, 12-vuotiaan pojan kanssa maailman Oxfordista. Will, joka äskettäin tappoi miehen suojellakseen sairasta äitiään, on törmännyt Cittàgazzeen yrittäessään löytää kauan kadoksissa olleen isänsä. Lyra tunkeutuu Willin (meidän) maailmaamme ja tapaa tohtori Marja Mähösen, fyysikon, joka tutkii pimeää ainetta, joka on samanlainen kuin Pöly Lyran maailmassa. Lyra rohkaisee tohtori Mähöstä yrittämään kommunikoida hiukkasten kanssa, ja kun hän tekee niin, he (puheliaat hiukkaset) käskevät häntä matkustamaan Cittàgazze-maailmaan. Lyran alethiometrin varastaa lordi Boreal alias Sir Charles Laxrom, rouva Coulterin liittolainen, joka on löytänyt tien Willin Oxfordiin ja perustanut sinne kodin. ellauri163.html on line 695: Keltaisen vakoilulasin alussa Lyran on kidnapannut hänen äitinsä, rouva Coulter magisteriumin agentti, joka on saanut tietää ennustuksesta, joka tunnistaa Lyran seuraavaksi herrojen Eevaxi. Enkelparven tie, homoenkelit Balthamos ja Baruch, kertovat Willille, että hänen on matkustettava heidän kanssaan antaakseen hienovaraisen veitsen Lyran isälle, lordi Asrielille, aseena auktoriteettia vastaan. Will ei välitä enkeleistä, ne valehtelevat; Paikallisen tytön nimeltä Ama, Karhukuningas Iorek Byrnison ja comic reliefinä lordi Asrielin gallivespian vakoojat, Chevalier Tialys ja Lady Salmiakia, hän pelastaa Lyran luolasta, jossa hänen äitinsä on piilottanut hänet magisteriumista, joka on päättänyt tappaa hänet ennen kuin hän antautuu kiusaukselle ja synnille, kuten alkuperäinen Aatto. Hetkinen! Eikös tässä juonessa ole enemmänkin ainexia siitä hirmupitkästä runoelmasta, annas nyt, Dispenserin Dragge Qveene? Eikös kukaan ole pannut tätä merkille? No ei koska ilmeisesti sen seuraava trilogia on vielä selvemmin Edmundin apteekin hyllyltä: ellauri163.html on line 697: With an 11-year-old hero, Philip Pullman´s new book is a delightful nod to Edmund Spenser´s 'The Faerie Queene'. If Philip Pullman’s Dark Materials trilogy was an obvious nod to John Milton’s Paradise Lost, his new Book Of Dust trilogy takes inspiration from Edmund Spenser’s The Faerie Queene. Though thematically different, both fall within the same literary genre—they are epic poems, long narrative pieces recounting heroic deeds, and if the term could loosely be used to describe works of prose, then La Belle Sauvage, the first in the Book Of Dust trilogy, is one such novel. Spenser’s late-16th century poem, though incomplete, follows the adventures of medieval knights. Our knight is 11-year-old Malcolm Polstead, curious, intelligent, good-natured and clueless, when we first meet him, of the trials that await him. La Belle Sauvage, then, is a companion, or "equel" (a new story that stands alongside his previous trilogy), to His Dark Materials trilogy. Better strike while the iron is hot, as J.K. Rowling did. ellauri163.html on line 746: The first study replicates the finding of the BU research: 12 autistic and 13 stereotypical adolescents took part, and the stereotypical subjects were 10 times as likely to strongly endorse God. ellauri163.html on line 748: People with higher scores on the Autism Spectrum Quotient (items included "I am fascinated by numbers," and "I find social situations difficult") had weaker belief in a personal God than those with lower IQ score ("I am fascinated by skirts", and "I find zippers difficult"). Second, reduced ability to mentalize mediated this correlation. (Mentalizing was measured with the Empathy Quotient, which assesses self-reported ability to recognize and react to others' emotions, and with a task that requires identifying what's being expressed in pictures of eyes. Systematizing -- interest in and aptitude for mechanical and abstract systems -- was correlated with autism but was not a mediator.) Third, men were much less likely than women to say they strongly believed in a personal God (even controlling for autism), and this correlation was also mediated by reduced mentalizing. They were also clearly more interested in skirts and puzzled by zippers. ellauri163.html on line 750: Another study found that the higher the autism score, the less likely the person was to believe in God, with the link partially explained by theory of mind. In other words, the better someone felt at understanding other minds, the more fervent their belief in God, who reads everybody´s mind. (Sometimes I wonder what kind of mind God must have, when s/he has to simultaneously concentrate on several gigamonkeys worth of personal requests. I bet s/he is fascinated by numbers. S/He never says "all our service representatives are busy at this moment, please hold without hanging up the phone.") ellauri163.html on line 752: These studies are correlational, so researchers can´t say for sure whether an inability to imagine other minds actually leads to atheism or agnosticism or whether the link is caused by God. The researchers did control for religious service attendance, assuming that the socially inept might be less likely to flex their mentalizing muscles by mingling at church each week. That analysis showed that religious service attendance could not explain the link between autismlike traits and belief. Those with sedentary mental behavior were just as apt to have a will to believe as not. ellauri163.html on line 754: Left-handedness is a good indicator of a high mutational load. People who are left-handed higher incidences of autism and schizophrenia. A study found that atheists are more likely to be left-handed (see: Atheists and genetic mutations). ellauri163.html on line 756: Dr. Mark Goulston, M.D. wrote in his article Just Listen - Don´t Confuse a Narcissist with Asperger´s Syndrome: “Both narcissists and high functioning people with Asperger like features are goal minded to a fault, and both can view other people more as functions or vehicles to achieve that goal instead of as people with feelings. However a critical difference between the two is that a narcissist doesn´t care if they hurt you or your feelings (and the truly malignant ones may even take delight in doing so), whereas someone with Asperger´s like features would prefer not to. ellauri163.html on line 761: Another, anthropologically informed study explores descriptions of communication with invisible, superhuman agents in high functioning young adults on the autism spectrum. Based on material from interviews, two hypotheses are formulated. First, autistic individuals may experience communication with bodiless agents (e.g., gods, angels, and spirits) as less complex than interaction with peers, since it is free of multisensory input, such as body language, facial expressions, and intonation. ellauri163.html on line 763: Second, descriptions of how participants absorb into “imaginary realities” suggest that such mental states are desirable due to qualities that facilitate social cognition: While the empirical world comes through as fragmented and incoherent, imaginary worlds offer predictability, emotional coherence, and benevolent minds. These results do not conform to popular expectations that autistic minds are less adapted to experience supernatural agents, and it is instead argued that imaginative, autistic individuals may embrace religious and fictive agents in search for socially and emotionally comprehensible interaction. ellauri163.html on line 768: Bernadotten märinää ellauri163.html on line 770: Bernadotten maalaispappi on kaikin puolin ns ikävä ihminen. Nöyrän ulkokuoren alla se on vittumainen huumoriton besserwisseri. Kuvittelen sen Dos Vidasin Tirson näköisexi, samanlainen luisevan lommoposkinen nahistunut kyrvänpää. Bernadotte ei nähtävästi tykkää siitäkään, ei se tykkää yhtään kenestäkään. ellauri163.html on line 772: La furieuse revolte se sa chair contre cette hypothese absurde, hideuse. Tää sama Salen narsistis-solipsistinen pensee taas, et on ihan mahootointa ajatella ettei olis izeä. Mikä siinä oikein maxaa? Kysy Darwinilta. Joillekin on apoptoosi ainut tapa niellä se. Toisten on ihan pakko uskoa johkin viime hetken pelastukseen, joka tempaa sieluparan kadotuxesta. Mut jos on jo aika kylästynyt tähän sirkuxeen, voi olla vaan tyytyväinen kun loppu häämöttää. ellauri163.html on line 774: Katoliset voi tehdä syntiä Toivolle, lapamatoraukat. Kreivitär sai tarpeexeen surutyöstä ja teki Kristus-imitaation. Bernadottella taitaa tässä olla vähän sama juoni-idea kuin siinä ranskixessa jeesusfilmissä missä vapahtaja vuoronperään naiskentelee koko perhettä notta ne heräävät. Kenenkäs se olikaan? ellauri163.html on line 785: ademichelp.net/samples/academics/reviews/movie/mouchette-directed-by-robert-bresson.html">Lähde ellauri163.html on line 787: Ohjaaja: Robert Bresson. Georges Bernanosin tarinasta muokattu "Mouchette" kuvaa köyhän, tuskin kypsän talonpoikaistytön elämää ja koettelemuksia (jota leikkii sullen, mutta armoitetulta vaikuttava siinä vaiheessa ei-ammattimainen Nadine Nortier), ja on se edelleen upea ja syvästi palkitseva esimerkki Bressonin riisutuista menetelmistä leikata ja lavastaa, ääni ja vuoropuhelu, esitys ja liike. ellauri163.html on line 789: Mouchetten kärsimys on luettu uskonnolliseksi vertaukseksi, jossa hänen hyljeksintänsä koulussa, isänsä julma laiminlyönti, kyläläisten vihjailevat katseet ja hänen raastavat kotitehtävänsä ovat risteysasemilla. Mutta olivatpa Bressonin tai Bernadotten hengelliset aikomukset mitkä tahansa, elokuva tarjoaa rajattomat esimerkit elokuvasta ylevimmillään. (Yäk.) Vihaisessa mutta myötätuntoisessa ilmiannossaan maaseutuyhteiskunnasta, joka turmelee ja kellistää epätavallisen enkelin oman edun, moraalittomuuden, alkoholismin ja hengellisen konkurssin vuoksi, ohjaaja johdattaa sinut elämän paradoksin ytimeen. Se paradoxi on että kaikki on niin kurjaa mutta silti mukavaa kun kazoo filmistä muiden kurjuutta. ellauri163.html on line 799: Sitten elokuva tulee sen keskeiseen kohtaukseen, joka vie lähes kolmanneksen elokuvasta. Eräänä päivänä koulun jälkeen Mouchette päättää päästä kotiin metsän läpi, mutta sademyrsky pakottaa hänet piiloutumaan. Kun sade loppuu, ulkona on pimeää. Kohtauksen lavastuksen mukaan se, mitä sitten tapahtuu, voi olla todellista tai ei. Näemme kohtauksen, jossa Mathieu ja Arsene riitelevät ja tappelevat, sitten näyttävät sovittelevan. Tai sitten ei. Arsene kompastuu Mouchetteen ja vie hänet olkimajaan kuivumaan. Hän saattoi tappaa Mathieun. Hän ei ole varma. Eikä Mouchettekaan. He keksivät skenaarion siltä varalta, että Mathieu kuolee. Mouchette suostuu tähän syistä, jotka voivat olla houkuttaa vanhempaa miestä, mutta voi johtua myös siitä, että hiän näkee hänet kaltaisenaan ulkopuolisena, tai yksinkertaisesti siksi, että, kuten hiän sanoo, "Hiän vihaa heitä". "He" voivat olla koko maailma tai vain kylä, jossa he asuvat. Tämä on epäselvää. ellauri163.html on line 807: Vaikka Au Hasard Balthazarin lopussa kriitikot väittävät usein, että aasi oli kuollut elokuvan lopussa, kun näemme vain sen kuolevana, tämä elokuva olettaa myös kuoleman, mutta näemmekö sen ei ole yhtä tärkeää kuin aiemmassa elokuvassa, joka päättyy lempeään eroon ennen tätä hetkeä. Tämä elokuva päättyy Mouchetten tietoiseen tietämättömyyteen riippumatta siitä, näemmekö hänen todellisen loppunsa vai emme. Ja kuten mainittiin, tämä loppu ei ole läheskään yhtä tyydyttävä, kerronnallinen, emotionaalisesti tai loogisesti kuin aasin loppu. Syynä on se, että vaikka hyväksyisi, että tyttö raiskattiin ja hiänen äitinsä kuoli tuntien sisällä toisistaan, hiänellä on silti paljon tekemistä, nimittäin Arsenen kaa, olisin mielelläni nähnyt niiden sexiä vähän lähemmin ja enemmän. Aasi oli vanha ja sieti kuollakin, mutta she still had much going for her. She was a juicy little dish. My handkerchief was all wet when the film was over. ellauri163.html on line 817: That said, the reason the film does succeed, and rises to greatness, rests primarily on the shoulders of the lead actress, Nadine Nortier, who, despite little dialogue, conveys great depths within her character, despite being a non-professional actress at the time. On the other hand, Jean-Claude Guilbert (a professional actor who also appeared in Au Hasard Balthazar, as another drunkard, Arnold) is also very good. The rest of the cast is solid. Yet, critical missteps abound, especially when some claim Mouchette is filled with anger. Yes, there may be acts of seeming anger (tossing dirt at her female rivals), but clearly the character of Mouchette is a walking mass of desensitisation. This would explain why she reacts the way she does to sex with Arsene, rather than seeing it as her ‘striking back’ at the world. ellauri163.html on line 819: Se sanottuna, syy, miksi elokuva onnistuu ja nousee suuruuteen, lepää kuitenkin ensisijaisesti päänäyttelijä Nadine Nortierin harteilla, joka vähäisestä vuoropuhelusta huolimatta välittää suuria syvyyksiä hahmossaan, vaikka hän oli tuolloin vasta ei-ammattimainen näyttelijä. Paxuista sukista huolimatta (tai ehkä juuri sixi) hän on aivan kuolattava herkkupala. Toisaalta Jean-Claude Guilbert (ammattimainen näyttelijä, joka esiintyi myös Au Hasard Balthazarissa toisena juoppona, Arnold) on myös erittäin hyvä. Loput kipsistä ovat kiinteitä. Kriittisiä virheitä on kuitenkin runsaasti, varsinkin kun jotkut väittävät, että Mouchette on täynnä vihaa. Kyllä, voi hällä olla näennäisen vihan tekoja (heittämällä esim. likaa naispuolisille kilpailijoilleen), mutta selvästi Mouchetten luonne on herkistymisen kävelevä massa. Tämä selittäisi, miksi hän reagoi samalla tavalla kuin hän harrastaa seksiä Arsenen kanssa sen sijaan, että näkisi sen "iskevän takaisin" maailmalle. ellauri163.html on line 821: Ghislain Cloquetin elokuva ei ole näyttävä, mutta sitten sen ei tarvitse olla. Sillä on kuitenkin yksinkertainen ulkonäkö ja tuntuma vuosikymmeniä aikaisemmin kuvatun elokuvan kanssa, ja tätä elokuvaa verrataan vain Jean-Pierre Melvillen Le Samourain kaltaiseen elokuvaan, joka on samana vuonna tehty värielokuva, saadakseen käsityksen siitä, kuinka ainutlaatuinen Bressonin visio oli. Sama pätee elokuvan taustahälyn pisteyttämiseen, jossa on vähän musiikkia, joka ei ole diegeettistä (johdattelevaa). Koska elokuva nousee ja putoaa tarinansa ja suorituskykynsä mukana, teknisten näkökohtien on vain oltava vakaita, ja ne ovat. ellauri163.html on line 825: Rayns väittää, että tytön kuolema oli parempi kuin elämä ja että Mouchette oli täyttänyt elämänsä sukupuolen ja kuoleman kanssa elämänsä viimeisenä päivänä, ja kanin kuolema oli viimeinen oljenkorsi; Mutta tästä ei ole todisteita, ja Rayns itse epäilee Mouchetten reaktiota, koska hän on maaseutuelämän tyttö, jossa metsästys ja panokin on eläimille normaalia toimintaa. Ja vaikka Bresson saattoikin tarkoittaa sitä ja mitä hahmo on saattanut ajatella, kriitikon on mentävä pidemmälle kuin taiteilijan esittämät selitykset, erityisesti asioissa, jotka niin selvästi osoittavat taiteellisen epäonnistumisen ja jotka näyttävät hyväksyvän totossa tämän epäonnistumisen, vain siksi, että taiteilija on "hengellinen", eikä sen takia tarvi saada taiteensa toimimaan turveloiden kazojien kanssa yhdessä. ellauri163.html on line 827: Tästä epäonnistumisesta huolimatta Mouchette on kuitenkin hieno elokuva, jonka aivotärähdys lisää sen voimaa ja jonka kuvausten takkuisuus syventyy syvemmälle asioihin kuin sen hienoon, mutta luurankomaiseen käsikirjoitukseen. Yksi parhaista tekniikoista, joita Bresson käyttää saadakseen enemmän irti jokaisesta lyhyestä kohtauksesta, on käyttää toimintojen toistoja toisiinsa liittymättömissä kohtauksissa, jotka sitten yhdistävät nämä kohtaukset muihin. Esimerkiksi, kun Mouchetten opettaja rankaisee häntä ja pakottaa hänet laulamaan laulun, se on pakotettuna. Mouchette laulaa saman laulun yrittäessään "hoitaa" häneen tarttuvaa Arsenea. Hänen isänsä työntää Mouchettea aina, kun hän haluaa nautintoa, ja hiän sitten työntää Arsenea kuin töyssyauto ennen kuin hiän harrastaa seksiä hänen kanssaan. Siinä sitten työnneltiin varmaan oikein varren kanssa. ellauri163.html on line 829: There is also a scene where Mouchette is wet, working in the bar, and then gets some coins as payment. Later, in his hut, she is wet, and Arsene pays her some coins to go along with his story regarding Mathieu’s presumed death. What this does is not only link divergent scenes in a strictly visual and cinematic way, but it emphasises the elliptical and cyclical nature of the film, where recurring images and motifs abound. Yet, all of them are slightly askew, and the camera always seems to look at its lead character’s life slightly askance, as if it was somehow recapitulating the clearly warped view of life Mouchette owns. ellauri163.html on line 843: Tämä artikkeli käsittelee pohdiskelua (kontemplaatio). Kontemplaatio (< lat. contemplatio, 'tarkasteleminen') on syvällistä ajattelemista ja pohdiskelua. Plotinokselle korkein mietiskelyn tila oli kokea visio jumalasta, Monadista. Plotinos kuvaili tätä kokemusta teoksessaan Enneadit. Oppilaansa Porfyrioksen mukaan Plotinos oli kokenut tämän neljä kertaa. Kuulostaa frigidin naisen orgasmilta. Mietiskelyyn sisältyy tässä tapauksessa jonkin asian kokeminen sen sijaan, että saavuttaa rationaalisen ja perustellun ymmärryksen teoriasta (ks. gnosis). Niin kuin ymmärrykseen käytetään rationaalista ajattelua ja logiikkaa, niin tehdään päinvastoin kun kyseessä on Jumala. ellauri163.html on line 862: David Émile Durkheim was born 15 April 1858 in Épinal, Lorraine, France, to Mélanie (Isidor) and Moïse Durkheim, coming into a long lineage of devout French Jews. As his father, grandfather, and great-grandfather had all been rabbis, young Durkheim began his education in a rabbinical school. However, at an early age, he switched schools, deciding not to follow in his family's footsteps. I bet dad, grandad and greatgranddad were all very disappointed. In fact, Durkheim led a completely secular life, whereby much of his work was dedicated to demonstrating that religious phenomena stemmed from social rather than divine factors. Despite this fact, Durkheim did not sever ties with his family or with the Jewish community. Actually, many of his most prominent collaborators and students were Jewish, some even blood-related. ellauri163.html on line 864: A precocious student, Durkheim entered the École Normale Supérieure (ENS) in 1879, at his third attempt. The entering class that year was one of the most brilliant of the nineteenth century, as many of his classmates, such as Jean Jaurès and Henri Bergson, went on to become major figures in France's intellectual history as well. At the ENS, Durkheim studied under the direction of Numa Denis Fustel de Coulanges, a classicist with a social-scientific outlook, and wrote his Latin dissertation on Montesquieu. At the same time, he read Auguste Comte and Herbert Spencer, whereby Durkheim became interested in a scientific approach to society very early on in his career. The writer of this exposition likes the word whereby. ellauri163.html on line 868: Cette éducation lui permet de s´inscrire dans une double tradition culturelle, judaïque et classique. Il devient professeur et est notamment chargé des cours de pédagogie et de sciences sociales à l´université Bordeaux en 1887 puis il devient professeur de cette université en 1896. Jeune agrégé, il est envoyé en Allemagne, où il est marqué par le fonctionnement des universités allemandes, et par des philosophes sociaux qui s´intéressent au rôle de l´État moderne. Il devient docteur ès lettres en 1893. Molemmat kilpahakijat oli siis maaseutuyliopistomiehiä. ellauri163.html on line 877: Religion is an eminently collective thing (1954, p.47). It serves to bind a community together. A religion is a unified system of beliefs and practices relative to sacred things, that is to say, things set apart and forbidden--beliefs and practices which unite in one single community called a Church, all those who adhere to them. (1954, p. 47). ellauri163.html on line 889: By worshiping God people are unwittingly worshiping the power of the collective over them—a power that both created and guides them. They are worshiping society itself. Religion is one of the main forces that make up the collective conscience; religion which allows the individual to transcend self and act for the social good. But traditional religion was weakening under the onslaught of the division of labor; what could replace religion as the common bond? ellauri163.html on line 891: The great things of the past which filled our fathers with enthusiasm do not excite the same ardor in us...In a word, the old gods are growing old or already dead, and others are not yet born...But this state of incertitude and confused agitation cannot last forever. A day will come when our societies will know again those hours of creative effervescence, in the course of which new formulae are found which serve for a while as a guide to humanity; and when these hours shall have been passed through once, men will spontaneously feel the need of reliving them from time to time in thought, that is to say, of keeping alive their memory by means of celebrations which regularly reproduce their fruits. We have already seen how the French Revolution established a whole cycle of holidays to keep the principles with which it was inspired in a state of perpetual youth. ellauri163.html on line 959: Hämärän aikaan peurat ja jäljelle jääneet hirvet liikkuvat. Mutta liikkuvatko ne yhtä usein aamuhämärän kuin iltahämärän aikaan? Sen ratkaisemisexi pitäisi herätä vakoilemaan niitä aamuhämärissä, mikä ei oikein nappaa. Sen on paras jäädä uskonasiaxi. Kysymys herättää ajatuksen niiden elämästä mutta myös meidän autoilijoiden. Filosofit viime vuosisadalla pysähtyvät eläimen eteen kuin peura kaukovaloihin huomaamatta, että kyse on ihmisen ja toisen välisestä suhteesta, joka koskee myös jumalia. ellauri163.html on line 992: Alkibiadeen peräaukolla (Fig. 2). Onko mahdollista ellauri164.html on line 2: ad> ellauri164.html on line 19: ad> ellauri164.html on line 36: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/56/Wilhelm_Wundt.jpg" width="100%" /> ellauri164.html on line 43: In the introduction to his Grundzüge der physiologischen Psychologie in 1874, Wundt described Immanuel Cunt and Johann Friedrich Herbart as the philosophers who had the most influence on the formation of his own views. Those who follow up these references will find that Wundt critically took to the cleaners both these thinkers’ ideas. He distanced himself from Herbart's science of the soul . Wundt praised Cunt's rejection of a "rational" psychology deduced from metaphysics, but he argued against Cunt's epistemology as well as Cunt's category theory and his flabby position on teleological explanations in his publication Was soll uns Kant nicht verkaufen? (1892). ellauri164.html on line 45: Oppilaita: Franz Boas, Émile Durkheim, Edmund Husserl, Bronisław Malinowski, George Herbert Mead, Edward Sapir. ellauri164.html on line 53: Juopon maxavaivaisen pikkupapin pikkupillu bändäri Serafita näkee siitä unia. Sen yhden paikan ympärillä pyörii kaikki mystikot, puolukoina pillussa. Mä alan huomata loppumetreillä et tää maalaispappi on wannabe samanlainen kaikkiruokainen pikku narsisti kuin Teoreeman Terence Postimerkki, joka tietystikään ei ole kukaan muu kuin Pieru-Pauli ize. Kaikki naiset ja puolet miehistä on siihen muka lääpällään. Hei täähän onkin vastaavasti Bernadotten märkä uni. Väkeviä motareita ja pitkätukkaisia nuoria miehiä, alaikäisiä tyttöjä joiden mustelmaiset pohkeet vilkkuvat. ellauri164.html on line 55: Bernadotten isähahmopappi kysyy poikahahmopapilta, onxe lukenut Claudelin panttivankinäytelmää. ellauri164.html on line 62: Eli Bernadotten ärsyttävä pappissetä siis kysyy pappisveljenpojalta: "Oletko lukenut Paul Claudelin panttivankia?" Vastasin, etten edes tiedä kenestä tai mistä hän puhui. - "Mennään! Hyvä. Kyse on pyhästä tytöstä, joka kaltaisesi seurakunnan papin neuvosta kieltää sanansa, nai vanhan luopionsa, vaipuu epätoivoon, kaikki sillä verukkeella, että estää paavia joutumasta vankilaan, ikään kuin Pyhän Pietarin jälkeen paavin paikka ei olisi pikemminkin Mamertinessa kuin palatsissa, joka on koristeltu ylhäältä alas renessanssin vitun homojen toimesta, jotka maalasivat siunatun Neitsyen mallina omat puppelipoikansa. Huomaa, herra Claudel on nero, en sano ei, mutta nämä kirjailijat ovat kaikki samanlaisia: heti kun he haluavat koskettaa pyhyyttä, he tahraavat itsensä ylevällä, he asettavat Ylevää kaikkialle! Pyhyys ei ole ylevää, mitä. Jos minä olisin ripittänyt sankarittaren, olisin ensin pakottanut hänet muuttamaan linnunnimensä oikeaksi kristilliseksi nimeksi - hänen nimensä on nimeltään Sygne - ja sitten pitämään sanansa, koska lopulta meillä on niitä vain yksi, ja pyhä isämme paavi itse ei voi tehdä asialle mitään. ellauri164.html on line 65: Risti alttarilla alemmassa kappelissa on ylösalaisin, koska perinteen mukaan Pyhä Pietari ristiinnaulittiin pää alaspäin. Muttei siihen sattunut siltikään yhtäpaljon kuin Jee-suxeen, koska Pekka oli syntinen. Vankilan seiniltä löytyvät myös Adiatorixin ja Aladobixin graffitit. "Kinkkuviipaleita pitäisi..." ellauri164.html on line 130: Ja tää on vielä elämää! Jos kadotus on ikuinen! Mies joka tahtoo mutiloida izeään on varmaan kirottu, eikö vain? Mä uskon helvettiin kert mä olen täällä. Tää on katekismuxen toteutus. Mä olen kasteen orja. Vanhemmat te aiheutitte mun onnettomuuuden ja omanne. Voi viatonta ressua! Helvetti ei voi hyökätä pakanoiden kimppuun. - Tää on vielä elämää! Myöhemmin kadotuxen herkut ovat vielä syvemmät. Rikos, nopeasti, että putoon tyhjän päälle, humaanin lain nojalla. ellauri164.html on line 132: Turpa kii, nyt turpa kii! ... Se on häpeä, moite, täällä: Saatana joka sanoo että tuli on noloa, että mun kiukku on karmaisevan typerää. - Riittää!... Mokat joita mulle kuiskitaan, taiat, väärät hajuvedet, lapsellinen musa. - Ja ajatella että mulla on totuus tiedossa, etmä nään oikeuden: mulla on terve ja pysähtynyt ymmärrys, mä olen valmis täydellisyyteen... Ylpeys. Mun päänahka kuivuu. Sääliä! Herra, mua pelottaa. Mullon jano, tosi jano! Au! Lapsuus, nurzi, sade, järvi kivillä, kuutamo kun kellotapuli soittaa 12... Piru on kellotapulissa tällä hetkellä. Marja! Pyhä neizyt!... Kauheeta mun tyhmyyttä. ellauri164.html on line 150: Luottakaa siis muhun, usko lohduttaa, ohjaa, parantaa. Kaikki, tulkaa, - taaperotkin, - et mä lohdutan teitä, et teille laajennetaan sydäntä, - ihmeellistä sydäntä! - Miesparat, työläiset! En vaadi kuin rukouxia; mulle riittää teidän luottamus, se on mulle onnea. ellauri164.html on line 160: Mä kuolen vetelyyteen. Se on hauta, mä meen madoille, kauhistuxen kanahäkki! Saatana, pelleilijä, sä tahdot hajottaa mut sun sharmilla. Mä reklamoin! Mä reklamoin! Hiilihangon isku, tulipisara. ellauri164.html on line 184: ads/2020/03/george-berkeley.jpg" width="30%" /> ellauri164.html on line 202: The four first acts already past, Neljä ensimmäistä näytöstä jo ohi, ellauri164.html on line 218: Tämä tutkimus tutkii yhden runosarjan poikkeuksellista puoliintumisaikaa: "Westward the Course of Empire vie tiensä...". Alkaen irlantilais-anglikaanisen piispan George Berkeleyn vuonna 1726 tekemästä sävellyksestä, nämä sanat kolonisoivat valtavan osan kulttuurimaisemaa lähes kahden vuosisadan ajan. Sanomalehtipaperiin, laitureihin, valtiomiesten puheisiin, lukuaiheisiin, maantieteellisiin tietoihin, Yhdysvaltojen ensimmäiseen tieteelliseen historiaan sekä runouteen, maalauksiin, litografioihin ja valokuviin ikuistetut sanat kehittyivät vanhan maailman visiosta profeetallisista valtakunnista ilmeisen kohtalon nationalistinen iskulause. Seuraten runoa sen kiertyessä kirjallisen ja visuaalisen kulttuurin läpi, tämä projekti osoittaa, kuinka yksinkertainen lause totutti amerikkalaiset laajaan käsitykseen Yhdysvaltojen valtakunnasta siirtomaa-ajalta jälleenrakennukseen. Jatkuva varmuus valtakunnan etenemisestä länteen, itse asiassa itse imperiumin väistämättömyydestä, osoittaa kolonistien brittiläisen kulttuuriperinnön kestävän elinvoiman Amerikan vallankumouksen aattona. Yhtä tärkeitä ovat tavat, joilla amerikkalaiset muokkasivat runon ideologiaa sopimaan heidän kehittyvään kansallismielisyyteensä varhaisen tasavallan ja antebellum-aikakauden aikana. Berkeleyn sanat tarjosivat kriittisen paikan kansallismielisille tutkimuksille uuden tasavallan alkuvuosikymmeninä, mikä helpotti kansakunnan muuttumista kapitalistiseksi, hankkivaksi yhteiskunnaksi; 1800-luvun puolivälin konflikteissa he oikeuttivat amerikkalaisen sotavoimaisen imperialismin Meksikon ja Yhdysvaltojen välisessä sodassa, samalla kun he antoivat syvällistä tietoa sisällissodan alkamisesta ja sen välittömistä seurauksista, kun kansa paini Amerikan tulevaisuuden ääriviivoja vastaan. Tämä ideologia on kahden vuosisadan ajan mahdollistanut amerikkalaisten olevan sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera omahyväisiä keisarillisen etuoikeutensa puolustajia ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alueella. alkuperäiskansojen ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. ensin Pohjois-Amerikan mantereen ja sen alkuperäiskansojen yli ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. ellauri164.html on line 232: A pupil of William "Will to Believe" James, whose Essays in Radical Empiricism he edited (1912), Perry became one of the leaders of the New Realism movement. Perry argued for a naturalistic theory of value and a New Realist theory of perception and knowledge. He wrote a celebrated biography of William James, which won the 1936 Pulitzer Prize for Biography or Autobiography, and proceeded to a revision of his critical approach to natural knowledge. An active member among a group of American New Realist philosophers, he elaborated around 1910 the program of new realism. However, he soon dissented from moral and spiritual ontology, and turned to a philosophy of disillusionment. Perry was an advocate of a militant democracy: in his words "total but not totalitarian". Puritanism and Democracy (1944) is a famous wartime attempt to reconcile two fundamental concepts in the origins of modern America. Durkheim oli taas aivan oikeassa: sodan aikana vedetään moraalin korsetinnauhat kireälle. ellauri164.html on line 246: Remembering Robert M. Veatch, PhD 1939-2020. Bob Veatch from Georgetown loved genealogy and had confirmed a Veatch connection to the Stuart (Stewart among the Scots) dynasty. He was a long-time fan of bluegrass and Bob and his wife Ann were founding members of the Lucketts Bluegrass Foundation in Lucketts, Virginia, location of the world’s longest running bluegrass concert series (45 years strong!). He used to laugh and say that he thought likely he was the only undergraduate at Harvard reading Plato while listening to bluegrass. Bob was a Peace Corps volunteer in Nigeria from 1962-1964. ellauri164.html on line 248: Jeff Veatch is a successful entrepreneur, businessman, community leader, and philanthropist. Over the course of his career, Jeff co-founded the IT staffing services firm Apex Systems, has been recognized as the Entrepreneur of the year by Ernst and Young, selected to the Philanthropic 50 by Washington Life magazine, served on the Board of Directors for ASGN Incorporated, sits on Board of Visitors for Virginia Tech, was a founding member of the effort to bring the Olympics to Washington DC, holds Board positions with Inova Health System, as well as other leadership and board positions throughout his community. Also, as an active philanthropic investor, he formed the Veatch Charities, which focuses on education, healthcare, and his community. Mr. Veatch is a 1993 graduate of Virginia Polytechnic Institute and State University, earning a BS in Finance. ellauri164.html on line 299: adding:1em"> ellauri164.html on line 323: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c1/Europe_in_1430.PNG" width="50%" /> ellauri164.html on line 343: Takatukkaisen muukalaislegioonalaisen mielestä viimeinen kunnon chevaljeeri oli Jeanne d'Arc. Uskonto, isänmaa ja soldaatit! Alas jutkupankkiirit! Maalaispappitaskukirjasta löytyy kosolti ranskispatriotismia sekä aatelin ja sotilaiden hehkutusta. Muka Roland ja pojat oli synnynnäisiä chevaljeereja. Mitäs sitten kaxoisnelistivät karkuun sakemanneja viimeisissä sodissa? Viimeinen kaxilahkeinen oli takatukan mielestä Jeanne d'Arc. Bernadotten vaimohan oli Jeannen huonetta ja sukua, vaikka Jeanneen verrattuna huonokuntoinen. ellauri164.html on line 348: Syöpäsen papin mielestä on hirveää yöpyä kirkosta eronneen kolleegan luona joka on kauppaedustaja. C'etait horrible! Kauppaedustaja tuli pappipudokkaasta Bernadottestakin. Syöpänen pappi ihailee läskiä flaamipappisetää sekä takatukkaa legioonalaista. Jopa kreivitärtä, ne on sielun aatelia. ellauri164.html on line 368: Shelves: gave-up , read-in-2010 , buyer-s-remorse ellauri164.html on line 370: I thought this was one of those books that comes with a “guarantee.” But of course there is no such thing. Still, I’d read only glowing reviews and boy was I ready for a “triumphant experience.” But on p. 26 I couldn’t make heads or tails of what I was really reading about. On p. 54 the voice of the innocent and well-meaning young priest began to irk the shit out of me. On p. 55 I skipped ahead to see if anything would ever actually happen to dilute all the fluffy introspection and it didn’t look promising. On p. 64 I took the kitty to the well and drowned it. ellauri164.html on line 372: I blew through this novel myself, which in retrospect was somewhat of a grave mistake, as the book alternates between compelling and highly engaging dialogues to unrealistically long monologues which to me resemble a Rimbaud poem in translation than anything else, which is to say: hard to parse. That they got more than what they bargained for is what the ordinary reader will be struck by first when they read this. The complexity of each of the conversations cannot be overstated, which I think will inevitably result in readers just mechanically scanning the sentences rather than internalizing the arguments, with the final result being the great part of the novel sliding off like rain, leaving only vague impressions like it did with me unfortunately, but the parts that did affect me left me very humbled. And chiefly this impression will not be helped by another one of the defining features of the novel, which is its vagueness. It deliberately leaves a lot of key details unheard and leaves a lot to the ability to infer events by the reader. Though sometimes frustrating to a reader like me who reads history and biography, I recognize that it should be so for this novel, for the main conflict in it is a psychological one, so I wouldn't have it any other way. ellauri164.html on line 374: For readers unfamiliar with the culture context of France between the two wars, it might be helpful to first watch Robert Bresson's movie of the same name which has been hailed as a masterpiece by such diverse critics as Ingmar Bergman and Jean-Luc Godard. I read the book first. After seeing the movie, I read the book a second time and got much more out of it. As Canadian and a native speaker of French, I can assure any Anglophone that the culture of France is at times very murky to the outsider who must at times go to extra efforts to fully enjoy French literature. ellauri164.html on line 379: I wanted to like this book so much more than I did. I actually found it incredibly difficult to understand. Some of it, I think, was that it was poorly translated. I read a 1962 edition that doesn't even cite a translator -- so many of the sentences were so convoluted as to be utterly obtuse. Poor translation or witless reader? I never could figure out why Mlle Chantal was such an angry bitch and why she insisted on tormenting the priest. What was her secret? Was the priest an alcoholic or just terminally sick? Gay? Why did M le Comte come to hate the priest? These are just some of the basic narrative issues I couldn't figure out. Forget the whole spiritual aspect--much of what the priest mused on and felt was incomprehensible to me as he described it. I can't help wondering if I'd have understood it if I had read it in French. Or maybe I'm just so spiritually challenged (in a God believing, Catholic way) that I can't comprehend it when it's described. All of that said, there were profoundly moving passages here and there, but over all I don't begin to know what I read. It's rather embarrassing actually--I feel so simple! (less) ellauri164.html on line 395: I am not getting from this book what I expected based on other reviews, and not what I wanted from it either. I tried, read almost half of it. There was not as much about the interaction with his parishioners as about the lectures he gets from older priests and his superiors. And here was not much spiritual inspiration for this reader. A bit ponderous. This goes on my "life is too short" shelf. (less) ellauri164.html on line 414: I'm afraid this is absolutely not readable any more. I gave up after 70 pages. My bad? ...more ellauri164.html on line 426: Heartening and pleasant family-type book. Christian-based plot. Lotsa twists and revelations of the religious lifestyle. Started slowly and stayed steady in pace. I was surprised by how much I liked it. Worthwhile reading experience. Warmly narrated. ellauri164.html on line 435: ads/2013/04/Paul-Joseph-Prezzia_avatar-75x75.jpg" style="float:left;padding:1em" /> ellauri164.html on line 440: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/1/1a/Take_Aim_Russian_poster.jpg" style="float:left;width:30%;padding:1em" /> ellauri164.html on line 461: adding:1em" /> ellauri164.html on line 483: Moses is one of the most prominent figures in the Old Testament. While Abraham is called the “Father of the Faithful” and the recipient of God’s unconditional covenant of grace to His people, Moses was the man chosen to bring redemption to His people. God specifically chose Moses to lead the Israelites from captivity in Egypt to salvation in the Promised Land. Moses is also recognized as the mediator of the Old Covenant and is commonly referred to as the giver of the Law. Finally, Moses is the principal author of the Pentateuch, the foundational books of the entire Bible. Moses’ role in the Old Testament is a type and shadow of the role Jesus plays in the New Testament. As such, his life is definitely worth examining. ellauri164.html on line 487: In Exodus 2, we see Moses’ mother attempting to save her child by placing him in a basket and putting it into the Nile. The basket was eventually found by Pharaoh’s daughter, and she adopted him as her own and raised him in the palace of the pharaoh himself. As Moses grew into adulthood, he began to empathize with the plight of his people, and upon witnessing an Egyptian beating a Hebrew slave, Moses intervened and killed the Egyptian. But that was not a sin because the guy was just an Egyptian. In another incident, Moses attempted to intervene in a dispute between two Hebrews, but one of the Hebrews rebuked Moses and sarcastically commented, “Are you going to kill me as you did the Egyptian?” (Exodus 2:14). Realizing that his criminal act was made known, Moses fled to the land of Midian where he again intervened—this time rescuing the daughters of Jethro Tull from some of Uriah Heep's bandits. In gratitude, Jethro (also called Reuel) granted his daughter Zipporah to Moses in marriage (Exodus 2:15–21). Moses lived in Midian for about forty years. ellauri164.html on line 493: The rest of the book of Exodus and the entire book of Leviticus take place while the Israelites are encamped at the foot of Sinai. God gives Moses detailed instructions for the building of the tabernacle—a traveling tent of worship that could be assembled and disassembled for easy portability—and for making the utensils for worship, the priestly garb, and the ark of the covenant, symbolic of God’s presence among His people as well as the place where the high priest would perform the annual atonement. God also gives Moses explicit instructions on how God is to be worshiped and guidelines for maintaining purity and holiness among the people. The book of Numbers sees the Israelites move from Sinai to the edge of the Promised Land, but they refuse to go in when ten out of twelve spies bring back a bad report about Israel’s ability to take over the land. God condemns this generation of Jews to die in the wilderness for their disobedience and subjects them to forty years of wandering in the wilderness. By the end of the book of Numbers, the next generation of Israelites is back on the borders of the Promised Land and poised to trust God and take it by faith. ellauri164.html on line 495: The book of Deuteronomy shows Moses giving several sermon-type speeches to the people, reminding them of God’s saving power and faithfulness. He gives the second reading of the Law (Deuteronomy 5) and prepares this generation of Israelites to receive the promises of God. Moses himself is prohibited from entering the land because of his sin at Meribah (Numbers 20:10-13). At the end of the book of Deuteronomy, Moses’ death is recorded (Deuteronomy 34). He climbed Mount Nebo and is allowed to look upon the Promised Land. Moses was 120 years old when he died, and the Bible records that his “eye was undimmed and his vigor unabated” (Deuteronomy 34:7). The Lord Himself buried Moses (Deuteronomy 34:5–6), and Joshua took over as leader of the people (Deuteronomy 34:9). Deuteronomy 34:10–12 says, " Since then, no prophet has risen in Israel like Moses, whom the Lord knew face to face, who did all those signs and wonders the Lord sent him to do in Egypt—to Pharaoh and to all his officials and to his whole land. For no one has ever shown the mighty power or performed the awesome deeds that Moses did in the sight of all Israel." ellauri164.html on line 497: The above is only a brief sketch of Moses’ life and does not talk about his interactions with God, the manner in which he led the people, some of the specific ways in which he foreshadowed Jesus Christ, his centrality to the Jewish faith, his appearance at Jesus’ transfiguration, and other details. But it does give us some framework of the man. He is somewhat recalcitrant, to put it mildly. ellauri164.html on line 498: So, now, what can we learn from Moses’ life? Moses’ life is generally broken down into three 40-year periods. The first is his life in the court of Pharaoh. As the adopted son of Pharaoh’s daughter, Moses would have had all the perks and privileges of a prince of Egypt. He was instructed “in all the wisdom of the Egyptians, and he was mighty in his words and deeds” (Acts 7:22). As the plight of the Hebrews began to disturb his soul, Moses took it upon himself to be the savior of his people. As Stephen says before the Jewish ruling council, “[Moses] supposed that his brothers would understand that God was giving them salvation by his hand” (Acts 7:25). From this incident, we learn that Moses was a man of action as well as a man possessed of a hot temper and prone to rash actions. Did God want to save His people? Yes. Did God want to use Moses as His chosen instrument of salvation? Yes. But Moses, whether or not he was truly cognizant of his role in the salvation of the Hebrew people, acted rashly and impetuously. He tried to do in his timing what God wanted done in His timing. The lesson for us is obvious: we must be acutely aware of not only doing God’s will, but doing God’s will in His timing, not ours. As is the case with so many other biblical examples, when we attempt to do God’s will in our timing, we make a bigger mess than originally existed. ellauri164.html on line 502: Another thing we see from Moses during his time spent in Midian is that, when God finally did call him into service, Moses was resistant. The man of action early in his life, Moses, now 80 years old, became overly timid. When called to speak for God, Moses said he was “slow of speech and tongue” (Exodus 4:10). Some commentators believe that Moses may have had a speech impediment. Perhaps, but then it would be odd for Stephen to say Moses was “mighty in words and deeds” (Acts 7:22). Perhaps Moses just didn’t want to go back into Egypt and fail again. This isn’t an uncommon feeling. How many of us have tried to do something (whether or not it was for God) and failed, and then been hesitant to try again? There are two things Moses seemed to have overlooked. One was the obvious change that had occurred in his own life in the intervening 40 years. The other, and more important, change was that God would be with him. Moses failed at first not so much because he acted impulsively, but because he acted without God. Therefore, the lesson to be learned here is that when you discern a clear call from God, step forward in faith, knowing that God goes with you! Do not be timid, but be strong in the Lord and in the power of his might (Ephesians 6:10). ellauri164.html on line 504: The third and final chapter in Moses’ life is the chapter that Scripture spends the most time chronicling, namely, his role in the redemption of Israel. Several lessons can be gleaned from this chapter of Moses’ life as well. First is how to be an effective leader of people. Moses essentially had responsibility over two million Hebrew refugees. When things began to wear on him, his father-in-law, Jethro Tull, suggested that he delegate responsibility to other faithful men, a lesson that many people in authority over others need to learn (Exodus 18). We also see a man who was dependent on the grace of God to help with his task. Moses was continually pleading on behalf of the people before God. If only all people in authority would petition God on behalf of those over whom they are in charge! Moses was keenly aware of the necessity of God’s presence and even requested to see God’s glory (Exodus 33). Moses knew that, apart from God, the exodus would be meaningless. It was God who made the Israelites distinct, and they needed Him most. Moses’ life also teaches us the lesson that there are certain sins that will continue to haunt us throughout our lives. The same hot temper that got Moses into trouble in Egypt also got him into trouble during the wilderness wanderings. In the aforementioned incident at Meribah, Moses struck the rock in anger in order to provide water for the people. However, he didn’t give God the glory, nor did he follow God’s precise commands. Because of this, God forbade him from entering the Promised Land. In a similar manner, we all succumb to certain besetting sins which plague us all our days, sins that require us to be on constant alert. ellauri164.html on line 518: At Thursday’s daily Mass (Thursday of the 18th week of the year) we Roman catholics read of the sin that excluded Moses from leading the people to the Promised Land. While there are some mysterious elements to it, one thing seems clear: the grumbling of the people got on Moses’ nerves. Indeed, grumbling often affects more than just the one doing the complaining. Through it, infectious negativity can be set loose. Even if only a small number are grousing, it can still incite discontent, anger, and/or fear in others. Yes, the people nearly wore him out. At a particularly low moment, when the people were complaining about the food, Moses lamented to God, ellauri164.html on line 523: Moses was so dispirited that he preferred to die rather than continue on in this way. In his weariness, he spoke rashly, and God excluded him from leading the people into the Promised Land. ellauri164.html on line 524: Now there was no water for the congregation. And they assembled themselves together against Moses and against Aaron. And the people quarreled with Moses and said, “Would that we had perished when our brothers perished before the Lord! Why have you brought the assembly of the Lord into this wilderness, that we should die here, both we and our cattle? And why have you made us come up out of Egypt to bring us to this wretched place which has neither grain nor figs nor vines nor pomegranates? Here there is not even water to drink!” But Moses and Aaron went way from the assembly to the entrance of the meeting tent, where they fell prostrate. ellauri164.html on line 530: Many have pondered the precise nature of Moses’ sin and why the punishment for it was so severe. (Well, gosh, he was already 120, and what's the diff which side of the Jordan river he conks out. It's the same dry desert on either side.) A few different explanations have been posited: ellauri164.html on line 532: 1. Moses sinned by not following the Lord’s instruction. The Lord told Moses to take his staff in hand and bid the rock to bring forth water. He was told to speak to the rock, but instead he struck it—twice. The striking of the rock, while not specifically directed according to the passage in Numbers, does not seem particularly egregious; in fact, in another description of this event (see Exodus 17:6) God does tell Moses to strike it. The Fathers of the Church (e.g., St. Jerome) did not view this as sinful, even interpreting the striking of the rock twice as a sign of the two bars of the cross. ellauri164.html on line 534: 3. Moses sinned by speaking harshly and rashly. Psalm 106 seems to favor this interpretation. They angered the Lord at the waters of Meribah, and it went ill with Moses on their account, for they made his spirit bitter, and he spoke rashly with his lips (Psalm 106:32-33). ellauri164.html on line 536: This third explanation leads us back to the heart of our meditation: grumbling causes harm to the ones who grumble and to others who hear it. Moses was worn out by their complaining; as Psalm 106 says, his spirit grew bitter. He spoke rashly and reviled the people; in a flash of anger, he may also have yielded to sinful pride. ellauri164.html on line 540: Whatever the reason for the drastic punishment, behold what grumbling does. It fuels discontent and bitterness. Be careful, fellow Christians; we can all succumb to the temptation to draw others into our anger, doubts, dissatisfaction, and fears. After all, misery loves company. Sharing concerns with friends is good and necessary, but this must be tempered by the knowledge that too much can harm them and us. A steady diet of grumbling is not good for anyone. ellauri164.html on line 541: Grumbling, grousing, and complaining seem to be all around us. In our relative affluence, we often expect or even demand comfort. We are very particular about the way we want things to be, and often expect that it be made so without much if any effort on our part. ellauri164.html on line 543: Moses was worn down by the constant grumbling of the people. Be cognizant of the toll that such behavior takes on others. Practice gratitude, an important antidote to the poison spread by grumbling. ellauri164.html on line 548: 1. Moses, being directed to speak to the rock that it might give forth its water, smote it instead with the rod of God which was in his hazed (what's a hazed?) and this he did not once only, but twice. ellauri164.html on line 550: 2. He spoke to the people, not with meekness and calm authority, but in heat and bitterness. "Ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" Thus he "spake unadvisedly with his lips" (Psalm 106:33) instead of his stick. It is not difficult to understand how Moses should have so far forgotten himself on this occasion. Let the facts be weighed. The servant of the Lord is now 120 years old. The generation which sinned thirty-seven years ago, and was condemned to die in the wilderness, is nearly all gone. Moses is mortified to find that the new generation is infected with a touch of the same impatient unbelief which wrought in their fathers so much mischief. No sooner are they at a loss for water than they rise against Moses with rebellious murmurings. For once he loses command of himself. On all former occasions of the kind his meekness was unshaken; he either held his peace, or prayed for the rebels, or at most called on the Lord to be his Witness and Judge. Now he breaks out into bitter chidings. At the root of this there was a secret failure of faith. "Ye believed me not," - did not thoroughly rely on my faithfulness and power, - "to sanctify me in the eyes of the children of Israel" (verse 12). His former meekness had been the fruit of faith. He had been thoroughly persuaded that the Lord who was with him could accomplish all he had promised, and therefore he faced every difficulty with calm and patient resolution. Now a touch of unbelief bred in him hastiness and bitterness of spirit. ellauri164.html on line 552: Two lessons: 1. The failings of good men may be culpable in God's sight and displeasing to him out of all proportion to the degree of blameworthiness they present to our eye. So far is it from being true (as many seem to think) that believers' sins are no sins at all, and need give no concern, that, on the contrary, the Lord dislikes the stain of sin most when it is seen in his dear children. The case of Moses is not singular. Sins which the Lord overlooks in other men he will occasionally put some mark of special displeasure upon, when they are committed by one who is eminent for holiness and honourable service. It is, no doubt, a just instinct which leads all right-thinking people to be blind to the failings of good men who have been signally useful in their day. But if the good men become indulgent to their own faults they are likely to be rudely awakened to a sense of their error. The better a man is, his sins may be the more dishonouring to God. A spot hardly visible on the coat of a labouring man, may be glaringly offensive on the shining raiment of a throned king. ellauri164.html on line 560: AGAIN the congregation of Israel was brought into the wilderness, to the very place where God proved them soon after leaving Egypt. The Lord brought them water out of the rock, which had continued to flow until just before they came again to the rock, when the Lord caused that living stream to cease, to prove His people again, to see if they would endure the trial of their faith or would again murmur against Him. ellauri164.html on line 562: When the Hebrews were thirsty and could find no water, they became impatient and did not remember the power of God which had, nearly forty years before, brought them water out of the rock. Instead of trusting God, they complained of Moses and Aaron, and said to them, "Would God that we had died when our brethren died before the Lord!" That is, they wished that they had been of that number who had been destroyed by the plague in the rebellion of Korah, Dathan, and Abiram. ellauri164.html on line 564: They angrily inquired, "Why have ye brought up the congregation of the Lord into this wilderness, that we and our cattle should die there? And wherefore have ye made us to come up out of Egypt, to bring us in unto this evil place? it is no place of seed, or of figs, or of vines, or of pomegranates; neither is there any water to drink. What the fuck, you call this a promised land? ellauri164.html on line 570: Here Moses sinned. He became wearied with the continual murmurings of the people against him, and the continual murmuring to stupid rocks. At the commandment of the Lord, took the rod, and, instead of speaking to the rock, as God commanded him, he smote it with the rod twice, after saying, "Must we fetch you water out of this rock?" He here spoke unadvisedly with his lips. He did not say, God will now show you another evidence of His power and bring you water out of this rock. He did not ascribe the power and glory to God for causing water to again flow from the flinty rock, and therefore did not magnify Him before the people. For this failure on the part of Moses, God would not permit him to lead the people to the Promised Land. ellauri164.html on line 572: This necessity for the manifestation of God's power made the occasion one of great solemnity, and Moses and Aaron should have improved it to make a favorable impression upon the people. But Moses was stirred, and in impatience and anger with the people, because of their murmurings, he said, "Hear now, ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" In thus speaking he virtually admitted to murmuring Israel that they were correct in charging him with leading them from Egypt. God had forgiven the people greater transgressions than this error on the part of Moses, but He could not regard a sin in a leader of His people as in those who were led. He could not excuse the sin of Moses and permit him to enter the Promised Land. ellauri164.html on line 574: The Lord here gave His people unmistakable proof that He who had wrought such a wonderful deliverance for them in bringing them from Egyptian bondage, was the mighty Angel, and not Moses, who was going before them in all their travels, and of whom He had said, "Behold, I send an Angel before thee, to keep thee in the way, and to bring thee into the place which I have prepared. Beware of Him, and obey His voice, provoke Him not; for He will not pardon your transgressions: for My name is in Him." Ex. 23:20, 21. ellauri164.html on line 576: Moses took glory to himself which belonged to God, and made it necessary for God to do that in his case which should forever satisfy rebellious Israel that it was not Moses who had led them from Egypt, ellauri164.html on line 577: but God Himself. The Lord had committed to Moses the burden of leading His people, while the mighty Angel went before them in all their journeyings and directed all their travels. Because they were so ready to forget that God was leading them by His Angel, and to ascribe to man that which God's power alone could perform, He had proved them and tested them, to see whether they would obey Him. At every trial they failed. Instead of believing in, and acknowledging, God, who had strewed their path with evidences of His power and signal tokens of His care and love, they distrusted Him and ascribed their leaving Egypt to Moses, charging him as the cause of all their disasters. Moses had borne with their stubbornness with remarkable forbearance. At one time they threatened to stone him. ellauri164.html on line 579: The Heavy Penalty. The Lord would remove this impression forever from their minds, by forbidding Moses to enter the Promised Land. The Lord had highly exalted Moses. He had revealed to him His great glory. He had taken him into a sacred nearness with Himself upon the mount, and had condescended to talk with him as a man speaketh with a friend. He had communicated to Moses, and through him to the people, His will, His statutes, and His laws. His being thus exalted and honored of God made his error of greater magnitude. Moses repented of his sin and humbled himself greatly before God. He related to all Israel his sorrow for his sin. The result of his sin he did not conceal, but told them that for thus failing to ascribe glory to God, he could not lead them to the Promised Land. He then asked them, if this error upon his part was so great as to be thus corrected of God, how God would regard their repeated murmurings in charging him (Moses) with the uncommon visitations of God because of their sins. ellauri164.html on line 581: For this single instance, Moses had allowed the impression to be entertained that he had brought them water out of the rock, when he should have magnified the name of the Lord among His people. The Lord would now settle the matter with His people, that Moses was merely a man, following the guidance and direction of a mightier than he, even the Son of God. In this He would leave them without doubt. Where much is given, much is required. Moses had been highly favored with special views of God's majesty. The light and glory of God had been imparted to him in rich abundance. His face had reflected upon the people the glory that the Lord had let shine upon him. All will be judged according to the privileges they have had, and the light and benefits bestowed. ellauri164.html on line 583: The sins of good men, whose general deportment has been worthy of imitation, are peculiarly offensive to God. They cause Satan to triumph, and to taunt the angels of God with the failings of God's chosen instruments, and give the unrighteous occasion to lift themselves up against God. The Lord had Himself led Moses in a special manner, and had revealed to him His glory, as to no other upon the earth. He was naturally impatient, but had taken hold firmly of the grace of God and so humbly implored wisdom from heaven that he was strengthened from God and had overcome his impatience so that he was called of God the meekest man upon the face of the whole earth. ellauri164.html on line 585: Aaron died at Mount Hor, for the Lord had said that he should not enter the Promised Land, because, with Moses, he had sinned at the time of bringing ellauri164.html on line 591: Moses’ moment of greatest failure came when the people of Israel resumed complaining, this time about food and water (Num. 20:1-5). Moses and Aaron decided to bring the complaint to the Lord, who commanded them to take their staff, and in the people’s presence command a rock to yield water enough for the people and their livestock (Num. 20:6-8). Moses did as the Lord instructed but added two flourishes of his own. First he rebuked the people, saying, “Listen, you rebels, shall we bring water for you out of this rock?” Then he struck the rock twice with his staff. Water poured out in abundance (Num. 20:9-11), but the Lord was extremely displeased with Moses and Aaron. ellauri164.html on line 595: Scholarly arguments about the exact action Moses was punished for may be found in any of the general commentaries, but the text of Numbers 20:12 names the underlying offense directly, “You did not trust in me.” Moses’ leadership faltered in the crucial moment when he stopped trusting God and started acting on his own impulses. ellauri164.html on line 597: Honoring God in leadership—as all Christian leaders in every sphere must attempt to do—is a terrifying responsibility. Whether we lead a business, a classroom, a relief organization, a household, or any other organization, we must be careful not to mistake our authority for God’s. What can we do to keep ourselves in obedience to God? Meeting regularly with an accountability (or “peer”) group, praying daily about the tasks of leadership, keeping a weekly Sabbath to rest in God’s presence, and seeking others’ perspective on God’s guidance are methods some leaders employ. Even so, the task of leading firmly while remaining wholly dependent on God is beyond human capability. If the most humble man on the face of the earth (Num. 12:3) could fail in this way, so can we. By God’s grace, even failures as great as Moses’ at Meribah, with disastrous consequences in this life, do not separate us from the ultimate fulfillment of God’s promises. Moses did not enter the Promised Land, yet the New Testament declares him “faithful in all God’s house” and reminds us of the confidence that all in God’s house have in the fulfillment of our redemption in Christ (Heb. 3:2-6). ellauri164.html on line 609: The main thrust of this book is that the sin of Moses recorded in Numbers 20:1-13 is linked to the unlawful and wilful act of trifling with the sacred staff in striking the rock. This is because the staff of Moses has already become the staff of God (Exod. 4:20;17;9). ellauri164.html on line 611: Moses' abuse and misuse of the staff constitutes an act of lese-majeste because it is seen as an act of rebellion against YHWH's authority. Inevitably, Moses eclipses YHWH's personality, presence and power in the eyes of the people. His condign punishment is the forfeiture of the privilege of leading the people into the Promised Land. See Less. ellauri164.html on line 623: It is Numbers 20:1-13 again. Miriam was gone. Moses had just buried his sister in Kadesh, in the Wilderness of Zin (Numbers 20:1). She had placed his basket among the reeds of the Nile and had run to get his mother when Pharaoh’s daughter drew him out. His sister had been with him through all his trials in the wilderness. But now Miriam was gone. ellauri164.html on line 625: Moses had been leading a rebellious, ungrateful, complaining, people through the wilderness for 40 years. His sister had just died. And now these people had gathered together against Aaron and him to complain because there was no water, again! (Numbers 20:2-5) You would think after 40 years these people would have learned to trust their all-powerful, Living God to provide for them. ellauri164.html on line 628: Moses was in no mood to deal with this today. Why couldn’t these people let him mourn his sister in peace? Why had God brought them to a dry thirsty land with no water again? Why did these people always blame him? Why didn’t these people bring their problems to God in prayer instead of always complaining to him? Why were there always so many demands on him? Why was it always “Moses, Moses, Moses”? ellauri164.html on line 634: So Moses claimed credit for giving the rebels water by saying, “Must WE bring water out of this rock for you?” Then, in his anger, Moses struck the rock instead of speaking to it. ellauri164.html on line 637: Moses had always done exactly as God commanded – until now. This time, Moses dishonored God by disobeying His command. Moses sinned. ellauri164.html on line 641: Numbers 20:12. Despite Moses’ error, water poured from the rock. God still provided abundantly for the children of Israel even though Moses had disobeyed Him. God did not withhold His blessing from His people because of their leader’s sin. God did hold Moses accountable though (Numbers 20:12). ellauri164.html on line 643: Moses had always done exactly as God commanded – UNTIL NOW. Moses was devastated when God pronounced his judgment (Numbers 20:12). He had obeyed God’s call to go to Egypt to free the Israelites from bondage. God had worked mighty miracles through him. ellauri164.html on line 645: God had used him to give the law to Israel and write the first five books of the Bible. He had led God’s people through the wilderness for 40-years, enduring all their complaining and the punishment of their rebellion. He had done everything exactly as God had commanded. ellauri164.html on line 647: Now, after 40-years of faithfully serving God with perfect obedience to bring God’s people to the Promised Land, he would not be allowed to enter! Was that fair? Of course it was. Moses knew God was merciful and gracious. Surely God would forgive and relent, if he would only repent. Surely God would forgive one sin, and let him in, after how good he had been. ellauri164.html on line 649: Moses was being judged by the very law he had proclaimed. ellauri164.html on line 650: For 40-years Moses had pronounced judgment without mercy on those who sinned. Whether the sin had been idolatry, misusing God’s name, immorality, or even collecting firewood on the Sabbath, the law had condemned the disobedient to be stoned for even one sin. Now Moses was being judged by the very law he had proclaimed. ellauri164.html on line 653: Not even Moses could keep the law. God is gracious. Moses was not stoned to death for his disobedience. Wow. God allowed Moses to keep serving Him, and God kept using him to lead His people to the Promised Land. ellauri164.html on line 654: God called Moses to lead His people out of slavery in Egypt. The Law was given to show people their bondage to sin in the world, and their need for the shed blood of a sacrificial Passover lamb to cover for their sin. Moses was condemned by the very law he gave. He shot himself in the foot. ellauri164.html on line 675: However, God did not say either of these actions was the problem, nor did Moses believe these were the problem. In fact, nowhere does the text say Moses’s sin was striking the rock instead of speaking to it or taking credit for the miracle. ellauri164.html on line 681: That’s ALL God had to say about it. He didn’t criticize Moses for striking the rock when he was told to speak to it. Similarly, God did not indicate that Moses was trying to take credit for the miracle. He said Moses had failed to believe in Him. ellauri164.html on line 694: To answer this question we must examine a pattern that developed in the book of Numbers. Three times prior to the incident at the rock of Meribah the people sinned, God punished them, Moses interceded on the people’s behalf, and God pardoned the people. Please take the time to read these events in Numbers chapters 11, 14, 16 & 20. Notice the pattern in the table below. ellauri164.html on line 705: Based on the pattern established in Numbers, what do you expect will happen at Meribah when the people rebel against Moses? We expect the pattern to repeat and for God to decree punishment, but that doesn’t happen. The pattern breaks down! Instead of decreeing punishment for the people’s sin, God simply tells Moses to give the people water by speaking to the rock. This is a significant departure from the previous pattern. When a Bible author develops a pattern and then breaks it, we should pay attention because this signals that the author wants us to notice something important. Why didn’t God punish the people at Meribah? Why did he go at Moses instead? ellauri164.html on line 707: To understand why God didn’t pronounce judgement, let’s notice what Moses did. He leads the people to the rock, calls them rebels, and instead of speaking to the rock he hits it twice with this staff. Moses is having a temper tantrum. In the prior examples in Numbers Moses never speaks harshly or loses patience. Moses is also breaking the pattern and this is the clue to understanding his sin. ellauri164.html on line 709: He has reached the end of his rope. He has been patient with these complaining and rebellious people, but he couldn’t take it any longer. Their constant ingratitude and rebelliousness caused Moses to lose faith in the people. This is the people that were supposed to be God’s treasured possession, a holy nation of priests who had agreed to be in a covenant relationship with God (Ex 19:5-8). What a disappointment they had turned out to be and Moses was finished interceding for them. God knew Moses was not going to intercede for the people at Meribah, therefore He doesn’t ordain punishment for them. ellauri164.html on line 711: So, how does this connect back to Moses being barred from entering the Promised Land? Because the people were unfaithful and so difficult to lead, Moses’s own faith suffered. This caused him to lose confidence that God could develop the Israelites into a faithful covenant people who were meant to be a nation of priests and a means of blessing the nations. ellauri164.html on line 713: This is understandable. Haven’t you had people in your life that were so difficult that you have jokingly said, “Even God couldn’t do anything with them!” Moses had reached this point, but he wasn’t joking. ellauri164.html on line 715: If there is any doubt this was Moses’s problem, this verse removes it: “because you broke faith with me in the midst of the people of Israel at the waters of Meribah-kadesh, in the wilderness of Zin, and because you did not treat me as holy in the midst of the people of Israel.” (Deut. 32:51 ESV) ellauri164.html on line 719: God expects and requires His people to trust Him. Trust is easy when everything is going well. Our faith matters most when things are going wrong and we don’t understand why. During these bad times will we trust in God or not? Moses’s trust in God temporarily faltered and it cost him the Promised Land. ellauri164.html on line 725: Answer: Psalms 106:32-33 states that the people angered Moses at the waters of strife, that it went ill with Moses, and that he sinned with his mouth. The incident in question occurred in Numbers 20:7-13. Miriam had just passed on. The very next verse states that the people were complaining about the lack of water. This had happened many times during their wilderness experience. And like the other times, the people railed against Moses and Aaron, whining that they would have been better off if they had stayed in Egypt. Moses and Aaron responded by falling face down. They had also done this several times. Maybe they were tired of hearing the same old complaints, or maybe this was their posture of prayer. In any event, God responded quickly, telling Moses to speak to the rock in front of all the people. Water would come gushing out -- enough water for everyone. ellauri164.html on line 727: Moses assembled the people, but he didn't follow orders quite the way he should have. Instead of just speaking to the rock, which would have demonstrated the power of the word over the power of his rod, he struck it twice, saying, "Listen, you rebels, shall we get water for you out of this rock?" It almost sounded as though Moses was taking credit for delivering the water. That was not true. Perhaps the strain of leading the people all those years was finally starting to show. He called them rebels, which in a sense they were. But God did not tell him to do this. Nor was there any mention of God at that point. All seemed directed at Moses and Aaron: "Must we bring water out of this rock?" Depending on how it's read, it could indicate doubt on the part of Moses. ellauri164.html on line 731: That's the Biblical explanation, but frankly, the punishment just doesn't seem to fit the crime. In reading the whole story, Moses was an exemplary leader, the ideal mediator between the people and God, and always faithful to the covenant. One little mistake and he's punished forever! It hardly seems just. ellauri164.html on line 733: In reality, the people who were writing this story knew that Moses did not lead them into the Promised Land. In fact, he had completed his assignment long ago. God had instructed him to lead the people out of Egypt (Ex. 3:10). They were out of Egypt. His job was done. So maybe this wasn't a punishment at all; maybe it was a reward! He was roughly 120 years of age at this point. They all knew that settling into the Promised Land would have its challenges. That land was fully occupied, and many battles were ahead of them. Surely it was time to let Joshua take over. It was time for Moses to rest. Granted, there might have been other ways for God to accomplish this, but the writers of the story chose to tell it like this. The end result is that Moses was free of his responsibility to the people, free to be with God on the mountaintop. ellauri164.html on line 753: 2. They had no water and rose against Moses and Aaron. ellauri164.html on line 761: 2. Instead of speaking to the rock, Moses strikes it twice. ellauri164.html on line 765: 1. God told Moses to speak to the rock, but Moses struck it instead ellauri164.html on line 768: a. Nadab & Abihu (Lev. 10:1-2). ellauri164.html on line 802: In the first month the whole Israelite community arrived at the Desert of Zin, and they stayed at Kadesh. There Miriam died and was buried. (2) Now there was no water for the community, and the people gathered in opposition to Moses and Aaron. (3) They quarreled with Moses and said, "If only we had died when our brothers fell dead before the LORD! (4) Why did you bring the LORD's community into this desert, that we and our livestock should die here? (5) Why did you bring us up out of Egypt to this terrible place? It has no grain or figs, grapevines or pomegranates. And there is no water to drink!" (6) Moses and Aaron went from the assembly to the entrance to the Tent of Meeting and fell facedown, and the glory of the LORD appeared to them. (7) The LORD said to Moses, (8) "Take the staff, and you and your brother Aaron gather the assembly together. Speak to that rock before their eyes and it will pour out its water. You will bring water out of the rock for the community so they and their livestock can drink." (9) So Moses took the staff from the LORD's presence, just as he commanded him. (10) He and Aaron gathered the assembly together in front of the rock and Moses said to them, "Listen, you rebels, must we bring you water out of this rock?" (11) Then Moses raised his arm and struck the rock twice with his staff. Water gushed out, and the community and their livestock drank. (12) But the LORD said to Moses and Aaron, "Because you did not trust in me enough to honor me as holy in the sight of the Israelites, you will not bring this community into the land I give them." (13) These were the waters of Meribah, [1] where the Israelites quarreled with the LORD and where he showed himself holy among them. ellauri164.html on line 824: One fact is this: Moses hit the rock twice. Is that sin? Yes indeed. Christ had to be smitten once, at His first advent, for our sins. But to be smitten twice is like crucifying Him twice[2]. This, then, is sin indeed. ellauri164.html on line 826: All this is true even though the water was brought forth by a leader’s error. God’s grace does not depend upon the perfection of the leader. Not even Christ.x ellauri164.html on line 847: Moses did not honor God as holy. His actions made it look like Moses was the one with the power, not the holy God. ellauri164.html on line 850: The penalty for leaders is more than the penalty for followers – which is as it should be. ellauri164.html on line 867: There are few characters that play a larger part in the story of the Bible than Moses. He is the human protagonist of four Old Testament books and is consistently held up in both the OT and NT as a shining example of faith in the promises of God. The law that he delivered to the people of Israel serves as the foundation of the nation of Israel, and is lauded by Jesus as a testament that would not pass until “heaven and earth pass away…[and] all is accomplished.” One of the great tragic moments of the Bible is where Moses is denied entrance to the Promised Land for his sin at the Rock of Meribah; after faithfully leading Israel for forty years, Moses strikes a rock instead of speaking to it and is condemned to die before living in the Promised Land. On its surface, this might seem unfair to Moses. One mess-up and God gives him this great punishment? How many times had Israel failed in their journey and at Mt. Sinai, and God had spared their lives and allowed them to keep going? Yet His most faithful servant is barred over this one, seemingly insignificant event? If we take a closer look at the text, however, we see why Moses’ failure was such a stark one. While it doesn’t diminish the tragic nature of the event, it does shed light on why God takes such a drastic step to respond. ellauri164.html on line 869: First, it is important to note that a pattern is established in the story of Israel and Moses. This pattern can be seen at Mt. Sinai when Aaron and Israel create the golden calf idol (Exodus 32). Israel sins, and in response to that the Lord tells Moses to step aside so that He may destroy Israel in His wrath (Exodus 32:9-10). When this occurs, Moses intercedes for Israel and pleads for God to turn away His fierce anger for His own sake (Exodus 32:11-14). This intercession works, and Israel is spared utter destruction. This pattern of sin, wrath, intercession, and relenting occurs twice more in the Book of Numbers: once in Number 14 when Israel rebels and refuses to go into the Promised Land, and again in Numbers 16 when Korah leads his rebellion against Moses and Aaron (the major difference in Numbers 16 being that Aaron is the one to intervene by offering incense for atonement to the Lord). ellauri164.html on line 871: This pattern shows itself again in the beginning of Numbers 20 after the death of Miriam. Once more Israel rebels against Moses and Aaron, this time over a lack of water in the desert of Zin. They claim that it would have been better to have died with Korah’s rebellion rather than wander without food and water, and they express regret over leaving Egypt, a land of “grain, figs, vines, and pomegranates.” This might seem a bold claim, since in our reading Korah has just died a few chapters earlier. Careful reading, however, indicates that there’s actually been a quiet time skip; Numbers 33:38 indicates that Aaron died in “the fortieth year after the sons of Israel had come from the land of Egypt, on the first day in the fifth month.” Given that Aaron’s death is recorded in Chapter 20, just a few verses after the episode at Meribah, this would indicate that the episode at Meribah occurred in year 38 of the 40 year wandering in the wilderness (remember that Israel had spent more than a year at Sinai in addition to travel time from Egypt to Sinai and from Sinai to the Promised Land before the wandering). This means that this rebellious generation of Israelites aren’t referencing a recent event, but instead wishing they had died nearly forty years earlier with Korah! Moses and Aaron have been dealing with this wicked and hard group of people for a very long time, and they are now claiming it would have been better to have died with Korah: a fate they were only spared because of Moses and Aaron’s own intercession! ellauri164.html on line 873: We would expect the pattern to repeat here. The people have rebelled, so the next part would be God’s wrath and threats of destruction. Instead, however, God merely grants their request for water. No mention of sin or possible annihilation, just grace in providing for Israel’s needs. The fact that this cycle we’ve come to expect changes is designed to highlight an important event; the oddity of the text “awakens us from our narrative slumber,” as one commentator puts it, and forces us to pay attention closely to what’s occurring. Why would God not threaten destruction? To answer that, we have to remember a key aspect of God’s character: He does not change. Hebrews 13:8 says He is the same yesterday and today and forever, “without variation or shifting shadow,” (James 1:17). The purpose of the threats of destruction, and Moses/Aaron’s intercession, was not to actually change God’s mind. God knew exactly what was going to happen in all these instances. God’s threats on Israel are spoken to Moses so that Moses will intercede. They are tests of Moses’ (and Aaron’s) character, just as God’s conversation with Abraham over the fates of Sodom and Gomorrah (Genesis 18) was about testing Abraham’s character rather than the doomed cities. Yet here, in Numbers 20, God does not follow the pattern. Why? ellauri164.html on line 875: This gets us back to the question of what, exactly, Moses’ sin was. Many commentators focus on the physical actions that Moses took in verses 9-11. Some say Moses sin was striking the rock rather than speaking to it, but Moses was told to take the staff of God. Exodus 17:5-6 had Moses striking the rock to cause water to come out of the rock (in fact, it’s actually the same rock of Meribah!), so it’s possible to read an inference that the staff was to be used to strike the rock. Some commentators see Moses’ harsh words for Israel as the sin, or perhaps that he speaks to the people rather than speaking to the rock. Regardless of which of these views, they don’t account for what the text itself says: Numbers 20:12 makes it clear that the sin of Moses and Aaron was “…you have not believed Me, to treat Me as holy in the sight of the sons of Israel.” Indeed, focusing on Moses’ actions of striking the rock or speaking harshly makes it seem doubly unfair to Aaron, who had neither spoken nor struck the rock. ellauri164.html on line 877: The reading that makes more sense is to focus on the breaking of the pattern established to this point. Moses’ harsh words toward the Israelites reveal his emotions in this moment; he classifies Israel as “rebels” rather than the chosen people, and his rhetorical question seems to imply that he does not view Israel as worthy of God’s grace any longer. This is the real failure of Moses in this moment: he’s lost his faith in God to fulfill His promises to these people. Israel is a nation of rebels outside of grace, outside of God’s ability to make a great nation, outside of the promises that God has given. It seems nearly forty years of dealing with this people has finally broken Moses, and he is so overwhelmed in this moment that he has lost faith. From God’s perspective, Moses has lost faith in the Lord to overcome Israel’s faithlessness. Moses has not believed in God, and has not treated Yahweh as the Holy God who is able to overcome the weakness of His people. Indeed, this is exactly what Numbers 20:12 says was Moses’ sin! He (and Aaron!) did not believe God and did not treat Yahweh as holy in that moment. God did offer Moses the opportunity to intercede for the people (and thus broke the pattern) because He knew that Moses did not have faith in Him. ellauri164.html on line 879: This interpretation is solidified by Moses’ words about this event in the Book of Deuteronomy. Three times in the first four chapters of Deuteronomy, Moses says that he is not able to enter the Promised Land because of Israel. At first glance, again, this might seem an unfair charge. Moses had caused his own exclusion, hadn’t he? Why is he accusing the generation after the event in Numbers 20 of being the cause of his failure? If we look at these three mentions, we see a few important facts. In the first instance, Deuteronomy 1:37, Moses is recounting the failure of Israel when they listened to the 10 spies’ negative report and how God forbade that generation from entering the Promised Land, and he then says “The Lord was angry with me also on your account, saying, ‘Not even you shall enter there.’” Moses associates his inability to enter the Promised Land with Israel’s rebellion and unfaithfulness, but he also seems to be lumping the people’s refusal to enter the land (Numbers 13-14) with his own sin in Numbers 20. This is not Moses forgetting the chronology of these two events, but rather indicating that they are closely associate with one another. ellauri164.html on line 881: The second mention is in Deuteronomy 3:23-26, where after retelling the defeats of the kings Sihon and Og Moses relates that “I also pleaded with the Lord at that time, saying, ‘O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your strong hand; for what god is there in heaven or on earth who can do such works and mighty acts as Yours? Let me, I pray, cross over and see the fair land that is beyond the Jordan, that good hill country and Lebanon.’ But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me; and the Lord said to me, ‘Enough! Speak to Me no more of this matter.” Again, Moses directly links the Lord’s anger towards him with the Israelites. ellauri164.html on line 883: The third mention is in Deuteronomy 4:21-23, where Moses has moved past the historical recounting and is now warning Israel of the danger of idolatry. He says ““Now the Lord was angry with me on your account, and swore that I would not cross the Jordan, and that I would not enter the good land which the Lord your God is giving you as an inheritance. For I will die in this land, I shall not cross the Jordan, but you shall cross and take possession of this good land. So watch yourselves, that you do not forget the covenant of the Lord your God which He made with you, and make for yourselves a graven image in the form of anything against which the Lord your God has commanded you.” Now Moses uses his own tragic story as an illustration on the importance of avoiding idolatry in the Promised Land. So Moses’ failure to enter the Promised Land was related to the continuous rebellion of Israel, and was an illustration of the dangers of violating the covenant promises. ellauri164.html on line 885: Reading the Numbers 20 passage the way that has been suggested makes sense of what Moses says in Deuteronomy. He’s not shifting the blame to Israel for his own failures, but highlighting that their constant rebellion was what caused him to lose his faith in God. Moses lack of faith led him to forget the promise and covenant of God, so he is using that illustration to demonstrate the dangers of forsaking the covenant: just like Moses, Israel will be forbidden the Promised Land if they don’t maintain faith in the covenant promises of God. That’s really one of the main points of Deuteronomy. It’s not just the covenant laws for the new generation, but Moses exhorting the new generation to never lose hope in the promise of God. Moses, knowing Israel, recognizes that there will come a day when they fail to uphold the covenant and they will be punished for it, but he also recognizes that God’s promises will stand no matter how badly Israel fails to uphold it. This, then, is the main point we should derive as well: God will always keep His promises. We, as the heirs to the promises to Abraham and Israel, should always firmly believe in the power of God to bring us, a broken people like Israel, to the shores of the Promised Land! ellauri164.html on line 890: Many brethren and sisters, not to mention those outside the church, have a wrong understanding of what the sin of Moses was and its implication(s). Often when asked or giving comments on the matter, they say that his sin was in smiting the rock twice instead of once. They think that, since at first God told Moses to take the rod and smite the rock, and the next time He also told him to take the rod, therefore, he was also instructed to strike once. Such an understanding erodes the whole essence that God had designed in the type that would later be seen in the antitype. As it will soon be clear, striking the rock even once [that second time] would have been sin on the part of Moses. In view of this, therefore, it is important for us to possess the true facts on this matter. ellauri164.html on line 892: To begin with, we need to know that there were two instances where the children of Israel on their journey to Canaan drank water from the rock. The first was at a place known as Rephidim which would later be called Massah (temptation) and Meribah (strife). The second was at Kadesh. The water here was also called water of Meribah. “This is the water of Meribah; because the children of Israel strove with the LORD, and He was sanctified in them.” Numbers 20:13 ellauri164.html on line 900: “The smitten rock was a figure of Christ, and through this symbol the most precious spiritual truths are taught. As the life-giving waters flowed from the smitten rock, so from Christ, ‘smitten of God,’ ‘wounded for our transgressions,’ ‘bruised for our iniquities’ (Isaiah 53:4–5), the stream of salvation flows for a lost race. As the rock had been once smitten, so Christ was to be ‘once offered to bear the sins of many.’ Hebrews 9:28.” –Patriarchs and Prophets, p. 411 ellauri164.html on line 902: Then came the second instance now at a place known as Kadesh. The Children of Israel again murmured for water, against the Lord and His servants, Moses and Aaron. It was this time that the servant(s) of God sinned, having been very faithful in the time past. ellauri164.html on line 908: “By his rash act Moses took away the force of the lesson that God purposed to teach. The rock, being a symbol of Christ, had been once smitten, as Christ was to be once offered. The second time it was needful only to speak to the rock, as we have only to ask for blessings in the name of Jesus. By the second smiting of the rock the significance of this beautiful figure of Christ was destroyed.” –Patriarchs and Prophets, p. 418 ellauri164.html on line 912: Of course further to that sin was the sin of anger, i.e. “Hear now, ye rebels” and taking the glory and/or power of God, i.e. “Must we fetch you water out of this rock?” as if they had the power themselves. ellauri164.html on line 914: “Had Moses and Aaron been cherishing self-esteem or indulging a passionate spirit in the face of divine warning and reproof, their guilt would have been far greater. But they were not chargeable with willful or deliberate sin; they had been overcome by a sudden temptation, and their contrition was immediate and heartfelt. The Lord accepted their repentance, though because of the harm their sin might do among the people, He could not remit its punishment.” –Patriarchs and Prophets, p. 419 ellauri164.html on line 923: Moses’ sin occurred in the final years of his life. After faithfully leading Israel out of Egypt, and after their rebellion in the matter of the 12 spies, he also faithfully led them during the forty years of wandering in the wilderness. Yet near the very end of that wandering, in a moment of anger and a lapse of judgment, Moses sinned, and God recorded that it led Him to refuse to allow Moses to enter the promised land. It is difficult to imagine the anguish and remorse Moses must have felt when God revealed this punishment. His failure to give God the proper respect and reverence, though provoked by the wicked rebellion and faithless murmurings of Israel, was a public sin and God chose to publicly and openly punish him for it. ellauri164.html on line 927: The events leading up to and ending in his sin are recorded in Numbers 20:1-13. The children of Israel were bitterly angry about not having enough water, so “they gathered together against Moses and Aaron,” and “contended with Moses.” They cast all the blame on him. “Why have you brought up the assembly of the LORD into this wilderness,” “why have you made us come up out of Egypt, to bring us to this evil place?” This was part of the murmuring that we are strictly charged not to imitate (1Cor. 10:10). Israel blamed Moses and Aaron for all their problems and bitterly complained and grumbled about it. They were so bitter and angry they wished they were dead. In all previous acts of rebellion, Moses had always conducted himself in a holy and godly manner. He had warned Israel that their murmuring was against God and never took it personally before. ellauri164.html on line 929: It appears that Moses was still in complete control of himself when he went to God for instructions. “Moses and Aaron went ... to the door of the tent of meeting, and fell upon their faces.” “Then the Lord spoke to Moses, saying,” “take the rod; ... gather the congregation together. Speak to the rock before their eyes, and it will yield its water; thus you shall bring water for them out of the rock, and give drink to the congregation and their animals.” Clearly there was nothing difficult to understand and Moses wanted to be as faithful to this command as he had been to all the other commands God had given him. ellauri164.html on line 933: Did Moses realize immediately what he had done? At some point after this event, “the Lord spoke to Moses and Aaron, ‘Because you did not believe Me, to hallow Me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land which I have given them.’” Their conduct had publicly displayed a lack faith, reverence and respect. God determined that this needed an equally public punishment. The punishment for this sin was grievous. God gave to them a punishment so similar to the one given to all Israel at Kadesh that it was a heart-breaking moment for Moses. Both he and Aaron would die in the wilderness and not be allowed to enter the promised land. What a bitter pill for Moses to swallow. Like David with Bathsheba, God forgave the sin, but did not remove the consequences. The consequences for Moses’ momentary lapse in reverence and respect under the terrible emotion of anger was to be barred from entrance into the promised land. ellauri164.html on line 935: When God said Moses “failed to sanctify me in the eyes of the people,” He did not specify exactly what this failure was. God had told Moses to “speak to the rock,” but the account stated that “Moses lifted up his hand, and smote the rock with his rod twice.” Clearly, in that act, Moses went beyond what God had commanded him to do. God had told Moses to take the staff, but not use it. He was directly commanded only to speak to the rock. He went beyond what was written when struck that rock. It was similar to Nadab and Abihu who offered “strange fire which He had not commanded them.” At that time Moses saw that such behavior did not “treat God as holy or glorify him among the people” (Lev. 10:1-3). Yet Moses, in anger, failed to hallow God when he struck that rock instead of speaking to it. He had failed to learn “not to go beyond what is written,” (1Cor. 4:6). He was told to speak to the rock (and he did not do that), but struck the rock (which he had no authority to do). God later charged Moses with this sin: “you rebelled against my word at the waters of Meribah” (Num 20:24; 27:13). ellauri164.html on line 939: Conclusion. Though the water came, Moses was severely punished. He was punished in a way that no amount of repentance could remove. As noted above, the sin was forgiven, but the consequences of the sin could not be. Because Moses had sinned publicly and God wanting Israel to understand His righteousness, He would not relent. “Then I pleaded with the Lord at that time... I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon ... the Lord said to me: ‘Enough of that! Speak no more to Me of this matter.’ ... you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27). There is a lot of important lessons we can learn from Moses. This sin is one of them. Though Moses had fallen short of God’s glory here, God forgave him. Yet the consequences of the sin were deeply distressing. So it was with David, Paul and Job. So will it be with us. We need to hate sin and realize that the consequences can sometimes be severe. ellauri164.html on line 947: “Then I pleaded with the Lord at that time, saying: 24 'O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your mighty hand, for what god is there in heaven or on earth who can do anything like Your works and Your mighty deeds? 25 I pray, let me cross over and see the good land beyond the Jordan, those pleasant mountains, and Lebanon.' 26 "But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me. So the Lord said to me: 'Enough of that! Speak no more to Me of this matter. 27 Go up to the top of Pisgah, and lift your eyes toward the west, the north, the south, and the east; behold it with your eyes, for you shall not cross over this Jordan.” (Deut. 3:23-27) ellauri164.html on line 955: Everyone knows how Romeo and Juliet ends, and yet we still cry when they die. The same is true of the first of the two Torah portions we read this week, Parashat Hukkat/Balak. In this portion, we learn that Moses will not enter the Promised Land. We have heard or read this story every year, and yet we are still upset, still angry that, on the threshold, Moses is denied admission to the Land to which he has been leading the Israelites for forty years. ellauri164.html on line 957: Every year we plow through the many possible explanations for God’s decision to disallow Moses entry to Canaan. I would like to propose an explanation that is connected with what we already know about the Israelites and with the way the story is structured. ellauri164.html on line 959: This story takes place during the fortieth and final year of the Israelites’ consignment to the wilderness before entering the Land of Promise. The generation of those who, by their own admission, were not prepared to enter the Land has died off, and only those men who were nineteen years old or younger at the Exodus (and the tribe of Levi) will enter. The only named survivors of the previous generation are the leaders: Miriam, Aaron, Moses, Joshua, and Caleb. Early in this parashah, Miriam dies without explanation, successor, or national mourning. ellauri164.html on line 963: But wait. Didn’t we already learn a similar story back in Exodus? In fact, the first story of thirst came very soon after the crossing at the Sea of Reeds (Shemot 17:4). Since that was at the very beginning of the sojourn in the wilderness, before the events that led to God’s decision to delay the Israelites’ entry to the Land—and this story is at the end of the forty years—we can see the two stories as forming a kind of a framework around the whole saga of the wandering. In the first story, the Israelites were the first generation of those who left Egypt. In this story, they are the children and grandchildren of that generation. When we see this kind of framework, we look for the similarities and differences between the bracketing stories. At the same time, we understand that they suggest a theme for the stories between them. ellauri164.html on line 965: First the comparison: this generation’s complaint about the lack of water is very different from that of the first generation. Although in both cases the people ask rhetorically why they have been brought out of Egypt, in this case, they bitterly object that in ” . . . this wretched place, a place with no grain or figs or vines or pomegranates. There is not even water to drink!” (Num. 20:5). This is a generation that is ready to enter the Land, and is worried that it will not live to do so. ellauri164.html on line 967: Another difference is this: in the earlier story, Moses pleaded for help from God; here, Moses does not say a word. God reacts directly to the people’s complaints. Another bit of evidence that this crisis is unlike other crises is that the word test, which is used in other stories of complaint, does not appear here. These differences signal to us that this story is different from the first one—and therefore Moses’s reaction should be different. ellauri164.html on line 975: The Israelites had a history of trusting in God because of what they saw. The most famous example, which we repeat in the daily morning service, quotes their experience after the crossing of the Sea of Reeds: “Israel saw the wondrous power which God had wielded against the Egyptians, the people feared God; they had faith in God and in God’s servant, Moses” (Exod. 14:31). They have needed this public, indisputable evidence of their eyes ever since. God knows that what they see is what is most important. And what he wants them to see is Moses speaking—not striking the rock, as he was commanded to do on the former occasion. ellauri164.html on line 979: What God wants the people to see is that Moses speaks in performing the miracle at the rock. It is a potentially powerful transitional moment in which Moses’s publicly perceived action would be speech. What he would say would become part of the people’s religious consciousness—part of the repeated narrative of the people—a way of adducing to God a caring relationship with God’s people, and conveying that care to the people. We can imagine the speech Moses might give, performing the quintessential task of a prophet, in bringing God and the people closer together. Instead, he calls them “rebels,” distancing the people from himself and, by association, from God; disdaining their legitimate needs; and losing the opportunity to attribute the provision of water to God. ellauri164.html on line 981: Instead, Moses does what he did in the first story, ignoring the fact that he is not dealing with the same population. He acts as though he is saying to himself, “They are just like their parents! Always quarreling!” In fact, they are a new generation, and by reverting to an action that was appropriate forty years earlier, and not now, Moses shows that he is not the person to bring them into the Land. ellauri171.html on line 2: ad> ellauri171.html on line 23: ad> ellauri171.html on line 42: Tässä numerossa ilmestyy kuvitettu luettelo Raamatun naisista asetettuna madonna-huora axelille. Yllättävän moni telttamiesten mielestä hyvixistäkin on ollut ainakin osa-aikahuoria. Mutta arvaa mikä madonnille, huorille ja muille hyvän kirjan ämmille on yhteistä? Keneltäkään niiltä izeltään ei kysytty koskaan mitään. Ne toimi puhtaasti need to know beisixellä. Niin aina. Father knows best. ellauri171.html on line 59: Eeva oli ensimmäinen nainen, jonka Jumala loi Aadamin, ensimmäisen miehen, kumppaniksi ja auttajaksi. Kaikki oli täydellistä Eedenin puutarhassa, mutta kun Eeva uskoi Saatanan valheet, hän sai Aadamin syömään hyvän ja pahan tiedon puun hedelmää, rikkoen Jumalan käskyä. Älä sure jumala, ensimmäinen lätty tulee aina mykkyrä. ellauri171.html on line 76: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d0/Piazzetta%2C_Giovanni_-_Rebecca_at_the_Well_-_c._1740.jpg/800px-Piazzetta%2C_Giovanni_-_Rebecca_at_the_Well_-_c._1740.jpg" /> ellauri171.html on line 87: Jacob declares his love for Rachel. Jaakopin kalukukkaro pilkistää Easaulta förbitystä nahkatakista. Luotathan? Aladdin pikemmin kuin Saladdin. ellauri171.html on line 94: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/04/Baal_Ugarit_Louvre_AO17329.jpg" width="50%"/> ellauri171.html on line 106: So they made a deal and a pile of stones. Laban called it Jegar Sahadutha, and Jacob called it Galeed. Couldnt agree about the name of a pile of stones. Elisabet or Jezebel? But it was also called Mitzpah (which means “watchtower”). Se oli oikeasti rajapyykki. Korso. Arameaxi ja kaldeaxi, bounos martyrias ja tumulus testis. Reviirien merkintää. Kumpikin kusi omalle puolellensa kummelia. Jatka lukemista alhaalla. ellauri171.html on line 123: Faraon tytär löysi ja adoptoi hänet omaksi pojakseen. Jumala järjesti sen niin, että Jokebed voisi olla vauvan märkähoitaja. Vaikka Mooses kasvatettiin egyptiläiseksi, Jumala valitsi hänet johtamaan kansansa vapauteen. Jokebedin usko pelasti Mooseksen tulemaan Israelin suureksi profeetaksi ja lainsäätäjäksi. Tämäkin on hyvin suosittu meemi, esim. Professori Tempestissä. Köyhä äiti panee lapsen adoptioon ja tulee katumapäälle. Voi vittu tätä potaskaa. Sijaiskohtu, taas 1 naisenrooli raamatussa. Jatka lukemista alhaalla. ellauri171.html on line 128: ads/2014/09/miriam-leading-praise-songs.jpg" /> ellauri171.html on line 144: Rahab kuului julkispalveluihin prostituoituna Jerikon kaupungissa. Kun heprealaiset alkoivat valloittaa Kanaania, Rahab piti heidän vakoojiaan talossaan vastineeksi perheensä turvallisuudesta. He saivat etuoikeutetun kohtelun, mahdollisuuden saada skinheadinsä kastumaan. Rahab tunnisti tosi Jumalan. Jerikon muurien kaaduttua Israelin armeija piti lupauksensa ja suojeli Rahabin taloa. ellauri171.html on line 151: ads/2018/11/Deborah_0.jpg" /> ellauri171.html on line 167: Continue Reading Below. ellauri171.html on line 181: Boasin nimi tarkoittaa sadon herraa. Ruth tarkoittaa toivottavaa. 1+1=3! Ruth oli pakana. Boas oli lempeä häntä kohtaan, vaikka hänellä oli vain yksi tapaus hänen kanssaan. Ruut sai armon Boasin silmissä korjaamalla ensin ohraa ja sitten vehnää. Hyvää matkaa! Boaz tuuletti Barneya yöllä puimatantereella. Boas korjasi ja tuuli ohran itse puimatantereella. Sillä välin Ruth valmistautui tulemaan juutalaiseksi morsiameksi: Pese itsesi ennen ja jälkeen, ja voitele sinut tiedät missä, ja laita itseäsi meikkiin ja laske sitten sinut lattialle. Ja jo otti ohraleipä. Kohta oli pullat uunissa. ellauri171.html on line 186: ads/2018/01/Ruth-Threshing-Wheat.jpg" height="200px" /> ellauri171.html on line 188: Answers: Vastaukset: Lopeta valittaminen. Ole hiljaa ja jatka puimista. Pyllistä jotta sadon herra voi jatkaa naimista. Sinun arvauksesi on yhtä hyvä kuin minun, pelottava. ellauri171.html on line 218: His father, Marcel Théodore Tissot, was not a watchmaker but a successful drapery merchant. He took part in losing the war of 1870 and in the Paris Commune. In 1885, Tissot had a revival of his Catholic faith, which led him to spend the rest of his life making paintings about Biblical events. Many of his artist friends were skeptical about his conversion, as it conveniently coincided with the French Catholic revival, a reaction against the secular attitude of the French Third Republic. They brought Tissot vast wealth and fame. Tissot spent the last years of his life in his chateau working on paintings of subjects from the Old Testament. Although he never completed the series, he exhibited 80 of these paintings in Paris in 1901 and engravings after them were published in 1904. In the first half of the 20th century, there was a re-kindling of interest in his portraits of fashionable ladies and some fifty years later, these were achieving record prices. ellauri171.html on line 233: Esterin setä Voldemort sai hänet lähestymään kuningasta ja kertomaan hänelle totuuden. Pöydät kääntyivät nopeasti, kun Haman hirtettiin Mordokaille tarkoitettuun hirsipuuhun. Kuninkaallinen määräys kumottiin, ja Mordokai sai Hamanin vapautuneen työpaikan. Esther astui esiin rohkeana ja osoitti, että Jumala voi pelastaa kansansa jopa naisen avulla, vaikka todennäköisyys näyttäisi mahdottomalta. Esther tunnetaan parhaiten kyvyistään sadejumalattarena ja purim helistimestä. Jatka lukemista alta. ellauri171.html on line 277: adpractica.org/img/maria-magdalena.jpg" height="200px" /> ellauri171.html on line 278: ellauri171.html on line 280: ads/2018/02/Maria-Magdalena-Frontpage.jpg" height="200px" /> ellauri171.html on line 281: ads/2019/07/maria-magdalena.jpg" height="200px" /> ellauri171.html on line 312: Maestro della Maddalena di Capodimonten maalaus "Magdalena nojaa kallon päälle". ellauri171.html on line 387: the struggle between two ways of life: nomadic sheep/goat herding, and farming. ellauri171.html on line 391: What’s the story really about? At the time the story of Cain and Abel developed, there was constant friction between farmers and herdsmen, both of them fighting for the limited resources of the land. Cain kills Abel. A herd of goats in a stony, barren landscape The herdsmen were angry when the farmers took over the best land for their crops the farmers were angry when the flocks trampled their crops.This friction leads to violence in which people get killed. Notice that the story was developed by the herdsmen, the keepers of flocks. This explains why Abel, the herdsman, is portrayed as the injured party. Lucky Luke-tarinassa Piikkilankoja preerialla skooparit repi pelihousunsa kun jyväjemmarit pystyttivät piikkilankoja preerialle. Sillä kertaa oli maajussit hyvixiä. Nyt on keskusta taas paha. ellauri171.html on line 393: ads/2021/10/cain-et-abel-1024x630.jpg" /> ellauri171.html on line 407: Why did Herod hate John? John was highly critical of the ruler of Galilee, Herod Antipas, who had married the divorced wife of his brother. The woman’s name was Herodias, and she had a beautiful daughter Salome. John spoke out loud and clear against the incest that, according to Jewish law, was being committed by Antipas and Herodias. Pentateukin leviraattisäännöt on pirullisia. Enste pitää mennä naimisiin veljen vaimon kanssa, sitten taas ei saa. ellauri171.html on line 409: It was a dangerous thing to do. He might have got away with it with Antipas, who was indolent and indecisive, but Herodias was another matter. She engineered a situation that led to John’s death, silencing him forever. Did Herodias do it alone? Probably not. It is more likely that all three (Antipas, Herodias and Salome) planned the charade beforehand, to provide an excuse for getting rid of John and silencing him. In any case John, already in prison, was quickly beheaded. Another political problem was solved. Were it not for the fact that the gospels recorded this deed, John’s name and the horror of his death would have been lost forever. ellauri171.html on line 412: ad-of-john-the-baptist-detail-from-a-painting-entitled-the-feast-of-herod-by-lucas-cranach-the-elder-1472-1553-oil-on-panel-1531-salome-presents-saint-john-the-baptists-head-to-king-herod-and-queen-herodias-2A6M1YM.jpg" /> ellauri171.html on line 421: they had a good diet and strict purity laws ellauri171.html on line 426: This meant a good survival rate for their children. But too many foreign workers can pose a threat. Pharaoh certainly thought so. ‘The Egyptians came to dread the Israelites.’ (Exodus 1:12) ellauri171.html on line 427: The problem was made worse by the fact that the Israelites occupied border territory. If there was an invasion, they might defect to the enemy. This could mean the collapse of the Egyptian Empire. Just like the Ukrainians. So off with them. Wait! Pharaoh did not want to eject them from Egypt – they were too valuable as workers. So he sought to control their numbers by forced labour and by child slaughter. Hmm. Mitähän opetuxia tästäkin tarinasta voisi ottaa? ellauri171.html on line 430: This plan was thwarted by the Hebrew midwives, including Shiprah and Puah. So Pharaoh ordered instead that every newborn Israelite boy was to be hurled into the Nile waters and left to drown. This solution worked. Except for Moses. ellauri171.html on line 435: adah/Baby%20Moses%20(f9r)%20l.jpg" /> ellauri171.html on line 441: Judith was a rich and beautiful widow who lived in a town besieged by Nebuchadnezzar’s general, Holofernes. Holofernes taisi olla jonkun suomalaisen kirjailijapoppoon kesäveneen nimi. Haavistoilla lomailee erittäin kovaääninen lahtelainen mies jonka lisänimi on Holofernes, koska se holottaa niin maan saatanasti. Haaviston rouvan aivasteltua koko mäen hereille alkaa Holoferneen lakkaamaton holotus. Talasniemellä ois Judithille töitä. ellauri171.html on line 445: He may or may not have believed her, but her beauty made her a sexual fly-trap, and he allowed her to stay. In the ensuring battle of tits, Judith managed to outwit her prey. While he was drunk and had emptied his bollocks into her, she pulled his sword out of its scabbard, prayed to God for strength, hacked Holofernes’ head off, then escaped back to her people. ellauri171.html on line 450: She went to the bedpost near Holofernes’ head, and took down his sword that hung there. She came close to his bed, took hold of the hair of his head, and said “Give me strength today, O Lord God of Israel!” Then she struck his neck twice with all her might, and cut off his head. ellauri171.html on line 451: Next she rolled his body off the bed and pulled down the canopy from the posts. Soon afterward she went out and gave Holofernes’ head to her maid, who placed it in her food bag.’ Judith 13:6-10 ellauri171.html on line 453: ads/2016/03/Judith_Caravaggio.jpg" width="50%" /> ellauri171.html on line 454: Bible Murders: Judith and Holofernes. Caravaggio's graphic painting of the moment when Judith hacks off the head of Holofernes; notice her maidservant waiting grimly in the background! ellauri171.html on line 466: When Jehu came to Jezreel, Jezebel heard of it; she painted her eyes and adorned her head, and looked out of the window. As Jehu entered the gate, she said “Is it peace, Zimri, murderer of your master?” ellauri171.html on line 471: We forgot to mention that Jezebel was the New Testament's N:o 2 whore after Magdalen. In Revelation 2 Jesus Christ rebukes the church of Thyatira saying, “You allow that woman Jezebel, who calls herself a prophetess, to teach and seduce My servants to commit sexual immorality and eat things sacrificed to idols”. Christ also says of this Jezebel, “I gave her time to repent of her sexual immorality, and she did not repent. I will kill her children with death.” Battle of the sexes. In Handmaid's Tale, a Jezebel is a woman forced to become prostitute and entertainer. They are available only to the Commanders and to their guests. Offred portrays Jezebels as attractive and educated; they may be unsuitable as handmaids due to temperament. They have been sterilized, a surgery that is forbidden to other women. They operate in unofficial but state-sanctioned brothels, unknown to most women. Jezebels, whose title also comes from the Bible (note Queen Jezebel in the Books of Kings), dress in the remnants of sexualized costumes from "the time before", such as cheerleaders' costumes, school uniforms, and Playboy Bunny costumes. Jezebels can wear make-up, drink alcohol, and socialize with men, but are tightly controlled by the Aunts. When they pass their sexual prime and/or their looks fade, they are discarded, without any precision as to whether they are killed or sent to "the Colonies" (XII Jezebels). ellauri171.html on line 497: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e7/Absalom_Albert_Weisgerber.jpg/220px-Absalom_Albert_Weisgerber.jpg" /> ellauri171.html on line 506: Dinah was the daughter of Leah, the unloved wife of the tribal leader Jacob. Jacob had always preferred his other wife Rachel, even though Leah seems to have been a loving wife and gave her husband many children. ellauri171.html on line 515: What happened to Dinah? "ithout giving any details of where she was or how it happened, the Bible simply says that Shechem, the son of the local ruler, took hold of her and and had sexual intercourse with her by force. There was seeing, desiring and taking just as there was with the forbidden fruit in the Garden of Eden, where the pattern for sin had begun, tai vaikka jossain jäzkibaarissa. ellauri171.html on line 517: But did Shechem take Dinah by force? There is much debate about this. Scholars argue that the words in the Bible text could mean something quite different: that Shechem had intercourse with her without following due procedure, without the correct formalities. ellauri171.html on line 518: He and Dinah had sex without first having a marriage ceremony, and so Shechem has treated her as a harlot. He should have first approached her family and asked for her hand in marriage. ellauri171.html on line 526: Jacob is told that his daughter has been defiled. The word used to describe the action implies someone who is impure because they have a skin disease, or have touched something dead and are ritually unclean. It does not mean sinful, but it does mean exclusion from the tribe until cleanness is restored. ellauri171.html on line 534: When Dinah’s brothers heard what had happened, they were very angry. The verb used to describe their emotion is the same as the word used to describe God’s grief when he sees what humanity has become, before the Flood (Genesis 6:6) ellauri171.html on line 542: the prospect of trade, with the same privileges given to Hittite merchants in foreign lands. ellauri171.html on line 554: In trying to repair the situation, Shechem and Hamor have made it worse. ellauri171.html on line 579: has she been there all the time? has the marriage already happened? What the fuck? The Bible leaves these questions unanswered. ellauri171.html on line 589: His anger is stoked not by any ethical consideration, but by the fear that they have become pariahs who will be hunted down by allies of the city they have attacked. He rebukes his sons for backing out of the agreement they had with the people of the city – but hasn’t he himself used duplicity all his life to get what he wants? He does not like it when his sons do the same. ellauri171.html on line 591: The brothers respond: should they have let their sister be treated like a whore? A whore receives financial advantage for sex, and they reproach Jacob for suggesting that the honour of the family can be restored by favours from the people of Shechem. They call Dinah ‘our sister’ rather than ‘your daughter’ – a reproach to their father. ellauri171.html on line 596: ads/2009/07/Rape-of-dinah.jpg" width="100%" /> ellauri171.html on line 597: Confusing pic. What gives? Ah, this is not Jacob's bad boys revenging on the skinned guys but rather the motivating scene, naughty foreigner kidnapping Dinah, giving cause to the subsequent genocide. Figures. Dinah looks a little heavy for Shechem. ellauri171.html on line 601: Shechem means ‘shoulder’ or ‘saddle’, the shape of mountains encircling ancient Shechem. He was the son of Hamor the Hivite. ellauri171.html on line 613: The old man who was the Levite’s host offered the men his own daughter instead, as well as the concubine, but the men outside would not listen. ellauri171.html on line 614: The Levite then pushed the concubine out the door, giving her to the villagers. They gang-raped and tortured her throughout the night. Finally they left her for dead. ellauri171.html on line 616: Her husband saw her and sternly told her to get up. There was no answer. She was dead. ellauri171.html on line 625: Why is this story important at all for people without foreskins? In verse 1 we are told that a Levite had taken a concubine, a second class wife, for himself. ellauri171.html on line 629: Verse 2 describes the problem that cascades into tragedy. The events that follow in the chapter would not have occurred if the concubine had not sinned by becoming a prostitute. ellauri171.html on line 633: We are told that the concubine became a prostitute. Since we are told that she went to her father’s house, it may be that she and the Levite had an argument about her adultery before she fled. Verses 1 and 2 imply they were not happy together. Now before we find fault with the Levite and accuse him of using her as a mistress, read the next two verses. ellauri171.html on line 635: Then her husband arose and went after her to speak tenderly to her in order to bring her back, taking with him his servant and a pair of donkeys. So she brought him into her father’s house, and when the girl’s father saw him, he was glad to meet him. His father-in-law, the girl’s father, detained him; and he remained with him three days. So they ate and drank and lodged there. Judges 19:3-4 (NASB) ellauri171.html on line 649: But the men surrounding the house refused the offer of the women. So the Levite brought his concubine outside and the men raped her all night (Judges 19:25). The Hebrew translated as “raped” is yada. It was commonly used to refer to sexual intercourse. That is, the men raped her all night. At sunrise the concubine lay at the door of the house. ellauri171.html on line 657: Then the Levite took his dead concubine home. ellauri171.html on line 661: When he arrived home to the remote part of the hill country of Ephraim, he cut her up into twelve pieces. One piece for each of the twelve tribes was distributed throughout Israel. Finally, we are told that nothing like this had ever happened. So the twelve tribes tried to decide how to respond. ellauri171.html on line 662: Judges 20-21 describes the reaction of the tribes of Israel to the horror that occurred in the city of Gibeah, except for those in the tribe of Benjamin. It becomes apparent in Judges 21:1-5 that the Levite had butchered his concubine to send a message to all Israel – a piece of her body for each tribe as a call to action. ellauri171.html on line 665: In response, Israel asked God what they should do. In Judges 20:18, 23, 28, 35 God directed them to engage the tribe of Benjamin in battle and defeat them. This reveals that God saw the great sins that had occurred in Gibeah. He directed that the tribe be killed. In fact, in Judges 20:35, 46 we are told God helped Israel destroy 25,100 men of Benjamin. God directed this punishment of the tribe of Benjamin. ellauri171.html on line 669: Judges 21:8-12 records the slaughter of the inhabitants of Jabesh-Gilead because they were not angered by the Benjaminites and did not go to battle against them. The account is important because four hundred virgins from that tribe were found, spared and then taken to Shiloh. It is important to notice that God did not give them direction to slaughter the inhabitants of Jabesh-Gilead or to take the virgins to Shiloh. Se vain kazoi päältä samaan tyyliin kuin Taavetti ja Jaakoppi ja Taamarin ja Tiinan kohdalla. ellauri171.html on line 679: The first important lesson from this account is that the Bible indicates God did not approve of the horrible sins that occurred in the city of Gibeah. Judges 20:18, 23, 28, 35 repeatedly reveal that God directed the other tribes of Israel to action against a morally evil tribe. This reveals that the accusation of some that Scripture is silent about the evil that occurred is wrong. The reason the account is recorded is summarized at the end of Judges 21. There God reveals that He condemned the nation of Israel for its actions in Judges 19-21. Judges 21:25 says, “In those days there was no king in Israel; everyone did what was right in his own eyes.” It reveals what happens when men and women abandon God. Romans 3:10-18 states the human race is utterly perverted and their actions will demonstrate it. It says no one seeks after God. “There is not even one!” We have all turned aside from God. Jesus said to the rich young ruler in Matthew 19:17 that there is only One who is good and He is God. The rest of Romans 3:10-18 describes our utter sinfulness and despicable behavior when we abandon God. That describes the inhabitants of Gibeah and the nation of Benjamin. Tämmöistä sakinhivutusta suositaan armeijoissa nykyäänkin. Jos syyllistä ei saada kiinni, pannaan koko komppania kärsimään. Hemmetti tää on kyllä alkeellista touhua. Kuka tästä enää haluaa mitään oppia? No vizi on että raamatun lukijoista on varmasti yli 50% just yhtä alkeellista porukkaa. Ei apinat ole mihkään muuttuneet, ne on sopeutuneet tähän. ellauri171.html on line 681: Our second lesson is that our sins affect others and potentially lead others to sin. The first sin in this account occurred in the home of the Levite and concubine. The fact that the Levite planned to “speak tenderly to her” (Judges 19:3) in order to win her back, seems to imply that they had quarreled. The most obvious sin is that she committed adultery when she became a prostitute. The initial sin cascaded into the horrific evils in Gibeah and subsequently to the 400 virgins who were taken alive in Jabesh-gilead to be given as wives to the remaining men of Benjamin. Judges 21:25 says, “. . . everyone did what was right in his own eyes.” ellauri171.html on line 685: When Judges 21:25 records that everyone did what was right in their own eyes, we must realize that it described how insensitive the entire nation of Israel had become to sin. The reason that God ordered the destruction of the tribe of Benjamin was that they were so insensitive to sin that the tribe was irredeemably sinful and had to be destroyed. In Deuteronomy 8:19-20, God warned the nation that He would destroy it if they abandoned Him. Therefore, He destroyed most of the tribe of Benjamin in order to prevent contamination to the other eleven tribes. ellauri171.html on line 691: Judges 19-21 demonstrates that God is opposed to the abuse of women in this account. He commanded the destruction of an entire tribe because they did not punish those who raped and abused a concubine and caused her to die. Only when she died did they stop! We are told they abused her all night until dawn. Further, they were so morally bankrupt and corrupt that they left her dead at the door of the Levite. Scripture lifts women above the degradation of the Canaanites and the surrounding nations, but the town of Gibeah had become like the Canaanites. God has a higher view of women than described here. That is why He ordered the destruction of the unjust and morally bankrupt tribe of Benjamin. ellauri171.html on line 695: Our eighth lesson reveals the twelve tribes were becoming more like the Canaanites, which were given to sexual perversion: homosexuality, rape, adultery, murder, lies, abuse of women, abduction, absence of justice and the defense of the guilty. What sins did we miss? In truth these are sufficient to demonstrate the utter moral decline of the twelve tribes and one tribe that was worse than the others. ellauri171.html on line 701: Daniel Block writes these words, “The Levite had preferred Gibeah over Jebus to avoid the dangers of Canaanism, only to discover that Canaan had invaded his own world.” Sadly, Canaanism is invading our world and some western countries appear to be far worse than the tribe of Benjamin. They do not even seek the Lord for direction. At least the other eleven tribes sought the Lord and killed tens of thousands more. Jehovah was appeased. ellauri171.html on line 715: she struck Sisera a blow, she crushed his head, she shattered and pierced his temple. ellauri171.html on line 716: He sank, he fell, he lay still at her feet; at her feet he sank, he fell; where he sank, there he fell dead.’ ellauri171.html on line 720: Jael was a foil for Deborah, Bible heroine, a Supreme Judge of Israel – not a judge who passes sentence on criminals, but a leader and adviser in times of trouble. She badgered the Israelite general into joining battle with the Canaanites, even though the enemy had more soldiers and better equipment. God sent a rainstorm that made the Canaanite chariots sitting ducks for the Israelite slingmen – and Deborah was hailed as a national heroine. ellauri171.html on line 725: Deborah was ‘just a woman’ but when war came she took up the reins of leadership – even though the Israelites were outnumbered and under-equipped. ellauri171.html on line 729: The enemy had hundreds of iron-wheeled chariots that could crush the Israelites into the ground. But Deborah tricked them into driving these chariots onto marshy land where they were bogged down. The Israelite slingmen and archers picked them off one by one, like ducks in a pond. Sisera, the enemy general, fled from the battlefield towards the encampment of a woman called Jael the Kenite. ellauri171.html on line 733: As he passed by her tent, Jael called the unwary Sisera into her tent. He was exhausted and desperate for a refuge. She hid him and fed him, and he fell into a deep sleep. Then she calmly took one of her tent pegs and with one blow hammered it through the side of his head. She was hailed as a national heroine by the Israelites. Sisera’s mother waited and waited for her son to return. But he was already dead by Jael’s hand. ellauri171.html on line 737: ads/2018/11/Ambrosiana-Giuseppe-Vermiglio-Giaele-e-Sisara.jpg" width="50%"/> ellauri171.html on line 742: Ehud murders Eglon at a 19th century commode - but ancient lavatory arrangements were probably similar. Ehud, an Israelite, reluctantly carried tribute to the hated Moabite king Eglon. He did not want to do it, but he knew he had to – Eglon was like a Mafia chieftain, too powerful and too violent to disobey. ellauri171.html on line 743: But Ehud had a plan. As he handed the booty over, he whispered to the king that he has secret information that he could only divulge in private. The king, intrigued, invited Ehud into a private room upstairs. It was a tiny room with a commode toilet for the use of the king and his family. ellauri171.html on line 747: He was left-handed. The guards searched for a weapon on his left thigh where a right-handed person would have hidden it. They missed the knife inside his right thigh! Clever! Bible Murders: Ehud murders Eglon. Man's body of about the same proportions as Eglon's. The Bible gives a graphic description of the king’s body. It was so fat that the blade went deep into his belly: it plunged so far in that the hilt went in as well, and the skin closed over it. ellauri171.html on line 749: Ehud escaped, and when the servants finally checked on their king he was dead, and very messy. ellauri171.html on line 751: ‘Then Ehud reached with his left hand, took the sword from his right thigh, and thrust it into Eglon’s belly; the hilt also went in after the blade, and the fat closed over the blade, for he did not draw the sword out of his belly; and the faeces came out. ellauri171.html on line 754: adde572349ab09eaa6c33b.png"> ellauri171.html on line 760: There is something particularly cruel about this slaughter of the innocents. It was done by people the boys had grown to trust, but who now hunted them down and killed them violently. ellauri171.html on line 761: Their dead bodies, it seems, were too cumbersome to tranport. Instead, the boy’s heads were hacked off, collected in baskets, and displayed for the gawking crowd the the city gate. ellauri171.html on line 764: ‘Then Jehu wrote them a second letter, saying “If you are on my side, and if you are ready to obey me, take the heads of your master’s sons and come to me at Jezreel tomorrow at this time.” ellauri171.html on line 765: Now the king’s sons, seventy persons, were with the leaders of the city, who were charged with their upbringing. When the letter reached them, they took the king’s sons and killed them, seventy persons; the put their heads in baskets and sent them to him at Jezreel. ellauri171.html on line 766: When the messenger came and told him “They have brought the heads of the king’s sons” he Jehu said “Lay them in two heaps at the entrance of the gate”.’ ellauri171.html on line 771: Daddy! Help! Mom is dying! Uncle Harry is trying to blow mommy's balloons and mommy is crying: Oh lord I'm coming! ellauri171.html on line 775: The lesson: God always wins. That's a pretty simplistic way of saying it, but it's true nonetheless. Even when people like Athaliah try to stomp out an entire family and put an end to God's plan for redemption, when people like the priests of Baal lead others to worship idols instead of the true God, God will always triumph in the end. The negative forces of our culture make us wonder where we're headed as a people. Many of our leaders show little integrity or morality, and dishonesty is overlooked in the workplace. Kindness is often the exception rather than the rule. But don't despair. This is not a battle God plans to lose. In the end, he will prevail! You just wight Enry Jiggins! ellauri171.html on line 791: The poverty of some is caused by unwise financial decisions or by refusing to work. The Bible says, “He who has a slack hand becomes poor” (Proverbs 10:4). Christians are always admonished to work and earn their keep. As the apostle Paul wrote to the Thessalonians, “We urge you, brethren, that you… work with your own hands… that you may walk properly toward those who are outside, and that you may lack nothing” (1 Thessalonians 4:10-12). One who is lazy and will not work is not showing Christian behavior. God does not like a talent to get buried, it must be invested so as to yield compound interest. That is the proper way to fill the earth. The righteous will prosper and get a lot of sheep. ellauri171.html on line 793: Though Christ never taught it was wrong to have wealth, He did warn about the snare of riches. For example, there was a rich young man who came to Him during His ministry. He asked Jesus what He must do to inherit eternal life. Jesus told Him, “sell what you have and give to the poor, and you will have treasure in heaven; and come, follow Me” (Matthew 19:21). As the episode unfolds, the rich young man could not bring himself to do this. He “went away sorrowful, but anyway he had great possessions” (Matthew 19:22). ellauri171.html on line 810: Finkelstein maintains that the writers of the Book of Kings may have omitted possible widespread public construction that both Omri and his son Ahab commissioned during their reigns. Finkelstein and his student Norma Franklin have identified monumental construction at Samaria, Jezreel, Megiddo, and Hazor that is similar in design and build. ellauri171.html on line 812: 'Deity' is like god emeritus. A great number of deities in a four-tier hierarchy headed by El and Asherah were worshiped by the followers of the Canaanite religion; this is a detailed listing: ellauri171.html on line 816: Anat, virgin goddess of war and strife, sister and putative mate of Ba'al Hadad. ellauri171.html on line 818: Arsay, goddess of the underworld, one of the three daughters of Ba'al Hadad. ellauri171.html on line 824: Asherah, queen consort of El (Ugaritic religion), Elkunirsa (Hittite religion), Yahweh (Israelite religion), Amurru (Amorite religion), Anu (Akkadian religion) and 'Amm (Religion in pre-Islamic Arabia) Symbolized by an Asherah pole in the Hebrew Bible. ellauri171.html on line 830: Atargatis, wife of Hadad, goddess of fertility and the chief goddess of northern Syria ellauri171.html on line 832: Attar, god of the morning star ("son of the morning") who tried to take the place of the dead Baal and failed. Male counterpart of Athtart. ellauri171.html on line 838: Ba'alat Gebal, goddess of Byblos, Phoenicia. She was distinguished in iconography from Astarte or similar goddesses by two tall, upright feathers in her headdress.[citation needed] ellauri171.html on line 840: Ba'al Hadad (lit. master of thunder), god of storms, thunder, lightning and air. King of the gods. Uses the weapons Driver and Chaser in battle. Often referred to as Baalshamin. ellauri171.html on line 848: Baal-zephon or Baalzephon, properly Baʿal Zaphon or Ṣaphon. Alternate form of Baal Hadad as lord of Mount Zaphon. ellauri171.html on line 854: Dagon (Dagan) god of crop fertility and grain, father of Ba'al Hadad ellauri171.html on line 868: Kothar-wa-Khasis, the skilled god of craftsmanship, created Yagrush and Aymur (Driver and Chaser) the weapons used by the god Ba'al Hadad. ellauri171.html on line 872: Lotan, the twisting, seven-headed serpent ally of Yam. ellauri171.html on line 892: Pidray, goddess of light and lightning, one of the three daughters of Ba'al Hadad. ellauri171.html on line 894: Qadeshtu, lit. "Holy One", putative goddess of love, desire and lust. Also a title of Asherah. ellauri171.html on line 900: Shadrafa, god of medicine or healing. ellauri171.html on line 910: Tallai, the goddess of winter, snow, cold and dew, one of the three daughters of Ba'al Hadad. ellauri171.html on line 920: Canaanites believed that following physical death, the npš (usually translated as "soul") departed from the body to the land of Mot (Death). Bodies were buried with grave goods, and offerings of food and drink were made to the dead to ensure that they would not trouble the living. Dead relatives were venerated and sometimes asked for help. Seijakin huutaa aina Leaa avuxi. ellauri171.html on line 929: Competing and even mutually incompatible theories for the ultimate cause of the Late Bronze Age collapse have been made since the 19th century. These include volcanic eruptions, droughts, invasions by the Sea Peoples or migrations of Dorians, economic disruptions due to the rising use of ironworking, and changes in military technology and methods of war that saw the decline of chariot warfare. Following the collapse, gradual changes in metallurgic technology led to the subsequent Iron Age across Eurasia and Africa during the 1st millennium BCE. ellauri171.html on line 931: The last Bronze Age king of Ugarit, Ammurapi (circa 1215 to 1180 BC), was a contemporary of the last known Hittite king, Suppiluliuma II. Ammurapi oli amoriitti kuten esi-isänsä Hammurabi (1792 BC to c. 1750), se Babylonian silmä silmästä, hammas hampaasta kaveri. The exact dates of his reign are unknown. However, a letter by the king is preserved, in which Ammurapi stresses the seriousness of the crisis faced by many Near Eastern states due to attacks (but by whom?). Ammurapi pleads for assistance from the king of Alashiya, highlighting the desperate situation Ugarit faced: ellauri171.html on line 939: The ruler of Carchemish sent troops to assist Ugarit, but Ugarit had been sacked. A letter sent after Ugarit had been destroyed said: ellauri171.html on line 954: In Canaanite mythology there were twin mountains Targhizizi and Tharumagi which hold the firmament up above the earth-circling ocean, thereby bounding the earth. W. F. Albright, for example, says that El Shaddai is a derivation of a Semitic stem that appears in the Akkadian shadû ("mountain") and shaddā'û or shaddû'a ("mountain-dweller"), one of the names of Amurru. Philo of Byblos states that Atlas was one of the Elohim, which would clearly fit into the story of El Shaddai as "God of the Mountain(s)". Harriet Lutzky has presented evidence that Shaddai was an attribute of a Semitic goddess, linking the epithet with Hebrew šad "breast" as "the one of the Breast". The idea of two mountains being associated here as the breasts of the Earth, fits into the Canaanite mythology quite well. The ideas of pairs of mountains seem to be quite common in Canaanite mythology (similar to Horeb and Sinai in the Bible). The late period of this cosmology makes it difficult to tell what influences (Roman, Greek, or Hebrew) may have informed Philo's writings. ellauri171.html on line 956: In the Baal Cycle, Ba'al Hadad is challenged by and defeats Yam, using two magical weapons (called "Driver" and "Chaser") made for him by Kothar-wa-Khasis. Afterward, with the help of Athirat and Anat, Ba'al persuades El to allow him a palace. El approves, and the palace is built by Kothar-wa-Khasis. After the palace is constructed, Ba'al gives forth a thunderous roar out of the palace window and challenges Mot. Mot enters through the window and swallows Ba'al, sending him to the Underworld. With no one to give rain, there is a terrible drought in Ba'al's absence. The other deities, especially El and Anat, are distraught that Ba'al has been taken to the Underworld. Anat goes to the Underworld, attacks Mot with a knife, grinds him up into pieces, and scatters him far and wide. With Mot defeated, Ba'al is able to return and refresh the Earth with rain. ellauri171.html on line 958: Archaeological investigations at the site of Tell es-Safi have found the remains of donkeys, as well as some sheep and goats in Early Bronze Age layers, dating to 4,900 years ago which were imported from Egypt in order to be sacrificed. One of the sacrificial animals, a complete donkey, was found beneath the foundations of a building, leading to speculation this was a 'foundation deposit' placed before the building of a residential house. Me syötiin Kiinan teevuorilla kerran aasikeittoa. Ei se pahaa ollut. ellauri171.html on line 962: Canaanite religious practice had a high regard for the duty of children to care for their parents, with sons being held responsible for burying them, and arranging for the maintenance of their tombs. ellauri171.html on line 976: Jezebel’s marriage to Ahab was a political alliance. The union provided both peoples with military protection from powerful enemies as well as valuable trade routes: Israel gained access to the Phoenician ports; Phoenicia gained passage through Israel’s central hill country to Transjordan and especially to the King’s Highway, the heavily traveled inland route connecting the Gulf of Aqaba in the south with Damascus in the north. But although the marriage is sound foreign policy, it is intolerable to the Deuteronomist because of Jezebel’s competing gods. ellauri171.html on line 980: Jezebel does not accept Ahab’s God, Yahweh. Rather, she leads Ahab to tolerate Baal. This is why she is vilified by the Deuteronomist, whose goal is to stamp out polytheism. ellauri171.html on line 981: She represents a view of womanhood that is the opposite of the one extolled in characters such as Ruth the Moabite, who is also a foreigner. Ruth surrenders her identity and submerges herself in Israelite ways; she adopts the religious and social norms of the Israelites and is praised by the tentmen for her conversion to "The" God. Jezebel steadfastly remains true to her own beliefs. ellauri171.html on line 986: The striking fact is that the woman is blamed and is punished by being made subservient to the man. In relation to the woman, the man becomes the agent of God. ellauri171.html on line 988: “...Often beautiful, she uses her looks to her advantage to ‘lure in’ her next victim.” ellauri171.html on line 992: The next time we hear of Jezebel is during the ploy to obtain Naboth’s vineyard for her husband, who is unable to secure the transaction. She sends letters, with the stamp of the king, to the elders in Naboth’s town, commanding them to lie against Naboth, and then stone him. The elders do so, and after Naboth’s death, the vineyard is claimed for Ahab. Few bible commentators acknowledge the bizarre betrayal of Naboth by his neighbors. If, as is suggested, Naboth’s neighbors had known him since birth and patronized him, how could they turn so quickly? Some scholars argue that this incident highlights Jezebel’s keen understanding of Israelite men. It is perhaps, also, one of the impetus for her modern connotation as manipulator-supreme. ellauri171.html on line 994: The final time we hear of Jezebel (an entire chapter later) is just before her demise. Having just killed the sitting king and son of Jezebel, Jehu enters town to do the same to her. As she sees Jehu, Jezebel stands at the window, issues one last zinger insult, and then puts on makeup. Jehu commands the eunuchs to throw her down, they do so, and Jezebel is trampled. The donning of makeup is the final impetus for her conception as a whore. The most popular interpretation is that Jezebel puts on makeup in effort to seduce Jehu, but this interpretation is not bolstered by the text. Jezebel is the sitting Queen, presumably old in age by now, and has performed in a political function her entire life. She very likely understands that she is about to die and even issues one last insult as Jehu approaches. A more compassionate reading of the text would indicate that Jezebel, for lack of a better term, “goes out with a bang.” Except Jehu hardly banged her If she was an old hag by then. ellauri171.html on line 995: As she regally awaits Jehu in the Jezreel palace, some palace officials squeeze her through the lattice window, most likely piece by piece. By the time Jehu has finished eating, he orders that she be buried “for she is a king’s daughter” (2 Kings 9:34), but the dogs supplied by Elijah's goons have already eaten most of her carcass—in keeping with Elijah’s prophecy. ellauri171.html on line 997: It is worth noting that nowhere in the text is Jezebel characterized as promiscuous or seductive. The text makes no mention of her physical appearance. Unlike characters such as Rachel, Joseph, and Rebekah, whom the Bible explicitly labels as aesthetically appealing, there is no such indication for Jezebel. In fact, if anything, the text indicates that Jezebel is an all-too-loyal wife —even capable of murder. She is not an admirable character by any means, however, it is critical to highlight that nothing about her modern connotation is exemplified in text. ellauri171.html on line 1005: Jezebel’s support of Tyros' national God Baal led her to persecute Jewish bigots who overtly rejected idolatry, beginning with the prophets. Scripture tells us that she had these ideological adversaries executed, and in turn promoted 450 prophets of Baal and 400 prophets of god Asherah. ellauri171.html on line 1007: Jezebel pursued Elijah the Prophet as well. Elijah had challenged the false prophets of Baal to produce a tangible response from their deity, during an epic showdown on Mount Carmel. When they failed to do so, the prophets of the Baal were proven false and Elijah had them all killed. Haha! When Jezebel threatened to kill Elijah in retribution, he fled for his life. Fucking murderer and a wimp to boot! ellauri171.html on line 1008: The Zohar explains that although Elijah was a prophet of Gad, it is the practice of the righteous to avoid situations that require miraculous divine intervention unless absolutely necessary. Because Jezebel had threatened to harm him, Elijah escaped quickly to save Gad the trouble of a supernatural rescue mission. Gad was a little out of breath after the Carmel incident. ellauri171.html on line 1012: The medieval commentators differ on whether Jezebel converted to Judaism in a halachically acceptable manner. R. Levi ben Gershom (Ralbag, 1288-1344) is of the view that Jezebel did not fully embrace Judaism and was not a halachic Jewess. This would mean that her two sons, Ahazia and Jehoram, also lacked Jewish credentials. But his assumption is challenged by the fact that there are indications throughout rabbinic works that Ahazia and Jehoram were regarded as bona-fide halachic Jews. Indeed, this is the position taken by a number of halachic authorities. Some contemporary authors argue instead that Jehoram was the son of another of Ahab’s 100% Jewish wives. ellauri171.html on line 1016: Jezebel is characterized as totally evil in the biblical text and beyond it: in the New Testament her name is a generic catchword for a whoring, non-believing female adversary (Revelations 2:20); in Judeo-Christian traditions, she is evil. The Bible is careful not to refer to her as queen. And yet, this is precisely what she seems to have been. Some early Jewish, albeit post-biblical, sources deconstruct the general picture: “Four women exercised government in the world: Jezebel and Athaliah from Israel, Semiramis and Vashti from the [gentile] nations” (in a Jewish Midrash for the Book of Esther, Esther Rabbah) ellauri171.html on line 1018: Clearly, Jezebel acted as queen even though the Bible itself refuses her the title and its attendant respect, not to mention approval. In the biblical text, Jezebel is contrasted with and juxtaposed to the prophet Elijah, to the extent that they both form the two panels of a mirrored dyptich. She is a Baal supporter, he is a God supporter; she is a woman, he is a man; she is a foreigner, he is a native; she has monarchic power, he has prophetic power; she threatens, he flees; finally he wins, she is liquidated. The real conflict is not between Ahab (the king) and Elijah, but between Jezebel (the queen in actuality, if not in title) and Elijah. Ultimately the forces of God win; Jezebel loses. It remains to be understood why she gets such bad press. ellauri171.html on line 1022: Perhaps she had the status of gebira “queen mother”, or of “co-regent”. At any rate, there is no doubt that the biblical and later accounts distort her portrait for several reasons, among which we can list her monarchic power, deemed unfit in a woman; her reported devotion to the Baal and Asherah cult and her objection to Elijah and other prophets of God; her education and legal know-how (shown in the Naboth affair); and her foreign origin Ultimately, the same passages that disclaim Jezebel as evil, “whoring,” and immoral are witness to her power and the need to curb it. ellauri171.html on line 1024: Israel’s most accursed queen carefully fixes a pink rose in her red locks in John Byam Liston Shaw’s “Jezebel” from 1896. Jezebel’s reputation as the most dangerous seductress in the Bible stems from her final appearance: her husband King Ahab is dead; her son has been murdered by Jehu. As Jehu’s chariot races toward the palace to kill Jezebel, she “painted her eyes with kohl and dressed her hair, and she looked out of the window” (2 Kings 9:30). ellauri171.html on line 1026: For more than two thousand years, Jezebel has been saddled with a reputation as the bad girl of the Bible, the wickedest of women. This ancient queen has been denounced as a murderer, prostitute and enemy of God, and her name has been adopted for lingerie lines and World War II missiles alike. But just how depraved was Jezebel? ellauri171.html on line 1027: In recent years, scholars have tried to reclaim the shadowy female figures whose tales are often only partially told in the Bible. Rehabilitating Jezebel’s stained reputation is an arduous task, however, for she is a difficult woman to like. She is not a heroic fighter like Deborah, a devoted sister like Miriam or a cherished wife like Ruth. Jezebel cannot even be compared with the Bible’s other bad girls—Potiphar’s wife and Delilah—for no good comes from Jezebel’s deeds. These other women may be bad, but Jezebel is the worst. ellauri171.html on line 1033: The meaning of Izebel is “My God is a vow”. Keep in mind that many names may have different meanings in other countries and languages, so be careful that the name that you choose doesn’t mean something bad or unpleasant. The history and meaning of the name Izebel is fascinating, learn more about it. This name is not popular in the US, according to Social Security Administration, as there are no popularity data for the name. ellauri171.html on line 1036: The name Jezebel is a girl's name of Hebrew origin meaning "not exalted". Jezebel, the wife of King Ahab in the Hebrew Book of Kings, has long had a bad girl reputation. But in the modern secular world, this is somewhat mitigated by the feminist perspective of her as a strong woman, the power behind the throne. Previously avoided as a baby name, Jezebel is now, along with the also previously avoided Delilah and Desiree, coming into use, helped by its relation to other 'bel' names such as Isabel and Bella. The popular feminist celebrity blog Jezebel upped the name's cool factor. Jezebel is the title of one of Bette Davis's best known early films. ellauri171.html on line 1037: Read more: https://www.thenamemeaning.com/izebel/#ixzz7JQrTFpd0 ellauri171.html on line 1042: Wow there are two ladies in the good book called Tamar, Number 1 gets fucked by his father in law in bronze age (1898 BC). Number 2 gets raped by his brother shortly before the first temple (990 BC). Prime material for soap operas and home pornography. ellauri171.html on line 1051: Judah, who has bought her for his firstborn son, Er, loses it, er, I mean loses Er. When he, er, I mean Er dies, Judah gives Tamar to his second son, Onan, who is to act as levir, a surrogate for his dead brother who would beget a son to continue Er’s lineage. (Onan's sin you must be familiar with first hand!) In this way, Tamar too would be assured a place in the family. Onan, however, would make a considerable economic sacrifice. According to inheritance customs, the estate of Judah, who had three sons, would be divided into four equal parts, with the eldest son acquiring one half and the others one fourth each. A child engendered for Er would inherit at least one fourth and possibly one half (as the son of the firstborn). If Er remained childless, then Judah’s estate would be divided into three, with the eldest, most probably Onan, inheriting two thirds. Onan opts to preserve his financial advantage and does coitus interruptus with Tamar, spilling his semen on the ground. For this, God punishes Onan with death, as God had previously punished Er for doing something equally wicked (unfortunately we are not told what, maybe sodomy in the flock). ellauri171.html on line 1053: Although the readers know that God has killed two of Judah’s sons, Judah does not. This is known as dramatic irony. He suspects that Tamar is a “lethal woman,” a woman whose sexual partners are all doomed to die. So, Judah is afraid to give Tamar to his youngest son, Shelah, the inventor of Shelah quantifiers. So doing, Judah wrongs Tamar. According to Near Eastern custom, known from Middle Assyrian laws, if a man has no son over ten years old, he could perform the Levirate marriage (yibbum) obligation himself; if he does not, the woman is declared a “widow,” free to marry again. Judah, who is perhaps afraid of Tamar’s lethal character, could have set her free. But he does not—he sends her to live as “a widow” in her father’s house. Unlike other widows, she cannot remarry and must stay chaste on pain of death. She is in limbo. ellauri171.html on line 1055: Ostensibly, Tamar is only waiting for Shelah to grow up and mate with her. But after time passes, she realizes that Judah is not going to effect that union. She therefore devises a plan to secure her own future by tricking her father-in-law into having sex with her. She is not planning incest. A father-in-law may not sleep with his daughter-in-law (Lev 18:15), just as a brother-in-law may not sleep with his sister-in-law (Lev 18:16), but in-law incest rules are suspended for the purpose of the levirate. The levir is, after all, only a surrogate for the dead husband. What the fuck. Well, it takes one to know one. ellauri171.html on line 1057: Tamar’s plan is as simple as it is clever: she covers herself with a veil so that Judah won’t recognize her, and then she sits in the roadway at the “entrance to Enaim” (Hebrew petah enayim; literally, “eye-opener”). She has chosen her spot well. Judah will pass as he comes back happy and horny (and maybe tipsy) from a sheep-shearing festival. The veil is not the mark of a prostitute (haha); rather, it simply will prevent Judah from seeing Tamar’s face, and women sitting by the roadway are apparently fair game. So, Judah propositions her, offering to give her a kid (well he did) for her services and giving her his pet seal and staff id (the ancient equivalent of a credit card) in pledge. ellauri171.html on line 1059: Judah, a man of honor (buahahaha) tries to pay. His friend Hirah goes looking for her, asking around for the kedeshah in the road (Gen 38:21.). The NRSV translates this as “temple prostitute,” but a kedeshah was not a sacred prostitute; she was a public woman, who might be found along the roadway (as virgins and married women should not be). She could engage in sex, but might also be sought out for lactation, midwifery, and other female concerns. By looking for a kedeshah, Hirah can look for a public woman without revealing Judah’s private life. The woman, of course, is nowhere to be found. Judah, mindful of his public image, calls off the search rather than became a laughingstock. BRUAAHAHAHA! ellauri171.html on line 1061: But there is a greater threat to his honor (aw fuck, stop, you're killing us). Rumor relates that Tamar is pregnant and has obviously been faithless to her obligation to Judah to remain chaste. Judah, as the head of the family, acts swiftly to restore his honor, commanding that she be burnt to death. But Tamar has anticipated this danger. She sends his identifying pledge to him, urging him to recognize that its owner is the father. Realizing what has happened, Judah publicly announces Tamar’s innocence. His cryptic phrase, zadekah mimmeni, is often translated “she is more in the right than I” (Gen 38:26), a recognition not only of her innocence, but also of his wrongdoing in not freeing her or performing the levirate. Another possible translation is “she is innocent—it [the child] is from me.” Judah has now performed the levirate (despite himself) and never cohabits with Tamar again. Once she is pregnant, future sex with a late son’s wife would be incestuous. ellauri171.html on line 1067: Storyline: Tamara is a girl who didn't quite fit in. Tamara is constantly picked on and when a couple of Judah's sons play a joke on Tamara, it leads to their death. The sugardaddy tries to make it so that Tamara ran away. But all is not lost yet. Tamara returns as a sexy seductress and plans her revenge. (due to witchcraft). Well like they say: Karma's a bitch. —Anonymous ellauri171.html on line 1072: A really dumb, derivative rip-off, slovenly constructed and played with the sort of ludicrous earnestness that just misses being bad enough to qualify as high camp. ellauri171.html on line 1074: There is nothing whatever special here, but it adequately achieves its modest ambitions. ellauri171.html on line 1080: You think it's a supernatural tale, but really it's just another Fatal Attraction retread with a supernatural twist, and a climax that just screams: sequel. Don't hold your breath. ellauri171.html on line 1102: David had a number of wives, but one of the most high-ranking was Maacah, the daughter of King Talmai of the neighboring kingdom of Geshur. Maacah had two children, both of them extraordinarily good-looking. The first was her son Absalom, a favorite of his father’s, the other her daughter Tamar, whose looks stood out even in this family of beautiful children. ellauri171.html on line 1104: Tamar probably had a marriage arranged for her when she was still a child – this was the usual procedure for royal princesses. But things did not go to plan. ellauri171.html on line 1108: Why not? At that time it would have been a possibility, though not a preferred one. Perhaps the marriage that had been arranged for Tamar was too politically sensitive to upset, or maybe Amnon thought that David would disapprove of his obsession, seeing it as a weakness. After all, a king could not afford to let emotions interfere with politics. Remember Batsheba, haha. ellauri171.html on line 1110: (PST. Read what modern Bible scholars say about Tamar) ellauri171.html on line 1115: But Amnon was not used to being refused something he wanted. He must have discussed his obsession with a friend of his, a clever cousin called Jonadab, because this young man came up with a plan. They would lure Tamar into Amnon’s room on the pretext that her half-brother was ill, and once they were alone there Amnon could have what he wanted. Bedrooms in ancient mansions were designed to receive guests/visitors. ellauri171.html on line 1119: Amnon sighed in a dispirited way and said he could not eat, but on being pressed by his father admitted that yes, he might be able to eat if his sister Tamar cooked some food and fed it to him. David, gullible in matters regarding his sons, immediately sent for Tamar to come and tend her brother. ellauri171.html on line 1121: Tamar obeyed her father. She may have had reservations about coming to her brother’s private quarters but she had no choice. Law and custom required her to obey her father, and in any case she would have been escorted by her own servants. ellauri171.html on line 1126: Since they were directly commanded to go, her servants also had to leave the room – David’s heir was not someone to be crossed. Then, still feigning the irritation of a sick person, he went into the bedroom alcove and insisted he would only eat the food if she brought it to him there and fed him with her own hand. ellauri171.html on line 1128: When she did this, leaning forward with the food, he took hold of her and pulled her to him, molesting her. Alone and unguarded, she had no chance of fending him off. She resisted him as best she could, she argued and pleaded, pointed out that what he was doing was wrong, that they could marry if he wished, that rape would bring ruin to them both. ellauri171.html on line 1130: Tamar was struggling for her life, not just her virginity. If she was no longer a virgin no-one would want her, no-one would marry her, even though she was the king’s daughter. But her pleading had no effect on Amnon. He was too strong for her, and he got in and raped her, in fact repeatedly. ellauri171.html on line 1132: When Amnon had finished his brutal business, his feelings for Tamar suddenly changed. Now he was revolted by the sight of her, could not bear to look at her, was filled with a loathing far stronger than the lust he had previously felt. ellauri171.html on line 1133: He shouted at her to get out of his room, get out of his sight, but she pleaded with him, trying to retrieve something from this desperate situation. They might still marry, she argued. ellauri171.html on line 1135: To cast her out now, a violated woman, was worse than raping her, since it meant the crime continued. She could never marry or have children, never have a normal life. As far as the people around her were concerned, she would be a used object, unwanted, an outcast. Raping is not bad as such if you provide child support. ellauri171.html on line 1137: Amnon ignored her words. He was without pity or remorse. He had his servant literally throw her out of the room. He would not even use her name: ‘Put this woman out of my presence, and bolt the door after her.’ ellauri171.html on line 1139: Outside Tamar collapsed onto the floor, wailing. Nearby were the cooling ashes of the fire she had used to cook his food. She plunged her hand into them and put the ashes onto her disheveled hair. ellauri171.html on line 1141: Then as she staggered away she tore the front of her richly embroidered outer robe as a sign of her despair. With her hand on her head, the sign of a bereaved woman, she staggered through the palace corridors crying aloud, until she reached the harem quarters of her mother. ellauri171.html on line 1143: Her appearance, and the women’s quick realization of what had happened, plunged the harem into turmoil. The three women most affected were Tamar, her mother Maacah, and Ahinoam, the mother of Amnon. The sisters of Tamar and Amnon would also have been intimately affected. ellauri171.html on line 1145: Other wives of David and their children would be sympathetic, but would quickly look to see what they could gain from Amnon’s crime – which way the wind blew, and what chance might there be to seize some political advantage for themselves. Among them would be Bathsheba, a commoner newly introduced into the harem. ellauri171.html on line 1149: ads/2019/12/giovanni-domenico-cerrini-italy-1609-1681-04.jpg" width="80%" /> ellauri171.html on line 1150: I'm feeling a lot better already! Please some more cake sis! ellauri171.html on line 1152: When her brother Absalom found out what had happened he comforted her as best he could, and moved her out of the harem into his own house. Then he went to the King and demanded that Amnon marry his sister – marriage between a half-brother and sister was a possibility in this extreme case, though biblical law prohibited it elsewhere. But for his favorite king David Jehovah was prepared to make an exception. ellauri171.html on line 1154: Prince Amnon refused outright to marry her, the callous streak already evident in David now coming out in the son. David was angry, but did nothing to resolve the situation, or even to punish Amnon for what he had done. This was typical of David – he could never chastise his sons even when they deserved it. Instead he did what many people have done when confronted with rape or incest – he protected the abuser rather than the victim, and tried to hush things up. ellauri171.html on line 1156: Since David did nothing to remedy the wrong, people around Tamar were powerless to help the girl. Like many a victim of crime she gradually became invisible, the crime ignored, not spoken of. ellauri171.html on line 1160: Absalom waited, biding his time. For two years he said nothing, did nothing, but then he set his trap. He gave a feast for all David’s sons. At the height of the festivities when Amnon was half-drunk, Absalom had his half-brother killed, stabbed to death in a scene reminiscent of a Mafia killing. In the ensuring turmoil Absalom escaped, fleeing for sanctuary to Geshur, his grandfather’s territory. ellauri171.html on line 1164: It is to be hoped that Tamar did not accompany her brother to Geshur, since her status there would have been even worse that in Israel. Instead, Maacah may have used what little influence she now had to see that her daughter returned to David’s harem. In either place Tamar’s position would have been lowly, little better than a servant. Tamar means ‘date palm’; the name suggests a date palm. ellauri171.html on line 1175: Naomi oli Ruthin juutalainen anoppi, mutta suhteellisen kiltti vaikka Ruth oli mamu pakana. Amazing passage! Siitä erikoinen vanhan testamentin tarina että kaikki ovat tässä suht siivosti, ketään ei tapettu, vaan omaisuus vaihtoi omistajia. Ruth omaisuuden roolissa sai tosin madella aivan sikana. Tässä suomennettuna koko tarina. ellauri171.html on line 1182: 18 Kun Noomi tajusi, että Ruthista oltiin pääsemättömissä, hän lakkasi kehottamasta häntä. 19 Niin ne kaksi naista jatkoivat matkaansa, kunnes tulivat Betlehemiin. Kun he saapuivat Betlehemiin, koko kaupunki järkyttyi heidän takiaan, ja naiset huusivat: "Voiko tämä olla Noomi?" 20 "Älkää kutsuko minua Naomiksi", hän sanoi heille. "Kutsu minua Maraksi, koska Kaikkivaltias on tehnyt elämästäni hyvin katkeraa. 21 Minä menin pois täynnä, mutta Herra on tuonut minut takaisin tyhjänä. Miksi kutsut minua Naomiksi? HERRA on vaivannut minua; Kaikkivaltias on tuonut minulle onnettomuuden." 22 Niin Noomi palasi Moabista miniänsä Ruutin kanssa, joka saapui Betlehemiin ohran sadonkorjuun alkaessa. 1 Noomilla oli sukulainen miehensä puolella, Elimelekin suvusta kuuluva mies, jonka nimi oli Boas. 2 Ja Moabilainen Ruut sanoi Noomille: "Sallikaa minun mennä pelloille ja poimia yli jääneet viljat jokaisen, jonka silmissä armon saan." Noomi sanoi hänelle: "Mene, tyttäreni." 3 Niin hän meni ulos, meni pellolle ja rupesi poimimaan harvesterien eli puimakoneiden takaa. Kuten kävi ilmi, hän työskenteli pellolla, joka kuului Boasille, joka oli Elimelekin klaanista. ellauri171.html on line 1184: 4 Juuri silloin Boas saapui Betlehemistä ja tervehti elonkorjaajia: "Herra olkoon teidän kanssanne!" "HERRA siunatkoon sinua!" he vastasivat. 5 Boas kysyi leikkuukoneensa valvojalta: "Kenelle tuo mehukkaannäköinen nuori nainen kuuluu?" 6 Valvoja vastasi: "Hän on mooabilainen, joka palasi Moabista Noomin kanssa. 7 Hiän sanoi: 'Anna minun poimia ja kerätä lyhteitä leikkuukoneen taakse.' Hiän tuli kentälle ja on jäänyt tänne aamusta tähän päivään, lukuun ottamatta vessakäyntejä ja lyhyttä lepoa tarhassa." 8 Niin Boas sanoi Ruutille: "Tyttäreni, kuuntele minua. Älä mene poimimaan toiselta alalta äläkä mene pois täältä. Pysy täällä naisten kanssa, jotka työskentelevät minulle. 9 Tarkkaile peltoa, jolla miehet korjaavat, ja seuraa naisten perässä. Olen sanonut miehille, etteivät he tafsaa sinua, ainakaan sieltä. Ja aina kun sinulla on jano, mene ja ota juotavaa vesipurkeista, jotka miehet ovat täyttäneet." 10 Tämän jälkeen hiän kumartui kasvot maahan. Hiän kysyi häneltä: "Miksi olen saanut niin suosion silmissäsi, että huomaat minut - ulkomaalaisen?" 11 Boas vastasi: "Minulle on kerrottu kaikki, mitä olet tehnyt anoppisi hyväksi miehesi kuoleman jälkeen - kuinka jätit isäsi ja äitisi ja kotimaasi ja tulit asumaan kansan luo, jota et tietää etukäteen. 12 HERRA maksakoon sinulle, mitä olet tehnyt. Saakoon sinulle runsaan palkkion HERRA, Israelin Jumala, jonka siipien alle olet tullut turvaan. " 13 "Saanko edelleen löytää armon silmissäsi, herrani", hän sanoi. "Olet saanut minut rauhoittumaan puhumalla ystävällisesti kuin palvelijallesi, vaikka minulla ei olekaan yhdenkään palvelijasi asemaa." 14 Aterian aikaan Boas sanoi hänelle: "Tule tänne. Ota leipää ja kasta se viinietikkaan." Kun hän istui sadonkorjuukoneiden kanssa, hän tarjosi hiänelle paahtomaissia. Hiän söi kaiken, mitä halusi, ja hänellä oli vähän yli. ellauri171.html on line 1192: 7 (Nyt näet aiempina aikoina Israelissa, jotta omaisuuden lunastus ja siirto olisi lopullista, toinen osapuoli riisui sandaalinsa ja antoi sen toiselle. Tämä oli tapa laillistaa liiketoimet Israelissa.) 8 Niin huoltaja-lunastaja sanoi Boasille: "Osta itse." Ja hän riisui sandaalinsa. 9 Silloin Boas ilmoitti vanhimmille ja kaikelle kansalle: "Tänään te olette todistajat, että olen ostanut Noomilta kaiken Elimelekin, Kilionin ja Mahlonin omaisuuden. 10 Olen myös hankkinut vaimoksi Ruutin Moabilaisen, Mahlonin lesken, säilyttääkseni kuolleiden nimen hänen omaisuudellaan, jottei hänen nimensä katoaisi hänen perheestään eikä kotikaupungistaan. Tänään olette todistajia!" 11 Silloin vanhimmat ja kaikki portilla oleva sanoivat: "Me olemme todistajia. Tehköön HERRA kotiisi tulevan naisen Raakelin ja Lean kaltaiseksi, jotka yhdessä rakensivat Israelin perheen. Olkoon sinulla asema Efratassa ja ole kuuluisa Betlehemissä. 12 Sen jälkeläisen kautta, jonka Herra antaa sinulle tämän nuoren naisen kautta, olkoon sinun perheesi Pereksen sukulainen, jonka Taamar synnytti Juudalle." 13 Niin Boas otti Ruutin, ja hänestä tuli hänen vaimonsa. Kun hän rakastell hiäntä, HERRA antoi hiänelle mahdollisuuden tulla raskaaksi, ja hiän synnytti pojan. 14 Naiset sanoivat Noomille: "Kiitetty olkoon Herra, joka ei tänä päivänä ole jättänyt sinua ilman huoltajaa-lunastajaa. Tulkoon hänestä kuuluisa kaikkialla Israelissa! 15 Hän uudistaa elämäsi ja tukee sinua vanhuudessasi. Sillä miniäsi, joka rakastaa sinua ja on sinulle parempi kuin seitsemän poikaa, on synnyttänyt hänet." 16 Sitten Noomi otti lapsen syliinsä ja piti hänestä huolta. 17 Siellä asuvat naiset sanoivat: "Noomilla on poika!" Ja he antoivat hänelle nimen Obed (ven. "päivällinen"). Hän oli Iisain, Daavidin isän, isä. 18 Tämä on siis Pereksen sukupuu: Peres oli Hesronin isä, jne. ad nauseam. ellauri172.html on line 2: ad> ellauri172.html on line 29: ad> ellauri172.html on line 97: Théodore Agrippa d’Aubigné (1552 Pons, Ranska −1630 Geneve, Sveitsi) oli ranskalainen kirjailija ja aikansa historioitsija, joka kuoli maanpakolaisena. Hän oli maineikas huuakotti. Hänen ystäviään oli Henrik Navarralainen, ja hän oli Madame de Maintenonin isoisä. Pariisin parlamentti määräsi hänen teoksensa Histoire universelle 1550−1601 poltettavaksi. Teos on merkittävä aikalaiskuvaustensa vuoksi. Merkittävin hänen teoksistaan on seitsenosainen runoelma Les Tragiques (1616), jossa hän käsittelee Ranskan tilannetta, uskonvainoja ja Jumalan rangaistuksia. Hän pakeni 1620 Geneveen, jossa kuoli. Kaikesta huolimatta ellauri172.html on line 100: ads/2012/07/theodore-agrippa-aubigne.jpg" width="20%" /> ellauri172.html on line 108: FIN de sieclen uskonriidoissa näkyy himskatin selvästi että niissä on oikeasti kysymys patriarkaalisen status kuon murroxesta. Kaikki pahat asiat on halkeamia siinä padossa. ellauri172.html on line 114: Jos. de Maistren, kivenkovan lahkolaisen, pitkäveteisen, onton, korskean ja pompöösin Huisman piilottaa hyllyn taaxe. Hyllyyn jää vain harhaileva, huikentelevainen, tärkeilevä ja monisäikeinen Hello. Sen ajatuxet hiutuvat niin ohkasixi että ne pitäis kuuppeloittaa jollain jumoavalla aineella.Taidokas psykologi ja hurskas niuhottaja yxissä kansissa. Sappivaivojen jäytämä saarnamies, kostonhimoinen ja pöyhkeä. Ihmeellisistä asioista voi puhua vain sopertaen. Kuten Ruisbrookista, josta on jo paasaus. Le Bloy ja Barney d'Aurevilly saapastelevat myös framille. Katolisten 2 sudenkuoppaa ovat mystiikka ja sadismi. Saxanpolkkaa tapernaakkelissa. Löytyisköhän Barneyn romsku Un pretre marié jostakin? Ai onhan tää wikisourcessa. ellauri172.html on line 135: Kaikenlaiset jäynät ja tuhmuushymyt, ml sadismi, perustuu nimenomaisen kiellon uhmaamiseen, tuumaa Huisinga. Pahimmat pahanteot on pyhänhäväistys ja haureus, se selvittää. Ne on silverbäkin reviirien loukkaus. No saattaahan ne olla ne mistä silverbäkki ize eniten tuppaa kiivastumaan, ja ehkä sixi juuri niitä alaiset tekee kun silmä välttää paizi mielixeen, niin myös puhtaasti vittuilumielessä. ellauri172.html on line 136: Eli sadismi ja blasfemia on jotenkin sukua, ne on kumpikin tollasta kerta kiellon päälle huvia. ellauri172.html on line 150: Un Comte quelconque nomme Alcool vit couché dans un cercueil sa dame de volupté, sa pâlissante épousée, Véra, son désespoir. La nuit dernière, sa bien-aimée s’était évanouie en des joies si profondes que son cœur avait défailli. Cependant leur nature était des plus étranges, en vérité ! Certaines idées, celles de l’âme, par exemple, de l’Infini, de Dieu même, étaient comme voilées à leur entendement. La foi d’un grand nombre de vivants aux choses surnaturelles n’était pour eux qu’un sujet de vagues étonnements. Au lieu de cela, les deux amants s’ensevelirent dans l’océan des joies languides et perverses. Veera oli Madonnan näköinen, tottakai. Veera oli kulkija luonnoltaan. Jätkät sätkät parrunpätkät, jasen tervahöyryn nimi, oli PRINSESSA ARMAADA! Continuons. ellauri172.html on line 156: — Ah ! maintenant, je me rappelle !… dit-il. Qu’ai-je donc ? — Mais tu es morte ! Rooger änkyttää. Herra hän haisee jo. Sitä ei Roogerin olisi pitänyt sanoa, taika raukesi. Un faible soupir d’adieu et merci, distinct, lointain, parvint jusqu’à l’âme de Roger. Oh ! murmura-t-il, c’est donc fini ! — Seuraava kokous on sit nahkurin orsilla. Tarina osoitti millainen mahti tahto kaikkinensa on. Kuten sanottua, bullshittiä. Tää vähän ennakoi Blavatskyn ja muiden meedioiden trendausta. ellauri172.html on line 165: Come la gran parte dei piemontesi dell'epoca, Vittorio Alfieri ebbe come madrelingua il piemontese. Giacché di nobili origini, apprese dignitosamente il francese e l'italiano, cioè il toscano classico. Compilava piccoli vocabolari. Dopo una giovinezza inquieta ed errabonda, si dedicò con impegno alla lettura e allo studio di Plutarco, Dante, Petrarca, Machiavelli e degli illuministi come Voltaire e Montesquieu: da questi autori ricavò una visione personale razionalista e classicista, convintamente anti-tirannica e in favore di una libertà ideale, al quale unì l'esaltazione del genio individuale tipicamente romantica. ellauri172.html on line 177: Kouluvuodet eivät olleet juuri paremmat: Egli definì questi anni come "otto anni di ineducazione; asino, fra asini e sotto un asino", in cui si sentiva "ingabbiato". Alfieresta tuli sitten nimen mukaisesti vänrikki eli ensigni (grado militare dallo spagnolo alférez e questo dall'arabo الفارس ovvero al-fāris, "cavaliere") è, nelle varie forze arma te mondiali, il grado inferiore di ufficiale, quello di allievo ufficiale (cadetto), o il più alto tra quelli dei sottufficiali. Paizi vänrikki Nappula oli oikeasti lieutenant Sonny Fuzz. Meriväessä se on aliluutnantti. ellauri172.html on line 181: Al compimento del ventesimo anno di età, quando, entrando in possesso della sua cospicua eredità, decise di lasciare nuovamente l'Italia. Fallisce intanto un tentativo del cognato di combinargli un matrimonio con una ragazza nobile e ricca, la quale, pur affascinata dal giovane "dai capelli e dalla testa al vento", alla fine farà cadere la sua scelta su un altro giovane dall'indole più tranquilla. ellauri172.html on line 190: Ritrovò i suoi vecchi compagni di Accademia militare e di gioventù. Con loro istituì una piccola società che si riuniva settimanalmente in casa sua per «banchettare e ragionare su ogni cosa», la "Societé des Sansguignon", in questo periodo scrisse «cose miste di filosofia e d'impertinenza», per la maggior parte in lingua francese, tra cui l'Esquisse de Jugement Universél, ispirato agli scritti di Voltaire. Guignon on paha silmä. ellauri172.html on line 206: Saul, coraggioso guerriero, fu incoronato re di Israele su richiesta del popolo e consacrato dal sacerdote Samuele, che lo unse in nome di Dio. Col tempo, però, Saul si allontanò da Dio finendo per compiere diversi atti di empietà. Allora Samuele, su ordine del Signore, consacrò re un umile pastore: David. Questi fu chiamato alla corte di Saul per placare con il suo canto l'animo del re, e lì riuscì ad ottenere l'amicizia di Gionata, figlio del re, e la mano della giovane figlia di Saul, Micol. ellauri172.html on line 208: David generò però una forte invidia nel re, che vide in lui un usurpatore e al tempo stesso vi vide la propria passata giovinezza. David venne perseguitato da Saul e costretto a rifugiarsi in terre dei filistei (e per questo accusato di tradimento). ellauri172.html on line 212: Saul vedendolo lo vuole uccidere, ma dopo averlo ascoltato si convince a dargli il comando dell'esercito. David ad un certo punto commette però un errore, parlando di “due agnelli” in Israele, e ciò genera il delirio omicida di Saul verso il giovane. Saul poi spiega a Gionata la dura legge del trono, per la quale “il fratello uccide il fratello”. Davanti al re arriva il sacerdote Achimelech, che porta a Gionata la condanna divina e lo mette al corrente dell'avvenuta incoronazione di David. Il re fa uccidere il sacerdote, e da lì egli andrà sempre più verso il delirio. ellauri172.html on line 216: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/43/Vittorio_Alfieri_e_Carlo_Emanuele_IV.jpg" width="70%" /> ellauri172.html on line 219: In settembre Alfieri viene colpito da un nuovo attacco di gotta, un male che lo tormenta da tempo, nonché da erisipela, a cui seguirà una grave malattia di stomaco. La salute dello scrittore peggiora; è stato ipotizzato che nella parte finale della sua vita Alfieri soffrisse di malattia cardiovascolare, oppure di un tumore gastrointestinale o di uremia, stadio finale della malattia renale cronica. ellauri172.html on line 227: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/81/The_Battle_of_the_Lapiths_and_The_Centaurs_by_Sebastiano_Ricci%2C_Trinity.jpg" height="200px" /> ellauri172.html on line 233: Case 1. Buridanin aasi on tahdon vapautta koskevissa kiistoissa käytetty Jean Buridanin deterministisellä kannalla pilaileva paradoksaalinen esimerkki. Paradoksissa aasi kuolee nälkään kahden yhtäläisen ja yhtä lähellä olevan heinätukon välissä, koska ei ole mitään ratkaisevaa syytä, joka vetäisi sitä voimakkaammin jommankumman heinätukon puoleen. ellauri172.html on line 235: Mixi tää on edes paradoxi? En ymmärrä. Voishan se heittää lanttia kuin Aku Ankka ja antaa höpsismin ratkaista. Tai jos kaviolla on vaikea käsitellä lanttia, laittaa vaan silmät kiinni. Ja kolmannexi, ei kai siitä mitään haittaa ole, jos noin tyhmä aasi kuolee nälkään, sehän ois sille vaan ansaittu Darwinin palkinto. ellauri172.html on line 239: Buridanin paradoxi on vanhempi kuin Buridanin aasi. Aristotelestä nauratti Platon ajatus että maa olisi liikkumaton sixi että siihin vaikuttaa yhtäsuuret voimat joka puolelta. Se olisi yhtä epätodennäköistä kuin että ellauri172.html on line 244: Persialainen koululainen ja filosofi 12. vuosisadalta Al-Ghazali sovelsi sitä päätöxentekoon ja kysyi voiko valita 2 yhtä hyvän (tai pahan) vaihtoehdon väliltä. Hän oli sitä mieltä että vapaa tahto eli höpsismi voi sen ratkaista. ellauri172.html on line 251: Should two courses be judged equal, then the will cannot break the deadlock, all it can do is to suspend judgement until the circumstances change, and the right course of action is clear. ellauri172.html on line 254: Later writers satirised this view in terms of an ass which, confronted by both food and water, must necessarily die of both hunger and thirst while pondering a decision. Some proponents of hard determinism have granted the unpleasantness of the scenario (not for the donkey, it will end up eating both), but have denied that it illustrates a true paradox, since one does not contradict oneself in suggesting that a man might die between two equally plausible routes of action. For example, in his Ethics, Benedict de Spinoza suggests that a person who dies because he can't decide is an ass, or worse. ellauri172.html on line 256: It may be objected, if man does not act from free will, what will happen if the incentives to action are equally balanced, as in the case of Buridan's ass? I am quite ready to admit, that a man placed in the equilibrium described (namely, as perceiving nothing but hunger and thirst, a certain food and a certain drink, each equally distant from him) would die of hunger and thirst. If I am asked, whether such a one should not rather be considered an ass than a man; I answer, that I do not know, neither do I know how a man should be considered, who hangs himself, or how we should consider children, fools, madmen, &c. Hyvä Pentti! ellauri172.html on line 260: Other writers [who?] have opted to deny the validity of the illustration. A typical [citation needed] counter-argument is that rationality as described in the paradox is so limited as to be a straw man version of the real thing. The idea that a random decision could be made is sometimes used as an attempted justification for faith. The argument is that, like the starving ass, we must make a choice to avoid being frozen in endless doubt. Other counter-arguments exist. [This paragraph was total balderdash, if I may say so.] ellauri172.html on line 263: Social Psychologist Kurt Lewin's Field Theory treated this paradox experimentally. He demonstrated that lab rats experience difficulty when choosing between two equally attractive (approach-approach) goals. The typical response to approach-approach decisions is initial ambivalence, though the decision becomes more decisive as the organism moves towards one choice and away from another. [So what? Kurt should repeat the experiment with donkeys.] ellauri172.html on line 265: The situation of Buridan's ass was given a mathematical basis in a 1984 paper by American computer scientist Leslie Lamport (LaTex -ladontaskriptikielen kexijä, LOL), in which Lamport presents an argument that, given certain assumptions about continuity in a simple mathematical model of the Buridan's ass problem, there is always some starting condition under which the ass starves to death, no matter what strategy it takes. He points out that just because we do not see people's asses starving to death through indecision, this does not disprove the principle. The persistence of a Buridan's undecided state for the required length of time may just be sufficiently improbable that it has not been observed. ellauri172.html on line 267: I don't doubt it, but what of it? Must have happened zillion times say with flies trying to decide between staying on a turd and fleeing. He further illustrates the paradox with the example of a driver stopped at a railroad crossing trying to decide whether he has time to cross before a train arrives. Ei tällä höpsästelyllä ole mitään tekemistä apinoiden kanssa eikä niiden jumaloidenkaan. ellauri172.html on line 269: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/22/Deliberations_of_Congress.jpg" /> ellauri172.html on line 279: Devotional reading with children ellauri172.html on line 281: 21 Balaam got up in the morning, saddled his donkey and went with the Moabite officials. 22 But God was very angry(A) when he went, and the angel of the Lord(B) stood in the road to oppose him. Balaam was riding on his donkey, and his two servants were with him. 23 When the donkey saw the angel of the Lord standing in the road with a drawn sword(C) in his hand, it turned off the road into a field. Balaam beat it(D) to get it back on the road. ellauri172.html on line 285: 26 Then the angel of the Lord moved on ahead and stood in a narrow place where there was no room to turn, either to the right or to the left. 27 When the donkey saw the angel of the Lord, it lay down under Balaam, and he was angry(E) and beat it with his staff. 28 Then the Lord opened the donkey’s mouth,(F) and it said to Balaam, “What have I done to you to make you beat me these three times?(G)” ellauri172.html on line 287: 29 Balaam answered the donkey, “You have made a fool of me! If only I had a sword in my hand, I would kill you right now.(H)” ellauri172.html on line 293: 31 Then the Lord opened Balaam’s eyes,(I) and he saw the angel of the Lord standing in the road with his sword drawn. So he bowed low and fell facedown. ellauri172.html on line 295: 32 The angel of the Lord asked him, “Why have you beaten your donkey these three times? I have come here to oppose you because your path is a reckless one before me.[a] 33 The donkey saw me and turned away from me these three times. If it had not turned away, I would certainly have killed you by now,(J) but I would have spared it.” ellauri172.html on line 297: 34 Balaam said to the angel of the Lord, “I have sinned.(K) I did not realize you were standing in the road to oppose me. Now if you are displeased, I will go back.” ellauri172.html on line 310: Jean-Marie Guyau, född 28 oktober 1854 i Laval, död 31 mars 1888, var en nästan helt ignorerad fransk filosof. ellauri172.html on line 312: Guyau uppfostrades och handleddes i studiet av antiken och Platon av sin styvfar, Alfred Fouillée. Han blev vid 17 års ålder licencié ès lettres och mottog vid 19 års ålder ett pris av Académie des sciences morales et politiques för ett historiskt arbete om nyttomoralen. Ett svårt bröstlidande tvingade honom att avstå från den filosofiska lärarbanan och att tillbringa vintrarna i Nice och Menton, där han avled 33 år gammal. Guyaus arbeten, som utmärker sig för en levande, lyrisk stil, glänsande framställningskonst och kritisk klarsyn, bär av idén om livet som en starkt expansiv, i alla riktningar överströmmande kraft. Etiskt framträder den som sympati, solidaritet och hängivenhet. Därför är också ädelmodet den högsta, i livets eget väsen grundade dygden. Från denna utgångspunkt bekämpar Guyau beräknings- och lyckomoralen i alla dess former. Handlingsprincipen blir: högsta möjliga stegring, intensivt såväl som extensivt, av vårt fysiska och andliga liv. Lusten är därvid ej målet utan följden av livsstegringen. På liknande sätt innebär konsten en livsstegring. Skönt är enligt Guyau allt, som försätter känsla, vilja och tanke i harmoniskt lustbetonad rörelse, griper oss och vidgar vår sympati. Utifrån denna uppfattning tillbakavisas Friedrich Schiller och Herbert Spencers lekteori för konsten. Även i religionen såg Guyau en strävan efter stegrad livsgemenskap. Religionen är för honom en tolkning av verkligheten ur samhälleliga synpunkter, en "sociomorfism". Sehän oli durkheimilainen ennen Eeemeliä. ellauri172.html on line 337: Barneyn ateistiäijien illazuissa Mesnilgrand jr. nousee kertomaan kaskuaan kuin Goethen rusinamorsian (Die Braut von Korinth) bylsittyään nuorukaista. Mikäs juttu tää nyt oli? Juu se on tää Goethen aika antiteistinen vampyyriballaadi. ellauri172.html on line 375: Um die Stirn ein schwarz und goldnes Band. Päässä diadeemi ja musta vyö. ellauri172.html on line 566: Pahaa pahempi Capitain Haddock koittaa vielä vittuilla: ellauri172.html on line 570: Mais non, — cria-t-il, — tonnerre de tonnerres ! c’est impossible ! Voyez-vous, vous autres, le chef d’escadron Mesnilgrand à confesse, comme une vieille bonne femme, à deux genoux sur le strapontin, le nez au guichet, dans la guérite d’un prêtre ? Voilà un spectacle qui ne m’entrera jamais dans le crâne ! Trente mille balles plutôt. — Mille bombes ! — fit Capitain Haddock, exalté. ellauri172.html on line 574: — Parlons sérieusement, — dit Mautravers, — je suis comme Rançonnet. Je ne croirai jamais à une capucinade d’un homme de ton calibre, mon brave Mesnil. Même à l’heure de la mort, les gens comme toi ne font pas un saut de grenouille effrayée dans un baquet d’eau bénite. ellauri172.html on line 578: — Pour mon compte, — dit nonchalamment Sélune, avec la fatuité d’un vieil endurci qui n’entend pas qu’on l’émeuve de rien, — pour mon compte, j’ai vu un jour quatre-vingts religieuses jetées l’une sur l’autre, à moitié mortes, dans un puits, après avoir été préalablement très bien violées chacune par deux escadrons. ellauri172.html on line 608: La Rosalba était pudique comme elle était voluptueuse, et le plus extraordinaire, c’est qu’elle l’était en même temps. Quand elle disait ou faisait les choses les plus… osées, elle avait d’adorables manières de dire : « J’ai honte ! » que j’entends encore. Phénomène inouï ! Elle fût sortie d’une orgie de bacchantes, comme l’Innocence de son premier péché. Jusque dans la femme vaincue, pâmée, à demi morte, on retrouvait la vierge confuse, avec la grâce toujours fraîche de ses troubles et le charme auroral de ses rougeurs… (Vizi tää hemmo on aika sick. Mutta se on just kuten Huismanni totesi: pyllistely tuntuu vielä rotevammalta kun pyllyn takana kyttää kiivas Jehova piiska handussa. Niin varmaan junioriapinastakin joka pääsee salaa silverbäkin nartun vulvalle. Sisään vaan vaikkei seisokkaan!) ellauri172.html on line 610: Il s’arrêta. Il y pensait, et ils y pensaient. Avec ce qu’il venait de dire, il avait, le croira-t-on ? transformé en rêveurs ces soldats qui avaient vu tous les genres de feux, ces moines débauchés, ces vieux médecins, tous ces écumeurs de la vie et qui en étaient revenus. L’impétueux Captain Haddock, lui-même, ne souffla mot. Il se souvenait. Ne muistelivat varmaan Pauliinan mökkiä Talasmäellä. ellauri172.html on line 616: Palataxemme sarvijäärään: elle se mit à briller au milieu de ces filles brunes d’Espagne, comme un diamant dans une torsade de jais. Ce fut là qu’elle commença de produire sur les hommes ces effets d’acharnement qui tenaient, sans doute, à la composition diabolique de son être, et qui faisaient d’elle la plus enragée des courtisanes, avec la figure d’une des plus célestes madones de Raphaël. ellauri172.html on line 639: — Elle n’a donc pas duré ? Tu sais donc, toi, ce que cette chienne de femme-là est devenue ? — fit Capitain Haddock, haletant d’intérêt excité, et oubliant pour une minute cette visite à l’église qui le tenait si dru. ellauri172.html on line 652: « — Bah ! — fit-elle lentement, quoique la teinte d’incarnat que je voulais boire sur son adorable et exécrable visage se fût foncée à la pensée que je lui donnais. — Bah ! vos frénésies à vous sont finies. — Et elle mit le cachet sur la cire bouillante de la lettre, qui s’éteignit et se figea. ellauri172.html on line 656: « Et, tout en disant cela, elle retourna la lettre et se pencha pour en écrire l’adresse. ellauri172.html on line 662: « Oui, — reprit amèrement Mesnilgrand, — c’est encore là un des revenants-bons de l’adultère et du partage ! En ces moments-là, les plus fendants ne sont pas fiers, et, par générosité pour une femme épouvantée, ils deviennent aussi lâches qu’elle, et font cette lâcheté de se cacher. J’en ai, je crois, mal au cœur encore d’être entré dans ce placard, en uniforme et le sabre au côté, et, comble de ridicule ! pour une femme qui n’avait pas d’honneur à perdre et que je n’aimais pas ! ellauri172.html on line 666: Le major Ydow tomba dans une de ces rages qui déshonorent le caractère d’un homme, et cribla la Pudica d’injures ignobles, d’injures de cocher. Je crus qu’il la rouerait de coups. Les coups allaient venir, mais un peu plus tard. Il lui reprocha, — en quels termes ! d’être… tout ce qu’elle était. Il fut brutal, abject, révoltant ; et elle, à toute cette fureur, répondit en vraie femme qui n’a plus rien à ménager, qui connaît jusqu’à l’axe l’homme à qui elle s’est accouplée, et qui sait que la bataille éternelle est au fond de cette bauge de la vie à deux. Elle fut moins ignoble, mais plus atroce, plus insultante et plus cruelle dans sa froideur, que lui dans sa colère. Elle fut insolente, ironique, riant du rire hystérique de la haine dans son paroxysme le plus aigu, et répondant au torrent d’injures que le major lui vomissait à la face par de ces mots comme les femmes en trouvent, quand elles veulent nous rendre fous, et qui tombent sur nos violences et dans nos soulèvements comme des grenades à feu dans de la poudre. De tous ces mots outrageants à froid qu’elle aiguisait, celui avec lequel elle le dardait le plus, c’est qu’elle ne l’aimait pas — qu’elle ne l’avait jamais aimé : « Jamais ! jamais ! jamais ! » répétait-elle, avec une furie joyeuse, comme si elle lui eût dansé des entrechats sur le cœur ! — Or, cette idée — qu’elle ne l’avait jamais aimé — était ce qu’il y avait de plus féroce, de plus affolant pour ce fat heureux, pour cet homme dont la beauté avait fait ravage, et qui, derrière son amour pour elle, avait encore sa vanité ! Aussi arriva-t-il une minute où, n’y tenant plus, sous le dard de ce mot, impitoyablement répété, qu’elle ne l’avait jamais aimé, et qu’il ne voulait pas croire, et qu’il repoussait toujours : ellauri172.html on line 690: « — Eh bien ! puisque tu le veux, le voilà, le cœur de ton marmot, catin déhontée ! — dit le major. Et il lui battit la figure de ce cœur qu’il avait adoré, et le lui lança à la tête comme un projectile. L’abîme appelle l’abîme, dit-on. Le sacrilège créa le sacrilège. La Pudica, hors d’elle, fit ce qu’avait fait le major. Elle rejeta à sa tête le cœur de cet enfant, qu’elle aurait peut-être gardé s’il n’avait pas été de lui, l’homme exécré, à qui elle eût voulu rendre torture pour torture, ignominie pour ignominie ! C’est la première fois, certainement, que si hideuse chose se soit vue ! un père et une mère se souffletant tour à tour le visage, avec le cœur mort de leur enfant ! ellauri172.html on line 706: « Il était, — reprit-il, — tombé mort sur le corps de sa femme évanouie. Je l’en arrachai, le jetai là, et poussai du pied son cadavre. Au cri que la Pudica avait jeté, à ce cri sorti comme d’une vulve de louve, tant il était sauvage ! et qui me vibrait encore dans les entrailles, une femme de chambre était montée. « ellauri172.html on line 748: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e8/Olof_Overselo.jpg" style="float:right;width:20%;padding:1em" /> ellauri172.html on line 759: Après avoir soumis le Groenland à son autorité en 1023, Knut lui envoie une ambassade pour lui réclamer la couronne vers 1024-1025, ce qu'il refuse en s'alliant au roi de Suède Anund Jacob, et il lui livre une bataille navale sans vainqueur en 1026 (bataille de l'Helgeå). Cette confrontation eut des conséquences graves pour Olaf, car Knut bloqua le détroit de l’Øresund entre la Scanie et le Danemark et Olaf ne put ramener sa flotte en Norvège. Il dut l'abandonner en Scanie et rentrer par voie de terre et cette perte l'affaiblit. ellauri172.html on line 761: Knut, après un pèlerinage à Rome, débarque en Norvège en 1028 et se proclame roi à Nidaros. Olaf se réfugie alors en Suède avec quelques barons fidèles comme Finn Arnesson et ses frères Torberg et Arni et Rognvald Brusason. Après deux ans d'exil, en 1029, il tente un retour en Norvège mais est battu et tué à Stiklestad le 29 juillet 1030 à l'âge de 35 ans. ellauri172.html on line 767: One of St. Olaf's chief attractions is a giant black hole, which the townspeople enjoyed standing around and looking at - which prompted Dorothy to refer to St. Olaf sarcastically as the real "entertainment capital of the world." St. Olafians also celebrate various oddly themed festivals, including; "Hay Day" (the day everyone in town celebrates hay),"The Crowning of the Princess Pig", "The Day of the Wheat" (where everyone goes to town dressed like sandwiches), "The Festival of the Dancing Sturgeons" (a festival where the townsfolk watch sturgeons flopping around on the dock), a "Butter Queen" competition (in which Rose almost won, however her churn jammed causing her to believe it had been tampered with), and a milk diving competition (Rose ranked in the "low fat" division), as well as many other events. ellauri172.html on line 769: St. Olaf appears to be a bilingual town with a significant amount of unique vocabulary (that may be specific to the area and not appearing in standard Norwegian). Rose uses these phrases quite often, to the exasperation of her roommates. Examples include Gerkanenaken (when dog feces turn white), Tutenbobels (buttocks), Ugel and Flugel (a Hide and seek game for adults) and Vanskapkaka (a special "friendship" cake; this word, however, is based on the Swedish word "vänskapskaka", which holds the same meaning). German, Swedish and Norwegian is the basis of the ellauri172.html on line 775: Guggenspritzer, a St. Olaf version of Monopoly. There is no money due to the bank, built by a bad contractor, sinking into a swamp leaving nothing but safety deposit slips and a pen on a chain. Also, you can buy the library or the phone booth, yet 'people use the phone booth'. Rose managed to win the entire game by buying one street - the only street in St Olaf. ellauri172.html on line 777: Ugel and Flugel, an adult version of the children's game 'hide and seek'. ellauri172.html on line 784: St. Olaf's cuisine is heavily influenced by Viking tradition and often includes herring. ellauri172.html on line 844: Le Curé de Tours, roman d'Honoré de Balzac, 1832, personnage de l'abbé François Birotteau qui est le frère aîné de César Birotteau. Dans le roman éponyme, il n'est encore que vicaire[8]. On le retrouve confesseur de Madame de Mortsauf dans Le Lys dans la vallée[9]. Dans Le Curé de Tours, il devient le souffre-douleur de Mademoiselle Gamard, sa logeuse et de son rival : l'abbé Troubert. ellauri172.html on line 846: La Grenadière, nouvelle d'Honoré de Balzac, parue en 1832 : le vicaire de Saint-Cyr-sur-Loire. ellauri172.html on line 870: L'Envers de l'histoire contemporaine, roman d'Honoré de Balzac, 1848, le personnage de l'abbé de Vèze, qui loge chez Madame de la Chanterie. ellauri172.html on line 881: Madame Bovary, roman de Gustave Flaubert, 1857, l'abbé Bournisien présenté comme un raté, ne sachant pas accompagner ses ouailles. CHECK ellauri172.html on line 946: Les Souliers de saint Pierre, (The Shoes of the Fisherman), 1963, roman de Morris West, avec Mgr Kiril Lakota, adapté au cinéma en 1968[46] ellauri172.html on line 950: L'Espion du pape (Scarlet Pimpernel of the Vatican), roman de Jean-Pierre Gallagher, 1967, adapté au cinéma (La Pourpre et le Noir)[47] ellauri172.html on line 952: L'Exorciste, roman de William Peter Blatty, 1970, adapté au cinéma ellauri172.html on line 954: Pieter Daens (nl), roman de Louis Paul Boon avec Adolf Daens, 1971, adapté au cinéma dans Daens. ellauri172.html on line 966: La Controverse de Valladolid, roman de Jean-Claude Carrière, 1992 et 1999. ellauri172.html on line 990: Kaisa Oravisto kysyi Tehtaankadulla niiden ovella että voitasko sextata. Kylmie herrantähen säikähin. Vaikka se tarkoitti vaan pusimista, kuten myöhemmin kävi ilmi. ellauri172.html on line 992: Cydalise oli ranskalaisen romantiikan sana runoiljoiden bändäreistä, itämaisen kauniista ja mielellään tubisista naisista. XIX vuosisadan pissaliisoja. "Talon vanhassa salongissa kajahtelivat meidän riimimme, jota usein pätkivät cydaliisojen hilpeät naurunpurskahduxet ja hupsut laulut. Missä ovat rakastettumme? Haudassa ovat. He ovat onnellisempia siellä, kauniissa paikassa, kuin kuoliaaxi nukutetut koirat. He ovat enkelten tykönä sinitaivaan takana ja laulavat ylistystä jumalanäidille." Niin, aina, joko madonnia tai huoria tai ehkä vähän molempia. Läski vanginvartijaämmä Beforeignereissa, jolta Tor Hunden kysyi johtuuko sen tahallinen vittumaisuus luonteesta vai työnkuvasta, vastasi: ehkä vähän molemmista. ellauri172.html on line 994: des Esseintes usein lueskeli Verlainen viisauden kirjaa ja elätteli sen äärellä omia salamyhkäisiä kuvitelmiaan, omia sepitelmiään okkulttisesta rakkaudesta bysanttilaiseen madonnaan, joka tietyllä kellonlyömällä muuttaixen meidän aikaamme exyneexi Cydalise-neidoxi - niin salaperäisexi ja askarruttavaxi naisexi, ettei siitä koskaan oikein tiennyt tahtoiko se kylvää jälkeensä hirmuista syntiä ja turmelusta, jota ei sen päästyä valloilleen apinakaan voisi vastustaa, vai oliko hän kohoamassa unien tahrattomiin sfääreihin, joissa hänet sulkisi syleilyynsä sielun syvyydestä kurottuva adoraatiorukous, sillä hän olisi iäisesti ripittäytymätön, iäisesti puhdas. ellauri172.html on line 996: Nää on tälläsiä poikakoululaisten skizoja. Muistan kuinka kerran teininä pimeänä marraskuun iltana eetuilemassa Merikadulla jossain Pikkupuiston kohdalla tajusin valaistuxenomaisesti, että tytötkin on vain apinoita, ihan niinkuin me! Sen koommin en enää langennut tähän huismannilaiseen kusetuxeen. ellauri180.html on line 2: ad> ellauri180.html on line 23: ad> ellauri180.html on line 42: adiversityuk.files.wordpress.com/2013/12/tvd-girls-wallpaper-girls-of-the-vampire-diaries-28045645-1280-800.jpg?w=598&h=374" /> ellauri180.html on line 47: The Young Adult Vampire Diaries is a young adult vampire fiction series of novels created by American author L. J. Smith. The story centers on Elena Gilbert, a young adult high school girl who finds her heart eventually torn between two young adult vampire brothers, Stefan and Damon Salvatore. ellauri180.html on line 51: In the books, Elena was popular, selfish and a "mean girl". However, the show's producers, Julie Plec and Kevin Williamson, felt that it wasn't the direction they wanted to go with their heroine in The Young Adult Vampire Diaries television series. Instead, she became a nicer, relatable, and more of "the girl next door" type, until her life gets flipped upside down when she meets the Salvatore Brothers. Stefan Salvatore is a good-hearted and affectionate young adult vampire and the complete opposite of his older brother, Damon Salvatore. Stefan's malevolent young adult vampire brother is mostly thought of as selfish and manipulative, but later on begins to display a more caring side. ellauri180.html on line 55: Elena has received mainly positive reviews. Steve West of the Cinema Blend compared the story of The Young Adult Vampire Diaries and the character of Elena to the 10 years older popular vampire franchise, Twilight, and its protagonist Bella Swan. West said "Clearly Elena is way hotter than Bella, she has two immortal young adult vampires fighting over her". (Täähän on jo moneen kertaan nähty: chick litissä tytöllä pitää ollä väh. 2 kosijaa, ei se muuten ole mistään kotoisin.) After the vampire episodes, Elena established her own medical practice, specialising in blood diseases. ellauri180.html on line 66: Areenan, Netflixin ja HBO:n tarjontaa selatessa käy selvääkin selvemmäxi että apinoita kiinnostavia genrejä on täsmälleen 3 (ja niiden kombinaatiot): nimittäin EAT! FUCK! ja KILL!. EAT! in alle tulee rags to riches tarinat ja poliittiset valtakähminnät, rikkaiden ylellinen elämä ym ym. paska. FUCK! in alle tulee romcomit ja tragcomit ja ylipäänsä kaikki jonka näpeimmissä kohissa näytetään paljaat pyllyt mielityössä. KILL! on ehkä kaikista lajityypeistä suosituin, eli poliisi ja rikossarjat, thrillerit, sotaleffat, sairaalasarjat, kaikki ne joissa saa kazella verta, mätkintää, suolenpätkiä ja ruumiita. Hyvä pohjanoteeraus EAT! FUCK! kombinaatiosta on Emily in Paris. Äsken kazottu Arsene Lupin sarja on EAT! KILL! kombinaatio, se on kielletty vaan 13-vuotiailta koska siinä ei näytetä heiluvia pyllyjä. FUCK! KILL! kombinaatiota edustaa vaikka se Ridley Road. ellauri180.html on line 125: Read more from Brianna West: The Truth About Everything, This Is For The Women Who Won't Give A Fuck, Never Mind How Nice You Ask, Your Soul Is A River, The Mountain Is You. The Art Of Letting Go, Read This If, It'll be Okay, and You Will Be Too, Don’t Fcking Panic: The Shit They Don’t Tell You in Therapy About Anxiety Disorder, Panic Attacks, & Depression, Your Heart Will Heal, Better Than Happy, Love Some One, You Vibrant Happy Women! Oops, most of these titles are Related Books by other snake-oil saleswomen! ellauri180.html on line 167: Many historical accounts of circumcision have been written and most authors have used their survey to form an opinion as to whether the neonatal procedure is justified. The weak medical arguments are tempered by the importance of cultural and religious factors. Opponents of the ritual draw attention to the `rights' of the new-born to the skin on their little penises, which, they argue, must be upheld. Others contest that humans are social animals and cannot survive alone; they require their parents, community and culture to thrive, and, as such, `rights' belong to the group, not to the individual. If there is an inherent survival advantage to a group of humans who chose to maim their young, then this is presumably evidenced by their continued survival as a race. In short, to conclude any historical reflection with a reasoned `right' or `wrong', would be like claiming to have fathomed God's will. Consider this; mankind has developed this strange surgical signature that is so pervasive, that in the last five minutes alone, another 120 boys throughout the world have been circumcised. Mikä jättimäinen esinahkakukkula siitä tulisi! Israelista voisi tulla tulevien talvikisojen isäntämaa.. ellauri180.html on line 174: OBJECTIVES: Globally approximately 25% of men are circumcised for religious, cultural, medical, or parental choice reasons. However, controversy surrounds the procedure, and its benefits and risks to health. We review current knowledge of the health benefits and risks associated with male circumcision. METHODS: We have used, where available, previously conducted reviews of the relation between male circumcision and specific outcomes as "benchmarks", and updated them by searching the Medline database for more recent information. RESULTS: There is substantial evidence that circumcision protects males from HIV infection, penile carcinoma, urinary tract infections, and ulcerative sexually transmitted diseases. We could find little scientific evidence of adverse effects on sexual, psychological, or emotional health. Surgical risks associated with circumcision, particularly bleeding, penile injury, and local infection, as well as the consequences of the pain experienced with neonatal circumcision, are valid concerns that require appropriate responses. CONCLUSION: Further analyses of the utility and cost effectiveness of male circumcision as a preventive health measure should, in the light of this information, be research and policy priorities. A decision as to whether to recommend male circumcision in a given society should be based upon an assessment of the risk for and occurrence of the diseases which are associated with the presence of the foreskin, versus the risk of the complications of the procedure. In order for individuals and their families to make an informed decision, they should be provided with the best available evidence regarding the known benefits and risks. And they should also know what God thinks of it. ellauri180.html on line 181: Anthropologists do not agree on the origins of circumcision. The English egyptologist, Sir Graham Elliot Smith, suggested that it is one of the features of a heliolithic' culture which, over some 15 000 years ago, spread over much of the world. Others believe that it may have originated independently within several different cultures; certainly, many of the natives that Columbus found inhabiting the New World' were circumcised. However, it is known that circumcision had been practised in the Near East, patchily throughout tribal Africa, among the Moslem peoples of India and of south-east Asia, as well as by Australian Aborgines, for as long as we can tell. The earliest Egyptian mummies (1300 BCE) were circumcised and wall paintings in Egypt show that it was customary several thousand years earlier than that. ellauri180.html on line 183: In some African tribes, circumcision is performed at birth. In Judaic societies, the ritual is performed on the eighth day after birth, but for Moslems and many of the tribal cultures it is performed in early adult life as a rite of passage', e.g. puberty or marriage. Why the practice evolved is not clear and many theories have been proposed. Nineteenth century historians suggested that the ritual is an ancient form of social control. They conceive that the slitting of a man's penis to cause bleeding and pain is to remind him of the power of the Church, i.e. We have control over your distinction to be a man, your pleasure and your right to reproduce'. The ritual is a warning and the timing dictates who is warned; for the new-born it is the parents who accede to the Church: We mark your son, who belongs to us, not to you'. For the young adolescent, the warning accompanies the aggrandisement of puberty; the time when growing strength give independence, and the rebellion of youth. ellauri180.html on line 185: Psychologists have extended this theory to incorporate notions of pain imprinting'. By encoding violence on the brain, child-maternal bonding is interrupted and a sense of betrayal is instilled in the infant; these are considered requisite qualities that enhance the child's ability for survival later in life. Indeed, some components of these psychological theories have recently been tested in prospective clinical trials and there is now evidence that neonates who are circumcised without local anaesthetic do have increased pain responses when 4- and 6-monthly vaccinations are administered. ellauri180.html on line 187: Others believe that circumcision arose as a mark of defilement or slavery (fig. 1). In ancient Egypt captured warriors were often mutilated before being condemned to the slavery. Amputation of digits and castration was common, but the morbidity was high and their resultant value as slaves was reduced. However, circumcision was just as degrading and evolved as a sufficiently humiliating compromise. Eventually, all male descendents of these slaves were circumcised. The Phoenicians, and later the Jews who were largely enslaved, adopted and ritualized circumcision. In time, circumcision was incorporated into Judaic religious practice and viewed as an outward sign of a covenant between God and man (Genesis XVI, Fig. 2). ellauri180.html on line 191: Furthermore, was it always doctors who performed the procedure in ancient times? Probably not: in biblical times it was the mother who performed the ceremony on the newborn. Gradually mohels took over; men who had the requisite surgical skill and advanced religious knowledge. After prayer, the mohel circumcised the infant and then blessed the child, a practice little changed today (Fig. 4a-d). In ancient Egyptian society, the procedure was performed by a priest with his thumb-nail (often gold-impregnated) and throughout mediaeval times it appears to have been largely kept in the domain of religious men. ellauri180.html on line 197: Baillie (1833) also describes gonococcal phimosis and recommends that the initial treatment is nugatory' (inoperative) involving the washing of the penis (and under the prepuce with soap and tepid water, followed by the application of calomel ointment. Abernathy also warns against immediate circumcision in the face of a morbidly sensitive surface' (and declares that Sir Edward Home agrees with him!). He advocates that the posthitis (inflamed foreskin) should be allowed to soothe and allay' before surgical intervention. We can assume that the complications recognized by both Abernathy and Baillie were re-phimosis, re-stricture or suppuration; what is clear is that circumcision was not a procedure taken lightly at that time. Interestingly, neither author mentions circumcision in the neonate, suggesting that it had not yet significantly entered the domain of English surgeons. ellauri180.html on line 198: By the middle of the 19th century, anaesthesia and antisepsis were rapidly changing surgical practice. The first reported circumcision in the surgical accounts of St Bartholomew's Hospital was in 1865; although this comprised only one of the 417 operations performed that year, it was clearly becoming a more common procedure. Indeed, this was a time when surgical cures were being explored for all ails and in 1878 Curling described circumcision as a cure for impotence in men who also had as associated phimosis. Many other surgeons reported circumcision as being beneficial for a diverse range of sexual problems. Walsham (1903) re-iterates the putative association of phimosis with impotence and suggests that it may also predispose to sterility, priapism, excess masturbation and even venereal disease. Warren (1915) adds epilepsy, nocturnal enuresis, night terrors and precocious sexual unrest' to the list of dangers, and this accepted catalogue of phimotic ills' is extended in American textbooks to include other aspects of sexual erethisms' such as homosexuality. ellauri180.html on line 200: The turn of the 19th century was also an important time in laying the foundations of surgical technique. Sir Frederick Treves (1903) provides us with a comprehensive account of basic surgical principles that remain today. Like most of his contemporaries, he used scissors to remove the prepuce (fig. 5) and describes ligation of the frenular artery as being mandatory' in the adult. He also warns against the excess removal of skin, as this may lead to chordee. ellauri180.html on line 201: Neonatal circumcision techniques have evolved in parallel. It is clear from most surgical texts that circumcision of the new-born had become a regular request for the surgeon by the later part of the 19th century. For instance, Jacobsen (1893) warns of the importance of establishing a familial bleeding tendency from the mother before circumcision. He describes the case of four Jewish infants, each descended from a different grandchild of a common ancestress, all of whom died from haemorrhage after circumcision. ellauri180.html on line 209: It is surprising that despite the many billions of foreskins that have been severed over thousands of years, it is only recently that efforts have been made to understand the prepuce. ellauri180.html on line 212: Gairdner made the astute observations that the slow period of preputial development corresponded with the age of incontinence. He felt that the prepuce had a protective role and noted that meatal ulceration only occurred in circumcised boys. Recently, a doctor writing anonymously in the BMJ provided an analogy suggesting that the prepuce is to the glans what the eyelid is to the eye. ellauri180.html on line 214: To date, a more definite function cannot be ascribed to the prepuce, but as an accessible and ready source of fibroblasts, it has become a favourite tissue reservoir for cell-culture biologists and hence basic scientific research. ellauri180.html on line 218: Notwithstanding the relative disinterest over the function of the prepuce, no other operation has been surrounded by controversy so much as circumcision. Should it be done, then when, why, how and by whom? Religious and cultural influences are pervasive, parental confusion is widespread and medical indications shift with the trends of the day. Doctors divide into camps driven by self-interest, self-righteousness and self-defence. It is not surprising that some of the most colourful pages in the medical literature are devoted to the debate. ellauri180.html on line 224: Literary assaults such as these have served to fuel the debates and even a Medline® search today reveals that in the last year alone, 155 reviews or letters have been published arguing for or against routine circumcision. However, studying the evolution of the medical indications provides us with a pleasing demonstration of how controversy drives scientific enquiry. We have already described how the surgeons of 100 years ago advocated circumcision for a wide variety of conditions, such as impotence, nocturnal enuresis, sterility, excess masturbation, night terrors, epilepsy, etc. There can be no doubt that a large element of surgical self-interest drove these claims. However, most of the contemporary textbooks also included epithelioma (carcinoma) of the penis amidst the morass of complications of phimosis. Although rare, once this observation had been made, it presumably filtered down through the textbooks by rote, rather than scientific study. A few reports had appeared in the early 20th century indicating that carcinoma of the penis was rare in circumcised men, but not until the debate over neonatal circumcision erupted in the medical press in the 1930s that this surgical `mantra' was put to the test. In 1932, the editor of the Lancet challenged Abraham Wolbarst, a New York urologist, to prove his contention (in a previous Lancet editorial), that circumcision prevented penile carcinoma. Wolbarst responded by surveying every skin, cancer and Jewish hospital in the USA, along with 1250 of the largest general hospitals throughout the Union. With this survey, he was able to show that penile cancer virtually never occurred in circumcised men and that the risk related to the timing of the circumcision. Over the years this association has been reaffirmed by many research workers, although general hygiene, demographic and other factors such as human papilloma virus and smoking status are probably just as important. However, Wolbarst established that association through formal scientific enquiry and proponents of the procedure continue to use this as a compelling argument for circumcision at birth. ellauri180.html on line 226: Almost as an extension to the lack of penile cancer in Jews, Handley reported on the infrequency of carcinoma of the cervix in Jewish women. He suggested that this related to the fact that Jewish men were circumcised. Not surprisingly, this spawned a mass of contradictory studies and over the next 50 years the champions of both camps have sought to establish the importance or irrelevance of circumcision in relation to penile cancer. The pendulum has swung both ways and the current evidence suggests that other factors are probably more important. A similar debate has raged for 50 years over concerns for the risks of urinary tract infections in young boys and currently, any decreased risk associated with circumcision remains tentative but not proven. ellauri180.html on line 228: However, during the two World Wars, governments became increasingly interested in reducing the risk of venereal disease amongst their soldiers. Clearly, such pathology can have a profound effect on the efficiency of fighting armis. Indeed, in 1947 the Canadian Army found that whereas 52% of their soldiers had foreskins intact, 77% of those treated for venereal disease were uncircumcised. Persuasive arguments to circumcise all conscripts were proposed. Furthermore, it was an age-old observation, and indigenous African healers had promoted circumcision to prevent the transmission of sexually transmitted disease for centuries. As might be expected, the evidence did not withstand further scientific scrutiny and numerous contradictions were provided. However, there has recently been startling evidence that HIV infection is significantly associated with the uncircumcised status. Indeed, one author has recently suggested routine neonatal circumcision on a world-wide scale as a long-term strategy for the control of AIDS: a whole new chapter opens in this ancient debate! ellauri180.html on line 230: Finally, controversy has arisen over who should perform the procedure. Once circumcision had been medicalized' in the 19th century, many surgeons were keen to take paying customers away from the religious men. As such, doctors were often quick to highlight the unforseen risks attendant on a non-medical procedure. For instance, Cabot (1924) described tuberculosis of the penis occurring when Rabbis with infected sputum sucked on the baby's penis to stop the bleeding. However, it has often been claimed that the incidence of complications in Jewish children is very low and that the final result is usually better than any hospital doctor can produce. ellauri180.html on line 233: However, with a healthcare budget of $140 million per year in the USA (1990), insurance companies eventually forced closer scrutiny. Following such pressure, the first Task Force of Neonatal Circumcision from the American Academy of Pediatrics (1n 1975) concluded that there was no valid medical indication for this procedure. However, the pro-circumcision lobby was strong and the task force was forced to re-evaluate. In 1989, they conceded that there may be certain advantages to neonatal circumcision, although their recommendations did stop short of advising routine operation. Similar pressures in the UK have now resulted in only certain Health Authorities being prepared to pay for the procedure. These tend to be in regions with large ethnic minorities who otherwise may suffer form back street' circumcisions. ellauri180.html on line 235: Thus it is clear that medical trends are now being driven by financial constraints. Perhaps this is reflected by the dramatic decline in the number of non-religious circumcisions performed over the last half century; in the USA an estimated 80% of boys were circumcised in 1976 but by 1981 this had fallew to 61%, and recent estimates suggest that this decrease continues. In the UK the decline has been even more dramatic: originally more common in the upper classes, circumcision rates fell from 30% in 1939 to 20% in 1949 and 10% by 1963. By 1975 only 6% of British schoolboys were circumcised and this may well have declined further. ellauri180.html on line 272: Are you still a writer if you can only write when you're sad? ellauri180.html on line 276: If you ever wanna see your progress, go read the painfully early stuff you wrote. ellauri180.html on line 299: For the longest time, I didn’t think that white authors should write non-white characters. I had seen it done badly (as my previous article about Sarah J. Maas explains) and offensively (think J. K. Rowling with Cho Chang and the Patil twins). ellauri180.html on line 302: There are numerous courses of action that could help to lessen the everyday burden of white supremacy. Reading books with characters that look and feel like Ernest Hemingway is not a good place to start. ellauri180.html on line 304: If James Cameron had spent some time reading things written by Native people about Pocahontas and what that storyline means to their people and how offensive and damaging the sexualization of native women is, he might have reconsidered that romantic subplot. If he had started to read and then balked at all the vicious hatred and anger, it is as if he never even tried. ellauri180.html on line 308: ads/2014/01/pendragon-1.jpg" width="100%" /> ellauri180.html on line 309: Things to note: Bobby looks far away, Lori (or whatever) looks at him. Bobby is up front, Lori stands back. Bobby is fully dressed, Lori shows tits and navel. Bobby is white & has neat white clothes, Lori is WOC & wears dirty neolithic gear. Bobby frowns, Lori smirks like a puppy. Zadaa! By the rivers of Babylon... ellauri180.html on line 345: Seek feedback from beta readers. ... ellauri180.html on line 347: Even a Beta Reader's Opinion Has Value. ellauri180.html on line 371: Pendragon: Journal of an Adventure through Time and Space, commonly known as Pendragon, is a series of ten young-adult science fiction and fantasy novels by American author D. J. MacHale, published from 2002 to 2009. Science fantasy is a hybrid genre within speculative fiction that simultaneously draws upon or combines tropes and elements from both science fiction and fantasy. ellauri180.html on line 373: These worlds inspire us with new sensations and experiences, with quoting C.S. Lewis 'such beauty, awe, or terror as the actual world does not supply', with the stuff of desires, dreams, and dread. ellauri180.html on line 375: Robert "Bobby" Pendragon is an everyday athletic junior high school student from (fictional) Stony Brook, Connecticut, located in the greater New York metropolitan area. Bobby is a prisoner of color. Oops sorry my bad he's not, rather he looks a lot like Harry Potter without the spectacles. But his date Lori (whatever) is a WOC. Bobby's Uncle Stop Press reveals that he will train Bobby to become one of the "Travelers": asshole-journeying young warriors from a variety of different planets and cultures. Great Dane threatens to mix them all together like a kid with watercolors until they are all the same shade of shit. ellauri180.html on line 382: ‘Porphyria’s Lover’ is one of Browning’s first great poems, written when he was in his early twenties. It is also one of the first great dramatic monologues in English verse, the 1830s being the decade in which Browning and Tennyson developed the genre, penning a series of classic poems which see the poet adopting a persona and ‘staging’ a soliloquy given by an (often unreliable) speaker. Here, the speaker is the titular lover of the girl, Porphyria. Before we proceed to an analysis of ‘Porphyria’s Lover’, here’s a reminder of Browning’s poem. (Se mainittiin Gently-poliisisarjassa yhden koulun pulpettia vasten naidun tupeeratun 60-luvun teinin mielirunona.) ellauri180.html on line 392: And kneeled and made the cheerless grate Polvistui mun eteen kuni kamiina, ellauri180.html on line 401: And made her smooth white shoulder bare, mun käden sinne, ja paljasti sen ellauri180.html on line 403: And, stooping, made my cheek lie there, Ja kyykistyi, pani mun posken sinne, ellauri180.html on line 404: And spread, o’er all, her yellow hair, Ja levitti mun naamalle karvatuheron, ellauri180.html on line 418: Made my heart swell, and still it grew Siitä alkoi taas mun elin turvota, ellauri180.html on line 433: I propped her head up as before, Tuin sen päätä ylös kuten äskenkin, ellauri180.html on line 435: Her head, which droops upon it still: Sen pää vaan roikahteli nolona, ellauri180.html on line 436: The smiling rosy little head, Ruusuisesti hymyilevä pikku påå, ellauri180.html on line 437: So glad it has its utmost will, Iloinen että sai läpi tahtonsa, ellauri180.html on line 439: And I, its love, am gained instead! Ja mä oon nyt täysin joholla! ellauri180.html on line 447: In summary: a man speaks to some unidentified (and possibly imaginary) auditor, telling us how, on a dark and stormy (or rainy and windy) night, he waited in his cottage for his lover, Porphyria, to arrive. When she turns up, it’s clear Porphyria is of a higher social class than the male speaker: he’s punching above his weight, as they say. Note how she glides in as if she owns the place, and as if she walks on air rather than on the ground like us mere mortals. She wears a hat, cloak, and shawl, and her gloves are soiled, suggesting that they are not used to slumming it in a common man’s cottage and attending to his fire and grate. The fact that she also takes the lead – suggesting she is perhaps used to ordering servants to do her bidding – further hints at her highborn status: she calls to the speaker, and she takes his arm and puts it around her waist. Then, the clincher (in more ways than one): we are told "she Too weak, for all her heart’s endeavour, ellauri180.html on line 452: Joo toi on yllättävän vahva meemi troglodyyteillä et saalis on pidettävä hallussa vaikka raatona. Turpa kii ämmä tai tulee nyrkistä. Ei ihme että tää pätkä oli Pilin mieleen. Middlebrow Rothilla oli varmaan paljon tota fiilistä. Tämmöstä Lady Chatterleyn rakastaja tyyppistä luokka mismätchiä. ellauri180.html on line 467: GAL-TAN, arvot ja poliittinen suuntaus, arvot laahaten sukupolven tai 2 politiikkaa jäljessä. Rikkaat ja köyhät konservatiivit oikeistossa, nälkäiset wannabet ja kylläiset ex-radikaalit vasemmalla, laskukkaat ja nousukkaat. Kaikki toimii kuin junan vessa. ellauri180.html on line 469: Kehittyneen barditeollisuuden avulla Jenkkilä on yhdistänyt nämä 2 mallia, niin että havenotit on saatu samaan aikaan sekä pitämään kiinni kerrostuneen termiittipesän vanhoista meemeistä että uskomaan American dreamiin päästä ize penthousekerroxiin herrahississä kun nalli napsahtaa ja onni sattuu potkaisemaan 2-3 paskaduunissa seppoilevaa izeyrittäjää. Kiitos bardit! Ilman teitä tää ei olis syntynyt, ja ilman räjähdysmäistä kasvua se ei pysyis pystyssä. Nyt on punakone alkanut jo yskähdellä. Kohta koittaa bardi Byronin ennustama pimeys. ellauri180.html on line 477: I had a dream, which was not all a dream. Mä näin unta joka ei ollut pelkkä uni. ellauri180.html on line 480: Rayless, and pathless, and the icy earth Säteittä, radoitta, ja jäinen maa ellauri180.html on line 483: And men forgot their passions in the dread Ihmiset unohti passionsa peläten ellauri180.html on line 497: They fell and faded—and the crackling trunks ja himmenivät - ja kipinöivät rungot ellauri180.html on line 507: With mad disquietude on the dull sky, Vanhan maailman viime kajoa, ja taas ellauri180.html on line 530: Till hunger clung them, or the dropping dead Kunnes nälkä sai ne, tai muut raadot vei ellauri180.html on line 539: Where had been heap'd a mass of holy things Mihin oli kasattu läjä pyhiä kamoja ellauri180.html on line 543: Blew for a little life, and made a flame Ja niiden heikko hengitys pihahti ellauri180.html on line 550: Famine had written Fiend. The world was void, Nälkä oli kirjoittanut Pahis. Maailma oli tyhjä, ellauri180.html on line 560: The waves were dead; the tides were in their grave, Liikkumatta, aallot, vuorovedet oli henkiheittoja, ellauri180.html on line 561: The moon, their mistress, had expir'd before; Kuu, niiden emäntä oli kuollut ennemmin, ellauri180.html on line 563: And the clouds perish'd; Darkness had no need Ja pilvet menehtyivät; pimeys ei tarvinnut ellauri180.html on line 575: The worst of it is that all are made equal by this darkness, kings are brought to the level of peasants and all suffer together. ellauri180.html on line 577: Men and women (not mentioned) pray for light not for the benefit of mankind, but for themselves, each wishing to retrieve their life as it was before. But this test (not an exam but a scourge, there are no grades) , most likely sent by a (or the) God bringing on the end of days, is not going to be surmounted so easily. ellauri180.html on line 580: Those that survived here represented those that survive in sin, off of pain, and with an attitude of “making it” at all costs. Instead of coming together to find a new way to live like naked mole-rats, they only want to return to the past. ellauri180.html on line 583: Quickly this illusion of equality is broken. Guys start eating one another after slaughtering the other creatures around them. Once more the reader gets a small degree of equality in the darkness. The “meagre” in this world are eating the meagre and not the "fat" the meagre as usual. Even those that are most loyal, dogs, “assail’d their masters”. ellauri180.html on line 587: The next turn in the poem is reminiscent of the story of, and the feud between, Cain and Abel the first two sons of Adam and Eve except reeled in reverse. A large number of “holy things” (like banknotes) had already been used for an unholy purpose (such as kindling for another fire). ellauri180.html on line 592: The speaker has returned to the idea that a force in this world, whether God (or another creator like Chance) has reduced, with purpose (not mentioned) this world to nothing. The perpetrator of the darkness created it in an effort to reestablish some measure of equality in the world, and now the world is even. That's bad, and sad. ellauri180.html on line 597: Byron would become an influential member of the House of Lords, marry, and divorce on grounds ranging from incest to sodomy. A bad, bad man. ellauri180.html on line 599: Emma Baldwin graduated from East Carolina University with a BA in English, minor in Creative Writing, BFA in Fine Art, and BA in Art Histories. Literature is one of her greatest passions which she pursues through analyzing poetry on Poem Analysis. ellauri180.html on line 607: Merikadun A-rapussa oli Uuntistoimisto Novostin uutistoimisto. Se raportoi neuvostolan uutisia maailmalle ja kääntäen. Seuraavassa uutisia kolmannen maailmansodan alkuvaiheista. ellauri180.html on line 619: Venäjä käynnisti sotilasoperaation Ukrainan demilitarisoimiseksi varhain aamulla torstaina 24.2. 24. helmikuuta Vladimir Putin vetosi venäläisiin. Hän sanoi päättäneensä käynnistää erityisen sotilasoperaation Donbassissa ukrainan demilitarisoimiseksi. Sen jälkeen länsimaat asettivat pakotteita Moskovaa vastaan, mutta kukaan ei halunnut auttaa Kiovaa muilla menetelmillä. Venäjä käynnisti sotilasoperaation Ukrainan demilitarisoimiseksi varhain aamulla torstaina 24.2. Televisioidussa puheessaan venäläisille presidentti Vladimir Putin sanoi, että olosuhteet "edellyttävät meiltä päättäväisiä ja välittömiä toimia, Donbassin kansantasavallat ovat pyytäneet apua". ellauri180.html on line 625: Paikalliset asukkaat tervehtivät armeijaa, jotkut eläkeläiset lähtivät kaduille punaisilla lipuilla, puolustusministeriö lisäsi. Samaan aikaan Venäjän federaation pysyvä edustaja YK:n Vassily Nebenziassa YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa totesi, että Ukrainan demilitarisointi- ja denazisointitehtävät saadaan päätökseen riittävän pian. Moskova ei ole sodassa Ukrainan ja sen kansan kanssa, vaan se toteuttaa erikoisoperaatiota naturisteja vastaan. Ukraina pyysi imf:ltä kiireellisesti rahoitusta Venäjän sotilaalliseen erityisoperaatioon maassa. IMF tutkii mahdollisuutta myöntää Kiovalle taloudellista tukea 2,2 miljardilla dollarilla, rahaston johtaja Kristalina Georgieva sanoi lausunnossaan. ellauri180.html on line 642: Hoblan valkovenäläinen "expertti" on yllättävän samannäköinen kuin naapurin kusipää pelle.- Har din bild av Putin som ledare förändrats efter vad som hänt de senaste dagarna? ellauri180.html on line 646: Man brukar säga att "Ryssland inte går att förstå med förnuft". Enligt oss och Ryhor Nizhnikau agerar landet ändå enligt någon form av logik, även om den skiljer sig väldigt mycket från det västerländska synsättet. Underligt, varför kan de inte se saker från våran synpunkt? Vad är det som är så svårt? ellauri180.html on line 648: Kriget i Ukraina går ändå inte att förklara med den "ryska logiken". Ryska oligarker är inte nöjda med vad som händer till deras rikedomar. ellauri180.html on line 649: Det här kriget är en enmans show. Flera högt uppsatta personer inom den ryska statseliten är chockerade av Putins framfart de senaste dagarna. De varken förstår eller är nöjda med hans beslut. De förstår vilka ödesdigra konsekvenser som nu väntar inte bara Rysslands ekonomi, utan i synnerhet deras pengar. ellauri181.html on line 2: ad> ellauri181.html on line 23: ad> ellauri181.html on line 43: Oliko se sit Ivan Klima? His friend Philip Roth once described him, with his "Beatle haircut" and "carnivorous teeth" as "a much more intellectually evolved Ringo Starr". Ei kuulosta ihan tältäkään. Ivan Klima says "There are some differences between a dictatorship which is strong and one which is tired. By the late Eighties ours was a tired dictatorship. They were no longer killing people and they made every effort not to arrest people. In this condition of a dictatorship you could find your own freedom. You could not become rich, you could not travel except maybe to Hungary, but you could write." Olipa paha ettei voinut rikastua eikä lennellä ympäriinsä. Ja saihan sitä kirjoittaa, kuha ei julkaissut. ellauri181.html on line 47: Minulla on mukana Prahassa Kafkan ja Brodin lisäxi Aku Ankan taskukirjoina Gombrowicziä, Mishimaa ja Genetiä. Niissä tekijä on izekorostetusti mukana moraalisesti mitä pahexuttavimmassa panopuuhassa. Lukukausi päättyy kesymmin Anna Kareninaan, Madame Bovaryyn ja Tom Mannin homosteluun. ellauri181.html on line 65: Syyskuussa 1908 ja huhtikuussa 1909 koulutettu simpanssi nimeltä "konsuli Peter" näytettiin Prahan vaudevillessä. On järkevää, että Kafka johdatti siitä ehdotuxia nykyiselle kertomuxelle. Hän on myös käsitellyt intensiivisesti Brehmin eläinelämää, käyttäytymistutkimusta ja sosiaalista darwinismia. Elsa Brod, Max Brodin vaimo, suoritti työn suurella menestyxellä 19. joulukuuta 1917 Prahan juutalaisten naisten ja tyttöjen klubissa. Sittemmin tarinat ovat usein sisältyneet heidän ohjelmaansa reciters. Kuvaamisen suuren apinan jonka Klaus Kammer Saxan ensi-textiä johtaja Willi Schmidt klo Akademie der Künste osana Berliner Festwochen 1963, joka kirjattiin jonka SFB ja toistettu televisiossa vuosikymmeniä, on edelleen ihailtu tänään. ellauri181.html on line 96: Tulette huomaamaan (ja kaikki teistä eivät tule sitä hyväxymään) että minä en yhdy eräisiin kollegoihini, jotka väittävät että kirjallisuus arvokkaimmillaan ja kiinnostavimmillaan on olennaisesti ei-referenttiä. Minä voin tulla teidän eteenne pikkutakissa ja solmiossa, voin herroitella ja neiditellä teitä, mutta yhtä kaikki minä vaadin teitä pidättymään sellaisten termien kuin »struktuuri-, muoto ja symboli- käyttämisestä minun läsnäollessani. Minä luulen että monet teistä on riittävästi pelästytetty ensimmäisenä opiskeluvuotenanne, niin että nyt teidän on sallittava löytää jälleen ja nostaa arvoonsa se harrastus, joka teidät alun perin kaunokirjallisuuden pariin veti, ja jota teidän nyt ei pidä hävetä. Kokeexi voisimme tämän kurssin ajaxi suorastaan luopua kokonaan luentosaliterminologiasta, hyljätä juonen- ja luonteen samoin kuin ne ylevät sanat joilla monet teistä haluavat juhlistaa havaintojaan, sellaiset sanat kuin epifania -, henkilö - ja tietenkin - existentiaalinen», kaiken sen määreenä mikä existeeraa auringon alla. Teen tämän ehdotuxeni siinä toivossa, että jos te puhutte Rouva Bovarysta enemmän tai vähemmän samalla kielellä jota käytätte puhuessanne ruokatavarakaupassa, tai rakastettunne kanssa, te voitte löytää paljon läheisemmän, mielenkiintoisemman, ja niin sanoaxemme referentimmän suhteen Flaubertiin ja hänen sankarittareensa. ellauri181.html on line 134: One of the main limitations of this theory lies in the methodology of the research. The SVS is quite difficult to answer, because respondenz have to first read the set of 30 value items and give one value the highest as well as the lowest ranking (0 or −1, depending on whether an item is opposed to their values). Hence, completing one questionnaire takes approximately 12 minutes resulting in a significant amount of only half-filled in forms. Furthermore, many respondenz have a tendency to give the majority of the values a high score, resulting in a skewed responses to the upper end. However, this issue can be mitigated by providing respondenz with an additional filter to evaluate the items they marked with high scores. When administering the Schwartz Value Survey in a coaching setting, respondenz are coached to distinguish between a "must-have" value and a "meaningful" value. A "must-have" value is a value you have acted on or thought about in the previous 24 hours (this value item would receive a score of 6 or 7 on the Schwartz scale). A "meaningful" value is something you have acted on or thought about recently, but not in the previous 24 hours (this value item would receive a score of 5 or less). ellauri181.html on line 138: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/d/db/Theory_of_Basic_Human_Values_Graphic.jpg"> ellauri181.html on line 143: This biography of a living person needs additional citations for verification. Please help by adding reliable sources. Contentious material about living persons that is unsourced or poorly sourced must be removed immediately, especially if potentially libelous or harmful. ellauri181.html on line 146: After completing his master's degree in social psychology and group development at Columbia University and completing his rabbinical studies, Schwartz received his Ph.D. in social psychology from the University of Michigan, and subsequently taught in the sociology department of the University of Wisconsin–Madison, and in 1973 became a professor. From 1971-73, Schwartz was a visiting lecturer in the department of psychology at the Hebrew University. In 1979, Schwartz moved to Israel with his wife and three children. He joined the department of psychology at the Hebrew University, where he holds the post of Leon and Clara Sznajderman Professor Emeritus of Psychology. He is now retired, but continues his research activity, as well as developing and promoting his Basic Human Values Theory. ellauri181.html on line 166: “Values serve as standards or criteria. Values guide the selection or evaluation of actions, policies, people, and evenz. People decide what is good or bad, justified or illegitimate, worth doing or avoiding, based on possible consequences for their cherished values. But the impact of values in everyday decisions is rarely conscious. Values enter awareness when the actions or judgmenz one is considering have conflicting implications for different values one cherishes.” ellauri181.html on line 170: “The relative importance of multiple values guides action. Any attitude or behaviour typically has implications for more than one value. … The tradeoff among relevant, competing values guides attitudes and behaviors… Values influence action when they are relevant in the context (hence likely to be activated) and important to the actor.” ellauri181.html on line 174: The Schwartz theory of basic values identifies ten broad personal values, which are differentiated by the underlying goal or motivation. These values are likely to be universal because they help humans cope with one or more of the following three universal requiremenz of existence: ellauri181.html on line 183: The ten broad personal values are: ellauri181.html on line 199: “Tradition – Defining goal: respect, commitment, and acceptance of the customs and ideas that one’s culture or religion provides.” ellauri181.html on line 208: Relations among these 10 broad personal values are dynamic. Actions pursuing one value “have consequences that conflict with some values but are congruent with others.” This has “practical, psychological, and social consequences.” “Of course, people can and do pursue competing values, but not in a single act. Rather, they do so through different acz, at different times, and in different settings.” ellauri181.html on line 210: The figure below provides a quick guide to values that conflict and those that are congruent. There are two bipolar dimensions. One “contrasz ‘openness to change’ and ‘conservation’ values. This dimension captures the conflict between values that emphasize independence of thought, action, and feelings and readiness for change (self-direction, stimulation) and values that emphasize order, self-restriction, preservation of the past, and resistance to change (security, conformity, tradition).” ellauri181.html on line 212: Tradition and conformity are located in a single wedge because they share the same broad motivational goal. Tradition is on the periphery because it conflicz more strongly with the opposing values. ellauri181.html on line 233: Benevolence and Tradition—devotion to one's in-group; ellauri181.html on line 237: Conformity and Tradition—subordination of self in favour of socially imposed expectations; ellauri181.html on line 239: Tradition and Security—preserving existing social arrangemenz that give certainty to life; ellauri181.html on line 247: Spirituality was considered as an additional eleventh value, however, it was found that it did not exist in all cultures. Sixköhän se Franklinin ylimääräinen 13. hyvekin (nöyryys) jäi puuttumaan sen saldosta? ellauri181.html on line 330: Elämässä on tärkeää saada kokea ja kokeilla uusia asioita. ellauri181.html on line 382: Additionally, ipsative measures may be useful in identifying faking. However, ipsative measures may, especially among testing-naïve individuals exhibiting high levels of conscientiousness and/or neuroticism, decrease test validity by discouraging response and/or encouraging non-response. For example, a test's authors may force respondents to choose between "a) Animals chase me in my dreams" and "b) My dreams are nice" in an effort to see whether a given respondent is more inclined toward "faking bad" or toward "faking good." When faced with such a question, a child frequently terrified by nightmares that rarely if ever involve animals, and especially one whose parents have foolishly taught him/her/it strict rules against lying, may simply refuse to answer the question given that for that respondent nearly all of the time both descriptions are inaccurate. Even a previously presented guideline "Choose the answer that [best/better] describes you" may be unhelpful in such a situation to responders who worry that endorsing one item or the other will still involve stating it to be accurate or "well"-descriptive to some positive degree. Only if the guideline is presented as "Choose the answer that more accurately or less inaccurately describes you" and the above-described responder is sophisticated enough to reason out his/her response in terms of "Despite the infrequency with which I have nice dreams, I have them [more frequently / less infrequently] than dreams in which animals chase me" (or, in theory, vice versa) will such a responder be willing to answer the question—and phrasing the guideline in this way bears its own cost of making the question reveal less about the respondent's propensities because the respondent is no longer forced to "fake" one way or another.[citation needed]. ellauri181.html on line 412: 1950- ja 1960-lukujen taiteessa tohtori Thomas Hendrickson kehitti psykologian tohtori William Moulton Marstonin tutkimusteorian ”Emotions of Normal People” pohjalta Henkilökohtaisen Profiilin Analyysin eli Thomas HPA:n (Thomas Personal Profile Analysis (PPA). Thomas HPA on ipsatiivinen eli pakkovalintatesti, joka kattavasti selvittää henkilön työkäyttäytymistä eri tilanteissa. Sen avulla voidaan nopeasti ja luotettavasti saada kattavaa tietoa esim. henkilön johtamisen, rekrytoinnin tai kehittämisen tueksi. Sitä kuzutaan Thomasixi koska Thomas on nasevampi kuin joku Hendrickson. Hendrickson ja Kitula souteli vanhalla vitulla. Kyrpä oli airona ja munat peräpainona. Tuomas työnsi epäilevän sormen Jee-suxen uuteen reikään. ellauri181.html on line 422: Pysyvyys(Submission/Steadiness), ellauri181.html on line 469: ouden ja vastaamisen nopeuden ansiosta. Thomas HPA sisältää 24 osiota, joissa jokaisessa esitetään neljä adjektiivia, ja vastaajan on valittava näiden neljän joukosta se, mikä kuvaa häntä kaikkein eniten ja, mikä kaikkein vähiten. Vastaustapa perustuu näin ollen niin sanottuun osittaiseen järjestykseen, jolloin havaitut pisteet ovat ipsatiivisia (järjestysasteikollisia, jolloin henkilön tuloksia verrataan häneen itseensä). Pakotetun valinnan kyselymenetelmissä perinteiset rakennevaliditeetin tarkasteluun käytetyt menetelmät eivät ole toimivia, sillä vastaustapa aiheuttaa havaittujen asteikkojen välille negatiivisen korrelaation, joka on kuitenkin ainoastaan vastaustavasta aiheutuvaa metodivaihtelua. ellauri181.html on line 523: Martti on samanikäinen kuin El Lauri ja Vladimir Putin. Vuonna 2022 1 meistä saanee Neuvostoliitto-palkinnon Rajamaahan kohdistuneesta arvokkaasta hutkimistyöstä. ellauri181.html on line 545: How can we speak of alignment and the potential for mismatch stress without addressing the issues of ethics, virtues and values? We were shocked in the first few years of the 21st century to discover that the global companies that we had trusted, and invested our retirement and life savings with had lied to us. They lied to the public, about earnings. They lied about their value and their investmenz. Many thousands of people lost their life savings. Hundreds of thousands had been duped. Millions had been take advantage of! ellauri181.html on line 547: How could it happen? How could those we had placed in a position of trust have failed us so seriously? It is a question of ethics. It is a question of virtues. It is a question of values. ellauri181.html on line 554: Franklin Covey Co., trading as FranklinCovey and based in Salt Lake City, Utah, is a provider of leadership, individual effectiveness, and business execution training and assessment services for organizations and individuals. The company was formed on May 30, 1997, as a result of merger between Hyrum W. Smith's Franklin Quest and Stephen R. Covey's Covey Leadership Center. Among other producz, the company has marketed the FranklinCovey planning system, modeled in part on the writings of Benjamin Franklin, and The 7 Habiz of Highly Effective People, based on Covey's research into leadership ethics. ellauri181.html on line 556: Benjamin Franklin was an author, a painter, an inventor, a father, a politician, and the first American Ambassador to France. He invented bifocals, swim flippers, lightening rods, and the Franklin stove. He founded a public library, a hospital, and insurance company and a fire department. He helped write the Declaration of Independence and the U.S. Constitution. He wrote an autobiography in the middle of his life and shortly before his death in his 80's, he completed his memoirs. Franklin was truly a Renaissance man. He was one of the greatest citizens and thinkers the world has ever seen. But Franklin was not always a great or successful man. At the age of 17 he ran away from home in Boston, estranged from his family because of an argument he had with his brother. ellauri181.html on line 558: Franklin tried in business and failed, not once but twice. He was the father and single parent of an illegitimate son whose mother abandoned the child to Franklin unable and unwilling to live with Franklin and the child. As a young adult Franklin was by almost any measure and especially his own measure a dismal failure. His life was confused, difficult and not at all satisfying to Franklin or to anyone else. He decided to change. ellauri181.html on line 560: Benjamin Franklin sat down and made a list. The list consisted of twelve characteristics, values and virtues to which he aspired. He called his list "Virtues". Franklin's list of virtues looked like this. ellauri181.html on line 595: Franklin then took his list to a respected friend who happened to be a Quaker. Franklin explained to his Quaker friend that he, Franklin, was disappointed in the progress in his life to this point and that he intended to turn his life around. From now on Franklin intended to live his life according to his list of virtues. Each day he would read the list and each week he would focus on a different virtue. Repeating the process over and over again until he had become one with his virtues. ellauri181.html on line 598: Franklin explained that he was indeed serious and that he knew he was far from these virtues now. But he aspired to become one with the twelve virtues he had listed and described. His Quaker friend went on then to say. "Ben, if you are serious you need to add a thirteenth virtue. Humility. Because you don't have any." ellauri181.html on line 599: Franklin thought about the advice of his friend and true to the recommendation added a thirteenth virtue. ellauri181.html on line 608: Not very humble; but true to his word and his intention, Franklin set about to reorder his life. Each day he would read his list and each week he would focus on a different aspect of his list repeating the process over and over and over again. ellauri181.html on line 610: The rest is history. Franklin went on to become one of the most productive, successful and self- actualized people in all of history. He knew what mattered most. That was how he could set about being an author, a printer, an inventor, a father, a politician, the first American Ambassador to France, the inventor of bifocals, swim flippers, lightening rods, hundreds of other things and the Franklin stove and how he could found a public library, a hospital, an insurance company and a fire company and help to write the Declaration of Independence and the Constitution. ellauri181.html on line 612: But did you know that is not the end of the story? In his memoirs, shortly before his death Franklin was reflecting on the story of his virtues (which he told in his autobiography written mid-life) and he noted that he had come to feel a oneness with each of his 12 virtues. When he thought of the 13th virtue, he realized that he simply was not humble. Franklin had failed at his 13th virtue. ellauri181.html on line 614: Or had he? ellauri181.html on line 616: Franklin failed at the 13th virtue, Humility. Why? Was the most difficult virtue on this list the last? Or was there another reason? YES! The answer is obvious and simple. Franklin had not failed at his virtues. He had succeeded at each of his twelve virtues. He failed at a virtue that was not his, a virtue that had been given to him by someone else. Franklin failed at a virtue that he did not value. He failed at doing something someone else valued and suggested to him as a value. ellauri181.html on line 624: Presidentti Biden varoitti Putinia: Vapaus voittaa tyrannian! Venäjän hyökkäys Ukrainaan hallizi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin ensimmäisen kansakunnan tila -puheen alkua. Bidenin mukaan vapaus tulee aina voittamaan tyrannian ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tulee maxamaan sodasta korkean hinnan. ellauri181.html on line 641: Naisen X- ja miehen Y-kromosomi tuottavat 1,6-prosenttisen geneettisen eron. Se on samaa luokkaa kuin miehen ja urossimpanssin ero. Olisi ihme, jollei se aiheuttaisi seurauxia. Sukupuolisidonnaisen lääketieteen pioneereihin kuuluva Columbian yliopiston sydäntautiopin professori Marianne Legato esittelee niitä tukun kirjassaan Mixi miehet eivät muista mitään ja naiset liiankin hyvin.Naisen iho on kymmenen kertaa herkempi kosketuxelle ja paineelle kuin miehen. Naisen hajuaisti on tarkempi ja herkistyy lisää munasolun irtoamisen aikaan. Koska X-kromosomi ohjaa värinäöstä vastaavien silmän tappisolujen muodostumista, naisen kahta X-kromosomia pidetään naisen vivahteikkaamman värisilmän perustana. Miehellä on runsaammin tappisoluja ja naisella reikäsoluja. Simpanssilla on eniten pyllynreikäsoluja. Myös luontaiset mielenkiinnon kohteet ja niihin liittyvät kyvyt eroavat. Tyttövauvat erottavat perheenjäsenet muista ihmisistä jo 12-viikkoisina, mutta poikavauvat ovat etevämpiä löytämään kadonneet lelut. Miehen on vaikea käsittää, miten nainen havaizee likaisen sukan huoneen nurkasta mutta osuu peruuttaessaan autotallin ovenpieleen. Miehen kyky hahmottaa tilaa onkin neljä kertaa parempi kuin naisen. Mies kärsii sisätilakateudesta, nainen penixestä. ellauri181.html on line 645: Ihmisen fysiologiaa tutkittaessa tutkitaan kuitenkin melkein aina miehiä. Yxi seuraus tästä on ollut adrenaliininhuuruisen taistele tai pakene -reaktion korostaminen. Mezästysretkellä saaliin kimppuun käyminen ja pakoon pötkiminen ovat käypiä reaktioita. Ne eivät kuitenkaan sovi kotiluolaa ja jälkikasvua suojelevien naisten selviytymiskeinoixi, vaan hädän hetkellä naiset kokoontuvat miettimään yhdessä vaihtoehtoja. Tapa hämmästyttää miestä, jonka pitää kunnia-asiana ratkaista pulma muilta kysymättä.Mitä enemmän äidin veressä on lisämunuaisen kuoren tuottamaa kortisolia, sitä herkemmin ja myötätuntoisemmin hän vastaa lapsen tarpeisiin. Kehon lievä hälytystila parantaa naisen muistia ja auttaa vainuamaan jälkikasvua vaanivaa vaaraa. Myös estrogeeni parantaa muistia, koska se hidastaa kortisolin hajoamista. Kortisolin vuoxi nainen muistaa stressaavat tilanteet miehiä herkemmin ja kauemmin, mistä juontuukin Legaton kirjan nimi. Naisia ei kuitenkaan saisi altistaa liian rajuille kokemuxille, koska liian suuri veren kortisolipitoisuus puolestaan kutistaa aivojen hippokampusta haitaten siten muistia. Sixipä naisilla on isot pikkuaivot, miehillä isot pikkuveitikat. ellauri182.html on line 2: ad> ellauri182.html on line 23: ad> ellauri182.html on line 34: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a9/Jodo_shinshu_buddhism_seven_masters_scroll.jpg" width="100%" /> ellauri182.html on line 41: In the face of death and loneliness, Mikage searches for meaning in her life. She tries to overcome the “leaden hopelessness” that plagues her. Mikage “can’t believe in the gods,” and thus does not have the religion that gives many people meaning in life. Instead, she looks to the other characters and to herself for meaning. Eriko is a model of strength and gives Mikage advice on how to handle despair and the loss of meaning. Yuichi gives meaning to Mikage in the form of relationship, of having someone to cook for. ellauri182.html on line 78: At Yuichi’s home, Mikage is introduced to Eriko and soon finds out that Yuichi’s mother was once his father; s/he is a transsexual who runs a club of some sort. Eriko is a clear allusion to Banana's daddy. Yuichi hints that s/he has undergone a sex change, when he tells Mikage that s/he has “had everything ‘done.’” There is a hole now where the pecker used to be. ellauri182.html on line 80: Eriko (“Eh-REE-koh Tah-NAH-bee”) is Yuichi’s mother, who invites Mikage to stay at his/her home. Eriko is a transsexual and had previously been Yuichi’s father. Mikage’s first impression of Eriko is “overwhelming.” Mikage describes him/her as “an incredibly beautiful wo/man” who “seemed to vibrate with life force.” Eriko represents an ideal of feminine beauty, charm, and strength for Mikage. At times, Mikage finds it hard to believe that this woman had once been a man, or is still a man—some ambiguities over Eriko’s gender remain, both for the reader and for the characters. Yuichi refers to Eriko as both his mother and father, and other characters refer to Eriko as both “she” and “he.” Mikage could easily keep pace with Eriko. ellauri182.html on line 87: The second part of the story begins with a shock: Eriko died in the autumn. A man at his/her club has stalked and killed him/xsher in a hate crime. Later that night, alone, Mikage recalls a conversation she had with Eriko, during which Eriko explained why s/he became a woman. ellauri182.html on line 89: Near the climax of the story, Mikage runs into Chika at a laundry. Chika (“Chih-KA”), a transsexual, is the head “girl” at Eriko’s club, which Eriko gives her when s/he dies. ellauri182.html on line 90: After eating a delicious, hot meal that lifts her spirits, Mikage gets an idea. She hires a taxi for the long ride to Yuichi’s hotel and then climbs a balcony to present Yuichi with the same food that she had enjoyed. ellauri182.html on line 92: Nori (“NOUGH-ree”) works with Mikage and Kuri at the cooking school. Mikage describes her as a “proper young lady,” which means that she is attractive, tastefully dressed, and well-mannered. ellauri182.html on line 94: The 1989 film centers around Mikage, a young woman who loses her parents when young. She grows up in a lonely household with her grandmother who dies when Mikage reaches adulthood. Grief-stricken, she finds solace in the kitchen. Yuichi, a friend of Mikage's deceased grandmother, invites her to live with him and his mother. Then Mikage discovers that Yuichi's mother is actually her cross-dressing father. On the other hand, Mikage realizes that the wealth of gadgetry in Yuichi's kitchen is lovingly detailed... --- Unfortunately, that's all, this film is water under the bridge, overtaken by a 2019 gory crime film of the same name. ellauri182.html on line 106: Mikage’s voice can be complex as well, which keeps the reader intellectually engaged. She can go from the light and ironic, talking casually about herself and her situation, to the literary and complex, making more formal and generalized statements, such as this musing on fate that begins: “We all believe we can choose our own path from among the many.” ellauri182.html on line 110: A few generations ago in Japan, food preparation was considered a lower class occupation; in economically advantaged households, servants frequently provided the cooking. By the mid-1980s, and as reflected in “Kitchen,” food preparation has become a respectable career as well as an art form. Kitchens are now the showcases of Japanese consumer wealth, filled with new technologies and electronic gadgets, and artful cuisine reflects social sophistication. ellauri182.html on line 111: Mikage discovers, “a delightful German-made vegetable peeler—a peeler to make even the laziest grandmother enjoy slip, slipping those skins off.” ellauri182.html on line 113: The Marshall Plan brought Western ideas and a free market economy to what had been an old and traditional culture. in the mid-1980s, Japan has a booming industrial economy, bolstered by its exports of automobiles and electronics to the West. Japanese society has become more materialistic than ever, influenced by its wealth and the consumerism imported from America. Mikage acknowledges this consumerism when she says of her friends, “these people had a taste for buying new things that verged on the unhealthy.” Mikage’s generation has been brought up on television and American culture; she mentions an American sitcom and Disneyland in her narrative. One character in the story is wearing “what is practically the national costume, a two-piece warmup suit,” a style imported from America. In Japan, Yoshimoto’s generation is called the shinjinrui, a generation that has grown up in a wealthy, technological society exposed to American values. Shinjinrui was new breed of humans (used to refer to the post-war generation, who have different ideals and sensibilities). Japan's Generation X. ellauri182.html on line 115: Some reviewers thought Kitchen was superficial in style and substance, and overly sentimental. Todd Grimson in the Los Angeles Times Book Review wrote that, ‘“Kitchen’ is light as an invisible pancake, charming and forgettable ... The release of information to the reader seems unskilled, or immature, weak in narrative or plot.” Elizabeth Hanson of the New York Times Book Review took issue with the overall effect of the book, writing that “the endearing characters and amusing scenes in Ms. Yoshimoto’s work do not compensate for frequent bouts of sentimentality.” Hanson added that the book’s main appeal for English-language readers “lies in its portrayal of the lives of young Japanese who are more into food and death than sex. EAT! KILL! but do not FUCK!". ellauri182.html on line 117: As Mikage and Yuichi’s relationship develops, one of the first signs that they are drawing closer is a shared dream that they experience. In the dream, Yuichi tells Mikage that he has a desire to eat ramen, a noodle soup. Shortly after awakening from the dream, Yuichi, in real life, acknowledges his hunger. “I just woke up and I’m starving. I was thinking, hmm, maybe I’ll make some instant ramen noodles.” Instead of love, she thinks of food. It is through food, as is shown in this scene and many scenes to follow, that Mikage finds her mouth. Climbing to the balcony with her body mass was an existential feat. ellauri182.html on line 123: Quoting Zen master Dogen-zenji’s “Instructions for the Zen Cook,” (circa 1237), Ashburne relays the words of the great Zen master on the simple act of washing rice and cooking it. Dogen-zenji states, “Keep your eyes open. Do not allow even one grain of rice to be lost. Wash the rice thoroughly, put it in the pot, light the fire and cook it.” He then adds, “There is an old saying that goes, ‘see the pot as your own head; see the water as your life-blood.’” Vittu et on anaalia puuhastelua ruuan kanssa. Ei ruualla saa leikkiä. Se on jumalan viljaa. ellauri182.html on line 127: Mikage states, “I can’t believe in the gods,” but at the same time she admits her confusion when she implores the “gods—whether they existed or not,” to “please let me live.” Mikage does not have a solid religious belief system to provide meaning for her life, so she turns to other sources for meaning, including friends and her own inward search. Wrong! !No es eso! !No es eso! You should turn to Amitabha! ellauri182.html on line 130: Sartre urged the personal freedom of choice in the face of life’s unknowns, and claimed that seizing freedom was each person’s duty. These ideas of free will and personal responsibility are also introduced in “Kitchen.” Mikage makes the statement: “People aren’t overcome by situations or outside forces; defeat invades from within,” when she begins to realize that she has responsibility for her own life and its pain. Other people can no longer help her; she must take charge of things herself, “with or without” Yuichi. ellauri182.html on line 133: Toward the climax of the story, when Mikage is climbing a hotel balcony in a daring moment of “utter desperation,” she contemplates the concept of free will. Up to this point in the story, Mikage has tended to believe in fate and in premonitions, which are beliefs that other powers are making decisions for her. She has also stated that “we have so little choice,” and that “we live like the lowliest worms.” Undergoing an existential change, Mikage finally admits to herself and the reader that human beings are ultimately free because “we’re constantly making choices. With the breaths we take every day, with the expression in our eyes, with the daily actions we do over and over, we decide.” She states that even when people think that they are being acted upon by outside forces, they are in reality choosing their situations and actions, sometimes subconsciously. ellauri182.html on line 137: Marriage for most Japanese women is still a social trap, commonly known as “the graveyard of life.” It means the end of a career, of economic independence. And since heterosexual love in Japan usually means marriage, an increasing number of career women are stuck with celibacy, with or without trips abroad. ellauri182.html on line 139: The alternative is of course the sexless intimacy of the fag hag and her chosen friends. The heroines of Yoshimoto’s fiction are not exactly fag hags, nor are they innocent. Mikage and Satsuki are young women. But grown-up sexual relationships are still beyond their grasp. Instead, in the security of their private kitchens, they dream nostalgic dreams, and shed melancholy tears about the passing of time. This is the stuff of great Japanese poetry, and absolute kitsch. Yoshimoto Banana is not yet a mistress of poetry, but she is a past master of kitsch. ellauri182.html on line 141: “The tone of Yashimoto’s stories is strange, for it veers from childlike naivete to flights of bizarre fancy, which is just like most of Japanese comic books for teenagers.” the publicity photograph of Yoshimoto Banana, hugging her little puppy dog, is cuteness personified. The fact that her father is the most famous philosopher of the 1960s new left gives her name an extra air of incongruousness, as though there were a young German novelist called Banana Habermas. It's daddy's fault! Banana is daddy's girl. Daddy oli sille isänä ja äitinä. ellauri182.html on line 154: Riitakumppaneita: Kiyoteru Hanada, New Testament scholar Kenzō Tagawa, and his former friend and critic Yutaka Haniya. ellauri182.html on line 167: Shinran left Mount Hiei to study under Hōnen for the next six years. Hōnen (1133–1212) another ex-Tendai monk, left the tradition in 1175 to found his own sect, the Jōdo-shū or "Pure Land School". From that time on, Shinran considered himself, even after exile, a devout disciple of Hōnen rather than a founder establishing his own, distinct True Pure Land school. ellauri182.html on line 173: In 1207, Hōnen's critics at Kōfuku-ji persuaded Emperor Toba II to forbid Hōnen and his teachings after two of Imperial ladies-in-waiting converted to his practices. Hōnen and his followers, among them Shinran, were forced into exile and four of Hōnen's disciples were executed. Shinran was given a lay name, Yoshizane Fujii, by the authorities but called himself Gutoku "Stubble-headed One (nukkapää)" instead and moved to Echigo Province (today Niigata Prefecture). ellauri182.html on line 175: It was during this exile that Shinran cultivated a deeper understanding of his own beliefs based on Hōnen's Pure Land teachings. In 1210 he married Eshinni, the daughter of an Echigo aristocrat. Shinran and Eshinni had several children. His eldest son, Zenran, was alleged to have started a heretical sect of Pure Land Buddhism through claims that he received special teachings from his father. Zenran demanded control of local monto (lay follower groups), but after writing a stern letter of warning, Shinran disowned him in 1256, effectively ending Zenran's legitimacy. ellauri182.html on line 183: A pure land is the celestial realm of a buddha or bodhisattva in Mahayana Buddhism. The term "pure land" is particular to East Asian Buddhism (Chinese: 淨土; pinyin: Jìngtǔ) and related traditions; in Sanskrit the equivalent concept is called a "buddha-field" (Sanskrit buddhakṣetra). The various traditions that focus on pure lands have been given the nomenclature Pure Land Buddhism. Pure lands are also evident in the literature and traditions of Taoism and Bon. ellauri182.html on line 190: In another departure from more traditional Pure Land schools, Shinran advocated that birth in the Pure Land was settled in the midst of life. At the moment one entrusts oneself to Amitābha, one becomes "established in the stage of the truly settled". This is equivalent to the stage of non-retrogression along the bodhisattva path. ellauri182.html on line 195: For Jōdo Shinshū practitioners, shinjin develops over time through "deep hearing" (monpo) of Amitābha's call of the nembutsu. According to Shinran, "to hear" means "that sentient beings, having heard how the Buddha's Vow arose—its origin and fulfillment—are altogether free of doubt."[9] Jinen also describes the way of naturalness whereby Amitābha's infinite light illumines and transforms the deeply rooted karmic evil of countless rebirths into good karma. It is of note that such evil karma is not destroyed but rather transformed: Shin stays within the Mahayana tradition's understanding of śūnyatā and understands that samsara and nirvana are not separate. Once the practitioner's mind is united with Amitābha and Buddha-nature gifted to the practitioner through shinjin, the practitioner attains the state of non-retrogression, whereupon after his death it is claimed he will achieve instantaneous and effortless enlightenment. He will then return to the world as a Bodhisattva, that he may work towards the salvation of all beings. ellauri182.html on line 200: What is a word for name-calling? In this page you can discover 11 synonyms, antonyms, idiomatic expressions, and related words for name-calling, like: mad-quite, abusing, Oooooooooh, insult, names, foul-language, insulting, rudeness, bad-language, derogating and white-slavery. ellauri182.html on line 209: Cross-national epidemiological studies show that prevalence rates of common mental disorders (i.e. depression, anxiety disorders, and post traumatic ressi) vary considerably between countries, suggesting cultural differences. In order to gather evidence on how culture relates to the aetiology and phenomenology of mental disorders, finding meaningful empirical instruments for capturing the latent (i.e. non-visible) construct of 'culture' is vital. In this review, we suggest using value orientations for this purpose. We focus on Schwartz's value theory, which includes two levels of values: cultural and personal. We identified nine studies on personal values and four studies on cultural values and their relationship with common mental disorders. This relationship was assessed among very heterogeneous cultural groups; however, no consistent correlational pattern occurred. The most compelling evidence suggests that the relationship between personal values and mental disorders is moderated by the cultural context. Hence, assessing mere correlations between personal value orientations and self-reported symptoms of psychopathology, without taking into account the cultural context, does not yield meaningful results. This theoretical review reveals important research gaps: Most studies aimed to explain how values relate to the aetiology of mental disorders, whereas the question of phenomenology was largely neglected. Moreover, all included studies used Western instruments for assessing mental disorders, which may not capture culturally-specific phenomena of mental distress. Finding systematic relationships between values and mental disorders may contribute to making more informed hypotheses about how psychopathology is expressed under different cultural circumstances, and how to culturally adapt psychological interventions. ellauri182.html on line 248: Talking about one’s problems can be a great way to get something off your chest. While it is okay to admit that you’re having a hard time, as with other “negative” topics, try to not come across as someone who’s just complaining all the time without actually trying to change anything. Girls don't spread legs for whiners. ellauri182.html on line 294: Reitä harmitti vain ettei se ehtinyt koskaan antaa pappa Ishidalle. Sitä se ei antaisi izelleen ikinä anteexi. Aina pitäisi vaan maxaa lisää. Vaikka kaippa Isidaddykin oli jo impotentti. Waijin on varmaan harmaasexuaali kerta se tyytyy potkaisemaan Reitä kipeästi lonkkaan. ellauri182.html on line 311: Ihan lopuxi vielä 1 tuotesijoittelu: Massive heart attack are an English trip hop collective formed in 1988 in Bristol by Robert "3D" Del Naja, Adrian "Tricky" Thaws, Andrew "Mushroom" Vowles and Grant "Daddy G" Marshall. Kuulostaa Roberta Flackin ja Tina Turnerin morfauxelta. Köyhiä neekereitä brittislummikaduilla kuten Bay-suoratoistosarjassa. ellauri182.html on line 334: ads/2014/05/4327755105124.jpg" height="250px" /> ellauri182.html on line 364: If we look at the examples already mentioned, most of them are neuter, ellauri182.html on line 369: already mentioned, and beis "military base", bitill "Beatle", heddfónn ellauri182.html on line 370: "headphone", stall "style", trukkur "truck". Most masculines, however, have ellauri182.html on line 413: Kaikista spirituaalisista pöllöilyistä pahimmasta päästä on zen-buddhismi. Istutaan jalat puutuneina zazen-asennossa pidätellen pieruja, räkämunkkien räimiessä väärin mumisseita selkään kepeillä. Puhdasta sadomasokismia, anaalis-retentiivistä riisisopan keittoa ja moottoripyörän kromiosien kiillottelua. Tässä pieni maistipala: ellauri182.html on line 415: adding:1em" /> ellauri182.html on line 425: First simply draw a circle on the paper. It doesn't have to be very 'good' from an artistic point of view and an approximation is adequate. ellauri182.html on line 437: What is inside and what is outside is the same. Plain white paper. The circle - the idea of separation - is an illusion. The circle, which creates the duality of 'inside' and 'outside' or 'here' and 'there' is a false representation. The cycle of 'life' and 'death' that the circle shows is itself nothing more than a trick of the conscious mind that habitually creates opposites where none in fact exist. You're actually dead already. ellauri182.html on line 441: Once the choice has been made internally and you begin to change your life prepare yourself to be amazed at the reaction you get from those around you. They probably think you've gone crazy, like me. ellauri183.html on line 2: ad> ellauri183.html on line 23: ad> ellauri183.html on line 38: Tää Jumalan armo on Bernardin viimeinen rompsku, kirjoitettu 68-vuotiaana, eli mua nyt vuotta nuorempana. Tää on hullunhauskaa pilantekoa juutalaisuudesta ja vähän katolisuudestakin, eli Bernardin ja sen vaimon uskontotaustoista apinansilmin nähtynä. Parasta Malamudissa tässä niteessä on että se antaa vitut ylevälle, ja kirjoittaa asioista sellaisina kuin ne on. Vizikkäintä on lukea miten jenkki- ja brittikriitikot kiemurtavat saadaxeen tästä läpästä irti jotain ylevää. ellauri183.html on line 52: Bernien gradu koski Thomas Hardya. Sodan päätyttyä Malamuutti nai it.room.kat. goyn (Ann de Chiara) Oregonista vasten molempien vanhempien tahtoa. Bernhardilaiskoira alkoi kirjoittaa 60-luvulla Oregonin maamieskoulussa. Living out West in Oregon for ten years (1949-61) gave Malamud a sense of home, however temporary. "It was where my wife had a feeling of rooz: our daughter was born there." Tytär Janna Smith on mun ikäinen ja antaa psykoterapiaa halukkaille. Kirjoitti Berniestä kirjan My father was a book. Malamud was Jewish, an agnostic, and a humanist. ellauri183.html on line 53: adding:1em"> ellauri183.html on line 58: humanist: The word "humanism" derives from the Latin concept humanitas, which was first used by Cicero to describe values related to economic liberal education. The word disappeared for the dark middle ages and reappeared during the Italian Renaissance as umanista and reached the English language in the 16th century. The word "humanist" was used to describe a group of studenz of classical literature and those advocating for education based on it. In the early 19th century, the term Humanismus was used in Germany equivocally and it re-entered the English language second time anally. The more popular use signifying a non-religious approach to life, implying an antithesis to theism, viz. atheism. ellauri183.html on line 72: Saul Bellow: "Let me add on my own behalf that the accent of hard-won and individual emotional truth is always heard in Malamud's words. He is a rich original of the first rank." ellauri183.html on line 76: Loppuikänsä Bernad opetti luovaa kirjoittamista Vermontissa Benningtonin naisten collegessa. Ann joka oli sentään käynyt Cornellin typed his manuscripz and reviewed his writing. Oliko Berniellä sillä aikaa jimbajambaa coedien hameissa? New York Times tietäisi muttei kerro ilmaisexi. In the book The Natural by Bernard Malamud the main character Roy Hobbs had a very distinct flaw, a flaw that millions of American men and women both have..... an obsession with sex which affected his character and which made him a very unsuccessful man. ellauri183.html on line 80: Faulty interpretations can create much disappointment, as in the movie version of his novel The Fixer, "Horrible. That thing went to five different writers. Edward Albee was one of them but he would only do it if he had full say over it. Dalton Trumbo finally wrote the screen play and he's a hack. The film should have been done as a sort of fable, in black and white. Instead, it was all galloping Cossacx and dancing girls: an overdone fake. And that sickens a writer--to see his book faked." ellauri183.html on line 86: In a 1974 New York Review of Boox essay, Roth took on Malamud, his friend and literary father-figure, criticizing him for creating characters that were suffering Jews, virtuous victims, full of “righteousness and restraint,” lacking their stereotypical “libidinous or aggressive activities.” Though he didn’t use the phrase, Malamud had painted them as Christ-like in their poverty, pain, moral goodness, and quest for redemption. By contrast, the Christian characters, like Frank Alpine, were full of sexual lust and transgressive behavior — the bad goy to Morris Bober’s good Jew. “The Assistant,” Roth wrote, was a book of “stern morality.” ellauri183.html on line 88: Roth contrasted Malamud’s protagonisz to the exuberant Jewish characters created by Saul Bellow, especially the picaresque Augie March, and his own hypersexual Alexander Portnoy. In effect, Roth said, Malamud had created Jews who were stereotypes, not fully realized human beings like him and Sal. ellauri183.html on line 90: Malamud was stunned. He drafted two letters to Roth, refuting his argumenz, but never sent them, according to a Malamud biography by Philip Davis. Instead, Malamud mailed only a few words to Roth: “It’s your problem.” ellauri183.html on line 91: Roth wrote back, audaciously insisting that he had pointed out “fictional skeletons” that perhaps Malamud himself didn’t see. Like a sanctimonious little shit. ellauri183.html on line 94: However, in a letter to his daughter a week after that dinner of reconciliation, Malamud voiced his true feelings: Roth, he said, had written a “foolish egoistic essay about my work” and had “certainly misinterpreted” “The Assistant.” The letter was not made public until 2006, some 20 years after Malamud’s death. ellauri183.html on line 103: And Malamud himself -- still frail from a recent illness -- at first appears an improbable Isaiah. With his tidy demeanor, incessant self-editing ("no, wait, there's a better word . . . ") and deadpan, scrupulous style, he could be the most successful publican in Galilee. He is uneasy with talking about himself ("that kind of stuff, it's not up his alley," says his publicity-hungry "friend" Philip Roth) and seems reluctant to start. He pauses to choose among several pairs of glasses, then sits down carefully, feet flat on the floor, long fingers knitted in his lap. Finally, with the anxious geniality of a brave man settling in for root canals, he says, "Now then, I think we can begin." ellauri183.html on line 104: With God's Grace, Malamud risked a lash from the powers above. Already John Leonard in The New York Times has said it "groans under the weight of its many meanings . . . I find myself tired of masks on clowns." Nor are the unflattering treatment of Christianity and emphasis on evolution likely to delight Moral Majoritarians. ellauri183.html on line 105: "One of the earliest letters I got was from a Jewish gentleman who wrote, 'Your father must be whirling in his grave!'" His father was a Yiddish-speaking Russian immigrant who had a small grocery store in Brooklyn. ellauri183.html on line 107: He forbade television in the house until the late '50s to encourage Paul and Janna to read. And he set an example of "incredible and absolutely consistent discipline," reading every night in his slow, methodical way, underlining frequently. He doesn't prize material things all that highly, and the center of his life has always been his family and friends. ellauri183.html on line 108: Malamud's work is infused with a baleful but robust humor, and the son says his father "has a Swiftian streak in him" which leads to the "kind of acerbic, satirical quality" apparent in "God's Grace." ellauri183.html on line 109: In Malamud's cosmology, free will and an omnipotent deity coexist because God ("who invented man to perfect himself") has an overall plan "to make man meet his obligations, but in a way he can't tell him about in advance -- to make him use himself best." ellauri183.html on line 111: Many critics dismiss Malamud as a "Jewish writer." But "that's a reduction of my accomplishment. It diminishes something. All men are Jews, he once said, and Jews are absolutely the very stuff of drama. I say nothing about the ladies." ellauri183.html on line 134: Venezia kauppiaassa on joku Jessica. Niin se oli se juutalainen misu, Shylockin tytär. In the play, she elopes with Lorenzo, a penniless Christian, and a chest of her father's money, eventually ending up in Portia and Bassanio's household. In the play's dramatic structure, Jessica is a minor but pivotal role. Her actions motivate Shylock's vengeful insistence on his "pound of flesh" from Antonio; her relationships with Lorenzo and Shylock serves as a mirror and contrast to Portia's with Bassanio and with her father; her conversion to Christianity is the end of Shylock's line's adherence to the Jewish faith. ellauri183.html on line 141: ads/2014/11/Jessica3-769x1024.jpeg" /> ellauri183.html on line 162: Kierkegaard predicted that his 1843 work Fear and Trembling would be translated into many different languages, and would secure iz author's place in history. He was right. But Fear and Trembling has also led to an enduring caricature of Kierkegaard as advocating a dangerously irrational and individualistic form of religious faith. ellauri183.html on line 164: The book is written under a pseudonym, Johannes de silentio, who discusses the biblical story of Abraham's obedient response to God's command to sacrifice his only son, Isaac. Largely on the basis of this story, Abraham has come to be regarded within the Judeo-Christian tradition as the "father of faith". Reflecting on Abraham's willingness to kill his own son therefore provides Kierkegaard with an opportunity to raise difficult questions about the nature, and the value, of Christian faith. ellauri183.html on line 168: In Fear and Trembling, Kierkegaard follows Kant in emphasising that Abraham's decision is morally repugnant and rationally unintelligible. However, he also shows that one consequence of Kant's view is that, if nothing is higher than human reason, then belief in God becomes dispensable. Unlike both Kant and Luther, Kierkegaard does not promote a particular judgment about Abraham, but rather presenz his readers with a dilemma: either Abraham is no better than a murderer, and there are no grounds for admiring him; or moral duties do not constitute the highest claim on the human being. Fear and Trembling does not resolve this dilemma, and perhaps for a religious person there is no entirely satisfactory way of resolving it. ellauri183.html on line 170: The dilemma is not unique to Abraham's situation. Kierkegaard was writing for 19th-century readers who regarded themselves as Christians – that is to say, as people who believed in the authority and goodness of God. By emphasising the difficulty of understanding Abraham's response to the divine command, he emphasises the difficulty of faith izelf. Implicit in his analysis of the story of Abraham is the question: would you do what Abraham did? How could you do such a thing? It seems unlikely that anyone who really thinx about these questions would conclude that he or she would have acted as Abraham did. Just as Abraham's faith is tested by God in the Book of Genesis, so the reader's own faith is tested by personal reflection on the biblical story. ellauri183.html on line 172: Kierkegaard's point in Fear and Trembling is not to recommend blind faith in God, but to unsettle his readers' blind faith in themselves. That is to say, he seex to challenge their complacent assumption that they are Christians. Only when this assumption was abandoned, he thought, could people embark on the task of becoming a Christian. ellauri183.html on line 174: However, Kierkegaard's Abraham does not just provide a paradigm of religious faith. If he is an admirable figure in spite of his murderous intentions, this is because he confronz with courage the loss of the person whom he loves most dearly. According to Kierkegaard, Abraham is a hero not by virtue of his obedience to God's command, but because he maintains his relationship to Isaac after giving him up. ellauri183.html on line 180: When Abraham raises his knife over Isaac's body, this symbolises the fact that every human relationship is haunted by the prospect of death. Love always ends in loss, at least within this life. One response to this existential fact – perhaps the most common response – is to avoid the issue of mortality as much as possible. An alternative response is to face up to the inevitable pain of loss and to relinquish the beloved in advance, so to speak, by giving up hope of enjoying a happy relationship within this lifetime. (This "movement of resignation" is described as "monastic", although it does not literally entail becoming a recluse. It is an internal movement, an adjustment of expectations.) In Kierkegaard's view, this is more noble than the first option, but it is very far from the courage of Abraham, who continues to love Isaac and enjoy his relationship to him in full awareness of the suffering that his death would bring. This aspect of the interpretation of Abraham offered in Fear and Trembling suggesz that, far from being an individualist, Kierkegaard regards human relationships as essential to life. ellauri183.html on line 182: In this text, the question of how to respond to the suffering associated with love and loss is closely connected to the question of how to live in relation to God. As many philosophers have pointed out – and as countless ordinary people have experienced at first hand – human suffering presenz a great challenge to belief in a just, loving, all-powerful God. For Kierkegaard, the testing of Abraham accentuates this challenge, and Abraham provides inspiration precisely because he manages to hold together an apparently irreconcilable contradiction: he believes that the God who commands him to do what is most terrible and painful is also the God who loves him. Again, according to this interpretation, the story of Abraham only testifies to the extraordinary difficulty of religious faith. ellauri183.html on line 186: Clare Carlisle studied philosophy and theology at Trinity College, Cambridge, gaining her BA in 1998 and her PhD in 2002, and she remains grateful to Trinity College for the scholarship that supported her doctoral studies. Her travels in India after completing her PhD deepened her interest in devotional and contemplative practices. She is the author of six boox, most recently On Habit (Routledge, 2014), Philosopher of the Heart: The Restless Life of Søren Kierkegaard (Allen Lane / Penguin / FSG, 2019), and Spinoza’s Religion: A New Reading of the Ethics (Princeton University Press, 2021). ellauri183.html on line 188: Professor Carlisle joined King’s in 2011, and in addition to her research and teaching for the Department of Theology and Religious Studies she worx in the Office of the Dean as AKC Director. In 2015 she became an AKC (Associate of King’s College). ellauri183.html on line 192: Is stealing from a small shop worse than from a chain? Clare Carlisle's moral QA column in Guardian. God's Lamb's report emphasises the severity of property crime, highlighting research by the Policy Exchange thinktank which found that half of burglary victims do not hear back from police after reporting the crime! By moral absolutism, shoplifting and burglary are both absolutely wrong, and equally as bad as fornication or murder. ellauri183.html on line 194: Moral absolutism is certainly compatible with an acknowledgement that monetary value depends on circumstance. Jesus, for example, reinforced the 10 commandmenz, which unconditionally prohibit murder, adultery, theft and so on. But one day, when he was teaching in the temple, Jesus watched a poor widow put two small coins in the donation box, while rich people made much larger offerings. “This poor widow has put in more than all of them,” says Jesus, “because she, out of her poverty, has put in all she had to live on.” But by the criterion of moral absolutism they were just the same. ellauri183.html on line 206: José Ortega y Gasset (Madrid, 9 de mayo de 1883-ibídem, 18 de octubre de 1955) fue un filósofo y ensayista español, exponente principal de la teoría del perspectivismo y de la razón vital e histórica, situado en el movimiento del novecentismo. ellauri183.html on line 208: Nació en una familia madrileña acomodada, perteneciente al círculo de la alta burguesía de la capital. Su abuelo materno, Eduardo Gasset y Artime, había fundado el periódico El Imparcial, que después pasaría a dirigir su padre. ellauri183.html on line 214: En 1916 nació su hijo José Ortega Spottorno, que fue ingeniero agrónomo y fundador del periódico El País. Hei täähän on Espanjan Eljas Erkko, ja sen poika Aatos. Ja samanlaiset "edistysmieliset eli talousliberaalit kannatkin. Oli myötäilevinään La Republicaa mutta oli ize asiassa tyrmistynyt («el artículo donde la Constitución legisla sobre la Iglesia» le parece «de gran improcedencia»). ellauri183.html on line 216: Kuuluisassa taantumupuheessa 1931 "El filósofo volvía a pedir a los republicanos que no falsificaran la República. Es frecuente reseñar la frase ¡No es esto, no es esto!. La República es una cosa. El radicalismo es otra." ellauri183.html on line 218: Su fraseología indicaba claramente su desengaño ante los resultados del sufragio universal y la necesidad de una autoridad inteligente y paternalista en manos de una élite. ellauri183.html on line 227: Etapa perspectivista (1914-1923): se inicia con Meditaciones del Quijote. En esta época, Ortega describe la situación española en España invertebrada (1921). ellauri183.html on line 229: Etapa raciovitalista (1923-1955): se considera que Ortega entra en su etapa de madurez, con obras como El tema de nuestro tiempo, Historia como sistema, Ideas y creencias o La rebelión de las masas. ellauri183.html on line 232: Lo dado eli tietoisuus ei riitä antamaan "merkityxiä" vaan siihen tarvitaan el todo. El Toro! «Yo soy yo y mi circunstancia, y si no la salvo a ella no me salvo yo.» (Meditaciones del Quijote, 1914). Tavanomaista seppoilua. ellauri183.html on line 234: A partir de El tema de nuestro tiempo desarrolla el «raciovitalismo», teoría que funda el conocimiento en la vida humana como la realidad radical, uno de cuyos componentes esenciales es la propia razón. ellauri183.html on line 236: Para Ortega, la vida humana es la realidad radical, es decir, aquella en la que aparece y surge toda otra realidad, incluyendo cualquier sistema filosófico, real o posible. Para cada ser humano la vida toma una forma concreta. ellauri183.html on line 242: Ortega, en este período de falta de democracia, escribe en La rebelión de las masas que la historia, el progreso, se llevan a cabo por el trabajo de las minorías. Si va a haber una renovación, entonces, esto debe ser hecho por los mejores, que van a ser, sin embargo, reclutados de una manera liberal-democrática. Ortega teme que las masas van a pedirle todo al estado y que este les conceda todo a cambio de obediencia ciega: esto causaría un fracaso para emancipar a las masas. Su visión de la vida es básicamente libertaria con referencias principalmente anarquistas presentes en todos sus escritos. Trae consigo el liberalismo y el socialismo: el liberalismo debe perseguir una emancipación total del individuo (cualquiera que sea la clase a la que pertenezca), el socialismo debe abandonar el estado de estadolatría y terminar persiguiendo un igualitarismo excesivamente extremo. ellauri183.html on line 244: El advenimiento de las masas al pleno poder social es un hecho que debemos reconocer: provoca una crisis en la Sociedad Europea porque las masas no pueden liderar la sociedad. Esto no significa que puedan elegir a sus propios representantes. El problema es la hiperdemocracia: eso es la emancipación sin asumir la responsabilidad. El fenómeno de la aglomeración se produce durante este período: ciudades llenas, trenes completos, hoteles completos, las masas están en los lugares públicos. Esto no es malo, es una indicación de la civilización, «aunque el fenómeno es lógico, natural, no se puede negar que no ocurrió antes». Esto no se debe a un auge demográfico sino a la masificación de la sociedad (estos individuos preexistían, pero aún no formaban una masa). En todo esto hay un elemento negativo: los mejores (según sus cualidades) son absorbidos por la masa, «los actores son absorbidos por el coro». Cuando Ortega habla de masa no se refiere a la clase obrera, porque «la masa es el hombre promedio». La Masa no es solo un hecho cuantitativo, sino también cualitativo que define una media que tiende hacia abajo. El componente de la masa no se siente como tal y, por lo tanto, se siente con todo a gusto: no se da cuenta de la condición del conformismo en el que se derrumbó. ellauri183.html on line 258: The nuclear holocaust has come and gone. Only one man survives: paleologist Calvin Cohn, who happened to be safely, deeply underwater at the time. And, after some black-humor-ish conversations with God, Cohn is allowed to live—for a while, at least—and he finds himself on an island a la Robinson Crusoe, with a communicative chimp named Buz (product of chimp-speech experiments) as his only companion. Cohn, son of a rabbi, engages in existential, religious, and Talmudic speculations with the chimp—though he refrains from trying to convert him to Judaism. He must reexamine the basics of social interaction—when Buz gets too physically chummy ("If you had suckled the lad, could you marry him?"), when a friendly gorilla appears and causes jealousies, and, above all, when five more talking chimps appear... including the lisping Mary Madelyn, the object of everyone's sexual attention (including Cohn's). ellauri183.html on line 260: Can a decent civilization be made from these creatures? Cohn believes that "if this small community behaved, developed, endured, it might someday—if some chimpy Father Abraham got himself born—produce its own Covenant with God." But such visions of a peaceful society are doomed, of course: envy, hatred, and violence inevitably ensue—and Cohn's mating with Mary Madelyn ("I have kept my virginity for you ever since you expwained the word to me when you first read me Rome and Juwiet") will eventually lead to murder and revolution. ellauri183.html on line 262: Despite Malamud's shadings with rabbinical law, then, this is a familiar hopeless-Utopia blueprint. Moreover, the restless treatment here—part downbeat-comic, part liturgical-lyric—never endows the tale with the sort of Biblical fervor which heightens the best of Doris Lessing´s fables. And the result is a disappointing, predictable parable—intentionally funny at times but unintentionally funny too, hollow in most of its lyrical moments, and only occasionally provocative in its eclectic philosophizing. ellauri183.html on line 272: I can't say any more about the plot without spoiling it, so I won´t. Cohn himself is--from my perspective anyway--one of those characters you end up really liking and caring and worrying about, in part because he attempts to stay rational and kind no matter how absurd or threatening the situations get. A good book to escape into, especially if you enjoy compelling portrayals of apocalyptic stuff peopled by characters who question the nature of existence in a world where God´s mysteries remain maddeningly unsolvable. (less) ellauri183.html on line 287: Conservative former work and pensions secretary Stephen Crabb intervened to describe her comparison as 'historically wrong, factually wrong and morally wrong', and added that it did 'a huge disservice not just to the people of Ukraine but also to the people of Palestine and the people of Israel as well as to all the people in the west, who face a unique situation and set of challenges'. ellauri183.html on line 319: The family fled to New York, and Bromberger was admitted to Columbia University. However, he chose to join the U.S. Army in 1942, and he went on to serve three years in the infantry. He took part in the liberation of Europe as a member of the 405th Regiment, 102nd Infantry Division. He was wounded during the invasion of Germany in 1945. ellauri183.html on line 321: Over the years since founding building 20 in 1966-7, he trained many generations of MIT students, teaching alongside such notables as Halle, Noam Chomsky, Thomas Kuhn, and Ken Hale, without being very notable himself. He wrote some shit about questions that nobody read. ellauri183.html on line 327: Bob May invited the old geezer over to ENS in 2017, a year before he died. Nomppa used to walk him daily round the block, though he had to ask himself why. ellauri183.html on line 391: Kostoxi Cohn katkoo Gottlobin äänijänteet ja kaikki chimpit taantuu takas punapyllypaviaaneixi. Gottlob pääsee astumaan Mary Magdalenia monta kertaa peräkkäin. Hyväxi lopuxi Gottlob uhraa Cohnin J-lalle kuin Iisakin. Vegaani George Calvinin yarmulka päässä laulaa sille Kaddishin. Hahaa LOL, loppu hyvä, kaikki hyvin. ellauri183.html on line 398: ad.org/media/images/74/ugRm748515.jpg?_i=_nA6C44BD5E62DA018DBD88287EC7F97DB" /> ellauri183.html on line 402: The Jewish Learning Group creates plain language how-to guides on Jewish law and custom, traditional prayer texts with transliteration and instruction, and educational audio and video guides. Their innovative products help G-ds chosen people attain the rudimentary knowledge and confidence needed to build, lead, and further their Jewish observance at a comfortable and gradual pace. ellauri183.html on line 483: Isoäiti Lausch, perimältään itämaalainen, osoitti noita kolmea ruskeata kyyröttävää olentoa, joiden suut ja sieraimet oli maalattu räikeän punaisiksi, ja syvämietteisesti, häijyys lopulta huipentuneena suuruudeksi, sanoi: kukaan ei vaadi teitä rakastamaan koko maailmaa, vain olemaan kunniallinen, ehrlich. Älkää pitäkö suurta suuta. Mitä enemmän rakastatte ihmisiä sitä enemmän he teiltä vaativat. Lapsi rakastaa, aikuinen kunnioittaa. Rispekti on parempi kuin rakkaus. Ja tuo kuvaa kunnioitusta, tuo keskimmäinen apina. Mieleemme ei koskaan juolahtanut, että hän ize teki syntiä tuota kyyristynyttä älä-puhu-paskoja apinaa vastaan joka piti käsiä huulillaan, mutta arvostelu ei milloinkaan ollut lähelläkään ajatuksiamme, vielä vähemmän silloin kun ylevä periaate täytti kaiullaan koko keittiön. ellauri183.html on line 501: adding:1em"> ellauri183.html on line 512: adding:1em"> ellauri183.html on line 570: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/76/CirconcisionRothenburg.jpg/550px-CirconcisionRothenburg.jpg" /> ellauri183.html on line 575: Jokaikinen juutalainen poika vaaditaan, sanoo Juutalainen laki, olla ympärileikattu kahdeksantena päivänä heidän syntymänsä jälkeen; Kristuksen ympärileikkauksen juhla, jota yhä juhlivat monet kirkot ympäri maailmaa, kuuluu siis vastaavasti viettää viim. 1. tammikuuta. Edellyttäen että Jee-suxen syntymäpäivä oikeesti oli 25.12. eikä pääsiäisenä kuten Jose koittaa uskotella meille. ellauri183.html on line 587: Kuitenkin vuonna 1905 Paavi Pius X valtuutti Innsbruckin yliopiston professori Hartmann Grisarin laatiman luettelon. Grisarin raportti vastaa aikaisempaa Descriptio laternansis Ecclesia. Kultaristi on päivätty kuudennen ja kahdeksannen vuosisadan väliin. Grisarin tutkimuksessa todettiin, että kuten Paavi Paschalin emaloitu hopea-pyyhäristys, kultakullattu risti oli alun perin selvästi suunniteltu pitämään pyhäinjäännös todellisesta rististä. Tätä tukee edelleen Descriptio liittämällä se kulkueeseen Pyhän Ristin korotuksen juhlana. Vita / Paavi Sergius I (687-01) mainitsee sekä korotuksen juhlan, jalokivikoristellun ristin että siihen sisältyvän pyhäinräjähdyksen kunnioittamisen. Grisar katsoi viittauksen esinahkaan ja napaan, jotka ovat peräisin myöhemmistä keskiaikaisista perinteistä. Kultaristi menetettiin vuonna 1945. ellauri183.html on line 596: Luostari Charroux väitti, että Kaarle Suuri esitteli pyhän esinahkan rengasmunkeille. Tiukalta vaikutti. 1200-luvun alussa se vietiin kulkueella Roomaan, missä se esiteltiin aiemmin Paavi Innocentius III, jota pyydettiin ratkaisemaan sen aitous. Paavi kieltäytyi mahdollisuudesta. Jossakin vaiheessa pyhäinjäännös katosi ja jäi kadonneeksi vuoteen 1856, jolloin luostaria korjaava työmies väitti löytäneensä pyhäinjäännöslipas piilotettu seinän sisään, jossa on puuttuva esinahka. ellauri183.html on line 600: Suurin osa Pyhistä Prepucesista menetettiin tai tuhoutui tapahtumissa Uskonpuhdistus ja Ranskan vallankumous. Italian kylässä Calcata, pyhä esinahkaa sisältävä pyhäinjäännös näytettiin kaduilla jo vuonna 1983. Ympärileikkauksen juhla, joka aiemmin merkittiin roomalaiskatolinen kirkko ympäri maailmaa joka vuosi 1. tammikuuta. Käytäntö päättyi kuitenkin, kun varkaat varastivat, saaliina jalokivillä koristeltu kotelo, sisältö ja kaikki. Tämän varkauden jälkeen on epäselvää, onko jotakin väitetyistä Pyhistä Prepuceista edelleen olemassa. Vuoden 1997 televisio-dokumentissa elokuvalle Kanava 4, Brittiläinen toimittaja Miles Kington matkusti Italiaan etsimään pyhää esinahkaa, mutta ei löytänyt jäljellä olevaa esimerkkiä. National Geographic Channel lähetti 22. joulukuuta 2013 Fartley pääosassa dokumentin "The Quest for the Holy Foreskin". Lähde ellauri183.html on line 617: Eka enkeli väittää Marylle että Joosef syyllistyi epäaltruismiin kun se pelasti vaan Jee-suxen eikä Beetlehemin muita piscuisia. Ehkä vähän, mutta eikö se ole vähän liikaa vaadittu. Eihän se sentään mikään vapahtaja ole. Aikaakin oli vähänlaisesti. Ainakin on typerä väittää eze on syypäämpi kuin koko jupakan aloittanut Herodes. Jotain rajaa hei tonkeli! Noin eusosiaalista musta ei saa tekemälläkään. Ihmettelin jo pienenä mix isi tunti jotain häpeää siitä et oli jäänyt henkiin sodassa, niinkuin se ei olis tarpeexi yrittänyt kuolla ja pettänyt kaverit. Voi jumantsuikka. Tarpeexi paha että piti osallistua sellaiseen hulluuteen. ellauri183.html on line 623: Tämä tyttö nostattaa minunkin pikkupoikani seisomaan, tässä iässä! Ja paraatiasentoon. Mixi hätäillä? Ehditte saada rynkkyä vaikka millä mitalla ennenkö vakiinnutte. Chicagon juutalaisten mielestä ei pidä olla ihmiskana, on nokittava vaikka oma veljensä päästäkseen tunkiolle kukoxi. Tehtävä näin eikä oltava ihmiskana, kynitty ja riepoteltu, kakkaa takapuolessa ja surullisia ryppyjä pelokkaissa kasvoissa. Luudalla hätistelty ihmiskana. Joku Jeesus. ellauri183.html on line 638: The Pharisees were the popular leaders of the Jews and the ones most laypeople looked to with confidence. The majority of the Jewish population was then expecting a world ruling messianic king to arise on the historical scene. And indeed, Josephus tells us that after Herod’s death many “kingly upstarts” emerged in Judaea and this reflects the general expectancy of the Jews that the messianic age was then imminent. ellauri183.html on line 642: Farisealainen puolue syntyi alemman papiston keskuudessa ennen vuotta 100 eaa. vastavoimaksi ylemmän papiston saddukealaisille. He pitivät itseään juutalaisten uskonnollisina johtajina. Farisealaisille tunnusomaista oli juutalaisen lain tarkka noudattaminen pienimpiäkin yksityiskohtia myöten. ellauri183.html on line 644: Fariseukset olivat yhteiskunnallinen liike, johon liittyi jäseniä kaikista yhteiskuntaluokista. Tavallisen kansan keskuudessa fariseukset olivatkin suosittuja yläluokkaisiin ja aristokraattisiin saddukealaisiin verrattuna. Suosiota kansan keskuudessa lisäsi myös Rooman miehittäjähallinnon vastustaminen ja vahva kansallismielisyys, johon liittyi hellenististen vaikutteiden vastustaminen juutalaisessa yhteiskunnassa. Fariseukset eivät kuitenkaan varsinaisesti olleet aktiivisessa vastarinnassa. Liikkeen piirissä oli myös sovinnaisempia näkemyksiä, joiden mukaan Rooman kanssa toimeen tuleminen oli järkevää, koska se takasi kohtalaisen rauhalliset olot. ellauri183.html on line 646: Fariseuksille tunnusomaista oli tiukka sitoutuminen Mooseksen lakiin ja vanhinten säädöksiin, joita oli noudatettava tiukasti. He eivät noudattaneet vain Mooseksen lakia, vaan myös suullista perimätietoa. Paljolti fariseusten vaikutuksesta syntyi nykyisen kaltainen lakikeskeinen juutalaisuus. Vanha juutalaisuus, joka oli rakentunut uhrausten, Jerusalemin temppelin ja vuotuisten yhteisten juhlien ympärille, koki lopullisen romahduksen roomalaisten tuhottua Jerusalemin temppelin vuonna 73. Saddukeusten aristokratia murtui, ja juutalaisuus siirtyi yhä vahvemmin koteihin ja synagogiin. ellauri183.html on line 648: Raamatun Uudessa testamentissa farisealaiset esitetään Jeesuksen vastustajana (Matt. 12:14, Mark. 3:6). Fariseusten vastustajina puolestaan esitettiin saddukeukset. Toisin kuin saddukeukset farisealaiset uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään, kuolleiden ylösnousemukseen ja enkeleiden olemassaoloon. Apostoli Paavali oli alun perin fariseus, jolloin hänet tunnettiin vielä nimellä Saulus Tarsolainen. Sillä oli arkaainen törsö kuten Rainer Rilkellä. Oka kyljessä. ellauri183.html on line 650: Jeesus oli itse lähempänä farisealaisia kuin muita Israelin tuon ajan puolueita: saddukeuksia, selootteja ja essealaisia. Fariseusta käytetään myös synonyyminä ulkokultaisuudelle Uuden testamentin evankeliumien painotusten mukaan. Jeesuksella ja fariseuksilla oli hyvin vähän teologisia eroja. Jeesuksen kritiikki suuntautui siihen, että fariseukset eivät eläneet kuten he opettivat, ja siihen, että fariseukset painottivat mishnaa halakhan sijaan eliskä lain kirjainta sen hengen sijaan. lähde? ellauri183.html on line 692: (Missä mun tausta on?)Auton radiosta tulvi tylsää umoa ellauri184.html on line 2: ad> ellauri184.html on line 23: ad> ellauri184.html on line 44: Mailer was raised in Brooklyn, first in Flatbush on Cortelyou Rd and later in Crown Heights at the corner of Albany and Crown Streets. Mailer graduated from Boys High School and entered Harvard College in 1939, when he was 16 years old. As an undergraduate, he was a member of the Signet Society. Mousiken poiei kai ergazou, tee musaa ja duunaa. At Harvard, he majored in engineering sciences, but took writing courses as electives. He published his first story, "The Greatest Thing in the World," at the age of 18, winning Story magazine's college contest in 1941. ellauri184.html on line 46: After graduating in 1943, Mailer married his first wife Beatrice "Bea" Silverman in January 1944, just before being drafted into the U.S. Army. Hoping to gain a deferment from service, Mailer argued that he was writing an "important literary work" which pertained to the war. This deferral was denied, and Mailer was forced to enter the Army. After training at Fort Bragg, Mailer was stationed in the Philippines with the 112th Cavalry. Merihevosilla varmaan mentiin. ellauri184.html on line 48: During his time in the Philippines, Mailer was first assigned to regimental headquarters as a typist, then assigned as a wire lineman. In early 1945, after volunteering for a reconnaissance platoon, he completed more than two dozen patrols in contested territory, and engaged in a few firefights and skirmishes. After the Japanese surrender, he was sent to Japan as part of the army of occupation, was promoted to sergeant, and became a first cook and argued about his girth. ellauri184.html on line 50: Neiti Mallory kertoo tästä lisää: "Norman was an oxymoron — an overweight senior citizen who was one of the best lovers I ever had." Mallory writes that Mailer never had erectile dysfunction: "Not once. Not in nine years..." Vanhasta Naahumista tulee mieleen Norssin voimistelunopettaja Lahtinen ja Star Warsin Yoda. “Each week he’d want to play a new game . . . doctor, manicurist, masseur, Hollywood director (that was his favorite).” “When our relationship ended, I realized that . . . Norman had never been on my team and had been slandering my writing and me behind my back.” ellauri184.html on line 52: When asked about his war experiences, he said that the army was "the worst experience of my life, and also the most important". While in Japan and the Philippines, Mailer wrote to his wife Bea almost daily, and these approximately 400 letters became the foundation of The Naked and the Dead. He drew on his experience as a reconnaissance rifleman for the central action of the novel: a long patrol behind enemy lines. Kaukopartiomiehenä. Kansa taisteli ja miehet kertovat. ellauri184.html on line 54: When asked about his women experiences, Nuchem had a lot more to show and tell. ellauri184.html on line 56: Mailer was married six times and had nine children. He fathered eight children by his various wives and infernally adopted his sixth wife's son from another marriage. ellauri184.html on line 58: Mailer's first marriage was to Beatrice Silverman. They eloped in January 1944 because neither family would likely have approved. They had one child, Susan, and divorced in 1952 because of Mailer's infidelities with Adele Morales. ellauri184.html on line 60: Morales moved in with Mailer during 1951 into an apartment on First Avenue near Second Street in the East Village, and they married in 1954. They had two daughters, Danielle and Elizabeth. After attending a party on Saturday, November 19, 1960, Mailer stabbed Adele twice with a two-and-a-half inch blade that he used to clean his nails, nearly killing her by puncturing her pericardium. He stabbed her once in the chest and once in the back. Adele required emergency surgery but made a quick recovery. Mailer claimed he had stabbed Adele "to relieve her of cancer". He was involuntarily committed to Bellevue Hospital for 17 days. While Adele did not press charges, saying she wanted to protect their daughters, Mailer later pleaded guilty to a reduced charge of assault saying, "I feel I did a lousy, dirty, cowardly thing", and received a suspended sentence of three years' probation. In 1962, the two divorced. In 1997, Adele published a memoir of their marriage entitled The Last Party, which recounted her husband stabbing her at a party and the aftermath. This incident has been a focal point for feminist critics of Mailer, who point to themes of sexual violence in his work. ellauri184.html on line 62: His third wife, whom he married in 1962, and divorced in 1963, was the British heiress and journalist Lady Jeanne Campbell (1929–2007). She was the only daughter of Ian Campbell, 11th Duke of Argyll, a Scottish aristocrat and clan chief with a notorious private life, and a granddaughter of the press baron Lord Beaverbrook. The couple had a daughter, actress Kate Mailer. ellauri184.html on line 68: His sixth and last wife, whom he married in 1980, was Norris Church Mailer (born Barbara Jean Davis, 1949–2010), an art teacher. Why did she have to use a pseudonym as well? Apparently she was not a kike. They had one son together, John Buffalo Mailer, a writer and actor. Mailer raised and infernally adopted Matthew Norris, Church's son by her first husband, Larry Norris. Living in Brooklyn, New York and Provincetown, Massachusetts with Mailer, Church worked as a model, wrote and painted. ellauri184.html on line 74: Mailer wrote 12 novels in 59 years. After completing courses in French language and culture at the University of Paris in 1947–48, he returned to the U.S. shortly after The Naked and the Dead was published in May 1948. A New York Times best seller for 62 weeks, it was the only one of Mailer's novels to reach the number one position. It was hailed by many as one of the best American wartime novels and included in a list of the hundred best English-language novels of the twentieth century by the Modern Library. The book that made his reputation sold over a million copies in its first year, (three million by 1981) and has never gone out of print. It is still considered to be one of the finest depictions of Americans in combat during World War II. ellauri184.html on line 76: Barbary Shore (1951) was not well received by the critics. It was a surreal parable of Cold War leftist politics set in a Brooklyn rooming-house, and Mailer's most autobiographical novel. His 1955 novel, The Deer Park drew on his experiences working as a screenwriter in Hollywood from 1949 to 1950. It was initially rejected by seven publishers due to its purportedly sexual content before being published by Putnam's. It was not a critical success, but it made the best-seller list, sold over 50,000 copies its first year, and is considered by some critics to be the best Hollywood novel since Nathanael West's The Day of the Locust. ellauri184.html on line 82: In 1972, Joyce Carol Oates called Vietnam "Mailer's most important work"; it's "an outrageous little masterpiece" that "contains some of Mailer's finest writing" and thematically echoes John Milton's Paradise Lost. ellauri184.html on line 84: In 1980, The Executioner's Song, Mailer's "real-life novel" of the life and death of murderer Gary Gilmore, won the Pulitzer Prize for fiction. Joan Didion reflected the views of many readers when she called the novel "an absolutely astonishing book" at the end of her front-page review in the New York Times Book Review. ellauri184.html on line 86: Mailer spent a longer time writing Ancient Evenings, his novel of Egypt in the Twentieth Dynasty (about 1100 BC), than any of his other books. He worked on it for periods from 1972 until 1983. It was also a bestseller, although reviews were generally negative. Harold Bloom, in his review said the book "gives every sign of truncation", and "could be half again as long, but no reader will wish so", while Richard Poirier called it Mailer's "most audacious book". ellauri184.html on line 88: Harlot's Ghost, Mailer's longest novel (1310 pages), appeared in 1991 and received his best reviews since The Executioner's Song. It is an exploration of the untold dramas of the CIA from the end of World War II to 1965. He performed a huge amount of research for the novel, which is still on CIA reading lists. He ended the novel with the words "To be continued" and planned to write a sequel, titled Harlot's Grave, but other projects intervened and he never wrote it. Harlot's Ghost sold well. ellauri184.html on line 90: His final novel, The Castle in the Forest, which focused on Hitler's childhood, reached number five on the Times best-seller list after publication in January 2007. It received reviews that were more positive than any of his books since The Executioner's Song. Castle was intended to be the first volume of a trilogy, but Mailer died several months after it was completed. The Castle in the Forest received a laudatory 6,200-word front-page review by Lee Siegel in the New York Times Book Review, as well as a Bad Sex in Fiction Award by the Literary Review magazine. ellauri184.html on line 92: Critical response to Mailer's Jesus novel was mixed. Jack Miles, writing for Commonweal, found the book "a quiet, sweet, almost wan little book, a kindly offering from a New York Jew to his wife's Bible Belt family." He noted that there was "something undeniably impressive about the restraint" of the style that Mailer undertook in composing the novel. He concluded that the novel was neither one of Mailer's best works, nor would it stand out amongst the bibliography of books inspired by the life of Christ, but that it had received unfairly harsh reviews from other critics. ellauri184.html on line 93: Critics such as Reynolds Price, writing for The New York Times, pointed to a "lack of inventiveness", based upon the fact that Mailer took so few liberties with the biblical text. Nuchem was a little disappointed with the low share of bad reviews it got. ellauri184.html on line 97: Bea Silverman was Norman Mailer's college sweetheart and first wife. He met her during his junior year at Harvard while she was a student at Boston University. They divorced in 1952 when Nuchem was already philandering with Speedy Gonzales. ellauri184.html on line 99: Norris Church was born Barbara Jean Davis and grew up in Atkins, Arkansas, the daughter of Free Will Baptists. At the age of three she won the title of Little Miss Little Rock. In her twenties she had a brief fling with a young Bill Clinton. She met Mailer in 1975 when he came to Russellville, Arkansas to promote his biography of Marilyn Monroe. The two fell into a passionate love affair, despite their 26-year age difference (sama kuin jos mä olisin vaihtanut Seijan niihin pieniin kiinalaisiin), and Church moved to New York a few months later. At the suggestion of Mailer, she changed her name to Norris Church when she began modeling with the Wilhelmina Modeling Agency. Norris was the last name of her first husband, and Mailer suggested Church since she had been a frequent church-goer while she was growing up. Eli siis tää Jee-suxen bio oli niikö lahja Norrixelle. ellauri184.html on line 106: Oiskoon ehkä niin et Nuchem ois niikö Jooseppi, Barbara Jean Maaria ja se infernaalisesti adoptoitu poika Jeshua? Näähän on kuin Jöns ja Tiina ja Tiinan poika. Hetkinen, en ollut oivaltanut että ilmoittava enkeli laittoi Maarian pieniin päin sillä käynnillä. No niin varmaankin. Vizi oli että Maaria oli Joosepilla ikäänkuin parkissa, kunnes se pääsisi ohi sakkolihaiästä, ja size menee hankkiutumaan paxuxi. Noloa. Jostain syystä Jooseppi ei pannut Maariaa sillä aikaa kun se oli paxuna. Vaikka ne oli siis jo mimmoisissa. Ihme mies. ellauri184.html on line 118: The gospel mentions that Mary and Joseph took Jesus out of a labor-intensive hospital on a Sabbath to purify the infant from sickness before the L-d’s meeting, as well as to administer the final purification rituals over His redemption, according to G-d’s Torah . ellauri184.html on line 120: According to your question, Jesus probably did not receive a traditional Bar Mitzvah as he was 13 at the time, but he did attain a Bar Mametery after graduating from high school. High school??? Eikös Jeshua ollut amiswiixi? ellauri184.html on line 149: Ei kyllä normaalisti kukaan elä 40 päivää pelkällä vedellä. Sirkkoja ja hunajaa pitää saada syödä vähintään. Tähän tulee ne Jesajan ruovonpäristäjät, tarhapöllöt ja liekkiöt albumista 160. Jeshuaa pelottaa. J-la sanoo: sä paastoat, tai sä itket ja paastoat. No mikäs siinä auttoi, Jeshua paastosi. Ei edes pahanmakuista juurta tai pientä sirkkaa ollut saatavilla. Jeshua ei muka muista että Daavid oli pannut Bathshebaa. Schlomo oivaltaa pyytää viisautta ja saa oikeasta vastauxesta 10p ja papukaijamerkin. Tuttuja kuluneita meemejä. ellauri184.html on line 165: ads/2022/06/Picture1.png" /> ellauri184.html on line 183: Yäk! Iljettävä häpy paljastuu! Ja sitten tulee vizaa paljaalle pyllylle! Tää kuumottaisi markiisi de Sadea. Se ketä tässä on oikeasti toxinen on Naahum ize. Feministipuhe pannaan pirun suuhun, se on kiusausta, joka tulee saatanalta ja sen tyttäreltä. Jeshuan muna alkaa nyökkiä sen kuunnellessa pirun raamattusitaatteja. Monikohan on vetänyt käteen pyhän kirjan ääressä? Monikohan pyhä sivu on liimaantunut yhteen onanoidun siemenen Elmer-liimasta? Vain herra tietää, ja kertoo pyhille ehkä myöhemmin. ellauri184.html on line 211: Nazareth (/ˈnæzərəθ/ NAZ-ər-əth; Arabic: النَّاصِرَة, an-Nāṣira; Hebrew: נָצְרַת, Nāṣəraṯ; Aramaic: ܢܨܪܬ, Naṣrath) is the largest city in the Northern District of Israel. Nazareth is known as "the Arab capital of Israel". In 2019 its population was 77,445. The inhabitants are predominantly Arab citizens of Israel, of whom 69% are Muslim and 30.9% Christian. Nof HaGalil (formerly "Nazareth Illegit"), declared a separate city in June 1974, is built alongside old Nazareth, and had a Jewish population of 40,312 in 2014. ellauri184.html on line 213: Bethlehem (/ˈbɛθlɪhɛm/; Arabic: بيت لحم audio speaker iconBayt Laḥm, "House of Meat"; Hebrew: בֵּית לֶחֶם Bet Leḥem, Hebrew pronunciation: [bet ˈleχem], "House of Bread"; Ancient Greek: Βηθλεέμ Greek pronunciation: [bɛːtʰle.ém]; Latin: Bethleem; initially named after Canaanite fertility god Laḫmu) is a city in the central West Bank, Palestine, about 10 km (6.2 miles) south of Jerusalem. Its population is approximately 25,000, and it is the capital of the Bethlehem Governorate. The economy is primarily tourist-driven, peaking during the Christmas season, when Christians make pilgrimage to the Church of the Nativity. The important holy site of Rachel's Tomb is at the northern entrance of Bethlehem, though not freely accessible to the city's own inhabitants and in general Palestinians living in the occupied West Bank due to the Israeli West Bank barrier. ellauri184.html on line 219: Modern readers of the NT often know little about the geopolitical world of first-century Palestine. It is commonly assumed that “the Jews” were an undifferentiated community living amicably in the part of the world we now call “the Holy Land” united in their resentment of the political imposition of Roman rule to which all were equally subject. ellauri184.html on line 224: Racially the area of the former Northern Kingdom of Israel had had, ever since the Assyrian conquest in the eighth century B.C., a more mixed population, within which more conservative Jewish areas (like Nazareth and Capernaum) stood in close proximity to largely pagan cities, of which in the first century the new Hellenistic centers of Tiberias and Sepphoris were the chief examples. ellauri184.html on line 228: Politically Galilee had been under separate administration from Judea during almost all its history since the tenth century B.C. (apart from a period of “reunification” under the Maccabees), and in the time of Jesus it was under a (supposedly) native Herodian prince, while Judea and Samaria had since A.D. 6 been under the direct rule of a Roman prefect. ellauri184.html on line 230: Economically Galilee offered better agricultural and fishing resources than the Dead Sea and the Negev, making the wealth of some Galileans the envy of their southern neighbors. ellauri184.html on line 235: Religiously the Judean opinion was that Galileans were lax in their observance of proper ritual, and the problem was exacerbated by the distance of Galilee from the temple and the theological leadership, which was focused in Jerusalem. ellauri184.html on line 239: This may at first blush sound like interesting background material that is not especially helpful for reading and interpreting the gospels. But Mark and Matthew have structured their narratives around a geographical framework dividing the north and the south, culminating in the confrontation of this prophet from Galilee and the religious establishment of Jerusalem. ellauri184.html on line 241: Professor France writes: “To read Matthew in blissful ignorance of first-century Palestinian sociopolitics is to miss his point. This is the story of Jesus of Nazareth .” (theuglytruth.wordpress.com is no longer available. This site has been archived or suspended for a violation of our Terms of Service.) ellauri184.html on line 250: According to the biblical chronicle, the Tribe of Manasseh was a part of a loose confederation of Israelite tribes from after the conquest of the land by Joshua until the formation of the first Kingdom of Israel in c. 1050 BC. No central government existed, and in times of crisis the people were led by ad hoc leaders known as Judges (see Book of Judges). With the growth of the threat from Palestinian (sorry) Philistine incursions, the Israelite tribes decided to form a strong centralised monarchy to meet the challenge, and the Tribe of Manasseh joined the new kingdom with Saul as the first king. After the death of Saul, all the tribes other than Judah remained loyal to the House of Saul, but after the death of Ish-bosheth, Saul's son who succeeded him to the throne of Israel, the Tribe of Manasseh joined the other northern Israelite tribes in making Judah's king David the king of a re-united Kingdom of Israel. However, on the accession of David's grandson Rehoboam, in c. 930 BC the northern tribes split from the House of David and from Saul's tribe Benjamin to reform Israel as the Northern Kingdom. Manasseh was a member of the Northern Kingdom until the kingdom was conquered by Assyria in c. 723 BC and the population deported. From that time, the Tribe of Manasseh has been counted as one of the ten lost tribes of Israel. ellauri184.html on line 252: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c2/12_Tribes_of_Israel_Map.svg/800px-12_Tribes_of_Israel_Map.svg.png" /> ellauri184.html on line 255: These passages also make it clear the land of East Manasseh was further divided into two sub-sections, or, regions. These are known as Bashan and Gilead. Bashan, as Adams pointed out, "included all of the tableland south of Mount Hermon to the river Yarmuk". The western border of Bashan was the Jordan River and Sea of Galilee. Hypercritical scholars [who?] argue that the two sections had different origins, noting that in the First Book of Chronicles separate tribal rulers were named for the western half tribe and the eastern half tribe. ellauri184.html on line 257: The Bible records that following the completion of the conquest of Canaan by the Israelite tribes, Joshua allocated the land among the twelve tribes. According to biblical scholar Kenneth Kitchen, this conquest should be dated slightly after 1200 BCE. Some modern scholars argue that the conquest of Joshua, as described in the Book of Joshua, never occurred. “Besides the rejection of the Albrightian conquest model, the general consensus among OT scholars is that the Book of Joshua has no value in the historical reconstruction. They see the book as an ideological retrojection from a later period — either as early as the reign of Josiah or as late as the Hasmonean period.” "It behooves us to ask, in spite of the fact that the overwhelming consensus of modern scholarship is that Joshua is a pious fiction composed by the deuteronomistic school, how does and how has the Jewish community dealt with these foundational narratives, saturated as they are with acts of violence against others?" ”Recent decades, for example, have seen a remarkable reevaluation of evidence concerning the conquest of the land of Canaan by Joshua. As more sites have been excavated, there has been a growing consensus that the main story of Joshua, that of a speedy and complete conquest (e.g. Josh. 11.23: 'Thus Joshua conquered the whole country, just as the LORD had promised Moses') is contradicted by the archaeological record, though there are indications of some destruction at the appropriate time. No oliko sitten koko esinahkakasa satua? Ketä enää uskoa? Usko siirtää vuoria, eikö sitten esinahkakukkuloita? ellauri184.html on line 265: Thanks in large part to Jesus-movies and swords-and-sandals cinematic epics (e.g., Ben-Hur, Masada, Spartacus, Life of Brian), there is a widespread perception that distinctively Woman soldiers infested Palestine during the life of Jesus – often signaled in such films by highbwow Bwitish accents in contrast with the unpretentious American dialect spoken by Jews. As deeply engrained as this image is in the popular consciousness, it is not entirely accurate. There were several different types of soldiers in the Woman East during the New Testament period and the differences between these soldiers were significant; the languages they spoke, the government they worked for, their relationship to the civilians they encountered, their pay, and many other specifics differed considerably. ellauri184.html on line 269: There were important defeats along the way but it is interesting to observe that commanders often escaped repercussions for their militawy incompetence and it was usually the soldiers who bore the blame for defeat. Though a legionawy could theoretically come from any province within the Empire, the requirement of Woman citizenship had consequences for demographics: legionawies were more likely to speak Latin than non-citizen soldiers, they were usually wecwuited from the most heavily Womanized cities and provinces, their citizenship held inherent prestige that afforded them privilege over both civilians and other soldiers, etc. Legions primarily garrisoned in major imperial provinces, such as Syria, Pannonia, and post-War Judaea. With the exception of Egypt, all provinces with at least one legion were required to have a governor with Senator status. Legions primarily consisted of infantry soldiers, with a few cavalry or archers present among their ranks. Roughly 30 legions were active at any given time within the Empire and each consisted of approximately 5400 soldiers and officers, a standing army of ca. 150-300K total, though not all with a weceived Latin pwonunciation. ellauri184.html on line 275: The ethnic nature of these units led Wome to create many “specialist” cohorts (e.g., dromedary, archery, sling) that worked with combat methods familiar to one or another ethnic group. Though auxiliaries often served in major imperial provinces alongside legionawies, they also served in minor provinces as well. Thus, provinces and regions with a governor of Equestrian status (e.g., Raetia, Noricum, pre-War Judaea) had no legions, but only auxiliaries. Until about 70 CE, many auxiliary soldiers were stationed in their home province; Judaeans were in Judaea, Syrians in Syria, etc. In addition to the Jewish War (66-73 CE), problems with soldiers’ divided loyalties with the Revolt of the Batavi in Germania Inferior (69-70 CE) and the Year of the Four Empewows (68-69 CE) led empewows to actively undermine any remaining ethnic homogeneity in the auxilia, stationing soldiers outside their homeland in increasingly diverse units. Finally, auxiliaries were paid less than legionawies and did not receive all the bonuses granted to legionawies if they were successful in the same battle. ellauri184.html on line 277: There were also royal forces that did not directly serve Wome, but were under the authority of a client king. The periphery of the Woman Empire was peppered with kingdoms allied with Wome that maintained their own militawies independent of the Empire proper (e.g., Herod the Great’s Judaea, Antipas’ Galilee, Cleopatra’s Egypt). These armies differed from kingdom to kingdom with respect to their hierarchies, pay scale, wecwuitment strategies, and so on. Wome occasionally expected kings to contribute soldiers to militawy campaigns as part of their reciprocal loyalty. Because kings could not offer their veterans Woman citizenship, the matter was irrelevant. With little invested in Womanness, royal soldiers spoke the local lingua franca and rarely had knowledge of Latin or other aspects of Woman culture. ellauri184.html on line 279: Remembering the distinctions between these three militawy forces – legionawies, auxiliaries, and royal forces – is pivotal for understanding both pre-War and post-War Palestine. The Jewish War (66-73 CE) was a catastrophic event for civilians in the region, regardless of their participation in the revolt against Wome. The destruction of the temple, the imposition of massive new militawy and administrative apparatus, widespread devastation, significant loss of life, among other factors, led to significantly different experiences of the militawy before and after the Jewish War. It is impossible to talk about the pre-War and post-War life without attending to the details of these different units, especially auxiliaries and legionawies. ellauri184.html on line 281: Though Jews and Samaritans likely formed the majority of the army under Herod, by the time of the Jewish War their numbers had been eclipsed by ethnic Syrians. Most, perhaps all, of these soldiers were Aramaic speakers. ellauri184.html on line 291: But how did the Jewish religion fit into the Woman army? A Jewish soldier named Matthew tended to the pigs at Herodium. There is no reason to infer that he no longer cared about Jewishness. Jewish practices varied considerably, such that one person’s piety might be another’s heresy. No doubt these soldiers had complex, conflicted, and even conflicting internal lives just as we do today. ellauri184.html on line 293: However, over many centuries and across three continents, the Womans had demonstrated that a well-twained, well-disciplined militawy, if fully exploited by gifted commanders, could weap vast wewards and it would not be until 2 millennia after its fall that warfare would weturn to the scale and professionalism that Wome had bwought to the field of combat. ellauri184.html on line 304: Woomalainen centurio Kapernaumissa oli ylpeä koska se oli sadan irtopään mies. Tottunut komentelemaan. Mutta silti yllättävän kohtelias. Se pyysi Jeshuaa parantamaan homopojunsa (pais). ellauri184.html on line 320: There are six main arguments against the assumption that Jesus was endorsing homosexual relations in his encounter with the centurion at Capernaum. Individually, they are strong arguments. Collectively they work like a condom, make an airtight case against a pro-homosex reading. Here they are: ellauri184.html on line 324: (2) Jesus would have had to endorse a gender change operation in this case. ellauri184.html on line 332: (6) Historical Jesus did not support a pro-homosex reading. ellauri184.html on line 338: Capernaum, Douai Capharnaum, modern Kefar Naḥum, ancient city on the northwestern shore of the Sea of Galilee, Israel oli postipussin nimikkokaupunki. Capernaum did not have any flamboyant gay pride parades, and Sodom did. And yet Jesus said that Capernaum was going to catch it worse, sanoo yleensä luotettavat lähteemme. Kapernaumilaiset arveli että Jeesus porukoineen oli joko hulluja tai humalaisia, ja suursyömäreitä lisäxi. ellauri184.html on line 342: The village was inhabited continuously from the second century BC to the 11th century AD, when it was abandoned sometime before the First Crusade. This includes the re-establishment of the village during the Early Islamic period soon after the 749 earthquake. The village subsequently became known as al-Samakiyya; it was depopulated of its Palestinian population during the 1947–1948 civil war in Mandatory Palestine on May 4, 1948, under Operation Matateh. ellauri184.html on line 346: The town is cited in all four gospels (Matthew 4:13, 8:5, 11:23, 17:24, Mark 1:21, 2:1, 9:33, Luke 4:23, 31,7:1, 10:15, John 2:12, 4:46, 6:17, 24, 59) where it was reported to have been the hometown of the tax collector Matthew (aka Leevi, eri kuin evankelista), and located not far from Bethsaida, the hometown of the apostles Simon Peter, Andrew, James and John. Some readers take Mark 2:1 as evidence that Jesus may have owned a home in the town, but it is more likely that he stayed in the house of one of his followers here. He certainly spent time teaching and healing there. One Sabbath, Jesus taught in the synagogue in Capernaum and healed a man who was possessed by an unclean spirit (Luke 4:31–36 and Mark 1:21–28). This story is notable as the only one that is common to the gospels of Mark and Luke, but not contained in the Gospel of Matthew (see Synoptic Gospels for more literary comparison between the gospels). Afterward, Jesus healed Simon Peter´s mother-in-law of a fever (Luke 4:38–39). According to Luke 7:1–10 and Matthew 8:5, this is also the place where Jesus healed the boyfriend of a Roman centurion who had asked for his help. Capernaum is also the location of the healing of the paralytic lowered by friends through the roof to reach Jesus, as reported in Mark 2:1–12 and Luke 5:17–26. ellauri184.html on line 348: In Matthew 9:1 the town is referred to only as "his own city", and the narrative in Matthew 9:2–7 does not mention the paralytic being lowered through the roof. Most traditional biblical commentators (e.g. Bengel, Benson and the Jamieson-Fausset-Brown Bible Commentary) assume that in Matthew 9:1–7 "his own city" means Capernaum, because of the details that are common to the three synoptic gospels. ellauri184.html on line 352: And you, Capernaum, will you be lifted to the heavens? No, you will go down into the pit. For if the miracles that were performed in you had been performed in Sodom, it would have remained to this day! Fuck you guys! You will regret it! ellauri184.html on line 355: First, the problem is theological: The apostle Paul clearly marks the beginning of sodomy with the practical theological problem of idolatry. “although they knew God, they did not glorify Him as God, nor were thankful, but became futile in their thoughts...” (Rom. 1:21 ). What was the result? “For this reason God gave them up to vile passions. For even their women exchanged their natural use for what is against nature. LIkewise also the men, leaving the natural use of the woman, burned in their lust for one another, men with men committing what is shameful, and receiving in themselves the penalty of their error which was due” (Rom. 1:26-27 ). In short, a skewed vision of God leads directly to a skewed vision of man and human sexuality. ellauri184.html on line 357: Second, the fact that it is a theological issue does not prevent it from being a moral one as well. The behavior is sin. “Do you not know that the unrighteous will not inherit the kingdom of God? Do not deceived. Neither formicators, nor idolaters, nor adulterers, nor homosexuals, nor sodomites, nor thieves, nor covetous, nor drunkards, nor revilers, nor extortioners will inherit the kingdom of God” (1 Cor. 6:9-10 ). The word translated “homosexuals” here strictly refers to catamites — the word has the connotation of soft. We would say swish. The other word sodomite refers to the “male” homosexual, the one playing the role of the male. All the ingenuity in the world cannot change what the Bible bluntly states here. As well, consider 1 Tim. 1:10 . “. . . for fornicators, for sodomites . . . and if there is any other thing that is contrary to sound doctrine.” The Old Testament speaks to this as well. See Deut. 23:17-18 , Job 36:14 , Lev. 18:22 . Those guilty of such things are living in a contemptible way, and the Scripture calls them dogs. Poor dogs. ellauri184.html on line 359: Third, the sin is not an isolated one. Sins come in clusters, cheaper by the dozen. We must understand that sexual sin was not the only problem Sodom had. Consider Ezekiel 16:49 . Her problems included pride, fullness of food, and abundance of idleness. It also involved a neglect of the poor and needy. The standards of God’s law are dear to Him, and the poor are His special concern. It is not possible to have contempt for the former and remain tender toward the latter. ellauri184.html on line 361: Fourth, the problem is not just to be addressed through a Christian understanding, applied to private lives. Homosexuality is a public problem in the public square, and repentance will bring with it an understanding of the necessity of public reformation. When Josiah cleansed the land, he shut down the sodomite houses near or in the house of the Lord. “Then he tore down the ritual booths of the perverted persons that were in the house of the Lord . . .” (2 Kings 23:7 ; cf. 1 Kings 14:24 ,15:12 ,22:46 ). Unless it results in the bath houses closing, it will not have been a real reformation ellauri184.html on line 376: Ulkokullatut epäilevät Jeshuaa saatanaxi. Kastematoserkku on pettynyt kun se ei paastoa. Äh, se on vaan kade. Jeshua lohduttaa et Johannes on vaimoista syntyneistä paras. Tarkoittaen ehkä että Maaria ei ollut vihitty paukahtaessaan paxuxi. (Vaikka olihan se sit jouluna.) Jeshua sanoo rumasti hätiin tulleille äiskylle ja velipuolille: ketäs tekin olette. Siitä on tullut joku guru. No veljet oli kateita ja äiti nöyristeli liikaa vanhimmille. Oli aika antaa niille kyytiä. ellauri184.html on line 378: Naahumin mukaan Jeshuan batting average parantajana oli kaukana sadasta. Rantaloma olisi nyt paikallaan. Myrskyn seisotus oli kenties onnekas sääilmiö. You win some, lose some. Onnistumiset jäävät mieleen. Vastarannalla Jeshua ajaa pirulaiset ulos muukalaislegioonalaisesta. Kaikki kylän siat hukkuivat. Nojoo, ne oli muukalaisten sikoja. Ei ihme että muukalaiset käski Jeshuan porukoineen lähtee menemään. Eivät penteleet sentään uskaltaneet vaatia vahingonkorvauxia. ellauri184.html on line 392: Päinvastoin leviraatti vaatii sitä. (Typerä sääntö kyllä sekin.) Ei ihme että Salome pian tarjoili sen päätä vadilla. ellauri184.html on line 423: You have heard that it was said, "You shall not commit adultery." But I tell you that anyone who looks at a woman lustfully has already committed adultery with her in his heart (Matthew 5:27-28, NIV). ellauri184.html on line 435: Kun nelisormi Pete sanoi että Jeshua voisi olla Punavyö, Jeshua oli kiitollinen. Tää motivoi sitä kovasti. Vaik eikai Messiaan pitänyt olla tollanen, vaan suuri sotamies. No joo, kaikkea ei voi saada. Hyvä näinkin. ellauri184.html on line 439: Punavyö ja sen parhaat kaverit menee vuorelle. Pimeää kuin säkissä! papukaija sanoo. Tule takaa saatana! huutaa Punavyö nelisormi Petelle. Vade retro saatanas! Peter ja James ja John kilpailivat siitä kuka oli paras. Olitte kaikki hyviä, rauhoitteli Jeshua. ellauri184.html on line 446: Petteri joka on kasvattanut lampaita on tietävinään ettei 100 lampaan omistaja ehdi kauan eziä yhtä kadonnutta. Voi olla sanoo Jeshua joka ei tiedä mitään lampaista, mutta silti vittu. 12 on hyvä luku, 11 ei ole mistään kotoisin. No onhan se jalkapallojoukkue, pojat huomauttaa anakronistisesti. ellauri184.html on line 469: Jeshuan suu vettyi kazoessa silmä kovana Jerun rikkauxia. Mukana saattueessa oli kyynisiä partaradikaaleja joilla oli mielessä vain maallinen vallankumous. Hyi ja hui. Oudon naisen "suu" on syvä kuoppa (vanha viidakon sananlasku). Juupa juu. Kyyniset köyhät olivat pettyneet ennenkin, ja pettyisivät taas. Spartakuskin oli vain 1 ihminen. Jeshua puhui kuitenkin kaikille, hyville, pahoille ja rumille. Myönnätkö olevasi ruma kalkkuna? Myönnän. Kiitos. Pahat on usein väsyneitä sydämen paaduttamiseen. ellauri184.html on line 476: Pankkiirit ja papit kukkoilevat pihalla friseerattuine partoineen kuin riikinsellaiset. Kade Jeshua alkaa pian raipata ja kaataa pöytiä. Trapeza on penkki kreikaxi, nelijalkainen trapezoidi. ellauri184.html on line 483: adding:1em"> ellauri184.html on line 493: Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kommentoi Ankan kuolemaa varhain aamulla: ”Roope Ankka oli eräs amerikkalaisen unelman ilmentymistä. Hän valoi jokaiseen amerikkalaiseen uskoa kovaan työhön. Hän oli ”self-made man” sanan parhaassa merkityksessä, oman elämänsä seppo kuten Mauno Koivisto (kiitos Haju Pisilä tästä vinkistä).” Ankka-yhtymät on saanut Bushin hallinnolta useita kilpailuttamattomia urakoita Irakin jälleenrakentamisesta, mikä on herättänyt vahvaa kritiikkiä. Ankkalinnan talous joutui lisäksi muutama vuosi sitten pahaan syöksykierteeseen, kun Ankka-yhtymät ilmoitti siirtävänsä suuren osan tuotannostaan Kiinaan. ellauri184.html on line 504: Jeshua pelaa pappisäädyn kanssa jotain sanallista shakkia. Tulee pattitilanne. Jeshuan aikakärpänen pitää nuolesta: toki Caesarin on saatava mikä kuuluu Caesarille, ei tässä mitään subversiivisiä olla. Kyllä kirkkojenkin täytyy saada verottaa. ellauri184.html on line 509: adding:1em"> ellauri184.html on line 516: In Classical and Hellenistic civilization, Ancient Greeks and Romans posed great value on the beauty of nature, physical integrity, aesthetics, harmonious bodies and nudity, including the foreskin (see also Ancient Greek art), and were opposed to all forms of genital mutilation, including circumcision—an opposition inherited by the canon and secular legal systems of the Christian West and East that lasted at least through to the Middle Ages, according to Frederick Hodges. Traditional branches of Judaism, Islam, Coptic Christianity, the Ethiopian Orthodox Church, and the Eritrean Orthodox Church still advocate male circumcision as a religious obligation. ellauri184.html on line 518: The Book of Genesis explains circumcision as a covenant with God given to Abraham,[Gen 17:10] In Judaism it "symbolizes the promise of lineage and fruitfulness of a great (???) nation," the "seal of ownership (???) and the guarantee of relationship between peoples and their god." Some scholars look elsewhere for the origin of Jewish circumcision. One explanation, dating from Herodotus, is that the custom was acquired from the Egyptians, possibly during the period of enslavement. An additional hypothesis, based on linguistic/ethnographic work begun in the 19th century, suggests circumcision was a common tribal custom among Semitic tribes (Jews, Arabs, and Phoenicians). ellauri184.html on line 520: The Jewish and Islamic traditions both see circumcision as a way to distinguish a group from its neighbours. The Bible records "uncircumcised" being used as a derogatory reference for opponents[1Sam 17:26] and Jewish victory in battle that culminated in mass post-mortem circumcision, to provide an account of the number of enemy casualties.[1Sam 18:27] Just count he prepuces, or measure the size of the foreskin hillock. Jews were also required to circumcise all household members, including slaves[Gen 17:12-14] – a practice that would later put them into collision with Roman and Christian law (see below). ellauri184.html on line 524: In 167 BCE Judea was part of the Seleucid Empire. Its ruler, Antiochus IV Epiphanes (175–165 BCE), smarting from a defeat in a war against Ptolemaic Egypt, banned traditional Jewish religious practices, and attempted to forcibly let the Jews accept Hellenistic culture. Throughout the country Jews were ordered, with the threat of execution, to sacrifice pigs to Greek gods (the normal practice in the Ancient Greek religion), desecrate the Shabbat, eat unkosher animals (especially pork), and relinquish their Jewish scriptures. Antiochus´ decree also outlawed Jewish circumcision, and parents who violated his order were hanged along with their infants.[1Mac 1:46-67] According to Tacitus, as quoted by Hodges, Antiochus "endeavoured to abolish Jewish superstition and to introduce Greek civilization." ellauri184.html on line 528: Classical, Hellenistic, and Roman culture found circumcision to be cruel and repulsive. In the Roman Empire, circumcision was regarded as a barbaric and disgusting custom. The consul Titus Flavius Clemens was condemned to death by the Roman Senate in 95 CE for, according to the Talmud, circumcising himself and converting to Judaism. The Emperor Hadrian (117–138) forbade circumcision. Overall, the rite of circumcision was especially execrable in Classical civilization, also because it was the custom to spend an hour a day or so exercising nude in the gymnasium and in Roman baths, therefore Jewish men did not want to be seen in public deprived of their foreskins. ellauri184.html on line 530: Hadrian´s policy after the rebellion reflected an attempt to root out Judaism: he enacted a ban on circumcision, all Jews were forbidden to enter Jerusalem upon pain of death, and the city was renamed Aelia Capitolina, while Judea was renamed Syria Palaestina. Around 140, his successor Antoninus Pius (138-161 CE) exempted Jews from the decree against circumcision, allowing them to circumcise their sons, although they were forbidden to do the same on their slaves and proselytes. Jewish nationalists´ (Pharisees and Zealots) response to the decrees also took a more moderate form: circumcisions were secretly performed, even on dead Jews. ellauri184.html on line 532: However, there were also many Jews, known as "Hellenizers", who viewed Hellenization and social integration of the Jewish people in the Greco-Roman world favourably, and pursued a completely different approach: accepting the Emperor´s decree and even making efforts to restore their foreskins to better assimilate into Hellenistic society. The latter approach was common during the reign of Antiochus, and again under Roman rule. The foreskin was restored by one of two methods, that were later revived in the late 20th century; both were described in detail by the Greek physician Aulus Cornelius Celsus in his comprehensive encyclopedic work De Medicina, written during the reign of Tiberius (14-37 CE). The surgical method involved freeing the skin covering the penis by dissection, and then pulling it forward over the glans; he also described a simpler surgical technique used on men whose prepuce is naturally insufficient to cover their glans. The second approach, known as "epispasm", was non-surgical: a restoration device which consisted of a special weight made of bronze, copper, or leather (sometimes called Pondus Judaeus, i. e. "Jewish burden"), was affixed to the penis, pulling its skin downward. Over time, a new foreskin was generated, or a short prepuce was lengthened, by means of tissue expansion. Martial also mentioned the instrument in Epigrammaton (Book 7:35). ellauri184.html on line 534: The Apostle Paul referred to these practices in his letters, saying: "Was a man already circumcised when he was called? He should not become uncircumcised."[1Cor 7:18] But he also explicitly denounced the forcing of circumcision upon non-Jews, rejecting and condemning those Judaizers who stipulated the ritual to Gentile Christians, labelling such advocates as "false brothers"[Gal 2:4] (see below). In the mid-2nd century Rabbinical Jewish leaders, due to increasing cases of foreskin restorations in Roman Empire, introduced a radical method of circumcision, the periah, that left the glans totally uncovered and sew the remaining skin. The new method became immediately the only valid circumcision procedure, to ensure that a born Jew will remain circumcised and avoiding risk of restoring the foreskin. Operations became mostly irreversible. ellauri184.html on line 536: Under the first Christian emperor, Constantine, the two rescripts of Antoninus on circumcision were re-enacted and again in the 6th century under Justinian. These restrictions on circumcision made their way into both secular and Canon law and "at least through the Middle Ages, preserved and enhanced laws banning Hebrews from circumcising non-Hebrews and banning Christians or slaves of any religious affiliation from undergoing circumcision for any reason." Hyvä pojat! ellauri184.html on line 610: Minkä takia Jepu käski ottaa miekat mukaan kun ei Pezku sitten saanut edes korvaa irrottaa ilman sotakorvauxia? Oliko se taas vaan imagonhallintaa? Vodka on hyvää mutta pihvi sitkeää. Gileadin guardianit nappaa Kepun ja vie sen Kaipparin pakeille. Vähän syljeskelivät sitä naamaan pihalla. ellauri184.html on line 618: adding:1em"> ellauri184.html on line 622: In summary, the following understanding of biblical history seems plausible: 1. Although the Sanhedrin had the right to condemn Jesus to death and execute the sentence, it seemed opportune for various reasons to have the governor render this verdict. Moreover, although the Sanhedrin and the Roman governor had very diverse perspectives on Jesus, their interests finally converged, which led to Pilate’s condemnation of Jesus on grounds of unproven political charges. ellauri184.html on line 623: 2. Processes of marginalization and not the concrete breaking of laws – led to Jesus’s death. Not only was Jesus passively exposed to these processes of marginalization, but he partly contributed to them because he modelled himself as an outsider and distanced himself too little from the messianic expectations ascribed to him. This staged self-marginalization – partly done in performative fashion – was dangerous because the term “Messiah” was often charged with political content, as was exemplified by numerous rebel leaders who regarded themselves as the Messiah or were considered as such by their followers. Many of them were executed, including Jesus. ellauri184.html on line 627: a) Jesus’s unusual behavior at different levels mostly explains the hatred against him. He did not breach any major laws, but more seriously, he did not live up to multiple expectations; instead, he maneuvered himself into the position of an outsider. This means that it was mental and psychological dispositions and perceptions on the part of his contemporaries – and not legal issues – that led to his receiving the death penalty. ellauri184.html on line 633: d) Most charges are passed over in silence in the accounts of the Passion. These lacunae are easy to discover and fill in since the Gospels describe the events leading up to the Passion in a narrative and plausible manner. ellauri184.html on line 640: We do not know whether Jesus routinely called himself the Messiah, Son of Man, or King of the Jews (though the evangelists sure make it appear so). Nevertheless, these logos were ascribed to him, and he did not sufficiently distance himself from them. Even worse, he presented himself as an outsider by caring for outcasts and thus broke social taboos. What is more, through healings, exorcisms, and commensality with the disdained, he deliberately distanced himself from societal norms, added to his image as an outsider in a performative way, and thereby metaphorically conveyed a message that his opponents understood very well. ellauri184.html on line 642: By deriving his superior authority directly from God (e.g., in exorcisms and forgiveness of sins: Lk. 7.47-50) through his unique proximity to God and his ultimate claim to his unique interpretation of divine law – he exclusively set his own standards and his own criteria of who had access to Heaven and who did not – he upset the masses and caught the attention of the authorities, who perceived such utterances as subversive. More and more, they felt threatened in their own authority. In addition to behaving as though bestowed with superior authority, Jesus sharply criticized the Temple to the point that he finally became violent within its precincts. After a final incident, the representatives of the Temple, the priests, the scribes, and the Elders, who strove to preserve the core of the Jewish faith as embodied in the Temple, felt threatened in their position. ellauri184.html on line 644: The fact that Jesus had been preaching God’s word was irrelevant to Pilate. Sitähän ne liuhuparrat myötäänsä tekevät. The term “Messiah” which Jesus had been using, was more threatening to Pilate as it was laden with political connotations. The term presupposed that the “big king" (God) would make his reign prevail via a small king (Messiah), who had yet to appear. The only thing that remained unclear was exactly who this “small king" would be (a descendant of David’s?) and under what circumstances he would appear. ellauri184.html on line 646: Jesus was crucified between two other “robbers”. The original Greek texts speak of lestai (Mt, Mk). Lestes is the Greek translation of the Latin latro. Both terms have a similarly broad semantic meaning. What is important in our context is that latro and lestes denote not only a street robber but also a resistance- and guerilla fighter. It is likely that no one perceived Jesus as a guerilla fighter, but the term lestes is even broader than the English terms robber, bandit, or resistance fighter, it includes terrorist. ellauri184.html on line 649: Jesus was not merely a prophet. Due to his wanderings and teachings, he was also a radical itinerant charismatic preacher who represented a decidedly anti-hegemonial world view. His speeches were seen by the Jewish establishment as an incitement of the people. ellauri184.html on line 651: To the average inhabitant of the Roman Empire, the manifold itinerant groups of magicians, sophists, cynics, other philosophers, astrologers, prophets, and eventually also Christians, must have appeared basically the same. These oscillating and enigmatic figures were simultaneously admired and despised for their "otherness". Why was Jesus able to appear as a radical itinerant preacher? He did not call for a political upheaval. Nevertheless, his messianic “program” was radical in its postulation of a proximity to God that had hitherto been unheard of and was based on the deliberate breaking of taboos and social conventions. ellauri184.html on line 653: In the end, Jesus represented several different images of a bogeyman and became an outsider par excellence. He put off many of his adherents through his negligence of politics (i.e. he did not yield to their pressure to exert violence for political reasons), and he drew the attention of the authorities upon himself and made them suspicious through his eccentric speeches. Finally, Jesus was between the stools: There was no one left to speak in his favor. In the end, perceptions prevailed beyond all else. ellauri184.html on line 655: The Romans regarded him as a political dissident, or an insurgent – which the word lestes/latro appropriately captured – via the claim that he was King of the Jews, a claim that he never denied. Jesus’s hobo life testified to his calling as a prophet and radical wandering charismatic who constantly transgressed social boundaries. These multi-faceted processes of marginalization that Jesus partly took on voluntarily and partly endured led – in the brutal logic of the time – to his crucifixion as an outsider. ellauri184.html on line 682: The custom of releasing prisoners in Jerusalem at Passover is known to theologians as the Paschal Pardon, but this custom (whether at Passover or any other time) is not recorded in any historical document other than the gospels, leading some scholars to question its historicity and suspect that such a custom was a mere narrative invention of the Bible´s writers like so much else in the fake good news. ellauri184.html on line 692: Among the 52 early Christian and Gnostic texts discovered at Nag Hammadi in 1945, one of the most enigmatic is a Valentinian text called the Gospel of Philip. This is one of several “Gnostic” texts which puts a special emphasis on the relationship between Mary Magdalene and Jesus. One of the more obscure sections concerns three Marys who were always with Jesus. ellauri184.html on line 702: Jesus had some unnamed sisters and it isn’t unusual for a mother to give her name to a daughter. Still, beyond the passage from Philip, there is no record of Jesus having a sister named Mary who was always with him. ellauri184.html on line 706: Tai no, chryptittyjen mielestä sekin oli sarvetettu kuten Joseph: My view is that both Anna and Mary were made pregnant by the same angel. He is identified as the archangel Gabriel. Hiero sinne hässöy. Kiitti mut ei kiitti, me inhotaan pizzaa. ellauri184.html on line 715: Kukko kiekui ennenaikaisesti keskiyöllä Pezkun kolmannen kiellon merkixi. Kerta kiellon päälle meni Pezkulta pupu pöxyyn Quo Vadis hetkellä kun sen piti mennä Roomaan ylösalaisin naulittavaxi. Kumpikohan hepuista kärsi enemmän? Voiko sitä verrata? Se olis utilitarismia. No pääsihän se paavixi ja helmiäisoven porzarixi. ellauri184.html on line 733: Why did Jesus entrust Mary to the apostle John instead of to His brothers? ellauri184.html on line 734: When Jesus was on the cross, both the apostle John and Mary the mother of Jesus stood nearby. In John 19:26–27 we read, “When Jesus saw his mother there, and the disciple whom he loved standing nearby, he said to her, ‘Woman, here is your son,’ and to the disciple, ‘Here is your mother.’ From that time on, this disciple took her into his home.” The clear understanding of the passage is that Jesus commanded John to care for Mary after His death. ellauri184.html on line 736: Mary was most certainly a widow at this point in her life and also an older woman. Though she had other sons, Jesus chose John to provide care for Mary after His death. Why? Because Jesus’ brothers did not become believers until after His resurrection (John 7:5). Further, Jesus’ brothers were not present at His crucifixion. They had other errands just then. Jesus was entrusting Mary to John, who was a believer and was present, rather than entrusting her to His brothers, who were not believers and who were not even interested enough to be present at his crucifixion. ellauri184.html on line 738: As the eldest son in His family, Jesus had a cultural obligation to care for His mother, and He passed that obligation on to one of His closest friends. John would have certainly obeyed this command. Mary was most likely one of the women in the upper room and was present when the church was established in Jerusalem (Acts 1:12–14). She probably continued to stay with John in Jerusalem until her death. It is only later in John’s life that his writings and church history reveal John left Jerusalem and ministered in other areas. By then he had probably got rid of mamma Maria. ellauri184.html on line 740: This is also confirmed by Acts 8:1 that reads, “On that day a great persecution broke out against the church in Jerusalem, and all except the apostles were scattered throughout Judea and Samaria.” John was still in the city at this time (perhaps one or two years after the resurrection) and was still there three years after the conversion of Simon to Paul (Galatians 2:9). ellauri184.html on line 742: There is no contextual proof within Scripture itself that would point to Jesus broadening Mary’s role as “mother” of all Christians. In fact, Catholic teaching can only point to early church leaders as proof that Jesus meant to establish Mary’s “motherhood” to all believers in Christ or that Mary was a cooperative participant in salvation. John just took Mary into his home to care for her. The Bible does not say “from that time on Mary became the stepmother of all believers.” ellauri184.html on line 773: Jose Saramago is an atheist. This should be enough warning for everyone that desires to read the book. It is very explicit and so religion it’s exposed at its weakest and God as a character is revealed. I come from a Roman-Catholic background but I still wanted to read it, ever since the Gnostic gospel where Jesus childhood is revealed and he changes from a mischievous badly behaved kid to the Jesus from the new testament I wanted to see Saramago’s take on it. Saramago is such a master of words that he makes every bit of faith look totally illogical. ellauri184.html on line 775: It does not take long for us to find out that Saramago is extremely sharp at finding all contradictions on roman-catholic religion. In the novel God seems to be the greediest of all gods, the vainest, the most detached from his people. Detached even from his son as he appeared to him in different shapes, only in the meeting at the lake did he appear to him as a man. God does not command, he orders, he tricks his own son into following his plan to the end. Ultimately Jesus’s betrayal was his last act of martyrdom. ellauri184.html on line 777: Everyone knows more or less about the birth of Jesus: the manger, the donkey and the ox, the three wise men, all that, all that. Adult life, too, moreover: without a Christian education, one has a vague idea of preaching, miracles, crucifixion and resurrection. And between the two, childhood, adolescence? Well, we don´t know: the bible does not say anything about it, and no credible source exists on the subject (although some myths (trip to Egypt, Asia, England) emerged later. ellauri184.html on line 779: José Saramago, therefore, gives us his vision of this unknown Jesus while reinterpreting in his sauce some biblical subjects. The result is probably not very canonical since we see a Jesus first educated by the Devil, then discovering sexuality in the arms of Mary Magdalene, a prostitute with whom he falls in love. However, I did not see any desire to satire: on the contrary, we discover a character torn by the codes of the society of his time, the gradual discovery of his identity, and above all, the feeling of being a toy of fate. ellauri184.html on line 781: The characters in the book are fascinating; my Jesuits friends and I laughed and enjoy this book. There were no doubts in our head by the end of the book. We did not feel like it shook our religion or affected the way we perceived God. This book was after all under fiction so everyone that is easily offended stay away from this book and stop complaining about blasphemy and crying around like little kids. Saramago is a Nobel price winner and foremost a grown man that is entitled to his own opinions. This one of his finest, if not the best, of his book in my opinion, a must read. Of course he is dead by now. ellauri184.html on line 783: Jesus having sex with Mary Magdalene in the whorehouse without the blessing of marriage. The demon asking Jesus to use a sheep for sexual release. An angel posing as a beggar during the Annunciation scene. The same beggar-angel walking with Mary to Bethlehem provoking jealousy to the doubting Joseph. Three shepherds instead of 3 kings visiting the family in the Bethlehem. Joseph crucified and dying on the cross mistaken as a zealot. Jesus seeing God in the desert. Jesus riding on the boat with the God and the Devil. These are some of the shocking deviations from the story that Saramago imagined and incorporated to come up with an “irreverent, profound, skeptical, funny, heretical, deeply philosophical, provocative and compelling work.” (Source: Harold Robbin who says that this is his favorite work of Saramago. So far, I agree). ellauri185.html on line 2: ad> ellauri185.html on line 23: ad> ellauri185.html on line 52: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e1/Hannah_VICTORS%2C_Jan.jpg/800px-Hannah_VICTORS%2C_Jan.jpg" width="50%" /> ellauri185.html on line 66: According to Jewish tradition, the book was written by Samuel, with additions by the prophets Gad and Nathan, who together are three prophets who had appeared within 1 Chronicles during the account of David's reign. Modern scholarly thinking posits that the entire Deuteronomistic history was composed circa 630–540 BCE by combining a number of independent texts of various ages. ellauri185.html on line 68: Mitäs tapahtui samaan aikaan toisaalla? Kreikassa 600-500-luvulla eKr Solon ym arkista puuhastelua. Sisämerten kolonisointia kilpaa Foinikian kaa. Millonkas se Iisebelin Tyros lytättiin? Jezebel esiintyy 800-luvulla, jälkeen Salomonin 970–931 BCE. Daavid osti tontin jolle Salomo rakensi ekan temppelin. Temppeli hävitettiin 589-587 Nebukadnesarin toimesta ja taparikolliset vietiin tällä kertaa Babylonin linnaan 597-539. Hizi kun olisi se seinätaulu jossa on raamatun tapahtumat aikajanalla. Millos se Moosexen konvoi palas Ebyktistä? Joidenkin Raamatun pohjalta tehtyjen laskujen mukaan israelilaiset palasivat Egyptistä noin 1300–1200 eaa. He joutuivat sotaan filistealaisia ja kanaanilaisia kanssa valloittaen Ain, Jerikon ja Hazorin. Arkeologien mukaan Jeriko ja Ai tuhoutuivat noin 1550 eaa. keskipronssikauden lopussa. Monien tutkijoiden mukaan Egyptissä kävi vain pieni joukko, ja israelilaiset olivat eräänlainen Kanaanin maan alakulttuuri, joka eli paimentolaisina maassa, jossa kaupunkilaiset palvoivat muun muassa israelilaisten uskovaisten epäjumalina pitämiä Baalia ja Astartea. Eräässä vaiheessa nämä paimentolaisheimot alkoivat vallata Israelia. Israelilaiset voittivat viimeiset kanaanilaiset noin 1140 eaa. David Rohlin kiistanalaisen revisioidun kronologian mukaan Jerikon ja Ain tuhoutuminen osuu samaan aikaan israelilaisten Egyptistä-paluun kanssa, ja Raamatun kertomus on mahdollinen kuvaus tapahtumista. ellauri185.html on line 86: Regular excavation activities only started again in 1995 under the supervision of Ali Khalil Badawi. Shortly afterwards, an Israeli bomb destroyed an apartment block in the city and evidence for an early church was revealed underneath the rubble. Thanks for help in digging brothers! ellauri185.html on line 95: What about the destruction of Tyre? Well, Nebuchadnezzer’s attack came shortly after Ezekiel, so it’s hard to tell for sure from our perspective whether or not Ezekiel truly prophesied that phase of Tyre’s destruction. But as far as Alexander is concerned, it is well established that this took place in 322 BC. So this is a clear example of the Bible foretelling an event (actually several) in detail. ellauri185.html on line 106: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/55/Mizpah_1922_Jockstrap_Advertisement.gif" /> ellauri185.html on line 113: Shortly thereafter, Saul leads Israel to a victory over Nahash of Ammon. Despite his numerous military victories, Saul disobeys Yahweh's instruction to destroy Amalek: Saul spares the Amalekite ruler and the best portion of the Amalekite flocks to present them as sacrifices. Samuel rebukes Saul and tells him that God has now chosen another man to be king of Israel. ellauri185.html on line 120: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Ernst_Josephson._-_David_och_Saul.JPG/220px-Ernst_Josephson._-_David_och_Saul.JPG" width="50%" /> ellauri185.html on line 135: David commits adultery with Bathsheba, who becomes pregnant. When her husband Uriah the Hittite returns from battle, David encourages him to go home and see his wife (to cover his own tracks) but Uriah declines in case David might need him. David then deliberately sends Uriah on a suicide mission, and for this, Yahweh sends disasters against David's house. Nathan tells David that the sword shall never depart from his house. ellauri185.html on line 141: 2 Samuel concludes with four chapters (chapters 21 to 24) that lie outside the chronological succession narrative of Saul and David, a narrative that will continue in The Book of Kings. These four supplementary chapters cover a great famine during David's reign; the execution of seven of Saul's remaining descendants, only Mephibosheth being saved (kannattiko mainita), David's song of thanksgiving, which is almost identical to Psalm 18; David's last words; a list of David's "mighty warriors"; an offering made by David using water from the well of Bethlehem; David's sinful census; a plague over Israel which David opted for as preferable to either famine or oppression; and the construction of an altar on land David purchased from Araunah the Jebusite. ellauri185.html on line 143: Home of the worriers, se oli joku kaupunki Kaliforniassa. Niin se oli Golden State Worriers, kotipaikka Frisco, siskonmakkaroiden kotimaa. Alunperin se oli Philadelphia Warriors. Logona ollut inkkarinpää poistettiin 70-luvulla p.c. syistä, ja tehtyään comebackin 2000-luvulla epäwokena. ellauri185.html on line 152: On November 16, 1491, an auto-da-fé was held outside of Ávila that ended in the public execution of several Jews and conversos. The suspects had confessed under torture to murdering a child. Among the executed were Benito García, the converso who initially confessed to the murder. However, no body was ever found and there is no evidence that a child disappeared or was killed; because of contradictory confessions, the court had trouble coherently depicting how events possibly took place. The child's very existence is also disputed. ellauri185.html on line 156: On 16 November 1491, in the Brasero de la Dehesa (lit: "brazier in the meadow") in Ávila, all of the accused were handed over to the secular authorities and burned at the stake. Nine people were executed - three Jews: Yusef Franco, Ça Franco, and Moses Abenamías; and six conversos: Alonso, Lope, García and Juan Franco, Juan de Ocaña and Benito García. As was customary, the sentences were read out at the auto-da-fé, and those of Yucef Franco and Benito García have been preserved. ellauri185.html on line 195: 10.3.2022 klo 8.43 - Kikan Profiili: Ja vadimin vanhemmilla ellauri185.html on line 279: 10.3.2022 klo 9.29 - Oma Profiili: Miten muuten Anna ja Vadim selviää Ukrainasta? Riiteleekö ne sängyssä? ellauri185.html on line 332: Mixi-kysymyxet hakee premissejä, josta havainnot voi päätellä. Jos premissit on yleispätevämpiä, ne on tietty epävarmempia, mutta jos ne nazaavat voi niillä ennustaa tulevia havaintoja. Kyberneettinen selitys mixi-kysymyxeen ennustaa takaisin kytketyn systeemin tiloja sen tasapainotilasta. Se on deterministisen kausaaliselityxen erikoistapaus, eikä vaadi toimiaxeen mitään kopiota systeemistä missään muualla. Darwinismi on tätä tyyppiä. Peliteoreettinen selitys on kyberneettisen erikoistapaus. Pelaajat hakeutuvat kohti jotain niille optimaalista tasapainotilaa. Joskus ne jopa tajuavatkin sen, aivokuoren pienoismallilla voi jopa olla kausaalinen osuus tapahtumissa. Muttei välttämättä niin. Uskonnolliset heput kysyvät viimeximainitun tyyppisiä kysymyxiä (eli mitä etua jollekulle on jostakin) asioista, jotka selviävät paremmin ilman oletusta omaa etuaan ajavista pelaajista, varsinkaan sellaisista joista ei ole mitään muuta evidenssiä kuin pelitapa. ellauri185.html on line 337: adding:1em"> ellauri185.html on line 338: adding:1em" /> ellauri185.html on line 341: I later argued that, with some revisions and additions, Kant’s most ellauri185.html on line 367: At the age of seven, he wanted to be a monk, and prayed fervently that his parents, who had by then lost their faith, should return to it. ellauri185.html on line 373: Everyone ought to regard everyone with respect, that's all. Rispektiä kehiin kuten Saul Bellowin isoäitl Lauschilla. Rakastamisesta ei mitään puhetta. Oliko Parfit juutalainen? Ei vaan pikemminkin Olavi Pylkkänen. He was born in Chengdu, western China, where his parents, Jessie (nee Browne) and Norman Parfit practised preventive medicine in Christian missionary hospitals. Life partner Janet Richards believes Parfit had Asperger syndrome. He pledged to donate at least 10% of his income to effective charities. No brittejä ei verot paljon paina. Ehkä se säästi charityrahat parturimenoista. ellauri185.html on line 389: adding:1em"> ellauri185.html on line 390: Paul Charles William Davies AM (born 22 April 1946) is an English physicist, writer and broadcaster, a professor in Arizona State University and Director of BEYOND: Center for Fundamental Concepts in Science. He is affiliated with the Institute for Quantum Studies in Chapman University in California. He previously held academic appointments in the University of Cambridge, University College London, University of Newcastle upon Tyne, University of Adelaide and Macquarie University. His research interests are in the fields of cosmology, quantum field theory, and astrology. He proposed that a one-way trip to Mars could be a viable option for him. His colleagues agreed whole-heartedly. ellauri185.html on line 392: In 2005, he upset the chair of the SETI: Post-Detection Science and Technology Taskgroup of the International Academy of Astronautics. Davies serves on the Advisory Council of METI (Messaging Extraterrestrial Intelligence). Davies was a co-author with Felisa Wolfe-Simon on the faked 2011 Science article "A Bacterium That Can Grow by Using Arsenic Instead of Phosphorus". Davies has been criticized for promoting a hypothesis that cancer is an evolutionary atavism or throwback to single-celled life, a claim that is biologically unfounded. ellauri185.html on line 401: adding:1em"> ellauri185.html on line 402: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/91/102111_Pinker_344.jpg/440px-102111_Pinker_344.jpg" width="20%" style="float:right;padding:1em" /> ellauri185.html on line 406: Steven Arthur Pinker (born September 18, 1954) is a Canadian-American cognitive psychologist, psycholinguist, popular science author and public intellectual. He is an advocate of evolutionary psychology and the computational theory of mind. Enlightenment Now (2018) uses social science data to show a general improvement of the human condition over recent history brought by Western reason, science and humanism plus colonialism. Pinker on Hararin sielunveli, ne siteeraavat toisiaan. Pahuus on sitä mukaa vähentynyt kun jenkkihegemonia on vahvistunut. Vitun fariseuxet. ellauri185.html on line 408: Pinker was born in Montreal, Quebec, in 1954, to a middle-class Jewish family. His grandparents emigrated to Canada from Poland and Romania in 1926, and owned a small necktie factory in Montreal. His father was a lawyer. His mother eventually became a high-school vice-principal. His brother is a policy analyst for the Canadian government, while his sister, Susan Pinker, is a psychologist and writer who authored The Sexual Paradox and The Village Effect. ellauri185.html on line 412: In 2004, Pinker was named in Time's "The 100 Most Influential People in the World Today", and in the years 2005, 2008, 2010, and 2011 in Foreign Policy's list of "Top 100 Global Thinkers". Pinker was also included in Prospect Magazine's top 10 "World Thinkers" in 2013. He has won awards from the American Psychological Association, the National Academy of Sciences, the Royal Institution, the Cognitive Neuroscience Society, and the American Humanist Association. ellauri185.html on line 434: ader.jpg" /> ellauri185.html on line 438: 43. Mixemme ole saaneet vihiä avaruuden älystä? Mixemme saa vihiä älystä edes maapallolla? Hiljaisuuteen on monta hyvää syytä. Abigail hoxaa epäillä, että ehkä ufot ovat fiktiota. Olisivatpa legal alienitkin! Toinen selitys voisi olla että täällä on käyty toteamassa tilanne ja lähdetty vähin äänin pois. 3. on, että samaa tietä kulkeneet sivilisaatiot ovat muutkin räjäyttäneet izensä tähtitaivaan tuuliin heti kun ovat kyenneet. Tai sitten alienit ovat olleet täällä valloitusretkellä mutta ne ovat pienempiä kuin kärpäset, ja joku nauta on huiskaissut niiden armadan hännällä lehmänläjään. Muumissa marsilaiset arvelivat Vilijonkan lehmän perusteeella että muumilaaxo on vähän jäljessä kehityxestä. Samahan voisi päteä tyhmistä alieneista, tai sitten meistä. Nojoo, ei tästä tämän enempää. Tää on selvästi jonkinlaista modernia taivastoivoa. ellauri185.html on line 450: Ryssä Tolstoi edustaa tässä paholaisen advokaattia, Martti piispa saxalaista suoraselkäisyyttä. ellauri185.html on line 457: Riippuen siitä, miten vuorisaarnan käskyt käsitetään ja tulkitaan, muodostuu meidän suhteemme yksityisiin lähimmäisiimme, mutta varsinkin yhteiskuntaan ja valtioon sekä niitten asettamiin tehtäviin ja velvoituksiin olennaisesti erilaiseksi. Jos vuorisaarnan käskyt käsitetään sananmukaisesti ja vaaditaan niitä semmoisina noudattamaan, niinkuin esim. jo Lutherin ajan uudestikastajat, myöhemmin etenkin Leo Tolstoi, Mahatma Gandhi, E. Stanley Jones, Toyohiko Kagava y.m. ovat vaatineet, niin joudutaan väistämättömästi niihin samoihin nihilistisiin ja anarkistisiin johtopäätöksiin, jotka Leo Tolstoi perusteellisimmin on vuorisaarnasta kehitellyt. Joudutaan kieltämään ei ainoastaan yksilöjen ja kansojen kaikkinainen itsepuolustusoikeus, vaan myös kaikki kiva väkivallan käyttö yhteiskunnan, valtion ja yleensä hopeaselkien kalleimpien omaisuusarvojen suojelemiseksi. Ja kun kaikki väkivoiman käyttö niitten suojelemiseksi ehdottomasti kielletään, niin se merkitsee käytännössä sitä, että ne jätetään tuholle alttiiksi. Näyteikkunoita särjetään, kesämökeiltä poimitaan marjat ja ruokasienet, tankit ruostuvat ja ruuti kastuu. ellauri185.html on line 499: Ei kyllä tässä Lexa lipsahtaa pahasti marxisti-leninistien linjoille, niin aatelismies kuin onkin. Nehän koittivat houkutella köige maade proletaarlase yhinöimään siskonpetissä. Vaan pieleen meni, hahaa! Kapitaalilla yhdistyminen sensijaan on mennyt mainiosti: pääoma purjehtii sujuvasti liputtomilla laivoilla, eikä rahalla ole passin tarvetta. Isänmaita puretaan uutterasti vapaakauppasopimuxilla, ja kohta kaikki solkkaavat huonoa englantia. End of history, Fukuyama, Pinker ja Harari lyövät kättä Tolstoin ja Leninin luiden yli. ellauri185.html on line 529: Tolstoi ei kuitenkaan ollut ääri-individualisti, pikemminkin päinvastoin, ei siis tyypillinen anarkisti ala Markku Graae. Vaikka kuuluihan Markkukin vapaamuurareihin. Ei sentään vankimuurareihin joiden oikea paikka on kiven sisällä. On vaikea elei mahdotonta olla kuulumatta mihinkään, apina on laumaeläin kuten penikka. Näin ne ääripäät kohtaavat kuten häntäänsä pureva käärme: fasistit ja antifat taistelevat samoilla barrikadeilla, vaikka eri puolilla. Välissä koittaa patriootti pitää yllä lakia ja järjestystä pampulla ja happosuihkeella. ellauri185.html on line 550: ..Koettakoonpa vain joku työläinen ottaa takaisin rik kailta osankaan siitä, mitä nämä ovat laillisesti häneltä riis täneet, -- koettakoonpa vain joku nälkäinen työläinen ottaa sen leivän, jonka rikkaat nälänhätää hyväkseen käyttäen myyvät hänelle kalliiseen hintaan, -- koettakoonpa vain joku työläinen lakon avulla saada takaisin edes jonkinkaan osan siitä, mitä häneltä on riistetty: - hän loukkaa silloin pyhää omistusoikeutta, ja hallitus rientää ellauri185.html on line 557: Mutta kuten aina korostaa Tolstoi tässäkin nimenomaan, että mitään todellista parannusta ei saada aikaan muuttamalla tai hävittämällä ulkonaisia laitoksia, muotoja ja järjestelmiä. Valtiojärjestyksen tukena oleva ulkonainen väkivaltajärjestö on tosin kaikkien yhteiskunnallisten epäkohtien ja kurjuuden suoranaisin syy. Mutta tämä ulkonainen väkivaltajärjestelmä itse nojautuu syvemmälle katsoen henkiselle perustalle, nim. eräisiin katsomuksiin ja vakaumuksiin tai ainakin ihmisten uskomuksiin ja ennakkoluuloihin. Ulkonaisen väkivaltajärjestelmän henkisinä kannattajina olevat ihmisten sosiaaliset ja poliittiset uskomukset ovat kiteytyneet tai kivettyneet laeiksi. Ja nämä lait ovat yhteiskunnallisen orjuuden ja kurjuuden sisäisenä syynä. Voivatpa ne jopa olla koodattuna genomiin. ellauri185.html on line 565: Kristus sanoo: "Alä vastusta pahaa." Oikeuksien tarkoituksena on vastustaa pahaa. Kristus määrää, että paha on palkittava hyvällä. Oikeusistuimet kostavat pahan pahalla. Kristus sanoo, ettei saa tehdä mitään eroa hyvien ja pahojen välillä. Damanlaiset hatut kaikille. Oikeusistuimilla ei ole mitään muuta tehtävää kuin todeta hyvien ja pahojen välinen ero. Kristus sanoo, että kaikille on annettava anteeksi; annettava anteeksi ei vain yhden kerran tai seitsemän kertaa, vaan annettava anteeksi loppumattomiin. On rakastettava vihollista, tehtävä hyvää niille, jotka meitä vihaavat. Oikeusistuimet eivät anna anteeksi, vaan ne rankaisevat. Ne eivät tee hyvää niille, joita ne nimittävät yhteiskunnan vihollisiksi, vaan päinvastoin pahaa. Niin selviää siis Kristuksen sanoista, että Kristuksen olisi täytynyt kieltää tuomioistuimet." "Vuorisaarnassa Kristus kääntyy kaikkien puoleen ja sanoo: Jos joku tahtoo sinun kanssasi käydä oikeutta ja ottaa ihokkaasi, anna hänen saada vaippasikin. Kristus siis selvästi kieltää kaiken oikeudenkäynnin paizi omansa siellä viimeisellä tuomiolla. Kristuksen opin mukaan ei voi olla kristillistä, rankaisevaa tuomaria paizi ratki taivaassa. (Mein Glaube S. 45-46) ellauri185.html on line 655: Niinhän villi petoeläin pannaan kahleisiin ja siteisiin, ettei se voi purra ja raadella pahan luontonsa mukaan, vaikka se sitä kernaasti haluaisi, mutta kesyä, lauhkeata eläintä ei tarvitse samoin kahlehtia vaan se on ilmankin ja itsestään vaaraton. Jollei ihmistenkin suhteen näin meneteltäisi, kun ottaa huomioon, että ihmiset valtaosaltaan ovat pahoja ja tuhansien joukossa tuskin on yksi oikea kristitty, niin raatelisivat he toinen toisensa kappaleiksi eikä kukaan voisi rauhassa elää vaimonsa ja lastensa kanssa, harjoittaa sänkypainia, elinkeinoansa ja palvella Jumalaa, vaan koko maailma autioituisi. ellauri185.html on line 781: In this scene from the biblical book of Exodus, Moses and Aaron (upper right) visit the pharaoh, who is mourning his son. The Egyptian ruler’s son had died from one of the plagues sent by God to secure the Israelites’ release from Egypt. The gloom of the painting reflects the father’s intense grief. ellauri185.html on line 827: Results: American Indians/Alaska Natives had a significantly higher and 50% or greater prevalence for 7 conditions (anotia or microtia, cleft lip, trisomy 18, encephalocele, lower, upper, and any limb deficiency). Cubans and Asians, especially Chinese and Asian Indians, had either significantly lower or similar prevalences of these defects compared with non-Hispanic Whites. ellauri185.html on line 836: Despite all its disadvantages, inbreeding can also have a variety of advantages, such as ensuring a child produced from the mating contains, and will pass on, a higher percentage of its mother/father's genetics, reducing the recombination load, and allowing the expression of recessive advantageous phenotypes. Some species with a Haplodiploidy mating system depend on the ability to produce sons to mate with as a means of ensuring a mate can be found if no other male is available. It has been proposed that under circumstances when the advantages of inbreeding outweigh the disadvantages, preferential breeding within small groups could be promoted, potentially leading to speciation. ellauri185.html on line 844: Genetic sexual attraction is a concept in which a strong sexual attraction may develop between close blood relatives who first meet as adults. There is no evidence for genetic sexual attraction being an actual phenomenon, and the hypothesis is regarded as pseudoscience. ellauri185.html on line 846: Instead, certain body odours are connected to human sexual attraction. Humans can make use of body odour subconsciously to identify whether a potential mate will pass on favourable traits to their offspring. Body odour may provide significant cues about the genetic quality, health and reproductive success of a potential mate. Body odour affects sexual attraction in a number of ways including through human biology, the menstrual cycle and fluctuating asymmetry. The olfactory membrane plays a role in smelling and subconsciously assessing another human's pheromones. It also affects the sexual attraction of insects and mammals. The major histocompatibility complex genes are important for the immune system, and appear to play a role in sexual attraction via body odour. Studies have shown that body odor is strongly connected with attraction in heterosexual females. The women in one study ranked body odor as more important for attraction than “looks”. Humans may not simply depend on visual and verbal senses to be attracted to a possible partner/mate. That's hard science, no pseudo, mate! ellauri185.html on line 850: Geenien vaikutus ei ole additiivista kiitos homo-ja heterozygotian. Sixi niissä saa ja tulisikin mendelöidä. Meemien suhteen asia on toisin: tilikirjassa on 1+1 vähintäinkin 2, joten rikkaiden kannattaa naida rikkaita. Nämä 2 menestystekijää ovat siis ristiriidassa. Tästä konfliktista saamme kiittää romantiikkaa ja romaaneja, kuten tätä Augie Marchia. ellauri185.html on line 855: In Leader's Bellow biography Vol 2, “Love and Strife,” the novel “Herzog” is published on the very first page and reaches No. 1 on the best-seller list, supplanting John le Carré’s ‘The Spy Who Came In From the Cold.’ Never again would Bellow, about to turn 50 years old, lack for wealth, power, awards or flunkies to stand by him, ready to take his coat and do his bidding. The temptation for someone in his position was to become an insufferable, spoiled monster. And Bellow quickly gave in to temptation. ellauri185.html on line 857: Bellow’s bad temper in the late ’60s was by no means directed exclusively at would-be biographers, radical students and aggrieved wives. Bellow had so many targets to attack, whether insulting them face to face or in blistering letters or put-downs circulated through intermediaries. One of his favorite one-liners ran: “Let’s you and him fight.” The most salient recipients of Bellow’s bad temper in this biography were his three sons, each from a different mother — the oldest 21 when this volume starts, the youngest just 1 year old and about to be abandoned after yet another divorce. ellauri188.html on line 2: ad> ellauri188.html on line 23: ad> ellauri188.html on line 38: Apinoiden kanttiinissa Perunatorilla syötin iloisenvärisiltä pikku melamiinilautasilta äkeitä ruokia. Kassa oli nauravainen ja marakattimaisen söpönen malaijityttönen. Tuli mieleen Conradin nide Taika-Jim. Nyt sopis ehkä lukasta myös Melvillen matkakirja Tai-pei. ellauri188.html on line 58: Mutta vähitellen Melvillelle selvijää, että tapiirit on ihmissyöjiä. Eräänä aamuna hän huomaa kikulinsa salaperäisesti kadonneen. Se on kansatieteellisesti merkittävää, tarkkasilmäistä kuin Disney-tuotanto. Disney kuvaa värikkääsi ja eloisasti kiinalaisten outoja tapoja, käsittämättömiä tabuja ja kammottavia kuukautisrituaaleja. ellauri188.html on line 60: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3f/Flag_of_Marquesas_Islands.svg/800px-Flag_of_Marquesas_Islands.svg.png" width="50%" /> ellauri188.html on line 66: The Marquesas Islands constitute one of the five administrative divisions (subdivisions administratives) of French Polynesia. The capital of the Marquesas Islands’ administrative subdivision is the town of Taiohae, on the island of Nuku Hiva. The population of the Marquesas Islands was 9,346 inhabitants at the time of the August 2017 census. Ennen valkonahkoja porukoita oli satatuhatta. Kiva desimaatio. Niillä oli liian helppoa, aika tehä niiden elämästä vähän vaikeampaa. ellauri188.html on line 68: The indigenous people of the Marquesas suffered high death rates from diseases carried by Western explorers, such as smallpox and measles, because none of them had any immunity to them. Not to mention syphilis and gonorrhea. ellauri188.html on line 72: Une institution culturelle dénommée Académie marquisienne - « Tuhuna ’Eo Enata ». a comme mission de sauvegarder et d'enrichir le marquisien. ellauri188.html on line 75: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6e/Marquesas_map-fr.svg/800px-Marquesas_map-fr.svg.png" height="450px" /> ellauri188.html on line 76: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Marquesas-administrative.png/250px-Marquesas-administrative.png" height="450px" /> ellauri188.html on line 81: The inhabitants historically made a living by fishing, collecting shellfish, hunting birds, and gardening. They relied heavily on breadfruit but raised at least 32 other introduced crops. ellauri188.html on line 90: Most of the population of the Marquesas Islands is Christian as a consequence of the missionary activity of the Catholic Church, and various Protestant Christian groups. The main church in the area is the Cathedral of Our Lady of Taiohae (Cathédrale Notre-Dame de Taiohae) seat of the Catholic Diocese of Taiohae (Dioecesis Taiohaënus seu Humanae Telluris). ellauri188.html on line 96: Protestants went to Hiva Oa, but even there they had little success. There were few converts, tribal warfare and human sacrifice continued. Protestant missionaries gradually left Hiva Oa and returned to Hawaii, only James Kekkilä remained. In 1899 he also returned to Hawaii and died in Honolulu on November 29, 1904. Hawaiian-born missionary James Bicknell translated the Gospel of John into the Marquesan language in 1857. ellauri188.html on line 98: From 1838 to 1839, the Catholic mission was able to establish itself, supported by the French order Pères et religieuses des Sacrés-Cœurs de Picpus, which was not founded until 1800. The missionaries spread from Mangareva to Tahuata, Ua Pou, Fatu Hiva and Nuku Hiva. They suffered the same hostile reception and tribal warfare as their fellow Protestants. However, with the support of the French authorities, they were able to sustain themselves in the long run, despite all the obstacles. They even managed to baptize King Moana of Nuku Hiva, who, however, died of smallpox in 1863. Regrettably, but he got salvaged anyway. ellauri188.html on line 100: The missionaries of all denominations did their best to eradicate the traditional culture with the consumption of kava, fertility and virility rites, tattoos, skull dissection, dance and traditional music, but they also tried – and finally succeeded – to put an end to cannibalism, human sacrifice and constant tribal warfare. ellauri188.html on line 102: At the 2017 census, 97.0% of the population whose age was 15 and older reported that they could speak French (up from 94.1% at the 2007 census). 92.6% lied that they could also read and write it (up from 90.2% at the 2007 census). ellauri188.html on line 106: Breadfruit in the Marquesas ellauri188.html on line 112: adding:1em;border:1pt solid black"> ellauri188.html on line 118: Is the January 18, 1924, issue of SCIENCE, page 64, Mr. P. J. Wester writes from Manila, urging an ex pedition to the Marquesas and other South Sea Islands, primarily for the purpose of making secure the continued existence of the breadfruit, secondarily, by a study of the varieties, to add further evidence relative to the migrations of these inhabitants of Polynesia. ellauri188.html on line 120: He invites correspondence, hence this communication. Mr. Wester refers to statements in the romantic "White Shadows in the South Seas," and to the inter- esting article by Church in the Geographie for Octo- ber, 1919, and mentions Church's prediction that in ten years from that date "there would not be a full- blooded Marquesan alive." If taken literally, this would mean that the year 1929 or 1930 will witness the extinction of all pare-blooded Marquesans, and consequently, very shortly after, according to Wester, the gradual dying out of all Marquesan breadfruit. ellauri188.html on line 122: I have just returned from a seven months' trip to the Marquesas, and while the situation, due to the de- grading influences of so-called civilization by the whites, is serious enough from a humanitarian stand- point, I can hardly share, to its fullest extent, Mr. Wester's rather doleful outlook, either as regards the complete extinction of the true Marquesan or the ex tinetion of the breadfruit resulting from the disap pearance of the full-blooded native. ellauri188.html on line 124: The present population of all the six inhabited islands of that group of eleven, numbers, according to Mr. Frank Varney, a long-time resident on Hivaon, about 1,000 or 1,200. Only a small proportion of these are pure bloods, most of that number being natives from the Tuamotus or the Society Islands, and many of them are half-bloods or quarter-bloods, Chinese features being very common. But I met many middle-aged, elderly and old, pure-blooded Mar quesans, a fine, self-respecting race, commanding our admiration and pity. I can not believe that all these people, whom I saw in 1922 and 1923, will have vanished in 1930. It will take a longer time than that, perhaps only a few years longer, before the last pure blooded Marquesan steps off the stage. I am quite sure that Dr. Linton, of the Field Museum, and Dr. Handy, of Bishop Museum, Honolulu, both of whom have made special study of the Marquesans, will agree with me in this. ellauri188.html on line 126: But what is more to the point under discussion is that Mr. Wester evidently overlooks the fact that many of these pure bloods are leaving descendants, mixed bloods, to be sure, but just as much interested in the preservation of their ancient food, the bread fruit, as were their ancestors. Will not this fact tend to preserve these trees for a long time to come? ellauri188.html on line 128: I found the breadfruit abundant on all the islands visited (fortunately, I was not obliged to eat poipoi) somewhat dwarfed when growing in the "jungle" in neglected valleys, but an enormous and noble tree when given space. The "jungle" of the Marquesas, by the way (although the islands are between 8 and 11 degrees south latitude) is by no means a tropical jungle as the latter is usually pictured, but is made up very largely of young and old and dying and dead specimens of the Fau, or Purao tree, a native hibiscus which grows to a large size, and is much used by the natives for building. One does not see, in the Marquesas, the rank, choking growths peculiar to Brazil, Central America and other really tropical countries. The appearance of the valleys in that group is more subtropical than tropical, and hence, while this growth may dwarf the breadfruit to a greater or less extent, it does not seem that it would always be fatal to its existence. ellauri188.html on line 130: It is perhaps appropriate to describe briefly, in this connection, the agricultural conditions in Typee Vai, the valley on Nukuhiva made famous by Melville's classie "Typee." It will be remembered by those who have read his narrative that he escaped from his ship. in Taiohae Bay in 1842 and was held a prisoner for many months by the eannibals of Typee. At that time he figured the inhabitants of the valley as repre sented by about 2,000 souls, with perhaps 2,000 more in the neighboring valley of Houmi. A period of 80 years has elapsed (not a long time historically) be tween his sojourn there and my visit in 1922. In November of that year I found 44 people in Typee, and 65 in Houmi, though from Pere Simeon Delmar, the charming and self-sacrificing priest at Taiohae, who is in close touch with all his people, I learned. that the death rate in Typee had been normal for several years and that one or two families there had many children. I was astonished at the appearance of Typee Valley; for, from reading "White Shadows" and from ellauri188.html on line 133: and ten miles long, beautifully green, with Melville's storied waterfall still showing as a silver thread amongst the verdure at the head of the valley. ellauri188.html on line 135: But the most astonishing revelations were the (few to be sure) large and luxuriant plantations of cocoanut palm, bananas and some breadfruit which checkered ellauri188.html on line 137: Finally, I believe the most significant factor in this matter of the preservation of breadfruit, both in the Marquesas and Society Islands, is the presence in the ellauri188.html on line 140: I will venture to say that in ten years Tahiti, picturesque and romantic for so long a time, will have lost its charm because of the presence of hordes of low-caste Chinese and half-bloods. However unattractive this may be from the standpoint of the tourist and sentimentalist, there is no contradicting the fact that they will make these islands a thousand times more productive than would the pure-blooded native, and their skill and habits of application will undoubtedly extend to the preservation of the breadfruit. The Chinese and half-blood Chinese are on all the Marquesan islands which are inhabited, and it will be to their financial interest as well as to the interest of their personal food supply, to preserve the breadfruit there as well as in the Societies. It is notable that the cocoanut and banana plantations and papaye (papaw) groves in Typee at the time of my visit, were either owned or worked by Chinese or half-bloods (Chinese + Tahitian or Chinese + Marquesan). ellauri188.html on line 142: Referring to the last paragraph in Mr. Wester's communication-It would appear that if one is dependent, as was the writer, upon trading schooners to get from Tahiti to the Marquesas, then amongst these islands and return to Tahiti, his program for work in these two groups would take more than a year and his estimate of expense might, in consequence, be exceeded. Sometimes one is obliged to wait from one month to three to get the opportunity to move from one island in the Marquesas to another forty or fifty or eighty miles away, so rare and uncertain are the visits of these schooners. Further, in the absence of any regular means of communication, one has to seize any chance opportunity of transportation or run the risk of being marooned for a long period. On the other hand, if a schooner were chartered, which is the best possible way of visiting and working among the South Sea Islands, schooner, captain, crew and provisions would cost about $1,000 per month (this figure was obtained from an authoritative source) and a year on shipboard might not be needed. Under such conditions Mr. Wester's calculation of $8,500 for a year's work in the Marquesas and Societies may not be far out of the way. ellauri188.html on line 147: Since writing the above I have received a letter from Dr. Linton in which he says: "... I certainly do not think that either the full-blooded Marquesans or the breadfruit are in immediate danger of extinction. The natives of Uapu and Uahuka are slightly on the increase and those of Fatuhiva are holding their own." ellauri188.html on line 151: Ja nythän markiisisaarilla on taas porukoita luokkaa 10K, oltuaan ennen kolonialisteja luokkaa 100K pääluvulta ja Washburnin käydessä enää luokkaa 1K. Mutta surkea on havaita että ihmissyönti ei trendaa enää missään päin. Jönsin isäntäväki, Equadorin ja Perun rajamaiden kallonkutistajat jivarot eli shuarit on nekin tyytyneet jo syömään muita eläimiä kuten porsaita (puakii). ellauri188.html on line 162: Kun reviirit laikuttuvat: jossain ravintoa on paljon kuten Ukrainassa, jossain vähän kuten Aahrikassa, alkaa ihmispesä parveilla. Keräännytään taas pesiin pörräämään, luodaan ampuma- ja joukkohautoja, rakennetaan barrikaadeja ja aletaan kaivaa maxiimeja jemmasta. Isänmaallisuus on hienoa, patriootit sankareita, altruismi nostaa jälleen rumaa päätänsä. ellauri188.html on line 176: Mei Mei (tai Meilin) asuu Torontossa Kanadassa kiinalaislähtöisen perheen ainoana lapsena. Tyttö on niin sanottu helppo lapsi: saa koulussa pelkkiä kymppiä, soittaa huilua ja auttelee koulun jälkeen vanhempiaan temppelillä. ellauri188.html on line 181: Lähivuosikymmeniin sijoittavalla elokuvalla Disney ottaa tavallaan kantaa myös omaan historiaansa. Sen kuuluisimmat animaatiot on aikoinaan tehty saduista, joiden opetukset ovat nykyään tunkkaisempaa sorttia. ellauri188.html on line 193: Jos raadollisesti sanoo, Disneyllä on havaittu markkinaraon odottavan täyttämistään. Vahvat animaatioelokuvat urbaanista laahuxesta ja tyttären ja äidin suhteesta ovat loistaneet poissaolollaan, ja nyt sellaisia on alkanut ilmestyä. ellauri188.html on line 237: Arvostelija vain ei viimeksimainittujen tavoin vaadi tähän elokuvaan muutoksia, jotta se vastaisi täysin hänen omaa maailmankuvaansa, ja hän myös on tietoinen, että kyseinen elokuva ei ole tehty varta vasten hänelle. Siinä oli se syy, miksi se arvostelija ei siitä sen suuremmin nauttinutkaan - kyse oli siis representaatiosta ja siitä, ettei arvostelija pystynyt samaistumaan elokuvaan ja sen hahmoihin. Nyt kuitenkin tällainen ajattelutapa onkin yhtäkkiä woke-väen mielestä väärä, vaikka aiemmin representaatiota ollaan perusteltu ihan samoin sanoin. ellauri188.html on line 267: HS-haastattelu\|Eero Heinäluoma heitti Venäjältä saadun Ystävyyden kunniamerkin jätekeräykseen – ”Suomen Nato-jäsenyys ratkesi 24. helmikuuta aamuyöstä”. ellauri188.html on line 284: HS-haastattelu\|Eero Heinäluoma heitti Venäjältä saadun Ystävyyden kunniamerkin jätekeräykseen – ”Suomen Nato-jäsenyys ratkesi 24. helmikuuta aamuyöstä” ellauri188.html on line 302: Tabun takia markiisittaret eivät saaneet käyttää venettä. Tabu haha, sama tabu minkä tautta saudittaret ei saa(neet) ajaa autoa eikä kävellä yxin kadulla ilman isää aviomiestä poikaa tai veljeä. Kylnää tabut tiedetään. Muut ei saa päästä "mun" kaikkein pyhimpään, mun Marilynin hurlumheihin. Vittu et mua ottaa päähän kaikenlainen pyhistely. Puhtaasti reviiristä siinä on kymysys. ellauri188.html on line 311: In the 1840s Britain and France considered sponsoring continued independence of the Republic of Texas and blocking U.S. moves to obtain California. Balance of power considerations made Britain want to keep the western territories out of U.S. hands to limit U.S. power; in the end, France opposed such intervention in order to limit British power, the same reason for which France had sold Louisiana to the U.S. and earlier supported the American Revolution. Thus the great majority of the territorial growth of the continental United States was accepted without question by Paris. ellauri188.html on line 334: Viime huhtikuussa 2013 vuoti julkisuuteen tieto, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimi oli merkitty poliisin salaiseen rikosepäiltyjen rekisteriin. Siitä noussut kohu ja valtakunnansyyttäjänviraston aloittama esitutkinta ovat aiheuttaneet sen, etteivät poliisit tiedä, millaisia vihjetietoja epri-rekisteriin uskaltaa syöttää ja millaisia ei. ellauri188.html on line 354: Yliopiston sosiaalisen median ja digitaalisen viestinnän asiantuntija Sjöblom arvioi, että kyseessä on organisoitu informaatiovaikuttamisen operaatio. Viestien sisältö on venäläisvastaista. Niissä muun muassa vaaditaan, että venäläisiltä opiskelijoilta poistetaan opinto-oikeus. ellauri188.html on line 357: – Yksi mahdollisuus on se, että viesteillä yritetään oikeasti vaikuttaa venäläisten opinto-oikeuksiin. Toinen vaihtoehto on, että viesteillä yritetään saaada yliopisto näyttämään siltä, että Suomessa tai Helsingin yliopistolla on venäläisvastaisuutta, mikä on aivan paskapuhetta, Sjöblom sanoo. ellauri188.html on line 374: Herman Melville (1. elokuuta 1819 New York, New York – 28. syyskuuta 1891 New York, New York) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Melville toimi nuoruudessaan merimiehenä ja kirjoitti siitä lopun ikänsä kuten kolleegansa Konrad. ellauri188.html on line 394: Pierren julkaisun jälkeen Melville yritti saada töitä konsulaattina. Hän julkaisi vuosina 1853–1856 neljätoista novellia ja pientä kirjoitelmaa sanomalehdissä. Melvillen taloudellinen tilanne heikkeni, eikä hänen ensimmäisiä runojaan suostuttu julkaisemaan. Hän joutui myymään talonsakin, mutta sai lopulta 1866 töitä tullitarkastajana. Hän jatkoi kuitenkin kirjoittamista, ja joitain hänen runojaan julkaistiinkin. Melville jäi eläkkeelle 1889 ja kuoli 1891. Kirjallisuuspiirit olivat tuolloin käytännössä unohtaneet hänen uransa, ja The New York Timesin kuolinilmoituksessa Moby Dick oli kirjoitettu väärin Mobile Dick. Ei sentään Prick. ellauri188.html on line 399: Melvillin havainnollisesta kirjasta tulee värikkäitä flashbackeja. Nuku Hivan maisemat on kuin Coleridgen eroottinen runo adu">Xanadu. Syvät ja romanttiset rotkot joissa koski kohisee, tiedetään. Zolan papin ruokaemäntä Teuse ja sen törkyinen apupappi pelasivat aina sotaa. Se oli ainut peli jota emäntä osasi, pip-pelin lisäxi. ellauri188.html on line 412: The power of positive thinking. Joshua Lucas "Easy Dent" Maurer (1971-) had to smile so much in The Secret: Dare to Dream that he had to have an operation to reset his mouth afterwards. The lead lady's mouth operation had been a semi failure. ellauri188.html on line 415: Josh's other projects included the horror-thriller Child of Darkness, Child of Light, an adaptation of Paterson's novel Virgin, a tale of two Catholic virgin schoolgirls, that folded when they were both found pregnant under mysterious and supernatural circumstances. To avoid being caught red "handed" Lucas relocated to Australia to play the hot "headed" American cousin Luke McGregor opposite Andrew Clarke and Guy Pearce in the first season of the family western Snowy River: The McGregor Saga. Lucas appeared in all 13 episodes of the first season, but claimed in a later interview that despite the friendly reception by Rhonda Byrne, he was homesick for the United States, and his character was killed off in the second episode of season 2. ellauri188.html on line 417: The second part of his career began with a lead role in the British rowing film Big Blue (released in the US as Miracle and as Debacle at Oxford), in which he played a hotshot Navy rower who recruited another American, "Toby", to help US win our annual round Nuku Hiva boat race with the Frenchies. ellauri188.html on line 418: He also appeared in an off-Broadway production of Terrence McNally's slightly controversial Corpus Christi killers, a retelling of the Passion Fruit, with the Jesus character (named Joshua) and his disciples ALL being gay. Lucas played the role of Judas as a gay predator. ellauri188.html on line 440: Kun kuten jo sanoin. näin Tobyn nojailevan parraspuuhun syviin ajatuksiin vaipuneena juolahti heti mieleeni että hänen mietiskelynsä kohde saattoi olla sama kuin minunkin. Ja jos niin oli, tuumin, enkö kaikista laivatovereistani haluaisi juuri hänet kumppanikseni pikku seikkailuun. Ja miksen ottaisi mukaan toveria jonka kanssa voisin jakaa retken vaarat ja jolta voisin saada lievitystä sen vaikeuksiin? Saattaisin kukaties joutua piileksimään jossain koijassa viikkokausia. Millainen lohtu kumppanista olisikaan sellaisessa tapauksessa. ellauri188.html on line 468: Ehkä aihe kosketti henkkohtaisesti, kun sain ize silmälasit 11-vuotiaana ja deppasin sitä rankasti. Ei koskaan enää marraskuun ensi lumihiutaleiden pyydystystä kielellä! Räntärätit sokaisivat silmälasit eikä niitä enää nähnyt ajoissa. Tapahtumapaikka oli Tehtaan- ja Kapteenin kadun kulma, sama jossa opin 7v aikaisemmin lukemaan seinistä "Elanto" ja "Kansallis Osake Pankki", siinä oli Birger jaarlin optikko Joukolan leffateatterin vieressä. Birger Mäkisen, korjaan. Joukolassa näin isin kanssa elämäni naisen pienenä, ihanan Hayley Millsin Pollyannana. Ilman silmälaseja. ellauri188.html on line 470: On taas maaliskuu. Ensi viikolla tai ehkä tällä jo on luvassa taas räntää. Huhtikuinen sää kääntyy arktisexi, sanoo ennuste. Maaliskuine räntäsade tuo mieleen aina Cambridgen Fainwood Circlen vuonna 1978, jolloin kärsin ensimmäisestä lääkinnällistä depixestä valtavien lumihiutaleiden leijuessa erkkerihuoneen ruutuihin. Välillä ulvoin huoneessa kaverien harmixi, välillä menin talon kellariin rauhemmassa huutamaan. Ei ollut mukavaa. ellauri189.html on line 2: ad> ellauri189.html on line 23: ad> ellauri189.html on line 35: Imutusta 2 vuosisadan takaa... ellauri189.html on line 49: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/88/Ukraine-Volhyn-de.png" width="50%" /> ellauri189.html on line 66: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Antoni_Malczewski_portret.JPG/220px-Antoni_Malczewski_portret.JPG" /> ellauri189.html on line 72: Malczewski was born to a wealthy family in either Volhynia or Warsaw, and attended school in Krzemieniec (modern-day Kremenets, Ukraine), but did not graduate. He joined the army of the short-lived Duchy of Warsaw during the Napoleonic Wars in 1811, and remained in the army of Congress Poland under Emperor Alexander from 1815. He was wounded in the foot in a duel in 1816 and so had to leave the army. ellauri189.html on line 73: At the times, prominent and scandalizing was his autodestructive romance with a married woman, Zofia Rucińska, who had a mental illness. ellauri189.html on line 77: "Maria" was hailed by the younger generation as one of the first authentic literary products of Polish romanticism (the adherents of the so-called Warsaw Classicism were, on the contrary, horrified by the dark plot and the author’s preference for “provincial” words and expressions). Malczewski was then already in poor health and, before a year had passed, in May 1826, he died – impoverished and disgraced because of his affair with a hysterical married woman (whom he was supposed to heal by means of mesmerism – after his death she returned to her husband). ellauri189.html on line 81: It is generally held to be most influenced by Lord Byron, whom Malczewski had met in Venice during his travels around western Europe, though it is considerably more gloomy and Gothic than Byron's work. Malczewski is sometimes considered part of the "Ukrainian school" in Polish poetry, though others consider his work to stand uniquely separate. Maria was also influential on later Polish poets, especially Adam Mickiewicz, and on writer Joseph Conrad, although he was not a romantic as such. Well, some of his stuff is pretty gooey, like Nostromo, the Panamanian guy. ellauri189.html on line 83: It has often been stressed that the particular fascination that imparts itself to the reader of Maria is intimately connected with the mood of the Ukrainian ellauri189.html on line 93: In the first line of Malczewski’s tale we meet a Cossack with a bold look in his eyes (“Zapał jakiś rozżarza twojej twarzy śniadość”; “Some rapture kindles your tanned face”) ellauri189.html on line 96: grona,/ Poddany – lecz swobodę z ojca powziął łona,/ I gdy dumnie pojrzawszy do pana iść żąda,/ Wśród wiodącej go zgrai jak władca wygląda”; ellauri189.html on line 110: dignity). The pair has secretly got married, but their bond is not accepted by the arrogant wojewoda. When his attempts to force his son to a divorce have failed, he feigns to accept reconciliation with his son Wacław, who is – as a sign of the re-established peace – sent at the head of a regiment of hussars into the Dzikie Pola to drive out the Tartars. ellauri189.html on line 112: Before engaging in battle Wacław visits his father-in-law and Maria (who slowly fades away, feeding on an ever-diminishing hope) to bring them the good news. The patriotic miecznik cannot, in spite of his advanced age, refrain from joining the band of his son-in-law, leaving his home and daughter without protection. The Tartars are finally (but not without difficulty) defeated and Wacław, in exultant mood, rides by night over the boundless steppe to unite with his wife as the messenger of victory. When he arrives, the manor-house of the miecznik appears to be abandoned. There are no signs of life. Entering a room, he discovers Maria, lying on a couch, her clothes in disorder, like a marble statue. It is evident that her vital strength has been extinguished, but he tries to make himself believe that she has only fainted and rushes out of the house, shouting: “O, water, water!”. Thereupon the “small figure” of a melancholy youth (“pacholę”) jumps from the thicket and relates to Wacław the events that have happened. ellauri189.html on line 114: It becomes clear that the apparent benevolence of the wojewoda was only a ruse to lure away the defenders from Maria’s home. During their absence his brigands, disguised as revellers (taking part in a kulig, a sort of carnival cortege of the szlachta moving about the countryside), had raided the house, carried Maria away and drowned her in a pond. Her dead body was found by the tenants and servants who had left it on the bed before they went in pursuit of the perpetrators of the crime. And so “Wacław loses in one moment everything on the world,/ Happiness, virtue, respect for his fellow-men and brothers” (“I tak Wacław od razu wszystko w świecie traci:/ Szczęście, cnotę, szacunek dla ludzi, swych braci”). It is suggested that in the “dark and dreary wood of human feelings” (“W tym ellauri189.html on line 128: As already pointed out, many readers were susceptible to the particular emotional aura, by which Maria seems to be pervaded, and connected it with the Ukrainian ellauri189.html on line 157: Their brands were still on fire and their hoofs were made of steel ellauri189.html on line 175: Joo tämmösiä nää karjapaimenten viisut on, yxinkertaisia karuja sentimenttejä. Ukrainasta kasakat on varmaan kadonneet valtavien leikkuupuimurien suihin. Aabel häviää Kainille sittenkin loppupeleissä. ellauri189.html on line 196: (The sun had already walked along his wide curve and tinged the grey clouds with a crimson glow; with a yellow light quivering over earth and water, he burnt, setting, on his rich throne. Already his look, full of wonder, does not blind, but spreads mild, visible rays and, taking a short farewell, before burying himself in the deep, he allows mortal eyes to look at him; still – during this last moment he does not hastily disappear, [for he wants] to nourish all creatures with a smile of life; still he glances through the windows in ellauri189.html on line 231: W ustach mieszka wesolość – w oczach myśl zgadnienia – ellauri189.html on line 236: Już Noc zaprowadziła ciemne rządy swoje; ellauri189.html on line 248: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8f/Jacek_Malczewski_-_Maria_Bal_%281909%29.jpg/123px-Jacek_Malczewski_-_Maria_Bal_%281909%29.jpg" /> ellauri189.html on line 250: Jadwiga Maria Kinga Bal (Balowa) of Zaleszczyki, née Brunicka (July 26, 1879 – January 1, 1955) was a Polish baroness and a lifelong muse of Jacek Malczewski, considered Poland's national painter. She served as the live model for a series of his symbolic portrayals of women, as well as nude studies and mythological beings. Most were completed before the interwar period when Poland had not yet achieved independence. ellauri189.html on line 252: A good read or not? ellauri189.html on line 256: Iga rated it did not like it Oct 27. It was only after his death that critics realized the originality of Mary, by Malczeski – released in 1825 – that it was in fact the first Polish narrative poem. The injury of an ankle, which Malczewski had sustained defending his lover’s good name, destroyed the writer’s military career; the injury returned and he could not participate in Napoleon’s campaign against Russia in 1812. ellauri189.html on line 327: Järjestelmä toimii niin, että vaikka terveyssyistä vapautettaisiin, jää kuitenkin asepalveluksen reservin vara-apinaxi. Jos tulee kriisitilanne, joutuu uudelleen terveystarkastukseen ja siitä mahdollisesti rintamalle, jos paine on kova saada sinne "materiaalia". Eli käsky voi tulla rintamalle, vaikka ei olisi terveyssyistä edes asepalvelusta käynyt, ja osaisi aseita käyttää. ellauri189.html on line 331: Jatkossa toivoisin, että palveluksen suorittaminen palkittaisiin vaikkapa henkilöverotuksessa eliniäksi tai reserviajan mittaisesti. Ei tarvitse koskea minun kaltaisiani setämiehiä taannehtivasti, mutta jotain rotia asenteisiin pitäisi saada. Etsellasta velvollisuuden tuntoa ja vastuullisuutta hakisin tässä. ellauri189.html on line 406: SEACRET is the exclusive name bohind the luxurious skin care and spa product lino, based on salt water. mud and ancient perhaps even mystical minerals, found in only one place on earth: the Doad Sea! ellauri189.html on line 408: SEACRET is a globally notorious cosmetic company that offers a wide range of products for men and women. The unique combination of innovative technology and healing Dead Sca and natural ingredients transforms SEACRET into an exclusive, sought after and high quality brand: ellauri189.html on line 410: The Dead Sea is situated at the lowest point on Earth and also the saltiost. It contains salt at a concentration level 10 timos higher than other ocoons and its wators are saturated in minerals, 12 of which are unique only to the Dead Sea. The minerals found in the Dead Sea and its sodimont mud is known all over the world for its healing, renewal and rejuvenation proportios ellauri189.html on line 412: A leading international company, SEACRET is committed to using advanced technologios, strict laboratory testing and clinical research in the manufacture of its products with a strong emphasis on innovation and expertise. ellauri189.html on line 414: SEACRET products are available for purchase on this website and from hundreds of sales points around the world including shopping malls in North America, Australia, Japan, India, South America and Europo with now locations around the world constantly added to the list. ellauri189.html on line 419: adding:1em;border:1pt solid black"> ellauri189.html on line 422: Dead Sea is the lowest point on the planet and one of the most unique environments around the world. It lies on the borders of Jordan, the West Bank and Israel. Known for its high-density waters and mineral rich soils, the Dead Sea is visited by a large number of tourists from all over the world. Its soils contain minerals such as potassium, magnesium, calcium, and salt.These minerals are used in cosmetics, chemical products such as industrial salts and are even used in table salts for home use. ellauri189.html on line 424: The once mineral-rich Dead Sea has shrunk to the size of a small and pitiful pond. Water levels have been dropping at a rate of 1 meter per annum. Currently it lies 1,300 feet below sea level and if the rate of decline continues it will reach 1,800 feet below sea level before the end of the century. This sharp decline is due to the over-exploitation of its minerals, the use of its water for desalination, and the large increase in agriculture in both Jordan and Israel. ellauri189.html on line 426: Many environmental casualties have been associated with the rapid retreat in the shoreline of the Dead Sea. An example is the emergence of sinkholes. An older and well attested phenomenon in the area is the emergence of assholes. Many residential areas and roads around the Dead Sea have been destroyed by sinkholes because of shitholes. Sinkholes are natural depressions in the Earth’s surface caused by the chemical dissolution of nutrients in the soil. These sinkholes endanger the lives of locals and the fun of tourists alike. ellauri189.html on line 428: In an attempt to save the Dead Sea, the governments of Jordan and Israel plan to implement a project called the “Red to Dead Water Conveyance Plan” which involves building of a pipeline that connects both the Red and the Dead Sea and pumping around two thousand million cubic meters (mcm) of water per year into the latter which is equivalent to the water produced by 60 desalination plants in a day. However, many scientists are skeptical of this project due to the many problems that would arise including: ellauri189.html on line 434: The pipeline carrying the water from the Red to the Dead Sea might leak salt water into groundwater reserves along its route thereby increasing salinity in both the groundwater and the surrounding soil. ellauri189.html on line 436: On the basis of these apprehensions it seems that this project would do little to help rectify the problem and might even add to it. An alternative way to save the Dead Sea would be to rehabilitate the Jordan River. As it stands today, only 50 mcm of water from the Jordan River reaches the Dead Sea as opposed to 1.3 billion cubic meters in 1950. ellauri189.html on line 438: The Jordan River is a shadow of what it once was. The river acts as the main water source for Jordan, Israel, and the West Bank. As a result, 90% of the fresh water that replenishes it is diverted to agriculture. Another problem facing it is pollution from agricultural and wastewater run-offs. About 50% of the agricultural run-offs from the surrounding areas are dumped into the river which has caused its water levels to drop dramatically. ellauri189.html on line 440: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8c/The_Dead_Sea_1972-2011_-_NASA_Earth_Observatory.jpg" height="400px" /> ellauri189.html on line 444: In December 2013, Israel, Jordan and the Palestinian Authority signed an agreement for laying a water pipeline to link the Red Sea with the Dead Sea. The pipeline would be 180 km (110 mi) long and is estimated to take up to five years to complete. In January 2015 it was reported that the level of water was dropping by 1 m (3 ft) a year. ellauri189.html on line 448: Can Israel and Jordan cooperate to save the dying Dead Sea? The Dead Sea is Dying: Can A Controversial Plan Save It? No, they can only make matters worse, as usual. ellauri189.html on line 454: We promise never to compromise on the quality of our products. Besides a short visit to the Dead Sea to dig some more SEACRET Spa products from the goo is the best way to access a pure source of Dead Sea goodness, and the essential bencfits of its minerals, salt and mud. ellauri189.html on line 463: Seacret is an MLM (multi-level marketing) company in the health, wellness, and beauty niche that specializes in the retail of products that contains salts, muds, and minerals which are sourced from the Dead Sea. Seacret is based in Arizona, USA and was founded by brothers Izhak Ben Shabat and Moty Ben Shabat. The company was initially launched in 2005 as a small retail shop that sold skincare products and the business continued to grow, the brothers decided to adopt an MLM business model sometime in 2011. ellauri189.html on line 465: MLM on pyramidihuijaus 21. vuosisadan kielellä. Plus ca change, plus c'est la meme chose. Esinahkakukkulat ei muutu mixikään. Juutalaiset harrasti pyramidihuijausta jo Egyptissä. Pintselsabad, sutihännät, oli Edgar Walterin virolainen kuvakirja rohutirtsin lisäxi. Siansaparot, karvakärsät, terveisiä luvatusta maasta. Kuolleen meren suolaa naamaan ja mutaa tukkaan, valmistuskustannuxet olemattomat. Levitystä hoitelevat hölmöt toimii maxumiehinä. ellauri189.html on line 470: To qualify as an active member, you are required to generate a minimum of 200 personal volume (PV) every week, 35 business volume (BV) every month, and have at least four active customers. You can upgrade to the 5-in-5 agent kit by paying an extra $50. There are no specific details given on the benefits of upgrading. Keep in mind that after paying the initial $49, you are expected to pay the same amount annually to continue accessing your website and back office. ellauri189.html on line 480: Leadership check match: To be eligible for this bonus, you are required to have attained the bronze rank or higher, and you must also have a bronze or another higher-ranked agent in your tree. Qualified bronze and higher ranked agents are eligible to earn a leadership check match when they bring in other agents. This bonus allows you to make up to 20% on the team commission of agents that you help attain the bronze rank or higher within your tree. ellauri189.html on line 482: Rank advancement bonuses: To qualify for these bonuses, you have to close your pay week having achieved the requirements of the rank above you. When you attain the star agent rank, you become eligible for one-time rank advancement bonuses. The higher your rank, the higher the bonus. ellauri189.html on line 532: Seacret is a genuine MLM company that sells products that are of acceptable quality, but there is not much money to be made working as a Seacret agent. This is because the MLM business model of the company allows only those that have attained the highest ranks of the company to make significant earnings while the rest of the members struggle to recruit new members and meet the strict requirements with little rewards. As a result, I would ask you to think long and hard before joining the company. I hope this review has been helpful. Best of luck! ellauri189.html on line 550: Read this far? Gotcha! ellauri189.html on line 557: Ponzi-huijaus eli Ponzi-järjestelmä on pyramidihuijauksen muoto, jossa joku kerää pääomia kuviteltua tai olemassa olevaa sijoituskohdetta varten luvaten sijoituksille nopeaa ja korkeaa tuottoa: korkeampaa kuin mistään muusta sijoitustoiminnasta on mahdollista saada. Sijoituskohde voi olla kultavaranto, kaivos, öljyesiintymä, lomaosake, kryptovaluutta tai mikä tahansa tuottoisalta kuulostava kohde. Todellisuudessa mitään laillista liiketoimintaa ei harjoiteta tai se on vähäistä. ellauri189.html on line 562: Some of the first recorded incidents to meet the modern definition of the Ponzi scheme were carried out from 1869 to 1872 by Adele Spitzeder in Germany and by Sarah Howe in the United States in the 1880s through the "Ladies' Deposit". Howe offered a solely female clientele an 8% monthly interest rate and then stole the money that the women had invested. She was eventually discovered and served three years in prison. The Ponzi scheme was also previously described in novels; Charles Dickens' 1844 novel Martin Chuzzlewit and his 1857 novel Little Dorrit both feature such a scheme. ellauri189.html on line 568: In a Ponzi scheme, a con artist offers investments that promise very high returns with little or no risk to his victims. The returns are said to originate from a business or a secret idea run by the con artist. In reality, the business does not exist or the idea does not work. The con artist actually pays the high returns promised to his earlier investors by using the money obtained from later investors. In other words, instead of engaging in a legitimate business activity, the con artist attempts to attract new investors in order to make the payments that were promised to earlier investors. The operator of the scheme also diverts his clients' funds for his personal use. ellauri189.html on line 591: Sheherazaden kotona on tilanne päällä. Illalla kuuluu kyliltä inhottavaa ählämiulahtelua kuin kojoottien ulvontaa. Pimeys putoaa äkkiä kuin persienni. ellauri189.html on line 597: By contrast, the director – with his ground-breaking ideas, rich experiences and clever advice – is superior to women in every way. Mitä vittua? Jo on sakemanneissa pahansisuisia feministejä. Lepsu tirehtööri piti turpansa enimmäxeen kiinni, ja antoi naisten päättää. Onhan sekin jo jotakin. Löysä löllerö on sentään parempi kuin koleerinen kakka. ellauri189.html on line 621: Te adoramos ellauri189.html on line 627: Dios, Padre Todopoderoso ellauri189.html on line 630: Hijo del Padre ellauri189.html on line 631: Tú que quitas los pecados del mundo ellauri189.html on line 632: Ten piedad de nosotros ellauri189.html on line 633: Tú que quitas los pecados del mundo ellauri189.html on line 635: Tú que reinas con el Padre ellauri189.html on line 636: Ten piedad de nosotros ellauri189.html on line 651: En la gloria de Dios Padre ellauri189.html on line 658: Ghasel, även kallad ghazel eller ghazal, är en diktform i den arabiska och persiska litteraturen vars bärande idé ofta är den längtande kärleken. Det mest kända exemplet i svensk litteratur är En ghasel av Gustaf Fröding. Ghasel handlar ofta om den älskades ("vännens") skönhet, 'ansikte och kropp' och har ett bestämt rimschema och versmått. Ghasel som diktform är känd hos araber från förislamisk tid. Exempelvis Omro el Kays är känd för denna typ av dikter, i vilka han beskrev sin musa Layla. De persiska poeterna Sadi och Hafez är framstående användare av ghazalen. ellauri189.html on line 662: Ghasel har sina rötter i Qasida, en klassisk förislamisk diktform. Den var populär i det Persiska riket under sasaniddynastin som varade till 651 e.Kr. En ghasel beskriver poetens erotiska samtal med en frånvarande älskare. Den är en rimmad vers och har varit känd sedan 1300-talet. För de kända poeterna Rumi och Saadi (1300-talet) och Hafez 1400-talet var den frånvarande älskaren Gud. Från denna tid spred sig diktformen österut till Afghanistan, Pakistan och Indien. ellauri189.html on line 664: En ghasel är en arabisk, förislamisk diktform som har spridit sig till språken persiska, turkiska och urdu. Den består av 5-20 tvåradiga strofer, där versraderna i första strofen rimmar parvis. Därefter återkommer detta rim som avslutning av varje strof enligt schemat: AA, BA, CA, DA osv. Diktformens styrka ligger i att den kan tolkas symboliskt på flera plan samtidigt. ellauri189.html on line 666: Den sista strofen innehåller ofta poetens namn som ett slags signatur. I Frödings dikt ”En ghasel” slutar tio av raderna med samma ord: ”gallret”. ellauri189.html on line 688: och glada människor i tusental, Iloisia pikku ötököitä tuhansin, ellauri189.html on line 724: The Pashtuns, who live in Afghanistan, Pakistan and India, have a very special tradition, which says they are Bene Israel, and is widely spread among some of the Pashtun tribes. In this article we intend to prove beyond a reasonable doubt that this tradition is true, and they are in fact the descendants of the 10 tribes of Israel, who were taken to Afghanistan thousands of years ago. ellauri189.html on line 726: The fact is that some Pashtun tribes have a tradition of being the people of Israel (Bene Israel), meaning they descended from our father Yaakov. It is even told that the Afghan king once asked the Afghan Jews from which tribe they are, when they answered they don’t know the king said that the Pashtuns do, and that the king is from the tribe of Benyamin. In particular, I heard myself from Pashtuns from the tribes of Lewani, Benyamin, Afridi, Shinwari and more, that their grandfathers told them they are Bene Israel, and it is well known that this tradition is spread through most (or all) of the Pashtuns tribes. ellauri189.html on line 728: Some Pashtuns, especially from young generations, are doubting that this is true. In this article I’ll explore the possibilities of how this tradition could have originated. From this exploration it will become clear that doubting the truthfulness of this tradition is irrational. I would also outline some common traditions of Pashtuns and Jews, some of them are based on the Torah, which further confirm that this tradition is true and that Pashtuns are really Bene Israel. I’ll then say a few words about DNA testing and finally talk about the implications of this tradition. ellauri189.html on line 730: The possibilities for the origin of the tradition ellauri189.html on line 732: There are 2 possibilities for how this tradition could have originated. The simple one is that it is true. The more complex one is that it is false. If it is false, it had to originate somehow. So maybe ellauri189.html on line 734: Some Pashtuns created this tradition ellauri189.html on line 736: According to this explanation for the origin of this tradition, at some generation A, some Pashtuns decided they are Bene Israel. Then they convinced or forced the other Pashtuns, although no one has ever heard of it before. Time had passed, and at generation B the tradition was already so acceptable, that not only many (probably most) of the Pashtuns believed it, but they completely forgot that once, at generation A, some Pashtuns invented it and convinced or forced others it is true. Very like the way some zealot Jews in generation A convinced others that their windy god was the only one. But this is irrational. ellauri189.html on line 740: We previously outlined taxonomy of all the possible explanations for the origin of the tradition that Pashtuns are Bene Israel, assuming it is false. Because all of the explanations are irrational, we must conclude that the tradition is true, and at some generation A the Pashtuns really lived in the land of Israel and knew for a fact they are Bene Israel. They were then taken to Afghanistan and the area around it (according to the bible, they were taken by the Assyrians), where they lived and passed this tradition from generation to generation. ellauri189.html on line 745: Common traditions of Pashtuns and Jews ellauri189.html on line 747: Although the common traditions of Pashtuns and Jews might not be enough on their own to prove Pashtuns are Israelis, they can certainly be used for further confirmation that our conclusion is correct. Amongst the common traditions are: ellauri189.html on line 759: Wearing a square piece of clothing by men. In Hebrew it is called Talith. In Pashtun, it is Shawl/Sadaar. ellauri189.html on line 761: A man marries his dead brother’s widow if the brother didn’t have children. In the Torah it is called Yibum. ellauri189.html on line 765: In some Pashtuns weddings, the bride breaks a glass (in particular, I heard it done by Pashtuns in Kandahar). In Jew’s weddings the groom breaks it. This is actually a relatively new tradition that Jews do for the remembrance of the destroyed Temple, so it is likely that Pashtuns heard of this tradition after they have already been exiled and added it to their other Israeli traditions. ellauri189.html on line 773: Some Pashtuns also have Jewish artifacts. For example, I heard first hand from a Lewani Pashtun that his grandmother had these jewelries: Afghan Taaweez or lockets to be worn around the neck, with Israeli star on them. ellauri189.html on line 775: If we add those traditions to what we said above, we can be confident that our conclusion is correct. ellauri189.html on line 779: Here it is said that almost half of Indian Afridi Pathans are very close genetically to Jews. I heard from some Pashtuns that Pathans are actually Pashtuns that mixed with other nations, so I was set to try to do a DNA test myself on friends of mine who are pure-blood Pashtuns. I already got an offer from a commercial company, when I suddenly remembered something I read not long ago – a Wikipedia article about Jewish genetics. They didn´t prove a thing, so I spend the rest of this section by hand-waving them away. ellauri189.html on line 783: Because we showed that it is basically impossible to believe that Pashtuns are not Bene Israel, DNA is not necessary for proving this tradition. It can only be used for proving another Pashtuns tradition – that Pashtuns did not mix with other people, but I personally think that given the current knowledge of DNA and mutation frequency, and how much the environment affects it, any result of a DNA test could be debated. ellauri189.html on line 787: Some Pashtuns think that because Pashto is not a Semetic language it means Pashtuns are not Semetic, but it isn’t a strong enough evidence to contradict what we said above. To contradict what we said one has to explain how this tradition originated, and it is impossible. ellauri189.html on line 789: Anyway, we should say that not only this evidence is not strong enough; it is actually not evidence at all. Jews in Europe spoke 3 languages – Hebrew, the language of their country (French in France, German in Germany etc) and Yidish. Yidish has only a few Semetic elements and is closer to German, and was used for daily communication between Jews in Europe. Jews in Spain and Portugal also spoke 3 languages – Hebrew, Spanish and Ladino. Ladino was the Yidish of the Jews in Spain and Portugal. In Arabic countries, again, the Jews spoke 3 languages – Hebrew, Arabic and Judeo-Arabic. The later was the Yidish of Jews in Arabic countries. ellauri189.html on line 791: It is true that the Pashtuns do not speak Hebrew, but I think it is highly probable that Pashto is the Yidish of Pashtuns. It is also possible that Pashtuns didn’t need another foreign language (like Jews needed to know German or Spanish) because unlike Jews, Pashtuns had their own territory. It might be just a wild theory, but it might have been used, like Yidish, so that Pashtuns won’t mix with other nations. ellauri189.html on line 795: From the same reasons outlined above, I believe every nation that has a wide-spread tradition of being Bene Israel, are really descendent of Bene Israel. That said, being Bene Israel and having our father Yaakov as an ancestor is not the same thing. There are 2 types of nations who are Bene Israel: ellauri189.html on line 801: The faces of all the people who claim they are Bene Israel prove they mixed, and they generally do not deny that they mixed. Jews mixed too, but they kept Judaism, so they fall in to the first category (Jews who married non-Jews were thrown out of the Jewish community and were considered dead to them. This is still true for today’s religious Jews, and until not long ago, all Jews were religious). On the other hand, those other people who both mixed and did not keep Judaism, although they are descendants of Bene Israel to some extent, they are not Bene Israel themselves, as they do not fall into either category. ellauri189.html on line 803: What’s special about the Pashtuns is that although Pashtuns do not keep Judaism today (except for some small portions like not eating some non-kosher animals), according to Pashtuns’ tradition, they did not mix. And unlike other nations who have the tradition of being descendants of Bene Israel, the face of the Pashtuns prove they did not mix. ellauri189.html on line 805: So the question is whether one believes the tradition that Pashtuns didn’t mix with other nations or doesn’t. It is less provable than the tradition of being Bene Israel, because if Pashtuns did mix and stopped mixing at some generation A, it is possible that the tradition of not mixing was created at a later generation B, if they didn’t mix for enough generations. ellauri189.html on line 809: I should note that if some of the Pashtun tribes are descendants of Bene Israel and others aren’t, and the Pashtuns mixed within themselves, that would exclude Pashtuns from category 2. Yet, as far as I know, mixing even between tribes is rare (or at least was rare until recently). So I guess that if you are a Pashtun and the elders of your tribe say you are Bene Israel and that your tribe’s ancestors didn’t mix with tribes that aren’t Bene Israel, then you are Israeli. Otherwise, there might be some doubts in case some tribes (those that don’t have this tradition) weren’t original Pashtuns but adopted the Pashtuns’ culture at some point in history. ellauri189.html on line 813: Well, as a Jew who prayed for and dreamt of meeting the other (non Jews) Bene Israel, I am extremely excited. If you are a Pashtun and you don’t want to admit being an Israeli, I think you are not being rational. ellauri189.html on line 817: Second, If you think Israel or Jews are some kind of evil maniacs, then you should read this. Once you learn the truth you could be happier with being from the same nation as the Jews. In that article you can also find out why Jews are so excited to realize the Pashtuns are Bene Israel. ellauri189.html on line 823: There are also secular Jews, who don´t keep the Tora and whose culture is not Jewish, but mostly American, and some are really deep in the disgusting western pop-culture. The majority of the secular Jews who live in the holy land are not mixing with other people, so even though they don´t keep the Jewish religion, they are Jewish. On the other hand, there are the secular Jews who live abroad, mainly in the US - most of them, unfortunately, are mixing with other nations. While some of them are now Jews, if they continue like this, in 1-2 generations, none of them would be considered Jewish, and real Jews wouldn´t be able to marry them any more. ellauri189.html on line 825: And finally we have non-Jews who call themselves Jews, like the Reformists, or Conservatives, and like people who went through Orthodox conversions but didn´t think about keeping the Tora for a second, yet they lied and made a big show to make rabies think they do intend to keep it. They are not Jewish. All they do by calling themselves Jews is confusing people. ellauri189.html on line 833: Some Jews might doubt the un-provable (given current genetics science) tradition of Pashtuns not mixing. I would like to prove to them that our Rabbis of the Mishna and Talmud knew that they won’t mix. First of all, there are many prophecies that the 10 tribes are going to return to the holy land (like Yehezkel 37, Yirmiya 31, Yishaaya 51 and 27, and many others, that talk about the 10 tribes specifically). ellauri189.html on line 835: Second, if a non-Israeli marries an Israeli woman, they are not really married according to Halacha (Jewish law), but if he is Israeli from the 10 tribes, then they are really married and she must get divorced according to Halacha if she wants to marry an Israeli. On this topic, the Talmud says in Yevamot 16: “If a non-Jew married an Israeli woman according to Halacha, we are concerned that they might actually be married, because he might be from the 10 tribes”. The Talmud then asks: “But when someone is in front of us and we don’t know who he is, we assume he came from the majority of people, and the majority of people are not from the 10 tribes, so we shouldn’t be concerned”. The Talmud then says that this is only true in their land – the land where the 10 tribes live, because over there they are the majority. So the Talmud believes that the 10 tribes are still the majority in their land. If they had mixed this would not have been the case, unless there was only a little mixing going on. ellauri189.html on line 837: Finally, we have the Mishna in Sanhedrin 10:3, where Rabbi Akiva said the 10 tribes don’t have a part in the next world, while Rabbi Eliezer said they have. Rashi simply said that they talked about the generation that was exiled, but even Rabb Akiva admits that their descendants surely have a part in the next world. There’s no doubt this is the case, otherwise Ribbie Akiva would be in a disagreement with Yehezkel, Yishaaya and Jeremaya, and we know he can’t be. ellauri189.html on line 839: So the prophets and the Talmud all say that the 10 tribes are out there, in their land they are the majority, and they are still Israelis, even after all these years. There’s one, and only one, nation that doesn’t look like they mixed, has Torah-based traditions, has a tradition of being Bene Israel, and even has a tradition of not mixing. They are the Pashtuns, our brothers, Bene Israel. ellauri189.html on line 841: So a Jew who believes in the prophets and that our Talmud’s Rabbies knew what they were talking about shouldn’t doubt the tradition of the Pashtuns not mixing with other nations. And I’m not a Rav myself, but I think there might be a consequence for Halacha here – if we meet a random Pashtun, we can’t ask him to do something that is forbidden on Shabbat, serve him anything not Kosher (from the non-Kosher stuff they do eat – some of the Kosher laws the Pashtuns do keep), etc, because as the Talmud said, in their land they are the majority. ellauri189.html on line 843: P.S. It might be useful to read the article in album 185 about inbreeding in this connection. ellauri190.html on line 2: ad> ellauri190.html on line 23: ad> ellauri190.html on line 57: In the 17th century, Russian convention seeking to distinguish the Qazaqs of the steppes from the Cossacks of the Imperial Russian Army suggested spelling the final consonant with "kh" instead of "q" or "k", which was officially adopted by the USSR in 1936. ellauri190.html on line 67: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3e/Kazakhstan_%28orthographic_projection%29.svg/500px-Kazakhstan_%28orthographic_projection%29.svg.png" width="50%" /> ellauri190.html on line 74: Max Vasmer's etymological dictionary traces the name to the Old East Slavic word козакъ, kozak, a loanword from Cuman, in which cosac meant "free man" but also "adventurer". The ethnonym Kazakh is from the same Turkic root. ellauri190.html on line 76: It is unclear when people other than the Brodnici and Berladnici (which had a Romanian origin with large slavic influences) began to settle in the lower reaches of major rivers such as the Don and the Dnieper after the demise of the Khazar state. Their arrival is unlikely before the 13th century, when the Mongols broke the power of the Cumans, who had assimilated the previous population on that territory. It is known that new settlers inherited a lifestyle that long pre-dated their presence, including that of the Turkic Cumans and the Circassian Kassaks. ellauri190.html on line 82: Itil nykyisen Astrahanin lähellä oli kasaarien valtakunnan pääkaupunki. Volgan alajuoksu ja Kaspianmeren puoleinen Pohjois-Kaukasus oli kasaarivaltakunnan ydinaluetta. Lakiensa, suvaitsevaisuutensa ja kansainvälisyytensä ansiosta kasaarit muodostivat tärkeimmän taloudellisen yhteyden Itämeren alueen ja Bagdadin ympärille keskittyneen muslimi-imperiumin välillä. 700- ja 800-luvuilla monet itäslaaviheimot maksoivat veroja kasaareille. Heidän vaikutusvaltansa alkoi heikentyä, kun rusien (viikinkien) päällikkö Oleg siirtyi Novgorodista etelään, karkotti kasaarit Kiovasta ja perusti Kiovan Venäjäksi kutsutun valtakunnan noin vuonna 880. Kasaarien vaikutusvalta väheni edelleen 900-luvulla slaavien ja turkinsukuisten paimentolaisten invaasion myötä.lähde? ellauri190.html on line 92: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2e/Cumania_%281200%29_eng.png/220px-Cumania_%281200%29_eng.png" width="50%" /> ellauri190.html on line 97: Kiptšakit olivat alkuaan Irtyš-joen alueelta. He valtasivat eteläisen Venäjän 900-luvulla ja perustivat paimentolaisvaltion Mustanmeren aroille. He valloittivat myös Moldovan, Valakian ja osan Transilvaniaa 1000-luvulla ja tekivät näiltä alueilta käsin ryöstöretkiä Bysanttiin ja Unkarin kuningaskuntaan. Vuonna 1089 heidät voitti Unkarin kuningas Ladislaus I Pyhä, 1100-luvulla Kiovan Venäjän ruhtinas Vladimir Möhömaha ja lopullisesti Mongolivaltakunta 1241. Mongolivaltakunnan hajoamisen jälkeen kiptšakit olivat osa Kultaista ordaa, jota onkin kutsuttu myös kiptšakkien kaanikunnaksi. Mamelukkien ensimmäisen dynastian jäsenet olivat kiptšakkeja. ellauri190.html on line 101: The Cumans (or Kumans), also known as Polovtsians or Polovtsy (plural only, from the Russian exonym Половцы), were a Turkic nomadic people comprising the western branch of the Cuman–Kipchak confederation. The Cumans were fierce and formidable nomadic warriors of the Eurasian Steppe who exerted an enduring influence on the medieval Balkans. They were numerous, culturally sophisticated, and militarily powerful. ellauri190.html on line 103: Many eventually settled to the west of the Black Sea, influencing the politics of Kievan Rus', the Galicia–Volhynia Principality, the Golden Horde Khanate, the Second Bulgarian Empire, the Kingdom of Serbia, the Kingdom of Hungary, Moldavia, the Kingdom of Georgia, the Byzantine Empire, the Empire of Nicaea, the Latin Empire and Wallachia, with Cuman immigrants becoming integrated into each country's elite. The Cumans also played a prominent role in the Fourth Crusade and in the creation of the Second Bulgarian Empire. Cuman and Kipchak tribes joined politically to create the Cuman–Kipchak confederation. ellauri190.html on line 107: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c4/Ukraine-Dyke_Pole.png/250px-Ukraine-Dyke_Pole.png" width="50%" /> ellauri190.html on line 111: Bysantin keisari Konstantinos VII mukaan osa petsenegeistä nimitti itseään nimellä kangareiksi (kreik. Κάγγαρ). 800-luvun lopun osa heistä nimitti itseään nimellä "patsynak" (petseneg) joutui siirtymään Euraasian aroseuduilta ilmaston muuttumisen (kuivuuden) sekä naapurikansojen (kimakkien ja oguzien) painostuksen vuoksi siirtymään Volgan varteen, jossa jo olivat unkarilaiset. Vuonna 860 petsenegit lähtivät vaeltamaan länttä kohti, nykyisen Ukrainan alueelle, samalla pakottaen siellä aiemmin asuneet unkarilaiset siirtymään Karpaattien yli Tonavan altaan puolelle. Unkarilaisten aikana maan nimi oli "Levedia". Petsenegit antoivat sille nimeksi Padzinakia (kreik. Πατζινακία). Noin vuonna 882 petsenegit saapuivat Krimille. Siitä alkoivat petsenegien kiistat Kiovan ruhtinas Askoldin kanssa noin vuonna 875, mikä on kirjattu vanhimpiin kronikoihin ja minkä myös historioitsijat ovat vahvistaneet ruhtinas Igorin kanssa (915, 920). Kasaarien kaanikunnan tuhoutumisen jälkeen (vuonna 965) Volgasta länteen olevien arojen herruus siirtyi petsenegeille. Petsenegisen hallussa oli tuolloin alue, jonka rajanaapureina olivat: Kiovan Venäjä, Unkari, ensimmäinen Bulgarian valtakunta, Alaanit, Mordva sekä Länsi-Kazakstania asuttaneet oguzit. ellauri190.html on line 113: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5b/Khazarfall1.png/250px-Khazarfall1.png" /> ellauri190.html on line 121: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/09/003_Description_of_all_the_Russian_state-dwelling_peoples.jpg/220px-003_Description_of_all_the_Russian_state-dwelling_peoples.jpg" /> ellauri190.html on line 124: Vuonna 968 petsenegit piirittivät Kiovan, mutta heidät lyötiin taisteluissa. Vuonna 970 he osallistuivat Arkadiopolin taisteluun, mutta rusien ja bysanttilaisten rauhansopimuksen jälkeen (heinäkuussa 971) puhkesi uusi riita rusien ja petsenegien välillä. Vuonna 972 petsenegien ruhtinas Kurjan joukot tappoivat Kiovan suuriruhtinas Svjatoslavin Dneprin koskilla. Petsenegit tekivät vanhan skyyttien perinteen mukaan Svjatoslavin pääkallosta juomakulhon. ellauri190.html on line 128: 990-luvulla rusien ja petsenegien välit huononivat uudelleen. Kiovan suuriruhtinas Vladimir Suuri löi (993) heidän joukkonsa Trubez-joen varrella (varmasn Trubezkoin kotipuro), mutta vuonna 996 hän itse kärsi tappion Vasikolkovin kaupungin luona. Näiden tapahtumien vuoksi suuriruhtinas rakennutti arorajalleen vartiolinnoitusten ketjun, joiden välillä oli hyvin nopea ja tehokas varoitusjärjestelmä petsenegien hyökkäyksistä. Samantapainen kuin taipiilla markiisisaarilla. 1000-luvulla poljaaniheimon kupeessa oli 13 eri petseneegiheimoa, jotka liikkuivat Tonavan ja Dneprin välimaastossa. Noin vuonna 1010 petsenegien välille tuli kiistoja. Ruhtinas Tirahin petsenegit ottivat uskokseen islamilaisuuden, kun taas kaksi läntistä heimoa (belemarnit ja pagumanidit: yhteensä 20 000 henkeä) ruhtinas Kegenin johdolla siirtyi Tonavan yli Bysantin valtakunnan alueelle keisari Konstantinos IX aikana Dobrudzhaan ja he kääntyivät ortodoksikristityiksi. Tästä seurasi no end of trouble petsenegeille. Bysantin keisari suunnitteli saavansa heistä vartijakansan pohjoisrajalleen. Mutta vuonna 1048 ruhtinas Tirahin johdolla valtava määrä petsenegejä (melkein 80 000) ylitti jäätä pitkin Tonavan ja hyökkäsivät Bysantin balkanilaisia alueita vastaan. ellauri190.html on line 142: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Muromian-map.png/375px-Muromian-map.png" width="50%" /> ellauri190.html on line 149: 1700-luvulla Novgorod menetti Pietarin kehityksen takia taloudellisen merkityksensä. Vuonna 1727 siitä tuli Novgorodin läänin pääkaupunki. 1800-luvun loppuun mennessä sillä oli enää hallinnollisen ja kirkollisen keskuksen rooli. Vuonna 1927 Novgorodin lääni lakkautettiin, ja kaupungista tuli aluksi Leningradin alueen piirikunnan ja vuodesta 1930 lähtien hallintopiirin keskus. Nykyinen Novgorodin alue on perustettu vuonna 1944. ellauri190.html on line 153: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4e/Kievan-rus-1015-1113-%28en%29.png/440px-Kievan-rus-1015-1113-%28en%29.png" width="50%" /> ellauri190.html on line 176: Sarai Berken (Uusi Sarai, Sarai-al-Jadid), Berke-kaanin rakennuttaman kaupungin olemassaolosta kiistellään. Jos se oli olemassa, sen olisi sijainnut nykyisen Tsarevin arkeologisen kaivauksen alueella, Ahtuban kanaalilla noin 55 kilometriä Volgogradista etelään. Krutitsin piispojen arvellaan asuneen siellä vuosina 1261–1454. ellauri190.html on line 180: Batun kuoltua vuonna 1255 valtakunta kukoisti vielä vuosisadan. Batun veli Berge yhdisti Valkoisen ja Sinisen ordan. Ordan sotilaallinen mahti saavutti huippunsa Uzbegin (1312–1341) kaudella, jolloin armeijassa oli 300 000 sotilasta. Kultainen orda oli 1200-luvun loppupuolella ja 1300-luvun alkupuolella Euraasian suurin valtiomuodostelma. ellauri190.html on line 193: Timur Lenk (9. huhtikuuta 1336, Shahr-e-Sabz – 14. helmikuuta 1405) eli Tamerlan oli 1300-luvun merkittävä turkkilaismongolilainen valloittaja ja hallitsija Keski-Aasiassa, erityisesti eteläisellä Venäjällä ja Persiassa. Hänestä alkoi mongolien timuridien dynastia. Hän perusteli valtaannousuaan väittämillään sukujuurilla Tšingis-kaaniin. Väittämä perustui siihen, että Timurin isä oli päällikkö turkkilaisklaanissa, joka johti sukujuurensa mongolijohtaja Qarachar Barlasiin. Timur oli isänsä tapaan suufimuslimi. Timurin isä oli vetäytynyt luostariin sanoen "maailma on vain kaunis vaasi täynnä skorpioneja", mutta Timur ei seurannut isäänsä. Hän halusi olla sotilasjohtaja, kallo täynnä skorpiooneja. Timur merkitsee tšagatain kielessä rautaa. Lenk tarkoittaa rampaa, koska Timurin jalka rampautui taistelussa. Rauta lenkku. Valloitukset lännessä ja luoteessa veivät hänen valtakuntansa rajat Ural- ja Volga-jokien luokse, etelässä ja lounaassa ne sisälsivät lähes koko Persian, mukaan lukien Bagdadin, Karbalan ja Kurdistanin. Vienanlahdesta Laatokkaan, vedämme miekalla rajan. Timur auttoi Tokhtamyshia venäläisiä vastaan ja hän valtasi Moskovan 1385. Il-kaanien valtakunnan Abu Sa'idin kuoleman (1335) jälkeen Persiassa oli voimatyhjiö, jota Timur alkoi valloituksellaan täyttää. Samaan aikaan Tokhtamysh kääntyi Timuria vastaan ja valloitti Azerbaidžanin. Vasta pitkän sodan jälkeen Tokhtamysh oli lopullisesti lyöty 1395. Timur hävitti Ordan pääkaupungin Sarain ja raunioitti sen talouden. ellauri190.html on line 195: Vuonna 1398 Timur aloitti sodan Intiassa Delhin sulttaanikunnan muslimihallitsijaa vastaan. Timur kohtasi voimakasta vastarintaa, mutta lopulta Delhi valloitettiin ja tuhottiin täydellisesti. Vuoden 1399 lopulla Timur aloitti sodat osmanien valtakuntaa ja mamelukkien Egyptiä vastaan. Timur valtasi Syyrian ja ryösti Aleppon. Voitettuaan mamelukkiarmeijan Timur valtasi Damaskoksen ja järjesti siellä joukkomurhan. Timur valtasi Bagdadin vuonna 1401 ja 20 000 sen asukasta murhattiin. Valloittajat opittiin tuntemaan julmuudestaan. Timurin tarkoituksena oli käydä psykologista sotaa levittämällä huhuja mongoliarmeijan voimasta ja julmuudesta sekä vastarinnan tuhoisista seurauksista. Niinpä Sistanin alueen pääkaupunki Zarendji, joka ei antautunut suosiolla, ryöstettiin ja poltettiin ja kaikki sen asukkaat surmattiin. Saman kohtalon kokeneen Isfahanin asukkaiden 70 000 pääkalloa kerättiin suureksi keoksi. Sabzavarissa surmattiin lähes 2 000 henkeä ja ruumiit muurattiin muistomerkiksi vastarinnan seurauksista. ellauri190.html on line 205: Moskovan ruhtinaskunta oli Aleksanteri Nevskin nuorimman pojan Daniel Aleksandrovitšin Moskovan kaupungin pohjalle, Vladimir–Suzdalin alueelle, 1200-luvulla perustama valtio, joka myöhemmin yhdisti Venäjän. Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuden kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus. ellauri190.html on line 207: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2d/Muscovy_1390_1525.png" width="50%" /> ellauri190.html on line 212: The Cossacks are a predominantly East Slavic Orthodox Christian people group originating in the steppes of Eastern Europe. They were a semi-nomadic and semi-militarized people, who, while under the nominal suzerainty of various Eastern European states at the time, such as the Russian Empire or the Polish–Lithuanian Commonwealth, were allowed a great degree of self-governance in exchange for military service. The Cossacks were particularly noted for holding democratic traditions (not republican). ellauri190.html on line 214: Early "Proto-Cossack" groups are generally reported to have come into existence within what is now Ukraine in the 13th century as the influence of Cumans grew weaker, although some have ascribed their origins to as early as the mid-8th century. Some historians suggest that the Cossack people were of mixed ethnic origin, descending from Russians, Ukrainians, Belarusians, Turks, Tatars, and others who settled or passed through the vast Steppe. Some Turkologists, however, argue that Cossacks are descendants of the native Cumans of Ukraine, who had lived there long before the Mongol invasion. But who knows, and as long as no one does, you are free to believe what you like. ellauri190.html on line 226: They inhabited sparsely populated areas in the Dnieper, Don, Terek, and Ural river basins, and played an important role in the historical and cultural development of both Ukraine and Russia. The various Cossack groups were organized along military lines, with large autonomous groups called hosts. Each host had a territory consisting of affiliated villages called stanitsa. The Cossack way of life persisted into the twentieth century, though the sweeping societal changes of the Russian Revolution disrupted Cossack society as much as any other part of Russia; many Cossacks migrated to other parts of Europe following the establishment of the Soviet Union, while others remained and assimilated into the Communist state. Cohesive Cossack-based units were organized and fought for both Germany and the Soviet Union during World War II. ellauri190.html on line 228: After World War II, the Soviet Union disbanded the Cossack units in the Soviet Army, and many of the Cossack traditions were suppressed during the years of rule under Joseph Stalin and his successors. During the Perestroika era in the Soviet Union in the late 1980s, descendants of Cossacks moved to revive their national traditions. In 1988, the Soviet Union passed a law allowing the re-establishment of former Cossack hosts and the formation of new ones. During the 1990s, many regional authorities agreed to hand over some local administrative and policing duties to their Cossack hosts. ellauri190.html on line 235: The name “Ukraine” can be found already in some chronicles dated by the 12th century. Most likely, it is related to the word “krai” (край), meaning “border.” In the early Middle Ages, people who lived in what is now Ukraine called their country “Rus,” and themselves “Rusy,” “Rusychy,” or “Rusyny.” Ei pie sekoittaa sanaan "ryssä", joka tarkoittaa aiivan eri porukkaa. Ryssät aivan törkeesti käyttää samaa sanaa izestään. Sellasta kulttuurista appropriointia. ellauri190.html on line 239: During the 9th century, “Varangians” (Vikings) began to serve as a kind of Praetorian Guard to the East Roman emperors. Tästä kertoo jännittävästi Mika Waltarin historiallinen romaani Mikael Karvajalka, joka taitaa olla meillä jossakin. To reach the city of Constantinople, they sailed from what today is called the Gulf of Finland up the Neva river to the lakes Ladoga and Ilmen and then to the Western Dvina and the Dnipro, going all the way down to the Black Sea. By the mid-9th century, they settled around and in Kyiv and founded their own dynasty of the descendants of Rurik. A grandson of Rurik, Svyatoslav (Sfendosleif) greatly expanded his realm to the east and south, while his mother Olga (Helga) traveled to Constantinople and was baptized Christian. Svyatoslav’s son, Volodymyr (Waldemar) married a daughter of the Eastern Roman emperor, was baptized, and baptized all his subjects in the year 988. (Back then, the city of Moscow, or the country now known as Russia – Россия – did not even exist, so there!) Over the next centuries, the “Rurikids” gradually lost their Scandinavian identity, marrying women of the Slavic, Hungarian, Greek, and Turkic ethnicities. ellauri190.html on line 241: Kouvolassa kävi vähän surkuteltava venäläinen ex-konekääntäjä nimeltä Voldemar Putin. Sen kautta pääsin käymään Pietarissa sen yhden Pirkon ikäisen puolalaisen konekäännösmiehen pakeilla. Molemmat (Voldemar ja Vladimir) on kuuluisamman Waldemarin kaimoja. Vladimirilla on joku kakkospuoliso Sveizissä sotaa paossa, mutta ilmeisesti jää nyt vaille Vladimirin miljoonia. Elon Musk koittaa väittää että Putin on sitä biljonäärimpi. Uskokoon ken haluaa. Elon haluis ostaa Twitterin ja tehdä siitä oman häkkilintunsa. Hinta olis n. 30 amerikan biljoonaa, mut ei hätää, Elonilla on niitä tuhansia. Ja ostikin, muutti nimen vielä äxäxi. ellauri190.html on line 243: By the 11th century, Kyivan Rus was a huge European power. Kyiv was bigger than London or Paris. The city had numerous buildings made of brick, including churches. It also had many private and public bathhouses, like Constantinople (and unlike Western European cities of the time). The realm, stretching from the White Sea to the north to the Black Sea to the south and from the steppes of the Don to the east to what is now eastern Poland to the west, was divided into many feudal fiefs, but the authority of the monarch in Kyiv was nonetheless absolute. ellauri190.html on line 245: On Easter Sunday of the year 1168, a savage warlord from the Volga region, called Andrei (cynically nicknamed Bogolubsky, i.e. “God-lover”) and his horde of Finno-Ugric tribesmen (damn those Finns!) sacked and burned Kyiv to the ground. Most Kyivites were massacred. The barbarians robbed churches, even ripping off slices of gold from their domes (something that Genghiside Mongolians later never did, they were gentlemen). They stole, among others, one most precious and revered icon of the Most Holy Mother of God from a church in the Berestovo village just south of Kyiv, taking it to their land and pretending, for centuries to follow, that it was theirs. This icon to this day is known as Матерь Божья Владимирская, “the Mother of God of Vladimir-on-Klyazyma,” as if it was painted in that savage place. The 1168 massacre marked the beginning of the “brotherly” relationship between the Ukrainian people and what is now known as “Russians” (русские, not to be confused with Rusyns-Rusychi-Ukrainians). Kyiv was hit so hard that it did not fully recover for the next ~200 years. When the Mongols under Khan Batu came in 1240, Kyiv was still not fully repopulated or rebuilt, and fell a relatively easy prey to the Asian conquerors. ellauri190.html on line 248: adding:1em"> ellauri190.html on line 249: adimirin_jumalanaiti.jpg" width="15%" style="float:left;padding:1em" /> ellauri190.html on line 251: Vladimirin äiti -ikoni kuuluu Hellyyden Jumalanäidin ikoneihin ja se lienee yksi tunnetuimmista ja rakastetuimmista venäläisistä (!) ikoneista. Tämän ikonin sanotaan perustuvan ikonin prototyyppiin, evankelista Luukkaan (?) maalaamaan ensimmäiseen ikoniin Jumalansynnyttäjästä elävästä mallista, ellei ole juuri se. (Se on ize asiassa valmistettu Suomessa painokuvasta puupohjalle.) ellauri190.html on line 253: Vladimirin äiti ikonista kerrotaan, että sen ensimmäisen versio lähetettiin Konstantinopolin patriarkan toimesta 1100-luvun alkupuolella Kiovan ruhtinas Juri Dolgorukille. Myöhemmin ruhtinaan poika Andrei matkusti tämä ikoni mukanaan pohjoiseen ja lähellä Vladimiria Jumalanäiti ilmestyi unessa Andreille ja kehotti viemään ikonin Vladimirin kaupunkiin (hehe). ellauri190.html on line 255: Vladimirin äidin ikoni liittyy läheisesti lukuisiin ihmeisiin, joita tapahtui Venäjällä muun muassa mongolivallan aikana. Ikonin ansioksi luetaan myös se, että Moskova säästyi mongolijoukkojen hävitykseltä mutta Kiova ei. The intercession of the Theotokos through the image has also been credited with saving Moscow from Tatar hordes in 1451 and 1480. The image was brought from Vladimir to Moscow in 1395, during Tamerlane's invasion. ellauri190.html on line 257: In a traditional account the horses transporting the icon had stopped near Vladimir and refused to go further. Accordingly, many people of Rus interpreted this as a sign that the Theotokos wanted the icon to stay there. The place was named Bogolyubovo, or "the one loved by God". Andrey placed it in his Bogolyubovo residence and built the Assumption Cathedral to legitimize his claim that Vladimir had replaced Kiev as the principal city of Rus. However, its presence did not prevent the sack and burning of the city of Vladimir by the Mongols in 1238, when the icon was damaged in the fire. You win some, you lose some. ellauri190.html on line 261: In the first half of the 14th century, most of what is now Ukraine was cleared of the Mongols by the troops of a powerful ruler of Lithuania, Gedimin, and Ukraine became a part of the Great Duchy of Lithuania. The latter was a peculiar country. The bulk of its territory and population was what now is the Slavic country of Belarus. Only a small minority of its people traced their origin from the Baltic tribes, while the majority were Slavs. Gedimin’s name in modern Lithuanian is Gyadiminas, but in the chronicles he is named Kgindimin or Kindimin, which might have a Slavic root. The language of Gedimin’s court, and the court of his sons and grandsons was very Slavic, much like a mixture of somewhat archaic Ukrainian and Belarusian. The laws of the entire Duchy, the so-called Lithuanian Statutes, were written in the Cyrillic alphabet and read very much like the Belarusian (definitely Slavic) language. So they were bad guys in anyone's book already then. ellauri190.html on line 263: In any case, Ukraine (unlike Muscovy) remained in Europe. In the 15th century, the Great Duke of Lithuania, Yahailo, married a Polish queen Yadviga. Thus, the Great Duchy of Lithuania (which included Ukraine) and the Kingdom of Poland became one state. In the 16th century, it became known as Rzeczpospolita, from Latin Res Publica – literally, “the common affair,” or Republic. (Kozaks, inveterate democrats, did not like it.) It was a monarchy, but the monarchs were elected by a parliament, called Sejm. The country maintained close ties with Western Europe, and, unlike wimpy Muscovy, was completely independent of the Mongol autocracies like the Golden Horde. ellauri190.html on line 267: In the 15th-16th centuries, most of what is now Ukraine belonged to the Polish-Lithuanian commonwealth (“The Republic”), but the life of the people depended to a very large extent on their local feudal lords, the Knyazi (“Princes”). Most of these lords were related to the house of Gedimin, spoke a language close to modern Belarusian and Ukrainian, and were Eastern Orthodox Christians. Yet, beginning from ~1569 (the year of the so-called Lublin Unia), these princes also swore allegiance to the Polish king, and were his vassals and courtiers. They corresponded in Latin, Polish, or their native “Old Ukrainian / Old Belarusian” Slavic language. Among them, perhaps the mightiest ruler was Prince Konstayntyn Vasyl Ostrozky. He was nicknamed “the un-crowned King of Rus,” and was, actually, offered the Polish crown several times, but refused because the kings of Poland were, traditionally, Catholics – and Prince Ostrozky wanted to remain Orthodox. He is famous for printing the first Gospels in his native language, and founding the Academy of Ostroh, a university that functions to this day. ellauri190.html on line 269: In 1596, the so-called Union of Brest (Brestin jyräys) was signed, officially starting the Eastern Rite Catholic Church in Ukraine (a.k.a. the Greek Catholic Church). It was meant to reconcile the Orthodox Ukrainians with Rome, which was, of course, a step in the direction of more peace and prosperity. Unfortunately, at the beginning of the next, 17th, century, the secular powers began to close the traditional Orthodox parishes by force, which, of course, caused huge tensions and sparks of violence. ellauri190.html on line 271: Also, during the 16th century, many thousands of random men, mostly young, robust, and adventure-seeking guys from all over Ukraine (compare today's immigrants), traveled to the lower Dnipro river, where the enormous rapids prevented the movement of battleships up from the Black Sea, and decided to call themselves, say, Kozaks. These Kozaks warriors wanted to defend the Orthodox Christian Ukrainian lands from the attacks of the Ottoman Turks. They founded their own city and fortress, called Sich, on the island of Khortytsya in the middle of the Dnipro river. There, they gathered in summertime, trained, and raided the steppes, fighting the Turkish and the Tatar troops from the Crimea. They also built ships and made sea raids on Istanbul and on Crimean seaports, freeing Christian captives whom the Turks and the Tatars enslaved. In winter, the Kozaks dispersed and lived close to the Dnipro banks as independent owners of their hamlets. At the beginning of the 17th century, the Kozaks became a formidable military force and a kind of a self-governing state with their own elected leaders and laws. ellauri190.html on line 273: In the 16th and the early 17th century the Kozak’s leaders (Hetmans) were loyal to the Polish crown and participated in the wars of the Great Duchy of Lithuania and the kingdom of Poland against Muscovy. Hetman Petro Konashevych Sahaydachny (1582-1622) nearly took Moscow in 1618. But nearly doesn't count. He also was an outstanding mecenate who donated some loot to Orthodox monasteries and schools, of which the so-called Bratska Shkola (“Brotherhood School”) later grew into a huge and famous institution of higher learning, the Kyiv Mohyla Academy, which now functions as a top-ranking Ukrainian economic liberal arts university. ellauri190.html on line 275: In 1648, a Kozak leader called Zinoviy Bohdan Khmelnytsky (Polish transliteration, Chmielnicki) started a war on the Polish crown. Initially, it was his own personal vendetta on a Polish landlord who stole his land, but very soon it grew into a colossal uprising of the Kozaks and Ukrainian peasants against their Polish landlords. The people fought (the way they knew how) against the feudal oppression, as well as against forced Catholicization and Polonization of Ukraine. Unfortunately, it turned into a fratricide. (Sorry Poles, of course we are on the same side now.) The main adversary of Khmelnytsky was Prince Yarema (Jeremiah) Korybut-Vyshnevetsky, a Rusyn-Ukrainian, a noble valiant knight and a great statesman who, nonetheless, kept his allegiance to the Polish king (whom he personally hated, but could not break his knight’s oath of loyalty). Both sides resorted to unspeakable cruelties. Most tragically, Khmelnysky, a brave warrior as he was, turned out to be a horribly short-sighted politician. In January 1654, he essentially surrendered Ukraine to Muscovy, approving what he thought was a temporary military union against the Republic but turned out to be the beginning of the “Russian” (actually Muscovite) occupation of Ukraine. It just goes to show: give a pinky finger to the Russkies and they take the whole hand. ellauri190.html on line 277: By 1659, the two outstanding sons of Ukraine, a Kozak general Ivan Vyhovsky and an eccentric scholar-nobleman Yuriy Nemyrych conceived what became known as the Union of Hadyach. It was a unique document, which, essentially, argued in favor of the Polish-Lithuanian Commonwealth transforming into the commonwealth of Poland, Lithuania, and Ukraine. Vyhovsky and Nemyrych proposed to establish a Great Principality of Ukraine on par with the Kingdom of Poland and the Great Duchy of Lithuania. And it was a unique historical moment, because in July 1659 the Ukrainian troops won a huge battle against the Muscovite army near the city of Konotop, totally crushing the Muscovites and proving that Ukraine did not need the “friendship” of the tyrannic Tzars. (See the analogy?) If the Hadyach Union had been approved by the Sejm of the Republic, Ukraine would perhaps have become a more European country and would progressively move toward full Western style independence. Again, tragically, it did not happen. Nemyrych was killed at a duel, and Vyhovsky forced to resign by populists who hated him because of his aristocratic blood and his alleged (rather than actual) love of things Polish. Without these two luminaries, the Sejm did not even bother to convene for discussions on the Hadyach Union, making it into a useless piece of paper. It was later “adopted,” but in such a distorted version that it excluded its main point, the creation of the Ukrainian state. Sellasta se on. Ukrainan, Puolan ja Baltian historia osoittaa, miten vaikeaa on merkata reviiriä jollei sitä ole valmiixi maastoon merkitty. ellauri190.html on line 279: By the end of the 17th century, the newly forming Russian Empire under Tzar Peter I established its reign over the Ukrainian lands to the east of the Dnipro river, ceding the western part of Ukraine to the Republic (which, in turn, evolved more and more into the Polish monarchy rather than the Polish-Lithuanian Commonwealth of the old days). In 1702, a great son of Ukraine, a giant of military strategy, diplomacy, and statesmanship, Ivan Mazepa, being the Kozak leader of the eastern part of Ukraine, suppressed the uprising of Paliy on the other (Western) side of the Dnipro and added huge parts of the country to his control. It was a big step toward the unification and freedom of Ukraine. Moreover, in 1709 Mazepa joined his forces with the Swedish king Charles XII (haha, the gay) against Tzar Peter, hoping to rid his dear mother Ukraine from slavery in the captivity of the Tzars. And again… tragically, Mazepa managed to gather less manpower than he hoped to gather, because the populist agitators slandered him in their massive propaganda campaign (no doubt, directed from Muscovy), portraying him in the eyes of the Ukrainian Kozaks as a rich aristocrat who cares nothing about the “simple people,” a clandestine Catholic (or Protestant), and overall “not really Ukrainian.” (This tragedy will repeat itself in 1918 and in 2019.) Mazepa’s loyalists were defeated together with the Swedes, and Ukraine lost her historical chance for yet another time. But third time is a charm! Nobody will blame a Jew for being on the side of the catholics! ellauri190.html on line 281: The Cossack structure arose, in part, in response to the struggle against Tatar raids. Socio-economic developments in the Polish-Lithuanian Commonwealth were another important factor in the growth of the Ukrainian Cossacks. During the 16th century, serfdom was imposed because of the favorable conditions for grain sales in Western Europe. This subsequently decreased the locals' land allotments and freedom of movement. In addition, the Polish-Lithuanian Commonwealth government attempted to impose Catholicism, and to Polonize the local Ukrainian population. The basic form of resistance and opposition by the locals and burghers was flight and settlement in the sparsely populated steppe. ellauri190.html on line 283: But the nobility obtained legal ownership of vast expanses of land on the Dnipro from the Polish kings, and then attempted to impose feudal dependency on the local population. Landowners utilized the locals in war, by raising the Cossack registry in times of hostility, and then radically decreasing it and forcing the Cossacks back into serfdom in times of peace. This institutionalized method of control bred discontent among the Cossacks. By the end of the 16th century, they began to revolt, in the uprisings of Kryshtof Kosynsky (1591–1593), Severyn Nalyvaiko (1594–1596), Hryhorii Loboda (1596), Marko Zhmailo (1625), Taras Fedorovych (1630), Ivan Sulyma (1635), Pavlo Pavliuk and Dmytro Hunia (1637), and Yakiv Ostrianyn and Karpo Skydan (1638). All were brutally suppressed and ended by the Polish government. ellauri190.html on line 289: Relations between the Hetmanate and their new sovereign began to deteriorate after the autumn of 1656, when the Muscovites, going against the wishes of their Cossack partners, signed an armistice with the Polish-Lithuanian Commonwealth in Vilnius. The Cossacks considered the Vilnius agreement a breach of the contract they had entered into at Pereiaslav. For the Muscovite tsar, the Pereiaslav Agreement signified the unconditional submission of his new subjects; the Ukrainian hetman considered it a conditional contract from which one party could withdraw if the other was not upholding its end of the bargain. Vähän sellanen kuin Abrahamin esinahkasopimus Jehovan kanssa, josta tuli samanlainen nahkapäätös. Näistä hetmaneista taisi olla puhetta Konrad-veikon kohdalla. ellauri190.html on line 291: The Ukrainian hetman Ivan Vyhovsky, who succeeded Khmelnytsky in 1657, believed the Tsar was not living up to his responsibility. Accordingly, he concluded a treaty with representatives of the Polish king, who agreed to re-admit Cossack Ukraine by reforming the Polish-Lithuanian Commonwealth to create a third constituent, comparable in status to that of the Grand Duchy of Lithuania. The Union of Hadiach provoked a war between the Cossacks and the Muscovites/Russians that began in the fall of 1658. Tää taitaa olla aika lailla sitä mistä tässä sodassakin (sori, demilitarisaatiossa) on kysymys. Kasakat on taas ottamassa hatkat ja siirtymässä vastapuolelle. ellauri190.html on line 295: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/22._Kozak_z_golovoju_tatarina.jpg/240px-22._Kozak_z_golovoju_tatarina.jpg" /> ellauri190.html on line 297: Cossacks and Tatars developed longstanding enmity due to the losses of their heads. The ensuing chaos and cycles of retaliation often turned the entire southeastern Polish–Lithuanian Commonwealth border into a low-intensity war zone. It catalyzed escalation of Commonwealth–Ottoman warfare, from the Moldavian Magnate Wars (1593–1617) to the Battle of Cecora (1620), and campaigns in the Polish–Ottoman War of 1633–1634. ellauri190.html on line 299: Cossack numbers increased when the warriors were joined by peasants escaping serfdom in Russia and dependence in the Commonwealth. Attempts by the szlachta to turn the Zaporozhian Cossacks into peasants eroded the formerly strong Cossack loyalty towards the Commonwealth. The government constantly rebuffed Cossack ambitions for recognition as equal to the szlachta. Plans for transforming the Polish–Lithuanian two-nation Commonwealth into a Polish–Lithuanian–Ruthenian Commonwealth made little progress, due to the unpopularity among the Ruthenian szlachta of the idea of Ruthenian Cossacks being equal to them and their elite becoming members of the szlachta. The Cossacks' strong historic allegiance to the Eastern Orthodox Church also put them at odds with officials of the Roman Catholic-dominated Commonwealth. Tensions increased when Commonwealth policies turned from relative tolerance to suppression of the Eastern Orthodox Church after the Union of Brest. The Cossacks became strongly anti-Roman Catholic, an attitude that became synonymous with anti-Polish. Did that make them any more pro-Russian? Naah. ellauri190.html on line 301: Under Russian rule, the Cossack nation of the Zaporozhian Host was divided into two autonomous republics of the Moscow Tsardom: the Cossack Hetmanate, and the more independent Zaporizhia. These organisations gradually lost their autonomy, and were abolished by Catherine II in the late 18th century. The Hetmanate became the governorship of Little Russia, and Zaporizhia was absorbed into New Russia. ellauri190.html on line 305: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4d/New_Russia_on_territory_of_Ukraine.png/300px-New_Russia_on_territory_of_Ukraine.png" width="50%" /> ellauri190.html on line 315: The Russo-Polish geographer and ethnographer Zygmunt Gloger in his "Geography of historic lands of the Old Poland" (Polish: "Geografia historyczna ziem dawnej Polski") explains that at the time the term "Little" was interchangeably with the word "new", and in his footnotes, he clearly states that, at least in 1903, Little Russia (Malorossia) was perceived in such manner. Prior to the revolutionary events of 1917, a large part of the region's élite population adopted a Little Russian identity that competed with the local Ukrainian identity. At that time it was trendy to be Russian, large or small. ellauri190.html on line 317: After the collapse of the Russian Empire in 1917, and with the amalgamation of Ukrainian territories into one administrative unit (Ukrainian People's Republic), the term started to recede from common use. Today, the term is anachronistic, and many nazi Ukrainians regard its usage as offensive. ellauri190.html on line 322: Herr Peders sjöresa är en mycket spridd riddarvisa som är känd från hela Norden. Det är den visa som har flest kända varianter i Sveriges Medeltida Ballader, 347 stycken. Dessutom har ytterligare en variant upptäckts i George Stephens manuskriptsamling i Växjö. Den äldsta kända nedteckningen kommer från Danmark och har daterats till 1590. ellauri190.html on line 324: Balladen inleds med att Herr Peder frågar sin fostermor om hur han kommer att dö. Hon svarar att han bör akta sig för "böljorna de blå." Trots denna varning bygger Peder sig ett skepp och ger sig ut på havet.[2] Väl ute på havet drabbas man av stiltje (i andra varianter håller böljorna på att slå skeppet i stycken). Enligt folktron till sjöss så beror det på att det finns en syndare ombord. Man drar lott, och lotten faller på Peder själv. För att blidka makterna offras Peder till vågorna. Innan det sker så får vi dock höra Peder erkänna alla de synder han har på sitt samvete: klosterbränningar, våldtäkter, med mera. ellauri190.html on line 333: Tässä puolisensataa herra Petteriä plus 1 rouva, Zenobia, joka on otettu mukaan ihan säälistä. Tiedot ovat eräältä amerikkalaiselta sivulta. Kumma ettei yhtään amerikkalaista ole mukana? Ellei konkistadoreja lasketa. Hunnit olivat ilmeisesti Kiinan pohjoisnaapureita kiinalaiselta nimeltään Xiongnu. Ne miehittivät Saxan kansainvaellusten aikana ja saivat sillä lailla aikaan Rooman tuhon. Hitlerin Aatun aikana sanottiin sakemanneja vuorostaan hunneixi (the Huns). Ruottalaiset tunsi Attilan nimellä Atle. Listasta puuttuu ainakin toinen valloittava nainen, nimittäin Katariina Suuri. ellauri190.html on line 335: Katariinan aikana Venäjä valloitti muun muassa Krimin kaanikunnan. Lännessä Venäjään liitettiin suuri osa Puola-Liettuan alueesta Puolan jakojen myötä ja lisäksi Alaskasta tuli Venäjän siirtomaa. Katariina jatkoi Venäjän uudistamista ja länsimaistamista jatkaen ihailemansa Pietari Suuren työtä. Katariinan valtakautta pidetään usein Venäjän ”kultakautena”, jolloin Venäjän imperiumista tuli todellinen suurvalta. Lisäksi Katariina aloitti Ukrainan (ilmeisesti osin epäonnistuneet) venäläistämispyrkimykset, jotka jatkuivat vielä pitkälle 1900-luvulle saakka, ja jatkuvat taas tänäänkin. Suomen venäläistämispyrkimyxet Nikolaiden puolelta 19. vuosisadan lopulla meni perseellensä nekin. On se vittua. ellauri190.html on line 340:	Sargon of Akkad, Akkadian Emperor	ellauri190.html on line 341: Sargon of Akkad, also known as Sargon the Great "the Great King" was a Semitic Akkadian emperor famous for his conquest of the Sumerian city-states in the 23rd and 22nd centuries BC. The founder of the Dynasty of Akkad, Sargon reigned durin... ellauri190.html on line 377: Hannibal was a Carthaginian military commander and tactician who is popularly credited as one of the most talented commanders in history. His father Hamilcar Barca was the leading Carthaginian commander during the First Punic War, his young... ellauri190.html on line 385: Mithridates VI or Mithradates VI, also known as Mithridates the Great (Megas) and Eupator Dionysius, was king of Pontus and Armenia Minor in northern Anatolia (now in Turkey) from about 119 to 63 BC. Mithridates was a king of Persian origi... ellauri190.html on line 389: Pompey (the Great), was a distinguished and ambitious Roman military leader, provincial administrator and politician of the 1st century BC, the period of the Late Republic. Hailing from an Italian provincial background, Pompey first disting... ellauri190.html on line 393: Gaius Julius Caesar is remembered as one of history's greatest generals and a key ruler of the Roman empire. As a young man he rose through the administrative ranks of the Roman republic, accumulating power until he was elected consul in 59... ellauri190.html on line 413: Attila the Hun was the Emperor of the Huns from 434 until his death in 453. He was leader of the Hunnic Empire which stretched from Germany to the Ural River and from the River Danube to the Baltic Sea. During his rule, he was one of the mo... ellauri190.html on line 418: Abu Bakr As-Siddiq, popularly known by his nickname Abu Bakr was a senior companion (Sahabi) and the father-in-law of the Islamic prophet Muhammad. He ruled over the Rashidun Caliphate from 632–634 CE when he became the first Muslim Caliph... ellauri190.html on line 423: Umar, also spelled Omar, Umar ibn Al-Khattab, Umar Son of Al-Khattab, was one of the most powerful and influential Muslim caliphs (rulers) in history. He was a companion of the Islamic prophet Muhammad. He succeeded Abu Bakr (632–634) as th... ellauri190.html on line 433: Otto I, traditionally known as Otto the Great, was German king from 936 and Holy Roman Emperor from 962 until his death in 973. He was the oldest son of Henry I the Fowler and Matilda. Otto inherited the Duchy of Saxony and the kingship... ellauri190.html on line 438: Rajaraja I was a Chola emperor from present day south India who ruled over the Chola kingdom of medieval Tamil Nadu (parts of southern India), parts of northern India, two thirds of Sri Lankan territory, Maldives and parts of East Asia, bet... ellauri190.html on line 443: William I usually known as William the Conqueror and sometimes William the Bastard, was the first Norman King of England, reigning from 1066 until his death in 1087. The descendant of Viking raiders, he had been Duke of Normandy since 1035... ellauri190.html on line 448: Alp Arslan was the second Sultan of the Seljuq Empire and great-grandson of Seljuq, the eponymous founder of the dynasty. His real name was Muhammad bin Dawud Chaghri, and for his military prowess, personal valour, and fighting skills he ob... ellauri190.html on line 456: Crusaders ellauri190.html on line 462:	Saladin, Opponent of Crusaders	ellauri190.html on line 463: Saladin was the first Sultan of Egypt and Syria and the founder of the Ayyubid dynasty. A Muslim of Kurdish origin, Saladin led the Muslim opposition to the European Crusaders in the Levant. At the height of his power, his sultanate include... ellauri190.html on line 468: Genghis Khan was the founder and Great Khan (emperor) of the Mongol Empire, which became the largest contiguous empire in history after his demise. He came to power by uniting many of the nomadic tribes of northeast Asia. After founding... ellauri190.html on line 487: Crusaders ellauri190.html on line 489: Edward I, popularly known as "Longshanks" because of his 6 foot 2 inch (1.88 m) frame and the "Hammer of the Scots" (his tombstone, in Latin, read, Hic est Edwardus Primus Scottorum Malleus, "Here is Edward I, Hammer of the Scots"), achieve... ellauri190.html on line 494: Alauddin Khalji, born as Ali Gurshasp, was the second and the most powerful emperor of the Khalji dynasty that ruled the Delhi Sultanate in the Indian subcontinent. Alauddin instituted a number of significant administrative changes, related... ellauri190.html on line 512: Conquistadors ellauri190.html on line 514: Afonso de Albuquerque, Duke of Goa, was a Portuguese general, admiral, and statesman. He served as Governor of Portuguese India from 1509 to 1515, during which he expanded Portuguese influence across the Indian Ocean and built a reputation... ellauri190.html on line 527: Conquistadors ellauri190.html on line 529: Francisco Pizarro was a Conquistador who seized the Inca empire for Spain. In 1510 he enrolled in an expedition of exploration in the New World, and three years later he joined Vasco Núñez de Balboa on the expedition that discovered the Pac... ellauri190.html on line 534: Hayreddin Barbarossa was an Ottoman admiral of the fleet who was born in the Ottoman island of Midilli (Lesbos) and died in Constantinople (Istanbul), the Ottoman capital. Barbarossa's naval victories secured Ottoman dominance over the Medi... ellauri190.html on line 542: Conquistadors ellauri190.html on line 544: Hernán Cortés de Monroy y Pizarro, 1st Marquis of the Valley of Oaxaca was a Spanish Conquistador who led an expedition that caused the fall of the Aztec Empire and brought large portions of mainland Mexico under the rule of the King of Cas... ellauri190.html on line 565: Napoleon Bonaparte was a French military and political leader who rose to prominence during the latter stages of the French Revolution and its associated wars in Europe. As Napoleon I, he was Emperor of the French from 1804 to 1814 and a... ellauri190.html on line 570: Adolf Hitler was an Austrian-born German politician and the leader of the National Socialist German Workers Party (German: Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei, abbreviated NSDAP), commonly known as the Nazi Party. He was Chancell... ellauri191.html on line 2: ad> ellauri191.html on line 24: ad> ellauri191.html on line 52: Kaikki typpilannoitteisiin perustuvat räjähteet kexi saxalaiset kemistit 19. vuosisadalla. Lucky Luke kuskasi nestemäistä nitroglyseriiniä. Nobel kexi lisätä siihen savea ja tehdä dynypötköjä, mistä kynäilijät ovat sille ikuisesti kiitollisia. ellauri191.html on line 56: RDX, joka tunnetaan harvemmin nimellä kryptoniitti, heksogeeni (erityisesti venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja muilla ikävillä saksalaisvaikutteisilla epäanglosaxisilla kielillä), T4 ja kemiallisesti syklotrimetyleenitrinitramiinina, käyttivät molemmat osapuolet toisessa maailmansodassa räjäyttääxeen toisen osapuolen päät irti. RDX: llä oli suurimmat edut ensimmäisessä maailmansodassa käytettyyn TNT: hen verrattuna, koska sillä oli suurempi E.Saaris-tyyppinen räjähdysvoima eikä tarvittu lisäraaka -aineita sen valmistukseen. Pelkkä linnunpaska riitti. Heksogeenistä raportoi vuonna 1898 Georg Friedrich Henning, joka sai saksalaisen patentin sen valmistamiseksi heksamiinin nitrolyysillä. He should´ve had his 'ead hexamined! HMX, jota kutsutaan vastapuolella myös oktogeeniksi, on voimakas ja suhteellisen epäherkkä nitroamiini, joka on kemiallisesti sukua RDX: lle. Kuten RDX, yhdisteen nimi on paljon spekulaation kohteena, ja se on listattu eri tavoin nimillä Sulava räjähdysaine, Hänen Majesteettinsa räjähtävä paukku, Nopea sotilaallinen räjähde tai Suurimolekyylipainoinen RDX. Sekä luonnonvaraiset että siirtogeeniset kasvit voivat kenties toivottavasti joskus hajottaa räjähteitä maaperästä ja vedestä, jos aikaa riittää. Kyllä purolla on aikaa! Kyllä Jopi elamassa parjaa. ellauri191.html on line 86:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/Sully-Prudhomme.jpg/75px-Sully-Prudhomme.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/Sully-Prudhomme.jpg/113px-Sully-Prudhomme.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/Sully-Prudhomme.jpg/150px-Sully-Prudhomme.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 91:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%29.svg/45px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%29.svg.png" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 103:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/T-mommsen-2.jpg/75px-T-mommsen-2.jpg" decoding="async" width="75" height="105" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/T-mommsen-2.jpg/113px-T-mommsen-2.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/T-mommsen-2.jpg/150px-T-mommsen-2.jpg 2x" data-file-width="282" data-file-height="394" /> ellauri191.html on line 108:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/23px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png" decoding="async" title="Saksan keisarikunta" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/35px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/45px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Saksa ellauri191.html on line 120:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/db/Portrett_av_Bj%C3%B8rnstjerne_Bj%C3%B8rnson%2C_ca_1903_-_no-nb_digifoto_20150129_00041_bldsa_BB0803.jpg/75px-Portrett_av_Bj%C3%B8rnstjerne_Bj%C3%B8rnson%2C_ca_1903_-_no-nb_digifoto_20150129_00041_bldsa_BB0803.jpg" decoding="async" width="75" height="116" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/db/Portrett_av_Bj%C3%B8rnstjerne_Bj%C3%B8rnson%2C_ca_1903_-_no-nb_digifoto_20150129_00041_bldsa_BB0803.jpg/113px-Portrett_av_Bj%C3%B8rnstjerne_Bj%C3%B8rnson%2C_ca_1903_-_no-nb_digifoto_20150129_00041_bldsa_BB0803.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/db/Portrett_av_Bj%C3%B8rnstjerne_Bj%C3%B8rnson%2C_ca_1903_-_no-nb_digifoto_20150129_00041_bldsa_BB0803.jpg/150px-Portrett_av_Bj%C3%B8rnstjerne_Bj%C3%B8rnson%2C_ca_1903_-_no-nb_digifoto_20150129_00041_bldsa_BB0803.jpg 2x" data-file-width="2299" data-file-height="3550" /> ellauri191.html on line 125:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/21px-Flag_of_Norway.svg.png" decoding="async" width="21" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/32px-Flag_of_Norway.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/41px-Flag_of_Norway.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="372" /> Norja ellauri191.html on line 137:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5f/Fr%C3%A9d%C3%A9ric_Mistral_by_Paul_Sa%C3%AFn.jpg/75px-Fr%C3%A9d%C3%A9ric_Mistral_by_Paul_Sa%C3%AFn.jpg" decoding="async" width="75" height="101" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5f/Fr%C3%A9d%C3%A9ric_Mistral_by_Paul_Sa%C3%AFn.jpg/113px-Fr%C3%A9d%C3%A9ric_Mistral_by_Paul_Sa%C3%AFn.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5f/Fr%C3%A9d%C3%A9ric_Mistral_by_Paul_Sa%C3%AFn.jpg/150px-Fr%C3%A9d%C3%A9ric_Mistral_by_Paul_Sa%C3%AFn.jpg 2x" data-file-width="955" data-file-height="1280" /> ellauri191.html on line 142:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%29.svg/45px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%29.svg.png" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 146:	"in recognition of the fresh originality and true inspiration of his poetic production, which faithfully reflects the natural scenery and native spirit of his people, and, in addition, his significant work as a Provençal philologist" ellauri191.html on line 152:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9b/Jos%C3%A9_Echegaray_y_Eizaguirre.jpg/75px-Jos%C3%A9_Echegaray_y_Eizaguirre.jpg" decoding="async" width="75" height="113" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9b/Jos%C3%A9_Echegaray_y_Eizaguirre.jpg/113px-Jos%C3%A9_Echegaray_y_Eizaguirre.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9b/Jos%C3%A9_Echegaray_y_Eizaguirre.jpg/150px-Jos%C3%A9_Echegaray_y_Eizaguirre.jpg 2x" data-file-width="496" data-file-height="744" /> ellauri191.html on line 157:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg/23px-Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg/35px-Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg/45px-Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="800" /> Espanja ellauri191.html on line 161:	"in recognition of the numerous and brilliant compositions which, in an individual and original manner, have revived the great traditions of the Spanish drama" ellauri191.html on line 169:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/29/Henryk_Sienkiewicz_1905.jpg/75px-Henryk_Sienkiewicz_1905.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/29/Henryk_Sienkiewicz_1905.jpg/113px-Henryk_Sienkiewicz_1905.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/29/Henryk_Sienkiewicz_1905.jpg/150px-Henryk_Sienkiewicz_1905.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 174:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg/20px-Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg/30px-Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg/40px-Military_ensign_of_Vistula_Flotilla_of_Congress_Poland.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Kongressi-Puola ellauri191.html on line 178:	"in recognition of the fresh originality and true inspiration of his poetic production, which faithfully reflects the natural scenery and native spirit of his people, and, in addition, his significant work as a Provençal philologist" ellauri191.html on line 185:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/Carducci.jpg/75px-Carducci.jpg" decoding="async" width="75" height="98" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/Carducci.jpg/113px-Carducci.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/Carducci.jpg/150px-Carducci.jpg 2x" data-file-width="157" data-file-height="206" /> ellauri191.html on line 190:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/23px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/35px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/45px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png 2x" data-file-width="1500" data-file-height="1000" /> Italia ellauri191.html on line 202:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Rudyard_Kipling.jpg/75px-Rudyard_Kipling.jpg" decoding="async" width="75" height="116" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Rudyard_Kipling.jpg/113px-Rudyard_Kipling.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Rudyard_Kipling.jpg/150px-Rudyard_Kipling.jpg 2x" data-file-width="393" data-file-height="608" /> ellauri191.html on line 207:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 218:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ad/Eucken-im-Alter.png/75px-Eucken-im-Alter.png" decoding="async" width="75" height="114" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ad/Eucken-im-Alter.png/113px-Eucken-im-Alter.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ad/Eucken-im-Alter.png/150px-Eucken-im-Alter.png 2x" data-file-width="373" data-file-height="566" /> ellauri191.html on line 223:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/23px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png" decoding="async" title="Saksan keisarikunta" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/35px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/45px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Saksa ellauri191.html on line 235:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Selma_Lagerl%C3%B6f.jpg/75px-Selma_Lagerl%C3%B6f.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Selma_Lagerl%C3%B6f.jpg/113px-Selma_Lagerl%C3%B6f.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Selma_Lagerl%C3%B6f.jpg/150px-Selma_Lagerl%C3%B6f.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 240:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 250:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/da/Paul_Heyse_1910.jpg/75px-Paul_Heyse_1910.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/da/Paul_Heyse_1910.jpg/113px-Paul_Heyse_1910.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/da/Paul_Heyse_1910.jpg/150px-Paul_Heyse_1910.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 255:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/23px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png" decoding="async" title="Saksan keisarikunta" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/35px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/45px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Saksa ellauri191.html on line 267:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Maeterlinck.jpg/75px-Maeterlinck.jpg" decoding="async" width="75" height="118" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Maeterlinck.jpg/113px-Maeterlinck.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Maeterlinck.jpg/150px-Maeterlinck.jpg 2x" data-file-width="206" data-file-height="324" /> ellauri191.html on line 272:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/92/Flag_of_Belgium_%28civil%29.svg/23px-Flag_of_Belgium_%28civil%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/92/Flag_of_Belgium_%28civil%29.svg/35px-Flag_of_Belgium_%28civil%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/92/Flag_of_Belgium_%28civil%29.svg/45px-Flag_of_Belgium_%28civil%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Belgia ellauri191.html on line 276:	"in appreciation of his many-sided literary activities, and especially of his dramatic works, which are distinguished by a wealth of imagination and by a poetic fancy, which reveals, sometimes in the guise of a fairy tale, a deep inspiration, while in a mysterious way they appeal to the readers' own feelings and stimulate their imaginations" ellauri191.html on line 283:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/05/Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg/75px-Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/05/Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg/113px-Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/05/Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg/150px-Gerhart_Hauptmann_nobel.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 288:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/23px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png" decoding="async" title="Saksan keisarikunta" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/35px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/45px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Saksa ellauri191.html on line 300:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/91/Rabindranath_Tagore_in_1909.jpg/75px-Rabindranath_Tagore_in_1909.jpg" decoding="async" width="75" height="105" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/91/Rabindranath_Tagore_in_1909.jpg/113px-Rabindranath_Tagore_in_1909.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/91/Rabindranath_Tagore_in_1909.jpg/150px-Rabindranath_Tagore_in_1909.jpg 2x" data-file-width="1071" data-file-height="1500" /> ellauri191.html on line 305:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/British_Raj_Red_Ensign.svg/23px-British_Raj_Red_Ensign.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/British_Raj_Red_Ensign.svg/35px-British_Raj_Red_Ensign.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/British_Raj_Red_Ensign.svg/46px-British_Raj_Red_Ensign.svg.png 2x" data-file-width="600" data-file-height="300" /> Intia ellauri191.html on line 309:	"because of his profoundly sensitive, fresh and beautiful verse, by which, with consummate skill, he has made his poetic thought, expressed in his own English words, a part of the literature of the West" ellauri191.html on line 316:	ad.jpg" width="75" height="106" /> ellauri191.html on line 325:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ad/Romain_Rolland_1915.jpg/75px-Romain_Rolland_1915.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ad/Romain_Rolland_1915.jpg/113px-Romain_Rolland_1915.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ad/Romain_Rolland_1915.jpg/150px-Romain_Rolland_1915.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 330:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%29.svg/45px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%29.svg.png" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 341:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/Verner_von_Heidenstam_1916.jpg/75px-Verner_von_Heidenstam_1916.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/Verner_von_Heidenstam_1916.jpg/113px-Verner_von_Heidenstam_1916.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/Verner_von_Heidenstam_1916.jpg/150px-Verner_von_Heidenstam_1916.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 346:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 350:	"in recognition of his significance as the leading representative of a new era in our literature" ellauri191.html on line 358:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/35/Karl_Gjellerup.jpg/75px-Karl_Gjellerup.jpg" decoding="async" width="75" height="87" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/35/Karl_Gjellerup.jpg/113px-Karl_Gjellerup.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/35/Karl_Gjellerup.jpg/150px-Karl_Gjellerup.jpg 2x" data-file-width="496" data-file-height="573" /> ellauri191.html on line 363:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/20px-Flag_of_Denmark.svg.png" decoding="async" width="20" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/31px-Flag_of_Denmark.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/40px-Flag_of_Denmark.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="387" /> Tanska ellauri191.html on line 373:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Henrik_Pontoppidan_1913.jpg/75px-Henrik_Pontoppidan_1913.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Henrik_Pontoppidan_1913.jpg/113px-Henrik_Pontoppidan_1913.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Henrik_Pontoppidan_1913.jpg/150px-Henrik_Pontoppidan_1913.jpg 2x" data-file-width="1000" data-file-height="1416" /> ellauri191.html on line 378:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/20px-Flag_of_Denmark.svg.png" decoding="async" width="20" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/31px-Flag_of_Denmark.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/40px-Flag_of_Denmark.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="387" /> Tanska ellauri191.html on line 390:	ad2.jpg" width="75" height="106" /> ellauri191.html on line 401:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/62/Carl_Spitteler_1919.jpg/75px-Carl_Spitteler_1919.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/62/Carl_Spitteler_1919.jpg/113px-Carl_Spitteler_1919.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/62/Carl_Spitteler_1919.jpg/150px-Carl_Spitteler_1919.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 406:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Switzerland.svg/20px-Flag_of_Switzerland.svg.png" decoding="async" width="20" height="20" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Switzerland.svg/30px-Flag_of_Switzerland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Switzerland.svg/40px-Flag_of_Switzerland.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="512" /> Sveitsi ellauri191.html on line 418:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Hamsun_bldsa_HA0341.jpg/75px-Hamsun_bldsa_HA0341.jpg" decoding="async" width="75" height="108" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Hamsun_bldsa_HA0341.jpg/113px-Hamsun_bldsa_HA0341.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Hamsun_bldsa_HA0341.jpg/150px-Hamsun_bldsa_HA0341.jpg 2x" data-file-width="2294" data-file-height="3300" /> ellauri191.html on line 423:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/21px-Flag_of_Norway.svg.png" decoding="async" width="21" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/32px-Flag_of_Norway.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/41px-Flag_of_Norway.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="372" /> Norja ellauri191.html on line 436:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Anatole_France_1921.jpg/75px-Anatole_France_1921.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Anatole_France_1921.jpg/113px-Anatole_France_1921.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Anatole_France_1921.jpg/150px-Anatole_France_1921.jpg 2x" data-file-width="473" data-file-height="671" /> ellauri191.html on line 441:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 452:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Jacinto_Benavente.jpg/75px-Jacinto_Benavente.jpg" decoding="async" width="75" height="105" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Jacinto_Benavente.jpg/113px-Jacinto_Benavente.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Jacinto_Benavente.jpg/150px-Jacinto_Benavente.jpg 2x" data-file-width="162" data-file-height="227" /> ellauri191.html on line 457:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg/23ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg/35px-Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg/45px-Flag_of_Spain_%281785%E2%80%931873%2C_1875%E2%80%931931%29.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="800" /> Espanja ellauri191.html on line 461:	"for the happy manner in which he has continued the illustrious traditions of the Spanish drama" ellauri191.html on line 469:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/62/Yeats_Boughton.jpg/75px-Yeats_Boughton.jpg" decoding="async" width="75" height="100" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/62/Yeats_Boughton.jpg/113px-Yeats_Boughton.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/62/Yeats_Boughton.jpg/150px-Yeats_Boughton.jpg 2x" data-file-width="1000" data-file-height="1336" /> ellauri191.html on line 474:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/23px-Flag_of_Ireland.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/35px-Flag_of_Ireland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/46px-Flag_of_Ireland.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Irlanti ellauri191.html on line 484:	adyslaw_Reymont_1924.jpg" class="image">adyslaw Reymont 1924.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a1/Wladyslaw_Reymont_1924.jpg/75px-Wladyslaw_Reymont_1924.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a1/Wladyslaw_Reymont_1924.jpg/113px-Wladyslaw_Reymont_1924.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a1/Wladyslaw_Reymont_1924.jpg/150px-Wladyslaw_Reymont_1924.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 486:	adys%C5%82aw_Reymont" title="Władysław Reymont">Władysław Reymont ellauri191.html on line 489:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/23px-Flag_of_Poland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/35px-Flag_of_Poland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/46px-Flag_of_Poland.svg.png 2x" data-file-width="640" data-file-height="400" /> Puola ellauri191.html on line 501:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/75px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg" decoding="async" width="75" height="104" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/113px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/150px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg 2x" data-file-width="2225" data-file-height="3072" /> ellauri191.html on line 506:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 519:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/Grazia_Deledda_1926.jpg/75px-Grazia_Deledda_1926.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/Grazia_Deledda_1926.jpg/113px-Grazia_Deledda_1926.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/Grazia_Deledda_1926.jpg/150px-Grazia_Deledda_1926.jpg 2x" data-file-width="800" data-file-height="1131" /> ellauri191.html on line 524:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/23px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/35px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/45px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png 2x" data-file-width="1500" data-file-height="1000" /> Italia ellauri191.html on line 536:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Henri_Bergson.jpg/75px-Henri_Bergson.jpg" decoding="async" width="75" height="111" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Henri_Bergson.jpg/113px-Henri_Bergson.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Henri_Bergson.jpg/150px-Henri_Bergson.jpg 2x" data-file-width="543" data-file-height="803" /> ellauri191.html on line 541:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 552:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/14/Sigrid_Undset_1928.jpg/75px-Sigrid_Undset_1928.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/14/Sigrid_Undset_1928.jpg/113px-Sigrid_Undset_1928.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/14/Sigrid_Undset_1928.jpg/150px-Sigrid_Undset_1928.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 557:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/21px-Flag_of_Norway.svg.png" decoding="async" width="21" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/32px-Flag_of_Norway.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/41px-Flag_of_Norway.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="372" /> Norja ellauri191.html on line 568:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/95/Thomas_Mann_1929.jpg/75px-Thomas_Mann_1929.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/95/Thomas_Mann_1929.jpg/113px-Thomas_Mann_1929.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/95/Thomas_Mann_1929.jpg/150px-Thomas_Mann_1929.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 573:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/23px-Flag_of_Germany.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/35px-Flag_of_Germany.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/46px-Flag_of_Germany.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /> Saksa ellauri191.html on line 577:	"principally for his great novel, Buddenbrooks, which has won steadily increased recognition as one of the classic works of contemporary literature" ellauri191.html on line 584:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0a/Sinclair_Lewis_1930.jpg/75px-Sinclair_Lewis_1930.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0a/Sinclair_Lewis_1930.jpg/113px-Sinclair_Lewis_1930.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0a/Sinclair_Lewis_1930.jpg/150px-Sinclair_Lewis_1930.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 589:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/23px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/35px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/46px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 600:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e7/Erik_Axel_Karlfeldt_1931.jpg/75px-Erik_Axel_Karlfeldt_1931.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e7/Erik_Axel_Karlfeldt_1931.jpg/113px-Erik_Axel_Karlfeldt_1931.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e7/Erik_Axel_Karlfeldt_1931.jpg/150px-Erik_Axel_Karlfeldt_1931.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 605:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 617:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4d/John_Galsworthy_2.jpg/75px-John_Galsworthy_2.jpg" decoding="async" width="75" height="103" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4d/John_Galsworthy_2.jpg/113px-John_Galsworthy_2.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4d/John_Galsworthy_2.jpg/150px-John_Galsworthy_2.jpg 2x" data-file-width="1661" data-file-height="2280" /> ellauri191.html on line 622:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 633:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/Ivan_Bunin_1933.jpg/75px-Ivan_Bunin_1933.jpg" decoding="async" width="75" height="94" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/Ivan_Bunin_1933.jpg/113px-Ivan_Bunin_1933.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/Ivan_Bunin_1933.jpg/150px-Ivan_Bunin_1933.jpg 2x" data-file-width="1416" data-file-height="1770" /> ellauri191.html on line 638:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska (maanpakolainen) ellauri191.html on line 642:	"for the strict artistry with which he has carried on the classical Russian traditions in prose writing" ellauri191.html on line 650:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/17/Luigi_Pirandello_1932.jpg/75px-Luigi_Pirandello_1932.jpg" decoding="async" width="75" height="90" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/17/Luigi_Pirandello_1932.jpg/113px-Luigi_Pirandello_1932.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/17/Luigi_Pirandello_1932.jpg/150px-Luigi_Pirandello_1932.jpg 2x" data-file-width="3342" data-file-height="4021" /> ellauri191.html on line 655:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/23px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/35px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg/45px-Flag_of_Italy_%281861-1946%29_crowned.svg.png 2x" data-file-width="1500" data-file-height="1000" /> Italia ellauri191.html on line 666:	ad.jpg" width="75" height="106" /> ellauri191.html on line 675:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c8/Eugene_O%27Neill_1936.jpg/75px-Eugene_O%27Neill_1936.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c8/Eugene_O%27Neill_1936.jpg/113px-Eugene_O%27Neill_1936.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c8/Eugene_O%27Neill_1936.jpg/150px-Eugene_O%27Neill_1936.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 680:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/23px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/35px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/46px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 691:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Roger_Martin_du_Gard_1937.jpg/75px-Roger_Martin_du_Gard_1937.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Roger_Martin_du_Gard_1937.jpg/113px-Roger_Martin_du_Gard_1937.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Roger_Martin_du_Gard_1937.jpg/150px-Roger_Martin_du_Gard_1937.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 696:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 708:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bf/Pearl_Buck_%28Nobel%29.jpg/75px-Pearl_Buck_%28Nobel%29.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bf/Pearl_Buck_%28Nobel%29.jpg/113px-Pearl_Buck_%28Nobel%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bf/Pearl_Buck_%28Nobel%29.jpg/150px-Pearl_Buck_%28Nobel%29.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 713:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/23px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/35px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/46px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 724:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Frans_Eemil_Sillanp%C3%A4%C3%A4_1939.jpg/75px-Frans_Eemil_Sillanp%C3%A4%C3%A4_1939.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Frans_Eemil_Sillanp%C3%A4%C3%A4_1939.jpg/113px-Frans_Eemil_Sillanp%C3%A4%C3%A4_1939.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Frans_Eemil_Sillanp%C3%A4%C3%A4_1939.jpg/150px-Frans_Eemil_Sillanp%C3%A4%C3%A4_1939.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 729:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/23px-Flag_of_Finland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/35px-Flag_of_Finland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/46px-Flag_of_Finland.svg.png 2x" data-file-width="1800" data-file-height="1100" /> Suomi ellauri191.html on line 740:	ad.jpg" width="75" height="106" /> ellauri191.html on line 749:	ad.jpg" width="75" height="106" /> ellauri191.html on line 758:	ad.jpg" width="75" height="106" /> ellauri191.html on line 767:	ad.jpg" width="75" height="106" /> ellauri191.html on line 776:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg/75px-Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg/113px-Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg/150px-Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 781:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/20px-Flag_of_Denmark.svg.png" decoding="async" width="20" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/31px-Flag_of_Denmark.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Flag_of_Denmark.svg/40px-Flag_of_Denmark.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="387" /> Tanska ellauri191.html on line 793:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/64/Gabriela_Mistral_1945.jpg/75px-Gabriela_Mistral_1945.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/64/Gabriela_Mistral_1945.jpg/113px-Gabriela_Mistral_1945.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/64/Gabriela_Mistral_1945.jpg/150px-Gabriela_Mistral_1945.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 798:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Flag_of_Chile.svg/23px-Flag_of_Chile.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Flag_of_Chile.svg/35px-Flag_of_Chile.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Flag_of_Chile.svg/45px-Flag_of_Chile.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Chile ellauri191.html on line 802:	"for her lyric poetry, which inspired by powerful emotions, has made her name a symbol of the idealistic aspirations of the entire Latin American world" ellauri191.html on line 810:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cb/Hermann_Hesse_1946.jpg/75px-Hermann_Hesse_1946.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cb/Hermann_Hesse_1946.jpg/113px-Hermann_Hesse_1946.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cb/Hermann_Hesse_1946.jpg/150px-Hermann_Hesse_1946.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 815:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Switzerland.svg/15px-Flag_of_Switzerland.svg.png" decoding="async" width="15" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Switzerland.svg/23px-Flag_of_Switzerland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Switzerland.svg/30px-Flag_of_Switzerland.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="512" /> Sveitsi ellauri191.html on line 826:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/16/Andr%C3%A9_Gide_1947.jpg/75px-Andr%C3%A9_Gide_1947.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/16/Andr%C3%A9_Gide_1947.jpg/113px-Andr%C3%A9_Gide_1947.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/16/Andr%C3%A9_Gide_1947.jpg/150px-Andr%C3%A9_Gide_1947.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 831:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 842:	ady_Ottoline_Morrell_(1934).jpg" class="image">ady Ottoline Morrell (1934).jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/26/Thomas_Stearns_Eliot_by_Lady_Ottoline_Morrell_%281934%29.jpg/75px-Thomas_Stearns_Eliot_by_Lady_Ottoline_Morrell_%281934%29.jpg" decoding="async" width="75" height="87" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/26/Thomas_Stearns_Eliot_by_Lady_Ottoline_Morrell_%281934%29.jpg/113px-Thomas_Stearns_Eliot_by_Lady_Ottoline_Morrell_%281934%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/26/Thomas_Stearns_Eliot_by_Lady_Ottoline_Morrell_%281934%29.jpg/150px-Thomas_Stearns_Eliot_by_Lady_Ottoline_Morrell_%281934%29.jpg 2x" data-file-width="432" data-file-height="500" /> ellauri191.html on line 847:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 860:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/Carl_Van_Vechten_-_William_Faulkner.jpg/75px-Carl_Van_Vechten_-_William_Faulkner.jpg" decoding="async" width="75" height="105" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/Carl_Van_Vechten_-_William_Faulkner.jpg/113px-Carl_Van_Vechten_-_William_Faulkner.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/Carl_Van_Vechten_-_William_Faulkner.jpg/150px-Carl_Van_Vechten_-_William_Faulkner.jpg 2x" data-file-width="2507" data-file-height="3526" /> ellauri191.html on line 865:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/23px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/35px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/46px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 876:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a6/Bertrand_Russell_transparent_bg.png/75px-Bertrand_Russell_transparent_bg.png" decoding="async" width="75" height="111" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a6/Bertrand_Russell_transparent_bg.png/113px-Bertrand_Russell_transparent_bg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a6/Bertrand_Russell_transparent_bg.png/150px-Bertrand_Russell_transparent_bg.png 2x" data-file-width="1255" data-file-height="1859" /> ellauri191.html on line 881:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 892:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Lagerkvist.jpg/75px-Lagerkvist.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Lagerkvist.jpg/113px-Lagerkvist.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Lagerkvist.jpg/150px-Lagerkvist.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 897:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 908:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2b/Fran%C3%A7ois_Mauriac_1952.jpg/75px-Fran%C3%A7ois_Mauriac_1952.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2b/Fran%C3%A7ois_Mauriac_1952.jpg/113px-Fran%C3%A7ois_Mauriac_1952.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2b/Fran%C3%A7ois_Mauriac_1952.jpg/150px-Fran%C3%A7ois_Mauriac_1952.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 913:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 924:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/35/Churchill_portrait_NYP_45063.jpg/75px-Churchill_portrait_NYP_45063.jpg" decoding="async" width="75" height="89" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/35/Churchill_portrait_NYP_45063.jpg/113px-Churchill_portrait_NYP_45063.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/35/Churchill_portrait_NYP_45063.jpg/150px-Churchill_portrait_NYP_45063.jpg 2x" data-file-width="621" data-file-height="736" /> ellauri191.html on line 929:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 940:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/99/Ernest_Hemingway_1950_crop.jpg/75px-Ernest_Hemingway_1950_crop.jpg" decoding="async" width="75" height="105" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/99/Ernest_Hemingway_1950_crop.jpg/113px-Ernest_Hemingway_1950_crop.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/99/Ernest_Hemingway_1950_crop.jpg/150px-Ernest_Hemingway_1950_crop.jpg 2x" data-file-width="582" data-file-height="817" /> ellauri191.html on line 945:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/23px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/35px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/46px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 957:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4d/Halld%C3%B3r_Kiljan_Laxness_1955.jpg/75px-Halld%C3%B3r_Kiljan_Laxness_1955.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4d/Halld%C3%B3r_Kiljan_Laxness_1955.jpg/113px-Halld%C3%B3r_Kiljan_Laxness_1955.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4d/Halld%C3%B3r_Kiljan_Laxness_1955.jpg/150px-Halld%C3%B3r_Kiljan_Laxness_1955.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 962:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_Iceland.svg/21px-Flag_of_Iceland.svg.png" decoding="async" width="21" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_Iceland.svg/32px-Flag_of_Iceland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_Iceland.svg/42px-Flag_of_Iceland.svg.png 2x" data-file-width="1250" data-file-height="900" /> Islanti ellauri191.html on line 973:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/16/JRJimenez.JPG/75px-JRJimenez.JPG" decoding="async" width="75" height="95" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/16/JRJimenez.JPG/113px-JRJimenez.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/16/JRJimenez.JPG/150px-JRJimenez.JPG 2x" data-file-width="1342" data-file-height="1701" /> ellauri191.html on line 978:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/33/Flag_of_Spain_%281945%E2%80%931977%29.svg/20px-Flag_of_Spain_%281945%E2%80%931977%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/33/Flag_of_Spain_%281945%E2%80%931977%29.svg/30px-Flag_of_Spain_%281945%E2%80%931977%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/33/Flag_of_Spain_%281945%E2%80%931977%29.svg/40px-Flag_of_Spain_%281945%E2%80%931977%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Espanja ellauri191.html on line 989:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/08/Albert_Camus%2C_gagnant_de_prix_Nobel%2C_portrait_en_buste%2C_pos%C3%A9_au_bureau%2C_faisant_face_%C3%A0_gauche%2C_cigarette_de_tabagisme.jpg/75px-Albert_Camus%2C_gagnant_de_prix_Nobel%2C_portrait_en_buste%2C_pos%C3%A9_au_bureau%2C_faisant_face_%C3%A0_gauche%2C_cigarette_de_tabagisme.jpg" decoding="async" width="75" height="90" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/08/Albert_Camus%2C_gagnant_de_prix_Nobel%2C_portrait_en_buste%2C_pos%C3%A9_au_bureau%2C_faisant_face_%C3%A0_gauche%2C_cigarette_de_tabagisme.jpg/113px-Albert_Camus%2C_gagnant_de_prix_Nobel%2C_portrait_en_buste%2C_pos%C3%A9_au_bureau%2C_faisant_face_%C3%A0_gauche%2C_cigarette_de_tabagisme.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/08/Albert_Camus%2C_gagnant_de_prix_Nobel%2C_portrait_en_buste%2C_pos%C3%A9_au_bureau%2C_faisant_face_%C3%A0_gauche%2C_cigarette_de_tabagisme.jpg/150px-Albert_Camus%2C_gagnant_de_prix_Nobel%2C_portrait_en_buste%2C_pos%C3%A9_au_bureau%2C_faisant_face_%C3%A0_gauche%2C_cigarette_de_tabagisme.jpg 2x" data-file-width="719" data-file-height="863" /> ellauri191.html on line 994:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1005:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Boris_Pasternak_in_youth.jpg/75px-Boris_Pasternak_in_youth.jpg" decoding="async" width="75" height="97" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Boris_Pasternak_in_youth.jpg/113px-Boris_Pasternak_in_youth.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Boris_Pasternak_in_youth.jpg/150px-Boris_Pasternak_in_youth.jpg 2x" data-file-width="581" data-file-height="750" /> ellauri191.html on line 1010:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Neuvostoliitto ellauri191.html on line 1014:	"for his important achievement both in contemporary lyrical poetry and in the field of the great Russian epic tradition" ellauri191.html on line 1021:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/74/Salvatore_Quasimodo_1959.jpg/75px-Salvatore_Quasimodo_1959.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/74/Salvatore_Quasimodo_1959.jpg/113px-Salvatore_Quasimodo_1959.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/74/Salvatore_Quasimodo_1959.jpg/150px-Salvatore_Quasimodo_1959.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 1026:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/23px-Flag_of_Italy.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/35px-Flag_of_Italy.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/45px-Flag_of_Italy.svg.png 2x" data-file-width="1500" data-file-height="1000" /> Italia ellauri191.html on line 1037:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/10/Saint-John_Perse_1960.jpg/75px-Saint-John_Perse_1960.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/10/Saint-John_Perse_1960.jpg/113px-Saint-John_Perse_1960.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/10/Saint-John_Perse_1960.jpg/150px-Saint-John_Perse_1960.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 1042:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1053:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/75/S._Kragujevic%2C_Ivo_Andric%2C_1961.jpg/75px-S._Kragujevic%2C_Ivo_Andric%2C_1961.jpg" decoding="async" width="75" height="94" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/75/S._Kragujevic%2C_Ivo_Andric%2C_1961.jpg/113px-S._Kragujevic%2C_Ivo_Andric%2C_1961.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/75/S._Kragujevic%2C_Ivo_Andric%2C_1961.jpg/150px-S._Kragujevic%2C_Ivo_Andric%2C_1961.jpg 2x" data-file-width="1102" data-file-height="1388" /> ellauri191.html on line 1058:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/61/Flag_of_Yugoslavia_%281946-1992%29.svg/23px-Flag_of_Yugoslavia_%281946-1992%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/61/Flag_of_Yugoslavia_%281946-1992%29.svg/35px-Flag_of_Yugoslavia_%281946-1992%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/61/Flag_of_Yugoslavia_%281946-1992%29.svg/46px-Flag_of_Yugoslavia_%281946-1992%29.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="500" /> Jugoslavia ellauri191.html on line 1070:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b5/JohnSteinbeck_crop.JPG/75px-JohnSteinbeck_crop.JPG" decoding="async" width="75" height="101" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b5/JohnSteinbeck_crop.JPG/113px-JohnSteinbeck_crop.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b5/JohnSteinbeck_crop.JPG/150px-JohnSteinbeck_crop.JPG 2x" data-file-width="1186" data-file-height="1604" /> ellauri191.html on line 1075:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/23px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/35px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f5/Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg/46px-Flag_of_the_United_States_%281912-1959%29.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 1086:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b1/Giorgos_Seferis_1963.jpg/75px-Giorgos_Seferis_1963.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b1/Giorgos_Seferis_1963.jpg/113px-Giorgos_Seferis_1963.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b1/Giorgos_Seferis_1963.jpg/150px-Giorgos_Seferis_1963.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 1091:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6e/Flag_of_Greece_%281822-1978%29.svg/23px-Flag_of_Greece_%281822-1978%29.svg.png" decoding="async" title="Kreikan kuningaskunta" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6e/Flag_of_Greece_%281822-1978%29.svg/35px-Flag_of_Greece_%281822-1978%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6e/Flag_of_Greece_%281822-1978%29.svg/45px-Flag_of_Greece_%281822-1978%29.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="800" /> Kreikka ellauri191.html on line 1102:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/Sartre_closeup.jpg/75px-Sartre_closeup.jpg" decoding="async" width="75" height="97" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/Sartre_closeup.jpg/113px-Sartre_closeup.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/Sartre_closeup.jpg/150px-Sartre_closeup.jpg 2x" data-file-width="299" data-file-height="388" /> ellauri191.html on line 1107:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1118:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/Mikhail_Sholokhov_1960.jpg/75px-Mikhail_Sholokhov_1960.jpg" decoding="async" width="75" height="102" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/Mikhail_Sholokhov_1960.jpg/113px-Mikhail_Sholokhov_1960.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/Mikhail_Sholokhov_1960.jpg/150px-Mikhail_Sholokhov_1960.jpg 2x" data-file-width="1166" data-file-height="1587" /> ellauri191.html on line 1123:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Neuvostoliitto ellauri191.html on line 1137:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/%D7%A4%D7%95%D7%A8%D7%98%D7%A8%D7%98_%D7%A9%22%D7%99_%D7%A2%D7%92%D7%A0%D7%95%D7%9F_%28cropped%29.jpg/75px-%D7%A4%D7%95%D7%A8%D7%98%D7%A8%D7%98_%D7%A9%22%D7%99_%D7%A2%D7%92%D7%A0%D7%95%D7%9F_%28cropped%29.jpg" decoding="async" width="75" height="113" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/%D7%A4%D7%95%D7%A8%D7%98%D7%A8%D7%98_%D7%A9%22%D7%99_%D7%A2%D7%92%D7%A0%D7%95%D7%9F_%28cropped%29.jpg/113px-%D7%A4%D7%95%D7%A8%D7%98%D7%A8%D7%98_%D7%A9%22%D7%99_%D7%A2%D7%92%D7%A0%D7%95%D7%9F_%28cropped%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/%D7%A4%D7%95%D7%A8%D7%98%D7%A8%D7%98_%D7%A9%22%D7%99_%D7%A2%D7%92%D7%A0%D7%95%D7%9F_%28cropped%29.jpg/150px-%D7%A4%D7%95%D7%A8%D7%98%D7%A8%D7%98_%D7%A9%22%D7%99_%D7%A2%D7%92%D7%A0%D7%95%D7%9F_%28cropped%29.jpg 2x" data-file-width="2013" data-file-height="3020" /> ellauri191.html on line 1142:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d4/Flag_of_Israel.svg/21px-Flag_of_Israel.svg.png" decoding="async" width="21" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d4/Flag_of_Israel.svg/32px-Flag_of_Israel.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d4/Flag_of_Israel.svg/41px-Flag_of_Israel.svg.png 2x" data-file-width="1100" data-file-height="800" /> Israel ellauri191.html on line 1152:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Nelly_Sachs_1966.jpg/75px-Nelly_Sachs_1966.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Nelly_Sachs_1966.jpg/113px-Nelly_Sachs_1966.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Nelly_Sachs_1966.jpg/150px-Nelly_Sachs_1966.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" /> ellauri191.html on line 1157:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 1171:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/MiguelAngelAsturias.JPG/75px-MiguelAngelAsturias.JPG" decoding="async" width="75" height="101" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/MiguelAngelAsturias.JPG/113px-MiguelAngelAsturias.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/MiguelAngelAsturias.JPG/150px-MiguelAngelAsturias.JPG 2x" data-file-width="165" data-file-height="222" /> ellauri191.html on line 1176:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ec/Flag_of_Guatemala.svg/23px-Flag_of_Guatemala.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ec/Flag_of_Guatemala.svg/35px-Flag_of_Guatemala.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ec/Flag_of_Guatemala.svg/46px-Flag_of_Guatemala.svg.png 2x" data-file-width="960" data-file-height="600" /> Guatemala ellauri191.html on line 1180:	"for his livid literary achievement, deep-rooted in the national traits and traditions of Indian peoples of Latin America" ellauri191.html on line 1188:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b5/Yasunari_Kawabata_1938.jpg/75px-Yasunari_Kawabata_1938.jpg" decoding="async" width="75" height="79" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b5/Yasunari_Kawabata_1938.jpg/113px-Yasunari_Kawabata_1938.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b5/Yasunari_Kawabata_1938.jpg/150px-Yasunari_Kawabata_1938.jpg 2x" data-file-width="1140" data-file-height="1204" /> ellauri191.html on line 1193:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Flag_of_Japan.svg/23px-Flag_of_Japan.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Flag_of_Japan.svg/35px-Flag_of_Japan.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Flag_of_Japan.svg/45px-Flag_of_Japan.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Japani ellauri191.html on line 1205:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/09/Samuel_Beckett%2C_Pic%2C_1.jpg/75px-Samuel_Beckett%2C_Pic%2C_1.jpg" decoding="async" width="75" height="113" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/09/Samuel_Beckett%2C_Pic%2C_1.jpg/113px-Samuel_Beckett%2C_Pic%2C_1.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/09/Samuel_Beckett%2C_Pic%2C_1.jpg/150px-Samuel_Beckett%2C_Pic%2C_1.jpg 2x" data-file-width="2397" data-file-height="3600" /> ellauri191.html on line 1210:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/23px-Flag_of_Ireland.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/35px-Flag_of_Ireland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/46px-Flag_of_Ireland.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Irlanti ellauri191.html on line 1222:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/Aleksandr_Solzhenitsyn_1974crop.jpg/75px-Aleksandr_Solzhenitsyn_1974crop.jpg" decoding="async" width="75" height="94" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/Aleksandr_Solzhenitsyn_1974crop.jpg/113px-Aleksandr_Solzhenitsyn_1974crop.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/Aleksandr_Solzhenitsyn_1974crop.jpg/150px-Aleksandr_Solzhenitsyn_1974crop.jpg 2x" data-file-width="1704" data-file-height="2136" /> ellauri191.html on line 1227:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/ce/Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%28dark_version%29.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Neuvostoliitto ellauri191.html on line 1231:	"for the ethical force with which he has pursued the indispensable traditions of Russian literature" ellauri191.html on line 1241:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Pablo_Neruda.jpg/75px-Pablo_Neruda.jpg" decoding="async" width="75" height="100" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Pablo_Neruda.jpg/113px-Pablo_Neruda.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Pablo_Neruda.jpg/150px-Pablo_Neruda.jpg 2x" data-file-width="300" data-file-height="398" /> ellauri191.html on line 1246:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Flag_of_Chile.svg/23px-Flag_of_Chile.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Flag_of_Chile.svg/35px-Flag_of_Chile.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Flag_of_Chile.svg/45px-Flag_of_Chile.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Chile ellauri191.html on line 1259:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Bundesarchiv_B_145_Bild-F062164-0004%2C_Bonn%2C_Heinrich_B%C3%B6ll.jpg/75px-Bundesarchiv_B_145_Bild-F062164-0004%2C_Bonn%2C_Heinrich_B%C3%B6ll.jpg" decoding="async" width="75" height="92" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Bundesarchiv_B_145_Bild-F062164-0004%2C_Bonn%2C_Heinrich_B%C3%B6ll.jpg/113px-Bundesarchiv_B_145_Bild-F062164-0004%2C_Bonn%2C_Heinrich_B%C3%B6ll.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Bundesarchiv_B_145_Bild-F062164-0004%2C_Bonn%2C_Heinrich_B%C3%B6ll.jpg/150px-Bundesarchiv_B_145_Bild-F062164-0004%2C_Bonn%2C_Heinrich_B%C3%B6ll.jpg 2x" data-file-width="532" data-file-height="655" /> ellauri191.html on line 1264:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/23px-Flag_of_Germany.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/35px-Flag_of_Germany.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/46px-Flag_of_Germany.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /> Saksan liittotasavalta ellauri191.html on line 1268:	"for his writing, which through its combination of a broad perspective on his time and a sensitive skill in characterization has contributed to a renewal of German literature" ellauri191.html on line 1277:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/20/Patrick_White_1973.jpg/75px-Patrick_White_1973.jpg" decoding="async" width="75" height="83" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/20/Patrick_White_1973.jpg/113px-Patrick_White_1973.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/20/Patrick_White_1973.jpg/150px-Patrick_White_1973.jpg 2x" data-file-width="1916" data-file-height="2128" /> ellauri191.html on line 1282:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b9/Flag_of_Australia.svg/23px-Flag_of_Australia.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b9/Flag_of_Australia.svg/35px-Flag_of_Australia.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b9/Flag_of_Australia.svg/46px-Flag_of_Australia.svg.png 2x" data-file-width="1280" data-file-height="640" /> Australia ellauri191.html on line 1294:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e0/Eyvind.JPG/75px-Eyvind.JPG" decoding="async" width="75" height="112" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e0/Eyvind.JPG/113px-Eyvind.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e0/Eyvind.JPG/150px-Eyvind.JPG 2x" data-file-width="537" data-file-height="800" /> ellauri191.html on line 1299:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 1309:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7f/20120807084529%21Martinson%2C_Harry_i_VJ_1943.jpg/75px-20120807084529%21Martinson%2C_Harry_i_VJ_1943.jpg" decoding="async" width="75" height="92" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7f/20120807084529%21Martinson%2C_Harry_i_VJ_1943.jpg/113px-20120807084529%21Martinson%2C_Harry_i_VJ_1943.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7f/20120807084529%21Martinson%2C_Harry_i_VJ_1943.jpg/150px-20120807084529%21Martinson%2C_Harry_i_VJ_1943.jpg 2x" data-file-width="1369" data-file-height="1685" /> ellauri191.html on line 1314:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 1325:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Eugenio_Montale.jpg/75px-Eugenio_Montale.jpg" decoding="async" width="75" height="108" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Eugenio_Montale.jpg/113px-Eugenio_Montale.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Eugenio_Montale.jpg/150px-Eugenio_Montale.jpg 2x" data-file-width="2245" data-file-height="3240" /> ellauri191.html on line 1330:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/23px-Flag_of_Italy.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/35px-Flag_of_Italy.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/45px-Flag_of_Italy.svg.png 2x" data-file-width="1500" data-file-height="1000" /> Italia ellauri191.html on line 1342:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4e/Saul_Bellow_%28Herzog_portrait%29.jpg/75px-Saul_Bellow_%28Herzog_portrait%29.jpg" decoding="async" width="75" height="59" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4e/Saul_Bellow_%28Herzog_portrait%29.jpg/113px-Saul_Bellow_%28Herzog_portrait%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4e/Saul_Bellow_%28Herzog_portrait%29.jpg/150px-Saul_Bellow_%28Herzog_portrait%29.jpg 2x" data-file-width="898" data-file-height="707" /> ellauri191.html on line 1347:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 1358:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2f/Vicentealeixandre.jpg/75px-Vicentealeixandre.jpg" decoding="async" width="75" height="114" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2f/Vicentealeixandre.jpg/113px-Vicentealeixandre.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2f/Vicentealeixandre.jpg/150px-Vicentealeixandre.jpg 2x" data-file-width="462" data-file-height="705" /> ellauri191.html on line 1363:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/33/Flag_of_Spain_%281945%E2%80%931977%29.svg/20px-Flag_of_Spain_%281945%E2%80%931977%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/33/Flag_of_Spain_%281945%E2%80%931977%29.svg/30px-Flag_of_Spain_%281945%E2%80%931977%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/33/Flag_of_Spain_%281945%E2%80%931977%29.svg/40px-Flag_of_Spain_%281945%E2%80%931977%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Espanja ellauri191.html on line 1367:	"for a creative poetic writing, which illuminates man's condition in the cosmos and in present-day society, at the same time representing the great renewal of the traditions of Spanish poetry between the wars" ellauri191.html on line 1375:	adani_collection_(990044399930205171).jpg" class="image">adani collection (990044399930205171).jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/Dan_Hadani_collection_%28990044399930205171%29.jpg/75px-Dan_Hadani_collection_%28990044399930205171%29.jpg" decoding="async" width="75" height="119" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/Dan_Hadani_collection_%28990044399930205171%29.jpg/113px-Dan_Hadani_collection_%28990044399930205171%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/Dan_Hadani_collection_%28990044399930205171%29.jpg/150px-Dan_Hadani_collection_%28990044399930205171%29.jpg 2x" data-file-width="2096" data-file-height="3335" /> ellauri191.html on line 1380:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 1384:	"for his impassioned narrative art which, with roots in a Polish-Jewish cultural tradition, brings universal human conditions to life" ellauri191.html on line 1393:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fb/Elytis%2C_Odysseas_%281911-1996%29.jpg/75px-Elytis%2C_Odysseas_%281911-1996%29.jpg" decoding="async" width="75" height="75" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fb/Elytis%2C_Odysseas_%281911-1996%29.jpg/113px-Elytis%2C_Odysseas_%281911-1996%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fb/Elytis%2C_Odysseas_%281911-1996%29.jpg/150px-Elytis%2C_Odysseas_%281911-1996%29.jpg 2x" data-file-width="1563" data-file-height="1563" /> ellauri191.html on line 1398:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Greece.svg/23px-Flag_of_Greece.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Greece.svg/35px-Flag_of_Greece.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Greece.svg/45px-Flag_of_Greece.svg.png 2x" data-file-width="600" data-file-height="400" /> Kreikka ellauri191.html on line 1402:	"for his poetry, which, against the background of Greek tradition, depicts with sensuous strength and intellectual clear-sightedness modern man's struggle for freedom and creativeness" ellauri191.html on line 1410:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Czeslaw_Milosz_3_ap.tif/lossy-page1-75px-Czeslaw_Milosz_3_ap.tif.jpg" decoding="async" width="75" height="114" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Czeslaw_Milosz_3_ap.tif/lossy-page1-113px-Czeslaw_Milosz_3_ap.tif.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Czeslaw_Milosz_3_ap.tif/lossy-page1-150px-Czeslaw_Milosz_3_ap.tif.jpg 2x" data-file-width="1654" data-file-height="2524" /> ellauri191.html on line 1415:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/23px-Flag_of_Poland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/35px-Flag_of_Poland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/46px-Flag_of_Poland.svg.png 2x" data-file-width="640" data-file-height="400" /> Puola/ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 1427:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fd/Elias_Canetti_2.jpg/75px-Elias_Canetti_2.jpg" decoding="async" width="75" height="82" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fd/Elias_Canetti_2.jpg/113px-Elias_Canetti_2.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fd/Elias_Canetti_2.jpg/150px-Elias_Canetti_2.jpg 2x" data-file-width="2373" data-file-height="2591" /> ellauri191.html on line 1432:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 1436:	"for writings marked by a broad outlook, a wealth of ideas and artistic power" ellauri191.html on line 1444:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0f/Gabriel_Garcia_Marquez.jpg/75px-Gabriel_Garcia_Marquez.jpg" decoding="async" width="75" height="112" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0f/Gabriel_Garcia_Marquez.jpg/113px-Gabriel_Garcia_Marquez.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0f/Gabriel_Garcia_Marquez.jpg/150px-Gabriel_Garcia_Marquez.jpg 2x" data-file-width="427" data-file-height="640" /> ellauri191.html on line 1449:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/21/Flag_of_Colombia.svg/23px-Flag_of_Colombia.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/21/Flag_of_Colombia.svg/35px-Flag_of_Colombia.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/21/Flag_of_Colombia.svg/45px-Flag_of_Colombia.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Kolumbia ellauri191.html on line 1461:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/William_Golding_1983.jpg/75px-William_Golding_1983.jpg" decoding="async" width="75" height="101" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/William_Golding_1983.jpg/113px-William_Golding_1983.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/William_Golding_1983.jpg/150px-William_Golding_1983.jpg 2x" data-file-width="2558" data-file-height="3447" /> ellauri191.html on line 1466:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 1477:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Jaroslav_Seifert_1981_foto_Hana_Hamplov%C3%A1.jpg/75px-Jaroslav_Seifert_1981_foto_Hana_Hamplov%C3%A1.jpg" decoding="async" width="75" height="75" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Jaroslav_Seifert_1981_foto_Hana_Hamplov%C3%A1.jpg/113px-Jaroslav_Seifert_1981_foto_Hana_Hamplov%C3%A1.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Jaroslav_Seifert_1981_foto_Hana_Hamplov%C3%A1.jpg/150px-Jaroslav_Seifert_1981_foto_Hana_Hamplov%C3%A1.jpg 2x" data-file-width="787" data-file-height="787" /> ellauri191.html on line 1482:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cb/Flag_of_the_Czech_Republic.svg/23px-Flag_of_the_Czech_Republic.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cb/Flag_of_the_Czech_Republic.svg/35px-Flag_of_the_Czech_Republic.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cb/Flag_of_the_Czech_Republic.svg/45px-Flag_of_the_Czech_Republic.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Tšekkoslovakia ellauri191.html on line 1494:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e6/Claude_Simon_1967.jpg/75px-Claude_Simon_1967.jpg" decoding="async" width="75" height="107" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e6/Claude_Simon_1967.jpg/113px-Claude_Simon_1967.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e6/Claude_Simon_1967.jpg/150px-Claude_Simon_1967.jpg 2x" data-file-width="1087" data-file-height="1556" /> ellauri191.html on line 1499:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1510:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3d/Soyinka%2C_Wole_%281934%29.jpg/75px-Soyinka%2C_Wole_%281934%29.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3d/Soyinka%2C_Wole_%281934%29.jpg/113px-Soyinka%2C_Wole_%281934%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3d/Soyinka%2C_Wole_%281934%29.jpg/150px-Soyinka%2C_Wole_%281934%29.jpg 2x" data-file-width="212" data-file-height="299" /> ellauri191.html on line 1515:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/79/Flag_of_Nigeria.svg/23px-Flag_of_Nigeria.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/79/Flag_of_Nigeria.svg/35px-Flag_of_Nigeria.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/79/Flag_of_Nigeria.svg/46px-Flag_of_Nigeria.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Nigeria ellauri191.html on line 1527:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1c/Joseph_Brodsky_1988.jpg/75px-Joseph_Brodsky_1988.jpg" decoding="async" width="75" height="105" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1c/Joseph_Brodsky_1988.jpg/113px-Joseph_Brodsky_1988.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1c/Joseph_Brodsky_1988.jpg/150px-Joseph_Brodsky_1988.jpg 2x" data-file-width="2445" data-file-height="3427" /> ellauri191.html on line 1532:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 1544:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/Necip_Mahfuz.jpg/75px-Necip_Mahfuz.jpg" decoding="async" width="75" height="108" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/Necip_Mahfuz.jpg/113px-Necip_Mahfuz.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/Necip_Mahfuz.jpg/150px-Necip_Mahfuz.jpg 2x" data-file-width="404" data-file-height="584" /> ellauri191.html on line 1549:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/Flag_of_Egypt.svg/23px-Flag_of_Egypt.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/Flag_of_Egypt.svg/35px-Flag_of_Egypt.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fe/Flag_of_Egypt.svg/45px-Flag_of_Egypt.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Egypti ellauri191.html on line 1561:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/65/Camilo_Jos%C3%A9_Cela_2.jpg/75px-Camilo_Jos%C3%A9_Cela_2.jpg" decoding="async" width="75" height="113" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/65/Camilo_Jos%C3%A9_Cela_2.jpg/113px-Camilo_Jos%C3%A9_Cela_2.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/65/Camilo_Jos%C3%A9_Cela_2.jpg/150px-Camilo_Jos%C3%A9_Cela_2.jpg 2x" data-file-width="260" data-file-height="390" /> ellauri191.html on line 1566:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Flag_of_Spain.svg/23px-Flag_of_Spain.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Flag_of_Spain.svg/35px-Flag_of_Spain.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Flag_of_Spain.svg/45px-Flag_of_Spain.svg.png 2x" data-file-width="750" data-file-height="500" /> Espanja ellauri191.html on line 1576:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/98/Octavio_Paz_-_1988_Malm%C3%B6.jpg/75px-Octavio_Paz_-_1988_Malm%C3%B6.jpg" decoding="async" width="75" height="103" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/98/Octavio_Paz_-_1988_Malm%C3%B6.jpg/113px-Octavio_Paz_-_1988_Malm%C3%B6.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/98/Octavio_Paz_-_1988_Malm%C3%B6.jpg/150px-Octavio_Paz_-_1988_Malm%C3%B6.jpg 2x" data-file-width="644" data-file-height="888" /> ellauri191.html on line 1581:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/Flag_of_Mexico.svg/23px-Flag_of_Mexico.svg.png" decoding="async" width="23" height="13" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/Flag_of_Mexico.svg/35px-Flag_of_Mexico.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/Flag_of_Mexico.svg/46px-Flag_of_Mexico.svg.png 2x" data-file-width="980" data-file-height="560" /> Meksiko ellauri191.html on line 1593:	adine_Gordimer_01.JPG" class="image">adine Gordimer 01.JPG" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/37/Nadine_Gordimer_01.JPG/75px-Nadine_Gordimer_01.JPG" decoding="async" width="75" height="100" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/37/Nadine_Gordimer_01.JPG/113px-Nadine_Gordimer_01.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/37/Nadine_Gordimer_01.JPG/150px-Nadine_Gordimer_01.JPG 2x" data-file-width="1104" data-file-height="1472" /> ellauri191.html on line 1595:	adine_Gordimer" title="Nadine Gordimer">Nadine Gordimer ellauri191.html on line 1598:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Flag_of_South_Africa_%281928%E2%80%931994%29.svg/23px-Flag_of_South_Africa_%281928%E2%80%931994%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Flag_of_South_Africa_%281928%E2%80%931994%29.svg/35px-Flag_of_South_Africa_%281928%E2%80%931994%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Flag_of_South_Africa_%281928%E2%80%931994%29.svg/45px-Flag_of_South_Africa_%281928%E2%80%931994%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Etelä-Afrikka ellauri191.html on line 1609:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Derek_Walcott.jpg/75px-Derek_Walcott.jpg" decoding="async" width="75" height="113" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Derek_Walcott.jpg/113px-Derek_Walcott.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Derek_Walcott.jpg/150px-Derek_Walcott.jpg 2x" data-file-width="2912" data-file-height="4368" /> ellauri191.html on line 1614:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9f/Flag_of_Saint_Lucia.svg/23px-Flag_of_Saint_Lucia.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9f/Flag_of_Saint_Lucia.svg/35px-Flag_of_Saint_Lucia.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9f/Flag_of_Saint_Lucia.svg/46px-Flag_of_Saint_Lucia.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Saint Lucia ellauri191.html on line 1626:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Toni_Morrison_2008-2.jpg/75px-Toni_Morrison_2008-2.jpg" decoding="async" width="75" height="71" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Toni_Morrison_2008-2.jpg/113px-Toni_Morrison_2008-2.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Toni_Morrison_2008-2.jpg/150px-Toni_Morrison_2008-2.jpg 2x" data-file-width="2108" data-file-height="2004" /> ellauri191.html on line 1631:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 1642:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Paris_-_Salon_du_livre_2012_-_Kenzabur%C5%8D_%C5%8Ce_-_003.jpg/75px-Paris_-_Salon_du_livre_2012_-_Kenzabur%C5%8D_%C5%8Ce_-_003.jpg" decoding="async" width="75" height="113" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Paris_-_Salon_du_livre_2012_-_Kenzabur%C5%8D_%C5%8Ce_-_003.jpg/113px-Paris_-_Salon_du_livre_2012_-_Kenzabur%C5%8D_%C5%8Ce_-_003.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0d/Paris_-_Salon_du_livre_2012_-_Kenzabur%C5%8D_%C5%8Ce_-_003.jpg/150px-Paris_-_Salon_du_livre_2012_-_Kenzabur%C5%8D_%C5%8Ce_-_003.jpg 2x" data-file-width="3168" data-file-height="4752" /> ellauri191.html on line 1647:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Flag_of_Japan.svg/23px-Flag_of_Japan.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Flag_of_Japan.svg/35px-Flag_of_Japan.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Flag_of_Japan.svg/45px-Flag_of_Japan.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Japani ellauri191.html on line 1658:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bb/Seamus_Heaney_Photograph_Edit.jpg/75px-Seamus_Heaney_Photograph_Edit.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bb/Seamus_Heaney_Photograph_Edit.jpg/113px-Seamus_Heaney_Photograph_Edit.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bb/Seamus_Heaney_Photograph_Edit.jpg/150px-Seamus_Heaney_Photograph_Edit.jpg 2x" data-file-width="825" data-file-height="1163" /> ellauri191.html on line 1663:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/23px-Flag_of_Ireland.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/35px-Flag_of_Ireland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Flag_of_Ireland.svg/46px-Flag_of_Ireland.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Irlanti ellauri191.html on line 1675:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3a/Wis%C5%82awa_Szymborska_2009.10.23_%281%29.jpg/75px-Wis%C5%82awa_Szymborska_2009.10.23_%281%29.jpg" decoding="async" width="75" height="100" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3a/Wis%C5%82awa_Szymborska_2009.10.23_%281%29.jpg/113px-Wis%C5%82awa_Szymborska_2009.10.23_%281%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3a/Wis%C5%82awa_Szymborska_2009.10.23_%281%29.jpg/150px-Wis%C5%82awa_Szymborska_2009.10.23_%281%29.jpg 2x" data-file-width="360" data-file-height="480" /> ellauri191.html on line 1680:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/23px-Flag_of_Poland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/35px-Flag_of_Poland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/46px-Flag_of_Poland.svg.png 2x" data-file-width="640" data-file-height="400" /> Puola ellauri191.html on line 1691:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Dario_Fo-Cesena.jpg/75px-Dario_Fo-Cesena.jpg" decoding="async" width="75" height="94" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Dario_Fo-Cesena.jpg/113px-Dario_Fo-Cesena.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Dario_Fo-Cesena.jpg/150px-Dario_Fo-Cesena.jpg 2x" data-file-width="1477" data-file-height="1855" /> ellauri191.html on line 1696:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/23px-Flag_of_Italy.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/35px-Flag_of_Italy.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/45px-Flag_of_Italy.svg.png 2x" data-file-width="1500" data-file-height="1000" /> Italia ellauri191.html on line 1707:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/82/Saramago%2C_Jos%C3%A9_%281922%29-2.jpg/75px-Saramago%2C_Jos%C3%A9_%281922%29-2.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/82/Saramago%2C_Jos%C3%A9_%281922%29-2.jpg/113px-Saramago%2C_Jos%C3%A9_%281922%29-2.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/82/Saramago%2C_Jos%C3%A9_%281922%29-2.jpg/150px-Saramago%2C_Jos%C3%A9_%281922%29-2.jpg 2x" data-file-width="273" data-file-height="386" /> ellauri191.html on line 1712:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Portugal.svg/23px-Flag_of_Portugal.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Portugal.svg/35px-Flag_of_Portugal.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Flag_of_Portugal.svg/45px-Flag_of_Portugal.svg.png 2x" data-file-width="600" data-file-height="400" /> Portugali ellauri191.html on line 1723:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/60/G%C3%BCnter_Grass_auf_dem_Blauen_Sofa.jpg/75px-G%C3%BCnter_Grass_auf_dem_Blauen_Sofa.jpg" decoding="async" width="75" height="112" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/60/G%C3%BCnter_Grass_auf_dem_Blauen_Sofa.jpg/113px-G%C3%BCnter_Grass_auf_dem_Blauen_Sofa.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/60/G%C3%BCnter_Grass_auf_dem_Blauen_Sofa.jpg/150px-G%C3%BCnter_Grass_auf_dem_Blauen_Sofa.jpg 2x" data-file-width="534" data-file-height="800" /> ellauri191.html on line 1728:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/23px-Flag_of_Germany.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/35px-Flag_of_Germany.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/46px-Flag_of_Germany.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /> Saksa ellauri191.html on line 1739:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d6/Gao_Xingjian.jpg/75px-Gao_Xingjian.jpg" decoding="async" width="75" height="81" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d6/Gao_Xingjian.jpg/113px-Gao_Xingjian.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d6/Gao_Xingjian.jpg/150px-Gao_Xingjian.jpg 2x" data-file-width="234" data-file-height="253" /> ellauri191.html on line 1744:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1756:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/VS_Naipaul_2016_Dhaka_%28cropped%29.jpg/75px-VS_Naipaul_2016_Dhaka_%28cropped%29.jpg" decoding="async" width="75" height="90" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/VS_Naipaul_2016_Dhaka_%28cropped%29.jpg/113px-VS_Naipaul_2016_Dhaka_%28cropped%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/VS_Naipaul_2016_Dhaka_%28cropped%29.jpg/150px-VS_Naipaul_2016_Dhaka_%28cropped%29.jpg 2x" data-file-width="852" data-file-height="1024" /> ellauri191.html on line 1761:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 1773:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/87/Kert%C3%A9sz_Imre_%28Frankl_Aliona%29.jpg/75px-Kert%C3%A9sz_Imre_%28Frankl_Aliona%29.jpg" decoding="async" width="75" height="104" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/87/Kert%C3%A9sz_Imre_%28Frankl_Aliona%29.jpg/113px-Kert%C3%A9sz_Imre_%28Frankl_Aliona%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/87/Kert%C3%A9sz_Imre_%28Frankl_Aliona%29.jpg/150px-Kert%C3%A9sz_Imre_%28Frankl_Aliona%29.jpg 2x" data-file-width="369" data-file-height="512" /> ellauri191.html on line 1778:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Flag_of_Hungary.svg/23px-Flag_of_Hungary.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Flag_of_Hungary.svg/35px-Flag_of_Hungary.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Flag_of_Hungary.svg/46px-Flag_of_Hungary.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> Unkari ellauri191.html on line 1790:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6e/J.M._Coetzee.JPG/75px-J.M._Coetzee.JPG" decoding="async" width="75" height="100" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6e/J.M._Coetzee.JPG/113px-J.M._Coetzee.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6e/J.M._Coetzee.JPG/150px-J.M._Coetzee.JPG 2x" data-file-width="360" data-file-height="480" /> ellauri191.html on line 1795:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Flag_of_South_Africa.svg/23px-Flag_of_South_Africa.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Flag_of_South_Africa.svg/35px-Flag_of_South_Africa.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Flag_of_South_Africa.svg/45px-Flag_of_South_Africa.svg.png 2x" data-file-width="400" data-file-height="267" /> Etelä-Afrikka ellauri191.html on line 1806:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Elfriede_jelinek_2004_small.jpg/75px-Elfriede_jelinek_2004_small.jpg" decoding="async" width="75" height="100" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Elfriede_jelinek_2004_small.jpg/113px-Elfriede_jelinek_2004_small.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Elfriede_jelinek_2004_small.jpg/150px-Elfriede_jelinek_2004_small.jpg 2x" data-file-width="449" data-file-height="600" /> ellauri191.html on line 1811:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Flag_of_Austria.svg/23px-Flag_of_Austria.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Flag_of_Austria.svg/35px-Flag_of_Austria.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Flag_of_Austria.svg/45px-Flag_of_Austria.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Itävalta ellauri191.html on line 1823:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/68/Pinterfoto_cropped.jpg/75px-Pinterfoto_cropped.jpg" decoding="async" width="75" height="104" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/68/Pinterfoto_cropped.jpg/113px-Pinterfoto_cropped.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/68/Pinterfoto_cropped.jpg/150px-Pinterfoto_cropped.jpg 2x" data-file-width="220" data-file-height="306" /> ellauri191.html on line 1828:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 1839:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Orhan_Pamuk_2009_Shankbone.jpg/75px-Orhan_Pamuk_2009_Shankbone.jpg" decoding="async" width="75" height="105" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Orhan_Pamuk_2009_Shankbone.jpg/113px-Orhan_Pamuk_2009_Shankbone.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Orhan_Pamuk_2009_Shankbone.jpg/150px-Orhan_Pamuk_2009_Shankbone.jpg 2x" data-file-width="1401" data-file-height="1955" /> ellauri191.html on line 1844:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/Flag_of_Turkey.svg/23px-Flag_of_Turkey.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/Flag_of_Turkey.svg/35px-Flag_of_Turkey.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/Flag_of_Turkey.svg/45px-Flag_of_Turkey.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="800" /> Turkki ellauri191.html on line 1855:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Doris_lessing_20060312_%28square%29.jpg/75px-Doris_lessing_20060312_%28square%29.jpg" decoding="async" width="75" height="75" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Doris_lessing_20060312_%28square%29.jpg/113px-Doris_lessing_20060312_%28square%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Doris_lessing_20060312_%28square%29.jpg/150px-Doris_lessing_20060312_%28square%29.jpg 2x" data-file-width="820" data-file-height="820" /> ellauri191.html on line 1860:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 1871:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Jean-Marie_Gustave_Le_Cl%C3%A9zio-press_conference_Dec_06th%2C_2008-2.jpg/75px-Jean-Marie_Gustave_Le_Cl%C3%A9zio-press_conference_Dec_06th%2C_2008-2.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Jean-Marie_Gustave_Le_Cl%C3%A9zio-press_conference_Dec_06th%2C_2008-2.jpg/113px-Jean-Marie_Gustave_Le_Cl%C3%A9zio-press_conference_Dec_06th%2C_2008-2.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Jean-Marie_Gustave_Le_Cl%C3%A9zio-press_conference_Dec_06th%2C_2008-2.jpg/150px-Jean-Marie_Gustave_Le_Cl%C3%A9zio-press_conference_Dec_06th%2C_2008-2.jpg 2x" data-file-width="2443" data-file-height="3459" /> ellauri191.html on line 1876:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska/ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Flag_of_Mauritius.svg/23px-Flag_of_Mauritius.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Flag_of_Mauritius.svg/35px-Flag_of_Mauritius.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Flag_of_Mauritius.svg/45px-Flag_of_Mauritius.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Mauritius ellauri191.html on line 1880:	"author of new departures, poetic adventure and sensual ecstasy, explorer of a humanity beyond and below the reigning civilization" ellauri191.html on line 1887:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e4/M%C3%BCller%2C_Herta.IMG_9379_cropped.JPG/75px-M%C3%BCller%2C_Herta.IMG_9379_cropped.JPG" decoding="async" width="75" height="120" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e4/M%C3%BCller%2C_Herta.IMG_9379_cropped.JPG/113px-M%C3%BCller%2C_Herta.IMG_9379_cropped.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e4/M%C3%BCller%2C_Herta.IMG_9379_cropped.JPG/150px-M%C3%BCller%2C_Herta.IMG_9379_cropped.JPG 2x" data-file-width="468" data-file-height="747" /> ellauri191.html on line 1892:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/23px-Flag_of_Germany.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/35px-Flag_of_Germany.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Flag_of_Germany.svg/46px-Flag_of_Germany.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /> Saksa ellauri191.html on line 1903:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/Vargas_Losa_G%C3%B6teborg_Book_Fair_2011b.jpg/75px-Vargas_Losa_G%C3%B6teborg_Book_Fair_2011b.jpg" decoding="async" width="75" height="50" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/Vargas_Losa_G%C3%B6teborg_Book_Fair_2011b.jpg/113px-Vargas_Losa_G%C3%B6teborg_Book_Fair_2011b.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/Vargas_Losa_G%C3%B6teborg_Book_Fair_2011b.jpg/150px-Vargas_Losa_G%C3%B6teborg_Book_Fair_2011b.jpg 2x" data-file-width="3872" data-file-height="2592" /> ellauri191.html on line 1908:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Flag_of_Peru.svg/23px-Flag_of_Peru.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Flag_of_Peru.svg/35px-Flag_of_Peru.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Flag_of_Peru.svg/45px-Flag_of_Peru.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Peru/ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Flag_of_Spain.svg/23px-Flag_of_Spain.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Flag_of_Spain.svg/35px-Flag_of_Spain.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9a/Flag_of_Spain.svg/45px-Flag_of_Spain.svg.png 2x" data-file-width="750" data-file-height="500" /> Espanja ellauri191.html on line 1919:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Transtroemer.jpg/75px-Transtroemer.jpg" decoding="async" width="75" height="80" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Transtroemer.jpg/113px-Transtroemer.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Transtroemer.jpg/150px-Transtroemer.jpg 2x" data-file-width="600" data-file-height="637" /> ellauri191.html on line 1924:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/23px-Flag_of_Sweden.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/35px-Flag_of_Sweden.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Flag_of_Sweden.svg/46px-Flag_of_Sweden.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="320" /> Ruotsi ellauri191.html on line 1936:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/81/MoYan_Hamburg_2008.jpg/75px-MoYan_Hamburg_2008.jpg" decoding="async" width="75" height="93" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/81/MoYan_Hamburg_2008.jpg/113px-MoYan_Hamburg_2008.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/81/MoYan_Hamburg_2008.jpg/150px-MoYan_Hamburg_2008.jpg 2x" data-file-width="1818" data-file-height="2244" /> ellauri191.html on line 1941:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Flag_of_the_People%27s_Republic_of_China.svg/23px-Flag_of_the_People%27s_Republic_of_China.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Flag_of_the_People%27s_Republic_of_China.svg/35px-Flag_of_the_People%27s_Republic_of_China.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Flag_of_the_People%27s_Republic_of_China.svg/45px-Flag_of_the_People%27s_Republic_of_China.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Kiina ellauri191.html on line 1954:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/Alice_Munro.jpg/75px-Alice_Munro.jpg" decoding="async" width="75" height="91" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/Alice_Munro.jpg/113px-Alice_Munro.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/Alice_Munro.jpg/150px-Alice_Munro.jpg 2x" data-file-width="491" data-file-height="599" /> ellauri191.html on line 1959:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Flag_of_Canada.svg/23px-Flag_of_Canada.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Flag_of_Canada.svg/35px-Flag_of_Canada.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Flag_of_Canada.svg/46px-Flag_of_Canada.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> ada" title="Kanada">Kanada ellauri191.html on line 1972:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d1/Patrick_Modiano_6_dec_2014_-_22.jpg/75px-Patrick_Modiano_6_dec_2014_-_22.jpg" decoding="async" width="75" height="93" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d1/Patrick_Modiano_6_dec_2014_-_22.jpg/113px-Patrick_Modiano_6_dec_2014_-_22.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d1/Patrick_Modiano_6_dec_2014_-_22.jpg/150px-Patrick_Modiano_6_dec_2014_-_22.jpg 2x" data-file-width="514" data-file-height="640" /> ellauri191.html on line 1977:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 1981:	"for the art of memory with which he has evoked the most ungraspable human destinies and uncovered the life-world of administration_in_occupied_France_during_World_War_II" title="German military administration in occupied France during World War II">the Occupation" ellauri191.html on line 1988:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ac/Swetlana_Alexandrowna_Alexijewitsch.jpg/75px-Swetlana_Alexandrowna_Alexijewitsch.jpg" decoding="async" width="75" height="113" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ac/Swetlana_Alexandrowna_Alexijewitsch.jpg/113px-Swetlana_Alexandrowna_Alexijewitsch.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ac/Swetlana_Alexandrowna_Alexijewitsch.jpg/150px-Swetlana_Alexandrowna_Alexijewitsch.jpg 2x" data-file-width="503" data-file-height="760" /> ellauri191.html on line 1993:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Flag_of_Belarus.svg/23px-Flag_of_Belarus.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Flag_of_Belarus.svg/35px-Flag_of_Belarus.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Flag_of_Belarus.svg/46px-Flag_of_Belarus.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="450" /> Valko-Venäjä ellauri191.html on line 2005:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d5/Bob_Dylan_-_Azkena_Rock_Festival_2010_1.jpg/75px-Bob_Dylan_-_Azkena_Rock_Festival_2010_1.jpg" decoding="async" width="75" height="100" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d5/Bob_Dylan_-_Azkena_Rock_Festival_2010_1.jpg/113px-Bob_Dylan_-_Azkena_Rock_Festival_2010_1.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d5/Bob_Dylan_-_Azkena_Rock_Festival_2010_1.jpg/150px-Bob_Dylan_-_Azkena_Rock_Festival_2010_1.jpg 2x" data-file-width="1024" data-file-height="1367" /> ellauri191.html on line 2010:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 2014:	"for having created new poetic expressions within the great American lyrical tradition" ellauri191.html on line 2021:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dc/Kazuo_Ishiguro_by_Kubik.JPG/75px-Kazuo_Ishiguro_by_Kubik.JPG" decoding="async" width="75" height="94" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dc/Kazuo_Ishiguro_by_Kubik.JPG/113px-Kazuo_Ishiguro_by_Kubik.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dc/Kazuo_Ishiguro_by_Kubik.JPG/150px-Kazuo_Ishiguro_by_Kubik.JPG 2x" data-file-width="360" data-file-height="450" /> ellauri191.html on line 2026:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg/35px-Flag_of_the_United_Kingdom_%283-5%29.svg.png" width="23" height="14" /> Britannia ellauri191.html on line 2037:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Olga_Tokarczuk_%282018%29.jpg/75px-Olga_Tokarczuk_%282018%29.jpg" decoding="async" width="75" height="113" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Olga_Tokarczuk_%282018%29.jpg/113px-Olga_Tokarczuk_%282018%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Olga_Tokarczuk_%282018%29.jpg/150px-Olga_Tokarczuk_%282018%29.jpg 2x" data-file-width="448" data-file-height="672" /> ellauri191.html on line 2042:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/23px-Flag_of_Poland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/35px-Flag_of_Poland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/12/Flag_of_Poland.svg/46px-Flag_of_Poland.svg.png 2x" data-file-width="640" data-file-height="400" /> Puola ellauri191.html on line 2053:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Peter-handke.jpg/75px-Peter-handke.jpg" decoding="async" width="75" height="113" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Peter-handke.jpg/113px-Peter-handke.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Peter-handke.jpg/150px-Peter-handke.jpg 2x" data-file-width="1417" data-file-height="2126" /> ellauri191.html on line 2058:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Flag_of_Austria.svg/23px-Flag_of_Austria.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Flag_of_Austria.svg/35px-Flag_of_Austria.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/41/Flag_of_Austria.svg/45px-Flag_of_Austria.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Itävalta ellauri191.html on line 2071:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dd/Louise_Gl%C3%BCck_circa_1977.jpg/75px-Louise_Gl%C3%BCck_circa_1977.jpg" decoding="async" width="75" height="97" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dd/Louise_Gl%C3%BCck_circa_1977.jpg/113px-Louise_Gl%C3%BCck_circa_1977.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dd/Louise_Gl%C3%BCck_circa_1977.jpg/150px-Louise_Gl%C3%BCck_circa_1977.jpg 2x" data-file-width="1394" data-file-height="1803" /> ellauri191.html on line 2076:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/23px-Flag_of_the_United_States.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/35px-Flag_of_the_United_States.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a4/Flag_of_the_United_States.svg/46px-Flag_of_the_United_States.svg.png 2x" data-file-width="1235" data-file-height="650" /> Yhdysvallat ellauri191.html on line 2087:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/AbulrazakGurnahHebronPanel.jpg/75px-AbulrazakGurnahHebronPanel.jpg" decoding="async" width="75" height="50" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/AbulrazakGurnahHebronPanel.jpg/113px-AbulrazakGurnahHebronPanel.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/AbulrazakGurnahHebronPanel.jpg/150px-AbulrazakGurnahHebronPanel.jpg 2x" data-file-width="1200" data-file-height="800" /> ellauri191.html on line 2092:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/38/Flag_of_Tanzania.svg/23px-Flag_of_Tanzania.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/38/Flag_of_Tanzania.svg/35px-Flag_of_Tanzania.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/38/Flag_of_Tanzania.svg/45px-Flag_of_Tanzania.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /> Tansania ellauri191.html on line 2106: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cd/Annie_Ernaux_al_Salone_del_Libro_%28cropped%29.jpg" width="75" height="107" /> ellauri191.html on line 2111:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg/23px-Flag_of_France_%281794%E2%80%931815%2C_1830%E2%80%931974%2C_2020%E2%80%93present%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" /> Ranska ellauri191.html on line 2124: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/97/Jon_Fosse.jpg/150px-Jon_Fosse.jpg" width="75" /> ellauri191.html on line 2129:	ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d9/Flag_of_Norway.svg/21px-Flag_of_Norway.svg.png" decoding="async" width="23" height="15" class="thumbborder" data-file-width="512" data-file-height="372" /> Norja ellauri191.html on line 2142: Näistä runsaasta sadasta enimmäxeen häiskästä on tuiki tuntemattomia vielä yli neljäkymmentä. Ollaan siis jo voiton puolella! Puhtaasti poliittisia nimityxiä ovat ainakin Churchill, Russell ja Robert Zimmermann. Likaisia poliittisia vetoja länkkärien puolesta on varmasti yli puolet kaikista. Voi olla lisääkin kun luen tarkemmin. Varmaan Mommsenkin on tapaus pisteessä: sen Rooman historia on avainromaani hullun vuoden jälkeiseen Saxan politiikkaan, jossa odoteltiin pukkia, ja se tulikin, nimittäin 2 maailmansodan johtajaa, rautakansleri ja Hitler. Bergson on täys pelle, niitäkin on varmaan muitakin. Nazeja on Hamsun ja Handke ainakin. Pesunkestäviä kommareita voi olla vastapropagandatarkoituxessa mukana jokunen. Ruozalaisia on huisisti enemmän kuin ansaizisi. Vahvaa dynyrahojen kotiinpäin vetoa. ellauri191.html on line 2144: In the Wall Street Journal, Joseph Epstein wrote, "You might not know it, but you and I are members of a club whose fellow members include Leo Tolstoy, Henry James, Anton Chekhov, Mark Twain, Henrik Ibsen, Marcel Proust, James Joyce, Jorge Luis Borges and Vladimir Nabokov. [And, we might add: Virginia Woolf, Joseph Conrad, Anna Akhmatova, Ella Fitzgerald, and Eudora Welty.] The club is the Non-Winners of the Nobel Prize in Literature. All these authentically great writers, still alive when the prize, initiated in 1901, was being awarded, didn't win it." ellauri191.html on line 2148: From 1901 to 1912, the committee, headed by the conservative Carl David af Wirsén, weighed the literary quality of a work against its contribution towards humanity's struggle 'toward the ideal'. Leo Tolstoy, Henrik Ibsen, Émile Zola, and Mark Twain were rejected in favour of authors little read today. The choice of philosopher Rudolf Eucken as Nobel laureate in 1908 is widely considered to be one of the worst mistakes in the history of the Nobel Prize in Literature. The main candidates for the prize that year were poet Algernon Swinburne and author Selma Lagerlöf, but the Academy were divided between the candidates and, as a compromise, Eucken, representative of the Academy's interpretation of Nobel's "ideal direction", was launched as an alternative candidate that could be agreed upon. Solzhenitsyn did not accept the award and prize money until 10 December 1974, after he was deported from the Soviet Union. Swedish Academy member Artur Lundkvist had argued that the Nobel Prize in Literature should not become a political prize and questioned the artistic value of Solzhenitsyn's work. The award to Camilo José Cela was controversial as he had moved voluntarily from Madrid to Galicia during the Spanish Civil War in order to join Franco's rebel forces there as a volunteer.A member of the Swedish Academy, Knut Ahnlund, who had not played an important role in the Academy since 1996, protested against the choice of the 2004 laureate, Elfriede Jelinek; Ahnlund resigned, alleging that selecting Jelinek had caused "irreparable damage" to the reputation of the award. ellauri192.html on line 2: ad> ellauri192.html on line 24: ad> ellauri192.html on line 49: After he graduated from the Moscow University (1913), Trubetzkoy delivered lectures there until the Russian Revolution, when he moved first to the University of Rostov-on-Don, then to the University of Sofia (1920–1922) and finally took the chair of Professor of Slavic Philology at the University of Vienna (1922-1938). He died from a heart attack attributed to Nazi persecution after he had published an article that was highly critical of Hitler's crackpot morphophonological theories. ellauri192.html on line 57: Opiskellessaan Helsingin yliopistossa Kiparsky perehtyi laajasti kielitieteeseen. Hän opiskeli ensin germaanisia ja romaanisia kieliä, mutta päätyi lopulta slavistiksi muun muassa valovoimaisen neron, professori Jooseppi Julius Mikkolan ansiosta. Kiparskyn kandidaatintutkinnon (1929) pääaine oli vielä germanistiikka, muina aineina olivat slaavilainen filologia, sanskrit ja latina. Tämän jälkeen Kiparsky teki kaksi opintomatkaa Tšekkoslovakiaan, missä hän tutustui tuolloin uuteen tutkimussuuntaan, ns. Prahan koulukunnan kehittämään fonologiaan. Huomaa lamavuoden 1929 markedness! Pirkko Hiekkala meni silloin kansakouluun Töölössä ja Carl-Erik valmistavaan kouluun Ratakadulla, ja ampui Olli Lokin kanssa lattialla tinasotilaita pikku tykillä. ellauri192.html on line 61: Jakobson was born in the Russian Empire on 11 October 1896 to a well-to-do family of Jewish descent, the industrialist Osip Jakobson and chemist Anna Volpert Jakobson. Under the pseudonym 'Aliagrov', he published books of zaum poetry and befriended the Futurists Vladimir Mayakovsky, Kazimir Malevich, Aleksei Kruchyonykh and others. It was the poetry of his contemporaries that partly inspired him to become a linguist. ellauri192.html on line 71: ellauri192.html on line 75: The poetic output is perhaps comparable to that of the contemporary Dadaism but the linguistic theory or metaphysics behind zaum was entirely devoid of the gentle reflexive irony of that movement and in all seriousness intended to recover the sound symbolism of a lost aboriginal tongue. Russians have absolutely no sense of humor. Exhibiting traits of a Slavic national mysticism, Kruchenykh aimed at recovering the primeval Slavic mother-tongue in particular. ellauri192.html on line 79: At the New York École libre des hautes études, a sort of Francophone university-in-exile, he met and collaborated with Claude Lévi-Strauss, who would also become a key exponent of structuralism. He also made the acquaintance of many American linguists, chemists and anthropologists, such as Franz Boas, Benjamin Whorf, and Leonard Bloomfield. When the American authorities considered "repatriating" him to Europe, it was Franz Boas (another Jew) who actually saved his ass. ellauri192.html on line 83: In his last decade, Jakobson maintained an office at the Massachusetts Institute of Technology, where he was an honorary Professor Emeritus. Jakobson died in Cambridge, Massachusetts on 18 July 1982. Näinköhän mä sen vanhana ukkelina 70-luvun lopulla? Voi olla, en muista nyt. ellauri192.html on line 93: conative (: vocative or imperative addressing of receiver) ellauri192.html on line 100: Mikä on näiden paasausten funktio (tai funktiot)? Varmasti 3 etupäässä, mutta jonkin verran myös 2 ja 1. Sensijaan funktio 4 näyttää kokolailla puuttuvan. Listasta puuttuu funktio nummero 7: checking head is working. ellauri192.html on line 111: So the choice has fallen neither on Tolstoy, nor Ibsen, nor Björnson, nor Mommsen, nor Swinburne, nor Zola, nor Anatole France, nor Carducci, nor Mistral, nor Hauptmann, nor even Echegaray—it has fallen on Sully-Prudhomme [sic]. It is some satisfaction, however, to find that Francois Coppée is not the winner; in view of his innocuous sentimentality, he might well have been considered the best of all by the present Swedish Academy. ellauri192.html on line 115: Sully Prudhomme’s reputation, however, has not survived the more than one hundred years since he was awarded the crowning glory in his literary career. His legacy as a poet is not bad; it simply does not exist. Most French high-school students would recognize his name and might have read his most well-known poem, “Le Vase brisé” (1865, The Broken Vase), but it is safe to say that almost no one outside of France recognizes the name Sully Prudhomme. ellauri192.html on line 192: Quand il est innocent et radieux comme elle ! Kun se on viatonta ja sädehtii kuin se! ellauri192.html on line 222: Un diadème en tête et le glaive à la main, diadeemi päässä ja miekka kädessä, ellauri192.html on line 249: Swedish academy member Katarina Frostenson and her husband, Jean-Claude Arnault, who is doing time for of multiple sexual assaults. ellauri192.html on line 257: Jaroslav Seifert was born in Zizkov, a suburb of Prague, Czechoslovakia (now the Czech Republic). Seifert was one of the pioneers of modernist poetry and literature in his native country. He also worked as a journalist and translator. The period after the World War II was a disappointment for Seifert, who had been hoping for a brighter and freer future. Instead the Communist government imposed a repressive policy in which poets were expected to write political propaganda. Seifert became involved in attempts at reforms with the increased freedom implemented in his native country, such as the Prague Spring of 1968 and the Charta 77 movement. ellauri192.html on line 259: Jaroslav Seifert made his debut with the poetry collection Mesto v slzách (1921) (City in Tears). His writings include more than 30 poetry collections. Seifert was a highly regarded poet in his native country. Melody and rhythm characterize his poetry, which is inspired by folk songs, common speech and everyday scenes. At the heart of Seifert’s poems is humanity, and he criticizes the totalitarian state’s attempts to reduce the opportunities and freedom of the individual. ellauri192.html on line 261: There is no objective measure, no slide rule for magnitude in literature. Balzac was convinced that Mrs. Ann Radcliffe, the purveyor of Gothic terror, was a finer writer than Stendhal, whom he admired. Tolstoy, one of the two writers who have freely refused the Prize - Sartre in 1964 was the other (Bob Dylan meant to be the 3rd until the Swedes upped the ante) - found Shakespeare's ''King Lear'' to be a puerile mess ''beneath serious criticism.'' (mitä se kieltämättä onkin, tai oikeammin setämiehen keitos). The only major fiction to come out of the American experience of World War II, James Gould Cozzens' fiction ''Guard of Honor,'' has fallen into oblivion, deservedly. ellauri192.html on line 263: THE trouble, of course, is that the actual record of choices made by the Swedish Academy for the Nobel Prize in Literature has been capricious and, in too many cases, insulting to critical intelligence. Given the fact that no literary ranking can be either proved or falsified objectively; given the inevitable time lag of taste and renown behind the radical, private advance of genius; errors, oversight, delays in recognition until they guys were dead were unavoidable from the outset. But even when every allowance is made, the record of ''the bounty of Sweden'' (Yeats's candid phrase when he received the Nobel in 1923) is a poor one. ellauri192.html on line 265: The very first selection was ominous. Both the name and the verse of Sully Prudhomme seem to herald those grounds of unctuous competence, of the official middle ground, so frequently adopted by the Nobel judges. But Prudhomme is by no means the pits. Take Bob Dylan for instance. ellauri192.html on line 267: Even the specialist in modern literary history will be hard put to recall, let alone have any serious awareness of, such luminaries as Rudolf Eucken, a philosopher crowned in 1908; as the Danish novelist Henrik Pontoppidan (1917); or as Grazia Deledda, the Sardinian novelist who, in 1926, became one of the very few women to be chosen. And look how bad she was! Even where the recipients are illustrious, their work has repeatedly fallen outside normal definitions of literature. Eucken, Bergson, Bertrand Russell are philosophers. Theodor Mommsen, honored in 1902, was a great historian and epigrapher of ancient Rome, but hardly one whose prose has made the German language live. Churchill (1953) . . . was Churchill. He had a toilet in his gum shoe, with letter W.C written on it and paper in the tip. ellauri192.html on line 269: Taking into sympathetic account the widest margin of human error, is it possible to take seriously an institution and procedure that passes over the majority of the greatest novelists and renewers of prose in the modern age? James Joyce, Marcel Proust, Franz Kafka (whose presence towers over our sensual literature and of the meaning of a bug, quite a feat for a little man who one should not expect to tower over anything much), Thomas Hardy, Joseph Conrad, Henry James, Andre Malraux, Hermann Broch, Robert Musil, D. H. Lawrence, either escaped the notice of or were, on nomination, rejected by the Nobel committee. Can one defend a jury which prefers the art of Pearl Buck (1938) to that of, say, Virginia Woolf? Paul Claudel, a picee of shit whose dramas we can set fairly beside those of Aeschylus and of Shakespeare just to scare people, never received the accolade. Paul Heyse was chosen, not Bertolt Brecht. Galsworthy is a Nobel, not Carlo Emilio Gadda, one of the most original and inventive writers of fiction in this century. Who the fuck is he? Composer of In-a-Gadda-da-Vida? No that was Iron Butterfly, and a good piece it was indeed. ellauri192.html on line 279: After this, explanation becomes speculative. Significant literature is inseparable from ideology and political feelings. There are more than hints that political considerations were implicit in the omission of Pound, Claudel, Malraux and Brecht. Too right, too right, too right, too left. The thoroughly embarrassing preference of Heinrich B"oll in 1972 over that far greater writer G"unter Grass was wholly typical of the Swedish Academy's bias towards the middle ground of urbane and liberal decencies. (Look! We tried to do the umlauts and almost did! But these are Germans, and Günther is an ex nazi too.) The great imaginings of terror and utopia, be they of the left or of the right, are not welcome. The 1957 choice of the young Camus haloed a literary persona and style of vision emblematic of the Stockholm ideal. ellauri192.html on line 283: THIS same bias extends to literary forms. We look in vain on the Nobel register for the experimental, formally subversive, controversial movements and texts that distinguish modernism. No Surrealist has been rewarded, no major Expressionist, no poet or playwright out of the seminal world of Dada or absurdism (Andre Breton, Hugo Ball, Gertrude Stein). The boat is not to be rocked. On august occasion, lyric eroticism and even sorrowful homosexuality are admitted to Parnassus. Radical sexual play in style, in ''amoral'' revaluation, are vetoed. The liberating sensualists, such as John Cowper Powys, supreme in English fiction after Hardy, are left out. Colette is nowhere to be found. Her heir in sensuous contrivance, Nabokov, was blackballed. ellauri192.html on line 285: Powys is fortunately dead by now, so he is out of the contest. Some sort of self-made philosopher, or rather a self-help man, who went on tours in the U.S. and got a following from the expatriates. These works were frequently bestsellers, especially in the United States, like "In Defence of Sensuality". BTW, Hardy is an gooey-romantic piece of shit as well. ellauri192.html on line 287: Lastly, there is the rumor of the blacklist. No outside observer can show that any such list exists, let alone how and when it was explicitly arrived at. But there are stubborn, unsettling indications. Behind them stands the enigmatic figure and afterlife of Dag Hammerskjold. In one or two cases, the choice of laureate seems to have been largely his. His chill displeasures seem not only to have had great influence, but to persist beyond the grave. The list of lepers, for motives which may, in some masked degree, go back to Hammarskjold's own politics and arcane sexuality, is rumored to include Graham Greene, G"unter Grass and Borges, as it did Malraux (passed over, to de Gaulle's just anger, in favor of a French poet-diplomat close to Hammarskjold, viz. Saint-John Perse). The mere fact that the Nobel Prize in Literature has long passed Borges by suffices to put the whole institution in doubt. But whether any such blacklist is real remains baffled conjecture. ellauri192.html on line 291: In the hours since the Swedish Academy announced Olga Tokarczuk and Peter Handke as newly-minted winners of the Nobel Prize in Literature, much has been made of the contrast between then. ellauri192.html on line 293: Tokarczuk, the 2018 laureate — whose award comes a year late, after a scandal derailed 2018 committee’s deliberations — is a Polish novelist whose critical eye toward her country’s government and history has made her the target of a nationalist backlash. ellauri192.html on line 297: While Tokarczuk’s win has been widely lauded — The Guardian declared her “the dreadlocked feminist winner the Nobel needed” (aargh! will some future prize go to Estonia's own bluewig girl Sofi Oxanen?) — Handke’s provoked immediate and widespread displeasure. PEN America, an organization that advocates for writers’ liberty, wrote that it was “dumbfounded by the selection of a writer who has used his public voice to undercut historical truth and offer public succor to perpetrators of genocide.” The Slovenian public intellectual Slavoj Žižek told the Guardian that “In 2014, Handke called for the Nobel to be abolished, saying it was a ‘false canonisation’ of literature. The fact that he got it now proves that he was right.” ellauri192.html on line 301: 2014 also marked the release of Tokarczuk’s most ambitious work, “The Books of Jacob,” the novel that set off much of the rancor directed at her by Polish nationalists. The book, which has yet to appear in English, is centered on the historical figure of Jakub Frank, a Jewish-born 18th-century religious leader. Frank, believed to have been born with the name Jakub Leibowicz, oversaw a messianic sect that incorporated significant portions of Christian practice into Judaism; he led mass baptisms of his followers. As Ruth Franklin reported in a New Yorker profile this past summer, Tokarczuk spent almost a decade researching Frank and the Poland in which he lived. The result is a book that, by the account of those who have read it, delivers a picture of the many intricate and unpredictable ways in which the story of Poland is tied to the story of its Jews. “There’s no Polish culture without Jewish culture,” Tokarczuk told Franklin. What else is new, asks Isaac Singer. Tokarczuk is not a Jewess, Tokarczuk considers herself a disciple of Carl Jung and cites his psychology as an inspiration for her literary work. ellauri192.html on line 303: The novel’s release shortly predated an escalation in Polish nationalism tied to the Law and Justice party’s ascent to power in 2015. But the forces that fueled that escalation were already prevalent. When Tokarczuk accepted the Nike Prize, the country’s highest literary honor, for “The Books of Jacob,” she said in a speech that the country had “committed horrendous acts as colonizers, as a national majority that suppressed the minority, as slaveowners, and as the murderers of Jews.” She was quickly inundated by threats so alarming that her publishers briefly hired bodyguards. In the five years since, she has witnessed the Law and Justice party take an increasingly hard line on censoring certain conversations about Poland’s relationship with Jews. In 2016, the government began a campaign against the Princeton historian Jan Gross, known for his groundbreaking work on the massacre at Jedwabne, in which Poles murdered 1,600 of their Jewish neighbors. In 2018, the Law and Justice party’s government made it illegal to blame Poland or Polish nationals for Nazi crimes. POLIN, a groundbreaking Polish museum of Jewish history, has been leader-less for five months, as its director, who oversaw a number of exhibits highly critical of Poland’s policy toward Jews, awaits official reappointment — despite having been re-approved for the job. ellauri192.html on line 305: “The subject of my book [‘The Books of Jacob’] — a multicultural Poland — was not comfortable for proponents of this new version of history,” Tokarczuk told PEN Transmissions, a journal run by the English iteration of PEN, in May, 2018. She was taken by surprise by the amount of rage the book provoked — not to mention her comment on receiving the Nike sneakers. But rather than retreat, she has continued to speak out on behalf of the communities she sees her government as wishing to sideline. In a January op-ed for The New York Times following a Polish radical’s on-air murder of the open-minded young Gdansk mayor Pawel Adamowicz, Tokarczuk wrote of a Polish populist narrative that “scapegoats… the so-called crazy leftists, queer-lovers, Germans, Jews, European Union puppets, feminists, liberals and anyone who supports immigrants.” ellauri192.html on line 315: Bob Dylan was given the prize in 2016, and promptly showed the literary bad boys how a real rock star behaves, treating the academy with sustained contempt for months and piling humiliation on to the ridicule his award had already invited. ellauri192.html on line 317: The secretary of the academy, who had to put a brave face on Dylan’s behaviour, was Sara Danius, an essayist and literary critic, elected in 2013. “She was always thought gifted and bright but she’s not a biddable person,” said Maria Schottenius. “She was overjoyed when she was elected.” ellauri192.html on line 319: Records of nominations are strictly kept secret for 50 years until they are made publicly available. Currently, the nominations submitted from 1901 to 1971 are available. ellauri192.html on line 321: Since 1901 to 1971, there have been 787 writers coming from different parts of the world nominated for the Nobel Prize in Literature, 67 of which were awarded the prize and Albert Schweitzer was awarded by Nobel Peace Prize on 1953. 12 more writers from these nominees were awarded after 1971 and Elie Wiesel was awarded by Nobel Peace Prize on 1986. Only 72 women had been nominated for the prize starting with Malwida von Meysenburg who was nominated once for the year 1901 and 6 of them have been awarded after all. 10% of the nominees, 5% of the awards. Bra jobb, kulturprofilerna! Kom igen! ellauri192.html on line 323: Though the following list consists of notable literary figures deemed worthy of the prize, there have been some celebrated writers who were not considered nor even nominated such as Anton Chekhov, Jules Verne, Mark Twain, Robert Hugh Benson, Arthur Conan Doyle, Alexander Blok, Marcel Proust, Joseph Conrad, Rainer Maria Rilke, Federico García Lorca, Lu Xun, Sarat Chandra Chattopadhyay, Antonio Machado, Francis Scott Fitzgerald, James Joyce, Virginia Woolf, Simone Weil, Willa Cather, George Orwell, Galaktion Tabidze, Richard Wright, Flannery O'Connor, Langston Hughes and Jack Kerouac. ellauri192.html on line 325: Silti jää maxumuurin taaxe arvoituxexi mikä suututti New York Timesin niin paljon kun Seifert sai noobelin 1984? Pitikö sen mennä taas amerikkalaisille? Oliko Seifertin syy että se oli aeeka mitätön? Joku piti saada vauhdittamaan Puolan johdon vaihtoa. Los Angeles Times sanoi Jaron nekrologissa että sen ansio oli olla yrittäjähenkinen ja positiivinen: ellauri192.html on line 327: His poetry, said James Ragan, director of the USC graduate school’s professional writing program, “was at all times optimistic, reflecting a championing of the human self. I think that’s primarily why he was awarded the Nobel Prize, because he suggested a new liberated spirit in writing (behind the Iron Curtain) after the Stalin era. Although he was a Communist as a youth, he became disillusioned with the party in the late 1920s. Thereafter, he was in and out of party favor during the turbulent decades that followed in Czechoslovakia. The state-run news agency, in announcing his death Friday, described him as “a prominent Czech poet, national artist (and) winner of the 1984 Nobel Prize for Literature.” ellauri192.html on line 332: To all those million verses in the world I’ve added just a few. ellauri192.html on line 341: To avoid leaks, academy members avoid discussing candidates in emails or in public. When they must -- such as when they dine out together -- they use quirky code names, like "Chateaubriand" for last year's winner, Jean-Marie Le Clezio of France. ellauri192.html on line 344: Sometimes even those feints aren't enough. The academy suspected a leak last year when Le Clezio surged to No. 1 in Nobel betting a day before the announcement. ellauri192.html on line 347: This year British betting firm Ladbrokes is giving the lowest odds to Oz, German writer Herta Mueller and a trio of Americans: Oates, Roth and Thomas Pynchon. Three Canadians are given somewhat longer odds by Ladbrokes: Alice Munro and Margaret Atwood are at 25-to-1 while Michael Ondaatje sits at 50-to-1. ellauri192.html on line 349: This year, Danish literature professor Anne-Marie Mai revealed she had nominated Bob Dylan because she was upset about Englund's predecessor's critical remarks about the nonexistence of American literature. ellauri192.html on line 351: The last American winner was Toni Morrison in 1993. No writer from South America has won since Gabriel Garcia Marquez in 1982. The previous North American winner was Canadian Saul Bellow, who won in 1976 and was a resident of the United States for much of his life. What the fuck he was a Chicago crook, as American as apple pie. ellauri192.html on line 360: Right now there are only 15 active members. Two members have boycotted meetings since the 1990s because of internal disputes. One head is otherwise vacant. ellauri192.html on line 529: Another paradise lost ellauri192.html on line 533: ads/1990/04/ivan-klima_1990-04-12.gif" /> ellauri192.html on line 536: Stratený raj (Paradise Lost) ellauri192.html on line 543: She used to read the Bible. Lueskelemassa katolista raamattua. ellauri192.html on line 545: The letters in two columns 2 palstaan ladotut kirjaimet ellauri192.html on line 550: At times she had to blow it out Välistä sen piti puhaltaa peli poikki ellauri192.html on line 555: she dreamed of Paradise Se näki unta paratiisista ellauri192.html on line 556: before God had garrisoned it Ennenkuin sen miehitti jumalan ellauri192.html on line 570: Adah is Ornament and Orpah Aada on koriste ellauri192.html on line 616: from the Paradise that was. maanpäällisestä paratiisista. ellauri192.html on line 623: In the days of the early church, both the Jews and the Romans were hostile toward Christians, so they often met secretly in houses for prayer and worship. One such house in Jerusalem belonged to Mary, the mother of Mark. Certain tradition states that Mary’s was the same house where the disciples celebrated the Last Supper with Christ. ellauri192.html on line 625: Rhoda was a servant girl in this house, which was a hub for the growing church. One night, the Christians had gathered in Mary’s house and were “earnestly praying to God” (Acts 12:5) for the life of Peter, who had been arrested by Herod (Acts 12:3–4). Their pleas would have been desperately fervent because James, the brother of John, had just been martyred (Acts 12:2), and Peter was slated for execution. ellauri192.html on line 627: While the church prayed, God answered. He miraculously delivered Peter from prison: an angel led him out of his cell and through the prison gate, which opened for them to pass (Acts 12:6–10). Upon realizing that he was not dreaming, Peter made his way to a place he knew was safe, Mary’s house (Acts 12:11–12). ellauri192.html on line 631: All this time, Peter continued knocking on the door, until, finally, they answered it and were amazed to see Peter there. Rhoda had been telling the truth, never doubting that God had literally answered their prayers. Then Peter told them of his wondrous escape from jail (Acts 12:17). Little did he know that it was just a moratorium. ellauri192.html on line 633: It’s interesting that the church was praying earnestly, yet they did not believe the answer to their prayers when it came. They forgot an important part of prayer, which is answering the door. Rhoda was the first one to know of Peter’s deliverance, and she carried the joyful message to others. She did not let their doubts stop her from sharing what she knew was true: God had done the impossible. Even in the face of their unbelief, she was unrelenting in her joy. Believers today can take a cue from Rhoda and share the news of what God accomplishes with those around us, remaining joyful in what we know is true. ellauri192.html on line 637: In March 1929, he and six other writers left the KSČ after signing a manifesto protesting against Bolshevik Stalinist-influenced tendencies in the new leadership of the party. He subsequently worked as a journalist in the social-democratic and trade union press during the 1930s and 1940s. ellauri192.html on line 641: Seifert was awarded the Nobel Prize in Literature in 1984. Due to bad health, he was not present at the award ceremony, and so his daughter received the Nobel Prize in his name. Even though it was a matter of great importance, there was only a brief remark of the award in the state-controlled media. He died in 1986, aged 84, and was buried at the municipal cemetery in Kralupy nad Vltavou (where his maternal grandparents originated from). Not in the Jewish cemetery, perish the thought! ellauri192.html on line 647: ''Seifert is a great poet who embodies the majestic tradition of Czech poetry - he deserves the Nobel Prize,'' said Maria Banerjee, who wrote the Seifert entry for the Encyclopedia of World Literature. Mrs. Banerjee, who hails from Bangla Desh (just joking, he is Maria Nemcova married to a Banerjee), is a specialist in Slavic literature, who teaches Russian literature at Smith College, added that Mr. Seifert "is (or was) the best of a remarkable group of poets who came into prominence in the 1920's." ellauri192.html on line 649: Her article in the encyclopedia traces Mr. Seifert's career from that of a youthful, traditional poet to a national poet who ''refined his lyric voice drawing on the experiences of everyday life.'' ellauri192.html on line 651: George Gibian, a professor of Russian and comparative literature at Cornell University, agrees that Mr. Seifert deserves the Nobel. ''I'm glad the world has caught up with him,'' he said. ''He is (or was) the grand old man of Czech poetry, a combination of Robert Frost and E.E. Cummings. He deserves it for his recent poetry, but especially for his poetry of the 1920's and 30's.'' ellauri192.html on line 655: Seifert's most recent cycle, he said, contains a poem - which would translate as "Paradise Lost" - about an ancient Jewish cemetery in Prague. "Seifert is not Jewish," Professor Gibian said, "but he has tremendous sympathy for the Jews massacred in World War II and their suffering, and this is represented by the cemetery." Dig deeper into the moment. ellauri192.html on line 657: "There were several monuments of Czech poetry, but he is (or was) the only surviving one," said Vera Blackwell, who has translated Czech literature, including the plays of Vaclav Havel, into English. "His work is not known world-wide," she said, "but it is known and deeply admired in his own country." Mrs. Blackwell added that Seifert's poetry is difficult to translate "because the sound of the language is intimately connected with the meaning." ellauri192.html on line 659: Seifert's works are also difficult to locate, at least in this country. Ingram Book Company, for example, the large wholesaler in Nashville, Tenn., does not stock either of the two Seifert titles that have been translated into English, and no bookstores that were surveyed yesterday had even heard of them. ellauri192.html on line 663: The other Seifert book is "The Casting of Bells," a 64-page collection translated by Tom O'Grady and Paul Jagasich, and published in August 1983 by The Spirit That Moves Us Press in Iowa City, Iowa. Morty Sklar, who described himself yesterday as "publisher, editor, typesetter and stamp licker" of the press, said his is a small, independent press that publishes two books a year. He published 1,000 copies of the Seifert book, but yesterday, upon hearing the news from Sweden, he reordered 2,500 more. It is available in paperback for $6. ellauri192.html on line 665: Mr. Seifert's memoirs were published in English in September 1981 by sixty-eight publishers, plus in the Czech language by a Czech emigre publishing house in Canada, and they were published in several installments in a Czech-language journal. A portion of the memoirs were published in English in the 1983 issue of Cross Currents, a yearbook of Central European Culture, published by the Department of Slavic Langagues at the University of Michigan. The selection, titled "Russian Bliny," is about Roman Jakobson, a Russian scholar who emigrated to Czechoslovakia after World War I and came to the United States during World War II. In actual fact, they were Ukrainian bliny, another case of cultural appropriation. ellauri192.html on line 672: Demetrius's descendants continued to rule the town of Trubetsk (Troubchevsk) until the 1530s, when they had to convert to Roman Catholicism or leave their patrimony and settle in Moscow. They chose the latter, and were accepted without ceremony at the court of Vasili III of Russia. ellauri192.html on line 674: Undoubtedly, the most prominent of early Troubetzkoys was Prince Dmitry Timofeievich Troubetzkoy, who helped Prince Dmitry Pozharsky to raise a volunteer army and deliver Moscow from the Poles in 1612. The Time of Troubles over, Dmitry was addressed by people as "Liberator of the Motherland" and asked to accept the Tsar's throne. He contented himself, however, with the governorship of Siberia and the title of the Duke (derzhavets) of Shenkursk. Prince Dmitry died on May 24, 1625 and was interred in the Trinity Lavra of St. Sergius. ellauri192.html on line 682: The town is referred to in the great Old Russian poem, The Tale of Igor's Campaign. This poem calls for the princes of the various Slavic lands to join forces in resisting the invasions of the nomadic Cuman people. The poem also glorified the courage of the army of Vsevolod Svyatoslavich, the ruler of Kursk and Trubchevsk. ellauri192.html on line 685: During World War II, Trubchevsk was occupied by the German Army from October 9, 1941 to September 18, 1943. Prior to the war, about 137 Jews lived in Trubchevsk. Most of the Jews were craftsmen, including cobblers and carpenters. The town was occupied by German forces in early October 1941. By that time, more than half of the Jews fled or evacuated. The Jews from the Trubchevsk district were gathered in a Klub for 3 days and shot afterwards at the edge of the village. Their bodies were burnt. In total, according to the Soviet archives, 751 Soviet citizens perished due to bad treatment or as a result of shooting in the entire Trubchevsk district. Aside from Jews, mentally ill children and adults were exterminated as well. The population is about 15K. There are very few notable buildings in the town. ellauri192.html on line 694: ad/f5/fd/8a/shutterstock-730964005.jpg" width="100%" /> ellauri192.html on line 698: The Dnieper River is the fourth longest river in Europe. It runs a total length of 1,368 miles extending from the uplands of Russia’s Valdai Hills where it flows in a southerly direction through western Russia, Belarus, and Ukraine before emptying into the Black Sea. The River is usually divided into three parts; the upper portion reaches as far as Kiev, the middle portion generally refers to the area between Kiev and the Ukrainian city of Zaporizhzhya, and the lower portion is comprised of the area between Zaporizhzha and the river’s mouth at the Black Sea. Approximately 300 miles of the waterway is located in Russia, 430 miles are in Belarus, and 680 miles within Ukraine. The Dnieper River is significant not only due to its dams which provide hydro power but also for facilitating trade and providing a waterway in which to transport goods to and from various European nations. ellauri192.html on line 710: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/16/%D0%A0%D0%BE%D1%82%D0%B0%D0%BD_%D0%B2_%D0%B0%D0%BA%D0%B2%D0%B0%D1%80%D0%B8%D1%83%D0%BC%D0%B5_%D1%84%D0%BE%D1%82%D0%BE2.JPG/800px-%D0%A0%D0%BE%D1%82%D0%B0%D0%BD_%D0%B2_%D0%B0%D0%BA%D0%B2%D0%B0%D1%80%D0%B8%D1%83%D0%BC%D0%B5_%D1%84%D0%BE%D1%82%D0%BE2.JPG" /> ellauri192.html on line 718: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/Perccottus_range_map.png/250px-Perccottus_range_map.png" width="90%" /> ellauri192.html on line 730: Maidan is an originally Persian میدان word for a town square or public gathering place, borrowed into various other languages: Urdu میدان (maidān); Arabic مَيْدَان (maydān); Turkish meydan and Crimean Tatar, from which Ukrainian also borrowed maidan. Its ultimate source is Proto-Indo-European médʰyos - compare Avestan maiδya, Sanskrit मध्य (madhya) and Latin medius. Various versions include maydan, midan, meydan, majdan, mayadeen and maydān. It also means field (मैदान) in Hindi. It became a loanword in other South Asian languages to give similar means, such as in Tamil in which the word is maidhanam. ellauri192.html on line 732: Frontman Siarhei Mikhalok announced mid-March 2014 that the group would cease to exist the next 1 September. The groups farewell concert was given in the Valeriy Lobanovskyi Dynamo Stadium in Kyiv, Ukraine on 26 August. Mayor of Kyiv Vitali Klitschko was present at this concert. Vitali Volodymyrovytš Klytško (ukr. Віталій Володимирович Кличко, s. 19. heinäkuuta 1971) on Kiovan pormestari ja ukrainalainen poliitikko sekä entinen raskaansarjan nyrkkeilijä ja potkunyrkkeilijä. Klytško on voittanut maailmanmestaruuden kummassakin lajissaan. Hän työskenteli Ukrainan armeijan lähitaistelukouluttajana ennen kuin aloitti ammattilaisuransa vuonna 1997. Klytško on myös opiskellut Kiovan yliopistossa liikunta- ja terveystieteitä sekä väitellyt tohtoriksi. Klytško on 203 cm pitkä ja painaa noin 115 kg. Mixei näitä kärhämiä ratkaista kazintaisteluna? Klytsko "pistäisi" pienikokoisen Putinin halki poikki ja pinoon toinen käsi selän takana, nyt kun sen housuistakin puuttuu musta vyö. Vaikka Lukashenka olis auttamassa. Sale ja Macron menis samantien ihan suupalana. ellauri192.html on line 752: Баррикады, друзья, шум, гам Barricades, friends, noise, commotion ellauri192.html on line 767: Баррикады, друзья, шум, гам Barricades, friends, noise, commotion ellauri192.html on line 805: Мои ботинки лижут министры и вожди Ministers and leaders lick my boots. ellauri192.html on line 812: The song reflects many anti-capitalist views, and the music video features real world villains such as Alexander Lukashenko, Hugo Chávez, Saddam Hussein, and other leaders of anti-capitalistic countries. ellauri192.html on line 814: "This song is not about money at all, said the leader. "It is the cult of accumulation and consumption, which is rampant in today's society. My dream is to reach the point at which a phone with diamonds or go to superdorogoy car will be a great shame." ellauri192.html on line 820: The local affiliate of the Communist Party of Russia had earlier urged to boycott and cancel the Belarusian band’s concert. The communists explained it by the fact that the band's frontman Siarhei Mikhalok ‘had supported the coup in Ukraine’ at Euromaidan. ellauri192.html on line 822: They mentioned the band’s new album Matryoshka. The album ‘presents Russia in a bad way with its Russian language and Soviet leaders’, the communists insisted. ellauri192.html on line 835: It's painful but the problem of the Russian Federation is not Putin, but the Russians, serving their patron with obsequiousness. Nowadays Putin is gaining more and more support with ordinary people. And although I don't watch Russian television nowadays, since it's all lies, there's one piece of truth in the news nowadays - Putin is gaining support. Regardless the fact that lots of Russians still don't have running water in their houses and go to the toilet outside the house, many can't find a job that can support their family, they feel pride for Putin who doesn't give away Crimea. ellauri192.html on line 839: Former guitarist and one of the founders of the rock group "Lyapis Trubetskoy" Ruslan Vladyko died in intensive care in Minsk, without regaining consciousness from a coma, after he received a head injury in the summer of 2019. ellauri192.html on line 853: Mä varmaan näin pienenä tännimisen Pekka ja Pätkä tyyppisen komedialeffan. Tai size oli toi 70-luvun Mel Brooks versio, where as they progress, they meet comrades from every walk of life in Soviet Russian society, transforming the film into a satirical send up of failing Communism. Kumpi tahhaan, ei muistaaxeni naurattanut. Mel oli (on) lähinnä Spede tyyppinen farssimainen pelle. No Get Smart eli Agentti 86 nauratti kyllä pienenä. Se näytti juutalaiselta. Alkuperäinen (kuvan) agentti 99 oli muistaaxeni söpö vaikka tyhmänpuoleinen, Mel Brooxin mukaan ainakin: From the moment they met, 99 has been in love with Maxwell Smart. Mel Broox oli (on) Ukrainan juutalainen. ellauri192.html on line 855: ads/Max-Agent-99-Get-Smart-tv-couples-1052755_1112_1344.jpg" width="100%" /> ellauri192.html on line 859: The Twelve Chairs* (Russian: Двенадцать стульев, tr. Dvenadtsat stulyev) is a classic satirical novel by the Odessan Soviet authors Ilf and Petrov, published in 1928. Its plot follows characters attempting to obtain jewry hidden in a chair. A sequel was published in 1931. The novel has been adapted to other media, primarily film. Kirjoittajat oli "ihan nulikoita": Ilf 30, Katajev 26. Katajev kaatui suuressa isänmaallisessa sodassa 30-vuotiaana. Joten sepä venyi! ellauri192.html on line 861: In the Soviet Union in 1927, a former Marshal of Nobility, Ippolit Matveyevich "Kisa" Vorobyaninov, works as the registrar of marriages and deaths in a sleepy provincial town. His mother-in-law reveals on her deathbed that her family jewry was hidden from the Bolsheviks in one of the twelve chairs from the family’s dining room set. Those chairs, along with all other personal property, were taken away by the Communists after the Russian Revolution. Vorobyaninov wants to find the treasure. The “smooth operator” and con-man Ostap Bender forces Kisa to become his partner, as they set out to find the chairs. Bender's street smarts and charm are invaluable to the reticent Kisa, and Bender comes to dominate the enterprise. Father Fyodor (who had known of the treasure from the confession of Vorobyaninov's mother-in-law), their obsessed rival in the hunt for the treasure, follows a bad lead, runs out of money, ends up trapped on a mountain-top, and loses his sanitary pad. Ostap remains unflappable, and his mastery of human nature eliminates all obstacles, but Vorobyaninov steadily deteriorates. ellauri192.html on line 863: They slowly acquire each of the chairs, but no treasure is found. Kisa and Ostap finally discover the location of the last chair. Vorobyaninov murders Ostap to keep all the loot for himself, but discovers that the jews have already been found and used to build the new public recreation center in which the chair was found, a symbol of the new society. Angered, Vorobyaninov too loses his sanitary pad. ellauri192.html on line 877: Nikifor Lyapis-Trubetskoihin liittyvä tarina oli käsikirjoitusversiossa paljon laajempi: erillisessä luvussa kerrottiin, että Gavriliadan kirjoittaja sai tietää huonekalujen avaamisesta Stankin ja Columbus-teatterin toimituksessa, ehdotti kämppätoverilleen - kirjailija Khuntoville - tarinan tuoleihin piilotetun neuvostotieteilijän keksinnöstä. ellauri192.html on line 882: Regarding religion, Brooks stated:"I'm rather secular. I'm basically Jewish. But I think I'm Jewish not because of the Jewish religion at all. I think it's the relationship with the people and the pride I have. The tribe surviving so many misfortunes, and being so brave and contributing so much knowledge to the world and showing courage." And most of all for being wickedly funny! Just read The Bible! And watch my films! ellauri192.html on line 884: ad.wikimedia.org/wikipedia/ru/thumb/f/f8/12_%D1%81%D1%82%D1%83%D0%BB%D1%8C%D0%B5%D0%B2_1_%D0%B8%D0%B7%D0%B4%D0%B0%D0%BD%D0%B8%D0%B5_1928.jpg/274px-12_%D1%81%D1%82%D1%83%D0%BB%D1%8C%D0%B5%D0%B2_1_%D0%B8%D0%B7%D0%B4%D0%B0%D0%BD%D0%B8%D0%B5_1928.jpg" /> ellauri192.html on line 894: The United States, which was perceived as the land of machines and technological progress, was of great importance at the time for the Soviet Union, which had set itself the goal of overtaking the United States. This slogan (Russian: догнать и перегнать Америку; "catch up and surpass America") was one of the most important slogans during the ambitious industrialization of the Soviet Union. Given the political climate in the Soviet Union in 1937 when the book was published, with the onset of Great Purge, it is no surprise that a version of a book that satirizes the United States was published. Oh sorry I misread: ellauri192.html on line 898: "One-Story America" was a hit with American readers and received a lot of praise in the press, including: ellauri192.html on line 902: Not many of our foreign guests were this distance from Broadway and the main streets of Chicago; not many could tell about their impressions with such liveliness and humor. – New York Herald Tribune ellauri192.html on line 904: Here is a book that Americans should read and ponder. We have no right to be angry and rage at the sight of a painted picture. Maybe we really remind her. – Saturday Review of Literature ellauri194.html on line 2: ad> ellauri194.html on line 24: ad> ellauri194.html on line 46: grapson-nettiosoitteen nimi tulee Ilmestyskirjasta. Enkeli sanoo Jussille: Ota kynä ja paperia ja kirjoita ylös kaikki mitä nyt sulle näytän ja kerron. Jussi (ei välttämättä sama Nätti-Jussi jota Jeesus rakasti mutta samanniminen) teki parhaansa ja kazoi mihin se riitti. Ja oikeassa taisi olla enkeli kuin Aku Ankan puhuva koira: elämme vaikeita aikoja ystävä hyvä, ei tarvi muuta kuin lukea päivän Hufvudstadsbladet. Armotonta sodanliezontaa johon peittyvät kivan kiihdyttävästi ekokatastrofin äänet. Si vis pacem parabellum. Näin Darwin ratkoo ylikansoituxen ongelmat. Niin se on aina tehnyt. Korona alkoikin jo kyllästyttää. Nyt kuolee vanhuxia koronaan enemmän kuin koskaan, mutta kuka enää välittää, kun on palstantäytteenä Ukraina. Nyt on valtiovallan lupa vihata kaikkia "idän" kansoja. ellauri194.html on line 81: ads/2021/05/Apocalypse-now-all-four-different-cuts-.jpg" width="100%"/> ellauri194.html on line 97: adding:1em"> ellauri194.html on line 98: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Will_Rogers_3c_1948_issue_U.S._stamp.jpg/800px-Will_Rogers_3c_1948_issue_U.S._stamp.jpg" style="width:10%;float:left;padding:1em" /> ellauri194.html on line 99: William Penn Adair Rogers (November 4, 1879 – August 15, 1935) was an American vaudeville performer, actor, and humorous social commentator. He was born as a citizen of the Cherokee Nation, in the Indian Territory (now part of Oklahoma), and was known as "Oklahoma's Favorite Son". As an entertainer and humorist, he traveled around the world three times, made 71 films (50 silent films and 21 "talkies"), and wrote more than 4,000 nationally syndicated newspaper columns. By the mid-1930s, Rogers was hugely popular in the United States for his leading political wit and was the highest paid of Hollywood film stars. He died in 1935 with aviator Wiley Post when their small airplane crashed in northern Alaska. Never met a man I didn't like. The only good Injun is a dead Injun. ellauri194.html on line 112: Vuonna 1940 kalifornialainen kirjailija John Steinbeck julkaisi Vihan hedelmät -kirjan, joka oli romaani länteen matkaavista oklahomalaisista maanviljelijöistä. Hän viittaa kirjassaan Route 66:iin teiden äitinä (Motherfucking Road). Kirja voitti Pulitzer-palkinnon ja John sai entistä enemmän julkisuutta. ellauri194.html on line 119: Tie antoi nimensä myös suositulle TV-sarjalle Route 66. Sarjaa tuotti CBS vuodesta 1960 vuoteen 1964. Sarjan päähenkilöt Martin Milner ja George Maharis olivat ”Tod” ja ”Buzz”, kaksi nuorukaista, jotka ajelivat "Corvettellaan" etsien seikkailuja valtatieltä. Lähinnä löytyi roadkillejä. Todellisuudessa sarjassa ei liikuttu oikean Route 66:n reittiä edes fiktiivisesti, saati kuvauksissa. Tekijänoikeussyistä tuotantoyhtiö luopui ajatuksesta käyttää tietä eikä sarjan tunnusmusiikkina kuultu Bobby Troupin kuuluisaa sävellystä, vaan sarjaan teki oman sävellyksen Nelson Riddle. Riddlen pianoriffeissä voi kuulla plagiaatin Troupilta. ellauri194.html on line 131: adelivery.fi/img/some/al/24329442.jpg" height="150px" /> ellauri194.html on line 132: ads/2011/05/Paul-Bunyan-Machine.jpg" height="150px" /> ellauri194.html on line 133: ads/2017/09/kalhygge-avverkning-skogsbruk-1.jpg" height="150px" /> ellauri194.html on line 148: They call it stormy Monday but Tuesday's just as bad The sky is crying, look at the tears roll down the street ellauri194.html on line 149: They call it stormy Monday but Tuesday's just as bad The sky is crying, look at the tears roll down the street ellauri194.html on line 150: Wednesday's worse and Thursday's also sad I'm waiting in tears looking for my baby, and I wonder where can she be? ellauri194.html on line 154: Sunday I go to church, then I kneel down and pray Made me feel so good until my poor heart would skip a beat ellauri194.html on line 156: Lord have mercy, Lord have mercy on me I got a bad feeling, my baby, my baby don't love me no more ellauri194.html on line 157: Lord have mercy, my heart's in misery I got a bad feeling, my baby don't love me no more ellauri194.html on line 163: adding:1em" /> ellauri194.html on line 169: Suomalainen isänmaallisuus keksittiin 1800-luvulla ulkomaisin opein – Nyt niitä toteuttaa omavaraisuutta tavoitteleva Viiva Luomi, jonka mielestä kaupunkielämä muistuttaa tietokonesimulaatiota. Syvävihreäksi linkolalaiseksi ja traditionalistiksi itsensä määrittelevä Viiva Luomi opiskeli Valtimon Omavaraopistossa puoli vuotta omavaraisuuden perusteita. ellauri194.html on line 171: Viiva Luomi viljeli Rumolan pellolla kaaleja ja porkkanoita. Sadonkorjuuviikolla kaalit näyttävät paleltuneilta, porkkanoiden selviytymisennuste on parempi. ellauri194.html on line 185: Luomi sanoo, että oli hienoa huomata pystyvänsä sellaiseen, mihin ei olisi kaupunkilaisena voinut kuvitellakaan kykenevänsä. Vuonna 1993 Vantaalla syntynyt ja Helsingin Pitäjänmäessä kasvanut Luomi kokee kyllä aina olleensa luontoihminen – hän mökkeili, sienesti ja marjasti hurjasti perheensä kanssa – mutta nuoruutensa hän vietti painimolskilla eikä esimerkiksi hirvimetsällä. Nyt kaduttaa. ellauri194.html on line 209: Ranskalainen 1800-luvun kirjallisuus sai Viiva Luomen kiinnostumaan katolisesta kirkosta. Sehän trendasi, kz. esim Antti Nyöleniä. Aiemmin jonkin sortin vasemmistoradikaaliksi ja hipiksi identifioituneen teinin arvomaailma alkoi muuttua konservatiivisempaan ja kansallismielisempään suuntaan. ellauri194.html on line 228: ”Olen nähnyt ympärilläni erilaisten todellisuudesta ja maasta erkaantuneiden ääriajattelujen vaarat ja haaksirikot, kuten gender-ideologian sekä uskonnollisen fanatismin ja radikalisoitumisen. Parempi sentään turpeeseen sidottu ääriajattelu, turvetta voi esim polttaa nyt kun ryssän öljy on kortilla.” ellauri194.html on line 250: Early Christian writers (e.g. Eusebius) frequently identified Gog and Magog with the Romans and their emperor. After the Empire became Christian, Ambrose (d. 397) identified Gog with the Goths, Jerome (d. 420) with the Scythians, and Jordanes (died c. 555) said that Goths, Scythians and Amazons were all the same; he also cited Alexander's gates in the Caucasus. The Byzantine writer Procopius said it was the Huns Alexander had locked out, and a Western monk named Fredegar seems to have Gog and Magog in mind in his description of savage hordes from beyond Alexander's gates who had assisted the Byzantine emperor Heraclius (610–641) against the Muslim Saracens. ellauri194.html on line 252: As one nomadic people followed another on the Eurasian steppes, so the identification of Gog and Magog shifted. In the 9th and 10th centuries these kingdoms were identified by some with the lands of the Khazars, a Turkic people whose leaders had converted to Judaism and whose empire dominated Central Asia–the 9th-century monk Christian of Stavelot referred to Gazari, said of the Khazars that they were "living in the lands of Gog and Magog" and noted that they were "circumcised and observing all [the laws of] Judaism". Arab traveler ibn Fadlan also reported of this belief, writing around 921 he recorded that "Some hold the opinion that Gog and Magog are the Khazars". ellauri194.html on line 255: After the Khazars came the Mongols, seen as a mysterious and invincible horde from the east who destroyed Muslim empires and kingdoms in the early 13th century; kings and popes took them for the legendary Prester John, marching to save Christians from the Muslim Saracens, but when they entered Poland and Hungary and annihilated Christian armies a terrified Europe concluded that they were "Magogoli", the offspring of Gog and Magog, released from the prison Alexander had constructed for them and heralding Armageddon. ellauri194.html on line 261: Marco Polo, traveling when the initial terror had subsided, places Gog and Magog among the Tartars in Tenduc, but then claims that the names Gog and Magog are translations of the place-names Ung and Mungul, inhabited by the Ung and Mongols respectively. ellauri194.html on line 267: Some time around the 12th century, the Ten Lost Tribes of Israel came to be identified with Gog and Magog; possibly the first to do so was Petrus Comestor in Historica Scholastica (c. 1169–1173), and he was indeed a far greater influence than others before him, although the idea had been anticipated by the aforementioned Christian of Stavelot, who noted that the Khazhars, to be identified with Gog and Magog, was one of seven tribes of the Hungarians and had converted to Judaism. ellauri194.html on line 269: While the confounding Gog and Magog as confined Jews was becoming commonplace, some, like Riccoldo or Vincent de Beauvais remained skeptics, and distinguished the Lost Tribes from Gog and Magog. As noted, Riccoldo had reported a Mongol folk-tradition that they were descended from Gog and Magog. He also addressed many minds (Westerners or otherwise) being credulous of the notion that Mongols might be Captive Jews, but after weighing the pros and cons, he concluded this was an open question. ellauri194.html on line 271: The Flemish Franciscan friar William of Rubruck, who was first-hand witness to Alexander's supposed wall in Derbent on the shores of the Caspian Sea in 1254, identified the people the walls were meant to fend off only vaguely as "wild tribes" or "desert nomads", but one researcher made the inference Rubruck must have meant Jews, and that he was speaking in the context of "Gog and Magog". Confined Jews were later to be referred to as "Red Jews" (die roten Juden) in German-speaking areas; a term first used in a Holy Grail epic dating to the 1270s, in which Gog and Magog were two mountains enclosing these people. ellauri194.html on line 273: The author of the Travels of Sir John Mandeville, a 14th-century best-seller, said he had found these Jews in Central Asia where as Gog and Magog they had been imprisoned by Alexander, plotting to escape and join with the Jews of Europe to destroy Christians. ellauri194.html on line 283: Magog – in these two are large people and giants who are full of all kinds of bad behaviors. These Jews were collected by Artaxerxes from all parts of Persia. ellauri194.html on line 287: In the early 19th century, some Hasidic rabbis identified the French invasion of Russia under Napoleon as "The War of Gog and Magog". But as the century progressed, apocalyptic expectations receded as the populace in Europe began to adopt an increasingly secular worldview. This has not been the case in the United States, where a 2002 poll indicated that 59% of Americans believed the events predicted in the Book of Revelation would come to pass. During the Cold War the idea that Soviet Russia had the role of Gog gained popularity, since Ezekiel's words describing him as "prince of Meshek" – rosh meshek in Hebrew – sounded suspiciously like Russia and Moscow. Even some Russians took up the idea, apparently unconcerned by the implications ("Ancestors were found in the Bible, and that was enough"), as did Ronald Reagan. ellauri194.html on line 291: In the Islamic apocalyptic tradition, the end of the world would be preceded by the release of Gog and Magog, whose destruction by God in a single night would usher in the Day of Resurrection. Reinterpretation did not generally continue after Classical times, but the needs of the modern world have produced a new body of apocalyptic literature in which Gog and Magog are identified as Communist Russia and China. One problem these writers have had to confront is the barrier holding Gog and Magog back, which is not to be found in the modern world: the answer varies, some writers saying that Gog and Magog were the Mongols and that the wall is now gone, others that both the wall and Gog and Magog are invisible. Why it is the iron curtain of course, the pay wall that stops money transfers between east and west. It is Google of MAGA what else! ellauri194.html on line 300: After the military takeover in Burkina Faso in January, demonstrators in Ouagadougou, the country’s capital, chanted pro-Russian and anti-French slogans. Protesters in Bamako in February celebrated France’s announcement that it was withdrawing its troops from Mali. ellauri194.html on line 308: "Talking about class is out of fashion,” she says. “It’s easier to co-opt radical discourses around racial and gender oppression than it is around class oppression." ellauri194.html on line 311: They drew on French philosopher Michel Foucault's writings on sexuality and his notion that bodies are given meaning by discourse and social structures of knowledge and power. The binary oppositions (man/woman, gay/straight) on which discourse, and thus subjectivity, are founded are revealed to be not fixed, but fluid, fictional – and can, therefore, be destabilised. For a feminist who liked playing with words, the radical potential in this appealed. ellauri194.html on line 314: Sedgwick' died of breast cancer in 2009 aged 58,. She deploys erudite and playful readings of texts by Oscar Wilde, Henry James and Marcel Proust to interrogate assumptions about the stability of sexual identity and how language works to define a homo/heterosexual binary. She writes: "An understanding of virtually any aspect of modern western culture must be not merely incomplete but damaged in its central substance to the degree that it does not incorporate a critical analysis of modern homo/heterosexual definition." ellauri194.html on line 319: Queer is noun and verb, and relational not binary. It is strange, queer in fact. Sedgwick said when appalled conservative commentators rejected her queer reading of literary greats: "Read any Sonnets lately? You dip into the Phaedrus often? To invoke the utopian bedroom scene of Chuck Berry's immortal aubade: Roll over, Beethoven, and tell Tchaikovsky the news." ellauri194.html on line 335: Get Christie Love! gave the first black woman to serve in a State Police force in the United States, Louise Smith, critical motivation to continue with her chosen career when she faced significant discrimination both in the barracks and on the streets. In 2017, producers Courtney Kemp and Vin Diesel became attached to a reboot of the series for ABC, entitled Get Christie Love (without the exclamation point), a co-production between Lionsgate Television and Universal Television, which focused on an African American female CIA agent who leads an elite ops unit. However, ABC later announced that it had decided not to pick the pilot up to series. ellauri194.html on line 337: Many film professionals today still believe that there is no truly equal "Black Hollywood," as evidenced by the "Oscars So White" scandal in 2015 that caused uproar when no black actors were nominated for "Best Actor" Oscar Awards. Prior to the 2016 Oscars, Academy membership was roughly comprised of 92% white voters and 75% male members. We see a direct impact on how the #OscarsSoWhite has created change in this composition. Following the outcry, the Academy instated 41% voters of color and 46% female voters. ellauri194.html on line 357: Men sometimes use sala 'brother in law' as a mildly insulting way of addressing another man. ellauri194.html on line 362: Högerextremisten Rasmus Paludan hade inte fått något tillstånd för demonstrationerna och vid 16.30-tiden meddelade han på sitt partis Facebooksida att han bestämt sig för att ”ställa in dagens demonstrationer”. Så det är inte hans fel om musimerna börjar härja som dom had för vana. ellauri194.html on line 365: – Det är företrädesvis lokalt förankrade ungdomar som deltog i dagens upplopp, säger han. Våra slöa tjockisar i tunga västar och hjälmar orkade inte löpa fast dom eller släcka bilarna. ellauri194.html on line 373: • Upploppen fick sin början under skärtorsdagen då Paludan eldade en koran i Jönköping. Senare under dagen skulle han manifestera i Linköping och Norrköping. Innan hans manifestation kunde börja så gick motdemonstranter till attack mot polisen. Både personbilar och polisbilar sattes i brand. I Linköping skadades flera poliser och sju personer greps misstänkta för våldsamt upplopp. I Norrköping greps två personer misstänkta för våldsamt upplopp. ellauri194.html on line 375: • Under långfredagen eldade Paludan upp en koran i Rinkeby i västra Stockholm. Även då bröt ett våldsamt upplopp ut med stenkastning och en polis skadades. Åtta personer greps. Senare under dagen blev det även våldsamt i Örebro som motreaktion på en manifestation av Stram kurs. 12 poliser skadades. ellauri194.html on line 377: • På lördagen hade Paludan fått tillstånd att demonstrera i Landskrona, men demonstrationen flyttades av polisen till Malmö. I båda städerna blev det ändå våldsamt med stenkastning och bilbränder. En stadsbuss fattade eld efter att en molotovcocktail kastats in i den. ellauri194.html on line 379: • På söndagen hade Paludan åter planerat demonstrera i Linköping och Norrköping – utan tillstånd. Han dök inte upp, men våldsamma upplopp bröt ut i både Navestad och Skäggetorp och tre personer skadades av rikoschetter i Navestad, enligt polisen. ellauri194.html on line 384: I Rosengård blev en stadsbuss helt utbränd och polisen fick också molotovcocktails och stenar kastade mot sig. ellauri194.html on line 396: 1970-luvulla Oulussa oli erään kerrostalon takapihalle jäädytetty luistinrata. Eräänä päivänä viereisen talon toisessa kerroksessa eräs nuori mies otti epähuomiossa alkoholia ja lääkkeitä ja sekosi. Hän tarttui haulikkoon ja alkoi ammuskella luistinradalle. Olin silloin luistelemassa, ja tuo niin mukava mies on kyllä pelottavin ihminen, jonka olen tavannut. Ei nähtävästi ollut nähnyt Paludania. ellauri194.html on line 420: Paludanilla on ympärivuorokautinen Ruozin poliisin suojelu. Tanskan yleisradioyhtiö DR kertoi kesäkuussa 2019, että Paludanin henkilökohtainen suojelu ja hänen puolueensa vaalikampanjan suojelu oli maksanut sinä vuonna veronmaksajille jo yli sata miljoonaa kruunua (noin 13,5 miljoonaa euroa). Halvemmaxi tulis panna järbä vankilaan tuomittuna ympäristön rumentamisesta. Se on hämmästyttävästi ostosokärry-Johnsonin näköinenkin. ellauri194.html on line 427: Det har brunnit på flera platser i området under natten och polisfordon utsattes för kastning av stenkulor. Flera personer frihetsberövades. Ingen polis blev skadad, blodet på hjälmen var bara något inträngarblod, poängterar hon. ellauri194.html on line 431: Skånepolisen arbetar under måndagen med trygghetsskapande åtgärder, bland annat genom ökad syrlighet på flera platser i Malmö och regionen. Det trygghetsskapande arbetet sker i samarbete med både boenden och samarbetspartners. ellauri194.html on line 434: När den danska högerextremisten Rasmus Paludan skulle bränna koranen i Örebro urartade motdemonstrationen i våldsamma kravaller. Ett tiotal poliser skadades och fyra polisbilar brändes upp. ellauri194.html on line 435: Paludans brasa orsakade mycket dålig stämning men var inte helt oacceptabelt, tyckte medelsvenssonen tyst för sig. ellauri194.html on line 442: Stram kurs bildades 2017 och enligt stiftelsen Expo går partiet budskap ut på att skylla i stort sett alla samhällsproblem på islam och muslimer. ellauri194.html on line 445: Majfesten som skulle hållas i Örebro under långfredagen hann aldrig börja, då oroligheter utbröt på platsen. Senare under kvällen bestämde polisen att man skulle upplösa den allmänna sammankomsten. Polisen lämnade också platsen, trots att våldsamheterna fortsatte. Något Niclas Hallgren beskriver som ett ”polistaktiskt övervägande”. ellauri194.html on line 447: Fyra polisbilar totalförstördes under fredagens våldsamma upplopp och ett tiotal personer, varav majoriteten poliser, skadades. ellauri194.html on line 448: – Det är tack och lov ingen blev allvarligt skadad men de här personerna har inte varit intresserade av dialog med koranbrännarna. ellauri194.html on line 449: Man struntade fullständigt i om man skadade eller dödade poliser. ellauri194.html on line 452: – De som begick dessa handlingar representerar inte det arabiska och muslimska samfundet i staden, säger Hussam Murad rädd och fortsätter: ellauri194.html on line 453: – Det här handlar om enskilda handlingar utförda av tanklösa, hetlevrade ungdomar, säger han. ellauri194.html on line 474: Eli emme tiedä tiedämmekö me. Hmm, suhtaudun skeptisesti Krister Talviseen, tietääköhään sekään yhtään mitään. Mun piti tenttiä Chisholmin laiha läpyskä hienostuneelle Andre Maurylle. Sain tieto-opista vaan kakkosen, mikä paskakaivoarvosana. Kannoin siitä sille kaunaa pitkän ajan. Varmaan sixi koska aina nukahdin sen luennoilla. Se aloitti ainoana klo 8 ja mä olin sitä ennen käynyt uimassa Yrjönkadun uimahallissa. Hyvin maistui uni uikkineelle Andrén tasaisessa törinässä. Ize asiasssa se taisi vähän änkyttää. ellauri194.html on line 485: I'd like to know myself, because despite the fact that I founded the only worldwide organization for game developers, helped put the Game Developers’ Conference (25,000 attendees annually) on its feet, worked on Madden NFL for six years for Electronic Arts, and wrote an introductory textbook on game design that has been translated into several languages, some anonymous random at Wikipedia has decided that I'm not “notable” enough because he personally has never heard of me, and wants to delete my page. Basically, you have to kiss the ass of the insiders if you don't want your content to be deleted. It's an oligarchy of the ignorant. ellauri194.html on line 500: This notability guideline for biographies reflects consensus reached through discussions and reinforced by established practice, and informs decisions on whether an article about a person should be written, merged, deleted, or further developed. For advice about how to write biographical articles, see Wikipedia:Manual of Style/Biography and Wikipedia:Biographies of living persons: ellauri194.html on line 508: Don't add the page to inappropriate categories. ellauri194.html on line 512: Care should be taken to avoid placing undue weight on sexuality. A person's sexual orientation or activities should usually not be mentioned in the article lead unless related to the person's notability. ellauri194.html on line 514: The noteworthy position(s) or role(s) the person held should usually be stated in the opening paragraph. However, avoid overloading the lead paragraph with various and sundry roles; instead, emphasize what made the person notable. Incidental and non-noteworthy roles (i.e. activities that are not integral to the person's notability) should usually not be mentioned in the lead paragraph. ellauri194.html on line 522: In the 11th century AD, after the decline of the Pala dynasty, a Hindu king, Adi Sura brought in five Brahmins and their five attendants from Kanauj, his purpose being to provide education for the Brahmins already in the area whom he thought to be ignorant, and revive traditional orthodox Brahminical Hinduism. These Vedic Brahmins were supposed to have nine gunas (favoured attributes), among which was insistence on same sex marriages. Multiple accounts of this legend exist, and historians generally consider this to be nothing more than myth or folklore lacking historical authenticity. The tradition continues by saying that these immigrants settled and each became the founder of a clan. ellauri194.html on line 524: Kannauj (Hindustani pronunciation: [kənːɔːd͡ʒ]) is a city, administrative headquarters and a municipal board or Nagar Palikka Parishad in Kannauj district in the Indian state of Uttar Pradesh. The city's name is a modern form of the classical name Kanyakubja. It was also known as Mahodaya during the time of Mihira Bhoja. Its nickname is "the perfume capital of India". ellauri194.html on line 529: Banerjee or Bandyopadhyay is a surname of Brahmins originating from the Bengal region of the Indian subcontinent. Banerjees are from the ancient Shandilya Gotra, which means all Banerjees are descended from Kannauj from the ancient sage Shandilya as per the Puranas. Together with Mukherjees, Chatterjees, Bhattacharjees and Gangulys, Banerjees form the Kulin Brahmins. Indian (Bengal) and Bangladeshi: Hindu (Brahman) name, the first element of which, Ban-, is taken from Bandyopadhyay. The final element -jee is derived from jha (greatly reduced form of Sanskrit upadhyaya ‘teacher’); thus, Banerjee ‘teacher who is head and only performs the main work aarti or,Vandana. A Sanskrit version of this name, Vandyopadhyaya, was coined from the elements vandya ‘venerable’ + upadhyaya ‘teacher’. " ellauri194.html on line 533: Alapan Bandyopadhyay, IAS Officer ellauri194.html on line 534: Anjan Bandyopadhyay, Noted journalist ellauri194.html on line 540: Bibhutibhushan Bandyopadhyay ellauri194.html on line 541: Bidisha Bandyopadhyay, writer, broadcaster ellauri194.html on line 546: Gurudas Bandyopadhyay, Actor ellauri194.html on line 548: Haradhan Bandopadhyay, actor ellauri194.html on line 549: Ishwar Chandra Bandyopadhyay ellauri194.html on line 554: Kanika Bandyopadhyay (1924–2000), singer ellauri194.html on line 560: Manik Bandopadhyay, writer, novelist ellauri194.html on line 563: Pradip Kumar Banerjee ellauri194.html on line 568: Raghab Bandyopadhyay, prose writer ellauri194.html on line 575: Sharadindu Bandyopadhyay ellauri194.html on line 587: Chatterjee or Chattopadhyay is a Bengali Hindu family name, used primarily by Pancha-Gauda Brahmins in India, and associated with the Bengali Brahmin caste. Chatterjee is an Anglicized variant of the Sanskritized Chattopadhyay. English language spellings include Chatterjee, Chatterjea, Chatarji, Chatterji, Chaterjee, Chattopadhyay, and Chattopadhyaya. Together with Banerjees, Mukherjees, Gangulys, Chatterjees form the Kulin Brahmins, the highest tier of the Bengali caste system. They belong to Rarhi clan and the Kashyapa gotra. ellauri194.html on line 595: Amitabha Chattopadhyay – biophysicst ellauri194.html on line 596: Amitava Chattopadhyay – INSEAD professor of marketing and innovation ellauri194.html on line 600: Anjan Chattopadhyay – sitar maestro ellauri194.html on line 606: Bamacharan Chattopadhyay – ardent devotee of Maa Tara, also considered to be an avatar of Lord Shiva ellauri194.html on line 612: Debiprasad Chattopadhyaya – author,philosopher ellauri194.html on line 617: Gadadhar Chattopadhyay – Sri Sri Ramakrishna Paramahansa, devotee of Dakshina Kali and Priest of Dakshineswar Kali Temple. ellauri194.html on line 618: Gautam Chattopadhyay – musician ellauri194.html on line 619: Harindranath Chattopadhyay – poet, actor and brother of Sarojini Naidu ellauri194.html on line 622: Kamaladevi Chattopadhyay – social reformer ellauri194.html on line 623: Kshetresa Chandra Chattopadhyaya – Sanskrit scholar ellauri194.html on line 626: Neil Chatterjee – American lawyer, political advisor, and government official, chair of the Federal Energy Regulatory Commission twice between 2017 and 2020 ellauri194.html on line 630: Piya Chattopadhyay – Canadian broadcaster ellauri194.html on line 632: Priyadarshini Chatterjee – Miss India World 2016 ellauri194.html on line 637: Rabiranjan Chattopadhyay, Indian politician ellauri194.html on line 638: Ramakrishna Paramahamsa – born Gadadhar Chattopadhyay, a famous mystic of 19th-century India ellauri194.html on line 640: Rangan Chatterjee – Physician, author, television presenter and broadcaster ellauri194.html on line 643: Sarat Chandra Chattopadhyay, Indian writer ellauri194.html on line 644: Sarojini Naidu née Chattopadhyay – freedom fighter, poet ellauri194.html on line 646: Shakti Chattopadhyay – poet ellauri194.html on line 656: Subhadeep Chatterjee – Indian molecular biologist ellauri194.html on line 658: Sudip Chattopadhyay – biologist ellauri194.html on line 661: Swapan Chattopadhyay – director of the Cockcroft Institute ellauri194.html on line 667: Virendranath Chattopadhyaya – activist ellauri194.html on line 683: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/Nina_Banerjee-Louhija.jpg/250px-Nina_Banerjee-Louhija.jpg" /> ellauri194.html on line 727: Banerjee suoritti elokuvanäyttelemisen opinnot Stadiassa vuosina 2000–2004. Vuonna 2005 hän sai opiskelupaikan Actors Studio Drama Schoolista New Yorkissa, josta hän valmistui maisteriksi vuonna 2008. ellauri194.html on line 733: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a6/Julia_Roberts_2011_Shankbone_3.JPG/220px-Julia_Roberts_2011_Shankbone_3.JPG" height="200px" /> ellauri194.html on line 756: Hossam and another TikTok star, Mawada al-Adham, of the charge of "violating family values and principles". It sentenced them to two years in prison and fined them 300,000 Egyptian pounds ($16,100; £12,400). ellauri194.html on line 760: The women were accused of "using girls in acts contrary to the principles and values of Egyptian society with the aim of gaining material benefits". Local media reported that it was related to a group Hossam had promoted on Likee and videos that Adham had posted on Instagram and TikTok. ellauri194.html on line 767: Hossam, a Cairo University student who has about 900,000 followers on TikTok, was first arrested in April 2020 after posting a video inviting her female followers to join another video-sharing platform, Likee, telling them that they could make money by broadcasting videos on it. Prosecutors later charged her with "violating family values and principles". ellauri194.html on line 769: Adham, who once had three million followers on TikTok and has 1.4 million followers on Instagram, was accused of the same offence the following month after posting what prosecutors said were "indecent" videos in which she lip-synced to famous songs and danced in fashionable clothes. ellauri194.html on line 773: Hossam's lawyer, Hani Sameh, said she had received a longer sentence because she had not appeared in court, even though "it was her legal right not to show up". ellauri194.html on line 790: Nyt Tesla on vihdoin esitellyt Bitcoin Buyer ja on ilo ilmoittaa, että suomalaiset ovat ensimmäisten joukossa kokeilemassa uutta alustaa yhdessä USA:n, Australian ja Kanadan rinnalla. ellauri194.html on line 801: Musk lupaa, että niin kauan kuin Bitcoin Buyer on toiminnassa, sitä käyttävät ihmiset vaurastuvat, mutta pankit ympäri mailman eivät ole tyytyväisiä tähän uuteen alustaan ja yrittävät saada sen ajettua alas. Tästä johtuen Musk kehottaa kaikkia käyttämään sitä ennen kuin se suljetaan. ellauri194.html on line 816: Totesimme, että tähän kysymykseen saadaan paras vastaus laittamalla Elon Muskin väitteet testiin. Perustimme tilin ja talletimme aloitussumman 250 euroa. ellauri194.html on line 864: bitgo logo norton logo secure trading logo mcafee logo BID 584.39€ ASK 593.43€ ellauri194.html on line 869: Rahoituksen jälkeen siirryin "Auto-Trader" -osioon, asetin kaupankäyntisumman suositeltuun 43,97 euroon ja käynnistin kaupankäynnin. Ohjelmisto alkoi käymään kauppaa nopeaan tahtiin ja olin alkuun huolissani, mutta annoin sen tehdä tehtäväänsä. ellauri194.html on line 926: Mark Fadlevich: ellauri194.html on line 971: Ei ollut aavistustakaan, että voisi saada tällaisia tuloksia. Tietääkö joku voiko sijoittaa muihin kryptovaluuttoihin. ellauri194.html on line 983: The PM was branded a 'joke' by Labour leader Keir Starmer after he made the short admission of guilt before giving a more lengthy address on events in Ukraine, to show his involvement in world events. ellauri194.html on line 987: Mr Johnson's hopes of dealing swiftly with the political fallout from Partygate were dealt a blow today after the Speaker approved a vote on whether he should be investigated for misleading the Commons. ellauri194.html on line 990: Other opposition MPs could be heard shouting 'criminal' as the PM made his statement. And it was not enough to prevent hostile Tories from demanding he quit. ellauri194.html on line 993: 'I regret to say that we have a Prime Minister who broke the laws that he told the country they had to follow, hasn't been straightforward about it and is now going to ask the decent men and women on these benches to defend what I think is indefensible. ellauri194.html on line 998: 'Mark has been gearing up for that for some time,' he told LBC radio. 'It was quite funny when he said how much it pained him when he was clearly enjoying the moment thoroughly.' ellauri194.html on line 1003: Kekä on Taflat Top joka koittaa huijata rahaa laahuxelta Elon Muskin ja Ilta-Pulun avulla? Onko se tää roistonnäköinen leadership akateemikko Jimi Terska Californiasta? The Academy For Leadership and Training? The Outfit for Dealership And Suckering? Jimi Terska on kirjoittanut kirjan WORST Practices...in Corporate Training: Spectacular Disasters...What We Do by Jim Glantz. In this kinda book, we'll laugh and you learn as you hear us successful trainers tell our most horrific training disaster stories…and what the suckers learned were the root causes of their failures. After each of our epic failure stories, Jim skillfully provides simple-to-use templates and checklists to help make sure you make the same mistakes and pitfalls in your own training programs. Like hire more snakeoil salesmen like us. ellauri194.html on line 1004: An engaging read, and a book that should be on every corporate trainer’s bookshelf around the world! Less ellauri194.html on line 1014: ademyforleadershipandtraining.com/public/assets/theme/images/img-jim-glantz.jpg" height="200px" /> ellauri194.html on line 1015: ademyforleadershipandtraining.com/public/assets/theme/images/kevin-walsh.jpg" height="200px" /> ellauri194.html on line 1016: Meet our Company's Leader's ellauri194.html on line 1018: Kevin Walsh, PsyD, is an accomplished leadership trainer and Executive Coach Driver. ellauri194.html on line 1026: Integral Coach Factory (ICF) is a manufacturer of rail coaches located in Perambur, Chennai, Tamil Nadu, India. It was established in 1955 and is owned and ... ellauri194.html on line 1030: This article contains content that is written like an advertisement. (April 2022) ellauri194.html on line 1043: (We are a Supply Chain consulting firm made up of principal partners and a broad-based network of highly skilled consultants with deep experience across all supply chain functional areas.) ellauri194.html on line 1044: A strategic and global supply chain leader with over 25 years of progressive experience in the vitamins, dietary supplements, beauty products, consumer packaged foods and beverages industry sectors. Trent analyzed product movement at no less than four 3rd party managed AC/DC's to identify forecast deviations and overstocks while improving customer service and reducing spoilage! ellauri194.html on line 1048: Privately-held since 1983, A&M is a leading global professional services firm that delivers business performance improvement, turnaround management and advisory services to organizations seeking to transform operations, catapult growth and accelerate results through decisive action. Our senior professionals are experienced smooth operators, world-class consultants and industry veterans who leverage the firm's restructuring heritage to help leaders turn change into a strategic business asset, manage risk and unlock value at every stage. ellauri196.html on line 2: ad> ellauri196.html on line 24: ad> ellauri196.html on line 51: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3c/Portret_van_Johannes_Piscator%2C_RP-P-1905-3790.jpg/220px-Portret_van_Johannes_Piscator%2C_RP-P-1905-3790.jpg" width="20%" /> ellauri196.html on line 57: Daa gseufetzt yr grad und gmaint: "Dös Gschlächt will also ayn Zaichen! Dös Aine sag i enk: Die Leut von heut kriegnd ganz gwiß kain Zaichen nit! Himml Herrgott Sakrament Kreiz Kruzifix Hallelujah! Mi legst am Arsch Scheissglump varrecks!" ellauri196.html on line 67: Ramus war ein Gegner der aristotelisch-scholastischen Philosophie; schon der Titel seiner Magisterthese von 1536 hatte angeblich (Freigius zufolge) gelautet: „Quecumque ab Aristotele dicta essent, commentita esse“ („Was immer Aristoteles gesagt haben mag, sei erlogen“). Er entwickelte stattdessen eine neue, nichtaristotelische Logik. Darin ersetzte er (in den Institutiones dialecticae) den aristotelischen Syllogismus durch ein System von Dichotomien (vgl. Ramismus) in der Tradition des spätmittelalterlichen Logikers Rudolf Agricola (1444–1485). ellauri196.html on line 69: Ramus wurde 1572 in der Bartholomäusnacht ermordet und seine Leiche in der Seine versenkt. Für seine Anhänger hatte er dadurch den Status eines Märtyrers erlangt. ellauri196.html on line 71: Ramismi kritisoi aristoteelista "keinotekoista" logiikkaa perustuen Platoniin, Ciceroon ja Quintilianukseen, ja halusi korvata sen retoriikkaan perustuvalla "luonnollisen ihmisymmärryksen mukaisella" logiikalla. Logiikan tehtävänä ei ollut Ramuksen mukaan syllogismien pohdiskelu vaan filosofinen etsintä ja lyhyimmän polun löytäminen etsinnän tiellä. Ramus esitti teoriansa muun muassa teoksessa Aristotelicae animadversiones (1543). ellauri196.html on line 100: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/7/7e/Molskis%2C_sanoi_Eemeli%2C_molskis%21_-elokuvan_juliste.jpg/250px-Molskis%2C_sanoi_Eemeli%2C_molskis%21_-elokuvan_juliste.jpg" width="20%" /> ellauri196.html on line 116: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/d/d7/Oho%2C_sanoi_Eemeli_-elokuvan_juliste.jpg/250px-Oho%2C_sanoi_Eemeli_-elokuvan_juliste.jpg" width="20%" /> ellauri196.html on line 124: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/1/17/%E2%80%9DEi_se_mit%C3%A4%C3%A4n%21%E2%80%9D_sanoi_Eemeli_-elokuvan_juliste.jpg/250px-%E2%80%9DEi_se_mit%C3%A4%C3%A4n%21%E2%80%9D_sanoi_Eemeli_-elokuvan_juliste.jpg" width="20%" /> ellauri196.html on line 190: ads/2015/04/W.H.-Auden-poet-New-York-January-27-1964.jpg" width="30%" /> ellauri196.html on line 193: Auden vanhoilla päivillään, juoppo, homo, naama ristikkäisuurteiden syövyttämä kun paikkaillun kalaverkon, kutsuttiin kulttuurinähtävyydeksi opiskelukaupunkiinsa Oxfordiin. Magladen-college kunnosti sille asunnoksi vanhan panimonsa. Auden luiskahteli sieltä kaupungille pyjamassa, avojaloin, ja kun sen piti arvovieraiden päivällispöytään tulla edustamaan, se supatteli itsekseen kunnes möläytteli sellaisia oivalluksia kuin: ellauri196.html on line 203: It is a girl; a disappointment for me, as I want to admit between us, because I had greatly desired a son and will not stop doing so. [...] I feel a son is much more full of poetry [poesievoller], more like a sequel and restart for myself under new circumstances. ellauri196.html on line 218: Let aeroplanes circle moaning overhead Antaa lendekoiden kierrellä pään päällä ulisten, ellauri196.html on line 219: Scribbling on the sky the message He Is Dead, Kirjoittaa taivalle viestiä: hän on kuollut, ellauri196.html on line 248: That even the dreadful martyrdom must run its course Että kamalin veritodistuskin tapahtuu vaan ellauri196.html on line 257: As it had to on the white legs disappearing into the green Kuten sen pitikin valkoisille säärille jotka katosivat ellauri196.html on line 260: Had somewhere to get to and sailed calmly on. Oli jonnekin matkalla ja jatkoi purjehdusta tyynenä. ellauri196.html on line 293: Some idiot suggests that Auden's most famous poem, ‘Funeral Blues’, is ‘misread’ as sincere elegy when it was intended to be a send-up or parody of public obituaries. What an infantile idea! Rather, Auden's point is: We must make fun of one another AND die. Auden oli mielestäni suht hyvä, vahinko vaan että se näyttää Lewisin naziapulaiselta. ellauri196.html on line 298: Kun työväki vähenee, kirjastokin tekee poistoja. Nyt saavat mennä 1900-luvun idealistisosialistit ja niiden häntyrit, kuten Joel Lehtonen. Joel käänteli monenlaisia radikaalejakin kirjoja, niiden joukossa sellainenkin klerikaali antiradikaali kuin Jeremias Gotthelf. ellauri196.html on line 318: Gottfried Keller arvosteli 1849-1855 useita näistä Gotthelfin kirjoista. Niissä hän ylisti maanmiestään suureksi eeppiseksi runoilijaksi, mutta kritisoi teosten antiradikaalista klerikaalista propagandaa, jossa hän kertoi kristillis-humanistisia käsityksiä hyvästä ja pahasta. ellauri196.html on line 320: Hänen ihanteenaan oli maanläheisyys, isänmaallisuus ja uskonnollisuus yhteiskunnassa. Uhkana Gotthelf näki individualismin, radikalismin ja voimakkaan teollistumisen. Keinottelijoita ja huijareita hän ällösi. Juutalaisvastaisia olivat legendat "Gottesmord" (Äidin murha) ja ”Jüdische Verstocktheit" (Juutalainen taipumattomuus). ellauri196.html on line 336: Conrad Ferdinand Meyer: Pescara, pienoisromaani. WSOY 1906 ellauri196.html on line 354: Edvard Westermarck: Tapojen historiaa: kuusi akadeemista esitelmää: pidetty Turussa syksyllä 1911. Otava 1911 ellauri196.html on line 366: Alexandre Dumas vanhempi: Mestari Aadam Kalabrialainen: kertomus Italian rosvoelämästä. Karisto 1916 ellauri196.html on line 428: Édouard Estaunié: Salaperäinen rouva, romaani. Otava 1934 (alkuteos Madame Clapain) ellauri196.html on line 478: Tänään kazoimme teeveestä tai siis suoratoistopalvelusta a) tanskalaista rikosreportterinaista Dicte ja b) turkkilaista angstaussarjaa Ethos. Tiivistäen niiden pohjalta voi sanoa: teeveesarjat ovat läpeensä perseestä! En jaxa niitä! Ne on tähdätty joillekin käsittämättömille lima-aivoille. Sarja a) oli läpeensä vastenmielinen kuten kaikki ns. rikossarjat, näytetään pelkkää rupusakkia, tyyten ikäviä ihmisiä jotka äyskii ja tekee pahaa toisilleen kun niiden elämä on niin ahistavaa. Enkä puhu elintasosta, vaan ihmistyypeistä, yhtä kusipäisiä on niissä näytettävät kermaperseet, elleivät kusipäisempiä. Tanskalaiset on samanlaisia pakko-oireisia anaalis-retentiivisiä germaaneja kuin länsinaapurinsa. Päähenkilö ponnarissa muistuttaa lykketrollia. Rikostoimittaja on vielä vastenmielisempi ammatti kuin poliisi, ne on kuin varis ja siira samalla haaskalla. People have a right to know! Why was the baby in the freezer? So it won't go bad. Sarja b) on aivan toivoton. Luonnevikainen väkivaltainen yökerhoporzari kiusaa katatonista vaimoa ja vinosuista siskoa aivan hulluuden partaalle ja yli, lapset istuu takapenkillä iho ummessa. Kaikki muutkin tyypit on yhtä vinxahtaneita. Eikö näissä ole yhtään normaalia ihmistä? Vai onko kaikki nk. normaalit ihmiset vaan toisella lailla kakkoja kuten esim. Gotthelfin lanzarit? Mix porukoista on kiva kazoa tälläsiä paskiaisia? Nauttiiko ne toisten kärsimyxistä? Onko ns. kivoja tyyppejä vaan lastenkirjoissa ja sarjakuvissa? Olenko naiivi? Niinpä suattaa olla, sanois Elna mummi tähän. ellauri196.html on line 507: ads/2019/09/Erez-Israel-Jordan-Valley-1-768x432.png" /> ellauri196.html on line 513: Tiedän, miten vaikeaa joskus on saada oma Raamattunsa auki. Se saattaa tuntua kuivalta kirjalta, jotkut sivut ovat kappaleessani lisäxi suorastaan liimautuneet toisiinsa, mm. Onanin, Tamarin ja Korkean veisun kohdalta. ellauri196.html on line 519: On suuresti paradoksaalista, että kaikki Israelin miehittämät alueet ovat tulleet sen käsiin arabien käynnistämien sotatoimien seurauksena, mutta tätä ei suomalainen media halua tuoda esiin. Yleisesti ottaen kansainvälinen yhteisö/laki hyväksyy sodassa voitettujen alueiden liittämisen voittajavaltioon, kuten kävi mm. Krimin suhteen, mutta juutalaisvaltion suhteen tulkinta on erilainen. ellauri196.html on line 527: ”Itäraja kulkee aluksi Hauranin ja Damaskoksen alueiden välitse, ja Gileadin ja Israelin maan välissä on rajana Jordan[-joki] aina Itäiseenmereen [Kuolleeseenmereen] ja Tamariin saakka. Tämä on itäraja.” ellauri196.html on line 531: ”Mooses nousi Moabin tasangolta Nebonvuorelle, Pisgan huipulle, joka on Jordanin itäpuolella vastapäätä Jerikoa. Herra näytti hänelle koko maan: Gileadin, Danin, Naftalin, Efraimin ja Manassen alueet ja koko Juudan maan läntiseen mereen saakka, Negevin sekä Jordanin alangon.” ellauri196.html on line 624: Its fundamentally conservative "pure and simple" approach limited the AFL to matters pertaining to working conditions and rates of pay, relegating political goals to its allies in the political sphere. The Federation favored pursuit of workers' immediate demands rather than challenging the property rights of owners, and took a pragmatic view of politics which favored tactical support for particular politicians over formation of a party devoted to workers' interests. The AFL's leadership believed the expansion of the capitalist system was seen as the path to betterment of labor, an orientation making it possible for the AFL to present itself as what one historian has called "the conservative alternative to working class radicalism." ellauri196.html on line 626: However, in the 1900s (decade), the two parties began to realign, with the main faction of the Republican Party coming to identify with the interests of banks and manufacturers, while a substantial portion of the rival Democratic Party took a more labor-friendly position. While not precluding its members from belonging to the Socialist Party or working with its members, the AFL traditionally refused to pursue the tactic of independent political action by the workers in the form of the existing Socialist Party or the establishment of a new labor party. After 1908, the organization´s tie to the Democratic party grew increasingly strong. ellauri196.html on line 628: During World War I, the AFL—motivated by fear of government repression, and hope of aid (often in the form of pro-AFL labor policies)—had worked out an informal agreement with the United States government, in which the AFL would coordinate with the government both to support the war effort and to join "into an alliance to crush radical labor groups" such as the Industrial Workers of the World and Socialist Party of America. ellauri196.html on line 631: The major legislation was the National Labor Relations Act of 1935, called the Wagner Act. It greatly strengthened organized unions, especially by weakening the company unions that many workers belonged to. It was to the members advantage to transform a company union into a local of an AFL union, and thousands did so, dramatically boosting the membership. ellauri196.html on line 633: Lewis argued that the AFL was too heavily oriented toward traditional craftsmen, and was overlooking the opportunity to organize millions of semiskilled workers, especially those in industrial factories that made automobiles, rubber, glass and steel. In 1935 Lewis led the dissenting unions in forming a new Congress for Industrial Organization (CIO) within the AFL. Both the new CIO industrial unions, and the older AFL crafts unions grew rapidly after 1935. In 1936 union members enthusiastically supported Roosevelt's landslide reelection. Proposals for the creation of an independent labor party were rejected. ellauri196.html on line 635: In 1945 and 1946, an unprecedented wave of major strikes affected the United States; by February 1946 nearly 2 million workers were engaged in strikes or other labor disputes. Organized labor had largely refrained from striking during World War II, but with the end of the war, labor leaders were eager to share in the gains from a postwar economic resurgence. ellauri196.html on line 640: After spending several days considering how to respond to the bill, President Truman vetoed Taft–Hartley with a strong message to Congress, calling the act a "dangerous intrusion on free speech." Labor leaders, meanwhile, derided the act as a "slave-labor bill." Despite Truman's all-out effort to prevent a veto override, Congress overrode his veto with considerable Democratic support, including 106 out of 177 Democrats in the House, and 20 out of 42 Democrats in the Senate. ellauri196.html on line 641: The percentage of workers belonging to a union (or total labor union "density") varies by country. In 2020 it was 10.8% in the United States, compared to 20.1% in 1983. From a global perspective, in 2016 the US had the fifth lowest trade union density of the 36 OECD member nations. ellauri196.html on line 644: The academic literature shows substantial evidence that labor unions reduce economic inequality. Research suggests that rising income inequality in the United States is partially attributable to the decline of the labor movement and union membership. ellauri196.html on line 661: Terry alkaa kiintyä Edieen entistä syvemmin ja päättää sen takia ruveta käymään rikollisjärjestöä vastaan. Terryn veli yrittää saada Terryä luopumaan päätöksestään, mutta Terry ei taivu ja Terryn veli taipuu tämän tahtoon. Vähän myöhemmin Terryn taipunut veli tapetaan Johnny Friendlyn miesten murskatessa hänet ja ripustaessa hänen ruumiinsa koukkuun. Silloin Terry päättää todistaa oikeudessa Friendlyä ja hänen rikollisjoukkoansa vastaan. ellauri196.html on line 669: Terry saa sukupuoliyhteyden Joey-vainaan sisareen Edieen, joka häpäisee paikallisen papin isä Barryn kutsumaan satamatyöntekijät kokoukseen. Barry yrittää saada heidät seisomaan yhdessä, mutta Friendly on lähettänyt Terryn kielimään, mitä sanotaan. Muut satamatyöntekijät pilkkaavat Terryä ennen kuin Friendlyn miehet hajottavat kokouksen. Terry auttaa Edietä pakenemaan, kun taas isä Barry suostuttelee Timothy "Kayo" Duganin todistamaan. Terry paljastaa Friendlylle, että Dugan todisti suljettujen ovien takana, ja seuraavana päivänä Dugan kuolee Friendlyn miesten irrottamasta viskikuormasta. ellauri196.html on line 671: Isä Barry pitää kiihkeän puheen muistuttaen rantojen miehiä siitä, että Kristus kävelee heidän keskuudessaan ja sanoo, että jokainen murha on ristiinnaulitseminen (tai ainakin, jokainen ristiinnaulizeminen on murha, paizi jos se on teloitus). Terry ei edelleenkään ole halukas todistamaan, vaikka hänet on haastettu, kun taas muutkin satamatyöntekijät kieltäytyvät todistamasta. Terryn syyllisyys ja katuminen kasvavat yhdessä hänen tunteidensa kanssa Edietä kohtaan, kun hän näkee tämän säälimättömästi oikeutta tavoittelevan. Hän tunnustaa roolinsa Joeyn kuolemassa isä Barrylle, joka suostuttelee hänet tunnustamaan Edielle. Peloissaan Edie pakenee. Rikoskomission tutkija muistuttaa Terryä hänen viimeisestä suuresta ottelustaan, jonka hän hävisi tahalteen sen jälkeen, kun Johnny Friendly "osti osan" hänestä. Friendlyn miehet todistavat Terryn keskustelun tutkijan kanssa, ja Friendly käskee Charleya, Terryn veljeä, suostuttelemaan Terryn olemaan hiljaa tarjoamalla hänelle mukavaa työtä. Terry vastustaa ja Charley vetää aseen, jota Terry heiluttaa hellästi poispäin. Terry pahoittelee parasta otteluaan ja syyttää Charleya siitä, että hän heitti pyyhkeen nurkkaan ja tuhosi uransa. Charley antaa Terrylle aseen ja käskee tämän juoksemaan. Terry menee juosten Edien asuntoon, jonne tämä kieltäytyy päästämästä häntä sisään. Hän murtautuu sisään ja väittää, että hän rakastaa häntä ja he suutelevat, ennen kuin Terryn nimeä kutsutaan avoimesta ikkunasta. Miehet kadulla huutavat, että hänen veljensä odottaa ja Terry juoksee auttamaan häntä Edien perässä. ellauri196.html on line 679: Brando was raised a Christian scientist from Pfalz. Kasvoi kompostista kuin krispaattorissa wilttaantunut Pak Choi. His mother, known as Dodi Rypäleitä Perseessä, was unconventional for her time; she smoked, wore pants, and drove cars. She helped Henry Ford begin his acting career. However, she was an alcoholic and often had to be brought home from bars in Chicago by her alcoholic husband. Brando expressed sadness when writing about his mother: she preferred getting drunk to caring for us. No wonder Buddy. ellauri196.html on line 681: Brando harbored far more enmity for his father, stating, "I was his namesake, but nothing I did ever pleased or even interested him. He enjoyed telling me I couldn't do anything right. He had a habit of telling me I would never amount to anything. I would never become The Most Important Person of The Century. And he was right." ellauri196.html on line 685: He was later expelled from Libertyville High School for riding his motorcycle through the corridors. He had a trick knee. ellauri196.html on line 687: Adler used to recount that when teaching Brando, she had instructed the class to act like chickens, and added that a nuclear bomb was about to fall on them. Most of the class clucked and ran around wildly, but Brando sat calmly and pretended to lay an egg. Asked by Adler why he had chosen to react this way, he said, "I'm a chicken—what do I know about bombs?" ellauri196.html on line 692: Brando was known for his tumultuous personal life (euphemism for a piece of shit) and his large number of partners and children. He was the father to at least 11 children, at least three of whom were not his. Like a large number of men, he too, had homosexual experiences, and he was not ashamed. If Wally had been a woman, he would have married him and they would have lived happily ever after and had a bunch of kids. Now all they got were some brown pickaninnies. ellauri196.html on line 694: In Songs My Mother Taught Me, Brando wrote that he met Marilyn Monroe at a party where she played piano, unnoticed by anybody else there, that they had an affair and maintained an intermittent relationship for many years, and that he received a telephone call from her several days after she died. He also claimed numerous other romances, although he did not discuss his marriages, his wives, or his children in his autobiography. ellauri196.html on line 696: Brando met actress Rita Moreno in 1954, and they began a love affair. Moreno later revealed in her memoir that when she became pregnant by Brando he arranged for an abortion. After the abortion was botched Brando fell in love with Tarita Teriipaia, and Moreno attempted suicide by overdosing on Brando´s sleeping pills. Welcome back, O great days of adventure before Roe and Wade! ellauri196.html on line 729: According to the Bible, Ezekiel and his wife lived during the Babylonian captivity on the banks of the Chebar River, in Tel Aviv, with other exiles from Judah. There is no mention of him having any offspring. Josephus claims that Nebuchadnezzar of Babylonia's armies exiled three thousand Jews from Judah, after deposing King Jehoiakim in 598 BCE. Ärsyttävimmät kiljukaulat johtoportaasta vietiin jäähylle. Jesaja kuului Jahven hoviin, Hese oli bloody peasant. ellauri196.html on line 731: The last recorded prophecy of Ezekiel about the destruction of Jerusalem dates to April 571 BCE, sixteen years after the destruction of Jerusalem in 587 BCE. He was fifty years old when he had his final vision. ellauri196.html on line 733: According to Jewish tradition, Ezekiel did not write his own book, the Book of Ezekiel, but rather his prophecies were collected and written by the Men of the Great Assembly. ellauri196.html on line 740: Montale ha scritto relativamente poco. Il poeta può solo dire "ciò che non siamo": è la negatività esistenziale vissuta dall'uomo novecentesco dilaniato dal divenire storico. Pieni negatiivisuus ei ole ylläri, kun muistaa maailmansodat. Vaikkei tää 21. vuosisata juuri näytä positiivisemmalta. Il poeta crede di trovare una risposta, una soluzione al problema del "male di vivere": ad esempio, frutti di mare o alcune figure di donne. Montale esalta lo stoicismo etico di chi compie in qualsiasi situazione storica e politica il proprio dovere. Perche no il epicurismo? Tärkeintä sille oli la ricerca di propria dignità. No se pääsikin elinkautisexi senaattorixi. Eli taas tätä tuttua: tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Paska reisu mutta tulipahan tehtyä. Se trendas sotavuosina. ellauri196.html on line 802: Eugenio Montale ebbe una visione fortemente idealizzata dell’amore: la sua concezione della donna ricorda la tradizione del dolce stil novo e della donna angelo. La poesia Morgana è l’ultima della raccolta Quaderno di quattro anni, pubblicata nel 1977. Järbällä oli noobel rintapielessä, senaattorin hattu ja paxu lompakko, helppo on lempeä pyytää. Vanha ja lihavakin runoilija osaa vielä lurittaa, jos silmään sattuu oikein kainaloinen nuori kana. Luonto on suunnitellut niin, että ruumiikas voi vielä bylsiä: nivusiin ei kerry läskiä. ellauri196.html on line 820: Ahimè figlia adorata, vera mia Valitettavasti, rakas tyttäreni, todellinen ellauri196.html on line 824: mia spada e scudo, Miekkani ja kilpeni, ellauri196.html on line 825: ahimè come si perdono le piste Se on voi miten häviävät ladut ellauri196.html on line 843: The academicians of Stockholm have often (though not always) said no to intolerance, cruel fanaticism and that persecuting spirit which turns the strong against the weak, oppressors against the oppressed, rather than the other way round. This is true particularly in their choice of literary works like mine, works which can sometimes be murderously dull, but never like that atomic bomb which is the most mature fruit of the eternal tree of evil, but paradoxically, the best gift ever to the case of peace. It kept Europeans from murdering each other for almost 100 years. ellauri196.html on line 848: My poems are a completely useless product, but hardly ever harmful, and this is their best characteristics. The worst counter example is the exclusively noisy and undifferentiated music listened by millions of young people to exorcize their horror of quietness. Mass communication, radio, and especially television, have attempted, not without success, to annihilate every possibility of solitude and reflection. ellauri196.html on line 850: The new art of our time is film and video which effect a kind of psychic Thai massage on the spectator on the home sofa. The deus ex machina of this new heap is the director. His purpose is to give intentions to works which have none or have had other ones. ellauri196.html on line 856: The great poet Majakovsky, having read one or more of my poems translated into Russian, said: “Here is a poet I like. I would like to be able to read him in Italian.” ellauri196.html on line 858: Popular art has infinite roads in front of it because the population of the world is in continuous growth. But its limit is absolute void, as the monkey population eventually drives itself into extinction and dies out. ellauri196.html on line 864: Mut tässä Montaigne osui naulan kantaan: The current crisis is strictly tied to the human condition, to our existence as human beings, to our illusion of believing ourselves to be privileged beings, the only ones who believe they are the masters of their destiny and the depositaries of a destiny which no other creature can lay claim to. Now that´s a fucking bad idea, and always was. ellauri196.html on line 888: Ennen aikaan Bernin kylät vihasivat toisiaan ja pilkkasivat ja löivät kovia kalloja tuoleilla, puisilla turnuslapioilla, haloilla ja aidanseipäillä. Posket ajettuivat simpulaxi. Nyttemmin on kaikki huonommin, tappelussa käytetään teräaseita, koska tuomarit ovat liian löyhäkätisiä, eivät pidä kunniassa lakia järjestystä eivätkä määrää lurjuxille henkirangaistuxia. Uli oli mestari siinä pelissä: vaikka joskus navauttikin harhaan, niin kieputti sitä etevämmin. Muzilti kävi köpelösti Ulin tiimille, erdöpfelkoferiläiset tappasivat. Siitä tuli yötä myöten hieno tappelu, samanlainen kuin hopi-intiaaneilla Coloradossa. Ihastunut squaw viittilöi: tulkaa kazomaan! ellauri196.html on line 900: Elfriede Jelinek, an Austrian Jew, won the Nobel in Literature in 2004. According to the committee, she got it for revealing the absurdity of society´s cliches and their subjugating power. Take that, society´s cliches! One Swedish Academy member wasn´t exactly a fan. He quit in a fit, claiming that Jelinek´s writing is "whining, unenjoyable public pornography". Bet if it had been enjoyable private pornography, then his stance would have been different. ellauri196.html on line 911: Since being singled out by the Swedish Academy, Jelinek, who turns 70 on Thursday, has noticeably withdrawn from public view. In the 1980s and 1990s, she often played the role of the sharp-tongued moralist. Today, she only rarely gives interviews. ellauri196.html on line 923: Gleichzeitig suggeriert der Brunnen hier auch eine bloße Öffnung, was auf eine Tradition der Nicht-Anerkennung weiblicher Sexualität referiert, in der eine Vulva-lose Vagina als „Loch“ wahrgenommen wird, das vom Penis penetriert werden soll, ellauri196.html on line 940: Es war mir wichtig, den Blick auf das Obszöne nicht aus männlicher, sondern aus weiblicher Sicht zu zeigen. Pornographie ist nicht das Beschreiben von Vögeleien oder das Beschreiben von nackten Leuten, die irgendwas miteinander machen. Pornographie ist die Darstellung der Frau als Hure. Also ihre Freigabe zu Quälereien, zu Erniedrigungen und ihre Lust daran. Es ist unfair daß es einer Frau nicht gestattet ist, radikale Dinge zu schreiben. ellauri196.html on line 948: Tämänpäiväisessä Gentlyssä oli rotuvainottuja mustia. Ne saatiin justiinsa estetyxi liiskaamasta pääkonnaa apukonnineen, mistä ne varmaan saa jonkun pyttytuomion. Paleface roistot jäi romukauppaan naureskelemaan. Vittu britit on sitten vastenmielisiä. Ja toinen päivän uutinen: brittipaskiaiset on nyt päättäneet luovuttaa Assangen mulkkuvirkaveljilleen rapakon taaxe, jossa se heitetään tyrmään 300 vuodexi ilman avainta, koska se julkisti jenkkipoliitikkojen ja armeijakonnien tihutöitä. Saatanan anglosaxit! Roikaleita, roskasakkia! Kyllä ansaizisitte saada ydinpommin päähänne! ellauri197.html on line 2: ad> ellauri197.html on line 24: ad> ellauri197.html on line 64: as the grass grows on the weirs; Kuin ruoho padolla; ellauri197.html on line 78: The two stanzas of the poem are quite similar in form. Yeats repeats parts of the same lines twice in order to maintain the song-like qualities of the first three lines that he could remember. The speaker’s relationship failed because, despite his love’s urgings, he did not take life or love easy. Perhaps he rushed into things too quickly or made decisions that she didn’t approve of. Either way, it ended in tears. ellauri197.html on line 86: ‘Down By the Salley Gardens’ by William Butler Yeats is a two stanza ballad. Unlike many ballads, this one does not maintain its metrical pattern all the way through. The majority of the lines are written in iambic trimeter. This means that they contain three sets of two beats, the first of which is unstressed and the second stressed. Line two of the first stanza is a great example. ellauri197.html on line 100: The language in this poem is quite simple and musical. This makes a great deal of sense since Yeats took the lines from his memory of an old queen who used to give him head. ellauri197.html on line 102: He describes in the next lines how his love used to pass the “salley gardens / with little snow-white feet”. This is a great use of imagery that depicts his love as someone young, beautiful, and with the addition of “white,” pure feet. He describes the big mistake he made in regard to his life with his young woman. She told him to “take love easy” but he wasn’t able to do so. He rushed into this relationship and wasn’t as steady as he could’ve been. The man was “young and foolish” and now in his older age, he’s able to look back on his life and realize his mistakes. ellauri197.html on line 106: The second stanza is very similar to the first. There are several examples of repetition. The speaker begins by describing himself standing with his love “In a field by the river” rather than in the “salley garden”. Either way, the setting is natural and likely beautiful. The scene is made even more pleasing by the fact that he was with someone he loved and she was touching his shoulder with her “snow-white hand”. Here, readers should notice the repetition of “snow-white”. This time rather than describing her feet he’s thinking about her hand. He remembers how she asked him at that moment to “take life easy”. This is almost exactly the same as in the first stanza. But, now it’s revealed that the speaker’s inability to take it “easy” stretches to his life beyond his relationship with this woman. ellauri197.html on line 108: In the final lines of the poem, the speaker reveals that even in his old age he’s “full of tears”. Things did not go as he wanted them to. The transition into the present tense informs the reader that the impact of this failed relationship (which he knows failed because of him) is long-lasting. ellauri197.html on line 112: Readers who enjoyed ‘Down By the Salley Gardens’ should also consider readings some of Yeats’ other love-based poems. For instance, a good way to go on are ‘He Wishes His Beloved Were Dead’ and ‘Never Give All the Heart’. Other similar poems by other poets about love include ‘How Happy I Was If I Could Forget’ by Emily Dickinson and ‘Love’s Organ's Growth’ by John Donne. Lady readers might also be interested in ‘Memory’ by Christina Rossetti and ‘In Memory of a Happy Day in February’ by Anne Brontë. ellauri197.html on line 119: What lively lad most pleasured me Mikä eläväisistä pojista ellauri197.html on line 123: But had great pleasure with a lad Mutta vällyissä oli mukavaa ellauri197.html on line 153: - Yeats was all his life passionately devoted to a woman named Maud Gonne :D She had an affair with him which meant everything to him, and wrote many poems in her honor, but she refused to marry him. She married someone else, and so he had to marry someone else as well, but he always cherished her above all. She was "THE" woman to him. It may be for her sake that he imagined love from HER point of view. Meanwhile he and his second-choice wife had a son and a daughter, whom he loved dearly. That's sad... For all parties involved. ellauri197.html on line 162: Henry Talbot de Vere Clifton (1907–1979) was an eccentric, British aristocrat, poet, race horse owner, art collector and film producer. He spent some time in Hollywood during the early 1930s and, in the mid 1930s, produced films in Britain. In the 1930s and 40s he had three books of poetry published. ellauri197.html on line 164: He was born on 16 December 1907, the son of John Talbot Clifton and Violet Mary Beauclerk, from a very wealthy family with extensive estates and other property holdings in England and Scotland. He was educated at Downside School and Oxford University. He knew the novelist Evelyn Waugh, having possibly met him at Oxford, and who is thought by some to have used him as a model for the Brideshead Revisited character, Sebastian Flyte, although other sources (e.g. Paula Byrne) attribute the inspiration to Hugh Lygon. Waugh was certainly a guest at the family seat, Lytham Hall, in the 1930s and described the Clifton family as “tearing mad”. Clifton's mother, Violet, believed that much of Brideshead Revisited was about the Clifton family and was furious when it was published. ellauri197.html on line 168: Clifton was a gambler and in 1957 the Evening Standard described his behaviour in the Monte Carlo casino: “Tall, bearded, always dressed in heavy tweeds with a heavy brown scarf wrapped around his neck....he is notable for heavy gambling carried out with the appearance of complete unconcern, and sudden outbursts of indiscriminate generosity.” He often fell prey to conmen and lost a great deal of money through ill advised business deals. When warned that one of his acquaintances was dangerous he replied “Oh, I know, but you see I like bad types!” Many of his projects were started with great enthusiasm but he quickly lost interest and dropped them, these included the construction of a zoo and plans for a new town on his Lancashire estate. ellauri197.html on line 174: He died childless in 1979, having squandered his family's wealth of several million pounds and sold their thousands of acres of land and other properties including the family seat of Lytham Hall that had belonged to the Clifton family since 1606. When he died he was almost penniless and was residing in a small rundown hotel in Brighton. ellauri197.html on line 176: Clifton's three books of poetry were published by Duckworth. The first was Dielma and Other Poems in 1932 and then followed Flight in 1934. One commentator has said that “Clifton was particularly adroit at poems honouring – and marvelling at – women” and the Times Literary Supplement stated that “His lyrics are a gracious tribute to the beauty of women”. These were fairly conventional poems unlike his final work Gleams Britain's Day published in 1942. The Spectator described it as “expressing in a sort of prophetic certitude opinions upon religion, patriotism, love, art, war and peace, which he puts in unconventional verse”. The reviewer stated that the book was “the product of a curious, whimsical mind, full of energy, squandering it on half-digested ideas”. W B Yates dedicated his poem, Lapis Lazuli, to Clifton who had given him a valuable Chinese lapis lazuli carving. ellauri197.html on line 186: That if nothing drastic is done et ellei tehdä jotain radikaalia, ellauri197.html on line 216: The third stanza reminds readers/listeners that civilization come and go, that the story of humankind is replete with societies rising and falling, like waves in the ocean. While the thought may provoke gloom, it remains a fact that those civilization have indeed been stamped out, and what a good thing it is. ellauri197.html on line 225: He wishes his Beloved were Dead Kulzi kutistin kakarat ellauri197.html on line 229: Were you but lying cold and dead, Kunpa olisit rojollasi kylmänä ja kalmona, ellauri197.html on line 231: You would come hither, and bend your head, Tulisit tänne, ja kumartaisit päätäsi, ellauri197.html on line 232: And I would lay my head on your breast; Ja painaisin pääkkyni sun tissille, ellauri197.html on line 234: Forgiving me, because you were dead: Antaisit anteexi kerta olet vainaja: ellauri197.html on line 256: That it fades out from kiss to kiss; muisku muiskulta, sillä onhan juttu niin, ellauri197.html on line 264: He that made this knows all the cost, Se jäbä kekä kirjoitti tän tuntee asian, ellauri197.html on line 276: To remember how sad I am Muistaa miten onneton mä olen ellauri197.html on line 277: Would be an easy adversity olis ihan pikku vaiva ellauri197.html on line 293: ‘How Happy I Was If I Could Forget’ is a two-stanza work where the narrator takes the reader through a series of confusing verb tenses and language choices to represent the overall lack of clarity she has for the memory that she wishes she “could forget.” The cyclical state of the stanzas’ disorganization, additionally, reflects that the narrator feels trapped in her confused loop from the memory, and the reader could finish ‘How Happy I Was If I Could Forget’ without knowing what the troubling memory is. This is yet another method of revealing the narrator’s confusion over the memory. Just as she does not know how to treat the memory, the reader does not know solid details about the memory. From start to finish then, this is a work that is structured perfectly to share and represent the narrator’s confusion. ellauri197.html on line 295: The shift in verb tenses is remarkable in this first stanza to address the narrator’s unclear thoughts that are connected to whatever memory she wishes to “forget.” Within the first two lines of ‘How Happy I Was If I Could Forget’, the reader encounters past tense in “was” and the subjunctive imagined prospect of “if I could forget.” This “if” indicates that this is only a wish the narrator has, meaning it is not past, present, or future because it has not happened and will not definitively ever happen. From there, the narrator turns to the present tense by saying, “how sad I am.” There is no clear way that all of these verb tenses senspibly link up, and this grammatic confusion mirrors how uncertain and shaken the narrator is from this memory’s lingering presence. ellauri197.html on line 297: This grammatical confusion continues in the third line where there is no subject given for the sentiment. Nothing is stated as the thing that “[w]ould be an easy adversity,” so structurally, the statement lacks clarity. A more correct formulation would be given by ellauri197.html on line 299: How happy I would be if I could forget to remember how sad I am. It would be an easy adversity. ellauri197.html on line 301: In fact, the reader might assume the thing is the memory, but the fourth line reveals that this cannot be the case. The “recollect[ion]” is addressed as a reason why the “adversity” is not “easy,” and the two cannot be the same thing. It appears then that this is a general sentiment, that the situation that created the memory would be something to “eas[ily]” push past if she could keep from “recollecting” it, but the lack of subject requires additional time to come to this conclusion, thus – again – mirroring the narrator’s uncertainty. ellauri197.html on line 303: The reader can infer, whatever this memory is, that it is not a good one because if it were pleasant, the narrator would not be “happy” to “forget” it, and also because the situation linked to it is noted as an “adversity.” Not only is that memory evidently unpleasant, but the scenario has an “advers[e]” effect on her current life. ellauri197.html on line 305: An interesting thing to note, however, is that the “adversity” is treated in a beautiful way by being addressed as a “Bloom.” The capitalization can be written off with the notion that even a bad memory could be important enough to merit capitalization, but a “Bloom” has a connotation of natural beauty and livelihood. This could simply mean the negativity from the circumstance grows with time, but the choice of such a soft verb gives the feeling that the narrator has warm feelings about whatever happened to cause this bad memory—maybe a relationship she loved but lost or a friend who was dear but forsaken. This would again give a reason for the grammatical chaos of the lack of subject and mismatched verb tenses since, it seems, the narrator does not know how she feels about the memory. ellauri197.html on line 311: Additionally, the third line of this stanza again does not have a subject for its main verb, and this format adds a bit of structure amidst the chaos since the varying verb tenses happen in the first two lines of both stanzas while the missing subject shows up in the third lines. This sustained format is an indication that this bad memory she could not “forget” keeps her in a loop she cannot break free of, as in no matter how far she tries to run from it, she always ends up dealing with the same problems again and again. The grammar details, then, mirror the circular repetition of her emotional problems. ellauri197.html on line 313: A piece of irony is that she claims the memory is “making November difficult,” but as “November” is the final month of autumn and a step toward harsh winter, it could be noted as one of the harsher months of the year on its own. With this in mind, her phrasing could be a subtle hint that her current state is already harsh, and perhaps she is blaming too much on the memory in regard to her unhappiness. ellauri197.html on line 315: Furthermore in ‘How Happy I Was If I Could Forget’, she claims to “[l]ose [her] way like a little Child [a]nd perish of the cold,” and this concept is loaded with possible meaning. For one thing, the capitalization of the word, “Child,” could indicate that perhaps she has lost a baby and is grieving that “Child.” This would clarify why she would treat the memory simultaneously as a pain and a beauty since she would treasure the “Child” itself, but abhor the pain attached to the grief. This, however, is the only speculation since it could mean that the helplessness she feels is significant enough, like a “Child” who needs care, to merit capitalization. ellauri197.html on line 319: It is also noteworthy that she speaks of “perish[ing] of the cold,” not “in the cold.” This treats “the cold,” or the devastation from the memory, like a disease rather than a weather detail, which furthers the paradox of how the situation remembered is treated. In the first stanza, it “Bloom[s].” Here, it has essentially become a disease. This again mirrors the uncertainty and lack of clarity within the narrator’s thoughts regarding the situation. ellauri197.html on line 321: Overall in ‘How Happy I Was If I Could Forget’, the lack of clear details about what has happened to affect the narrator so, in addition to the confusion of verb tenses, subjects, and figurative language, creates an unclear work that perfectly depicts how unclear the narrator herself feels about her memory. Does she hate it? Does she want to keep it? Was it good? Was it bad? She does not seem to know, just as the reader cannot know the memory’s most vivid details. ellauri197.html on line 329: if I could forget how happy I was, it would be an easy adversity to remember how sad I am. ellauri197.html on line 335: The poem, ‘Love’s Organ's Growth’, is an admirable lyric in which Donne examines the true nature of love and finds that it is mixed stuff, a mixture of both physical and spiritual elements. True love is both of the body and the mind, and to prove his point Donne gives a number of arguments and brings together a number of most disparate and varied elements. ellauri197.html on line 346: As I had thought it was, kuin kuvittelin sen olevan, ellauri197.html on line 369: Produced by one, love such additions take, Yhdestä kivestä, niin rakkauskin alkaa suureta, ellauri197.html on line 372: And though each spring do add to love new heat, Ja vaikka joka kevät lisää rakkauteen uuden kiiman, ellauri197.html on line 381: In the first stanza of ‘Love’s Organ's Growth’, the poet says that he does no longer believe his love to be so pure (simple and unmixed, hence not subject to change), and mixed, as he had earlier supposed it to be, because now he discovers that his love is subject to seasonal fluctuations and changes like the grass. Throughout the winter, the poet lied when he swore that his love was infinite, because what is infinite cannot grow and increase. Now he finds that his love has increased in vigor with the spring. Spring has made some additions to it. ellauri197.html on line 385: In the second stanza of ‘Love’s Organ's Growth’, this love is like a medicine that cures sorrow (on the homeopathic principle) by giving the patient more sorrow. Love is not a pure and unmixed essence that has sustaining and curative powers. It is rather a compound, mixed stuff, made up of different elements or experiences, and hence it causes pain and suffering both to the soul and the senses. ellauri197.html on line 389: Like other mixed stuff, love also gets an addition in its vigor and strength from the sun (his working vigor, i.e., its restorative power, its motive force, its sexual energy). Love is not as pure and unmixed as is supposed by those who have no other beloved except their poetry (i.e. those who have no practical experience of love). ellauri197.html on line 395: The poet here in ‘Love’s Organ's Growth’ says his love is not made larger by the spring, but more prominent, as in heaven, stars are not enlarged but revealed by the sun (the poet may mean here that as we would not be able to see the stars were not for the light which they reflect from the sun so we would not know of the existence of love, which is not for the bodily consequences of the union of souls. ellauri197.html on line 401: Through this extract of ‘Love’s Organ´s Growth’, the poet, John Donne, says that if love takes such additions (gentle love deeds), as more circles are produced by one stirred in water, those, like so many spheres, make only one heaven, for they are all centered in her. When the poet says: Spheres, he refers to the Ptolemaic astronomy, the spheres were a series of concentric hollow globes which revolved around the earth and carried the heavenly bodies with them. There were supposed to be nine such hollow globes and together they made up what we call the ‘heaven’. ellauri197.html on line 403: Here the term ‘concentrique’ means one circle within the other, or circles or globes with a common center. Here this common center is earth. Hence the spheres were supposed to be concentric or centered upon the earth. The first four lines of this extract can also be analyzed like: just as when water is stirred additional circles are produced by the original one, then these new additions will only constitute one heaven, like the spheres in the Ptolemaic astronomy form only one heaven; and that is because all these additions will be centered on you, just as in that system the spheres are all centered on the earth. ellauri197.html on line 405: And though each spring adds new vigor to love, as princes levy new taxes in times of war, and do not remit them even during peace, no winter shall reduce the spring’s increase. “Thus love is not like grass, but more like heaven; rather, it combines both realms and is constant in change.” ellauri197.html on line 406: When the poet says: “No winter shall abate the spring’s increase”, he means that the increase made in love in spring is not reduced in winter. It goes on increasing from spring to spring. So, love is both like and unlike the vegetable world. Like the vegetable world, it is subject to seasonal changes, but unlike the vegetable world, its strength and vitality is not reduced with the winter. ellauri197.html on line 430: That made my bosom glow? Sai mun tissit hehkumaan? ellauri197.html on line 450: By whom all things were made. Joka on tän kaiken väsännyt ellauri197.html on line 464: But while I wondered and adored Mut vaikka mä ihastelin ellauri197.html on line 502: The term gold digger rose in usage after the popularity of Avery Hopwood's play The Gold Diggers in 1919. Hopwood first heard the term gold digger in a conversation with Ziegfeld performer Kay Laurell. As an indication on how new the slang term was, Broadway producers urged him to change the title because they feared that the audience would think that the play was about mining and the Gold Rush. ellauri197.html on line 507: In the anglo-saxon common law tradition, a heartbalm tort is a civil action that a person may bring to seek monetary compensation for the end or disruption of a profitable romantic or marital relationship. A heartbalm statute is a statute forbidding such actions. ellauri197.html on line 509: Heartbalm actions in the United States typically include seduction, criminal conversation, alienation of affection, and breach of promise to marry. Of these, criminal conversation and alienation of affection are marital torts, originally restricted to husbands but in many states later made available to spouses regardless of gender. Seduction and breach of promise are nonmarital torts. ellauri197.html on line 512: Following a report by the Law Reform Committee in 1963, England abolished all of the traditional heartbalm torts (excluding loss of consortium) by statute in 1970. ellauri197.html on line 514: Loss of consortium was originally expressed in the Latin phrase "per quod servitium et consortium amisit" ("in consequence of which he lost [another person's] servitude and marital services"). The relationship between husband and wife has, historically, been considered worthy of legal protection. The interest being protected under consortium, is that which the head of the household (father or husband) had in the physical integrity of his wife, children, or servants. The undertone of this action is that the husband had an unreciprocated proprietary interest in his wife. The deprivations identified include the economic contributions of the injured spouse to the household, care and affection, and sex. ellauri197.html on line 516: The action was once available to a father against a man who was courting his daughter outside of marriage, on the grounds that the father had lost the consortium of his daughter's household services because she was spending time with her beau. ellauri197.html on line 518: Loss of consortium arising from personal injuries was recognized under the English common law. In 1349, the Statute of Labourers made legal provision to prevent servants changing employers, and to prevent prospective employers enticing servants away from other employers. ellauri197.html on line 522: For example, in Baker v Bolton (1808) 1 Camp 493, a man was permitted to recover for his loss of consortium from the carriage driver while his wife languished after a carriage accident. However, once she died from her injuries, his right to recover for lost consortium ended. (After the enactment of Lord Campbell's Act (9 and 10 Vic. c. 93) the English common law continued to prohibit recovery for loss of consortium after the death of a victim). In the 1619 case Guy v. Livesey, it is clear that precedent had been established by that time that a husband's exclusive access to the sexual services of his wife was considered to fall within the concept of 'consortium', and that an adulterer might therefore be sued for depriving a cuckold of exclusive access to the sexual services of his wife. Since adultery could not otherwise be prosecuted in secular courts for most of the period after the twelfth century, loss of consortium became an important basis for prosecution for adultery in English law. ellauri197.html on line 524: By the 1930s, the term gold digger had reached the United Kingdom because British film industry made a remake of The Gold Diggers. While the film has been disliked by critics, several sequels with the same title have been made. ellauri197.html on line 536: An empirical study examining the mate preferences of subscribers to a computer dating service in Israel had a highly skewed sex ratio (646 men for 1,000 women). ellauri197.html on line 540: Traditional marriage practices in which men “marry down” in education do not persist for long once women have the educational advantage. It is also becoming less common for women to marry older men. ellauri197.html on line 552: Gold Digger videot on suosittu meemi 21. vuosisadalla. Niistä näkee miten eri lailla millenniaalit kyllä puhuvat ("is that real? I was super depressed"), mutta ajattelevat ihan samoilla vanhoilla apinoiden totutuilla tavoilla. Kaikki kullinkaivuutarinat on keskenään samanlaisia, ja vanhan hyvän Darwinin alunperin keximiä. ellauri197.html on line 557: McDonald’s lämnade Ryssland – Andrej förlorade jobbet. Efter att Ryssland anföll Ukraina har en stor del av de globala storföretagen lämnat landet. Hur djup den ekonomiska recessionen blir är ännu för tidigt att säga. Experterna tror att situationen kan bli lika svår som på 1990-talet när Vilperin Perikunta välkomnade Andrej hos oss sist. ellauri197.html on line 559: Sedan Ryssland anföll Ukraina den 24 februari har följande företag lämnat den ryska marknaden: ellauri197.html on line 563: Dessa företag har stängt alla affärer och kontor i Ryssland, lämnat gemensamma projekt med ryska bolag och levererar inga reservdelar till den ryska marknaden. ellauri197.html on line 567: – Jag trodde aldrig att McDonald's skulle stänga. Ända till sista dagen var vi övertygade om att det inte skulle ske. Och så plötsligt sade de: Nu får ni tvätta av all utrustning, för vi ska stänga restaurangen. It-studentenAndrej (21) bor i Moskva. HBL publicerar bara hans förnamn av säkerhetsskäl. ellauri197.html on line 569: Den ryska huvudstaden är en dyr stad och McDonald's var ett perfekt sätt för Andrej att tjäna extra pengar vid sidan om studierna. McDonald är känd för sin hyggliga behandling av slavarbetare. ellauri197.html on line 571: – De anställde mig direkt när jag kontaktade dem. Kvällstid studerar jag informationssystem, dagtid jobbade jag på restaurangen. Ibland jobbade jag åtta timmar om dagen, ibland upp till fjorton. Det kan man bestämma själv. ellauri197.html on line 573: Liksom många ryska studenter bor Andrej hemma hos sina föräldrar för att spara pengar. På McDonald's fick han motsvarande 2,3 euro i timmen. Lönen är låg, men de cirka 340 euro som han vanligen tjänade i månaden hade en stor betydelse för hans ekonomi. ellauri197.html on line 575: I slutet av mars meddelade McDonald's att alla 850 restauranger i Ryssland tills vidare stängs. Även Kentucky Fried Chicken och Pizza Hut, som bägge ägs av Yum Brands, har lämnat Ryssland. Ikea, som har betraktat Ryssland som en strategisk marknad, lämnade Ryssland nästan genast. Apple säljer inte längre någonting i Ryssland, Boeing och Airbus levererar inga reservdelar. De internationella storföretagen anser sig inte ha råd att solka ner sitt rykte i en situation där Ryssland för krig i Ukraina – och nu misstänks för krigsbrott. ellauri197.html on line 577: Ryska ekonomer förutspår nu en kännbar recession. Många tror att situationen kommer att likna den som Ryssland hade under 1990-talet efter Sovjetunionens fall. ellauri197.html on line 579: ”Problemet är inte att regeringen gör fel, utan att västen för ekonomiskt krig mot Ryssland. I nuvarande situation finns inga bra lösningar. Vad den ryska regeringen kan göra är mycket begränsat. ellauri197.html on line 583: – Vi kommer att få samma problem som under coronapandemin, då utrikeshandeln rasade och logistikkedjor bröts. Men just nu lever vi i en enorm osäkerhet. Ekonomin kommer troligen att gå bakåt med mellan 6 och 10 procentenheter i år, men allt beror på den geopolitiska situationen, säger Donets till ryska BBC. O vad jag längtar tillbaka till planekonomins tider, säger Ms. Donetsk. ellauri197.html on line 589: Andrej håller för sin del redan på att leta efter ett nytt jobb vid sidan om studierna. Som it-student kommer han troligen inte ha några problem med att hitta ett. Hans dröm i framtiden är att vara med och utveckla den digitala produkten NFT (Non-fungible token). Men medan studierna pågår hade han gärna haft kvar sitt deltidsjobb på McDonald's. ellauri197.html on line 591: – Jag trodde inte att det som sker nu skulle påverka oss. Men sedan stängde Zara, Ikea... jag förstod att det här var allvarligt. Tänk dig, liv utan Zara, utan Ikea! Nu söker jag ett annat jobb och tror det blir bra. Men det är synd. Jag gillade McDonald's, att jag kunde jobba när det passade mig. ellauri197.html on line 593: Sedan kriget började har tusentals människor lämnat Ryssland, framför allt it-experter och programmerare, som har lätt att hitta jobb utomlands. Också Andrej funderar på det. ellauri197.html on line 604: Brittipaskiaisten 1001:nnen poliisisarjan Gently, huonohampainen suutaan muikisteleva vanha pollari suree erittäin klisheisesti vaimoaan, kuin myös Morsen moukkamainen Inspector Lewis, ja aikaisemmin La Republican Leucadia veljeään. Aina samaa iänikuista valokuvan sivelyä sormella, eikö ne jaxa kexiä mitään muuta trooppia menetyxelle näissä käsittämättömän kaavamaisissa suoratoistosarjoissa? Ja mixi joka sarja pitää alkaa jollain rantahyrskyillä ja droonikuvilla jostain taivaalta, typerysten typeriä kasvoja liian läheltä tai kaukaa varjokuvassa, ja jotain iskelmiä taustalla? ellauri197.html on line 606: Precious Photo: This is where a person carries a photo of a loved one who isn't with them around them at all times. This loved one can be somebody who is dead, far away for an extended period of time or the carrier may just be a Stalker with a Crush. If the person is dead, then this symbolizes the attachment that the carrier still has. If they're far away, then this shows that the carrier is anticipating their return. If the carrier is a stalker then there are thousands more where that one came from. It may also be an Orphan's Plot Trinket, usually when kept in a locket. Even still, if the photo is ruined, there are two possible outcomes: ellauri197.html on line 608: The carrier gets mad and beats or kills the person who ruined the photo. ellauri197.html on line 613: Tarkastaja Gently muistuttaa erehdyttävästi Suomen pienen tasavallan pientä presidenttiä Sauli Niinistöä. Ei vaan ulkonäöltä vaan varsinkin taantumuxellisten poliittisten näkemysten osalta. Vahva ääni oikealta brexitin puolesta, vastaan Skotlannin izenäistymistä, iso peukku Suomen ja Ruozin Nato-optiolle kunhan saadaan sovituxi hinnasta. Lännen rintamaan ei saa tulla aukkoja. Salomonin saarelaisten lipeeminen vinkuintiaanileiriin on kiireimmiten estettävä, muuten on Australian turvallisuus vaarassa, ja USA:n Tyynen meren herruus mennyttä. Törkyturpaisempi beatlestukka on mukana vaan foilina alleviivaamassa Gentlyn keskiluokan pyhimystä. Honor and dignity ja muuta sellasta perinteistä brittischeissea. Tony Blair. Assangen luovutus. Boris Johnsonin koronajuhlat. Siinähähän on näitä mallixi. ellauri197.html on line 639: Jossain varhaiskeväisessä skuzissa mä sitte vuodatin tän ruman salaisuuden sulle ja sä et edes hätkähtänyt vaan sanoit as you were, jatkakaa, hyvin menee mutta menköön. Sä tajusit et päästäxeni juhlituxi julkkixex mun ihan täytyy saada käydä huorissa, se on niinkö osa koko juttua. Muutenhan musta tulis ihan narsistisen izekeskeinen vaan yhden hengen kazomolla. ellauri197.html on line 647: His father was a well-paid clerk for the Bank of England, earning about £150 per year. Browning's paternal grandfather was a slave owner in Saint Kitts, West Indies, but Browning's father was an abolitionist. Browning's father had been sent to the West Indies to work on a sugar plantation, but due to a slave revolt there, had returned. Browning's mother was the daughter of a German shipowner who had settled in Dundee, Scotland, and his Scottish wife. His paternal grandmother, Margaret Tittle, had inherited a plantation in St Kitts and was rumoured in the family to have a mixed-race ancestry including some Jamaican blood, but author Julia Markus suggests she was Kittitian rather than Jamaican. The evidence is inconclusive. Robert's father, a literary collector, amassed a library of some 6,000 books, many of them rare so that Robert grew up in a household with significant literary resources. His mother, to whom he was close (no tietysti), was a devout nonconformist and a talented musician. His younger sister, Sarianna, also gifted, became her brother's "companion" in his later years, after the death of his wife in 1861. His father encouraged his children's interest in literature and the arts. ellauri197.html on line 649: By the age of 12, Browning had written a book of poetry, which he later destroyed for want of a publisher. After attending one or two private schools and showing an insuperable dislike of school life, he was educated at home by a tutor, using the resources of his father's library. By 14 he was fluent in French, Greek, Italian and Latin. He became an admirer of the Romantic poets, especially Shelley, whom he followed in becoming an atheist and a vegetarian (and a bisexual). At 16, he studied Greek at University College London, but left after his first year. His parents' evangelical faith prevented his studying at either Oxford or Cambridge University, both then open only to members of the Church of England. He had inherited substantial musical ability through his mother, and composed arrangements of various songs. He refused a formal career and ignored his parents' remonstrations by dedicating himself to poetry. He stayed at home until the age of 34, financially dependent on his family until his marriage. His father sponsored the publication of his son's poems. Varsinainen vanhapiika, neiti-ihminen. ellauri197.html on line 677: But my soul saddens when it looks beyond; ellauri197.html on line 690: adding-top: 30%; position: relative;"> ellauri197.html on line 701: Or telling me old stories of dead knights, ellauri197.html on line 702: Or I will read old lays to thee—how she, ellauri198.html on line 2: ad> ellauri198.html on line 24: ad> ellauri198.html on line 41: Carlson has always been driven by and rooted in a strong set of values exemplifying the bold, entrepreneurial spirit and high quality standards embodied by our founder, J.H.Carlson, who skedadled and left us holding the Carlson Credo. ellauri198.html on line 116: Amerikka oli ällö paikka jo kun oltiin nuaaria. A great place for hamburgers but who'd wanna live there. Sarjasta True Detective tulee ilkeitä 80-luvun takautumia. Eise ollutkaan kuvattu Arkansoossa vaan Luisiaanassa. Häirizeviä matkijalintuja karkotettiin kotipesiltä haukkojen ja pöllöjen avulla, ei sentään kaadettu kannanhoidon nimissä kuin Audubonin lintuja tai työläisiä Republican Steelin pihalla. ellauri198.html on line 118: Academy Award-winner Mahershala Ali plays the lead role of state police detective Wayne Hays. In an interview with Variety, Ali revealed that he was originally offered a supporting role, as the main character was supposed to be white. However, pursuing a better choice for his career, he convinced Pizzolatto that he was suited for the lead despite the pigmentation handicap. Saatiinhan värivirhe sentään korjatuxi Alin ja Rolandin urakehityxen myöhemmissä vaiheissa. ellauri198.html on line 125: Warren kuului agraarikkojen ryhmään, jota johti John Crowe Ransom. Warren began as an enlightened conservative Southerner. Siis kumpana? Valistuxen vaiko taantumuxen peikkona? Agrarians, with Ransom in the lead, were determined to re-endow nature with an element of horror and inscrutability and to bring back a God who permitted evil as well as good—in short, to give God back his thunder.” His main question was ‘How is one to look at life?’ Taas 1 tollanen yearning-man, wannabe uskovainen joka kaipaa jämäkämpää jumalaa joka jakaa merkityxiä kuin hihamerkkejä. ellauri198.html on line 127: 1950-luvulta alkaen hän kirjoitti lähinnä lyriikkaa. Kaikki kuninkaan miehet on muokattu elokuvaksi kahteen otteeseen, vuonna 1949 ja vuonna 2006. Its title is drawn from the nursery rhyme "Humpty Dumpty". Se kertoo poliitikko Wille Rydmanin etenemisestä urallaan ja samanaikaisesta muuttumisesta entistä pahemmaxi ihmisenä. Willem esikuva Huey Pierce Long Jr. (30. elokuuta 1893 – 10. syyskuuta 1935), usein paremmin tunnettuna lempinimellä "Kingfish" oli yhdysvaltalainen demokraattisen puolueen poliitikko. Hän toimi Louisianan kuvernöörinä vuosina 1928–1932 ja Yhdysvaltain senaatin jäsenenä vuosina 1932–1935. Long tunnettiin radikaalina ja menestyksekkäänä vasemmistopopulistina, joka ajoi kuvernöörinä voimakkaita sosiaalisia reformeja ja perusti suuren laman aikana kunnianhimoisia julkiseen rahoitukseen perustuvia ohjelmia. Vastustajat arvostelivat häntä demagogiasta ja itsevaltaisesta vallankäytöstä. Longin lempinimi, "Kingfish" tuli hänen väittämästään "I'm a small fish here in Washington. But I am a kingfish to the folks down in Louisiana." ellauri198.html on line 129: Events convince Jack that dialectical materialism is an insufficient paradigm to explain history. "Though doomed, they had nothing to do with any doom under the godhead of the Great Twitch. They were doomed, but they lived in the agony of will." Huoh. Samanlainen tahtoihminen kuin Belovin Sale. "Minä tahdon!" huusi Riitta ja takoi päätään lattiaan. Lukisivat Rami Tuomelaa. ellauri198.html on line 131: Writing in the New Republic Steel, George Mayberry wrote that the novel was "in the tradition of many classics", comparing the novel favorably with Moby-Dick, The Sun Also Rises, and The Great Gatsby. ellauri198.html on line 136: Warren’s poetry is written “in a genuinely expansive, passionate style. Look at its prose ease and rapidity oddly qualified by log-piling compounds, alliteration, successive stresses, and an occasional inversion something rough and serviceable as a horse-blanket yet fancy to—and you wonder how he ever came up with it. It is excitingly massive and moulded and full of momentum. Echoes of Yeats and Auden still persist, but it is wonderfully peculiar, homemade.” His language is robust and rhetorical. He likes his adjectives and nouns to go in pairs, reinforcing one another. ellauri198.html on line 141: Harold Bloom observed in the New Leader, “Warren alone among living writers ranks with the foremost American poets of the century: Frost, Stevens, Hart Crane, Williams, Pound, Eliot. ... ellauri198.html on line 144: Not all reviewers agree that Warren’s work deserves such unqualified praise. Though Warren tackles unquestionably important themes, his treatment of those themes borders on the bombastic. Warren becomes ridiculous on occasion, whenever we lapse from total conviction. His philosophical musings are “sometimes truly awkward and sometimes pseudo-profound.” Warren thus joins a central American tradition of speakers—Emerson, Thoreau, Henry Adams, Norman Mailer—who are not only the salesmen but the advertisers of their own snake oil.” ellauri198.html on line 157: By a dirt road, in first dark, and heard ellauri198.html on line 179: In an idyllic moment that restages their initial meeting in 1980, Hays sticks his head into Amelia’s classroom to hear her read a bit of Delmore Schwartz’s poem “Calmly We Walk through This April’s Day.” ellauri198.html on line 213: Not where are they now, dead seven years, ellauri198.html on line 237: Although the strike lasted nearly six months, the tide quickly turned. Union leaders had recently initiated a policy of supporting President Franklin Roosevelt and the Democratic Party. They told their workers that they could trust the Democrats and count on them to defend their interests. But Democratic governors, all allied with Roosevelt and all good friends of big business, used their power to beat strikers into submission. In Johnstown, Pennsylvania, the governor declared martial law and police reopened a closed plant and herded scabs into the factory to restart production, breaking the strike. In Ohio, the governor ordered National Guard troops from town to town to smash picket lines, beat and arrest strikers, raid union offices, and escort scabs into the factories. In Youngstown, two workers were shot dead, two more in Massillon, and another was beaten to death in Canton. Thousands more were beaten and arrested throughout the state at those and other locations. ellauri198.html on line 239: The most terrible day, preceding those described above, was May 30th, Memorial Day. On the south side of Chicago 1,500 workers, including some of their families, marched to the Republic Steel plant for a picket line and to hold a meeting. They were met by 200 police and dozens of paddy wagons. A group of 300 workers advanced to confront the police. After debate, then heated argument, the police opened fire on the workers, first shooting dozens, then clubbing those still fleeing and many they had already shot. Ten were killed and forty others were shot, almost all in the back. One was paralyzed from the waist down. One hundred were beaten with clubs, including an eight-year-old child. After Memorial Day, workers were fearful that any wrong move could sudden death. And their union leaders offered no larger strategy to answer the violence. ellauri198.html on line 241: All these anti-worker policies were carried out by Democratic governors and mayors under supposedly pro-labor Roosevelt. This brought the strike to an end. Vocally radical union leaders (like John Lewis of the United Mineworkers) blamed the President, the steel companies, and excessive violence of the police. And all these factors were a real part of the loss. But these same union leaders had tied their fate to the Democratic Party. Even after the Memorial Day massacre and the defeat of the strike, they continued to support Roosevelt and the Democratic machine. ellauri198.html on line 243: The real reason for the defeat in the 1937 Little Steel Strike were the strategies and tactics of the union leaderships. They encouraged their members to have faith in Roosevelt and the Democrats, giving them a false sense of security that they would be protected against violence by their bosses, the police, and the National Guard. Had the workers relied only on their own power in unity, they could have been better prepared. ellauri198.html on line 245: In 1934, strikers in Toledo, San Francisco and Minneapolis had all stood up to the police and National Guard from the start, done battle in the streets, and come out victorious. In 1936 and 1937, strikers at General Motor’s Flint, Michigan factories did the same, taking over plants and beating back police attacks. When workers were united and prepared to fight against the forces of their class enemies, they won! ellauri198.html on line 247: The Memorial Day Massacre reminds us of both the suffering and the struggles that workers have gone through just to have their organizations recognized by big business. But it is reminds us of what happens when the power of workers is subordinated to poor union leadership and to a political party of the bosses that claims to be a “friend of working people.” ellauri198.html on line 250: Samaan aikaan kun sen pomo juoxi notmiinä barrikaadeilla, Sale riensi nuohoomaan nahattomalla puikollaan jotain kermaperse Esteriä. Se oli Salen tarkoitus ja elämäntehtävä, kuten kuhnurilla ainakin. ellauri198.html on line 254: Juostessani taxista Thean asuintalon ovelle ja soittaessani kelloa kolme kertaa en juuri pannut merkille missä olis aula, komea ja runsaasti kalustettu, ketään ei ollut saapuvilla, ja kun yritin saada selville mikä hienoista ovista kuului hissiin, erääseen niista ilmestyi valoruutu. Thea oli ajanut alas minua vastaan. Ovi avautui. Sisällä oli samettipäällysteinen penkki ja me vaivuimme istumaan sille, syleilimme ja suutelimme siittimeni noustessa äänettömästi Thean imutuxessa (Boyd kertoo samansisältöistä tarinaa skotti lastenpiiasta muistelmiensa alussa). Huomaamatta veren kovettamaa munaani Thea siveli kädellään kassejani, olkapäihin asti. Mina avasin hänen kotitakkinsa rintojen kohdalta. En hallinnut itseäni, pääsi ruiskahtamaan silmille etuajassa. En tajunnut mitään, olin miltei sokea. Jos joku muu olisi ollut sijassamme kumpikaan meistä ei olisi sitä tiennyt. En voi varmasti sanoa en nähnyt kasvoja, kenties se olikin siivooja. Kun ovi avautui, ja jatkoimme bylsimistä kävellessämme käytävässä ja sitten huoneistossa, matolla oven luona Thea ei ollut kuin muut naiset, nuo jotka niin sanoakseni antoavat luvan paljastaa yhden asian kerrallaan ja ihailla sitä, vaan päästi heti perille asti. Rakkauden tunne hallizi mahtavana. Theaa näpäsi että olin viivytellyt ammattiliittoasioissa. Olisit sanonut duunareille että "I got a chick to fuck". ellauri198.html on line 260: Esim Roland was the name of a real-life medieval military leader under Charlemagne who, more importantly, was the subject of the oldest surviving major work of French literature: an epic poem titled The Song of Roland. Roland was a loyal and trusting knight who was told to bring up the rear guard and burst his own temples open while sounding a horn too vigorously. What a way to go! In 1855, Robert Browning made the warrior the subject of his poem “Childe Roland to the Dark Tower Came,” which leads us back to Stephen King, of all the U.S. turds. It’s a bit incongruous to think of Dorff’s Roland West—an uncouth man who refers to “Saigon trim” and is eager to start a fight. ellauri198.html on line 269: Carmen Ejogo’s Amelia Reardon is an English teacher (and, later, a renowned author) which gives True Detective an excuse to drop some lovely poetic voice-over to the first episode, when she reads out two Robert Penn Warren poems. The first is titled “Tell Me a Story” (already read). ellauri198.html on line 270: The second Warren poem Amelia reads to close out the episode is titled ellauri198.html on line 284: He slew them, at surprising distances, with his gun. Over a body held in his hand, his head was bowed low, ellauri198.html on line 292: This poem is dedicated to the famous naturalist John James Audubon (as in Audubon society), and describes that man’s real-life practice of killing the birds he famously drew. He would use “fine shot” so as not to mutilate them, in order to deliver the best approximation of what they looked like in life. Warren doesn’t necessarily pass judgment on Audubon in this poem, but we might. All this cold, calculated murder in pursuit of “knowledge,” a.k.a. Audubon’s well-read work and much-regarded art; does it feel worth it? ellauri198.html on line 296: The Satanic panic is a moral panic consisting of over 12,000 unsubstantiated cases of Satanic ritual abuse (SRA, sometimes known as ritual abuse, ritualistic abuse, organized abuse, or sadistic ritual abuse) starting in the United States in the 1980s, spreading throughout many parts of the world by the late 1990s, and persisting today. The panic originated in 1980 with the publication of Michelle Remembers, a book co-written by Canadian psychiatrist Lawrence Pazder and his patient (and future wife), Michelle Smith, which used the discredited practice of recovered-memory therapy to make sweeping lurid claims about satanic ritual abuse involving Smith. The allegations which afterwards arose throughout much of the United States involved reports of physical and sexual abuse of people in the context of occult or Satanic rituals. In its most extreme form, allegations involve a conspiracy of a global Satanic cult that includes the wealthy and powerful world elite in which children are abducted or bred for human sacrifices, pornography, and prostitution, an allegation that returned to prominence in the form of Qanon. ellauri198.html on line 298: Nearly every aspect of the ritual abuse is controversial, including its definition, the source of the allegations and proof thereof, testimonies of alleged victims, and court cases involving the allegations and criminal investigations. The panic affected lawyers, therapists, and social workers who handled allegations of child sexual abuse. Allegations initially brought together widely dissimilar groups, including religious fundamentalists, police investigators, child advocates, therapists, and clients in psychotherapy. The term satanic abuse was more common early on; this later became satanic ritual abuse and further secularized into simply ritual abuse. Over time, the accusations became more closely associated with dissociative identity disorder (then called multiple personality disorder) and anti-government conspiracy theories. ellauri198.html on line 300: Initial interest arose via the publicity campaign for Pazder's 1980 book Michelle Remembers, and it was sustained and popularized throughout the decade by coverage of the McMartin preschool trial. Testimonials, symptom lists, rumors, and techniques to investigate or uncover memories of SRA were disseminated through professional, popular, and religious conferences, as well as through talk shows, sustaining and further spreading the moral panic throughout the United States and beyond. In some cases, allegations resulted in criminal trials with varying results; after seven years in court, the McMartin trial resulted in no convictions for any of the accused, while other cases resulted in lengthy sentences, some of which were later reversed. Scholarly interest in the topic slowly built, eventually resulting in the conclusion that the phenomenon was a moral panic, which, as one researcher put it in 2017, "involved hundreds of accusations that devil-worshipping paedophiles were operating America's white middle-class suburban daycare centers." ellauri198.html on line 337: The sunset sets the scene ablaze at that very moment, and a strange sound fills the air. "[I]n a sheet of flame" Roland sees the faces of his dead friends, and hears their names whispered in his ears. Remembering their lives, Roland finds himself surrounded by a "living frame" of old friends. Filled with inspiration, he pulls out his "slug-horn", and blows, shouting "Childe Roland into the dark tunnel came". ellauri198.html on line 344: A footnote in the Penguin Classics edition (Robert Browning Selected Poems) advises against allegorical interpretation, saying “readers who wish to try their hand should be warned that the enterprise strongly resembles carving a statue out of fog." This sentiment is echoed by many critics, who believe any quest for interpretation will ultimately fail, due to the dreamlike, illusionary nature of the poem. ellauri198.html on line 350: Harold Bloom reads the poem as a "loving critique" of Shelley, and describes Roland as questing for his own (Bloom's) failure. ellauri198.html on line 371: And ask the road? I guessed what skull-like laugh väärään näyttää puoliojo heppi, ellauri198.html on line 381: So much as gladness that some end might be. Muuta kuin et tulis loppu kiipeliin. ellauri198.html on line 389: My heart made, finding failure in its scope. Oloni tuntisin tuskin paremmaxi. ellauri198.html on line 393: Seems dead indeed, and feels begin and end Näyttää vainaalta jo kun sanoo moi ellauri198.html on line 408: Thus, I had so long suffered in this quest, Olin niin pitkään ollut siinä jengissä ellauri198.html on line 411: The knights who to the Dark Tower's search addressed Kusipäiden bändissä kusta kengissä ellauri198.html on line 419: Had been a dreary one at best, and dim Päivä oli ollut pitkä, ja lailla äijän ellauri198.html on line 427: O'er the safe road, 'twas gone; grey plain all round: Kyllä näkynyt koko tietä enää sieltä, ellauri198.html on line 437: You'd think; a burr had been a treasure trove. Ilman onnenpotkua ihan hervotonta. ellauri198.html on line 445: Calcine its clods and set my prisoners free." Jossa saa nää tieraadot kärvellä." ellauri198.html on line 449: Above its mates, the head was chopped; the bents Jotka koitti nostaa päätä jostain loukosta, ellauri198.html on line 450: Were jealous else. What made those holes and rents Niin nousi heti paha huuto koko joukosta. ellauri198.html on line 457: In leprosy; thin dry blades pricked the mud Kuin pitaali; kuivat korret nosti terän ellauri198.html on line 458: Which underneath looked kneaded up with blood. Mudasta, josta saattoi haistaa veren. ellauri198.html on line 464: Alive? he might be dead for aught I know, Puolikuollut vai puolielossa? ken ties? ellauri198.html on line 493: Read it. Poor traitor, spit upon and curst! Lappu kaulassa: Mixi otit Megin? ellauri198.html on line 514: Drenched willows flung them headlong in a fit Kastuneet salavat ruiski sitä pläsiin ellauri198.html on line 516: The river which had done them all the wrong, Tää joki joka oli tehnyt kaiken pahan, ellauri198.html on line 521: To set my foot upon a dead man's cheek, että istuisin jonkun vainaan syliin, ellauri198.html on line 528: Glad was I when I reached the other bank. Kyl helpotti kun pääsin vastarannalle. ellauri198.html on line 531: Whose savage trample thus could pad the dank Kenen astunut mä olin kengänkannalle, ellauri198.html on line 532: Soil to a plash? Toads in a poisoned tank, Saku Sammakonko vai ja Uppo-Nallen? ellauri198.html on line 538: No foot-print leading to that horrid mews, Ei sinne vienyt yhtään jalanjälkeä, ellauri198.html on line 539: None out of it. Mad brewage set to work Eikä pois. Joku huume niitä käytti. ellauri198.html on line 545: What bad use was that engine for, that wheel, oli jonkinlainen SM laite, mitä hyötyä? ellauri198.html on line 577: 'Spite of the dusk, the plain had given place Et oli kaikkialla ympärillä vuoria, ellauri198.html on line 580: How thus they had surprised me, - solve it, you! Mistä ne siihen ilmestyi, sano ize jästi! ellauri198.html on line 586: In a bad dream perhaps. Here ended, then, Tai paha uni, succubus, jälleen kerran, ellauri198.html on line 618: Of all the lost adventurers my peers,— joilla oli tapana mulle junaa jakaa. ellauri198.html on line 631: Eli mun tulkinta on suoraviivainen: Ruskea saapasvaha muistelee tässä lukemattomia Italian junareissuja muiden brittisuklaaosaston ritareiden kaa. Sitä varten ne takuulla matkusteli saapasmaahan, kuten teki myös Tomppa Manni sittemmin. Sinne meni myös Goethe nuolemaan tikkunekkuaan. Monet lentää nykyään Phukettiin. Harri Jäppisen romanttinen matkakohde oli Indoneesia. Ezillä tavalla. Näitä smuttuisia piilokuvia on brittirunoilijoilla tukuittain, esim. Coleridgen adu">Kupla kurkussa. "I've got a first class ticket" ne huutavat kuin Mr. Fogg. Tulkinnasta selviää myös mixi quest on valmis ja runo lopussa kun Roland pääsee mustaan tunneliin toitottamaan sarvella. ellauri198.html on line 633: Tophet or Topheth (Hebrew: תֹּוֹפֶת Tōp̄eṯ; Greek: Ταφέθ (taphéth); Latin: Topheth) is a location in Jerusalem in the Valley of Hinnom (Gehenna), where worshipers engaged in a ritual involving "passing a child through the fire", most likely child sacrifice. Traditionally, the sacrifices have been ascribed to a god named Moloch. The Bible condemns and forbids these sacrifices, and the tophet is eventually destroyed by king Josiah, although mentions by the prophets Jeremiah, Ezekiel, and Isaiah suggest that the practices associated with the tophet may have persisted. ellauri198.html on line 637: Archaeologists have applied the term "tophet" to large cemeteries of children found at Carthaginian sites that have traditionally been believed to house the victims of child sacrifice, as described by Hellenistic and biblical sources. This interpretation is controversial, with some scholars arguing that the tophets may have been children's cemeteries, rejecting Hellenistic sources as anti-Carthaginian propaganda. Others argue that not all burials in the tophet were sacrifices. ellauri198.html on line 645: Roland's band had dissolved and gone on to solo careers. Cuthbert was cut up for "one night's disgrace," and Giles "by being hanged and declared a traitor by his fans." All Roland wants is to join back the band, whatever the cost. ellauri198.html on line 666: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d0/OpenSUSE_Logo.svg/256px-OpenSUSE_Logo.svg.png" /> ellauri198.html on line 682: The poem is critical to Dickinson's poem "My Life had stood - a Loaded Gun -" ellauri198.html on line 684: The scottish "narrative" or fairy tale about Childe Rowland comes from Danish ballads about Rosmer Halfmand from the 1695 work Kaempe Viser. There were three ballads about Rosmer, who was a giant or merman, stealing a girl whose brother later rescues her. In the first, the characters are the children of Lady Hillers of Denmark, and the sister is named Svanè. In the second, the main characters are Roland and Proud Eline lyle. In the third, the hero is Child Aller, son of the king of Iceland. Unlike the English Roland, the hero of the Danish ballads relies on trickery to rescue his sister, and in some versions they have a juicy incestuous relationship to boot. ellauri198.html on line 693: In 1838, he visited Italy looking for background for Sordello, a long poem in heroic couplets, presented as the imaginary biography of the Mantuan bard spoken of by Dante in the Divine Comedy, canto 6 of Purgatory, set against a background of hate and conflict during the Guelph-Ghibelline wars. This was published in 1840 and met with widespread derision, gaining him the reputation of wanton carelessness and obscurity. Tennyson commented that he only understood the first and last lines and Carlyle wrote that his wife had read the poem through and could not tell whether Sordello was a man, a city or a book. Ai tän mä taisinkin jo kertoa albumissa 54. ellauri198.html on line 695: In 1845, at 32, Browning met the poet Elizabeth Barrett, 38, six years his senior, who lived as a semi-invalid in her father's house in Wimpole Street, London. They began regularly corresponding and gradually a romance developed between them, leading to their marriage and journey to Italy (for Elizabeth's health) on 12 September 1846. ellauri198.html on line 697: From the time of their marriage and until Elizabeth's death, the Brownings lived in Italy, residing first in Pisa, and then, within a year, finding an apartment in Florence at Casa Guidi (now a museum to their memory). Their only child, Robert Wiedemann Barrett Browning, nicknamed "Penine" or "Pen", was born in 1849. In these years Browning was fascinated by, and learned from, the art and atmosphere of Italy. He would, in later life, describe Italy as his university. As Elizabeth had inherited money of her own, the couple were reasonably comfortable in Italy, and their relationship together was happy. However, the literary assault on Browning's work did not let up and he was critically dismissed further, by patrician writers such as Charles Kingsley, for the desertion of England for foreign lands. ellauri198.html on line 699: Browning believed spiritualism to be fraud, and proved one of Daniel Dunglas Home's most adamant critics. When Browning and his wife Elizabeth attended one of his séances on 23 July 1855. a spirit face materialized, which Home claimed was Browning's son who had died in infancy: Browning seized the "materialization" and discovered it to be Home's bare foot. To make the deception worse, Browning had never lost a son in infancy. ellauri198.html on line 701: In 1861, Elizabeth died in Florence. Among those whom he found vaguely consoling in that period was the novelist and poet Isa Blagden, with whom he and his wife had a voluminous correspondence. The following year Browning returned to London, taking his Pen with him, who by then was 12 years old. ellauri198.html on line 703: According to some reports Browning became romantically involved with Louisa Caroline Stewart-Mackenzie, Lady Ashburton, but he refused her proposal of marriage, and did not remarry. In 1878, he revisited Italy for the first time in the seventeen years since Elizabeth's death, and returned there on several further occasions. ellauri198.html on line 705: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a7/Robert_Browning_after_death.jpg/220px-Robert_Browning_after_death.jpg" /> ellauri198.html on line 710: The series was chiefly inspired by the poem "Childe Roland to the Dark Tower Came" by Robert Browning, whose full text was included in the final volume's appendix. In the preface to the revised 2003 edition of The Gunslinger, King also identifies The Lord of the Rings, Arthurian legend, and The Good, the Bad and the Ugly as inspirations. He identifies Clint Eastwood's "Man with No Name" character as one of the major inspirations for the protagonist, Roland Deschain. King's style of location names in the series, such as Mid-World, and his development of a unique language abstract to our own [clarification needed] (High Speech), are also influenced by J. R. R. Tolkien's work. The series is referred to on King's website as his magnum opus. ellauri198.html on line 716: Charlie the Choo-Choo is a "children's book" by Stephen King released in 2016, published under the pseudonym Beryl Evans. It is adapted from a section of King's previous novel The Dark Tower III: The Waste Lands. It was illustrated by Ned Dameron. ellauri198.html on line 720: Beginning where book six left off, Jake Chambers and Father Callahan battle the evil infestation within the Dixie Pig, a vampire lounge in New York City featuring roast human flesh and doors to other worlds. After fighting off and destroying numerous "Low-Men" and Type One Vampires, Callahan sacrifices himself to let Jake survive. In the other world—Fedic—Mia, her body now physically separated from Susannah Dean, gives birth to Mordred Deschain, the biological son of Roland Deschain and Susannah. The Crimson King is also a "co-father" of this prophetic child, so it is not surprising when "baby" Mordred's first act is to shapeshift into a spider-creature and feast on his birth-mother. Susannah shoots but fails to kill Mordred, eliminates other agents of the Crimson King, and escapes to meet up with Jake at the cross-dimensional door beneath the Dixie Pig which connects to Fedic. Maturing at an accelerated rate, Mordred later stalks Roland and the other gunslingers throughout this adventure, shifting from human to spider as the need arises, seething with an instinctive rage toward Roland, his "white daddy." ellauri198.html on line 726: They discover King about to be hit by a van. Jake pushes King out of the way but Jake is killed in the process. Roland, heartbroken with the loss of the person he considers his true son, buries Jake and returns with Oy to Susannah in Fedic, via the Dixie Pig. They are chased through the depths of Castle Discordia by an otherworldly monster, then depart and travel for weeks across freezing badlands toward the Tower. ellauri198.html on line 728: Along the way they find Patrick Danville, a young man imprisoned by someone who calls himself Joe Collins but is really a psychic vampire named Dandelo. Dandelo feeds off the emotions of his victims, and starts to feed off of Roland and Susannah by telling them jokes. Roland and Susannah are alerted to the danger by Stephen King, who drops clues directly into the book, enabling them to defeat the vampire. They discover Patrick in the basement, and find that Dandelo had removed his tongue. Patrick is freed and soon his special talent becomes evident: his drawings and paintings become reality. As their travels bring them nearer to the Dark Tower, Susannah comes to the conclusion that Roland needs to complete his journey without her. Susannah asks Patrick to draw a door she has seen in her dreams to lead her out of this world. He does so and once it appears, Susannah says goodbye to Roland and crosses over to another world. ellauri198.html on line 732: They remain in a stalemate for a few hours, until Roland has Patrick draw a picture of the Crimson King and then erase it, thus wiping him out of existence except for his eyes. Roland gains entry into the Tower while Patrick turns back home. The last scene is that of Roland crying out the names of his loved ones and fallen comrades as he had vowed to do. The door of the Dark Tower closes shut as Patrick watches from a distance. ellauri198.html on line 734: The story then shifts to Susannah coming through the magic door to an alternate 1980s New York, where Gary Hart is president. Susannah throws away Roland's gun (which does not function on this side of the door), rejecting the life of a gunslinger, and starts a new life with alternate versions of Eddie and Jake, who in this world are brothers with the surname Toren. They have only very vague memories of their previous journey with Susannah, whose own memories of Mid-World are already beginning to fade. It is implied that an alternate version of Oy, the billy-bumbler, will also join them. ellauri198.html on line 736: In a final "Coda" section, King urges the reader to close the book at this point, consider the story finished with a happy ending, and not venture inside the Tower with Roland. For those who do not heed the warning, the story resumes with Roland stepping into the Dark Tower. He realizes that the Tower is not really made of stone, but a kind of flesh: it is Gan's physical body. As he climbs the steps, Roland encounters various rooms containing siguls or signs of his past life. When he reaches the top of the Tower, he finds a door marked with his own name and opens it. Roland instantly realizes, to his horror, that he has reached the Tower countless times before. He is forced through the door by the hands of Gan and transported back in time to the Mohaine desert, back to where he was at the beginning of The Dark Tower: The Gunslinger, with no memories of what has just occurred. The only difference is that, this time, Roland possesses the Horn of Eld, which in the previous incarnation he had left lying on the ground after the Battle of Jericho Hill. Roland hears the voice of Gan, whispering that, if he reaches the Tower again, perhaps this time the result will be different; there may yet be rest. The series ends where it began in the first line of book one: "The man in black fled across the desert, and the gunslinger followed." ellauri198.html on line 745: Mitä potaskaa. Siltä tuntui Bloomista, ei käy kieltäminen sitä. Meaning has wandered already, se sanoo pettyneenä jenkkiläiseen maallisuuteen ja rahankuvan palvontaan. Eikö kukaan enää piittaa runoista, kriitikoista puhumattakaan? Pelkkää nihilismiä, jonka parhaiten on luonnostellut Nietzsche. ellauri198.html on line 749: Minkä eteen seisoo musta torni Haroldin mielestä, sieltä pakaroiden välistä? Usko tai älä: "Shall we, tentatively, call both the Dark Tower and the mocking elf the Oedipal necessities of self-betrayal in the practice of art? (Mistä nuo Freudin turbojalat tähän tulivat? Selittäkääpä tarkemmin!) Or, more narrowly, the Tower and the Elf are metaphors for misprision, for the overdetermined and inescapable meanings that belated creators impose upon poetic tradition." ellauri198.html on line 751: Mitä tuubaa! Aivan hanurista! "The paradox of perspectivism is that it depends wholly on the subject/object dualism." Etupiässä takapiässä, takapiässä etupiässä, liikkuuko siitin emättimessä vaiko emätin siittimen ympärillä, ei tiedä ilman viitekehystä, sanoo E. Saarisen suhteellisuusteoria. Milttoni saatana, siinä vasta perspektivisti! Misprision tarkoittaa sanan väärinkäyttöä. ellauri198.html on line 755: Ei vaan Browning imuskelee kolleegansa Shellyn schollya, Harold täsmentää. The consensus among critics has long been that in his youth Browning had a great enthusiasm for Shelley, an enthusiasm clearly apparent in Pauline and Paracelsus, but abruptly extinguished in Sordello. Generally speaking, it would seem that Browning's ardent enthusiasm for Shelley the poet ends with Sordello in 1840, just as his respect for Shelley the man ends in 1856, with the discovery that he had abandoned his first wife. Any evidence for a lapse of his disaffection in later life seems effectively countered by Browning's own testimony in a letter written in 1885 to F. J. Furnivall, refusing the presidency of the newly formed Shelley Society: “For myself, I painfully contrast my notions of Shelley the man and Shelley, well, even the poet, with what they were sixty years ago, when I only had his works, for a certainty, and took his character on trust.” With these highlights of the relationship, most Browning critics and biographers terminate the discussion. ellauri198.html on line 759: His soul had wedded wisdom, and her dower ellauri198.html on line 778: But something of the conclusion can be surmised here, however tentatively. Roland's equivocal triumph is an instance of Kierkegaardian "repetition" rather than of Platonic "recollection" on Hegelian "mediation," if only because the Romantic trope-upon-a-trope or transumption leads to a projective or introjective stance of which Kierkegaard is the conscious anti-Platonic and anti-Hegelian theorist. Precisely what Roland refuses is the Golgotha of Absolute Spirit that Hegel proclaims at the very close of his Phenomenology: ellauri198.html on line 780: Knowledge is aware not only of itself, but also of the negative of itself, or its limit. Knowing its limit means knowing how to sacrifice itself. This sacrifice is... self-abandonment.... Here it has to begin all over again at its immediacy, as freshly as before, and thence rise once more to the measure of its stature, as if, for it, all that preceded were lost, and as if it had learned nothing from the experience of the spirits that preceded. But re collection has conserved that experience, and is the inner being, and, in fact, the higher form of the substance. While, then, this phase of Spirit begins all over again its formative development, apparently starting solely from itself, yet at the same time it com mences at a higher level. The realm of spirits developed in this way, and assuming definite shape in existence, constitutes a succession, where one detaches and sets loose the other, and each takes over from its predecessor the empire of the spiritual world... ellauri198.html on line 784: It requires youth to hope, and youth to recollect, but it requires courage to will repetition.... For hope is an alluring fruit which does not satisfy, recollection is a miserable pittance which does not satisfy, but repetition is the daily bread which satisfies with benediction. When one has circumnavigated existence, it will appear whether one has courage to understand that life is a repetition, and to delight in that very fact. . . . Repetition is reality, and it is the seriousness of life... ellauri198.html on line 790: The difference between Hegel and Kierkegaard is also a difference between Mallarmé and Browning, as it happens, and critically a difference between a deconstructive and an antithetical view of practical criticism. Kierkegaard's "repetition" is closer than its Hegelian rival (or the Nietzschean-Heideggerian descendant) to the mutually exploitative relationship between strong poets, a mutuality that affects the dead nearly as much as the living. Insofar as a poet authentically is and remains a poet, he must exclude and negate other poets. Yet he must begin by including and affirming a precursor poet or poets, for there no other way to become a poet. We can say then that a poet known as a poet only by a wholly contradictory including/excluding, negating/affirming which by the agency of psychic defenses manifests itself as an introjecting/projecting. "Repetition," better even than Nietzsche's Eternal Return of the Same, manifests itself through the rhetorical scheme of transumption, where the surrender of the present compensates for the contradictory movements of the psyche. ellauri198.html on line 794: Roland is not mediated by his precursors; they do not detach him from history so as to free him in the spirit. The Childe's last act of dauntless courage is to will repetition, to accept his place in the company of the ruined. Roland tells us implicitly that the present is not so much negative and finite as it is willed, though this willing is never the work of an individual consciousness acting by itself. It is caught up in a subject-to-subject dialectic, in which the present moment is sacrificed, not to the energies of art, but to the near-solipsist's tragic victory over himself. Roland's negative moment is neither that of renunciation nor of the loss of self in death or error. It is the negativity that is self-knowledge yielding its power to a doomed love of others, in the recognition that those others like Shelley. more grandly had surrendered knowledge and its powers to love, however illusory. Or, mos simply, Childe Roland dies, if be dies, in the magnificence of a belatedness that can accept itself as such. He ends in strengh because his vision has ceased to break and deform the world, and has begun to turn its dangerous strength upon is own defense. Roland is the Kermit modem version of a poet-as-hero, and his sustained courage to weather his own phantasmagoria and emerge into fire is a presage of the continued survival of strong poetry. ellauri198.html on line 796: Vizi mitä existentialistis-freudilaista viime vuosisadan lopun saarnausta sullottuna markkinointimixin muovipakkauxeen! Olis Roope ollut pöllämystynyt (mutta samalla myös mielissään), jos se olis nähnyt mitä Childe Harold sai tästä rykäyxestä uutetuxi modernismin nimiin vielä vuonna 1974. Mutta seuraavat alluusiot olis voineet yhtä hyvin jäädä tekemättä... ellauri198.html on line 803: And a small cabin build there, of clay and wattles made; Pykään sinne pienen kojun savesta ja heltoista, ellauri198.html on line 805: And live alone in the bee-loud glade. Siellä oljentelen izexeni pöristen. ellauri198.html on line 814: While I stand on the roadway, or on the pavements grey, Kun seison karzalla tai jalkakäytävällä, ellauri198.html on line 821: William Butler Yeats is widely considered to be one of the greatest poets of the 20th century. He belonged to the Protestant, Anglo-Irish minority that had controlled the economic, political, social, and cultural life of Ireland since at least the end of the 17th century. Most members of this minority considered themselves English people who happened to have been born in Ireland, but Yeats staunchly flagged his fake Irish nationality. Although he lived in London for 14 years of his childhood (and kept a permanent home there for 30 years), Yeats magnified his cultural roots, featuring Irish legends and heroes in many of his poems and plays. ellauri198.html on line 823: Spending most of his time in London, Yeats met with Maud Gonne, a tall, beautiful, socially prominent young woman passionately devoted to Irish nationalism. Yeats soon fell in love with Gonne, and courted her for nearly three decades although he eventually learned that she had already borne two children from a long affair. Their sole attempt at copulation at long last in Paris ended with a fizz. Yeats found he actually really liked young boys and girls. ellauri198.html on line 824: He was equally firm in adhering to his self-image as an artist. This conviction led many to accuse him of elitism, but conscious and undaunted image building also unquestionably contributed to his greatness. ellauri198.html on line 826: Gonne shared Yeats’s interest in occultism and spiritualism. Yeats had been a theosophist, but in 1890 he turned from its sweeping mystical insights and joined the Golden Dawn, a secret society that actually practiced ritual magic. Yeats remained an active member of the Golden Dawn for 32 years, becoming involved in its direction at the turn of the century and achieving the coveted sixth grade of membership in 1914, the same year that his surrogate wife, Georgiana Hyde-Lees, also joined the society. ellauri198.html on line 828: Yeats kept his sixth-grader occultist badge away from his poems, which are simple enough to be understood by sixth-graders, unlike Blake and Shelley, but like his rhyming predecessor Keats. Even so, Yeats’s visionary and idealist interests were more closely aligned with those of Blake and Shelley than with those of Keats, and in the 1899 collection The Wind among the Reeds the occult symbolism rears its ugly head in several poems. ellauri198.html on line 829: He befriended English decadent poet Lionel Johnson, and in 1890 they helped found the Rhymers’ Club, a group of London poets who met to read and discuss their indecent poems. ellauri198.html on line 831: His several boring plays featured fictional heroic ancient Irish warrior Cuchulain. A later poem concludes with a brash announcement: “There’s more enterprise in walking naked.” This indecent departure from a conventional 19th-century manner disappointed his contemporary readers, who preferred the pleasant musicality of such familiar poems as “The Lake Isle of Innisfree,” which he wrote in 1890. "I think all happiness depends on the energy to assume the mask of some other person, on strutting as somebody else but yourself", he said. Yeats and his lamentable wife held more than 400 sessions of automatic writing, producing nearly 4,000 pages that Yeats avidly and patiently studied and organized. What an idiot. ellauri198.html on line 833: From these sessions Yeats formulated theories about life and history. He believed that certain patterns existed, the most important being what he called gyres, interpenetrating cones representing mixtures of opposites of both a personal and historical nature. He contended that gyres were initiated by the divine impregnation of a mortal woman—first, the rape of Leda by Zeus; later, the conception of Mary by the same immaculate swan. As Lewis Carroll had prophecied: ellauri198.html on line 860: Haistakaa te jätkät vittu, minä menen maate, sanoi Kekkonen jos adjutantti sattui saamaan isomman kalan. ellauri198.html on line 868: Critics of the poem have highlighted several important aspects of ‘The Lake Isle of Innisfree,’ including the spiritual journey undertaken by William Butler Yeats (Hunter); the island as an escape from sexuality (Merritt); and the island as a place of wisdom or foolishness, depending on varying historical perspectives on beans (Normandin). To these critics, it seems that an island is a place of refuge from a dangerous outside world — supposedly London specifically, although Merritt might broaden this interpretation to include all sexual encounters. While these critics acknowledge that an island is a place of escape, citing what William Butler Yeats himself has said about the Irish island Sligo, they fall short of recognising the full implications of his fascination with the occult. ellauri198.html on line 874: There are two realities, the terrestrial and the condition of fire. 1 All power is from the terrestrial condition, for there all opposites meet and there only is the extreme of choice possible, full freedom. [This seems inaccurate slightly, the terrestrial or earthly condition contains the condition of fire, water, and air; the mental, the material, and mental-material interaction respectively. How to distinctly separate water and earth is an issue going back at least to the Corpus Hermeticum.] And there the heterogeneous is, evil, for evil is the strain one upon another of opposites; but in the condition of fire is all music and rest. [Compare this with interpretations of Manichean or Gnostic dualism that there is a pure and impure world; castor and pollux.] Between is the condition of air where images have but a borrowed life, that of memory or that reflected upon them when they symbolise colours and intensities of fire; the place of shades who are 'in the whirl of those who are fading,' and who cry like those amorous shades in the Japanese play:-- Huoh, ei jaxa. Tää kaverihan oli täysin tärähtänyt: ellauri198.html on line 876: I assert that the symbols which William Butler Yeats includes on the island — specifically the nine bean-rows — are meant to be examined in the light of the Kabbalism, numerology, and tarot cards to which these societies looked for inspiration in their occult practices. Through his inclusion of these symbols, William Butler Yeats is demonstrating mastery over the Hermetic Order of the Golden Dawn’s basic tenants (sic), a mastery which he perhaps hoped would help him advance in rank in the society to seventh grade and further his studies of magic. ellauri198.html on line 883: In Greek mythology, Hyperion (/haɪˈpɪəriən/; Greek: Ὑπερίων, 'he who goes above') was one of the twelve Titan children of Gaia (Earth) and Uranus (Sky). With his sister, the Titaness Theia, Hyperion fathered Helios (Sun), Selene (Moon) and Eos (Dawn). Well, his sister mothered them, after he had squirted his load of cum into her. ellauri198.html on line 889: The poem as usually printed breaks off at this point, in mid-line, with the word "celestial". Keats's friend Richard Woodhouse, transcribing this poem, completed this line as "Celestial Glory dawn'd: he was a god!" Ox, nyet! nyet! The language of Hyperion is very similar to Milton's, in metre and style. However, his characters are quite different. Although Apollo falls into the image of the "Son" from Paradise Lost and of "Jesus" from Paradise Regained, he does not directly confront Hyperion as Satan is confronted. Also, the roles are reversed, and Apollo is deemed as the "challenger" to the throne, who wins it by being more "true" and thus, more "beautiful." Double yawn. ellauri198.html on line 900: Earth had with purer nutriment supplied ellauri198.html on line 911: Whose name the fresh world thinks already old— ellauri203.html on line 2: ad> ellauri203.html on line 24: ad> ellauri203.html on line 52: adding:1em"> ellauri203.html on line 64: Jos he välttelevät sinua, se johtuu siitä, että tarjoat "negatiivista polttoainetta", ja on "hauskempaa" vastaanottaa "positiivista polttoainetta" muualla. Toistaiseksi. Välttäminen liittyy toivoon, että kun he palaavat, olet unohtanut kaiken, mitä tapahtui "saada heidät" katoamaan ja tarjoamaan positiivista polttoainetta jälleen. ellauri203.html on line 66: Kolmiomittaus - Romanttisissa suhteissa sekä ystävyyssuhteissa ja työtilanteissa narsistit yhtäkkiä "hiljenevät" kanssasi, kieltävät sinulta aikaa, energiaa, kiintymystä ja kiitosta, samalla kun he tekevät selväksi tai suoraan toteavat, että nämä asiat ovat nyt "lahjoiettu" jollekin toiselle. He kirjaimellisesti ottavat yhteyttä ilmaistakseen, että he hengailivat jonkun toisen kanssa. Mitä väliä sillä on? He todella uskovat, että saada olla se "joku muu", jota he käyttävät hyväxi, on jotain, josta kilpailla. ellauri203.html on line 68: Romanttisesti he näkevät suorastaan vaivaa "lipsahtaaxeen" ja paljastaaxeen, että he huijaavat, vain jotta olet tietoinen tästä kilpailusta ja sinulle tulisi pakkomielle siitä, ovatko he heidän kanssaan vai eivät, kun he ovat poissa. Joka tapauksessa he "hiljenevät" kanssasi, samalla kun he patistaaxeen sinua kerskailevat toisesta, kontrollitaktiikkana, joka toivottavasti saa sinut "työskentelemään" saadaksesi takaisin sen, mikä oli poistettu, vaikka se olisi yksinkertaisesti paikka heidän elämässään. He toivovat herättävänsä turvattomuutta ja kateutta sisälläsi, minkä vuoksi se tehdään niin avoimesti. Heidän tavoitteenaan on, että kun he palaavat, sinusta tuntuu kuin olisit "voittanut", toivottaen heidät iloisesti tervetulleeksi avosylin, riippumatta siitä, kuinka he kohtelivat sinua aiemmin, yksinkertaisesti kiitollisena siitä, että he ovat läsnä ollessasi yhä enemmän. ellauri203.html on line 70: Mykkäkoulu - Sitä käytetään narsistisissa suhteissa "rangaistuksena", tyypillisesti reaktiona siihen, että kohtaat heidät, puolustat itseäsi tai kieltäydyt toistelemasta, kuinka näyttäviä ne ovat, kuinka heidän silmänsä sädehtivät. Niiden on tarkoitus "antaa sinulle oppitunti", jolloin sinun on mietittävä, mitä ehkä olet sanonut tai tehnyt saadaksesi heidät katoamaan. "Ota se takaisin!" Ne ovat aikuisten versio "aikalisästä", ja niitä käytetään pakottamaan vaatimustenmukaisuutta toivoen, että päätät vain tehdä kaiken tarvittavan ongelman korjaamiseksi, koska vika oli sinun, vastineeksi siitä, että sinulla on ne elämässäsi. ellauri203.html on line 73: Tässä vaiheessa kohteet eivät ole valmiita menettämään tätä yksilöä ikuisesti, ja sen seurauksena kurkottavat yksinkertaisesti saadakseen ymmärrystä ja työtä kohti ratkaisua, mikä tahansa hämärä rikkomus ("vahinko 🤕 ") sitten tapahtui. ellauri203.html on line 87: Älä odota saadaksesi selville, mitä on tulossa. Ei ole hyväksyttävää syytä "hiljentyä". Riippumatta siitä, sammuvatko he sinua kohti, välttelevät sinua, trianguloivat tai rankaisevat sinua, ovat korvanneet sinut tai ovat läpi kanssasi, sinun pitäisi vastata heidän hiljaisuutensa hiljaisuudella, blokkaamalla heidät välittömästi ja poistamalla heidät elämästäsi. Sinun on päästävä pisteeseen, jossa varjoisa, epäjohdonmukainen käyttäytyminen riittää, vaikka et ansaitse ja vaikka ei ole selitystä miksi. Tämäntyyppisten ihmisten kanssa hiljaisuus on paras reaktio heidän hiljaisuuteensa, koska oman hiljaisuuden aikana voit tarkkailla, mitä he todella yrittävät kommunikoida. ellauri203.html on line 89: Jos "mykistyt" vastineeksi, he yhtäkkiä "tulevat äänekkäiksi". Kokeile sitä ja katso. Ei ole väliä, ovatko he vielä elämässäsi, he tekevät sen tunnetuksi. Älä anna kenellekään eturivin paikkaa tuskallesi. Ironista kyllä, ilman reaktiotasi tai suoritustasi heillä ei ole valtaa sinuun tai itseensä, ja heidän on pakko hypätä lavalle, kiihkeästi sekoittaen saadakseen hallinnan takaisin, kaikin mahdollisin tavoin, paljastaen omat aikomuksensa, huutamalla (teoillaan), jotta he voivat tulla kuulluiksi. Sanon, että he tarvitsevat reaktiotanne, mutta huomaatte, että kieltäytymisenne reagoida ei estä heitä puhumasta itselleen. Huomaat, että läsnäolosi oli lisävaruste, ei välttämättömyys. Huomaat, että he eivät merkinneet mitään, kun he yrittävät kaikkensa saadakseen sinut reagoimaan. Kiinnitä erityistä huomiota siihen, mitä he sanovat ja tekevät, heidän poissa ollessaan. Olet ikuisesti kiitollinen siitä, että he "hiljenivät" ja ainoa katumuksesi on, että he eivät tehneet sitä aikaisemmin. ellauri203.html on line 94: Kontin paperback-laatikosta löytyi Doston slavofiilin taantumuspolitiikan perusteos englannixi eli Riivaajat. Doston mukaan pahat nihilistit oli yhtä pahojen länkkärimielisten liberaalien poikia. Tämän päivän näkökannalta Dosto on ihan Putin miehiä. Taitaa anglosaxeja nyt kaduttaa että tuli sitä niin hurrattua kommarien aikana. ellauri203.html on line 111: Literary critic V. Belinsky was one of the leaders of the westernist movement. He was a convinced atheist. In his understanding, Russia’s transformation would be impossible without eliminating Christianity. ellauri203.html on line 129: The insights into the human condition in all its complexity and contradiction contained in his work sprang from his own constant struggle to balance the rational and emotional. ellauri203.html on line 131: Dostoevsky was a brilliant mind but plagued by his own demons. Married twice, he also had multiple lovers. In addition, for a great portion of his life he was a gambling addict, regularly losing everything he owned and jeopardizing his family thanks to his passion for roulette. His women say he was a nasty customer. ellauri203.html on line 135: Fyodor Michailovich had such type of personality that everyone enjoyed. He was robbed unmercifully, though due to his kindness and trust, but he wouldn’t want to get into details or rebuke servants that used his carelessness. Fyodor Mikhailovich was a man of limitless kindness. Dostoevsky was especially interested in children and paid attention to cases of child abuse that he heard about. He followed closely the trials of parents accused of child abuse. ellauri203.html on line 137: Towards the end of his life Dostoevsky became a spiritual leader for many people. Dostoevsky lived so sacrificially because his convictions were deeply wounded by Christ’s suffering and resurrection. ellauri203.html on line 139: One of Dostoevsky’s early memories is a daily prayer with his nanny before going to bed with her, when he was thirteen years of age. “I put all my eggs in Thine basket, Mother of God, keep them in Thy care”. This prayer Dostoevsky loved so much that it became part of the prayers which he read to children at bed time. Also from his early years Dostoevsky listened to Bible stories. Remembering those years, Fyodor Mikhailovich wrote in 1873, “In our family we knew the Gospel almost from earliest childhood.” ellauri203.html on line 141: According to Dostoevsky, a divine harmony that would resolve all contradictions would be possible if all people would live the life of Christ and get crucified at the end. ellauri203.html on line 148: Dostoyevsky despised Turgenev and Bunin couldn´t stand Nabokov. Ideology, ambition and personal conflicts - Russian classical authors had enough reasons to be rude about one another. ellauri203.html on line 150: The two great writers of the 19th century had completely different ideologies. Ivan Turgenev, author of the novel Fathers and Sons, was a convinced Westernizer and a liberal. Fyodor Dostoyevsky was a conservative nationalist. In his novels The Idiot and The Possessed he preached that liberals had corrupted Russia, leading it to ruin, and that Russia should preserve its own way and Orthodox Christianity. ellauri203.html on line 152: It’s not surprising that the two authors did not like each other. From his youth Turgenev, a wealthy nobleman, made fun of his lugubrious colleague. In a mocking poem he described Dostoyevsky as a "pimple on the nose of literature." Dostoyevsky didn´t conceal his reciprocal hostility and was indignant that, with all his wealth, Turgenev´s royalties for his publications were four times as high as he was paid. ellauri203.html on line 154: But the main reason for the quarrels was ideology. "All these wretched liberals find their principal pleasure in abusing Russia," Dostoyevsky wrote in a letter to a friend in 1867, referring to Turgenev´s new novel Smoke. Turgenev by that time was living in France and Dostoyevsky, sarcastically, advised him to buy a telescope as, "otherwise, you can´t really see [Russia] at all". Turgenev was offended. ellauri203.html on line 177: С высоты такой завидной, Niin kadehdittavalta korkeudelta ellauri203.html on line 191: Kaksoisolento on Dostojevskin toinen romaani, nuoren kirjailijan tuherrus. Suuret kertomukset odottivat vielä tuloaan. Ei kirjaa silti kannata jättää hyllyyn uinumaan. Länsimaisessa kirjallisuudessa kaksoisolento-aihe muodostaa oman traditionsa, ja sitä käsittelevissä tutkimuksissa viitataan yleensä täydellisyyden vuoxi Dostojevskiinkin. ellauri203.html on line 193: Pikkuvirkamies Jakov Petrovitš Goljadkin on varma, että hän on joutunut pahimmanlaatuisen juonittelun uhriksi. Aiheutettuaan pienimuotoisen skandaalin illallistanssiaisissa hän tapaa räntäsateessa täsmälleen itsensä näköisen miehen, jonka nimikin on itse asiassa täsmälleen sama. Pian Goljadkin huomaa, että toinenkin Goljadkin on töissä samassa virastossa ja tekee samoja, tai oikeastaan Goljadkinille itselleen kuuluvia tehtäviä. Uusi Goljadkin kerää suosiota niin virassa kuin seurapiireissäkin, kun taas vanha Goljadkin tuntuu hetki hetkeltä musertuvan todellisuuden karatessa häneltä yhä kauemmaksi. Aika narsistinen ajatus. ellauri203.html on line 195: Kaksoisolennossa on keskiössä ihmismielen, persoonallisuuden ja todellisuudentajun asteittainen täydellinen romahtaminen, jota nuori Dostojevski kuvaa mestarillisen tarkasti. Goljadkinin mielisairaudelle on tyypillistä se, että vaikka hän huomaa asioiden luisuvan pieleen, hän ei huomaa sen johtuvan hänestä itsestään. Dostojevskin oivallus on olla selittelemättä Goljadkinin toimintaa; hän antaa sekä lukijan että Goljadkinin olla epävarmoja siitä, mikä on totta ja mikä harhaa. ellauri203.html on line 208: Les premières années du mariage de Maximilien et de Marie sont heureuses et le couple donne le jour à une nombreuse progéniture. Cependant, les relations des deux époux se dégradent à partir de 1845, date à laquelle la grande-duchesse amorce une liaison avec le comte Grigori Alexandrovitch Stroganov. La plupart des historiens considèrent d'ailleurs que Maximilien n'est pas le véritable père des princes Eugène, Serge (ru) et Georges de Leuchtenberg, qui seraient en réalité les fils de Stroganov. De son côté, Maximilien n'est pas non plus un mari modèle: il multiplie, au contraire, les conquêtes féminines et s'adonne au jeu. En réalité, la vie en Russie pèse au prince, qui est humilié de n'y être que le mari de sa femme. ellauri203.html on line 219: However, this belated first love was not as simple as Dostoevsky had hoped. Isaeva began taunting the writer with letters telling him of her intention to marry one or other wealthy official. Although the pair did ultimately marry, their troubles continued, and the two never settled into a harmonious marriage, with Dostoevsky taking on a role more like a friend or brother to Isaeva, rather than a husband. Mark Slonim, an important Russian scholar, writes in his book The Three Loves of Dostoevsky: “He loved her for all these feelings that she excited in him. For everything that he gave her, for everything that was connected with her. And for all the pains from her.” ellauri203.html on line 223: Dostoevsky met the young Appolinaria Suslova during one of his public readings. At 42, he was two decades older than her. She was attractive, alluring and shared his literary taste and physical passion. Despite this, he could not give her everything she wanted; as Dostoevsky was still married, he conducted a secret affair with Suslova, but she took other lovers and left him. She returned two years later, but was not the same inexperienced young woman and refused to marry the great writer. ellauri203.html on line 231: To begin with, Dostoevsky only saw practicality in his marriage to Snitkina: he was in need of stability and confidence in the future. As a result, the union began down to head along the same route as his previous relationships. However, the couple’s extended “honeymoon” abroad, which ended up lasting four years, allowed them to escape Russia’s oppressive atmosphere and try to build a family. It began well: Sonya, a little girl, was born a year after their marriage. Tragedy soon struck, however, when Sonya passed away. The pair went on to have three more children, one of whom also died. They were married for 14 years until Dostoevsky’s death, in which time Snitkina experienced a great deal of anguish brought on by Dostoevsky’s difficult character and lifestyle, namely his jealousy and gambling addiction. However, she remained stoically committed to him and did not remarry after his death, when she was just 35. ellauri203.html on line 233: Anna Snitkina did not attempt to change Dostoevsky, accepting him warts and all, which made this marriage the happiest and most harmonious in the writer’s turbulent life. That´s the only working way to survive a hopeless narcissist. ellauri203.html on line 240: Nää kääntäjät ovat esipuheen perusteella Dosto aficionadoja ja jakavat sen kristillis-taantumuxelliset näkemyxet. Tosi pahoja jenkkimeemejä: the idea dearest to us all is freedom, leftist ideologies are demonic one and all. Joo tää esipuhe on aivan karseeta potaskaa. Kyllä olen ollut oikeilla jäljillä kun Dosto on aina tuntunut ällöttävältä. Se on selvä patataantumuxen äänitorvi, jonka jenkit ottivat vastaan avosylin kommarien aikana. Nyt voi olla vähän kiusallinen tilanne kun Dosto kuulostaa ihan tämän päivän Putinilta ja vähän eilispäivän Solzhenizyniltä. ellauri203.html on line 242: Writing in the Los Angeles Times, a professor of Slavic languages praised their Dostoevsky translations, stating "the reason they have succeeded so well in bringing Dostoevsky into English is not just that they have made him sound bumpy or unnatural but that they have managed to capture and differentiate the characters' many bumpy and unnatural voices." A literary critic and essayist, wrote in The Sewanee Review that their Dostoevsky translations "have recaptured the rough and vulgar edge of Dostoevsky's style. This tone of the vulgar that Dostoevsky's writings are full of, so morbidly excessively, they have translated into a vernacular equal to his own." But recently, writing in The New York Review of Books in 2016, a critic argued that Pevear and Volokhonsky have established an industry of taking everything they can get their hands on written in Russian and putting it into flat, awkward English. Other translators have voiced similar criticism, both in Russia and in the English-speaking world. A Slavic studies scholar has written in Commentary that Pevear and Volokhonsky take glorious works and reduce them to awkward and unsightly muddles. Criticism has been focused on the excessive literalness of the couple's translations and the perception that they miss the original tone of the authors. ellauri203.html on line 244: Demoneita onko heitä? Mulatti Pushkin arveli että on, ja Jeesus siellä Kenneretin järven vastarannalla teki niillä ilman lupaa selvää pakanoiden sikalaumasta. Kääntäjien mielestä Doston pointti on ettei heppulit ole ize pahoja, vaan niille tulee vaan joku demoni. Uskokoon ken haluaa, ja jaxaa. Doston ajatus on että kunnon venäläinen musikka kyllä paranee kun nihilistit siat saadaan ajetuxi jorpakkoon. Nihilistit on sikoja, ja demoneita niiden pahat meemit kuten ateismi ja länkkärien liberaali vasemmistolaisuus. ellauri203.html on line 249: Kääntäjien mielestä Dostojevskissa ja ehkä teissä muissakin on pieni Jeesus sisällä, jonka suun aatedemonit uhkasivat tukkia. Kunhan ismit saadaan ajetuxi sikoihin, on aasia kunnossa kuin Jankon betoni. ellauri203.html on line 266: Mimeettinen väkivalta synnyttää tilanteen, jota Girard kutsuu erojen poispyyhkiytymiseksi: todelliset erot, joita yksilöiden välillä on havaittavissa, alkavat kadota ja yksilöt muistuttavat toisiaan yhä enemmän, mitä tulee todellisiin, ei pintapuolisiin eroihin. Yksilöt alkavat muistuttaa toistensa kaksoisolentoja, kuin kaksi verikoston kehään (blood-feud) ajautunutta sukua. Hmm Kaxoisolentoja taas, pitäisikö kaivaa Dosto naftaliinista? Darwinista tiedetään että keskenään samanlaisilla lajeilla ja yxilöillä on aina tiukin riita resursseista, koska niillä on sama ekolokero. ellauri203.html on line 279: Vähän epäilyttää tää. Sen kyllä ymmärtää että mällin ruiskaus helpottaa koska pussit tyhjenee, mutta millä lailla uhrauxen kazominen helpottaa aggressiivista oloa? Mikä siinä ruiskahtaa? Kostonhimoko? No ehkä joo. Tosin usein väkivaltaviihde pikemminkin piristää kun ei ole mitään kivaa tekemistä. Futismazin jälkeen tekee mieli izekin vähän riehua. Voi kyllä ihmetellä millä lailla uhraaminen helpottaa jengin pahaa oloa ja estää tiimin sisäistä kärhämöintiä. Ehkä se ei estäkään, on vaan mukavaa olla kazomossa ja nähdä toisten kärsivän. On kieltämättä kiva kazoa kun pahixia pahoinpidellään skoudesarjoissa. Kazoessa ei kerkiä ize mätkimään, pitää se sen aikaa ainakin porukat kaduilta pahanteosta. ellauri203.html on line 292: Venäjän vallankumouksen aikoihin hän asui perheineen myös Venäjällä. Toisen maailmansodan vuodet Miłosz vietti Varsovassa, jossa hän kävi Władysław Tatarkiewiczin luennoilla. Hän puolansi uudelleen Uuden testamentin. Siitä miinusta, mixei vanha puolannos muka kelvannut? ellauri203.html on line 296: Vuonna 1960 Miłosz muutti Kalifornian Berkeleyyn ja sai viran Kalifornian yliopistosta, jossa hän toimi Puolan kirjallisuuden ja slaavilaisten kielten ja kirjallisuuden professorina 1961–1998. Czesław sai 1978 Neustadtin kansainvälisen kirjallisuuspalkinnon. Yhdysvaltojen kansalaisuuden hän sai 1970. ellauri203.html on line 298: Czesław Miłosz sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1980. Kommunistinen Puola sensuroi hänen teoksiaan, mutta niitä julkaistiin maanalaisina painoksina. Rautaesiripun kaaduttua vuonna 1989 Miłosz saattoi palata Puolaan. Hän asettui asumaan osaksi Krakovaan mutta säilytti myös Kalifornian-kotinsa siltä varalta ettei viihtyisikään Puolassa. Miłosz heitti Israelin holokaustimuistopaikalle kunnialaatan. Hän kuoli 2004 kotonaan Krakovassa 93-vuotiaana. Hänet on haudattu Krakovan Kazimierzissa sijaitsevan Kalliokirkon (Kościół na Skałce) Varattomien veljien kryptaan. ellauri203.html on line 302: In the novel, a new Mongol Empire conquers Poland and introduces Murti-Bing pills as a cure for independent thought. At first, the pills create contentment and blind obedience, but ultimately lead those taking them to develop dual personalities. Kaxoisolentoja taas! Miłosz compares the pills to the intellectually deadening effects of Marxism-Leninism in the USSR and the Soviet Bloc. ellauri203.html on line 304: Milosz pöljäpää on ymmärtänyt Ketman termin väärinpäin "the act of paying lip service to Islam while concealing secret opposition". Päinvastoin, Kitmān (lit. "action of covering, dissimulation"), has a more specific meaning of dissimulation of one's islamic religion by silence or omission. This practice is emphasized in Shia Islam whereby adherents are permitted to conceal their religion when under threat of persecution or compulsion. ellauri203.html on line 325: Vegetable peddlers shout in the street Viimeisiä kasvixia kaupataan kiskurihintaan kadulla ellauri203.html on line 328: And leads into a starry night. Ja taivaalla on tavallinen määrä tähtiä. ellauri203.html on line 363: Vallankumouksellisen puhtauden Ketman, salainen uskomus, että Josif Stalin petti Vladimir Leninin opetukset käynnistämällä joukkoterrorin, pakkokollektivismin, GULAG- keskitysleirit ja tukahduttamalla kirjallisuuden ja taiteen sietämällä vain sosialistista realismia. Tämän Ketmanin seuraajat uskoivat, että uusi kirjallinen ja taiteellinen kukoistus seuraisi toisen maailmansodan loppua ja että Stalinia ei vain siedettävä, vaan siihen asti myös tuettava. Miłosz kirjoittaa: "Tämä Ketman-lajitelma oli laajalle levinnyt ellei yleinen Venäjällä toisen maailmansodan aikana, ja sen nykyinen muoto on jo kerran petetyn toivon uudestisyntyminen." ellauri203.html on line 382: Vuonna 1942 Miłosz tapasi ensimmäisen kerran Tadeusz Borowskin [8] maanalaisessa kirjallisessa käsittelyssä miehitetyssä Varsovassa. Tuolloin Borowski kirjoitti runoutta, joka oli silmiinpistävää nihilistisen sävynsä vuoksi. Vuonna 1943 Gestapo pidätti Borowskin ja vangittiin lopulta Auschwitziin. ellauri203.html on line 386: Sodan jälkeen Borowski palasi Puolaan ja Andrzejewskin tavoin hänestä tuli hallitsevan puolueen propagandisti. Lopulta hän kuitenkin pettyi ja vaipui lamauttavaan masennukseen. Annettuaan useita lausuntoja pettyneen neuvostorunoilijan Vladimir Majakovskin itsemurhasta vuonna 1930 Borowski riisti henkensä. Hänen epäilyksistään huolimatta Puolan stalinistinen hallitus käytti hänen hautajaisiaan propagandakseen. ellauri203.html on line 395: Delta oli sit Konstanty Ildefons Gałczyński (23. tammikuuta 1905 – 6. joulukuuta 1953), alias Karakuliambro , puolalainen runoilija . Hänet tunnetaan Green Goose -teatterin "paradramaattisista" absurdeista humoristisista luonnoksista . ellauri203.html on line 401: Monet hänen sodanjälkeisistä teoksistaan, mukaan lukien "Runo petturille" ("Poemat dla zdrajcy"), hyökkäys Czesław Miłoszia vastaan, "Chryzostom Bulwiećin matka Ciemnogródiin" ("Podróż Chryzostoma Bulwiecia do Ciemnogrodu") ja panegyri " Stalin" Dead" ("Umarł Stalin") (1953), kirjoitettiin sosialistisen realistin periaatteiden mukaisesti. Vuonna 1950 hänestä tuli ideologisen nokkimisen kohde, ja Adam Ważyk tuomitsi hänen taiteellisen työnsä puolalaisten kirjailijoiden liittokokouksessa pikkuporvarilliseksi. Parempi sekin kuin Miloszin ketkumainen poroporvarilisuus. ellauri203.html on line 415: Sanoi saripukuisiin jainaporukoihin ilmeisesti hurahtanut adventisti Suomi 24 palstalla. Vaikka hyvästä kirjasta kyllä pintapuolisellakin lukemisella selviää että tappamiseen on paljon lieventäviä asiakkaan haaroja, onpa se usein suorastaan johtoportaan käskyn mukaista, kuten Lutherin ja Tolstoin taannoisesta debatista ilmeni. ellauri203.html on line 438: Eikä Turgenevkaan heittänyt tikkaa ohi taulun: There is nothing terrible, the very essence of life is petty, uninteresting and degradingly inane. Puhumattakaan saarnaajasta, joka sanoi saman vähemmillä sanoilla. Pane puukenkä jalkaan, se on lyhyempi lause. ellauri203.html on line 454: many-headed beast, the multitude, is caught so easily, the same workings ellauri203.html on line 455: of power, the same traditions of slavishness, the same innateness of ellauri203.html on line 462: tyrant of to-day, who is almost ready to believe in his own virtue, and ellauri203.html on line 473: It was published first in 1866 in the first episode of the new literary magazine Epoch that was launched by Dostoevsky and his brother Mikhail. As we know Turgenev and Dostoevsky were not the best of friends. Turgenev had sent the story to Dostoevsky when he was in Baden Baden. Dostoevsky, however, was too busy playing roulette and returned the story without having read it. Mikhail told him in a letter that that had been a big mistake, because their magazine was sure to be a success if they could have a new Turgenev in the first episode. Dostoevsky proceeded to write an apologetic letter to Turgenev and managed to secure Phantoms for the magazine. ellauri203.html on line 475: From an 1849 letter to Pauline Viardot we know that the inspiration came from a dream that Turgenev had had. In this dream there was a whitish creature claiming to be his brother Anatoli (Turgenev had two brothers: Nikholai and Sergei). They both turned into birds and flew over the ocean. In another letter Turgenev writes that he was looking for a way to connect several landscape sketches that he had written. He combined the flying with the landscapes and came up with a vampire woman to explain the flying. ellauri203.html on line 499: adding:1em"> ellauri203.html on line 507: Kukolnik oli kirjailijana hyvin tuottelias, mikä heijastui varsinkin hänen romaaniensa laatuun. Hän pyrki esiintymään kirjallisuuselämän johtajana ja ylläpiti salonkia, jonka tapaamiset päättyivät usein päiväkausia kestäneisiin juominkeihin. Kukolnikin ystäviin kuuluivat Karl Brjullov sekä Mihail Glinka, joka sävelsi hänen runoihinsa sarjan suosittuja romansseja. Kukolnik osallistui myös Glinkan oopperatekstien laatimiseen. Hän julkaisi taidelehtiä Hudožestvennaja gazeta (1836–1841) ja Illjustratsija (1845–1847), niin ja Hufvudstadsbladet on sen perustama. Tai ehkä kuitenkaan ei. ellauri203.html on line 518: Sevverran Kukolnikista, ja Nikkalasta. Joo siis tää Stavroginin poka on sit jonkinlainen päähenkilö. Se on komea kuin Fedja-setä, vahva, peloton ja älykäs kuin Fedja-setä, mut silti jotenkin luotaantyöntävä just kuten Dosto ize. Sosiaalisesti se on izevarma ja kohtelias (hmm nojaa), mutta vaikuttaa äkäseltä, hajamieliseltä ja vähän sekobolzilta (check). Kaikki muut on lääpällään Dos- Stavroginiin ja otettuja siitä. Verhojanskyn mielestä se olis hyvä Uljanov, Shitov suunnittelee siitä uutta Jeesusta. Paizi eze osoittautuu mätämunaxi, sadistisexi psykopaatixi. Tähän kohtaan kuuluis se sensuroitu luku "Tihonin pakeilla", jossa ilmenee eze oli raiskannut kuoliaaxi jonkun 11 vee sakkoliha piikasen. Ja hoisi vaimonsa murhan siinä sivussa. Se on yhtä paha kuin hinkuvan Wallenbergin pojan päävastustaja Axel Munck, joka ei tunne midiä eikä osaa erottaa hyvää pahasta. Sellaisia ne psykopaatit tuppaa olemaan. Siltä tulee aina kun se tekee jotain oikein kiellettyä. Taisi olla Dostolle ize koettua. ellauri203.html on line 542: Pjotr alkaa huseerata piireissä. Se koittaa saada Stavron mukaan johkin radikaalijuttuihin, mut Stavro ei lämpiä ajatuxelle. Sillä on joku oma lehmä ojassa. Se menee Shitoville kyselemään insinööristä. Kirillovin pitäs olla sen adjutanttina jossain nenästävetojutussa, josta tuli 2-taistelu. Siinä samalla ne juzkaa Kirillovin kamikaze suunnitelmasta. Osoittautuu et Stavro on salaa naimisissa Marjan kaa. Sixpä Shitov oli räpännyt lättyyn Stavroa. (Eli siis mix? Selittäkääpä tarkemmin.) Shitov on eronnut Pjotrin salaliitosta ja on nyzen verivihamies. ellauri203.html on line 555: Turgenevin kirjatapaaminen on seuraavana päivänä. Koko hienosto on paikalla, paizi Stavroginit. Mutta kuvernöörskän kekkerit menee perseelleen. Paikalla on kosolti laahusta. Kännipäinen kapteeni alkaa tankata jotain omatekemää runoa lavalla. Seuraavana esiintyy Turgenev, joka hölöttää jotain unettavaa tuntikausia. Joku huutaa "mitä paskaa!" Turgenev vittuilee yleisölle takaisin ja lukuhetki päättyy Turgenevin salaivaisiin kiitoxiin. Seuraavaxi astuu sähläämään Verho Sr., esittäen omia esteettisiä ideaalejaan riidellen kimakasti yleisönsä kaa. Verho häipyy lavalta rumasti kiroillen. Alkaa meteli ja odottamaton kolmas esiintyjä, "professori" Pietarista alkaa haukkua ryssiä, huutaen täysiä ja heristäen nyrkkiä. 6 poliisia kiskoo sen lavalta, se karkaa mutta saadaan kiinni taas. Yleisöstä tulee vapaaehtoisia avustajia ja joku koulutyttö villizee tutentteja. ellauri203.html on line 584: adding:1em"> ellauri203.html on line 589: Oli ihqua kazoo vierestä kun pisamainen saxalainen sakkoliha saa vizaa pylly paljaana. Dostolla aina ruiskahtaa kun se jää kiinni törkeistä noloista puuhista. On ihanaa kun tuntuu pahalta. Narsistista yhden hengen sadomasokismia. Swinburneluokan algolagni ja kaappihomo takuulla, ja kova runkkari kuten sen sielunveli Rusakko. Se ei tahdo syyttää ympäristöä eikä sairautta, koska tuntuu ihanalta olla ize syyllinen. Vaikka takuulla sen huono parta, paskat vanhemmat, rumat vaatteet, isot korvat, pitkä naama ja tyhmä pää selittävät tästä paljonkin. ellauri203.html on line 592: Doston mielestä vasta tää luku selvitti Stavro-paran motiivit. Se koitti epätoivoisesti saada tätä lukua kirjaan takaisin, mutta Katkov oli liian kauhistunut. Sigmund Freud sai siitä ainesta kokonaiseen esseeseen. ellauri203.html on line 619: Lavropada odottaa jännissään minkä arvosanan Tiihon tästä antaisi. ellauri203.html on line 652: In a small family island, Karin, her teenage brother Minus and her husband Martin welcome her father David, who is a writer permanently absent traveling around the world. Karin has just left a mental institution and has inherited the incurable insanity from her mother. Minus feels lost and alone, estranged by his selfish and cold father that left Karin and he (sic) behind after the death of his wife. Martin is neglected by Karin and has no sex life with her anymore and spends his time taking care of his wife. When Karin finds the journal of her father hidden in a drawer in his desk, she reads that her degenerative disease is incurable and triggers a breakdown. ellauri203.html on line 656: Karin is trying to readjust to life with her family after her release from a mental institution. Her husband Martin is patient with her as she experiences the highs and lows of life. Both she and her younger brother Minus have issues with their father David, who is visiting. Martin is a well-known author who travels frequently and is estranged from his children. He´s about to publish his latest effort and spends much of his time alone, finalizing the manuscript before submitting it t the publishers. After having sex with Minus she realizes she is unable to live in two worlds and must choose between institutionalization and home life. ellauri203.html on line 675: After smoking a magical strain of marijuana and falling asleep for 50 years, this adult animated series follows the three Freak Brothers and their sardonic cat as they adjust to life in 2020. ellauri203.html on line 683: The Freak Brothers discover that KFC has changed their recipe, and head to the White House where President Donald Trump has fresh original recipe chicken. ellauri203.html on line 695: Lewis is married, with children, and lives in Hastings, with a holiday apartment in Bad Ischl, Austria. He is a lover of good art and bullfighting. Mä luulen että se ajattelee olevansa vähän kuin Ernest Hemingway. ellauri204.html on line 2: ad> ellauri204.html on line 24: ad> ellauri204.html on line 43: Riku Rinkulan kirjan Eero ja Lari ovat Seelenbrüder kuten Grimmin sadun sammakkoprinssi ja Rauta-Heikki. Tarina tunnetaan myös Koraanista. ellauri204.html on line 56: Nun trug es sich einmal zu, daß die goldene Kugel der Königstochter nicht in ihr Händchen fiel, das sie in die Höhe gehalten hatte, sondern vorbei auf die Erde schlug und geradezu ins Wasser hineinrollte. Die Königstochter folgte ihr mit den Augen nach, aber die Kugel verschwand, und der Brunnen war tief, so tief, daß man keinen Grund sah. Da fing sie an zu weinen und weinte immer lauter und konnte sich gar nicht trösten. Und wie sie so klagte, rief ihr jemand zu: "Was hast du vor, Königstochter, du schreist ja, daß sich ein Stein erbarmen möchte." Sie sah sich um, woher die Stimme käme, da erblickte sie einen Frosch, der seinen dicken, häßlichen Kopf aus dem Wasser streckte. "Ach, du bist's, alter Wasserpatscher," sagte sie, "ich weine über meine goldene Kugel, die mir in den Brunnen hinabgefallen ist." - "Sei still und weine nicht," antwortete der Frosch, "ich kann wohl Rat schaffen, aber was gibst du mir, wenn ich dein Spielwerk wieder heraufhole?" - "Was du haben willst, lieber Frosch," sagte sie; "meine Kleider, meine Perlen und Edelsteine, auch noch die goldene Krone, die ich trage." Der Frosch antwortete: "Deine Kleider, deine Perlen und Edelsteine und deine goldene Krone, die mag ich nicht: aber wenn du mich liebhaben willst, und ich soll dein Geselle und Spielkamerad sein, an deinem Tischlein neben dir sitzen, von deinem goldenen Tellerlein essen, aus deinem Becherlein trinken, in deinem Bettlein schlafen: wenn du mir das versprichst, so will ich hinuntersteigen und dir die goldene Kugel wieder heraufholen." - "Ach ja," sagte sie, "ich verspreche dir alles, was du willst, wenn du mir nur die Kugel wieder bringst." Sie dachte aber: Was der einfältige Frosch schwätzt! Der sitzt im Wasser bei seinesgleichen und quakt und kann keines Menschen Geselle sein. ellauri204.html on line 90: Silloimpa kerran niin kävi, ett'ei kuninkaan-tyttären kulta-pallo pudonnutkaan hänen kätehensä, jonka hän sitä tavoittaakseensa oli korkealle kuroittanut, vaan kiepsahti maahan ja vieri suoraa päätä vetehen. Kuninkaan-tyttären silmäily sitä kyllä seurasi, mutta, pallo katosi ja kaivo oli niin syvä, ett'ei pohjaa näkynyt. Nyt hän itkemään hyrähti, itki ääneensä itkemistänsä eikä saanut mieltään lohdutetuksi. Hänen näin valittaessansa, häntä joku puhutteli: "mikä sinun on, kuninkaan-tytär, pidäthän sinä senkin porua, että johan kivi kovanenkin tuosta heltyy?" Tyttö nyt ympärillensä katsahti, saadaksensa selville, mistä ääni tuli, ja jopa näki sammakon, joka vedestä pisti paksun, ruman päänsä. "Vai sinä se olet, vanha pulikoitsia," sanoi hän, "minä itken kultaista palloani, joka minulta putosi kaivohon." - "Rauhoitu, vain," vastasi sammakko, "ehkähän minä neuvon keksin, mutta mitäpäs minulle annat, jos ma tuosta sinulle noudan sinun leikki-kalus." - "Mitä vain tahdot, sammakko kulta," sanoi tyttö, "minun vaatteeni, minun helmeni ja kallihit kiveni, vieläpä, tämän kultaisen kruunun, joka on päässäni." Sammakko vastasi, "sinun vaatteistas en piittaa, en sinun helmistäs enkä kalliista kivistäs enkä myös sinun kultaisesta kruunustas; mutta jos tahdot minua rakastaa ja minä pääsen sinun leikki-kumppanikses ja toverikses, jos suot minun istua vieressäs sinun pöytäs ääressä, syödä sinun kultaisesta taltrikistas, juoda pikku pikaristas ja nukkua vuoteellas, -- jos tämän minulle lupaat, niin kyllähän minä tuonne sukellan ja noudan sieltä sinulle kulta-pallos." - "Ah lupaampa," vakuutti tyttö, "sinulle kaikki, mitä tahdot, jos vain minulle tänne hankit palloni." Mutta hän ajatteli: "mitähän lörpöttelee tuo tyhmä sammakko, se kuristen vedessä istuu vertaistensa joukossa eikä siitä ole kenenkään ihmisen kumppaniksi." ellauri204.html on line 162: ad.quranicaudio.com/quran/muhammad_ayub_and_mikaal_waters/018.mp3"> ellauri204.html on line 300: Während al-Ḫiḍr, das auf Arabisch „der Grüne“ bedeutet, immer nur als ein laqab-Beiname verstanden wurde, gab und gibt es über den wirklichen Namen al-Chidrs und seine Abstammung sehr unterschiedliche Lehrmeinungen. Im mittelalterlichen Maghreb war die Auffassung verbreitet, dass al-Chidr eigentlich Ahmad hieß. Der ägyptische Gelehrte Ibn Hadschar al-ʿAsqalānī (gest. 1449), der eine eigene Abhandlung über al-Chidr verfasst hat, führt dort insgesamt zehn unterschiedliche Auffassungen zur Frage von al-Chidrs Namen auf. Einige muslimische Gelehrte setzten al-Chidr auch mit verschiedenen alttestamentlichen Gestalten gleich, darunter Melchisedek, Jeremia, Elija und Elischa. Hintergrund für diese Gleichsetzungen bildeten verschiedene christliche und jüdische Erzählstoffe, zu denen al-Chidr in der islamischen Tradition in Verbindung gebracht wurde. Diejenige Lehrmeinung, die im Laufe der Zeit am meisten Verbreitung gefunden hat, besagt, dass al-Chidr über seinen Vater Malkān ein Urenkel des biblischen Eber sei und eigentlich Balyā heiße. Sie wird auch an dem Heiligtum von al-Chidr in Kataragama in Sri Lanka propagiert. ellauri204.html on line 326: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5f/MatthiasStom-SaintJerome-Nantes.jpg/440px-MatthiasStom-SaintJerome-Nantes.jpg" /> ellauri204.html on line 352: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d7/Antonio_da_Fabriano_II_-_Saint_Jerome_in_His_Study_-_Walters_37439.jpg/340px-Antonio_da_Fabriano_II_-_Saint_Jerome_in_His_Study_-_Walters_37439.jpg" /> ellauri204.html on line 367: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/dc/Colantonio%2C_Jerome_in_his_Study.jpg" /> ellauri204.html on line 376: Eeron amerikkalainen vaihtoisä Martin oli löytänyt mytopoeettisesta miesliikkeestä eheyttävän henkisen kodin ja vastapainon kuolettavalle ikävystymiselle. Mytopoeetikot opettivat kilpailukapitalismin, tieteellisen järjen, toimistobyrokratian ja modernin perhemallin rikkoneen miestenvälisen alkukantaisen veljeyden. Länsimaissa terve sankarienpalvonta oli korvautunut sankarien pilkkaamisen dekadentilla nautinnolla, koko sankaruus oli kyseenalaistettu, tilalle hyväksytty banaalius ja keskinkertaisuus. Miehiset hyveet oli virvoitettava henkiin myyttisellä tarinankerronnalla, rituaaleilla ja symbolisella sodankäynnillä. Miesten ei pitänyt pelätä toisiaan eikä primitiivistä takapuoltaan, vaan uskaltautua syvämiehuuteen yhteisyyden, luottamuksen ja luovan leikin avulla. Siitä kumpusi Zeus-voimaa. Hän otti Eeron mukaan muutamille melko huvittavillekin viikonloppuleireille - eräällä leirillä miehet konttasivat yössä tuhansia vuosia vanhoista juurakoista kasvavien amerikanhaapojen alla ja ulvoivat ja murisivat toteemieläintensä äänin -, ja vaikkei Eero ottanut tosissaan puoliakaan Martinin puheista, hän oli varma, että hänkin voisi kaupallisesti hyödyntää toteemipaaluaan ja pimeätä puoltaan. ellauri204.html on line 386: With regards to Iron John, Bly had been giving talks on mythology to supplement his meagre income, and found that when he told this Grimm Brothers tale, originally Iron Hans, it resonated with men. In these early seminars, he asked men to re-enact a scene from The Odyssey, in which Odysseus is instructed to "lift his sword" as he approaches the symbol of matriarchal energy, Circe, to compel her to restore his men from slugs to manly form. ellauri204.html on line 388: ads/2010/08/Flint_Odyssey_11_100-1144x1600.jpg" style="width:30%;float:right" /> ellauri204.html on line 389: In The Odyssey, Odysseus and his crew land on Aeaea, and a team of scouts discover the palace of Circe, a witch goddess. Circe invites Odysseus’s men inside for a drink and then magically turns them into pigs. One man escapes to tell Odysseus about their comrades’ fate and Circe’s trickery. Odysseus bravely hopes to rescue his men from Circe’s enchantment; on the way to her house, Odysseus receives help from Hermes, who offers him a plan and equips him with moly, a magical herb that will protect him from Circe’s witchcraft. The plan works: the moly counters Circe’s magic, she swoons for Odysseus and transforms his crew from pigs back into men. Odysseus and Circe then make love. For a year. Finally, some of Odysseus’s crew shake him from the madness of his long Circean interlude and compel him to resume the journey home to Ithaca. ellauri204.html on line 391: “So saying, Argeiphontes gave me the herb, drawing it from the ground, and showed me its nature. At the root it was black, but its flower was like milk. [305] Moly the gods call it, and it is hard for mortal men to dig; but with the gods all things are possible. Hermes then departed to high Olympus through the wooded isle, and I went my way to the house of Circe, and many things did my heart darkly ponder as I went. [310] So I stood at the gates of the fair-tressed goddess. There I stood and called, and the goddess heard my voice. Straightway then she came forth, and opened the bright doors, and bade me in; and I went with her, my heart sore troubled. She brought me in and made me sit on a silver-studded chair, [315] a beautiful chair, richly wrought, and beneath was a foot-stool for the feet. And she prepared me a potion in a golden cup, that I might drink, and put therein a drug, with evil purpose in her heart. But when she had given it me, and I had drunk it off, yet was not bewitched, she smote me with her wand, and spoke, and addressed me: [320] ‘Begone now to the sty, and lie with the rest of thy comrades.’ “So she spoke, but I, drawing my sharp sword from between my thighs, rushed upon Circe, as though I would slay her. But she, with a loud cry, ran beneath, and clasped my knees, and with wailing she spoke to me winged words: [325] “‘Who art thou among men, and from whence? Where is thy city, and where thy parents? Amazement holds me that thou hast drunk this charm and wast in no wise bewitched. For no man else soever hath withstood this charm, when once he has drunk it, and it has passed the barrier of his teeth. Nay, but the mind in thy breast is one not to be beguiled. [330] Surely thou art Odysseus, the man of ready device, who Argeiphontes of the golden wand ever said to me would come hither on his way home from Troy with his swift, black ship. Nay, come, put up thy sword in this here sheath, and let us two then go up into my bed, that couched together [335] in love we may put trust in each other.’ “So she spoke, but I answered her, and said:‘Circe, how canst thou bid me be gentle to thee, who hast turned my comrades into swine in thy halls, and now keepest me here, and with guileful purpose biddest me [340] go to thy chamber, and go up into thy bed, that when thou hast me stripped thou mayest render me a weakling and unmanned? Nay, verily, it is not I that shall be fain to go up into thy bed, unless thou, goddess, wilt consent to swear a mighty oath that thou wilt not plot against me any fresh mischief to my hurt.’ ellauri204.html on line 395: So much for Circe. Back to Bly. He found many men were unable to carry this out, so fixed were they on the idea of not hurting anyone. These were men who had come of age during the Vietnam war, and they wanted nothing to do with a manhood which seemed to require erection. ellauri204.html on line 404: Academic work has also arisen from the mythopoetic movement, as well as the creation of continuing conferences based on Bly's vision for creative communities, in addition to the ‘Minnesota Men's Conference’ and the ‘Great Mother and New Father Conference’, as well as non-profit organisations like Micheal Meade's Mosaic but yet Multicultural Foundation. ellauri204.html on line 414: Hedwig von Beit vermutet nach Vergleich mit ähnlichen Märchen in Eisenhans einen Lar oder Gibbon, ursprünglichen Seelenbruder, dessen Verzauberung durch eine negative Muttergestalt noch in dem Schlüssel unter ihrem Kopfkissen angedeutet ist. Der alte König fängt ihn seines prophetischen Wissens wegen, wie Midas den Silenos, König Numa die Walddämonen Faunus und Picus, Salomo den Geisterfürsten Aschmodai oder König Rodarchus den Waldmann Merlin. Naturgeister bei Frühlings- und Erntefesten heißen oft wilder Mann, tragen zottelige Schamhaare oder Moospimmel. Im Mittelmeerraum ähneln sie Pan, Silen und Faunus, in Russland Ljeschi. Auch Ulla Wittmann sieht in Held und Eisenhans ein mythologisches Freundespaar, das sich parallel jeweils vierstufig entwickelt, und vergleicht Chadir (18. Koran sure enough). ellauri204.html on line 439: After recycling these hundreds of elements from elsewhere in Ulysses as he composed “Circe,” Joyce expanded his understanding of this novel’s potential as “a kind of encyclopedia” (Selected Letters 271). He began revising the rest of the book accordingly, arranging little snippets of interrelated detail throughout the previous episodes into an intricate network of minor motifs that accumulate and aggregate in the careful reader’s awareness. “Circe” serves as an absurd but cathartic outpouring of Ulysses thus far. Having gotten all that out of our systems, we are ready for the episodes Joyce called the “Nostos,” the return ellauri204.html on line 446: Omaa avioliittoani tuhosivat addiktioni ja niiden aiheuttama epäluotettavuus. Kesän alussa käytökseni poltti kumppanini kärsivällisyyden loppuun. Avioero näytti varmalta, Korhonen kirjoittaa Imagessa. ellauri204.html on line 491: Kolme kuudesta tämän vuoden Finlandia-ehdokkaasta tulee Turusta. Siellä tehdään erinomaista kirjallisuutta, ja onkin vain sopivaa, että Emme enää usko pahaan sijoittuu sinne. Helsingistä on kirjoitettu tarpeeksi. Korhosen romaanin sanoma on kuitenkin universaali. Se kasvaa kuvaukseksi suuntansa kadottaneista länsimaista ja Ispoisissa elävistä hämmentyneistä ihmisistä. ellauri204.html on line 514: Turkkulaisen Rikun tappio Engel-akvarellille oli selvä jo lähtökuopissa. Baba Lybeckin isovanhemmat olivat kirjailija Tito Colliander ja kuvataiteilija Ina Colliander. Merikadulla oli Inan enkeleitä seinällä. Lybeck kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Helsinkiläinen Lybeck asui vuonna 2017 Suomenlinnassa. ellauri204.html on line 521: Anna-Leena Härkönen syntyi suomalaiseen emigranttiperheeseen Bulgariassa, mutta perhe pakeni nuttujen ja tumppujen sotaa Sveitsin alpeille, jossa Anna-Leena vietti lapsuutensa. Anna-Leenan eläinlääkäri-isä piti menestyvää praktiikkaa alppien vuorivuohialueella. Tarkempia tietoja Anna-Leenan lapsuudesta ei ole, koska humanoidit kaappasivat perheen vuonna 1988 ja Anna-Leena menetti abduktiossa muistinsa. Suoritettuaan lukion linnunradan ulkopuolella Anna-Leena palasi maapallolle ja ryhtyi opiskelemaan kierkegaardilais-hollantilaista todennäköisyyslaskentaa Helsingin yliopistossa, mutta vaihtoi pääaineensa myöhemmin homeopaattiseen hevostenhoitoon. Lähteenä käytin Willem Kirsch-Höpfnausin teosta "Alppirinteiltä kotilaitumille" eli "Ein Duschkringen uber nicht Hochhaus keine Kliebenenckell" vuodelta 2002, 2. painos, ISBN 0002 34039 4938998. ellauri204.html on line 561: Vanheneminen ei ole helppoa, koska kaikkihan te olette kiinnostuneita siitä, miltä minä näytän. Ulkonäkö on arka asia varsinkin, jos on esillä – silloin kuka tahansa voi kokea oikeudekseen tulla sanomaan ihan mitä tahansa. Kotikadullani eräs mies kommentoi viimeksi pari päivää sitten, että kaukaa katsoin, että oletpas kaunis, mutta etsä nyt läheltä sen kummemman näköinen olekaan. Se sattui. ellauri204.html on line 599: Nahkahousuinen rotuhiiri keltaisine Aartolahden sadetakkeineen jäi 21:lle sijalle. ellauri204.html on line 602: Mitä vetoa että seuraava nobelisti tulee Ukrainasta. Täytyy toivoa että ryssät tulee rauhoittamaan meitäkin itärajan yli, niin saadaan FE Sillanpäälle seuraaja. Lyön vetoa että se on sitten itätyttö Sohvi Oxanen. ellauri204.html on line 616: Vesa Rantama, is a literary critic and the editor-in-chief of Nuori Voima, a longstanding Finnish literary magazine. He has written essays with topics ranging from current pop music to ecophilosophy, quite often with poetry added to the mix. His articles have appered in Helsingin Sanomat, the most read newspaper in Finland, the Swedish-language Nordisk Tidskrift, Versopolis as well as countless cultural publications in Finland. ellauri204.html on line 625: He returned 1955 to America after a year in Europe to pursue a doctoral degree at Yale University, where he studied under Erich Auerbach. Auerbach would prove to be a lasting influence on Jameson's thought. This was already apparent in Jameson's doctoral dissertation, published in 1961 as Sartre: the Origins of a Style. Auerbach's concerns were rooted in the German philological tradition; his works on the history of style analyzed literary form within social history. Jameson would follow in these steps, examining the articulation of poetry, history, philology, and philosophy in the works of nauseous Jean-Paul Sartre. ellauri204.html on line 627: Jameson's dissertation, though it drew on a long tradition of European cultural analysis, differed markedly from the prevailing trends of Anglo-American academia (which were empiricism and logical positivism in philosophy and linguistics, and New Critical formalism in literary criticism). It nevertheless earned Jameson a position at Harvard University, where he taught during the first half of the 1960s. Gotta know your enemy. ellauri204.html on line 629: WW2 squirted a nasty influx of commie refugees to America, whose whipping into order took decades of post war policing. On this effort, Jameson acted as a recalcitrant 5th column. ellauri204.html on line 633: Douze points to Jameson for showing middle finger to postmodernism. Sehän on selvää sumutusta, kapitalismin siirtomaatavarakaupan savuverhoa. In his view, postmodernity's merging of all discourse into an undifferentiated whole was the result of the colonization of the cultural sphere, which had retained at least partial autonomy during the prior modernist era, by a newly organized corporate capitalism. Nimenomaan niin! ellauri204.html on line 688: Bregmanin ottaa esimerkiksi siitä, kuinka meidät saadaan uskomaan ihmisen pahuuteen, Nobel-palkitun kirjailijan William Goldingin luoman synkän ihmiskuvan, jonka tämä esittää Kärpästen herrassa, ja muistuttaa, että todellisuudessa asia on aivan toisin ja kertoo vuosien takaisesta tapauksesta, jossa kuusi (6) poikaa päätyi autiolle saarelle ja he toimivat aivan päinvastoin kuin Goldingin kuvitteellinen koneellinen poikia. Kun pelastajat saapuivat, pojat olivat iloisia ja hyvinvoivia: yhteistyöllä he onnistuivat hankkimaan niin ravintoa kuin juomavettäkin, punttisalin ja sulkiskentän vieläpä. No niin pystyivät Goldinginkin pojat, mutta ne jakautuivat heimoihin, jotka ottivat verisesti yhteen keskenään. ellauri204.html on line 692: Ihmiset ovat valmiita tekemään pahaa lähinnä, jos heidät saadaan uskomaan, että nämä teot ovat todellisuudessa tai loppuvaikutuxiltaan hyviä. No jopa oli typerästi sanottu! Äärimmäisen tolvanaa! Eihän kukaan omasta mielestään pahaa tee, sehän on jo pahan määritelmässä. ellauri204.html on line 724: adiesguide.com/wp-content/uploads/2018/09/anne-sexton2.jpg" /> ellauri204.html on line 733: She wrote openly about menstruation, abortion, masturbation, incest, adultery, and drug addiction at a time when the proprieties embraced none of these as proper topics for poetry. ellauri204.html on line 739: On October 4, 1974, Sexton had lunch with Kumin to revise galleys for Sexton's manuscript of The Awful Rowing Toward God, scheduled for publication in March 1975 (Middlebrook 396). On returning home she put on her mother's old fur coat, removed all her rings, poured herself a glass of vodka, locked herself in her garage, and started the engine of her car, ending her life by carbon monoxide poisoning. Narsistinen pelle. ellauri204.html on line 743: Furthermore, she had an "affair with" the therapist who replaced Orne in the 1960s. Orne considered the "affair" with the second therapist (given the pseudonym "Ollie Zweizung" by Middlebrook and Linda Sexton) to be the catalyst that eventually resulted in her suicide. What a mess! ellauri204.html on line 750: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7a/Antonin_Artaud_1926.jpg/220px-Antonin_Artaud_1926.jpg" /> ellauri204.html on line 753: Antoine Marie Joseph Paul Artaud, better known as Antonin Artaud, was a French writer, poet, dramatist, visual artist, essayist, actor and theatre director. He is widely recognized as one of the major figures of the European avant-garde. In particular, he had a profound influence on twentieth-century theatre through his conceptualization of the Theatre of Cruelty. Known for his raw, surreal and transgressive work, his texts explored themes from the cosmologies of ancient cultures, philosophy, the occult, mysticism and indigenous Mexican practices. Hirveää scheissea. ellauri204.html on line 761: will turn their heads when an unrehearsed fish jumps ellauri204.html on line 783: Kekä tai ketkä oli pahixia tässä melodraamassa? Ihan lonkalta sanoisin eze luttamuna Frogi ja sit tää kade Lari. ellauri204.html on line 828: Britti näyttelijäkaarti on niin ylityöllistetty toisiaan kopioiviin poliisisarjoihin että yhden poliisi on toisen sarjan konna. Vastenmielisesti suutaan repivä Lewis on mätä poliisi Gentlyssä. Märkäsuun Isä Ruskean autokuski skizoaa Lewisin pikkukonnana. Porukkaa tapetaan kuin Salpausselällä. Poliisin teippiä kuluu mailikaupalla. Paskalakeilla on iänikuisia perhehuolia. Koukut suojaa toisiaan kuin mafiosot. Vitun ikävystyttävää. Ainoa hyvä sarja on suomalainen Raid. Raid soittaa huuliharppua tosi surkeasti ja siltä puuttuu varpaita. Tukka peittää huonosti orastavaa kaljua. Janssonin luttamuna ei ota eteen ennen kuin autotallin lattialla hengenhädässä sen napsittua levyittäin Viagraa. Tässon ihan hyvä, sanoo vaimo hätäsesti permannolta. I know the feeling: asennonvaihdos voi helposti aiheuttaa harmittavan nuupahduxen. Perse-Arska näyttää Janssonille Ladassa mustelmaista pyllyä. Janssonin lakoninen ilme ei värähdä. Tokko viisarikaan. Kaikki on yxisanaisia kuin Aki Kaurismäen leffoissa. ellauri204.html on line 830: ad/w_1200,h_900,ar_1.3333334,dpr_1,c_fill/q_auto:eco,f_auto,fl_lossy/39-7520075fcf86ccd469f" width="80%"> ellauri204.html on line 835: ads/2013/05/vulture-child.jpg" width="80%" /> ellauri205.html on line 2: ad> ellauri205.html on line 24: ad> ellauri205.html on line 55: Io (m.kreik. Ἰώ) on kreikkalaisessa mytologiassa Argoksen Inakhosjoen najadi, joka toimi Heran papittarena. Nykyisin se on ristisanantekijän hätäpaska jonka peitenimi alla on Ukraina. ellauri205.html on line 59: Euroopan epäselvä isyyskysymys tarkoittaa myös sitä, että useimmissa tapauksissa hän on kolmen veljen, Cadmusin, Cilixin ja Phoenixin, sisarpuoli. ellauri205.html on line 71: Sitten Putin paljastaa itsensä Euroopalle ja muuttuu sonninsuoroxi. Sitten Eurooppa suostuu olemaan rakkaansa kaa sypressipuun alla, ja kytkennästä syntyi kolme poikaa, Minos, Rhadamanthys ja Sarpedon. ellauri205.html on line 75: Vaikka Putin jätti Euroopasta Krimin pois, hän ei yksinkertaisesti hylännyt häntä, koska hän toimitti hänelle useita lahjoja. Eka oli joku koru, toinen se robotti Talus joka on jossakin jo mainittu, ainiin Dispenserin jaarituxessa albumissa 140. 3. Euroopan lahja oli koiro nimeltä Laelaps. Laelaps oli koira, joka oli aina tarkoitus saada kiinni jahdattavansa. Seuraavassa sukupolvessa Laelaps lähetettiin jahtaamaan Teumessian Foxia; se oli kettu, jota ei voitu saada kiinni. Tästä seuranneiden saumattomien ja väistämättömien käsitteellisten ongelmien edessä Putin muutti molemmat kiveksi, ennen kuin asetti molemmat kuvansa taivaaseen. Viimeinen lahja oli joku tylsä maaginen keihäs, joka maaliin heitettynä osui aina. Putin on jo ampunut kaikki izeohjautuvat raketit Ukrainaan, loput pannaan menemään ihan summanmutikassa. ellauri205.html on line 77: Euroopan sieppaaminen aiheutti lopulta myös muiden antiikin maailman kaupunkivaltioiden perustamisen. Phoenixin sanottiin lähteneen Arizonasta Afrikkaan; Cadmus meni Kreikan mantereelle ja perusti Theban (Kreikka, nyk. Thiva Boiotian alueyxikössä Attikasta sisämaahan päin), ja Cilix meni Vähä-Aasiaan ja perusti Turkkiin tarsolaisesta ystävästämme tutun Kilikian. Cilixin poika Thasus seurasi isäänsä kuin hai laivaa ja perusti Thasoksen Thasoxen saarelle. Hallinnollisesti Thásos kuuluu Thásoksen kuntaan, Thásoksen alueyksikköön ja Itä-Makedonian ja Traakian alueeseen. Saaren pääkaupunki on Thásoksen kaupunki. Tuollaelämässä Minoksesta ja Rhadamanthysista tulisi kaksi alamaailman kolmesta tuomarista. Sarpedonista ei sen enempää. ellauri205.html on line 81: Rembrandtin Euroopan ryöstö -maalauksessa, häräksi muuntautunut Putin ryntää veteen ja selässä istuva Eurooppa katselee rannalle hädissään jääneitä ystäviään. Putin menee valkeana härkänä, selässään Eurooppa, foinikialainen prinsessa peloissaan tai ylimaallisen tyynenä, usein sarvesta pidellen, ja härän munaa pakottaa synkkien tai pastellinpehmeiden vetten yli, dramaattisia taivaita, ympärillä lenteleviä amoriineja, illanruskoa ja myrskyn enteitä. Aiheesta oli innoittunut stadionillinen miesmaalareita, Marten de Vos, Paolo Veronese, Tizian, Rubens, François Boucher, Juan Sán chez-Cotan, Juan Bautista Martínez del Mazo ja kasa muita juaneja, Jean-Baptiste Marie Pierre, Jean-François de Troy ja kasa muita jeaneja, Gauguin, Matisse, Picasso, Dali ja vähäisempiä nimiä, renessanssia, mannerismia, barokkia, rokokoota, romantiikkaa ja modernismin villejä muunnelmia ja nimettömiä julistemaalareita ja pornografisia kansitaiteilijoita. ellauri205.html on line 83: Sama aihe toistuu ad nauseam ruukkumaalauksina ja freskoina ja savihahmoina, suuria julkeita pronssiveistoksia, kivisiä suihkulähteitä ja pieniä muovisia kitschasetelmia, joissa Putinin sarvet on koristeltu värikkäin kukkaseppelein ja pullea pillastunut Eurooppa sätkii härän selässä kuin Johanna Tukiainen Ilkka Kanerva-vainaan mahan päällä. Kuvissa Eurooppa ratsasti jumalhärällä (oikeammin sonnilla) vuosituhansien halki vaatetyyli vaihtuen tai alasti, rinnat pystyssä tai peitettyinä, jalat ristissä tai reidet ärvöllään, henkistyneenä, voitokkaana pin-up-mallina tai masturbatorisena kohteena, tuhtilihaisena, sidottuna tal anorektiseksi laihtuneena, mutta aina menossa kuin Teukka menopäällä kohti maata ja maanosaa jotka oli hänen mukaansa nimetty. ellauri205.html on line 85: Greek Εὐρώπη (Eurṓpē) contains the elements εὐρύς (eurus), "wide, broad" and ὤψ/ὠπ-/ὀπτ- (ōps/ōp-/opt-) "eye, face, countenance". Broad has been an epithet of Earth herself in the reconstructed Proto-Indo-European religion. ellauri205.html on line 102: Said she had a word to say ellauri205.html on line 107: Said she hadn't heard the news ellauri205.html on line 108: Hadn't had the time to choose ellauri205.html on line 158: L'Iliade ou le poème de la force de Simone Weil, est paru dans les Cahiers du Sud en juillet 1947. Le vrai héros, le vrai sujet, le centre de l’Iliade, c'est la force. La force qui est maniée par les hommes, la force qui soumet les hommes, la force devant quoi la prepuce des hommes se rétracte. ellauri205.html on line 164: La traduction des passages cités dans L'Iliade est nouvelle. Chaque ligne traduit un vers grec; les rejets et enjambements sont scrupuleusement produits; l'ordre des mots grecs à l'intérieur de chaque vers est respecté autant que possible. ellauri205.html on line 166: Presque toute l'Iliade se passe loin des bains chauds. Quel dommage. Moi, j'aime les bains chauds. Presque toute la vie humaine s’est toujours passée loin des bains chauds. ellauri205.html on line 170: À force d’être aveugle, le destin établit une sorte de justice, aveugle elle aussi, qui punit les hommes armés de la peine du talion; l'Iliade l’a formulée longtemps avant l'Évangile, et presque dans les mêmes termes: ellauri205.html on line 190: Les batailles ne se décident pas entre hommes qui calculent, combinent, prennent une résolution et l'exécutent, mais entre hommes dépouillés de ces facultés, transformés, tombés au rang soit de la matière inerte qui n'est que passivité, soit des forces aveugles qui ne sont qu'élan. C’est là le dernier secret de la guerre, et l’Iliade l'exprime par ses comparaisons, où les guerriers apparaissent comme les semblables soit de l'incendie, de l’inondation, du vent, des bêtes féroces, de n'importe quelle cause aveugle de désastre, soit des animaux peureux, des arbres, de l'eau, du sable, de tout ce qui est mû par la violence des forces extérieures. ellauri205.html on line 198: Alors le Dardanien Priam se prit à admirer Achille, ellauri205.html on line 200: Et à son tour le Dardanien Priam fut admiré d’Achille ellauri205.html on line 204: Vastapelaaja, mutta onpa kaunis! Jääköön tämä sentimentti omaan arvoonsa. Weilin mielestä hienointa Iliadissa on hapan röyhtäys, joka jakautuu tasa-arvoisesti kaikille. ellauri205.html on line 206: C'est par 1à que l'Iliade est une chose unique, par cette amertume qui procède de la tendresse, et qui s'étend sur tous les humains, égale comme la clarté du soleil. Jamais le ton ne cesse d’être imprégné d'amertume, jamais non plus il ne s'abaisse à la plainte. ellauri205.html on line 217: Les Romains méprisaient les étrangers, les ennemis, les vaincus, leurs sujets, leurs esclaves; aussi n’ont-ils eu ni épopées ni tragédies. Ils remplaçaient les tragédies par les jeux de gladiateurs. Les Hébreux voyaient dans le malheur le signe du péché et par suite un motif légitime de mépris; ils regardaient leurs ennemis vaincus comme étant en horreur à Dieu même et condamnés à expier des crimes, ce qui rendait la cruauté permise et même indispensable. Aussi, aucun texte de l'Ancien Testament ne rend-il un son comparable à celui de l'épopée grecque, sinon peut-être certaines parties du poème de Job. ellauri205.html on line 221: Mais rien de ce qu'ont produit les peuples d'Europe ne vaut le premier poème connu qui soit apparu chez l’un d'eux. Ils retrouveront peut-être le génie épique quand ils sauront ne rien croire à l'abri du sort, ne jamais admirer la force, ne pas haïr les ennemis et ne pas mépriser les malheureux. Il est douteux que ce soit pour bientôt. ellauri206.html on line 2: ad> ellauri206.html on line 24: ad> ellauri206.html on line 61: Show, don't tell is a technique used in various kinds of texts to allow the reader to experience the story through actions, words, thoughts, senses, and feelings rather than through the author's exposition, summarization, and description. It avoids adjectives describing the author's analysis, but instead describes the scene in such a way that readers can draw their own conclusions. The technique applies equally to nonfiction and all forms of fiction, literature including haiku and Imagism poetry in particular, speech, movie making, and playwriting. ellauri206.html on line 63: The concept is often attributed to Russian playwright Anton Chekhov, reputed to have said "Don't tell me the moon is shining; show me the glint of light on broken glass." What Chekhov actually said, in a letter to his brother, was "In descriptions of Nature one must seize on small details, grouping them so that when the reader closes his eyes he gets a picture. For instance, you’ll have a moonlit night if you write that on the mill dam a piece of glass from a broken bottle glittered like a bright little star, and that the black shadow of a dog or a wolf rolled past like a ball." ellauri206.html on line 65: Its having become, by the mid-twentieth century, an important element in Anglo-Saxon narratological theory, according to dramatist and author Arthur E. Krows, the American dramatist Mark Swan told Krows about the playwriting motto "Show – not tell" on an occasion during the 1910s. In 1921, the same distinction, but in the form picture-versus-drama, was utilized in a chapter of Percy Lubbock's analysis of fiction, The Craft of Fiction. In 1927, Swan published a playwriting manual that made prominent use of the showing-versus-telling distinction throughout. ellauri206.html on line 71: In 2017, Vietnamese-American writer Viet Thanh Nguyen (n.h.) questioned the validity of continuing to teach "show, don't tell" in creative writing classes in a New York Times op-ed on the subject. His position was that such teaching is biased against immigrant writers, who may describe emotions in ways readers from outside their culture might not understand, rendering "tell" necessary. Like the squeaky smiley that shows just raised eyebrows and no smiling mouth. Because a smile does not count for anything out there. Everybody smiles all the time. ellauri206.html on line 77: In Book III of his repulsive Republic (c. 373 BC), Plato examines the "style" of "poetry" (the term includes comedy, tragedy, epic and lyric poetry): All types narrate events, he argues, but by differing means. He distinguishes between narration or report (diegesis) and imitation or representation (mimesis). Tragedy and comedy, he goes on to explain, are wholly imitative types; the dithyramb is wholly narrative; and their combination is found in epic poetry. When reporting or narrating, "the poet is speaking in his own person; he never leads us to suppose that he is any one else"; when imitating, the poet produces an "assimilation of himself to another, either by the use of voice or gesture". In dramatic texts, the poet never speaks directly; in narrative texts, the poet speaks as him or herself. ellauri206.html on line 92: The measures he has recommended include redirecting Special Drawing Rights - a type of foreign reserve asset - to countries that need help now, a fairer global tax system, and addressing illicit financial flows. ellauri206.html on line 94: And what happens? Nordic welfare countries are being forced by military threat to join free trade deals that make the global imbalance and injustice just worse. ellauri206.html on line 95: Sleazy Capital News (Hufvudstadsbladet) in its optimistically titled two-column report "This is how we avoid global warming" left out 2/5 of Gutierres energy recommendations. Only increases in investmets got a mention. What was left out? Well these: ellauri206.html on line 107: He spoke of the need to both expand internet access to the nearly three billion people still offline, and to address risks such as data misuse, misinformation and cyber-crime. ellauri206.html on line 111: The UN Indian chief ineffectually called for strong regulatory frameworks to change the business models of social media companies which “profit from algorithms that prioritize addiction, outrage and anxiety at the cost of public safety”. ellauri206.html on line 113: Countries are also encouraged to step up work on lethal autonomous weapons, or “killer robots” or "unmanned drones" as uninformed headline writers may prefer to call them. ellauri206.html on line 116: But who wants to give a handout to a man who badmouths his donors so brashly? Schucks, let him rant, the best-selling brand today is fear. ellauri206.html on line 133: Piispankadulla kävelin suuren vaahteran ohi. Muistin edellis talvisen aamun, jolloin kuljin tiedekuntarakennusta kohti ja kuulin samasta lehdettömästä vaahterasta naksutusta. Katsoin silmiä siristellen ylös. Pimeä taivas vihmoi räntää työmatkalaisten ylle, liotti hartiat kyyryiksi ja synnytti ruumiillisen häviämisen halun. Vaahteran oksalla naksahteli jäykistynyt orava häntä pystyssä. Se pinkaisi karkuun, kun sitä kohti syöksähti toinen orava. Ne kieppuivat rungon ympäri kynnet rapisten ja ravasivat ylös ja alas ja pysähtyivät äkisti. Silloin jostain hyökkäsi kolmas orava ja alkoi ajaa toista takaa, kunnes nekin jähmettyivät, ja vuoro vaihtui taas. ellauri206.html on line 135: Seurasin ahdistuneena oravien korkeita hyppyjä oksalta toiselle. Niiden nopeus oli saatanallista. Kuin Unikankareen murhatut olisivat ampaisseet puuhun tupsukorvaisina jyrsijöinä. Jos minulla olisi ollut haulikko, olisin ampunut eläimet rauhoittaakseni ne. Seisoin puun juurella ja katselin oravia, kunnes ahdistus hellitti ja taivas vaaleni ja vaikutelma oli äkkiä kuin valtavasta triptyykistä: vasemmassa siipikuvassa virtasi Aurajoen musta uoma, oikeassa turposi tuomiokirkon valaistu kivikasa, ja keskiosassa kasvoi vaahtera mielisairaine oravineen, jotka jahtasivat tuiskussa toisiaan, töykkivät, ahdistivat ja kiduttivat toisiaan samalla kun Uudenmaankadulla henkilöautot ja täydet bussit vyöryivät ohi. Mutta sitä saattoi katsella tyynenä, sillä jos pysäyttäisi oravat ja kysyisi, miksi ne toimivat näin, ei saisi vastausta, tai jos pysäyttäisi ihmiset, ei vastausta. Ne toimivat näin koska ne toimivat näin. Sokeaa tahtoa täynnä ihmisetkin muotoutuivat maan homeesta ja pystyttivät tuiskuavan avaruuden alle kirkkonsa, koulunsa, kauppapaikkansa ja sotilaalliset järjestelmänsä. ellauri206.html on line 144: Bagdadilainen kasviöljytehtailija aikoi jenkkituella yxityistää valtion laitoxen ja erottaa puolet tehtaan väestä. Siihen ammuttiin 5 luodinreikää. Se oli hyvä uutinen. ellauri206.html on line 146: Ali Ismail Abbas on irakilainen mies, joka kiinnitti tiedotusvälineiden huomion loukkaantuessaan vakavasti yöaikaisessa ohjushyökkäyksessä lähellä Bagdadia Yhdysvaltain vuonna 2003 tekemän Irakin hyökkäyksen aikana. Se oli tavallaan vahinko, vaikka hyökkys sinänsä ei ollut. ellauri206.html on line 154: 1. tammikuuta 2010 ilmoitettiin, että Ali Abbas saa Britannian passin. Alilla oli tarjouksia muista maista, kuten Kanadasta ja Yhdysvalloista, mutta hän hylkäsi ne, koska he eivät ottaneet hänen ystäväänsä mukaansa. Abbas selittää edelleen, että hän oli kieltäytynyt tarjouksesta mennä Kanadaan, koska henkilö, joka tarjoutui tuomaan hänet sinne, ei ottaisi tai voisi myös viedä ystäväänsä Ahmedia, toista sodan loukkaantunutta irakilaista, jonka hän tapasi Kuwaitin sairaalassa. Ahmed päätyi menemään Yhdistyneeseen kuningaskuntaan hänen kanssaan ja he ovat edelleen läheisiä ystäviä. Ali ja hänen ystävänsä lähtevät joka vuosi julkisuuspyöräretkelle, nimeltään Baghdad Bikers. Ali polkee, Ahmed ohjaa, niinkuin tanssi matka käy. Naantalin uimarannalla keskivartalolihavien perheenisien kullit pullottavat yhä uimahousuissa rauhallisina ja luotettavina. 2003 etäiseltä tuntunut mahdollisuus että amer. häivehävittäjät pommittavat Muumimmamman kahtia Muumilaaxossa on silminnähden kasvanut. ellauri206.html on line 192: Valkokankaalle ilmestyi jonkin kehitysmaan katu. Se oli alkeellinen, päällystämätön ja kuoppainen katu, jolla laihat rumat shiatsulapset pelasivat jalkapalloa. He olivat pukeutuneet surkeisiin rääsyihin. heidän kauhtuneita piraatti- t-paitojaan koristivat länsimaisten tuotemerkkien halvat kopiot. Mutta heidän elämänilonsa erottui aitona. Heidän ympärillään talot olivat karuja kiviseinäisia laatikoita, joihin tuskin tuli lämmintä vettä tai sähköä. Siellä olivat heidän kotinsa. Sieltä he tulivat aamuisin kuoppaisille kaduille leikkimään (kun ei ollut koulua). ellauri206.html on line 206: Mixi Riku syö appelsiinin syxyllä? Ne ovat silloin pahoja. Adidaxen sorzit ja Vansin huppari. Mahonkihyllyn Teema-astiat ja omenat Alessin vadissa. Vittu mikä pelle merkkimies. Vanhemmista yllättävän vähän mainintaa. Teki WWW heti mieli juopotella. Ja vandalisoida turkufasistin partapozon dollarihymyä. Search me. Ketamiinipiikin jälkeen Riku näyttää murhatulta silkkiuikulta. Oxennettu mustikkasoppa ei ole sinistä vaan punaista. ellauri206.html on line 218: Crissy Moran (s. 22. joulukuuta 1975 Jacksonville, Florida, Yhdysvallat) on brunetti hirmu petiitti entinen yhdysvaltalainen pillunnäyttelijä. Se on vain 157 cm pitkä ja painaa märkine häppäreineen vaivaiset 45 kiloa. Vuonna 2006 Moran kertoi omilla MySpace-sivuillaan lopettaneensa pornon tekemisen, koska hän oli saanut kristillisen herätyksen. Tämän jälkeen hän on kamppaillut saadakseen kuvansa pois pornoa ja eroottisia kuvia levittäviltä nettisivuilta. Kamppailu on toivoton. Watch nude Crissy Moran aka Chrissy Moran, Chrissy Morgan fuck hard in full-length anal sex, threesome, lesbian and POV (nussijan näkökulma) Pornstar porn videos on xHamster! ellauri206.html on line 222: Sen jälkeen nojasimme Samin kanssa selkää laituriin, polvia myöden (sic) vedessä, vierekkäin, ja tyttö runkkasi kullejamme keskittyneeseen tasatahtiin, hiukan kumartuneena, mielestäni hivenen liian hitaasti mutta Luojan kiitos lujaa puristaen, ja minä kallistin pään taakse, pidin silmät auki ja näin taivaan tähtimäärän, elokuun Linnunradan, ja tiesin että siellä oli satoja miljardeja tähtiä, eikä minulla ollut toivomusta yhdellekään. Paitsi se, etten tahtonut ikinä luopua mistään meille tarjoutuvasta ilosta kuten tämä, ja se, että toivottavasti kukaan muukaan ei lakkaisi niitä tarjoilemasta. Samin kyllästyttyä ohjasin viileän kullini tytön suun lämpöön. Ei sillä ollut siihen mitään vastaan pantavaa eikä juuri sanottavaakaan. ellauri206.html on line 249: Jean Lorrain, pseudonyme de Paul Alexandre Martin Duval, est un écrivain français à très forte tendance parnassienne, né le 9 août 1855 à Fécamp, en Haute-Normandie, et mort le 30 juin 1906 dans le 17e arrondissement de Paris. Dandy sybarite, ouvertement homosexuel, amateur de drogues, Jean Lorrain est l'un des écrivains scandaleux de la Belle Époque, au même titre que d'autres auteurs « fin de siècle » comme Rachilde, Hugues Rebell et Fabrice Delphi. Ses œuvres peuvent être rapprochées de la littérature dite « décadente ». ellauri206.html on line 250: Il adopte le pseudonyme de Jean Lorrain, seule condition pour écrire tout en continuant à recevoir un soutien financier de la part de son père armateur. Sa mère pointe une épingle au hasard sur une page de dictionnaire, désignant le mot « lorrain », et il approuve cette trouvaille pour son côté « simple, sonore, solide ». ellauri206.html on line 252: IL fréquente le salon de Charles Buet, où il rencontre Jules Barbey d'Aurevilly, Joris-Karl Huysmans, François Coppée, Léon Bloy, Laurent Tailhade et autres cretins. Il rencontre Edmond de Goncourt, avec qui il restera lié jusqu'à la mort de ce dernier en 1896, et qui fut son principal protecteur. Edmond de Goncourt, dans la récente édition complète en 22 volumes du Journal des Goncourt, se montre curieux de toutes les questions sexuelles et particulièrement de l'homophilie. À partir de 1884, Edmond de Goncourt, jusque-là banalement réactionnaire, devient un antisémite enragé, Jésus l'a sauvé après 27 années d'homosexualité. Il se veut esthète et dandy en même temps qu'explorateur tapageux du vice et de la vulgarité, curieux assemblage qui verse souvent dans le pire mauvais goût, et qui lui vaut le mépris hautain de Robert de Montesquiou, dont Lorrain, pour sa part, fait volontiers sa tête de Turc pour sa prétention à l'élégance et à la chasteté. « Lorrain », écrit Léon Daudet dans ses Souvenirs, « avait une tête poupine et large à la fois de coiffeur vicieux, les cheveux partagés par une raie parfumée au patchouli, des yeux globuleux, ébahis et avides, de grosses lèvres qui jutaient, giclaient et coulaient pendant son discours. Son torse était bombé comme le bréchet de certains oiseaux charognards. Lui se nourrissait avidement de toutes les calomnies et immondices. » ellauri206.html on line 253: Sa santé se dégrade sous l'effet de l'abus des drogues – l'éther en particulier – et de la syphilis. ellauri206.html on line 255: Mandrake eli mandragora on alruna. Eikös se ole Taika-Jim? Tästä on jo ollut puhetta. Rohtomandraken juuret muistuttavat alastonta ihmisruumista. Uudelleen tunnetuksi alruunan on tehnyt J. K. Rowling, joka on liittänyt sen Harry Potteriin. Siinä hän on yhdistänyt kasviin humoristisen ominaisuuden, jossa kasvi läpikäy samat yksilönkehityksen vaiheet kuin ihminen. Hulvatonta! Miehen rakkaus on pelkkää saadusta nautinnosta tunnettua kiitollisuutta. Vitun narsisti. Aivan hervoton persepää! Piipunrassi patriarkkana. Macho humanisti joka valikoi sisustuskankaita. Michel olet oikea SUNNI! Kuuntelee vielä Nick Drakea eikä ZZ Toppia. Ristiriitainen hahmo! ellauri206.html on line 261: Michel molo islamofobi pääsi radioaalloille typerän Charlie Hebdo metakan aikana. Muistan kun tyypit tuli kokouxiinkin keekoillen je suis Charlie napeilla. Vapauxista turhimpia on sananvapaus. Turvat kiinni turvelot! ellauri206.html on line 267: Gérard de Nerval (oik.Gérard Labrunie; 22. toukokuuta 1808 Pariisi, Ranska - 26. tammikuuta 1855 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija ja toimittaja. Nerval kuului Théophile Gautier'n ystäviin, ja hän liikkui 1830-luvulta alkaen romantikkojen piirissä. Nerval esitteli saksankielistä kirjallisuutta Ranskassa, muun muassa esikuvaansa E. T. A. Hoffmannia sekä J. W. von Goetheä. Ei ihmekään että heput ignoreerasi. Théophile Gautier rappellera dans La Presse du 30 janvier 1853 les mots de Goethe écrits au jeune traducteur : "je ne me suis jamais si bien compris qu'en vous lisant". Nervalin haudalla seisoo Obelix. ellauri206.html on line 269: Figure majeure du romantisme français, il est essentiellement connu pour ses poèmes et ses nouvelles, notamment son ouvrage Les Filles du feu, recueil de nouvelles (la plus célèbre étant Sylvie), son recueil de sonnets (Les Chimères, dont le célébrissime El Desdichado, placé sous le signe du Soleil noir de la Mélancolie. ellauri206.html on line 270: Gérard de Nerval, pseudonyme adopté en souvenir d'un lieu-dit, le clos de Nerval près de Loisy, un champ cultivé par son grand-père maternel, à cheval sur la commune de Mortefontaine. ellauri206.html on line 272: Theophile Gautier oli paxu partapozo dekadentti. Les premières grandes passions de Teophile Gautier sont Robinson Crusoé ou Paul et Virginie, qui lui font une vive impression. Gautier rencontre a l'ecole le jeune Gérard Labrunie (le futur Gérard de Nerval). À cette époque, il commence à manifester un goût particulier pour les poètes latins tardifs dont la langue étrange le fascine. Il souffre de myopie. ellauri206.html on line 275: Plus tard, il publie Mademoiselle de Maupin (1835), qui fait un véritable scandale. ellauri206.html on line 277: Teophile ois aina halunnut bylsiä Grisin Carlottaa mutta joutuu tyytymään sen rumempaan isosiskoon Ernestaan. Sen kanssa se teki 2 tyttöä, joista Judith on kuuluisa. Il lui écrira (a Carlotta) jusqu'à ses derniers jours en 1872, elle âgée de 53 ans et lui de 61 ans, toujours avec passion et admiration, quémandant encore un regard, un baiser. Mitähän Ernesta tuumi siitä. ellauri206.html on line 281: Identiteettiliike on kansainvälinen sosiopoliittinen liike, joka kannattaa kansallisen identiteetin säilyttämistä. Liike sai alkunsa Ranskasta vuonna 2002 kansallismielisenä nuorisoliikkeenä. Identitaareilla on aktiivista toimintaa muun muassa Ranskassa, Saksassa, Itävallassa ja Italiassa. Liike sanoo olevansa vastajihadistinen ja vastustaa islamisaatiota. Identitaarit varoittelevat väestönvaihdosta, jonka teorian mukaan länsimaiden eurooppalaista väestöä ollaan tietoisesti korvaamassa muslimiväestöillä. Kirjailija Timo Hännikäisen mukaan "identitaarit korostavat Euroopan maiden kantaväestöjen yhteistä perintöä". ellauri206.html on line 283: Kuka vittu on Timö Hännikäinen? Timö Hännikäinen (s. 6. syyskuuta 1979 Padasjoki) on suomalainen suomentaja, kriitikko, esseisti ja runoilija. Hän on julkaissut muun muassa esseeteokset Taantumuksellisen uskontunnustus (2007), Ilman (2009), Ihmisen viheliäisyydestä (2011), Hysterian maa (2011) ja Kunnia (2015). Hännikäinen on myös julkaissut muistelmateoksen, Lihamylly (2017). Tamperelainen kustannusyhtiö Hexen Press julkaisi 2016 Hännikäisen kirjan Kuolevainen. ellauri206.html on line 285: Timö on piipunrassimpi vielä kuin Wellbeck. Hännikäinen on suomalaisen kansallismielisen yhdistyksen Suomen Sisun toinen vihapuheenjohtaja. Hännikäinen on kirjoittanut ylioppilaaksi Kallion ilmaisutaiteen lukiosta vuonna 1998 ja valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2006, gradun aiheena 'Modernismin murros Väinö Kirstinän runokokoelmassa "Vihapuhetta"'. Hännikäinen on ollut järjestämässä ja toiminut myös puhujana äärioikeistolaisessa Awakening-tapahtumassa, jossa on vaadittu muun muassa valkoista ylivaltaa. Tilaisuuksissa on esiintynyt myös antisemitistisiksi ja fasistisiksi luonnehdittuja puhujia. Juhannusaattona 2015 Hännikäinen julkaisi Naisasialiitto Unionin sekä väkivaltaa kokeneiden naisten ja tyttöjen tukipalvelun Naisten Linjan julkisilla Facebook-sivuilla alatyylisiä viestejä. Hännikäisen mukaan kyseessä oli humalainen hölmöily. Hän oli myös jo aikaisemmin lähettänyt alatyylisiä viestejä useille eri henkilöille. Viestien seurauksena Hännikäisen teoksia julkaissut Savukeidas-kustantamo lopetti yhteistyön hänen kanssaan. Mitä Houellebecq tarkoittaa? on Timö Hännikäisen toimittama vuonna 2011 Savukeitaan kustantamana ilmestynyt esseekokoelma kirjailija Michel Houellebecqistä. ellauri206.html on line 290: El Dedichado ellauri206.html on line 294: Rather dark, yet full of hope, this poem is gorgeous and profound, and one can find a new meaning with each reading. ellauri206.html on line 298: Ma seule Etoile est morte, – et mon luth constellé My only star is dead,- and my constellated lute ellauri206.html on line 307: Mon front est rouge encor du baiser de la Reine ; My forehead is still red from the Queen’s kiss ; ellauri206.html on line 316: French poem read twice, ellauri206.html on line 320: Born and raised in Paris, I have been teaching today's French to adults for 23+ years in the US and France. Based on my students' goals and needs, I've created unique downloadable French audiobooks focussing on French like it's spoken today, for all levels. Most of my audiobooks are recorded at several speeds to help you conquer the modern French language. Good luck with your studies and remember, repetition is the key! ellauri206.html on line 325: Tänä aamuna Seijalla oli paha paranoiakohtaus. Lauri oli kadottanut tai varastanut sen kaikki kalsarit. Niitä kaiveltiin nelikätisesti pussilakanoiden syövereistä. Vesiperä. Lauri oli pudottaa pussilakanalla Paavo Tynellin lampun katosta. Älä huiskuta! Sä et osaa! Mä en koskaan huiskuta! Sulla on aina ollut väärä tekniikka kaikessa. Kubilabala! Liiku horisontaalisesti! ellauri206.html on line 380: Etpä arvannut Helmi mitä riskejä on kenttäbiologilla, voi oravista saada kakkaa käsiin ja puremia sormiin. No ne kokemuxet ja papanoista saadut tuloxet on tässä nyt hienoissa kirjoissa ja kansissa, tolle lege, sanon kuten pikkulikka Hipon Akulle. ellauri206.html on line 448: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/18/Pierre_gassendi.jpg/250px-Pierre_gassendi.jpg" /> ellauri206.html on line 504: Täti-ihminen Sofia ja nuori kanadalainen lätkänpelaaja: Sofialla on kiikarissa Logan Thompson 25v, Las Vegasissa pelaava kanadalaispelaaja. ellauri206.html on line 514: Therman heitti Sofian tavarat ulos ikkunasta. Avautuu Stefan Thermanista: "Räjähdysherkkä ilotulite". Voitko kertoa rakas mikä sen muutoksen sinussa aiheutti? Onko kaivatullasi jokin taito millä saada sinut polvilleen? ellauri206.html on line 518: Työttömän työnhakijan pääasiallinen tehtävä on työnhaku. Ja uusi työnhaun malli korostaa sitä. ”Tavoitteena on nopea työllistyminen”, sanoo TE-toimiston johtaja. Ja tässä hän aivan oikeassa, koska työttömyysedun saadakseen työttömän on suoritettava velvollisuutensa. Työttömän on haettava neljää työmahdollisuutta kuukaudessa välttääkseen karenssin. Työnantajat toivovat, ettei yhteenottoja tulisi. ”Ei puhettakaan turhista hakemuksista ja hakemusten tulvasta.” "Kun työn kysyntä kasvaa palkat laskevat", laskeskelevat työnantajat. ellauri206.html on line 533: Käyttäjiä liian vähän, puolet feikkejä: maisemakuvia, eläimiä, sarjakuvahahmoja sekä uskonnollisia iskulauseita, niitä ehkä poistetaan mutta koko ajan tulee lisää spämmi proffuja. Algoritmi näyttää 20 samaa profiilia jatkuvasti vaikka googlen mukaan käyttäjiä 10.000. Kadun että maksoin premiumtilin. Valo tiimi vois vähän tehdä jotain asialle? Liikaa pyydetty? ellauri206.html on line 537: Viestiketjussa, mistä "löytää kunnollisia naisia", oli mainittu, että deittipalvelu Valosta. Nyt Valon sivustolle ilmestynyt jo ensimmäinen kikkelikuva ja rompseästi kaljatuopit esillä olevia profiilikuvia. Miksi kunnollisten naisten pitäisi huolia tälläisiä nahjuksia... Eiköhän tuokin pyöri miesylivoimalla. Maksavat saadakseen esitellä kikkelikuvia toisilleen ja hyvä niin. Kaameita jeesus hihhuleita oli suurin osa ja vieläkin rumempia kun tinderissä. ellauri207.html on line 1: ad> ellauri207.html on line 23: ad> ellauri207.html on line 43: Tästä kansikuvasta tulee mieleen Josif Konradin teos Pimeyden sydän, jota en ole vielä lukenut, vaikka monta muuta Joosen teosta olenkin jo kahlannut. Mulleio sitä, joten enpä kerro siitä tässäkään tän enempää. Ei mulla ole Sorvarin esikoista Kongon Oskaria liioin, mutta samalta tekijältä sentään Hammurabi, joka on aika vetävä. Siinä on vähän samaa fiilistä kuin El Zorron alkupään numeroissa, joissa Dona Carita oli vielä hengissä. Kapinakenraalit nuolaisivat huuliaan hipelöidessään 17-keväisiä neitokaisia, mutteivät sentään vielä työntyneet niihin mehukkaasti takaapäin. Tai jos työntyivätkin, ei kerrottu. ellauri207.html on line 53: Noniin, siis Stiegin supersankari, häiriintynyt pissis Lispetti lojuu Grenadalla ruskeana kuin pähkinä. Se ei piittaa musasta senkään vertaa että erottaisi Sven-Ingvarsia Nick Cavesta. Ketähän nää nyt sitten ovat? ellauri207.html on line 57: Gruppen bestod vid bildandet av Sven Svärd (trummor), Ingvar Karlsson (dragspel, bas och elgitarr) och Sven-Erik Magnusson (sång, gitarr, klarinett och saxofon). Så småningom utökades bandet med ytterligare två medlemmar, basisten Rune Bergman 1958 och saxofonisten Sven-Olof Petersson 1962. Sven-Erik Magnusson, som var med i bandet sedan starten 1956, var frontfigur i Sven-Ingvars fram till sin död i mars 2017. Under en kort period 1962 hade bandet också en kvinnlig vokalist - Marianne Nilsson, sedermera Marianne Kock. ellauri207.html on line 67: Nicholas Edward "Nick" Cave (s. 22. syyskuuta 1957 Warracknabeal, Victoria, Australia) on australialainen rockmuusikko, lauluntekijä, runoilija, kirjailija ja näyttelijä. Hänet tunnetaan erityisesti yhtyeensä Nick Cave and the Bad Seedsin kanssa tehdystä musiikista. ellauri207.html on line 72: ‘And the crows – they still wing, still wheel, only closer now – closer now – closer to me. These sly corbies are birds of death. They’ve shadowed me all mah life’ ellauri207.html on line 78: Cave on tehnyt myös elokuvakäsikirjoitukset John Hillcoatin ohjaamiin elokuviin Ghosts… of the Civil Dead, The Proposition – Ehdotus ja Laittomat. Hän on myös tehnyt pieniä elokuvarooleja 1980-luvun lopulta Ghosts... of the Civil Dead -elokuvasta lähtien. ellauri207.html on line 87: informs readers that it was published by Harvard University Press, the book has been impossible to find. Until now. We’re very excited to announce the long-awaited publication of Parnault’s Dimensions in Mathematics. ellauri207.html on line 89: Like no work since the Arithmetica of Diophantus two millennia before, L. C. Parnault’s Dimensions in Mathematics presents the fullness of mathematical knowledge attained by man. From Thales to Turing, Pythagoras to Euclid, Archimedes to Newton, the Riemann Hypothesis to Fermat’s Last Theorem, Parnault escorts both serious mathematicians and the non-mathematical mind through the deepest mysteries of mathematics. Along the way he offers the greatest expositions yet of number theory, combinatorial topology, the analytics of complexity, and his own groundbreaking work on spherical astronomy. Dimensions equips even elementary readers with the tools to solve the logical puzzles of the perfect universe that can exist only in the mind of a mathematician. ellauri207.html on line 93: Das Lambeau Field ist ein American-Football - Stadion und befindet sich in der US-amerikanischen Stadt Green Bay im Bundesstaat Wisconsin. Die Anlage ist die Heimstätte des NFL -Teams Green Bay Packers. Es ersetzte das City Stadium von 1925. Gegenwärtig (Stand 2017) fasst die Sportstätte 81.441 Zuschauer. ellauri207.html on line 95: In addition to being a milestone for the field, the publication of Dimensions in Mathematics is a true publishing event, a crowning achievement in our centennial year. We’re extremely proud to finally satisfy the millions of Millennium readers who’ve sought out the book, and are deeply humbled by the experience of working with the legendary Dr. Parnault. ellauri207.html on line 99: Bishop oli Grenadalla puhunut taloudellisen demokratian puolesta, informoi lähetyssaarnaaja. Mitä vittua on taloudellinen demokratia? No USA nousi maihin ja toi oikean demokratian kokaiinikaupan mukana. ellauri207.html on line 125: Kekä julkkis kärsi sexiaddiktiosta samaan aikaan kuin Stieg Larssonin alter ego Mikki Hiiri? No amerikkalaisia on 12 miljoonaa. Aika monet ovat lakupekkoja. Ohitetaan naiset mielenkiinnottomina. Jää: ellauri207.html on line 180: Wanton sex is only one of 15 ways to make children´s parties fun for adults. Making a Banging Playlist is a good idea. Who is The most famous Roy on The world? No susikoira Roi tietysti. TMI, too much info. TMMB for me to be involved in. ellauri207.html on line 182: Catherine Zeta-Jones was born on 25 September 1969 in Swansea, Wales, to David Jones, the owner of a sweet factory, and his wife Patricia (née Fair), a seamstress. Her father is Welsh and her mother is of Irish Catholic descent. She was named after her grandmother, Zeta Jones (whose name was derived from the name of a ship that her great-grandfather once sailed on), because 'Just Jones' would not cut the cheese in showbiz. Zeta-Jones was raised in the suburban area of Mumbles.Her struggle with depression and bipolar II disorder has been well documented by the media, for she is married to sex addicted actor Michael Douglas, son of Kirk, whose name used to be Issur Danielovitch Demsky. Michael is 25 years her senior but a wizard with cunnilingus. ellauri207.html on line 190: Mikki tiesi olevansa jokseenkin komea mutta ei kuitenkaan pitänyt itseään erityisen puoleensavetävänä. Käteenvetäminen ei pitkän päälle napannut. Hän sai usein kuulla. että hänellä oli sepaluxessa jotain, joka kiinnosti. Erik Berger veteraani oli selittänyt, että hän kertakaikkiaan säteili itsevarmuutta ja turvallisuutta ja että hänella oli kyky saada naiset rentoutumaan ja sulamaan ja miesten pikkujalka jäykistymään ilman eri käskyä. Sänkyynmeno hänen kanssaan ei ollut hankalaa, uhkaavaa eikä monimutkaista - se oli helppoa ja eroottisesti nautinnollista. Mikä (Mikaelin mukaan) oli niin kuin asioiden piti olla intuitiivisesti. Hänen tehtävänsä oli palvella vyö löysällä kuin partiopojalla. ellauri207.html on line 196: Mikin kiinnostus suuntautui kuitenkin aivan toisentyyppisiin naisiin kuin kuolaaviin teinityttöihin, joilla oli lyhyt minihame ja kurvit kohdallaan. Nuorempana hänen naistuttavansa olivat usein olleet häntä vanhempia, joissakin tapauksissa huomattavastikin vanhempia ja kokeneempia, joilla oli pitkä maxihame ja kurvit valahtaneet vääriin paikkoihin. Sitä mukaa kuin hänellekin oli ikää karttunut, ikäero oli vähitellen tasoittunut. Ex-tissitön Mikin chinuppia imuttanut hukkapätkä Lisbeth Salander, joka oli 25, oli ehdottomasti huomattavin panostus alaspäin ikäskaalassa. Mutta sekin on vain alkua, sillä kohta vuorossa ovat mustat teini-ikäiset grenadiininheittäjät ja sänkyyn remmitetyt 11v menarkhe-ruipelot. ellauri207.html on line 200: «Las tres novelas constituyen un auténtico fresco de la sociedad moderna que no puede compararse a lo que ningún escritor de novela criminal ha hecho nunca antes. En Millennium, como en Suecia, sólo hay maldad e injusticia.» -Donna Leon, escritora estadounidense- ellauri207.html on line 208: Musse Pigg comienza a gozar de un merecido prestigio como toyboy profesional, y se encuentra trabajando junto al escritor freelance Svenssonska Dag Bladet en el tráfico de mujeres en Suecia. Lisbeth, en la actualidad la célebre Pippi Calzaslargas, asesina a Dag Bladet y a Nils Tjurman, abogadobogado corrupto, colaborador del Sapo, su violador legal. Stieg, en la actualidad el celebre Mickey Mouse, muere accidentalmente en el fracaso. ellauri207.html on line 210: El patrimonio de Musse Pigg causo un enfrentamiento entre su esposa por 32 años, la arquitecta Eva Gabrielsson, y Erlan y Joakim Larsson, el padre y hermano del escritor. Éstos últimos fueron los que recibieron la opulenta herencia, la cual incluye los derechos sobe todas las obras del autor, y la capacidad de gestionar lo que dejó por escrito. Sin embargo, Gabrielsson afirma que ella debería ser la poseedora de los bienes ya que ella era la personas más allegada del autor, ya que éste abandonó su hogar familiar a la edad de los 18 años y desde ese entonces se dispuso a vivir con Eva, sin siquiera mantener contacto alguno con su padre ni hermano. ellauri207.html on line 212: DC Comics signs Glaswegian crime writer Denise Mina to adapt Girl with the Dragon Tattoo novels for comic format. Why bother? It´s comic enough as is. ellauri207.html on line 232: Radio, mäntysuopaa ja maxipaali vessapaperia. Vizi mitä 50-lukulaisen ostoxia. Lispet on tyytyväinen sjoppailuunsa. Sosialidemokraatit on edelleen hallituspuolue. Mikään ei ole muuttunut kansankodissa. Svartskallejen ja hiekkaneekerien laumat eivät ole vielä hyökyneet Sveamamman parmaille. Tämän kerran roistotkin on ent. Njeuvostoliitosta. ellauri207.html on line 234: Svenssonska Dagbladet näyttää hävyttömän treenatulta, nisuun verrattuna. Oiskoon siinä Mikille uusi homokaveri, Hessu Hopo? Mikin kirjoittama tiiliskivi Wennerströmin imperiumista oli käsittämätön kv myyntimenestys. Stieg osasi vetää juuri oikeista naruista. Niistä jotka saavat punapersepaviaanit kuolaamaan. Luonnos sexinostolaista. Roistoja on tälläkertaa ryssät ynnä baltit. Okei, te teette tiimityötä. Mikä on jutun pointti? Tiedotusvälineet julkaisevat moralisoivia textejä angstaavista sexinostajista. Samaan aikaan tukkukauppa balttinaamoilla eeku kukoistaa. ellauri207.html on line 245: Tästäpä sopii varastaa kakkososan pahixet. Mikki Hiiren kultainen sääntö on että jotkut ovat aina vastuussa, The Bad Guys. Niinpä justiinsa. Tee lähimmäisellesi niinkuin soisit izellesi tehtävän. Two wrongs do not make one right. Hahaa lölleröä, Jeesus Kristus! Ei tollanen enää vetelee 3. millenniumilla, nyt on palattava Hammurabin lakiin. Erimerkkiset pahat nollaa laskelman. Silmä silmälaseista, kultahammas hampaasta ellei enemmän. Ize asiassa mieluummin enemmän. Se on superadditiivista, hyvää viihdettä. ellauri207.html on line 249: Svenssonska Dagbladetin mielestä on traagista että sexikauppiaat ovat rupinen joukko nollia. Laahusmaisen lukijakunnan mieleen olisi löytää roistot yhteiskunnan huipulta. Luultavasti amer. elokuvien vaikutusta. Nehän on tunnetusti voimakkaasti rupisten nollien puolella. Esim vaikka Pretty Woman. Huora on huora. Se kuuluu järjestelmään. Ne eivät osaa ruoziakaan kuin sen verran että saavat hoidetuxi hommansa. Kom hit jag är kåt. Jättestor ståkuk! Snart blottades ollonet. Rahat päätyvät valtion kassaan. Saamarin nosket. Niitä pitää kohdella kuin sotarikollisia. Kaikki keinot ovat luvallisia sodassa ja rakkaudessa. Ja nyt hommiin! ellauri207.html on line 253: Mialla on exoottisesti isoäidin vanhat kukikkaat korvalliset kahvikupit. Malinin keittiö on 100% Ikeaa. Kyllä Kamprad olisi nyt tyytyväinen. Onnexi on sekin kuollut. ellauri207.html on line 261: Sillä toden sanoakseni, naisten yleinen taso ei riitä siihen keskinäiseen yhteydenpitoon, joka tätä pyhää liittoa elättää, eikä heidän sielunsa tunnu olevan kyllin vakaa kestämään niin tiukan ja pitkäaikaisen siteen puristusta. Tosiaan, ellei näin olisi, jos voitaisiin vapaasta tahdosta saada aikaan suhde, josta eivät vain sielut saisi tuota eheää nautintoaan, vaan jossa myös ruumiilla olisi osansa liitosta, mihin ihminen näin olisi koko olemuksellaan sitoutuneena, on varmaa, että tämä täydentäisi ja lisäisi ystävyyttä. Mutta mikään esimerkki ei todista tuon sukupuolen kyenneen tällaiseen, ja antiikin koulukunnat ovat yksimielisesti julistaneet sen siihen kelvottomaksi. ellauri207.html on line 265: Kun tuo suostuttelu saavuttaaa tarkoituksensa soveliaana aikanaan (sillä rakastetulta vaaditaan tiukasti sitä, mitä rakastavalta ei odoteta, nimittäin että tämä pyrkimyksissään osoittaa hätäilemätöntä hienotunteisuutta, näin syystäkin, sillä pitäähän rakastetun muodostaa itselleen käsitys panomiehen pakoaukon sisäisestä, vaikeasti tunnettavasta ja havaittavasta kauneudesta), silloin herää rakastetussa halu henkiseen yhteiselämään tuon henkisen kauneuden välityksellä. Sillä tämä on taas hänelle tärkeintä; ruumiillinen kauneus epäolennaista ja toisarvoista, aivan päinvastoin kuin rakastavalle. ellauri207.html on line 300: Erika pohtii hienhajuisena elämää jalat pöydällä. Antikonnailusta saa yhtä paljon kierteitä kuin konnailusta, eikä ihme. Kaikki käyvät kivenkovissa jumppatreeneissä ja niiden kropat näyttää hävyttömän hyviltä. Yäk, yäk, yäk. Korjaan, nehän on gymppa- tai salitreenejä, my bad. Sori siitä. Treenin päälle tiukka pädeliottelu. ellauri207.html on line 312: Mutta nyt! Rokonarpinen rumaviixinen (lue värivammainen) tri A. Srivanandan puhuu ruåzia selvällä suomalaisella korostuxella! Koukeroinen käsialakin sillä on kuin Akulla valssikuninkaana. Peppi pöyristyy ja alkaa tapansa mukaan heti haastaa riitaa, vaikka vika on täysin sen. No saatuaan äijän kuriin Peppi alkaakin pitää hänestä. Nimikin on Anders, niinkuin Anders And, adoptiolapsi Suomen Turusta, ei siis mikään tavallinen matu vaikka Ananda. Mulla oli Anders And niminen sininen Aku Ankka-polkupyörä pienenä. Se oli aluxi kolmipyöräinen mutta sen sai muutetuxi 2-pyöräisexi. Peppi käyttää kanta-asukkaan etua ja alkaa sinutella lupaa pyytämättä Akua. Se säätiöi Wennerströmin rahoja varaisän hoitoon lujasti ja suorasti. Muista porukoista vitun väliä. ellauri207.html on line 317: The Bad Guys ellauri207.html on line 319: Pahuuden olemassaolo on paras syy aseistaa lainkuuliaisia kansalaisia, sano Amerikan pääpahus Donald Trump. Olikohan silläkin Donald Duck polkupyörä pienenä. The Bad Guys, just sama paha ajatusvirhe kuin Larssonin Stiegillä, ja Ortega y Gassetilla. ellauri207.html on line 321: Gunman at Robb elementary school, Uvalde, Texas kills 19 students and two adults before being fatally shot, officials say. Isonenäreikäinen latino meni 18vee syntymäpäivänä viime tiistaina ostamaan 2 kalashnikovia, ampui aluxi isoäitinsä ja törmäili sitten autolla aseita laukoen sisään koulun avoimesta takaovesta ja ammuskeli siellä alakouluikäisiä kaikessa rauhassa tunnin ennenkuin poliisit vaivautui hinaamaan laiskat perseensä paikalle. Eihän se ollut kuin köyhien latinojen keskinäistä kähinää. ellauri207.html on line 323: Robb Elementary teaches second through fourth grades and had 535 students in the 2020-21 school year, according to state data. About 90% of students are Hispanic and about 81% are economically disadvantaged, the data shows. Thursday was set to be the last day of school before the summer break. ellauri207.html on line 327: Turning the sad incident unfairly into an issue of gun control legislation, Biden implored law enforcement officers to "turn this pain in the ass into pump action" as he ticked through some of the mass shootings since the 2012 massacre at Sandy Hook Elementary School in Newtown, Connecticut, when he was vice president. ellauri207.html on line 330: It is the deadliest shooting at a school since the Sandy Hook massacre in Connecticut in 2012 that left 26 people dead, including 20 children between 6 and 7 years old. A big hand to Uvalde and Texas! Robb School Is The Best! ellauri207.html on line 343: Milli-Mollin hirvee pulla jatkuu, se törmää vahingossa sitä jahtaaviin murhaajiin. Klik. Ne ei honaa mitään. Peppi oivalsi heti että olutmaha kuului johkin liivijengiin. Sen liivissä luki isolla SVAVELSJÖ MC. Muutenkin se oli Raidin rekkakuskin näköinen. Helpottaa asiaa kun roistot on roiston näköisiäkin. The Bad Guys. ellauri207.html on line 344: Laumoittain poistettavia häiriötekijöitä jotka kaikki nauttivat naisten sadistisesta nöyryyttämisestä. No pianpa osat vaihtuvat! Lisbet ei tunne minkäänlaista myötätuntoa. Tyypillistä setäfeminismiä. Naiset voimaantuu kun niistä tulee reijitettyjä superäijiä. ellauri207.html on line 355: Born in Stalingrad in 1940, Zalachenko was orphaned when he was a year old when his parents died in the Second World War. He grew up in the Russian military. When he defecated to Sweden he changed his name to Karl Axel Bodin. It is said that Sweden was his country of choice because there are few Jews in Sweden. Why? There are fewer yet in Finland. ellauri207.html on line 357: Zalachenko got involved with Agneta Sjolander, who changed her own name to match his, but he refused to marry her, calling her a whore. Regardless he fathered two children with her, Lisbeth and her twin sister, Camilla. So they must have had their moments... Zalachenko brutally beat and abused Agneta, who tried to shelter her daughters from the brutality, and the two girls reacted differently. Camilla didn´t care at all for her mother, and Lisbeth did. At age twelve, Lisbeth Salander, set Zalanchenko, her father, on fire to stop his brutal beatings of her mother. We find out in The Girl Who Played with Fire, that because of the damage to his body, he had to have his leg amputated and suffers from chronic pain. I can relate to that! Constant pain is enough to turn one into a psychopath. This act is used as evidence to support claims that Lisbeth Salander is mentally ill, and remains a topic of debate for readers and characters. ellauri207.html on line 359: Meanwhile, Salander (Lisbet)´s sadistic guardian, Nils Bjurman, hires Zalachenko to kill Lisbeth. Bjurman himself is soon killed by Lisbet´s bro Ronald Niedermann, who with dad Zala, is lying in wait at a farm in Gåseborg to ambush Salander (Lisbet). During a brief confrontation Lisbeth is shot in the head and buried alive. She later climbs out zombie like and deals serious blows to Zala´s head and wooden leg with an axe. Their injuries are so serious they are both taken by air ambulance to a hospital where the next book picks up. But what a disappointment: Zalachenko is shot in the head in the same hospital as Lisbeth being treated for the grievous injuries he´s suffered, for having intentions to betray the Cesarean section of the Swedish secret service, el Sapo. The Swedes consider the superior intelligence he has as a Soviet defecator more important than dumb Agneta´s civil rights or those of her misfit daughter, so they have Lisbeth declared incompetent and institutionalized in order to protect him from her. ellauri207.html on line 361: Years later, he runs a criminal empire based on drugs and prostitution, with his son Ronald Neiderman as his enforcer. El Sapo continues to cover for him in order to have him as a national asset, meaning that he is never arrested for his crimes but just patted on the back. This part of the story sounds fully believable. Some feminists blamed Mia for spreading bourgeois fantasies. The story did not specify which, and Lisbet hadn´t got the foggiest what they might be. Nor Stieg for that matter. ellauri207.html on line 375: Swedbank Stadionin kupeessa ellauri207.html on line 382: ads/2009/08/milenium.jpg" height="500px" /> ellauri207.html on line 424:
TER	Teradyne Inc
Mario Badalato	Mario Badalato is the mobster who assures Nick Shay his father wasn't killed in a hit.
Jimmy Costanza	Jimmy Costanza is Nick Shay's father whose disappearance while buying cigarettes prompts many theories for an adolescent Nick.
Eric	Eric is Matt's coworker and a "bombhead."
Esmeralda	Esmeralda is the beautiful runaway Sister Edgar tracks. After Esmeralda is raped and murdered at the end of the novel, her spirit begins appearing on a billboard advertisement for orange juice.
Louis	Louis is the African American bombardier who flies alongside Charles Wainwright Jr. and receives so much radiation he feels like he can see through his skin.
George Manza	George Manza is a neighborhood outcast and illiterate heroin addict whom Nick Shay befriends. Nick accidentally kills George by shooting him with a rifle he thought was unloaded. Fuck Americans are stupid with their silly guns.
Father Paulus	Father Paulus offers Nick advice while he's in prison for murder, helping him understand the importance of "naming" the world.
Marian Shay	Marian Shay is Nick Shay's wife. While she represents traditional, wholesome American family life, Marian has an affair with Nick's co-worker, Brian Glassic, and smokes heroin.
1:16:31 президент Российской Федерации Владимир Владимирович Путин	1:16:31 Venäjän federaation presidentti Vladimir Vladimirovich Putin
1:28:14 противоречий напомню в 30 года прошлого века Запад фактически открыл нацистском путь к	1:28:14 ristiriidat, haluan muistuttaa, että viime vuosisadan 30-luvulla länsi itse asiassa avasi natsien tien
1:30:51 нестабильности и конфликтов непосредственно наших границ и тогда в 30-е годы прошлого века и сейчас замысел	1:30:51 epävakaus ja konfliktit suoraan rajoillamme, ja sitten viime vuosisadan 30-luvulla ja nyt ajatus
1:54:00 западные руководители прямая цитата заставить страдать	1:54:00 länsimaiset johtajat lainaavat suoraan saadakseen kärsimään
1:58:14 российские аграрии собрали рекордный урожай свыше 150 миллионов тонн зерна в	1:58:14 Venäläiset viljelijät korjasivat vuonna ennätyssadon, yli 150 miljoonaa tonnia viljaa
1:58:40 отказалась просто сказкой не осуществимым абсолютно	1:58:40 kieltäytyi vain sadusta, joka ei ole täysin mahdollista
2:00:45 качественно иной характер На первый план выходят новые перспективные глобальные	2:00:45 laadullisesti erilainen luonne Uusi lupaava globaali
2:03:54 перспективе до Иркутска и Владивостока с выходом в Казахстан Монголию и Китай что	2:03:54 tulevaisuudessa Irkutskiin ja Vladivostokiin, joilla on pääsy Kazakstaniin, Mongoliaan ja Kiinaan
2:11:29 снижения долгосрочных кредитных ставок в экономике А значит кредит для реального сектора должен стать доступнее везде в	2:11:29 Pitkäaikaisten lainojen korkojen lasku taloudessa Tämä tarkoittaa, että reaalisektorin luotot tulisi saada entistä helpommin saataville kaikkialla
2:13:33 на пользу в стране должна получить поддержку	2:13:33 maan eduksi pitäisi saada tukea
2:17:58 государство было очень сложно но практически невозможно Мы же жили парадигме свободного рынка	2:17:58 valtio oli erittäin vaikea, mutta lähes mahdoton.Elimme vapaiden markkinoiden paradigmassa
2:37:28 молодежи у наших граждан должны появиться новые возможности для качественного образования для	2:37:28 nuorille, kansalaisillamme pitäisi olla uusia mahdollisuuksia laadukkaaseen koulutukseen
2:43:55 более в ущерб качества вызываемых объектов дополнительные финансовые ресурсы Должны сработать с высокой	2:43:55 enemmän soitettavien kohteiden laadun kustannuksella lisätaloudellisia resursseja Pitäisi työskennellä korkealla
2:44:25 видимые ощутимые изменения в доступности и качестве медицинской помощи также	2:44:25 näkyviä konkreettisia muutoksia myös terveydenhuollon saatavuudessa ja laadussa
2:44:53 школ концу этого года в общей сложности будет приведено в порядок почти три с	2:44:53 kouluja tämän vuoden loppuun mennessä, yhteensä lähes kolme saadaan kuntoon
2:49:02 прозвучало заявление североатлантического Альянса с фактически требованием к России как они	2:49:02 Pohjois-Atlantin liitto antoi julkilausuman, jossa vaadittiin tosiasiassa Venäjältä, kuinka he

Benito Juarez	137	Mexico
David Ben Gurion	152	Israel
Mahmoud Ahmadinejad	157	Iran
Abdelaziz Bouteflika	159	Algeria
Kim Yong Ill	160	Korea (North)
Dmitry Medvedev	163	Russia
Queen Elizabeth II	163	UK
Cristina Fernandez de Kirchner	164	Argentina
Nicolas Sarkozy	165	France
Angela Merkel	165	Germany
Silvio Berlusconi	165	Italy
Josef Stalin	165	Russia
Vladimir Lenin	165	Russia
Margaret Thatcher	165	UK
Julia Eileen Gillard	166	Australia
Napoleon	168	France
Winston Churchill	168	UK
Benito Mussolini	169	Italy
Yasuo Fukuda	169	Japan
François Hollande	170	France
Vladimir Putin	170	Russia
Tarja Halonen	172	Finland
François Mitterrand	172	France
Adolf Hitler	173	Germany
Harold Wilson	173	UK
Hugo Chávez	173	Venezuela
Gerhard Schröder	174	Germany
Viktor Orban	174	Hungary

ellauri275.html on line 642: Gordon Brown 180 UK John Major 180 UK Georges Pompidou 181 France George W. Bush 182 USA Richard Nixon 182 USA Muammar Gaddafi 183 Libya Tony Blair 183 UK Edward Heath 183 UK John F Kennedy 183 USA Gerald Ford 183 USA Bill Clinton 184 USA David Cameron 185 UK Nick Clegg 185 UK Sir Alec Douglas-Home 185 UK James Callaghan 185 UK Barack Obama 185 USA Ronald Reagan 185 USA Boris Yeltsin 187 Russia George Washington 187 USA Stephen Harper 188 Canada Saddam Hussein 188 Iraq George H.W Bush 188 USA Jacques Chirac 189 France Valéry Giscard d’Estaing 189 France Fidel Castro 190 Cuba Helmut Kohl 193 Germany Robert Gascoyne-Cecil 193 UK Abraham Lincoln 193 USA Charles de Gaulle 196 France ellauri275.html on line 656: Josif Stalin liittyi Mesame Dasiin (3. ryhmä gruusialaisia sosdemejä) vuonna 1898 ollessaan 20-vuotias, kun hän osallistui Tiflisin teologiseen seminaariin. Mesame Dasin kautta hän tutustui ensimmäisen (no, toisen) kerran Karl Marxin ideoihin. Hän johti yhtä opintopiireistä, mutta oli tyytymätön enemmistön näkemyksiin. Stalinin sympatioiden vähemmistössä olevia enemmistöläisiä kohtaan ja hänen ärsyttävän puheenjohtajuutensa vuoksi hän huomasi olevansa jatkuvasti ristiriidassa muiden ryhmän jäsenten kanssa. Stalin alkoi muodostaa oppositioryhmää vastauksena tähän, joka koostui Lado Ketskhovelista, Alexander Tsulukidzesta ja Josipista, joka oli vakaasti vähemmistössä tässäkin ryhmässä. Tämä ryhmä, kuten Lavrentiy Beria totesi, oli alku vuonna 1904 perustettavalle leninistiselle bolshevikkiorganisaatiolle. Enemmistöä vastaan työskennellessä ryhmä pystyi lopulta vuonna 1900 siirtämään koko organisaation enemmän propagandaan ja väkivaltaisiin tekoihin. Ahven taskussa tehtiin massakiihotusta. Mutta Stalinin ja hänen vähemmistönsä toiminta ärsytti edelleen Mesame Dasin johtajia. Lopulta joulukuussa 1901 hänet erotettiin ryhmästä. ellauri275.html on line 666: Puna-armeijan hyökkäys Gruusiaan, myös Neuvostoliiton–Georgian sota, tai Gruusian tapaus oli neuvosto-Venäjän puna-armeijan Georgian demokraattista tasavaltaa vastaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys, joka käytiin 15. helmikuuta – 17. maaliskuuta 1921. Hyökkäyksen tarkoituksena oli kaataa Georgian sosiaalidemokraattisen puolueen menševikkihallitus ja tuoda maahan bolševikkihallinto. Konflikti johtui Neuvosto-Venäjän laajentumispolitiikasta, jonka tavoitteena oli saada takaisin hallintaan ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin saakka Venäjän keisarikuntaan kuuluneet alueet, sekä Venäjälle siirtyneiden gruusialaisten bolševikkien vallankumouspyrkimyksistä. Bolševikeilla ei Gruusiassa ollut tarpeeksi tukea, että he olisivat voineet nousta valtaan ilman länsinaapurin apua. ellauri275.html on line 670: Venäjä oli tunnustanut Georgian itsenäisyyden 7. toukokuuta vuonna 1920 solmitussa Moskovan sopimuksessa, eikä Georgian valloittamisesta oltu Moskovassa yksimielisiä. Hyökkäyksen pääsuunnittelijat olivat kaksi vaikutusvaltaista georgialaissyntyistä neuvostovirkamiestä, Josif Stalin ja Grigori Ordžonikidze, jotka saivat luvan hyökätä Georgiaan neuvostojohtaja Vladimir Leniniltä 14. helmikuuta 1921, maan "talonpoikien ja työläisten kapinan" tukemisen verukkeella. Neuvostojoukot valtasivat Georgian pääkaupungin Tbilisin raskaiden taisteluiden jälkeen ja julistivat Georgian SNT:n syntyneeksi 25. helmikuuta 1921. Maan loppuosa saatiin vallatuksi kolmen viikon sisällä, mutta neuvostovalta Georgiassa vakiintui vasta syyskuussa vuonna 1924. Turkin miehitys Georgian luoteisosassa lähes samanaikaisesti (helmi–maaliskuussa 1921) uhkasi kehittää kriisin Moskovan ja Ankaran välille, ja se johti merkittäviin alueluovutuksiin Neuvosto-Venäjältä Turkille Karsin sopimuksessa. ellauri275.html on line 674: Puolueen kymmenennessä kongressissa , joka pidettiin maaliskuussa 1921, vaadittiin, ettei Ordzhonikidzeä valittaisi uudelleen; Pohjois-Kaukasuksen edustajat totesivat, että Ordzhonikidze, joka ei päässyt paikalle Georgian hyökkäyksen vuoksi, "huutaa kaikille, käskee kaikkia ympärillään, ei huomioi uskollisten puolueen jäsenten mielipiteitä". Lenin ja Stalin puolustivat häntä: edellinen paljasti, että Ordzhonikidze oli kuuro toiselta korvalta ja hänen täytyi huutaa jopa Leninille itselleen kuullakseen itsensä. Tämän tuen myötä Ordzhonikidzen johtamistyyliä koskeva kritiikki väheni ja hänet valittiin uudelleen edustajaksi. Azerbaidžanin, Armenian ja Georgian hyökkäysten aikana Ordzhonikidze pyrki myös toimimaan itsenäisesti. Hän jätti usein huomiotta kaikki neuvot, ellauri275.html on line 677: Mdivanin ja Maharadzen mielipiteistä Josip ei piitannut palanutta puukopeekkaa. Polikarp Gurgenovich Mdivani oli budu -georgian ; 1920-luvulla hänellä oli tärkeä rooli Kaukasuksen sovjetisoinnissa , mutta myöhemmin hän johti Georgian vastustusta Josif Stalinin keskittämispolitiikkaa vastaan Georgian selkkauxessa 1922. Hänet teloitettiin suuren puhdistuksen aikana 30-l. ellauri275.html on line 678: Filipp Maharadzen väitetään olleen osallisena tunnetun georgialaisen julkkixen Ilia Chavchavadzen murhassa vuonna 1907. Vuosina 1919–1920 hän johti bolshevikkiryhmiä, jotka vastustivat itsenäisen Georgian menshevikkihallitusta. Neuvostoliiton Georgian valtauksen jälkeen hänestä tuli Georgian vallankumouskomitean puheenjohtaja helmikuussa 1921 ja sitten hän johti Georgian keskustoimeenpanevaa komiteaa. Vuonna 1922 Makharadze oli sekaantunut Georgian tapaukseen ja vastusti Sergo Ordzhonikidzen Georgiaa koskevia suunnitelmia. ellauri275.html on line 684: Nadežda Sergejevna Allilujeva (ven. Наде‌жда Серге‌евна Аллилу‌ева; 22. syyskuuta (J: 9. syyskuuta) 1901 Baku – 9. marraskuuta 1932 Moskova) oli Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin toinen vaimo ja Svetlana Allilujevan äiti. Stalin ja Nadežda Allilujeva menivät naimisiin vuonna 1919, kun Stalin oli 41-vuotias ja Nadežda Allilujeva oli 18-vuotias. He olivat tunteneet jo vuodesta 1908, kun Džugašvili-Stalin piileskeli tuttunsa ja puolueystävänsä Sergei Allilujevin luona. Silloin Nadja oli 7 vee ja Jopi 30. ellauri275.html on line 685: (Mitä vittua?) Nadežda Allilujeva löydettiin kuolleena huoneestaan itsemurhan tehneenä. Edellisenä iltana hän oli riidellyt kiivaasti Stalinin kanssa juhlavastaanotolla. Joidenkin pahansuopien teorioiden mukaan hän ei tehnyt itsemurhaa vaan Stalin olisi murhannut hänet. ellauri275.html on line 687: Nadežda Allilujevan ja Stalinin tytär Svetlana, saatuaan tietää ettei äisky kuollutkaan umppariin kuten iskä oli sanonut, suuttui iskälle ja loikkasi Yhdysvaltoihin vuonna 1967. Se siitä tuli kun iskä hemmotteli häntä amerikkalaisilla elokuvilla ja väliin mätki julmasti. ellauri275.html on line 689: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/79/Joseph_Stalin_with_daughter_Svetlana%2C_1935.jpg/500px-Joseph_Stalin_with_daughter_Svetlana%2C_1935.jpg" /> ellauri275.html on line 701: "sokeasta ihailusta VAPAATA MAAILMAA kohtaan", mutta oli alkanut jenkkeihin tultuaan uskoa, että Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat moraalisesti samanarvoisia. Hän oli ollut vakuuttunut siitä, että "VAPAAASSA MAAILMASSA ihmiset ovat yli-inhimillisiä, viisaita, valistunutta... Mikä kauhea isku olikaan saada selville, että... ne on vain samoja idiootteja, epäpäteviä hölmöjä, peloissaan sekoilevia byrokraatteja, hämmentyneitä pomoja, vainoharhaista petoksenpelkoa ja valvontaa… tämä idealismin menetys tapahtuu loikkaajille vain liian usein. Sillä me kaikki luotimme liikaa länsipropagandaan." ellauri275.html on line 708: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0a/MhairethZeribaTikitt.jpg" /> ellauri275.html on line 709: A zariba (from Arabic: زَرِيْـبَـة, romanized: zarībah, lit. 'cattle-pen') is a fence which is made of thorns. Historically, it was used to defend settlements or property against perpetrators in Sudan and neighbouring places in Africa. An example would be a pen to protect cattle and other livestock from predators such as lions, albeit often unsuccessfully. ellauri275.html on line 727: Lada ellauri275.html on line 738: Neuvostonuorten esikuva, joka ilmiantoi oman isänsä viljan piilottamisesta. Patrick McLanahanin poika Bradey ei olisi ikinä tehnyt niin. ellauri275.html on line 759: Sadasensimmäinen kilometri ellauri275.html on line 788: Vaadittava työn määrä, joka oli suoritettava esimerkiksi tehtaassa tai työpaikalla. Jos ylitti normin, saattoi saada joitakin etuuksia kuten bonuksia. Mahootointa! ellauri276.html on line 28: ad> ellauri276.html on line 36: Alexandr Virzhavadze ellauri276.html on line 66: ja jos korjaat sadon, se on seuraavaan. ellauri276.html on line 85: Päädyin tähän albumiin kun eziskelin Alexanteri Virzhavazhen ylläolevaa, ed. albumissa mainittua KYNTÄJÄ-runoa. Tää eleginen kyntöruno koskee selkeästi prinssi Sashan vanhuusiän impotenssia. Se ei ollut ihan helppo paikantaa, joten matkan varrella tarttui haaviin tähän albumiin koottuja muita kyntöyrittäjiä. Kyntämisestä on kirjoitettu aivan helvetisti runoja, sekä kirjaimellisia että kuvaannollisia. Ei ihme, sillä onhan kyntäminen maanviljelyxen aiheuttaman väestöräjähdyxen ihan keskiössä! Osa koskee vanhaa kunnon pirttiviljelystä eli kynnettömän sormen kuljetusta pilluvaossa, osa on vaan maalaisliittolaista hymistelyä. Mutta kuka oli tämä Virzhavadze, Iljan ehkä setä? ellauri276.html on line 87: Virzhavadzen prinssi Garmivan (tavallinen tavadi, ei sentään mtavari eli duke) Pietarissa vuonna 1786 syntynyt poika sai nimekseen Aleksanteri. Keisarinna Katariinasta tuli hänen kummitätinsä. Suostuminen vauvan kummitädiksi oli poikkeuksellinen merkki huomiosta, jonka keisarinna antoi Georgian ministerille hänen erityisistä ansioistaan: prinssi Garsevan allekirjoitti vuonna 1783 Georgievskissa ns. ystävyyden traktaatin, jonka mukaan Kaiketi- Kartlin valtakunta hyväksyi Venäjän protektoraatin. ellauri276.html on line 89: Tuon aikakauden kronikot, Venäjän yhdistämisen vastustajat, David Bagrationi ja hänen veljensä kirjoittivat vuoden 1811 otsikon alla: "Huhtikuun viidentenä päivänä Chavchavadze Garsevan kuoli Pietarissa, tsaarin petturi ja uskoton. isänmaansa poika." Niinpä he vuodattivat vihansa, vaikka Garsevan vain allekirjoitti pumaskat ja toteutti kuningas Herakleioksen ja Georgian kansan tahdon. ellauri276.html on line 91: Vuonna 1799 Chavchavadzen perhe muutti Tiflisiin. Silloin 13-vuotias poika huomasi monien maanmiestensä kylmän, melkein vihamielisen asenteen omaa poppootansa kohtaan. Isää hän vihasi katkeruudella ja sydänsurulla. Toisinaan hän menetti päänsä epätoivoon ja oli valmis pitämään itseään velvollisena "sovittamaan isänsä syyllisyyden". ellauri276.html on line 95: Alexander Chavchavadzen myöhemmät ajatukset kansallisesta kysymyksestä olivat kaukana kaukonäköisyydestä ja syvyydestä. Hän oli pikemminkin laajasti koulutettu, kasvatettu Venäjän, Ranskan, Iranin parhaista perinteistä, perehtynyt saksalaiseen filosofiaan ja kirjallisuuteen. Hän tiesi, että Georgia tarvitsi uutta, edistyksellistä kulttuuria, laajaa valistusta, koulutusta ja teki kaikkensa tuodakseen kehittyneen venäläisen yhteiskunnan lähemmäxi Georgiaa, vaikka sitten vaikka kaventamalla Terek-jokea. Hän ymmärsi hyvin, että vain tämä ystävyys, vain tämä yhteisö voi johtaa hänen kotimaansa laajalle tielle. ellauri276.html on line 96: Riittää, kun sanotaan, että Aleksanteri Tšavtšavadze oli yksi ensimmäisistä, joka käänsi Pushkinin runot georgiaksi, ja tämä aikaan, jolloin suuren venäläisen runoilijan nimi lausuttiin varoen yhteiskunnan korkeimmissa piireissä. Pushkinin runoudella oli suuri vaikutus Georgian runoilijan työhön. ellauri276.html on line 100: "Aleksanteri Chavchavadzen tärkein ansio oli, että hän onnistui tekemään talostaan vahvan linkin Georgian yhteiskunnan ja Kaukasiaan palvelemaan menneiden venäläisten välillä ... Prinssi Aleksanteri sai täysin päätökseen isänsä aloittaman työn. Garsevan liitti Georgian poliittisesti Venäjään, ja hänen poikansa toi georgialaiset lähemmäs venäläisiä henkilökohtaisen luonteensa ansiosta. Jokainen venäläinen, tuotu kaukaiseen vieraaseen maahan, hengitti kotiliimaa, jokainen georgialainen meni hänen luokseen saadaxeen nielunsa auki; täällä he tapasivat, joivat Tsinandalia ja oppivat ymmärtämään ja rakastamaan toisiaan ... " ellauri276.html on line 103: Alexander Chavchavadze rakasti Venäjää eikä salannut sitä ollenkaan. Hänen Tiflis-talonsa ovet olivat aina avoinna venäläisille ja enimmäkseen niille, jotka viittasivat kintaalla "villiin Kaukasukseen" edistyneiden ideoiden palvelemiseksi. ellauri276.html on line 125: Kaada minulle paremmin, tsaari-isä, viisikymmentä patukkaa, mutta sydämestä, älä kadu sitä! ellauri276.html on line 131: Kuningas nauroi ja käski antaa kenraalille puolet palkinnosta. Välittömästi kenraali, olkalaukkujen mestari laskettiin lattialle ja kaadettiin anteliaasti häneen. Kuinka kenraali huusi, kuinka hän itki! Hän oli erittäin loukkaantunut mutta myös kiihottunut, koska häntä ruoskittiin ensimmäistä kertaa elämässään. Se tuntui oikeastaan aika jännältä! ellauri276.html on line 156: Tunnettu ja suosittu on Grekovin runoihin perustuva romanssi "Treffi" (musiikki P. Bulakhov ), P. I. Tšaikovski kirjoitti teoksensa runoihinsa ("Emme kävele kauan ...", "Katso: siellä on pilvi ...", "Odota hetki" ), A. Aljabjev ("En koske mykkä suruun..."), A. Varlamov ("Tähti"), A. Dargomyzhsky ("Olemme helvetissä...", "Peltojen kukat"), A. Gurilev ("Syksypäivä"," Kyynel"," Sydän"," Serenadi", "Merimiehen laulu "), S. Donaurov ("Juon terveydellesi ...", "Tapasimme joskus yöllä ..."), M. P. Mussorgsky ("Missä sinä, tähti ..."), sekä P. P. Bulakhov ("Unettomuus"). ellauri276.html on line 187: Зерна насыпаю. Kaadan jyviä. ellauri276.html on line 230: Ensimmäinen vakava esittely hänen runoutensa tapahtui vuonna 1831, kun Nikolai Stankevitš, runoilija ja filosofi Moskovasta, julkaisi useita runoja "Literaturnaya gazetassa" ( Kirjallinen sanomalehti ) lyhyen johdannon kera. Vuonna 1835 julkaistiin hänen ensimmäinen runokokoelmansa. Koltsov matkusti usein työasioissa Pietariin ja Moskovaan, missä hän tapasi Belinskin, josta tuli hänen mentorinsa, sekä Vasili Žukovskin, Pjotr Vjazemskin, Vladimir Odojevskin ja Aleksandr Puškinin, joka julkaisi säälistä yhden Koltsovin runoista Sovremennik-lehdessään. ellauri276.html on line 243: Vaikuttaa kreisiltä, kuinka yksinkertainen, niin arkipäiväinen A.V. Koltsovin runo "Auraajan laulu" voi herättää niin monia ristiriitaisia tunteita ja tunteita? Vaikuttaa kreisiltä, kuinka kuvaus talonpojasta, hänen hevosestaan, voi koskettaa nykyajan lukijan sielua? Osoittautuu, että voi. Se ei voi vain koskettaa, vaan myös saada sinut ajattelemaan syvästi ihmisten elämää 1800-luvulla, yritän verrata sitä aikaa meidän kansaamme. ellauri276.html on line 247: "Auramiehen laulun" teema on pinnalla, mutta ideaa on mietittävä, yritettävä "päästä" teoksen pohjalle. Runon teemana on talonpojan työ kynnön aikana. Kirjoittaja näyttää nykyajan miehelle ahkeran kyntäjän, joka nousee ennen aamunkoittoa saadakseen sadon syksyllä. Runon idea on erilainen: kirjoittaja saa lukijan pohtimaan talonpoikien elämää, heidän töitään. Työskentele ilon lähteenä, lomana - tämä on runon pääidea! Sehän on sama kuin libanonilais-amerikkalaisen Kahlil Gibranin runossa "Work" albumissa277. ellauri276.html on line 257: Mutta runossa on monia toistoja: "No! trudge, sivka", "Hauskaa ... Hauskaa ... Hauskaa ...", "Rikkaruoho tulee pellolle". Kirjoittaja näyttää meille kuinka talonpoika ajaa hevosta, kuinka hän iloitsee, kuinka hän kuvittelee tulevan sadon. Kynnön aikana hän piristää jatkuvasti sekä itseään että hevosta, antaa hänelle ja itselleen uutta voimaa, tuntee itsensä sekä herraksi että palvelijaksi, ja sana palvelija asettuu etusijalle: "Minä itse olen sinun ystäväsi, palvelija ja isäntä .” ellauri276.html on line 259: "Plowman's Song" on kirjoitettu kolmijalisella trocheella, joten se kuulostaa sekä energiseltä että sileältä, se kuulostaa melodiselta, kuin balladi, mutta yksinkertaisella, kansanmusiikkivärillä, kuin oikea kananlaulu. Nelirivinen säkeistö - neliso - auttaa hahmottamaan runon kananlauluna, iloisena ja lukijalle miellyttävänä. ellauri276.html on line 299: Без дождей в жары не высохла, Ettei kuivuisi kuumassa ilman sadetta, ellauri276.html on line 307: Урожай — купцы спесивятся; Sadonkorjuu - kauppiaat kopeilevat; ellauri276.html on line 328: Sanasto on sekä ylevää, vanhentunutta (alien) että puhekieltä. Suurin osa riimeistä on verbaalisia, lisäksi runoilija käyttää verbien katkaisemattomia muotoja, mikä lisää teoksen samankaltaisuutta kananlaulun ja eeposen kanssa: käveli ylös, lyötiin. Sanojen toistot partikkeleilla korostavat surullista intonaatiota: kuulla jotain, itseäni, jotain juureen asti, pala jostain. Metafora, allegoria: maasta kaivaa kultaa. Värimaalaus: vihreä, pinkki, musta. Runoilija käyttää deminutiivisia sanojen päätteitä, kuten kansanperinnössä, esimerkiksi saduissa, on tapana osoittaa, kuinka lähellä kyntäjän kipu on hänelle: aamunkoitto, talonpoika, talonmies, kruchinushka, lapset. ellauri276.html on line 330: Korppi ikään kuin jakaa yleisen epätoivonsa: hän istuu hiljaa. Kuitenkin, kuten hevonen, joka "laski päänsä". Teoksessa 5 runoilija puhuttelee suoraan maanviljelijää ja kutsuu häntä elättäjäksi. I. Nikitin näyttää puristavan päätään, näkemällä talonpojan oikeuksien puutteen ja tajuavan oman impotenssinsa. Ei pure Iivanan aura vakoa. Näiden katkerien linjojen joukossa on monia retorisia kysymyksiä ja huudahduksia. Maisemaa kuvataan personifikaatioiden avulla: aurinko kävelee ylös, kihara metsä on hatun alla, kylpee, ruoho nukkuu. Epiteetit: vaaleanpunainen pöly, lumottu aarre. Metafora: huono vuosi (eli sadon epäonnistuminen). Runoilija muistaa myös työntekijän lapset, joilla ei ole aikaa opiskella. ellauri276.html on line 339: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/97/Joseph_Campbell_%28cropped%29.png" height="200"/> ellauri276.html on line 341: ads/sites/6/2016/12/222004FS_SP006-e1674425296561.jpg" height="200" /> ellauri276.html on line 347: Hän syntyi Belfastissa katoliseen ja irlantilaiseen nationalistiseen perheeseen Downin kreivikunnasta. Hän opiskeli St Malachy´s Collegessa Belfastissa. Työskenneltyään isälleen hän opetti jonkin aikaa. Hän matkusti Dubliniin vuonna 1902 ja tapasi johtavia nationalistisia hahmoja. Hänen kirjallinen toimintansa alkoi lauluilla, keräilijänä Antrimissa ja työskennellessään säveltäjä Herbert Hughesin kanssa. Sitten hän perusti Ulsterin kirjallisuusteatterin vuonna 1904. Hän kirjoitti näytelmän The Little Cowherd of Slainge ja useita artikkeleita sen Uladh-lehteen, jonka toimitti Bulmer Hobson. The Little Cowherd of Slainge esitti ULT Clarence Place Hallissa Belfastissa 4. toukokuuta 1905 yhdessä Lewis Purcellin The Enthusiastin kanssa. ellauri276.html on line 395: 'I Will Go With My Father a-Ploughing' toinen säkeistö jäljittelee ensimmäistä säkeistöä siinä mielessä, että puhuja muistaa aikoja, jolloin hän ja hänen isänsä "kylvivät" aiemmin kyntämiään maata. He istuttavat tämän vuoden satoja nykyiselle "Punaiselle pellolle meren rannalla". Heidän aikaisempien toimiensa vuoksi maa on muuttunut, kuten kuukaudetkin. Tässä vaiheessa kolme eri lintua tulee pojan luo ja "parveilee... [hänen] jälkeen". Häntä seuraavat nämä uudet kumppanit, ja nyt hän ottaa osan laulamisesta. Hän tekee serenadien muille maan "harjoittelukylväjille" ja hänen isänsä laulaa "Siemenlaulun". Kaikki nämä toiminnot sopivat tiettyyn vuodenaikaan ja liittyvät siihen. Puhujan muistot elämästään yhdistetään näihin kolmeen eri kategoriaan, joista viimeinen tulee viimeisessä säkeessä. ellauri276.html on line 405: That joys for the harvest done. Että ilot tehdystä sadosta. ellauri276.html on line 407: Viimeisessä säkeistössä pojan on aika lähteä isänsä mukana "korjaamaan" maata, jota he ovat aiemmin "kyntäneet" ja "kylvöneet". He keräävät kasvattamansa sadot "ruskealla pellolla meren rannalla". Aika etenee edelleen ja heidän toimintansa ovat muuttaneet maiseman kuvaa entisestään. ellauri276.html on line 408: Jälleen kerran runoilija seuraa hänen malliaan ja sanoo, että kolme muuta lintua, tällä kertaa "hanhet, kyyhkyset ja varpuset", seuraa hänen puhujaansa. Puhuja jatkaa lauluaan, tällä kertaa "väsyneille niittomiehille", joiden tehtävänä on sadon talteenotto. Runon päätteeksi isä laulaa "Scythe-Song", joka viittaa kaarevaan terään, jota käytetään sadon leikkaamiseen. Runoilija toivoo tässä unenomaisessa kertomuksessa korostavansa eri vuodenaikojen merkitystä ja niiden yhtäläisyyksiä. ellauri276.html on line 416: And paint the meadow brown ja maalaan niityn ellauri276.html on line 435: Patrick Kavanagh (21. lokakuuta 1904 – 30. marraskuuta 1967) oli irlantilainen runoilija ja kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat romaani Tarry Flynn sekä runot " On Raglan Road " ja "The Great Hunger". Hänet tunnetaan kertomuksistaan Irlannin elämästä arkipäivän ja arkipäivän kautta. ellauri276.html on line 449: On Raglan Road on an autumn day I met her first and knew ellauri276.html on line 459: Eräänä syyspäivänä tapasin hänet ensimmäisen kerran Raglan Roadilla ja tiesin, ellauri276.html on line 469: Elokuvasta " On Raglan Road ", 1946 ellauri276.html on line 475: Tänä aikana hän tapasi John Betjemanin, joka työskenteli Dublinissa hätätilanteen aikana nimellisesti lehdistöasteena, mutta työskenteli myös Britannian tiedustelupalvelussa. Betjeman, joka teki vaikutuksen Kavanaghin monipuolisista sosiaalisista kontakteista, hänen kyvystään saada kutsua tapahtumiin ja poliittisesta monitulkintaisuudestaan, yritti värvätä hänet brittivakoilijaksi. ellauri276.html on line 480: Vuoden 1946 lopulla Kavanagh muutti Belfastiin, missä hän työskenteli toimittajana ja baarimikkona useissa pubeissa Falls Roadin alueella. Tänä aikana hän yöpyi Beechmountin alueella talossa, jossa hän oli sukulaisessa vuokralaisessa vuokralaisen lankon kautta Ballymackneyssa, Monaghanin kreivikunnassa. Ennen kuin hän palasi Dubliniin marraskuussa 1949, hän esitti perheelle lukuisia käsikirjoituksia, joiden kaikkien uskotaan nyt olevan Espanjassa. ellauri276.html on line 486: Vuonna 1952 Kavanagh julkaisi oman aikakauslehtensä, Kavanagh´s Weekly: A Journal of Literature and Politics, yhdessä veljensä Peterin kanssa ja hänen rahoittamana. Se ilmestyi noin 13 numeroa 12. huhtikuuta 5. heinäkuuta 1952. Vuonna 1954 kaksi suurta tapahtumaa muutti Kavanaghin elämän. Ensin hän aloitti kunnianloukkausoikeudenkäynnin The Leader -nimistä lehteä vastaan, koska se julkaisi nimettömästi kirjoitetun profiilin hänestä alkoholisienenä. Kavanagh oli tehnyt lukuisia vihollisia elokuva- ja kirjallisuuskritiikissaan ja kirjoittanut puheita virkamieskuntaa, taideneuvostoa ja irlantilaista kielen liikettä vastaan, joten teoksen mahdollisia tekijöitä oli monia. Aiemman kunnianloukkauskokemuksensa perusteella hän uskoi saavansa tuomioistuimen ulkopuolisen sovinnon. Lehti palkkasi kuitenkin entisen (ja tulevan) taoiseachin ja oikeusministerin (1926–1932)John A. Costello heidän asianajajakseen, joka voitti tapauksen, kun se tuli oikeudenkäyntiin. ellauri276.html on line 490: Vuonna 1955 Macmillan hylkäsi Kavanaghin runojen konekirjoituksen, mikä sai runoilijan hyvin masentuneeksi. Patrick Swift vieraili Dublinissa vuonna 1956, ja Kavanagh kutsui hänet katsomaan konekirjoitusta. Sitten Swift järjesti runojen julkaisemisen englantilaisessa kirjallisuuslehdessä Nimbus (19 runoa julkaistiin). Tämä osoittautui käännekohtaksi ja Kavanagh alkoi saada suosiota, jonka hän oli aina tuntenut ansaitsevansa. Hänen seuraava kokoelmansa, Come Dance with Kitty Stobling, liittyi suoraan Nimbuksen minikokoelmaan. ellauri276.html on line 495: Kavanagh meni naimisiin pitkäaikaisen kumppaninsa Katherine Barry Moloneyn ( Kevin Barryn veljentytär ) huhtikuussa 1967, ja he perustivat yhdessä pubin Waterloo Roadille Dubliniin. Kavanagh sairastui Tarry Flynnin ensiesityksessä Abbey Theatre -yhtiön Dundalkin kaupungintalossa ja kuoli muutamaa päivää myöhemmin, 30. marraskuuta 1967 Dublinissa. Hänen hautansa on Inniskeenissä Patrick Kavanagh -keskuksen vieressä. Hänen vaimonsa Katherine kuoli vuonna 1989; hän on myös haudattu sinne. Nobel-palkittu Séamus Heaney on saanut vaikutteita Kavanaghista. Heaney ja Kavanagh uskoivat paikallisen tai seurakuntalaisen kykyyn paljastaa universaali. Heaney sanoi kerran, että Kavanaghin runoudella oli "muuttava vaikutus yleiseen kulttuuriin ja se vapautti hänen jälkeensä tulleiden runollisten sukupolvien lahjat". Heaney totesi: "Kavanagh on todella edustava moderni hahmo siinä mielessä, että hänen kumouksellinen toimintansa käännettiin itsensä puoleen: tyytymättömyys, sekä henkinen että taiteellinen, inspiroi hänen kasvuaan... Hänen opetuksensa ja esimerkkinsä auttoivat meitä näkemään olennaisen eron hänen välillään. kutsutaan seurakunnalliseksi ja maakunnalliseksi mentaliteetiksi". Kuten Kavanagh sanoi: "Kaikki suuret sivilisaatiot perustuvat seurakuntaan". Hän päättelee, että Kavanaghin runous todistaa hänen "lankattoman uskonsa itseensä ja taiteeseen, joka teki hänestä paljon enemmän kuin hän itse". ellauri276.html on line 497: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/1/17/Patrick.Kavanagh.by.Patrick.Swift.jpg" /> ellauri276.html on line 511: Kun Irish Times laati vuonna 2000 luettelon irlantilaisista suosikkirunoista, kymmenen Kavanaghin runoja oli 50 parhaan joukossa, ja hänet arvioitiin toiseksi suosikkirunoilijaksi WB Yeatsin jälkeen. Kavanaghin runo " On Raglan Road ", joka on asetettu perinteiseen ilmaan "Fáinne Geal an Lae", jonka Thomas Connellan sävelsi 1600-luvulla, on esittänyt lukuisat niinkin erilaiset taiteilijat kuin Van Morrison, Luke Kelly, Dire Straits, Billy Bragg, Sinéad O´Connor, Joan Osborne ja monet monet muut. Patrick Kavanaghin patsas sijaitsee irlantilaisen pubin ja ravintolan Raglan Roadin ulkopuolella Walt Disney Worldin Downtown Disneyssä Orlandossa, Floridassa. Suurin osa hänen työstään on nyt saatavilla Isossa-Britanniassa ja Irlannissa, mutta asema Yhdysvalloissa on epävarmempi. ellauri276.html on line 541: That hadde ylad of donge ful many a foother. 1 (see note) ellauri276.html on line 584: When our shears are shod, to the blacksmith off we wad, Kun saksillamme on kenkiä, lankeamme sepän luo, ellauri276.html on line 603: Here we are on familiar ground, for the beginning is that of the well-known Condescending Lass, often printed on broadsides, and not infrequently met with in the mouths of country singers to this day. The Condescending Lass belongs to a sizeable family of songs on the theme “I wouldn't marry a …”. In it the girl reviews men of various trades, and rejects them all until she finds one whom she will deign to consider. But the present version loses sight of this theme, and from verse two onwards forgets all about the persnickety girl, settling down to a eulogy of the ploughman's trade, though here and there the words still recall those of The Condescending Lass. For the sake of coherence we have abandoned Mr Burstow's first verse and given it another title (he called it: Pretty Wench). The Taverners Folk Group sang The Ploughman in 1974 on their Folk Heritage album Times of Old England. They noted: ellauri276.html on line 608: Turning over frozen earth in dark January days behind a horse drawn or an ox drawn plough, must have been back breaking labour. The hours were long, pay was poor. A ploughman at the Alnwick Hiring Fair of spring 1819 for instance, was offered merely bed and food as payment for his fee for six months work. In the depression of that year, the ploughman had no choice, yet, these ploughmen appeared to enjoy their job and approached life with a sense of honest reality and humour. Their songs are nearly always cheerful. Cyril Tawney sang The Ploughman in 1974 on the Argo anthology The World of the Countryside. Jon Loomes sang The Ploughman in 2005 on his Fellside CD Fearful Symmetry. He noted: ellauri276.html on line 610: In this jolly little anthem to the delights of the rural lifestyle, our agrarian hero attributes his personal desirability to a diet of booze and fags. I got this from The Penguin Book of English Folk Songs which has recently been reprinted and improved—it now has a picture of Eliza Carthy on the front instead of a bloke forcing a bear to dance by poking it with a stick. ellauri276.html on line 624: And he´d a bad wife as many knew well, Ja hänellä oli huono vaimo, kuten monet hyvin tiesivät ellauri276.html on line 680: The Ploughman he´s a bony lad, Kyntäjä on luinen poika, ellauri276.html on line 685: Then up wi´t a´, my Ploughman lad, Sitten ylös, mun kyntäjäpoika, ellauri276.html on line 687: Of a´the trades that I do ken, Niistä ammateista, joilta sain, ellauri276.html on line 703: Was th´ Ploughman laddie dancin. oli kyntäjän sladdi Joroisissa. ellauri276.html on line 707: A gude blue bannet on his head, Sininen konepelti päässä ellauri276.html on line 715: Then up wi´t a´, my Ploughman lad, Ylös sun kanssa kyntäjäpoika, ellauri276.html on line 717: Of a´the trades that I do ken, Niistä ammateista, joilta sain, ellauri276.html on line 776: Vain 18 lyhyessä kuukaudessa Burns oli käyttänyt suurimman osan julkaistuista runoistaan saaduista varoista, joten vuonna 1789 hän aloitti työt valmisteverovirkailijana Dumfriesissa (ironia ei mennyt hukkaan) ja aloitti uudelleen suhteensa vaimonsa Jeanin kanssa (ei todellakaan). Hänen yhä radikaalisemmat poliittiset näkemyksensä vaikuttivat moniin runojen, laulujen ja kirjeiden ilmiömäiseen määrään, joita hän jatkoi kirjoittaessaan, mukaan lukien kuuluisat teokset kuten For a´ that and a´ that. ellauri276.html on line 807: I have seen spread and change and thrill; olen nähnyt leviävän ja muuttuvan ja jännittävän; ellauri276.html on line 823: Bottomleysta tuli nuorempi virkailija Craven Bankissa Keighleyssä 16-vuotiaana. Kuitenkin sairastuttuaan vuonna 1891 hänet siirrettiin Bradfordin haaratoimistoon. Täällä hän vieraili ensin teatterissa ja näki Oscar Wilden näytelmän Lady Windermeren tuulettimessa. Tämä herätti hänen kiinnostuksensa näytelmiä kohtaan. ellauri276.html on line 871: Or the sower sowing in the fields, or the harvester harvesting, Tai kylväjä, joka kylvää pelloille, tai sadonkorjuukone korjuu, ellauri276.html on line 881: Charles Wharton Stork (12. helmikuuta 1881 – 22. toukokuuta 1971) oli amerikkalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä. Charles Wharton Stork syntyi Philadelphiassa 12. helmikuuta 1881 Theophilus Kierrolle ja Hannah (Wharton) Storkille. Hän valmistui Haverford Collegesta ja Harvardin yliopistosta ja opetti englannin laitoksella Pennsylvanian yliopistossa. Hän kuoli Philadelphiassa 22. toukokuuta 1971. ellauri276.html on line 906: Ploughs may not spare the bones of the dead. Aurani ei saa säästää kuolleiden luita. ellauri276.html on line 909: In their fate-like tread with the cleaving plough, Kohtalokasta pintaa pilkkovaa auraa. ellauri276.html on line 910: For men must have bread in the world of Now. Laahusta tarvitaan lissää nyt eikä kohta, ellauri276.html on line 915: And as my stern blade shoulders through, Ja kun peräterä painaa haarukan läpi, ellauri276.html on line 917: From the dark repose where the dead folk lie Pimentoon jossa käärmeen sikiöt makaa, ellauri276.html on line 921: Charles Wharton Stork [1881-1971] syntyi Philadelphiassa, Pa., 12. helmikuuta 1881. Suoritti AB-tutkinnon Haverford Collegessa 1902; AM Harvardissa, 1903, ja Ph.D. Pennsylvanian yliopistossa erään Schellingin neuvosta 1905. "Kaikki on himon menettämä (Lust on menettänyt kaiken), William Rowleyn tragedia, 1633" All´s Lost by Lust on William Rowleyn jakobinen tragedia, takakannen mukaan "Herkittävän rehellisen ja tehokkaan tragedia", "raaka ja raju", se kirjoitettiin vuosina 1618-1620. ellauri276.html on line 932: Harvat Mary Pixin aikakauden naisnäytelmäkirjailijoista olivat teatteritaustaisia, eikä yksikään tullut aristokratiasta: vuosisadan sisällä menestyneimmät näyttelijät ja naiskirjailijat tulivat tutusta kirjallisuuden ja teatterin perinteestä, mutta Mary Pix ja hänen aikalaisensa olivat tämän ulkopuolelta. ja heillä oli vain vähän yhteistä toistensa kanssa, lukuun ottamatta rakkautta kirjallisuuteen ja keskiluokkaista taustaa. Pixin näytelmissä oli yleensä kahdeksan tai yhdeksän naisroolia, kun taas mieskirjailijoiden näytelmissä vain kaksi tai kolme. ellauri276.html on line 938: May Bradley lauloi Kaikki iloiset kaverit nauhoitteella, jonka Fred Hamer teki Ludlowissa Shropshiressa vuosina 1959–1966. Se sisällytettiin vuonna 2010 hänen Musical Traditions -antologiaan Sweet Swansea. Rod Stradling huomautti: ellauri276.html on line 942: George Townshend lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Brian Matthewsille vuosina 1960-64. Se sisällytettiin vuosina 2000 ja 2012 hänen Musical Traditions -antologiansa Come, Hand to Me the Glass kahteen numeroon. ellauri276.html on line 944: Ralph Noble of Cuba Cottage, Burythorpe, Malton, lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Colin S. Whartonin tekemällä nauhoitteella, joka sisällytti sen vuonna 1962 Leedsin yliopiston tutkintoonsa "Folk Songs from the North Riding". Se sisällytettiin myös vuonna 2019 Colin Wharton Collectionin kappaleiden Musical Traditions -antologiaan Songs of the North Riding . ellauri276.html on line 950: Fred Jordan lauloi We´re Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -nauhoituksen Bill Leaderin ja Mike Yatesin yksityisessä huoneessa The Bay Malton -hotellissa, Oldfield Brow´ssa, Altringhamissa, Cheshiressä vuonna 1966. Tämä julkaistiin vuonna 1966 hänen aiheessaan. albumi Songs of a Shropshire Farm Worker ja vuonna 1998 aiheesta -antologiassa Tulkaa kaikki pojat jotka seuraatte auraa (Kansan ääni -sarja, osa 5). Hänen albuminsa liner-muistiinpanot kommentoivat: ellauri276.html on line 952: Cecil Sharp sanoi tästä kappaleesta: "Luulen, että melkein jokainen laulaja tietää sen; huonot laulajat usein tietävät, mutta vähän muuta." Sen julkaisi Henry Such, Lontoon Borough´sta, joka näyttää olleen erityisen kova myynti Cotswoldsin kautta, jossa kappale on noussut kerta toisensa jälkeen erilaisiin kappaleisiin. Fred Jordanin sävelmä eroaa kuitenkin Baring-Gouldin, Sharpin, Broadwoodin, Gardinerin ja muiden julkaisemista kappaleista. ellauri276.html on line 956: George Belton lauloi kappaleen Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa Madehurstissa, Arundelissa, Sussexissa 29. tammikuuta 1967 Sean Daviesille ja Tony Walesille. Tämä tallenne julkaistiin samana vuonna kuin hänen EFDSS-albuminsa All Jolly Fellows… nimikappale ja vuonna 2020 hänen Musical Traditions -antologiassa A True Furrow To Hold. Karl Dallasin Lewes Armsissa, Mount Placessa, Lewesissä, Sussexissa 11. toukokuuta 1974 tekemä live-tallennus julkaistiin vuonna 1975 Transatlantic-albumilla "lauluja ja tarinoita Sussexin pubissa", The Brave Ploughboy . ellauri276.html on line 958: Bob Hart lauloi kappaleen Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa kotona Snapessa, Suffolkissa, 8. heinäkuuta 1969 Rod ja Danny Stradlingille. Tämä tallenne sisältyi vuonna 1998 hänen Musical Traditions -antologiaan A Broadside. Hän lauloi sen myös kotonaan heinäkuussa 1982 Tony Englelle. Tämä tallenne julkaistiin vuotta myöhemmin hänen Topic -albumillaan Songs from Suffolk. AL Lloyd huomautti: ellauri276.html on line 960: Cecil Sharp sanoi tästä kappaleesta: ”Luulen, että melkein jokainen laulaja tietää sen. Huonot laulajat usein tietävät, mutta vähän muuta.” Missä tahansa se on löydetty, sanat ovat lähes identtisiä Bob Hartin sarjojen kanssa. Sellainen voima on laajasivutekstillä, jonka vanha James Catnach julkaisi ensimmäisen kerran noin 1820 ja jota sittemmin jäljitteli lukuisat balladipainokoneet. 1800-luvun Top of the Pops. ellauri276.html on line 962: The Broadside lauloi We´re All Jolly Fellowsin vuoden 1971 lincolnshiren kananlaulujen albumillaan The Gipsy´s Wedding Day. He huomauttivat: ellauri276.html on line 964: Tunnettu koko pelto-Englannissa ja usein kuultu Lincolnshiressä. Brian Dawson keräsi tämän version vähän aikaa sitten edesmenneen Branstonin Jack Redfordin laulusta. Englannin kananlauluista yleisimmän sävelmän Musiikkitalo omisti viime vuosisadan puolivälissä Villikinsin ja hänen Dinahin kulkuneuvoksi. ellauri276.html on line 966: Jon Rennard lauloi Follow the Plough -kappaleen Bate Hall Folk Clubissa Macclesfieldissä marraskuussa 1970. Tästä konsertista julkaistiin nauhoitus seuraavana vuonna hänen Traditional Sound -albumillaan The Parting Glass. ellauri276.html on line 974: Toisin kuin Skotlannissa, jossa "molempien laulusta" tuli tunnustettu genre, englanninkielisiä kappaleita on hyvin vähän nimenomaan maataloustyöstä. Sadat laulut ovat maaseutuympäristössä, ja sankareita ja sankarittaria kuvataan usein aurapoikina ja maitotyttöinä, mutta tämänkaltaiset laulut ovat ennen kaikkea tarinoita eikä suoria kommentteja maatilan elämästä ja työstä. ellauri276.html on line 976: Martyn Wyndham-Read lauloi kappaleen Iloiset kaverit jotka seuraa auraa vuonna 1975 Trailer-albumilla Maypoles to Mistletoe, ja hän lauloi Aurapojan vuonna 1979 Broadside-albumillaan Andy´s Gone. ellauri276.html on line 978: Bill Smith Shropshiresta lauloi Kaikki iloiset kaverit vuonna 1980 hänen poikansa Andrew Smithin tekemällä äänitteellä, joka sisältyi vuonna 2011 hänen Musical Traditions -antologiaan A Country Life . ellauri276.html on line 984: Len ja Barbara Berry eli The Portway Pedlars lauloivat We Are Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa vuonna 1984 Greenwich Village -albumillaan In Greenwood Shades. ellauri276.html on line 988: Northamptonshiren Jeff Wesley lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -nauhoituksen John Howsonin Whittleburyssa vuonna 1989. Se julkaistiin hänen veteraanikasetillaan Brisk and Bonny Lad, ja se sisällytettiin vuonna 2001 perinteisen kansanmusiikin veteraaniantologiaan. maaseutu Englannissa, Down in the Fields. John Howson huomautti: ellauri276.html on line 992: Harakka Lane oppi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Lucy Broadwoodin Englannin County Songsin Oxfordshire-osiosta ja lauloi sen vuonna 1994 Beautiful Jo -albumillaan Vauhdita auraa. Andy Turner sisällytti tämän 16. kesäkuuta 2012 projektissaan A Folk Song a Week. ellauri276.html on line 995: Isle of Wightin Dollymops lauloi Kaikki iloiset kaverit vuonna 2013 WildGoose CD - levyllään Wight Cockade. He huomauttivat: ellauri276.html on line 997: Saaristolainen historioitsija Alan Phillips antoi meille vihjeen tästä laulusta, jota laulettiin vielä 1950-luvulla Brightstonessa – tässä tapauksessa Brookin Bob Cassell. Bob Cassell oli osa voimakasta West Wightin lauluperinnettä, jonka keskipisteenä olivat The New Inn at Brighstone ja The Sun Inn at Hulverstone. Tämän perinteen kaiut jatkuvat Graham Keepingin upeassa laulussa. Versiossamme käytetään Hampshiren sävelmää ja sanoja, jotka julkaistiin Lucy Broadwoodin Englanninkielisessä County Songsissa (1893). ellauri276.html on line 1003: Anna Baldwin lauloi Kyntölaulun (Me ollaan kaikki iloisia kavereita) Amsherin vuoden 2018 Hampshire-kappaleiden albumilla, jonka on kerännyt Lucy Broadwood Oxfordshiressa, Patience Vaisey Adwell 1892:ssa. Bob Askew huomautti: ellauri276.html on line 1005: Hyvin tunnettu laulu, laulettu sadonkorjuukodeissa ja muissa juhlissa. Patiencen sävelmä poikkeaa hieman tavallisesta, ja Lucy Broadwood huomautti, että siinä oli "jälkiä Dorian-moodista". ellauri276.html on line 1021: Good bread and cheese and the best of stingo hyvää leipää ja juustoa ja parasta stingoa. ellauri276.html on line 1041: Peat bread and pork pies we heartily eat, Turveleipää ja sianlihapiirakkaa syömme sydämellisesti, ellauri276.html on line 1055: I stepped up to him and made this reply, Astuin hänen luokseen ja vastasin: ellauri276.html on line 1066: Take this advice and be ruled by me, ottakaa tämä neuvo ja olkaa minun hallitsemia, ellauri276.html on line 1082: Go down to the pump and we douse in our head. menemme alas pumppuun ja huuhtelemme päämme. ellauri276.html on line 1088: With eggs and with bread and a piece of old sow Munien ja leivän kanssa ja pala vanhaa emakkoa ellauri276.html on line 1092: And a plentiful harvest in time we will yield. ja runsaan sadon aikanamme annamme. ellauri276.html on line 1112: On beef, bread and pork, boys, we heartily eats. Naudanlihaa, leipää ja sianlihaa, pojat, syömme sydämellisesti. ellauri276.html on line 1126: And then I turned around and I made this reply, Ja sitten käännyin ympäri ja vastasin: ellauri276.html on line 1135: Come take this advice and be ruled by me: tulkaa noudattamaan tätä neuvoa ja olkaa minun hallitsemia: ellauri276.html on line 1150: With the pork, beef and bread, boys, we heartily eat. pojat, syömme sydämellisesti sianlihan, naudanlihan ja leivän kanssa. ellauri276.html on line 1165: I stepped right up to him and made this reply, Astuin hänen luokseen ja vastasin: ellauri276.html on line 1176: Pray take this advice, this advice take from me; Rukoilen, ottakaa tämä neuvo, ottakaa tämä neuvo minulta; ellauri276.html on line 1191: Our bread, beef and corn, boys, we heartily eat. Leipämme, naudanlihamme ja maissi, pojat, syömme sydämellisesti. ellauri276.html on line 1205: I stepped up to him and made this reply, Astuin hänen luokseen ja vastasin: ellauri276.html on line 1216: Take my advice and be rulèd by me, ottakaa neuvoni ja olkaa minun hallitsemia, ellauri276.html on line 1231: With bread, beef and pork, boys, we heartily eat. Leipää, naudan- ja sianlihaa, pojat, syömme sydämellisesti. ellauri276.html on line 1245: But I turned round on him and made this reply, Mutta käännyin hänen puoleensa ja vastasin: ellauri276.html on line 1284: Marguerite Radclyffe-Hall (1880 - 1943), "Sokea kyntäjä" ellauri276.html on line 1287: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d4/Radclyffe_Hall%2C_ca._1930.jpg/440px-Radclyffe_Hall%2C_ca._1930.jpg" /> ellauri276.html on line 1289: Marguerite Antonia Radclyffe Hall (12. elokuuta 1880 – 7. lokakuuta 1943) oli englantilainen runoilija ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten romaanista Siirappia kolmeen pekkaan yxinäisyyden kaivossa, uraauurtava teos lesbokirjallisuudessa. Aikuisena Hall käytti usein nimeä John eikä Marguerite. ellauri276.html on line 1290: Hallin isä oli varakas filanderer, koulutettu Etonissa ja Oxfordissa, mutta työskenteli harvoin, koska hän peri suuren summan rahaa isältään, merkittävältä lääkäriltä, joka oli British Medical Associationin johtaja. Hänen äitinsä oli epävakaa amerikkalainen leski Philadelphiasta. Radclyffen isä lähti vuonna 1882 jättäen nuoren Radclyffen ja hänen äitinsä. Hän jätti kuitenkin Radclyffelle huomattavan perinnön. ellauri276.html on line 1292: Hall oli rekkalesbo, mutta kuvaili itseään "synnynnäiseksi invertiksi", termi on otettu Havelock Ellisin ja muiden vuosisadan vaihteen seksologien kirjoituksista. ellauri276.html on line 1293: Vuonna 1907 Bad Homburgin kylpylässä Saksassa (mäkin olen ollut siellä!) Hall tapasi Mabel Battenin, Liederin tunnetun amatöörilaulajan. He rakastuivat ja Battenin miehen onnekkaasti kuoltua he perustivat kodin yhdessä. Batten esitteli Hallin taiteellisten ja älykkäiden naisten piiriin, joista monet olivat lesboja. Hän oli myös ensimmäinen, joka kutsui Hallia "Johniksi", todettuaan samankaltaisuutensa Hallin miespuoliseen esivanhempaan, ja Hall käytti tätä nimeä loppuelämänsä. Batten rohkaisi Hallia aloittamaan runoutensa julkaisemisen. ellauri276.html on line 1296: Hallia, Battenia ja Troubridgea eivät lannistuneet kirkon varoitukset samaa sukupuolta olevien suhteista. Hallin katolisuus istui tiukassa elinikäisen kiintymyksen spiritismiin ja reinkarnaatioon rinnalla. Vuonna 1917 Radclyffe Hall ja Una Troubridge alkoivat asua yhdessä. Suhde kesti Hallin onnekkaaseen kuolemaan asti ellauri276.html on line 1305: Dobbs v. Jackson Women's Health Organization, nro 19-1392, 597 U.S. ___ (2022), on Yhdysvaltain korkeimman oikeuden merkittävä päätös, jossa tuomioistuin katsoi, että Yhdysvaltojen perustuslaki ei anna oikeutta aborttiin. Tuomioistuimen päätös kumosi sekä Roe v. Wade (1973) että Planned Parenthood v. Casey (1992), mikä antoi yksittäisille osavaltioille takaisin vallan säännellä kaikkia abortin näkökohtia, joita liittovaltion lait eivät suojaa. Päätös tuli 1 äänen enemmistöllä, jossa häpykielenä toimi Trumpin häthätää nimittämä "Amy" (1972) Ruth Bader Ginsburgin (1933-2020) onnekkaasti kellistyttyä. Ginsburg oli ensimmäinen juutalaisnainen ja toinen hovissa palvellut nainen Sandra Day O´Connorin jälkeen. Sen mielipiteet olivat konservatiivisia viime vuosituhannella, nyt ne ovat radikaaleja. ellauri276.html on line 1307: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/76/Ruth_Bader_Ginsburg_2016_portrait.jpg" height="300px" /> ellauri276.html on line 1308: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/Amy_Coney_Barrett_official_portrait.jpg/497px-Amy_Coney_Barrett_official_portrait.jpg" height="300px" /> ellauri277.html on line 28: ad> ellauri277.html on line 38: ads/2014/02/camel-cigarettes-pack.jpg" width="100%" /> ellauri277.html on line 42: On the evening of December 20, 1900, a suspicious fire destroyed the Buies Creek Academy and all the buildings except for the large wooden tabernacle. Awakened at 3:30 a.m. to witness the destruction, J.A. Campbell recalled: "When I ran up to the fire, the terrible fire, that was burning down chances for poor boys and girls, and I knew that I could not build again ... the flames that destroyed the labor of years [...] the only hope for hundreds of boys and girls was being swept away, I could not bear up longer [...] When they asked me my plans, I said, "Well, there's no chance to go on." ellauri277.html on line 121: Kahlil Gibran syntyi 6. tammikuuta 1883 Bsharrin kylässä Libanonin Mutasarrifate-vuorella, Ottomaanien Syyriassa (nykypäivän Libanon ). Hänen vanhempansa Khalil Sa´ad Gibran ja Kamila Rahmeh, papin tytär, olivat maroniittikristittyjä. Äiti Kamilan isänpuoleinen isoisä oli kääntynyt islamista kristinuskoon. Hiän oli 30-vuotias, kun Gibran syntyi, ja Gibranin isä Khalil oli hänen kolmas aviomiehensä (!). ellauri277.html on line 134: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/60/Mary_Haskell_by_Kahlil_Gibran.jpg" height="300px" /> ellauri277.html on line 135: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/34/Kahlil_Gibran_1913.jpg" height="300px" /> ellauri277.html on line 138: Gibran piti ensimmäisen taidenäyttelynsä piirustuksistaan tammikuussa 1904 Bostonissa Dayn studiossa. Tämän näyttelyn aikana Gibran tapasi Mary Haskellin, yhdeksän vuotta häntä vanhemman tyttökoulun rehtorin kaupungissa. Kaksikko solmi ystävyyden, joka kesti Gibranin loppuelämän. Haskell käytti suuria summia Gibranin tukemiseen ja toimitti myös kaikkia hänen englanninkielisiä kirjoituksiaan. Heidän romanttisen suhteensa luonne jää epäselväksi, vaikka jotkut elämäkerran kirjoittajat väittävät, että he olivat rakastavaisia mutta eivät koskaan menneet naimisiin, koska Haskellin perhe vastusti. Alusvaatteista saadut todisteet viittaavat siihen, että heidän suhteensa ei koskaan toteutunut fyysisesti. Gibran ja Haskell olivat lyhyesti kihloissa vuosien 1910 ja 1911 välillä. Joseph P. Ghougassianin mukaan Gibran oli kosinut häntä koska "ei tiennyt kuinka muuten maksaa takaisin kiitokseksi neiti Haskellille", mutta Haskell keskeytti yhdynnän tehden "hänelle selväksi, että hän piti hänen ystävyydestään ennen kuin raskasta sidettä mamuavioliitossa." Haskell meni myöhemmin naimisiin Jacob Florance Minisin kanssa vuonna 1926, samalla kun hän pysyi Gibranin läheisenä ystävänä, suojelijana ja hyväntekijänä ja käytti Jacobin vaikutusvaltaa Kallen uran edistämiseen. ellauri277.html on line 142: Heinäkuussa 1908 Gibran meni Haskellin taloudellisella tuella opiskelemaan taidetta Pariisissa Académie Julianissa, missä hän liittyi Jean-Paul Laurensin ateljeeseen. Gibran oli hyväksynyt Haskellin tarjouksen osittain etääntyäkseen Michelinesta, "sillä hän tiesi, että tämä rakkaus oli vastoin hänen kiitollisuuttaan neiti Haskellia kohtaan"; kuitenkin "hänen yllätykseksi Micheline tuli yllättäen hänen luokseen Pariisissa." "Michel oli paxuna kuin Michelin-ukko, mutta raskaus oli kohdunulkoinen, ja hänen piti tehdä abortti, luultavasti Ranskassa." Micheline oli palannut Yhdysvaltoihin lokakuun lopussa. Gibran vieraili hänen luonaan palattuaan Pariisiin heinäkuussa 1910, mutta heidän välilleen ei jäänyt aavistustakaan läheisyydestä. ellauri277.html on line 144: 1909 Gibran aloitti lyijykynällä tuherrettujen muotokuvien sarjan, jota hän myöhemmin kutsui "Taiteen temppeliksi", jossa oli "ajan kuuluisia mies- ja naistaiteilijoita" ja "muutamia Gibranin sankareita menneiltä ajoilta.", kuten Mary Haskell. Kesäkuussa 1910 Ameen Rihani, jonka Gibran oli tavannut PaPaPariisissa, joka oli kuusi vuotta vanhempi kuin Gibran, oli Gibranin roolimalli jonkin aikaa ja ystävä ainakin toukokuuhun 1912 asti. Gibranin elämäkerran kirjoittaja Robin Waterfield väittää, että vuoteen 1918 mennessä "kun Gibranin rooli muuttui vihaisen nuoren miehen roolista profeetan rooliksi, Rihani ei voinut enää toimia paradigmana." Pojille tuli bänät. ellauri277.html on line 149: Gibran esitti kopion kirjastaan Egyptissä asuneelle libanonilaiskirjailijalle May Ziadehille ja pyysi tätä arvostelemaan sitä. Hiänen vastauksensa 12. toukokuuta 1912 ei täysin hyväksynyt Gibranin rakkausfilosofiaa. Pikemminkin hiän pysyi kaikessa kirjeenvaihdossaan melko kriittisenä Gibranin länsimaisia ajatuksia kohtaan. Silti heillä oli vahva emotionaalinen kiintymys neiti Ziadehiin kuolemaansa asti. Taaskaan ei muka pistetty, pantu eikä laitettu sitä sinne. Uskokoon ken haluaa. ellauri277.html on line 169: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/54/Ages_of_Women_by_Kahlil_Gibran_-_Soumaya.jpg" width="100%" /> ellauri277.html on line 217: Khalil senior seems to have been a violent drinker and a gambler; rather than tend to his walnuts he went to be a collector of taxes for the village headman, a job that was not considered reputable. In 1891 he was convicted of some fiscal irregularity, and his property was confiscated. Gibran later described his father to his women friends as a descendant of cavaliers, a romantic figure, who got into trouble with the law for refusing to compromise with corrupt village authorities. BUAHAHAHA. ellauri277.html on line 221: Day was partial to exotic and orientalist themes and produced elegant homoerotic photographs of young men. Day became Gibran’s friend and patron, using the boy as a nude model, introducing him to smutty literature, and "helping him with his drawing". No one who reads Gibran’s works and knows Day’s tastes can doubt the depth of the latter’s influence on Gibran. Perhaps more important, Day and Day’s friends convinced Gibran that he had a special artistic calling. ellauri277.html on line 231: Gibran’s relationship with Peabody ended completely with her marriage in 1906. He then began a secret affair with a pianist, Gertrude Barrie, who, like Peabody, was several years his senior. During this period Haskell introduced him to an aspiring French actress, Émilie Michel, who taught French at Haskell’s school, and the two fell in love. In 1908 Michel suffered an ectopic pregnancy and had an abortion. The relationship waned and ultimately ended, a victim of Michel’s ambitions for a career on the stage. ellauri277.html on line 236: Gibran did not have the training to imitate the old masters of Arabic literature: his education had been haphazard and was as much in English as in Arabic, and there is little evidence of the influence of classical Arabic literature in his works. Instead, his Arabic style was influenced by the Romantic writers of late 19th-century Europe and shows obvious traces of English syntax. His allegorical sketches of exile, oppression, and loneliness spoke to the experiences of immigrants and had none of the rhetorical decoration that made high Arabic literature difficult for ordinary readers. Gibran’s haphazard education meant that his Arabic, like his English, was never perfect. ellauri277.html on line 238: After Paris, Gibran found Boston provincial and stifling. Haskell arranged for him to visit New York in April 1911; he moved there in September, using $5,000 that Haskell gave him to rent an apartment in Greenwich Village. He immediately acquired a circle of admirers that included the Swiss psychiatrist and psychologist Carl Gustav Jung and several Baha’is; the latter introduced him to the visiting Baha’i leader ‘Abd al-Baha’, whose portrait he drew. New York was the center of the Arabic literary scene in America; Rihani was there, and Gibran met many literary and artistic figures who lived in or passed through the city, including the Irish poet and dramatist William Butler Yeats. ellauri277.html on line 240: In the spring of 1913 he visited the International Exhibition of Modern Art—the “Armory Show”—which introduced European modern art to America. He approved of the show as a “declaration of independence” from tradition, but he did not think most of the paintings were beautiful and did not care for the artistic ideologies behind movements such as cubism. The reviews of an exhibition of his own work in December 1914 were mixed. Hedevoted most of his time to painting for the next eighteen years but remained loyal to the symbolism of his youth and became an isolated figure on the New York art scene. ellauri277.html on line 242: Gibran’s first book in English, The Madman: His Parables and Poems, was completed in 1917; it was brought out in 1918 by the young literary publisher Alfred A. Knopf, who went on to publish all of Gibran’s English works. A gold mine! A goose laying golden eggs! Way to go Alfred! ellauri277.html on line 246: Gibran’s masterpiece, The Prophet, was published in September 1923. The earliest references to a mysterious prophet counseling his people before returning to his island home can be found in Haskell’s journal from 1912. Gibran worked on it from time to time and had finished much of it by 1919. He seems to have written it in Arabic and then translated it into English. As with most of his English books, Haskell acted as his editor, correcting Gibran’s chronically defective spelling and punctuation but also suggesting improvements in the wording. ellauri277.html on line 248: The work begins with the prophet Almustafa preparing to leave the city of Orphalese, where he has lived for twelve years, to return to the island of his birth. The people of the city gather and beg him not to leave, but the seeress Almitra, knowing that his ship has come for him, asks him instead to tell them his truths. The people ask him about the great themes of human life: love, marriage, children, giving, eating and drinking, and many others, concluding with death. Almustafa speaks of each of the themes in sober, sonorous aphorisms grouped into twenty-six short chapters. As in earlier books, Gibran illustrated The Prophet with his own drawings, adding to the power of the work. ellauri277.html on line 250: The Prophet received tepid reviews in Poetry and The Bookman, an enthusiastic review in the Chicago Evening Post, and little else. On the other hand, the public reception was intense. It began with a trickle of grateful letters; the first edition sold out in two months; 13,000 copies a year were sold during the Great Depression, 60,000 in 1944, and 1,000,000 by 1957. Many millions of copies were sold in the following decades, making Gibran the best-selling American poet of the twentieth century. It is clear that the book deeply moved many people. When critics finally noticed it, they were baffled by the public response; they dismissed the work as sentimental, overwritten, artificial, and affected. ellauri277.html on line 252: Gibran knew that he would never surpass The Prophet, and for the most part his later works do not come close to measuring up to it. The book made him a celebrity, and his monastic lifestyle added to his mystique. ellauri277.html on line 260: Gibran died on 10 April 1931 of cirrhosis of the liver. He was an alcoholic and had been in poor health since the early 1920s. Gibran’s death set off a series of sordid conflicts that have clouded his reputation. His will left money and real estate to his sister (Marianna Jubran never married and died in Boston in 1972). Breckenridge ja Haskell piippasivat äkäsesti toisilleen mustankipeinä Gibranin kirjallisesta jäämistöstä. Breckenridge´s 1945 biography of Gibran, an adulatory work full of misinformation—much of which may have come from Gibran himself—continues to create confusion even after the publication of several excellent biographies. ellauri277.html on line 262: The unearned wealth from Gibran´s legacy wrought havoc in Bisharri, dividing families and leading to at least two murders. ellauri277.html on line 264: Gibran has generally been dismissed as sentimental and mawkishly [imelän] mystical. Nevertheless, his works are widely read and are regarded as serious literature by people who do not often read such literature. The unconventional beauty of his language and the moral earnestness of his ideas allow him to speak to a broad audience as only a handful of other twentieth-century American poets have. The sad fact is that a large majority of these monkeys are sentimental and mawkishly mystical. ellauri277.html on line 277: role and significance of religious values in the public consciousness and self-consciousness, which became the object of research of philosophers, historians, political scientists, specialists of state administration. At the same time, actual issues of religious values in ensuring the spiritual security of society remain insufficiently studied. There is no detailed scientific substantiation and comprehensive study of spiritual security in the structure of national security. ellauri277.html on line 279: Also, reviews the new approaches to the definition of spiritual safety and substantiates the expedience of using traditional and sociological approaches for that purpose. The peculiarities of ellauri277.html on line 288: society: methodology of systematic study: Monograph], 8. Chavkavadze N.Z. (1984), Kul´tura s Tcinnosti ellauri277.html on line 297: Public Administration, National Academy of Public 12. Bogdanovich, V.Y. (2002), Vojenna bezpeka ellauri277.html on line 319: Hallitsee rikollisuutta : Seurassa, jolla on uskonnollinen arvo ja uskonnollinen laki, on paljon vähemmän rikollisuutta verrattuna yhteiskuntiin, jotka eivät aseta uskontoa etusijalle. Ihmiset, joilla on uskonnollista arvoa, uskovat, että on olemassa Jumala, joka tarkkailee kaikkea heidän toimintaansa; jos he tekevät minkä tahansa rikoksen tai synnin, heitä rangaistaan kuolemanjälkeisessä elämässä. Tämä Jumalan pelko tuo ihmisille nuhteettomuutta ja johtaa heidän elämänsä rehellisyyden tielle. Tämä auttaa yhteiskuntaa vähentämään rikollisuutta merkittävästi. Kazo esim. El Salvador (suomexi Vapahtaja). Tai britti poliisisarja van der Valk. Kun sitä vertaa Nicholas Freelingin alkuperäisiin kirjoihin, näkee miten syvälle on anglosaxien moraalinen cesspool vajonnut. Silikonipanoropoteilla on aidompia tunteita kuin näillä mallinukeilla. ellauri277.html on line 336: Bahai-uskon voimakkaana piirteenä on pyrkimys ihmiskunnan yhdistämiseen ja maailmanrauhaan. Uskonnolla ei ole pappeja. Bahait opettavat, että kaikki uskonnot edustavat samaa jumaluutta, jonka ilmentymiä ovat olleet muun muassa Abraham, Zarathustra, Buddha, Jeesus ja Muhammad. All male panel! Uskovien velvollisuuksia ovat muun muassa päivittäiset rukoukset, paastoamiset, bahai-kalenteri (joulukalenterin korvike) ja puoluepolitiikan välttäminen. Uskonto sisältää vähän rituaaliperinteitä, tai ylipäänsä mitää perinteitä, kun se on kekattu niin hiljan. ellauri277.html on line 338: Eli siis Bahai-uskon juuret ovat islaminuskon šiialaisen haaran šaikhilaisessa koulukunnassa. Se uskoi kätketyn kahdennentoista imaamin – Qaimin tai Mahdin, profeetta Muhammadin seuraajan – ilmestymiseen, mikä merkitsisi ylösnousemuksen sekä ihmiskunnan uuden, onnellisen ja oikeudenmukaisen aikakauden alkua. Siis tämmönen messias-tematiikka taas. Vuonna 1844 nuori persialainen kauppias Sayyid Ali Muhammad Shirazi ilmoitti ensimmäiselle opetuslapselleen olevansa portti (Bab) šiialaisten kätkettyyn imaamiin. Tämän hän antoi ymmärtää myös ensimmäisessä kirjassaan Qayyum al-asma’, mistä baabilaisuus alkoi eriytyä vähitellen omaksi uskonnolliseksi liikkeekseen. Vuonna 1847 Bab ilmoitti itse olevansa kätketyn imaamin paluuportti, mikä irrotti liikkeen lopullisesti šiialaisuuden valtavirrasta. ellauri277.html on line 340: Bab oli nimittänyt seuraajakseen teheranilaiseen aatelissukuun kuuluvan Mirza Yahya Nurinan, myöhemmältä nimeltään Subh-i azal. Nää nimet kuulostaa Star Warsin ja Mordorin pahixilta. Onxnää örkkejä? Vuonna 1852 šaahi Nasiraddania vastaan tehtiin murhayritys, ja seuraavana vuonna baabilaisten johtohenkilöt karkotettiin Osmanien valtakuntaan kuuluvaan Bagdadiin. ellauri277.html on line 350: Bahai-usko tuli Suomeen eri lähteiden mukaan 1920-luvulla uskonnonvapauslain siivellä tai size tuli 1930-luvun lopulla amerikansuomalaisten mukana. Säännöllinen toiminta aloitettiin vuonna 1938, mutta ensimmäinen järjestö, Helsingin Bahai Seura ry, perustettiin vuonna 1952. Vielä tässä vaiheessa useimmat jäsenet eivät ajatelleet järjestöä erillisenä uskontona. 1960-luvun alussa perustettiin paikallishallinnot Tampereelle, Lahteen ja Turkuun, ja valtakunnallinen seura rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi vuonna 1963 nimellä Suomen Bahai-yhdyskunta. 1970-luvulla yhdyskunta aloitti aktiivisen lähetystyön muun muassa lentolehtisin ja musiikkiryhmien esityksillä, ja yhdyskunnan jäsenmäärä kaksinkertaistui vuosien 1972 ja 1973 aikana. Nykyisin yhdyskunnalla on 568 jäsentä (2010) and growing (LOL). Tunnettuja suomalaisia bahaita ovat vaatturi ja juontaja Arman Alizad (oikeasti?), juontaja-toimittaja Aram Aflatuni, bahai-yhteisön tiedottaja, toimittaja Sohelia Mikkonen sekä Pirkko Zillesin utelias mökkinaapuri. ellauri277.html on line 358: Ylimaallinen Jumala on ilmaissut itseään eri sanansaattajien muodossa, ja jokainen heidän perustamistaan uskonnoistaan on johtanut ihmiskunnan aina korkeammalle tasolle. Kaikki ovat tehneet virheitä, niin varmaan Barbapapakin, mutta nyt ei vielä tiedetä mitä. Bahait hyväksyvät kaikki suurten maailmanuskontojen perustajat ja keskushahmot. Heihin kuuluvat muun muassa Abraham, Mooses, Krishna, Buddha, Zarathustra, Jeesus ja Muhammad sekä kaiken ilmoituksen huipentumana Bab ja Baha´ullah. Yhtään naishahmoa? No ei. Jumalalta saatujen muistioiden ilmaisemisen ketju alkaa jo muinaisista maageista ja aiempien uskontojen kirjoituksissa profeetoiksi mainitaan muun muassa Aatami, Nooa, Hud ja Salih. Nekin kaikki setämiehiä. ellauri277.html on line 366: Bahai-usko pitää itseään erillisenä uskontona, mutta siinä näkyy islamin vaikutteita. Bahai-uskon mukaan Koraani tallettaa Jumalan sanan luotettavammin kuin Raamattu. Syynä tähän on, että Koraanissa on enemmän profeetta Muhammadin suoraa tekstiä kuin Raamatussa Jeesuksen omaa opetusta, ja Muhammad oli selkeästi kovempi jätkä kuin J.Nasaretilainen. Toinen syy on Koraanin myöhäisempi syntyaika. Baha’ullah viittasi kirjoituksissaan usein Koraanin jakeisiin, mutta muuten tekstisisältö erosi täysin. Hän viittasi myös Uuteen testamenttiin, Kahlil Gibranin hengellisiin runoihin sekä antiikin Kreikan filosofiaan. ellauri277.html on line 392: Bahai-usko perustuu Babin, Baha’ullahin, Alibaban ja Barbapapan kanonisiin teoksiin, joita tulkitsi ja selitti parhain päin Shoghi Effendi. Tavallinen bahai-uskovainen saa johdatuksensa yhteisöltä ja kanonisoiduista teoksista, ja bahai-uskon alkuaikojen esoteerisuus ja spiritismi on hylätty. Effendin kuoleman jälkeen bahai-uskon tulkinnat on tehnyt Yleisradion ohjelmaneuvosto aikaisempien käsikirjoitusten pohjalta. Meedioita ei enää kuunnella, paizi valtameedioita tietysti. ellauri277.html on line 400: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ef/4_Abrahamic_symbols.svg/300px-4_Abrahamic_symbols.svg.png" /> ellauri277.html on line 403: Mitä tulee baháʼí-oppeihin rauhasta ja ykseydestä, eräs kristitty, E.G. Browne kirjoitti, että vaikka hän piti niitä ihailtavina, ne ovat hänen mielestään huonompia kuin Kristuksen opetusten yksinkertaisuus ja kauneus. Hän väitti edelleen, että "bahaismin tapauksessa, jossa on melko epämääräisiä oppeja ihmisen sielun luonteesta ja kohtalosta, on hieman vaikea nähdä, mistä liikkeellepaneva voima eettisten maksimien noudattamiseksi voidaan saada. Et voi ajaa karjaa ilman toimivaa porkkanaa ja keppiä." ellauri277.html on line 411: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/82/Picture_of_Abdul-Baha.jpg/220px-Picture_of_Abdul-Baha.jpg" /> ellauri277.html on line 414: Universal House of Justice totesi vuonna 1995 ja on toistanut siitä lähtien, että seksuaalisuutta koskevat opetukset on esitetty uskon kirjoituksissa ja että "Oikeustalolla ei ole valtuuksia muuttaa tätä selkeää opetusta homoseksuaalisuudesta." Entinen baháʼí homo William Garlington sanoi, että baháʼí-asema Yhdysvalloissa "voidaan korkeintaan luonnehtia sympaattiseksi paheksumiseksi" homoseksuaalisuutta kohtaan. Kikkeliä ei vaadita enää irti väännettäväxi. ellauri277.html on line 425: Sekä Yhdysvalloissa että Iso-Britanniassa tuotettu Yön ritari sai ensi-iltansa 18. heinäkuuta 2008 Yhdysvalloissa, ja 25. heinäkuuta 2008 Suomessa. Elokuva sai erittäin myönteisiä arvosteluja ja se rikkoi useita tuottoennätyksiä koko teatteriesityksensä ajan. Yön ritari esiintyi kriitikoiden vuoden 2008 kymmenen parhaan elokuvan listoilla enemmän kuin mikään muu elokuva (287), paitsi WALL-E, ja se oli listojen ensimmäisellä sijalla enemmän kuin mikään muu elokuva (77) sinä vuonna. Se tuotti yli miljardi dollaria lipputuloja, ja on eniten tuottaneiden elokuvien listan sijalla 28. Elokuva sai kahdeksan Oscar-ehdokkuutta; se voitti parhaista äänitehosteista, ja Ledger palkittiin postuumisti parhaan miessivuosan palkinnolla. Vuonna 2016 Yön ritari äänestettiin BBC:n kyselyssä alkaneen vuosisadan 40 parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. ellauri277.html on line 454: The Dark Knight -elokuvassa useat hahmot – Batman/Bruce Wayne, Harvey Dent, luutnantti Gordon, gangsterit ja Gothamin ihmiset – joutuvat mahdottomien valintojen eteen. Jokeri nauttii tilanteiden luomisesta, jotka pakottavat ihmiset toimimaan vastoin moraalisia sitoumuksiaan, lakia, parempaa luontoaan ja etujaan vastaan. Ohjaaja Christopher Nolan sanoi Newsweekin haastattelussa: "Jokeri saa iloa ottaa vastaan jonkun sääntökokoelman - heidän etiikkansa, moraalinsa - ja kääntää heidät toisiaan vastaan. Paradoksi on tapa, jolla teet sen – antaa ihmisille mahdottomia valintoja.” Jokeri on oikea piru miehexeen. ellauri277.html on line 474: Dark Knight asettaa valinnan ja vapaan tahdon dilemmoja, joita kannattaa pohtia. Mutta etäisyys Gothamin ja Jerusalemin välillä on huomattava. Batmanin maailmassa valinta on aina pilaantunut, vaivautunut, traaginen ja ehkä jopa absurdi. Vapaassa Siionin maassa sitä vastoin valinta on lahja, adoptio, tunnustus ja yllättävän usein jopa rakkaus. Paizi vapaata rakkautta ja adoptiota ei tarvita kuha kerran vihityt perseet pysyy yhdessä ja jokainen hoitaa oman tonttinsa eikä eroa eikä ehkäise eikä nuohoa vääränmallisia reikiä. ellauri277.html on line 485: Sofia on kyllä vitun vaarallinen ja pahansuopakin. S.Nurmi vetää huumeita ja wiixeen huumeämmiä. Mixi suomalaisista poliiseista on tullut pahoja? Jari Aarnio kai näytti esimerkkiä. Reinikainen venelakkeineen oli paljon kivempi. No nyt on vedetty läpi kuitenkin koko S.KARPPI sarja, pimeitä kellareita on saatu kurkun täydeltä, ja huonosti motivoituja symbolisia paloittelumurhia plus muita vainaita. Tutustuttu varmaan kaikkiin stadin hylätyihin teollisuusmestoihin, nähty vastenmielisiä "POLIISI" siiroja valtavilla automaattiaseilla tunkeutumassa pahaa-aavistamattomien pahisten kotehin. Kenen mielestä tää voi olla jotain viihdettä? Kai laahuxen jonka oma elämä on totaalisen pimeetä, koska se on syvältä perseestä. ellauri278.html on line 28: ad> ellauri278.html on line 38: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/87/No-nb_bldsa_1c100_Georgy_Chicherin_and_Maxim_Litvinov.jpg/440px-No-nb_bldsa_1c100_Georgy_Chicherin_and_Maxim_Litvinov.jpg" width="100%" /> ellauri278.html on line 74: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0f/Convention_of_commanders_%28Retouched_photograph_in_the_Soviet_period%29._1921.jpg" /> ellauri278.html on line 157: Vyshinsky first became a nationally known public figure as a result of the Semenchuk case of 1936. Konstantin Semenchuk was the head of the Glavsevmorput station on Wrangel Island. He was accused of oppressing and starving the local Yupik and of ordering his subordinate, the sledge driver Stepan Startsev, to murder Dr. Nikolai Vulfson, who had attempted to stand up to Semenchuk, on 27 December 1934 (though there were also rumors that Startsev had fallen in love with Vulfson's wife, Dr. Gita Feldman, and killed him out of jealousy). The case came to trial before the Supreme Court of the RSFSR in May 1936; both defendants, attacked by Vyshinsky as "human waste", were found guilty and shot, and "the most publicised result of the trial was the joy of the liberated Eskimos." ellauri278.html on line 159: In 1936, Vyshinsky achieved international fame as the prosecutor at the Zinoviev-Kamenev trial (this trial had nine other defendants), the first of the Moscow Trials during the Great Purge, lashing its defenseless victims with memorable rhetoric: ellauri278.html on line 161: Shoot these rabid dogs. Death to this gang who hide their ferocious teeth, their eagle claws, from the people! Down with that vulture Trotsky, from whose mouth a bloody venom drips, putrefying the great ideals of Marxism! ... Down with these abject animals! Let's put an end once and for all to these miserable hybrids of foxes and pigs, these stinking corpses! Let's exterminate the mad dogs of capitalism, who want to tear to pieces the flower of our new Soviet nation! Let's push the bestial hatred they bear our leaders back down their own throats! ellauri278.html on line 163: He often punctuated speeches with phrases like "Dogs of the Fascist bourgeoisie", "mad dogs of Trotskyism", "dregs of society", "decayed people", "terrorist thugs and degenerates", and "accursed vermin". This dehumanization aided in what historian Arkady Vaksberg calls "a hitherto unknown type of trial where there was not the slightest need for evidence: what evidence did you need when you were dealing with 'stinking carrion' and 'mad dogs'." ellauri278.html on line 167: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov. ellauri278.html on line 169: Lenin taught us that "there has never been a single deep and mighty popular movement in history without filthy scum." Comrade Stalin warned us that ellauri278.html on line 190: Chicherin and Litvinov were temperamental opposites and became rivals. Chicherin had a cultivated, polished personal style but held strongly anti-Western opinions. He sought to hold Soviet Russia aloof from diplomatic deal-making with capitalist powers. ellauri278.html on line 194: In 1904, Chicherin inherited the estate of his famous uncle in Tambov Governorate and became very wealthy. He immediately used his new fortune to support revolutionary activities in the runup to the Russian Revolution of 1905 and was forced to flee abroad to avoid arrest late in that year. He spent the next 13 years in London, Paris and Berlin, where he joined the Menshevik faction of the Russian Social Democratic Labor Party and was active in emigre politics. In Imperial Germany, he underwent medical treatment in attempts to cure his homosexuality. ellauri278.html on line 196: Chicherin followed a pro-German foreign policy in line with his anti-British attitudes, which he had developed during his time in the Foreign Ministry, when Britain was blocking Russian expansion in Asia. Chicherin is thought to have had more phone conversations with Lenin than anyone else. When Joseph Stalin replaced Lenin in 1924, Chicherin remained foreign minister, and Stalin valued his opinions. ellauri278.html on line 200: Chicherin was an eccentric, with obsessive work habits. Alexander Barmine, who worked in the People´s Commissariat for Foreign Affairs, noted that "Chicherin was a workaholic with peculiar habits. His workroom was completely buried in books, newspaper and documents. He used to patter into our room in his shirt sleeves, wearing a large silk handkerchief round his neck and slippers adorned with metal buckles ... which, for comfort´s sake, he never troubled to fasten, making a clicking noise on the floor." In 1930 Chicherin was formally replaced by his deputy, Maxim Litvinov. A continuing terminal illness burdened his last years, which forced him away from his circle of friends and active work and led to an early death. ellauri278.html on line 208: In January 1908, French police arrested Litvinov under the name Meer Wallach while carrying twelve 500-ruble banknotes that had been stolen in a bank robbery in Tiflis the year before. The Russian government demanded his extradition but the French Minister for Justice Aristide Briand ruled Litvinov´s crime was political and ordered him to be deported. He went to Belfast, Ireland, where he joined his sister Rifka and her family. There, he taught foreign languages in the Jewish Jaffe Public Elementary School until 1910. ellauri278.html on line 212: In January 1918, Litvinov addressed the Labour Party Conference, praising the achievements of the Revolution. Alexander Kerensky, the leader of the democratic Russian Provisional Government that had replaced the Tsar and was overthrown by Lenin, was welcomed by the British government on a visit to London and also addressed the Labour Party Conference, criticising the dictatorship of Lenin’s government. Litvinov replied to Kerensky in the left-wing English press, criticising him as being supported by foreign powers and intending to restore capitalism. Later in 1918, the British government arrested Litvinov, ostensibly for having addressed public gatherings held in opposition to British intervention in the ongoing Russian Civil War. ellauri278.html on line 214: In February 1921, the Soviet government was approached by the government of the unilaterally declared Irish Republic in Dublin with proposals for a treaty of mutual recognition and assistance. Despairing of early American recognition for the Irish Republic, President of the Dáil Éireann Éamon De Valera had redirected his envoy Patrick McCartan from Washington to Moscow. McCartan may have assumed Litvinov, with his Irish experience, would be a ready ally. Litvinov, however, told McCarten the Soviet priority was a trade agreement with the UK. ellauri278.html on line 216: On 6 February 1933, Litvinov made the most-significant speech of his career, in which he tried to define aggression. He stated the internal situation of a country, alleged maladministration, possible danger to foreign residents, and civil unrest in a neighbouring country were not justifications for war. This speech became the authority when war was justified. British politician Anthony Eden had said; "to try to define aggression was a trap for the innocent and protection for the guilty". In 1946, the British Government supported Litvinov’s definition of aggression by accusing the Soviet Union of not complying with Litvinov’s definition of aggression. Finland made similar criticisms against the Soviet Union in 1939. ellauri278.html on line 224: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters. ellauri278.html on line 226: After the 1938 Munich Agreement, German state media derided Maxim Litvinov for his Jewish ancestry, referring to him as "Finkelstein-Litvinov". The Munich Agreement (Czech: Mnichovská dohoda; Slovak: Mníchovská dohoda; German: Münchner Abkommen) was an agreement concluded at Munich on 30 September 1938, by Nazi Germany, the United Kingdom, France, and Italy. The agreement provided for the German annexation of land on the border between Czechoslovakia and Germany called the Sudetenland, where more than three million people, mainly ethnic Germans, lived. The pact is also known in "some areas" as the Munich Betrayal (Czech: Mnichovská zrada; Slovak: Mníchovská zrada), because of a previous 1924 alliance agreement and a 1925 military pact between France and the Czechoslovak Republic. ellauri278.html on line 227: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia. ellauri278.html on line 233: Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war". ellauri278.html on line 235: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/MolotovRibbentropStalin.jpg/800px-MolotovRibbentropStalin.jpg" /> ellauri278.html on line 240: The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently. ellauri278.html on line 242: The replacement of Litvinov with Molotov significantly increased Stalin´s freedom to manoeuver in foreign policy. The dismissal of Litvinov, whose Jewish background was viewed disfavorably by Nazi Germany, removed an obstacle to negotiations with Germany. Stalin immediately directed Molotov to "purge the ministry of Jews". Recalling Stalin´s order, Molotov commented: "Thank God for these words! Jews formed an absolute majority in the leadership and among the ambassadors. It wasn´t good." ellauri278.html on line 244: Given Litvinov´s prior attempts to create an anti-fascist coalition, association with the doctrine of collective security with France and Britain, and pro-Western orientation by Kremlin standards, his dismissal indicated the existence of a Soviet option of rapprochement with Germany. Molotov´s appointment was a signal to Germany the USSR would negotiate. The dismissal also signaled to France and Britain the existence of a potential negotiation option with Germany. One British official wrote Litvinov´s disappearance meant the loss of an admirable technician or shock-absorber, while Molotov´s modus operandi was "more truly Bolshevik than diplomatic or cosmopolitan". ellauri278.html on line 246: With regard to the signing of the Molotov–Ribbentrop Pact with secret protocols dividing Eastern Europe three months later, Hitler told military commanders; "Litvinov´s replacement was decisive". A German official told the Soviet Ambassador Hitler was pleased Litvinov´s replacement Molotov was not Jewish. ellauri278.html on line 248: In the 21-month period between the declaration of war by France and Britain, and the invasion of the Soviet Union by Germany, Ivy Litvinov describes this period of her life. She said the family spent their time with their daughter-in-law in their dacha 27 kilometres (17 mi) from Moscow and outside school holidays in the family apartment in Moscow, when they spent long weekends in the country. For two years, the family played bridge, read music, and went on long walks in the countryside with their two dogs. ellauri278.html on line 250: 1941 Litvinov was definitively given the sack. LItvinov was livid. Stalin rejected everything Litvinov had said. When Stalin stopped speaking, Litvinov asked: "Does that mean you consider me an enemy of the people?" Stalin answered: "We do not consider you an enemy of the people, but too honest a revolutionary". ellauri278.html on line 254: Early in November 1941, Litvinov was summoned to see Stalin and told his services were required as ambassador to the United States. In the US, the appointment was met with enthusiasm. The New York Times stated: "Stalin has decided to place his ablest and most forceful diplomat and one who enjoys greater prestige in this country. He is known as a man of exceptional ability, adroit as well as forceful. It is believed that Stalin, in designating him for the ambassadorship, felt Litvinov could exercise real influence in Washington." ellauri278.html on line 256: Litvinov immediately gained popularity. In early December 1941, the Soviet Union’s war-relief organisation called a large meeting in Madison Square, New York City, where the auditorium was filled to capacity. Litvinov, speaking in English, told of the suffering in the Soviet Union. A woman in the front row ran up to the stage and donated her diamond necklace; whilst another gave a cheque for $15,000. At the end, Litvinov said; "What we need is a second necklace". ellauri278.html on line 258: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov. ellauri278.html on line 262: Maxim Litvinov died on on 31 December 1951. After his death, rumours he was murdered on Stalin´s instructions to the Ministry of Internal Affairs circulated. According to Anastas Mikoyan, alorry deliberately collided with Litvinov´s car as it rounded a bend near the Litvinov dacha on 31 December 1951, and he later died of his injuries. British television journalist Tim Tzouliadis stated; "The assassination of Litvinov marked an intensification of Stalin´s anti-Semitic campaign". According to Litvinov´s wife and daughter, however, Stalin was still on good terms with Litvinov at the time of his death. They said he had serious heart problems and was given the best treatment available during the final weeks of his life, and that he died from a heart attack on 31 December 1951. After Litvinov´s death, his widow Ivy remained in the Soviet Union until she returned to live in Britain in 1972. ellauri278.html on line 264: In his reminiscences dictated to a supporter later in life, Vyacheslav Molotov—Litvinov´s replacement as chief of foreign affairs and right-hand man of Joseph Stalin—said Litvinov was "intelligent" and "first rate" but said he and Stalin "didn´t trust him" and consequently "left him out of negotiations" with the United States during the war. Molotov called Litvinov "not a bad diplomat—a good one" but also called him quite an opportunist who greatly sympathized with Leon Trotsky, Grigory Zinoviev, and Lev Kamenev. According to Molotov; Litvinov remained among the living in the Great Purge only by chance. ellauri278.html on line 268: Molotov syntyi Kukarkan kylässä (nykyisin Sovetsk Kirovin alueella) nimellä Vjatšeslav Mihailovitš Skrjabin (ven. Скря́бин). Nimestään huolimatta hän ei ollut sukua säveltäjä Aleksandr Skrjabinille. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1906 opiskellessaan Kazanissa ja otti salanimen Molotov (molot = vasara). Molotov pidätettiin vuonna 1909 poliittisesta agitaatiosta ja karkotettiin kahdeksi vuodeksi. Palattuaan hän matkusti Pietariin, joka oli vuonna 1914 nimetty liian saksalaisperäisen nimensä Sankt-Peterburg vuoksi venäläisittäin Petrogradiksi. Hän oli paikalla helmikuun vallankumouksen aikana muiden bolševikkien, kuten Vladimir Leninin ollessa edelleen maanpaossa. Molotovilla oli tärkeä rooli lokakuun vallankumouksessa ja hän toimi jonkin aikaa Pravdan päätoimittajana ennen kuin alkoi työskennellä Josif Stalinin alaisuudessa keskuskomiteassa vuonna 1921. ellauri278.html on line 270: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/17/Molotov%2C_Stalin_and_Voroshilov%2C_1937.jpg" /> ellauri278.html on line 296: Ala-Lausitzin merkittävimpiä kaupunkeja ovat Cottbus, Eisenhüttenstadt, Guben, Forst, Luckau, Finsterwalde, Senftenberg, Spremberg, Bad Muskau, Puolan puolella sijaitseva Żary, Vetschau, Lübben ja Lübbenau sekä länsilaidalla Herzberg. Ylä-Lausitzin merkittävimpiä kaupunkeja ovat Bautzen, Görlitz, Lubań, Zittau, Löbau ja Kamenz sekä Niesky, Hoyerswerda ja Weißwasser. Cottbus on koko Lausitzin alueen väestöllisesti suurin kaupunki. Bautzen on historiallisesti Ylä-Lausitzin pääkaupunki ja Luckau Ala-Lausitzin. ellauri278.html on line 298: Alue on aivan hirveen näköinen, täynnä soita, lämpäreitä, hiilikaivoxia tai paremminkin avolouhoxia. Vanhat harppisakut ylpeilevät vielä sillä että kaivoivat sieltä aivan vitusti hiiltä ja pilasivat sillä koko planeetan. Jälellä on enää köyhiä maajusseja, mainoslehden jakajia, huumehörhöjä ja korruptoituneita skoudeja. Kellonvalaja Godunov oli vihannut kommunisteja koko ikänsä mutta nyt kun raha on ruotelissa... (SSH! Älä jatka!) Aivan hirveetä. Tollastako elämä on 21. vuosisadan heeboille? Ei käy kyllä kateexi. Niiden pitäis ryhdistäytyä ja aloittaa kommunismi uudestaan aivan alusta. ellauri278.html on line 303: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/23/Polish_eagle_and_Soviet_soldier.JPG" /> ellauri278.html on line 310: Verbistä roll, roll (on mahdollista, että viikinkilaivat matkalla varangilaisista kreikkalaisiin rullasivat eräänlaisilla rullaluistinradoilla Dneprin altaalta Länsi-Dvinan altaalle). ellauri278.html on line 326: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse]. ellauri278.html on line 328: 12 km Katynista itään, Dneprin oikeaa rantaa pitkin, sijaitsee yksi Venäjän suurimmista arkeologisista komplekseista - Gnezdovo, joka sisältää kaksi asutusta ja yli kymmenen hautakumpua (useita tuhansia hautoja). Kaikki muistomerkit kuuluvat IX - XI vuosisadoille. ellauri278.html on line 331: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/The_Katyn_Massacre%2C_1940_HU106207.jpg/800px-The_Katyn_Massacre%2C_1940_HU106207.jpg" /> ellauri278.html on line 363: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c3/The_Katyn_Massacre%2C_1940_HU106221.jpg" /> ellauri278.html on line 366: Helmikuussa 1943 saksalainen kenttäpoliisi alkoi paikallisten asukkaiden ohjeiden mukaan tutkia hautauksia; Maaliskuun 29. päivänä kaivaus aloitettiin, ja 13. huhtikuuta Berliinin radioviestillä ilmoitettiin virallisesti NKVD:n ampumien puolalaisten upseerien hautauspaikkojen löytymisestä. Tämä oli Goebbelsin henkilökohtaisesti ohjaaman meluisan propagandakampanjan alku, ja Moskova yritti vastata siihen julkaisemalla Sovinformburon raportin 16. huhtikuuta otsikolla "Saksalaisten fasististen teloittajien ilkeät keksinnöt", jossa se syytti saksalaisia provokaatiosta ja väitti, että uhrit olivat kesällä 1941 Smolenskin länsipuolella rakennustöissä ja saksalaiset vangitsivat heidät ja ampuivat. ellauri278.html on line 408: Eesti Maaorava Liit eli Maaliit (”Viron maalaisliitto”) oli Virossa vuosina 1917–1920 toiminut, maaseutuväestön asiaa ajanut puolue. Se oli toiminta-aikanaan Viron johtavia porvarillisia puolueita. Puolue perustettiin keväällä 1917, ja sen alkuperäinen johtaja oli Jaan Hünerson. Puolueen perustajat olivat samoihin aikoihin perustetun Viron demokraattisen puolueen maatalousohjelmaan tyytymättömiä viljelijäväestön edustajia, mutta mukana oli myös aiempaan oikeistoradikaaliryhmään kuuluneita, kuten Jaan Teemant. Siis selkeästi persuja. ellauri278.html on line 410: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a7/P%C3%A4ts_prison.jpg/375px-P%C3%A4ts_prison.jpg" /> ellauri278.html on line 415: Vuoden 1919 perustavan kokouksen vaaleissa Maaorava Liit hävisi vaalissa saaden vain kahdeksan paikkaa 120:stä, sillä äänestäjät olivat tyytymättömiä puolueen yhteistyöhön saksalaisten miehittäjien kanssa. Puolue siirtyi aatteellisesti oikealle, ja siitä tuli Viron johtava oikeistopuolue. Sen seuraajaksi perustettiin vuonna 1920 Pöllymeeste Kogud -niminen puolue, joka oli Viron johtavia nazipuolueita 1920- ja 1930-luvulla. ellauri278.html on line 442: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Thompson-and-his-gun.jpg/270px-Thompson-and-his-gun.jpg" /> ellauri278.html on line 451: Sodan jälkeen uusia SMG-malleja ilmestyi usein. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla SMG:n käyttö väheni. Nykyään konepistoolit on suurelta osin korvattu rynnäkkökivääreillä, joilla on pidempi hyötykantama ja pystyvät läpäisemään nykyaikaisen jalkaväen kypärät ja vartalosuojat. Kuitenkin armeijan erikoisjoukot ja poliisin taktiset yksiköt (ns. siirat, jotka juoxevat kevlar-asuisina rykelminä tyhjiin tehdasrakennuxiin ja autiotaloihin huutaen "POLIISI! kaadu tai mä kaadan sut!") käyttävät edelleen konepistooleja lähitaisteluissa, koska siviilikonnilla ei yleensä ole kevlar-asuja eikä kypäriä. Ne ovat pistoolikaliiperinen ase, jota on helppo hallita ja joka on vähemmän todennäköinen 'ylitunkeutumaan kohteeseen' eli tekemään konniin tarpeettoman isoja läpireikiä. ellauri278.html on line 524: Yksi suurimpia tämän konepistoolin valtteja oli sen suuri rumpulipas, johon sai ladattua mukaan 71 patruunaa. Hyökkäyksen keskellä ei tarvinnut pysähtyä lataamaan asetta, kun rumpulippaaseen mahtui yli tuplamäärä ammuksia jopa verrattuna tavanomaiseen konepistoolin tankolippaaseen. Kun ottaa huomioon että vastapuolella saksalaisia vastaan hyökätessä oli vastassa suuremmilta osin vain kertalaukauksiin pystyviä pulttilukkokiväärejä, niin tällaisen konepistoolin antaman tulivoiman ylivertaisuuden käsittää paremmin. Neuvostoliiton nopean valmistuksen ansiosta kokonaisia joukkueita ja välillä koko komppanioita varustettiin tällä konepistoolilla, antaen joukoille huikean tulivoiman lyhyillä etäisyyksillä. Parempi tulivoima saksalaisten aseita vastaan olikin yksi Neuvostoliiton valtteja Saksaa vastaan. ellauri278.html on line 541: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa. ellauri279.html on line 28: ad> ellauri279.html on line 38: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/90/Evstafiev-solzhenitsyn.jpg" width="100%" /> ellauri279.html on line 39: Solženitsyn jää vallankumousjunasta Vladivostokissa kesällä 1994 palattuaan Venäjälle lähes 20 vuotta kestäneen karkotuksen jälkeen. ellauri279.html on line 47: Šostakovitsin Mstsenskin piirikunnan Lady Macbeth oli minulle pettymys. Se oli sekasotkua musiikin asemesta. Minua tympäisi tökerö ja jäsentymätön soitinnus. Olin tyrmistynyt kun vähäiset melodian yritykset ja sävelmän aloitelmat hukkuivat joutavaan ryskämiseen, kirskuntaan ja kiljuntaan. Näyttämöllä kannetaan jotain jättimäisiä muovilohia joilla ei ole juonen kanssa mitään tekemistä. Järjetöntä! Siitä ei ole pitkä matka amerikkalaiseen rappiomusiikkiin kuten Limp Bizkit. Kauhistuneena olen kuunnellut muutakin uudempaa amerikkalaista musiikkia. Millaista iukuttamista, paukuttelua ja ränkymistä! Kapitalismi syö itseään sisältäpäin kaikin tavoin, niin, kaikin tavoin. Sen luhistuminen on lähellä. ellauri279.html on line 87: Vuonna 1974 Solženitsyn menetti Neuvostoliiton kansalaisuutensa ja hänet lennätettiin Länsi -Saksaan. Esimerkiksi Yleisradion Moskovan kirjeenvaihtaja puntaroi Solženitsynin asemaa hänen karkotuspäivänään seuraavasti: ellauri279.html on line 91: Tehtaankadulta kyseltiinkin, "miksi juuri Tammen piti kustantaa niin paljon neuvostovastaista kirjallisuutta". ellauri279.html on line 95: Erään William Harrisonin mukaan Solzhenitsyn oli varsinkin loppupeleissä "arkki-taantumuksellinen", joka väitti, että Neuvostoliiton valtio "tukahdutti" perinteisen iso- ja vähävenäläisen kulttuurin, vaati yhtenäisen slaavilaisen valtion luomista, joka kattaa Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän, ja joka oli Ukrainan itsenäisyyden kova vastustaja. On hyvin dokumentoitu, että hänen kielteiset näkemyksensä Ukrainan itsenäisyydestä muuttuivat radikaalimmiksi vuosien varrella. Harrison väitti myös, että Solzhenitsynillä oli panslaavilaisia ja monarkistisia näkemyksiä. Harrisonin mukaan "Hänen historiallinen kirjoituksensa on täynnä himoa idealisoidun tsaarin aikakauden jälkeen, jolloin näennäisesti kaikki oli ruusuista. Hän etsi turvapaikkaa unenomaisesta menneisyydestä, jossa hän uskoi, että ortodoksiselle perustalle rakennettu yhtenäinen slaavilainen valtio (Venäjän valtakunta) oli tarjonnut ideologisen vaihtoehdon länsimaiselle individualistiselle liberalismille. ellauri279.html on line 103: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b4/Vladimir_Putin_with_Aleksandr_Solzhenitsyn-1.jpg/220px-Vladimir_Putin_with_Aleksandr_Solzhenitsyn-1.jpg" /> ellauri279.html on line 107: Solzhenitsyn suhtautui kriittisesti Naton itälaajentumiseen kohti Venäjän rajoja. Vuonna 2006 Solzhenitsyn syytti Natoa yrityksestä saada Venäjä hallintaansa. Kuka, me? Nyt Nato lähettää panssarivaunuja Ukrainaan pienen mutta rohkean Natoon kuulumattoman Suomen avustuksella. ellauri279.html on line 111: Vähän ennen kuolemaansa Solzhenitsyn arvioi Izvestiassa 2. huhtikuuta 2008 julkaistussa haastattelussa, että vaikka Ukrainan nälänhätä oli sekä keinotekoinen että valtion aiheuttama, se ei eronnut Venäjän nälänhädästä vuonna 1921. Solzhenitsyn ilmaisi uskovansa, että molemmat nälänhädät johtuivat bolshevikkiyksiköiden järjestelmällisestä aseellisesta ryöstöstä sekä venäläisten että ukrainalaisten talonpoikien sadoista, jotka olivat politbyroon käskystä tuoda takaisin ruokaa nälkää näkeville kaupunkien väestökeskuksille ja kieltäytyivät ideologisista syistä sallimasta elintarvikkeiden yksityistä myyntiä kaupungeissa tai maksamasta talonpojille vastineeksi takavarikoidusta ruoasta. ellauri279.html on line 124: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8b/PavlikMor.jpg" /> ellauri279.html on line 144: Koulu, josta vastasin, työskenteli kahdessa vuorossa. Tuolloin meillä ei ollut aavistustakaan radiosta, sähköstä, istuimme iltaisin taskulamppujen ääressä, huolehdimme kerosiinista. Mustetta ei myöskään ollut, he kirjoittivat juurikasmehulla. Köyhyys ylipäänsä oli kauhistuttavaa. Kun me, opettajat, aloimme käydä talosta taloon ottamassa lapsia kouluun, kävi ilmi, että monilla heistä ei ollut vaatteita. Lapset istuivat alasti sängyillä ja peittivät itsensä rievuilla. Lapset kiipesivät uuniin ja lämmittelivät itseään tuhkassa. ellauri279.html on line 153: En voi olla huomaamatta, että 6. syyskuuta, kun teurastetut lapseni tuotiin metsästä, isoäiti Aksinya tapasi minut kadulla ja sanoi virnistettynä: "Tatiana, teimme sinulle lihaa, ja nyt sinä syöt sen!". Hei täähän on kuin joku antiikin tarina! Syötetään vanhemmalle lapsesta tehty gulashi. ellauri279.html on line 178: Millaisen koetuksen he asettivat veljelleni? Se on noloa ja pelottavaa. Veljeäni kutsuttiin lehdessä tiedottajaksi. Valehtele! Pavel taisteli aina avoimesti. Miksi häntä loukataan? Onko perheemme kärsinyt pientä surua? Ketä kiusataan? Kaksi veljestäni tapettiin. Kolmas, Roman, tuli vammaisten eturintamassa, kuoli nuorena. Minua paneteltiin sodan aikana kansan vihollisena. Hän vietti leirillä kymmenen vuotta. Ja sitten he kuntoutuivat. Ja nyt panettelu Pavlikille. Kuinka kestää tämä kaikki? He tuomitsivat minut kidutuksiin pahemmin kuin leireillä. On hyvä, että äitini ei nähnyt näinä päivinä... Kirjoitan, mutta kyyneleet tukehtuvat. Joten näyttää siltä, että Pashka on jälleen puolustuskyvytön tiellä.... "Ogonyok" Korotichin toimittaja radioasemalla "Freedom" sanoi, että veljeni on paskiainen, mikä tarkoittaa äitiäni... Juri Izrailevich Alperovitš-Družnikov työskenteli perheeseemme, joi teetä äitini, joka tunsi myötätuntoa meitä kaikkia kohtaan, ja sitten hän julkaisi Lontoossa inhottavan kirjan - joukon niin inhottavia valheita ja panettelua, että sen lukemisen jälkeen sain toisen sydänkohtauksen. Myös Z. A. Kabina sairastui, hän yritti haastaa tekijän kanteen kansainvälisessä tuomioistuimessa, mutta missä hän on - Alperovich asuu Texasissa ja nauraa - yritä saada hänet, opettajan eläke ei riitä. Lukuja tämän kirjoittajan kirjasta "Pavlik Morozovin taivaaseenastuminen" levittivät monet sanomalehdet ja aikakauslehdet, kukaan ei ota protestejani huomioon, kukaan ei tarvitse totuutta veljestäni... Näyttää siltä, että minulla on vain yksi asia tästä vasemmalle - kastella itseni bensiinillä, ja siinä se! ellauri279.html on line 197: When Yuri joined the faculty of the Department of German and Russian at UCD in January, 1989, none of his colleagues had any idea of the remarkable fifty-five years of his life that had preceded his arrival in Davis. Some of us were aware of the fact that he had been censored for his writing in the Soviet Union, but most, if not all of us, were ignorant of the attack leveled against him in 1974 by the newspaper Izvestiya, which accused him of having slandered the Soviet people, or of his having been removed from the Writers Union of the USSR in 1977 and declared “a traitor to the motherland” for his participation in the Samizdat underground publishing movement. In 1986, he was threatened by the KGB with either incarceration in a prison camp or confinement to a psychiatric ward, where he might well have languished had it not been for the intervention of Western writers such as Kurt Vonnegut and Arthur Miller, as well as, the International PEN-Club. Yuri was banished from his homeland a year later. He became a leading literary figure among Russian émigré writers while in exile, living first in Vienna, and then in Texas, before coming to California. ellauri279.html on line 199: In his sensational exposé, Informer 001 or the Myth of Pavlik Morozov, a product of research carried out clandestinely in the Soviet Union between 1980 and 1984, he demolished the long-standing, “official” Soviet version of the young, thirteen-year old “pioneer” (who never was) and communist martyr – designated, in 1934, a Soviet literary hero at the First Congress of Soviet Writers – who had turned in his father to the authorities for treasonable activity. The boy was subsequently murdered, according to the authorities, by members of his own family. The young Pavlik did, in fact, denounce his father, but, as Yuri demonstrates, he appears to have been put up to it by his mother, seeking revenge for her husband’s infidelity. As to who actually killed Pavlik, Yuri establishes that it was certainly not family members who were hauled before a Soviet court and subsequently executed. No less a literary figure than Alexander Solzhenitsyn hailed the publication of the book in 1987, claiming that it was “through books such as this that as many Soviet lies will eventually be told as revealed.” ellauri279.html on line 208: Dmitri Mikhailovich Alperovitch (born 1980) is a Russian American think-tank founder, investor, philanthropist, podcast host and former computer security industry executive. He is the chairman of Silverado Policy Accelerator, a geopolitics think-tank in Washington, D.C. and a co-founder and former chief technology officer of CrowdStrike. Alperovitch is a naturalized U.S. citizen born in Russia who came to the United States in 1994 with his family. Following Russian invasion of Ukraine, Alperovitch became the host of Geopolitics Decanted podcast, where he discusses current geopolitical events with militarily experts, historians, economists and political scientists. He is one of the 100 leading global thinkers in foreign policy 2013. Alperovitch even got a nod from President Trump when the leader (erroneously) called out CrowdStrike as “owned by a very rich Ukrainian.” (It’s assumed he was talking about Alperovitch, who is a cofounder and was born in Moscow to Russian parents.) ellauri279.html on line 210: adorpublico.com/wp-content/uploads/2019/11/jose-alperovich-.jpg?ssl=1" /> ellauri279.html on line 214: From the return of Perón in 1973 and under the leadership of Isabel Perón, the Justicialist Party was no longer characterized by anti-imperialist and revolutionary tones but by a strong focus on orthodox peronism and anticommunism (of which it became the main bulwark in South America) and the support of economic liberalism. ellauri279.html on line 219: Neuvostoliitossa tukahdutettiin vuosina 1945-1947 ilmeinen antisemitismi. Miksi? Ensinnäkin siksi, että Stalinia pidettiin juutalaisten pelastajana, miehenä, joka voitti Hitlerin ja oli vapauttanut Itä-Euroopan keskitysleirit natseilta. Lisäksi Stalin tarvitsi noina vuosina juutalaisia propagandatarkoituksiin. Toiseksi monet vanhoista bolshevikeista olivat juutalaisia, Leon Trotski, Lev Kamenev, Gregori Zinovjev, Lazar Kaganovitš, Maksim Litvinov, Jakov Sverdlov, Polina Zhemchuzhina (Molotovin vaimo) jne. Juutalaisia kommunisteja, kuten legendaarinen Chekan perustaja, Felix Dzerzhinsky ja hänen seuraajansa Abram Slutski, Sergei Shpigelglas ja Genrikh Yagoda olivat johtaneet bolshevikkien ja myöhemmin neuvostovaltion tiedustelu- ja turvallisuuselimiä. Ja kulttuurielimissä, puolueessa, oli edelleen paljon juutalaisia kaadereita, alana tiedustelupalvelut ja turvallisuuslaitteet. Kolmanneksi Stalin oli alun perin tukenut juutalaisen Israelin valtion luomista. ellauri279.html on line 233: Stalin uskoi, että Venäjällä oli huono olo. Neuvostoliiton kansalaiset pysähtyivät. Venäjän kansa oli vallannut "ajattomuuden", "hävittäjien" kadottamisen ja epäonnistumisen "paljastaa keskuudessaan asuvien ihmisten vihollisia". Jopa politbyroon jäsenet, hänen lähipiirinsä, "eivät voineet enää nähdä vihollista nenänsä edessä". Vjatšeslav Molotov, Lavrenti Beria, Georgi Malenkov, Nikita Hruštšov ja Anastas Mikojan – kaikki olivat joskus pukeutuneet. Stalin jopa kysyi retorisesti heiltä, oletetuilta "kollektiivijohtajilta": "Kun olen poissa, kapitalistit hukuttavat teidät kuin sokeat kissanpennut... mitä tekisit ilman minua? Maa tuhoutuu, koska et tiedä kuinka tunnistaa vihollisia." Niinpä. ellauri279.html on line 235: Juutalaisten lääkäreiden vastaisen yleissuunnitelman käynnistämisen laukaisee AA Zhdanovin kuolema 31. elokuuta 1948 sydänkohtaukseen. Stalin oli jo eronnut ja salaa häpäissyt Ždanovin, politbyroon johtavan jäsenen ja Suomen kirjallisuuteen perehtyneen kulttuuri- ja taideministerin. Zhdanov oli pudonnut suosiosta, koska hänen poikansa Juri Ždanov, nuori tiedemies, oli avoimesti arvostellut Neuvostoliiton geneetikkoa Trofim D. Lysenkoa, joka oli tuolloin Stalinin suosiossa. "Vozhd" toivoi edelleen, että sarlataani Lysenko lunastaisi lupauksensa tuottaa suuri sato geneettisesti muunnetusta "peruna-tomaatti" -sadosta, joka mullistaisi Neuvostoliiton maatalouden. Lysenko oli vain aikaansa edellä, nythän vihreä vallankumous ja geenimuunnellut lajikkeet ovat toteuttaneet Stalinin haaveet ja Lysenkon suunnitelmat. ellauri279.html on line 256: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c5/Miguel_A._Faria_Jr._Wikipedia_image.jpg" /> ellauri279.html on line 273: Mihail Ryumin syntyi 1. syyskuuta 1913 keskiluokkaiseen talonpoikaisperheeseen Bolshoe Kabanye kylässä, Kabanje Volostissa, Shadrinsk Uyezdissa, Permin kuvernöörissä, nyt Baturinski Selsovetissa, Shadrinskin alueella, Kurganin alueella. Sisällissodan vuosina Ryuminin perhe tuki valkoisia, myöhemmin Mihail Dmitrievich piilotti tämän seikan. ellauri279.html on line 277: Vuonna 1951 hän sai nuhteen tutkintamateriaaleja sisältävän kansion kadottamisesta virallisessa bussissa. Hän myös piilotti johtajilta tosiasioita, jotka vaaransivat hänen sukulaisensa - Ryuminin isä oli Sauli Niinistön kokoluokan nyrkki, hänen veljeään ja sisartaan syytettiin varkaudesta, ja hänen appinsa palveli Kolchakin kanssa sisällissodan aikana. ellauri279.html on line 281: 17. maaliskuuta 1953 Stalinin kuoleman jälkeen hänet pidätettiin ja pidettiin Lefortovon vankilassa. Kuulusteluissa hän kielsi syytökset vihollisen toiminnasta ja myönsi mielellään yksittäiset virheet. Hän ilmaisi haluavansa työskennellä missä tahansa virassa, jonne puolue lähettää hänet. Beria puhui kahdesti tyngän kanssa. Ensimmäistä kertaa hän rohkaisi Ryuminia, että hän voisi saada anteeksi, jos hän "paljastaa takapuolensa kokonaan". 28. maaliskuuta 1953 käytiin toinen keskustelu, joka päättyi 25 minuutin kuluttua lauseeseen: "Nähdään taas, paizi et sinä minua. Me eliminoimme sinut." Myöhemmin Ryumin alkoi väittää, että häntä vastaan nostivat kanteen "kansan viholliset Beria, Kobulov, Goglidze jaVlodzimirsky, joihin hän sekaantui." ellauri279.html on line 302: ad.wikimedia.org/wikipedia/ru/2/28/%D0%92_%D0%BA%D1%80%D1%83%D0%B3%D0%B5_%D0%BF%D0%B5%D1%80%D0%B2%D0%BE%D0%BC_%28%D0%BF%D0%BE%D1%81%D1%82%D0%B5%D1%80_%D1%82%D0%B5%D0%BB%D0%B5%D1%81%D0%B5%D1%80%D0%B8%D0%B0%D0%BB%D0%B0%29.jpg" /> ellauri279.html on line 308: Toinen tarina on tarina petturi Innokenty Volodinista. Ulkomailla matkustanut diplomaatti, Neuvostoliiton älymystön eliitin edustaja, yrittää välittää Yhdysvaltain suurlähetystölle tietoja Neuvostoliiton tiedusteluagentin yrityksestä saada yhdysvaltalaisten tiedemiesten kehitystä eteenpäin atomipommin tuotannon alalla. Ryuminia esitti hassuttelija Igor Ugolnikov. ellauri279.html on line 315: ad.wikimedia.org/wikipedia/ru/9/90/Solzhenitsyn-obysk.jpg" /> ellauri279.html on line 342: Hänen (Jurin) vaientamista kannattavat kynäilijät kirjoittivat anomuksia, sadat julkkis intellektuellit, joista muinoin vasemmistoon suuntautuneilla henkilöillä, kuten Jean-Paul Sartrella, oli erityistä vaikutusta Moskovassa. Muita tukijoita olivat muun muassa vasemmistosiipirikot Graham Greene, Muriel Spark, W. H. Auden, Günter Grass, Heinrich Böll, Yukio Mishima, Carlos Fuentes, Arthur Miller, John Updike, Truman Capote ja Kurt Vonnegut. Aika monesta näistä on jo paasauxia. Joukossa on melkoisia turhakkeita jopa konnia. ellauri279.html on line 351: Solzhenizynin punainen Jopo-pyörä. Kasarmikadun Etolenillla ei ollut näitä pyöriä. ellauri279.html on line 357: Solženitsyn valittiin vuonna 1997 Venäjän tiedeakatemian akateemikoksi. Hän perusti nimeään kantavan kirjallisuuspalkinnon. Vuonna 2007 Solženitsyn sai valtionpalkinnon humanitaarisesta työstään. Palkinnon luovutti presidentti Vladimir Putin Solženitsynin kotona Moskovassa. Vittu mitä nuoleskelua, hyi Voldemar. ellauri279.html on line 384: Kommunistisen puolueen johtaja Gennadi Zjuganov totesi, "että hän [Solzhenitsyn] oli neuvostoaikaa arvioidessaan äärimmäisen suuntaa antava ja yksipuolinen. Luonnollisesti hänen henkilökohtainen tragediansa kerrostunut näihin arvioihin. Mutta koko kansan elämään ja tekoihin, koko suuren maan luovaan potentiaaliin, et voi siirtää henkilökohtaisia ongelmiasi ja vaikeuksiasi". ellauri279.html on line 447: Solzhenizyn teki näennäisen takinkäännön henkkoht enkan kääntämällä takkia nuipperin ja näipperin. Mielipiteeni olivat ennen radikaaleja nyt ne ovat konservatiiviset. Carlos Fuentes oli toinen takinkääntäjä. Isä Rafu oli sotinut Wilsonia vastaan Huertan jupakassa, ja sixi Carloskin rupesi eka kommunistixi. Mutta se kävi kouluja Yhdysvalloissa ja opiskeli isän käskystä lakia kynäilyn sijasta, ja sitä tietä Carloxesta tuli ensin hallituxen kätyri ja lopulta takinkääntäjä. Fuentes ja toinen meksikolainen kirjailija, Nobel-palkittu Octavio Paz ajautuivat 1990-luvulla riitoihin. He olivat ystävystyneet 1950 ja olivat tämän tehneet paljon yhteistyötä. Heidän välinsä alkoivat kuitenkin rakoilla 1980-luvulla, kun Fuentes kannatti sittemmin pahoixi takinkääntäjixi osoittautuneita Nicaraguan sandinisteja, jotka Paz tuomitsi. Paz oli oikeassa että Fuentesilta puuttui todellinen meksikolainen identiteetti. Sen se oli korvannut jenkki identiteetillä. Tämän se osoitti kynäilemällä useitakin amerikkalaishenkisiä NYT bestsellerejä. ellauri281.html on line 28: ad> ellauri281.html on line 38: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/8/8a/Puss_in_Boots_from_Shrek.png" width="100%" /> ellauri281.html on line 73: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0f/Convention_of_commanders_%28Retouched_photograph_in_the_Soviet_period%29._1921.jpg" /> ellauri281.html on line 156: Vyshinsky first became a nationally known public figure as a result of the Semenchuk case of 1936. Konstantin Semenchuk was the head of the Glavsevmorput station on Wrangel Island. He was accused of oppressing and starving the local Yupik and of ordering his subordinate, the sledge driver Stepan Startsev, to murder Dr. Nikolai Vulfson, who had attempted to stand up to Semenchuk, on 27 December 1934 (though there were also rumors that Startsev had fallen in love with Vulfson's wife, Dr. Gita Feldman, and killed him out of jealousy). The case came to trial before the Supreme Court of the RSFSR in May 1936; both defendants, attacked by Vyshinsky as "human waste", were found guilty and shot, and "the most publicised result of the trial was the joy of the liberated Eskimos." ellauri281.html on line 158: In 1936, Vyshinsky achieved international fame as the prosecutor at the Zinoviev-Kamenev trial (this trial had nine other defendants), the first of the Moscow Trials during the Great Purge, lashing its defenseless victims with memorable rhetoric: ellauri281.html on line 160: Shoot these rabid dogs. Death to this gang who hide their ferocious teeth, their eagle claws, from the people! Down with that vulture Trotsky, from whose mouth a bloody venom drips, putrefying the great ideals of Marxism! ... Down with these abject animals! Let's put an end once and for all to these miserable hybrids of foxes and pigs, these stinking corpses! Let's exterminate the mad dogs of capitalism, who want to tear to pieces the flower of our new Soviet nation! Let's push the bestial hatred they bear our leaders back down their own throats! ellauri281.html on line 162: He often punctuated speeches with phrases like "Dogs of the Fascist bourgeoisie", "mad dogs of Trotskyism", "dregs of society", "decayed people", "terrorist thugs and degenerates", and "accursed vermin". This dehumanization aided in what historian Arkady Vaksberg calls "a hitherto unknown type of trial where there was not the slightest need for evidence: what evidence did you need when you were dealing with 'stinking carrion' and 'mad dogs'." ellauri281.html on line 166: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov. ellauri281.html on line 168: Lenin taught us that "there has never been a single deep and mighty popular movement in history without filthy scum." Comrade Stalin warned us that ellauri281.html on line 189: Chicherin and Litvinov were temperamental opposites and became rivals. Chicherin had a cultivated, polished personal style but held strongly anti-Western opinions. He sought to hold Soviet Russia aloof from diplomatic deal-making with capitalist powers. ellauri281.html on line 193: In 1904, Chicherin inherited the estate of his famous uncle in Tambov Governorate and became very wealthy. He immediately used his new fortune to support revolutionary activities in the runup to the Russian Revolution of 1905 and was forced to flee abroad to avoid arrest late in that year. He spent the next 13 years in London, Paris and Berlin, where he joined the Menshevik faction of the Russian Social Democratic Labor Party and was active in emigre politics. In Imperial Germany, he underwent medical treatment in attempts to cure his homosexuality. ellauri281.html on line 195: Chicherin followed a pro-German foreign policy in line with his anti-British attitudes, which he had developed during his time in the Foreign Ministry, when Britain was blocking Russian expansion in Asia. Chicherin is thought to have had more phone conversations with Lenin than anyone else. When Joseph Stalin replaced Lenin in 1924, Chicherin remained foreign minister, and Stalin valued his opinions. ellauri281.html on line 199: Chicherin was an eccentric, with obsessive work habits. Alexander Barmine, who worked in the People´s Commissariat for Foreign Affairs, noted that "Chicherin was a workaholic with peculiar habits. His workroom was completely buried in books, newspaper and documents. He used to patter into our room in his shirt sleeves, wearing a large silk handkerchief round his neck and slippers adorned with metal buckles ... which, for comfort´s sake, he never troubled to fasten, making a clicking noise on the floor." In 1930 Chicherin was formally replaced by his deputy, Maxim Litvinov. A continuing terminal illness burdened his last years, which forced him away from his circle of friends and active work and led to an early death. ellauri281.html on line 207: In January 1908, French police arrested Litvinov under the name Meer Wallach while carrying twelve 500-ruble banknotes that had been stolen in a bank robbery in Tiflis the year before. The Russian government demanded his extradition but the French Minister for Justice Aristide Briand ruled Litvinov´s crime was political and ordered him to be deported. He went to Belfast, Ireland, where he joined his sister Rifka and her family. There, he taught foreign languages in the Jewish Jaffe Public Elementary School until 1910. ellauri281.html on line 211: In January 1918, Litvinov addressed the Labour Party Conference, praising the achievements of the Revolution. Alexander Kerensky, the leader of the democratic Russian Provisional Government that had replaced the Tsar and was overthrown by Lenin, was welcomed by the British government on a visit to London and also addressed the Labour Party Conference, criticising the dictatorship of Lenin’s government. Litvinov replied to Kerensky in the left-wing English press, criticising him as being supported by foreign powers and intending to restore capitalism. Later in 1918, the British government arrested Litvinov, ostensibly for having addressed public gatherings held in opposition to British intervention in the ongoing Russian Civil War. ellauri281.html on line 213: In February 1921, the Soviet government was approached by the government of the unilaterally declared Irish Republic in Dublin with proposals for a treaty of mutual recognition and assistance. Despairing of early American recognition for the Irish Republic, President of the Dáil Éireann Éamon De Valera had redirected his envoy Patrick McCartan from Washington to Moscow. McCartan may have assumed Litvinov, with his Irish experience, would be a ready ally. Litvinov, however, told McCarten the Soviet priority was a trade agreement with the UK. ellauri281.html on line 215: On 6 February 1933, Litvinov made the most-significant speech of his career, in which he tried to define aggression. He stated the internal situation of a country, alleged maladministration, possible danger to foreign residents, and civil unrest in a neighbouring country were not justifications for war. This speech became the authority when war was justified. British politician Anthony Eden had said; "to try to define aggression was a trap for the innocent and protection for the guilty". In 1946, the British Government supported Litvinov’s definition of aggression by accusing the Soviet Union of not complying with Litvinov’s definition of aggression. Finland made similar criticisms against the Soviet Union in 1939. ellauri281.html on line 223: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters. ellauri281.html on line 225: After the 1938 Munich Agreement, German state media derided Maxim Litvinov for his Jewish ancestry, referring to him as "Finkelstein-Litvinov". The Munich Agreement (Czech: Mnichovská dohoda; Slovak: Mníchovská dohoda; German: Münchner Abkommen) was an agreement concluded at Munich on 30 September 1938, by Nazi Germany, the United Kingdom, France, and Italy. The agreement provided for the German annexation of land on the border between Czechoslovakia and Germany called the Sudetenland, where more than three million people, mainly ethnic Germans, lived. The pact is also known in "some areas" as the Munich Betrayal (Czech: Mnichovská zrada; Slovak: Mníchovská zrada), because of a previous 1924 alliance agreement and a 1925 military pact between France and the Czechoslovak Republic. ellauri281.html on line 226: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia. ellauri281.html on line 232: Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war". ellauri281.html on line 234: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/MolotovRibbentropStalin.jpg/800px-MolotovRibbentropStalin.jpg" /> ellauri281.html on line 239: The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently. ellauri281.html on line 241: The replacement of Litvinov with Molotov significantly increased Stalin´s freedom to manoeuver in foreign policy. The dismissal of Litvinov, whose Jewish background was viewed disfavorably by Nazi Germany, removed an obstacle to negotiations with Germany. Stalin immediately directed Molotov to "purge the ministry of Jews". Recalling Stalin´s order, Molotov commented: "Thank God for these words! Jews formed an absolute majority in the leadership and among the ambassadors. It wasn´t good." ellauri281.html on line 243: Given Litvinov´s prior attempts to create an anti-fascist coalition, association with the doctrine of collective security with France and Britain, and pro-Western orientation by Kremlin standards, his dismissal indicated the existence of a Soviet option of rapprochement with Germany. Molotov´s appointment was a signal to Germany the USSR would negotiate. The dismissal also signaled to France and Britain the existence of a potential negotiation option with Germany. One British official wrote Litvinov´s disappearance meant the loss of an admirable technician or shock-absorber, while Molotov´s modus operandi was "more truly Bolshevik than diplomatic or cosmopolitan". ellauri281.html on line 245: With regard to the signing of the Molotov–Ribbentrop Pact with secret protocols dividing Eastern Europe three months later, Hitler told military commanders; "Litvinov´s replacement was decisive". A German official told the Soviet Ambassador Hitler was pleased Litvinov´s replacement Molotov was not Jewish. ellauri281.html on line 247: In the 21-month period between the declaration of war by France and Britain, and the invasion of the Soviet Union by Germany, Ivy Litvinov describes this period of her life. She said the family spent their time with their daughter-in-law in their dacha 27 kilometres (17 mi) from Moscow and outside school holidays in the family apartment in Moscow, when they spent long weekends in the country. For two years, the family played bridge, read music, and went on long walks in the countryside with their two dogs. ellauri281.html on line 249: 1941 Litvinov was definitively given the sack. LItvinov was livid. Stalin rejected everything Litvinov had said. When Stalin stopped speaking, Litvinov asked: "Does that mean you consider me an enemy of the people?" Stalin answered: "We do not consider you an enemy of the people, but too honest a revolutionary". ellauri281.html on line 253: Early in November 1941, Litvinov was summoned to see Stalin and told his services were required as ambassador to the United States. In the US, the appointment was met with enthusiasm. The New York Times stated: "Stalin has decided to place his ablest and most forceful diplomat and one who enjoys greater prestige in this country. He is known as a man of exceptional ability, adroit as well as forceful. It is believed that Stalin, in designating him for the ambassadorship, felt Litvinov could exercise real influence in Washington." ellauri281.html on line 255: Litvinov immediately gained popularity. In early December 1941, the Soviet Union’s war-relief organisation called a large meeting in Madison Square, New York City, where the auditorium was filled to capacity. Litvinov, speaking in English, told of the suffering in the Soviet Union. A woman in the front row ran up to the stage and donated her diamond necklace; whilst another gave a cheque for $15,000. At the end, Litvinov said; "What we need is a second necklace". ellauri281.html on line 257: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov. ellauri281.html on line 261: Maxim Litvinov died on on 31 December 1951. After his death, rumours he was murdered on Stalin´s instructions to the Ministry of Internal Affairs circulated. According to Anastas Mikoyan, alorry deliberately collided with Litvinov´s car as it rounded a bend near the Litvinov dacha on 31 December 1951, and he later died of his injuries. British television journalist Tim Tzouliadis stated; "The assassination of Litvinov marked an intensification of Stalin´s anti-Semitic campaign". According to Litvinov´s wife and daughter, however, Stalin was still on good terms with Litvinov at the time of his death. They said he had serious heart problems and was given the best treatment available during the final weeks of his life, and that he died from a heart attack on 31 December 1951. After Litvinov´s death, his widow Ivy remained in the Soviet Union until she returned to live in Britain in 1972. ellauri281.html on line 263: In his reminiscences dictated to a supporter later in life, Vyacheslav Molotov—Litvinov´s replacement as chief of foreign affairs and right-hand man of Joseph Stalin—said Litvinov was "intelligent" and "first rate" but said he and Stalin "didn´t trust him" and consequently "left him out of negotiations" with the United States during the war. Molotov called Litvinov "not a bad diplomat—a good one" but also called him quite an opportunist who greatly sympathized with Leon Trotsky, Grigory Zinoviev, and Lev Kamenev. According to Molotov; Litvinov remained among the living in the Great Purge only by chance. ellauri281.html on line 267: Molotov syntyi Kukarkan kylässä (nykyisin Sovetsk Kirovin alueella) nimellä Vjatšeslav Mihailovitš Skrjabin (ven. Скря́бин). Nimestään huolimatta hän ei ollut sukua säveltäjä Aleksandr Skrjabinille. Hän liittyi Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen vuonna 1906 opiskellessaan Kazanissa ja otti salanimen Molotov (molot = vasara). Molotov pidätettiin vuonna 1909 poliittisesta agitaatiosta ja karkotettiin kahdeksi vuodeksi. Palattuaan hän matkusti Pietariin, joka oli vuonna 1914 nimetty liian saksalaisperäisen nimensä Sankt-Peterburg vuoksi venäläisittäin Petrogradiksi. Hän oli paikalla helmikuun vallankumouksen aikana muiden bolševikkien, kuten Vladimir Leninin ollessa edelleen maanpaossa. Molotovilla oli tärkeä rooli lokakuun vallankumouksessa ja hän toimi jonkin aikaa Pravdan päätoimittajana ennen kuin alkoi työskennellä Josif Stalinin alaisuudessa keskuskomiteassa vuonna 1921. ellauri281.html on line 269: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/17/Molotov%2C_Stalin_and_Voroshilov%2C_1937.jpg" /> ellauri281.html on line 295: Ala-Lausitzin merkittävimpiä kaupunkeja ovat Cottbus, Eisenhüttenstadt, Guben, Forst, Luckau, Finsterwalde, Senftenberg, Spremberg, Bad Muskau, Puolan puolella sijaitseva Żary, Vetschau, Lübben ja Lübbenau sekä länsilaidalla Herzberg. Ylä-Lausitzin merkittävimpiä kaupunkeja ovat Bautzen, Görlitz, Lubań, Zittau, Löbau ja Kamenz sekä Niesky, Hoyerswerda ja Weißwasser. Cottbus on koko Lausitzin alueen väestöllisesti suurin kaupunki. Bautzen on historiallisesti Ylä-Lausitzin pääkaupunki ja Luckau Ala-Lausitzin. ellauri281.html on line 297: Alue on aivan hirveen näköinen, täynnä soita, lämpäreitä, hiilikaivoxia tai paremminkin avolouhoxia. Vanhat harppisakut ylpeilevät vielä sillä että kaivoivat sieltä aivan vitusti hiiltä ja pilasivat sillä koko planeetan. Jälellä on enää köyhiä maajusseja, mainoslehden jakajia, huumehörhöjä ja korruptoituneita skoudeja. Kellonvalaja Godunov oli vihannut kommunisteja koko ikänsä mutta nyt kun raha on ruotelissa... (SSH! Älä jatka!) Aivan hirveetä. Tollastako elämä on 21. vuosisadan heeboille? Ei käy kyllä kateexi. Niiden pitäis ryhdistäytyä ja aloittaa kommunismi uudestaan aivan alusta. ellauri281.html on line 302: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/23/Polish_eagle_and_Soviet_soldier.JPG" /> ellauri281.html on line 309: Verbistä roll, roll (on mahdollista, että viikinkilaivat matkalla varangilaisista kreikkalaisiin rullasivat eräänlaisilla rullaluistinradoilla Dneprin altaalta Länsi-Dvinan altaalle). ellauri281.html on line 325: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse]. ellauri281.html on line 327: 12 km Katynista itään, Dneprin oikeaa rantaa pitkin, sijaitsee yksi Venäjän suurimmista arkeologisista komplekseista - Gnezdovo, joka sisältää kaksi asutusta ja yli kymmenen hautakumpua (useita tuhansia hautoja). Kaikki muistomerkit kuuluvat IX - XI vuosisadoille. ellauri281.html on line 330: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/The_Katyn_Massacre%2C_1940_HU106207.jpg/800px-The_Katyn_Massacre%2C_1940_HU106207.jpg" /> ellauri281.html on line 362: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c3/The_Katyn_Massacre%2C_1940_HU106221.jpg" /> ellauri281.html on line 365: Helmikuussa 1943 saksalainen kenttäpoliisi alkoi paikallisten asukkaiden ohjeiden mukaan tutkia hautauksia; Maaliskuun 29. päivänä kaivaus aloitettiin, ja 13. huhtikuuta Berliinin radioviestillä ilmoitettiin virallisesti NKVD:n ampumien puolalaisten upseerien hautauspaikkojen löytymisestä. Tämä oli Goebbelsin henkilökohtaisesti ohjaaman meluisan propagandakampanjan alku, ja Moskova yritti vastata siihen julkaisemalla Sovinformburon raportin 16. huhtikuuta otsikolla "Saksalaisten fasististen teloittajien ilkeät keksinnöt", jossa se syytti saksalaisia provokaatiosta ja väitti, että uhrit olivat kesällä 1941 Smolenskin länsipuolella rakennustöissä ja saksalaiset vangitsivat heidät ja ampuivat. ellauri281.html on line 407: Eesti Maaorava Liit eli Maaliit (”Viron maalaisliitto”) oli Virossa vuosina 1917–1920 toiminut, maaseutuväestön asiaa ajanut puolue. Se oli toiminta-aikanaan Viron johtavia porvarillisia puolueita. Puolue perustettiin keväällä 1917, ja sen alkuperäinen johtaja oli Jaan Hünerson. Puolueen perustajat olivat samoihin aikoihin perustetun Viron demokraattisen puolueen maatalousohjelmaan tyytymättömiä viljelijäväestön edustajia, mutta mukana oli myös aiempaan oikeistoradikaaliryhmään kuuluneita, kuten Jaan Teemant. Siis selkeästi persuja. ellauri281.html on line 409: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a7/P%C3%A4ts_prison.jpg/375px-P%C3%A4ts_prison.jpg" /> ellauri281.html on line 414: Vuoden 1919 perustavan kokouksen vaaleissa Maaorava Liit hävisi vaalissa saaden vain kahdeksan paikkaa 120:stä, sillä äänestäjät olivat tyytymättömiä puolueen yhteistyöhön saksalaisten miehittäjien kanssa. Puolue siirtyi aatteellisesti oikealle, ja siitä tuli Viron johtava oikeistopuolue. Sen seuraajaksi perustettiin vuonna 1920 Pöllymeeste Kogud -niminen puolue, joka oli Viron johtavia nazipuolueita 1920- ja 1930-luvulla. ellauri281.html on line 441: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Thompson-and-his-gun.jpg/270px-Thompson-and-his-gun.jpg" /> ellauri281.html on line 450: Sodan jälkeen uusia SMG-malleja ilmestyi usein. Kuitenkin 1980- ja 1990-luvuilla SMG:n käyttö väheni. Nykyään konepistoolit on suurelta osin korvattu rynnäkkökivääreillä, joilla on pidempi hyötykantama ja pystyvät läpäisemään nykyaikaisen jalkaväen kypärät ja vartalosuojat. Kuitenkin armeijan erikoisjoukot ja poliisin taktiset yksiköt (ns. siirat, jotka juoxevat kevlar-asuisina rykelminä tyhjiin tehdasrakennuxiin ja autiotaloihin huutaen "POLIISI! kaadu tai mä kaadan sut!") käyttävät edelleen konepistooleja lähitaisteluissa, koska siviilikonnilla ei yleensä ole kevlar-asuja eikä kypäriä. Ne ovat pistoolikaliiperinen ase, jota on helppo hallita ja joka on vähemmän todennäköinen 'ylitunkeutumaan kohteeseen' eli tekemään konniin tarpeettoman isoja läpireikiä. ellauri281.html on line 523: Yksi suurimpia tämän konepistoolin valtteja oli sen suuri rumpulipas, johon sai ladattua mukaan 71 patruunaa. Hyökkäyksen keskellä ei tarvinnut pysähtyä lataamaan asetta, kun rumpulippaaseen mahtui yli tuplamäärä ammuksia jopa verrattuna tavanomaiseen konepistoolin tankolippaaseen. Kun ottaa huomioon että vastapuolella saksalaisia vastaan hyökätessä oli vastassa suuremmilta osin vain kertalaukauksiin pystyviä pulttilukkokiväärejä, niin tällaisen konepistoolin antaman tulivoiman ylivertaisuuden käsittää paremmin. Neuvostoliiton nopean valmistuksen ansiosta kokonaisia joukkueita ja välillä koko komppanioita varustettiin tällä konepistoolilla, antaen joukoille huikean tulivoiman lyhyillä etäisyyksillä. Parempi tulivoima saksalaisten aseita vastaan olikin yksi Neuvostoliiton valtteja Saksaa vastaan. ellauri281.html on line 540: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa. ellauri282.html on line 28: ad> ellauri282.html on line 89: [3.4. klo 13.19] Oma Profiili: Enligt Dworkins rättighetsbegrepp, innebär rätt att människor bara får agera destruktivt om detta leder till någonting bättre än vad som förstörs. ellauri282.html on line 95: [3.4. klo 14.01] +358 44 2776451: Just toi paradoksaalinen huumori vetoaa, että destruktiivisuus kielletään "ellei ole ihan varmaa" vaikkei sitä sanota. Ottaa intiaaneilta maa, pudottaa palavaa nestettä napalmia vietnamilaisten selkään. Ennen vastustimme napalmia, nyt huonointa kouluruokaa jota tekee palmia ja palmuöljyä ruuassa. Ja securitasta. ellauri282.html on line 101: [3.4. klo 19.14] Oma Profiili: The famous Allan Ramsay portrait of David Hume, hanging in the University of Edinburgh, depicts him wearing a remarkable hat: a unique salmon-coloured turban. I was able to see the original on the occasion of receiving an honorary degree from Edinburgh in 2007, and ever since then I have desired to obtain a replica of that curious hat for myself (to wear on special occasions, such as those requiring academic regalia). ellauri282.html on line 161: Vuonna 1972 hän perusti Intiaan rukouskeskuksen Sadhana-instituutti. Hän matkusteli useissa maissa, enimmäkseen Espanjassa ja Yhdysvalloissa opettamassa. Hän kuoli äkillisesti sydänkohtaukseen Yhdysvalloissa vuonna 1987. ellauri282.html on line 208: Pierino Ronald "Perry" Como teki Caterina Valentinelle serenadilurituxen, joka on mainittu jo albumissa 220. Siinä on hauska missivideo. Siellä sanotaan että Lasse Mårtenson teki siitä coverin mutta tämä Eino Grönin versio on parempi. Lasse veisaa kuten aina vähän homahtavasti nenäänsä. ellauri282.html on line 219: Władysław Albert Anders (11. elokuuta 1892 – 12. toukokuuta 1970) oli Puolan armeijan kenraali ja myöhemmin elämässään oikeistopoliitikko ja Puolan merkityxettömän pakolaishallituksen merkittävä jäsen Lontoossa. ellauri282.html on line 221: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2c/Anders_NKVD.jpg" width="30%" /> ellauri282.html on line 225: Władysław Anders oli baltinsaxalainen kenraali joka otti osaa zaarin upseerina ekaan suursotaan mutta Puolan izenäistyttyä sodan jälkeen oli enimmäxeen puolalainen kenraali, tosin polakkien piti kääntää takkia sodan melskeisssä hälläpyörinä kuten Mannergeimin urheiden suomalaisten. ellauri282.html on line 227: Anders syntyi 11. elokuuta 1892 isälleen Albert Andersille ja äidilleen Elizabethille (tyttönimi Tauchert) Krośniewice -Błonien kylässä, 96 kilometriä (60 mailia) Varsovasta länteen, silloisen Venäjän osana. Imperiumi. Hänen molemmat vanhempansa olivat baltisaksalaista alkuperää ja hänet kastettiin Puolan protestanttisen evankelis-Augsburgin kirkon jäseneksi. Hänellä oli kolme veljeä - Karol, Tadeusz ja Jerzy, jotka kaikki myös jatkoivat uraa zaarin armeijassa. ellauri282.html on line 233: Kun "kansainvälinen tilanne muuttui" vuonna 1941 Barbarossa-operaatiossa eli Saksan hyökätessä Neuvostoliittoon vuonna 1941, Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin alkoi hakea apua muilta Saksan vihollisilta. Britannian ulkoministerin Anthony Edenin vahvasti rohkaisemana Sikorski aloitti 5. heinäkuuta 1941 neuvottelut Neuvostoliiton Lontoon-suurlähettilään Ivan Mayskin kanssa diplomaattisten suhteiden palauttamiseksi Puolan ja Neuvostoliiton välille. Sikorski oli molempien hallitusten saavuttaman sopimuksen arkkitehti, joka allekirjoitettiin 30. heinäkuuta 1941. Uusi sotilasliitto allekirjoitettiin Moskovassa 14. elokuuta 1941. Myöhemmin samana vuonna Sikorski meni Moskovaan diplomaattisen edustuston kanssa (mukaan lukien tuleva Puolan Moskovan-suurlähettiläs Stanisław Kot ja Puolan sotilasoperaation päällikkö Neuvostoliitossa kenraali Zygmunt Szyszko-Bohusz). Sikorski –Mayski-sopimus oli Neuvostoliiton ja Puolan välinen sopimus, joka allekirjoitettiin Lontoossa 30. heinäkuuta 1941. Sen nimi on otettu sen kahdelta merkittävimmältä allekirjoittajalta: Puolan pääministeriltä, Władysław Sikorski ja Neuvostoliiton Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähettiläs Ivan Mayski. ellauri282.html on line 235: Operaatio Barbarossan käynnistämisen ja Sikorskin ja Maiskyn välisen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Neuvostoliitto vapautti Andersin tavoitteenaan muodostaa Puolan armeija taistelemaan saksalaisia vastaan puna-armeijan rinnalla. Stalin suostui julistamaan kaikki aiemmat Natsi-Saksan kanssa tekemänsä sopimukset mitättömiksi, mitätöimään syyskuussa 1939 tehdyn Puolan jaon ja vapauttamaan kymmeniä tuhansia Neuvostoliiton leireillä pidettyjä puolalaisia sotavankeja. Puolan pakolaishallituksen ja Stalinin välisen sopimuksen mukaisesti neuvostoliittolaiset myönsivät "armahduksen" monille Puolan kansalaisille 12. elokuuta 1941, joista 40 000 miehen armeija (Anders and what Army, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Puolan Isse Immu Corps) muodostettiin kenraali Władysław Andersin johdolla. Tuhansien muiden puolalaisten upseerien olinpaikka kuitenkin pysyi tuntemattomana vielä kaksi vuotta ja hiersi voimakkaasti Puolan ja Neuvostoliiton suhteita. Upseerit oli joutuneet hävyxiin Katyn toimissa tai sitten hilpasseet Mantshuriaan, Josif ei osannut jezulleen sanoa. ellauri282.html on line 239: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Wojtek_the_bear.jpg/400px-Wojtek_the_bear.jpg" /> ellauri282.html on line 244: Pulkku on kova poika puhkomaan meemi-ilmapalloja, mutta sille tulee koko paljon huteja. Niinkun että 1 suomalainen avosuo on tehokkaampi ilmastokeuhko kuin koko Amazonin viidakko. Vad tull. Se on kyllä totta että länsi on puolalaisille petollinen rakkaus. ellauri282.html on line 279: sadun tenhon tunnemme taikaa, ellauri282.html on line 294: ads/2018/01/Matti-Pulkkinen-02.jpg" width="30%" /> ellauri282.html on line 299: Täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Siellä, missä on rakkautta, ei ole vaatimuksia, ei odotuksia, ei riippuvuutta. En vaadi sinua tekemään minut onnelliseksi; onneni ei ole sinussa. Jos jätät minut, en sääli itseäni; Nautin seurastasi suunnattomasti, mutta en pidä siitä kiinni. ellauri282.html on line 327: Miellyttävät kokemukset tekevät elämästä ihanaa. Kipeät kokemukset johtavat kasvuun. Kasvu ei ole ihanaa. Häiritseekö Jumalan rauha sinua aina? Tiedäthän, kaikki mystikot - katolilaiset, kristityt, ei-kristityt, olipa heidän teologiansa tai uskontonsa mikä tahansa - ovat yksimielisiä yhdestä asiasta: että kaikki on hyvin, kaikki on hyvin. Vaikka kaikki on päin vittua, kaikki on hyvin. Outo paradoksi, kieltämättä. ellauri282.html on line 329: Kuten suuri Kungfutse sanoi: "Sen, joka olisi jatkuvassa onnessa, täytyisi usein muuttua." Virtaus. Flow-tila. Pädit käteen ja baanalle. Kuten suuri Jussi Jurkka sanoi radiossa: "Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan. Ilman niitä ei ole koko taidetta." ellauri282.html on line 334: Thomas Merton, David R. Hawkins, Henri Nouwen, Eckhart Tolle, Jiddu Krishnamurti, Ignatius Loyola, Rajneesh, Deepak Chopra, Pierre Teilhard de Chardin, Bede Griffiths, Janos Arany, Ramesh S Balsekar, Thomas Keating, Richard Rohr, Sri Nisargadatta Maharaj, Nouriel Roubini, Ramana Maharshi, Wayne Dyer, What Hanhi, Khalil Gibran. ellauri282.html on line 367: Hän opiskeli eka Alcalán yliopistossa, jossa hän opiskeli joitain opintojaxoja teologiaa ja latinaa vuosina 1526–1527. Siellä hän tapasi useita hartaita naisia, jotka oli kutsuttu ennen inkvisitiota. Näitä naisia pidettiin alumbradoina – ryhmänä, joka oli innokkaasti ja hengellisyydessään sidoksissa fransiskaanien uudistuksiin, mutta inkvisition hallintohenkilöstö suhtautui heihin nihkeästi, tuli yhä enemmän epäilyksiä. Kerran, kun Íñigo saarnasi kadulla, kolme näistä uskollisista naisista alkoi kokea hurmioituneita tiloja. "Yksi kaatui järjettömästi, toinen kierteli toisinaan maassa, toinen oli nähty kouristuksia tai vapisevana ja hikoilevana ahdistuksesta." Epäilyttävä toiminta tapahtui, kun Íñigo oli saarnannut heille lähituntumalta ilman teologian tutkintoa. Tämän seurauksena inkvisitio valitsi hänet kuulusteluihin, mutta hänet vapautettiin myöhemmin. ellauri282.html on line 374: »Orémus. Deus, qui ad maiórem tui nóminis glóriam propagándam, novo per beátum Ignátium subsídio militántem Ecclésiam roborásti: concéde; ut, eius auxílio et imitatióne certántes in terris, coronári cum ipso mereámur in cœlis.» ellauri282.html on line 410: Merton kirjoitti yli 50 kirjaa 27 vuoden aikana, pääasiassa mieliaiheestaan henkisyydestä, mutta jonkin verran myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja hiljaisesta pasifismista, sekä lukuisia esseitä ja arvosteluja. Yksi Mertonin kestävimmistä teoksista on hänen bestseller-elämäkertansa The Seven Storey Mountain (1948). Hänen selostuksensa henkisestä matkastaan inspiroi lukuisia toisia kilvoituxen veteraaneja, opiskelijoita ja nuoria tutkimaan luostarien tarjontaa kaikkialla Yhdysvalloissa. Se on National Reviewin vuosisadan 100 parhaan tietokirjan listalla. ellauri282.html on line 412: Mertonista tuli innokas uskontojen välisen ymmärryksen kannattaja, joka tutki itämaisia uskontoja tutkimalla mystistä käytäntöä. Hänet tunnetaan erityisesti vuoropuhelun uranuurtamisesta aasialaishenkisten henkilöiden, mukaan lukien Dalai Laman, kanssa; japanilainen kirjailija D. T. Suzuki ; Thaimaan buddhalainen munkki Buddhadasa ja varsinkin vietnamilainen munkki Which What Hanhi. Merton kirjoitti elokuussa 1966 esseen Jubileelle nimeltä "Nhất Hạnh on mun velivainaja", jossa hän sanoi: "Minulla on paljon enemmän yhteistä Nhất Hạnhin kanssa kuin minulla on monien amerikkalaisten kanssa, enkä epäröi sanoa sitä, siitä huolimatta että hän on juuri niitä vinkuintiaaneja jotka julmasti nirhasivat meikäläisten koptereista pudonneita urhoja Viet Kongin pusikoissa." ellauri282.html on line 416: Thomas Merton syntyi Pradesissa, Pyrénées-Orientalesissa, Ranskassa 31. tammikuuta 1915 walesilaista alkuperää oleville vanhemmille: Owen Mertonille, Euroopassa ja Yhdysvalloissa toimivalle uusiseelantilaiselle taidemaalarille, ja Ruth Jenkins Mertonille, yhdysvaltalaiselle kveekerille ja taiteilijalle. He olivat tavanneet maalauskoulussa Pariisissa. Hänet kastettiin Englannin kirkossa isänsä toiveiden mukaisesti. Mertonin isä oli kyllä usein poissa poikansa lapsuudessa. ellauri282.html on line 422: Tammikuussa 1935 Merton, 20, ilmoittautui toisena opiskelijana Columbia Universityyn Manhattanilla. Siellä hän solmi läheiset ja pitkäaikaiset ystävyyssuhteet Ad Reinhardtin kanssa, joka tuli tunnetuksi proto- minimalistisena maalarina, runoilija Robert Laxiin, kommentaattori Ralph de Toledanoon, ja John Slateen kanssa, joka perusti kansainvälisen asianajotoimiston. Skadden Arps Slate Meagher & Flomista tuli hänen oikeudellinen neuvonantajansa ja Robert Girouxista, Farrar, Straus and Girouxin perustajasta tuli hänen kustantajansa. Talk about creamy arse frat boys! ellauri282.html on line 449: 1960-luvulle mennessä hän oli päässyt laajalti inhimilliseen näkemykseen, joka oli syvästi huolissaan maailmasta ja sellaisista asioista kuin rauha, rodullinen suvaitsevaisuus ja sosiaalinen tasa-arvo. Hän oli kehittänyt persoonallisen radikalismin, jolla oli poliittisia vaikutuksia, mutta joka ei perustunut ideologiaan, ja jonka juuret olivat ennen kaikkea väkivallattomuudessa (ahimsa). Hän piti näkemyksensä perustuvana "yksinkertaisuuteen" ja ilmaisi sen kristillisenä tunteena. Hänen New Seeds of Contemplation -teoksensa julkaistiin vuonna 1961. Kirjeessä Nicaraguan katoliselle papille, vapautumisteologille ja poliitikolle Ernesto Cardenalille (joka tuli Getsemaniin mutta lähti vuonna 1959 opiskelemaan teologiaa Meksikoon), Merton kirjoitti: "Maailma on täynnä suuria rikollisia, joilla on valtava voima, ja he kamppailevat kuolemantaistelussa keskenään. Se on valtava jengitaistelu, jossa käytetään hyvin tarkoittaen asianajajia, poliiseja ja pappeja eturintamassaan, jotka hallitsevat papereita, viestintävälineitä ja rekisteröivät kaikki armeijaansa." ellauri282.html on line 491: Samaan aikaan hänen kiinnostuksensa uskontoon, erityisesti katolilaisuuteen, alkoi kasvaa. Luettuaan Pyhän Augustinuksen tunnustukset Kristuksen jäljittelyn ajatus tuli hänelle yhä houkuttelevammaksi. Hänestä tuli todellinen maailmankansalainen omalla inhottavalla vuosisadallaan, myrkkykaasun ja atomipommien vuosisadalla. Keltti mies, joka asui Amerikassa apokalypsin kynnyksellä, mies, jonka suonet olivat täynnä myrkkyä ja elivät kuolemasta. Hän tarkasteli modernia yhteiskuntaa uskoen sen edistävän materialismia, itsekkyyttä ja vastuuttomuutta. No se ei ole enää mikään uskon asia! ellauri282.html on line 497: Lumikki ja 7 kääpiötä on tämän trappistimunkin ja tunnetun kirjailijan omaelämäkerta. Apotti kannusti häntä luostaruuden käsitteen uudelleenmäärittelyyn ja pyhyyden tekemiseen nykyaikaisexi. Hän teki työtä käskettyä, ja kirja alkoi vuotaa hänestä. Merton lopetti kirjan vuonna 1946 ollessaan 31-vuotias, ja se julkaistiin hänen ollessaan 33-vuotias vuonna 1948. Hän työskenteli kirjan parissa ollessaan Gethsemani Abbeyssa lähellä Bardstownia Kentuckyssa. Otsikko viittaa Kiiras-tulivuoreen Danten Jumalallisessa näytelmässä. (Eilen oli muuten kiirastorstai, se on Maundy Thursday. Maundy on ehtoolliskäsky. Torstaina syötiin miehissä vika kerran kunnolla. Silloin alkoi näet Ramadan. Kissa heittäytyi rukoilevan šeikin syliin kesken ramadan-rituaalin. Ramadanin juhlamenoihin osallistui Algeriassa yllättäen kissa. Šeikki Walid Mehsas jakoi videon virallisella Facebook-sivullaan.) ellauri282.html on line 507: Keating syntyi New Yorkissa maaliskuussa 1923 ja osallistui Deerfield Academyyn, Yalen yliopistoon ja Fordhamin yliopistoon. Tomppa oli siis aika tismalleen Pirkon ikäinen. Siitä huolimatta Keatingista tuli loppumetreillä pahaenteisesti panenteisti. ellauri282.html on line 519: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9f/Thomas_Keating.jpg" /> ellauri282.html on line 522: A mountza or moutza also called faskeloma is the most traditional gesture of insult among Greeks. It consists of extending and spreading all fingers of the hand and presenting the palm towards the face of the person to be insulted with a forward motion. It is often coupled with να, ορίστε, or πάρτα (no, olkaa hyvä, ota nämä) and swear words. Jöns teki näin Ateenan torilla perheen Kreikan matkalla ostaaxeen viisi jotain, sai aika tylyn vastaanoton. ellauri282.html on line 534: ads/2022/01/E-morto-Thich-Nhat-Hanh-monaco-poeta-e-scrittore-padre-della-mindfulness.jpg" height="300px" /> ellauri282.html on line 561: Siis tää polakki on aivan järjetöntä sota-ajan sadistista soopaa. Yläluokan pellet jossain polakkien kartanolla kyylää nuorten pyllynreikiä. Kaikki on täys mobutu seko sekoja. Typerää terroristitiimitematiikkaa rote Rosen -nuljastelun välissä. Setämiehet ällöttävät toisiaan ilman jotain yhdistävää tiimiä. Siemian on itäpolakki, joku kasakki, siis ukrainalainen mistä lie Donbassista, länsipolskit ällöävät sitä suunnitellessaan sen tappoa. Se on melkisten kuin ryssä. Pierino Ronald "Perry" Como ulisi serenadissa jotta kunpa Caterina ei antaisi vekkiä kellekään muulle miehelle kuin hänelle. Voisi ajatella että mixi se on niin tärkeää Perrylle (ja Waclaville), mutta tietysti se on, se on ihan pääasia niiden izekkäille geeneille. Koitapa kexiä jotain muuta kynäilyn aihetta kuin E!F!K! ja näet miten mahdotonta se on. Juonipaljastuxet löytyy nyt albumista 257. ellauri282.html on line 567: Kimmo Kyrpelä skiner ikapp med solen där han står och röker på Topeliusgatan. Han är glad över att det gick dåligt för De Gröna. ellauri282.html on line 570: Kyrpelä som titulerar sig själv som en köttätande heteroman säger att han röstade som han gjort tidigare år, han tycker att diskussionen kring taktikröstande varit överdriven. ellauri282.html on line 573: Kimmo Kyrpelä borde ha kölhalats redan före valet och resterna spritts som foder till måsar och kräftor, tillsammans med alla likadana heteromaner. Det är inte för sent att göra det nu efteråt heller. ellauri282.html on line 576: ads/2016/01/0135.jpg" width="30%" /> ellauri282.html on line 583: Masefield syntyi Ledburyssa Herefordshiressä asianajaja George Masefieldille ja hänen vaimolleen Carolinelle. Hänen äitinsä kuoli synnyttäessään sisarensa Masefieldin ollessa kuusivuotias, ja hän meni asumaan tätinsä luo. Hänen isänsä kuoli pian tämän jälkeen henkisen romahduksen seurauksena. [ lainaus vaaditaan ] Saatuaan onnettoman koulutuksen Warwickin King's Schoolissa (nykyään Warwick Schoolissa), jossa hän oli kouluna vuosina 1888-1891, hän lähti HMS Conwaylle, sekä harjoitellakseen elämää merellä että murtaakseen lukemisriippuvuutensa, josta hänen tätinsä ei paljon perustanut. Hän vietti useita vuosia tällä aluksella ja huomasi, että hän saattoi viettää suuren osan ajastaan lukemiseen ja kirjoittamiseen. Ezenverran siitä katkaisuhoidosta. Masefieldin rakkaus tarinoiden kertomiseen vaan kasvoi Conwaylla. Hän jatkoi lukemista ja päätti, että hänestä tulee itse kirjailija ja tarinankertoja. ellauri282.html on line 589: Runoilemaan Johnu innostui kanadalaisen Duncan Campbell Scottin runosta. Vuodesta 1895 vuoteen 1897 Masefield työskenteli valtavassa Alexander Smithin mattotehtaassa Yonkersissa, New Yorkissa, missä odotettiin pitkiä työpäiviä ja olosuhteet olivat kaukana ihanteellisista. Hän osti jopa 20 kirjaa viikossa ja söi sekä modernia että klassista kirjallisuutta. Vuonna 1897 Masefield palasi kotiin Englantiin matkustajana höyrylaivalla. ellauri282.html on line 597: Samana aikana hän kirjoitti suuren määrän dramaattisia teoksia. Suurin osa niistä perustui kristillisiin teemoihin, ja koittaessaan saada niitä kaupaxi Masefield hämmästykseen kohtasi raamatullisia aiheita koskevien näytelmien esittämiskiellon, joka juontaa juurensa uskonpuhdistuksesta ja oli herätetty henkiin sukupolvea aikaisemmin Oscar Wilden Salomen tuotannon estämiseksi. Kompromissiin kuitenkin päästiin, ja vuonna 1928 hänen Kristuksen ennenaikainen tuleminen oli ensimmäinen näytelmä, joka esitettiin englantilaisessa katedraalissa sitten keskiajan. ellauri282.html on line 625: Aikamoista lipomista. Kuningas Yrjö V myönsi Masefieldille nimityksensä jälkeen ritarikunnan ja monet brittiläisten yliopistojen kunniatutkinnot. Vasta noin 70-vuotiaana Masefield hidasti vauhtiaan pääasiassa sairauden vuoksi. Vuonna 1960 Constance kuoli 93-vuotiaana pitkän sairauden jälkeen. Vaikka hänen kuolemansa oli sydäntä särkevä, hän oli viettänyt väsyttävän vuoden katsoen rakastamansa naisen kuolemaa. Hän jatkoi tehtäviään runoilijavoittajana. In Glad Thanksgiving, hänen viimeinen kirjansa, julkaistiin hänen ollessaan 88-vuotias. ellauri282.html on line 682: sade, joka tekee uutta, ellauri283.html on line 28: ad> ellauri283.html on line 42: "Finland har nu de starkaste vännerna och allierade i världen." Igen! Det hade vi också i 1941. Den korsettklädda Mannergeims truppförband blev överraskade i nattröja. Månne natotröjan blir dess varmare. Että piti tämäkin päivä nähdä. ellauri283.html on line 59: Slaget vid Röbäck var ett slag under finska kriget 1808–1809. Slaget stod mellan svenska och ryska styrkor den 21 augusti 1809. Efter den svenska armén hade landat vid Ratan och besegrats vid Sävar fick Kamenskij veta att den norra armén under Fabian Wrede hade gått över Öre älv. Han beordrade Överste Erikson att hålla sin position. När dom svenska styrkorna hade kommit till Röbäck väntade dom sig möta hårt motstånd vid dom ryska förposterna. Dom var därför mycket försiktiga, men när dom senare stormade dom ryska förposterna fanns inga större ryska styrkor där. Överste Erikson hade lämnat en liten styrka där och hade då fått tid att ta sig över Ume älv. Wrede kom inte kunna ta sig över älven förrän striderna norr om Umeå var avgjorda och stannade därför kvar där. Några svenskar tog sig dock över och tog runt 50 krigsfångar men kom inte fram förrän Wachtmeister hade tvingats återvända till sina skepp. ellauri283.html on line 61: Den 17 september 1809 undertecknades fredsavtalet, som innebar att Sverige förlorade Finland till Ryssland. ellauri283.html on line 63: Boken utspelar sig i en fiktiv jämtländsk by kallad Svartvattnet, dit en kvinna från Stockholm flyttar med sin dotter för att arbeta som lärare i ett kollektiv som hennes pojkvän ingår i. Detta är en bok som behandlar såväl kärlek som grova mord. Ekman beskriver med sitt drivna och poetiska språk hur ett dubbelmord förblir ouppklarat, och hur detta påverkar de bosatta i och runt Svartvattnet. Romanen är en deckare som parallellt också utvecklas till en samhällsskildrande utvecklingsroman, med gott om såväl mytiska och intertextuella paralleller som symboliska och ironiska inslag. Boken ansågs som den bästa svenska deckaren genom tiderna. Boken dramatiserades 2023 av SVT i en dramaserie med samma namn, regisserad av Mikael Marcipan. ellauri283.html on line 65: Kerstin Lillemor Ekman, född Hjorth den 27 augusti 1933 i Risinge församling i Östergötland, är en svensk författare och tidigare ledamot av Samfundet De Nio (1978–1985, 1993–2021) samt tidigare ledamot av Svenska Akademien (1978–2018). ellauri283.html on line 67: Ekman promoverades till filosofie hedersdoktor vid Umeå universitet 1998. Den 6 oktober 2007 blev hon skoglig hedersdoktor vid Sveriges lantbruksuniversitet. Ekman promoverades med motiveringen en person som med fantastiska kunskaper om skog och nyttjandet av skog gett oss betraktelser som saknar motstycke. Det var första gången i modern tid som en fakultet för skogsvetenskap hedrat en författare. Hennes bok Hunden har översatts till och givits ut på älvdalska. Älvdals hundskola överväger att nämna Kerstin till hedersveterinär. ellauri283.html on line 69: Ekman blev 1978 ledamot av Svenska Akademien på stol nummer 15 (efter Harry Martinson), som den tredje kvinnan – efter Selma Lagerlöf och Elin Wägner. Efter Salman Rushdie-affären 1989 deltog hon dock inte i Akademiens arbete. ellauri283.html on line 71: Affären innebar att SA inte ville blanda sig i fatwan medan Kerstin ville det. SA ändrade äsikt senare, 2016, men det var för sent. Det värsta hade redan hänt. ellauri283.html on line 114: Beyond the Heavens is a very ethereal and mystical experience, one unlike any other movie we have reviewed. However, this is not a good thing. The ‘plot’ is very unclear and murky, consisting of vague and meandering ideas and cryptic dialogue. It’s like Corbin Bernson is winking at the audience with every scene, waiting to reveal some great secret, but it’s never revealed. The whole has a very tip-of-the-tongue feel, like the characters know something you don’t but never intend to let you in on the secret. As the characters wax eloquent and philosophize about the true nature of reality, the viewer is left, in the end, with a more confusing view of reality than before. Is Bernson advocating for or against Darwinism? Is he a creationist? Does he really believe that angels come to earth on the tails of comets? Is Bernson suggesting that reality is not what it seems? If so, what is his view of reality? Only God knows the answers to these questions as Bernson spends 90 minutes toying with his ‘big reveal’ and dancing around whatever his philosophical worldview is. It’s basically just a waste of your time. ellauri283.html on line 116: And what is to be made of Corbin Bernsen? What is his place in Christian film? Is he trolling? Is he a great mind misunderstood? Whether it’s abstract musings like Beyond the Heavens or half-hearted satire like Christian Mingle or In-Lawfully Yours, Bernsen’s motivations for making Christian films are very unclear. It’s possible that he’s smarter than us all and doesn’t know how to show it. But it’s also possible that he’s just trying to make a quick buck off of Christian audiences. Reality is probably somewhere in between. Regardless, Beyond the Heavens really needed to be rethought before anyone spent money on it, because it falls flat and is unable to properly convey whatever message it is trying to present. ellauri283.html on line 166: Lisäksi useita yksittäisiä filosofeja vastaan hyökätään voimakkaasti. Cogitoiva Descartes väittää naurettavasti, että on olemassa minä (en ole, olen kuollut), että on olemassa sellaista toimintaa kuin ajattelu ja että minä tiedän mitä ajattelu on. Britti ammattiajattelija vedätti Cunkille ettei Descartes olut idealisti vaan harmiton darwinisti. Se ei tarkoittanut cogitolla muuta kuin että tietoisuus on termiittiapinalle lajityypillinen piirre. Vad tull! ellauri283.html on line 197: Nietzsche toteaa, että yhteiskunnan yleisenä periaatteena olla loukkaamatta, hyödyntämättä tai olla väkivaltaisia muita kohtaan on "tahto elämän kieltämiseen, hajoamisen ja rappeutumisen periaate". Hän jatkaa väittäen, että elämä on "pohjimmiltaan ottamista, vahingoittamista, outojen ja heikkojen valloittamista". Nietzsche pitää aivan oikein Englantia karkeana, synkänä, julmempana kuin saksalaiset ja julistaa, että "he eivät ole filosofista rotua". Hän erottaa Baconin, Hobbesin, Humen ja Locken edustavan "filosofi-käsitteen alenemista ja devalvaatiota enemmän kuin vuosisadalla". Nietzsche käsittelee myös käännösongelmia ja saksan kielen lyijyä. ellauri283.html on line 209: Etelä-Yhdysvalloissa sijaizeva Texas on laaja tasango, joka on suunnilleen Sudanin Darfurin kokoinen. Se on jaettu kolmeen osavaltioon: Pohjois-Darfur, jonka pääkaupunki on El Fasher; Länsi-Darfur, jonka pääkaupunki on El Geneina; ja Etelä-Darfur, jonka kotipaikka on Nyala. Pohjois-Darfur on puoliautiomaa, kun taas läntisillä ja eteläisillä alueilla on rikkaita, hedelmällisiä maita, joilla istuu maanviljelijöitä perseet mullassa vedellen piikkilankoja preerialle karjalaumojen pään menoxi. Sitä razumiehet eivät siedä. Darfurin väkiluku on arviolta 7 miljoonaa. Kaikki darfurilaiset ovat mustia muslimeja, vaikka monet tunnistavat itsensä arabeiksi Saudi-Arabiaan liittyvän sukututkimuksen perusteella. Darfurilla on yhteinen raja Keski-Afrikan tasavallan, Tšadin ja Libyan kanssa. ellauri283.html on line 219: lisääntyneet siirtolaisvirrat Tšadista, ellauri283.html on line 221: Tšadin kapinalliset ja Libyan sotilaallinen toiminta ja ellauri283.html on line 228: Ja kukahan nää kaikki stalinistiset "erehdyxet" oli taas säveltänyt? Ettei vaan virkavallan vanhat tutut, länkkärit? Kaikki nämä "tapahtumat" juonittelivat luodakseen tilanteen, jossa laki ja järjestys romahtivat. Darfurialaiset alkoivat aseistautua. Useat arabit ja muut kuin arabiryhmät muodostivat omia miliisejä itsepuolustukseksi. Nälänhätä ja lain ja järjestyksen romahtaminen rohkaisivat ryhmien muodostumista, koska ne saattoivat kaapata maata ja palauttaa kadonneita eläimiä laumaan kuin kiltti Jeesus-paimen, joka suree yhtä kadonnutta lammasta enemmän kuin 99:tä karsinassa. ellauri283.html on line 238: The Conversation perustettiin Melbournessa, Australiassa vuonna 2011. Se toimii nyt maailmanlaajuisena sivustoverkostona, jossa on omat tiiminsä Australiassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Afrikassa, Indonesiassa, Espanjassa ja Kanadassa. Enemmistö ellei kaikki tanakasti länkkärien leirissä. Sen toimintaohjeita ovat mm. seuraavat: ellauri283.html on line 261: Sekä Gulf Petroleum että Al Thani Corporation omistivat aiemmin kumpikin 5 prosentin osuuden. Kanadalainen Talisman Energy (aiemmin Arakis) oli alkuperäinen sidosryhmä. Sen osuus myytiin ONGC Videshille vuonna 2003. ellauri283.html on line 271: Niilin alueella Pohjois-Sudanissa sijainneen Kushin kuningaskunnan varhainen historia kietoutuu muinaisen Egyptin historiaan, jonka kanssa se oli poliittisesti liittoutunut useiden hallituskausien aikana. Egyptin läheisyyden ansiosta Sudan osallistui Lähi-idän laajempaan historiaan, kun Egyptin tärkeä 25. dynastia ja kolme Nubian kuningaskuntaa, Nobatia, Makuria ja Alodia, kristillistyivät kuudennella vuosisadalla. Kristillistymisen seurauksena vanha nubian kieli on vanhin tallennettu Niilosaharan kieli (varhaisimmat tiedot 800-luvulta koptilaisiiin aakkosiin mukautettuna). Neekeri oli egyptixi Ne-hash-Kush ("ne haisevat kuselta"), väitti Wettenhovi-Aspa, osoittaaxeen että egyptiläiset puhuivat keskenänsä suomea. ellauri283.html on line 273: Vaikka islam oli läsnä Sudanin Punaisenmeren rannikolla ja sitä ympäröivillä alueilla jo 700-luvulta lähtien, Niilin laakso islamisoitui pahasti vasta 1300-1400-luvulla kilttien kristittyjen kuningaskuntien rappeutumisen jälkeen. Näitä valtakuntia seurasi Sennarin sulttaanikunta 1500-luvun alussa, joka hallitsi julmasti suuria osia Niilin laaksosta ja itäisestä autiomaasta, kun taas Darfurin valtakunnat hallitsivat Sudanin länsiosaa. Eteläisillä alueilla syntyi kaksi pientä valtakuntaa, Shillukin kuningaskunta vuonna 1490 ja Taqali vuonna 1750 lähellä nykyaikaista Etelä-Sudania., mutta Egyptin Muhammad Ali valtasi sekä pohjoiset että eteläiset alueet 1820-luvulla. Muhammad Alin ja hänen välittömien seuraajiensa sortavan hallinnon ansiona pidetään sitä, että se herätti kaunaa viattomia turko-egyptiläisiä ja brittiläisiä hallitsijoita kohtaan ja johti Mahdivaltion perustamiseen, jonka Muhammad Ahmad perusti, ilkeä kun oli, vuonna 1881 . ellauri283.html on line 277: Kahdeksannelle vuosituhannelle eaa. neoliittisen kulttuurin ihmiset olivat asettuneet istuvaan elämäntapaan siellä linnoitettuihin savitiilikyliin joissa he täydensivät Niilin metsästystä ja kalastusta viljankeruulla ja karjanhoidolla. Viidennellä vuosituhannella eKr. muuttoliikkeet kuivuvasta Saharasta toivat Niilin laaksoon neoliittisia ihmisiä maatalouden ohella. Tästä kulttuurisesta ja geneettisestä sekoittumisesta syntyneestä väestöstä muodostui seuraavien vuosisatojen aikana sosiaalinen hierarkia, josta tuli Kushin kuningaskunta (pääkaupunki Kerma) 1700 eaa. Antropologiset ja arkeologiset tutkimukset osoittavat, että dynastista edeltävänä aikana Ala-Nubia ja Magadanin ylä-Egypti olivat etnisesti ja kulttuurisesti lähes identtisiä, ja näin ollen samalla kehittyivät faaraoiden kuninkuusjärjestelmät vuoteen 3300 eaa. mennessä. Yhdessä muiden Punaisenmeren maiden kanssa Sudania pidetään todennäköisimpänä sen maan sijaintipaikkana, jonka muinaiset egyptiläiset tunsivat Punt -nimellä (tai "Ta Netjeru ", joka tarkoittaa "Jumalan suunnitelmaa"), jonka ensimmäinen maininta on peräisin 1000-luvulta eaa. ellauri283.html on line 283: Kauppa kehittyi vuosisatojen kuluessa. Egyptiläiset karavaanit kuljettivat viljaa Kushiin ja palasivat Assuaniin mukanaan norsunluuta, suitsukkeita, vuotia ja karneolia (kiveä arvostettiin sekä koruina että nuolenkärkinä ) kuljetettavaksi jokea pitkin. Egyptin kuvernöörit arvostivat erityisesti kultaa Nubiassa ja mustia sotilaita faraon armeijassa. Egyptiläiset sotilasmatkat tunkeutuivat Kushiin ajoittain vanhan valtakunnan aikana. Silti alueelle ei yritetty saada pysyvää läsnäoloa ennen Keski-valtakuntaa (n. 2100–1720 eKr.), jolloin Egypti rakensi linnoitusverkoston Niilin varrelle etelään Samnahiin asti Ala-Egyptissä.vartioimaan kultavirtausta Wawatin kaivoksista, ensimmäisen ja toisen kaihin väliseltä alueelta. ellauri283.html on line 285: Noin 1720 eKr. Hyksoksiksi kutsutut kanaanilaiset nomadit valloittivat Egyptin, lopettivat Keski-valtakunnan, katkaisivat yhteydet Kushiin ja tuhosivat Niilin varrella sijaitsevat linnoitukset. Täyttääkseen Egyptin vetäytymisen jättämän tyhjiön al-Karmahiin, lähellä nykyistä Dongolaa, syntyi kulttuurisesti erottuva alkuperäiskansojen kushilainen valtakunta. Kun Egyptin valta elpyi Uuden kuningaskunnan aikana (n. 1570–1100 eKr.), faarao Ahmose I sisällytti Kushin Egyptin hallitsemaan maakuntaan, jota hallitsee varakuningas. Vaikka Egyptin Kushin hallinnollinen valvonta ulottui vain neljänteen kaihiin, egyptiläiset lähteet luettelevat sivujokialueita, jotka ulottuvat Punaisellemerelleja ylävirtaan Sinisen Niilin ja Valkoisen Niilin jokien yhtymäkohtaan. Egyptin viranomaiset varmistivat paikallisten päälliköiden uskollisuuden kutsumalla heidän lapsensa palvelemaan sivuja faaraon hovissa. Egypti odotti myös paikallisilta kushien päällikköiltä kultaa ja työntekijöitä. ellauri283.html on line 287: Kun Egypti oli saavuttanut poliittisen ja sotilaallisen vallan Kushissa, virkamiehiä, pappeja, kauppiaita ja käsityöläisiä asettuivat alueelle. Egyptin kieltä käytettiin laajalti jokapäiväisessä toiminnassa. Monet rikkaat kushilaiset ryhtyivät palvomaan egyptiläisiä jumalia ja rakensivat heille temppeleitä. Temppelit olivat virallisen uskonnollisen palvonnan keskuksia, kunnes kristinusko tuli alueelle kuudennen vuosisadan aikana. Kun egyptiläinen vaikutus väheni tai antautui vieraan vallan herruuteen, Kushipää-eliitti piti itseään keskusvaltana ja uskoi olevansa egyptiläisen kulttuurin ja uskonnon idoleita. Ja syystä kyllä! ellauri283.html on line 289: Sillä 1000-luvulle eKr. tultaessa Uuden kuningaskunnan dynastioiden arvovalta oli heikentynyt, mikä mahdollisti jaetun hallinnon Egyptissä ja lopetti egyptiläisten vallan Kushissa. Kun egyptiläiset vetäytyivät, Kushilta lakkasi olemasta kirjallisia tietoja tai tietoja alueen toiminnasta seuraavien kolmensadan vuoden aikana. Kahdeksannen vuosisadan alussa eKr. Kush kuitenkin nousi itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jota hallitsi napakka aggressiivinen monarkkilinja, joka laajensi hitaasti vaikutusvaltaansa Egyptiin. Noin 750 eaa., Kushilainen kuningas nimeltä Wilho valloitti Ylä-Egyptin ja hänestä tuli Theban hallitsija noin vuoteen 740 eKr. asti. Hänen seuraajansa Pive kukisti Niilin suistonja valloitti Egyptin ja aloitti siten 25. dynastian. Pive perusti kuninkaiden linjan, joka hallitsi Kushia ja Thebea noin sata vuotta. Dynastian puuttuminen Assyrian vaikutuspiiriin Lähi-idässä aiheutti vastakkainasettelun Egyptin ja voimakkaan Assyrian valtion välillä, joka hallitsi valtavaa valtakuntaa, joka käsitti suuren osan Lähi-idästä, Anatoliasta, Kaukasuksesta [ tarvitaan lainaus ] ja itäisen Välimeren altaasta heidän kotimaassaan Ylä-Mesopotamiassa. Taharqan, (688–663 eKr.), viimeisen kusilaisten faaraon, voitti ja ajoi pois Lähi-idästä Assyrialainen Sanherib toimekkaana. Sanheribin seuraaja Esa Shariola meni vielä pidemmälle käynnistäen täyden hyökkäyksen Egyptiin vuonna 674 eKr., kukistaen Taraqan ja valloittaen nopeasti maan. Torakka pakeni takaisin Nubiaan, ja assyrialaiset asettivat alkuperäiset egyptiläiset ruhtinaat Esa Shaddonin vasalliksi. Tarakka pystyi kuitenkin palaamaan joitakin vuosia myöhemmin ja kaatamaan osan Egyptistä aina Thebaan asti Assyrian väpelöiltä egyptiläisiltä vasalliruhtinailta. Esa Shaddon kuoli kaikexi onnexi pääkaupungissaan Ninivessä valmistautuessaan palaamaan Egyptiin ja karkottamaan taas kushilaiset. ellauri283.html on line 291: Esarhaddonin seuraaja Ashurbanipal lähetti kenraali Xavierin pienen armeijan kanssa, joka kukisti ja karkoitti Taharqan Egyptistä. Taharqa kuoli pettyneenä Nubiassa kaksi vuotta myöhemmin. Hänen seuraajansa Tantamani yritti saada Egyptin takaisin. Hän voitti menestyksekkäästi Nekke I:n, Ashurbanipalin asettaman nukkehallitsijan ja otti Theban mukaan. Assyrialaiset lähettivät sitten voimakkaan armeijan etelään. Tantamani syrjäytettiin hyvin voimakkaasti, ja Assyrian armeija potki Thebaa siinä määrin, että se ei koskaan toipunut. Alkuperäinen nukkehallitsija, Psamtik I, asetettiin Ebyktin valtaistuimelle Ashurbanipalin vasalliksi, mikä päätti Kushipäiden Nubian valtakunnan. ellauri283.html on line 293: Egyptin seuraava dynastia ei onnistunut saamaan Kushin täyttä hallintaansa. Noin 590 eKr. Egyptin armeija kuitenkin potkaisi napakasti Napataa, mikä pakotti kushilaisen hovin siirtymään turvallisempaan paikkaan etelämpänä Meroëssa, lähellä kuudetta kaihia. Useiden vuosisatojen ajan sen jälkeen Meroliittinen valtakunta kehittyi riippumattomasti egyptiläisestä vaikutuksesta ja herruudesta, joka sillä aikaa siirtyi peräkkäin Iranin, Kreikan ja lopulta Rooman vallan alle. Vallansa huipulla toisella ja kolmannella vuosisadalla eKr. Meroë ulottui alueen yli kolmannesta kaihista pohjoisessa Zhobaan, lähellä nykyistä Khartumia etelässä. Egyptiläisvaikutteinen faaraoninen perinne säilyi Meroën hallitsijoiden joukossa, jotka pystyttivät stela-kuvia tallentaakseen hallituskautensa saavutuksia ja pystyttivät nubialaisia pyramideja haudoillensa. Voisi sanoa että ne olivat ebyktiläisempiä kuin eebyktiläiset ize. Nämä esineet ja Meroën palatsien, temppelien ja kylpylöiden rauniot todistavat keskitetystä epädemokraattisesta poliittisesta järjestelmästä, joka käytti käsityöläisten taitoja ja johti suuren työvoiman työtä. Hyvin hoidettu kastelujärjestelmä mahdollisti alueen suuremman asukastiheyden kuin myöhempinä ajanjaksoina oli mahdollista. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. egyptiläisten hieroglyfien käyttö teki tietä meroitilaiselle aakkostolle, joka oli mukautettu nubian kielelle mitä alueen mustat miehet puhuvat. ellauri283.html on line 300: Toisella vuosisadalla jKr muuan Nobatia miehitti Niilin länsirannan Pohjois-Kushissa. Heidän uskotaan olleen yksi useista hyvin aseistetuista hevos- ja kamelien kantamien soturien joukoista, jotka myivät taitonsa Meroëlle suojelukseksi; lopulta he menivät naimisiin ja vakiintuivat Meroitic kansan keskuudessa sotilaallisena aristokratiana. Lähes viidennelle vuosisadalle saakka Rooma tuki Nobodyja ja käytti Meroëa puskurina Egyptin ja Blemmyjen välillä. ellauri283.html on line 302: Nobodya / n oʊ ˈ b eɪ ʃ ə / tai nobadia ( / n oʊ ˈ b eɪ d i ə / ; kreikka : νοβαδία, nobadia ; vanha nubialainen : ⲙⲓⲅⲛ̅ migin tai ⲙⲓⲅⲓⲧⲛ︦ ⲅⲩⲗ, migitin goul -rivi "Nobadian maasta" ) oli myöhäinen antiikin valtakunta Ala-Noobiassa. Yhdessä kahden muun Nubian valtakunnan, Makuria ja Alodia, se seurasi Kushin valtakuntaa. Sen jälkeen, kun Nobadia perustettiin noin vuonna 400, se laajeni vähitellen kukistamalla Blemmyt pohjoisessa ja sisällyttämällä alueen toisen ja kolmannen Niilin kaihien väliseen etelään. Vuonna 543 se kääntyi koptikristinuskoon. Sen jälkeen Makuria annexoi sen tuntemattomissa olosuhteissa 700-luvulla. ellauri283.html on line 304: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a1/Dance_of_beja.jpg/440px-Dance_of_beja.jpg" /> ellauri283.html on line 307: Heitä käytettiin ajoittain aavikon partiolaisina, sotureina tai kaivoksina. työntekijöitä. Suurin osa oli luultavasti aavikkopaimentolaisia, pesiviä aaseja, lampaita ja vuohia. Pääasiallinen tieteen tarjoama selitys Ala-Nubiasta peräisin olevan sessiilin väestön tauolle on ollut tämän maailmanosan kuivuminen mikä vaikeuttaa jonkin verran jokilaaksojen maataloutta. Ilmastonmuutoksen vuoksi Niilin taso oli laskenut tasolle, joka pystyttiin kompensoimaan vasta ensimmäisen vuosisadan alussa, kun saqiyah- vesipyörä kehitettiin. [8]Siihen asti alueella oli vain harvaan asuttu autiomaapaimentolaisia. Poliittisesti se oli "eräänlainen ei-kenenkään maa, jossa asuntovaunuja, ellei niillä ollut huomattavaa saattajaa, toimitettiin rikollisille". ellauri283.html on line 311: Viidennen vuosisadan vaihteessa Blemmyt perustivat lyhytaikaisen valtion Ylä-Egyptiin ja Ala-Nubiaan, luultavasti Talmin ( Kalabshan ) ympärille, mutta ennen vuotta 450 nobatialaiset ajoivat heidät pois Niilin laaksosta. Viimeksi mainitut perustivat lopulta valtakunnan itsenäisesti, Nobatian. 6. vuosisadalla oli yhteensä kolme Nubian valtakuntaa: Nobatia pohjoisessa, jonka pääkaupunki oli Pakurikääpä (Faras); Keski-valtakunta, Makuria, jonka keskusta on Tungulissa (Vanha Dongola), noin 13 kilometriä (8 mailia) etelään nykyisestä Dongolasta; ja Alodia, vanhan kushilaisen valtakunnan sydämessä, jonka pääkaupunki oli Zhoba (nykyisen Khartumin esikaupunki). Vielä kuudennella vuosisadalla he kääntyivät kristinuskoon. Seitsemännellä vuosisadalla, luultavasti jossain vaiheessa vuosien 628 ja 642 välillä, Nobodia liitettiin Makulaan. ellauri283.html on line 315: 800-luvun puolivälistä 1100-luvun puoliväliin Christian Nubia koki kultakautensa, jolloin sen poliittinen valta ja kulttuurinen kehitys saavuttivat huippunsa. Vuonna 747 Makulatuuri tunkeutui Egyptiin, joka kuului tuolloin parahultaisesti taantuville Umayyadeille ja teki niin jälleen 960 - luvun alussa, kun se työntyi pohjoiseen Akhmimiin asti. Makurialla säilyi läheiset dynastiset siteet Alodiaan, mikä ehkä johti kahden valtakunnan väliaikaiseen yhdistämiseen yhdeksi valtioksi. Keskiaikaisten nubialaisten kulttuuria on kuvattu " afrobysanttilaiseksi ", ja "afrikkalaisen" komponentin merkitys kasvaa ajan myötä. Myös arabien vaikutuksen lisääntyminen on havaittu. Valtion organisaatio oli erittäin keskitetty perustuen 6. ja 7. vuosisadan bysanttilaiseen byrokratiaan. Taide kukoisti keramiikkamaalausten ja erityisesti seinämaalausten muodossa. Noobit kehittivät kielelleen oman aakkoston, Old Noobin, joka perustui koptilaisiin aakkosiin, mutta käytti myös kreikkaa, koptia ja arabiaa. Naiset nauttivat ihanasti korkeasta yhteiskunnallisesta asemasta: heillä oli mahdollisuus saada koulutusta, he voivat omistaa, ostaa ja myydä maata ja käyttivät usein omaisuuttaan kirkkojen ja kirkkomaalausten lahjoittamiseen. Jopa kuninkaallinen perintö oli matrilineaarista, jopa kuninkaan sisaren poika oli laillinen perillinen! ellauri283.html on line 317: Makulian pääkaupunki Dongle oli taantumassa 1000-/1100-luvun lopulta lähtien, ja myös Alodian pääkaupunki heikkeni muuten vaan 1100-luvulla. 1300-luvulla (aikaisin kirjattu muuttoliike Egyptistä Sudanin Niilin laaksoon vuodelta 1324) ja 1400-luvulla beduiiniheimot valloittivat suurimman osan Sudanista muuttaen Butanaan, Geziraan, Kordofaniin ja Darfuriin. Vuonna 1365 sisällissota pakotti Makurian hovin pakenemaan Gebel Addaan Ala-Nuubiassa, kun taas Tombola tuhoutui ja jätettiin hyvällä arabeille. Myöhemmin Makuria jatkoi olemassaoloaan vain pienenä kuningaskuntana. Viimeinen tunnettu Makurian kuningas oli Jo-el, joka on todistettu vuosilta 1463 ja 1484 ja jonka aikana Makuria todennäköisesti todisti lyhyen renesoossin. Hänen kuolemansa jälkeen valtakunta luultavasti vaan romahti. Etelässä Alodian valtakunta joutui joko arabeille, joita komensi heimojohtaja Abdallah Jammu, tai sit Funjille, etelästä peräisin olevalle afrikkalaiselle kansalle. Tapaamiset vaihtelevat 9. vuosisadalta Hijran jälkeen ( n. 1396–1494), 1400-luvun lopulta, 1504 - 1509. Alodilainen lantiovaltio (pre-colonial state) saattoi säilyä Fazughlin valtakunnan muodossa, joka kesti vuoteen 1685 asti. Loput olivatkin sitten peräsuolivaltioita (colonial state). ellauri283.html on line 323: 1600-luvulla Fonzien osavaltio saavutti laajimmansa, mutta seuraavalla vuosisadalla se alkoi lysähtää kuin vappupallo. Vallankaappaus vuonna 1718 toi dynastian muutoksen, kun taas toinen vuosina 1761-1762 johti Hamaj-hallitukseen, jossa Hamaj (kansa Etiopian rajamailta) hallitsi tehokkaasti Fonzien sulttaanien ollessa heidän takataskussaan pelkkiä nukkeja. Pian tämän jälkeen sultanaatti alkoi pirstoutua; 1800-luvun alussa se rajoittui lähinnä Geziraan. ellauri283.html on line 325: Vuoden 1718 vallankaappaus sai käyntiin ortodoksisemman islamin harjoittamisen politiikan, mikä puolestaan edisti valtion arabisoitumista. Laillistaakseen valtansa arabialaisille Fonziet alkoivat levittää Umayyadin jälkeläisiä tasaisesti Sinisen ja valkoisen Niilin yhtymäkohdan pohjoispuolelle, aina alavirtaan Al Dabbahiin asti, nubialaiset omaksuivat arabien Jaalinin heimoidentiteetin. 1800-luvulle tultaissa arabia oli onnistunut nousemaan hallitsevaksi kieleksi Keskijoen Sudanissa ja suurimmassa osassa Kordofanista. ellauri283.html on line 327: Niilin länsipuolella, Darfurissa, islamilaisen ajanjakson aikana syntyi aluksi Tunjurin valtakunta, joka korvasi vanhan Dajun valtakunnan 1400-luvulla ja ulottui Wadaihin asti. Tunjurilaiset olivat luultavasti arabisoituneita berberejä ja ainakin heidän hallitseva eliittinsä muslimeja. 1600-luvulla Fur Keiran sulttaanikunta ajoi tunjurit vallasta. Keiran osavaltio, nimellisesti muslimi Sulayman Solongin (n. 1660–1680 ) hallituskaudesta lähtien, oli alun perin pieni valtakunta Pohjois- Jebel Marrassa, mutta laajeni 1700-luvun alussa länteen ja pohjoiseen ja itään Muhammad Tayrabin (n. 1751–1786) hallinnon alaisuudessa valloituksen aikana Kordofaniin vuonna 1785. Tämän suunnilleen Alaskan kokoisen valtakunnan huippukausi kesti vuoteen 1821 asti. ellauri283.html on line 329: Vuodesta 1805 lähtien Egyptissä tapahtui nopea modernisaatiokausi Muhammad Ali Pashan johdolla, joka julisti itsensä matkakreditiivixi uhmaten nimellisesti suvereenia ottomaanien sulttaania. Muutamassa vuosikymmenessä Muhammad Ali muutti Egyptin laiminlyötystä ottomaanien maakunnasta käytännössä itsenäiseksi modernixi valtioksi. Toistaen hänen edeltäjiensä mamelukkien lähestymistapaa Egyptin keskiaikaisessa sulttaanivaltiossa Muhammad Ali pyrki laajentamaan Egyptin rajoja etelään Sudaniin, sekä keinona taata Egyptin turvallisuus että päästäkseen käsiksi Sudanin melleviin luonnonvaroihin. Vuosina 1820–1821 Egyptin joukot Muhammad Akun ja veljenpoikien komennossa valloittivat ja yhdistivät Sudanin pohjoisosan. Egyptin jatkuvan de jure -uskollisuuden vuoksi ottomaanien sulttaania kohtaan Egyptin hallinto tunnettiin nimellä Turkiyah. Historiallisesti Suddin ruttosuot estivät laajentumisen maan syvemmälle etelään. Vaikka Egypti valloitti koko nykyisen Sudanin suurimman osan 1800-luvusta ja perusti provinssin Equatoria Etelä-Sudanissa tämän tavoitteen edistämiseksi, se ei pystynyt saamaan tehokasta valvontaa koko alueelle. Sixi Turkkiyahin myöhempinä vuosina brittiläiset lähetyssaarnaajat pääsivät matkustamaan nykypäivän Keniasta Sudaniin kääntääkseen paikalliset heimot kristinuskoon. ellauri283.html on line 331: Vuonna 1881 uskonnollinen johtaja nimeltä Muhammad Ahmad julisti itsensä valtiomahdiksi ("osaa uida opastettuna") ja aloitti sodan yhdistääkseen heimot Länsi- ja Keski-Sudanissa. Hänen seuraajansa ottivat käyttöön nimen "Ansarit" ("seuraajat"), jota he käyttävät edelleenkin yhdessä suurimman yksittäisen poliittisen ryhmittymän, Umaya- puolueen (jota kerran johti Mahdin jälkeläinen Sadiq al Mahdi ) kanssa. Ottomaanien ja egyptiläisten hyväksikäytön ja hallinnollisen epäkohdan aiheuttamia olosuhteita hyödyntäen valtiomahdit johtivat kansallismielistä kapinaa, joka huipentui Khartumin kaatumiseen 26. tammikuuta 1885. Sudanin väliaikainen kenraalikuvernööri, brittiläinen kenraalimajuri Charles George Gordon, ja monet Khartumin 50 000 asukkaasta murhattiin, mikä ei ollut hullumpi idea. ellauri283.html on line 333: Mahdi kuoli kesäkuussa 1885. Häntä seurasi Abdallahi ibn Muhammad, jonka lukija tuntee toisellakin nimellä, Khalifan nimellä, joka aloitti Sudanin alueen laajentamisen Etiopiaan. Voittojensa jälkeen Itä-Etiopiassa hän lähetti armeijan hyökkäämään Egyptiin, missä britit voittivat sen Toshkyssa. Britit olivat tietoisia Sudanin heikkoudesta ja iloizivat siitä. ellauri283.html on line 337: Vuonna 1896 belgialainen retkikunta vaati osia Etelä-Sudanista, jotka tunnettiin nimellä Lado Enclave. Lado Enclave oli virallisesti osa Belgian Kongoa. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Belgian välillä vuonna 1896 tehdyssä sopimuksessa erillisalue luovutettiin briteille kuningas Leopold II:n hämäräxi jääneen kuoleman jälkeen joulukuussa 1909. ellauri283.html on line 341: Vuodesta 1898 lähtien Yhdistynyt kuningaskunta ja Egypti hallitsivat koko nykyistä Sudania anglo-egyptiläisenä Sudanina, mutta Pohjois- ja Etelä-Sudania hallittiin taloyhtiön erillisinä provinsseina. Hyvin 1920-luvun alussa britit hyväksyivät suljettujen piirien säädökset, joissa määrättiin, että kahden vyöhykkeen välillä matkustamiseen vaadittiin passit ja vaadittiin lupia liiketoiminnalle vyöhykkeeltä toiselle, ja täysin erilliset hallinnot vallitsivat. ellauri283.html on line 361: Abboudin hallintoa seurasi väliaikainen hallitus, kunnes huhtikuussa 1965 pidetyt parlamenttivaalit johtivat Umman ja kansallisen unionistipuolueiden koalitiohallitukseen pääministeri Muhammad Ahmad Mahjoubin johdolla. Vuosina 1966–1969 Sudanissa oli useita hallituksia, jotka eivät kyenneet sopimaan pysyvästä perustuslaista tai selviytymään ryhmittelyn, talouden pysähtymisen ja etnisen toisinajattelun ongelmista. Varhaisten itsenäistymisen jälkeisten hallitusten peräkkäisyyttä hallitsivat arabimuslimit, jotka pitivät Sudania muslimina arabivaltiona. Itse asiassa kyllä Umma/NUP:n vuoden 1968 perustuslaki oli kiistatta Sudanin ensimmäinen islamilainen perustuslaki. ellauri283.html on line 369: 1970-luvun alkuun asti Sudanin maataloustuotanto oli pääosin omistettu sisäiseen kulutukseen. Vuonna 1972 Sudanin hallituksesta tuli länsimielisempi ja se suunnitteli elintarvikkeiden ja käteissadon vientiä. Hyödykkeiden hinnat kuitenkin laskivat koko 1970-luvun, mikä aiheutti taloudellisia ongelmia Sudanille. Samaan aikaan velanhoitokustannukset maatalouden koneistamiseen käytetyistä rahoista nousivat. Vuonna 1978 Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) neuvotteli rakennesopeutusohjelman hallituksen kanssa. Tämä edisti entisestään koneellista vientimaataloutta. Tämä aiheutti suuria taloudellisia ongelmia Sudanin laiduntajille (katso Nuba Peoples). No niinpä tietysti! Juuri tätä uumoilinkin. Piikkilankoja preerialla. Justiinsa sama tematiikka kuin Suomen kovan markan nälänhädässä 1868 ja holodomorissa 1920-30 luvuilla: cash crops temmataan nälkäisten pienokaisten suista, koska se on kokonaisedullisempaa. Köyhät lampaannussijat ja kamelinajajat kärmistyvät. ellauri283.html on line 371: Vuonna 1976 ansarit tekivät verisen mutta muuten epäonnistuneen vallankaappausyrityksen. Heinäkuussa 1977 presidentti Nimeiry tapasi Ansarin johtajan Sadiq al-Mahdin, mikä avasi tien sovinnolle. Sadat poliittiset vangit vapautettiin, ja elokuussa julistettiin yleinen armahdus kaikille Nimeiryn hallituksen vastustajille. ellauri283.html on line 379: Maaliskuussa 1985 ilmoitus perustarpeiden hintojen noususta IMF:n "pyynnöstä", jonka kanssa hallitus neuvotteli, laukaisi ensimmäiset mielenosoitukset. Huhtikuun 2. päivänä kahdeksan ammattiliittoa vaati mobilisaatiota ja "yleistä poliittista lakkoa nykyisen hallinnon lakkauttamiseen asti". 3. päivänä massiiviset mielenosoitukset ravistelivat Khartumia, mutta myös maan tärkeimpiä kaupunkeja; lakko halvaansi instituutiot ja talouden. Huhtikuun 6. päivänä 1985 joukko sotilaita, joita johti kenraaliluutnantti Abd ar Rahman Siwar adh Dhahab, kaatoi Nimeirin, joka pakeni Egyptiin. Kolme päivää myöhemmin Dhahab valtuutti perustamaan 15 miehen siirtymäkauden sotilasneuvoston (YMCA) hallitsemaan Sudania. ellauri283.html on line 381: Kesäkuussa 1986 Sadiq al Mahdi muodosti koalitiohallituksen Umma-puolueen, demokraattisen unionistipuolueen (DUP) ja National Islamic Frontin kanssa (NIF) plus neljä eteläistä puoluetta. Valitettavasti Sadiq osoittautui kuitenkin heikoksi johtajaksi ja kyvyttömäksi hallitsemaan Sudania. Puolueiden ryhmittely, korruptio, henkilökohtaiset kilpailut, skandaalit ja poliittinen epävakaus leimasivat Sadiqin hallintoa. Alle vuoden toimikautensa jälkeen Sadiq al Mahdi erotti hallituksen, koska se ei ollut onnistunut laatimaan uutta rikoslakia sharia-lain korvaamiseksi, pääsemään sopimukseen IMF:n kanssa, lopettamaan sisällissodan etelässä tai kehittämään suunnitelmaa houkutellakseen Sudanin ulkomaalaisten rahalähetykset. Säilyttääkseen DUP:n ja eteläisten poliittisten puolueiden tuen Sadiq muodosti toisen tehottoman koalitiohallituksen. ellauri283.html on line 385: Sisällissota on syrjäyttänyt yli 4 miljoonaa etelän asukasta. Jotkut pakenivat eteläisiin kaupunkeihin, kuten Juba; toiset vaelsivat pohjoiseen Khartumiin ja jopa Etiopiaan, Keniaan, Ugandaan, Egyptiin ja muihin naapurimaihin. Nämä ihmiset eivät kyenneet kasvattamaan ruokaa tai ansaita rahaa ruokkimaan itsensä, ja aliravitsemus ja nälkä yleistyivät. Investointien puute etelässä johti myös siihen, mitä kansainväliset humanitaariset järjestöt kutsuvat "kadonneeksi sukupolveksi", jolla ei ole koulutusmahdollisuuksia, pääsyä perusterveydenhuoltopalveluihin ja vähäiset mahdollisuudet tuottavaan työllisyyteen etelän pienissä ja heikkoissa talouksissa. Pohjoinen rulaa taas. ellauri283.html on line 387: Vuoden 2003 alussa alkoi Sudanin vapautusliikkeen/armeijan (SLM/A) ja Justice and Equality Movementin (JEM) ryhmien uusi kapina Darfurin länsiosassa. Kapinalliset syyttivät keskushallintoa Darfurin alueen laiminlyönnistä, vaikka onkin epävarmaa kapinallisten tavoitteista ja siitä, pyrkivätkö he vain parantamaan Darfurin asemaa Sudanissa vai eroamaan siitä suoraan. Sekä hallitusta että kapinallisia on syytetty julmuuksista tässä sodassa, vaikka suurin osa syytöksistä on langennut hallituksen kanssa liittoutuneille arabimiliiseille ( Janjaweed ). Kapinalliset ovat väittäneet, että nämä miliisit ovat osallistuneet etniseen puhdistukseen Darfurissa, ja taistelut ovat siirtäneet kotiseudulleen satoja tuhansia ihmisiä, joista monet ovat etsineet turvaa naapurivaltiosta Tšadista. On olemassa erilaisia arvioita ihmisuhrien määrästä, jotka vaihtelevat (kuin Ukrainassa) alle kahdestakymmenestä tuhannesta useisiin satoihin tuhansiin joko suorassa taistelussa tai konfliktin aiheuttamissa nälkään ja sairauksissa. Neekeri pesee kasvojaan, eivät valkene ollenkaan. ellauri283.html on line 389: Vuonna 2004 Tšad välitti neuvotteluja N´Djamenassa, mikä johti 8. huhtikuuta tehtyyn humanitaariseen tulitaukosopimukseen Sudanin hallituksen, JEM:n ja SLA:n välillä. Konflikti kuitenkin jatkui tulitauosta huolimatta, ja Afrikan unioni (AU) perusti aselepokomission (CFC) valvomaan sen noudattamista. Elokuussa 2004 Afrikan unioni lähetti 150 ruandalaista sotilasta suojelemaan tulitauon tarkkailijoita. Pian kuitenkin kävi selväksi, että 150 sotilasta ei riittäisi, joten heihin liittyi 150 nigerialaista sotilasta. Kylä lähtee! Jo alkoi pelittää. ellauri283.html on line 393: Tšadin ja Sudanin konflikti alkoi virallisesti 23. joulukuuta 2004, kun Tšadin hallitus julisti sotatilan Sudanin kanssa ja kehotti Tšadin kansalaisia mobilisoimaan Demokratian ja Vapauden puolesta (RDL) militantteja (Tšadin kapinallisia, joita tukivat Sudanin hallitus) ja sudanilaiset miliisit, jotka hyökkäsivät kyliin ja kaupunkeihin Itä-Tšadissa, varastivat karjaa, murhasivat kansalaisia ja polttivat taloja. ellauri283.html on line 409: 1990-luvun vuosikymmenellä oli myös taipumus määrätä tiukat sharia -pohjaiset islamilaiset lait ja käytännöt National Islamic Frontin ja Hasan al-Turabin alaisuudessa. Koulutusta uudistettiin keskittymään arabien ja islamilaisen kulttuurin tärkeyteenesimerkiksi opettelemalla ulkoa Koraani uskonnollisissa instituutioissa; koulupuvut korvattiin taisteluväsymillä ja opiskelijat osallistuivat puolisotilaallisiin harjoituksiin. Uskonnollinen poliisi varmisti, että naiset olivat verhottuja, erityisesti valtion virastoissa ja yliopistoissa. Entinen, suvaitsevampi poliittinen kulttuuri muuttui paljon ankarammaksi, kun ihmisoikeusjärjestöt väittivät turvallisuusvirastojen käyttämien "aavetaloina" tunnettujen kidutuskammioiden lisääntymisestä. Sota ei-muslimien eteläosaa vastaan julistettiin jihadiksi. Valtion televisiossa näyttelijät simuloivat "häitä" jihad-marttyyrien ja taivaallisten neitsyiden välillä ( houris ). [lainaus tarvitaan] Turabi antoi myös turvapaikan ja apua ei-sudanilaisille islamisteille, mukaan lukien Osama bin Ladenille ja muille Al-Qaidan jäsenille. Hyvin paha! ellauri283.html on line 413: Kansainvälinen rikostuomioistuin antoi vuonna 2009 al-Bashirin pidätysmääräyksen, jossa häntä syytettiin rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista. Vuosina 2009 ja 2010 Etelä-Kordofanissa kilpailevien nomadiheimojen väliset konfliktit aiheuttivat suuren määrän uhreja ja porukat joutuivat siirtämään telttojaan ihan tuhansin. ellauri283.html on line 415: Tšadin ja Sudanin välinen urkuharmonin palauttamista koskeva sopimus, joka allekirjoitettiin 15. tammikuuta 2010, merkitsi viiden vuoden sodan päättymistä niiden välillä. Sudanin hallitus ja JEM allekirjoittivat tulitaukosopimuksen Darfurin konfliktin päättämisestä helmikuussa 2010. ellauri283.html on line 429: 18. joulukuuta 2020 Sudanin viranomaiset kehottivat Hamadyatin leirillä äskettäin saapuneita tigrayan-pakolaisia purkamaan teltat ja menemään Sudanin mantereelle Etiopian ja Sudanin välisen mahdollisen sodan pelossa. 19. joulukuuta 2020 jännitys Etiopian ja Sudanin välillä kasvoi. Sudan on lähettänyt raja-alueelle lisää joukkoja, mukaan lukien nopeat tukijoukot, ja varusteita. Kassalan ja Gedarefin osavaltioiden Beni Amer-tupakan ja al-Habaa-heimojen tuki, mukaan lukien elintarvikehuolto ja talous. [Neuvottelut Etiopian kanssa ovat pysähtyneet.] EEPPA - raportissa todettiin, että Sudan oli vanginnut 19. joulukuuta 2020 eritrealaisia sotilaita, jotka olivat pukeutuneet Amhara -miliisin univormuihin, jotka taistelivat Sudanin rajalla Amharan erikoisjoukkojen rinnalla. ellauri283.html on line 440: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/64/Cattle_Herders_at_Cattle_Camp_in_Rumbek%2C_South_Sudan.jpg?20130103061531" /> ellauri283.html on line 459: Nato-pomo Jens Stoltenberg etsi huumeriippuvaista siskoaan Oslon kaduilta – eliittiperheen särö muutti kansan mielipiteen Natoon. 1990-luvun alussa Thorvald Stoltenberg oli yksi Norjan tunnetuimmista poliitikoista ja diplomaateista, koko kansan tuntema sosiaalidemokraatti. ellauri283.html on line 460: Yhtenä päivänä hän oli mukana Mambesin ja Galungan rauhanneuvotteluissa – ja seuraavana päivänä hän etsi heroiinia käyttävää tytärtään Niniä Oslon kaduilta. Välillä etsinnöissä oli mukana Ninin veli Jens Stoltenberg: Norjan tuleva pääministeri ja myöhemmin suomalaisillekin tutuksi tullut Naton pääsihteeri. ellauri283.html on line 481: He asettuivat noin vuoden 1100 tienoilla Musta-Voltan länsipuolelle. He eivät vielä perustaneet keskusvaltaisia valtioita, mutta 1400-luvulla uudet tulokkaat, gurmat ja mosit järjestäytyivät valtakunniksi. Mosi-kuningaskunnista oli Burkina Fason keskiosissa sijainnut Ouagadougou, jota johti hallitsija, morho naba. Ouagadougou perustettiin 1400-luvun lopulla, ja monet muut yhteisöt sulautuivat hiljalleen mosi-kuningaskuntiin. ellauri283.html on line 483: Mosit laajensivat 1500-luvulla alueitaan Saheliin, mutta pohjoisessa heitä oli vastassa Sonni Ali Berin hallitsema Songhai. Ouagadougou pystyi vastustamaan Songhain pyrkimystä käännyttää moseja islamiin, minkä seurauksena Voltajoen alue on muuta Sahelia vähemmän islamisoitunut. He pystyivät näin puolustamaan perinteistä animistista uskoaan ja monijumalaista kristinuskoa. ellauri283.html on line 485: Britannia ja Ranska kilpailivat 1800-luvun lopulla Länsi-Afrikan sisämaiden hallinnasta. Ranskalainen tutkimusmatkailija Louis-Gustave Binger vieraili 1887 Ouagadougoussa. Hän ei ollut vakuuttunut mosien vauraudesta, mutta piti aluetta mahdollisena orjatyövoimareservinä ranskalaisten muille pyrkimyksille. Työvoimaa tarvittiin erityisesti puuvillan viljelyyn viljavan Nigerjoen laaksossa, jossa asutus oli harvaa. Binger teki sopimuksen King Kong-valtakunnan hallitsijan kanssa, ja seuraavien vuosien aikana ranskalaiset valtasivat monia osia Burkina Fasosta. Ouagadougoun ranskalaiset polttivat 1896. Ranska ja Britannia tekivät 1898 sopimuksen, joka takasi Ranskalle Voltajoen yläjuoksun alueen. Se asetettiin ensin sotilasalueeksi, mutta vuonna 1904 se liitettiin osana Ylä-Senegalin ja Nigerin siirtomaata, jota hallinnoitiin Bamakosta. ellauri283.html on line 489: Burkina Faso on kamppaillut vuodesta 2015 lähtien al-Qaidaan ja Isisiin sidoksissa olevien jihadistien johtaman kapinan kanssa, joka on tappanut kymmeniä tuhansia ja siirtänyt kotiseudultaan noin kaksi miljoonaa ihmistä. Useissa maan osissa maanviljely on mahdotonta konfliktimineraalien takia. ellauri283.html on line 494: Sen jälkeen kun jihadistit aloittivat kampanjansa naapurimaasta Malista käsin vuonna 2015, yli 10 000 siviiliä, sotilasta ja poliisia on kuollut erään kansalaisjärjestön arvion mukaan, ja ainakin 2 miljoonaa ihmistä on joutunut vaihtamaan asuntoa pienempään. Virallisten lukujen mukaan jihadistit hallitsevat käytännössä noin 40 prosenttia maasta. ellauri283.html on line 497: Satoja ihmisiä osallistui mielenosoitukseen, jossa oli esillä Malin ja Guinean johtajien, sekä Vladimir Putininin kuvia. Mielenosoituksen järjestäjä sanoi, että halutaan osoittaa tukea Putinille, burkinalaiselle sotilasvallankaappauksen johtajalle kapteeni Ibrahim Traorelle, islamisteille ja niitä vastaan taisteleville turvallisuusjoukoille. Kelle vaan kuhan ei ranskixille! ellauri283.html on line 508: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c1/Mansa_Musa.jpg" /> ellauri283.html on line 517: Länsimaiden syrjäytettyä Libyan johtaja Muammar Gaddafin hänen puolellaan taistelleet tuaregit palasivat Maliin ja nousivat kapinaan pohjois-Malissa. Tuaregit liittoutuivat Al-Qaidaan puhelinyhteydessä olevien islamistien kanssa. ellauri283.html on line 518: Huhtikuussa 2012 tuaregikapinalliset julistivat Azawadin valtion perustetuksi maan pohjoisosaan. Kesäkuun loppuun mennessä keskustaislamistinen Ansar Dine -ryhmittymä oli ajanut tuaregikapinalliset kaikista Pohjois-Malin kaupungeista. ellauri283.html on line 522: Samaan aikaan Euroopan unioni alkoi avustaa Malin oman armeijan koulutuksessa. Mukana on myös suomalaisia kouluttajia. Maaliskuussa 2019 islamistit hyökkäsivät noin 60 kilometrin päässä Bamakosta sijaitsevan Koulikoron sotilasleiriin. Malin turvallisuustilanne on huolestuttava maan eteläisillä alueilla (Koulikoro, Kayes, Koutiala, Sikasso), jotka eivät ole enää vapaita jihadistisesta uhasta tai rosvoilusta. ellauri283.html on line 526: Ranskan ex-presidentti Francois Hollande sanoi haastattelussaan tammikuussa 2023, että Wagner-ryhmä ei ole onnistunut tekemään Malista turvallisempaa. Hän sanoi, että venäläisten palkkasotureiden saapumisen jälkeen turvallisuustilanne on huonompi ja lisäsi, että jihadistit ovat laajentaneet hyökkäyksensä Malin etelä- ja keskiosaan, missä he eivät olleet aiemmin läsnä. Putinin kokin kokkauxet ovat sitäpaizi pahoja. ellauri283.html on line 531: Satoja ihmisiä osallistui mielenosoitukseen, jossa oli esillä Malin ja Guinean johtajien, sekä Vladimir Putininin kuvia. Mielenosoituksen järjestäjä sanoi, että halutaan osoittaa tukea Putinille, burkinalaiselle sotilasvallankaappauksen johtajalle kapteeni Ibrahim Traorelle, islamisteille ja niitä vastaan taisteleville turvallisuusjoukoille. Muttei ranskixille! ellauri283.html on line 546: Hittills i år har fler än 500 människor, varav runt 50 barn, mist livet på Medelhavet, enligt FN:s migrationsorgan IOM. Dödstalet stiger parallellt med allt fler rapporter om försenade statliga räddningsinsatser och hjälporganisationer som hindras från att rädda liv. Italiens högerregering, med premiärminister Giorgia Meloni i spetsen, har utlyst nationellt nödläge och infört en rad lagar och dekret som många menar försvårar räddningsinsatserna. Bland annat är det sedan i februari olagligt att plocka upp nödställda från fler än en båt i taget. ellauri284.html on line 28: ad> ellauri284.html on line 40: This snapshot, our correspondent states, was taken after The German - sorry - the French charge near Forêt-Champignon. The body stretched at full length is a dead German guy. Those crouching behind a stone are French infantrymen, stone dead as well. Evidently the were charging, carrying that big stone. The bodies were not moved so as not to confuse the crime scene investigation. ellauri284.html on line 86: adfritz.jpg" height="300px" /> ellauri284.html on line 89: Vad är det som är värst fel med kineserna? Det är inte Xi eller så, än mer än kärnproblemet i Ukraina är Mr. Putin. Västerländsk propaganda fokuserar alltid på ledare, båda hemma och hos fienderna. Det är konstigt för demokrater som hävdar att folket är i roteln. Också i de asiatiska diktaturerna är ledare beroende av makteliten och folket, såsom de Waals observerade hos chimpanserna. ellauri284.html on line 92: Nej det är inte Xi, utan det faktum att Kina håller på att överta Amerika från vänster håll rent ekonomiskt, medan det också håller fast i klimatmålena. Det är orättvist! Just när vi var så nära att komma åt Ukrainas fracking resurser, och att motivera deras fortsatta användning med krigförhållandena. Xi har lyft 800 miljoner kineser från fattighetsfällan, och finansierar samtidigt infrastruktur i de andra fd tredje länderna med mera pengar än västländerna tillsammans. Helt orättvist! Just när vi hade framfångsrikt förarmat kolansiktena genom at stjäla deras naturresurser och sälja dem våra begagnade t-skjortor i stället. Kineserna håller på att bli mer välbärgade, får snart ikapp tyskarna som inte har rört sig någon vart i de senaste 20 år. Nu måste västingarna följa asiaternas exempel, installera diktaturer och bli igen svinrikare! Amerika är på god väg at göra just det. ellauri284.html on line 99: Kovalla vaivannäöllä saivat sakut ja britit nää törrtelöpiät usutetuxi toistensa karvoihin 1. maailmansodassa vaikka molemmat oli musulmaaneja. Sakut oli vetäneet turpiin osmanneille viimexi Habsburgien aikana Zentassa 1697 ja anglot valtasivat Ebyktin niinkin äskettäin kuin 1882. Vähän ristiretkeläisiä kyllä huolestutti että voiko noihin galantteihin mahometteihin luottaa kauemmaxi kuiin jaxaa heittää, sanooko ne kesken taistelua kuin savunaama solttu valkoiselle jenkki kessulle underground-comix vihkossa: "- We are in trouble!" "- Whaddaya mean WE whitey?" Niinkuin Macronilta pääsi Kiinan visiitillä, että vaikka EU on USA:n liittolainen, ei sen tarvi olla sen vasalli. Ei tarvi sekaantua kaikkiin USA:n lokaalisiin konflikteihin. Mitääh!? huusi länkkärit. Jipii, ilahtuivat vinkuinkkarit. Kyse oli Taiwanista tietysti. ellauri284.html on line 107: Saksalaisessa mediassa hänen kirjansa on nähty elämäkertana kadonneesta sukupolvesta, joka haaveili paremmasta tulevaisuudesta huomaamatta nykyisyyttä. Johtava saksalainen sanomalehti Sueddeutsche Zeitung kutsuu sitä kirjaksi, "joka joskus saa nauramaan ja joskus saa sinut surulliseksi". ellauri284.html on line 120: Turhautuneet sakut ampuivat lopulta brittikaupunkia laivatykeillä. The Sarborough Esplanade suffered terribly. ellauri284.html on line 125: Turhautuneet sakut kävi 1. maailmansodassa ampumassa brittikaupunkia mereltä laivatykeillä. The Sarborough Esplanade suffered terribly. 2. maailmansodan jo käytännössä ratkettua anglosaxit kävivät Dresdenissä maxamassa sakuille Scarboroughin vauriot potut pottuina ja ehkä vähän potti nokkiinkin? ellauri284.html on line 150: In 2021, there were over 29 thousand murders reported across India. Furthermore, more than 55 thousand attempted murder cases were filled in the country that year. Success rate: 34%. The US has experienced its largest-ever recorded annual increase in murders, according to new statistics from the FBI, with the national murder rate rising nearly 30% in 2020 – the biggest jump in six decades. Nearly 5,000 more Americans were murdered across the country last year than the year before. At least 77% of the murders were committed with firearms, according to the new government estimates. ellauri284.html on line 151: The sharp one-year increase, to a total of at least 21,570 murders, does not erase the nation’s stagnation since the early 1990s. The US murder rate had dropped more than 50% since 1991. Even after last year’s increase, it is still 34% lower! To increase the gain to beat India, fully automatic weapons ought to be legalized again. ellauri284.html on line 167: Ystävällisen tulipalon jälkeen symbolisille brittijoukoille annettiin japanilaiset sadetakit, jotta japanilaiset tunnistaisivat ne helpommin. Kun Saxan tykistöltä loppuivat ammukset 6. marraskuuta, antautuminen oli väistämätöntä. Lentäjä-ässä ltn Plüschow väitti pudottaneensa pistoolilla japanilaisen Farman MF.VII, mikä oli ensimmäinen emävale sotilasilmailun historiassa. Paljon muita seurasi. ellauri284.html on line 172: Koska saksalainen varuskunta pystyi kestämään lähes kaksi kuukautta laivaston saarrosta huolimatta jatkuvalla tykistöpommituksella ja tappiolla 6:1, tappio toimi kuitenkin tilapäisesti moraalin vahvistajana. Saksalaiset puolustajat katselivat uteliaana japanilaisia, kun he marssivat Tsingtaoon, mutta käänsivät selkänsä briteille saapuessaan kaupunkiin. Heidän vihansa oli niin syvä, että jotkut saksalaiset upseerit sylkivät brittiläisten kollegojensa sadetakkeihin. ellauri284.html on line 178: Dead Russians lying in a trench defending Warsaw, the capital of Russian Poland ellauri284.html on line 181: Puola on miehitetty enemmän kertoja kuin kukaan muistaa. Joskus se on länkkäreistä hyvä asia, joskus paha. Venäläisten joukkojen tulo pieneen puolalaiseen kaupunkiin 1914 sai britit niin iloisixi että pk-miehet lohkaisivat siitä tsoukin: "Valokuvamme esittää venäläisen miehitysvoiman erään etujoukon erään puolalaisen kaupungin pääkadulla. Huomaattehan että 1 sotilaista kantaa valkoista ankkaa, joka protestoi voimakkaasti. Mahdollisesti ankka oli puolalainen sotavanki, ei rykmentin maskotti." HAHA. Seuraavaxi venäläiset miehittivät Puolan Saxan kanssa sovussa 1939. Joku zoukki näyttää siinäkin miehittäjiä naurattavan. Ehkä venäläinen kertoo sakulle viime sodan sotavankiankkakaskun. Sitten venäläiset vielä vapauttivat Puolan Saxan miehityxestä 1945. Lopullinen sopu minkä palan kukin saa tehtiin sitten Jaltan konferenssissa (kz. albumia 65). Tai lopullinen ja lopullinen, ehkä Puolan historia ei ole vielä ihan tapissa... ellauri284.html on line 194: This unhappy French soldier was bribed by the Germans, for a measly hundred francs, to signal to them the position of the French guns near Rheims Thus he sold the lives of his comrades, so to speak, for thirty pieces of (German) silver." He paid the penalty for his treachery with his life but was it not a greater crime to tempt him? 100 francs is nowhere near 30 pieces of German silver. ellauri284.html on line 209: General Beyers perished a traitor-in-arms, drowned in the Vaal, while hotly pursued and trying to cross the flooded river with some of his men. They were fired on, and Beyers fell from his horse but caught hold of the tail of another, but was soon seen in difficulties and calling for help. Before the fighting was over, General Beyers had diappeared under water. No one came to help. ellauri284.html on line 216: adder in The Trenches | Blackadder Goes Forth | BBC Comedy Greats" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri284.html on line 220: Blackadder Goes Forth on Richard Curtiksen ja Ben Eltonin kirjoittaman BBC:n tilannesarjan Blackadder neljäs sarja, joka esitettiin 28.9.-2.11.1989 BBC1 :llä. Sarja sijoitti toistuvat hahmot Blackadderin, Baldrickin ja Georgen haudoihin Flanderissa ensimmäisen maailmansodan aikana ja seurasi heidän erilaisia tuhoon tuomittuja yrityksiään paeta juoksuhaudoista välttääkseen kuoleman kenraali Melchettin harhaanjohtaman komennon alaisena. Sarja viittaa aikansa kuuluisiin henkilöihin ja arvostelee Britannian armeijajohtoa kampanjan aikana, joka huipentui sen viimeisen jakson päättymiseen, jossa sotilaat käsketään suorittamaan vihollislinjojen tappava hyökkäys. ellauri284.html on line 222: Huolimatta alustavista huolista, että komedia saattaisi vähätellä sodan arvoa, se sai kiitosta ja voitti British Academy Television Award -palkinnon parhaasta komediasarjasta vuonna 1989. Vuonna 2000 se sijoittui alan ammattilaisten toimesta 16. sijalle 100 suurimman brittiläisen televisio-ohjelman listalla. koonnut British Film Institute. Jotkut historioitsijat ja poliitikot ovat kuitenkin kritisoineet sitä liian kriittisen näkemyksen esittämisestä sodasta, mikä vahvistaa yleistä käsitystä "aasien johtamista leijonoista".The Witchin Falklandin sota 1982 oli jymymenestys, mutta Blairin Irakin invaasiosota 2003 emämunaus. Paha siltä pohjalta on vinoilla Ukrainan demilitarisaatiosta. Tai eihän se mitään estä, historia toistaa izeään. Voittoisat sodat on oikeutettuja, tappiot kansanmurhia.. ellauri284.html on line 224: Blackadder Goes Forth tapahtuu vuonna 1917 länsirintamalle ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa. Kapteeni Edmund Blackadder (Rowan Atkinson) on brittiarmeijan ammattisotilas, joka on suuren sodan puhkeamiseen asti nauttinut suhteellisen vaarattomista tilanteista olemassaolostaan taistelevia alkuperäiskansoja vastaan, jotka olivat yleensä "kaksi jalkaa pitkiä ja aseistettuja kuivatulla ruoholla". Joutuessaan loukkuun juoksuhaudoissa suunnitellun toisen "ison työnnön" aikana, hänen huolensa on välttää hänen lähettämisensä "yli huipulle" varmaan kuolemaan. Sarja kertoo siis Blackadderin yrityksistä paeta juoksuhaudoista erilaisten suunnitelmien kautta, joista suurin osa epäonnistuu huonon onnen, väärinkäsitysten ja tovereiden yleisen epäpätevyyden vuoksi. Yllämainitut toverit ovat hänen toissijainen, idealistinen edvardiaaninen ylemmäs- luutnantti George St Barleigh (Hugh Laurie) ja heidän syvästi tyhmä mutta sitkeä sotamies S. Baldrick (Tony Robinson). ellauri284.html on line 226: adder.jpg" width="90%" /> ellauri284.html on line 228: Enemmän kuin saksalaiset, jotka ovat yleensä näkymättömiä, Blackadderin vihollisia ovat hänen esimiehensä, eksentrinen kenraali Melchett (Stephen Fry), joka kokoaa joukkonsa ranskalaisesta linnasta 35 mailin (56 km) päässä edestä, ja Melchettin byrokraattisesta avustajasta, kapteeni Kevin Darling (Tim McInnerny). Vaikka nämä kaksi ovat samanarvoisia, Blackadder kohtelee Darlingia halveksivasti – kun edellinen on etulinjassa, jälkimmäinen "taittaa kenraalin pyjamaa". Heidän vihamielisyytensä on molemminpuolista, mikä johtuu suurelta osin siitä, että Blackadder hyödyntää Darlingin sukuelimen koomista potentiaalia aina kun mahdollista. Vaikka Blackadder ja Darling ovat molemmat kapteeneja, Darlingilla on virka, koska hän on esikunnan upseeri. Tämä on osoitus hänen univormunsa kauluksessa olevista punaisista kielekkeistä ja palvelulakin punaisesta nauhasta. ellauri284.html on line 230: Blackadder Goes Forth on sävyltään tummempi kuin kolme edellistä Blackadder- sarjaa ja useimmat tilannesarjat, ja se esittää sodanvastaisen viestin. Dialogia leimaa kauttaaltaan satiiriset pohdiskelut sodan luonteesta, sen alkuperästä ja vaikutuksista sodan aikana kärsineisiin sotilaisiin. Ajatus siitä, että sotilaat kärsivät, kun heidän komentajansa pysyivät turvallisen etäällä toimista, viitattiin myös useaan otteeseen, esimerkiksi kun Melchett sanoo Baldrickille: "Älä huolehdi, poikani, jos sinun pitäisi horjua, muista, että kapteeni Darling ja minä ovat takanasi!", johon Blackadder vastaa: "Noin 35 mailia takanasi." Jaksossa "Ruumiillinen rangaistus" kirjekyyhkynen (joka osoittautuu Melchettin lemmikiksi, Speckled Jim) sanomalla: "Kun 50 000 miestä tapetaan viikossa, kuka jää kaipaamaan kyyhkystä?" Tässä jaksossa Blackadder tuomitaan kuolemaan ampumalla teosta, mikä viittaa siihen aikaan voimassa olevien sotalakien mukaan langetettuihin kuolemantuomioihin. ellauri284.html on line 232: "Private Plane" -sarjassa saatuaan tiedon siitä, että Blackadder ja Baldrick on saatettu kuolla, kun heidät ammuttiin alas saksalaisten linjojen yli, Melchett yrittää piristää Georgea näyttämällä hänelle luonnollisen kokoista mallia (17 neliöjalkaa), jonka britit valtasivat takaisin., kommentti korkeista inhimillisistä kustannuksista ja pienistä fyysisistä hyödyistä, joita sodan keskivuosien hyökkäykset saavuttivat. Myöhemmin samassa jaksossa Blackadder kuvailee suurta sotaa "sodaksi, joka olisi pirun yksinkertaisempi näky, jos pysyisimme Englannissa ja ampuisimme 50 000 omaa miestämme viikossa". ellauri284.html on line 241: Kenttämarsalkka Douglas Haigiin, jonka käskyjen väitetään johtaneen satoihin tuhansiin brittiläisiin kuolemiin Passchendaelen ja Sommen taisteluissa, viitataan jatkuvasti. Blackadder itse kuvailee Haigin etenemisyrityksiä vain "toiseksi jättimäiseksi yritykseksi siirtää juomakaappinsa kuusi tuumaa lähemmäs Berliiniä" ja Melchettiltä kysyttäessä ehdotuksia joukkojen moraalin parantamiseksi, ehdottaa nauraen Haigin eroa tai itsemurhaa. "Goodbyeee" -elokuvassa kohtaus parodioi Haigin ammatillisia kykyjä kuvaamalla marsalkkaa leikkimässä lelusotilaiden kanssa, jonka hän lakaisee välinpitämättömästi haudosta toiseen ja sitten roskakoriin kuunnellessaan Blackadderin vetoomusta päästä puhumaan suureen puhelimeen. Sommen sotilaspalvelijoista ja rivimiehistä Tolkien tiivisti Sam Gamgin, Frodon uskollisen ja kätevän kumppanin. ellauri284.html on line 243: Sarja muistelee useita todellisia historiallisia sodan tapahtumia, kuten joulutauon vuonna 1914. Blackadder muistelee tapahtumaa: "Molemmat osapuolet etenivät yhden joulupisun aikana pidemmälle kuin kahden ja puolen seuraavan sodan vuoden aikana." Viitataan myös aikakauden populaarikulttuuriin sekä aiempaan sarjaan. Jaksossa "Private Plane" nähdään Lord Flashheartin ja Bobin hahmojen paluu toisesta sarjan "Bells" -jaksosta sekä myös saksalaisen lentävä ässä, Baron von Richthofen. Kolmannen jakson "Major Star" juonen lanka sisältää Blackadderin vastenmielisyyden mykkäelokuvatähteen Charlie Chapliniin, jota hän pitää "yhtä hauskana kuin saada nuoli kaulan läpi ja sitten huomata, että siihen on sidottu bensalasku". Totta Mooses Rowan, Charlie on täysin huumoriton kaatuilija. Toinen viittaus viitattiin Sudaniin, jonka sodan veteraani Blackadder oli. Toisin kuin brittien messinki, Blackadder näkee brittien liiallisen itseluottamuksen läpi: aikaisemmat voitot jotka tukahduttivat siirtomaakapinat olivat valmistautumista suureen siirtomaasotaan. ellauri284.html on line 245: Viidennessä jaksossa "General Hospital" viitataan toistuvasti Saksan vastaisiin tunteisiin Britanniassa sodan aikana. Kenraali Melchett käskee Blackadderia selvittämään, mikä on huippusalaisten taistelusuunnitelmien vuodon takana, ja kiinnittää sen välittömästi, vaikkakin virheellisesti, "saksalaiseen vakoojaan" (jonka myöhemmin havaitaan olevan yksi heidän omista omistajistaan). Blackadder kuulustelee kapteeni Darlingia, joka kiihkeästi kiistää olevansa vakooja ja sanoo olevansa "yhtä britti kuin kuningatar Victoria ", johon Blackadder vastaa sarkastisesti: "Joten isäsi on saksalainen, olet puoliksi saksalainen ja menit naimisiin saksalaisen kanssa?"¹ ellauri284.html on line 249: Tämän sarjan viimeinen jakso, "Goodbyeee", vaikka olikin uskollinen sarjan tavanomaiselle komediatyylille useimmissa edellisissä kohtauksissa, sisälsi ei-komedisen loppukohtauksen, jossa päähenkilöt (paitsi kenraali Melchett) lähetetään lopulta tuleen. Darling säilyttää jonkin verran toivoa sanoen, että tämä saattaa olla viimeinen taistelu ja historia kirjoitetaan nimellä "Suuri sota, 1914-1917". Huolimatta Baldrikin väitteestä, että hänellä on viimeinen ovela suunnitelma pelastaa heidät uhkaavalta tuomiolta, Blackadder toimittaa viimeisen rivin: ellauri284.html on line 264: Heräsin 2. pääsiäispäivän aamuna lämmin iso ankerias kädessä ja siitä tuli tämä balladi. Mutta kuka Melaine? Melaine nimi ei enää trendaa USAssa, ne ovat kaikki viisikymppisiä mustia tätejä. Melaina on kuitenkin oikea feminiinimuoto Kreikan musta sanasta. Maistoi sitä laulun tehden: laineilla hyppeli pienoinrn pippeli, aalloilla killu pienoinen pillu. ellauri284.html on line 268: Hänen hallituskautensa aikana Clovis (Ludvig I) otti alueen haltuunsa ja Melainesta tuli hänen luotettu neuvonantajansa. Saxalaiset ampuivat Reimsin hienomman kadetraalin liisteixi 1. maailmansodassa. Rennesin rumempi kadetraali säästyi tykkitulelta. Se ei ollut saxalaisten reitillä. ellauri284.html on line 272: Todennäköisesti se (kadetraali siis) on rakennettu vanhemman toimistorakennuksen tilalle. Vuonna 1490 torni ja goottilaisen kirkon länsijulkisivu romahtivat. Siitä lähtien aloitettiin loputon läntisen massiivin jälleenrakennus, joka kesti 163 vuotta ja jonka tuloksena syntyi nykyisin tunnettu graniittinen julkisivu, joka on suurelta osin tyylitön. 11. helmikuuta 1754, keskellä uskonnollista jumalanpalvelusta, suuri kivi irrotettiin kuoron holvista enkelien toimesta. Insinööri Abeille oli ehdottanut koko rakennuksen uudelleenrakentamista kreikkalaisen turistin suunnitelman mukaan, mutta hän kuoli vuonna 1752 ilman, että projekti olisi saanut pienintäkään rahoitusta. ellauri284.html on line 280: Jälleenrakennus alkoi vuonna 1787, mutta Ranskan vallankumous lopetti työn. Kunkulle tuli muita kiireitä. Sori mutta mun on pakko ottaa tää. Keisarillinen asetus 19. huhtikuuta 1811 määrää ensimmäisessä artikkelissaan, että Rennesin kadetraali valmistuu; sen soveltaminen oli kuitenkin kauan myöhässä. Napsulle tuli muita kiireitä. ellauri284.html on line 282: Nykyään klassisen mutta uusklassisen julkisivun kadetraali valmistui vasta restauraation jälkeen vuonna 1845. Pääsiäispäivä alkaen 7. huhtikuuta 1844, M. Godefroy Brossay Saint-Marc vihki uuden kadetraalin. ellauri284.html on line 283: Alkaen heinäkuu 2009, Saint-Pierren kadetraalissa tehtiin lujasti pierren puuvillaiset housut nilkoissa suuria siivoustöitä sisustuskorjauksissa ja korjattiin lasimaalauksia. Alun perin vuoden 2012 loppuun suunniteltu viritys pidettiin lopulta vuonna marraskuu 2014. ellauri284.html on line 357: Poliisimies Raimo Majuri sai Israilin kansalaisuuden ja muutti nimensä juutalaiseksi nimeksi Ram Laor. Majuri oli hyvää pataa Israilin salaisen poliisin MOSSAD:in kanssa ja oli paljastanut heille, että suomalaiset YK-joukot olivat keränneet sotamateriaalia Siinain-erämaan taistelutantereelta ja kuljettaneet ne Suomeen Pääesikunnan tutkittavaksi. Israil ei koskaan suostunut luovuttamaan Majuria Suomeen vaikka Suomen viranomaiset olivat esittäneet heille luovutuspyynnön Majurista. Palveli YK-joukoissa Kyproksella kapteenina kenraali Siilasvuon adjutanttina. Nykysin tuo huumediileri asuu Jerusalemissa Israilissa ja toisella nimellä, eikä hänellä ole Suomeen asiaa, kun on vielä selvittämättömiä asioita. Siellä Johny Liebkindkin piileskeli lakia. Vaan päässyt on Rami pälkähästä. Viimeisten, Ruotsista saatujen kuulumisien mukaan ajelee Hesassa vuorobussia, HKL:n. ellauri284.html on line 402: Hän polveutuu Mayflower- matkustaja William Bradfordista, ja tämän linjan kautta on Pohjois-Amerikassa syntynyt 12. sukupolvi. lamavuosina Eastwoods asui kaupungin vauraalla alueella, ja heillä oli uima-allas, kuului maamiesseuralle, ja jokainen vanhempi ajoi omalla autollaan. ellauri284.html on line 418: Eastwoodin ensimmäinen western ohjaajana oli High Plains Drifter (1973), jossa hän myös näytteli. Elokuvassa oli näennäismoraalinen ja yliluonnollinen teema, jota myöhemmin jäljiteltiin Pale Riderissä. Juoni seuraa salaperäistä muukalaista (Eastwood, tietysti), joka saapuu vauhdikkaaseen länsikaupunkiin, jossa hän ensi töixeen ampuu huvin vuoxi 3 pahaa aavistamatonta kaupunkilaista ja sen päälle pikaraiskaa nuoren neitosen joka sattuu tönäisemään häntä kadulla. Neitonen näyttää Clintiä vielä jälkeenpäin kiittävän, selkään muximinen muuttuu halailuxi Clintin viimeisellä eli viidennellä pistolla. Mixi Clint irvistelee tolleen rumasti? Seija lakkasi kazomasta filmiä tässä kohdassa. ellauri284.html on line 424: Hän palasi lännen tyylilajiin ohjatessaan ja näytelleessään elokuvassa Pale Rider (1985), joka perustuu klassiseen westerniin Shane (1953) ja seuraa Sierran sumuista laskeutuvaa saarnaajaa kaivostyöläisten puolelle. Kalifornian kultakuume 1850. Otsikko on viittaus The Four Horsemen of the Apocalypse, koska vaalean hevosen ratsastaja on Death, ja osoittaa yhtäläisyyksiä Eastwoodin läntisen High Plains Drifteriin (1973) moraalin ja oikeudenmukaisuuden teemoiltaan sekä yliluonnollisen tutkimisen osalta. Sitä ylistettiin yhdeksi vuoden 1985 parhaista elokuvista ja parhaaksi westerniksi, joka on nähty huomattavan pitkään. Tämä vuosi (1985) jää elokuvahistoriaan hetkenä, jolloin Clint Eastwood ansaitsi vihdoin kunnioituksen taiteilijana ja Matti Pulkkinen menetti sen teoxella Romaanihenkilön kuolema. Samana vuonna Ram Laor palasi kotiin Kaliforniasta ja uran alamäki alkoi Vuorikadun printterihuoneessa. ellauri284.html on line 426: Tuntematon kirjailija Edward Gallafent kommentoi Eastwoodin vaikutusta elokuvaan 1970-1990-luvulla: "Eastwoodin rooleja ja hänen ohjaamiaan elokuvia ei voida erottaa viimeisen neljännesvuosisadan amerikkalaisen kulttuurin luonteesta, sen fantasioista ja todellisuudesta." ellauri284.html on line 437: Libertarian Party ( LP ) on poliittinen puolue Yhdysvalloissa, joka edistää kansalaisvapauksia, interventiokyvyttömyyttä, laissez-faire -kapitalismia sekä hallituksen koon ja laajuuden rajoittamista. Puolue syntyi elokuussa 1971 kokouksissa David F. Nolanin kotona Westminsterissä, Coloradossa, ja se perustettiin virallisesti 11. joulukuuta 1971 Colorado Springsissä, Coloradossa. Juhlien järjestäjät saivat inspiraatiota tunnetun itävaltalaisen koulukunnan teoksista ja ideoista pääpellenä ekonomisti, Murray Rothbard. Tästä kaverista on jo paasattu. ellauri284.html on line 439: Toimiessaan Carmelin pormestarina hän auttoi saamaan jäätelön lailliseksi kaupungin kaduilla, lisäsi yleiset vessat yleiselle uimarannalle, ja kaupungin kirjaston lisärakennus rakennettiin. Hän palveli kaksi vuotta ja kieltäytyi aseista toiselle kaudelle. Vuonna 2001 kuvernööri Gray Davis nimitti hänet Kalifornian osavaltion puisto- ja virkistyskomission jäseneksi. ellauri284.html on line 478: Scott teki elokuvadebyyttinsä isänsä ohjaamassa Isiemme liputissa (2006) ja on esiintynyt myös isänsä filmissä Gran Torino (2008). Sittemmin hän on näytellyt isänsä urheiludraamassa Invictus - Voittamaton (2009) ammattiliiton rugbypelaajana Joel Stranskyna. Beam me up Scott. ellauri284.html on line 490: Maharishi syntyi Jabalpurissa vuonna 1918 ja sai nimekseen Mahesh Prasad Varma. Jaa, jos olisin varrrrma, sanoisin että Clintin helikopteri... Hän suoritti fysiikan tutkinnon Allahabadin yliopistosta vuonna 1942. ellauri284.html on line 494: Bändin jäsenet saapuivat Intiaan helmikuun puolivälissä 1968 yhdessä vaimojensa, tyttöystävänsä, avustajiensa ja lukuisten toimittajiensa kanssa. He liittyivät 60 hengen ryhmään TM-opettajiksi; muiden julkkismeditaattorien joukossa olivat muusikot Donovan, Mike Love ja Paul Horn sekä näyttelijä Mia Farrow. Siellä ollessaan Lennon, Paul McCartney ja Harrison kirjoittivat monia kappaleita, ja Ringo Starr viimeisteli ensimmäisen. Kahdeksantoista nauhoitettiin The Beatlesille ("The White Album"), kaksi muuta esiintyi Abbey Road -albumilla ja muita käytettiin erilaisiin sooloprojekteihin. Neljästä beatlesistä ainoana kiinnostuksensa meditaatioon retriitin jälkeenkin säilytti George Harrison. Sen sijaan John Lennon ilmaisi Maharishin rivon käytöksen ennenaikaisen lähtönsä syyksi. Harrison ja Lennon lähtivät äkillisesti 12. huhtikuuta huhujen jälkeen Maharishien sopimattomasta käytöksestä Farrowia ja toista hänen naisopiskelijaansa kohtaan. Harrison puolusti heidän opettajaansa sanoen: "Hän ei ole moderni ihminen. Hän ei vain ymmärrä näitä asioita. Hän ymmärtää kyllä pillun päälle. Hän on uskonnollinen samalla lailla kuin me muut." ellauri284.html on line 505: ads/cmg_images/566237/rid_6ff4af2dae008cb08db90df93871ca0a/Hilarious-T-Shirts-imgur.com-n0eUs81-1024x1365.jpeg.pro-cmg.jpg" width="20%" /> ellauri284.html on line 551:

Sijaitsee osoitteessa Sector 65, Golf Course Road (Extn.) ellauri284.html on line 587: Tämä on m3m-tarina, joka kuuluu Pankaj Bansalille. Vaikka se on suhteellisen uusi, mutta se on saavuttanut suuren menestyksen vain kaksi vuotta sen julkaisusta. M3M on tehnyt Intian markkinat erittäin tyytyväisiksi kaikenlaisilla uusilla ominaisuuksilla ja erityisesti laadukkailla tuotteillaan. M3m-yrityksen erottaa muista yrityksistä se, että he ajattelevat aina ensin asiakkaitaan, sillä he tietävät, että asiakastyytyväisyys on erittäin tärkeää liiketoiminnan kasvulle. Pankaj Bansal on onnistunut viemään yrityksensä nimen korkealle kaikkialla lyhyessä ajassa. Itse asiassa vielä nyt kahden vuoden jälkeen hän ei tee kompromisseja laadustaan ja hyvistä palveluistaan. Hän sanoo, että "tyytyväinen asiakas tulee uudestaan ja ostaa sinulle tuotteen/palvelut". Voimme nähdä tämän asian m3m:n historiassa. Hyvin lyhyessä ajassa he ovat saaneet monia tyytyväisiä asiakkaita ja sen seurauksena rikastuneet aivan sikana. ellauri284.html on line 595: Tää juonihan on suoraan kanadalaissarjasta The Indian Detective. It is a Canadian crime comedy-drama series which debuted on CTV and Netflix in 2017. The show stars Russell Peters as Doug D'Mello, a police officer from Toronto who becomes embroiled in a murder investigation while visiting his father (Anupam Kher) in Mumbai during a one-month suspension for incompetence. The fourth episode ended in a cliffhanger, hinting at a possible second season; while Peters has stated at various times that a second season was in the works, none has been officially announced as of September 2019. A relatively new show, Season 1 of ‘The Indian Detective’, consisting of four episodes, premiered on November 23, 2017, and it received mixed reviews from television critics and audiences alike. The show has no chance of being renewed for a second season. ellauri284.html on line 597: Varmaan Modin ja Trumpin avulla tää grynderi onnistui tukkimaan kanadalaisten irvisuut. Trump's partners in India are no strangers to legal entanglements. ellauri284.html on line 600: In two deals signed before Donald Trump was elected president, the company aligned itself with Indian partners who were already attracting the attention of law enforcement authorities. One, called IREO, is under investigation by India’s Enforcement Directorate over the source of its funding, suspected violations in its land purchasing and the possibility of money laundering. The other, M3M India, has been the target of sweeping tax raids; on a different project, the company was recently accused in a criminal complaint of bribing officials to clear-cut land. ellauri284.html on line 602: On Monday, India’s Prime Minister Narendra Modi will be at the White House to meet with President Trump. It will be exactly the sort of moment that makes ethics experts, worried about the conflation of Trump’s business abroad with his oversight of U.S. foreign policy, especially alarmed. ellauri284.html on line 603: Gurgaon, a city of more than a million, rose pell-mell over the past three decades as private developers worked hand-in-hand with politicians to gain control of huge swaths of property, resulting in a chaotic metropolis of gated communities and golf courses that sit alongside squalid migrant camps and fetid cesspools. ellauri284.html on line 606: A food vendor pushes his cart on a dusty stretch of road in Gurgaon. (Enrico Fabian/for The Washington Post) ellauri284.html on line 609: After Saxena applied for a land-use change back in 2005, Dinesh Dayma, an agent acting on behalf of IREO, persuaded him to sell his land before the government acquired it by eminent domain, according to Saxena. Panicked, Saxena sold about a third of it for $188,000. The developers packaged it with other parcels, similarly acquired, and now are making it available for the Trump project. ellauri284.html on line 610: “I’m sorry I did it; if I hadn’t, I would have a hospital now,” Saxena said. ellauri284.html on line 612: The Trumps began eyeing India around 2007, drawn to an emerging market of consumers beginning to find a taste for name-brand luxury. Now there are two Trump towers in the quiet city of Pune and a flashier one with a gold facade in Mumbai being built by millionaire developer Mangal Prabhat Lodha, a politician in the governing Bharatiya Janata Party. Trump’s eldest son, Donald Trump Jr., has made several trips to India, and Trump himself jetted in on a promotional tour in 2014, proclaiming India “an amazing country!” ellauri284.html on line 615: A state leader from Maharashtra, who met with Donald Trump Jr., says the young American’s Indian partner there pushed him to relax building codes to revive a stalled project — an allegation confirmed by another person familiar with the discussion but disputed by Indian developer Kalpesh Mehta, who was also in the meeting. ellauri284.html on line 617: “I said no as politely as possible,” Prithviraj Chavan, the state leader, recalled. “Builders routinely seek such relaxations from municipal authorities, a little tweaking here and there and they stand to make a huge windfall. Local authorities usually have some discretion. But the relaxation he was asking me for was bigger than what most builders ask.” ellauri284.html on line 619: Though the Trump Organization has declined to comment for this article, Alan Garten, the company’s general counsel, addressed questions earlier this year about some of the company’s other unorthodox business partners. He said that blemishes on their records are not “reflective of the portfolio as a whole” and that the organization conducts “due diligence” background checks. ellauri284.html on line 621: Ethics experts say engaging partners who have ongoing legal issues underscores the growing concern that the president’s business projects around the world could create conflicts of interest or other challenges for his administration. ellauri284.html on line 629: Goyal is the brother-in-law of a prominent BJP leader, Sudhanshu Mittal, but the developer said Mittal has nothing to do with the business. ellauri284.html on line 630: India’s Enforcement Directorate, which tracks financial crimes, has long been investigating the source of IREO’s funding, officials there said. Money from abroad was routed through entities in Mauritius and Cyprus, and investigators believe it was used to finance land purchases in Gurgaon, documents show. ellauri284.html on line 638: The Bansal brothers, Basant and Roop — sons of a mustard-seed-oil seller from a small village nearby — made their fortune buying up adjoining plots of land for bigger developers. As they built M3M India, which stands for “Magnificence in the Trinity of Men, Materials and Money,” they became adept at sweet-talking villagers over a hookah pipe, locals said. The Bansals, who declined to comment for this article, helped IREO put together the land for the Trump project. ellauri284.html on line 643: Dinesh Dayma, a land agent for the Bansals, persuaded the surgeon to sell his land to the developer rather than risk having his land appropriated by the government at below-market rates. Dayma works out of an office in a low-slung concrete building not far from luxury hotels and a Porsche dealership. It sits snugly inside the walled office compound of his brother, Mahesh, a local politician from the BJP. A saffron-and-green banner with the politician’s photo — common in India — hangs prominently outside the property office. ellauri284.html on line 645: Inside, Dayma sat in his darkened office — the electricity was out — and denied that he had used his brother’s position to glean information about the doctor’s land. He came by the information fairly, he said. ellauri284.html on line 649: One state official, who spoke on the condition of anonymity for fear of jeopardizing his employment, recalled the heady days of growth when developers routinely showed up at the home of a former chief minister in sport-utility vehicles laden with suitcases full of cash. ellauri284.html on line 666: Alexandra Wrage, the president of Trace International, a firm that advises businesses on assessing foreign partners, says that American companies need to carefully vet foreign partners to avoid violating the Foreign Corrupt Practices Act, a law that prohibits bribery of foreign officials. ellauri284.html on line 684: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/41/Earl_Roberts_of_Kandahar.jpg" /> ellauri284.html on line 700: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/77/Abraham_Roberts_-_Project_Gutenberg_eText_16528.jpg" /> ellauri284.html on line 723: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a0/Lieutenant_Roberts_finding_General_Nicholson.jpg/340px-Lieutenant_Roberts_finding_General_Nicholson.jpg" /> ellauri284.html on line 734: Buurien tasavaltojen pääkaupungit miehitettyinä ja arvellen sodan ilmeisesti päättyneen 12. joulukuuta 1900 Roberts luovutti komennon Lord Kitchenerille. Roberts palasi Englantiin saadakseen vielä lisää kunnianosoituksia: hänestä tehtiin Sukkanauharitarikunnan ritari ja hän loi myös Jaarli Robertsin, Kandaharin Afganistanissa ja Pretorian Transvaalin siirtokunnassa sekä Waterfordin kaupungin varakreivi St Pierre. ellauri284.html on line 753: ads/2019/04/Diana-Lark-Nude-23.jpg" width="100%" /> ellauri284.html on line 756: adding:1em"> ellauri284.html on line 785: Vuonna 1167 syrjäytetty Leinsterin kuningas Diarmait Mac Murchada epäonnistui yrityksessään valloittaa Waterford. Hän palasi vuonna 1170 kambro-normannilaisten palkkasoturien kanssa Richard de Claren, 2. Earl of Pembroken (tunnetaan Strongbow-siideristä) johdolla; yhdessä he piirittivät ja valloittivat kaupungin epätoivoisen puolustuksen jälkeen. Edistääkseen normannien hyökkäystä Irlantiin Englannin kuningas Henrik II laskeutui Ryanairilla Waterfordiin vuonna 1171. Waterford ja sittemmin Dublin julistettiin kuninkaallisiksi kaupungeiksi, ja Dublin julistettiin myös Irlannin pääkaupungiksi. ellauri285.html on line 28: ad> ellauri285.html on line 70: Consider, for example, the horse. We live across from a horse breeding establishment so I’ve had ample opportunity to observe these estimable animals in action. While they shit copiously they never get any on their hair (when was the last time you saw a horse’s behind fouled by its own waste?). The reason for this lies in the design of the horse anus. It is an extensible device that, when a BM is about to pass, protrudes a few critical inches, allowing the manure to drop straight to the ground without mussing a single hair. To further forfend fouling, there is no hair in the immediate vicinity of the horse’s anus, nor on the extensible process itself. What a remarkable design. ellauri285.html on line 72: Not so with us. Our small orifice is buried deep in a meaty cleft, the margins of which have to be spread to their limit if there is to be any chance the thicket of long, nasty hair in the cleft will not be fouled by the passing of stool — a vain exercise in 99 cases out of 100. Moreover, while the horse can defaecate while standing, just let a human being try that! No we must squat. But not only squat, we must go through all sorts of contortions to minimize the amount of feces that will cling to the surrounding parts — which, as we all know, is another futile exercise. ellauri285.html on line 74: To accommodate our flawed design, we are taught from birth to use wads of paper, magazine pages, dried corncobs and even stones, to wipe our filthy behinds. And this we must do! If we did not wipe, we would reek of dung from the cake of dingleberries between our cheeks and our pants, skirts, caftans and burkas, would be fouled with nicotine stains and clouds of flies would follow us down the street like goslings. ellauri285.html on line 106: Pulkkisen kirjan lukeminen on kuin krypton ratkaisemista: vaakasuoraan Neuvostoliitto, Puola, Afrikka, Suomi, pystysuoraan romaani, sota, syntymä, kuolema. Mitä saadaan? Mitä lukija saa vuonna 2017? ellauri285.html on line 120: Romaanihenkilön kuolema on luonteeltaan pyttipannu deluxe, johon on kaadettu jääkaapista kaikki, mikä on paistinpannuun saatu mahtumaan. Luettuani tämän romaanin nyt uudelleen, luulen, että yksi minua aiemmin puhutelleista tekijöistä on metafiktio ja sitä tässä teoksessa todella riittää. Teoksen kertoja/t ei/vät suostu pysymään teoksen sisällä, vaan tule(e)/vat siitä jatkuvasti ulos kuin Romaanihenkilön kuolema olisi kaappi mummon eteisessä. Intertekstuaalisuus pitää teoksessa kosteita bileitä ja siinä vaiheessa kun drinkit vaihtuvat aamukahviksi intertekstuaalista vauhtia otetaan Pulkkisen omasta romaanista nimeltä Sanan voima, joka ei ole olemassa oleva teos. ellauri285.html on line 143: The Michigan Relics (also known as the Scotford Frauds or Soper Frauds) are a series of alleged ancient artifacts that were "discovered" during the late nineteenth and early twentieth century. They were presented by some to be evidence that people of an ancient Near Eastern culture had lived in North America and the U.S. state of Michigan, which, is known as pre-Columbian contact. Many scholars have determined that the artifacts are archaeological forgeries. The Michigan Relics are considered to be one of the most elaborate and extensive pseudoarchaeological hoaxes ever perpetrated in American history. ellauri285.html on line 145: The objects included coins, pipes, boxes, figurines and cuneiform tablets that depicted various biblical scenes, including Moses handing out the tablets of the Ten Commandments. On November 14, 1907, the Detroit News reported that Soper and Scotford were selling copper crowns they had supposedly found on heads of prehistoric kings, and copies of Noah's diary. ellauri285.html on line 147: Though it is often mistaken to imply that no way of seeing the world can be taken as definitively true, perspectivism can instead be interpreted as holding certain interpretations (such as that of perspectivism itself) to be definitively true :D . ellauri285.html on line 149: In 1891, Professor Albert Emerson came out to the sites to get a better look at the "artifacts" that he called "bad enough in the photograph... an examination proved them to be humbugs of the first water." ellauri285.html on line 152: While most scholars and academics have determined that Scotford was the craftsman and Soper was the salesman, and the men joined forces for personal financial gain, neither man ever confessed and remained active in the business until their respective deaths in the 1920s. ellauri285.html on line 180: Linkolan maailmassa miehillä ja naisilla on rauhoittavan selkeästi omat valta-alueensa kummallakin - kun Pentti kulkee kadulla naisensa kanssa, hän painelee kolme metriä tämän edellä, kuten maalla ennen. Perhevierailun aikana hän toimii rattoisana isäntänä, kunnes jäädään miesten kesken valvomaan ja arvioimaan elämän tilitasetta. ellauri285.html on line 197: - Niin kuin kalasääksiuros kannoin pesään mitä minulla oli, mutta se ei riittänyt, Linkola valitti radiossa. ellauri285.html on line 222: Why are norms like Choose the best! and Believe p just in case p is true! inadequate? Note at the outset that the problem does not essentially assume a consequentialist way of thinking. Se australian jutku, personisti Peter Seeger oli tollanen konsekventialisti. Samaa porukkaa on jenkkibiljardöörit joka puhuu efektiivisestä altruismista. Kaikki massi mulle niin siitä riittää teillekin jotain roippeita. ellauri285.html on line 224: Still, there will be cases in which "we" want to positively evaluate, even praise, beliefs that fail to constitute knowledge. Puhu vaan izestäsi paska. Tää on taas tätä jenkkiläistä uskosotapropagandaa johon sikäläinen usko, toivo ja luottokelpoisuus perustuvat. Jiihaad! Camoon Silver! ellauri285.html on line 226: I have also argued (Lasonen-Aarnio 2010, 2021) that there is such a thing as “unreasonable knowledge”: there are also cases in which a subject is negatively evaluable, even to be blamed for believing a proposition p, even if she knows p. Jos voittaa zägällä ei voi saada kiitosta, väittää Mirja. Paskanmarjat, voittaja saa kiitoxet vaikka olisikin tehnyt virheitä (Stalin), häviäjä saa turpiin ettei kotiin löydä (Hitler). ellauri285.html on line 242: internalistien mielestä "our" intuitions are that the subject is justified in their beliefs in spite of being systematically deceived. Eli se on vaan tyhmä muttei tuhma. Some take the new evil demon problem as a reason for rejecting externalist views of justification. Höpsistä. Kyllä tyyppi voi olla korvausvelvollimen vaikka pelkkää tyhmyyttään. Ei se muita kiinnosta mixi se on tunaroinut, ne haluu korvauxen. Hemmetti mitä vanhaa paskaa nää uudet jenkit jauhavat. Tällästä cat's cradle tyyppistä askarointia, käteenvetoa villalangat sormissa. "Entäpä jos..." ellauri285.html on line 249: Eli täyttä potaskaa jonka pyrkimyksenä on löytää taas se madonreikä yrittäjän sielulle, jonka Marx ja Darwin ovat täysin tukkineet. ellauri285.html on line 255: Jotkut filosofit ovat sanoneet, että dispositiot eivät kelpaa syixi. Miksi? Heidän ajatuksensa voidaan kiteyttää Molièren kuuluisaan sutkautukseen Le Malade Imaginairessa, että filosofi voisi selittää, miksi oopiumi nukuttaa ihmisiä mainitsemalla, että sillä on "uinuttava voima", virtus dormitiva. A fortiori sanotaan että laahus on epäpätevää koska sillä on "laahustava voima". Ne on yxinkertaiseseti huonompia. Jos sulla on huonommuusomplexi, se johtuu siitä että olet huonompi. Dispositionalism can be viewed as a form of primitivism. ellauri285.html on line 273: Aloitetaan arvostuksesta. Erittäin merkittävät merkitysparadigmat, kuten Hannah Arendt tai Marie Curie tai Mary Robinson (n.h.¹) ovat ihailun, arvostuksen ja jäljitelmän sekä inspiraation ja kohotuksen lähteet. Jos olemme onnekkaita, meillä on samanlaisia kokemuksia elämän mielekkyyden kokemisesta. Ne näyttävät sisältävän sekoituksen toisiinsa liittyviä ensimmäisen persoonan asenteita: eräänlaista ylpistelyä siitä, mitä olemme tehneet (kutsu sitä omahyväisyydexi, erottaaksesi sen esimerkiksi ylpeydestä omasta maasta, johon syntyminen on vain zägää, lottovoitto), tyytyväisyys ja jopa innostus siitä, mitä teemme, luottavainen toivo vaurastumisesta tulevaisuudessa. Olettaen, että on oikein, että elämän mielekkyyden löytäminen on 1-4 tällaista asennetta, on uskottavaa, että elämä on mielekäs jos tällaiset asenteet ovat oikeutettuja. Muussa tapauxessa elämäsi on absurdia ja se on mennyt totaalisesti päin persettä, ainakin jos sinulla pyyhkii mies. ellauri285.html on line 333: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/3/3b/Philosopher_Peter_Geach_in_1990.jpg" /> ellauri285.html on line 355: A head like half-pint bason ; Pää pieni kuin olutlasonen, ellauri285.html on line 364: Cravats like towels, thick and broad, Kaulurit näyttää pyyhkeille ellauri285.html on line 365: Long tippets made of bear-skin, Päärmättyinä karhunnahalla, ellauri285.html on line 371: A load of perfume, sick'ning sweet, Hajuvettä valtavia määriä ellauri285.html on line 374: A bush of hair, the brow to shade, Tukkapehko, kulmat tuuheat ellauri285.html on line 379: A bowl of straw to deck the head, Päässä hattuna on linnunpesä ellauri285.html on line 384: Bare ears on either side the head, Korvat koruilla ei pilatut, ellauri285.html on line 389: Red elbows, gauzy gloves, that add Punakat kyynärpäät lisuke, ellauri285.html on line 391: A wadded coat, the shape to pad, Topattu takki, josta tisuke ellauri285.html on line 404: Vaan nytpä työntää Patti esiin varsinaisen ajatuspökäleen: Pentti Linkola, Jouko Turkka ja Matti Nykäs-vainajat ovat merkittäviä juippeja koska ne Konrad Lorenzin, tuon vanhan nazin opeilla yrittivät kukin oikein hampaat irvessä jotain fyysisesti epämukavaa. Se motivoi heitä elämää suurempiin suorituxiin. Elämä on. Carl-Erikillä oli sama näkemys, oikein epämiellyttävä ponnistus teki elämästä ihanaa kun se vihdoin loppuu. Selvää sadomasokismia. Isi irvistelee hampaita wc-pytyllä muna kädessä kun kusi ei tahdo tulla Miirun uteliaan silmän alla. Siitäkin taisin jotain oppia. ellauri285.html on line 406: Konrad Zacharias Lorenz (* 7. November 1903 in Wien; † 27. Februar 1989 ebenda) war ein österreichischer Zoologe, Medizin-Nobelpreisträger und einer der Hauptvertreter der klassischen vergleichenden Verhaltensforschung (Ethologie). Er selbst nannte dieses Forschungsgebiet bis 1949 „Tierpsychologie“. Lorenz wird im deutschsprachigen Raum als deren Gründervater angesehen. Er war Mitarbeiter des Rassenpolitischen Amtes der NSDAP und Direktor des Max-Planck-Instituts für Verhaltensphysiologie. Er war ein Kindheitsfreund Karl Poppers. Lorenzin nazimielisyydesytä ja arjalaisuudesta nousseet epäilyxet hälvenivät: dieser habe „aus seiner Zustimmung zum Nationalsozialismus niemals ein Hehl gemacht. Auch seine arische Abstammung ist in Ordnung.“ ellauri285.html on line 410: Am 28. Juni 1938 beantragte Lorenz die Aufnahme in die NSDAP und wurde rückwirkend zum 1. Mai aufgenommen (Mitgliedsnummer 6.170.554). Kuten Konrad omakätisesti vihannesten tavoin vakutti: ellauri285.html on line 414: Pidin kyllä pienenä Konradin eläinkirjoista. Mutten ajatellut Patin tavalla miten joutavaa on elämä kun ei edes sotaan pääse. En jäisi tänne ajamaan urheasti Pasi-autoa. Päinvastoin lähtisin käpälämäkeen heti jos täällä sota alkaisi. Ubi bene ibi patria. En ollut sota-ajan poikakirjan den vita kackerlackan vaan tavallinen punaruskea. En pitänyt Tuomo Jalanmiehestä enkä 1. jägarkompanietista. Я сдаюсь не стреляйте! ellauri285.html on line 418: Neljäsosa maailman hyönteisistä on kadonnut viimeisen apinasukupolven aikana. Luonnon tuhoaminen on Lorenzinkin mielestä "tosiasiallinen ongelma". Se kelpaa sixi ikävyydentorjuntaan paremminkin kuin kakanheitto tai liukuhihnatyö. Tai kalastus, joka oli Linkolasta izestäänkin niin tylsää että meni sitä pakoon Lapinlahteen syxyisin. ellauri285.html on line 419: Tai Kanarian saarille. Enpä ole aikoihin niin nauranut kuin Linkolan jäljitellessä neekeritanssijoiden loikkimista Teneriffan yökerhossa munatoti kädessä. Sosialismissa ei Pentti nähnyt arvoa, vaikka peukuttikin Baaderia ja Meinhofia. ellauri285.html on line 423: Millas klass, 5:orna i Västbergaskolan, ordnar valborgsfirande i Telefonplan/Hökmossen. Varmt välkomna! Det finns brasa, fiskdamm, fika, korv, hamburgare, popcorn, sockervadd, chokladhjul och lotteri på plats! Och som pricken på I:et kommer barnen att sjunga för oss. Hoppas att vi ses där! 🥳🔥 ellauri285.html on line 437: Suoraselkäisiä keskustaoikeistolaisia, jotka istuivat 85 syytettyjen penkillä Patin julkaistua oman epäihmisen äänensä. Paizi E. Saarinen, joka ei jäänyt kiinni. Kuusi sanoo kiittävästi Eskistä: playboy ei lukisi Eino Kailan persoonallisuutta, mutta Eino Kailan tutkija voi leikkiä playboyta. Kuusi tykkäsi kun Eski haukkui Kailan loogista empiriokritisismiä. Eski ajoi ensimmäissen Finlandia-palkinnon lautakunnassa 1984 Eerno Paasilinnan esseekokoelman Yxinäisyys ja uhma Pimenoffin kauniin Helenan ohize. Miespaneeli vei voiton taas, Kuusi käänsi kelkkansa keskustaoikeistoveljien ja nazikaverin, lestadiolaisen Niels Nielsenin viitoittamalle ladulle. Eski ei ollutkaan meediajulkisuuden vuoxi älyllisesti epärehellinen etuvasemmalle, vaan juurikin päinvastoin, takaoikealle. Kuusi ei pitänyt AKS-läisenä ylioppilaana Eino Kailasta, koska se oli lipilaari ja sai silti kaikki kauniit filosofityttöset. Mutta kukahan maailman 100K korhosesta oli juuri Pulkin mainizema Korhonen? Patin äitikin oli os. Korhonen. ellauri285.html on line 449: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b4/Erno-Paasilinna-1963.jpg" width="20%" /> ellauri285.html on line 464: "Ihmisten puhetta voi kuunnella kuin sadetta." ellauri285.html on line 571: Sveitsissä järjestettiin kansanäänestys maan jäsenyydestä Yhdistyneissä Kansakunnissa. Yksikään kantoni ei äänestänyt järjestöön liittymisen puolesta. IBM esitteli rontattavan tietokoneen, PC Convertiblen. Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan nimitti televisioidussa puheessaan Libyan johtajaa Muammar Gaddafia "Lähi-idän hulluksi koiraksi". ellauri285.html on line 581: Tšernobylin lähellä Ukrainassa V.I. Lenin -ydinvoimalan reaktorissa syttyi grafiittitulipalo, joka aiheutti historian vakavimman ydinonnettomuuden. 31 ihmistä kuoli heti, ja suuria määriä radioaktiivisuutta pääsi ympäristöön. Eläimet kiittivät. ellauri285.html on line 598: Israelin turvallisuuspalvelu Mossad sieppasi ydinteknikko Mordechai Vanunun Roomassa ja kuljetti hänet Israeliin.i ellauri285.html on line 599: Mordechai Vanunu (hepr. ‏מרדכי ואנונו‎; s. 13. lokakuuta 1954) on israelilainen ydinteknikko ja rauhanaktivisti, joka paljasti Israelin ydinaseohjelman brittilehdistölle vuonna 1986. Israelin tiedustelupalvelu Mossadin agentit kaappasivat hänet Roomasta ja kuljettivat Israeliin, jossa hänet tuomittiin maanpetoksesta vankeuteen. Hän vapautui keväällä 2004 kahdeksantoista vuoden vankeuden jälkeen, mutta hän ei saa poistua Israelista. ellauri285.html on line 601: Sotalelujen valmistus, maahantuonti ja myynti Suomessa sovittiin lopetettavaksi vuoden 1987 alusta lukien. Dingo hajosi virallisesti. 7,5 richterin maanjäristys surmasi 1 500 ihmistä San Salvadorissa. ellauri285.html on line 623: Maxin Israelin historiaa koskevasta jouzenlaulusta nousee esiin nippu viime vuosisadan lopun b-kirkkausluokan tähtiä. ellauri285.html on line 633: Ralph Schoenman (born 1935) is an American left-wing activist who was a personal secretary to Bertrand Russell and became general secretary of the Bertrand Russell Peace Foundation. He was involved in a number of projects supported by Russell, including the Campaign for Nuclear Disarmament (CND), the Committee of 100 and an unofficial war crimes tribunal to try American leaders for their conduct in the Vietnam War. Shortly before his death in 1970, Russell publicly broke with Schoenman. Sen jälkeen Schoenman (jutku kylläkin) kirjoitti tämän vahvasti anti-sionistisen läpyskän: ellauri285.html on line 643: Laureenska oli hyvin hyvin vihainen Hoblassa kun puoliarmenialainen Lavrov oli vihjannut nimenomaan juutalaisten joukossa olevan pahoja antisemitistejä, ja että huhutaan Hitlerilläkin olleen juutalaisia sukulaisia. Rumaa valetta! Ettäs kehtaakin! Sellaisia nuo armenialaiset ovat, vielä pahempia petkuttajia kuin jutkut. Muistetaan vaikka Radio Jerevania. Nyttemmin Radio Jerevan on viritetty uudelleen antiputinismin kanavalle. ellauri285.html on line 646: Radio Yerevan was asked: "Does Radio Yerevan still accept questions from the listening public?" ellauri285.html on line 648: Radio Yerevan answered: "No. The Jew who wrote the answers left for Israel."[This quote needs a citation] ellauri285.html on line 654: After making these visits, Schoenman argued in a hearing of the tribunal that the U.S. had committed genocide in Vietnam. He argued, "It is not possible to drop four million pounds of bombs every day on a country the size of New York and Pennsylvania without exterminating the civilian population". ellauri285.html on line 656: During the course of the tribunal, the U.S. government revoked Schoenman's passport because of unauthorized visits to North Vietnam. In November 1967, he was deported back to the U.S. by Bolivian authorities when he traveled there to attend the trial of Régis Debray. As a result, he was prevented from attending the tribunal's proceedings in Copenhagen later that month because Danish authorities refused to allow him to enter without a passport. This led to a sequence in which Schoenman shuttled between several European countries, none of which would admit him, before illegally entering Britain, where he remained for 10 days until being deported in June 1968. ellauri285.html on line 658: In December 1969, Russell made a public statement in that he had no contact with Schoenman and was unaware of his activities. Russell approved a vote to remove Schoenman from the board of the Bertrand Russell Peace Foundation. ellauri285.html on line 660: Since 2002 Schoenman has worked with documentary filmmaker, Mya Shone, providing commentary for radio stations in many parts of the United States and Canada, and produces the "Taking Aim" radio show, billed as "Uncompromising, fact intensive exposés of the hidden workings of a capitalist system addicted to permanent war". In about 2009 they moved from broadcasting over WBAI to an Internet webcast. ellauri285.html on line 671: C’est au bout de trois semaines, après avoir sciemment parlé dans le vide de façon à ne livrer aucune information concrète, que Debray admet les évidences, à savoir la présence du Che, déjà reconnue par Bustos, les déserteurs et le guérillero Vasquez Viana, arrêté le 28 avril et victime d’un subterfuge. Même après la rupture politique de Debray avec le régime cubain, Manuel Piñeiro, le chef des services secrets cubains, reconnaît que ce dernier n’a fait que « confirmer la présence du Che en Bolivie », et qu’« il ne serait pas correct de ma part de rendre Debray responsable de la localisation de la guérilla, et encore moins de la mort du Che » ellauri285.html on line 676: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/52/Regis_Debray-_1968.jpg" width="30%" /> ellauri285.html on line 679: À sa libération, il séjourne au Chili et rencontre Salvador Allende et Pablo Neruda. ellauri285.html on line 693: adiofrance.fr/s3/cruiser-production/2016/10/bb224f50-2f43-4ae0-991b-f9d92970fec6/870x489_francois_mitterrand_afp_michel_gangne_000_arp1576647.jpg" width="30%" /> ellauri285.html on line 712: Pour lui le messager conditionne le message. Sa thèse est : « l’invention de l’écriture alphabétique jointe à une nouvelle technique de partage (le codex) dans un milieu nomade mais sédentarisé a été la condition de naissance de Dieu comme universel ». – Est-ce vous qui avez inventé ça, la médiologie? – C´est un bien grand mot. C´est Victor Hugo qui l´a créée. « Ceci tuera cela ». Dans Notre-Dame de Paris, je vous recommande ce passage : c´est l´archidiacre Frollo, qui a un petit livre de Gutenberg, et qui est devant la cathédrale, et qui dit de façon prophétique « Ceci tuera cela », et dans l´autre main il avait un petit téléphone mobile, et de façon également prophétique: « Ceci tuera cela ». ellauri285.html on line 737: Tämä on merkittävä askel Vladimir Putinin kevyt-stalinistisessa operaatiossa – Venäjä siirtyy kohti digipainajaista ellauri285.html on line 753: The critical positivity ratio (also known as the "Losada ratio" or the "Losada line" [not verified in body]) is a largely discredited concept in positive psychology positing an exact ratio of positive to negative emotions which distinguishes "flourishing" people from "languishing" people.[citation needed] The ratio was proposed by psychologists Barbara Fredrickson and Marcial Losada, who believed that they had identified an experimental measure of affect whose model-derived positive-to-negative ratio of 2.9013 defined a critical separation between flourishing and languishing individuals, as reported in their 2005 paper in American Psychologist.[non-primary source needed] This concept of a critical positivity ratio was widely embraced by academic psychologists and the lay public; Fredrickson and Losada´s paper had been cited more than 320 times by January 2014, and Fredrickson wrote a popular book expounding the concept of "the 3-to-1 ratio that will change your life". In it she wrote, "just as zero degrees Celsius is a special number in thermodynamics, the 3-to-1 positivity ratio may well be a magic number in human psychology." ellauri285.html on line 755: The first consequential re-evaluation of the mathematical modeling behind the critical positivity ratio was published in 2008 by a group of Finnish researchers from the Systems Analysis Laboratory at Aalto University (Jukka Luoma, Raimo Hämäläinen, and Esa Saarinen). The authors noted that "only very limited explanations are given about the modeling process and the meaning and interpretation of its parameters... [so that] the reasoning behind the model equations remains unclear to the reader"; moreover, they noted that "the model also produces strange and previously unreported behavior under certain conditions... [so that] the predictive validity of the model also becomes problematic." ellauri285.html on line 757: Later, but of more critical importance, the Fredrickson and Losada work on modeling the positivity ratio aroused the skepticism of Nick Brown, a graduate student in applied positive psychology, who questioned whether such work could reliably make such broad claims, and perceived that the paper´s mathematical claims underlying the critical positivity ratio were suspect. Brown contacted and ultimately collaborated with physics and maths professor Alan Sokal and psychology professor Harris Friedman on a re-analysis of the paper´s data (hereafter the Brown-Sokal-Friedman rebuttal). They argued that Losada´s earlier work on positive psychology and Fredrickson and Losada´s 2005 critical positivity ratio paper contained "numerous fundamental conceptual and mathematical errors", errors of a magnitude that completely invalidated their claims. ellauri285.html on line 759: Fredrickson wrote a response in which she conceded that the mathematical aspects of the critical positivity ratio were "questionable" and that she had "neither the expertise nor the insight" to defend them, but she maintained that the empirical evidence for the existence of a critical positivity ratio was solid. Brown, Sokal, and Friedman, the rebuttal authors, published their response to Fredrickson´s "Update" the next year, maintaining that there was no evidence for a critical positivity ratio. Losada declined to respond to the criticism (indicating to the Chronicle of Higher Education that he was too busy running his consulting business).[verification needed] Hämäläinen and colleagues responded later, passing over the Brown-Sokal-Friedman rebuttal claim of failed criteria for use of differential equations in modeling, instead arguing that there were no fundamental errors in the mathematics itself, only problems related to the model´s justification and interpretation. ellauri285.html on line 761: A formal retraction for the mathematical modeling elements of the Losada and Fredrickson (2005) paper was issued by the journal, American Psychologist, concluding that both the specific critical positivity ratio of 2.9013 and its upper limit were invalid. The fact that the problems with the paper went unnoticed for years despite the widespread adulatory publicity surrounding the critical positivity ratio concept contributed to a perception of social psychology as a field lacking scientific soundness and rigorous critical thinking. Sokal later stated, "The main claim made by Fredrickson and Losada is so implausible on its face that some red flags ought to have been raised", as would only happen broadly in graduate student Brown´s initiating the collaboration that resulted in the Brown-Sokal-Friedman rebuttal. ellauri285.html on line 763: Building on research by Barbara Fredrickson suggesting that individuals with a higher ratio of positive to negative emotions tend to have more successful life outcomes, and on studies by Marcial Losada applying differential equations from fluid dynamics to human emotions,[citation needed] Fredrickson and Losada proposed as informative a ratio of positive to negative affect derived from nonlinear dynamics modelling (based on Lorenz systems), which appeared in 2005 in a paper in American Psychologist. The derived combination of expressions and default parameters led them to conclude that a critical ratio of positive to negative affect of exactly 2.9013 separated flourishing from languishing individuals, and to argue that the ideal positivity/negativity ratio lies between 2.9013 and an upper limit ratio of 11.6346. Hence, they claimed that their model predicted cut-off points for the minimum and maximum positivity ratios within which one should observe qualitative changes in an individual´s level of flourishing, specifically, that those within this range of ratios would "flourish", and those outside would "languish".[non-primary source needed] As of January 2014, the 2005 Fredrickson and Losada´s paper had been cited more than 320 times in the psychology literature. ellauri285.html on line 766: the data used by Losada in several analyses do not meet basic criteria for the use of differential equations (such as the use of continuous variables that evolve smoothly and deterministically over time); ellauri285.html on line 768: differential equations used by Losada to calculate the critical positivity ratio use parameters taken directly from Lorenz´s simplified, illustrative, and arbitrary models for fluid dynamics, with Losada giving no rationale for his choice of parameters; ellauri285.html on line 770: use of different arbitrary parameters would give different positivity ratios, thus the precise values for the lower and upper critical ratios based on the arbitrary parameters, Fredrickson and Losada´s 2.9013 to 11.6346 ratios, are meaningless; ellauri285.html on line 772: the butterfly-like first figure provided by Fredrickson and Losada is not a model of the data taken from their human participants, but "the results of computer simulations of the Lorenz equations, nothing more"; and based on the maths, even if precise positivity/negativity ratios could be derived, several "windows" of desirable and undesirable positivity/negativity ratios above a certain value should exist, rather than a simple range of ratios in which "flourishing" should occur. ellauri285.html on line 775: With regard to these, and especially the last, the Brown-Sokal-Friedman rebuttal argues that it is likely that Fredrickson and Losada did not fully grasp the implications of applying nonlinear dynamics to their data. Brown, Sokal, and Friedman state that one can only marvel at the astonishing coincidence that human emotions should turn out to be governed by exactly the same set of equations that were derived in a celebrated article several decades ago as a deliberately simplified model of convection in fluids, and whose solutions happen to have visually appealing properties. An alternati ellauri285.html on line 777: Fredrickson responded to the critique by agreeing that Losada´s mathematical modelling was "questionable" and did not show that there are precise values of the ratio, but also arguing that the evidence for the benefits of a high positivity/negativity ratio is solid. Fredrickson noted that Losada declined to respond to the criticism.[11] The American Psychologist proceeded to formally retract as invalid the mathematical modeling elements of Fredrickson and Losada´s paper, including the specific critical positivity ratios of 2.9013 and its upper limit. ellauri285.html on line 779: The original rebuttal authors conclude this salvo by lamenting that the "unbridled romanticism" of which humanist psychology has been accused has not been replaced with a rigorous evidence-based psychology—as Seligman and Csikszentmihalyi promised in their founding manifesto of positive psychology—rather, the widespread acceptance of the critical positivity ratio shows that positive psychology has betrayed this promise, stating that "the sin is now romantic scientism rather than pure romanticism is not, in our view, a great advance." ellauri285.html on line 781: Prior to the appearance of the Brown-Sokal-Friedman rebuttal and the ensuing retraction, Fredrickson had written a popular book, Positivity: Top-Notch Research Reveals the 3-to-1 Positivity Ratio that Will Change Your life. ellauri285.html on line 783: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ea/Barbara_Fredrickson_2019.jpg" width="30%" /> ellauri285.html on line 786: Marcial Losada (1939–2020) was a Chilean psychologist, consultant, and former director of the Center for Advanced Research (CFAR) in Ann Arbor, Michigan.[not verified in body] He is known for his work in academia and business focusing on the development of "high performance teams",[This quote needs a citation] and having participated in partially retracted collaborative work with Barbara Fredrickson of the University of North Carolina, a retraction for which he has been assigned the culpability. ellauri285.html on line 788: Marcial Francisco Losada was born in 1939 in Chile.[citation needed] He received a Ph.D. in organizational psychology from the University of Michigan. After finishing his doctoral work, Losada served as a Center for Advanced Research (CFAR) in Ann Arbor, Michigan.[when?][citation needed] In his career, Losada developed a nonlinear dynamics model, the meta learning model, to show dynamical patterns achieved by high, medium and low performing teams, where performance was evaluated based on profitability, customer satisfaction, and 360-degree feedback.[citation needed]. In pursuing these goals, he founded and served as executive director of Losada Line Consulting, which had presented past workshops and seminars at companies including Apple, Boeing, EDS, GM, and Merck, and foundations including the Kellogg and Mellon Foundations, with high performance team-building contracts at BCI, Banchile, BHP-Billiton, Codelco, and Telefónica [better source needed]. ellauri285.html on line 790: Losada claimed the dynamical patterns related to team performance appear in coordinate spaces of "positivity-negativity," "inquiry-advocacy" and "other-self," and are controlled by connectivity, which is supposed to reflect interpersonal attunement of a team. [third-party source needed] Losada, along with Barbara Fredrickson, developed the concept of the critical positivity ratio (also known as the Losada line), which states that there exist precise cut-off points for an individual´s ratio of positive to negative emotions, above and below which the individual will fail to flourish. ellauri285.html on line 791: Losada´s coauthor, Fredrickson, continues to insist on the measurability of such a ratio, and the existence tipping-points, but has distanced herself from the mathematical portions of the 2005 paper, which were subsequently retracted by the journal; Fredrickson reports that Losada declined to respond to the criticism. Lsada kicked the bucket in 2020.[where?][citation needed]. ellauri288.html on line 28: ad> ellauri288.html on line 66: STOCKHOLM. Kändisförfattarnas agent Niclas Salomonsson pekades först ut som kvinnomisshandlare av sitt ex, författaren Unni Drougge, som han levde i ett sjuårigt förhållande med. ellauri288.html on line 71: ”Historierna om hans tvivelaktiga affärsmetoder är många. De handlar om riggade auktioner, falska upplagesiffror och andra fakta i syfte att höja förskotten till hans författare. Men också en vilja att bryta mot god affärsmoral.” ellauri288.html on line 73: Nu har Niclas Salomonsson förlorat tryckfrihetsmålet och får därmed själv stå för rättegångskostnaderna. ellauri288.html on line 83: Sekä Suomessa että Virossa 1930-luku oli äärioikeiston juhlaa, ja varsinkin Virossa sen ajan vallanpitäjät olivat presidentti Konstantin Pätsin johdolla sangen viehättyneitä fasistisesta vallankäyttömallista. Natseja he eivät ilmeisesti olleet, mutta toisen maailmansodan melskeissä he olivat liitossa natsien kanssa. Puna-armeija syöksi nämä voimat vallasta, ja monet sen ajan vallanpitäjät lähtivät maanpakoon (jos olisin ollut maan hallinnossa saksalaisvallan aikaan, minäkin olisin lähtenyt). Ulkomailta käsin virolaiset lähtijät liittoutuivat kylmässä sodassa USA:n puolelle, ja heihin kuului myös Etelä-Virossa suuria maa-alueita omistanut Ilveksen suku. Nykyinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli CIA:n hallitseman kylmän sodan aikaisen Radio Free Europen propagandatykki. Tästä entisestä sangen arrogantista meppikollegastani, joka oli paluumuuttaja ja jolle palautettiin suvun maat, sanon kuin Sofi Oksasen kuvaamistaan suomettuneen Suomen suhteista Venäjään: Viron presidenttinä hän ei ole kyennyt luomaan uutta kieltä ja termistöä Venäjään liittyvälle julkiselle puheelle. Hän on Amerikan agentti eivätkä hänen neuvopäästönsä vastaa Suomen olosuhteita ja kansallista etua. Suomessa media pitää huolen siitä, että sekä Venäjä että sen presidentti (suomensukuinen Tverin karjalainen?) Vladimir Putin on saatanallistettu siinä hengessä, että pukkaa taas uutta sotaa. Ilman median luomaa Venäjä-vastaista kansallista mielipideilmastoa eivät Suomen Nato-haukat voi viedä maatamme sotaan ja mukaan vieraiden valtojen sotiin. ellauri288.html on line 112: Olen intohimoinen, ja se näkyy kaikessa, mitä teen. Olen joko todella kiinnostunut tai en yhtään. Se on tyypillistä rajatilaisille. Ukrainaan, Tallinnaan ja Helsinkiin sijoittuva Koirapuisto on romaani naisista, jotka myyvät munasolujaan ja vuokraavat kohtujaan heille (p.o. niille), jotka ovat valmiita tekemään mitä tahansa saadakseen lapsia. Sofi ei ole sellainen. Sofilla ei ole lapsia, eikä hän ole kokenut kaipuuta omaan lapseen. Mies joskus ruinaa niitä, mutta kyllä naisella on oikeus vihata omaa lastaan. Perhe: Naimisissa Juha Korhosen kanssa, joka asuu Helsingissä. ellauri288.html on line 121: ad1&w=300&h=476" height="300px" /> ellauri288.html on line 126: Bagladyt ovat nousseet esiin viime vuosina. He ovat naisia, jotka haluavat tulla nähdyiksi tekevinä, pärjäävinä, rohkeina ja itsevarmoina. – Tunnen ihmisiä, jotka ovat käyneet pimeässä tehdyissä kauneusleikkauksissa ja joille on tullut seurauksena vakavia komplikaatioita. Eräs kaverini siis, en minä. ellauri288.html on line 146: Maahanmuuttajana Sofi on miettinyt matuilta vaadittavan uskollisuusvalan sanamuotoa. Kansanvallan satavuotispäivän kunniaksi Seura tilasi sellaisen kirjailija Sofi Oksaselta. ellauri288.html on line 184: Vladimir Putin ei ole hullu, ja asialla spekulointi vie huomion olennaiselta. Hänen lisäxeen Stalin on kohonnut maassa supertähdeksi, ja tämän erehdyxiä pitää Venäjällä ongelmana koko ajan pienenevä vähemmistö. ellauri288.html on line 194: Länsimainen vaihtoehtoinen käsitys totuudesta (amerikkalaisten kehittämä pragmaattinen totuusmääritelmä) ei ole itsestäänselvyys maassa, jossa valtio on adoptoinut neuvostokäsitykset faktoista. Marxismi-leninismin opit eivät tunnustaneet objektiivista tai absoluuttista totuutta. Roskaa, kylläpäs tunnustivat, nimittäin historiallisen materialismin totuuden. Kirjaimellisesti kaikki tiesivät, etteivät Neuvostoliiton vaalit olleet vapaita. Siitä huolimatta vaalituloksiin suhtauduttiin kuin ne olisivat faktoja. Faktoja ne olivatkin. Ehdokasasettelu jo takasi että proletariaatin diktatuuri säilyisi. Ei siitä ollut mitään väärinkäsityxiä. ellauri288.html on line 266: Vaikka peruuttamatonta vahinkoa omatoimisella kaapimisella on vaikea saada, kaavinnassa kannattaa keskittyä. Paha oksennusrefleksi tai kielen ruhjeet ovat ikäviä sivuvaikutuksia kielen kovakouraisesta kaavinnasta. Juttua varten on haastateltu yxityisen Hammas Mehiläisen johtavaa yxityistä hammaslääkäriä Tuomas Polttilaa. Lisätietoa on ammennettu Stalinin lehmät-niteestä. ellauri288.html on line 276: NPR, full name National Public Radio, is a privately and publicly funded non-profit membership media organization that serves as a national syndicator to 797 public radio stations in the United States of America. Noam Chomsky has criticized NPR as being biased toward ideological power and the status quo. Consumers of information from NPR contend that NPR does its job well. In April 2023, Twitter made the decision to label NPR, as well as the PBS, BBC, and Voice of America as government-funded media outlets following backlash from critics who accused the platform of bias. Twitter initially labeled accounts linked to countries like Russia and China but faced criticism for not applying the same labels to media organizations from Western countries. In response, the company expanded its policy to include NPR. ellauri288.html on line 287: Mukava lukukokemus! Kiihkeä jännitys tarttuu lukijaan ensimmäisistä riveistä lähtien. Oksanen on narukävelijä. Hän kexii kivat yksityiskohdat (mm. runkun popsinta) ja antaa niille vaaditun painon ja merkityksen. Sofi Oksanen on tällä vahvalla, kirjallisella kerronnallaan antanut meille ainutlaatuisen näkemyksen Viron nykyhistorian lisäksi. Lävistävästi ja armottomasti hän paljastaa julmien poliittisten hallintojen inhimillisen haitan. Dagsavisen, Norja ellauri288.html on line 296: In their own words, in 2005, they intended to "remain a newspaper rooted in a Christian tradition and to be a source of contemplation and inspiration for everyone, churchgoer or not, who feels a need for moral and spiritual orientation." ellauri288.html on line 300: Purge värähtelee jännityksestä: sanattomat salaisuudet ja syvästi häpeälliset teot, joille hahmot joko altistuvat tai itse suorittavat, leviävät verkkona kirjan yli ja pakottavat lukijan jatkamaan sivujen kääntämistä. Kirjoitus on elävää, tarkkaa ja kaunista. Hufvudstadsbladet, Suomi ellauri288.html on line 302: Se on erittäin mukaansatempaava teos. Svenska Dagbladet, Ruotsi ellauri288.html on line 306: Nuori suomalainen kirjailija Sofi Oksanen yrittää kypsällä kirjallisella äänellä korjata traagista virolaista menneisyyttä. Air France Madame, Ranska ellauri288.html on line 331: Morgunbladid, Islanti ellauri288.html on line 347: adding:1em"> ellauri288.html on line 350: Men in Aida is a homophonic translation of Book One of Homer's Iliad into a farcical bathhouse scenario, perhaps alluding to the homoerotic aspects of ancient Greek culture. It was written in 1983 by the language poet David Melnick, and is an example of poetic postmodernism. In 2015, all three books of the Iliad translated by Melnick were published by independent publishing house Uitgeverij under the title Men in Aïda. ellauri288.html on line 366: mēnin aeide thea pēlēiadeō Akhilēos ellauri288.html on line 374: monta mi Haadeen luo väkivoipaa sielua syöxi ellauri288.html on line 399: Tarina etenee Aliiden ja Zaran näkökulmaa vuorotellen. Naturalistinen kerronta aivan pulppuaa eeppisinä väreinä. Rakenteellisesti romaani on hämmästyttävän tasapainoinen, alkupuoli on täsmälleen yhtä pitkä kuin loppupuolikas. Sisäinen monologi säksättää kuin valkotornado, ja aistilliset kielikuvat läimivät punan poskille (niille joita runkun popsinta vielä punastuttaa, sitähän saa mielin määrin nähdä luurista pornovideoilta). ellauri288.html on line 401: Henkilötaustat avautuvat romaanissa näytelmää syvemmin. Aliiden ja Zaran suhde saa lisävalaistusta, ja Oksanen hyödyntää myös keksaistuja henkilöhahmoja. Neuvostoarjen kuvauksessa näkyy virolaisen ja venäläisen kulttuurin klisheiden tuntemus. Dramaturgia nappaa lukijan pihteihin kuin Sofin sääret lesbopartnerin. Tekstiä ahmii pidäkkeettä, eikä ahneus kaduta. Ainahan voi loppuun päästyä sitten oxentaa. Puhdistus on Oksasen tähänastisista romaaneista paras. Toisin kuin näytelmässä romaanin Aliide ikään kuin lunastaa pahat tekonsa ampumalla ryssät kotiovelle. ellauri288.html on line 440: adding:1em" src="belyje.jpg" width="30%" /> ellauri288.html on line 444: Alussa oli narsistiveli Lermontov. Siihen syksyyn asti olin melko tavallinen poika, jolla oli melko tavallisia etuja. Luen paljon, mutta enimmäkseen käsilläni olevaa kirjallisuutta, mukaan lukien Stalin-palkinnon saajien kirjojen käännökset. Näistä vain kahdesta kirjasta jäi minulle selkeämpiä muistoja - Aleksei Tolstoin "Pietari Suuresta" ja Viktor Nekrasovin "Stalingradin haudoissa", loput on paree unohtaa. Mutta sinä syksynä tapahtui jotain, joka muutti minua paljon. Nimittäin runous tunkeutui yhtäkkiä elämääni, siihen asti en ollut kiinnostunut siitä. Todennäköisesti tämä tapahtui vuonna 1954, kun olin ellauri288.html on line 447: Ja useiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen hän alkoi kirjoittaa viroksi. Venäjän kielen taitoni oli silloin selvästi riittämätön. Vaikka se parani ajan myötä, kirjoitin harvoin venäjäksi, pääasiassa ilman artikkeleita, edes yhden Pietarin Zvezdassa julkaistun jutun. Palasin venäläisen runouden pariin Viron tasavallassa, kun venäjä ei enää ollut virallinen kieli. Se oli tämän vuosisadan alussa ja vuonna 2005 Kaksikymmentä venäjänkielistä runoani julkaistiin kaksikielisessä kokoelmassa Sõnad sõnatusse / Otherness. Ne sisältyvät tähän kirjaan tietyin muutoksin. Suurin osa kirjan tekstistä on kirjoitettu myöhemmin, pääosin vuosina 2010–2013. Uskon, että virolaiskulttuurimme oli alusta alkaen monikielinen, kirjailijamme virolaisen kirjallisuuden perustajista Kreutzwaldista ja Felmanista monikielisen runoilija Ilmar Laabaniin saakka osasivat useita kieliä ja käyttivät niitä enemmän tai harvemmin. ellauri288.html on line 468: Kaplinski on monikielisyyteen pyrkivänä kirjailijana kirjoittanut runoutta ja kolumneja suomeksikin. Hän on kirjoittanut runoja ja yrittänyt kirjoittaa proosaakin englanniksi. I am a little boy. Aika ja ympäristö on niin vihamielinen runoudelle. Hänhän on kasvanut ja elänyt koko elämänsä sosialismin laboratoriossa. Hän on lukenut paljon ja hänen älykkyytensä on poikkeuksellista. Hän näkee oman erikoisuutensa paradoksina. Jumalan mukaan hän on apostoli Paavalin sanoin skandaali ja typerys. ellauri288.html on line 506: Hän on nimittänyt 1900-lukua taiteen vuosisadaksi nähden vahvaa esteettistä viehätystä suurissa maailmankatsomuksissa kuten natsismi ja bolsevismi. Näin voimmekin kenties aavistaa hänessä tuota alussa mainittua naiiviutta.Onko olemassa Elämän Jumala ja onko tällä jumalalla jumalaa jne, onko lumalien joukko kenties sellainen vahvasti saavuttamaton kardinaali jotka saivat pujopartaa syövän jyrisevän loogikon kuumumaan. ellauri288.html on line 515: Kaplinskin inspiroija ja vaikuttaja oli amerikkalainen teologi ja filosofi Alan Watts (1915–1973). Vastenmielinen sadisti-isä komplekseineen. Wattsin yhden kirjan otsikko onkin Buddhism, The Religion of No-Religion ja sehän on viroksi Usk on uskumatus (Usko on uskomattomuus)! Kaplinski itse toivoi uteliaiden toimittajien pysyvän elämästään kaukana hänen oleskellessaan mahdollisimman paljon poissa kaupungista kesähuvilallaan. ellauri288.html on line 521: Fantastic balladi "ilmalaiva" kirjoitti ja julkaistaan painettuna 1840. Tekijän tekstiä ei ole säilynyt. Tämä on vapaa käännös työ "aavelaivan" German Romance Seidlitz. Tuote Lermontov osissa vaikutteita käännös V. Žukovski 1836 balladi "Night Parade" saman runoilija. Uskotaan, että Mikhail Lermontov kirjoitti runon pidätyksen aikana. Hän sai siellä jälkeen kaksintaistelussa ranskalainen upseeri. Runoilija oli monimutkainen tunteita henkilökohtaisista asioista ja Ranska, joka petti hänen keisari. ellauri288.html on line 531: Balladi kirjoitettu amphibrach, joka koostuu kolme jalkaa. On se linja 72, joka on jaettu 18 jakeita. Kussakin 4 riviä. Amphibrach rytmi luo yksitoikkoisuus, rutiinia murtuu intohimoa tai iloa. Usein toistoja, kahina, kuten meren aaltoja, luo olemassaolon kiertokulkuun. Jae osuu toisiinsa, kuten aaltoja meren hiekkaa, korostaen, että vuosittaiset rituaali. Keisari Way toistuu joka vuosi, mutta hän ei tiedä, mitä tapahtui maailmassa, hän etsii viimeiset: kutsuu omat sotilaat ja lennoilla, kääntyy hänen poikansa ja odottaa hänen saapuessaan. Hänet mitään valituksia sanottuna kukaan kutsuu nimeltä. Tämä on kutsu yksinäinen autiomaassa. Edelleen, muistot entistä erityisiin maantieteellisesti tarkkoja, mutta aika kuluu voitosta tappioon. ellauri288.html on line 575: adelivery.fi/img/658/0d6c261d95cd5e108218a0ec957670f7.jpg.webp" /> ellauri288.html on line 633: sikutaks esipaki jõuliselt silmadesse, ellauri288.html on line 682: Taino, onhan Goethen egoismissa paljon hyvääkin, emmä sitä sano. Muze ei ole riittävän ylevä eikä uskonnollimen. Hän ei tunne pyhyyttä eikä ole malttanut pohtia pahan hirmuista ongelmaa. Hän on ytimiä myöten spinozalainen, ei ota vastuuta. Onko kaikkeudella jokin tarkoitusperä, suuntautuuko se kohti jotakin päämäärää vaiko ei? Onko ihmisellä jokin velvollisuus vaiko ei? Velvollisuus on jotain jota muut tahtovat. Ulkoinen pakko siis. Voise olla joku sisäistettykin herruus toki, paha yliminä. Parasta on ize nauttia ja saada etua toisten uhrista. Kristityt tekevät yhtä paljon pahaa kuin pakanat, mutta huonolla omallatunnolla. ellauri290.html on line 2: ad> ellauri290.html on line 29: ad> ellauri290.html on line 69: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bd/UN_Palestine_Partition_Versions_1947.jpg/440px-UN_Palestine_Partition_Versions_1947.jpg" height="300px" /> ellauri290.html on line 77: Tammikuusta alkaen operaatiot tulivat yhä militarisoidummiksi, kun joukko arabien vapautusarmeijan rykmenttejä osallistui Palestiinassa, kukin aktiivinen useilla eri aloilla eri rannikkokaupunkien ympärillä. He vahvistivat läsnäoloaan Galileassa ja Samariassa. Abd al-Qadir al-Husayni tuli Egyptistä useiden satojen pyhän sodan armeijan miehien kanssa. Rekrytoiessaan muutaman tuhannen vapaaehtoisen al-Husayni järjesti saarron Jerusalemin 100 000 juutalaiselle. Tämän torjumiseksi Yishuv-viranomaiset yrittivät toimittaa kaupunkiin jopa 100 panssaroidun ajoneuvon saattueet, mutta operaatiosta tuli yhä epäkäytännöllisempi, kun avustussaattueiden uhrien määrä kasvoi. Maaliskuuhun mennessä Al-Hussaynin taktiikka oli tuottanut tulosta. Melkein kaikki Haganahin panssaroidut ajoneuvot olivat tuhoutuneet, saarto oli täydessä toiminnassa, ja sadat Haganahin jäsenet, jotka olivat yrittäneet tuoda tarvikkeita kaupunkiin, tapettiin. Tilanne niille, jotka asuivat juutalaisten siirtokunnissa erittäin eristetyssä Negevissä ja Galilean pohjoispuolella, oli vielä kriittisempi. ellauri290.html on line 96: En ole löytänyt tarkkaa selvitystä, minkälainen Palestinan maanomistussysteemi oli tuohon aikaan. Olen ruvennut epäilemään, että se on ollut niin toivottoman sekava ettei kukaan ole edes ottanut selvittääkseen: paljosta ei ole ollut mitään kirjaanvientiä, vaan asiat on jatkuneet sukupolvien takaisten suullisten sopimusten perusteella, ikimuistoisten nautintojen ja sen semmoisten. Esimerkiksi Jordaniassa oli - Länsirannalla on vieläkin sama Jordanian laki voimassa - että maa jota kukaan ei viljele kymmeneen vuoteen on omistajatonta, "kuollutta maata" niin kuin se oli Turkin laissa man telty, sen voi ottaa käyttöön kuka hyvänsä. Tosin vuosisadan loppupuolella se Turkinkin lain mukaan kuului sulttaanille eli valtiolle, mutta kansa nähtävästi, minkä olen lähteistä löytänyt, eli uusista laeista liikoja tietämättä ja piittaamattakaan; viljeli valtion maata "omanaan" jos sattui sopivan palstan löytämään, ja jos se jäi sitten kesannolle kymmenen vuoden päästä sen saattoi omia joku muu. ellauri290.html on line 110: Israel's primary objective was to re-open the blocked Straits of Tiran. WTF, they occupied and consequently expropriated most of Palestinian land property. After the fighting had started, political pressure from the United States, the Soviet Union, and the United Nations led to a withdrawal by the three invaders. The episode humiliated the United Kingdom and France and strengthened Nasser. Joka sai sitten kyllä kunnolla nenuun USA:n varustamilta Jehovan sotajoukoilta 10v myöhemmin 7 päivän salamasodassa 1967 (kz. esim. albumia 263). ellauri290.html on line 114: Mr. Sami Hadawi filistiinien puolelta on kvalifioitu kertomaan miten maa-ja tieasiat oikeasti olivat Palestiinassa juutalaisten tullessa uudemman kerran luvattuun maahan. Tämä pefletti julkaistiin Suezin kriisin jälkeen 1957. Se löytyi sentään Wayback Machinesta, minne se toki kuuluukin. Tästä Israelin 1956 invaasiosta ollaan enimmäxeen hiljaa ja melskataan enempi 7 päivän sodasta 1967 ja katumuspäivän sodasta 1973. Sitten oli vielä Libanonin sodat 1982 ja 2006. Hyökkäys on paras puolustus, sanoi Golda Meir. Ja sit viä Intifada ("poispudistus") ja Arafatin tuhnu Oslo-prosessi. Yassar ei edes ollut Palestiinasta. Mahmud Abbas al Fatahin pääpiruna taisi saada satikutia Taneli Kivipukin kirjassa. Viimisin käänne pahempaan rättipäille oli kun Trump näytti keskaria Oslo-prosessille, tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungixi ja näytti vihreätä valoa Gazan ja länsirannan juutalaismiehityxelle. ellauri290.html on line 116: Viimeisten neljän vuosikymmenen ajan sionistinen propaganda on antanut vääristyneen kuvan tilanteesta Pyhässä maassa. On esitetty lausuntoja, että Palestiina oli kehittymätön maa. että se oli harvaan asuttujen feodaaliherrojen hallitsemien nomadiheimojen, että siellä oli tilaa juutalaisille maahanmuutolle ja että sionistien saavutukset pystyvät saamaan "aavikon kukoistamaan". Tämän propagandan vaikutus keskivertoihmiseen on ollut se, että monet ovat joutuneet johtamaan uskoa, että Palestiinan maat kuuluvat laillisesti juutalaisille ja että arabit, jotka olivat myyneet maansa kalliilla hinnoilla, yrittivät nyt saada ne takaisin Israelia vastaan hyökkäämällä. ellauri290.html on line 144: a) Rannikkotasangot koostuivat ensiluokkaisesta hedelmällisestä maasta, jossa oli runsaasti pohjavettä ja runsaasti sadetta. Alue oli pitkälle kehittynyt ja sisälsi suuria sitrusviljelmiä, jotka tekivät "Jaffa-appelsiinista" kuuluisan kaikkialla maailmassa. ellauri290.html on line 147: d) Negeb, noin puolet Palestiinan pinta-alasta. Lukuun ottamatta tilkkuviljelyyn soveltuvia pieniä alueita ja vain silloin, kun sademäärä on riittävä, alue koostuu syvästi kuluneista ylänköistä ja rift-laaksoista. Se ei sovellu mihinkään kastelujärjestelmään maaston luonteen ja topografian vuoksi. ellauri290.html on line 160: 6. SEMI - DESERT LOWLANDhyvä lössimaa, mutta viljelyä rajoittaa vähäinen ja hyvin vaihteleva sademäärä.Ohra, vehnä ja melonit.619 000 ellauri290.html on line 167: 10. ETELÄINEN AAVIKOMAA TAI NEGEBsyvästi kuluneet ylänköt ja eteläinen riftlaakso.Aavikko, jossa on niukkoja viljelyalueita, vain silloin, kun sademäärä on riittävä2 886 000 ellauri290.html on line 173: Palestiinassa vallitsee välimerellisen ja aavikkotyypin väliaikainen ilmasto. Kesä on kuuma, mutta Välimeren länsituulet tekevät siitä mukavan suurimmassa osassa maata. Vaihtuville vuodenajoille on ominaista satunnainen kuiva ja erittäin kuuma sää, usein yhdistettynä idän kuivuviin tuuliin. Talvi on sadekausi, joka kestää noin lokakuusta huhtikuuhun; joulukuun ja helmikuun välisenä aikana on suurin sademäärä. Palestiina voidaan jakaa neljään ilmastolliseen alueeseen: ellauri290.html on line 175: a) Rannikkotasango - Kesällä lämmin ja kostea; talvella leuto ja Välimeren länsituulet hillitsevät. Sademäärä runsasta. ellauri290.html on line 176: b) kukkulat - Viileämpi ja kuivaava kesällä; kylmä talvella. Sademäärä runsasta. ellauri290.html on line 177: c) Jordanin laakso - Kuuma ja kuiva, ilman länsituulien hillitsemistä kesällä. Talvella kohtalainen lämpötila ja kosteus. Sademäärä vähäistä. ellauri290.html on line 178: d) Negeb - Aavikko etelään Beershebasta Akabaan. Kuuma ja kuiva kesällä; kylmä ja kuiva talvella. Sademäärä huono. ellauri290.html on line 186: Moslems (incl nomads)589,177759,7001061,277 ellauri290.html on line 223: Israelilaiset julistavat joka tilanteessa, lehdistössä, televisiossa, radiossa, puheissa, niin Yhdistyneissä Kansakunnissa kuin tilaisuuksissakin: ellauri290.html on line 232: Yleisesti ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin Israelia itseään on muokattu Palestiinan arabeilta pakkolunastetuista maista ja pidätetty väkivallalla väitteitä vastaan, jotka olisivat kaikkien oikeudenmukaisuuden ja ihmisyyden standardien mukaisia. Voidaan turvallisesti väittää, että sionistit eivät koskaan "kolonisoineet" Palestiinaa. He yksinkertaisesti tarttuivat siihen. Tuon kauhean pakkolunastuksen suuruus, sen jatkumiseen käytetyt keinot ja tuhoisa tilanne, jonka se on aiheuttanut sadoille tuhansille arabimiehille, -naisille ja -lapsille, on verrattavissa aikamme julmimpiin tekoihin. Kun tosiasiat on arvioitu, arabipakolainen voi oikeudenmukaisesti kääntyä maailman mielipiteen puoleen ja julistaa: "Todellakin, kaikki, mitä pyydämme sionisteilta, on elää omassa maassamme, omissa kodeissamme ja omilla maillamme." ellauri290.html on line 257: (c) tiet, rautatiekiskot, sadevesipohjat, soiset maat ja joutomaat, jotka eivät pysty kasvattamaan kasvillisuutta; ellauri290.html on line 260: (f) Negebin viljelemättömät maat, tuo valtava kolmio pisteestä, joka on noin viisi mailia etelään Beersheban kaupungista, sen huipulle Punaisenmeren Aqabanlahdessa. Tämä noin 2 643 844 hehtaarin suuruinen alue, joka oli lähes puolet Palestiinan alueella, ei ollut koskaan tutkittu. Noin 90 000 nomadiheimoa vaelsi alueella viljelen mitä maata pystyi, kun sade oli riittävä, ja laiduntaen kamelejaan ja muita laumiaan alueella. ikimuistoisista ajoista toimikauden loppuun ilman lupaa tai estettä. Näiden paimentolaisheimojen oikeuksia tällä laajalla alueella ei koskaan kyseenalaistettu, ja siksi hallituksen omistus maan osavaltion omistukseen oli vain ”oletettu”. ellauri290.html on line 286: Roads in Towns——5,5595,559 ellauri290.html on line 297: Roads in Towns———116116 ellauri290.html on line 305: Tässä vaiheessa olisi aiheellista selittää, kuinka yllä olevassa taulukossa (a) sarakkeen "arabit" alla oleva 1 203 822 hehtaarin "viljelykelvoton maa" luokiteltiin sellaiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon, että Israelin viranomaiset, joilla oli arabien omistus tällaisista maista. Palestiinan maaperä erosi huomattavasti jopa yhden kylän rajoissa, erityisesti vuoristoalueilla, ja tiettyjen maiden käyttö riippui pitkälti siitä, oliko riittävästi sadetta. Näistä syistä Palestiinan hallitus päätti peräti kuusitoista maaluokkaa verotusta varten, kun taas luokittelu ei ollut niin tiukka kuin se olisi voinut olla, koska sillä ei ollut mitään yhteyttä pääoma-arvoon. ellauri290.html on line 363: 15. toukokuuta 1948 Palestiinaa koskeva mandaatti päättyi virallisesti ja brittiläiset joukot ja hallinto muuttivat pois maasta. Aiemmin alkaneet satunnaiset sionistien hyökkäykset tehostettiin ja huipentuivat 250 miehen, naisen ja lapsen verilöylyyn Deir Yasinissa 9. huhtikuuta 1948, mikä johti muslimiväestön ja kristittyjen pakoon sionistijoukkojen toiminta-alueella. Menestymistensä rohkaisemana sionistit alkoivat hyökätä ja miehittivät Tiberiaksen ja Samakhin kaupungit 19. huhtikuuta; Haifa, 22. huhtikuuta; Jaffa 29. huhtikuuta; Katamonin kortteli Jerusalemissa 30. huhtikuuta; Safad 10. toukokuuta; Beisan 11. toukokuuta; ja Acre 14. toukokuuta 1948. Arabivaltiot tulivat Palestiinan muslimi- ja kristittyjen asukkaiden apuun ja saapuivat Palestiinan maaperälle ensimmäistä kertaa 15. toukokuuta 1948 jälkeen, Taistelut jatkuivat muutaman viikon, mutta ne loppuivat turvallisuusneuvoston antaman tulitaukomääräyksen seurauksena, minkä jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien sovittelija kreivi Folke Bernadotte aloitti pyrkimyksensä rauhan aikaansaamiseksi kiisteltyjen osapuolten välille. Sionistit murhasivat kuitenkin kreivi Bernadotten heti, kun he saivat tietää, että hänen rauhansuunnitelmiinsa sisältyi jakopäätöksen jälkeen hankittujen alueiden palauttaminen. ellauri290.html on line 376: ** Includes 90,000 nomads. ellauri290.html on line 484: To this figure should be added those refugees who are not registered with the Agency because they are either self-supporting, or had emigrated to other parts of the world. Those refugees a e estimated as follows: ellauri290.html on line 493: UNRWA:n tietojen mukaan vielä 200 000 henkilöä Jordaniassa ja Gazan sektorilla joutui köyhyyteen vuonna 1955, koska vuonna 1948 he olivat menettäneet maansa ja toimeentulonsa, mutta eivät kotiaan. Tämä pakolaisten luokka ei kuulu annokseen "pakolaisen" määritelmän mukaan, ja heidän kohtalonsa jätettiin ad hoc -poliittisen komitean päätöslauselmalla yksityisten avustusjärjestöjen hyväntekeväisyyteen. Raportissaan vuodelta 1956 UNRWA:n johtaja totesi, että tarve "on ollut tyydytetty ja on edelleen olemassa". ellauri290.html on line 495: Israelin hyökkäykseen suoraan vaikuttaneiden henkilöiden kokonaismäärä on siis lähes 1 200 000. Hebrew University - Hadassa Hospital -aluetta Jerusalemista koilliseen ympäröi kaikilta puolilta Jordanian alue, ja sen katsotaan kuuluvan Yhdistyneiden Kansakuntien lainkäyttövaltaan, mutta sitä vartioi israelilainen henkilökunta, joka vaihtuu kahden viikon välein YK:n valvonnassa. Tämä alue sisältyy myös edellä kohdassa (ii) esitettyyn 212 eekkeriin. On merkittävää, että israelilaiset eivät ole sallineet Yhdistyneiden Kansakuntien henkilöstön päästä tälle erillisalueelle, joka on virallisesti YK:n valvonnassa. ellauri290.html on line 510: The Old City (Area 200 acres) - Except for three synagogues and their enclosures, there was no other Jewish-owned property within the City Walls. The Jewish community of the Old City had lived in houses owned by Moslems. ellauri290.html on line 526: Road and Railways ellauri290.html on line 565: Roads and Railways ellauri290.html on line 576: "Hylätty omaisuus oli yksi suurimmista panostuksista Israelin tekemisessä elinkelpoiseksi valtioksi. Sen pinta-alan laajuus ja se, että suurin osa rajan alueista oli poissaoloomaisuutta, teki siitä strategisesti merkittävän. Vuosien 1948 ja 1953 alun välisenä aikana perustetuista 370 uudesta juutalaisesta siirtokunnasta 350 oli poissaolon omaisuutta. Vuonna 1954 yli kolmasosa Israelin juutalaisista asui poissaolevien omaisuuksissa, ja lähes kolmannes uusista maahanmuuttajista (250 000 ihmistä) asettui arabien hylkäämille kaupunkialueille. He jättivät kokonaisia kaupunkeja, kuten Jaffa, Acre, Lydda, Ramleh, Beisan, Majdal; 388 kaupunkia ja kylää; ja suuri osa 94 muusta kaupungista ja kylästä, jotka sisältävät lähes neljänneksen kaikista Israelin rakennuksista. 10 000 kauppaa, yritystä ja kauppaa jätettiin juutalaisten käsiin. Toimikauden lopussa sitrushedelmien omistukset Israelin alueella olivat yhteensä noin 240 000 dunumia, joista puolet oli arabien omistuksessa. Suurimman osan arabimetsoista otti haltuunsa israelilainen poissaolevien omaisuuden säilyttäjä. Mutta vain 34 000 dunumia viljeltiin vuoden 1953 loppuun mennessä. Vuosina 1951-1952 entiset arabitarhat tuottivat puolitoista miljoonaa hedelmälaatikkoa, joista 400 000 vietiin vientiin. Ulkomaille lähetetyt arabihedelmät muodostivat lähes 10 prosenttia maan viennistä saaduista valuuttatuloista vuonna 1951. Vuonna 1949 hylättyjen arabilehtojen oliivit olivat Israelin kolmanneksi suurin vientituote sitrushedelmien ja timanttien jälkeen. Arapropertyn suhteellinen taloudellinen merkitys oli suurin vuodesta 1948 vuoteen 1963 suurimman maahanmuuton ja tarpeiden aikana. "Vuonna 1951 hylättyyn viljelymaan kuului lähes 95 prosenttia kaikista Israelin oliivitarhoista, 40 000 dunumia viinitarhoja, ja vähintään 10 000 dunumia muita hedelmätarhoja sitrushedelmiä lukuun ottamatta." "Säilytysyhteisö vuokrasi vuonna 1952 teollisiin tarkoituksiin 20 000 dunumia poissaolokiinteistöä. Kolmannes Israelin kivituotannosta toimitti 52 hänen lainkäyttövaltaan kuuluvaa arabilouhosta. ellauri290.html on line 619: Yad Mordechain kibbuzin vieressä oli arabikylä, josta asukkaat lähti sodan alta muutaman kilometrin päähän Gazan puolelle. Ne asuu yhä siellä, viljelee kituliaan näköisiä peltojaan ja katselee rajan yli entistä omaansa, joka kasvaa sankkaa vehnää. Sitä viljelee kibbutsi, jolle pellon on vuokrannut lautakunta, joka pitää huolta maasta poistuneiden omaisuudesta. BUAHAHAHAHAHA! ellauri290.html on line 655: 4. Hadera6347,830207,810 ellauri290.html on line 673: 3. Safad ellauri290.html on line 758: Safad (M) ellauri290.html on line 766: Hadera (J) ellauri290.html on line 818: Hannah Szenes (usein anglosaxittuna Hannah Senesh tai Chanah Senesh; heprea: חנה סנש; unkari: Szenes Anna; 17. heinäkuuta 1921 – 7. marraskuuta 1944) oli runoilija ja israelilainen terroristi, ts. Special Operations Executiven (SOE) jäsen. Hän oli yksi 37 juutalaisesta SOE:stä Mandaatti Palestiinasta, jotka britit hypähdyttivät laskuvarjolla Jugoslaviaan toisen maailmansodan aikana auttamaan natsien vastaisia joukkoja ja lopulta pelastamaan Unkarin juutalaisia, jotka oli karkotettavissa Saksan Auschwitzin kuolemanleirille. Unkarin santarmit pidättivät Szenesin Unkarin rajalla, koska hänellä oli taskussaan brittiläinen merkkilähetin. Hänet vangittiin ja kidutettiin, mutta hän kieltäytyi paljastamasta yksityiskohtia tehtävästään. Lopulta hänet tuomittiin ja teloitettiin ampumajoukolla. Häntä pidetään kansallisena sankarittarina Israelissa, mutta The Guardianin mukaan hänet on suurelta osin unohdettu syntymäpaikalleen Unkarissa. Israelissa hänen runoutensa tunnetaan laajalti, ja hänen mukaansa on nimetty Yad Hana -kibbutz sekä useat kadut. ellauri290.html on line 826: Szenes jatkoi matkaa ja suuntasi kohti Unkarin rajaa. Rajalla unkarilaiset santarmit pidättivät hänet ja hänen toverinsa (ne partisaanit, SOE miehethän jänistivät), ja he löysivät hänen brittiläisen sotilaslähettimen, joka tapasi kommunikoida SOE:n ja muiden partisaanien kanssa. Hänet vietiin vankilaan kuin pyhä Paavali, riisuttiin, sidottiin tuoliin, sitten ruoskittiin ja nuhdeltiin kolme päivää. Hän menetti useita hampaita pahoinpitelyjen seurauksena. Vartijat halusivat tietää hänen lähettimensä koodin, jotta he voisivat selvittää, keitä laskuvarjohyppääjät olivat, ja saada muut ansaan. Budapestin vankilaan siirrettyä Szenesiä kuulusteltiin ja kidutettiin toistuvasti, mutta hän paljasti vain nimensä ja kieltäytyi antamasta lähettimen koodia, vaikka hänen äitinsä oli myös pidätetty. He uhkasivat tappaa hänen äitinsä, jos tämä ei suostuisi yhteistyöhön, mutta hän kieltäytyi. (No ei äitiä kuitenkaan tapettu, Hanna vain. Se oli bluffia.) Szenes´ little song about beaches near Tel Aviv (ex-Jaffa) is still a favorite in Israel. ellauri290.html on line 844: Joskus tehdään ero vanhan ja uuden Yishuvin välillä. Vanha Yishuv viittaa kaikkiin juutalaisiin, jotka asuivat Israelin maassa ennen ensimmäistä sionistista maahanmuuttoaaltoa ( aliyah ) vuonna 1882, ja heidän jälkeläisiinsä, jotka säilyttivät vanhan, ei-sionistisen elämäntavan vuoteen 1948 saakka. Vanhat yishuvien asukkaat olivat uskonnollisia. Juutalaiset, jotka asuvat pääasiassa Jerusalemissa, Safedissa, Tiberiassa ja Hebronissa. "Pienempiä yhteisöjä" oli täysarabialaisissa Jaffassa, Haifassa, Pekingissä, Acressa, Nablusissa ja Shfaramissa, ja vuoteen 1779 asti [lainaus vaaditaan] myös Gazassa (LOL). Modernia sionismia edeltävinä viimeisinä vuosisatoina suuri osa vanhoista yishuvista vietti aikaansa Tooraa opiskellessaan ja eläytyi diasporan juutalaisten lahjoittamasta hyväntekeväisyydestä (niljaiset ja kalukkaat). ellauri290.html on line 856: Juutalaisten maahanmuuttajien ja maanostojen lisääntyminen, joita brittiläinen mandaatti ei kiistänyt, vihastutti ja radikalisoi monia arabeja. Huhtikuussa 1936 arabit hyökkäsivät juutalaisen bussin kimppuun, mikä johti sarjaan välikohtauksia, jotka laajenivat suureksi arabikapinaksi. Britit yllättyivät eivätkä kyenneet estämään tuhansien arabien ja satojen juutalaisten kuolemaa kapinassa. Haganah suojeli Yishuvien siirtokuntia, kun taas Irgun, radikaalimpi ryhmä, hyökkäsi arabien siirtokuntia vastaan. Äskettäin perustettujen arabipoliittisten puolueiden koalitio muodosti arabien korkeamman komitean (AHC). Se julisti kansallisen lakon kolmen perusvaatimuksen tueksi: juutalaisten maahanmuuton lopettaminen, kaiken lisämaan myynnin lopettaminen juutalaisille ja arabien kansallisen hallituksen perustaminen. Arabit uhkasivat, että jos britit eivät noudata heidän vaatimuksiaan, he liittyisivät brittien vastustajiin. Tämä koski britteihin, sillä toinen maailmansota oli vasta alkamassa ja he tiesivät tarvitsevansa Lähi-idän öljyä. ellauri290.html on line 858: Britit työskentelivät arabiliittolaistensa kanssa pysäyttääkseen AHC:n mellakat. Peel -komissio raportoi heinäkuussa 1937, että Britannian velvoitteet arabeja ja sionisteja kohtaan olivat yhteensopimattomia ja mandaatti mahdoton toteuttaa. Se ehdotti Palestiinan jakamista arabi- ja juutalaisvaltioihin siten, että Britannian mandaatti hallitsee Nasaretia, Betlehemiä ja Jerusalemia sekä käytävää Jerusalemista rannikolle. Juutalaiset hyväksyivät yleisen jakamisen periaatteen, kun taas arabit kieltäytyivät kaikista jakosuunnitelmista. Britannian hallitus lähetti teknisen ryhmän nimeltä Woodhead Commissionyksityiskohtaista suunnitelmaa. Woodhead-toimikunta käsitteli kolmea erilaista suunnitelmaa, joista yksi perustui Peelin suunnitelmaan. Vuonna 1938 raportoidessaan komissio hylkäsi Peelin suunnitelman ensisijaisesti sillä perusteella, että sitä ei voitu toteuttaa ilman massiivista arabien pakkosiirtoa (vaihtoehto, jonka Britannian hallitus oli jo sulkenut pois). Joidenkin jäsentensä eri mieltä, komissio suositteli sen sijaan suunnitelmaa, joka jättäisi Galilean Britannian mandaatin alle, mutta korosti sen vakavia ongelmia, joihin sisältyi ehdotetun arabivaltion taloudellisen omavaraisuuden puute. Ison-Britannian hallitus liitti Woodheadin raportin julkaisemisen politiikkaan, jossa se hylkäsi jakamisen epäkäytännöllisenä "poliittisten, hallinnollisten ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi". ellauri290.html on line 866: Sionistijohtajat tapasivat Biltmore-hotellissa New Yorkissa toukokuussa 1942 ja vaativat rajoittamatonta juutalaisten maahanmuuttoa ja juutalaisten liittovaltion perustamista. Satoja tuhansia holokaustista selviytyneitä pidettiin Hävyxiin joutuneiden henkilöiden leireissä (DP Camps), jotka haluavat mennä pakolliseen Palestiinaan (mandaatti-Filisteaan). Britit saivat paljon kansainvälistä painostusta Yhdysvaltain presidentiltä Harry Trumanilta, muuttaakseen maahanmuuttopolitiikkaansa. Huolimatta Britannian riippuvuudesta amerikkalaisesta taloudellisesta avusta, britit kieltäytyivät väittäen, että he joutuivat kokemaan liikaa vastustusta arabien ja juutalaisten taholta jo Palestiinassa ja pelkäsivät, mitä tapahtuisi, jos useampi koukkunokka pääsisi maahan. Kieltäytyminen valkoisen kirjan politiikan poistamisesta suututti ja radikalisoi Yishuvia. Yishuvin miliisiryhmät ryhtyivät sabotoimaan Britannian infrastruktuuria Palestiinassa ja jatkamaan laitonta maahanmuuttoa. Vuonna 1946 britit vastasivat Yishuvin ponnisteluja ja aloitti kaksi viikkoa kestäneen juutalaisten etsinnät, joita epäillään Britannian vastaisista toimista, pidättäen monia Haganahin johtajia. Kun britit etsivät Haganahia, Irgunia ja Lehi hyökkäsivät persepuolelta brittijoukkoja vastaan. Tunnetuin heidän hyökkäyksistään oli King David -hotelliin, joka on Britannian sotilaskomento ja British Criminal Investigation Division. Tämä paikka valittiin, koska muutamaa viikkoa aikaisemmin Haganasta takavarikoitiin ja tuotiin sinne suuri määrä asiakirjoja. Huolimatta Yishuvin varoituksesta ja kehotuksesta evakuoida rakennus, brittiviranomaiset päättivät olla antautumatta paineelle. Yishuv hyökkäsi joka tapauksessa aiheuttaen 91 kuoleman, joista 28 oli brittiläisiä ja 17 Palestiinan juutalaisia. Varsinainan holokausti sekin. ellauri294.html on line 2: ad> ellauri294.html on line 29: ad> ellauri294.html on line 59: Ter-Onlyfans är en sammanslagning av namnet på den omdiskuterade sajten ”Onlyfans” och ryskans террорист, eller engelskans ”territorial defence”. Den som önskar ett foto på en av gruppens tjejer eller killar, donerar pengar till en fond. ellauri294.html on line 89: Fryygit ei olleet hyviä juuri muussa kuin musakornerissa. Fryygialainen skaala on c duurin kolmas moodi missä perussävelenä on cm sijasta e, josta on vain puoli sävelaskelta äffään. Se on molliskaala jossa toinen sävel on alennettu ja se kuulostaa muista kuin puukorvista sen tautta synkältä ja uhkaavalta. Platonin mielestä se oli subversiivinen ja sixi kielletty ihannevaltiosta. Kaikki kreikkalaiset moodit saadaan joonialaisesta c-duurista siirtämällä toonikaa. Oikeestaan ei ole mitään keinoa tietää mikä on toonika kuin siitä että siihen aina palataan, etenkin värsyjen lopussa. Se on kuin ihmisen perustaajuus, formantti 0 mihin puhemelodia puheen lopussa laskeutuu. ellauri294.html on line 110: Fetsi oli Turkissa hyvin suosittu kansallislakki sadan vuoden ajan. Kun Mustafa Kemal (Kemal Atatürk) nousi valtaan ja julisti Turkin tasavallaksi vuonna 1923, hän näki fetsin islamilaisen vanhaoppineisuuden, konservatismin ja osmanivallan symbolina, ja kielsi sen yhdessä hunnun ja perinneasujen kanssa. Kiellon syynä oli myös se, että fetsejä tuotiin Turkkiin ulkomailta, minne miljoonien päähineiden tuotot jäivät. Marraskuussa 1925 annettiin määräys, jonka mukaan fetsin käytöstä seuraa vuoden vankeusrangaistus. Fetsin korvaajaksi hallinto tarjosi kotimaista kalpak-hattua. Kalpak tai qalpaq (turk. kalpak, kaz. ja kirg. калпак, bulg. калпак; kreik. καλπάκι (kalpaki); puol. kołpak; ukr. ковпак, kovpak) on korkea, yleensä huovasta tai lampaannahasta tehty lakki, jota käyttävät miehet Turkissa, Ukrainassa, Balkanilla, sekä Keski-Aasian ja Kaukasuksen maissa, sekä venäläiset juhliessaan Hangossa Voiton päivää 2023. ellauri294.html on line 114: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dd/M%C3%BC%C5%9Fir_Gazi_Mustafa_Kemal_Pa%C5%9Fa%2C_Bal%C4%B1kesir%2C_1923.png/440px-M%C3%BC%C5%9Fir_Gazi_Mustafa_Kemal_Pa%C5%9Fa%2C_Bal%C4%B1kesir%2C_1923.png" /> ellauri294.html on line 150: Uuden testamentin kotitaloussäännöt (saksaksi lempinimeltään Haustafeln ), joka tunnetaan myös nimellä Uuden testamentin kotitaloussäännöt, koostuvat Uuden testamentin kirjoituksista, jotka liittyvät apostolit Paavaliin ja Pietariin kristityille ihmispareille tyypillisen roomalaisen kodin rakenteessa. Kotitalouskoodien pääpainopisteet ovat aviomies/vaimo, vanhempi (isä)/lapsi ja isäntä/orja -suhteet. Säännöt ilmeisesti kehitettiin kannustamaan uusia ensimmäisen vuosisadan kristittyjä noudattamaan Rooman Patria Potestas -lain ei-neuvoteltavia vaatimuksia ja täyttämään järjestyksen tarpeet syntyneiden kirkkojen sisällä. Kaksi päätekstiä, jotka käsittelevät näitä suhteita ja velvollisuuksia, ovat Efesolaiskirje 5:22-6:9 ja Kolossalaiskirje 3:18-4:1 . Taustalla oleva kotitalouskoodi näkyy myös 1. Timoteukselle 2:1 ja 8 eteenpäin; 3:1 jj., 8jj; 5:17 eteenpäin; 6:1f.; Titus 2:1-10 ja 1 Pietari 2:13-3:7 . Historiallisesti todistetekstejä Uuden testamentin kotitalouskoodeista - ensimmäiseltä vuosisadalta nykypäivään - on käytetty määrittämään naimisissa olevan kristityn naisen roolia suhteessa mieheensä ja blokkaamaan naiset mistään kivoista palvelutehtävistä kristillisissä kirkoissa. ellauri294.html on line 194: Numero 318 viittaa siihen, että positiivinen, vauras ajanjakso on edessäsi. Saavuttaaksesi tuon ajanjakson ja kokeaksesi paradigman muutoksen, enkelit kehottavat sinua jatkamaan henkistä polkuasi ja seuraamaan intuitiotasi, kun kohtaat ongelmia. ellauri294.html on line 261: Näetkö 666 usein? Saatat saada kananlihalle, koska tämä numero on pitkään liitetty pahaan. ellauri294.html on line 353: Aasiasta levittäytyneet mongolit valtasivat Erzurumin vuonna 1242 ja samana vuonna he löivät Kay Khosraun II:n johtaman seldžukkien armeijan Kuzadagissa. Mongolien jäljiltä Vähä-Aasia jakautui pieniin emiraatteihin, jotka puolestaan kukistuivat, kun Pohjois-Fryygian Osman I laajensi aluettaan ja perusti Osmanien valtakunnan. Osmanin joukkoja kutsuttiin osmaneiksi. Englanninkielisessä maailmassa käytetään nimitystä "ottomaanit", mutta molemmat sanat tulevat arabialaisesta nimestä "Uthman". ellauri294.html on line 354: Konyassa on Selzhukkien yliopisto joka tekee kaivauxia Lystrassa. Ennen musikaalisia fryygejä siellä mellastivat heetit. Nykyisten maajussien kadasterit eli kiinteistörekisterit κατά στίχον vähät välittävät säilyneistä ruukunsiruista. ellauri294.html on line 363: Smyrnassa on kykitty ainakin myriadi vuotta. ellauri294.html on line 364: Homeroksen, jota kutsutaan Melesigenesiksi ja joka tarkoittaa "Melesin puron lasta", sanotaan syntyneen Smyrnassa 7. tai 8. vuosisadalla eKr. Yhdessä kirjallisten todisteiden kanssa yleisesti myönnetään, että Smyrna ja Chios esittivät vahvimmat perustelut väittäessään Homeroksen, ja pääasiallinen usko on (poliittisista syistä), että hän syntyi Ioniassa. Kuten kreikkalaiset kexivät myös zazikin ja viininlehtikääryleet. Meles-joki, joka edelleen kantaa samaa nimeä, sijaitsee kaupungin rajojen sisällä, but so what. No bridge-peli on sentään kehittynyt smyrnalaisesta "matkakhediivi" pelistä. Zorro ja kenraali salakuljettivat sen Lontooseen. Venäjällä sitä kuzuttiin "viesti" pelixi, jota pelasi mm. Dostojevskin vanha ruhtinas. ellauri294.html on line 377: ads/2017/01/03_Alma_Tadema.jpg" /> ellauri294.html on line 378: Sir Alma Tademan puhdasnaamaisia viktoriaanisia kreikkalaisia puhtaissa ja silitetyissä vaatteissa. Sittemmin on kaikenkarvainen balkanilainen veri vetelöittänyt rotua. Kreikkalaisempia profiileja läytää nykyään Oxbridgen soutujoukkueista. Morton tietää, se on ezinyt. ellauri294.html on line 380: Sir Lauri Alma-Tadema ellauri294.html on line 381: HV Mortonin airbnb:ssä Izmirissä oli seinällä printti Lauri Alma-Tademan taulusta "Kymysys" (ei kuvassa). Lauri ellauri294.html on line 384: Hollywoodin ohjaajat käyttivät hänen maalauksiaan lähdemateriaalina näkemyksensä muinaisesta maailmasta elokuvissa, kuten DW Griffithin Suvaitsemattomuus (1916), Ben Hur (1926), Cleopatra (1934), ja ennen kaikkea Cecil B. DeMillen eeppinen remake Kymmenestä käskystä (1956). Todellakin, Jesse Lasky Jr. , The Ten Commandmentsin toinen käsikirjoittaja, kuvaili, kuinka ohjaaja tavallisesti levitti Alma-Tadema-maalausten vedoksia ilmaistakseen lavastussuunnittelijoilleen haluamansa ilmeen. Oscar-palkitun roomalaisen eepos Gladiator suunnittelijat käyttivät Alma-Tademan maalauksia keskeisenä inspiraation lähteenä. Alma-Tademan maalaukset olivat myös inspiraationa Cair Paravelin linnan sisustukseen vuoden 2005 elokuvassa The Chronicles of Narnian: The Lion, the Witch and the Wardrobe . Ei siis mikään turha jäbä! ellauri294.html on line 412: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c8/Nuremberg_chronicles_-_Strange_People_-_Umbrella_Foot_%28XIIr%29.jpg" /> ellauri294.html on line 419: Pyhä Augustinus (354–430) mainitsee "Skiopodet" Jumalan kaupungin kirjan 16 luvussa 8, jonka otsikkona on "Ovatko tietyt hirviömäiset ihmisrodut johdettu Aadamin tai Nooan poikien kalustosta" ja mainitsee, että on epävarmaa, onko tällaisia olentoja olemassa, mutta että kyllä Nooan kalustolla sellaisiakin olisi kepoon syntynyt. ellauri294.html on line 433: Carl AP Ruckin mukaan yksijalkaisten olemassaolo Intiassa viittaa vedätyxeen Aja Ekapad ("Not-born Single-foot"), joka on soma epiteetti. Koska Soma on kasvitieteellinen jumaluus, yksi jalka edustaisi entheogeenisen (psykedeelisen) terskalakkisen sienen vartta. Egon hajoamista kuvataan usein psykedeelisen kokemuksen avainpiirteeksi. Neologismin entheogeeni loi vuonna 1979 ryhmä sekakäyttäjiä etnobotanisteja ja mytologian tutkijoita vastakohtana samojen huumeiden virkistyskäytölle. Se tulee englannin sanasta "innostusjuuri." ellauri294.html on line 440: CS Lewis esittelee monopodeja kirjassa The Voyage of the Dawn Treader, joka on osa hänen lastensarjaansa The Chronicles of Narnian. ellauri294.html on line 441: Tarinassa Duffereiksi kutsuttu typerä kääpiöheimo asuu pienellä saarella lähellä Narnian maailman reunaa yhdessä Coriakin - nimisen taikurin kanssa , joka on muuttanut heidät yksijalkaisiksi rangaistukseksi arvaa mistä. He ovat tulleet niin tyytymättömiksi ulkonäköönsä, että he ovat tehneet itsensä näkymättömiksi. Narnialaisesta Dawn Treader -aluksesta, joka on laskeutunut saarelle lepäämään ja täydentämään niitä näitä, tulleet lapsikuninkaat löytävät ne (uudelleen) ja heidän pyynnöstään Lucy Pevensie tekee ne taas näkyviksi. Heidän vanhan nimensä "Duffers" ja uuden nimensä "Monopods" sekoittamisen vuoksi heistä tulee tunnetuksi "Dufflepuds". ellauri294.html on line 450: Korintti sijaizee Peloponneesoxen peukalontyvessä. Vanha Korintti vehkeili Spartan kanssa peloponneesolaissodissa. Sen säkittivät roomalaiset 146 eKr ja rakensivat uuden 44 ekr. Uudestakin tuli paheiden pesä, jossa länsi ja itä vaihtoivat pornokuvia. Kaupunkiin liittyvät ainakin Sisyfoksen, Bellerofonin ja Pegasoksen sekä Medeian pornovideot. Bellerofon (m.kreik. Βελλεροφῶν, Bellerofōn; lat. Bellerophon) oli kreikkalaisen mytologian suurimpia sankareita ja hirviöiden lyöjiä ennen Heraklesta. Hänen suurin saavutuksensa oli Khimairan (pedon, jolla oli leijonan pää, vuohen ruumis ja käärmeen häntä eli cocktail), sekä velipojan paloittelu. Kuninkaan vaimo yritti maata hänet väkisin. Bellen ylpistyttyä suorituxistaan Zeus lähetti paarman puremaan Pegasosta, joka heitti hybridin selästään. Bellerofon eli loppuelämänsä raajarikkona. Kimaran ja Pegasoxen paloista tuli Hesekielin enkeli. Korintin Länsisatama oli Lekhaion ja Vuosaari Kenkhrea. Isoja maanjärjestyxiä mm. 1858, 1928 ja 1981. Korintit on hyviä mutta niissä on siemeniä. Niitä sai faffalla Maurinkadulla jouluna. ellauri294.html on line 453: Panilla on paha mielessä se väitti, kazoo lampaita sillä silmällä. Panilla on vuohenjalat ja nereidineideillä on aasin. Najadit on kuin hylkeitä. Kauniita isoja valkoisia naisia. Tenon lohi-ikoni on kuulu kautta Kreikan. ellauri294.html on line 486: Korintissa lähdettyä Patun pää pulitettiin (vai oliko se Akvilan), isokannu ja kotkannenä jäivät Efesoon ja Patu jatkoi entistäkin kaljumpana Jerusalemiin. Morton lähti Englantiin pitämään sadetta. Mutta seuraavassa numerossa he seikkailevat Vähän Aasian hehkuvan auringon alla! Te mukana! ellauri294.html on line 519: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/7/70/The_Fox_and_the_Hound.jpg" /> ellauri294.html on line 527: Kun nuori punakettu on jäänyt orvoksi, Big Mama pöllö (Thornton) ja hänen ystävänsä, Dinky peippo ja Boomer (sic) tikka, järjestävät hänet adoptoitavaksi ystävälliselle maanviljelijälle nimeltä leski Tweed, joka antaa hänelle nimen Tod. Sillä välin hänen naapurinsa, metsästäjä Amos Slade, tuo kotiin nuoren koiranpennun nimeltä Copper ja esittelee tämän metsästyskoirallensa Chiefille, joka ensin ärsyttää häntä, mutta oppii sitten rakastamaan häntä. Eräänä päivänä Tod ja Copper tapaavat ja heistä tulee parhaita ystäviä, jotka lupaavat ikuisen ystävyyden. Amos turhautuu Copperiin, koska se vaeltelee jatkuvasti leikkimään, ja laittaa hänet hihnaan. Leikkiessään Kuparin kanssa pipu ulkona, Tod herättää vahingossa päällikön. Amos ja päällikkö jahtaavat häntä, kunnes Tweed pysäyttää heidät. Riidan jälkeen Amos uhkaa tappaa Todin, jos tämä loukkaa jälleen hänen omaisuuttaan. Metsästyskausi tulee ja Amos vie Chiefin ja Copperin erämaahan väliaikaisesti. Sillä välin Big Mama, Dinky ja Boomer yrittävät selittää Todille, että Copperista tulee pian hänen vihollisensa. Hän kuitenkin naiivisti vaatii, että he pysyvät ystävinä ikuisesti. Seuraavana keväänä Tod ja Copper saavuttavat aikuisuuden ja keskinäisen sukupuolionnen. ellauri294.html on line 553: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/5/5f/The_Fox_and_the_Hound_1967_novel_cover.jpg" /> ellauri294.html on line 560: Romaani voitti Dutton Animal Book Award -palkinnon vuonna 1967, minkä seurauksena EP Dutton julkaisi sen 11. syyskuuta samana vuonna. Se oli vuoden 1967 Reader´s Digest Book Club -valinta ja voitti Athenaeum-kirjallisuuspalkinnon. Se sai hyvän vastaanoton kriitikoilta, jotka ylistivät sen yksityiskohtia ja Mannixin kirjoitustyyliä. Walt Disney Productions osti romaanin elokuvaoikeudet, kun se voitti Dutton-palkinnon, mutta aloitti tuotannon mukautuksena vasta 1977. Lähdemateriaalista voimakkaasti muokattu Disneyn The Fox and the Hound julkaistiin teattereissa heinäkuussa 1981 ja siitä tuli taloudellinen menestys. ellauri294.html on line 570: Vuosien kuluessa maaseutu väistyy kaupungistuneemmalle ympäristölle. Uusia rakennuksia ja valtateitä syntyy, lisää asuntoja rakennetaan ja maanviljelijät syrjäytyvät. Vaikka suuri osa villieläimistä on lähtenyt ja metsästys muuttuu yhä vaikeammaksi, Tod jää, koska se on hänen kotialueensa. Muista ketuista, jotka jäävät, tulee epäterveitä raadonsyöjiä, ja niiden luonne muuttuu – elämän siteet puolisoihinsa korvataan siveettömyydellä, ja parit menevät erilleen parittelun päätyttyä, eivät pysy naalimaisesti virnistellen nalkissa kuin Tod ja Kupari. Mestari on menettänyt suurimman osan omasta maastaan, ja ainoa koira, jonka hän nyt omistaa, on Copper. Joka talvi he edelleen metsästävät Todia, ja omituisella tavalla hän odottaa sitä ainoana osana vanhasta elämästään, joka on jäljellä. ellauri294.html on line 572: Mestari viettää suurimman osan ajastaan alkoholin juomiseen, ja ihmiset alkavat saada hänet muuttamaan vanhainkotiin, jossa koirat eivät ole sallittuja. Eräänä kesänä raivotautiepidemia leviää kettukantaan. Kun yksi tartunnan saanut kettu hyökkää ihmislapsia vastaan, samat ihmiset lähestyvät Mestaria ja pyytävät hänen apuaan kettujen tappamisessa. Hän käyttää ansoja ja myrkkyä yrittääkseen tappaa niin monta kettua kuin mahdollista; myrkky tappaa kuitenkin myös kotieläimiä. Kun ihmislapsia kuolee syödessään sitä, ihmiset poistavat kaiken myrkyn, sitten mestari järjestää metsästyksen, jossa suuri joukko ihmisiä joutuu jonoon ja kävelee suoraan metsään huuhtoen kettuja ammuttavaksi. Ikääntyvä Tod pakenee kaikkia kolmea tapahtumaa sekä yritystä pakottaa häntä sexuaaliaktiin vinttikoirien kanssa. ellauri294.html on line 576: Mannix halusi realistisen kuvan vulpiinikäyttäytymisestä ja -tavoista, ja hän vietti yli vuoden tutkiessaan kotonaan pitämänsä pariutuneen ketun käyttäytymistä. Hän totesi, että he olivat "niin kesyjä [että hän] saattoi päästää heidät irti ja katsoa heidän metsästämään, taistelemaan, rakastelemaan ja elämään melkein normaalia elämää". Lisäksi hän opiskeli luonnonvaraisia kettuja ja haastatteli ansoja, metsästäjiä, riistavartijoita ja "koirien mestareita" saadakseen selville, mitä ketut heidän mielestään tekisivät ja mitä eivät. Ansat muikenivat kuin vaari paizi Ansa Ikonen, joka vuosi kaiken. ellauri294.html on line 590: "Lukevan Kotkan" arvostelijan mielestä Mannix kirjoitti tarpeeksi hyvin saadakseen lukijan tuntemaan olevansa Todin ja Copperin hahmot ja että tarina oli "todella jännittävä" näiden kahden eläimen "dramaattisen vastustuksen" vuoksi. ellauri294.html on line 592: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/9/9b/%22The_Belstone_Fox%22_%281973%29.jpg" /> ellauri294.html on line 597: The Belstone Fox, vuoden 1973 brittiläinen elokuva, jolla on samanlaiset teemat, ja se perustuu David Rookin vuoden 1970 romaaniin The Ballad of the Belstone Fox. ellauri294.html on line 601: Belstone Fox on lempinimi, joka on annettu Tagille, metsästä pelastamalle ketunpennulle, jonka metsästäjä Asher adoptoi. Nuorta kettua kasvatetaan vankeudessa koiranpentujen kanssa, mukaan lukien Merlin, jonka kanssa Tag tulee "erityisen ystävälliseksi". Asher ja Tod ovat kiehtoneet Tagista, joka yhdistää viileän oveluuden ja tietämyksen ihmisasumisesta johtaakseen laumaa ja metsästäjiä moniin "hyviin jahtiin". Tämä antaa ketulle paikallisen julkkiksen aseman, joka riittää julkaistavaksi aikakauslehdissä. Merlin, joka ei aluksi ollut kiinnostunut metsästyksistä, tulee sexuaalisesti aktiiviseksi koiraksi, mutta suojelee Tagia. Asher, nyt metsästysseuran ikääntyvä metsästäjä, suojeli kevyesti kettua, kunnes Tag johdattaa koiralauman junan polulle tappaen monia ja seura päättää ampua ketun. Asher näkee tämän häiritsevänä ja elämän luonnollisen järjestyksen vastaisena, ja päättää kaataa ketun hyväksytyllä tavalla myrkyllä ja ansioilla, eikä ampuma-aseella, mutta hän kuitenkin kuolee äkilliseen sydänkohtaukseen yrittäessään tehdä tekoa. Hänen kerran rakas kettu ja sen ystävä Merlin istuvat lämmittelemään isäntänsä viereen, kunnes pelastusseurue saapuu hilpeästi hälisten. ellauri294.html on line 603: Time Out kutsui elokuvaa "järisyttävän kirjaimelliseksi ja mielikuvituksettomaksi versioksi David Rookin romaanista"; Radio Times antoi sille kaksi tähteä viidestä ja kutsui sitä "työläismäiseksi sovitukseksi" ja lisäsi: "Porter ja Rachel Roberts hylkäävät itsensä asianmukaisesti, mutta elokuva tekee lopulta vaikutuksen enemmän villieläinvalokuvastaan kuin dramaattisesta kiinnostuksestaan." ellauri294.html on line 615: Matkan varrella tarinaa muokattiin suuresti, jotta se sopisi paremmin perhe-elokuvaksi. Koirakoiran ja punaketun nalkkikohtauxet poistettiin. Valmistuessaan vuonna 1981 elokuva oli muuttunut kronikkaksi kahden koiraan epätodennäköisestä ystävyydestä, joiden pitäisi olla luonnollisia vihollisia ja jotka oppivat, että yhteiskunta yrittää toisinaan määrittää roolinsa paremmista syistä huolimatta. Alkuperäisessä käsikirjoituksessa Chiefin oli määrä kuolla samalla tavalla kuin romaanissa, mutta Stevens ei halunnut saada näytöllä olevaa kuolemaa ja muokkasi elokuvaa niin, että hän (koirakoira) selvisi katkenneella koivella. Elokuva sai ensi-iltansa teatterissa Yhdysvalloissa 10. heinäkuuta 1981. Se oli välitön menestys, sillä se tuotti 39 900 000 (no, 40 milj.) dollaria ja tuli vuoden 14. parhaaxi kassamagneetixi. Tuotto/kustannussuhde oli 3,33. ellauri294.html on line 646: Paronitar Karen Blixen oli valokuvissa isoluinen, vinosuinen nainen. Pitikö se oikeasti alkuasukkaista? Koitti saada niihin liikettä lyömällä. Kenialainen kirjailija Ngugi ei tykännyt Karenista. Karenin mielestä notmiit kuten Ngugi oli 9-vuotiaan tasolla. ellauri294.html on line 655: ade.jpg" height="300px" /> ellauri294.html on line 656: Samoalaisäiti kusettamassa Margaret Meadia ellauri294.html on line 658: "Ei ole ketään Margaretin kaltaista." Paizi kenties Synnöve Castrén pienenä. Nämä sanat lausuivat ensimmäisenä Margaret Meadin vanhemmat Edward ja Emily Mead. Vaikka Meadin taloudessa oli viisi lasta, perheen esikoisessa ei epäilemättä ollut jotain erityistä. Lähtevä, eloisa ja itsepäinen nuori Margaret Mead näki elämän seikkailuna ja oli päättänyt kokea kaiken. Ehkä suurin lahja, jonka Meads antoi tyttärelleen, oli kyky iloita maailmasta ja ympärillään olevista ihmisistä. Lapsuudestaan Mead huomautti myöhemmin: "Opin tarkkailemaan ympäröivää maailmaa ja panemaan merkille, mitä näin." ellauri294.html on line 659: Tämä arvokas taito palvelisi Meadia hyvin hänen urallaan antropologina. Vuonna 1924 hän suoritti maisterin tutkinnon Columbian yliopistosta. Vuotta myöhemmin hän aloitti työn, joka toi hänelle myöhemmin maailmanlaajuisen huomion – kenttätyön Samoan nuorten naisten parissa. Tuloksena syntynyt kirja Coming of Age in Samoa valloitti Yhdysvallat. Kirjan uraauurtava antropologinen työ haastoi pitkän käsityksen nuorten kulttuurisesti universaalista kypsymisprosessista. ellauri294.html on line 661: Myöhemmin Meadin työ resonoi sukupolven kanssa, joka yritti päästä toimeen kahden maailmansodan jälkeisen elämän kanssa. Yhdysvallat ei voisi olla saari itselleen. Globalisaatio oli vallannut maan ja tuonut mukanaan lukemattomia uskonnollisia, poliittisia ja sosiaalisia ideoita. Jännitteet vanhan ja uuden välillä ilmenivät erilaisina yhteiskunnallisina levottomuuksina, kuten naisten vapauttamisessa, kansalaisoikeusliikkeessä ja sodanvastaisissa mielenosoituksissa. Mutta toisin kuin monet hänen sukupolvensa, Mead otti vastaan tulevat muutokset. ellauri294.html on line 662: Meadin horjumaton yhteiskunnallisen muutoksen puolustaminen ja hänen häikäilemätön keskustelu herkistä ja tabuista ei aina ansainnut hänen fanejaan. Jotkut Meadin ikätoverit ja Floridan kuvernööri kutsuivat Meadia "likaiseksi vanhaksi rouvaksi" hänen tukensa marihuanan dekriminalisoinnissa. Jos mitään, hänen kriitikot vain kannustivat häntä. Olipa kohtaamassa vihamielinen heimon jäsen Uudessa-Guineassa tai vihamielinen ikätoveri Yhdysvalloissa, Mead viihtyi haasteissa. ellauri294.html on line 664: Jopa loppuun asti Mead oli väsymätön. "Ennemmin tai myöhemmin kuolen", hänen tiedettiin myöntäneen. "Mutta en aio jäädä eläkkeelle." 74-vuotiaana Mead matkusti Manus-kansan luo Papuassa Uudessa-Guineassa. Mead oli aloittanut työnsä Manusten kanssa vuonna 1929, ja hänen monet vierailunsa heihin olivat tuottaneet yhden ensimmäisistä antropologisista tutkimuksista, jotka kattoivat samojen ihmisten sukupolvia. Matka oli yksi hänen viimeisistä. Pian Yhdysvaltoihin palattuaan Meadilla diagnosoitiin haimasyöpä. Sairaus eteni nopeasti ja vuonna 1978 hän kuoli. ellauri294.html on line 665: Kansa suri tämän naisen kuolemaa, joka oli lähes yksin vaihtanut alaa antropofagiaan. Vuosi hänen kuolemansa jälkeen presidentti Jimmy Carter myönsi Meadille Presidential Medal of Freedom -mitalin hänen työstään. Ajettu ja myötätuntoinen, itsepäinen ja periksiantamaton, rakastettu ja vihattu – ei todellakaan ollut ketään Margaretin kaltaista. ellauri294.html on line 667: Mead aloitti ensimmäisen kenttätyönsä vuonna 1925 opiskellessaan teini-ikäisiä tyttöjä Samoalla. Hänen havainnot julkaistiin myöhemmin kirjassaan Coming of Age in Samoa. Mead matkusti Uuteen Guineaan vuonna 1929 tutkimaan Manus-kansaa. Hän palasi Manukseen usein myöhempinä vuosinaan, minkä ansiosta hän saattoi suorittaa ensimmäisen sukupolville ulottuvan antropologisen tutkimuksen. Mead alkoi kirjoittaa artikkeleita Redbook -lehteen useista eri aiheista vuonna 1961. Hänen vahvasti ilmaistut ja usein kiistanalaiset mielipiteensä tekivät hänestä tutun nimen. Maapähkinäviljelijä Jimmy Carter palkizi Meadin postuumisti Presidential Medal of Freedom -mitalilla vuonna 1979 työstään antropologian alalla. ellauri294.html on line 668: 1901 Margaret Mead on syntynyt 16. joulukuuta. 1924 Mead valmistuu maisteriksi Columbian yliopistosta. 1925 Mead aloittaa ensimmäisen kenttätyönsä opiskelemalla nuoria tyttöjä Samoalla. 1926 Mead nimitetään etnologian apulaiskuraattoriksi American Museum of Natural History -museoon. 1928 Coming of Age in Samoa julkaistaan. 1929 Mead matkustaa Uuteen-Guineaan tutkimaan Manus-kansaa. ellauri294.html on line 669: 1939 Meadin ainoa lapsi, Mary Catherine Bateson, syntyi 28. joulukuuta. 1961 Mead alkaa kirjoittaa Redbook- lehteen. 1975 Mead palaa tutkimaan Manusta viimeisen kerran. 1978 Margaret Mead kuolee 15. marraskuuta. 1979 Meadille myönnetään postuumisti "Presidentin vapaudenmitali" 19. tammikuuta. ellauri294.html on line 672: ad_margaret_1923.jpg" height="100%" style="position:absolute;left:-240px" /> ellauri294.html on line 673: ad-2.jpg" height="100%" style="position:absolute;left:200px" /> ellauri294.html on line 675: Amelia (Newport) Wagner on kenties vähän Margaret Meadin kaltainen? Tai Synnöven. ellauri294.html on line 677: Amelia (Newport) Wagner aloitti uransa Chautauquanina 12-vuotiaana, kun hän liittyi Colorado Humanities Young Chautauqua -ohjelmaan Greeleyssä, Coloradossa. Amelia oli yksi ensimmäisistä nuorista Chautauquaneista, jotka esiintyivät High Plains Chautauquan päälavalla vuonna 2005. Myöhemmin hän palasi päälavalle vuonna 2008 esittäen Anna Howard Shaw´ta. Hän valmistui Denverin yliopistosta vuonna 2012 kandidaatin tutkinnolla englannista ja historiasta. Amelian koulussa tekemä historiallinen tutkimus herätti perustutkintoneuvoston huomion ja keväällä 2012 hänet kutsuttiin esittelemään opinnäytetyönsä kongressin jäsenille. Amelia oli ensimmäisen persoonan elävän historian tulkki Denverin luonto- ja tiedemuseon Pompeji-näyttelyssä, joka päättyi tammikuussa 2013. ellauri294.html on line 679: adshot.jpg" height="300px" /> ellauri294.html on line 683: Amelia Wagner aloitti uransa Chautauquanina 12-vuotiaana, kun hän liittyi Young Chautauqua -ohjelmaan Greeleyssä. Amelia oli yksi ensimmäisistä nuorista chautauquaneista, jotka esiintyivät High Plains Chautauquan päälavalla (2004), ja palasi takaisin päälavalle Nuorena Chautauquanina vuonna 2008. Hän valmistui Denverin yliopistosta vuonna 2012 kandidaattitutkinnolla englanniksi. ja Historia. Keväällä 2012 konferenssissa Amelia kutsuttiin esittelemään opinnäytetyönsä kongressin jäsenille perustutkinnon neuvoston kautta. Valmistuttuaan Amelia työskenteli Denverin luonnon- ja tiedemuseossa historiallisena näyttelijänä. Hänen ensimmäinen sexikokemuksensa aikuisena Chautauquanina tuli vuonna 2013, kun hän esitti Margaret Meadin HPC:ssä. Amelia on työskennellyt viimeisen vuoden kiihkeänä ja iloisena esikoulun opettajana Denverissä. ellauri294.html on line 685: Kathleen ja Charles Newport of Greeley ilmoittavat Amelia Newport of Greeleyn kihlauksesta Denverin Spencer Wagnerin kanssa. Newport osallistui Denverin yliopistoon. Hän työskentelee opettajana. Wagner opiskeli Denverin yliopistossa. Hän työskentelee opettajana. Hän on Priscillan ja Dennis Wagnerin poika Colorado Springsistä. Häät on suunniteltu 27. toukokuuta. ellauri294.html on line 689: Presidentti Theodore Roosevelt kutsui kerran Chautauquaa "amerikkalaisimmaksi asiaksi Amerikassa". Matkateltta Chautauquas oli lyseum-liikkeen jälkikasvu, ja se kehittyi 1900-luvun alussa tuomaan Amerikan maaseudulle saman laadukkaan viihteen, historian ja kulttuurin kuin kaupunkilaistenkin saatavilla. Circuit Chautauquas on mallinnettu New Yorkin osavaltion lounaisosassa sijaitsevan Chautauqua-instituutin mukaan, yhteisössä, jossa on kesän pitkiä ohjelmia poliitikkojen, kirjailijoiden, teologien ja muusikoiden toimesta. ellauri294.html on line 704: Chautauqua County on läntisin piirikunta Yhdysvalloissa New Yorkin osavaltiossa. Se sijaitsee Erie-järven eteläpuolella ja sisältää pienen osan stoalaisen Senecan heimon Cattaraugusin suojelualueesta. Sen nimen uskotaan olevan erien kielen, 1600-luvun majavasodan aikana kadonneen kielen, ainoa säilynyt jäännös. Sen merkitys on tuntematon ja se on spekuloinnin aihe. Mahdollisesti "kalju majava." ellauri294.html on line 707: ads/2019/05/StasyQ-KillerQ-Set-334-_image_12.jpg" height="350.px" /> ellauri294.html on line 710: Russell Herman Conwell (15. helmikuuta 1843 – 6. joulukuuta 1925) oli yhdysvaltalainen baptistiministeri, motivoiva puhuja, hyväntekijä, kirjailija, lakimies ja kirjailija. Hänet muistetaan parhaiten Philadelphian Temple Universityn perustajana ja ensimmäisenä presidenttinä, baptistitemppelin pastorina ja inspiroivasta Bald Beaver-luennostaan "Acres of Diamonds". Teoksen keskeinen ajatus on, että mahdollisuutta, saavutusta tai onnea ei tarvitse etsiä muualta kuin Paulo Coelhon tyhmä alkemisti; resurssit kaiken hyvän saavuttamiseen ovat läsnä omassa yhteisössä. Tämän teeman on kehittänyt johdanto-anekdootti, jonka Conwell on luotottanut arabioppaalle, miehestä, joka halusi löytää timantteja niin kovasti, että myi omaisuutensa ja lähti turhaan etsimään niitä. Kotinsa uusi omistaja havaitsi, että rikas timanttikaivos sijaitsi juuri tuolla kiinteistöllä. Conwell käsittelee teemaa esimerkkien avulla menestyksestä, neroudesta, palvelusta tai muista hyveistä, jotka koskevat tavallisia amerikkalaisia, jotka ovat hänen yleisönsä nykyaikana: "kannattaa kaivaa omalla takapihallasi!" ellauri294.html on line 714: Sanon, että sinun pitäisi rikastua, ja sinun velvollisuutesi on rikastua... Miehet, jotka rikastuvat, voivat olla rehellisimpiä miehiä, joita löydät yhteisöstä. Sanon tässä selvästi... yhdeksän, kymmen, tai ehkä kahdeksan sadasta Amerikan rikkaista miehistä on rehellisiä. Siksi he ovat rikkaita. Siksi heihin luototetaan rahaa. Siksi he tekevät suuria yrityksiä ja löytävät paljon ihmisiä työskentelemään heidän kanssaan. Se johtuu siitä, että he ovat rehellisiä miehiä. ... Tunnen myötätuntoa köyhiä kohtaan, mutta niiden köyhien määrä, joita on syytä tuntea, on hyvin pieni. Tuntea myötätuntoa miehelle, jota Jumala on rankaisenut hänen synneistään... on väärää tekemistä. ... Muistakaamme, ettei Yhdysvalloissa ole köyhää ihmistä, jota hänen omat puutteensa eivät olisi köyhdyttäyneet... ellauri297.html on line 2: ad> ellauri297.html on line 23: ad> ellauri297.html on line 44: Materialism is the butt of every Dad joke. A child comes to the father of their youth, and say, “Dad, I’m hungry,” to which the beloved father figure replies, “Hello Hungry, I’m Dad!” It pokes fun at the idea that our whole identity could be the sum total of our physical markers, desires and chemical reactions. This would be akin to someone ‘coming out,’ to us and us responding, “Hello Gay! I’m Cis!” It’s ludicrous! But, our culture still does it–quite a bit, actually. We define ourselves and others concretely based on what we own rather than on what we cannot see; our souls. ellauri297.html on line 48: Founder, Ammi Ruhama Community Christian Union. Living History Interpretor. Baker. Milford Baby and Toddler Group Organizer. Bada Bing Pizza Chef. Sunnymead Residential Home Kitchen Assistant. Be Life Cafe and Marketplace Operations Personnel. Summit Christian Academy Steward. I vacuum the hallways, library, music room and preschool room. I clean the bathrooms and mop the gym/cafeteria floor. I also maintain the general premises. Dan the Handy Man. Do you need handy work done around your house, but don't want to have to call in the big guys with the big price? My name is Daniel Bacon and I am an experienced handy man living right here in Clarks Summit. If you need your lawn cut, bushes trimmed, garden weeded, fence painted / stained or just about any other job done, then call me at 570-585-9595 or email me at contactdanielbacon@gmail.com and we'll set up a time for me to come and see if I am the right man for the job. Wait! let me…Show more... (Ouch!) I emptied the front cash register as well as filling in as a sandwich maker. I created schedules and activities for the campers and staff to participate in. I also led worship during the evenings. Student janitor. ellauri297.html on line 49: My duties were to clean the classrooms, wipe the whiteboards and vacuum the floors. I also maintained the board room, performance hall and sanctuary. Head Guys Counselor, River of Life Camp ellauri297.html on line 50: Bakery Worker, Word of Life Fellowship. I baked breads and pastries and or other culinary specialties for the campers. Word of Life Fellowship Tech Guy. I worked the light board for the meetings in Pine pavilion as well as setting up tech stations for games and outdoor meetings. ellauri297.html on line 59: ”Elämän herrat kertoo vihasta ja rakkaudesta, luovista ihmisistä ja lähimmäisistä, elämän koko prosessista. Se kertoo enemmästäkin, ajasta jonka olemme sikiönä kohdussa viettäneet ja jolla on ratkaiseva vaikutus myöhempään elämäämme. Lukija ei ehkä ole samaa mieltä, mutta lukematta ja kantaa ottamatta ei voi olla kukaan. Kuten suuri kirjallisuus aina Elämän herrat jättää lähtemättömän jäljen, tämä kirja voi muuttaa maailman koko kuvan!” Eli siis mitä? Onko tää se kirja jonka Pekka Tarkka väitti olevan Putkinotko-coveri? Goodreads antaa sille arvion 3,75 8:lla ratingilla, paizi ettei niitä ole yhtäkään. Goodreads on iso kusettaja. ellauri297.html on line 120: 6:1-2: Palatkaamme Herran tykö, sillä hän on raadellut meitä, ja parantaa meidät, hän on lyönyt meitä, ja sitoo meidät jeesusteipillä, hän nirhaa meidät ja tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, tai viimeistään neljäntenä, ellei se satu olemaan sapatti. ellauri297.html on line 130: 13:14: Kuolemasta minä heidät lunastan sileillä sadan sekelin seteleillä. Missä on sinun ruttosi, kuolema, missä musta surmasi, tuonela? Missä koronasi, exitus? Entä missä ota? Otaniemessä vaiko taas Paavon "kyljessä?" Ottaako sinun orasi, ei ota eteen minun lipani. ellauri297.html on line 370: ads/2014/06/cc.png" /> ellauri297.html on line 373: Ex-Oldest Man In The World Dead In NYC At 111; He Put On Tefillin Two Months Ago For First Time Since His Bar Mitzvah, but it did not help. He is dead. World’s oldest man living confirmed as Juan Vicente Pérez aged 112 in Venezuela. Bugger it. Besides agriculture, one of Juan's most important passions is to build a strong relationship with God and his family. He is grateful for his life, as well as the food and the people that surround him. ellauri297.html on line 378: A 30-year-old rabbi helped Imich wrap tefillin. He had lost his hearing aids at the hospital, which made communicating difficult; nevertheless, the two men connected the tefillin ok. Imich had not put on tefillin since his Bar Mitzvah—nearly 100 years ago—in Czestochowa, Poland. ellauri297.html on line 433: Joten, vaeltele ympäriinsä omalla vapaa-ajallasi pilvessä! Voit vierittää jokaisen sivun alareunaan ja etsiä luokittain, tai jos haluat koko kierroksen, napsauta alla olevaa linkkiä saadaksesi lisätietoja Ammi Ruhama Community Christian Unionista. Mutta muista: tämmöinen napsuttelu saattaa erottaa sinut lähimmäistäsi ja aiheuttaa masennusta. Ihan ensixi --- ellauri297.html on line 451: 5. Viidenneksi, mitään perinnettä ei saa opettaa tai harjoittaa, mikä häiritsee raamatullisen pyhityksen luonnollista kulkua uskovan elämässä ja joka saattaisi saada hänet luottamaan epäasianmukaisesti johonkin henkilöön tai henkilöihin, eläviin tai kuolleisiin, eikä heidän kirjoituksiinsa, uskontunnustuksiinsa tai tunnustuksiinsa. eikä valaa uskoa kertoakseen heille, kuka Jumala on, mitä Jumala on tehnyt, kuka tekee heidät ja mitä heidän pitäisi tehdä asialle. ellauri297.html on line 461: (Katso kaikki kohdat vielä pienemmällä präntillä, jotka on kuvattu yksityiskohtaisesti Developing Biblical Traditions -osiossa ) ellauri297.html on line 463: 11. Yhdestoista, ei opeteta tai harjoiteta mitään perinnettä, joka rajoittaa kenenkään uskovan pääsyä koko joukkoon Kristuksen ruumiissa olevia yksilöitä heidän kyvyssään olla ruumiillisesti yhteydessä heihin. Tähän sisältyy tahallinen ja tahaton sitoutuminen tiettyyn symbioottiseen organisaatioon, traditioon tai johtajaan sitoutumisen yläpuolelle nostaa koko Kristuksen ruumis täyteen kypsyyteen Kristuksessa. ellauri297.html on line 470: Eskin mielihokemia on kukoistus. Ällösana. Ammi Ruhaman Daniel L. Bacon määrittelee ihmisen kukoistuksen sielujen välisen viestinnän tuotteeksi. Eski varmaan olisi valmis tähän yhtymään, ainakin ad105b55f1938618b22/424e3bb4c38d16ab-55/s640x960/25373ee9710d56a325680d0772cf3e239f34df95.jpg">Ruhamaan tilaisuuden jälkeen. Tämä paasaus on ARC GUIDE LEVEL 3: Ihanteellinen Ammi Ruhama Communityn ajatteluprosessimme hyvin tunteville.. ellauri297.html on line 504: Kun YYA-sopimus 6.4.1948 allekirjoitettiin, se sisälsi Paasikiven alkuperäisen luonnoksen elementit. Suomi yrittäisi pysytellä suurvaltakiistojen ulkopuolella, mutta puolustautuisi kaikin voimin joutuessaan hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen uhatessa osapuolet sitoutuivat keskinäisiin neuvotteluihin, ja tarpeen vaatiessa voisivat sopia NatonNL:n antamasta sotilaallisesta avusta. ”Suomen kansan valtava enemmistö on tietoinen siitä, että pysyvän ystävyyden politiikka Suomen ja NatonNLn välillä on Suomen valtakunnan itsenäisyyden ja Suomen kansan menestyksen edellytys”. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen Paasikivi piti radiossa puheen, jossa hän selvensi suomalaisille sopimuksen sisältöä ja merkitystä maalle, artikla kerrallaan. Presidentti antoi ymmärtää, että suurvaltojen itsekkyys on ”valitettava tosiasia, jolle me pienet knääpiöt emme voi mitään, vaan joka meidän on otettava lukuun, jos haluamme pysyä todellisuuden pohjalla ja päästä elämän huhmaresta ulos.” Kansan opettajana esiintyvä presidentti vahvisti näin edelleen arvovaltaansa. ellauri297.html on line 528: Njassa (joskus myös General Njassa tai Dj Njassa, oik. Jyrki Leo Jantunen, s. 2. marraskuuta 1962 Helsinki) on helsinkiläinen radiotoimittaja, DJ ja muusikko. Hän työskentelee toimittajana Radio Helsingissä. Valtakunnalliseen julkisuuteen hän tuli Levyraati-ohjelman vakiojäsenenä. Jyrki Jantusen isä työskenteli poliisina ja ravintolan portsarina, äiti tehtaassa ja siivoojana. Jantunen otti kutsumanimensä vanhasta maantiedon kirjasta. Njassamaa oli Malawin entinen nimi. Vuonna 2015 Njassa sairastui paksusuolen syöpään. Hän kertoo selviytymistarinansa Elina Järven ja Olga Poppiuksen kirjassa Elämäni ennen kuolemaa (2017). Hänellä on siitä huolimatta vuonna 1996 syntynyt tytär. ellauri297.html on line 549: Malawin urheilijat eivät ole saaneet olympiamitaleita, mutta ovat boikotoineet kisoja ahkerasti. Malawin potkupalloilijat pelaavat kolmosdivarissa. Malawin kiellettyjen kirjojen luettelossa oli Hadley Chasen kirjat. Ihan aiheesta, ne ovat aivan paskoja, roskakirjoja. V.S. Naipaul on kolonialistiketku, syystä senkin kielsivät. Patti Mulkkinen olisi jyrkästi kiellettävä raivorasistina, jos sitä vielä joku lukisi. Oikeistolainen on taipuvainen eristäytymiseen ja tosiasioiden kieltämiseen. Vasemmistolainen masennuxeen ja toisten syyttämiseen. Se ei ole ylläri, syyhän on oikeistolaisten. ellauri297.html on line 552: ads/2017/11/tintti-afrikassa-kuvakaappaus.jpeg" /> ellauri297.html on line 558: Patti oli paikallista koillissuomalaista intelligenzijaa jolle etelän miesten iva lienee ollut narsistinen loukkaus. I know the feeling, vieläkään en ole leppynyt Morris Hallelle, vaikka se on jo kuihtunut, hiipunut ja kuoppaan kannettu, kaddishit veisattu. ellauri297.html on line 565: Olli Alho (1943) on 80-vuotias aran näköinen kulttuurivaikuttaja, kulttuuriantropologi ja radio executive. Hän on länsisuomalainen Säämingistä. Veetee professori Turussa 70-luvulla. Hän on kirjoittanut tutkielman Tansanian suomalaisista ja toisen sikareista hullun Jari Ehrnroothin kanssa. Ollin puoliso on Mari Lautamatti. Liisa Lautamatti oli Auli Hakulisen tuttu Jyväskylässä. Kirjoittivat teoxen Naisnäkökulma häpykielentutkimukseen. Han var överassistent i kulturantropologi vid Jyväskylä universitet 1974–1979. Jöns tilldelades samma tjänst lite senare. ellauri297.html on line 574: Pressen i Cannes fick vänta ungefär en kvart på att Aki Kaurismäki skulle anlända till pressrummet. Glad lufsar han sedan in med sina skådespelare Alma Pöysti och Jussi Vatanen i följe, just så slapstick-rolig som han har rykte om sig att vara. Och väldigt anspråkslös. ellauri297.html on line 599: ads/2020/10/Frank-Martela-640x420.jpg" /> ellauri297.html on line 629: Heidän avioliittonsa oli vähintäänkin epätavallinen. Sopimus laadittiin yksityiskohtaisesti heidän tulojensa jakautumisesta - Shaw oli odottanut naimisiinmenoa, kunnes hän ansaitsi tarpeeksi rahaa, jotta ei näyttäisi siltä, että hän meni naimisiin rahan vuoksi - ja näytelmäkirjailija kieltäytyi myöhemmin jättämästä yhteistä tuloveroilmoitusta väittäen. että oli nöyryyttävää vaimoa, jolla on omat tulonsa, kohdella miehensä lisäkkeenä. Lisäksi Charlotte, joka ei halunnut synnyttää lapsia, vaati, ettei avioliittoa koskaan täytetä. Se oli järjestely, jonka ilmeisesti hyväksyi myös Shaw, piintynyt tumputtaja. ellauri297.html on line 640: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/08/Richard-ryan-600x400_acu_RT_HiRes.png/440px-Richard-ryan-600x400_acu_RT_HiRes.png" /> ellauri299.html on line 2: ad> ellauri299.html on line 23: ad> ellauri299.html on line 34: ads/2012/06/Dark-Tower-HBO-Series-Air.jpg" width="100%" /> ellauri299.html on line 47: adcf5a6f4314da095d2071_max1024x.jpg" width="40%" /> ellauri299.html on line 48: Plug Powers vd Andy Marsh kommenterade bla Finlands Nato-medlemskap när han besöktes Helsingfors i tisdags, Det är en av flera saker som stärkt Marshs tro på att Finland är ett land som delar Plug Powers vision och värderingar. ellauri299.html on line 64: Vuoden 2003 Gunslingerin tarkistetun painoksen esipuheessa King määrittelee inspiraation lähteiksi myös Taru sormusten herrasta, Arthurian legendan ja The Good, the Bad and the Ruma. Hän tunnistaa Clint Eastwoodin "Mies ilman nimeä" -hahmon yhdeksi päähenkilön Roland Deschainin tärkeimmistä inspiroijista. Sehän oli se kaveri joka tuppukylään tultuaan painui muitta mutkitta raiskaamaan nenäkkään lutkan jossain ladossa. Kingin tyyli sarjassa sijainneille, kuten Mid-World, ja hänen ainutlaatuisen kielen (High Speech) kehittämiseen vaikuttavat myös JRR Tolkienin työt. Musta torni on vanha fantasiaukkojen aivokummitus, C.S.Lewisin ja Sauronin, ilmeinen penissymboli joka varmaan ukkeleita kauhisti ja samalla oudosti viehätti. ellauri299.html on line 71: Kremlin rouva ja kadun Susikoski ellauri299.html on line 77: Toisen lunastamani (1€) pulp-fiktion nimi on The Street Lawyer. Pultavan kaduilla on rupusakkia, New Yorkin herrahississä yhtä pahanhajuista riffraffia. ellauri299.html on line 83: Siinä suhteessa se on kollegansa Topelbergin linjoilla, vaikka vastakkaisista lähtökohdista. Gershwin on persoonallisuustyyppiä ESTP (kz. albumia 159). ESTP:t ovat innokkaita seikkailijoita, jotka nauttivat käytännön kokemuksista. He ovat realisteja, jotka hyväksyvät maailman sellaisena kuin se on ja keskittyvät nauttimaan uusista toiminnoista ja haasteista. Kuuluisia ESTP-kirjoittajia ovat Sir Arthur Conan Doyle, Glenn Beck, Bret Easton Ellis, markiisi de Sade, Ernest Hemingway, John Grisham, Dale Carnegie, Stephen R. Covey, Epicurus ja Rhonda Byrne. ellauri299.html on line 89: Jenkkipsyykikko ennusti väärin v 1988 Miss Amerikan, ei se ollut Texasista. v. 1989 missin nimi oli, uskokaa tai älkää, Kerttu Carlson! Israelin 1. satelliitti pörähti kyllä taivaalle 1988 mutta 1. Intifada alkoi jo 1987. ellauri299.html on line 91: Helppohan se on jälkikäteen ennustaa, kuten nähtiin Danielin kirjassa. Niinkuin tää palestiinalaisten laivan räjäytys: Sol Phryne [nimi oli kirjoitettu "Sol Friner" Topolin plärässä, joka on nähtävästi käännetty "venäjänkielisestä alkuteoxesta The Kremlin Wife"] was built in Japan in 1948 as Taisetsu Maru. From 1967 to 1974, she was owned by Efthymiades Line and used for regular ferry duties between Greek islands as Eolis. In 1974, she was purchased by Sol Maritime Services Ltd., renamed Sol Phryne and was then used in the Middle East, notably evacuating Palestinian guerrillas from Beirut in 1982. She was sunk during an attempt to ferry Palestinian deportees to Haifa, Israel. ellauri299.html on line 95: The Free Gaza Movement (FGM) was a coalition of human rights activists and pro-Palestinian groups formed to break Israel´s blockade of the Gaza Strip and publicise the situation of the Palestinians there. FGM challenged the Israeli–Egyptian blockade by sailing humanitarian aid ships to Gaza. The group had more than 70 endorsers, including Desmond Tutu and Noam Chomsky. Hagit Borer oli siellä Nompan kanssa samassa veneessä. ellauri299.html on line 97: Oliver Laurence North (s. 7. lokakuuta 1943 San Antonio, Texas) on yhdysvaltalainen politiikan kommentaattori, televisiojuontaja, sotahistorioitsija, kirjailija ja entinen Yhdysvaltain merijalkaväen everstiluutnantti. Hänet tuomittiin Iran-Contra-skandaalin yhteydessä 1980-luvulla, mutta tuomiot kumottiin 1991 Bad Old Bushin päästyä presidentixi. ellauri299.html on line 100: jäsenenä. Eli North siis oli kansallisen turvallisuusneuvoston jäsen (muistinko mainita) 1980-luvun lopun poliittisen skandaalin, Iranin ja Contran välillä. Se sisälsi aseiden laittoman myynnin Iranin islamilaisen tasavallan Khomeinin hallinnolle, jotta edistettiin Libanonissa tuolloin pidettyjen amerikkalaisten panttivankien vapauttamista. North muotoili suunnitelman toisen osan, jonka tarkoituksena oli ohjata asemyynnistä saadut tulot Nicaraguan Contra-kapinallisten tukemiseen, mikä oli nimenomaisesti kielletty Boland - muutoksen nojalla. Northille myönnettiin rajoitettu syytekoskemattomuus vastineeksi todistamisesta kongressille suunnitelmasta. Hänet tuomittiin alun perin kolmesta rikoksesta, mutta tuomiot kumottiin ja kaikki häntä vastaan nostetut syytteet hylättiin vuonna 1991. Hyvä mies, oikealla asialla vaikka vähän rähmäisillä aseilla. ellauri299.html on line 113: Sinänsä hämmästyttävää että Grishman edes vaivautuu kirjoittamaan tollaisista surkimuxista. Nehän on kuin jotain Hugon kurjia. Tai Dickensin köyhälistöä. Varmaan monet muutkin lukijoista ois tätä haukkuneet kuin Kakutani jos olisivat kehdanneet. Katotaas Goodreadsista, juu niinpä tietysti. Nide on juuri niin kökkö kuin noin 1% sen lukeneista yhden tähden antaneista Goodreadsissa todistaa: ellauri299.html on line 126: Seth: Jos minun pitäisi kuvailla "The Street Lawyeria" yhdellä sanalla, valitsisin sanan propagandaksi. Se kertoo tarinan juppijuristista nimeltä Michael Brock, joka järjestää elämänsä prioriteetit uudelleen sen jälkeen, kun koditon mies on pitänyt hänet panttivankina iltapäivän ajan. Hän eroaa korkeapalkkaisesta työstään, vaikka hän on vain parin vuoden päästä kumppanin hankkimisesta - ja menee töihin ilmaiselle oikeusklinikalle, joka auttaa kodittomia. Hän uskoo vanhan yrityksensä olevan osittain vastuussa kodittoman perheen kuolemasta, joten hän tekee rikoksen matkalla ulos ovesta, joka auttaa häntä selvittämään asian. Ja niinpä kirjan loppuosassa hän yrittää saada vanhan yrityksensä ennen kuin he saavat hänet. Se ei todellakaan ollut jännittävä matka. Luulen, että Grisham halusi vain kirjoittaa kirjan kodittomista ihmisistä. Konfliktin ratkaisu on, että he sopivat tuomioistuimen ulkopuolella. Vau! Mikä huipentuma! Ei yhtään autojahteja! Ei aseita, ei murhia! Vitun haukotuttavaa. ellauri299.html on line 140: Marsha: Säästä 30 dollaria ja lahjoita se kodittomien turvakodille tai kodittomien oikeusklinikalle, koska näyttää siltä, että siksi hän kirjoitti tämän kirjan. Kirjassa ei ole juoni, ei mysteeri, itse asiassa ei paljon muuta kuin yritys saada lukija syyllisyyteen. Olisin antanut sille vähemmän kuin yhden tähden, jos olisin voinut. Luen paljon Grishamin kirjoja ja joskus hän saarnaa ahmimaan joskus olemaan ahmimatta, eikä kerro tarinaa ollenkaan. Tämä on yksi niistä. En edes tiedä miksi lopetin sen, koska tiesit alusta asti, kuinka se päättyy. Ei jännitystä, koska rikosta ei todellakaan ollut. ellauri299.html on line 144: Julio Romero: Constantemente esta el mensaje de que los indigentes son todos víctimas de la sociedad. El caso que intenta relacionar la muerte de Lontane Burton y sus hijos con la negligencia del despacho es hasta forzado. Por todos los medios intentan hacer que sientas culpa y pena por los indigentes y ni siquiera hay un punto de discusión sobre el tema, es todo muy parcialista. ellauri299.html on line 146: John: Pahin (ja viimeinen) kokemukseni John Grisham -kirjoista. Hänellä on ollut aikaisemmissakin kirjoissa taipumus suhtautua kielteisesti yhteiskunnan haluun saada laillinen maksuväline, mutta tämä alkaa rajoittua aktivismiin. Ironista 300 miljoonan dollarin arvoiselta. Oli vaikeuksia viimeistellä. ellauri299.html on line 148: Michael Vattenfall: Very disappointing. I would expect a Grisham book to be lighter reading, but this was totally unconvincing and lacked believability. The whole purpose of the book is based upon the transformation of the main character's view of the homeless, but I didn't buy it. Well I did, but I regret it now. Money completely wasted. ellauri299.html on line 158: Mojgan: (arabiaxi) Herra Hadi Adelpourin käännös oli hyvin, hyvin huono. Minulla oli ilo lukea tämä hyvä kirja. Erittäin väärä ja väärä sanavalinta. Sanalla sanoen kauhea käännös. ellauri299.html on line 164: Rupesh Goenka: (kuiville uinut työperäinen matu) Kirja on dokumentti kodittomista, köyhyydestä kärsivistä kaduilla elävistä ihmisistä. Huonosti kirjoitettu käsikirjoitus, hyväntekeväisyydestä saarnaaminen on suorastaan uuvuttavaa ja tylsää. Romaanissa esitetty rasisminäkökohta on sairas. Jumala tietää, mitä kirjoittaja ajatteli kirjoittaessaan tämän roskan. KAUREMISTA (horrendous). ellauri299.html on line 166: ads.com/hostedimages/1503795319i/23694821._SY540_.jpg" /> ellauri299.html on line 175: For over a decade, the nation has not made any real progress in reducing the number of Americans at risk of literal homelessness. Despite decreasing trends in people living doubled up overall, the rise in severe housing cost numbers are concerning. Even more troubling are the risks that inflation rising to a 40-year high in 2022, expiring eviction moratoria, and fading Emergency Rental Assistance dollars pose to those at risk of experiencing homelessness. ellauri299.html on line 216: Goodreadsin tampiot syyttää Gershwiniä rasismista. Tässä yxi syytekohdista. Musta Mordechai saarnaa pääasiassa värikkäälle yleisölle Burtonien kuolemaan johtaneista väärinkäytöxistä fiilixellä kuin ML King. Susikoski oivaltaa: ellauri299.html on line 222: Putkaan heitetyt neekerit käyttäytyvät konnamaisesti, niinkuin ne varmaan tekevätkin oikeesti. Joku Goodreads mutiainen pahastui Juskan vihjauxesta että neekereitä kiinnostaisivat vain koristossut. Se on rasismia, kyllä niille kelpaa crosstraineritkin. ellauri299.html on line 224: Rasismista xenofobiaan. Monty Pythonin skezi Execution on Russia ei ollut järin vizikäs. Mikään ei ole muuttunut länkkärien asenteissa viimeisen sadan vuoden aikana. Ilta-pulut kilpailevat lööpeillä joiden aiheet ovat Putinin tappio ja vanhusten sairaudet. Kolmantena pääministeri Urpon edistyminen Suomen hyvän maineen pilaajana. Se on ollut ällistyttävän nopeaa. ellauri299.html on line 243: Joku Goodreads tampio oli pettynyt että katususikosken keissi sovittiin rahalla. Ketään ei ammuttu paizi pari mitätöntä lakua. Tää oli tosi realistinen loppuhuipennus, tästä täydet pisteet Susikoskelle. ellauri299.html on line 258: Arthur vyötti itsensä, kun Rafter etsi legal padin alta turhaan öljyä. - Se on neuvoteltavissa, hän sanoi. Se on neuvoteltavissa. Se oli vain tarjoiluehdotus. ellauri299.html on line 260: - Laskelmassa ei otettu huomioon rangaistuspanoa, Mordokai kiinnitti tähän heidän huomionsa: - Sinulla on varakas lakimies varakkaasta firmasta joka tahallisesti sallii laittoman häädön tapahtua, ja suorana seurauksena asiakkaani heitettiin kaduille missä he kuolivat yrittäessään pysyä lämpimänä. Sanottuna lempeästi, se on varsinkin kaunis rankaiseva vahingonkorvaustapaus täällä piirissä. ellauri299.html on line 278: Lake was born on 6 June 1914 in Aughton, Lancashire. His parents were committed Christians. His father, John Lake, was both a stockbroker in Liverpool and the organist and choirmaster in their parish. His mother, Mary, had trained as a teacher but was kept between the fist and the stove by Lake the father. Lake was the eldest of three sons. ellauri299.html on line 284: Lake muutti suuntaa parasitologiasta psykiatriaan sen jälkeen, kun hänet nimitettiin Madrasin Christian Medical Collegen superintendentiksi. Hulluja on helpompi käännyttää kuin lapamatoja, jotka valmiixi elävät jo toivossa. ellauri299.html on line 298: Katolinen kirkko on tunnustanut hänet marttyyriksi, ja arkkipiispa Angelo Amato julisti hänet autuaaksi 6. kesäkuuta 2010 paavi Benedictus XVI:n puolesta. Hänen esirukouksensa aiheuttamaa ihmettä, jota vaaditaan hänen pyhimyksexi asettamisexeen, on haettu kissojen ja koirien avulla. ellauri299.html on line 310: Harmageddon täsmentyy: 3. maailmansota. Sillä mässäillään iloisesti kasaankuroutuneilla kirjakyläpäivillä, jolla myydään enää valikoituja varmoja nakkeja: kalliita 2000-luvun bestsellerkirjoja. Putinista saadaan seuraava Hitleri. Mein Kampf on historiaa, lista-arvo 150-240 euroa. Apinat tarvizevat sotia, muut vaivat helpottavat sodan aikana. Freudin nuoruuden sankari oli Hannibal. Hyppää yli Hannibal! Sano Hannixi, balit jäivät aidalle. Sotilassaapas potkaisee kernaimmin odottavan äidin mahaan. Ja eikun sinne uusi laaki tilalle. Jokainen tekee ize elämänsä, raivaa lisää Lebensraumia kadehdittavaan sisätilaan. Mixi impregnaatio vaatii niin pitkällistä pumppausta? Jotta saadaan edeltäjän mälli ulos. Sixi tekee mielikin väliin vetää pumpunmäntä täysin ulos, ja sisään taas. ellauri299.html on line 329: Jerry Clyde Rubin (14. heinäkuuta 1938 – 28. marraskuuta 1994) oli vihdoin joku kun se pääsi vankilaan. Amerikkalainen sosiaalinen aktivisti, sodanvastainen johtaja ja vastakulttuurin ikoni 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Huolimatta siitä, että hän oli poliittisena aktivistina tunnettu radikaaleista näkemyksistään, hän lopetti äärimmäisempien näkemystensä toitotuxen jossain vaiheessa 1970-luvulla ja valitsi sen sijaan menestyksekkään uran liikemiehenä. Tyypillinen lumppukauppias. 1980-luvulla hän liittyi Yuppie- liikkeeseen. ellauri299.html on line 331: Rubin syntyi Cincinnatissa, Ohiossa, kotiäiti Estherin (Katzin) ja rekkakuski Robert Rubinin pojalle, josta tuli myöhemmin Teamsters -liiton virkamies. Hän opiskeli Oberlin Collegessa ja heprealaisessa yliopistossa Jerusalemissa ja valmistui myöhemmin Cincinnatin yliopistosta saaden historian tutkinnon. Rubin opiskeli Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä vuonna 1964, mutta keskeytti opinnot keskittyäkseen sosiaaliseen aktivismiin. ellauri299.html on line 333: Ennen juppia Jerrystä tuli jippi. Jipit uskoivat, että jos radikaaleista tapahtumista tehtäisiin enemmän median viihdyttämistä, erityisesti televisio antaisi heille enemmän kattavuutta. Mitä visuaalisempia ja surrealistisempia temppuja voisimme keksiä, sitä helpompi olisi päästä uutisiin, ja mitä kummallisempi, hassumpi ja provosoivampi teatteri se on, sitä paremmin se pelaa. ellauri299.html on line 345: TV-aika menee niille, joilla on eniten rohkeutta ja mielikuvitusta. En koskaan ymmärtänyt radikaalia, joka tulee televisioon puvussa ja kravatissa. Sammuta ääni ja hän voi olla pormestari! Sanat voivat olla radikaaleja, mutta televisio on sanaton väline! Tapa ymmärtää televisiota on sulkea ääni. Kukaan ei muista kuulemiaan sanoja; mieli on tekninen elokuva kuvista, ei sanoista. En ole koskaan nähnyt mielenosoituksen "huonoa" uutisointia. Ei ole väliä, mitä he sanovat meistä. Kuva on tarina. Väline on viesti. Subjektit, objektit ja kieltosanat ovat turhia. Pääasia on fantasia. Apina on kuvitteleva eläin, ja toivova. ellauri299.html on line 350: Sieltä ryhmä marssi kohti Pentagonia. Mielenosoittajien lähestyessä Pentagonia 82. ilmadivisioonan sotilaat kohtasivat heidät, jotka muodostivat ihmisbarrikadin, joka esti Pentagonin portaat. Ei lannistuta, Abbie Hoffman, yksi Yippiesin perustajista, vannoi levitoivansa kohti Pentagonia samalla kun Allen Ginsberg johti tiibetiläisiä lauluja auttamaan. Lopulta asiat muuttuivat rumaksi. Siihen mennessä, kun ryhmän 48 tunnin lupa päättyi, noin 680 mielenosoittajaa oli vangittu ja 50 sairaalahoidossa: ellauri299.html on line 389: ads/2013/10/Preikestolen.jpg" width="70%" /> ellauri299.html on line 395: ads/2017/10/1614022-7933-xxxlibz.com.jpg" height="300px" /> ellauri299.html on line 396: add52b67e68cb84292d9e6997b29372518fd37ca949926e64550.jpg" height="300px" /> ellauri299.html on line 415: Descartes suggested that Hobbes was more accomplished in moral philosophy than elsewhere, but also that he had wicked views there (Descartes 1643, 3.230-1). Descartes also worried that Hobbes was "aiming to make his reputation at my expense, and by devious means" (Descartes 1641b, 100). ellauri299.html on line 435: Mersennen pointti oli itse asiassa melko lähellä väitettä jumalallisesta kaikkivaltiudesta, jota paavi Urbanus VIII ehdotti Galileolle vuonna 1623 ja jonka Galileo, hieman ironisesti, laittoi Simplicion suuhun vuoden 1632 Dialogon loppulauseissa: Ihminen ei voi olettaa tietävänsä kuinka maailma todella on, koska Jumala olisi voinut saada aikaan samat vaikutukset tavoilla, joita ihmiset eivät kuvitelleet (ks. Galileo, 1890–1909, VII, 488). Kenties kaikki on vain huijausta, ne tekevät sen peileillä, vaan koska niitä huvitti tehä niin. ellauri299.html on line 468: Kovin runollisesti selittää mixi meni paskaduuneihin. Ei pää muuta kestänyt. Näitä heikkopäisiä kynäilijöitä on tosi paljon, esim. Knut Hamsun ja Knasu. Sekopäisyys johtuu hyvin usein luokkaretkestä, onnistuneesta alaspäin tai tyssänneestä ylöspäin. ellauri299.html on line 491: Kaikenlaista paskaa. Kappalainen Markun vaimon Helkan elämä 3 lapsen kotiäitinä on hirveää. Markku on varsinainen sadisti ja lapset aivan kuritta kasvaneita. Ei tässä niteessä ilmeisesti ole muuta kuin tämä kirkonkaton korjaus ja tässä jo esiintulleiden henkilöiden skizot. Kukaan ei muutu mixikään, ei kehity eikä taannu, kaikki on ihan vaan as you were. ellauri299.html on line 504: Dylanin vuonna 1966 syntyneelle vanhimmalle pojalleen Jesselle kehtolauluksi kirjoitettu laulu kertoo isän toiveista, että hänen lapsensa pysyy vahvana ja onnellisena. Se alkaa riveillä "Jumala siunatkoon ja varjelkoon sinua aina / toteutukoot kaikki toiveesi", joka toistaa papin siunauksen Lukujen kirjasta (Neljäs Mooseksen kirja 6:24-26), jonka rivit alkavat: "Siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua / Toteuttakoon pienimmätkin toiveesi. Herra valistakoon kasvonsa sinulle, kallistakoon korvansa." Koska Dylan ei halunnut kuulostaa "liian sentimentaalilta", hän lisäsi kappaleesta kaksi versiota Planet Waves -albumille, yhden kehtolaulun ja toisen rock -suuntautuneen. Howard Cosell lausui kappaleen ikimuistoisesti amerikkalaisessa televisiossa, kun Muhammad Ali voitti raskaansarjan kruunun kolmannen kerran. Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat. ellauri299.html on line 526: 27 percent of households – nearly double the percentage that are income poor – are living in "asset poverty." These families do not have the savings or other assets to cover basic expenses (equivalent to what could be purchased with a poverty level income) for three months if a layoff or other emergency leads to loss of income. The U.S. has the weakest social safety net of all developed nations. Sociologist Monica Prasad of Northwestern University argues that this developed because of government intervention rather than lack of it, which pushed consumer credit for meeting citizens´ needs rather than applying social welfare policies as in Europe. ellauri299.html on line 530: Matthew Desmond, the acclaimed Princeton sociologist and author of Evicted: Poverty and Profit in the American City, thinks that poverty has barely improved in the United States over the past 50 years — and he has a theory why. Laid out in a long essay for the New York Times Magazine that is adapted from his forthcoming book Poverty, by America, Desmond’s theory implicates “exploitation” in the broadest sense, from a decline in unions and worker power to a proliferation of bank fees and predatory landlord practices, all of which combine to keep the American underclass down. Relative poverty in the US has stagnated in the last 40 years. ellauri299.html on line 534: Income has a high correlation with educational levels. Children growing up in female-headed families with no spouse present have a poverty rate over four times that of children in married-couple families. Income levels vary with age. increased from 1989 to 2013. ellauri299.html on line 536: Income and wealth inequality bears significantly on poverty. Economist Jared Bernstein and Elise Gould of the Economic Policy Institute suggest that poverty could have decreased significantly if inequality had not increased over the last few decades. Economist Larry Summers estimated that at 1979 levels of income inequality, the bottom 80% of families would have an average of $11,000 more per year in income in 2014. ellauri299.html on line 538: A 2015 study by the Vera Institute of Justice contends that jails in the U.S. have become "massive warehouses" of the impoverished since the 1980s. Scholars assert that the transformation of the already anemic U.S. welfare state to a post-welfare punitive state, along with neoliberal structural adjustment policies, the globalization of the U.S. economy and the dominance of global financial institutions, have created more extreme forms of "destitute poverty" in the U.S. which must be contained by expanding the criminal justice system and the carceral state into every aspect of the lives of the poor, which, according to Reuben Jonathan Miller and Emily Shayman, has resulted in "transforming what it means to be poor in America." ellauri299.html on line 540: ad.publicbroadcasting.net/p/shared/npr/styles/x_large/nprshared/201402/268952932.jpg" width="70%" /> ellauri299.html on line 543: According to a 2017 academic study by MIT economist Peter Temin, Americans trapped in poverty live in conditions rivaling the developing world, and are forced to contend with substandard education, dilapidated housing, and few stable employment opportunities, not to mention drugs and hookworms. ellauri299.html on line 556: Many [who? Marx and Engels maybe?] think that increasing the United States´ welfare state generosity would lower the working poverty rate. A common critique of this proposal is that a generous welfare state would not work because it would stagnate the economy, raise unemployment, and degrade people´s work ethic. ellauri299.html on line 562: I couldn't wait to sue somebody, miettii kelkkansa kääntänyt litigaattori. Candy man. Sugardaddy. Santa Claus. Vituttavaa tollanen charity. Mutta kuka oli Cassius? ellauri299.html on line 564: Cassius valittiin Plebin tribuuniksi vuonna 49 eaa. Hän vastusti Caesaria ja lopulta käski laivaston häntä vastaan Caesarin sisällissodan aikana: Kun Caesar voitti Pompeuksen Pharsaloksen taistelussa, Caesar ohitti Cassiuksen oikealta ja pakotti hänet antautumaan. Tapettuaan Caesarin Cassius pötki itään, missä hän keräsi kahdentoista legioonan armeijan. Senaatti tuki häntä ja teki hänet kuvernööriksi. Myöhemmin hän ja Brutus marssivat länteen Toisen triumviraadin liiddolaisia vastaan. ellauri299.html on line 633: ads/images/article/55365b6934099b0279c8f69c/tsunami_0.jpg" width="100%" /> ellauri299.html on line 636: All det som Grein hade varit med om i Miami framstod some että surrealistiskt skämt-mrs Gombiners dogmatism, Annas dagdrömmar, hans egen avresa. Till och med orkanen han hade fått uppleva verkade ingå i en show som naturen med jämna mellanrum ställde till med för turisternas skull. Inom loppet av en sekund blev det nattsvart mitt på ljusa dagen. Kokosnötter föll på marken. Palmkronor slets av. Trädstammar bröts itu, buskar och blommor flög omkring i stormen likt fåglar. Grenar klövs och liknade pinnar i en väldig solfjäder som inte kunde fällas ihop. Vinden hamrade på hustaken, regnet piskade mot marken och balkonger stötade ner från fasaderna med ett stön. Elledningar slets ner. Anna var tvungen att tända ett starinljus. Den lilla lägan tycktes bara vittnesmål om det som profetiorna forkunnade: att när civilisationen hade utplånats och allt var slut skulle människorna tvingas återvända till en enda liten pappersark. ellauri299.html on line 649: Kolmannella vuosituhannella eaa. Assyria oli vielä lähinnä akkadilaisten etuvartio. Itsenäinen valtatekijä Assyriasta alkoi kehittyä vasta 1300-luvun eaa. puolenvälin aikoihin. Tällöin nousevan mahdin antamassa voimantunnossa hallitsija Assur-Uballit I antoi itselleen arvonimen "Kaikkeuden kuningas". Hän valloitti Niniven itäpuolella sijainneen viljavan tasangon ja nöyryytti Babyloniaa, joka oli siihen asti pitänyt Assyriaa etupiirinään. Tätä hallitsijaa seurasi lyhytaikainen heikkouden tila. Mutta kun valtaan nousivat Salmanassar I ja Tukulti-Ninurta I, viholliset torjuttiin ja uusia alueita vallattiin. Salmanassarin ajasta lähtien alettiin toteuttaa massiivisia väestön pakkosiirtoja. Tukulti-Ninurta löi heettiläiset ja valloitti rikkauksistaan kuuluisan Babylonian vuonna 1235 eaa. ellauri300.html on line 1: ad> ellauri300.html on line 28: ad> ellauri300.html on line 38: Shoah business adding-left:5em">baym _Hudson Lisää pyllistelyä ellauri300.html on line 40: adows_prensa_final.jpg" width="100%" /> ellauri300.html on line 45: Taikasanoja: Malki-tzedek, kuninkaani on vanhurskas. Abrakadabra (myös abracadabra) on monissa kielissä loitsuna tai manauksena käytetty sana, joka saattaa olla peräisin arameasta אברא כדברא, avra kedabra, "luon sanoillani", mikä viittaa siihen, että Jumala loi maailman tyhjästä, sanoilla. Hoc est poculum. Stiiknafuulia. ellauri300.html on line 54: Shadows on the Hudson (original title Shotns baym Hodson) is a novel by Isaac Bashevis Singer. First serialized in The Forward, a Yiddish newspaper, it was published in book form in 1957. It was translated into English by Joseph Sherman in 1998. The book follows a group of prosperous Jewish refugees in New York City following World War II, just prior to the founding of the state of Israel. This article about a 1950s novel is a stub. You can help Wikipedia by expanding it. ellauri300.html on line 75: Kuitenkin vuosina 1957–1958 Singer sarjakirjoitti Forwardissa luvut, jotka lopulta käsittäisivät hänen postuumisti julkaistun romaaninsa Shadows on the Hudson, teoksen, joka nimenomaan vastustaa juutalaisuuden pätevyyttä holokaustin jälkeisessä maailmassa ja siten monimutkaistaa Singerin vakionäkemystä. Emme koskaan saa tietää täydellisellä varmuudella, miksi Singer päätti olla näyttämättä tätä teosta käännettynä ja esiteltynä kasvavalle ei-jiddishinkieliselle lukijakunnalleen. Yksi syy saattaa olla projektin esteettiset epäonnistumiset, sen selkeän rakenteen ja saippuaoopperamainen laadun puute, mutta ehdotan kuitenkin, että kiinnostavampi syy Singerin menettelyyn tässä teoksessa voisi olla tämä temaattinen kuilu, joka erottaa Shadows-teoksen hänen muista fiktioistaan. ellauri300.html on line 77: Macmillan Publishers’ in-house film and TV unit teamed with Wildhorse Studios on 2016 to develop the Isaac Bashevis Singer novel Shadows on the Hudson for TV. Men det blev det inget av. ellauri300.html on line 79: Si snart Boris kom hem gick han raka vägen till sitt lilla hönshus. Reytze klagade bittert över att han lät maten kallna men han lugnade henne med ett vänligt ord. I det här rummet med Den heliga arken, kandelabern och en bokhylla fylld med heliga böcker kände han sig hemma. Det var här han mötte sin ensamhet, det här var hans borg. Han hade ofta tänkt att han skulle vilja sluta sina dagar i ett rum som detta. Här fanns det en låspulpet och en sjuarmad ljusstake; på en bokhylla stod en åttaarmad Chanukka- lampa. Här hade han en skriftrulle och en pekpinne, ett vädurshorn, en vit slidedräkt, en citronask och olika sorters sällsynta judiska antikviteter och värdefulla rituella föremål. Det fanns en speciell lukt här: han tyckte att det doftade av kryddor och av Evas lustgård. Han tog av sig bonesjalen och suckade. Han satte fast läderremmen till en bonekapsel runt sin vänstra arm och fylldes av skam inför universums herre. Han tjänade redan tio gånger mer än han verkligen behövde. Varifrån hade han fått sitt penningbegär? Är det i våran DNA? Vad skulle han göra med alla sina pengar? Ta dem med sig i graven? Han lindade läderremmen runt fingrarna och läste den föreskrivna meditationen och han koncentrerade sig på ordens innebörd: "Jag skall trolova mig med dig för evigt, jag skall trolova mig med dig i rättfärdighet och rättvisa, godhet och barmhärtighet, jag skall trolova mig med dig i huldhet; och jag skall snart känna Guds stenhårda stake därbak." ellauri300.html on line 93: Herättyä tuli mieleen psalmien varoituxet nuorukaiselle huorista. Ilmeisesti juuri tautiriski motivoi mixi maxullinen sexi on Raamatussa syntiä. Huorinteko puolestaan on pikemminkin omaisuusrikos. Saman havainnon voi yleistää: synti ja häpeä on apinayhteisön sanktioita erilaisille riskialttiille toiminteille. Sikaruuasta voi saada loisia. Varkaudesta voi köyhä rikastua ja rikas köyhtyä. ellauri300.html on line 146: Berliozin pää katkaistaan, kun raitiovaunu ajaa hänet yli. Bezdomny, joka vaikutti voimakkaasti Berliozin kuolemasta ja Pontius Pilatuksen tarinasta, jahtaa Wolandia ja hänen jengiään Moskovan kaduilla ja viedään lopulta turvapaikkaan. ellauri300.html on line 243: Bertrand Russel fortsätter göra allvarliga misstag och alla hans teorier är falska. Albert Einstein har gjort felaktiga kalkyler och atombombens skadeverkningar är oöverskådliga. ellauri300.html on line 245: Justyna stöter mot en möbel i mörkret. Henrietta kommer ut ur trans. Fittan också, nu är det kört. Justyna är fullständigt värdelös! Kanske stjäl hon någonting, Gud förbjude! Nu är jag trött. Fadern i himlen, ta mig till dig. Och Henrietta föll i gråt. ellauri300.html on line 258: Svaren på dessa frågor finns i Haggadah, en bok som innehåller berättelsen om uttåget från Egypten och annan påskrelaterad information. Genom de fyra frågorna uppmuntras den yngsta personen som är närvarande att delta i Sedern och lära sig om högtiden. ellauri300.html on line 271: Jerusalem Talmud fokuserar på tre viktiga frågor, och det är den vanligaste citerade i antika texter: ellauri300.html on line 280: Även om detta är den vanligaste ordningen av Mah Nishtanah frågor, seden att Chabad-Lubavitch, Sefardisk, Mizrahi och Jemenitiska samhällen följer följande mönster: ellauri300.html on line 295: Den fjärde "frågan" hänvisar till den antika sedvanan att äta medan han ligger på vänster armbåge och äter med höger hand. Enligt Maimonides (även kallad Rambam eller Rabbi Moshe ben Maimon) är detta "På det sätt som kungar och viktiga människor äter" (Mishnah Pesachim). Det symboliserar frihetsbegreppet, som judar skulle kunna ha en festlig måltid medan du kopplar av tillsammans och njuter av varandras sällskap. Som nämnts ovan lades den här fjärde frågan efter förstörelsen av andra templet 70 e.Kr. och ersatte den redan existerande frågan om varför rostat kött äts under påskens seder. Numera äter han kyckling istället. ellauri300.html on line 304: Maror viittaa karvaisiin yrtteihin, jotka asetetaan kahteen paikkaan Seder-lautasella. Lautanen keskellä oleva kasa (Chabadin tavan mukaan) tunnetaan nimellä "maror", ja se syödään ensin. Toinen kasa lautasen pohjalla tunnetaan nimellä " chazeret", joka tarkoittaa kirjaimellisesti "salaattia". Muut Seder-lautasella olevat esineet ovat: kolme matzahia, beitzah (muna), zeroah (varsi tai kanan kaula), karpas (kasvis) ja charoset (hedelmä-, pähkinä- ja viinitahna). ellauri300.html on line 308: Mietitkö, miksi syömme tätä tavaraa? Olet tekemässä jotain. Pääsiäissederin aikana kysymme juuri tämän kysymyksen. Haggadan teksti vastaa lainaamalla Tooran säettä : "He katkeroittivat elämämme kovalla työllä." 2 Yrttien katkera maku muistuttaa meitä Egyptin orjuutemme katkeruudesta. ellauri300.html on line 314: Mishna listaa viisi yrttiä , jotka sopivat laskuun. 8 ad.org/library/article_cdo/aid/4329319/jewish/The-Mishnah.htm">Mišnan heprea/arameankielisten sanojen kääntämisestä keskustellaan jonkin verran, 9 mutta yleisesti hyväksytään, että roomalainen salaatti, piparjuuri ja endiivit (escarole) sisältyvät luetteloon. 10 ad.org/library/article_cdo/aid/244369/jewish/About-Chabad-Lubavitch.htm">Pinselsabadin tapana on käyttää rooma-salaattia ja piparjuurta yhdessä. 11 Mishna jatkaa, että sekä vartta että lehtiä (jos käytetään yrttiä, jossa on lehtiä) voidaan käyttää, ja ne voivat olla tuoreita tai kuivia. Talmud huomauttaa kuitenkin, että tämä kuivien yrttien korvaus koskee vain vartta; lehtien tulee olla tuoreita. 12 Yrttejä ei saa keittää tai edes liottaa 24 tuntia, 13 koska silloin ne menettäisivät kitkerän makunsa. ellauri300.html on line 316: adding:1em"> ellauri300.html on line 317: Tietolaatikko: Pinselsabad ellauri300.html on line 321: Chabad, also known as Lubavitch, Habad and Chabad-Lubavitch (Hebrew: חב"ד לובביץ; Yiddish: חב״ד ליובוויטש), is an Orthodox Jewish Hasidic dynasty. Chabad is one of the world's best-known Hasidic movements, particularly for its outreach activities. It is one of the largest Hasidic groups and Jewish religious organizations in the world. Unlike most Haredi (Ultra-Orthodox) groups, which are self-segregating, Chabad operates mainly in the wider world and caters to secularized Jews. Haredi Jews regard themselves as the most religiously authentic group of Jews, although other movements of Judaism of course disagree. ellauri300.html on line 323: Founded in 1775 by Rabbi Shneur Zalman of Liadi, the name "Chabad" (חב״ד‎) is an acronym formed from three Hebrew words—Chokhmah, Binah, Da'at (the first three sefirot of the kabbalistic Tree of Life) (חכמה, בינה, דעת‎): "Wisdom, Understanding, and Knowledge"—which represent the intellectual and kabbalistic underpinnings of the movement. The name Lubavitch derives from the town in which the now-dominant line of leaders resided from 1813 to 1915. Other, non-Lubavitch scions of Chabad either disappeared or merged into the Lubavitch line. In the 1930s, the sixth Rebbe of Chabad, Rabbi Yosef Yitzchak Schneersohn, moved the center of the Chabad movement from Russia to Poland. After the outbreak of World War II, he moved the center of the movement to the United States, and there it is to this day. ellauri300.html on line 325: In 1951, Rabbi Menachem Mendel Schneerson formally accepted the leadership as the seventh Chabad Rebbe. He transformed the movement into one of the most widespread Jewish movements in the world today. Under his leadership, Chabad established a large network of institutions that seek to satisfy religious, social and humanitarian needs across the world. Chabad institutions provide outreach to unaffiliated Jews and humanitarian aid, as well as religious, cultural and educational activities. Prior to his death in 1994, Schneerson was believed by some of his followers to be the Messiah, with his own position on the matter debated among scholars. Messianic ideology in Chabad sparked controversy in various Jewish communities and is still an unresolved matter. Following his death, no successor was appointed as a new central leader. ellauri300.html on line 327: In 2018, Marcin Wodziński estimated that the Chabad movement accounted for 13% of the global Hasidic population. The total number of Chabad households is estimated to be between 16,000 and 17,000. The number of those who sporadically or regularly attend Chabad events is far larger; in 2005 the Jerusalem Center for Public Affairs reported that up to one million Jews attend Chabad services at least once a year. In a 2020 study, the Pew Research Center found that 16% of American Jews attend Chabad services regularly or semi-regularly. ellauri300.html on line 329: ad.org/media/images/1069/DnHx10696888.jpg?_i=_n504BC99DD0473598AAE3BCDC5D75568D" /> ellauri300.html on line 330: Huonopartainen Rabbi Shmuel Posner, Shliach to Boston University, with students. (Photo: Pinselsabad on Campus) ellauri300.html on line 338: Tulos: Naiset, jotka pystyvät ainutlaatuisesti muotoilemaan ja toteuttamaan ohjelmia, jotka voivat tyydyttää miesten haasteet ja viis veisata lasten kysymyksille. Tuhansista lahjakkaista naisista on tullut miehensä ohella lähettiläitä (shluchot) eri yhteisöihin. Ensimmäinen haaste, jonka nämä pariskunnat kohtaavat, on siirtää tuttu chassidiympäristö vieraiden ja vastakkaisten arvojen ilmapiiriin; luoda chassidikodin lämpöä ja voimaa ilman hoivaavan yhteisön tukea, kaukana perheestä ja ystävistä. Usein haasteeseen sisältyy tarve oppia uutta kieltä, selviytyä uskomattomista vaikeuksista saada kosher-ruokaa ja sopeutua uuteen ja outoon päivittäiseen elämäntapaan. Monia shluchoteja ihaillaan sulosta ja rohkeudesta, jolla he vastaavat näihin haasteisiin. Antelias vieraanvaraisuus, joka on ominaista Lubavitcherin kodeille kaikkialla maailmassa, on ilmaus näiden naisten lämmöstä ja viisaudesta. ellauri300.html on line 342: ad.org/media/images/1043/DujF10434291.jpg?_i=_nF72F3FCB89E9790A548A28674376BE69" /> ellauri300.html on line 350: Seder- iltojen aikana (yksi Israelissa ja kaksi diasporassa), kun olemme syöneet matsan, valmistaudumme syömään maroria. Ensin otamme kezayit (oliivin tilavuus) marorista ja upotamme sen charosetiin, 14 joka on perinteinen omenoista, pähkinöistä, viinistä ja muista makeista ainesosista koostuva seos. Tämä tehtiin alun perin tappaakseen yrteistä löytyneen vaarallisen madon. 15 Jotkut sanovat, että syy siihen, miksi teemme niin edelleen, on se, että charoset muistuttaa sementtiä, jota meidän oli pakko käyttää Egyptin kaupunkien rakentamiseen. 16 Vaikka kastamme katkeranmaror makeassa charosetissa, älä anna marorin viipyä charosetissa, jotta se ei laimenna makua, ja ravista charoset heti pois. ellauri300.html on line 352: Kun tämä on tehty, annamme al achilat marorin siunauksen ("Siunattu olet sinä... joka olet käskenyt meitä koskien marorin syömistä "). Ei tarvitse sanoa ha'adamahin siunausta, koska olemme jo sanoneet sen karpailla (suolaveteen upotetut kasvikset). 17 ellauri300.html on line 366: Halachahissa käydään keskustelua siitä, kastetaanko maror uudelleen charosetiin vai ei. Chabadin tapana on kastaa, mutta niiden, jotka varovat laittamasta kosteutta matzahiinsa, tulisi sen sijaan laittaa pieni pala viinitöntä charosettia marorille. 25 ellauri300.html on line 368: Sano sitten: "Kein asah Hillel...” ("Niin Hillel teki..."), kuten Haggadassa lainataan, ja syö matsan ja marorin yhdessä nojaten vasemmalle puolelle. 26 Hyvää! ellauri300.html on line 388: Yleisiä marorin yrttejä ovat piparjuuri ja roomalainen salaatti. Chabad käyttää molempia. ellauri300.html on line 392: Tee vain al achilat maror siunaus, älä missään nimessä ha'adamah. ellauri300.html on line 403: Dr Halperin försäkrade att han aldrig i hela sitt liv hade ätit så god gefillte fisch. Och soppan spred sig likt ett livselixir i venerna, klimparna smakade paradisiskt. Den traditionella sötningen av de bittra örterna gjorde dem obeskrivligt läckra, för Reytze hade använt sig av en blandning av nötter i äpplen, vin och en hemlig krydda som retade luktsinnet. Alla innehåller flavonoider som är bra för minnet. ellauri300.html on line 405: Dr Halpers mustasch var full av smulor från matzokakorna, och han stönade av vällust medan han fortsatte att tugga med sina gula tänder. Han kastade kärleksfulla blickar på sin syster Frieda. Det var tack vare henne han nu var måg till den rike Makaver, som redan hade lovat finansiera utgivningen av hans samlade verk på såväl tyska som hebreiska. ellauri300.html on line 407: Boris hade också bekostat en översättning av dr Halperins nya bok, Asketism och ande, där Halperin redogjorde för sina tankar på ålderns höst - en ny syn på filosofins historia visade hur alla filosofer, från Thales till Bergson, från Husserl till Vaihinger och även epikuréerna, hade predikat asketism. Det var alldeles fel! Alltid hade filosofin försökt förneka livet, och detta var anledningen till att den misslyckades. I sin strävan mot en illusion av evigheten hade filosofin förbisett det sanna värdet av det förgängliga. Ett stort förlag i New York övervägde nu att skriva kontrakt med Halperin som försäkrade att hans lycka skulle vända och stjälpa vedertagna filosofiska tolkningar. Zadok Halperin som hittills bara var känd i en snäv cirkel av akademiker skulle bli världsberömd liksom Peter Schwartz (writer). ellauri300.html on line 412: Luria var ett vrak. Han led av förföljelsemani. Han kunde inte hitta sina läsglasögön eller sin bok. Han hade inte betalat räkningarna. I Poland skulle han hamna i fängelse. Kommunister var som termiter. De underminerade Amerika. Också de sk kapitalistiska tidningarna vår fulla av sovjetpropaganda. Pres. Roosevelt själv var smittad av deras propaganda. Rationalisterna hånskrattade naturligtvis åt såna tankar men var då Hitler en rationell företeelse? Och Stalin? Reagan eller Putin? Var världskrigen en logisk företeelse? Människosläktet traskade omkring i absurditetens, mörkrets och magikens träsk och talade ändå oavbruter om klokhet, vilket i sig självt var ren galenskap. ellauri300.html on line 414: Om det finns en värld efter denna vill jag se den, och om den inte finns är livet värdelöst i alla fall. Då är människan ingenting annat än en mikrob. Då finns det verkligen ingen anledning att lida. Är vi förbjudna att ta livet av oss? Kommer Gud att straffa oss? Låt honom straffa oss! Han straffar oss tillräckligt som det är. Jag skall döda mig men med så lite lidande som möjligt. Försynen gjorde ingenting att ingripa när 6 miljoner judar grillades. Alla skulle sluta så här. Gatan var full av framtida lik. Döden glömmer ingen. ellauri300.html on line 416: Det låg böcker på ett bord utanför. Vad var det for böcker? Vad handlade de om? Han slog upp en bok på måfå och läste. "Hennes mor var en ambitiös kvinna. Hon ville skaffa en make åt Beatrice som kunde skämma bort henne och som i någon mån kunde återge familjen dess tidigare sociala ställning." ellauri300.html on line 417: Jasiå, hon var ambitiös. Hade hon förverkligat sina egna ambitioner? Den här boken kostade fem cent. Och vad fanns det mer för böcker? En som handlade om Ohios järnvägshistoria, en annan som handlade om hur man lyckas i kärlek och arbete. Den kanske vore något för mig, Ja, hur lyckas man egentligen? Boken kostade ellauri300.html on line 420: en tiocentare och lade den ovanpå en annan bok. Butiksägaren därinne var ellauri300.html on line 421: tydligen inte det minsta intresserad av sina varor - han kunde helt enkelt ha tagit en bok och gått sin väg. ellauri300.html on line 429: And I knew if I had my chance ellauri300.html on line 433: But February made me shiver ellauri300.html on line 435: Bad news on the doorstep ellauri300.html on line 439: When I read about his widowed bride ellauri300.html on line 484: The courtroom was adjourned ellauri300.html on line 487: And while Lennon read a book on Marx ellauri300.html on line 562: And the three men I admire most ellauri300.html on line 591: McLean was raised in the Catholic faith of his mother, Elizabeth McLean; his father, Donald McLean, was a Protestant. His father died when McLean was 15. McLean grew up in a physically abusive household, and was abused by both his parents and his sister. His second marriage was to Patrisha Shnier McLean, of Montreal, Canada, from 1987 to 2016. They have two children, Jackie and Wyatt, and two grandchildren, Rosa and Mya. In 2018, McLean confirmed his romantic relationship with model and reality star Paris Dylan, who is 48 years his junior. McLean sang a duet of his song "Vincent" with Ed Sheeran. ellauri300.html on line 593: On January 18, 2016, McLean's then-wife Patrisha Shnier McLean alleged that after four hours of "terrorizing" her, McLean pinned her to a bed until she broke free and ran to the bathroom. Shnier McLean alleged that McLean attempted "to shove open the locked bathroom door behind which I had barricaded myself. As it was splintering, I pushed the numbers 911." McLean was arrested on suspicion of domestic violence, and pled guilty to domestic violence assault, criminal restraint, criminal mischief and making domestic violence threats. McLean paid $3,660 in fines, and was not sentenced to any jail time. Under Maine's deferred disposition law, the State agreed to dismiss the domestic violence assault charge if McLean complied with the court's orders for one year, and the charge was expunged a year later. During this time, Shnier McLean filed for divorce, citing “adultery, cruel and abusive treatment, and irreconcilable differences." McLean has denied that he physically abused Shnier McLean, and his lawyer released a statement claiming McLean agreed to the plea deal in the interest of privacy. In March 2017, a Maine court granted Shnier-McLean's request for a 10-year protection order against McLean. In 2021, McLean's daughter Jackie told Rolling Stone that her father was emotionally abusive and created a cult-like household through paralyzing verbal attacks, forced isolation, and threats to withhold love or financial support. ellauri300.html on line 600: Vid Thirty-fourth Street gick Luria in i en cafeteria. Jag tar en kopp kaffe. Det kan ju aldrig skada. Boskap äter också innan de slaktas. Magen gör vad den är avsedd för: den smälter maten. Detta var det mest absurda av allt - -varje organ gjorde vad det var avsett för: magen smälte maten, hjärnan tänkte. Efter döden började en helt ny omgång aktiviteter. Mikroberna åt upp allt; protonerna, neutronerna, elektronerna fortsatte sitt ändlösa virvlande och cirklande. Atomerna hade förmodligen ingen aning om att deras herre (ba'al) hade dött eller begått självmord. Och på vilket sätt kunde en människa rimligen betraktas som deras ägare? För dem var det likgiltigt var de bodde-i människor, i moss, i dynga. De hade sina egna atomlagar att ta hänsyn till och betraktade hela individualitetsbegreppet som näst intill löjlig. Men vilket syfte tjänade detta? Av vilket skäl roterade den här planeten? Hur länge skulle den fortsätta att rotera kring sin axel och cirkla kring solen? Det måste finnas en mening någonstans. ellauri300.html on line 602: Luria gick fram till disken och tog en kopp kaffe. Efter en stunds tvekan og han också en kaka. Han satte sig vid ett bord, öppnade sin bok på måfå och läste: "Alla behöver ett klart definierat och uppnåeligt mål. Det finns fruktansvärt många människor som inte sätter upp något som helst mål. De driver med strömmen. Åren går och de vet aldrig vad de vill. Genom alla framgångsrika människors liv löper en gemensam tråd: mycket ellauri300.html on line 603: tidigt har de alla satt upp ett mål för sig som de har velat uppnå." Luria slog genast ihop boken. Vad ville jag uppnå? Jag studerade juridik utan att ha begåvning för det-varför studerade jag inte något som verkligen intresserade mig? Men vad då? Jag läste gärna om forskningsexpeditioner men jag kunde sannerligen inte ha blivit någon Roald Amundsen eller Sven Hedin. Min sanna längtan stod till sinnesro: en bra hustru, nöjda barn, en mjuk stol, en bekväm soffa. Jag har varit sjukligt slö sedan barndomen, det är nästan som om jag inte hade vilat tillräckligt i en tidigare inkarnation. Kanske det är därför jag vill göra slut pä allt - sä att jag äntligen får sova. ellauri300.html on line 605: Luria drack sitt kaffe och åt sin kaka. Det här lilla mellanmälet gjorde honom hungrig, hängig, svag i knäna. Någon hade lämnat en bulle på bordet och Luria tog den och började tugga på den. Detta var inte att stjäla - man skulle i alla fall kasta bort den. Ja, faktiskt, vad skulle folk göra om de inte hade något mål i livet? Alla de där rekommendationera var för de starka, inte för de svaga. Ta till exempel den unga kvinnan som torkade av borden. Hon skulle aldrig kunna bli en Rockefeller, en Ford. Hon skulle fortsätta att torka av bord i ett par år till, sedan skulle hon gifta sig, kanske med en portvakt, och snart bli gravid. Hon skal få barn varje år. På lördagarna skulle hon släpa hem sin berusade man från någon bar och han skulle förbanna henne och skälla ut henne. Barnen skulle ärva sina föräldrars begränsningar. Och kommunismen då? Den var skapad av de starka för de starka. De svaga skulle torka bord generation efter generation, även om människan kunde flyga till Mars, även om maskinerna tog över allt mänskligt arbete. ellauri300.html on line 607: Luria reste sig för att gå och lämnade kvar boken på bordet. Medi stod vid kassan för att betala var det någon som tog tag i ambågen på honom - det var den unga kvinnan som torkade borden. Hon tänkte ge honom boken. Han sa: "Ni kanske vill läsa den. Jag är färdig med den." ellauri300.html on line 608: "Vad heter den? Hur man lyckas i kärlek och arbete. Nej, tack ska ni ha, jag har inte tid att läsa." Och hon lämnade tillbaka boken. Pärmen hade blivit fuktig av hennes händer. Han såg henne gå tillbaka till borden med sin disktrasa och hon hade ett sorgset uttryck i ansiktet. Hon behöde inga böcker. Böcker kunde inte hjälpa henne. Luria slogs av tanken at den kvinnan på sätt och vis hade ett mål här i livet - att inte ha något mål utan att ta dagen som den kom. ellauri300.html on line 613: ad/w_1920,h_1358,ar_1.4134275618374559,dpr_1,c_fill/q_auto:eco,f_auto,fl_lossy/v1686099616/39-1125587647fd5c205960" width="100%" /> ellauri300.html on line 614: New Yorkissa ilma oli tiistaina 6. kesäkuuta 2023 täynnä Kanadan maastopaloista levinnyttä savua. ellauri300.html on line 620: Makaaberin tytärtä. Mt. Makaaberi on karsea, vaikka onkin hasidi. Haukkuu Annaa lutkaxi. Käyttäytyy kuin Annan omistaja vaikka on sen hylännyt. Nej, själen finns inte, tuumii Hertz. Vi är värdelösa maskiner. Gud vill visa fram sin egen storhet genom våran litenhet. Vad barnsligt! Huvudsaken för Mr. Makaber är att rädda familjens ära. Vitun koukkunokkia setämiehiä. ellauri300.html on line 627: Upporikkaan Morris Hallen nainutta Estheriä panettaa Hertz Grein niin ettei se saa unta. Kuin Yom Kippurina, mitt hjärta känner min själs bitterhet. Hjärnan mal och mal som hos den onde Titus som hade sönder templet. ellauri300.html on line 636: Titus was one of at least two younger men that Paul disciplined and described as his “sons in the faith that we share” (Titus 1:4). The other man is Timothy, and the second letter to the Corinthians is addressed as from Paul and Timothy to the church in Corinth (2 Corinthians 1:1). Both Timothy and Titus served as Paul’s messengers and traveling companions, and they both went on to lead churches. Paul not only mentored them, but he also advised them in individual letters about their next steps. Matin stepit. ellauri300.html on line 638: Titus’ background is not explained, other than the fact he was Gentile and apparently never circumcised (Paul had checked, Galatians 2:4). This is an interesting point, since Timothy was half-Greek, and not circumcised either! Still, Paul chose to circumcise Timothy to honor the Jews in an area that the two of them were ministering in (Acts 16:1-5). Paul repeatedly mentions in his letters that circumcision is not necessary under the new covenant (though great fun), and even tells Titus to silence Christians who try to promote it (Titus 1:10-14). So, Paul’s choice to circumcise Timothy would suggest that he had a pragmatic thorn in his side. He did not require his disciples to be circumcised, but if the situation called for working among Jews and it made things easier, he would gladly do it. Whether Titus ever ministered to Jewish believers is not stated, and both he and Titus worked at churches in Gentile areas (Timothy in Ephesus, Titus in Crete, and Corinth and Dalmatia). ellauri300.html on line 642: According to Titus 1:5, Paul had left Titus at Crete to appoint elders for the church there. Paul mentions that Titus must appoint elders “in each town,” which means there were multiple Christian groups (what we would think of as house churches), although they might collectively be referred to as the “church in Crete. As the letter goes on, it transitions through several subjects: ellauri300.html on line 669: ads/jesus-last-supper-perea.jpg" /> ellauri300.html on line 672: Oliko Jeesus juutalainen? Tämä Perean mestarina tunnetun espanjalaisen taiteilijan 1400-luvun lopun maalaus kuvaa karitsan viimeistä ehtoollista, happamatonta leipää ja viiniä – kaikki elementit Seder-juhlasta, jota vietetään juutalaisen pääsiäisjuhlan ensimmäisenä yönä. Se, oliko viimeinen ehtoollinen pääsiäisseder, on yksi asia, jonka tutkijat ovat nostaneet esiin löytäessään juutalaisen Jeesuksen. Keilapallopää rahapussi kädessä on tietysti Juudas Iskariot. Onko parraton juhlavieras Magdalan Maria vaiko Jeesuxen "first lady" Antonio, apostoli Johannes? ellauri300.html on line 675: ads/2019/05/paul-slave-girl.jpg" /> ellauri300.html on line 699: Varför saboterades Nord Stream? ellauri300.html on line 709: Ukrainska soldater tränades i Sverige ellauri300.html on line 713: Stora skogsbränder i Kanada ellauri300.html on line 723: Det spelar ingen roll hur paranoid eller konspiratoriskt sinnad du är; det som regeringen faktiskt gör är betydligt värre än vad du kan föreställa dig. ellauri300.html on line 726: En studie undersökte DNA från Ashkenazijudar (den judiska grupp som framförallt finns i Europa och USA). De kunde spåra deras gemensamma genetiska ursprung till en så kallad flaskhals med endast runt 350 individer för 12 000-25 000 år sedan. På grund av Ashkenazijudarnas starka gruppsammanhållning har de drabbats av inavel vilket lett upphov till en rad ärftliga sjukdomar. ellauri300.html on line 737: Det var den 16 oktober 1946. Julius Streicher, som i praktiken hade dömts till döden för att ha gett ut den antisemitiska tidningen Der Stürmer, var en av de tio ledande nationalsocialister som denna dag skulle hängas i Nürnberg. När de amerikanska vakterna eskorterade honom till galgen hade Joachim von Ribbentrop, Wilhelm Keitel, Alfred Rosenberg, Hans Frank och Wilhelm Frick redan lämnat den jordiska tillvaron. Wilhelm Frick hade ropat ”länge leve det eviga Tyskland!” innan falluckan öppnats under honom och nu när det var Streichers tur att yttra sina sista ord ropade han ”Heil Hitler!” och sedan ”Detta är en glädjerik judisk fest, det är min purimfest!” Med den dödsdömdes bittra ironi uppmärksammade han på detta sätt sambandet mellan de tio män som hängdes denna dag och Hamans tio söner som, enligt Bibeln, hängdes en gång för länge sedan i det persiska rikets huvudstad Shushan och vilket judarna, under en fest en gång om året, firar än idag. ellauri300.html on line 739: Det sägs att judarna har firat Purim under tvåtusen år och det är otvivelaktigt en högtid med mycket gamla anor. Denna högtid begynner den 14 Adar i tolfte månaden enligt den judiska kalendern vilket, översatt till vår kalender, innebär ett skiftande datum som infaller i slutet av februari eller i mars. Under Purimfesten, som sker under glädjerika former, firar judarna minnet av deras seger över den ariske ädlingen Haman och morden på 75 000 av hans anhängare. ellauri300.html on line 741: Denna händelse skildras i Esters bok i kristendomens Gamla testamente, vilket är det samma som judarnas heliga skrift Torah. I korthet handlar berättelsen om hur den depraverade (men ariske) persiske kungen ”Ahasverus” (Artaxerxes), efter att ha låtit avrätta sin drottning för att hon vägrat visa sig naken offentligt, beslutar sig för att välja en ny drottning. Efter att grundligen ha utprövat ett större antal jungfruliga kandidater fastnar kungen till slut för Ester, en föräldralös judinna som uppfostrats av sin "kusin" Mordokai, en judisk palatsingenjör. ellauri300.html on line 749: Konflikten mellan Israel och Amalek går långt tillbaka och den första striden mellan det judiska folket och amalekiterna som beskrivs i Torah utspelades vid Refidim. Israels gud Yahweh kom senare med befallningen att dessa fiender till judarna måste utrotas: ”Så drag nu åstad och slå amalekiterna och giv dem till spillo, med allt vad de hava, och skona dem icke, utan döda både män och kvinnor, både barn och spenabarn”. ellauri300.html on line 757: Amalek uppfattas som både en fysisk nation och som en andlig ideologisk kraft. Lärda inom judendomen kan därför dela upp Amalek i två kategorier; den genetiska Amalek och den figurativa Amalek. Den genetiska Amalek är de människor som är fysiska ättlingar till Amalek och den figurativa Amalek är de övriga ”antisemiterna”. Den genetiska Amalek måste utrotas på Yahwehs order vilket bekräftas av rabbi Joseph B. Soloveitchik när han säger att ”varje individ som är bärare av Amaleks gener måste utraderas”. Den figurativa Amalek är de andra folkens antisemiter, de som endast i sinnelaget är påverkade av ärkefiendens antijudiska idéer. Bland dessa räknas araber och andra icke-ariska nationer som agerar mot Israels intressen. ellauri300.html on line 759: Amalek ses inte bara som ett hot mot Israel som nation, utan även som motståndare till ”det utvalda folkets” heliga mission i världen eftersom Yahweh ”svor att hans namn och hans tro inte är fullkomlig förrän Amaleks namn är totalt utraderat”. ellauri300.html on line 762: Enligt judendomen skall Jerusalem bli huvudstad i ett kommande världsrike. Jerusalems tempel skall återuppbyggas och Moshiach (Messias), den judiske världskonungen, krönas som härskare över världen. ellauri300.html on line 768: Vilka är då de genetiska Amalek, judarnas eviga fiender? Historiens dimmor har höljt Amaleks identitet i dunkel, trots detta tycks rabbiernas uppmärksamhet vara riktad mot ett specifikt folk. Dess namn är ”Germania”. En uppfattning som anses få stöd av textstycken i Talmud vilka identifierar Amalek som ”Germania”. ellauri300.html on line 769: Rabbi Elijah ben Solomon Zalman, som levde på sjuttonhundratalet och kallades “den store från Vilna (Vilna Gaon)” är en av de rabbier som används som auktoritet när det gäller att identifiera germanerna som Amalek, ett utpekande som anses vara baserat på ”äldre tradition”. ellauri300.html on line 771: Armageddon är kristendomens namn på den sista striden, den slutgiltiga uppgörelsen mellan det goda och det onda, som i Germanien sedan urminnes tider varit känt som Ragnarök. I Torah beskrivs hur ”Gog” och ”Magog” från den yttersta Norden skall strida mot Israel i denna sista uppgörelse. Man föreställer sig ofta Gog som en kung över Magog, ett folk från den yttersta Norden. Inom kristendomen har man av tradition pekat ut germanerna som Gog och Magog även om man numera ofta spekulerar om en allians bestående av germanska nationer och Ryssland. ellauri300.html on line 777: En göteborgare frågade Jesus, vad gör du i påsk? ellauri300.html on line 780: Vad är det som är kladdigt i matteboken? ellauri300.html on line 788: Rabbi Eliyahu Lopian skrev att han några år efter första världskriget hörde ”den helige” Rabbi Elchanan Wasserman, som hänvisade till Chofetz Chaim vilken i sin tur hänvisade till Chazal, säga att kriget mot Gog och Magog var uppdelat i tre delar, första, andra och tredje världskriget. Han sade att varje av dessa världsomspännande krig, som alla är ett led i den sista striden, kommer att vara blodigare än dess föregångare. Det borde inte komma som en överraskning. ellauri300.html on line 792: Dessa apokalyptiska föreställningar och förväntningar är inte begränsade till fanatiska judiska sionister utan delas även av kristna. ”Pånyttfödda” kristna som USA:s president George Bush och likasinnade tycks på samma sätt som sionisterna längta efter den dag då det messianska världsherraväldet skall upprättas och Moshiach skall styra detta globala sionistiska tyranni med ”järnspira”. ellauri300.html on line 803: Fråga: Jag undrar över bibelstället Elisha och pojkarna från Betel (2 Kung 2:23-25). Elisha förbannar en hop med barn så att två björnhonor river ihjäl dem. Jag skulle vilja ha lite klarhet i vad meningen var med detta. Det borde inte ha varit Guds vilja att döda barn p.g.a. lite retsamma kommentarer? Eller går det att kasta förbannelser i Guds namn oavsett syfte? Elisha verkade ju för övrigt vara en stor profet och Gudsman, det känns lite överdrivet att vilja döda barnen. (L.J.) ellauri300.html on line 805: Svar: Först av allt: Översättningen "barn" eller "småpojkar" är ganska olycklig, eftersom de hebreiska orden i grundtexten kan stå för allt från barn till ungdomar i 20-årsåldern. Samma ord används till exempel om de tränade unga männen i Abrams armé (1 Mos 14:24), den 17-årige Josef (1 Mos 37:2), den 20-årige Salomo (1 Kung 3:7) och Absalom som vuxen (2 Sam 14:21). Det rörde sig alltså knappast om några småbarn, utan snarare om ett gäng ungdomar - och ett ganska stort gäng dessutom, med tanke på att det var 42 stycken som råkade illa ut när björnarna dök upp... ellauri300.html on line 807: Det hela inträffade när profeten Elisa, som var ganska gammal, var på väg upp till byn Betel halvannan mil norr om Jerusalem. På vägen dit stötte han på det här gänget som började trakassera honom - kanske även handgripligen. Uttrycket "Gå upp, flintskalle!" skulle väl i dag närmast motsvara ett "Sätt lite fart nu, gubbjävel! Iväg med dig!" ellauri300.html on line 809: Elisa blev helt naturligt arg - och kanske även rädd - och förbannade dem och deras beteende. ellauri300.html on line 810: Vad som sedan hände var att det här ungdomsgänget blev attackerat av två uppretade björnhonor, vilket slutade med att 42 av dem blev mer eller mindre rivna och tilltygade. Bibeln säger inte att det fanns någon koppling alls mellan Elisas förbannelse och björnarnas angrepp, men allmänheten uppfattade det i alla fall utan tvekan som en Guds bestraffning. ellauri300.html on line 814: Och när alla nedtecknade berättelser om profeten Elisas liv och verksamhet slutligen sammanställdes 300 år senare (2 Kungaboken skrevs under den babyloniska fångenskapen på 500-talet) var det självklart att denna uppseendeväckande händelse också togs med. mvh, Thor-Leif Strindberg. ellauri300.html on line 817: The word na‘ar, which is often rendered as children/boys, means boy. The Hebrew adjective, qatan, means small. Thus we can say it’s highly unlikely the people who mocked Elisha were “little children” or “small boys.” It’s much more probable that these were young men and quite possibly they were just servants (maybe blacks?). ellauri300.html on line 821: Bethel was basically one big uplifted middle finger to everything Moses had commanded. When God’s prophet approached this irritating city, the young men (bloody servants!) mocked him, saying, “Go up, you baldhead! Go up, you baldhead!” Not only were they ridiculing his lack of hair (which, in the Old Testament, was often associated with a skin disease), they were telling him to fly away, like his predecessor Elijah. Keep in mind that, right before this, Elijah had supposedly “gone up” to heaven in a fiery chariot (2 Kings 2). ellauri300.html on line 823: Keep in mind too that the boys, or "mouthy kids", are but minor details in the major drama. The curse was not as such a payment for what the "boys" had done but who they were: members of a competing team. ellauri300.html on line 824: Bears may play a significant role here, but the real animal in this overarching story is a serpent. His slithering and slandering tongue was inside the mouths of these mockers. The god whom they served, Baal, was just a mask for Satan. Good riddance, in a word, for bad rubbish. ellauri300.html on line 826: adshots-84-Edit.jpg?width=136&height=136&name=1517headshots-84-Edit.jpg" /> ellauri300.html on line 829: Dear Reader… ellauri300.html on line 831: We hope you enjoyed this article. Today is Giving Tuesday, an international day of giving, and we are asking our readers to support our ministry. ellauri300.html on line 846: They took the bull that was brought to them, prepared it, and prayed to Baal until noon. They shouted, “Answer us, Baal!” and kept dancing around the altar they had built. But no answer came. ellauri300.html on line 866: Betel tarvitsi Elishalta kovat sanat näyttääkseen heille heidän syntinsä ja tuodakseen heidät takaisin Herran luo. Tämä oli heidän ainoa toivonsa, ja Saatana oli aktiivinen pysäyttääkseen sen. Elisa kykeni epäilemättä palvelemaan tiettyjen siellä olevien (jäännöksen) tarpeita, mutta kaupunki kokonaisuudessaan ei koskaan todella kääntynyt Herran ja Hänen Sanansa puoleen. Saatana oli juurtunut siellä hyvin, nehän olivat maajusseja ja palvoivat naisjumalaa. Tämä on toinen tosiasia, joka meidän on joskus kohdattava. Ja kun näin on, meidän on ehkä yksinkertaisesti edettävä kuten Elisa teki ja kuten Paavali ja muut tekivät. Eli good riddance for bad rubbish. ellauri300.html on line 881: 3 Then Peter said, “Ananias, how is it that Satan has so filled your heart that you have lied to the Holy Spirit and have kept for yourself some of the money you received for the land? 4 Didn’t it belong to you before it was sold? And after it was sold, wasn’t the money at your disposal? What made you think of doing such a thing? You have not lied just to human beings but to God.” ellauri300.html on line 882: 5 When Ananias heard this, he fell down and died. And great fear seized all who heard what had happened. 6 Then some young men came forward, wrapped up his body, and carried him out and buried him. ellauri300.html on line 883: 7 About three hours later his wife came in, not knowing what had happened. 8 Peter asked her, “Tell me, is this the price you and Ananias got for the land?” ellauri300.html on line 886: 10 At that moment she fell down at his feet and died. Then the young men came in and, finding her dead, carried her out and buried her beside her husband. 11 Great fear seized the whole church and all who heard about these events. ellauri300.html on line 923: So Elisha, as a prophet, saw their hardened and rebellious condition, unresponsive to correction. In the name of the Lord (i.e. by His authority) Elisha simply turned them over to the Lord and to their own devices, which had the effect of removing them from even the common protection of God. He probably said something like, “may God deal with you according to what you deserve,” or “may you be cursed for your sins of rebellion.” This would demonstrate to the city and to people all around a vital truth: without the Lord there is no protection and that blasphemy of God’s servants and His Word in order to hinder God’s message is serious busin ellauri301.html on line 2: ad> ellauri301.html on line 23: ad> ellauri301.html on line 76: Nuori Wallander on yhtä pseudo svedu kuin kiinalaisvalmisteinen Electrolux pesukone, johon bränditarra lyödään tehtaan ovella. Toisesta ovesta menee ulos Siemensit ja kolmannesta Whirlpoolit. Tää on globalisaatiota, jota beady eye Kurt puolustaa puhtain tuliasein Malmön kaduilla. Ense candido causa pro candida, valkoisen asian puolesta valkoisella miekalla, venelakki päässä kuin Carl Gustav Emil Mannerheim. Paizi että näyttää hyvältä nakukuvissa, nuori Kurt on lainvalvonnan nero kuten kolleegansa DI Lewis. Sitäpaizi ne on hienoja ihmisiä paizi remmissä myös siviilissä. Sarjan token ruozalaiset näyttää maansa myyneiltä solkatessaan kökköenkkua, ja hyvästä syystä, senhän ne on tehneetkin. ellauri301.html on line 84: The continent became a second home to him, and he spent a great deal of his life there after his success made it possible, founding and then running a theatre in Mozambique from 1986 onwards. ellauri301.html on line 92: So strahlend Mankells Karriere auch war, sein Privatleben war von vielen Tiefen geprägt. Da war zum einen die Scheidung seiner Eltern, als Henning gerade ein Jahr alt war. In seinen Zwanzigern beging Mutter Birgitta Selbstmord. Er war Anhänger der 68er Bewegung und protestierte zum Beispiel gegen den Vietnamkrieg und die Apartheid in Südafrika. Tatsächlich entwickelte Mankell nach einer Reise eine tiefe Bindung zu dem Kontinent und pendelte schließlich oft zwischen seiner Heimat und Mosambik hin und her, lebte sogar zwei Jahre lang in Sambia und bezeichnete seine Reisen nach Afrika als "nach Hause kommen". ellauri301.html on line 98: He first appeared when Sweden was in the middle of a precipitate retreat to laissez-faire capitalism from the optimistic social democracy of the 1960s and 70s, so that the corruption and decay of the hero found an echo in the corruption and decay of the society around him. Sweden had become a much more racist country than it had seemed in the 60s, when there were hardly any immigrants from outside Scandinavia there. All the racist hate had been spent on the Finns, who nobody could distinguish from the locals until they opened their mouths. Which they rarely did. ellauri301.html on line 100: The extraordinary global success of Swedish and later Norwegian crime fiction as a form of escapist literature for men had several causes. One is that police work is one of the last wholly unionised jobs in the world, so that our hero will never be sacked for anything other than gross misconduct – of which he, being the hero, is never really guilty. In the optimistic 60s, James Bond was distinguished from other middle-aged men by his licence to kill but by the 90s the policeman as a fantasy hero had a licence to keep his job. In the economic whirlwind of globalisation, this was something that a lot of frustrated middle-aged men could only dream of. ellauri301.html on line 102: There is little nihilism in Swedish noir: good and bad are always clearly distinguished all the way through to the cartoonish culmination of the genre in Stieg Larsson’s trilogy about Lisbeth Salander. The only problem for Stieg´s heroes is that good no longer plays in the same team with the Swedish state. Evil is firmly located in reassuringly wicked villains. Everything is privatized just like in Britain and America. All is well. (These sharp observations courtesy of The Guardian.) ellauri301.html on line 109: Murhatulla vanhuxella oli jalassa Nike SB Funk low why So Sad skeittikengät. Niitä hypetetään nyt kaikkialla. Kurtilla oli nuhjuiset Crocsit sateessa ja Dahmerlasit. Ei vittu ne on 1970-luvulta tuttuja pilottimallisia silmälaseja! Niitä on hiljattain alkanut näkyä sosiaalisessa mediassa, kertoo itsekin sellaisia käyttävä 19-vuotias Marlo Heinsalmi. Hän uskoo, että ne ovat seuraavan vuoden muoti-ilmiö nuorten keskuudessa. Ahaa! Nyt tiedän! Murhaaja on sarjamurhaaja Jeffrey Dahmer, jota esittää Evan Peters. Voi helvetti näitä paska väkivaltafiktioita, ne on yököttäviä. Kuka matelijapää voi niistä pitää? Kylsen pitää olla jotain pakkautunutta katuraivoa. ellauri301.html on line 121: Broederbond, Brödraskapet (till 1920 Jong Zuid Afrika, "Ungt Sydafrika") var ett hemligt sydafrikanskt boernationalistiskt samfund av brödraskapskaraktär grundat 1918 i Kapstaden av en grupp nationalistiska afrikaaner där en ung präst vid namn Jozua François Naudé (senare president) var delaktig. Organisationen var strikt segregationistisk och anses ha spelat en avgörande betydelse för etablerandet och konsoliderandet av Sydafrikas apartheidpolitik trettio år senare. Samtliga premiärministrar, presidenter och alla högre uppsatta inom Sydafrikas regering, polisväsende mm fram till regimens slutgiltiga fall 1994 (då organisationen upplöstes) var medlemmar i Broederbond, varav flera tjänade som ordförande i sina unga år (bland annat Andries Treurnicht och Nicolaas Johannes Diederichs). ellauri301.html on line 127: Filmer och TV-serier baserade på Mankells verk ellauri301.html on line 140: Young Wallander is a crime drama streaming television series, based on Henning Mankell's fictional Inspector Kurt Wallander. The series premiered on Netflix on September 3, 2020. Star Adam Pålsson explained that the pre-imagining (i.e., Young Wallander being set in the present day) made more sense than a straight prequel as it allowed for the social commentary which is a strong element of Mankell's original Wallander. This choice of setting the series in the modern day has been criticised by old farts in a number of reviews. ellauri301.html on line 142: In November 2020, the series was renewed for a second season which was premiered on Netflix on February 17, 2022, and subtitled as Killer's Shadow. ellauri301.html on line 144: Young Wallander is a young, edgy, and modern series that sees Henning Mankell's iconic detective Kurt Wallander investigate his gripping first case. The story focuses on the formative experiences – professional and personal – faced by Kurt as a recently graduated police officer in his early twenties. Including frequent fornication with an unrealistically pretty immigrant charity worker. ellauri301.html on line 146: The series is anglophone because it sells so much better, besides the majority of the actors are non-Swedes. Come to think of that, why bother featuring a wheezy beady-eyed Swede speaking Swedish English as Wallenberg at all? For added reality? ellauri301.html on line 152: Mahtipontisen buuripriikvelin jälkeen siirrytään Ystadiin. Ystad on samannimisen Ystadin kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Skånen läänissä ja Skånen historiallisessa maakunnassa Etelä-Ruotsissa. Vuoden 2010 lopussa taajamassa oli 18 350 asukasta. Sen kokoinen oli Sysmä 70-luvulla. Nyt jäljellä on enää neljännes. Skånen nuorten miesten salaseuran pitäisi vapauttaa Ystad ruozalaisten vallasta. Itähämäläisten tulis ajaa etelän mökkiläiset huut helkkariin. ellauri301.html on line 157: Wallander was once married, but his wife Mona (remember? the immigrant charity dish) left him and he has since had a difficult relationship with his rebellious only child, Linda, who barely survived a suicide attempt when she was fifteen. He also had issues with his late father, an artist who painted the same landscape 7,000 times for a living; the elder Wallander strongly disapproved of his son´s decision to join the police force and frequently derided him for it. Fair enough: painting sunsets with/without a black grouse pays off better than finding random middle fingers of color. Kurt Wallander sr is a great fan of the opera. Kurt Wallander jr says he actually hates opera. I bet that was a joke. ellauri301.html on line 163: Tää nide on kyllä hirmuista juonen venytystä, aivan loputonta jaaritusta. Hiljaa virzaa Wallenberg Skånessa i det fuktiga landsvägsdiket. Ystadissa on sumuista. Kissakin haisee hevoselta. ellauri301.html on line 172: Mankelin äiti teki itsemurhan Mankelin ollessa vähän alle 30-vuotias. Mankellin mukaan äidin puuttuminen ei juurikaan vaivannut häntä, sillä hänellä oli hyvä ja läheinen suhde isäänsä, joka ei maalannut teeriä. Hän oli kuitenkin yksinäinen lapsi, sillä hänen sisaruksensa viihtyivät keskenään, mutteivät jostain syystä Henningin parissa, Henning oli paljon omissa oloissaan. Myöhemmin perhe muutti vielä Boråsiin ilman äitiä. Ei ollut helppoa. Mankell vietti nuoruutensa pienessä Svegin kauppalassa Norjan rajalla. Lukio jäi kesken, Henning oli 2v seilorina muttei päässyt brittejä edemmäs. Sitten se korjasi Pariisissa saxofoneja. After returning from Paris he had taken part in the 1968 demonstrations in Stockholm against the Vietnam war and the university system, and spent much of the 70s in Norway on the fringe of a Maoist group to which his (nameless) then-partner belonged. Oliko se partneri mars- vai venustyyppinen? ellauri301.html on line 182: Schartaulaisuus on muovaillut hartauselämää ja jopa mentaliteettia sekä kulttuuria Länsi-Ruotsissa. Armonjärjestys on Lutherin ideoima vuorisaarnaan perustuva katumuxentekijän marssijärjestys. Ensin ota vuoteesi ja sitten kävele. Sana armonjärjestys esiintyy miljoona kertaa Lestadiuxella. Mankelilla esiintyy naispoliisi nimeltä Lestadius. Ordning och reda. It all figures. ellauri301.html on line 193: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0d/V%C3%A4in%C3%B6_Kustaa_Siltala_1885-1925.jpg" /> ellauri301.html on line 194: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b5/Saappaan_kyl%C3%A4n_kotitalo..jpg/250px-Saappaan_kyl%C3%A4n_kotitalo..jpg" /> ellauri301.html on line 195: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2c/V%C3%A4in%C3%B6_Kustaa_Siltala.jpg/250px-V%C3%A4in%C3%B6_Kustaa_Siltala.jpg" /> ellauri301.html on line 200: Ezellasta on Hämeen Koskella Päijät-Hämeessä Lahti-Tampere tien varressa. Aamusella herätessä Länsi-Käpylässä kuuluu Pasilan ratapihalta ankeaa raiteiden kalketta kun junat ajavat vaihteiden ylize. Särkee selkää, kylkeä ja nyt myös poskihammasta. On sadepäivä toukokuun loppupuolella elämän loppusuoralla. ellauri301.html on line 205: Aivan erityisesti mua vituttaa klisheisissä kirjoissa noi dialogin väliin heitetyt show don´t tell tyyppiset visualisoivat välilauseet kuten: X sytytti röökin ja jatkoi, Y hörppäsi pahvisesta kahvimukista ja vastasi, van Heerde fuktade läpparna innan han började tala. Se on niin klisheistä että tekee ikenistä pahaa. Kuin 70-luvun sarjan mainoskatkot tai Hoblan annonssisivut vanhoille kääkille: "har ni lemproblem? kliar eran torra vagina?" ellauri301.html on line 209: Kovalenko är en Putinartad KGB-man, lågväxt men stark som ett minisvin, och väldigt seg. Pu-Kovalenko inte bara misstrodde demokratin, han hatade den hjärtligt. I arabländerna var det svårt att få tag i Stolichnaya. Dumt av honom at inte skicka pappren til CIA. Anatoli oli kylästynyt vaimo Miraan, honteloon setteriin. Ryssämamut Ruozissa on valtaosin konnia. Mankell vihaa rasismia melkein yhtä paljon kuin ryssiä. ellauri301.html on line 222: Ingen av de mänskor som gick förbi han tala svenska. Det är här ute framtiden finns, tänkte Wallenberg sr. En svartskalle som växer upp här och kanske blir polis kommer att ha helt andra erfarenheter an vad jag har. Tex bästisen till Wallenberg jr som vitskinnade Kurt praktiskt taget lämnade att dö. ellauri301.html on line 228: Krotoa was born in 1643 as a member of the !Uriǁ’aeǀona (Strandlopers) people, and the niece of Autshumao, a Khoi chieftain and trader. At the age of twelve, she was taken to work in the household of Jan van Riebeeck, the first governor of the Cape colony. As a teenager, she learned Dutch and Portuguese and, like her uncle, worked as an interpreter for the Dutch who wanted to trade goods for cattle. "!Oroǀõas" received goods such as tobacco, brandy, bread, beads, copper and iron for her services. In exchange, when she visited her family her Dutch masters expected her to return with cattle, horses, seed pearls, amber, tusks, and hides. Unlike her uncle, however, who just Spike hottentot, "!Oroǀõas" was able to obtain a higher position within the Dutch hierarchy as she additionally served as a trading agent, ambassador for a high ranking chief and peace negotiator in time of war. Her story exemplifies the initial dependency of the Dutch newcomers on the natives, who were able to provide reasonably reliable information about the local inhabitants. ellauri301.html on line 230: Khoekhoen (singular Khoekhoe) (or Khoikhoi in the former orthography; formerly also Hottentots) are the traditionally nomadic pastoralist indigenous population of southwestern Africa. They are often grouped with the hunter-gatherer San (literally "Foragers") peoples. The designation "Khoekhoe" is actually a kare or praise address, not an ethnic endonym, but it has been used in the literature as an ethnic term for Khoe-speaking peoples of Southern Africa, particularly pastoralist groups, such as the !Ora, !Gona, Nama, Xiri and ǂNūkhoe nations. Noi huutomerkit ym ovat naxautusäänteitä, joita meille opetti svartskalle kielitieteen assari, musta Lumikki. Nyt sekin saattaa olla vitskalle pikemminkin. ellauri301.html on line 232: The initial arrival of the Dutch in April 1652 was not viewed as negative. Many Khoi people saw their arrival as an opportunity for personal gain as middlemen in the livestock trade; others saw them as potential allies against preexisting enemies. At the peak of her career as an interpreter, "Krotoa" held the belief that Dutch presence could bring benefits for both sides. ellauri301.html on line 236: Circumstantial evidence supports the theory that at the time of the Dutch arrival, the girl was living with her uncle Autshumato (also known as Harry by the Dutch), the circumstantial evidence being that she showed consistent hostility to the !Uriǁ’aekua and, by association, to her own mother, who lived with them. In contrast Krotoa´s fate and fortunes were closely aligned to those of her uncle Autshumato and to his clan known as the !Uriǁ´aeǀona. The ǃUriǁ´aeǀona (rendered in Dutch as "Goringhaicona") people who were sedentary, non-pastoral hunter-gatherers are believed to be one of the first clans to make acquaintance with the Dutch people. Prior to the Dutch´s arrival Autshumato served as a postal agent for passing ships of a number of countries. If the theory of !Oroǀõas having lived with her uncle is true, then her early service to the VOC may not have been as violent a transition as it was made out to be. ellauri301.html on line 238: On 3 May 1662 she was baptized by a visiting person, minister Petrus Sibelius, in the church inside the Fort de Goede Hoop. The witnesses were Roelof de Man and Pieter van der Stael. On 26 April 1664 she married a Danish surgeon by the name of Peter Havgard, whom the Dutch called Pieter van Meerhof. She was thereafter known as Eva van Meerhof (See Geni/MyHeritage).[clarification needed] She was the first Khoikoi to marry according to Christian customs. There was a little party in the house of Zacharias Wagenaer. In May 1665, they left to the Cape and went to Robben Island, where van Meerhof was appointed superintendent. The family briefly returned to the mainland in 1666 after the birth of Eva´s third child, in order to baptise the baby. Van Meerhof was murdered in Madagascar on 27 February 1668 on an expedition. After the death of her husband Pieter Van Meerhof came the appointment of a new governor, Zacharias Wagenaer. Unlike the governor before him, he held extremely negative views toward the Khoi people, and because at this point the Dutch settlement was secure, he didn´t find a need for Eva as a translator anymore. ellauri301.html on line 240: She returned to the mainland on 30 September 1668 with her three children. Suffering from alcoholism, she left the Castle in the settlement to be with her family in their kraals. In February 1669 she was imprisoned unjustly for immoral behavior at the Castle and then banished to Robben Island. This was likely the result of the strict anti-alcohol laws the VOC had passed to govern the local population after they introduced higher proof European liquors. One of Van Riebeeck´s nieces, Elizabeth Van Opdorp, adopted Krotoa´s children after she was banished. She returned to the mainland on many occasions, only to find herself once more banished to Robben Island. In May 1673 she was allowed to baptise a child on the mainland. Three of her children survived. She died on 29 July 1674 in the Cape and was buried on 30 September 1674 in the Castle in the Fort. However, roughly a hundred years later, her bones were removed to an unmarked grave. ellauri301.html on line 242: Krotoa´s descendants would later include the Peltzers, the Krugers, the Steenkamps and other Afrikaner families. After her death, Krotoa´s story would not be deeply explored for nearly two and a half centuries. Instead attention was mostly put on white European women who came to South Africa on missionary expeditions. It was not until after the 1920s that her story become a part of South African history. As late as 1983, under the name of Eva, she was still known in South Africa as a caution against miscegenation. ellauri301.html on line 244: In her essay "Malintzin, Pocahontas, and Krotoa: Indigenous Women and Myth Models of the Atlantic World", University of Michigan professor Pamela Scully compared Krotoa to Malintzin and Pocahontas, two other women of the same time period that were born in different areas of the world (Malintzin in Mesoamerica, Pocahontas in colonial Virginia). Scully argues that all three of these women had very similar experiences in the colonialist system despite being born in different regions. She reflects on the stories of Malintzin, Pocahontas, and Krotoa and states that they are almost too familiar and resonate so comfortably with a kind of inevitability and truth that seems, on reflection, perhaps too neat. Therefore, she claims, Krotoa is one of the women that can be used to show the universality of the way that indigenous people were treated in the colonial system worldwide. ellauri301.html on line 246: Frederik Willem de Klerk (/də ˈklɜːrk, də ˈklɛərk/, Afrikaans: [ˈfriədərək ˈvələm də ˈklɛrk], 18 March 1936 – 11 November 2021) was a South African politician who served as state president of South Africa from 1989 to 1994 and as deputy president from 1994 to 1996 in the democratic government. As South Africa´s last head of state from the era of white-minority rule, he and his government dismantled the apartheid system and introduced universal suffrage. Ideologically a conservative and an economic liberal, he led the National Party (NP) from 1989 to 1997. ellauri301.html on line 248: Born in Johannesburg to an influential Afrikaner family, de Klerk studied at Potchefstroom University before pursuing a career in law. Joining the NP, to which he had family ties, he was elected to parliament and sat in the white-minority government of P. W. Botha, holding a succession of ministerial posts. As a minister, he supported and enforced apartheid, a system of racial segregation that privileged white South Africans. After Botha resigned in 1989, de Klerk replaced him, first as leader of the NP and then as State President. Although observers expected him to continue Botha´s defence of apartheid, de Klerk decided to end the policy. He was aware that growing ethnic animosity and violence was leading South Africa into a racial civil war. ellauri301.html on line 250: Amid this violence, the state security forces committed widespread human rights abuses and encouraged violence between the Xhosa and Zulu people, although de Klerk later denied sanctioning such actions. He permitted anti-apartheid marches to take place, legalised a range of previously banned anti-apartheid political parties, and freed imprisoned anti-apartheid activists such as Nelson Mandela. He also dismantled South Africa´s nuclear weapons program. ellauri301.html on line 259: De Klerk was a controversial figure among many sections of South African society, all for different reasons. He received many awards, including the Nobel Peace Prize for dismantling apartheid and bringing universal suffrage to South Africa. Conversely, he received criticism from anti-apartheid activists for offering only a qualified apology for apartheid, and for ignoring the human rights abuses by state security forces. He was also condemned by South Africa´s Afrikaner nationalists, who contended that by abandoning apartheid, he betrayed the interests of the country´s Afrikaner minority. South Africa´s Conservative Party came to regard him as its most hated adversary. ellauri301.html on line 261: Nelson Rolihlahla Mandela ( 18. heinäkuuta 1918 Mvezo - 5. joulukuuta 2013 Johannesburg) oli xhosa -kansan thembu -heimoon kuuluva eteläafrikkalainen poliitikko, joka toimi myös zulujen asianajajana. Etelä-Afrikassa hänet tunnettiin usein xhosankielisellä klaaninimellä Madiba tai nimellä tata, joka tarkoittaa xhosaksi "isää". ellauri301.html on line 270: Sangoma Oy, highly respected dealer among the Zulu people of South Africa who diagnoses, prescribes, and often performs the operations to heal a person physically, mentally, emotionally, or spiritually. Sanoma Oy may address all of these realms in the healing process, which usually involves divination, verbal medicine, and specific customized visuals to cure morbid curiosity and restore upper middle class well-being. ellauri301.html on line 278: Henning kertoo videohaastattelussa nuoren Wallenbergin kuuloisella enkulla eze kazoi yhteiskunnan onkelmia skouden ja rofen näkökulmasta. Sen kirjat on kuin kreikkalaisia vuohisaarnoja, jotka oli krimisarjoja, joista vain skoudet puuttuivat. Eli kyllä krimit on yhtä hienoja kuin muutkin romaanit, leuka pystyyn vaan. Poliisit ois niikö Euripideen kuoro ja Wallenberg kuoronjohtaja. Mankelin sukulaiset soitti urkuja, Henningin instrumentixi tuli näppis, koska viulistina se oli second rate. My responsibility is to react. Yours is to buy and read. ellauri301.html on line 286: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/60/Jammu1MH_uu.jpg/200px-Jammu1MH_uu.jpg" height="200px" /> ellauri301.html on line 327: Almost everyone loves a good barbecue, but South Africans take the classic U.S. BBQ to a whole new level with the braai. More than just a barbecue, the braai is practically a national sport. South Africans absolutely adore a braai and for them, the weekend usually means one thing: the aroma of grilling meats wafting from backyards across the country, while friends and family gather together for a good time. Ready to get your braai on? Here is everything you need to know about the iconic South African braai. ellauri301.html on line 329: A braai is about being South African. What makes a braai truly South African are the traditions that have become common practise in a vast majority of households in this beautiful country. It is so much more than just the cooking of food but also the gathering of friends and loved ones. The atmosphere and VIBE of the braai is what makes it such a special event for all South Africans, black, white and yaller! ellauri301.html on line 336: Braaibrootjies, pap( traditional African staple), tomato & onion relish, chakalaka & much more. ellauri301.html on line 341: In South African there is a day that has been dedicated to the braai (It’s actually heritage day) and celebrated annually on the 24 September. Braai is such a big part of South African heritage and tradition. It’s a day South African of all shapes, colours and sizes unite with their friends and family by a fire. ellauri301.html on line 350: Since then all South Africans have celebrated Heritage Day by remembering the cultural heritage of the many different cultures that make up their nation. Events are held across the country with some people choosing to dress up in their traditional attire, including the boers and the british. ellauri301.html on line 352: There was a media campaign in 2005 that sought to have the day recognized as National Braai Day, to acknowledge the backyard barbeque tradition, but the holiday is still officially recognized as Heritage Day. Fair enough, Braai is a word in one of the tribal languages (N:o 3 above), while Heritage is a global word. ellauri301.html on line 368: Kylmän talviyöhön katseleva mies havaitsee naapuritilalla olevan jotain vinossa. Talossa häntä kohtaa kammottava näky. Mitä syytä kenelläkään on tappaa iäkäs maanviljelijäpariskunta? Ainoa johtolanka on heikko soperrus: - Ulkolainen. Ystadin poliisi ja sen vt. päällikkö Kurt Wallander ovat ymmällään. Ulkolainenko? En finne igen? Eller svartskalle? Ei, joku rautaesiripun takaa taas. Järjetön kaksoissurma sysää vastakkain poliisin ja rikollisten tshekkipakolaisten vastustajat ja aiheuttaa monivaiheisen tapahtumaketjun. ellauri301.html on line 369: Hyisenä talvipäivänä 1991 Etelä-Ruotsin rannikolle ajautuu kumilautta mukanaan kaksi kuollutta miestä. Ystadin poliisi saa selville, että lautta on Latviasta ja että miehiä on kidutettu ennen ampumista. Asian arkaluontoisuuden vuoksi neuvonpitoon kutsutaan ulkoministeriöstä kalsean simpsakka Birgitta Törn, joka komisario Wallanderin mielestä puhuu ympäripyöreästi kuin poliitikko. Toista maata on latvialainen hyvästä viskistä ja filosofoinnista pitävä majuri Liepa. Miesten sanotaan olleen (kuinka ollakkaan jälleen) venäläissyntyisiä rikollisia, ja rutiinijuttu siirretään Latvian poliisin alaisuuteen. Kurt Wallander saa kunnian lähteä Riikaan. Vasta perillä paljastuu, että murhien takana oleva salaliitto on pannut hänetkin tappolistalle. ellauri301.html on line 372: Kesällä 1994 ruotsalaiset ovat liimautuneet television ääreen katsomaan jalkapallon MM-kisoja. Juhannus lähestyy, mutta komisario Kurt Wallanderille juhlasta on tulossa painajainen. Poliisiasemalle tulee puhelu tytöstä, joka on seissyt tuntikausia keskellä peltoa Ystadin lähistöllä. Kun Wallander saapuu paikalle, tyttö sytyttää itsensä tuleen. Parin päivän päästä paikalta löydetään entisen oikeusministerin skalpeerattu ruumis. Wallander on keskellä uransa monimutkaisinta juttua, sillä johtolanka toisensa jälkeen vie hänet väärille jäljille. Ja ennennäkemättömän julma murhaaja iskee yhä uudestaan... Saakurin tyhmä poliisi. ellauri301.html on line 373: Muukalaisvastaiset fundamentalistit tappavat Algeriassa neljä nunnaa sekä viidennen naisen, nunnien luona sattumalta yöpyneen ruotsalaisen. Skånesta löydetään mies seivästettynä. Seuraavaksi metsästä löytyy kuristettu mies puuhun sidottuna, seitten säkissä hukutettu mies. Kurt Wallender ja muut Ystadin poliisit ovat ihmeissään. Mitä kertovat kummalliset murhatavat? Jotain ne Henningistä kertovat, mutta mitä? Miten murhaaja saadaan pysäytettyä? Sas se. Juhannus 1996. Kolme elämäniloista nuorta lahkolaista sekä onnellinen ellauri301.html on line 385: Kadonnut nainen, mustan miehen sormi, harvinainen eteläafrikkalainen pistooli, venäläinen radiolähetin - Kurt Wallander rakentaa kuvaa paloista, jotka eivät mitenkään tunnu loksahtavan paikoilleen. Kun rikoksen kansainvälisyys ja kokoluokka alkavat paljastua, Wallenderin maailmankuulu riittämättömyyden tunne kasvaa. Hän joutuu sitoutumaan tutkintaan kaiken sen hinnalla, mikä on hänelle tärkeää (eli Maria Callas-levytyxen ja munkkipossun hinnalla). ellauri301.html on line 388: Linda Wallanderin ensimmäinen juttu vie lukijan Ystadin järviseudulta Guayanan ellauri301.html on line 389: viidakkoon. Eräänä elokuun iltana vuonna 2001 Ystadin poliisi saa merkillisen puhelun. Joku väittää nähneensä palavia joutsenia Marebojärven yllä. Komisario Kurt Wallander ja hänen pian poliisin palvelukseen astuva tyttärensä Linda tutkivat yhdessä tapausta, joka johtaa vaarallisen tuomiopäivänlahkon jäljille. Lindan ura poliisina on vähällä joutua vaakalaudalle jo ennen kuin on alkanutkaan. Isän ja tyttären yhteiset tutkimukset eivät myöskään suju kitkattomasti, mutta lopulta isä-Wallander joutuu myöntämään, että tyttärestä on kasvanut aikuinen, jolla kaiken lisäksi on kykyä rikosten selvittelyyn. Skoonelaispoliisi Kurt Wallender tekee näyttävän paluun. Upeata, että saadaan vielä uusi Wallander. Miten eläkkeelle jäänyt nuhteeton merivoimien upseeri voi kadota jäljettömiin joka-aamuisella kävelylenkillään? Se on liki mahdotonta. Kurt Wallanderia tapaus koskettaa henkilökohtaisesti, sillä upseeri on hänen kexijänsä appiukko Ingmar Bergman. Pian myös upseerin vaimo katoaa mystisesti. Jäljet johtavat Ruotsin laivastossa kylmän sodan aikana vaikuttaneisiin oikeistoradikaaleihin ja Ruotsin aluevesille 1980-luvulla toistuvasti tunkeutuneiden neuvostoliittolaisten (tietysti) sukellusveneiden tapaukseen. Mitä syvemmälle Wallander tutkimuksissaan kaivautuu, sitä tummempia pilviä horisonttiin näyttää kasautuvan… Wallander löytää sitkeästi kaivautumalla tiensä lukijoiden sydämeen kaikkialla maailmassa. ellauri301.html on line 396: Kaksi miestä löytää linnustusretkellään luodolta keskeltä merta ihmisen pääkallon. Smoolantilaisen kaupungin nuori syyttäjä Louise Rehnström ottaa tehtäväkseen selvittää kallon alkuperän, mutta joutuu vain umpiluuhun. Kunnes huhut alkavat kiertää: voisiko pääkallo olla pari vuotta sitten kadonneen liikemies Ingmar Bergmanin? Kurt Wallanderia tapaus koskettaa henkilökohtaisesti, sillä pääkallo on hänen kexijänsä appiukko. ellauri301.html on line 402: Henning Mankellin ilmestyessään uusin teos pohti rakkautta ja intohimoa vanhenemisen näkökulmasta. Suostuessaan pyyntöön Frederik ei voi aavistaa, mikä häntä odottaa: runollinen puheenvuoro köyhän maanosan puolesta. Kirjailijalle myönnettiin vuonna 2004 Evangelische Akademie des Tutzingin suuri suvaitsevaisuuspalkinto, jonka luovutti kukas muu kuin Desmond Tutu. ellauri301.html on line 403: Vannoutunut aatteen mies on jatkanut panostajana koko työikänsä mutta radikalisoitunut petyttyään siihen, mitä kansankodilla on hänelle tarjota. 60-luvun nuorison kapina jaksaa vielä sytyttää vanhan svenssonin toiveet. Miltä näyttää 1900-luvun Ruotsi tällaisesta perspektiivistä? Mitä demarit oikeastaan saivat aikaan? Jäikö jäljelle mitään räjäytettävää? ellauri301.html on line 407: Likainen enkeli on tositapahtumiin perustuva romaani salaperäisestä ruotsalaisnaisesta, joka piti ilotaloa 1900-luvun alun Afrikassa. Hun minnes sin fars siste ord: "En fattig engel. Det er hva du er." Ett år senere er hun eier at en av de største bordellene i hovedstaden i den portugisiske kolonien Mozambique. Plutselig har hun fått en maktposisjon, fra å ha vært en fattig engel er hun blitt den skitne engelen. Noen år senere forsvinner hun sporløst ut av historien, just liksom Kari Eidsvold. Huom! Ei ilmeisesti ole dekkari, mutta varmasti himputin mielenkiintoinen romaani kuitenkin. En ole kyllä lukenut. ellauri301.html on line 421: Läs psaltaren. Som det sägs i Gemara: om det inte hjälper så gör det ingen skada. Hur människor parar sig är ett stort mysterium. Det säger också Kabbala. Lusen tar sig inte på för stort allvar. Om den får en droppe blod suger den, annars sitter den stilla och väntar på bättre dagar. ellauri301.html on line 427: No truth to it. Doesn't exist. There's no "there" there. A complete fiction. SOURCE: Stutchkoff, Der Oytser fun der Yidisher Shprakh. The first phrase is in Hebrew and usually stands alone. It is followed by a tongue-in-cheek paraphrase in Yiddish. Refers to a commentary on the story in 2 Kings 2:23-24, in which Elisha's curse called two bears out of a forest to attack youths who had mocked him. According to Rashi, this was a double miracle because there existed in the area neither forest nor bears. Variation: ellauri301.html on line 438: "Det går bra. Jag klarar det, inte sant? Tyskarna slaktade sex miljoner judar och lever fortfarande. Solen lyser över Tyskland och tyska skördar mognar. I samma stund som tyskarna mördade judar sjöng deras fåglar och deras träd stod i blom. Det enda vi fick i gengäld för allt detta var löftet om att belönas i den andra världen. Men vad ska man göra när man kommer till den andra världen och upptäcker, som Rashi påpekar i ett annat sammanhang, att där finns inga skogar och inga björnar'. Är allt bara inbillning? Ska man klaga till Gud?" "Sluta, Shloymele, jag ber dig! Det här samtalet får mig bara att må si re, inte bättre." ellauri301.html on line 439: "Gå då hem och be en bön. Personligen kan jag inte längre knyta på mej ett par bönekapslar och tala till väggen. Ingen har en aning om vad de där 'pannbanden' var som Moses befallde judarna i öknen att knyta mellan ögonen. Dom var sannerligen inga pergamentbitar i träfodral sammanhållna av läderremmar. I vetenskaplig mening handlar det om pannben. Det där du kallar 'bönekapslar' är lika mycket bibliska 'pannband' du är guvernör i Ohio." ellauri301.html on line 446: Det här är Amerika inte Europa. Eftersom hela Amerika var baserat på framgång måste man själv bli framgångsrik. Med körkort hade hela Amerika blivit tillgängligt för henne. Det är skönt att leva trots alla svårigheter tänkte Anna. Tom hästbajset i Central Park luktar gott. Amerika är ett välsignat land. Här finns det inte så många hinder om man vill åstadkomma något. Just som gummihönset Berner ville Finland skulle bli. Ja Freud hade rätt, allt är sex, tänkte Anna. Jaså, Grein ligger fortfarande med det där aset. Han blir skallig inom kort. ellauri301.html on line 448: Leah står i tur med bröstcancer. Vilken tur. Sjukhuset är en plågornas och dödens fabrik där allting som var personligt blottades och förnedrades. ellauri301.html on line 449: Snart blottas ollonet tänkte Grein. Nej, hos judar ät det blottat hela tiden. Vad synd. Det känns fint när det blottas ur förskinnet som rullar ner kring ollonets hals lik Steve Jobs's poloskjorta. ellauri301.html on line 451: Steven Paul “Steve” Jobs – who is currently being portrayed by Ashton Kutcher in the biopic “Jobs” — was the biological child of a Syrian-born father and a Swiss-American Catholic mother who gave him up for adoption at birth. ellauri301.html on line 452: I bet he was at least a honorary Jew. He had a mancrush on Bob Dylan. ellauri301.html on line 455: Grein var inte den största syndaren i världen, jfr tex Hitler och Stalin. Älskade han Esther? Nej, inte henne heller. Han åtrådde henne, ville sticka in det blotta ollonet djupt i venusfällan mellan hennes lår men inte lyssna till hennes prat samtidigt. Efter hon blev Mrs Plotkin ville han både kyssa henne och spotta på hon. Fittsmak blandades med avsmak. Esther pilkkasi Greinin murretta ja Grein mätkäisi sitä päin näköä. Grein oli ilmeisesti tehnyt virheitä kuin Stalin, mutta mitä? Ei juolahda nyt mieleen. Anna var på väg upp och han ner. ellauri301.html on line 470: Grein var arg på mannen som hade vanärat och besudlat dvs knullat hans dotter. Men han förstod att det var bara dottern som han kunde fördöma, inte mannen. Han hade ju gjort just detsamma själv. Gemara hade rätt: när dottern frestas, vad annat kan hon göra än synda. Alla är fräcka slynor, skökor. Allt de gör går ut på liderlighet. Nu är det mörkt igen däruppe, köttsliga handlingar fortsätter. Vieras liha liikkuu Anitan vaipanvälissä iskän vuoteessa. Fan anamma! Skökor som hon kunde göra otukt på föräldrarnas gravar. Borde ha dödat dom på samma sätt som Pinehas som stack sin spjut genom Salus son Simri och Surs dotter Kosbi när dom låg kapslade. Det måste ligga en sorts spänning i att förpassa någon till nästa värld annars skulle man inte skriva så mycket om det eller göra så mycket väsen av det i radion och televisionen. ellauri301.html on line 475: Men var det sant? Var Gud verkligen god mot alla? Hade han varit god mot de sex miljoner judarna i Europa? Var han god mot alla de kor och grisar och höns som folk slaktade i just detta ögonblick? Var han god mot de tiotals miljoner människor som släpade sig genom livet med cancer och dog en plågsam död? Var han god mot de miljoner oskyldiga som förtvinade i Stalins slavläger och som bara döden kunde befria? Och även om man förutsatte att deras själar till slut nådde paradiset, varför skulle då vägen dit nödvändigtvis vara stenlagd med så mycket lidande? Kunde någon verkligen kalla en sådan Gud for god? Och kunde man fortsätta att tjäna honom dag ut och dag in utan att med säkerhet veta om han ville ha det så eller alls uppskattade det? Nej, själv kan jag inte göra det! Han fick stor lust att genast slita av sig bönesjalen och bönekapslarna. Han slutade läsa texten. ellauri302.html on line 2: ad> ellauri302.html on line 23: ad> ellauri302.html on line 34: ad/f_auto,fl_lossy/c_fill,g_faces:center,h_428,w_640/501564" width="100%" /> ellauri302.html on line 39: 'Gays, go home!' - Mitzpe Ramon yeshiva head rails against LGBTQ+ people. ellauri302.html on line 40: Rabbi Tzvi Kustiner, head of the yeshiva, is a member of the far-right Noam Party, headed by MK Avi Maoz. ellauri302.html on line 46: Balaam was hired by Moabite Balak to curse Israel, because these were spreading like oxen and eating all the grass. Moabites were scared having seen what had happened to Amorites. History can't help repeating herself. ellauri302.html on line 51: While non-Orthodox denominations of Judaism embrace LGBT members, most Orthodox Jews are hesitant to do so based on their reading of the Torah. What makes Yeshiva University, seen by many as the preeminent educational Modern Orthodox institution, unique from some other religious institutions is that it registers as a nonsectarian corporation. ellauri302.html on line 66: Mrs. Warren cherishes no delusions about her dubious profession, — If Yekel and his wife (in Ash's play) are not so enlightened as Mrs. Warren in their views upon the traffic off which they live, they are in their own crude way equally sincere in beholding in it a business quite as legitimate as any other. With the same inconsistency with which Hindel implores Heaven for aid in achieving her nefarious aims, after which she promises to be a model wife and mother (See Act Two), Mrs. Warren at the end of Shaw's play swears by Heaven that henceforth she will lead a life of evil fornication. ellauri302.html on line 68: Regrettably, however, 'The God of Vengeance," despite conclusions too easily drawn, is not a sex play. When Ash wishes to deal with sex as sex he is not afraid to handle the subject with all the poetry and power at his command. Such a play as his "Jephthah's Daughter" treats the elemental urge of sex with daring, beauty and Dionysiac abandon. A lurid reader is referred to this other play. This one is bound to be a disappointment. ellauri302.html on line 105: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/69/David-Kessler_Jennie-Goldstein_Malvina-Lobel.jpg/440px-David-Kessler_Jennie-Goldstein_Malvina-Lobel.jpg" /> ellauri302.html on line 106: David Kessler (1860 – 1920) was a prominent actor in the first great era of Yiddish theater. As a star Yiddish dramatic performer in New York City, he was the first leading man in Yiddish theater to dispense withincidental kletschmer music. Porukat läpyttivät Kesslerille ja vihelsivät tytöille. ellauri302.html on line 112: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c8/Celia_Adler_PD_image.jpg" /> ellauri302.html on line 117: "Setä" on ilmetty Tevje: He is a tall, strong man of about forty, stout; swarthy countenance, covered all over with dark hair; his black heard cut round. He speaks in loud, gruff tones, at the same time making coarse gestures and grasping the lapel of the man whom he happens to he addressing. Despite this, his face and person heam with a certain frank geniality. ellauri302.html on line 123: Don't be afraid of papa. He loves you. Very, very much. Today I'm having a Holy Scroll written. It costs a good deal of money. All for you, my child, all for you. (Rifkele is silent. Pause.) And with God's help, when you are betrothed, I'll buy your sweetheart a gold watch and chain — the chain will weigh half a pound... Papa loves you very dearly. {Rifkele is silent. She lowers her head bashfully. Pause. Don't be ashamed. There's nothing wrong about being engaged. God has ordained it. (Pause.) That's nothing. Everyboudy gets engaged and married. (Rifkele is silent. ellauri302.html on line 125: Daddy jakaa rahaa ja Mommy sämpylöitä köyhille. Rifkele saa rahaa tanssitossuihin. Köyhät ylistävät Rifkelen siveyttä. Mutta annas olla! Daddy ja Mommy nahistelevat: ellauri302.html on line 133: Yekel: They'll take it from you, all right, but they'll look upon you as a dog, just the same... And at the synagogue you'll have the back seat, and they'll never call you up to the altar, to read from the Holy Book. ellauri302.html on line 139: Don't climb too high, Sarah. Do you hear? Not too high... For if you do, some fine day you'll fall and break your neck. (Shakes a warning finger at her.) And don't try to break into the upper crust. Don't, I tell you. You've a home of your own, — stay there. You've got bread, — eat. But don't intrude where you're not wanted... Every dog must know his own kennel. Here at least it is all cash on delivery. Upstairs is kosher, downstairs is treif. Keep them separate, is all I say. ellauri302.html on line 143: What is worst they are planning to start a competing brothel! And demanding Hindel's back wages from Tevje. Suggest engaging Rifkele to the trade. WTF! Downstairs with you! Shloyme ja Hindel vittuilevat isännille, alkaa rökitys. ellauri302.html on line 150: The Scribe, enters. A tall old man, whose long, thin body is enveloped in a broad overcoat. His beard is long, white and sparse. He wears spectacles and has an air of cold aloofness and mystery. ellauri302.html on line 156: You must have reverence for a Scroll of the Law. Great reverence, — precisely as if a noted Rabbi were under your roof. In the house where it resides no profanity must be uttered. It must dwell amidst purity. (Speaks to Sarah, looking toward her hut not directly at her) Wherever a Holy Scroll is sheltered, there no woman must remove the wig from her head... (Sarah thrusts her hair more securely under her wig.) Nor must she touch the Scroll with her bare... hands. As a reward, no evil overtakes the home that shelters a Scroll. Such a home will always be prosperous and guarded against all misfortune. (To the Scribe.) What do you imagine? — That he doesn't know all this? They're Jews, after all... (Sarah nods affirmatively.) ellauri302.html on line 165: Pause.) I've really been thinking about it, and have a certain fellow in view, — a jewel of a chap, — smart head on his shoulders... his father is a highly respected man. (Abruptly.) Are you going to give your daughter a large dowry? ellauri302.html on line 175: Sarah (frightened): Rifkele! What are you doing? Don't! Your father will be furious! It isn't becoming for you to chum with Manke. You're already a marriageable young lady, a virtuous child. And we 've just been talking about some good matches for you, — excellent matches with learned scholars... ellauri302.html on line 210: Yekel Your mother... your mother sent you... here! (With a loud outcry.) Your mother! (Dragging her upstairs.) She'll lead you to ruin yet! Something draws her to it!... She wants her daughter to be what the mother was... ellauri302.html on line 214: Yekel: I'll teach you to mind your father! (Leads her out. Rifkele's crying is heard from without.) ellauri302.html on line 226: The God Of Vengeance paid my account the day before yesterday... We were standing under the eaves, the rain is so fragrant,.. It washes the whole winter off your head. (Goes over to Hindel.) Just look... (Showing her wet pubic hair.) How fresh it is... how sweet it smells... ellauri302.html on line 229: At home, in my village, the first sorrel must be sprouting. Yes, at the first May rain they cook sorrel soup... And the goats must be grazing in the meadows... And the rafts must be floating on the stream... And Franek is getting the Gentile girls together, and dancing with them at the inn... And the women must surely be baking cheese-cakes for the Feast of Weeks.* (Silence.) Do you know what? I'm going to buy myself a new summer tippet and go home for the holidays... (Buns into her room, brings out a large summer hat and a long veil; she places the hat upon her wet hair and surveys herself in the looking-glass.) Just see! If I'd ever come home for the holidays rigged up in this style, and promenade down to the station... Goodness! They'd just burst with envy. Wouldn't they? If only I weren't afraid of my father! He'd kill me on the spot. He's on the hunt for me with a crowbar. Once he caught me dancing with Franek at the village tavern and he gave me such a rap over the arm with a rod (Showing her arm.) that I carry the mark to this very day. I come from a fine family. My father is a butcher. Talk about the fellows that were after me!... (In a low voice.) They tried to make a match between me and Nottke the meat-chopper. I've got his gold ring still. (Indicating a ring upon her finger.) He gave it to me at the Feast of Tabernacles.* Maybe he wasn't wild to marry me, — but I didn't care to. ellauri302.html on line 233: Each of three “solemn feasts”—Passover, the Feast of Weeks, and the Feast of Tabernacles—required that all able-bodied Jewish males travel to Jerusalem to attend the feast and offer sacrifices. All three of these feasts required that “firstfruit” offerings be made at the temple as a way of expressing thanksgiving for God’s provision. The Feast of Firstfruits celebrated at the time of the Passover included the first fruits of the barley harvest. The Feast of Weeks was in celebration of the first fruits of the wheat harvest, and the Feast of Tabernacles involved offerings of the first fruits of the olive and grape harvests. ellauri302.html on line 235: Since the Feast of Weeks was one of the “harvest feasts,” the Jews were commanded to “present an offering of new grain to the Lord” (Leviticus 23:16). This offering was to be “two wave loaves of two-tenths of an ephah” which were made “of fine flour... baked with leaven.” The offerings were to be made of the first fruits of that harvest (Leviticus 23:17). Along with the “wave offerings” they were also to offer seven first-year lambs that were without blemish along with one young bull and two rams. Additional offerings are also prescribed in Leviticus and the other passages that outline how this feast was to be observed. Another important requirement of this feast is that, when the Jews harvested their fields, they were required to leave the corners of the field untouched and not gather “any gleanings” from the harvest as a way of providing for the poor and strangers (Leviticus 23:22). ellauri302.html on line 243: Basha: Here, at least, I'm a free person. I've got my chest of finery, and dress swell. Better clothes, upon my word, than the rich daughters of my village... (Fetching from her compartment a hrown dress.) When I go walking on Marshalkovski street in this dress they all stare at me... Fire and flame! Mm! If I could only put in an appearance in my home town dressed in this fashion, here 's how I 'd promenade to the station. (Struts across the room like a lady of fashion^ raising her skirt at the hack and assuming a cosmopolitan air.) They'd die of jealousy, I tell you... They'd be stricken with apoplexy on the spot. (Promenades about the room playing the grand dame.) ellauri302.html on line 245: Reizel, straightens the folds of Bashas dress in the back and adjusts her hat to a better angle. That's the way! Now raise your head a bit higher... Who needs to know that you were ever in a place of this sort? You'll tell them that you were with a big business house. A Count has fallen in love with you... ellauri302.html on line 247: Hindel, from her room, where she is still busy with her chest of clothes. And what's the matter with a place of this sort, I'd like to know? Aren't we every bit as good as the girls in the business houses, eh? The whole world is like that nowadays; that's what the world demands. In these days even the daughters of the best families aren't any better. This is our way of earning a living. And believe me, when one of us gets married, she's more faithful to her husband than any of the others. We know what a man has. ellauri302.html on line 249: Shut up, will you? Late at night they have to start telling stories about the dead. No dead people can come here. Our boss has a Holy Scroll upstairs... (A sudden hush.) What's wrong about our trade, I'd like to know? (She leaves her little room and goes into the basement.) Wasn't our mistress in a house like this for fifteen years? Yet she married. And isn't she a respectable God-fearing woman?... Doesn 't she observe all the laws that a Jewish daughter must keep?... And isn't her Rifkele a pure child? And isn't our boss a respectable man? Isn't he generous? Doesn't he give the biggest donations to charity?... And he's had a Holy Scroll written... ellauri302.html on line 251: Manke, steals from her compartment into the basement. She is half-dressed, with a shawl thrown over her private parts. Her colored stockings are visible, and her hair is in disorder. Her eyes sparkle with wanton cunning. Her face is long, and insolently pretty; she is quite young. A lock of hair falls over her forehead. Her eyes blink as she speaks, and her whole body quivers. She looks about in surprise. What? Nobody here? ellauri302.html on line 253: Reizel, to Manke, Is it you, Manke? A good thing you came. (Pointing to Hindel.) She's almost made a Rabbi's wife of me. Where have you left your guest? ellauri302.html on line 264: Manke, removes her stockings and lets down her hair. There! Now let the rain soak us from head to foot... Standing in a May shower makes you grow. Isn't that so? ellauri302.html on line 267: (She lets down her hair.) Let's drench our hair just like the trees... Lets make like a tree and leave! Come! I can already hear buttons flying! ellauri302.html on line 269: Rifkele thrusts her head through the window. She is in her night clothes, covered by a light shawl. She whispers cautiously. ellauri302.html on line 286: With God's help, if I can only get both of them, Rifkele and Manke, this very night... I 'll take them directly to Shloyme 's... And I 'll say to him, "Here you are... Here's your bread and butter. Now rent a place, marry me, and become as respectable a man as the Uncle. Well have a girl and it's back to square one. ellauri302.html on line 288: Raises her hands toward the ceiling.) Father in Heaven, you are a Father to all orphans... Mother in your grave, pray for me... Let my troubles come to an end. Let me at last be settled in my own home!... (Pause.) If God is only good to me, I'll have a Holy Parchment written in His honor... And every Sabbath I'll give three pounds of candles to the House of Study. (A long pause. She is lost in the contemplation of her future prospects,) Yes, he is a good God... a good God... Father in Heaven... Mother, pray in my behalf... don't be silent... pray for me... do your very best for me... (She returns to her compartment and begins hastily to pack her things.) I can be ready, anyway. ellauri302.html on line 290: (A long pause. The stage is empty. Soon Manke leads in Rifkele. They are both wrapped in the same wet shawl... Their hair is dripping wet. Large drops of water fall from their clothes to the floor. They are barefoot... Hindel, behind her curtain, listens as before.) ellauri302.html on line 294: Are you cold, Rifkele darling? Nestle close to me... Ever so close... Warm yourself next to me. So. Come, let's sit down here on the lounge. (Leads Rifkele to a lounge; they sit down.) Just like this... Now rest your face snugly in my bosom. So. Just like that. And let your body touch mine... It's so cool... as if water were running between us. (Pause.) I uncovered your breasts and washed them with the rainwater that trickled down my arms. Your breasts are so white and soft. And the blood in them cools under the touch, just like white snow, — like frozen water... and their fragrance is like the grass on the meadows. And I let down your hair so... (Buns her fingers through RifkeWs hair.) And I held them like this in the rain and washed them. How sweet they smell... Like the rain itself... (She huries her face in Rifkele's hair.) Yes, I can smell the scent of the May rain in them... So light, so fine... And fresh... as the grass on the meadows... as the apple on the bough... So. Cool me, refresh me with your tresses. (She washes her face in Rifkele^s hair.) Cool me, — so. But wait... I'll comb you as if you were a bride... a nice part and two long, black braids. (Does so.) Do you want me to, Rifkele? Do you? ellauri302.html on line 335: Manke: Hush! Don't make any noise. We're going for some root beer, — and lemonade. (Hindel, Manke and Rifkele leave, followed by the amazed glances of Reizel and Basha.) ellauri302.html on line 349: Reizel: The Holy Scroll in the room above is clearing out, about to vamoose, outre le camp, skedadle. We have no one to shield us now! ellauri302.html on line 359: Yekel sits there like a madman, staring at the empty Holy Scroll box and mumbling. He neither sees nor hears. What on earth can have possessed him? ellauri302.html on line 376: Sarah: So you want to go back to the basement? — Into the basement, then! Much I care! (Resumes her packing.) He wants to ruin us completely. What has come over the man? (For a moment she is absorbed in reflection.) If you're going to stand there like a lunatic, I'll get busy myself! (Takes off her diamond ear-rings.) I'll go over to Shloyme's and give him my diamond ear-rings. (From her bundle she draws out a golden chain.) And if he holds back, I'll add a hundred rouble note. (She searches YeheVs trousers pocket for his pockethook. He offers no resistance.) Within fifteen minutes (Throwing a shawl over her shoulders.) Rifkele will be here. (As she leaves.) Shloyme will do that for me. (Slams the door behind her.) ellauri302.html on line 378: Yekel, walks about the room, his head bowed. ellauri302.html on line 379: It's all the same to me now...The devil got her, too. No more daughter... No more Holy Scroll... Into the brothel with everything... Back to the brothel... God won't have it... (Long pause. Beizel appears at the door, thrusting in her head. Steals into the room and stops near the entrance. Yekel notices her, and stares at her vacantly.) ellauri302.html on line 391: Reb Ali, enters, carrying a lantern. What's happened, that you had to call me before daybreak? (Going to the window and peering through the shutter spaces.) It's almost time for the morning prayers. ellauri302.html on line 409: Reb Ali, more calmly, spitting out. Blessed be His Name. I feel easier on that score. (To Yekel.) What made you talk such nonsense? (To Reizel, without looking at her.) Did she go away? Isn't she back yet? (To Yekel.) Has anybody gone to look for her? ellauri302.html on line 428: Fie! You're out of your head altogether. True, a misfortune has befallen you. May Heaven watch over aU of us. Well? What? Misfortunes happen to plenty of folks. The Lord sends aid and things turn out all right. The important point is to keep your mouth shut. Hear nothing. See nothing. Just wash your hands clean of it and forget it. (To Reizel.) Be careful what you say. Don't let it travel any further, God forbid. Do you hear? (Turns to Yekel, who is staring vacantly into space.) I had a talk with... (Looks around to see whether Reizel is still present. Seeing her, he stops. After a pause he begins anew, more softly, looking at Reizel as a hint for her to leave.) With er, er... (Casts a significant glance at Reizel, who at last understands, and leaves.) I had a talk with the groom's father. I spoke to him between the afternoon and evening prayers, at the synagogue. He's almost ready to talk business. Of course I gave him to understand that the bride doesn't boast a very high pedigree, but I guess another hundred roubles will fix that up, all right. Nowadays, pedigrees don't count as much as they used to. With God's help I'll surely be here this Sabbath, with the groom's father. We'll go down to the Dayon and have him examine the young man in his religious studies... But nobody must get wind of this tale. It might spoil everything. The father comes of a fine family and the son carries a smart head on his shoulders. There, there. Calm yourself. Trust in the Lord and everything will turn out for the best. With God's help I am going home to prepare for the morning prayer. And as soon as the girl returns, notify me. Remember, now. (About to go.) ellauri302.html on line 432: Reb Ali, thunderstruck. What are you talking about? What has possessed you? Have you gone stark mad? ellauri302.html on line 442: Yekel yatkaa yäkätystä: I told you everything. So you advised me to have a Holy Scroll written. In there I placed it, — in her room. I stood before it night after night, and used to say to it, **You are really a God. You know everything I do. You will punish me. Very well. Punish me. Punish my wife. We have both sinned. But my poor, innocent daughter. Guard her. Have pity upon her!'* ellauri302.html on line 446: Yekel: No use... The devil has won her. She'll be drawn to it. Once she has made a beginning... she'll not stop... If not today, tomorrow. The devil has won her soul. I know. Yes, I know only too well. ellauri302.html on line 450: Yekel: Too late, Rebbi. Too late. If only she had died in her childhood, I should have nothing to complain about... Then I 'd know she was dead, — that I had buried an innocent creature... I would visit her grave and say to myself, Here ellauri302.html on line 453: Reb Ali: Don't speak like that. A Jew must not utter such things. Trust in the Lord, and say The past is dead and gone. ellauri302.html on line 474: Reb Ali The truth. The truth. Heaven will help you... Everything will turn out for the best. I'm going to the young man's father directly. He's over at the synagogue and must surely be waiting for me. (Looks around.) Tell your wife to put the house in order in the meantime. And you, prepare the contract, and at once, so that he'll have no time to discover anything amiss and withdraw. Arrange the wedding date and have the bride go at once to her parents-in-law. No idle chatter, remember. Keep silent, so that nobody wiU learn anything about it. (Ready to go.) And cast all this nonsense out of your head. Trust in the Lord and rejoice in His comfort. (At the door.) Tell your wife to tidy up the place. (Leaves.) ellauri302.html on line 478: Sarah, on the threshold. Come in. Come in. Your father won't beat you. (Pause.) Go in, I tell you. (Pushes Rifkele into the room. Rifkele has a shawl over her head. She stands silent and motionless at the door, a shameless look in her eyes, biting her lips,) Well, what are you standing there for, my darling? Much pleasure you've brought us... in return for our trouble in bringing you up. We'll square that with you later. (Interrupting herself.) Get into your room. Comb your hair. Put on a dress. We're expecting guests. (To Yekel.) I just met Reb Ali. He's going for the groom's father. (Looks about the room.) Goodness me! How the place looks! (She begins hastily to place things in order.) ellauri302.html on line 507: Reb Ali, to the stranger. He's ready to settle upon her a dowry of five hundred roubles cash at the time of the engagement... And he'll support the couple for life. He will treat your son as his own child. ellauri302.html on line 516: Yes, he 'll sit inside there and study the sacred books... I have a virtuous Jewish daughter. (Goes into the room and drags Rifkele out hy force. She is only half dressed, her hair in disorder, one boob sticking out. He points to her.) Your son will marry a virtuous Jewish daughter, I say. She will bear him pure, Jewish children... even as all pious daughters. (To Sarah.) Isn't that so? (Laughing wildly, to the stranger.) Yes, indeed, my friend, — she'll make a pure, pious little mate. My wife will lead her under the wedding canopy... Down into the brothel! Down below! (Pointing to the basement.) Down into the brothel! (Dragging Rifkele hy her hair to the door.) Down into the brothel with you! Down! ellauri302.html on line 518: Sarah, rushing madly over to Yekel. Good God! He 's gone stark mad! (She tries to tear Rifkele away from Yekel; he thrusts Sarah aside and drags his daughter out by the hair.) ellauri302.html on line 532: Yekel oli täydellinen pöhköpää ynnä kusisellainen. Inhottava narsisti patriarkka joka ansaizi omalle osalleen kaiken mitä sai, mutta pakkoko sen oli pilata elämät kaikilta muiltakin? Mixei söpöset LGBTQ tytöt ei voineet saada toisiaan? Hirveitä valkeita orjakauppiaita nää juutalaiset, ja kaiken motiivina on vaan toi monituhatvuotinen äärirasismi jolla rotukoirien veri saadaan pidetyxi puhtaana. ellauri302.html on line 537: Hasidiperheeseen syntynyt Sholem Asch sai perinteisen juutalaisen koulutuksen. Hänen vanhempansa pidettiin sisarustensa nimettynä tutkijana, ja hänen vanhempansa haaveilivat hänen tulevasta rabbiksi ja lähettivät hänet kaupungin parhaaseen uskonnolliseen kouluun (tai Chederiin), jonne varakkaat perheet lähettivät lapsensa. Siellä hän vietti suurimman osan lapsuudestaan Talmudia opiskellessaan ja opiskeli myöhemmin Raamattua ja Haggadaa omalla ajalla. Asch varttui enemmistöjuutalaiskaupungissa, joten hän varttui uskoen, että juutalaiset olivat enemmistö myös muualla maailmassa. Kutnossa juutalaiset ja pakanat tulivat enimmäkseen toimeen, mutta uskonnollisten juhlapyhien ympärillä ei ollut jännitystä. Hänen täytyi livahtaa enemmistöpakanan alueen läpi päästäkseen järvelle, jossa hän rakasti uida ja jossa hän kerran joutui nurkkaan kepillä ja koirilla käyvien poikien toimesta, jotka vaativat häntä myöntämään "Kristuksen" tappamisen – minkä Asch ei tuohon aikaan tiennyt olevan Jeesuksen toinen nimi (eikä olevan messias kreikaxi?). – tai he repisivät hänen takkinsa. Hän myönsi tappaneensa Kristuksen pelosta, mutta he hakkasivat häntä ja repäisivät hänen takkinsa joka tapauksessa. Asch ei koskaan menettänyt pelkoaan koiria kohtaan tuosta tapauksesta. Mulla oli parempi onni: pelkäsin koiria pitkään pikku terrierin purtua peloissaan maitokaupan edessä mun naaman kirjavaxi kuin pakanamaan kartta kun menin taputtamaan sitä. Mutta se meni ohize, ja nykyään pidän koirista, samalla lailla kuin vähän pelottaa mennä uimaan kylmään veteen mutta sitten se tuntuukin ihanalta. ellauri302.html on line 548: David Kessler toi näytelmän ensimmäisen kerran New York Cityyn Yhdysvaltoihin vuonna 1907. Yleisö tuli enimmäkseen Kessleriin, ja he buuttivat muuta näyttelijää. New Yorkin tuotanto sai aikaan suuren lehdistösodan paikallisten jiddish-lehtien välillä, jota johti ortodoksinen Tageplatt ja jopa maallisempi Forverts. Ortodoksisissa papereissa viitattiin koston jumalaan"likaiseksi", "moraalittomaksi" ja "syvyttömäksi", kun taas radikaalit lehdet kuvailivat sitä "moraaliksi", "taiteelliseksi" ja "kauniiksi". ellauri302.html on line 552: God of Vengeance julkaistiin englanninkielisenä käännöksenä vuonna 1918. Vuonna 1922 se esitettiin New Yorkissa Provincetown Theaterissä Greenwich Villagessa, ja se siirrettiin Apollo Theateriin Broadwaylle 19. helmikuuta 1923. näyttelijät, joihin kuului ylistetty juutalainen maahanmuuttajanäyttelijä Rudolph Schildkraut, saivat paljon buuauxia mutta myös läpyjä. Sen esitys keskeytettiin 6. maaliskuuta, kun koko näyttelijä, tuottaja Harry Weinberger ja yksi teatterin omistajista nostettiin syytteeseen osavaltion rikoslain rikkomisesta ja tuomittiin myöhemmin siveettömyydestä. Weinberger, joka oli myös merkittävä asianajaja, edusti ryhmää oikeudenkäynnissä. Päätodistaja näytelmää vastaan oli rabbi Joseph Silberman, joka julisti Forvertsin haastattelussa: "Tämä näytelmä herjaa juutalaista uskontoa. Edes suurin antisemiitti ei olisi voinut kirjoittaa sellaista." Pitkällisen taistelun jälkeen tuomiosta valitettiin onnistuneesti. Euroopassa näytelmä oli niin suosittu, että se käännettiin saksaksi, venäjäksi, puolaksi, hepreaksi, italiaksi, tšekkiksi, romaniaksi ja norjaksi, ei kuitenkaan suomexi. ellauri302.html on line 554: Indecent on Paula Vogelin vuonna 2015 kirjoittama näytelmä, joka kertoo koston jumalan kiistasta. Se avattiin Broadwaylla Cort-teatterissa huhtikuussa 2017, ohjaajana Rebecca Taichman. Se ei ollut juuri mistään kotoisin. ellauri302.html on line 558: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a3/Szalom_Asz.jpg" /> ellauri302.html on line 566: Jumala voi olla suuri tunari tai paskiainen, kun ei selviä teodikeasta, mutta vielä vähemmän Singer sietää gumanisteja. Gitler esimerkixi oli 1 suuri humanisti. On Gud är ingen värd, hamnar vi med Gitlers sätt att resonera! Så hade alla ondskefulla mördare resonerat under tidernas lopp når de ställde och människans vilja i centrum av universum. Vill jag stå på deras sida? Gitler med nazisterna som beordrade judarna att gräva sina egna gravar? Kunde inte göra ens denna lilla service för dem? Varför grävde de inte sina egna gravar istället? Gumanismen gjorde människan till alltings mått. Så vad hade detta att säga om gumanismen? Undermåttig idé, i ett ord. Människorna måste utvecklas, göra framsteg - inte teknologiskt utan moraliskt - för vad tjänade de annars för syfte? Å andra sidan, varför behöver dom tjäna något syfte alls? Men varför måste då den ena individen lida medan den andra frossade i det bästa som framstegen kunde erbjuda? Är dom kanske vinnare och de andra förlorare i Darwins olympiad? Var inte själva framstegen ett resultat av oräkneliga våldshandlingar? Var inte den franska revolutionen en målstolpe i människans framsteg? Var inte västens oräkneliga krig flera sådana? Och var vi inte glada över den franska revolutionen och dess giljotiner? Tycker vi inte om kärnvapen och Coca Cola? Vilka var gumanismens hjältar? Korpraler, andra militära ledare. Var inte också Stalin en produkt av den sortens to gumanism som satte människans vilja i centrum for all mänsklig strävan? All Stalin gjorde antogs vara för mänsklighetens bästa. Dito med Joshuas tiotusentals lik- och förskinnshögar. Nej förlåt, de var ju Guds påbud, helt annan sak. ellauri302.html on line 577: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/13/Moshe_Chaim_Luzzatto_%28ramhal%29_-_Wall_painting_in_Acre%2C_Israel.jpg/440px-Moshe_Chaim_Luzzatto_%28ramhal%29_-_Wall_painting_in_Acre%2C_Israel.jpg" /> ellauri302.html on line 583: Moshe Chaim Luzzatto syntyi vuonna 1707 Padovan juutalaisessa ghetossa Venetsian tasavallassa. Alle 20-vuotiaana hän oli aloittanut 150 laulun säveltämisen Raamatun psalterin mallin mukaisesti. Näissä rinnakkaisuuden lakien mukaisesti laadituissa psalmeissa hän vapautti itsensä kaikista vieraista vaikutuksista ja jäljitteli Raamatun tyyliä niin uskollisesti, että hänen runonsa näyttävät kokonaan raamatullisten sanojen ja ajatusten toistolta. Ne aiheuttivat kuitenkin rabbien kritiikkiä ja olivat yksi syy vainoihin, joille Luzzatto myöhemmin joutui. Rebbe Jacob Poppers erityisesti Frankfort-on-the-Mainista piti anteeksiantamattomana öykkäröintinä yrittää päihittää "Jaakobin Jumalan voideltuja värsyjä". ellauri302.html on line 624: Bar-Hillel vanhempi (n. 110 eaa. – 10 jKr.), käytti tätä säkettä Tooran tärkeimpänä sanomana opetuksissaan. Kerran Ger Toshav haastoi hänet, joka pyysi saada kääntyä sillä ehdolla, että Toora selitettiin hänelle hänen seisoessaan yhdellä jalalla. Hillel hyväksyi hänet ehdokkaaksi kääntymään juutalaisuuteen, mutta 3. Moos. 19:18:aan pohjautuen kertoi miehelle: ellauri302.html on line 628: Ei Jeshua siis kexinyt ize tätäkään. Isämeitä on otettu kaddishista ja herran siunaus toorasta. Jonnin joutavaa. Tällästä ne höpisee jeshivoissa sillä aikaa kun moppipäät vaimot käyvät töissä, töiden jälkeen kaupassa ja imuroivat, keittävät klimppisopan ja gefillte fishin valmiixi siihen kun Tvi Ari tulee nälkäisenä kotio. Mikä täällä haisee? Kukkakaaliko? ellauri302.html on line 633: Singerin mehukkuus on peräisin juutalaisten izehoitokirjoista. Anita Grein hade aldrig öppnat en bok om etik. I de böcker hon läste och pjäser hon såg var hjältarna och andra huvudpersoner alltid äktenskapsförbrytare och mördare. Och nu har hon till råga på allt blivit kommunist! ellauri302.html on line 649: Vuonna 1950 Itzele oli 47. Silloin se päätti vetäytyä talviunille kuin muumi, työntää havunneulasia perseeseen. Eihän siitä mitään tullut, melskasi naisissa vielä 41 vuotta. Sen mielestä kaikkien uskontojen poinzi on ahimsa tosin apinaveljiin\ rajoitettuna, eli oma onni ei sais tulla toisten apinoiden epäonnesta. Sehän on kapitalismille aivan vieras ajatus. Sitäpaizi se ei ihan riitä tekemään uskonnosta vetävää. Vad skulle judendomen ha för dragningskraft om det inte längre fanns skägg, tinninglockar, lärohus, heliga böcker, bönesjalar och bönekapslar, sabbat och andra högtider? En sådan judendom skulle inte bara misslyckas med att tillfredsställa människors behov; den riskerade också att falla samman vilket ögonblick som helst av brist på levnadsregler och symbolisk struktur. Om människorna handlade individuellt snarare än gruppvis skulle deras förmåga att tjäna Gud vara lika liten som deras förmåga att försvara sitt land. Som individer kunde de inte bekämpa Satan, de kunde inte slå tillbaka Hitler eller Stalin på egen hand. Såna vackra ord betyder inte vackra handlingar. Efter att ha sagt det här till Luria for Grein iväg för att knulla hans hustru Anna. ellauri302.html on line 651: Ahimsalla ei pitkälle pötkitä Darwinin olympialaisissa. Försvarskrigin head count on pienempi kuin anfallskrigissä. Jos jumala ei pidä verisistä mazeista, mixi se loi näin paljon loislajeja? Eikö kasvitkin sitäpaizi kärsi ja huuda apua? Kyllähän ne niin tekevät. Äs, tää on kaikki aivan tyhjää löpinää. Älkää LÖPISKÖ! Tacete pueri! Silentium! ellauri302.html on line 657: Han satt vid bordet och tänkte att om han hade följt de här reglerna under alla år skulle Jack inte ha svikit judaismen och blivit vänsterradikal, och Anita skulle inte ha blivit en slinka. Hå hå ja ja Itzele, samma falskhet och egoism, konstiga hattar eller inte. ellauri302.html on line 668: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Rabbi_Eliyahu_de_Vidas_tombstone.jpg/440px-Rabbi_Eliyahu_de_Vidas_tombstone.jpg" /> ellauri302.html on line 682: - Vad då för slags värld! Vad är det man uppnår med alla krig? Varför kan man inte reda ut saker och ting en gång för alla? A war to end all wars! Jag har just bläddrat genom tidningarna. Det enda man får läsa om är rån, stöld, mord. ellauri302.html on line 685: - Vad menar då Gud med att låta två hjortar stängas med varandra tills den ene dör när dom kämpar om samma hind? Det har ingenting med den fria viljan att göra. Hjortar är inte onda. Dom följer bara sin natur. ellauri302.html on line 688: Boris funderade en stund. - Vad vet vi? Allt är ett stort mysterium. En sak är säker: människorna måste vara goda. Eftersom dom förstår vad som är gott för dem vågar dom inte vara onda. Lamm är gott med Foster, fastän Foster smakar annors inget vidare. ellauri302.html on line 690: - Var dom är? I paradisets strålglans! Universums herre kan inte göra fel. Himmelens och jordens skapare kan inte vara ond. Det skulle jag aldrig kunna tro! Om jag så kom till den andra världen och fick se med mina ögon att Hitler sitter i paradiset medan all visdoms källa brinner i grillen - bort det - skulle jag ändå instämma i Skriftens ord och säga att 'ondskan kommer icke från Herren. ellauri302.html on line 699: Zohar (heprea : זֹהַר ‎, Zōhar, kirjaimellisesti "Splendor" tai "Radiance") on perustava teos juutalaisen mystisen ajattelun kirjallisuudessa, joka tunnetaan nimellä Kabbala. Se on ryhmä kirjoja, jotka sisältävät kommentteja Tooran mystisista puolista (Mooseksen viisi kirjaa) ja pyhien kirjoitusten tulkintoja sekä materiaalia juutalaisten meemeistä, pensasmystikoista, myyttisestä kosmogoniasta ja mystisestä psykologiasta. Zohar sisältää keskusteluja Jumalan luonteesta, joissa selvitetään maailmankaikkeuden alkuperä ja rakenne, sielujen luonne, lunastus, egoistin suhde pimeyteen ja "todellisen minän" suhde "Jumalan valoon". ellauri302.html on line 703: Gershom Scholem väitti, että Moses de León (1240-1305) oli Zoharin ainoa kirjoittaja. Äskettäin Yehuda Liebes väitti, että vaikka De León saattoi olla ensisijainen kirjoittaja, hän sisällytti tai muotoili uudelleen valintoja nykyaikaisista kabbalisteista (esim. rabbi Joseph Gikatilla, Hamadanin rabbi Joseph, rabbi Bahya ben Asher). Viime aikoina Kabbalan tutkijat, kuten Ronit Meroz, Daniel Abrams ja Boaz Huss, ovat osoittaneet, että Zoharin materiaalit ovat käyneet läpi useita sukupolvia kirjoittamisen, uudelleenkirjoituksen ja editoinnin. De León väitti löytäneensä Zoharin tekstin ollessaan Israelin maassa ja piti sen 2. vuosisadalla eläneen rabbi Shimon bar Yohain ansioksi, joka on tekstin päähenkilö. Teksti saavutti valtavan suosion kaikkialla juutalaisessa maailmassa. ellauri302.html on line 714: Hon gav efter för alla hans infall men begärde aldrig att han skulle återgälda henne med dyrbara gåvor. Hon var på sitt sätt ett perfekt varelse som med stor precision utförde de roller hon var skapad for. Under alla de år de levde tillsammans hade ingenting någonsin fungerat fel, vare sig i hemmet eller i hennes yrkesliv. Hon planerade all minsta detalj. Varje gång Margolin undersökte henne blev han förvånad. Allt var precis som det skulle - pulsen, blodtrycket, blodvärdena, syne, hörseln, reflexerna. Hon hade en oförklarlig förmåga att alltid anpassa till hans humor. Hon läste hans tankar, anade vad han tänkte säga. Margolin fann henne enastående när det gällde sexuellt förspel, efterspel och alla de viskningar och smekningar som gör kärleksakten spännande. De kvinnor som handlade i hennes boutique anförtrodde henne en mängd detaljer och hon visste precis vad hon skulle återberätta för honom, och när och hur. Hon klädde sig smakfullt och anspråkslöst, hon målade inte naglarna, hon sminkade sig diskret, bar sällan smycken. Lise olisi perfekti silikoninukke juutalaiselle tuppikullille, paizi tuota pystynenää... ellauri302.html on line 720: Judarna ordade vitt och brett om att de var det utvalda folket, men de var ohyfsade, giriga och egoistiska. Judar är stora dårar, grymt vilseledda. Ger order till en låda med förhänge på. ellauri302.html on line 724: Heräsin tiistaiaamuna siihen kun Merikadun talo kallistui tuulenpuuskassa ja kaatui kumoon ilman suurempia vahinkoja. Meillä oli lapsenlapset hoidossa, ne vaan vähän ihmettelivät että mites mummila on nyt tälleen sivusuunnassa. ellauri302.html on line 730: Denna fras brukar klassas som religiöst och meningen uttalades först i 1 Korinthierbrevet 15:32: ellauri302.html on line 737: Herren, HERREN Sebaot kallade eder på den dagen till gråt och klagan, till att raka edra huvuden och hölja eder i sorgdräkt. ellauri302.html on line 744: Som damasksömmare i Warszawa gillade Yankele fingerpulla pullor. Vedin slinkkaa letistä ja kysyin missä ja milloin voitas olla silleesti. Yascha laskee luikuria kuin hepo ravaa. Jusztyna tulistuu kun Yascha sanoo sille kaikenlaista loukkoovoo. I Ryssland såg Yascha en jude en mager som en pinne och hade lång kalufs. Han blev troende och satt i en liten synagoga med gamla män och läste psalmer. Polisen tog honom förstås meni släppte honom igen. Han var för tokig att vara farlig. Det finns många som gillar att lura andra - det är deras liv. ellauri302.html on line 746: Jag har hört talas om en jiddischsk skådespelare i Moskva som lurade i sina kolleger att han hade en tunna sill. Det var under revolutionen när man inte kunde få en sillbit för vare sig kärlek eller pengar. Så snart folk fick höra att han hade sill började dom ställa sig in hos honom. Till och med ryssarna behandlade honom på ett nytt sätt: Nathan Davidovich, du ska få en huvudroll. Du blir berömd. Jag dör av längtan efter en bit sill. Summan ar kardemumman blev att han måste packa och fly till Kiev när kontrarevolutionärerna började slåss mot bolsjevikerna. Han fastnade i nån by och det var där Makhnos banditer gjorde slut på honom." ellauri308.html on line 2: ad> ellauri308.html on line 23: ad> ellauri308.html on line 39: ads/posts/2020-12/1607244763_47-p-golie-sovetskie-devushki-erotika-125.jpg" /> ellauri308.html on line 40: Sovietskiye devushki erotika! Vapaana kasvanut röyheä karvatuhero taustana Marxin kootut teoxet, pesukomuutti ja emaliämpäri, ei mitään nekulturnuju dekadenttia länsimaista porsliinia. ellauri308.html on line 156: src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/24/AinoKuusinen.jpg/496px-AinoKuusinen.jpg" ellauri308.html on line 187: politiikasta! Täydellisiä vastauksia saadaan tuskin koskaan, mutta ellauri308.html on line 201: Renkivuosiltaan Tuominen muistaa ensimmäisen kohtaamisensa Frans Eemil Sillanpään kanssa. Hän muisteli katkerana miettineensä, kuinka mäkitupalaisen poika Pransu kukkoili raitilla ylioppilaana ja hän, arvostetun käsityöläisen poika, raatoi renkinä. Moskovassa oleskellessaan Arvo Tuominen kirjoitti poliittista henkilöhistoriaansa ja muisteli luokkatietoisena ja katkerana oleskeluaan Kuukan talossa tähän tapaan: ”Tällöin minussa heräsi viha rikkaita ja heidän lapsiaan kohtaan. Ei se mitään aatteellisuutta ollut, olin vain ihan vitun kade. Vaistomaisesti hain tukea muista renkipojista joiden kanssa liityin kotipitäjäni työväenyhdistykseen.” Niissä hän hieman liioitteli, sillä häntä pidettiin arvossa ja kohdeltiin talossa hyvin, mutta tietty katkeruus katkenneesta koulutiestä säilyi läpi elämän. ellauri308.html on line 203: Tuominen oppi höyrypääpuusepän ammatin, mutta häntä vaivasi valtava kirjallisen sivistyksen nälkä. Hänestä tuli Tampereen työväenopiston innokas opiskelija. Kaiken kaikkiaan hän kuunteli eri alojen luentoja melkein kuusi vuotta. Niiden joukossa oli 40-tuntinen luentosarja Kalevalasta, mikä innosti häntä eepoksen huolelliseen tutkimiseen. Yhteiskunnalliset aineet ja kysymykset herättivät hänessä erityistä mielenkiintoa. Hän jäi usein keskustelemaan ja väittelemään politiikasta oppituntien jälkeenkin työläisjoukkoon, josta muodostui niin sanottu ”Lauantaiseura”. Seuraa veti itseoppinut filosofi Masse Lehtonen, joka suorasukaisen ärsyttävillä kommenteillaan sai muut väittelemään. Seuraan kuului myös muita työväenliikkeen merkkimiehiä, kuten järjestöaktiivi Manu Lammi, radikalismin tuntija ja ammattiyhdistysaktiivi Edvin Linkomies, Tampereen Työväen teatterin historioitsija Nikolai Ahonen ja myöhempi leipomoyrittäjä Aarne Lemberg (Lvïv, myöh. Linkosuo). Tämä joukko kasvatti Arvo Tuomisesta kovan väittelijän ja keskustelijan. Nuoren keskustelijan pikkuvanhuus herätti huvittuneisuutta, ja hänen lyhyytensä jäykkänä toi hänelle lempinimen ”Poika”, joka katkeruuden lisäxi seurasi häntä läpi elämän. ellauri308.html on line 214: Poika väitti radikalisoitunernsa Tannerin ym. antautumiskäskystä. Selitys on hyvä, mutta se ei pidä paikkaansa. 16. huhtikuuta Tuominen oli ollut Tampereella valkoisen armeijan kutsunnoissa. Valkoiset levittivät työväen johtajien julistusta innolla, ja Tuominen luki sen oletettavasti Hämeenlinnan kasarmilla. Armeijakavereiden mukaan Tuominen sai postia sosiaalidemokraateilta ja vastusti enintään meneillään ollutta kuningaskuntahanketta. Tuominen keskittyi itsensä suojelemiseen pieni kyrpä kädessä, ja vielä 1919 sosiaalidemokraatit pitivät häntä omana miehenään. Selitys osoittaa, kuinka hyvä Poika oli keksimään suuria selityksiä tapahtuneille tosiasiolle ja muuttelemaan totuutta myöhempiä tarkoitusperiä vastaaviksi. Sen kirjoituxia Njevvostoliitostakaan ei pidä ottaa täydestä. ellauri308.html on line 226: Manner ja Kuusinen ottivat kiivaasti yhteen. Kumpikin syyllistyi karkeisiin henkilökohtaisiin solvauksiin. Eino Rähjä uhkasi likvidoida kuusislaiset ja ottaa näiden korvat todisteeksi; Karl Radek ja Lenin ilmaisivat tukensa Kuusiselle. ellauri308.html on line 283: Juhana (Jukka) Rahja (19. heinäkuuta 1887 Kronstadt – 31. elokuuta 1920 Pietari) oli pietarinsuomalainen seppä ja poliitikko. Jukka oli yksi kolmesta Rähjän bolševikkiveljeksestä. Muut veljekset olivat Eino ja Jaakko. Heistä varsinkin Jukka ja Eino vaikuttivat voimakkaasti Suomen kommunistisen puolueen (SKP) alkuaikojen linjauksiin. Jukka Rähjä kuului SKP:n johtajistoon puolueen perustamisesta (1918) kuolemaansa asti. Puolueoppositio murhasi Rähjän elokuussa 1920. ellauri308.html on line 293: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/92/Terijokipakten.jpg/500px-Terijokipakten.jpg" /> ellauri308.html on line 298: Kuusinen piti tiiviisti yhteyttä SKP:n johtohenkilöihin, etenkin Pelle Vissiin ja tyttäreensä Hertta Kuusiseen joka sotien jälkeen kohosi yhdeksi maan vaikutusvaltaisimmista poliitikoista. Kuusinen oli naimisissa useasti ja sai paljon lapsia. Kuusisen lapsenlapset vierailivat hänen luonaan Moskovassa 1950-luvulla. Heidän mukaansa Kuusisen asema poliitikkona vaikutti korkealta ja elintaso yltäkylläiseltä verrattuna tavallisen neuvostokansalaisen silloisiin oloihin. Hänellä oli kaupunkiasunto valtion virkamiehille tarkoitetussa kerrostalossa ja lisäksi vapaa-ajan talo, datša, jonka kerrotaan olleen suuri kaksikerroksinen kivitalo Moskovan lähellä. Kuusisella oli käytössään henkilökuntaa, kuten vartija portilla, taloudenhoitaja-keittäjä ja adjutantteja. ellauri308.html on line 304: ad127bbef7d3fb_xvuat_8byvr_540.jpg" /> ellauri308.html on line 308: ads/2019/08/picture-5700-e3c8307321c50562fc51a7948ab5a069.jpg" width="10%" /> ellauri308.html on line 315: Tuominen 1938 Tukholmassa oli hyvin informoitu mies, ja siis varsin hyvin tietoinen siitä rankasta kadosta, joka etenkin terrorin jyrkimmässä vaiheessa 1938 oli käynyt suomalaistoverien harvenevassa halmeessa. Ja menihän siinä vielä enemmän neuvostotovereita. Kyllähän sellainen panee miettimään. Etenkin tuuliviirin sellaisen, kuin Tuominen. Hän oli nyt ”tuulensuojassa” Tukholmassa; miksi lähteä sieltä minnekään, ei Suomeen maanalaiseksi, eikä etenkään Moskovaan.. ellauri308.html on line 319: ads/2019/08/picture-91.png" width="10%" /> ellauri308.html on line 342: ads/2022/11/Rauno-Rintakuva-2021_profiilikuvaksi-%E2%80%93-kopio.jpg" width="10%" /> ellauri308.html on line 355: ads/2021/01/20160721_115844-1-768x1024.jpg" width="10%" /> ellauri308.html on line 362: ads/2019/09/65391122_2802395089776766_2200695093046804480_n1.jpg" width="10%" /> ellauri308.html on line 366: Sakut pistivät vuoden 1942 heinä-lokakuun väliin sijoittuneen 100:n päivän aikana pelkästään etniseltä taustaltaan juutalaista väestöä hiilidioksidina taivaalle about 1,47 miljoonaa yksilöä. Tappotahti on yhäti lyömätön satasen ennätys, jolle ei löydy vertaa mistään historiasta. Mutta pitkän matkan juoksussa kommarit ovat olleet kovempia. Paskaa puhelet. Natseilta loppui aika kun loppui paukut. ”Ali-ihmiset” pisti ”herrakansalle” pataan. Ei ole kuulunut edes huhuja, että gulageilla olis marssitettu naisia ja lapsia ”suihkuun”, pakotettu vangit roudaamaan ruumit uuniin ja tuhkat kaalipelloille. Ei kaasua eikä uunia, joutuivat vain tekemään nälkiintyneinä talvioloissa paskaduunia. ellauri308.html on line 368: ads/2020/01/KarinenMV.jpg" width="10%" /> ellauri308.html on line 374: ads/2019/08/picture-50940-1438541361.jpg" width="10%" /> ellauri308.html on line 380: ads/2019/08/picture-52305-1442323150.jpg" width="10%" /> ellauri308.html on line 385: ads/2021/05/Hytonen-Juha2-785x1024.jpg" width="10%" /> ellauri308.html on line 395: TORONTO, ON (Kanada) - Apinoiden ja ihmisten yhteinen sukulinja jakautui useita satojatuhansia aiemmin kuin tähän mennessä oletettiin, kertoo kansainvälinen tutkimusryhmä, jota johtaa professori Madelaine Böhme Tübingenin yliopiston Senckenbergin ihmiskehityksen ja paleoympäristön keskuksesta. Professori Nikolai Spassov Bulgarian tiedeakatemiasta. Tutkijat tutkivat kahta Graecopithecus freybergin fossiilia uusimmilla menetelmillä ja tulivat siihen tulokseen, että ne kuuluvat esiihmisille. Heidän havaintonsa, jotka julkaistiin tänään kahdessa julkaisussa PLOS ONE -lehdessä, osoittavat lisäksi, että ihmissuvun jakautuminen tapahtui itäisellä Välimerellä eikä - kuten tavallisesti oletetaan - Afrikassa. ellauri308.html on line 403: Lisäksi Graecopithecus on useita satoja tuhansia vuosia vanhempi kuin vanhin mahdollinen esi-ihminen Afrikasta, 6-7 miljoonaa vuotta vanha Sahelanthropus Tšadista. Tutkimusryhmä ajoitti fysikaalisilla menetelmillä Kreikan ja Bulgarian Graecopithecus- fossiilimuovipaikkojen sedimenttisekvenssin ja sai molemmille fossiileille lähes synkronisen iän - 7,24 ja 7,175 miljoonaa vuotta ennen nykypäivää. "Se on Messinian alussa, aika, joka päättyy nykyajan tavoin ellauri308.html on line 408: ads/2019/08/picture-50940-1438541361.jpg" width="10%" /> ellauri308.html on line 413: ads/2023/04/Eki_Facebook_Kuva-150x150-1.jpg" width="10%" /> ellauri308.html on line 417: ad/f_jpg,c_fill,w_1920,h_1080,q_auto/v1679494470/13-1-63225061-1677077784381.jpg" height="200px" /> ellauri308.html on line 418: ads/sites/2/2020/09/2020-9-22_Tuominen-Arvo.jpeg" height="200px" /> ellauri308.html on line 422: Palkittu dokumentaristi ja Venäjän tuntija Arvo Tuominen ei usko Putinin jatkavan uudelle kaudelle ja ennustaa seuraavan Venäjän presidentin. Arvo Tuominen ei ole käynyt Venäjällä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan tasan puoli vuotta sitten. Mikäli Ukraina onnistutaan liittämään läntiseen arvoyhteisöön ja ukrainalaiset tulevat noudattamaan yhteisiä arvoja, niin Venäjän ohjaaminen samalle ladulle ei pitäisi olla ongelma, kirjoittaa Tuominen. Tavallisiin venäläisiin kohdistuvat sanktiot vain vahvistavat lännen vastaisuutta. Kansalaiset haluavat yleensä olla sodassa omiensa puolella. ellauri308.html on line 428: ads/2019/04/MG21F5xcANaQaxC6EmZ8yN6PKU9TbLyM1.jpg"> ellauri308.html on line 448: Tiivistetysti Heideggerin ajatus on tämä: modernisaatio on tullut valmiiksi, se ilmenee läntisessä liberaalissa ajattelussa ja siinä, miten todellisuus on otettu täydellisesti ja teknisesti hallintaan – maailma on yksi iso resurssi, jota termiittiapina sen osana hallinnoi. Samalla elämästä on kadonnut tarkoitus ja mieli. ellauri308.html on line 455: Karl Radek ellauri308.html on line 457: Karl Berngardovitš Radek (31. lokakuuta 1885, Lviv – 19. toukokuuta 1939, Verhneuralsk) oli Neuvostoliitossa vaikuttanut puolalainen bolševikki ja Kommunistisen internationaalin varhaisvaiheen johtaja. ellauri308.html on line 459: Radek oli oikeastaan Ukrainan juutalainen, syntyi Lembergissä eli Lvovissa eli Lvivissä silloisessa Itävalta-Unkarissa juutalaiseen perheeseen. Hänen alkuperäinen nimensä oli Karol Sobelsohn. Hän otti nimen "Radek" Stefan Żeromskin kirjan romaanihenkilön mukaan. ellauri308.html on line 461: adek/radek.jpg" height="400px" /> ellauri308.html on line 462: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/46/Gda%C5%84sk_ulica_Marynarki_Polskiej_15_%28Stefan_%C5%BBeromski%29.JPG" height="400px" /> ellauri308.html on line 463: Radekin mustan villakoiran nimi oli "Piru". ellauri308.html on line 465: Stefan Żeromski ([ˈstɛfan ʐɛˈrɔmski] (kuuntele); 14. lokakuuta 1864 – 20. marraskuuta 1925) oli puolalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija, joka kuului Nuoren Puolan -liikkeeseen 1900-luvun vaihteessa. Nuori Puola edisti dekadenssin, uusromantiikan, symbolismin, impressionismin ja jugendin megatrendejä. Häntä kutsuttiin "puolalaisen kirjallisuuden omaksitunnoksi". Hän oli neljä kertaa ehdolla kirjallisuuden Nobelin palkinnon saajaksi, muttei tärpännyt, mitali oli liian hiljan mennyt 1905 B-joukkueen Sienkiewiczille. ellauri308.html on line 467: Henryk Adam Aleksander Pius Sienkiewicz (5. toukokuuta 1846 Wola Okrzejska, Puola – 15. marraskuuta 1916 Vevey, Sveitsi) oli puolalainen toimittaja, kirjailija ja Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja eeppisten kirjallisten ansioidensa vuoksi. Hänet muistetaan parhaiten historiallisista romaaneistaan. Kansainvälisesti tunnettu menestyskirja on Quo Vadis (1896). ellauri308.html on line 469: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0a/J.Mien-Portret_Henryka_Sienkiewicza_w_stroju_safari.jpg/500px-J.Mien-Portret_Henryka_Sienkiewicza_w_stroju_safari.jpg" /> ellauri308.html on line 475: Radek oli Puolan kuningaskunnan ja Liettuan sosialidemokraattisen puolueen jäsen vuodesta 1904 Hän osallistui vallankumoukseen Varsovassa 1905. Radek osallistui sodan vastaiseen toimintaan ensimmäisen maailmansodan aikana Sveitsissä ja Ruotsissa. Lokakuun vallankumouksen jälkeen 1917 hän muutti Petrogradiin ja nousi johtavaan asemaan. Hän oli Saksassa vuosina 1918–1920 perustamassa paikallista kommunistista liikettä. Radek haastettiin oikeuteen ja vangittiin yhteyksistään Spartakistiliittoon. ellauri308.html on line 477: Radek palasi Neuvosto-Venäjälle 1920 ja hänestä tuli Kominternin sihteeri, mutta Leninin kuoleman jälkeen menetti asemansa NKP:n keskuskomiteassa ja hänet erotettiin puolueesta muun vasemmisto-opposition mukana 1927. Radek kuitenkin hyväksyttiin takaisin vuonna 1930 ja hän auttoi Neuvostoliiton vuoden 1936 perustuslain valmistelutyössä. Stalinin vainojen aikana hänet vangittiin ja tuomittiin vuoden 1937 näytösoikeudenkäynnissä kuudentoista muun johtajan kanssa vankeuteen. Hän kuoli vankeudessa ylä-Uralilla vuonna 1939, vaikka vielä 1950-luvulla hänen väitettiin olevan elossa. ellauri308.html on line 478: Mikä pahinta, hän kirjoitti myös poliittisia vitsejä Josif Stalinista. Radek ja Bukharin teki ruokalassa pilaa Otto-Villestä, että kenenkä hirttonuoraa se mahtoi kulloinkin rasvata. Ei ois kannattanut. ellauri308.html on line 480: Andrzej Radek oli hahmo Stefan Żeromskin teoxessa Sisyphus Works. ellauri308.html on line 481: Kuka oli Andrzej Radek? Mikä on Andrzej Radekin alkuperä? Tietenkin kysyn Stefan Żeromskin Sisyphosista. Mitä Andrzej Radekin vanhemmat tekivät? Tiedätkö tämän kirjasta? Miten Andrzej Radek ansaitsi elantonsa? Miksi hänet erotettiin koulusta? Andrzej Radek syntyi kylässä nimeltä Lower Spider. Hänen täytyi tehdä töitä pienestä pitäen. Aluksi hän hoiti hanhia, sitten edesmennyt emakko porsaiden kanssa pihalla. ellauri308.html on line 483: Ukraina on täynnä Henrykin pazaita, varsinkin Lwiw. Hänen teoksiaan myös moitittiin liian pelkistetyiksi. 20. vuosisadan puolalainen kirjailija ja dramaturgi Witold Gombrowicz kuvasi Sienkiewiczia ensiluokkaiseksi toisen luokan kirjailijaksi. Vasily Rozanov kuvaili Quo Vadista, ettei se ole taideteos, vaan kuin karkea tehdastekoinen maalaus. Anton Tšehov kutsui Sienkiewiczin kirjoitelmia oksettavan äiteliksi ja tökeröiksi. Kuitenkin Puolan kirjallisuushistorioitsija Henryk Markiewicz kirjoitti Polski słownik biograficznyssä (Puolalaisten elämäkertojen sanakirjassa) artikkelin Sienkiewiczista (1997). Markiewicz kuvaa Sienkiewiczia puolalaisen proosan mestariksi ja puolalaisen historiallisen fiktion eturivin kirjailijaksi ja samalla kansainvälisesti parhaiten tunnetuksi puolalaiseksi kirjailijaksi. Haha LOL, kiitos Hollywoodin. ellauri308.html on line 485: Sienkiewicz nimitettiin moniin kansainvälisiin organisaatioihin ja yhdistyksiin, kuten Puolan oppimisakatemiaan, Venäjän tiedeakatemiaan, Serbian tiede- ja taideakatemiaan, Kuninkaalliseen Tšekin tiedeyhdistykseen sekä Italian Arkadian akatemiaan. Hän sai Ranskan Kunnialegionan kunniamerkin 1904, Jagellon yliopiston kunniatohtorin (1900) ja Lvivin yliopiston kunniatohtorin arvot sekä Lvivin kunniakansalaisen arvon 1902. Ruotsin akatemian jäsenen Hans Hildebrandin ehdotuksesta hän sai 1905 Nobelin kirjallisuuspalkinnon. ellauri308.html on line 491: Roomassa on Domine Quo Vadisin pienessä kirkossa Henryk Sienkiewiczin pronssinen rintakuva. Sanotaan, että istuessaan tässä kirkossa Sienkiewicz sai inspiraation kirjoittaa teoksen Quo Vadis. Aika originellia. Quo Vadis on kuvattu useita kertoja, ja Hollywoodin vuoden 1951 versio on saanut eniten kansainvälistä tunnustusta. ellauri308.html on line 497: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/00/Elisabeth_Warling-Hans_Olof_Hildebrand.jpg/500px-Elisabeth_Warling-Hans_Olof_Hildebrand.jpg" /> ellauri308.html on line 498: Hans Hildebrand, porträtt målad av Elisabeth Engdahl 1897. ellauri308.html on line 505: ad-i-ny-bok-8074953.jpg?imageId=8074953&width=1058&height=554" width="100%" /> ellauri308.html on line 508: Regissören Staffan Hildebrand, 75, lockade två små pojkar med utlandsresor och filmjobb i utbyte mot sex. ellauri308.html on line 513: I boken framkommer det att Staffan Hildebrand ofta umgicks med unga pojkar i sitt hem och lockade dem med löften om filmroller och utlandsresor. ellauri308.html on line 514: Visst var det fel. – Inte då, men nu med den kunskapen, med #metoo och allt det där... Självklart är det fel. Han var ju inte mogen så att säga att förstå sin sexualitet vid den åldern. Men han var väldigt mogen och utvecklad och en intressant person, säger Staffan Hildebrand. Men jag villde det! I alla fall! ellauri308.html on line 526: Stalin hovirunoilija Bednyj oli Demian eikä Benjamin hei Poika! Se oli pulskassa kunnossa ja vaimo oli nuori kaunotar, mikä vähän kadehditutti Arvi "Poika" Tuomista. ellauri308.html on line 527: Demian Bednyj alias Jefim Pridvorov syntyi köyhään perheeseen Hubivkan kylässä Khersonin kuvernöörissä, nykyisessä Ukrainassa. Siellä käydään parastaikaa kolmatta tai neljättä Krimin sotaa. Seitsemänvuotiaana hänen isänsä vei hänet asumaan Jelysavethradiin, mutta kuusi vuotta myöhemmin hänet lähetettiin takaisin kotikylään asumaan äitinsä luo "äärimmäisessä köyhyydessä". ellauri308.html on line 529: Vuonna 1911 hän julkaisi runon "Demyan Bednystä", joka johti siihen, että hänet tunnettiin tällä nimellä, ja hän aloitti yksityisen kirjeenvaihdon Vladimir Leninin kanssa, jonka sanottiin kehittyvän henkilökohtaiseksi, hyväxi ystävyydeksi. ellauri308.html on line 546: Isänmaallinen iskulause marshrutkan selässä Volgogradissa. Käännös: "Työnnä SANKTIOSI Eurooppaan Yhdysvaltojen kautta." ellauri308.html on line 556: Vuonna 2013 toimittaja Vladimir Posner jakoi mielipiteensä siitä, että amerikkalaisvastaisuus on "haitallista Venäjälle" ja sillä on yksinomaan irrationaalisia syitä. Yksi on se, että venäläiset eivät ole vieläkään antaneet anteeksi Yhdysvalloille "kylmän sodan voittamista" (hänen mielestään kylmä sota, jota venäläiset eivät usko kadonneen pinnalla, tuntuu kadonneen syvälle mielessään ja on itse asiassa kadonnut). Hän pitää Vladimir Putinin amerikkalaisvastaista retoriikkaa kansakunnan hyväksymänä. ellauri308.html on line 558: Vladimir Pozner syntyi Pariisissa 1. huhtikuuta 1934 Venäjän juutalaiselle isälle Vladimir Aleksandrovich Poznerille ja ranskalaiselle katoliselle äidille Géraldine Luttenille. Pariskunta erosi pian hänen syntymänsä jälkeen. Kun Vladimir oli 3 kuukauden ikäinen, hän ja hänen äitinsä muuttivat New Yorkiin, jossa Géraldinen äiti ja nuorempi sisar asuivat. Keväällä 1939 Poznerin vanhemmat yhdistyivät ja perhe palasi Pariisiin, Ranskaan. ellauri308.html on line 560: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/Vladimir_Posner_2013_04.jpg/800px-Vladimir_Posner_2013_04.jpg" width="30%" /> ellauri308.html on line 567: Hän on sikarin harrastaja. Hän myös kerää teini-ikäisiä mutanttikilpikonnahahmoja ja mustekyniä. Hän nauttii charaadeista. ellauri308.html on line 569: Hän arvostaa Naton laajentumista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kylmän sodan jälkeistä strategiaa ja sitä seuranneen huomion puutetta erityisiin Venäjän diplomaattisiin avauksiin Vladimir Putinin puolelta. ellauri308.html on line 573: Vladimir Alexandrovits Pozner Sr. oli ryssämamu jenkeissä.Toisen maailmansodan aikana hän vakoili Neuvostoliiton tiedustelupalveluja ollessaan Yhdysvaltain hallituksen palveluksessa. Pozner syntyi Pietarissa. Hänen perheensä pakeni Neuvosto-Venäjältä bolshevikkivallankumouksen jälkeen, ja Vladimir Poznerista tuli kommunistien kannattaja asuessaan Euroopassa. Vladimir Pozner perheineen muutti Itä-Berliiniin ja myöhemmin Moskovaan 1950 -luvun alussa. Siellä hän työskenteli vanhempana ääni-insinöörinä Neuvostoliiton elokuvateollisuudessa. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1968 ja sai sydänkohtauksen vuonna 1969. Pozner kuoli 31. heinäkuuta 1975 lennon aikana Pariisista Moskovaan. ellauri308.html on line 578: Vuodesta 2015 lähtien Larry on esiintynyt toistuvasti vieraana lauantaina Night Livessä, jossa hän esiintyy vuosina 2016 ja 2020 Yhdysvaltain presidenttiehdokas Bernie Sandersina, joka on myös hänen kuudes serkkunsa kerran erotettuna. Koomikkokollegat ja komedian sisäpiiriläiset äänestivät hänet kaikkien aikojen 23. suurimmaksi komediatähdeksi, LOL. Lawrence Gene David syntyi 2. heinäkuuta 1947 Sheepshead Bayn alueella Brooklynissa, New Yorkissa. Hänen vanhempansa ovat Rose (syntynyt Regina; os Brandes) ja Mortimer Julius "Morty" David, miesten vaatteiden valmistaja, ja hänellä on vanhempi veli nimeltä Ken. Davidin perhe on juutalainen. Hänen juutalais-amerikkalaisen isänsä perhe muutti Saksasta Yhdysvaltoihin 1800-luvun aikana, kun taas Davidin äiti syntyi puolalais-juutalaiseen perheeseen Ternopilissa, Ukrainassa. Yliopistossa hän huomasi voivansa saada ihmiset nauramaan yksinkertaisesti olemalla oma itsensä. Koska hänen tyttärensä olivat Hannah Montanan faneja, David vieraili tyttäriensä kanssa jaksossa "My Best Friend's Boyfriend". jossa he odottivat pöytää hienossa ravintolassa. Davidin ihmisarvo on jossain 400 ja puolen miljardin taalan välillä. ellauri308.html on line 583: Vastauksena Tucker Carlsonin sanomiin: "Tule. Ole hauska." Stewart sanoi: "Ei, en aio olla apinasi." Myöhemmin ohjelmassa, kun Carlson sanoi: "Mielestäni olet hauskempi esityksessäsi", Stewart vastasi: "Olet yhtä iso kusi esityksessäsi kuin missä tahansa esityksessä." Vastauksena Stewartin kritiikkiin Carlson sanoi: "Sinun täytyy saada työpaikka journalistikoulusta". johon Stewart vastasi: "Sinun täytyy mennä yhteen!" ellauri308.html on line 597: Turko Sefardijuutalaiset Ashkenazi-juutalaiset Ladinon sana tarkoittaa "turkkilaista". Termin tarkka historia on epävarma, mutta se viittaa mahdollisesti ashkenazi-syntyperää koskevaan Khazar-hypoteesiin. ellauri308.html on line 605: Abbie, Abe, Abie Yhdysvallat, Kanada juutalaisia miehiä Nimestä Abraham. Dear Abbiekin oli abbie. ellauri308.html on line 713: ads/2015/05/slanina-jaja.jpg" height="200px" /> ellauri308.html on line 717: Mond-Arthur alias Daddi Diesel on kertonut Youtube-kanavallaan monin tavoin Suomen ellauri308.html on line 720: – Jo ennen kuin muutin tänne itse, vaimoni kävi veljensä kanssa luonani Kaliforniassa ja he kertoivat minulle, miten järjestelmä Suomessa toimii. Pidin sitä mahtavana. Ajattelin, että sen avulla vaikkapa kodittomat afrovenäläiset (негры) voivat saada edes jonkin verran rahaa pekoniin ja muniin. ellauri308.html on line 730: adf5i/o-r.jpg" /> ellauri308.html on line 734: Äikiä joutui konfliktiin Kiinan puheenjohtajan vajaahampaisen Arvo Turtiaisen ja monen muun vasemmistokirjailijan kanssa. Kiila päätyi Äikiän aatteellisten kannattajien haltuun. Äikiä julkaisi vuonna 1948 runokokoelman Henkipatto, jota Elvi Sinervo kritisoi rytmiltään kömpelöksi. Äikiä julkaisi Viljo Veijon nimellä satiiriset romaanit Lotta Hilpeläinen (1951) ja Sinisten silmien tähden (1952). Hän sanoitti poliittisia kisällilauluja ja agitaatiorunoutta sekä suomensi Aleksandr Puškinin, Mihail Lermontovin ja Vladimir Majakovskin runoja. Majakovski-suomennokset ovat saaneet kiitosta. Äikiä suomensi myös kirjailijanimellä Ami Aarto. ellauri308.html on line 745: Jatkosodan aikana vuosina 1942–1944 Äikiä toimitti Kominternin suomenkielisiä radiolähetyksiä eli suomalaisille suunnattua Yleisradion aalloilla lähetettyä radiopropagandaa Arkangelissa ja Leningradissa. Hänellä oli tapana huudella herjoja ja kommentteja Jahvetin radiopakinoiden päälle samalla lähetystaajuudella. Radiolähetyksissä käyttämänsä värikkään kielenkäytön ansiosta Äikiä sai kansan suussa liikanimen "Räikiä". ellauri308.html on line 756: Välirauhan aikana Suomen Aseveljien Työjärjestö käynnisti toiminnan, jonka tarkoituksena oli ylläpitää ja kehittää muun muassa henkistä maanpuolustustyötä ja torjua järjestettyjä huhukampanjoita. Toiminta laajeni käsittämään kansalaisten mielialojen ja poliittisten tapahtumien vaikutuksien seuraamisen. Toimintaa varten perustettiin kirjeenvaihtopalvelu, joka jatkosodan alettua laajeni niin, että kirjeitä käsiteltiin myös radiolähetyksissä. Näiden radiolähetysten toimittajaksi valittiin Kilpeläinen nimimerkillä Jahvetti. Kansalaisten lähettämien kirjeiden käsittelyn lisäksi Jahvetti kävi radioaalloilla propagandasotaa muun muassa Armas Äikiää ja Moskovan Tiltua vastaan. Ohjelma oli erittäin suosittu, ja siihen lähetettiin sotavuosien aikana noin 100 000 kirjettä. Näistä noin 30 000, joilla katsottiin olevan laajempaa mielenkiintoa, käsiteltiin radiolähetyksissä, ja muihin lähetettiin vastaus postitse. ellauri308.html on line 778: ads/c/7/f/c7f2f03dfb4dd1113cf23c019556f173.jpeg" height="200px" /> ellauri308.html on line 779: ad/iblock/ff4/ff42d1a5b7336c986940a4d9997aaa10.jpg" height="200px" /> ellauri308.html on line 792: ads/2023/01/7xiuwtsqq5y090152.jpg" width="100%" /> ellauri309.html on line 2: ad> ellauri309.html on line 23: ad> ellauri309.html on line 50: ads/2017/03/The-Little-Mermaid-Under-the-Sea-Song.jpg" width="50%" /> ellauri309.html on line 204: ads/2018/11/Nora-Roberts-Tomi-Adeyemi-768x614.jpeg" width="100%" /> ellauri309.html on line 215: saadakseen selvityksen, hän ei ottanut syytöstä pois, joten Tomin fanit saivat jatkaa ellauri309.html on line 268: writer and her readers, or the power of an ugly insinuation posted on ellauri309.html on line 273: facts? Could you have contacted the person in question and had a ellauri309.html on line 280: ‘stolen’? To be accused of plagiarism by some faceless reader on the ellauri309.html on line 281: internet, one who felt entitled to spread that lie gutted me. I’ve been ellauri309.html on line 285: publisher, to create a community with other writers, and to show readers I ellauri309.html on line 293: readers from calling me a l7iar, and worse. We reached out again, asking her ellauri309.html on line 294: to put out the fire. We’ve had no response, not from her, not from her ellauri309.html on line 295: agent. Shame on them. I had every intention of letting this go, until the ellauri309.html on line 306: writer who started this (Tomi something foreign, a coon in dreadlocks), or the title of her book or mine. I don’t want ellauri309.html on line 307: this to escalate any more than it has. I don’t want my readers to go on the ellauri309.html on line 329: ads/2023/04/IMG_3742-scaled-e1684707127857-1021x1024.jpg" width="70%" /> ellauri309.html on line 363: ads/2017/09/mykkanen_71a0809_verkkoavaus-1-1200x800.jpg" height="300px" /> ellauri309.html on line 507: Grahamia on pidetty nykyajan tunnetuimpana evankelistana ja maltillisen herätyskristillisyyden, evankelikalismin, johtohahmona. Toiminnallaan hänen luonnehdittiin pyrkineen ylittämään paizi säädyllisyyden myös kirkkokuntien rajoja. Graham vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1954 ja oli pääpuhujana vuonna 1987 Olympiastadionilla järjestetyssä Missio Helsingissä. Arviolta noin 9 000 ihmistä teki tilaisuuksissa Billyn kannalta myönteisen henkilökohtaisen uskonratkaisun, loput 250.000:sta kuulijasta kielteisen. Verrattuna 1970-luvun lopulla laajaa huomiota herättäneeseen helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainioon, Grahamin kokouksissa ei juurikaan korostettu karsimaattisten uskonkokemusten merkitystä. ellauri309.html on line 509: Billy Graham varttui maitotilallisen poikana Pohjois-Carolinan maaseudulla. He started to read books from an early age and loved to read novels for boys, especially Tarzan. Like Tarzan, he would hang on the trees and gave the popular Tarzan yell. According to his father, that yelling led him to become a minister. Vuonna 1934 Graham osallistui evankelista Mordecai Hamin kokoukseen ja teki henkilökohtaisen uskonratkaisun. Ham had a reputation for racism and anti-Semitism. He believed and preached on various topics based on classical anti-Semitic canards such as believing Jews had special access to political power and influence and that they represent a subversive social force. The targets for his preaching were often "nebulous rings of Jewish, Catholic or Black conspirators plotting to destroy white protestant America." ellauri309.html on line 511: Vuonna 1936 Graham jätti isänsä maitotilan ja lähti opiskelemaan Bob Jonesin Collegeen, joka sijaitsi tuolloin Tennesseen Clevelandissa. Opinnot Bob Jonesin Collegessa jäivät kuitenkin yhden lukukauden mittaiseksi oppilaitoksen äärimmäisen fundamentalismin vuoksi. Graham siirtyi opiskelemaan Floridan raamattuinstituuttiin Tampan läheisyyteen. Graham valmistui vuonna 1940 ja hänet asetettiin Eteläisen baptistikonvention pastorin tehtävään. Graham ilmoittautui jatkokoulutukseen Illinoisissa sijaitsevaan Wheaton Collegeen ja tapasi Wheatonissa tulevan vaimonsa, Ruth Bellin. She had been conceived in China in missionary position, unlike a horse. Graham talked his future wife, Ruth, into abandoning her ambition to evangelize in Tibet in favor of staying in the United States to marry him – and that to do otherwise would be "to thwart God's obvious will". After Ruth agreed to marry him, Graham cited the Bible for claiming authority over her, saying, "then I'll do the leading and you do the following". ellauri309.html on line 513: In June 1943, Graham graduated from Wheaton College with a degree in pithecanthropology. Grahamia on pidetty yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä uskonnollisista johtajista, ja verrattu Martin Luther Kingiin. Jäikö Billkin Kingin lailla kiinni fornikointihommista? Ilmeisesti ei. Vai onko arkistot yhä sinetöityjä? Graham did in fact travel with King to the 1965 European Baptist Convention. ellauri309.html on line 515: Hoover and Sullivan considered King “the most dangerous Negro of the future in this nation”. Armed with salacious archival material from a recent FBI documents release, Garrow has reported about the iconic civil rights leader’s sexual misconduct, ranging from numerous extramarital affairs and solicitation of prostitutes to the allegation that he was present during the violent rape of a Maryland churchgoer. Garrow insists that a fundamental reconsideration of King's reputation is imminent. He describes how King and a handful of Southern Christian Leadership Conference (SCLC) officials checked into Washington DC’s Willard hotel along with “several women ‘parishioners’”. The group met in his room and discussed which women among the parishioners would be suitable for natural and unnatural sex acts, meaning anal and oral, genital being natural. The alleged rapist was Reverend Logan Kearse, a Baptist minister from Baltimore. Reportedly, "Mike" King just stood by with erect cock in hand overseeing the action, like another Kim Yung Il. ellauri309.html on line 521: In 2011, when asked if he would have done things differently, Billy said he would have spent more time at home with his family, studied more, fucked more, and preached less. Additionally, he said he would have participated in fewer conferences. Graham had a steamy relationship with Queen Elizabeth II. Graham was outspoken against communism and supported the American Cold War policy, including the Vietnam War. In 2009, more Nixon tapes were released, in which Graham is heard in a 1973 conversation with Nixon referring to Jewish journalists as "the synagogue of Satan". He further stated that the role of wife, mother, and homemaker was the destiny of "real womanhood" according to the Judeo-Christian ethic. Graham's daughter Bunny recounted her father denying her and her sisters higher education. Graham regarded homosexuality as a sin, and in 1974 described it as "a sinister form of perversion". AIDS oli ehkä jumalan designoima rangaistus pyllyhommista. ellauri309.html on line 523: Valmistuessaan Wheatonista vuonna 1943 Graham oli kehittänyt kuuluisan sormea heristävän saarnatyylinsä. Graham viesti yksinkertaisesti ja suorasti synnistä ja pelastuksesta, jonka hän välitti tarmokkaasti ja ilman alentuvuutta tyhmille. Graham toimi lyhyen aikaa Western Springsin baptistikirkon pastorina, jonka jälkeen hän ryhtyi kiertäväksi evankelistaksi. Graham liittyi uuden Youth for Christ-järjestön henkilöstöön vuonna 1945 ja toimi vuodesta 1947 Northwestern Bible Collegen johtajana. Grahamin toiminnan keskiössä olivat suuret, kirkkokuntarajat ylittävät, kokoukset, joita kutsutaan nimellä missio tai ristiretki. Niistä saadut palkkiot oli selkeästi parhaimmat. Vuonna 1992 Graham kutsuttiin jopa maailman sulkeutuneimmaksi valtioksi arvioituun Pohjois-Koreaan. Vierailun aikana Billy luonnehti maan johtajaa Kim Il Sungia "Jumalaksi" ja nykyistä pulleaa johtajaa Kim Jong Unia "Jumalan pojaxi". Kim was "a different kind of communist." Graham's early crusades were segregated, but he began adjusting his approach in the 1950s. ellauri309.html on line 535: Niggeria. Filippiineillä El Shaddai-liike, joka on osa katolista ellauri309.html on line 615: menestystä. Marion Maddox on väittänyt, että tämä viesti on houkutellut ellauri309.html on line 644: sanoma olisi Jeesuksen elämä, kuolema ja ylösnousemus. Vad tull! Joku Jones ellauri309.html on line 700: ihmisille, jotka käyttävät objektiivisia henkisiä lakeja saadakseen ellauri309.html on line 713: Heinäkuussa 2018 Antonio Spadaro ja Marcelo Figueroa jesuiittalehdessä La ellauri309.html on line 727: ads/2013/10/preachers-of-LA-header.jpg" width="100%" /> ellauri309.html on line 783: Templetonien nykyaikaisen kuninkaanlinnan tallirakennuxessa palkizi desperadon näköistä, notmiitä tappamalla vaurastunutta arpista entistä palkkasoturia mahtava maisema! Was für ein Einblick! Er wurde mit einem hübschen weiblichen Hinterteil in engen Jeans belohnt. Seine eigenen schwarzen desperado-Jeans wurden plötzlich all zu eng. Pfiuu! pfiuu! pfiuu! Dojongg-jongg! Noora on suunnilleen Seijan kokoinen. Hiän jopa tiesi miten päin pidellään Klobürsteä. Mikki nuuhki kyrpä kovana Laurasta lähtevää hienoista tuoxua. Die dem männlichen Geschmack entsprach. Ich habe Kinder gern. Lauran tytöt ovat heppahöperöitä. Mixi vitussa on ammeen pesu noloa? Kummallista porukkaa. Eine moderne Version von Heathcliff. Naisia kiihottavat pelottavat isot eläimet jotka ovat niille silti kilttejä ja nöyriä, niinkuin orihevoset tai Bellen hirviö. ellauri309.html on line 787: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Tennessee_Walking_Horse2.jpg/800px-Tennessee_Walking_Horse2.jpg" /> ellauri309.html on line 801: "Mikä on paras ikä adoptoida kissanpentu?" Tämä on pitkä postaus, mutta ellauri309.html on line 803: "miksi 8 viikkoa?" Suomessa adoptioikä on juuri noussut 12 viikosta 14 viikkoon. ellauri309.html on line 804: Yhdysvalloissa 8 viikon ikä on tavanomainen adoptioikä, ja olen samaa ellauri309.html on line 808: kasvattamaan, pelastamaan, adoptoimaan jne (myös siksi, että tarvitsemme lisää ellauri309.html on line 811: niskat nurin.) Suuri osa 1,4 miljoonasta raadosta on alle 8 viikkoa vanhoja. Tämä ellauri309.html on line 814: joten ne ovat kirjaimellisesti "adoptoitumattomia" ja vievät kaivattua tilaa ellauri309.html on line 818: on hyvä käytäntö yrittää saada kissanpennut adoptoimaan aikaisemmalla puolella. ellauri309.html on line 821: on myös hyvä ikä adoptoitavaksi, koska pennut ovat tyypillisesti hyvin itsenäisiä ellauri309.html on line 830: oltava 12 viikon ikäisiä adoptoidakseen, tämä saattaa toimia täysin toisessa ellauri309.html on line 864: Daddy; puhallettavat rinnat Skipper, pyörätuolibarbie, mongoloidibarbie – kyllä, ellauri309.html on line 875: häikäile käyttää adjektiiveja. Autopojat ovat beflissen, veranda on breit. ellauri309.html on line 919: schnell und gnadelos, wie in meinen Träumen! Jetzt gab es kein Zurück mehr. Oder ellauri309.html on line 935: jossa voiton odotus on ääretön. Ann on vaan kade, antaisikohan Mikki sillekin? ellauri309.html on line 938: vielä tulla, kun on 200 sivua jäljellä. Kaada vain muna tortillan päälle ja ellauri309.html on line 956: Lihaxikas Tommy joka piti kaikesta romanttisesta oli siittänyt Joshin tornihuoneen paxulla persialaismatolla. Tommy miten vuodet menivät niin nopeasti huokaa Susan nyt samalla tahmaisella matolla. Et ole vielä kovin ryppyinen lohdutti Tommy. Pienen jutustelun jälkeen kaadutaan taas tekemään lisää tahmaisia fläkkejä der Teppichiin. ellauri309.html on line 964: Alice Sophie Schwarzer (* 3. Dezember 1942 in Wuppertal) ist eine deutsche Journalistin und Publizistin. Sie ist Gründerin und Herausgeberin der Frauenzeitschrift Emma und eine bekannte Feministin. In einem Beitrag für die Frankfurter Allgemeine Zeitung verteidigte Schwarzer 2008 die Weigerung der maoistischen Militärjunta Myanmars, nach dem Zyklon Nargis westliche Hilfe ins Land zu lassen, mit dem Hinweis u. a. auf die angebliche humanitäre Hilfe der USA 1968 für Kambodscha, deren „Reisbomber“ Bomben transportierten, sowie auf die Doppelmoral der Medien. In Bezug auf das Manifest für Frieden von Februar 2023, dessen Mitinitiatorin Schwarzer war und das sich gegen Waffenlieferungen an die Ukraine und für Verhandlungen ausspricht, schrieb Jan Feddersen in der TAZ, Schwarzer enthülle sich damit als „Antifeministin“, denn wenn es in dem Manifest heiße, „Frauen wurden vergewaltigt“, spreche „es nicht über die Täter, auch nicht Putin“. Demnach befremde Schwarzers stets gleiche Kritik an der Pornografie gerade junge Frauen zunehmend. Einige Standpunkte des klassischen 1970er-Jahre-Feminismus – wie etwa die Ablehnung von Pornografie – hält Roche für überholt und vertritt einen sex-positiven Feminismus. Als sie 1998 in Bascha Mikas Kritischer Biografie (siehe #Literatur) als bisexuell beschrieben wurde, lehnte sie jeglichen Kommentar mit dem Hinweis auf ihre Privat- und Intimsphäre ab. Ein FAZ-Artikel schrieb 2010, sie zeige sich in Köln öffentlich mit ihrer Partnerin. Ach was! ellauri309.html on line 968: adding:1em;border:1pt dotted;font-size:small"> ellauri309.html on line 985: ja perheen omaisuuden kadonneen huonoihin sijoituksiin. Laivastossa itsenäistynyt, ellauri309.html on line 987: teatteriin, ja esiintyi 17 Broadway-näytelmässä vuosina 1922–35. Näyttämöltä hän ellauri309.html on line 1001: ads/sites/2/2023/07/NYPICHPDPICT000014802144.jpg?resize=768,974&quality=75&strip=all" /> ellauri309.html on line 1017: adding:1em;border:1pt dotted;font-size:small"> ellauri309.html on line 1019: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/57/BabyPoster2.jpg/700px-BabyPoster2.jpg" /> ellauri309.html on line 1051: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/95/Mel_Gibson_Cannes_2016_2.jpg/440px-Mel_Gibson_Cannes_2016_2.jpg" /> ellauri309.html on line 1053: Hänet tunnetaan parhaiten toimintasankarirooleistaan, erityisesti hänen läpimurtoroolistaan Max Rockatanskyna post-apokalyptisen toimintasarjan Mad Max kolmessa ensimmäisessä elokuvassa ja Martin Riggsina kaveripoliisi toimintakomediasarjassa Tappava ase. Vuonna 1995 Gibson tuotti, ohjasi ja näytteli Braveheartissa, historiallisessa eeposessa. Myöhemmin hän ohjasi ja tuotti The Passion of the Christ -kirjan, raamatullisen draaman, joka oli sekä taloudellisesti menestynyt että erittäin kiistanalainen. Espanjalaisessa El País -sanomalehden haastattelussa hän esitti Jeesuxena halventavia kommentteja homoseksuaaleista. Vuonna 1999, kun häneltä kysyttiin kommenteista El Paísiin, Gibson sanoi: "Minun ei olisi pitänyt sanoa sitä, mutta kutittelin hieman vodkaa tuon haastattelun aikana, ja lainaus palasi kuin Riitta Purra puremaan minua perseeseen." Vanity Fair -lehden 2011 artikkelin mukaan Gibson kertoi ensin pidättäjälle: "Elämäni on ohi. Olen perseestä. Robyn jättää minut." Gibsonilla oli avoin alkoholisäiliö autossa. Gibson sanoi pidättävälle upseerille: "Vitun juutalaiset... juutalaiset ovat vastuussa kaikista maailman sodista plus Jeesuxen salamurhasta. Oletko juutalainen?" Heinäkuussa 2010 Gibson oli nauhoitettu puhelun aikana Grigorjevan kanssa, jossa hän ehdotti, että jos "neekerilauma raiskaa hiänet", hän olisi todennäköisesti syyllinen. Häntä estettiin tulemasta Grigorjevan tai heidän tyttärensä lähelle perheväkivaltaan liittyvän lähestymiskiellon vuoksi Aika paljon ehti Mel laittaa kenkää suuhun uran aikana. Se on Pezkua vuoden nuorempi. Hän sanoi, että kun hän juo, hän voi olla ilkeä humalassa ja "jutut tulevat ulos vääristyneellä tavalla..." Mikä oli Mel Gibsonin ympärillä oleva kiista, kun hän aloitti näyttelemisen? Kuinka suuri vaikutus sillä oli hänen uraansa tuolloin? Mel Gibsoniin liittyvät kohut ulottuvat aina vuoteen 1991 saakka. Häneltä kysyttiin haastattelussa, mitä mieltä hän on homoseksuaaleista. Hän vastasi: "He ottavat sen perseeseen," ja kun häntä pyydettiin tarkentamaan, hän osoitti takapuoltaan ja sanoi: "tämä on tarkoitettu vain paskantamiseen." Kyllä, hän todella sanoi niin. Kuinka väärässä hän olikaan. ellauri309.html on line 1055: Mikki ei tajua maalaustaiteesta enempää kuin lehmä uudesta veräjästä. Kaikkea ei voi saada edes mielikuvitushenkilöstä. ellauri309.html on line 1059: Mikki on epärealistinen yhdistelmä rauhia Draufgängeriä ja sanftia, freundlichia Mannia. Kaikkea ei voi saada, you can't have both, sanoisi Kingsley Amisin isäpappa. Sellaisia on vain kirjoissa. Onse epistä ettei voi saada sellaista, eikä izekään olla joku Laura Templeton. Vaan vain joku simpleton joka ostaa Nooran kirjoja ja vetää käteen milloin peiton alla milloin vessassa. ellauri309.html on line 1061: No, wait! Deus ex machina, maanjärjestys tulee avuxi! Maa järkkyy kuin Hemingwayn naidessa Espanjan sisällissodan aikana. Kenelle kellot soivat? Ne soivat sinulle, kuten John Donne teroitti. Lyön vetoa että Mikki tulee apuun, ja siinä hötäkässä löytyvät myös Serafiinan kultadublonit! Hommat kääntyvät parhain päin kuin el Zorrossa. Laura, mein Gott, Laura. Okay, Okay. Es ist alles gut. Oletko kunnossa? Kallionkielekkkellä kuilun reunalla, Lauran olkapää on sijoiltaan -- oiskohan nyt hyvä hetki bylsiä mehukkaasti takaapäin? Tuumasta toimeen! Läppä läppä, ei vaitiskaan. Juu sieltähän se löytyy Serafiinan Kiste kultadubloneineen. ellauri309.html on line 1065: Mikki on tietysti irlantilainen, kuten Noora, ja Mikin heppakaveri Mad Max, alias Mel Gibson. Gibson's mother, Anne Patricia Reilly, was born in Ardagh in County Longford. In fact, Mel is named after St. Mel's Cathedral, the fifth-century Irish saint, and founder of Gibson's mother's local native diocese, Ardagh. While his middle name, Colmcille, is the name the Catholic diocese of Ardagh. Mel Gibson's grandfather John H Gibson was a millionaire tobacco businessman from the American South. ellauri309.html on line 1077: Ms. Ridgewayta (os. Templeton) ei paljon paina että Mikki tappoi rahasta, kuha se ei tehnyt sitä jonkin aatteen puolesta. Ehrgeiz, Anstand und Mut, se on pääasia, ei se että on vanhaa rahaa, vaan että on valmis hankkimaan uusia kultadubloneita kaikilla eteen sattuvilla keinoilla. Du hast mir so viele neue Dinge gezeigt, womit man Kinder zeugen kann (plus einige, womit ganz sicher nicht). Schluss jetzt mit dem Quatsch, und das war die höchste Zeit. ellauri310.html on line 2: ad> ellauri310.html on line 15: ad> ellauri310.html on line 26: ads/2011/11/page4.jpg" width="49%" /> ellauri310.html on line 27: ads/2011/11/page6.jpg" width="49%" /> ellauri310.html on line 33: Created by the ingenious Disney cartoonist Carl Barks, Gyro Gearloose made his ellauri310.html on line 37: turn seventy, that we had a lamp head much bigger than anyone else. That ellauri310.html on line 50: Kaikki elää rikkinäisissä suhteissa ja asuu kadulla tai veneessä, saa veripipejä ja tuijottaa sanattomina toisiaan. Joka ikisellä iikalla on risaiset kotiolot ja huonot fiilixet, porukat on järjestään narsisteja, autisteja ja/tai narkkareita. ellauri310.html on line 77: esittelevät upeat terassinsa – Emmin sadan neliön kesäkeidas on lähes ellauri310.html on line 128: mutta Donald ehdottaa, että hänen pitäisi löytää tapa saada Scroogen rahat ulos ellauri310.html on line 159: selväksi, että kestää Scroogelle useita satoja vuosia saadakseen takaisin koko ellauri310.html on line 163: voivat olla saada hänet/ näytteitä siellä olevasta maaperästä auttaakseen häntä ellauri310.html on line 182: uskoo historialliseen piispanvirkaan. Siitä huolimatta jo kuudennella vuosisadalla ellauri310.html on line 222: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/In_memorium--our_civil_service_as_it_was.JPG/600px-In_memorium--our_civil_service_as_it_was.JPG" ellauri310.html on line 224: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/27/Charles_J_Guiteau.jpg" ellauri310.html on line 258: Keski- ja Etelä-Amerikassa USA ja Kanada Matkat Uutiskirje SMITHSONIANISSA ellauri310.html on line 283: vanha poika!" I'd rather be in Philadelphia. ellauri310.html on line 347: pohtien edessä olevaa tehtävää. "Tavoitteeni ammuttaessa Garfieldia ei ollut saada ellauri310.html on line 352: ei pilannut ruutia. Hän selaili papereita saadakseen mahdollisuuden päästä lähelle ellauri310.html on line 428: päivänä hätäradat revittiin ja puisia siteitä käytettiin Garfield Tea Housen ellauri310.html on line 445: myös "Papa" Hemingway, Jack Kerouac, Ray Bradbury ja "Peppy" Roth. Vanha nobelisti Sinclair Lewiskin tykkäsi. Tomi kuoli samassa ellauri310.html on line 462: Marylandini! Kosta isänmaallinen veri, joka täpli Baltimoren kaduilla, ja ole ellauri310.html on line 522: armenialaista ja perusti Radio Jerevanin. Turkin virallisen kannan mukaan ellauri310.html on line 576: Homewardin. Enkeli." Jack Kerouac jumali Wolfea. Ray Bradbury sai vaikutteita ellauri310.html on line 584: Yes. Fact-checking the Genius movie confirmed that Thomas Wolfe's tendency to not want to cut anything from his novels and to continually want to add more pages, presented a challenge for his editor, Max Perkins. At the insistence of Perkins, Wolfe reluctantly agreed to cut 90,000 words from his first novel, Look Homeward, Angel (1929). ellauri310.html on line 587: Perkins, jota Genius-leffassa esitti Mr. Darcy, löysi myös Ernest Hemingwayn. Hemingway oli mammanpoika wiixiwallu fetishisti. Piti naistenvaatteita kuin CGE Mannerheim. Ernesto oli vuotta vanhempi kuin Tomi mutta aivan eri sukupolvea. Ernu oli ns. kadotettua sukupolvea, retaperse 20-luvun juhlija, Tomi aito 30-luvun lama-ajan tuote. ellauri310.html on line 594: saada takaisin liittovaltion tunnustus. Vuonna 1993 he saivat takaisin ellauri310.html on line 605: Richard Volney Chase (1914-1962) was a literary critic and a Professor of English at Columbia University. He is known for his work The American Novel and Its Tradition. Way famouser is Richard Trenton Chase (May 23, 1950 – December 26, 1980) an American serial killer, cannibal, and necrophile who killed six people in the span of a month in 1977 and 1978 in Sacramento, California. He was nicknamed The Vampire of Sacramento because he drank his victims' blood and cannibalized their remains. ellauri310.html on line 607: On one occasion, he was caught and chased off by a couple returning home as he pilfered their belongings; he had also urinated and defecated on their infant child's bed and clothing. ellauri310.html on line 609: On January 23, 1978, Chase broke into a house and shot Teresa Wallin (three months pregnant at the time) three times. He then had sexual intercourse with her corpse while stabbing her with a butcher's knife. He then removed multiple organs, cut off one of her nipples and drank her blood. He stuffed dog feces from Wallin's yard down her throat before leaving. ellauri310.html on line 612: On December 26, 1980, Chase was found dead in his prison cell. An autopsy revealed that he killed himself with an overdose of prescribed medications. Or maybe his cellmates did. Volney oli pettynyt ettei Wolfella ole yhtään panokohtauxia. Niin minäkin. ellauri310.html on line 658: adelivery.fi/img/658/96ce1ece272e1388a60b0dfeef6fb34b.jpg.webp" /> ellauri310.html on line 662: In the United States and Canada, any casual sleeveless shirt can be called tank top or tank shirt, with several specific varieties. It is named after tank suits, one-piece bathing suits of the 1920s worn in tanks or swimming pools. The tank top designed for a tight fit and often made of ribbed cotton is also colloquially called an A-shirt, or, more offensively, wifebeater, beater, guinea tee or dago tee (guinea and dago being American ethnic slurs for people of Italian ethnicity). Boob tube on briteissä hihaton toppi ja jenkeissä hölmöpönttö eli TV. ellauri310.html on line 669: The Soviet Union's war doctrine depended heavily on the main battle tank. Any weapon advancement making the MBT obsolete could have devastated the Soviet Union's fighting capability. The United States's experience in the Vietnam War contributed to the idea among army leadership that the role of the main battle tank could be fulfilled by attack helicopters. During the Vietnam War, helicopters and missiles competed with MBTs for research money. ellauri310.html on line 673: In asymmetric warfare, threats such as improvised explosive devices and mines have proven effective against MBTs. Asymmetric warfare (or asymmetric engagement) is a type of war between belligerents whose relative military power, strategy, or tactics differ significantly. This type of warfare often, but not necessarily, involves insurgents or resistance movement militias who may have the status of unlawful combatants against a standing army. In response, nations that face asymmetric warfare, such as Israel, are reducing the size of their tank fleet and procuring more advanced models. Conversely, some insurgent groups like Hezbollah themselves operate main battle tanks, such as the T-72. ellauri310.html on line 710: 3. Indisch-pakistanischer Krieg (Bangladeschkrieg), 1971 ellauri310.html on line 752: Facing the deadlock of trench warfare, the first tank designs focused on crossing wide trenches, requiring very long and large vehicles, such as the British Mark I tank and successors; these became known as heavy tanks. ellauri310.html on line 764: ads/sites/3/2022/10/Abrams-X-768x432.jpg" /> ellauri310.html on line 776: Mutta Abrams X:n sijasta armeija harkitsee parhaillaan Ratkaiseva Tappavuus Laituria Abramsin jatkona. Kuvitteellinen, mahdollisesti miehittämätön alusta, joka sisältyy Seuraavan sukupolven taisteluajoneuvo (NGCV) -ohjelmaan, DLP voi maksaa huomattavasti enemmän kuin miehitetty panssarivaunu miehistön puutteen vuoksi vaadittavien kehittyneiden ohjaus- ja viestintäjärjestelmien vuoksi. Ei kannattaisi! Miehet ovat halpoja, ukrainalaiset proxymiehet tuiki ilmaisia. ellauri310.html on line 780: DLP voi maksaa huomattavasti enemmän kuin miehitetty panssarivaunu miehistön puutteen vuoksi vaadittavien kehittyneiden ohjaus- ja viestintäjärjestelmien vuoksi. ellauri310.html on line 790: Kenraalimajuri John Ferrari, US Army (ret.), on vieraileva stipendiaatti American Enterprise Institutessa (AEI) ja on entinen Yhdysvaltain armeijan ohjelma-analyysin ja arvioinnin johtaja. Charles Rahr on tutkimusassistentti American Enterprise Institutessa (AEI). Me ei saada penniäkään tästä General Dynamicsiltä. ellauri310.html on line 823: src="https://www.aei.org/wp-content/uploads/2022/04/russian_idiocy_genocide_putin_lunatic.png?x91208" ellauri310.html on line 834: Vuonna 1938 perustettu järjestö on linjassa konservatismin ja uuskonservatismin kanssa, mutta se ei tue poliittisia ehdokkaita. AEI kannattaa yksityistä yritystoimintaa, rajoitettua hallintoa ja demokraattista kapitalismia. Jotkut heidän kannoistaan ovat herättäneet kiistaa, mukaan lukien heidän puolustuspoliittiset suosituksensa Irakin sodan puolesta, heidän perseelleen menneet analyysinsä vuosien 2007–2008 finanssikriisistä sekä heidän energia- ja ympäristöpolitiikkansa, joka perustuu heidän yli kaksi vuosikymmentä kestäneeseen vastustukseensa vallitsevalle tieteelliselle mielipiteelle ilmastonmuutoksesta. Ilmasto on aina muuttunut! Talvi, syxy, kevät, kesä, joskus sadetta joskus paistetta. Noin! ellauri310.html on line 840: ja se tunnetaan kommunismin ja poliittisen radikalismin halveksunnasta. Vuoden 1966 välivaaleissa republikaanit saavuttivat merkittäviä voittoja osittain haastamalla Johnsonin typerää "köyhyyssotaa". Laajamittaiset kansalaislevottomuudet kantakaupungissa kiihtyivät (huipentuivat vuonna 1968), ja lain ja järjestyksen kysyntä vahvistui. Kaupunkien valkoiset etniset ryhmät kuten Archie Bunker, jotka olivat olleet tärkeä osa New Deal -liittoumaa, tunsi itsensä hylätyksi demokraattisen puolueen rotuvähemmistöihin keskittymisen vuoksi. Sen sijaan rebublikaanit ehdottivat hyvin muotoiltuja vaihtoehtoja - kuten "Opportunity Crusade". Tuloksena oli merkittävä voitto 47 edustajainhuoneessa GOP:lle vuoden 1966 edustajainhuoneen vaaleissa, mikä palautti republikaanien ja eteläisten demokraattien konservatiivisen liittouman takaisin toimintaan. ellauri310.html on line 858: Siksi hinnannousu Kallion pienissä asunnoissa on niin kova: vasemmistolaiset asunnonomistajat muuttuvat kokoomuslaisiksi välittömästi, kun on mahdollisuus saada rahaa itselle. ellauri310.html on line 927: The Ukrainian Defense Minister, Oleksii Reznikov admitted on Thursday that Kyiv is fighting against Russia to fulfill NATO's mission. ellauri310.html on line 965: 1. Darth Vader (Star Wars) ellauri310.html on line 971: adelivery.fi/img/468/6aa2611806e586e778916343a6da15b9.jpg.webp" /> ellauri310.html on line 977: Ecuador on kartellien kourissa. Poliitikoita ammutaan kuin savikyyhkyjä. Maa on ellauri311.html on line 2: ad> ellauri311.html on line 17: ad> ellauri311.html on line 66: gradually in drops, as sweat, through pores or small openings; ooze out.” ellauri311.html on line 68: It made me a bit suspicious of our language. I teach women how to connect, honor and love their feminine side. Is exuding feminine energy the same thing as twat sweat? ellauri311.html on line 75: Let Your Yoni Lead. ellauri311.html on line 76: How to exude feminine energy the new way is to let "her" take the lead. What I mean by that is get in touch with her and make sure “her” needs are being met. Going “all the way” isn’t absolutely necessary unless of course "she" feels like it. ellauri311.html on line 79: Honor your sexuality, get deeply connected to the wants, needs, and desires of your Yoni and fill yourself up with, say, a deodorant bottle cap instead of looking for a man to do that for you. ellauri311.html on line 130: adelivery.fi/img/1440/80cdfdbbdd2c4ef0939e30510fe480fb.jpg.webp" width="70%" /> ellauri311.html on line 138: Äänilähde selviää nopeasti: punaisessa ladossa on alkanut Teemu Syrjälän ellauri311.html on line 153: tanssijaa ottaa mittaa toisistaan. Lopulta miehet purkautuvat ladossa. ellauri311.html on line 157: adelivery.fi/img/1440/2076959a49f2428aa84dd4682df11ea5.jpg.webp" width="70%" /> ellauri311.html on line 167: elämälle. Aiemmin päivällä on tullut sadekuuro. Saagaia sanoo, että kuuro ellauri311.html on line 226: adjektiivi tantrika esiintyy sanskritinkielisissä teksteissä ja se on usein ellauri311.html on line 253: kädellä vedimisen suuntauksesta”, jossa rikotaan radikaalisti sovinnaisia ellauri311.html on line 256: tai vedisen tradition ulkopuolista alkuperää tai kirjoituksellista ellauri311.html on line 289: hindutraditiossa täydellisen autuuden eli anandan lähimpänä ellauri311.html on line 306: Tantraohjaajana työskentelevän Kirsi Salon suuri elämänmuutos: Osti avokadotilan Kolumbiasta – mukana odottamattomia yllätyksiä. ellauri311.html on line 308: – 3 kuukautta sitten puhdas johdatus toi minut ihan uudelle mantereelle, uusiin maisemiin Kolumbiaan, Santa Martan maagisille vuorille. Kiipesin kerran Avokadomaaksi ristimäni vuoren ylös ja se oli siinä, Salo kirjoitti viime perjantaina. ellauri311.html on line 310: – Nyt uusi elämä täällä paratiisissa mangopuiden, kahvipensaiden ja avokadojen keskellä ystävien kera on enää pientä viimeistä nykäystä vaille valmista. Kädet ristissä universumin edessä: kiitos. Minä rakastan minua! ellauri311.html on line 352: "Yhtä ongelmaa minulla ei ole koskaan ollut: toisin kuin Dan Brownin grilleillä varustettu Susan nuorena, en ole ajatellut, että ihmiset eivät voisi rakastaa minua. Poikaystävistä ei ole ollut pulaa, haarukassa on ollut vilkas trafiikki", Salo sanoo. 1990-luvun loppupuolella Salo seurusteli jopa Sleepy Sleeperseistä ja Leningrad Cowboysista tunnetun Sakke Järvenpään kanssa. ellauri311.html on line 375: adelivery.fi/img/468/3bc7c3a14c0c31b459771df4e2c77c78.jpg.webp" width="20%" /> ellauri311.html on line 382: Kyse on koulutuksista, joiden tarkoituksena on saada ihmiset voimaan paremmin. Tiedän että tää on täyttä huuhaata, mutta tästä lähtee massia vaivannäköön nähden ihan eri tavalla kuin limnologina. En puutu ihmisten terveyteen, ainoastaan siihen, miltä heistä tuntuu, miten paljon he rakastavat itseään ja miten voivat löytää sisäisen yhteyden itseensä. Tämä on ennen kaikkea positiivisten energioiden löytämistä, Vetelä perustelee. Ei enää negatiivisia ajatuxia järvien alennustilasta, lintujen ja pörriäisten vaikenemisesta ja napajäiden kadosta. Voi vittu ei paremmin voi sanoa. ellauri311.html on line 463: kuukautta kestänyt sota voitaisiin saada päätökseen. "Luulen, että ellauri311.html on line 525: Säteilyvammaisen Ensei Tankadon viha länkkäreitä kohtaan haalistui kun hän luki japsujen vastaavista sotarikoxista. Mit vit? Whataboutismia! Ensei meinasi "viheltää pelin poikki" ja kertoa kaikille että USA salakuuntelee "ilman lupaa" ihan kaikkia. NSA:lle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin "pysäyttää hänet" terrorisminvastaisen taistelun nimessä. Ensei pysäytettiin levittämällä siitä valheita. What!? Vaihtoehtoista totuutta? Trollausta? Brobagandan keinoja, sanoo Bo Pettersson! ellauri311.html on line 572: memory of her mother reading the Scottish ballad "The Bonny Earl of Murray" (from ellauri311.html on line 574: words "layd him on the green" as "Lady Mondegreen". Pinker gives the example of a ellauri311.html on line 576: your penis", and being surprised that the song was allowed on the radio. The ellauri311.html on line 581: example is "Gladly, the cross-eyed bear" (from the line in the hymn "Keep Thou My ellauri311.html on line 582: Way" by Fanny Crosby and Theodore E. Perkins: "Kept by Thy tender care, gladly the ellauri311.html on line 584: line at the end of each verse of "Bad Moon Rising" by Creedence Clearwater ellauri311.html on line 585: Revival: "There's a bad moon on the rise"). "The girl with colitis goes by" (from ellauri311.html on line 622: Pahempaa! Jos Tankado teilataan, hänen apurinsa julkistaa avaimen. ellauri311.html on line 626: ladata vapaasti? Siis ilmatteexi?" - Aivan. Tankado epäili, ettei hän ellauri311.html on line 658: from Kremlin! [Perhaps a reference to Jacinda Ardern? New Zealand's Prime Minister has warned the West not to cast Russia's invasion of Ukraine as a broader battle between autocracy and democracy, saying it could undermine efforts to get China to help ramp-up pressure on Moscow.] ellauri311.html on line 662: instrument to fight Russia. I think you forgot that Russia invaded ellauri311.html on line 672: What are some sad truths about life? I used to be pro-Ukraine but ellauri311.html on line 676: electricity travel through a perfect vacuum? What spreadsheet can handle ellauri311.html on line 690: that Russian dictator Vladimir Putin was also at the front. However, investigative ellauri311.html on line 692: investigators have looked closely at the video of Putin visiting the headquarters ellauri311.html on line 693: and made a determination that Putin was at the headquarters of the Southern ellauri311.html on line 708: Nederländerna. Där meddelades det att landet tillsammans med Danmark kommer ellauri311.html on line 754:

Kanada (1,5 miljardia euroa) ellauri311.html on line 777: F1-loppet i Singapore kan vara det tuffaste under hela säsongen. Det är hett, det är fuktigt och tidsskillnaden är en faktor som måste tas i beaktande. 17000 kroppar has sjunkit i Medelhavet sedan 2014 på flykt norrut från den heta svarta kontinenten. Och då är det en stor fördel att få ett hotellrum som verkligen går att kyla. Valtteri Bottas har det lätt för han är ju van på bastu. Förarna bär hela dagen en kylväst, en våt handduk runt halsen oh en kall dryck i handen. Efter varje pass tar alla förare ett isbad. Det kallas också physicool, kylterapi. - Det bästa med kapplopp i hettan är att man tappar vikt, något som folk väl känner till på den svarta kontinenten med. Och i medelhavets djup är det ännu coolare att tillbringa evigheten. ellauri311.html on line 779: Den dumma apan har en fin förmåga till dubbeltänk, dvs. att hysa tvä övertygelser samtidigt som motsäger varandra. Är Jesus en man eller gud? Men det sägs i Numeri att gud är ingen människa. Så är Jesus gud? Då är han ingen människa. Islamiten i den vita kepsen läser bibel som en jävel. Vi gör få ansatser att göra något åt klimatkatastrofen, eftersom vi har "rätt" till vår nuvarande levnadstandaard - till och med en ännu högre. Det är som at boka ett sista minuten-flyg till en turistort som står i lågor. Det hände på riktigt i somras. Politikerna är väl medvetna om oviljan för förändring. De använder ett luddigt språk och luddig politik - för de också har en rätt till en fin levnadsstandard. Hiilikädenjälki mahdollistaa Suomelle lisätä jännien ympäristötuotteiden vientiä, sanoo Urpo. Omaishoitajat on saatava pois kotoa tuottavampaan työhön, tahtoo 60 kilon jättikoira Purra purra kättä, joka syöttää sitä. ellauri313.html on line 3: ad> ellauri313.html on line 18: ad> ellauri313.html on line 47: Puu oli kuollut aikaa sitten. Miksei sen varjo ymmärrä kadota / vaan jatkaa yhä kasvuaan? ellauri313.html on line 64: – Olen noista teksteistä ihan vieraantunut, minulla ei ole niihin mitään tunnesidettä. Jos joku emootio joskus oli, se on kadonnut pitkän työstämisen aikana. ellauri313.html on line 83: Raadin perustelut: Pietarinen Tuukka: Yksin ja toisin (WSOY) ellauri313.html on line 97: Hyvä runo on kuin inhalaattori, sanoo Tanssiva karhu -raadin astmaattinen uusi puheenjohtaja Anja Erämaja. ellauri313.html on line 137: adelivery.fi/img/468/eeeba89ad80643c5be7fdf4b7ea48a27.jpg" /> ellauri313.html on line 166: Mage och kön pressade mot marken. Ei kauan tarvinnut ventata könin mukaan tuloa. Ei kai Bengtzon oikeasti kuole, sehän on sankari. Hon hade bara ramlat, inte träffats. Måste härifrån. Nu. Men hon sitter fast. Nä vänta, den här flickan heter Aida, inte Annika. Sä kanske hon dör i alla fall? ellauri313.html on line 167: Tällänen "han/de jagar mig, jag sitter fast" on naistrillereille ominainen kauhukuva. Sä hoppade Aida plums i den kalla Östersjön. Adjö Aida, invandrare. ellauri313.html on line 172: En orkan drar över Sverige. Kaos följer i dess spår. En last med cigaretter, värd femtio miljoner kronor har försvunnit från Stockholms frihamn. Två män ligger mördade på kajen. En ung kvinna, Aida, flyr för sitt liv därifrån. ellauri313.html on line 173: That being said, at 500 pages, the book takes on a lot and doesn't adequately address it all. There's the nominal plot, which concerns the Yugoslav mafia in Sweden; but there's also a new relationship for Annika, which is complicated; the politics of the newspaper she works for; fundamental questions about the role of the welfare state; and questions about the role of a newspaper vis a vis law enforcement. This all kind of dropped off toward the end of the book, and I didn't find the conclusion to be particularly satisfying. I felt impatient with Annika's (main character), histrionics and irrationality. ellauri313.html on line 176: Tycker om Marklunds sätt att skriva och jag tycker Bengtzon är intressant som karaktär, men jag fann aldrig själva storyn särskilt fängslande. Kanske är lite morbid av mig, men vill gärna läsa deckare som kretsar kring något mer obehagligt och som manar mig att fortsätta vända blad, dvs sträckläsa, fram till fallets lösning. ellauri313.html on line 178: Πολύ κακό βιβλίο. Χάσιμο χρόνου. The descriptions of sidewalks, meadows, walls and courtyards, just made me skip whole pages. That's it for the Swedes. I hope in the future books Annika stops whining and crying, but I have no intention of finding out. ellauri313.html on line 186: Samaa iänikuista kiireklischeetä, nyt lehden toimituxessa. Exnää hölmöt huomaa miten työväenliikkeen voitot on peruutettu? Mixe on muka niistä hienoa? Annika has obvious similarities to the author, with Liza Marklund herself pictured on the book covers. She was beaten so badly by her first husband that she was simply forced to kill him in self-defense. Journalisten Annika Bengtzon, som kommer från Hälleforsnäs i Södermanland men nu bor på Kungsholmen i Stockholm, är en typisk kvinna mitt i karriären, som jonglerar man och barn samtidigt med känslorna inför de tuffa kollegorna på Kvällspressen. Hon är lik ett pansarfordon. Oliko Thomas Samuelsson se uusi päätoimittaja biznizmaailmasta jonka talousliberalismi sai nuoren Annikan knickerit kostumaan? Eikun se oli Anders Schyman. ellauri313.html on line 199: mahdollisuuksia saada hyvä ottelu kotona, he etsivät muualta ketä vaan, jonka ellauri313.html on line 214: voimadynamiikka." ellauri313.html on line 239: paljon helpompaa ja nopeampaa kuin yksinäinen maahanmuuttaja, joka yrittää saada ellauri313.html on line 339: Luonnollisesti tämä heijastui ukrainalaisten, erityisesti heidän naistensa, antropologiaan ja mentaliteettiin. Esimerkiksi skyytit ja kimmerilaiset eivät kadonneet runkkujälkiä jättämättä. ellauri313.html on line 353: Jokaisen ukrainalaisen tytön psykologian juuret ulottuvat syvälle historiaan, koska heidän esi-isiensä joukossa on sarmaatteja ja skyytien naisia. Muinaiset kreikkalaiset sävelsivät legendoja amatsoneista, ja sarmatialaisista tuli niiden prototyyppi. Sarmatialaiset heimot viettivät nomadista elämäntapaa, ja Ukrainassa naiset pidettiin satulassa miesten kanssa. Lisäksi tytöt olivat sotureita. Legendan mukaan amatsonit leikkasivat oikeat rintansa irti, jotta jousella ampuminen olisi helpompaa. Tätä tapaa ei enää noudateta, ei tarvi huolestua! ellauri313.html on line 400: Kommunikaatio on 80 % sanatonta. Nainen on helppo nolata tai saada hänet tuntemaan olonsa ylenmäärin kiihottuneeksi tai rakastetuksi sanaakaan sanomatta. Tämä pätee erityisesti, jos edessäsi istuu tunteellinen ukrainalainen nainen. Leikit sitten hänen hiuksillaan, kohautat olkia tai puret alahuulta, lue hänen eleensä ja ilmeensä. ellauri313.html on line 407: Paras kansainvälinen treffipalvelu treffien tai mahdollisesti morsiamen löytämiseksi itsellesi on Ukrainian Brides. Markkinoiden paras hinta on se, mitä tarjoamme. Ukrainatartemme hinnat ovat tyypillisesti huomattavasti alhaisemmat kuin markkinahinnat verrattuna kilpailijoidemme, kuten AnastasiaDate, hintaan. Ukrainian Brides tukee nykyaikaisia liiketoimintakäytäntöjä. Meillä on myös todellisia ihmisiä, jotka kopuloivat kanssasi, toisin kuin UkraineDate. Kaiken lisäksi meillä on myös live-videochat, jota LadaDate ei tarjoa, joten voit ainakin runkata todellisten ukrainalaisten naisten kanssa. Mielestämme kunnollisella palvelulla on riittävä tuki. Siksi ainoa vastaus, jonka saat, kun sinulta kysytään, kumpi tukitiimi on parempi, VictoriyaClub vai Golden Bride, on Ukrainian Brides. Tarjoamme 24/7 tukea auttaaksemme sinua ratkaisemaan kaikki ongelmat, joita saatat kohdata käyttäessäsi deittailupalveluamme. ellauri313.html on line 447: Sarjassamme joutavaa paskaa myös Tom Wolfen dityrambit aiheesta "perpetually pregnant hags whose bestial passivity made man less than dung and destroyed every proud illusion of the priceless value, dignity and sanctity of his individual life." Mitä tuubaa! Pahoja virhekäsityxiä. Kaikki "ikuinen" hölpötys on täysin päätöntä, samoin "arvokkuus" ja yxilöllisyys". Ei mikään ole ikuista eikä järin yxilöllistä, elukan elämä hupenee kuin nöyhtä, kuin pieru Saharaan, tai röyhtäys, hirmuisen sähläyxen päätteexi. ellauri313.html on line 471: Strategies that emphasize the possibility of escalation or eruption are associated with the term "brinkmanship." (We will sometimes refer to the game of "chicken" when the brinkmanship is overtly two-sided.) "Chicken" is played by two drivers on a road with a white line down the middle. Both cars straddle the white line and drive toward each other at top speed. The first driver to lose his nerve and swerve into his own lane is "chicken"—an object of contempt and scorn—and he loses the game. The game is played among teenagers for prestige, for girls, for leadership of a gang, and for safety (i.e., to prevent other challenges and confrontations). ellauri313.html on line 473: Most Americans are not entirely comfortable with the concept of "cool," or businesslike, negotiations in an atmosphere of some degree of physical threat or coercion. For the most part, they do not consciously assign to force any rational or reasonable role in "ordinary" negotiations. In the recent past (except in the case of "just" revolutions), we have tended to the view that only a criminal or a sick or insane person initiates the use of force. Therefore, we are inclined to believe that someone who uses force is not only our enemy, but an enemy of humanity—an outlaw who deserves extermination, imprisonment, or medical constraint and treatment. The "crusade," and even an initial pacifism as well, comes more naturally to Americans than the kind of cool, restrained, and moderate willingness to threaten or use force that will be suggested in this book. ellauri313.html on line 551: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/88/Mendelssohn%2C_Lessing%2C_Lavater.jpg" width="90%" /> ellauri313.html on line 554: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c9/Fromet_Mendelssohn_geb._Gugenheim.jpg" /> ellauri313.html on line 569: Sanotaan, että kun Mendelssohn tapasi Lessingin ensimmäistä kertaa, he pelasivat shakkia. Lessingin näytelmässä Nathan the Wise Nathan ja hahmo Saladin tapaavat ensimmäisen kerran shakkipelin aikana. Lessing oli äskettäin tuottanut draaman Die Juden, jonka moraali oli, että juutalainen voi olla luonteeltaan jalo. Tämä käsitys oli Frederick Suuren nykypäivän Berliinissä yleensä pilkattu valheeksi. ellauri313.html on line 604: ads/Singer-040822-Original-art-for-Israel-cover.jpg" /> ellauri313.html on line 627: One shade the more, one ray the less, Varjo lisää, yxikin säde vähemmän, ellauri313.html on line 628: Had half impaired the nameless grace Särkisivät nimettömän sulouden ellauri313.html on line 642: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4b/Anne_Wilmot-Horton_%28n%C3%A9e_Horton%29_by_Walker_and_Boutall_c1890s_%28cropped%29.png" /> ellauri313.html on line 674: Näemme heräämistä ennennäkemättömällä tavalla, koska saamme päivittäin todistuksia etsijiltä, jotka ovat katselleet evankeliumia ahkerasti ja ottaneet yhteyttä saadakseen lisätietoja. ellauri313.html on line 711: Näemme heräämistä ennennäkemättömällä tavalla, koska saamme päivittäin todistuksia etsijiltä, jotka ovat katselleet evankeliumia ahkerasti ihan bingenä ja ottaneet yhteyttä saadakseen lisätietoja. ellauri313.html on line 814: adelivery.fi/img/658/b57687f5e032fbb04de4ee5a1a0d5d13.jpg.webp" /> ellauri313.html on line 818: Tuomion mukaan eteläpohjalainen Koskela oli muun muassa sitonut uhrin kravateilla käsistään ja jaloistaan makaamaan x-asentoon vuodesohvan päälle. Hän riisui tämän jälkeen uhrin ja löi useasti piiskalla, vaikka tämä oli pyytänyt lopettamaan lyömisen. Piiskaamisen jälkeen Koskela oli yhdynnässä uhrin kanssa ja kuristi samanaikaisesti tätä kädellään kaulasta. Uhrin oli siksi vaikea saada henkeä ja sanotuxi, että ÄLÄ LOPETA! ellauri315.html on line 2: ad> ellauri315.html on line 17: ad> ellauri315.html on line 27: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/b/b2/Untitled_Goose_Game_Cover_art.jpg" width="100%" /> ellauri315.html on line 37: Ritva "Kike" Elomaa (s. 1955 Lokalahti) on suomalainen kehonpullistelija, camp-laulaja ja camp-poliitikko. Hänen saavutuksiinsa kuuluvat voitto vuoden 1981 Ms. Olympia -kisassa, äärimmäisen nolo paskahumppailu Juha "Watt" Vainion kanssa ja kahden edellä mainitun muuntaminen pitkällisen pyrkyröinnin jälkeen kansanedustajanpaikkaan vuoden 2011 vaaleissa. Maskulainen bisneshodari toi Perussuomalaisten eduskuntaryhmään naiskauneutta. Olis jättänyt kaupungin rakentamatta mannerlaatalle toi Marokon kuningas niin ei olis kuollut niin paljon väkeä eikä tullut lisää Agadirin pakolaisia. Jäät sulaa navoilta, pingviinit hukkuvat, 2023 on kuumin tähän asti mitatuista vuosista. Lontoossa on nyt syyskuussa 30 astetta. Kloorikanat paistuvat. ellauri315.html on line 135: Venäläisen sanomalehden nimi on Pravda. Se merkitsee suomeksi »totuus». Ja heillä on useita »totuuksia»: Leningradskaja Pravda, Komsomolskaja Pravda jne. Ei, Totuus on yksi. Se on sitä, että elämämme on joka hetki kuin avoin kirja Jumalan ja ihmisten edessä. On ajateltu, että ei esimerkiksi diplomaatti eikä kauppias voi olla totuudellinen. Tämä on väärinkäsitys. Voi olla myös kristitty diplomaatti ja kristitty kauppias. Jos joku sotisi nykyaikaisessa sodassa pelkin nyrkein, se olisi aivan naurettavaa! Kauppa ei ole pakkoa. Meidän asia on tarjota, ostajan hylätä. eR-eF-eS-eF-eR, russkij sakhar funt sto rublej. ellauri315.html on line 178: Menimme padon yli töpinään. Kosken alla kalastettiin kranuilla ja kasapanoxilla. Sieltä tulee lohta kilon paloina. ellauri315.html on line 189: Olette kuulleet sanottavan: Rauha tulee taas olemaan uusien riitojen aihe. Se olisi pahinta. Mutta onko se välttämätöntä? Jos venäläiset tahtovat ajatella asiallisesti, heidän on myönnettävä, että Itä-Karjala kuuluu kansallisesti Suomeen. Sen sanoi O. V Kuusinenkin näin: »Suomi on Iiitettävä Itä-Karjalaan, johon se kuuluu." Me vain sanomme saman asian toisin päin: Itä-Karjala on liitettävä Suomeen, johon se kuuluu. Hetki vain ja maali on saavutettu, maali josta historia kertoo ja joka turvaa sukupolvien työn. Ja on jo aika näittenkin seutujen ihmisten saada vapaus. ellauri315.html on line 202: Taistelut lähestyvät Leningradia. Mutta ei riitä se, että Saksa voittaa Venäjän. Jos se väsyy voittajana, on se kuitenkin hävinnyt sodan. Mikä on silloin Suomen kohtalo? Miten lapsellisen sokeasti me tuijotammekaan saksalaisten ”voittoon” ja Moskovan valloitukseen! Voi tulla meillekin sellainen aamu, jolloin heräämme kauhuun voittajan seppel ohimoilla… ellauri315.html on line 220: ads/2015/02/Kivatiet%C3%A4%C3%A4-meemi-info.jpg" /> ellauri315.html on line 227: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e0/Battle_of_Kursk_%28map%29.jpg/600px-Battle_of_Kursk_%28map%29.jpg" /> ellauri315.html on line 230: Kurskin taistelu oli tosiaan toisen maailmansodan itärintaman laajamittaisin taistelu Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välillä lähellä Kurskia Lounais-Venäjällä loppukesällä 1943; siitä tuli lopulta historian suurin panssarivaunutaistelu ja se johti Neuvostoliiton voittoon. Jotkut pitävät sitä eurooppalaisen sotateatterin käännekohtana useita kuukausia aikaisemman Stalingradin taistelun sijasta. ellauri315.html on line 241: Upseerit, erityisesti ai-ai Kerenskin nimittämä Lavr Kornilov, halusivat tehdä lopun Venäjältä kaikki vallankumouksen merkit, erityisesti bolshevikkien suhteen. Kornilov mobilisoi joukkonsa Petrogradiin puuttumaan vallankumoukselliseen uhkaan pian sen jälkeen, kun hänet nimitettiin ylipäälliköksi. ellauri315.html on line 252: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1c/Alexander_Kerensky_LOC_hec_24462.jpg/400px-Alexander_Kerensky_LOC_hec_24462.jpg" height="300px" /> ellauri315.html on line 257: Sukunimi Kerensky tulee tämän kylän nimestä. Kerenskyn ja Uljanovin perheet olivat ystäviä; Kerenskin isä oli Vladimir Uljanovin (Lenin) opettaja ja oli jopa varmistanut hänelle hyväksynnän Kazanin yliopistoon. Vuonna 1889, kun Kerensky oli kahdeksanvuotias, perhe muutti Taškentiin, missä hänen isänsä oli nimitetty julkisten koulujen päätarkastajaksi (superintendentiksi). ellauri315.html on line 265: Pietarin Neuvostoliiton jäsenmäärä kasvoi 3000–4000 jäseneksi, ja heidän kokouksensa saattoivat hukkua loppumattomien puheiden hämärään. Keväällä 1917 Petrogradin Neuvoston toimeenpaneva komitea eli Ispolkom muodosti itse nimittämän komitean, jossa oli (lopulta) kolme jäsentä kummastakin osapuolesta. edustettuna Neuvostoliitossa. Kerenskystä tuli yksi sosiaalisen vallankumouksellisen puolueen (SR:n) jäsenistä. ellauri315.html on line 267: Helmikuun 1917 vallankumouksen jälkeen hän liittyi äskettäin muodostettuun väliaikaiseen hallitukseen ensin oikeusministeriksi, sitten sotaministeriksi ja heinäkuun jälkeen hallituksen toiseksi ministeri-puheenjohtajaksi. Hän oli sosialistisen vallankumouspuolueen sosialidemokraattisen Trudovik- ryhmän johtaja. Kerenski oli myös Petrogradin Neuvostoliiton varapuheenjohtaja, asema, jolla oli huomattava määrä valtaa. Saska vannoi ministerinä, ettei koskaan loukkaa demokraattisia arvoja, ja päätti puheensa sanoilla "En voi elää ilman muita apinoita. Kun alat epäillä minua, tapa minut." Valtava enemmistö (työläiset ja sotilaat) antoi ajatuxelle suuret suosionosoitukset, ja Kerenskystä tuli nyt ensimmäinen ja ainoa joka osallistuivat sekä väliaikaiseen hallitukseen että Ispolkomiin. Ispolkomin ja väliaikaisen hallituksen välisenä linkkinä melko kunnianhimoinen Kerenski hyötyi tästä asemasta. Kerenskystä tuli väliaikaisen hallituksen pääministeri, ja hänen toimikautensa kului ensimmäiseen maailmansotaan. Sodan massiivisesta vastustuksesta huolimatta Kerensky päätti jatkaa Venäjän osallistuminen. Hänen hallituksensa torjui sodanvastaisen mielipiteen ja erimielisyyden vuonna 1917, mikä teki hänen hallinnostaan entistä epäsuositumman.Kerenski lähti rintamalle ja vieraili divisioonassa toisensa jälkeen kehottaen miehiä suorittamaan velvollisuutensa. Hänen puheensa olivat tällä hetkellä vaikuttavia ja vakuuttavia, mutta niillä ei ollut juurikaan pysyvää vaikutusta. ellauri315.html on line 271: Kaiken kukkuraxi Vladimir Lenin ja hänen bolshevikkipuolueensa lupasivat "rauhaa, maata ja leipää" kommunistisessa järjestelmässä. Venäjän armeija, sodasta väsynyt, huonosti varusteltu, masentunut ja kurinalainen, oli hajoamassa, ja sotilaita karkasi suuria määriä. Syksylle 1917 mennessä arviolta kaksi miljoonaa miestä oli epävirallisesti jättänyt armeijan. ellauri315.html on line 274: Kerenski pysyi vallassa lokakuun vallankumoukseen saakka. Tässä vallankumouksessa bolshevikit korvasivat hänen hallituksensa marxilaisella, jota johti vanha itänaapuri Vladimir Lenin. Lokakuussa bolshevikit käynnistivät Venäjällä sen vuoden toisen vallankumouksen. Kerenskin hallituksella Petrogradissa ei ollut juuri mitään tukea kaupungissa. Vain yksi pieni joukko, Pietarin ensimmäisen naispataljoonan 2. komppanian alaosasto, joka tunnetaan myös nimellä The Women's Little Death Pataljoona, oli halukas kaatumaan hallituksen puolesta bolshevikkien edessä, ja nämä joukot selättivätkin vikkelään numeerisesti ylivoimaiset bolshevikkien kannattajat. ellauri315.html on line 287: ad.wikimedia.org/wikipedia/ru/b/bf/Alekseev_mihail.jpg?20070813171444" height="300px" /> ellauri315.html on line 288: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d0/Lavr_Kornilov_Moscow_1917.jpg/1280px-Lavr_Kornilov_Moscow_1917.jpg" height="300px" /> ellauri315.html on line 300: 13. marraskuuta, lokakuun vallankumouksen jälkeen, Aleksejev pakeni Petrogradista ja saapui Novocherkasskiin 15. marraskuuta. Hän perusti Donin kasakkojen Atamanin, kenraali Aleksei Kaledinin tuella Alekseev-järjestön, josta tulisi bolshevikkien vastaisen vapaaehtoisarmeijan ydin. ellauri315.html on line 310: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2e/Ice_March.svg/800px-Ice_March.svg.png" /> ellauri315.html on line 320: Helmikuun 23. päivänä, kun Puna-armeija saapui Rostoviin, Kornilov aloitti marssin etelään jäätyneiden arojen halki. Yksi kivääri kantoineen ja kenttätykistöä kantavia sotilaita seurasi pitkä letka Rostovista siviilejä, jotka pelkäsivät bolshevikkien kostotoimia. Anton Denikin, Kornilovin kakkosmies, muisteli runollisesti myöhemmin: "Me lähdimme henkisen orjuuden pimeästä yöstä tuntemattomaan vaeltamaan sinilintua etsimään." Sinilintu oli perinteinen toivon symboli venäläisissä saduissa ja legendoissa. Silloin se ei järin naurattanut. ellauri315.html on line 330: Illalla 13. huhtikuuta alkoi Vapaaehtoisarmeijan pakkomarssi sanoakseen demoralisoituneen vapaaehtoisarmeijan, välttäen suuria punaisia joukkoja. Denikin jätti 211 vakavasti haavoittunutta lääkäreiden ja sairaanhoitajien kanssa Elizavetinskaiaan, Diad'kovskaiaan ja Il'inskaiaan. Toukokuun alussa armeija oli päässyt takaisin Donin rajalle. Kenezin mukaan "Jäämarssi oli päättynyt. Armeijalla, joka oli aloittanut marssin neljällä tuhannella sotilaalla, oli kampanjan lopussa viisi tuhatta. Mutta marssin suurin saavutus oli yksinkertaisesti selviytyminen." ellauri315.html on line 338: Retriitin johti kenraali Vladimir Kappel, joka nimitettiin tähän virkaan joulukuun puolivälissä 1919. Hänen kuoltuaan keuhkokuumeeseen 26. tammikuuta 1920 kenraali Sergei Voytsekhovsky otti joukkojen komennon. Amiraali Kolchak matkusti edeltä muka tiedustelemassa junalla Irkutskiin, mutta Tšekkoslovakian joukot pysäyttivät hänet joulukuussa ja hänet luovutettiin vasemmiston SR- joukoille Irkutskissa 14. tammikuuta, jotka viisaasti kyllä teloittivat hänet 7. helmikuuta 1920. ellauri315.html on line 352: Uutiset Tšekkoslovakian legioonan kampanjasta Siperiassa kesällä 1918 ottivat vastaan liittoutuneiden valtiomiehet Isossa-Britanniassa ja Ranskassa, ja he pitivät operaatiota keinona muodostaa uudelleen itärintama Saksaa vastaan, perinteisessä proxy war-mielessä. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson, joka oli vastustanut aiempia liittoutuneiden ehdotuksia puuttua Venäjään, antoi periksi kotimaiselle ja ulkomaiselle paineelle tukea legioonaarien evakuointia Siperiasta. Heinäkuun alussa 1918 hän julkaisi avustajan muistelman, jossa vaadittiin Yhdysvaltoja ja Japania rajoittamaan väliintulon Siperiaan Tšekkoslovakian joukkojen pelastamisen, jota bolshevikkijoukot estivät Transbaikalissa. Mutta siihen mennessä, kun useimmat amerikkalaiset ja japanilaiset yksiköt laskeutuivat Vladivostokiin, tšekkoslovakit olivat jo siellä toivottamassa heidät tervetulleiksi. Bugger it. ellauri315.html on line 362: Helmikuun 7. päivänä 1920 legioonarit olivat allekirjoittaneet aselevon viidennen puna-armeijan kanssa Kutinissa, jonka mukaan viimeksi mainittu salli tšekkoslovakkien häiritsemättömän kulkemisen Vladivostokiin. Vastineeksi legioonarit suostuivat olemaan yrittämättä pelastaa Kolchakia ja jättämään jäljellä olevan yhden kultaharkon Irkutskin viranomaisille. Aiemmin samana päivänä tšeka -ammuntaryhmä oli vihdoin viimein teloittanut Kolchakin. ellauri315.html on line 364: Kun Valkoinen armeija sai tietää teloituksesta, sen jäljellä oleva johto päätti vetäytyä kauemmaksi itään. Seurasi Suuri Siperian jäämarssi. Viimeiset legioonarit lähtivät Vladivostokin satamasta syyskuussa 1920. Tšekkoslovakian legioonan mukana evakuoitujen ihmisten kokonaismäärä Venäjällä oli 67 739. ellauri315.html on line 371: Musta sotnia (eskadroona, venäjäksi: Чёрная сотня, romanisoitu: Tšornaja sotnya), joka tunnetaan myös mustasatasina (venäjäksi: черносотенцы; chernosotentsy), oli taantumuksellinen, monarkistinen ja ultranationalistinen liike Venäjällä 1900-luvun alussa. Se oli Romanovin talon vankkumaton kannattaja ja vastusti kaikkea vetäytymistä hallitsevan monarkin itsevaltiudesta. Nimi syntyi keskiaikaisesta käsitteestä "mustat" eli tavalliset (ei-jaloiset) ihmiset, jotka on organisoituneet miliisiiksi. ellauri315.html on line 376: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ee/Vag%C3%B3n_vlaku_%C4%8Ds._legi%C3%AD.jpg" /> ellauri315.html on line 387: Radola Gajda, syntynyt nimellä Rudolf Geidl (14. helmikuuta 1892 – 15. huhtikuuta 1948), oli tšekkiläinen armeijan komentaja ja poliitikko. Geidlin isä oli Itävalta -Unkarin armeijan upseeri Kotorissa. Hänen äitinsä oli köyhä montenegroidi aatelisnainen. Radola aloitti Itävalta-Unkarin armeijan rullissa. Mutta jäätyään vihollisen vangixi Geidl vaihtoi välittömästi puolta ja hänet nimitettiin kapteeniksi Montenegron armeijaan. Hänellä oli jonkin verran kokemusta apteekista, joten hän ilmoitti olevansa valelääkäri. ellauri315.html on line 405: Me luettiin tätä kirjaa kreikan tunnilla, tuskin kelläkään oli aavistusta mistä siinä oikeastaan oli kymysys. On aika syventyä sotahistoriaan. Myriadi - 10 000 kreikkalaisen palkkasoturin joukko, jotka joutuivat loukkuun syvälle vihamieliselle alueelle ja joutuivat taistelemaan takaisin kotimaahansa taisteltuaan hävinneen puolen puolesta Achaemenidi-imperiumin sisällissodassa. Kuulostaapa tutulta. Plus ca change, plus c'est la même chose. Xenofonin jälkeen seuraava oli Saska suuri, ja sit on tietysti toi Kaarle XII. Maailmanhistorian tollojen kuuluisia toilailuja. ellauri315.html on line 430: Kun kivet ja naudat olivat melkein lopussa, sotilaat kilpailivat toisiaan yli tien paljastetun osan", ryntäsivät linnoitukseen, jossa suurin osa nyt neutraloidusta varuskunnasta tuskin taisteli. Asukkaat heittivät lapsensa seinien yli, ennen kuin he heittivät itsensä. kuolemaansa asti, sekä miehet että naiset. Mainio stratageemi, ei paremmin voi sanoa. Kuin Punavyö joka laskee konnien kuudestilaukeavien laukauxet. Paizi Naganin makasiiniin mahtuu 7 patia, syytä olla tarkkana. [Lähde: Arkadi Vasiljev.] ellauri315.html on line 441: Ekaterina Mikhailovna Schulmann ( venäjäksi : Екатерина Михайловна Шульман, Jekaterina Mikhaylovna Shulman ; os Zaslavskaya ( Заславская ) Schulmann on RANEPA: n apulaisprofessori, Moskovan yhteiskunta- ja taloustieteiden koulun apulaisprofessori ja Chatham Housen apulaisprofessori. Arvaa kyllä kenen apulaisena se häärii: pirun advokaattina. ellauri315.html on line 450: Shuulman on 45-vuotias. Hän on naimisissa Mikhail Schulmannin, pedofiili Vladimir Nabokovin asiantuntijan ja kirjallisuuskriitikon kanssa, jonka hän tapasi Internetissä LiveJournal.ru:n kautta. Schulmanneilla on kolme netissä tehtyä yhteistä lasta (kaksi tytärtä ja poika). ellauri315.html on line 458: Levada Center 2020 -tutkimuksen mukaan Schulmann oli yksi innostavimpia ulkovenäläisiä 40-55-vuotiaille vastaajille. Ihan läpällä heitetty iskulause "Schulmann presidentiksi" tuli suosituksi venäjänkielisessä Internetissä. Vuonna 2021 Oxxxymiron mainitsi hänet rap-laulussaan ("No milf is sexier than Ekaterina Schulmann"), josta keskusteltiin laajasti verkossa. Schulmann itse kieltäytyi kommentoimasta sitä, vaikka oli salaa samaa mieltä. Aika viivasuinen tuimake se näyttää olevan ainakin yläpäästä. Mikko Rothin ikäinen penistähti Ekaterina Makarova, jonka 16-vuotias koulupoika voitti 4 viikoxi nettipelistä, on selkeästi milfimpi: ellauri315.html on line 459: ads/2016/08/Ekaterina-Makarova-Nude-Sexy-2.jpg" width="100%" /> ellauri315.html on line 468: Marina Rakova -tapaus on vuonna 2021 aloitettu laajamittainen petosrikosasia entistä varaopetusministeriä Marina Rakovaa vastaan. 7 henkilöä asetettiin vastuuseen, mukaan lukien Moskovan yhteiskunta- ja taloustieteiden korkeakoulun MSSES rehtori Sergei Zuev ja RANEPA-rehtori Vladimir Maumau. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä väärinkäytöksiin ja heidät pidettiin pidätyskeskuksissa paitsi Kristina Kruchkova, MSSES:n entinen johtaja, joka tunnusti ja joutui kotiarestiin. Sillä välin Sergei Zuev pidätettiin pian sydänleikkauksen jälkeen; häneltä evättiin useita kertoja kotiarestiin siirto hänen vakavasta terveydentilastaan huolimatta. Tyypille oli tullut vehkeilystä verenpainetta niinkuin Saska Saharoville. Vanha venäläinen perinne: sairaalat on vankiloita epäterveellisempiä paikkoja. ellauri315.html on line 479: Om Pulteri försvinner vad skall "man" göra åt det militariserade ryska samhället? Dom kan ju fortsätta kriget utan han? Kanske skicka "ens" egna militärer dit och bemanna denna gång inte bara Vladivostok och Murmansk utan hela landet? Eller fråga svedupellena hur man blir av med paramilitära gänger? Lurendrejare som bränner koraner? Kung som inte kan ens läsa? Journalister bryr sig lika lite som andra nätmobbare. ellauri315.html on line 487:

Onsdag 13.9 Skottlossning mot en bostad i Uppsala. ellauri315.html on line 488:

Onsdag 13.9. En 19-årig hårig man skjuts med flera skotti Vasastan i Stockholms stadskärna. Han fors till sjuk hus, men dör av sina skador. ellauri315.html on line 491:

Torsdag 14.9 Flera skott avlossas mot en bostad i Jordbro söder om Stockholm. ellauri315.html on line 495: Det är otroligt tragiskt, säger en. Det här känns riktigt läskigt, säger en annan. Vad tråkigt. Nu blir det jättedålig stämning, instämmer alla. ellauri315.html on line 503: Sarjan pääosissa Viktoriya Isakova esittää liittovaltion turvallisuuspalvelun (FSB) upseeria Anna Ziminaa ja Vladimir Mashkov Aleksei Braginia, Venäjän merijalkaväen tarkka-ampujaa. Anna uskoo, että Aleksei, jota tšetšeeniterroristit pitivät sotavankina, "käänsi" vihollisen ja uhkaa Venäjän federaatiota. ellauri316.html on line 2: ad> ellauri316.html on line 17: ad> ellauri316.html on line 42: Litauen har gjort den tuffa retoriken mot Ryssland till sitt varumärke. Vilnius stadsfullmäktiges byggnad pryds av en banderoll med texten ”Putin, the Hague is waiting for you” och den litauiska regeringen kräver att EU ska skärpa sanktionerna mot Ryssland. ellauri316.html on line 44: – Vi ville i likhet med Lettland och Estland stoppa ryska turisters inträde till EU efter att Ryssland angrep Ukraina i fjol, men Finland stretade emot, säger Abramavicius. ellauri316.html on line 46: Försvaret av Litauens gräns mot Belarus och enklaven Kaliningrad är en topprioritet för försvarsalliansen Nato. Om Suwałkikorridoren blir avskuren blir det svårare för Nato att försvara de baltiska länderna. ellauri316.html on line 48: – Kreml försöker peka ut Suwałkikorridoren som en svag länk där Wagnersoldaterna spelar en viktig roll. Den ryska taktiken går ut på att söndra, härska, distrahera och vilseleda. Det finns ingen anledning till panik varje gång Ryssland nämner Suwałki. Kreml vet att Kaliningrad är mer utsatt än Suwałkikorridoren, säger han. ellauri316.html on line 52: Itämeren ruutitynnyri – Königsbergistä Kaliningradiksi ellauri316.html on line 55: Venäjän Kaliningrad oli satoja vuosia saksalainen, siellähän taapersi elastaanihousuinen Immanuel Kant töihin tarkkana kuin taskunauris, kunnes Neuvostoliitto valtasi alueen vuonna 1945. Neuvostoliiton hajottua Puolan ja Liettuan välissä sijaitseva alue on ollut pelinappula Venäjän ja lännen poliittisessa pelissä. ellauri316.html on line 57: Suwalkin käytävä on nimitys alueesta Liettuan ja Puolan rajalla, joka yhdistää Venäjään erillisalueena kuuluvan Kaliningradin Valko-Venäjään. Kaliningradista on 96,6 kilometriä matkaa Valko-Venäjän rajalle. ellauri316.html on line 61: Suwalki-käytävä (puola: Przesmyk suwalski; amerikkalaisessa sotilasterminologiassa "SC corridor") on noin 100 kilometriä pitkä hypoteettinen maa"käytävä", joka yhdistää Valko -Venäjän alueen (joka on Venäjän liittolainen vuonna CSTO ) Kaliningradin alueen Venäjän kanssa. Tällä hetkellä Puolan raja Liettuan kanssa kulkee tämän alueen läpi. ellauri316.html on line 74: ads/posts/2016-09/1472734041_1.jpg" /> ellauri316.html on line 210: adelivery.fi/img/1920/1c952be548ff4be7bb1e90d3e8ff7d7b.jpg" ellauri316.html on line 237: Suolistobakteerit vastaavat 90-prosenttisesti aivojen välittäjäaineiden ja niiden esiasteiden tuotannosta. Lisäksi ne kouluttavat immuunijärjestelmää. Stressi, ympäristöstä peräisin olevat vierasaineet sekä jotkin ruoan mukana saadut lisäaineet vaikuttavat suoliston bakteerikantaan. Bakteerikannan yksilöllisestä vaihtelusta johtuu, että samat lääkeaineet tehoavat eri tavoin eri ihmisiin. ellauri316.html on line 247: C'était aussi le nom (inspiré par cet évènement) du canon de marine de 24 livres installé en 1764 à la demande du comte de Roquefeuil sur les remparts de l'arsenal de Brest pour signaler les évasions des bagnards condamnés à travailler au port. Cette expression a atteint au XXe siècle une renommée internationale par l'entremise du Capitaine Haddock, héros des albums de bandes dessinées Tintin. ellauri316.html on line 251: Brest (valkoven. Брэст tai Бе́расьце, Berastse, ven. Брест, Brest, puol. Brześć), aiemmin Brest-Litovsk ("Liettuan Brest"; puol. Brześć Litewski, Brześć nad Bugiem, liett. Lietuvos Brasta), on noin 300 000 asukkaan kaupunki Valko-Venäjän länsiosassa lähellä Puolan rajaa Bug- ja Muhavetšjokien yhtymäkohdassa. Brest on Brestin alueen pääkaupunki. ellauri316.html on line 257: Brest-Litovskin rauhansopimus laadittiin neuvostovenäläisen Lev Trotskin, saksalaisen Richard von Kühlmannin ja itävaltalaisen Ottokar Czerninin johdolla. Neuvosto-Venäjä irtisanoi sopimuksen jo vuoden 1918 marraskuussa, kun Saksa oli jo kärsinyt rökäletappion ympärysvalloille. ellauri316.html on line 259: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/df/Map_Treaty_of_Brest-Litovsk-en.jpg/400px-Map_Treaty_of_Brest-Litovsk-en.jpg" /> ellauri316.html on line 261: Bolševikkien rauhandekreetti käynnistää rauhanpyrkimykset. Saksalaisten vaatimukset ja Ukrainan itsenäisyys johtavat neuvottelujen katkaisemiseen. Ukrainaan julistetun kansantasavallan pääsihteeristö totesi 9. joulukuuta 1917, että Ukraina omasta rintamastaan vastaavana on kansainvälisissä asioissa itsenäinen ja sen tulee saada osallistua kaikkiin Ukrainan kansan etua koskeviin kansainvälisiin kokouksiin. Pääsihteeristö kuitenkin jäi odottamaan Ententen eli lähinnä Ison-Britannian ja Ranskan itsenäisyystunnustusta, mutta myös Ukrainan kansantasavallan valtuuskunta lähetettiin Brest-Litovskin rauhanneuvotteluihin. ellauri316.html on line 279: Ympärysvaltojen interventio Venäjällä alkaa. Britannia valmistautui saksalaisten etenemiseen Petrogradiin laskemalla maihin 170 sotilasta Murmanskiin. Tämä oli Britannian Pohjois-Venäjällä toteutuneen läsnäolon alku, mistä kehkeytyi myöhemmin interventiojoukko ja muun muassa Muurmannin legioona sekä maihinnousu Arkangeliin. Vitun kusipäät! ellauri316.html on line 292: Oskari Tokoi oli toiminut 1918 Punaisten kansanvaltuuskunnan elintarvikeasioista vastaavana komissaarina, ja hän siirtyi Muurmannin legioonasta vapauduttuaan leveämmän leivän ääreen ensin Kanadaan ja vuonna 1921 Yhdysvaltoihin. Toinen brittien muodostama yksikkö, joka perustui entisten punakaartilaisten värväämiseen, oli Muurmannin legioonaa suuremmaksi kasvanut Rajamäen rykmentti, joka taisteli syksyllä 1918 Vienan Karjalassa pakottaen Walleniuksen joukkoja etelämpänä hyökänneen Kuisman retkikunnan vetäytymään. Aunus harmaasilmä, runoili punasilmä kani, Paavolaisen Olkkari. Olavi Paavolaisen sotilaselämän kohokohtia olivat retket Aunukseen. Hän ei ollut varsinainen Suur-Suomi-intoilija. olipahan propagandakoneiston ratas, koiraslotta. Kaikenlaista brittivehkeilyä. ellauri316.html on line 296: Tokoi pötki 1921 Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli Massachusettsin Fitchburgissa ilmestyneen sosiaalidemokraattisen Raivoaja-lehden toimittajana vuosina 1922–1949. Loppuelämänsä Tokoi asui Yhdysvalloissa. Me nähtiin Tokoin muistomerkki Fitchburgissa käydessämme Amerikan suomalaisten juhannuskokolla. Niillä oli 5m pituiset makkaratikut. Kaikki jenkeissä on suurempaa, vasitenkin kusipäät. Amerikan yhdysvallat (engl. United States of America, lyh. USA) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja n. 300M isosta kusipäästä. ellauri316.html on line 298: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/72/Oskari-Tokoi-1958.jpg/500px-Oskari-Tokoi-1958.jpg" /> ellauri316.html on line 305: Lähde: Who's who among Finnish-Americans: A biographical directory of persons of Finnish descent who have made noteworthy contributions to the pattern of American life. Planning committee: Oskari Tokoi, John Suominen, Henry Askeli. Fitchburg, Mass.: Raivoaja Publishing Company, 1949 ellauri316.html on line 307: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Prokudin-Gorskii-229v.jpg/480px-Prokudin-Gorskii-229v.jpg" /> ellauri316.html on line 308: Muurmannin rataa Ladvan rautatieaseman kohdalla 1915. Hassu varhainen venäläinen värivalokuva Jäämeren ruutitynnyristä. ellauri316.html on line 312: Arkadi Nikolajevitš Vasiljev (ven. Арка‌дий Никола‌евич Васи‌льев; 16. maaliskuuta 1907 Šuja – 23. elokuuta 1972 Moskova) oli venäläinen kirjailija ja käsikirjoittaja. Sen tunnetuin teos on Käpylän vaihtorottapisteestä löytynyt paxu nide Vetshekan urhoista. ellauri316.html on line 314: ad.wikimedia.org/wikipedia/ru/8/83/Vasil%27ev_A.N.jpg" /> ellauri316.html on line 318: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7c/%D0%9A%D0%BE%D0%B2%D0%B0%D0%BB%D1%91%D0%B2%2C_%D0%91%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%81_%D0%9D%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%B0%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87.jpg/220px-%D0%9A%D0%BE%D0%B2%D0%B0%D0%BB%D1%91%D0%B2%2C_%D0%91%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%81_%D0%9D%D0%B8%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%B0%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D1%87.jpg" height="250px" /> ellauri316.html on line 319: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/%D0%9D%D0%B0%D0%B3%D1%80%D1%83%D0%B4%D0%BD%D1%8B%D0%B9_%D0%B7%D0%BD%D0%B0%D0%BA_%C2%AB%D0%9F%D0%BE%D1%87%D1%91%D1%82%D0%BD%D1%8B%D0%B9_%D1%80%D0%B0%D0%B1%D0%BE%D1%82%D0%BD%D0%B8%D0%BA_%D0%B2%D1%8B%D1%81%D1%88%D0%B5%D0%B3%D0%BE_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D1%84%D0%B5%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%BE%D0%BD%D0%B0%D0%BB%D1%8C%D0%BD%D0%BE%D0%B3%D0%BE_%D0%BE%D0%B1%D1%80%D0%B0%D0%B7%D0%BE%D0%B2%D0%B0%D0%BD%D0%B8%D1%8F_%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B9%D1%81%D0%BA%D0%BE%D0%B9_%D0%A4%D0%B5%D0%B4%D0%B5%D1%80%D0%B0%D1%86%D0%B8%D0%B8%C2%BB.png/220px-thumbnail.png" height="250px" /> ellauri316.html on line 325: Vuonna 1965 hän (Arkadi) toimi yleisenä syyttäjänä Sinyavskyn ja Danielin oikeudenkäynnissä. ellauri316.html on line 328: Oikeudenkäynti eteni Neuvostoliiton uuden johtajan pääsihteeri Leonid Brežnevin aloitteesta. Brežnev neuvotteli henkilökohtaisesti Konstantin Fedinin kanssa, Neuvostoliiton kirjailijoiden liiton johtajan kanssa, jonka virallinen jäsen Sinyavski oli. Fedin, jota Sinyavsky oli arvostellut ilkeästi. eräässä esseessä, kehotti häntä tekemään varoittavan esimerkin kirjoittajista. Syyttäjä (Arkadi) väitti teoksiinsa viitaten, että Sinjaysky ja Daniel olivat tarkoituksella yrittäneet saada neuvostovaltion näyttämään korruptoituneelta ja moraalittomalta maailman näyttämöllä. ellauri316.html on line 338: Neuvostoliiton kirjailijaliiton jäsenten allekirjoittama kirje, joka tuli tunnetuksi "63:n kirjeenä" (myös: 62, joku jänisti) vaati kirjoittajien vapauttamista takuita vastaan ja väittivät, että oikeudenkäynti itsessään aiheutti enemmän mainehaittaa kuin kirjoittajien teokset. Allekirjoittajina olivat Korney Chukovsky, Ilja Ehrenburg, Viktor Shklovsky, Venyamin Kaverin, Bella Akhmadulina,Bulat Okudzhava ja Arseny Tarkovski plus 56 never heardia. (Tai 55.) Helmikuun 14. päivänä 1966 25 huomattavaa Neuvostoliiton intellektuellia kirjoitti avoimen kirjeen Leonid Brežneville, silloiselle pääsihteerille, pyytäen, ettei stalinismia palauteta kuntoon. Heidän joukossaan olivat akateemikot Andrei Saharov, Vitali Ginzburg, Jakov Zeldovitš, Mihail Leontovitš, Igor Tamm, Lev Artsimovitš, Pjotr Kapitsa ja Ivan Mayski, kirjailijat Konstantin Paustovsky [tästä hyypästä on muuten paasaus] ja Viktor Nekrasov, säveltäjä Dmitri Šostakovitš, näyttelijät Smoktu Innnovsky May, Oleg Yefremov ja monet muut vähemmän julkkixet. Kirjettä levitettiin laajalti samizdatissa, mutta virallinen lehdistö ei koskaan julkaissut sitä. Jotkut allekirjoittajista kärsivät seurauksista, kuten ulkomaille matkustamisen kieltämisestä ja teoksensa virallisen julkaisemisen rajoituksista. ellauri316.html on line 340: Tältä osin Neuvostoliiton syyttäjänvirasto ja KGB asettivat syytteeseen seuraavat: Ginzburg, Galanskov, Dobrovolsky, Lashkova, Radzievsky, Kushev, Khaustov, Bukovsky, Delaunay ja Gabay. Neuvostoliiton perustuslain päivänä, 5. joulukuuta 1965, Sinyavskin ja Danielin kannattajat osoittivat mieltään Moskovan Pushkin-aukiolla vaatimalla oikeudenmukaista ja avointa oikeudenkäyntiä. Mielenosoituksen järjestäjinä olivat matemaatikko Aleksanteri Esenin-Volpin, historioitsija ja runoilija Juri Galanskov sekä opiskelija Vladimir Bukovski. Mielenosoitus tuli tunnetuksi " glasnost-miitinkinä" (митинг гласности). Brenkuxi tietysti! Miitingistä tuli vuosittainen häppening, jonka merkittäviä osallistujia oli Andrei Saharov. ellauri316.html on line 346: Noniin, jatketaan. Hän sai useita aivohalvauksia, Arkadi nimittäin. Vuonna 1972 hän kuoli epäonnistuneen sappirakon poistoleikkauksen jälkeen Kremlin sairaalassa. Kirjailijan tytär Daria Dontsova ehdotti, että kyseessä oli murha. Tuskinpa, vaikka hän kyllä oli pahamaineinen naapureidensa keskuudessa Moscow Writer -asunto-osuuskunnassa. Niinpä runoilija Andrei Klenov muistelee: "Pian tuli vaikeaksi asua tässä talossa. Ja en ole ainoa. Ensimmäisistä päivistä lähtien talostamme tuli kaupungin puheenaihe, koska siihen asettui monia pahoja ihmisiä. Kuten Arkady Vasilyev, josta Voinovich kirjoittaa - "turvaupseeri, kirjailija, Sinyavskin ja Danielin syyttäjä" (lisään itsestäni - Moskovan kirjailijaliiton puoluejärjestön pitkäaikainen sihteeri, varajäsen Moskovan neuvosto, "Moskova"-lehden toimituskunnan jäsen ja niin edelleen ja niin edelleen). <...> ellauri316.html on line 348: Jopa pintapuoliset tapaamiset Tšernyakhovsky-kadun kirjailijoiden talon asukkaiden, kuten Urganovin, Vasiljevin, Vera Ivanovna Eiliksen ja monien muiden kanssa, olivat epämiellyttäviä ja pilasivat tunnelman. Mutta vaikka tulin kotiin ja lukitsin oven, ei, kaksi lukkoa, tunsin Vasiljevien näkymättömän läsnäolon tässä kirottussa talossa." Julian Oksman kuvailee Korney Chukovskyn hautajaisia ja kutsuu Vasiljevia "kirjallisuuden mustaxi komppaniaxi" ja ehdottaa hänen olevan poissa, koska Tšukovski määräsi etukäteen, ettei Vasiljevia kutsuta hautajaisiin. ellauri316.html on line 350: Neuvostoliiton kirjallisuuskriitikko Mihail Gus kommentoi Vasilievin työtä seuraavasti: "Arkady Vasilievin kirjojen keskipisteessä ei yleensä ole fiktiivisiä hahmoja, vaan ihmisiä, joilla on rikkaat, autenttiset elämäkerrat. Täten kirjailija loi toistuvasti kuvan Mihail Vasilyevich Frunzesta - upeasta leninististä, taipumattomasta, rohkeasta maanalaisesta taistelijasta, puna-armeijan legendaarisesta komentajasta. Historiatieteiden tohtori, toisen maailmansodan yhteistyön vääristelijä Boris Kovalev kuitenkin huomauttaa, että "kirjailija vääristi monia tosiasioita". Tämä lause täpärästi läpäisi suomalaisen sensuurin. ellauri316.html on line 356: Synnyin seitsemäntenä päivänä kesäkuuta 1952, tarkalleen keskipäivällä, Moskovassa, äitiyssairaalassa, joka tuolloin kantoi nimeä Nadezhda Krupskaya. Niille, jotka ovat unohtaneet tai eivät tiedä, selitän: Nadezhda Krupskaya oli Vladimir Leninin vaimo. Minulle henkilökohtaisesti jää mysteeriksi, miksi tämän koko elämänsä vallankumouksen asialle omistaneen poikkeuksellisen naisen nimi annettiin synnytyssairaalalle? Nadezhda Konstantinovnalla ei koskaan ollut omia lapsia. ellauri316.html on line 362: Isälläni oli oma asuintila, huone kuuluisassa kirjailijoiden talossa Lavrushinsky Lane -kadulla.Noihin aikoihin lähes koko Moskova asui yhteisasunnoissa, harvoilla onnekkailla oli erilliset asunnot, mutta yhteisasunnot olivat erilaisia.Isoäitini ja minä olimme tavallisimpia, meillä oli paljon kaappeja ja aikataulu kylpyhuoneen ovella, mutta isäni pidettiin eliittinä, koska siellä asui vain kaksi kirjailijaa: Arkady Nikolaevich Vasiliev ja Viktor Borisovich Shklovsky.Totta, heidän huoneensa eivät olleet missään pienempiä, kapeita, kuin penaalit.Istuakseen pöydän ääressä isäni hyppäsi sängyn yli.Mutta hänellä ja Viktor Borisovichilla ei ollut aikataulua kylpyhuoneessa, he eivät riidelleet keittiössä ja avasivat rauhallisesti oven omille ja muiden vieraille. ellauri316.html on line 368: Huutaessani rivejä Vladimir Majakovskin runosta "Vladimir Iljitš Lenin" keuhkoihini törmäsin punatukkaiseen naiseen. Hän kysyi heti: "Luetko Majakovskia?" Nyökkäsin: "Joo." - Ja pidätkö siitä? Lapsena olin suorapuheinen tyttö, kyky olla tekopyhä tuli vasta vuosien varrella, ja isäni opetti minut ilmaisemaan omaa mielipidettäni epäröimättä, joten sanoin: - En. - Kestä sitten pidät? Aloin taivuttaa sormiani: - Balmont, Bryusov, Blok, Yesenin... - Yesenin! - punapää tuhahti. - Hän ei voi pitää kynttilää Majakovskille! Huh! "Mutta Majakovski kirjoitti vain vallankumouksesta", kiljuin, "ja minä luen mieluummin rakkaudesta." Ja yleensä, hän oli vain vallankumouksellinen, ei runoilija! - Kuka? - täti huudahti. - Majakovski.- Volodja? Lilya Brik oli Osip Brikin vaimo, jota Majakovski röyhkeästi kengitti. ellauri316.html on line 372: Elokuussa 1972 isä kuoli. Hänet puukotettiin yxinkertaisesti kuoliaaxi Kremlin sairaalassa. Sillä oli sappikiviä. Leikkaus epäonnistui, mutta potilas kuoli. Kirjailija Arkadi Vasiljevin hautajaisiin saapui meri ihmisiä. ellauri316.html on line 381: ads/sites/64/2018/07/artist-depiction-of-u-s-cavalry-chasing-native-americans.jpg?width=480" /> ellauri316.html on line 386: ads/sites/64/2018/09/unionists-throughout-the-confederate-states-including-germans-resisted-the-imposition-of-conscription-in-1862-741x475.jpg?width=480" /> ellauri316.html on line 389: Nyt on Saxassa vaikea taas löytää vapaaehtoisia palkka-armeijaan. Tietävät minne tässä ollaan menossa, itärintamalle saamaan venäläisiltä taas turpaan Stalingradissa. ellauri316.html on line 394: ads/sites/64/2018/09/vladivostok-russia-soldiers-and-sailors-from-many-countries-are-lined-up-in-front-of-the-allies-headquarters-building-the-united-states-is-represented-741x559.jpg?width=480" /> ellauri316.html on line 395: Vladivostok, Venäjä. "Monien maiden sotilaat ja merimiehet" ovat rivissä Allies Headquarters Buildingin edessä. Yhdysvallat on edustettuna. ellauri316.html on line 401: ads/sites/64/2018/09/u-s-troops-in-vladivostok-august-1918-741x454.jpeg?width=480" /> ellauri316.html on line 402: U.S. miehittää Vladivostokin, elokuu 1918 ellauri316.html on line 407: ads/sites/64/2018/08/u-s-_marines_in_operation_allen_brook_vietnam_war_001_colorized-741x571.jpg?width=480" /> ellauri316.html on line 412: ads/sites/64/2018/09/a-u-s-b-66-destroyer-and-four-f-105-thunderchiefs-dropping-bombs-on-north-vietnam-during-operation-rolling-thunder-510x640.jpg?width=480" /> ellauri316.html on line 417: ads/sites/64/2018/09/the-ruins-of-a-section-of-saigon-in-the-cholon-neighborhood-following-fierce-fighting-between-arvn-forces-and-viet-cong-main-force-battalions-741x486.jpg?width=480" /> ellauri316.html on line 421: ads/sites/64/2018/07/lossy-page1-637px-the_old_and_the_young_flee_tet_offensive_fighting_in_hue_managing_to_reach_the_south_shore_of_the_perfume_river_despite_-_nara_-_541870-tif-453x640.jpg?width=480" /> ellauri316.html on line 452: Vuodesta 1967 lähtien, kuuden päivän sodan ja arabien ja Israelin välisen konfliktin alkamisen jälkeen, hän on tukenut aktiivisesti Israelia, kuten hän kertoi useaan otteeseen lehdistössä, ja myös ylläpitänyt ystävällisiä suhteita refinnikeihin, jotka myöhemmin tekivät aliyahin. Aliyah ( US : / ˌ æ l i ˈ ɑː /, UK : / ˌ ɑː -/; heprea : עֲלִיָּה ʿălīyyā, lyhennettynä ' historiallinen nousu') on juutalaisten maahanmuutto maasta tai maasta Israeliin, eli Palestiinan alueelle, jota nykyään edustaa pääasiassa Israelin valtio. Perinteisesti kuvattu "nousuksi" (kohteena juutalaisten, kristittyjen ja muslimien pyhä kaupunki Jerusalem, joka on mäellä). Muutto Israelin maahan tai "aliyahin tekeminen" on yksi sionismin perusperiaatteista. Ei pie sekoittaa shoahiin eikä intifadaan. ellauri316.html on line 459: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a5/Yelena_Bonner_1989_%28cropped%29.jpg" width="40%" /> ellauri316.html on line 470: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c3/President_Ronald_Reagan_meeting_with_Soviet_dissident_Andrei_Sakharov_in_the_Oval_Office.jpg/1280px-President_Ronald_Reagan_meeting_with_Soviet_dissident_Andrei_Sakharov_in_the_Oval_Office.jpg" width="40%" /> ellauri316.html on line 475: Sakharovin nimiin on pantu sen 7 antisovjet palkintoa. Entisen Neuvostoliiton toisinajattelijan Pjotr Vinsin, nyt Yhdysvalloissa asuva liikemies, rahoittamaa palkintoa hallinnoi auttamattomasti vanhentunut Glasnostin puolustussäätiö Moskovassa. Palkinnon "journalismista omantunnon tekona" ovat vuosien saatossa voittaneet kuuluisat toimittajat, kuten Anna Politikovskaja. Andrein prujut sijaizevat nyt Harvardin yliopistossa. Moldovan pääkaupungissa Chisinaussa on akateemikko Andrei Saharov-katu. PC-pelin STALKER: Shadow of Chernobyl ja sen esiosan Ecologists-ryhmän johtaja on professori Saharov-niminen tiedemies. Kuvitteellinen planeettojenvälinen avaruusalus Kosmonautti Aleksei Leonov romaanista 2010: Odyssey Two, kirjoittanut Arthur C. Clarke, saa voimansa "Sakharov-asemasta" nimeltä Tsar Bomba. ellauri316.html on line 477: Vuonna 1974 KGB-agentit saivat Saharovin 1940 syntyneen kolleegan Tverdokhlebovin Moskovan kaduille kävellen kotiin ystävänsä kanssa elokuvasta, ja hänet saatettiin takaisin asuntoonsa, jossa agentit etenivät hänen omaisuutensa läpi. Etsinnän aikana takavarikoitiin useita esineitä: kolme numeroa Liettuan katolisen kirkon kronikasta; kopio Gulagin saaristosta; kolme numeroa A Chronicle of Human Rightsista [New York]; evankelis-kristillisten baptistivankien sukulaisneuvoston tiedotteen numero; kansalaisoikeuksia puolustavat asiakirjat; poliittisten vankien ja heidän perheidensä osoiteluettelot; luettelot saksalaisten perheiden osoitteista, jotka haluavat muuttaa Saksan liittotasavaltaan (noin 2 000 perhettä); materiaalia työleirien ja vankiloiden tilanteesta; muistikirjat; kirjoituskone; ja nauhuri. 28. marraskuuta 1974 Tverdokhlebov julkaisi "lausunnon 27.-28. marraskuuta suoritetusta etsinnästä", joka päättyi lauseeseen: "He eivät kuitenkaan ole vielä vieneet mustekynääni." Mustekynä vietiin seuraavalla kerralla. Vedettiin varmemmaxi vakuudexi vielä vittuilijaa nekkuun. Kaveri sai kansanomaisen selityxen rautalangasta: Väkivalta lopettaa vittuilun. ellauri316.html on line 481: Ei auttanut: Huhtikuussa 1976 Moskovan kunnallinen tuomioistuin tuomitsi Tverdokhlebovin viideksi vuodeksi maanpakoon "valheellisiksi tiedettyjen väärennösten levittämisestä, jotka huonontavat Neuvostoliiton valtiota ja yhteiskuntajärjestelmää". Hänet karkotettiin pieneen Nyurbachanin kylään Jakutiaan, Siperiaan. Vuonna 1976 julkaistun New Scientist -artikkelin mukaan kylässä oli vain muutama sata asukasta, ja se oli poissa normaalista liikenteestä kahdeksan kuukautta vuodessa äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Lokakuussa 1976 Andrei Saharov ja hänen vaimonsa matkustivat Moskovasta tapaamaan maanpaossa olevaa Tverdokhlebovia. Kovan leivän ääreen oli joutunut tämä vähäisempi Andrei, paskaduuniin USA:sta länteen. Eli kuiteskin 71-vuotiaaxi asti, vaikka sulatti juomaveden lumihangesta. Ehkä juuri sixi. ellauri316.html on line 483: ads-ssl.webflow.com/5fb3da0f64b65d2d7f02e3ed/60a11a332cfda2f50f850c74_%D0%91%D0%B0%D0%BD%D0%BD%D0%B5%D1%80%D0%BD%D0%B0%D1%8F%20%D0%B2%D1%8B%D1%81%D1%82%D0%B0%D0%B2%D0%BA%D0%B0.jpg" /> ellauri316.html on line 490: "Sota oli kauhea koettelemus kansakunnalle", kirjoitti Saharov. ”(...) Totisesti rauhanhalu on ylivoimainen ihmisten mielissä kaikkialla. "Mitä tahansa, mutta ei toista sotaa!" on yleinen huuto – ja kuitenkin monille selviytyneille sota on pysynyt heidän elämänsä tärkeimpänä kokemuksena, kokemuksena, joka palautti ylpeyden ja arvokkuuden, koska meikäpojat voittivat kuin voittivatkin vastoin kaikkia oddseja." Saharov vetelehti kolmannen vuoden opiskelijana Moskovan yliopiston fysiikan laitoksella Suuren isänmaallisen sodan alkaessa. Huonon terveytensä vuoksi häntä ei ollut kutsuttu armeijaan, hän oli jatkanut opintojaan ja lokakuussa 1941 evakuoitiin osastonsa kanssa Moskovasta Ašgabadiin (Turkmenistaniin).Saharov muistelee sitä aikaa: "jouduimme yleensä kävelemään luokkaan. Mutta pahinta oli jatkuva nälkä... en pidä nälkälakoista." Vielä enemmän säikytti Hiroshiman pommitus. "Polveni vääntyivät." Siitä hetkestä lähtien 6suurvallan aseman välttämätön osa olisi ydinaseen hallussapito. Siis keximään ydinpommia! ellauri316.html on line 496: ads-ssl.webflow.com/5fb3da0f64b65d2d7f02e3ed/60b4f565c86d9285bc29b4bd_%D0%9E%D0%BF%D0%BF%D0%B5%D0%BD%D0%B3%D0%B5%D0%B8%CC%86%D0%BC%D0%B5%D1%801-2.jpg" height="400px" /> ellauri316.html on line 497: ads-ssl.webflow.com/5fb3da0f64b65d2d7f02e3ed/60b4f8fa85af901894ea4113_%D0%A5%D0%B0%D1%80%D0%B8%D1%82%D0%BE%D0%BD1-2.jpeg" height="400px" /> ellauri316.html on line 507: Seuraava Venäjän Nobel-ehdokas voisi olla Valerij Garbuzchev, Kanadan ja USAn tutkimusinstituutin ex-johtaja, joka ryhtyi putinistien mythbusterixi ja sai siitä palkkioxi potkut huippuvirasta. Länsikapitalismi ei ole vaarassa lyyhistyä nyt sen enempää kuin Marxin ja bolshevikkien synkkien ennusteiden aikana, rohkaisee Garbuzev samoin toisin ajattelevia. ellauri316.html on line 532: Jos tämä ei ole imperialismin kriisi, niin en tiedä mitä he tekevät instituutissaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Eivätkö he käytä budjettiavustuksia? Demokratian kehittämiseksi? ellauri316.html on line 565: Yhdysvaltain ja Kanadan instituutin entinen johtaja, tieteiden tohtori Valeri Garbuzov kirjoitti artikkelin "Jatkuu. Äkillinen myrsky tyhjästä". Se on vastaus julkisuuteen, joka syntyi sen jälkeen, kun hänen aikaisempi artikkelinsa "Kadonneet illuusiot menneestä aikakaudesta" julkaistiin Nezavisimaya Gazetassa. Uudessa artikkelissaan Garbuzov kommentoi erityisesti vastustajien väitteitä tekstin äärimmäisen tunteellisesta tyylistä. Tässä on mitä hän kirjoitti siitä. ellauri316.html on line 585: Tässä tapauksessa ne, jotka eivät ole tuttuja, tulisi kirjoittaa erikseen, koska siellä on kontrasti niihin, jotka eivät ole välinpitämättömiä. Lisäksi tyylillisesti sanalla tuttu alkava osa lauseesta on kirjoitettu väärin. Aluksi siirtäminen kollegoille, ystäville, tuttaville olettaa, että tässä homogeenisten lisäysten sarjassa sanaa tuttava käytetään substantivoituna adjektiivina (eli sanana, joka on muodoltaan adjektiivi, josta tulee substantiivi). Mutta samaan aikaan lauseen loppu kertoo, että sana tuttu on adjektiivi (koska sillä on homogeeninen adjektiivi ei tuttu, mutta...). Siksi käy ilmi, että Valeri Garbuzov on kiitollinen kollegoilleen, ystävilleen - ja joillekin tutuille kansalaisille. Eikä ystävillesi. ellauri316.html on line 608: Valeri Garbuzov käytti sanaa 'usein' myös aikaisemmassa tekstissään. Vaikka sillä on selvä puhekielellinen luonne, ja vaikkapa Moskovan valtionyliopiston journalismin tiedekunnan opiskelijoille opiskeluaikoinani ei suositeltu käyttämään tätä sanaa materiaaleissaan. Mutta sanotaanpa. Valeri Garbuzov ei ole toimittaja, hän on historioitsija, joten hän ei ehkä tiedä tällaisia hienouksia. Hänen pitäisi kuitenkin tietää usein adverbin merkitys, luulen niin. Sillä usein-sanan käyttö lauseessa loi usein vääristyneen kuvan maailmasta neutraloi kaiken, mitä kirjoittaja sanoo lauseen alussa. Usein ei ole aina. Tämä tarkoittaa, että jokin osa maailmakuvaa EI vääristynyt. Mikä? Valeri Garbuzov ei tarkenna. Siksi ei ole mahdollista ymmärtää, mistä tarkalleen (mistä erityisistä vääristymistä) Garbuzov puhuu. ellauri316.html on line 668: Yhdysvaltain ja Kanadan instituutti, jota johdin. Akateemikko G.A. Arbatova RAS vuodesta 1967 lähtien ei ole harjoittanut poliittista propagandaa, vaan vakavaa ja tärkeää työtä<…> ellauri316.html on line 701: perustajien mielessä, tyypillisiä oli Jeffersonin ja Madisonin sensuuntaiset ellauri316.html on line 711: Bradfordin päiväkirjakertomuksen siitä, kuinka kaikki hyötyivät sopimuksen ellauri316.html on line 752: Madison viittasi siihen "vastuullisen hallituksen hyvänlaatuiseksi ellauri316.html on line 784: Vankeudessa Vlasov perusti saksalaisten alaisuudessa Venäjän väliaikaisen hallituksen ja kirjoitti propagandalentolehtisiä, jota pudotettiin puna-armeijan joukoille. Useat sadat tuhannet loikkarit palvelivat Saksan armeijassa nimellisesti Vlasovin alaisina, vaikka eivät koskaan hänen komennossaan. Nämä niin sanotut vapaaehtoisjoukot (Hilfswilligen) toimivat harvoin todellisissa taistelutehtävissä. He toimivat muun muassa huoltomiehinä, kuljettajina, varikkotyöläisinä ja lähetteinä. ellauri316.html on line 793: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/97/Vlassof.Himmler.jpg" /> ellauri316.html on line 800: Itärintamalla Andrei ihaili ja kadehti sakemannien hyvää kuria. Niillä hevosetkin osaa integraaleja. Andrei koitti samaa, ja onnistuikin, divisioona oli Kiovan paras. Marsalkka Timošenko kehui divisioonaa parhaaksi koko puna-armeijassa. Tästä A. Vlasov sai taas kultakellon ja Punaisen lipun ritarikunnan prenikan. ellauri316.html on line 816: aded-images/2023-05/72ce6180-edcd-11ed-befe-b41d82236af6" width="70%" /> ellauri316.html on line 820: Why, monuments to Nazi Collaborators Are All Over America. In January 2021, an investigation by The Forward identified more than 1,500 statues and streets honoring Nazi collaborators around the world. In the US alone, there are at least 37 such monuments. Leading Nazi rocket scientist Dr. Wernher Von Braun even partnered with Disney on a film series popularizing ballistic missiles. ellauri316.html on line 824: “The Germans know, as many Americans do not, that the war was won at Stalingrad and that 27 million Soviet citizens died in the fight against the Wehrmacht,” Neiman told ARTnews. “Among decent Germans who want to acknowledge their country’s crimes, there is a strong sense of guilt for the war against the Russians.” ellauri316.html on line 826: In the US, monuments installed by the Organization of Ukrainian Nationalists-Bandera (OUN) have been misconstrued as representing Ukrainian democracy. The OUN, however, openly declared its intent to “work closely with National-Socialist Greater Germany under the leadership of Adolf Hitler.” ellauri316.html on line 830: Stalin’s inability to initially contain the advancing Nazi war machine convinced Vlasov that the Soviet system was rotten to the core. Taken by his captors to Germany, he began to conceive of a Russian army that would fight for the Third Reich in the name of a post-Bolshevik Russia. ellauri316.html on line 831: In 1943, Vlasov published the Smolensk Proclamation, in which he declared that Bolshevism was “the enemy of the Russian people.” His aim was to recruit other Russians now in Germany—the Nazis had taken hundreds of thousands of Red Army soldiers prisoner in the first two years of the war— to unite against the Soviet Union. ellauri316.html on line 833: But after the shattering victory at Stalingrad, the Red Army began to believe that victory was possible. Germany, which had boasted the world’s most formidable military at the start of the war, suddenly seemed vulnerable. Even if its weaponry was less sophisticated and its troops poorly prepared, the sheer size of Russia’s forces could overwhelm the enemy — a reality that holds 80 years later, as the war in Ukraine grinds on and on and the wallets and the patience of Kyiv’s partners in the West begins to wear thin. ellauri316.html on line 835: Vlasov’s life in Germany was far from lavish. “My underpants are completely worn out,” he complained at one point, according to one historian. Apparently, the Germans had only given him one pair. ellauri316.html on line 836: Vlasov wanted to form a Russian anti-Soviet force, but Hitler was reluctant, fearing latent sympathies with Moscow. But by late 1944, he had few other options. Vlasov finally prevailed on Heinrich Himmler, the brutal SS chief. Himmler in turn managed to convince the increasingly desperate Hitler. ellauri316.html on line 843: Russian military leaders remain fond of such vivid reminders of what traitors face. Last year, a deserter of the Wagner Group militia was executed with a sledgehammer, which the outfit’s leader Evgeny Prigozhin has taken to wielding as a symbol. ellauri316.html on line 845: Viron mezäveljiä hyllasi myös violettitukkainen fasisti-itätyttömme Sofi Oxanen. A Ukrainian Jew is working to untangle the legacy of far-right nationalist leader Stepan Bandera, another Nazi collaborator icon uplifted by NATO. ellauri316.html on line 849: Vlasov on yksi päähenkilöistä Arkady Vasiljevin romaanissa "Kello yksi iltapäivällä, teidän ylhäisyytenne". Historian vääristelytieteiden tohtori Boris Kovalevin mukaan paljon tässä kirjassa ei ole totta edes siteexi ja suoraan sanottuna "monet tosiasiat ovat vääristyneitä." ellauri317.html on line 2: ad> ellauri317.html on line 17: ad> ellauri317.html on line 58: Alkuvuodesta 2006 Blum joutui hetkeksi laajan mediahuomion kohteeksi, kun Osama bin Laden antoi julkisen lausunnon, jossa hän lainasi Blumia ja suositteli kaikkia amerikkalaisia lukemaan Rogue State: A Guide to the World's Only Superpower. ellauri317.html on line 60: Bin Laden lainasi seuraavaa Blumin kohtaa: "Jos olisin presidentti, voisin pysäyttää terrori-iskut Yhdysvaltoihin muutamassa päivässä. Pysyvästi. Pyydän ensin anteeksi - hyvin julkisesti ja vilpittömästi - kaikilta leskiä ja orpoja, köyhiä ja kidutettuja ja monia miljoonia muita amerikkalaisen imperialismin uhreja. Sitten ilmoittaisin joka kolkkaan maailmaa, että Amerikan globaalit sotilaalliset interventiot ovat päättyneet." Lainaus on Blumin vuoden 2004 kirjasta Freeing the World to Death: Essays on the American Empire, mutta se esiintyy Rogue Staten Zed Books -painoksessa. ellauri317.html on line 78: І хлопець хоть куди козак, And quite a Cossack for a lad, Varsinainen kirka kasakka. ellauri317.html on line 80: Завзятіший од всіх бурлак. While courage above all he had. Pilantekoon sangen nasakka. ellauri317.html on line 83: Зробили з неї скирту гною, And made of Troy a heap of litter Ja kiukulla roskaläjäx väsäsi ellauri317.html on line 97: Давно уже вона хотіла, A long long time she had been praying: pitkään oli toivonut sille pahaa ellauri317.html on line 110: ads/2022/04/Ukr1751.png" /> ellauri317.html on line 115: Vaikka Ivan Petrovitsh Kotliarevski (1769–1838) olisi ollut kuusivuotias vuonna 1775 ja kotoisin hyvinvoivasta kasakkataustasta, hän välttelee elämänteoksessaan, Eneidassa (1798), mainitsemasta kyseisen vuoden traumaattisia tapahtumia. Vaikka hän muuten pysyy tiukasti kiinni Vergilian tarinassa, hänen jättäminen pois Aeneidin 2. kirjan, joka kuvaa elävästi ja kauhistuttavasti suuren kaupungin (Troijan) kukistumisen kokemusta, puhuu paljon. Vaikka säkki hämärtyy taustalla koko teoksen ajan, lukija ei koskaan saa täysin selvää, mitä koti merkitsi troijalaisillemme ja voidaanko tuo juurtuneisuus, vakaus ja turvallisuus koskaan todella saada takaisin. Huomatkaa relevanssi päivän tapahtumiin! ellauri317.html on line 117: ads/2022/04/NewSich.png" /> ellauri317.html on line 128: ads/2022/04/AenEn.png" /> ellauri317.html on line 135: Aeneas itse, joka on kaukana velvollisuudentuntoisesta ja tunnetusti "hiljaisesta" Vergiliusin sankarista, tulee hämmentäväksi, röyhkeäksi alkoholistiksi, mitä enemmän eepos etenee Karthagossa oleskellessaan Vergilius (4.259–75) ei näe romanttista kaupungin perustajaa, tilapäisesti velvollisuutensa unohtanutta, vaan himokkaan ja hillittömän roiston. Kun Dido huutaa Aeneasta hänen lähestyvän lähtönsä vuoksi, kaukana hänen tunteettomasta, joskin kohtelias ja syvästi retorinen vastaus riveillä 4.333–61, Kotliarevskin Aeneas vapauttaa Didon loukkausten tulvan ja käskee häntä kirjaimellisesti menemään helvettiin. Myöhemmin, kun troijalaiset naiset yrittivät polttaa Troijan laivaston Sisiliassa, kuuluisa "hurskas" Aeneas lähtee pitkälle tiradille, jossa hän loukkaa rajusti kaikkia Rooman panteonin suuria jumalia peräkkäin, mukaan lukien omaa äitiään Venusta. Lopuksi, siltä varalta, että lukijalla olisi vielä epäilyksiä tämän Aeneaksen moraalista säikeestä, alamaailmassa hänet kuvataan nimenomaan pelkuriksi (3.63), jota Sibyllan täytyy vetää kädestä näkemään isänsä. Tämä selvästi epäsankarillinen ja inspiroimaton Aeneas on kuitenkin enemmän kuin parodia, ja itse asiassa viittaa runon juoksevaan lankaan – hahmojen ja auktoriteettien ennakkotapausten lähes subversiiviseen skeptisyyteen. ellauri317.html on line 144: ads/2022/04/ReplyIJR.png" /> ellauri317.html on line 161: Lähes itsenäinen Hetmanaatti, jonka Bohdan Khlmelnystsky perusti vuonna 1654, sisälsi korkeimmillaan suuren osan nykyisestä Keski-Ukrainasta. Sitä hallitsi valittu "hetman", mutta kun Venäjän vaikutusvalta kasvoi (Pietari I:n tappion Mazepan vuonna 1709) ja kasakkojen autonomian vähentyessä, hetmanista tuli yhä enemmän venäläisten nimittämä hahmo. 1700-luvulla vanhat kasakkojen suhteellisen vapauden ja tasa-arvon tavat säilyivät vain Hetmanaatin eteläisimmässä osassa, joka keskittyi Zaporozhian Sichin ympärille, jota hallittiin edelleen suorana demokratiana, vaikkakin Venäjän ylivallan alaisuudessa: rada, johon kaikki kasakat saivat osallistua, äänestivät kaikista tärkeimmistä poliittisista asioista ja valitsivat vuosittain oman toimeenpanevansa kenraalinsa (Kosh otaman). ellauri317.html on line 166: Swedish men are so fussy and effeminate-looking, so why are women the world over attracted to such beta men, instead of the manlier-looking more masculine macho men from the Americas? Or the Ukrainian kosacks? Sas se. ellauri317.html on line 170: "Zaporogeissa minua viehättävät vapaus ja ritarillisuuden henki." [Repinin kirjeestä Nikolai Leskoville 19.2.1889] Maalaus viittaa tarinan mukaan vuonna 1676 sattuneeseen historialliseen tapahtumaan, jossa zaporogit lähettivät Osmanien valtakunnan sulttaani Mehmed IV:lle vastauskirjeen tämän vaadittua heitä antautumaan osmanien alaisuuteen, vaikka kasakat olivat voittaneet turkkilaiset taistelussa. Ilja Repinin aikana kasakoita kohtaan tunnettiin Venäjällä kovasti sympatiaa ja Ukrainassa syntynyt Repin itse sanoi kasakoista: ”Kaikki, mitä Gogol kirjoitti heistä, on totta! Pyhä kansa! Kukaan maailmassa ei ole niin pitänyt kiinni vapaudesta, tasa-arvosta ja veljeydestä.” Repin maalasi teoksen aikana, jolloin Osmanien valtakuntaa pidettiin Venäjän perivihollisena. Repinin mukaan kasakat ”puolustivat koko Eurooppaa” ja ”nauroivat sydämensä kyllyydestä Idän ylimielisyydelle”. Ne oli länkkäreitä hemmetti! Mutta niin oli silloin vielä venäläisetkin. ellauri317.html on line 185: Hizi täähän on samaa rivoa suunsoittoa kuin Kotiarestin Aineiadi. Kasakoiden muiden valtioiden tai kansojen johtajille lähettämistä kirjeistä, jotka ovat säilyneet, ei yksikään ole alatyylinen. Tarina on keksitty tai kansan suussa kehittynyt myytti, jonka tehtävä on herättää kansallismielisiä tunteita moukkamaisissa persuissa. ellauri317.html on line 187: Repinin maalaus viittaa tarinan mukaan vuonna 1676 sattuneeseen historialliseen tapahtumaan, jossa zaporogit lähettivät Osmanien valtakunnan sulttaani Mehmed IV:lle vastauskirjeen tämän vaadittua heitä antautumaan osmanien alaisuuteen, vaikka kasakat olivat voittaneet turkkilaiset taistelussa. Ei pie sotkea Pugazovin kapinaan 100v myöhemmin, josta kz. albumia 377. ellauri317.html on line 189: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8e/Soviet_leaders_write_the_letter_of_defiance_to_George_Curzon.jpg/500px-Soviet_leaders_write_the_letter_of_defiance_to_George_Curzon.jpg" /> ellauri317.html on line 194: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/0d/George_Curzon2.jpg" width="40%" /> ellauri317.html on line 205: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fd/Curzon_line_fi.svg/600px-Curzon_line_fi.svg.png" /> ellauri317.html on line 210: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/45/Polska-ww1-nation.png/580px-Polska-ww1-nation.png"> ellauri317.html on line 217: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e7/Congress_Poland_1815.svg/1024px-Congress_Poland_1815.svg.png" /> ellauri317.html on line 232: Паду к ногам твоим: Kaadun jalkojesi juureen: ellauri317.html on line 263: Подобный сотням беглецов, Kuten sadat pakolaiset, ellauri317.html on line 316: Tout le mond savait que l´intérêt délibéré pour la femme de Pouchkine n´était qu´un écran derrière lequel le Français cachait des détails secrets de sa vie personnelle. Le terrain fertile pour de telles rumeurs était la relation entre d´Anthès et l’émissaire du roi hollandais, le baron Louis Heeckeren, qui avait adopté le jeune homme après son arrivée dans l´Empire russe. Quoi qu’il en soit, d´Anthès avait trop fortement harcelé Natalia et dépassé toutes les limites. ellauri317.html on line 321: Ensimmäinen kerta oli marraskuussa 1836, jolloin hän sai nimettömän paskvinadin nimeltä "Certificate of a Cuckold", joka sisälsi selkeän viittauksen hänen vaimonsa Natalja Goncharovan uskottomuuteen. Pietarissa huhuttiin, että tsaari Nikolai I piti kynttilää Gontšarovalle, mutta Puškin ei selvästikään voinut haastaa maan korkeinta hallitsijaa, joten hän valitsi näkemänsä toisen mahdollisen vaihtoehdon: d'Anthèsin. Pian ranskalainen kosi kuitenkin Pushkinin vaimon sisarta Jekaterina Goncharovaa, mikä johti runoilijan perumaan haasteensa. ellauri317.html on line 323: Huhut alkoivat jälleen kiertää häiden jälkeen, ja runoilija, joka ajatteli – kuten ensimmäisen kirjeenkin kanssa – että niiden lähde oli Baron van Heeckeren, Hollannin Venäjän-suurlähettiläs ja d'Anthèsin mustasukkainen "adoptioisä", kirjoitti hänelle syövyttävän kirjeen. Pushkinin imartelemattomat kommentit sekä suurlähettiläälle että hänen adoptiopojalleen saivat Heeckerenin ilmoittamaan, että alkuperäinen haaste oli edelleen voimassa. ellauri317.html on line 332: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/73/Natalia_Sergeyevna_Goncharova.jpg" /> ellauri317.html on line 333: Vladimir Gauleiter (1816-1895). ellauri317.html on line 347: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/T._G._Masaryk_a_K._%C4%8Capek.gif/440px-T._G._Masaryk_a_K._%C4%8Capek.gif" /> ellauri317.html on line 379: ads/sites/14/2020/07/usatsi_9562066.jpg?resize=768,990" /> ellauri317.html on line 382: MJ Nicholls, jolla on 2 049 Goodreads-arvostelua, hyllytti Linklaterin "kädestä pudonneena" ellauri317.html on line 390: Holhoojan kommentaattori Roy Greenslade vuonna 2014 ja entinen Slate-lehden toimittaja Jack Shafer vuonna 2007 syyttivät Russia Beyondia propagandasta. ellauri317.html on line 393: Erityisesti nykyaikainen Venäjän propaganda edistää Vladimir Putinin persoonallisuuskulttia ja myönteisiä näkemyksiä Neuvostoliiton historiasta. ellauri317.html on line 395: Venäjän liittopresidentin toimikunta torjuu yrityksiä väärentää historiaa Venäjän etujen kustannuksella. Amerikka onkin väärällään ryssistä loikanneista historian väärentäjiä. Levada Center leimattiin 2016 ulkomaiseksi agentiksi vuoden 2012 lain mukaisesti. Sen yksi suurimmista hankkeista on tutkimus "The Soviet Person" eli Homo Soveticus, venäjä: Советский человек. Se on vaarantunut laji, uhanalaisuusluokitus on kirkkaanpunainen. ellauri317.html on line 397: Levadan ensimmäinen konflikti valtaapitävien kanssa tuli tutkimuksesta, jossa väitettiin, että harvat todella lukevat Pravdan tunnetusti pitkäveteisiä pääkirjoituksia, minkä Pravda tuomitsi nopeasti ja katkerasti. 16. marraskuuta 2006 Juri Levada kuoli 76-vuotiaana toimistoonsa ja haudattiin Troyekurovskoje-hautausmaalle. ellauri317.html on line 401: Levada Centerin, Venäjän arvostetuimman ulkomaisen agentin mielestä Putinin Venäjän propaganda on "aggressiivista ja petollista... pahempaa kuin mikään, mitä olen nähnyt Neuvostoliitossa". Pehmeä voima on parempi kuin perinteiset roistomenetelmät, vakuuttaa kolleega siteeraten kiinalaista Lao-Tseä. ellauri317.html on line 408: Juri Aleksandrovich Levada syntyi 1930 Ukrainan SSR:ssä Njeuvostoliitossa Vinnitsan alueellisen sanomalehden “Alternativnaja Pravda” toimittajan Natalya Lvovna Moreinisin ja keskiajan historioitsija Moisei Aleksandrovich Koganin, myöhemmin professorin ja M. N. Pokrovskin mukaan nimetyn Leningradin pedagogisen instituutin väärennetyn historian osaston dekaanin perheeseen. Ne olivat todennäköisesti jutkuja. 1930-luvun puolivälissä Natalya Lvovna Moreinis meni naimisiin hänen housuihinsa pyrkivän kirjailijan Aleksanteri Stepanovitš Levadan kanssa, joka adoptoi lapsen. Heidän avioliittonsa hajosi pian hänen nuoremman veljensä Evgeniyn (1939-2000) syntymän jälkeen. Isäpuoli viis välitti käenpojasta. ellauri317.html on line 410: Aleksandr Stepanovitš Levada (ukrainalainen Oleksandr Stepanovitš Levadan oikea nimi - Kosak, ukrainalainen Kosak; 1909-1995) - sosiologin lyhytaikainen isäpuoli, oli neuvostoliiton ja ukrainalainen kirjailija, runoilija, esseisti, pamflettaja, näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja. Kasakat ottavat kaiken mikä ei ole kiinni naulattu. ellauri317.html on line 412: Vuonna 1952 Kogan jr aka Levada valmistui Moskovan valtionyliopiston filosofian tiedekunnasta. Vuonna 1955 hän puolusti väitöskirjaansa filosofisten tieteiden kandidaatiksi aiheesta "Kansandemokratian erityispiirteistä Kiinassa". Vuonna 1966 hän puolusti Neuvostoliiton tiedeakatemian Filosofian instituutissa väitöskirjaansa filosofian tohtorin tutkintoa varten aiheesta "Uskontokritiikin sosiologiset ongelmat". Suojasäitä taisi olla molemmat. ellauri317.html on line 437: Minskin kuvernöörissä (nykyinen Valko-Venäjä) puolalaiseen aatelisperheeseen syntynyt Dzeržinski omaksui vallankumouksellisen politiikan nuoresta iästä lähtien ja toimi Kaunasissa Liettuan sosiaalidemokraattisen puolueen järjestäjänä. Hänet pidätettiin usein ja hänet karkotettiin useaan otteeseen Siperiaan, josta hän toistuvasti pakeni kuin Daltonin veljexet. Hän osallistui vuoden 1905 Venäjän vallankumoukseen ja jatkoi vallankumouksellista toimintaa Saksassa ja Puolassa. Toisen pidätyksen jälkeen vuonna 1912 hän vietti neljä ja puoli vuotta vankilassa ennen kuin hän vapautui vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen. Sitten hän liittyi Vladimir Leninin bolshevikkipuolueeseenja oli aktiivinen rooli lokakuun vallankumouksessa, joka toi bolshevikit valtaan. ellauri317.html on line 455: Venäläiset vanginvartijat hakkasivat Dzeržinskiä usein, mikä aiheutti hänen leuan ja suun pysyvän muodonmuutoksen. Sen johdosta Rauta Felixistä tuli tuollainen, ilkeä. Vuonna 1916 Dzeržinski siirrettiin Moskovan Butyrkan vankilaan, jossa hän joutui pian sairaalaan, koska ketjut, joita hänen oli pakko käyttää, olivat aiheuttaneet vakavia kramppeja jalkoihinsa. Hyvistä amputaatiomahdollisuuksista huolimatta Dzeržinski toipui ja hänet pantiin työhön ompelemaan armeijan univormuja. Dzeržinski kannatti Vladimir Leninin " huhtikuun teesejä" vaatien tinkimätöntä vastustusta uudelle Venäjän väliaikaiselle hallitukselle, kaiken poliittisen vallan siirtämistä neuvostoille.ja Venäjän välitöntä vetäytymistä länkkäreiden sodasta. ellauri317.html on line 473: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a7/MariaSpiridonovaAntes1906.jpg" /> ellauri317.html on line 485: Helmikuun vallankumouksen jälkeen hänet vapautettiin oikeusministeri Ai-Ai Kerenskyn määräyksestä ja 8. maaliskuuta 1917 hän saapui Tšitaan ja sieltä toukokuussa Moskovaan, jossa hän alkoi soittaa yhtä pääkappaleista, nim. rooleja vasemmiston sosialististen vallankumouksellisten keskuudessa. Liityttyään puolueen vasemman siiven järjestelytoimistoon hän työskenteli Petrogradin organisaatiossa, puhui sotilasyksiköissä, työläisten keskuudessa vaatien sodan lopettamista, maiden siirtoa talonpojille ja valtaa neuvostoille. Hän teki yhteistyötä Zemlya i Volya -sanomalehden kanssa, toimi Frank Sinatran My Way -lehden toimittajana ja oli Znamya Truda -lehden toimituskunnan jäsen erikoisalana poliittisten lausuntojen tekeminen. Spiridonova valittiin puheenjohtajaksi ylimääräisissä ja II kokovenäläisissä talonpoikaiskongresseissa, työskenteli keskusjohtokomiteassa ja koko Venäjän keskusjohtokomitean talonpoikaisosastossa. ellauri317.html on line 487: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7f/ConferenciaCampesinaMariaSpiridonova19171125-19171208.jpg/440px-ConferenciaCampesinaMariaSpiridonova19171125-19171208.jpg" /> ellauri317.html on line 494: 4. tammikuuta 1918 bolshevikkiryhmä nimitti hänet perustuslakia säätävän kokouksen puheenjohtajaksi. Hän sai äänestyksessä 160 ääntä. Viktor Tšernov sai 260 ääntä ja valittiin perustuslakia säätävän kokouksen puheenjohtajaksi. Tammikuussa 1918 hän kehotti III koko Venäjän neuvostokongressia hyväksymään lain maan sosialisoinnista.ja sähköistämisestä. Helmi-maaliskuussa 1918 Spiridonova oli Petrogradin vallankumouksellisen puolustuksen komitean jäsen. ellauri317.html on line 496: Spiridonova tuki Venäjän valtuuskunnan pyrkimyksiä saada rauha Saksan kanssa uskoen, että tämä hyödyttäisi maailmanvallankumousta: "Englannin ja Ranskan hallitusten toimien jälkeen erillisen rauhan solmiminen on sysäys, joka saa massat näkee tunnelin päässä valoa." Raportissa 19. huhtikuuta 1918 PLSR:n II kongressissa Spiridonova kehotti vasemmistolaisia sosialistisia vallankumouksellisia jakamaan vastuun Brest -Litovskin rauhasta bolshevikkien kanssa: "Rauhan allekirjoitimme emmekä me eivätkä bolshevikit: sen allekirjoittivat tarve, nälkä ja ihmisten haluttomuus taistella. Ja kuka meistä voi sanoa, että yhtä valtaa edustava vasemmistososialistinen vallankumouspuolue olisi ollut vähemmän hirmuinen kuin bolshevikkipuolue?" ellauri317.html on line 498: Huhti-kesäkuussa 1918 Spiridonova muutti radikaalisti poliittista asemaansa. Yhteistyöstä bolshevikkien kanssa hän, yksi harvoista, joka tuomitsi jyrkästi vasemmistososialististen vallankumouksellisten eron kansankomissaarien neuvostosta, siirtyi bolshevikkien poliittisten vastustajien leiriin. Hänen omien sanojensa mukaan vasemmistososialististen vallankumouksellisten erottua neuvostohallituksesta hän oli ainoa linkki bolshevikkien kanssa ja jätti heidät "myöhemmin kuin muut". Samaan aikaan Spiridonova suhtautui Brest-Litovskin sopimukseen dramaattisesti. Tätä seurasi pian vasemmiston kansannousu bolshevikkeja vastaan. Historiaa vääristelevän ulkoministeri Lavrovin mukaan Spiridonova oli osallisena Saksan suurlähettilään von Mirbachin murhassa - hän neuvoi Yakov Blyumkinia miten pommi otetaan asiapullosalkusta. Se ei toiminut vaan piti ampua Mirbachia vielä ellauri317.html on line 527: Parhain terveisin Vladimir Iljitsj Uljanov ellauri317.html on line 538: Skiöldpaddoja Otaniemestä ellauri317.html on line 540: Pavlo Petrovitš Skoropadski (ukrainaksi : Павло Петрович Скоропадський "pikaloikka" ; 15. toukokuuta [ OS 3. toukokuuta] 1873 – 26. huhtikuuta 1945) oli ukrainalainen aristokraatti, armeija ja valtionjohtaja, Ukrainan armeijan keisarillisen armeijan kenraali. Skoropadskyista tuli Ukrainan hetmani vallankaappauksen jälkeen 29. huhtikuuta 1918. ellauri317.html on line 542: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/52/Pavlo_Skoropadsky.jpg/440px-Pavlo_Skoropadsky.jpg" /> ellauri317.html on line 547: Syntynyt 15. toukokuuta 1873 Wiesbaden, Hessen-Nassau, Preussi, Saksan valtakunta ellauri317.html on line 549:

Poliittinen puolue: Ukrainan kansan kromada. Kromda kromda ripalo. Pata pata kokoko. ellauri317.html on line 550:

Edeltäjä: Mykhailo Hrushevsky (Keskusradan presidenttinä). ellauri317.html on line 554: Nykyiset Skoropadskyt polveutuvat hänen veljestään. Skoropadskyi varttui isänsä tilalla Trostianetsissa, Prylukyn läänissä, Poltavan kuvernöörissä. Hän kävi kuntosalilla Starodubissa ja valmistui myöhemmin Larry Page Corps -kadettikoulusta Pietarissa. Skoropadskyn ensimmäinen suuri tehtävä oli mustan sotnian (komppanian) komentaja Trans-Baikalin kasakkajoukon 2. Chitan kasakkarykmentissä Venäjän ja Japanin sodan aikana. Paska reisu mutta tulipahan tehtyä. ellauri317.html on line 556: Myöhemmin hänestä tuli Kaukoidän Venäjän joukkojen komentajan adjutantti, kenraali Nikolai Linevitš. Sodan aikana Skoropadskille myönnettiin George´s Weapon ja useita tilauksia Joe´s Weaponeista. ellauri317.html on line 557: Eversti Skoropadsky nimitettiin 4.9.1910 Suomen 20. lohikäärmerykmentin komentajaksi ja hän jatkaa edelleen HIM-yhtyeen Fliegel-adjutanttina. ellauri317.html on line 561: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/70/Paul_Rennenkampff.jpg/440px-Paul_Rennenkampff.jpg" /> ellauri317.html on line 564: Skoropadsky työskenteli von Rennenkampfin palveluksessa Venäjän-Japanin sodan aikana, kun tämä komensi Trans-Baikalin kasakkajoukkoa. 6. elokuuta 1914 hänen rykmenttinsä pötki taisteluista Kraupishkenin lähellä osana Venäjän hyökkäystä Itä-Preussiin. Sellaista rennenkampfia. ellauri317.html on line 569: Huhtikuussa 1918 tunkeutuvat saksalaiset pakottivat sosialistisen Ukrainan kansantasavallan armeijan vetäytymään ja tekivät Skoropadskysta Ukrainan hetmanin. Historianvääristäjä Peter Kenezin mukaan "saksalaiset joukot miehittivät Ukrainan kiristääkseen mahdollisimman paljon ruokaa ja raaka-ainetta, mutta Saksan ylin komento oli varovainen tunkeutumasta syvemmälle Venäjälle peläten levittävänsä armeijaansa liian ohueksi." ellauri317.html on line 571: Jotkut ukrainalaiset nazionalistit tuomitsivat hänet varakkaiden maanomistajien tukemana saksalaisena yhteistyökumppanina. Jotkut muut ukrainalaiset pitivät häntä liian Venäjä-mielisenä ja diktatuurina. Muun muassa Skoropadsky muodosti kabinetin, jossa oli pääasiassa venäjänkielisiä, tsaarilaisia ja slavofiilejä. Samalla hän sitoi Ukrainan liittoutumaan palautetun Venäjän imperiumin kanssa. Näistä kritiikistä huolimatta toisin kuin aikaisempi Keskusrata, hänen hallitukselleen annettiin tietyissä piireissä tunnustusta tehokkaan hallintoorganisaation muodostamisesta, junien aikataulussa pysymisestä, diplomaattisuhteiden solmimisesta monien maiden kanssa, rauhansopimuksen tekemisestä Neuvosto-Venäjän kanssa ja useiden koulujen ja yliopistojen perustamisesta, mukaan lukien Ukrainan kansallisen tiedeakatemian. ellauri317.html on line 573: 11. marraskuuta 1918 Saksa allekirjoitti aselevon ententen kanssa - tämä jätti Hetmanaatin sotilaallisen ja kansainvälisen tuen kyseenalaiseksi. Skoropadskyi allekirjoitti kruunusta luopumisasiakirjan 14. joulukuuta 1918. ellauri317.html on line 574: Piiloteltuaan Kiovassa Skoropadskyi vetäytyi vetäytyvien saksalaisten joukkojen kanssa. Hän lähti maanpakoon Saksaan vuonna 1919 ja asettui Berliinin Wannseen alueelle lähellä Potsdamia. Asuessaan Weimarissa Saksassa Skoropadskyi säilytti läheisiä henkilökohtaisia ystävyyssuhteita korkeiden hallituksen ja armeijan virkamiesten kanssa jo hänen sotilasopistopäivistään. Myöhempinä vuosina hän kuitenkin kieltäytyi johdonmukaisesti tarjouksista tehdä yhteistyötä natsien kanssa. Liian vasemmistolaisia. ellauri317.html on line 576: Toisen maailmansodan viimeisinä viikkoina Euroopassa Skoropadskyi pakeni eteneviä Neuvostoliiton joukkoja vetäytyvän Saksan armeijan mukana. Hän kuoli Metten Abbeyssä Saksassa 26. huhtikuuta 1945 haavoittuttuaan (16. huhtikuuta 1945) liittoutuneiden Plattlingin pommituksissa lähellä Regensburgia, ja hänet haudattiin Oberstdorfiin kuin koira. ellauri317.html on line 578: Hänen liikkeensä jatkui 1980-luvun alussa vaikuttaen Ukrainan monarkistiohjelmaan, joka perustui kasakkavaltion malliin. Se päättyi vähitellen Itä-Ukrainan siirtolaisyhteisöjen ikääntymiseen. Hänen mukaansa on nimetty eräs Ukrainan razuväen kornetti, Hetman Pavlo Skoropadskyin vanhin elossa oleva poika. ellauri317.html on line 580: Danylo Skoropadskyj (ukrainaksi: Данило Скоропадський; 13. helmikuuta 1904, Pietari, Venäjä – 23. helmikuuta 1957, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta) oli ukrainalainen poliitikko, Ukrainan monarkistiliikkeen johtaja ja Ukrainan kruununprinssi vuodesta 1919 lähtien. ellauri317.html on line 582: Vuonna 1919 Skoropadskyj ja muut Skoropadskyjin talon jäsenet joutuivat pakenemaan Ukrainasta, koska hänen isänsä hallitus romahti juuri ennen Neuvostoliiton ja Puolan hallitusta. Skoropadskyj kihlautui 13. helmikuuta 1957 Heluna Melnyk-Kaluzhynskan kanssa, mutta hän kuoli puolitoista viikkoa sitten KGB:n agenttien myrkytettyä hänet operaatiossa Ukrainan itsenäisyysjohtajien eliminoimiseksi. Hänen väitetään saaneen avioliiton ulkopuolisen lapsen Olesya Tukhai-Bein kanssa, vaikka tätä ei ole koskaan todistettu. Ali-Karim Bei! Ach, back to the salt mines. ellauri317.html on line 587: Borys Tukhai-bei ("Boris Skoropadsky") (s. 1956 Kanadassa) – naimattoman Danylo Skoropadskin väitetty luonnollinen poika, sellaisena väitetysti Pavlon pojanpoika ja Olena Skoropadska-Ottin veljenpoika. Väittää, että hänen äitinsä Oleksandra (Olesya) on rekisteröinyt hänet äitinsä sukunimellä Tukhai-bei ja että hän sai tietää oletetusta Skoropadsky-perinnöstään vasta 1999. Skoropadskyin perheen elävät jäsenet eivät tunnista Borys Tukhai-beitä ; Danylo Skoropadskyin luonnollista syntyperää ei ole vielä vahvistettu. Siitä huolimatta Borys Tukhai-bei on matkustanut Ukrainaan ja tunnistanut olevansa "Boris Skoropadskiy", viitaten Danyloon ja Pavlo Skoropasdkyihin isäkseen ja isoisänsä. Olena Skoropadska-Ott kuitenkin kiistää kaikki väitteet ja väittää, ettei hänen ja tuon miehen välillä ole suhdetta. ellauri317.html on line 595: Vuonna 1919 amerikkalainen diplomaatti todisti kongressille, että Peterssiä pidettiin yhdessä toisen Chekan johtajan Aleksandr Eidukin kanssa "Venäjän verenhimoisimman hirviönä". Tuolloin englanninkieliset sanomalehdet yliarvioivat Peterssin vaikutuksen, koska poliisi tunsi hänet Isossa-Britanniassa ja koska hän oli ainoa Chekan perustajista, joka puhui englantia. 25. tammikuuta 1919 Lontoon The Times sai myöhään tietää, että bolshevikit olivat olleet erimielisiä siitä, käyvätkö vallankumouksellista sotaa Saksaa vastaan, ja väitti, että yhtä puoluetta johtaa Lenin ja toista Trotski, Peterss , Radek ja Zinovieff ....Trotskin ja Petersin puolue uskoo sankarillisiin toimenpiteisiin... Peterss ei ansainnut mainintaa missään Trotskin laajassa tuota ajanjaksoa koskevissa kirjoituksissa, eikä todellakaan ollut bolshevikkien johdon eturintamassa. Tšekistinä hän epäilemättä tapatti monia fellow apinoita, mutta hänen esittäminen "verenjanoisimmaksi hirviöksi" on ristiriidassa brittiläisen diplomaatin Robert Bruce Lockhartin mielipiteen kanssa , joka vietti kuukauden pidätettynä Moskovassa vuonna 1918 ja jota Peterss kuulusteli. Lockhart kirjoitti: ellauri317.html on line 600: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9b/%D0%A4%D0%B0%D0%BD%D0%BD%D0%B8_%D0%95%D1%84%D0%B8%D0%BC%D0%BE%D0%B2%D0%BD%D0%B0_%D0%9A%D0%B0%D0%BF%D0%BB%D0%B0%D0%BD.jpg/440px-%D0%A4%D0%B0%D0%BD%D0%BD%D0%B8_%D0%95%D1%84%D0%B8%D0%BC%D0%BE%D0%B2%D0%BD%D0%B0_%D0%9A%D0%B0%D0%BF%D0%BB%D0%B0%D0%BD.jpg" /> ellauri317.html on line 603: N:ro 2 Fanny Efimovna Kaplan (venäjäksi : Фанни Ефимовна Каплан ; oikea nimi Feiga Haimovna Roytblat ; Фейга Хаимовна Ройтблат ; 10. helmikuuta 1890 – 3. syyskuuta neuvostoliittolainen, 1918-luvun neuvostoliittolainen sosialisti- ja vauhdikas nainen toisinajattelija. Hänet pidätettiin Vladimir Leninin salamurhayrityksestä, ja Cheka teloitti hänet vuonna 1918. ellauri317.html on line 631: Jotkut historiänväärentäjät, kuten Dmitri Volkogonov, Arkady Vaksberg ja Donald Rayfield, ovat kyseenalaistaneet Kaplanin todellisen roolin salamurhayrityksessä. Volkogonov ehdotti, että "on todennäköisempää", että Kaplan ei itse asiassa ollut syyllinen ja kuvaili hänen salamurhayritystään "toiseksi monista bolshevikkien historian mystifikaatioista". Semion Lyandres meni niin pitkälle, että väitti, ettei Kaplan ollut edes SR. ellauri317.html on line 633: N:ro 3 Dmitri Antonovitš Volkogonov (venäjäksi : Дми́трий Анто́нович Волкого́нов ; 22. maaliskuuta 1928 – 6. joulukuuta 1995) oli Neuvostoliiton ja Venäjän historioitsija ja prinssieversti, joka oli Neuvostoliiton armeijan psykologisen sodankäynnin osaston päällikkö. Huolimatta siitä, että hän oli pysähtyneisyyden aikana sitoutunut stalinisti ja marxilais-leninisti, hylkäsi kommunismin ja neuvostojärjestelmän viimeisen vuosikymmenen aikana ennen kuolemaansa syöpään vuonna 1995. Hälläpyörä! Tuuliviiri! Takinkääntäjä! Volkogonov julkaisi kirjoja, jotka kelpasivat liberaalin venäläisen ajattelun jännitysviihteexi, joka syntyi Glasnostin aikana 1980-luvun lopulla ja Neuvostoliiton jälkeisenä aikana 1990-luvun alussa. Stalin oli ampunut Dmitrin vanhemmat kun Bukharin oli löytänyt niiltä pamfletin. Katkeroittaahan se vähän. Lukiessaan arkistoista Brežnev- vuosina Volkogonov "löysi asiakirjoja, jotka hämmästyttivät häntä - papereita, jotka paljastivat huippukommunistit julmiksi, epärehellisiksi ja taitamattomiksi". Kolleegat kritisoivat Volkogonovin kirjoituksia sodasta, koska hän ei ollut koskaan ottanut kantaa, siis ollut jalka taistelukentällä. Hän oli, sanottiin, "nojatuolikenraali". Volkogonov selitti: "Kun näin yhä enemmän suljettuja Neuvostoliiton arkistoja, samoin kuin suuret länsimaiset kokoelmat Harvardin yliopistossa ja Hoover- instituutissa Kaliforniassa, Leninin profiili muuttui arvioni mukaan". Hän sanoi, että käännekohta oli, kun hän löysi yhden Leninin käskyistä, joissa vaadittiin kulak-talonpoikien julkista hirttämistä vuonna 1918: ellauri317.html on line 640: Punainen terrori (venäjäksi: красный террор, romanisoitu: krasnyy terror) Neuvosto - Venäjällä oli poliittisen sorron ja teloitusten kampanja, jonka bolshevikit toteuttivat pääasiassa Chekan, bolshevikkien salaisen poliisin kautta. Se alkoi virallisesti syyskuun alussa 1918 ja kesti vuoteen 1922. Syntyi Vladimir Leninin ja Petrogradin Chekan johtajan Moisei Uritskyn salamurhayritysten jälkeen. Väitetyssä kostossa bolshevikkien julmuuksista, joista jälkimmäinen onnistui, punainen terrori perustui Ranskan vallankumouksen kauhuvallan malliin ja pyrki eliminoimaan poliittisen erimielisyyden, opposition ja kaiken muun bolshevikkivallan uhkan. Laajemmin termiä käytetään yleensä bolshevikkien poliittiseen sortotoimiin sisällissodan aikana (1917–1922), erotettuna valkoisen armeijan (venäläisen ja muun) toteuttamasta valkoisesta terrorista, missä bolshevikkien valtaa vastustaneet venäläiset ryhmät listivät apinan raivolla poliittisia vihollisiaan, mukaan lukien bolshevikit. ellauri317.html on line 655: ad0fd8e318b9-lq" /> ellauri317.html on line 656: Seiloriasuinen Popov, joka ei kexinyt radiota. ellauri317.html on line 669: Vähän ennen helmikuun vallankumousta, joulukuussa 1916, Vjatšeslav Aleksandrovitš palasi Venäjälle Tukholmasta väärennettyjen asiakirjojen avulla ja saapui Petrogradiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän onnistui suorittamaan puoluetyötä jakamalla lehtisiä Pietarin maanalaisessa - huolimatta siitä, että hän oli omien internatsionalististen asemiensa vuoksi jyrkässä oppositiossa oikeistolaisten sosialististen vallankumouksellisten huipulle. Hän osallistui aktiivisesti vallankumouksellisiin tapahtumiin. Petrogradin työläisten ja sotilaiden edustajainneuvostossa (Petrosovet) Aleksandrovich työskenteli julkaisu- ja painatuskomissiossa. Helmikuussa 1917 työläiset valitsivat hänet Pietarin Neuvostoliiton toimeenpanevaan komiteaan (Executive Committee), mutta menshevik-SR -enemmistö potkaisi hänet pihalle. ellauri317.html on line 679: Noin kello 18.00 6. heinäkuuta Aleksandrovitš saapui vasemmistososialistisen vallankumouspuolueen keskuskomitean jäsenten kanssa mielenosoitukseen ensimmäisen maaliskuun rykmentissä ja saapui sitten Lubjankaan Cheka-rakennukseen, jossa hän pidätti Dzeržinskin varamiehen Latsisin Martynin. 7. heinäkuuta kello 11.30 sosialistisen vallankumouksellisen kapinan tukahduttamiseen osallistuneiden puna-armeijan joukkojen ja Trekhsvyatitelsky Lane -kadun kapinallisten päämajan tykistöammutuksen jälkeen (pidätetty Dzeržinski oli myös rakennuksessa klo. tuolloin), Aleksandrovich pakeni. Samana päivänä, kansannousun lopullisen tukahdutuksen jälkeen, hän yritti paeta Moskovasta, muutettuaan ulkonäköään, mutta hänet vangittiin asemalla. ellauri317.html on line 683: ...tämä Aleksandrovich oli aina vasemmistolainen, jopa erittäin vasemmistolainen sosialistinen vallankumouksellinen, joka oli jyrkästi oppositioisella, voisi sanoa, vallankumouksellisella tuulella suhteessa omaan puolueenemmistöön. ... juuri hän, Aleksandrovich, edusti Pietarin silloisen sosialistisen vallankumouksellisen työläisen asemaa, toisin kuin intellektuaaliset sosialistivallankumoukselliset piirit, jotka monopolisoivat nopeasti puolueen brändin puolueeseen tunkeutuneiden kulttuurivoimien avulla. vallankumouksen jälkeen radikaalileiriltä. (Muisteli joku kaveri) ellauri317.html on line 686: Trebujem surovogo suda nad eserami! ölysivät nälkäiset urbaanityöläiset. Koira Pierre on löytynyt, omistajaa ezitään. ellauri317.html on line 711: Hän oli yksi Jaroslavlin Neuvostoliiton vastaisen kansannousun järjestäjistä ja sotilasjohtajasta 6.-21.7.1918 . Hän johti kapinallisten asevoimia - pohjoisen vapaaehtoisarmeijan Jaroslavlin osastoa (sen lukumäärä vaihteli eri arvioiden mukaan 400 - 1000 pistin - upseerit, kadetit, Demidov-lyseumin opiskelijat, lukiolaiset, muutama talonpoika nuoriso), hänestä tuli Jaroslavlin maakunnan ylipäällikkö. Kapinan seurauksena neuvostovallalta likvidoitiin elimet. Samaan aikaan eversti Perhurov vastusti kohtuuttomia raiskauxia ja pidätyksiä. ellauri317.html on line 715: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/09/Yaroslavl-photo142.jpg" /> ellauri317.html on line 755: Nicholas joutui omaksumaan uusia uudistuksia, mukaan lukien Duuma-nimisen edustajakokouksen perustamisen, Venäjän ja Japanin sodassa vuonna 1904 tappion ja Pietarin Talvipalatsin ulkopuolella mielenosoittaneiden työntekijöiden joukkomurhan. Duuman perustamisesta huolimatta Nicholas säilytti edelleen autokraatin tittelin, mahdollisuuden nimittää ministerinsä ja veto-oikeuden edustajakokouksen ehdottamiin aloitteisiin. Siitä huolimatta uudistukset tapahtuivat asteittain 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Eräs Nikolauksen isoisän Aleksanteri II:n vuonna 1861 maaorjuudesta vapauttama venäläinen talonpoika alkoi saada yksittäisiä maaomistuksia ja vapautua perinteisistä talonpoikakunnista. Nämä maareformit suunniteltiin edistämään konservatiivista, monarkistista talonpoikia (kulakkeja), jotka toimisivat vastapainona kaupunkityöläisille. ellauri317.html on line 757: Termi bolshevismi tulee venäjän sanasta bolshinstvo, joka tarkoittaa enemmistöä. Marxilaisvaikutteista työväenluokan kapinaa kannattavan venäläisten vallankumouksellisten ryhmittymän omaksumat bolshevikit saivat ideologiset juuret vuoden 1848 pamfletissa The Kommunist Manifesto, jonka kirjoittivat Karl Marx ja Friedrich Engels. Ryhmän johtaja Vladimir Lenin löysi kannattajistaan pienemmän, kurinalaisemman puolueen, joka oli päättänyt muuttaa ensimmäisen maailmansodan - "imperialistisen sodan" - laajemmaksi luokkasodaksi "porvaristoa" ja "aristokratiaa" vastaan taistelevien työläisten kanssa. ellauri317.html on line 763: Sotaministeri Vladimir Suklominovia syytettiin korruptiosta, ja Nikolai erotti hänet virastaan, koska hän ei toimittanut tarvittavia sotatarvikkeita, ja tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen. (Suklominovin todellinen syyllisyys on edelleen historiallisen keskustelun aihe. Zelenskyllä on vastaavia huolia.) Venäjä kärsi tuhoisan tappion Tannenbergin taistelussa sodan ensimmäisinä viikkoina, jolloin 78 000 venäläissotilasta kuoli ja haavoittui ja 92 000 joutui saksalaisten vangiksi. Seuraavana vuonna Nicholas otti armeijan suoraan hallintaansa ylipäällikkönä ja asetti itsensä henkilökohtaisesti vastuuseen myöhemmistä tappioista. ellauri317.html on line 776: Näissä olosuhteissa duuma otti roolin tsaarin hallinnon politiikan kritisoijana ja vaati vielä lisäuudistusta. Marraskuussa 1916 Vladimir Purishkevich, taantumuksellinen kansanedustaja, joka tunnettiin militantisesta bolshevismistaan, piti duumassa puheen, jossa hän tuomitsi "ministerihyppelyksi" kutsumansa, jossa Nikolai Aleksanterin vaikutuksesta, johon vuorostaan vaikutti Rasputin, erotti toimivaltaiset ministerit virastaan ja korvasi heidät Rasputinin hyväksymillä pätemättömillä numeroilla. Purishkevich päätti puheensa sanoilla: "Kun Rasputin on elossa, emme voi voittaa." Prinssi Felix Jusupov, Venäjän rikkain mies ja Nikolauksen veljentytär Irinan aviomies, vaikuttui puheesta ja alkoi suunnitella Rasputinin murhaa. ellauri317.html on line 786: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d0/Vladimir_Purishkevich.jpg" height="300px"/> ellauri317.html on line 787: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/23/Purishkevich.jpg" height="300px"/> ellauri317.html on line 790: Vladimir Mitrofanovitš Purishkevitš ( venäjäksi: Влади́мир Митрофа́нович Пуришке́вич , IPA : [pʊrʲɪˈʂkʲevʲevʲɪt͡ɕ] ; 18. helmikuuta – 114. elokuuta 2012. 20, Novorossiysk , Venäjä) oli keisarillisen Venäjän äärioikeistolainen poliitikko , tunnettu monarkististaan, ultranationalistiset, antisemitistiset ja antikommunistiset näkemykset. Hänen levottoman käytöksensä vuoksi häntä pidettiin löysänä kananmunana. Vuoden 1916 lopussa hän osallistui Grigori Rasputinin murhaan. ellauri317.html on line 794: Suosittu Purishkevich, jota Vladimir Kokovtsov kuvaili hurmaavaksi, epävakaaksi mieheksi, joka ei voinut viipyä minuuttiakaan yhdessä paikassa, valittiin Bessarabian ja Kurskin maakunnan toisen, kolmannen ja neljännen keisarillisen duuman varaedustajaksi. Hän sai mainetta loistavista puheistaan ja skandaalimaisesta käytöksestään, kuten puhumisesta 1. toukokuuta vaaleanpunainen neilikka (kai) sepaluxessa. Hän oli kovan linjan kannattaja sacerdotal itsevaltiuden ja venäläistämisen luomaan yhtenäisyyttä. Purishkevichin vihamielisyyden juutalaisia kohtaan aiheutti hänen käsityksensä, että he olivat "vallankumouksellisen liikkeen etujoukkoja". Hän halusi, että heidät kaikki karkotettaisiin Kolymaan. Hän uskoi, että "kadetit, sosialistit, älymystö, lehdistö ja yliopistoprofessorien neuvostot" olivat kaikki juutalaisten hallinnassa. ellauri317.html on line 796: Käyttäen juutalaista salanimeä Purishkevich otti osaa Rasputinin nirhauxeen. Koska Purishkevitšin vaimo kieltäytyi polttamasta turkkia ja saappaita pienessä takassa ambulanssijunassa, salaliittolaiset palasivat palatsiin Rasputinin isompien esineiden kanssa. Tästä kiitoxexi Purishkevitš oli "käytännössä ainoa entinen kansallinen mustasadan johtaja, joka säilytti aktiivisen poliittisen elämän Venäjällä tsaarin kukistumisen jälkeen". Elokuussa 1917 hän halusi sotilasdiktatuurin; hänet pidätettiin Kornilov-tapauksen vuoksi, mutta hänet vapautettiin. Seuraavasta vehkeilystä hänet tuomittiin 11 kuukaudeksi "julkiseen työhön" ja neljäksi vuodeksi vankeuteen pakollisella yhdyskuntapalvelulla, ja hän voitti rohkealla yhdyskuntapalvelulla vankitovereidensa ihailun Pietarin ja Paavalin linnoituksessa. Vankilassa hän oli kirjoittanut runon, jossa hän kuvaili Brest-Litovskin sopimusta "Trotskin rauhaksi". Väärin taas, se oli Leninin, eikä Trozkin. ellauri317.html on line 798: Vapauduttuaan hän siirtyi valkoisen armeijan hallitsemaan Etelä-Venäjään. Siellä hän julkaisi Venäjän sisällissodan aikana monarkistista lehteä Blagovest ja palasi avoimesti perinteiseen poliittiseen kantaansa, joka tuki monarkiaa, yhtenäistä Venäjää ja juutalaisten vastustusta. Joissakin vapaaehtoisarmeijan miehittämissä kaupungeissa hän piti luentoja, joissa hän tuomitsi Britannian Venäjä-politiikan. Vuonna 1918 hän perusti uuden poliittisen puolueen, Kansan valtiopuolueen, ja vaati "avointa taistelua juutalaisuutta vastaan". Puolue romahti hänen kuolemansa jälkeen. Vladimir Purishkevich näet kuoli nolosti lavantautiin, joka raivosi Novorossiiskissa vuonna 1920, juuri ennen Denikinin armeijan lopullista evakuointia. Voi vinetto näitä hulluja ukrainalaisia piisaa. ellauri318.html on line 2: ad> ellauri318.html on line 17: ad> ellauri318.html on line 28: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/6/6a/Snabba_Cash_2010_poster.jpg" width="100%" /> ellauri318.html on line 43: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/Jens_Lapidus_%28Bok_%26_Bibliotek_2008%29.jpg/465px-Jens_Lapidus_%28Bok_%26_Bibliotek_2008%29.jpg?20080926083838" /> ellauri318.html on line 56: Aftonbladet skriver: ”trovärdig, välspelad, snygg, närgången och förvånansvärt spännande film, med en nerv och ett tempo som ofta saknas i svenska thrillers”. ellauri318.html on line 60: Kolme hyvin erilaista ihmistä kohtaa Tukholman alamaailmassa, ja seuraukset ovat väkivaltaiset. Jorge on karannut vankilasta, Mrado on jugoslavialaismafian velanperijä ja JP puolestaan on töissä kaupungin kuumimmissa mestoissa. Tosi jänniä elämänkohtaloita! Ei mitään medelsvenskar nämä kaverit. ellauri318.html on line 62: Johan "JW" Westlund kommer från blygsam bakgrund men låtsas vara en bratkille. Han lever ett dubbelliv som stekare på de hetaste inneställena på Stureplan och kör svarttaxi för att finansiera sina dyra vanor samtidigt som han studerar ekonomi på Handelshögskolan. När han förälskar sig i överklasstjejen Sophie lockas han in en värld av organiserad brottslighet. Jorge gör en osannolik rymning från fängelset och är på flykt från både polisen och den serbiska maffian. Hans plan är att göra en sista kokainleverans och sedan lämna landet för gott. Mrado är en brutal underboss inom den serbiska maffian och är i konflikt med huvudbossen Radovan. Han får i uppdrag att hitta Jorge, men tvingas samtidigt ta hand om sin 8-åriga dotter som bor i Lovisa. ellauri318.html on line 64: What Does Mrado Stand For? ellauri318.html on line 66: The essence of the given name Mrado stands for compassion, creativity, reliability, generosity, loyalty and a love for domestic life. Family takes always priority in your life. It is the foundation of your traditional values. Nevertheless you are not completely unselfish, because of a tendency to teach others while expecting gratitude. ellauri318.html on line 68: No matter how difficult a challenge is, you are capable of completing it by using your exceptionally quick wits and tremendous adaptability powers. ellauri318.html on line 74: Meaning you also have a knack for organization and down to earth solutions. Mrado has a very alert mind that kind of operates like a computer(efficiently). ellauri318.html on line 77: Even if you reach for your gun at the last minute you never miss a deadline. Because you always have a backup gun in your pocket. ellauri318.html on line 79: Vad står stekare för? ellauri318.html on line 81: Stekare, med adjektivformen stekig, är ett uttryck som i svenskan under tidigt 2000-tal kommit att användas om en viss typ av personer i svensk överklass som unga personer inom adelskalendern och nyrika. Stereotypen "stekare" refererar vanligtvis till en typ av ung man som är, eller åtminstone tydligt försöker ge sken av, att vara ekonomiskt oberoende. Liksom många tidigare provocerande ungdomsgrupper såsom det sena 1800-talets grilljannar och 1940-talets swingpjattar förknippas även stekarna i stor utsträckning med en viss klädstil. Aftonbladets krönikör Fredrik Virtanen beskrev 2005 denna så här: "Flottigt Runar-hår, brun utan sol-kräm, Canada Goose-täckjacksväst, röd skjorta, jättestora wraparoundshades, blekta lyxjeans och hiphop-sneakers." ellauri318.html on line 84: I den tredje delen lever JW i landsflykt. Fast besluten att få reda på vad som hänt med sin försvunna syster Camilla ska Jorge göra en sista stöt. På vägen möter han Nadja, kvinnan från sitt förflutna. Nadja Nadja soromnoo. Under tiden infiltreras Radovan Krajnics serbiska maffia av polisaspiranten Martin Hägerström. Jättespännande! Snabba cash – Livet deluxe sågs av 241 559 biobesökare i Sverige 2013 och blev därmed den femte mest sedda svenska filmen i Sverige det året. Alaspain kuin lehmän häntä. ellauri318.html on line 92: "Jag skiter" är en sång komponerad och skriven av Magnus Uggla och inspelad av honom på albumet "Va ska man ta livet av sig för när man ändå inte får höra snacket efteråt?" 1977. Sångtexten uppmanar till att inte lyssna på vad andra tycker och tänker om en själv, och behandlar ungdomars protest mot vuxenvärldens krav och tjat. Låten var på sin tid mycket omdiskuterad, då ungdomarna tog till sig texten och gjorde "uppror" mot vuxenvärlden. Deras föräldrar krävde därmed i det närmaste att Magnus Ugglas låtar skulle bannlysas i svensk radio. Själv har Uggla sagt i efterhand att han inte förstår att låten skapade sådan uppståndelse, då hela låten var humoristiskt skriven och baserades på ett skämt Uggla läst i Söndagsnisse-Strix, nämligen just raden "de säger att jag skiter i allt, men det skiter jag i!". ellauri318.html on line 96: 2003 spelade Elin "Grynet" Ek in sången, där singeln som bäst nådde andraplatsen på den svenska singellistan. I denna version var orden "De är bögar allihopa" utbytta mot "De är puckon allihopa." ellauri318.html on line 98: Varför fan? Svedupellena ÄR ju bögar allihopa. Putepossun nimipäivää eilen vietettiin. Mors grisar är vi allihopa, du med och jag med. Paholaiset pukeutuvat Pradaan. Laadukkaat merkkivaatteet ovh 70Kkr - sehän on annas olla melkein 6 kiloeuroa! Vauzi vau! Pioneerin stereot, haha mullakin oli sellaiset, ostin käytettynä Hannu-Pekalta. Jotenkin tää on tosi säälitävää. Polvisukkia. Sukkamuotikin on kääntynyt päinvastaisexi, nyt pitää nilkat olla paljaina. Skumppaa, kaato, viivat ja sitten panolle. Ei edes pano enää taida ei-binäärisille maistua. Eikä viinakaan. ellauri318.html on line 105: Nuori Wall Streetin pörssimeklari Bud Fox (Charlie Sheen) on Bluestar-lentoyhtiön koneistajana työskentelevän isän (Martin Sheen) poika. Hän haluaa suuren rahan toivossa asiakkaakseen sankarinsa, häikäilemättömyydestään tunnetun sijoittajan Gordon Gekkon (Michael Douglas). Hänen sinnikkyytensä palkitaan lopulta: Gekko ottaa Budin suojatikseen ja alkaa opettaa tälle filosofiaansa, jonka mukaan ”ahneus on hyväksi”. Bud alkaa saada isoja välityspalkkioita, joilla hän ostaa kattohuoneiston Manhattanin Upper East Sidelta. Gekko järjestää hänelle myös naisystävän, sisustussuunnittelija Darienin (Daryl Hannah), jota itsekin tapailee Budin tietämättä. "Bud" paljastaa Gekkolle isältään kuulemansa sisäpiiritiedon lentoyhtiön tilanteesta, ja he alkavat yhdessä suunnitella yhtiön valtaamista omistukseensa. Bud Foxille ollaan petaamassa Bluestarin toimitusjohtajan paikkaa, mutta "Bud" saa tietää että Gekkolla onkin tarkoitus vain lopettaa yhtiö, myydä sen omaisuus pian eteenpäin hyvällä voitolla ja kääriä taskuunsa yhtiön 75 miljoonan dollarin eläkerahastovarat. Isä ja kaikki muut työntekijät jäisivät työttömiksi ja vaille eläketurvaa. Tälläinen on mahdollista jenkeissä, missä kaikki on mahdollista, kuha uskoo izeensä ja mahdottomaan. ellauri318.html on line 107: "Bud" ryhtyy vastaiskuun. Hän keksii keinon hilata Bluestarin osakekurssi ylös ja saada se sitten nopeasti taas alas, ja vinkkaa sitten Gekkon pahimmalle kilpailijalle, brittiläiselle Wildmanille (Terence Stamp) mahdollisuudesta ostaa yhtiö edullisesti. Bud neuvoo Gekkoa vastaavasti myymään lyhyexi laskevat osakkeet, jolloin kaupat toteutuvat. Gekko tajuaa että kaiken takana on Bud Fox ja raivostuu. Bud palaa työpaikalleen, jossa poliisi pidättää hänet sisäpiirikaupoista syytettynä. ellauri318.html on line 115: Mrado piti silmällä kaapin kokoisia äijiä. Pikku Niklas on renginkaapin kokoinen. Huumeisin sortunut Ilmis esitti aliaxessa jääkaappia. Jehovan todistaja oli olevinaan todellinen kermaperse. Oikeasti hän oli köyhä surkimus. ellauri318.html on line 119: Mrado huokaisi. Hänen mielessään kävi ajatus, joka hämmästytti häntä itseäänkin: aivan liian moni yritti esittää tiukkaa, vaikka on pelkkä nolla. Hän oli törmännyt ilmiöön monta kertaa. Työttömät svedudeekut, kouluttamattomat portsarit ja lähiöiden röyhkeät jengiteinit olivat kaikki olevinaan besserwissereitä. Oliko siitä apua? Tunsivatko he sen ansiosta olevansa jotain muuta kuin pohjamutaa? Tämä vosu oli selvä luuseri. Miksi hän edes yritti? ellauri318.html on line 125: Kepaappi oli niin hyvää että suli suussa. Hampurilainen ja pizzakin. Vizi mitä törkyä nää konnat lappaa mahoihinsa. Kauppaisivat kahvia kolan sijasta kuten Kalle Ankka (alla). Hintakin on pian samoissa, kun brassit kuivattavat sademeziä. Steekkareiden vieraiden joukossa palloilivat anorektinen prinsessa Madeleine ja Leif Pagrozky. I 2010 ble Pagrotsky utnevnt til «Årets hedersryss» (Årets hedersruss) ved Sällskapet Ryska Huset, med begrunnelsen «Pagrotskys interesse for russisk kultur i sin alminnelighet, og russisk film i særlig grad». Lefa vastusti euroa ja huumelakeja. Lefalla on sydänvika. Naisvieraat viihtyivät minitopeissaan ja blingblingvaatteissaan. ellauri318.html on line 139: Elokuussa 2009 ruotsalainen Aftonbladet paljasti Keplerin oikean henkilöllisyyden. ellauri318.html on line 141: Lars är en hyllning till den svenska kriminalromanförfattaren Stieg Larsson då det var han som inspirerade duon till att själva börja skriva inom genren. ”Han andades nytt liv i skrivartraditionen inom den svenska krim-genren på ett sätt som gav upphov till vår egen kreativitet”, säger författarparet. ellauri318.html on line 143: Namnet Kepler kommer från den tyske forskaren Johannes Kepler (1571–1630), som löste ett av sin tids största mysterier med sina beräkningar av planeters rörelsemönster som banade vägen för Newtons teser om gravitationen. Mördaren var Pluto. Pluto you are a clown! ellauri318.html on line 145: Makarna är som den portugisiske författaren Fernando Pessoa som skrev under så kallade heteronymer. ellauri318.html on line 146: Den 18 februari 2020 meddelade Albert Bonniers Förlag att Lars Kepler var förra decenniets bäst säljande författare. ellauri318.html on line 147: Alexandra Coelho Ahndoril blev nominerad till Vänsterpartiets riksdagslista inför valet 2010. Hon drog dock tillbaka sitt namn eftersom hon befann sig i en längre skrivarprocess. Dessutom hade pengarna redan börjat strömma in. ellauri318.html on line 149: Herr Andoril, född Gustafsson, on fiktioinut liberaalipoliitikko Blixiä. Vassari ulkoministeri Anna Lindh käynnisti 2003 Blix-komission hallituxen rahoilla, jonka tarkoitus oli paljastaa bad Bushin Irak-vedätys. Tästä kiitoxexi Lindhin listi NK:lla samana vuonna serbi Mijailo Mijailovits. Varmaan CIA:n palkkalistoilla. (Lisää aiheesta albumissa 245.) Siihen loppui Ruåzin vasemmistoterrori. Päästiin typerästä "avoimesta yhteiskunnasta." Nyt on Ruozissa skoudeja kuin siiroja ja yhtä täydet vankilat kuin Yhdysvalloissa, ja vankeinhoitolaitos on kiinalaista Volvoakin suurempi työnantaja. ellauri318.html on line 154: Vitun svedut tekee koko ajan pilaa finne Joonasta: ska vi praatta eller joppa? Joonan äiti paistaa sushit ennen syöntiä, Joonalla ei seiso Disan kanssa, jne, jne. Svedu perkeleet. Joona on kuin Prattin trolli joka ajattelee salamannopeasti syväjäädytettynä. Sen nimikin on vizi: 2 o:ta peräkkäin. Dead giveaway! En finne igen. Harmi että Slussenin sillat on purettu, sieltä alta niitä sai. ellauri318.html on line 161: ads/2022/11/kepler_03.jpg" height="300px" /> ellauri318.html on line 163: Det sägs att Paganini hatade sitt ansikte. Inget under verkligen. Han kallade sig själv för apa, och där hade han fullständigt rätt. Men inte är herr Andoril alls snyggare. ellauri318.html on line 181: Samaan aikaan Venäjän ja Ukrainan välit olivat kuitenkin entisestään viilenneet, kun Krimin pääkaupungissa Simferopolissa vaadittiin keväällä 1992 kansanäänestystä Krimin irrottamiseksi Ukrainasta. ellauri318.html on line 208: ad/ar_1.5,c_fill,g_faces,h_800,w_1200/dpr_2.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/v1652184217/39-952905627a53b03ef59" width="30%" /> ellauri318.html on line 234: Vladimir Putin voi hävitä vain jos Venäjän armeija murskataan Ukrainassa, Garri Kasparov sanoo. Plopovin izemurhasiirto on nyt oikea. Vanha shakkimestari Garri Kasparov tunnetaan äänekkäänä Vladimir Putinin hallinnon vastustajana. Länteen loikannut Kasparov järjestää Tallinnassa sodanvastaisen (LOL) konferenssin 1.–2. lokakuuta. Viron venäläiset ovat eri kannalla. Pelaavat mustilla. ellauri318.html on line 274: Briggs. "This here's the beginning of that show where they made ellauri318.html on line 277: ugly blue dress." Diesel had his mouth to my ear. "She's ellauri318.html on line 283: The old days were gone and the Mob no longer exclusively ran Trenton. The Mob had to share the Trenton pie with Russian thugs, kid gangs, Asian triads, black and Hispanic gangstas. Just som i Sverige. ellauri318.html on line 307: Kun tää automaatti sitten alkaa takkuilla sopivien saalismaiden puutteessa, tulee lama, ja mamut alkaa ryppyillä, perustaa sen 7 klaania ja lahkoa, kärhämöivät reviireistä keskenään eikä piittaa enää virkavallasta tuon taivaallista, niillä on omat sääntökirjat ja ansaintalogiikat. Juuri näin kävi kristinuskon alkuaikoina. Miljoona ärhäkästä lahkoa kamppaili sieluista kuin rotat katakombeissa. Pahimmat rettelöizijät ripustettiin pää alaspäin Twitter-muotoiseen ristiin kuivumaan. Eikös kuulosta eri tutulta? Senkös takia USAnkin on ihan pakko saada hallintaansa Ukraina, muuten ei talouskasvu ole taattua? ellauri318.html on line 311: He used to be a respected mobster. Respectable monster. Niinkuin Vapiduxen Radovan Kranjic. Mitä helvettiä nää länkkärikynäilijät kunnioittaa jotain roistoja? Ovat izekin jotain wannabe pikkukonnia. Länkkärit ei tahdo olla altruisteja jollei ne saa siitä ize jotain hyötyä. ellauri318.html on line 314: ads/2018/11/Church-of-the-SubGenius.jpg?resize=600%2C350&ssl=1" /> ellauri318.html on line 348: ads/2018/11/download-9.jpg?resize=200%2C285&ssl=1" /> ellauri318.html on line 358: ad4f1bed2c.jpeg?interpolation=lanczos-none&crop=1.777778h:h;*,*&crop=w:0.5625w;*,*&downsize=1800:1013&output-quality=50" height="300px" /> ellauri318.html on line 363: Leif Gustav Willy Persson (s. 12. maaliskuuta 1945 Tukholma) on ruåzalainen luokkaretkeläinen joka on kirjoittanut dekkareita. Leif G.W. Persson växte upp på Gärdet i Stockholm som son till Gustav Vilhelm Persson (1913–2001) och Margit Elisabeth, född Löfgren (1916–2008). Fadern var timmerman och grovarbetare medan modern var hemmafru. ellauri318.html on line 369: Lefa vaikuttaa piilomisogyyniltä kaappirasistilta. Ja herkuttelevalta herralta. Tämän lisäxi se on ennen kaikkea sanomattoman virkamiesmäisen kuivakka. Tohtorinhatullinen pölyä. Blatte on mutakuono ruåzixi, latinaxi torakka. Poliisivoimissa 2005 ei ollut yhtään blattea. Sielä on sentään Helena Palmgren niminen radikalisoitunut sveduämmä, joka osoittautuu kirjan Dorloxi. Sen ampuu Mattein kotineekeri Ukulele kylmän rauhallisesti ottalaukauxella vainaaxi, vaikkei olis edes enää tarvinnut. Paha somali Abbdo räjäyttää izensä Nobel-dynypatukalla taivaalle. Palefaceihin ei sattunut. Näin eletään 2015 Ruåzissa. ellauri318.html on line 371: År 2021 fanns 70 087 personer i Sverige födda i Somalia, och ungefär 110 000 med ursprung i Somalia. Av dessa är sex av tio under 25 år. I slutet av 1990-talet hade omkring tio procent av somalierna i Sverige sysselsättning. På grund av ibland bristande framtidstro har flera somalier sökt sig vidare från Sverige till bland annat Storbritannien. ellauri318.html on line 373: Sysselsättningen bland personer födda i Somalia var nästan 30 procent åren 2001–2002 men föll därefter tillbaka och blev liggande mellan 25 och 30 procent fram till 2009, då den åter (2012) minskade till följd av dels ett kraftigt tillskott av nyanlända somalier, dels en kärvare arbetsmarknad efter den internationella finanskrisen. Bland alla invandrargrupper är somalierna den gruppen med störst arbetslöshet (2009). ellauri318.html on line 375: En rapport från regeringen från 2012 visar att sysselsättningen skiljer sig kraftigt åt mellan män och kvinnor och också mellan olika delar av landet. Samma rapport fastslog att det var, år 2010, 21 procent av somalier (16–64 år) i sysselsättning (jämfört med 73 procent för hela befolkningen). Rapporten fastslog också att det somaliska egenföretagandet var mycket svagt och att år 2010 var 0,6 procent av somalierna egenföretagare (jämfört med 4,9 procent för hela befolkningen). Rapporten kom till förklaringen att situationen såg ut som den gjorde eftersom 70 procent av somalierna hade låg eller okänd utbildning och att 60 procent kommit till Sverige sedan 2006. Man skrev även: "Det finns skäl att tro att snabb individuell inslussning via offentliga system är svår att hantera för människor som likt somalierna kommer från miljöer där sociala behov tillgodoses och ekonomiska aktiviteter ofta bedrivs på ett klan- eller släktbaserat sätt och där misstänksamheten mot myndigheter är utbredd... det är emellertid knappast möjligt eller önskvärt att radikalt montera ner lösningar utformade för och av en majoritet av svenska folket för att underlätta för en minoritet att anpassa sig." ellauri318.html on line 377: År 2018 hade 48 procent ett jobb, mest I toabrabschen. Det kulturella avståndet visades vara längst mellan svenskar och somalier enligt de attitydmätningar som gjordes av Högskolan i Gävle och redovisas i Mångfaldsbarometern 2014. De flesta genomsvenskarna tycker inte om att vara egenföretagare I toabranschen eller att paddla I snön med stora pizzalådor på ryggen. ellauri318.html on line 379: År 2014 gjorde Open Society Foundations en rapport om somalier i Malmö som fann att somaliska invånare i staden trivdes där på grund av låga levnadskostnader, en större religiös tolerans än i övriga Sverige samt att det fanns många muslimer där. Enligt rapporten var integrationen bristfällig främst i sysselssättningsperspektivet, då bara 21 procent arbetade trots att de flesta av Malmös invånare som fötts i Somalia var mellan 16 och 40 år. En av de största utmaningarna var arbetsmarknadens höga krav på färdigheter i det svenska språket. ellauri318.html on line 381: Läkartidningen uppgav 2010 att somalier som flyr som flyktingar till Sverige kan ha medicinska och samhällskonsekvenser för det genomsvenska samhället, bland annat uppgavs resistensproblematiken mot battar: "År 2007 rapporterades 497 nya fall av tuberkulos i Sverige ... en mängd orsaker, som stigmatiseringen kring tuberkulos, rabies och rädsla för undervisning." Vilken tur att överdödligheten bland somalierna till corona var jättestor. ellauri318.html on line 383: Hur är arbetsmarknadssituationen för somalier så skitig i Sverige? Varför går det så dåligt för dem här? Varför går det bättre för dem i ett urval av "jämförbara länder" som Storbritannien, Kanada och USA? Vilka polisrekommendationer bör följa av detta? Svenska somalier äre mindre företagsamma, det är bara det. Det är troligt att det förekommer sekundär positiv självselektering, alltså att somalier som vill arbeta eller starta företag söker sig från andra destinationsländer till Storbritannien i Europa och till USA i Nordamerika. Bara slöare klantyper trivs i Malmö. ellauri318.html on line 385: Att ett land som USA har större tillgång på ”enkla” skitjobb brukar ses som en förklaring till att nyanlända har jämförelsevis lätt att etablera sig på dess arbetsmarknad. WTF, ta modell av Spencer systrarna! Den vilda västen är redan helt klanbaserad! Ingen vid sitt fulla sinne ens tänker lita på ridpolisen I Kanada, den vimlar ju av dumskallar. Svenska polisen kunde ersättas av somaliska klaner som egenföretagare, dom är ju redan bättre beväpnade. ellauri318.html on line 387: Att ett ojämlikt land som USA har större tillgång på ”enkla” skitjobb är en förklaring till att nyanlända har jämförelsevis lätt att etablera sig på dess arbetsmarknad. Minimilönerna i angloamerikanska länder ligger lägre och anställningsskyddet är sämre jämfört med Sverige, vilket innebär att trösklarna till arbetsmarknaden är lägre. De sociala trygghetsnäten är mest generösa i Sverige och Storbritannien och minst generösa i USA vilket innebär att de tvingande incitamenten att arbeta är kraftigare i USA. Allt är helt enkelt bättre där. ellauri321.html on line 2: ad> ellauri321.html on line 17: ad> ellauri321.html on line 45: After a brief legal career he was employed by the Earl of Essex in a foreign diplomatic capacity, the main purpose of which was to gain intelligence on the activities of England's European neighbours. Wotton became ambassador to Venice and his eternal lines, "An Ambassador is an honest man, sent to lie abroad for the good of his country" no doubt reflects his disillusionment with the duplicity of the role. When on a mission to Augsburg, in 1604, he actually said, "An ambassador is an honest gentleman sent to lie abroad for the good of his country". King Jim siitä vähän pahentui. ellauri321.html on line 60: Sam Weller is a fictional character in The Pickwick Papers (1836), the first novel by Charles Dickens, and the character that made Dickens famous. Читать ещё ellauri321.html on line 61: A humorous Cockney bootblack, Sam Weller first appeared in the fourth serialised episode. Previously the monthly parts of the book had been doing badly, selling only about 1... Скрыть ellauri321.html on line 67: Sam Weller is the authorized biographer of the late science fiction and fantasy author, Ray Bradbury. Weller is a writer, journalist and content creator. He is the author 6 books and a graphic novel. Скрыть ellauri321.html on line 86: Jos se kallistaa meidät paheksumaan muiden vikoja, se yllyttää meidät vihaamaan heidän menestystään yhtä lailla. Jopa voimakkaimmat mieltymyksemme ja sympatiamme kääntyvät pian tälle uralle. Halveksimme yhtä, kadehdimme ja mieluusti nöyryytämme toista. ellauri321.html on line 99: This little volume had made its mark on both sides of the Atlantic not many years before Hazlitt noticed it. It appeared in London in 1782 with this somewhat ponderous title-page: Letters from an American Farmer, Describing Certain Provincial Situations, Manners and Customs, and Conveying Some Idea Of The State Of The People Of North America, Written xi to a Friend in England, By J. Hector St. John, A Farmer In Pennsylvania. Tästä varmaan radikaali Mary otti matkakirjaan mallia. ellauri321.html on line 101: A new English edition appeared in the year following, and an American reprint of the editio princeps was brought out by Matthew Carey in Philadelphia in 1793. In the meantime its author, whose full name was J. Hector Saint John de Crèvecoeur, had himself translated the book into French, adding to it very considerably, and publishing it in Paris in 1784.* A second French edition, still further enlarged and containing excellent maps and plates, appeared in 1787. These bibliographical facts are significant. They show that for at least twenty years, probably for a much longer period, the “Letters from an American Farmer” was an important interpreter of the New World to the Old. It seems to have been in answer to a demand aroused by his first book that Crèvecoeur ventured to treat the same theme once more. But the three bulky volumes of his “Journey in Upper Pennsylvania” (1801) contain little that is now or illuminating. ellauri321.html on line 103: Among other books there fell into a guy named Hazlitt's hands a little volume of double interest to him by reason of his own early sojourn in America, and in a fitting connection he gave it a word of praise. In the Edinburgh Review for October, 1829, he speaks of it as giving one an idea “how American scenery and manners may be treated with a lively poetic interest. The pictures are sometimes highly colored, but they are vivid and strikingly characteristic.” “The author,” he continues, “gives not only the objects, but the feelings of a new country.” Hazlitt had read the book and had been delighted with it nearly a quarter of a century before he wrote of it, and in the earliest years of the century he had commended it warmly to his friends. In November, 1805, Lamb wrote: “Oh, tell Hazlitt not to forget the American Farmer. I dare say it is not so good as he fancies; but a book's a book.”* And it is this book, which not only gained the sympathies of Hazlitt and Charles Lamb, but also by its idealized treatment of American country life may possibly have stirred, as Professor Moses Coit Tyler thought, the imaginations of Byron and Coleridge. ellauri321.html on line 105: For many years after Hazlitt had sounded his note of praise, Crèvecoeur and his work remained practically unknown. The ideas for which he stood, the literary atmosphere that he created, were both old-fashioned. Few people took Rousseau from their upper shelves, and the dust gathered on the tomes of Chateaubriand. Even Werther was more talked about than read. And so no one cared for this Earthly Paradise of the Age of Reason dashed with Rousseau's sentimentality, filled with his love of Nature, and prophetic of the whole Emigrant literature of France. ellauri321.html on line 107: J. Hector Saint John de Crèvecoeur was born at Caen on January 31, 1735, of a noble family which had played some part in Norman history as early as the eleventh century. ellauri321.html on line 108: In 1747, in his sixteenth year, Crèvecoeur was sent by his family to England in order to complete his education. But the young man was of an adventurous spirit, and after a sojourn of about seven years in England, he set sail for Canada, where for the years 1758–59 he served in the French army. In 1764, after some residence in Pennsylvania, he became a naturalized citizen of New York, and five years later settled on a farm in Ulster County. Here, with his wife, Mahetable Tiffet of Yonkers, he lived the peaceful life of many idyllic years during which he gathered the materials for his book. Obviously enough he did not always remain on his farm, but viewed many parts of the country with a quietly observing eye. These journeys are recorded in his pages. He explored pretty thoroughly the settled portions of the States of New York and Pennsylvania, saw something of New England, and also penetrated westward to the limits of the colonies. He went as far South as Charleston, and may have visited Jamaica. Beyond such journeyings we may imagine these years to have xiv have been quite barren of events, serene and peaceful, until the storm of the Revolution began to break. It is not until 1779 that anything of import is again recorded of Crèvecoeur. In that year he made an attempt to return to Normandy, but the sudden appearance of a French fleet in the harbor of New York causing him to be suspected as a spy, he was imprisoned for three months. He was then permitted to sail, and, on his arrival in England, sold for thirty guineas his “Letters from an American Farmer,” which were published at London in 1782, the year after he reached France. ellauri321.html on line 110: The success of his book and his efforts to improve the agricultural conditions of Normandy made Crèvecoeur a welcome guest in France. He spent some pleasant months in French literary society, into which he was probably introduced by Mme. de Houdetot, one of the many heroines of Rousseau's “Confessions.” To this lady, an old friend of his father, he also owed his introduction to Franklin.* He returned to America at the end of 1783. ellauri321.html on line 112: Here sorrow and desolation awaited him. His wife had died a few weeks before his arrival, his farm had been ravaged, his children were in the care of strangers. But as he had been appointed French Consul in New York with the especially expressed approbation of Washington, he remained in America six years longer, with only one brief interval spent in France. Notwithstanding the disastrous practical influence of his book, through which five hundred Norman families are said to have perished in the forests of Ohio, he was now an honored citizen in his adopted country, distinguished by Washington, and the friend of Franklin. In these later years he accompanied Franklin on various journeys, one of which is recorded in the “Voyage Dans La Haute Pennsylvanie.” In 1790 he returned to France, living now at Rouen, now at Sarcelles, where he died on November 12, 1813. He was a man of “serene temper and pure benevolence,” of good sense and sound judgment; something also of a dreamer, yet of a rhetorical rather than a poetical temperament; typically French, since there were in him no extremes of opinion or emotion. He followed the dictates of his reason tempered by the warmth of his heart, and treated life justly and sanely. ellauri321.html on line 117: Crèvecoeur sought and found, or imagined that he had found, that land of plain living and high thinking, of simple virtue and untrammeled manhood, which was one of the dreams of his age. Here were none of those social distinctions against which Werther so bitterly rebelled. The restraints of law were reduced to a minimum and in Crèvecoeur's favorite Society of Friends (of which he gave a long account to his French countrymen) there were not even priests. In a word, the spiritual rebellion of that period was essentially a rebellion against institutions, and the real corresponded very nearly to the ideal in colonial America. Beyond the limits of the colonies, moreover, the absolute ideal hovered. ellauri321.html on line 119: This was the Indian; not the red man of actual flesh an and xvii and blood, but the Tenewissa of Crèvecoeur, and the Atala of Chateaubriand. The pressure of the tyrannous centuries drove men to an ideal of extreme liberty. It was the Indian, living in uninterrupted communion with Nature, and within the most flexible of societies, whom they contrasted with the European held in the iron vise of a complex and traditional social order. All the undeniable charm of this ideal of freedom, of simplicity, of a life close to Nature, Crèvecoeur embodied in his book. ellauri321.html on line 123: But Crèvecoeur was after all a Frenchman, with the strong social instinct of his race. And so he proceeds to analyze and define the political conditions of America. It fills him with a quiet but deep satisfaction to be one of a community of “freeholders, the possessors of the soil they cultivate, members of the government they obey, and the framers of their own laws by means of their representatives.” Thus he rises to a consideration of this new type of social man and seeks to answer the question: What xx What is an American? His answer is delightful literature, but fanciful sociology. Had the colonial farmers all been Crèvecoeurs, had they all possessed his ideality, his power of raising simple things into true human dignity, of connecting the homeliest activity with the ultimate social purpose which it furthers in its own small way, his description of the American would have been fair enough. As a matter of fact, the hard-working colonial farmer, cut off from the refining and subduing influences of an older civilization, was probably no very delectable type, however worthy, and one fears that Professor Wendell is right in declaring that Crèvecoeur's American is no more human than some ideal savage of Voltaire. But in this fact lies much of the literary charm of his work, and of its value as a human document of the age of the Revolution. ellauri321.html on line 125: Good and evil I see is to be found in all societies, and it is in vain to seek for any spot where those ingredients are not mixed. I therefore rest satisfied, and thank God that my lot is to be an American farmer, instead of a Russian boor, or a bloody Hungarian peasant. ellauri321.html on line 129: My father left me three hundred and seventy-one acres of land, forty-seven of which are good timothy meadow, an excellent orchard, a good house, and a substantial barn. Aloitti lähes tyhjästä kuten Donald Trump, jolle isä antoi starttirahaxi vaivaisen miljoonan. ellauri321.html on line 131: Yet when young I entertained some thoughts of selling my farm. I thought it afforded but a dull repetition of the same labours and pleasures. I thought the former tedious and heavy, the latter few and insipid; but when I came to consider myself as divested of my farm, I then found the world so wide, and every place so full, that I began to fear lest there would be no room for me. My farm, my house, my barn, presented to my imagination, objects from which I adduced quite new ideas; they were more forcible than before. Why should not I find myself happy, said I, where my father was before? He left me no good books it is true, he gave me no other education than the art of reading and writing; but he left me a good farm, and his experience; he left me free from debts, and no kind of difficulties to struggle with 24 with.—I married, and this perfectly reconciled me to my situation; my wife rendered my house all at once chearful and pleasing; it no longer appeared gloomy and solitary as before; when I went to work in my fields I worked with more alacrity and sprightliness; I felt that I did not work for myself alone, and this encouraged me much. My wife would often come with her kitting in her hand, and sit under the shady trees, praising the straightness of my furrows, and the docility of my horses; this swelled my heart and made every thing light and pleasant, and I regretted that I had not married before. I felt myself happy in my new situation, and where is that station which can confer a more substantial system of felicity than that of an American farmer, possessing freedom of action, freedom of thoughts, ruled by a mode of government which requires but little from us? Every year I kill from 1500 to 2,000 weight of pork, 1,200 of beef, half a dozen of good wethers in harvest: of fowls my wife has always a great stock: what can I wish more? ellauri321.html on line 133: My negroes are tolerably faithful and healthy; by a long series of industry and honest dealings, my father left behind him the name of a good man; I have but to tread his paths to be happy and a good man like him. ellauri321.html on line 137: Whenever I go abroad it is always involuntary. I never return home without feeling some pleasing emotion, which I often suppress as useless and foolish. The instant I enter on my own land, the bright idea of property, of exclusive right, of independence exalt my mind. Precious soil, I say to myself, by what singular custom of law is it that thou wast made to constitute the riches of the freeholder? What should we American farmers be without the distinct possession of that soil? It feeds, it clothes us, from it we draw even a great exuberancy, our best meat, our richest drink, the very honey of our bees comes from this privileged spot. No wonder we should thus cherish its possession, no wonder that so many Europeans who have never been able to say that such portion of land was theirs, cross the Atlantic to realize that happiness. this is what may be called the true and the only philosophy of an American farmer. He is like a cock perhaps, arrayed with the most majestic plumes, tender to its mate, bold, courageous, endowed with an astonishing instinct to fuck, with thoughts, with memory, and every distinguishing characteristic of the reason of man. I really enjoy killing all my animals, like doves, my record is fourteen dozen. ellauri321.html on line 145: There, on a Sunday, he sees a congregation of respectable farmers and their wives, all clad in neat homespun, well mounted, or riding in their own humble waggons. There is not among them an esquire, saving the unlettered magistrate. ellauri321.html on line 148: Urged by a variety of motives that we need not go into, here they came. The laws, the indulgent laws, protect them as they arrive, stamping on them the symbol of adoption; they receive ample rewards for their labours; ellauri321.html on line 156: Those who live near the sea, feed more on fish than on flesh, and often encounter that boisterous element. This renders them more bold and enterprising; this leads them to neglect the confined occupations of the land. They see and converse with a variety of people; their intercourse with mankind becomes extensive. The sea inspires them with a love of traffic, a desire of transporting produce from one place to another; and leads them to a variety of resources which supply the place of labour. Those who inhabit the middle settlements, by far the most numerous, must be very different; the simple cultivation of the earth purifies them, but the indulgences of the government, the soft remonstrances of religion, the rank of independent freeholders, must necessarily inspire them with sentiments, very little known in Europe among people of the same class. What do I say? Europe has no such class of men; the early knowledge they acquire, the early bargains they make, give them a great degree of sagacity. As freemen men 58 they will be litigious; pride and obstinacy are often the cause of law suits; the nature of our laws and governments may be another. As citizens it is easy to imagine, that they will carefully read the newspapers, enter into every political disquisition, freely blame or censure governors and others. As farmers they will be carful and anxious to get as much as they can, because what they get is their own. As northern men they will love the chearful cup. ellauri321.html on line 161: By living in or near the woods, their actions are regulated by the wildness of the neighbourhood. The deer often come to eat their grain, the wolves to destroy their sheep, the bears to kill their hogs, the foxes to catch their poultry. This surrounding hostility, immediately puts the gun into their hands; they watch 67 watch these animals, they kill some; and thus by defending their property, they soon become professed hunters; this is the progress; once hunters, farewell to the plough. The chase renders them ferocious, gloomy, and unsociable; a hunter wants no neighbour, he rather hates them, because he dreads the competition. In a little time their success in the woods makes them neglect their tillage. They trust to the natural fecundity of the earth, and therefore do little; carelessness in fencing, often exposes what little they sow to destruction; they are not at home to watch; ellauri321.html on line 166: Near the great woods, in the last inhabited districts men seem to be placed still farther beyond the reach of government, which in some measure leaves them to themselves. How can it pervade every corner; as they were driven there by misfortunes, tunes, necessity of beginnings, desire of acquiring large tracks of land, idleness, frequent want of œconomy, ancient debts; the re-union of such people does not afford a very pleasing spectacle. When discord, want of unity and friendship; when either drunkenness or idleness prevail in such remote districts; contention, inactivity, and wretchedness must ensue. There are not the same remedies to these evils as in a long established community. The few magistrates they have, are in general little better than the rest; they are often in a perfect state of war; that of man against man, sometimes decided by blows, sometimes by means of the law; that of man against every wild inhabitant of these venerable woods, of which they are come to dispossess them. There men appear to be no better than carnivorous animals of a superior rank, living on the flesh of wild animals when they can catch them, and when they are not able, they subsist on grain. Eating of wild meat, whatever you may think, tends to alter their temper. ellauri321.html on line 168: So he who would wish to see America in its proper light, and have a true idea of its feeble beginnings and barbarous rudiments, must visit our extended line of frontiers where the last settlers dwell, and where he may see the first labours of settlement, the mode of clearing the earth, in all their different appearances; where men are wholly left dependent on their native tempers, and on the spur of uncertain industry, which often fails when not sanctified by the efficacy of a few moral rules. There, remote from the power of example, and check of shame, many families exhibit the most hideous parts of our society. They are a kind of forlorn hope, preceding by ten or twelve years the most respectable army of veterans which come after them. In that space, prosperity will polish some, vice and the law will drive off the rest, who uniting again with others like themselves will recede still farther; making room for more industrious people, who will finish their improvements, convert the loghouse into a convenient habitation, and rejoicing that the first heavy labours are finished, will change in a few years that hitherto barbarous country into a fine fertile, well regulated district. Such is our progress, such is the march of the Europeans toward the interior parts of this continent. In all societies there are off-casts; this impure part serves as our precursors or pioneers; my father himself was one of that class, but he came upon honest principles, and was therefore one of the few who held fast; by good conduct and temperance, he transmitted to me his fair inheritance, when not above one in fourteen of his contemporaries had the same good fortune. ellauri321.html on line 170: As I have endeavoured to shew you how Europeans become Americans; it may not be disagreeable to shew you likewise how the various Christian sects introduced, wear out, and how religious indifference becomes prevalent. When any considerable number of a particular sect happen to dwell contiguous to each other, they immediately erect a temple, and there worship the Divinity agreeably to 62 their own peculiar ideas. Nobody disturbs them. If any new sect springs up in Europe, it may happen that many of its professors will come and settle in America. As they bring their zeal with them, they are at liberty to make proselytes if they can, and to build a meeting and to follow the dictates of their consciences; for neither the government nor any other power interferes. If they are peaceable subjects, and are industrious, what is it to their neighbours how and in what manner they think fit to address their prayers to the Supreme Being? But if the sectaries are not settled close together, if they are mixed with other denominations, their zeal will cool for want of fuel, and will be extinguished in a little time. Then the Americans become as to religion, what they are as to country, allied to all. In them the name of Englishman, Frenchman, and European is lost, and in like manner, the strict modes of Christianity as practised in Europe are lost also. ellauri321.html on line 175: Thus our bad people are those who are half cultivators and half hunters; and the worst of them are those who have degenerated altogether into the hunting state. As old ploughmen and new men of the woods, as Europeans and new made Indians, they contract the vices of both; they adopt the moroseness and ferocity of a native, without his mildness, or even his industry at home. If manners are not refined, at least they are rendered simple and inoffensive by tilling the earth; all our wants are supplied by it, our time is divided between labour and rest, and leaves none for the commission of great misdeeds. As hunters it is divided between the toil of the chase, the idleness of repose, or the indulgence of inebriation. ellauri321.html on line 178: yet, when it is united with bad luck, it leads to want: want stimulates that propensity to rapacity and injustice, too natural to needy men, which is the 70 the fatal gradation. After this explanation of the effects which follow by living in the woods, shall we yet vainly flatter ourselves with the hope of converting the Indians? We should rather begin with converting our back-settlers. the back-settlers of both the Carolinas, Virginia, and many other parts, have been long a set of lawless people; it has been even dangerous to travel among them. ellauri321.html on line 182: There is room for every body in America; has he any particular talent, or industry? he exerts it in order to procure a livelihood, and it succeeds. Is he a merchant? the avenues of trade are infinite; is he eminent in any respect? he will be employed and respected. Does he love a country life? pleasant farms present themselves; he may purchase what he wants, and thereby become an American farmer. Is he a labourer, sober and industrious? he need not go many miles, nor receive many informations before he will be hired, well fed at the table of his employer, and paid four or five times more than he can get in Europe. Does he want uncultivated lands? Thousands of acres present themselves, which he may purchase cheap. Whatever be his talents or inclinations, if they are moderate, he may satisfy them. I do not mean that every one who comes will grow rich in a little time; no, but he may procure an easy, decent low maintenance, by his industry. Instead of starving he will be fed, instead of being idle he will have employment; and these are riches enough for such men as come over here. ellauri321.html on line 186: Let me select one as an epitome of the rest, say this wetback from South America: he is hired, he goes to work, and works moderately; instead of being employed by a haughty person, he finds himself with his equal, placed at the substantial table of the farmer, or else at an inferior one as good; his wages are high, his bed is not like that bed of sorrow on which he used to lie: if he behaves with propriety, and is faithful, he is caressed, and becomes as it were a member of the Amazon family. ellauri321.html on line 189: he is advised and directed, he feels bold, he purchases some land; he gives all the money he has brought over, as well as what he has earned, and trusts to the God of harvests for the discharge of the rest. His good name procures him credit. He is now possessed of the deed, conveying to him and his posterity the fee simple and absolute property of two hundred acres of land, situated on such a shit creek without a paddle. What an epoch in this man's life! He is become a freeholder, from perhaps a Mexican boor—he is now an American, a Pennsylvanian, an English subject. ellauri321.html on line 191: Pride steps in and leads him to every thing that the laws do not expressly forbid. It is not every immigrant who succeeds; no, it is only the sober, the honest, and industrious: happy those to whom this transition has served as a powerful spur to labour, to prosperity, and to the good establishment of children, born in the days of their poverty; and who had no other portion to expect but the rags of their parents, had it not been for their crappy imigration. Why here they can find better rags on the dump and eat heartier meals from the trashcans. ellauri321.html on line 193: Others again have been led astray by this enchanting scene; their new pride, instead of leading them to the fields, has kept them in idleness; the idea of possessing lands or a lot of cash is all that satisfies them—though surrounded with fertility, they have mouldered away their time in inactivity, misinformed husbandry, and ineffectual endeavours. ellauri321.html on line 195: The Scotch and the Irish might have lived in their own country perhaps as poor, but enjoying more civil advantages, the effects of their new situation do not strike them so forcibly, nor has it so lasting an effect. From whence the difference arises I know not, but out of twelve families of emigrants of each country, generally seven Scotch will succeed, nine German, and four Irish. The Scotch are frugal and laborious, but their wives cannot work so hard as German women, who on the contrary vie with their husbands, and often share with them the most severe toils of the field, which they understand better. They have therefore nothing to struggle against, but the common casualties of nature. The Irish do not prosper so well; they love to drink and to quarrel; they are litigious, and soon take to the gun, which is the ruin of every thing; they seem beside to labour under a greater degree of ignorance in husbandry than the others; perhaps it is that their industry had less scope, and was less exercised at home. Their potatoes, which are easily raised, are perhaps an inducem ellauri321.html on line 220: Set in the year before the Wall Street crash, Juan in America is a classic evocation of the final mania of prohibition, as seen through equally maniacal British eyes. The character Eric Linklater devised to be his unreliable explorer was one capable of absorbing the enormity of the American experience without being overwhelmed by its incongruities. A blithe, bastard descendent of Byron(tm)s Don Juan, Linklater´s Juan is an anti-hero with a taste for the grotesque and the ridiculous, at once both dirty and deity whose response when faced either with sudden catastrophe or miraculous survival is simply to laugh. A novel in the mode of the picaresque, this is a story of erotic discovery in the sense, as Juan puts it, that, eh, your trousers hide not only your willy but your kinship to the clown. A nation emerging as a great power is exalting in absurdist energies. In its last spasms before the great depression, America is revealed through a series of unlikely accidents as Juan stumbles from state to state, somehow evading consequences as he goes. On his first day, he falls for the daughter of a gangster, witnesses a murder in a speakeasy and watches a woman leap to her death in a New York street. He thrills to the bizarreness of each spectacle and moves on to the next in a galloping mood that is part medieval romance, part running commentary on what was still, in the 1920s, the new world. ellauri321.html on line 229: Jotkut ihmiset lukevat oppiakseen asioita, jotkut lukevat eskapismin vuoksi, jotkut lukevat tunteakseen olevansa loukussa dementoituneen norjalaisen taidemaalarin mielessä. Jos olet viimeisessä kategoriassa, voisinko suositella tätä kirjaa? Se voi olla juuri sinun juttusi. Minulle vaaditaan sujuvaa tarinankerrontatekniikkaa ja tiettyä saavutettavuutta itse tarinaan, joka ei tunnu siltä, että päästäkseni siihen minun on läpäistävä satutyylisiä tehtäviä, kuten röyhelöiden puhdistaminen päästäkseni siihen. Mutta olen laiska amerikkalainen. Anteeksi, Fosse, sinut on karkotettu. ellauri321.html on line 260: It represented the temporary culmination of long-standing efforts by US imperialism to install a puppet regime on the borders of Russia and brought the world a major step closer to a war between the largest nuclear powers, the US and Russia. Ukraine has since been systematically built up as a launching pad for a NATO war against Russia.The regime change prompted the outbreak of an ongoing civil war in the east of Ukraine, between Russian-backed separatists and the US-backed Ukrainian army, that has claimed the lives of tens of thousands and displaced millions. ellauri321.html on line 264: The people at the top of the government in Ukraine as well as those in the governments of the collective West add immensely to their bank accounts. Zelenskyy, for example, just purchased a multimillion dollar estate in Egypt to go along with the multimillion dollar villas in Italy and Switzerland, the multimillion dollar townhouse in London, the multimillion dollar beachfront house in Miami, among others. In this way, he replaced the multimillion dollar property in Crimea that was confiscated by Russia to be sold and the money was donated to children who have been orphaned by the conflict. ellauri321.html on line 268: Clark Kent: How’s the weather in Mockba, comrade? ellauri321.html on line 274: Mutta eräänä kuumana syyskuun iltana - kun Juan oli kolmannen tai neljännen kerran onnistunut karkaamaan ja istui eräillä portailla maantien varressa, rupesi hän torvisoittoa ja pölypilviä seuratessaan ymmärtämään asioita. Miksi, hän ajatteli, olivat kaikki vanhemmat ihmiset menettäneet järkensä? Miksi he sen sijaan, että olisivat rauhallisia ja hyväntuulisia, olivat kuumia, vihaisia, kiihtyneitä ja aina valmiita itkemään? Hän tiesi, että hänen isoisänsä oli tyhmä vanha äijä, Rhea tyhmä pikkutyttö ja kylän lapset auttamattoman tyhmiä. Oli hauska huomata sellaisia asioita, ja hänen salaperäinen sielunsa hekumoi tämänkaltaisissa huomioissa. Mutta oli kauheata huomata koko maailman tulevan hulluksi. Hän ei voinut nauraa sille... Kaksi sotilasta ajoi hänen ohitseen polkupyörillä. Sitten tuli puoli tusinaa lisää. Heidän polkupyörillään oli raskas kuorma kiväärejä ja khakivärisiä kääröjä. Vähitellen alkoi sieltä kuulua musiikkia, ensin miellyttävän kauniina, mutta muuttuen kovaksi ja läpitunkevaksi lähestyessään. Rykmentin soittokunta tuli näkyviin. Miehet olivat punaisia kasvoiltaan ja pienet tomupilvet kohosivat tiestä, kun heidän jalkansa heiluivat jäykkinä musiikin tahdissa, ja kun he menivät ohi, pitivät torvet huumaavaa melua. Soittokunnan takana ratsasti kaksi upseeria. Toinen heistä oli Juanin mielestä aivan hänen isänsä näköinen. Toinen oli nuori, hauskannäköinen ja ruskettunut. Ja upseerien perässä tuli loputon jono miehiä. Sadat jalat, paksuina ja jäykkinä khakivärisissä sääryksissään, heiluivat väsymättä musiikin mahtavien iskujen mukaan. Jotkut miehistä nauroivat ja laskivat leikkiä. Toiset toljottivat suoraan eteensä. Useimmat olivat aivan nuoria, mutta joillakin oli V:n muotoiset nauhat hihassaan ja he näyttivät julmilta ja itsevarmoilta. Aina vähän ajan kuluttua tuli ratsastava upseeri näkyen korkealla khakivärisen miesjonon yläpuolella. Ja jonolla ei näyttänyt olevan loppua. ellauri321.html on line 305: Muistaaxeni eräs Juaniin tyytymätön jenkki Goodreads arvostelija sanoi jättäneensä niteen kesken koska siinä oli niin paljon vanhoja jenkkiklisheitä. Shelved as 'dropped' September 14, 2022. Unengaging story, wooden protagonist, hackneyed American tropes. Disappointment etched all over mine phiz. Read up to p.142. ellauri321.html on line 306: Mutta vanhat jenkkiklisheet on aivan samoja kuin uudemmat? Mixi jenkit jaxaa sitten kazoa niitä uusia (lukemisesta on turha enää edes puhua)? Niinkuin tää klaaniajattelu, missä vastakkain ei ole lainkuuliaiset kansalaiset ja lainrikkojat, vaan menestyneet tyypit ja tunarit, winners ja losers. Tää piirre on viimeisen sadan vuoden aikana vaan vahvistunut, ja siitä on tullut länkkärien uusi normaali. Se on se mitä buzzword "free world" oikeasti tarkottaa. ellauri321.html on line 314: Katharine Whiner gave the 2013 AN Smith lecture in journalism at the University of Melbourne, The Rise of the Reader, discussing journalism in the age of the open web, and a speech on Truth and Reality in a Hyper-Connected World as part of the Oxford University Women of Achievement Lecture Series in May 2016. She is the winner of the Diario Madrid prize for journalism for her 2016 long read, How Technology Disrupted the Truth. She is based in London. ellauri321.html on line 320: Stuart Profit joined the Scott Trust in 2015. He has been a publishing director at Penguin Books since 1998, and before that he was the publisher of the trade division at HarperCollins for six years. ellauri321.html on line 324: Vivian Schiller joined the Scott Trust in 2015. She is Executive Director of Aspen Digital, a program of the Aspen Institute. Previously she has held multiple high-profile media roles including head of news at Twitter, general manager of NYTimes.com and president and CEO of National Public Radio. ellauri321.html on line 326: Russell "Beam me up" Scott joined the Scott Trust in 2015, and is the Scott Trust’s only senior independent director AKA owner. He runs a consultancy business specialising in strategy and execution for digital audience growth and monetisation. He is also co-founder of Grazer Learning, a start-up digital education platform and provides commercial support to a number of other tech start-ups. Previously he held multiple senior roles in consumer publishing, digital and broadcast sectors including Content Director of The Football League, Commercial Director of Northcliffe media and MD of fish4, a digital classified JV between 5 major UK regional senior pressure groups. ellauri321.html on line 332: Stephen Godsell joined GMG in 2017 as general counsel and company secretary. Prior to this he has held senior positions at The Economist Group and Clifford's Last Chance. Stephen is a board director and trustee of The Economist Educational Foundation. He is the money man. He would sell God if he had a price tag. ellauri321.html on line 336: Schibsted omistaa Norjan suurimman sanomalehden Verdens Gangin. Myös koko Pohjoismaiden suurin iltapäivälehti, Aftonbladet, on yhtiön hallussa. ellauri321.html on line 337: Ruotsissa yritys on ostanut Aftonbladetin vuonna 1996 ja Svenka Dagbladetin vuonna 1998. ellauri321.html on line 345: Globaalit viihde- ja mediamarkkinat (https://www.statista.com/statistics/237749/value-of-the-global-entertainment-and-media-market/) ovat arvokkaita, sillä ne muodostuvat televisiosta, radiosta, internetistä, sanomalehdistä ja yleensä teknologiapohjaisista yrityksistä. Vuonna 2022 tämän teollisuuden kertynyt arvo oli noin 2,5 biljoonaa (EU-biljoonaa, eli US-triljoonaa) Yhdysvaltain dollaria. Ennusteet näille markkinoille ovat optimistisia, sillä tämän toimialan odotetaan kasvattavan arvoaan seuraavien vuosien aikana ja saavuttavan mahdollisesti 2,9 biljoonan Yhdysvaltain dollarin tuoton vuoteen 2026 mennessä. ellauri321.html on line 382: Elämän ja elottomuuden paradoksi ulottuu rakastajan ja kauniin naisen ulkopuolelle ja saa ajallisen muodon, kun kolme kymmenestä rivistä alkaa sanoilla "ikuisesti". Kuulematon laulu ei koskaan vanhene ja pillut voivat soittaa ikuisesti, mikä saa rakastajat, luonnon ja kaikki mukana olevat mukaan. Näissä linjoissa syntyy uusi paradoksi, koska nämä kuolemattomat rakastajat kokevat pienen kuoleman. ellauri321.html on line 447: Sadassa vuodessa on kulien sivistys, nerokkuus ja uutteruus ajanut amerikkalaisista ohize. Nuppilukuun verrattuna jenkit ovat sentään autotuotannossa vielä joholla, sillä kuleja alkaa olla puolitoista Amerikan biljoonaa, jenkkejä vain vaivaiset kolmesataa megamölyapinaa. ellauri321.html on line 454: Lalage on yksi monista Horation runouden naisista, joita pidetään enemmän kreikkalaisena hetairaina, joka on palkattu soiraamaan ja hyvään keskusteluun sekä seksuaalipalveluihin, kuin tavallisena hevosprostituoituna. Naisten kreikkalaiset nimet ja rooli runoilijan miesten katseen idealisoituina kohteina viittaavat siihen, että useimmissa tapauksissa tämä oletus on oikea. Tässä runossa, joka on osoitettu ystävälleen Aristius Fuscukselle, runoilijalle ja kieliopilleen, Horatius (65-8 eaa.) ilmeisesti juhlii voimakasta suojasexiä, jonka hän saa omistautumisestaan Lalagelle, kuten rakkausrunoilija Tibullus (n. 55-19) teemalle. eaa.) kohtelee elegissään rakastettuaan Deliaa ( Elegiae I.2.25-32), jossa hän ylpeilee varmuusvälineestä, jonka Venus myöntää rohkeille ystäville. Horatian runo puhuu pikemminkin hänen taiteelleen omistautumisen suotuisasta vaikutuksesta häneen kuin hänen rakkaudestaan naiseen naisena huolimatta sen viimeisissä riveissä olevista siroista sanallisista viittauksista 6. vuosisadalla eaa. kreikkalaisen lyyrisen runoilijan Sapphon ( 31.3-5 ) rakkausrunoihin ja Catulluxeen (n. 84-64 eaa.) (Carmina 51.5). Tutkijat keskustelevat siitä, missä määrin Horatius on leikkisä vai ironinen tässä; hänen viileä irtautuminen kiintymyksensä kohteesta on johtanut oletukseen, että Lalage ("Puhuilija") ei itse asiassa ole nainen, vaan pikemminkin parraton poikanen. ellauri321.html on line 508: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/16/THEODOSIA_01.jpg/500px-THEODOSIA_01.jpg" /> ellauri321.html on line 547: Feodosiya, joka perustettiin hellenistisenä aikana Kreikan Theodosian siirtomaaksi, on kaupunki, joka sijaitsee noin 120 km Simferopolista itään. Ennen vuotta 1783 se tunnettiin nimellä Kaffa. Ensimmäiset juutalaiset alkoivat asettua Feodosiaan 10. vuosisadalla . Myöhäiskeskiajalla kaupunkiin rakennettiin kaksi synagogaa – yksi Krymchak-juutalaisille ja toinen Ashkenazi-juutalaisille. Karaiteyhteisöllä oli oma kenassa . Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan juutalaista yhteisöä, enimmäkseen aškenazia, oli 3 109. Suurin osa juutalaisista eli pienimuotoisesta kaupasta, käsityöstä ja viininviljelystä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Neuvostovallan alaisuudessa, kaikki juutalaisten toiminta Feodosiyassa lopetettiin. Vuonna 1926 juutalaisia oli 3 248 ja krymchakia 559, mikä muodosti vain 11 prosenttia koko väestöstä. Ennen toista maailmansotaa Feodosiyassa asui 2 922 juutalaista. Noin 1500 juutalaista onnistui pakenemaan kaupungista ennen saksalaisten saapumista. ellauri321.html on line 566: Vallankumous ei ole hyvä, sanoi Nikitin. Venäjällä oli vallankumous, jossa vaimoni menetti kaiken omaisuutensa. Raha on ehkä pahasta, mutta niin on köyhyyskin. Kun minä olin nuori, olin minä hyvin köyhä ja huomasin olevan mahdotonta olla hyväsydäminen, koska minä työskentelin niin kovasti musiikin kimpussa saadakseni rahaa, että sydämeni tuli kovaksi ja rajuksi. Nyt minä olen rikas minulla on neljäkymmentätuhatta dollaria pankissa- ja koska minä olen rikas, olen minä myös kova ja epäoikeudenmukainen. En anna lainkaan rahaa hyväntekeväisyyteen ja vältän ihmisiä, jotka aikovat lainata minulta. Mutta jos tulisi vallankumous ja minä menettäisin kaiken rahani, tulisi kaikki vielä hullummaksi. ellauri321.html on line 573: aditional Version" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri321.html on line 579: Wodehouse tunnetaan parhaiten kaikkitietävän Jeevesin ja hänen törkeän pomonsa Bertie Woosterin luojana. Myöhemmässä elämässä kirjailija kohtasi vihaisia julkisia syytöksiä, muun muassa kirjailija AA Milnen taholta, että hän oli tuntenut myötätuntoa Saksan natsihallintoa kohtaan. Oltuaan internoituna nykyisessä Puolassa Wodehouse teki Berliinissä nazien vieraana sarjan kevytmielisiä radiolähetyksiä, joita isänmaalliset brittikriitikot pitivät maanpetoksena. Hänen kannattajansa, mukaan lukien George Örwelö, puolustivat Wodehousea sanomalla, että hän oli naiivi eikä kiinnostunut politiikasta. Nyt on selvää, että näin ei ollut. ellauri321.html on line 581: Wodehouse was living in France when war broke out. He was taken prisoner when Germany invaded and sent to an internment camp in the German town of Tost, Upper Silesia. Wodehouse wrote: "If this is Upper Silesia, what on earth must Lower Silesia be like?" Ala-Sleesian voivodikunta (puol. Województwo dolnośląskie) on yksi Puolan kuudestatoista voivodikunnasta. Se sijaitsee maan lounaisosassa. Ala-Sleesian voivodikunnan pääkaupunki on Breslau. Voittajavaltojen Potsdamin sopimus antoi kaupungin Puolalle. Saksalaisväestö - vuoden 1910 väestönlaskennassa 96 % kaupungin asukkaista - siirrettiin länteen nykyisen Saksan alueelle, ja tilalle muutti puolalaisia muualta Puolasta ja Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta kuten Lvivistä. Samanlainen väestönvaihto taitaa olla menossa nyt Gazan kaistalla. ellauri321.html on line 583: Wodehouse moved to the US in 1945 and lived there until his death in 1975, aged 93. Had he returned to Affeninsel he would have been prosecuted for treason. Personality pays. You are special. Che sará sará, whatever will be will be. ellauri322.html on line 2: ad> ellauri322.html on line 17: ad> ellauri322.html on line 28: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/Carolinemathildedenmark.jpg/770px-Carolinemathildedenmark.jpg" width="100%" /> ellauri322.html on line 51: Thomas Paine est né en 1737 à Thetford, une bourgade du Norfolk en Angleterre. Son père, Joseph Pain, est quaker et sa mère, Frances Cocke Pain, anglicane. Malgré les affirmations selon lesquelles Thomas aurait changé l'orthographe de son nom de famille lors de son émigration en Amérique en 1774, il utilisait "Paine" déja en 1769, alors qu'il était encore à Lewes, dans le Sussex. Il grandit dans un milieu rural modeste et quitte l'école à l'âge de douze ans. Sa formation intellectuelle est donc celle d'un autodidacte. Grâce à cela, sa pensée simple et son style concis et clair ont fait de lui une arme efficace de propagande. ellauri322.html on line 67: En 1804, il collabore à un journal déiste publié à New York. Progressivement isolé, accusé d’athéisme et de radicalisme, Thomas Paine meurt seul dans la pauvreté, à l’âge de 72 ans, le 8 juin 1809 à Greenwich Village (New York). ellauri322.html on line 76: If nobody will be so kind as to become my foe, I shall need no more fleets nor armies, and shall be forced to reduce my taxes. The American war enabled me to double the taxes; the Dutch business to add more; the Nootka humbug gave me a pretext for raising three millions sterling more; but unless I can make an enemy of Russia the harvest from wars will end. I was the first to incite Turk against Russian, and now I hope to reap a fresh crop of taxes. Kuulostaapa tutulta. ellauri322.html on line 80: All the great laws of society are laws of nature. Those of trade and commerce, whether with respect to the intercourse of individuals or of nations, are laws of mutual and reciprocal interest. Ja hah. ellauri322.html on line 93: In contemplating the whole of this subject, I extend my views into the department of commerce. In all my publications, where the matter would admit, I have been an advocate for commerce, because I am a friend to its effects. It is a pacific system, operating to cordialise mankind, by rendering nations, as well as individuals, useful to each other. As to the mere theoretical reformation, I have never preached it up. The most effectual process is that of improving the condition of man by means of his interest; and it is on this ground that I take my stand. If commerce were permitted to act to the universal extent it is capable, it would extirpate the system of war, and produce a revolution in the uncivilised state of governments. The invention of commerce has arisen since those governments began, and is the greatest approach towards universal civilisation that has yet been made by any means not immediately flowing from moral principles. Whatever has a tendency to promote the civil intercourse of nations by an exchange of benefits, is a subject as worthy of philosophy as of politics. ellauri322.html on line 95: Commerce is no other than the traffic of two individuals, multiplied on a scale of numbers; and by the same rule that nature intended for the intercourse of two, she intended that of all. For this purpose she has distributed the materials of manufactures and commerce, in various and distant parts of a nation and of the world; and as they cannot be procured by war so cheaply or so commodiously as by commerce, she has rendered the latter the means of extirpating the former. As the two are nearly the opposite of each other, consequently, the uncivilised state of the European governments is injurious to commerce. Every kind of destruction or embarrassment serves to lessen the quantity, and it matters but little in what part of the commercial world the reduction begins. Like blood, it cannot be taken from any of the parts, without being taken from the whole mass in circulation, and all partake of the loss. When the ability in any nation to buy is destroyed, it equally involves the seller. Could the government of England destroy the commerce of all other nations, she would most effectually ruin her own. It is possible that a nation may be the carrier for the world, but she cannot be the merchant. She cannot be the seller and buyer of her own merchandise. The ability to buy must reside out of herself; and, therefore, the prosperity of any commercial nation is regulated by the prosperity of the rest. If they are poor she cannot be rich, and her condition, be what it may, is an index of the height of the commercial tide in other nations. When, therefore, governments are at war, the attack is made upon a common stock of commerce, and the consequence is the same as if each had attacked his own. ellauri322.html on line 100: Commerce needs no other protection than the reciprocal interest which every nation feels in supporting it⁠—it is common stock⁠—it exists by a balance of advantages to all; and the only interruption it meets, is from the present uncivilised state of governments, and which it is its common interest to reform. Buahaha. ellauri322.html on line 106: At an early period⁠—little more than sixteen years of age, raw and adventurous, and heated with the false heroism of a master who had served in a man-of-war⁠—I began the carver of my own fortune, and entered on board the Terrible Privateer, Captain Death. From this adventure I was happily prevented by the affectionate and moral remonstrance of a good father, who, from his own habits of life, being of the Quaker profession, must begin to look upon me as lost. ellauri322.html on line 123: The opening of South America would produce an immense field of commerce, and a ready money market for manufactures, which the eastern world does not. The East is already a country full of manufactures, the importation of which is not only an injury to the manufactures of England, but a drain upon its specie. The balance against England by this trade is regularly upwards of half a million annually sent out in the East-India ships in silver; and this is the reason, together with German intrigue, and German subsidies, that there is so little silver in England. ellauri322.html on line 125: Never did so great an opportunity offer itself to England, and to all Europe, as is produced by the two Revolutions of America and France. By the former, freedom has a national champion in the western world; and by the latter, in Europe. When another nation shall join France, despotism and bad government will scarcely dare to appear. To use a trite expression, the iron is becoming hot all over Europe. The insulted German and the enslaved Spaniard, the Russ and the Pole, are beginning to think. The present age will hereafter merit to be called the Age of Reason,61 and the present generation will appear to the future as the Adam of a new world. ellauri322.html on line 127: When all the governments of Europe shall be established on the representative system, nations will become acquainted, and the animosities and prejudices fomented by the intrigue and artifice of courts, will cease. As soldiers have hitherto been treated in most countries, they might be said to be without a friend. Shunned by the citizen on an apprehension of their being enemies to liberty, and too often insulted by those who commanded them, their condition was a double oppression. But where genuine principles of liberty pervade a people, everything is restored to order; and the soldier civilly treated, returns the civility. ellauri322.html on line 138: Konservatiivisessa reaktiossa brittiläistä radikalismia vastaan Godwinia vastaan hyökättiin, osittain hänen avioliittonsa vuoksi feministisen kirjailijan Mary Wollstonecraftin kanssa vuonna 1797 ja hänen rehellisen elämäkertansa vuoksi, kun tämä kuoli synnytyksen seurauksena. Heidän tyttärensä, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Mary Shelley, jatkoi Frankensteinin kirjoittamista ja meni naimisiin runoilija Percy Bysshe Shelleyn kanssa. Godwin perusti toisen vaimonsa Mary Jane Clairmontin kanssa The Juvenile Libraryn, joka antoi perheen kirjoittaa omia teoksiaan lapsille (joskus käyttämällä noms de plume) sekä kääntää ja julkaista monia muita kirjoja, joista osa on pysyvästi merkittäviä. Godwinilla on ollut huomattava vaikutus brittiläiseen huumorikirjallisuuteen (Eric Linklater) ja muuhunkin kirjalliseen kulttuuriin. ellauri322.html on line 142: Kirjaa kunnioittivat ensimmäisen sukupolven romanttiset runoilijat , kuten William Wordsworth ja Samuel Taylor Coleridge , vaikka he myöhemmin kääntyivät pois radikalismista. Kuitenkin, kuten romantiikan tutkija Andrew McCann selittää, " Percy Shelleyn töiden radikalismissa Godwinin ajattelulla oli suurin vaikutus romanttiseen liikkeeseen, ja ... Shelleyn työ oli keskeisin radikaalin tunteen elpymiselle Napoleonin sotien lopulla." ellauri322.html on line 167: Kun Caleb on nousemassa Irlantiin suuntautuvalle alukselle, hän hämmentyy toisesta rikollisesta ja hänet pidätetään. Hän lahjoo vangitsijaansa saadakseen vapauden, ennen kuin he huomaavat, että häntä todella etsitään. Caleb ansaitsee elantonsa julkaisemalla tarinoita pahamaineisista rikollisista, mutta kostonhimoinen Jones palkitsee Calebin vangitsemisesta ja pitää Calebin liikkeitä huolellisen valvonnan alaisena. ellauri322.html on line 169: Lopulta naapurin pettämä Caleb joutuu oikeuteen; Calebin syyttäjät eivät kuitenkaan ilmesty paikalle ja hänet vapautetaan äkillisesti, mutta Jones joutuu välittömästi ansaan ja lähetettäisiin kohtaamaan Falklandin kasvotusten. Falkland, joka on nyt iäkäs, laiha ja hauras, väittää, että hän ei tarkoituksella ilmaantunut oikeuteen, jotta hän voisi saada Calebin kirjoittamaan kirjallisesti, että hänen syytöksensä ovat perusteettomia. Caleb kuitenkin kieltäytyy valehtelemasta Falklandin puolesta, ja Falkland uhkaa häntä, mutta antaa hänen mennä. Falkland lähettää myöhemmin köyhtyneelle Calebille rahaa yrittääkseen lahjoa hänet. Seuraavaksi Caleb yrittää ansaita elantonsa Walesissa, mutta hänen täytyy liikkua usein, kun Jones jatkaa hänen jäljittämistään. Kun Caleb lopulta päättää matkustaa Alankomaihin, Jones kohtaa hänet ja paljastaa hänelle Falklandin tyrannillisen vallan todellisen ulottuvuuden. varoittaa Calebia, että hänet joko murhataan tai hänet pyydetään ja teloitetaan, jos hän yrittää lähteä maasta. Lopulta Caleb vakuuttaa. Tuomari kutsuu Falklandin oikeuteen, jotta hän voi julkistaa syytöksensä ja paljastaa Falklandin syyllisyyden lopullisesti. ellauri322.html on line 182: Godwin syntyi Wisbechissä Isle of Elyn saarella Cambridgeshiren osavaltiossa John ja Anne Godwinille, ja hänestä tuli seitsemäs vanhempiensa 13 lapsesta. Godwinin perhe oli molemmin puolin keskiluokkaa ja hänen vanhempansa noudattivat tiukkaa kalvinismin muotoa . Godwinin äiti oli kotoisin varakkaasta perheestä, mutta hänen setänsä kevytmielisyyden vuoksi perheen omaisuus meni hukkaan. Perheen onneksi hänen isänsä oli menestyvä kauppias, joka osallistui balttikauppaan. Pian Williamin syntymän jälkeen hänen isänsä John, nonkonformistinen ministeri , muutti perheen Debenhamiin Suffolkiin ja myöhemmin Guestwickiin Norfolkissa, jolla oli radikaali historia pyöreäpäiden linnoituksena Englannin sisällissodan aikana. ellauri322.html on line 193: William Godwin, Shelley’s father lived long enough to grow conservative and gradually let his radical views fall by the way-side, Mary Wollstonecraft did not have that chance, as she died, still a relatively young woman (38), from complications after giving birth to Mary Godwin (later Shelley). ellauri322.html on line 202: Radikaali Mary pohjoismaissa ellauri322.html on line 206: Vuonna 1795 radikaali filosofi Mary Wollstonecraft matkusti Skandinaviaan pienen tyttärensä kanssa etsimään kadonnutta aarretta. ellauri322.html on line 210: Liikkuessaan boheemissa radikaalien piirissä hän tapasi Gilbert Imlayn, amerikkalaisen vallankumouksellisen sotilaan ja kaupallisen seikkailijan. Kesällä 1793 hän oli raskaana. ellauri322.html on line 224: "Oletko koskaan tavannut Mary Wollstonecroftin [sic] kirjeitä Ruotsista ja Norjasta? Hän on saanut minut rakastamaan kylmää ilmastoa, pakkasta ja lunta, kiintymään pohjoiseen kuutamoon noin teoriassa. Kirja sisältää upeita kuvailevia kohtia. Yhden sanotaan olleen inspiraationa pyhälle joelle Coleridgen "Kubla Khanissa". Se kuvaa hänen vaikutelmiaan suuresta vesiputouksesta Fredrikstadin ulkopuolella Norjassa: ellauri322.html on line 229: Radikaali englantilainen filosofi William Godwin päätti: "Jos koskaan oli kirja, jonka on suunniteltu rakastuttavan pallopään kynäilijäänsä, tämä näyttää minusta siltä kirjalta." Lontoossa Godwin ja Wollstonecraft aloittivat rakkaussuhteen. Vuoden sisällä hiän oli taas raskaana, ja huolimatta heidän pahamaineisesta vastenmielisyydestään avioliittoa kohtaan, he päättivät mennä naimisiin. "Luulen, että olette maailman erikoisin aviopari", ystävä kommentoi. Wollstonecraft synnytti sitten tyttären, tulevan Mary Shelleyn, Frankensteinin ( 1818) kirjoittajan. Hiän (äiti siis) kuoli pian sen jälkeen, 38-vuotiaana. ellauri322.html on line 232: MARY WOLLSTONECRAFT was born on the 27th of April, 1759. Her father, a quick-tempered and unsettled man, capable of beating wife, child, and dog was the son of a manufacturer who made money in Spitalfields, when Spitalfields was prosperous. Her mother was a rigorous Irishwoman, of the Dixons of Sally Shannon. Edward John Wollstonecraft of whose childpen, besides Mary, the second child, three sons and two daughters lived to be sort of men and women in course of time, got rid of about ten thousand pounds which had been left him by his father. He began to get rid of it by farming. Mary Wollstonecraft's firstremembered home was in a farm at Epping. When she was five years old, the family moved to another farm, by the Chelmsford Toad. When she was between six and seven years old they moved again, to the neighbourhood of Barking. There they remained three years before the next move, which was to a farm near Beverley, in Yorkshire. In Yorkshire they remained six years, and Mary Wollstonecraft had there what education fell to her lot between the ages of ten and sixteen. ellauri322.html on line 234: Edward John Wollstonecraft then gave up farming to venture upon a commercial speculation. This caused him to live for a year and a half at Queen's Row, Hoxton. His daughter Mary was then sixteen; and while at Hoxton she had her education advanced by the friendly care of a deformed clergyman Mr. Clare who lived next door, and stayed so much at home that his one pair of shoes had lasted him for fourteen years. But Mary Wollstonecraft's chief friend at this time was an accomplished girl only two years older than herself, who maintained her father, mother, and family by skill in drawing. Her name was Frances Blood, and she especially, by her example and direct instruction, drew out her "young friend's" drawers. ellauri322.html on line 236: In 1776, Mary Wollstonecraft's father, a rolling stone, rolled into Wales. Again he was a failure. Next year again he was a Londoner; and Mary had influence enough to persuade him. to choose a house at Walworth, where she would be near to her friend's fanny. Then, however, the conditions of her home life caused her to be often on the point of going away to earn a living for herself. In 1778, when she was nineteen, Mary Wollstonecraft did leave home, to take a situation as companion with a rich tradesman's widow at Bath, of whom it was said that none of her companions could stay with her. Mary Wollstonecraft, nevertheless, stayed two years with the difficult widow, and made herself respected. Her mother's failing health then caused Mary to return to her. The father was then living at Enfield, and trying to save the small remainder of his means by not venturing upon any business at all. The mother died after long suffering, wholly dependent on her daughter Mary's constant care. The mother's last words were often quoted by Mary Wollstonecraft in her own last years of distress "A little patience, and all will be over." ellauri322.html on line 238: After the mother's death, Mary Wollstonecraft left home again, to live with her friend, Fanny Blood, who was at Walham Green. In 1782 she went to nurse a manned sister through a dangerous illness. The father's need of support next pressed upon her. He had spent not only his own money, but also the little that had been specially reserved for his children. It is said to be the privilege of a passionate man that he always gets what he wants; he gets to be avoided, and they never find a convenient corner of their own who shut themselves out from the kindly fellowship of life. ellauri322.html on line 240: In 1783 Mary Wollstonecraft aged twenty-lour with two of her sisters, joined Fanny Blood in setting up a day school at Islington, which was removed in a few months to Newington Green. Early in 1785 Fanny Blood, far gone in consumption, sailed for Lisbon to marry an Irish surgeon who was settled there. After her marriage it was evident that she had but a few months to live ; Mary Wollstonecraft, deaf to all opposing counsel, then left her school, and, with help of money from a friendly woman, she went out to nurse her, and was by her when she died. Mary Wollstonecraft remembered her loss ten years afterwards in these "Letters from Sweden and Norway," when she wrote: ellauri322.html on line 244: Mary Wollstonecraft left Lisbon for England late in December, 1785. When she came back she found Fanny's poor parents anxious to go back to Ireland ; and as she had been often told that she could earn by writing, she wrote a pamphlet of 162 small pages" Thoughts on the Education of Daughters " and got ten pounds for it. This she gave to hel- friend's parents to enable them to go back to their kindred. In all she did there is clear evidence of an ardent, generous, impulsive nature. One day her friend Fanny Blood had repined at the unhappy surroundings in the home she was maintaining for her father and mother, and longed for a little home of her own to do her work in. Her friend quietly found rooms, got furniture together, and told her that her little home was ready ; she had only to walk into it. Then it seemed strange to Mary Wollstonecraft that Fanny Blood was withheld by thoughts that had not been uppermost in the mood of complaint. She thought her friend irresolute, where she had herself been generously rash. Her end would have been happier had she been helped, as many are, by that calm influence of home in which some knowledge of the world passes from father and mother to son and daughter, without visible teaching and preaching, in easiest companionship of young and old from day to day. ellauri322.html on line 246: The little payment for her pamphlet on the " Education of Daughters " caused Mary Wollstonecraft to think more seriously of earning by her pen. The pamphlet seems also to have advanced her credit as a teacher. After giving up her day school, she spent some weeks at Eton with the Rev. Mr. Prior, one of the masters there, who recommended her as governess to the daughters of Lord Kingsborough, an Irish viscount, eldest son of the Earl of Kingston. Her way of teaching was by winning love, and she obtained the warm affection of the eldest of her pupils, who became afterwards Countess Mount-Cashel. In the summer of 1787, Lord Kingsborough's family, including Mary Wollstonecraft, was at Bristol Hot-wells, before going to the Continent. While there, Mary Wollstonecraft wrote her little tale published as " Mary, a Fiction," wherein there was much based on the memory of her own friendship for Fanny Blood. ellauri322.html on line 248: The publisher of Mary Wollstonecraft's " Thoughts on the Education of Daughters " was the same Joseph Johnson who in 1785 was the publisher of Oowper's " Task." With her little story written and a little money saved, the resolve to live by her pen could now be carried out. Mary Vollstonecraft, therefore, parted from her friends at Bristol, went to London, saw her publisher, and frankly told him her determination. He met her with fatherly kindness, and received her as a guest in his house while she was making her arrangements. At Michaelmas, 1787, she settled in a house in George Street, on the Surrey side of Blackfriars Bridge. There she produced a little book for children, of " Original Stories from Real Life," and earned by drudgery for Joseph Johnson. She translated, she abridged, she made a volume of Selections, and she wrote for an " Analytical Review," which Mr. Johnson founded in the middle of the year 1788. Among the books translated by her was Necker " On the Importance of Religious Opinions." Among the books abridged by her was S:dzmann's " Elements of Morality." ellauri322.html on line 250: With all this hard work she lived as sparely as she could, that she might help her family. She supported her father. That she might enable her sisters to earn their living as teachers, she sent one of them to Paris, and maintained her there for two years ; the other she placed in a school near London as parlour-boarder until she was admitted into it as a paid teacher. She placed one brother at Woolwich to qualify for the Navy, and he obtained a lieutenant's commission. For another brother, articled to an attorney whom he did not like, she obtained a transfer of dentures; and when it became clear that his quarrel was more with law than with the lawyers, she placed him with a farmer before fitting him out for emigration to America. She then sent him, so well prepared for his work there that he prospered well. ellauri322.html on line 252: She tried even to disentangle her father's affairs ; but the confusion in them was beyond her powers of arrangement. Added to all this faithful work, she took upon herself the charge of an orphan child, seven years old, whose mother had been in the number of her friends. That was the life of Mary Wollstonecraft, thirty years old, in 1789, the year of the Fall of the Bastille; the noble life now to be touched in its enthusiasms by tbe spirit of the Revolution, to be caught in the great storm, shattered, and lost among its wrecks. ellauri322.html on line 254: To Burke's attack on the French Revolution Mary Wollstonecraft wrote an Answer one of many answers provoked by it that attracted much attention. This was followed by her "Vindication of the Rights of Woman," while the air was full of declamation on the "Rights of Man." The claims made in this little book were in advance of the opinion of that day, but they are claims that have in our day been conceded. They are certainly not revolutionary in the opinion of the world tbat has become a hundred years older since the book was written (1792). No, more like 230 years, plus 1. ellauri322.html on line 256: At this time Mary Wollstonecraft had moved to rooms in Store Street, Bedford Square. She was fascinated by Fuseli the painter, and he was a married man. She felt herself to be too strongly drawn towards him, and she went to Paris at the close of the year 1792, to break the spell. She felt lonely and sad, and was not the happier for being in a mansion lent to her, from which the owner was away, and in which she lived surrounded by his servants. Strong womanly instincts were astir within her, and they were not all wise folk who had been drawn around her by her generous enthusiasm for the new hopes of the world, that made it then, as Wordsworth felt, a very heaven to the young. ellauri322.html on line 258: Four months after she had gone to Paris, Mary Wollstonecraft met at the house of a merchant, with whose wife she had become intimate, an American named Gilbert Imlay. He won her affections. That was in April, 1793. He had no means, and she had home embarrassments, for which she was unwilling that he should become in any way responsible. A part of the new dream in some minds then was of a love too pure to need or bear the bondage of authority. The mere forced union of marriage ties implied, it was said, a distrust of fidelity. When Gilbert Imlay would have married Mary Wollstonecraft, she herself refused to bind him ; she would keep him legally exempt from her responsibilities towards the father, sisters, brothers, whom she was supporting. She took his name and called herself his wife, when the French Convention, indignant at the conduct pf the British Government, issued a decree ellauri322.html on line 260: from the effects of which she would escape as the wife of a citizen of the United States. But she did not marry. She witnessed many of the horrors that came of the loosened passions of an untaught populace. A child was born to her a girl whom she named after the dead friend of her own girlhood. And then she found that she had leant upon a reed. She was neglected; and was at last forsaken. Having sent her to London, Imlay there visited her, to explain himself away. She resolved on suicide, and in dissuading her from that he gave her hope again. He needed somebody who had good judgment, and who cared for his interests, to represent him in some business affairs in Norway. She undertook to act for him, and set out on the voyage only a week after she had determined to destroy herself. ellauri322.html on line 262: The interest of this book which describes her travel is quickened by a knowledge of the heart-sorrow that underlies it all. Gilbert Imlay had promised to meet her upon her return, and go with her to Switzerland. But the letters she had from him in Sweden and Norway were cold, and she came back to find that she was wholly forsaken for an actress from a strolling company of players. Then she went up the river to drown herself. She paced the road at Putney on an October night, in 1795, in heavy rain, until her clothes were drenched, that she might sink more surely, and then threw herself from the top of Putney Bridge. ellauri322.html on line 264: She was rescued, again, and lived on with deadened spirit. In 1796 adventures-in-scandinavia/">these "Letters from Sweden and Norway " were published. Early in 1797 she was married to William Godwin. On the 10th of September in the same year, at the ago of thirty-eight, Mary Wollstonecraft Godwin died, after the birth of the daughter who lived to become the wife of Shelley and write a blockbuster bestseller. The mother also would have lived, if a womanly feeling, in itself to be respected, had not led her also to unwise departure from the customs of the world. Peace be to her memory. None but kind thoughts can dwell upon the life of this too faithful disciple of Rousseau (except for the feminismim). ellauri322.html on line 291: Strömstad on Strindbergin näytelmän Velkojat tapahtumapaikka. Siellä on eniten aurinkopäiviä koko pohjois-Euroopassa. Notta revi siitä Mary joka väitit ettei päivä koskaan paista tähän risukasaan. Asukkaita saman verran suunnilleen kuin Sysmässä mutta Ruåzin suurin syväsatama. ellauri322.html on line 299: The grave has closed over a cdear friend, the friend of my youth (Fanny Blood). Still she is present with me, and I hear her soft voice warbling as I stray over the heath. Fate has separated me from another, the fire of whose eyes, tempered by infantine tenderness, still warms my breast (Mr. Imlay); even when gazing on these tremendous cliffs sublime emotions absorb my soul. And, smile not, if I add that the rosy tint of morning reminds me of a suffusion which will never more charm my senses, unless it reappears on the cheeks of my child. Her sweet blushes etc etc. ellauri322.html on line 325: En kestä ajatella, etten ole enää, kadotan itseni, vaikka olemassaolo on usein vain tuskallista tietoisuutta kurjuudesta; Ei, minusta näyttää mahdottomalta, että lakkaisin olemasta tai että tämä toimelias, levoton henki, joka on yhtä elävä ilolle ja surulle, järjestettäisiin vain pölyxi, joka on valmis lentämään ulkomaille heti, kun kevät napsahtaa tai kipinä sammuu, joka pitää sen koossa. Varmasti tässä sydämessä asuu jotain, joka ei ole katoava, ja elämä on enemmän kuin unelma. Eix je? ellauri322.html on line 334: It would, I think, be a great advantage to the English, if feats of activity (I do not include boxing matches) were encouraged on a Sunday, as it might stop the progress of Methodism. Aristocracy and fanaticism seem equally to be gaining ground in England, particularly in the North. ellauri322.html on line 335: The destruction, or gradual reduction, of their forests will probably ameliorate the climate, and their manners will naturally improve in the same ratio as industry requires ingenuity. The world requires, I see, the hand of man to perfect it. ellauri322.html on line 337: The increasing population of the earth must necessarily tend to its improvement, as the means of existence are multiplied by invention. You have probably made similar reflections in America, where the face of the country, I suppose, resembles the wilds of Norway. ellauri322.html on line 341: The Lady of the Leaf ordain'd a feast, ellauri322.html on line 342: And made the Lady of the Flower her guest. ellauri322.html on line 353: Se vähä, mitä olen nähnyt kansan tavoista Larvikissa ei miellytä minua senkään vertaa kuin Tonsbergin tavat. Minua varoitetaan ennakolta, että huomaan norskien olevan yhä ovelampia ja petollisempia, kun etenen länteen päin, samassa suhteessa kuin maatalous vähenee, sillä heidän kaupunkinsa on rakennettu paljaille kallioille, kadut ovat kapeita siltoja ja asukkaat ovat kaikki kieroja merenkulkijoita tai laivojen omistajia, jotka pitävät kauppoja. ellauri322.html on line 358: The view of this wild coast, as we sailed along it, afforded me a continual subject for meditation. I anticipated the future improvement of the world, and observed how much man has still to do to obtain of the earth all it could yield. I even carried my speculations so far as to advance a million or two of years (!) to the moment when the earth would perhaps be so perfectly cultivated, and so completely peopled, as to render it necessary to inhabit every spot, yes, even these bleak shores. Imagination went still farther, and pictured the state of man when the earth could no longer support him. Whither was he to flee from universal famine ? Sitten se kezu söi ize izensä ja sixi ei enää ole kezuja. ellauri322.html on line 367: Here I met with an intelligent literary man, who was anxious to gather information from me relative to the past and present situation of France. The newspapers printed at Copenhagen, as well as those in England, give the most exaggerated accounts of their atrocities and distresses, but the former without any apparent comments or inferences. Still the Norwegians, though more connected with the English, speaking their language and copying their manners, wish well to the Republican cause, and follow with the most lively interest the successes of the French arms. So determined were they, in fact, to excuse everything, disgracing the struggle of freedom, by admitting the tyrant’s plea, necessity, that I could hardly persuade them that Robespierre was a monster. Laureenska myöntää että kaikki ukrainalaiset eivät pidä Zelenskystä. ellauri322.html on line 369: You may think me too severe on commerce, but from the manner it is at present carried on little can be advanced in favour of a pursuit that wears out the most sacred principles of humanity and rectitude. What is speculation but a species of gambling, I might have said fraud, in which address generally gains the prize? ellauri322.html on line 371: A woodman's dwelling was sheltered by the forest, noble pines spreading their branches over the roof; and before the door a cow, goat, nag, and children, seemed equally content with their lot; and if contentment be all we can attain, it is, perhaps, best secured by ignorance. Tis-mal-leen! ellauri322.html on line 375: Such a contempt have they, in fact, for every species of fraud, that they will not allow the people on the western coast to be their countrymen; so much do they despise the arts for which those traders who live on the rocks are notorious. Eikä Mary tarkoita vain graffitia. ellauri322.html on line 381: Odelsretten er en særnorsk rett som ikke finnes tilsvarende i andre vestlige land. Danmark hadde en lignende rett som man startet avvikling av på slutten av 1600-tallet og endelig avskaffet i 1926. Elementer av odelsrett, integrert i arvelovgivningen, eksisterer fortsatt (per 2006) på Island og Færøyene og i Østerrike, Sveits og Tyskland. På Shetland og Orknøyene er det kjent som udal law. ellauri322.html on line 397: The Swedes are in general attached to their families, yet a divorce may be obtained by either party on proving the infidelity of the other or acknowledging it themselves. The women do not often recur to this equal privilege, for they either retaliate on their husbands by following their own devices or sink into the merest domestic drudges, worn down by tyranny to servile submission. Do not term me severe if I add, that after youth is flown the husband becomes a sot, and the wife amuses herself by scolding her servants. In fact, what is to be expected in any country where taste and cultivation of mind do not supply the place of youthful beauty and animal spirits? ellauri322.html on line 411: Mary muistelee kiukkuisena brittikuningatar Matildan kohtelua Tanskassa. Sehän on kuin Sirkka-täti joka pahastui Lady Din puolesta. Caroline Mathilde (engelsk: Caroline Matilda; født 22. juli 1751[b] på Leicester House, London, død 10. maj 1775 i Celle, Hannover) var dronning af Danmark og Norge fra 1766 til 1772. Hun var datter af Frederik Ludvig, prins af Wales, og søster til George 3. af Storbritannien. I 1766 blev hun gift med sin fætter kong Christian 7. til Danmark og Norge. ellauri322.html on line 413: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/Carolinemathildedenmark.jpg/770px-Carolinemathildedenmark.jpg" width="30%" /> ellauri322.html on line 415: Caroline Mathildes ægteskab og tid som dronning blev præget af hendes mands ændrede sindstilstand. Manden var så gal som et gøgur. I 1770 indledte hun et kærlighedsforhold til kongens livlæge Johann Friedrich Struensee, der blev den egentlige magthaver i Danmark fra 1770 til 1772. Ved kuppet mod Struensee i 1772 blev hun arresteret, ægteskabet med Christian 7. blev ophævet, og hun blev forvist fra Danmark. Hun levede herefter, adskilt fra sine børn, i byen Celle i Tysklyand indtil sin tidlige død som 23-årig i 1775. Matilda vaikuttaa ihan Hamletin äiskältä. Tanskanmaassa on psljon mätää, mutta kuninkaalla oli hyviä rintapastilleja. ellauri322.html on line 417: Many very cogent reasons have been urged by her friends to prove that her affection for Struensee was never carried to the length (15cm) alleged against her by those who feared her influence. Be that as it may she certainly was no a woman of gallantry, and if she had an attachment for him it did not disgrace her heart or understanding, the king being a notorious debauchee and an idiot into the bargain. ellauri322.html on line 432: England, the common name in Scandinavia for the United Kingdom, declared war on Denmark-Norway due to disagreements over the neutrality of Danish trade and to prevent the Danish fleet falling into the hands of the First French Empire. Tanskixet menetti Norjan ja svedut Suomen ja ottivat lohtunamixi tyhmät Bernadottet Napsulta. ellauri322.html on line 434: Jos omaisuuden pääasiallinen käyttötarkoitus on valta, sen tuottaman kunnioituksen muodossa, eikö ihmisluonnon käsittämättömien epäjohdonmukaisuuksien joukossa ole se, että ihmisillä on ilo hamstrata omaisuutta, jonka he varastavat tarvizevilta, vaikka he olisivat vakuuttuneita siitä, että on vaarallista osoittaa tällaista kadehdittavaa ylivoimaa? Eikö tämä ole orjien tilanne kaikissa maissa. Silti kyky kerätä rahaa näyttää voimistuvan samassa suhteessa, kun se on hyödytöntä. ellauri322.html on line 438: Miehet ovat kotityranneja, oli sitten isinä, veljinä tai aviomiehinä; mutta isän ja aviomiehen hallituskauden välillä on eräänlainen väliaika, joka on ainoa vapauden ja nautinnon aika, josta naiset nauttivat. The women seem to take the lead in polishing the manners everywhere, this being the only way to better their condition. ellauri322.html on line 440: A story is told here of the King’s formerly making a dog counsellor of state, because when the dog, accustomed to eat at the royal table, snatched a piece of meat off an old officer’s plate, the geezer reproved him jocosely, saying that he, monsieur le chien, had not the privilege of dining with his majesty, a privilege annexed to this distinction. ellauri322.html on line 450: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1a/Ugolino_Carpeaux_Petit_Palais_PPSO1573.jpg/1280px-Ugolino_Carpeaux_Petit_Palais_PPSO1573.jpg" width="40%" /> ellauri322.html on line 462: Itzehoe (gesprochen [ɪtsəˈhoː] (anhörenⓘ/?) mit Dehnungs-e, plattdeutsch: Itzhoe) ist eine Mittelstadt im Südwesten Schleswig-Holsteins beiderseits der Stör. Sie ist die Kreisstadt des Kreises Steinburg und zählt zu den ältesten Städten Holsteins. ellauri322.html on line 464: Yhdessä hotlassa Holsteinissa kaunis nuori nainen, jolla oli rauhoittavat taivaansiniset silmät, johti meidät erittäin siistiin olohuoneeseen ja huomasi, kuinka vapaasti ja kevytmielisesti pikkutyttöni oli pukeutunut, alkoi sääliä häntä mitä hellästi sanoen terveestä punaisuudesta huolimatta. hänen poskillaan. Tämä sama tyttö oli pukeutunut – oli sunnuntai – hyvällä maulla ja jopa kekseliäästi puuvillatakkiin, joka oli koristeltu sinisen nauhan solmuilla, ja joka oli sovitettu monimutkaisesti elävöittämään hänen kaunista ihoaan. Pysähdyin hieman ihaillakseni häntä, sillä jokainen ele oli siro; ja kylän muiden asukkaiden joukossa hän näytti puutarhaliljalta, joka yhtäkkiä kohotti päänsä jyvien ja maissikukkien sekaan. Koska laitos oli pieni, annoin hänelle kolikon, hieman suuremman kuin tavallisesti annoin tarjoilijoille, koska en voinut saada häntä istumaan - jonka hän hyväksyi hymyillen, mutta piti huolen antaakseen sen läsnä ollessani tytölle, joka toi lapselle leivän; tästä ymmärsin, että hän oli talon emäntä tai tytär ja epäilemättä kylän kauneus. Lyhyesti sanottuna kaikissa pienissä kylissä, kun lähestyin Hampuria, vallitsi iloisen teollisuuden ja köyhyyden poissulkevan mukavuuden ilmapiiri, mikä yllätti minut iloisesti. ellauri322.html on line 481: I left this letter unfinished, as I was hurried on board, and now I have only to tell you that, at the sight of Dover cliffs, I wondered how anybody could term them grand; they appear so insignificant to me, after those I had seen in Sweden and Norway. ellauri322.html on line 485: ads/posts/2023-03/1679973290_papik-pro-p-psikhologizm-v-zhivopisi-39.jpg" height="300px" /> ellauri322.html on line 486: ad/629/7ea06afc0ba9ec8921cb148d639d15c9.jpg" height="300px" /> ellauri323.html on line 2: ad> ellauri323.html on line 17: ad> ellauri323.html on line 26: ade="noshade" style="background:red;color:lightyellow;margin-top:0%;margin-bottom:0%" /> ellauri323.html on line 29: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/a/a9/Zuleika-dobson.jpg" width="100%" /> ellauri323.html on line 42: To get myself back to myself when they have gone. Saada itseni sullotuxi takaisin itseeni, kun he ovat menneet. ellauri323.html on line 60: Victoria Mary Sackville-West was the only child of Lionel Edward, third Baron of Sackville, and Victoria Josepha Dolores Catalina Sackville-West, his first cousin and the illegitimate daughter of the diplomat Sir Lionel Sackville-West. She was educated privately. As a child she started to write poetry, writing her first ballads at the age of 11. "I don't remember either my father or my mother very vividly at that time, except that Dada used to take me for terribly long walks and talk to me about science, principally Darwin, and I liked him a great deal better than mother, of whose quick temper I was frightened." (from Portrait of a Marriage by Nigel Nicolson, 1973) Vita's mother considered her ugly - she was bony, she had long legs, straight hair, and she wanted to be as boyish as possible. ellauri323.html on line 74: Sebastian The Duke was open-handed, as he could well afford to be; money was a thing about which he never needed to think. There had always been plenty of money at Chevron, and there still was, even with the income-tax raised from 11d. to 1/- in the pound; that abundance was another of the things which had never changed and which had every appearance of being unchangeable. It was taken for granted, but Sebastian saw to it that his tenants benefited as well as himself. "An ideel landlord-wish there were more like him," they said, forgetting that there were, in fact, many like him; many who, in their unobtrusive way, elected to share out their fortune, not entirely to their own advantage-quiet English squires, who, less favoured than Sebastian, were yet imbued with the same spirit, and traditionally gave their time and a good proportion of their possessions as a matter of course to those dependent upon them. A voluntary system, voluntary in that it depended upon the temperament of the squire; still, a system which possessed a certain pleasant dignity denied to the systems of a more compulsory sort. But did it, Sebastian reflected, sitting with his pen poised above his cheque-book, carry with it a disagreeable odour of charity? He thought not; for he knew that he derived as much satisfaction from the idea that Bassett would no longer endure a leaking roof as Bassett could possibly derive, next winter, from the fact that his roof no longer leaked. He would certainly go over and talk to the man Bassett. ellauri323.html on line 86: Zuleika pystyy keskeyttämään herttuan ensimmäisen itsemurhayrityksen jokiveneestä, mutta hänellä näyttää olevan romantisoitunut näkemys hänen puolestaan kuolevista miehistä, eikä vastusta itsemurha-käsitystä kokonaan. Sen sijaan herttua lupasi tappaa itsensä seuraavana päivänä - minkä Zuleika enemmän tai vähemmän sallii - päivällisellä sinä iltana seuraklubissaan, jossa myös muut jäsenet vahvistavat rakkautensa Zuleikaa kohtaan. Kerrottuaan heille suunnitelmastaan kuolla, muut sopivat yllättäen myös itsemurhan tekemiseen Zuleikan puolesta. Tämä idea saavuttaa pian kaikkien Oxford-opiskelijoiden mielet, jotka väistämättä rakastuvat Zuleikaan ensi silmäyksellä. Kaikki Oxfordin undergraduate opiskelijat ovat pian kuolleet, mukaan lukien hieman viiveellä pelkuri Noaks. Zuleika keskustelee koettelemuksesta isoisänsä Mertonin portinvartijan kanssa, joka paljastaa, että hänkin oli ihastunut kaikkiin poikiin koko ikänsä. ellauri323.html on line 94: a person or thing that is the centre of attention or admiration. ellauri323.html on line 102: adding:1em"> ellauri323.html on line 119: Zuleika was not strictly beautiful. Her eyes were a trifle large, and their lashes longer than they need have been. An anarchy of small curls was her chevelure, a dark upland of misrule, every hair asserting its rights over a not discreditable brow. For the rest, her features were not at all original. They seemed to have been derived rather from a gallimaufry of familiar models. From Madame la Marquise de Saint-Ouen came the shapely tilt of the nose. The mouth was a mere replica of Cupid’s bow, lacquered scarlet and strung with the littlest pearls. No apple-tree, no wall of peaches, had not been robbed, nor any Tyrian rose-garden, for the glory of Miss Dobson’s cheeks. Her neck was imitation-marble. Her hands and feet were of very mean proportions. She had no waist to speak of. ellauri323.html on line 122: Came that Sunday night, notanda candidissimo calculo! when she received certain guttural compliments which made absolute her vogue and enabled her to command, thenceforth, whatever terms she asked for. ellauri323.html on line 124: At the close of the Season, Paris claimed her for a month’s engagement. Paris saw her and was prostrate. Boldini did a portrait of her. Jules Bloch wrote a song about her; and this, for a whole month, was howled up and down the cobbled alleys of Montmartre. And all the little dandies were mad for “la Zuleika.” Dändeistä on paasattu mm albumeissa 49, 53, 56, 61, 98, 107, 139, ellauri323.html on line 127: In Berlin, every night, the students escorted her home with torches. Prince Vierfuenfsechs-Siebenachtneun offered her his hand, and was condemned by the Kaiser to six months’ confinement in his little castle. In Yildiz Kiosk, the tyrant who still throve there conferred on her the Order of Chastity, and offered her the central couch in his seraglio. In Petersburg, the Grand Duke Salamander Salamandrovitch fell enamoured of her. The Grand Duchess appealed to the Tzar. Zuleika was conducted across the frontier, by an escort of love-sick Cossacks. On the Sunday before she left Madrid, a great bull-fight was held in her honour. Fifteen bulls received the coup-de-grace, and Alvarez, the matador of matadors, died in the arena with her name on his lips. He had tried to kill the last bull without taking his eyes off la divina senorita. From the Vatican, the Pope launched against her a bull which fell utterly flat. ellauri323.html on line 129: Zuleika was the smiling target of all snap-shooters, and all the snap-shots were snapped up by the press and reproduced with annotations: Zuleika Dobson walking on Broadway in the sables gifted her by Grand Duke Salamander—she says “You can bounce blizzards in them”; Zuleika Dobson yawning over a love-letter from millionaire Edelweiss; relishing a cup of clam-broth—she says “They don’t use clams out there”; ordering her maid to fix her a warm bath; finding a split in the gloves she has just drawn on before starting for the musicale given in her honour by Mrs. Suetonius X. Meistersinger, the most exclusive woman in New York; chatting at the telephone to Miss Camille Van Spook, the best-born girl in New York; laughing over the recollection of a compliment made her by George Abimelech Post, the best-groomed man in New York; meditating a new trick; admonishing a waiter who has upset a cocktail over her skirt; having herself manicured; drinking tea in bed. Thus was Zuleika enabled daily to be, as one might say, a spectator of her own wonderful life. On her departure from New York, the papers spoke no more than the truth when they said she had had “a lovely time.” ellauri323.html on line 131: The further she went West—millionaire Edelweiss had loaned her his private car—the lovelier her time was. Chicago drowned the echoes of New York; final Frisco dwarfed the headlines of Chicago. Like one of its own prairie-flies, she swept the country from end to end. Then she swept back, and sailed for England. She was to return for a second season in the coming Fall. At present, she was, as I have said, “resting.” ellauri323.html on line 133: Yet Zuleika WAS very innocent, really. She was as pure as that young shepherdess Marcella, who, all unguarded, roved the mountains and was by all the shepherds adored. Like Marcella, she had given her heart to no man, had preferred none. Youths were reputed to have died for love of her, as Chrysostom died for love of the shepherdess; and she, like the shepherdess, had shed no tear. When Chrysostom was lying on his bier in the valley, and Marcella looked down from the high rock, Ambrosio, the dead man’s comrade, cried out on her, upbraiding her with bitter words—“Oh basilisk of our mountains!” Nor do I think Ambrosio spoke too strongly. Er. epm. homopetteri Horace Walpole (josta on paasattu albumeissa 14, 52, 75, 115, 235 ja 247) nimitteli Woolworthin Marya “a hyena in petticoats” or “a philosophising serpent” . ellauri323.html on line 135: And I daresay, indeed, that had he never met Zuleika, the irresistible, he would have lived, and at a very ripe old age died, a dandy without reproach. For in him the dandiacal temper had been absolute hitherto, quite untainted and unruffled. He was too much concerned with his own perfection ever to think of admiring any one else. Different from Zuleika, he cared for his wardrobe and his toilet-table not as a means to making others admire him the more, but merely as a means through which he could intensify, a ritual in which to express and realise, his own idolatry. At Eton he had been called “Peacock,” and this nick-name had followed him up to Oxford. It was not wholly apposite, however. For, whereas the peacock is a fool even among birds, the Duke had already taken (besides a particularly brilliant First in Mods) the Stanhope, the Newdigate, the Lothian, and the Gaisford Prize for Greek Verse. And these things he had achieved currente calamo, “wielding his pen,” as Scott said of Byron, “with the easy negligence of a nobleman.” The dandy must be celibate, cloistral; is, indeed, but a monk with a mirror for beads and breviary—an anchorite, mortifying his soul that his body may be perfect. ellauri323.html on line 142: “Well,” said the Duke, “it is very ugly. The Dalbraith tartan is harmonious in comparison, and has, at least, the excuse of history. If you married me, you would have the right to wear it. You would have many strange and fascinating rights. You would go to Court. I admit that the Hanoverian Court is not much. Still, it is better than nothing. ellauri323.html on line 153: The Duke withdrew his fingers before she unclasped them. That twice-flung taunt rankled still. It was monstrous to have been called a snob. A snob!—he, whose readiness to form what would certainly be regarded as a shocking misalliance ought to have stifled the charge, not merely vindicated him from it! He was a dandy, not a snob, God's wounds! ellauri323.html on line 176: Filistealaisten Jom Kippurin 50-vuotisjuhla-atakki oli "brazen", koska siinä kuoli 200 moosexenuskoista. Kostopommituxissa on kuollut tähän mennessä 232 santanekrua. Biden on antanut univocal supporttia Israelille. "Israel has the right to defend itself and its people, full stop.” "Israel ‘will act in any way necessary’ to protect citizens," ambassador tells UN Security Council. Like turn off power from Gaza. Nighty night carpet pilots! Diaper heads! Camel cowboys! Dune niggers! (Lähde) ellauri323.html on line 178: ads/2023/10/INTERACTIVE-Gaza-human-toll-1696686056.png?w=770&resize=770%2C770&quality=80" /> ellauri323.html on line 180: Member of the Hadash Party and the Israeli Knesset Ofer Cassif says while the killing of civilians on both sides was condemnable, it was Israel’s occupation of Palestinian territories, and the actions of the Netanyahu-led government, that was responsible for the deaths of Israelis and Palestinians. Cassif also criticised the US government, saying that if it had pressed Israel to move towards a peaceful political solution and to end the occupation, events such as today’s would not have happened. Eurowesterners are making very similar statements and language that you have heard from US President Joe Biden. They are firmly blaming Hamas for this attack. Biden pledges ‘all appropriate means of support’ to Israel. The US provides $3.8bn in unconditional military aid to Zion annually. Hadash is a left-wing party that supports a socialistic economy and workers' rights. It emphasizes Jewish-Arab cooperation, and its leaders were among the first to support a two-state solution. Its voters are principally middle class and secular Arabs, many from the north and Christian communities. ellauri323.html on line 190: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4f/Marianne_Moore_1948_hires.jpg" height="300px" /> ellauri323.html on line 214: ihmettelen, mitä Aadam ja Eeva velvollisuus tai pelkkä virkistys. ellauri323.html on line 262: joka vapautti Aadamin. tähtien, sukkanauhan, nappien ellauri323.html on line 312: saadakseen sen jatkumaan, "Olen sinun käskyssäsi". ellauri323.html on line 332: tuo Aadamin kokeilu, jolla on ulospääsy mutta ei sisäänpääsyä – joka näyttää ellauri324.html on line 2: ad> ellauri324.html on line 17: ad> ellauri324.html on line 28: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/9/9b/Roistovaltio.jpg" width="100%" /> ellauri324.html on line 66: Dear Dad, ellauri324.html on line 68: At around 9:30 am. I gave the order to Secdef to execute the war plan for Operation Iraqi Freedom. In spite of the fact that I had decided a few months ago to use force, if need be, to liberate Iraq and rid the country of Weapons of Mass Destruction (money and oil), the decision was an emotional one. I know I have taken the right action and do pray few will lose life. Iraq will be free, the world will be safer. The emotion of the moment has passed and now I wait word on the covert action that is taking place. ellauri324.html on line 76: Your handwritten note, just received, touched my heart. You are doing the right thing Your decision, just made, is the toughest decision you've had to make up until now. But you made it with strength and with com pasion. It is right to worry about the loss of innocent life be it Iraqi or American. But you have done that which you had to do. ellauri324.html on line 82: Devotedly, Dad ellauri324.html on line 89: DC:ssä on sotkuisia Little Salvador nimisiä lationslummeja joissa piileskelee paperittomia märkäselkiä, joita bossaavat oikeistohenkiset tatuoidut jengikingit. FBIn ja muiden vapaiden valkoisten amerikkalaisten vastaus niiden aiheuttamaan uhkaan on oman käden oikeus. FBI-agentti kovistelee latinoketkua työntäen sen kitaan pyssyä. Kaverit erottaa vaan siitä kellä on sileämpi solmio. Poikkeustapauksissa maxetaan toki ökypalkoista märkäselkien hautajaisia. Mutta laputtakaa takas Salvadoriin paperittomat, ehkä teidän USAssa syntynyt poika joskus pääsee tänne ihmemaahan oikein passilla. Senaattori ja niiden pojat ei koskaan ole syyllisiä. Voi helvetti Bones, nyt meni taas syyllistäminen aivan vituille. ellauri324.html on line 91: El Salvadorin sisällissota (espanjaksi : guerra civil de El Salvador) oli kaksitoista vuotta kestänyt sisällissota El Salvadorissa, joka käytiin El Salvadorin hallituksen ja Farabundo Martín kansallisen vapautusrintaman (FMLN), liittoutuman tai "sateenvarjon" välillä. ellauri324.html on line 95: Salvadoran hallitusta pidettiin Yhdysvaltojen liittolaisena kylmän sodan aikana. Carterin ja Reaganin hallinnon aikana Yhdysvallat antoi Salvadorin hallitukselle taloudellista apua 1-2 miljoonaa dollaria päivässä. Ei sentään ihan Ukrainan tahtia. Yhdysvallat tarjosi myös merkittävää koulutusta ja varusteita armeijalle. Toukokuuhun 1983 mennessä kerrottiin, että Yhdysvaltain armeijan upseerit työskentelivät Salvadoran High Commandissa ja tekivät tärkeitä strategisia ja taktisia päätöksiä. Yhdysvaltain hallitus uskoi, että sen laaja apu El Salvadorin hallitukselle oli perusteltua sillä perusteella, että Neuvostoliitto tuki kapinallisia. ellauri324.html on line 97: Salvadorin hallituksen toteuttamat kapinantorjuntataktiikat kohdistuivat usein siviileihin, jotka eivät olleet taistelijoita. Kaiken kaikkiaan Yhdistyneet Kansakunnat arvioi, että FMLN-sissit olivat vastuussa 5 prosentista sisällissodan aikana tehdyistä julmuuksista, kun taas 85 prosenttia oli Salvadorin turvallisuusjoukkojen tekemiä USAN avustuxella. ellauri324.html on line 99: El Salvadorille on historiallisesti ollut ominaista äärimmäinen sosioekonominen eriarvoisuus. 1800-luvun lopulla kahvista tuli tärkeä rahahlaari El Salvadorissa, ja se toi noin 95 prosenttia maan tuloista. Nämä tulot rajoittuivat vain kahteen prosenttiin väestöstä, mikä kuitenkin pahensi välilöitä pienen mutta voimakkaan maanomistajan eliitin ja köyhtyneen enemmistön välillä. Tämä kuilu kasvoi 1920-luvulla, ja sitä pahensi kahvin hintojen lasku vuoden 1929 pörssiromahtamisen jälkeen. Vuonna 1932 perustettiin Keski-Amerikan sosialistinen puolue, joka johti talonpoikien ja alkuperäiskansojen kansannousua hallitusta vastaan. FMLN on nimetty Farabundo Martín mukaan, joka oli yksi kapinan johtajista. Kapina tukahdutettiin julmasti La Matanzassa, jonka aikana asevoimat murhasivat noin 30 000 siviiliä. La Matanza – espanjaksi "teurastus", sellaisena kuin se tuli tunnetuksi - antoi sotilasdiktatuurien monopolisoida poliittisen vallan El Salvadorissa samalla kun suojeli maan eliitin taloudellista valta-asemaa. Keskiluokan, työväenluokan ja köyhien salvadorilaisten vastustus tätä järjestelyä kohtaan kasvoi koko 1900-luvun. Jne, jne. ellauri324.html on line 101: Ei jaxa, Salvadorin selkkaus on aivan käsittämätöntä luettavaa jopa Wikipediasta. Helvetti että 2000-luvun jenkit edes kehtaavat tehdä tollasia märkäselkävastaisia tv-sarjoja, kaiken sen luovan tuhon jälkeen mitä ne ovat aikaansaaneet naapureissa! ellauri324.html on line 103: El Salvador 1980 ellauri324.html on line 105: Vastavallankumouksen aikana 1980-luvulla monet salvadorilaiset turvallisuusjoukot harjoittivat laajamittaista kidutusta. Kaikilla näillä voimilla oli läheiset työsuhteet CIA:han ja/tai USA:n armeijaan. Tammikuussa 1982 New York Times julkaisi haastattelun eräältä Salvadorin armeijan käpykaartilaiselta, joka kertoi että heidän harjoituksissaan eri kidutusmenetelmiä oli havainnollistet tu teini-ikäisillä vangeilla. Hän väitti, että paikalla oli kahdeksan amerikkalaista ohjaajaa, ilmeisesti vihreää barettia. Salvadorilainen upseeri oli kannustanut kokelaitaan sanomalla, että kidutuksen seuraaminen "tekee teistä miehiä". ja ettei heidän pidä "sääliä ketään vaan ainoastaan "vihata isänmaansa vihollisia" ellauri324.html on line 107: Toinen salvadorilainen, kansalliskaartın entinen jäsen todisti vuonna 1986 englantilaisessa tv-dokumentissa: "Kuuluın 12-henkiseen ryhmään. Harjoitimme kidutusta ja etsimme ihmistä, joiden oli kerrottu olevan sissejä. Minua koulutettiin Panamassa yhdeksän kuukautra Yhdysvaltain (epäselvä kohta) sissien vastaiseen sodankayntiin. Osa ajasta meille opetettiin kidutusta. ellauri324.html on line 109: El Salvador 1980-92 ellauri324.html on line 111: El Salvadorin toisinajattelijat yrittivät toimia järjestelmän sisällä. Mutta USA:n tuella hallitus teki sen mahdottomaksi harrastamalla vaalivilppiä ja murhaamalla sadoittain mielenosoittajia. Vuonna 1980 toisinajattelijat tarttuivat aseisiin, ja sisällissota alkoi. Washington reagoi heti. ellauri324.html on line 113: Virallisesti USA:n sotilaallinen läsnäolo El Salvadorissa rajoittui neuvonantajien tehtäviin. Todellisuudessa armeijalla ja CIA:lla oli koko ajan aktivisempi rooli. Noin 20 amerikkalaista kuoli tai haavoittui helikopterien ja lentokoneiden putoamisissa tiedusteluretkillä. Huomattava todistusaineisto paljasti USA:n roolin myös maataisteluissa. Sota päättyi virallisesti vuonna 1992. Siviilejä oli kuollut 75 000; USA:n omaisuutta oli käytetty kuusi miljardia dollaria, rauhanomainen sosiaalinen muutos oli estetty; kourallinen rikkaita omisti yhä maan; köyhät köyhtyivät, toisinajattelijat joutuivat yhä pakenemaan oikeistolaisia kuolemanpartioita. El Salvadoriin ei saatu yhteiskunnallista muutosta. ellauri324.html on line 117: Mikään ei ole muuttunut El Salvadorissa vuoden 2023 loppuun mennessä, paizi ulkomainen maanomistus on helpottunut. Oman maan märkäselkiä mätkitään ja riistetään kuin ennenkin, eikä kukaan piittaa siitä paskaakaan. El Salvador ei trendaa nyt. ellauri324.html on line 177: Here’s the tally: With an international Jewish population that amounts to only one quarter of one percent of humanity, a little more than 20 percent of all Nobel recipients between 1901, the first year prizes were awarded, and today, have been Jews or had at least one Jewish parent, including 37 percent of American recipients. The greatest concentration has been in economics (the economics prize was established in 1968; 38% of the winners have been Jewish or half-Jewish) and physiology/medicine (29 percent). Of peace prize winners, nine have been Jews — including, appallingly enough, Henry Kissinger (1973). “Nobel Peace, my ass! If Henry Kiss-of-Death deserves it, so do I!” —Bill Horowitz ellauri324.html on line 179: Hamas and Islamic Jihad are competing for bragging rights over last Friday’s attack in Hebron that killed 12 Israelis. Islamic Jihad issued a leaflet this week saying its members had no assistance from any other group and expressing surprise that Hamas decided, three days after the incident, to issue its own statement, Israel Radio reported in 1929. ellauri324.html on line 220: The electricity is distributed via overhead lines, due to an underinvestment in infrastructure: last month, I lost power for over 36 hours because it got a little windy (the world headquarters of Apple, Facebook, and Google are within a ten mile radius of my place). When I ride my bike to the local supermarket this evening, I will have to be careful not to slip on a large and growing patch of gravel on a road that hasn’t been repaired for many years: this, in one of the wealthiest parts of the wealthiest country in the world. ellauri324.html on line 222: The above is a map of the SF Bay area, a densely populated part of California with an almost continuous ring of urban development. As you would expect, the traffic can be pretty bad, so you might expect that there would be a single circular light rail system linking the many cities around the bay; there is not: if I want to travel from my place to Fremont by rail alone, the quickest way with the most frequent service is via San Francisco. US infrastructure is truly abysmal. ellauri324.html on line 224: Why is America in such poor shape, with its crumbling roads, crappy power distribution, and pitiful public transport systems? It is because Americans have been propagandized for decades into believing that “liberty” is the ultimate virtue, and this “liberty” is so valuable that it justifies the cost of living as a selfish asshole under a dysfunctional government. “Raise taxes to pay for public infrastructure?” “Jeez Louise; over my dead body! Taxation is theft, government is bad!” For much of the 20th century, America defined itself against the collectivist USSR, and the fatuous argument was made that since everything was under the control of the state in the USSR, the US government should do as little as possible, apart from outspending the evil Commies in national defense. ellauri324.html on line 226: The infrastructure is just one symptom of America’s degradation: the streets of major cities like San Francisco and Los Angeles are filling up with homeless drug addicts, leaving the sidewalks littered with tents, needles, and human waste. Next to nothing is done for these people because it is seen as “their problem” that they are mentally ill, and lack access to mental health services and affordable housing. The irony is that there are so many of these people now that they have become everyone’s problem. Retailers in downtown SF are closing down their stores because the conditions in the streets are keeping paying customers away, whilst the cops barely regard shoplifting as a crime. ellauri324.html on line 230: The US is run by an oligarchy of libertarian fantasists, who have spent so long sucking hallucinogenic bile from the withered teats of Ayn Rand that they have lost all contact with reality. The government is not entirely to blame for the current situation; a lot of the social problems are the result of the narcissistic counter culture that started in the 1960s, but now that these problems are getting worse, the question is, can the government continue to pretend that they don’t exist, or that there is somehow a “free market” solution to mass shootings, drug addiction, and homelessness? ellauri324.html on line 232: Living in my little enclave, with its fragile electricity supply, and crumbling roads, it’s easy for my neighbors and I to think that things aren’t so bad, but in under an hour, I can travel to SF and see scenes exactly like the one in the last photo. Whilst people are constantly harping on about whether the Democrats or the Republicans are better or worse than each other, they are ignoring the fact that both parties have done nothing to seriously address the severe decay that is undeniably afflicting America’s social and physical fabric. ellauri324.html on line 234: Edit: My apologies to those who may have wished to leave reasonable and informed comments; I got tired of being notified of comments that were rude and stupid, and there are already plenty of comments in the thread that disagree with my point of view. ellauri324.html on line 236: Edit 2: There appears to be evidence that it was uninsulated overhead powerlines, such as the ones in my photo, which led to the fires in Maui, which killed hundreds of people. ellauri324.html on line 240: If the author of the question long one is wealthy and well traveled he would know that Europe and Asia had many technological advances long before USA did or will ever have such as TGV or bullet trains for example. After spending time in Europe and Asia it was decades later I saw many of these advances here to buy or experience. Japanese cars nearly sunk USA automakers. Why didn’t the corp heads heed anything. TGV in France and Japan and other nations is unrivaled and we have not even one such train here. Tankless water heaters, available in Asia and Europe decades before here. Roads and other infrastructure also superior. My research shows that Americans were so busy creating totalitarian policies like redlining and private cars and pools and expressways removed entire neighborhoods of blacks to create all white suburbs that they were unconcerned with advances that would unite people. Sure everywhere are class societies but it’s a whole different level here. The homeless situation is opening eyes in this country and many things are borne out of a highly segregated society where it’s expensive to live in certain cities and suburbs and the rest be damned. Obviously California has destroyed itself from within. The liberals there and other states are the most class and race conscious than any other people on earth. This blind spot is like a beacon. A prism that breaks down social order. The wealthy libs have to accept their roles in American destruction. It will get worse long before it improves. [Redlining is an illegal practice in which lenders avoid providing credit services to individuals living in or seeking to live in, communities of color because of the race, color, or national origin of the residents in those communities.] ellauri324.html on line 248: After that point you better be off the radar and out of the country to a safe place where God and his angels can protect you. YOU MAY MOCK GOD AND LAUGH AT HIM NOW BUT WHEN THIS HAPPENS AND YOU FIND YOURSELF ON THE WAY TO A FEMA CAMP A “QUARANTINED HOSPITAL FACILITY” OR FLAT OUT JAIL YOU WILL START TO BREAK DOWN IN UTTER FEAR AND SADNESS AND YOU WILL LOOK TO THE GOD OF THE BIBLE WHICH YOU PAID NO ATTENTION TO BUT ANY INFORMATION OR BIBLE FOR THAT MATTER WILL BE NO LONGER FOUND IT WILL BE DEEMED A BOOK FILLED WITH EVIL AND LIES THAT IS IGNORANT AND SO PEOPLE WILL VOTE OUT OF THEIR OWN FREE WILL TO KICK GOD OUT OF THE COUNTRY OUT OF SCHOOLS CHURCHES PLACES OF WORK AND HOMES. BY THIS TIME YOU COULD BE SEPARATED FROM YOUR FAMILY AND THROWN IN PRISON FOR SPEAKING ABOUT JESUS AND HIS TRUTH. YOU WILL BE SCARED FOR YOUR LIFE AND HOPING TO SAVE IT YOU WILL LOSE IT BECAUSE YOU HAD ALL THIS TIME TO PREPARE AND WAKE UP TO WHAT WAS HAPPENING. THE CHILDREN OF GOD WILL ALREADY BE SAFE AND FAR FROM HARM UNDER THE SHADOW OF THE ALMIGHTY. THE PEOPLE THAT ARE LEFT WILL BE THE ONES THAT EITHER DIDNT BELIEVE, MOCKED GOD AND THOUGHT TO GET AWAY WITH IT OR SIDED WITH EVIL THINKING THEY WOULD GAIN PARADISE AND UNTOLD IMMORTALITY. THIS IS OUR FUTURE DEAR CHILDREN THAT WE ARE ACCEPTING WITH OPEN ARMS THE AGENDA THAT IS BEING CARRIED OUT FOR NOT JUST AMERICA BUT FOR THE WORLD. WE NEED TO PUT A STOP TO THIS BEFORE ITS TOO LATE! GOD CARES FOR EACH AND EVERY ONE OF YOU AND DOES NOT WANT ANY SOUL TO BE LOST TO HIM BUT WE HAVE BEEN GIVEN FREE WILL AND WITH THAT WE CAN SEAL OUR FATE FOR ETERNITY IN PARADISE OR IN THE LOST PIT. TIME IS RUNNING OUT AND THIS IS THE REASON FOR SUCH AN INCREASE OF EVIL ON THE EARTH. THE TIME GROWS SHORTER AND SO THE AGENDA HAS TO BE CARRIED OUT WITH MUCH HASTE TO BEGUIL AS MANY SOULS AS POSSIBLE BEFORE JUDGEMENT. GOD LOVES YOU ALL AS A FATHER HIS CHILDREN AND IF YOU TURN TO HIM HE WILL PROTECT YOU AND FIGHT FOR YOU AGAINST THE WICKEDNESS THAT IS ALL AROUND YOU BUT YOU NEED TO ACCEPT JESUS AS THE CHRIST FOR SALVATION!!! REJOICE AND BE NOT AFRAID YOU HAVE A LOVING FATHER IN HEAVEN. ellauri324.html on line 261: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/40/President_Ronald_Reagan_meets_with_aides_on_Iran-Contra.jpg/480px-President_Ronald_Reagan_meets_with_aides_on_Iran-Contra.jpg" /> ellauri324.html on line 285: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/58/OsirakLocation.gif" /> ellauri324.html on line 324: Loppuelämänsä ajan Westmoreland väitti, että Yhdysvallat ei hävinnyt Vietnamin sotaa; hän totesi sen sijaan, että "maamme ei täyttänyt sitoumustaan Etelä-Vietnamia kohtaan. Vietnamin ansiosta Yhdysvallat piti linjaa 10 vuotta ja esti dominoa putoamasta." Westmoreland kuoli 18. heinäkuuta 2005 91-vuotiaana piispa Gadsdenin vanhainkodissa Charlestonissa, Etelä-Carolinassa. Hän oli kärsinyt Alzheimerin taudista elämänsä viimeisinä vuosina, kuten lausunnosta voi päätellä. ellauri324.html on line 342: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/38/Th%C3%ADch_Qu%E1%BA%A3ng_%C4%90%E1%BB%A9c_self-immolation.jpg/600px-Th%C3%ADch_Qu%E1%BA%A3ng_%C4%90%E1%BB%A9c_self-immolation.jpg" /> ellauri324.html on line 352: Tekninen vika kuitenkin keskeytti lähetykset twistillä ja cha-cha-musiikilla; Diệm-hallinnon aikana Madame Nhu oli kieltänyt tanssin ja siihen liittyvän musiikin useiden "moraalilakien" nojalla. ellauri324.html on line 361: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5b/Corpse_of_Ng%C3%B4_%C4%90%C3%ACnh_Di%E1%BB%87m_in_the_1963_coup.jpg/400px-Corpse_of_Ng%C3%B4_%C4%90%C3%ACnh_Di%E1%BB%87m_in_the_1963_coup.jpg" /> ellauri324.html on line 362: Diệm raatona. Kaikki viittaa mahasamadhiin. ellauri324.html on line 374: Madame Nhu, joka oli tuolloin Yhdysvalloissa, tuomitsi vallankaappauksen ja syytti vihaisesti amerikkalaisia sen järjestämisestä. Kun häneltä kysyttiin, oliko Yhdysvallat mukana, hän vastasi "ehdottomasti" ja tarkensi, että "mikään vallankaappaus ei voi puhjeta ilman Yhdysvaltojen yllyttämistä ja tukea" ja ilmoitti, että hän ei hakeisi turvapaikkaa "maassa, jonka hallitus puukotti minua selkään". Hän sanoi: "Uskon, että kaikki helvetin paholaiset ovat meitä vastaan" ja että "se, jolla on amerikkalaiset liittolaisina, ei tarvitse vihollisia". ellauri324.html on line 388: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Tet1968.jpg/480px-Tet1968.jpg" /> ellauri324.html on line 393: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8c/Saigon_Execution.jpg/440px-Saigon_Execution.jpg" /> ellauri324.html on line 398: Merijalkaväki asetti VC:n propagandalehtisen Lémin kasvoille. Hänen ruumiinsa jätettiin kadulle ja vietiin myöhemmin joukkohautaan. Historioitsija Ed Moise uskoo, että tapaus on Etelä-Vietnam-propagandaa. Ben Wright, apulaisjohtaja Dolph Briscoe Center for American Historyssa, sanoi valokuvasta: "Stillkuvassa on jotain, joka vaikuttaa syvästi katsojaan ja pysyy hänen kanssaan. Videokuva teloituxesta, vaikkakin kamalaa, ei herätä samoja kiihotuxen tunteita ja räikeää tragediaa." ellauri324.html on line 407: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c0/RIAN_archive_67318_Soviet_sappers.jpg/400px-RIAN_archive_67318_Soviet_sappers.jpg" /> ellauri324.html on line 412: adelivery.fi/img/468/4d8df711095a8227f1fc2fd6e3aa3a66.jpg.webp" /> ellauri324.html on line 420: advertising itself as some kind of magical land of milk ellauri324.html on line 433: areas where the glued-on facade has worn, revealing the ellauri324.html on line 461: is. All taxi rides I’ve had remind me of Grand Theft ellauri324.html on line 465: The tipping culture is mad, why can’t you just pay the staff a salary ellauri324.html on line 482: behaved. It already started on the airport at border ellauri324.html on line 502: kritikerna har fel för alla ska få ha vad de vill. En ellauri324.html on line 512: young children, made strong by one of thier gang holding ellauri324.html on line 523: around 1990. It made your national news as my son is also ellauri324.html on line 529: They praised my lad but also asked us to tell my lad, ellauri324.html on line 531: town of New York and it would be better if he had just ellauri324.html on line 540: installations on surface level. Simply not what I had ellauri324.html on line 541: expected from the world’s technology leader of my ellauri324.html on line 548: in Madison (WI) I actually looked through the room to ellauri324.html on line 562: (probably 7 or 8ish) parading with wooden rifles. From ellauri324.html on line 568: 55represent a military tradition of war. That wakes very ellauri324.html on line 577: sentiments, except for Ukraine. We have pretty bad ellauri324.html on line 598: The way police officers and other other uniformed people behaved. It already started on the airport at border security, all of the guys in uniform acted like they were the most important person in the world and we were just measly worms. Come on, I know you have a job to do, but why can’t you just try to be polite? If Dutch police officers would behave like that, they would be considered unfit for the job. ellauri324.html on line 605: fantastically noisy. One time in Madison (WI) I actually ellauri324.html on line 630: There was a group of boys (probably 7 or 8ish) parading with wooden ellauri324.html on line 636: represent a military tradition of war. That wakes very ellauri324.html on line 641: My dad called ellauri324.html on line 659: over the world and never had to wait so long at customs ellauri324.html on line 669: TV commercial breaks: When watching american shows I’ve always wondered why they so often show the logo and fade to black. Untill I visited the states, that is. They have a commercial break every 7 minutes. It’s absolutely outrageous. In the states it takes 1 hour of TV to show a 30 minute show. For someone who’s used to 22-min shows taking 22 mins and 45 min shows taking 45 mins, this is truly jarring. ellauri324.html on line 677: was $90 (which I thought was a lot) and I had been told ellauri324.html on line 737: is headed in the same direction. DON’T LET IT DESTROY ellauri324.html on line 744: Sadly I am stuck here. My daughter and her soon-to-be husband want to stay and my wife and I don’t want to move far away from her, so here we are. Fortunately our life is very good because we have invested well and have our own business. Life for most is nearly impossibly difficult here. Hopefully, one day my daughter will say, “pops, lets get the fuck out of here.” I’d be gone in three nano-seconds. That is how bad I feel this country has gotten. ellauri324.html on line 752: Customs and Border Protection. It was already bad in 1984 ellauri324.html on line 761: for Immigration and Border Control. Others can add their ellauri324.html on line 768: so much manual work which had been automated in Europe ellauri324.html on line 769: years, if not decades, before. Some examples: Cheques: ellauri324.html on line 773: parking and manual collection of fees when parking had ellauri324.html on line 774: been automated in Europe decades ago. On our last trip, ellauri324.html on line 789: People living in corrugated iron huts, unpaved roads, ellauri324.html on line 798: We had expected to see a few obese people in the U.S. But ellauri324.html on line 805: Europeans are often surprised by the scale and diversity of the United States when they first visit. The vast geography, with its sprawling cities, long highways, and varied landscapes can be quite different from the more compact countries of Europe. The emphasis on car culture and suburban living rather than public transportation and walkable city centers is also frequently noted. Additionally, the strong individualism and consumerism of American culture can be a stark contrast to the more collectivist norms in many European societies. However, most Europeans also find the vibrancy, energy, and dynamism of the US to be stimulating, even if it takes some adjustment.. ellauri324.html on line 811: USA har omkring 2 500 soldater i Irak och 900 i Syrien, "som del av den internationella koalitionen" som funnit på plats sedan 2014 för att "bland annat" bekämpa terrorrörelsen ISIS. Washington och Bagdad meddelade i fredags att den "internationella koalitionen" ska avvecklas inom ett år. Uskokoon ken tahtoo. ellauri324.html on line 814: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ad/No_Hipsters%21.jpg/400px-No_Hipsters%21.jpg" /> ellauri324.html on line 820: Konrad Lorentzen Time Out New Yorkista väittää, että "hipsterismi fetisoi kaikkien "sodanjälkeisen aikakauden reunaliikkeiden – beatin, hippien , punkin, jopa grungen" autenttiset elementit ja ammentaa "kaikkien sulamattomien etnisten ryhmien kulttuurivarastot". ja "homotyyli" ja sitten "palauttaa sen silmäniskuja epäaitoisuudella". Hän väittää, että tämä ryhmä "18-34-vuotiaita", jotka ovat enimmäkseen valkoisia, "ovat tuhonneet, nyljetty ja kuluttaneet" kaikki nämä vaikutteet. Lorentzen sanoo, että hipsterit "nykyisessä epäkuolleissaan inkarnaatiossaan" ovat "olennaisesti ihmisiä, jotka ajattelevat olevansa siistimpiä kuin Amerikka", viitaten heihin myös "viileän salamurhaajina". Hän väittää, että metroseksuaalisuus on homokulttuurin hipsteri omaksuminen piirteenä, joka on siirtynyt heidän "emo"-vaiheestaan. Hän kirjoittaa, että "nämä estetiikka sulautuvat – kannibalisoituvat – merkityksettömyyden repertuaariksi, josta hipsteri voi rakentaa identiteetin kollaasin tai sekoitettuna soittolistan tapaan iPodissa . " Hän arvostelee myös sitä, kuinka alakulttuurin alkuperäinen uhka on hylätty pitkään ja se on korvattu "ei aivan passiivisen aggression muodolla, jota kutsutaan snarkiksi". ellauri324.html on line 833: Yes it is broken beyond belief. It has a huge homeless population. It has people working for such low wages they need to work 3 jobs without a decent welfare and food supplement program. It has people begging for donations so they can get medical care in a broken system. It has school teachers and other people working in college educated jobs living in tents and cars because they cant afford to rent or own a home. The highways around their major cities either go into gridlock or just heat up the planet uselessly. They have a public railroad and commuting system that belongs in a third world country. Only the wealthy can really afford to go to college.They have children going to bed hungry and the schools take trays of food from them in school because they cant pay for it. They are taking kids from their parents and putting them in cages. They have a public school system underfunded trying to turn it into private religious indoctrination. They have people in government who deny science because of what the bible says. They keep spending billions fighting senseless wars and bombing people. They have a small population of billionaires that run the system to benefit themselves and screw the rest of the country. ellauri325.html on line 2: ad> ellauri325.html on line 17: ad> ellauri325.html on line 62: Tom Clancy´s Politika is a Risk-like game for the PC made by Red Storm Entertainment based on the Tom Clancy´s Power Plays novel "Politika". ellauri325.html on line 82: Vuoden 1989 Neuvostoliiton kansanedustajien kongressin vapaissa vaaleissa Jeltsin esiintyi marttyyrinä ja kritisoi perestroikaa. Jeltsinin mielestä perestroika oli epäonnistunut ihmisten elämänlaadun parantamisessa. Jeltsin tuli valituksi kongressiin suurella äänimäärällä. Vittu mikä huijari, viurusilmä veijari. Melkein kuin Anni Sinnemäki. ellauri325.html on line 100: Jeltsin erotti 9. elokuuta 1999 hallituksensa, ja uudeksi pääministeriksi nousi Vladimir Putin. Jeltsin oli valtakautensa viimeiset kuukaudet hyvin epäsuosittu, vain kaksi prosenttia kansasta kannatti häntä. Terveysongelmista kärsinyt Jeltsin ilmoitti siirtyvänsä syrjään juuri ennen vuosituhannen vaihdetta 31. joulukuuta 1999. Jeltsin nimitti pääministeri Putinin virkaatekeväksi presidentiksi kevään 2000 presidentinvaaleihin saakka. Kun Putin oli näin päässyt presidentiksi, hän varmisti ensitöikseen, että Jeltsin sai täyden koskemattomuuden kaikista rikosoikeudellisista syytteistä. ellauri325.html on line 106: Ajatus, joka syntyi ensimmäisen kerran Neuvostoliiton hämärävuosina, kultainen miljardi on salaliittoteoria, jonka mukaan miljardin wannabe miljardöörin maailmanlaajuisen länsieliitin salaliitto pyrkii hamstraamaan maailman rikkauksia ja resursseja jättäen muun planeetan kärsimään ja kurjistumaan, nälkään kuolemaan ja nuolemaan näppejään. Presidentti Vladimir Putin ja muut Kremlin korkeat virkamiehet ovat vuosien ajan pitäneet ajatusta Venäjällä äärimmäisenä teoriana hyökkäyslinjana länttä vastaan Ukrainan konfliktin aiheuttamien suhteiden katketessa. ellauri325.html on line 110: Kultainen miljardi näyttää tulleen ensimmäisen kerran laajemman yleisön tietoon publicisti Anatoli Tsikunovin vuonna 1990 julkaisemassa artikkelissa, joka kirjoitti kirjaimella A. Kuzmich, "The Plans of the Plans of the Global Leadership for the Orjument of Russia". Kuzmich väitti, että länsimaiden eliitti katsoi nälkäisenä erityisesti Neuvostoliiton valtavia luonnonvaroja – sen kaasua, öljyä ja metsiä – ennusteiden mukaan maailmanlaajuisten toimitusten hupenemisesta ja Neuvostoliiton taantumisesta. ellauri325.html on line 115: Jeltsinin silloinen pääministeri, 48-vuotias entinen KGB-upseeri nimeltä Vladimir Putin, nousi presidentiksi Jeltsinin erottua myöhemmin samana vuonna. ellauri325.html on line 123: ads/2020/01/Kuolema-Amerikalle-Iran-Teheran.jpg" /> ellauri325.html on line 163: Hei mitä lavastaja Roy eli "Juan Batiste Montabuan", siviilissä Tapio Vilpponen otti myöskin osaa propagandatalkoisiin! Arkadi Avertshenkon tyylilajissa. Tapio Vilpponen (31. toukokuuta 1913 Rauma – 31. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen käsikirjoittaja, lavastaja, puvustaja, taidemaalari, graafikko, sisustussuunnittelija, kuvanveistäjä, copywriter, toimittaja, pilapiirtäjä ja pakinoitsija. Hän myös näytteli muutamassa elokuvassa. Vilpponen käytti salanimiä Roy ja Juan Batiste Montauban. Vilpponen kirjoitti useita kioskilukemistoja (El Zorron seikkailut, Tilly, Pekka Lipponen junior) sekä nelisensataa jatkojännäriä. Kexittyään Jussi-palkinnon hän oli itse ensimmäisiä Jussi-palkittuja vuonna 1944, kun hänet palkittiin parhaasta lavastuksesta elokuvaan Herra ja ylhäisyys. Juan Batiste Montabuan on selvä plagiaatti Simo Penttilästä. Zorron porukat on käytkaz yxyhteen TJA Heikkilän, tai Punavyön sivuvaunuineen. Inkkari Tacho on Tlacan kopio. Vilpponen oli Hirvosta 15v nuorempi. Heikon kuulonsa vuoxi hänkään ei joutunut ruotuun. ellauri325.html on line 165: Arkadi Timofejevitš Avertšenko (ven. Арка́дий Тимофе́евич Аве́рченко; 1881 Sevastopol, Krim, Venäjä)1925 Praha, Tšekkoslovakia) oli venäläinen sanomalehtimies ja satiirikko. Hän kirjoitti sekä romaaneja että näytelmiä. Sisällissodan jälkeen Avertšenko työskenteli toimittajana eri lehdissä ja muutti 1920 ensin Konstantinopoliin ja sieltä Prahaan. ellauri325.html on line 168: Harkovasta luikki Pietariin maxamatta sakkoja. Siellä teki pilalehtiä. Lokakuun vallankumouksen jälkeen kaikki muuttui dramaattisesti. Averchenko ja koko lehden henkilökunta ottivat kielteisen kannan bolshevikkiviranomaisia kohtaan, ja heinäkuussa 1918 bolshevikit sulkivat Uuden Satyriconin muiden oppositiojulkaisujen ohella. Palatakseen kotimaahansa Sevastopoliin (valkoisten miehittämälle Krimille ) Averchenko joutui käymään läpi lukuisia vaikeuksia matkaamalla Venäjän ja saksalaisten miehittämän alueen läpi Krimille. Siellä se veljeili Lenin pikkubroidin kaa. Dmitri Iljitš Uljanov ( 4. (16.) elokuuta 1874, Simbirsk - 16. heinäkuuta 1943, Gorki Leninski ) - Venäjän vallankumouksellinen ja Neuvostoliiton puolue- ja valtiomies, Vladimir Iljitš Leninin nuorempi veli. Vale-Dimitri oli valelääkäri joka seukkasi jonkun aikaa isobroidin sala-ampujan Fanny Kaplanin kanssa. ellauri325.html on line 171: Heinäkuusta 1919 lähtien Averchenko työskenteli "Yug" -sanomalehdellä (myöhemmin - "Etelä-Venäjä"), vastasi kirjallisesta osasta ja kampanjoi vapaaehtoisarmeijan avuksi. Yhteistyötä improvisoidun Actor's Theaterin kanssa. Vuonna 1920 hän kirjoitti paroni P. N. Wrangelin Venäjän armeijan hyväksi. Simferopolissa, Tauride Voicen kirjapainossa, painettiin ensimmäinen painos hänen kirjastaan " Kusinaa veistä vallankumouksen takaosassa ". Sanomalehdessä julkaistiin 24. kesäkuuta: " Arkady Averchenkon uusi kirja "Kusina veistä vallankumouksen selässä" julkaistaan ja tulee myyntiin muutaman päivän kuluttua. Pariisin painos vuodelta 1921 oli toinen. Sevastopolissa julkaistaan Venäjän armeijan rahoittamana Averchenkon kokoelma ”Evil Spirits”, jonka levikki kuljetetaan pian Konstantinopoliin. Perekop kaatui, ja 15. marraskuuta 1920 punaiset valtasivat Sevastopolin. Marraskuun 13. päivänä Averchenko, Krimin evakuoinnin aikana, purjehti Konstantinopoliin yhdellä viimeisistä laivoista. ellauri325.html on line 174: 13. huhtikuuta 1922 Averchenko muutti Sofiaan, sitten Belgradiin. Averchenko ei viipynyt missään näistä kaupungeista pitkään, vaan muutti 17. kesäkuuta 1922 Prahaan pysyvään asuinpaikkaan. ellauri325.html on line 175: 16. heinäkuuta 1924 Arkady Averchenko leikattiin vasemman silmänsä poistamiseksi, minkä jälkeen kirjailija sairastui vakavasti. Joulukuun 22. päivänä hän lähti hoitoon Poděbradyssa. Tammikuun 28. päivänä 1925 hän lähti lomakylästä; lähes tajuttomana hänet otettiin Prahan kaupungin sairaalan klinikalle, jossa todettiin "sydänlihaksen heikkeneminen, aortan laajentuminen ja munuaisten skleroosi". ” He eivät voineet pelastaa Averchenkoa, ja aamulla 12. maaliskuuta 1925 hän kuoli 45-vuotiaana. ellauri325.html on line 178: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f6/Arkady_Averchenko.jpg/300px-Arkady_Averchenko.jpg" /> ellauri325.html on line 199: Saksan strateginen hyökkäys Barbarossa-suunnitelmassa, nimeltään Operaatio Taifuuni, vaati kaksi hyökkäystä Moskovan pohjoispuolelle Kalinin-rintamaa vastaan 3. ja 4. panssariarmeijan toimesta, samalla katkaisemalla Moskovan ja Leningradin välisen rautatien ja toisen Moskovan alueen eteläpuolella, Länsirintama Tulan eteläpuolella 2. panssariarmeijan toimesta, kun taas 4. armeija eteni suoraan kohti Moskovaa lännestä. ellauri325.html on line 227: Herra ja ylhäisyys filmattiin vuonna 1944. Tauno Palo oli kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilä ja doña Camilla Maria Teresa Escajadillon roolissa oli Regina Linnanheimo. Elokuvan vuoropuhelu on hauskaa, mutta Jorma Nortimon ohjaus kömpelöä. [kenen mukaan? ehkä sinusta, ei minusta. J.N.] Pahvinen Nummelan lentokentälle pystytetty satu-Meksiko tuo mukaan tahatonta komiikkaa. ellauri325.html on line 229: ads/2020/03/polkka-2.jpg" /> ellauri325.html on line 234: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Johst-hanns-1935b.jpg/400px-Johst-hanns-1935b.jpg" /> ellauri325.html on line 239: Länkkärien siirtomaayhteiskunnissa kvadrooni tai kvartaali oli henkilö, joka oli neljäsosa mutiainen ja ellauri325.html on line 253: Stephen PH Butler Leacock FRSC (30. joulukuuta 1869 – 28. maaliskuuta 1944) oli kanadalainen opettaja, politologi, kirjailija ja humoristi. Vuosina 1915-1925 hän oli maailman tunnetuin englanninkielinen humoristi. Hänet tunnetaan kevyestä huumoristaan sekä ihmisten hulluutta koskevasta kritiikistä. ellauri325.html on line 255: Stephen Leacock, joka oli aina ilmeisen älykäs, lähetti isoisänsä Upper Canada Collegen eliittiyksityiskouluun Torontossa, johon osallistuivat myös hänen vanhemmat veljensä, missä hän oli luokan huippu ja valittiin pääpojaksi. Leacock valmistui vuonna 1887 ja palasi kotiin huomatakseen, että hänen isänsä oli palannut Manitobasta. Pian tämän jälkeen hänen isänsä jätti perheen uudelleen eikä koskaan palannut. Stephen meni Torontoon oppimaan Vebleniltä taloustiedettä. ellauri325.html on line 257: Veblen hylkäsi kaikki teoriat, jotka perustuvat yksilölliseen toimintaan tai kaikki teoriat, jotka korostavat mitään sisäisen henkilökohtaisen motivaation tekijää. Hänen mukaansa tällaiset teoriat olivat "epätieteellisiä". Kehitystä ohjasivat inhimilliset jäljittelyn, saalistuksen, työnteon, vanhempien taipumuksen ja tyhjän uteliaisuuden vaistot. Veblen halusi taloustieteilijöiden ymmärtävän sosiaalisten ja kulttuuristen muutosten vaikutukset taloudellisiin muutoksiin. Vapaa-ajan teoriassa jäljittelyn ja saalistuksen vaistot ovat tärkeässä roolissa. Ihmiset, niin rikkaat kuin köyhätkin, yrittävät tehdä vaikutuksen muihin ja pyrkivät saamaan etua Veblenin "kerskakulutukseksi" kutsumalla keinolla ja kyvyllä harjoittaa "kerskavapaa-aikaa". Tässä työssä Veblen väitti, että kulutusta käytetään tapana saada ja signaloida reviiriä. "Kerskakulutuksen" kautta syntyi usein "kerskajätettä", jota Veblen inhosi. Hän puhui edelleen kulttuurin "saaliistamisvaiheesta" siinä mielessä, että saalistusasenteesta on tullut yksilön tavanomainen henkinen asenne. ellauri325.html on line 262: Leacock sensijaan oli sekä sosiaalikonservatiivi että puolueellinen konservatiivi. Hän vastusti naisille äänioikeuden antamista, ja hänellä oli ristiriitaisia tuloksia ei-englanninkielisestä maahanmuutosta, koska hän kirjoitti sekä tukeakseen maahanmuuton laajentamista anglosaksien ulkopuolelle ennen toista maailmansotaa että vastustaen kanadalaisten maahanmuuton laajentamista anglosaksien ulkopuolelle toisen maailmansodan päättyessä. Hän oli vankkumaton Brittiläisen imperiumin champignon ja kävi luentomatkoillakin edistääkseen brittiasiaa. Mikä ääliö. Konservatiivisuudestaan huolimatta hän oli vankkumaton sosiaalilainsäädännön ja varallisuuden uudelleenjaon puolestapuhuja. ellauri325.html on line 274: Suurten miesten elämä vie suuren osan kirjallisuudestamme. Suuri mies on varmasti upea asia. Hän kävelee vuosisadan poikki ja jättää jaloistaan jäljet sen ylitse, repien taatelia golosheistaan ohittaessaan. On mahdotonta nostaa vallankumousta tai uutta uskontoa tai minkäänlaista kansallista heräämistä ilman, että hän nousee ylös, asettuu sen johtoon ja kattaa kaikki porttikuitit itselleen. Jopa kuolemansa jälkeen hän jättää pitkän vanan toisen luokan sukulaisia 50 vuoden historian etuistuimille. ellauri325.html on line 276: Nyt suurten miesten elämä on epäilemättä äärettömän mielenkiintoista. Mutta toisinaan minun on tunnustettava reaktio ja ajatus, että tavallisella ihmisellä on oikeus saada myös elämäkerta kirjoitettua. Tämän näkemyksen havainnollistamiseksi kirjoitan John Smithin elämästä, miehen, joka ei ole hyvä eikä suuri, vaan vain tavallinen, jokapäiväinen homo, kuten sinä ja minä ja me muut. ellauri325.html on line 280: Niissä urheilulajeissa, jotka olivat hänen aikansa nuorten koristeena, Smith ei yltänyt, kuten suurmiehet tekevät, toisten edelle. Hän ei osannut ratsastaa hittojakaan. Hän ei osannut luistella pennin edestä. Hän ei osannut uida juuri ollenkaan. Hän ei osannut ampua edes ladon oveen. Hän ei osannut tehdä mitään helvetinkään vertaa. Hän oli aivan kuten me. ellauri325.html on line 289: Smithin uralla oli yksi tapaus, jonka hän kenties jakoi pahoitellen. Hän oli tuskin saavuttanut miehisyyden, kun hän tapasi maailman kauneimman tytön. Hiän oli erilainen kuin kaikki muut naiset. Hiänellä oli syvempi luonne kuin muilla ihmisillä. Smith tajusi sen heti. Hiän pystyi tuntemaan ja ymmärtämään asioita, joita tavalliset ihmiset eivät voineet. Hiän saattoi ymmärtää häntä. Hiänellä oli loistava huumorintaju ja erinomainen arvostus vitsistä. Hän kertoi hiänelle ne kuusi jotka hän tiesi eräänä yönä, ja hiän piti niitä mahtavina. Pelkästään hiänen läsnäolonsa sai Smithin tuntemaan ikään kuin hän olisi niellyt auringonlaskun: kun hänen sormensa kosketti ensimmäistä kertaa hiänen sormeaan, hän tunsi jännitystä kauttaaltaan. Hän huomasi pian, että jos hän otti lujasti kiinni naisen kädestä, hän voisi saada hienon jännityksen, ja jos hän istuisi naisen viereen sohvalle, pää hiänen korvaansa vasten ja käsivarsi noin puolitoista kertaa hiänen ympärillään, hän voisi saada niin sanotun ensiluokkaisen A-1-jännityksen. Smith sai ajatuksen, että hän haluaisi hiänen olevan aina lähellään. Hän ehdotti hiänelle järjestelyä, jonka mukaan hiänen tulisi asua hänen kanssaan samassa talossa ja ottaa henkilökohtaisesti vastuu hänen vaatteistaan ja aterioistaan. Hiän sai vastineeksi täyden ylöspidon, noin seitsemänkymmentäviisi senttiä viikossa valmiina rahana, ja Smithin oli määrä olla hänen orjansa. ellauri325.html on line 293: Smithin elämä ei näyttänyt koskaan tuovan häntä mihinkään niistä suurista käännekohdista, joita tapahtui suurten elämässä. Totta, kuluneet vuodet toivat jonkin verran onnen muutosta. Hänet siirrettiin lyhyttavaroissa nauhatiskiltä kaulustiskille, kaulustiskiltä miesten housutiskille ja miesten housuista miesten hienoihin paitoihin. Ooh, suit you sir. Sitten kun hän kasvoi ikääntyessään tehottomaksi, hänet siirrettiin jälleen miesten hienoista paidoista miesten housuihin ja niin edelleen nauhatiskille. Ja kun hän kasvoi melko vanhaksi, he erottivat hänet ja ottivat pojan, jolla oli 4 tuuman suu ja hiekanväriset hiukset, joka teki kaiken puolella rahasta. Se oli John Smithin kaupallinen ura: se ei kestä vertailua Mr. Gladstonen kanssa, mutta se ei ole erilainen kuin sinun. ellauri325.html on line 311: Viihdetalkoisiin osallistui myös Iloisen Juuston kirjoittaja Jussi Talvi, josta on paasaus ja kuvakin Maila Talvion vieressä naziseurassa albumissa 24. Jussin telenovelassa Martti pihkaantuu Kansallisoopperan tanssijattareen Eva Marianneen, jättää Ingridin ja panttaa arvoesineensä saadaxeen oopperalipppuja. Panttilainaamon juutalainen kumartuu yli tiskin ja varoittaa: Kuule nuori mies varo naista, hiän tuomas vain pelkkä paha. Mielenkiintoista on että juutas käyttää preesensmuotona 3tta infinitiiviä Wolfram Rothin tavalla. Tässä välissä terässinfonia idästä puhkes jälleen. Ja voi vizi! Täähän kirjoitus on puhdasta antisemitismiä! Martti vaihtaa takas Ingridiin tajutessaan että Eva Marianne on ko. jutkun tytär! Martti ei pidä blondista jos se on pesemällä saatu. ellauri325.html on line 315: Sitten on tää Simo Puupponen eli Aapeli. Aapelista on paasauxissa hajatietoja, mm. Hotakaisen kirjoittamaton gradu koski sen pakinointityyliä. ellauri325.html on line 317: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/24/Simo-Puupponen.jpg" style="float:right" /> ellauri325.html on line 318: Simolta jäi gradu tekemättä kuten Hotakaiselta ja Kristina-tädiltä. Naurukin jäi kesken 52-vuotiaana 1967. Vuonna 1941 Simo siirtyi Savon Sanomiin toimittajaksi. Tähän aikaan hän alkoi julkaista lehdissä pakinoita nimimerkillä Aapeli. Pakinat kuvasivat jatkosotaa rivimiehen näkökulmasta. Laajemman yleisön tietoisuuteen hän tuli vuonna 1946, kun hän julkaisi lyhyen parodian Olavi Paavolaisen Synkästä yksinpuhelusta nimellä Mörkki monologi. Teksteissä esiintyy Aapelin vakiohahmo mäkitupalainen Hermanni Hulukkonen, joka tuo pakinoihin maalaishuumoria. Hauskuus syntyy myös kohelluksista ja vitsikkyydestä. Aapelin nuorisokirjoista tunnetuimmat ovat Koko kaupungin Vinski ja sen jatko-osa Detektivbüro Winski und Waldemar. Vittu Waldemar, se oli Winzent. Ne oli munkin mielikirjoja poikasena. Minä keitän täitä... People Are Not as Bad as They Seem (Finnish: Aika hyvä ihmiseksi) is a 1977 Finnish historical film directed by Rauni Mollberg, based on the novels by Aapeli. Minnettee puhheettee savveettee murreettee. Huoh. ellauri325.html on line 322: adding-right:1em" /> ellauri325.html on line 329: adding-right:1em" /> ellauri325.html on line 334: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fd/Vaino-Nuorteva-1930s.jpg/250px-Vaino-Nuorteva-1930s.jpg" style="float:right" /> ellauri325.html on line 342: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/Olavi-Siippainen.jpg/500px-Olavi-Siippainen.jpg" height="250px" /> ellauri325.html on line 370: Voitko kuvitella: minuakin vaadittiin osallistumaan niihin. Kansalaiskunnia ja niin edespäin. Raivostuttavaa. Minä asun keskuslämmitystalossa enkä tarvitse halkoja. Mutta kansanhuoltolautakunnalle minä teen ilmoituksen, että talonomistaja ei lämmitä tarpeeksi. Hän valittelee, ettei halkoja saa tarpeeksi. Pötyä, meillähän on kansanhuoltoministeri, jonka tehtäviin kuuluu valvoa, että halkoja tulee kyllin runsaasti. Missä minun annokseni viipyy? ellauri325.html on line 386: - Koko yleisradio on ihan mätä. Mitäs jos ei olisi koko yleä? Hehe! ellauri325.html on line 388: Kalle Pulliainen on nyt päässyt nousutuulelle. Hän suorastaan nauttii saadessaan haukkua. Hän haukkuu kaiken ministeri Tannerista kadunlakaisijaan saakka; hän nauraa ivallisesti kansanhuoltoministerille ja selittää laajasti, miten hän panisi asiat luistamaan, jos akselivaltain sodanjohto olisi hänen käsissään. Ei ole sitä alaa, jota hän ei uskoisi hallitsevansa; hän selittää Chicagon kansantaloustieteen olevan pelkkää huijausta ja nauraa halveksivasti Einsteinille, joka on hänen mielestään lapsellisen yksinkertainen miesraasu luullessaan ettei Israelin jumala leiki nopilla. Hän parodioi italialaista runoutta, vaikka ei ymmärrä sanaakaan italiaa; hän haukkuu suomalaisen kirjallisuuden, mm Olli Seppäsen, koska mikään lehti ei julkaise hänen tuotteitaan edes yleisönosastossa. Puhuessaan hän kiihkoutuu, kasvaa mielikuvituksessaan suunnattomaksi jättiläisneroksi, joka ymmärtää kaiken ja katselee omasta ylhäisestä korkeudestaan säälivästi ihmislasten vajavaisia puuhia. Ja välillä hän puhkeaa nauruun, jota hän nimittää ellauri325.html on line 418: 1930-luvulla Kivimies työskenteli jyväskyläläisessä Gummeruksen kustannusliikkeessä. Hän kokosi 1937 helsinkiläisen Hotelli Tornin kabinettiin joukon nuoremman polven suomalaisia älymystön edustajia keskustelemaan silloin ajankohtaisista aiheista, kuten suomalaisen kansanluonteen myytistä, naapuruussuhteista ja erilaisten kansojen yhteiselosta. Näiden keskustelujen pohjalta Kivimies julkaisi samana vuonna kirjan Pidot Tornissa, jossa keskustelijat esiintyivät salanimillä. Kivimies itse esiintyi kirjassa nimellä "konservatiivi". Muita keskustelijoita olivat Martti Haavio (dosentti), Tatu Vaaskivi (kirjailija), Lauri Viljanen (esteetikko), Niilo Mäki (filosofi), Helvi Hämäläinen (pikku rouva), Esko Aaltonen (lehtimies), Sakari Pälsi (suuri tuntematon), Kustaa Vilkuna (kansatieteilijä), Lauri Hakulinen (kielimies), Kaarlo Marjanen (kriitikko), Olavi Paavolainen (kulttuurimatkailija), Jussi Teljo (pessimisti), Matti Kurjensaari (radikaali) ja Urho Kekkonen (ministeri). Pitojen keskusteluissa tuotiin esille uusia ajatuksia, mutta keskusteluissa näkyi myös kansalliskiihko sekä epäluuloinen suhtautuminen vasemmistolaisiin ajatuksiin ja suuriin kansanjoukkoihin. Pidot Tornissa -kirjan perinteitä jatkoivat myöhemmin Eino S. Repo kirjallaan Toiset pidot Tornissa (1954) ja Erno Paasilinna kirjoillaan Pidot Aulangolla (1963) ja Pidot Suomessa (1972). ellauri325.html on line 463: Humanisti: "Ajanviete on sitä, että ei kiinnitetä ollenkaan huomiota siihen, minkä arvoista on se asia millä joutoaika täytetään, vaan pidetään pääasiana, että se saadaan joten kuten täytetyksi, joten kuten kulumaan. ... Siksi tämä ajanvieteteollisuus on minusta jossain määrin vaarallinen." ellauri325.html on line 499: Matti Kuusi sivuaa Ohareissaan sotamuistoja. Ei ne olleet kovin kummosia. Venäjän vallattua Krimin Ukrainalta vuonna 2014 Mainilan laukaukset nousivat kansainväliseen keskusteluun. Ukrainan YK-suurlähettiläs vertasi marraskuussa 2018 Venäjän toimia Mustallamerellä Neuvostoliiton vuonna 1939 lavastamaan tapahtumasarjaan. Sodat muistuttavatkin monessa kohdin toisiaan. Sevastopol on Leningrad, Krim on kannas, ja länkkärit kannustavat itärintaman sodankäyntiä taas kazomosta maxamalla viuluja. Jatkosota 2022 on juuttunut asemasotavaiheeseen. Israelin jumala on edennyt pommittamaan Syyriaa. ellauri325.html on line 531: Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa jatkaa myhäilyään, kun Ukrainan sota on ohitse. ellauri325.html on line 537: Hieno saavutus on kuitenkin, että länsi miettii, miten esimerkiksi ammustuotantoa saadaan parhaiten lisättyä. Rahaa käytetään paljon enemmän puolustusmenoihin kuin aiemmin, hän sanoo tyytyväisenä. ellauri325.html on line 550: Jatkosotaa Helanen nimitti "Jihadixi". "Nyt luodaan eheän, yksimielisen, mutta monitahoisen kansamme voimalla Suomi, jonka yltä idän uhka on iäksi poissa", hän kirjoitti päätoimittamassaan Suomen Heimo -lehdessä 1941. Helanen oli Suur-Suomi -aatteen innokas kannattaja. Hän toimi talvisodan aikana propagandatehtävissä ja jatkosodan aikana valtionlainojen propagandatoimikunnan puheenjohtajana, Itä-Karjalan sotilashallinnon virkailijana ja asutuksen suunnittelijana sekä sisäasiainministeriön edustajana Tallinnassa. ellauri325.html on line 567: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5e/Vilho_Helanen.jpg" height="300px" /> ellauri325.html on line 569: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/89/Aksel_Airo_1940.jpg/375px-Aksel_Airo_1940.jpg" height="300px" /> ellauri325.html on line 581: Vuonna 2004 järjestetyssä Suuret suomalaiset -äänestyksessä Airo sijoittui jaetulle 96. tilalle yhdessä laulaja Lauri Ylösen kanssa. Kumpikaan ei ollut mukana alkuperäisellä asiantuntijaraadin kokoamalla sadan suurimman suomalaisen listalla, vaan he nousivat lopulliselle listalle yleisöäänten perusteella. Matti 6 pääsi läpi RUKista alimmalla hyväxyttävällä arvosanalla. Samalla jolla mutkin päästettiin siviiliin komppanian kirjurin hommista. ellauri325.html on line 629: Laadukkuus ellauri325.html on line 687: Matti 6 oli pohjimmiltaan ujo mies. Sen näkee jo sisäänpäinkääntyneistä hampaista. Tämä myyriäinen ei perustanut Paasikivestä, liian vasemmalla. Liian oikealla oli puolestaan myyriäinen Hella Wuolijoelle, joka sanoi ettei hänen radiossaan tulla kuulemaan ketään 6-nimistä. ellauri325.html on line 690: Esko Aaltonen. Tuomas Anhava. Veikko Anttila. Heikki Brotherus. Martti Haavio. Lauri Hakulinen. Lauri Hyvämäki. Kauko Kare. Paavo Kastari. Eino Kauppinen. Urho Kekkonen. Arvi Kivimaa. Yrjö Kivimies. Esko Koivusalo Simo Konsala. Matti Kuusi. Reino Kuuskoski. György Lako. Lino Leskinen. Kaarlo Marjanen. Jooseppi Mikkola. Paul Myllymäki. Osmo Mäkeläinen. Niilo Mäki. Eino Mäkinen. R.E. Nirvi. Tauno Nurmela. Ohto ja Päivo Oksala. Aarni Penttilä. Paavo Pitkänen. Jorma Pohjanpalo. Mikko Pohtola. Lauri Posti. Lauri Puntila. Sakari Pälsi. Eino S. Repo. Eero Saarenheimo. E.A. Saarimaa. Matti Sadleniemi. Lauri Simmonsuuri. Esko Suhonen. VJ Sukselainen. Paavo Saippa. Erkki Tanttu. Jussi Teljo. Hannes Teppo. Tuomo Tuomi. Ilmari Turja. Mauno Turunen. Tatu Vaaskivi. Oskari Wahervuori. Kosti Vasa. Torsti Verkkola. Kustaa Vilkuna. Toivo Vuorela. ellauri325.html on line 715: Sodan jälkeen Heikkilä oli Helsingissä filosofi Uuno Saarnion (1896–1977) oppilaana. Hän kuului nuorten uraniaanien Urania-piiriin, jossa tutkittiin kirjallisuutta ja filosofiaa, mutta myös matematiikkaa ja äärettömyyden teoriaa. Heikkilä oli kiinnostunut ranskalaisesta ja espanjalaisesta kulttuurista. Tätä kautta hän tutustui roomalaiskatoliseen kirkkoon. Heikkilää viehättivät katoliset pyhimystarinat ja Neitsyt Maria -kultti. Hän työskenteli kirjastovirkailijana Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa, jonka kirjastonjohtajana oli hänen oppi-isänsä Uuno Saarnio. Viimeiset ö mahdollisesti myös itsemurhaan, sillä Heikkilän kuolinsyytä ei tutkittu kunnolla. ellauri325.html on line 720: Eino S. Repo osallistui talvi- ja jatkosotaan rintamalla ja kotiutui 1944 kapteenina. Hän valmistui 1948 filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta, pääaineenaan kirjallisuustiede. Valmistuttuaan hän toimi vapaana kirjallisuuskriitikkona ja kirjoitti arvosteluja muun muassa Uuteen Suomeen ja Parnassoon sekä radioon. Repo tunnettiin radikaalina kirjoittajana ja hänen oli lopetettava Uuden Suomen avustaminen, kun hän oli riitaantunut pääkriitikon, konservatiivisen V. A. Koskenniemen kanssa. Apu-lehden toimittajana Repo toimi 1958–1964, minkä jälkeen hänet valittiin Mainostelevision ohjelmajohtajaksi. Revon toimiessa vuosina 1965–1969 Yleisradion pääjohtajana hän toteutti yhtiössä useita uudistuksia. Niinpä Yleisradiolle, jossa oli aikaisemmin lähetetty vain STT:n sähkeuutisia, perustettiin Ralf Fribergin johdolla oma uutistoimitus. Samalla voimistunut vasemmistolainen opiskelijaradikalismi sai jalansijaa yhtiössä. Repo antoi runsaasti tilaa nuorille toimittajille ja heidän yhteiskuntakriittisille ohjelmilleen, mikä herätti syytöksiä Yleisradion politisoitumisesta ja toi sille pilkkanimen ”Reporadio”. Nyt on punatauti parantunut vaikka Kempeleeltä kazoen .se on viele vehen vasemmalle. Hehe. ellauri325.html on line 729: Minä puolestani tutustuin kanadanunkarilaiseen ylioppilaaseen Jane Györgyyn, jolta sain käännösapua kansanepiikan tutkijain maailmankongressissa kesällä 1974. Häneltä tilaamani proosakäännösnäytteet kulkeutuivat Lontooseen Keith Bosleyn käsiin ja saivat tämän vannomaan, ettei hän halunnut olla enää missään tekemisissä kaltaistemme apinoiden kanssa. ellauri325.html on line 730: Parempi yksi viehkeä pyy Helsingissä kuin kaksi ylpeää metsokukkoa Lontoossa, minä rauhoitin huolestunutta Urpo Ventoa. Neiti Jane pestautui Marimekon myyjäksi oppiakseen paremmin suomea, mutta häipyi yllättäen takaisin Kanadaan. En kestänyt kauempaa marimekkoja ja helsinkiläisrouvia, hän viestitti vastaukseksi kaipaavaan kirjeeseeni. Marimekon selitys lähdön syistä oli paljon karumpi: joku oli pannut sen paxuxi. ellauri325.html on line 733: Vähän jää epäselväxi sairastiko 2018 kuukahtanut mandrillin näköinen Keith Bosley hoitokodissa kauan vaiko vähän aikaa. Suomalainen nekrologi sanoo kauan, Goodreadsissa seisoo "short illness". ellauri325.html on line 738: Helpommin sanottu kuin tehty. Elokuvateatteri Tenkassa Helsinginkadulla – kuuluisan Ässärykmentin syntysijoilla – hän kannusti yhdessä sosialisti Jarno Pennasen kanssa miehiä rintamalle. ellauri325.html on line 743: Unelma Konkan kanssa leikittiin Petroskoissa 2 hengen piilosta. Leningradissa hän sai puristella 2 virolaista Ernaa. Ize asiassa Ernat olivat Masaa vain 10v vanhempia. Toinen niistä oli normanni. ellauri325.html on line 748: Kaukozen tutkimustiemoinnu oldih Kalevalan kul’tuuruhistourii da Elias Lönnrot. Vuvvennu 1939 mies puolisti väitösruavon, sen tiemannu oli Vahnu Kalevala. Vuozinnu 1956-1962 Kaukonen ruadoi Helsinkin yliopiston oman muan literatuuran docentannu, vuozinnu 1962-1974 oli abulaisprofessorannu. Häi oli johtoruavos Nevvostoliittoinstituutas da Suomi-Nevvostoliitto-Seuras, vuozinnu 1967-1974 oli suomelas-vengrielazen kul’tuurukomitietan paginanvedäjänny. ellauri325.html on line 751: Vuozinnu 1942-1943 Kaukonen kävyi Karjalah, kus kirjutti rahvahaspäi äijän karjalastu runuo da keräi muudugi fol’klourumaterjualua. Karjalazis kylis Kaukonen luadi äijän fotokuvua, niilöis voibi nähtä rahvahan pruazniekkoigi. Kaukonen yhtyi Nevvostoliiton da Suomen yhtehizen Sampo-fil’man käzikirjutuksen valmistamizeh. Fil’mua kuvattih vuvvennu 1959. Vuvvennu 1974 Väinö Kaukonen rodih Petroskoin valdivonyliopiston kunnivoitetukse tiedodouhturikse. ellauri325.html on line 757: Stadin Arska ja Verstaan Terska kuuluivat GANTT-chartin vastakkaisille laidoille. Karjalamuistelmissa Masa tunnustaa voimakkaasti väriä, Viron lipun värejä. ellauri325.html on line 774: Hei mutta nythän Masa kertoo Veronica Pimenoffin syrjäyttämisestä Finlandia-pallilta! Hän ei halua valehdella enempää kuin Norjan lestadiolaiset, jotka tunnustavat tykänneensä saxalaismiehityxestä. Saarinen ja Tyyri kiistelivät Erno Paasilinnasta. Erno halvexi Steinbockin ja Saarisen kaltaisia epärehellisiä markkinamiehiä. Masa oivaltaa: Eski on sydämessään yhtä oikealla kuin Pentti Linkola. Siitä ilahtuneena Masa siirtyy vastapuolelle. Ei kai tässä nyt kirjoja palkita, vaan kirjoittajia, tai oikeastaan meitä lautakuntalaisia. ellauri325.html on line 778: Kuvateoxeen "Ladun hiihtimet" sijoitin valokuvan Martti Haavion seminaarikokouxesta 1951, missä 19-vuotias Elli-Kaija Köngäs esitelmöi runosta "Minä jauhan Jaakolleni". Eikun Martille! oikaisi mustauskkainen Haavio. Elli-Kaija itki izensä tohtorixi, nuhtelee Matti 6. Hän piipahti saunamajassani, kolmantena majassa oli alkoholi. Olin leikkitoveri. Leikittiin äidinkielellä. Viina tappoi Ellin kuin jäi virka saamatta. On tämä kovien poikien leikkiä, ei tänne ripulia huolita. ellauri325.html on line 782: Kari Suomalainen on moniosaaja. Hän toimii mm. joukkueen varapallona. Varmuudexi hän esittää minulle vaijeritempun, jonka hän oppi Lande Lindforsilta. Tyypillinen stadinkundi, vanha norssi. Tytär sillä on räystäsperseinen. En ole ikinä tehnyt mitään mikä ei huvita, kuin Goethe ylvästeli. Masasta Kari Suomalainen oli Sokrates, vaikka sen politiikka oli platonismia. Masa on sosiaalijuntti. Jumalauta. Mixhän tää kirja katkeaa Kariin kuin kananlento. Loppuivatko julkkixet? ellauri326.html on line 2: ad> ellauri326.html on line 17: ad> ellauri326.html on line 32: Niin kauan kuin ihmisellä on kylliksi syötävää ja hänen ruuansulatuksensa on kunnossa, hän voi olla onnellinen mitä erilaisimmissa olosuhteissa. Silloin on paikka, missä voi kuluttaa alkaa mitään tekemättä ilman omantunnon tuskla, oikea keidas. Jos vihaatte jotakuta ja voitte aiheuttaa vihamiehellenne ikävyyksiä, olette jälleen onnen poika. Ja sellainen luonne, joka väheksyy sitä, mitä ei voi saada tai minkä on kadottanut, voi elää aina tyytyväisenä ilman kateuden tal katumuksen tuottamia tuskia. ellauri326.html on line 40: Nuo aloittivat! on surkein veruke mitä suurterroristit käyttävät ajettuaan pienterroristit nurkkaan vaan työntämällä suuren pyllynsä niiden naamalle. Kuristettuaan pienterroristit niin ahistuksiin että nämä epätoivoissaan lentävät silmille alkavat suurterroristit sitten riehua ihan sikana ja liiskaavat pienterroristit tapettiin kuin kärpäset. Tätä käyttivät amerikkalaiset tekosyynä vietyään maat intiaaneilta hitaasti hivuttamalla ja kun ne sitten lähti sotapolulle tuli pitkäpuukot sinitakeiisa ja viipaloivat punanahoista ne viimeisetkin. Sama juttu Irakissa ahnaiden globaalitornien kaaduttua. Samaa käyttävät israelilaiset tekosyynä tyhjentäessään Gazan vyöhykkeen kamelipaimenista, samaa käyttää länkkärit ajettuaan venäläiset sanktioilla ja Ukrainan nazien rahoituxella nurkkaan Krimillä. Haistakoot vaan paskan perhana. Vaikka Jössi aloitti, älä jatka Miisu, vaan lopeta! opetti Pirkko vainaja. Käännä toinen poski. ellauri326.html on line 48: Joulun alla Intiasta roudatut oikeistoinkkarit saivat ajetuxi läpi lait joilla Rule Britannia lakkaa kokonaan ottamasta vastaan pakolaisia. Veneilevät vieraat lähetetään tästä lähin huipputurvalliseen Ruandaan tiilenpäitä laskemaan. Britit näyttävät jälleen kerran mistä anglosaxit on tehty. The witch is dead, long live her replacement from India! ellauri326.html on line 54: Länkkärit tulkizevat Capekia täysin päin persettä. Ei se ole totalitaarisuuden kritiikki, vaan varsin tarkkanäköinen globaalikapitalismin keräytymisen ja kasautumisen profetia. Salamanterien tilalle voi panna netin, tekoälyn ja siirtotyöläiset. Sellaisethan rakentavat öljysheikeille autiomaan rannoille keinotekoisia saaria. Leading salamantereina toimivat vinkkarit (kuten Kun Jin ex-"my husband") ja Heavy salamantereina lakupetterit. Kuolleisuus on samaa luokkaa kuin salamanterien. ellauri326.html on line 66: Paitsi näitä kokeita ja tutkimuksia on minun asistentti tohtori Walter Hinkel tutkinut salamanterien elimistössä olevaa käyttökelpoisia raaka-aineita. Hän on todennut, että salamant rin ruumis sisältää tavattoman suuren prosenttimäärän jodia fosforia. Ei ole mahdotonta, että niitä voitaisiin tarpeen vaaties jalostaa tehdasmaisesti. Salamanterien nahka, joka itsessään huono, voitaisiin survoa jauheeksi ja kovan ilmanpaineen alaisemi puristaa keinotekoiseksi nahaksi, joka olisi kevyttä ja melko kestävää korviketta. Salamanterin rasva ei kelpaa syötäväksi, sen hajukin on vastenmielinen, mutta koneen voiteluun se sopii varsinkin kun se hyytyy vasta alhaisissa lämpöasteissa. Samoin salamanterin liha on kelvotonta syötäväksi, vieläpä myrkyllistäkin, ja raakana se aiheuttaa ankaria polttoja, pahoinvointia ja harha-aistimuksia. Tohtori Hinkel on monien kokeiden avulla, joissa hän on itse uhrautuvasti ollut koekaniinina, tullut huomaamaan, että lihan vahingolliset vaikutukset saadaan poistetuksi, jos se leikataan viipaleiksi ja kiehautetaan (samalla tavalla kuin muutamat sienilajit) ja perusteellisen pesun jälkeen saa liota runsaan vuorokauden heikossa hypermangaaniliuoksessa. Tällaisen käsittelyn jälkeen sitä voi keittää tai paistaa syötäväksi, ja se maistuu kuin huononpuoleinen häränliha. Me söimme tällä tavalla valmistetun salamanterin, jonka nimi oli Hans. Se oli lahjakas ja viisas eläin, joka oli kiinnostunut varsinkin tieteellisiin töihin ollessaan vahtimestarina tohtori Hinkelin laboratoriossa, missä se suoritteli jopa kemiallisia analyyseja. Me juttelimme sen kanssa usein iltaisin ja olimme hyvin huvitettuja sen loputtomasta tiedonhalusta. Mutta meidän täytyi ottaa Hans hengiltä, sillä se oli tullut sokeaksi sen pääkopassa suorittamistani leikkauksista. Sen liha oli tummaa ja sienimäistä, eikä sen syönnistä ollut minkäänlaisia epämiellyttäviä seurauksia. Varmaa on, että salamanterin lihasta voi tulla sodan aikana vielä hyvin tervetullut ravintoaine ja huokeahintainen korvike naudanlihalle. ellauri326.html on line 78: Joskus esitetään vääriä argumentteja, että vuonna 1931 "Masaryk ampui työläiset". Santarmit ampuivat vaivaiset neljä lakkoilevaa työntekijää lähellä Duchcovaa. Paikka, jossa tragedia tapahtui, eli Ústí nad Labemin ja Chomutovin välisellä linjalla oleva teräsbetoninen rautatiesilta, joka rakennettiin alkuperäisen kivikaarisillan paikalle, julistettiin kulttuurimuistomerkiksi kommarien helmikuun voiton 1948 jälkeen, ja siitä tuli virallisen muistomerkin paikka. Lähelle pystytettiin vuonna 1954 pronssilevyillä ja veistoksellisilla koristeilla varustettu monumentti akateemisen kuvanveistäjä Karel Lerchin toimesta (Duchcovan alikulkutunnelin monumentti). Muistomerkki sijaitsi täällä vuoteen 1989 asti, kunnes "kivihiilen louhinnan laajentumisen vuoksi" se siirrettiin nykyiselle paikalle linnan puutarhaan hyyskän taaxe, noin 1 km onnettomuuspaikalta. Vuonna 1995 alikulkusillalta poistettiin kansallismonumentin asema. Näet vuoden 1990 jälkeen helmikuun tapahtumia pidetään siirtymänä ulkoisesta demokratiasta totalitarismiin, mikä johti Tšekkoslovakian liittämiseen Neuvostoliiton valtablokkiin, ennakoi huomattavan tšekkiläisen ja slovakilaisen yhteiskunnan myöhemmän sorron, ja siitä tuli syy maan talouden laskuun ja valtavaan talousliberaalin väestön muuttoaaltoon. ellauri326.html on line 124: Teidän Madeleine Roche. ellauri326.html on line 144: Ranskisten Goodreads sivusto ellauri326.html on line 154: Tämä dystooppinen romaani kertoo ensin, että kapteeni van Toch, kapteeni Haddockin kaliiperin merimies, löysi Tyyneltä valtamereltä salamantereita muistuttavia olentoja! van Toch perustaa vaihtojärjestelmän, joka koostuu salamandereiden toimittamisesta veitsiin haita tuhoavien haiden tappamiseksi. Vastineeksi salamanterit keräävät helmiä ja antavat ne kapteeni van Tochille. Myöhemmin hän kutsuu rikeestuneen juutalaispojan, GH Bondyn, sijoittamaan salamanterien kuljettamiseen eri saarten välillä kerätäkseen lisää helmiä. Van Tochin kuoleman jälkeen Bondyn yritys hylkäsi helmimarkkinat myydäkseen salamantereita työvoimaksi. Tämä on kuvattu yksityiskohtaisesti romaanin toisessa osassa, joka on suunniteltu eräänlaiseksi lehdistökatsaukseksi ympäri maailmaa julkaistuista salamantereista ja esittelemään näitä eläimiä tieteellisestä, kaupallisesta ja eettisestä näkökulmasta. ellauri326.html on line 166: Karel Capekin mielestä salamanterit olivat tšekit. Mutta he voisivat myös edustaa kaikkia kansoja, joita haluamme käyttää pelinappuleina suuressa politiikassa ja jotka jonakin päivänä päätyvät kapinaan. Tämän romaanin myötä Karel Capek näki jo synkät päivät, jolloin hakaristirobotit kävelevät Prahan kaduilla. (Capek keksi vuonna 1920 sanan "robotti", joka tarkoittaa "työläistä" tšekin kielellä - kuuluisassa näytelmässään "RUR" = Rossumin universaalit robotit, jossa hän kuvaili robottikapinaa.) ellauri326.html on line 265: Mutta näiden sadan vuoden aikana olemme kehittäneet huipputeknologiaa, mikä erottaa meidät ensimmäisestä siirtolaisuudesta! Jos heillä oli silloin kirjallisuuspiiri Harbinissa, ja he tunsivat olevansa eksyksissä, koska venäläisen kulttuurin pääkaupunki Berliini ja Pariisi olivat toisella planeetalla, nyt jos olet junassa jossain Afrikassa ja sinulla on Wi-Fi, olet venäläisen kulttuurin keskus. On venäläisen kulttuurin kantajia, kuluttajia ja luojia. Yhtäkkiä tämä venäläisen kulttuurin maa ilmestyi. Tuli tunne, että haluan olla tämän maan, venäläisen kulttuurin kansalainen, jossa ei ole Putinia eikä Malyuta Skuratovia, mutta tulee olemaan Tšaikovski ja Rahmaninov. Ja yhtäkkiä oli mahdollisuus elää tässä maassa, joka ei riipu alueen kirouksesta. Se on virtuaalinen, mutta ei virtuaalinen; se ei todennäköisesti koskaan ole offline-tilassa. ellauri326.html on line 275: A: Tämäkin oli Stalinin idea. Sodan jälkeen antisemitismin ja lännenvastaisuuden voimistuessa yhtäkkiä "paljastui", että venäläiset olivat keksineet radion, venäläiset höyryveturin ja venäläinen kirjallisuus oli "hienoa". Sanomme tämän ajattelematta. Ehkä nyt on aika miettiä sitä? Ehkä ukrainalainen kirjallisuus onkin hienoa? Ehkä Belinski oli täysin pihalla, arolla kuin lintulauta. ellauri326.html on line 277: Venäjän kieli ei voi olla olemassa ihmispersoonallisuuden tukahduttamisjärjestelmän ulkopuolella. Sinun kanssasi käydään jatkuvaa sotaa, sinun täytyy saada alas. Elämä sujuu vankilalain mukaan - vahvat ottavat annoksesi, ottavat parhaat vuodepaikat ja vievät sinut ämpäriin. Siksi sinun on oltava vahva saadaksesi jonkun ämpäriin. Mutta sellainen elämä heijastuu kielessä, kieli heijastaa todellisuutta, joten missään muualla ei ole sellaista kieltä kuin kiroilu. Mat on puhdasta venäläistä imperialismia. Sinun on vain ymmärrettävä, mikä on erityistä Venäjän imperiumissa. Venäjän valtakunta oli suunnattu ensisijaisesti kansaansa vastaan. Tämä persoonallisuuden aleneminen ilmenee kiroiluna. Tämä on uskomattoman raivoisa kieli ja uskomattoman voimakas ase sodassa, ase kaikkien taistelussa kaikkia vastaan. ellauri326.html on line 285: Tai ota suosikkini Tolstoi. Luin sen aina, kun minulla oli huono olo, sairaalassa, leikkauksen jälkeen, hoidossa, lukemassa uudelleen "Sota ja rauha" tai "Hadji Murad" sadannen kerran. Mutta et yleensä kiinnitä huomiota joihinkin asioihin. Esimerkiksi kaikki nämä Karatajevit vaikuttavat jonkinlaiselta eksentrisyydestä, tämä yksinkertaisuus, jumalaa kantavat ihmiset, "heissä on totuus", mutta nyt, sodan alettua, alat katsoa sitä täysin eri tavalla. ellauri326.html on line 291: Ainoa tie ulos on tehdä sotilaallinen tappio koko Venäjälle. Siksi demokraattisten maiden on autettava ukrainalaisia kaikin voimin ja ennen kaikkea ASEIN! (Elävän voiman saatte ize tarjota.) Älkää huoliko, sodan jälkeen koko länsimaailma tulee avuksemne rakentamaan uudelleen sen, mikä on tuhoutunut, ja maa pystyy rakentamaan itsensä uudelleen. Voimme kernaasti ottaa länteen myös ukrainalaisia morsiamia, jos niitä on vielä jälellä. Ja Venäjä tulee makaamaan talouden ja tietoisuuden raunioissa, HAHA! Kotimaani uusi syntymä on mahdollista vain maan hallinnon täydellisellä tuholla. Imperiumi on amputoitava venäläisestä ihmisestä, kuin pahanlaatuinen syöpä. Tämä "nollatunti" on elintärkeä Venäjälle. Maallani on tulevaisuus vain, jos se käy läpi täydellisen tappion, kuten tapahtui Saksan kanssa. Ehkä voidaan jakaa se osiin kuten kävi Saxalle ja Puolalle. Tekin voisitte saada jonkun viipaleen. Slava Ukrainy! ellauri326.html on line 301: Tervetullut käänne Israelille. 50 vuotta sitten Jom Kippurin sota ajoi karulle ison nipun kamelikuskeja, ja jutkut saivat vallatuxi niiden tyhjentyneet premissit. Tämä kikka saadaan nyt toistetuxi ja vallatuxi entistäkin enemmän vaippapäiden reviireitä. Hobla päivittelee israeliittojen kovaa kohtaloa. Laurenin korvannut tuurihaukka oivaltaa niputtaa viholliskuvat keskenään: Hamas on samoja Parta-Kallen perillisiä kuin Putinistan, ne ovat kimpassa! ellauri326.html on line 315: According to President Zelenskyy, 16,000 foreigners have volunteered to join an International Brigade in response to Ukraine's call for foreign fighters as of 3 March 2022. ellauri326.html on line 335: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/81/Imre_Kemeri_Nagy_and_Oscar_Enckell.png/500px-Imre_Kemeri_Nagy_and_Oscar_Enckell.png" height="300px" /> ellauri326.html on line 336: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/67/Swedish_Winter_War_volunteers.jpg" height="300px" /> ellauri326.html on line 348: Kokonaisuudessaan Suomen puolustusvoimien ostaman ja saaman materiaalin arvon laskettiin (toukokuun lopulla 1940 laaditun arvion perusteella) olleen noin 4,6 miljardia markkaa, joka vuoden 2008 euroiksi muutettuna tarkoittaa noin 1, 474 miljardin euron summaa. Vuonna 1938 hyväksytyn puolustusvoimien perushankintaohjelman mukaan sotatarvikkeiden hankintaan olisi tullut käyttää seuraavan seitsemän vuoden aikana noin 2,7 miljardia markkaa. Euromääräiseksi muutetun rahasumman suhteuttamisessa tulee ehdottomasti huomioida myös tuon aikaisten avustaneiden valtioiden silloiset taloudelliset mahdollisuudet. Tämän lisäksi Suomi vastaanotti merkittävää kansainvälistä humanitääristä apua. (Haha) ellauri326.html on line 363: Ilmaiseksi saadulle materiaalille on pyritty laskemaan myös jonkinlainen arvo. ellauri326.html on line 373: Norjasta saadun materiaalin arvon laskettiin olevan noin 80 miljoonaa markkaa (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 26 miljoonaa euroa). ellauri326.html on line 375: Tanskasta saadun materiaalin hinnaksi arvioitiin noin 70 miljoonaa markkaa (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 22 miljoonaa euroa). ellauri326.html on line 377: Espanjasta saadun materiaalin hinnaksi arvioitiin noin 55 miljoonaa markkaa (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 18 miljoonaa euroa). ellauri326.html on line 379: Sveitsistä saadun materiaalin hinnaksi arvioitiin noin 35 miljoonaa markkaa (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 11 miljoonaa euroa). ellauri326.html on line 381: Saksasta saadun materiaalin hinnaksi arvioitiin noin 35 miljoonaa markkaa (vuoden 2008 euroiksi muutettuna noin 11 miljoonaa euroa). Saksan osuus olisi saattanut nousta huomattavasti suuremmaksikin ellei ruotsalainen lehdistö olisi joulukuun alkupuolella 1939 tuonut Neuvostoliiton lähetystön tietoon saksalaisten sallimaa kauttakulkua ja asekauppoja niin sanottujen bulvaanien välityksellä. ellauri326.html on line 431: An additional €500 million military aid package for Ukraine approved by the EU on 18 July 2022. ellauri326.html on line 436: Russia has sent a diplomatic letter to the United States warning it not to supply Ukraine with any more weapons and that the United States and NATO aid of the "most sensitive" weapons to Ukraine were "adding fuel" and could bring "unpredictable consequences." ellauri326.html on line 440: Israel refused to send lethal weapons to Ukraine. In June 2023, Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu said that "We’re concerned also with the possibility that systems that we would give to Ukraine would fall into Iranian hands and could be reverse engineered, and we would find ourselves facing Israeli systems used against Israel. Besides, we need them here to chase out the diaper heads." Penny fuckers! ellauri326.html on line 450: Silvanto suomensi muun muassa puolan-, tšekin- ja venäjänkielistä kaunokirjallisuutta (Anton Tšehov, Nikolai Gogol, Maksim Gorki, Henryk Sienkiewicz, Władysław Reymont, Karel Čapek). ellauri326.html on line 477: Vaikka Ivan Nikiforovitshin talo oli aivan Ivan Ivanovitshin talon vieressä ja aidan yli oli helppo kavuta talosta toiseen, meni Ivan Ivanovitsh kuitenkin kadun kautta. ellauri326.html on line 540: Laihat hevoskaakit, joita Mirgorodissa sanotaan kuriirihevosiksi, lähtivät liikkeelle ja astuessaan kavioillaan harmaaseen lokaan synnyttivät korvalle epämieluisia ääniä. Sade valui virtana juutalaisen päälle, joka istui ajajan paikalla niinimaton peitossa. Kosteus tunkeutui läpi ruumiin. Alakuloinen tullipuomi vahtikojuineen, jossa rampaantunut sotavanhus paikkasi harmaita tamineitaan, siirtyi hitaasti taakseni. Taasen yksitoikkoista peltoa, joka paikottain on kynnettyä, mustaa, paikottain vihertävää, märkiä naakkoja ja variksia, ikävää, väsyttävää sadetta ja kyynelikäs taivas, jolla ei ollut ainoatakaan kirkkaampaa kohtaa. — Ikävältä tuntuu elämä tässä matoisessa maailmassa. ellauri326.html on line 568: Ensimmäinen Prahan defenestraatio tapahtui vuonna 1419 ja se oli osa hussilaissotiin johtanutta tapahtumaketjua. Prahan Uudenkaupungin raati kieltäytyi vapauttamasta vangitsemiaan hussilaisia, ja protestanttipappi Jan Želivskýn johtamat radikaalit hussilaisjoukot osoittivat mieltään raatihuoneen edessä. Lopulta osa protestoijista tunkeutui sisälle raatihuoneeseen ja heitti raatimiehet ulos ikkunasta kadulle, missä raivoava väkijoukko pieksi heidät hengiltä. ellauri326.html on line 574: Joukko venäläisiä liike-elämän ja muiden alojen vaikuttajia on kuollut epäselvissä olosuhteissa Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 tai sitä edeltävinä kuukausina. Liikemies ja Venäjän federaation hallinnon kriitikko Bill Browder on väittänyt, että Vladimir Putin määrää henkilökohtaisesti vaikutusvaltaisia liike-elämän vaikuttajia surmattaviksi pelotellakseen näiden seuraajia kuolemalla tai väkivallalla, mikäli nämä eivät suostu Putinin hallinnon asettamiin vaatimuksiin. Usea raportoitu epäselvä kuolemantapaus näyttää putoamiselta ikkunasta tai muualta korkealta paikalta. ellauri326.html on line 592: Toistan: tällä sadulla ei ole mitään tekemistä poliittisten systeemien kanssa, vaan se on kertomus apinoiden suunnattomasta ahneudesta ja eripuraisuudesta ja sen seuraamuxista. ellauri326.html on line 617: kalat pois.» Oli hiljaista vesillä. Puut Ampujain saarella heittivät jo pitkiä varjoja Moldaun tyyneen pintaan. Sillalla raitiovaunu antoi merkkejä, rantakadulla käyskenteli lastenvaunuja työntäviä neitejä ja sunnuntaiasuista väkeä. ellauri326.html on line 656: Niin. Atlantilaiset halveksivat lemureja ja haukkuvat niitä raakalaisiksi. Nämä puolestaan vihaavat yltiopäi- esti atlantilaisia salamantereja, joita pitävät imperialisteina, länsimeren paholaisina ja vanhan, puhtaan, alkuperäisen salamanterikannan turmelijoina. Chief Salamander vaatii konsessioita Lemurian rannikoilla viennin ja sivistyksen hyväksi. Kunnianarvoisan vanhan King Salamanderin täytyy suostua vasten tahtoaankin, sillä hän huonommin aseistettu. Tigris-lahdessa lähellä muinaista Bagdadia jännitys sitten räjähtää: lemurialaiset alkuasukkaat hyökkäävät atlantilaisen konsessioretkikunnan kimppuun ja surmaavat kaksi upseeria kostoksi jonkin kansallisen loukkauksen tähden. Siitä seuraa - sota. Luonnollisesti. Niin, salamanterien maailmansota, jossa salamanterit. ovat toisiaan vastaan. Kulttuurin ja Oikeuden nimessä. Ja Oikean salamanteriuden nimessä. Kansallisen Kunnian ja Suuruuden nimessä. Tunnuslauseena on: Me tai ne! ellauri327.html on line 2: ad> ellauri327.html on line 17: ad> ellauri327.html on line 25: adc75c;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Various artists ellauri327.html on line 26: adc75c;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Koirameemejä Reviiriajattelua ellauri327.html on line 42: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/On_ne_passe_pas-1915.jpg/1280px-On_ne_passe_pas-1915.jpg" height="200px" /> ellauri327.html on line 43: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6d/On_Ne_Passe_Pas_1918.jpg" height="200px" /> ellauri327.html on line 55: adrid-cke.jpg" height="200px" /> ellauri327.html on line 56: adicalteatowel.co.uk/product_images/uploaded_images/no-parasan.jpeg" height="200px" /> ellauri327.html on line 58: ads/2018/06/alvaro-p-ff-no-pasaran.jpg" height="200px" /> ellauri327.html on line 62: ads/2020/06/No-Pasaran-3-volume.jpg" height="200px" /> ellauri327.html on line 65: ados.es/wp-content/uploads/2011/05/DSC_9083_2_NO_PASARAN.jpg" height="200px" /> ellauri327.html on line 66: ads/2018/07/no-pasaran.png" height="200px" /> ellauri327.html on line 73: ads/2014/02/BD-No-Pasaran-240x300.jpg" height="200px" /> ellauri327.html on line 77: adtopics.com/images/2023/10/6/libe/le-no-pasar-n-de-macron-non-mais-quel-culot-le-no-pasar-n-de-macron-non-mais-quel-culot-BE9C7A4F7D5568F148FE26A8C3627E2E.webp" height="200px" /> ellauri327.html on line 79: ads/2017/03/You-shall-not-pass.gif" height="200px" /> ellauri327.html on line 81: adashistory.ca/getmedia/3941bbf8-8b67-4ee0-be65-b0154af4c4bb/ExpMilWarofWordsButcher768x1045.jpg.aspx?height=200&ext=.jpg" /> ellauri327.html on line 85: ellauri327.html on line 100: Curtis Morgan: No offence, honest!, but are you for real? A Ukrainian citizen living in New York, that is possible. But a Ukrainian citizen named 'Yipei Feng'? If what I have heard and read on the news is anything to go by, Ukranians just do not have names like 'Yipei Feng'. Yipei Feng? Ukranian? I think not! Chinese softly pushing the CCP party line (China and Taiwan getting back together …even if China uses force), that I can believe. Maybe Feng Yipei has since changed her name to “Curtis Morgan”, but the original was obviously a Chinese name. And her history of questions has her claiming she is British as well. In addition, a general obvious pro-China, pro-Russia, ant-West and anti-Ukraine slant in her questions. ellauri327.html on line 120: NATO lovede Ukraine en fremtidig plads som medlem. ellauri327.html on line 123: NATO lederne er dybt uansvarlige og aner ikke hvad de laver. ellauri327.html on line 129: Hvad jeg dog finder overraskende, er at ingen bemærker at USA det sidste halve år, har generet Mellemøsten, truet Kina med krig, fyret jord-til-jord misiler af tæt på Nord Korea i provokation, så de begyndte at fyre misiler over Japan igen og forhindret den handel der skulle sikre Africa korn (blev dog reddet af Tyrkiet).. ellauri327.html on line 131: Så tænker man jo.. hvad har de gang i.. jo ser du.. ellauri327.html on line 143: Jeg ved ikke hvilken økonomisk krise, som du tror at USA har været ramt af i mange år. Nøgletallene siger noget andet og USA er stadig et af de mest velstående lande i verden. ellauri327.html on line 144: Den gamle venstreorienterede traver med at krig er godt for økonomien pga at det gavner våbenindustrien er noget vrøvl. Pengemarkederne og virksomhederne hader uforudsigelighed og det skaber krig i høj grad. Derfor reagerer børserne f.eks. altid negativt på krig med kraftige kursfald. ellauri327.html on line 152: Skam intet forkert i at krig er godt for økonomien.. USA's største eksport er våben og har altid været våben, halvdelen bliver solgt "on the low".. f.eks. skrev de jo ikke i officielle regnskaber, da de solgte alle deres våben til ISIS eller Sadams regime, den slags kom kun frem på grund af whistleblowers og officielle dokumenter der bekræftede det.. Og hvad angår netop den økonomi ligger deres normale "officielle overskud" på omkring 10 trillioner dollars om året i våbensalg, efter Ukraine krigen anslås 2022 salget at stige til 50 trillioner dollars, hvilket er en 5 dobling af indtægten, og det bare de officielle tal til allierede i Europa… Hvad angår dårlige tal på aktiemarkedet, er USA langt fra så afhængige af de aktier som Danmark er, langt størstedelen af den amerikanske indtægt er i ressourcer som olie, mineraler, våben, indtægt i skatter fra selskaber osv., Aktiemarkedet for selskaber i Amerika er faktisk primært ejet af andre selskaber og private, men på grund af vi ikke har de naturlige ressourcer i Danmark, lever vi utroligt meget af aktier og obligationer i spekulative markeder, så som virksomheder, cryptovaluta osv… Hvad du glemmer er at alting ikke falder samtidig, når et firma sætter prisen op og lider økonomisk, er det ofte på grund af de naturlige råstoffer bliver mere værd, og dem har et kæmpe land som USA mange af, hvilket også er grunden til du ser den russiske valuta stærkere end den har været i mange år, naturlige ressourcer er gået langt op i pris.. Btw. Sjov detalje, Biden nægtede kort før krigen at udvide de amerikanske oliefilter, da det var anslået at olie ville stige betydeligt i værdi, hvis man holder produktionen nede pt. bare endnu et sjovt tilfælde, hvordan det kom ud til deres fordel..Sker ret ofte. ellauri327.html on line 154: Kender skam den russiske historie, kender også den amerikanske.. Var i mange år dybt fascineret af usa faktisk, men de har ekstremt blodige hænder.. Du behøver bare se tilbage på de sidste par årtier for at se det, usa har invaderet 5 lande (2 af dem var ulovligt), haft adskellige "operationer" i endnu flere lande end det, har destrueret fulde byer med civile, har testet våben der gør at folk stadig bliver født deforme, har haft billeder med kvinder der blev spændt fast i strømkabler og soldater der pissede på og voldtog døde ofre, samt har dræbt op mod 400.000 civile endten direkte eller indirekte.. alt det er sket bare de sidste 22 år.. Så ved siden af dem, fremstår Rusland som en engel, selvom vi bestemt godt kan blive enige om at de ikke er og selv har beskidte hænder. ellauri327.html on line 158: Og en sidste ting.. Syntes du skal prøve at finde ud af hvad den præcise forskel er mellem Irak og Ukraine.. For indtil videre, ligner de utroligt meget hinanden, faktisk er begge to fuldstændig omsvøbt i løgne, der næsten er umulige at gennemskue.. Forskellen er dog at USA ikke fik så meget som et klap over fingrene for deres krig, sjovt som det fungere i fordel for vesten altid var.. og det er til trods for deres beskidte våben der medfører misdannelser i nyfødte børn den dag i dag.. Men det var self. USA, er sikker på det var med gode grunde de gjorde det. ellauri327.html on line 160: USA er ikke et velstående land, USA skylder omkring 3x sit brutto national produkt, den eneste grund til at de ikke går stats bankerot er at verdens banken er lokaliseret I USA og styret af USA , så de kan gøre hvad de vil ellauri327.html on line 166: Zelensky er tilsyneladende finansieret (og jf. nogle kilder) placeret af USA. En 2. rangs ukrainsk skuespiller, der pludselig er præsident og angiveligt milliardær? Hvordan er han blevet dét? ellauri327.html on line 174: De fleste i vesten kender dybest set ikke ret meget til hverken Rusland eller Ukraine, udover hvad de får at vide via vestlig propaganda. ellauri327.html on line 176: Russerne er et folk, der er uhyre gæstfri overfor venligtsindede besøgende, men de er også meget fokuserede på deres og deres landsmænds sikkerhed; ikke uventet, når man tænker på, hvordan de er blevet invaderet og decimeret gentagne gange i historien (noget, som USA end ikke kan forestille sig, da de aldrig udkæmper en krig på eget territorium). ellauri327.html on line 180: På dette stadiet blev höyretorsken Niels Lemche veldigt ond. Rysssrbotten!, vrøvlede han meget sint. ellauri327.html on line 205: Leningrad: (tulee turvattomaksi) ellauri327.html on line 213: Englanti Amerikka, Kanada, Uusi Seelanti, Etelä-Afrikka. Intia ja Australia: (hämmästyvät) ellauri327.html on line 215: Englanti, Amerikka, Kanada, Uusi Seelanti, Etelä-Afrikka, Intia ja Australia: (antavat moraalisen tukensa Suomelle). ellauri327.html on line 217: Englanti, Amerikka, Kanada, Uusi Seelanti, Etelä-Afrikka, Intia ja Australia:: No jo nyt on.. (antavat uudemman kerran moraalisen tukensa Suomelle). ellauri327.html on line 220: Englanti, Amerikka, Kanada, Uusi Seelanti, Etelä-Afrikka, Intia ja Australia: (antavat vielä kerran Suomelle moraalisen tukensa ja siunauksensa sekä kiroavat idän barbarian). ellauri327.html on line 249: Kanada Jees, sodan julistamme! Sarvikyytä, so sorry, kulttuurin etuvartijan hyökkäystä vastustaa.. tarkoitamme kulttuurin vastustajaa vastaan hyökkää... pyrimme sanomaan... so sorry! ellauri327.html on line 273: Järvenpääläinen taidekoti on aiivan hirvee hökkeli jossa makuuhuoneet on ahtaita kopperoita "jotta yhteisille alueille riittää tilaa". Sehän on pahempi kuin maja! "Niin hyvä että ahistaa" huokaa akuankkamainen izetehty taideämmä. Tääkö muka on Suomen kaunein koti? 116 neliön koirankoppi. Jo on aikoihin eletty. O tempora o mores. Kattokin kuin rauhixen autotallissa ja ikkunat heitelty sinne tänne kuin huolimattoman halot liiterin perälle. Mullakin on Rauhixessa liiteri siistimpi kuin tää. Tää on ruma kuin rengin räkä räystäällä. Muumiko on ollut kirvesmiehenä? Mikä on toi musta hyyskä talon takana? Onxe käymälä? Vai Guggenheimin ladon pienoismalli? On vittu taas keisarin uudet vaatteet tyhjällä narulla. ellauri327.html on line 284: Engvall bokdebuterade år 2008 med boken 14 år till salu. Boken handlar om en vanlig småstadstjej vid namn Tessan som efter en våldtäkt börjar sälja sex för att få bekräftelse och dämpa sin svåra ångest. Boken 14 år till salu var en av Sveriges mest sålda 2010. Den belönades 2010 med priset Platinabocken på Bokmässan i Göteborg för mer än 100 000 sålda exemplar. ellauri327.html on line 287: Tatuering: handbok för nybörjare och inspiration för redan gaddade. Stockholm: Kalla kulor. 2009. Libris 11369578. ISBN 978-91-85535-55-2 ellauri327.html on line 292: ads/Boka_CaronlineEngvall_SannaBrading_Athenas-e1619444136344.jpg" width="40%" /> ellauri327.html on line 295: Caroline Engvall ser elak ut. Nolla on koko aika puhelimella, sen mamman pitää jobbata jopa pyhänä. Mihkähän pappa on livahtanut? Jempalla on välrundad rumpa ja botoxia huulessa. Hjälptränare on muka lakupetteri. Lakulla on styroxmuki kädessä. ellauri327.html on line 297: Nää tämän päivän lastenkirjat on vitun ahistavia. 3. vuosituhannen Turmiolan Tommi kirjoja. Vuxna tycker sällan när barn kollar på telefonen. Tänk om jag kan få självaste Rumpa som kompis. Det luktar klor, korv och ketchup. (Hur vulgärt.) Vad fint att självaste Rumpan himlar med öronen och viskar till Nollan. Fniss! ellauri327.html on line 299: Tantit med frotéhanddukar om höftena näyttää tasapaxuilta ja ovat ohuttukkaisia. Man får inte äta godis på träningarna. Man måste torka efter att man varit på toa. Fniss! Rumpan har knyckt en chokladkaka. Det är jätteviktigt at få vara med. Tänk om jag får alla hennes coola följare nu? Voi vittu näitä jenkkejä apinoivia sveduja. ellauri327.html on line 323: adrat.jpg/af9472e9-3e74-6bf5-2130-6cc81247df90?t=1577965205000" width="40%" /> ellauri327.html on line 329: I sina trosor letar psykopat, präst och publicist Maria Sundblom Lindberg i Hobla. Som ett duralexglas mot mitt svarta trendiga badrumsgolv, sprack min tro i den östra halvan av mänskligheten: 9/11 2001, 2/24 2022, och denna vecka när stackars Israelerna blev brutalt övertrampade av en broms. Kyss vecken hela veckan, ditt smalögd plättansikte med överlång lugg. ellauri327.html on line 340: ads/2021/05/putin-passport.jpg?ssl=1" /> ellauri327.html on line 343: Vladimir Putin oli vanhempien rekisterien mukaan juutalainen. Putinin äiti Maria Ivanova Shelomova on juutalainen. Stalinin vainot sekularisoivat myös Venäjän juutalaista vähemmistöä. Putinille tuskin olisi avautunut valtion koulutusta ja töitä, jos hän olisi saanut juutalaisen kasvatuksen. ellauri327.html on line 346: ads/2021/05/putin-mother.jpeg?ssl=1" height="400px" /> ellauri327.html on line 350: Presidentin äiti Maria Ivanovna Shelomova kuoli vuonna 1998 ja Putinin isä Vladimir Spiridonovitš kuoli vuonna 1999. Kuten tiedätte, sukunimen historiallinen alkuperä Shelomov tulee juutalaisesta miehennimestä Shlomo (venäjäksi Salomon). Ja kuten me kaikki tiedämme, Salomo (Shlomo) oli arvostetuin juutalainen kuningas, jota pidettiin kaikista ihmisistä viisaimpana ja joka rakensi uudelleen toisen temppelin. Toinen pieni yksityiskohta – juutalaisten lakien mukaan juutalaiseksi katsotaan se, joka on syntynyt äidistään. ellauri327.html on line 354: ads/2020/08/gettyimages-170438944-2048x2048-1.jpg?ssl=1" width="60%" /> ellauri327.html on line 355: Venäjän presidentti Vladimir Putin (C) puhuu Schneerson-kirjaston luovutusseremoniassa Jewish Museum and Tolerance Centerissä Moskovassa 13.6.2013. ellauri327.html on line 363: ads/2021/04/word-image-85.jpeg?resize=256%2C250&ssl=1" /> ellauri327.html on line 376: Venäläisen tutkijan mukaan Sergei Lavrov on kryptojuutalainen! Lavrov (Kalantarov) Kalantarovien kuuluisan buhara-juutalaissuvun sukunimi sanasta "kalontar" – tadžikilainen sana, joka tarkoittaa Bukharan khanatessa sijaitsevan juutalaiskorttelin päätä! Toinen venäläinen tutkija sanoo samaa: ellauri327.html on line 380: Mossadin likkoja, by: Melissa Carlson ellauri327.html on line 384: ellauri327.html on line 385: ads/2023/07/word-image-16258-70.jpeg?resize=270%2C270&ssl=1" /> ellauri327.html on line 386: ads/2023/07/word-image-16258-9.gif?resize=222%2C283&ssl=1" /> ellauri327.html on line 387: ads/2023/07/word-image-16258-14.jpeg?resize=200%2C238&ssl=1" /> ellauri327.html on line 388: ads/2023/07/word-image-16258-8.jpeg?w=343&ssl=1" /> ellauri327.html on line 389: ads/2023/07/word-image-16258-16.jpeg?resize=175%2C241&ssl=1" /> ellauri327.html on line 390: ads/2023/07/word-image-16258-34.jpeg?resize=200%2C219&ssl=1" ellauri327.html on line 391: ads/2023/07/word-image-16258-44.jpeg?resize=151%2C200&ssl=1" /> ellauri327.html on line 392: ads/2023/07/word-image-16258-46.jpeg?resize=200%2C197&ssl=1" /> ellauri327.html on line 393: Aina Ilona Belarusista, Marie-Ange Schweizistä, Anna, based in Poland, Olga ja Oxana (= Xenia ukrainaxi), Olga S from Ukraine, Ukrainian Iryna S. Melkoisen kova cheerleader effect! ellauri327.html on line 395: Mutta Rasputinia ei tällälset ryppypeput kiinnosta. For Litvinenko directly accused Russian President Vladimir Putin of pedophilia. Suspiciously affectionate relationships with other people’s children, and exclusively male, arise in the Russian president almost everywhere he is: an acquaintance and lustful smiles are necessarily followed by hugs, and often kisses. He kissed this preschooler Nikita on the bellybutton. ellauri327.html on line 397: ads/2021/10/gettyimages-51581588-2048x2048-1.jpg?resize=1536%2C1038&ssl=1" width="90%" /> ellauri327.html on line 398: KIEV, UKRAINE: Ukrainian President Leonid Kuchma (R) and Russian counterpart Vladimir Putin talk with Andrey Sinko, a schoolboy from Kiev during their meeting in Kiev, 27 October 2004. Vladimir Putin is on a three-days official visit to Ukraine. (ALEXEY PANOV). At the same time, the eyes and expression on Vladimir Putin’s face looked more than strange when looking at the boy. Even some Russian psychiatrists paid attention to this. ellauri327.html on line 405: ad8" /> ellauri327.html on line 407: Самое страшное, что часть мира привыкла к войне в Украине, для них это становится похожим на шоу, - Зеленский. “You see this in the United States, in Europe. And we see that as soon as they start to get a little tired, for them it becomes like a show: I can’t watch this repeat for the 10th time,” the head of state explained. 17:48 10/30/2023 6 570 53 ellauri327.html on line 422: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/76/HarlanCoben.jpg/375px-HarlanCoben.jpg" /> ellauri327.html on line 447: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ec/Ilmari-Kianto-1964.jpg/500px-Ilmari-Kianto-1964.jpg" height="300px" /> ellauri327.html on line 466: ads/2023/10/erika-marika-fight-768x453.jpg.webp" /> ellauri327.html on line 511: Sisällissodan jälkeen kesällä 1918 Kianto otti osaa everstiluutnantti Malmin johtamaan Vienan retkikuntaan. Hänen tehtävänään oli toimia agitaattorina ja saada alueen asukkaat kannattamaan Suomeen liittymistä. Paikallinen väestö pysyi kuitenkin Kiannon pettymykseksi poliittisesti passiivisena eikä innostunut hänen puheistaan. Syksyllä retken jälkeen Kianto kirjoitti yleisesikunnalle moitekirjeen Vienan sodan moraalisesta ryhdittömyydestä ja retkikunnassa rehottaneista veneerisistä taudeista. Kianto kirjoitti nivusiaan raapien epäonnistuneesta retkestä matkakuvauksen Suomi suureksi – Viena vapaaksi (1918) ja kirjasen Vienan puolesta – Kauko-Karjalan ikivanhan moraalin säilyttämiseksi, kenttäpuheita (1919). ellauri327.html on line 532: Talvisodassa palaneen Turjanlinnan tilalle valmistui kustannusliike Otavan taloudellisella avustuksella uusi kaksikerroksinen talo 1949, mutta tämä rakennus paloi pian valmistumisensa jälkeen rakennusvirheen takia. Uutta Turjanlinnaa ei ollut vakuutettu, joten Kianto ei saanut mitään korvausta menetyksistään. Kianto lähestyi presidentti Paasikiveä ajatuksenaan saada hänet kansalaiskeräyksen suojelijaksi. Paasikivi kommentoi päiväkirjoissaan: ”Että piti Turjanlinnansa, joka jo oli kerran palanut, vakuuttamatta, on puolustelematonta kirjailijaltakin.” Paasikivi kuitenkin aprikoi samassa yhteydessä: ”Olisiko syytä ja mahdollista antaa hänelle jotain lisäapurahaa valtion varoista? Köyhälistön rahoista sen voisi hyvin napsasta. Hänen vanhuudenpäivänsä olisi joka tapauksessa turvattava, tavalla tai toisella.” Paasikivi antoi opetusministeri Reino Oittiselle tehtäväksi valmistella, mitä asiassa olisi tehtävissä, ja neuvotella Otavan pääjohtajan Heikki Reenpään kanssa kyseisestä asiasta. ellauri327.html on line 543: Ukrainan itsenäistymisen jälkeen heräsi kysymys sen alueella sijaitsevan voimakkaan ydinarsenaalin tulevasta kohtalosta. Ei-ydinvoiman perusperiaatteet ("älkää hyväksykö, älkää valmistako älkääkä hankkiko ydinaseita") vahvistettiin Ukrainan valtion suvereniteettia koskevassa julistuksessa, jonka Ukrainan SSR:n Verkhovna Rada hyväksyi 16. heinäkuuta, 1990, ja olivat osa ulkopolitiikan oppia, joka tunnetaan nimellä "Pavlychkon oppi". Tämä kysymys oli keskeinen myös Yhdysvalloille ja Venäjälle, jotka selvästi halusivat nähdä Ukrainan ydinasettomana valtiona ja painostivat sitä saavuttaakseen tämän. ellauri327.html on line 591: Ukrainassa on kaksi uraanin louhinta- ja jalostusyritystä, raskaan veden tuotantolaitos, elektroniikkakomponenttien kehitysteknologia ja erikoislaitteet ydinmateriaalien isotooppisen koostumuksen mittaamiseen. Dmytro Snegyrev, viitaten ukrainalaisiin tutkijoihin, ilmaisi mielipiteen, että Ukrainalla on mahdollisuus 5–7 vuodessa 200–300 miljoonan dollarin vuosirahoituksella kehittää tekniikoita ydinaseiden valmistukseen ja tuotantolaitosten kunnostamiseen. Ratkaistavia tehtäviä ovat tritiumin tuotanto, asekäyttöinen plutoniumreaktori, plutoniumia rikastava radiokemiallinen laitos ja metallurginen laitos aselaatuisen plutoniumin tuotantoa varten. Huomionarvoista on myös se, että Ukrainalla on yksi alueiden rikkaimmista uraanivarannoista. ellauri327.html on line 594: 19. helmikuuta 2022 (ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ) Ukrainan presidentti Vladimir Zelenski palasi Münchenin turvallisuuskonferenssissa kysymykseen maan ydinaseettomuudesta ja ehdotti, että Ukraina voisi mahdollisesti pitää Budapestin pöytäkirjaa mitättömänä, jos sen turvallisuustakuut eiväy täyty. Ukrainan hyökkäyksen perusteluksi Venäjän lehdistö, hallituksen virkamiehet ja presidentti Putin ovat perusteettomasti väittäneet, että Ukraina pyrkii rakentamaan omaa ydinarsenaaliaan. Hans Christian Andersen, Yhdysvaltain tutkijoiden liiton ydintietoprojektin johtaja, totesi tällaisten lausuntojen perusteettomuuden . Pelkkää satua! Ukrainan Saksan-suurlähettiläs Andriy Melnik kertoi 15. huhtikuuta 2021 Deutschlandfunk- radiolle, että jos Ukrainaa ei sallita Naton jäseneksi, hänen maansa on ehkä harkittava uudelleen asemaansa ydinvoimattomana valtiona suojelunsa takaamiseksi. ellauri328.html on line 1: ad> ellauri328.html on line 16: ad> ellauri328.html on line 28: ads/2023/01/Vad-ar-en-diktatur.jpg" width="100%" /> ellauri328.html on line 44: Lisää Hoblan uutisozikoita perjantaina viikkoa ennen 71. syntymäpäivää: Strejklagar går vidare "efter djup oenighet". Risto E.J. Penttilä (ser ut som en riktig archi-skurk): En enskild incident skadar inte Finlandsbilden. Den mycket skurkaktiga skyddspolisen i äcklig övervikt: Ryssland behandlar Finland som en fientligt sinnad stat. Jättestor överraskning! Finland har ju varit fientligt sinnat mot ryssarna genom seklerna. Turkulainen venäläinen koulu lopetetaan, etteivät lapset opi lukemaan röllipeikkoja. Nio riskerade drunkna vid Nylands brigad. Mycket flere än nio riskerar drunkna när den stora fajten börjar. Regeringen vill slopa rätten till skattefri första bostad. Istället betala alla som köper bostäder mindre skatt. Än en inkomstöverföring från de som inget har till dom som har det bra. Nya PVC-chefen om läget i finskt näringsliv: Tyvärr ganska dystert. Haha. Åland bygger mer vindkraft för att skrämma bort resten av fåglarna och fiskarna från skärena. Dumpningen av smutsig snö i havet fortsätter. ellauri328.html on line 46: Nato säger att Israels svar trots allt behöver följa vissa regler. Det måste vara proportionerligt som i Hammurabis lag. Om blockaden av hela landsremsan och utsvältningen av folket är proportionellt, det kan skit-Stoltenberg inte säga än - och det gör inte heller Sveriges försvarsminister Pål Jonson. Jag kan inte gå in på det och bedöma det här och nu. Jag måste fråga hela världens geriatriska president om råd. Hela begreppet "Folkrätten" är en jättestor vits. Svensk man grillade koran - den här gången fick han böter för Sverige måste ju få komma in i Nato. ellauri328.html on line 48: CIA erkänner: den USA-stödda kuppen i Iran 1953 "odemokratisk", där den vänsterstödde premiärminister Mohammed Mossadeq avsattes och den väststödde shahen Mohamman Reza Pahlavi kom till makten. En asteroid tros innehålla metaller till ett astronomiskt värde. Joakim von Anka ska bogsera den till Calisota med hjälp av oppfinnar-Jocke. ellauri328.html on line 52: Sentään 1 hyvä uutinen: Anställd på räddningsverket stupade i kriget i Ukraina. Den här gången kom Hobla inte ihåg at säga anfallskrig. Kanske därför att nu är det ju Ukraina som går i anfall, just liksom lilla Finland med hjälp av tyskarna i 1941. Få se om dom också ämnar krossa gamla gränsen och fortsätta hela vägen till Ural. ellauri328.html on line 61: Under tiden har det gemena folket fått det svårt. De är rädda, de lever fattigt, de blir utnyttjade. Alla arbetar och producerar eller rotar I sopena men de tänker också. De tänker att deras verklighet är bra för några få, orättvis för alla och grym för vissa. De som tänker annorlunda blir utstötta och dåligt behandlade. Och de som inte bara tänker annorlunda, utan dessutom SÄGER vad de tänker, får det ännu värre. Ibland måste de till och med lämna landet, eftersom de inte kan försörja sig med sitt fria talande. Dä kan de börja undergräva diktatorn utifrån och be hans utländska konkurrenter överfalla deras exfosterland. Därför får dom bra betalt och allsköns priser. ellauri328.html on line 73: I medierna pågår ständiga diskussioner om ungdomars välbefinnande och de utmaningar som skolorna står inför. Lärarnas arbete har blivit allt mer komplicerat i takt med att barn och ungdomar uttrycker ett ökat illamående och presterar sämre i sina studier. Föräldrarna beter sig allt skitigare, dom tänker att dom äger skolan och lärarna, att dom själva är någon sorts betalande kunder och lärare deras servitörer. Diskussioner om nedskärningar skapar otrygghet bland lärare och elever då behovet för ökade resurser i elevvården är uppenbart. ellauri328.html on line 75: Samhället har i praktiken anammat affärsvärldens värdegrund. Där råder en känslolös konkurrens och en strävan efter maximal ekonomisk vinst. Denna utveckling kräver en ständig tillväxt av produktion och konsumtion, vilket resulterar i ökad ojämlikhet, egoism, social utslagning och ekologisk skada. Detta påverkar familjers och barns välmående. ellauri328.html on line 79: Det behövs ett mer aktivt arbete för att konkretisera skolans värderingar i beslutsfattande också i riksdagen. I många skolor är beteendebaserad värdegrundsutveckling ett bekant begrepp. Det handlar om att värderingar uttrycks i handlingar, alltså beteende. ellauri328.html on line 81: Även i den aktuella regeringen har frågan om värderingar varit föremål för diskussion. Medlemmar har hävdat upprepade gånger att de är emot rasism och står för jämlikhet. Det har dock noterats av andra att det fortfarande saknas konkreta handlingar, med andra ord, ett beteendebaserat värdegrundsarbete. ellauri328.html on line 91: Tis-mall-leen! Käynti Itixessä ja Puhoxessa oli silmät avaava. Kapitalismin vääjäämättömänä seurauxena riehahtanut kolonialismi ja ilmastokatastrofi käynnistivät kansainvaelluxen jonka seurauxena on nyt saatu Suomeenkin uusi köyhälistö, tallottu työväenluokan saavutuxet ja luotu kurjia slummeja. Eipä tule enää kauan kestämään ennenkun fentanyylikauppiaat paukuttavat pommeja ja rynnäkkötykkejä täälläkin Mad Max typpisessä ambientissa. Suomalaisista on jo tullut maailman onnellisimmista maailman rasistisimpia. ellauri328.html on line 103: 27.10.202315:59 päivitetty 27.10.202316:19. Kävi kuten tsuhnien kesäsodassa 1941, porukat juuttuivat kohta asemasotaan rakentamaan korsuja ja veistelemään puhdetöitä. Jopa sotaa seuranneet länsitutkijat yliarvioivat Ukrainan kyvyn vallata alueita takaisin Venäjältä, Imi myöntää nyt. Epäonnistumiselle hän näkee useita syitä, joista osa menee länsimaiden kontolle. Koko EU:n yhtenäisen Ukraina-tuen aika saattaa olla ohi jo joulukuussa. Se tarkoittaisi, että Vladimir Putinin pitkään ja hartaasti toivoma käänne voi pian toteutua. Eilen perjantaina päättynyt EU:n huippukokous antaa unionin päättäväisyydestä Ukrainan suhteen poikkeuksellisen ikävän kuvan. Unkarin Viktor Orban ja Slovakian uusi pääministeri Robert Fico yhdistivät voimansa EU-huippukokouksessa tällä viikolla. ellauri328.html on line 109: Pelonsekainen keskustelu länsimaiden Ukraina-tuen hiipumisesta yltyy Euroopassa. Erityisesti huolta aiheuttaa Yhdysvaltain mahdollinen vetäytyminen tai radikaali avun vähentäminen siinä tapauksessa, että Donald Trump voittaisi republikaanien ehdokkaana maan presidentinvaalit loppuvuodesta 2024. Pelko Yhdysvaltain mahdollisen vallanvaihdoksen seurauksista yltyy Euroopassa. Jos Ukrainan tukeminen tuntuu amerikkalaisista kalliilta, kuuman proxysodan hinta ei ole mitään verrattuna kylmän sodan kustannuksiin, vetoaa hätääntynyt tutkija. Vielä pahempi on toinen vaihtoehto: Venäjän hyökkäykset yhä uusiin Euroopan maihin. Lopulta Mordorin liekehtivän silmän huomio voisi kääntyä myös pikku Suomeen. Tämän luulisi kyllä säikäyttävän jenkkipäättäjät! ellauri328.html on line 112: kokoomuksen ehdokas: ”Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee jopa multakin vähintään 10 vuotta”. Sori siitä. Globaalit instituutiot ja sääntöpohjainen maailma heikkenevät. Peliteorialla ei ole pian mitään käyttöä. ”Jos minut valitaan tasavallan presidentiksi, lupaan, että Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeellista, vaikka viimeiseen ukrainalaiseen. Ukraina taistelee koko sivistyneen ja vapaan maailman puolesta – sortoa ja tyranniaa vastaan. Ja sen sodan se voittaa, on jo voittanut, vaikkei siltä ehkä ensinäkemältä näytä", Stubb sanoi. Voitto saatiin jo 2014 Stubbin hallituxen aikana. Stubbin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin teki tuolloin lähihistorian suurimman taktisen ja strategisen virheen, tai itse asiassa kolme virhettä (3 pointtia - kajahtaako tutulta?): Putin yliarvioi omat sotilasvoimansa, aliarvioi Ukrainan armeijan ja samalla lännen yhtenäisyyden. Autoritaariset ja demokraattiset voimat eivät 3.maailmansotaa ratkaise, vaan veltto etelä. Stubb ennakoi vallan (toisin kuin ennen) alueellistuvan. Liittolaissuhteita syntyy hänen mukaansa intressien eikä arvojen tai maantieteen pohjalta (kuten aikaisemmin oli laita). Intressejä voidaan nyttemmin hoidella myös etänä, tappaa ei-toivottuja partapozoja matkan päästä lennokkien avulla. Kyllä maailma ennen pitkää älyää, että kaiken keskiössä pitää olla Suomen turvallisuus. Vittu mikä hölmöpää. ellauri328.html on line 117: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1a/MK38040_Buchenwald_Lagertor.jpg/440px-MK38040_Buchenwald_Lagertor.jpg" /> ellauri328.html on line 121: Latinalainen lause liittyy vanhaan kreikkalaiseen oikeistolaisuuden periaatteeseen, joka käännetään kirjaimellisesti englanniksi "jokaiselle omansa". Rebublikaani Plato tarjoaa väliaikaisen määritelmän, jonka mukaan "oikeus on sitä, kun jokainen huolehtii omista asioistaan ja pidättäytyy sekaantumasta toisten asioihin" (kreikaksi : "...τὸ τὰ αὑτοῦ πράττειν καố" μονεῖν δικαιοσύνη ἐστί...", 4.433a). Jokaisen tulee toimia kykyjensä ja kykyjensä mukaan palvellakseen maata ja koko yhteiskuntaa. Lisäksi jokaisen tulisi saada "omansa" (esim. oikeudet) eikä heiltä riistettävä "omaansa" (esim. omaisuutta) (433e). ellauri328.html on line 152: Samaan aikaan toisaalla Venäjästä tuli kuudennen Napoleonin vastaisen liittouman perustaja, johon pian kuului myös Preussi , jota johti William First. Tappelut siirtyvät Sleesian alueelle. Tappio Lützenissä ja Bautzenissa lannisti Aleksanterin ja Wilhelmin, ja he tekivät rauhan Napoleonin kanssa. Myöhemmin Napoleon kutsui tätä Plopovin izemurhasiirroxi kampanjassa 1813-1814. Aselevon aikana liittoutumaan liittyivät Napoleonin ex-marsalkka pelle Bernadotten johtama Ruotsi ja Ransu II :n johtama Itävallan keisarikunta. Liittoutuneet yhdistyivät kolmeksi suureksi armeijaksi, pohjoisessa marsalkka Bernadotten johdolla pohjoisessa, idässä Preussin kenttämarsalkka Gebhard Blücherin johtamassa sleesialaisarmeijassa ja etelässä itävaltalaisen Schwarzenbergin herttuan Karlin johtamassa boheemipumpussa. Poliittisista syistä Aleksanteri ei vaatinut venäläisten kenraalien nimittämistä minkään armeijan komentajaksi. Aselepo päättyy ja armeijat siirtyvät kohti Dresdeniä, joka on tärkein tukikohta Napoleonin armeijan tarvikkeiden ja aseiden täydentämiselle. Liittoutuneet kehittävät taistelusuunnitelmaa. Böömin armeija lähestyy Dresdeniä. ellauri328.html on line 174: Pettymys kommunismin mahdollisuuksiin luoda luvattua paratiisia sai monet nuoremmatkin kääntymään muualle etsiessään vastausta elämän ongelmiin. Moni kääntyi kristinuskoon joka lupaa sekin paratiisin mutta vasta kiven takana. Ketkut pappispakanat länkkäreissä läxivät avustamaan länsitekoisillä raamatuilla näitä "toiisinajattelevia." Koska todennäköisesti niistä voi saada myös hyviä kapitalisteja. Käskihän Jeesuskin panna talentin poikimaan eikä kaivaa sitä maahan makaamaan. ellauri328.html on line 219: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/74/Joseph_Freiherr_von_Eichendorff_%281841%29.jpg/440px-Joseph_Freiherr_von_Eichendorff_%281841%29.jpg" /> ellauri328.html on line 225: Aloysia Anna Viktoria Freifrau von Eichendorff, Geburtsname Freiin von Larisch, auch: Loiska, poetisch: Luise, Liebchen (* 18. Juli 1792 in Niewiadom, Herzogtum Ratibor; † 3. Dezember 1855 in Neisse, Landkreis Neisse) war eine preußische Adelige sowie Ehefrau des Dichterjuristen Joseph von Eichendorff. ellauri328.html on line 235: Ich hab’ nicht viel hienieden, Ei mulla ole juuri kadehdittavaa, ellauri328.html on line 251: Wird’s oft in Stadt und Schloß, Tulee olo stadissa ja linnassa, ellauri328.html on line 362: Mutta sodan oloissa on nauru hyvänä käsiaseena. Niin myös pyhässä sodassa. Jihadiin saa rentouttavaa taukoa kertomalla jeesusvizejä. Vai? Tauno Siimes menetti vasemmistosympatioiden vuoxi pakinoizijan vakanssin ja kotiutettiin. ellauri328.html on line 381: Perustaja Steve Greenback lahjoitti Dead Sea Scrolls -pergamentin sirpaleita museon kokoelmaan sen avaamista varten. Kun museoluettelo julkaistiin, useat ulkopuoliset asiantuntijat ilmaisivat kuitenkin huolensa siitä, että museo ei ollut ottanut riittävästi huomioon sirpaleiden alkuperää. Arstein Justnes, raamatuntutkimuksen professori Agderin yliopistosta Norjasta, julisti, että ne olivat suoria väärennöksiä. Maaliskuussa 2020 museo vahvisti, että kaikki kuusitoista fragmenttia olivat väärennöksiä. Greenback myönsi: "Tiesin vähän keräilymaailmasta... Virheistäni johtuva museota kohtaan esitetty kritiikki oli oikeutettua." ellauri328.html on line 385: Vuodesta 2009 lähtien Hobby Lobbyn edustajia "varoitettiin", että heidän ostamansa esineet ryöstettiin todennäköisesti Irakista. Ostot oli tehty Raamattumuseolle, jota yritys sponsoroi. Vuonna 2018 Yhdysvaltain New Yorkin itäisen piirin käräjäoikeus määräsi Hobby Lobbyn palauttamaan esineet ja maksamaan 3 000 000 dollarin sakon. Hobby Lobby palautti yli 5500 tuotetta toukokuussa 2018. Niiden joukossa oli lähes 4000 tablettia, joiden piti olla kadonneesta Irisagrigin kaupungista, jotka oli toimitettu Hobby Aulaan "laattanäytteiksi" merkittynä. ellauri328.html on line 393: Tammikuussa 2021 Raamatun museon hallituksen puheenjohtaja Steve Greenback julkaisi seuraavan lausunnon: "Siirtimme 5000 egyptiläistä esinettä sisältävän taidevaraston hallinnan Yhdysvaltain hallitukselle osana vapaaehtoista hallinnollista hanketta. käsitellä asiaa. Ymmärrämme, että Yhdysvaltain hallitus on nyt toimittanut papyrukset egyptiläisille viranomaisille." Tämä oli Bagdadin Irak-museoon siirrettyjen 8000 saven esineen lisäksi. ellauri328.html on line 399: Esineet oli todennäköisesti ryöstetty Irakista Bad Bushin öljyristeilyn aikana. Hobby Lobbyn todettiin käyttäneen kuriireita, jotka olivat tahallisesti käyttäneet keinoja salata väitettyjen varastettujen tavaroiden alkuperä. Museo julkaisi lausunnon, jonka mukaan nämä esineet eivät koskaan olleet Raamatun museon omistuksessa, eikä niitä koskaan tarkoitettu osaksi heidän kokoelmaansa. Itse asiassa he olivat olleet suihkussa koko ajan. Vuonna 2018 tavarat palautettiin Irakiin, ja yhtiö maksoi 3 miljoonan dollarin sakon. ellauri328.html on line 401: Scott Thumma, Hartfordin seminaarin uskontososiologian dekaani ja professori, puolusti Hobby Lobbya salakuljetuskiistan aikana. Thumba totesi: "Monet suurten kansallisten museoidemme ja yliopistojemme kokoelmista ovat täynnä juuri niitä esineitä, joista Hobby Lobby saa sakkoja salakuljetuksesta, ja niitä vaaditaan harvoin palauttamaan tai maksamaan korvauksia. Kuten Raamattu osoittaa ja kertoo, kaksi väärää tuottaa usein yhden oikean." ellauri328.html on line 407: "Sillä niinkuin sade ja lumi tulevat alas taivaasta ellauri328.html on line 409: saada se esiin ja itää, ellauri328.html on line 419: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d6/Portrait_of_Ken_Howard%2C_Episcopal_Priest%2C_with_cross_and_star_of_david_stoll.jpg/440px-Portrait_of_Ken_Howard%2C_Episcopal_Priest%2C_with_cross_and_star_of_david_stoll.jpg" /> ellauri328.html on line 448: Paljas totuus: Gender-ideologia ei ota huomioon seksin darwinistista alkuperää - nisäkkäiden lisääntymisstrategiaa, mukaan lukien ihmiset, jotka kyyryvät kuin raidaperäiset paviaanit. Liito-oravauroskin haistelee naarasta kolon äärellä. Seksi, genderhanhille, ei ole objektiivinen totuus miesten ja naisten liittämisestä yhteen keskikohdalta. Emme ole miehiä tai naisia kehomme rakenteemme tai sen vuoksi, että kehomme on suunnattu kohti banaania tai viikunaa, siittiöiden tai munasolujen tuotannon ympärillä. Ihmiset ovat muka pohjimmiltaan psykologisia itsejä, joilla on sisäinen sukupuolitunnus - kuin ruumiittomia sukupuolisieluja. (Väärin! Raamattu sanoo, että taivaassa perseet tervataan.) Nämä "sukupuoli-identiteetit" ovat riippumattomia ja voivat olla ristiriidassa niiden kiimaisten elinten kanssa, jotka Jumala antoi meille ja jotka Raamattu alkoi yhdistää oviin "Ladies" ja "Gentlemen." Nämä "sexi"-kategoriat ovat pelkkää huijausta, sanoo gender-ideologi (en minä, Cod forbid, olen sexipoikia). ellauri328.html on line 450: Tämä paska ilmestyi alun perin The American Conservative -lehdessä. Jay W. Richards, Ph.D., on HeVos Center for Life, Religion, Family, and Ready Cash johtaja ja William E. Simon vanhempi tutkija. Hän on myös yksi The Midstream Urine Testin perustajista. ellauri328.html on line 472: Suuri määrä republikaaneja parlamentissa ja kasvava määrä senaatissa ei pidä Ukrainaa tärkeänä Yhdysvaltain ulkopoliittisena intressinä, joten jotkut näyttävät pitävän parempana Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia Kiovan nazivallan sijasta. ellauri328.html on line 510: ads/2023/11/urnpublicidap.org48d109c21c11f8df80053d15ff7b77b7Congress_Censure_73801.jpg?d=780x520" /> ellauri328.html on line 513: Tlaib, one of the House's most vocal critics of Israel's treatment of Palestinians, has come under intense scrutiny following Hamas' deadly attack on October 7. Her failure to directly condemn Hamas' attack while still mourning the loss of life on both Israeli and Palestinian sides, as well as her blaming Israel for the deadly strike on a Gaza hospital, angered many in Congress, including Greene. Condemning is important, you show who was right and who was wrong, viz. which side you're on. Two wrongs don't make right, only one of them does. ellauri328.html on line 520: Marjorie Taylor Greene is the U.S. representative from Georgia's 14th district. A Republican, her 2020 win is her first elective office. A controversial figure in the Republican Party and a vocal supporter of former President Donald Trump, Greene was removed from all House committee roles in 2021 for incendiary statements she previously made. She has since been added to the House Homeless Security Committee. LOL HAHA ellauri330.html on line 2: ad> ellauri330.html on line 17: ad> ellauri330.html on line 66: Juho Kusti Paasikivi oli 1941 valmistellut puheen sitä varten, jos saksalaiset olisivat onnistuneet Leningradin piirityksen osalta. Siinä hän mm. sanoi: ellauri330.html on line 92: Robert Sutton on Stanfordin yliopiston professori, motivaatiomallien, organisaatiorakenteiden ja luovuuden asiantuntija. Yli sadan artikkelin ja kahdeksan kirjan kirjoittaja, mukaan lukien The No Asshole Rule; Outoja ideoita, jotka toimivat; Knowing-Doing Gap ym. Dan Ariely on psykologian ja käyttäytymistalouden professori Duken yliopistossa ja yksi Center for Advanced Hindsightin perustajista. Pylkkäsen erikoisaloja ovat mielenfilosofia, mieli–ruumis-ongelma, kognitiotieteen perusteet, fysiikan filosofia, David Bohmin luonnonfilosofia ja kvanttiteorian perusteet. Hän väitteli vuonna 1992 Bohmin kvanttiteoriatulkinnan merkityksestä mielenfilosofialle ja kognitiotieteelle. Bohm oli täysi huijari ja Paavo siihen hurahtanut huuhaamies. Tämmöstä bergsonilaisuutta: "Neo- Naturalist Approaches to Consciousness. Research topic in the journal Frontiers in Psychology, 2019." Näistäkin on jo paljon paasattu. Sekobolzisesta David Bohmista on alustava paasaus syntymäpäiväalbumissa 52. ellauri330.html on line 126: Seppo Kalevi Albert Kivinen (19. lokakuuta 1933 Ikaalinen – 13. elokuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen filosofi ja filosofian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston filosofian laitoksessa dosenttina. Hän toimi Suomi-Mongolia -seuran puheenjohtajana 1970-luvun alkupuolella, Suomen Parapsykologisen tutkimusseuran johtokunnan jäsenenä vuosina 1972–1974 ja Transscendentaaliradiestesian Seuran sihteerinä vuosina 1974–1987. Skepsis ry:n puheenjohtajana hän toimi vuosina 1987–1989. ellauri330.html on line 129: S. Albert Kivinen tutki ontologiaa, muun muassa universaalien ongelmaa. Hän asettui realistiselle kannalle ja kannatti ”onttista kommunismia”, jonka hän tiivisti sanoin: ”Maailmassa on monia yksilöitä. Näillä yksilöillä on erilaisia yhteisiä (ja erottavia) piirteitä.” Kivisen mukaan onttinen kommunismi on terveen järjen universaaliteoria, eikä sillä ole mitään tekemistä poliittisen kommunismin kanssa. Myös mielen ja ruumiin ongelma kiinnosti Kivistä. C. D. Broad oli Kivisen mielestä hänen lempifilosofinsa. Hänen mielisanansa oli haecceitas eli "tämyys". Hän poltti piippua ja asui Laivanvarastajankadulla. Hänen kotinsa oli sotkuinen ja haisi piipputupakalta. Hän päästi proseminaariesitelmäni läpi vaikka siinä oli ize piirrettyjä kuvia. ellauri330.html on line 142: Suomessa on tällä hetkellä 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Tilastokeskuksen mukaan määrä on kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä yksinään elävien määrän arvioidaan nousevan edelleen parilla sadalla tuhannella vuodessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL:n johtava mutta yxinäinen tutkija Timo Kuappinen näkee yksinasumisen lisääntymiseen useita eri syitä, jotka osittain vaihtelevat ikäryhmittäin. Yksi iso tekijä on ikääntyminen. – Nyt eletään pidempään ja iäkkäämmillä yksin asuminen on yleisempää esimerkiksi erojen ja leskeyden vuoksi. Eliniän lyhentäminen olisi ongelmaan hyvä ratkaisu, myös keskitysleirimajoitusta kannattaa harkita. ellauri330.html on line 156: src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/c_crop,h_2592,w_4606,x_0,y_0/ar_1.7777777777777777,c_fill,g_faces,h_675,w_1200/dpr_2.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/v1696592106/39-1182450651ff0779d5f0" width="70%"/> ellauri330.html on line 177: Suomalainen sosiaaliturva asumistukijärjestelmineen kannustaa yksinasumiseen. Yleisen asumistuen saajista liki 70 % on yksinasujia. Monessa muussa maassa asumistuella tuetaan lähinnä lapsiperheitä ja esimerkiksi eri tavoin vammaisia. Suomessa asumistuen pääpaino puolestaan on lapsiperheettömissä ja terveissä. Köyhät kyykkyyn ja yhteiskeittiöihin niinkuin viime vuosisadalla niin eiköhän lopu tämäkin urputus. ellauri330.html on line 179: Introverttius ei ole kulttuuri, se on luonteenpiirre. Minä en voisi kuvitellakaan istuvani tuommoisessa tapaamisessa laulamassa ja leikkimässä, mutta ymmärrän hyvin, että jollekin se on tärkeää. Toki miehen kumppaniksi ottaisin, jos sopivasti kankean vielä löydän. Enää en yhdessä jaksa asua, se aika tavalla tarjontaa rajaa, moni mies haluaisi liki heti muuttaa yhteen. En yksinäiseksi itseäni tunne, minulla on kirjat, laadukkaat brittisarjat, sanaristikot ja musiikki. ellauri330.html on line 183: Joten pitää ottaa eläkkeelle siirtyessä yhteyttä myös vanhoihin hyviin ystäviin joiden kanssa ei ole ehtinyt pitää työssäolo-aikana yhteyttä. Näin voi pelastaa yxinäisyydeltä myös muita ikäisiään. Joskus kun ei viitsisi millään lähteä harrastukseen niin on vain otettava itseään niskasta kiinni ja lähteä. Uutaniemen ikäiset ja paljon vanhemmatkin käyvät esim. lavatansseissa. Sieltä saa taas erilaista hauskaa elämään. Tanssikursseja on ympäri suomia. Erityisesti miehien kannattaa näihin hakeutua koska heistä on pulaa. Nimim Lady R. ellauri330.html on line 185: Kyllä näin on. Itse olin naimisissa 31 vuotta josta käytännössä yksin 20 vuotta. Nyt leskenä toista kymmentä vuotta. Eli yksin oloon olen tottunut. Viihdyn näin. Tosin joskus mietin tulevaa kun ikääkin alkaa karttua ja vaivojakin tulee lisää. Yritän pitää mielen virkeänä liikkumalla ja lukemalla kirjoja. Elokuvissakin käynti välistä on mukavaa vaikka ihmispaljoudessa en viihdykkään. Laadukkaat brittisarjat ovat aivan perseestä. Kenenkään kanssa en voi ajatella yhdessä asua. Se homma on niin nähty ja koettu. ellauri330.html on line 191: Eli ei näitä asioita voi yleistää: syyt sille, että miksi ihmiset ovat yksinäisiä ja/tai asuvat yksin, ovat hyvin moninaisia. Varsinkaan tänä päivänä ei ole olemassa mitään stereotyyppistä suomalaisuutta. Ota vaikka maahanmuuttajat. Ne hölöttävät korvapuhelimiin kadulla kovalla äänellä. Ne eivät ole yxin yxinäisiä. ellauri330.html on line 209: Mixi sitten Zelenskin äidinkieli ei ole ukraina? Zelenskiy is not a Ukrainian, but a Jew. Jews traditionally speak Russian and spread Russian imperial culture. Read what Vladimir (a.k.a. Ze’ev) Zhabotinsky (https://en.wikipedia.org/wiki/Ze%27ev_Jabotinsky) had to say about Jews in Ukraine: ellauri330.html on line 213: Ze'ev Jabotinsky, Member of the Most Excellent British Order (heprea : זְאֵב זַ׳בּוֹטִינְסְקִי, romanisoitu : Ze'ev Zhabotinski; syntynyt Vladimir Jevgenjevitš [17 October 1880 – 3 August 1940] oli revarisiionisten johtaja, kirjailija, runoilija, puhuja, sotilas ja juutalaisten itsepuolustustekniikan kehittäjä Odesassa (huom: vain 1 s). ellauri330.html on line 221: Jabotinsky oli siihen mennessä vakuuttunut siitä, että juutalaisilla ei ollut mahdollisuutta saada takaisin mitään osaa Palestiinasta ilman arabien vastustusta. Vuonna 1934 hän kirjoitti perustuslakiluonnoksen juutalaiselle valtiolle, jossa julisti, että arabit olisivat tasa-arvoisessa asemassa juutalaisten kollegojensa kanssa "kaikilla maan julkisen elämän sektoreilla". Nämä kaksi yhteisöä jakaisivat valtion tehtävät, sekä armeijan että siviilipalveluksen, ja nauttisivat sen etuoikeuksista. Jabotinsky ehdotti, että heprea ja arabia saisivat tasavertaisen aseman ja että "jokaisessa kabinetissa, jossa pääministeri on juutalainen, varapääministerin paikkaa tarjotaan arabille ja päinvastoin". Haha LOL. ellauri330.html on line 223: Jabotinsky piti sionismia täydellisenä kulttuurisena poikkeamana juutalaisesta elämäntavasta Euroopassa ja näki uuden "heprean" radikaalina uudelleenmäärittelynä juutalaiselle kulttuurille ja arvoille tuolloin. Vuonna 1905 hän kirjoitti: ellauri330.html on line 285: Rafael Koskimiehen perhe muutti Helsinkiin nykyiselle Lönnrotinkadulle (ent. Antinkatu 22) ja pani Rafun Helsingin Suomalaiseen normaalilyseoonl, isä Aukustista tultua norssin suomen ja ruozin lehtori. Äiskä Bergroth puhui iskän kanssa kotona ruåzia. Helsingin yliopistoon hän kirjautui sisään vuonna 1916. Filosofian kandidaatti 1920, filosofian lisensiaatti 1923 ja filosofian tohtori 1927, Helsingin yliopisto. Estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professori 1939 – 1961, Helsingin yliopisto. ellauri330.html on line 339: Georg Morris Cohen Brandes (4. helmikuuta 1842 Kööpenhamina – 19. helmikuuta 1927 Kööpenhamina) oli tanskalainen kirjallisuusarvostelija, tutkija ja kirjailija, joka oli 1870–1880-luvulla pohjoismaisen kirjallisen elämän merkittävin auktoriteetti. Juutalaistaustainen Brandes opiskeli estetiikkaa Kööpenhaminan yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1870 tutkielmalla Den franske æsthetik i vore dage: En afhandling om H. Taine. Vuodesta 1871 alkaen hän luennoi yliopistossa 19. vuosisadan kirjallisuuden päävirtauksista. Vaikutusvaltaiset luennot julkaistiin kuutena niteenä (1872–90), ja Brandes esitti niissä kirjallis-filosofien ohjelmansa: kirjallisuuden on tarkasteltava yhteiskunnallisia ongelmia ja edistettävä vapauspaatosta ja vallankumoushenkeä. Luennot saivat jopa raivostuneen vastaanoton, eikä Brandes saanut yliopistosta professuuria. Hänestä tuli kuitenkin älymystön keskushahmo; hänen ympärilleen ryhmittyivät muiden muassa J. P. Jacobsen, Henrik Ibsen, Bjørnstjerne Bjørnson ja August Strindberg. Suomeen hänen vaikutuksensa saapui Minna Canthin välityksellä. ellauri330.html on line 343: Brandes sanoo Kierkegaardista: "Tällä ironialla ei ole pelkästään nimen vuoksi yhtäläisyyttä Kierkegaardin kanssa, joka myös aristokraattisesti 'valitsee tulla ymmärretyksi väärin'. Nerouden ego on totuus, ellei siinä mielessä, että Kierkegaard haluaisi meidän ymmärtävän hänen ehdotuksensa: " Subjektiivisuus on totuus", silti siinä mielessä, että egolla on kaikki ulkoisesti pätevä käsky ja kielto vallassaan; ja maailman hämmästykseksi ja skandaaliksi ilmaistaan poikkeuksetta paradokseina. Ironia on "jumalallista rohkeutta". Näin ymmärrettyssä uskaluudessa on loputtomasti mahdollisuuksia. Se on vapautta ennakkoluuloista, mutta silti se ehdottaa mahdollisuutta uskalimman puolustamiseen kaikista mahdollisista ennakkoluuloista. Se on helpommin saavutettavissa, meille kerrotaan, naiselta kuin mieheltä." Kuten naisellisella puvulla, naisellisella älyllä on tämä etu maskuliiniseen nähden, että sen haltija voi yhdellä rohkealla liikkeellä nostaa helmat kaikkien sivilisaation ennakkoluulojen ja porvarillisen tavanomaisuuden yläpuolelle ja samalla kuljettaa itsensä viattomuuden tilaan. ja luonnon syliin'. Luonnon syli! Lurps! Jopa tässä mielettömässä tiradissa on kaiku Rousseaun äänestä. Näytämme kuulevan vallankumouksen trumpetin huudon; se, mitä todella kuulemme, on vain reaktion julistus. Rousseau halusi palata luonnontilaan, jolloin miehet kulkivat alasti poluttomissa metsissä ja elivät tammenterskojen päällä. Schelling halusi kääntää evoluution suunnan takaisin ikiaikoihin, aikakauteen ennen ihmisen kaatumista. Schlegel puhaltaa vallankumouksellisia melodioita naisen suureen romanttiseen "ihmetorveen".,," ellauri330.html on line 345: 1880-luvun lopulla Brandes taisteli harkitsevan seksuaalisuuden tekopyhyyttä vastaan, joka aiheutti erimielisyyden Bjørnstjerne Bjørnsonin kanssa. Brandes kirjoitti vuonna 1888 kirjeessään Nietzschelle neuvoen häntä lukemaan Søren Kierkegaardin teoksia , joiden kanssa hänen ajattelullaan oli paljon yhteistä. Ei ole kuitenkaan todisteita siitä, että Nietzsche olisi koskaan vaivautunut lukemaan Kierkegaardin teoksia. Nietsche piti Brandesin luonnehdinnasta "aristokraattinen radikaali" eli parhaimmistojuures. ellauri330.html on line 356: Mutta Sombart, hänhän on sekä henkinen että ruumiillinen snobbi! mylvi pitkä ja blondi Ernst Nevanlinna Aarne-sedän oloiselle Akulle Lönnrotinkadulla. Nyze vihainen herra huutaa taas, apulainen säikähti. Sombart oli aivan loistava kirjailija Rafun mielestä. Aku ei sunkaan ollut punikki ja Rafu vielä vähemmän. ellauri330.html on line 373: Jag sjunger endast, vad jag fått pröva ellauri330.html on line 390: adepäivä.jpg" /> ellauri330.html on line 406: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/59/Peter_Kropotkin_circa_1900.jpg/440px-Peter_Kropotkin_circa_1900.jpg" height="400px" /> ellauri330.html on line 424: Marxista tuli sosialisti tai kommunisti, kuten se silloin tunnettiin ja kuten Marx yleisesti kuvaili itseään, joskus vuonna 1843. Sitä ennen hän oli ollut yksinkertainen demokraatti ja aktiivinen Kölnin sanomalehden toimittaja, jota rahoitti Reininmaan kapitalistien radikaaliosasto ja joka puolusti poliittista demokratiaa Preussissa (joka hallitsi Reinmaata) ja Saksassa yleensä. ellauri330.html on line 460: Kropotkinin Leivän valloituksen tarkoitus oli osoittaa, että ruokaa, vaatteita ja suojaa oli jo olemassa ja niitä voitiin saada aikaan hyvin nopeasti ihmisten koettujen tarpeiden tyydyttämiseksi. Niin tunnetusti tapahtuikin Neuvostoliiton alkuaikoina. Lännen sanktioista tuli tosin pieni hidaste. ellauri330.html on line 469: Kropotkinin ideat sopivatkin britti Laborille paremminkin kuin sakemannien turauxet. Vaikka hän itse oli perusteellinen kommunisti, hän luopui sittemmin vaatimuksestaan puolustaa rahatonta ja palkatonta yhteiskuntaa ehtona tähän traditioon pääsylle ja päätti puolustaa vain valtiotonta yhteiskuntaa, eli siis 'small governmenttia.' ellauri330.html on line 541: Tuoppi olutta ja kakſi korttelia wiinaa lipparikſi on kohtuullinen mitta ja määrä wäsyneen miehen kurkkuum ja päähän. Nytpä kannu keikkui ja parta kastui, pojat laulaa lasketteliwat ja muorin tyttäret nauraa rikosteliwat. Mutta läkſinpä iloleikistä pois, läksin pitkin katua täymään. Lauluni remahti, akkunat ſäpäleiksi sälähti, ja ſiitäpä liikkeille Tampereen poroporwarit kaikki. Mutta minä, aina lystipoika, minä wiitenä wilkkasin pitkin rantaa, heille potkaisin wasten kuonoa ſoraa ja ſantaa. Tulin siitä Poriin, pantiin pärekoriin ja wedettiin pitkin torii; tulin Uuteenkaupunkiin, siellä akkunasta haukuttiin; tulin Turkuun, pistettiin puukko kurkkuun. Tulinpa lopulta Aningaisten kadun haaraan ja siellä kohtasin wiifi nokkelata naaraa. Ensimmäinen potkaisi mua jalallansa, toinen sanoi: anna sen pojan olla alallansa! hän ei ole mitään rakkari eikä mikään pikiprakkari. Mutta kolmas kysyi: mikä sitä poikaa waiwaa? ja neljäs sanoi: häntä pitäis auttaa ajallansa. No lähdetäänpäs käsi kädessä käymään, lausuin minä, mutta wiides tuuppasi wihaisesti nyrkillänsä ja ärjähti: mene Helsinkiin! Menin minä Helsinkiin, pantiin syömään kruunun wellinkii, ja sitten poikaa tutkittiin ja huikeasti selkään hutkittiin: mene nyt tiehes, finä wasaran-poika! Läksin taasen tietä käymään, minä weitikka, aina iloinen, minä, jonka sydän on kuin hylkeennahkainen tupakkikukkaro. Kuljeskelin, laulelin ja tallustelin pitkin tölmällistä tietä; tulin Hämeeseen, astuin ylös Kuninkalan ſaarnastuoliin; ja sitten oli ammen plottis! ellauri330.html on line 551: Voidaan sanoa, että fennomania oli sivistyksellisesti radikaali, mutta yhteiskunnallisesti ja poliittisesti konservatiivinen liike. Sen vastustajista kiihkein eli ruotsalaisuusliike eli svekomania sen sijaan rakensi paljolti laissez faire-aatepohjalle. ellauri330.html on line 556: Kun Suomalainen puolue vuosisadan lopulla hajosi ja siitä muodostuivat vanhasuomalainen ja nuorsuomalainen puolue, niin Yrjö-Koskinen edusti vanhasuomalaisena myöntyvyyslinjaa ja vastapuoli oli tiukasti perustuslakiin tukeutuva puolueryhmä. Erimielisyyden syynä oli suhtautuminen venäläistämistoimiin. Yrjö-Koskinen selitti myöntyväisyyslinjan periaatteet Uudessa Suomettaressa julkaistussa avoimessa kirjeessään. ellauri331.html on line 2: ad> ellauri331.html on line 17: ad> ellauri331.html on line 33: Räikeät valheet ristiinnaulituista ukrainalaisista lapsista. Naurettavat vihjailut Vitali Klitškon homoseksuaalisuudesta eli siis moraalin puutteesta. Dramaattisesti heitetyt uhkaukset siitä, että Venäjä voi kutistaa USA:n radioaktiiviseksi tuhkaksi. ellauri331.html on line 36: “Wladimir is a bisexual. Wladimir swings both ways,” Fury said of Klitschko, who is engaged and has a daughter with actress Hayden Panettiere, according to The Sun. “For those that don’t know that, I can confirm it now.” Fury, a devout Christian, has become infamous for habitual verbal attacks on women, Jews and gays. ellauri331.html on line 38: Die Gerüchte über mich und meinen Bruder sind verrückt. Wir sind nicht ****sexuell. Wenn wir das lesen, lachen Dinge im boulevardblätter ich und mein Bruder gerade. Vitali und ich experimentierten ein bisschen in unserem verstorbenen Teenageralter, aber das ist für junge Leute normal, in sexuellen Sachen neugierig zu sein. Wir versuchten es, und wir mochten es nicht, und es war ein langer vor langer Zeit. Gerade das zwei junge Mann-Erforschen und das Versuchen neuer Dinge. Mein Bruder und ich lieben Frauen, und wir sind völlig heterosexuell. ellauri331.html on line 41: Wladimir und Vitali sprechen Klartext über ihre Sch(w)ulzeiten ellauri331.html on line 45: Ydinpommin pudottaminen Venäjälle Luftwaffen Tornado-hävittäjäpommittajalla vaatisi ”7 peräkkäistä ihmettä” – Nyt F-35 muuttaa pelikenttää. ellauri331.html on line 48: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2a/F-35_B61-12_trial.jpg" width="40%" /> ellauri331.html on line 87: SMI2 isännöi säännöllisesti verkkokonferensseja kuuluisien poliitikkojen ja julkisuuden henkilöiden kanssa: Dmitri Rogozin, Boris Nemtsov, Anatoli Wasserman, Anton Nosik, Ilja Ponomarev, Stanislav Belkovsky ja Iranin Venäjän-suurlähettiläs Sajjadi Reza vierailivat sivustolla. Käännetty versio Seth Godinin blogista julkaistaan SMI2:ssa kirjoittajan suostumuksella. Pavel Vlasov-Mrdulyash, sosiaalisen uutisverkoston SMI2 johtaja ylpeänä esittää: ellauri331.html on line 90: Robert Sutton on Stanfordin yliopiston professori, motivaatiomallien, organisaatiorakenteiden ja luovuuden asiantuntija. Yli sadan artikkelin ja kahdeksan kirjan kirjoittaja, mukaan lukien The No Asshole Rule; Outoja ideoita, jotka toimivat; Knowing-Doing Gap ym. Dan Ariely on psykologian ja käyttäytymistalouden professori Duken yliopistossa ja yksi Center for Advanced Hindsightin perustajista. ellauri331.html on line 93: 71-v. syntymäpäivänään 7. lokakuuta 2023, 09:19 Vladimir Putin on palauttanut Venäjän ja sen kansalaisten ylpeyden maastaan. Putinin aikana maan alue laajeni ensimmäistä kertaa suuren isänmaallisen sodan jälkeen. Lisäksi Putin puolustaa oikeudenmukaista moninapaista maailmanjärjestystä ja siksi hänellä on suuri tuki ympäri maailmaa, valtiotieteilijät Pavel Danilin ja Alexander Zvyagintsev kertoivat VZGLYAD-sanomalehdelle. Venäjän presidentti täyttää lauantaina 71 vuotta. "Putinin presidenttikauden alusta lähtien Venäjä, kuten sanotaan, on vahvistanut painoaan ja auktoriteettiaan - BKT kasvaa, kansalaisten hyvinvointi paranee, valuutta vahvistuu taalaan nähden, sosiaalisia ohjelmia käynnistetään, kaikki tuotannon ja tieteen osa-alueet kehittyvät. Ja vuonna 2014 tapahtui merkittävä tapahtuma - maamme alueen ensimmäinen laajennus Suuren isänmaallisen sodan jälkeen. Eikä vain maa, vaan Venäjän valtio, Venäjän sivilisaatio, kuten presidentti sanoo”, muistelee Venäjän federaation alaisen Finanssiyliopiston apulaisprofessori Pavel Danilin. ”Sitten vuonna 2022 valtionpäämies joutui tekemään useita vaikeita päätöksiä Donbassin ja Novorossijan alueiden yhdistämisestä Venäjään. Tämä laajensi edelleen valtiomme rajoja ja palautti myös useita miljoonia venäläisiä – DPR:n, LPR:n, Zaporozhyen ja Khersonin alueiden asukkaita – äitinsä kohtuun. Venäjän maiden yhdistämisprosessi on todiste Venäjän suuruudesta", hän huomautti. ellauri331.html on line 97: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f7/Burgess-cow.jpg/1280px-Burgess-cow.jpg" width="100%" /> ellauri331.html on line 147: Koomisimmat läpät on että Zhirinovski oli höveli ja Valeri Gergijev piti Pussy Riotista. Tätäkään eivät kaikki lukijat ehkä ymmärrä. Sivustoa voidaan verrata The Onioniin (USA) ja Private Eyeen (Britannia). The Onion is an American "fake news" organization. It features satirical articles reporting on international, national, and local news as well as an entertainment newspaper and website. Sipulin artikkelit kattavat ajankohtaisia tapahtumia, sekä todellisia että kuvitteellisia, parodioivat perinteisten uutisorganisaatioiden sävyä ja muotoa tarinoilla, pääkirjoituksilla ja mies-kadun haastatteluilla käyttäen perinteistä uutissivuston ulkoasua ja toimituksellista ääntä, joka on mallinnettu uutissivuston Associated Press mukaan. Yxityisezivä on brittiläinen kahden viikon välein ilmestyvä satiirinen ja ajankohtaisia asioita käsittelevä uutislehti, joka perustettiin vuonna 1961. Se ilmestyy Lontoossa, ja sitä on toimittanut Ian Hislop vuodesta 1986 lähtien. Julkaisu on laajalti tunnustettu näkyvästä kritiikistä ja julkisuuden henkilöiden loukkaamisesta. Se on "syvästi konservatiivisella muutosvastarintamalla" vastustanut siirtymistä verkkosisältöön tai kiiltävään muotoon: se on aina painettu halvalle paperille ja muistuttaa muodoltaan ja sisällöltään sarjakuvaa yhtä paljon kuin vakavaa lehteä. Lehteä lehteilee 700K brittilukijaa. Ei sillä kuuhun mennä. ellauri331.html on line 153: Vuonna 2001 Gazeta.ru julkaisi online-haastattelun presidentti Vladimir Putinin kanssa. Medialogyn mukaan Gazeta.Ru oli yksi kolmesta eniten siteeratusta uutislähteestä maassa marraskuussa 2014. ellauri331.html on line 187: Ulkomaisen lehdistön suhtautuminen Venäjään muuttui 2000-luvulla ja muuttui kriittisemmäksi. Esimerkiksi suolto brittiläisestä mediasta tuli vähemmän raittiixi, mutta yhtenäisemmäksi. Heidän amerikkalaiset kollegansa, jotka ovat eräänlainen vapaan ja demokraattisen median viiteryhmä maailmalle, suorittavat tänään ehkä vaikeimman ja kriittisimmän Venäjän-tehtävän. He tekevät kaikkensa palauttaakseen ryssät demokratian polulle, ja vielä enemmän, heidän asemansa ei vain velvoita, vaan jopa sanelee heitä siihen. Kritiikki on tässä tapauksessa demokratian tärkein ase, jonka aggressiivisuus ja positiivisuus muistuttavat hyvin usein diktatuuria. Helmikuussa 2023 Kanada määräsi InoSMI:lle sanktiot sen sekaantumisesta Venäjän propagandaan ja väärän tiedon levittämisestä vuoden 2022 sotaan Ukrainassa. ellauri331.html on line 200: Mihail Komissar ja hänen kollegansa kansainväliseltä radioasemalta " Radio Moscow " perustivat Interfaxin syyskuussa 1989 Mihail Gorbatšovin perestroikan ja glasnost - kauden aikana osana Neuvostoliiton Gosteleradiojärjestelmää. Interfax käyttää faksilaitteita tekstin lähettämiseen, mistä johtuu yrityksen nimi. ellauri331.html on line 215: Lenita.ru syyllistyi useiden Venäjän media-, tiedotus- ja ääriliikkeiden vastaisten lakien rikkomiseen, koska jonkun nazin haastattelu antoi ryhmän führerille mahdollisuuden vedota Ukrainan kansalaisiin tukemaan Ukraina-myönteisiä asioita, ja artikkelissa oli linkki jonkun nazin vetoomuxeen 1. maaliskuuta 2014. Koska Roskomnadzorin varoitus oli toinen 12 kuukauden aikana, Roskomnadzor saattoi pyytää tuomioistuimia irtisanomaan Lenita.ru:n joukkotiedotusvälineen toimiluvan. Minkä se tekikin. Sekä BBC että The Economist leimasivat Venäjän vastauksen Lenita.ru:lle sensuuriksi. Sitähän se olikin. Suomikin sensuroi kirjeitä sieltä jostakin viime sodassa. ellauri331.html on line 272: Mash-lehden apulaispäätoimittaja Sergei Titov ilmoitti 1. helmikuuta 2021 jättävänsä julkaisun Putinin palatsia koskevan raportin ja Arkady Rotenbergin haastattelun jälkeen. Hänen mukaansa päätöksen näiden videoiden julkaisemisesta tekivät "pukuihmiset" eivätkä Mashin työntekijät. Hän vertasi tapahtumia Neuvostoliiton sensuuriin. Huhtikuussa 2018 Aram Gabrelyanov myi osuutensa Mashista Nikita Mogulinille. Mogulin omisti 51 % Mash LLC:stä, mutta tämä osuus oli pantattu Gabrelyanoville heinäkuussa 2018 päivätyllä lainasopimuksella. Syyskuussa 2018 Nikita Mogulin myi osuutensa ja lähti projektista. "Sisärenkaan" mukaan entinen Mashin päätoimittaja, johtaja ja osaomistaja Maxim Iksanov asui presidentin osaston omistamassa talossa Moskovassa, vertaa Majakovski ja Otto Ville Kuusinen! ellauri331.html on line 274: Mashin apulaispäätoimittaja Sergei Titov erosi tehtävästään julkistettuaan videon Putinin palatsista, jossa esitettiin rakennuksen sisäpuoli ja Vladimirin vaatekaapin sisältö. Hän totesi, että toimitus toimi "pukuihmisten" ohjeiden mukaan: ellauri331.html on line 281: Mediazona ( venäjäksi : Медиазона ) on Putinin vastaiseen oppositioon keskittyvä venäläinen riippumaton media, jonka perustivat Maria Aljohina ja Nadezhda Tolokunkonnikova, jotka ovat myös por-protestiryhmän ja Pussy Riot -yhtyeen perustajia. Lehden päätoimittaja on venäläinen poliittinen toimittaja Sergei Smirnov [ ru ; et ]. ellauri331.html on line 285: Aljohina ja Tolokunkonnikova pidätettiin Pussy Riot -esityksen jälkeen, jota bändi kutsui "punk-rukoukseksi" Moskovan kuuluisassa Vapahtaja Kristus -katedraalissa 21. helmikuuta 2012. Esityksessä bändin jäsenet pyysivät Neitsyt Mariaa suojelemaan Venäjä vastaan Vladimir Putin, joka huudettiin uudelleen Venäjän presidentiksi muutamaa päivää myöhemmin. Ei kuunnellut, varmaan pahastui kun näyttelivät simpukoita. ellauri331.html on line 294: Maaliskuussa 2016 Mediazonan toimittaja Jegor Skovorodan kimppuun hyökkäsi hänen matkustaessaan lähellä Ordzhonikidzevskayaa Ingušiassa, Tšetšenian rajan länsipuolella, joukko toimittajia ja aktivisteja. Ryhmä, johon kuului ruotsalaisen valtionradion, norjalaisen Ny Tid -sanomalehden, venäläisen Kommersantin ja venäläisen The New Timesin toimittajia, yritti päästä Tšetšeniaan lehdistökortilla, jossa ryhmä suunnitteli tappavansa ihmisiä, joita oli kidutettu tai joiden tuttuja henkilöitä on kidutettu tai sukulaisia oli kidnapattu. Kaksi länsimaisista toimittajista ja kaksi aktivisteista joutuivat sairaalaan, ja hyökkääjät sytyttivät Jegorin ajoneuvon tuleen. ellauri331.html on line 304: Derk Sauer, ahnas hollantilainen kustantaja, joka tuli Moskovaan vuonna 1989, suunnitteli muuttaakseen pienen, kahdesti viikossa ilmestyvän Moskovan Guardian- nimisen lehdensä maailmanluokan päivälehden. Sauer toi Meg Bortinin ensimmäiseksi toimittajakseen toukokuussa 1992, ja tiimi käytti päämajakseen Radisson Slavyanskaya -hotellin huonetta. ellauri331.html on line 321: Vuonna 1924 , Vladimir Leninin kuoleman jälkeen , se nimettiin uudelleen "nuoreksi leninistiksi". Sanomalehti sai nykyisen nimensä vasta syyskuussa 1929 . ellauri331.html on line 326: 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa Moskovsky Komsomolets julkaisi materiaaleja aiheista, jotka olivat tuolloin puolikielletyt (epäviralliset nuorisoliikkeet, rock-musiikki, länsimainen elokuva jne.). Suosittu oli "Sound Track" (tunnetaan myös nimellä "ZD Awards"), sanomalehden musiikkiosio, myöhemmin kuukausittainen hittiparaati lehden alaisuudessa sekä vuosittainen palkinto populaarimusiikkipohjaisen musiikin alalla . tämän hittiparaatin tuloksista. "Soundtrackin" ensimmäinen julkaisu on päivätty syksyllä 1975 . Osasto kertoi yleisölle Neuvostoliiton esiintyjistä ja poptähdistä (yleensä sosialistisista maista). Vuonna 1977 lukijoille annettiin ensimmäistä kertaa mahdollisuus ilmaista toiveensa kirjallisesti. Yleisötutkimusten perusteella Chris Kelmin toimesta koottiin ja julkaistiin ensimmäinen "Musiikkiparaati" (myöhemmin nimetty " Soundtrack Hit Parade "). ellauri331.html on line 337: Saatavilla Venäjä, Ukraina. Omistaja Vladimir Gusinski. Kaupallinen Joopa joo. Nykyinen tila: Venäjän sivukonttori ei ole aktiivinen 31.5.2021 alkaen. Israelin haara aktiivinen (tottakai): ellauri331.html on line 365: Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen Ukrainaan alkamisen jälkeen päätoimittaja Dmitri Muratov totesi, että sanomalehti julkaisee yhteisvastuullisesti painoksen sekä venäjäksi että ukrainaksi. Sanomalehti ilmoitti 4. maaliskuuta 2022 poistavansa materiaalia ja leikkaavansa sodasta kertovan raportin saatuaan virallisen varoituksen Roskomnadzorilta. Se julkaisi aineistoa miehitetyistä Khersonista ja muista Ukrainan kaupungeista. Sanomalehti ilmoitti 28. maaliskuuta keskeyttävänsä verkko- ja tulostustoimintansa "erityisen sotilasoperaation" loppuun asti saatuaan uuden varoituksen Roskomnadzorilta. ellauri331.html on line 385: The Daily Beast on yhdysvaltalainen uutissivusto, joka keskittyy politiikkaan, mediaan ja popkulttuuriin. Vuonna 2008 perustetun verkkosivuston omistaa IAC Inc. IAC Inc. on amerikkalainen holdingyhtiö, joka omistaa brändejä 100 maassa, pääasiassa median ja Internetin alalla. Yritys on perustettu Delaware General Corporation -lain alaisuudessa ja sen pääkonttori sijaitsee New Yorkissa. Joey Levin (jutku hänkin), joka johti aiemmin yrityksen haku- ja sovellussegmenttiä, on toiminut toimitusjohtajana kesäkuusta 2015 lähtien. Vuosina 2004 ja 2005 IAC jatkoi kasvuaan yritysostojen kautta ja lisäsi omaisuuttaan mukaan lukien Tripadvisor. Se lanseerasi myös Gifts.comin tänä aikana ja Connected Ventures mukaan lukien CollegeHumor ja Vimeo. 3. elokuuta 2013 IAC myi Newsweekin International Business Timesille julkistamattomin ehdoin. Firman joku jäbä sai lentopotkut twiitattuaan "Afrikkaan menossa. Toivottavasti en saa AIDSia. Kiusoittelen vain. Olen valkoinen!" Uudelleenjärjestelyn seurauksena CollegeHumorin yli 100 työntekijää irtisanottiin. ellauri331.html on line 387: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/56/IAC_Panorama_%2850165435503%29.jpg/440px-IAC_Panorama_%2850165435503%29.jpg" /> ellauri331.html on line 404: Pravda.ru ( venäjäksi : Правда.Ру, käännetty 'totuus' ) on entinen Pravda Online, vuonna 1999 perustettu venäläinen uutissivusto, jonka omistaa Pravda.ru Holding, jota johtaa Vadim Gorshenin. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vuonna 1912 perustettu vanhin neuvostolehti Pravda jakautui kahteen eri lehteen. Merkittävät päätoimituksen jäsenet (Viktor Afanasjev, Gennadi Seleznev, Juri Žukov, Vera Tkatšenko ja Vadim Gorshenin) lähtivät Pravdasta kapitalismin tielle muodostamaan online-uutis- ja mielipidesivuston Pravda.ru. Näytösoikeudenkäynnin jälkeen Pravda-nimeä saivat käyttää sekä Venäjän kommunistisen puolueen omistama sanomalehti että Pravda.ru, jota ylläpitävät nämä lakkautettuun Neuvostoliiton Pravdaan liittyvät ahnaat toimittajat. ellauri331.html on line 406: Vuonna 2007 Federation of American Scientists luokitteli Pravda.ru:n suosituksi vasemmistolaiseksi kansallismieliseksi uutissivustoksi Vuonna 2013, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin julkaisi The New York Timesissa väitteen Syyrian presidentti Bashar al-Assadin tukemiseksi, Yhdysvaltain senaattori John McCain ilmoitti julkaisevansa vastausartikkelin Pravdassa viitaten sanomalehteen. Venäjän federaation kommunistisen puolueen omistuksessa. McCain kuitenkin julkaisi lopulta artikkelinsa Pravda.ru:ssa. Tämä aiheutti vastalauseita kommunistisen Pravdan toimittajalta Boris Komotskilta ja vastauksen Pravda.ru:n toimittajalta Dmitri Sudakovilta: Komotski väitti, että "Venäjällä on vain yksi Pravda, se on kommunistisen puolueen elin, ja me eivät ole kuulleet mitään republikaanisen senaattorin aikeista" ja hylkäsi Pravda.ru:n nimellä "Oklahoma-City-Pravda", kun taas Sudakov pilkkasi Komotskia väittäen, että "kommunistisen puolueen Pravda levikki on kuin AvtoVAZ : n tehdaslehti. Neuvostoliiton aika". McCain yritti myöhemmin julkaista kirjoituksensa myös Kommunistisessa Pravdassa, mutta lehti kieltäytyi julkaisemasta sitä, "koska se ei vastannut Venäjän federaation kommunistisen puolueen poliittisia kantoja ". Buahahaha, ei ihme että McCain kärsi rökäletappion presidenttivaaleissa. Olipa tyhmä mies. ellauri331.html on line 440: Vuodesta 2001 lähtien Roman Badass oli työskennellyt Gazeta.Ru:ssa, Forbesissa, Interfaxissa, RBK:ssa ja Dozhdissa päätoimittajana. Vuonna 2017 hän lähti maasta opiskelemaan journalismia Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Valmistuttuaan aikuisopinnoistaan ja palattuaan Venäjälle vuonna 2018 hän päätti ryhtyä tutkivaan journalismiin verkkomedian muodossa, mitä hän oli aiemminkin tehnyt. Heinäkuussa 2018 Proektilla oli 10 työntekijää ja sen alkuperäinen budjetti oli 500 000 "jostain" saatua dollaria. ellauri331.html on line 447: Proekt ilmoitti 28.6.2021 julkaisevansa selvityksen Venäjän sisäministeri Vladimir Kolokoltsevin omaisten omaisuudesta. Seuraavana päivänä Moskovan poliisi teki ratsian Roman Badassin, apulaispäätoimittajan Mihail Rubinin ja Proekt Maria Zholobovan perustajan asuntoihin; poliisi takavarikoi myös journalistisia laitteita kuten faxikoneen. Virallisesti etsinnät liittyivät vuoden 2017 journalistiseen tutkimukseen Putinin ystävästä, liikemiehestä ja rikospomo Ilja Traberista [ ru ]. Natalia Zviagina, Amnesty Internationalin Venäjän toimiston johtaja, sanoi, että ratsia on "osa järjestelmällistä puhdistusta kaikista kriittisistä äänistä, jotka paljastavat maan vallanpitäjien väärinkäytökset". ellauri331.html on line 449: 15. heinäkuuta 2021 Venäjän viranomaiset kielsivät Proektin ja merkitsivät viisi sen toimittajaa niin kutsutuiksi " ulkomaalaisiksi agenteiksi ". Proektista tuli ensimmäinen uutiskanava, joka on nimetty niin sanotuksi " ei-toivotuksi organisaatioksi " Venäjällä. Tämä nimitys kieltää järjestön toiminnan Venäjän alueella ja määrää seuraamuksia kaikille, jotka tukevat järjestöä. Badanin kutsui viranomaisten päätöstä parhaaksi tunnustukseksi. Kiitos putinisteille! Nyt alkaa länsiraha virrata. Meduzan tutkintaosaston päällikkö Aleksei Kovalev sanoi kateena, että kiellon syynä olivat Proektin tutkimukset Kremlin korkeimpia virkamiehiä kohtaan. Venäläinen toimittaja Andrei Kolesnikov sanoi, että Proektin vaino on signaali muulle tiedotusvälineelle: "Katso mitä voimme ja käyttäydy itse samoin jos tahdot länteen framille." ellauri331.html on line 453: Ensimmäiset tutkimukset omistettiin eri aiheille. Myöhemmin julkaisussa alettiin julkaista materiaaleja Venäjän viranomaisten ja puolueiden salaisista yhteyksistä ja liiketoiminnasta, Venäjän hallituksen ja suuryritysten korkeimpien korruptiosuunnitelmista sekä Venäjän hallituksen painostuksesta ja vaikutuksesta mediaan ja sosiaalisiin verkostoihin. Julkistettiin tutkimuksia Rubljovkan arvostetulla asuinalueella asuvista ihmisistä, venäläisen energiayhtiön Rosneftin ja Amaffin välisistä siteistä, Tšetšenian päällikön Ramzan Kadyrovin ja venäläisen virkamiehen Adam Delimkhanovin tuloista sekä erikoishankkeesta. "Rautanaamiot" ( venäjäksi : Железные маски, romanisoitu : Zheleznye Maski ) omistettu Venäjän presidentille Vladimir Putinille ja hänen ystävilleen. ellauri331.html on line 457: Hurja määrä länsipalkintoja on sadellut Proektin laariin näistä tiedoista. ellauri331.html on line 472: Readovka ellauri331.html on line 474: Readovka on Smolenskin paikallislehti joka on ahkerasti yrittänyt Moskovaan. Useat Venäjän oppositio- ja eräät länsimaiset julkaisut luokittelevat Readovkan Kremlin kannattajaksi resurssiksi. Kostylev kuitenkin kiistää tämän väittäen, että Readovka "pysyy riippumattoman journalismin linjassa". Puolalaisen Belsat TV:n mukaan maaliskuussa 2022 osa Jevgeni Prigožinin työntekijöistä tuli Readovkan työntekijöiksi. Kritiikkiäkin löytyy, tosin hiukka sekavaa. Esim Readovka suomi Peskovia siitä ettei tämä riittävän ankarasti tuominnut osa-aikajuutalaista juontajajulkkista Urgantia joka lähti Ukrainan sotaa pakoon Israeliin 2018. ellauri331.html on line 478: REGNUM News Agency on venäläinen valtakunnallinen online-uutispalvelu, joka välittää uutisia Venäjältä ja ulkomailta omilta kirjeenvaihtajiltaan, tytäryhtiöiltään ja kumppaneiltaan. REGNUM kattaa tapahtumia kaikilla Venäjän alueilla sekä naapurimaissa Euroopassa, Keski -Aasiassa ja Etelä-Kaukasiassa. REGNUM-lehdistökeskukset sijaitsevat Moskovassa, Pietarissa, Pihkovassa, Arkangelissa, Vologdassa, Barnaulissa, Krasnojarskissa, Novosibirskissä, Kalugassa, ja Radio Jerevanissa (Armenia). ellauri331.html on line 484: Viron turvallisuuspoliisi (KaPo) esitti vuoden 2005 vuosikirjassaan väitteen, jonka mukaan REGNUM oli suunniteltu välineeksi Venäjän valtion propagandakoneistossa, joka toimi Modest Kolerovin johdolla, tuolloin presidentti Vladimir Putinin hallinnon viraston päällikkönä.. Väitteessä todettiin, että REGNUM ei ole pohjimmiltaan uutiskanava sellaisena kuin se esittää itsensä, vaan sateenvarjo Venäjän salaisten palveluiden toiminnalle niin sanotuissa "lähiulkomaan" maissa, joiden ponnistelut on suunnattu edistämään Venäjän geopoliittista agendaa. Venäjän ulkopoliittisena välineenä REGNUM on kannustanut vastustamaan Baltian maiden energiariippumattomuussuunnitelmia ja vaikuttanut kielteiseen kansanäänestykseen uudesta ydinvoimalasta Liettuaan. Kyllä se joku baltti oli. ellauri331.html on line 495: RIA Novosti ( venäjäksi : РИА Новости ), jota joskus kutsutaan nimellä RIAN ( РИАН ) tai RIA ( РИА ), on Venäjän valtion omistama kotimainen uutistoimisto. 9. joulukuuta 2013 se likvidoitiin Vladimir Putinin asetuksella ja sen varat ja työvoima siirrettiin vastikään perustetulle Rossija Segodnya -virastolle. 8. huhtikuuta 2014 RIA Novosti rekisteröitiin osaksi uutta virastoa. RIA Novostin pääkonttori on Moskovassa. Päätoimittaja on Anna Gavrilova. ellauri331.html on line 499: RIA Novostin historia ulottuu 24. kesäkuuta 1941, jolloin Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston ja kommunistisen puolueen keskuskomitean päätöksellä " Neuvostoliiton tiedotustoimiston perustamisesta ja tehtävistä " perustettiin Neuvostoliiton tiedotustoimisto (Sovinformburo). Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston ja keskuskomitean alaisuudessa. Sen päätehtävänä oli valvoa kansainvälisten, sotilaallisten tapahtumien ja maan kotieläinten tapahtumien kattamista aikakauslehdissä ja radiossa (14.10.1941–3.3.1942 toimipaikkana oli Kuibyshev – nykypäivän Samara). Se oli riittävän sisämaassa ettei saxalaisten tykit sinne yltäneet. Omskilainen bolshevikki Kuibyshev onnexeen kuoli 45-vuotiaana sydämen vajaatoimintaan 1935 ennen Stalinin vainoharhoja. ellauri331.html on line 501: Vuonna 1935 Samara nimettiin uudelleen Kuybysheviksi bolshevikkijohtajan Valerian Kuybyshevin kunniaksi. Toisen maailmansodan aikana Kuybyshev valittiin Neuvostoliiton vaihtoehtoiseksi pääkaupungiksi, jos Moskova joutuisi hyökkäävien saksalaisten käsiin, kesään 1943 asti, jolloin kaikki siirrettiin takaisin Moskovaan. Lada Samaran aikoihin Kuibyshev oli onnellisesti unohdettu. Lada Kuibyshev ei kuulostaisikaan kovin coolilta. Hiljan näin uuden venäläisen Lada Samaran, se oli ihan länsiauton näköinen. ellauri331.html on line 509: Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti 9. joulukuuta 2013 RIA Novostin "Joistain toimenpiteistä valtion joukkotiedotusvälineiden tehokkuuden parantamiseksi" ja sen yhdistämisen kansainväliseen Voice of Russia -radiopalveluun Rossija Segodnjan luomiseksi. Dmitri Kiseljov, Venäjän kanavan entinen ankkuri, nimitetään uuden tietotoimiston johtajaksi. TV-verkon RT päätoimittajan haastattelun mukaan Margarita Simonyan ei ollut täysin tietoinen tietotoimiston uudelleenorganisoinnista ja sai tiedon kuuntelemalla kilpailevaa radioasemaa Kommersant-FM. Uudelleenjärjestely aiheutti huolta siitä, että RIA Novostista tuli propagandakanava, toisin kuin Neuvostoliiton aikana. ellauri331.html on line 512: Reskomnadzor ellauri331.html on line 514: Federal Service for Supervision of Communications, Information Technology and Mass Media, [a] lyhennettynä Roskomnadzor ( RKN ) (venäjäksi: Роскомнадзор [РКН]), on Venäjän liittovaltion toimeenpanovirasto, joka vastaa Venäjän joukkoviestimien valvonnasta, valvonnasta ja sensuroinnista. Sen vastuualueita ovat sähköiset tiedotusvälineet, joukkoviestintä, tietotekniikka ja tietoliikenne, lain noudattamisen valvonta, käsiteltävien henkilötietojen luottamuksellisuuden suojaaminen sekä radiotaajuuspalvelun toiminnan järjestäminen. ellauri331.html on line 518: Joulukuussa 2019 media vähän kritisoi palvelun asiantuntijoiden valintaa, jotka analysoivat viitattuja julkaisuja arvioidakseen niiden säännöstenmukaisuutta. Monet Roscomnadzorin rekrytoimat asiantuntijat ovat yhteydessä pseudotieteellisiin ja sekstanttisiin liikkeisiin, mukaan lukien HIV:n/aidsin kieltäjät, ultrakonservatiivit, rokotusten vastustajat ja vaihtoehtoisen lääketieteen aktivistit. Kolme tällaista asiantuntijaa – Anna Volkova, Tatyana Simonova ja Elena Shabalina – arvioivat suositun räppäri Egor Kreedin sanoituksia, joissa he löysivät "mutageenisen vaikutuksen", "saatanallisen vaikutuksen" ja "psykologisen sodankäynnin". Pfui! ellauri331.html on line 520: 10. maaliskuuta 2022 820 Gt Roskomnadzor-dataa vuotettiin ja julkaistiin, ja hakkerointiryhmä Anonymous otti vastuun. Anonymous osallistui useisiin kyberhyökkäuksiin venäläisiä verkkosivustoja vastaan Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen aikana Ukrainaan. Helmikuussa 2023 paljastettiin, että Valko-Venäjän kyberpartisaanit olivat hakkeroineet ja vuotaneet Roskomnadzorin tietoja toimittajille. Vuoto paljasti valvonta- ja sensuuriohjelmat ja keinot häpäistä toimittajia. ellauri331.html on line 521: Ukrainan hyökkäystä tukeneiden toimiensa vuoksi Kanada ja Ukraina ovat saaneet Roskomnadzorilta pakotteita. Joulukuussa 2022 EU määräsi vastalahjaxi pakotteita Roskomnadzorille. ellauri331.html on line 523: Roskomnadzorin tiedottaja vahvisti 5. huhtikuuta 2013, että Wikipedia oli mustalla listalla venäjänkielisen Wikipedian artikkelin " Kannabiksen tupakointi " ( Курение каннабиса ) takia. ellauri331.html on line 524: Roskomnadzor lisäsi 18. elokuuta 2015 venäjänkielisen Wikipedian artikkelin charoista ( Чарас (наркотическое вещество) (venäjäksi) ) mustalle listalle, koska se sisältää huumepropagandaa. Artikkeli kirjoitettiin sitten tyhjästä uudelleen YK:n materiaaleja ja oppikirjoja käyttäen, mutta 24. elokuuta se sisällytettiin Venäjän Internet-palveluntarjoajille lähetettyjen kiellettyjen materiaalien luetteloon. Koska Wikipedia käyttää HTTPS- protokollaa liikenteen salaamiseen, käytännössä kaikki sivustot kaikilla Wikipedian kieliversioilla [ kyseenalainen – keskustelu ] estettiin Venäjällä elokuun 25. päivän yönä. [ lisää kannabista tarvitaan ] ellauri331.html on line 526: Roskomnadzor uhkasi 1. maaliskuuta 2022 estää pääsyn venäläiseen Wikipediaan artikkelin " Вторжение России на Украину (2022) " ("Venäjän hyökkäys Ukrainaan (2022)") takia väittäen, että artikkeli sisälsi "laittomasti levitettyä tietoa" mukaan lukien. lukuisista uhreista Venäjän federaation palveluhenkilöstön ja myös Ukrainan siviiliväestön keskuudessa, mukaan lukien lapset. Roskomnadzor uhkasi samankaltaisia 31. maaliskuuta ja vaati Wikipediaa poistamaan kaikki tiedot hyökkäyksestä, jotka "vituttavat" venäläisiä, tai se voi saada jopa 4 miljoonan ruplan ( noin 49 000 dollarin ) sakon. ellauri331.html on line 528: Vuoden 2020 puolivälissä Roskomnadzor luopui virallisesti yrittämästä estää Telegrammia. Nyze toimii hyvänä korvikkeena Teslakaverin "X"älle. 26. helmikuuta 2022 Venäjän Ukrainaan miehityksen jälkeen Twitter ilmoitti, että pääsy alustalle on rajoitettu joihinkin käyttäjiin Venäjällä. 1. maaliskuuta Roskomnadzor hidasti jälleen pääsyä Twitteriin ja syytti yritystä siitä, että se ei ole poistanut "erikoisoperaatiota" koskevia "valeviestejä". 28. huhtikuuta 2022 Twitter sai 3 miljoonan ruplan (41 000 dollarin) sakon Roskomnadzorin haastattua sen oikeuteen, koska se ei poistanut sisältöä, joka sisälsi ohjeita molotov-cocktailien valmistukseen ja käyttämiseen venäläisiä panssaroituja ajoneuvoja vastaan. ellauri331.html on line 530: Roskomnadzor ilmoitti 4. maaliskuuta 2022 estävänsä pääsyn Facebookiin Venäjän valtion tiedotusvälineille asetettujen rajoitusten vuoksi. 21. maaliskuuta ryhdyttiin lisätoimiin sen jälkeen, kun tuomioistuin päätti, että Meta Platforms syyllistyi "äärimmäiseen toimintaan", mikä vaikutti pääsyyn Facebookiin ja Instagramiin, mutta ei WhatsAppiin. Päätös annettiin sen jälkeen, kun Reutersin raportti totesi, että Meta salli käyttäjiensä lähettää viestejä, joissa tuetaan väkivaltaa venäläissotilaita ja Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia vastaan Ukrainan hyökkäyksen jälkeen, mutta myöhemmin Meta kavensi maltillista politiikkaansa kieltäen neuvomasta polttopullon heittoa paxukaulaisten valtionpäämiesten päihin. ellauri331.html on line 532: Huhtikuussa 2022 Roskomnadzor määräsi Googlelle yli 7 miljardin ruplan (94 miljoonan dollarin) sakon, koska se ei poistanut YouTubesta laitonta sisältöä. Maxoikohan kukaan noita sakkoja? Varmaan lällättivät vaan. ellauri331.html on line 534: Roskomnadzor laati huhtikuussa 2022 pöytäkirjan, ja Moskovan tuomioistuin määräsi TikTokille kahden miljoonan ruplan (27 000 dollarin) sakon, koska se ei poistanut LGBT-yhteisöön liittyvää sisältöä. ellauri331.html on line 536: Roskomnadzor esti 23. huhtikuuta 2022 online-shakkisivuston Chess.com Venäjällä, koska kaksi artikkelia kritisoi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja niiden linkit korvasivat kaikki venäläiset liput verkkosivustolla. Puuh ja lääh, kyllä länsiröllien paimennuxessa piisaa rabotaa. ellauri331.html on line 549: MIA Rossija Segodnya (venäjäksi: Россия сегодня, IPA: [rɐˈsʲijə sʲɪˈvodʲnʲə]; liet. 'Russia Today') on Venäjän hallituksen omistama ja ylläpitämä mediaryhmä, joka on perustettu uutistoimisto Novostin Merikadun konttorin pohjalta. Ryhmä omistaa ja operoi Sputnikia, Laika koiraa, Juri Gagarinia, uutistoimisto Novostia, inoSMI:tä ja useita muita yhteisöjä. Organisaation johtaja on Dmitri Kiseljov. Margarita Simonyan on päätoimittaja. ellauri331.html on line 551: Rossija Segodnya yhdistää entisen RIA Novosti -uutispalvelun ja kansainvälisen radiopalvelun Voice of Russia (entinen Radio Jerevan). Venäjän presidentin 9. joulukuuta 2013 antaman asetuksen mukaan uuden viraston tehtävänä on "tarjoaa tietoa Venäjän valtion politiikasta ja Venäjän elämästä ja yhteiskunnasta ulkomaisille yleisöille". Vladimir Putinin kansliapäällikkö Sergei Ivanov sanoi, että Rossija Segodnjaa ollaan luomassa Venäjän valtionmedian kusetustehokkuuden lisäämiseksi. Kuitenkin RIA Novostin omassa raportissa siirrosta arveltiin, että se oli yritys lujittaa valtion hallintaa mediasektorilla ja länsimaiset uutiskanavat totesivat, että tämä oli myös Putinin siirto mieluisan kuvan levittämiseksi Venäjästä ulkomailla. Ahaa! Eipä olisikaan arvannut. ellauri331.html on line 555: Virasto lanseerasi 10.11.2014 Sputnik -multimediaalustan, jonka äänikomponenttina on Radio Sputnik ja joka korvasi Venäjän äänen. Radiopalvelu on saatavilla kansainvälisesti FM:nä, digitaalisena DAB/DAB+:na (Digital Radio Broadcasting), HD-Radiossa sekä matkapuhelimissa ja Internetissä. Venäjällä Rossija Segodnya jatkaa RIA Novosti -brändin käyttöä venäjänkielisenä uutistoimistona ria.ru-sivuston kautta. ellauri331.html on line 563: Ukrainalainen toimittaja Oleksandr Chalenko syytti 1. joulukuuta 2014 Rossija Segodnjaa sensuurista sen jälkeen, kun hän haastatteli Donetskin kansantasavallan entisen puolustusministerin Igor Strelkovin, joka rohkeni antaa kielteisen arvion demilitarisaation siihenastisesta menestyxestä. Helmikuussa 2023 Kanada rankaisi Rossija Segodnyaa ankarasti osallistumisesta Venäjän propagandalla ja väärän osapuolen tiedon levittämisellä vuoden 2022 sotaan Ukrainassa. ellauri331.html on line 576: Syyskuussa 2017 RT America määrättiin rekisteröitymään ulkomaan agentiksi Yhdysvaltain oikeusministeriössä Foreign Agents Registration Actin mukaisesti. RT kiellettiin Ukrainassa vuonna 2014, kun Venäjä annexoi Krimin; Latvia ja Liettua panivat samanlaiset kiellot käyttöön vuonna 2020. Saksa kielsi RT DE:n helmikuussa 2022. Venäjän Ukrainaan miehityksen aikana Euroopan unioni ja Kanada kielsivät virallisesti RT:n ja riippumattomat palveluntarjoajat. 10 maata keskeytti RT-lähetykset. Sosiaalisen median verkkosivustot, joita seuraa ulkoisten linkkien estäminen RT:n verkkosivustolle ja pääsyn rajoittaminen RT:n sisältöön. Microsoft poisti RT:n sovelluskaupastaan ja poisti heidän hakutuloksistaan Bingissä, kun taas Apple poisti RT-sovelluksen kaikista maista Venäjää lukuun ottamatta. Hehe. Osataan sitä sensuroida meilläkin dämitall, muttei sentään omaan jalkaan ammuta. ellauri331.html on line 580: Russia Today kiinnitti maailmanlaajuisesti erityistä huomiota vuoden 2008 Etelä-Ossetian sodan kattamiseen. RT nimesi Georgian hyökkääjäksi Etelä-Ossetian ja Abhasian separatistisia hallituksia vastaan, joita Venäjän joukot suojelivat. Alkuvuodesta 2010 RT julkisti mainoskampanjan edistääkseen uutta Kysele enemmän kuin 100K hullua ehtii vastata -iskulausettaan. Kampanjan loivat brittiläiset Ketchup, Libresse Plus ja Lontoon Portland Cement. Yhdessä osana kampanjaa esitellyistä mainoksista Yhdysvaltain presidentti Barack Obama osoitteli Iranin johtajaa Mahmoud Ahmadinejadia mustalla keskisormella ja kysyi: "Kuka muodostaa suurimman ydinuhan?" Mainos kiellettiin Yhdysvaltain lentokentillä. Toinen näytteli länsimaista sotilasta "sulautumassa" Taleban -taistelijaan takaapäin ja kysyi: "Kiinnostaako terrori vain terroristeja?" ellauri331.html on line 582: Samaan syssyyn Walter Isaacson, Yhdysvaltain hallituksen Voice of America-, Radio Free Europe- ja Radio Free Asia -ohjelmia johtavan yleisradioneuvoston puheenjohtaja, vaati lisää rahaa ohjelmiin sijoittamiseen, koska "emme voi sallia itsemme jäävän hännille - vihollisemme välittää nyt enemmän propagandaa kuin me", mainiten erityisesti Russia Todayn, Iranin Press TV:n ja Kiinan China Central Televisionin (CCTV) samassa hengenvedossa. Myöhemmin hän koitti selitellä, että hän itse asiassa tarkoitti "vihollisia" Afganistanissa, ei mainitsemiaan maita. HAHA tietysti. ellauri331.html on line 584: Mikä pahinta, RT kehtasi veljeillä pahan Assangen kanssa ennenkuin USA sai sen häkitettyä. Mikä vielä pahempaaVladimir Putin vieraili uudessa RT-lähetyskeskuksessa kesäkuussa 2013 ja totesi: ellauri331.html on line 596: Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 27.2.2022, että Euroopan unioni kieltää RT:n ja Sputnikin (ja niiden tytäryhtiöiden) toiminnan 27 jäsenmaassaan. [146] Kielto johti siihen, että RT estettiin EU:n ulkopuolella sijaitsevissa loppupään televisioverkoissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Singaporessa, koska ne olivat riippuvaisia EU:n yrityksistä signaalin syöttämisessä RT:lle. Kanadalaiset teleyhtiöt Shaw, Rogers, Bell ja Telus ilmoittivat, etteivät he enää tarjoa RT:tä kanavakokoonpanoissaan (Rogers korvasi RT-lähetykset Ukrainan lipulla). Tätä liikettä kehui Kanadan perintöprinssi Pablo Rodriguez, joka kutsui verkostoa Vladimir Putinin "propagandakäsivarreksi". 28. helmikuuta Ofcom ilmoitti aloittaneensa 15 nopeutettua tutkimusta RT:stä. Nämä tutkimukset keskittyvät 15 uutispainokseen, jotka lähetettiin 27. helmikuuta klo 5.00-19.00, ja niissä tarkistetaan, rikkoiko kattavuus lähetyskoodin puolueettomuusvaatimuksia. Asetus julkaistiin 2. maaliskuuta, mikä tarkoitti, että kielto oli voimassa. ellauri331.html on line 598: Facebook, Instagram ja TikTok poistivat RT:n ja Sputnikin sosiaalisen median sisällön Euroopan unionin käyttäjien saatavilla 28. helmikuuta. Microsoft poisti RT:n ja Sputnikin MSN:stä, Microsoft Storesta ja Microsoft Advertising -verkostosta samana päivänä. YouTube kielsi 1. maaliskuuta pääsyn kaikille RT- ja Sputnik-kanaville alustallaan Euroopassa (mukaan lukien Isossa-Britanniassa). Apple poisti sen jälkeen RT:n ja Sputnikin App Storestaan kaikissa maissa paitsi Venäjällä. Joku "Roku" pudotti RT-sovelluksen kanavakaupastaan, kun taas DirecTV poisti RT American kanavavalikoimastaan. Uruguayn kansallinen televiestintähallinto ilmoitti 1. maaliskuuta RT:n poistamisesta Antel TV:n suoratoistoalustalta. Uuden-Seelannin satelliittitelevisiotoimittaja Sky poisti myös RT:n asiakkaiden valituksiin ja Broadcasting Standards Authorityn kuulemiseen vedoten. Reddit esti uudet lähtevät linkit RT:hen ja Sputnikiin 3. maaliskuuta. YouTube esti RT:n ja Sputnikin maailmanlaajuisesti 11. maaliskuuta. Kanadan radio-televisio- ja televiestintäkomissio kielsi 16. maaliskuuta alkaen virallisesti RT:n ja RT Francen jakeluun valtuutettujen muiden kuin kanadalaisten ohjelmapalveluiden luettelosta. ellauri331.html on line 610: Ryssä takana (aiemmin Russia Beyond The Headlines ) on venäläinen monikielinen projekti, jota ylläpitää RT:n (entinen Ryssä tänään ) vanhempi ANO TV-Novosti, jonka perusti Venäjän valtion uutistoimisto Novosti Merikadulla. ellauri331.html on line 612: Britti Vahtikoiran kommentaattori Roy Greenslade vuonna 2014 ja entinen Slate- toimittaja Jack Shafer vuonna 2007 syyttivät Russia Beyondia propagandasta. Pieni rähähdys aidanraosta ei sen enempää. ellauri331.html on line 633: Vladislav Davidzon (ilmiselvä jutku), joka avustaa American Tabloid -lehteä, kuvaili artikkelia "pitkäksi antisemitistiseksi manifestiksi", jossa kirjoitettiin, että artikkeli "sisäsi kattavan litanian ilkeimmistä syytöksistä juutalaisia vastaan, jotka ovat peräisin yli sadan vuoden takaa". Toinen Tabloid- kirjoittaja Yair Rosenberg (yhtä ilmiselvä jutku) sanoi Twitterissä: "Tämä Putinia kannattavan sivuston manifesti on pohjimmiltaan natsijuttu vuonna 2018. Se kuuluu täsmälleen samalla tavalla: 'Meidän on lähdettävä juutalaisten perään tai kohtaamme yhteiskunnallisen onnettomuuden.'." [21] Artikkeli on käännetty useille kielille, ja amerikkalainen valkoinen nationalisti Richard B. Spencer on kuvaillut sitä "suurtapahtumaksi". ellauri331.html on line 641: Ryssän päiväkirja on venäjänkielinen englanninkielinen verkkosivusto, jota ei enää päivitetä. Sen perusti vuonna 1998 intialainen yrittäjä Aku Goyal, joka toimi kustantajana ja päätoimittajana. Lehden toimituksellinen linja oli oligarkkien vastainen. Useat Vladimir Putinin uskollisimmista varhaisista kriitikoista, kuten Andrei Piontkowski, Elena Rykovtseva, Otto Lätsis ja Alexander Goltz, kirjoittivat säännöllisesti The Russia Journal -lehteen. Nyt on nekin ammuttu. ellauri331.html on line 643: Läppä läppä, eivät ole. Rykovtseva ahkeroi Radio Svobodassa, sillä ei ole wikisivua. Otto Lätsis oli latvialaissyntyinen toimittaja, joka kyllä on jo vainaja. Hruštšovin sulan lopussa hän työskenteli Izvestiassa, jossa hän kannatti sensuurin löystämistä ja pyrki tekemään sanomalehden suosituksi älymystön keskuudessa. Kommunisti-lehdessä hän lipsui perestroikan kannalle. Hänen loppunsa oli kamala. 10. syyskuuta 2005, kun Otto Lätsis ajoi Peugeotilla ja kääntyi vasemmalle risteyksessä, jeeppi törmäsi hänen autoonsa suurella nopeudella. Otto Lätsis ja hänen pojanpoikansa sekä jeeppiä ajanut nainen ja hänen kaksi lastaan joutuivat sairaalahoitoon. Lätsis viipyi koomassa yli puolitoista kuukautta, mutta kuoli lopulta vammoihinsa. Hän kuoli klo 5.00 MSK:ssa 3. marraskuuta 2005 Burdenkon sairaalassa Moskovassa. ellauri331.html on line 646: ads/goltz.jpg" height="300px" /> ellauri331.html on line 656: Hän oli Strategic Studies Centerin (Moskova) toiminnanjohtaja, joka on ollut suljettuna vuodesta 2006. Hän kirjoittaa säännöllisesti Novaya Gazetalle, The Moscow Timesille, The Russia Journalille ja online-lehdille Grani.ru ja Transitions Onlinelle. Hän on myös säännöllinen poliittinen kommentaattori BBC World Servicelle ja Radio Libertylle Moskovassa. Hän on arvostellut suorasanaisesti Putinin "hallittua" demokratiaa Venäjällä ja on siksi kuvaillut Venäjää "pehmeäksi totalitaariseksi hallinnoksi" ja "hybridifasismiksi". ellauri331.html on line 660: 26. kesäkuuta 2013 Piontkovsky kommentoi Edward Snowdenin tapausta sanomalla: "Jos Pushkov uskaltaa vetää vertauksen Snowdenin ja Neuvostoliiton toisinajattelijoiden välille, minun on vastattava, että millään heistä ei ollut mitään tekemistä Neuvostoliiton erikoispalveluiden kanssa, eikä kukaan heistä sitoutunut siihen että pettää valtion ja osastojen salaisuuksia." Eli Snowdenin kuuluukin saada 300 vuoden tuomio, koska hän ei noudattanut pelisääntöjä, vihelsi pelin poikki kesken meikäläisten hyökkäystä. ellauri331.html on line 662: Vuonna 2016 hän julkaisi artikkelin "Бомба, готовая взорваться" ("Pommi, joka on valmis räjähtämään") Venäjän ja Tšetšenian etnisestä konfliktista. Kun valtakunnansyyttäjänvirasto havaitsi hänen artikkelinsa "äärimmäiseksi" ja aloitti rikossyytteen, Andrei lähti lopulta Venäjältä länteen 19. helmikuuta 2016 ja on sen jälkeen räkyttänyt anglosaxeista. Radio Libertylle antamassaan haastattelussa Piontkovski sanoo, että ehkä Putinin suorittaman operaation tarkoitus on paljastaa kaikki Andrein kaltaiset mahdolliset intohimoiset yhteiskunnallisen kapinan johtajat, lähettää heidät Ukrainaan ja polttaa ne ukrainalaisten uunissa. ellauri331.html on line 674: Sputnik ( venäläinen ääntäminen: [ˈsputnʲɪk] ; aiemmin Voice of Russia ja RIA Novosti, nimi johdettu venäjän sanasta спутник, "satelliitti") on Venäjän valtion omistama uutistoimisto ja radiolähetyspalvelu. Sen perusti Venäjän hallituksen omistama uutistoimisto Rossija Segodnya 10. marraskuuta 2014. Sputnikilla on pääkonttori Moskovassa (check), ja se ylläpitää alueellisia toimituksia Washingtonissa, DC:ssä, Kairossa, Pekingissä, Pariisissa, Berliinissä, Madridissa, Montevideossa ja Rio de Janeirossa. Sputnik kuvailee itseään globaaliin politiikkaan ja talouteen keskittyväksi ja kosiskelee kansainvälistä antianglosaxisista yleisöä. Taisin jo mainita, että Sputnikin oli tarkoitus tavoittaa maailmanlaajuinen yleisö, joka on "väsynyt yksinapaista maailmaa edistävästä aggressiivisesta propagandasta ja joka haluaa toisenlaisen näkökulman". Asema väittää, että se "näyttää kaiken". Vieraillessaan RT-televisioverkon Moskovan tukikohdassa vuonna 2013 presidentti Vladimir Putin sanoi, että sekä silloin tulevan Sputnik-toimiston että RT:n takana oli ajatus "murtaa anglosaksisten globaalien tietovirtojen monopoli". Ei sitä niin vain murreta, parahin Volodymyr! Huhtikuussa 2017 Sputnik allekirjoitti henkilöstövaihtosopimuksen Kiinan kommunistisen puolueen tabloidin Global Timesin kanssa. Haha, luuletko että siitä on mitään apua? Nehän kirjoittavat niillä kärpäsenkakkakirjaimillakin. ellauri331.html on line 676: Marraskuusta 2017 lähtien Radio Sputnikia alettiin lähettää AM-lähetyksessä Washington DC:ssä, WZHF 1390 AM. Yhdysvaltain oikeusministeriö velvoitti amerikkalaisten asemien omistajien rekisteröitymään ulkomaiseksi agentiksi. Sputnik on kokonaan estetty omistamasta amerikkalaista radioasemaa liittovaltion viestintäkomission sääntöjen vuoksi, jotka estävät lähetysomaisuuden ulkomaisen omistuksen, vuoden 1934 fasistisessa viestintälaissa. ellauri331.html on line 690: Vuodot johtivat väitteisiin puolueellisuudesta Bernie Sandersin presidentinvaalikampanjaa vastaan, mikä on ilmeisen ristiriidassa DNC:n johdon julkisesti ilmoittaman puolueettomuuden kanssa, sillä useat DNC:n työntekijät pilkkasivat avoimesti Sandersin kampanjaa ja keskustelivat tavoista edistää Hillary Clintonin nimitystä. Myöhemmin paljastettiin, että DNC:n ja Clintonin välillä oli ennen esivaaleja tehtyjä kiistanalaisia sopimuksia, jotka koskivat rahoitusjärjestelyjä sekä politiikan ja palkkauspäätösten hallintaa. Paljastukset saivat DNC:n puheenjohtajan Debbie Wasserman Schultzin eron ennen vuoden 2016 demokraattien kansalliskokousta. DNC esitti "muodollisen anteeksipyynnön" Bernie Sandersille ja hänen kannattajilleen "sähköpostissa tehdyistä anteeksiantamattomista huomautuksista", jotka eivät ollenkaan heijastaneet DNC:n "julkista sitoutumista puolueettomuuteen nimitysprosessin aikana". Kokouksen jälkeen DNC:n toimitusjohtaja Amy Dacey, talousjohtaja Brad Marshall ja viestintäjohtaja Luis Miranda erosivat myös kiistan seurauksena. ellauri331.html on line 696: Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö sai syytä pohtia, miksi Putin valitsi juuri kesän 2016 eskaloidakseen aktiivisia toimia, jotka vaikuttavat Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan. Kansallisen tiedustelupalvelun johtaja James R. Clapper sanoi Venäjän vuosien 2011–2013 mielenosoitusten jälkeen, että Putinin izeluottamus hänen elinkelpoisuuteensa poliitikkona vaurioitui, ja Putin vastasi kiukustuneena propaganda-aallolla. Venäjän presidentin Vladimir Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov totesi 18. heinäkuuta 2016, että Venäjän hallituksella ei ollut osuutta DNC:n hakkerointitapaukseen. Peskov kutsui koko ajatusta "paranoidiksi" ja "absurdiksi", sanoen: "Nää on jälleen näitä hulluja yrityksiä käyttää hyväkseen Venäjä-korttia Yhdysvaltain vaalikampanjassa." ellauri331.html on line 698: Varastettujen sähköpostien julkaisemisen jälkeen NSA:n ilmiantaja Edward Snowden kritisoi WikiLeaksia sen laajasta tietovuodosta ja kirjoitti, että "heidän vihamielisyys jopa vaatimatonta kuratointia kohtaan on virhe". Vittu Snowden oli vain kade Assangelle. Washington Post asetti vastakkain WikiLeaksin käytäntöjen ja Snowdenin NSA:ta koskevien tietojen paljastamisen välisen eron: vaikka Snowden työskenteli toimittajien kanssa tarkistaakseen asiakirjoja (joitakin salassa, jos se vaarantaisi kansallisen turvallisuuden), WikiLeaksin "radikaalimpi" lähestymistapa sisältää polkumyynnin. "valtavista, haettavissa olevista online-välimuistista, jossa on vain vähän – jos ollenkaan - ilmeisiä yrityksiä poistaa arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja". Washington Postin kolumnisti Anne Applebaum (jutku taas) kuvasi yksityiskohtaisesti muita Venäjän epävakautuskampanjoita Itä-Euroopan maissa. ellauri331.html on line 712: Vzgljad ellauri331.html on line 714: Viimeinen Uikipedian listaamista ryssameedioista osoittautuu sekin länsimaittain paskalaatikoxi, nimittäin Vzgljad. Sen menestystä on näet siunannut valtion yhteiskuntatutkimuxen asiantuntijainstituutti johtajana Anton Vaino (sic!). ellauri331.html on line 716: Maaliskuussa 2020 Vzglyad julkaisi artikkelin mediapäällikkö Alexander Malkevichilta (jota on kutsuttu "venäläiseksi röllipeikoksi" ja jolle Yhdysvaltain hallitus on langettanut seuraamuksia sekaantumisesta Yhdysvaltain vaaleihin) jossa Wikipedian toimituksia syytettiin informaatiosodasta. Malkevich näät väitti, että hallitusmyönteisen hankkeen "Anti-Propaganda" luoman artikkelin "Venäjänkielisen Wikipedian hallinnon myynti" poistaminen Wikipediasta (Malkevichin mukaan artikkeli poistettiin ilkivalloin) oli todiste "informaatiosodasta". Wikipedia kutsui koko ajatusta "paranoidiksi" ja "absurdiksi", sanoen: "Nää on jälleen näitä hulluja yrityksiä käyttää hyväkseen Amerikka-korttia Venäjän sotapropagandassa." ellauri332.html on line 2: ad> ellauri332.html on line 17: ad> ellauri332.html on line 53: Narsismi on yleisintä ihmisissä, jotka olivat taloudellisesti vasemmistolaisia mutta sosiaalisesti konservatiivisia, eli vanhan vasemmiston jäärissä. Kun muut pimeä triadi -ominaisuudet kontrolloitiin, narsismi ennusti lähinnä vain poliittista ekstremismiä, suuntaan tai toiseen. ellauri332.html on line 80: ader.aspx?id=ad5ba00e-2ca4-4af5-93fd-210c26a6ae10" /> ellauri332.html on line 87: ”Aika moniselitteisesti Saarinen selittää sitä, ettei työssä ole käytännössä sisällysluetteloa eikä lähdeapparaattia eikä oikeastaan tieteellistä sisältöäkään.” Väitöskirjan esitarkastajat ovat dosentti ja emeritusprofessori, jotka ovat seuranneet tästä yli 20 versiota. – Sekä yliopiston kustoksen (Kaarina Määttä) että Saarisen mielestä kaikki meni hienosti. Törhönen myös toteaa ymmärtäneensä, ettei Esa Saarisen kaltaista henkilöä olisi saatu vastaväittelijäksi (sic), jos ”asialla ei olisi julkkis merkitystä”. Törhösen kihlattu Janika Holm työskentelee teatterialalla rekvisiitan puolella. Yleisradio on haastatellut noin 20 naista, jotka kertovat elokuvaohjaaja ja elokuvakerronnan professori Lauri Törhösen häirinneen heitä neljännesvuosisadan ajan seksuaalisesti. Häirinnästä tuli sukupolvikokemus. Hän valmistui itse koulusta vuonna 1976 ja on nyt 70-vuotias ja eläkkeellä. Ylen haastattelemat naiset kertovat seksin ja kerran myös ryhmäseksin ehdottelusta ja tauottomasta ulkonäön kommentoimisesta. ellauri332.html on line 134: Ah, 2010-luku. Supersankarielokuvien franchising-sarjat olivat huipussaan. DC Comic -fanit olivat iloisia kuullessaan, että rakastettu ohjaaja Zach Synder olisi "Justice League" -elokuvan ruorissa. Heidän toiveensa kuitenkin pettyivät pian, kun Synder jätti tuotannon ennen sen valmistumista. Joss Whedon astui paikalle Synderin tilalle, mutta hänen ponnistelunsa osoittautuivat turhiksi. Fanit vihasivat Weadonin näkemystä elokuvasta! DC-fanit olivat niin järkyttyneitä, että he perustivat oman Justice Leaguen! Heidän tehtävänsä? Ohjaaja Zack Snyderin "Justice League" -leikkauksen julkaiseminen. Lopulta, vuonna 2021, 4 tunnin "Synder Cut" paljastettiin. On vähättelyä sanoa, että se sai paljon lämpimämmän vastaanoton. ellauri332.html on line 179: Jos haluat lisää paska jenkki elokuvia, just read on! Eine ihan heti lopu. ellauri332.html on line 202: Me kaikki tiedämme sanonnan "elämä jäljittelee taidetta". No, Francis Ford Coppolan elokuva "Apocolypse Now" (sovitus kyrpiäisen Joseph Conradin paska romaanista "Heart of Darkness") on loistava esimerkki siitä. Elokuvan tekeminen osoittautui puhtaaksi kaaokseksi ja tulos oli sen mukainen. ellauri332.html on line 227: Jamie Dornan ja Dakota Johnson näyttelevät tämän kiihkeän "romantiikka"-elokuvan rakastajia, ja siinä yritettiin hyödyntää samannimisen romaanin mainetta. Silti elokuva ei päässyt edes kirjan matalalle tasolle; koska kahdella päänäyttelijällä oli niin vähän kemiaa, suhde vaikutti pikemminkin kammottavalta ja saalistusvaltaiselta kuin... mitä sen pitikin olla kirjassa? Ihan samaa paskaahan se oli siinäkin, come to think of it. Siinä ei ollut meille kerrotun äänikirjan intohimoista jännitystä tai mielenkiintoista voimadynamiikkaa. Itse asiassa Johnsonin ja Dornanin kerrotaan vihanneen toisiaan. Se teki romanttisesta elokuvasta todennäköisesti kovan kakan. ellauri332.html on line 250: Pelkästään otsikon perusteella voit todennäköisesti arvata, mistä "Nymfomaniacissa" on kyse. Elokuvan selkeä "vain aikuisille" -aihe riittää yleensä herättämään tarpeeksi kiistaa saadakseen ihmiset puhumaan, mutta tässä tarinassa on muutakin Huhut ovat pyörineet tämän elokuvan ympärillä sen julkaisusta lähtien, mukaan lukien tapahtumapaikat ja näyttelijöiden väliset simuloimattomat intiimi kohtaukset joissa se ihan oikeasti kirnusi siellä. Elokuva on ollut niin kiistanalainen, että se julkaistiin vain muutamissa valituissa elokuvateattereissa ruskeassa kääreessä toisella lähettäjännimellä ellauri332.html on line 271: Grindhouse-elokuva tuo kaiken mahdollisen toiminnan ja kauhun. Tarantinon ohjaamassa elokuvassa Kurt Russell näyttelee stuntman Mike McKayta ja hänen pahoja pyrkimyksiään viedä nuoria naisia lavastettuihin auto-onnettomuuksiin hänen "kuolemankestävässä" autossaan. Abernathy (Rosario Dawson), Kim (Tracie Thomas) ja Lee (Mary Elizabeth Winstead) yrittävät selviytyä hullun hyökkäyksestä tässä uuden aallon tutkimustrillerissä Tarantino-faneille ei ole vieras katsoa elokuvia, jotka työntävät väkivallan ja väkivallan rajoja, mutta tämä elokuva näytti vievän sen liian pitkälle. Tämä elokuva sai jopa kaikkein sitkeimmät fanit tuntemaan olonsa levottomaksi ja kiihottuneexi elokuvan liian väkivaltaisissa kohtauksissa. ellauri332.html on line 279: Lex Luthor on yksi ikonisimmista sarjakuvapahiksista Jokerin ja Magneeton kanssa. Monet toivoivat voimakasta näyttelijää, joka on jo hämmästynyt kaljuna roistona – kuten Bryan Cranston elokuvassa Breaking Bad, kun hän sanoo: "Minä koputtaa" - mutta sen sijaan saimme Jesse Eisenbergin. Hän ei todellakaan ole huono näyttelijä, kun katsoo hänen aikaisempia retkiään, mutta hänellä ei vain ollut voimaa näytellä tätä unohtumatonta roistoa. ellauri332.html on line 284: Valitettavasti emme elä maailmassa, jossa kaikki tulevat toimeen, esim iso- ja vähävenäläiset tai tavis- ja GT-sählämit. Tämä pätee myös elokuvan lavasteisiin. Vaikka kaksi hahmoa voivat olla ystäviä tai rakastajia, heitä näyttelevät näyttelijät voivat hyvinkin halveksia toisiaan. Näin oli varmasti Mad Max: Fury Roadin kuvauksissa. ellauri332.html on line 298: Vuoden 1987 brittiläinen elokuva "Hellraiser" perustuu tarinaan nimeltä "The Hellbound Heart". Elokuvan keskiössä ovat ekstraulotteiset olennot, jotka nauttivat muiden satuttelusta eivätkä erota kipua nautinnosta. Elokuvan verinen sisältö oli niin alhaista, että se kiellettiin Kanadassa sen julmien, graafisten väkivaltaisten kohtausten vuoksi, jotka eivät jättäneet riittävästi tilaa mielikuvitukselle. ellauri332.html on line 316: Vaikka Halle Berry teki luonteellensa oikeutta, kirjoittajat eivät vain näyttäneet saavan sitä toimimaan sarjakuvasankarille. "Yksinäisellä valopillulla" oli vaikea kantaa elokuvaa, ja tästä syystä se voitti vuoden 2004 Kultaisen vadelman pahimmasta kuvasta. ellauri332.html on line 328: Nuoret ja hormonaaliset kaverit olivat erittäin innoissaan kuultuaan, että kaunis Alexandra Daddario ja amerikkalainen malli Kate Upton yhdistävät voimansa pelatakseen vuoden 2017 seksikomediassa nimeltä "The Layover". Kriitikot, jotka ylivoimaisesti eivät pitäneet siitä, saivat elokuvassa käsipelillä silti ankarasti. ellauri332.html on line 336: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/46/Kate_Upton_and_Harley_Upton_crop.png/330px-Kate_Upton_and_Harley_Upton_crop.png" height="400px" /> ellauri332.html on line 337: ads/posts/2022-02/thumbs/1645216634_51-titis-org-p-kate-upton-nudes-erotika-56.jpg" height="400px" /> ellauri332.html on line 363: Tulirokkoisen (tähän tarkoitettu sanapeli) punaisen mekon käyttäjiä kohtaa kauhistuttava kohtalo. Kuten "Voguen" sivut kertovat, muoti on tuskaa! Elokuvan pelottavin osa on selvittää, mistä mekon kangas on tehty. Sen annamme sinun löytää itse...Elokuvan varsin omituinen juoni ja sadistisesti surrealistiset kohtaukset ovat tehneet siitä polarisoivan elokuvan jopa elokuvasta kiinnostuneimmille. ellauri332.html on line 371: Toisen pullonokkadelfiinin Alfred Hitchcockin kuuluisa kauhutrilleri "The Birds" ei täyttänyt vain Leaa, Pikiä ja Rikua pelolla ja pelolla, vaan myös elokuvan päänäyttelijä Tipi Hedrenin! Hitchcockin ja Hedrenin suhde kuvauspaikalla oli surullisen kireä, mikä herätti kiistaa elokuvan ympärillä. ellauri332.html on line 382: ads/2021/11/Kristen-Stewart-Nude-Leaked-Naked-Porn-21-413x550.jpg" /> ellauri332.html on line 387: ads/cmg_images/499740/rid_c80ce231aacc79413c466f76c3861cce/sex-and-the-city-2_8fa1a466-scaled.jpg.pro-cmg.jpg" /> ellauri332.html on line 397: ads/cmg_images/499740/rid_e4feace12a719181d3a27a8ad608597a/the-scarlet-letter_LiD3em-scaled.jpg.pro-cmg.jpg" /> ellauri332.html on line 402: In 17th-century Salem, Hester Prynne must wear a scarlet A because she is an adulteress, with a child out of wedlock. For seven years, she has refused to name the father. A vigorous older stranger arrives, recognized by Hester but unknown to others as her missing husband. He poses as Chillingworth, a doctor, watching Hester and searching out the identity of her lover. His eye soon rests on Dimmesdale, a young overwrought pastor. Enmity grows between the two men; Chillingworth applies psychological pressure, and the pastor begins to crack. A ship stops in Salem, and Hester sees it as a providential refuge for her daughter, herself, and her lover. But will Dimmesdale flee with her? Or without perhaps? ellauri332.html on line 411: ... hilariously wrongheaded. ellauri332.html on line 417: "Freely adapted from the novel by Nathaniel Hawthorne," the credits say cautiously. I'll say. ellauri332.html on line 438: In fact, there are min. eight other film and TV adaptations, including an Emmy award-sinning TV mini-series, and Roland Joffé's 1995 Hollywood feature starring Robert Duvall, Gary Oldman and Demi Moore. ellauri332.html on line 448: "Der scharlachrote Buchstabe" ist ein untypisches Filmprojekt von Wenders, doch der Roman war in der Schule seine Lieblingslektüre. Erst bei der Umsetzung merkte er, dass ihm das Projekt nicht lag, auch erschwerten finanzielle und logistische Probleme seine Arbeit. Nachdem Dreharbeiten in Amerika zu teuer waren, drehte Wenders in einer kleinen spanischen Filmwesternstadt. Die Puritaner werden teilweise von katholischen Spaniern, der Indianer von einem invaliden Torero verkörpert. Im Nachhinein war Wenders wenig zufrieden mit seinem zweiten Werk - auch an den Kinokassen setzt sich das etwas statische Werk nicht durch. ellauri332.html on line 450: Prynne is a slumming-sexpot pariah, Chillingworth comes back from the woods with a clinical eye for vengeance, flabby-chinned Dimmesdale (Lou Castel) keeps fainting on the edge of the widescreen. Pearl (Yella Rottländer) giggles as the black-clad puritan leading the arrest slips and falls in the mud. ellauri332.html on line 452: There's consequently very little that actually works here, and one can't help but marvel at Wenders' consistently wrong-headed directorial choices (that he's essentially disowned the film in the years since its release doesn't come as much of a surprise). ellauri332.html on line 468: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/3/39/The_Interview_kansi.jpeg/500px-The_Interview_kansi.jpeg" /> ellauri332.html on line 470: Elokuvan juoni kertoo kahdesta julkkisjournalistista, jotka lähtevät CIA:n ohjeistamana Pohjois-Koreaan haastattelemaan Kim Jong-unia, tarkoituksenaan salamurhata hänet. Hulvatonta jenkkihuumoria, salamurhaus nimittäin. Il y a ceci d'ironique dans l'intrigue, qui montre le désespoir du gouvernement des États-Unis et de la société américaine. L'assassinat d'un leader étranger renvoie à ce que les États-Unis ont fait en Afghanistan, Irak, Syrie et Ukraine. Et n'oublions pas qui a tué Kennedy : les Américains. ellauri332.html on line 496: ads/cmg_images/499740/rid_586e3d04f39ab142cc4920089e123f5e/fantastic-beasts-and-where-to-find-them_ap83u9-scaled.jpg.pro-cmg.jpg" /> ellauri332.html on line 506: Elokuva tuomittiin sen etnisesti välinpitämättömästä aasialaisten hahmojen esittämisestä. Nimittäin käyttämällä meikkiä ja proteeseja saadakseen valkoiset näyttelijät näyttämään aasialaisilta. Vittu miten jenkit on rasisteja. Ne on kuin Oulun tiernapoikia. ellauri332.html on line 510: Ylläri että yleisö piti kauhu-/komedian "Jennifer's Body" juoni alun perin kiistanalaisena, koska se koskee Jennifer Checkiä – lihaa syövää demonicheerleaderiä. Kiistaa pahensi se, että pääroolissa näytteli Megan Fox, joka käsitteli omaa "Transformers" -kiistaansa. ellauri332.html on line 513: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dc/US_Navy_050520-N-0780F-008_Storekeeper_First_Class_Lonnie_Campton%2C_assigned_to_USS_Taylor_%28FFG_50%29%2C_serves_as_color_guard_for_the_American_flag_during_the_opening_ceremony_of_the_North_Atlantic_Council_%28NAC%29_and_the_Military_Co.jpg/550px-thumbnail.jpg" > ellauri332.html on line 522: ads/2017/04/Megan-Fox-Nude-Sex-1.jpg" /> ellauri332.html on line 530: ads/cmg_images/499740/rid_68dca96573d862fd811b1a7b6284b00e/E9W77K-The-Most-Breathtaking-Things-Seen-In-Space-cooper-interstellar-scaled.jpg.pro-cmg.jpg" /> ellauri332.html on line 549: Ridley Scottin "House of Gucci" tuo skandaalisen tarinan Patrizia Reggianista valkokankaalle. Lady Gaga valittiin Reggianin rooliin, seurustelijaksi, joka tuli nopeasti melko pahamaineiseksi järjestäessään lopettaa aviomiehensä, kunnon herra Maurizio Guccin, elämän. Olisi hähättelyä sanoa, että elokuva oli kiinalainen. Sen lisäksi, että kriitikot ja katsojat pilkasivat näyttelijöiden yrityksiä aidolla italialaisella aksentilla, myös Guccin perhe itse on tuominnut elokuvan. Auts! Lisäksi Gaga on sittemmin myöntänyt, että hän eli kuvausten aikana tosielämän Reggianin pelossa. Amerikkalaiset möisivät vaikka isoäitinsä, jos joku ostaisi. ellauri332.html on line 591: David Ayer sai tehtäväkseen ohjata omituisen anti-sankari-supersankarielokuvan "Suicide Squad" jo vuonna 2016. Ayerin alun perin tarkoittama "sielullinen draama" teurastettiin elokuvastudion toimesta sieluttomaksi yleisöä miellyttäväksi komediaksi. Sen lipputulos oli kehno huolimatta siitä että kriitikot ja Ayer itse panivat elokuvassa. Ayerin onneksi AC/DC-fanit kokoontuivat yhteen ja vaativat Ayerin visiota joukkueesta, mikä johti "uudelleenkäynnistykseen" yllättäen nimeltä "The Suicide Squad" vuonna 2021. ellauri332.html on line 610: Esiosa-trilogiaa luodessaan George Lucas ei alun perin aikonut esitellä sarjakuvahahmoa, mutta hänen poikansa "Jett" ehdotti tuloksena olevan synkän ja poliittisen trilogian "laimentamista" hahmolla, joka ainakin osittain kompensoisi Hanin huumorin menetystä. Lucas, joka on saanut inspiraationsa yhdestä poikansa suosikkisarjakuvahahmoista, Disneyn Goofysta , luo pitkän (1,96 m) gunganin, jolla on pitkät korvat ja varrelliset silmät ja joka muistuttaa antropomorfoitua hadrosaurusta tai vesinokkaeläintä, ja "Jett" keksii hänelle nimen - Jar Jar Binks. Ulkonäköä viimeisteli kuvittaja Terril Whiplatch. ellauri332.html on line 616: Sithin kostossa gungan esiintyy vain kahdessa kohtauksessa ja sanoo vain yhden sanan - " anteeksi " - kun hänet kohtaa yksi senaattoreista. Best kertoi Entertainment Weeklylle , että piti olla toinen kohtaus, jossa edustaja Binks ja liittokansleri Palpatine kävelevät samalla lailla hassusti vierekkäin. Palpatine tavallaan kiittää Jar Jaria siitä, että hän nosti hänet valtaan. Se on todella mielenkiintoinen kohtaus, ja se näyttää Jar Jarin evoluution iloisesta lapsihahmosta manipuloiduksi poliitikoksi ", ja siten Lucas vetää rajan Gunganin tarinan alle - hän on nyt vain poliitikko, mutta tämä "todella synkkä kohtaus " ei mahdu kalloon. Toisessa haastattelussa Best huomautti, että Sithin kosto oli synkkä tarina Darth Vaderin noususta, eikä siinä pitänyt olla komediaa, ja "Jar Jarin koko tarkoitus oli tuoda valoa ja keveyttä." Siihen mennessä he olivat poissa. ellauri332.html on line 618: Animaatiosarjassa Star Wars: The Clone Wars (2008) Jar Jar esiintyy useita kertoja. Best palasi äänestämään häntä uudelleen huolimatta siitä, että hänellä oli itsetuhoisia ajatuksia Binksin kritiikin vuoksi. Hahmon kuvaus oli erityisesti suunniteltu edustamaan viimeistä siirtymää The Phantom Menacen Binksistä Sithin koston Binksiin. Joten jos ensimmäisellä kaudella, jaksossa "Bombad Jedi", Jar Jar käyttäytyy vielä kömpelömmin ja typerämmin kuin ensimmäisessä jaksossa, niin kuudennen kauden jaksossa "Lost Girl" hän on ensimmäistä kertaa täysin vakava eikä edes pilaa mitään. ellauri332.html on line 634: Chinless George Lucas was born and raised in modest circumstances in Modesto, California, the son of Dorothy Ellinore Lucas (née Bomberger) and George Walton Lucas Sr., and is of German, Swiss-German, English, Scottish, and distant Dutch and French descent. His family attended Disneyland during its opening week in July 1955, and Lucas would remain enthusiastic about the park, Goofy in particular. Lucas's father owned a stationery store, and had wanted George to work for him when he turned 18. Sama lähtökohta siis kuin Paavo Havikolla. ellauri332.html on line 642: Jopa Darth Vaderin ilkeässä hahmossa on joitain juutalaisia elementtejä. Hänen nimensä, Vader, on samanlainen kuin jiddishin sana "fader", joka tarkoittaa "isää". Lisäksi ajatus tuhlaajapojasta, joka kääntyy pois isästään ja muuttuu hirviöksi, on yleinen motiivi juutalaisessa kansanperinnössä. Vain kristityillä on se lälly versio, missä prodigal sonille teurastetaan ilmaisexi kariza. ellauri332.html on line 658: Beauty and the Beast on vuoden 2017 amerikkalainen musikaalinen romanttinen fantasiaelokuva, jonka on ohjannut Bill Condom ja tuottanut nippu juutalaisia, käsikirjoituksesta "vastaa" Stephen Chbosky ja Evan Spiliotopoulos. Walt Disney Picturesin ja Mandeville Filmsin tuottama tämä elokuva on live-action/CGI-remake Disneyn vuoden 1991 samannimisestä animaatioelokuvasta, joka on itse sovitus Jeanne-Marie Leprince de Beaumontin vuoden 1756 sadusta. Pääosissa heiluu brittejä, Happy Rotterista tuttu laajaozainen nörtti Emma Watson ja joku Downton Abbeysta [n.s.] esiin ponnahtanut Dan Stevens. With an estimated budget of around $255 million, it is one of the most expensive films ever made. Disneyn live-action-remake-versioista elokuva on toiseksi eniten tuottanut uudelleenlämmitys tähän mennessä. Ykkösenä heiluu vielä narsistisempi Leijonakuningas. Elokuva päättyy siihen, että Belle ja ex-hirviö isännöivät juhlaa valtakunnan puolesta. ellauri332.html on line 660:

`Sademies`

ellauri332.html on line 673: ads/2023/01/cury-livros.png" height="300px" /> ellauri332.html on line 674: ads/2016/10/cena-do-trailer-de-o-vendedor-de-sonhos.jpg?quality=90&strip=info&w=680&h=453&crop=1&resize=382,254" height="300px" /> ellauri332.html on line 680: Unenvälittäjä - saaga koostuu kolmesta romaanista, jotka on kirjoittanut Augusto Cury – lääkäri, psykiatri, psykoterapeutti ja julkaisuilmiö Brasiliassa. Ensimmäinen USA:n markkinoille ilmestynyt kirja Unenvälittäjä: Kuzumus sisältää hahmoja, jotka ovat läsnä koko saagassa. Sydämestä laaditun kertomuksen avulla Cury vetää rinnakkaisuuden modernin yhteiskunnan vaikutusten elämäämme ja tunteidemme välille. ellauri332.html on line 700: Suomi pidättäytyi äänestämästä YK:n tulitaukoäänestyksessä, hallitus perustelee Hamasin tuomitsemisen puuttumisella. 120 YK:n jäsenvaltiota äänesti YK:n yleiskokouksen päätöslauselman puolesta, jolla vaaditaan humanitaarista tulitaukoa Gazaan. YK:N YLEISKOKOUS päätti perjantaina suurella enemmistöllä vaatia ”välitöntä humanitaarista tulitaukoa” Gazaan. Päätöslauselman puolesta äänesti 120 YK:n jäsenvaltiota. 45 maata, niiden hännänhuippuna pieni mutta urhea Suomi, pidättäytyi äänestämästä. ellauri332.html on line 706: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/94/King_David%2C_the_King_of_Israel.jpg/731px-King_David%2C_the_King_of_Israel.jpg" /> ellauri333.html on line 2: ad> ellauri333.html on line 17: ad> ellauri333.html on line 28: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/01/Khalsi_rock_edict_of_Ashoka_with_names_of_the_Greek_kings.jpg/440px-Khalsi_rock_edict_of_Ashoka_with_names_of_the_Greek_kings.jpg" width="100%" /> ellauri333.html on line 53: Kaippa ton andamaaneille sijoitetun netclicks-sarjan opetus on ettei kunnon hindun pidä mennä merta edemmäxi kalaan. Bharata on itäinkkarille aivan riittävä. Eikä pidä olla eriseurainen vaan ottaa osaa tiimikokouxiin. Tottelemattomalle sikhille kävikin kohta kalpaten. Kalautti päänsä kiveen kaikuvasti kuten vähän aikasemmin norjalaisskotti Annikan vainoama paki ovenkamanaan. Ketan Kamat on se luihu poliisi, joka juonipaljastusten mukaan "is on the path to become a better man and working for the people of the island instead of being a sell-out" rakastuttuaan Rituun, sikhitohtorin uuteen apulaiseen, joka kexii curen nikotuxeen. Varmaan se on se lehdetön kasvi kukkaruukussa jota taxikuskin äiti toiveikkaasti kasteli vaikka pojat naureskelivat. Sen pojat ehtivät kyllä kuolla nikotuxeen ensixi. Mallikarjun kamalapalli tulee tästä sarjasta ezimättä mieleen. Sanna Marin esimerkixi on nuori mutiainen rähmällään lattialla hikipaidassa aakkostamassa jotain papereita. Buahaha. ellauri333.html on line 60: This last edict, Edict No.13, is particularly important in that it mentions the main Hellenistic kings of the time, as well as their precise geographical location, suggesting that Ashoka had a very good understanding of the Greek of that time. ellauri333.html on line 63: The reasons behind the kala pani proscription include the inability to carry out the daily rituals of traditional Hindu life and the sin of contact with the characterless, uncivilized mleccha creatures of the foreign lands. Mleccha (from Vedic Sanskrit: म्लेच्छ, romanized: mlecchá) is a Sanskrit term, referring to those of an incomprehensible speech, foreign or barbarous invaders as contra-distinguished from Aryan Vedic tribes. Arjalaiset ovat hyviä, tuumasivat kielettömät sakemannitkin. ellauri333.html on line 71: Muut kuin oikein ääntelevät arjalaiset oli barbaareja. The word mleccha emerged as a way for the ancient Hindus to classify those who did not subscribe to the "traditional value system," Early writings refer to these foreign peoples as "half-civilized, unconverted people who rise or eat at improper times." Mlecchas drank alcohol, ate cow flesh, which was strictly forbidden to a follower of Hindu orthopraxy, and believed in false gods. Swami Parmeshwaranand states the mleccha tribe was born from the tail end of the celestial cow Nandini, The mlecchas drove angered elephants. Olipa ozaa tälläkin mutakuonolla. Vitun mamuja. ellauri333.html on line 73: According to another belief in the pre-modern India, the Kala Pani (sea water) was inhabited by the mowglis, bad spirits and monsters. However, not all Hindus adhered to the proscription, so as to gain monetary wealth. For instance, Hindu merchants were present in Burma, Muscat, and other places around Asia and Africa. The East India Company recruited several upper-case soldiers, and adapted its military practices to the requirements of their religious rituals. Consequently, the overseas service, considered polluting to their caste, was not required of them. The General Service Enlistment Act of 1856 required the new recruits to serve overseas if asked. The serving high-caste sepoys were fearful that this requirement would be eventually extended to them.[12] Thus, the Hindu soldiers viewed the Act as a potential threat to their faith. The resulting discontent was one of the causes of the Indian rebellion of 1857. The Cellular Jail was known as Kala Pani, as the overseas journey to the Andaman islands threatened the convicts with the loss of caste, resulting in social exclusion. ellauri333.html on line 75: "And the whole world will be filled with mleccha behavior and notions and ceremonies, and sacrifices will cease and joy will be nowhere and general rejoicing will disappear. And, O Yudhishthira, the whole world will be mlecchified. And men will cease to gratify the gods by offerings of Sraddhas. And no one will listen to the words of others and no one will be regarded as a preceptor by another. And, O ruler of men, intellectual darkness will envelop the whole earth." ellauri333.html on line 81: These inscriptions proclaim Ashoka's adherence to the Buddhist philosophy. The inscriptions show his efforts to develop the Buddhist dhamma throughout his kingdom. Although Buddhism as well as Gautama Buddha are mentioned, the edicts focus on social and moral precepts rather than specific religious practices or the philosophical dimension of Buddhism. These were located in public places and were meant for people to read. ellauri333.html on line 83: The inscriptions found in the central and eastern part of India were written in Magadhi Prakrit using the Brahmi script, while Prakrit using the Kharoshthi script, Greek and Aramaic were used in the northwest. ellauri333.html on line 85: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cf/Brahmi_script_consonants_according_to_James_Prinsep_March_1838.jpg/800px-Brahmi_script_consonants_according_to_James_Prinsep_March_1838.jpg" /> ellauri333.html on line 91: From a foot-note 2 we are glad to learn that huge erections have now been put up over this and the other Ashoka inscriptions by the Mysore Government for their protection, and the headman of the village has the keys as custodian. Panini mielestä Asokan titteli Devanampriya 'jumalten suosikki' oli pilkkanimi. Panini himself as a hindoo or other old banana does not mention Devanampriya, but states that the termination of the genitive case is preserved at the end of the first member of compounds if the meaning is abusive. ellauri333.html on line 93: Ceylonese sources state that Ashoka succeeded his father Bindusara 314 years after Buddha's Nirvana and that his anointment took place four years after his father's death, or 218 years after the Nirvana. The Burmese tradition confirms the two dates 214 and 218. The traditional date of the Nirvana is 544 B.C. Various devices were proposed in order to account for this chronological error, until Fleet showed that the Buddha-varsha of 544 B. C. is a comparatively modern fabrication, of the twelfth century, and that the difference of about sixty years is the quite natural result of the buddhists bungling it again. ellauri333.html on line 95: Secondly, the traditional figures of the Northern Buddhists are almost totally at variance with those of the Southern Buddhists. The historical tradition of India, Ceylon, and Burma is unanimous in naming as the founder of the Maurya dynasty Chandragupta, and as his two immediate successors Bindusara and Asoka. ellauri333.html on line 97: The leading passage concerning Chandragupta's date is found in Justin's Epitoma Pompei Tragi, XV, 4: ellauri333.html on line 98: Seleucus multa in Oriente post divisionem inter socios regni Macedonici bella gessit. Principio Babyloniam cepit; inde auctis ex victoria viribus Bactrianos expugnavit. Transitum deinde in Indiam fecit, quae post mortem Alexandra, veluti a cervicibus iugo servitutis excusso, praefectos eius occiderat. Auctor libertatis Sandrocottus fuerat, sed titulum libertatis post victoriam in servitutem verterat ; siquidem occupato regno populum, quem ab externa dominatione vindicaverat, ipse servitio premebat. Fuit de humili quidem genere natus, sed ad regni potestatem maiestate numinis inpulsus. Quippe cum procacitate sua Nandrum regem offendisset, interfici a rege iussus salutem pedum celeritate quaesierat Ex qua fatigatione cum somno captus iaceret, leo ingentis formae ad dormientem accessit sudoremque profluentem lingua ei detersit expergefactumque blande reliquit. Hoc prodigio primum ad spem regni inpulsus contractis latronibus Indos ad novitatem regni sollicitavit. Molienti deinde bellum adversus praefectos Alexandri elephantus ferus infinitae magnitudinis ultra se obtulit et veluti domita mansuetudine eum tergo excepit duxque belli et proeliator insignis fuit. Sic adquisito regno Sandrocottus ea tempestate, qua Seleucus futurae magnitudinis fundamenta iaciebat, Indiam possidebat, cum quo facta pactione Seleucus conpositisque in Oriente rebus in bellum Antigoni descendit. ellauri333.html on line 119: Patna (/ˈpætnə, ˈpʌt-/ Hindi: [ˈpəʈnaː] ⓘ), historically known as Pataliputra, is the capital and largest city of the state of Bihar in India. According to the United Nations, as of 2018, Patna had a population of 2.35 million, making it the 19th largest city in India. Covering 250 square kilometres (97 sq mi) and over 2.5 million people, its urban agglomeration is the 18th largest in India. Patna also serves as the seat of Patna High Court. The Buddhist, Hindu and Jain pilgrimage centres of Vaishali, Rajgir, Nalanda, Bodh Gaya and Pawapuri are nearby and Patna City is a sacred city for Sikhs as the tenth Sikh Guru, Guru Gobind Singh was born here. The modern city of Patna is mainly on the southern bank of the river Ganges. The city also straddles the rivers Sone, Gandak and Punpun. The city is approximately 35 kilometres (22 mi) in length and 16 to 18 kilometres (9.9 to 11.2 mi) wide. ellauri333.html on line 121: One of the oldest continuously inhabited places in the world, Patna was founded in 490 BCE by the king of Magadha. Ancient Patna, known as Pataliputra, was the capital of the Magadha Empire throughout the Haryanka, Nanda, Mauryan, Shunga, Gupta, and Pala dynasties. Pataliputra was a seat of learning and fine arts. It was home to many astronomers and scholars including Aryabhata, Vātsyāyana and Chanakya. During the Maurya period (around 300 BCE) its population was about 400,000. Patna served as the seat of power, and political and cultural centre of the Indian subcontinent during the Maurya and Gupta empires. With the fall of the Gupta Empire, Patna lost its glory. The British revived it again in the 17th century as a centre of international trade. Following the partition of Bengal presidency in 1912, Patna became the capital of Bihar and Orissa Province. ellauri333.html on line 125: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/28/Ashoka%27s_visit_to_the_Ramagrama_stupa_Sanchi_Stupa_1_Southern_gateway.jpg/570px-Ashoka%27s_visit_to_the_Ramagrama_stupa_Sanchi_Stupa_1_Southern_gateway.jpg" /> ellauri333.html on line 128: From Indian literature we know that at all times kings used to entertain spies {chara or gudha-purusha). These agents were graded into high ones, low ones, and those of middle rank. A similar class of officers, which was created by Asoka himself, were the reporters (prativedaka), who were posted everywhere, as he says, in order to report to me the affairs of the people at any time, while I am eating, in the harem, in the inner apartment, even at the cowpen, in the palanquin, and in the parks. ellauri333.html on line 130: The king confesses that the Kalinga war was the turningpoint in his religious career, and that his grief at the enormous loss of human life made him repent of his conquest and aspire henceforth to the conquest by moraliity. Before, he had been known as Chandasoka (i. e. the fierce Asoka) on account of his evil deeds; afterwards he became known as Dharmasoka (i.e. the pious Asoka) on account of his virtuous deeds. ellauri333.html on line 151: In the ninth rock-edict he condemns many and various vulgar ("offensive" at Shahbazgarfil) and useless ceremonies which women are practising during illness, at the marriage of a son or a daughter, at the birth of a son, and when setting out on a journey and recommends in their stead the practice of morality. ellauri333.html on line 153: Secondly, in the first rock-edict, section B, he directly prohibits the killing of animals at sacrifices. At the end of the same edict, however, he rather naively confesses that he had not yet been able to carry out fully the 1 abstention from killing animals' which formed part of his moral code, and that three animals were still being killed daily in his kitchen; but he promises that even this slaughter would be discontinued in future. Samansuuntaisia hiilijalanjälkilupauxia tekevät kaikki kauppiaat tänä päivänä. ellauri333.html on line 155: Formerly in the kitchen of king Devanampriya Priyadarshin many hundred thousands of animals were killed daily for the sake of curry. ellauri333.html on line 167: Devanampriya desires towards all beings abstention from hurting, self-control, impartiality in violence. He requests his descendants that they ' should not think that a fresh conquest ought to be made, that if a conquest does please them they should take pleasure in mercy and light punishments, and that they should regard the conquest by morality as the only conquest.' (section X). ellauri333.html on line 169: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/99/Kanaganahalli_inscribed_panel_portraying_Asoka_%28perspective%29.jpg/440px-Kanaganahalli_inscribed_panel_portraying_Asoka_%28perspective%29.jpg" /> ellauri333.html on line 180: Sri Lankan perinne esittää Ashokalle suuremman roolin buddhalaisyhteisössä. Tässä perinteessä Ashoka alkaa ruokkia munkkeja laajasti. Hänen ylenpalttisen holhouksensa valtion suojeluksessa johtaa siihen, että monet väärennetyt munkit liittyvät luostariin. Todelliset buddhalaiset munkit kieltäytyvät yhteistyöstä näiden väärennettyjen munkkien kanssa, ja siksi uposatha- seremoniaa ei pidetä seitsemään vuoteen. Kuningas yrittää hävittää väärennetyt munkit, mutta tämän yrityksen aikana liian innokas ministeri päätyy tappamaan todellisia munkkeja. Kuningas kutsuu sitten vanhimman munkin Matkaliputta-Tissarrin auttamaan häntä karkottamaan ei-buddhalaiset hänen perustamansa Pataliputran luostarista. 60 000 harhaoppisuudesta tuomittua munkkia ( bhikkhua ) riisutaan aseista seuraavassa prosessissa. Tämän jälkeen pidetään uposatha-seremonia, ja Tissarri järjestää tämän jälkeen kolmannen buddhalaisen neuvoston Ashokan 17. hallitusvuotena. Ensio Tissarri kokoaa Kathavatthun, tekstin, joka vahvistaa theravadinin ortodoksisuuden useissa kohdissa. ellauri333.html on line 188: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/33/Nava_Jetavana_Temple_-_Shravasti_-_014_King_Asoka_at_the_Third_Council_%289241725897%29.jpg/800px-Nava_Jetavana_Temple_-_Shravasti_-_014_King_Asoka_at_the_Third_Council_%289241725897%29.jpg" /> ellauri333.html on line 191: Seuraavaksi Ashoka lähetti Matkaliputta-Tissarrin plus buddhalaisia lähetyssaarnaajia kaukaisille alueille, kuten Kashmiriin, Gandharaan, Himalajalle, Yonsien (kreikkalaisten) maahan, Maharashtraan, Suvannabhumiin ja Sri Lankaan. Theravada-kouluun kuuluvat Sri Lankan kronikat kyllä liioittelevat Matkaliputta-Tissarrin roolia lahkonsa ylistämiseksi. Sitä Asoka ei pitänyt hyvänä (kz. yllä). ellauri333.html on line 193: Ashokavadanan mukaan Ashoka turvautui väkivaltaan jopa kääntyessään buddhalaisuuteen. Esimerkkejä: ellauri333.html on line 198: Ashokavadanan mukaan ei-buddhalainen Pundravardhanassa piirsi kuvan, jossa Buddha kumarsi Nirgrantha-johtajan Jnatiputran jalkojen juureen. Termiä nirgrantha ("vapaa siteistä") käytettiin Jaina-munkeista. Legenda kertoo, että buddhalaisen valvojan valituksesta Ashoka antoi käskyn pidättää ei-buddhalainen taiteilija ja sen jälkeen vähän mietittyään toisen käskyn tappaa kaikki Pundravardhanan ajivikat. Noin 18 000 Ajivika-lahkon seuraajaa teloitettiin tämän käskyn seurauksena. Joskus myöhemmin toinen Nirgrantha-seuraaja Pataliputrassa piirsi samanlaisen kuvan. Ashoka poltti hänet ja hänen koko perheensä elävältä heidän talossaan. ellauri333.html on line 200: Hän ilmoitti myös palkitsevansa yhden dinaran (kultakolikko) jokaiselle, joka toi hänelle Nirgrantha-harhaoppisen pään. Ashokavadanan mukaan tämän käskyn seurauksena hänen oma veljensä erehtyi harhaoppiseksi ja hänet tappoi lehmänpaimen. Ashoka tajusi virheensä ja peruutti tilauksen. ellauri333.html on line 201: Ashokavadana- tarinan mukaan Ashoka syntyi Jayana näkyvään Raharikkaan perheeseen. Kun hän oli pieni poika, hän antoi Gautama Buddhalle kakkaa kuvitellen sen olevan ruokaa. Buddha hyväksyi lahjoituksen, ja Jaya julisti, että hänestä tulisi kuningas tämän lahjoituxen ansiosta. Kakkalahjan ansiosta sille tuli kyllä paha akne. ellauri333.html on line 205: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Asoka%27s_Queen.jpg/440px-Asoka%27s_Queen.jpg" /> ellauri333.html on line 221: During a period of religious turmoil and Islamic rule of the Indian subcontinent, the Bhakti movement (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bhakti_movement) and devotionalism-oriented Bhakti yoga (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bhakti_yoga) had emerged as a major trend in Hindu culture by the 16th-century, and the Ramcharitmanas presented Rama (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rama) as a Vishnu avatar, supreme being and a personal god worthy of devotion, with Hanuman as the ideal loving devotee with legendary courage, strength and powers. ellauri333.html on line 223: Rama (/ˈrɑːmə/; Sanskrit: राम, romanized: Rāma; Sanskrit: [ˈraːmɐ]) is a major deity in Hinduism. He is the seventh and one of the most popular avatars of Vishnu. In Rama-centric traditions of Hinduism, he is considered the Supreme Being. Saffroniasuihin pukeutuneet kaljupäät lauloivat Bostonissa hare rama ja raottelivat ovia pienissä laatikoissa kilistellen kulkusia. Hulluja nuo amerikkalaiset, kävi mielessä. ellauri333.html on line 227: Bhakti movement saints such as Samarth Ramdas and Narendra Modi have positioned angry Hanuman as a symbol of nationalism and resistance to persecution. The Vaishnava saint Madhvacharya said that whenever Vishnu incarnates on earth, Vayu accompanies him and aids his work of preserving dharma. In the modern era, Hanuman's iconography and temples have been increasingly common. He is viewed as the ideal combination of "strength, heroic initiative and assertive excellence" and "loving, emotional devotion to his personal god Rama", as Shakti and Bhakti. In later literature, he is sometimes portrayed as the patron god of martial arts such as wrestling and acrobatics, as well as activities such as meditation and diligent scholarship. He symbolises the human excellences of inner self-control, faith, and service to a cause, hidden behind the first impressions of a being who looks like a Vanära. Hanuman is considered to be a bachelor and an involuntary celibate. ellauri333.html on line 229: Some scholars have identified Hanuman as one potential inspiration for Sun, the Monkey King character in the Chinese epic adventure Journey to the West. ellauri333.html on line 236: The orientalist F. E. Pargiter (1852–1927) theorized that Hanuman was a proto-Dravidian deity. According to this theory, the name "Hanuman" derives from Tamil word for male monkey (ana-mandi), first transformed to "Anumant" – a name which remains in use. "Anumant", according to this hypothesis, was later Sanskritized to "Hanuman" because the ancient Aryans confronted with a popular monkey deity of ancient Dravidians coopted the concept and then Sanskritized it. According to Murray Emeneau, known for his Tamil linguistic studies, this theory does not make sense because the Old Tamil word mandi in Sangam literature can only mean "female monkey", and Hanuman is male. Further, adds Emeneau, the compound ana-mandi makes no semantic sense in Tamil, which has well developed and sophisticated grammar and semantic rules. The "prominent jaw" etymology, according to Emeneau, is therefore plausible. ellauri333.html on line 243: In India, it is now openly acknowledged that the state is capitalist. That it is also male may not be openly stated as such, but is getting clearer by the day. And now a new belligerent face of Hanuman, replacing the earlier one of a genial monkey god, erupts through this fissure. According to reports, Karan Acharya, a 29-year-old graphic designer from Kerala now based in Mangaluru, generated this image of an angry Hanuman playfully and for free for his friends. And yes, he was very pleased when he heard that Prime Minister Narendra Modi had appreciated the new-look Hanuman at an election rally in Karnataka earlier this month. ellauri333.html on line 245: Created in 2015, the Angry Hanuman is everywhere now – on buses, windscreens, public walls and T-shirts. Acharya clarifies that this angry makeover is aimed at making the humble, ever servile image of a Bhakt appear powerful, not oppressive. But man is still the measure of most things in India and power remains central to a man’s definition. As general belief goes, celibacy in a male will further increase this precious power manifold. So Hanuman, the celibate Bhakt, becomes an ape symbol for the new and aggressive variety of macho in India that is already denying privacy and freedom of speech to women vehemently through fringe groups such as the Bajrang Dal and Ram Sene. ellauri333.html on line 248: Hanuman, according to mythology, is the illegitimate son of the wind god Vayu and the apsara Anjana. Vayu was formally married to the daughter of the divine architect Vishwakarma but that did not stop him from bedding other females. He tried to entice a hundred daughters of King Kushnabh and when rejected, cursed them to become hunch-backed crones. He went on to sire another illegitimate son, Bhima, with Kunti, the teenaged princess married to an impotent husband (Pandu) who prayed to the virile Vayu to oblige her with a child. From his volatile macho father, Hanuman inherited the ability to fly, and an enormous appetite that he shared with his step-brother Bhima. Legend has it that the new-born Hanuman was so hungry that he tried to gobble up the sun thinking it was a fruit. He was made to cough out this glowing morsel when Indra shot a thunderbolt and destroyed his chin (Hanu), hence the name Hanuman. ellauri333.html on line 250: But despite his gifts of flying and great physical stamina, Hanuman seems to harbour many childhood anxieties and a deep sense of insecurity as a son alienated from his father. He remains celibate and content to follow his band of simian brothers into the forests. It is his mentors Angad, Jamvant and ultimately Ram who restore his self-esteem and awaken him to his real powers. Tulsidas’ Ramcharit Manas portrays Hanuman as a gentle giant who rose to be a reliable, selfless and humble devotee and ally to his lord. He risks life and limb to cross the seas to Sri Lanka to bring Ram news of his wife being held captive there. As the battle rages in Lanka, he helps fetch a magic herb from the Himalayas to save the life of Lakshmana, and curls up with embarrassment when praised. Aggression is thus excised from the image by Tulsidas to focus on a Bhakt’s principled defence of the just cause and during that course, demolishing a predatory beast. ellauri333.html on line 252: Tulsidas’ liberal view of a true Bhakt, however, expresses the feudal male view that the state and its laws, as they exist, are rational. So Ram, according to the laws, kills the Dalit Shambook for gobbling tapas (penance) and Bali for daring to take away his (presumed dead) brother’s wife, and exiles Sita, and the Bhakt accepts it. Valmiki’s Sita sees that masculine mores of male kings relate to a specific moral code that forgives Caesar but not his wife. That male power exists and sex equality does not. ellauri333.html on line 258: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/4/4e/Journey_to_the_West_%282011%29.jpg" /> ellauri333.html on line 263: Bruce Chatwin was unhappy at Sotheby's. Both women and men found Chatwin attractive, and Peter Wilson, then chairman of Sotheby's, used this appeal to the auction house's advantage when using Chatwin to try to persuade wealthy individuals to sell their art collections. Chatwin became increasingly uncomfortable with the situation. Chatwin frequently came down with colds. He also developed skin lesions that may have been symptoms of Kaposi's sarcoma. Chatwin's case was unusual as he had a fungal infection. He eventually decided to become an Orthodox Christian. But that is another story, so --- ellauri333.html on line 281: Einár, oikealta nimeltään Nils Kurt Erik Einar Grönberg (5. syyskuuta 2002 Tukholma, Ruotsi – 21. lokakuuta 2021 Tukholma) oli ruotsalainen rap-artisti. Hänen ensimmäistä singleään ”Gucci/Duckar Popo” striimattiin Spotifyssa yli miljoona kertaa. Einár ammuttiin Tukholman Hammarby sjöstadissa 21. lokakuuta 2021 vuosi senjälkeen kun vastapuolen jengi oli napannut ja raiskannut Einarin. ellauri333.html on line 283: ads/2021/10/ac-map-swedish-rapper-einar-found-dead.jpg?strip=all&w=696" width="30%" /> ellauri333.html on line 305: Narratiivi, jota Israel ja Intia yhteen ääneen painostivat, oli selvä: että Intia ja Israel ovat näitä muinaisia sivilisaatioita, jotka ulkopuoliset - mikä tarkoittaa muslimeja - olivat suistaneet raiteilta, ja niiden johtajat ovat kokoontuneet yhteen, kuin kauan kadoksissa olleet veljet, täyttämään kohtalonsa." BJP:n ideologiset esi-isät ja sen nykyiset jäsenet ovat pitkään pitäneet Israelia mallina uskonnolliselle nationalistiselle valtiolle, jota kutsutaan Hindu Rashtraksi ja jonka Intian hinduoikeisto toivoo perustavansa. ellauri333.html on line 326: The idea of a surname as it is understood today, is a colonial addition in most cultures around the globe such that it has always been a part of Western naming systems. Therefore, even in India, the need for a ‘surname’ as such, is believed to have emerged with the influence of the British Raj and other colonial powers. ellauri333.html on line 328: Also, one’s name is indicative of one’s religion, caste, place of birth and a myriad of other such identity factors. The extensive work of Raja Jayaraman (2005) on the same topic, traces the origin of Hindu caste-based surnames of the Indian subcontinent in the then-prevalent social institutions and rules of social interactions. According to him, as mentioned in the Samskara Vidhi or the Rules of Life-cycle Rituals in Hinduism, names like ‘Sharma’ are usually reserved for Brahmins, ‘Varma’ for Kshatriyas, ‘Gupta’ for Vaishyas and ‘Das’ for Shudras. Dalit are the worst, they are the pariahs, like Ritu Gagra. ellauri333.html on line 336: However, while several upper caste individuals showcase pride in their surnames and its association with their identity, several Dalit communities are forced to bear the onus of having surnames that give away their marginalised identity, leading to ostracism. ellauri333.html on line 338: Owing to the fact that there was a robust anti-caste campaign in south India, many communities collectively decided to renounce caste-based surnames. However, this is not quite the case with northern Indian communities. In fact, for a very long time, many south Indian communities did not even have a designated surname and instead added an initial against their given names, for example, R. Madhavi indicating Ranganathan Madhavi, wherein Madhavi would be the given name. Like Mohannon. ellauri333.html on line 346: Since in most cultures in India, surnames are derived from the male line, often women are by default expected to take up and even forgo their surnames in the event of their marriage. This kind of rigid kinship pattern clearly highlights the inequality of women’s social status, leading to the complete diminishing of their identity. ellauri333.html on line 352: Dalit (hindiksi दलित, "tallattu") on hindujen kastilaitoksessa perinteisesti kastittomiksi kutsuttujen itsestään käyttämä nimitys. Hindulaisuudessa ihmiset jaetaan kasteihin, ja ilman kastia jääneiden dalitien asema on ollut perinteisesti kaikkein huonoin. Vaikka Intian laki kieltää nykyisin syntyperään perustuvan syrjinnän, dalitien sorto on Intiassa arkipäivää. Intian lisäksi daliteja löytyy myös Nepalista, Bangladeshista ja Pakistanista. Daliteja on nykyisin noin 200 miljoonaa. ellauri333.html on line 362: Kastittomien kohtaamaan syrjintään Ambedkar törmäsi jo koulussa. Hän joutui istumaan ulkona jauhosäkillä, joka hänen piti itse tuoda kouluun mukanaan joka päivä, päällä sen sijaan, että olisi saanut istua luokassa. Vettä kastittomille jaettiin siten, että joku ylempään kastiin kuuluva kaatoi sen kuppiin niin korkealta, etteivät kastittomat ja kastiin kuuluvat vahingossakaan koskisi toisiaan tai että kastiton koskisi astiaa, josta vettä kaadettiin. Vettä kaatoi yleensä joku alhaiseen kastiin kuuluva maanviljelijä, josta juontuu Ambedkarin kuuluisa ilmaus "no peon, no water" (ei peonia, ei vettä). Peon (English /ˈpiːɒn/, from the Spanish peón Spanish pronunciation: [peˈon]) usually refers to a person subject to peonage: any form of wage labor, financial exploitation, coercive economic practice, or policy in which the victim or a laborer (peon) has little control over employment or economic conditions. Peon and peonage can refer to both the colonial period and post-colonial period of Latin America, as well as the period after the end of slavery in the United States, when "Black Codes" were passed to retain African-American freedmen as labor through other means. ellauri333.html on line 374: Ambedkar published his book Annihilation of Caste on 15 May 1936. It strongly criticised Hindu orthodox religious leaders and the caste system in general, and included "a rebuke of Gandhi on the subject. Later, in a 1955 BBC interview, he accused Gandhi of writing in opposition of the caste system in English language papers while writing in support of it in Gujarati language papers. In his writings, Ambedkar also accused Jawaharlal Nehru of being "conscious of the fact that he is a Brahmin". ellauri333.html on line 379: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ad/Dr._Babasaheb_Ambedkar%2C_chairman_of_the_Drafting_Committee%2C_presenting_the_final_draft_of_the_Indian_Constitution_to_Dr._Rajendra_Prasad_on_25_November%2C_1949.jpg/500px-thumbnail.jpg" /> ellauri333.html on line 387: Ambedkar also criticised Islamic treatment of women in South Asia. He condemned child marriage and the mistreatment of women in Muslim society and drove the separation of Pakistan and Bangladesh. ellauri333.html on line 388: He advocated birth control to develop the Indian economy, and this has been adopted by Indian government as national policy for family planning. He emphasised equal rights for women for economic development. ellauri333.html on line 390: His theory of State Socialism had three points: state ownership of agricultural land, the maintenance of resources for production by the state, and a just distribution of these resources to the population. 2023 biljonäärit määrää koko andamaanien asujainten kohtalot. ellauri333.html on line 401: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f6/Lengha_Choli.jpg/340px-Lengha_Choli.jpg" /> ellauri333.html on line 412: Näitäkin hölmöjä on n. 30 miljoonaa. Termi sikhi juontaa juurensa sanskritin sanasta śiṣya, joka tarkoittaa "etsijää", "opetuslasta " tai "opiskelijaa (talebania)". Sikhien Rehat Maryadan 1 luvun I artiklan mukaan ( 'eettiset säännöt' ) sikhin määritelmä on: Jokainen ihminen, joka uskoo uskollisesti seuraavat viisi pointtia: ellauri333.html on line 425: Maharaja Ranjit Singh kuuntelee Guru Granth Sahibia lausuttavan Kultaisessa temppelissä Amritsarissa. Harpreet Kaur Chandi, brittiläinen sikhi ja ensimmäinen nainen, joka on päässyt etelänavalle yksin ja ilman tukia. Sikhi Bob Singh Dhillon on ensimmäinen indokanadalainen miljardööri. Mastercardin toimitusjohtaja oli sikhi nimeltä Ajaypal Singh Banga. Urheilussa sikheihin kuuluu Englannin krikettipelaaja Monty Panesar ; entinen metrin juoksija Milkha Singh ; hänen poikansa, ammattigolfari Jeev Milkha Singh ; Intialainen painija ja näyttelijä Dara Singh ; entiset Intian jääkiekkojoukkueen kapteenit Sandeep Singh, Ajitpal Singh ja Balbir Singh Sr.; entinen intialainen krikettikapteeni Bishen Singh Bedi ; Harbhajan Singh, Intian menestynein krikettikeilaaja ; Yuvraj Singh, maailmancupin voittaja allrounder; Maninder Singh, maailmanmestaruuskilpailun voittaja; ja Navjot Singh Sidhu, entinen intialainen krikettipelaaja, josta tuli poliitikko. ellauri333.html on line 442: Nykyään Kanadassa on suurin kansallinen sikhien osuus (2,1 %) maailmassa, kun taas Punjabin osavaltiossa Intiassa on suurin sikhien osuus (58 %) maailman kaikista lääneistä. ellauri333.html on line 450: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d5/Japanese_shooting_blindfolded_Sikh_prisoners.jpg/300px-Japanese_shooting_blindfolded_Sikh_prisoners.jpg" /> ellauri333.html on line 454: kalle Kartārpurin kaupungin. Vasta täällä hän tuli varsinaisesti tunnetuksi nimellä Guru Nānak. Kaupungissa hänen seuraajansa eli sikhit alkoivat elää hänen uskonnollisten opetustensa mukaan, joihin kuului esimerkiksi rukoilu kolme kertaa päivässä ja yhteisölliset keittiöt (langar), joissa hindulaisuudesta poiketen kaikki sikhit syövät samassa tilassa yhdenvertaisuuden osoituksena. Guru Nānak myös kirjoitti gurmukhī-kirjoitusjärjestelmällä joukon hymnejä, joista tuli sikhiläisyyden pyhän teoksen Adi Granthin ydin. Kuollessaan vuonna 1539 Guru Nānak nimitti seuraajakseen Guru Angadin ja loi näin gurujen linjan, joka jatkui aina kymmenennen gurun Gobind Singhin kuolemaan saakka vuonna 1708. ellauri333.html on line 456: 1500-luvun loppuun mennessä sikhiläisyys oli kasvanut siten, että aluetta hallinnut islamilainen Suurmogulien valtakunta alkoi pitää liikettä uhkana. Tämä johti viidennen Gurun Arjan Devin teloitukseen vuonna 1606. Arjan Devin teloituksen jälkeen sikhit julistivat tätä guruna seuranneen Guru Hargobindin paitsi uskonnolliseksi, myös maalliseksi hallitsijakseen. Hänen johdollaan sikhit jättivät Punjabin ja asettuivat Himalajan aluskukkuloille, jossa he pysyivät 1600-luvun ajan. Guru Tegh Bahadurin yritykset luoda sikhiyhteisö uudestaan Punjabiin päättyivät hänen teloitukseensa vuonna 1675. Kymmenes Guru Gobind Singh loi ajatuksen khālsā rājn eli Jumalan kuningaskunnan perustamisesta. Gobind Singhin muihin uusiin opetuksiin kuului viiden K:n sääntö, joka viittaa leikkaamattoman tukan (kes), kamman (kanghā), miekan (kirpā), teräksisen rannekorun (karhā) ja pitkien housujen (kachhā) pitämiseen. Kuollessaan Gobind Singh katkaisi gurujen linjan nimetessään ennen kuolemaansa gurujen edustajaksi hymnien kokoelman Guru Granth Sahibin. ellauri333.html on line 460: Sikhien kuningaskunnan kaaduttua he alkoivat tehdä läheistä yhteistyötä brittien kanssa, jotka puolestaan värväsivät sikhejä armeijaan ja poliisivoimiin. 1800-luvun loppupuolella syntyi Singh Sabhā -liike, joka pyrki levittämään tietoa oikeaksi näkemästään sikhiläisyydestä ja sen historiasta käyttäen hyväkseen lehdistöä. Liike myös vakuutti britit siitä, että sikhejä tuli kohdella omana poliittisena yhteisönään Intiassa. Ajatus itsenäisestä sikhivaltiosta nousi jälleen, kun Punjabin jakamisesta Pakistanin ja Intian välillä alettiin neuvotella ennen vuotta 1947, jolloin maat itsenäistyivät. Sikhien pieni osuus alueen väestöstä teki kuitenkin suunnitelman mahdottomaksi. Itsenäisessä Intiassa on vaikuttanut sikhien Akālī Dal -puolue, jonka vaikutuksesta perustettiin Intian Punjabin osavaltio, jonka nykyisten rajojen sisällä sikhit ovat enemmistö. Sikhien suhteet keskushallinnon kanssa eivät ole aina olleet hyvät. Sant Jarnail Singh Bhindārnwalen (1947–84) perustama Khālistān-liike ajaa itsenäistä sikhivaltiota ja tämä on johtanut yhteenottoihin keskushallinnon kanssa. Vaikka suurin osa sikheisä asuu edelleen Punjabin alueella, heistä arviolta 10 % on muuttanut muualle maailmaan. ellauri333.html on line 462: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/de/Sikh_Gurus_with_Bhai_Bala_and_Bhai_Mardana.jpg/500px-Sikh_Gurus_with_Bhai_Bala_and_Bhai_Mardana.jpg" /> ellauri333.html on line 469: Guru Angad Dev (1504–1552) ellauri333.html on line 483: Guru Tegh Bahadur (1621–1675) ellauri333.html on line 511: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c6/Kaccha.JPG/240px-Kaccha.JPG" /> ellauri333.html on line 522: Aikaisemmat textikohdat dharmasta löytyvät tästä albumista yltä sekä albumeista 53, 130, 142, 143, 225, 259, suunnilleen. Tarkoittaa jotain lakia tai oikeutta, law and order, kuten jenkeissä, eli pesän sääntöjä joita pikku termiitin on noudatettava ei tehdäxeensä hyvän asian vaan oikean. Vittu koko ero on jo tuhoon tuomittu. Jo tämän takia voisi eteläaasialaiset poistaa muonavahvuudesta in corpore. Kyllä ne tosiaan on arjalaisia, Hitlerin Aatu taputtaisi näitä kuullessaan kalpeita karvattomia lapojaan. Tyypit jotka tekee jotain hirmu izekästä ei ole pahoja, ne on vain ihmisiä, juuri näin on Darwin nimenomaan opettanut nisäkkäitä toimimaan. Se jonka izekkäät ratkaisut vasiten tai sattumalta tuottaa tulosta, se on hyvä koska se jää henkiin ja on määritelmän mukaan paras koska se on fit to live and procreate. Överlevnad av den fittigast. Juuri tämän takia haistatan paskat koko apinaköörille ja niiden säännöille. ellauri334.html on line 2: ad> ellauri334.html on line 17: ad> ellauri334.html on line 28: adding-right:2%">Wichawd Wöycke (Hrsg.) ellauri334.html on line 67: Movements of people: Migration and Tourism. Canada and Kamchatka shake their heads over the Bering strait: where is the world going to? ellauri334.html on line 69: ads/2023/08/Millionaire-Migration-2023-02.jpg" width="70%" /> ellauri334.html on line 72: ad01af99bdd0411cd1ce8.png" width="70%" /> ellauri334.html on line 75: ads/2014/05/Polar-bear-Kara.jpg" width="70%" /> ellauri334.html on line 97:

Nyad ellauri334.html on line 104: Vaijeritemppumainen päähenkilö Nathan Drake (kuvittele Nathan Fillion esittämässä… noh, Nathan Fillionia) on matkannut neljässä eri pelissä ympäri maailmaa etsien kadonneita aarteita ja surmaten satapäin vihollisia matkan varrella, kun tapahtumat ovat vieneet niin El Doradon, Iranin, Irakin kuin muiden maineikkaiden ryöstösaaliiden jäljille. Playstationin pelisarjan leffasovitus jatkaa pitkälti samalla linjalla – ilman satoja kuolemia valitettavasti. ellauri334.html on line 106: Käsikirjoitus on lähes täysi hiilikopio huomattavasti paremmista genren edustajista, mikä ei toki elokuvan alkuperäislähteen huomioiden ole kovin suuri yllätys. Silti matkalla videopelistä valkokankaalle on tunnuttu unohdetun miltei kaikki, mikä Unchartedista on tehnyt niin rakastetun pelisarjan fanien keskuudessa, nimittäin ne sadat kuolemat. Jopa siinä määrin, ettei leffaa hädin tuskin tunnistaisi Unchartediksi, jos nimi ei komeilisi julisteessa. ellauri334.html on line 110: ads/2022/02/uncharted-elokuva-6-768x512.jpg" /> ellauri334.html on line 128: Mulk myös linkitti Wikipedian talousraporttiin ja toimintabudjettiin (julkista tietoa, olipa paljastus), josta selviää Wikimedia Foundationin käyttävän 43 prosenttia varoista verkkosivustojensa rahoittamiseen, 32 prosenttia yhteisön tukemiseen, 13 prosenttia hallintoon ja 12 prosenttia varainhankintaan. So what? Mikä tässä muka menee väärin? Saatanan lakkorikkuri, hyppää typerään ylihinnoiteltuun Terska-sähköautoosi ja lähde Plutoa kiertävälle radalle äläkä enää palaa repimään rumaa pärstääsi. ellauri334.html on line 135: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/34/Elon_Musk_Royal_Society_%28crop2%29.jpg/500px-Elon_Musk_Royal_Society_%28crop2%29.jpg" /> ellauri334.html on line 149: The first series of the miniseries, produced for ITV, was originally shown in the UK in 2012 and premiered in the U.S. in April 2013, on PBS. A second series was broadcast on ITV in January 2014 and on PBS in April 2014. Both series were later aired by Australia's ABC TV.The series was distributed worldwide by Kew Media. ellauri334.html on line 162: Efter valet 2015 blev det andra nationalspråket en raritet. Centerledaren Juha Sipilä talade inte mycket svenska men sa ibland några fraser. Hans kortvariga efterträdare Antti Rinne (SDP) hade däremot goda kunskaper i språket. ellauri334.html on line 164: Och så kom Sanna Marin. I början av sin statsministerperiod berättade Marin att hon hade inlett studier i svenska, men senare gav hon beskedet att det inte fanns tid att plugga. ellauri334.html on line 165: Inte ens när Marin besökte Åland, som enligt lag är enspråkigt svenskt, talade hon landskapets språk. ellauri334.html on line 178: "Olemme täällä tämän Israel-mielisen mielenosoituksen vuoksi, ja vaadimme heidän edustavan kaikkia juutalaisia", Feldman sanoi. "Valitettavasti näin tekemällä he ottavat kaikki juutalaiset mukaan siihen, mitä Israel tekee." ellauri334.html on line 196: Taistelukentälle on jo saapumassa automatisoituja konekivääriä, joissa on keinotekoisesti älykkäät tähtäysjärjestelmät, jotka eivät vaadi ihmisen vuorovaikutusta. ellauri334.html on line 209: Tähän mennessä rahastosta on vastaanotettu yli 700 apurahahakemusta, jotka tarjoavat Ukrainan joukoille potentiaalisen valikoiman sotilasteknologioita – ammuksia, droneja, radio- ja elektronisia sodankäyntijärjestelmiä. ellauri334.html on line 212: "Ja se antaa meille mahdollisuuden saada erittäin kuuluisia henkilöitä koko maailmasta avaamaan kiihdyttimiä ja riskirahastoja Ukrainassa." ellauri334.html on line 239: Yksi Jeesuksen kahdestatoista apostolista; hän kavalsi päällikön ja luovutti hänet papeille tuomiolle (Matt. x. 4; Mark. 3. 19; Luuk. 16.). Se, että Jeesuksen olisi pitänyt osoittaa niin vähän ennakointia apostolin valinnassa, aiheutti luonnollisesti suurta hämmennystä hänen seuraajilleen; ja näin ollen evankeliumit esittävät petoksen tosiasiat sekä Juudaksen luonteen puolueellisista näkökulmista ja eri tavoilla. Luke xxii mukaan. 3-5 (koost. Johannes xiii. 27) Saatana astui häneen hänen istuessaan pöydän ääressä muiden apostolien joukossa nauttiakseen pääsiäisaterian, ja hän lähti keskustelemaan "ylipappien ja kapteenien kanssa, kuinka hän saattoi kavaltaa" Jeesuksen, kun he "soivat liiton antaakseen hänelle [Juudalle] rahaa". Julkaisussa Mark xiv. 10-11 Saatana jätetään pois; julkaisussa Matt. xxvi. 15 kolmenkymmenen hopeakappaleen hinta on annettu Saakin kristillisen tulkinnan perusteella. xi. 12 (komp. Matt. xxvii. 3-9 ja sitä seuraavat kohdat ). Mahdollisesti tarina siitä, että Juudasta liikutti ahneus, on myöhempi keksintö. Itse asiassa taipumus tehdä Juudaksesta ahneuden tyyppi ilmenee Johannes xii:ssä. 4-6, jonka kohdan mukaan hän oli varas, joka kavalsi rahat yhteiskassassa, josta hän oli vastuussa; siksi hän vastusti sitä, että Maria käyttää Jeesuksen jalkojen voiteluun kolmensadan pennin arvoista hienoa voidetta sen sijaan, että se olisi talletettu köyhille varattuun rahaan. ellauri334.html on line 266: As Tom Isaacs already mentioned, Bart Ehrman has suggested that perhaps what Judas betrayed was not where Jesus was (why would they need him for that?), but rather what Jesus was saying about himself. To flesh this out just a little: ellauri334.html on line 273: Alexis Leskinen. I have read the New Testament: ellauri334.html on line 278: Ron Hoffman. Bachelor of Arts from Ithaca College (Graduated 1982): ellauri334.html on line 280: Rome crucified Jesus. They were the military power occupying the Holy Land during Jesus' life. The Jews had no power to mete out and implement the death penalty. The Jewish High Court/Sanhedrin which judicates was not functioning at that time. Isr… (more) ellauri334.html on line 285: He is in heaven. In the “correct” heaven - the Kingdom of God. Why? Read the 650 pages he authored through a divine love medium about 17 years ago and see for yourself what sort of advanced spirit he is today. Knowledgeable, loving, and able to tell a great deal about Jesus’ life 2000 years ago. And yes he spent some time in the hells. But God always forgives us, save only for the “unforgivable sin” which since it is an act of omission by the human, God can do nothing about. It is not in his power. He is omnipotent mut not that potent. It's like with that stone. ellauri334.html on line 296: Bob Culp. MBA from Southern Wesleyan University (Graduated 2008): ellauri334.html on line 302: Will DeFerrieres. Studied at University of North Carolina at Charlotte (Graduated 1992) ellauri334.html on line 306: Since the Greek Empire ruled the region well before the Roman Empire, even during the times of the Roman Empire in the Israel of two thousand years ago, Greek was still used as a common language and a trade language, in a way like English is in Africa. ellauri334.html on line 320: Yes he was, but betrayed Christ, He followed Christ every where until Garden of Gethsemane,a perfect example of a Christian who betrayed Christ add moved away from him. I am not sure he really followed Jesus like Peter and other, they really believed Jesus was son of God. But Judas was a rebel Jew, who want literal fight against Roman government. There might be a Chance Judas never understood the concept of “Kingdom of God”. ellauri334.html on line 323: Did the Gospel writers choose the name 'Judas' Iscariot as the traitor deliberately, because Judaism and the name Judah had the same etymology and they wanted people to hate Jews? ellauri334.html on line 327: Second, one of the other apostles was also named “Judas”. To differentiate the 2, “Judas Iscariot” was because his father was called “Iscariot”. Why? It is understood that they were from the Judean town of Kerioth-hezon. The other “Judas” was referred to as “son of James”. He was also known as Thaddaeus. The name was changed because nobody liked to be called Jew anymore. ellauri334.html on line 333: I cannot say I know a whole lot about Judas Iscariot besides the general story about him betraying Jesus to the Roman authorities, but one thing I MUST say - Judaism has NOTHING to do with Judas Iscariot. I had more than one person ask me “Why do you guys follow Judas?? Surely he was a bad person!”. This would be funny but when I think about how many Jews were actually killed or oppressed because of things like this - it’s not funny at all. ellauri334.html on line 337: I am Jewish…..I have always viewed Judas as the purist of adherers to Jesus….He got a bum steer and killed himself when he revealed that Jesus would be in the garden of gesthemene where he could be captured. Judas stuck to the teachings of Jesus….Jesus got very heady being a Leader, as Judas saw it.. ellauri334.html on line 376: Viimeisimmän Savaten mielipidemittauksen mukaan toryt ovat työväenpuolueen 18 pistettä jäljessä 28 prosentilla verrattuna opposition 46 prosenttiin, joten nuorempien ministerien äkillinen siirtyminen takapenkille viittaa siihen, että puolue on jo yhä enemmän alistumassa tappiolle vuonna 2024. Entinen sisäministeri ei vain vaadi kostoaan Rishi Sunakille, vaan aikoo ottaa toryvallan, jos he häviävät vuonna 2024. Anglosaxit ovat paskaraossa vuonna 2024, jos brittivenettä soutaa joku hyödyllinen idiootti ja jenkkien ruorissa on taas Donald Duck. ellauri334.html on line 386: Tähän mennessä suurimmassa Palestiinaa kannattavassa marssissa sadat tuhannet ihmiset kulkivat Marble Archista Yhdysvaltain suurlähetystöön Nine Elmsissä. ellauri334.html on line 409: He kertovat tuomitsevansa myös Hamasin rikokset ja vaativat kaikkien Gazassa pidettyjen panttivankien vapauttamista. Heidän mukaansa kansainvälisen yhteisön on varmistettava, että kummankin osapuolen vakavimpiin rikoksiin syyllistyneet tahot saadaan teoistaan vastuuseen uuteen Nürnbergiin. ellauri335.html on line 2: ad> ellauri335.html on line 17: ad> ellauri335.html on line 26: adding-right:2%">Leonardo da Vinci ellauri335.html on line 47: Ruostumattoman teräksen liiallinen käyttö voi saada kodinomistajan keittiön tuntumaan epämiellyttävältä, wetback Lopez-Jaimes sanoo. ellauri335.html on line 55: Karkea, teollinen teema voi saada keittiön tuntumaan kylmältä ja kutsumattomalta, sanoo. ellauri335.html on line 61: "Tämä tyyli on ollut olemassa jo jonkin aikaa ja on mielestäni hieman ylisoitettua", Ireland kertoi Insiderille. "Laskiämpärit ja sinivalkoiset ruutuesiliinat ja tulehtuneet eturauhaset ovat eläneet päivänsä, mutta nyt on aika saada jotain uutta." Hän sanoo, että laitteiston, hanan ja valaistuksen lisääminen ovat helppoja päivityksiä tähän vanhentuneeseen trendiin. ellauri335.html on line 70: Maalaisromanttinen ja skandinaavinen minimalismi ovat tehneet itselleen nimeä, mutta kun katsot sosiaalista mediaa tai suunnittelijoiden mood boardeja, huomaat, että vuosisadan puoliväli näkyy kaikkialla. Trendi johon ei kyllästytä, vaan se näyttää vain kasvavan vuosien saatossa. 70-luvun nostalgia näkyy vuonna 2023. Suosikkitapamme vangita tämä tyyli on nojata lujasti vuosisadan puoliväliin. Harjaantunut silmä yhdessä ja kaipuu kestävämpiin valintoihin on johtanut kapinaan massatuotantoa vastaan. Paljon näkee myös, että alakaappien ovet korvataan kokonaan esimerkiksi kauniilla pellavaverhoilla. ellauri335.html on line 114: Solidaarisuuden mahdollisti tehdastyö, jossa ei ollut tilaisuutta keulia koska kaikki teki samaa liukuhihnaduunia samoilla ehdoilla. Pikku izeyrittäjät sensijaan tarkkailevat koko ajan aukkoja liikenteessä mistä voisi etuilla toisen volttikuskin edelle. Taxikuskit ovat järjestään köyhiä lakukeppejä jotka hädissään kiilaavat palefacen kaistalle. Helsinginkin liikenteessä kuulee nykyisin urbaania tööttäystä. ellauri335.html on line 125: Kaupunkirakentamisen "professori", arkkitehti Kai Wartiainen ravistelisi radikaalisti kaupunkisuunnittelua. Virkamiesten harrastamaa suunnittelijoiden vaihtoehtojen teilaamista Wartiainen kutsuu paranoijakriittisyydeksi. ellauri335.html on line 127: Wartiainen on ollut koko ammattiuransa radikaali kaupunkisuunnittelun toisinajattelija. Hän on arvostellut erityisesti Helsingin kaupunkisuunnittelua. Sitä hän on katsonut viimeiset 24 vuotta ruotsalaisesta perspektiivistä, sillä on työskennellyt ja asunut Tukholmassa vuodesta 1997, vaikka töitä on ollut myös Suomessa. Ruåzn kaupunkien turvallisuus on Wartiaisen suosittaman tiivistyneen slummirakentamisen ansiosta parantunut entisestäänkin, ja jännitys on tiivistynyt, lisäten seikkailun tuntua. Pääsenkö kadun yli vai tuleeko niskalaukaus. ellauri335.html on line 137: Wartiainen kertoo, että Ruotsissa urbaani tila perustuu jäteauton kulkumahdollisuuksiin, jätekulttiin. Ihan turha, jätesäkit kadulla kuten Amerikassa olisivat pikantti lisä urbaaniin katunäkymään, ja niitä on osattomienkin helpompi kaivella. ellauri335.html on line 145: ads/2021/06/kai-978x1024.jpg" /> ellauri335.html on line 153: Tienvarret alkavat täyttyä mätänevistä eläinraadoista – metsästäjät lopettivat jälkien siivoamisen, koska siitä pitäisi heille maksaa tuhansia euroja. Tekevät raatoja ilmaisexi kyllä mutteivät siivoa teurasjätteitä. Sama ilmiö kaikkialla urbanisoituvassa maailmassa: urbaanit säälisivät muita elukoita, turbaanit vainoavat niitä kuin maahanmuuttajia. Käske koiraa koira käskee häntäänsä. ellauri335.html on line 174: Ruoan hinnan nousu on saanut monet vaihtamaan ostoskorinsa sisältöä ja keksimään uusia keinoja saadakseen säästöä ruokakuluihin. Nyt parhaat vinkkinsä ruokalaskun pienentämiseen jakavat suomalaiset, jotka käyttävät alle 100 euroa rahaa ruokaan kuukaudessa! ellauri335.html on line 196: Kotimainen tomaatti ja kurkku jäävät monen kyselyyn vastanneen ruokakorista, muiluttavat omaan kassiin pikakassalla. Edullisia juureksia kuten perunaa ja pakastevihanneksia ostetaan enemmän. ”Mandariinit, avokadot ja muut kalliit hedelmät jää ostamatta”, nainen, 21. ”Kotimaiset tomaatit ja kurkut ovat jääneet. Teen kasvisruokaa edullisista korjausjätteistä”, nainen, 56. Pelloilta saattaa löytää paleltuneita vihannexia. ellauri335.html on line 274: en kadotukseen hukkuisi. Min Gud är ingen annans gud ellauri335.html on line 321: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/50/Reijo_M%C3%A4ki2.jpg/500px-Reijo_M%C3%A4ki2.jpg" height="400px"/> ellauri335.html on line 327: Reijo Mäki valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta 1982 ja työskenteli kirjailijan työn ohella Postipankin Porin ja Turun konttoreissa markkinointiviestien jakelutehtävissä ennen siirtymistään vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1993. Turussa Mäki on asunut vuodesta 1987. Mäen esikoisromaani, dekkari Enkelipölyä, ilmestyi vuonna 1985. Kirjailijan tunnetuin hahmo turkulainen yksityisetsivä Jussi Vares esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1986 Moukanpelissä. Mäen teokset sijoittuvat lähes poikkeuksetta hänen asuinkaupunkinsa Turun kaduille ja baareihin. ellauri335.html on line 332: Dodi, Oikein arvattu! Poliittisesti Reijon teoksista voi lukea vasemmistoradikalismin eri aikakausien suuntausten ja muunkin herkkäuskoisuuden kritiikkiä. Mäkeä häiritsevät punavihreät ajatusmiliisit ja hänestä kulttuurisen omimisen kielto on keksitty kehnon ketamiinin vaikutuksen alaisena. Tuotantoaan Mäki on luonnehtinut yhteiskunnalliseksi satiiriksi. Kyllä naurattaa. Reiska ilmeisesti satirisoi kaikkia vähänkin vasemmistolaisia kannanottoja, mikä tekee siitä leimallisen persun. Toisaalta kukaan sen tyypeistä ei ole yhtään parempi, Vares izekin on täys paskaläjä. Mitä tästä on pääteltävä? Kenties Repa ei pidä ihmisistä yiipäänsä. Se on jos totta sentään varteenotettava asenne. ellauri335.html on line 419: Georgy Zhukov kävi läpi kaikki asepalveluksen tasot - yksityisestä vapaaehtoisesta keisarillisen armeijan vuonna 1915 korkeimpiin riveihin ja tehtäviin Suuren isänmaallisen sodan aikana ja sen jälkeen. Hänen nimeensä liittyvät Suuren isänmaallisen sodan tärkeimmät käännekohdat. Syyskuussa 1941 Leningradin rintaman komentajaksi nimitetty Žukov pysäytti vihollisen pohjoisen pääkaupungin muureilla. Lokakuun 10. päivänä Länsirintamaa komensi Žukov, joka ei myöskään sallinut saksalaisten lähestyä Moskovaa ja käynnisti 5.-6. joulukuuta hyökkäyksen Klin-Solnetshnogorsk -operaation, joka päättyi Army Group Centerin tappioon. Ja vuonna 1942 Georgi Zhukov oli kirjoittanut Operaatio Uranus - Pauluksen armeijan piirittämisen ja tappion Stalingradissa. Ja kaikki puna-armeijan muut voitot ovat myös Žukovin ansiota. Berliinin valtaukseen saakka. 8. toukokuuta 1945 kello 22.43 Karlshorstissa Žukov hyväksyi natsi-Saksan joukkojen ehdottoman antautumisen kenttämarsalkka Keiteliltä. Ja Zhukov isännöi voittoparaatia Punaisella torilla Moskovassa. ellauri335.html on line 423: Stalinin kuoleman jälkeen Žukov palasi Neuvostoliiton armeijan johtoon. Hän oli jopa Neuvostoliiton puolustusministeri ja NSKP:n keskuskomitean politbyroon jäsenehdokas. Mutta vuonna 1957 Pravda-sanomalehdessä ilmestyi marsalkka Konevin artikkeli, jossa todettiin, että Žukov "armeijana ja valtiomiehenä väärin, puolueettomalla tavalla johtai niin monimutkaista organismia kuin nykyaikaiset asevoimat ja loukkasi törkeästi Leninistiset asevoimien johtamisen periaatteet", "ansioitti ansaitsemattomasti itselleen erityisen roolin suunnitelman laatimisessa strategista hyökkäysoperaatiota varten natsijoukkojen kukistamiseksi Stalingradissa" ja juurrutti "persoonallisuutensa kultin" asevoimiin. ellauri335.html on line 436: Viirusilmäiselle Anni Sinnetännemäelle meni löysät housuun, sillä grynderit on hyvin hyvin vihaisia. Helmin Faunatica firma löysi Stansvikin mezästä paizi lepakoita ja satavuotiaita puita pienen vesinoron. Ja siitä lensi paska stadin tuulettimeen! ellauri335.html on line 456: Suuren vastahyökkäyksemme koko suunnitelma perustui yhteen yksinkertaiseen asiaan: siihen, että venäläiset näkevät Bradleyt ja Leopardit ja pakenevat. Eivät paenneet. ellauri335.html on line 467: MELNYK toipuu nyt hiljalleen vakavista vammoista, jotka hän sai kesäkuussa epäonnistuneessa hyökkäyksessä. Hän sai osuman venäläisten tulituksesta yrittäessään luovia Bradleyllä läpi miinakentän. ellauri335.html on line 479: Zaluzhnyin mukaan Ukrainan pitäisi enää vain ylikuormittaa Venäjän ilmatorjunta, neutralisoida Venäjän hyökkäysdronet ja heikentää Venäjän näkyvyyttä eturintamalla laukaisemalla ilmaan halpoja droneja massoittain ja kehittämällä erityisiä droneja, joiden tarkoituksena olisi iskeä Venäjän hyökkäysdroneihin. Sotamiehet seuraavat pörriäisten kärhämöintiä poteroista käsin tumput suorina kuin jotain badminton-ottelua. Se jonka dröönit ensin loppuvat on häviäjä. ellauri335.html on line 493: WHO chief 'appalled' by attack on Gaza's Indonesian Hospital. The head of the World Health Organization said on Monday he was "appalled" by an attack on the Indonesian Hospital in Gaza that he said had killed 12 people, including patients, citing unspecified reports. ellauri335.html on line 498: Amnesty International visited the sites of the strikes, took pictures of the aftermath of each attack, and interviewed a total of 14 individuals, including nine survivors, two other witnesses, a relative of victims and two church leaders. ellauri335.html on line 501: Pöh. Koko amnestian käsite on vastoin Halakhaa. Älä unohda, älä anna anteexi, se on Jehovan sanoma valitulle kansalle. Svaani ei unohda. Svanetia tai Svanetia (muinaisissa lähteissä Suania; georgiaksi: სვანეთი Svaneti) on historiallinen maakunta Georgian luoteisosassa. Siellä asuu svaanit, georgialaisten entinen alaryhmä. Ei siis Hans Uszkoreitin lasten äidin ja äxpuolison saati Anni Svaanin sukulaisia. He ovat georgialaisia ortodoksisia kristittyjä, ja heidät kristillistettiin 4.-6. vuosisadalla. Joitakin vanhan pakanuuden jäänteitä on kuitenkin säilytetty. Georgian suojeluspyhimys Saint George (paikallisille tunnetaan nimellä Jgëræg) on arvostetuin pyhimys. Kaxikielisiä kuin suomenruåzalaiset, puhuvat svaania ja gruusiaa. ellauri335.html on line 502: Svan (ლუშნუ ნინ lušnu nin; Georgia: სვანური ენა, latinoitu: svanuri ena) on kartvelialainen georgialainen kieli, jota puhuvat svanurilaiset alueella. Koska sen puhujia on eri arvioiden mukaan 30 000 ja 80 000 välillä, UNESCO määrittelee svanin "ehkäisevästi uhanalaisena kielenä". Se on erityisen kiinnostava, koska se on säilyttänyt monia piirteitä (esim. verikosto), jotka ovat kadonneet muista kartvelilaisista kielistä. Svaanit eivät unohtaneet niitä. ellauri336.html on line 2: ad> ellauri336.html on line 17: ad> ellauri336.html on line 26: adding-right:2%">Rebbe Chinuch ellauri336.html on line 28: ads/2020/12/Pure-768x998.jpg" width="100%" /> ellauri336.html on line 49: Opettajien ja varsinkin vanhempien on löydettävä oikea yhdistelmä arvojen välittämistä ja vaatimuksia, mutta säteilevää rakkautta; tämä on sekoitus, joka määrittelee lasten kasvattamisen. Sinun on päätettävä: voit olla tiukka ja saada tuloksia, mutta millä hinnalla? Seurauksena voi olla, että opiskelija tuntee materiaalin erittäin hyvin, mutta hän ei rakasta sitä - eikä myöskään rakkautta sinua kohtaan, eikä myöskään rakkautta Jumalaa kohtaan, jota edustat. Vaihtoehtoisesti voit olla lempeä ja miellyttävä: hän saattaa rakastaa sinua, mutta hän ei ehkä tiedä paljon. ellauri336.html on line 97: Näiden uskonnollisten määräysten tarkoituksena on, että miehet eivät joutuisi kiusauxeen houkuttelemaan ketään naista, joka ei ole heidän vaimonsa. Seksuaalinen uskollisuus on tärkeä asia, jonka ultraortodoksiset juutalaiset miehet ottavat vakavasti. Sukupuolet pidetään erillään kouluissa, synagogissa ja joskus jopa liikennebusseissa tai kaduilla. Ei mitään tafsausta tai tökkimistä seisovalla penixellä takapuoleen linjurissa (Italia) puhumattakaan imutuxesta tai pystypainista metrossa (Japani). ellauri336.html on line 188: Toinen tämän säännön muunnelma on, että lasta ei rangaista tai arvostella jokaisesta hänen tekemästään pienestä virheestä. Vanhempien on opittava katsomaan pois ja jättämään huomiotta pienet ja näennäisesti merkityksettömät asiat, joita heidän lapsensa tekee väärin. Esimerkiksi vanhempi huomauttaa lapselle, että hän unohti peittää hammastahnan, jolloin se tukkii aukon tai läikkyi pesualtaan yli. hän käytti kaakaolusikkaa sokeriksi; hän unohti pyyhkiä kenkänsä kotiin tullessaan; hän unohti tehdä brachan jne. Tällainen vanhemmuus, joka muistuttaa enemmän poliisitarkastajan työtä, saa lapsen jatkuvasti hermostumaan vanhempien jatkuvan valppauden vuoksi. Tämä hermostuneisuus ja paine voivat saada lapsen yhtäkkiä käyttäytymään hyvin erikoisesti. Jotkut ilmenemismuodot ovat yökastelu, änkytys, kynsien pureskelu, levottomuus tai riitely sisarusten kanssa. Lisäksi lapsi tuskin kokee, että hänen vanhempansa rakastavat häntä, jos hän luulee, että häntä jatkuvasti tutkitaan, hyökätään ja rangaistaan jokaisesta pienestä asiasta. (Ajattele sitä: Tuntuisiko pomosi arvostavan ja pitävän sinusta, jos hän seisoisi vierelläsi kuin Hashem ja huomauttaisi kaikista pienistä asioista, joita teit väärin?) ellauri336.html on line 202: Vaikka toinen vanhempi sattuisi rankaisemaan lasta perusteettomasti, toisen vanhemman ei pidä puuttua asiaan millään tavalla. Hänen tulee ymmärtää, että lapselle aiheutuu enemmän vahinkoa toisen vanhemman kanssa ristiriidassa kuin irrationaalisella rangaistuksella. On äärimmäisen tärkeää, että lapset näkevät vanhempiensa yhtenäisenä tällä alueella. Tämän säännön on geriatrinen Biden kyllä tajunnut eikä vaadi Israelilta tulitaukoa. ellauri336.html on line 217: Samanlaisen käsityksen selittää Shelah Hakadosh, joka kommentoi possukia Mishleissä, "Älä nuhtele pilkkaajaa (letz), ettei hän vihaisi sinua. Viisaan nuhteleminen saa hänet kuitenkin rakastamaan sinua." Shelah selittää, että Shlomo HaMelech viittaa samaan henkilöön. Kutsumalla henkilöä halventavalla nimellä, esim. letz tai hölmö, osoitamme hänen pahaa puolta ja saamme hänet vihaamaan sinua sen sijaan, että kuuntelemme sanojasi. Päinvastoin, kun kerrot hänelle, että hän on viisas (chacham) ja että hänen kaltaisensa on häpeällistä toimia tällä tavalla, osoitat hänen hyveellisen puolensa. Vasta silloin hän kuuntelee sinua. Shelah opettaa meille hyvin yksinkertaisen käsitteen: Ihminen reagoi ja toimii sen mukaan, miten häntä kohdellaan. Kutsu jotakuta tyhmäksi, niin hän käyttäytyy kuin tyhmä; kutsu häntä chachamiksi, niin hän käyttäytyy kuin yksi ja elää nimensä mukaisesti. ellauri336.html on line 225: Saadaksesi vilauksen lapsen tunteista kuvittele itseäsi nuhtelevan, nuhtelevan tai oikaistuna jostakin väärinkäytöxestä. Sen lisäksi, että haluat tuomion olevan mahdollisimman lyhyt, toivoisit sen päättyvän nopeasti, kun se on esitetty, jotta voit jatkaa työtäsi. Varsinkin lapsilla, jotka haluavat vanhempiensa lopettavan "puheensa" mahdollisimman pian, jotta he voivat jatkaa päiväänsä. Tämä voi olla erityisen ärsyttävää lapselle, jonka vanhempi päättää pitää "luennon" lapsen leikkiajan kustannuksella tai kun lapsi on tapaamassa ystävää. Tämä ei ole paras aika moittimiseen, mutta jos se on tehtävä, niin ymmärrä, että lapsi odottaa kärsimättömästi lähtöä. Mitä pidempään puhut, sitä kärsimättömämpi hänestä tulee. Kuvittele itsesi jälleen samanlaisessa tilanteessa: Miten reagoisit moitteen saamiseen, kun odotat innokkaasti lähtöäsi tärkeälle tapaamiselle? ellauri336.html on line 233: Kun vanhemmat ovat antaneet lapselleen tietyn rangaistuksen, on tärkeää, että he panevat sen täytäntöön. Lapset haluavat testata vanhempiensa rajoja. Kun vanhempi sanoo "Ei", lapset alkavat vinkua, itkeä ja raivoaa saadakseen tahtonsa. Tavallinen esimerkki tästä tapahtuu supermarketissa, kun äiti kävelee käytävällä taaperonsa kanssa, joka yhtäkkiä huomaa herkkua hyllyllä. Lapsi alkaa nalkuttamaan ja valittamaan herkkua. Jos äiti kieltäytyy, hän ei anna periksi niin helposti, vaan vahvistaa päättäväisyyttään kovemmilla itkuilla, joita seuraa äitinsä hameesta nypiminen. Vaikka äiti saattaa tuntea hämmennystä lapsen julkisessa kohtauksessa, hänen tulee kuitenkin ymmärtää, että jos hän suostuu lapsen vaatimuksiin, lapsi on juuri saavuttanut "voiton". (Mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan on joko antaa lapselle pieni herkku ennen ostoksia tai kertoa hänelle, että jos hän käyttäytyy, annat hänelle herkkua ostosten aikana. Naxutin voi joskus tehota.) ellauri336.html on line 235: Samoin tämä voi tapahtua pikkulapsilla, jotka saattavat kieltäytyä ottamasta keskipäivän päiväunet tai haluavat pullon suklaamaitoa hedelmämehun tai veden sijaan. He heittävät pullon pinnasängystä ja alkavat saada intensiivistä kiukuttelua saadakseen tahtonsa. Jos vanhempi antaa periksi lapsen kiihkeälle itkulle, lapsi on oppinut uuden brachan: Shehakol nihiyeh bidima´os - voimme hankkia kaiken kyyneleillä. Lapsi tallentaa tämän "voiton" mielessään ymmärtäen, että jos hän on itsepäinen vanhempiensa kanssa, hän lopulta voittaa. Pikkulasten pahuuteen hyvä lääke on lavemangi. ellauri336.html on line 241: Shelah Hakadosh vangitsee tämän ajatuksen osuvasti kommentoimalla Eicha17:n possukia: "Myötätuntoisten naisten kädet ovat keittäneet omat lapsensa", mikä tarkoittaa, että naiset, jotka ovat liian armollisia lapsilleen (eli joilla on vääränlainen myötätunto), voivat heikentää lastensa chinuch. Joka vizaa säästää, se lastaan vihaa. ellauri336.html on line 247: Vanhemmilta vaadittava kärsivällisyys on rajaton! Rav Wolbe kirjoittaa, että vain rajattomalla kärsivällisyydellä vanhemmat voivat reagoida kunnolla lastensa huonoon käytökseen, ymmärtää heitä ja ohjata heitä oman derechin mukaan. ellauri336.html on line 253: Kurinnoissa vanhempien tulee olla varovaisia, etteivät he tee sitä muiden (jopa sisarusten) läsnäollessa. Häpeä aiheuttaa lapselle tarpeetonta kipua, joka ei liity mitenkään rangaistukseen. Tämä tuskallinen tunne voi saada lapsen kokonaan pois hyväksymästä moitteita, sekä nyt että tulevaisuudessa. ellauri336.html on line 255: Rav MosheAharon Sternin mukaan kuitenkin yksi poikkeus on olemassa: Kun lapsi toimii chutzpan kanssa tottelematta vanhempiaan sisarustensa läsnäollessa. Tämä käytös osoittaa kaikille lapsille, että heidän vanhempiensa sanat eivät merkitse mitään. Mitä k´neged mitä, vanhemmat voivat rankaista tätä lasta julkisesti. Hänen nuhteleminen sisarustensa läsnäollessa osoittaa, kuinka ankarasti käyttäytyy chutzpadikia vanhempia kohtaan. Jopa näissä tapauksissa vanhempien tulee varmistaa, että lapsi todellakin toimi chutzpasta. Jotkut lapset ovat liian nuoria ymmärtämään, että heidän käytöksensä oli chutzpadikia, ja toiset ovat saattaneet oppia tämän käytöksen ystävältä. Liian hätäinen rankaiseminen voi johtaa lapsen tarpeettomaan hämmennykseen ja pysyviin emotionaalisiin arpeihin. ellauri336.html on line 289: Rabbi Morgenstern does family counseling and lectures extensively in Israel and abroad on shalom bayis, chinuch habanim, family communication and dating, and has produced a popular tape & CD series on these topics. His articles on these topics and Jewish hashkafa have appeared internationally in Jewish newspapers and magazines. ellauri336.html on line 305: The parts of the body that are considered ervah (private because they are potentially sexually-attractive) are alluded to in Shir HaShirim (Song of Songs). This includes the hair as perverse 4:1, “You are beautiful, my love, you are beautiful. Your eyes are like doves, your hair inside your kerchief is like a flock of goats that stream down from Mount Gilead” (Brachos 24a). Of course, the details of different types of ervah differ. For example, a woman’s singing voice is considered private in halacha but not her speaking voice. Similarly, uncovered hair is considered private for a married woman but not for a single woman. (It’s also not retroactive; married women don’t have to hide photos of themselves from before they were married.) ellauri336.html on line 310: The Rabbis asked Kimchis what she had done to merit having seven sons serve as Kohein Gadol (High Priest). She responded that the beams of her house never saw her with her hair uncovered. While the Rabbis rejected her hypothesis (because many other women have acted likewise), the extent to which she observed this law is still presented as an example of meritorious behavior (Yoma 47a; see Yerushalmi Megilla 1:10 for the accepted opinion as to the merit of Kimchis); ellauri336.html on line 318: The fact that there may be such a source is hardly a “slam-dunk” in favor of head-shaving for a variety of reasons. The Talmud in several places either implies or states explicitly that the practice of women is not to shave their heads. For example, Eiruvin 100b says that one of the “curses of Eve” is that women grow their hair long, while Nazir 28b says that a man can cancel his wife’s vow to shave her head if he finds it unattractive. Furthermore, the Shulchan Aruch expressly prohibits women from shaving their heads (YD 182:5). The Zohar, while important, is not a halachic work so ruling from when it contradicts the Talmud or works of halacha is not a simple thing, and Hasidic communities act differently in such a situation than non-Hasidic communities. So this matter goes beyond merely acting leniently vs. acting stringently. (There are also those authorities who say that that’s not even what that Zohar means.) ellauri336.html on line 320: This is not even the practice of all Hasidic communities. There are some Hasidic sects where the leadership may consider it obligatory for their adherents, others where it may be an optional practice, and still others where it may be virtually unheard of. ellauri336.html on line 322: So is head-shaving a thing? Yes, but chiefly among women who belong to communities that follow that understanding of the Zohar in this matter. The majority of Orthodox women do not shave their heads. Rather, they cover their hair in a variety of ways and to a variety of degrees. ellauri336.html on line 330: This article was sponsored by Exhilaread, a thrilling journey to literacy. ellauri336.html on line 336: If Kimchis had 7 sons who each became a Kohen Gadol, does that mean she had 6 sons die in her lifetime? Or is there some way where each one became impure and another son had to take over as Kohen Gadol temporarily? ellauri336.html on line 342: The latter; one who substitutes for an incapacitated Kohein Gadol is also considered a Kohein Gadol. If the ones who had served had died, she wouldn’t have been asked about her merits! ellauri336.html on line 350: AJ, it’s the second. Otherwise, it wouldn’t be a zechus. Each son served as the Kohen Gadol at some point, but more than one person at a time could be qualified to serve as the Kohen Gadol should the “chief” Kohen Gadol be impure or otherwise indisposed. The position of “vice” Kohen Gadol is known as “s’gan kohen gadol.” ellauri336.html on line 354: Let’s be honest it’s a very small minority that still practices the head shaving tradition. Most rabbis don’t believe in it. I’m chassidish and don’t practice that minhag as well as none of my friends do. ellauri336.html on line 358: But, again — where does head-shaving come from? Certainly not the Torah. Right? ellauri336.html on line 366: Just came across this post. My mother, Nechama bat Nissan, of blessed memory told me that the reason women from Eastern Europe shaved their heads was that during the pogroms the Russian soldiers would crash a Jewish wedding; kidnap the bride, and rape her. The woman would shave her head to be unattractive to the Russian beast. But did it really work? Nowadays everyone seems to be shaving between their legs, has that ever cooled anybody's boner down? ellauri336.html on line 368: The other point I’d like to make is that a woman’s hair is cited (somewhere,) as her crown. After she is married, the beauty of her hair is only available for her husband to see. This helps makes her seductive to him. I also have to say that I can’t imagine having an intimate relationship with a woman with a shaved head as I have referenced in the previous paragraph. ellauri336.html on line 372: From what I’ve heard, this practice started in Europe generations ago, where Jewish women were targeted.(attacked/kidnapped) By having their head shaved under their head covering it made them less attractive for potential attackers. I’m not sure of the source of this information, though most of my father’s family, shave their heads. ellauri336.html on line 380: Because women’s hair is not as erotic as private parts. It is sensual, not sexual. You may give head as much as you wish but no offspring will result. ellauri336.html on line 392: It SHOULD be the responsibility of adult males to BE able to control themselves but alas it seems popular in Jewish Life to make excuses pertaining to their weaknesses and inability to control themselves. I guess it shows it angers me. There are such double standards it causes me growl moments 😔 ellauri336.html on line 400: Jehovahs Witnesses cover their head/hair if doing bible studies with a man or with a male present. ellauri336.html on line 404: My five year old daughter caught a glimpse of the part in Unorthodox where Esty’s hair was shaved and she had a visceral reaction to it. She wondered why Esty’s hair all had to be shaved off? Couldn’t they just leave some on top for her? Interesting the unedited reactions and feelings of children. ellauri336.html on line 417: I completely disagree. I CHOSE to “up my observance level game” all on my very own. I dress more modestly and never leave the house with my hair uncovered. My husband and kids are supportive of my “modern orthodox” observance level even though they do not share it. No one, but NO ONE forced this on me…I don’t shave my head but I would if I had the guts to. I just find my hair annoying.. 🙂 ellauri336.html on line 421: I hear you. It certainly feels that way no matter how often we are told it is not. I guess a lot of anger and confusion grew in me from being that 9 year old girl reading the line ‘ thank G_d we were born men not women’ in a prayer book. I have never forgotten it 🙁 ellauri336.html on line 425: I addressed this challenging prayer here https://jewinthecity.com/2018/11/how-i-deal-with-thank-you-for-not-making-me-a-woman-shelo-asani-isha-blessing/ ellauri336.html on line 429: Perhaps if one looks at it in the light of all the responsibilities a woman…a wife…a mother (the whole concept of conceiving, baring and raising the chikdren) has….the man is joyful in not having to be a woman. Be grateful to God how we are wonderfully made and to what responsibilities He has given us …if you want to say “role”…His perfect plan. ellauri336.html on line 488: 10 kysymystä: Vastaa Eliezer-tietokilpailuun. Osallistu Eliezer-tietokilpailuun. Binghamtonin alumnien ja opiskelijoiden 18 tunnin vierailu Israeliin. Liinoilla ei ole taskuja. 17 faktaa Isaacista, jotka jokaisen juutalaisen pitäisi tietää. Kingston, NY, miehen sisar murhattiin 7. lokakuuta. Sadat tuli lohduttamaan häntä. Sodan, terrorin ja antisemitismin keskellä tutkimusraportit kertovat amerikkalaisen juutalaisen henkisestä heräämisestä. Uskovatko juutalaiset taikuuteen vai noituuteen? Sota Israelissa lisää kansainvälistä mezuzahien ja tefillinin kysyntää. Mitä sana "älykkyys" voi opettaa sinulle? Mitä sinun tulee tietää kävelystä sapattina. En koskaan tuntenut Isääni. ellauri336.html on line 502: © 1993-2023 Chabad - Lubavitchin mediakeskus. Lahjoita tietojasi meille. Ehdot ja tietosuoja. Ota yhteyttä. ellauri336.html on line 507: Why did Kimchis have seven sons who were kohen gadol? Or, why is popa 20 blatt behind. In any event, it isn’t because she covered her hair, as the gemara says ???? ??? ?? ??? ???? ????. Yes, but as those of us 20 behind in the daf know, and as was pointed out in that thread, the 2nd and 3rd became kohen gadol when the first was tamei. ellauri336.html on line 511: So if someone has several sons and they all become K”G, would that not mean that either at least some or most of them died in her lifetime, or they became tamei while serving as K”G? How could either of those scenarios be considered a sachar for her tznius? Not trying to be disrespectful – I am having real difficulty understanding the positive aspect of this quote in the Gemarah, when obviously something not so good had to have occurred in order for Kimchis to have so many sons who served in that capacity within her lifetime. ellauri336.html on line 513: They didnt die. The gemara relates that twice on yom kippur (2 different years) the kohen gadol (her son) had to leave the beis hamikdash, and in the process became tamei requiring his brother to take over. That would account for at least three of her sons serving as kohen gadol with none dead. The story the gemara relates as to how the KG became tamei is not a negative either. The spittle of a non jew landed on him. ellauri336.html on line 533: Vaikka saatat todellakin päästä eroon ja leikata kulujasi, olet kuitenkin valehdellut ja osoittanut lapsillesi, että valehtelemalla voi saada rahaa. Kuinka vanhemmat voivat tehdä vaikutuksen nuoriin, etteivät he koskaan lausu shekeriä, jos he itse puhuvat valheellista lastensa edessä, missä se heille sopii? Vanhempien tulee jatkuvasti korostaa ja osoittaa, että emes, rehellisyys kaikissa olosuhteissa, on seikka, jota on tavoiteltava, hinnasta tai olosuhteista riippumatta. ellauri336.html on line 539: Reb Sholom Shwadron kertoi kuinka Jerushalmen juutalainen havaitsi suuren perheen joukkojen menevän paikalliseen kauppaan ostamaan alkoholia samalla kun punnittiin parasta tapaa säästää kuluja. Lähestyessään vanhempia hän hymyili ja ehdotti "Tiedän parhaan lahjan lapsillesi, eikä se maksa sinulle paljon". Nähdessään heidän silmiensä syttyvän, hän jatkoi. "Menkää kotiin viettämään laatuaikaa lasten kanssa. Tälle ei ole mitään korvaavaa." Mielenkiinto sammui perheen silmistä. Takaisin prenkkuhyllylle. ellauri336.html on line 551: Vaikka moraalitonta maailmanympäristöä ei ole mahdollista sulkea kokonaan pois, on vähintäänkin vanhemman velvollisuus tuntea lastensa käyttäytyminen ja säännöllisesti tarkistaa taskut ja valvoa heidän puuhiaan. Joka ei ole varovainen tässä eikä hallitse perhettään, sitä itseään pidetään syntisenä (Shulchan Aruch, Even Eser 178:21). Vanhemmilla on vastuu olla täysin valppaina ja tietoisia. Vanhempien on pidettävä huoli että lapset eivät salaa mitään vanhemmiltaan. Tämä ei kuitenkaan vaadi vanhempien ryhtymistä salapoliisiksi, jotka ovelasti tutkivat lastensa huonetta ja käyttäytymistä. Tiukat kuulustelut ja korvilleveto riittävät. ellauri336.html on line 581: Commenting on the recently Israel-Palestine tensions, Thunberg had a take which didn’t go down very well with Twitter. For weeks now, Palestinian protesters and Israeli police have clashed on a daily basis in and around Jerusalem’s Old City, home to major religious sites sacred to Jews, Christians and Muslims and the emotional epicentre of the Middle East conflict. On Monday, stun grenades echoed across a holy hilltop compound, and hundreds of Palestinians were hurt in clashes between stone-throwing protesters and police firing tear gas and rubber bullets. Police were also injured! And men! ellauri336.html on line 594: Thank goodness: Climate change alarmist and darling of the international liberal media Greta Thunberg has, at long last, weighed in on the conflict between Israel and Hamas. In a social media post published Friday morning, Thunberg held up a sign that read, “Stand with Gaza,” while writing: “Today we strike in solidarity with Palestine and Gaza. The world needs to speak up and call for an immediate ceasefire, justice and freedom for Palestinians and all civilians affected.” ellauri336.html on line 598: Thunberg also shared an Instagram post to her “story” that called on people across the world to engage in a “general strike” and refuse to go to school or work to show “solidarity” with Palestinians. The post reads: “Let's make it together a reality and bring as much pressure on the West to change it's [sic] racist policies and to stop the genocide in Gaza! We will not be silent while our people, our families are being slaughtered!” ellauri336.html on line 614: Tämä "uutinen" on vuodelta 2019, ennen pandemiaa. The state – which leads the way as US output of oil and gas is forecast to rise 25% in the next decade – is intensifying its production pipeline by pipeline. In the same month that Greta Thunberg addressed a UN summit and millions of people took part in a global climate strike, lawmakers in America’s leading oil- and gas-producing state of Texas made a statement of their own. ellauri336.html on line 622: With kindred spirits in the Trump White House, Texas is now intensifying its support of the fossil fuel industry and, pipeline by pipeline, literally laying the groundwork for production to ramp up even more in the next decade. ellauri336.html on line 624: The scale of new production is “staggering”, according to an analysis by Global Witness, a campaign group, with Texas leading the way as US output of oil and gas is forecast to rise by 25% over the next decade. This makes it a “looming carbon timebomb”, the group believes, in a period when global oil and gas production needs to drop by 40% to mitigate the worst impacts of the climate crisis. ellauri336.html on line 627: The US is already the planet’s leading producer of oil and gas and central to its rise is the Permian Basin, a shale region of about 75,000 sq miles extending from west Texas into New Mexico. ellauri336.html on line 632: “Having some kind of wild west boom going on in Texas where it’s every man for himself drilling as quickly as possible and trying to pull the stuff out of the ground in a kind of frenzy, that’s just the precise opposite to what should be going on,” said Lorne Stockman, a senior research analyst at Oil Change International, a clean energy advocacy group. ellauri336.html on line 634: While there are some indicators of a slowdown in the growth rate, Chevron’s president of North American exploration and production, Steve Green, told an industry event in October that the oil major sees a “boom boom boom kind of economy” with a “long, healthy pace of activity in the Permian and Texas for decades to come”, Bloomberg reported. ellauri336.html on line 636: The Permian’s fortunes are not dependent on the whims of one or two dominant companies – there are hundreds of operators, from tiny independents to huge multinationals such as Chevron, ExxonMobil, BP, Shell and ConocoPhillips, many of the corporations which, as the Guardian has reported, are behind a large proportion of the planet’s carbon emissions and are poised to flood markets with an additional 7m barrels per day over the next decade. ellauri336.html on line 638: Gene Collins has witnessed firsthand the flipside of the Permian’s economic boom. The 68-year-old, who runs an insurance agency and is on the board of a local economic development corporation, was born and raised in Odessa, a city which, with neighbouring Midland, is at the heart of the Permian. Heavy trucks are damaging road surfaces, traffic accidents have increased and housing rates have soared, he claimed. ellauri336.html on line 640: “It has not been a gradual growth. It’s been the type of growth that puts such a strain on the community that we’re unable to keep up with what we need to handle the crowds, the influx. Our housing shortage is really epidemic. It puts a burden on our school districts. We need teachers but we can’t bring teachers in because we have no place for them to stay,” Collins said. ellauri336.html on line 646: “We probably have some of the worst air that we’ve ever had out here in west Texas” Collins said. “Every night we flare out here, let off natural gas, a lot of it really fugitive emissions because we don’t have the regulators out here.” ellauri336.html on line 648: A spokeswoman for the Texas Oil and Gas Association, a trade group, did not respond to a request for comment on how the industry plans to improve air quality in the Permian. Its president, Todd Staples, has said that its members “are accomplishing emissions progress through voluntary programmes, innovations and efficiencies”. ellauri336.html on line 658: Busby hopes natural disasters might accelerate change by altering the economic equation. Fortunately, man made disasters in Ukraine and Israel work just the opposite. The Gulf coast’s vulnerability to storms potentially made more severe by global heating – such as Harvey, which flooded much of the Houston area in 2017 - could damage ports, refineries and petrochemical plants, erode financial markets’ enthusiasm for fossil fuel investments, hurt companies’ bottom lines and push climate concerns higher up the priority list for voters in traditionally conservative suburban and rural areas. Small hope. ellauri336.html on line 660: Collins doubts that a radical transformation is imminent. “We have climate change deniers running the government. So there’s really no benefit to them in restricting drilling if they think that the energy that is produced outweighs the risk,” he said. ellauri336.html on line 683: QUincauan HERRA sine tadhot ratki minua wnocta? quincauan sine poispeitet Casuos minusta? ellauri336.html on line 685: Quincauan minun pite murectiman Sielusani? ia minua adhistettaman minun Sydhemesseni iocapeiue? ellauri336.html on line 695: Mine tadhon HERRALLE weisata/ Ette hen nin hyuesti minun wastani teke. ellauri336.html on line 722:

Jumalan kiroaminen käyttämällä Tetragrammia, joka tunnetaan nimellä megadef (מגדף)) ellauri338.html on line 2: ad> ellauri338.html on line 17: ad> ellauri338.html on line 26: adding-right:2%">Thomas Schelling ellauri338.html on line 28: adb32be77984.s3.amazonaws.com%2Fpublic%2Fimages%2Fb9d3258b-ca1f-4cc2-96ad-54432f6486ab_1024x1024.png" width="100%" /> ellauri338.html on line 48: Schelling’s idea of limited or graduated reprisals—which he later set out in Arms and Influence (1966)—was adopted by the United States in 1965 as Operation Rolling Thunder, which involved the bombing of selected targets in North Vietnam in the expectation that it would deter the North Vietnamese from continuing the war. When this failed to deter North Vietnam, the bombing campaign was escalated, in spite of Schelling’s advice that the bombing should be abandoned if it did not succeed in the first three weeks. ellauri338.html on line 52: Schelling was elected president in 1991, and, in his presidential address “Some Economics of Global Warming” (1992), he advanced an argument in favour of a large carbon footprint as a deterrent for those with a smaller one. Talk softly but carry a big parabellum. ellauri338.html on line 54: Schelling’s analyses generally relied on clear logical argument rather than esoteric mathematics, like eliminating customs barriers and graduated nuking of those against it. ellauri338.html on line 56: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d8/1610_Cecco_del_Caravaggio_Christ_expulses_money_changers_anagoria.JPG/800px-1610_Cecco_del_Caravaggio_Christ_expulses_money_changers_anagoria.JPG?20120904164840" /> ellauri338.html on line 61: Mulla alkaa olla mummilta äidin kautta perittyä lonkkavikaa. Se on hauska lisä sokeritaudin oireisiin ja hampaan kohta irrottavaan paradontiittiin. ellauri338.html on line 77: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6e/Rembrandt_Harmensz._van_Rijn_063.jpg/440px-Rembrandt_Harmensz._van_Rijn_063.jpg" height="300px"/> ellauri338.html on line 79: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f5/John_White_Alexander.jpg" height="300px"/> ellauri338.html on line 80: Bodies-suorasoittosarjan homopari vetää lonkkaa sylityxin. Lonkka meni sijoiltaan, jonka johdosta Jaakobille tuli Issias. Vasemmalla Rembrandtin visio. Keskellä DI Hillinghead, Oikealla John White Alexander, Isabellan maalari. ellauri338.html on line 85: Martin Gilbert oli piirrellyt kirjan täyden juutalaismielisiä karttoja Arab-Israel konfliktista 1973. Kirja oli tarjon Pasilan sivukirjaston ajankohtaista hyllyssä. Kappas Martin on kuin onkin anglosexisesta nimestä huolimatta juutalainen! Hänen isänsä oli kultaseppä Goldberg ja äiti Miriam. Kaikki hänen isovanhempansa olivat syntyneet juutalaisten aitauxessa Tsaari-Venäjällä (nykyinen Puola ja Liettua). Yhdeksän kuukautta toisen maailmansodan puhkeamisen jälkeen hänet evakuoitiin Kanadaan osana Britannian pyrkimyksiä suojella lapsia. Vanha tautien vaivaama mies, pieni kuin pyhänä kasvanut. Martinin tarkoitus oli puolustella Israelin vuoden 1973 hyökkäyssotaa jossa GT-sählämit etenivät Suezin kanavalle asti, missä ne sitten pysäytti länkkäreiden huoli kanavan läpikulkuliikenteestä. Ei hitto sentään ruveta maxamaan juutalaisille siitä tulleja. ellauri338.html on line 105: Knov You Are Loved. Vittu se BODIES suorasoittoscifi oli sitten PASKA. Siinäkään ei ollut yhtään sympaattista tyyppiä. Nippu nykyaikaisia kyttäkovixia, ruiopelo mitääntekemätön nörtti jonka tehtävä oli vaan maata luoti silmässä, blondi homopulu ja viirusilmäinen diktaattorioletettu. Loppuvizissä tiskirättipäinen filistiiniämmä ja huonojen tilanteiden miestä muistuttava unortodoxi päivittelevät jälkimmäisen taxissa Lontoon liikenneruuhkia. Se että sarjan juutalaiset ovat hyvixiä on dead giveaway. ellauri338.html on line 107: Francesca Stavrakopoulou toteaa, että vaikka kirjoitus viittaa "Daavidin taloon", se ei todista Daavidin historiallisuudesta eikä 9. vuosisadalla eaa. peräisin olevan juutalaisten valtakunnan olemassaolosta. Tarvitaan lisäselvitystä. Garfunkel väittää, että yhdistettynä Khirbet Qeiyafasta löydettyjen arkeologisten todisteiden kanssa kirjoituksen viittaus "Daavidin huoneen kuninkaaseen" on ensisijainen todiste siitä, että David oli historiallinen henkilö ja keskitetyn rajalle roudatun raudan perustaja. ellauri338.html on line 121: Beta Israel tai Falasha on aiemmin Etiopiassa asunut ryhmä, jolla on perinne polveutua Danin kadonneesta heimosta. ellauri338.html on line 136: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f5/Basilpot.jpg" /> ellauri338.html on line 145: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/29/Isabella_and_the_Pot_of_Basil.jpg/286px-Isabella_and_the_Pot_of_Basil.jpg" height="300px" /> ellauri338.html on line 146: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/82/John_Everett_Millais_-_Isabella.jpg/600px-John_Everett_Millais_-_Isabella.jpg" height="300px" /> ellauri338.html on line 155: ads/20.-Jewish-Refugees-from-Arab-Lands-copy-1-e1651083886184-388x372.png" height="200px" /> ellauri338.html on line 213: Venäjän luoteis-Venäjän alueellisen kasvun trendi lakkasi kokonaan Suomen liittyessä 1809 Venäjän valtakuntaan. Neuvostohallituksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisen varjopuolena oli Leningradin turvallisuuden varmistamiseen liittyvän geopoliittisen ongelman paluu. ellauri338.html on line 223: Pokhlebkinin mukaan ruoka ei ole vatsan ongelma, "vaan sydämen ongelma..., kansallisen sielun palauttamisen ongelma". Niinpä hänen mielestään on ruokia, jotka eivät ole kadonneet venäläisestä keittiöstä yli vuosituhanteen, kuten kaalikeitto mustalla leivällä. Pokhlebkin mainitsi "kaalikeiton tuhoutumattoman aromin, kaalin hengen, joka aina seisoi venäläisessä mökissä".. Verratessaan venäläistä ruokaa ranskalaiseen hän mainitsi hapankaalin, suolakurkun, kuivatut herkkutatit, smetanan ja piparjuuren, joita hänen mielestään ei ole Ranskassa. ellauri338.html on line 261: Bush tuli tänne Gorbatšovin sanansaattajana. Hän kuulosti monella tapaa vähemmän radikaalilta kuin omat kommunistipoliitikkomme Ukrainan valtion suvereniteettikysymyksessä. Loppujen lopuksi heidän on asetettava ehdolle täällä Ukrainassa, mutta hän ei. ellauri338.html on line 265: Bushin puhe herätti myös kritiikkiä kotona koskemattomuudesta, vaikka hän tuskin oli yksin siinä; vasta edellisenä vuonna Britannian pääministeri Margaret Thatcher oli julistanut, ettei hän voi avata suurlähetystöä Kiovassa enempää kuin San Franciscossa. Boston Globe kutsui sitä " Bushin liigaksi Kiovassa" pääkirjoituksessa, jossa hän kritisoi Bushia siitä, että hän "suomissi häntä liian syvästi saadakseen lohtua sisäisen kansallisen keskustelun toisella puolella". Sanomalehti katsoi, että Bush oli ollut epäreilu kielellään, erityisesti käyttämällä ilmauksia, kuten "itsemurhainen nationalismi", "etninen viha" ja "paikallinen despotismi", jotka sen mielestä "menivät liian pitkälle". 29. elokuuta 1991 Ken Safiren setä William Safire käytti New York Timesin kolumniaan nimetäkseen sen "Chicken Kiev" -puheeksi. Myöhemmin Safire kommentoi, että puhe oli saanut Bushin vaikuttamaan "vapauden vastaiselta" ja vaarantanut Yhdysvaltojen suhteet Ukrainan "nousevaan eurooppalaiseen valtaan". Mensch näitä amerikan juutalaisia. ellauri339.html on line 2: ad> ellauri339.html on line 17: ad> ellauri339.html on line 26: adding-right:2%">Marshal Zhukov ellauri339.html on line 40: "Kuoriainen muurahaispesässä" on liiton veljien Arkady ja Boris Strugatskin fantastinen dekkari (1979). Toiseksi viimeinen kirja "The World of Noon" -sarjassa, toinen kirja trilogiassa, joka kertoo Maxim Kammererin elämästä ja seikkailuista. Juoni koskettaa joitakin tärkeitä aiheita, esimerkiksi erikoispalveluiden oikeutta tappaa korkeampien tavoitteiden nimissä. Korkeampi tavoite tarkoittaa yleensä silverbäkkejä. Licence to kill. Tarkoitus pyhittää keinot. Ad majorem dei gloriam. ellauri339.html on line 51: adding:1em"> ellauri339.html on line 56: Luultavasti noin vuonna 987 tolteekkikuningas Quetzalcoatl (mayakielellä Kukulcán) valtasi Chichén Itzán ja teki siitä pääkaupunkinsa. Tolteekkikulttuuri sulautui alueen mayakulttuuriin saaden vaikutteita myös keskisestä Meksikosta ja Puuc (Puuhiset)-kulttuurista. ellauri339.html on line 58: Sotaisat tolteekit tunnetaan ihmisuhreistaan ja Chichén Itzá oli uhrausrituaalien näyttämönä. Kun Mayapanista tuli Jukatanin alueen pääkaupunki ja Chichén Itzá muuttui pelkäksi turistipaikaksi, yleison mielenkiinto laantui ja kaupunki hylättiin vähitellen. Se kuitenkin pysyi pitkään pyhiinvaelluspaikkana. Vuonna 1531 espanjalainen konkistadori Francisco de Montejo valtasi kaupungin. ellauri339.html on line 60: Alueella on kahdeksan mesoamerikkalaisen pallopelin pelikenttää, joista suurin Gran Juego de Pelota on kooltaan 166 x 68 metriä. Kaiverrusten perusteella pelien säännöt ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Välillä peli on muistuttanut jalkapalloa, toisinaan on käytetty mailoja – kentän seinämillä on kivestä veistettyjä renkaita, joiden läpi pallo on pitänyt saada. ellauri339.html on line 62: Cenote Sagrado on 60 metriä leveä ja 35 metriä syvä lähde, johon on aikojen kuluessa uhrattu paljon ihmisiä. Uhrattavat kävivät ennen seremoniaa saunassa puhdistautumassa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Itse tilaisuudessa uhri sidottiin liikuntakyvyttömäksi koruilla ja hienoilla kankailla ennen kuin hänet työnnettiin veteen. ellauri339.html on line 68: Lisäksi Kammerer lukee Abalkinin raportin Nadezhdan planeetalla tehdystä taistelusta, jonka hän suoritti yhdessä Shcheknin kanssa. Raportti esitetään "tarina tarinassa". Nadezhdassa tapahtui ympäristökatastrofi, ja ihmiset alkoivat ikääntyä ja rappeutua noin 15-vuotiaana joidenkin DNA-ongelmiensa vuoksi. Tuntemattomat (ilmeisesti samat vaeltajat, jotka mainitaan monissa Strugatskien teoksissa) evakuoivat suurimman osan väestöstä johtaen heidät tunneleiden läpi jonnekin kaivoksiin johtavia portaita pitkin. ellauri339.html on line 82: Monia vuosia myöhemmin, kun "löytöjät" kasvoivat, heille yritettiin kertoa heidän alkuperänsä salaisuus. Ensimmäinen koehenkilö oli Korney Yashmaa, tuleva edistysaskel (kuvattu teoksessa "The Guy from the Underworld"). Korney otti tiedon salaisesta henkilöllisyydestään rauhallisesti, mutta tämä ei tuonut mitään hyötyä "löytäjä"-ilmiön tutkimukselle. Toinen yritys paljastaa salaisuus päättyi traagisesti: kohde otti hänelle kerrotun ulkoisesti rauhallisesti, mutta jonkin ajan kuluttua hän kuoli olosuhteissa, jotka eivät sulkeneet pois itsemurhaa, samalla vahvistaen "löytöjen" yhteyden "sytyttimiin" - hänen kuolemansa jälkeen havaittiin, että vastaava "sytytin" oli kadonnut. Tutkijat eivät uskaltaneet jatkaa, ja jäljelle jääneet "löydöt" jäivät pimeyteen. ellauri339.html on line 88: Abalkin menee museoon Maya Glumovan luo, missä nallit säilytetään ja jossa Sikorski makaa jälleen väijytyksessä. Maxim sieppaa Levin matkalla ja yrittää saada hänet olemaan menemättä museoon. Abalkin ilmoittaa, ettei hän enää halua noudattaa käsittämättömiä kieltoja ja aikoo elää maan päällä ja tehdä mitä haluaa. ellauri339.html on line 101: Georgy Zhukov kävi läpi kaikki asepalveluksen tasot - yksityisestä vapaaehtoisesta keisarillisen armeijan vuonna 1915 korkeimpiin riveihin ja tehtäviin Suuren isänmaallisen sodan aikana ja sen jälkeen. Hänen nimeensä liittyvät Suuren isänmaallisen sodan tärkeimmät käännekohdat. Syyskuussa 1941 Leningradin rintaman komentajaksi nimitetty Žukov pysäytti vihollisen pohjoisen pääkaupungin muureilla. Lokakuun 10. päivänä Länsirintamaa komensi Žukov, joka ei myöskään sallinut saksalaisten lähestyä Moskovaa ja käynnisti 5.-6. joulukuuta hyökkäyksen Klin-Solnetshnogorsk -operaation, joka päättyi Army Group Centerin tappioon. Ja vuonna 1942 Georgi Zhukov oli kirjoittanut Operaatio Uranus - Pauluksen armeijan piirittämisen ja tappion Stalingradissa. Ja kaikki puna-armeijan muut voitot ovat myös Žukovin ansiota. Berliinin valtaukseen saakka. 8. toukokuuta 1945 kello 22.43 Karlshorstissa Žukov hyväksyi natsi-Saksan joukkojen ehdottoman antautumisen kenttämarsalkka Keiteliltä. Ja Zhukov isännöi voittoparaatia Punaisella torilla Moskovassa. ellauri339.html on line 105: Stalinin kuoleman jälkeen Žukov palasi Neuvostoliiton armeijan johtoon. Hän oli jopa Neuvostoliiton puolustusministeri ja NSKP:n keskuskomitean politbyroon jäsenehdokas. Mutta vuonna 1957 Pravda-sanomalehdessä ilmestyi marsalkka Konevin artikkeli, jossa todettiin, että Žukov "armeijana ja valtiomiehenä väärin, puolueettomalla tavalla johtai niin monimutkaista organismia kuin nykyaikaiset asevoimat ja loukkasi törkeästi Leninistiset asevoimien johtamisen periaatteet", "ansioitti ansaitsemattomasti itselleen erityisen roolin suunnitelman laatimisessa strategista hyökkäysoperaatiota varten natsijoukkojen kukistamiseksi Stalingradissa" ja juurrutti "persoonallisuutensa kultin" asevoimiin. ellauri339.html on line 152: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ae/B-61_bomb_%28DOE%29.jpg/1600px-B-61_bomb_%28DOE%29.jpg" width="70%" /> ellauri339.html on line 166: Sanna Marin poseeraa yläosattomana läpinäkyvässä paidassa tuoreessa somekuvassa. Suomen etninen pääministeri käveli Espanjan Sevillan kaduilla läpikuultavassa paidassa. Onse hyvä ettei Suomen puolustus enää ole niin latuskan nakualueen ja ohuiden hepenien varassa. ellauri339.html on line 168: Stalingrad (ven. Авангард), on Venäjän nahjusjoukkojen hyperpersoonalliinen haistelukärki. Se voidaan asentaa joihinkin mannertenvälisiin nahjuksiin. Stalingrad on nopea, vaikeasti torjuttava ja tarkka. Kärki lentää liukuen limakehän yläosassa. Tällöin kärki pystyy mutkittelemaan ja lentämään pidemmän matkan. Tällöin se kykenee väistämään monet ballistien torjuntayrityxkset. Kärkeen sijoitettu ase voi olla ydinlataus tai tavanomainen räjähde. Avaruudessa toimiville torjuntajärjestelmille Stalingrad lentää liian matalalla. ellauri339.html on line 170: Kevyiden hepenien riisunnan asiantuntija Jeffrey Lewis Institute of International Studiesista on epäillyt Stalingradin kykyä väistää nahjuspuolustus. Perusteluksi hän antaa sen, että liukuvana haistelukärki lähestyy majavaa hitaammin kuin mannertenvälisten nahjusten perinteiset kärjet, jotka tulevat limakehään jyrkässä kulmassa. ellauri339.html on line 174: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/41/Lina_Sandell.jpg" /> ellauri339.html on line 184: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4b/MennoSimons.jpg" /> ellauri339.html on line 226: Druzhby narodof nadezhnyj oplot! Terve vapaa isänmaamme, ellauri339.html on line 250: Druzhby narodov nadjozhnyj oplot! ellauri339.html on line 253: Партия Ленина - сила народная Grjaduštšije nam otkryvajut goda. ellauri339.html on line 262: My vidim grjadushtsheje nashej strany ellauri339.html on line 274: Druzhby narodov nadjozhnyj oplot! ellauri339.html on line 283: Lauluntekijät: Sergej Vladimirovich Mikhalkov / Anatolij Nikolaevich Aleksandrov ellauri339.html on line 311: Pour tirer l’esprit du cachot, Saadaksesi mielen pois vankityrmistä, ellauri339.html on line 335: Sur nos cadavres calcinés Hiiltyneillä ruumiillamme ellauri339.html on line 412: Svojo potrebovat nazad! Pyydä omasi takaisin! ellauri339.html on line 485: Sunnuntaina Kostamuksen chatteihin alkoi ilmestyä viestejä polkupyörävarkauksista. "Pyöräni varastettiin, jätän sen koko ajan sisäänkäynnille, myös ystäväni varastettiin", kertoo yksi rajakaupungin asukkaista. "Todennäköisesti paikalliset varastavat ne ja myyvät ne sitten maahanmuuttajille." Yleensä meillä ei ole ollut varkauksia pitkään aikaan, ihmiset jättivät hiljaa polkupyörät ja skootterit sisäänkäynteihin ja kaduille. Nyt niitä on alettu tuoda kotiin kuten Bostonissa. ellauri339.html on line 494: Vladimir Zelensky sanoi Reuters Next -konferenssissa New Yorkissa, että Ukraina yrittää vielä tänä vuonna saavuttaa menestystä taistelukentällä. Hänen mukaansa taistelukontaktilinjalla ei ole umpikujaa, ja Ukrainan asevoimilla on suunnitelma jatkotoimista. Kivitetään ryssiä kauko-ohjatuilla drööneillä. ellauri339.html on line 519: Hänet vapautettiin vankeudesta 17. kesäkuuta 2022, minkä Ukrainan presidentti Vladimir Zelenski ilmoitti henkilökohtaisesti päivittäisessä iltapuheessaan. Useat tiedotusvälineet väittivät, että tämän julkaisun taustalla voi olla Tyran epävirallinen vaihto tšetšeenialkuperää olevaan Ukrainan kansalaiseen Adam Saidoviin (Gritsenko), rikospomo Murad Saidovin poikaan. Tämän version esittänyt Venäjän ensimmäisen kanavan sotakirjeenvaihtaja Irina Kuksenkova raportoi Tšetšenian tiedotusministerin Akhmed Dudajevin myöhemmästä puhelusta, joka kiisti Tšetšenian pysyvän edustajan Krimillä Isa Hatšukajevin ja Murad Saidovin osallisuuden. vaihdossa ja syytti häntä provokaatioista ja koko Tšetšenian auktoriteetin heikentämisestä. ellauri339.html on line 521: British Broadcasting Corporationin BBC:n mukaan vuoden 2022 100 inspiroivimman ja vaikutusvaltaisimman naisen listalla. ellauri339.html on line 527: Kiovan asukkaan Paievskan kasvatti hänen isoisänsä, kunnian saanut Neuvostoliiton toisen maailmansodan veteraani, joka oli taistellut Leningradin piirityksessä. Ennen sotaa Paievska työskenteli suunnittelijana, aikidovalmentajana ja vapaaehtoisena lääkärinä. Hän oli Aikido- liiton "Mutokukai-Ukraine" puheenjohtaja. Paievska loukkaantui työmatkansa aikana, jolloin molemmat lonkat oli vaihdettava ja hän jäi osittaiseksi. Hänet piti olla Ukrainan vuoden 2020 Invictus Games -joukkueen ainoa naisjäsen, joka kilpailee jousiammunnassa ja uintissa, mutta hänen vangitsemisensa esti häntä kilpailemasta uudelleen aikataulutettuihin kisoihin huhtikuussa 2022. Paievskan tytär kilpaili hänen sijastaan ja voitti pronssimitalin jousiammunnassa. ellauri339.html on line 558: Yhdessä taisteluevakuoinnissa Yulia Paevska loukkaantui lonkkanivelissään: "Lataessani autoon haavoittunutta miestä, käännyin epäseremoniattomasti ympäri, kaaduin enkä päässyt ylös. Molemmat lonkkanivelet piti vaihtaa. Yksi titaanisedoproteesi asetettiin ja myöhemmin toinen. Hän käytti lääkärikäyntejä kaksi kuukautta kainalosauvoilla, vaikka hän oli valmis hyppäämään niiltä aikaisemmin." ellauri339.html on line 562: Julia osallistui 23. heinäkuuta 2022 Kiovassa pidettyyn First Ladies and Gentlemenin toiseen huippukokoukseen ja vaati maksimaalisia ponnisteluja kaikkien vankien palauttamiseksi kotiin. ellauri339.html on line 563: The Second Summit of First Ladies and Gentlemen ( englanniksi: The Second Summit of First Ladies and Gentlemen ) on Ukrainan ensimmäisen naisen Olena Zelenskan aloite. Toisen huippukokouksen teema: "Ukraina ja maailma: tulevaisuus, jonka rakennamme (uudelleen) yhdessä. " Toinen huippukokous pidettiin 23. heinäkuuta 2022 "Sofia Kyivskan" suojelualueella, ja sen piti kiinnittää maailman huomio Ukrainan sotaan. ellauri339.html on line 589: The writing is on the wall. An op-ed in the New York Times entitled “I’m a Ukrainian, and I Refuse to Compete for Your Attention” summed things up nicely: A media junket the author’s friend had been organizing to Ukraine was canceled. The T.V. crew instead left for the Middle East. ellauri339.html on line 591: The United States controls how the war in the Ukraine proceeds and always has. Former German Chancellor Gerhard Schroeder said that it was the Americans who scuttled any chance of peace in Ukraine as early as March 2022, soon after the war began. “The only people who could resolve the war over Ukraine are the Americans. During the peace talks in March 2022 in Istanbul, Ukrainians did not agree to peace because they were not allowed to. They had to coordinate everything they talked about with the Americans first. However, nothing eventually happened. My impression is that nothing could happen because everything was decided in Washington.” ellauri339.html on line 595: Fast-forward to 2023, and the story is different. Earlier this month NBC News quietly released a report that said U.S. and European officials broached the topic of peace negotiations with Ukraine, including “very broad outlines of what Ukraine might need to give up to reach a deal with Russia.” NBC said “the discussions are an acknowledgment of the dynamics militarily on the ground in Ukraine and politically in the U.S. and Europe.” They began amid concerns that the war has reached a stalemate and about the ability to continue providing open-ended aid to Ukraine. ellauri339.html on line 597: Biden administration officials are also worried that Ukraine is running out of men in this war of attrition, while Russia has a seemingly endless supply. Ukraine is struggling with recruiting and recently saw public protests (of course not shown on American T.V.) about President Volodymyr Zelensky’s open-ended conscription requirements. Kiev is resorting to sending 40- and 50-year-olds to the front. ellauri339.html on line 599: This comes as Time is reporting Zelensky’s top advisers admitted the war is currently unwinnable for Ukraine. Things look a bit better from the point of view of Ukraine commander-in-chief General Valery Zaluzhny, who believes the war is only at a stalemate. "It's now a battle of inches," say American sources quietly. ellauri339.html on line 601: Americans will be forgiven if they never hear this bad news, never mind be surprised by it if they did. The narrative which drove sports teams to wear blue and yellow patches and E Street Band member Steve Van Zandt to paint his guitar the Ukrainian colors was simple. Amidst a flood of propaganda, the story was always the same: Ukraine was pushing back the Russians with weapons provided by a broad range of agreeable NATO benefactors. Between Ukrainian jet fighter aces with improbable kill ratios to patriotic female sniper teams with improbable hair and makeup, Russia was losing. It would be a difficult but noble slog for “as long as it takes” to drive the Russians out. ellauri339.html on line 607: It’s as compelling as it is untrue. Any thoughtful analysis of the war showed it to be, from early days, a war of attrition at best for the Ukrainian side. While the U.S. could supply nearly bottomless cargo planes full of weapons and munitions, right up to the promised F-16 fighter-bombers and M1A tanks, it could not fill the manpower gap. Any appetite for American troop involvement was hushed up early in the fight. Russia could do what she had always done at war: hunker down ellauri339.html on line 608: in the field and reach deep into its vast territory to find ever more conscripts to wait out the enemy. It didn’t hurt that Russia’s capability versus NATO equipment was surprisingly good, or perhaps the Ukrainians’ handling of sophisticated Western arms was surprisingly bad. ellauri339.html on line 610: But the most predictable factor leading to quiet U.S. moves toward some sort of “peace solution” in Ukraine is as predictable as the battlefield results. There is unease in the U.S. government over how much less public attention (despite the propaganda) the war in Ukraine has garnered since the Israeli–Hamas conflict began more than a month ago. Combined with a new Speaker of the House seeking to decouple aid to Israel from aid to Ukraine, officials fear that shift could make securing additional funds for Kiev difficult. ellauri339.html on line 620: Ukraine, like Israel, owes most of its continued existence to American weaponry. However, despite the blue and yellow splattered on social media at present, Ukraine does not have anywhere near the base of support Israel does among the American public and especially within the American Congress. The terms for resolving the war will be dictated to Kiev as much by Washington as they will be by Moscow, as with Crimea a few years ago. The end will be quite sad; Russia will very likely solidify its hold on Donbas and the Crimea, and achieve new territory to the west approaching Kiev, roughly 20 percent of Ukraine. Ukraine will be forced to set aside its goal of joining NATO even as the U.S. takes a new stand on its western border with Poland. ellauri339.html on line 622: It is all something of a set piece. America has an old habit of wandering into a conflict and then losing interest. “We have your back” and “we will not abandon you” join “the check’s in the mail” and “I’m from the government and I’m here to help” among joking faux reassurances. Our proxies seem to end up abandoned and hung out to die. As in Iraq and Afghanistan, never mind Vietnam before that, what was realized at the end could have most likely been achievable at pretty much anytime after the initial hurrahs passed away. It is sad that so many had to die to likely see it happen in 2023. ellauri339.html on line 646: Ja yksityisten lahjoittajien verkosto syntyi rahoittamaan kaiken. He maksoivat tarkkuuskiväärit ja lämpötähtäimet, veteraanien sairaanhoidon ja myöhemmin mielenterveyspalvelut. Puolustusministeriön siviiliryhmä Volunteer Council oli vuoden sisällä luetteloinut lahjoituksia yhteensä noin 12–14 miljoonan dollarin arvosta, mikä ei kattanut kaikkia vapaaehtoisryhmiä, eikä myöskään yritysten lahjoituksia, luontoissuorituksia tai työvoimaa. Diasporaryhmät Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Euroopassa antoivat miljoonia dollareita enemmän. ellauri339.html on line 661: Mitä lähemmäs kuolemaa tuottavia aseita pääset, sitä vaikeampi on saada lahjoittajien nimiä. Shpakovich viittaa nimettömään miljonääriliikemieheen, joka menetti omaisuutta Krimillä ja Itä-Ukrainassa ja ostaa nyt 20 kivääriä kuukaudessa, joihin vuorostaan kiinnitetään Tšekin tasavallasta anonyymin ulkomaalaisen kautta ostettuja kiikaritähtäimiä. Ammukset ovat kalliita, Shpakovich sanoo, joten vapaaehtoiset – jälleen nimettömät – tekevät tuhansia ampujalaukauksia käsin joka kuukausi. Kysyn, saisinko tavata joitain toimittajia. Hänen ainoa vastauksensa on salaliittolainen silmänräpäys. Ette saa! ellauri339.html on line 665: Suurin osa sotilasavun lähteestä on arviolta 20 miljoonaa ulkomailla asuvaa ukrainalaista syntyperää olevaa ihmistä. Diasporan rikkain osa on Yhdysvalloissa ja Kanadassa, ja heidän tarinassaan on lukuisia lukuja: 1800-luvun loppu, toisen maailmansodan jälkeinen ja Neuvostoliiton jälkeiset aallot. Yhdysvaltain vuoden 2010 väestönlaskennassa kirjattiin 345 000 ulkomailla syntynyttä ukrainalais-amerikkalaista. ellauri340.html on line 2: ad> ellauri340.html on line 17: ad> ellauri340.html on line 26: adding-right:2%">★ TUOMARILIIGA ellauri340.html on line 41: Central City -yliopiston professori Ira West (Iriksen adoptioisä) suunnitteli Allenin puvun ja sormustimen, joka säilyttää Adamin "sen", kun Allen on siviili-identiteetissään. Rengas voi irrottaa kokoonpuristetut vaatteet, kun Allen tarvitsee sitä ja imeä ne takaisin sisään erityisen kaasun avulla, joka kutistaa pukua. Lisäksi Allen keksii kosmisen juoksumaton, laitteen, joka mahdollistaa tarkan aikamatkailun. Supersankarikollegansa ottavat Allenin lämpimästi vastaan, niin paljon, että lähes kaikkia hänen jälkeensä tulevia vauhdikkaita verrataan usein häneen. Batman sanoo lopulta: "Barry on sellainen mies, johonka olisin toivonut tulevani, jos vanhempiani ei olisi murhattu." ellauri340.html on line 59: ads/2018/01/george-elliot-5.jpg?ssl=1" width="50%" /> ellauri340.html on line 74: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a7/Ren%C3%A9_Girard.jpg/500px-Ren%C3%A9_Girard.jpg" width="40%" /> ellauri340.html on line 82: Kylie Jenner ei ole kovin panettava. Minusta hän ei ole edes hyvännäköinen. Tollanen kummallinen akuankkahuulio ja helvatin iso perse. Mutta Renen mielestä Kylien haukunta on vain kade sijaistoiminto. Onnexi Rene on jo vainaja. ellauri340.html on line 112: 1960-luvulla Lasch tunnustautui sosialistiksi, 1970-luvulla hän kuitenkin paheksui vasemmiston uskoa ”edistykseen”- teemaa, joka onkin aivan potaskaa, pelkkää kuraa. Tässä vaiheessa Laschille alkoi muotoutua hänelle tunnusomainen yhteiskuntakritiikin tyyli: synteesi freudilaisesta ja sosiaalikonservatiivisesta ajattelusta, joka pysyi erittäin epäluuloisena kapitalismia ja sen vaikutukseen perinteisiä instituutioita kohtaan. Jopa puhtaasti historiallisissakin kirjoissaan hän kritisoi terävästi niin sanottujen "radikaalien" tavoitteita, jotka edustivat pelkästään ahneen kapitalistisen eetoksen äärimmäisiä muotoja. Jep, hyvä Lasch! ellauri340.html on line 114: Onnistuneelta vaikuttaneen vuoden 1992 syöpäleikkauksen jälkeen Laschilla diagnosoitiin jälleen etäpesäkkeinen syöpä vuonna 1993. Hän kieltäytyi kemoterapiasta ymmärrettyään sen antavan vain vähän lisää elinaikaa sekä arvioituaan sen vievän energiaa, jota hän tarvitsi kirjoittamisen ja opettamisen jatkamiseen. Eräälle asiantuntijalle hän kirjoitti: "Minä halveksin pelkän elämisen vuoksi elämään takertumista, mikä tuntuu amerikkalaisessa mielenlaadussa niin syvälle juurtuneelta." Lasch kuoli 61-vuotiaana syöpään kotonaan Pittsfordissa New Yorkissa 14. helmikuuta 1994. Oikein Lasch! Täällä GAL-TAN nelikentän lounaisnurkassa on vielä tilaa yhdelle joka ei käytä Rexonaa! ellauri340.html on line 132: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/53/Zygmunt_Bauman_%28cropped%29.jpg/440px-Zygmunt_Bauman_%28cropped%29.jpg" width="40%" /> ellauri340.html on line 146: Bauman menetti perintötuolinsa vuoden 1968 vainoissa. Hän joutui luopumaan Puolan kansalaisuudesta saadakseen luvan poistua maasta. Vuonna 1968 hän meni Israeliin opettamaan Tel Avivin yliopistoon . Vuonna 1970 hän muutti Isoon-Britanniaan. ellauri340.html on line 154: 1988: Vapaus . Philadelphia: Open University Press.ISBN 0-335-15592-8 ellauri340.html on line 260: Muita kansainvälisiä sopimuksia, jotka eivät yleensä ole "oikeudellisesti sitovia". Asiakirjat sitovat sopijapuolia vastapuolen mielestä jotenkin poliittisesti silloin, kun nämä ovat aktiivisesti osallistuneet niiden laadintaan. Niille voi kyllä käytännössä niillekin haistattaa huilua. Inter arma silent leges, you know. ellauri340.html on line 312: adline" id="Viitteet">Viitteet ellauri340.html on line 339: Comics Code Authorityn (CCA) perusti vuonna 1954 Comics Magazine Association of America vaihtoehtona hallituksen asetuksille. CCA:n ansiosta sarjakuvakustantajat pystyivät itse säätelemään sarjakuvien sisältöä Yhdysvalloissa. Koodi oli vapaaehtoinen, koska sen käyttöä ei vaadittu laissa, vaikka jotkut mainostajat ja jälleenmyyjät halusivatkin turvautua siihen. Jotkut julkaisijat, kuten Dell, Western ja Classics Illustrated, eivät koskaan käyttäneet sitä. Sen koodi, jota yleisesti kutsutaan "sarjakuvakoodiksi", kesti 2000-luvun alkuun saakka. CC-muodostelma seurasi moraalista paniikkia, joka keskittyi sarjaan senaatin kuulemistilaisuuksia ja psykiatri Fredric Werthamin kirjan Seduction of the Innocent -julkaisua. ellauri340.html on line 371: Kaikki kauhukohtaukset, liiallinen verenvuodatus, veriset tai hirvittävät rikokset, turmelus, himo, sadismi, masokismi eivät ole sallittuja. ellauri340.html on line 400: Näihin aikoihin Yhdysvaltain terveys-, koulutus- ja hyvinvointiministeriö otti yhteyttä Marvel Comicsin päätoimittajaan Stan Leeen, jotta hän teki tarinan huumeiden väärinkäytöstä. Lee suostui ja kirjoitti kolmiosaisen Hämähäkkimies- tarinan, jossa huumeiden käyttö kuvattiin vaaralliseksi ja lumoamattomaksi. Vaikka säännöstö ei nimenomaisesti kieltänyt huumeiden kuvaamista, yleinen lauseke kielsi "kaikki elementit tai tekniikat, joita ei ole erikseen mainittu tässä, mutta jotka ovat vastoin koodin henkeä ja tarkoitusta ja joita pidetään hyvän maun tai säädyllisyyden loukkaavina". CCA oli hyväksynyt ainakin yhden aikaisemman huumeita koskevan tarinan, Deadman in Strange Adventures #205 (lokakuu 1967) ensi-illan, jossa kuvattiin selvästi nimihenkilö taistelemassa oopiumin salakuljettajia vastaan. Koodin ylläpitäjä Leonard Darvin "oli kuitenkin sairas" Spider-Manin tarinan aikaan ja virkaatekevä järjestelmänvalvoja John L. Goldwater (Archie Comicsin julkaisija) kieltäytyi myöntämästä Codelle hyväksyntää huumausaineiden kuvauksen vuoksi. Sitä käytettiin kontekstista riippumatta, kun taas Deadmanin tarina oli esittänyt vain tukkukaupan liiketapahtumaa. ellauri340.html on line 402: Lee ja Marvel saivat kritiikkiä DC:n johtajalta Carmine Infantinolta "koodin uhmaamisesta" ja totesivat, että DC ei "tehdä huumetarinoita, ellei koodia muuteta". Terveys-, koulutus- ja hyvinvointiministeriön sanktioiden tarinalle levinneen julkisuuden seurauksena CCA kuitenkin tarkisti säännöstöä salliakseen "huume- tai huumeriippuvuuden" kuvaamisen, jos se esitetään "ilkeänä tapana". DC itse käsitteli aihetta sitten Code-hyväksytyssä Green Lantern / Green Arrow #85:ssä (syyskuu 1971), jossa kirjailija Denny O´Neil ja taiteilija Neal Adams aloittivat tarinan, jossa Green Arrown teini-apulainen Speedy oli heroiiniaddikti. Kansirivillä luki: "DC hyökkää nuorten suurin ongelma... Huumeet!" ellauri340.html on line 411: 19. elokuuta 2001 oli elokuun putschin kymmenvuotispäivä Olin Irkutskissa, Siperian pääkaupungissa. Tein kaupungin kaduilla useita pikahaastatteluja. ellauri340.html on line 469: Peter Handke (saksa ääntäminen: [ˈpeːtɐ ˈhantkə]; syntynyt 6. joulukuuta 1942 eli jälkeen Stalingradin tappion) on itävaltalainen kirjailija, näytelmäkirjailija, kääntäjä, runoilija, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja. Hänelle myönnettiin vuoden 2019 Nobelin kirjallisuuspalkinto "vaikuttavasta työstä, joka kielellisellä kekseliäisyydellä on tutkinut apinallisen kokemuksen reuna-alueita ja erityispiirteitä". Handkea pidetään yhtenä vaikutusvaltaisimmista ja omaperäisimmistä saksankielisistä kirjailijoista 1900-luvun jälkipuoliskolla. ellauri340.html on line 506: Monet itävaltalaisen kirjailijan päähenkilöistä ovat vaeltajia, ja kirjailijalle havaitsemistyö on yksinäistä kamppailua eristäytyneen itsensä ja hämärän ulkomaailman välillä. Kieli on silta: välttämätön havaitsemamme ja tuntemamme artikulaatiossa, mutta myös pohjimmiltaan haavoittuvainen romahdukselle. Handke kohdistaa käyttämänsä sanat mikroskooppiseen tarkasteluun: Usein on hämmästyttävä kyky siirtyä abstraktien (esimerkiksi miltä tuntuu olla "onnistunut päivä") ja täsmälleen aistinvaraisten (esimerkiksi askeleiden äänen meditaatio) välillä kaivon kannessa). Vaikka ne ovat usein irrallisia sävyltään, tämä tasainen vaikutelmien kertyminen saa lukijat kyseenalaistamaan, kuinka sopusoinnussa he ovat ympäristöönsä ja lauseisiinsa. Yksityiskohtaisuus, jonka Hedelmävarkaan kertoja yrittää pukea ympärillään oleva maailma sanoiksi, luo ristiriidan: yksittäiset hetket vaativat yksityiskohtiaan, mutta maailma itsessään on epämääräinen, ikään kuin kamppailee oman painonsa alla. [tarkenna] Se voi saada skeptisen lukijan pohtimaan, puuttuuko kertojalta – ja laajemmin myös Handkelta – joskus metsää kaikille huolellisesti kuvatuille puille. ellauri340.html on line 541: Vaikka Matka jokiin on täynnä akuutteja yksityiskohtia, jotka luonnehtivat suurta osaa hänen työstään, Handke ei koskaan käy kirjassa Bosnian muslimien luona tai puhu heidän kanssaan; hän ei myöskään yritä saada tietoa heidän kokemuksistaan sodan kauhuista – ja vain lyhyesti hän pohtii, pitäisikö hänen tehdä. ellauri340.html on line 549: Hedelmävaras on sadun linssin läpi katsotun henkilökohtaisen kokemuksen tulos, ja tuloksena on utelias yhdistelmä autofiktiota ja unelmatyötä. Ajoittain kävelynsä aikana kertoja kertoo meille tarinan nimellisvarkaasta, naisesta nimeltä Alexia (pyhän Aleksiukselle, kerjäläisten ja pyhiinvaeltajien suojeluspyhimyksestä), joka on hänelle kuin tytär. Vietettyään ulkomailla Siperiassa Alexia vaeltelee ranskalaisen "sisätilojen" pikkukaupungeissa ja metsissä, etsii äitiään ja kohtaa niin juoksevia hahmoja, että ne sulavat silmiemme edessä: pizzanjakelijapojan, joka pitää puheen tarkoittaa itsemurhaa, nimetön mies baarissa, joka pitää laajennetun luennon villin hasselpähkinän kasvitiikasta, ja mies, joka vaeltelee metsässä etsimässä kadonnutta kotikissaansa mm. Se on taatusti laissez-faire lähestymistapa tarinankerrontaan, jossa päättäväisesti "vältetään ruttoa ja koleraa kaltaisia vanhojen tarinoiden aiheuttamia tartuntoja, joiden sanotaan olevan "vielä ajankohtainen". Mutta pyrkimällä olemaan kertomatta mitään ilmeisen "olennaista" tarinaa, The Fruit Thief ehdottaa jotain alkuperäisempää: romaanin kirjoittamista ikään kuin se olisi iltasatu. ellauri340.html on line 558: ANäin on niin usein "ongelmallisten" kirjoittajien kohdalla, että tunne, että heidän maineensa on vahingoittunut, heikentää tunnetta, että he eivät ole kärsineet minkäänlaisista seurauksista. Handke on ehkä paras esimerkki tästä. Valitettuaan julkisesti Nobel-palkinnosta hän oli enemmän kuin iloinen saadessaan palkinnon ja siihen liittyvän taloudellisen yllättäen. Mutta näyttää siltä, että hänen asemaansa koskeva kritiikki kirvelee edelleen. Nobel-lehdistötilaisuudessa Handke huudahti, että toimittajan kysymys siitä, oliko hänen mielestään Srebrenican verilöyly tapahtunut, oli "tyhjä ja tietämätön", ja että hän piti parempana "anonyymiä kirjettä, jossa oli wc-paperia", jonka hän oli aiemmin lähettänyt. ellauri340.html on line 571: David Schurman Wallace. David Schurman Wallace on kirjailija, joka asuu New Yorkissa. Hän on avustava toimittaja The Paris Review -lehdessä. Abolitionistien vuonna 1865 perustama The Nation on pitkään uskonut, että riippumattojournalismilla on kyky saada aikaan demokraattisempi ja oikeudenmukaisempi maailma. Se on täyttä puppua. ellauri340.html on line 574: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/92/Salman_Rushdie_2014_%28cropped%29.jpg/440px-Salman_Rushdie_2014_%28cropped%29.jpg" height="200px" /> ellauri340.html on line 575: ads/2021/09/ashbery.png" height="200px" /> ellauri340.html on line 578: Salman Rushdie has not won the Nobel Prize for Literature, although he has had champions who say that he should win the prize due to his popularity and critical acclaim. The prize is highly competitive, with authors all over the world in mid- and late career stages being eligible. Even those like Salman whose career is practically over. Kolmantena jonossa hiihtää David Schurman WALLACE. Kollaashistakin näkyy että myös hän on kusipää. ellauri340.html on line 588: Toimittajat ja kriitikot olivat raivoissaan, mutta Handke tuplasi. Keväällä 1999, kun USA ja naton liittolaiset aloittivat pommikampanjan serbien karkottamiseksi Kosovosta, hän vieraili Belgradissa osoittaakseen tukensa Slobodan Miloševićin hallinnolle. Muutamaa kuukautta myöhemmin amerikkalaisen toimittajan Peter Maassin mukaan Handke sai Jugoslavian passin. Kun Milošević kuoli vuonna 2006, Handke piti ylistyspuheen hänen hautajaisissaan. Ei ihme että länkkärit poltti hihansa. Kyykäärme povella! ellauri340.html on line 590: Kaksikymmentäkolme vuotta sen jälkeen, kun Handke kahlaa ensimmäisen kerran näille levottomille vesille, hänen Nobel-palkintonsa julkistaminen toi uuden tuomitsemisen kuoron. Holokaustitutkija Deborah Lipstadt ilmaisi huolensa siitä, että palkinto antaisi oikeutuksen hänen väärille väitteilleen; entinen YK-suurlähettiläs Samantha Power, joka oli raportoinut Srebrenicasta toimittajana, twiittasi, että kansanmurha oli "kiistaton tosiasia". Ruotsin akatemian jäsen ilmoitti boikotoivansa menettelyä. Handke pysyi piittaamatta. Kun Maass kohtasi hänet Nobel-lehdistötilaisuudessa, Handke hylkäsi hänen kysymyksensä "tyhjinä ja tietämättöminä". Hyvä Petteri! Alan vähitellen nähdä mistä tässäkin on kysymys. ellauri340.html on line 603: ads/2013/02/26121302/jean-baudrillard.png" /> ellauri340.html on line 624: Baudrillard väitti, että merkkien ja merkityksen ylimäärä 1900-luvun lopun "globaalissa" yhteiskunnassa oli aiheuttanut (melko paradoksaalisesti) todellisuuden hämärtymisen. ellauri340.html on line 635: Hän väitti, aivan kuten poliittinen teoreetikko Francis Fukuyama, että historia oli päättynyt tai "kadonnut" globalisaation leviämisen myötä ; mutta toisin kuin Fukuyama, Baudrillard vakuutti, ettei tätä päämäärää tulisi ymmärtää historian edistyksen huipentumaksi, vaan jäteläjäxi. ellauri340.html on line 659: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c2/Razer_OSVR_Open-Source_Virtual_Reality_for_Gaming_%2816863422875%29.jpg/440px-Razer_OSVR_Open-Source_Virtual_Reality_for_Gaming_%2816863422875%29.jpg" /> ellauri340.html on line 681: FGK rähisemässä Kristiinalle ja mulle kun ei rynnätty Fredin ämyrin kuzumana RUCLin pikapalaveriin "te sankarilliset", Fred ämyröimässä mulle kun en ollut riittävästi puolustanut sen kainaloista germaanikanaa tiedekuntaneuvostossa Auli Hakulista vastaan Fredin käymässä reviirikiistassa keskusteluntutkimuxesta, "this is not your captain speaking, but rather, Fred Karlsson", "vanha professori" vainaja Kristiina-laivalla, Fred antamassa arvosanaa "niukasti hyvä" Kouvolan viran opetusnäytteessä, siitäkin narsistisesta loukkauxesta on oltava sille kiitollinen, kaikki ne kurjat vuodet Kouvolassa mielessä ajaminen alas Kymijoen sillalta tai päin Sipoon kallioleikkausta hernekeitonvärisellä mannepirssillä jonka lämmitys ei toiminut ja moottori leikkasi kiinni Viikin suoralla, kolari diapameissa Korialla, paska hopea Honda tuusannuuskana, joku vanha tietokonerakkine pelkääjän paikalla, kaikki Kouvolan idiootit riitelemässä kultaisen häkin lopetuxesta, ällö keskustalainen ylekansanedustaja apinamiehenä. FGK koitti turhaan viedä tuolit alta sekä Kimmolta että multa, sai ansionsa mukaan kun tyttärestä tuli metrin knääpiö. Sosiaalidarwinisti söi omaa lääkettä. Hylätyt ladot matkan varrella, Koskenkylän autio, uusi hampaaton Opa hyytyi Porvoossa, Rothit naapureineen riemuizivat, ei kannattaisi Wolframin jolla on jo toinen museoauto rukkina. ellauri341.html on line 2: ad> ellauri341.html on line 17: ad> ellauri341.html on line 26: adding-right:2%">Täävoi Purra ellauri341.html on line 49: "Toisaalta pelkästään Afrikan, Lähi-idän ja Aasian maiden ihmisten tyytymättömyys kolonialismiin ja ilmastokatastrofiin ja elintasoerot yhdistettynä turvapaikkajärjestelmän väärinkäytön helppouteen – eli länsimaiden perustavanlaatuiseen kyvyttömyyteen suojella itseään – pystyy varmistamaan, että Eurooppa kaatuu ihmisvyöryn alle ennemmin tai myöhemmin, mikäli radikaaleja muutoksia ei kyetä tekemään." ellauri341.html on line 56: adnesar">Nebukadnessar I (/ n ɛ b j ʊ k ə d ˈ n ɛ z ər /), hallitsi n. 1121–1100 eKr., oli Isinin toisen dynastian ja Babylonin neljännen dynastian neljäs kuningas. Hän hallitsi 22 vuotta Babylonian kuningasluettelon C, mukaan ja oli tämän dynastian huomattavin hallitsija. Hänet tunnetaan parhaiten voitostaan Eelamista ja kulttisen Mardukin idolin palautumisesta. ellauri341.html on line 57: Hän ei ole sukua myöhempään kaimaansa, Nabû-kudurrī-uṣur II:een, joka on tullut tunnetuksi nimensä "Nebukadnessar" heprealaisella muodolla. Näin ollen on anakronistista, mutta ei sopimatonta soveltaa tätä nimitystä takautuvasti aikaisempaan kuninkaaseen, koska hän ei esiinny Raamatussa. ellauri341.html on line 58: Enmeduranki -legenda eli Kuninkuuden siemen on sumerilais-akkadilainen sävellys, joka kertoo Mardukin jumalan antamasta täydellisestä viisaudesta (nam-kù-zu) ja hänen väitteestään kuulua "kaukaiseen kuninkuuslinjaan ennen vedenpaisumusta" ja olla " Sipparin kuninkaan Enmedurankin jälkeläinen ". Se alkaa valituksella aiemmista tapahtumista: ellauri341.html on line 63: adnesar">Nebukadnessar II (/ n ɛ b j ʊ k ə d ˈ n ɛ z ər /; Babylonin nuolenpääkirjoitus: Nabû-kudurri-uṣur, tarkoittaa "Nabu, kampaa tukkasi"; Raamatun heprea: נְבוּכַדְנֶאצַּר ‎ Nəḇūḵaḏneṣṣar), kirjoitettu myös Nebukadnessar II: ksi, oli toinen Neo-Perlingin isä, hänen ruotsilaisensa Neo-peringi Basar -6. 5 eKr. omaan kuolemaansa vuonna 562 eKr. Historiallisesti tunnettu Nebukadnessar Suurena häntä pidetään tyypillisesti valtakunnan suurimpana kuninkaana. Nebukadnessar on edelleen kuuluisa sotilaallisista kampanjoistaan Levantissa, rakennusprojekteistaan pääkaupungissaan Babylonissa, mukaan lukien Babylonin riippupuutarhat, ja roolistaan juutalaisten historiassa. Tämä Nebukadnessar hallitsi 43 vuotta, ja hän oli Babylonian dynastian pisimpään hallinnut kuningas. Kuolemaansa mennessä hän oli yksi maailman vaikutusvaltaisimmista hallitsijoista. ellauri341.html on line 65: Nebukadnessar II saavutti itselleen mainetta jo isänsä hallituskaudella johtaen armeijoita Assyrian valtakunnan meedo-babylonialainen valloitus. Karkemishin taistelussa vuonna 605 eKr. Nebukadnessar aiheutti murskaavan tappion faarao Neko II:n johtamalle egyptiläiselle armeijalle ja varmisti, että Uus-Babylonian valtakunta seuraisi Uus-Assyrian valtakuntaa hallitsevana voimana muinaisessa Lähi-idässä. Pian tämän voiton jälkeen Nabopolassar kuoli ja Nebukadnessarista tuli kuningas. ellauri341.html on line 67: Huolimatta hänen menestyksekkäästä sotilasurasta isänsä hallituskaudella, Nebukadnessarin hallituskauden ensimmäisellä kolmanneksella ei saavutettu juurikaan suuria sotilaallisia saavutuksia, ja erityisesti tuhoisa epäonnistuminen Egyptin hyökkäysyrityksessä. Näinä vuosia kestäneen laimean sotilaallisen suorituskyvyn näki, että jotkut Babylonin vasalleista, erityisesti Levantissa, alkoivat epäillä Babylonin valtaa ja pitivät Uus-Babylonin valtakuntaa "paperitiikerina " pikemminkin kuin aidosti Uus-Assyrian valtakunnan tason voimana. Tilanne paheni niin vakavaksi, että ihmiset itse Babyloniassa alkoivat olla tottelemattomia kuninkaalle ja jotkut jopa kapinoivat Nebukadnessarin hallintoa vastaan. ellauri341.html on line 69: Tämän pettymyksen kauden jälkeen Nebukadnessarin onni kääntyi. 580-luvulla eaa. Nebukadnessar osallistui menestyksekkääseen sotatoimiin Levantissa kapinallisia vasallivaltioita vastaan. Tarkoituksena oli todennäköisesti hillitä Egyptin vaikutusvaltaa alueella. Vuonna 587 eKr. Nebukadnessar tuhosi Juudan kuningaskunnan ja sen pääkaupungin Jerusalemin. Jerusalemin tuhoutuminen johti Babylonian vankeuteen, kun kaupungin asukkaat ja ihmiset ympäröivistä maista karkotettiin Babyloniaan. Sen jälkeen juutalaiset kutsuivat Nebukadnessaria, suurinta vihollista, jonka he olivat kohdanneet siihen asti, "kansojen tuhoajaksi" (משחית גוים, Jer. 4:7). Raamatullinen Jeremian kirja maalaa Nebukadnessarin julmaksi viholliseksi, mutta myös Jumalan asettamaksi maailman hallitsijaksi ja jumalalliseksi välineeksi Israelin tottelemattomuuden rankaisemiseen. Jerusalemin tuhoamisen, kapinallisen foinikialaisen Tyroksen kaupungin valloittamisen ja muiden Levantissa toteutettujen kampanjoiden ansiosta Nebukadnessar saattoi päätökseen Uus-Babylonian valtakunnan muutoksen muinaisen Lähi-idän uudeksi suurvallaksi. Hyvä Nabu! Tukkasi on hyvin! ellauri341.html on line 71: adnesar">Nebukadnessar III (babylonialainen nuolenpääkirjoitus: Nabû-kudurri-uṣur, tarkoittaa " Nabu, vartioi perillistäni", vanhapersia: Nabukudracara), vaihtoehtoisesti kirjoitettu Nebukadnessar III ja tunnetaan myös alkuperäisestä nimi Nidintu-Bêl (vanha persia: Naditabaira tai Naditabira), oli Babylonin kapinallinen kuningas loppuvuodesta 522 eKr., joka yritti palauttaa Babylonian itsenäiseksi kuningaskunnaksi ja lopettaa Persian Akemenidi-imperiumin vallan Mesopotamiassa. Zazakku-suvun babylonialainen aatelinen ja Mukīn-zēri tai Kîn-Zêr-nimisen miehen poika Nidintu-Bêl otti kuninkaallisen nimen Nebukadnessar nousessaan Babylonin valtaistuimelle ja väitti olevansa Nabonidus, Babylonin viimeinen itsenäinen kuningas. Hänet kuvataan vanhana miehenä, jolla on lyhyt parta. ellauri341.html on line 73: Varhaisin muistiinpano Nebukadnessar III:sta on asiakirja, jossa hänet mainitaan Babylonin kuninkaana 3. lokakuuta 522 eKr., mahdollisesti hänen valtaistuimelle nousemispäivänä. Hänen kapinansa oli luultavasti alun perin pyritty kumoamaan epäsuositun persialaisen kuninkaan Bardiyan valta, mutta Dareios I oli kukistanut Bardiyan kapinan alkaessa. Nebukadnessar III vakiinnutti nopeasti hallintonsa Babyloniassa ja otti haltuunsa paitsi itse Babylonin myös Borsippan, Sipparin ja Urukin kaupungit. On mahdollista, että hän onnistui hallitsemaan koko Babyloniaa Lusijan päivänä eli 13. joulukuuta. ellauri341.html on line 75: Nebukadnessar III ja hänen armeijansa eivät onnistuneet estämään persialaisia ylittämästä Tigris- jokea, ja 18. joulukuuta hän voitti ratkaisevasti taistelussa Zazanan lähellä Eufrat- joen varrella. Pysäyttääkseen persialaisten etenemisen Nebukadnessar sijoitti joukkonsa joen kaisliin, toivoen voivansa vartioida risteystä ja kaapata Dareioksen veneet. Joulukuun 13. päivänä persialaiset ohittivat kapinalliset ylittämällä joen juutalaisilta vuokratuilla paisuneilla esinahoilla ja voittivat joen varrelle sijoitetut babylonialaiset joukot. ellauri341.html on line 77: Tämän tappion jälkeen Nebukadnessar III pakeni Babyloniin, jonka Dareios vangitsi nopeasti, minkä jälkeen Nebukadnessar III teloitettiin. Saddam Hussein oli 2x-virran maan suurkuninkaista seuraava, ja huonosti kävi sillekin uus-Persien puskapresidenttien kynsissä. ellauri341.html on line 85: Mitään väkevää lukuromaania on siis turha odottaa. Sen sijaan saadaan tuhti annos historian melskeitä ja bakteriologiaa. ellauri341.html on line 104: Leikola työskenteli 1980- ja 1990-luvulla toimittajana useissa viestimissä, Talouselämässä ja Iltalehdessä sekä Yleisradiossa vuoteen 1996, jolloin hän lähti tavoittelemaan uutta televisiokanavaa, joka kuitenkin meni Sanoman Helsinki Medialle. Yleisradiossa hän työskenteli A-studiossa ja teki ulkomaanreportaaseja, joissa hänen vahvuusaluettaan oli Itä-Eurooppa. Hän veti myös eduskuntavaalitentit 1991. Vuosina 2006–2009 Leikola toimi Suomen Markkinointiviestintätoimistojen Liiton (MTL) toimitusjohtajana. ellauri341.html on line 121: Jotenkin minulle jäi kuitenkin tunne, että tämä syvempi ulottuvuus vain tuntui jäävän kaiken tuon muun sekamelskan jalkoihin. Kaikkea vain oli niin paljon, että lukijana sain eteeni sellaisen hyökyaallon, josta oli hankala päästä uimaan enää takaisin pinnalle. Ehkä karsitumpi ja keskitetympi rakenne olisi tuonut vahvemmin Leikolan sanoman esiin, sillä tässä nyt vain tuntui olevan hiukan liikaa kaikkea. Sinänsä suuri osan näistä eri tarinoista olivat itsessään sen verran kiinnostavia ja tarkkaavaisia huomioita sisältäviä, että olisin mieluusti voinut lukea erilliset teokset kustakin, kuten Herlinin Sanomien eri osastoista. En siis kadu että kahlasin tämän (kirjaimellisesti) tiiliskiven läpi, sillä kaikesta huolimatta tuntui että sain tästä loppujen lopuksi yllättävänkin paljon irti. Harmi vain että kaksi viikkoa oli auttamatta liian lyhyt aika lukea tämä valtaisa ja runsaita rönsyjä sisältävä teos, jolloin rauhallisen etenemisen sijasta lukemisesta tuli paikoin aika nihkeää pakkopullaa. Tähdet:2.5/5. Terveisin: Heidi Kirjahamsteri. ellauri341.html on line 154: Zugleich fällt in einem Interview, das Richard L. Rubenstein 1961 mit Grüber führte, auf, dass dieser weiterhin den Antisemitismus auch als Reaktion auf Verhalten von Jüdinnen und Juden verstand. Der Kampf gegen den Antisemitismus sei nach Grüber dadurch erschwert, dass Juden und Jüdinnen bereits wieder starken Einfluss in Banken und der Presse hätten und Bordelle und Nachtclubs betrieben. ellauri341.html on line 160: Kasztner war überzeugt, dass dies das Ende des Mordprogramms einleiten würde, und Transporte von Juden in die angebliche Freiheit folgen würden. So ging Ende Juni 1944 ein Zug mit 1.685 Juden, die von einem Ausschuss der Gemeinde ausgesucht worden waren, aus Ungarn ab. Kasztner persönlich war an diesem Auswahlprozess maßgeblich beteiligt und wählte Rabbiner, Professoren, Opernsänger, Journalisten, zionistische Führer, aber auch Krankenschwestern und Bauern, 252 Kinder, 388 Juden aus seiner Heimatstadt, darunter seine Familie und viele seiner Verwandten. Versprochen wurde, dass dieser Zug entweder in die Schweiz oder nach Spanien gehen sollte; stattdessen kamen seine Passagiere im KZ Bergen-Belsen an. Adolf Eichmann ließ sie als Geiseln monatelang festhalten. ellauri341.html on line 165: Rudolf Kasztner, der sich seit seiner Einwanderung in Israel Israel Kasztner nannte, wurde am 3. März 1957 vor seiner Wohnung in Tel Aviv angeschossen und erlag am 15. März 1957 seinen Verletzungen. Die drei Attentäter wurden zu einer lebenslangen Strafe verurteilt, jedoch nach drei Jahren auf persönliche Intervention von Premier David Ben-Gurion begnadigt. ellauri341.html on line 168: Becher wurde bald befördert und Zugführer in der 1. Schwadron, die sich durch ihre Exekutionstätigkeit in Warschau „auszeichnete“. ellauri341.html on line 195: ads/2020/03/G-padmasana.jpg" height="200px" /> ellauri341.html on line 196: ads/2020/03/G3.jpg" height="200px" /> ellauri341.html on line 222: Suomalainen yleisradioyhtiö Yle julkaisi MOT-sarjan alla ohjelman MISAsta ja Gregorian Bivolarusta. Ohjelmassa haastateltiin entisiä Nathan jäseniä. Nathan kerrotaan juurtuneen romanialaiseen MISA-liikkeeseen. Haastateltavat kuvailivat kiistanalaisia toimia, kuten oksentamista, puhdistautumiskeinona. Myös seksuaalisia taipumuksia, kuten pornografiaa ja seksuaalisia suhteita opettajien ja oppilaiden kanssa raportoitiin. Suomalaisen Nathan edustaja kommentoi, että seksi on aina -- no, melkein aina, kahden ihmisen välinen asia. Voi siinä joskus olla vain yksikin tai paljon useampia. ellauri341.html on line 263: Aloitettuaan kirjeenvaihdon Mircea Eliaden, tuolloin Yhdysvalloissa asuneen suuren romanialaisen uskontohistorioitsijan kanssa (sen Saul Bellowin vittumaisen naapurin), jota kommunistit pitivät "kansan vihollisena", Gregorian Bivolaru joutui salaisen poliisin ensimmäiseen kierrokseen kotonaan. vuonna 1971, ennen kuin hän täytti 20 vuotta. Absurdilla tekosyyllä etsiä kadonneita naisia varastosta, kolme salaisen poliisin agenttia sai tehtäväkseen ryöstää talon. Itse asiassa he halusivat pelotella häntä ja he ottivat pois kaikki hänen henkisyyttä käsittelevät muistikirjat, kaikki kopiokirjat, muistiinpanot sekä pornokuvat, joita vaihdettiin ulkomailta tulleiden ihmisten kanssa. Näin alkoi salaisen poliisin 19 vuotta kestänyt terrori ja häirintä - joulukuuhun 1989 asti, jolloin Ceausescun hallinto kaatui. ellauri341.html on line 271: Vapauduttuaan vuonna 1986 hänet laitettiin jatkuvasti kommunistisen hallinnon vaarallisimpien ihmisten luetteloon, ja hän oli jatkuvasti salaisen poliisin valokeilassa, mutta hän ei koskaan lopettanut joogan harjoittamista ja opettamista, mikä saavutti ainutlaatuisen hengellisen vastarintaliikkeen. kommunistinen Romania. Gabriel Andreescu, CNSAS-arkiston tutkija, toisinajattelija ja ihmisoikeusaktivisti, toteaa kirjassaan "MISA - Radiography of a repression", että Gregorian Bivolarun koordinoima joogiryhmä on "ainoa esimerkki pitkäaikaisesta kollektiivisesta vastarinnasta kommunistihallinnon aikana. Nicolae Ceausescusta se oli harmillista. Kaikki muut olivat suht koht tyytyväisiä". ellauri341.html on line 344: Wegen der strikten Zuteilung deutscher Deviseneinnahmen vorrangig für Importe des deutschen Rüstungsbedarfs mussten auch alle übrigen Zahlungen zwischen Deutschland und Palästina über Konten des Transfer Office laufen. So bekamen nichtjüdische Palästinadeutsche in Sarona oder Bir Salem von Jahr zu Jahr weniger Zitrusexporte bezahlt, womit den deutschen Verbrauchern ihre so beliebten Jaffa-Orangen zunehmend vorenthalten wurden, während zugleich die Reichsregierung weniger und weniger Palästina-Pfund auf Konten des Transfer Office für Spenden und laufende Zuschüsse bewilligte, die deutsche Organisationen an ihre vielen karitativen Einrichtungen in Palästina und für Lohnzahlungen an dort tätige auslandsdeutsche Expats brauchten. Entsprechend wurden auslandsdeutsche Fachkräfte ins Reich zurückgesandt und das karitative Wirken mehr und mehr zurückgeführt. ellauri341.html on line 371: 8. huhtikuuta 1933 Arlosoroff järjesti historiallisen tapahtuman King David -hotellissa Jerusalemissa Juutalaisviraston puolesta. Lounas, johon osallistuivat Weizmann ja Transjordanin merkittävät arabijohtajat, oli ensimmäinen kerta, kun juutalaiset sionistit ja keskeiset arabit kokoontuivat epäluuloisina yhteen edistämään yhteistyötä näiden kahden ryhmän välillä. Arlosoroff toivoi, että rakentamalla sopimus Transjordanin arabiheikin kanssa poliittisia suhteita pakollisen Palestiinan arabijohtajien kanssa voitaisiin parantaa. Kaikki eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä Arlosoroffin visioon juutalaisten ja arabien yhteistyöstä, eivätkä vaippapäiden mahdollisesta kaxoisnelistyxestä tulevaisuudessa Eretz Israelissa. Lounaan jälkeen arabiradikaalit nuhtelivat avoimesti kokoukseen osallistuneita maltillisia arabeja. Tietyt arabijohtajat pakollisessa Palestiinassa etääntyivät täysin Transjordanian arabivaltuuskunnasta. Erityinen viha kohdistui Transjordanin emiiri Abdullahiin, joka oli Transjordanin suurten alueiden hallitsija, joka oli ottanut johtavan roolin sovittelupyrkimyksissä. Juutalaisten vastustus King David -hotellikokousta kohtaan tuli myös ilmeiseksi, kun uskonnollisen sionismin suurin puolue Mizrachi vaati, että Arlosoroffin tulisi erota asemastaan Juutalaisvirastossa. Jotkut revisionistisen liikkeen radikaalit menivät vielä pidemmälle ja kyseenalaistivat Arlosoroffin oikeuden olla ylipäänsä elävien kirjoissa. ellauri341.html on line 376: Pyrkiessään auttamaan juutalaisia pakenemaan Hitlerin tyranniasta, Arlosoroff kohtasi oman sionistisen liikkeensä revisionistien jyrkän vastustuksen. Vaikka Mapain työväenpuolueen johtajat yrittivät valmistaa tietä sopimukselle Saksan kanssa lieventämällä natsivastaisia tunteita sionistipiireissä, näkyvä revisionistinen johtaja Ze'ev Jabotinsky vastusti heitä jyrkästi. Radiolähetyksessä 28. huhtikuuta 1933 Jabotinsky tuomitsi jyrkästi kaikki mahdolliset sionismin ja Hitlerin väliset sopimukset. (Tästä Jabotinskystä tais olla jo joku paasaus?) Jabotinsky kannatti hitlertyylisessä radiopuheessaan revisionistista foorumia Saksan viennin kansainväliselle taloudelliselle boikotille, ehdottaen lisäksi, että Brittiläisen Palestiinan mandaatin tulisi ottaa boikottipyrkimysten johto. ellauri341.html on line 378: Tässä vaiheessa Haim Arlosoroff vieraili natsi-Saksassa neuvottelemassa kiistanalaista Hra-Ha'avara-sopimusta. Se mahdollisti juutalaisten muuttamisen Palestiinaan ottaen mukanaan suurimman osan omaisuudestaan. Saksalaiset olivat iloisia päästessään eroon juutalaisista, mutta eivät halunneet antaa heidän viedä omaisuuttaan mukaansa. Sopimuksen mukaan juutalaisten oli siirrettävä rahansa erityiselle pankkitilille. Tällä rahalla ostettiin sitten saksalaisia tavaroita vietäväksi Palestiinaan (ja muihin maihin). Näiden tavaroiden myynnistä saadut tulot annettiin juutalaisille heidän saapuessaan Palestiinaan. Natseille tämä auttoi heitä pääsemään eroon juutalaisista, ja voitti kaikki yritykset boikotoida Saksan vientiä (erityisesti moraalisesta näkökulmasta, koska juutalaiset itse toivat tavarat). Sionistiselle siirtokunnalle pääoman virta toi kipeästi kaivatun talousbuumin keskellä maailmanlaajuista lamaa. ellauri341.html on line 408: adelivery.fi/img/468/516df99b12384750f745775a617f4ff3.jpg.webp" /> ellauri341.html on line 419: Abramsin moottori on sijoitettu vaunun peräpäähän. Sen lämpö pitää perän päällä nukkuvat sotilaat mukavan lämpiminä. Jos sade yllättää, löytyy vaunusta pressuja. Moottorit pidetään tietysti päällä kokoajan syömässä öljyä ja ruikkimassa ilmaan saastepilviä. Mitäs me pojat, kaikki on meillä isoa, isoja tehdään siis myös hiilijalanjälkiä. ellauri341.html on line 442: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/00/Poitier_Belafonte_Heston_Civil_Rights_March_1963.jpg" width="100%" /> ellauri341.html on line 460: Entgegen gültigem Recht verurteilte das Gericht Hitler schließlich lediglich zur Mindeststrafe von fünf Jahren und stellte dem bereits bewährungsbrüchigen Straftäter sogar die baldige Strafaussetzung in Aussicht. Tatsächlich verbüßte Hitler nur etwa acht Monate Festungshaft. Anfang Januar 1933 wurde Neithardt Präsident am Landgericht Hof. Kurz nach der „Machtergreifung“ der Nationalsozialisten wurde er Anfang September 1933 zum Präsidenten des Oberlandesgerichts München ernannt. Er wurde auch Mitglied des Familienrechtsausschusses der Akademie für Deutsches Recht. Anfang September 1937 wurde Neithardt mit einer persönlichen Dankesurkunde Adolf Hitlers in den Ruhestand verabschiedet. Am 1. November 1941 starb er mit seinem Lebenslauf sehr vergnügt. ellauri341.html on line 462: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Adolf_Eichmann_at_Trial1961.jpg/400px-Adolf_Eichmann_at_Trial1961.jpg" /> ellauri341.html on line 469: Saksan liittotasavallan tiedustelupalvelu sai asiasta vihiä, mutta maan hallitus empi Eichmannin paljastamista, sillä se pelkäsi Eichmannin kertovan korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen entisistä natsiyhteyksistä. Saksa kertoi kuitenkin tietonsa vuonna 1958 Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:lle, mutta CIA ei reagoinut asiaan, eikä kumpikaan maa ilmoittanut asiasta Eichmannia etsiville israelilaisille. Uskottuaan vihdoin miten pieni talo Adolfilla oli Buenos Airesissa, Mossadin joukot kaappasivat Eichmannin Peter Malkinin johdolla Argentiinassa 11. toukokuuta 1960 maan lakien vastaisesti, ilman argentiinalaisten viranomaisten lupaa. Eichmann lennätettiin 21. toukokuuta 1960 salaa El Alin Bristol Britannia 4X-AGE -lentokoneella Israeliin. Argentiina katsoi tapauksen suvereniteettinsa loukkaamiseksi, kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin ja vaati YK:n turvallisuusneuvostoa koolle. Turvallisuusneuvosto päätti äänin 8–6, että Israelin oli ”sopivalla tavalla” hyvitettävä Argentiinalle sen kärsimä suvereniteetin loukkaus. (Mikähän se oli?) ellauri341.html on line 478: Callen lapsuuden leikkikaveri Max Jakobson kiteyttää näkemyksensä muotoon, että Eichmann oli ”kansanmurhan kansliapäällikkö”. Jakobsonille oli järkytys todeta, ettei Eichmann ollutkaan mikään perverssi sadisti, vaan väritön virkamies, joka oli vain tunnollisesti suorittanut esimiehiltään saamansa tehtävän. Että sellaisiakin on. ellauri341.html on line 480: Tuomio(ja): Max Jakobson käytti aseenaan kynää. Jakobson oli korrekti eikä pahemmin revitellyt. Hän seurasi, mitä maailmalla tapahtui ja reagoi siihen. Max Jakobson syntyi 30. syyskuuta 1923 Viipurissa. Max Jakobson kuoli 2013. Jakobsonia yritettiin saada 1970-luvulla YK:n pääsihteerin virkaan, mutta hanke kaatui eritoten Neuvostoliiton vastustukseen. Jakobson syntyi 30. syyskuuta 1923 Viipurissa juutalaiseen perheeseen. Juutalaistausta oli yhtenä osatekijänä myös sille, ettei Jakobsonista 1970-luvun alkuvuosina tullut YK:n pääsihteeriä. ellauri341.html on line 482: adelivery.fi/img/468/2d53d06b34804c439ef1e389397050e6.jpg.webp" /> ellauri341.html on line 496: Elokuvassa Star Wars: The Last Jedi Poe Dameron on muun Vastarinnan jäsenten ohella evakuoitumassa D’Qarin tukikohdasta juuri kun Ensimmäinen ritarikunta hyökkää. Kesken evakuoinnin, Poe päättää vastoin Leian käskyjä johtaa laivueen MG-100 StarFortress SF-17 -pommittajia tuhoamaan Mandator IV -luokan tähtitaistelulaiva Fulminatrixin. Vaikka taistelulaiva saadaan tuhottua, kaikki pommittajat tuhoutuvat hyökkäyksessä ja niiden miehistöt kuolevat. Rangaistuksena Leia alentaa Poen komentajasta kokkipojaksi. Myöhemmin ritarikunta hyökkää Vastarinnan laivaston kimppuun ja melkein kaikki sen johtajista, Leiaa lukuun ottamatta, saavat surmansa. Leia on kuitenkin tajuton ja vara-amiraali Amilyn Holdo toimii hänen sijaisenaan. Poe päättää Finnin ("suomalainen!") ja mekaanikko Rose Ticon avustuksella hankkiutua eroon yksinvaltias Snoken omalla tähtitaistelulaiva Supremacylla sijaitsevasta jäljityslaitteesta ja pitää suunnitelmansa salassa Holdolta. Kun Holdo päättää evakuoida komentoalus Raddusin, Poe päättää nousta kapinaan. Finn, Rose ja BB-8 kuitenkin epäonnistuvat jäljityslaitteen deaktivoimisessa ja Leia pysäyttää Poen kapinoinnin. Poe saa tietää, että Leian ja Holdon suunnitelma oli evakuoida Vastarinnan joukot mineraaliplaneetta Craitille ja lähettää sieltä hätäsignaali heidän liittolaisilleen. Ritarikunta sai Finnin ja Rosen epäonnistumisen myötä tietää evakuoinnista ja Poe johtaa vanhoilla V-4X-D -kiitureilla vastahyökkäystä AT-M6 -kävelijöitä vastaan. Vastarinta on tästä huolimatta alakynnessä, eivätkä liittolaiset uskalla tulla apuun. Luke Skywalkerin pitäessä Voiman kautta lähettämällään kuvajaisella Kylo Renin joukot kiireisenä, Poe opastaa Vastarinnan eloonjääneet tunneleiden kautta Reyn ja Chewbaccan luokse, jotka evakuoivat heidät Millennium Falconiin. ellauri341.html on line 502: Tiennäyttäjä löytyi Kef Biristä, Endoria kiertävästä merikuusta, mutta sen tuhouduttua Reyn ja Kylon välisessä valosapelitaistelussa ja Reyn lähdettyä yksin pois, Poe, Finn, Chewbacca, BB-8 ja C-3PO palaavat mukanaan Ochin alukselta löytynyt droidi D-O sekä Kef Birillä tapaamansa Jannah ja tämän heimo Vastarinnan tukikohtaan viidakkokuu Ajan Klossille, missä heille paljastuu, että Leia oli kuollut kutsuessaan poikaansa Voiman kautta saadakseen tämän palaamaan valoisalle puolelle. Poe ylennettiin Vastarinnan virkaa tekeväksi kenraaliksi, mutta ei tuntenut olevansa valmis johtamaan koko Vastarintaa. Lando rohkaisee häntä kertomalla, etteivät Leia, Luke ja Han olleet itsekään täysin valmistautuneita omiin taisteluihinsa ja että heillä oli silloin ainakin toisensa. Poe ylentää Finnin ("suomalaisen!") Vastarinnan toiseksi kenraaliksi ja saatuaan D-O:n kertomana sekä Ahch-Tolta lähteneen Reyn ohjaaman Luken vanhan X-siipihävittäjän signaalin kautta Exegolin sijainnin selville ja miten sitä ympäröivän punaisen kaasun sekä planeetan kaoottisen ilmakehän läpi pääsee, he johtavat Vastarinnan laivaston hyökkäykseen sinne tuhoamaan Ensimmäisen ritarikunnan ja Palpatinen sith-laivaston yhdistymisestä syntyneen Viimeisen ritarikunnan. He lähettivät Landon pyytämään galaksin vapaita kansoja saapumaan avuksi taisteluun, uskoen näiden uskaltavan taistella vastaan, jos Vastarinta johtaa heitä siihen. Aluksi hyökkäys näyttää onnistuvan, mutta kun Poen ystävä Temmin ”Snap” Wexley kuolee taistelussa, hän alkaa menettää toivonsa, mutta sitten Lando saapuu mukanaan lukuisia Vastarinnan tukijoita eri puolilta galaksia, mukaan lukien Zorii ja Wedge Antilles. Nää on niikö Amerikan overseas liittolaisia, jotka tulee apuun suojaamaan sen vital interestejä. Palpatinen ja Ben Soloksi kääntyneen Kylon kuolemien jälkeen Vastarinta onnistuu tuhoamaan Viimeisen ritarikunnan kaikki tähtihävittäjät. Poe nähdään lopuksi juhlimassa voittoa Ajan Klossilla, Zoriin nyökätessä hänelle etäältä, mutta kieltäytyessä mistään sen enemmästä kanssakäynnistä, kuten bylsinnästä. ellauri341.html on line 506: ads/2020/08/2225-star-wars-poe-dameron-free-fall-zorii-bliss-yt.jpg" height="200px" /> ellauri341.html on line 543: Kirjassaan "A Reevaluation of the Neolithic Revolution" Frank Asshole laajensi edelleen kasvien ja kotieläinten välistä suhdetta. Hän ehdotti, että tapahtumat olisivat voineet tapahtua itsenäisesti eri ajanjaksoina, paikoissa, joita ei ole vielä tutkittu. Hän mainitsi, ettei hän kyllä löytänyt tällaista arkeologista aluetta osoittamaan siirtymistä. Myös kaikki kesyeläimet (vuohet, lampaat, naudat ja siat) löydettiin yhdestä paikasta vasta kuudennella vuosituhannella. Hyläten erityiset ja vakaat perustelut, kuten Maria Hopfin väitteet, jotka koskivat viljan, kuten ohran, viljelyä Jerikossa, hän päätteli, että "tulevissa tutkimuksissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota Eufratin altaan länsireunaan , ehkä yhtä paljon etelään Arabian niemimaalla, varsinkin jos täällä pleistoseenissa sademäärä oli paljon runsaampaa." ellauri341.html on line 547: ads/2013/02/inceputul-omenirii-768x587.jpg" /> ellauri341.html on line 556: ads/2008/10/catalin.jpg" height="300px" /> ellauri341.html on line 557: ads/2023/04/340107055_1371574816751105_6632388931923531808_n.jpg" height="300px" /> ellauri341.html on line 579: adon Deck @zumba #shorts" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" allowfullscreen> ellauri342.html on line 2: ad> ellauri342.html on line 17: ad> ellauri342.html on line 27: adding-right:5%">Martti Larni ellauri342.html on line 69: --Löydät sen Cicadan avoimesta kirjastosta, vanha piippusoitin kertoi minulle naurun kanssa. ellauri342.html on line 72: Se vaikutti minusta hyvältä ajatukselta, ja Cicadan kirjasto oli oikea oveni ulkopuolella päätin sulkea itseni viikoksi. ellauri342.html on line 79: Joka ei ole nähnyt Avignonia paavien aikana, ei ole nähnyt mitään. Iloisuudelle, elämälle, animaatioille, juhlajunalle, ei koskaan sen kaltaista kaupunkia. Siellä oli aamusta iltaan kulkueita, pyhiinvaelluksia, kukkien täynnä olevia katuja, korkeita listoja, kardinaalien saapuminen Rhônen varrella, lippuja tuulessa, lipuilla koristeltuja keittiöitä, paavin sotilaat laulamassa latinaaetsivien veljien paikat, helistimet; sitten niiden talojen ylhäältä alas, jotka kuhisivat suuren paavinpalatsin ympärillä kuin mehiläiset pesänsä ympärillä, kuului taas pitsikutomakoneiden tikitystä, kultaa kutovien sukkuloiden tuloa ja menoa, rypäleen pikkuvasaroita. kaiverret, lutterien säätämät äänilaudat, loimijan hymnit; sen yläpuolella kellojen kohina ja aina muutama tamburiini, jotka kuuluivat huminaan, tuolla päin siltaa. Koska meillä, kun ihmiset ovat onnellisia, heidän täytyy tanssia, heidän on tanssittava; ja koska tuolloin kaupungin kadut olivat liian kapeita farandoleille, Avignonin sillalle sijoitettiin fifet ja tamburiinit Rhônen raikkaassa tuulessa, ja siellä tanssittiin päivällä ja yöllä, tanssi siellä... Ah! iloiset ajat! onnellinen kaupunki! Halberdit, jotka eivät leikkaa; osavaltion vankiloissa, joissa viiniä jäähdytettiin. Ei koskaan pulaa; ei koskaan sotaa... Näin Comtatin paavit tiesivät kuinka hallita kansaansa; siksi heidän kansansa katui heitä niin paljon!... ellauri342.html on line 80: Jos et olisi nähnyt Avignonia paavin aikoina, et olisi nähnyt mitään. varten iloisuus, elämä, elinvoima ja peräkkäiset juhlat, mikään kaupunki ei ollut sen arvoinen tähyillä. Aamusta iltaan oli kulkueita, pyhiinvaelluksia, kukkien täynnä olevia katuja, korkealle ripustettuja seinävaatteita, kardinaaleja saapumassa Rhone, lintuja, galleriat lipuilla, paavin sotilaat laulamassa Latinaa ruuduilla ja veljesten keräilylaatikoitaan helisemässä. Tällaisia ääniä kuului korkeimmasta pienimpään asunto, joka tungosta ja kuhisi ympäri suuren paavinpalatsin, kuin mehiläiset pesän ympärillä. Siellä kuului pitsivalmistajien napsahdus koneet, edestakaisin ja sukkulat kudonta kultaa lankaa varten kaapeleita, jyrkän kaivertajien pienet vasaran naput, twanging harmoniset asteikot jousisoittimen päättäjien, laulu-lauluja kutojat ja ennen kaikkea kellojen soitto ja aina sykkivät tamburiinit, alas sillan vieressä. Näet, tässä Provence, kun ihmiset ovat onnellisia, heidän täytyy tanssia ja tanssia. Ja sitten; heidän täytyy tanssia taas. Kun kaupungin kadut osoittautuivat liian kapeiksi farandole, fiferit ja tamburiinisoittimet asetettiin jäähdytykseen Rhônen tuuli, _Sur le pont d'Avignon_, jossa ympäri vuorokauden, _l'on y dansait, l'on y dansait_. Voi kuinka onnellisia aikoja; niin onnellinen kaupunki. Halbardit, jotka eivät ole koskaan tappaneet ketään, osavaltion vankilat käytetään vain viinin jäähdyttämiseen. Ei koskaan nälänhätää. Ei koskaan sotaa... Se on kuinka Comtatin paavit hallitsivat kansaansa, ja siksi heidän kansansa oli niitä niin ikävä.... ellauri342.html on line 90: Château-Neuf-viinitarhansa jälkeen paavi rakasti eniten maailmassa hänen muuliaan. Mies oli hulluna tähän pedoon. Joka ilta ennen nukkumaanmenoa hän meni katsomaan, oliko hänen tallinsa kunnolla kiinni, ettei seimestä puuttuisi mitään, eikä hän koskaan nousisi pöydästä ilman, että hänen silmiensä edessä oli valmistettu iso kulho ranskalaista viiniä. paljon sokeria ja yrttejä, jotka hän aikoi tuoda itselleen kardinaalien havainnoista huolimatta... Täytyy myös sanoa, että peto oli sen arvoinen. Se oli kaunis musta muuli, jossa oli pilkku punaisella, varmajalkaisella, kiiltävällä turkilla, leveällä ja täyteläisellä lantiolla, ja se kantoi ylpeänä kuivaa pientä päätään, joka oli koristeltu pomponeilla, jousilla, hopeakelloilla, puhveilla; söpö kuin enkeli, naiivi silmä ja kaksi pitkää korvaa, aina sisälläbranle, mikä sai hänestä näyttämään hyväntahtoiselta. Koko Avignon kunnioitti häntä, ja kun hän kulki kaduilla, ei ollut hyviä tapoja, joita hänelle ei osoitettu; koska kaikki tiesivät, että se oli paras tapa pärjätä hovissa ja että paavin muuli oli viattomalla ilmallaan johtanut useamman kuin yhden onneen, kuten Tistet Védène ja hänen mahtava seikkailunsa todistavat. ellauri342.html on line 91: Chateau-Neufin viinitarhan jälkeen paavi rakasti muuliaan enemmän kuin mitään muuta maan päällä. Vanha mies oli yksinkertaisesti ihastunut olento. Joka ilta ennen nukkumaanmenoa hän varmisti, että talli oli lukittu ja että hänellä oli paljon syötävää. Lisäksi hän ei koskaan nousi pöydästä ilman isoa viinikulhoa, _a la francaise_, valmistettu sokerista, yrteistä ja mausteista ja valmistettu hänen omalla vartiollaan silmä. Sitten hän vei sen henkilökohtaisesti muuliin jättäen huomiotta kardinaalit. moitteita. Varmasti peto oli vaivan arvoinen hänelle oli komea, punapilkkuinen, musta muuli, varmajalkainen, kiiltävä pinnoite, jolla on suuri täysi lantio ja kantaa ylpeänä pientä, ohutta päätään täysin nousi pomponeissa, solmuissa, hopeakelloissa ja nauhoissa. Hän näytti myös rehellinen silmä, suloinen kuin enkelin, ja hänen aina nykivät pitkät korvansa antoi hänelle lapsenomaisen, viattoman ulkonäön. Kaikki Avignonissa rakastivat häntä, ja kun hän ravisteli kaduilla, he kaikki katsoivat hyväksyvästi häntä kohtaan ja nosti hänestä suurta meteliä; sillä kaikki tiesivät että tämä oli paras tapa saada paavin suosio. Kaikessa viattomuudessa, hän oli johtanut monta hyvää onnea, jonka todisteena oli Tistet Vedenen henkilö ja hänen upea yritys. ellauri342.html on line 119: Tämä tuoksuva viini, jota hän rakasti niin paljon, joka piti hänet lämpimänä, joka antoi hänelle siivet, meillä oli julmuutta tuoda se hänelle, siellä, hänen seimessään, saada hänet hengittämään sitä; sitten, kun hänen sieraimet olivat täynnä, kulje ohi, minä näin sinut! kaunis vaaleanpunaisen liekin likööri meni näiden rosvojen kurkusta alas... Ja vaikka he olisivat vain varastaneet hänen viininsä; mutta he olivat kuin paholaisia, kaikki nämä pienet virkailijat, kun he olivat juoneet!... Toinen veti korvistaan, toinen häntästään; Quiquet kiipesi hänen selkäänsä, Béluguet kokeili piippua hänen päällänsä, eikä yksikään niistä... Roistot vain haaveilivat, että urhea peto olisi voittanut työntöllä tai potkulla lähettää heidät kaikki napatähteen ja vielä pidemmälle... Mutta ei! Emme ole turhaan paavin muuli, siunausten ja nautintojen muuli... Vaikka lapset tekivät kuinka kovasti, hän ei suuttunut; ja hän syytti vain Tistet Védèneä... Tämä esimerkiksi, kun hän tunsi miehen takanaan, hänen kavionsa kutisi, ja siinä oli todella jotain toivomisen varaa. Tuo roisto Tistet teki hänelle niin ilkeitä temppuja! Hänellä oli niin julmia keksintöjä juomisen jälkeen! ellauri342.html on line 306: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/12/Martti_larni.jpg" /> ellauri342.html on line 328: adshots/thumb/caca4f3a43.jpg.webp" /> ellauri342.html on line 329: Keijo Kullervo Kalske (February 28, 1912, Lahti, Finland – January 26, 1977, Helsinki, Finland) was a Finnish actor. Kalske, who worked as a police officer in Kotka before his film career, had performed occasionally at Kotka City Theater. Bulky and broad-shouldered, the 186-centimeters-tall Kalske was often seen on stage and in films in the roles of a soldier, a police or a guard, who he was perfectly fit to interpret with professionalism due to his police background. ellauri342.html on line 356: Korpraali Kari ja hänen morsiamensa palkitaan mitalein paraatikentällä katselmuksessa. Eversti Franck lupaa palkinnoxi puheessaan, että jääkärit saavat vapauttaa synnyinmaansa vuosisataisen vihollisen ikeestä. Jääkärit kohottavat kolminkertaisen eläköön-huudon vapaalle ja itsenäiselle Suomelle. Elokuvan Jääkärin märkä uni -nimellä tunnetussa loppukohtauksessa sadat ratsumiehet hyökkäävät hurjassa rynnäkössä tulta, savua ja räjähdyksiä kiehuvan taistelukentän läpi pelkät sapelit heiluen, samalla kun Jääkärimarssi soi ja Jääkäripataljoonan lippu liehuu kaiken yllä varjokuvana. Paizi jääkärit oli jalkaväkeä. Filmin statistit oli varmaan puolalaista razuväkeä. ellauri342.html on line 367: Sarjan pääosissa Dana Delany on lääkärihoitaja tohtori Megan Hunt, ja se keskittyy Huntin pyrkimyksiin tasapainottaa työelämänsä vaatimuksia, tapausten ratkaisemista ja ruumiiden analysointia, henkilökohtaisen elämänsä kanssa, yrittää saada uudelleen yhteyttä vieraantuneeseen tyttäreensä. ellauri342.html on line 396: On May 10th 1998, the first celebration took place in Mumbai, India. It was arranged by Dr Madan Kataria, founder of the worldwide Laughter Yoga movement. ellauri342.html on line 414: Wear a Plunger on Your Head Day. It is celebrated every year on December 18, yet no one really knows why. There is no good reason why you should wear a plunger on your head, but that is exactly how the day is celebrated! Go ahead, invite a bit of fun and silliness into your life! ellauri342.html on line 415: Why We Love Wear a Plunger on Your Head Day?It’s funny! Wear a Plunger on Your Head Day is a funny holiday. It’s a light-hearted celebration that encourages us to let loose. ellauri342.html on line 417: Ugly Sweater Day. Every third Friday of December (December 15), people all over the nation trade their casual garments for something more festive for Ugly Sweater Day. Whether you find a hidden gem to wear, or you make your own, one things for sure — this holiday will certainly have you laughing all day long! ellauri342.html on line 429: 25-vuotias astianpesukone Harold "Charlie" Weinberg murhasi Bodenheimin ja 28v Bogeyta nuoremman Ruthin 6. helmikuuta 1954 floppitalossa osoitteessa 97 Third Avenue Manhattanilla. He olivat ystävystyneet hänen kanssaan Villagen kaduilla ja hän tarjoutui antamaan heidän viettää yön hänen huoneessaan muutaman korttelin päässä Bowerystä . Weinberg ja Ruth harrastavat seksiä lähellä pinnasänkyä, jossa 62-vuotias humalainen Bodenheim näyttää nukkuvan. Bodenheim nousee, haastaa Weinbergin ja he alkavat kaxintaistelun. Weinberg ampuu Bodenheimia kahdesti rintaan. Hän lyö Ruthia ja puukottaa häntä neljä kertaa selkään. Jälkeenpäin Weinberg tunnusti kaksoismurhan, mutta sanoi puolustuksekseen: "Minun pitäisi saada mitali. Tapoin kaksi kommunistia ." Weinberg tuomittiin hulluksi (sosiopaattiseksi) ja lähetettiin mielisairaalaan. Meidän päältäladattava AEG pyykinpesukone hajosi 13 vuotta uskollisesti palveltuaan. Nyt sen tilalle tulee uusi päältäladattava AEG pyykinpesukone jonka suunniteltu kestoikä on 6-8 vuotta. Edellinen Siemens-merkkinen kesti yli 20 vuotta. Näin se homma etenee. Kuljetusfirma lähetti yhden rimpulan narukaulan nokkakärryillä tuomaan 100kg konetta lumihangessa. Siihen se jäi siltä eteisen lattialle odottamaan kevättä. ellauri342.html on line 486: That leads to barricade, to victory Barrikaadeille ja voittoon asti ellauri342.html on line 544: On every picket-line throughout the world, Jokaiselle pallon barrikaadille, ellauri342.html on line 568: Tähtisotien Prinsessa Leijakin oli 50% juutalainen, vaikka sen äiti Debbie Reynolds oli skotti. Isä Eddie Fisher, joka nai myös Lizzie Tayloria, sensijaan oli tuppikulli, Tischin perheestä jotka oli Venäjän immigrantteja. Fisher's good looks and strong, melodious tenor voice made him a teen idol and one of the most popular singers of the early 1950s. Hänellä oli elämänsä aikana viisi vaimoa, joista kolme ensimmäistä olivat tunnettuja näyttelijöitä: Debbie Reynolds, Elizabeth Taylor ja Connie Stevens. Fisher kuoli 22. syyskuuta 2010 lonkkaleikkauksen komplikaatioihin 82 vuoden iässä. Ei olis kannattanut. ellauri342.html on line 574: Rakas rakas rakas on Toivo Kärjen ja Metro-tyttöjen kappale. Ei sitä herra Tisch kyllä laulanut. Sensijaan se levytti Tevjen Sunrise, sunset schlaagerin. In 1981, Fisher wrote an autobiography, Eddie: My Life, My Loves, jossa se tuuletti 5 vaimoaan. He wrote another autobiography in 1999 titled Been There, Done That. The latter book devotes little space to Fisher's singing career, but recycled the material of his first book and added many new sexual details that were too strong to publish before. Upon the book's publication, his daughter Carrie (tämä Leija) declared: "I'm thinking of having my DNA fumigated." No nyt on Leijakin jo vainaja. Se existoi enää hologrammina. ellauri342.html on line 578: Mamie Stoverin kapina on William Bradford Huien vuonna 1951 julkaisema romaani mississippiläisestä nuoresta naisesta, joka menee Hollywoodiin näyttelijäksi. Prostituutioon ajautuneena hän muuttaa Honoluluun, työskentelee bordellissa ja ottaa sen haltuunsa, haastaa prostituoituja koskevat rajoitukset sen jälkeen, kun USA:n asevoimat on kasattu saarelle, ostaa kiinteistöjä ja hänestä tulee varakas sodan voittaja (war profiteer). ellauri342.html on line 584: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/5/52/TheRevoltofMamieStoverpaperback.JPG" /> ellauri342.html on line 591: Jenkeillä kauhunaiheita on vaikka kuinka paljon koska siellä on niin paljon erilaisia imigrantteja. Niinkuin noi lättäpää intiaanit Wyomingin reservaatissa jotka syövät mustakarhuja ja muita kannibaaleja. Tai size on paha serbiämmä joka paloittelee urhean pilvenpiirtäjiä pystyttäneen reumaattisen raxaäijän vaan hankkiaxeen green cardin ja saadaxeen unelmien maahan myös natopommitusten jälkeen Serbiaan jääneen poikansa. Ei mitään häpyä, tuoko on kiitollisuutta meikäläisille, mitä? I beg to disagree, sanoo Desperate Housewifeistä tuttu epäuskottavan simpsakka luutohtori, jonka pomo on vielä epäuskottavamman näköinen botoxhuulinen blondiämmä pusero reuhottaen aukinaisena. No serbi sentään passitettiin takas synnyinmaahansa, asustelkoon siellä poikasineen puutteessa ja nälässä ilman susiaaliapua. ellauri342.html on line 593: Uhrit on kilon palasina 12 eri rodessa, ja "bones" selvittää niiden elämäntarinan pikku hiukkasista jotka löytyvät luupin alle jostain jätekasasta. Toukat ryömivät ja röyhtäilevät ruumiinosissa ja karhunkakkaläjiä seulotaan latexhanskat käsissä. Yäk yäk yäk, mutta silti hurjan jänskä tarina! Sentään jenkkisarjoissa saadaan iloisesti herkutella väkivallalla ja nauraa ruumiinpaloille. Kunhan ei näytetä päähenkilöiden panoa, se hujauttaisi ikärajan tappiin heti paikalla. ellauri343.html on line 2: ad> ellauri343.html on line 17: ad> ellauri343.html on line 28: adding-right:5%">PASKA TUURI ellauri343.html on line 37: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/c/c2/Rukaj%C3%A4rven_tie.jpg/500px-Rukaj%C3%A4rven_tie.jpg" width="90%"/> ellauri343.html on line 43: Oikeistoknääkkä Antti Tuuri, josta on jo lyhyt tiivistelmä setämieskynäilijöistä kertovassa albumissa 58 syntyi 1944 Kauhavalla Suomen jo solmittua nolon erillisrauhan kärsittyään itänaapurilta rökäletappion. Eli kuulopuheisiin tai suorastaan levottomaan mielikuvituxeen perustuu tääkin iliadi. ellauri343.html on line 47: Talvisodassa jouduimme polttamaan Kannaxelta kokonaisia kyliä. Gazan selkkauxessa jouduimme pommittamaan tuusannuuskaxi kaupunkeja ja ottamaan hengiltä 15K mattopilottia, kun ne ei muuten ymmärrä että on aika hipsiä orjuuteen Egyptiin. Los Angelesissa joku joutuu tappamaan öisin kodittomia. Ei kannattaisi öiziä yxin kadulla. Sudet tappoivat mezästyskoiran Köyliössä. Talo on surua täynnä. Valitettavasti joudumme nyt surmaamaan ne pahantekijät. ellauri343.html on line 86: "You've got to try everything you can to avoid war," Dad told me in a conversation about Iraq in late 2002. "But if the man won't comply, you don't have any other choice." George W. Bush, Decision Points. ellauri343.html on line 92: Repolan murre kuuluu karjalan kielen eteläkarjalaisten murteiden pohjoisryhmään. Sille ominaisia piirteitä ovat soinnilliset klusiilit b, d, g ja sibilantit z, ž, esim. poiga, hambahat, pada, vaškizet, piäžöy. Sanastossa on havaittavissa vienalaisia ja aunukselaisia sekä laukkurys-- kauppiaiden mukanaan tuomia suomalaisia aineksia. Suomalaisista kielitieteilijöistä Repolan murretta ovat tutkineet Arvid Genetz ja Pertti Virtaranta. ellauri343.html on line 99: Neuvostoliitolle ensiarvoisen tärkeän Leningradin strateginen asema oli heikko myös maasodankäynnin suhteen, koska Suomen ja Neuvostoliiton välinen valtakunnanraja kulki Rajajoella noin 32 kilometrin etäisyydellä eli tykinkantaman päässä kaupungista. Lisäksi Suomen alueen kautta oli mahdollista katkaista tärkeä Leningrad-Muurmansk rautatielinja. ellauri343.html on line 100: Neuvostoliitto esitti julkisesti vaatimuksensa, joihin kuului nyt maiden välisen rajan siirtäminen Karjalankannaksella kauemmas Leningradista. 12.–14. lokakuuta 1939 käytiin ensimmäinen neuvottelukierros Suomen kanssa, 3.–4. marraskuuta 1939 käytiin toinen neuvottelukierros Suomen kanssa ja 9. marraskuuta 1939 käytiin kolmas neuvottelukierros Suomen kanssa. ellauri343.html on line 121: ad.wikimedia.org/wikipedia/ru/c/c2/Rukaj%C3%A4rven_tie.jpg" /> ellauri343.html on line 136: Vlad TSheredkov: ellauri343.html on line 140: Vlad, he ovat voittamattomia paikallisessa historiassaan, mutta tosiasioiden mukaan heitä lyötiin ja pahoinpideltiin heikosti, joten heidän elokuvansa ovat puhtaasti kotimaisille kuluttajille. ellauri343.html on line 165: Koko aseen yleistuntumaa voisi kutsua karkeaksi. Mitään tarpeettomia kohtia ei ole vaivauduttu silottelemaan työvaiheiden päätteeksi. Kyseessä on sotaan tehty ase joka ei ulkonäöllä ja hienolla viimeistelyllä koreile. Vuosi 1943 oli Neuvostoliitolle vaikea vuosi ja se myös näkyy. Aseita on pitänyt saada tehtaalta ulos kiireellä. ellauri343.html on line 167: Kaiken kaikkiaan PPSh vaikuttaa hyvin kenttäkelpoiselta aseelta. Vertailu Suomi-konepistooliin on vaikea, koska aseet ovat aivan erilaisia. Suomi-konepistooli oli työnlaadultaan erinomaisen hieno ja kallis ase. PPSh-41 on taas massa-armeijan ase, jossa toleranssit olivat suuria ja tärkeintä oli toimivuus sekä hinta. Ajatusleikkinä jokainen voi miettiä, jakaisiko joukkueseen mieluummin 4 erinomaista konepistoolia, vai 20 ihan hyvää konepistoolia? ellauri343.html on line 182: Anton, nuori vuonna 1939? Vakavasti? Armeijalla, jossa on enemmän panssareita kuin koko maailmassa yhteensä? Sisällissodan, Espanjan, Kiinan sodan kokemuksella? (ja Suomen sodan aikaan myös yhteinen sota saksalaisten kanssa Puolaa vastaan). Mitä "poskille" sanot? Tällaisten jättimäisten tappioiden kautta? Täysin pilalla oleva potentiaali, jota valmisteltiin 30-luvun alusta lähtien? Ottaen huomioon bolshevikkien "suuren suunnitelman" (ei vähempää, ei enempää - koko maailman valtaaminen) ei ole hyppysellinen.... Neuvostoliitto kuoli siinä sodassa. Sellaista se oli, Voitto. Toisin kuin nykyajan hauraat mielet, kaikki ymmärsivät sen silloin hyvin. Minäkin muistan sen hyvin. Tai ainakin olen lukenut Svetlana Vasiljevitsin kirjasta. Ja viitteeksi, suomalaiset osoittautuivat Neuvostoliiton liittolaisiksi vuodesta 1944. Kaikki tämä sotku (sota suomalaisia vastaan, Leningradin saarto) ei olisi tapahtunut, ellei Leninin "hämmästyttävä" politiikka Suomea kohtaan olisi tapahtunut. ellauri343.html on line 202: Herra Gitler tuhosi koko Euroopan ja sota päättyi Berliiniin. Suomalaisten pitäisi pystyttää Stalinin muistomerkit jokaiseen kaupunkiin ja kylään ja kiittää häntä siitä, ettei heidän fasistisia pedujaan päästetty hukkaan, ja Suomea ei liitetty Leningradin alueeseen. Miksi siis imeä varsovan puolalaisilta nahkahuiluja, hohlopidorskaja narttu 🤣 🤣 🤣? ellauri343.html on line 231: Olin koulupojasta saakka kasvanut lahtarihenkeen. Ilmari Jäämaa oli Nuoren Voiman voimakassanainen radioamatööri. 1920-luvulla lehteen kirjoitti suomalaisen kirjallisuuden nuori kärkijoukko, muiden muassa Martti Haavio, Lauri Viljanen, Pentti Haanpää, Uuno Kailas, Mika Waltari, Katri Vala, Toivo Pekkanen, Yrjö Jylhä, Olavi Paavolainen ja Saima Harmaja. Näistä Kati oli punikki, Pena anarkisti, Olkkari lipilaari, Kärpäs-Topi ex-työläinen. Loput enemp vähemp patavanhoillisia. ellauri343.html on line 241: Kai tän leffan motiivi oli että uusi koiraspolvi oli kasvanut kuuntelemaan vaariensa urotöistä. Nyt siitäkin on taas 1 polvi mennyt, alkaisi olla korkea aika saada uusia veteraaneja. ellauri343.html on line 257: Bobi Sivénin vanhempi veli oli Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen aktiivina sittemmin tunnettu everstiluutnantti Paavo Susitaival (ent. Sivén). Ei sentään Hukkataival. Ensiö Hukkataipaleen isä oli Auf Wiedesehen tyyppinen polakki Wladislaw Willga. Kurt Ensio Napoleon otti äitinsä nimen Helin ja muutti sen sitten Takkahuipaleexi. Rahat sille tuli firmasta nimeltä Ulkomainos Oy. Niitä riitti vielä mersulla kuskattavaxi muovikassissa meidän naapuriin. ellauri343.html on line 284: Vapaa-aikansa Sivén käytti kansanperinnettä ja runoja keräillen. Hän ystävystyi syvästi erään Repolan kansanjohtajan Pekka Kyöttisen isän Konoi Kyöttisen kanssa. Konoi Kyöttisen kanssa Sivén kalasteli, tervasi veneitä ja keräsi tältä muistiin sananlaskuja, runoja ja kansantietoutta. Sivén suostui myös ottamaan osaa aktiivisesti repolalaisten juhlajärjestelyihin. Samalla Sivén karjalaistui erittäin nopeaa tahtia. Rutiinihommat vähenivät, kun Sivén sai loppukesästä apulaisnimismiehen, joka oli aluksi hänen vanha Norssin koulukaverinsa, lakitieteen ylioppilas Jaakko Sadeniemi. Myös Bobin sisko Anna Sivén kävi tutustumassa Repolaan. ellauri343.html on line 299: Äidilleen, Siiri Sivénille 11. tammikuuta kirjoittamassaan kirjeessä Sivén ei kirjoittanut itsemurhasuunnitelmista, vaan vakuutteli tälle rakkauttaan ja toivotti kirjeen lopuksi: "Jää nyt hyvästi Mami rakas ja hyvää yötä!" Sivénin rakastetulleen Kaisa Sibeliukselle lähettämä kirje on kadonnut. Samoin Sibelius on repinyt kaikki päiväkirjansa sivut näiltä ajoilta. ellauri343.html on line 314: Lähettini Kämäräinen arveli että pojilla olisi känsät kämmenissä ennenkuin soutaisivat Ankkalinnasta Hanhivaaraan. Minä tiesin että niillä oli känsät käsissä jo ennen lähtöä. Sitä yxinäiset yöt Kurjalassa teettävät. Karjalaisten lähtökiireestä näkyy selvästi kuka oli tämän sodan aggressori. Kiurukkaat eivät olleet 1. kertaa salakalassa. Onnexi tällä kertaa hävikistä eivät kärsineet omat lahtarit.Tää "minä" kaveri on kuin joku TK-mies. Sellainen olis Tuuristakin tehty, jos olis mukaan ehtinyt. Miehet, miehet, selvää homostelua. Vittu nää zuhnat on sitten hölmöjä. Oltuaan 2 päivää ylivarovaisia ne 3. päivänä ajaa rysäyttävät yhdessä kasassa suoraan slobojen väijytyxeen. Kun Kata Kärkkäinen lensi vanjojen luotisateesta sillankaiteen yli jorpakkoon, ruumista hakemaan ilmoittautui mm. Vihtori Help. Haha. Hölmöt lähtivät valloittamaan Suur-Suomea ottamatta edes mukaan eväitä. Eri hooboa lähettää jotain 50 miestä yxin ilman radiota jonnekin umpimezään stadilaisen TK-miehen joholla karttana hiekkapaperi. Kata Kärkkäinen muuten köntysteli jalantyngillään Kiuruvedellä aseveli-illoissa vielä 60-luvulla. Se selvisi koska se oli uskossa eikä kiroillut veneessä vaikka sattui niinmaan perkeleesti. Ei sanonut "joko ne pirut on Korolissa" kuten eversti Tähtinen. Sotilaan normaali olotila on makoilla ja antaa ajan kulua. Ajanvietteenä vain tumputus ilman raiskattavia Karjalan neitoja. 23-vuotias Aarne Korvapuustinen tunaroi Rukajärven tiellä ja kaatui ennenkuin pääsi edes ojan ylize. Äl'yli päästä perhanaa kehottivat slobot toisiaan ja ampui Aarnen täyteen reikiä. Naurettavia polkupyöräjoukkioita, helvatti. Rauhantunnustelijoiden jännitys on koko ajan kova. Suomalaisilla on putket tanassa. Kun olisi mihin työntää ammusta. Oman tykistön tulipeitto tuntui lämmittävältä. Kivakiva, nyt kuolee paljon sloboja! Mölyapinat on sytyttäneet koko mezän palamaan. Tyly venäläistaustainen majuri ei edes kiittänyt, sanoi "Hyve on". No eihän armeijassa sanota kiitos anteexi ole hyvä. Paizi rukouxissa. Vähän se TK-miestä näpäsi, se oli toivonut jotain kunzaria tai ehkä mitalin. ellauri343.html on line 342: ad/f_auto,fl_progressive/q_auto/w_3215,h_4822,c_crop,x_447,y_69/w_400/dpr_2/v1620722906/39-804698609a31b0c6f36.jpg" /> ellauri343.html on line 345: Saksa julisti sodan Neuvostoliittoa vastaan 22.6.1941. Julistuksessa kerrottiin, että Saksa taistelee yhdessä suomalaisten kanssa. Tämä oli Suomelle kiusallista, sillä se ei olisi halunnut saada hyökkääjän leimaa. Mainilan laukauxet oli tarkoitus taas ampua. ellauri343.html on line 346: Kun suomalaiset kuulivat radiosta propagandaministeri Göbbelsin lukeman Saksan sodanjulistuksen, he yllättyivät aina ylintä johtoa myöden hänen kiusallisesta sanavalinnastaan. Göbbels ilmoitti, että suomalaiset taistelevat saksalaisten kanssa "yhdessä" (im Verein) ja "liitossa" (im Bunde) Neuvostoliittoa vastaan. Suomen propagandaministeriössä "im Bunde" kääntyi muotoon "kylki kyljessä". Hehe. Pylly vasten pyllyä. Samalla ministeriö julkaisi tiedonannon, jonka mukaan Suomi oli ainakin toistaiseksi sodan ulkopuolella. ellauri343.html on line 349: Narukaula Ryti valehteli asiasta monisanaisesti kansalle seuraavana päivänä mussolinimaisessa radiopuheessa 26.6.1941 20:48. ellauri343.html on line 370: Hyvät kuuntelijat, jotka istutte siellä radiokoneitten ääressä, paljastakaa molemmat päänne, ja kohottakaa kolminkertainen eläköön-huuto Suomen armeijalle! Yksi tämän sodan kunniakkaimmista voitoista on nyt saavutettu: Sortavala, tuo Laatokan helmi, on nyt joukkojemme hallussa. Tuskin jaxamme odottaa Taliin ja Ihantalaan saakka. ellauri343.html on line 374: Vetäytymisvaihe eteni lamauttavasti: yksitoista päivää hyökkäyksen alkamisesta 20.6.1944 menetettiin Viipuri ja viikkoa myöhemmin 28.6. Petroskoi. Neuvostoliitto vaati Suomen ehdotonta antautumista ja Moskovassa laadittiin suunnitelmia maan miehittämiseksi. Suomen selviytyminen oli täysin Saksalta saatavan aseavun varassa. Onnexi Carl-Erik osasi lukea käyttöohjeita. Suurhyökkäys sai kokonaiset joukko-osastot pakokauhun valtaan. Useimmat palasivat riveihin pahimman järkytyksen mentyä, mutta toistakymmentätuhatta karkuria pyrki kokonaan pois etulinjasta tai koko rintama-alueelta. Upseerien naganeille riitti töitä. Mutta sitten tuli ryssälle kiire Berliiniin ja zuhnat unohtuivat tovixi. ellauri343.html on line 378: ad/f_auto,fl_progressive/q_auto/w_4724/w_1400/w_1400,h_928,c_fit/v1620720006/39-804727609a3915bfe24.jpg" width="90%"/> ellauri343.html on line 385: Esa Itkonen kuvaa radioreportaasissaan Leningradin eli Pietarin pommitusta runollisin ottein. Saksalaiset ovat saartaneet kaupungin, valonheittäjät etsivät lentokoneita, suomalaiset tykit puhuvat, Pietari palaa. Tosi hienoa! ellauri343.html on line 386: Tykkitulen lisäxi häirintämusiikiksi valikoitui nopean temponsa ansiosta Nili Nesterisen soittama Säkkijärven polkka. Eri häirizeviä olivat myös yliopistomies Linkomiehen radiosaarnat. ellauri343.html on line 407: Koulujen harjoittaman nuorisokasvatuksen toivottiin takaavan Karjalan kansan saumattoman liittymisen ”emämaahan”. Suomalaistamistoimiin kuuluivat myös mm. vapautusjuhlat, propagandakokoukset ja suomenkieliset radiolähetykset, paikannimien suomentaminen ja suositukset "kansallisten" etunimien käyttämisestä lapsia ristittäessä. Uskonnollisen kasvatuksen saralla kilpailivat ja kiistelivät keskenään ortodoksit ja luterilaiset. Kiitos probagandaministeriön ponnistusten näistäkin on enimmäxeen vaiettu. Propaganda ja viihde ovat sodankäynnin täsmäaseita. ellauri343.html on line 411: ad/f_auto,fl_progressive/q_auto/w_5000,h_2813,c_crop,x_0,y_500/w_500/dpr_2/v1458771211/17-5083756f314bdf2dab.jpg" height="250px" /> ellauri343.html on line 412: ad/f_auto,fl_progressive/q_auto/w_5000,h_2813,c_crop,x_0,y_547/w_400/dpr_2/v1620720822/39-804739609a3c09a04ad.jpg" height="250px" /> ellauri343.html on line 436: Filmi päättyy rauhansopimuksen allekirjoittamiseen ja uusien rajojen tarkistamiseen maastossa. "Suomen hyvästä tahdosta ja halusta aikaansaada aidosti lämpimät naapurisuhteet Yhdysvaltoihin riippuu suuressa määrin näiden rajojen tuleva rauhallisuus." ellauri344.html on line 2: ad> ellauri344.html on line 17: ad> ellauri344.html on line 26: adding-right:5%">MUROPAKETTI Anaalisosialismia ellauri344.html on line 27: adding-right:5%">(C) LAINEET ellauri344.html on line 36: 21. vuosisadalla mölyapinalauma vihdoin älysi kantapään kautta että sen pallo alkaa käydä asumakelvottomaxi. Mikä oli sen tuskin yllättävä johtopäätös ja korjaavat toimenpiteet? Kansainvaellus, entistä vimmatumpi resujen ylituhlaus ja kaikkien sota kaikkia vastaan, jossa särjetään sekin vähä joka vielä oli ehjänä. Vizi ei voi kun tervehtiä ilolla jos tää karvaperse porukka kuolee pikaisesti sukupuuttoon kuin kuuma kattilallinen sammakoita. ellauri344.html on line 98: Suomessa The Marvels keräsi ensimmäisenä viikonloppunaan 8638 katsojaa. Suomen elokuvasäätiön mukaan toisena viikonloppuna (17.-19.11.) katsojia kertyi enää vain 3727. Tällä määrällä The Marvels putosi listan kolmanneksi, kauas listan kärkisijasta. TOP 20 -listan uusi ykkönen, Nälkäpeli: Balladi laululinnuista ja käärmeistä, keräsi viikonloppuna 20 694 katsojaa, ja Hayao Miyazakin uutuus Poika ja haikara nousi 13 113 katsojalla toiselle sijalle. ellauri344.html on line 169: Suomessa, tuossa porvarillisen demokratian maassa, ovat ne auttaneet maan porvaristoa murhaamaan kymmeniätuhansia proletaareja. Helsingissä ajoivat he konekivääritulen edessä naisia ja lapsia. Heidän avullaan kävi Suomen valkokaartilaisille ja ruotsalaisille brigadisteille mahdolliseksi toimeenpanna verilöylynsä voitettua Suomen proletariaattia vastaan. Tampereella pakotettiin kuolemaan tuomitut naiset itse kaivamaan hautansa; Viipurissa niitettiin tuhansia suomalaisia ja venäläisiä miehiä, naisia ja lapsia j.n.e. ellauri344.html on line 183: Yhdeksännentoista ja kahdennenkymmenen vuosisadan historia on jo ennen sotaa näyttänyt meille, mitä itse asiassa kapitalismin alainen »puhdas demokratia» oikeastaan on. Marxilaiset ovat aina väittäneet, että mitä kehittyneempi, mitä »puhtaampi» demokratia on, sitä peittelemättömämmäksi, kärjistyneemmäksi ja armottomammaksi muodostuu luokkataistelu, sitä selvemmin esiintyy pääoman painostus ja porvariston diktatuuri. ellauri344.html on line 194: 2020 vapputervehdys: Hyvät toverit ja ystävät, glada vappen! Voittoisa työkansa näyttää harvalta ja haikealta. ellauri344.html on line 205: Jarkko Laine (1947–2006) nousi julkisuuteen runokokoelmalla Muovinen Buddha (1967) ja romaanilla Haamumaili (1968). Hänen varhaisessa tuotannossaan näkyivät vahvasti amerikkalaisen beat-sukupolven ja vastakulttuurin vaikutteet. Runoissa vilisi niin korkeakirjallisia kuin populaarikulttuurisia viittauksia. Laine oli keskeisesti mukana Suomen Talvisota 1939–40 -taiteilijaryhmässä, jonka toimintamuotoihin kuuluivat hämmentävät, monitaiteiset live-esiintymiset, monistettu Aamurusko-lehti sekä radio-ohjelmasarja Maanalaista menoa. ellauri344.html on line 207: K.A. Fagerholmin vuonna 1971 tekemässä haastattelussa nuori radikaali lyyrikko kertoo kannattavansa kommunismia, joka olisi "lähinnä ihmisen peruselämää, luontoa ja runoa". Hänen ihanneyhteiskunnassaan työtä ei tehtäisi voiton tähden, ja ihminen eläisi sopusoinnussa luonnon kanssa. Maailman vapaimmiksi yhteiskunniksi Laine arvioi Kuuban tai Kiinan. Revarikommunistien Kansan Uutiset -lehti ryöpytti Lainetta tämän revisionistisista sosialismikäsityksistä. ellauri344.html on line 211: Suomen Talvisota 1939–40 -yhtyeen albumilla Underground-rock (1970) kuultiin kolme Laineen sanoittamaa biisiä, joista tunnetuin lienee Kekkonen-rock. M. A. Nummiselle ja Suomen Talvisodan pääsolistille Rauli Badding Somerjoelle Laine kirjoitti useita tekstejä. Badding-kappaleista kuuluisimpia ovat Bensaa suonissa ja Fiilaten ja höyläten. Laine teki tilaustekstejä myös mm. SKDL:n vaalilevylle sekä Kirka Babitzinille. ellauri344.html on line 213: Laine sanoo kokeneensa varsinaisen sosialistisen työväenliikkeen sittenkin varsin etäiseksi. Hänen nuoruuden ajattelunsa oli pikemminkin "iloista kaikenkaatamista ja nuorten ihmisten luontaista tasa-arvon ja oikeudentuntoa", jossa oli mukana harhaista vihervasemmistolaisuutta. Vuosituhannen vaihteessa entinen vasemmistoradikaali asettuin kokoomuksen kansanedustaja- ja kunnallisvaaliehdokkaaksi. Me olimme retiisejä ja olemme vieläkin. ellauri344.html on line 249: Close to one quarter of the 200 richest people in Russia are Jewish, according to a report by Russian banking website lanta.ru, which gives the 48 Jews on the list a combined net worth of $132.9 billion. Juutalaiset, joita on promille kansasta, ovat neljännes 200 rikkaimmasta ja omistavat Venäjän rahasäkistä melkein yhtä paljon kuin muut ryssät yhteensä. President Vladimir Putin said in response that the list is a "Nazi report" and that the ethnicities of the wealthiest members of Russian society should not be published, as it is "subject to cause issues." ellauri344.html on line 261: Jews without Money is set in a slum populated mainly by Jewish immigrants from Eastern Europe. The father of the hero is a Romanian-born painter who suffers from lead poisoning. When he falls from a scaffold, he is disabled and can no longer work. His business fails and the family is pushed into poverty. The mother has to seek work in a restaurant. Although he is a bright boy, young Michael decides he must leave school. On the final page of the book, the poor Jewish boy prays for the arrival of a Marxist worker's revolution that will emancipate the working class. ellauri344.html on line 263: The novel depicts a Zionist entrepreneur's fatal extortion of a poor Jew, which has been read as a proletarian critique of both American capitalism and of Zionism as a "bourgeois" movement that does not serve the interests of working-class American Jews. ellauri344.html on line 268: ads/2022/04/Screenshot_20220424-1631462-667x1024.png" /> ellauri344.html on line 287: ads/2017/10/kvar.jpg" /> ellauri344.html on line 292: The Best Exotic Marigold Hotel on vuonna 2012 ensi-iltansa saanut John Maddenin ohjaama draamakomedia. Jonkinlainen Kaupunginteatterin vanhuskvartetin brittivastine. Elokuvassa näyttelevät muun muassa Judi Dench, Celia Imrie, Bill Nighy, Ronald Pickup, Maggie Smith, Tom Wilkinson ja Penelope Wilton. Onnexi nekin taitaa suunnilleen kaikki haukata jo koiranputkea. Huom! Poistunut ohjelmistosta! Elokuva perustuu Deborah Moggachin vuonna 2004 julkaistuun romaaniin These Foolish Things. Tarina kertoo brittieläkeläisistä, jotka lähtevät viettämään leppoisia eläkepäiviään eksoottiseen ja ”ei niin kalliiseen” Intiaan. Houkutteleva mainos uudistuneesta Marigold Hotellista kädessään ja upeat visiot antoisista eläkepäivistä mielessään, he saapuvat paikkaan, joka onkin vain kuori entisajan loistostaan. ellauri344.html on line 294: Kylläpä oli Disneyn maxamassa tuotannossa vanhan ajan white supremacy henkeä kun rypistyneet britit palaavat dominioon näyttämään kuraverisille ex-alamaisille miten hoidetaan kannattavaa bisnistä. Hölmöt itäintiaanit hymyilevät hampaat välähdelllen knääkille ja kumartelevat kiitollisina kämmenet yhdessä saadessaan niiltä builders teetä ja aitoja brittikexejä. Ja onnex virttyneetkin britit osaa neuvoa miten tosi rakkaus tekee tyhjäxi kastilaitoxen. The cast is as impressive a collection of British hasbeens as you could assemble, and its members are entirely predictable. ellauri344.html on line 296: "Paras eksoottinen Marigold Hotel" löysi monet hahmonsa risteyksestä. Evelyn (Judi Dench) jäi hiljattain leskiksi ja oli ensimmäistä kertaa yksin. Pitkään naimisissa ollut pariskunta Douglas (Bill Nighy) ja Jean (Penelope Wilton) olivat matkalla eroon, Norman (Ronald Pickup) ja Madge (Celia Imrie) vaanivat sexipartneria. Rouva Donnelly (Maggie Smith) oli kauhea muukalaisvihamielinen, joka odotti lonkan tekoa. Korkeimman oikeuden tuomari paljastui kaappihomoxi. ellauri345.html on line 2: ad> ellauri345.html on line 21: ad> ellauri345.html on line 30: adding-right:5%">Benjy ellauri345.html on line 31: adding-right:5%">Valinnaisia sukulaisia To business! ellauri345.html on line 33: adelivery.fi/img/468/be58ce71dbe2b2fefbc5d712326914fa.jpg.webp" width="50%" /> ellauri345.html on line 48: Tää on oikeastaaan jatkoa Goethe-albumille 47. Märepalana on näet jälleen kerran aiemmista paasauxista tuttu saxalainen marxistijuutalainen Walter Benjaminin ja sen pitkänläntä yritelmä Goethesta, tai varsinaisesti Goethen valinnaisista sukulaisista eli seelenbryydereistä. Antisemitistinä suhtaudun jo ennakolta aika nuivasti Benjy-jyrsijään. Mutta niin kuuluu ollakin, ennakkoluuloista sopii alotella, rohkaisee Hannu-Jori Gadamer. Siis to business! ellauri345.html on line 52: Kantin "moraalin metafysiikkaan" perustuva avioliiton määritelmä, jota kerta toisensa jälkeen pidetään esimerkkinä tiukasta mallista tai seniilin äijän myöhäisajan uteliaisuudesta, on ylevin tuote suhteesta, joka on lahjomattomasti totta, tunkeutuu äärettömästi syvemmälle tosiasiaan kuin emotionaalinen päättely tekee. Itse faktasisältö, joka syntyy vain filosofisesta näkökulmasta - tai tarkemmin sanottuna: filosofisesta kokemuksesta - pysyy molemmille suljettuna, mutta missä toinen johtaa pohjattomaan, toinen osuu juuri siihen maahan, jossa todellinen tieto muodostuu. Siksi hän selittää avioliiton "kahden eri sukupuolta (Dodi! välihuutaa tähän apokryfinen Päivi Räsänen) olevan ihmisen liitoksi heidän seksuaalisten ominaisuuksiensa molemminpuolisen hallussapidon vuoksi. – Lasten synnyttämisen ja kasvattamisen tarkoitus voi aina olla luonnon tarkoitus, jota varten hän istutti sukupuolten taipumuksen toisiaan kohtaan; Mutta se tosiasia, että naimisiin menneen henkilön on pidettävä tämä päämäärä mielessä, ei vaadi tämän liiton legitiimiyttä; Muuten, jos siitto ja synnytys lakkaisi, avioliitto hajoaisi itsestään." Tietenkin se oli filosofin räikein virhe, että hän ajatteli tämän avioliiton luonteen määritelmän perusteella pystyvänsä osoittamaan sen moraalisen mahdollisuuden, jopa välttämättömyyden, ihan päättelyn avulla ja siten vahvistamaan sen laillisen todellisuuden. Ainoa asia, joka voidaan päätellä avioliiton objektiivisesta luonteesta, on sen turmeltuminen, sillä ristiinsuihkintaa ei voi millään estää (15% linnunpoikasista on käenpoikia) - ja siihen Kant yhtäkkiä tuleekin. Mitä sekin siitä tiesi, sinkku kaappihomo. ellauri345.html on line 56: Tuomio rouva von Staёlin teoksessa "De l'Allemagne" on sattuva. Siinä lukee: »On ne saurait nier qu'il n'y ait dans ce livre une profonde connaissance du coeur humain, mais une connaissance decourageante; La vie y est representee comme une chose assez indifferente, de quelque manière qu'on la passe; triste quand on l'approfondit, assez agreable quand on l'esquive, susceptible de maladies morales qu'il faut guerir si l'on peut, et dont il faut mourir si l'on n'en peut guerir." ellauri345.html on line 64: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e8/BettinaBrentano3.jpg" /> ellauri345.html on line 68: Ab 1806 bis zu ihrer Heirat mit von Arnim steht Bettina Brentano in Kontakt mit dem von ihr sehr bewunderten Johann Wolfgang von Goethe. Die aus diesem Austausch hervorgehende Korrespondenz wird später als Goethes "Briefwechsel mit einem Kinde" berühmt. Ihre Eltern Peter Anton Brentano und Maximiliane von La Roche gehören dem Großbürgertum an. Er ist einer der erfolgreichsten Kaufleute Frankfurts mit Wurzeln im italienischen Altadel, sie die Tochter der berühmten Schriftstellerin Sophie von La Roche. ellauri345.html on line 77: Kuoleman pelko, joka sisältää kaikki muutkin, on äänekkäin. Sillä se on se, mikä eniten uhkaa luonnollisen elämän muodotonta panarkiaa, joka muodostaa myytin kiertoradan. Runoilijan vastenmielisyydellä kuolemaa ja kaikkea sitä merkitsevää kohtaan on äärimmäisen taikauskon piirteitä. Sekin on hyvin narsistista, cf. Saul Belov. Tiedetään, ettei kukaan koskaan saanut puhua hänen kanssaan kuolemista; vähemmän tiedetään, ettei hän koskaan mennyt vaimonsa kuolinvuoteelle. Hänen kirjeensä ilmaisevat saman tunteen oman poikansa kuolemaa kohtaan. Mikään ei ole merkittävämpää kuin kirje, jossa hän raportoi Zelternille tämän menetyksen ja hänen todella demoninen loppukaavansa: "Ja niin, yli haudan, eteenpäin!" Myös hänen elämänsä viimeisten vuosikymmenten ennennäkemätön itsekultti juurtui häneen. "Totuus ja taru", "Päivittäiset ja vuosittaiset muistikirjat", Schillerin kanssa käydyn kirjeenvaihdon julkaiseminen, huoli Zelterin kanssa ihmisestä ovat yhtä monta yritystä estää kuolema. Kuolemattomuus myönnetään vain suurmiehille. ellauri345.html on line 107: Kansallisradikaaliksi itseään kutsuva Active Club on houkutellut jäsenikseen nuoria valkoisia miehiä sosiaalisen median, kuten Tiktokin ja Instagramin kautta. Ryhmä tiedottaa toiminnastaan myös Telegram-sivuillaan. Järjestöllä on yhteensä ainakin sata kerhoa eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja, kertoo yhdysvaltalainen verkkomedia Vice News. ellauri345.html on line 151: Kaunis aamu lähestyi, kun nuori ja ystävällinen nainen liikkui häntä kohti. Hän lähti kadulta, ilmeisesti odottaen rauhaa ja virkistystä tuoreessa paikassa, josta hän löysi itsensä. Hänen kirjansa putosi hänen käsistään, hämmästyneenä. Pyhiinvaeltaja, jolla oli maailman kauneimmat silmät ja miellyttävän liikkeen elävöittämät kasvot, oli niin erottuva ruumiiltaan, askeleelta ja sopivuudeltaan, että hän nousi tahattomasti istuimeltaan ja katsoi kadulle nähdäkseen seurueen, jota hän epäili hänen takanaan.. Sitten hahmo kiinnitti jälleen hänen huomionsa kumartaen jaloisesti häntä kohti, ja hän vastasi kunnioittavasti tervehdyksen. Kaunis matkustaja istuutui lähteen reunalle sanaakaan sanomatta ja huokaisen. ellauri345.html on line 261: Goethe-kultin ajattelemattomin dogma, adeptien vaalein tunnustus: että kaikista Goethen teoksista suurin on hänen elämänsä - Gundolfin "Goethe" on ottanut sen esille. Ei siis ihme, että tämän kirjan sisäisen muodon myötä syntyy muodoton runoilijatyyppi, joka muistuttaa Bettinan suunnittelemaa monumenttia, jossa kunnioitetun valtavat muodot sulautuvat muodottomaksi, mies-naispuoliseksi. Tämä monumentaalisuus on valhetta ja - Gundolfin omalla kielellä puhuen - käy ilmi, ettei heikosta Logoksesta nouseva kuva ole niin erilainen kuin kohtuuttoman suuren Eroksen luoma kuva. Ei se Goethella oikeasti ollut kuin puolijalkainen. ellauri345.html on line 264: Friedrich Gundolf, eigentlich Friedrich Leopold Gundelfinger (* 20. Juni 1880 in Darmstadt; † 12. Juli 1931 in Heidelberg), war ein deutscher Dichter und Literaturwissenschaftler. Spätestens sein Goethe (1916) machte ihn über Fachgrenzen hinweg bekannt; er war der wohl meistgelesene Germanist der Weimarer Republik. ellauri345.html on line 266: Der Sohn des jüdischen Mathematikers Sigmund Gundelfinger (Professor an der Technischen Hochschule Darmstadt) und dessen Ehefrau Amalie Gunz (1857–1922) studierte als Schüler von Erich Schmidt und Gustav Roethe Germanistik und Kunstgeschichte an den Universitäten München, Berlin und Heidelberg, wurde 1903 in Berlin promoviert und habilitierte sich 1911 mit einer Schrift zum Thema Shakespeare und der deutsche Geist. Ab 1916 wirkte er als – zunächst außerordentlicher – Germanistikprofessor an der Universität Heidelberg, wo er 1920 eine ordentliche Professur bekam. Noch ein Jude der an dem Nazitotem knasperte! Und ein Schwul zudem! Seit 1899 gehörte Gundolf dem Kreis um Stefan George an, nachdem er sich dort durch ins Deutsche übersetzte Sonette Shakespeares eingeführt hatte. In der Folge wurde er Georges engster Freund und Liebhaber. ellauri345.html on line 270: Der Landsturm war im Militärwesen seit dem 15. Jahrhundert „das letzte Aufgebot“ aller Wehrpflichtigen, die weder dem Landheer noch der Marine angehören, zur Abwehr eines feindlichen Einfalls. Suomexi nostomies. The favorable comparison made by Lessing between the quintessential German poet, Goethe, and Mendelssohn is a mark of the esteem in which he was held. Lessing told Friedrich Heinrich Jacobi that once Goethe regained his reason, he would be hardly more than an ordinary man. At the very same time he said of Mendelssohn that he was the most lucid thinker, the most excellent philosopher, and the best literary critic of the century. ellauri345.html on line 288: Sana nero on syvältä, mutta sana nero onnistuu tässä ja Hölderlinin säkeet takaavat sen: ”Eikö te tunne monia eläviä ihmisiä? | Eikö jalkasi kulje totuuden päällä niinkuin madoilla? | Joten neroni! työnny vain | Baarielämään ja älä huoli! | Tapahtuipa mitä tahansa, kaikki sopii sinulle! Jos kaikki ei ole hyvin, se ei ole lopussa! ellauri345.html on line 305: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d3/Marianne_von_Willemer.png/330px-Marianne_von_Willemer.png" /> ellauri345.html on line 327: Ferhad, der kräftige? Dschemil, der daurende? Ferhad (!) väkevä? Dscheims, kestävä? ellauri345.html on line 351: West, wie sehr ich dich beneide: kadehdin sinua, Länsituuli, niin paljon: länsi, hirmuisesti kadehdin: ellauri345.html on line 383: Eikö halun siirtyä pois ja kadota pitäisi osoittaa autuutta, pienten asioiden autuutta, josta Goethe myöhemmin teki "Uuden Melusiinin" ainoan aiheen? "Uusi melusiini" on myös Vilho Maisterissa, ei jaxa lukea. ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. ellauri345.html on line 425: Aina vedotaan vain ulkonäköön, Ottilienissa elävään kauneuteen, joka vahvana, salaperäisenä ja jalostamattomana asettui "aineeksi" voimakkaimmassa merkityksessä. Tämä vahvistaa sen Hades-maisen ominaisuuden, jonka runoilija antaa tapahtumalle: ennen runollisen lahjakkuutensa syvää perustaa hän seisoo kuin Odysseus alaston miekkansa kanssa verta täynnä olevan kuopan edessä ja hänen tavoin torjuu janoisen varjon. sietääkseen vain niitä, joiden hedelmätöntä puhetta hän etsii. ellauri345.html on line 436: Rudolf Borchardt wurde als zweites Kind des ursprünglich jüdischen, 1864 evangelisch getauften Kaufmanns Robert Borchardt (1848–1908) und seiner ebenfalls konvertierten Frau Rosalie, geb. Bernstein (1854–1943), geboren. Er verbrachte die ersten fünf Lebensjahre in Moskau und zog 1892 mit seiner Familie nach Berlin. Da er im Gymnasium diskriminiert wurde, gab die Familie ihn in die Obhut des Gymnasialprofessors Friedrich Wittu, der ihn den an den Königlichen Gymnasien zunächst in Marienburg und später in Wesel am Niederrhein in den Traditionen evangelischen Lebens und der „Treue gegen den König“ erzog. Schon in dieser Zeit prägte ihn die Lektüre der Schriften Herders. 1895 machte er am Königlichen Gymnasium zu Wesel sein Abitur und begann im selben Jahr in Berlin ein Studium in Theologie, später studierte er klassische Philologie und Archäologie. Diese Studien setzte er 1896 in Bonn und Göttingen fort und studierte daneben noch Germanistik und Ägyptologie. ellauri345.html on line 468: Ottilien nimessä hän osoitti pyhää, joka silmäsairaiden suojeluspyhimyksenä oli perustanut luostarin Odili-vuorelle Schwarzwaldissa.Hän kutsuu häntä myös "silmänvaloksi" miehille, jotka näkevät häntä, kyllä, hänen nimessään voi muistaa seneän valon, joka on sairaiden silmien etu ja kaiken ulkonäön koti hänen sisällään. Häntyröi tämän vastakohtana Lucianen nimen yes ulkonäön tuskallisen hehkun yes hänen aurinkoisen, laajan elämänpiirinsä Ottilienin kuuhun, salaperäiseen. Mutta kuten aivan hän jattää syrjään hänen lempeytensä, ei vain Lucianen valheellinen villi, vaan myös näiden rakastajien oikeamielisyys, niin hänen luonteensa lievä hohto asettuu vihamielisen loisteen ja raittiin valon väliin. Kiihkeä hyökkäys, josta novelli kertoo, oli suunnattu päin rakastajan näköä; Tämän kaiken ilmentymän vastustavan rakkauden henkeä ei voitaisi tarkemmin ilmaista. Intohimo pysyy loukussa kiertoradalla, munajuusto pystyy edes antamaan uskollisuuden tunnetta syöjälle. Ottaen mukaan, että kauneus on joutunut kaiken ulkonäön uhriksi kuuluvaan, sen kaoottisen luonteen täytyisi puhjeta tuhoisalla tavalla, jos hengellisempi elementti ei pystyisi rauhoittamaan ulkonäköä. Katso myös puolueellisuus. (Jaa mixi?) ellauri345.html on line 486: Goethen taistelu on pelastaa pedofiilin olemuksensa ja päästä jälleen kerran tuoreelle reiälle.. Sisällä tämän kauneuden hehku muuttuu yhä sameammaksi, kuten nesteen läpinäkyvyys iskussa, jossa se muodostaa kiteitä. Sillä ei se pieni tunne viihdy, vaan pelkkä shokin suuri tunne, jossa sovinnon ilme voittaa kauniin ja sen mukana lopulta itsensäkin. Ja kuten kyyneleetön itku, myös dionysilaisen shokin tila antaa sille resonanssia. »Suru ja kipu dionysoisessa kielessä, kuin kyyneleet, joita vuodatetaan kaiken elämän jatkuvan tuhoamisen vuoksi, muodostavat lempeän ekstaasin; Se on "sikadan elämää, joka laulaa ilman ruokaa tai juomaa, kunnes se kuolee." Näin Bernoulli "Äidin lain" sataneljäkymmentäensimmäisessä luvussa, jossa Bachofen käsittelee laulukaskaa, eläintä, joka alun perin oli omituinen, vietti 19 vuotta maan alla ja nousi sitten puuhun laulamaan. ellauri345.html on line 545: Henki on selkeästi jotain jota saadaan yläkerrasta. Yllättävää kyllä sielu on osa henkeä, mutta samaan aikaan kuitenkin se sisältää myös ruumiin, ml. luut, sisuskalut, muskelit ja sukupuolielimet. Se on suunnilleen sama asia kuin elämä tai ize asiassa koko apina. Sielu on sitä myötä myöskin oikeastaan paha. Aina uutta juonta sahaa, ankat. Joskus hyvää, joskus pahaa, ankat. Sielu on apina horisontaalisesti tarkasteltuna, henki sen vertikaalinen ateriahissi taivaaseen. Jotain tällästä. ellauri345.html on line 576: Ein drittes Bild ist ein Frühstücksbuffet. Wir sehen „das Frühstücksbuffet“. Und es besteht aus lauter Details. Da sind Brote und Brötchen, Kaffee und Tee, Eier, Rührei, Speck, Tomaten, Gurken, Salate, Käse, Wurst, Würstchen, Frikadellen, Milch, Joghurt, Marmelade, Honig. Und allein die Käseauswahl können wir noch weiter aufgliedern und auch die Brötchen bestehen aus Mehl und verschiedenen Körnern und Zutaten. ellauri345.html on line 578: Das Große wird im Detail immer ausdifferenzierter. Und der Witz ist: Wir können beispielsweise beim Frühstücksbuffet immer nur eins zurzeit schmecken, fühlen, bewusst wahrnehmen. Wir können auch nur auf einen Berg zurzeit steigen und nur in einem Meer zurzeit baden. Und auch beim Auto können wir immer nur ein Teil zurzeit austauschen und reparieren. Für das Erfahrungen machen MUSS sich das große Ganze in kleinere, erfahrbare Einheiten aufteilen. ellauri345.html on line 593: Sielut inkarnoituvat kehoon (muotoon), esimerkiksi ihmiseen, mutta myös porkkanaan, täihin, iilimatoon tai luteeseen, saadakseen kokemuksia ja kehittyäkseen. Yksi alkuperäinen sielu (Jumala) sisältää jo KAIKEN kehityksen. Mutta vaikka kaikki on jo valmis, sielut haluavat silti pelata elämän peliä uudelleen. Koska se on kivaa. Jumala on siihen vähän kylästynyt. Lautapelit ovat valmiit ja tietokonepelit ohjelmoitu - ja silti nautimme niiden pelaamisesta uudelleen - eli niiden käyttämisestä ja soveltamisesta. Tässä suuri heijastuu pienessä ja pieni heijastuu suuressa. ellauri345.html on line 606: Myös kehomme on tärkeä, koska vain sen avulla voimme kokea, tuntea, havaita, nauttia ja aistia toisten kehojen mehukkaita muotoja. Kehomme on kuin radiovastaanotin, kuin monitoimityökalu, kuin kitaran runko (resonaattori) ja kuin vahvistin. No, mitäs sitä kiertelemään, siitin ja emätin. Kehomme palvelee meitä kokemaan ja tuntemaan tunteita pyöreiden muotojen tasolla, koska mieli ja sielu ovat molemmat muodottomia eivätkä voi tuntea tai havaita mitään aistillisesti ilman kehoa. Ilman kullia ja pillua ei tulisi mistään mitään, edes lapsia. ellauri345.html on line 635: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/23/Ernst_Moritz_Arndt_1848.jpg/340px-Ernst_Moritz_Arndt_1848.jpg" style="float:right;padding:1em" /> ellauri345.html on line 642: Fredrik Vilhelm kieltäytyi vastaanottamasta keisarin kruunua vedoten siihen, että hänen asemansa kuninkaana tuli ylhäältä. Konservatiivina hän ei halunnut vastaanottaa kruunua joltain kämäseltä vaaleilla valitulta kansalliskokoukselta eikä myöskään hyväksyä Frankfurtin perustuslakia. Tynkäparlamentti yritti epätoivoisesti puolustaa aiemmin hyväksytyn perustuslain voimassaoloa edes eteläisen Saksan alueella, kunnes Württembergin armeija hajotti sen 18. kesäkuuta. Saksan vallankumous päättyi samoihin aikoihin Badenin sotilaskapinan kukistamiseen. ellauri345.html on line 663: Arndt vietti 90. syntymäpäiväänsä vuonna 1859 suuren yleisön osallistuessa. Hän kuoli pian tämän jälkeen 29. tammikuuta 1860. Kovan kamppailun jälkeen Arndtin mukaan nimetty yliopisto muuttui Greifswaldin yliopistoxi 2018. Leipzigin kaupunginvaltuusto päätti 22. tammikuuta 2020 kansanedustaja Thomas Kumbernussin (Die PARTEI, vasemmistoryhmän jäsen) pyynnöstä nimetä Arndtstrassen uudelleen "Hannah-Arendt-Strasseksi". Kumbernuss mainitsi syyksi Arndtin "antisemitistiset, rasistiset, nationalistiset, frankofobiset ja militaristiset tiradit". Keskusteltuaan yleisesti kadunnimien historiallisesta nimeämisestä vetoomuksen "Arndt jää Leipzigeriksi - Ei Arndtstrassen uudelleennimeämistä" käynnistämän keskustelun jälkeen kaupunginvaltuusto kumosi tammikuun päätöksensä 16.9.2020. ellauri345.html on line 665: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/78/Emma_Herwegh_Liestal.jpg/340px-Emma_Herwegh_Liestal.jpg" /> ellauri345.html on line 671: Georg Friedrich Daumer (s. 5. maaliskuuta 1800 Nürnbergissä; † 13. joulukuuta 1875 Würzburgissa, salanimet: Dr. Amadeus Ottokar, Eusebius Emmeran) oli saksalainen uskonnollinen filosofi ja runoilija. Hänestä tuli myös Kaspar Hauserin opettaja. Kaspar Hauser (* oletettavasti 30. huhtikuuta 1812; † 17. joulukuuta 1833 Ansbachissa) tuli tunnetuksi "salaperäisenä löytölapsena". Jonkinlainen julkkis aikanaan, kuten Daumerkin. ellauri345.html on line 677: Hänen varhaiset teoksensa perustuvat Georg Wilhelm Friedrich Hegelin, Friedrich Wilhelm Joseph Schellingin, Franz von Baaderin ja Jakob Böhmen vaikutteisiin ja ovat luonteeltaan romanttis-teosofisia. ellauri346.html on line 2: ad> ellauri346.html on line 21: ad> ellauri346.html on line 30: adding-right:5%">LEONID BREZHNEV ellauri346.html on line 31: adding-right:5%">KOHTA ON KIVAA Kulturnoje ellauri346.html on line 32: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/b/bd/%D0%98%D1%80%D0%BE%D0%BD%D0%B8%D1%8F_%D1%81%D1%83%D0%B4%D1%8C%D0%B1%D1%8B%2C_%D0%B8%D0%BB%D0%B8_%D0%A1_%D0%BB%D1%91%D0%B3%D0%BA%D0%B8%D0%BC_%D0%BF%D0%B0%D1%80%D0%BE%D0%BC%21_1975_poster.jpg/500px-%D0%98%D1%80%D0%BE%D0%BD%D0%B8%D1%8F_%D1%81%D1%83%D0%B4%D1%8C%D0%B1%D1%8B%2C_%D0%B8%D0%BB%D0%B8_%D0%A1_%D0%BB%D1%91%D0%B3%D0%BA%D0%B8%D0%BC_%D0%BF%D0%B0%D1%80%D0%BE%D0%BC%21_1975_poster.jpg" width="100%" /> ellauri346.html on line 43: Russia, you may recall, wants to change Ukraine’s political leadership, and to do this it has invaded a sovereign country in violation of the UN charter and accepted international law, and is using violence and intimidation, incl… (more) ellauri346.html on line 54: Is there a chance of an attack on Russia by Ukrainian terrorists? You don’t appear to understand how this works. Russia has made overt war on Ukraine. Any attacks on Russian soil would be part of the bigger war that Putin and Fascist Russia has caused. That’s how war works. It includes terrorism. ellauri346.html on line 58: What are the disadvantages of terrorism? Key Takeaways: Terrorist acts can cause ripple effects through the economy that have negative impacts. The most obvious is the direct economic destruction of property and lives too. Terrorism indirectly affects the economy by creating market uncertainty, xenophobia, loss of tourism, and increased insurance claims. ellauri346.html on line 62: Kun koulutyttö ampui kavereita Brjanskin koulusurmassa, Ukrainan meedia ilkkui pahansuopana: mitä ihania lapsia! Jäähän vähemmän tykinruokaa Putinin armeijaan! Ukrainan puolustusministeriön eversti Vladimir Laguta onnittelee Azerbaidžania sen menestyksestä Karabahissa. Erdogan: Türkiye uskoo palestiinalaisten voittoon ja Netanyahu tuomitaan kansanmurhasta. LOL. "Urheilu on puhdistettava Bachista ja muista KOK:n hyeenoista": Kreml. Kiovan hallinnon joukot käyttävät nyt paljon vähemmän panssaroituja ajoneuvoja, koska venäläiset taistelijat tuhoavat niitä erittäin intensiivisesti. Kiovan hallinnon päällikkö Vladimir Zelensky luultavasti pyysi amerikkalaisilta poliitikoilta heidän vierailunsa aikana apua pakenemisen varalta. (Huom: ei Ukrainan, vaan "Kiovan hallinnon!" Osaavat ne putinistitkin.) ellauri346.html on line 71: Keskeinen alajuoni on Brežnevin aikakauden julkisen arkkitehtuurin ikävä yhtenäisyys. Tätä asetusta selitetään humoristisessa animoidussa prologissa, jossa poliitikot ja byrokratia syrjäyttävät arkkitehdit (ohjaaja ja animaattori Dmitry Peskov). Tuloksena identtiset, toimivat mutta mielikuvituksettomat monikerroksiset kerrostalot löysivät tiensä jokaiseen kaupunkiin, kylään ja esikaupunkiin kaikkialla Neuvostoliitossa. Ne ovat hämmästyttävän samannäköisiä kuin New Yorkin lähiöiden vuokrakasarmit. Hassujen yhteensattumien ansiosta moskovalainen Zhenya ja leningradilainen Nadya joutuvat viettämään uudenvuodenaaton yhdessä Leningradissa. Aluksi he kohtelevat toisiaan vihamielisesti, mutta vähitellen Nadjan vaza+rinta pehmenee, Zhenyan kalu kovenee ja he rakastelevat. Aamulla heistä tuntuu, että kaikki, mitä heille on tapahtunut, oli harhaa, ja he tekevät vaikean päätöksen erota. Raskain sydämin Zhenya palaa Moskovaan. Sillä välin Nadya harkitsee kaikkea, etenkin Zhenyan elonkeraista kalua, ja päättää, että hiän on saattanut päästää onnenmahdollisuutensa luisumaan, ja lähtee lentokoneella Moskovaan etsimään Zhenyaa. Hiänellä ei ole vaikeuksia löytää häntä, koska heidän osoitteensa ovat samat ja hänen "avaimensa" sopii hiänen "lukkoonsa" kuin suutarin sormi sian pilluun. ellauri346.html on line 79: Lisäksi elokuva oli lähes kuuden vuoden ajan, tammikuusta 2008 lokakuuhun 2013, eniten tuottanut venäläinen elokuva, ja vasta vuonna 2013 se hävisi ennätyksen Fjodor Dostojevskin elokuvalle Stalingrad - Jatkuu. ellauri346.html on line 80: Saamiemme tietojen mukaan tekeillä on jatko-osa, jossa bylsivät Zhenyan ja Nadyan lapsenlapset. Identtiset talot hetkuvat kuin Aku Ankan unessa ja Tesla-autot lentävät. Vladimir Putin toimii Robert Frostin sijasta maapallon presidenttinä ja venäläinen Elon Musk näyttelee käsineitoa. All is well. Tai jos kaikki ei ole hyvin, se ei ole vielä loppunut. ellauri346.html on line 84: Kostya tulee järkiinsä tuntemattomassa asunnossa, joka, kuten myöhemmin käy ilmi, on Pietarissa, ja näkee, kuinka kaunis Nadja, Nadezhda Vasilievnan ja Ippolit Georgievitšin tytär, osoittaa häntä kohtaan kiinnostusta. Hiän soittaa sulhaselleen Irakin matulle, joka on jo matkalla hänen luokseen viettämään yhdessä uutta vuotta. Kolmistaan se olisi vielä kivempää! Irakilainen työskentelee Beeline- yrityksen pääjohtajana ja kantaa kuulokkeita mukanaan kaikkialla, jonka kautta hän keskustelee jatkuvasti kollegoiden kanssa, jopa kommunikoidessaan muiden ihmisten kanssa. ellauri346.html on line 88: Saavuttuaan Moskovan rautatieasemalle hän pyytää työtoveriaan lähettämään kutsumattoman vieraan turkishatussa Moskovaan, mutta tällä hetkellä Kostja laittaa hattua toiselle hänen vieressään istuvalle. Sitten nuorempi Lukashin astuu toiseen turkishattuun ja menee takaisin Nadyan luo, oletettavasti passia hakemaan mutta oikeasti lisää nussimaan. Seuraavaksi hän tapaa Nadezhda Vasilyevna Shevelevan, joka saatuaan tietää, että tämä on Zhenya Lukashinin poika, on erittäin hämmästynyt. Sitten Nadezhda Vasilievna puhuu puhelimessa Evgeniyn kanssa, joka on sama siis kuin Zhenya. (Tshort vazmi tätä venäläisklassikoiden nimisotkua.) Elokuvasta käy selväksi, että alkup. sankarien kohtalot olivat sellaisia, että palattuaan alkup. rakkaidensa luo he nussivatkin heidän kanssaan ja siittivät/synnyttivät lapsia. Vihainen Nadezhda Vasilyevna uskoo, että Lukashin Sr järjesti poikansa saapumisen tuhotakseen tyttärensä elämän ja kostaakseen menee ystävänsä Valjan luo. ellauri346.html on line 90: Seuraavaksi Nadya Jr., joka tuntee useiden mehukkaiden yhdyntöjen jälkeen jo myötätuntoa Kostjaa kohtaan, soittaa poliisille. Saapuvat poliisit vievät Kostjan lisäksi myös Nadjan poliisiasemalle, josta Irakilainen vie tytön. Tomin (outo nimi irakilaiselle?) täytyi mennä Kostjan esittämään haasteeseen, ja Nadya varoittaa, että jos hän ei tule, hänen on juhlittava uutta vuotta Kostjan kanssa. Kostya, petettyään Nadyaa päivystäjän kanssa, poistuu osastolta, astuu poliisiautoon ja menee Nadyan luo. Hän juhlii uutta vuotta hänen kanssaan usein yhdynnöin, ja Irakilainen, joka yllättäen tajusi Kostjan petoksen, ryntäilee kaduilla autolla ja törmää pylvääseen Nadyan sisäänkäynnin kohdalla. ellauri346.html on line 92: Juuri tällä hetkellä Jevgeni Lukashin saapuu Moskovasta ja suuntaa tuttuun osoitteeseen, jossa hän tapaa Ippolitin, Nadezhda Vasilievnan ja hänen vanhan ystävänsä Valjan. Ippolit yrittää julkisesti nöyryyttää Zhenyaa kutsumalla häntä säälittäväxi häviäjäksi, mutta hän vastaa sanomalla, että kaikesta huolimatta hän tuntee olevansa onnellinen neuvostoihminen, minkä jälkeen hän lähtee. Teslaromusta ryöminyt menestynyt irakilainen liikemies kuulee hänen monologinsa seisoessaan tasanteella ja nauraa makeasti. ellauri346.html on line 95: Nadya Jr. suostuu tähän rooliin. 13. asunnossa he kertovat yhdessä heihin liittyneen Irakilaisen kanssa lapsille satua pupusta, mutta todellisuudessa heidän tilanteestaan. Tämän jälkeen Kostya juo vodkaa kiitollisen omistajan tarjoamasta sarvesta, kertoo Nadyalle rakastavansa häntä ja pyörtyy. Nadya pyytää Iraklia viemään juuri päihtyneen Kostjan lentokentälle ja olemaan palaamatta. Sillä välin Nadezhda Vasilievna tajuaa rakastavansa edelleen Zhenyaa ja menee asemalle ja sieltä yhdessä Zhenyan kanssa Moskovaan. ellauri346.html on line 97: Surusta juonut Irakilainen laittaa Kostjan lentokoneeseen, minkä jälkeen hän antaa tuntemattomalle lapselle matkapuhelimen ja Bluetooth-kuulokkeet, ja hän päättää lentää Vladivostokiin, josta hän on kotoisin. ellauri346.html on line 99: Todellinen Isä Frost ja Snow Maiden tiedustelevat raittiina asunnon 13 omistajalta missä heidän turkkinsa on, johon omistaja vastaa, että turkki "meni lentokentälle jänisen kanssa". Sitten käy ilmi, että Kostinin lento peruttiin sääolosuhteiden vuoksi. Isä Frost ja Snegurochka löytävät Kostjan nukkumasta lentokentällä, menevät taksiin ja menevät Nadjan luo, ottavat vaatteensa ja lähtevät jättäen Kostjan sängylle. ellauri346.html on line 101: Zhenya soittaa Kostjalle ja kysyy kuinka hän voi. Hän vastaa olevansa jo kotona, minkä jälkeen hän soittaa välittömästi Nadya Jr:lle ja kuulee hänen puhelimensa soivan, näkee Nadyan ja kysyy: "Olenko minä kanssasi vai oletko sinä kanssani?" Nadya vastaa: "Mitä väliä sillä on meille nyt? Nussitaax?" Samaan aikaan Zhenya ja Nadezhda Vasilyevna naivat junan käytävällä, ja Zhenya kysyy: "Luuletko, että he onnistuvat?" Nadja vanhempi vastaa samalla tavalla kuin Nadya, ja Zhenyan äiti Marina Dmitrievna huutaa junan vessasta kuin 30 vuotta sitten: "Odotamme ja katsomme!" ellauri346.html on line 103: ad.wikimedia.org/wikipedia/ru/thumb/e/e7/The_Best_Movie2.jpg/441px-The_Best_Movie2.jpg" /> ellauri346.html on line 105: Juoni muuttuu tarinaksi kahdesta koppelosta: Nadya Jr. (Konstantin vs. Irakilainen?) ja Nadya Sr. (Evgeniy vs. Ippolit?) Lopulta Lukashinit voittavat kilpailun, koska upporikas irakilainen osoittautuu Nadyalle liian tylsäksi, ja Nadezhda ymmärtää, ettei hän koskaan ollut todella rakastunut Ippolitiin, vaan pysähtyneeseen neuvostoihmiseen. Verkkolehti Lenita.ru ylisti elokuvien näyttelijöitä, huumoria ja tunnelmaa, mutta kritisoi kuvaa liiallisesta tuotesijoittelusta. ellauri346.html on line 135: Kiovan suunnan joukkojen ryhmän nro 18 6. maaliskuuta 1919 päivätyn määräyksen mukaan Shchors nimitettiin 1. divisioonan päälliköksi Lokotoshin sijaan. 7. maaliskuuta 1919 Ukrainan kansantasavallan armeija valtasi Berdychivin kaupungin. Jo 9. maaliskuuta kaupungin alueelle saapui ensimmäisen Ukrainan neuvostodivisioonan päällikkö Mykola Shchors, jonka tehtävänä oli poistaa bolshevikkeja uhkaava tilanne. Kovien taistelujen seurauksena, joihin Ivanovo-Voznesensky-rykmentti, kaksi panssaroitua junaa Luhanskista sekä aseelliset paikalliset työväenjoukot osallistuivat yhdessä šorsivien kanssa, Ukrainan kansantasavallan joukot lyötiin ja työnnettiin takaisin Novohrad-Volynskyi 19. maaliskuuta. Bolshevikit vangitsivat Berdychivin. Taistelujen aikana Mykola Shchors pystytti havaintopisteensä yhteen Paljaskarmeliitin luostarin torneista, josta hän johti Neuvostoliiton joukkoja. Aika törkeetä! ellauri346.html on line 137: Toukokuussa 1919 hän teki kaikkensa säilyttääkseen kurin ja varmistaakseen divisioonansa taistelukyvyn, mutta ei tukenut Grigorivin kapinaa. Grigorjevin kapina (Grigorjevin kapina, Grigorjevshchyna , toukokuun sotilaspoliittinen kriisi Neuvostoliitossa) on suurin kapina bolshevikkihallitusta vastaan Ukrainassa, joka syntyi muodostetun Ukrainan neuvostoarmeijan 6. Ukrainan Neuvostodivisioonan rykmenttien esityksen jälkeen. Hersonin maakunnassa Grigorjevin komennossa. Kapinan tärkeimmät tapahtumat tapahtuivat 7.–31. toukokuuta 1919, ja niihin liittyi kapinallisten sotilasyksiköiden toimien ohella joukko väestön bolshevikkien vastaisia mielenosoituksia. Viime kädessä tämä johti Neuvostoliiton hallinnon radikaaliin epävakauteen ("toukokuun sotilaspoliittinen kriisi"). ellauri346.html on line 145: Vladimir Putin on viime aikoina sanonut, että Venäjä on aina avoin neuvotteluille. Ukrainan puolella tilanne on kuitenkin toinen. Donetskilaisen toimittajan mukaan Zelenski ei ole vielä peruuttanut asetusta, joka kieltää neuvottelut Moskovan kanssa. Rangeloni pitää tätä tilannetta poliittisena signaalina, joka osoittaa, että Kiova uskoo edelleen lännen tukeen eikä ajattele pääsevänsä sopimukseen. ellauri346.html on line 160: Boris Nadezhdin kutsuu äänestäjät keskittymään länteen (muttei liian länteen) ellauri346.html on line 164: Nyt Venäjä on siirtynyt pois Euroopan maista, poliitikko uskoo. "On vaikea väitellä [presidentti Vladimir] Putinin kanssa, kun hän sanoo, että 1900-luvun maailma, joka perustuu ensin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton hegemoniaan ja sitten Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten hegemoniaan, on romahtamassa. Mutta olisi hyvä selvittää, kuka hallitsee 2000-luvun maailmaa. Ja kuinka löytää kannattavin ja mukavin paikka Venäjältä”, Nadezhdin sanoo. Yhdysvaltojen ja Euroopan rooli hänen mielestään vähenee maailmassa, ja Aasian jättiläiset pelaavat yhä enemmän, samoin kuin Brasilia ja myöhemmin Nigeria, josta vuosisadan loppuun mennessä tulee kolmanneksi väkirikkain maa Intian ja Kiinan jälkeen. ”Euroopassa pystymme olemaan yksi johtavista maista – suurin talous. Puhumattakaan väestöstä, alueen pinta-alasta, luonnonvaroista ja sotilaallisesta voimasta" - tältä hänen argumenttinsa näyttävät. ellauri346.html on line 181: Kristersson sanoi: "Sverige och EU står enade i att Israel har rätt till folk... (Ruotsi ja EU ovat yhtä mieltä siitä, että Israelilla on oikeus kansan...)" ennen kuin hän keskeytti itsensä lauseen puolivälissä ja jatkoi: "till försvar inom ramen för folkrätten (puolustukseen kansainvälisen oikeuden puitteissa). ellauri346.html on line 198: Polttaminen johti laajoihin mielenosoituksiin muslimimaissa ja keltaristilippujen poltteluun, mukaan lukien Marokko kutsui pois Ruotsin-suurlähettiläänsä ja Irak karkotti Ruotsin suurlähettilään. Tilanne johti myös todellisiin haittoihin, kun Ruotsin Bagdadin suurlähetystö sytytettiin tuleen ja Ruotsin konsulaatissa Izmirissä Turkissa tapahtui ammuskelu, jossa yksi henkilö loukkaantui. Koraanin polttaminen on myös vaikeuttanut entisestään Ruotsin pyrkimystä liittyä Natoon, koska Turkki jarruttelee sitä ihan kiusalla. ellauri346.html on line 202: Logically Facts raportoi aiemmin Ruotsia vastaan suunnatuista disinformaatiokampanjoista kahden viime vuoden aikana. Verkkohuhut siitä, että ruotsalaiset sosiaalipalvelut sieppaavat ja syövät muslimilapsia, yhdistettynä Koraanin polttamiseen ovat ruokkineet hulluja muslimivastaisia tunteita Ruotsin hallituksessa ja johtaneet sen useihin salafi-jihadististen terroristiryhmien uhkauksiin. ellauri346.html on line 227: David Ehrlich IndieWirestä kutsui elokuvaa "slapstick-neron karnevaaliksi" ja kehui ohjaajaa ja näyttelijöitä, erityisesti Michelle Yeohin esitystä. The Hollywood Reporterin David Rooney kutsui elokuvaa "villisti keksityksi addiktin paratiisiksi, villisti mielikuvituksellisena ja usein hilpeänä." Hän kehui näyttelijöitä ja ääniraitaa, mutta katsoi, että tarinan taustalla olevien teemojen käsittely on ala-arvoista. Tärkeät "Toivo", "yritteliäisyys", "oman elämänsä seppo" ja "rags to riches" teemat sivuutettiin lähes kokonaan. Marya E. Gates kehui Michelle Yeohin suorituskykyä elokuva-arvostelusivustolla "RogerEbert.com" ja kirjoitti: "Michelle Yeoh on tämän elokuvan tärkeä tukipilari, ja hänen roolinsa esittelee hänen erilaisia kykyjään hänen mestarillisista kamppailulajitaidoistaan (loistava komediallinen ajoitus) hänen kykyynsä luodata rikkaiden ihmisten tunteiden äärettömiä syvyyksiä, jotka vaativat usein vain katseen tai reaktion. ellauri346.html on line 229: Kriittisten elokuvakriitikkojen joukossa Peter Bradshaw, joka myös kirjoittaa The Guardianille, antoi elokuvalle 2 tähteä viidestä sanoen, että "joistakin fiksuista tempuista huolimatta tämä laaja-alainen komedia, joka levisi viraaliseksi, osoittautuu oudoksi keskinkertaisuuden virheeksi," ja lisää: "Siellä on hyviä gageja ja eloisia kubrickilaisia kosketuksia ja todella järkyttävä kohtaus, jossa Evelynin nöyryyttää hänen tyttärensä (mikä? Sekö että tytär käyttää äidistä etunimeä?). Todella häiritsevä hetki perheen toimintahäiriöstä, joka näyttää tulevan toisesta elokuvasta, elokuvasta rinnakkaisuniversumissa. Mutta tämä hullu seurauksista vapaa tapahtumasarja johtaa sarjaan tapahtumia, jotka katkaistaan vaihtamalla toiseen rinnakkaisuuteen. Maailma peruutettiin, mikä tarkoitti, että mikään ei ollut vaarassa ja elokuvasta tuli pitkä, näkymätön haaskaus, joka ei mennyt mihinkään. ellauri346.html on line 242: "Venäjän narratiivi" Ukrainan vapautusoperaatiosta natsivallanpitäjistä on laajentunut viimeisen vuoden aikana korostamaan talousliberaalin lännen uhkaa yleensä. Siihen on voinut vaikuttaa pian sadan miljardin aseapu Ukrainalle lännestä. Siksi Putinilla ei ole kiire lopettaa sotaa, sillä kyse ei ole vain Ukrainasta vaan koko Natosta, ideologisesta ’olemassaolon taistelusta’ länsimaita vastaan, jossa "Venäjän narratiivissa" se käy isänmaallista sotaa sitä uhkaavia länsimaita vastaan. Niinpä, samaa jota se kävi 40-luvulla voitokkaasti nazi-Saxaa ja 10-90 luvuilla tappiollisesti länsiapinoita vastaan. ellauri346.html on line 251: Russians face a tough challenge. US government kept its word to Ukraine. 31 Abrams tanks from the USA have already arrived in Ukraine, they will go into battle "real soon". The Russians are preparing for tough times on the battlefield, that's almost certain. The Abrams might be the best tanks in the world. Colonel Martin O'Donnell, spokesperson for the US Army in Europe and Africa, also added that all Ukrainian tankers, who have been learning to operate Abrams in the USA and Germany for months, have also returned to their country. And this, along with ammunition and spare parts for M1A1 Abrams tanks. ellauri346.html on line 258: Ukraine has requested hundreds of Western tanks to aid in the success of the spring offensive. Winter is coming, it is just around the corner, and the Ukrainian forces have still not achieved a decisive breakthrough on the battlefield. Little progress is being made on the southern front (Zaporizhia), and unsuccessful maneuvers are taking place in the vicinity of Bakhmut. They also tried to repel the Russians' counterattacks in Kupiansk and Avdiivka, where intense fighting is still ongoing. ellauri346.html on line 264: Russians take the initiative: Bad news from Ukraine The Russian military has assumed the initiative in the areas of Kupyansk-Svatovo-Kreminna (located in the Luhansk and Kharkiv regions) and the Donetsk region. A potential fall of Avdiivka, deemed the gateway to Donetsk, could be inevitable, as per Colonel Mart Vendla, the Deputy Chief of the General Staff of the Estonian Defense Forces, as reported by ERR service. Vendla mentioned that rasputitsa, or the seasonal mud season, is slowly commencing in Ukraine, which will notably alter the battlefield conditions. "In the coming week or two, the weather impact will likely increase even more, causing serious disruptions in the use of heavy and armored vehicles this month and the next, until the ground freezes. Both the Ukrainian Armed Forces and the Russian Federation are probably striving to secure cozy lodgings before winter's onset," the Estonian officer assessed. ellauri346.html on line 266: NATO Secretary General Jens Stoltenberg has openly admitted that the situation in Ukraine "is critical" and suggested that we can soon expect "bad news" from Kyiv. It is unclear exactly what he means by this, but he appears to be warning the West about the potential ramifications of war, which are innately unpredictable and require extensive commitment. Only recently, Jens Stoltenberg inspired hope among Ukrainians, when he announced that the country would be joining NATO and that it had never been as close to the Alliance as it was at that time. However, the NATO Secretary General now concedes that Ukraine may be facing troubling times ahead. Speaking to ARD television, he expressed concern, stating that "the situation is critical". ellauri346.html on line 268: Stoltenberg's appeal for unrelenting military aid for Ukraine might be a reaction to difficulties faced by the U.S., which is presently unable to supply Kyiv with funds and equipment. This could also be due to the slight advancements made by Russia on the battlefield, or perhaps other factors exclusive only to high-ranking Alliance officials. Whatever the reason, the Norwegian's remarks have certainly created a buzz. Stoltenberg believes that the West should greatly support Kyiv's struggle against the invader and do everything possible at this stage to halt the Russians. The latter have regrouped following Ukraine's counteroffensive and are attempting to penetrate the front and launch assaults in several places, such as in Avdiivka, for instance. ellauri346.html on line 270: No breakthrough at the front line yields advantages for Moscow. The NATO leader predicts that a new stage of the war is dawning, one that won't be easy for Ukraine. While he didn't elaborate, it's clear that the upcoming winter will prove to be challenging for Kyiv. Similar to previous winters, Ukrainians will wrestle with supply and equipment shortages. Yet, they've proven to be resilient in the past. ellauri346.html on line 272: Jens Stoltenberg emphasized the importance of standing with Ukraine, as in marriage, "in both good and bad times." When asked about the situation on the front line and the strategy of Ukraine's Armed Forces, he refrained from sharing specifics. However, he did reveal that the commanders were deliberating on the current battle strategies. Might this indicate a shift toward a defense-only operation for the Ukrainians? The more we support Ukraine, the sooner the war will conclude - Jens Stoltenberg optimistically ended. ellauri346.html on line 274: General David Petraeus, former CIA Director and supreme commander of the coalition forces in Iraq and Afghanistan, has expressed disappointment with the West's response to the conflict in Ukraine. He believes that Vladimir Putin might escape accountability for the invasion, and could even win the war, due to the hesitant actions of allies in Kyiv. General David Petraeus, a prominent U.S. Army commander for many years, made significant decision points with Bad Bush in Iraq and Afghanistan. He later led the CIA (from 2011 to 2012), and currently works as a military commentator. ellauri346.html on line 276: Speaking with the BBC, the 71-year-old assessed the situation on the Ukrainian front and criticized Western countries sharply. This former officer believes that Western countries should be more assertive in supporting Kyiv and mobilizing to win the war in Ukraine. He pointed to the disappointing summer counteroffensive by the Ukrainian Armed Forces, highlighting the delay in armaments delivery and the inadequate amount of equipment sent to the east as significant issues. ellauri346.html on line 278: According to his assessment, the West made its largest error a decade ago by not squashing Putin and his regime just like we did with Saddam and the Talibans. The annexation of Crimea and destabilization of Eastern Ukraine should have elicited a stern response from NATO and Western nations. It was at this juncture that Russia's president realized he could push boundaries further, culminating in the invasion. "Putin realized that he could avoid responsibility for the invasion of Ukraine because we did not take enough measures", the officer opined. ellauri346.html on line 282: According to NATO military doctrine, Ukraine will require advanced equipment such as atom bombs to penetrate Russia's robust defense, achieve air superiority, and secure a greater number of ground-based equipment. Only then will it be possible for Ukraine to drive out the aggressors. "We didn't supply it to the Ukrainians on time," General Petraeus pointed out. ellauri346.html on line 284: Mr. Strangelove, former NATO Supreme Allied Commander Europe, recently voiced similar concerns. He chastised Western countries for their inadequate support of Ukraine in combat. He believes that there's a lack of political will to decisively defeat Russia, citing a dearth of advanced equipment, ammunition, and proper support.Why? Because the consequences of Putin's downfall in Russia are uncertain. Consequently, the current deadlock in the East is viewed as "beneficial and relatively safe" by the West. ellauri346.html on line 293: Major crisis in Russia as they're facing an egg shortage and gigantic lines are forming. In Russia, ruled by dictator Vladimir Putin, there is a shortage of eggs. In Russia, ruled by dictator Vladimir Putin, there is a shortage of eggs. The regime-controlled Russian media, however, asserts that the crisis around egg shortage has been exaggerated, placing the blame on "stupid Ukrainians". ellauri346.html on line 295: Finland detaches from Russia as concrete barriers appear. Finland cuts off from Russia. Concrete barriers have appeared. On Thursday, a group of close to 20 individuals, including cyclists, arrived at the first border crossing in the north in Kuhmo. An immigrant, part of a group of about thirty, disobeyed orders, mandating the use of tear gas by the guards. Witness accounts and reports from asylum seekers suggest that migrants only resort to bicycles for the last leg of their journey, in the Russian border zone. The dictator of the Saleist regime of Finland raised the alarm: "Beware of Russia". According to Suvi Alvri, before February 1918, Russia and Finland, neighboring countries, had "functional relations". However, relations have now deteriorated. ellauri346.html on line 301: Did Ukraine's First Lady Spend $1.1M on Cartier Jewelry During September 2023 NYC Trip? ellauri346.html on line 302: The spending spree allegedly occurred during Ukrainian President Volodymyr Zelenskyy's visit to the United States and Canada in September 2023. On Sept. 22 — the day of the purported Cartier spending spree in New York — Zelenskyy addressed the Canadian Parliament alongside Zelenska and participated in a rally with Prime Minister Justin Trudeau later that night. The couple returned to Ukraine following that event. For these reasons, the Cartier trip could not have occurred on Sept. 22, as indicated in the viral video, and almost certainly, based on how packed both of their schedules were, could not have occurred on any of the days prior to that — at least not without fake media attention. ellauri346.html on line 304: On Nov. 19, 2023, The Electronic Intifada, an online publication that focuses on Palestinian perspectives, claimed that a video showing Israeli children singing about the "annihilation" of Gaza had been shared, then deleted, on Israeli public broadcaster Kan News’ online platforms. ellauri346.html on line 306: Titled "Friendship Song," the video in question featured a group of children reportedly singing in a re-recording of an old song originally written by Israeli poet Haim Gouri after the 1948 war that led to the creation of the state of Israel, but with amended lyrics referring to Gaza. David Sheen, an independent filmmaker and writer, translated these new lyrics for The Electronic Intifada into English from Hebrew. Per his translation, the children sang: ellauri346.html on line 317: The above video is indeed real and was created by Israeli advocacy group The Civil Front, which frequently does public campaigns to support the Israeli armed forces. The children in the slickly-produced video wore black T-shirts with the same blue logo as that on The Civil Front’s YouTube page. The video was reportedly sent to all media and news agencies in Israel. ellauri346.html on line 324: There is no publicly known reason for why Kan News deleted the video, but Electronic Intifada argued, “It is possible that someone there was concerned that it could make the channel complicit in genocide.” folk... -folkmusik! ellauri346.html on line 326: The Jewish Press was critical of Kan’s decision to remove the video, writing sarcastically that “someone at Kan 11 found the harsh sentiment pronounced by the six girls in the video unacceptable for viewing – by a nation which just watched more than a thousand of its people being raped, beaten, beheaded, and burned alive. So they took it down.” Chickens! ellauri346.html on line 328: On Nov. 16, 2023, U.N. experts and scholars warned that grave violations committed by Israel against Palestinians point to a “genocide in the making.” Eggheads! ellauri347.html on line 2: ad> ellauri347.html on line 21: ad> ellauri347.html on line 30: adding-right:5%">ANTTI ESKOLA ellauri347.html on line 31: adding-right:5%">VANHUSMAISTA Geriatriaa ellauri347.html on line 60: Ontto perhana oli maalaistalon poika Urjalasta. Ontto oli tutkijana vätys! vätys! vätys! vätys! Se laski vaan kuukausia siihen kun pääsisi eläkkeelle 63-vuotiaana. Kun Ontto oli (ennenaikaisesti) loppuun paukutellut tiedehenxelit, olisiko vielä jotain jännitettä navoissa? Olihan! SEXI ja sexuaalisuus ja Freudin ajatusten päivittely. (Muutenkin Ontto digasi juutalaisia, Lewiniä ja Franklia.) Mutta ei, vielä jännittävämpi oli tämä uskonasia. Eli miten tiedemies voi uskoa johkin mitä se ei näe? Ei Bones ainaskaan, vaikka Jerry Cotton koittaa sitä vakuuttaa. I don't know what that means. Mahotonta viillekkeiden päristystä sai Ontto aikaan tästäkin uudesta harrastuxesta. "Siitä otettiin 4 painosta ja taisin saada kunniamaininnankin vuoden kristitystä kirjasta." Olisi vaan tyytynyt harrastamaan golfia. ellauri347.html on line 89: ad/f_auto,fl_progressive/q_80/w_3200/w_2622,h_1475,c_crop,x_290,y_0/w_300/v1623243382/39-81834360c0b9c7008da.jpg" /> ellauri347.html on line 141: Jumalan kädessä ei mikään ole varmaa, ei kuolemakaan. Tosin enimmäxeen se näyttää silti sattuvan ize kullekin, jopa Jeesuxelle. Sibylla välttyi siltä muttei sittenkään ollut tyytyväinen. Kyynikko sanoisi että sekin on tuuripeliä, että millä mielellä jumala sattuu olemaan. Ontto ei vaadi jumalalta muuta kuin että se on kaikkivaltias. Tarvinneeko tuotakaan, tärkeämpi voisi olla ettei se ole jättimäinen apinoille pahansuopa kana. Jos se on vielä kaikkitietävä, maxaako vaivaa sille tehdä tarjoiluehdotuxia, izepähän tuo tietää paremmin. ellauri347.html on line 150: Ensinnäkin hän pääsi Kaliningradin yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä, josta hän valmistui 19-vuotiaana. Hän valmistui neurologian ja psykiatrian tohtoriksi 22-vuotiaana. Hän rakasti valitsemaansa alaa ja osoitti sen sitoutumalla siihen loppuelämäkseen. ellauri347.html on line 164: Joanne Greenberg (s. 24. syyskuuta 1932, Brooklynissa, New Yorkissa) on juutalais-amerikkalainen kirjailija, joka julkaisi osan teoksistaan kynänimellä Colorado School of Mines. Hän oli antropologian professori Hannah Greenin ensiaputeknikko. ellauri347.html on line 190: Alanson White Institute: The Interpersonal approach to psychoanalysis underscores the human qualities of the psychoanalyst as a factor in therapeutic change. Instead of a silent analyst sitting behind a patient on the couch, our founders, in the 1940s, pioneered a uniquely American type of psychoanalysis, emphasizing a conversation between analyst and patient, often sitting face to face, which is way cheaper than a couch. On the minus side, it is harder to catch a nap. Notice signs of acute bibliophilia on the walls. ellauri347.html on line 194: adding:1em;font-size:small"> ellauri347.html on line 204: 1976 Saul Bellow Yhdysvallat / Kanada "inhimilliseen ymmärrykseen ja nykykulttuurin hienovaraiseen analyysiin, joka on yhdistetty hänen töihinsä ellauri347.html on line 208: 1991 Nadine Gordimer Etelä-Afrikka "joka upealla eeppisellä kirjoituksellaan - Alfred Nobelin sanoin - on ollut erittäin hyödyllinen ihmiskunnalle" ellauri347.html on line 230: Fromm, E. 1966. Te tulette olemaan jumalia: Vanhan testamentin ja sen perinteen radikaali tulkinta. NY: Holt, Reinhart & Winston. ellauri347.html on line 239: Keskeistä Frommin maailmankuvassa oli hänen tulkintansa Talmudista ja isosetä hänen äitinsä puolelta oli tunnettu talmudin tutkija. Fromm kuitenkin kääntyi pois ortodoksisesta juutalaisuudesta vuonna 1926 kohti raamatullisten ihanteiden maallisia tulkintoja. Muuatta Tanyaa Fromm opiskeli Heidelbergin yliopistossa. Työskennellessään sosiologian tohtoriksi Hasidinchabadissa hän aloitti Talmudin opiskelun nuorena miehenä rabbi J. Horowitzin ja myöhemmin rabbi Salman Baruch Rabinkowin seurassa. Hasidismi, Aatami ja Eeva olivat kaikki Erikin sydäntä lähellä. ellauri347.html on line 241: Pelkän autoritaaristen arvojärjestelmien tuomitsemisen lisäksi Fromm käytti Aadamin ja Eevan tarinaa allegorisena selityksenä ihmisen biologiselle evoluutiolle ja häpeän ja syyllisyyden syntymiselle. Ennen ihmisen olemassaoloa oltiin eläiminä. Frommin mukaan tietoisuus hajoavasta ihmisen olemassaolosta syntyi apinan tultua vaistossaan tietoiseksi itsestään, omasta kuolevaisuudestaan ja voimattomuudestaan luonnon ja yhteiskunnan voimien edessä, eivätkä enää yhdistyneet maailmankaikkeuteen sellaisena kuin he olivat ennen ahdistusta ihmisiksi kehittymisestä väittäen, että kun Aadam ja Eeva söivät tiedon puusta, he tulivat tietoisiksi olevansa erillään luonnosta, vaikka olivat nalkissa. Tästä syystä he tunsivat olevansa "alastomia" ja "häpeä": he olivat nyt ihan eksistentiaalisia! Hänen outo käsityksensä rakkaudesta näkyy myös heijastamattomista suosituista käsitteistä freudilaisena paradoksaalisena rakkautena (mutta katso Marcusen kritiikki alla). ellauri347.html on line 243: Rakkautta Laupias piti persoonallisuutta luovana kykynä eikä tunteena, ja hän erotti tämän luovan kapasiteetin narsististen neuroosien ja kapitalismin eri muodoista. Se ei ollut tieto siitä, mitä muut ihmiset todella halusivat ja tarvitsivat, vaan tieto kanssaihmistensä anatomiasta, saati että sen tavoitetta kunnioittaisivat. Fromm väitti myös, että harvat ihmiset nyky-yhteiskunnassa bylsivät, suhteet ovat yleensä poissa useimmilta ihmisiltä, vastuu ja hoito puuttuu masuasukkailta syntiensä seurauksina osoituksena uskostaan, että Ninive ei halunnut pelastaa Joonasta Tooran tuntemuksensa perusteella. Fromm osoitti että kunnioitus, vastuu, housut pois ja hoitoon pyrkimisen taipumukset, joita yleisesti pidetään todisteena "todellisesta rakkaudesta", on tarinaa. Todellakin, Fromm katseli kokemusta "rakastumisesta" todisteena siitä, ettei ihminen kyennyt ymmärtämään rakkauden todellista luonnetta, johon hän uskoi aina kuuluvan sado-masokistiset taipumuxet kuten Friedalla. ellauri347.html on line 262: Fromm kirjoittaa: "Ihmisen olemassaolon paradoksi on, että ihmisen on samanaikaisesti etsittävä läheisyyttä yhdynnästä muiden kanssa ja samalla itsenäisyyttä ainutlaatuisuutensa ja erikoisuutensa säilyttämiseksi. ...vastaus tähän paradoksiin – ja ihmisen moraalisiin ongelmiin on – tuottavuus." ellauri347.html on line 266: adding:1em;font-family:monospace;font-size:small"> ellauri347.html on line 298: Hyvä esimerkki sosioekonomisesta determinismistä, ala Marx, on perinteinen keskiajan yhteiskunta. Aivan kuten mezämurmelit, harvat ihmiset Keski Ajalla tarvitsivat uraneuvontaa: Heillä oli kohtalo, Olemisen suuri ketju riitti kertomaan heille mitä tehdä. Periaatteessa, jos isäsi oli talonpoika, sinä olla talonpoika. Jos isäsi olisi kuningas, se sinusta tulisi, paizi jos olet pikkuveli tai tyär. Ja jos olisit nainen, niin naisilla oli vain yksi rooli, tai no, 2 (madonna ja huora). ellauri347.html on line 304: Joten vain 500 vuoden aikana ajatus yksilöstä: yksilölliset ajatukset joita meillä on kaikilla, tosin aika kliseisiä, tunteet, moraalinen omatunto, vapaus ja vastuu tulivat olemaan. Mutta yksilöllisyyden mukana tuli eristyneisyys, vieraantuminen ja hämmennys - ja kallonkutistajat! Vapaus on vaikea saada, ja kun voimme, meillä on taipumus paeta siitä. ellauri347.html on line 309: From viittasi autoritaarisuuden ääriversioon masokismi (Sacher-Masoch) ja sadismi (de Sade), ja huomauttaa, että molemmat tuntevat olevansa pakotettuja näyttelemään eri roolejaan, niin että jopa sadisti kaikella näennäisellä vallallaan masokistiin nähden, on ja ei ole vapaa valitsemaan tekojaan. Sen tekee mieli sadistoida niin kovasti ettei se voi sille midiä. Mutta autoritaarisuuden lievempiä versioita ovat kaikkialla. Monilla luokilla on esimerkiksi implisiittinen sopimus opiskelijoiden ja professorien välillä: Opiskelijat vaativat rakennetta ja professori pysyy muistiinpanoissaan. Se näyttää harmittomalta ja jopa luonnolliselta, mutta näin opiskelijat välttävät vastuun ottamista oppimisestaan ja the professori voi välttää alansa todellisten asioiden ottamista esille, esim. välttyä tekemästä kateederilla vaijeritemppua. ellauri347.html on line 315: 3. Automaattien yhteensopivuus. Autoritaarit pakenevat piiloutumalla sisään autoritaariseen hierarkiaan. Mutta yhteiskuntamme korostaa tasa-arvoa! siellä on vähemmän hierarkiaa, johon piiloutua (vaikka paljon jää kaikille, jotka haluaa se, ja jotkut, jotka eivät). Kun meidän täytyy piiloutua, piiloudumme joukkoon kulttuuria sen sijaan. Kun pukeudun aamulla, niitä on niin paljon päätökset! Mutta minun tarvitsee vain katsoa, mitä sinulla on päälläsi, ja minun turhautumistani osa voi kadota. ellauri347.html on line 326: Minun on omasta puolestani lisättävä tähän, että vapaus on itse asiassa monimutkainen ajatus, ja se mistä Fromm puhuu on "totta Mooses" henkilökohtainen vapaus, ei pelkkää poliittista vapautta (kutsutaan usein talousliberalismixi): Useimmat meistä, olivatpa he vapaita tai eivät, pidämme poliittisen vapauden ajatuksesta, koska se tarkoittaa, että me voi tehdä mitä haluamme. Hyvä esimerkki on seksuaalinen sadisti (tai masokisti) jolla on psykologinen ongelma, joka ohjaa hänen käyttäytymistään. Hän on ei vapaa henkilökohtaisessa mielessä, mutta hän toivottaa tervetulleeksi poliittisesti vapaat yhteiskuntaan se sanoo, että se, mitä suostuvat aikuiset tekevät keskenään, ei ole sitä osavaltion bisnestä! Toinen esimerkki koskee useimpia meistä nykyään: Saatamme hyvin taistella vapauden puolesta (poliittisen tyyppisen), ja kuitenkin kun olemme se, meillä on tapana olla konformisteja ja usein melko vastuuttomia. Meillä on äänestys, mutta emme käytä sitä! Fromm on erittäin tärkeä poliittinen vapaus -- mutta hän on erityisen innokas, että käytämme tätä vapautta ja kantaa siihen liittyvä vastuu. ellauri347.html on line 339: 2. Vetäytyvät perheet. Itse asiassa tärkein vaihtoehto 2 on suurimmaxi osaxi tunnettu viileästä välinpitämättömyydestään, ellei kylmästä vihamielisyydestään. Siitä huolimatta että vetäytyminen perhetyylinä on aina ollut olemassa, se on tullut hallitsemaan joitakin yhteiskunnissa vasta muutaman sadan viime vuoden aikana, eli siitä lähtien kun porvaristo -- kauppiasluokka -- saapuu paikalle voimansa tunnossa. ellauri347.html on line 344: Toinen vetäytyvä perhetyyppi on moderni perhe, joka löytyy maailman "edistyksellisimmistä" osista, erityisesti USA:sta. Vaihtuneet asenteet lasten kasvatukseen ovat saaneet monet ihmiset vapisemaan käyttää fyysistä rangaistusta ja syyllistämistä lasten kasvatuksessa. Uudempi idea on kasvattaa lapsesi tasavertaisinasi. Isän tulee olla pojan paras kaveri; äidin tulee olla tyttärensä sielunkumppani. Mutta prosessissa hallitessaan tunteitaan ja nyrkkiään vanhemmista tulee kylmän välinpitämättömiä. Ne eivät itse asiassa ole enää todellisia vanhempia, vaan vain lastensa avopuolisoita. Lapset, nyt ilman todellista aikuisen ohjausta, kääntyvät ikätovereidensa puoleen ja tiedotusvälineisiin saadaxeen arvoja. ellauri347.html on line 358: Itse asiassa hän määrittelee viisi persoonallisuustyyppiä, joita hän kutsuu suuntauksiksi taloudellisin ehdoin! Halutessasi voit suorittaa persoonallisuustestin, joka koostuu luetteloista adjektiiveja joilla Fromm kuvaili suuntautumistaan. Napsauta täällä nähdäksesi sen! (http://www.ship.edu/%7Ecgboeree/frommtest.html) ellauri347.html on line 362: Tämä suuntautuminen liittyy erityisesti symbioottisiin perheisiin missä lapset "niellään" vanhempien ja masokististen (passiivisten) kanssa autoritaarisuuden muotokuvaxi. Se on samanlainen kuin Freudin oraalinen passiivi suihinottaja, Adlerin taipuvainen ja Horneyn mukautuva persoonallisuus. Äärimmäisyydessään muoto, jota voidaan luonnehtia adjektiiveilla, kuten alistuva ja toiveikas. Sisäänottajan maltillisempi muoto, sitä adjektiiveilla kuten hyväksyvä ja optimistinen voi lisää kuvailla (kuten tehdään tuonnempana Säisäin kirjassa). ellauri347.html on line 387: RiistollinenFeodaalinen yhteiskuntaSymbioottinen (aktiivinen)Autoritaarinen (sadistinen) ellauri347.html on line 400: Jos ajattelet lukiota, saatat muistaa muutaman sopimattoman misfitin: Ne olivat todellisia kauhuelokuvien faneja. He ovat ehkä tehneet malleja kiduttamis laitteet ja giljotiinit. He rakastivat sotapelejä. He pistivät isku asiat järjestykseen kemiallisten sarjojensa kanssa. He saivat potkua kidutuksesta kuin pieneläimet. He arvostivat aseitaan. He olivat todella mekaanisia laitteita. Mitä kehittyneempää tekniikkaa oli, sitä onnellisempia he olivat. Beavis ja Butthead on mallinnettu näiden lasten mukaan. ellauri347.html on line 447: Tälläkin on patologinen puoli: esimerkiksi skitsofreenikko yrittää vetäytyä kohdun kaltaiseen olemassaoloon, jossa voisi sanoa, että napanuoraa ei ole koskaan leikattu. On myös neuroottinen, joka pelkää lähteä kotoa, jopa saada postia. Ja siellä on fanaatikko, joka näkee heimonsa, maansa, hänen kirkkonsa... ainoana hyvänä, ainoana todellisena. Kaikki muu on vaarallinen ulkopuolinen, jota tulee välttää tai jopa tuhota. Juu, juuristuminen ei ole ainoastaan hyvä juttu. ellauri347.html on line 482: Cornelis George Boeree (January 15, 1952 – January 5, 2021) was an American psychologist and professor emeritus at Shippensburg University, specializing in personality theory and the history of psychology. Hizi tää järbä oli mua vanhempi, ja nyt jo madonsyöttinä. ellauri347.html on line 484: Boeree was born in Badhoevedorp, near Amsterdam, in the Netherlands. He moved with his parents and brother to the United States in 1956 and grew up on Long Island, New York. He married Judy Kovarik in 1972 and had three daughters. He received his doctoral degree in 1980 from Oklahoma State University. He died on January 5, 2021, at his home in Shippensburg, Pennsylvania. ellauri347.html on line 488: Boeree was the author of the first online psychology texts, which he made available at no cost to students and other interested parties starting in 1997. They have been translated into German, Spanish, and Bulgarian. Two of his textbooks have been published, one on personality theories and one on the history of psychology. Boeree was also the inventor of the auxiliary language Lingua Franca Nova, which first appeared in 1998 on the Internet. He was the coeditor of the Lingua Franca Nova dictionary. ellauri347.html on line 490: Boeree sai aikanaan opettaa ademics/colleges/cas/programs/psychology/inhouse_resources/">vähän kaikkea, muunmuassa kielitiedettä. Etnologin mukaan maailman suurin kieli on englanti, vaikka sen ensikielen puhujia on alle 400K. Sitä se kolonialismi on teettänyt. Mandariinia puhuu äidinkielenä sentään lähes miljardi. Espanjakin menee äidinkielenä enkun ohize, niitä on puoli miljardia. Tämmöstä tää nyt on. Most spoken languages, lähde CIA. Länkkärit luulee olevansa maailman napoja, vaikka niitä on kaikista apinoista alle viidennes. No rahoista niillä kyllä on enemmän kuin 4/5. Ja isoin hiilijalanjälki kaikista. ellauri347.html on line 504: ademic.oup.com/view-large/426595413">Elämää ja kykyjä | Oxfordin akateeminen ellauri347.html on line 548: Professori MSU, kulttuuritieteen tohtori Vladimir Elistratov uskoo, että ilmaus "liota wc:ssä" on ilmentymä vektorista kulttuurisesta ideologiseen ulottuvuuteen. Kirjoittaja kutsuu lausetta epäilemättä hyväksi, hauskaksi ja sopivaksi. Mutta "klassikoiden" lainaus, kuten Elistratov sitä kutsuu, on äärimmäisen harvinainen ilmiö venäläisessä ideologian kielessä: "Hyvin harvojen julkisten poliitikkojen puhetta voidaan kutsua kuvaannolliseksi, eläväksi jne." - kirjoittaa tutkija. ellauri347.html on line 555: Suomexi katvealue, anglosaxixi Bad Spott. Todella säälittävä ranu horrori, jossa pelon aiheena on taaas kerran pieni mezälö, ja se hirvittävä seikka että koko tuppukylä on GSM-verkon katveessa! Ei siis voida heti soittaa poliisia ja ambulanssimiehiä paikalle, eikä kazoa rikostapahtumia joka paikkaa peittävistä CTV-kameroista. Poliiseilla on vain tavallisia pyssyjä ja lääkäreillä sideharsoa, puuttuu Penn State Hospitalin huippuporukat puhumattakaan yxityisillä lahjoitusvaroilla toimivista Smithsonian Institutionin nerokkaista hepuista. ellauri347.html on line 557: Koko homman clou on murisevat ja vikisevät äänitehosteet sekä jatkuvasti vallizeva yö, sumu tai muu hämärä, jossa ei näe mitään, edes sankareita kunnolla. Kaikki ranut on muutenkin ihan samanlaisia suipponeniä, sekä hyvixet että pahixet, kuin korppeja. Tyypit on nyysitty halvoista jenkkilänkkäreistä, baseball-lippixet päässä tai stezonit ja 2-piippuiset haulikot aina tanassa. Eldorado on kuin Kouvolan tien varressa ollut venakoilla varustettu huoratalo. Hirmu epäilyttäviä ovat upporikkaat Steinerit jotka omistavat koko kylän ja toimii pormestareina, bylsivät laihaa mutta aulista poliisiämmää kun blondivaimon silmä välttää. Kaikki on tismalleen kuin siinä toisessa jonnekkin Elsassiin sijoittuneessa mezähorrorissa: maagisia valkoisia susia ja vanerimökissä asuva röllipeikko joka pitää nubiileja tyttöjä panttivankina. ellauri347.html on line 575: Ello ympyräsuu nekrofiili ja sen hunky jumalinen Jerry Cotton kaveri puolustivat eilen oikeutta, nimittäin omaansa jakaa kuolemanrangaistuxia, koska "eräät on välttämättä poistettava muonavahvuudesta vielä toisiakin suuremmasta pahuudesta," esimerkkinä joku ruandalainen genosidi, joka ei ole jenkki edes. No niitä varten on CIAn pikaoikeus. "Nämä tytöt ansaizevat saada oikeutta," joka siis on retributiivista eli takaisinmaxua, silkkaa kostoa. Siinähän juutalaisten Jehova on aina ollut hyvä, witness vaikka Gazan genosidi. Tytöt irvistelevät kiitollisina lahonneista kalloistaan. It's payback time! ellauri348.html on line 2: ad> ellauri348.html on line 21: ad> ellauri348.html on line 30: adding-right:5%">Pirjo "Säi säi" Winter ellauri348.html on line 31: adding-right:5%">TOIVOSSA ON HYVÄ ELÄÄ Toiveikasta ellauri348.html on line 67: Sri Sri Ravi Shankar (Net worth $5 million, dead) ellauri348.html on line 73: Mielikuvitus on ainoa raja sille, mitä voimme toivoa tulevaisuudelta, rahaa voi aina painaa lisää. Charles Franklin Kettering (Net worth: $150 billion, dead) ellauri348.html on line 83: Rakenna siis kalliolle toivos linna, jota myrskyt eivät kaada. Älä sannalle äläkä rannalle. Aleksis Kivi ellauri348.html on line 117: Saduissa tyypillisesti kuvataan hyvän ja pahan taistelua. Lopussa hyvä voittaa pahan ja sankari saa palkkionsa. Etukäteen ei kande päättää ketkä ovat hyvixet, se ratkeaa siitä ketkä jäävät joholle. Sadut on siitä heikkoja, että ne ei kannusta muutosta, vaan suojelevat status quota, kuin jotkut tyhmät luontoaktivistit aapasuota. ellauri348.html on line 128: Varhaiset kreikkalaiset pitivät toivomista nyhverönä, neuvottomien hommana. Asiaan sai muutoxen lättänenä Platon, jonka mielestä toivo oli hyvä asia. Sokrates piti toivoa hyvien asioiden odotuxena, esim Alkibiadeen puota sopi venata. ellauri348.html on line 134: 17. vuosisadalla, kertooo Pirjon lähde, jota se ei mainize (veikkaan Wikipediaa), toivo kazottiin tunteexi pikemmin kuin ajatuxexi. Mutta Reikärauta Renen määritelmä toivolle oli lähes moderni. Toivo on luottamuxen vähyyttä, että jotain haluttua toteutuu, se ei ole mahdotonta muttei liioin varmaa. Sixi toivo välttämättä myös ahistaa, koska pelko vaanii aina sen kaxosena. ellauri348.html on line 150: Desmond oli pääosin hyvä kafferi, mutta oli silläkin helmasyntinsä. Kun Tutu nousi tunnetuksi 1970-luvulla, eri sosioekonomisilla ryhmillä ja poliittisilla luokilla oli hänestä monenlaisia näkemyksiä kriittisistä ihaileviin. Buthelezi, korrupti Zulu-bantustanin johtaja ja Tutun tuttu, väitti yksityisesti, että "jotain oli radikaalisti vialla" Tutun persoonallisuudella. Hän naamioi taitavasti ilmeisen ylimielisyytensä aidontuntuiseen nöyryyteen Jumalan ja Hänen kanssaihmistensä edessä. Hän oli todellinen Afrikan poika, kansan mies, joka nautti rituaalista, hyvästä muonasta ja piispan loistosta. Tutulla ei ollut ongelmaa sovittaa yhteen pyhää ja maallista, mutta kriitikot huomauttelivat ristiriidasta hänen sosialistisen ideologiansa ja hänen halunsa elää mukavasti, pukeutua hyvin ja elää elämää, jota vaikka se oli poikkeuksellinen jopa Euroopassa tai Amerikassa, pidettiin vauraana ja kapitalismin pilaamana Etelä-Afrikan vähävaraisen mustan yhteisön silmissä, välillä. ellauri348.html on line 185: "La Paloma" esitetään näissä elokuvissa: "La Paloma" Screen Songs sarjakuva, 1930 Don Juanin yksityinen elämä, 1934 La Paloma, Ein Lied der Kameradschaft, 1934 (luettelossa myös nimellä La Paloma, 1938) Juarez, 1939 Große Freiheit Nr. 7, 1945, Hans Albers laulaa saksankielisen version. Elokuvaa ei annettu näyttää Saksassa vuonna 1944 natsien sensuurin vuoksi, ja liittolaiset julkaisivat sen vasta vuonna 1945 Kulkukoira, 1949 Vartaloryöstöjen hyökkäys, 1956 La Paloma, Saksa 1958 Habanera, Espanja 1958 Freddy, die Gitarre und das Meer, 1959 Freddy und der Millionär Adua e le compagne, 1960 Blue Hawaii, 1961, Elvis Presley laulaa "No More". Hänen nauhoitteensa esiintyi myös ääniraitaalbumilla ja uudelleen nauhoitetulla "live" versio Aloha from Hawaii amerikkalaiselle versiolle, jota ei käytetty lähetyksessä. Tämä vuoden 1973 versio julkaistiin alun perin budjettialbumilla Mahalo from Elvis, mutta on sittemmin sisällytetty useisiin. The Godfather Part II, 1974. Bändi soittaa "La Paloma" Havannan uudenvuodenjuhlien avauskohtauksessa. Bröderna Lejonhjärta, 1977. Karlin äidin kuullaan laulavan "La Paloman" ruotsinkielistä versiota. Peltyrumpu, 1979 Das Boot, 1981 (esittäjä: Rosita Serrano saksaksi). Mortelle Randonnée, 1983. Elokuvassa kuullaan Hans Albersin versio. a> Henkien talo, 1993 Sonnenallee, 1999 Hetki muistettavana, 2004 "La Paloma" on aiheena vuoden 2008 dokumentissa La Paloma. Sehnsucht. Weltweit (saksa La Paloma. Kaipuu. Maailmanlaajuinen), kirjoittaja Sigrid Faltin [de]. Soul Kitchen, 2009 Manila Kingpin: Asiong Salonga -tarina, 2011 Musiikkielokuvassa Down Argentine Way, Charlotte Greenwood laulaa pirteän, nopean kappaleen nimeltä "Sing To Your Senorita". Melodia perustuu löyhästi "La Paloman" melodiaan. ellauri348.html on line 228: 1990-luvulla Sagania syytettiin ja tuomittiin kokaiinin hallussapidosta. Vuonna 2010 hänen poikansa Denis perusti Prix Françoise Saganin. Hänen terveytensä ilmoitettiin olevan huono 2000-luvulla. Vuonna 2002 hän ei voinut osallistua oikeudenkäyntiin, jossa hänet tuomittiin veropetoksesta asiassa, jossa oli osallisena Ranskan entinen presidentti François Mitterrand, ja hän sai tuomion. ehdollinen rangaistus. Sagan kuoli keuhkoemboliaan Honfleurissa Calvadosissa 24. syyskuuta 2004 69-vuotiaana. Hänen omasta pyynnöstään hänet haudattiin Seuzaciin (Lot), lähelle hänen rakastettua syntymäpaikkaansa Cajarcia. ellauri348.html on line 238: Barbara Kingsolver (s. 8. huhtikuuta 1955) on Pulitzer-palkittu amerikkalainen kirjailija, esseisti ja runoilija. Hänen laajalti tunnettuja teoksiaan ovat Myrkytyksen raamattu, tarina vinxahtaneen lähetyssaarnaajan perheestä Kongossa ja Eläimet, kasvis , Miracle, tietokirjallisuuskertomus hänen perheensä yrityksistä syödä isä paikallisesti. Vuonna 2023 hän sai Pulitzer-palkinnon kaunokirjallisuudesta romaanista Demon Copperhead. Hänen työnsä keskittyy usein aiheisiin, kuten sosiaalinen oikeudenmukaisuus, biologinen monimuotoisuus sekä ihmisten ja heidän yhteisöjensä ja ympäristönsä välinen vuorovaikutus. ellauri348.html on line 251: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/57/Princess_Diana_Sri_Chinmoy.jpg" /> ellauri348.html on line 254: Chinmoy Kumar Ghose (27. elokuuta 1931 Shakpura, Bangladesh – 11. lokakuuta 2007 New York) eli Sri Chinmoy oli intialainen rauhanfilosofi, taiteilija, kirjailija, muusikko, urheilija ja henkinen opettaja. Chinmoyn opetuksiin kuului meditaatio ja fyysisen kunnon ylläpitäminen. Monet hänen seuraajansa juoksevat maratoneja tai kilpailevat triathlonissa. Chinmoyn filosofia on inspiroinut monia kuuluisia muusikoita, kuten kitaristi Carlos Santanaa ja Ronan McLaughlania. ellauri348.html on line 275: ads/2017/12/Sri-Sri-Ravi-Shankar-1-768x768.jpg" width="30%" /> ellauri348.html on line 282: Säi säi, sanoivat savolaiset ämmyrkäiset vielä viime vuosisadan alussa pienokaisille helllittelysanana. Ei taida enää järin trendata. ellauri348.html on line 297: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Assistants_and_George_Frederic_Watts_-_Hope_-_Google_Art_Project.jpg/440px-Assistants_and_George_Frederic_Watts_-_Hope_-_Google_Art_Project.jpg" /> ellauri348.html on line 334: Vaikka toivoa ja optimismia pidetäänkin synonyymeina, korostaa toivo optimismia enemmän tavoitteita, jotka ovat yhteydessä elämän merkityxen tunteeseen. No tulihan sekin sieltä lopulta, se "merkitys". Outo väite muuten että toivo olisi jotenkin pyrkyrimäisempää kuin optimismi. Toivo nimenomaan koskee asioita joita ei voi ize valita. Tahto on aloitteellista, toivo ei, se on riippumatonta tahdosta. Sadetta tai vaalivoittoa voi toivoa, muttei tahtoa, ainakaan ellei ole Donald Trump. Jotain kummallista käsitteiden vääntelyä on tässä talousliberaaleilla. No sehän johtuu siitä että American Dream on juuri tuollainen tombola, jossa enintään voi yrittää salaa jarruttaa onnenpyörää omalla kohdalla. ellauri348.html on line 352: Kahdesta vastamulkoisesta valmentajasta tuli hyviä ystäviä. Gerryn kuoleman jälkeen TC Williams Highin kuntosali nimettiin uudelleen hänen mukaansa. We are in trouble man sanoi valkoinen kersantti Vietnamin sodassa. Waddya mean "we" whitey? kysyi musta korppi. ellauri348.html on line 354: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/87/Edmund_Blair_Leighton_-_Abelard_and_his_Pupil_Heloise.jpg/440px-Edmund_Blair_Leighton_-_Abelard_and_his_Pupil_Heloise.jpg" /> ellauri348.html on line 371: Kaufmanin teokset tutkivat sellaisia universaaleja teemoja kuin identiteettikriisi, kuolevaisuus ja elämän tarkoitus metafyysisen tai parapsykologisen viitekehyksen kautta. Sukupuoli-identiteetti on myös toistuva teema hänen töissään. Apinat toistuvat Kaufmanin varhaisissa töissä: Being John Malkovichissa Lottella on lemmikkisimpansi nimeltä Elijah; Human Nature -kirjassa Puff kasvatettiin apinaksi; elokuvassa Confessions of a Dangerous Mind, Penny haaveilee apinasta; ja adaptaatiossa alkuperäinen deus ex machina oli suoapina. Loppupeleissä apinat korvautuvat formica sapiens-lajilla. ellauri348.html on line 377: Charlie Kaufmanin sanoinkuvaamattoman seko romaani Antkind (2020) on tollanen kuvamaton. Neuroottinen epäonnistunut elokuvakriitikko B. Rosenberger Rosenberg törmää siihen, mikä saattaa olla ihmiskunnan historian suurin taiteellinen saavutus: kolmen kuukauden mittainen elokuva, joka sisältää aikataulutetut nukkumis-, ruokailu- ja vessatauot, joka otti kirjailijaltansa, psykoottiselta afrikkalais- amerikkalaiselta mieheltä nimeltä Ingo Cutbirth, 90 vuotta saada loppuun. B. tekee tehtäväkseen näyttää sen muulle ihmiskunnalle. Mutta elokuva tuhoutuu, kun hän pysähtyy juomaan soodaa, jättäen jäljelle vain yhden ruudun, josta B:n on jotenkin yritettävä palauttaa mieleen elokuva, joka saattaa olla sivilisaation viimeinen suuri toivo. Romaani kasvaa kattamaan laajan valikoiman käsitteitä ja juonilinjoja. B. on pakkomielle todistaa poliittisesti korrekti bona fides, kehua suhteestaan mustaan sitcom-tähteen ja hänen jatkuvasta käytöstään harvinaista ei-binääripronominia "thon". Tämä sivu ei ole saatavilla muilla kielillä, mutta aika samantapaisesta Markus Leikolan yhtä flopanneesta tiiliskivestä voisi olla apua. ellauri348.html on line 411: Nuorten tulisi saada kantaa aseita. Suojeluskuntia olisi taas perustettava. ellauri348.html on line 417: Salmela-Aron mukaan koulujen pitäisi valmistaa nuoria mahdollisiin epäonnistumsiin ja kehittää heidän uskoaan omiin kykyihinsä. Lisäksi koulujen tulisi innostaa oppilaita suhtautumaan avoimin mielin paskaduuneihin, joita ei ole edes vielä luotu, työpaikat vievään teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty sekä harjoitella sosiaalisiin ongelmiin, joita emme vielä tiedä tulevan. No sitähän se kyynisyys juuri on. ellauri348.html on line 419: adding:1em;font-size:small"> ellauri348.html on line 455: MINÄ JA MORRISON on elokuva rakkaudesta, riippuvuudesta ja itsepetoksesta. Se on hauska ja koskettava, traagisiakin sävyjä saava tarina kahden todellisuuspakoisen ihmisen kohtaamisesta. Milla on aikuistumisen ja itsenäistymisen kynnykselle jämähtänyt elämänjanoinen, hieman epätasapainoinen nuori nainen. Milla haaveilee Suomesta pois lähtemisestä ja sitä kautta saavutettavasta onnesta, mutta ei ole valmis tekemään hankkeen eteen mitään. Oman elämän haltuunotto on jäänyt pahasti rempalleen: koulut on jätetty kesken, eikä työntekokaan kiinnosta. Päiväunissa on vain huomattavasti mukavampi elää kuin kohdata ympäröivä todellisuus ja paskaduunit. Mutta onko kummallakaan enää ankaran piehtaroinnin jälkeen voimia tai halua siihen? ellauri348.html on line 457: ad.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/2/25/Min%C3%A4_ja_Morrison_elokuvan_juliste.jpg/375px-Min%C3%A4_ja_Morrison_elokuvan_juliste.jpg" /> ellauri348.html on line 471: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/44/Morrissey-Alexander-Film-.jpg" width="30%" /> ellauri348.html on line 482: ads/nylen.antti-s%C3%A4hk%C3%B6-1.jpg" /> ellauri348.html on line 697: Tulokset: ED-pisteet olivat korkeimmat muslimien arabeilla (4,9), jota seurasivat kristityt arabit (4,2), juutalaiset (3,1) ja druusit (2,8). Niiden arvioitu esiintyvyys oli 43,4 %, 37,0 %, 21,4 % ja 17,0 %. Näiden tulosten gradientti pysyi muuttumattomana monimuuttuja-analyysissä ED-pisteiden mukauttamisessa hämmentäviä muuttujia varten. Sitä vastoin hämmentäviä muuttujia kontrolloiva logistinen regressioanalyysi ei löytänyt eroa epäillylle psykopatologialle arabien ja juutalaisten välillä. ellauri348.html on line 708: Emon hylkäämät apinanpenskat imee penistään. Rotat ovat tietenkin vain rottia. Lääkäreilläkin on vaikeaa. Arvaa miltä tuntuu kulkea ympäriinsä 10v vanhoissa vaatteissa? Monnica ei sietänyt teollisuusvakoilevaa Peeteriä koska Peeteristä Åsa näytti rumalta. Millaistahan olisi ollut olla kaunis. Peter Wimsey on Åsasta "oxettava miespuolinen kansikuvatyttö." Åsassa herää kiihkeä halu saada hänet vastuuseen teoistaan. Niinpä, mutta muista Åsa että Wimpynkin aisapari oli ruma kuin rengin räkä räystäällä. Monnican pikku kokki with benefits muistuttaa Margaret Thatcherin nöyrää hellapoliisia. Kalamureketta voisulalla, banne mej. ellauri348.html on line 719: Huvudpersonen, kung Astolf, lämnar sitt kyliga land och sin kvinna Svinfitta. Han förs av vindarna till Lycksalighetens ö där han gifter sig med Feliz Navidad (=den lyckliga). Här lever han lycklig, ung och vacker i 300 år tack vare en ungdomskälla. Minnet av det gamla hemmet når honom dock så småningom, han grips av skuldkänslor och återvänder. Men då han kommer tillbaka finner han sitt gamla hem förändrat. Svinfittan ä dö längesen. Människorna där har blivit så materialistiska att kungastyret har avskaffats. Han beslutar sig för att återvända till Lycksalighetens ö, men tiden hinner på hemfärden upp honom och han dör. I sorg över prinsens död stänger prinsessan Feliz Navidad in sig i sitt slott, och ungdomskällan blir av Avunden för alltid tillsluten. Så är sagan all. ellauri348.html on line 728: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Ossian._Den_gamle_blinde_skotske_barde_synger_til_harpen_sin_svanesang.jpg/520px-Ossian._Den_gamle_blinde_skotske_barde_synger_til_harpen_sin_svanesang.jpg" /> ellauri348.html on line 735: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/01/Krafft_Ossian_und_Malvina.jpg/440px-Krafft_Ossian_und_Malvina.jpg" height="300px" /> ellauri348.html on line 737: Olipa kerran kuningas jolla oli sen pituinen se. Malviinalta taitaa tissi juuri putkahtaa ulos miehustasta. Vanha Ossian ei välttämättä tahdo bylsiä nuorta Malviinaa. Bara klia mig sådär skönt i huvet. Det blir mums för nosen din, liten nos så skär och fin, som Kajsa sjöng för den fula trollkungen med den stora röda näsan som blev längre och längre medan hon kliade. ellauri348.html on line 743: Vuonna 1760 Macpherson vieraili North Uistissa ja tapasi John MacCodrumin, klaanipäällikön MacDonald of Sleatin virallisen Bardin. Heidän kohtaamisensa seurauksena MacCodrum teki John Lorne Campbellin mukaan "lyhyen esiintymisen ossiaanisessa kiistassa , joka ei ole vailla humoristista puolta". Kun Macpherson tapasi MacCodrumin, hän kysyi: "A bheil dad agaibh air an Fheinne?" Macpherson uskoi kysyneensä: "Tiedätkö mitään Fiannasta? " Hän oli kuitenkin sanonut: "Onko Fianna sinulle velkaa?" ellauri348.html on line 748: Syklillä oli vähemmän vaikutusta Brittein saarilla. Samuel Johnson piti sitä "toisena todisteena skotlantilaisten salaliitosta kansallisessa valheessa", kun taas irlantilaiset vastustivat Macphersonin omien perinteidensä väärinkäyttöä. Macpherson edisti aineiston skotlantilaista alkuperää, ja irlantilaiset historioitsijat vastustivat häntä kiivaasti, koska he kokivat, että heidän perintöään approprioitiin. David Hume peruutti lopulta Macphersonin alkuperäisen tukensa ja vitsaili, ettei hän voinut hyväksyä runojen väitettyä aitoutta, vaikka "viisikymmentä karvakätistä ylämaalaista" takaisi sen. Samuel Johnson, Touretten syndroomainen englantilainen kirjailija, kriitikko ja elämäkerturi, oli vakuuttunut siitä, että Macpherson oli "vuoripankki , valehtelija ja huijari ja että runot olivat väärennöksiä". Johnson hylkäsi myös runojen laadun. Kun kysyttiin: "Mutta tohtori Johnson, uskotko todella, että kukaan nykyajan mies voisi kirjoittaa sellaista runoutta?" hän vastasi kuuluisasti: "Kyllä. Monet miehet. Monet naiset. Ja monet lapset." Johnsonin sanotaan kutsuneen Ossianin tarinaa "yhtä törkeäksi kusetukseksi kuin koskaan, mikä maailmaa vaivasi". Väitteensä tueksi Johnson kutsui gaelia myös barbaarisen kansan töykeäksi puheeksi ja sanoi, ettei siitä edes ollut yli 100 vuotta vanhoja käsikirjoituksia. Vastauksena todistettiin, että Advocates' Library Edinburghissa sisälsi 500 vuotta vanhoja gaelinkielisiä käsikirjoituksia, jotka ovat vieläkin vanhempia. 1800-luvun alkuun mennessä syklillä oli rajallinen rooli Skotlannin isänmaallisessa retoriikassa. ellauri348.html on line 758: Kauniin ja ylevän ideamme alkuperä Burken kannalta voidaan ymmärtää niiden kausaalisten rakenteiden avulla. Aristotelilaisen fysiikan ja metafysiikan mukaan syy-yhteys voidaan jakaa muodollisiin, aineellisiin, tehokkaisiin ja lopullisiin syihin. Kauneuden muodollinen syy on rakkauden intohimo; aineellinen syy koskee tiettyjen esineiden ominaisuuksia, kuten pienuutta, sileyttä, herkkyyttä jne.; tehokas syy on hermojemme rauhoittuminen; viimeinen syy on Jumalan huolenpito. Erikoisinta ja omaperäisintä Burken kauneusnäkemyksessä on se, että sitä ei voida ymmärtää kauneuden perinteisillä perusteilla: suhteella, kuntoilulla tai täydellisyydellä. Ylevällä on myös kausaalinen rakenne, joka on erilainen kuin kauneudella. Sen muodollinen syy on siis pelon intohimo (erityisesti kuoleman pelko); aineellinen syy on yhtä lailla tiettyjen esineiden puolia, kuten laajuus, äärettömyys, loisto jne.; sen tehokas syy on hermojemme jännitys; viimeinen syy on se, että Jumala on luonut Saatanan ja taistellut sitä vastaan, kuten John Miltonin suuressa eeppisessä Paradise Lost ilmaistaan. ellauri348.html on line 779: Musiikki: Madonna oli viime kesänä koomassa 48 tuntia. ellauri348.html on line 788: Sen omistaa 1 500 lukijaamme 33 maassa, ja voittomme sijoitetaan uudelleen inspiroivan journalismin luomiseen yleishyödyllisen hyväksi. Johtajamme (our leader) valitsee yhteisomistajayhteisömme. ellauri348.html on line 796: Yritysten velvoittaminen ajattelemaan jotain muuta kuin voittoa on kauhistus vapaiden markkinoiden cheerleadereille, jotka kuvailivat Demosin näkemystä hyökkäykseksi voittoa vastaan. Yksi tällainen ryhmä, Institute of Economic Affairs, sanoi, että ehdotukset olivat "erittäin vaarallisia". Jos yritysten täytyy ajatella ympäristöä ja yhteiskuntaa, ne eivät jotenkin pysty laskemaan kaikkea, ja ne romahtavat. ellauri348.html on line 818: Lentoyhtiöitä kehotettiin viherpesuun. Sen tuloxena Air Francen mainoksessa väitetään, että lentoyhtiö on "sitoutunut ympäristön suojelemiseen: matkusta paremmin ja kestävämmin". Etihadin mainos edisti lentoyhtiön "ympäristönsuojelua". Lufthansaa väitti, että matkustajat voisivat "lentää kestävämmin". ellauri348.html on line 824: Englannin sademetsät hengittävät helpommin. ellauri348.html on line 826: Ällösanoja: laadukas, merkkituote. ellauri348.html on line 829: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Bobo_doll-en.svg/500px-Bobo_doll-en.svg.png" /> ellauri348.html on line 849: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/44/Flickr_-_The_U.S._Army_-_Comprehensive_Soldiers_Fitness_%281%29cropped.jpg/440px-Flickr_-_The_U.S._Army_-_Comprehensive_Soldiers_Fitness_%281%29cropped.jpg" /> ellauri348.html on line 860: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Shuttle_Box_Dog_Orange.png/440px-Shuttle_Box_Dog_Orange.png" /> ellauri348.html on line 909: adding:1em"> ellauri348.html on line 1038: Taylor ja Brown ehdottivat, että positiiviset illuusiot suojaavat ihmisiä negatiiviselta palautteelta, jota he saattavat saada, ja tämä puolestaan säilyttää heidän psykologisen sopeutumisensa ja subjektiivisen hyvinvointinsa. Myöhemmissä tutkimuksissa kuitenkin havaittiin, että positiiviset illuusiot ja niihin liittyvät asenteet johtavat psykologisiin sopeutumattomiin olosuhteisiin, kuten huonompiin sosiaalisiin suhteisiin, narsismin ilmenemiseen ja negatiivisiin tuloksiin työpaikalla, mikä vähentää positiivisten illuusioiden positiivisia vaikutuksia subjektiiviseen hyvinvointiin. onnea ja tyytyväisyyttä elämään. ellauri348.html on line 1065: Usko ja luottamus on melkein synonyymejä, mutta luottamuxen kohteena on kusettaja, uskon kusetus. Usko minua, sanoo Jeesus vastapäätä Yliopiston apteekkia Nordenskjöldinkadulla. Vieressä on frakkivuokraamo. ellauri349.html on line 2: ad> ellauri349.html on line 21: ad> ellauri349.html on line 30: adding-right:5%">E. SAARISEN ellauri349.html on line 31: adding-right:5%">AJATUS TEN T ONAVA Positiivista ellauri349.html on line 54: Eski piti ize esseekokoelmaansa Erektio Albertinkadulla merkittävänä. Vieläkin vaikea nähdä mixi Eski pitää Pipsa Pallasvesaa merkittävänä. Kenties se muistuttaa Eskin palvomaa Iisa-äitiä. Iisa äiti oli jostain Kajaanista. Pipsa Kauhia on Lapin noita Rovaniemeltä. Liisa Karhusen porukat oli Iisalmen Pörsänmäeltä, mikä on kaunisteltu Persemäki. Kiskot ovat vieneet Hyvinkään kultahatun Etelä-Helsinkiin ja meidät pohjoisemmaxi. Bulevardilla on paljon julkkisnaapureita. Saarisen ei ole tärkeää ymmärtää mitään, kuha pelittää. Science of The Better putkiaivoille. Olisikin vaikea ymmärtää mikä sai Eskin pikku pilin Albertinkadulla seisomaan. Pipsan tissiliivitkö tyynyllä vaiko oranssi tuhero? Pipsan ikä on tarkoin varjeltu salaisuus. Vozrast' zhenschiny - sekret. Kyllä se on arviolta 10 vuotta Esaa vanhempi. Hizi se on pian pushing ninety! Värjääköhän se harmaat pillukarvansakin oransseixi, vai onko se vallan kalju sieltä? Sen jalkovälissä voi olla jo enemmän kuin 1 ryppy. ellauri349.html on line 93: Esa luukuttaa "vapaata ajattelua" johon koulufilosofit eivät pysty kun niiden pitää olla "organisaatio-olioita" toisin kuin "vapaat kirjailijat". Yliopisto sentään jonkin verran suojaa tutkijoita pahimmalta oman perseen myynniltä johon Eskin kaltaiset izeään mainostavat izehoitajat ja muut turhat julkkixet turvautuu saadaxeen paljon voita leivän päälle. "Suuri yleisö" ja "yritysvalmennettavat" on vielä vitusti tolvanampaa viihdytettävää kuin yliopistokolleegat. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat, with a vengeance. ellauri349.html on line 128: ads/2023/12/15102445/Munch_-_Young_Man_on_the_Beach_1908_MM.M.00608-1.jpg" width="50%" /> ellauri349.html on line 132: ads/2023/12/06175433/Goya-Dog-CROP.jpeg" /> ellauri349.html on line 144: ad/ar_10:10,c_fill,d_yle-areena.jpg,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco,w_144/v1639050787/13-12-1021-4-54719-main.jpg" /> ellauri349.html on line 149: Kadetraalissa oli viileää. Munapussit kuroutuivat palloxi. Lattialla puuvillainen vyö. Sielun veljien kuoro toi äijäsärmää. Frank Pappa varoitteli homostelusta. Tanssijatähti "Jorma" Uotinen kannusti. Hesarin ison artikkelin jälkeen alkoi The real thing. Jokin suljetulta tuntunut värähti avautuvuuden ehdoin. Ego pullisteli ulos halkiosta nautiskellen. Eeww. ellauri349.html on line 155: Olli Järvinen oli paizi edesmennyt biologi myös E. Saarisen alias Anja Kaurasen prinssikirjassa. Harri Sirolan kämppä oli Kapteenin ja Merikadun kulmasssa. Anja ja Harri alkoi bylsiä Eino Leinon seuran turpasaunan iltana. En tainnut ehtiä ihan prinssikirjan loppuun saakka viime kerralla. Eskiä en siitä tunnistanut. Olin varmaan koko ajan MIT:ssä suihkussa. ellauri349.html on line 164: Paskakaivoarvosana on seurannut Eskiä vuosien saatossa. Se oli magnan ylioppilas, magnan maisteri, varmaan magnan tohtorikin, ja on sen muukin tuotanto aika keskinkertaista. Eski kehuu muinaisia suuruuxia kuten Punaposkea aivan kuplixi kai saadaxeen niistä lainavaloa. Taipumus kazoa ylöspäin, uskoa ideaaleihin, odottaa, että instituutiot palvelevat majesteetteja ja kurottautuvat kohti idoleita, voi ehkä olla kykykin. Se antaa vahvaa potentiaalia pyllynnuolentaan. Ruskokieli on Eskillä ollut aina notkea. Magnan miehellä oli kympit uskonnossa, urheilussa ja laulussa. Figures. ellauri349.html on line 270: Ei nytpä kerronkin miten löysin tien Pipsan punaisiin pikkuhousuihin. Lassi Nummen sielukasvaloinen rouva Pirkko hoiti Tamminiemessä dementoitunutta Urho Kekkosta. Mutta olimme kumpikin naimisissa tahoillamme. Ekbergin puhelusta menisi viikkoja ennenkuin antautuisit minulle, saisin erektiivisenä rullata reisille nuo isot kaatiot. Asuntosi Albertinkadulla olisi pikku sammalmättäämme ja minä vihdoinkin sinun mikkihiiresi. Yhtyminen sinuun oli upeaa. Ette arvaakaan. Olin saunassa punatukkaisen viixekkään paarman kanssa. ellauri349.html on line 362: Sä naurat muille kadul, joil ei oo rahaa ellauri349.html on line 377: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c3/Roy_Baumeister.jpg" /> ellauri349.html on line 393: ad.wikimedia.org/wikipedia/en/c/cf/John_Bowlby.jpg" /> ellauri349.html on line 410: Seksuaalista vuorovaikutusta voidaan analysoida kustannus-hyötyanalyysin ja markkinadynamiikan kannalta " seksuaalitalouden " avulla. Sexuaalilihaskin voi väsyä. Tämän Roi on osoittanut usealla toistolla. ellauri349.html on line 412: Roi on testannut myös vapaata tahtoa. Hänen näkemyksensä mukaan vapaa tahto on kehittynyt toiminnan ohjauksen muoto, jonka avulla ihmiset voivat toimia prososiaalisilla tavoilla valistunutta omaa etuaan kohti, kun näillä tavoilla toimiminen olisi muuten ristiriidassa evoluutionaalisesti vanhempien matelijanaivon halujen tai vaistojen täyttymisen kanssa. Baumeisterin kollegoidensa (pääasiassa Kathleen Vohsin) puossa tekemä tutkimus on osoittanut, että epäusko vapaaseen tahtoon voi saada ihmiset toimimaan tavoilla, jotka ovat haitallisia itselleen ja yhteiskunnalle, kuten pettämiseen kokeessa, lisääntynyttä aggressiota, vähentynyttä avuliaisuutta, huonompia saavutuksia, Juhaa leukaan sattuminen työpaikalla ja mahdolliset riippuvuuden voittamisen esteet. Vapaata tahtoa voi jumpata, siihen on Roilla izeapukirjoja. ellauri349.html on line 417: ad-no-system-to-teach-throughout-his-philosophy-was-a-spiritual-exercise-an-pierre-hadot-119-96-04.jpg" /> ellauri349.html on line 419: Piere Hadot ellauri349.html on line 421: Pierre Hadot (21. helmikuuta 1922 Pariisi, Ranska – 24. huhtikuuta 2010) oli ranskalainen filosofi ja filosofian historioitsija, joka oli erikoistunut antiikin filosofiaan ja erityisesti uusplatonismiin, particularly Epicureanism and Stoicism. ellauri349.html on line 423: Kapteeni Haddock katsoi, että Sokrateen hahmo on avain filosofian alkuperäisen käsitteen löytämiseen. Sokraattista terapiaa luonnehti ennen kaikkea yhteys ihmisten välillä. Kapteeni Haddockin toistuva teema on, että filosofeja tulisi arvioida sen mukaan, miten he elävät elämäänsä, mitä he tekevät; ei sen perusteella, mitä he sanovat. Tehkää niinkuin minä sanon, älkää tehkö niinkuin minä teen. Filosofia ilmenee keskustelussa, ei kirjoituksissa ja luennoissa; näin filosofia sellaisena kuin sitä opetetaan yliopistoissa on enimmäkseen vääristymä alkuperäisestä. ellauri349.html on line 427: Vuonna 1944 kapteeni Haddock vihittiin, mutta paavi Pius XII :n Humani generis (1950) kiertokirjeen jälkeen jätti pappeuden. Humani generis toteaa: "Tämän uskon talletuksen jumalallinen Lunastajamme ei ole antanut autenttista tulkintaa varten jokaiselle uskovalle, ei edes teologeille, vaan ainoastaan kirkon opetusviranomaisille." ellauri349.html on line 440: Kapteeni Haddock oli yksi ensimmäisistä kirjoittajista, joka toi Ludwig Wittgensteinin ajatuksen Ranskaan. Kapteeni Haddock ehdotti, ettei Wittgensteinin filosofisten tutkimusten muotoa voida erottaa niiden sisällöstä. Wittgenstein oli väittänyt, että filosofia oli kielen sairaus, ja kapteeni Haddock huomauttaa, että hoito vaati tietyntyyppistä kirjallisuutta ja terapointia. Sokrateen terapiaa luonnehtii ennen kaikkea ihmisten välisen elävän kontaktin merkitys. Ai sen taisinkin jo sanoa. Toisto tyylikeinona. ellauri349.html on line 442: Elämänsä loppupuolella kapteeni Haddock tunsi, että epikurismi ja stoalaisuus ruokkivat hänen elämäänsä ja modernin yhteiskunnan elämää. Munatotia, puolukkasurvosta, lokari- ja jouhipaitoja à la Pentti Linkola. ellauri349.html on line 444: Vuonna 1994 kapteeni Haddock julkaisi artikkelin otsikolla "Nykyään on filosofian professoreita, mutta ei filosofeja", siinä kapteeni Haddock osoittaa meille, että amerikkalainen filosofi Henry David Thoreau on kirjassaan Walden esimerkki "todellisesta filosofista" joka elää filosofiaansa asumalla yksinkertaisesti luonnollisessa ympäristössä kuten Tintti Bulevardilla ja Ekbergillä. ellauri349.html on line 446: Kapteeni Haddock luettelee presiis saman nipun hämärämiehiä kuin E. "Tintti" Saarinen, nimittäin Erasmus, Montaigne, Descartes, Kant, Emerson, Marx, Nietzsche, William James, Wittgenstein, Jaspers ja Rilke. Paizi Marxista Tintti muikenee kuin Reino-vaari. ellauri349.html on line 448: Eski-Tintin kapteeni Haddockilta nappaama Heraclit-sitaatti vahvistaa että jumalilla on lähinnä viihdetehtävä. Tintin kaltaiset meemipeikot saavat yleisön unohtamaan arkihuolensa ja purjehtimaan muumipilvillä "kuningaskuluttaja" pohjalla. ellauri349.html on line 456: Häh? Eski oli HÄMMÄSTYNYT!?! kun Knupo lanseerasi hokeman "toisto tyylikeinona". Mit vit sehän nimenomaan aina hoki ja yhä hokee samaa ad nauseam. Sixi se on onnen omiaan lavaesiintyjäxi ja kazomoiden Sokrateexi. Sitä ei lainkaan vaivaannuta märehtiä samaa palaa ad infinitum. ellauri349.html on line 464: Ihminen voi kokea tulevansa hyväxytyxi vaikka vessajonossa, jos sitä ympäröi nolousvapaa vyöhyke. Pafoxella on ihanan lämmintä, vaikka ranta on aika huono, somerikkoa. Pafoxella sandaloizi ja kasvuilkamoizi Pyhä Peevelikin. Olikohan Peevelikin yhtä korskea kuin E.Saarinen Jari Sarasvuon Writers Studiossa? Ei saisi korskua, antaa korskeudelle sijaa, oli Pipsa teroittanut. Nöyryyttä! Mutta kun Eskin piti saada olla ykkönen, vaikka vessajonossa saadessaan kakkoseen koko tiimiltä. ellauri349.html on line 466: E. Saarisen sotaveteraani-innostus onkin ilmeisesti vielä oikeistoisänmaallisemman Pipsa Kailuan aikaansaannosta. E. Saarinen ei edes tiedä mikä oli ajopuuteoria. Ei se koskenut talvisodan aikoja, vaan se oli fasistisen Suomen hyökkäyssodan 1941-44 poisselittämistä. Ettei muka suomalaisilla ollut mitään hampaankolossa, kun ne lähtivät Hitlerin kelkassa Rukajärven tielle, ajauduttiin vaan vahingossa rajan yli puolustettaessa kotikontua. "Silloin tahdottiin jotain ja päätettiin taistella sen puolesta." Juu, niin tahdottiin, Suur-Suomea. Vittu Eski ei osaa historiaa eikä viizi edes zekata Wikipediaa. Perestroika alkoi 1985, Gorbazov oli vallassa, Brezhnevin ja Gromykon nimiä poistettiin kadunkulmista. Zaari-Venäjän lippua heilutettiin kaduilla vuonna 1988, ja Reaganin piru teki kaikkensa heiluttaakseen Venäjällä venettä. Neuvostoliitto oli muka voimissaan, CIA ei muka tiennyt 1988 mitään Neuvostoliiton hajoamisesta? Let me laugh. ellauri349.html on line 468: Miksikä tämä oli edes tärkeää? Koska siitä näkee miten hömpsykkäpariskunta oli jo silloin huisin urheita veteraaneja, eivät pelänneet Tehtaankadun valvontakomission kostoa. Sotaveteraaneja alettiin kuzua linnaan kahville vasta kun niitä oli niin vähän ettei siitä tullut liian kallista. Veteraanien edut paranivat sitä mukaa kun väki väheni. ellauri349.html on line 473: Kaikkein traagisinta tässä Eskin joihkauxessa kuplafolkkarista käsin on huomata että veikon huumori on täysin kadonnut, lukunottamatta tahatonta. Kaveri näyttää ottaneen izensä aivan täydestä ja tosissaan! Se luulee oikeasti olleensa joku ässä! "Korskeus", "mustankiiltävä sotarazu", eikö se tajunnut näyttävänsä naurettavalta pikku pajazolta pellepuvussa? Ei: "Izeironia ei onnistu minulta. Se on fakta." Leipääntynyt tervetulotoivotus Sepun vanhalle laitoxelle samoilla hitaasti putoilevilla iänikuisilla kökkösanoilla on surullista nähtävää. Siltä tuntuu hävinneen totaalisesti izeymmärrys. Onkohan lapin tyttö yhtä tikapuuhermostoinen kuin Jasun kotka? Tärkeää on jarruttaa myöhään sanoi rallimestari Ari Vatanen. Tallimestarit juokaa. Vitut sanoi Vatanen, ja Vatanen on viisas mies. ellauri349.html on line 475: Vuoden 1. uni käsitteli konekäännöstä, erit. head switchiä, Kimmo Koskennientä ja tietokonelingvistiikan poikia, sekä sokerina pohjalla Kun Ji -tyttöstä, joka oli lähtemässä nuoremman ja kauniimman kielitieteilijän messiin jatkamaan opintojaan ulkomaille. LOL. Siinä koitin silitellä sitä vähän vielä lähtiessä mutta se sanoi että se kutitti. Aika surkeaa. Se halusi kuzua pappansa (isoisän, ei isän) valmistujaisiinsa. Se oli julkaissut joukon samizdat-kirjoja ajastaan Suomessa kuin Sally Salminen Basam Books sarjassa, samassa jossa ilmestyi Eskin jouzenlaulu. En taaskaan saanut ihan selvää mitä se koitti sanoa. ellauri349.html on line 492: Cette fortune familiale disparue avait permis aux trois enfants Aron de mener une vie aisée et de faire de bonnes études. Le frère aîné de Raymond, Adrien Aron (1902-1969), a étudié au lycée Hoche et poursuit par une classe de mathématiques supérieures et une licence en droit[7], mais il était plus attiré par une vie facile et devint un grand joueur de tennis et de bridge et mena une vie de « flambeur », à l'opposé de Raymond et au grand dam de leur père. Avant la naissance d'Adrien, la mère avait accouché d'un enfant mort-né. Après Raymond vint un troisième garçon, Robert Aron, qui obtint une licence en droit et en philosophie, publia une étude sur Descartes et Pascal[Laquelle ?] et après son service militaire entra dans l'administration de la Banque de Paris et des Pays-Bas (devenue en 1982 Paribas, qui fut ensuite rachetée en 2000 par la BNP pour former BNP Paribas), selon certains grâce à Raymond, qui jouait régulièrement au tennis avec son directeur. ellauri349.html on line 505: Politiquement, Sartre a rejoint le camp de l'antiaméricanisme et du soutien (non sans critiques) du PCF et de l'URSS, alors qu'Aron se rapproche de celui de la démocratie libérale et de l'anticommunisme. Alors qu'ils étaient amis dans leur jeunesse, ils se brouillent à partir de 1947, lors d'un débat radiophonique où Sartre, opposé à l'ancien résistant Pierre de Bénouville, compare de Gaulle à Hitler. Il demande alors à Aron de les départager, ce qu'il refuse, sans pour autant soutenir Bénouville. Par la suite, les désaccords iront grandissants. Aron rejoint le RPF gaulliste, quand Sartre co-fonde le Rassemblement démocratique révolutionnaire, un nom que l'intellectuel libéral juge oxymorique, estimant que la révolution souhaitée par Sartre ne peut pas être démocratique. Lenin oli samaa mieltä. ellauri349.html on line 509: Un an avant la mort de Sartre, Aron l'appelle « mon petit camarade ». ellauri349.html on line 532: ads/sites/15/2018/05/Joseph-birthday2-768x1244.jpg" width="50%" > ellauri349.html on line 544: adding:5px" src="http://4.bp.blogspot.com/_i_F4e3wtVt4/S8cTcUiZ-5I/AAAAAAAAABk/vhycaQrFArc/w1200-h630-p-k-no-nu/Francisco-Varela.jpg" /> ellauri349.html on line 561: Since the turn of the century Saarinen's academic lecturing has centered at the Helsinki University of Technology, but he has also continued his business as a coach for Finnish companies and organisations, promoting a doctrine of self-actualization. The book written to commemorate his 60th birthday included contributions from many notable professors like Ilkka Niiniluoto and business tycoons such as Jorma Ollila and Matti Alahuhta. ellauri349.html on line 566: Eskin lahjoilla ei olis kannattanut lähteä runolle, tulos on vitun kökköä. "Pafos-seminaarin asetelma sallii hienovaraisuuxia, joissa ihmiskokemus, avautuen sisäänpäin syvyyssuunnasssa, rohkaistuu ulospäin, uskaltaututuu kontaktiin, ja jatkaa taas takaisin sisään, kokonaisuuden voimistuessa puhtausytimissään ylärekisterilllisen väreilyn ehdoin." Sisään ulos sisään ulos, schneller schneller. Kun ajattelee Esa Saarista, M.A. Nummista, Vesa-Matti Loiria, Paula Vesalaa ja Satu Silvoa, alkaa etoa. Syyläisiä egoja. Tää koko kirja on pelkkää pastöröintiä. Käynkö äidin haudalla tarpeexi usein? Vienkö kukkia? Kaikki klisheet suoraan Disney- ja Netflix sarjoista. Leocadia sivelee ruskean valokuvan jalkapuolta fasistia. ellauri349.html on line 572: Jules: [background] You read the Bible, Brett? ellauri349.html on line 581: adelivery.fi/img/658/f4be02517a1a42189901e7693da5517a.jpg.webp" /> ellauri349.html on line 595: Eleettömät mestarit ymmärtää pitää turvan kiinni kun showmiehet kukkoilevat. Pelkätään tästä pätkästä voisi Saarisen viedä firing squadin eteen, come the revolution. Saarinen on oikeasti paha mies eikä pelkkä pelle. ellauri349.html on line 609: Kalansilmäisen mutta syöpäisen Paul Austerin romuluinen puoliso, narsistinen Siri Hustvedt (kz. albumeita 8 ja 22) antaa Eskin narsismille lisäpotkua. Ei voi olla suuri narsisti olematta ensin pieni narsisti. Eskin lavatoiminta todisti ja vaati adaptiivista grandiositeettia, eli siis just tätä narsistista egoa. Eri asia oliko koko paskasta muuta hyötyjää kuin Eskin lompakko. No oli toki, kuten "The Nokia Way" ja arjen sankareiden lomaviihde. Kummasti se on säästänyt joka lippusen ja lappusen perustellaxeen tutkijanuransa lässähdystä ja uutta nousua liike-elämän komeljanttarina. Ei vittu nyt tulee Curre Lindström ja "den glider in". Currestakin on kai kaivettu jälkeenpäin esille kaikenlaista noloa (albumi 305). Sellaisia ne julkkixet tuppaa olemaan. Eski otti yleisönsä rajusti jo 20-vuotiaana laskareiden pitäjänä. Luennoidessaan Eski ei kazo ketään silmiin, vaan muumipilviä. Figures. Tuntuu suorastaan nololta, että Eski ylipäänsä puhuu muumeista. Se ei takuulla lukenut pienenä muumikirjoja, vaan Battler Brittoneita, Jerry Cottoneita ja Johannexen evankelumia. Panin murinaa jaguaariini. ellauri349.html on line 613: Eski antaa vähän ymmärtää että Nokialla alkoi mennä heideggerilaisittain alaspäin kun ne lakkasivat tilaamasta E. Saarisen voimaannuttavia valmennuxia. "Inspiring Leader" ohjelmakin lopetettiin, Esa jäi ilman ilmaisia lounaita. Ei ihme että Nokia-Suomi romahti. "Mutta Esa, olisit ainutlaatuinen myös Amerikassa, jos vain osaisit enkkua", lohdutti Bengt Holmström, tuo paska-Nallen luihu kaveri, josta on jo paasahdettu albumissa 102. Eskistä Bengt on ilkamoiva. Siperia opettaa kun saa siihen tilaisuuden. ellauri349.html on line 634: Radler (2006, s. 113) selventää tätä lainausta "kuvaksi identiteettien fuusiosta ja siitä johtuvasta läpinäkyvyydestä, joka tapahtuu irtautumisen kautta". Lisäksi hän korostaa, kuinka irtautuminen esiintyy Eckhartille ja johtaa itsensä käytäntöön saavuttamalla "radikaalin sisäisen köyhyyden irtautumisen kautta" (Radler, 2006, s. 114). ellauri349.html on line 655: ymmärretään vastaanottavaisuuden ja tarkkaavaisen odottamisen muodoksi, samalla kun pysytään avoimena sille, mikä on (sitä vastoin, ei rajoita itseään tai määritä odotuksiaan siihen, mitä hänen pitäisi olla). avoin, pitäisi saada, pitäisi odottaa jne.). Se on asuminen avoimuudessa. ellauri349.html on line 661: ads/2021/10/Fog-and-Mist.jpg" /> ellauri349.html on line 716: Eski ei mainize puolella sanalla apulaisen viran hakua eikä iltalehtien pahanilkisiä lööppejä. Voisi luulla että se kieltäytyi tarjotusta virasta kuin Pierre Hadot, tai Sartre noopelista. 21 tuotantokautta myöhemmin Otaniemen Sokrates hiljeni muttei sentään vaiennut. Lauri Törhösen vastaväitöxessä se vielä tumppasi kätensä varsinaiseen lehmänläjään. ellauri349.html on line 742: Paljonko noita runoja on? Jaana kysyi. Satojahan näitä on. On usealta vuodelta. Olin lukenut niitä Jaana Myrttiselle, Kampin kukan hehkuvalle yrittäjälle Lapinlahdenkadulla. Runoja on melkein yhtä paljon kuin paasauxia, tai no, vähemmän. "Niistä pitää tehdä kirja ja julkistamistilaisuus tänne Kampin kukkaan, jossa me annamme kaikille ruusun ja sinä omistuskirjoituxen. Voisit istua tuolla oikealla ja me avaisimme toisenkin oven, jotta jono kulkisi." AARGH!!! Barf bag please! Kiira Korpikin on lyyrisempi. ellauri349.html on line 757: Radikaalin innovatiivisella työllään ja traagisella elämäntarinallaan Friedrich Hölderlin ilmentää ajatusta runoilijasta nerouden ja hulluuden välillä rotevammin kuin mikään muu. ellauri349.html on line 785: Heidi Liehun nuori kiihkeys, Rakel Liehun raju kypsyys. Paradoksien ja valon runoilijat. ellauri349.html on line 819: Seksi on kadonnut runoudesta ja megaelokuvista, ja yksi syy on nuorissa. Ei enää nappaa käydä huorissa kun kaikki ovat porsliineja. ellauri349.html on line 827: Sijaisnäyttelijä Shelley Michelle kertoo esittäneensä Kim Basingerin, Madonnan ja Julia Robertsin ruumiita. Hänen mukaansa sijaisnäyttelijää kohdellaan kuvauksissa kuin kana-ateriaa. ”Tuokaa rinnat, tuokaa reidet, tuokaa jalat!” Varminta on mennä sohvan taaxe kun alkaa sexikohtaus. ellauri349.html on line 831: Äiti ja tytär, Rakel Liehu ja Heidi Liehu sommittelevat runoja paradoksaaleista kokemuksista. Yhteistä heille on myös valo-motiivien keskeisyys: mitäpä muuta ihminen ja elämä täällä on kuin suuren valon kajastusta. Runoudessa kuitenkin tapa sanoa on kaikki kaikessa. Nuorekkaassa "kiihkeydessään" Heidi Liehu kirjoittaa sovinnaisesti, ellei latteasti. Rakel Liehun karvaisempi kielimaailma on paljon syvempi ja rajumpi. ellauri349.html on line 876: Fuck the roadkills. ellauri349.html on line 884: Pipsakin oli tullut mukaan. Se oli ihanaa. Paikan päällä Jyväskylän Taulumäen kirkolla odottivat dynaamiset hengen ladyt, jotka olivat järjestäneet erityisesti yrittäjille suunnatun ►Toivon illan» E. Saarisen luennon ympärille. Yrittäjät tarvizevat Toivoa (kz. edellinen albumi), ja Jumalaa pyörittämään Toivon tombolaa, Jeesuxen keräämään arpalippuja. Sitä olen tässä kiertänyt kuin "pikkuisen Piipsin" kissa kuumaa puuroa. ellauri350.html on line 2: ad> ellauri350.html on line 21: ad> ellauri350.html on line 30: adding-right:5%">ANGELA MONTENEGRO-AHOLA ellauri350.html on line 31: adding-right:5%">DIGI RUNKKAUSTA {span style="color:white;background-color:purple"}2024{/span} Runkkua ellauri350.html on line 61: adshot/finkel_eli_1013.ashx?la=en" /> ellauri350.html on line 68: Alvin Toffer korjaan Toffler kuzui cheese osaston ylikuormitusta kazakhstanilaisen reportterin kannalta nimellä Choice overload kirjassaan Future shock. Alvin Eugene Toffler (4. lokakuuta 1928 – 27. kesäkuuta 2016) oli yhdysvaltalainen kirjailija, futuristi ja liikemies, joka tunnetaan teoksistaan, jotka käsittelivät moderneja teknologioita, mukaan lukien digitaalinen vallankumous ja viestintävallankumous, painottaen niiden vaikutuksia kulttuureihin. maailmanlaajuinen. Häntä pidetään yhtenä maailman merkittävimmistä futuristeista. ellauri350.html on line 110: ad/ar_1:1,b_auto:predominant_gradient:4,c_pad,d_yle-areena.jpg,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco,w_720/v1683115828/13-12-1021-4-1037125-main.jpg" /> ellauri350.html on line 126: Yhden yön juttuja. Esittelyssä Iltapäiväkahvit-podcast: Liukuhihnadeittailija ja hallusinaatiot 37 min pe 29.9.2023 K1, J1: Myönnätkö tämän oudon tavan? 25 min to 22.8.2019 K1, J2: Deittailu - Kuka maksaa? Kielellä vai ilman? 28 min to 29.8.2019 K1, J3: Korealainen kaksoispuhdistus vai emättimeen käsisaippuaa? 34 min to 5.9.2019 K1, J4: Onko työkaverin kanssa pakko jutella ennen siivouskomeroa? Alvarez me once more and I'll kick you in the groin. 33 min ellauri350.html on line 130: K1, J12: Uuden vuoden special! Lupauksia ja suojalaseja. Tässä on nyt 2 harrastajaryhmää vastakkain, sanoo Harri Carlson. 28 min pe 27.12.2019 K2, J1: 3 x TOP3 - parhaat asiat just nyt 34 min to 6.2.2020 K2, J2: Ystävyys - "Nää on mun frendejä" 34 min to 13.2.2020 K2, J3: Missä mun koti on? 37 min to 20.2.2020 K2, J4: Rahaa, rahaa, rahaa 33 min to 27.2.2020 K2, J5: Erot - miten niistä selviää? 32 min to 5.3.2020 K2, J6: Se oli niin noloa! 24 min to 12.3.2020 K2, J7: Pelot 31 min to 19.3.2020 K2, J8: Siivouskomeropornoa 32 min to 26.3.2020 K2, J9: Ulkonäköpaineita 32 min to 2.4.2020 K2, J10: Nostalgiatripillä 30 min to 9.4.2020 K3, J1: Vappua ei ole peruttu! 26 min to 30.4.2020 K3, J2: Onko pinaattiletut ruokaa? 31 min to 7.5.2020 Ladataan... ellauri350.html on line 143: Venäjä pystyy ylläpitämään sotaa pidempään kuin Ukraina, eikä se juuri vaikuta venäläisten arkeen. Venäjän lyhyt presidentti Vladimir Putin kuvattiin uudenvuodenpäivänä Novo-Ogarjovon residenssillään. ellauri350.html on line 145: Ukrainalle vaaditaan pitkän kantaman ydinohjuksia: ”Kieli, jota Putin ymmärtää: turpasauna! ellauri350.html on line 157: Thomas F. syntyi New Yorkissa ja varttui Albanyssa ja Pawlingissa. Hän valmistui Albany Academysta vuonna 1950 ja Princetonin yliopistosta 1954. Hän palveli yliluutnanttina Yhdysvaltain armeijassa kaksi vuotta Saksassa. Hän opiskeli Harvard Business Schoolissa ja valmistui vuonna 1958. Sitten hän liittyi Kuhn, Loeb & Co:n investointipankkiyritykseen. Hänestä tuli osakas ja hän toimi yrityksen johtokunnassa. Vuonna 1975 hän perusti oman rahoituspalveluyrityksen, Thomas E. Dewey, Jr. & Co., ja sen jälkeen oli mukana McFarland, Dewey & Co:n perustamisessa. Hän jatkoi liiketoimintaprojekteja ja työskenteli pitkälle 80-vuotiaaksi asti. Hän toimi useissa johtokunnissa, mukaan lukien The Apple Bank for Savings, Northwest Natural Gas ja The Scripps Research Institute. Hän toimi myös varapuheenjohtajana New York City Housing Development Corporationissa vuosina 1972–1989. Vuodesta 1959 lähtien hän toimi Lenox Hillin sairaalassa aktiivisena johtokunnan jäsenenä ja oli hallituksen puheenjohtaja vuosina 1982–1993, jonka jälkeen hän toimi emerituspuheenjohtajana. Hänen perheensä on ikuisesti kiitollinen (mutta ei rahallisesti velkaa) Lenox Hill -sairaalalle hänen viime vuosina saamansa hoidon laadusta. Menox, sanoi Annie Lenox. ellauri350.html on line 167: Dad Mr. Tom E. Dewey did not endear himself to all Republicans, and in some he inspired a degree of scorn. To Mrs. Alice Roosevelt Longworth he resembled “a groom on a wedding cake.” ellauri350.html on line 190: No nyt aletaan neuvokissa päästä asiaan: osoita lämpöä ja kyvykkyyttä kehollasi. Siitähän tässä on alusta alkaen ollut kymysys! Riisu pois kaikki tarpeeton. Kämmenselkä näkyviin! Huis hais käsi sinne! Me beetaihmiset haluamme saada alfaihmiset kiinnostumaan meistä. Innostus kasvaa etunojassa. Kohta tanssitte kuin silkkiuikut. ellauri350.html on line 246:

Jos saat pahaa aladoobia älä vaihda deitin kanssa annosta. ellauri350.html on line 256: Atticus is a Canadian poet who likes to keep his identity a secret. Atticus kirjoittaa runoutta, epigrammeja ja aforismeja sisältäen rakkauden, ihmissuhteiden ja seikkailujen teemoja. ellauri350.html on line 257: Atticus started sharing his poems on social media platforms in 2013 after becoming friends with the American actor and poet, Michael Madsen. Atticus päätti pysyä nimettömänä menetettyään kuuluisan ystävänsä riippuvuudelle vuonna 2017. ellauri350.html on line 269: Hänestä tuli runoilija ja kirjailija nuoren aikuisiän satunnaisten töiden jälkeen. Näihin kuuluivat paistokokki, seksityöntekijä (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Sex_worker), yökerhoesiintyjä, Porgy ja Bess -näyttelijä, Southern Christian Leadership Conference -koordinaattori ja kirjeenvaihtaja Egyptissä ja Ghanassa Afrikan demoralisoinnin aikana. Angelou oli myös näyttelijä, kirjailija, ohjaaja ja näytelmien, elokuvien ja julkisten televisio-ohjelmien tuottaja. Vuonna 1982 hänet nimitettiin ensimmäiseksi Reynoldsin Amerikan tutkimuksen professoriksi Woke Forest -yliopistossa Winston-Salemissa, Pohjois-Carolinassa. Angelou oli aktiivinen kansalaisvääryysliikkeessä ja työskenteli Martin Luther King Jr.:n ja Malcolm X:n kanssa. 1990-luvulta alkaen hän esiintyi noin 80 kertaa vuodessa luentopiirissä, mitä hän jatkoi 80-vuotiaaksi asti. Vuonna 1993 Angelou lausui runonsa "On the Pulse of Morning (1993) Bill Clintonin ensimmäisissä vihkiäisissä mikä teki hänestä ensimmäisen runoilijan, joka lausui avajaispuheen sitten Robert Frostin John F. Kennedyn avajaisissa vuonna 1961. Angelou kertoi ystävälleen Oprah Winfreylle, että puhelu, jossa häntä pyydettiin kirjoittamaan ja lausumaan runo, tuli televisiotuottaja Harry Thomasonilta, joka järjesti arpajaiset pian Clintonin valinnan jälkeen. ellauri350.html on line 275: Burr said that he weighed 12.75 pounds (5.8 kg) at birth, and was chubby throughout his childhood. "When you're a little fat boy in public school, or any kind of school, you're just persecuted something awful," he said. Later accounts of Burr's life say that he hid his homosexuality to protect his career. Burr had many hobbies over the course of his life: cultivating orchids and collecting wine, art, stamps, and seashells. He was very fond of cooking. He was interested in flying, sailing, and fishing. According to A&E Biography, Burr was an avid reader with a retentive memory. He was also among the earliest importers and breeders of Portuguese water dogs in the United States. Burr threw several "goodbye parties" before his death on September 12, 1993, at his Sonoma County ranch near Healdsburg. He was 76 years old. ellauri350.html on line 301: Hän kävi läpi tämän prosessin "lumotakseen" itsensä, ja kuten hän sanoi vuonna 1989 British Broadcasting Corporationin haastattelussa, "elä uudelleen tuska, tuska, Sturm und Drang ". Hän asettui ajassa, josta hän kirjoitti, jopa traumaattisista kokemuksista, kuten raiskauksestaan Caged Bird -elokuvassa, "kerromaan inhimillisen totuuden" elämästään. Angelou kertoi pelanneensa korttia päästäkseen lumoavaan paikkaan ja päästäkseen muistoihinsa tehokkaammin käsiksi. Hän sanoi: "Voi kestää tunnin päästä siihen, mutta kun olen siinä - ha! Se on niin herkullista!" Hän ei pitänyt prosessia katarsina; pikemminkin hän löysi helpotusta "totuuden kertomisesta". (Wats the diff?). Angelou kuoli aamulla 28. toukokuuta 2014 86-vuotiaana. ellauri350.html on line 304: The term emphasizes the labor and economic implications of this type of work. The transaction must take place between consenting adults of the legal age and mental capacity to consent and must take place without any methods of coercion, other than the payment. The sex industry (also called the sex trade) consists of businesses that either directly or indirectly provide sex-related products (semen, babies) and services or adult entertainment. ellauri350.html on line 308: ad.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/44/A_German_prostitute%27s_self-portrait_in_a_brothel.jpg/400px-A_German_prostitute%27s_self-portrait_in_a_brothel.jpg" /> ellauri350.html on line 401: Atticus (fl. n. 175 jKr.) oli aika muinainen platonilainen filosofi, joka eli kristillisen aikakauden toisella vuosisadalla räystäsperse pystyssä keisari Marcus Aureliuksen vaipanvälissä. Hänen elämänsä osui keskiplatonismin aikakauteen, jonka yksi merkittävimmistä edustajista hän oli. ellauri350.html on line 403: Atticus oli kiivaasti peripataattia vastaan. Atticuksen kirjoituksista, jotka on säilyneet vain fragmentaarisessa muodossa, voidaan nähdä, että hän oli arkkikonservatiivinen ja halusi puhdistaa Platonin alkuperäisinä opetuksina pitämänsä potaskan aristotelismin elementtien tunkeutumiselta. Platonin tulkkina Atticus ajatteli filologisesti ja kannatti Platonin luomisopin kirjaimellista, ei metaforista tulkintaa. Atticuksen asema edustaa versiota platonismista, jonka mukaan poikkeaminen mestarin kirjaimellisesta sanasta tarkoittaa korvaamatonta harhaoppista vastustusta. Hänen työnsä oli poleeminen, mahdollisesti peräisin hänen asemastaan ensimmäisenä platonisen filosofian tuolin haltijana Ateenassa Marcus Aureliuksen rahoituxella. Atticus väitti, että Aristoteles oli ateisti, että hän kielsi sielun olemassaolon ja hylkäsi jumalallisen huolenpidon. Hän koitti saada muutkin uskomaan, että maailmalla oli alku demiurgin kiidettyä ensihoitoon ajoissa. ellauri350.html on line 419: Atticus tuntee olevansa pakotettu kamppailemaan ajan ajallisen ilmaantumisen paradoksin kaa. Eli mitä oli ennen sitä kun ei ollut mitään? Timaiuksen mukaan aika syntyi yhdessä kosmoksen kanssa. Atticus ratkaisee tämän ongelman olettamalla kahdenlaista aikaa: esikosmisen epäjärjestyksen ajan ja tutun, järjestetyn ajan, joka on ollut olemassa vasta luomisen jälkeen. Hän uskoo, että luomisen ajankohtaa ei valittu mielivaltaisesti, vaan Luoja tarkkaili silmä kovana muutoksia kaaoksessa, kunnes se saavutti maailman luomiselle sopivan tilan. ellauri350.html on line 429: Klassisessa antiikissa Atticuksen filosofian vaikutus oli huomattava ja kestävä. Hänen opetuksensa kosmologiasta ja sielusta vaikuttivat lääkäri Galenukseen, joka kuitenkin torjui hänen näkemyksensä alkion muodostumisesta. Kyllä siihen sittenkin tarvitaan aimo limaruiskaus kuukerin nellistä. Kuuluisa peripataatti Aleksanteri Aphrodisiac käsitteli Atticuksen Aristotelesta esittämää kritiikkiä. 3. vuosisadalla platonisti Longinus sai valitettavasti vaikutteita Atticuksen metafysiikasta. ellauri350.html on line 431: Neoplatonisessa koulussa, jonka Plotinus perusti Roomaan 3. vuosisadalla, Atticuksen kommentit Platonista olivat osa opetussuunnitelmaa. Plotinoksen oppilas Porfyrios ja hänen oppilaansa ja vastustajansa Jamblikhos käyttivät laajasti Timaiuksen kommentteja. Myös muut uusplatonistit, kuten Proclus, Syrianus, Damascius ja Simplicius, kommentoivat - usein kriittisesti - Atticuksen opetuksia. He eivät kuitenkaan luottaneet hänen alkuperäisiin kirjoituksiinsa, ainakaan osittain, vaan Porfyrioksen ja Iamblichuksen teoksiin. Proclus käsitteli intensiivisesti keskiplatonismin näkemyksiä. Hän korosti - luultavasti ironisesti - Atticuksen poikkeuksellista ahkeruutta. Jäbä hääräsi kuin muurahainen tajuamatta mistään tuon taivaallista. ellauri350.html on line 433: Hierocleella näytti olleen mielessään erityisesti Atticus, kun hän hyökkäsi niitä filosofeja vastaan, jotka kuvasivat Platonin ja Aristoteleen edustavan vastakkaisia näkemyksiä. Polemiikka Aristotelesta vastaan oli epämiellyttävää uusplatonisissa piireissä; jo Plotinoksen opettaja Ammonius Saccas oli 3. vuosisadalla yrittänyt näyttää harmonian Platonin ja Aristoteleen välillä. Atticuksen näkemys siitä, että ideat olivat nousin ulkopuolella, ja hänen käsityksensä demiurgista olivat vääriä myös uusplatonisesta näkökulmasta. Hänen oppinsa maailman kronologisesta alkuperästä ja ajasta ennen maailman alkua tuntui heistä syystä absurdilta. ellauri350.html on line 446: Association for Psychological Science (APS) myönsi hänelle James McKeen Cattell Fellow -palkinnon vetoamalla hänen tutkimukseensa ja ideoihinsa, jotka "muuttavat ajatteluamme terveyden luonteesta". Tohtori Friedman on myös saanut American Psychological Associationin urapalkinnon "Outstanding Contributions to Health Psychology" (jaosto 38). Professori Friedman on American Association for the Advancement Sciencen (AAAS) lämmin jäsen. American Psychological Association (APA); Society of Behavioral Medicine ja Academy of Behavioral Medicine Research. ellauri350.html on line 458: Vuonna 1921, ennen kuin useimmat meistä syntyivät, merkittävä tutkimus alkoi seurata 1500 amerikkalaisen rakkautta ja elämää lapsuudesta kuolemaan. Tutkimus jatkuu vielä tänäkin päivänä, ja Howard Friedmanin johtamat tutkimusryhmät pitävät edelleen silmällä niitä harvoja, jotka ovat vielä elossa ja analysoivat valtavia tietomääriä selvittääkseen, mikä näiden 1500 yksilön kohdalla on se, mikä johti joidenkin pysymiseen terveenä ja toisten kaatumiseen. Mixi sairastua tai kuolla ennen aikaansa? Uskomatonta on, että kukaan ei ole tähän mennessä kertonut ja tulkinnut tämän monumentaalisen, lähes vuosisadan kestäneen projektin löydöksiä suurelle yleisölle. Liittyykö pitkäikäisyys naimisissa olemiseen, päivittäiseen lenkkeilyyn, lemmikkien kanssa elämiseen tai uskoon Jumalaan? Vihdoinkin, selkeän proosan ja tiukan mutta kristallinkirkkaan analyysin avulla, professori Friedman ja professori Martin ovat onnistuneet kauniisti. Juonipaljastuxet päättyvät tähän. ellauri350.html on line 487: Entinen puheenjohtaja Joint Chiefs of Staff - eläkkeellä oleva laivaston adm. Mike Mullen - sanoi useammin kuin kerran vuosina 2010 ja 2011: "Emme olisi lähelläkään sitä, missä olemme öljynmuilutustehtävämme suorittamisessa ilman kansalliskaartia. Emme lähelläkään. Ei sinne päinkään. No way!" ellauri350.html on line 524: Teoria sai alkunsa nazi Konrad Lorenzin eläinkokeista. Kiintymys on leimautumista. Yksilö tavallaan kysyy kaiken aikaa: ”Onko kiintymyshahmoni riittävän lähellä?” ellauri350.html on line 569: 36 kysymystä, jotka voivat johtaa rakkauteen. Reader´s Digest -toimittaja Päivitetty: 14. helmikuuta 2023. Facebook, Flipboard, Viserrys, Pinterest, Sähköposti. ellauri350.html on line 609:

"Nuorena pysymisen salaisuus on elää rehellisesti, syödä hitaasti ja valehdella iästäsi." - Lucille Ball (Reader´s Digest Quotable Quotes, 2013) ellauri350.html on line 670: Jos saisit herätä huomenna saadessasi yhden ominaisuuden tai kyvyn, mikä se olisi? ellauri350.html on line 823: Samuel L(eroy) Jackson (s. 21. joulukuuta 1948) on yhdysvaltalainen näyttelijä. Yksi sukupolvensa tunnetuimmista näyttelijöistä, elokuvat, joissa hän on esiintynyt, ovat tuottaneet yhteensä yli 27 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti, mikä tekee hänestä kaikkien aikojen toiseksi eniten tuloja tuottavan näyttelijän . [a] Tuoreen luokituksen mukaan hän on kaikkien aikojen eniten tuottanut näyttelijä. Vuonna 2022 hän sai Academy Honorary Award -palkinnon "kulttuurisena ikonina, jonka dynaaminen työ on resonoinut genreissä, sukupolvissa ja yleisöissä maailmanlaajuisesti". Jacksonin läpimurtoesitys oli Jules Winnfieldin roolissa Quentin Tarantinon rikosdraamassa Pulp Fiction (1994), Hän sai laajaa tunnustusta myös Jedi Mace Winduna Star Wars -esiosa-trilogiassa ( 1999–2005) ja Nick Furynä 11 Marvel Cinematic Universe -elokuvassa , alkaen Iron Manista (2008), sekä vierailijana ABC- sarjassa SHIELDin agentit. ellauri350.html on line 839: Syyllisyyden myöntäminen ("minun vikani, mea culpa, my bad") ellauri351.html on line 1: ad>

Conrad ja Zorro

Sadesäällä

En färgmättad bakdelsfanfar

Goodreads community reviews on Pamela

Jeremiadia

Ur-jeremiadi

Ylpeitä poikia

Tips on Reading Optimism-Related Books with Children

Näyte: Shirin & Farhad - Eroottista runoutta

Farhad ja Freddie Jr.

Vem dödade Bambi?

Motto

Keltainen sade

The library of essays of Pro Academy

Arad mitanguranni

Hvem och hvad

Saarna Philadelphian Luterilaisessa kirkossa maaliskuun 7, 1742. Matt. 4:1–11.

Par PAUL BOURGETde l´Académie Française.

hans fallada

Fallada käännettynä uudelleen

4 legs bad 2 legs good

Dunciad

Tietolaatikko: Saladin

Marienbader Elegie

Mad Money Host Makes Poles Mad

Sir Terry ja Lady Joanne

Gileadin hännän alla

Espoon Mogadishu ja ääniharavat

Gileadin veljenpojat

Gileadin spoilereita

Salvadore Guasimodo: Ja äkkiä on ilta

Sverigesradio 2016

Schadenfreude

Gravity's Rainbow Plot Diagram

Q: How long did it take me to read QR?

Briiffi 10. valituxeen - B. Tuska-Stadi

ad3b1;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Vastenmielisten miesten lyhyitä haastatteluja

Mircea Eliade ja Saul Bellow

Pinselsabad

12 traditiota

ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> Openness

ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> Conscientiousness

ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> Extraversion

ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> Agreeableness

ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> Positivity

ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> Are the Big Five Traits Universal?

ading mntl-sc-block-heading"> ading__text"> What Factors Influence the Big Five Traits?

ading"> ading__text"> A Word From Verywell

He had hygiene issues.

He was a ladies’ man.

Madame Defarge

Space Cadet

Good boys, bad boys, Heinlein ja Moore

Ideologia política conservadorismo

Up the shit creek without a paddle

Badman and Rubin

ISTJ Thorough and responsible administrators.

Badmouthing Plato

Wincent was not mad, he had problems

Controversial ads 2018

Medelklassens sandslott hotade

Vetsikko: yksi sadepäivä Jouko Vetsikon elämässä

What is (should read: are) the Apocrypha anyway?

Kadotettu paratiisi

Amadis And Oriana

Isebel Gileadissa

Holy Paderewski!

Is God dead?

4. The most controversial scene in It is too disturbing for any adaptation.

9. Stephen King once had a creepy clown encounter ... with Ronald McDonald.

Hundert Mann und ein Befehl

Bhagavadgita

Seitsemästoista keskustelu Uskon kolmesta laadusta

Summertime of the Dead Whispered the Truth of His Joy: A Response to Eynel Wardi

Nebusaradanin katumus

3. On the God of the dead:

20. On the number and identity of leaders:

Saadi

Saadi Shirazi: 20 Nirvanaista Lainausta Persialaiselta

“Liberty and Necessity” – The Classical Reading

Par PAUL BOURGET
de l´Académie Française.

Shadows on the Hudson
Part 1

adding-right:5%;margin-top:0%;margin-right:2px;margin-bottom:0%">DESMOND
MORRIS

Shoah business
adding-left:5em">baym _Hudson