ellauri006.html on line 1425: Epsanjalaisessa saippuassa nilkkimäinen Agustin peukuttaa säätyä, sen pirkkomainen aatelinen rouva sukua, sen poika hulttio kavereita, naisia ja maatilaa, kuikelo tasavaltalainen naisasianainen samaa sukupuolta, mukiloitu nahkalippis puoluetta, jalkapuoli solttu isänmaata, huonosti saxaxi laulava kapakkalintu pimpsaa ja/tai rahaa. Botoxihuuli mirri Mersu ja nousukasmainen Aleksandra kilpailee piipunrassin aatelispojan kikkelistä. Jyrsijännäköinen palvelustyttö haikailee munaa kurjenoloiselta apupojalta. Tää on moraliteetti. Klisheinen pukudraama. Kaikki on ilmeitä myöten rutiinia. Koko porukka on ällöjä. Just tätä onkin moraali. Hyviä tapoja. Meemejä. Bienseance. Raaputa sitä vähän, näät apinoiden irvistyksiä.
ellauri008.html on line 504: Conrad puolan aatelinen mamu

ellauri009.html on line 54: Miten aatelinen eroo keskijohdosta? Onhan se jotenkin siinä välissä. Mut onko sillä osavastuuta? Onko sillä omat alaiset, sille osoitettu osa kunkun alamaisista?
ellauri020.html on line 317: Iivana vakuuttaa ettei Elliotit suinkaan ole snobeja, vaan varovaisia. Voznikajet vopros: onko bostonilainen raha-aatelinen snobi, kun se välttää kaveeraamista Katrinkan kaltaisten nousukkaiden kanssa? Onko joku hienoinen ero hienostelun ja snobismin välillä? Aihe on käsitelty osassa 16. Johtopäätös taisi olla et jos olet parasta A-ryhmää oikeesti, et voi olla snobi, vaan aito hienostelija. Vaan nousukkaat on snobeja, jos ne on olevinaan oikeasti ykköslaatua.
ellauri033.html on line 55: Muotikirjailija julkkis pääsee akatemiaan 43-vuotiaana 1895. Vähän myöhemmin kuin mä Kovvolaan. Kirjailijana se on yhtä kausituote kuin Esa Sariola. Ilmeisesti ihaile triesteläistä jesuiittasukuista kaunista ja fixua Minnie David vaimoa joka osaa italiaa ja on hyvä kääntäjä. Senköhän käskystä se tekee täyskäännöxen aktiiviuskovaisexi 1901. Pettää sitä kyllä, se on normaalia. Asuvat koko ikänsä bulevardilla kuin Esa Saarinen ja Pipsa. Ne on lapsettomia. Paul on pessimisti eikä piittaa laahuxesta enempää kuin Pentti Linkola. Se ei ole ritarillinen vaan pelkkä porvari, valittaa aatelinen tuttava. Sillä ei ole syntyperää. Se on vähän maalta, Ardèchen kultahattu, moukka. Aatelisrouvien eunukki, mut bylsiihän se Marie Kannia. Matkustelee tosi paljon itexeen. Minnie jää kai kotiin kastelemaan kukkia kuin Mme Maigret. Jenkkituomisina tuo ranskankieleen sanan building. Ois saanu jättää tuomatta. Minnie kääntää jonkun Paulin ihaileman jenkkiromaanin, kääntäjättären nimeä ei "tietystikään" panna esille.
ellauri034.html on line 219: Ei nää ihan 1-1 mene esim Paavali on homo kovis. Ei tiettävästi urpo mutta turpo kerta hylkäs perheen lähteäxeen Jessen kelkkaan. Sen perheestä ei kerrota paizi et ne teki telttoja, oli fariseuxia ja Herodexen sukulaisia. Hra Piikikäs (ja ehkä myös Coelho) on nähtävästi turpo. On erittäin epäneandertaalia hylätä geenit kokonaan ja lähteä väärään meemitiimiin. Siihen pystyy vaan kova cromi-magneesiumikärki. On kovixia mamixiakin, surkeita piipunrasseja kuten Hitler, Schopenhauer, Melville ja Knasu. Schopenhauer oli puoliurpo ja vihas äitiä kun isä teki izarin. Surku Yniäisiä. Marxista on vaikee sanoa, sen isä kovisteli sitä vetelysmäisyydestä, sillä oli paljon siskoja, 4v vanhempi aatelinen vaimo Jenny oli sille vähän äitinä, niinkuin Maman Rousseaulle. Aika monet naisvihaajat on ylivoimaisen äidin tai tädin lyttäämiä. Minä en Axan hännän alla istu. Arttu Schopenhauer on muuten kovis mutta liian ihmisvihainen kunnon cromimagnumix. Six se on lievennetty puolikuivurixi vaikka onkin läpeensä ällökäs. Oliko Jeesus isätön kun se huusi laama laama sabakhthani? Äiti sillä kyllä oli, mut isä oli karussa. Tuloxena oli puolikuivuri. Sen taivaalliset far och pappa oli täyskuivureita, kiivaita karvakäsiä.
ellauri036.html on line 2133: Kotitonttuja ja värivammasia saa olla avustavissa rooleissa, jotta paska myy myös siirtomaissa, mut pääosan esittäjät on sentään arjalaisia tai vähintään punatukka kelttiläisiä. Voldemort joku itäblokin mamu. Venäläinen joka tuikkaa perusbrittejä myrkkysateenvarjolla. Malfoyt on Adamsin perheen doppelgängeri normanniaatelinen porukka, yhdistelmä ranskixia ja pre-nazi sakuja. Hannoverin sukua. Potterin Buckett-henkinen sukulaisperhekin on reilumpi, syövät munuaispiirakkaa ja juovat pinttikaupalla alea telkan ääressä ja kazoo futismazia. Vaik huispauxesta ne ei tajuu mitään, on ne niin jästejä.
ellauri047.html on line 91: Vähän ennen Weimariin lähtöä Goethe oli kihloissa jonkun nuuskatehtailijan ja pankkiirin tyttären kanssa, jonka äiti oli aatelinen. Goethe oli 26 ja tyttö 16. Homma meni puihin koska kummankaan perhe ei pitänyt toista puolta tarpeexi hienona. Uskontokin teki tenää: Lilin porukat oli hugenotteja ja Goethen sanskulotteja.
ellauri052.html on line 286: Horace Tadpole eiku Walpole (24 September 1717 – 2 March 1797) oli aatelinen, talousliberaali, luultavasti äpärä ja todennäkösest ainakin kaappihomo. Suhteellisen turha julkkis jo omana aikanaankin. Se sipsutteli salongeissa rokokoomaisesti puettuna ja puuteroituna lakki kainalossa varpaisillaan. Sen typeristä lausahduxista siteeraa Bellow seuraavaa: it is natural for free men think about money. Why? Because money is freedom, thats why.
ellauri055.html on line 620: Jean de La Bruyère s. elokuu 1645, Pariisi, Ranska - 10. toukokuuta 1696, Versailles oli ranskalainen kirjailija, moralisti ja satiirikko, joka tunnetaan parhaiten teoksestaan Les Caractères de Théophraste traduits du grec avec Les Caractères ou les moeurs de ce siècle, jota pidetään yhtenä Ranskan kirjallisuuden mestariteoksista. Ei se ollut aatelinen vaan tavallinen rotinkainen.
ellauri061.html on line 319: Second Clown Will you ha' the truth on't? If this had not been Spede 2 Tiezä mitä? Jos tää ei ois ollut aatelinen, se olis haudattu
ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.
ellauri110.html on line 1114: Suht tökeröä farssia aatelisten ja niitä nuolevien porvarien kustannuxella. Moliere imitaatio. Eikös Dosto ollut aatelinen itsekin vaikka köyhä porvari.
ellauri117.html on line 353: Äisky ja Pertin eka tyttöystävä, Jessie Chambers, kävi tiukkaa vapaapainia Pertistä. Molemmat naiset oli justiinaluonteita, ja halusivat "länkyttää Pertin hengiltä". Sexin "mysteereihin" sen vihki 23-vuotiaan apteekkarinrouva Alice Dax. Hiän kertoi, miten se näki Pertin runkkaamassa runon kimpussa. Hiän "antoi perää Pertille", auttaaxeen sitä löytämään riimejä. Pertti jätti Jessien löydettyään toisen ystävättären, sexuaalisesti puoleensavetävämmän Louie Burrowsin. Louie oli vetävästä kirkkoveneestä huolimatta liian "kirkollinen". Kaikki 3 jäivät läähättämään Lawrencen perään. 1912 Pertti lätkäänty Frieda Weeklyyn ja karkas viikkolehden kanssa jonnekin. Frieda oli aatelinen professorin rouva, joka jätti 3 lasta koska Pertti oli niin ihana. Frieda oli jättimäinen valkyyria, jonka kanssa Pertti sai otella monen monta erää. Lautasia särkyi monta tusinaa. Pertti oli aika toxinen:
ellauri118.html on line 797: Madeleine de Scudéry, pseudonyymi Sapho (15. lokakuuta 1607 Le Havre, Ranska – 2. kesäkuuta 1701 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija. Madeleine de Scudéry, jonka aatelinen isä oli kotoisin Provencesta, asui yhdessä veljensä, kirjailija Georges de Scudéryn kanssa vuoteen 1655, ja oli hänen tavoin [tapoinensa? höh] kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän omaksui aikakauden tyylisuunnan, ns. presiöösin tyylin, ja jo ennen kuin hän vuonna 1644 lähti veljensä mukana Marseilleen, hän kävi markiisitar Catherine de Vivonnen salongissa Hôtel de Rambouillet´ssa, kuten hän Fronde-kapinan jälkeen kuului Hôtel de Nevers´n ja Hôtel de Créquin kantavieraisiin.
ellauri132.html on line 863: Freytagin kirjalilijanuran heikohko pääteos on romaani Soll und Haben (1855), jonka roolihahmoissa asetetaan vastakkain ahne aatelinen kauppias ja työteliäs aateliton mies. Freytag halusi teoksellaan arvostella rappeutunutta Saksan aatelistoa ja kehua izeään. Tutkijanuralla hänen pääteoksensa on teos Bilder aus der deutschen Vergangenheit (1874–1876). Filologista tutkimusta on esimerkiksi Die Technik des Dramas (1863). Freytag sai vuonna 1893 rauhantyön Pour le mérite -palkinnon.
ellauri140.html on line 188: Sikäli hullunkurista että Dosetti siirsi nää ajankohtaiset säätykärhämät Englannin maissipelloilta johkin keskiajalle. No se oli sellasta housukilpeä, säädyllisydeen pyllyverhoa. Ize se palloili ritarien jaloissa Colin Clouttina. Eihän se mikään aatelinen ollut, kaupparyssän kulkuvaatturin poika Lontoosta. Se nousi nousukkaana piireihin aatelisten sihteerinä, osallistu iirimurhiin Irlannissa ja sai sieltä tontin, rikastui. Tästähän on koko ajan ollut kymysys, siirtomaasodista, britit ja latinot kärhämöivät meren herruudesta. Sitne oli anglosaxit vastaan teutonit, sit samat vastaan slaavit. Nytne on länkkärit vastaan vinkkarit. Vitun toistoa.
ellauri142.html on line 65: Mä muistan että Pierre vitutti koko matkan eikä vähän koska se oli tolvana, omantunnonarka iso läski eikä mikään huumormies. Lexakin näytti vähän pöljältä jo parikymppisenä. Tulee mieleen Ilpo Heporauta, sekin on aatelinen mies.
ellauri147.html on line 196: Mutta onko semiootikko snobi (niinkuin sanoo pikkucheefi) vaiko dandy? Riippuu käytetäänkö amerikkalaista määritelmää vaiko ranskalaista. Tomppa on aatelinen laskukas, kokki kolmonen on normandialainen maalaistollo nousukas. Selvä pyy,
ellauri155.html on line 145: aatelinen (jostain kotoisin), Adolf (ompasusi ihmelettää), VIP, gentleman, gentiili (heimolainen, ihminen), gumma, humaani, woman, genitaali, puolijumala, uomo di mondo, paroni (koirasrotukoira), drag queen, kvinna (kaihnuu), homo homini lupus
ellauri203.html on line 288: Tämä heppu syntyi Kaunasin lähellä, muttei kai ollut kauhu kaunanen, vaan ihan puolalaistunut, aatelinen kuitenkin. Czesław oli sukua Adam Mickiewiczille ja Józef Piłsudskille joiden suku oli ollut tekemisissä Miłoszin perheen kanssa Puola-Liettuassa.
ellauri203.html on line 489: Riivaajat on allegoria katastrofisista seurauxista mitä poliittinen ja moraalinen nihilismi aikaansai ryssissä hullun vuoden ja fin de sieclen tienoilla. Herrat kuten Gogol Dosto Tolstoi ja Turgenev menetti kuolleet sielunsa ja nilviäiset kuten Lenin ja Stalin ja Molotov tuli tilalle. Paizi Vileenikin oli aatelinen vaikka säikytteli Russellin Perttiä.
ellauri203.html on line 493: Verkhovensky Jr on joku mestarivehkeilijä eli pahis. Stavrogin on aatelinen toisin sanoen hyvis. Se on nähtävästi taas joku Doston alter ego. Vittu miten Dosto on iso narsisti. Plus pedo, kz. sensuroitua lukua Tihonin pakeilla.
ellauri269.html on line 361: Tää pelifantasia on ilmeisesti lohtunamia teini-ikäisille tai siihen jumahtaneille inseleille jotka on jääneet ilman iskän hyväxyntää. Oops. Anyway, expectedly, these allied West--- North- Easterners had been invaded by a horde of tusked orcs of the Mordor denomination. Isoja ja vihreitä kuin Shrek, tai sen räkäklunssi. Tappoivat Opan koko suvun. Onpa kiva saada orpo aatelinen Opa leikkikaverixi. Celia sisko oli vain tyttö, ja Jari patraskia. Onni onnettomuudessa. But seriously, nyt on koko rotu vaarassa. Örkkeihin ei käy sekaantuminen, vielä ainakaan. 9-vuotiaat puhuvat toisilleen kuin kirjassa. Fair enough, siinähän ne ovatkin. Opan pikkuhousut ovat lujaa riimukangasta. Nää heput puristelevat koko ajan toistensa olkia. Opa ei pidä talvesta.
ellauri341.html on line 71: Nebukadnessar III (babylonialainen nuolenpääkirjoitus: Nabû-kudurri-uṣur, tarkoittaa " Nabu, vartioi perillistäni", vanhapersia: Nabukudracara), vaihtoehtoisesti kirjoitettu Nebukadnessar III ja tunnetaan myös alkuperäisestä nimi Nidintu-Bêl (vanha persia: Naditabaira tai Naditabira), oli Babylonin kapinallinen kuningas loppuvuodesta 522 eKr., joka yritti palauttaa Babylonian itsenäiseksi kuningaskunnaksi ja lopettaa Persian Akemenidi-imperiumin vallan Mesopotamiassa. Zazakku-suvun babylonialainen aatelinen ja Mukīn-zēri tai Kîn-Zêr-nimisen miehen poika Nidintu-Bêl otti kuninkaallisen nimen Nebukadnessar nousessaan Babylonin valtaistuimelle ja väitti olevansa Nabonidus, Babylonin viimeinen itsenäinen kuningas. Hänet kuvataan vanhana miehenä, jolla on lyhyt parta.
ellauri374.html on line 41: Nikolai Dmitrievich Sazonov (5. [17.] toukokuuta 1858 - 19. marraskuuta [2. joulukuuta] 1913, Pietari) - Venäjän valtiomies, julkisuuden ja zemstvo-hahmo, valtionduuman 3. kokouksen jäsen, maanomistaja, hevoskasvattaja, Kamariherran asema. Korkeimman Dvoran perinnöllinen aatelinen, ortodoksinen.
ellauri386.html on line 482: Addisonin elämän myöhempi osa ei ollut ilman ongelmia. Hänen aatelinen vaimonsa oli ylimielinen ja koppava; hänen poikapuolensa, Edward Rich, oli epäystävällinen rake. Addison muistetaan tänään esseistinä. Hän kirjoitti esseitä melko rennosti. Hän kuzui epämiellyttävän poikapuolen kuolinvuoteelleen kazomaan ja ottamaan izestään mallia.
ellauri390.html on line 130: Saulin isä oli tehtaanjohtaja Carl Otto Saxelin ja äiti aatelinen Zaida Maria Blåfield. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1907 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1911. Sauli toimi vuosina 1911–1914 Aamulehden päätoimittajana ja Hämeen Sanomien päätoimittajana 1914–1917. Myöhemmin hän oli G. A. Serlachius Oy:n palveluksessa Mäntässä 1917–1920, Varsinais-Suomen Vartion päätoimittajana sekä Jallu-lehden tutkivana journalistina 1937–1945.
xxx/ellauri013.html on line 325: Leniniä se sättii ja kehuu Gladstonea. Bertrand pelkäsi ikänään eniten Gladstonea, joka moitti sitä pikkupoikana, kun se tarjoili kylläkin erinomaista portviiniä mutta viinilaseista. Seuraavax eniten Leniniä, joka pukinpartaisena hihitti kuvaillessaan Bertille, kuinka maaorjat hirttää puihin kulakkeja. Tää toki maa-aatelista hirvitti, siks vasitenkin Vladimir veitikka sen sille kertoikin. Vladi oli aatelinen itekkin.
xxx/ellauri013.html on line 329: Russell oli aatelinen kermaperse joka peukutti Amerikan hegemoniaa, britit siinä pyllynnuolijoina. Se olis varmaan kannattanut brexittiä. Pääasia sille oli et se saa ite vapaasti filosofoida, sama se jos laahusta vähän kyykytetään. Aatelisnaista mekkoon, joskus sen mieheltäkin melaa, tää pitää Bertin tyytyväisenä. Muummuassa Wittgenstein ja Conrad olivat sen flammoja.
xxx/ellauri056.html on line 362: Novalis kuulostaa joltain lääkkeeltä. Ja se sopiikin kuin nenä naamaan. Novalis war ein uralter Beiname seiner Familie: De novali, die „vom Neuland“. Frizun mielestä "Der Poet ist der transzendentale Arzt.“ Novalis fanitti Böhmeä, mystistä suutaria josta on toisaalla jo pitkät turinat. Novalis oli myös Schlegelien kamuja. Novalis oli kermapeppu aatelinen jolla kaikki meni putkeen paizi et se sai Schilleriltä tubin. Ja siihen kuoli hän. Vai kuoli hän siihen? Juu. Siihen kuoli hän. Parantaja paranna izesi. Sininen kukka ei tepsinytkään hivutuxeen.
xxx/ellauri059.html on line 514: Tässä kohtaa oli vielä lyhyitä kritiikkejä Lauri Henrik P-pään pikkusaarnoista, jota oli pantu Savon Arolan särpimexi mukaan samaan niteeseen. Ikävä kyllä ne on kadonneet. Ne saarnat oli aivan perseestä, voi jälkeenpäin muistinvaraisesti todeta. Tiivistäen: Nimisaarnan Anna fon Tollo oli aatelinen ämmä joka oli haikaillut jonkun köyhän säveltäjän perään, vaik oli aikanaan ize preferoinut fon Tollon paxumpaa rahamassia. No size kuoli se säveltäjä, ja ämmä lupas izellensä tehdä parannuxen, eli olla vähän hövelimpi palvelusväelle ja muulle laahuxelle. Syy-yhteyttä on vaikee havaita. Siziellä oli se Olavi Mela, joka sai haimasyövän ja alkoi kantaa huolta taivastontista kuin Pauli Pylkkänen. Se koitti Kaarlo Syvännön tapaan peukalovärssyä hyvästä kirjasta, ja löytyi lohduttavasti: iskä arlmahtaa, kuha vaan Olavi uskoo melan ylösnousemuxeen. Ja narshishtirovashti, joka jätti kaikki silleen ja ruustinnankin heitteille, kun sen poika narahti varmaan huumerikoxesta ulkomailla. Se oli SYYYYLLINEN, kuin Niklas kaadettuaan spagettikattilan. Vittu varmaan oli bylsinyt poikaa pienenä. Ja ämmä jonka poika oli kuolemassa johkin tartuntatautiin, josta tuntu turvalliselta kun se kexi kaataa koko huolen yljän sylkkyyn: nyze lapsi on turvan takana, vaikka ruumiina. Ja niin edespäin.
xxx/ellauri086.html on line 973: Conrad on potkut saanut puolalainen maanomistaja-aatelinen josta tuli hienostomäärimies. Kolakka polakka joka aina kertoo samaa tarinaa langenneesta wannabe superherosta.
xxx/ellauri165.html on line 206: Aku on Taavi Ankan huonetta ja sukua. Roopen nimi ruozixi on Jojakim ja se on aatelinen.
xxx/ellauri174.html on line 424: Edison luettelee androidin osat insinöörimäisesti. Tästä syystä englantilainen aatelinen, joka oli hämmästynyt sähköasentajan kauheasta aplombista, tunsi tieteen kylmän jäätävän hänen sydämensä tämän poikkeuksellisen selvän lausunnon johdosta. Rauhallisena miehenä hän ei kuitenkaan keskeyttänyt sanaakaan.
xxx/ellauri255.html on line 167: Mihail Aleksandrovitš Bakunin (ven. Михаил Александрович Бакунин, 30. toukokuuta 1814 Prjamuhino – 1. heinäkuuta 1876 Bern) oli venäläinen aatelinen vallankumouksellinen, jota ranskalaisen Pierre-Joseph Proudhonin ohella pidetään nykyisen anarkismin oppi-isänä ja myös sen merkittävimpänä vaikuttajana. Vaijeritempun kexijä Pertti Lindfors muistutti ainakin siivottomuuden osalta jonkun verran Bakuninia vanhana. Nuori Bakunin oli enemmän Hessu Hopon näköinen. Hopo tunsi ainakin yhtä paljon julkkixia kuin Jönsy. Vanha Bakunin koitti kasvattaa yhtä hienon parran kuin Marxin Karl, muttei kasvanut. Se näytti bussin alle jääneeltä marxilaiselta. His book God and the State has been widely translated and remains in print.
xxx/ellauri319.html on line 270: Vakavasti sairaana hän meni kesällä 1847 Salzbruniin (Saksa) hoitoon, missä hän kirjoitti kuuluisan "Kirjeen Hoholille " . Volodymyr Lenin (aatelinen), joka kutsui Belinskiä "vapautusliikkeemme toisinajattelijoiden täydellisen aatelisten syrjäyttämisen edeltäjäksi", kirjoitti:
xxx/ellauri376.html on line 464: Romaanin minä-kertojana on avioliiton ulkopuolella syntynyt nuori mies, juuri ja juuri vielä teini-ikäinen 19-vuotias Arkadi Dolgoruki, jonka biologinen isä Andrei Versilov on aatelinen tilanomistaja ja laillinen isä Makar Dolgoruki Versilovin kartanon palveluskunnan entinen jäsen. Arkadin äiti Sofia Dolgoruka elää Versilovin kanssa tämän tehtyä perhejärjestelystä sopimuksen Makarin kanssa. Makar on pyhiinvaeltaja ja Versilov puolestaan huikentelevainen naistenmies, jonka avioton perhe elää hänen ailahtelevan luonteensa armoilla. Nämä taustat selviävät lukijalle romaanin alussa ja takautumien kautta. Varsinaiset tapahtumat sijoittuvat Pietariin, jonne Arkadi saapuu astuakseen virkaan. Tämän muodollisen syyn ohella hän aikoo selvittää välinsä pappa Versilovin kanssa.
xxx/ellauri376.html on line 466: Arkadin aikomus on kieltäytyä yliopisto-opinnoista ja virkaurasta. Sen sijaan hänellä on "ideaksi" kutsumansa suunnitelma: hän haluaa "tulla Rothschildiksi" eli rikastua pohataxi, joka on vain väline sille että voi saavuttaa itsenäisyyden ja vapauden. Ylpeän Arkadin stigma on hänen isättömyytensä, aviottomuutensa ja varattomuutensa, se että hänen aatelinen isänsä ei ole tunnustanut häntä. Tästä häpeästä hän aikoo päästä rahan ja vallan avulla. Sen jälkeen hän uskoo saavuttavansa lopullisen voiton nöyryytyksistä ja osoituksen vapaudestaan luopumalla rikkauksistaan. Kyllä kai.
39