ellauri050.html on line 791: Työ: Tietokirjailija. Työskennellyt muun muassa Yleisradiossa, Filminorissa, Savon Sanomissa, Kotimaa-lehdessä, SPR:ssä, Viikkouutisissa ja Yhtyneissä Kuvalehdissä.
ellauri055.html on line 925: Suomen ja Neuvostoliiton välisen "uuden ystävyyspolitiikan" alettua jatkosodan jälkeen Sillinpään marssilaulu joutui Yleisradiossa soittokieltoon ja se rasitti kirjailijan mainetta YYA-Suomessa ja itänaapurissa.
ellauri060.html on line 403: Muusikon otteella Jussin vaimoa. Nurmen ura Yleisradiossa alkoi 1970 luonnonsuojeluun kannustavalla ohjelmalla Ei kai nyt vaieta voi, jonka hän toimitti silloisen vaimonsa Hannele Pohjanmiehen kanssa.
ellauri238.html on line 592: Yleisradiossa hänen esimeiehenään teatteriosastolla oli aluksi Olavi Paavolainen, kirjailija, jota hän ihaili ja jonka nimiin rekisteröidyllä pistoolilla hän myöhemmin ampui itsensä Armo Hormian kesämökillä yritettyään Penan ja Jompan kanssa päästä irti viinasta. Harri onnistui, toiset eivät.
ellauri341.html on line 104: Leikola työskenteli 1980- ja 1990-luvulla toimittajana useissa viestimissä, Talouselämässä ja Iltalehdessä sekä Yleisradiossa vuoteen 1996, jolloin hän lähti tavoittelemaan uutta televisiokanavaa, joka kuitenkin meni Sanoman Helsinki Medialle. Yleisradiossa hän työskenteli A-studiossa ja teki ulkomaanreportaaseja, joissa hänen vahvuusaluettaan oli Itä-Eurooppa. Hän veti myös eduskuntavaalitentit 1991. Vuosina 2006–2009 Leikola toimi Suomen Markkinointiviestintätoimistojen Liiton (MTL) toimitusjohtajana.
ellauri353.html on line 68: Se oli jäänyt hänen mieleensä. "Tarzanin paluuta" esitettün Yleisradiossa silloin marraskuun 8:nnen päivän iltana kello 20.40-21.15.
xxx/ellauri208.html on line 914: Carin Naimi Linnéa (Cay) Idström (o.s. Boström; 19. syyskuuta 1917 Helsinki – 21. tammikuuta 2005 Helsinki) oli suomalainen radiotoimittaja, joka teki Yleisradiossa viihdemusiikkiohjelmia sotavuosista aina eläkkeelle jäämiseensä 1978 saakka.
xxx/ellauri208.html on line 916: Idström aloitti Yleisradiossa äänitarkkailijana kuten Milkan tärähtänyt äiti, teki sitten radio-ohjelmia ensin ruotsiksi ja vähitellen yhä enemmän suomeksi. Hänet muistetaan ohjelmista ”Valkokangas soi”, ”Äänilevyn vuosisata” ja ”Lauantain toivotut levyt”, jota hän kokosi vuodet 1954–1965. Hän esitteli suomalaisille saksalaista schlageria, amerikkalaista swingiä ja 1960-luvulle tultaessa myös The Beatlesia ja nousevaa poliittista laululiikettä.
xxx/ellauri208.html on line 921: Kamu Ilse Rautio kynäili Caylle nekrologin. Legendaarinen radioääni, toimittaja Cay Idström kuoli Helsingin Kivelän sairaalassa 21. tammikuuta 2005. Hän oli 87-vuotias, syntynyt Helsingissä 19. syyskuuta 1917. Cay Idström aloitti sodan aikana Yleisradiossa ja jatkoi viihdemusiikkiohjelmien tekemistä kunnes jäi eläkkeelle 61-vuotiaana. Annika eli vain 6 vuotta pitempään. Hän veti Lauantain toivottuja, joihin tuli alkuaikoina levytoiveita jopa rintamakorsuista tuohen palalle kirjoitettuina. Myöhemmin hän toimitti muun muassa ohjelmia Valkokangas soi ja Äänilevyn vuosisata.
xxx/ellauri230.html on line 171: 1940-luvulla Ramstedt julkaisi muistelmansa, ensin Yleisradiossa esuperantoxi radio-ohjelmasarjan muodossa, sen jälkeen myös kahtena esuperantonkielisenä kirjana.
xxx/ellauri295.html on line 301: Erno Paasilinna kokosi runsaasti aineistoa ns. yläluokan edustajista ja osoitti heitä silmällä pitäen yleiseen levitykseen luonteeltaan vittumaisia näkemyksiä. Paasilinna ei valikoinut kohteitaan aloittaessaan vittuilunsa sen paremmin, vaan hän riepotteli yhtä objektiivisesti niin johtavassa asemassa olevia poliitikkoja, talouselämän johtajia, upseereita ja valtion virkamiehiä. Vittuilijana Paasilinna oli vastapelureihinsa nähden useimmiten musertavan ylivoimainen. Erityisesti tämän sai kokea 1970-luvun alkupuolella silloinen Helsingin arvopaperipörssin johtaja Raimo Ilaskivi kuin myös myöhemmin Yleisradiossa tv-johtajana toiminut Hannu Leminen.
11