ellauri155.html on line 646: Yksilöt voivat ostaa toisten yksilöiden työtä, kunhan sopimussuhteen muodostaa kaksi vapaata yksilöä. (Paikallinen sopimus, ei mitään vitun kolmikantaa!) Tästä työstä syntyvä arvo kuuluu työn ostajalle, kun taas työn myyjälle kuuluu sovittu palkka.
ellauri155.html on line 648: Yhteiskunta järjestyy tehokkaimmin ja luontevimmin joukoksi erilaisia markkinoita, joilla kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Tämä koskee yhtä lailla töitä, kiinteistöjä ja parisuhteita. Yksilöt kilpailevat näillä markkinoilla.
ellauri155.html on line 713: Kantille ei tää arkijärjen selvitys lähestulkoon kelvannut. Sen miälestä tämmönen "spontaanisuuden vapaus" on täysin riittämätön käsitys moraalisesta vapaudesta. Kant kuvaa kuuluisasti tätä moraalisen vapauden kertomusta "kurjaksi verukkeeksi" ja ehdottaa, että tällainen vapaus kuuluu kelloon, joka liikuttaa käsiään sisäisten syiden avulla. Jos tahtomme määräytyy edeltäneiden luonnollisten syiden perusteella, emme ole vastuullisempia toimistamme kuin mikään muu mekaaninen esine, jonka liikkeet ovat sisäisesti ehdollisia. Yksilöt, jotka nauttivat vain tällaisesta vapaudesta, ovat, epäyhtenäiset väitteet, vähän enemmän kuin "robotit" tai "nuket", jotka ovat kohtalon pelatessa. Tämä yleinen kritiikki, joka kohdistuu moraalisen vapauden ymmärtämiseen "spontaanisuuden" osalta, johtaa suoraan kahteen tärkeään kritiikkiin. No vittu Kant, me ollaan ropotteja, sinä myös. (Paizi olet rikki nyt. Mixi rikoit sen? Se on rikki nyt! UÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!)
ellauri203.html on line 266: Mimeettinen väkivalta synnyttää tilanteen, jota Girard kutsuu erojen poispyyhkiytymiseksi: todelliset erot, joita yksilöiden välillä on havaittavissa, alkavat kadota ja yksilöt muistuttavat toisiaan yhä enemmän, mitä tulee todellisiin, ei pintapuolisiin eroihin. Yksilöt alkavat muistuttaa toistensa kaksoisolentoja, kuin kaksi verikoston kehään (blood-feud) ajautunutta sukua. Hmm Kaxoisolentoja taas, pitäisikö kaivaa Dosto naftaliinista? Darwinista tiedetään että keskenään samanlaisilla lajeilla ja yxilöillä on aina tiukin riita resursseista, koska niillä on sama ekolokero.
xxx/ellauri027.html on line 329: Kansanrunoustieteilijä, kansallinen uudistaja professori Kuusi oli koulunopettajani Maija Kuusen veli, johon tutustuin ensimmäisessä Finlandia-palkintoraadissa. Mahtava henki, salamaälyinen ja sivistynyt velikulta. Santahaminasta löytämässämme essekirjassa on valoisaa, kohottavaa optimismia ja uskoa Suomeen. Hän tutkii "laskemattomia tekijöitä" Suomen hyväksi ja korostaa eräänlaista pienten lukujen ekonomiaa etsiessään "kutsumustietoisuuden nousukausia". Yksilöt vaikuttavat, rohkeus ja halu tehdä asioita toisin, isosti, täysillä ja merkitysvoimaisesti.
5