ellauri002.html on line 1515: Yhteistä meille oli (on) lapsellisuus ja sentimentaalisuus: tykättiin Aku Ankasta, Muumeista, Anna-sarjasta, ynnä muusta alaikäisestä. Mulla oli menossa vähän Andy Warhol -henkinen taideprojekti, suurensin Aku Ankan ruutua omin käsin puolen seinän kokoiseksi grafiikkakuvaksi. dona Caritalla oli iso Aku-kirja kotona, se lupasi tuoda sen ensi kerralla mun boksiini. (Jess!!!)
ellauri004.html on line 359: Yhteistä kuitenkin koodekseille on

ellauri051.html on line 265: Eka Sinne Mäki! oli Jussi Berlingin näköinen lapuanliikkeen rovasti. Sen poika Anssi oli takinkääntäjä stallari. Sen tytär Anni on gryndereiden kuoma Velmu Viurusilmä. Yhteistä koko porukalle on oman edun valvonta juoxemalla jossain jengissä ja hälläpyörämäinen takinkääntö tarvittaessa.
ellauri052.html on line 72: Yhteistä näille kaikille setämiehille on vitunmoinen izekeskeisyys ja izekkyys. Tanskalaisen jehovantodistajaleffan hihhuli iskä oli kans tapaus pisteessä, se rakasti jehovaa enemmän kuin omia lapsiaan, koska jehova takas sille henk.koht. ikuisen elämän. Meemit löi taas geenit 6-0. Vaikka Hendersonin nimi on Gene! Se suuttuu naisilleen koska tytär sai 15-vuotiaana nokikepin vauvan ja sen 2. vaimolla on muitakin ystäviä kuin se, tappaa raivarissa siivoojan ja lähtee päätäpahkaa karkuun Aahrikkaan.
ellauri052.html on line 315: Coleridgen isä oli pappi, ja poikakin oli vakaumukseltaan uskonnollinen, vaikka hän nuorempana oli äärimmäisen radikaali ja vastusti dogmiuskoa. Hänen ihanteensa oli John Milton. Hän oli yksi kolmesta järvikoulun runoilijasta, lakisteista (lakists), joka nimi heille annettiin siksi, että he kaikki viettivät osan elämästään Cumberlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan vallankumouksen aatteita. Coleridgen runoelmat ovat haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa tunnetta ja mystillistä luonnonihailua. Kolmas oli Bob Southey josta Byron ei pitänyt.
ellauri061.html on line 675: KANSALLISTEATTERIN HAMLET (1913) I Kansallisteatterissa on huomenna perjantaina, näytäntökauden kenties huomattavin ilta. Esitetään Shakespearen Hamlet, joka viimeksi on mennyt yli kymmenen vuotta sitten vanhassa Arkadiassa. Esitys on siis täysin ensi-illan veroinen; ohjaus ja näyttämölle asetus luonnollisesti on kokonaan uusi: pääosassa esiintyvät vuorotellen hrat Eero Kilpi ja Jussi Snellman (edellinen ensi-iltana, jälkimmäinen ensi kerran maanantaina). Hamlet-esitys tulee tietysti herättämään erikoista huomiota. Saattaahan tämän murhenäytelmän kanssa yleiskantoisessa, vuosisatoja uhmaavassa inhimillisyydessä kilpailla ainoastaan samanaikainen »Don Quixotte» ja kaksi sataa vuotta myöhäisempi »Faust». Minne tahansa europalainen sivistys on päässyt kotiutumaan, on myös hautautunut tämän kuuluisimman, mutta otaksuttavasti olemattoman tanskalaisen nimi. Hänen lakastumaton nuoruutensa todistaa että hän jos kukaan on ihmiskunnan ikuisia symboleja. Vanhaan tanskalaiseen, Ranskan välityksellä Englantiin tulleeseen ja täällä näytelmänkin muodossa jo käsiteltyyn taruun on Shakespeare sellaisella syvällisellä nerolla mahduttanut kuumeista yleiskantoista sielunelämää, että siitä riittää sukupolvelle toisensa jälkeen kysymyksiä haudottavaksi ja arvoituksia ratkaistavaksi. Lieneekö toista ihmiskuvaa, joka niin salaperäisellä voimalla vetäisi meitä puoleensa kuin Hamlet? Kukapa ei tuntisi tätä nuorukaista ja hänen tarinaansa, kukapa ei tietäisi jotain kertoa mitä ihanteen ja todellisuuden, nuorekkaan uskon ja murskaavan pettymyksen ristiriidasta, joka repi parantumattomille haavoille hänen rakastavan ja ihailuun valmiin sydämen? Kuka ei tajuaisi syvällistä inhimillisyyttä siinä mitenkä hän katkeralla järjen tyydytyksellä näkee pimeiden aavistustensa olevan tosia? Hamlet on asetettu rinnan Mefistofeleen ja pessimismin filosofien kanssa. Yhteistä on näillä ja hänellä elämää kohtaan jyrkästi kielteinen tunto. Mutta Hamletissa tämä ei lakkaa olemasta vihlovassa ristiriidassa hänen syvimpien vaistojensa ja tarpeittensa kanssa; hän on heistä todellisimmin inhimillinen, itse ihmisyyden tuskan murto vaivan vääntämine kasvoineen.
ellauri061.html on line 1577: Seijan Ansu-siskolla on lapset Kalle ja Kati. Kalle on Seijan kummipoika. Se on vähän Jari Tervon näköinen mutta black of hair kuten 7 valtakunnan kuningas, ei mikään blondi Tyrion Lannister vaikka lyhkönen ja kiltin oloinen kuten se knääpiö tosin ei yhtä rääväsuu. Yhteistä Jarin kanssa sillä on toi lapsettomuusongelma. Satu ei ole kyllä mikään pervo. Kalle on lennonjohtotehtävissä. Kallen sisko Kati on menestyvä pankki-ihminen. Kalle Pervon äiti Kati hoitaa Jarin kirjastoa ja kotoa jo lennähtänyttä blondia poikaansa.
ellauri083.html on line 311: Sisustusaihelmia on hikisesti kuusi, sitten ne alkaa toistua. Peli, ase, auto, urheilu, avaruus ja porno. Plus mezästys. Yhteistä kaikille luolille on että niistä puuttuu ikkunat. Ilmeisesti luolamiehet on enimmäxeen karkotettu kellariin kuin rotat. Sinnehän ne kuuluvat. Tai ulkoruokintaan. Wallun mielestä kiinnostus pimeisiin tunneleihin on perusmaskuliinista. Figures.
ellauri206.html on line 479: Ehkä toi homo-look onkin Mikille vaan maski joka lisää sen kiinnostavuutta, niinkö anakoreetin imiz libertiini Gassendille. Yhteistä niille saattaa olla eläinten asialla olo. Ensinäytössä The Scenes: Anorexia Is Boring – Miespuolinen Jänis esittää indierockia. Kitara soi, eläimet itkevät vaikkei saisi. Mikin älykkyys ei kyllä ole loogis-matemaattista vaan taiteellista, esim. alvista se ei tajua hevon vittua. Siinä kohtaa sen ja Gassendin tiet eroavat, vaikka kirjailijoita ovat molemmat.
ellauri285.html on line 299: Objektiivisella puolella Susi korostaa useiden arvokkaiden projektien moninaisuutta, jotka menevät moraalin lisäksi suhteiden ylläpitämiseen, taiteeseen, luonnonsuojeluun, sarjayrittämiseen ja huippuosaamiseen, vain muutamia asioita mainitakseni. Yhteistä heille on vain se, että niillä on tarpeeksi rahallista arvoa sen lisäksi, että se on miellyttävä tai mielenkiintoinen tai tyydyttävä agentille itselleen ansaitakseen vakavan ajan ja vaivan investoinnin (2010, 37–38). Hän huomauttaa myös, että ei riitä yrittää tehdä jotain objektiivisesti arvokasta, pitää todella onnistua siinä. Vizi tää on jo tosi länkkärimäistä meisinkiä.
ellauri285.html on line 439: Ernon Finlandia-voittajan toinen osa 'Yksinäisyys' sisältää esseet Eino Leinosta, Vasili Šukšinista, Pentti Linkolasta ja Pentti Haanpäästä. Yhteistä näille neljälle hyvin erilaiselle kirjailijalle on tinkimättömyys itseään ja sanottavaansa kohtaan, pyrkimys kuvata maailma niin hyvin kuin ikinä ja pysyä rehellisenä näkemälleen. Usein yksinäisyyden, muttei sentään julkisuuden hinnalla. Ja silti, rakkaat lukijat, voin kuvitella Paasilinnan ajatelleen, olkaa varovaisia, sillä “on paljon helpompaa kirjoittaa hyvin kuin oikein“. Epäilkää, kyseenalaistakaa! Pankaa sormenne joka erälle ja kysykää: miksi - tämä - on - näin? Näistä Leino ja Linkola on oikislaisia, Haanpää vielä Noitaympyrässä vasuri vaikka kelkka taisi kääntyä Kiinan matkalla, ja Shukshin kodikkaita tuhnuja Suomi-filmityyppisiä leffoja ohjannut neuvostolainen elokuvaohjaaja. Entä Ernu ize? Joku mustanvihreä. Naipaul oli, vaikka 2. polven mamu, tunnettu kolonialismin puolustaja ja rasisti. Tyypillinen rasisti on ikääntynyt maalaisäijä tai vähän koulutettu nuori juippi. Patti lähti liikenteeseen juippina ja päätyi maailaisäijäxi. Franz Fanon, josta on paasattu mm. albumissa 96 joutui neekerinä Patin hampaisiin. Fanonin mielestä neekerien vihailu ja ihailu molemmat johtuvat niiden valtavista ruskeista vällykäärmeistä. Mean black snake sneaking in my back door, laulavat ne izekin. Patin mittausten mukaan kuukerin nelli on ihan samanmittainen kuin valkoisen ja tuntuukin naisten mukaan samalta. Mixikä se sitten kiertää sitä kuin kissa kuumaa puuroa?
ellauri318.html on line 354: Yhteistä Kepler sepustuxille taitaa olla että kasvottomat pahixet ajaa takaa jotain tyttöä, ja että joku sivupäähenkilö kärsii unettomuudesta. Näissä krimisarjoissa eniten ehkä vituttaa että joka hemmetin iikalla on jotain ongelmia kotona, vammasia nurkissa tai huumehemmoja, eikä kukaan ehdi edes syömään rauhassa kun puhelin jo taas piippaa "mun täytyy ottaa tää". Helvetti eikö koko poliisivoimissa ole yhtään ehjää perhettä tai kiiretöntä lounastajaa, joka nukkuu yönsä kunnolla? Ei ole. Svedukrimit on väärällään syrjäytynyttä rupusakkia. Ei ihme kun maa on täynnä tollasia matujen kansoittamia Tenstoja. Tai hei, onhan niilä nyt toi Petra Lundh, som är inget arbetsbi.
ellauri325.html on line 772: Masalla kuten Kansanvalistusseuran puheenjohtajalla Wuorenrinteellä oli tapana virkistää yhteistä kahvinjuontia muistelmilla merkittävistä tuttavuuxistaan, ei vähiten valtaistuintason kosketuxista. Yhteistä oli horjumaton usko omaan etevyyteen. 60-luvulle tultaessa kansalliset sivistysjärjestöt notkuivat geriatrisia hopeaselkiä. Aarne Laurila ei kelvannut noskena. Norssin rehtori Niilo Visapää oli vielä visapäisempi. Kansanvalistusseuran pestiä ei muuten mainita Wuorenrinteen ansioissa. Saatuaan yli-ikäisenä lemput seurasta T.I. meni Lopelle. No Lopelle Lopelle.
ellauri342.html on line 384: Yhteistä näille "huippuetevä mutta tunnevammainen naistutkija" sarjoille on juuri se, ettei saa olla samalla huippuetevä ja sosiaalisesti lahjakas, vaan jälkimmäiset taidot on siirrettävä pehmoisille beetakoiraille. Kivaa on kyllä se että etevät naiset potkivat nyt ällöjä päällikkömiehiä munille. Uusimpia saavutuxia tässä trendaavassa genressä oli oskarpalkittu vinkuintiaaniscifi "Vähän kaikkea" vlta 2022.
ellauri349.html on line 265: Toinen paska Henrik Tikkanen koitti turhaan kampata Eskiä. Jaakko Hintikan izekeskeisyydessä ei ollut ilkeyssärmää, eikä kai Eskinkään. Yhteistä myös ruman kotkan nostaminen pedestaalille.
ellauri349.html on line 831: Äiti ja tytär, Rakel Liehu ja Heidi Liehu sommittelevat runoja paradoksaaleista kokemuksista. Yhteistä heille on myös valo-motiivien keskeisyys: mitäpä muuta ihminen ja elämä täällä on kuin suuren valon kajastusta. Runoudessa kuitenkin tapa sanoa on kaikki kaikessa. Nuorekkaassa "kiihkeydessään" Heidi Liehu kirjoittaa sovinnaisesti, ellei latteasti. Rakel Liehun karvaisempi kielimaailma on paljon syvempi ja rajumpi.
ellauri389.html on line 125: Hänen (Samun) ihanteensa oli hilpeä John Milton. Opiskellessaan Cambridgen yliopistossa hän tutustui Robert Southeyhin, joka sai hänet radikalisoitumaan. Yhdessä he kirjoittivat näytelmän The Fall of Robespierre (1794) ja suunnittelivat kahdentoista avioparin yhteistä kommuunia Pennsylvaniaan. Tätä tarkoitusta varten he itse valitsivat aviopuolisoikseen sisarukset. Tämä pienyhteisö sai sittemmin nimen lakistit (lakists), johon kuului kolme järvikoulun runoilijaa, Southey, Coleridge ja Wordsworth. Nimi Järvikoulu juontuu siitä, että he kaikki viettivät osan elämästään naturisteina Unencumberlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli myös se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan vallankumouksen aatteita. Coleridge opiskeli vuosina 1798–1800 Göttingenissä saksalaista kirjallisuutta ja välitti sen tuntemusta englantilaisille. Hän käänsi Friedrich Schilleriä englanniksi. Coleridgen runoelmat ovat haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa tunnetta ja mystillistä vulvan ihailua.
xxx/ellauri228.html on line 52: Kontista pöllimäni Stanislav LEM (Lunar Excursion Module) on ihan hassunkurinen. Stan ei päässyt amerikkalaisten scifikerhoon sen enempää kuin homo sapiens interplanetaariseen yhteisöön huolimatta Ursula K. Le Guinin puollosta. Se oli yxinkertaisesti rautaesiripun kääntöpuolella. Nyt luen rinnakkain Stanin Star Diarya vlta 1976 ja Chicken Cacciatoren ym (ml. Maarit Huovinen-Tyrkkö) toimittamaa "Hei beibi" kirjasta, joka on "nuorten oma sexikirja" vlta 2004. Yhteistä niissä on melkoinen kiinnostus vyön alapuolelta (ainaskin homoilla sapienseilla) löytyvien genitaalien asianmukaiseen käyttöön ja kunnossapitoon.
xxx/ellauri252.html on line 418: Nyt olis tarkotus lukea susiparin jouzenlaulu, teos nimeltä Terroristerna. Terroristilla tarkoitettiin 70-luvulla ihan muuta kuin nyttemmin, ne olivat useimmiten osaansa tyytymättömiä valkoisia opiskelijatyyppejä vasemmalta laidalta. Sittemminhän ne on olleet jotain vyöpommeilla varustettuja fundamentalistirättipäitä (Dan Steinbock) tai palopulloja parkkeerattuihin autoihin heitteleviä mustakalloja (Nuori Wallenberg). Yhteistä on se ettei niillä ole univormuja eikä ne pelaa reilun sodan säännöillä. Sen voi sentään sanoaa plussaxi Ukrainaa demilitarisoiville ryssille.
xxx/ellauri286.html on line 257: Muutaman vuoden aikana valituksia, kanteluita ja pyyntöjä kunnianloukkaussyytteen nostamiseksi kertyi kymmeniä, kohteena poliitikkoja, virkamiehiä, toimittajia, yliopistoväkeä ja meitä julkisuuden henkilöitä. Yhteistä kohteille oli se, että heillä oli jotain tekemistä Venäjän kanssa ja he olivat kommentoineet Venäjän politiikkaa kriittisesti. Pyynnöt eivät johtaneet toimenpiteisiin, syyttäjä ei nostanut syytteitä. Kollaa kesti!
xxx/ellauri286.html on line 313: Yhteistä menneeseen on se, että venäjänkielisen median lisäksi Venäjä pyrkii vaikuttamaan myös muilla kielialueilla. Venäjän informaatio-operaatioiden kruununjalokiveksi voi kuvailla RT:tä, vuonna 2005 perustettua englanninkielistä tv-kanavaa, joka ennen tunnettiin Russian Todayna ja joka lanseeraa jatkuvasti uusia kanavia uusille kielialueilla.
21