ellauri015.html on line 64: Onkohan se sukua Wrightin veljexille, niille lentäville? Nekin oli pilven veikkoja, tai siipiveikkoja. Tai jopa von Wrightin veljexille, niille lintumaalareille? Siis myös sille punaposkiselle taivaanrannan maalarille, joka kexi etiikalle logiikan? Ei se kyllä mennyt heti putkeen, ei quine von wright, mut Jaakko paikkasi. Se liittyy läheisesti myös peliteoriaan (mullon siitä joku paperi).
ellauri024.html on line 1344: Tää Make Eskelisen motto von Wrightin lyttäyxelle kelpaisi tiivistelmäxi mun koko paasaustuotannolle. Vähän surettaa kun Make on niin vitun hyvä vittuilija, mä voin vaan kompuroida perässä. Onnex en lukenu näitä ennen kuin aloitin omia. Ois mennyt sisu kaulaan ja pupu housuihin. Vetoketju olikin jo valmiixi auki.
ellauri024.html on line 1348: Jos von Wrightin kulttuurikritiikki olisi vain säälittävää ja naurettavaa, en vaivautuisi edes kritisoimaan sitä. Se on kuitenkin myös yleisesti arvostettua. Tämä karu tosiseikka saattaa tosin johtua samoista syistä kuin se, etei kuolemansairaalle kerrota totuutta hänen omasta tilastaan. Samoin jos joku vanhus laskee alleen tai paperille, niin siitä ei kai pitäisi jatkuvasti huomautella. Ylimielisyyttä ei pidä sekoittaa omahyväisyyteen: von Wrightin kritisointi on yhtä helppoa kuin eläimenrääkkäys. Emme ole kexineet hänen "kulttuurikritiikilleen" muuta käyttöä kuin tuhon mittarina toimimisen. Mitä useammat kiittävät hänen arvokkaita oivalluxiaan, sitä selvempää on, ettemme välty tuholta: matka on liian pitkä ja aikaa liian vähän.
ellauri024.html on line 1354: Muutaman kerran von Wright tulee maininneexi et jotain on tehty aikaisemminkin. "Luullaxeni pitää paikkansa - enkä ole ensimmäinen joka näin sanoo - että teknis-tieteellinen sivistyxemme pohjautuu tiettyyn näkemyxeen ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta." Voisi pitkään puolustaa ajatusta von Wrightin klisheesirkuxen tekijänoikeuxien kuulumisesta oikeutetummin jollekkin nimettömälle yleisönosastokirjoittajien kollektiiville kuin akateemikolle izelleen.
ellauri024.html on line 1356: Trivialiteeteilla terrorisointi on yhteistä von Wrightin esseekokoelmille. Lahjakkaat lapset saa totttelemaan uhkaamalla, että jos et syö kaurapuuroasi, von Wright tulee kertomaan että se on tehty kaurasta. von Wrightin esseet muistuttavat pikkulasten dialogia. Ylistäessään tietoa elämänmuotona se vaikuttaa 3-vuotiaalta, joka neuvoo 2-vuotiaalle, miten istutaan potalla ja mixi se on ihmisen korkein ja puhtain onni. Sama kuvio toistuu. Ensin luonnostellaan älyllisesti heiveröisiä kantoja, joita sitten lempeän lammasmaisesti kritisoidaan muutamasta puutteesta.
ellauri024.html on line 1370: von Wrightin mielestä vallan legitimaation kriisi (hirvee sanahirviö, suom. alamaisten tottelemattomuus) johtuu vieraantumisesta. Vieraantumisella se tarkoittaa kuilua tavallisen kansalaisen ja nimettömän (höh? usein aika nimekkään, julkkixinahan monet niistä pazastelevat) taloudellisten (paska-Nalle) ja poliittisten (Haju Pisilä) johtajien ja teknisten 'asiantuntijoiden' (Vahana Jurtiainen) eliitin välillä, puhumattakaan nilkeistä (G.H.v.Wright), jota tarvitaan valvomaan ja voitelemaan yhä mutkikkaampaa yhteiskunnan koneistoa. Tästä tulee epäviihtyisyyden ja avuttomuuden tunteita. Ne on vaan voitettava. Usko sydämmees VAAAAAAAN...
ellauri024.html on line 1372: Juuri näin paavit on aina suudelleet nazeja: teitä tarvitaan, muuten ollaan hukassa. von Wrightin kirjoittelu antaa vallankäytölle alibin ja byrokratialle oikeutuxen. Se saa kaiken näyttämään traagiselta välttämättömyydeltä: yhteiskunnan mutkikasta koneistoa öljyämään tarvitaan juuri tälläinen asiantuntijaeliitti ja byrokratia. Kansalaiset eivät tätä ymmärrä ja tuntevat izensä avuttomixi ja olonsa epäviihtyisäxi.
ellauri024.html on line 1380: Tämän irrationaalisen ja kärttyisän vihanpurkauxen kohteina ovat mm. anarkistit, terroristit, hipit ja vuoden 1968 pariisilaisopiskelijat. Mikä tahansa järjestys on von Wrightille parempi kuin ei mitään järjestystä. Hän kammoxuu "kaikkea järjestystä vastustavia voimia" (lue, vallizevaa järjestystä), jotka "uhkaavat ihmisyhteisöä (lue: kapitalistista maailmanjärjestystä) hajoamisella ja kaaoksella" (lue: pörssiromahduxella). von Wrightin muka kulttuurikirjoittelun pelkuruus, jälkeenjääneisyys ja harrastelijamaisuus kätkee juuri tämmöisiä julkilausuttuja ja julkilausumattomia patakonservatiivin käsityxiä. (Ja just TÄSTÄ luultavasti Aarne Kinnunenkin pillastui. Hemmetin huligaanit! Krunikan huoneisto ja kesämökki Hämeessä on nyt vaarassa!)
ellauri024.html on line 1382: von Wright tajuaa noin miljoonantena suomalaisena, että kehitys kulkee kohti poliisivaltiota ja ekokatastrofeja. (Huom tää on kirjoitettu ennen kaxoistorneja, ilmastonmuutosta ja kansainvaelluxia!) Sillä ei näytä olleen mitään vaikutusta sen lurituxiin haistelevasta humanismista. von Wrightin mielestä (yliminästä, minästä vai siitä?) hipit pakenevat romanttisesti todellisuutta. Herää kysymys, onko punaposki ize hippi. Sillä mitä muuta sen trivialiteetteilla, toistoilla, latistuxilla ja poissulkemisilla terrorisoiva kirjoittelu on kuin todellisuuspakoa? Valistushenkistä todellisuuspakoa.
ellauri024.html on line 1388: Tai jos terrorismin kaltainen tietoinen izetuho on viimeisiä tapoja lähteä arvokkaasti? Mitä tuomittavaa on tappaa niitä, jotka valmistelevat vielä suurempaa tuhoa? Entä jos viha ei olekaan sokeaa, vaan harkittua? Jos terrorismi antaa edes pienen mahdollisuuden välttyä ekokatastrofilta? Näitä banaaleja kysymyxiä pystyisi esittämään jokainen joka ei ole poliisihallinnon palkoissa. On törkeetä vaatia "voimakkaammin ihmisten välistä solidaarisuutta kuin yxilön izetoteutusta", tää on kuin suora sitaatti Benito Mussolinin puheista. Sokealta filosofilta on tietysti mahdotonta vaatia, että hän näkisi yleisönsä kadonneen. Siinä psyykkisten vammojen pesulingossa, jota myös yhteiskunnaxi kuzutaan, häiriöiden painopiste on aikaa sitten siirtynyt kohti luonnevaurioita, rajatiloja ja psykooseja. Apinoilla ei ole enää särmää vastavuoroisuuden vaatimusten vastaanottamiseen saati toteuttamiseen. Selvemmin kuin ennen Wrightin tyyliset eettiset niitä näitä pohdiskelut ovat vaan kulisseja, naruja niiden takana vetelee vanha kunnon "kaikki mulle heti nyt".
ellauri024.html on line 1390: Humanismin ydin on Wrightille se mikä on apinan parhaaxi (mix vaan apinan, eläinrasisti?), ja apinan paras on taas kaikki mikä on hänelle hyväxi ja tekee hänelle gutaa. Koska vain paras on kyllin hyvää, ei kande jäädä seuraamaan kuinka nää Jorin klisheet kiertää kehää, vaan syvennytään von Wrightin filosofisempiin texteihin.
ellauri024.html on line 1394: Tollaisen höpeximisen jälkeen voi ymmärtää, miten Helppo-Henrik jaxaa vielä toivoa niin paljon. Se toivoo jotain uutta holistista tiedettä, joka on vähemmän kiinnostunut hyväxikäytöstä. Ennen vois luottaa alkoholistiseen tieteeseen, missä analyyttiset filosofit juovat izensä hengiltä. (v Wrightin nenä olikin aika punainen.) Sillä tuskin mikään joukkoizemurhaa vähempi voi vapauttaa tiedettä elinkeinoelämän, hallitusten ja sotilaiden ohjailusta. Tehdään mikä on lainsäädännöllisesti sallittua ja taloudellisesti kannattavaa, ainakin jälkimmäistä. Maailmanlopun tuotteista on tullut jo valtavaa bisnestä.
ellauri024.html on line 1396: 5-vuotiaan pikku Jorin kirje joulupukille: kaksi toivetta, yleinen asenteidenmuutos joka vaikuttaa suotuisasti yhteiskuntajärjestyxen kehityxeen. Poliisivaltion joulupukin vastaus: joku jossain tekee jotain mistä meille ei kerrota mitään, heittää lisää järjestystä kehiin: kybersotaa, taistelukaasuja, lennokkeja, kidutusta. Pohtia voi miten von Wrightin "kulttuurikriittinen" esseetuotanto eroaa massaviihteestä. Samat naiivif ajatuxet ja julistuxet on ennen von Wrightiä suunnattu suppeille ja laajoille yleisöille tuhansia kertoja ja tuhansilta kanavilta (esim. Disney Hollywoodissa).
ellauri024.html on line 1398: Monet eivät paenneet nazeja Saksassa, koska eivät uskoneet keskitysleireihin, vaikka kuulivat jopa lähiomaisilta huhuja. Aivan samoin ekokatastrofin torjumisen vaatiessa nykyisestä elintasosta luopumista eivät äänivaltaiset kulutusrobotit kykene tekemään päätöstä suunnanmuutoxesta. Siihen ei riitä Tri Niiniluodon päätösteoreettiset mallit eikä von Wrightin iltahartaudet, analyyttinen raittiusklinikka, jossa potilaille karjutaan aamusta alkaen: Torjukaa irrationaalisuus! Ordnung muss sein!
ellauri024.html on line 1402: Suomessa von Wrightin lällyfilosofian perintö jakautui kahtia: Ilkka Niiniluoto jatkoi torjuntaa maalivahtina ja Esa Saarinen kuljetti kiekon Espoon päätyyn. On myönnettävä Saarisen "kadonnutta puberteettia ezimässä" tyypin kulttuurikritiikin olevan hilpeämpää kuin von Wrightin ja Niiniluodon latenssifilosofia. Niiniluoto väittää kyynisexi nihilismixi kaikkea tutkimusta, joka ei ole todenkaltaisuuden näköistä. Vuosisatamme filosofia teoxen (sitäkään en ole lukenut, en edes tiedä miltä kansi näytti) esipuheessa, paljastaneixi missä on vika: filosofit on aina olleet tiennäyttäjiä. Ulkopuolinen asiaa tuntematon voisi ajatella, että suomalaisen filosofian suurperheen pitäisi kiireesti asettaa vaari holhouxeen. (No nythän se on tarpeetonta, suomalainen filosofia on kuollut jo luonnollisen kuoleman.) 1987 se näytti ennenaikaiselta, sillä von Wright ei ollut vielä lähelläkään silloin vielä huokuvien Kuusen veljesten, noiden suomalaisen kulttuurikritiikin Pekan ja Pätkän muodostamaa esseistiikan nollapistettä, AKS-henkistä Pentti Linkolan ylistelyä ja muita riman ohituxia, sosiobiologista führerin ezintää tästä ministerin maailmasta. Vaik ei pidä aliarvoioida sosiobiologian ja kasvitieteen soveltuvuutta kuusten salatun elämän tutkimuxessa.
ellauri024.html on line 1408: Helle: Eniten närkästystä – ja toisaalta huvittuneisuutta – tuntuu herättäneen akateemikko Georg Henrik von Wrightin runteleminen esseessä ”Lakritsipenis ja omenansyönnin ammattilaiset”. Kyse ei kuitenkaan tainnut olla niinkään henkilökohtaisesta von Wrightiin suunnatusta ryntäyksestä, ainakaan jos Jälkisanoja lukee vähän tarkemmin. Vai oliko sittenkin?
ellauri024.html on line 1410: Eskelinen: von Wright ja Paasilinna valikoituivat kohteiksi, koska he tuolloin edustivat arvostetuimman suomalaisen kulttuurikritiikin ääripäitä, karkeasti sanottuna sekä akateemista että itseoppinutta tyhjänpäiväisyyttä. Yksinkertainen, joskin normista poikkeava perusidea, oli asettaa heidät henkilökohtaiseen vastuuseen latteuksistaan ja konservatiivisuudestaan, joiden todentaminen tekstini sisällä (vastaan tässä vain omasta puolestani) oikeutti myös henkilöön ulottuvan pilkan ja halveksunnan. Tätä kautta kyseenalaistui tietysti myös von Wrightin nauttima yleinen arvostus, mikä osaltaan selittää joidenkin vastareaktioiden kiivautta. Vain yhden esimerkin ottaakseni: Timo Hämäläinen vetosi von Wright -esseen luettuaan Viksteniin, ettei Jälkisanoja julkaistaisi, koska siinä loukataan akateemikon kunniaa.
ellauri055.html on line 1299: Kalan tunnetuin oppilas oli Georg Henrik von Wright, joka tuli Ludwig Wittgensteinin perään Cambridgen yliopistossa. Kala oli naimisissa von Wrightin äidin serkun kanssa. Muita Kalan oppilaita olivat muun muassa Oiva Ketonen, Erik Stenius, Matti Koskenniemi, Lauri af Heurlin, Veli Valpola ja Pertti Lindfors. Myös von Wrightin oppilas Jaakko Hintikka ehti osallistua Kalan opetukseen. Maailma mikä sinä oikein olet. Prööp. Leyh leyh. Vet Fabian...?
ellauri062.html on line 1059: Toisaalta myös minua, mukavuussyistä, kuten kaikkia nazihenkisiä, houkuttaa juurikin homostelu. Homoseksi on hämmentävää, mutta en tuomitsisi sitä yhtä ankarasti kuin vain "huvin vuoksi ja urheilun kannalta" harjoitettua heteroseksiä, jossa naista, jossa äitiä häväistään. Siksi minua kiinnostaa Jörg Lanz von Liebenfelsin takapuoli. Ja Georg Henrik von Wrightin punaiset posket. Kaikki neljä.
ellauri096.html on line 467: Alla on se pätkä jonka muistan lukeneeni. Siitä ilmenee ettei se Ikonenkaan ole mikään pulmunen. 2 paskiaista on tässä vastakkain puunrungolla kuin von Wrightin taulussa, mä oon se yleisössä kaakattava koppelo.
ellauri096.html on line 771: Vähän samanlainen mutta eri kohtaan sattuva von Wrightin praktisen syllogismin yskähdys on kyvyttömyys eli impotenssi. Henki on altis mutta liha heikko. Kolmas jonka punaposki erixeen mainizi oli että unohtaa kellonajan. Se tuntui musta lähinnä läpältä.
ellauri217.html on line 237: Kassin tulenjohtokorsussa pörrää kärpäset kuin Moskovan tiedeakatemiassa punaposken v. Wrightin nenällä.
ellauri258.html on line 132: "Pokkana. Samantyyliset kohtaamiset ovat kuuluneet elämääni opiskeluajoista lähtien. Läimäys selkään julkkixelle: Ja nimi oli Carlson! Nähdessäni 18-vuotiaana yliopistolla melkein 80-vuotiaan Wittgensteinin ja Russellin tunteneen akateemikko Georg von Wrightin päätin lähestyä häntä. Sanoin ensimmäisen syksyn opiskelijan pokalla, että yhteisiä tutkimuskohteita omaavien kollegoiden olisi hyvä tutustua. Von Wrightin ilme oli näkemisen arvoinen. Elämän suhteen utelias filosofi päätti, että ehkä kohtaamisesta voisi avautua jotakin, ja kuunteli minua."
ellauri322.html on line 314: Joseph Wrightin muotokuvat maisema-asetelmissa ovat meille tuttuja, hänen istujansa huokuvat terveyttä ja hehkua, pukeutuvat hienoihin ja täyteläisiin väreihin liittyviin vaatteisiin – materiaalit, jotka ovat hänen tyylinsä tunnusmerkki ja jotka viittaavat hänen istujiensa mukavuuteen ja vaurauteen. Tämä maalaus, ei kuitenkaan ole suoraviivainen muotokuva, vaan kohtaus kirjallisuudesta. Maria on surullinen hahmo Laurence Sternen teoksesta A Sentimental Journey (julkaistu 1768). Hän on menettänyt järkensä rakastajansa hylkäämisen jälkeen, ja maaseudulla vaeltaessaan Parson Yorick tapaa hänen matkallaan Ranskan halki. Akuutteja tunteita täynnä olevat romaanit ja runous olivat suosittuja 1700-luvun lopulla. Maalaessaan traagista sankaritarta Wright seurasi tätä nykyajan suuntausta, jossa melankoliset hahmot löytävät lohtua luonnosta.
ellauri322.html on line 321: Kullanruskeat lehtirypäleet on maalattu laikkuisesti, paksu impasto, toisin kuin tytön sileät hiukset ja iho; alemmat lehdet näyttävät lähes sienimäisiltä. Etualalla kasvaa suuria kasvien lehtiä, jotka houkuttelevat katsojaa tunnistamaan sen: minulla oli ajatus, että se voisi olla kirsikka, mutta yleensä, kuten täällä olevissa puutyypeissä, Wrightin öljymaalaukset eivät osoita kasvitieteellistä tarkkuutta. Tätä vastapäätä näkyy vain väreilevä virta: "Puun juurella juoksi pieni puro." Wright on seurannut Sternen kuvausta Yorickin kohtaamisesta tämän surullisen tytön kanssa. Valkoiset maaliviivat kiinnittävät huomion välkkyvään valoon vedessä. Kaukana pyörivää maata pehmentää usva, ja kaukainen tausta ulottuu horisonttiin harmaassa sumussa. Pieni alue vaaleaa taivasta yläpuolella antaa jonkin verran optimismia.
ellauri322.html on line 323: Kaiken kaikkiaan tonaliteetti on hillitty ja Marian hahmo sekoittuu tähän väriharmoniaan ilman eläviä kontrasteja. Vaikka tämä ei ole varsinaisesti muotokuva, Wright tarvitsi mallin Marialle. Uskotaan, että rouva Mary Bassano poseerasi hänelle. Hän oli mennyt naimisiin Derby-perheeseen, jonka esivanhempien kerrottiin tulleen Italiasta muusikkona Henrik VIII:n hoviin. Maria maalattiin Edwinin kumppaniksi tohtori Beattien muutama vuosi aiemmin valmistuneesta Minstrelistä. Edwin on kuvattu unenomainen paimenpoika, jonka kuva on uskollinen runolliselle lähteelle ("The Minstrel; tai, Progress of Genius", pitkä runo tohtori James Beattien, 1771). Edwin myytiin Wakefieldin suojelijalle, mutta hän ei ostanut Mariaa, joka pysyi Wrightin hallussa hänen kuolemaansa asti. Vaikka on surullista, että tämä ilahduttavan toisiaan täydentävä kuvapari ei ole koskaan roikkunut pysyvästi yhdessä, on ilo nähdä Marian niin hyvin sijoitettuna ruokasalissa Pickford's Housessa, Friargaten Derbyssä.
ellauri332.html on line 107: Jönsyn profiili: Modernia kontorsionismia: Wallgren nuolee Wrightin persettä vaikka se on jo haudassa.

ellauri348.html on line 286: Charles Richard "Rick" Snyder (1944–2006) oli yhdysvaltalainen psykologi, joka oli erikoistunut positiiviseen psykologiaan. Hän oli Wrightin arvostettu kliinisen psykologian professori Kansasin yliopistossa. ja Journal of Social and Clinical Psychology -lehden toimittaja.
ellauri393.html on line 593: Wrightin mukaan Venäjälle punaisia linjoja,
ellauri393.html on line 594: joita ei pitäisi ylittää. Wrightin näkemyksen
ellauri393.html on line 634: Tosiasiassa Suomi ei ollut Wrightin kuvaama neutraali maa ennen Nato-jäsenyyttään, koska Suomi kuului EU:hun ja teki jo ennen liittokunnan jäsenyyttä tiivistä yhteistyötä "läntisten demokratioiden", nim. Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa. Voi helvetti en paremmin sano. Ajopuuna mennään taas.
xxx/ellauri154.html on line 156: Åbo Akademin piereskelevän ja ovea leyhyttelevän siimatukkaisen Meeri von Wrightin sukulaisen saatua potkut ankkalammikon tieteellisestä johdosta huonon käytöxen takia alkaa Tampereelta näkyä, kuulua ja tuntua nenään samanlainen ruskea tuulahdus. Mahtava peräsin ja pulleat purjeet ovat tällä kertaa jonkun Mari Wallsin varusteet (Fig. 1).
xxx/ellauri292.html on line 464: Sillä kuolevainen ihmisrotu, vaikka se on varustettu sielulla ja ruumiilla, on kuitenkin jumalallisten rajojen rajaama. Näin ollen hän ei voi koskaan kulkea ilmassa ruumiillaan, levitoida edes senttiä saati lentää kymmentä jaardia kuten lintumaalareina tunnetummat v. Wrightin veljexet, vaikka hän halveksiikin viipyäkseen maan poluilla, maksamatta välittömästi rangaistusta tyhmyydestään mätkähtämällä permantoon; eikä hän voi hengellisellä korotuksella saavuttaa ajattelussaan saavuttamatonta putoamatta takaisin melankolian sairauteen.
xxx/ellauri354.html on line 569: Tämä ajatus liittyy uskoon, että Kristus itse, joka väitti olevansa ja tekevänsä sitä, mitä temppeli oli ja teki, on uusi temppeli ( Joh. 2:19–21 ), ja että hänen kansansa osana "temppelin ruumista " Kristus " (tarkoittaen seurakuntaa ), ovat myös osa tätä temppeliä ( 2. Kor. 6:16; Ef. 2:19-22; 1. Piet. 2:4-5 ). Tuloksena on NT Wrightin mukaan se, että maallisella temppelillä (yhdessä Jerusalemin kaupungin ja Israelin maan kanssa ) ei ole enää hengellistä merkitystä:
xxx/ellauri354.html on line 573: Sekä Jeesuksen että Paavalin opetuksessa Wrightin mukaan Jumalan huoneen Jerusalemissa oli tarkoitus olla "rukouspaikka kaikille kansoille" (Jesaja 56:7; Markus 11:17); mutta nyt Jumala saavuttaisi tämän uuden temppelin kautta, joka oli Jeesus itse ja hänen kansansa.
35