ellauri049.html on line 1042: Pekka Tarkka ilmaisi lievän pettymyksen siitä, että kahden edeltävän tutkijan, Matti Klingen ja Johan Wreden, välisestä ottelusta tulee tarkastelussani nahkapäätös, tasapeli. Nybergin sitaatissa Wreden käsi nousee oikeutetusti. Hän ymmärtää enemmän runoutta, Klinge laajemmin historiaa ja politiikkaa. Molempien kirjat innoittivat omaa työtäni suuresti.
ellauri286.html on line 140: Painovapauslaki ei koskenut elokuvia, vaan niiden osalta ylläpidettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn lain nojalla sensuurijärjestelmää rauhan aikanakin vuoteen 2001 saakka. Vuonna 1965 säädetyn lain mukaan esitettäväksi ei hyväksytty ”hyvien tapojen vastaisia”, ”epäsiveellisiä, raaistavia tai mielenterveyttä vahingoittavia” elokuvia tai elokuvia, joiden esittäminen saattoi ”vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin”. Nämä kiellot kumottiin vuonna 2001. Valtion elokuvatarkastamo kuitenkin tarkasti vuoteen 2012 saakka julkisesti esitettävät ja myytävät elokuvat mutta ainoastaan mahdollisten ikärajojen määräämistä varten. Korkein ikäraja, joka niille voitiin määrätä, oli 18 vuotta. Tunnettuja esimerkkejä ovat olleet suomalaissyntyisen Casper Wreden elokuvan Ivan Denisovitšin päivä – Aleksandr Solženitsynin samannimisen romaanin pohjalta – esityskielto ulkopoliittisista syistä vuonna 1972 ja samoin suomalaissyntyisen Renny Harlinin Yhdysvalloissa ohjaaman elokuvan Jäätävä polte määrääminen esitys- ja levityskieltoon raaistavan ja ulkopoliittisesti arveluttavan sisältönsä vuoksi vuonna 1986. Ne olivatkin paxua propagandaa molemmat.
xxx/ellauri081.html on line 197: Happy days are here again. Yhteen päivään ei voi mahtua kuin kolme onnen aihetta: ensimmäinen saalis katiskassa, talviturkin heittäminen rantasaunalla ja västäräkinkokoisen Johan Wreden hieno kiitoskirje Runeberg-kirjasta.
xxx/ellauri081.html on line 207: Silti on syytä laajentaa aihepiiriä. Kadehdin Suvi Aholan kokemusta siitä, kuinka täysin hän sukelsi menneeseen vuosisataan Hilary Mantelin historiallista romaania lukiessaan. Meillä kaikilla on mahdollisuus kaikota kauas ajankohtaisista ilmiöistä kirjojen upottavassa meressä. Ilmainen vihje: kokeilkaa vaikka Runebergin runoja. Kolerasta hänkin perheineen selvisi Helsingissä 1840-luvun taitteessa, ja silloin vasta säkeitä syntyikin. Ja ostakaa mun ruuneperintorttuja! Ne on nyt Wreden kostuttamia.
xxx/ellauri286.html on line 140: Painovapauslaki ei koskenut elokuvia, vaan niiden osalta ylläpidettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä säädetyn lain nojalla sensuurijärjestelmää rauhan aikanakin vuoteen 2001 saakka. Vuonna 1965 säädetyn lain mukaan esitettäväksi ei hyväksytty ”hyvien tapojen vastaisia”, ”epäsiveellisiä, raaistavia tai mielenterveyttä vahingoittavia” elokuvia tai elokuvia, joiden esittäminen saattoi ”vaarantaa yleistä järjestystä tai turvallisuutta tahi maanpuolustusta taikka huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin”. Nämä kiellot kumottiin vuonna 2001. Valtion elokuvatarkastamo kuitenkin tarkasti vuoteen 2012 saakka julkisesti esitettävät ja myytävät elokuvat mutta ainoastaan mahdollisten ikärajojen määräämistä varten. Korkein ikäraja, joka niille voitiin määrätä, oli 18 vuotta. Tunnettuja esimerkkejä ovat olleet suomalaissyntyisen Casper Wreden elokuvan Ivan Denisovitšin päivä – Aleksandr Solženitsynin samannimisen romaanin pohjalta – esityskielto ulkopoliittisista syistä vuonna 1972 ja samoin suomalaissyntyisen Renny Harlinin Yhdysvalloissa ohjaaman elokuvan Jäätävä polte määrääminen esitys- ja levityskieltoon raaistavan ja ulkopoliittisesti arveluttavan sisältönsä vuoksi vuonna 1986. Ne olivatkin paxua propagandaa molemmat.
5