ellauri047.html on line 188: Wolfenbüttelissä hänestä tuli 7. toukokuuta 1770 kirjastonhoitaja prinssi Augustin kirjastoon (Herzog August Bibliothek). Siellä hän löysi Theophilus Presbyterin keskiaikaisen teoksen Schedula diversarum artium, josta hän julkaisi teoksen Vom Alter der Ölmalerey aus dem Theophilus Presbyter vuonna 1774
ellauri106.html on line 190: Phillussa oli ylimielisyyden henkeä joka ei lähtenyt edes Dale Carnegien kirjalla. Phillu tosiaan teki kandin kuten Nathan farmiliigassa, tosin Bucknellissa, ent Lewisburgin opistossa Pennissä, ei Vermontissa. Äiskänkieltä ja kirjallisuutta sekin luki ja oli niin olevinaan nero. Tässä vaiheessa Phillu sai tartunnan Thomas Wolfesta. Tokko sukua lihavalle yxityisezivälle Nero Wolfelle. Phillussa oli kyllä sen apumiestä Archieta ulkonäön puolesta. Tom Wolfen iskä oli hautakivien toimitusmies.
ellauri106.html on line 193: “In 1949, when I was sixteen, I stumbled on Thomas Wolfe, who died at thirty-eight in 1938, and who made numerous adolescents aside from me devotees of literature for life. In Wolfe, everything was heroically outsized, whether it was the voracious appetite for experience of Eugene Gant, the hero of his first two novels, or of George Webber, the hero of his last two. The hero's loneliness, his egocentrism, his sprawling consciousness gave rise to a tone of elegiac lyricism that was endlessly sustained by the raw yearning for an epic existence—for an epic American existence. And, in those postwar years, what imaginative young reader didn't yearn for that?” -- Philip Roth
ellauri106.html on line 195: Wolfe Thomas">Thomas Wolfe (1900–1938) was born in Asheville, North Carolina, and educated at the University of North Carolina and Harvard University. He taught English at New York University and traveled extensively in Europe and America. Wolfe created his legacy as a classic American novelist with Look Homeward, Angel; Of Time and the River; A Stone, a Leaf, a Door; and From Death to Morning. Wolfe's influence extends to the writings of Beat Generation writer Jack Kerouac, and of authors Ray Bradbury and Philip Roth, among others. He remains an important writer in modern American literature, as one of the first masters of autobiographical fiction, and is considered North Carolina's most famous writer. Ei mitään pientä. Thomas Clayton Wolfe oli toisin kuin tolvanampi Tom Wolfe oikeasti kirjailija. Hän julkaisi neljän täysimittaisen romaaninsa ohella muun muassa novelleja, draamaa ja romaaniluonnoksia. Wolfe sairastui viimeisenä elinvuotenaan keuhkokuumeeseen, joka paheni tuberkuloosiksi. Hän kuoli 37-vuotiaana sairauden levittyä aivoihin.
ellauri106.html on line 209: Phillu tykkäsi sotapoliisikoulussa pistinharjoituxista, sai huutaa "KILL! KILL!" ja työntää kovaa pehmeään. "Sillä lailla tarrataan vinosilmää kitusista, sillä lailla kommaripaskoilta ruuvataan kulli irti!" Vähän myöhemmin sen sotahuuto olisi "FUCK! FUCK!", aseena taas kova teräskalu, kohteena vaimot ja tyttöystävät. Totta puhuen, Phillu oli poikasena hizin väpelö ja itkupilli. Itki puhelimeen Dragsvikistä Sharonille. Sharon oli Al "Zipper" Shatzkyn 17-vuotias tytär. Nathan oli kirahvi ja Sharon pantteri. Kerää koko sarja, saat ikioman eläintarhan. Nathan opettaa Sharonille sanan "kyrpä" käytön ja neuvoo miten sitä pitää imuttaa. Mutta välimerkkien käyttöä ei vittu Sharon opi, ei kirveelläkään. Phillu on jo graduoitunut Tom Wolfesta Henry Jamesiin ja sen yhtä vittumaiseen kirjaan The Ambassadors. Kirkkovene Sharonilla on kyllä soutukunnossa.
ellauri119.html on line 65: used as an intensive: this is a holy mess - he was a holy terror when he drank (Thomas Wolfe) often used in combination as a mild oath: holy smoke
ellauri185.html on line 392: In 2005, he upset the chair of the SETI: Post-Detection Science and Technology Taskgroup of the International Academy of Astronautics. Davies serves on the Advisory Council of METI (Messaging Extraterrestrial Intelligence). Davies was a co-author with Felisa Wolfe-Simon on the faked 2011 Science article "A Bacterium That Can Grow by Using Arsenic Instead of Phosphorus". Davies has been criticized for promoting a hypothesis that cancer is an evolutionary atavism or throwback to single-celled life, a claim that is biologically unfounded.
ellauri310.html on line 434: src="http://paginasdeespuma.com/descargas/Thomas-Wolfe-Cuentos-Paginas-de-Espuma.jpg"
ellauri310.html on line 436: Thomas Wolfesta Mix niin monet rasistiset misogyyniset middlebrow
ellauri310.html on line 437: jenkki mieskynäilijät tykkäsivät Thomas Wolfesta? Koska se oli rasistinen
ellauri310.html on line 439: Wolfe (3. lokakuuta 1900 Ashville, New York, Yhdysvallat – 15. syyskuuta 1938
ellauri310.html on line 442: romaaniluonnoksia. Wolfe sairastui viimeisenä elinvuotenaan keuhkokuumeeseen, joka
ellauri310.html on line 565: Mutto oliko Tomi homo? Wolfen maine on ollut "kaikki paitsi tuhoutunut" hänen
ellauri310.html on line 572: tehdä hoochie-coochie". Ernest Hemingwayn tuomio oli, että Wolfe oli "kirjallisuuden ylipaisunut Li'l Abner ". Wolfe inspiroi monien muiden
ellauri310.html on line 576: Homewardin. Enkeli." Jack Kerouac jumali Wolfea. Ray Bradbury sai vaikutteita
ellauri310.html on line 577: Wolfelta, ja hän sisällytti hänet hahmona kirjoissaan. Earl Hamner, Jr., joka loi
ellauri310.html on line 578: suositun televisiosarjan The Waltons, jumali Wolfea poikasena. Hunter S.
ellauri310.html on line 579: Thompson luottaa Wolfen kuuluisaan lauseeseen "Fear and Loathing" (The Web and
ellauri310.html on line 582: Did Thomas Wolfe really have a problem
ellauri310.html on line 584: Yes. Fact-checking the Genius movie confirmed that Thomas Wolfe's tendency to not want to cut anything from his novels and to continually want to add more pages, presented a challenge for his editor, Max Perkins. At the insistence of Perkins, Wolfe reluctantly agreed to cut 90,000 words from his first novel, Look Homeward, Angel (1929).
ellauri310.html on line 586: Was Thomas Wolfe and Maxwell Perkins' relationship in any way romantic? Though the movie at times edges on a near-romantic relationship between Wolfe and his editor Perkins, others have described the real Max Perkins as being more of a father figure to Wolfe. Indeed there was a special bond between the two men, as evidenced in Wolfe's letters to Perkins and Perkins' own remarks about Wolfe, calling their friendship "one of the greatest things in my life" (Publishers Weekly). Despite some speculation, there is little doubt that the two were just very, very very close friends.
ellauri310.html on line 589: V. 1967 Valituissa Paloissa Rauhixen huussissa erään neekerin väsäämässä puheenvuorossa "Neekerin amerikkalainen unelma" esiintyy nyttemmin tabu n-sana useammin kuin tässä, tai Wolfen kirjassa, jossa "niggers talk gruffly to the horses in the stall" (p. 30). Tomi kynäilee kyllä melko mehukkaasti. Pidän tälläsestä Sterne-tyyppisestä selittävästä kerronnasta, ällöön tota Teppo Kurkon "show not tell" tyyppistä leffaimitointia. Tomin kuvauxessa afroamerikkalaisen lynkkauxesta s. 35 on paljon verta ja kosolti n-sanoja. Vähän Tomi on kuin jenkkien Volter Kilpi. Tai Celine, toinen mehukkassti lynäilevä töräpää.
ellauri310.html on line 612: On December 26, 1980, Chase was found dead in his prison cell. An autopsy revealed that he killed himself with an overdose of prescribed medications. Or maybe his cellmates did. Volney oli pettynyt ettei Wolfella ole yhtään panokohtauxia. Niin minäkin.
ellauri310.html on line 616: Thomas Wolfe syntyi vuoristokylässä Ashevillessä, Pohjois-Carolinassa, viimeisenä suuresta keskiluokkaisesta perheestä. Hänen äitinsä, Julia E. Wolfe, oli menestyvä kiinteistösekuttelija, ja hänen isänsä William Oliver Wolfe oli hautakivien toimitusmies. Hänen esi-isänsä isänsä puolella olivat saksalais-hollantilais-englannin maanviljelijöitä, jotka olivat asettuneet Pennsylvaniaan, ja hänen äitinsä oli kolmannen polven pohjoiskarolinalainen skotlantilais-irlantilais-englantilainen. Hänen vanhempansa menivät naimisiin vuonna 1885 ja synnyttivät kahdeksan lasta, joista vain kuusi selvisi aikuisikään. Mr. Wolfen alkoholismi jakoi parin lopulta vuonna 1906, ja nuori Thomas oli epäonnexeen ainoa lapsi, joka joutui äitinsä huostaan. Lapsuudessaan perheenjäsen, jota hän tunsi lähimpänä, oli hänen veljensä Benjamin.
ellauri310.html on line 620: Thomas Wolfen romaani "Katso kotiin, enkeli" sisälsi ohuesti naamioituja kuvia monista hänen kotikaupunkinsa paikallisista ihmisistä. Otsikko tulee John Miltonin runosta Lycidas, josta Jönsy oli innostunut:
ellauri310.html on line 625: Look Homeward aiheutti kohua kirjailijan kotikaupungissa, sillä romaanin yli 200 hahmoa oli helposti tunnistettavissa olevia Ashevillen kansalaisia. Kirja kiellettiin julkisesta kirjastosta ja ihmisiä kehotettiin olemaan lukematta sitä. Wolfelle lähetettiin jopa tappouhkauksia, ja vasta vuonna 1937 hän tunsi olonsa riittävän turvalliseksi palatakseen kaupunkiin.
ellauri313.html on line 447: Sarjassamme joutavaa paskaa myös Tom Wolfen dityrambit aiheesta "perpetually pregnant hags whose bestial passivity made man less than dung and destroyed every proud illusion of the priceless value, dignity and sanctity of his individual life." Tom Wolfe discusses the concept of "perpetually pregnant hags" in his novel "The Bonfire of the Vanities." Mitä tuubaa! Pahoja virhekäsityxiä. Kaikki "ikuinen" hölpötys on täysin päätöntä, samoin "arvokkuus" ja yxilöllisyys". Ei mikään ole ikuista eikä järin yxilöllistä, elukan elämä hupenee kuin nöyhtä, kuin pieru Saharaan, tai röyhtäys, hirmuisen sähläyxen päätteexi.
ellauri392.html on line 824: How can one purport to deal with modernist literature, with nary a mention of any of the following: T. S. Eliot, Ezra Pound, E. E. Cummings, Wallace Stevens, HD (Hilda Doolittle), Anais Nin, Ernest Hemingway, William Faulkner, Robert Frost, James Joyce, Virginia Wolfe, John Dos Passos, F. Scott Fitzgerald, Sherwood Anderson, or Gertrude Stein? Exclusively anglo-saxon types, mainly Americans.
ellauri477.html on line 260: Trumpin videolla näkyi demokraatti-inhokkeja porsaina ja muina eläinhahmoina, Leonid Trump löhöi leijonana riippukeinussa. Pahin loukkaus oli kuitenkin homon lähin eläinserkku mutiaisena: Obamat virnuilevat turkissa ja flengailevat puissa. Pertti perusinsinööri kokeilee menisikö pierukin Elbonian ruokapöydässä, röyhtäilystä näyttivät vielä pitävän. Ei, eivät pitäneet. Harlemin törkyturvat eivät pitäneet Gobereista edes 80-luvulla, jos Tom Wolfeä voi uskoa.
ellauri477.html on line 273: Tom Wolfen Savonarola-tiiliskivi (Turhuuxien rovio) on paikka paikoin koominen. Andy McCoyn säikähtynyt pistooli, maailman valtias kuningas Priapus, nostaa päätä ja löydettyään mäyräkoiran ytimen tunkeutuu sinne sojona. Sillä ei ole omaatuntoa, vaikka on tuntoherkkä ja yllättävän pehmyt tattispala kankean varren päässä. Ei pitäisi vaimon olla miestä vanhempi, se kostautuu viimeistään kun 40v vaimo juoxee rytmijumpassa tukka putkella. Tom Wolfe on mansplainingin past master.
ellauri477.html on line 356: 11.7. jalkapalloilija ja toimitusjohtaja Aki Riihilahti: Tom Wolfe: Turhuuksien rovio. ”Raha merkitsee mulle, että mä pystyn tekemään elämässä valintoja eri asioiden suhteen, mitä mä haluan tehdä. Se antaa tietyn turvallisuuden, mutta ei mitään autuutta.”
xxx/ellauri128.html on line 392:
| Ihaninta on kaunis nainen kokkaamassa | Thomas Wolfe | M | FUCK! |
xxx/ellauri128.html on line 403: Rakastaakohan Mikki Waltia enemmän kuin Minniä? Luultavasti. Kekäs on Thomas Wolfe? Hetkinen, onhan se esiintynyt jo aikaisemminkin, Wolfe">Peppyn roolimallina. Pohjois-Karoliinan kuuluisin kirjailija. Kuulostaa pahalta. Pitänee tutustua lähemmin. Entä Salon Gahliniin? tuskinpa:
xxx/ellauri179.html on line 992: Indeed, it could be a parlor game on the order of listing the famous alcoholics in American literature: Name the 20th-century authors who were anti-Semites — Theodore Dreiser; Hemingway; F. Scott Fitzgerald (a little); Sinclair Lewis; Ezra Pound, of course; T. S. Eliot; William Faulkner; Thomas Wolfe — the list goes on.
xxx/ellauri304.html on line 596: Status objects. An essay by Tom Wolfe (Bonfire of the Vanities) put this in my head some years ago. A certain kind of person wants to wear shirts that have little alligators on them and another totally different type of person perhaps wants to have a statue of a black jockey on his lawn…or a pink flamingo. My late loving mother, a paragon of taste, once moved into our guest house and put painted plywood cutouts of the backviews of two people, bending over as if planting something in the yard. Naturally, butt cracks were visible because they were the whole point of this architectural and horticultural display. Since my house then was a mansion and a national historic site, I suggested that my mother take her plywood cutouts off the front lawn and put them in her backyard where nobody could see her butt. (I am a long time out of Alabama.)
xxx/ellauri319.html on line 527: Thomas Wolfe (1900–1938), American author, died of tuberculosis of the brain. His 1929 novel, Look Homeward, Angel, makes several references to the problem of consumption, though Wolfe's condition appeared rather suddenly in 1937.
xxx/ellauri455.html on line 279: Elisabeth Christine Brunswick-Wolfenbüttelistä : saksalainen prinsessa, josta tuli Pyhän saksalais-roomalaisen kirkon pappi, joka kääntyi luterilaisesta uskosta vuonna 1708.
xxx/ellauri455.html on line 677: Gene Wolfe : Damon Knightin muistomerkki , tieteiskirjallisuuden ja fantasian suurmestari
xxx/ellauri472.html on line 374: I Am Charlotte Simmons is a 2004 novel by Tom Wolfe, concerning sexual and status relationships at the fictional Dupont University. Wolfe researched the novel by talking to students at North Carolina, Florida, Penn, Duke, Stanford, and Michigan. Wolfe suggested it depicts the American university today at a fictional college that is "Harvard, Yale, Princeton, Stanford, Duke, and a few other places all rolled into one." Tom Wolfesta olen muistavinani sen verran, että maxapalaan runkannut Phil Roth thought him the cat's whiskers. Paizi hei se jamppa oli ERI Thomas Wolfe kuin tämä! Tämä Tom ja Phillu kuolivat samana keväänä 2018 mutta Tomppa 3v vanhempana. Kirjan lopussa Charlotten poikaystävä, "jättimäinen" paleface Jojo muka hakkaa "häikäisevän mustat" pelaajat parikollossa. Älä unta nää.
xxx/ellauri472.html on line 376: 
Wolfe02_%28cropped%29.jpg/500px-TomWolfe02_%28cropped%29.jpg" />
xxx/ellauri472.html on line 377: Tom Wolfe ei ole kuvan perusteella utelias Jojo, pikemminkin keltahattuinen mies. His first novel, The Bonfire of the Vanities, published in 1987, was met with critical acclaim and also became a commercial success. Its adaptation as a motion picture of the same name, directed by Brian De Palma, was a critical and commercial failure. xxx/ellauri472.html on line 380: Wolfe was born on March 2, 1930, in Richmond, Virginia. He was student council president, editor of the school newspaper, and a star baseball player at St. Christopher's School, an Episcopal all-boys school in Richmond. Wolfe graduated cum laude in 1951. Hänen äitinsä oli garden designer ja isä maalaistoimittaja. Realising his inability to throw good fastballs, Wolfe abandoned baseball and instead enrolled in Yale University's American studies doctoral program. His Ph.D. thesis was titled The League of American Writers: Communist Organizational Activity Among American Writers, 1929–1942. Figures. Tämä riittänee häiskän taustoituxexi.
xxx/ellauri472.html on line 382: Kurt Vonnegut said Wolfe will do anything to get attention. Critic James Wood disparaged Wolfe's big subjects, big people, and yards of flapping exaggeration. No one of average size emerges from his shop; in fact, no real human variety can be found in his fiction, because everyone has the same enormous excitability.
xxx/ellauri472.html on line 384: Wolfe's writing throughout his career showed an interest in social status competition, making him resemble the golden hat of Hyvinkää, Mr. E. Saarinen. Wolfe's views and choice of subject material, such as mocking left-wing intellectuals in Radical Chic, glorifying astronauts in The Right Stuff, and critiquing Noam Chomsky in The Kingdom of Speech sometimes resulted in his being labeled conservative. He was also a reactionary and a racist. Wolfe supported George W. Bush. "I read all these things about the country fading, but if you really think about it, we're still giants!" LMAO.
xxx/ellauri472.html on line 386: In 2016, Wolfe described Donald Trump as a "lovable megalomaniac...The childishness makes him seem honest." Wolfe later compared Trump to literary character Jay Gatsby. Hyvinkään keltahattu nosti borsaa keltatukalle. Fortunately Wolfe died 2018, pity Don did not join him then.
xxx/ellauri472.html on line 387: Wolfe's legs starred in John Lennon and Yoko Ono's 1971 film Up Your Legs Forever.
xxx/ellauri472.html on line 394: Wolfe jaxoi kuvata inhottavimpia amerikkalaisia, ollen ize sellainen.
xxx/ellauri472.html on line 396: Aikamme mestarillinen yhteiskuntaromaanikirjailija Tom Wolfe, nykyajan ja kulttuurin osuva kronikoitsija, esittelee sensaatiomaisen uuden romaanin elämästä, rakkaudesta ja oppimisesta – tai sen puutteesta – nykypäivän amerikkalaisissa korkeakouluissa.
xxx/ellauri472.html on line 402: Wolfen tavaramerkiksi muodostuneella satiirisella nokkeluudellaan ja tunnetusti terävällä silmällään yksityiskohtien kertomiseen, hän hyödyntää laajoja havaintoja kampuksilla ympäri maata ikuistaakseen 2000-luvun alun yliopisto-opintojen kokemuksen, jota ei ollut ize kokenut. Tää kirja on kuin Seijan fanittamat tyttökirjat joissa keski-ikäiset ämmät elävät uudestaan omia kouluvuosiaan ja liimaavat päälle kökösti kirjoitusajan nuorisomeemejä.
xxx/ellauri472.html on line 404: Minä olen Tom Wolfe...” ja siksi voin kirjoittaa mitä haluan. Ja ihmiset ostavat silti ylipitkän, ohuen ja huonosti rakennetun purkaukseni ”nykyajan lapsista". Vau. Uskon, että nuoruudesta voi kirjoittaa iästä riippumatta. En kuitenkaan tiedä, voiko nuoruudesta ja yliopistoon menemisestä kirjoittaa vuonna 2004, kun ei ole ollut nuori (tai käynyt yliopistoa) Eisenhowerin hallinnon jälkeen.
xxx/ellauri472.html on line 410: Charlotte nousi esiin jostakin, mikä kuulostaa hobitinkololta Länsi-Pohjois-Virginiassa, ja laskeutui Duken, tarkoitan Dupontin yliopistoon, jossa kaikki naiset ovat rikkaita sisarkuntatyttöjä, radikalisoituneita lesboseparatisteja tai groteskeja kätyreitä, jotka nöyristelevät ja kuolaavat asuntolan käytävillä öisin kuin jokin suuri pesemätön keskiaikaisten spitaalisten joukko. Ja jossa kaikki miehet ovat hemmoteltuja opiskelijaraiskaajia, itsepetoksia, likaisia vasemmistolaisia tai tervehenkisiä (valkoisia!) koripalloilijoita, jotka rakastavat äitejään. Haluaisin haastaa jokaisen, joka on käynyt yliopistoa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, löytämään "Charlotte Simmonsista" jotain, mikä on edes etäisesti uskottavaa. Asun noin viidentoista minuutin päässä Wolfen Dupont Universityn mallista ja kasvoin Länsi-Pohjois-Carolinassa, ja voin kertoa, että tämä kirja voisi yhtä hyvin sijoittua Marsiin.
xxx/ellauri472.html on line 412: Pohjimmiltaan opin, että Tom Wolfe on seksisti, rasisti, elitistinen, tietämätön ja holhoava kusipää ja hän on niin surkean irtautunut maailmasta, ettei hän tajua, että tämä kirja saa hänet vaikuttamaan kaikilta noilta.
xxx/ellauri472.html on line 416: Kirja muuttuu sekavasta suorastaan surrealistiseksi noin puolivälissä, kun Wolfe yhtäkkiä päättää pelata kahdensadan sivun mittaisen "Kuka murskaa Charlotte Simmonin kirsikan?" -pelin, mikä olisi jo tarpeeksi paha, jos Wolfe ei kertoisi tapahtumista likaisen vanhan sedän virnistyxellä. Jos luet sitä ikääntyvän kirjailijan epätoivoisena yrityksenä pysyä ajan tasalla, se saattaa vain tehdä sinut surulliseksi (ellet ole jo raivostunut/loukattu, jolloin vihan tunteet saattavat tehdä sinusta kyvyttömän tuntemaan sääliä).
xxx/ellauri472.html on line 418: Kun Charlotten omenahyve lopulta tahrataan, se lähettää hänet sellaiseen alaspäin suuntautuvaan kierteeseen, josta nunnat minua varoittivat katolisessa koulussa: hän juo itsensä humalaan ja antaa pojan riisua vaatteensa, ja yhtäkkiä hän on likainen, likainen, arvoton, kykenemättä edes raahaamaan itseään sängystä, kunnes – Yllätys! – mies tulee apuun. (Sama mies, muuten, joka oli niin lumoutunut hänen takamuksensa hikoilusta. Mikä prinssi.) Todella uskomattoman deus ex machinan jälkeen kirja päättyy erikoiseen sävyyn, kun Charlotte nousee koettelemuksistaan saatuaan päätökseen taantumisensa "ei-kuin muut tytöt" -tilasta täsmälleen muiden tyttöjen kaltaiseksi: toisin sanoen ilkeäksi ja tylsäksi ämmäksi. Wolfen maailmassa ei ole muita vaihtoehtoja.
xxx/ellauri472.html on line 422: Minulla on kaksi suurta ongelmaa tämän kirjan kanssa. Ensimmäinen niistä on kirjailija. Mikä on sinun juttusi, Tom Wolfe? En ole koskaan lukenut mitään muuta hänen kirjoittamaansa kirjaa (en usko, että luenkaan), joten en voi sanoa, onko se hänen tavallista tyyliään, mutta onko hän kontrollifriikki? Onko hän omituisen ylpeä tutkimuksestaan? Tai, mikä saattaisi olla todennäköisin vastaus, pitääkö hän lukijoitaan vitun idiootteina? Tai ehkä hän ajatteli, että vain muut yli 70-vuotiaat lukisivat tämän romaanin? Miksi muuten hän selittäisi kaiken? Hyvät ihmiset, saamme määritelmän sanalle "humping". Saamme tietää, että Nietzsche oli "saksalainen filosofi". Hän kertoo meille, että 3,99 dollaria ei ole Cosmon vuositilauksen hinta, vaan yhden numeron hinta (jonka ilmeisesti pitäisi olla järkytys)! Onko hän tosissaan?!
xxx/ellauri472.html on line 426: Turhuuksien kokko oli aivan törkeä rasistis-misogynistinen pannukakku. Mies täydessä iskussa, Wolfen jatko-osa, oli jopa siihen verrattuna pettymys. Minä olen Charlotte Simmons on kamala. Siitä saa sellaisen tunteen, että Wolfe ei koskaan saanut seksiä yliopistossa eikä hän koskaan päässyt siitä yli. Pääse yli siitä, kaveri. Elämässä on paljon aikaa korvata menetetty aika. Yksi kirjan naurettavimmista asioista on sankarittaren täydellinen tuho, koska opiskelijamies panee häntä sekaisin virallisen tanssin jälkeen. Jälleen kerran, pääse yli siitä. Se on vain seksiä. Unohda se tosiasia, että Wolfe käyttää en-tiedä-kuinka-sivua kuvaamalla veljeskunnan tanssiaisia. Ketä vittua kiinnostaa, Tom? Tämä oli turhin romaani, jonka olen lukenut vuosiin, ja jaksoin lukea sen loppuun asti vain kunnioituksesta yhtä kirjallisista sankareistani kohtaan. Pystyt parempaan, herra Wolfe. Etkö pysty? No et kun olet kohta maannut 10v luutarhassa.
xxx/ellauri472.html on line 428: Redin kierrättämöstä löytyi tiiliskiven kokoinen The Man in Full suomexi, eli Täysi mulkero. A Man in Full is written much in the style of Wolfe's other fictions, such as The Bonfire of the Vanities and I Am Charlotte Simmons.
xxx/ellauri472.html on line 430: Huonot arvostelut saatuaan Wolfe called his critics Updike and Mailer "two old piles of bones" and said that the 3rd stooge Irving "was just frightened by the quality of his work."
xxx/ellauri473.html on line 258: Howard was an uneducated idiot and his success was due more to luck than skill. A sensitive boy, he was apparently bullied by his schoolmates. Howard's heroes were consequently wish-projections of himself. The problem of evil (inexpertly dabbled at by Leibniz) is solved by an impossibly omnipotent hero. Stephen King described his disapproval of the sword and sorcery genre, and superheroes: "At his best, Howard was the Wolfe">Thomas Wolfe of fantasy." Conan the Barbarian, his best, created from whole cloth, with a nod to Natty Bumppo and Tarzan of the Apes, most closely represents the kind of person Howard, fat home-bound, mother-worshipping, suspicious of big cities, would in his dreams most like to be. By the spring of 1936, he was enjoying an all-time high in sales. His greatest success occurred in his death.
59