ellauri002.html on line 72: No ei Dowlandilla ole Wikipediassa paljon Heineä parempi kohtelu. Älä sekoita samannimiseen lentoupseeriin, äläkä Battler Brittoniin. Dowland oli paavin palvoja ja vakoili hoveissa. Sillä oli perhettä briteissä muze toimi enimmäxeen vierastyöläisenä mannermaalla. Se oli varmaan vähän niinkuin Bellman, hauska seuramies mutta yxixensä aika depis.
ellauri004.html on line 1553: Wikipediassa se on kaunisteltuna.
ellauri008.html on line 819: Aika törkeetä naisten tuuppimista Wikipediassa tässä kohtaa. Mites successful oli Jessie Georgen elämä? Mix sen pojista tuli pikkurikollisia? Niin voi käydä toisen polven mamuille. No, ketä kiinnostaa.
ellauri016.html on line 558: Vanhan maailman snobeja ja uusia. Tietosanakirjasnobit on kyllä sitä mieltä et tämmöisiä väitteitä ei pitäisi esittää Wikipediassa ilman lähteitä. Se on mustamaalausta, pelkkää kateutta.[citation needed].
ellauri025.html on line 807: Monika Fagerholm (1961) täyttää ensi vuonna kuusikymmentä. Se on pikku Matin ikäinen, tai Kristiina Jokisen. Jotain samaa niissä on, kuten Cheekissä ja James Bondissa. Sekin on vapaaehtoisesti lapseton. (Tuskin enää tossa iässä.) Kantaa jotain kaunaa miehille. Ei sunkaan se ole homo? Miehiä ei se mainize ollenkaan Wikipediassa, vaikka muut palkinnot luetellaan hintalapun kaa. Sen isä on tai oli professori, ize se on hukki. Vanhemmat arvostivat titteleitä. Psykologia ja kirjallisuus aineina. Se on kertonut julkisuudessa alkoholismista. Siis omasta. Onhan se täyttä elämää kun pullon tyhjentää, täydestä päästä on hyvä kirjailijan ammentaa.
ellauri033.html on line 691: Pena pääsi pakanan kirjoihin sekä jutkuilta että kristityiltä. Hyvä Pentti! Hioi ajatusten ohella linssejä, kuoli lasipölyn pahentamaan tubiin 44-vuotiaana. Ei huolinut asemia eikä palkintoja. Ei huolinut Descartesin typerää sielu-ruumis dualismia. Hyvä Pentti! Filosofien ruhtinas sanoi toi tuiki tuntematon Deleuze (1925), ilmeisesti ranskisten joku myöhempien aikojen pyhä. Monta muutakin N.N.ää mainittiin Wikipediassa. Työsarkaa piisaa.
ellauri035.html on line 1070: Hän on ehkä tunnetuin laajalti vaikutusvaltaisista kommenteistaan ja asiantuntemuksestaan ranskalaisesta filosofista Michel Foucaultsta. Rabinow (1944-) ei ole vielä tarpeexi kuuluisa tai kuollut saadaxeen kunnon biograafisen osaston Wikipediassa, ja lähteet puuttuvat. Rabinow syntyi Floridassa mutta muutettiin Nykkiin jo pikkuisena. Teki anterologian tutkinnot Chicagossa ja lähti sitten Pariisiin. Sen kenttäkokemus taitaa olla vaan kaikenlaisista luennointipaikoista Ranskassa, Riossa, jopa Islannissa. Ranskalaiset teki siitä taiteiden kavaljeerin, hyvän miehen lisänä, vähän niinkuin Napsu Goethesta. Nythän se on jo eläkkeellä, karanteeni-iässä. Tähän se tais sit jäädä.
ellauri035.html on line 1187: Minnekkähän Bltä jäi se kevät-osio? Ei jäänyt minnekään, Wikipediassa on virhe! Osan I nimi jatkuu y en el estío de la juventud, ja nuoruuden kesässä. Oi elämän kevättä, sanoi sotilaspastori kun näki lotan riu'ulla. Tämmönen Erkki Tantun pilakuva on jäänyt mieleen, kirja oli vanhempien kirjahyllyssä. Näkyi siinä vähän pyllyä, mutta lapsosena se hätkäytti suunnilleen yhtä vähän kuin se hätkäyttäisi nyt. Jäikö kevätmahlan nousu Balthasarilta jotenkin kokematta, vai eikö se vaan uskaltanut kirjoittaa siitä?
ellauri038.html on line 281: Njoo, ainakin siinä on vähän pitempiäkin ajatuksen kuljetuxia. Mistä moraali on kotoisin, ja mixei voida olla kärsimättä, mixi täällä aina käristään. Nietzsche ei vaivautunut laittamaan nootteja eikä lähteitä. Wikipediassakin on niitä enemmän. Kaikki käännöxet vetää kotiinpäin. Nazien mielestä Nietzsche oli proto-nazi. (Niin olikin.) Sakemannit sodan jälkeen teki Nietzschestä lipilaarin, joka kirjoittaa izehoito-oppaita. Heideggerin mielestä Nietzsche oli proto-Heidegger. Postmodernistien Nietzsche oli preposterous modernisti. Jne. Felix Leiteriä amerikkalaisena kiinnostaa mitä se sanoi hyvistä, pahoista, huonoista ja rumista. Jenkin elämä on kauneuskilpailua.
ellauri041.html on line 455: Luin Wilhelm Buschin saxankielisestä elämäkerrasta Wikipediassa, että
ellauri043.html on line 28: Tähän numeroon koitan nykertää lyhentämättömän suomennoxen Flaubertin kiusauxesta kommentoituna mun tavaxi tulleeseen el Lauri tyyliin. Flaubert ei kyllä ollut mikään realisti vaikka siltä lipsahti se Emma Bovary. Muuten se oli romantikko, vinoilija ja symbolisti. Sisällysluettelo selitettynä Wikipediassa jonkun hemmon mukaan:
ellauri048.html on line 536: Wikipediassa valaistaan Golding controversyn taustoja. Se onkin jenkkien kiivastunut riita punaisten republikaaniaasien ja sinisten demokraattinorsujen välillä. Jenkeissä on oikealla siivellä tungosta, ei pidetä karanteenietäisyyxiä.
ellauri058.html on line 541: Se joka kynäilee lasitalossa saa varoa kiviä. HS kriitikko Vesa Karosella ei ole Wikipediassa sivua. Se on ehkä ansaittua. Vesa näyttää kirjoittavan asenne edellä ja vahtivan omaa reviiriä rakkikoiran tavalla. Onnen-Pekka Tarkka kirjoittaa sarjassa 375 humoristia:
ellauri064.html on line 194: Björn Arne Christer ”Nalle” Wahlroos on Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja. Wahlroos on Sammon merkittävä osakkeenomistaja, omistaa Joensuun kartanon Halikossa ja on toiminut kansantaloustieteen professorina. Hän on myös... KIRJAILIJA! Se on sen titteli Wikipediassa. LOL!
ellauri072.html on line 54: Goodreadista löytyi seurraava luettelo izemurharouvista ja herroista. Huom. Benjamin, Hitler, Cato, Petronius ja Seneca teki vastentahtoisesti suikin pakotettuna. Ei lasketa. Koestler oli unkarilainen ex-commie takinkääntäjä siionistilänkkäri joka teki n:nnen vaimon kaa Klasu-Ebba tuplaseppukun. Lie ollut paska kirjailijakin. Suuri osa näistä on tuiki tuntemattomia. Varmaan jouti mennäkin. Bourdain oli tv-kokki joka hirtti izensä. Paloi joku keitos pohjaan kai. Kosinski oli ehkä huijari. Herrndorf on Wikipediassa tituleerattu vaan "tekijäxi" ja oli kuolemassa aivosyöpään muutenkin. Eli taulukkona näin:
ellauri194.html on line 476: Tästäkään ei taida olla Wikipediassa sanaakaan.
ellauri206.html on line 67: Tschekhov ei varmaan kazonut telkkaria, tokko kävi edes leffassa. Talutti vaan pikkurouvan koiraa Jaltalla. Anglosaxittuja esimerkkejä Wikipediassa tästä tekniikasta ovat Mark Swan (n.h.), Percy Lubbock (n.h.), Ernest Hemingway (yecch), Chuck Palahniuk (n.h.), James Scott Bell (n.h.), Orson Scott Card (n.h.) Yves Lavandier (n.h.) Olipas omituinen luettelo!
ellauri246.html on line 185: Oliko Raja-Jooseppi ryssä vaiko jenkki? Wikipediassa sen kohdalla on tähtilippu. Se on yxi näitä venäjänjuutalaisia mamuja jotka eivät koskaan oppineet uuden maansa kieltä kunnolla.
ellauri264.html on line 203: Victor Lebow (26. joulukuuta 1902 – 26. elokuuta 1980, alunperin nähtävästi Liebowitz, takuulla ashkenazijuutalainen jostain beyond the pale) oli yhdysvaltalainen yritysjohtaja, esseisti ja aktivisti. Vizikästä kyllä sille ei ole anglosaxisivua Wikipediassa, vain italialaiset kommunistit muistavat. Hänet tunnetaan parhaiten amerikkalaisen kulutuskapitalismin dynamiikan muotoilustaan, joka ilmaistiin vuonna 1955 Journal of Retailing -lehdessä julkaistulla artikkelilla nimeltä Hintakilpailu vuonna 1955. Artikkeli sai jonkin verran huomiota pian ilmestymisensä jälkeen, ja sosiologi Vance Packard mainitsi sen vuoden 1960 teoksessaan The Waste Makers. Lähde
ellauri270.html on line 224: Randolph Quirk siteeraa Jeffin kirjan esipuheessa jotain entuudestaan tuntematonta James Harrista. James Harriseja on Wikipediassa pilvin pimein, kuin jotain Virtasia Suomessa, mm. sen niminen demoninen rakastaja on tunnetun skottilaisen balladin aiheena, se uppoaa laivan mukana kuin piru merrassa. Joka tämän varastaa sitä piru rakastaa, olisi "Novotny" Dobbs voinut kirjoittaa kirjansa esipuheexi. Vaikka tokkopa se olisi pysäyttänyt Jeffiä. Randolph Quirkin mainizema James Harris Leechin runousopin esipuheessa oli melkoinen paxulainen profiilikuvasta päätellen. Elämäkertainen muistiinpano kertoo siitä seuraavaa:
ellauri348.html on line 180: Sävellyxen alkuperä voidaan kuitenkin jäljittää vuoteen 492 eaa. Mitä vittua Pirjo? Opettele lukemaan! Enkku Wikipediassa joku hölmö sepustaa että La Paloman motiivi (kotiin palaileva pulu) "voidaan jäljittää" (miten?) episodiin, joka tapahtui vuonna 492 eKr, jolloin ko. puluja ei ollut vielä nähtykään Euroopassa. Dareioxen kenraalin Mardonioxen flotilla haaksirikkoutui, ja kreikkalaiset huomasivat valkoisia kyyhkysiä pakenevan uppoavista persialaisista aluksista. Ne saattoivat olla viestipuluja, joita persialainen laivasto kantoi mukanaan, kun ne lähtivät Persiasta taisteluun. Tämä "inspiroi ajatusta", että tällaiset linnut tuovat kotiin viimeisen sanoman mereen eksyneeltä merimieheltä. Ei ne kyllä vihellelleet tota 1800-luvun sävellystä. Saattoivat ne kyllä olla myös matkaevästä.
ellauri349.html on line 425: No täähän on Eskin credo ja raison d'être sanatarkasti väännettyä rautalangasta. Tälläsiä arkiryskeeseen langenneita wannabe pappeja on Wikipediassa kuin ruutukärpäsiä. Niillä on loppumaton kysyntä termiittien lantakuormassa.
ellauri352.html on line 99: Wikipediassa on artikkeli aiheesta:
ellauri389.html on line 163: Sakut nälistivät Guernseyllä puolalaisia ja venäläisiä sotavankeja. Niille ei riittänyt edes perunankuoria, saati homemade giniä. What about the Brits? Niistä Wikipediassa on luokka Category:Massacres committed by the United Kingdom. 36 sivua eri siirtomaista ml Irlanti.
xxx/ellauri013.html on line 1053: Konrad oli egoisti. Kiusas kiltin vaimon puolikuoliaaxi ennenkuin kuoli ize. Sen kirjoissa on värilliset vaimot rumia ja tyhmiä. Miehet traagisia sankareita. Konrad oli huono koulussa, hyvä vaan maantiedossa. Tyhmältä se vaikuttaakin. Vanhemmat oli tubisia. Konradille jäi paha omatunto kuin Jimille kun se lähti merille. Vaik Apollo iskä oli sillon jo kuollut. Konrad oli kopea mutta sillä oli huono izetunto, laskukas, Puolan aatelista intelligenzian kautta määrimiehexi. Oivaltavasti sanoo toinen polakki Wikipediassa:
xxx/ellauri081.html on line 169: Wikipediassa on luettelo lakkimalleista. Säälixi käy Wallua, ei tollasen lakkigallerian (n. 148 s. 1002) teko enää ole temppu eikä mikään. Kalpakki on zhezheenien ym turkislakki. Tsakoo on unkarilainen päältä tasainen sotilaslakki. Toque on pipo kanadaxi.
xxx/ellauri337.html on line 65: Jos et halua tietää juonesta ja henkilöistä lopeta luku-urakka tähän (juonta on käsitelty myös Wikipediassa täällä, itse en ymmärrtänyt kuvauksesta juuri mitään. "Leni ei sopeudu kulutus-, suoritus- ja voitto-orientoituneeseen yhteiskuntaan", ei niin, vaan Leni on irrallaan ja omituinen jo syntymästään saakka. Romaanin "rakennetta on verrattu muun muassa Nürnbergin oikeudenkäyntiin ja Ristin Teresan autuaaksijulistamiseen, sillä Leni yhdistettiin useissa kohdissa Jumalan äitiin Mariaan". Tämäkään ei minusta pidä lainkaan paikkaansa. Ihme-asia liittyi lesbonunnaan nimeltä Rahel, ja se selitettiin vanhoilla geysireillä alueella, Rahelin haudalla kukki ruusupensas. Kirjan alkuosassa selitetään, että "Hän on tuttavallisessa suhteessa neitsyt Mariaan, näkee hänet television kuvaruudussa miltei päivittäin, joka kerta yllättyneenä, että neitsyt Maria on vaaleaverikkö ...". s. 17. Koska Leni itse on vaaleaverikkö, luulen, että hän näkee omat kasvonsa tv-ruudussa. Tv kannattaa sijoittaa varjoseinälle, ettei ruutu heijasta kazojien lättyjä.
27