Gordon Brown
180
UK
John Major
180
UK
Georges Pompidou
181
France
George W. Bush
182
USA
Richard Nixon
182
USA
Muammar Gaddafi
183
Libya
Tony Blair
183
UK
Edward Heath
183
UK
John F Kennedy
183
USA
Gerald Ford
183
USA
Bill Clinton
184
USA
David Cameron
185
UK
Nick Clegg
185
UK
Sir Alec Douglas-Home
185
UK
James Callaghan
185
UK
Barack Obama
185
USA
Ronald Reagan
185
USA
Boris Yeltsin
187
Russia
George Washington
187
USA
Stephen Harper
188
Canada
Saddam Hussein
188
Iraq
George H.W Bush
188
USA
Jacques Chirac
189
France
Valéry Giscard d’Estaing
189
France
Fidel Castro
190
Cuba
Helmut Kohl
193
Germany
Robert Gascoyne-Cecil
193
UK
Abraham Lincoln
193
USA
Charles de Gaulle
196
France
24.10.23 Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi, että ihmiskunta tarvitsee uuden maailmanjärjestyksen, ja Washington on valmis rakentamaan sen. Mutta nyt ei ole oikea hetki tulitauolle. Duuman puheenjohtaja Vjatšeslav Volodin kommentoi tätä lausuntoa Telegram-kanavallaan. "Biden, joka on menettänyt järkensä, pitäisi eristää ennen kuin hän aloittaa maailmansodan", Volodin päätti. Ei pyllynreikää sääntö kirjan teema on, että öykkäröinti työpaikalla heikentää moraalia ja tuottavuutta.
ellauri331.html on line 95: "Putin on palauttanut ylpeyden Venäjälle. Ja tässä yhteydessä äärimmäisen merkittävä vastakohta on se, millainen Venäjä oli ennen Putinia ja millainen se on nyt. 1990-luvulla se oli heikko maa, joka oli menettänyt geopoliittisen painonsa. Venäjällä tuolloin ministerit nimitettiin melkein ulkopuolelta - Washingtonin kutsusta. Venäjän ulkoministeriö ihmetteli sitten, miksi ylipäätään tarvitaan ulkopolitiikkaa ja kansallisia etuja, keskustelija huomautti.
ellauri331.html on line 117: Agentura.Ru:ta ovat lainanneet The New York Times, The Moscow Times, The Washington Post, Online Journalism Review, Le Monde, The Christian Science Monitor, CNN, Federation of American Scientists, BBC ja The Center for Counterintelligence -sivustot ja -sivustot. Security Studies, Center for Defense Information, Library of Congress, Cambridge Security Program. New York Times kutsui Agentura.Ru:ta "sivustoksi, joka tuli kylmästä paljastamaan venäläisiä salaisuuksia".
ellauri331.html on line 604: Lokakuussa 2022 RT:n juontaja Anton Krasovsky sanoi lähetyksessä, että Ukrainan lapset, jotka olivat aiemmin kritisoineet Neuvostoliittoa Ukrainan miehittäjinä, olisi pitänyt hukuttaa tai polttaa. Lisäksi hän nauroi kertoessaan, että venäläissotilaat raiskasivat iäkkäitä ukrainalaisia naisia vuoden 2022 hyökkäyksen aikana. Simonyan pidätti hänet myöhemmin, ja rikostutkinta aloitettiin. Professori Robert Orttungin George Washingtonin yliopistosta tekemässä tutkimuksessa todettiin, että RT käyttää inhimillisiä tarinoita ilman ideologista sisältöä houkutellakseen katsojia kanavilleen. Emäkieroa!
ellauri331.html on line 674: Sputnik ( venäläinen ääntäminen: [ˈsputnʲɪk] ; aiemmin Voice of Russia ja RIA Novosti, nimi johdettu venäjän sanasta спутник, "satelliitti") on Venäjän valtion omistama uutistoimisto ja radiolähetyspalvelu. Sen perusti Venäjän hallituksen omistama uutistoimisto Rossija Segodnya 10. marraskuuta 2014. Sputnikilla on pääkonttori Moskovassa (check), ja se ylläpitää alueellisia toimituksia Washingtonissa, DC:ssä, Kairossa, Pekingissä, Pariisissa, Berliinissä, Madridissa, Montevideossa ja Rio de Janeirossa. Sputnik kuvailee itseään globaaliin politiikkaan ja talouteen keskittyväksi ja kosiskelee kansainvälistä antianglosaxisista yleisöä. Taisin jo mainita, että Sputnikin oli tarkoitus tavoittaa maailmanlaajuinen yleisö, joka on "väsynyt yksinapaista maailmaa edistävästä aggressiivisesta propagandasta ja joka haluaa toisenlaisen näkökulman". Asema väittää, että se "näyttää kaiken". Vieraillessaan RT-televisioverkon Moskovan tukikohdassa vuonna 2013 presidentti Vladimir Putin sanoi, että sekä silloin tulevan Sputnik-toimiston että RT:n takana oli ajatus "murtaa anglosaksisten globaalien tietovirtojen monopoli". Ei sitä niin vain murreta, parahin Volodymyr! Huhtikuussa 2017 Sputnik allekirjoitti henkilöstövaihtosopimuksen Kiinan kommunistisen puolueen tabloidin Global Timesin kanssa. Haha, luuletko että siitä on mitään apua? Nehän kirjoittavat niillä kärpäsenkakkakirjaimillakin.
ellauri331.html on line 676: Marraskuusta 2017 lähtien Radio Sputnikia alettiin lähettää AM-lähetyksessä Washington DC:ssä, WZHF 1390 AM. Yhdysvaltain oikeusministeriö velvoitti amerikkalaisten asemien omistajien rekisteröitymään ulkomaiseksi agentiksi. Sputnik on kokonaan estetty omistamasta amerikkalaista radioasemaa liittovaltion viestintäkomission sääntöjen vuoksi, jotka estävät lähetysomaisuuden ulkomaisen omistuksen, vuoden 1934 fasistisessa viestintälaissa.
ellauri331.html on line 690: Vuodot johtivat väitteisiin puolueellisuudesta Bernie Sandersin presidentinvaalikampanjaa vastaan, mikä on ilmeisen ristiriidassa DNC:n johdon julkisesti ilmoittaman puolueettomuuden kanssa, sillä useat DNC:n työntekijät pilkkasivat avoimesti Sandersin kampanjaa ja keskustelivat tavoista edistää Hillary Clintonin nimitystä. Myöhemmin paljastettiin, että DNC:n ja Clintonin välillä oli ennen esivaaleja tehtyjä kiistanalaisia sopimuksia, jotka koskivat rahoitusjärjestelyjä sekä politiikan ja palkkauspäätösten hallintaa. Paljastukset saivat DNC:n puheenjohtajan Debbie Wasserman Schultzin eron ennen vuoden 2016 demokraattien kansalliskokousta. DNC esitti "muodollisen anteeksipyynnön" Bernie Sandersille ja hänen kannattajilleen "sähköpostissa tehdyistä anteeksiantamattomista huomautuksista", jotka eivät ollenkaan heijastaneet DNC:n "julkista sitoutumista puolueettomuuteen nimitysprosessin aikana". Kokouksen jälkeen DNC:n toimitusjohtaja Amy Dacey, talousjohtaja Brad Marshall ja viestintäjohtaja Luis Miranda erosivat myös kiistan seurauksena.
ellauri331.html on line 698: Varastettujen sähköpostien julkaisemisen jälkeen NSA:n ilmiantaja Edward Snowden kritisoi WikiLeaksia sen laajasta tietovuodosta ja kirjoitti, että "heidän vihamielisyys jopa vaatimatonta kuratointia kohtaan on virhe". Vittu Snowden oli vain kade Assangelle. Washington Post asetti vastakkain WikiLeaksin käytäntöjen ja Snowdenin NSA:ta koskevien tietojen paljastamisen välisen eron: vaikka Snowden työskenteli toimittajien kanssa tarkistaakseen asiakirjoja (joitakin salassa, jos se vaarantaisi kansallisen turvallisuuden), WikiLeaksin "radikaalimpi" lähestymistapa sisältää polkumyynnin. "valtavista, haettavissa olevista online-välimuistista, jossa on vain vähän – jos ollenkaan - ilmeisiä yrityksiä poistaa arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja". Washington Postin kolumnisti Anne Applebaum (jutku taas) kuvasi yksityiskohtaisesti muita Venäjän epävakautuskampanjoita Itä-Euroopan maissa.
ellauri331.html on line 700: 25. heinäkuuta 2016 Thomas Rid, Lontoon King´s Collegen turvallisuustutkimuksen professori ja Johns Hopkinsin yliopiston School for Advanced International Studiesin ulkopuolinen tutkija Washington DC:ssä (taskuprofessori vailla vertoa), teki oman yhteenvedon todisteista, osoittaaxeen Venäjän olevan kaiken takana. Hän päätteli, että nämä toimet heikensivät onnistuneesti "DNC:n kykyä käyttää oppositiotutkimustaan yllätyksenä Trumpia vastaan..." Hän kirjoittaa lisäksi, että monet maat suorittavat tietojen suodattamista poliittisista järjestöistä ja sitä pidetään laillisena tiedustelutyötä. "Mutta digitaalinen suodattaminen ja mahdollisesti manipuloitujen asiakirjojen julkaiseminen vapaalla hacktivismilla naamioituna ylittää suuren punaisen viivan ja muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen: autoritaarinen maa suoraan, mutta silti salaisesti yrittää sabotoida Yhdysvaltain vaaleja." Jos se maa edes olisi antiautotaarinen...
ellauri334.html on line 269: Was this worth your time? Absolutely not.
ellauri334.html on line 300:
“No such theory has been found in even the most voluminous and learned histories of economic theories, including J.A. Schumpeter’s monumental 1,260-page History of Economic Analysis. Yet this non-existent theory* has become the object of denunciations from the pages of the New York Times and the Washington Post to the political arena. It has been attacked by Professor Paul Krugman of Princeton and Professor Peter Corning of Stanford, among others, and similar attacks have been repeated as far away as India. It is a classic example of arguing against a caricature instead of confronting the argument actually made.”
xxx/ellauri086.html on line 226: Was this Article Helpful?
xxx/ellauri086.html on line 473: Was he there?
xxx/ellauri087.html on line 328:Was Milton Friedman gay? Is Elon Musk a Jew?
xxx/ellauri087.html on line 463: Eliot also alludes to the lines near the end of Marvell's poem, "Let us roll all our strength and all / Our sweetness up into one ball", with his lines, "To have squeezed the universe into a ball / To roll it toward some overwhelming question," as Prufrock questions whether or not such an act of daring would have been worth it. Eliot returns to Marvell in The Waste Land with the lines "But at my back in a cold blast I hear / The rattle of the bones" (Part III, line 185) and "But at my back from time to time I hear / The sound of horns and motors" (Part III, line 196).
xxx/ellauri103.html on line 248: Behold, the reviewer in the Washington Post, who groundlessly accused this book of being “racist” because it doesn’t toe a strict Democratic Party line in its political outlook, described the scene thus: “The Mandibles are white. Luella, the single African American in the family, arrives in Brooklyn incontinent and demented. She needs to be physically restrained. As their fortunes become ever more dire and the family assembles for a perilous trek through the streets of lawless New York, she’s held at the end of a leash. If The Mandibles is ever made into a film, my suggestion is that this image not be employed for the movie poster.” Your author, by implication, yearns to bring back slavery. Failing that, she does the best to poke fictive fun at a fictive member of the underprivileged race. Nobody laugh?
xxx/ellauri103.html on line 346: My own mother, as we walked away from the tent, suggested that perhaps I was being too sensitive. Perhaps … or perhaps that is the result of decades of being told to be quiet, and accept our place. So our conversation then turned to intent. What was Shriver’s intent when she chose to discuss her distaste for the concept of cultural appropriation? Was it to build bridges, to further our intellect, to broaden horizons of what is possible?
xxx/ellauri103.html on line 593: ILRF on Washington DCssä josta piti tulla USAn 53s osavaltio, izenäinen suo.
xxx/ellauri120.html on line 353: In Petronius's Satyricon, Trimalchus (pro Trimalchio) finds her shriveled to a tiny lump and kept alive in a jar. He asks her, "Sibyl, what do you want?" (in Greek, Σίβυλλα τί θέλεις; pronounced more or less "Sibylla, ti theleis"). She replies, "I want to die" (in Greek, ἀποθανεῖν θέλω, pronounced "apothanein thelo"). I learned this, as you did, not from reading the Satyricon, but from beating T S Eliot's The Waste Land to death in my English Lit class.
xxx/ellauri120.html on line 355: Opin ton Pentti Kaariposken jostain käännöskirjasta. Se oli varmaan just toi homorunoilija Thomas "Steariinikynttilä" Eliotin sitaatti kirjassa Rakentamaton tontti. Olen osannut sen tosi kauan. Tota Huhtikuu on kuukausista julmin - kohtaa käytin vuosikaudet käännösteknologian kurssitehtävänä. Käänsin sen Googlella ja panin opiskelijat arvioimaan tulosta. Ei ollut hääppönen. Kaariposki näyttää kääntäneen myös Philip Rothin kohukirjan Portnoyn tauti. Vittu tolla Phillulla ei ollut kuin 1 tarina, Phillu Rothin autofiktio. Vois vielä lukea sen huonoimman kirjan jossa ei ole yhtään jutkua, ton When She Was Good.
xxx/ellauri122.html on line 657:Was soll bloß werden?
xxx/ellauri122.html on line 1031: But is Barbie really that great of a role model? Was she really portraying true feminism or displaying the “right” way to look? Were these impressionable young girls learning an independent way of life or a body figure which should be modeled? If Barbie was paving the “new” way of life, then why was she so goddamn skinny? We liberated U.S. women weigh 3x more in our 10 gallon panties.
xxx/ellauri125.html on line 287: The Realest Rap Lyrics About Fatherhood? All The Changes To Kanye’s ‘The Life Of Pablo’. For The Record: Is Kanye West’s ‘Jesus Is King’ Good Or Bad? Paul McCartney Didn’t Realize He Was Creating Songs When He Recorded With Kanye West!
xxx/ellauri125.html on line 437: his novel “When She Was Good,” published the previous year, was based on her.) In
xxx/ellauri125.html on line 780: On August 18, the couple's only child, a daughter, Frances Bean Cobain, was born in Los Angeles. The couple relocated to Carnation, Washington and then to Seattle.
xxx/ellauri125.html on line 793: In January 1995, Love was arrested in Melbourne for disrupting a Qantas flight after getting into an argument with a stewardess.[163] On July 4, 1995, at the Lollapalooza Festival in George, Washington, Love threw a lit cigarette at musician Kathleen Hanna before punching her in the face, alleging that Hanna had made a joke about her pleaded guilty to an assault charge and was sentenced to anger management classed. In November 1995, two male teenagers sued Love for allegedly punching them during a Hole concert in Orlando, Florida in March 1995. The judge dismissed the case on grounds that the teens "weren't exposed to any greater amount of violence than could reasonably be expected at an alternative rock concert". Love later said she had little memory of 1994–1995, as she had been using large quantities of heroin and Rohypnol at the time. Mullakin on noista vuosista hämärähköt muistot, paizi että muutettiin Ilmattarentielle.
xxx/ellauri127.html on line 500: 9. Late in the novel, Nathan discovers that Faunia had kept a diary and that “the illiteracy had been an act, something she decided her situation demanded” [p. 297]. Why did Faunia feign illiteracy? Was there any reason why she chose this flaw in lieu of others? What are the implications of her secret?
xxx/ellauri127.html on line 778: Cockney poet Keats was compared to Milton who lived and worked at London's Mermaid Tavern. Coincidentally, his father, Thomas worked as a barman in London's Hoop and Swan Pub until passing in 1804. It is clear John Keats is making a universal statement about poets and the message is associated to lively pub life and drink. The phrase, "new old sign," indicates he recognizes similarities between himself and Milton. Milton vanha kuu pois pyllisti, uusvanha nousee tilalle. Was he a sodomite like Little John? Was he also one of the men in tights?
xxx/ellauri128.html on line 204: Neben anderen Liebeleien erlebte Rahel Robert, die sehr kritisch über die bürgerliche Ehe zwischen Mann und Frau dachte, auch das Scheitern ihres Verlöbnisses mit dem spanischen Gesandten Rafael Eugenio Rufino d’Urquijo Ybaizal y Taborga (1769–1839), der sie mit Streitszenen quälte. Was d’Urquijo betrifft, den sie als unbeherrscht und eifersüchtig erlebt hatte, trug sie ihm nichts nach: „Er hat mich zu sehr, zu oft, und immerweg beleidigt; gut bin ich ihm auch“, schrieb sie an Karl August Varnhagen, mit dem sie inzwischen seit fünf Jahren verlobt war. Am 15. Juli 1814 heiratete d’Urquijo in Berlin Louise von Fuchs (1792–1862); neun Wochen später, am 27. September, heiratete Rahel Robert, ebenfalls wieder in Berlin, den vierzehn Jahre jüngeren Diplomaten, Historiker und Publizisten Varnhagen, der in Österreich den Namenszusatz seiner adligen Vorfahren „von Ense“ angenommen hatte. Das geschah zu einer Zeit, als er noch Gefahr lief, als gebürtiger Düsseldorfer von Napoleons Truppen rekrutiert zu werden. Später wurde der Adelstitel, den beide Ehepartner trugen, durch ein Patent des preußischen Königs Friedrich Wilhelm III. bestätigt. Kurz zuvor, am 23. September, war Rahel zum evangelischen Christentum konvertiert. Bei der Hochzeit war der gemeinsame Freund Friedrich de la Motte Fouqué zugegen.
xxx/ellauri128.html on line 570: „Das Wasser rann mit Zasch und Zisch“ (Der Walfafisch)
xxx/ellauri129.html on line 820:Washington_Irving" title="Washington Irving">Washington Irving
xxx/ellauri137.html on line 372: (New York: Ives Washburn, 1931)
xxx/ellauri138.html on line 72: Emanuel James Rohn (September 17, 1930 – December 5, 2009) professionally known as Jim Rohn, was an American entrepreneur, author and motivational speaker. Emanuel James "Jim" Rohn was born in Yakima, Washington, to Emmanuel and Clara Rohn. The Rohns owned and worked a farm in Caldwell, Idaho, where Jim grew up to a narcissist prick, being the only child.
xxx/ellauri149.html on line 368: Gene Siskel of the Chicago Tribune gave the film two-and-a-half stars out of four and called the music "more than fine," but found the character of Jesus "so confused, so shapeless, the film cannot succeed in any meaningful way." Siskel also agreed with the accusations of the film being anti-Semitic. Charles Champlin of the Los Angeles Times wrote, "The faults are relative, the costs of an admirable seeking after excellence, and the many strong scenes, visually and dramatically, in 'Superstar' have remarkable impact: the chaos of the temple, the clawing lepers, the rubrics of the crucifixion itself." Gary Arnold of The Washington Post panned the film as "a work of kitsch" that "does nothing for Christianity except to commercialize it.
xxx/ellauri157.html on line 605: Die philosophische Anthropologie entstand trotz starkem Widerstand und tiefer geschichtlicher Verwurzelung als eigenständige Richtung der Philosophie im ersten Drittel des 20. Jahrhunderts und führte stärker als in der bisherigen philosophischen Tradition die Diskussion um den ganzen Menschen sowie seine Position und seinen Sinn in der Welt. In der Nachfolge von Max Scheler (1874–1928) und Helmuth Plessner (1892–1985) könnten hier „drei Linien in der Konkretisierung unterschieden werden“: die von Karl Jaspers (1883–1969), geprägt von Søren Kierkegaard (1813–1855) („Existenzphilosophie“), die Schule von Martin Heidegger (1889–1976) als Nachfolge von u. a. Edmund Husserl (1859–1938) („Phänomenologie“) und „die Strömung des französischen Existentialismus, vorrangig geprägt durch Jean-Paul Sartre (1905–1980)“ (Beck 1991: 17). Allesamt ekliche solipsistisch-narzissistische Formen von Idealismus. Eine andere wesentliche Eigenschaft der neueren philosophischen Anthropologie war die epochale Entdeckung des anderen als Person und die Überwindung des ausschließlichen Subjekt-Objekt-Bezuges mit genau ebenso solipsistischem Ich-Du-Denken. Und der Sinn nun wieder. Warum können die idealistischen Philosophen sich nicht damit vergnügen dass es keinen Sinn für sie gibt, dass sie total sinnlos sind? Was ist nun so schwer damit? Ich weiss, weil sie narzissistich sind.
xxx/ellauri165.html on line 482: His Masters Voicen napalmpommituxesta pahastuneet noidat sanoo että niillä on vielä maistraatin kanssa oma oikeus käytävä. Mixi oikeuden tunnuxet on punnuxet? Koska kyseessä on reviirien jako uudestaan ja vääryyxien maxu takaisin samalla mitalla eli kosto. Puntit tasoihin. Quanto costa? Was kosten Sie? Olen velkaa. Ilmatteexi? Kiitos vaan, kost jumala. Dark matterista tehdyt bisnesenkelit sanoi työnsä motiivixi saman: vengeance. Vengeance tulee sanoista vis ja dicere. Eli voimannäyttöä: rettelöintiä oikeudessa, kostoa ja lunastusta. Kaikenlaista maxuliikennettä. Vittu nää apinat on kovia kauppamiehiä. Ihan mahottomia.
xxx/ellauri167.html on line 427: Tämän suunnitelman tavoitteena olisi kapitalismin ja autoritarismin hallitsema Uusi maailmanjärjestys. Jotkut uskovat illuminatien siksi manipuloivan valuuttoja, maailman osakemarkkinoita ja vaaleja sekä järjestävän salamurhia. Yhdysvaltain dollarissa olevan pyramidin ja silmän on väitetty olevan illuminatien symboli. Jotkut uskovat illuminatien olevan avaruusolentoja. Illuminatien myöhemmästä toiminnasta eikä niiden lentohärveleistä ole kuitenkaan mitään viitteitä. Mutta kyllä Washingtonin kampaus on aika lailla samaa tyyliä kuin Weishauptilla!
xxx/ellauri167.html on line 433: George Washington was distrustful of the Illuminati while Thomas Jefferson supported Weishaupt and his cause.
xxx/ellauri167.html on line 440: In August 1798, George Washington received a letter as well as a copy of John Robison’s Proofs of a Conspiracy from George Snyder. This led to a brief exchange between the two men. Luckily the insect-looking Historians were on the ball and wrote them down.
xxx/ellauri167.html on line 443: George Washington was distrustful of the Illuminati while Thomas Jefferson supported Weishaupt and his cause.
xxx/ellauri167.html on line 445:Bavarian Illuminati and George Washington
xxx/ellauri167.html on line 447: There are three letters mentioning the Bavarian Illuminati written by George Washington to George Washington Snyder in response to a August, 1798 letter which came with a copy of John Robison’s anti- Illuminati book, Proofs of Conspiracy. The book itself was found in Washington’s library at his death.
xxx/ellauri167.html on line 448: Here is the Washington-Snyder exchange from various US government archives:
xxx/ellauri167.html on line 466: Not sure of who exactly Snyder was or what his intentions were, Washington wrote back on September 25, 1798:
xxx/ellauri167.html on line 482: To which Washington replied:
xxx/ellauri167.html on line 486: I am, &c. G. Washington.”
xxx/ellauri167.html on line 488: Having now received Washington’s initial reply, Snyder wrote back on October 17:
xxx/ellauri167.html on line 500: Surely realizing that Snyder was probably a little nut, Washington wrote his “This will be my last post on this thread” letter to Snyder strongly hinting that he was a busy man. (Note: Washington was the richest man in the United States and the richest US President in history):
xxx/ellauri167.html on line 503: George Washington, Master Mason
xxx/ellauri167.html on line 513: This letter was the last in the Snyder-Washington exchange. Washington remained a lifelong Freemason and received a Masonic burial at his death.
xxx/ellauri167.html on line 552: Most famously, a passage from Robert Anton Wilson and Robert Shea’s The Eye in the Pyramid, the first book of The Illuminatus! Trilogy, describes Adam Weishaupt killing off George Washington and taking his place as President of the United States:
xxx/ellauri167.html on line 554: No historian knows what happened to Adam Weishaupt after he was exiled from Bavaria in 1785, and entries in “Washington’s” diary after that date frequently refer to the hemp crop at Mount Vernon.
xxx/ellauri167.html on line 556: The possibility that Adam Weishaupt killed George Washington and took his place, serving as our first President for two terms, is now confirmed. . . . The two main colors of the American flag are, excluding a small patch of blue in one corner, red and white: these are also the official colors of the Hashishim. The flag and the Illuminati pyramid both have thirteen horizontal divisions: thirteen is, of course, the traditional code for marijuana . . . and is still used in that sense by Hell’s Angels among others.
xxx/ellauri167.html on line 558: Now, “Washington” formed the Federalist party. The other major party in those days, The Democratic Republicans, was formed by Thomas Jefferson [and] there are grounds for accepting the testimony of the Reverend Jedediah Morse of Charleston, who accused Jefferson of being an Illuminati agent. Thus, even at the dawn of our government, it was the democratic party that was the Illuminati front. …
xxx/ellauri167.html on line 566:How 'Fake News' Was Born
xxx/ellauri168.html on line 325: Voidaan tehdä matka Washington D.C:n harmaan hallituksen pakettiautolla joka palvelee sukkulana Suitland Annexiin, jonne hallituksen salaisuudet on haudattu mukaanlukien tutkimuspaperit jotka on saatu natsien mielenhallinta-tutkijoilta. Suurin osa Mengelen keskitysleiri-tutkimuksista on edelleen salaisia. Suurin osa siitä käsittelee mielenhallintaa. Tutkija voi vierailla ylimmässä kerroksessa mutta maanalaisissa kerroksissa ovat todelliset salaisuudet. Todelliset salaisuudet ovat miljoonien paperiarkkien joukossa joita säilytetään räjähdyksen kestävien ovien takana. Siellä on kymmeniä hylly-kilometrejä kuippusalaisia kansioita joihin ainoastaan harvoilla etuoikeutetuilla -- luokitus "C3" tai "MJ" -- on oikeus päästä käsiksi. Jokaisella näistä, jotka minä tunnen, on yhteys Illuminatiin. Jokaisella maanlaisella alueella Suitland Annexissa on omat sisäänpääsy-koodinsa jotka ainoastaan vihkiytyneet tuntevat. Useimmat OSS:n kansiot on tuhottu, muutamat on jätetty jäljelle ja tärkeimmät nimetty uudelleen -- näin luotettavan brittiläisen tiedustelupalvelun agentin mukaan.
xxx/ellauri178.html on line 84: Vitun Dickstein. Ruozalaiset tytöt hoitavat perinteisesti telttajutkun 1. ja 2. vaimon hommelit, keskuslämmityskattila ja hella. kuin Lea ja Raakel tai Martta ja Maria. Was Kafka regularly able to have an erection? Fuck no.
xxx/ellauri178.html on line 183: Sometimes the sky is overcast ... And I am feeling blue... And as the hours wander by... I know not what to do... And sometimes there is tragedy . . . To meet me at the door... And I must wonder whether life . . . Is worth my fighting for ... always there is some way out... And I have come to know ... That brighter things will comfort me ... In just a day or so .. And I have learned that what is past . . . Was purposeful and good. But in my bed of bitterness ... It was misunderstood... There is a certain destiny...! In every human quest .. Because when anything goes wrong... It happens for the best.
xxx/ellauri179.html on line 75: Wasn't it yesterday when they were small?
xxx/ellauri179.html on line 566: “I've known boxers. Was he any good?”
xxx/ellauri179.html on line 982:Was Hemingway a racist?
xxx/ellauri186.html on line 215:It’s not that we have a short time to live but that we waste a lot of it. (Sorry, I said it already. Waste of time.)
xxx/ellauri186.html on line 803: a) Good reasons existed for rejection of canonicity for the spurious book. The book failed to meet the 5 requirements for canonicity: 1) apostolic authority (Was it written by the apostles or early eye witness news?), 2) orthodoxy (Does it line up with clear OT and NT teachings?), 3) antiquity (Has it been used within the covenant community for an extended period of time?), 4) inspiration, (Does the book make a tangible and testable claim of divine inspiration?) and 5) usage (Was it accepted by the catholic church at large?). 6) The early Church also viewed their discussions and debates surrounding the issues of canonicity as being directed and superintended by God. The determinations and deliberations concerning the canon were in some sense within the will and superintending of God working through his church.
xxx/ellauri193.html on line 722: A member of the public Waseela Jardine, who asked the committee review section 11 of the Constitution in order to provide for the death penalty, said a return of capital punishment would reduce the number of senseless murders and rapes, and added that it was unfair for murderers and rapists to relax in jail and secure parole for good behaviour, when considering the bizarre number of women and children that are being sexually molested.
xxx/ellauri193.html on line 764: 467 convicted murderers in 18 prisons (urban and rural) in all 9 provinces of our country, located by the South African Department of Correctional Services (DCS), completed a questionnaire, approved by this department. 392 men and 75 women were interviewed before completing their questionnaires. The latter consisted of questions regarding general information such as age, race group, gender, and length of sentence. The first question focussed on: (1.a.1) What was your motive for committing murder (jealousy, spite, anger, thoughtlessness, money, or anything else - that had to be indicated)? (1.a.2) Were you exposed to violence shortly before committing murder (electronic media, or any other type of violence – that had to be indicated)? (1.b) Which of the following contributing factors played a role in the commitment of the murder (drugs, alcohol, or both)? (1.c) Was the murder premeditated or committed impulsively? The second question focussed on: (2.a) Do you think capital punishment would be a deterrent to committing serious crimes? (2.b) And in your specific case: Do you think capital punishment would have been a deterrent to committing murder? Question three (3) asked: Was the victim known to you? By name, sight, or not at all? Question four was interested in: (4.a) Are you currently involved in a rehabilitation program. And (4.b): If you are currently involved in a rehabilitation program, do you think this program is helpful, and if yes, in which ways? The last question (5) focussed on: Will you murder again? In gaol or after you have been released?
xxx/ellauri193.html on line 826: From the practice of slavery, when black people were considered the property of others and put to sleep like dogs at will, to this day, racial discrimination undoubtedly plays a role in the application of the death penalty. Race is more likely to affect death sentencing than smoking affects the likelihood of dying from heart disease. Jurors in Washington state they are three times more likely to recommend a death sentence for a black defendant than for a white defendant in a similar case. Such jurors are also likely to be heavy smokers and white.
xxx/ellauri199.html on line 325: Phillis Wheatley was both the second published African-American poet and first published African-American woman. Born in Senegambia, she was sold into slavery at the age of 7 and transported to North America. She was purchased by the Wheatley family of Boston, who taught her to read and write, and encouraged her poetry when they saw her talent. The publication of her Poems on Various Subjects, Religious and Moral brought her fame both in England and the American colonies; figures such as George Washington praised her work. During Wheatley´s visit to England with her master´s son, the African-American poet Jupiter Hammon praised her work in his own poem. Wheatley was emancipated after the death of her master John Wheatley. She married soon after. Two of her children died as infants. After her husband was imprisoned for debt in 1784, Wheatley fell into poverty and died of illness, quickly followed by the death of her surviving infant son. Whom did she marry? Was it Wheatley Jr, or perhaps Neptune Hammon?
xxx/ellauri202.html on line 323:Was Hitler Jewish? Inside The Curious Conspiracy Theory
xxx/ellauri202.html on line 331: Was Hitler Jewish? Wikimedia Commons Rumors of Adolf Hitler’s alleged Jewish ancestry have circulated since the end of World War II.
xxx/ellauri202.html on line 335: Historians have since battled to uncover the truth. Was Hitler actually Jewish? Or was Frank’s claim a last-gasp attempt at notoriety before he died? Let’s take a look at the peculiar conspiracy theory.
xxx/ellauri202.html on line 336: Was Adolf Hitler Jewish?
xxx/ellauri202.html on line 393:Was Adolf Hitler Jewish? Who cares (except Nazis and the Jews)?
xxx/ellauri208.html on line 1017: Eevan mielestä tonttu Iki-Iäkäs on vertaansa hakeva kusipää. Aatun mielestä se on hieno mies. Jo tästä nähdään kumman sukupuolen Jumalasta on koko ajan kyse. Aatu marisee kun se on köyhtynyt keppikerjäläisexi yxkax. Aatun kurkkukärryt kaatuvat. Vähän uskaltautuu Aatu sättimäänkin Nasse setää kun ei kukaan muu ole kuulolla. Ei pitäs laskea jonkun pahan Nasse-sedän varaan. Hullua että Aatulla on koko aika smokki päällä. Herran mokki ja rakki. Aatu haukkuu Eevan pataluhaxi ja leppyy sitten: Wash some cucumbers for supper. En voi. Mixet voi? Siellä on jo kuuensaan kurkku.
xxx/ellauri215.html on line 378: Ukraine declared what it wanted in the Orange revolution in 2003-2004 with the Maidan demonstrations (never mind the parliament), with the dignity demonstrations, with the creamy arse demonstrations; and, the last thing that Ukraine should do at this stage or should have done in the beginning would have been to give up. Just like the Washington demonstrations proved whom the yankees want for president.
xxx/ellauri218.html on line 477: During the two years after the New York City and Memphis strikes, sanitation workers in Baltimore, Md.; Washington, D.C.; Charlotte, N.C.; Atlanta, Ga.; Miami and St. Petersburg, Fla.; and Corpus Christi, Texas, all went out on strike.
xxx/ellauri224.html on line 59: Se oli nääsnääs ensimmäinen tähti jonka Smore näki nakkena. Leigh Taylor-Young nudity facts: she was last seen naked 51 years ago at the age of 27. Nude pictures are from movie The Horsemen (1971). Her first nude pictures are from a movie The Big Bounce (1969) when she was 25 years old. Was on TV Series Beverly Hills, 90210. Was on TV Series Dallas.
xxx/ellauri224.html on line 67: SYNTYMÄPAIKKA: Washington, D.C., US
xxx/ellauri224.html on line 365: Eliot was in love three times (not counting the catamites), and each of those loves became events in his artistic and spiritual lives – and two of the women involved were massively the worse for it. Vivien Eliot was a difficult woman, yet Eliot – who had connived at her affair with Bertrand Russell – treated her, with the agreement of his spiritual advisers, with a coldness that helped break her spirit, perhaps her mind. Emily Hale was the woman he deserted for Vivien; she spent her life at his encouragement waiting for Vivien to die, and it was in her presence that he had some of his deepest moments of spiritual intensity – yet she was eventually dismissed from his life with equal coldness. They were both central to his greatest works: Vivien to The Waste Land and Emily to much of The Four Quartets.
xxx/ellauri224.html on line 614: Levy was an intern at the Federal Bureau of Prisons in 2001 when she disappeared while jogging. Her remains were found a year later in a remote area of the Washington, D.C., Rock Creek Park.
xxx/ellauri224.html on line 617: Despite his denials, Gary’s ties to Chandra’s case ultimately caused his political career to crumble. In 2002, he lost his house seat — just mere weeks after Chandra’s remains were discovered in Washington, D.C.’s Rock Creek Park. Gary then moved to Arizona, where he opened several Baskin-Robbins stores. However, his venture in the ice cream business was cut short in 2012, when his franchises reportedly closed.
xxx/ellauri225.html on line 181: Was_Here_-_Washington_DC_WWII_Memorial.jpg/300px-Kilroy_Was_Here_-_Washington_DC_WWII_Memorial.jpg" />
xxx/ellauri225.html on line 308: Warren Rochelle lives and writes in Charlottesville, VA. He retired from the University of Mary Washington in 2020, after 20 years of teaching English. He earned a BA in English from the University of North Carolina at Chapel Hill in 1977, followed by an MS in library science at Columbia University in 1978. After eleven years as a school librarian, he returned to school to earn his MFA in 1991, followed by his PhD in 1997, both from UNC Greensboro.
xxx/ellauri225.html on line 384: Provoked and inspired by T. S. Eliot, Crane wrote modernist poetry that was difficult, highly stylized, and ambitious in its scope. In his most ambitious work, The Bridge, Crane sought to write an epic poem, in the vein of The Waste Land, that expressed a more optimistic view of modern, urban culture than the one that he found in Eliot´s work. But he FAILED! In the years following his suicide at the age of 32, Crane has been hailed by playwrights, poets, and literary critics alike (including Robert Lowell, Derek Walcott, Tennessee Williams, and Harold Bloom), as being one of the most influential poets of his generation.
xxx/ellauri225.html on line 392: "Faustus and Helen" was part of a larger artistic struggle to meet modernity with something more than despair. Crane identified T. S. Eliot with that kind of despair, and while he acknowledged the greatness of The Waste Land, he also said it was "so damned dead", an impasse, and characterized by a refusal to see "certain spiritual events and possibilities" Crane´s self-appointed work would be to bring those spiritual events and possibilities to poetic life, and so create "a mystical synthesis of America". But he FAILED!
xxx/ellauri225.html on line 400: His ambition to synthesize America was expressed in The Bridge (1930), intended to be an uplifting counter to Eliot's The Waste Land. The Brooklyn Bridge is both the poem's central symbol and its poetic starting point. He kinda wanted to pick up where Wilt with is Brooklyn Ferry got off the boat.
xxx/ellauri227.html on line 156: Ann Rae Rule (née Stackhouse; October 22, 1931 – July 26, 2015) was an American author of true crime books and articles. She is best known for The Stranger Beside Me (1980), about the serial killer Al Bundy, with whom Rule worked and whom she considered a friend, but was later revealed to be a murderer. Rule is also known for her book Small Sacrifices, about Oregon child murderer Diane Downs. Many of Rule's books center on murder cases that occurred in the Pacific Northwest and her adopted home state of Washington.
xxx/ellauri229.html on line 171: Michael Kandel was a Fulbright student in Poland, 1966-67; taught Russian literature at George Washington University; received his PhD in Slavic at Indiana University; translated Polish writer Stanislaw Lem for Harcourt; wrote a few articles on Lem; worked as an editor at Harcourt, where he acquired authors Jonathan Lethem, Ursula K. Le Guin, James Morrow, and others; has written science fiction, short stories, and a few novels (Bantam, St. Martin´s); and is presently an editor at the Modern Language Association. He is the editor and translator of the anthology A Polish Book of Monsters.
xxx/ellauri230.html on line 298: In October 1921, Koo was reassigned as the Chinese minister in Washington. Koo was to represent China at the Washington conference, hence his sudden reassignment to Washington just after his arrival in London.
xxx/ellauri230.html on line 300: The Washington conference proved to be Koo's triumph as the conference ended with Japan renouncing its claims to the Shandong and the attending powers all signing the Nine-Power Treaty affirming the independence of China. After the conference, Koo changed his name to Washington Koo and returned to China a national hero.
xxx/ellauri230.html on line 442: Japanin armeija käytti Nikolajevin tapausta perustellakseen jälkikäteen Sahalinin miehitystä. Pian pidetyssä Washingtonin konferenssissa japanilainen edustaja Baron Shide-Hara perusteli Sahalinin alueen miehitystä seuraavasti:
xxx/ellauri232.html on line 176: Holocaustforscher dagegen waren nicht amüsiert. Ihre mehrheitliche Ansicht formulierte Reinhard Rürup zugespitzt so: „Was an den Thesen des Buches richtig ist, ist nicht neu, und was neu ist, ist nicht richtig.“
xxx/ellauri234.html on line 239: Tietenkin sota on maanvaiva ja kirous, johon sisältyvät kaikki maanvaivat ja kiroukset, kuten Voltaire sanoo. Tietenkin sodat ovat vihaa, murhaa, valhetta ja petosta, hätää ja kuolemaa, väkevän ylimielisyyttä ja heikon nöyryytystä, kuten Sakari Topelius sanoo. Tietenkin yhdyn Yrjö Washingtonin lauseeseen: Ensimmäinen toivomukseni on nähdä sota, tuo ihmiskunnan rutto, poistetuksi maan päältä.
xxx/ellauri234.html on line 487: Indeed if I could I would rather not have any children. Was almost 30-years old when I did. The issue was the bitch of a partner I chose - not the children. Most of their childhood was complete misery for them but I won’t get those great years back. I kept in a good shape and whacked them well and right to the best of my ability. They are all successful adults now. They are grateful that we are not close at all these days, and I’m living and learning to be OK with that.
xxx/ellauri235.html on line 448: During World War II Forester moved to the United States where he wrote propaganda to encourage the country to join the Allies, and eventually settled in Berkeley, California; while living in Washington, D.C., he met a young British intelligence officer named Roald Dahl, of whose experiences in the RAF he had heard word, and encouraged him to write about them. In 1947, he secretly married a woman named Dorothy Foster. He suffered extensively from arteriosclerosis later in life.
xxx/ellauri235.html on line 857: In March 1920, the ICC had Eben Moody Boynton, the inventor of the Boynton Bicycle Railroad, committed as a lunatic to an asylum in Washington, D.C. Boynton's monorail electric light rail system, it was reported, had the potential to revolutionize transportation, superseding then-current train travel. ICC officials said that they had Boynton committed because he was "worrying them to death" in his promotion of the bicycle railroad. Based on his own testimony and that of a Massachusetts congressman, Boynton won release on May 28, 1920, overcoming testimony of the ICC's chief clerk that Boynton was virtually a daily visitor at ICC offices, seeking Commission adoption of his proposal to revolutionize the railroad industry. CS Forester's bicyclist son John would have applauded Boynton's invention.
xxx/ellauri237.html on line 209: Toinen kirja Totisesta christillisydestä; kuinga Christuxen miehuden ottaminen, rakkaus, nöyrys, siweys, kärsiwäisys, kärsiminen, risti, pilkka ja kuolema on meidän lääkityxemme elämämme lähde, peili, ojennus nuora ja elämän kirjamme. Ja kuinka oikian kristityn uskolla, rukouxella, kärsiwäisydellä, Jumala sanalla ja taiwallisen lohdutuxen kautta tulee woitta synnin, kuoleman, perkelen, helwetin, mailman ja kaikkinaiset ristit ja waiwat, joka kaikki tyyni tapahtuu meisä Jesuxen Christuxen ja Hänen woimansa, wäkevydensä ja woittonsa kautta. Suom. Henrik Renqvist. Helsinki, G. O. Wasenius2 1835. Muita painoksia Helsinki 1843, Porvoo 1855, Helsinki 1887 (yhd. 1. kirjan kanssa), Suolahti 1976[11].
xxx/ellauri237.html on line 245: 2Wasenius, G. O.">Gustaf Otto Wasenius (1789 - 1852) oli kirjakauppias, kustantaja, ja potaskatehtailija.
xxx/ellauri237.html on line 246: G. O. Waseniuksen jälkimaine perustuu paljolti hänen nimeään kantaneeseen, Helsingin Esplanadilla vuoteen 1969 asti toimineeseen kirjakauppaan. Omana aikanaan hänet tunnettiin myös kustantajana, jonka julkaisema Helsingfors Tidningar -lehti sai suuren suosion. Vanhemmilla päivillään hän luopui niin kirjakaupasta kuin kirjapainostakin, osti tupakka- ja paperitehtaan sekä keskittyi maanviljelyyn.
xxx/ellauri237.html on line 248: Gustaf Otto Wasenius syntyi Ranskan suuren vallankumouksen aikaan, ja hänen nuorin lapsensa Valfrid Vasenius tuli maailmaan Euroopan hulluna vuonna 1848. Luvuissa on sattuvaa symboliikkaa, sillä Waseniuksen elämän keskeisenä pyrkimyksenä oli hulluttelu, ja pojastakin tuli kaiken mahdollisen dissipaation puolestapuhuja. Framåtanda (eteenpäin pyrkimisen halu) oli se käsite, jota G. O. Wasenius kernaasti käytti iskusanana muuten karun asiallisissa kirjeissään. Myös aikalaiset puhuivat Waseniuksesta levottomana eteenpäinpyrkijänä, jolla oli aina tuhat rautaa tulessa. Ajalle tyypillisesti hän ei tehnyt suurtakaan eroa henkilökohtaisen taloudellisen edistyksen ja yhteisen hyvän välillä ja lahjoitti rikastuttuaan sikana yhteisestä laarista suuria summia uutta luovan hengenviljelyn hyväksi. 1800-luvun Suomessa hyvin varustettu kirjakauppa ja korkeatasoinen kirjapaino olivat sekä liikeyrityksiä että kulttuuri-instituutioita.
xxx/ellauri237.html on line 250: G. O. Wasenius polveutui jo 1700-luvun alkupuolella Hämeenlinnassa vaikuttaneesta Waseniusten porvarissuvusta. Hänen isänsä kuoli 1797, mutta äiti jatkoi perheen kauppaliikettä ilmeisesti menestyen, sillä kaikki kolme aikuiseksi elänyttä poikaa lähetettiin 1800-luvun alussa harjoittamaan opintoja Turun akatemiaan. Gustaf Otto Wasenius ei kuitenkaan opiskellut pitkään vaan ryhtyi lukuisten merimatkojen jälkeen hoitamaan äitinsä kauppaliikettä. Hänen vanhemmista veljistään sen sijaan kasvoi monipuolisesti sivistyneitä virkamiehiä. Heistä Adolf Johan Waseniuksella oli osuutensa kauppiasveljen siirtymisessä uuteen pääkaupunkiin; hän toimi esittelijäsihteerinä senaatissa, ja G. O. Waseniuksen muuttaessa 1817 Helsinkiin oli myös senaatin muutto uuteen pääkaupunkiin jo tiedossa. G. O. Waseniuksen päiväkirjamerkinnöistä selviää, että hän solmi veljen välityksellä innokkaasti tuttavuuksia senaatin virkamiehiin ja haki myöhemmin kirjakauppiaana aktiivisesti yhteyksiä yliopistomaailmaan. Yhteydenpidosta ja liikesuhteista näihin kaupungin keskeisiin instituutioihin tulikin Waseniuksen menestyksen avain. Ennen pitkää hänestä tuli tavarantoimittaja senaattiin, yliopiston kirjakauppias ja monen yliopistonopettajan kustantaja. Näpit syvällä yhteisessä laarissa.
xxx/ellauri237.html on line 252: Wasenius aloitti Helsingissä suhteellisen pienellä rihkamakaupalla, mutta siirtyi pian laajempiin ympyröihin. Jo 1822 hän oli kaupunginvanhimpien esimies sekä Ruotsin ja Norjan varakonsuli. Wasenius loi alkuvarallisuutensa tuomalla viljaa Venäjältä ja Baltiasta, mutta jo 1820-luvulla hän alkoi etsiä viljakaupan rinnalle uusia liiketoimia. Hän matkusteli ulkomailla ja etsi tietoisesti "tulevaisuuden alaa", joka löytyi kirjakaupasta, kirjapainosta ja sanomalehden kustantamisesta. Kirjakaupan perustaminen 1823 oli eräänlainen uhkayritys, samoin 1826 perustamisoikeutensa saanut kirjapaino, sillä kaupunki oli pieni ja yliopisto edelleen Turussa. Yliopiston muutettua Helsinkiin 1828 asiakaskunta laajeni huomattavasti. Yliopiston kirjakauppiaan arvon Wasenius onnistui saamaan 1834, jolloin hänen kirjakauppansa oli jo koko maan suurin. Kirjapaino toimi Waseniuksen kauppiastalossa Etelärannassa ja kirjakauppa Senaatintorin varrella.
xxx/ellauri237.html on line 254: Kirjakauppiaat laajensivat usein luontevasti toimintaansa kustannustoimintaan. Waseniuksen painon tärkeimmäksi ja kannattavimmaksi tuotteeksi tuli hänen 1829 perustamansa Helsingfors Tidningar. Koko maassa oli tuolloin vain muutamia sanomalehtiä, ja Helsingissä ilmestyi ainoastaan senaatin virallinen äänitorvi Finlands Allmänna Tidning. Helsingfors Tidningar edusti Suomessa uudenlaista lehtityyppiä. Waseniuksen mielestä lukeva yleisö kaipasi ennen muuta kotimaisia uutisia ja helposti sulavaa ajanvietettä, ja juuri näitä suomalaisista lehdistä puuttui. Linjaansa toteuttamaan hän hankki myöhemmin lehteensä muun muassa Zachris Topeliuksen mutta epäsi J. V. Snellmanin tulon toimitukseen; Waseniuksen mukaan Snellman oli niin huonosti sulava että se olisi kirjoittanut lehden nurin kolmessa viikossa, Topelius sen sijaan kirjoitti Helsingfors Tidningariin muun ohella Välskärin kertomuksia. Levikki kasvoi, ja Wasenius huomasi rikastuvansa myös lehtensä avulla. Rahantuloa ei voi es-tää!
xxx/ellauri237.html on line 256: Waseniuksen liiketoimissa alkoi 1840-luvulla uusi vaihe. Hän myi kirjapainonsa ja uskoi kirjakaupan hoidon apulaisilleen J. F. Granbergille ja B. A. Thunbergille, joille hän ennen kuolemaansa myös myi koko kaupan. Tilalle hän hankki pienen tupakkatehtaan ja lähinnä pelikortteja valmistaneen paperitehtaan. Wasenius oli hankkinut ajan tavan mukaan myös kesähuvilan kaupungin ulkolaidoilta. Tämän Annebergin eli Annalan huvilan ympärillä hän harjoitti jo varhain maanviljelystä, mutta 1840-luvulla viljelytoiminta laajeni entisestään, ja hän vuokrasi itselleen Viikin latokartanon sekä Koskelan tilan. Kaupungin varakkaimpiin kuuluvasta kauppiaasta tuli myös seudun huomattavimpia maanviljelijöitä. Wasenius kokeili jatkuvasti uusia ja eksoottisia lajikkeita, ja tilalle hankittiin kasvatettavaksi niin persialaisia meloneja kuin arabialaisia täysverihevosiakin. Hänellä oli myös Uudenmaan läänissä yksinoikeus apteekeissa myytävien iilimatojen kasvattamiseen. Varsinainen iiliäinen miehexeen!
xxx/ellauri237.html on line 258: Wasenius edusti niitä helsinkiläisiä suurkauppiaita, jotka avioliittojen, liikesuhteiden ja yhteisten kulttuuririentojen myötä sulautuivat kaupungin säätyläispiireihin. Wasenius rohkaisi poikiaan yliopisto-opintoihin ja ahtaiden ammattikunta- ja säätyrajojen ylittämiseen sekä tyttäriään luomaan seurustelusuhteita kaupungin aatelisperheisiin. Pyrkimystä säätyrajojen ylittämiseen konkretisoi huomattava stipendi, jonka hän lahjoitti 1840 yliopistolle kauppiaaksi aikovien opiskelijoiden opintoihin. Symbolisempi ilmaus samasta pyrkimyksestä oli Waseniuksen lasten vahva panos ensimmäisessä kotimaisin voimin tehdyssä oopperassa. Harrastajavoimin 1852 esitetyssä Fredrik Paciuksen Kaarle-kuninkaan metsästyksessä kaksi Waseniuksen lapsista lauloi pääosissa ja kolmas kuorossa. Ooppera käsitteli vertauskuvallisessa mielessä Topeliuksen (ja Waseniuksen) mieliteemaa: vanhan hierarkioihin kiinnittyneen aristokratian sekä uuden dynaamisen porvariston vastakkainasettelua. Wasenius ehti nähdä uuden oopperan ensiesitykset juuri ennen kuolemaansa. Viimeiseksi lahjoitukseksi jäi ensi-illan jälkeen perustettu rahasto uuden teatteritalon pystyttämistä varten.
xxx/ellauri237.html on line 260: Wasenius vaikutti Helsingin säätyläispiireissä myös monissa luottamustehtävissä. Hän oli perustamassa Helsingin säästöpankkia ja toimi Teatteritalon ja Ullanlinnan kylpylän johdossa. Hän rahoitti erilaisia kouluhankkeita, kuten kaupungin Bell-Lancaster-koulua, pyhäkouluja ja pientenlastenkoulua. Vaikka Wasenius ajoi aktiivisesti elinkeinovapautta ja säätyprivilegioiden purkamista, hän oli omassa talossaan perinteinen ja ankara patriarkka. Kollektiivisen kauppahuoneen henkeen eivät uuden ajan vapauspyrkimykset istuneet.
xxx/ellauri237.html on line 262: G. O. Waseniuksen kolmesta avioliitosta syntyi 12 lasta, joista 7 saavutti aikuisiän. Adolf Fredrikistä tuli Tervakosken paperitehtaan omistaja ja kehittäjä sekä moninkertainen valtiopäiväedustaja ja Valfrid Vaseniuksesta Suomen ja Pohjoismaiden kirjallisuudenhistorian professori sekä niin sanotun Valvojan ryhmän perustajäsen. Isänsä lehden menestyksekkäästä toimittajasta Z. Topeliuksesta kirjoittamassaan massiivisessa, monituhatsivuisessa elämäkerrassa Valfrid Vasenius kuvasi samalla eläytyvästi isänsä sukupolven suuria murroksia. Jossain määrin paradoksaalista on se, että G. O. Waseniuksen jälkimaine helsinkiläisten keskuudessa perustuu paljolti kuuluisaan Waseniuksen kirjakauppaan, joka toimi Esplanadilla vuoteen 1969 saakka. Kaupan nimi jäi elämään, vaikka sen perustaja myi kirjakauppansa pois jo 1851.
xxx/ellauri237.html on line 264: Porthaniassa oli naisvahtimestari nimeltä Wasenius. Mystiikan kolme vaihetta: puhdistautuminen (purgatio), valaistuminen (illuminatio) ja yhdistyminen Jumalaan (unio mystica) symboloivat Marquetan illanviettoja rakkaiden mieliopettajien seurassa. Ensin pestään kädet, sitten sytytetään kynttilät ja lopuxi tulee mystillinen yhdyntä ilman siitintä. Kynttilöitä on syytä varata ylimääräisiä.
xxx/ellauri237.html on line 270: Suomessa Arndtin vaikutus on ollut suuri sekä välittömästi että välillisesti. Yksi osoitus välittömän vaikutuksen merkittävyydestä on se, että Totisesta kristillisyydestä -teosta oli myyty vuoteen 1850 mennessä 11 000 kappaletta. Tiililän mukaan määrä oli tuolloisissa oloissa "suorastaan valtava". Renqvistin ja Waseniuxen kassakoneet pursuivat.
xxx/ellauri239.html on line 179: Was Jesus a republican? As far as we know. Some of his best friends were publicans. Think how much trouble would have been saved all around if Mary had had an abortion.
xxx/ellauri250.html on line 601: But was he a cynic? Was he an efficient epicure like Viennese Australian Singer? Was his mother Israel a Jew? Did he hate his mom?
xxx/ellauri250.html on line 860: And there came out from the camp of the Philistines a champion named Goliath of Gath, whose height was six cubits and a span [more than 9 feet tall]. 5 He had a helmet of bronze [Why bronze and not iron? Was the iron one in the wash?] on his head, and he was armed with a coat of mail [bronze scale armor] [same question], and the weight of the coat was five thousand shekels of bronze [about 125 pounds]. 6 And he had bronze armor on his legs, and a javelin of bronze slung between his shoulders. 7 The shaft of his spear was like a weaver’s beam, and his spear’s head weighed six hundred shekels of iron [15 pounds]. And his shield-bearer went before him. [No wonder, he was pretty encumbered with all the other bronze on him.]
xxx/ellauri251.html on line 1002: Was whiter, and no gold yellower than thine hair,
xxx/ellauri251.html on line 1131: Was there not evil enough,
xxx/ellauri251.html on line 1134: Wastes underfoot, and above
xxx/ellauri253.html on line 75: Mulla oli tuomiosta vielä 10v jäljellä, eläkkeelle pääsin 2020. Oli se kyllä yhtä helvettiä. Life Was Hell, reminisced a former child.
xxx/ellauri265.html on line 413: Lähde: Washington Square News. Be there or be square!
xxx/ellauri265.html on line 429:New York University professor and social psychopath Jonathan Haidt, right, talks with John Tomasi, president of Heteronormal Academy, in Washington Square Park, New York CIty, on Nov. 10, 2021. Suun vinous on silmiinpistävä.
xxx/ellauri268.html on line 132: Zur Zeit, als Sacher-Masoch diese seine berühmteste Novelle verfaßte, stand er ganz im Banne eines Schopenhauerschen Pessimismus. Was seine Lebensumstände anbetrifft, so ist zu bemerken, daß er damals als Privatdozent an der Universität Graz habilitiert war. Kein Wunder also...
xxx/ellauri280.html on line 137: 4 päivää sitten Israel's ambassador to Washington was asked to come to the State Department on Tuesday, where the U.S. protested changes to Israeli law that would allow new settlement building in the...
xxx/ellauri281.html on line 510: Miller kehitti teeman "muukalaisen " kuvan uudelleenmäärittelystä vuoden 1955 draamassa Näkymä sillalta, jonka sankari oli hylkiö ja tiedottaja. Seuraavana vuonna Miller kutsuttiin todistamaan Un-American Activities Commissioniin. Hän kieltäytyi tekemästä niin ja hänet todettiin syylliseksi kongressin halveksumiseen. Hänen kansainvälinen passinsa peruutettiin. Marilyn Monroe , tähän mennessä näytelmäkirjailijan vaimo, seurasi häntä Washingtoniin, missä hän oman elokuvauransa uhalla piti puheen hänen puolustuksekseen. Millerin muistokirjoitus, joka julkaistiin The Guardianissa vuonna 2005, viittaa siihen, että Marilynin uran esitys pelasti hänet vankilasta.
xxx/ellauri281.html on line 799: John Hinckley ampui presidentti Reagania Washingtonissa. Caramba! Viele vehen vasemmalle!
xxx/ellauri293.html on line 491: Kuitenkin, kun Yhdysvallat astui toiseen maailmansotaan vuonna 1941, Hutt nimitettiin Yhdysvaltain armeijaan ja hänet määrättiin psykologian konsultiksi Washingtonin kirurgin toimistoon. Armeijalla oli tarve kouluttaa ja lähettää nopeasti sekä psykiatreja että psykologeja vastaamaan valtavasti lisääntyneeseen ammattilaisten tarpeeseen diagnosoida ja hoitaa emotionaalisia ongelmia, jotka kehittyvät sodan armeijan stressissä.
xxx/ellauri296.html on line 500: Washingtonin alueella on noin 14 000 koditonta, mutta vain tusina ihmisiä saapui opastuskokouksiin ilmaisemaan kiinnostuksensa lehden hämyhaukkuun. "Uskomme, että lumipalloefekti syntyy. Kodittomat ihmiset", selittää Street Sense -kirjailija August Mallory, "eivät ole visionäärejä. Heillä ei ole liikaa unelmia suuruudesta. Mutta kun heille osoitetaan oikea suunta, he pääsevät siihen." Ja se on kaiken pahan alku, sillä se tuo kodittomat pian muihinkin sosiaalipalveluihin.
xxx/ellauri296.html on line 656: Das Leben ist in erster Linie „von Affekten, nicht von Gedanken“, wie sie im Mythos in „epischer“ Weise ausgedrückt werden, geprägt. Während rituelle Handlungen den „wahren Weg zu Gott“ darstellen, sind die mythischen Geschichten nur ihre Interpretation. „Was im dionysischen Kult getrunken wird, wird im Mythus erklärt.“
xxx/ellauri298.html on line 74: Ruuduissa olevien piirroksenalkujen ajatellaan olevan niin sanottuja reseptiivisymboleja, jolloin tiettyyn ruutuun piirretyn vastauksen ajatellaan heijastavan juuri tiettyjä tutkittavan persoonallisuuden elementtejä. Vastauksia tulkittaessa taustalla on oletus valmiiden piirrosten symboliarvosta. Psykologiaa, filosofiaa ja psykoanalyysia opiskellut Wartegg oli nuorena kiinnostunut modernista taiteesta, kuten Wassily Kandinskysta ja Kleestä, ja siihen liittyvästä symboliikasta. Hän itse perustikin teoriansa piirroksenalkujen symboliarvoista osittain 1920-luvun taideteorioihin ja osittain mystiseen filosofiaan. Testilomakkeen kuviot muistuttavatkin varhaisia abstrakteja taideteoksia. Wartegg ei testiään kehittäessään tiettävästi kuitenkaan hyödyntänyt yhteyttä toiseen tunnettuun senaikaiseen projektiiviseen menetelmään, vielä pöllömpään Hermann Rorschachin musteläiskätestiin, vaikka tosin mainitsi sen joissakin kirjoituksissaan.
xxx/ellauri304.html on line 631: Hannibal Lecter. Anthony Hopkins, sama heppu joka esiintyi savinaamaisena Titus Andronicuxena, koikkelehti Hannibal Lecterinä elokuvassa Uhrilampaat. Anthony Hopkins on Why He Became an Actor: ‘I Was Tired of Being Called Stupid’. Hannibal Lecter on kirjailija Thomas Harrisin luoma kuvitteellinen hahmo, joka esiintyy hänen kirjoittamissaan romaaneissa Punainen lohikäärme, Uhrilampaat, Hannibal ja Nuori Hannibal sekä niihin pohjautuvissa elokuvissa ja televisiosarjassa. Hän on hyvin älykäs ... Tai sitten ei. Hannibalin lukijat ja kazojat eivät ainakaan, ne ovat punaraitapyllypaviaaneja.
xxx/ellauri305.html on line 87: Chester Gilletten, tehtaan omistajan veljenpojan, lapsuus oli epävakaampi. Gillette syntyi Wickesissä, Jeffersonin piirikunnassa, Montanan alueella Franklin Gillettelle ja Louisa Maria Ricelle, jotka menivät naimisiin 21. lokakuuta 1883, kaksi kuukautta poikansa syntymän jälkeen, mutta vietti osan lapsuudestaan Spokanessa, Washingtonissa. Hänen vanhempansa olivat taloudellisesti mukavia, mutta syvästi uskonnollisia, ja lopulta luopuivat aineellisesta rikkaudesta liittyäkseen Pelastusarmeijaan. Perhe matkusti ympäri Yhdysvaltojen länsirannikkoa ja Havaijille hänen teini-iässään. Chester ei koskaan ottanut huomioon kasvatusnsa uskonnollisia puolia. Hän osallistui Oberlin Collegen valmistelevaan kouluun varakkaan sedän anteliaisuudesta, mutta lähti kahden vuoden jälkeen vuonna 1903. Koulunsa päätyttyä hän työskenteli satunnaisissa töissä vuoteen 1905 asti, jolloin hän otti paikan toisen sedän hametehtaassa Cortlandissa, New Yorkissa. Siellä Gillette paiski töitä angry dickillä tehtaan tyttöjen minihameissa, enteellisesti melaa mekkoon työnnellen.
xxx/ellauri307.html on line 921: James Patterson on J. Walter Thompson -mainostoimistoketjun entinen johtaja. 1990-luvun alussa Patterson keksi sloganin ”I'm a Toys 'R' Us Kid” (suom. "Minä olen Toys R Us -lapsi")." Pian Hmhhkin ajan menestyksen jälkeen hän jätti firman ja omisti aikansa kirjoittamiselle. Hänen kehittelemänsä hahmo Alex Cross, entinen psykiatri Washington D.C. Police Departmentissa ja Federal Bureau of Investigation (FBI:ssa), joka nyt työskentelee yksityispsykologina ja valtion konsulttina, on päähenkilönä romaaneissa, jotka kuuluvat hänen lukijoidensa keskuudessa suosituimpiin kirjoihin ja ovat Amerikassa parhaiten myyviä etsiväkirjoja viimeisen kymmenen vuoden aikana [milloin?]. Patterson on 33-vuotisen kirjailijanuransa aikana [selvennä] kirjoittanut 52 romaania.
xxx/ellauri312.html on line 684: So gib unschuldig Wasser, Niin heitä viattomasti vettä
xxx/ellauri319.html on line 381: Washington Irving
xxx/ellauri337.html on line 127: Im Juni 1941 lernt Leni auf einer Betriebsfeier Alois Pfeiffer kennen, der sich dort eingeschlichen hat. Er ist viril, aber nicht besonders intelligent und wird von seiner Familie gnadenlos überschätzt. Während andere ihm Berechnung unterstellen, glaubt der Verfasser, dass Alois sich wirklich in Leni verliebt hat und dass Leni einfach schwach geworden ist. Nach einer einzigen Nacht stellt Alois sie seiner Familie vor, dann wird der gesamte Pfeiffer-Clan bei den Gruytens vorstellig. Leni wirkt abwesend, plädiert aber selbst fürs Heiraten. Sie will kein Hochzeitskleid und es gibt auch keine Hochzeitsnacht, da Alois sogleich einrücken muss. Vorher gibt es jedoch einen erzwungenen Vollzug der Ehe im Bügelzimmer bei Gruytens, und so ist Alois für Leni „gestorben, bevor er tot war“. Der Tod auf dem Schlachtfeld lässt nicht lange auf sich warten. Leni, quasi zum zweiten Mal verwitwet, trägt keine Trauer und nimmt Alois’ Bild bald wieder von der Wand. Was bleibt, sind Nachname und Witwenrente.
xxx/ellauri337.html on line 135: Leni wird dienstverpflichtet und kommt in die Kranzbinderei von Walter Pelzer. Dieser halb kriminelle Wendehals hat von KPD bis SA, von Schwarzhandel bis Zuhälterei schon alles gemacht. Sein kriegswichtiger Betrieb bietet den unterschiedlichsten Menschen Unterschlupf: Nazis arbeiten mit untergetauchten Juden und Kommunisten zusammen. Unter anderem trifft Leni hier Liane Hölthohne, die sie nach Kriegsende bei sich aufnehmen und ihr 24 Jahre lang, bis 1970, Arbeit in ihrem eigenen Blumengeschäft geben wird. Leni ist eine begabte Floristin, mit ihrer Sinnlichkeit und ihrem ästhetischen Empfinden erweist sie sich als „Naturgenie der Garnierung “. Wegen ihrer Vorliebe für geometrische Muster kann ihr allerdings auch mal ein Davidstern aus Margeriten unterlaufen. Was es mit Nazis und Juden auf sich hat, kapiert sie erst Ende 1944.
xxx/ellauri337.html on line 153: Auf dem Friedhof bildet sich eine Zweck- und Sympathiegemeinschaft, boshaft das „Sowjetparadies in den Grüften“ genannt. Vom 20. Februar bis zum 7. März 1945 leben Leni, Boris, Margret, Pelzer und Lotte mitsamt ihren zwei Söhnen zusammen in einem Gruftsystem, das Pelzer mit Strom, Heizöfchen und Vorratskammer ausgestattet hat – eine veritable Vierzimmerwohnung. In der Gärtnerei bringt Leni einen Sohn zur Welt und nennt ihn Lev. Margret organisiert für Boris das Soldbuch eines gefallenen Soldaten – ein fataler Fehler: Unmittelbar nach Kriegsende, im Liebes- und Friedenstaumel, wird Boris mit seinen falschen Papieren als deutscher Soldat verhaftet und von den Amerikanern an die Franzosen überstellt. Bald kommt er bei einem Bergwerksunglück in Lothringen ums Leben. In Todesverachtung radelt Leni wochenlang durchs deutsch-französische Grenzgebiet, bis sie das Grab findet. Was alles noch tragischer macht: Pelzer, Margret, Hölthohne und auch der hochgestellte Herr bezeugen dem Verfasser, dass Borisʼ Tod vermeidbar gewesen wäre, da sie ihm andere und bessere Papiere hätten besorgen können. Der Herr ist in der Tat so hochgestellt, dass er in den Nürnberger Prozessen verurteilt wird – allerdings reist er 1955 schon wieder mit Kanzler Adenauers Delegation nach Moskau.
xxx/ellauri356.html on line 377: Wasf on arabien runogenre, alongside 'the boast (fakhr), the invective (hijaa’), and the elegy (marthiya)'. In waṣf love poems, each part of a lover's body is described and praised in turn, often using exotic, extravagant, or even far-fetched metaphors. The Song of Solomon is a prominent example of such a poem, and other examples can be found in Thousand and One Nights. The images given in this type of poetry are not literally descriptive. Instead, they convey the delight of the lover for the beloved, where the lover finds freshness and splendor in the body as a reflected image in the world. Hilvik ei perustanut metaforista, se käytti vertauxia mieluummin.
xxx/ellauri363.html on line 73: Wassili_Lepanto_%28links%29_und_Hans-Georg_Gadamer_im_Gespr%C3%A4ch_-_DC260-mh15922.jpg/1200px-Wassili_Lepanto_%28links%29_und_Hans-Georg_Gadamer_im_Gespr%C3%A4ch_-_DC260-mh15922.jpg" />
xxx/ellauri376.html on line 120: Washington_D.C_%28cropped%29.jpg/440px-Al_Green_in_Washington_D.C_%28cropped%29.jpg" />
xxx/ellauri379.html on line 73: He then opened a restaurant called "Les Trois Continents" in the Washington, D.C. suburb of Burke, Virginia at Rolling Valley Mall. The restaurant served hamburgers, Vietnamese cuisine, and pizza, but was described as more of a pizzeria. Adams later apologized in person to Loan and his family for the damage his photograph did to his reputation.
xxx/ellauri380.html on line 431: At a Washington conference of the World Congress for Soviet and East European Studies, which ended just last week, Mr. Solzhenitsyn's purported anti-Semitism was dealt with head-on in an address by Vladislav Krasnov, a former editor of Radio Moscow's broadcasting division who is now a professor of Russian studies at the Monterey Institute of International Studies in California. Mr. Krasnov said he found the charge "completely groundless."
xxx/ellauri380.html on line 437: In addition, Mstislav Rostropovich, a Polish goy from Orenburg of all places, conductor of the National Symphony Orchestra in Washington, in whose home Mr. Solzhenitsyn lived for a time in the Soviet Union, ''swears'' that the author is no anti-Semite.
xxx/ellauri385.html on line 259: Melankolian anatomian ihailijoita ovat muun muassa tourette typerys Samuel Johnson, n.h. Holbrook Jackson (jonka Anatomia of Bibliomania [1930] perustui tyyliin ja esitykseen), George Armstrong Custer (sekö polvivamma kenzu? no se!), joku Calle Lammas ja John Keats (joka sanoi sen olevan hänen suosikkikirjansa). Se kolahti myös n.h. Northrop Paistoxelle1, Stanley Kalalle2, Anthony Powellille, Philip Vetomiehelle, Cy Twomblylle, Jorge Luis Borgesille (joka käytti lainausta epigrafina tarinassaan "The Library of Babel"), O. Henrylle (William Sidney Porter), edelleen Amalia Lehto, William Penssa (joka kirjoitti NYRB Classicsin 2001 uusintapainoksen johdannon), Nick Luola, Samuel Beckett ja Jacques Barzun (joka näkee sen ennakoivan 1900-luvun psykiatriaa, varsinainen neropatti). The Guardianin kirjallisuuskriitikko Nick Leskon mukaan Anatomia "selviytyy asiantuntevien keskuudessa". N.h. Washington Irving lainaa siitä jonkun vitun The Sketch Bookin ozikkosivulla. Hemmetti nää on järestään anglosaxeja! Jo on ozaa.
xxx/ellauri394.html on line 117: The coup d'état established a Provisional Government which became the Republic of Hawaiʻi, but the ultimate goal was the annexation of the islands to the United States, which was temporarily blocked by President Grover Cleveland. After an unsuccessful uprising to restore the monarchy, the oligarchical government placed the former queen under house arrest at the ʻIolani Palace. On January 24, 1895, under threat of execution of her imprisoned supporters, Liliʻuokalani was forced to abdicate the Hawaiian throne, officially resigning as head of the deposed monarchy. Attempts were made to restore the monarchy and oppose annexation, but with the outbreak of the Spanish–American War, the United States annexed Hawaiʻi. Living out the remainder of her later life as a private citizen, Liliʻuokalani died at her residence, Washington Place, in Honolulu in 1917.
xxx/ellauri394.html on line 138: From 1860 to 1862, Liliʻuokalani and Dominis were engaged with the wedding set on her twenty-fourth birthday. This was postponed to September 16, 1862, out of respect for the death of Prince Albert Kamehameha, son of Kamehameha IV and Queen Emma. The wedding was held at Haleʻākala, the residence of the Bishops. The ceremony was officiated by Reverend Samuel Chenery Damon in the Anglican rites. Her bridemaids were her former classmates Elizabeth Kekaʻaniau and Martha Swinton. King Kamehameha IV and other members of the royal family were honored guests. The couple moved into the Dominises' residence, Washington Place in Honolulu. Through his wife and connections with the king, Dominis would later become Governor of Oʻahu and Maui. The union was reportedly an unhappy one with much gossip about Dominis' infidelities and domestic strife between Liliʻuokalani and Dominis' mother Mary who disapproved of the marriage of her son with a negro. They never had any children of their own, but, against the wish of her husband and brother, Liliʻuokalani adopted three hānai children: Lydia Kaʻonohiponiponiokalani Aholo, the daughter of a family friend; Joseph Kaiponohea ʻAeʻa, the son of a retainer; and John ʻAimoku Dominis, her husband's son.
xxx/ellauri394.html on line 152: In April 1887, Kalākaua sent a delegation to attend the Golden Jubilee of Queen Victoria in London. It included his wife Queen Kapiʻolani, the Princess Liliʻuokalani and her husband, as well as Court Chamberlain Colonel Curtis P. Iaukea acting as the official envoy of the King and Colonel James Harbottle Boyd acting as aide-de-camp to the Queen. The party landed in San Francisco and traveled across the United States visiting Washington, D.C., Boston and New York City, where they boarded a ship for the United Kingdom. While in the American capital, they were received by President Grover Cleveland and his wife Frances Cleveland. In London, Kapiʻolani and Liliʻuokalani received an official audience with Queen Victoria at Buckingham Palace. Queen Victoria greeted both Hawaiian royals with affection, and recalled Kalākaua´s visit in 1881. They attended the special Jubilee service at Westminster Abbey and were seated with other foreign royal guests, and with members of the Royal Household. Shortly after the Jubilee celebrations, they learned of the Bayonet Constitution that Kalākaua had been forced to sign under the threat of death. They canceled their tour of Europe and returned to Hawaii.
xxx/ellauri394.html on line 156: Kalākaua arrived in California aboard the USS Charleston on November 25, 1890. There was uncertainty as to the purpose of the king's trip. Minister of Foreign Affairs John Adams Cummins reported that the trip was solely for the king's health and would not extend beyond California, while local newspapers and the British commissioner James Hay Wodehouse speculated that the king might go further east to Washington, D.C., to negotiate a treaty to extend the existing exclusive US access rights to Pearl Harbor, or the annexation of the kingdom. The McKinley Tariff Act had crippled the Hawaiian sugar industry by removing the duties on sugar imports from other countries into the US, eliminating the previous Hawaiian duty-free advantage under the Reciprocity Treaty of 1875. After failing to persuade the king to stay, Liliʻuokalani wrote that he and Hawaiian ambassador to the United States Henry A. P. Carter planned to discuss the tariff situation in Washington. In his absence, Liliʻuokalani was left in charge as regent for the second time. In her memoir, she wrote that "Nothing worthy of record transpired during the closing days of 1890, and the opening weeks of 1891."
xxx/ellauri394.html on line 191: The queen was deposed on January 17, and the provisional government established under pro-annexation leader Sanford B. Dole was officially recognized by Stevens as the de facto government. She temporarily relinquished her throne to the United States, rather than the Dole-led government, in hopes that the United States would restore Hawaii´s sovereignty to the rightful holder. HA big HA! The government under Dole began using ʻIolani Palace as its executive building. A delegation departed for Washington, D.C., on January 19, to ask for immediate annexation by the United States. "At the request of the provisional government," Stevens proclaimed Hawaii a protectorate of the United States on February 1, to "temporarily" provide a buffer against domestic upheaval and interference by foreign governments. The US flag was raised over the palace, and martial law was enforced. The annexation treaty presented to the US Senate contained a provision to grant Liliʻuokalani a $20,000 per annum lifetime pension, and Kaʻiulani a lump-sum payment of $150,000. The queen protested the proposed annexation in a January 19 letter to President Benjamin Harrison. She sent Prince David Kawānanakoa and Paul Newman to represent her.
xxx/ellauri394.html on line 197: At the beginning of January 1895, Robert W. Wilcox and Samuel Nowlein launched a rebellion against the forces of the Republic with the aim of restoring the queen and the monarchy. Its ultimate failure led to the arrest of many of the participants and other sympathizers of the monarchy. Liliʻuokalani was also arrested and imprisoned in an upstairs bedroom at the palace on January 16, several days after the failed rebellion, when firearms were found at her home of Washington Place after a tip from a prisoner.
xxx/ellauri394.html on line 211: At the end of her visit in Massachusetts, Liliʻuokalani began to divide her time between Hawaii and Washington, D.C., where she worked to seek indemnity from the United States.
xxx/ellauri394.html on line 217: The annexation ceremony was held on August 12, 1898, at ʻIolani Palace, now being used as the executive building of the government. President Sanford B. Dole handed over "the sovereignty and public property of the Hawaiian Islands" to United States Minister Harold M. Sewall. The flag of the Republic of Hawaii was lowered and the flag of the United States was raised in its place. Liliʻuokalani and her family members and retainers boycotted the event and shuttered themselves away at Washington Place. Many Native Hawaiians and royalists followed suit and refused to attend the ceremony.
xxx/ellauri394.html on line 226: During a 1900 Congressional deadlock, she departed for Honolulu with her Washington, D.C., physician Charles H. English (sometimes referred to as John H. English). Newspapers speculated that the Queen, having been diagnosed with cancer, was going home to die. Historian Helena G. Allen made the case that English intended to gain title to crown lands for himself. According to Allen, the Queen balked at his draft of a settlement letter to Senator George Frisbie Hoar that he wanted her to copy in her handwriting and sign. The doctor was terminated "without cause" a month after her return and sued her.
xxx/ellauri394.html on line 236: In April 1917, Liliʻuokalani raised her skirts at the American flag at Washington Place in honor of five Hawaiian sailors who had perished in the sinking of the SS Aztec by German U-boats. Her act was interpreted by many as her symbolic middle finger at the United States. Subsequent historians have disputed the true meaning of her act; Neil Thomas Protoplasm argued that "her gesture that day was intended to honor the sailors, not the United fucking States".
xxx/ellauri394.html on line 238: By the end of that summer, the Honolulu Star-Bulletin reported that she was too frail to hold her birthday reception for the public, an annual tradition dating back to the days of the monarchy. As one of her last public appearances in September, she officially became a member of the American Red Cross. Following several months of deteriorating health that left her without the use of her lower limbs, as well as a diminished mental capacity rendering her incapable of recognizing her own house, her inner circle of friends and caregivers sat vigil for the last two weeks of her life knowing the end was near. In accordance with Hawaiian tradition, the royal kāhili fanned her as she lay in bed. On the morning of November 11, Liliʻuokalani died at the age of seventy-nine at her residence at Washington Place. Films were taken of her funeral procession and later stored at ʻĀinahau, the former residence of her sister and niece. A fire on August 1, 1921, destroyed the home and all its contents, including the footage of the Queen´s funeral. So much for that.
xxx/ellauri394.html on line 263: Captain Julius A. Palmer Jr. of Massachusetts was her friend for three decades, and became her spokesperson when she was in residence at Boston and Washington, D.C., protesting the annexation of Hawaiʻi. In the nation´s capital, he estimated that she had 5,000 visitors. When asked by an interviewer, "What are her most distinctive personal graces?", Palmer replied, "Above everything else she displayed a disposition of the most Christian forgiveness." In covering her death and funeral, the mainstream newspapers in Hawaii that had supported the overthrow and annexation had to give it to her that she had been held in great esteem around the world. In March 2016, Hawaiʻi Magazine listed Liliʻuokalani as one of the most influential women in Hawaiian history. She sounds like a pretty good woman all things considered.
xxx/ellauri394.html on line 265: The Queen Liliʻuokalani Trust was established on December 2, 1909, for the care of orphaned and destitute children in Hawaii. Effective upon her death, the proceeds of her estate, with the exception of twelve individual inheritances specified therein, were to be used for the Trust. The largest of these hereditary estates were willed to her hānai sons and their heirs: John ʻAimoku Dominis would receive Washington Place while Joseph Kaiponohea ʻAeʻa would receive Kealohilani, her residence at Waikiki. Both men predeceased the Queen. Before and after her death, lawsuits were filed to overturn her will establishing the Trust. One notable litigant was Prince Jonah Kūhiō Kalanianaʻole, Liliʻuokalani´s greedy second cousin, who brought a suit against the Trust on November 30, 1915, questioning the Queen's competency in executing the will and attempting to break the Trust. These lawsuits were resolved in 1923 and the will went into probate. The Queen Liliʻuokalani Children's Center was created by the Trust.
xxx/ellauri394.html on line 275: "Treaty to Annex Hawaii". The Times. No. 1185. Washington, D.C. June 17, 1897. Image 1, col. 3. Archived from the original on November 8, 2017. Retrieved October 15, 2017.; "Treaty to Annex Hawaii". The Times. No. 1185. Washington, D.C. June 17, 1897. Image 2, col. 4. Archived from the original on November 8, 2017. Retrieved October 15, 2017.
xxx/ellauri394.html on line 277: "By the Ex-Queen: Protest Made to the Annexation of Hawaii. An Appeal for Restoration. Authority of Present Government Denied. Document Signed in Washington and 'Julius' Witnessed the Signature". Hawaiian Gazette. Vol. XXXII, no. 55. Honolulu. July 9, 1897. Image 1, Col. 6. Archived from the original on November 8, 2017. Retrieved October 15, 2017.; "The Ex-Queen's Protest". The Times. No. 1186. Washington, D.C. June 18, 1897. Image 1, col. 7. Archived from the original on November 8, 2017. Retrieved October 15, 2017.
xxx/ellauri404.html on line 48: Black fella Jay sarja on sallittu 12-vuotiaille jotka eivät osaa yxin käyttää tissiä. Koska siinä ei ole bylsintää, vain väkivaltaa verta ja kuolemaa. Se on a-okei kunhan ei näy tissejä, vituista ja kyrvistä puhumattakaan. Ne ovat lasten silmille liian karua nähtävää. Was Easton Ellis gay? Was he conservative? Se kiemurtelee mutta vastaus molempiin on "yes".
xxx/ellauri404.html on line 114: Finnish President Alexander Stubb said earlier that the recent NATO summit in Washington was intended to send a clear message to Vladimir Putin: his war in Ukraine has suffered a fundamental failure. Anglo saxons are about to okay shooting Nato missiles to Moscow, and all hell breaks loose. Ukrainian special services are already receiving information that there is panic in Moscow and preparations are being made to mine bridges in the Russian capital. Putin on jo kiireesti lennätetty bunkkeriin.
xxx/ellauri410.html on line 94: 1922 Published The Waste Land.
xxx/ellauri410.html on line 136: This essay assembles the “Bolovian Epic” from the Columbo and Bolo verses and nonsense letters that T.S. Eliot wrote over a period of eighteen years (1910–1928). Such an aggregation is made possible by the publication of excised poems from the “Waste Land” Notebook and Volumes I–IV of The Letters of T.S. Eliot. Rather than seeing individual parts of the epic as simply obscene, I interpret the whole project and its contexts as grounded in his appreciation for the primitive and a critical disdain for the so-called civilized. Eliot invents a composite race of people, the Bolovians, whose influence on modern times includes racy behavior, religious affinities, and bowler hats. Understanding this bawdy, blue, or nonsense material contributes capitally to previous scholarship defaming Eliot's moral and cultural values.
xxx/ellauri410.html on line 146: Faber & Faber published The Faber Book of Blue Verse (1997), which was reissued as Making Love to Marilyn Monroe (2006). Both editions contain Eliot’s “Columbiad: Two Stanzos,” “There Was a Young Girl of Siberia,” and “ ’Twas Christmas on the Spanish Main,” and include verse by such eminent authors as Geoffrey Chaucer, Edna St. Vincent Millay, and the famous Anon. It is an indigestible fudge of the familiar, the feeble and the indiscriminately filthy” (Wheen 262).
xxx/ellauri410.html on line 212: Pound was teasing Eliot, because Bishop balked at publishing the “Waste Land” for the high brow Vanity Fair. Eliot replies the next day reporting:
xxx/ellauri410.html on line 218: The sound of the Rear Admirals’s cabin boy gives him an erection, i.e. a manly bone. “Manly bone” rimes with the tube station Marylebone, the route that ends in Golders Green, where BBQ once frolicked, hence perhaps another reference to penises (trains) entering vaginas (train stations or tunnels). What Eliot called “the rape of the bishop” in a letter to Pound, refers to John Peale Bishop’s failure to print “The Waste Land” in Vanity Fair.
xxx/ellauri410.html on line 243: Marja Palmer Lundista sums it up rather neatly: The sexual undertone in the early "Love Song" runs through Eliot's poetry between 1910 and 1925, gaining greater emphasis in The Waste Land and The Hollow Men . The agony and distress associated with sexual matters play a vital role in his early poems, a circumstance which has not always been fully recognized. Erotic concerns and preoccupations fill the lives of the main "characters" in this poetry, men and women alike. However, experiences of this kind are unsettling, and any attempt at a dialogue between the sexes is bound to fail. In each of the four collections, the theme of relationships between men and women indicates a step further downwards into isolation. There is an afflicting want of any feelings of love and tenderness - only a mechanized sexuality is left, stripped of all its generative force and with sterility and impotence as the consistent, final result.
xxx/ellauri410.html on line 257: An admirer of Eliot’s poetry, Ottoline ‘found him dull, dull, dull’, resorting to French in her efforts to rouse him from monotony. Such early impressions are of a piece with Eliot’s Garsington caricature – ‘the undertaker’. It was Ottoline who recommended to Eliot Dr Roger Vittoz, the Swiss psychiatrist at whose Lausanne clinic Eliot recovered from his nervous breakdown; the clinic where, in the winter of 1921, lodged in the room where Ottoline herself had stayed, Eliot wrote ‘What the Thunder Said’, the final part of The Waste Land. A few years later she suggested another of her doctors, Dr Marten, but his regime of starvation proved disastrous.
xxx/ellauri410.html on line 315: "Sweeney jäykkänä" kirjoitettiin ja julkaistiin vuonna 1919 Eliotin kokoelmassa "Poems". Siellä Sweeney debytoi. Eliot käytti Sweeneyä myöhemmin runoissa, kuten " Sweeney among the Nightingales " ja "Mr. Eliotin sunnuntaiaamuerektio." Hänet mainitaan lyhyesti myös The Waste Landissa.
xxx/ellauri414.html on line 54: Sahra Wagenknecht wurde am 16. Juli 1969 in Jena als Tochter eines iranischen Vaters und einer deutschen Mutter geboren. Der Vater lernte ihre in der DDR lebende Mutter als West-Berliner Student kennen. Die "Wende und friedliche Revolution" in der DDR betrachtete und bezeichnete sie als Konterrevolution. Sie wies eine „positive Haltung zum Stalinismusmodell“. Wagenknecht forderte im Jahr 2000 eine Überwindung der kapitalistischen Produktionsverhältnisse. Nach ihrer Ansicht sollen Leistungen der Daseinsvorsorge wie Wohnen, Bildung, Gesundheit, Wasser- und Energieversorgung, Banken und Schlüsselindustrien durch die öffentliche Hand getragen werden, um „das Diktat der Rendite und der Aktienkurse“ zu überwinden.
xxx/ellauri415.html on line 103: Bondage. 7. Washing the lingerie. 8. Slick customer.
xxx/ellauri415.html on line 378: Was metamorphosed to a vine, Eze muuntui viiniköynnökseksi,
xxx/ellauri415.html on line 470:"Was THAT all?" 5 piston mies on myös nolo olla.
xxx/ellauri415.html on line 663: Amazon founder and Washington Post owner Jeff Bezos congratulated
xxx/ellauri420.html on line 600: Als Creuzer erkrankte und seine Frau ihn gesund pflegte, schwor er ihr, sich von seiner jungen Geliebten zu trennen. Am 26. Juli 1806 erhielt Karoline die Nachricht. Bereits nach dem Tod ihrer Lieblingsschwester Charlotte 1801 hatte sich Karoline auf der Frankfurter Ostermesse einen Dolch gekauft. Von einem Chirurgen hatte sie sich Rat geholt, wie er am besten gegen sich selbst zu führen sei. Aus unglücklicher Liebe erdolchte sie sich selbst am Flussufer in Winkel im Rheingau. Am nächsten Tag fand man ihre Leiche im Wasser. Sie wurde 26 Jahre alt.
564