ellauri007.html on line 132: Wäinö hirvi kuoli turvalleen katuun luotisateeseen.

ellauri014.html on line 33: Wernerin pikkuweli oli Wäinö Hämeen-Anttila 1878 (9 vuotta
ellauri014.html on line 36: Lainasin Pamela piukkapepun kirjastosta. Sen esipuhe oli paksulti alleviivattu ja merkitty huutomerkein. Joku on kai lukenut tän tenttiin - vittuako typeryxet alleviivaa kirjaston kirjoja? ei siitä ole mitään apua! Wäinö mainitsee siinä kiittävään sävyyn Paul Bourgetin. Ai kenet, kysyt ehkä, niin minäkin. Katsoin Wikipediasta. Wannabe-julkkistyrkky viisinkertainen melkein-nobelisti, agnostikko, joka palasi katoliseen uskoon romaanissa Le Disciple. Se oli Gladstonen mielikirjoja. Russell pelkäsi Gladstonea pikkupoikana. Ei varmaan ollut Russellin mieleinen kirja. Bourget oli ollut sielun hienoudessa edellä ihailijattariansa, Wäiskin mielestä. Samaa ei voinut sanoa Richardsonista, joka ainakin Fieldingin leirissä kuvattiin pieneksi, punakaksi, turhamaiseksi, arkipuheiseksi pikku mieheksi. Tuntuuko jo pientä narsistisen setämiehen hajua? - Asiasta 3:nteen, kuppainen Kasimir Leino kirjoitti kalikkarunon Gladstonen kunniaxi, verraten sen Irlannin kohtelua suomen sortoaikaan.Sellainen HINOA JOHN -vittuilu Paulille tussilla Johnin oveen. No Pohjois-Irlannin Karjalaa ei sentään antanut Gladstone takaisin. Sattui silmiin, kun koitin löytää tietoa Kasimirin kupasta.
ellauri060.html on line 1089: Väinö Rafael Havas (vuoteen 1906 asti Örling, etunimi esiintyy myös muodossa Wäinö, 15. elokuuta 1898 Lempäälä – 21. elokuuta 1941 Suojärvi) oli suomalainen kirkkoherra, lestadiolaisen uusheräyksen ja myöhemmin vanhoillislestadiolaisen heräysliikkeen saarnaaja, runoilija ja kokoomuksen kansanedustaja.
ellauri066.html on line 155: Hellakoski oli lakannut kirjoittamasta runoutta Jääpeilin jälkeen vuonna 1928. Hellaakoski toimi tämän jälkeen maantiedon ja luonnonhistorian opettajana Tyttönormaalilyseossa. Oppilailtaan hän sai liikanimen Koukku. Nenästä se kai tuli. Hän oli myös Helsingin yliopiston dosentti. Hän harrasti maalausta ja oli erittäin tarkasti perehtynyt taidehistoriaan. Ensimmäisellä Italian-matkallaan hän hämmästytti Italian ja taidehistorian tuntemuksellaan lankonsa Wäinö Aaltosen, joka oli käynyt lukuisia kertoja Italiassa. Yli kymmenen vuotta hän puursi maantiedon ja luonnonhistorian opettajana.
ellauri080.html on line 75: Chymos Oy oli vuonna 1906 perustettu suomalainen yritys, joka valmisti mehuja, hilloja, viinejä, liköörejä ja makeisia. Vuorineuvos Wäinö Tammenoksa perusti vuonna 1906 Ruokolahden kunnan Tainionkoskelle (nyk. osa Imatraa) ’’Alkoholittomien Juomien Tehdas Chymoksen’’. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen metsämarjoja alettiin jalostaa teollisesti. Nimi muutettiin vuonna 1918 muotoon ’’Tehdas Chymos’’. Vuonna 1922 yhtiö muutti Lappeenrantaan. Vuonna 1993 yrityksen makeistuotanto siirtyi Fazerin omistukseen, ja vuonna 2006 Chymos sulautettiin kokonaan Cloetta Fazeriin. Nimi Chymos tulee kreikan kielen sanasta ''khymos'', joka tarkoittaa mehua. Yhtiön henkilöstölehden mukaan nimen oikea lausumistapa oli "kyymos", mutta kansan suussa nimi muuttui muotoon "hyymos", "syymos" tai "tsyymos".
ellauri238.html on line 98: Kun Wäinö mielin murheisin Maan hylkäs isiensä, Niin kanteleensa kuitenkin Hän jätti jälkehensä. Ei sittemmin oo kumminkaan Tuo kannel soinut koskonkaan.
ellauri390.html on line 395: Vihkosen päättää Wäinö Havaxen rallatus Rukajärven tielle lähtiessä. Jätkä kaatui sinne rähmälleen heti kättelyssä. Havaxesta on pitkä paasaus Runkkujussin eli Juhani Peltosen yhteydessä albumissa 60. Takakannessa on Rudolf Waldenin termennys 1940 Serlan paperityöläisille että nyt ei parane poliittisesti lakkoilla. What else is new. Kirjasen toimittajat komppaavat: nyt on jokaisen pysyttävä paikallaan eikä asenteilla. A good wife knows her place.
xxx/ellauri010.html on line 1607: Kuin Ainö Wäinön kaa ne kuti, konnasta

xxx/ellauri280.html on line 493: Nykylukijaa saattaa Esterin muistelmissa hieman häiritä muistelijan laaja syventyminen tuntemiinsa henkilöihin ja näiden kertomiin tapauksiin henk.koht. narsististen kokemusten sijaan. Reippaan tytön kommellukset tuovat mieleen Anni Polvan Tiina-sarjan. Hän tunsi omakohtaisesti kaikki Haminan upseerikokelaat, oltuaan niiden rakastama pumpattava Varvara. Ajatella millainen merkitys naisen ulkonäöllä oli 1900-luvun Suomessa! Ilman kauneutta hän ei olisi päässyt suomalaisen ja eurooppalaisen yhteiskunnan ylimpään luokkaan, parhaaseen A-ryhmään. Jopa Wäinö Aaltonen ikuisti hänen perseensä marmoriin 1938.
10