ellauri002.html on line 1421: Kielitieteen ja fonetiikan lukaalit oli Vironkadulla puulämmitteisessä asuintalossa. Assarit lämmitteli jalkojaan posliiniseen irtopatteriin.
ellauri009.html on line 955: Viron pottua, kulaus tilliä. Lillin kuhaa (yksi kuha).
ellauri009.html on line 1733: Viron merellä.
ellauri017.html on line 100: Viron matka oli ensimmäinen perheen matka ulkomaille omalla autolla, ja hauska niin, vaikkei otettukaan mukaan yhtään lisäelefanttia. Helmi oli kolmen, se halus pitää ikkunoita auki, vaikka Seijaa vilutti, ja sanoi: Tossssi kuuma, roikkui takaikkunan ruuvausveivissä kuin iiliäinen. Tää oli eka vuosi kun vapaassa Virossa pääsi matkustelemaan. Mentiin yhdellä bensatankillisella koko matka: Tallinnasta Pärnuun, missä oltiin yötä suomalaisten pykäämässä Ranna hotellissa, ja sieltä Riikaan, jossa yövyttiin Jurmalassa rannalla. Riianlahti oli silloin vielä täynnä öljysaastetta, ja Pauli ja mä mentiin aikaisin aamulla salaa sinne uimaan, koska Seija oli kieltänyt. Latvian rantamezät oli punaisenaan ahomansikoita. Ikinä en ole nähnyt niin paljon metsämansikoita kerralla. Saarenmaalla oli hyvin kaunista. Oltiin päivä hiekkarannalla. Asuttiin jonkun perheen pitämässä majapaikassa, jossa saatiin niin paljon ruokaa vielä myöhään illalla, että (Paulin koulussa kirjoittaman aineen sanoin) Don Läskit lyllersivät vaivoin yläkertaan ruokapöydästä. Tältä matkalta tuotiin postilaatikon avaimenperä, jossa on Eesti Vabariikin viisisentinen. Nyt ei ole Viru enää vaba, niilläkin on euroja ja senttejä.
ellauri031.html on line 176: - Mutta ennenkun valtiosihteeri Raimo Sailas (nojoo, se vanha noskekokkare on vihdoinkin eläkkeellä kaskaat, jos kiinnostaa, mutta aukoo päätänsä yleisonosaston kirjoituxissa kuten ennenkin) ennustaa meille lamaa sammakonhyppyanalyysin perusteella, kysymme, kannattaako suomalaisfirman muuttaa Viron aluevesirajojen sisäpuolelle.
ellauri031.html on line 178: Suomen pimeä ja kylmä verotusilmasto on saanut monen yritysjohtajan harkizemaan vakavasti yrityxen siirtämistä Viroon, johon hyvällä säällä näkee hotelli Tornin ikkunasta. Viro on suosittu sixi, että Viron verotusilmasto on leudompi, työntekijöiden palkkaustaso on yritysystävällisempi ja konjakki sekä sikarit ovat siellä halvempia.
ellauri031.html on line 182: - Enokomisti Julma, tässä tutkimuxessanne vertailette Viron ja Suomen yritysverotusta, työvoimakustannuxia ja television iltaohjelmia pneumososiaalisen horisontaaianalyysin avulla ja päädytte siihen lopputuloxeen, että suomalaistenkin yhtiöiden kannattaisi heti lähteä riistämään Viron matalapalkkaisia työläisiä, jotka hyvällä säällä näkyvät Pasilan radiomaston ikkunasta pieninä muurahaisina.
ellauri031.html on line 186: Niin, talousohjelma Sukanvarsi Plus käsittelee siis tänään suomalaisten yritysten siirtämistä Viron matalaveromaisemiin. Aihetta on tutkinut rikkaiden elinkeinoelämän valtuuskunnan Revan pääntutkija Pahani Julmu, jonka toivekappaleena kuuulimme Pate Mustamäen laulaman "Narva meistä on rautaa".
ellauri031.html on line 189: - Kyllä! Suomen postilla on yli 10000 keltaharmaata työntekijää (no, oli, nyt niitä on alle 8000 ja yhä vähenee). Jos näille maxettaisiin palkka Viron palkkatariffien mukaan, siitä koituisi yhtiölle ainakin helskutinmoiset säästöt!
ellauri031.html on line 198: Lähes yhtä huima ja kustannussäästöhakuinen on Vahana Jurtiaisen ehdotus siirtää VR:n toiminta Viron matalaveroatmosfääriin, joka hyvällä säällä näkyy Viru-hotellin ylimmän kerroxen ikkunasta.
ellauri031.html on line 199: - Kyllä! Rautatieliikennettä ajatellen Viron etuina ovat paizi pienet palkkakustannuxet myös Suomea lyhyemmät välimatkat. Jos esimerkixi Helsinki-Kemijärvi väli uudelleensijoitetaan Tallinnan ja Tarton välille, se olisi vaan runsaat sata kilometriä, kun se nykyisellään on yli 900 kilometriä!
ellauri031.html on line 205: Tähän suuntaanhan se sittemmin on mennytkin, paizi kumikana Berner ehdotti koko VR:n siirtämistä korvauxetta suoraan yrityxille. Saisivat sitten päättää kannattaako Helsinki-Kemijärvi välillä pitää junayhteyttä ollenkaan, vai puretaanko rata ja myydään kiskot virolaisille romuna. Viron palkkataso on noussut niin paljon, että pianaikaa alkavat tähyillä sinne rakennustöihin täkäläisiä poroja. Jahka Peter Vesterbackan plääni toteutuu, koko konkkaronkka Kemijärveltä pohjoiseen voidaan kuskata Viroon vierastyöläisixi rekoilla. Ei tarvita junia eikä veronkantosiipialuxia.
ellauri131.html on line 73: Inkerinmaalla muodostettu suomalainen pataljoona palveli Saksan pohjoisen armeijakunnan valtaamalla alueella Viron ja Leningradin ympäristössä. Suomalaisen pataljoonan tehtävä oli turvata rautatieyhteydet partisaanien varalta.
ellauri192.html on line 714: Se on päässyt myös Baikaljärveen, Balatoniin ja Tonavaan. Viron ensimmäiset rohmutokot löydettiin Narvasta vuonna 2005. Suomea lähimmät havainnot ovat Venäjältä noin 30 km päässä rajasta, Uuraan (Vysotsk) satamakaupungista Viipurinlahdelta. Virosta laji havaittiin ensi kerran vuonna 2005, mutta Suomessa sitä ei ole vielä toistaiseksi tavattu.
ellauri216.html on line 647: Peipsijärvi (vir. (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viron_kieli) Peipsi, Peipsi-Pihkva järv; ven. (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli) Чудско-Псковское озеро, Tšudsko-Pskovskoje ozero tai Псковско-Чудское озеро, Pskovsko-Tšudskoje ozero) on Narvanjoen vesistöalueeseen (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Narvanjoen_vesist%C3%B6alue) kuuluva järvi Viron (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viro) ja Venäjän (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4) rajalla. Sen vesipinta-ala on 3 543 neliökilometriä (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Neli%C3%B6kilometri), mutta pinta-alan arvo riippuu vedenpinnan korkeudesta. Peipsijärvi on Viron suurin, Venäjän seitsemänneksi suurin ja Euroopan viidenneksi suurin järvi. Jahka länsi lyö venäläiset Ukrainan sodassa, siitä tulee Pepsijärvi.
ellauri278.html on line 408: Eesti Maaorava Liit eli Maaliit (”Viron maalaisliitto”) oli Virossa vuosina 1917–1920 toiminut, maaseutuväestön asiaa ajanut puolue. Se oli toiminta-aikanaan Viron johtavia porvarillisia puolueita. Puolue perustettiin keväällä 1917, ja sen alkuperäinen johtaja oli Jaan Hünerson. Puolueen perustajat olivat samoihin aikoihin perustetun Viron demokraattisen puolueen maatalousohjelmaan tyytymättömiä viljelijäväestön edustajia, mutta mukana oli myös aiempaan oikeistoradikaaliryhmään kuuluneita, kuten Jaan Teemant. Siis selkeästi persuja.
ellauri278.html on line 413: Myöhemmin puolueeseen liittyi myös konnamainen liikemies Konstantin Päts. Maaorava Liitistä tuli vuonna 1917 valittujen Viron maapäivien suurin puolue sen saatua 13 edustajaa 62:sta. Päts ja hänen puolueensa olivat johtavassa asemassa Viron itsenäistymisen jälkeen asetetussa väliaikaisessa hallituksessa, joka joutui toimimaan maan alla vuoden 1918 saksalaismiehityksen aikana. Osa puolueesta kannatti yhteistyötä saksalaisten kanssa, joten miehitysviranomaiset suosivat puoluetta ja sallivat sen järjestää puoluekokouksensa. Puolue alkoi saksalaismiehityksen aikana julkaista Maaliit-lehteä, jonka päätoimittaja Oskar Rütli kuului yhteistoimintalinjan kannattajiin.
ellauri278.html on line 415: Vuoden 1919 perustavan kokouksen vaaleissa Maaorava Liit hävisi vaalissa saaden vain kahdeksan paikkaa 120:stä, sillä äänestäjät olivat tyytymättömiä puolueen yhteistyöhön saksalaisten miehittäjien kanssa. Puolue siirtyi aatteellisesti oikealle, ja siitä tuli Viron johtava oikeistopuolue. Sen seuraajaksi perustettiin vuonna 1920 Pöllymeeste Kogud -niminen puolue, joka oli Viron johtavia nazipuolueita 1920- ja 1930-luvulla.
ellauri278.html on line 417: Maaliit perustettiin uudelleen Viron uudelleenitsenäistymisen aikaan vuonna 1991. Vuonna 1994 se yhdistyi muihin samanhenkisiin puolueisiin, jolloin syntyi Viron Kansainliitto.
ellauri278.html on line 419: Reformihengessä Viron itsenäisyyden alkuvuosien politiikka oli vasemmistohenkistä, mikä päättyi kuin seinään 1. joulukuuta 1924 kommunistien epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, jota Neuvostoliitto tuki. Kaappauksen jälkeen kaappaajia rankaistiin ankarasti ja kommunistinen puolue kiellettiin ja äärivasemmisto poistettiin parlamentaarisen päätöksenteon piiristä. Päts toimi Viron valtionpäämiehenä, riigifüürerinä, viisi kertaa vuosina 1920–1934.
ellauri278.html on line 421: Päts toimi Viron itsenäistymisen jälkeen liike-elämässä. Hän oli vuonna 1919 mukana perustamassa Harju Pankia, ja hän oli vuosina 1919–1933 Eesti Lloydin esimies. Vuosina 1920–1921 ja vuodesta 1924 eteenpäin hän oli Tallinnan pörssikomitean esimies. Päts oli mukana perustamassa virolais-neuvostoliittolaista kauppakamaria 1924 ja toimi sen esimiehenä vuoteen 1931 asti. Hän oli kauppa- ja teollisuuskamarin esimies vuosina 1925–1929.
ellauri278.html on line 423: Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä.
ellauri278.html on line 429: Päts teki vallankaappauksen yhdessä kenraali Laidonerin kanssa 12. maaliskuuta 1934. Perusteluna Päts käytti uhkaavaa vapsien valtaannousua. Omien sanojensa mukaan hän pelasti Viron fasismilta. Päts hallitsi Viroa autoritäärisesti ja julisti maahan poikkeustilan, joka jatkui vuoteen 1938 asti, jolloin maalle saatiin uusi perustuslaki. Pätsin valtakaudesta vuosina 1934–1940 käytetään nimitystä vaikeneva aika. Puolueet kiellettiin ja poliitikkoja vangittiin.
ellauri278.html on line 433: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.
ellauri278.html on line 435: Ždanov määräsi 16. heinäkuuta pääministeri Vareksen yllätykseksi Viron liitettäväksi nopeasti Neuvostoliittoon. Viron parlamentin vasta valittu alahuone, riigivolikogu, kokoontui ensimmäistä kertaa 21. heinäkuuta ja julisti Viron neuvostotasavallaksi, mistä ei ollut vaaliohjelmassa mainintaa. Toisena kokouspäivänä riigivolikogu anoi Viron edellisenä päivänä julistetulle neuvostotasavallalle jäsenyyttä Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta. Samalla Vareksen hallitus kehotti Konstantin Pätsiä eroamaan presidentin virasta. Pääministeri Vares otti tämän jälkeen hoitaakseen presidentin tehtävät pääministerin tehtäviensä lisäksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anoman neuvostotasavallan jäsenyyden Neuvostoliitossa Liettuan ja Latvian jälkeen 6. elokuuta 1940.
ellauri278.html on line 437: Päts toimitti 1940 presidentti Risto Rytille muistion Viron ja Suomen tasavaltojen perustamisesta. Muistiossa esitettiin Viron ja Suomen tasavaltojen unionin perustamista. Ajatus tuli kuitenkin talvisodan jälkeisessä oikeistohenkisessä Suomessa nolosti torjutuksi.
ellauri278.html on line 439: Konstantin Päts pääsi Stalinin kuoleman jälkeen joulukuussa 1954 palaamaan Viron maaperälle, kun häntä pidettiin lyhyen aikaa Jämejalan mielisairaalassa Viljandin lähellä, sitten jonkun aikaa Jälän kentällä Kuopion lähellä. Hän kuoli psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa, Tverin alueella 18. tammikuuta 1956. Hullu mikä hullu, hullu kuin pullosta tullu. Hänet haudattiin Kalininin kaupungin lähellä olevalle hautausmaalle. Pätsin maalliset jäännökset noudettiin takaisin Viroon "olojen muututtua" ja haudattiin uudelleen 21.10.1990 Tallinnan Metsakalmistuun, josta hän oli aikoinaan noussutkin esiin revenanttina.
ellauri278.html on line 545: Suunnitelman varsinainen toimeenpano käynnistyi 22. kesäkuuta 1941 kello 4.45 noin 3,5 miljoonan saksalaisen, italialaisen ja romanialaisen sotilaan, yli 3 300 panssarivaunun ja 2 500 lentokoneen voimin. Tätä ennen oli jo miinoitettu yhdessä Suomen merivoimien kanssa merialue Suomenlahdella 17. kesäkuuta alkaen Viron SNT:n vesialueelle asti.
ellauri278.html on line 547: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat!
ellauri281.html on line 407: Eesti Maaorava Liit eli Maaliit (”Viron maalaisliitto”) oli Virossa vuosina 1917–1920 toiminut, maaseutuväestön asiaa ajanut puolue. Se oli toiminta-aikanaan Viron johtavia porvarillisia puolueita. Puolue perustettiin keväällä 1917, ja sen alkuperäinen johtaja oli Jaan Hünerson. Puolueen perustajat olivat samoihin aikoihin perustetun Viron demokraattisen puolueen maatalousohjelmaan tyytymättömiä viljelijäväestön edustajia, mutta mukana oli myös aiempaan oikeistoradikaaliryhmään kuuluneita, kuten Jaan Teemant. Siis selkeästi persuja.
ellauri281.html on line 412: Myöhemmin puolueeseen liittyi myös konnamainen liikemies Konstantin Päts. Maaorava Liitistä tuli vuonna 1917 valittujen Viron maapäivien suurin puolue sen saatua 13 edustajaa 62:sta. Päts ja hänen puolueensa olivat johtavassa asemassa Viron itsenäistymisen jälkeen asetetussa väliaikaisessa hallituksessa, joka joutui toimimaan maan alla vuoden 1918 saksalaismiehityksen aikana. Osa puolueesta kannatti yhteistyötä saksalaisten kanssa, joten miehitysviranomaiset suosivat puoluetta ja sallivat sen järjestää puoluekokouksensa. Puolue alkoi saksalaismiehityksen aikana julkaista Maaliit-lehteä, jonka päätoimittaja Oskar Rütli kuului yhteistoimintalinjan kannattajiin.
ellauri281.html on line 414: Vuoden 1919 perustavan kokouksen vaaleissa Maaorava Liit hävisi vaalissa saaden vain kahdeksan paikkaa 120:stä, sillä äänestäjät olivat tyytymättömiä puolueen yhteistyöhön saksalaisten miehittäjien kanssa. Puolue siirtyi aatteellisesti oikealle, ja siitä tuli Viron johtava oikeistopuolue. Sen seuraajaksi perustettiin vuonna 1920 Pöllymeeste Kogud -niminen puolue, joka oli Viron johtavia nazipuolueita 1920- ja 1930-luvulla.
ellauri281.html on line 416: Maaliit perustettiin uudelleen Viron uudelleenitsenäistymisen aikaan vuonna 1991. Vuonna 1994 se yhdistyi muihin samanhenkisiin puolueisiin, jolloin syntyi Viron Kansainliitto.
ellauri281.html on line 418: Reformihengessä Viron itsenäisyyden alkuvuosien politiikka oli vasemmistohenkistä, mikä päättyi kuin seinään 1. joulukuuta 1924 kommunistien epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, jota Neuvostoliitto tuki. Kaappauksen jälkeen kaappaajia rankaistiin ankarasti ja kommunistinen puolue kiellettiin ja äärivasemmisto poistettiin parlamentaarisen päätöksenteon piiristä. Päts toimi Viron valtionpäämiehenä, riigifüürerinä, viisi kertaa vuosina 1920–1934.
ellauri281.html on line 420: Päts toimi Viron itsenäistymisen jälkeen liike-elämässä. Hän oli vuonna 1919 mukana perustamassa Harju Pankia, ja hän oli vuosina 1919–1933 Eesti Lloydin esimies. Vuosina 1920–1921 ja vuodesta 1924 eteenpäin hän oli Tallinnan pörssikomitean esimies. Päts oli mukana perustamassa virolais-neuvostoliittolaista kauppakamaria 1924 ja toimi sen esimiehenä vuoteen 1931 asti. Hän oli kauppa- ja teollisuuskamarin esimies vuosina 1925–1929.
ellauri281.html on line 422: Pätsille maksettiin – ainakin aluksi salaisesti – neuvostohallitukselta neuvostoliittolais-virolaisen naftan maahantuontiyrityksen kautta 4 000 Yhdysvaltain dollaria vuosittain 1924–1934. Summa oli huomattava ja vastasi Viron Berliinin lähettilään vuosipalkkaa. Päts raportoi Neuvostoliiton suurlähetystöön Viron poliittisesta tilanteesta. Pätsin yhteistyön julkistaminen käynnisti Virossa keskustelun Pätsin roolista Viron itsenäisyyden hankkimisen lisäksi myös sen menettämisessä.
ellauri281.html on line 428: Päts teki vallankaappauksen yhdessä kenraali Laidonerin kanssa 12. maaliskuuta 1934. Perusteluna Päts käytti uhkaavaa vapsien valtaannousua. Omien sanojensa mukaan hän pelasti Viron fasismilta. Päts hallitsi Viroa autoritäärisesti ja julisti maahan poikkeustilan, joka jatkui vuoteen 1938 asti, jolloin maalle saatiin uusi perustuslaki. Pätsin valtakaudesta vuosina 1934–1940 käytetään nimitystä vaikeneva aika. Puolueet kiellettiin ja poliitikkoja vangittiin.
ellauri281.html on line 432: Niin kutsutun Pätsin perustuslain tultua voimaan Konstantin Pätsistä tuli Viron presidentti 24. huhtikuuta 1938. Muut puolueet eivät saaneet osallistua vaaleihin. Päts oli virassa 23. heinäkuuta 1940 saakka, jolloin tehtävä jäi pääministeri Jussi Vareksen hoidettavaksi. Vares oli kotoisin Merikarvialta ja kasvanut maatilalla. Koulutukseltaan hän oli oikeustieteen ylioppilas. Viiden opiskeluvuotensa aikana Vares suoritti viisi tenttiä. Asevelvollisuutensa Vares on suorittanut Säkylän Huovinrinteellä. Sotilasarvoltaan hän on vänrikki. Vares toimi yksityisetsivänä Turussa. Vareksella oli ystäviä lain molemmilta puolilta (Esim. hra Päz) ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä.
ellauri281.html on line 434: Ždanov määräsi 16. heinäkuuta pääministeri Vareksen yllätykseksi Viron liitettäväksi nopeasti Neuvostoliittoon. Viron parlamentin vasta valittu alahuone, riigivolikogu, kokoontui ensimmäistä kertaa 21. heinäkuuta ja julisti Viron neuvostotasavallaksi, mistä ei ollut vaaliohjelmassa mainintaa. Toisena kokouspäivänä riigivolikogu anoi Viron edellisenä päivänä julistetulle neuvostotasavallalle jäsenyyttä Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta. Samalla Vareksen hallitus kehotti Konstantin Pätsiä eroamaan presidentin virasta. Pääministeri Vares otti tämän jälkeen hoitaakseen presidentin tehtävät pääministerin tehtäviensä lisäksi. Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi Viron anoman neuvostotasavallan jäsenyyden Neuvostoliitossa Liettuan ja Latvian jälkeen 6. elokuuta 1940.
ellauri281.html on line 436: Päts toimitti 1940 presidentti Risto Rytille muistion Viron ja Suomen tasavaltojen perustamisesta. Muistiossa esitettiin Viron ja Suomen tasavaltojen unionin perustamista. Ajatus tuli kuitenkin talvisodan jälkeisessä oikeistohenkisessä Suomessa nolosti torjutuksi.
ellauri281.html on line 438: Konstantin Päts pääsi Stalinin kuoleman jälkeen joulukuussa 1954 palaamaan Viron maaperälle, kun häntä pidettiin lyhyen aikaa Jämejalan mielisairaalassa Viljandin lähellä, sitten jonkun aikaa Jälän kentällä Kuopion lähellä. Hän kuoli psykiatrisessa sairaalassa Buraševossa, Tverin alueella 18. tammikuuta 1956. Hullu mikä hullu, hullu kuin pullosta tullu. Hänet haudattiin Kalininin kaupungin lähellä olevalle hautausmaalle. Pätsin maalliset jäännökset noudettiin takaisin Viroon "olojen muututtua" ja haudattiin uudelleen 21.10.1990 Tallinnan Metsakalmistuun, josta hän oli aikoinaan noussutkin esiin revenanttina.
ellauri281.html on line 544: Suunnitelman varsinainen toimeenpano käynnistyi 22. kesäkuuta 1941 kello 4.45 noin 3,5 miljoonan saksalaisen, italialaisen ja romanialaisen sotilaan, yli 3 300 panssarivaunun ja 2 500 lentokoneen voimin. Tätä ennen oli jo miinoitettu yhdessä Suomen merivoimien kanssa merialue Suomenlahdella 17. kesäkuuta alkaen Viron SNT:n vesialueelle asti.
ellauri281.html on line 546: Sota, suursota, miettii Stalin. Sota on minulle vastenmielistä. Miten kärsinkään, kun suomalaiset hyökkäsivät Neuvostoliiton kimppuun Mainilassa 1939, ja nyt taas! Minä en ole koskaan halunnut kenenkään maata, paitsi turvallisuussyistä ehkä Puolan itäosat 1939 ja seuraavana vuonna Karjalan kannaksen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Bessarabian ja pohjois-Bukovinan. Mutta periaatteessa olen tähän viaton, olen syytön, täysin syytön! Nuo aloittivat!
ellauri284.html on line 329: Kellertäviä vääriä dollareita on tavattu Suomen lisäksi Virossa. Eräiden tietojen mukaan rahat olisi painettu Puolassa, ja ne olisi tarkoitettu Viron markkinoille. Kateissa ollut Erkkilä palaa salaa metsien läpi Venäjältä ja ilmoittautuu tammikuussa 1993 itse keskusrikospoliisin Vaasan aluetoimistossa.
ellauri286.html on line 86: SOFI OKSASEN (s. 1977) kulttikirjaksi muodostunut feministinen esikoisteos kipeistä aiheista, syömishäiriöstä, virolaisnaisten asemasta ja ryssävihasta. Stalinin lehmät tarkastelee ankarasti Viron lähihistoriaa sekä virolaisäidin ja suomalaisisän tytärtä henkisessä puristuksessa.
ellauri286.html on line 99: Julkaisin vuonna 2003 Suomessa esikoisromaanini, Viron lähihistoriaa käsittelevän Stalinin lehmät. Törmäsin toimittajiin, jotka kutsuivat kirjaani “neuvostovastaiseksi”, suomettuneen Suomen perussanastoon kuuluvalla, aikoinaan hyvinkin negatiivisella määreellä.
ellauri286.html on line 103: Se, että Viron miehityksestä ja neuvostoelämän realiteeteista liikkui paljon totuutena pidettyjä valheita, oli tavallista arkea. Olin kasvanut maailmassa, jossa miehittäjä oli päässyt kirjoittamaan Viron historian mieleisekseen ja neuvostopropagandan jäljet ulottuivat myös Neuvostoliiton rajojen ulkopuolelle.
ellauri286.html on line 108: Vaikka olin toki tietoisesti kirjoittamassa juuri romaania, Viron lähihistoria päätyi sen aiheeksi vahingossa, ja käsitys siitä, että aihepiiri oli tärkeä, vahvistui vasta kirjoittamisen myötä.
ellauri286.html on line 131: Suomen tilanne oli toinen kuin Viron, koska Suomea ei miehitetty eikä Suomi kuulunut itäblokkiin, mutta suomettumisen vuodet tarkoittivat poikkeuksellista ilmapiiriä, joka vaikutti myös puheeseen, julkiseen keskusteluun, mediaan ja tapaan, jolla Suomessa puhuttiin Venäjästä. Minä en henk.koht.siitä paljon muista enkä ymmärtänyt, synnyin Virossa ja olin 12-vuotias kun neuvostola hajosi, mutta olen myöhemmin lukenut paljon mm. Turun Sanomia.
ellauri286.html on line 161: Lukemani kirjat ja näkemäni elokuvat eivät käsitelleet Viron lähihistoriaa tai Neuvostoliittoa niin, että olisin tunnistanut itse kokemani Neuvostoliiton, siis samalla lailla kuin Amerikan mainstream-ohjelmistosta tunnistaa todellisen USA:n. Tunnistettava Viron lähihistoria siirtyi tuolloin sukupolvelta toisella oraalisen tradition kautta, ei kirjoitetun. Se siirtyi rivien välien kautta.
ellauri286.html on line 162: Vasta reilusti uudelleenitsenäistymisen jälkeen törmäsin Viron ensimmäisen tasavallan aikaisiin lehtiin, joita alkoi ilmestyä antikvariaatteihin: joku oli nuo neuvostoaikana kielletyt lehdet piilottanut ja säilyttänyt niitä vuosikymmenet.
ellauri286.html on line 187: No joo, onhan siinä sepustusta. Minä luin tekstin kehotuksena katsella arkea tuorein silmin ja kirjoittaa elämän pienimmistä yksityiskohdista. Tulkinnastani huolimatta en nähnyt Viron historiaa kirjallisena aiheena. Vaikka olihan vallankumouxessa nimenomaan kysymys omaisuuden menetyxestä, ellei ize sattunut olemaan pennitön prole.
ellauri286.html on line 192: Virginia Woolfin täplä seinässä paljastui lopulta etanaksi. Se on hyvä vertaus myös omalle suhteelleni Viron lähihistoriasta kirjoittamiseen: vasta sateella kotiloonsa kätkeytynyt etana tulee näkyviin ja näyttää sarvensa, ja juuri niin kävi minulle.
ellauri286.html on line 193: Vapaampi ilmapiiri eli sade mahdollisti sen, että löysin kielen Viron lähihistorialle. Ensin aihe livahti romaanikäsikirjoitukseeni metaforien ja symbolien muodossa, toisin sanoen juuri rivien välien kautta, joilla olin tottunut käsittelemään asiaa, ja vähitellen niiden avulla löysin kielen, jolla kirjoittaa aiheesta suoraan russofobista vihapuhetta. 2000-luvun alku oli siihen sopiva hetki, 9/11 jälkeen Bushin aikoihin ei tarvinnut vihapuhetta paljon hävetä.
ellauri286.html on line 197: Vuosituhannen vaiheessa Venäjästä kirjoittava kirjailija sai kuitenkin vielä kirjoittaa Venäjästä ja sen historiapolitiikasta täysin rauhassa. Vaikka törmäsin jälkisuomettuneisiin äänensävyihin, Venäjästä kirjoittavat kirjailijat tai toimittajat eivät vielä kohdanneet ilmiöitä, joiden kanssa näillä saroilla sananvapauttaan käyttävät ihmiset joutuivat tekemisiin vain joitakin vuosia myöhemmin. Pro-Putin -mielenosoittajia ei näkynyt eikä Viron Moskovan-suurlähettiläästä, sittemmin ulkoministeristä, venäläis-latvialaisesta Marina Kaljurandista, tehty rivoja nukkeja Moskovassa, kuten vuonna 2007. Vaikka kyyditys- tai miehitys-sanojen käyttö ei ollut yhtä luontevaa kuin nykyään ja toisinaan niiden kanssa haparoitiin, kukaan ei Suomessa vielä kieltänyt kyydityksiä, kuten vain vähän myöhemmin kävi. Niitähän tehtailtiin Suomessakin 30-luvulla.
ellauri286.html on line 202: Vuonna 2007 Viron lähihistoriasta kertova näytelmäni Puhdistus sai kantaesityksensä Suomen kansallisteatterissa, ja paria kuukautta myöhemmin pronssisotilaskiista kuumensi ja kylmensi tunteita Virossa.
ellauri286.html on line 203: Pronssisoturi oli Tallinnan keskustassa sijaitseva, vuonna 1947 pystytetty neuvostosotilaan patsas, jonka siirtoa hautausmaalle Venäjä vastusti. Vironvenäläisille patsas edusti neuvostosotilaita, jotka neuvostoretoriikan mukaisesti “vapauttivat maan fasismista”, kun taas virolaisille patsas edusti "miehitysaikaa". No sehän on sama asia? Sananvalinnassa on taas vaikeuxia.
ellauri286.html on line 205: Patsaan siirto kaupungin keskustasta hautausmaalle johti Tallinnassa mellakoihin, Viron suurlähetystön piiritykseen Moskovassa, virolaisten ruokatuotteiden boikottiin Venäjällä ja siihen, että riippumattomien mielipidemittausten mukaan Virosta oli tullut venäläisten mielestä Venäjän suurin (no jaa, ei suurin, mutta äkäisin) vihollinen.
ellauri286.html on line 236: Suomessa aktivoitui Pro-Putin-ryhmä, joka ryhtyi julkaisemaan kirjoja, perusti yhdistyksiä ja järjesti keskustelutilaisuuksia, joissa toisteltiin vanhoja neuvostoteesejä. Erityisesti heitä kiinnosti Viron historia: miehityksen ja kyyditysten kieltäminen. Suomalainen media hämmentyi.
ellauri286.html on line 239: Kun minä ja kirjailija Imbi Paju julkaisimme vuonna 2010 Viron lähihistoriaa käsittelevän artikkelikokoelman Kaiken takana oli russofobia, Yhtenäinen Venäjä, Putinin puolue, teki lehdistötiedotteen, jossa kirja määriteltiin russofobiseksi – ja vanhaan kunnon neuvostotyyliin tiedote lähetettiin ulos jo ennen kuin itse kirja oli ulkona ja ennen kuin Yhtenäinen Venäjä olisi edes voinut tutustua kirjan sisältöön.
ellauri286.html on line 242: Se, että Viron lähihistorian käsittely oli Venäjälle hankala asia, ei sinänsä ollut uutta. Venäjä myönsi 1990-luvun alussa julkisesti miehittäneensä Viron, mutta Jeltsinin vuosien jälkeen Venäjä on jatkuvasti pyrkinyt tuomaan esille omaa tulkintaansa Viron neuvostovuosista, kieltänyt miehityksen, pyrkinyt rehabilitoimaan Molotov-Ribbentropin sopimusta ja häirinnyt esimerkiksi kyydittäjien oikeudenkäyntejä Virossa.
ellauri286.html on line 248: Hän pyysi valtakunnansyyttäjää saattamaan tuolloin ulkoministerinä toiminut/neen Alexander Stubb/in (kumpis sen nyt pitikään olla?) rikosoikeudelliseen vastuuseen ja pyysi valtakunnansyyttäjää nostamaan syytteen kansanedustaja Heidi Hautalan venäläiselle uutistoimistolle antamasta lausunnosta, joka koski Viron miehityksen kieltämistä sisältävää kirjaa. No Stubb kyllä olisi kuulunutkin kalterien taa, sori siitä. Eikä Hautalankaan pusissa ole jauhot puhtaita.
ellauri286.html on line 264: Kukaan Puhdistus-näytelmän tai -romaanin lukenut ei voi käsittää asioita näin väärin. Onhan se paska kirja monessa suhteessa, mutta sen russofobiasta ei voi erehtyä. Kritiikki sisälsi selvää disinformaatiota, joka toisti samaa Moskovan perusviestiä: venäläiset joutuvat keskitysleireille virolaisten toimesta ja venäläisiä vainotaan. Viron suurlähetystö huomautti lehdelle kritiikki-imitaation sisältämistä virheistä eikä tekstiä enää löydy verkosta.
ellauri286.html on line 287: Viron kieleen informaatiosodankäyntiin liittyvä moderni sanasto oli rantautunut jo aikaisemmin, mutta vasta Ukrainan sodan myötä niin kävi myös Suomessa ja vuonna 2014 myös oikeistoisänmaallinen valtiojohtomme (pieninyrkkinen Sale-knääpiö) vahvisti julkisesti Suomen joutuneen osaksi Venäjän informaatiosotaa.
ellauri286.html on line 303: Vironkielisten painotuotteiden vieminen Neuvostoliiton ulkopuolelle oli tarkasti säänneltyä, joten lehdellä oli merkitystä jo siksi, että vironkieliset kaipasivat vironkielisiä lehtiä.
ellauri286.html on line 339: Hänestä levitettiin Venäjän medioissa ja Twitterissä disinformaatiota, jonka mukaan hän työskentelee Yhdysvaltojen ja Viron turvallisuuspalveluille, kerää laitonta Putinin kannattajien henkilörekisteriä ja on tunnettu russofobi sekä narkomaani. Aro pyrki vuonna 2016 keräämään joukkorahoitusts 50 000 Yhdysvaltain dollaria kirjahankkeelle,
ellauri286.html on line 363: Ottaen huomioon Viron ja Suomen historian, maiden nopea nousu sananvapausindeksin kärkisijoille on merkittävää, ellei peräti hämmästyttävää.
ellauri286.html on line 499: Eesti vapp on meidän isosedän herttuallinen vaakuna. Vanim Eesti vapp pärineb ajavahemikust 1583, mil kolme leopardse lõviga hertsogivapp tähistas Rootsi kuninga Johan III Liivimaa hertsogi tiitlit. Leopardit on vasempaan päinkazovia leijonia, passant gardant. Ei sentään trabant. Kolme leijonaa on peräisin Tanskan kuninkaan Valdemar II:n käsivarresta , joka valloitti Pohjois-Viron vuonna 1219. Leijonista tuli osa Tallinnan (Rääveli), Tanskan hallituksen keskuksen suurempaa vaakunaa.
ellauri286.html on line 500: Vuonna 1346 Tanska myi Viron valtakuntansa Saksalaisritarikunnan valtiolle. Kolme leijonaa jäi kuitenkin Tallinnan suuren vaakunan keskeiseksi elementiksi. Myöhemmin vuosisatojen aikana kolmen leijonan aihe siirtyi Viron herttuakunnan vaakunaan. Kansallisten symbolien uudelleenkäyttö vuonna 1990 oli yksi kohokohdista taistelussa itsenäisen Viron valtion palauttamiseksi, joka lopulta saavutettiin 20. elokuuta 1991. Vaakunan käyttöä säätelee valtion vaakunalaki Aseet, luovutettu 6. huhtikuuta 1993.
ellauri288.html on line 83: Sekä Suomessa että Virossa 1930-luku oli äärioikeiston juhlaa, ja varsinkin Virossa sen ajan vallanpitäjät olivat presidentti Konstantin Pätsin johdolla sangen viehättyneitä fasistisesta vallankäyttömallista. Natseja he eivät ilmeisesti olleet, mutta toisen maailmansodan melskeissä he olivat liitossa natsien kanssa. Puna-armeija syöksi nämä voimat vallasta, ja monet sen ajan vallanpitäjät lähtivät maanpakoon (jos olisin ollut maan hallinnossa saksalaisvallan aikaan, minäkin olisin lähtenyt). Ulkomailta käsin virolaiset lähtijät liittoutuivat kylmässä sodassa USA:n puolelle, ja heihin kuului myös Etelä-Virossa suuria maa-alueita omistanut Ilveksen suku. Nykyinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli CIA:n hallitseman kylmän sodan aikaisen Radio Free Europen propagandatykki. Tästä entisestä sangen arrogantista meppikollegastani, joka oli paluumuuttaja ja jolle palautettiin suvun maat, sanon kuin Sofi Oksasen kuvaamistaan suomettuneen Suomen suhteista Venäjään: Viron presidenttinä hän ei ole kyennyt luomaan uutta kieltä ja termistöä Venäjään liittyvälle julkiselle puheelle. Hän on Amerikan agentti eivätkä hänen neuvopäästönsä vastaa Suomen olosuhteita ja kansallista etua. Suomessa media pitää huolen siitä, että sekä Venäjä että sen presidentti (suomensukuinen Tverin karjalainen?) Vladimir Putin on saatanallistettu siinä hengessä, että pukkaa taas uutta sotaa. Ilman median luomaa Venäjä-vastaista kansallista mielipideilmastoa eivät Suomen Nato-haukat voi viedä maatamme sotaan ja mukaan vieraiden valtojen sotiin.
ellauri288.html on line 94: Dokumentissa kirjailija lähtee Viron Haapsaluun ja läheiselle maaseudulle, jossa hän vietti mummolassa lapsuutensa kesät.
ellauri288.html on line 97: Muistiin on jäänyt hyvin Viron itsenäistyminen vuonna 1991. "Se oli suuri hetki, kun ommeltiin itse ensimmäinen Viron lippu. Vanhoista neuvostolipuista tehtiin pölyrättejä ja pöytäliinoja". Neulottiin ne taas yhteen jonkun ikivanhan ideologis-myyttisen kirjallisuuden sääntöjen mukaan ja myydään nyt hyvään hintaan Lännessä.
ellauri288.html on line 132: Sofi on usein äänessä Seura-lehessä. Sofi Oksanen uusin romaani Norma on juuri ilmestynyt, ja hän kiertää pitkin Suomea kertomassa kirjastaan. Uusi romaani kertoo hiuskaupasta ja hiuspidennyxistä. Sofi Oksasta ihmetyttää sekin, kuka on ylipäätänsä kelvollinen vanhemmaksi. Ei hän ainakaan, eikä hänen äitinsä. Oksasen äiti on virolainen, joka vietti lapsuudessaan paljon aikaa äitinsä synnyinsijoilla Viron Läänemaalla.
ellauri288.html on line 134: Isoisä oli kokenut elämässään Viron historian mullistukset, sillä hän kuului sodan aikana metsäveljiin, nazivaltaa kannattaviin joukkoihin. Isoäidin komeroon kerrastojen alle piilotettiin nazisotilas.
ellauri288.html on line 136: "Tila ei ollut suuri, mutta tila kuitenkin. Skafferikin oli. Ei oltu rotinkaisia." Viron metsäveljet armahdettiin Josif Stalinin kuoleman jälkeen 1952. Itsepäisestä maanviljelijästä tuli kolhoosilainen. ”Oli varmasti raskasta palata, kun omaisuus oli menetetty. Elämä alkoi ikään kuin nollasta.” "Virolaisen sukuni tragediaan kuuluu se, että isoisäni vanhempi veli värvättiin puna-armeijaan ja hänestä tuli neuvostosotilas, suuren isänmaallisen sodan sankari." Sofi Oksanen vierasti isosetäänsä lapsena.”Hän ei ollut mikään miellyttävä tyyppi. Hän oli juoppo. Ja punikki. Lapset vierastavat niitä."
ellauri288.html on line 287: Mukava lukukokemus! Kiihkeä jännitys tarttuu lukijaan ensimmäisistä riveistä lähtien. Oksanen on narukävelijä. Hän kexii kivat yksityiskohdat (mm. runkun popsinta) ja antaa niille vaaditun painon ja merkityksen. Sofi Oksanen on tällä vahvalla, kirjallisella kerronnallaan antanut meille ainutlaatuisen näkemyksen Viron nykyhistorian lisäksi. Lävistävästi ja armottomasti hän paljastaa julmien poliittisten hallintojen inhimillisen haitan. Dagsavisen, Norja
ellauri288.html on line 342: Sofi Oksasen Puristus on karkea ja voimakas muotokuva Viron historiasta. Gara, Espanja
ellauri288.html on line 447: Ja useiden epäonnistuneiden yritysten jälkeen hän alkoi kirjoittaa viroksi. Venäjän kielen taitoni oli silloin selvästi riittämätön. Vaikka se parani ajan myötä, kirjoitin harvoin venäjäksi, pääasiassa ilman artikkeleita, edes yhden Pietarin Zvezdassa julkaistun jutun. Palasin venäläisen runouden pariin Viron tasavallassa, kun venäjä ei enää ollut virallinen kieli. Se oli tämän vuosisadan alussa ja vuonna 2005 Kaksikymmentä venäjänkielistä runoani julkaistiin kaksikielisessä kokoelmassa Sõnad sõnatusse / Otherness. Ne sisältyvät tähän kirjaan tietyin muutoksin. Suurin osa kirjan tekstistä on kirjoitettu myöhemmin, pääosin vuosina 2010–2013. Uskon, että virolaiskulttuurimme oli alusta alkaen monikielinen, kirjailijamme virolaisen kirjallisuuden perustajista Kreutzwaldista ja Felmanista monikielisen runoilija Ilmar Laabaniin saakka osasivat useita kieliä ja käyttivät niitä enemmän tai harvemmin.
ellauri288.html on line 457: Kaplinski opiskeli hyödytöntä kielitiedettä Tarton yliopistossa ja työskenteli kielentutkijana, sosiologina, ekologina ja toimittajana. Hänellä oli merkittävä osa neuvostomiehityksen vastaisessa kansalaisliikkeessä 1980-luvulla. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen eli Viron uudelleenitsenäistymisen alkuvuosina 1992–1995 Kaplinski oli Viron parlamentin Riigikogun jäsen.
ellauri288.html on line 464: Vuonna 2000 Jaan Kaplinski sai Viron kulttuurirahaston suuren vuosipalkinnon. "Reaaliluvut" ilmestyi viroksi Vikerkaaren toimittaja Kajar Pruulin viruttamana. Se on kirjoitettu alunperin venäjäksi, kielellä, jota Jaan Kaplinski itse on kutsunut suureksi vanhaksi rakkaudekseen. Hyi!
ellauri288.html on line 486: Myös Silm koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä realistis-psykologisessa osassa kerrotaan teologi I:n tarina Viron Sosialistisessa Neuvostotasavallassa ylioppilastoverin silmin. I:stä tuntuu, että häntä seuraa salaperäinen Silm. Hän aloittaa teologian opinnot, tekee kuten monet muutkin vähän yhteistyötä KGB:n kanssa päästäkseen ulkomaille, tunnistaa itsestään gnostikot ja kabalistit, joiden avulla hän yrittää kavaltaa vainoharhaisen Silmin. Mutta kertomuksen toisessa osassa selviää, Silmä ei ole KGB eikä mikään muukaan salainen järjestö, vaan mm. Yhdysvaltain dollariin ikuistettu Mordorin paha silm.
ellauri294.html on line 495: Aamulla läiskähti sitten Uudesta Suomesta tämä naamalle. Naton hävittäjät kyttäävät Itämerellä venäläisiä ”zombeja” täydessä ohjuslastissa – Viron pääministeriltä vakava varoitus BBC:lle: pörähtävät taivaalle kuin pesällinen ärsytettyjä herhiläisiä. Nyt ei 3. maailmansodan kuuma vaihe ole enää kaukana. Tämä on yhtä hirveätä scheissea kuin Disneyn Koira ja kettu-tarinat.
ellauri311.html on line 588: pokkus. Ukrainan ja Venäjän välillä on paljon petollisia ystäviä, ihan kuin Viron
ellauri313.html on line 188: Länkkärit on pettyneitä vähävenäläisiin kun ne ei taaskaan peittoa 8x suurempaa Iso-Venäjää lännen sekunda-aseilla. Ukraina on pettynyt länkkäreihin kun ne ei anna valkokenraaleille parhaita hehtaaripyssyjä, joilla ulettuisi ratki Moskovaan. No hittovie ei kai länsi halua ryssän ydinlatauxia silmille. Puuhailkoot ukrainalaismorsiamet Pasi-pörriäisineen lännen itärajalla Nansot pikkupröxyinä, ei ne sillä vielä ansaize Naton ykkösvehkeitä. Viron pörriäisillä on puolustustahto korkealla, lupaa lakastunut itätyttö Suomesta. Pitäkää tytöt lippu korkealla, ja pikkupröxyt puolitangossa!
ellauri315.html on line 70: Viron Voitto Syvärillä
ellauri315.html on line 75: Tää ei ollut Viron Voitolta, vaan Paavolaisen Olkkarilta. Mutta seuraava on Voiton päiväkirjasta:
ellauri316.html on line 845: Viron mezäveljiä hyllasi myös violettitukkainen fasisti-itätyttömme Sofi Oxanen. A Ukrainian Jew is working to untangle the legacy of far-right nationalist leader Stepan Bandera, another Nazi collaborator icon uplifted by NATO.
ellauri318.html on line 234: Vladimir Putin voi hävitä vain jos Venäjän armeija murskataan Ukrainassa, Garri Kasparov sanoo. Plopovin izemurhasiirto on nyt oikea. Vanha shakkimestari Garri Kasparov tunnetaan äänekkäänä Vladimir Putinin hallinnon vastustajana. Länteen loikannut Kasparov järjestää Tallinnassa sodanvastaisen (LOL) konferenssin 1.–2. lokakuuta. Viron venäläiset ovat eri kannalla. Pelaavat mustilla.
ellauri325.html on line 415: Kivimiehen vanhemmat olivat urakoitsija Enok Mattila ja Maria Paavola ja puoliso vuodesta 1949 Kaarina Saarnivaara. Päästyään ylioppilaaksi hän osallistui 1919 vapaaehtoisena Viron vapaussotaan, ja näistä kokemuksistaan hän kirjoitti 1921 ilmestyneen esikoisteoksensa Sotureita. Kivimies opiskeli jonkin aikaa Helsingin yliopistossa mutta ryhtyi sitten vapaaksi toimittajaksi. Toimittajanuransa aikana hän kirjoitti kolumneja noin 50 eri nimimerkillä lehtiin Uusi Suomi, Suomen Kuvalehti, Kuva ja Seura. Lehtivalikoimastakin jo oikispaskiaisen tunnistaa.
ellauri325.html on line 536: Helanen otti vapaaehtoisena osaa Viron vapaussotaan 1919. Hän liittyi heimoaatteelliseen Akateemiseen Karjala-Seuraan (AKS) vuonna 1923 jäsenenä n:o 91 (jäsen n:o 1 oli Elias Simojoki) ja toimi seuran puheenjohtajana 1927–1928 ja uudelleen syksystä 1933 lähtien "vanhojen" noustua jälleen valtaan seurassa. Helasen puheenjohtajuus jatkui seuran lakkauttamiseen saakka. Kolmekymmentäluvulla Helanen antoi tukensa Lapuan liikkeelle ja liittyi Isänmaallisen kansanliikkeen (IKL) riveihin. Tämä ratkaisu johti hänet eroon monista AKS:n aikaisista opiskelutovereistaan, muun muassa Urho Kekkosesta.
ellauri325.html on line 747: Stadin Arska ja Verstaan Terska kuuluivat GANTT-chartin vastakkaisille laidoille. Karjalamuistelmissa Masa tunnustaa voimakkaasti väriä, Viron lipun värejä.
ellauri326.html on line 235: Näistä asioista keskusteltiin Tallinnassa Avoin Viron säätiön järjestämässä tapaamisessa kirjailija Mihail Shishkinin kanssa ”Mitä Venäjälle tapahtuu ja kuka kantaa vastuun?”.
ellauri327.html on line 315: Ulkopoliittisen instituutin johtava munahaukka Charly Salonius-Pasternak (tästä jutku kusipäästä on aiemmin jo paasattu) näkee lähetystön päivityksen liittyvän kuitenkin Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken epäiltyyn sabotaasiin.
ellauri327.html on line 320: Balticconnector-kaasuputkessa sunnuntaina havaitun vuodon epäillään (siis Salonius porukoineen epäilee) olleen tahallisesti aiheutettu. Viron ja Suomen välinen tietoliikennekaapeli vahingoittui samaan aikaan!
ellauri331.html on line 484: Viron turvallisuuspoliisi (KaPo) esitti vuoden 2005 vuosikirjassaan väitteen, jonka mukaan REGNUM oli suunniteltu välineeksi Venäjän valtion propagandakoneistossa, joka toimi Modest Kolerovin johdolla, tuolloin presidentti Vladimir Putinin hallinnon viraston päällikkönä.. Väitteessä todettiin, että REGNUM ei ole pohjimmiltaan uutiskanava sellaisena kuin se esittää itsensä, vaan sateenvarjo Venäjän salaisten palveluiden toiminnalle niin sanotuissa "lähiulkomaan" maissa, joiden ponnistelut on suunnattu edistämään Venäjän geopoliittista agendaa. Venäjän ulkopoliittisena välineenä REGNUM on kannustanut vastustamaan Baltian maiden energiariippumattomuussuunnitelmia ja vaikuttanut kielteiseen kansanäänestykseen uudesta ydinvoimalasta Liettuaan. Kyllä se joku baltti oli.
ellauri353.html on line 599: CommunistCrimesin tavoitteena on lisätä kansainvälistä tietoisuutta kommunististen hallitusten tekemistä rikoksista ihmisyyttä vastaan ympäri maailmaa. Teemme yhteistyötä riippumattomien historioitsijoiden ja tutkijoiden kanssa. Portaalia ylläpitää Viron historiallisen muistin instituutti, joka on kansainvälinen ja valtiosta riippumaton akateeminen tutkimuskeskus, jolla on yli 20 vuoden kokemus riippumatoista.
ellauri374.html on line 549: Jemeljan Ivanovitš Pugatšov (Емельян Иванович Пугачёв) (s. 1740 tai 1742, teloitettiin 1775) oli venäläinen kasakkasoturi ja sittemmin kapinajohtaja ja kruununtavoittelija keisarinna Katariina II:n aikana. Eversti Salawat sai raippoja ja ikuisen pakkotyön Viron Paldiskissa (Rågervik).
ellauri381.html on line 692: Venäjä aikoo murskata Harkovan ja tehdä siitä harmaan, tuhotun vyöhykkeen, jossa ei asu mitään ukrainalaista torakkaa isompaa eikä ole yhtään ehjää polkupyörää. Venäjä tuhoaa sen mieluummin kuin valloittaa, liuhtoo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto. Venäjä aikoo pyyhkiä Ukrainalla persettään, varoittaa sotatalousprofessori Liuhto. Ukraina tarvitsee lisää Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä, lisää patrioottinen Ohra-aho. Viron baskeripää pellepukuinen päämiliisi ehdottaa että Itämeren suurvallat Viro, Latvia, Suomi, Ruozi ja Puola saartaisivat Venäjän satamat miinanraivaajilla ja tykkiveneillä. Jos Venäjä hyökkäisi Viroon, maan 40 kilomiehen armeija olisi varma voittaja. Venäjän ylämäki kasvaa ja vihreiden alamäki syvenee. Kaikki aikovat kumminkin kuolla saappaat jalassa. Se trendaa nyt.
xxx/ellauri027.html on line 933: No sit on jälellä tää uutuus, elevaatio. Ensimmäinen assosiaatio on Viron korkein vuori, pikku kohouma, korkeudeltaan samaa luokkaa kuin Taivaskallio. Toinen on elevaattori, sellainen nosturi kun on viljasiiloissa, ja kolmas Stockmannin liukuportaikko. Amerikkalaiset kuzuu kaikkia hissejä elevaattoreix. Siellähän niitä piisaa herrahissejä. Kone Oy muuten on yx Eskin asiakkaita. Ei mennyt koneelta ihan putkeen saxalaisen hissifirman osto, loppui käteiset. Koneelta tuli myös se ruokalähettien mamupiiskuri. Ylöspäin ne kaikki yrittää, Eskin opeilla ja ilmankin.
xxx/ellauri057.html on line 692: Viron matkan jälkeen hän solmi kolmannen avioliittonsa pankkivirkailija Hanna Laitisen kanssa. Epätoivoinen yritys tuen ja turvan saamiseksi päättyi melkein välittömästi puolisoiden asumuseroon.
xxx/ellauri113.html on line 296: Pekka Jussi Reinikainen (s. 16. syyskuuta 1947 Helsinki) on suomalainen lääkäri, kristillinen kirjailija, poliitikko (KD) ja kreationisti. Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellier’ssa. Hän on toiminut käytännön lääkärinä kaikkiaan yli 40 vuotta, johon sisältyy toiminta yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Pekka Reinikainen on ollut kaksi kuukautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Reinikainen on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Reinikainen on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan jäsenenä, 14 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä, kirkolliskokouksen jäsenenä sekä on Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsen. Reinikainen pitää kutsumuksenaan kertoa vääristä maailmankuvista ja Raamatun luomiskertomuksesta.
xxx/ellauri128.html on line 425: Voitto Viro vihittiin papiksi vuonna 1938, ja hän suoritti teologian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1965. Hän työskenteli kirkkoherran apulaisena Hämeen läänin Koskella vuosina 1938–1943 ja Multialla vuosina 1943–1944, Helsingin Pikkukirkkoyhdistyksen pääsihteerinä vuosina 1945–1947, Keski-Helsingin seurakunnan virallisena apulaisena vuosina 1947–1957 ja Lauttasaaren kirkkoherrana vuosina 1957−1977. Papinviran ohella hän työskenteli myös radioselostajana Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. Viron mukaan kristittynä ei voi olla oikeassa intellektuaalisesti vaan ainoastaan rakkauden tasolla, sillä Jumala on rakkaus ja kaikki se, mikä ei ole rakkautta, merkitsee Jumalan ulkopuolella olemista. Viro tahtoi olla jumalan sisäpuolella.
xxx/ellauri187.html on line 348: Viron lähimenneisyydestä kirjoittaminen jatkui näytelmällä puhdistus, joka sai ensi-iltansa helmikuussa 2007. Loppuunmyydyt esitykset jatkuivat kolme kautta ja esitystä kuvattiin vuoden teatteritapaukseksi. Sofi muunsi näytelmänsä romaaniksi vuonna 2008. Teos voitti sekä Finlandia – että Runeberg-palkinnon ja vielä vuonna 2010 pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuden palkinnon.
xxx/ellauri230.html on line 358: Välittömästi lokakuun vallankumouksen jälkeen, jonka aikana bolshevikit tulivat valtaan, julistettiin "rauhaa koskeva asetus". Seuranneessa Brest-Litovskin rauhassa Neuvosto-Venäjä joutui tunnustamaan Ukrainan ja Gruusian itsenäisyyden, sitoutumaan joukkojen vetämiseen Suomesta ja luovuttamaan Saksalle Venäjän ennen maailmansotaa hallitsevat osat Puolasta, Viron, Liettuan ja Latvian sekä osan Valko-Venäjästä. Brest-Litovskin rauha sinetöi punaisen Suomen kohtalon.
xxx/ellauri280.html on line 312: Peschanlagin osastolla, Churbai-nur, naisten leirillä oli teatteri, jonka taiteellinen johtaja oli Gerda Murre, laulaja, Tallinnan Viron teatterin primadonna. Draamaa isännöi Marina Lebedeva, tuolloin kuuluisan Maly-teatterin näyttelijän tytär. Mukana oli myös kaksi taiteilijaa: suomalainen Kerti Noort ja Olya Pshenorskaya Lvovista; Lida Muzalevskaya - pukuhuoneen päällikkö; akrobaattivirtuoosi Zhanna Anupanova on pop-ohjelmien tähti.
xxx/ellauri286.html on line 86: SOFI OKSASEN (s. 1977) kulttikirjaksi muodostunut feministinen esikoisteos kipeistä aiheista, syömishäiriöstä, virolaisnaisten asemasta ja ryssävihasta. Stalinin lehmät tarkastelee ankarasti Viron lähihistoriaa sekä virolaisäidin ja suomalaisisän tytärtä henkisessä puristuksessa.
xxx/ellauri286.html on line 99: Julkaisin vuonna 2003 Suomessa esikoisromaanini, Viron lähihistoriaa käsittelevän Stalinin lehmät. Törmäsin toimittajiin, jotka kutsuivat kirjaani “neuvostovastaiseksi”, suomettuneen Suomen perussanastoon kuuluvalla, aikoinaan hyvinkin negatiivisella määreellä.
xxx/ellauri286.html on line 103: Se, että Viron miehityksestä ja neuvostoelämän realiteeteista liikkui paljon totuutena pidettyjä valheita, oli tavallista arkea. Olin kasvanut maailmassa, jossa miehittäjä oli päässyt kirjoittamaan Viron historian mieleisekseen ja neuvostopropagandan jäljet ulottuivat myös Neuvostoliiton rajojen ulkopuolelle.
xxx/ellauri286.html on line 108: Vaikka olin toki tietoisesti kirjoittamassa juuri romaania, Viron lähihistoria päätyi sen aiheeksi vahingossa, ja käsitys siitä, että aihepiiri oli tärkeä, vahvistui vasta kirjoittamisen myötä.
xxx/ellauri286.html on line 131: Suomen tilanne oli toinen kuin Viron, koska Suomea ei miehitetty eikä Suomi kuulunut itäblokkiin, mutta suomettumisen vuodet tarkoittivat poikkeuksellista ilmapiiriä, joka vaikutti myös puheeseen, julkiseen keskusteluun, mediaan ja tapaan, jolla Suomessa puhuttiin Venäjästä. Minä en henk.koht.siitä paljon muista enkä ymmärtänyt, synnyin Virossa ja olin 12-vuotias kun neuvostola hajosi, mutta olen myöhemmin lukenut paljon mm. Turun Sanomia.
xxx/ellauri286.html on line 161: Lukemani kirjat ja näkemäni elokuvat eivät käsitelleet Viron lähihistoriaa tai Neuvostoliittoa niin, että olisin tunnistanut itse kokemani Neuvostoliiton, siis samalla lailla kuin Amerikan mainstream-ohjelmistosta tunnistaa todellisen USA:n. Tunnistettava Viron lähihistoria siirtyi tuolloin sukupolvelta toisella oraalisen tradition kautta, ei kirjoitetun. Se siirtyi rivien välien kautta.
xxx/ellauri286.html on line 162: Vasta reilusti uudelleenitsenäistymisen jälkeen törmäsin Viron ensimmäisen tasavallan aikaisiin lehtiin, joita alkoi ilmestyä antikvariaatteihin: joku oli nuo neuvostoaikana kielletyt lehdet piilottanut ja säilyttänyt niitä vuosikymmenet.
xxx/ellauri286.html on line 187: No joo, onhan siinä sepustusta. Minä luin tekstin kehotuksena katsella arkea tuorein silmin ja kirjoittaa elämän pienimmistä yksityiskohdista. Tulkinnastani huolimatta en nähnyt Viron historiaa kirjallisena aiheena. Vaikka olihan vallankumouxessa nimenomaan kysymys omaisuuden menetyxestä, ellei ize sattunut olemaan pennitön prole.
xxx/ellauri286.html on line 192: Virginia Woolfin täplä seinässä paljastui lopulta etanaksi. Se on hyvä vertaus myös omalle suhteelleni Viron lähihistoriasta kirjoittamiseen: vasta sateella kotiloonsa kätkeytynyt etana tulee näkyviin ja näyttää sarvensa, ja juuri niin kävi minulle.
xxx/ellauri286.html on line 193: Vapaampi ilmapiiri eli sade mahdollisti sen, että löysin kielen Viron lähihistorialle. Ensin aihe livahti romaanikäsikirjoitukseeni metaforien ja symbolien muodossa, toisin sanoen juuri rivien välien kautta, joilla olin tottunut käsittelemään asiaa, ja vähitellen niiden avulla löysin kielen, jolla kirjoittaa aiheesta suoraan russofobista vihapuhetta. 2000-luvun alku oli siihen sopiva hetki, 9/11 jälkeen Bushin aikoihin ei tarvinnut vihapuhetta paljon hävetä.
xxx/ellauri286.html on line 197: Vuosituhannen vaiheessa Venäjästä kirjoittava kirjailija sai kuitenkin vielä kirjoittaa Venäjästä ja sen historiapolitiikasta täysin rauhassa. Vaikka törmäsin jälkisuomettuneisiin äänensävyihin, Venäjästä kirjoittavat kirjailijat tai toimittajat eivät vielä kohdanneet ilmiöitä, joiden kanssa näillä saroilla sananvapauttaan käyttävät ihmiset joutuivat tekemisiin vain joitakin vuosia myöhemmin. Pro-Putin -mielenosoittajia ei näkynyt eikä Viron Moskovan-suurlähettiläästä, sittemmin ulkoministeristä, venäläis-latvialaisesta Marina Kaljurandista, tehty rivoja nukkeja Moskovassa, kuten vuonna 2007. Vaikka kyyditys- tai miehitys-sanojen käyttö ei ollut yhtä luontevaa kuin nykyään ja toisinaan niiden kanssa haparoitiin, kukaan ei Suomessa vielä kieltänyt kyydityksiä, kuten vain vähän myöhemmin kävi. Niitähän tehtailtiin Suomessakin 30-luvulla.
xxx/ellauri286.html on line 202: Vuonna 2007 Viron lähihistoriasta kertova näytelmäni Puhdistus sai kantaesityksensä Suomen kansallisteatterissa, ja paria kuukautta myöhemmin pronssisotilaskiista kuumensi ja kylmensi tunteita Virossa.
xxx/ellauri286.html on line 203: Pronssisoturi oli Tallinnan keskustassa sijaitseva, vuonna 1947 pystytetty neuvostosotilaan patsas, jonka siirtoa hautausmaalle Venäjä vastusti. Vironvenäläisille patsas edusti neuvostosotilaita, jotka neuvostoretoriikan mukaisesti “vapauttivat maan fasismista”, kun taas virolaisille patsas edusti "miehitysaikaa". No sehän on sama asia? Sananvalinnassa on taas vaikeuxia.
xxx/ellauri286.html on line 205: Patsaan siirto kaupungin keskustasta hautausmaalle johti Tallinnassa mellakoihin, Viron suurlähetystön piiritykseen Moskovassa, virolaisten ruokatuotteiden boikottiin Venäjällä ja siihen, että riippumattomien mielipidemittausten mukaan Virosta oli tullut venäläisten mielestä Venäjän suurin (no jaa, ei suurin, mutta äkäisin) vihollinen.
xxx/ellauri286.html on line 236: Suomessa aktivoitui Pro-Putin-ryhmä, joka ryhtyi julkaisemaan kirjoja, perusti yhdistyksiä ja järjesti keskustelutilaisuuksia, joissa toisteltiin vanhoja neuvostoteesejä. Erityisesti heitä kiinnosti Viron historia: miehityksen ja kyyditysten kieltäminen. Suomalainen media hämmentyi.
xxx/ellauri286.html on line 239: Kun minä ja kirjailija Imbi Paju julkaisimme vuonna 2010 Viron lähihistoriaa käsittelevän artikkelikokoelman Kaiken takana oli russofobia, Yhtenäinen Venäjä, Putinin puolue, teki lehdistötiedotteen, jossa kirja määriteltiin russofobiseksi – ja vanhaan kunnon neuvostotyyliin tiedote lähetettiin ulos jo ennen kuin itse kirja oli ulkona ja ennen kuin Yhtenäinen Venäjä olisi edes voinut tutustua kirjan sisältöön.
xxx/ellauri286.html on line 242: Se, että Viron lähihistorian käsittely oli Venäjälle hankala asia, ei sinänsä ollut uutta. Venäjä myönsi 1990-luvun alussa julkisesti miehittäneensä Viron, mutta Jeltsinin vuosien jälkeen Venäjä on jatkuvasti pyrkinyt tuomaan esille omaa tulkintaansa Viron neuvostovuosista, kieltänyt miehityksen, pyrkinyt rehabilitoimaan Molotov-Ribbentropin sopimusta ja häirinnyt esimerkiksi kyydittäjien oikeudenkäyntejä Virossa.
xxx/ellauri286.html on line 248: Hän pyysi valtakunnansyyttäjää saattamaan tuolloin ulkoministerinä toiminut/neen Alexander Stubb/in (kumpis sen nyt pitikään olla?) rikosoikeudelliseen vastuuseen ja pyysi valtakunnansyyttäjää nostamaan syytteen kansanedustaja Heidi Hautalan venäläiselle uutistoimistolle antamasta lausunnosta, joka koski Viron miehityksen kieltämistä sisältävää kirjaa. No Stubb kyllä olisi kuulunutkin kalterien taa, sori siitä. Eikä Hautalankaan pusissa ole jauhot puhtaita.
xxx/ellauri286.html on line 264: Kukaan Puhdistus-näytelmän tai -romaanin lukenut ei voi käsittää asioita näin väärin. Onhan se paska kirja monessa suhteessa, mutta sen russofobiasta ei voi erehtyä. Kritiikki sisälsi selvää disinformaatiota, joka toisti samaa Moskovan perusviestiä: venäläiset joutuvat keskitysleireille virolaisten toimesta ja venäläisiä vainotaan. Viron suurlähetystö huomautti lehdelle kritiikki-imitaation sisältämistä virheistä eikä tekstiä enää löydy verkosta.
xxx/ellauri286.html on line 287: Viron kieleen informaatiosodankäyntiin liittyvä moderni sanasto oli rantautunut jo aikaisemmin, mutta vasta Ukrainan sodan myötä niin kävi myös Suomessa ja vuonna 2014 myös oikeistoisänmaallinen valtiojohtomme (pieninyrkkinen Sale-knääpiö) vahvisti julkisesti Suomen joutuneen osaksi Venäjän informaatiosotaa.
xxx/ellauri286.html on line 303: Vironkielisten painotuotteiden vieminen Neuvostoliiton ulkopuolelle oli tarkasti säänneltyä, joten lehdellä oli merkitystä jo siksi, että vironkieliset kaipasivat vironkielisiä lehtiä.
xxx/ellauri286.html on line 339: Hänestä levitettiin Venäjän medioissa ja Twitterissä disinformaatiota, jonka mukaan hän työskentelee Yhdysvaltojen ja Viron turvallisuuspalveluille, kerää laitonta Putinin kannattajien henkilörekisteriä ja on tunnettu russofobi sekä narkomaani. Aro pyrki vuonna 2016 keräämään joukkorahoitusts 50 000 Yhdysvaltain dollaria kirjahankkeelle,
xxx/ellauri286.html on line 363: Ottaen huomioon Viron ja Suomen historian, maiden nopea nousu sananvapausindeksin kärkisijoille on merkittävää, ellei peräti hämmästyttävää.
xxx/ellauri286.html on line 500: Eesti vapp on meidän isosedän herttuallinen vaakuna. Vanim Eesti vapp pärineb ajavahemikust 1583, mil kolme leopardse lõviga hertsogivapp tähistas Rootsi kuninga Johan III Liivimaa hertsogi tiitlit. Leopardit on vasempaan päinkazovia leijonia, passant gardant. Ei sentään trabant. Kolme leijonaa on peräisin Tanskan kuninkaan Valdemar II:n käsivarresta , joka valloitti Pohjois-Viron vuonna 1219. Leijonista tuli osa Tallinnan (Rääveli), Tanskan hallituksen keskuksen suurempaa vaakunaa.
xxx/ellauri286.html on line 501: Vuonna 1346 Tanska myi Viron valtakuntansa Saksalaisritarikunnan valtiolle. Kolme leijonaa jäi kuitenkin Tallinnan suuren vaakunan keskeiseksi elementiksi. Myöhemmin vuosisatojen aikana kolmen leijonan aihe siirtyi Viron herttuakunnan vaakunaan. Kansallisten symbolien uudelleenkäyttö vuonna 1990 oli yksi kohokohdista taistelussa itsenäisen Viron valtion palauttamiseksi, joka lopulta saavutettiin 20. elokuuta 1991. Vaakunan käyttöä säätelee valtion vaakunalaki Aseet, luovutettu 6. huhtikuuta 1993.
xxx/ellauri291.html on line 150: — JV, Vironperä, Lohja, 20. helmikuuta 1967
xxx/ellauri319.html on line 84: Unkarilais-juutalainen toimittaja Franz Szell, joka ilmeisesti asui Tilsitissä, Preussissa, Saksassa, vietti vuoden ajan syöden juustoa ja tutkien Latvian ja Viron arkistoista ennen kuin julkaisi vuonna 1936 avoimen kirjeen, josta oli kopiot Hermann Göringille, Joseph Goebbelsille, ulkoministeri Konstantin von Neurathille ym ym, syyttäen Rosenbergiä siitä, ettei hänen suonissaan virtaa "pisaraakaan saksalaista verta". Szell kirjoitti, että Rosenbergin esi-isien joukossa oli vain "latvialaisia, juutalaisia, mongoleja ja ranskalaisia". Liettuan viranomaiset karkottivat Szellin avoimen kirjeensä seurauksena 15. syyskuuta 1936. Hänen väitteensä toistettiin Vatikaanin L'Osservatore Romanon 15. syyskuuta 1937 ilmestyneessä numerossa. Alfred Rosenberg oli todellakin baltisaksalaista, ranskalaista ja luultavasti myös viro- ja latvialaista syntyperää, mutta juutalaista syntyperää ei kovasta pöyhinnästä huolimatta löydetty.
xxx/ellauri319.html on line 100: Hän piti ensimmäisen puheensa juutalaisesta marxilaisuudesta 30. marraskuuta Mustapäiden talossa Viron vapaussodan 28. marraskuuta 1918 puhkeamisen jälkeen.
133