ellauri047.html on line 976: Nykyisen Saksan alueen valtiot yhdistyivät Preussin johdolla Saksan keisarikunta -nimiseksi valtioksi 18. tammikuuta 1871 Ranskassa Versailles’n palatsin Peilisalissa, johon Saksan ruhtinaat olivat kokoontuneet julistamaan Preussin kuningas Vilhelm I:n Saksan keisariksi. Tää seuras toista sotamenestystä, ranskalaiset lopulisesti nöyryyttänyttä sotaa. Joskus sitä voittaa, joskus häviää. Vitun Versailles,se pitäis räjäyttää kuin WTC:n tornit, ja HS:n lasilaatikko.
ellauri055.html on line 858: F.E. "Taata" Sillinpää syntyi 1888 ja kuoli 1963. 5v nuorempi kuin Wilho ja 2v vanhempi kuin Poju. Sillinpään vanhemmat olivat alun perin Kauvatsalta kotoisin ollut mäkitupalainen Frans Henrik ”Pransu” Koskinen (1851–1921) ja hämeenkyröläinen palvelija Loviisa Vilhelmina ”Miina” Mäkelä (1848–1927), jotka menivät naimisiin vuonna 1882. Sillinpään lapsuusvuosina perhe asui Hämeenkyrön Kierikkalan kylässä Myllykolu-nimisessä mökissä. Palkkapiian poika.
ellauri096.html on line 884: Vuonna 1871 Saksan pikkuvaltiot yhdistyivät keisarikunnaksi, jota hallitsi Bonnin yliopistossa hankittua menstruaatioarpea kasvoissaan kantava Vilhelm I. Keisari uskoi vakaasti, että osakuntaelämä jätti arpia miehiin ja menstruaatioarvet tekivät näistä ”lujia ja urheita”, tai ainakin sööttejä. Hänen mielestään mensuurimeikkailun idea oli ymmärretty täysin väärin. Keisarista se oli nykyajan vastine keskiaikaisille hirttäjäisille ja antoi ”juuri sitä supervoimaa, jota yliopiston jälkeen elämässä tarvittiin”. Vilhelm uskoi myös löytävänsä armeijaansa kenraalit entisten "Seelenbruderiensa" joukosta. Keisarin järkytykseksi hänen arpiset kenraalinsa kuitenkin johtivat Saksan katkeraan tappioon ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918. Täh? Nyt lähti heittelehtimään. Vilhelm I (1797-1888) oli autuaasti kuollut ja kuopattu. Suuren sodan tappiokeisari oli 2 keisaria myöhempi Vilhelm II (1859–1941). On tässäkin historiasivusto. Samaa luokkaa kuin Tiede 2000-kuvasto.
ellauri117.html on line 618: Joka tapauksessa Locke joutui pakenemaan Alankomaihin vuonna 1683 epäiltynä osallisuudesta Rye House -vehkeilyyn, vaikkakaan hänen suorasta osallisuudestaan ei ole juurikaan todisteita. (Rye House Plot oli whigien muka-murha-ja-vallankaappausyritys katolismielisiltä Stuarteilta, ennen Wilhelm Oranialaisen mainiota vallankumousta 1688.) Alankomaissa Lockella oli jälleen aikaa kirjoittamiselle, ja hän käytti paljon aikaa Essayn työstämiseen ja teoksen A Letter Concerning Toleration kirjoittamiseen. Locke palasi kotiin vasta mainion vallankumouksen jälkeen vuonna 1688, jolloin hän matkusti takaisin Englantiin Vilhelm III Oranialaisen vaimon seurueessa. Locken palattua Englantiin hänen kaikki merkittävimmät teoksensa julkaistiin lyhyen ajan sisällä.
ellauri141.html on line 709: Suomalainen pappi, isä Vilhelm, esittelee kronikkaansa Pietari Kaikuvalta -nimiselle saarnaajalle. Mikä ihmeitten ihme! On siinä kronikkaa kerraxeen! Mutta pane se nyt kiireesti piiloon ennenkö joku näkee.
ellauri145.html on line 662: 20 Wilhelm von Bismarck (1852–1901) oli Otto von Bismarckin (1815–1898), Preussin pääministerin (1862–1870) ja yhdistyneen Saksan valtakunnankanslerin (1871–1890), nuorin poika ja saksalainen lakimies ja poliitikko. Pilkun lisäten lauseen alun merkitys muuttuisi muotoon: ”Wilhelm, Bismarck ja”, jossa Bismarck olisi isä - Bismarck ja Wilhelm ilmeisimmin Saksan keisari Vilhelm II (1859–1941; vallassa 1888–1918). Hulluuspapereissa toistuu ajatus Vilhelmin edustaman Hohenzoller-hallitsijasuvun jäsenten ansaitsemasta kuolemasta. Kansleri Bismarckia kuvaillaan Nietzschen teksteissä toisinaan ihailevaan sävyyn, mutta asennoituminen käy vähitellen yhä kielteisemmäksi. Antisemitismi ja antisemitistit ovat Nietzschen 1880-luvun kriittisten kirjoitusten päämaaleja.
ellauri191.html on line 776: Vilhelm_Jensen_1944.jpg" class="image">Vilhelm Jensen 1944.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg/75px-Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg/113px-Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg/150px-Johannes_Vilhelm_Jensen_1944.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" />
ellauri191.html on line 778: Vilhelm_Jensen" title="Johannes Vilhelm Jensen">Johannes Vilhelm Jensen
ellauri196.html on line 143: Irja Rannikko … leskirouva Vilhelmiina Pohto
ellauri207.html on line 55: Sven-Ingvars on ruotsalainen dansband. Se perustettiin vuonna 1956 Slottsbronissa nykyisessä Grumsin kunnassa Värmlannissa. Hittejä ovat olleet mm. "Fröken Fräken", "Kristina från Vilhelmina", "Vid din sida" ja "Önskebrunnen". Vuonna 2009 yhtyeen albumi Sven-Ingvars i Frödingland (1971) pääsi mukaan kirjaan Tusen svenska klassiker, johon koottiin tuhat Ruotsissa julkaistujen kirjojen, elokuvien, äänilevyjen ja tv-ohjelmien klassikkoa.
ellauri242.html on line 270: Karjalan kannaksen Uudellakirkolla syntyneen Tyyne Leivo-Larssonin vanhemmat olivat Sysmästä lähtöisin ollut työmies Erik Johan Leivo ja Sofia Vilhelmiina Saarinen (1871–1935). Perhe muutti Helsinkiin vuonna 1904. Leivo osallistui punaisten puolella 16-vuotiaana sisällissodan Tampereen taisteluun. Mahdollisesti hän oli mukana ryhmässä, joka viime hetkellä murtautui ulos piiritetystä kaupungista. Runoilija Kössi Kaatra kuvaa hänet taisteluvalmiina nuorena, joka uskalsi luotisateessakin kuljettaa haavoittuneita.
ellauri318.html on line 363: Leif Gustav Willy Persson (s. 12. maaliskuuta 1945 Tukholma) on ruåzalainen luokkaretkeläinen joka on kirjoittanut dekkareita. Leif G.W. Persson växte upp på Gärdet i Stockholm som son till Gustav Vilhelm Persson (1913–2001) och Margit Elisabeth, född Löfgren (1916–2008). Fadern var timmerman och grovarbetare medan modern var hemmafru.
ellauri345.html on line 640: Saksan liittovaltion olisivat kuuluneet muut Saksan valtiot paitsi Itävalta, mikä merkitsi niin sanotun piensaksalaisen vaihtoehdon (kleindeutsche Lösung) valitsemista. Kansalliskokous tarjosi huhtikuussa 1849 Saksan keisarin kruunua Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV:lle, mutta tämä kieltäytyi siitä.
ellauri345.html on line 642: Fredrik Vilhelm kieltäytyi vastaanottamasta keisarin kruunua vedoten siihen, että hänen asemansa kuninkaana tuli ylhäältä. Konservatiivina hän ei halunnut vastaanottaa kruunua joltain kämäseltä vaaleilla valitulta kansalliskokoukselta eikä myöskään hyväksyä Frankfurtin perustuslakia. Tynkäparlamentti yritti epätoivoisesti puolustaa aiemmin hyväksytyn perustuslain voimassaoloa edes eteläisen Saksan alueella, kunnes Württembergin armeija hajotti sen 18. kesäkuuta. Saksan vallankumous päättyi samoihin aikoihin Badenin sotilaskapinan kukistamiseen.
ellauri374.html on line 516: Ensimmäinen maininta baškiireista eurooppalaisissa lähteissä on Joannes de Plano Carpinin ja Vilhelm Rubrukin matkakertomuksessa. He mainitsevat Uraljoen yläjuoksulla asuvan pascatir kansan, jonka he väittivät puhuvan samaa kieltä kuin unkarilaisten. Vitun ääliöt.
xxx/ellauri057.html on line 1373: Juhana Vilhelm (J. W. ) Tuura (sukunimi alk. Thrulsson; 31. heinäkuuta 1885 Tampere – 2. maaliskuuta 1963 Helsinki) oli suomalainen toimittaja ja pakinoitsija. Hän kirjoitti poliittisia pakinoita Uusi Suomi-lehteen nimimerkillä Timo.
xxx/ellauri130.html on line 710: Tulla ja väistyä, elää ja kuolla? Mixi niin? Mikä oli sen tarkoitus?Vilhelm MobergFKILL!
xxx/ellauri193.html on line 581: Olof Edvin Verner “Eyvind” Jonsson tog sig som författare namnet Eyvind Johnsson vilket subtilt hånades av bland annat vännen och kollegan Vilhelm Moberg. Eyvind Johnson debuterade med en diktsamling för att sedan ge ut sina två första romaner som behandlar den norrländska landsbygden medan hans tredje roman utspelar sig i Paris där han bodde vid författandet av boken. Under sin litterära karriär gick han från småstadsskildringar till att testa sig fram med bland annat radikal kulturkritik och primitivism. Därefter gick han med raka steg mot sitt genombrott genom att med modern berättarstil med bland annat inre monologer beskriva erfarenheter från sin ungdom. Dessa böcker anses ofta vara hans mest framstående verk även om han skrev en lång rad andra böcker efter dem.
xxx/ellauri388.html on line 84: Minna Craucher (23 August 1891 – 8 March 1932) was the false name of Maria Vilhelmiina Lindell, a Finnish socialite and spy. She did espionage for the Cheka, the Soviet secret police and was arrested three times for fraud. She also had connections to the right-wing Lapua Movement. She became the subject of several books and stories. In 1932 she was murdered with a shot to the head.
xxx/ellauri388.html on line 86: Maria Vilhelmiina Lindell was born in poor conditions in Pirkkala as the illegitimate child of a 16-year-old Nokia-born maid, Olga Aalto. Maria´s mother died when Maria was only 15 years old. After living with relatives for some time, the early independent Maria moved to Tampere, after which she severed relations with her family. Maria did not have a permanent address and she stole a lot, as a result of which she ended up dealing with the authorities several times, even having to go to jail for unpaid library fines.
xxx/ellauri414.html on line 152: Ilmari Kivisen vanhemmat olivat satakuntalainen kansakoulunopettaja Kaarlo Konstantin Kivinen – alkujaan Stenholm – sekä uusmaalainen (varmaan pornaismainen) Amanda Vilhelmiina Peltonen. Ilmari Kivinen vietti lapsuutensa Pohjois-Karjalan ja Savon kivisillä pelloilla, Liperin Taipaleella, samassa surullisen kuuluisassa kylässä, jota Maiju Lassila kuvaa teoksessaan Tulitikkuja lainaamassa. Ei liene puhdasta sattumaa, että Ilmari Kivinen ihaili Maiju Lassilan kirjoituksia ja piti tätä esikuvanaan. Maiju oli kyllä vasemmistolaisempi.
21