ellauri096.html on line 859:

Opiskelijat muodostivat aivan oman yhteiskuntaluokkansa. (Ja paskat, kyllä ne oli kermaan menossa, tää oli vaan väliaikasta initiaatiovaihetta.) He lauloivat opiskelijalauluja, miekkailivat ja pukeutuivat yliopistonsa tai osakuntansa väreihin. Pienet teräaseet kuten Victorinox-linkkarit olivat osa miesten normaalipukeutumista, ja vähitellen niistä kehittyi Saksassa erityisiä mensuurimeikkailuun tarkoitettuja miekkoja. Perinteisissä kaksintaisteluissa käytettiin yleensä Ranskasta lähtöisin olevaa kalpaa, jota käyttämällä ottelijan taidot ja nopeus pääsivät oikeuksiinsa. Kalpataisteluissa kuoli kuitenkin runsaasti nuorukaisia, sillä kalvan terävä kärki tunkeutui helposti rintakehään ja saattoi puhkaista esimerkiksi keuhkon. Siksi opiskelijapiireissä kehittyi vähitellen turvallisempi menstruaatiomeikkailu. Siinä miekkailijat pysyivät paikoillaan ja käyttivät tylppäkärkistä korbschläger-miekkaa, joka ei mene sisään kuin valmiista reiästä.
ellauri096.html on line 867: Moni historian maalimies harrasti nuorena mensuurimeikkailua. Heidän joukossaan oli muun muassa kommunismin isä Karl Marx. Yhteiskuntafilosofi Karl Marxilla (1818–1883) oli vasemman silmänsä yläpuolella mensuuri­meikkailuottelussa Bonnin yliopistossa saatu arpi. Sekin oli muuten juutalaisia. Kainin merkkiä kantoivat Heikin kaa. Saksalainen säveltäjä Richard Wagner (1813–1883) saattoi sekin olla jutku tuntemattomaxi jääneen isän puolelta. Se oli innokas miekkailija opiskeluaikoinaan Leipzigissä, missä hän kuului yliopiston Saksikäsi-osakuntaan. Natsijohtaja Ernst Kaltenbrunner (1903–1946) tunnettiin julmuudestaan. Hänellä oli kasvoissaan useita mensuuriotteluista saatuja arpia ja useampia Victorinox-linkkuveizistä saatuja peräpuolella. Hullu filosofi Friedrich ­Nietzsche (1844–1900) opiskeli Bonnin yliopistossa teologiaa ja kuului Francofobia-osakuntaan. Hän keskeytti opintonsa vuoden jälkeen ja vaihtoi kielitieteeseen. Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe (1546–1601) menetti nenänsä miekkataistelussa Rostockin yliopistossa. Syynä oli aivan mahdoton tunarointi. Silitysrautakansleri Otto von Bismarck (1815–1898) oli innokas miekkailija Göttingenin yliopistossa, missä sillä meni paremmin meikkailusalilla kuin luennoilla. Autotehtailija Ferdinand Porsche (1875–1951) opiskeli Wienissä ja miekkaili osakuntansa Bruna Bröder edustajana.
ellauri145.html on line 1086: Ulsterin poka väittää että Rimbaud rienatessaankin pysyy izelleen uskonnollisena. Distancing himself in an at times sacrilegious or blasphemous way from conventional western attachment to the Bible and to the figure of Christ as saviour, Rimbaud nevertheless proceeds to create for himself a radically different spiritual alternative. No voihan se niinnii olla, musta tossa loppupäässä vois olla jotain homostelua. Noi 2 ekaa naista on varmaan sen kuolleet siskot Vitalie (17v) ja Victorine (4kk). Toi Bau on varmaan joku niiden keskinäinen sana. Isabellesta se ei rukoile, koska se on elossa. Ellei se sitten oo toi Lulu, mutta epäilen. Olisko to Madame *** sit tän rimpulan tiukka äitykkä? - Mut no hei! Ulsterin poka on tullut samaan johtopäätöxeen kuin mä että tässä runon lopussa on kuin onkin homostelua! Spunk tarkoittaa kuin tarkoittaakin runkkua! Se oli Rimbaudilla pahe ainainen, esim seuraavassa runossa on sama idea:
ellauri162.html on line 561: Claudius Marius Victorius (tai Victorinus tai Victor) oli marseillelainen rehtori (eli opettaja ja runoilija). Hänet tunnetaan latinalaisesta runosta Genesiksestä heksametreissä ja kirjeestä apotti Salomonille ikänsä moraalista rappeutumista vastaan.
ellauri162.html on line 565: Jos hän olisi ollut taipuvaisempi, hän olisi voinut poiketa hetkeksi esimerkiksi Henokin näkyjen luonteeseen, mutta hän siirtyy jäykästi Nooaan. Nooan komea kokko (2.382) velvoittaa Victorin esittämään hänet paitsi ainoana miehenä, jota Jumala piti tulvan pelastamisen arvoisena, myös toisena Aatamina, jolla on toinen maailma (2.398-399: ut, cum iusta mali luerint, tunc dignius a te / incipiat mortale gen summumque parentem ja 528, dominus [sc. Noah], mundi sortitus regna secundi). Ihmiskunta saa toisen mahdollisuuden, ja Nooa näyttää esimerkkiä (2.528-3.98) perustamalla viinamäen.
ellauri162.html on line 569: Jos tämä Alethian yhteenveto päättyisi tähän, runo olisi väärin tulkittu. On totta, että Victorin kertomus ihmiskunnan laskeutumisesta syntiin on ehkä Alethian silmiinpistävin näkökohta, varsinkin näin reikäraudan aikakaudella. Ja on totta, että kuten Danten ja Miltonin hänen jälkeensä, Victorin on kivempi kuvata, mikä on pahaa, kuin kuvata, mikä on hyvää. Kuitenkin koko Alethiassa, kaikista ihmiskunnan jumalattomista, syntisistä impulsseista ja teoista huolimatta, seisoo Jumalan suuri majoneesi, "joka on aina armollinen ja hyvä" (3.13: qui mitis semperque bonus).
ellauri162.html on line 571: Victorin mukaan Jumala ei halua mätkiä apinoita rangaistuksella, joka vastaisi sen rikoksia (sukupuutolla), eikä ole rangaistusta, joka ei itse asiassa ole lahja valepuvussa. Niinpä Kainin rangaistus on ilmainen lahja hänelle itselleen ja hänen vanhemmilleen (2.284: hoc quoque munus habet), samoin kuin Babelin rakentajien rangaistus (3.285-286: nec tamen hoc sacri, cum sit sua poena nocentum / muneris est tyhjiö). Victorilla on myös taipumus alikorostaa Jumalan roolia rangaistustensa toteuttamisessa sen hyväksi että keskittyy sen sijaan rangaistuksen hyötynäkökohtaan.
7