ellauri008.html on line 45: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski syntyi 1857 Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Berdytšivissä, Berditševin kihlakunnassa Kiovan kuvernementissa (nyk. Žytomyrin alue Ukrainassa). Hänen isänsä oli maaton puolalainen aristokraatti, runoilija ja kääntäjä Apollo Korzeniowski. Venäläiset vangitsivat hänen isänsä vuonna 1861 syytettynä vallankumoussuunnitelmista ja karkottivat tämän Pohjois-Venäjälle Vologdaan, jonne perhe häntä seurasi. Vuonna 1865 perheen sallittiin muuttaa Ukrainan Tšernihiviin, mutta pian muuton jälkeen Józefin äiti kuoli tuberkuloosiin. Isä kuoli vuonna 1869 Krakovassa, jolloin Józef muutti enonsa luokse. Eno päästi Józefin lähtemään Marseilleen, jossa tämä ryhtyi 16-vuotiaana merimieheksi. Józefin nuoruusvuodet olivat täynnä seikkailuja, ja hän sekaantui muun muassa aseiden salakuljetukseen Espanjaan.
ellauri019.html on line 593: - Yhdysvaltain hajoamisen todennäköisyys on tällä hetkellä 55-45 prosenttia. Jotkut saattavat iloita tästä prosessista, mutta jos puhutaan järkevästi, tämä ei ole paras skenaario - - Venäjälle, Panarin sanoo WSJ:n haastattelussa. Hänen mukaansa Venäjästä tulisi voimakkaampi globaalilla tasolla, mutta sen talous kokisi silti kovan kolauksen, sillä se on vahvasti riippuvainen Yhdysvaltain dollarista ja kaupasta maan kanssa.
ellauri019.html on line 597: Keskikesän 2010 tienoilla Yhdysvallat hajoaa kuuteen osaan, ja Alaska palautuu Venäjän hallintaan. Kalifornia tulee Panarinin skenaariossa olemaan osa Kiinaa tai maan etupiirissä. Teksas ja sen lähellä olevat osavaltiot tulevat olemaan Meksikon vaikutuspiirissä. Itärannikon Washington ja New York saattavat liittyä Euroopan unioniin. Kanada iskee puolestaan pohjoisiin osavaltioihin. Havaiji tulee Panarinin mukaan Japanin tai Kiinan komennossa ja Alaska tullaan sisällyttämään Venäjälle.
ellauri034.html on line 535: Józef Teodor Nałęcz Konrad Korzeniowski syntyi 1857 Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Berdytšivissä, Berditševin kihlakunnassa Kiovan kuvernementissa (nyk. Žytomyrin alue Ukrainassa). Hänen isänsä oli maaton puolalainen aristokraatti, runoilija ja kääntäjä Apollo Korzeniowski. Venäläiset vangitsivat hänen isänsä vuonna 1861 syytettynä vallankumoussuunnitelmista ja karkottivat tämän Pohjois-Venäjälle Vologdaan, jonne perhe häntä seurasi. Vuonna 1865 perheen sallittiin muuttaa Ukrainan Tšernihiviin, mutta pian muuton jälkeen Józefin äiti kuoli tuberkuloosiin. Isä kuoli vuonna 1869 Krakovassa, jolloin Józef muutti enonsa luokse. Eno päästi Józefin lähtemään Marseilleen, jossa tämä ryhtyi 16-vuotiaana merimieheksi. Józefin nuoruusvuodet olivat täynnä seikkailuja, ja hän sekaantui muun muassa aseiden salakuljetukseen Espanjaan.
ellauri073.html on line 378: Mennoniittayhdyskuntia syntyi Etelä-Venäjälle, kun Katariina Suuri tarjosi maata saksalaisille. Merkittävimmät mennoniittojen anabaptistitraditiosta nousevat opit ovat:
ellauri074.html on line 440: Nykyään Kazanin Jumalanäiti on Venäjällä suosittu häälahja. Ikoni yhdistetään usein venäläiseen nationalismiin . Tradition mukaan ikoni saapui Venäjälle Konstantinopolista 1400-luvun alussa. Tataarien piiritettyä ja poltettua Kazanin kaupungin vuonna 1438 se joutui kadoksiin, kunnes ikoni jälleen löytyi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Matrona Onutshina -nimisen kymmenvuotiaan tytön kerrotaan löytäneen ikonin tulipalossa tuhoutuneen Kazanin kaupungin raunioista 8. heinäkuuta 1579. Ikonin olinpaikan oli hänelle kertonut Neitsyt Maria ilmestyksessä. Ikonia säilytettiin sen löytöpaikan päälle myöhemmin rakennetussa luostarissa. Kazanin Jumalanäidistä tehtiin useita kopioita, joita oli nähtävissä muun muassa Moskovan, Pietarin sekä Jaroslavin kaupungeissa.
ellauri135.html on line 280: Leninin lisänimi Stolypinille oli "ylihirttäjä". Putin on painattanut postimerkin Stolypinin muistoxi ja on olevinaan samanlainen Venäjälle välttämätön autoritaarinen johtaja. Antakaa mulle 20v työrauha niin ette ole vanhaa Venäjää enää tuntea. Ainakin ne on yhtä kaljuja.
ellauri135.html on line 409: На святой Руси будет день. Pyhälle Venäjälle tulee päivä.
ellauri135.html on line 414: На святую Русь день идёт. Pyhälle Venäjälle päivä tulee.
ellauri135.html on line 419: Значит, будет день на Руси. Eli tulee päivä Venäjälle.
ellauri135.html on line 759: Teos on monologi kuolettavasti haavoittuneesta sotilaasta, jonka kanssa hän puhuu läheiselle ystävälleen. Lyyrinen sankari tietää, ettei hänellä ole kauan elinaikaa, joten hän haluaa viettää viimeiset tunnit yksin uskollisimman henkilön kanssa. Tämä ilmaisee Lermontovin henkilökohtaista melankoliaa, joka kärsi jatkuvasti yksinäisyydestä. Runoilijan harvat omistautuneet ystävät jäivät Venäjälle. Kaukasuksella hänellä ei koskaan ollut aikaa tai hän ei voinut päästä lähelle ketään, joten hän pitää "veljensä" läsnäoloa ihmisen kuoleman hetkellä erittäin arvokkaana ja tärkeänä.
ellauri135.html on line 771: Mihail Jurjevitš Lermontov (ven. Михаил Юрьевич Лермонтов, 15. lokakuuta (J: 3. lokakuuta) 1814 Moskova, Venäjä – 27. heinäkuuta (J: 15. heinäkuuta) 1841 Pjatigorsk, Venäjä) oli venäläinen kirjailija, Aleksandr Puškinin rinnalla venäläisen romantiikan ja Venäjän runouden kultakauden merkittävin edustaja. Häntä pidetään kielellisenä uudistajana. Hän oli rumahko. Lermontov syntyi Moskovassa merkittävässä asemassa olleeseen sukuun, jonka sanotaan olevan lähtöisin skotlantilaisesta Learmonth-suvusta, jonka esi-isä Peter Lermontoff olisi 1600-luvulla jäänyt Venäjälle jäätyään sotavangiksi. Tarinaa ei kuitenkaan ole pystytty todentamaan dokumenteilla.
ellauri188.html on line 297: Sano valas vedä 10x housut alas. Melville on kolonialistimoukka vaikkei mitenkään pahimmasta päästä, s. 152 tienoiila se haukkuu aika mojovasti muita länkkäreitä. Homotaipumuxet pääsee pintaan kirjan alussa: Hermanni ilostelee kun villit pettyivät lähetyssaarnaajan kauniin vaimon osoittauduttua naaraspuolisexi. Pettyisi kai Hermannikin moisesta. Hermanni nauraa kun villi päällikkövaimo näyttää tatuoidulle meri"karhulle" yhtä tatuoitua takapuoltaan. Mautonta! Hermanni pahastuu kun ranskiskolonialistit ennättivät ennen jenkkikolonialisteja julistamaan että markiisisaaret alkuasukkaineen kuuluivat nyt heille. Mitä vittua??? Kuuluuko Transnistria Moldovalle? Kuuluuko Moldova Ukrainalle? Kuuluuko Ukraina Venäjälle? Nää on kuin toisiansa suuruusjärjestyksessä ahmaisevat petokalat. Kuuluuko mikään maaplänttyrä millekään apinoiden lössille? Ei kuulu teille! Kyllä se nyt vähän kuuluu, sanoo frakkiin ja silinteriin sonnustautunut Kummeli. Mutta Hermanni oli kyllä pannut merkille että Havaijilla jenkkien ja saarnaajien läsnäolo oli saanut 25 vuodessa aikaan pelkkää pahaa. Pearl Harborista puhumattakaan.
ellauri190.html on line 84: Kiovan suuriruhtinas Svjatoslav tuhosi valtakunnan vuonna 967. Tämä kuitenkin aiheutti sen, että petsenegit pääsivät tunkeutumaan Venäjälle.lähde?
ellauri197.html on line 565: Hinoa Voldemort! Taidankin muuttaa Venäjälle, ei tarvi kazella noita paskalafkoja.
ellauri203.html on line 510: Krimin sodassa kärsityn tappion aiheuttama pettymys sai Kukolnikin eroamaan virkauraltaan ja matkustamaan ulkomaille hoitamaan terveyttään. Palattuaan Venäjälle hän asettui asumaan Taganrogiin, jossa hän toimi aktiivisesti kotikaupunkinsa ja Donin alueen hyväksi. Kirjallisuuselämään Kukolnik ei enää palannut, mutta joitakin hänen teoksiaan julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen.
ellauri203.html on line 614: No olihan niitä muitakin, murhia ja raiskauxia, mutta tikulla silmään sille joka jaxaa muistella vanhoja. Mä pyydän Katovia ränttäämään tästä traktaatista 300 kopsua, ympäröimään sen mustalla rajauxella ja levittämään sen sanomalehtiin koko Venäjälle mun syyllisen syyläisen nenän kuva kannessa.
ellauri214.html on line 276: Kaukoputki: Nyt kannattaisi Lintilänkin miettiä kuka on asettanut pakotteet? EU on kait näitä pakote-pakettejaan alkanut rakentelemaan. Suuressa viisaudessaan EUon ilmoittanut Venäjälle, ettei enää osteta teiltä mitään ja ne EU:ssa, jotka rikkovat näitä pakotteita joutuvat sanktioiden piiriin. Eikö USA:n presidentti luvannut EU:lle, kolmisen kuukautta sitten, ratkaista näiden pakotteiden aiheuttaman energiavajeen muiden maiden energiatuonnilla Eurooppaan? Hän unohti varmaan kertoa, että sen energian hinta tulee olemaan moninkertainen Venäjältä tuotavaan verrattuna ja heille voi maksaa missä valuutassa tahansa!
ellauri214.html on line 300: merkillistä: Vetäkääs nyt kaikki vähän henkeä. Venäjä pyysi maksun ruplissa, koska pakotteet estivät maksujen dollari-/euromääräisten suorittamisen Venäjälle. Italian pm Mario Draghi kävi kertomassa asiasta mm. USA:n senaatille ja kertoi samalla, ettei ruplamaksamiselle ole määrätty sanktioita. Tämä asia on kerrottu jokaisessa varteenotettavassa suomalaisessa tiedotusvälineessä, ei ehkä MV-lehdessä.
ellauri214.html on line 691: Вы пали за Русь, погибли вы за Отчизну, Sinä langesit Venäjälle, menetit isänmaan puolesta,
ellauri216.html on line 759: Venäjälle palattuaan Feofan toimi Aunuksen hengellisen seminaarin rehtorina, mutta jo vuoden kuluttua hänet lähetettiin Venäjän suurlähetystön kirkon esimieheksi Konstantinopoliin. Siellä hän viipyi kaksi vuotta, kunnes hänet kutsuttiin jälleen takaisin kotimaahan ja nimitettiin loistavan älynsä ja oppineisuutensa tähden Pietarin hengellisen akatemian rehtoriksi.
ellauri216.html on line 867: Luostarin perustaja pappismunkki Arseni oli venäläinen Valamon luostarin munkki, alun perin kotoisin Novgorodista. Hän eli kolmisen vuotta Kreikassa Athos-vuorten luostarissa ja palasi sieltä takaisin Venäjälle tuoden mukanaan uusia tapoja ja käytäntöjä venäläiseen ja karjalaiseen uskonelämään, muun muassa hesykastisen mystiikan perusteet.
ellauri221.html on line 353: Raportteja säteilystä ei ole vielä saatu. Pilvi laskeutuu tietysti jonnekin, mutta tällä tuulella se voi ajautua pohjoiseen päin. Hyvässä lykyssä jopa Venäjälle asti. Takaisin kotiin, kuten voisimme sanoa. Bond hymyili tuskallisesti. - Käsitän, hän sanoi. Miten sopivaa. Vaan olishan se kiva jos meillä olisi niitä omasta takaa. - Pyydetään jenkeiltä, kexi M. Hyvä ajatus, hatut kouraan taas, Bond hymyili tuskallisesti. - Kaiken kaikkiaan onnistuimme aika hyvin. Sääli James että olet noin paiseilla, muuten sä ja Galatea voisitte, tiedäthän (näyttää etusormella vasen käsi torvena). Hän on varmasti hyvä tyttö. M. kazeli iloisen lämpimästi Bondiin. Tämä hymyili tuskallisesti takaisin. He ymmärsivät yskän, joka jätettiin tässä yhteydessä sanomatta.
ellauri242.html on line 251: Kollontai joutui pakenemaan ulkomaille vuonna 1908. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä hän oli Tirolissa valmistelemassa kansainvälistä naisten kongressia Wienissä. Rosa Liebknecht sai järjestettyä hänet puolueettomiin maihin sodan alta. Hän liittyi bolševikkeihin 1914 palatessaan Venäjälle.
ellauri244.html on line 145: ”Yhdysvallat on suorin sanoin ilmoittanut Venäjälle missä menevät rajat, joita ei voi ylittää. En usko, että Venäjä lähtee kokeilemaan niitä.” ”Jos Yhdysvallat ja Nato söisivät sanansa, ne menettäisivät kasvonsa ja koko yhteisö hajoaa.” Sitä ei voi kuin toivoa.
ellauri246.html on line 543: TugaNovsky kutsuu hänen runonsa syklin "omistettu isänmaalle." Tugatovski oli mies syvästi uskonnollinen, kosketuksissa Solzhenitsyn kanssa ja otti häneltä ton solar-ideologian. Venäjän tulevaisuus! hän näkee kattavassa ilmaisussa. Riippumatta siitä, mitä se on, Tugaanovski toivottaa Venäjälle turpiin vaan ja onnea.
ellauri246.html on line 627: Hyvä Leonid Ilyich, jättäen Venäjälle, ei hänen tahtoaan, mitä voit, tiedän, olen päättänyt vedota sinulle pyynnöstä, oikeus minulle antaa yrityksen tietoisuuteen, että kaikki, mitä olen tehnyt 15 vuotta kirjallisuutta. Työ, se palvelee ja palvelee myös vain venäläisen kulttuurin kunniaa, ei mitään muuta. Haluan pyytää sinua antamaan mahdollisuuden säilyttää olemassaoloani, läsnäoloni kirjallisessa prosessissa. Ainakin kääntäjänä - kapasiteetissa, jossa olen edelleen kannattanut. Uskallan ajatella, että työni oli hyvä työ, ja voisin jatkaa hyötyä. Lopulta sata vuotta sitten harjoitettiin. Minä kuulun venäläiseen kulttuuriin, olen tietoinen siitä, että lopputulos, eivätkä muutosta lopputuloksessa ei voi vaikuttaa. Kieli on muinaisempi ja väistämätön kuin valtio. Minä kuulun venäläiseen kieleen, ja kuten valtio, sitten minun näkökulmasta kirjailijan isänmaallisuus on, miten hän kirjoittaa kansan kielellä, josta hän asuu eikä vala rostrumista . Olen katkera lähteä Venäjältä. Olen syntynyt täällä, kasvoin, asui, ja kaikki, mitä minulla on sielulle, velkaa hänelle. Kaikki on huono, joka putosi minun osuuteeni, jossa on enemmän kuin hyvä päällekkäisyys, enkä koskaan tuntenut Isänmaa. En tunne nyt. Sillä, koska se on lakannut Neuvostoliiton kansalaiseksi, en lakkaa olemasta venäläinen runoilija. Uskon, että tulen takaisin; Runoilijat palautetaan aina: lihassa tai paperilla. Haluan uskoa molempiin. Ihmiset tulivat pois tästä iästä, kun oikeus oli vahva. Tehdä tämä maailmassa liikaa heikkoa. Ainoa oikea asia on ystävällisyys. Pahasta, vihasta, vihaa - anna vanhurskas - kukaan voittaa. Me kaikki tuomittiin samaan: kuolemaan. Minä kuolen, kirjoitat näitä rivejä, kuolet, luen heidät. Meidän asiamme pysyvät, mutta ne tuhoutuvat. Siksi kukaan ei saa häiritä toisiaan tekemään liiketoimintaansa. Edellytykset ovat liian raskaita vaikeuttamaan niitä. Toivon, että ymmärrät minut oikein, ymmärrät mitä pyydän. Pyydän minua antamaan minulle mahdollisuuden jatkaa Venäjän kirjallisuudessa Venäjän maalla. Mielestäni en ole syyllistynyt kotimaani. Päinvastoin mielestäni on paljon oikeuksia. En tiedä, mikä on vastauksesi pyyntööni, hän tapahtuu lainkaan. Se on sääli, etten ole kirjoittanut sinulle ennen, ja nyt ei ole aikaa jäljellä. Mutta kerron teille, että joka tapauksessa, vaikka ihmiset eivät tarvitse kehoa, sieluni on edelleen hyödyllinen. "
ellauri246.html on line 872: Paradoksaalista Brodskyä ei vain runoja vaan myös kohtalo. Lähtö Venäjältä 1972, hän ei tiennyt, voisiko hän koskaan nähdä kotimaahansa. Gorbachevin saapumisen jälkeen Brodsky tuli yhä enemmän kysyäksesi, haluatko palata kotiin. Brodsky puhui yhdelle haastattelijalle: "Ensinnäkin: kaksi kertaa samassa joessa, jota et astu. Toinen: Koska minulla on nyt tämä nizhib, niin pelkään, että olisin ehdottanut erilaisia \u200b\u200bavustajia ja myönteisiä tunteita. Ja on paljon vaikeampi olla positiivisia tunteita kuin olla vihan aihe. Olin noin useita kertoja tulla Venäjälle Incognito, mutta aikaa ei ole, niin terveys puuttuu, niin kiireellisiä tehtäviä on ratkaistava. Lisäksi paluu ei enää ole järkevää. Kaikki mitä haluaisin nähdä tai kuollut tai naimisissa. "
ellauri248.html on line 289: Tuolloin Ruotsi-Suomen valtiopäivien ”myssypuolue” vastusti Venäjän-vastaista sotapolitiikkaa ja sai siitä hyvästä vaalirahoitusta ja lahjuksia Venäjältä. Sen vastapuoli eli Ruotsin hyökkäyssotaa Venäjälle kannattanut ”hattupuolue” sai rahoitusta erityisesti Ranskasta.
ellauri254.html on line 49: Konstantin Fedin syntyi kauppiaan perheeseen. Hän kasvoi Saratovissa ja valmistui vuonna 1914 Moskovan kauppakorkeakoulusta. Ensimmäisen maailmansodan ajan Fedin oli internoituna Saksassa. Palattuaan Venäjälle hän työskenteli toimittajana.
ellauri254.html on line 115: Aleksei Remizov (1877 Moskova, Venäjä – 1957 Pariisi, Ranska) oli venäläinen kirjailija. Mielenosoituksiin osallistunut Remizov karkotettiin Pohjois-Venäjälle. Hän pääsi palaamaan Pietariin 1905 mutta pötki pakoon Venäjältä 1921. Remizovin kertomuksia alettiin julkaista vuonna 1897 lehdissä. Hän hyödynsi niissä kansantarinoita, unia ja legendoja. Hän on vaikuttanut myöhempiin kirjailijoihin, esimerkiksi Isaak Babeliin, Jevgeni Zamjatiniin ja Boris Pilnjakiin. Hänen tuotantoaan julkaistiin Neuvostoliitossa uudelleen vuodesta 1978. Il s'est établi en France en 1923. Il est enterré au cimetière russe de Sainte-Geneviève-des-Bois, près de Paris. Sillä oli mukanaan pikku suite sute pussukka isänmaan multaa.
ellauri254.html on line 344: Zinovjevit ovat venäläisiä aatelissukuja. Liettualainen aatelismies Aleksander Zenovich, despoottien jälkeläinen, lähti Liettuasta vuonna 1392 Moskovaan. Monet hänen jälkeläisistään olivat stolnikkeja, asianajajia, kuvernöörejä. Stepan Stepanovitš Zinovjev (kuoli 1764) oli Katariina II :n lähettiläs Espanjassa. Nikolai Ivanovitš Zinovjev (1706 - 1773) oli Pietarin poliisipäällikkö ja sitten senaattori. Zinovjev-suku kuuluu Pietarin, Novgorodin, Orjolin ja Poltavan maakuntien sukukirjojen VI-osaan (Gerbovnik, I, 49). Muut Zinovievien suvut, lukumäärältään 19, myöhemmin peräisin. Despot-Zenovich- Liettuan aatelissuku, vaakuna Zenovich. Heidän esi-isänsä Bratosh ja hänen poikansa Zinovy ​​mainitaan vuonna 1401 Liettuan aatelisten joukossa, jotka allekirjoittivat uskollisuusasiakirjan Puolan kuninkaalle. Zinovyn pojanpoika Juri Ivanovich Zenovich oli vuonna 1507 Smolenskin kuvernööri. XVI vuosisadalla. kaksi Despot-Zenovichia oli Smolenskin kastellaanit ja yksi Brestin kuvernööri. Tämä klaani otti käyttöön etuliitteen "Despot" 1600-luvun lopulla, kun legenda ilmestyi sen alkuperästä serbialaisilta despootilta. Despot-Zenovichi-perhe sisältyy Minskin maakunnan sukukirjan VI osaan. Yksi tämän suvun haara muutti 1400-luvun lopulla. Venäjälle, missä hänen sukunimensä sai muodon Zinovjev.
ellauri254.html on line 560: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmi­kuun vallan­kumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väli­aikaisen hallituksen.
ellauri254.html on line 564: Gorki palasi Venäjälle kesällä 1928 ja sai kansallissankarin vastaanoton. Sen jälkeen hän vieraili Neuvostoliitossa useita kertoja ja palasi lopullisesti 1932 Stalinin kutsusta pois fasistisesta Italiasta, mikä oli suuri propagandavoitto. Aleksandr Solženitsynin mukaan Gorki palasi ennen kaikkea taloudellisista syistä. Vuonna 1934 Gorki valittiin itseoikeutetusti Neuvostoliiton kirjailijaliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi sen ensimmäisessä kokouksessa.
ellauri254.html on line 659: Vuonna 1905 Trotski palasi Venäjälle ja osallistui vuoden 1905 vallankumoukseen. Hänet valittiin joulukuussa Pietarin työläisten neuvoston johtoon, mutta pidätettiin pian ja karkotettiin Siperiaan uudelleen tammikuussa 1907. Trotski pakeni toistamiseen ulkomaille vielä samana vuonna ja toimi maanpaossa Wienissä vallankumouksellisten lehtien toimituksissa, joissa hänet huomattiin etenkin Balkanin sotia koskevan raportointinsa ansiosta. Tänä aikana hän kehitteli jatkuvan vallankumouksen teoriansa, jonka keskeisenä ajatuksena oli, että tsaarinvastainen demokraattinen vallankumous voisi työväenluokan johtamana jatkua luonteeltaan sosialistisena. Hän vastusti ensimmäistä maailmansotaa, mistä syystä hänet karkotettiin maasta toiseen. Älä nyt tuu, me kaikki halutaan nyt sotia. ("Vastustaa" esiintyy kanssa vitun monta kertaa tässä albumissa.) Helmikuun vallankumouksen puhjetessa Venäjällä hän oli lomailemassa New Yorkissa Yhdysvalloissa.
ellauri254.html on line 661: Vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen Trotski palasi Venäjälle. Hän ei kuulunut enää menševikkeihin, vaan liittyi aluksi sosiaalidemokraattien mežraiontsy-ryhmään ja hieman myöhemmin bolševikkeihin. Trotski nousi nopeasti bolševikkipuolueen johtoon, ja lokakuun vallankumouksen jälkeen hänestä tuli uuden hallituksen sotilas- ja laivastoasiain kansankomissaari (’puolustusministeri’). Tässä tehtävässä hän oli keskeisesti luomassa puna-armeijaa ja vaikuttamassa bolševikkien voittoon Venäjän sisällissodassa. Ettei tää kuulostaisi liian hyvältä: Hän oli osaltaan vastuussa teloituksista, Kronstadtin kapinan kukistamisesta ja bolševikkivastaisen toiminnan väkivaltaisesta tukahduttamisesta. Kuten esim. Judenizin lahtariarmeijan pysäyttämisestä.
ellauri254.html on line 681: Venäjälle palannut Kamenev ryhtyi organisoimaan lakkoa Transkaukasian rautatiellä, mutta salainen poliisi Ohrana surmasi ei vaan pidätti hänet Tbilisissä ja hän oli vangittuna viisi kuukautta. Tbilisissä Kamenev tutustui myös ensimmäisen kerran Josif Staliniin vuonna 1904. Vuoden 1905 vallankumouksen aikana Kamenev järjesti rautatielakkoja Pietarissa. Joulukuussa 1908 hän siirtyi asumaan Geneveen Sveitsiin, jossa hän työskenteli yhdessä Leninin ja Grigori Zinovjevin kanssa. Vuosina 1912–1914 kolmikko asui Itävalta-Unkarille kuuluneessa Krakovassa lähellä Venäjän rajaa natustellen makkaroita.
ellauri254.html on line 683: Ensimmäisen maailmansodan puhjettua vuonna 1914 Lenin lähetti Kamenevin Venäjälle, jossa tämä ohjeisti bolševikkien edustajat duumassa vastustamaan sotaa. Kamenev pidätettiin ja karkotettiin Siperiaan marraskuussa 1914. Hän vapautui vuonna 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen ja matkusti niin ikään Siperian-karkotuksesta vapautuneen Stalinin kanssa Pietariin, jossa he muodostivat maaliskuun lopussa bolševikkien tilapäisen johdon. Kamenevista tuli myös Pravdan päätoimittaja, joskin hänet korvattiin Stalinilla toukokuun alussa. Kamenev ja Stalin kehottivat puoluetta antamaan varauksellista tukea väliaikaiselle hallitukselle, mutta Venäjälle palannut Lenin kumosi tämän ohjeen huhtikuun teeseissään, jotka kehottivat suoraan seuraavaan vallankumoukseen. Kamenev pelkäsi ennenaikaisesti aloitetun vallankumouksen epäonnistuvan ja asettui avoimesti vastustamaan Leninin uutta linjaa. Varovainen linja henkilöityi vuonna 1917 juuri Kameneviin. Tästä huolimatta hänet vangittiin vähäksi aikaa niin sanottujen heinäkuun levottomuuksien yhteydessä.
ellauri256.html on line 219: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmi­kuun vallan­kumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väli­aikaisen hallituksen.
ellauri256.html on line 223: Gorki palasi Venäjälle kesällä 1928 ja sai kansallissankarin vastaanoton. Sen jälkeen hän vieraili Neuvostoliitossa useita kertoja ja palasi lopullisesti 1932 Stalinin kutsusta pois fasistisesta Italiasta, mikä oli suuri propagandavoitto. Aleksandr Solženitsynin mukaan Gorki palasi ennen kaikkea taloudellisista syistä. Vuonna 1934 Gorki valittiin itseoikeutetusti Neuvostoliiton kirjailijaliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi sen ensimmäisessä kokouksessa.
ellauri256.html on line 233: Vuonna 1913 Romanov-suvun 300-vuotisjuhlallisuuksien vuoksi myönnettiin yleinen armahdus, ja Gorki sai palata Venäjälle, jossa hän perusti Kronikka-nimisen lehden. Ensimmäisen maailmansodan aikana Gorki otti sotaa vastustavan kannan, jonka vuoksi häntä syytettiin epäisänmaalliseksi ja saksalaisten vakoojaksi. Kun Nikolai II luopui kruunusta helmikuun vallankumouksessa, Gorki antoi lehdelleen uuden nimen Uusi elämä. Nyt hän kuitenkin kannatti sodan jatkamista, koska pelkäsi rintamalta palaavien joukkojen kaatavan tasavaltalaisen hallituksen, sekä kääntyi myös Leniniä ja bolševikkejä vastaan, kun nämä pyrkivät kaatamaan väli­aikaisen hallituksen.
ellauri257.html on line 166: В нашу Україну, Ukrainamme puoleen, Vähä-Venäjälle.
ellauri263.html on line 528: Vuonna 1858 Blavatsky palasi jälleen Venäjälle Pihkovaan tapaamaan perhettään ja sukulaisiaan. Siellä hän kertoi matkoistaan. Blavatskyn sisaren ja hänen tätinsä muistelmien mukaan häntä seurasivat spiritistiset ilmiöt. Spiritistisiä ilmiöitä oli alkanut ilmaantua Yhdysvalloissa noin vuosikymmen aikaisemmin, ja myös Pihkovan asukkaat olivat kuulleet niistä. Uutinen Helenan ”mediumistisuudesta” levisi nopeasti. Kykyjään hän esitteli yleisölle Jahontovin kartanon illanvietoissa. Useimmat paikalla olleista epäilivät kuitenkin tulleensa huijatuiksi.
ellauri264.html on line 757: Se, että aasilla on taakka selässään ja hän on veronalainen palvelija kuvaa sitä, että Suomi on joutunut monesti maksumieheksi vieraalle sitä hallineella suurelle vallalla historian aikana, kuten Ruotsille, Venäjälle ja viimeisenä Euroopan unionille, jolle Suomi on joutunut maksamaan veroa tai jäsenmaksua. EU komissio arvioi myös hiljattain raportissaan, että Suomi kuuliaisimpia veronmaksajia.
ellauri266.html on line 104: 22. maaliskuuta 2017 Ukraina ilmoitti asettaneensa Samoilovan kolmeksi vuodeksi maahantulokieltoon epäiltynä Krimin niemimaalla käymisestä raajarikollisesti jonkin muun kuin Ukrainaн valvonnassa olevan raaja-aseman kautta. Toinen Ukrainalla ollut ajatus oli se, että Julija Samoilovan sallittaisiinkin osallistua laulukilpailuihin Kiovassa, mikäli hän sitoutuisi siihen, että hän ei anna myönteistä kannanottoa Krimin niemimaan palautumisesta Ukrainalta Venäjälle. 13. huhtikuuta ilmoitettiin kuitenkin, että Venäjä ei osallistu vuoden 2017 Euroviisuihin. Ilmeisesti kannanotto oli myönteinen. SURREALISTISTA.
ellauri274.html on line 682: 2:23:36 запускайте новые проекты зарабатывайте вкладывайте в Россию инвестируете в 2:23:36 käynnistää uusia projekteja ansaita rahaa sijoittaa Venäjälle sijoittaa
ellauri274.html on line 923: 2:50:27 говорят о том что их цель нанести стратегическое поражение России 2:50:27 he sanovat, että heidän tavoitteenaan on tehdä strateginen tappio Venäjälle
ellauri275.html on line 434: Vaikka Gruusian hallitus on virallisesti sanonut tukevansa Ukrainaa, Bukian mukaan todellisuudessa tuki on ollut laimeaa ja näennäistä. Gruusia ei ole asettanut Venäjälle pakotteita, ja kauppa virtaa rajan yli. Länsimielinen Saapasvili viruu vankilassa huonossa hapessa.
ellauri275.html on line 666: Puna-armeijan hyökkäys Gruusiaan, myös Neuvostoliiton–Georgian sota, tai Gruusian tapaus oli neuvosto-Venäjän puna-armeijan Georgian demokraattista tasavaltaa vastaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys, joka käytiin 15. helmikuuta – 17. maaliskuuta 1921. Hyökkäyksen tarkoituksena oli kaataa Georgian sosiaalidemokraattisen puolueen menševikkihallitus ja tuoda maahan bolševikkihallinto. Konflikti johtui Neuvosto-Venäjän laajentumispolitiikasta, jonka tavoitteena oli saada takaisin hallintaan ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin saakka Venäjän keisarikuntaan kuuluneet alueet, sekä Venäjälle siirtyneiden gruusialaisten bolševikkien vallankumouspyrkimyksistä. Bolševikeilla ei Gruusiassa ollut tarpeeksi tukea, että he olisivat voineet nousta valtaan ilman länsinaapurin apua.
ellauri278.html on line 563: Miksi se Hitler Venäjälle hyökkäsi. Olisi hyökännyt Englantiin. Englantihan oli siltä vielä valloittamatta. Miksi se ei lähtenyt Englannin kimppuun. Sehän oli luvannut valloittaa Englannin. Vuosikauden ovat Englantia pommittaneetkin. Nyt se sõi sanansa. Ja hiton typerästi teki, avasi toisen rintaman ennenkuin edellinen oli hoidettu.
ellauri279.html on line 39:
Solženitsyn jää vallankumousjunasta Vladivostokissa kesällä 1994 palattuaan Venäjälle lähes 20 vuotta kestäneen karkotuksen jälkeen.

ellauri279.html on line 93: Vuonna 1974 Solženitsyn menetti Neuvostoliiton kansalaisuutensa ja hänet lennätettiin Länsi -Saksaan. Vuonna 1976 hän muutti perheensä kanssa Yhdysvaltoihin, jossa hän jatkoi kirjoittamista (venäjäksi). Solženitsyn eli 17 vuotta maanpaossa lähinnä jenkkilässä. Vuonna 1990, pian ennen Neuvostoliiton hajoamista, hänen kansalaisuutensa palautettiin, ja neljä vuotta myöhemmin hän palasi Venäjälle, jossa hän pysyi kuolemaansa asti vuonna 2008. Häntä kohtaan nostetusta valtiopetossyytteestä luovuttiin vuonna 1991.
ellauri279.html on line 242: Abakumovin pidätyksen jälkeen Ryuminista tuli nopeasti MGB:n varaministeri ja tutkintayksikön päällikkö. Mutta Stalin ei ollut hölmö, ja tunnisti Ryuminin siitä, mikä hänellä todella oli, kutsumalla häntä "tyngäxi". Niinpä väitetty juutalaisten lääkäreiden juoni ( dyelo vrachey ) paljastettiin politbyroolle vasta marraskuussa 1952, paasaajan jo päästyä naistenklinikalta kotia, ja Venäjälle ja muulle maailmalle vasta tammikuussa 1953, jolloin se julkistettiin Pravdassa.
ellauri279.html on line 313: Solženitsyn taisteli puna-armeijassa toisessa maailmansodassa. Hän yleni kapteeniksi, ennen kuin hänet pidätettiin helmikuussa 1945 syytettynä neuvostovastaisesta agitaatiosta ja neuvostovastaisen järjestön perustamisen yrityksestä Wormdittissa Itä-Preussissa (nykyisin Orneta Puolassa). Solženitsyniä vastaan esitetty todiste oli hänen "koulutoverilleen" lähettämä kirje, jossa hän käytti viranomaisten mukaan Stalinista epäkunnioittavaa nimitystä ”viiksimies”. Solženitsyn joutui kahdeksaksi vuodeksi työleirille. Eli siis helmikuussa 1945 palvellessaan Itä-Preussissa SMERSH pidätti Solzhenitsynin, koska hän oli kirjoittanut halventavia kommentteja yksityisissä kirjeissä ystävälleen Nikolai Vitkevichille sodan johtamisesta haukkuen Joseph Stalinia, jota hän kutsui nimillä "Khozyain" ("pomo") ja "Balabos" (jiddišin renderointi heprealaisesta baal ha-bayitista "talon mestari"). Tosin hän keskusteli myös saman ystävän kanssa uuden organisaation tarpeesta Neuvostoliiton hallinnon tilalle. Tämän nojalla Solzhenitsyniä syytettiin "Neuvostoliiton vastaisesta propagandasta" Neuvostoliiton rikoslain 58 artiklan 10 kohdan nojalla ja "vihamielisen järjestön perustamisesta" 11 kohdan nojalla. Alexei vankikavereideen ei edes iloinnut kun muut hurrasivat sodan päättymistä Venäjälle suotuisissa merkeissä.
ellauri279.html on line 322: Aika vankileireissä päättyi helmikuussa 1953, mutta Solženitsyn jäi asumaan Kazakstaniin, jossa hän työskenteli muun muassa opettajana. Karkotuksessa hän sairastui syöpään, josta sai aineistoa teokseensa Syöpäosasto. Hänet kuntoutettiin taitavien juutalaisten lääkärien toimesta vuonna 1955, ja hän pääsi 1956 takaisin Venäjälle Rjazaniin.
ellauri279.html on line 344: Solženitsyn vangittiin ja karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1974. Hän asettui aluksi Zürichiin Sveitsiin ja sitten Vermontiin Yhdysvaltoihin. Vasta 1980-luvun lopulla Solženitsynin kirjat vapautettiin Neuvostoliitossa julkaisukiellosta. Vuonna 1989 Moskovan kirjamessuilla neuvostoliittolainen uudistusten myötä vapautunut tiedonvälitys otti uuden kannan Solženitsynin tuotantoon, ja seitsemän lehteä alkoi julkaista hänen teoksiaan. Vankileirien saaristo ilmestyi Neuvostoliitossa syksyllä 1989, ja seuraavana vuonna se sai Venäjän kirjallisuuden valtionpalkinnon. Vuonna 1990 Solženitsyn sai takaisin Neuvostoliiton kansalaisuuden, ja hän palasi vuonna 1994 Venäjälle Siperian junalla.
ellauri279.html on line 355: Solženitsyn palasi Venäjälle vuonna 1994. Hänellä oli televisiossa oma puheohjelma, joka usein päätyi kirjailijan pitkiin yksinpuheluihin. Ohjelma lopetettiin myöhemmin pienten katsojalukujen takia. Venäjän virallisen tietotoimiston Ria Novostin edustajan Anatoli Korolevin mukaan hänellä ei paluunsa jälkeen ollut merkittävää roolia Venäjän poliittisessa dialogissa.
ellauri284.html on line 161: Koko 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Saksa liittyi muiden eurooppalaisten valtojen joukkoon kamppailussa siirtomaaomaisuudesta. Kuten muutkin maailmanvallat (so. britit, mukaan lukien Yhdysvallat ja Japani), Saksa alkoi puuttua Kiinan paikallisiin asioihin. Kun kaksi saksalaista lähetyssaarnaajaa sai surmansa Juyen välikohtauksessa vuonna 1897, Kiinan oli pakko suostua Kiautschou Bayn oluttehtaan toimilupaan Shantungissa (nykyinen Shandong ) Saksalle vuonna 1898 99 vuoden vuokrasopimuksella. Saksa alkoi sitten vahvistaa vaikutusvaltaansa muualla provinssissa ja rakensi Tsingtaon kaupungin ja sataman, josta tuli Kaiserlichen merijalkaväen saksalaisen Itä-Aasian laivueen tukikohta.(Saksan laivasto), joka toimi Saksan siirtokuntien tukena Tyynellämerellä. Iso-Britannia suhtautui saxalaiseen olueen Kiinassa epäluuloisesti ja vuokrasi Weihaiwein, myös Shantungissa, merisatamaksi ja hiilivoimalaitokseksi. Venäjä vuokrasi oman asemansa Port Arthurissa (nykyinen Lüshunkou ) ja Ranska Kwang-Chou-Wanissa. Iso-Britannia alkoi myös luoda läheisiä suhteita Japaniin, ja diplomaattisuhteet tiivistyivät, kun anglo-japanilainen liitto allekirjoitettiin 30. tammikuuta 1902. Japani näki liiton välttämättömänä pelotteena pääkilpailijalleen Venäjälle. Japani osoitti potentiaalinsa voitolla Venäjän ja Japanin sodassa 1904–1905, ja liitto jatkui ensimmäiseen maailmansotaan.
ellauri286.html on line 242: Se, että Viron lähihistorian käsittely oli Venäjälle hankala asia, ei sinänsä ollut uutta. Venäjä myönsi 1990-luvun alussa julkisesti miehittäneensä Viron, mutta Jeltsinin vuosien jälkeen Venäjä on jatkuvasti pyrkinyt tuomaan esille omaa tulkintaansa Viron neuvostovuosista, kieltänyt miehityksen, pyrkinyt rehabilitoimaan Molotov-Ribbentropin sopimusta ja häirinnyt esimerkiksi kyydittäjien oikeudenkäyntejä Virossa.
ellauri286.html on line 372: Kirjaa, jota ei löydy kirjakaupoista, kukaan ei lue. Kirjaa, josta kukaan ei kirjoita mitään, ei myöskään kukaan lue. Suomalaisugrilainen, toisin sanoen poliittisesti hankala, etnistä ryhmää edustava runoilija tai bestselleristi ei pääse esiintymään Venäjälle, koska hän ei saa viisumia ja viisumikiellon syynä voi virallisesti olla se, että hänellä on velkaa pankkiin.
ellauri288.html on line 55: – Isäni haavoittui helmikuussa 1940 Kannaksella kranaatin sirpaleesta osoittaessaan Venäjälle aggressiota. Perheellemme tarjoutui mahdollisuus ammuttaa jouluna 155 mm tykistökranaatti omistuskirjoituksella Bahmutin siviilien niskaan. Nyt olemme Topipapan osalta sujut, Kari kirjoittaa kuvansa saatteeksi.
ellauri308.html on line 212: Punakapinan päätyttyä Poika oli mielipiteiltään maltillinen sosiaalidemokraatti. Vasemmistolaisessa politiikassa tie alkoi olla tuohon aikaan tukossa. Keskiössä, minne Tuominen halusi, olivat Väinö Tanner ja Hannes Ryömijä. Heistä vasemmalle oli tyhjää, sillä henkiinjääneet oli paenneet Venäjälle ja perustaneet siellä Suomen kommunistisen puolueen. Laitavasemmalla ei näin ollen ollut kotimaassa ketään, ja juuri sinne päätti kunnianhimoinen vaikka lyhkönen nuorimies suunnata.
ellauri308.html on line 275: Sodan käännyttyä tappiolliseksi Kuusinen pakeni tuhansien muiden mukana neuvosto-Venäjälle ja kääntyi nopeasti bolševikiksi. Aluxi Otto hankki Suomeen uutta aseellista kapinaa. Salanimellä Otto Willebrand hän hipsi Suomeen 27. toukokuuta 1919. Tuloxeton kyyristely Pohjoisrannassa ja Ruåzissa sai Kuusisen muuttamaan mielipiteitään uuden vallankumouksen potentiaalista ja hän alkoi kritisoida SKP:n alkuaikojen taktiikkaa. Osan SKP:n johtajista saatua surmansa Pietarissa niin sanotun revolveriopposition järjestämässä verilöylyssä syytettiin Kuusista kähminnästä. Kuusinen oli Tukholmassa koko ajan suihkussa.
ellauri308.html on line 277: Sisällissodan päätyttyä Suomessa 1918 tuhansia hävinneeseen punakaartiin kuuluneita pakeni Venäjälle, lähinnä Pietariin. Entisen punakaartin johto alkoi viettää ylellistä elämää Pietarin parhaissa hotelleissa ja ravintoloissa, olihan heillä muun muassa miljoonien markkojen arvosta Suomen Pankista varastettua ulkomaanvaluuttaa. Venäjälle paenneiden suomalaiskommunistien rivijäsenten elämä oli köyhää, ja heidän arvostelunsa tukahdutettiin kommunistipuolueen johdon taholta muun muassa erottamalla arvostelijoita puolueesta. Puolueen sisälle muodostui oppositioryhmittymä (niin sanottu mauserioppositio), joka päätti iskeä eli "poistaa johdon ja joukkueen välisen kuilun" avoimella hyökkäyksellä. Oppositioryhmä koostui nuorista punaupseerioppilaista jotka olivat koulutettu suoraan toimintaan ja heidän vihansa kohdistui erityisesti SKP:n keskuskomitean jäseniin. Tavoitteena oli kerralla murhata koko puolueen keskuskomitea. Aseina toimivat Nagant-revolverit ja Mauser-pistoolit.
ellauri308.html on line 474: Radek palasi Neuvosto-Venäjälle 1920 ja hänestä tuli Kominternin sihteeri, mutta Leninin kuoleman jälkeen menetti asemansa NKP:n keskuskomiteassa ja hänet erotettiin puolueesta muun vasemmisto-opposition mukana 1927. Radek kuitenkin hyväksyttiin takaisin vuonna 1930 ja hän auttoi Neuvostoliiton vuoden 1936 perustuslain valmistelutyössä. Stalinin vainojen aikana hänet vangittiin ja tuomittiin vuoden 1937 näytösoikeudenkäynnissä kuudentoista muun johtajan kanssa vankeuteen. Hän kuoli vankeudessa ylä-Uralilla vuonna 1939, vaikka vielä 1950-luvulla hänen väitettiin olevan elossa.
ellauri308.html on line 553: Vuonna 2013 toimittaja Vladimir Posner jakoi mielipiteensä siitä, että amerikkalaisvastaisuus on "haitallista Venäjälle" ja sillä on yksinomaan irrationaalisia syitä. Yksi on se, että venäläiset eivät ole vieläkään antaneet anteeksi Yhdysvalloille "kylmän sodan voittamista" (hänen mielestään kylmä sota, jota venäläiset eivät usko kadonneen pinnalla, tuntuu kadonneen syvälle mielessään ja on itse asiassa kadonnut). Hän pitää Vladimir Putinin amerikkalaisvastaista retoriikkaa kansakunnan hyväksymänä.
ellauri311.html on line 455: luopua Krimin, Donbassin ja Luhanskin alueista Venäjälle vastineeksi
ellauri311.html on line 705: taistelemaan. Jos silloin ilmasta tulee rojua ja saa samalla epäsuoraa tulta ja tulikiveä niskaansa, niin tappioitahan siitä tulee. Tämä on juuri se Ukrainan heikkous, mihin he joutuvat improvisoimaan, kyyristelemään pellon ojissa. Mutta toisaalta Ukrainan drooni-iskut ovat Venäjälle todella noloja, sanoo asiantuntija.
ellauri313.html on line 247: Venäjälle.
ellauri315.html on line 454: Venäjän oikeusministeriö sisällytti hänet 15. huhtikuuta 2022 "ulkomaisten agenttien" luetteloon. Kuten Jekaterina selittää, se tarkoittaa, että hän ei voi palata Venäjälle, koska nimetylle ulkomaiselle agentille julkiset esiintymiset ja opetus ovat käytännössä mahdottomia, ja muuta uraa se ei enää voi ajatellakaan, kun YouTubesta ja luentokiertueista tulee massia kuin hanasta.
ellauri316.html on line 289: Muurmannin legioonan poliittinen neuvonantaja oli brittiarmeijan everstiluutnantin arvoiseksi nimitetty entinen senaatin puhemies ja Suomen sisällissodan punaisten johtohahmo, maanpetossyytettä Venäjälle paennut Oskari Tokoi. Hän – kuten muutkin legioonalaiset – ajautui Muurmannin legioonaan jouduttuaan huonoihin väleihin sekä Moskovan että Pietarin alueen suomalaiskommunistien, vulgäärien Rahjan veljeksien ryhmittymän kanssa. Brittien vetäytyessä Muurmannin legioona laivattiin Britanniaan, josta suurin osa miehistä palasi Suomeen. Suomen valtionrikosoikeuden tutkittua asian suurin osa legioonan jäsenistä vapautettiin Britannian vaatimuksesta. Oikeisto koki kotiin palanneet brittiläisen sotilaskoulutuksen saaneet legioonan miehet Al Holin naisten kaltaisexi turvallisuusriskiksi. Legioonan suomalaisia johtomiehiä ei haluttu päästää Suomeen, etenkään ilman, että heidät tuomittaisiin sisällissodan aikaisista toimistaan.
ellauri316.html on line 551: Akateemikko on hysteerinen. Hän ennustaa Venäjälle täydellisen tappion kaikilla rintamilla. BRICS ja muut eivät toimi. Mutta miten ei voisi olla, he toimivat jo ja erittäin menestyksekkäästi. Kukaan ei odottanut tätä!
ellauri316.html on line 639: <...> osoitettu isänmaalleni Venäjälle<...>
ellauri317.html on line 567: Huhtikuussa 1918 tunkeutuvat saksalaiset pakottivat sosialistisen Ukrainan kansantasavallan armeijan vetäytymään ja tekivät Skoropadskysta Ukrainan hetmanin. Historianvääristäjä Peter Kenezin mukaan "saksalaiset joukot miehittivät Ukrainan kiristääkseen mahdollisimman paljon ruokaa ja raaka-ainetta, mutta Saksan ylin komento oli varovainen tunkeutumasta syvemmälle Venäjälle peläten levittävänsä armeijaansa liian ohueksi."
ellauri317.html on line 667: Vähän ennen helmikuun vallankumousta, joulukuussa 1916, Vjatšeslav Aleksandrovitš palasi Venäjälle Tukholmasta väärennettyjen asiakirjojen avulla ja saapui Petrogradiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän onnistui suorittamaan puoluetyötä jakamalla lehtisiä Pietarin maanalaisessa - huolimatta siitä, että hän oli omien internatsionalististen asemiensa vuoksi jyrkässä oppositiossa oikeistolaisten sosialististen vallankumouksellisten huipulle. Hän osallistui aktiivisesti vallankumouksellisiin tapahtumiin. Petrogradin työläisten ja sotilaiden edustajainneuvostossa (Petrosovet) Aleksandrovich työskenteli julkaisu- ja painatuskomissiossa. Helmikuussa 1917 työläiset valitsivat hänet Pietarin Neuvostoliiton toimeenpanevaan komiteaan (Executive Committee), mutta menshevik-SR -enemmistö potkaisi hänet pihalle.
ellauri317.html on line 744: "Nyt kun rehevät ja vauras vuodet olivat tulleet Venäjälle, viimeinen asia, mitä hän tarvitsi, oli sota; heidän olisi pitänyt juuri pitää Requiem-messu arkkiherttua Franz Ferdinandille, jonka jälkeen kolmen Saksan, Itävallan ja Venäjän keisarin olisi pitänyt juoda lasillinen vodkaa herätyskellossa ja unohtaa koko tapaus."
ellauri318.html on line 186: Ukrainassa oli myös runsaasti Neuvostoliiton vanhoja ydinaseita, joiden luovuttaminen Venäjälle politisoitui Krimin kriisin vuoksi. Kriisistä uhkasi tulla laajempi, kun samanaikaisesti suurvaltapoliittiset etupiirirajat olivat siirtymässä itään päin Naton laajentumisen myötä.
ellauri318.html on line 198: Maiden välinen kiistely laantui hieman, kun Venäjälle myötämielisempi Leonid Kutšma valittiin Ukrainan presidentiksi. Kutšma ehdotti, että Sevastopolista muodostetaan venäläinen laivastotukikohta. Sopimus Venäjän tukikohdista saatiinkin aikaan muutamaa vuotta myöhemmin.
ellauri318.html on line 218: ”Lännen ensimmäinen strateginen virhe oli, että Ukrainan tuki on ollut jatkuvasti liian vähän, liian myöhään ja osin liian vanhaa. Venäjälle on annettu aikaa varustautua pitkään sotaan, kun Ukrainalle ei annettu jo viime vuonna välineitä voittaa taistelukentällä. Lännen toinen strateginen virhe on, että samaan aikaan ei varauduttu itse pitkään sotaan nostamalla puolustusteollisuuden kapasiteettia. Nyt Venäjä on saamassa materiaalin määrässä ylivoimaa Pohjois-Korean tuella”, Toveri kirjoittaa.
ellauri325.html on line 72: Amerikkalaiset erikoisjoukot auttavat Ukrainan armeijaa, mutta amerikkalaisten joukkojen osallistumisesta ei puhuta eikä hyökkäystä ole mahdollista torjua. Samaan aikaan toisaalla Jack Ryan analysoi kolmenkymmenen vuoden takaisia ​​tapahtumia ja tulee siihen tulokseen, että FSB:n johtaja Roman Talanov on puolilegendaarinen Neuvostoliiton salamurhaaja "Zenit", joka on osallisena salaperäisessä tapauksessa, jossa KGB:ltä varastettiin 204 miljoonaa dollaria vuonna 1985. Ryanin poika Jack Jr. saa selville, että Volodin varasti rahat. joka perusti 90-luvulla ensimmäisen liikepankin Venäjälle ja otti siten hallintaansa yksityistämisprosessin. Sitten 90-luvun alussa Talanov esiteltiin rikollisryhmään "Seitsemän vahvaa ihmistä", hänestä tuli lain varas ja rikollisryhmien kykyjä käyttäen toi Volodinin valtaan, saamalla tästä FSB:n johtajan viran.
ellauri325.html on line 74: Vangittuaan Gleb Rezanyn Ryan ottaa yhteyttä Volodiniin ja ilmoittaa voivansa julkistaa ja todistaa oman rikollisen elämäkertansa tosiasiat. Seurauksia peläten Volodin lopettaa aggression Ukrainaa vastaan. Krim menee Venäjälle. Talanov tapetaan lainvarkaiden toimesta, jotka saivat tietää hänen olleen KGB-agentti. Hän toi Volodinin valtaan käyttämällä rikollisryhmien kykyjä ja sai tästä FSB:n johtajan viran.
ellauri325.html on line 102: Jeltsin kuoli äkilliseen sydänkohtaukseen 23. Huhtikuuta 2007. Oxensi keittiön tasolle vasta keittämänsä kahviporot. Jeltsinin ruumis oli näytillä Kristus Vapahtajan katedraalissa Moskovassa jotta porukat voisivat vakuuttua, että hän oli oikeasti vainaja. Hänet haudattiin Moskovaan Novodevitšin hautausmaalle. Presidentti Putin julisti Venäjälle Jeltsinin kuolinpäivänä kansallisen murukahvipäivän. Jeltsin oli ensimmäinen Venäjän valtionpäämies 113 vuoden jälkeen, joka haudattiin kirkollisin menoin sitten tsaari Aleksanteri III:n. On se surkeaa.
ellauri326.html on line 233: Näistä asioista keskusteltiin Tallinnassa Avoin Viron säätiön järjestämässä tapaamisessa kirjailija Mihail Shishkinin kanssa ”Mitä Venäjälle tapahtuu ja kuka kantaa vastuun?”.
ellauri326.html on line 253: Kun puhumme yhteiskunnasta, tarvitsemme määritelmiä - millaista venäläistä yhteiskuntaa tarkoitamme? Minusta näyttää siltä, ​​​​että kaikki, mitä siellä tapahtuu, on vahvistus ajatukselle uluxesta - orjuudesta, orjien pyramidista. Saksalaiset, jotka tulivat Venäjälle 1700-luvulla, eivät jostain syystä hallinneet sitä, kuten Pietari Toinen, Katariinan epäonnistunut aviomies, joka antoi vapauden aatelisille. Aateliston vapaudet julistettiin, ja tuloksena oli tämä venäläinen absurdi - osa ihmisistä on edelleen orjia alhaalla, ja huipulla on ihmisiä, jotka eivät näytä olevan orjia, mutta eivät jostain syystä hallitse maa. Mielestäni Venäjällä oli alusta asti orjakoulu, ja niin se on edelleen. Heti kun ihmiset halusivat muuttaa jotain tässä rakenteessa, heidät, kuten Aleksanterin isä, tapettiin kirveellä.
ellauri326.html on line 289: Ainoa tie ulos on tehdä sotilaallinen tappio koko Venäjälle. Siksi demokraattisten maiden on autettava ukrainalaisia ​​kaikin voimin ja ennen kaikkea ASEIN! (Elävän voiman saatte ize tarjota.) Älkää huoliko, sodan jälkeen koko länsimaailma tulee avuksemne rakentamaan uudelleen sen, mikä on tuhoutunut, ja maa pystyy rakentamaan itsensä uudelleen. Voimme kernaasti ottaa länteen myös ukrainalaisia morsiamia, jos niitä on vielä jälellä. Ja Venäjä tulee makaamaan talouden ja tietoisuuden raunioissa, HAHA! Kotimaani uusi syntymä on mahdollista vain maan hallinnon täydellisellä tuholla. Imperiumi on amputoitava venäläisestä ihmisestä, kuin pahanlaatuinen syöpä. Tämä "nollatunti" on elintärkeä Venäjälle. Maallani on tulevaisuus vain, jos se käy läpi täydellisen tappion, kuten tapahtui Saksan kanssa. Ehkä voidaan jakaa se osiin kuten kävi Saxalle ja Puolalle. Tekin voisitte saada jonkun viipaleen. Slava Ukrainy!
ellauri326.html on line 587: Venäjällekin ovat jo löytäneet, niin suuri maa kuin se oli.
ellauri327.html on line 541: Ukrainan itsenäistymisen jälkeen heräsi kysymys sen alueella sijaitsevan voimakkaan ydinarsenaalin tulevasta kohtalosta. Ei-ydinvoiman perusperiaatteet ("älkää hyväksykö, älkää valmistako älkääkä hankkiko ydinaseita") vahvistettiin Ukrainan valtion suvereniteettia koskevassa julistuksessa, jonka Ukrainan SSR:n Verkhovna Rada hyväksyi 16. heinäkuuta, 1990, ja olivat osa ulkopolitiikan oppia, joka tunnetaan nimellä "Pavlychkon oppi". Tämä kysymys oli keskeinen myös Yhdysvalloille ja Venäjälle, jotka selvästi halusivat nähdä Ukrainan ydinasettomana valtiona ja painostivat sitä saavuttaakseen tämän.
ellauri327.html on line 542: Siten vuodesta 1992 lähtien valtuuskunnat Washingtonista ja Moskovasta alkoivat mennä Ukrainaan. Amerikkalaiset ehdottivat koko ydinarsenaalin tuhoamista, ja venäläiset pyysivät siirtämään kaikki ydinaseet Venäjälle. Kaikki taktiset ydinaset siirrettiin viipymättä Venäjän tehtaille tuhottavaksi jo vuoden 1992 ensimmäisellä puoliskolla, ja viimeinen erä saapui Venäjälle toukokuun alussa, 25 päivää etuajassa.
ellauri327.html on line 548: Entisen Neuvostoliiton ydinohjelma laajennettiin vain neljään tasavaltaan: Valko-Venäjälle, Kazakstaniin, Venäjälle ja Ukrainaan. Vuoden 1991 hajoamisen jälkeen Ukrainasta tuli maailman kolmanneksi suurin ydinvoima, ja sen hallussa oli noin kolmasosa entisistä Neuvostoliiton ydinaseista, jakelujärjestelmästä ja merkittävästä tietämyksestä sen suunnittelusta ja tuotannosta. Ukraina peri noin 130 UR-100N mannertenvälistä ballistista ohjusta (ICBM), joissa kussakin oli kuusi taistelukärkeä, 46 RT-23 Molodets ICBM:tä, joissa kussakin oli kymmenen taistelukärkeä, sekä 33 raskasta pommikonetta, yhteensä noin 1 700 ydinkärkeä, jotka jäivät Ukrainan alueelle.
ellauri327.html on line 551: Sen jälkeen strategisia aseita oli määrä siirtää myös Venäjälle, koska Ukraina liittyi Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen väliseen sopimukseen strategisten hyökkäysaseiden vähentämisestä ja rajoittamisesta.
ellauri327.html on line 556: Vuonna 1992 Washingtonin aloitteesta järjestettiin Kiovassa sarja kolmikantaisia tutkimuskokouksia: Ukraina, Venäjä ja USA. Keskustelujen aikana amerikkalaiset tarjoutuivat harkitsemaan mahdollisuutta maksaa Ukrainan ydinaseriisuntaprosessista sekä jonkin verran korvauksia Venäjälle. 16. marraskuuta 1994 Ukraina liittyi ydinsulkusopimukseen 1. heinäkuuta 1968. Näillä toimilla vahvistettiin, että Ukraina on kaikkien Neuvostoliitolta perittyjen ydinaseiden omistaja ja aikoo luopua niistä kokonaan ja käyttää ydinenergiaa yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin tulevaisuudessa. Vastineeksi tästä suurimpien ydinvaltojen oli taattava Ukrainan turvallisuus ja kaikenlaisen aggression tai painostuksen poissulkeminen. Hahaa, Uhuu, Buahahhaa!
ellauri327.html on line 585: Toisin kuin Budjeryn, Ruotsin kansainvälisten asioiden instituutin analyytikko Andreas Umland arvioi ydinaseista luopumisen olleen Ukrainan virhe, sillä Budapestin muistion rikkomisella olisi vain rajalliset seuraukset Venäjälle. Hän väitti, että ydinsulkusopimuksen allekirjoittajavaltiot eivät voi luottaa valtioihin, joiden tarkoituksena on taata sopimus, ja vain varmistaa suvereniteettinsa omalla ydinpelotekeinollaan. Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022 jälkeen Umland yhdessä Hugo von Essenin kanssa toistivat, että Venäjän toimet olivat heikentäneet ydinsulkusopimusta merkittävästi. He väittivät, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli mahdollista vain siksi, että Venäjä pidettiin pohjimmiltaan turvassa omalla ydinarsenaalillaan, kun taas Ukraina oli tehnyt virheen luopuessaan omista ydinaseistaan.
ellauri328.html on line 154: 26.-27. elokuuta käydään Dresdenin taistelu. Taistelun toisena päivänä Moro, huomattuaan ranskalaisten alkavan ampua kukkulalla sijaitsevaan Ruåzin kuninkaan seurakuntaan, sanoo, että heidän on lähdettävä, he lähtevät naapuripatterille lehdon läpi, mutta eivät saavuta sitä, Moreau's hevoseen osuu tykinkuula, joka menee suoraan läpi ja osuu kenraalin molempiin jalkoihin. Moro viedään Kainzin kylään. Moron leikatun jalan tuo Napoleonin leiriin hänen koiransa Fifi. Napoleon ja marsalkat katsovat, että kappas korkea-arvoinen upseeri on tapettu, ja katsovat koiran kaulapantaa, johon on kirjoitettu "Kuluu kansalaiselle J. Y. Moro." Napoleon iloitsee: "Oikeus on vihdoin tehty! Suum kuikve!" Joukoiden keskuudessa oli pitkään legenda, että Napoleon näki Moron kaukoputken läpi, kohdisti itse tykin ja ampui. Moreaun toinenkin jalka amputoitiin, mutta tämä ei auttanut. Moro kuoli kaksi viikkoa myöhemmin Nötnitzin linnassa. Hänet haudattiin Nevski Prospektille, jonka vastakkaiselle puolelle Generalissimo Suvorov, hänen tärkein vastustajansa Italian kampanjassa, haudattiin. Moro vitun loikkari sai Venäjällä marsalkka-arvon, ja Ranskassa Louis kahdeksastoista myönsi hänelle marsipaaniporsaan. Moreaun vaimolle tarjottiin lähtöä Venäjälle 30 000 ruplan elinikäisellä eläkkeellä ja Aleksanterin lahjalla 100 000 ruplaa; hänen tyttärestään voisi tulla keisarinnan hovissa kunnianeito. Pariisin vangitsemisen jälkeen Aleksanteri kuitenkin esitteli Alexandrinan Ludvig 18:lle, ja hän jäi asumaan Ranskaan 12 000 frangin eläkkeellä. Pian Leipzigin taistelussa (Kansakuntien taistelu) Napoleon voitti ja vetäytyi Ranskaan.
ellauri328.html on line 432: "Hoodwinking the Soviets" -näyttelyvideolla Howard selittää, kuinka hän ja hänen kollegansa käyttivät kaikkia tavanomaisia ​​menetelmiä pyhien kirjoitusten salakuljetuksessa Venäjälle. Suunnitelma A sisälsi itse asiassa useita suunnitelmia: Raamattujen piilottaminen puskureihin, bensatankkeihin ja autojen renkaisiin; lahjoa rajavartijoita "huomaamaan" Raamattua; ja Raamattujen pakkaaminen miehistöineen risteilyaluksille ja lautoilla.
ellauri328.html on line 436: Näyttely kertoo kuin jotain James Bondista: Heidän monimutkaisin suunnitelmansa oli käyttää robottivenettä rajan yli, upottaa se vesitiiviiseen astiaan käärittynä Raamatut ja aktivoida jäljitysmajakan Neuvostoliitossa oleville toimihenkilöilleen. . Howard rakensi ohjausjärjestelmän veneelle ja hänen lankonsa loi upotuslaitteen (näyttelyssä). Lempinimellä "instant hole" -laite upottaa veneen, jotta se voisi matkustaa salaa Suomesta Venäjälle.
ellauri328.html on line 437: Howard rakensi ohjausjärjestelmän veneelle ja hänen lankonsa loi upotuslaitteen (näyttelyssä). Lempinimellä "instant hole" -laite upottaa veneen, jotta se voisi matkustaa salaa Suomesta Venäjälle.
ellauri330.html on line 390: Aristokraattiseen maanomistajaperheeseen syntynyt Kropotkin kävi sotakoulua ja palveli myöhemmin upseerina Siperiassa, jossa hän osallistui useisiin geologisiin tutkimusmatkoihin. Hänet vangittiin aktivismistaan ​​vuonna 1874, ja hän onnistui pakenemaan kaksi vuotta myöhemmin. Hän vietti seuraavat 41 vuotta maanpaossa Sveitsissä, Ranskassa (jossa hän oli vangittuna lähes neljä vuotta) ja Englannissa. Maanpaossa ollessaan hän piti luentoja ja julkaisi laajasti anarkismista ja maantiedosta. Kropotkin palasi Venäjälle Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917, mutta pettyi bolshevikkivaltioon.
ellauri330.html on line 395: Kropotkin oli pidättyväinen yksityiselämässään. Sai bylsityxi juutalaisnuorikostaan vain yhden tyttären. Alexandra " Sasha " Kropotkin (1887–1966) oli New Yorkissa asuva kirjailija ja venäjän kielen kääntäjä. Britannian maanpaossa venäläisen tiedemiehen ja anarkisti Peter Kropotkinin perheeseen syntynyt tytär ja muu yhteiskunnallisesti merkittävä perhe palasi Lontoosta salonkeja pitämästä Venäjälle vuoden 1917 vallankumouksesta hänen kuolemaansa asti 1921. Muuttaessaan New Yorkiin 1927 hiän säilytti naisten kolumnissaan kuninkaallisen kunniamerkin ("prinsessa"), jonka hiänen isänsä, Kropotkinin aateliston jälkeläinen oli kieltänyt. Hiän käänsi venäläistä kirjallisuutta englanniksi ja kirjoitti venäläisen keittokirjan, jota The New York Times piti luokkansa parhaana.
ellauri330.html on line 410: Kropotkinin maine Marxin elinaikana ei ollut niinkään anarkistinen, vaan venäläinen sosialistinen vallankumouksellinen, maantieteilijä ja tutkimusmatkailija. Kropotkin tuli erittäin etuoikeutetusta taustasta. Hän oli vanhan Moskovan aristokratian jäsen ja perintöprinssi, vaikka luopui prinssintä 12-vuotiaana, ja ilmoittautui tsaarille henkilökohtaisexi treenarixi sota-akatemiaan. Hän oli tsaarin henkilökohtainen sivuvaunu jonkin aikaa, mutta valitessaan upseerina rykmentin hän ei valinnut jotakin arvostettua, vaan Siperian kasakkarykmentin, mikä oli ensimmäinen merkki siitä, että hän oli pettymässä Tsaarin hallintoon ja perintökyläänsä. Siperiassa, jossa hän suoritti tutkimus- ja geologisia opintojaan, hänen liberaalit tunteensa kääntyivät vallankumouksellisiksi, varsinkin Sveitsin vierailun jälkeen 1872/3, jossa hän liittyi International Workingmen's Association tai First Internationaliin. Palattuaan Venäjälle hän osallistui vallankumoukselliseen piiriin, tosin vain "mene kansaan " -tyyppiseen pikemminkin kuin myöhemmin kehittyneempiin salaliittoihin tsaarin virkamiesten ja jopa tsaarin murhaamiseksi. Hänet pidätettiin ja vangittiin, ja hän pakeni, kuten olen maininnut, vuonna 1876.
ellauri330.html on line 475: Jopa palattuaan Venäjälle, tsaarin kukistamisen jälkeen maaliskuussa 1917, hän kannatti edelleen Venäjän osallistumista teurastukseen. Venäläiset sotilaat olivat kuitenkin järkevämpiä. He äänestivät jaloillaan, kuten Lenin ilmaisi, yksinkertaisesti kävelemällä pois rintamalta Brest-Litovskin rauhassa.
ellauri330.html on line 477: Kropotkin kuoli Venäjällä helmikuussa 1921, ja hänen hautajaisissaan järjestettiin viimeinen julkinen vastustus valtiokapitalistista hallintoa vastaan, jota Lenin ja bolshevikit asensivat Venäjälle. Hän kuoli luottokelvottomana vanhana miehenä.
ellauri331.html on line 53: "Putin on palauttanut ylpeyden Venäjälle. Ja tässä yhteydessä äärimmäisen merkittävä vastakohta on se, millainen Venäjä oli ennen Putinia ja millainen se on nyt. 1990-luvulla se oli heikko maa, joka oli menettänyt geopoliittisen painonsa. Venäjällä tuolloin ministerit nimitettiin melkein ulkopuolelta - Washingtonin kutsusta. Venäjän ulkoministeriö ihmetteli sitten, miksi ylipäätään tarvitaan ulkopolitiikkaa ja kansallisia etuja, keskustelija huomautti.
ellauri331.html on line 398: Vuodesta 2001 lähtien Roman Badass oli työskennellyt Gazeta.Ru:ssa, Forbesissa, Interfaxissa, RBK:ssa ja Dozhdissa päätoimittajana. Vuonna 2017 hän lähti maasta opiskelemaan journalismia Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. Valmistuttuaan aikuisopinnoistaan ​​ja palattuaan Venäjälle vuonna 2018 hän päätti ryhtyä tutkivaan journalismiin verkkomedian muodossa, mitä hän oli aiemminkin tehnyt. Heinäkuussa 2018 Proektilla oli 10 työntekijää ja sen alkuperäinen budjetti oli 500 000 "jostain" saatua dollaria.
ellauri331.html on line 516: Sen jälkeen kun hänet siirrettiin Ukrainasta Venäjälle 7. syyskuuta 2019 osana Ukrainan ja Venäjän välistä kulttuurivaihtoa, Kirill Vyshinskystä tuli Rossija Segodnyan toiminnanjohtaja 9. syyskuuta 2019. Organisaatiota johtaa Dmitri Kiseljov, Putin-myönteinen uutisjuontaja kotimaisella Russia-1- televisiokanavalla, joka on saanut merkittävää kiitosta länsimaisessa mediassa puheillaan väittäen ulkomaisia ​​salaliittoja Venäjää vastaan ​​ja sanallisesti pahoinpideltyään homoseksuaaleja.
ellauri331.html on line 578: Isä Jack valmistui Harvardista vuonna 1950, hänestä tuli Associated Pressin toimittaja 40 vuodeksi kylmän sodan aikana ja hän oli Moskovassa neljä vuotta toimistopäällikkönä heinäkuusta 1968 alkaen käsitellen Richard Nixonin matkaa Moskovaan 22.–30. toukokuuta 1972 lieventämisen aikana. Hän (Charlie) on julkaisija ja Russia Insider, antisemitistinen verkkosivusto, joka esittää itsensä vaihtoehtona länsimaisille semitistisille uutiskertomuksille. Bausmanilla on yhteyksiä uusnatsiryhmään The Right Stuff, ja hän osallistui tammikuun 6. päivän hyökkäyksiin Yhdysvaltain Capitolille. Bausman muutti Venäjälle itsensä julistautuneena poliittisena pakolaisena tammikuun 6. päivän hyökkäyksen jälkeen. Hän esiintyy säännöllisesti Venäjän valtion tiedotusvälineissä.
ellauri331.html on line 580: Vuoden 2015 lopulla ukrainalainen kirjailija ja poliittinen aktivisti Anton Shekhovtsov, joka tutkii äärioikeistoa Venäjällä, väitti, että Bausman oli hakenut rahoitusta venäläiseltä oligarkilta Konstantin Malofejevilta, jonka kerrotaan olevan lähellä Kremliä, vedoten Anonymous Internationalin vuotamiin sähköposteihin, joissa Aleksei Komov toimi välittäjänä. Kuten sanoi Inkeri Vehmas-Lehto viisaasti: pervyj blim vsegda komom. Haaretzin artikkelissa tammikuussa 2018 Shekhovtsov kirjoitti, että verkkosivusto "alun perin käynnistettiin hyökätäkseen Ukrainaa vastaan ​​sen jälkeen, kun sen entinen presidentti Viktor Janukovitš syrjäytettiin ja pakeni Venäjälle, syyttäen Ukrainan uusia viranomaisia fasismista ja antisemitismistä." Vaikka mikäs syytös se Bausmanista olisi?
ellauri343.html on line 252: Hans Håkon (H. H.) Christian ”Bobi” Sivén (18. huhtikuuta 1899 Helsinki – 12. tammikuuta 1921 Repola, Itä-Karjala) oli suomalainen itsenäisyys- ja heimoaktivisti, joka toimi Aunuksen Karjalassa sijaitsevan Repolan kunnan nimismiehenä heimosotien aikana vuosina 1919–1921 sekä samalla hän työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön edustajana Repolassa ja Porajärvellä. Repola ja Porajärvi olivat eronneet Venäjästä vuonna 1918 ja liittyneet Suomeen. Kun Suomi luovutti molemmat kunnat vuonna 1921 Tarton rauhassa takaisin Neuvosto-Venäjälle, Sivén tuki ensin Karhunpesäsuunnitelmaa (mikä vittu se oli?) ja sen kariuduttua teki lopulta vastalauseena itsemurhan. Hyvä valinta.
ellauri343.html on line 278: Sivénille ja muille heimoaktivisteille oli tulossa tuskalliset ajat, kun rauhanneuvottelut Tartossa käynnistyivät ja näytti siltä, että Itä-Karjalan kansalle hädin tuskin saataisiin edes autonomia. Eräät poliitikot, kuten erityisesti J. K. Paasikivi, aikoivat antaa Itä-Karjalan, käytännössä suomalaissuojeluksessa olevat Repolan ja Porajärven kunnat, Neuvosto-Venäjälle Petsamon vastineeksi.
ellauri344.html on line 47: Länsi liittoutui banderöllien tueksi maailmanhistoriallisesti harvinaisen yksimielisesti ja on tukenut Ukrainaa vähintään 75 miljardilla dollarilla jo pelkin asein. Lähes kahden vuoden mittaiseen puolustussotaan mahtuu mahtavia urotekoja, kuten rospuuton suoma torjuntavoitto Kiovan esikaupunkialueilla ja Harkovin polkupyörätehtaan takaisinvaltaus. Samalla on tosiasia ja suorastaan huoneessa ahdistavana leijuva elefantti, että rintamalinjat ovat jämähtäneet paikoilleen, ja niille sijoilleen jäädessään Ukraina menettää Venäjälle viidesosan pinta-alastaan. Vähemmällä taisi päästä urhea pieni Suomi? Jokainen Venäjän eduksi kääntyvä päivä sodassa tarkoittaa sitä, että Putinin välillinen uhka alkaa siirtyä Ukrainasta kohti oikeata länttä. Tällöin länsimaat tarvitsevat omaa asevarantoaan pelotteeksi jatkuvasti kipeämmin, jolloin aseapu vähävenäläisille pitäisi itse asiassa kärjistäen keskeyttää heti.
ellauri345.html on line 644: Arndt "oleskeli" 1806–1809 Napsua paossa Ruotsissa, teki laajoja matkoja siellä ja käänsi Ruotsin lakia Ruotsin Saksassa sijaitsevia maakuntia varten. Hän toimi Pietarissa maanpaossa olevan valtiomiehen Karl vom Steinin sihteerinä ja joutui tämän kanssa pakenemaan Napoleonin sotajoukkoja Venäjälle. Hän oli ensimmäisiä saksalaisia joka juhli vastarintaa Napoleonia vastaan. Venäjällä Arndt julkaisi suurimman osan isänmaallisista lauluistaan ja runoistaan sekä kirjoituksiaan Ranskaa vastaan. DDR väitti myös Arndtia taistelijaksi feodalismia vastaan ja roolimalliksi ystävyydelle Venäjän kanssa.
ellauri350.html on line 141: Mitä vittua?! Putinisti! Taistolainen! Saat ohjeet suoraan Kremlistä! Muuta Venäjälle kaveri!
ellauri353.html on line 383: Näytelmä on hyvin kiistanalainen. Se näyttää tarinoita molempien osapuolten yhteenotosta Venäjän sisällissodan aikana – bolshevikit ja vanhan yhteiskunnan jäsenet – tekemättä tuomiota tavalla tai toisella. Baabelin mielipide kummallakin puolella on erittäin epäselvä, mutta hän väittää, että se, mitä tapahtui bolshevikkien vallankumouksen jälkeen, ei ehkä ollut parasta Venäjälle." No vittu ylläri että Babelin torni hajotettiin maan tasalle.
ellauri353.html on line 385: Vuonna 1932 hän sai lukuisten pyyntöjen jälkeen luvan vierailla vieraantuneen vaimonsa Jevgenian luona Pariisissa. Vieraillessaan vaimonsa ja heidän tyttärensä Nathalien luona Babel tuskasi palatako Neuvosto-Venäjälle vai ei. Keskusteluissa ja kirjeissä ystäville hän ilmaisi kaipuunsa olla "vapaa mies" ja ilmaisi samalla pelkonsa siitä, ettei hän enää pysty ansaitsemaan elantoansa pelkästään kirjoittamalla. Pariisilaistytär Nathalie muistelee:
ellauri353.html on line 480: Volynia on Puolan, Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalla. Se oli osa Pale of Settlementtiä. Venäjän juutalaisten asuinalue (ven. черта‌ осе‌длости, tšerta osedlosti; jidd. ‏דער תּחום-המושבֿ‎, der tkhum-ha-moyshəv; hepr. ‏תְּחוּם הַמּוֹשָב‎, tḥùm ha-mosháv) oli Venäjän keisarikunnan länsiosissa vuosien 1791–1917 välillä sijainnut suuri alue, jolla keisarikunnan juutalaiset alamaiset saivat asua. Alueen rajasi keisarinna Katariina Suuri Puola-Liettualle kuuluneiden alueiden siirryttyä Puolan jaoissa Venäjälle vuonna 1772. Laajimmillaan alue sijaitsi nykyisten Liettuan, Latvian, Valko-Venäjän, Ukrainan, Moldovan, Länsi-Venäjän ja Itä-Puolan alueilla, ja siihen kuuluivat sen ajan suurista juutalaiskaupungeista muun muassa Vilna, Minsk ja Odessa. Kiova, Jalta ja muutama muu alueen suurista kaupungeista olivat kuitenkin juutalaisilta yhä suljettuja. Alue lakkautettiin virallisesti vuonna 1917 lokakuun vallankumouksen myötä. Porukoista iso osa päätyi jenkkeihin, niin Odessan pulskeat kuin Galizian lommoposkiset.
ellauri355.html on line 127: Ukrainan kansanedustaja Oleksii Honcharenko väitti 29. tammikuuta, että "Zaluzhnyi ilmoitti eroavansa, mutta asetusta ei ole vielä annettu." Ukrainan entinen kansanedustaja Boryslav Bereza väitti, että Ukrainan presidentin kanslia "irtisanoi" Zaluzhnyin. Länsimedia vahvisti Honcharenkon ja Berezan viestejä, ja myös venäläiset lähteet ja valtion tiedotusvälineet ottivat vastaan ​​väitteitä Zaluzhnyin erottamisesta tai erosta. Ukrainan puolustusministeriö ilmeisesti vastasi huhuihin sanomalla "ei, tämä ei ole totta", mutta ei ole vielä tarjonnut lisätietoja tilanteesta tätä kirjoitettaessa. ISW ei voi itsenäisesti vahvistaa huhuja Zaluzhnyin irtisanomisesta tai erosta tällä hetkellä. Venäläiset lähteet tarttuvat huhuihin Zaluzhnyin irtisanoutumisesta tai erosta edistääkseen useita Ukrainan sisäisiä asioita koskevia tiedotusoperaatioita, joita he ovat harjoittaneet jo jonkin aikaa. Veteraani venäläinen propagandisti ja RT:n päätoimittaja Margarita Simonyan korosti, että riippumatta siitä, pitävätkö tiedot Zaluzhnyin poistamisesta totta, "kaaos... on hyödyllistä [Venäjälle]."
ellauri367.html on line 193: Rakovski toimi köigi maide proletaarlased liikkeissä joutuen karkotetuksi maasta toisensa jälkeen. Mentyään ensi kerran Venäjälle vuonna 1900 hänet karkotettiin nopeasti, minkä jälkeen hän tuki Venäjän sosialisteja rahoittamalla perinnöstään Iskra- ja Pravda-lehtiä. Vuosina 1904–1907 Rakovski vaikutti jälleen Romaniassa, jossa hän perusti sosialistisen puolueen. Vuoden 1907 talonpoikaiskapinan jälkeen hänet julistettiin iäksi karkotetuksi Romaniasta ja häneltä poistettiin siellä kaikki kansalaisoikeudet. Päätös johti hänen kannattajiensa väkivaltaisiin mellakoihin, joten se kumottiin vuonna 1912. Rakovski vastusti Balkanin maiden osallistumista ensimmäiseen maailmansotaan, ja kuului vuonna 1915 perustetun sodanvastaisen Balkanin vallankumouksellisen sosiaalidemokraattisen työväenliiton keskusjohtoon. Hän osallistui samana vuonna Zimmerwaldin konferenssiin tämän järjestön edustajana. Romanian liityttyä sotaan Rakovski pidätettiin vuonna 1916. Hän oli vankina Iașissa toukokuuhun 1917, jolloin venäläiset sotilaat vapauttivat hänet. Hän meni sen jälkeen Venäjälle, jossa sortui yhteistyöhön bolševikkien kanssa. Vladimir Burtsev vaati Venäjän väliaikaista hallitusta pidättämään hänet vaarallisena henkilönä, joten hän pakeni syksyllä 1917 Ruotsiin ja oli siellä lokakuun vallankumouksen puhjetessa.
ellauri367.html on line 197: Sekoiltuaan itäblokin maissa aikansa ja poltettuaan länsisiltansa vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen Rakovski meni Venäjälle.
ellauri368.html on line 408: Ukrainaa tukevat Venäjän vapaaehtoisjoukot (RDK) ylittivät maanantaina rajan Ukrainasta Venäjälle Graivoronin kaupunkiin kuuluvaan Kozinkan kylään. Näin arvioi Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW). Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjälle tunkeutuneita joukkoja ei olla pystytty tunnistamaan. Tiedustelukatsauksessaan se kertoo tilanteen kuitenkin kertovan siitä, että Venäjän Ukrainan vastaisen rajan tilanne on nyt toDElla huono.
ellauri368.html on line 420: Venäjä on tiedottanut, että Ukrainan armeijan tekemissä iskuissa loukkaantui kaksi, mutta ketään ei kuollut. Venäjälle tämänkaltaiset hyökkäykset ovat nöyryyttäviä. Brittitiedustelun arvion mukaan Venäjä käyttää hyväkseen tilannetta kertomalla maailmalle olevansa länsiterrorismin uhri. Kummankin venäläisryhmän viimeinen päivitys pyytää antamaan toiminnalleen raha-avustusta. Help Ukraina to win this war!
ellauri373.html on line 255: Dova I. A. Rodionovin romaanista "Illan uhrit" vai jonkun katkeran venäläisen sävellys? Musta sotnia? Ei, nämä ovat Venäjälle tuntemattoman miehen oikeita sanoja, joka ei millään tavalla kärsi bolshevikeista henkilökohtaisesti. Nimittäin muinainen, moderni, "liberaali" ranskalainen kirjailija Georges Bateau. Tässä on kolme sivua, käännettynä hänen kirjastaan ​​"The Jewish Question".
xxx/ellauri231.html on line 153: Kun uutiset näistä juonista löysivät tiensä väliaikaisen hallituksen silloiselle merivoimien ministerille Aleksanteri Kerenskille, hän määräsi Koltshakin lähtemään välittömästi menee, vaikka Amerikkaan. Amiraali James H. Glennon, juutalaisen senaattori Elihu Rootin johtaman amerikkalaisen lähetystön jäsen, kutsui Koltshakin Yhdysvaltoihin tiedottamaan Yhdysvaltain laivastolle Bosporinsalmen strategisesta tilanteesta. 19. elokuuta 1917 Koltshak useiden upseerien kanssa lähti Petrogradista Britanniaan ja Yhdysvaltoihin lähes virallisena sotilastarkkailijana. Kun hän kulki Lontoon läpi, hänet tervehti sydämellisesti First Sea Lord, amiraali Sir John Jellicoe, joka tarjosi hänelle kuljetusta brittiläiseen risteilijään matkalla Halifaxiin Kanadassa. Matka Amerikkaan osoittautui tarpeettomaksi, sillä Koltshakin saapuessa Kanadaan Yhdysvallat oli luopunut ajatuksesta itsenäisestä toiminnasta Dardanelleilla. Koltshak vieraili Yhdysvaltain laivastossa ja sen satamissa ja päätti palata Venäjälle Japanin kautta.
xxx/ellauri231.html on line 155: Koltšak matkusti Britanniaan ja Yhdysvaltoihin, Japaniin ja Mantšuriaan. Liittoutuneet päättivät lähettää ensin Koltšakin Mesopotamiaan, mutta ajattelivat sitten että Koltšakista olisi enemmän hyötyä bolševikkien kukistajana, ja saivat tarjoamalla riittävästi ruplia Koltšakin suostumaan palaamaan Venäjälle.
xxx/ellauri231.html on line 235: Vuonna 1916 hänet nimitettiin VII armeijakunnan komentajaksi. Vuoden 1917 syyskuussa hän osallistui kenraali Lavr Kornilovin epäonnistuneeseen vallankaappaushankkeeseen Aleksandr Kerenskiä vastaan, joka oli elokuusta 1917 toiminut diktatorisena hallitsijana Venäjän väliaikaisen hallituksen antamin valtuuksin. Denikin pidätettiin yhdessä Kornilovin kanssa. Marraskuussa 1917 tapahtuneen kansankomissaarien lokakuun vallankumouksen jälkeen Denikin ja Kornilov onnistuivat pakenemaan Etelä-Venäjälle, jossa liittyivät kenraali Mihail Aleksejevin vastavallankumouksellisiin.
xxx/ellauri231.html on line 243: Denikinin tytär Marina Denikina sai Venäjän kansalaisuutensa takaisin vuonna 2005. Hän pyysi presidentti Putinilta, että hänen isänsä ruumis haudattaisiin uudelleen Venäjälle Donskoin luostariin Moskovaan, mikä tapahtuikin 3. lokakuuta 2005.
xxx/ellauri231.html on line 403: Vaikka Bunin vihasi bolshevismia, hän ei koskaan kannattanut ajatusta ulkomaisesta interventiosta Venäjälle, toisin kuin myöhäisempi ja vielä iiliäisempi aateveljensä Mihail Shishkin. "Tavallisen venäläisen maanmiehen on ratkaistava ongelmansa itse, ei ulkomaalaisten mestareiden tulee tulla ylläpitämään uutta järjestystä kotonamme. Kuolen mieluummin maanpaossa kuin palaan kotiin Puolan tai Englannin avulla. isä opetti minulle: 'Rakasta omaa kylpyammettasi, vaikka se olisi rikki".
xxx/ellauri255.html on line 182: Vuonna 1844 Bakunin muutti Brysselistä Pariisiin, jossa hän ensimmäistä kertaa tapasi Marxin ja Pierre-Joseph Proudhonin. Joulukuussa keisari Nikolai I otti Bakuninilta pois kaikki aatelisuuteen perustuvat etuoikeudet kuten wiixet, takavarikoi maat sekä määräsi elinikäiseen karkotukseen Siperiaan. Bakunin vastasi Nikolaille La Réforme -lehdessä julkaisemallaan pitkällä kirjeellä, jossa hän haukkui keisaria despootiksi, näytti fäkkiä, ja vaati Venäjälle ja Puolaan demokratiaa. Euroopan hullun vuoden 1848 aikana Bakunin matkusteli ihan hulluna eri puolilla Saksaa ja osallistui myös Ranskan toisen tasavallan väliaikaishallituksen sosialistien taloudelliseen tukemiseen. Berliinistä hän yritti päästä Preussin hallitsemaan Poznańiin, jossa oli juuri käynnissä puolalaisten kansannousu, mutta poliisi esti matkan. Tämän jälkeen Bakunin matkusti Leipzigin ja Wrocławin kautta Prahaan osallistuen kaupungissa pidettyyn ensimmäiseen panslavistiseen kongressiin. Kokouksen päätyttyä hän oli mukana kaupungissa puhjenneessa Itävallan keisarikunnan vastaisessa kansannousussa, joka kuitenkin tukahdutettiin väkivalloin. Syksyllä 1848 Bakunin julkaisi pamflettinsa L’Appel aux slaves, jossa hän kehotti slaavivallankumouksellisia yhdistämään voimansa Unkarin, Italian sekä Saksan vallankumouksellisten kanssa ja syöksemään vallasta Venäjän, Itävalta-Unkarin ja Preussin kuningashuoneet.
xxx/ellauri255.html on line 184: Toukokuussa 1849 Bakunin oli Dresdenin kansannousun johtohahmo. Mukana olivat hänen lisäkseen myös muun muassa myöhemmin säveltäjänä maailmanmaineeseen noussut Richard Wagner sekä muuten tuntemattomaxi jäänyt arkkitehti Gottfried Semper. Epäonnistuneen kansannousun jälkeen Bakunin vangittiin Chemnitzissä ja tuomittiin yli vuoden vankeuden jälkeen kuolemaan. Chemnizissä tehdään hyvää vehnäolutta vielä tänäkin päivänä, ja rusikoidaan maahanmuuttajia. Tuomio kuitenkin muutettiin elinkautiseksi, jotta Bakunin olisi voitu viedä oikeuden eteen myös Itävalta-Unkarissa ja Venäjällä. Heinäkuussa 1850 hänet luovutettiin Itävallan viranomaisille, jotka 11 kuukauden vankeuden jälkeen langettivat Bakuninille toisen kuolemantuomion. Tämäkin muutettiin elinkautiseksi, ja toukokuussa 1851 hänet luovutettiin Venäjälle. Bakunin oli vangittuna aluksi Pietarissa sijaitsevassa Pietari-Paavalin linnoituksessa, josta hänet kolmen vuoden kuluttua siirrettiin Laatokan rannalle Pähkinälinnaan. Pähkinälinna (ven. Шлиссельбу́рг, Šlisselburg, vuoteen 1611 saakka Оре́шек, Orešek, vuosina 1611–1702 Нотебург, Noteburg ja vuosina 1944–1992 Петрокрепость, Petrokrepost, saks. Schlüsselburg, ruots. Nöteborg) on kaupunki Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Nevan niskassa lähellä Laatokkaa 41 kilometrin päässä Pietarista. Kaupungissa asui 13 305 henkeä (vuonna 2010).
xxx/ellauri286.html on line 242: Se, että Viron lähihistorian käsittely oli Venäjälle hankala asia, ei sinänsä ollut uutta. Venäjä myönsi 1990-luvun alussa julkisesti miehittäneensä Viron, mutta Jeltsinin vuosien jälkeen Venäjä on jatkuvasti pyrkinyt tuomaan esille omaa tulkintaansa Viron neuvostovuosista, kieltänyt miehityksen, pyrkinyt rehabilitoimaan Molotov-Ribbentropin sopimusta ja häirinnyt esimerkiksi kyydittäjien oikeudenkäyntejä Virossa.
xxx/ellauri286.html on line 372: Kirjaa, jota ei löydy kirjakaupoista, kukaan ei lue. Kirjaa, josta kukaan ei kirjoita mitään, ei myöskään kukaan lue. Suomalaisugrilainen, toisin sanoen poliittisesti hankala, etnistä ryhmää edustava runoilija tai bestselleristi ei pääse esiintymään Venäjälle, koska hän ei saa viisumia ja viisumikiellon syynä voi virallisesti olla se, että hänellä on velkaa pankkiin.
xxx/ellauri291.html on line 371: Demokratiamme perustuu, jos ei yhteiseen totuuteen, niin ainakin jossain määrin yhteiseen todellisuuden vääristämiseen. Terve yhteiskunta mahdollistaa moniarvoisen ajatustenvaihdon yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen sijaan yhä useamman maan kansalaiset ovat alkaneet kiistää perusasiat, kyseenalaistaa yleiset säännöt ja pelisäännöt. Ennen kaikkea pelisäännöt, ei monopoli toimi ilman niitä. Mene vankilaan käyden kassan kautta. Sosiaalinen media on rakettipolttoaine. Venäjän propagandakoneisto pumppaa päivittäin uhkauksia ja vihaa Ukrainalle, Yhdysvalloille, Natolle, lännelle ja EU:lle. Ukraina, Yhdysvallat, Nato, länsi ja EU pumppaavat päivittäin uhkauxia Venäjälle ja Kiinalle. Kolmas maailma istuu kerrankin tyytyväisinä kazomossa ja mutustelee popcorneja.
xxx/ellauri295.html on line 260:
Mitä saisi olla? Otan Naton! Ja sitten Venäjälle! Kurjala- olut takaisin!

xxx/ellauri307.html on line 309: Bolshevikit ymmärsivät vähitellen, että Berdjajev ei ollut heidän asiansa kanssa, ja antoivat hänen joukon muita älymystöjä lailla valita, joko karkottaa tai teloittaa. Vastahakoisesti Berdjajev valitsi maanpaon Berliiniin. Hän ei koskaan enää palannut Venäjälle.
xxx/ellauri356.html on line 426: Sergei Jakovlevich Efron (29. syyskuuta [11. lokakuuta] 1893, Moskova, Venäjän valtakunta - 16. lokakuuta 1941, Moskova, Neuvostoliitto) - publicisti, kirjailija, valkoisen armeijan upseeri, Markovite, pioneeri, NKVD -agentti. Marina Tsvetaevan aviomies. Palattuaan Moskovaan hänet pidätettiin ja teloitettiin vuonna 1941. Kuntoutunut postuumisti. Jakov oli luterilaisexi käännähtänyt juutalainen. Marina and Serjoza had an intense relationship, but Tsvetaeva had affairs, such as those with Osip Mandelstam and a poetess Sofia Parnok. Serjozha otti osaa jäämarssiin valkoisten puolella, mutta käänsi maanpaossa takkinsa ja osallistui toisen takinkääntäjän nirhaamiseen Sveizissä päästäxeen äiti-Venäjälle takasin. Ei olis kannattanut. Tytär todisti että Serjozha oli Trozkin agentti.
xxx/ellauri363.html on line 686: Vuosina 1786 ja 1787 Bentham matkusti Kricheviin Valko -Venäjälle (nykyaikainen Valko-Venäjä ) vieraillakseen veljensä Samuelin luona, joka oli mukana erilaisten teollisten ja muiden hankkeiden johtamisessa prinssi Potemkinille. Samuel (kuten Jeremy myöhemmin toistuvasti myönsi) keksi perusidean pyöreästä rakennuksesta suuremman rakennuksen keskipisteessä keinona antaa pienelle määrälle johtajia valvoa suuren ja kouluttamattoman työvoiman toimintaa.
134