Osuit Veikko Antero">Antero naulan kantaan, niin siinä juuri käy.

ellauri002.html on line 1535:

Veikon pilvi

silmin niin kiehtovin ja ikävöivin taipui hän lempeästi puoleen Aadamin puolsyleilyn, ja miehen rintaan nojas hän rinnon täyteläisin ... ihastuin noin viehkeään ja hellään suloon Aadam loi katseen hymyillen, kuin Juppiter luo Junon puoleen hedelmöittäin pilven, mi kylvää kevätkukkaset. Mies peitti nuo huulet rakkaat suudelmin ... Näin puhellen he käyvät käsikkäin luo lehtimajan ihanan. Tään sopen varjoon häävuoteens Eeva puki kukkasin... Luo majan tultuaan he seisahtuivat; he alla avotaivaan kääntyivät ja sanoo: "ahersimme toimin säädetyin iloiten autuaina yhteistyöstä ja rakkaudestamme, joka parhain on lahjoistas. Lupaukses mukaan syntyy meistä maan päälle suku, joka kerallamme hyvyyttäs kiittää, valveilla kun käymme tai unen lahjaas etsimme kuin nyt." Ja estämättä ahtaan puvun, joka vaivaa meitä, pian nukkuvat he vierekkäin. Ei Aadam pois puolisostaan kääntynyt, ei Eeva pelännyt lemmen salatuimman eessä: niin uskon, vaikka tekohurskaus viattomuutta, puhtautta saarnaa ja parjaa likaiseksi, minkä Luoja loi puhtaaksi ja vapaaks ihmisille. Kun Luoja meidän lisääntyä käski, vain Saatana sen kieltää! ... aviorakkaus, tään suvun lähde ja laki salainen - ja Eedenissä myös ainut, jok yhteistä et ollut! Veit ihmisestä riettaan halun olla kuin eläimet; sä, jonka perustus on velvollisus, kuuliaisuus, järki, sait aikaan veren siteet puhtaat, rakkaat välillä siskosten ja isän, lasten ... on porton hymy lemmetön ja kylmä ja hetken nautinnot ...
ellauri005.html on line 399: Veivailee pikkumaisuuksia;

ellauri007.html on line 1571: Vei pois siltä tisut ja emännän hävyt

ellauri008.html on line 661: Veikkaan että Conradin teksti vilisee mun irritantteja. Tässä alkua:
ellauri009.html on line 1472: Veikkaa ketkä peukutti juutuubissa:
ellauri015.html on line 466: Yksi risti kaksi, murkut miljoonaksi. Veikkaus ohi veikot, palautuspäivä harmageddon.
ellauri016.html on line 328: Helenan oli muun muassa tarkoitus olla mukana Jorma Uotisen 50-vuotistaiteilijajuhlakiertueella, joka jouduttiin perumaan koronapelin takia. Helena Lindgren viihtyy sinkkuna. He ovat edelleen niin läheisiä, että Helena käy jopa pesettämässä pikkuhousunsa Jormalla. Uotinen uutuuskirjassaan hehkuttaa Helenaa mm. rasittavaksi ja vaativaksi. ”Vastenmielinen pullanmussuttaja”, Helena kertoo elämäkerrassa ajatelleensa leivosta välipalaksi syövästä Uotisesta. Lindgreniä ja Uotista yhdistää samanlainen huumori ja työväenluokan perhetausta. Toki paljon muutakin, molemmat mm. pitävät jormasta sieltä takaata. Jorman äiti ei pitänyt Helenasta, oli jo tottunut ajatuxeen että jorma hääri etupiässä takapiässä. Jormaa ärsytti Niklaksen äänekkyys ja huomionhakuisuus. Toisaalta Jorma osasi hemmotella hyvin valituilla lahjoilla. Jorma mm. osaa tunnistautua Veikkauxen peleissä, mikä tuottaa Helenalle vieläkin vaikeuxia. Ja mikä tärkeintä: heillä on samanlainen huumori.
ellauri016.html on line 407: Bulgarian matala verotus ja löyhä lainsäädäntö koskien rahapeliyhtiöitä on johtanut siihen, että maasta on tullut uhkapelitarjoajien leikkikenttä. Toisin kuin kaikissa muissa EU-maissa, Bulgariassa rahapeliyhtiöt eivät ole velvoitettuja lahjoittamaan rahaa julkisiin avustuskohteisiin. Toisen ääripään esimerkkiä ei tarvitse kaukaa hakea – Veikkaus jakaa Suomen lainsäädännön nojalla 100 % tuotoistaan taiteen, tieteen, kulttuurin ja urheilun tukemiseen.
ellauri016.html on line 1090: Ukko mustilainen Veijo Balzar perusti näytelmäkerhon tytöille, pyytää tyttöjä näyttelemään sille haaroja. Ikänäköisenä kysyy petissä: onkos jalat harallaan vai yhessä. Poliisi ajoi portin läpi panssariautolla. Suomen Epstein. Poliitikot käy tutustumiskäynneillä kuin prinssi Andrew.
ellauri016.html on line 1124: Veijon velttomuna lähestulkoon suoristui.
ellauri016.html on line 1126: nuolaisivat Veijon heijaria oikeasta paikasta.
ellauri017.html on line 738: Israelin mennyt historia sisälsi oikeita ja vääriä profeetoita, joita seurakunnan piti tutkia. Tääkin on tuttua myös tiedealalla. Vääriä professoreita: työelämäsellaisia, lukeproffia, emerituxia ja emeritoja, tenureita ja ostettuja arvonimiä on et kummatkin kaljut päät yhteen kolkkaa. Kalju vasten pyllyä pump pump. Siinä sitä jotakin on. Kuten ex proffa Veijo Mustilainen voi totistaa.
ellauri019.html on line 396: Eino Poutiainen. Suomalainen pienviljelijä Kiihtelysvaarasta. Isän maan mies jos kuka. Syntyi samana vuonna kuin Suomen tasavalta. Lean ikätoveri. Suoritti kanta-aliupseerikoulun jatkosodan aikana. Huonoissa väleissä unohtuneen kansan johtajaan Veikko Vennamoon. Jos oisi hengissä, oisko persu, hengaisiko linnan juhlissa.
ellauri020.html on line 725: Herb Simon on niin oikeassa: termiittiapinassa on vain neljä vaihdetta eteen ja yxi taaxe, muu vaihtelu tulee ympäristöstä. Ei kenenkään elämä ole toista kummempaa. Jokainen termiitti on laulun arvoinen, kuten sanoi Veikko Lavi, vaikka aika lyhyen, alle 5min pituisen juutuubijoihkauxen, kun sen häviöllisesti vielä tiivistää. Ei oo nekrologikaan kuin puoli sivua. Useimmille ei tuu sitäkään. In der Begrenzung kennt man den Meister. Mä en ole kovin hyvä siinä, mut ei oo Iivanakaan.
ellauri021.html on line 522:

Varsinaisia menekkikappaleita oli jonkin aikaa kuulonvaraisesti sanoitetut mamubiisit. Nyt ei taida sekään enää naurattaa kumpiakaan osapuolia. Nunnuka nunnuka lailailaatkin ovat täysin sopimattomia. No olihan ne tosi törkeitä, vitun lantalaiset hahattaa. Ällö Rampe Pirkka-Pekka pyysi jopa anteexi, sitä odotetaan poliitikoilta nykyään valehtelun välimerkkinä. Se toinen, mikäs sen nimi olikaan, ookke-hookkan, ei dekantoinut. Nehän teki pilkkaa myös mustalaisista, ja se onkin ihan ookoo nyt, kiitos Veijo Balzarin. Niilin hanhet oli MTV:n loppukevennys. Persulaiset kävi kevennyxellä kurdiparan karvakämmenellä. Se on karhun elämää, saa mettä kämmentää.
ellauri022.html on line 901: I heard Time’s loom a-whirring that wove the Sun’s dim Veil; Kuulin ajan kangaspuiden hyristen luovan autereista huntua.
ellauri023.html on line 1105: Oliko se vimmaisen elämänhaluinen enää vanhana? Missä se asui? Oliko se ärsyttävä? Naapuritko nakkasi sen porraskuiluun, väkkärämäisen vikkelän pikku sionistiukkelin? Veivät loppuun sen, mikä aikanaan jäi kesken Aatulta?
ellauri024.html on line 397: Maailma muuttuu, mut vanha pieru ei pääse kakkanokareistaan. Talonpoikainen Aarne Kinnunen on talonpoikaisen luokkatietoinen. Jotain hajurakoa pitäisi olla talottomaan rahvaaseen, kuuluis teititellä, kulkea kauluspaidassa eikä ilman krakaa milloin minkinlaisessa villapaidassa. Proffaa ei sovi noin vaan sinutella, ilman kauppoja. Sinutelkaa te, minä teitittelen. "Hei Jyrki" oli ärsyttänyt raatelevaa lammastakin. Pitää olla tilanteen tajua, tietää paikkansa. Sinuttelu on urheilutoimittajien köyhtynyttä kieltä, siitä Arska ja Matti Klinge ovat samoilla linjoilla. Linguistic turn säätytietoisuudelle: tää on vaan monipuolisempaa kielenkäyttöä. Pah, samaa peliä se on kuin ennenkin, kukkoilua. Orja se on orjallakin. Opiskelijatyttöset silitti muinoin hamoset ennen assistentin vastaanottoa. Veikeitä tyttövekkuleita, yksi tuli eriväriset nilkkixet jalassa seminaari-istuntoon!
ellauri024.html on line 570: Typerä yleisö nauraa kaikelle. Aarnen happamat Archie Bunkermaiset arvostelut tv-ohjelmista on kai tahatonta komiikkaa. Sehän on kuin Hannes Häyrinen nimikko-ohjelmassaan Hanskissa. Hanneskin oli yhtä kiukkuinen siviilissä kuin telkassa, Liisa Veijalainen oli sen kanssa pulassa. Riiteli taloyhtiön ja naapureiden kanssa, kulki Eiran kaduilla naama norsunvitulla.
ellauri028.html on line 362: (vaiko Veikko Vallas?), esitt. Ossi Malinen
ellauri032.html on line 156: Veille de saint Chrysogone martyr et autres.
ellauri032.html on line 367: Harri Veijonen
ellauri035.html on line 951: Veizi välähtää. Kurkku katkeaa.
ellauri035.html on line 1175: Vanha havainto: julkkixuus ja kusipäisyys kulkee käsi kädessä. Johtuuko se siitä että kusipäistä tulee julkkixia vaiko kääntäen? Veikkaan molempia. Apinat on just niin vittumaisia kuin ne pystyy olemaan. Kasan päälle päästään olemalla kusipää. Ei sinne oteta kilttejä löysimyxiä, se on kovien poikien leikkiä. Isojen ja pikku sheefien nujuamista.
ellauri036.html on line 41: Musset ressukka, Resset mussukka 19 vee, pettyy maailmaan kun sen paras kaveri hipelöi sen mirriä, nimittäin 6v vanhempaa George Sandia, joka oli paronitar elävän leski ja 2 lapsen äitykkä. Musse saa suun täyteen hiekkaa kuten sen Rolla Aahrikan reisulla. Aika vähästäpä se suutahtaa. No kyllähän Amantine oli aika hepsankeikka, mut mitäs muuta ammattiauttajalta voi odottaa. Musset käyttäytyy kuin sorsakoiras jonka naarasta on kuomat nussinu, kiukkuisena se hyppää viimeisenä pukille. Mixhän se välittää ketkä muutkin Joria bylsivät, kun ei se sen kanssa kuitenkaan aio jatkaa sukua. Amantinella oli jo lapset kissa Kasimirin kanssa, ei se kaivannut hiirenpoikasia. Tästä kertoo Mussen omaelämäkertateos, jonka käänsi Veikko Antero. Ihan hyvin käänsikin.
ellauri037.html on line 688: Willfully jobless lakimies Clevelandista sanoo Quorassa että Freud oli idiot. Jung oli sen kaa samaa mieltä. Sopen se löysi Freudin alaviitteestä. Sope oli kyllä clueless about women mut niin oon mäkin (sanoo lakimies). Sopella se johtui vaan sen onnettomasta lapsuudesta eli ilkeästä äidistä. Isistä ja Goethesta Sope tykkäsi ja ne siitä. Goethe otti Sopen siipiensä suojaan, unter sanftem Wing. Naisia lukuunottamatta Sope ajattelee suurenmoisesti ja kauniisti, se ymmärtää lakimiehiä ja niiden unia, ja ne sitä. Frankfurtissakin nimenomaan lakimiehet oli sen fänejä. Mikähän siinä on? Lakimehet ja taiteilijat. Veikkaan huumorittomuutta.
ellauri040.html on line 189: Poikain Parnassojuttu Veijo">Veijo Meren Manillaköydestä oli parempi näyttö niiden suosittamasta menetelmästä kuin kaikki muu vaahtosuinen mekkala. Markku Lahtelasta mulla ei ollut mitään havaintoa ennen tätä, 1937 syntynyt radikaali ministerinpoika, 43-vuotiaana izemurhan tehnyt doku. Käänsi mm Stalinin tytärtä, Kerouacia ja Kelleriä (ei Helen vaan se catch-22). Mitään muuta en siis ole siltä lukenut kun käännöxiä tietämättäni. Maken juttu Lahtelan Hallizijasta vaikuttaa hyvältä, vaikken ole ize kirjaa lukenut. Ainakin se on huomannut, ettei kirjaa lukiessa tarvi pelaajille jakaa valkeita ja mustia cowboyhattuja, ja ettei kaikkea tarvi selittää jollain muulla kuin sillä mitä kirjassa sanotaan. (Vaikka usein voi, nim. kirjailijan biolla.)
ellauri040.html on line 285: Tuurilla ei ole dialogia, vaan Richardsonin tyylistä oratio obliquaa: Paavo sanoi että... Äiti hämmästeli että... Veikko totesi että... Näiden johtoverbien luetteloa on kasvattaneet lehdistönkin tyhjäntoimittajat tyyliin hymyili rouva Hagert, Taisto Tammen mummo. Nää kirjat on kuin Deleuzen ja Guattarin pilkkaamia juuriharjoja. Epäsuoran esityxen moduxia hinkattiin latinantunneilla. Suomessa se on helppoa: aina mennään indikatiivilla.
ellauri041.html on line 292: Luen vaan yhtä kirjaa, se on mun unohtuneen lapsuuteni kirja, jonka tunnelmaa mä koitan tavoittaa, joskus paremmalla onnella joskus huonommalla. En pidä jännäreistä, trillereistä, en syrjäytyneistä, huumehemmoista, rikkinäisistä perheistä, ahdistuxesta, väkivallasta. Inhoon lääkärisarjoja, poliisisarjoja, dekkareita, supersankareita, rags to riches vaikeuxien kautta voittoon julkkistarinoita, ja sotafilmejä. Inhoon turhaa ja varsinkin feikki moralisoivaa amerikkalaista viihdettä. Inhoon Hyryä ja enemmän vielä Tuuria. Pidin Haanpäästä ja Veijo Merestä. Inhoon seikkailuja, yllättäviä käänteitä ja onnettomia loppuja. (Tää oon mä mitä suurimmassa määrin, ja on tässä Sekuakin vaikkei se ole näin ahas.)
ellauri041.html on line 1972: Niinkuin esimerkixi tviittaileva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, aivan kuolaavan lobotomin tasoa, tai Herlinin Sanomat, joka julkaisee puolen sivun haastattelun jostain MAGA-lippalakkisesta aivokääpiöstä Johns Hopkinsin yliopistosta. Samassa propagandasarjassa, jossa hiljan haastateltiin toista kärpässarjan ajattelijaa, ranskalaista suklaalevyä. Pietu Hein sanoi yhdessä gruukissa, että vaarallisimpia idiooteista on ne jotka on suhteellisen intelligenttejä. Siis eivät ihan lintulautaluokan goggledygookeja, niinkuin enemmistö amerikkalaisista, ja HS:n toimittajista. Sellaisia vaarallisia on Herlinin sanomien omistajat, jotka palkkaavat lehteen näitä hyödyllisiä idiootteja. Paavo Haavikkoa lainataxeni, ne on joko hulluja tai pahoja, tai molempia. Veikkaan molempia.
ellauri043.html on line 57: Tälle kummallisuudelle vetää vertoja vaan se tositarina, et veli Petteri luki Veikko Huovisen kirjaa Veitikka sivulle 126 ihan naama peruslukemilla, kunnes sanoin sille, että se ei ole historiallista totuutta, vaan paxua läpänheittoa. Sen kuultuaan se sai täys nauruhalvauxen, nauroi kaikki ne naurut jotka siltä oli jäänyt nauramatta niiden ekan runsaan sadan sivun aikana.
ellauri043.html on line 170:

Sitten koitin opiskella vanhan kunnon Didymoxen oppilaana. Vaikka se oli sokea, kukaan ei tullut lähellekkään kirjoitusten ulkoluvussa. Kun tunti oli päättynyt, se halus lähteä kävelylle käsikynkässä. Vein sen panotöyräälle josta näkee majakan ja meren (jos ei ole sokea). Niinpä näkkyy, sano sokkee ja tunnusteli majakkaa. Vartin kuluttua palattiin satamaan jossa kyynärpäili mamua kuin pipoa: suomalaisia karhunnahoissa, Gangesin nakupellejä lehmänpaskakuorrutuxessa. Koko ajan oli kaduilla jotain nujakkaa, jutkuja jotka kieltäytyvät maxamasta veroja tai Odinin poikia heittämässä ulos roomalaisia. Lisäxi kaupunki on väärällään vääräuskoisia: maniakkeja, valentinoja, basiliskoja, areiolaisia. Kaikki tarttuu sua hihasta käännytyxen tarkotuxessa.

ellauri043.html on line 624:

A. heittäytyy veizeensä, jonka se huomaa siinä. Veizi lipsahtaa sen kädestä, ja Anttu jää makaamaan mökkinsä seinustalle, suu apposen auki, liikkumatta, jäykkänä.

ellauri045.html on line 30: Tiede, taide, uskonto ja urheilu kuuluivat Simo Knuuttilan suunnitteleman kulttuurilehden tarjontaan. Mulla on urheilu jäänyt lapsipuolen asemaan, kun olen aika vitun epäurheilullinen. Seijakin on urheilullisempi, varsinkin tikassa ja hiihtämisessä. Seija laski Majan mäkeä kuin Veikko Kankkonen. Leasta puhumattakaan, se oli nuorena ryhmävoimistelija, ja vanhanakin istui liimautuneena televisioon, kun Maailman-Matti teki ennätyxiä. Kun hypättiin isin johdolla Sommarhemin hyttysten piinaamalla urheilukentällä korkeutta, isi sanoi että mun jalat oli jäntevät. Se harmitti Jönsiä no end.
ellauri046.html on line 456: According to Church tradition, Veronica was moved with sympathy seeing Jesus carrying the cross to Calvary and gave him her veil so that he could wipe his forehead. Jesus accepted the offer, and when he returned the veil the image of his face was miraculously captured on it. The resulting relic became known as the Veil of Veronica.
ellauri047.html on line 147: Saxan yhdistäminen preussilaisten joholla pääsi vauhtiin 18.vuosisadan lopulla. Pyhä saxalainen keisarikunta ei ollut järin pyhä eikä järin saxalainenkaan, ja naapurit alkoi näykkiä sen helmoja kiihtyvällä tahdilla. Fritz II oli Caspar Goethen ja Hansunkin sankari. Fritzin 7v sota käytiin 1756-1763 enkkujen kaa suunnilleen kaikkia loppuja vastaan. Hansu 1749 oli 7-14v. Turingerin matu nousukas Caspar oli fritsu, appi Textor frankki. Veizet lensi sukupäivällisillä 7v sodan aikana.
ellauri047.html on line 807: Dobbyn kertomuxen mukaan Friederike Brionissa oli luontaista tahtia, kun se kirmasi tuoxuvana lehmävaljakoiden perässä halki lukuisien kanatarhojen. Se oli kuin pieni kansanlaulu, ei sanoja ollenkaan. Millehän se tuoxui? Veikkaan Brie-juustolle.
ellauri047.html on line 1002: In deutscher Übersetzung entstanden daraus die Namen Lebebaum, Lebenthal und Lebenlang, durch lautliche Angleichung: Haim, Haime, Heym, Haimann, Heymann - und Heine. In anderen Sprachen gibt es Chaim als Heimof, Haimovici, Haimovitz, Haimovsky, Heimsohn, Vidal, Vidas, Vivante. Schon in Rom entstand aus Chaim der Name Vitus (Vitus ist kein römischer Name). Über den Heiligennamen Vitus wurde das hebräische Chaim zum urbayrischen Veit(l)...
ellauri048.html on line 142: Veikko Antero Koskenniemi (vuoteen 1906 Forsnäs; 8. heinäkuuta 1885 Oulu – 4. elokuuta 1962 Turku) oli suomalainen runoilija, sanomalehtitoimittaja, kirjallisuustieteen professori ja akateemikko. Hän oli 1920–1930-lukujen suosituin suomalainen runoilija joka tunnettiin isänmaallisen runotuotantonsa ja oikeistolaisen poliittisen vakaumuksensa ansiosta lempinimellä ”valkoisen Suomen hovirunoilija”. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat suositut isänmaalliset laulut Finlandia ja Lippulaulu.
ellauri048.html on line 168: Mulla on Veikko Anteron nide Goethe ja hänen maailmansa 1948, joka sisältää pääpiirteittäin tekijän aikaisemmin julkaisemat "Nuori Goethe" (1932) ja "Goethe, keskipäivä ja elämänilta" (1944). Suomen Goethe julkaisi ne Hitlerin nousun ja tuhon päivinä, respectively. Mahtoi harmittaa. No välillä harmittaa ize kutakin, kun seurauxena on ollut tää vittumainen anglosaxien talousliberaalien tuhotulva, globalisaatio.
ellauri048.html on line 567: Immin sukupuolielämästä on tosi vähän someaineistoa. Veiköhän se imminkalvon hautaan asti ehjänä? Oliko Ingeborgilla ingen boyfriend? Tykkäsikö se kenties naisista, vai vainko lapsista? Muistaa haikeana pikku Leeniä reppuselässä, ihanata aikaa Leenin heppuna. Muistaakohan Leeni Riefenstahl yhtään sitä? No oli Immillä salaperäisiä ulkomaanreissuja, kuten Seijan Linda-tädillä. Linda Pylkkänen oli opettaja myös, sillä oli Italiassa herratuttuja, ja sievä taiteilijasuojatti, jonka toritaidetta on Rauhixessa seinällä. Keinoja on monia, sanoi eukko, kun pyyhki pöytää kissalla.
ellauri048.html on line 1303: Hath still'd the life that beat from thee. Vei sun rinnasta sun elämän.
ellauri049.html on line 175: Uunon menestyi hyvin keskikoulussa ja lukiossa. Hän ei koskaan yrittänyt priimusoppilaaksi kaikissa aineissa, vaan ennemmin keskittyi omiin lempiaineisiinsa. Koululaisen muistikirjaan 1916-1917 Uuno Salonen on kirjoittanut mieliaineidensa olevan ainekirjoitus ja piirustus ja mieliharrastuksiensa lukeminen ja piirustus.22 Muut oppiaineet hän suoritti hyvin arvosanoin kohtalaisen vähäisellä lukemisella. Lisäksi Uunolle tuotti vaikeuksia miellyttää niitä opettajia, joiden tyyli pohjautui auktoriteettiaseman käyttämiseen sekä ulkoa opettelun opetustekniikkaan. Heinolan vuosien opettajista kahdella oli merkittävä vaikutus Uunoon: kuvaamataidonopettaja Veikko Pakarisella ja suomen opettaja, lehtori Juho Kinnusella. Kuten Uuno ize vakutti: ”Terveellinen kilpailu ja ymmärtävän opettajan
ellauri049.html on line 794: Suomalainen modernismi jakautuu kahtia: toisaalta 1920-luvulla esiin nousivat suomenruotsalainen runous ja tulenkantajat, toisaalta 1950-luvun modernismi, joka hylkäsi kansallisen perinteen. Ensimmäistä kautta edustavat muun muassa Elmer Diktonius, Edith Södergran, Olavi Paavolainen ja Mika Waltari, Uuno Kailas, jälkimmäistä Tuomas Anhava ja hänen ympärillään esimerkiksi Otavan piiriin kuuluneet Paavo Haavikko, Marja-Liisa Vartio ja Veijo Meri.

ellauri050.html on line 727: Lämmintä sensualismia, vinkkaa silmää Veikko-Antero.

ellauri053.html on line 64: 27. marraskuuta – Hiihtäjä Veikko Hakulinen valittiin vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi urheilutoimittajien äänestyksessä toisena vuonna peräkkäin.

ellauri053.html on line 1205: Mitä oli tarjolla Tylsän riikinkukkopäivällisillä Sussexissa 1914? Mitähän. Veikkaan että suusexiä. Dobby ja Jästi oli kuzuttu, missä luuraa Tomppa? No se oli 25 ja vasta muuttamassa jenkeistä. Se oli hädin tuskin kuoriutunut munasta. Jästi on eri nenäkkään näköinen. Sillä on mirri kaulassa kuin Armas Salosella, muttei sentään nenäliinaa päässä.
ellauri054.html on line 375: Kasarilla ollaan jo ihan pulssilla, kun jalkalistan alta esiin ryömivät Ahmavaara, Ketonen, Laurikainen, Veijo Meri, Jan Blumstet ja E. Saarinen. Erityisesti Jan Blumstet on esseissään tarkastellut ranskalaisia esseistejä. Pikku-Make sitten esseisti ize näitä esseistejä. Monikohan luki.
ellauri055.html on line 317: Neuvokkeja puutarhurilta puutarhureille on eniten, 102, seuraavaxi eniten haahuilevampia puutarhamietelmiä 90, ekan persoonan must tuntuu-minukkeja 44. Kokonaan asian vierestä (jotain yleistä hartautta tai puutarhaa vain metaforana) on kokonaista 51. Veikkaan että niissä on yliedustettuina julkkixet.
ellauri055.html on line 681: Samaa suomiäijä puujalkahuumoria kuin esim Veijo Meren sotakirjoissa, mutta vähemmän. Matti Vanhanen ja Kimmo Koskenniemi yxissä kansissa. Puisevaa ja toxista suomalaisten maalaismiesten touhua. Taata Sillinpää ja Setämiehen tie. Runkunhaju nousee housunkauluxesta, viillokkeesta kurkkaa hetvahtanut pippeli. Ilkeettää.
ellauri055.html on line 1374: Veikkaan että katkopaikka on ennen lukua Lempeä ja rakkautta. Huom Sillinpäällä ei ole rakkaudesta mitään käsitystä missään kirjassa. Pelkkää heilastelua ja bylsintää. Toope tuntee paljon kukkia. Veronica on tädyke. Wikipediasta tulee tuutin täydeltä sen nimisiä julkkixia. No ei täällä kohta mitään muita elukoita olekkaan. Pannahinen, just tää litteratuuri jotenkin sentään pelastaa tän imelähkön pastillin.
ellauri062.html on line 768: Dan Steinbock munasi izensä Nokia-kirjallaan 2010, kujertavat pulut. Veikkasi väärää hevosta. Salsaharrastuxesta ei löydy mainintaa. Puhumatta nazien satakielestä Rosita Serranosta. Fadolaulaja Amália Rodrigues Lissabonista oli toinen samanlainen, ainakin Diana Santosin ja sen äidin mielestä.
ellauri062.html on line 958: Matti Heikki Veikko Simola (16. huhtikuuta 1926 Helsinki – 30. joulukuuta 1975) oli suomalainen koripalloilija ja koripallovalmentaja.
ellauri064.html on line 142: Yli-Juonikkaalla on viehättävä tapa vaihtaa rekisteriä pienillä yksityiskohdilla, ikään kuin huomaamatta outouttaa ympäristöään. Proosan perustaso on lähellä Veijo Meren kaltaisen modernistin tarkkoihin havaintoihin ja yllättäviin rinnastuksiin perustuvaa tyyliä, mutta esikielellinen, alitajuinen tyhjiö väijyy arkisen rekisterin alla ja pulppuilee välillä esiin.” – Vesa Rantama, onkiliero.
ellauri064.html on line 431: Jaskan nooteissa on useitakin huonoja ajatuxia. Esim se että Suomen sudet voi ottaa hengiltä koska ryssiin niitä jää jälelle. Tää on tätä critical habitat-paskanjauhantaa. Otetaan mieluummin Jaska hengiltä. Jäähän ziljoona paskiaista vielä jälelle. Tai että vapaakauppasopimuxet edistää kapitalismin loppua, kerta sitton helpompi tehdä vallankumousta. Tää on taas tätä osta kissa päästäxesi eroon hiiristä virheajattelua. Ei kyltää Jaska taitaa sittenkin olla ihan paska. Vaixe onkin kuin Veijo Meren juonikas mies, ei se siihen kyykisty mihin se paskantaa.
ellauri071.html on line 97: Coward was born in 1899 in Teddington, Middlesex, a south-western suburb of London. His parents were Arthur Sabin Coward (1856–1937), a piano salesman, and Violet Agnes Coward (1863–1954), daughter of Henry Gordon Veitch, a captain and surveyor in the Royal Navy. Noël Coward was the second of their three sons, the eldest of whom had died in 1898 at the age of six. Coward's father lacked ambition and industry, and family finances were often poor. He had little formal schooling but was a voracious reader.
ellauri071.html on line 504: Kaakkois-Euroopassa, erityisesti Kreikassa, Kyproksella ja Etelä-Bulgariassa makeiden leivonnaisten maustamiseen käytetään mahlebi-nimistä maustetta, jossa on kumariinia. Mausteen kumariinipitoisuus on noin 0,5 promillea. Sitä saadaan veikselinkirsikan siemenistä. Veikselinkirsikka kasvaa Lähi-idässä ja Itä- ja Keski-Euroopassa.
ellauri072.html on line 530: Kiintoisaa. Mix Riitta on Wallulle näin vihanen? Veikkaan eze on Wallun naisvihan takia. Wallu saakin naisensa kuullostamaan vitun tyhmiltä. Se on narsisteilla miehillä pahe ainainen. Ize ovat tyhmiä.
ellauri083.html on line 547: Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja ja orjuuttajamme iloa: "Veisatkaa meille Siionin virsiä".
ellauri093.html on line 394: Lahdessa kokousten säännöllinen pito omassa rukoushuoneessa loppui vähitellen 90-luvulle tultaessa saarnaaja Veikko Salon ikääntymiseen ja sittemmin poismenoon. Lahden kokouspaikka oli aivan torin laidassa klassisessa Kotilan talossa. Koko ajan säännöllinen toiminta on kuitenkin jatkunut Multialla keskeytyksettä ja alkanut uudelleen Helsingissä.
ellauri093.html on line 418: Armon ja Rauhan Sanoma Multian Lähetysyhdistys ry:n julkaisemana ilmestyi vuodesta 1998 vuoteen 2005 neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2005 Joululehti ilmoittaa sisäsivullaan: Viimeinen numero. Multian Lähetysyhdistys ry on päättänyt lopettaa tämän lehden julkaisemisen ainakin toistaiseksi. Yhtenä ilmeisenä vaikuttavana tekijänä oli Multialla paimenena, saarnaajana ja Lähetysyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimineen Veikko Hokkasen poismeno. Viimeisessä lehdessä on hänen muistokirjoituksensa.
ellauri094.html on line 404: "Veisatkaa meille Siionin virsiä".
ellauri094.html on line 455: Carried us away in captivity Vei meitin Seutulaan
ellauri096.html on line 793: Veijo BaltzarJoku SDP-ämmä
ellauri101.html on line 513: Veijailu: Synonyymi kaikelle säheltämiselle "Kävin järvenpäässä (ei ollu asiakkaita)"

ellauri101.html on line 550: Tie eeku paranoo kun kiertää ympyrää. Ympäri käydään yhteen tullaan. Jehova lupaa kostaa isien pahuudet 3-4 polveen. Sitten aloitetaan taas alusta kuin Neuvostoliitossa, on tullut miesmuistinmenetys. Pojasta polvi paranoo. Mun polvi meni sijoiltaan breakdancessa mutta Kikka fysiotreenasi sen kuntoon. Sirkan polvi leikattiin mutta se jäi jäykäxi.Jönsin polvi turposi reumaattisesti tai pneumaattisesti mutta nyt sekin on taas notkea. Voiskohan Kikka fysiotreenata mun keskijalan jäykäxi? Onko se zyykkistä vai sybikaalista? Veikkaan jälkimmäistä. Sukupolvista oli puhetta jo albumissa 47.
ellauri118.html on line 568: Toivottavasti kohta selviää mitä noi muut illuusiot sit on. Veikkaan että alku, keskikohta ja loppu, joka mielellään on onnellinen. Mixmä en tykännyt Flensburgista mutta tykkäsin mustasta Lupinista? 1) huumorittomuus 2) kiipijyys. 3) ärsyttävä salakähmäisyys. En pidä trillereistä vammasista enkä mystikasta, pidän reilusta kostosta ja mätkinnästä. Satu missä hyvät ei oo liian hyviä eikä pahat pahoja eikä kehkään oikeasti satu.
ellauri118.html on line 605: Behnin tuotantoon kuuluu näytelmiä, runoutta ja proosaa. Hänen teoksiaan värittävät monesti seksuaaliset, myös lesbiaaniset teemat. Ainoa Suomessa esitetty Aphra Behnin näytelmä on Veijari eli karkotetut kavaljeerit (Suom. Kersti Juva, Suomen Kansallisteatterin julkaisu, 1995.) Yli kolmesataa vuotta vanha Veijari-näytelmä sai vihdoin pohjoismaisen kantaesityksensä Kansallisteatterin suurella näyttämöllä vuoden 1996 syyskuuta. Ketti Juvan (1948-) muistan kouluajoilta, se oli Simo Juvan isosisko, eniten isänsä arkkipiispan oloinen. Se on naimisissakin teologian tohtorin Juliette Dayn kanssa. Siltä se voi pyytää apua kielennysongelmiin.
ellauri118.html on line 609: Useimmat Behnin näytelmistä kantaesitettiin Lontoon Dorset Gardenissa, ja siellä myös Veijari sai ensi-iltansa vuonna 1677. Ensi-illassa oli läsnä teatteria harrastava kuningas Kaarle II. Näytelmän suosiota kuvaa myös se, että vuosisadan loppuun mennessä Veijari palasi näyttämölle muutaman vuoden välein. 1700-luvun ensimmäisellä puoliskolla Veijarin suosio vain kasvoi, mutta sitten näytelmä unohdettiin yli kahdeksisadaksi vuodeksi. Veijarin esitykset alkoivat uudestaan, kun Royal Shakespeare Company löysi sen vuonna 1986. Suomen lisäksi Veijaria on esitetty useissa muissa maissa.
ellauri118.html on line 611: Veijari-näytelmässä Aphra Behn kuvaa itselleen tuttua hovimiesten, keikareiden, seikkailijoiden sekä itsenäisten ja itsetietoisten naisten maailmaa. Hänen vakiohenkilöitään ovat kevytkenkäiset naiset ja huikentelevaiset herrasmiehet. Ilottelevan ja nokkelan dialogin keinoin Behn kertoo useiden nuorten naisten ja miesten rakkaustarinat ja –seikkailut. Tapahtumapaikkana on Napoli ja karnevaalien aika, mikä antaa naamioiden ja pukuleikkien kautta tilaa monille sekaannuksille. Näytelmän miehet ovat pääasiassa englantilaisia, mutta naiset ovat italialaisia. Komedian lopussa kaikki rakastuneet saavat omansa.
ellauri118.html on line 613: Veijari-näytelmän erään päähenkilön - Willmoren - esikuvana oli Behnin pitkäaikainen rakastettu John Hoyle. Willmore on henkilöistä kaikkein epäluotettavin, hän on koko ajan valmis uusiin naisseikkailuihin, mutta myös hän rakastuu lopulta. Hänen sydämensä voittaa iloluontoinen ja seikkailunhaluinen Hellena, jonka oli tarkoitus ryhtyä nunnaksi. Willmore (Hellenalle): Ja me menemme tuonne sisään pyhän miehen pakeille, joka näyttää meille mitä osaa. Etkö vapise kun hetki lähestyy? Hellena: En enempää kuin sinä ennen miekanmittelöä tai rajuilmaa. Willmore: Sinä uljas tyttö, minä ihailen rakkauttasi ja rohkeuttasi. Mennään, mitään ei pelkää se, joka uskaltaa kohdata aviovuoteen myrskyt.
ellauri118.html on line 718: To snatch his Pow´r, yet leave him the Desire ! Veivät siltä voiman, halun jättivät.
ellauri141.html on line 632: Terv. Veikko Timonen

ellauri142.html on line 862: Täydellisesti pyhitetyn toiminta on persoonatonta; hänen yksilöllinen persoonallisuutensa on ainoastaan näennäinen. Hän on oikeasti henkimaailman robotti. Vaikuttaa aika mukavalta veikolta. (Veikkohan se aina on, vai mitä? Sisaret älkööt vaivautuko. Siskot, veikot, barrikaadeille.
ellauri150.html on line 240: Veikkaan, että juhlien sijaan vietämme synttäreitäni vaimon kanssa kahdestaan mökkiparatiisissamme Kainuussa. Ellei okasyöpä jo sitä ennen syö. Ei syönyt.
ellauri155.html on line 34:
ellauri155.html on line 78: Jos perustuslain polkeminen menisi niin pitkälle, että rokotemafian kätyrit ryhtyisivät kantamaan Turtiaista ulos eduskuntasalista, niin sepä ei kävisikään yhtä helposti kuin Veikko Vennamon kantaminen 😄 Koska Ano on joku takavuosien painonnostaja. Se on sikaniskojen mielestä jotain tosi hienoa. Ano on yhtä voimakas ja painava kuin jumala, se ei jaxa nostaa ulos edes izeään. Sen on paras poistua vaan munaravia.
ellauri155.html on line 605: Yhden rikosepäilyn osalta valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on lopettanut esitutkinnan. Päätös koskee Räsäsen lausumia MTV:n esittämässä Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa. Siinä Räsänen kutsui homoseksuaalisuutta seksuaaliseksi vinoutumaksi. Vaikka syynä on selvästikin pikemminkin asiaton oikeneminen.
ellauri160.html on line 381: Pekka soitteli minulle tuona keväänä aika usein, yöllä, juttelimme ihan tavallisia asioita, ja minä törppö en tajunnut että ne olivat 'äänettömiä avunhuutoja', ja se taakka kulkee mukanani loppuun asti, mutta olin itsekin siinä vaiheessa niin ulkona, ja samalla tavalla kun kaikki luukut oli lyöty kiinni, harkitsin samanlaista ratkaisua. Whatever, Gummerus ja sen johto murhasivat Pekan ja samalla vaikeni moni muukin kirjailija loppuiäkseen, se oli karmea ja kylmäverinen operaatio, yksi pahimmista suomalaisen kustannusmaailman historiassa. – Minulla on satoja muistoja Pekasta, kirjoitan jos jaksan joskus… jos minulla sen aikaisessa kirjailijakunnassa joitan kamuja oli niin Pekka ja Sirkka Turkka, ja Veijo Meri joka aina oli W+G:n ja Gummeruksen Katajanokan kasinon syyskauden avauksen jatkoilla Pekan ja Eijan himassa. – Viimeiseltä kerralta muistan Matti Pulkkisen joka oli ulkona oven suussa tupakalla ja tokaisi: "sitä ollaan sitten samassa tehtaassa töissä"… niinpä oltiin hetki…
ellauri163.html on line 692: Willistä tulee hienovaraisen veitsen kantaja, työkalu, jonka Cittàgazzen tutkijat takoivat kolmesataa vuotta aiemmin samasta seoksesta, jota käytettiin giljotiinin valmistukseen Bolvangarissa. Veitsen yksi reuna voi jakaa subatomisia hiukkasia ja muodostaa hienovaraisia jakautumisia avaruudessa, luoden portaaleja maailmojen välillä; toinen reuna leikkaa helposti minkä tahansa aineen läpi. Käyttämällä veitsen portaalin luomisvoimia Will ja Lyra voivat hakea hänen alettiometrinsä Laxromin kartanosta Willin maailmassa. Samaan aikaan Lyran maailmassa Lee Scoresby etsii arktista tutkimusmatkailijaa Stanislaus Grummania, joka vuosia aiemmin tuli Lyran maailmaan alaskan portaalin kautta. Scoresby löytää hänet asumasta shamaanina nimellä Jopari ja hän osoittautuu Willin isäksi, John Parryksi. Parry vaatii, että hänet viedään Cittàgazze-maailmaan Scoresbyn ilmapallossa, koska hän on ennakoinut, että hänen pitäisi tavata hienovaraisen veitsen wielder siellä. Siinä maailmassa
ellauri163.html on line 978: Veikko Anttosen ajatus pyhästä pyhitettynä alueena, joka elää ihmisten toiminnassa luonnossa ja talon luoman tilan käsittelyssä (Jumalaa katsotaan kuin sika uutta naurismaan aitaa) väistää ajatuksen Jumalan vihasta sellaisena kuin Mooses sen koki. Varominen ja pelkääminen ovat eri asioita, Niinpä. Maahanmuuttajien jumala vaati aktiivisia valloitustoimia. Ei saanut jäädä tuleen makaamaan ja märehtimään. Kiivas jumala tulee ja heittää niska peffa ulos.
ellauri171.html on line 407: See Rita Hayworth in the Dance of the 7 Veils. Kazo myös Moreaun Salomea. Kylnää raamatun murhaajattaret on aika pornoa.
ellauri183.html on line 697: Vei Leppävirran kaatopaikka kansainvälinen.
ellauri184.html on line 126: Joseph died, and I mourned him. Aika kalseasti muotoiltu. Sit tapaamaan Johannes-serkkua. Vai oliko se pikkuserkku niinkuin Callen serkku Johannes, onnekkampi Pilven Veikko? Eikai Elisabeth täti ollut sentään Maryn sisko?
ellauri188.html on line 56: Taipii perustuu paljolti Melvillen omiin kokemuxiin. Hän karkasi toverinsa kanssa amerikkalaiselta valaanpyyntilaivalta Marquesassaarten alkukantaista kivikautta elävien tapiirien pariin. Tapiirit ovat onnellisia luonnonlapsia, mitä huolinkaan, miehet uljaita sotureita kullisuojineen ja bambukeppeineen, naiset eloisia, ihastuttavia vesinymfettejä muttei mitään neizyitä. Ihanin kaikista on Feija Vei, naisellisen viehkeyden ja kauneuden täydellistymä.
ellauri214.html on line 696: Laila Kinnunen s. 1939 oli Kinnusten iloisesta pelimanniperheestä ja sotalapsi Skoonesta. Kinnusen yksityiselämä oli traaginen ja alamäki alkoi hänen toisesta avioliitostaan. Puoliso Ville-Veikko Salmisella oli velkoja. Kinnusen nimi oli väärennetty vekseleihin ja ulosottomiehet kävivät heidän kotonaan. Salminen myös joi ja Kinnunen alkoi käyttää alkoholia omaan ahdistukseensa. Juomisesta alkoi tulla ongelma hänen odottaessaan tytärtään Mišićille ollessaan vielä naimisissa Salmisen kanssa. Hänen onnistui kuitenkin salata raskautensa ja alkoholisminsa pitkään. Milanan syntymän jälkeen lehdistössä julkaistiin ensimmäiset kohuotsikot Kinnusen alkoholinkäytöstä. Hänen syöksykierteensä jatkui kun Milana otettiin kolmivuotiaana huostaan isovanhemmilleen. Kinnunen kävi myös katkaisuhoidossa, mutta karkasi sieltä viikon kuluttua. 1980-luvulla Kinnunen asui kaupungin vuokra-asunnossa Käpylässä, vietti aikaa juopporemmeissä ja koki parisuhdeväkivaltaa. Hän ei kuitenkaan koskaan myöntänyt alkoholiongelmaansa. Hänestä alkoholi ei ollut ongelma, vaan osa ratkaisua.
ellauri217.html on line 139: Hadithien epäluotettavuus historiallisena tietolähteenä alkoi valjeta eurooppalaisille tutkijoille vasta 1800-luvun kuluessa. Vuonna 1890 Ignaz Goldziher päätyi lopulta arvioimaan, ettei yksikään hadith täyttänyt tieteellisen tiedon vaatimuksia. Muslimit puolestaan uskovat, että Koraani on peräisin profeetta Muhammedin elinajalta ja kertoo luotettavana aikalaislähteenä hänen elämästään. Länsimaiset tutkijat uskottelevat, että Muhammedin elämäkertaa on päinvastoin kirjoitettu islamissa niin, että Koraanin eri lauseiden ympärille on rakennettu kohtauksia Muhammedin sexielämästä. Tästä tafsauskirjallisuudesta esimerkin antaa Koraanin jae 9:65 "Me laskimme vain leikkiä". Koko kirja on vaan iso läppä, kuin Veikko Huovisen Veitikka.
ellauri217.html on line 333: Jörkan karaktäärit ovat järjestään oxettavia, mikä ei yllätä kun ajattelee miten oxettava karaktääri se oli ize. Kuinka osuvaa eze krepeerasi johkin kusielinsyöpään. No nyt on kaveri kokovartalojäykkänä luutarhassa, ellei ole poltettu tai jo mädäntynyt. Veikkaan että mädäntynyt, se oli jo eläessään niin läpimätä persepää. Ei ihme että Eski oli siitä innostunut, sitä veti puoleen kaikenlaiset sontaläjät kuin kiiluvapyllyistä häntäkärpästä.
ellauri219.html on line 300: Striking and versatile, Tony Curtis was a Hollywood idol who made a dizzying amount of movies (over 100) between 1949 and 2008. He will always be remembered for his role alongside Jack Lemmon and Marilyn Monroe (No.25) in the 1959 cross-dressing caper Some Like It Hot, but another stand-out remains his performance alongside Burt Lancaster as fast-talking press agent Sidney Falco in the 1957 film noir The Sweet Smell Of Success. Tässä jää nyt mainizematta Veijareita ja pyhimyksiä (The Persuaders!), ITC Entertainmentin 1970–1971 tuottama televisiosarja. Sen pääosissa esiintyivät Tony Curtis (Danny Wilde) ja Roger Moore (lordi Brett Sinclair; koko nimi Brett Rupert George Robert Andrew Sinclair, Marnockin 15. jaarli). Sitä tehtiin 24 jaksoa. Tony ja Roger eivät voineet sietää toisiaan. Läskiintynyt Tony kuoli kasarina sydämen pysähdyxeen. Rooger aateloitiin, vaikkei käynyt loppuun edes teatterikoulua. “But because of the war there were 16 girls in every class to four boys so while I didn’t learn that much about acting, I learned a hell of a lot about sex.”
ellauri219.html on line 575:

Veil of Ignorance

ellauri219.html on line 579: Tää olis nyt Tietämättömyyden pilvi, jota ei pidä sekoittaa Wilhon kirjahyllyn Salaisuuxien verhoon eikä John Rawlsin Veil of ignoranceen. Oliko Rawls muuten katoliikki? En ihmettelisi.Ei vaan episkopaali, mutta silti vittu. Sen Theory of Justice oli musta täysin paska. Ällö kapitalismin apologia. Mixi Rawls oli sellainen paska, paizi että jenkki?
ellauri220.html on line 102: He admits that sometimes, evil thoughts cross his mind. The "old knot of contrariety" the poet has experienced refers to Satan and his evil influence on man, which creates the condition of contraries, of moral evil and good in human life. The poet suffered from these evil influences, as have all men. So, the poet implies, do not feel alone because you have been this way — one must accept both the pure and the impure elements of life. A young man's penis in your arse is just one of those eternal things. They come and go just like the Brooklyn ferry. The reference to fusion ("which fuses me into you now") is the basic ideal the poet sought in the beginning. He reiterates the eternal connection between all human beings. Fuck the rest. We must revel in our man-made surroundings, for our relationship with our environment is the ticket to achieving spirituality and fulfillment. He also uses the theater as a metaphor to represent the difference between public life and private life. He acknowledges that he has a sinful streak - but in society, everyone plays a role. The speaker's tone in the poem is honest but also grateful. By appreciating the small things in his life, he feels like a part of something bigger. Wiltin pikku veitikka oli ehkä ammoin wilttaantunut, mutta sen mustalla ystävällä oli something bigger. Veijarilla oli varsin vaikuttava heijari.
ellauri222.html on line 852: Ozymandias (/ˌɒziˈmændiəs/ oz-ee-MAN-dee-əs; real name Adrian Alexander Veidt) is a fictional anti-villain in the graphic novel limited series Watchmen, published by DC Comics. Created by Alan Moore and Dave Gibbons, named "Ozymandias" in the manner of Ramesses II, his name recalls the famous poem by Percy Bysshe Shelley, which takes as its theme the fleeting nature of empire and is excerpted as the epigraph of one of the chapters of Watchmen. Ozymandias is ranked number 25 on Wizard's Top 200 Comic Book Characters list and number 21 on IGN's Top 100 Villains list. No, wait, Ozymandias was a Greek name for the pharaoh Ramesses II (r. 1279–1213 BC), derived from a part of his throne name, Usermaatre. In 1817, Shelley began writing the poem "Ozymandias", after the British Museum acquired the Younger Memnon, a head-and-torso fragment of a statue of Ramesses II, which dated from the 13th century BC. Earlier, in 1816, the Italian archeologist Giovanni Battista Belzoni had "removed" the 7.25-short-ton (6.58 t; 6,580 kg) statue fragment from the Ramesseum, the mortuary temple of Ramesses II at Thebes, Egypt. The reputation of the statue fragment preceded its arrival to Western Europe; after his Egyptian expedition in 1798, Napoleon Bonaparte had failed to acquire the Younger Memnon for France. Although the British Museum expected delivery of the antiquity in 1818, the Younger Memnon did not arrive in London until 1821. Shelley published his poems before the statue fragment of Ozymandias arrived in Britain, and the view of modern scholarship is that Shelley never saw the statue, although he might have learned about it from news reports, as it was well known even in its previous location near Luxor.
ellauri238.html on line 80: Veikko, lähe menee-
ellauri238.html on line 138: Huokaisin helpotuksesta. Vein lapset Mailalle, palasin kotiin hakemaan lasten tarvikkeet ja omia vaatteitani. Samalla kävin ilmoittamassa kerrosta ylempänä asuvalle isännöitsijälle, että minä ja lapset emme enää asu siinä talossa.
ellauri238.html on line 310: Pena luulee Matti Jämsää Olavi Virraxi. Olavi olisi loukkaantunut, Matti Jämsä ainakin. Kuka helvetissä on Matti Jämsä? Apu-lehden toimittaja, joka karhun kanssa painii löi (karhu löi siltä posken simpulaxi), ajoi Ladan mereen ja selvisi siitä hengissä, teki toinen toistaan hölmömpiä temppuja. Ihmisenä Matti Jämsä oli avulias, huumorintajuinen (hän uskalsi ivata jopa itseäänkin ilman että suutahti), "reilu" sanan parhaassa merkityksessä, hermoherkkä sekä helposti äärimmäisyyksiin horjahtava. Ja kuten kaikilla kuuluisilla miehillä on hänelläkin omat omituisuutensa; hän juo öisin! Kuuluisuus, niin. Matti Jämsän ystävä ja kollega Veikko Ennala syväluotaa aikansa sankaritoimittajaa. Ennala pohtii muun muassa sitä, onko Matti Jämsä hullu. Hetkinen, kukas se toimi Ennalan postipoikana? Se oli Tommi Liimatta. Hizi, ei taaskaan muistettu ostaa kontaktiliimaa, jolla voisi Jane Austenin vanhan Ylpeys ja ennakkoluuloon liimata. Se ei kyllä onnistu kontaktiliimatta.
ellauri241.html on line 599: Veiled, in a chariot, heralded along Hunnutettuna, vaunuissa, airueiden mukana
ellauri242.html on line 66: Miten noi kirjailijaspuget jaxoivat kaiket päivät istuxia Hansassa? Se oli kuin joku viinanhajuinen avokonttori. Ja mixi koko aika pitää olla kännissä? Jotta izekritiikki saadaan vaiennetuxi. Amokissa Jorma sanoo mielipiteenään että Saarikosken Kirje vaimolleni oli hyvä kirja. Jorma ruikkasi 1. tyttöystävänsä Veijan kerrasta paxuxi ja karkasi merille. Ei vetänyt ulos kyllin ripeästi. Vaimonsa Sinikan siellä Jorma oli turvonnut ja kova. Hannu Salama kiskoi kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Krapula-aamuina oli kaverien kunto kyllä surkea. Kirjan nimi Amok saattaa viitata Amos Anderssoniin, sillä Hoblan talo näkyi Hansan ikkunasta.
ellauri244.html on line 152: Punkki kaihtoi kaikkia entisiä ismejä. Omaperäistä. Aate oli korvautunut tavaroilla. Takaisiin siis ruutuun 1. Nää oli kyllä erittäinkin typeriä perseitä. Edellisen sodan opetuxet on nyt täysin unohtuneet. Kirjallisuus elää vain jos kirjailijat elävät täysillä. Ryyppäävät, köyrivät, nappailevat huumeita. Sillä kirjallisuus syntyy matelijanaivoissa. Vitun rivo raiskaaja tarkoitti tosi hyvää tyyppiä. Gud var kåt. Onkohan Pedo-Petteri lukenut antamaani 2 egen lahjakirjaa? Veikkaan että ei. E. Saarinen luki Kiiman manifestia pikkukaupungin (Hyvinkää?) lavalla salintäydelle yleisöä. Punkkimanifesti on samoilla linjoilla kuin piispa Butler, Eski uhoaa.
ellauri244.html on line 229: Veimme leijat tuuleen tanssimaan
ellauri244.html on line 420: Camilla Läckbergin märän unen poika Viktor on vähän jeesustyyppinen, antakaa tyttölasten tulla tyköni. Mitä enemmän Camilla juo, sitä enemmän se ärsyyntyy. Vein Jeesuxen käden mekkoni alle ja painoin sen häpykukkulaani vasten. Olin varta vasten jättänyt pikkuhousut pois. Tämän kaiken on mahdollistanut tuo Pyhän hengen lahja, p-pilleri. Ei koskaan enää tarvi häpeillä. Voi mennä vaikka kauppakorkeaan. Camillan äidin lempikirjailija oli joku Faye. Mikä seuraavista?
ellauri244.html on line 463: Veikkaan näistä Feistä ensimmäistä tai viimeistä. Muut vaikuttavat höyhensarjalaisilta. Feiden hirmuton paljous on elävä esimerkki fraktaalista klischeestä. Vertaa myös piispa Butlereita.
ellauri247.html on line 226: Veijariromaani eli pikareskiromaani kuvaa usein näennäisen omaelämäkerrallisessa muodossa kuvitteellisen tai historiallisen henkilön seikkailuja, vastoinkäymisiä ja urotekoja parodiseen ja satiiriseen tyyliin. Veijariromaanit ovat sietämättömän tylsiä, ja niiden hahmot voittopuolisesti paskiaisia.
ellauri247.html on line 228: Veijariromaaneissa on yleistä purevan kriittisen kuvan antaminen ajan tavoista ja yhteiskunnallisista oloista. Esitystapa on yleensä episodimainen: usein tarinan rungon muodostaa matkanteon kuvaus. Veijariromaanin päähenkilö ei ole varsinaisesti pahantekijä tai rikollinen, sen sijaan hän vastaa maailman pahuuteen juonikkuudella selviytyäkseen ympäristön tuottamista ongelmista. Koska veijarilla ei ole käytettävissään voimakeinoja, hänen on turvauduttava juoniin, huijauksiin ja kepposiin. Hän hyödyntää empimättä vallanpitäjien ja mahtimiesten heikkouksia. Veijari ei toimi suunnitelmallisesti eikä välttämättä aina tavoittele sosiaalista nousua tai pyri parantamaan maailmaa. Enimmäxeen ne onnistuvat parantamaan omaa asemaansa muiden kustannuxella. Se juuri on eri veijarimaista. Veijari on ollut erityisesti satiirikkojen suosima henkilöhahmo paljastaessaan vallanpitäjien ja nousukkaiden naurettavuuksia. Jo antiikin komedioissa veijarihahmo esiintyi usein sivuhenkilönä. Päähenkilöksi veijari on noussut varsinkin sellaisina aikoina, jolloin yhteiskunta on ollut voimakkaassa murrosvaiheessa. Sellaisissa vaiheissa kaikenlaiset kökkäreet tuppaavat uiskennella pinnalle.
ellauri247.html on line 230: Pikareskiromaani syntyi Espanjassa 1500-luvun puolivälissä tarkoituksellisesti kehiteltynä vastagenrenä ritariromaanille ja sen harhailevalle, haavemaailmassa elävälle sankarille. Pseudoautobiografisena pikareskiromaanin tapahtumat myötäilevät sankarin (espanjan picaro = 'ratsastaja') monipolvista vaellusta ja antavat sen kautta humoristis-satiirisen kuvan maailmasta. Veijarityylin (gusta picaresca) varhainen edustaja oli tuntemattoman tekijän romaani La vida de Lazarillo de Tormes (1554). Muita varhaisia klassikkoja ovat Mateo Alemánin La Vida del picaro Guzman de Alfarache (1599–1604), sekä lajin tunnetuin klassikko, Miguel de Cervantes Saavedran El ingenioso hidalgo don Quijote de la Mancha (1605, 1615, Don Quijote manchalainen, surullisen hahmon ritari). Veijariromaanin sankarina on esiintynyt myös naisia, jotka käyvät veijarimaisesta seikkailusta toiseen pyrkien valloittamaan mahdollisimman paljon varakkaita miehiä, kuten Francisco López de Úbedan romaanissa La pícara Justina (1605).
ellauri247.html on line 236: Veijariromaanit olivat tavallista suositumpia ensimmäisen ja toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina. Nykyajan veijariromaaneissa on perinteiselle veijarihahmolle tuntemattomia moralistin ja anarkistin piirteitä. He ikään kuin edustavat viattomuutta ja kriittistä ajattelua turmeltuneen ja vieraannuttavan maailman keskellä. Moderneja veijariromaaneja ovat esimerkiksi tšekki Jaroslav Hasekin Osudy dobrého vojaka Svejka za svétové valky (1920–1923, Kunnon sotamies Svejkin seikkailut maailmansodassa), yhdysvaltalaisten John Steinbeckin Tortilla Flat (1935, Ystävyyden talo) ja Saul Bellow'n The Adventures of Augie March (1953, Augie Marchin kiemurat) sekä saksalaisten Thomas Mannin Bekenntnisse des Hochstaplers Felix Krull (1954, Huijari Felix Krull), Günter Grassin Die Blechtrommel (1959, Peltirumpu) ja Heinrich Böllin Ansichten eines Clowns (1963). Mannin teoksessa – kuten veijariromaaneissa usein – korostetaan huijariuden ja taiteilijuuden yhteyttä. Peltirummun rumpali Oskar Matzerath on varsin perinteinen veijarityyppi: hän lopettaa kasvamisensa kolmivuotiaana ja tarkkailee yhteiskuntaa kääpiöperspektiivistä saattaen naurettaviksi kaikki ideologiat.
ellauri247.html on line 238: Suomen kirjallisuudessa lajin piiriin ovat luettavissa muun muassa Maiju Lassilan Kuolleista herännyt (1916), Pentti Haanpään Taivalvaaran näyttelijä (1938), Veikko Huovisen Rauhanpiippu (1956) ja Lampaansyöjät (1970), Martti Larnin Neljäs nikama eli veijari vastoin tahtoaan (1957), Heikki Turusen Simpauttaja (1973), Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi (1975) ja Onnellinen mies (1976), Juhani Peltosen Elmo (1978) ja Rosa Liksomin Kreisland (1996). Tunnettuja veijarihahmoja ovat esimerkiksi Mikko Vilkastus Aleksis Kiven komediassa Nummisuutarit (1864), Hoppulainen Minna Canthin näytelmässä Murtovarkaus (1883), pastori Nyman Maria Jotunin romaanissa Arkielämää (1909) ja sotamies Honkajoki Väinö Linnan Tuntemattomassa sotilaassa (1954).
ellauri257.html on line 378: Veikkaan viimemainittua. Mixi ylipäänsä pitää julkaista tälläsiä pornokirjoja? Kiihottumista ja himoa. Elukkamaista. Kuvitteellista puuhastelua Puolan nuorten parissa. Nobel-palkinto on aivan huulilla. Jag, en polsk författare, jag, Gombrowicz.
ellauri257.html on line 550: Hinde Ester Singer Kreytman (31. maaliskuuta 1891 – 13. kesäkuuta 1954), englanniksi Esther Kreitman, oli jiddishinkielinen romaani- ja novellikirjailija. Hän syntyi Biłgorajissa, Veikselin osavaltiossa rabbiiniseen juutalaisperheeseen. Hänen nuoremmat veljensä Israel Joshua Singer ja Isaac Bashevis Singer tulivat myöhemmin kirjailijoiksi.
ellauri258.html on line 51:

Mixi spektaakkeli-elokuvat (esim Taras Bulba 1938, 1962, 2009) ovat niin kamalan, suorastaan nolon huonoja? Johtuuko se Gogolin surkeasta kässäristä, vaiko siitä että tälläset joukkokohtausleffat on valmistettu suunnattoman tolvanan kasakkakazomon hoxottimille? Veikkaan viimeximainittua, vaikka lusikkansa tässä nimenomaisessa keitossa on takuulla homo-Gogolillakin. Vähemmästäkin voi hermot kiristyä.
ellauri262.html on line 538: Kirjeiden versiot julkaistiin alun perin viikoittain anglikaanisessa aikakauslehdessä Vartija (The Guardian) sodan aikana, toukokuusta marraskuuhun 1941. Hei onkos tää se sama Guardian joka pyytää rahaa koko ajan netissä? Veikkaan että on. Kirjassa on johdanto, jossa selitetään, kuinka kirjoittaja päätti kirjoittaa tarinansa.
ellauri267.html on line 68: Veikko Huovinen: Joe-setä ja Veitikka. Tämä hauska kirjakaxikko ei ehkä ensin näyttäisi kuuluvan samaan joukkoon edellisten kanssa, mutta kelaa vähän: Nämä kaverit (Hitler ja Stalin) on keskenään tapattaneet enemmän porukoita kuin mikään tavis sarjamurhaaja on voinut toivoa edes märimmissä unissa. Palaamme tähän niteeseen albumissa 274.
ellauri269.html on line 674: Undead Forsaken (tai yksinkertaisesti Forsaken tai Undead) ovat rotu ja ryhmä älykkäitä epäkuolleita, jotka irtautuivat kapitalismin vitsauksesta ja otti haltuunsa suuren osan Lordaeronin valtakunnasta, jonka kuolemanritari Adolf Menethil (Voldemort l. Veitikka) tuhosi vahingossa kolmannen maailmansodan aikana. Forsakenia johti aiemmin heidän perustajattarensa Lady Sylvanas Windrunner, Quel'Thalasin entinen kenraalitar. Heidän pääkaupunkinsa oli Undercity, kuninkaallisissa katakombeissa pääkaupungin Lordaeronin raunioiden alla, kunnes se tuhoutui ja hylättiin neljännen maailmansodan alkaessa.
ellauri270.html on line 236: Walter "Nowi" Nowotny (7. joulukuuta 1920 – 8. marraskuuta 1944) oli saksalainen, mutta itävaltalais-syntyinen hävittäjälentäjä ja hävittäjä-ässä toisessa maailmansodassa. Ennen kaatumistaan (putoomista) majuri Nowotny ehti saavuttaa 258 ilmavoittoa anglosaxeista. Toivottavasti Pilven Veikko Walter pudotti aika läjän Lancaster-pommikoneita matkalla tuhoamaan Saxan arvokasta arkkitehtuuria. Carl Erikin eli "Kekin" eli "Pellun" koululaisvaihtokaupunki Halle/Saale Leipzigin lähellä ja sen 5 tornia sentään säilyivät vahingoittumattomina pommituxista kuin onnen kaupalla. Nyt Halle/Saale on täynnä neonazeja.
ellauri275.html on line 65: Apinaheppuli oli Stalinkin, naisen tekemä, vaikkakin luonteeltaan kelju ja raaka kaveri. Huovis-Veikko ei ollut mikään marxilainen, äänesti todennäköisesti kökkäreitä. Siitä huolimatta Huovisen historian taju on erinomainen, lähes yhtä jämäkkä kuin Veijo Meren.
ellauri275.html on line 610: 1968 ei hajallaan olevilla epäkekkoslaisilla ollut mitään mahista, rannalle jäivät KOP:n Matti Virkkunen ja SMP:n Veikko Vennamo. Urkin ikä on helppo laskea, se syntyi 1900.
ellauri278.html on line 55: Veikko Huovinen syntyi Simossa savolaisperäisessä perheessä, vuonna 1927. Isä Juho Aukusti Huovinen oli kotoisin Kuopiosta ja äiti Rosa Elina Hämäläinen Mikkelin maalaiskunnasta. Perheeseen kuuluivat myös vuonna 1923 syntynyt Hilkka, vuonna 1925 syntynyt ja pienenä kuollut Aimo sekä vuonna 1930 syntynyt Pentti. Veikon ollessa puolivuotias perhe muutti Sotkamoon, missä hän asui kuolemaansa saakka. Lapsena hänen kerrotaan olleen ilkikurinen ja hulluja tarinoita kertova poika. Huovisten kotona luettiin paljon, ja Veikkokin kahlasi lapsena Stalinin lailla läpi kaikki Tarzanit ja Robinson Crusoen.
ellauri278.html on line 57: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri281.html on line 54: Veikko Huovinen syntyi Simossa savolaisperäisessä perheessä, vuonna 1927. Isä Juho Aukusti Huovinen oli kotoisin Kuopiosta ja äiti Rosa Elina Hämäläinen Mikkelin maalaiskunnasta. Perheeseen kuuluivat myös vuonna 1923 syntynyt Hilkka, vuonna 1925 syntynyt ja pienenä kuollut Aimo sekä vuonna 1930 syntynyt Pentti. Veikon ollessa puolivuotias perhe muutti Sotkamoon, missä hän asui kuolemaansa saakka. Lapsena hänen kerrotaan olleen ilkikurinen ja hulluja tarinoita kertova poika. Huovisten kotona luettiin paljon, ja Veikkokin kahlasi lapsena Stalinin lailla läpi kaikki Tarzanit ja Robinson Crusoen.
ellauri281.html on line 56: Huovinen kävi Kajaanin yhteislyseota. Koulun katkaisi sota, johon Huovinen osallistui vapaaehtoisena ilmatorjuntamiehenä jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944. Hänen isänsä Juho Huovinen oli mielipiteiltään antifa, mikä jäi kaihertamaan pojan mieltä. Veikko Huovinen suoritti ylioppilastutkinnon sodan jälkeen 1946, oli metsätöissä ja lähti sitten opiskelemaan Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan, mistä hän valmistui metsänhoitajaksi 1952. Opiskeluaikanaan hän oli hiljainen ja eristäytynyt, ja sellaisena hän piti itseään myöhemminkin. Opiskeluvuosinaan Helsingissä Huovinen asui erään lääketieteen opiskelijan alivuokralaisena Töölössä. Kontaktit vuokraisännän ja alivuokralaisen välillä jäivät miltei olemattomiksi. Yli viidenkymmenen kirjailijavuotensa aikana hän esiintyi julkisuudessa harvoin. Hän suoritti asepalveluksensa Nurmeksen Jokikylässä 1947-48 konekiväärikomppaniassa (II/JR 3). Sotilasarvoltaan Huovinen oli korpraali koska ei saanut koskaan määräystä kertausharjoituksiin ja valvontakomissio oli kieltänyt reservinupseerien kouluttamisen. Seli seli, se ei kelvannut edes AUK:hon.
ellauri282.html on line 172: Der scheuen Veilchen stolze, heisse Schwester;
ellauri282.html on line 246: Varsovan kansannousu oli jo toinen kansannousu aikana 1. elokuuta – 2. lokakuuta 1944. Edellinen kansannousu Varsovan Ghetossa oli tukahdutettu kolmessa viikossa vuonna 1943. Varsovan kansannousussa vastarintajoukot yrittivät ehtiä vapauttamaan Puolan pääkaupungin Varsovan saksalaismiehityksestä ja asettaa itsenäisen hallituksen ennen Neuvostoliiton puna-armeijan saapumista. Puna-armeija oli taisteluiden alkaessa jo Veiksel-joen toisella puolella, hyvin lähellä Varsovaa. 50 000 hengen puolalaisarmeija (joista 23 000 aseistettuja ja taisteluun soveltuvia) menestyi aluksi hyvin ja valtasi suuria osia kaupungista. Tilanne kuitenkin muuttui, kun puna-armeija ei ylittänytkään Veiksel-jokea eikä tullut millään muotoa vastarintaliikkeen avuksi. Tyhmiä polakkeja vedettiin taas kerran nenästä, niinkuin Ribbentroppin aikana. Puolalaiset on hölmöjä (KÄÄNNÄ). Puolalaiset jäivät lopulta alakynteen, kun paikalle lähetettiin runsaasti SS-joukkoja ja he joutuivat hajalleen toisistaan. Vastarintaa kesti 63 päivää ja se päättyi 2. lokakuuta 1944, jolloin saksalaiset tukahduttivat kansannousun. Sitä seuraavina kolmena kuukautena saksalaiset käytännössä hävittivät kaupungin maan tasalle. Vasta 17. tammikuuta 1945 puna-armeija ylitti Veiksel-joen ja valtasi Varsovan tai mitä siitä oli jäänyt jälelle.
ellauri285.html on line 589: Veiiko Vennamo sai potkut SMP :stä.
ellauri299.html on line 477: Turkkulaine Ilkka Malmberg palkittiin kerran vuoden posiolaisena. Osti loppupeleissä hehtaarin mezäpalstan jostain pohjoisesta, varmaankin Posiolta. Malmberg kuoli nopeasti edenneeseen haimasyöpään 3. joulukuuta 2016. Ikää oli kertynyt vasta 60. Malmberg kertoi saaneensa paljon oppia Juha Tantulta (ranskalaiset pastillit) sekä muiden muassa Antti Tuurin, Hannu Raittilan ja Veijo Meren niukasta mutta tarkasta proosakerronnasta. Suuren palkinnon hän sai jutulla Mervi Nykäsestä.
ellauri301.html on line 51: toimitutusjohtaja oli Veikkauksen Matti Ahde. Veikkaus teetti asiasta selvityksen
ellauri301.html on line 298: Antti Veikko Ilmari ”Jammu” Siltavuori (29. lokakuuta 1926 Vaasa – 9. maaliskuuta 2012 Kuopio) oli suomalainen rikollinen, joka tuli tunnetuksi kahden kahdeksanvuotiaan tytön murhaamisesta ja ruumiiden polttamisesta maaliskuussa 1989. Sitä ennen hän oli viimeistään 1950-luvulta lähtien syyllistynyt useisiin alaikäisten tyttöjen raiskauksiin. Niiden lisäksi hänet oli tuomittu muista siveellisyysrikoksista, omaisuusrikoksista sekä murhayrityksestä, joista hän istui tuomiota jo 1960-luvulla. Siltavuori kuoli Niuvanniemessä maaliskuussa 2012. Ennen kuolemaansa hän oli vaikeasti dementoitunut.
ellauri302.html on line 697: Suutari pieri Liisan vannassa. Pietari Suuri oli Veikko Huovisen kolmas iso paha susi. Tämähän oikeastaan selittää Borixen teodikea-ongelman, eli mixi pitää apinoiden olla niin sotaisia. Ne handlaavat kullanjanoisina, drååpaten jumaliste kauhistuneita notmiitä ja keihästäen tylpällä keihäällä niiden narttuja, päästellen kajahtavia sjöfartteja pottu molemmissa päissä. Eli good old motiivit EAT! FUCK! KILL!.
ellauri308.html on line 309: