ellauri135.html on line 73: Matti Jurva - Kaunis Veera, eli Balladi Saimaalta
ellauri135.html on line 81: Kaunis Veera, eli Balladi Saimaalta
ellauri135.html on line 83: Sätkät, sätkät, parrun pätkät Veeraa tanssitti kippari vaan, Sitähän se meinasi, sitähän se ties,
ellauri135.html on line 84: sinisellä Saimaalla seilattiin, Veera hänet vangitsi katseellaan, vieras meiltä sen Veeran vei.
ellauri135.html on line 85: poijat, jätkät, pitkät pätkät, Veera sanoi toisille: "kiitos ei", Turhaan, turhaan me vuoteltiin,
ellauri135.html on line 86: kaunista Veeraa me katseltiin. Veera meiltä jätkiltä järjen vei. Veera ei luoksemme palannut ei.
ellauri135.html on line 93: Kaunis Veera se laivaan nousi Kyllä me poijat kummasteltiin, Veera oli kulkija luonnoltaan,
ellauri135.html on line 94: Saimaan kanavalla juu, mikä oli meihin tullu, Veera oli tumma jo heimoltaan,
ellauri135.html on line 95: tuli, tuli kahvin keittäjäksi kun joka mies oli kuin järkeä vailla Veera sano kaikille ”kammaa ei”
ellauri135.html on line 96: kuukausipalakalla juu. ja Kippari pähkähullu. ja Veera meiltä jätkiltä järjen vei.
ellauri135.html on line 98: Veera oli kulkija luonnoltaan, Puksut, puksut, lyönnin muksut, Ja sen tervahöyryn nimi,
ellauri135.html on line 99: Veera oli tumma jo heimoltaan. Veeran vuoksi me annettiin, se oli Prinsessa Armaada
ellauri135.html on line 100: Veera meiltä jätkiltä järjen vei, Puumalan rannassa komiata poikaa ja me parrut perseissä seilattiin
ellauri135.html on line 101: kun Veera sano kaikille "kammaa ei". tohtorin luokse jo kannettiin. taas noita Saimaan aaltoja.
ellauri135.html on line 105: voi kuinka kummasti tumma tyttö Veeran korvaan kuiskutteli,
ellauri172.html on line 146: Veera oli kulkija luonnoltaan
ellauri172.html on line 148: Yxi Jorin diggaamista Edgar Allan Poe-tyyppisistä sekoiluista oli Villiers d'Isle-Adamin noveletta Veera, jonka mottona luki: L’amour est plus fort que la Mort, a dit Salomon : oui, son mystérieux pouvoir est illimité. Paskanjauhantaa. Kuten todettiin hautakirjoitus-albumissa: rakastaminen on elävien askaretta. Kuolleet eivät bylsi eikä juorua. Villiers oli jonkunlainen Hegel-diggari. Tarina ei kaikessa lyhykäisyydessään ollut kummonen:
ellauri172.html on line 150: Un Comte quelconque nomme Alcool vit couché dans un cercueil sa dame de volupté, sa pâlissante épousée, Véra, son désespoir. La nuit dernière, sa bien-aimée s’était évanouie en des joies si profondes que son cœur avait défailli. Cependant leur nature était des plus étranges, en vérité ! Certaines idées, celles de l’âme, par exemple, de l’Infini, de Dieu même, étaient comme voilées à leur entendement. La foi d’un grand nombre de vivants aux choses surnaturelles n’était pour eux qu’un sujet de vagues étonnements. Au lieu de cela, les deux amants s’ensevelirent dans l’océan des joies languides et perverses. Veera oli Madonnan näköinen, tottakai. Veera oli kulkija luonnoltaan. Jätkät sätkät parrunpätkät, jasen tervahöyryn nimi, oli PRINSESSA ARMAADA! Continuons.
ellauri172.html on line 152: Kreivi oli tunnettu somnambuuli. Nyze jatkaa seukkaamista Veeran ruumiin kanssa, tekee sen puolesta feminiinejä juttuja. Ei Veera-vainaa päästä sitä sentään pukille. Mutta vuoden aikana Veera oli joteskin nesessitoitunut, kuten olis Hegel sanonut. Sen ja Villiersin poinzi on et jos jotain oikein kovaa haluaa ninse
xxx/ellauri057.html on line 1177: Myös virhearviointeja on tullut. 2000-luvun alkuvuosina maailma oli varsin erilainen kuin nyt. ”Sanon nyt suoraan”, Havukainen aloittaa. ”Veera ja maatalon eläimet -kirjaa emme tekisi enää.”
xxx/ellauri057.html on line 1186: Tatun ja Patun parhaan kaverin Veeran hahmossakin oli korjaamisen varaa. Veera oli aluksi stereotyyppinen tyttö, joka tiesi, ohjasi ja neuvoi, piti huolta pöhköistä pojista. ”Se alkoi olla vähän toisteista”, Toivonen kertoo. ”On ärsyttävä klisee, että pojat ovat hauskoja ja tytöt pitävät heitä aisoissa.” ”Yritimme paikkailla leffalla ja joulukirjalla”, Havukainen sanoo.
21